Hieroja/urheiluhieroja Pekka Airikka Puh. 0440-894342 | Sitratie 5, 00420 Hki www.hierovathyppyset.fi | pekka.airikka@gmail.com Hierovat Hyppyset Hierovat Hyppyset No 7 12.8.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel RAVINTOLA & TERASSI AVOINNA! TEMPASE EKA JO LOUNAALLA. Kaarelan kummat karhut Timo ja Anita Etelälahden vanha kuusi alkaa saada aamupäivän sahaamisen jälkeen uuden muodon. Karhuhan siinä. Moottorisahaveistäjä Markku Leppäsellä (vas.) on vielä monta tuntia työtä edessä. Mätäjoen padosta luonnonkivikoski Apollon koulu muutti Taitotalon tiloihin
2 12.8.2020 Palvelu pelaa ma-la 8-21 su 10-21 ISO-KAPPA K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI Puh. 09-4778740 Laajemman valikoiman K-Market meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Kuljetamme postinumeroalueille: 00390, 00410, 00420, 00430, 00440, 00630, 00660, 00670 ja 01610 Huom! Alkoholituotteet vain noutotilauksiin. LAADUKAS LÄHIKAUPPASI K-MARKET ISO-KAPPA PALVELEE MYÖS VERKOSSA: 1. www.k-ruoka.fi 2. Valitse kaupaksi K-Market Iso-Kappa 3. Tee tilaukset 4. Valitse nouto kaupalta tai kotiinkuljetus Nouto: kannamme ostokset autoosi Kuljetus: kuski tuo ostokset kotiovellesi Kauppiaanne Mari ja Tommi Kaipainen Tai nouda kaupalta Tilaa kotiin kuljetettuna OMAN KYLÄN KAUPPA OLIN LÄHDÖSSÄ mustikkaan, kotimetsää kauemmaksi. Jätin ämpärin kotiin, otin vain pienen kannun ja kannellisia rasioita. En laittanut saappaitakaan jalkaani. Lippalakki sentään oli. Kun saavuimme mustikkametsämme lähistöllä olevalla parkkipaikalle, oli pariskunta juuri lähdössä pois. Aika lailla hävetti kun kaivoin reppuani auton takakontista. Pariskunnalla oli uudet varrelliset poimurit, valmiina oli marjojen perkauksessa käytettävä siivilä ja ämpärit puolillaan marjoja. Jalassa oli saappaat, korkealla kalliolla oli auringonpaisteessa loikoillut kyykäärme. Tattejakin oli herrasväellä pussissa muutama. Pakostakin alkoi hävettää, olimme täysin amatöörejä. Emme olleet varustautuneet teknisin välinein. Sama tunne hiipii usein mieleen. Ihan tavallisella kävelylenkillä saatan tuntea itseni luuseriksi, kun vastaani tulee pariskunta, jonka asukokonaisuus on häikäisevä. Vaatteet, tossut, sukat, lakit, reput kaikki on sovitettu sävy sävyyn. Pohdin että onko heillä joka viikonpäivälle/lenkkipäivälle oma asukokonaisuus. Pyöräilemään en kehtaa lähteä kolmivaihteisella mummupyörälläni. Talvisaikaan pitäisi hiihtämään lähteä karvapohjaisille suksilla. Tänä kesänä on uimala-muoti jäänyt kokematta. Uimahatun pitää sointua uimapuvun väriin, mielellään myös kynsilakan. Kaupungin tarjoamat vesijuoksuvyöt ovat sinisiä, joten siitä on hyvä aloittaa. Välineurheilujen valikoima on loputon: golf, tennis, frisbee-golf, sulkapallo, ratsastus, kaikenlaiset pyöräilyt ja moottoriurheilut, jumpat, taistelulajit. Jopa joogaan lähtiessäkin mukanani on joogamatto, joogapalikat, -munat ja -vyö. Mitä tahansa harrastamme, tarvitsemme siihen välineitä ja rekvisiittaa. Aikanaan kun aloitin lenkkeilyn ja aloin suunnitella pidempienkin matkojen juoksemista, ymmärsin, että tarvitaan juoksutossuja ja monenlaisia vaatteita monenlaisiin olosuhteisiin. Ei ihme että huokailemme tavaroittemme paljoutta. Kun nuorimman tyttäreni perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, julisti perheen isä, että meille ei sitten keräänny ylimääräisiä leluja. Mutta ethän voi kieltää sukulaisia ja ystäviä tuomasta lapselle lahjoja. Leluja siis kertyi. Aikoinaan oli hellyttävää kun mieheni opiskelutoverit toivat tyttärellemme pehmoleluja, tyttö kun oli aika monelle ensimmäinen vauva, jolle sen nallen tai pupun saattoi ostaa. Koronan sulkiessa meidät koteihimme, aika moni alkoi siivota. Piti käydä läpi komerot, kaapit, varastot, paperit, kaikki. Poisheitettävää ja -vietävää kertyi. Löytävätkö