• Reilumman työelämän puolesta • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Heikomman puolella • Edullisempaa asumista kaikille • Kannelmäen terveysasema säilytettävä • Keskuspuiston ystävä • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Päätetään yhdessä alueemme asioista Äänestä kuntavaaleissa alueelta oma ehdokas kaupunginvaltuustoon Petteri Auvinen www.petteriauvinen.fi | Helsinki ALUEEN OMA EHDOKAS! #kantsunkundi #luottamusmiesauvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan SDP puheenjohtaja, Kaarela-Seuran hallituksen jäsen, Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen, ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, STTK Ato Uusimaan jäsen No 6 9.6.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY 127 127 ELÄINLÄÄKÄRIASEMA EVIDENSIA KANNELMÄKI Soittajantie 1, Kannelmäki p. 0201 750 020, evidensia.fi AVOINNA ma-pe 8-19.30 Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Palvelemme sinua ja eläinystävääsi läpi koko kesän ma-pe klo 8-19.30! Kesä-elokuussa olemme la suljettu. Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävel on mukana SYÖ! -viiKoilla 4.6.-17.6. Katso tarjoukset kotisivuiltamme Hanna ja Santeri kierrättävät osaamisesi – kuka tahansa voi osallistua Keksi Kaarelan asukastalolle nimi! Kanneltalon kesä
2 9.6.2021 avautuu 17.6. klo 10. Sinua varten. Uudistunut S-market kaivoksela Uudistuneesta myymälästä löydät uuden Ruokatorin, mehustamon, salaattibaarin ja paljon muuta. Tervetuloa tutustumaan!
9.6.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 11.8.2021 Aineisto toimitukseen 30.7. mennessä. KUNTAVAALITOHINA enteilee koronanjälkeistä elämää. Tanotorvi on läpikäynyt lukemattomia vaaleja vuosien varrella. Laskin, että olen taittanut kunnallisvaali-ilmoituksia vuodesta 2000. Se pitää sisällään kuudet vaalit. Lehti-ilmoittelun perusteella näyttää, että vuosien 2012 ja 2017 vaalit olivat hyvin vaisut. Mitä tuolloin tapahtui? Demarien kannatus Helsingin vaalipiirissä lähes romahti vuodesta 2004, eikä ole palautunut sen jälkeen ennalleen. Vuonna 2017 se sai kaikkien aikojen pienimmän määrän paikkoja valtuustoon. Kokoomus on tehnyt vuosien varrella tasaista tulosta, eikä sen paikkamäärät ole paljon heilahdelleet. Vihreätkin ovat takoneet viimeiset 20 vuotta hyvin samanlaisia lukuja. Kepusta taas ei pääkaupunkiseudulla ole ollut haastajaksi koskaan. Mikä puolue on siis ollut muutoksentekijänä? Vasemmistoliitto kasvatti selvästi vuosina 2012 ja 2017 valtuusto-osuuttaan, mutta nyt puhutaan vain muutamista prosenteista. Tilastollisesti katsottuna kaikki demarien menettämät äänet näyttävät menneen perussuomalaisille. Se kertoo siitä, että demarit eivät ole kyenneet kosiskelemaan enää duunareita. Etenkin vähemmän koulutetut miehet ovat rymistelleet ulos puolueesta ja antaneet äänensä konservatiivisille persuille välittämättä oikeisto-vasemmistoakselista. Demarien halu tehdä kahden raiteen politiikkaa on ollut nihkeää, mikä on saanut demarien konservatiivisemmat kannattajat hyppäämään ulos junasta. Esimerkiksi Erkki Tuomioja on todennut, että puolue on valinnut tietyn liberaalin arvolinjan, josta ei luovuta, mikä muistuttaa Ruotsin demarien pääministerin Stefan Löfvenin näkemyksiä. Ruotsissa demarit ovat kyenneet tekemään vuoden 2018 valtiopäivävaalien surkean tuloksen jälkeen kannatusluvuissa comebackin, mutta kannatuksen jatkuvuus ei ole itsestäänselvyys, sillä sielläkin moderaatit ja ruotsidemokraatit hengittävät vahvasti niskaan. Kokoomukselle kahden raiteen politiikka ei ole muodostunut ongelmaksi, vaan puolueen sisään ovat mahtunut hyvin niin liberaalit kuin konservatiivitkin. Helsingissä konservatiivien Wille Rydman on pystynyt pitämään kokkarien konservatiivikannattajat mukana rivissä ja Jan Vapaavuori on voinut luotsata kaupunkia liberaalien toiveidensa mukaisesti. SDP ja kokoomus ovat samassa tilanteessa suhteessa perussuomalaisiin kuin heidän sisarpuolueensa Ruotsissa, mutta siellä vuotoa ruotsidemokraatteihin on tapahtunut myös maltillisen kokoomuksen leiristä, toisin kuin meillä. Nyt pääkaupunkiseudun demarit tuntuvat olevan tosissaan liikkeellä, mutta riittääkö se? Kokoomus on kirinyt demarien kannatuksen kiinni koko maassa ja demarien kannatus Helsingissä ei näytä viime galluppien perusteella vakuuttavalta, vaikka halu nousta Helsingin kaupungin johtoon on vahva. Vihreiden ja kokoomuksen vaalitulos tulenee olemaan jotakuinkin samanlainen kuin edellisissäkin vaaleissa, joten demarit ovat monelta osin riippuvaisia siitä, mikä on vaalien äänestysprosentti. Saavatko he hiljaiset äänestäjät liikkeelle vai ei. En ole mikään ennustajaukko, mutta perussuomalaisten vaalipanostus on jäänyt mielestäni Helsingissä vaisuksi ja on pitkälti Jussi Halla-ahon kannatuksesta riippuvaista. Johtuuko se vaalien siirrosta ja vaaliväsymyksestä, ja sen myötä kampanjan pettämisestä, mutta heidän jo syksyllä alkanut kampanjointinsa tuntuu hieman nuutuneen. Sillä ei välttämättä ole kuitenkaan alentavaa vaikutusta itse tulokseen. Persuilla on paljon piilokannatusta, jota ei tuoda julkisesti esiin ja joka ei ole näkyvyydestä riippuvaista. Kävi vaaleissa miten hyvänsä, elämä jatkuu ja entistä valoisampana, sillä koronapandemian hiipuminen mahdollistaa vilkkaan kesän odotuksen ja avaa jälleen taas kaikki ovet ja palvelut. Yli vuoden kestänyt hiljaiselo saanee ihmiset rientämään turuille ja toreille kuin lehmät laitumelle. Odotettavissa on yksi mieleenpainuvimmista kesistä, vietettiin se sitten maalla, kaupungissa tai ulkomailla. Toivotan nautinnollista kesää ja lomaa kaikille lukijoille! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Muutosten kesä Kansallisteatterin Kaarella-aluehanke on tuonut taiteen tekemisen yhdessä Kaarelan alueen asukkaiden innostavaksi ja helposti lähestyttäväksi. HANKKEEN ensimmäisiin taideprojekteihin lähdin jännittyneenä ja vähän ujona. Mutta nyt olen jo niin sanottuna kokeneempi taidekettu, ja nähnyt maailmaa muutenkin kuin vain saunan ikkunasta. Siksi lähdin uusimpaan taideprojektiin mukaan innostuneena ja luottavaisin mielin: tulkoon mitä tulee, mutta tiedän, että hauskaa tulee olemaan! Kirjoituksia mukaan esitykseen Koronan kurittaessa maailmaa on soveltavan taideprojektinkin työstäminen ollut tavallista jännempää. Projektin alkumetreillä joskus helmikuussa liukastelen Mätäjoen vartta klovnikeikalta tulleiden projektin kapellimestarien Annin ja Eveliinan kanssa, jotka haastattelevat minua erilaisista irtipäästämisen hetkistä. Myöhemmin pääsen itse kirjoittamaan, ja tarjoilenkin projektiin tosi monenlaisia tekstejä: erityyppisiä runoja ja kirjallisia muistoja tilanteista. Aika mahtavaa tällaiselle kirjoittamista rakastavalle tyypille, että kaikenlaiset aikaansaannokset hyväksytään mukaan esitykseen! Ryhmätöitä etänä Sitten alkaa varsinainen ryhmätyö. Tutustuminen vieraisiin ihmisiin etänä ties minkä tötterön välityksellä on parempi kuin ei mitään, mutta silti vähän laimea kokemus. Yhteydet pätkivät. Ihmisten ilmeet tulevat ruudulla vähän viiveellä. Tuijotanko maanisesti tietokoneen kameraa vai ihmisiä silmiin? Muistinko laittaa mikrofonin kiinni? Ryhmäytymisharjoitukset, sellaiset, että pääsee laskeutumaan tilaan ja tapahtumaan ovat etänä aika hassuja. Tuntuu aika pöljältä seistä kotona omassa työhuoneessa ja heilua kuin puunrunko. On jotenkin vaikeaa heittäytyä ja rentoutua täysin. Yritän kuitenkin. Etäharkoista jää joka tapauksessa hyvä mieli, vaikkei se sama olekaan kuin livenä tapaaminen. En yhtään osaa ymmärtää, mitä tästä kaikesta tulee. Pääsen äänitysstudiolle! Sitten saamme kutsut mennä Kansallisteatterin äänitysstudiolle nauhoittamaan omat kirjoitukset ja puheet. Apua ja uu jee! Näin sitä vaan tavallinen lähiömutsi Kannelmäestä hiippailee Kansallisteatterin yläkerrassa valmiina studiohommiin. Etukäteen ihmettelin, miten sellainen äänitysstudio on voitu piilottaa Kansallisteatterin uumeniin. Mielikuvissani on sellainen televisiosta tuttu ilmava ja massiivinen studio, jossa mahtuu soittamaan rock-yhtye jos toinenkin. Päästyäni Kansallisteatterin äänitysstudiolle olen sekä innostunut, hämmentynyt että kysymysmerkkinä. Tämmöinen pieni, pimeä huone! Täälläkö joku Seela Sella tai Esko Salminen istuskelee hämärän hyssyssä puhumassa puheroolejaan ties mihin produktioihin? No mikä ettei! Nauhoitushomma onkin aika hikistä puuhaa. Ohjeistukset siitä, miten ajatellaan jotain ajatusta, mutta ajatellaan kuitenkin sen yli, eivät oikein tavoita ruuhkaista päätäni. Lopulta saan mieleni tyhjäksi epäolennaisuuksista ja pystyn todellakin syventymään lukemaani tekstiin. Takaisin reaalimaailmaan Sitten koittaa se päivä, että ulkotreenit reaalimaailmassa ovat mahdolliset. Ensin näemme maskien takaa, rankkasadetta paossa kerrostalon alakerrassa, seuraavan kerran kerrostalon isolla pihamaalla väljillä turvaväleillä kesäisessä auringonpaisteessa ja sitten taas sadesäällä kerhohuoneen suojissa. Ryhmäytymisharjoitukset vihreällä nurmella, auringonpaisteessa, lintujen livertäessä, tuntuvat helpoilta ja hauskoilta. Improvisaatioharjoitukset ja kaikenlainen yhdessä tekeminen ryhmän kanssa tuntuu vähän samalta kuin tapaisi vanhoja ystäviä pitkän tauon jälkeen. Esityksen rakenteesta saa jo aavistuksen. Ilo irti! Kerhohuoneen suojissa, yhtenä sateisena keskiviikkona, ilo päästetään irti oikein isosti! Erilaisissa pienryhmissä kokeillaan eri rytmejä ja koreografisia kuvioita. Olo on vapautuneen leikkisä ja tuntuu siltä, että mikä tahansa on mahdollista. Esityksestä tulee ihan järisyttävän hieno ja meillä jokaisella osasella siinä on oma, tärkeä roolimme siinä. Pelkästään nämä harjoitukset olivat niin mahtava kokemus, että suosittelen hyvin painokkaasti kokemaan esityksen syksyllä! Teksti Karolina Lamroth Kuva Satbir Singh Kansallisteatterin Kaarella-hankkeen Pesula-esityksen kulisseissa Pim, olen pesumestari! PESULA -teoksen kantaesitys Kannelmäessä 4.9. klo 14 ja 18 Näytännöt Kuninkaantammessa 11.9. klo 14 ja 18 Kaikenikäisille soveltuva tapahtuma on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tapahtumapaikoille on esteetön pääsy. Rajattu yleisömäärä. LISÄTIEDOT JA ENNAKKOILMOITTAUTUMISET Kansallisteatterin yleisötyön tuottaja Mona Huczkowski Sähköposti kaarella.kansallisteatteri@gmail.com Puhelinnumero 050 305 4251 Esitykset ”Näin sitä vaan tavallinen lähiömutsi Kannelmäestä hiippailee Kansallisteatterin yläkerrassa valmiina studiohommiin.”
4 9.6.2021 TODETTAKOON ENSIKSI , etten ymmärrä politiikasta mitään. Tästä syystä en myöskään esitä mitään mielipiteitä minkään suuntauksen paremmuudesta. Äänestänyt olen aina. En koskaan puoluetta vaan henkilöä, persoonaa. On totuus, että maassamme asioista todella päättävät henkilöt mahtuvat yhteen tila-autoon, mikäli sellaisella haluaisivat ajaa. Todellisuudessa he matkustavat yksin autossaan istuen takapenkillä ja siellä sen oikealla puolella. Oma kuljettaja ajaa. Nämä henkilöt tuntevat toisensa ja ovat usein jopa kavereita keskenään. He edustavat niin politiikan kuin liike elämän huippua. Hyvä niin, koska he ovat todistaneet pätevyytensä ja rohkeutensa tehtävissään. He ovat taloudellisesti itsenäisiä, Kukaan ei pysty heitä määräilemään eikä hyppyyttämään. He eivät mielistele ketään. He uskaltavat olla suorasukaisia ja joskus myös aika ajoin suorastaan töykeitä. He saavat aikaiseksi, koska heillä on käytäntöön pohjautuva näkemys siitä, mitä pitää tehdä. Kyllä he kompromissejakin tekevät, mutta vanhan tutun Kekkosen tangon periaatteella. Välillä otetaan kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Se on taktiikkaa, kumpikin osapuoli tuntee voittaneensa. Näin tehtiin aikoinaan menestyksekkäästi myös Veli Venäläisen kanssa. Kauppa kävi ja homma toimi. Urho Kekkonen oli pahuksen viisas mies. Häntä voidaan syystä pitää maamme itsenäisyyden rakentajana ja takuumiehenä. Meillä on muutenkin ollut tavattoman hyvä herraonni. Sotatyönjohtajana Mannerheimiä pätevämpää henkilöä ei ole missään. Ammattimiehenä ja sivistyneenä kosmopoliittina hän näki kokonaisuuden ja pystyi ennakoimaan, mitä mikäkin toimenpide aiheutti. Kenelläkään muulla ei ollut maassamme samaa kykyä. Ryti ja Paasikivi tekivät sen mitä piti, istahtipa Ryti vielä jonkin vuoden linnassa isänmaallisuutensa vuoksi. Muutkin ovat olleet kelpo ihmisiä. Koivisto oli kova ukko kuten Törnin entiselle kaukopartiomiehelle kuuluukin. Halonen hoiti varsinkin idänsuhteet mallikelpoisesti. Tästä komeana vakuutena oli Medvedevin antama kissa. Niinistöä kunnioitetaan kaikkialla. Jopa Putin käy kahdenkeskeisiä neuvotteluja hänen kanssaan koko maapallon tärkeimmistä asioista. Ehdottaisin Niinistölle poikkeuslailla elinikäistä presidenttiyttä, niin ei jäisi Putinkaan ihan ilman kaveria. Miettikääpä itse, kenestä nykyvaikuttajasta oli henkilöä täyttämään Niinistöltä jäävät isot saappaat. Eipä tule heti mieleen. Tai joo, ehkä Lipponen olisi kyllä sopiva mutta hän alkaa olla jo melko iäkäs. Toisaalta, valitsivathan jenkitkin itselleen melkoisen metusaalemin. Ainakin itse olin kovin skeptinen hänen suhteensa. Hyvin tuo tuntuu kuitenkin hommansa hoitavan. Kun nyt ajattelen asiaa uudelta kannalta, miksei hoitaisi, onhan Biden jopa nuorempi mies kuin mitä itse olen... Kunnallisvaaleissa ei tietenkään valita pressaa eikä edes kansanedustajia. Tulevaisuudessa osasta tietenkin sellaisia tulee. Vaalit ovat kuitenkin tärkeät, jotta eivät aivan väärät ihmiset tulisi valituiksi. Kunnallispolitiikassa saattaa olla tuhoisaa, mikäli jotkut hurmahenget voittaisivat. He ovat käsitykseni mukaan varsin usein mölöjä pösilöitä. Melkeinpä kuka tahansa saattaa päästä politiikkaan, mikäli pitkäjännitteisyyttä tai rääväsuisuutta riittää. Tämä on paha juttu. Kerroin jo tuossa alussa, etten itse politiikasta juurikaan mitään tiedä. Olen kuitenkin osallistunut jossakin mitassa laukomaan mihinkään perustumattomia mielipiteitä. Se tuntuukin olevan nykyisin aika yleistä. Onneksi en päätä mistään. Siksi voin arvioida, mitä vaikkapa Afrikassa tai missä tahansa muussa kriisipesäkkeessä tulisi tehdä. Tuulen huminaahan tämä on. Tästäkin syystä olen keskittynyt enemmänkin arvostelemaan poliitikkojen ulkonäköä ja olemusta. Myös heidän järjenjuoksunsa tai paremminkin sen puute kiinnostaa. Olen joutunut selittelemään sitä, miksi olen kutsunut erästäkin korkean luokan poliitikkoa apinan näköiseksi. Selitykseni on, että mielestäni ko. tyyppi on apinan näköinen. Toisen kerran minun väitettiin loukanneen erästä ministeriä kutsumalla häntä virtahevoksi. No, syy on sama, minusta hän on virtahevon näköinen. Luonnollisestikaan majavana minulla ei ole mitään otuksia vastaan, päinvastoin. Minun tulisi hieman laajentaa skaalaani. Voisin puuttua enemmän vaikkapa etniseen taustaan, ihonväriin, uskonnolliseen vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja kuulumiseen johonkin hämäräjärjestöön... Riittävän järeästi reagoimalla olemme suvaitsevaisia itsellemme... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Elastinen ideologia IHMISET OVAT käyneet vaihtokauppaa läpi historian. Se on ollut kaupankäynnin yleisin muoto heti kotitalouksien sisäisen vaihdannan jälkeen. Vaihtokauppaa harrastettiin jo muinaisten keräilijä-metsästäjäheimojen kesken. Vaihtotaloudessa ihmiset vaihtavat tavaroita ja palveluita, eikä siinä välttämättä vaihdeta rahaa, vaikka sekin on mahdollista. Viime aikoina ihmisten keskinäinen palveluvaihdanta on jälleen lisääntynyt. Sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa verkostoissa ihmiset helpottavat arkeaan vaihtamalla, ostamalla tai myymällä erilaisia palveluita. Joku voi tulla jonkun luokse vaikkapa siivoamaan ja työ saatetaan vaihtaa esim. kauneustai terveysalan palveluihin. Tavallisesti vaihdetaan yhtä palvelua toiseen, jossa toinen on antaja ja toinen palvelun vastaanottaja, mutta palvelujen vaihto voi yhtä hyvin olla vastavuoroista, kahdenvälistä tai monenvälistä. Palvelut kiertoon Kannelmäkeläiset Santeri Lahermaa (25 v.) ja Hanna Linberg (25 v.) haistoivat tässä bisnesidean, sillä kukaan ei näyttänyt välittävän palveluja tai tuovan niitä tarjoavia yhteen. Minulle tuli viime kesänä asia mieleen, kun toivoin löytäväni jonkun, joka vaihtaisi parin tunnin hieronnan parin tunnin kampaaja-aikaan. Opiskelin tuolloin ja olin valmis antamaan oman panokseni jollekin toiselle, Hanna kertoo. Ensimmäinen idea oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus vaihtaa osaamistaan. Hanna otti yhteyttä kaveriinsa Santeriin, joka innostui heti. Vastasin, että varmasti sellainen alusta on, missä voi vaihtaa osaamistaan... Ja jos ei ole, niin kohta on! Santeri ja Hanna ovat asuneet ja käyneet koulunsa Kannelmäessä. He ovat tunteneet toisensa jo Kannelmäen ala-asteelta. Hannalla on liikuntaja hieronta-alan koulutus, Santeri valmistui tänä keväänä liiketalouden tradenomiksi Laureasta. Kummallakin on kokemusta yhteisötoiminnasta. Aloimme pikkuhiljaa tutkia asiaa ja totesimme, ettei tällaisia palveluja ole tarjolla keskitetysti. Ajatus jäi kesän jäljiltä itämään. Marraskuussa 2020 päätimme töiden jälkeen, että nyt tehdään tämä. Sovimme treffit Kaaren kolmannen kerroksen loungeen, jossa aikaisemminkin olimme työskennelleet toisissa projekteissa. Tällöin tehtiin ensimmäisen vedos Vaihtis Oy:n liiketoimintasuunnitelmasta, Santeri summaa. Tuore yritys Santeri ja Hanna perustivat Vaihtis Oy:n alkuvuodesta ja nyt Santeri toimii täysipäiväisesti yrittäjänä alustan parissa. Hyvästä liikeideasta huolimatta emme saaneet starttirahaa, joten olemme rahoittaneet konseptin omilla investoinneilla, Santeri kertoo. Nyt keväällä kaksikko sai kolmannen osakkaan Vaihtiksen matkaan, kun espoolainen Kim Timonen otti markkinointija sisältötuotannon hommakseen yhdessä Hannan kanssa. Santeri hoitaa Vaihtiksen operatiivisen toiminnan, yhteistyöt ja myynnin. Vaihtiksen verkkoalusta julkaistiin 2021 huhtikuussa. Nyt teemme kovasti töitä, jotta saamme tuotua esille uudenlaista kierrätyskonseptia, osaamisen kierrättämisestä. Mottomme on: kaikki osaa jotain, mutta kaikkea ei tarvitse osata, Santeri sanoo. Unelmista totta Unelmamme on tuoda osaamisen kierrättäminen uudelle tasolle. Vaihtis tarjoaa verkkoalustan, jossa käyttäjät voisivat hyödyntää osaamistaan uudenlaisella kierrätyskonseptilla, Hanna ja Santeri kertovat. Vaihtiksen avulla voi tienata rahaa opintojen ohella, tehdä hyödyllisiä vaihtiksia tai ostaa palveluita alan taitajilta. Alusta toimii matalan kynnyksen markkinapaikkana, missä pystyy kokeilemaan yrittäjämäistä liiketoimintaa ja myydä osaamistaan. Osaamisen ei tarvitse olla ammattiosaamista, vaan jotain mistä nauttii ja kokee haluavansa jakaa sitä muille. Meillä on nuori hyvä porukka, jotka haluavat oikeasti tuottaa uudenlaisen kierrätyskonseptin. Haluamme luoda uuden trendin, jossa osaamista voidaan myös kierrättää ja parantaa yhteisöllisyyttä. Tuemme isoja megatrendejä, kuten talouden eri muotoja alustaja kiertotalous, sekä työelämän jatkuvaa muutosta, Hanna ja Santeri kertovat. Palveluja matalan tason kynnyksellä Vaihtiksen tarkoituksena on tuoda lisää draivia palvelujen kierrättämiseen. Verkkoalusta on helppokäyttöinen ja sopii niin kuluttajille, kevytyrittäjillä kuin pienille yrityksille. Emme veloita palvelujen tarjonnasta, vaan jokainen voi myydä, ostaa tai vaihtaa palveluita ilman välityspalkkiota tai lisäkustannuksia. Emme siis ota rahaa välistä. Vaihtoa tekevät sopivat keskenään vaihdon yksityiskohdista, maksuista ja ajankohdista, Santeri sanoo. Hannan ja Santerin liiketoimintaidea perustuu riittävän suuren käyttäjämäärän kasvattamiseen, jotta se houkuttelisi sivustolle kaupallisia yrityksiä, jotka olisivat valmiita mainostamaan itseään verkkoalustalla ja maksamaan lisänäkyvyydestä. Idea lyhykäisyydessään: 1. Otetaan jengi sisään. 2. Myydään mainostilaa ja B&B-kontakteja, Santeri sanoo. Suunnitelmat etenevät Vaihtiksen alustalta voi hakea eri palveluja kategorioittain. Kartan avulla palveluita voi hakea myös alueittain. Vaihtiksen palvelusta löytyy tällä hetkellä vajaa 40 erilaista vaihtistarjousta, suurin osa pääkaupunkiseudulta. Palveluilla on noin 100 käyttäjää. Vaikka taustalla ovat kaupalliset intressit, ovat ensisijaiset toiveemme muualla. Haluamme luoda yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja luoda yhteistyötä ihmisten välille, antaa aloittaville pienja kevytyrityksille mahdollisuus markkinoida omia palveluitaan ja osaamistaan, verkostoitua. Haluamme, että jokainen aloittava yrittäjä voisi tuntea, miten siistiä yrittäminen on, Santeri ja Hanna hehkuttavat. Vaihtiksen tarkoituksena on päivittää vaihtotalous nykypäivään ja tarjota vaihtoehtoja. Haluamme valjastaa palveluvaihdannan helppokäyttöiseen muotoon ja tarjota parhaita mahdollisia palveluja, Hanna ja Santeri sanovat. Onhan tämä alkuun tällaista yhdessä oppimista. Toiveenamme on, että tänä syksynä meillä on jo useita satoja ihmisiä ja firmoja tarjoamassa palvelujaan! www.vaihtis.com Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Sopisko vaihtis? Kierrätä osaamisesi. Tienaa rahaa, tee hyödyllisiä vaihtiksia tai osta palveluita alan taitajilta – laitetaan osaaminen kiertoon! Hanna Lindberg ja Santeri Lahermaa ovat uuden Vaihtis Oy:n innokkaat perustajat. Huomioi verotukselliset seikat Vaihtispalvelua käyttävät vastaavat itse verotuksellisista asioistaan. Sivulle on linkitetty tätä varten verottajan ohjeet, jotta jokaiselle olisi selvää, kuka on työn suorittaja ja kuka maksaja ja mitä velvollisuuksia palvelujen tarjoajalle ja käyttäjälle sen kautta syntyy. Esimerkiksi ilman korvausta suoritettava satunnainen työ on verovapaata, mutta korvaukseksi saatu kahdentai monenkeskinen vaihtotyö katsotaan ansiotuloksi, josta on ilmoitettava verottajalle. Päätös start-up yrityksen perustamisesta tehtiin Kaaren kolmannen kerroksen loungessa.