kaikkien kierrätyskeskusten ja kirpputorien tavarat uudet omistajat? Netin kauttakin käytettyä tavaraa menee kaupaksi. Mutta toisaalta nettikaupoista on helppo haalia tavaraa lisää. Lasten vaatteet kiertävät. Välttämättä vauvalle ei tarvitse ostaa kalliitta, upouusia vaatteita, koska käytettyjä saa nettikirppiksiltä edullisesti ja hyviä. Olin rippijuhlissa ja ihastelin kahden tytön ”prinsessamekkoja”. Ne olivat ripille päässeen tytön ja hänen sisarensa entiset juhlamekot. Ja varmasti vielä kelpaavat muillekin. Ilmastonmuutos pakottaa meidät muuttamaan suhtautumistamme kuluttamiseen. Korona muutti sitä hetkellisesti, kun moni ei tohtinut käydä ostoksilla. Olemme siirtyneet uudenlaiseen aikakauteen, jossa meidän pitäisi kuluttaa järkevästi. Samalla pitäisi kantaa huolta ja vastuuta siitä, että talouselämä yrityksineen kaikkineen ei näivettyisi kokonaan. 2000-luvun alussa pohdittiin voimmeko selviytyä uudenlaisessa palveluyhteiskunnassa pesemällä ja silittämällä toinen toistemme paitoja. Paitojahan ei nykyisin juuri tarvitse silittää, mutta jotenkin uudenlainen tasapaino on löydettävä. Tunnustettava on että viimeisin hankintani kuntoilurintamalla uudenlainen hulavanne on mainio keksintö. Ja jos ensi talvena tulee hiihtokelit tänne eteläänkin, tekee mieli hankkia ne karvapohjasukset. Leena-Maija Tuominen Kuntoilu vaatii välineitä Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi RAVINTOLA BRITANNIA RAVINTOLA BRITANNIA Maanantaista 17.8. lähtien uudistettu, herkullinen Kotiruokalounasbuffet Lounaalla myös pizzat, leikkeet, pihvit ja salaatit Avoinna ma-to 11-24, pe 11-04, la 12-04, su 12-24 Lounas arkisin 11-15 ja à la carte klo 21 saakka Vanhaistentie 1 00420 Helsinki Puh. 020 7191975 www.britannia.fi JA HYVÄ HERRAVÄKI , saanko pyytää tännepäin! Olette lämpimästi tervetulleita tälle opastetulle kierrokselle, arkiselle seikkailulle nimeltä PERHEEN PARISSA! Tutustumme yhdessä erilaisiin perheisiin ja saamme pienen välähdyksen heidän arjestaan. Tarkoituksena on kurkistella salaa ikkunasta perhettä, ja samalla kuunnella opastusta kuulokkeista, olkaa niin hyvät. Ensimmäinen kohde: hajonnut lapsuudenperhe Lapsuudenperheen hajoamisen jälkeen, perheenjäsenten parveillessa kukin tahoillaan, kokoontuu se vuosittain muutaman kerran yhteen, höystettynä aikuistuneiden lasten elämänkumppaneilla, jotka tulevat kuitenkin AINA pysymään tämän perheen ulkokehällä. Tapaaminen purkautuu meluisana jälleennäkemisenä, jossa perheenjäsenet puhuvat toisilleen sujuvasti viihdeohjelma Kummelin ajankuluttamien repliikein eikä kukaan muista alkuperäistä sketsiä. Perheen ulkopuolisille tilanne näyttäytyy käsittämättömänä elämöintinä. Jaahas, tunnelma perheessä vaihtuu: Kohtaaminen onkin nyt puhumatonta hiljaisuutta, missä yhdessä koetut tilanteet, ristiriidat ja käsittelemättömät tunteet on lakaistu maton alle. Matto on pyhä muinaisjäänne, jonka annetaan olla siinä missä ennenkin, vain sen hapsut suoristetaan viivoittimella. Joskus käy niin, usein juhlapyhinä, aikuisten kohottaessa maljan maailmalle, joku vetäisee maton ruttuun ja kaikki sen alle työnnetty purskahtaa ilmoille ja loppuilta menee väkevien tunteiden parissa. Katsokaapas tuonne: Sanomattakin on selvää, että kahvipöydässä tietylle perheenjäsenelle katetaan aina Haisuli-muki, koska yhteiselon tuomaa kollektiivista kokemusta hänestä on. Tarjolle laitettavat eväät taas asetellaan siten, ettei toisen perheenjäsenen lähelle kateta pilkullisia leikkelemakkaroita tai juustoja, joissa on liian isoja reikiä. Perheen hiljaista tietoa on, että tämä perheenjäsen välttelee näitä elintarvikkeita, muttei halua tehdä siitä numeroa. Siirrymme muisteluhetkeen: perheen vanhin sukupolvi avaa sanaiset arkkunsa ja alkaa muistella, millaista se oli, kun heillä oli pienet