5 9.6.2021 Omituiset olymp… anteeksi kunnallisvaalit KORONAKRIISI pakotti arvioimaan uudestaan vaalien ajankohtaa, kun vuoden vaihteen jälkeen tautitilanne näytti lähteneen hurjaan nousuun. Hallitus joutui kiireen vilkkaan järjestelemään uusia liikkumisja kokoontumisrajoituksia. Sen yhteydessä oli harkittava myös vaalien ajankohdan sopivuutta ja lopulta eduskunta yksimielisesti päätti siirtää vaalit kesäkuuhun. Näin sitten ennakkoäänestys alkoikin 26.5. Tosin esitettiin myös, että tautitilanteen ja rokotusten kannalta olisi parempi aika alkusyksy, jolloin aikuisväestöstä olisi ehditty rokottaa tavoiteltu 70 prosenttia. Ikääntyneenä olen pitänyt tapana käydä ensimmäisten joukossa äänestämässä. Eihän sitä tiedä, mitä esteitä myöhemmin voi sattua. Vaalipaikalla totesin, ettei ollut turvaväliongelmia eikä pitkiä jonoja, joten tautiturvallisuus oli siltä osin kunnossa. Mutta aiempaa tuttua vaalikamppailuhenkeä en ole havainnut. Ensimmäisen kerran vasta äänestyskopissa jouduin etsimään listalta aikomani ehdokkaan numeron. Kaarelan Kannelmäen alueella, joka on sentään kohtalaisen kunnan suuruinen asukasmäärältään, en havainnut ainoatakaan ehdokastaulua tai julkista mainosta. Postilaatikkooni tuli muutama päivä ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen parin kolmen persujen ja kokoomusehdokkaan mainoslappusta ja seuraavina päivinä jo muutamia eri puolueiden vaalilehtisiä, mutta ei esim. ainuttakaan vasemmiston mainosta. Aikanaan itsekin vaalityötä aktiivisesti tehneenä ja mainoksia alueellani jaelleena tämä oudoksutti. Oliko syynä rahan puute vai nuoremman polven haluttomuus osallistua vaalimateriaalin jakoon. Suurempi kummastukseni oli, kun valtamediassa varsinkin Ylessä poliittinen keskustelu pyöri pääosin hallituksen ja opposition välisenä kinastelu koronarajoitusten ympärillä, jota varsinkin perussuomalaiset ja kokoomus käyttivät ahkerasti hyväkseen saaden näin ilmaista näkyvyyttä ja puheaikaa eduskunnan kyselytuntien kautta. Samalla kuntien kannalta olennaisen tärkeät hallituksen valmistelemat esitykset soteuudistuksesta, koulutusta ja tutkimusta koskevat parannusehdotukset eivät tulleet juuri lainkaan esiin. Päätös osallistua EU:n puitteissa uudenlaiseen elvytyslainajärjestelyyn nousi eduskuntakeskustelussa hallituksen ja opposition väliseksi kiivaan väittelyn kohteeksi. Ylen järjestämä puolueiden puheenjohtajatentitkin keskittyivät enemmän yleisvaltakunnallisen politiikan kysymyksiin, jotka kuuluvat paremmin eduskuntavaalikamppailun aihepiiriin. Koronatilanteen vuoksi aiemmin yleisiä paikallisten ehdokkaiden esiintymisiä ja keskustelutilaisuuksia ei ainakaan Helsingissä järjestetty lainkaan. Virtuaaliset tilaisuudet eivät vastaa henkilökohtaista keskustelua ja tapaamista. Eipä kaiketi maaseudullakaan voitu koronarajoitusten aikana pitää totuttuja tupailtatilaisuuksia. Kuntalaisena olisin toivonut, että ennen vaaleja olisi käyty laajempi ja yksityiskohtaisempi keskustelu nimenomaan kunnan tehtävien muutoksista hallituksen valmistelemien uusien lakien toimeenpanon osalta. Se olisi ollut välttämätöntä myös tulevien kunnanvaltuutettujen perehdyttämiseksi uusiin tehtäviin. Nyt ne kaikki tulevat yhtenä nippuna eteen heti uusien valtuutettujen aloittaessa työnsä. Mietiskelen miten tämä uudenlainen vaalikamppailu vaikuttaa varsinaiseen vaalitulokseen esim. uusien ja nuorten ehdokkaiden tunnetuksi tulon kannalta. Sinänsä myönteistä on ehdokasmäärän kasvu ja siten uusien kasvojen esiinnousu. Kunnallisvaaleissa saattaa tuloksiin vaikuttaa myös uudet vaaliliittoutumat ja erilaisten ehdokaslistojen ilmaantuminen. Tässä yhteydessä on vielä syytä muistuttaa, että Helsingissäkään ei ole kyse varsinaisesti pormestarivaalista. Sen valinta kuuluu tulevalle kaupunginvaltuustolle. Uskon, että näiden vaalien tuloksia tutkitaan vielä tarkkaan miten tämä erilainen vaalitilanne ja ehdokkaiden, varsinkin uusien nimien kohdalla, näkyy äänimäärissä ja äänestysaktiivisuudessa. Joka tapauksessa ehdokkaat ovat hyvin erilaisessa asemassa. Rahalla saa mainostilaa. Aiemmin valtakunnallisten vaalien yhteydessä on laskettu paljonko yksittäiset ehdokkaat ovat käyttäneet rahaa yhtä saamaansa ääntä kohden. Tästä on varmasti paljon opittavaa myös puolueille tulevien vaalien järjestelyjä ajatellen. Jokaisen kansalaisen äänioikeus on demokraattisen päätöksenteon perusedellytys. Siksi on syytä korostaa, että äänioikeuden käyttäminen on eräällä tavalla myös kansalaisen velvollisuus yhteiskuntaa ja yhteisöään kohtaan. Äänestäjien alhainen aktiivisuus on merkki demokratian häiriötilanteesta. Se on yleensä merkki siitä, että yhteiskunnassa eriarvoisuus on lisääntynyt ja heikommassa asemassa olevat tuntevat olonsa syrjäytyneeksi eivätkä näe keinoa olojensa parantamiseen. Käyttäkäämme täysimääräisesti tätä demokratian suomaa keinoa osallistua yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon ja yhteisömme kehittämiseen. Sen ansiosta Suomi ja suomalaiset on kansainvälisessä vertailussa nostettu onnellisuustilastojen kärkeen. Oiva Björkbacka UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! KATU-USKOTTAVUUTTA JUKKA JÄRVINEN kaupunginvaltuutettu sosionomi ILKKA TAIPALE kaupunginvaltuutettu lääkäri tinyurl.com/taipale MIRKA VAINIKKA toiminnanjohtaja sosionomi ANNETAAN APUA SITÄ TARVITSEVILLE 158 233 222 PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Ulsterien pesu -15 % Koulupsykologi ja kunnanvaltuutettu Anna Vuorjoki Anna Vuorjoki www.annavuorjoki.fi Ehdokkaan tukiryhmän maksama ilmoitus Mielenterveyspalvelut kuntoon 630 630 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Maksaja: Hilkka Ahteen tukiryhmä Hilkka Ahde HELSINKI ?20 nainen aikuinen Taidenäyttely POHJOLAN VALO 22.5. 27.6. Ravintola Willihanhi Anne Weckström on kansainvälisesti palkittu valosuunnittelija, jonka näyttelyn teemana on valo ja toivo.
6 9.6.2021 JYSK KAARI HELSINKI (2.KERROS), KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI JYSK ITIS HELSINKI (2.KERROS), ITÄKATU 1-5, 00930 HELSINKI TARJOUKSET VOIMASSA VAIN JYSK KAARI JA JYSK ITIS 10.-16.6.2021 Scandinavian Sleeping & Living TORSTAINA 10.6. 100:lle ensimmäiselle asiakkaalle tyyny ilmaiseksi (arvo 39,99) Rajoitamme myymälässä asioivien asiakkaiden määrää viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Pyydämme myös asiakkaita noudattamaan viranomaissuosituksia mm. maskien käytön suhteen. GOLD KORKEALAATUINEN HAGTORN FLEECEHUOPA 140x200 cm 24,99 Säästä 70% 77 50 50 1 KPL GUDHJEM PINOTTAVA TUOLI Teräs ja polyrottinki. 39,99 Säästä 50% 20. 20.-SÄILYTYSLAATIKKO 31 litraa. L39 x P50 x K26 cm 16,99 88 50 50 31 L ** Ei ko sk e AI N A ED U LL IN EN H IN TA -t uo tt ei ta . Al en nu s la sk et aa n no rm aa lih in na st a. Li sä ä m al le ja m yy m äl äs sä *T ila us tu ot e: ar vi oi tu to im itu sa ik a 49 ar ki pä iv ää JYSK KAARI JA JYSK ITIS, HELSINKI AVAJAISJUHLAT TO 10.6.2021 KLO 10 MYYMÄLÄT TÄYNNÄ HUIPPUTARJOUKSIA VIIKON AJAN ULLEHUSE SOHVARYHMÄ Pöytä: Teräs, artwood ja polyrottinki. L75 x P145 x K67 cm. 6-istuttava sohva: Teräs ja polyrottinki. Sis. laadukkaat pehmusteet strukstuuriommellulla polyesteripäällisellä*. 899,MELDAL KUITUTÄYTTEINEN PEITTO Täyte kevyttä silikonoitua spiraalinmuotoista ontelokuitua, 500 g. 100% polyesterimikrokuitua. 150x200 cm 34,99 Säästä 75% 88 50 50 PLUS MUKAVUUS JA LAATU 5 VUODEN TAKUU DOWNFEEL KUITUTÄYTTEINEN TYYNY Korkeussäädettävä tyyny untuvankaltaisella silikonoidulla kuitutäytteellä, 800 g. 100% puuvillatvillipäällinen. 50x60 cm 59,99 Säästä 75% 15. 15.-GOLD KORKEALAATUINEN NORJALAINEN TUOTE GOLD T30 SIJAUSPATJA 4,5 cm paksu sijauspatja AIR-memory-vaahtomuoviytimellä. Myös muita kokoja. 80x200 cm 169,Säästä 70% 50. 50.-GOLD KORKEALAATUINEN Säästä 70% 85. 85.-GOLD KORKEALAATUINEN 25 VUODEN TAKUU KAIKKI TEKSTIILIT -50-70% ** KAIKKI PEITOT JA TYYNYT -40-75% ** KAIKKI PATJAT -50-70% ** KAIKKI SMARTSTORELAATIKOT -50% ** KAIKKI PUUTARHATUOTTEET VÄHINTÄÄN -40% ** PÖYTÄ + SOHVA* 350. 350.-Säästä 60% NORA KÄSIPYYHE 100% puuvilla. Myös muita kokoja. 600 g/m². 50x70 cm 7,99 Säästä 70% 22 35 35 50x70 CM GOLD F30 VAAHTOMUOVIPATJA 18 cm paksu patja, jonka ydin 4 cm paksua AIRmemory-vaahtomuovia ja 14 cm korkeakimmoista vaahtomuovia. Myös muita kokoja. 80x200 cm 299,
7 9.6.2021 KESÄ, TUO MYSTINEN VUODENAIKA , joka pitkän odottelun jälkeen lopulta aina saapuu. Kesään liittyy niin paljon muistoja ja tunteita. Mikä niistä kaikista koetuista olisi SE hetki, se kaikkein muistettavin arkinen muisto? Onko se eräs lauantai kello viisi aamulla: pikkuväki herää raikkaaseen kesäaamuun ihan virkeinä. Vanhemmilla on tukka pystyssä ja kuolaa naamassa. Pikkuväki vaatii äänekkäästi aamupuuroa tilpehööreineen. Toinen vanhempi alkaa laittaa ja hosua pötyä pöytään. Toinen ohjailee parveilevaa pikkuväkeä ruokapöydän ääreen ja vahtii, että asianosaiset pysyvät pystyssä ja etsiytyvät kohtsillään paikoilleen istumaan. Keittiössä vanhempi räjäyttelee mikrossa kaurapuuroa, lataa kahvinkeittimeen vettä ja unohtaa suodattimen repsottamaan auki tyhjän suodatinpussin kanssa. Jotain puuttuu, mutta mitä? Hmh, ei millään tule mieleen. Vanhemmat vaihtavat paikkoja. Mikropuuron riekaleet kaavitaan mikrosta, pyyhitään mikro ja lähiympäristö ja aloitetaan puurohommat alusta. Kesken jäänyt kahvinkeitto suoritetaan loppuun ja kohta alkaakin kuulua iloinen pulputus. Sekä kahvinkeittimestä että ruokapöydästä, jossa ruokaa odotellessa käydään jonkinlaista aamunavausta tarjoilua odotellessa. Tarjoilu alkaa pelata, aamiainen sohaistaan suuhun, lattialle ja tapettiin ja kylläisiksi tullaan. Pikainen puhdistautuminen ja siinä kuuden jälkeen pikkuväki on valmiina valloittamaan maailman ja takapihan. Ovi avataan ja sinne ne vilahtavat, pikkuiset. Ja hetken päästä toinen vanhemmista juoksevaksi valvojahenkilöksi. Tai ehkä se onkin keskikesän keskiviikko ja kello on suunnilleen yksi. Olen 14-vuotias ja yksin kotona. Kaikki kaverit ovat kesätöissään mutta minä en. Siksi olen vallannut takapihan riippukeinun, viritellyt olohuoneen stereot kohdilleen ja jättänyt kaikki ovet selälleen. Istun keinussa särpimässä kokista ja kuuntelen täysillä The Doorsia. Etenkin The Endiä. Olen syvissä vesissä. Tavallaan onnellinen, ettei tarvitse mennä minnekään. Ja että on kesä. Onnellinen siitä, että mielentilaani sopivaa hyvää musiikkia on tehty jo kauan sitten. Samalla kuitenkin huokaan ja toivon, että ELÄMÄ alkaisi. Tai mitä jos se hetki on valoisa kesäilta kesämökillä puoli kymmenen maissa? Pikkuinen matkatelevisio on auki, ja kökötän sohvalla veljen, serkun ja isoäidin kanssa. Alkamassa on elokuvailta ja vuorossa Christopher Leen tähdittämä Dracula -elokuva. Hyytävän kutkuttava leffa. Tiedän kyllä, että se on keksitty tarina, minulla ei ole hätää ja turvajoukot ovat ympärilläni. Mutta silti olen melko kauhuissani. Esitän kuitenkin rohkeaa, etteivät veli ja serkku pääse sanomaan mitään näppärää. Ulkona pimeys tiivistyy, elokuva käy jännemmäksi hetki hetkeltä. Mietin, että ulkohuussiin en ainakaan lähde. Lähetän hiljaiset kiitokset maailmankaikkeudelle sisävessasta, juoksevasta vedestä ja kirkkaista lampuista, jotka voi räpsäyttää päälle ihan kohta, jos pimeys on liikaa. Tiedän myös, että jos tulee oikein tiukka paikka, löydän keittiöstä äidin valkosipulivarastot äkkiä. Nyt kello on kolme aamuyöllä. Istun kallioilla ystäväni kanssa jossain Kalliossa. Tuulee. On sellainen kosteannihkeä kesäyö. Meillä ei ole kiire minnekään. Olemme jutelleet elämästä yleensä viimeiset…no itse asiassa sellaiset kohta kahdeksan tuntia eikä juttujen loppua näy. Kallioille päädyimme vasta muutama tunti sitten suoraan ravintolasta. Kaikki on vaan niin hyvin. Näitä juttuja ei tule mieleen päiväsaikaan. Meillä on koko yö aikaa. Helsinki on meidän. Kello on neljä ilktapäivällä. Istumme perheen kanssa ruokapöydän ääressä syömässä jäätelöä. Ripeimmät ovat jo santsaamassa, hitaammat jäivät jumittamaan kahvinsa äärelle. Käsillä on sellainen laiskanpulskea sunnuntai. Asiaa on, jäätelöä on, naurua on, talouspaperia on. Vartin päästä jätskipurkit ovat tyhjinä, nuoriso hävinnyt omaan rauhaansa, puoliso suunnannut tarmonsa johonkin omaan projektiinsa ja kadonnut. Hiturina istun pöydän ääressä kahvin ja kirjan parissa. Ulkona on syreenit kukassa. Maailma on mallillaan. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Mistä on kesän hetket tehty? KANNELTALOSSA ESILLÄ olevat näyttelyt ovat osa Helsinki Biennial Inspired -kokonaisuutta. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen merelliseen Helsinkiin. Ensimmäinen biennaali järjestetään ainutlaatuisessa merellisessä ympäristössä, Vallisaaressa 12.6.– 26.9.2021. Lisätiedot: www.helsinkibiennaali.fi NÄYTTELYT Nuori Taide Helsinki 2021 – See the Sea: näe meri, koe taide • Esillä galleriassa 23.6. asti • ma-to 9-20, pe 9-18, la-su suljettu • Vapaa pääsy Nuori Taide Helsinki on 15–26-vuotiaiden nuorten töistä koostuva yhteisnäyttely, joka järjestetään Kanneltalon galleriassa. Keväällä 2021 näyttely järjestetään jo 17. kerran. Alusta asti näyttelyn tavoitteena on ollut nostaa esiin vaihtuvien teemojen avulla nuorten ajatuksia, näkökulmia ja osaamista taiteen keinoin. Tänä vuonna Nuori Taide Helsinki -näyttelyn nimi on See the Sea näe meri, koe taide. Näyttely inspiroituu kesällä avautuvasta Helsinki Biennaalista. Kutsuimme nuoret taiteentekijät kommentoimaan ja tekemään omat tulkintansa. Näyttelyn osallistujat käsittelevät teemaa valitsemallaan tavalla. Nuori Taide Helsinki -näyttelyissä on mukana muun muassa valokuvia, maalauksia, piirustuksia, videoita, runoja ja ääniteoksia. Päiväleirit ja muut tapahtumat: Helsinki Biennaalista inspiroituneita päiväleirejä järjestetään Kannelmäessä, Lauttasaaressa ja Pikku-Huopalahdessa lapsille ja nuorille kesäkuussa 2021. Lisätiedot: www.harrastushaku.fi Eetu Enqvist, Nino Hynninen ja Henri Kotkanen: Climate Confessional – Ilmastotunnustusmajakka • Esillä 4.6.-5.9. Kanneltalon aulassa (talon aukioloaikoina www.kanneltalo.fi) • Vapaa pääsy • Climate Confessional on interaktiivinen installaatio, joka toimii käyttäjänsä instrumenttina ilmastokriisin käsittelyssä Teoksen tilallinen osa on teräsrakenteinen torni, joka kohoaa muinaisen rituaalipaikan omaisena maamerkkinä ja kutsuu sisäänsä tekemään tunnustuksen. Teoksen laitteisto tunnistaa käyttäjänsä äänen ja muuttaa sen tekstin muotoon anonyymiksi tunnustukseksi. Äänityspaneelin sisällä oleva ohjainyksikkö lähettää tekstin verkkosivulle sekä teoksen läheisyyteen sijoitetulle projisointipinnalle, jossa annettu tunnustus on kaikkien nähtävillä. Installaation suunnittelijoina ovat Eetu Enqvist ja Nino Hynninen Paja&Bureau-muotoilustudiosta. Teos on toteutettu yhteistyössä Henri Kotkasen kanssa Brains On Art -taideja tiedekollektiivista. Ensimmäisen kerran installaatio on rakennettu vuonna 2019. Climate Confessional tutkii ilmastokriisiä yksilön subjektiivisesta näkökulmasta. Se antaa kävijälle mahdollisuuden tunnustaa oman vaikutuksensa ilmastoon jokapäiväisessä arjessa: oman tunnustuksen henkilökohtaisesti ääneen kertominen ja sen jakaminen synnyttää ajatuksia. Päämäärämme oli rakentaa installaatiosta tilakokemus yhdistettynä interaktiiviseen tekniikkaan sekä henkilökohtaiseen ilmaisuun. Halusimme luoda työkalun, jonka avulla voi ilmaista itseään ilmastonmuutokseen liittyvissä painostavissa kysymyksissä. Climate Confessional on sellaisenaan tilallinen kokemus. Sen sisällä kävijä tuntee olevansa suljettu, toisaalta myös suojautunut ympäristöltä. Kartiomaisen tornin rakenne on alempana avoin, supistuu kävijän korkeudella ja avautuu korkealla käyttäjän ulottumattomissa. Valo siivilöityy rakenteiden väleistä ja yhdistyy omaleimaiseen akustiikkaan, jonka teos luo sisälleen. Tornin tarkoitus on tulla huomatuksi ja kerätä ihmiset ympärilleen sitä käyttämään. Installaation materiaaleiksi valitsimme rehelliset rakennusmateriaalit, jotka kestävät aikaa sellaisenaan ja kuluvat kauniisti. Aidot materiaalit, kestävyys ja kierrätettävyys ovat selviä valintoja myös tulevaisuuden rakentamisessa. Tornin rakenteellisena materiaalina on perinteinen lattarauta, joka yhdistyy puiseen perustaan. Ohjainyksikkö on teräsrunkoinen ja siinä on kuparista valmistettu kansi. Me kuuntelemme. KAUPUNKITANSSIT Kaupunkitanssit Sitratorilla • Maanantaisin 7.6.-9.8. klo 17.3018.15 • Säävaraus: sadesäällä tanssit peruuntuvat. • Vapaa pääsy Kesällä 2021 opetellaan jälleen paritansseja osana pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaa. Järjestyksessään 22. kaupunkitanssikesä käynnistyy kesäkuussa tuoden ilmaiset tanssituokiot ilahduttamaan ja virkistämään pääkaupunkiseudun asukkaiden elämää. Mukaan tanssimaan voi tulla milloin vain. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Opetuksesta vastaavat koulutetut tanssinopettajat. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi on käytössä useita ennakkoja turvajärjestelyjä. Tuokioissa tanssitaan vain oman parin kanssa, opettaja ei ota fyysistä kontaktia opetettaviin. Osallistujamäärän yläraja on 50. ma 7.6. foksi ma 14.6. valssi ma 21.6. tango ma 28.6. bugg ma 5.7. jenkka ma 12.7. samba ma 19.7. fusku ma 26.7. kävelyhumppa ma 2.8. cha cha ma 9.8. masurkka Kanneltalossa galleria ja asiakkaiden wc-tilat ovat auenneet 1.6.2021. Käytäthän tiloissa maskia, jos olet yli 12-vuotias. Kanneltalon kesä 2021 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ti 12-17, Ke-Pe 10-17, La 10-14 Ilmastotunnustusmajakka.
8 9.6.2021 HELSINKI Hannu Tuominen Opettaja, tietokirjailija, lintuharrastaja Sote-lautakunnan varajäsen HUS:n valtuutettu 881 Valmiina valtuustoon www.hannutuominen.fi M ak sa ja : eh do ka s Malminkartano 1067 SINISET valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, valtiotieteiden kandidaatti, varavaltuutettu toniahva.fi ÄÄNESTÄ AKTIIVINEN JA ASIANTUNTEVA PAIKALLINEN VAIKUTTAJA VALTUUSTOON! Kannelmäen alueen bussiyhteydet säilytettävä Turvallisuuden, liikunnan ja yrittäjyyden puolustaja Lähiluonnon ja Keskuspuiston puolesta Koulukiusaaminen kitkettävä M A KS A JA : PIT Ä JÄ N M Ä EN TY ÖV Ä EN YH DIS TY S RY Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. PIRJO KIVISTÖ SOILI HAVERINEN 141 171 Terhi Ainiala 767 Lähikaupungista voimaa Länsi-Pakila Suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti Lue lisää: www.ainiala.fi Maksaja Terhi Ainiala. Helsinki Kuntataloudenja hallinnon ammattilainen • Ikäihmisten palvelut vihdoin kuntoon • Perusterveydenhoitoon täysremontti • Kohtuuhintaista asumista • Luottamuksen arvoinen: HUS, Senioriliike, KTK Reijo Vuorento www.reijovuorento.fi facebook.com/ReijoVuorentoSDP 241 Etsimme vapaaehtoisia PERHEKAHVILAN OHJAAJIA MLL Kannelmäen järjestämään Perhekahvilaan, jota järjestetään Leikkipuisto Kannelmäessä perjantaiaamuisin koronapandemian salliessa. Pestiin on luvassa kunnon perehdytys ja tukea. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: mll.kannelmaki@gmail.com Maksuton joukkoliikenne eläkeläisille ja työttömille Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava Liikuntaa kaikille JUKKA JÄRVINEN VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä • ASIAA • KOVAA • REILUSTI Helsinki jukkajarvinen.net 158 158 Kannelmäen paikallisyhdistys
9 9.6.2021 IHAN NORMI AAMU . Heti herättyäni hamuan ja etsin puhelimeni. Puhelimelta on katsottava millainen on sää ja mitä palautetta on tullut Faceen tai Instragramiin tai WhatsAppiin. On myös tarkastettava mitä kaikkea on sähköpostissa. Ja uutisiakin pitää vilkaista. Sitten voin nousta ja alkaa valmistaa aamiaista: puuroa, mustikkakeittoa, rieskaa, juustoa ja teetä. Hesarin ja paikallislehtien lukua. Sitten tietokoneelle. Pakko on ottaa kantaa muutamiin sähköpostiviesteihin ja kirjoitettava WhatsAppiin ystäväringille että kaikki on hyvin. Kun olin keski-ikäinen toimittaja, olimme me tavalliset toimittajat ja sitten oli joukko julkkistoimittajia. Nyt on vain julkkistoimittajia. Vaikka kirjoitat pienen kolari-uutisen, olisi siihen kiva saada kylkeen oma kuva ja nimi ja yhteystiedot. Nyt on myös melkoinen joukko somevaikuttajia. He kertovat elämästään ja toiset lukevat heidän elämästään. Kirjailijat kirjoittavat sivukaupalla omasta elämästään. Jos olisin mummu-somettaja kertoisin aamustani että heräsin ah-niin raikkaista Finlaysonin Jeesus-lakanoista. Uusi Tempur-tyyny takasi myös hyvän unen laadun. Uusi patja on vielä valitsematta. Aamiaista en kuittaisi alun yhdellä virkkeellä. Olisi tietoa Elovena-hiutaleista, luomua ja gluteenitonta, mustikkakeitto luomua ja Valiolta, juusto Oltermannia, 17 % ja tee mustaa ja maustettua, kurkku Varpiolta ja salaatti Järvikylästä. Samalla tavalla sitten tuotteistasi kaikki ateriani, kaikki mikä liittyy kodinhoitoon. Vaatteet, kengät, laukut pitäisi eritellä tarkkaan ja kerrottava minkä merkkisiä tuotteita minäkin päivänä käytän. Ihan tavallisesta elämästä saisi hohdokkaan kun liioittelisi, värittäisi, lisäilisi yhtä ja toista. Mutta ketä kiinnostaisi lenkkini Talissa ja Vermossa, Leppävaaran urheilupuiston kuntoradalla, Mätäjoella tai kauppareissuni K-Marketissa tai Ristikossa. Keväällä olen käynyt peräti kolmessa taidenäyttelyssä: Didrichsenillä Tove Janssonin töitä ihastelemassa, ryijynäyttelyssä Taidehallissa ja Ateneumissa Repin-näyttelyssä. Teatteriin en ole päässyt enkä konsertteihin. Korkeasaareenkin piti varata paikka etukäteen. Elämäni on niin yksitoikkoista ettei siitä saa millään ilveellä tehtyä mitään some-tapahtumaa. Olisi kauheaa jos perustaisin tilin enkä saisi yhtään seuraajia. Sinänsä näissä some-julkkisten seuraamisessa ei ole sen kummemmasta kysymys kuin oman nuoruuteni filmitähtien ihailemisesta. Heidän kuviaan leikattiin lehdistä ja liimattiin vihkoihin: Audrey Hepburn, Rita Hayworth, Marilyn Monroe, Romy Schneider, Elisabert Taylor, Anthony Perkins, James Dean, Cary Crant. Rami Sarmaston takia kävin katsomassa Tampereen Teatterissa lukiolaisena West Side Storyn varmaan kahdeksan kertaa. Puoli tuntia ennen esitystä sai edullisia lippuja. Iskelmien sanoja kirjoitettiin mustiin vahakantisiin vihkoihin. Iskelmiä kuunneltiin radiosta ja yritettiin kirjoittaa sanoja muistiin, kun muistiinpanoja verrattiin kavereiden kanssa, saatiin sanat kasaan. Kirjastosta lainasin runokirjoja ja kirjoitin runoja vihkoon. Me riskiryhmäläisetkin olemme jo yli vuoden opetelleet käyttämään somea ja seurustelemaan virtuaalisesti. Kaiken tämän vastapainona on kävelylenkkien uutuus: ventovieraat ihmiset hymyilevät ja tervehtivät ja saatamme jopa jäädä juttelemaankin. Nämä pienet hetket ovat arvokkaita. Ehkäpä keskityn niihin ja lopetan some-tähteydestä haaveilun. Leena-Maija Tuominen Ketä vois kiinnostaa KAIKKIEN KAUPUNKI Rakennetaan Helsinkiä, joka pitää huolta jokaisesta. Lähiluonto, vahvat peruspalvelut, mielen hyvinvointi, koti kaikille. sannavesikansa.fi Ilm oi tu ks en m a ks a a eh d ok a s it se . 885 Sosiaalija terveystoimen apulaispormestari Pirkkolasta, VTM HAAGAN TORILLA osoitteessa Kauppalantie / Kylänevantie sijaitseva Rinki-ekopiste suljettiin 31.5. Ekopiste suljettiin, sillä pisteen maavuokran sopimuksen määräaika on loppunut. Haagan torin suljettavaa ekopistettä lähin Rinki-ekopiste löytyy osoitteesta Naantalintie 2. Pisteellä kerätään kartonkija lasipakkauksia sekä metallia, paperia ja vaatteita. Kaikkien Rinki-ekopisteiden sijainnit Haagassa ja sen lähialueilla voi tarkistaa Ringin karttahausta osoitteessa rinkiin.fi/rinki-ekopisteet. Mitä pakkauskeräykseen voi tuoda? Kotitaloudet voivat tuoda Rinki-ekopisteeseen Ringin valtakunnallisten ohjeiden mukaan lajiteltua pakkausjätettä. Ohjeet on julkaistu osoitteessa rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Ne ovat myös keräyssäiliöihin kiinnitetyissä tarroissa. Vaaralliset aineet tai niiden jäämiä sisältävät pakkaukset (esim. öljykanisterit) eivät kuulu pakkausjätteen keräykseen. Samoin muut kuin pakkausjätteet, kuten huonekalut, on vietävä kunnan ohjeistamaan paikkaan. Koko Suomen kaikkien jätteiden vastaanottopaikat voi tarkistaa karttahausta osoitteessa www.kierratys.info. Säästä tilaa ja litistä pakkaukset Pakkaukset on hyvä litistää mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi pahvilaatikot vievät paljon tilaa keräyssäiliössä, jos niitä ei litistetä. Silloin myös keräyssäiliöt täyttyvät hyvin nopeasti. Mitä tiiviimmin pakkaukset ovat säiliössä, sitä enemmän niitä sinne mahtuu. Näin voidaan kuljettaa enemmän pakkauksia kerralla ja kuljetuksia tarvitaan harvemmin, mikä on ympäristölle hyvä asia. Anna palautetta Roskaaminen vähentää kaikkien viihtyvyyttä, ja asiattomien sotkujen siivoaminen on myös kallista. Rinkiekopisteellä kävijöiden palaute pisteiden toiminnasta on tärkeää Ringille, jotta pisteet pysyvät siisteinä. Ilmoitathan siis heti, jos pakkausjätteen keräyssäiliö on täynnä. Jätettä ei koskaan saa jättää maahan, sillä muut pisteellä kävijät seuraavat esimerkkiä ja alue roskaantuu nopeasti. Palautetta voi antaa Ringin maksuttomaan asiakaspalveluun numeroon 0800 133 888 (ark. 7–21 ja la 9–18) ja sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi. Palautetta voi antaa myös verkossa osoitteessa rinkiin.fi/ekopistepalaute. Rinki-ekopiste suljettiin Haagassa HAAGAN PERUSKOULU tarvitsee lisätiloja syyslukukauden 2021 alkuun mennessä. Nykyinen koulurakennus osoitteessa Isonnevantie 16 on liian ahdas sen nykyiselle oppilasmäärälle. Oppilasmäärän on myös arvioitu kasvavan tulevaisuudessa. Haagan peruskoulun lisätilat sijoitetaan kaupungin omistamaan, osoitteessa Vanha Viertotie 23 sijaitsevaan koulukiinteistöön, joka on vapautunut Metropolia ammattikorkeakoulun käytöstä. Perusparannuksen 1-vaiheessa tehtiin täydellinen peruskorjaus muun muassa koulurakennuksen keittiöön ja ruokasaliin sekä rakennettiin uusia luokkatiloja. Perusparannuksen 2-vaiheessa rakennettaan vielä puuttuvat aineopetusluokat sekä koulun toiminnan mahdollistavat WC-tilat oppilaiden käyttöön. 2-vaiheen perusparannustöiden toteuttaminen mahdollistaa luokkaasteiden 5–6 siirtymisen täyspainoisesti Vanha Viertotien koulurakennukseen syyslukukauden 2021 alusta. Luokka-asteet 1–4 jäävät Isonnevantie 16 koulurakennukseen. Perusparannushankkeen vaiheiden 1 ja 2 kokonaiskustannukset ovat yhteensä 7 150 000 euroa. Haagan peruskoulun lisätilojen perusparannustyö etenee 2-vaiheeseen Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 24. toukokuuta Haagan peruskoulun lisätilojen perusparannustyön 2-vaiheen päivitetyn hankesuunnitelman. Haagan peruskoulun lisätilat sijoitetaan kaupungin omistamaan, osoitteessa Vanha Viertotie 23 sijaitsevaan koulukiinteistöön, joka on vapautunut Metropolia ammattikorkeakoulun käytöstä. Aulis Kohonen in memoriam AULIS KOHONEN poistui luotamme Suursuon sairaalassa 9.5.2021 84 vuoden ikäisenä. Sortavalan ukko Aulis oli niitä ihmisiä, jotka jäävät mieleen yhdellä näkemisellä. Aulis oli värikäs ihminen. Hän oli pidetty, sanavalmis ja huomattavan tietorikas Aulis oli suuri taiteiden ystävä. Runous oli hänen erikoisalaansa. Kannelmäkeläisille jäi mieleen hänen Lauri Viita ja Eino Leino tulkintansa yhdessä professori Seppo Lindyn kitarasäestyksellä. Aulis oli todella monipuolinen. Hän rakasti musiikkia, vieläkin korvissani soi hänen Georg Ots -laulut. Aulis oli kiinnostunut kansanparannuksesta kuusenkerkkien ja hieronnan keinoin. Hän oli myöskin liikunnan ystävä ja moni muistaa hänet nuorten jalkapallovalmentajana vuosikymmenten takaa. Aulista jäivät kaipaamaan kaksi poikaa ja Tarjavaimo. Auliksen ensimmäinen vaimo Tuula, olikin jo yläkerrassa Aulista vastassa. Kevyet mullat, Aulis ystävä Heikki Majava Aulis Kohonen palkittiin vuonna 2017 KaarelaSeuran itsenäisyyspäiväjuhlassa seuran kultaisella ansiomerkillä.
10 9.6.2021 Helsingin tavoitteena on olla päivä päivältä parempi. Tätä tavoitetta on viimeiset neljä vuotta ohjannut Helsingin kaupunkistrategia Maailman toimivin kaupunki. Kaupunkistrategiasta on valmistunut yhteenveto, johon on koottu keskeiset onnistumiset, kehityskohteet ja opit kuluneelta strategiakaudelta. HELSINGIN kaupunginvaltuusto hyväksyi Maailman toimivin kaupunki –strategian syyskuussa 2017. Strategia on ohjannut ja linjannut kaupungin toimintaa ja taloussuunnittelua kuluneen valtuustokauden ajan. Maailman toimivin kaupunki on merkinnyt ennen kaikkea tekoja. Paikallistasolla olemme ratkoneet niin kaupunkilaisten arkipäiväisempiä haasteita kuin myös globaaleja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Minulle tärkeää on ollut myös se, että strategiamme on ollut koko kaupungin ja kaikkien kaupunkilaisten yhteinen, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Maailman toimivinta kaupunkia tehty viiden päätavoitteen kautta Maailman toimivin kaupunki -strategia rakentuu viidestä päätavoitteesta, joiden kautta maailman toimivinta kaupunkia on luotu. Päätavoitteet ovat olleet maailman toimivin kaupunki, kestävän kasvun turvaaminen, uudistuvat palvelut, vastuullinen taloudenpito ja Helsingin edunvalvonnan vahvistaminen. Tavoitteiden eteen on tehty paljon töitä. Olen ylpeä siitä, että organisaatiossamme on tapahtunut selkeä toimintakulttuurin muutos, jossa Helsingissä halutaan yhdessä tehdä töitä maailman toimivimman kaupungin tavoitteen eteen. Erityistä ylpeyttä koen siitä, että Helsinki on tänä päivänä selkeästi modernimpi ja kansainvälisempi, kuin neljä vuotta sitten, Vapaavuori sanoo. Viiden päätavoitteen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi noin 50 seuraavan tason tavoitetta ja niihin liittyvän noin 140 mittarin kokonaisuuden. Mittareiden pohjalta tehdyn arvioinnin perusteella strategian toteutuksessa korostuvat ainakin seuraavat onnistumiset: • Kestävän kasvun turvaamisessa hyvää tavoitteen mukaista kehitystä on saavutettu kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisessä sekä päästövähennyksissä. Myös varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut. • Uudistuvissa palveluissa on edistytty peruspalvelujen asiakaslähtöisyydessä sekä digitalisaatiossa. Tästä konkreettisina esimerkkeinä toimivat mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalvelujen opinpolku, ikääntyneiden kotiin vietävät ja kotona asumista tukevat palvelut sekä liikkumisen edistäminen. Digitalisaatiossa on edistytty kiihtyvällä tahdilla ja etäpalvelut ovat kehittyneet. • Vastuullisessa taloudenpidossa valtuustokauden alku eteni tuottavuustavoitetta lukuun ottamatta suunnitellusti. Koronakriisin vaikutus tilanteeseen muuttaa mahdollisuuksia onnistua talouden tavoitteissa ja lainakanta uhkaa kasvaa huolimatta siitä, että aiempien vuosien vastuullinen taloudenpito loi kaupungille pohjaa selvitä myös kriisitilanteessa suhteellisen hyvin. • Vaikuttavammassa edunvalvonnassa kaupunkien yhteistyötä valtakunnallisesti on merkittävästi tiivistetty ja Helsingin kansainvälisen profiilin nostamisessa on onnistuttu Koronakriisi edisti uusien toimintamallien käyttöönottoa Strategiakauden aikana koronapandemia toi toimintaympäristöön huomattavia, ennakoimattomia muutoksia. Vakavuudestaan huolimatta koronakriisi edisti uusien toimintamallien käyttöönottoa. Kaupungin kriisijohtamismalli käynnistettiin nopeasti ja sitä sovellettiin uuteen tilanteeseen. Digitalisaatio on edennyt kriisin aikana ja tarjonnut mahdollisuuden nopeuttaa kaupungin digitalisaatio-ohjelman mukaista kehittämistä. Koronakriisinhoito on vauhdittanut strategista ennakointia ja samaan aikaan nopeampaa ja ketterämpää toimintakulttuuria ja asioihin yhdessä tarttumista. Tämä on näkynyt mm. nopeassa tavassa tuottaa uusia kaupunkilaisten tarpeisiin vastaavia palveluita, kuten iäkkäämmille kaupunkilaisille suunnattu Helsinki Apu, maskien jako vähävaraisille ja Senaatintorin kesäterassi. Helsingin kaupunkistrategian 20172021 Maailman toimivin kaupunki yhteenvetoon voi tutustua: https:// julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/maailman-toimivin-kaupunki-strategian-yhteenveto Helsingin kaupunkistrategian 20172021 toteutumisesta on tehty myös videoita, jotka löytyvät Helsinkikanavalta. Videoiden aiheina ovat Maailman toimivin kaupunki, digitalisaatio, katutöiden viestintä ja Hiilineutraali Helsinki. www.helsinkikanava.fi Kuva: Jussi Hellsten Maailman toimivin kaupunki -strategia on ohjannut Helsinkiä päivä päivältä paremmaksi SDP:n sosiaalija terveysalan ehdokkaat Helsingissä EVA-MARIA ASUKAS sairaanhoitaja, fysioterapeutti NITA AUSTERO lastensuojelun ammattilainen KATJA BÄRBLOM sairaanhoitaja (AMK), asioimistulkki TUULA HAATAINEN sairaanhoitaja, valtiot. maisteri LEEA HALMETOJA psykologi SOILI HAVERINEN THM, hoitotyön lehtori FARDOOS HELAL lähihoitaja, valmentaja ANNE HERZIG sosiaalityöntekijä, valtiot. maisteri JENNI HJELT sairaanhoitaja (AMK), järjestöasiantuntija VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI 125 126 130 138 139 141 145 148 149 TERVEYSKESKUKSET KUNTOON! HOITOON HETI JA MAKSUTTA! JONNE JUNTURA terveyskeskuslääkäri JUKKA JÄRVINEN sosionomi, kaupunginvaltuutettu ESA LEHTOPURO sairaanhoitaja, työsjuojeluvaltuutettu JANI-PEKKA LEINO lähihoitaja, työsuojeluvaltuutettu RIITTA MAJALA sairaanhoitaja NELLI NURMINEN lääkäri SANNA-MARI ORANEN lähihoitaja, rikosseuraamustyöntekijä VESA PAAVONEN apulaisylilääkäri MATTI PEURA työterveyshuollon erikoislääkäri MIMI RANTANEN terveyskeskuslääkäri ILKKA TAIPALE lääkäri, kaupunginvaltuutettu MARJO TÄHTINEN kuntoutussuunnittelija, terveyst. maisteri MIRKA VAINIKKA sosionomi, toiminnanjohtaja RIKU VAINIO sairaanhoitajaopiskelija SINIKKA VEPSÄ sairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu ANITA VIHERVAARA varhaiskasvatuksen lastenhoitaja REIJO VUORENTO HUS hallitus (vj), valtiot. maisteri JAANA YLITALO sosiaaliohjaaja, edunvalvontajohtaja 155 158 182 183 187 158 198 201 204 210 222 231 233 234 237 238 241 244