lapset. Ei ollut sinilevää Itämeressä, ei ollut älylaitteita viemässä keskittymiskykyä. Oli metriset hanget, pakkasessa jäätyneet silmäripset, huopatossut ja potkukelkka! Uunipataa hauduteltiin kaikessa rauhassa kotona, ei ollut vegaaneja eikä laktoosiongelmia ja lapset istuivat rauhassa pöydän ääressä paikallaan piirtämässä, ihan hiljaa. No niin, herrasväki, saaneen pyytää siirtymään seuraavan kohteeseen. Toinen kohde: arkinen kuvaus lapsiperheen arjesta 2000-luvulla Perheenisä säntäilee kotona paikasta toiseen, etsii avaimia, puhelinta, lompakkoa, elämää, löytää ne, ja aikoo siirtyä eteisen laittamaan kenkiä ja lähteäkseen kotoa töihin. Mutta oho! Seuraa viime hetken pysähdys: hän astuu keittiössä lätäkköön, jota epäilee mangososeeksi. Lähtö viivästyy. Samaan aikaan keittiössä: perheen pienin istuu syöttötuolissa ja lusikoi mangososeella höystettyä puuroaan välillä suuhunsa. Hetkellisesti heiluttelee lusikkaansa ja soseista puuroa lentelee pöydälle, ikkunaan, tapettiin ja hieman lattialle. Samaan aikaan perheen toiseksi pienin istuu syömässä aamupalaa. Hän jättää leivänreunat lautaselle, ikään kuin elämää symbolisoivan tyhjän taulun kehyksiksi, ryystää kaakaota kuuluvasti ja harjoittelee lopuksi kurlausta. Pöydän toiselta puolelta kuuluu urahtelua. Perheen nuorisolainen istuu hupparinsa suojissa, kuulokkeet päässään syömässä muroja, nykii hetkittäin päätään edestakaisin ja ääntelehtii harvakseltaan. Perheenäiti seisoo keittiössä kahvimuki kädessään. Kupissa on kahvia, mutta se on jo kylmää. Perheenäiti seisoo keittiössä ikään kuin elämänsä risteyskohdassa: minne hän on menossa ja mistä tulossa? Ikään kuin hän ei osaisi päättää, mihin suuntaan lähteä. Hän näyttää miettivältä ja muistaa etäisesti, että oli jokin ajatus kesken. Kas näin, tähän päättyy kierroksemme. Toivottavasti viihdyitte kanssamme! Huomioittehan, että opaskierroksemme on vain pieni otos perhe-elämien moninaisesta kirjosta. Kiitos seurasta! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Tuokiokuvia perhe-elämästä OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA
12.8.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 9.9.2020 Aineisto toimitukseen 28.8. mennessä. SUOMESSA JA MAAILMALLA pelätään koronaviruksen uutta tulemista. Meilläkin viritellään kasvosuojien pakkokäyttöä julkisillepaikoille. Aika näyttää, meneekö tilanne syksyn myötä pahemmaksi vai ovatko pelot turhia. Jos koronasta pitää jotain hyvää sanoa, niin se on ainakin lisännyt suomalaisten kotimaanmatkailua. Samoin Baltiaan suuntautuva autoja laivamatkailu saivat buustin, kun laivaliikennettä alettiin ohjata Saarenmaalle ja Riikaan. Tämä ei kuitenkaan pelasta tilannetta. Helsinki oli vielä viime vuonna maailman vilkkain matkustajasatama. Meillä kävi yli 600 000 risteilyvierasta, jotka käyttivät hyväkseen Helsingin eri palveluja. Tänä vuonna matkustajamäärä romahtaa. Sama koskee lentoliikennettä. Suomalaiset ovat viime vuosina olleet hyvin aktiivisia yhteisötoiminnassa. Järjestöissä on 15 miljoonaa jäsentä. Suomeen on perustettu lukuisia uusia järjestöjä ja yhdistyksiä. Etenkin eläkeläisyhdistysten toiminta on ollut vilkasta, sillä onhan meillä tällä hetkellä enemmän eläkeläisiä kuin koskaan. Joka neljäs suomalainen on eläkeläinen. Heillä on myös aikaa osallistua eri yhdistysten toimintaan, mikä ylläpitää aktiivisuutta ja on ollut sitä kautta iso tulonlähde kulttuuripalveluille. Yhdistysja vapaaehtoistoiminta sekä yhdistysten järjestämät retket ja tapahtumat olivat jäissä koko kevään. Syksy ei näytä tuovan helpotusta. Iso osa yhdistyksistä on peruuttanut kokouksiaan ja virkistystapahtumiaan ja yhdistysten hallitukset ovat jättäneet tapaamisia väliin. Tämä koskee niin asukasyhdistyksiä, järjestöjä kuin erilaisten kulttuurija yhteisötalojen toimintaa. Lukematon