11 9.6.2021 H ämärän talven keskellä olen usein pohtinut, valitsivatko esiisämme oikean ilmansuunnan vaeltaessaan pohjoiseen asumaan? Valottomuus koettelee meitä karusti täällä vuodesta toiseen. Keväällä päivän pidentyessä luonto ympärillämme herää eloon. Jotain ihmeellistä tapahtuu silloin ihmismielessä. Näin on käynyt sukupolville ennen meitä, aikanamme ja varmasti meidän jälkeemme syntyville sieluille. On jaloa huomata, miten luonto hurmaavalla tavalla uudistuu ympärillämme ja tuottaa ihailtavaa rönsyilyä. Kypsä ihminen osaa murheen jälkeen sanoittaa kiitollisuuden aiheita. Luomakunnan voiman edessä nöyrä mieli siunaa tulevaa. Suvivirsi on löytänyt tiensä suomalaisten sydämiin vuodesta 1700 alkaen. Virsi syntyi nälkävuosien aikakaudella. Suurten kuolonvuosien aikana jopa joka kolmas suomalainen menehtyi nälän ja sairauksien heikentämänä. Silti koeteltu kansa yltyi kaipauksessaan kaihoisasti laulamaan ”JO joutu armas Aica”. Edelleen Suvivirsi lauletaan monessa kevätkesän juhlassa. ”Jo joutui armas aika” kajahtaa häissä, hautajaisissa, kastejuhlissa ja jumalanpalveluksissa siinä missä koulujen päätösjuhlissakin. Kulunut työkausi on kuitattu ja vehrein vuodenaika on käsillämme. Laulun myötä laskeudutaan lomalle. Suvivirsi kertoo, kuinka meillä on edelleen, mitä odottaa. Toivo siitä, että sydäntemme valo, Kristus, asuisi aina luonamme. Niin että rakkauden liekki syttyisi rintaamme, antaisi meille uuden mielen ja poistaisi murheemme kuten suven kauneus peittoaa menneen talven. Suuremman suojassa syksykin saa vielä saapua. Jos nyt keväällä muistamme mennyttä ja onnittelemme sankoin joukoin koulutiensä päättäneitä, syksyn tullen rohkaisemme ja kannustamme heitä, jotka aloittavat oman koulutiensä. Helsinkiläisissä seurakunnissa järjestetään syksyllä 11.8. juuri ennen koulujen alkamista kouluun lähtevien siunauksia. Kesällä henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen saavat kaikki koulunsa aloittamisiässä olevat seurakuntamme jäsenet. Kutsussa kerrotaan tarkemmin, missä ja miten tilaisuus järjestetään. Kannelmäessä kouluun lähtevien siunausta ovat toteuttamassa kanssani kanttori Leena Lampinen ja lapsityönohjaaja Marjo Visa. Kysyin Leena-kanttorilta, muistaako hän, miltä tuntui aloittaa oma koulutie. Leena vastasi muistavansa paremmin sen, kun oma lapsi aloitti koulutiensä. Silloin hän äitinä jännitti ehkä enemmän kuin lapsena. Koulutien aloitus on käännekohta. Koululainen ja hänen perheensä aloittavat uuden elämänvaiheen. Perheen pieni aloittaa jotain hyvin itsenäistä. Hän kasvaa omiin tietoihin ja taitoihin, vahvistuu opinpolulla sukupolvensa mukana vastuunkantajaksi. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen turvallisia aikuisia ja myötäelämistä vaiheissaan. Sitä me tahdomme antaa kaikessa rakkaudessa. Siunaaminen tarkoittaa hyvän toivomista. Toivomme toisillemme parhainta mahdollista tulevaisuutta ja jokaisen talven jälkeistä uutta suvea. Suuremman suojassa. Virpi Koskinen kikkoherra electa Kannelmäen seurakunta virpi.koskinen@evl.fi Bök i Kårböle VI HAR EN RIKTIG OAS i Kårböle att njuta av. Kårböle Gilles bokcirkel träffades där under äppelträden för sitt sista möte innan sommarpausen. Diskussionerna var intensiva och varma och kaffetermosen tömdes tillsammans med den bubblande drycken. Det var en perfekt plats att prata böcker. Himlens rymd bar allas åsikter upp till högre sfärer och romanen vi hade läst handlade just om människans relation till naturen. Hur naturen kan vara den räddande parten när relationerna i livet fallerar och livet faller samman. Vad bär oss då när det inte finns någon närstående mer att falla tillbaka på? Vi kände en djup glädje över äppelträdgården, vilken gåva vi fått. Nu är den öppen hela sommaren och människorna har hittat den som sitt vardagsrum. Där finns par som njuter under trädens grenar, barn som springer av sitt hjärtas fulla lust, flickor och kvinnor med maskroskransar i håret, brudpar och studenter som fotograferar sig på sin stora dag. Människor fotograferar knopparna, äppeloch päronblommen, himlen, grönskan, maskrosorna. Bikuporna gömmer sig bland träden. Många har picknick med mat och dryck. Det är som en svunnen lycklig, harmonisk värld skulle ha uppenbarat sig. Jag satt där en kväll med min man och lät stämningen bara sjunka in. Bilden av Nangijala från Bröderna Lejonhjärta kom till mig. Den vackra dalen med de blommande träden som välkomnar oss på andra sidan, stället ”där det ännu är lägereldarnas och sagornas tid”. Fantasin är ett livselixir för människan och i dagens digitaliserade värld behöver vi berättelserna och sagorna för att våra själar skall må bra. Vi behöver också berättelserna för att läka våra trauman och inre sår. Vad är den kollektiva berättelsen vi skapar nu i pandemitider? Hur kan vi göra denna erfarenhet till något nyskapande? Tidigare i vår besökte jag för första gången parken i Kasberget där körsbärsträden blommade. Japanerna firar Hanamifest, som betyder att titta på blommorna. Den lär vara Japans viktigaste fest. Vår mera vildvuxna äppelträdgård i Malmgård är mer charmig än Kasbergets park och vi får hoppas att den hålls som en lite gömd pärla i Helsingfors. Vi önskar inga stora människoströmmar som trampar och skräpar ner. Däremot hoppas jag att lokala invånare i Kårböle hittar dit oberoende om träden blommar eller inte. Det finns bänkar att sitta på, t.o.m. jobba vid och den är vacker hela sommaren tills äpplen mognat och vi får plocka dem och dela dem mellan oss alla. Detta är en inspiration för en blomstrande närmiljö där vi får ta del av naturens fria gåvor. Vi hoppas på att denna sommar blir mer normal igen när det gäller träffar och program. Kårböle Gilles stadsdelsförening har träffats online och vi har försökt hålla gnistan upp trots att det känns osäkert hur vi skall kunna gå vidare med våra program. I Helsingfors är stadsdelarna viktiga och via föreningarna kan man vara med och påverka. Stadens beslutsfattare lyssnar mera på föreningarna är enskilda individer. Detta är helt förståeligt med tanke på hur stor vår stad är. Därför är det viktigt att det finns aktiva människor i stadsdelsföreningarna som kan lyfta fram kollektivt viktiga frågor. Vi behöver värna om naturen i vår stad så att den inte allt för mycket naggas i kanterna av nyplanering och utbyggnad. Vi behöver våra oaser för vårt välmående oberoende av språk eller kulturell bakgrund. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Äppelträdgården Kaarelan asukastalo tiedottaa Kaarelan asukastalo Purpuripolulla tarvitsee nimen. Kaarela-Seura ry ja Tanotorvi järjestävät kilpailun: Keksi asukastalolle nimi! Kisaan voi osallistua Kaarela-Seuran ja Tanotorven Facebook-sivuilla: www.facebook.com/kaarelaseura www.facebook.com/Tanotorvi tai sähköpostitse: tanotorvi@eepinen.fi Ehdotukset 16.6. mennessä. Paras ehdotus palkitaan! Tule mukaan toimintaan! Purpuripolku 6, 00420 Hki. Suuremman suojassa Yhteisellä tiellä JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 13.6. klo 10 vietetään etäyhteyksin suorassa lähetyksessä Facebook -sivullamme. Sunnuntaista 20.6. alkaen vietämme messua yhdessä Kannelmäen kirkossa. Kirkkoon voi tulla niin monta kirkkovierasta kuin henkilörajoitukset silloin sallivat. Esimerkiksi toukokuun lopun tilanteessa määrä oli 56 henkilöä. Tarkistathan tiedot henkilömääristä ja muista ajankohtaisista ohjeista nettisivuiltamme. NUORILLE TOIMINTAA LIIKUNTAPUISTOSSA Kaupunki järjestää toimintaa nuorille Kannelmäen liikuntapuistossa kesäloman ajan arkisin klo 12.30–16. Seurakunta on mukana ti 8.6. ja ke 9.6. sekä ti 15.6. ja ke 16.6. klo 12.30–16. Seurakunnan pisteellä alakouluikäisille ulkopelejä ja jättisaippuakuplia. KONSERTTEJA KIRKOSSA – JOS KORONATILANNE SALLII Heinä-elokuulle on suunniteltu useita konsertteja Kannelmäen kirkossa. Kesämusiikkisarjan avaa televisiostakin tuttu The Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen ja pianisti Stefanie Tuurna su 4.7 klo 18 konsertilla This Land is Mine Klassikoita ja klassista. Huom. Epidemiatilanne voi muuttua nopeastikin. Tarkistathan konserttien tiedot ja mahdolliset muutokset nettisivuiltamme. YHTEISVASTUU 2021 – Eniten vanhuudessa yllättää köyhyys Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: • MobilePay 47535 • Nettilahjoitus: Yhteisvastuu.fi/kannelmäki • Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumero 308171. APUA JA TUKEA • Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. • Lähimmät ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi HALUATKO KÄVÄISTÄ SEURAKUNNAN VILJELYPALSTALLA? Kysy lisää diakoneilta: Heidi (1.-20.6. ja 19.7.– 15.8.) p. 09 2340 3842 ja Ulla-Maija (21.6.– 16.7.) p. 09 2340 3843. SEURAA SOMESSA: • Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, • Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmäki VIRASTO os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki. srk@evl.fi SIUNATTUA KESÄÄ! Kilpailu: Keksi asukastalolle nimi! Keksi asukastalolle nimi! Kannelmäen ja koko Kaarelan yhteinen asukastila on avoinna ja kaikkien asukkaiden käytössä arkisin klo 11-17. Kokoustilat ovat yhdistysten ja hankkeiden käytössä arkisin klo 9-21. Vapaita aikoja voi tiedustella koordinaattorilta: p. 050 324 4329 Asukastila on suljettuna 12.–25.7. Kaarela-Seura ry. etsii yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. • Tarvitseeko yhdistyksenne kokoustilaa tai pysyvän toimistohuoneen? • Onko teillä alueemme asukashyvinvointia edistävä yleishyödyllinen hanke, joka tarvitsee esittelytilaa? • Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Asukastilan ylläpito vaativat panostuksia, joten kaikki apu on tarpeen. • Etsimme sponsoreita alueemme yrityksistä. Ota yhteyttä Kaarela-Seuraan: Jauri Varvikko, varapj., 040 512 5105, jauri.varvikko@eepinen.fi Katja Nykopp, tiedottaja, 040 486 3883, katja.nykopp@gmail.com Lauri Varvikko, toimintakoordinaattori, 050 324 4329, lauri.varvikko@gmail.com
12 9.6.2021 TANORISTIKKO KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Uudet kauppiaamme Antti & Krista Mielonen MUISTA MYÖS VERKKOKAUPPAMME OSOITTEESSA WWW.K-RUOKA.FI Tilaukset myös puhelimella 045 78725491 arkisin klo 13-14 KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Tanotorvi toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää, koronavapaata ja mieleenpainuvaa kesää! Pyydä hinta-arvio lvi-työstä puhelimitse tai sähköpostilla! Arvio ei maksa Sinulle mitään. Hinnoittelumme on edullista ja palvelumme reilua! Ovet avoinna tiistaisin klo 12 18, muina aikoina ajanvarauksella. Ompelutyöt turvavälein ja ilman sovituksia. Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 | kantilli.ompelee@gmail.com Juha-Pekka Partanen Olen aito alueemme ehdokas! Äänestä rohkeasti aluemme oma ensikertalainen valtuustoon! www.partsu.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ju ha -P ek ka Pa rt an en 328
13 9.6.2021 Ilmastoajattelu on hakoteillä Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a KOKO ILMASTONMUUTOSOPPI on mielestäni kauttaaltaan heikkoa ajattelua, mutta mainitaanpa tässä eräitä sen heikkouksia. Globaali ilmasto Globaalin ilmaston lämpenemistä seurataan haukan silmin. Kuienkin kyse on teoreettisesta yläkäsitteestä, todellisuudessa globaalia ilmastoa ei ole olemassakaan. Ilmakehä ei tasaa lämpötilojaan kuin rajoitetusti. Ilmakehä muodostuu ilmastovyöhykkeistä jotka eivät tasaa lämpötiloja keskenään. Ilmastovyöhykkeitä nimitetään meteorologiassa soluiksi ja solut ovat Hadleyn, Ferrelin ja polaarisolu. Ilma kyllä sekoittuu solujen kesken, mutta solut eivät siirrä lämpöjä solusta toiseen kuin hyvin rajallisesti. Globaalin lämpötilan mittaaminen on mieletön yritys, sitä ole mahdollista mitata eikä se olisi hyödyllistäkään. Suomessakin lämpötila muuttuu vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan laajoissa rajoissa. Mittarin korkeusasemakin vaikuttaa. Tunturin laella on -14 C kun notkelmassa on -27 C (meteorologi Harjaman ohjelma Arenassa). Ihan ilmastonmuutosopin itsensäkin mukaan lämpeneminen on erisuuruista maapallon eri alueilla, mikäli muuttuva hiilidioksidipitoisuus nyt edes pystyisi lämpötiloja muuttamaan. Ilmasto ei ole itsenäinen ilmiö Ilmasto ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan osa meren ja ilmakehän kokonaisuutta. Ilmasto ei voi lämmetä, elleivät meret lämpene myös. Hiilidioksidin kaksinkertaistuminen merkitsee paria wattia neliölle lisää lämmitystä. Merta on lämmitettävänä yli kilometrin paksuudelta tasaiseksi kerrokseksi maapallon pinnalle levitettynä. Pari wattia ei kykene lämmittämään edes vesilasillista vettä, miten se voisi lämmittää kilometrisen vesipatsaan? (Mereen kohdistuu lisäksi kaiken aikaa suurta jäähdyttävää voimaa, erityisesti napojen tuntumassa mutta myös haihtumisen kautta). Tasapainomalli vs virtausmalli Ajatellaan että ilmasto on ollut tasapainossa ja ihminen on horjuttanut tasapainoa. Mutta kun ilmasto ei roiku missään vaa’ assa. Ilmastoa pitää ajatella virtausmallina, missä aurinkoenergiaa ja termistä energiaa saapuu maapallon pinnalle ja sitä poistuu samaan aikaan avaruuteen suuria määriä. Energiatasapainoa voi ymmärtää vain jos sitä ajattelee jokena. Yläjuoksulle sataa vettä ja joki virtaa mereen. Joki on kertakaikkiaan vino, viettävä. Jos joki on tasapainossa, se ei ole enää joki. Jos ilmasto on tasapainossa, se ei ole enää ilmasto. Virtausmallissa ei ole keikahduspistettä Jokainen ymmärtää että satava vesi päätyy pääasiassa mereen. Joessa voi olla enemmän vettä tai se voi virrata nopeammin, se voi jopa levitä rantaniityille, mutta mitään keikahduspistettä, nyrjähdyspistettä ei joissa yleensä ole. Ilmaston keikahduspisteestä puhuminen on halpaa puhetta, puhetta vailla todellista merkitystä. Virtausmallissa ei ole kumuloituvaa lämpöä Joki toimii vain jos yläjuoksulle tulee vettä. Jos sitä tulee vähemmän, joessa virtaa vähemmän vettä. Jokeen ei voi muodostua kumuloituvaa vettä, ainakaan merkittäviä määriä. Joessa virtaa erisuuruisia vesimääriä, itse joki on kuitenkin aina omanlaisessaan tasapainossa. Kuumeneva ilmasto tai ilmastokriisi edellyttäisi että joki menisi tukkoon. Mikään ei osoita, etteikö lämpöä vuotaisi avaruuteen erittäin merkittäviä määriä joka talvi, joka yö, jokaisella mantereella, jossa ilman vesihöyrypitoisuus on vähäinen. (Pääasiallinen kasvihuonekaasu on nimittäin vesihöyry, ei hiilidioksidi). Tuo pari wattia, mikä on hiilidioksidin tehon lisäys, ei kykene tukkimaan jokea merkityksellisellä tavalla. Eikä suurempikaan wattimäärä, sen puoleen. Vähäinen muutos syvävirrassa ei aiheuta lajikatoa Ilmakehä on erittäin häilyvä ilmiö. Sanotaan että päivittäinen vaihtelu on säätä, ja ilmastohan muodostuu säiden joukosta. Mutta kun tuo säiden joukkokin vaihtelee. Vuorokaudenajat sekä vuodenajat ovat keskenään erilaisia ja vuodet ovat keskenään erilaisia ja jopa vuosikymmenet ovat keskenään erilaisia. Häilyvät sääilmiöt rajoittavat lajien leviämistä. Kova pakkastalvi verottaa lajistoa, samaten vaikkapa kuiva kausi. Lumeton talvi aikaansaa norppien epäonnistuneen pesinnän. Lajeille nämä häilyvyydet rajaavat menestymistä, ei vähäinen ja huomaamaton muutos syvävirrassa, se väitetty 1,2 asteen muutos sadanviidenkymmenen vuoden aikana ”globaalissa lämpötilassa”. (Väitetty sen tähden että sitä ei ole kyetty mittaamaan 150 vuotta sitten ja nykyisiin mittauksiin sotketaan merkittävästi lukemia nostava lämpösaarekeilmiö mukaan). Feedback -ilmiötä ei ole virtausmallissa Ainoa keino, millä lämpeneminen voidaan selitettää hiilidioksidista aiheutuvaksi, on selittää se feedbackin avulla. Pieni muutos aiheuttaa suuria muutoksia toisaalla, joka lisää lämpenemistä. Tällainen keinotekoinen, täysin keksitty ilmastoherkkyys on se selitys, millä nopea lämpeneminen on selitetty hiilidioksidista aiheutuvaksi. Ilmastoherkkyys nostaisi hiilidioksidin tehon 1.5 4.5 kertaiseksi. Siten hiilidioksidin yhden asteen lämpötilavaikutus nostaisi ”globaalia lämpötilaa” keskimäärin kolmella asteella. Haarukka on levällään, ilmastomalleissa suvaitaan hyvin erisuuruisia ilmastoherkkyyksiä. Mutta usein väitetään että konsensus on siitä että luotettavin arvo olisi suurin piirtein haarukan keskivaiheilla, kolminkertaisuudessa. Tiede ei perustu konsensus-ajattelulle, vaan todellisiin havaintoihin, joita ei ilmastoherkkyydestä ole. Mielestäni hiilidioksidilla ei ole mitään ilmastoherkkyyttä. On vain virta johon hiilidioksidi vaikuttaa omalla pikkuruisella panoksellaan. Ja tuo panos, hiilidioksidin noin 3% osuus kasvihuoneilmiöstä ja ihmisen osuus hiilidioksidista, myös noin 3%, tekee ihmisen kokonaisvaikutuksen kasvihuoneilmiöön alle promillen suuruiseksi). Ja, tiedän kyllä että näitä on todisteltu suuremmaksi, mutta vain huonon tieteen keinoin, ei kestävin perustein. Syy ilmaston vaihteluun Ilmasto vaihtelee. Ei ole olemassa muutosta, on vain vaihtelua. Vaihtelu voi kestää tuhansia vuosia, kuten on nähtykin jääkausien kohdalla. Nykyisen vaihtelun syitä voivat olla: 1) Muuttunut terminen lämpövuo. Emme osaa mitata nykyistäkään, emmekä tiedä mitään lämpövuon historiasta. Yli 90% tulivuorista on merien alla, eikä meillä ole tilastoa menneestä eikä vuon suuruutta kyetä mittaamaan edes nykyisin. 2) Auringon säteilyn muutokset. Kokonaissäteily vaihtelee. Vähän prosenteissa mutta absoluuttisina watteina paljon. Vielä merkityksellisempää ovat aallonpituuksien muutokset. Ne ovat suuria ja eri aallonpituudet vaikuttavat eri tavoin kerroksellisen ilmakehän eri osiin. Tiedemiehet ovat vasta alussa selvittämään vaikutuksia. Kun on koettu lämpenemistä vuosina 1970 1998, parhaimmin lämpenemiseen korreloi korkeaenergisten aallonpituuksien lisääntyminen (joka tapahtui siis samaan aikaan kun matalaenergiset aallonpituudet vähenivät). 3) Merien oskillaatio. Tunnetaan erilaisia merien oskillaatioita, mutta suurta osaa niistä ei tiedetä. Tyynellä valtamerellä arvellaan pitkäkestoisimman oskillaation kestävän 1000 vuotta. 4) Kaikki muu mitä emme tiedä. Ilmastonmuutosajattelua perustellaan sillä että ”emme tiedä muuta”. Se on heikko selitys, kun kerran tiedämme paljon siitä mitä emme tiedä. Näiden tunnettujen tuntemattomien lisäksi on vielä muutakin mistä meillä ole edes aavistusta. Kestoselitys: Golf-virta Aina kun tulee kylmiä sääjaksoja, Golf-virta on muuttanut suuntaansa. Se on samanlainen kestoselitys kuin neukkuaikaan selitys siitä miksi neukuilla ei ollut kunnon autoja. Eli, selityksiä aina löytyy ja tieteen tehtäväksi onkin jäänyt selityksien keksiminen kun on kerrankin löydetty syy. Syy jonka massat uskovat ja jossa poliitikot ja asiantuntijat pääsevät pätemään. Esko Karinen HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Sisusta kesäolohuoneesi rentoon oleiluun uutuus! Rahi ovh. 99 € Nature-matto alkaen 59 €/m2+kanttaus Katso sisustustuotteiden hinnat verkkosivuiltamme. viimeistele tyyli tyynyillä ja makrame-verholla! alk. 29 € Helsinki Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun puolesta Päiväkohtainen alennuslippu 70-vuotiaille Lastensuojelu kuntoon PERTTI HYVÄRINEN Maksaja: Pertti Hyvärinen KUNTAVAALIT 13.6.2021 Lakimies, Helsinki www.perttihyvarinen.f i KÄÄRITÄÄN HIHAT 151 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi KEVÄTHUOLLON KATTAVA SISÄLTÖ: • Moottoriöljyn+suodattimen vaihto (maks. 5 litr. dexos 2 öljy + suodatin) ylimenevä öljy 7,50€/litr. • Kytkimen toiminnan tarkastus • Ohjaustehostimen vuototarkastus • Jäähdytysnesteen tason tarkastus ja pakkaskestävyysmittaus • Akkutesti • Tuulilasin ja lasinpesimen tarkastus • Tuulilasin pyyhkijöiden ja valojen toiminnan tarkastus • Renkaiden ilmanpaineiden tarkistus ja kulutuspintojen mittaus • Pakoputkiston kunnon tarkistus • Jousituksen ja voimansiirron toiminnan tarkastus, kiinnitykset ja nivelten kuntotarkistus • Iskunvaimentimien kiinnityksen ja toiminnan tarkastus sekä vuototarkastus • Lukkosylinterin ja saranoiden voitelu • Jarrupalojen kunnon tarkastus Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Varmista, että autosi on tip ja top kevään ajoihin! KEVÄTHUOLTO tarjoushintaan 139€ Kysy myös muita tarjouksia! ISKUNVAIMENTIMET -15% Voimassa 30.06 asti. Turvallisia kesäkilometrejä! Turvalliseen ajoon Sachs Asennus sopuhintaan. Ehtona että jarrupalat ovat helposti tarkistettavissa. KESÄHUOLTO KESÄHUOLLON KATTAVA SISÄLTÖ Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-17 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Tunturi sähköpyörät Ensihuolto ilmainen • Huollot, varaosat, tarvikkeet ja renkaat • Myös Nishiki-pyörät meiltä. Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA
14 9.6.2021 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! SEURAT OVAT OLLEET haastajina koko menneen vuoden. Pohjois-Haagan Urheilijat (FC POHU) on pitänyt toiminnan käynnissä koko pitkän korona-ajan. Rajoituksia on noudatettu tarkasti ja väliin on mahtunut kipeitäkin päätöksiä yksittäisten tapahtumien peruuntuessa. Toukokuussa seuran joukkueet pääsivät vihdoin avaamaan toimintaa. Palloliiton alle 12 vuotiaiden kilpatoiminta käynnistyi ja aikuiset pääsivät vihdoin harjoittelemaan yli puolen vuoden tauon jälkeen. FC POHU liikuttaa nykyisin yli 800 pelaajaa eli liikunnan hyvinvoinnin vaikutus on alueelle merkittävä. Kesäkuun alussa käynnistyy myös seuran perinteinen futiskerho. Ilmoittautuneita oli yli 100 ja iloinen vilske valtaa jälleen seuran kotikentän Lassilan liikuntapuistossa. Futiskerho on kauden odotetuimpia tapahtumia. Päätimme siirtää aloituksen toukokuulta kesäkuun alkuun. Toiminnassa otetaan tarkasti huomioon terveysturvallisuus. Olemme tehneet pieniä muutoksia, jotta osallistujien väliset kontaktit olisivat mahdollisimman vähäisiä, toteaa toiminnanjohtaja Juha-Pekka "Jusu" Partanen . Koulujen päättymisen jälkeen alkaa myös pelaajille tarkoitetut kesäleirit. Leireille osallistuu pelaajia enemmän kuin koskaan aiemmin. Seuran junioripäälliköt Hannu Tulla ja Billy Kokko ovat tyytyväisiä, että myös tytöt ovat innostuneet kesäleiristä. FC POHU on keskittynyt kehittämään myös tyttöjoukkueiden toimintaa viime vuosina. Pelaajamäärän kasvaessa seura panostaa myös resursseihin ja uusia valmentajia haetaan jatkuvasti. Meillä on ollut onni saada joukkueiden taustalle osaavia, innostuneita ja sitoutuneita vanhempia. Joukkueissa pelaajamäärät ovat hyvällä tasolla mutta kuten aina kaikki pelaajat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Voin taata, että ihan jokainen pääsee mukaan rytmiin ja hänet otetaan ilolla vastaan joukkueeseen, muistuttaa Hannu Tulla. Aikuisten ja lasten harjoitukset ovat pelanneet Lassilan liikuntapuistoon, jossa arki on kiireisempää kuin koskaan. Kuva: FC POHU/T12-13 FC POHU/T12-13 tytöt viittaavat innoissaan, kun Ella ja Roosa kysyvät, missä olimme hyviä tänään. MAAILMAN KANSOJEN ja kansakuntien alituisessa myllerryksessä tuntuu yli 100-vuotiaan piskuisen Suomen olemaolo ilahduttavan merkittävältä. Miten Suomi on näin hyvin selvinnyt? Miten Suomi syntyi? Näitä peruskysymyksiä koskettaa erinomaisesti dosentti Heikki Roiko-Jokelan uusin historiateos ”Kriisien värittämät vuodet – Kaarlo Juho Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka 1919-1925” (2021, 253 s.). ”Vaaranalainen on maamme asema. Puolustusta ja vakaannuttamista kaipaavat sekä sen ulkonainen turvallisuus että sisäiset olot”, puhui Suomen Tasavallan vastavalittu Presidentti K.J. Ståhlberg virkaanastujaispuheessaan 26.7.1919. Ståhlberg tiesi mistä puhui, Suomen asema itsenäisenä valtiona oli tuolloin kaikkea muuta kuin vakaa, itsestään selvä, päinvastoin. RoikoJokelan kirja selvittää asiallisen vakuuttavasti niitä lukuisia ulkopoliittisia kriisejä, joihin nuori, vasta itsenäistynyt Suomi vuosina 1918-1925 joutui. Tahtoen ja tahtomattaan. Kirjaa