määrä myyjäisiä, näyttelyitä, festivaaleja, konsertteja ja teatteriesityksiä on peruttu. Kaarela-Seura joutui harmikseen peruuttamaan Mätäjokifestivaalin, mikä on tietysti yksi esimerkki koronakeväästä, mutta sen lisäksi Kaarelassa jouduttiin keväällä sulkemaan kirjastot, koulut, työväenopisto, Kanneltalo, uimahalli, kuntosalit, kirkko, ravintolat... Perhe-, valmistujaisja sukujuhlat peruttiin. Ihmisiä vietiin yksin hautaan. Osa elämästä on mahdolllista hoitaa etänä ja verkossa, mutta onko se oikeanlaista sosiaalista elämää ja kanssakäymistä? Alkuun se tuntui jopa jännittävältä ja opetti meille uusia tapoja toimia. Tekninen tietotaitomme lisääntyi huikeasti. Todellisuudessa yhteiskuntamme fragmentoitui, pirstaloitui, hetkessä, miljooniin osiin. Vanhainkodit, lapset ja eri riskiryhmäläiset eristettiin toisistaan, jokainen alkoi elää erilliselämää. Vaikka ravintolat ja palvelut avautuivatkin ja ihmiset riehaantuivat hetkeksi, pelko on yhä täällä. Ihmiset ovat varovaisia. Se tarkoittaa myös varovaisuutta kulutuksen suhteen. Ihmiset ostavat vain pakollisia tuotteita, eivät törsää, siirtävät isoja hankintoja. Se aiheuttaa talouden pyörän hidastumista ja lamaantumista. Käymme ulkoilemassa, mutta emme käytä palveluja kuten aiemmin. Riskiryhmäläiset pelkäävät yhä osallistua kokouksiin ja tilaisuuksiin. Yksinäisyydestä on tullut entistä pysyvämpi peikko. Vaikka emme asukaan nykyisin kaukana toisistamme, aiheuttaa kukistamaton korona pysyvän railon ihmisten kanssakäymiselle. Pahimmassa tapauksessa se estää kansalaisyhteiskuntaa toimimasta normaalisti, mikä lisää asukkaiden pahoinvointia, kurjistaa heidän taloudellista ja sosiaalista tilaansa, aiheuttaa pysyvää työttömyyttä ja yritysten konkursseja. Pidetään peukkuja, että epidemia saadaan pysyvästi hallintaan. Kari Varvikko on poissa Isäni, Tanotorven pitkäaikainen päätoimittaja, Kari Varvikko kuoli heinäkuun 8. sairastettuaan vuoden päivät. Kari oli syntynyt 5.3.1944. Kari siunattiin heinä-elokuun vaihteessa Paavalin kirkossa ja laskettiin viime viikolla Malmin hautausmaalle ikuiseen lepoon isänsä ja äitinsä viereen. Olen kirjoittanut tässä lehdessä olevan nekrologin tarkoituksella stadin slangilla, sillä niin isoisäni Klaus Varvikko kuin isäni Kari olivat syntyperäisiä stadin kundeja. Sama muistokirjoitus julkaistaan Stadin slangi -lehdessä, jonka päätoimittaja isäni oli. Kari toimi Tanotorvi-lehden päätoimittajana vuosina 1972-1974 ja 1990-2014 sekä Kannelmäkija Kaarela-seuran hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosina 1991-2016. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Korona lamauttaa yhteisötoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan Mätäjoen koskityöt loppusuoralla Helsingin kaupunki on kunnostanut kesän aikana Trumpettipuiston kohdalla sijaitsevaa Mätäjoen patoa luonnonmukaiseksi. Vanha pato muokataan tekokosken osaksi ja paikalle tehdään kulkuväylä kaloille. Projekti toteutetaan kaupungin, WWF Suomen ja Virtavesien hoitoyhdistys ry:n yhteistyönä. Lopputuloksena jokeen saadaan koskimainen paikka, jossa kalat voivat liikkua jokea kumpaankin suuntaan. M ätäjokeen aikoinaan rakennettu pato on ollut vuosia murheenkryyninä, sillä se on vuotanut reunoilta ja ollut remontin tarpeessa, mikä on aiheuttanut joen vedenpinnan madaltumista ja lämpenemistä sekä padon jälkeisen jokiosuuden rämettymistä. Lämpenemisen ja virtauksen hidastumisen seurauksena joessa on ollut happikatoa ja kalakuolemia. Kaupunki on laskenut vuosien varrella jokeen vettä Silvolan tekoaltaasta, mutta se ei ole riittänyt joen tilan parantumiseen. Nyt jokea on Trumpettipuiston kohdalta levennetty ja siihen rakennetaan kaksi koskikynnystä. Saneeraustyöt on tarkoitus saattaa loppuun elokuun aikana. Parannuksia luvassa WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen sanoo, että padon tilalle muotoillaan virta-alue ja ns. tekokoski, jotta virtavesilajit pystyvät kunnostuksen jälkeen käyttämään koko aluetta kulkuväylänä tai elinalueena. Virta-alue toimii jatkossa paremmin eri virtaamaolosuhteissa, mutta tätä hienosäätöä on tarkoitus yhdessä katsoa, kun raaka rakentaminen on jo tehty ja pinnat ajettu, Vihtonen kertoo. Virtavesien hoitoyhdistys ry:n Kaarelanjoki-hankkeen vetäjä Mikael A. Manninen sanoo, että parannuksia tulee kalojen ja muiden eliöiden kulkumahdollisuuksien lisäksi siihen, ettei Kartanonhaan allas enää niin herkästi kesäisin kuivu vuotavan padon takia. Uusi tekokoski tulee paremmin pitämään vedenpinnan tason tietyssä vähimmäiskorkeudessa. Virtavesikalat pääsevät kulkemaan molempiin suuntiin. Tekokosken myötä Strömbergin putouksen yläpuolelle muodostuu reilusti yli 10 kilometriä vaellusesteetöntä uomastoa, jossa kalat voivat vapaasti liikkua, Manninen kertoo. Nykyisen madallettavan betonirakenteen molemmille puolille tulee luonnonkivistä vanhaa padonharjaa ja patoa vastaava luonnonmukainen koskielementti. Betonipadon päihin sekä sen alavirran puolelle tulee teräsponttiseinää, joka pitää rakennetta tiiviinä ja pitää sen tukevana. Teräspontit ja betonit jäävät kiviverhoilun alle piiloon, mutta varmistavat toimivuuden ja tiiviyden. Väylää avataan Kosken ja sillan jälkeinen jokiosuus on päässyt rämettymään pahasti, mutta tämäkin asia tulee muuttumaan. Kosken ja sillan alapuolelle umpeenkasvaneeseen jokiosuuteen on vielä tänä syksynä tarkoitus avata kasvillisuuteen väylää. Pysyvämmän ratkaisun aikaan saamiseksi pitää rantaan kuitenkin istuttaa jokunen varjostava puu. Umpeenkasvamista tapahtuu siellä missä aurinko pääsee vapaasti porottamaan, Manninen kertoo. Kaarelanjoki-hankkeen aktiivit sekä WWF ovat järjestämässä alueella talkoot, kun muut työt on saatu elokuussa päätökseen. Koskialueelle lisätään soraikkoja, jotta taimenet voivat niissä kutea. Patotöiden ajankohta sijoitettiin tarkoituksella lintujen pesinnän ja kalojen kudun väliin, jotta työt eivät aiheuttaisi joen eläimille turhaa rasitetta. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Mätäjokea on levennetty kosken kohdalta. Nykyisen madallettavan betonirakenteen molemmille puolille tulee luonnonkivistä vanhaa padonharjaa ja patoa vastaava luonnonmukainen koskielementti. Keskelle tulee muuta harjaa alempana oleva alivirtaamauoma. Betonipadon päissä sekä sen alavirran puolella on teräsponttiseinää, joka pitää rakennetta tiiviinä ja pitää sen tukevana. Teräspontit ja betoni jäävät kiviverhoilun alle piiloon, mutta varmistavat toimivuuden ja tiiviyden. Sillan jälkeinen joen alajuoksu on pahasti rämettynyt. Kasvillisuuteen avataan väylä vielä tänä syksynä. Jotta umpeenkasvamista voidaan estää, pitää rantaan istuttaa puita.
4 12.8.2020 KULUNUT KESÄ on tuonut mukanaan poikkeuksellisen murheellisia uutisia. Kaksi lähes 30 vuoden aikaista ystävääni on poistunut lopullisesti. Kari Varvikko ja Inkeri Nyholm, Inkku. Kummatkin olivat poikkeuksellisen energisiä ja värikkäitä henkilöitä. Sellaisiksi ei voi opetella, sellaisiksi synnytään. Kari poistui vakavan sairastelun uuvuttamana, Inkeri puolestaan rajun tapaturman uhrina, salamannopeasti ja yllättäen. Karin tapasin ja juttelin ensimmäistä kertaa syyskesällä 1993. Elettiin suuren laman aikaa. Minulta oli mennyt alta virka ja värkit. Myös naisystäväni oli lähtenyt kiitämään, kuten sanonta kuuluu ja kuten yleensäkin käy. Ostarin penkillä pää riipuksissa istuessani Kari tuli juttelemaan. Naamatuttu hän kyllä oli, koska asuimme samassa rapussa Vanhaistentiellä. Kari aloittikin keskustelun seuraavaan tapaan: mitä sä kundi siinä tsittaat, mennään Brittaan ottamaan bisset ja bamlataan. Tule Tanikseen skrivaamaan. Näin se