voi lukea kuin jännityskertomusta: Suomesta tulee kuningaskunta, ei tulekaan, tuleeko Mannerheimista presidentti, ei tulekaan, Ståhlberg voittaa 143-50, alkavatko levottomuudet, valtaako Suomi ItäKarjalan ja Vienan, ”vapauttavatko” suomalaiset Viron, kenelle kuuluu Ahvenanmaa? Voittavatko Venäjällä bolsevikit vai valkoiset? Ei kai ystävämme Saksa vaan häviä ensimmäistä maailmansotaa? Onnenmaa Suomi ! Suomen Tasavallalla kävi erinomainen onni I maailmansodan loppuselvittelyissä. Monista Suomelle huonoista vaihtoehdoista ei yksikään toteutunut, vaan taitavasti luovien Suomen asema itsenäisenä valtiona pikkuhiljaa tunnustettiin. Ahvenanmaa ja Petsamokin tulivat Suomelle ”kaupan päälle”. Kirjassa ”Kriisien värittämät vuodet ” Roiko -Jokela jakaa sisällön viiHOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN uusin toimipiste avaa ovensa Malminkartanoon lokakuussa 2021. Päiväkumpu on vuonna 2001 perustettu perheyritys, jossa työskentelee pari sataa hoivan ja kodinhoidon ammattilaista. Elämänilon toimintafilosofia on ohjannut Päiväkummun toimintaa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Päiväkumpulaisille elämänilo on enemmän kuin arkisten tarpeiden tyydyttämistä perinteisen hoivan muodossa. Se on elämän mielekkyyttä ja tarkoituksellisuutta. Intoa elää. Päiväkummussa kaikki voivat kokea iloa elämäntilanteestaan riippumatta. Päiväkummussa halutaan panostaa siihen, että jokainen voi elää mahdollisimman oman näköistä elämää ja saada nautintoa itselleen mieluisista asioista. Avautuva Malminkartanon toimipiste erikoistuu muistisairauksiin. Toimipisteeseen tulee neljä ryhmäkotia, joissa asuu sekä työikäisiä, että iäkkäitä muistisairaita. Lisäksi kohteeseen avautuu päivätoimintapiste, vuokra-asuntoja senioreille, kuntosali, sauna, monitoimitila sekä Cafe Elo. Vuokra-asuntoihin, kuten myös alueen muille asukkaille, Päiväkumpu tarjoaa myös kotihoitoa sekä siivouspalveluita. Cafe Elo malminkartanolaisten yhteinen olohuone Cafe Elo tuo makumatkat luoksesi. Perinteisten aamiaisten, lounaiden ja päivällisten rinnalle tuodaan mm. perheystävälliset viikonloppubrunssit, joissa myös lapsiperheet on huomioitu. Lisäksi kahvilaravintolassa tulee olemaan erilaisia teemoja, kuten grillija musiikki-iltoja. Viihtyisien sisätilojen lisäksi käytössä on myös ulkoterassi. Kiireisen työpäivän jälkeen voi piipahtaa, vaikka maistelemassa tapaksia ja nauttimassa lasin hyvää viiniä. Ravintolasta on tarkoitus kehittää paikka, johon jokaisen on helppo tulla ja viihtyä siellä. Lisäksi tiloja voi vuokrata tarjoiluineen vaikkapa pieniin juhliin, kuten ristiäisiin. Meille on tärkeää, että rakennamme Päiväkumpuyhteisöä juuri yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Jos sinulla on kysyttävää palveluistamme, niin ota rohkeasti yhteyttä. Nähdään syksyllä Malminkartanossa! Lisätietoja toiminnasta löydät: www.paivakumpuhoiva.fi Asukaspaikkatiedustelut p. 050 400 1236, kotipalveluiden yhteydenotot p. 045 636 1252 tai info@paivakumpuhoiva.fi Miten Suomesta tuli Suomi? Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Lomalla 12.-31.7. teen asiakokonaisuuteen, jotka kaikki erinomaisen johdonmukaisesti käyvät lävitse sitä erilaisten kriisien tietä, jota Suomi kulki vasta itsenäistyneenä K.J. Ståhlbergin johdolla. Ståhlbergin harkitseva, maltillinen ulkopolitiikka oli valttia, hötkyily ja poukkoilu ei olisi Suomea auttanut. Kirja on ansaittu kunnianteko tasavaltamme ensimmäiselle presidentille, vaikka ei mikään hymistelyteos olekaan. ”Irtautuminen Venäjästä” oli Suomen ensimmäinen vaihe itsenäistymisen tiellä. ”Yks Suur on Suomen valta” kuvaa suomalaisten pyrkimyksiä rajojen laajennuksiin, heimoaatetta korostaen, vaarallista aikaa Suomen itsenäisyydelle. ”Tarton rauha” 1920 määritteli Suomenkin paikan maapallolla, kirja kertoo seikkaperäisesti rauhan ja sitä edeltävät neuvottelut. Suomi hyötyi Venäjän ja Saksan silloisesta tilapäisestä heikkoudesta. Luku ”Yksin, yhdessä – mutta kenen kanssa” oli Suomen ulkopolitiikan kysymys 1920 ja on sitä edelleen nytkin 2021! Viides luku ”Kansainliitto” koskettelee YK:n edeltäjää Kansainliittoa. Tämä perustettu maailmanjärjestö antoi Suomelle Ahvenanmaan, vastoin Ruotsin ja ahvenanmaalaistenkin tahtoa. Kirjan kuvaus tästä asiasta on erittäin mielenkiintoinen, onhan tämä saariryhmä edelleen merkillinen osa Suomea! Kokonaisuudessaan Heikki Roiko-Jokelan teos ”Kriisien värittämät vuodet ” on erittäin tärkeä kokonaiskatsaus Suomen itsenäistymisen alkuvaiheisiin. Kriiseistä kriiseihin kulki Suomen tie, mutta niistä selvittiin. Siinä selviämisessä K.J. Ståhlbergin panos ei ollut vähäinen. Oivallinen teos. Pekka Hurme Futiskerhoa ja kesäleirejä Päiväkumpu avaa syksyllä Malminkartanoon uuden toimipisteen Monipuolista tarjontaa myös alueen asukkaille
15 9.6.2021 PRISMA KAARI v “ENEMMÄN KUIN PYÖRÄLIIKE” Prisma Kaaresta löytyy kaikki pyöräilyyn fillareista tarvikkeisiin sekä kaikki sen päälle eväistä vaatteisiin. V E L O G I PITKÄN LINJAN PYÖRÄILYVAIKUTTAJA
16 9.6.2021 ELÄMÄNI PARAS KAUPUNKI juristi, pääministerin erityisavustaja Gebhard Elisa 137 sairaanhoitaja, valtiot. maisteri, sjukskötare, pol.mag. Haatainen Tuula 138 psykologi Halmetoja Leea 139 liikenneja viestintä ministeri, toimittaja-kirjailija,kommunikationsminister, journalist Harakka Timo 140 sosionomi, medianomi (YAMK) Caceres Del Castillo David 131 ohjaaja, omaishoitaja CaydamLehtonen Arzu 132 tiimiesimies, järjestyksenvalvoja Dahlman Arto 133 tuottaja, producent Finne Tuomas 134 myyntija markkinointijohtaja Forsström Jyri 135 Event Manager Gavrilenko Nikita 136 sairaanhoitaja (AMK), asioimistulkki Bärblom Katja 130 sairaanhoitaja, fysioterapeutt i Asukas Eva-Maria 125 lastensuojelun ammattilainen Austero Nita 126 palveluneuvoja Auvinen Petteri 127 järjestöjohtaja, YTM Bagge Kari 128 E MA Human Rights, verksamhetsledare, toiminnanjohtaja Boldt Hildur 129 diplomi-insinööri Ahonen Eetu 122 lastentarhan opettaja, omaishoitaja Ahde Hilkka 120 diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisteri Ahmed Mahad 121 viestintäjohtaja, VTM Aaltonen Jaana 119 erityisluokanopettaja, pääluottamusmies Alaja Jaana 123 professori, professor Arajärvi Pentti 124 PORMESTARIEHDOKAS RAZMYAR NASIMA apulaispormestari, biträdande borgmästare 118 THM, hoitotyön lehtori Haverinen Soili 141 opiskelija, studerande Heikkinen Panu 142 johtavaasiantuntija, kulttuurituottaja Heinilä Jemi 143 kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Heinäluoma Eveliina 144 valmentaja, lähihoitaja Helal Fardoos 145 lakimies, erityisasiantuntija Helenius Arto 146 hallintoja viestintäassistentti Hellman Anita 147 sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Herzig Anne 148 järjestöasiantuntija, sairaanhoitaja (AMK) Hjelt Jenni 149 toiminnanjohtaja Hytti Antti 150 lakimies Hyvärinen Pertti 151 työkalunvalmistaja Ijäs Petri 152 dosentti, kaupunginvaltuutettu Jalovaara Ville 153 bioanalyytikko Johansson Pirkko 154 terveyskeskuslääkäri, hälsocentralläkare Juntura Jonne 155 sihteeri, eläkeläinen Järvinen Eila 156 putkiasentaja Järvinen Jari 157 kaupunginvaltuutettu, sosionomi Järvinen Jukka 158 palveluesimies Järvinen Tuomas 159 erityisasiantuntija Jääskeläinen Jesse 160 tekniikan tohtori, professori Kalema Timo 161 filosofianmaisteri KalioujnovSalminen Ilia 162 KTM, toimitusjohtaja Kallama Susanna 163 toiminnanjohtaja Kantola Anna Maria 164 kirjanpitäjä, kansalaisjärjestötoimija, bokförare Kantola Tarja 165 antikvariaattikauppias Kinnunen Jari 166 käsityön lehtori, erityisopettaja Kirjasniemi Eevi 167 yhteisöpedagogiopiskelija,palveluasiantuntija Kiuru Eero 168 pääsihteeri Kivimäki Hanna 169 verkkoviestinnän suunnittelija Kivinen Jonne 170 työsuojeluinsinööri, eläkeläinen Kivistö Pirjo 171 päätoimittaja Kolanen Risto 172 johtava asiantuntija Koljonen Olli-Pekka 173 VTM,asiantuntija Koski Marika 174 VTM Koski Olli 175 yrittäjä, toimittaja Kuusela Sami 176 myyjä, restonomi Käyhkö Maija 177 vaikuttavuusasiantuntija Köngäs Otto 178 myyjä Laasio Mari 179 lapsioikeuslakimies, kaupunginvaltuutettu Laisaari Johanna 180 eläkeläinen, varatuomari Lehto Veijo 181 sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Lehtopuro Esa 182 työsuojeluvaltuutettu, lähihoitaja Leino Jani-Pekka 183 raitiovaununkuljettaja Lillqvist Petri 184 sopimusasiantuntija Lindfors Marko 185 järjestöjohtaja, nuorisotyöntekijä Loman Stefan 186 sairaanhoitaja Majala Riitta 187 historian ja yhteiskuntaopin lehtori Meretniemi Jaakko 188 yrittäjä, Entrepreneur Miheludaki Elisabet 189 projektipäällikkö, insinööri Mikkolainen Kalle 190 projektityöntekijä, sosionomiopiskelija Mountrakis Roby 191 elinkeinoasioiden päällikkö Muranen Lauri 192 turvallisuusasiantuntija Muuri Pyry 193 yrittäjä,graafinen muotoilija,företagare Mäkikylä Jaakko 194 lääkäri Nurminen Nelli 195 lehtori, opinto-ohjaaja Ohmero Timo 196 sopimusalavastaava, yhteisöpedagogi (YAMK) Reinikainen Taru 211 Key Account Manager Rennison Sari 212 viestintäpäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Rytky Tiina 213 kuntaministerin erityisavustaja Salminen Minna 214 pääsihteeri Salonen Sara 215 tekstiilihuoltaja, pääluottamusmies Saloranta Pia 216 FT,kuvataiteilija Sarje Kimmo 217 hankintavastaava, kauppatieteiden kandidaatti Silvani Benjamin 218 järjestöpäällikkö, FM Styrman Katariina 219 erityisasiantuntija Sutton Kirsi 220 lastenhoitaja, koti-isä Taberman Mika 221 lääkäri, kaupunginvaltuutettu, läkare, stadsfullmäktigeledamot Taipale Ilkka 222 parturi-kampaaja Tamlander Nina 223 hallintotieteiden lisensiaatti Temmes Anneli 224 hinausautonkuljettaja Ollila Marko 197 lähihoitaja, rikosseuraamustyöntekijä Oranen Sanna-Mari 198 ruokapalveluesimies, pääluottamusmies Paananen Eija 199 näyttelijä Paavolainen Sara 200 apulaisylilääkäri Paavonen Vesa 201 eläkeläinen Pajuniemi Tarja 202 kouluvalmentaja, nuorisotyöntekijä Palani Jafi Kamal 203 työterveyshuollon erikoislääkäri Peura Matti 204 nuorisosihteeri, insinööri PihonenRandla Marjut 205 pääministerin erityis avustaja, VTK Pitkänen Tuulia 206 sairaanhoitaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Puolatie Riitta 207 tapahtumaja koulutusasiantuntija Rantahalvari Markku 209 terveyskeskuslääkäri Rantanen Mimi 210 yhteiskuntasuhdepäällikkö, chef för samhällsrelationer Qvintus Dimitri 208 opettaja, yrittäjä Tervo-Hiltula Peppi 225 koordinaattori, teologian kandidaatti Toivonen Niilo 226 vuoropäällikkö Toppar Janne 227 valtiotieteen tohtori, kaupunginvaltuutettu Torsti Pilvi 228 kansanedustaja, valtiotieteen tohtori, riksdagsledamot, politices doktor Tuomioja Erkki 229 eläkeläinen Turkkila Juhani 230 kuntoutussuunnittelija, terveystieteiden maisteri Tähtinen Marjo 231 muotoilujohtaja, luennoitsija Törmikoski Ilona 232 toiminnanjohtaja, sosionomi Vainikka Mirka 233 sairaanhoitajaopiskelija Vainio Riku 234 hankepäällikkö, YTM Varis Hanna 235 poliittinen koordinaattori, FM Vasama Leila 236 sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Vepsä Sinikka 237 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Vihervaara Anita 238 erityisluokanopettaja Virolainen Mirka 239 diplomi-insinööri, erikoistutkija Vuorela Antti 240 VTM, pol.mag. Vuorento Reijo 241 professor Wallgren Thomas 242 pysäköinnintarkastaja, parkeringskontrollant Wikblad Patrick 243 edunvalvontajohtaja, sosiaaliohjaaja Ylitalo Jaana 244 KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.-8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 HELSINKI.SDP.FI