kävi, loppu on historiaa. No, Karinkin vaiffi lähti kiitämään hieman myöhemmin. Emme antaneet tapahtumien kuitenkaan mieltämme synkistää. Asioilla on taipumus hoitua kuten sitten molempien osalla tapahtuikin. Hyvä niin, hyvin kävi. Samoihin aikoihin kylällä pyöri myös hiljattain Kantsuun muuttanut Inkeri Nyholm. Inkeri erottui porukasta sekä iloisuutensa että energisyytensä vuoksi. Hän oli rehellinen ja perin suorasukainen luonnonlapsi, persoonallisuus kerrassaan. Itäsuomalainen iloisuus tarttuu. Inkku ystävystyi oman uuden elämänkumppanini Tepan kanssa ja ystävyys säilyi aina Tepan vuonna 2014 tapahtuneeseen ennenaikaiseen lähtöön. Voitte kuvitella, että hauskaa oli. Olimme kaikki erittäin kiinnostuneita musiikista ja varsinkin karaokesta. Se ei ole junttien puuhaa vaan tosi upeaa touhua. Yhteiset vuotemme toivat elämään uutta mielekkyyttä. Vaikka Inkku oli eläkkeellä, hän jatkoi silti edelleen työntekoa ja oli erittäin pidetty työssään. Jostain energiaa riitti myös uintiin ja muuhun liikuntaan. Inkun lähtö oli suurta ja karkeaa luonnon pilaa. Näin se elämä kulkee, toiset lähtevät ja toiset jäävät. Laitahan Inkeri siellä Yläkerran karaokebaarissa soimaan se Carolan Puu, penkki ja puistotie. Sen Sinä lupasit opetella. Varaa minulle myös Nat King Colen Too young. Karin kanssa menemme sitten sinne Taivaalliseen baariin ottamaan ne bisset. Bamlataan taas niistä vanhoista asioista. Aikaa on. Vaan sitä kaikkea odotellessa täällä maan päälläkin täytyy vielä kilvoitella. Tässä taannoin muuankin järjestöjohtaja pahoitti mielensä erään kirjoitukseni johdosta. Olin arvostellut hänen ulkoista olemustaan, vitsikäs kun luulin olevani. Nyt on niin perin vaikeaa sanoa ylipäätään yhtään mitään, kun ei saa arvostella henkilön uskontoa, etnistä taustaa, seksuaalista suuntautuneisuutta ja tai yleensä mitään. Niinpä olen pyrkinyt jutuissani pidättäytyä arvioimaan kohteen ulkonäköä. Ei sekään näytä olevan sallittua. Koska omaan elastisen ideologian, niin pyörrän puheeni ja toteankin, että fiksun oloinen ukko puhui viisaita. Sori siitä, kuten Stubb sanoisi. Kyllähän tässä asia on niin, ettei mitään varmaa mielipidettä pidä mistään ollakaan. Mielipidettä pitää ja tulee vaihtaa vaikka päivittäin. Itse olen aina samaa mieltä sen henkilön kanssa, jonka kanssa sillä hetkellä keskustelen. Täytyy tässä samalla päivittää näkemykseni Petteri Orposta. Joku kokkari pahoitti aikoinaan mielensä kun kirjoitin, että mielestäni Orpo on simpanssin näköinen. Nyt kun hän on ostanut itselleen silmälasit, niin hän on mielestäni sellaisen simpanssin näköinen, joka käyttää silmälaseja. Koetetaan kestää. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Puu, penkki ja puistotie Kaarelassa karhuhavaintoja Tanotorven toimitus sai heinäkuussa tiedon, että Maununnevalla asuvien Timo ja Anita Etelälahden pihalla on karhuja. Suurin niistä olisi kuulemma nähtävillä iltapäivällä... Oliko kyseessä mätäkuun juttu? Sitä oli lähdettävä selvittämään. OMAKOTITALON EDUSTALLE tultaessa etupihalta kuuluu korviaraastava moottorisahan pärinä. Paloitellaanko täällä jo karhua? Metsuri, metsänhoitaja Markku Leppänen on asianmukaisesti varustautuneena ja täydessä touhussa. Useita sahoja, reilusti polttoainetta ja sopivasti teräketjuöljyä. Säleet lentelevät... Ja siinähän se, selvä karhu, suuri ja jykevä, paloittelu vielä kesken, mutta hahmon erottaa selvästi. Timo ja Anita Etelälahti tulevat ulos talosta iloisesti tervehtimään ihmettelevää toimittajaa. Vanhoja kaarelalaisia Timo ja Anita ovat vanhoja kaarelalaisia. He ovat asuneet Maununnevalla jo 50-luvulta lähtien. Viereisen tontin rintamamiestalo on Timon isän rakentama. Tontti saatiin vuonna 1948. Timo asui siinä nuoruutensa vanhempiensa ja kahden sisaruksensa kanssa. Timon tontti lohkottiin 80-luvun alussa, jonka jälkeen pariskunta rakennutti paikalle oman talon. Vuonna 1950 valmistunut sauna on edelleen tontilla ja käytössä, Timo toteaa. Useita karhuja Timon ja Anitan pihalla on useita puisia karhuja, jotka on veistetty kaikki moottorisahalla. Yhteensä neljä kappaletta. Kaikki ovat Leppäsen moottorisahan tuotosta. Markku Leppänen asuu Leivonmäen Kivisuolla. Etelälahdilla on Leivonmäellä mökki, lähellä Markun taloa ja he tutustuivat sahurimestarin kädenjälkeen jo vuosia aiemmin. Vanhimmat kolme karhua on veistetty Kivisuolla erillisistä, yksittäisistä puupölkyistä ja tuotu pihaan. Uusimman ja suurimman karhun erottaa muista se, että nyt veistos sahataan yhdellä kerralla paikalle kasvaneesta vanhasta paksusta kuusesta. Tämä kuusi on seissyt tässä vähintään 60-70 vuotta Timo kertoo. Meille syntyi pikkuhiljaa ajatus, että mitäs jos jätetäänkin se juuresta kaatamatta ja tehdään siitä karhu! Vankkaa ammattitaitoa Leppänen on veistänyt moottorisahakarhuja 30 vuotta. Hän on KeskiSuomessa tunnettu veistäjä. Lähdin tekemään näitä alkuun harrastepohjalta. Veistelin niitä huvikseni, milloin sattui olemaan aikaa, Markku sanoo. Niitä alkoi sitten talvikuukausina syntyä vähitellen enemmän, mutta ei niiden teossa aikaa laskettu. Markku ajoi tänä aamuna sahoineen Leivonmäeltä Kaarelaan ja aikoo suorittaa työn viidessä tunnissa. Kyllä näitä voi tehdä eri vauhdilla, mutta lopputuloksella on merkitystä. Nyt sahataan yhtä kyytiä laadusta tinkimättä. Välillä juodaan kahvit. Leppänen ei tee työtä spontaanisti, vaan ajatus on kypsynyt päässä jo viikon päivät. Siinä se sitten sahatessa muotoutuu ja asettuu paikalleen. Toimittaja jättää veistäjän ja pariskunnan jatkamaan töitä, mutta palaa viiden tunnin päästä vakoilemaan loppujälkeä. Pysytäänköhän luvatussa aikataulussa...? Ohhoh! Jopas on upea työ! Hymyilevät Etelälahdet ovat selvästi tyytyväisiä tulokseen. Tämä pitää vielä tervata, jotta se pysyy monta vuotta hyvänä, Timo sanoo. Taisi olla kallis juttu? Pikkulasku on varmaan laitettava, Leppänen myhäilee. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Timo ja Anita Etelälahden pihalla on useita karhuja, yhteensä neljä kappaletta. Kaikki ovat saman veistäjän tuotantoa. Veistäjä Markku Leppänen sahaa. Vas.Yksi Etelälahtien neljästä karhusta. Veistämisen jälkeen karhu tervataan. Ajan myötä veistokseen tulee halkeamia, mutta se kuuluu asiaan. Oik. Mrr! Täällä vartioin minä! Karhu on tervaamista ja silmänpilkettä vaille valmis.
5 12.8.2020 Kartsa kolas vek Kari Varvikko 5.3.1944-8.7.2020 FAIJANI, KARI VARVIKKO , lähti taivaalliseen laulukuoroon heinäkuun 8. oltuaan klesana vuoden päivät. Delaaminen tapahtui kuulisti. Ei kipuja, äijä vaan feidas hiljallee veke. Ehittiin broidini Jessen kaa mestoille lasarettiin puol timmaa ennen kolaamista. Faija ei tsennannu enää mitää, goisas vaa. Päätoimittaja, kustantaja ja kirjailija Kari Varvikko oli födannu 5.3.1944. Mun isofatsini Klasu kertoi aikanaan, että oli dusannu faijan krigun aikaan Hauhontiellä, Valkassa. Sodan jälkeen faijan vanhemmat Essu ja Klasu budjas Manskulla, Tölikassa, Viiden pennin talos sekä Museokadulla. 50-luvun lopulla perhe lyftas Heruliin. Kartsa kävi yläskolensa kuitenkin Meikussa. Faijan elämä oli jännää, koska sen mutsi ja faija oli managereita ja pyöritti erilaisii bändija tanssikokoonpanoi ympäri Suomee ja faija pääs tutustuu Suomen johtaviin taiteilijoihin jo snadina. Faija pääs myös Sveduihin ja Iso-Britteihin aika skloddina kielikursseille, mikä oli tohon aikaa harvinaist. Faija oli ainoo skidi ja Essu ja Klasu teki tosi paljon duunii ja rundas ympäri Suomee, mistä johtuen se joutu olee aika paljon yksin tai sukulaisten luona. Faija tapas meidän mutsin Liisan Joutsan tanssilavalla 1960-luvul. Mudekin oli stadilainen, syntynyt Harjukadulla, mut asunut suurimman osan nuoruudesta Rööperissä. Kartsa pääs Kainuun laivastoon inttiin. Siitä tuli skönarin sijaan sissiskabbari. Rukin käyny ressu kohotettiin vuosien mittaan aina ylilutiksi. Kartsasta tuli senttari, toimittaja. Vuodesta 1966 se oli ekaks duunissa Demarissa ja sitten Iltasetissä. Sillä jäi yliopistojutut kesken, kuten kaikilla ton ajan toimittajilla. Duunii riitti ja kaikki kirjoituskykyiset kaiffarit keskitty siihen mitä osas. Faijalla oli aito brittiaksentti, joten se sai paljon ulkomaankeikkoja ja matkusteli millo missäkin: Jenkeissä, Libyassa, Neukuissa, Kaukasiassa, Pohjois-Koreassa... Faija tapas ja haastatteli kaiken maailman poliitikkoja, bosseja, skabbareita ja silmää tekeviä. Mun isovanhemmat oli vasemmistolaisii ja sellane tuli faijastaki. Kun olin snadi ja mutsi ja faija otti vähän brenaa, niin meillä hoilattiin flaidislaului. Ei ne niit demareina nii tosissaa ottanu, mutta kuului kai ajan henkeen. Mä synnyin Hertsikas, mut mutsi ja faija muutti heti 70-luvun alus Kantsuun, lähiöön, kuten kaikki tuon ajan stadilaiset nuoret poppoot. Kartsa rupes heti huseeraa myös Kannelmäki-Seuran juttujen parissa. Vuosina 1972 1974 faija teki Tanista muutaman vuoden firaabelina, mutta meni sit Me-lehteen duuniin ja siitä tuli toimituksen tappi. Se saavutti kunniaa jutuillaan ja reppareillaan, jotka sai kansainvälistäki huomioo. 1980-luvulla faija sai tarpeeks muille tehdyst duunist ja rupes freelanceriks ja perusti oman byroon. Se käynnisti muiden friikkujen kaa Journalistiliiton alla toimivan Suomen Freelancerosaston ja valittiin sen bamikseks ja SSL:n hallitukseen. Kartsa eteni aina Suomen Aikakauslehdentoimittajien liiton SAL:n bamikseks, mut kompastu sit omaa egoonsa, jonka jälkee alko kausi paikallislehtien kustannuksen parissa. Faija oli osallistunu jo pitkään oman faijansa Klasun aktiiviseen asukasyhdistysduuniin Hermanni-Vallila seurassa. Klasu tunnettiin Hermannin keisarina, koska se oli sen verran buli persoona, et hoiti asukasyhdistysasioita yht suvereenisti ku joku Fidel Castro, sigge huules. Faija oli duunannu Taniksen lisäks Hermanni-Vallila lehtee Klasulle sivuhommina jo parikyt vuotta, joten paikallislehden teko oli tuttuu. 1990 avautu mahis alkaa päätoimittaa uudestaan Tanista ja niin faija rupes tän aviisin kustantajaks. Kartsasta tuli samalla monivuotinen Kannelmäkija Kaarela-Seuran hallituksen varabamis. Faija siirs Munkassa sijainneen byroon Kantsuun. Taniksesta tuli faijan rakas pääduuni aina eläkkeelle lähtöön asti. Samaan aikaan sen firma hoiti useiden eri aviisien markkinointia, kustansi Hermanni-Vallila lehteä. Kari skrivasi freenä yhä reppareita ja juttuja useisiin lehtiin, juonsi ja touhus eri proggisten parissa. Ideat leisku. Välillä jaettiin botlareita Kantsun vanhalla ostarilla, milloin brödee Sitratorilla. Asukasyhdistystyön sivussa syntyi mm. kaksi lyhytelokuvaa Mätiksestä. Faija valittiin Stadin Vuoden yrittäjäksi vuonna 1996. Mutsille ja faijalle tuli bänät samoihin aikoihin ja mutsi shingras Myrtsiin budjaa. Elämäs oli selvästi liian buli vaihde öögas ja forssii liikaa. Kartsa ei meinannu päästä aviksen pragaamisest yli ollenkaan. Brenkku maistu noina vuosina. Mun ja broidin skidiajan hima lähti alta. Aloin jeesaa faijaa duuneissa tohon aikaan, muuten ois jutut kaatunu kokonaan. Tein faijan kanssa yhdes duunia 20 vuotta. Pyöritettiin useita lehtiä, kustannusja levy-yhtiötä, julkaistiin kirjoja ja erilaista sälää monilla kielillä. Faija vastas toimituksellisesta sisällöstä ja markkinoinnista, mä taitosta, painoyhteyksistä ja hallinnosta. Meil oli Kantsun kahdessa byroossa yli 10 tyyppii duunissa. Homma toimi, vaikka faijan kaa ei ollu iisi tehdä duunia. Otettiin välillä yhteen kunnolla, flaidattiin; faija halus nakittaa ja leikkkii dirikaa. Vuonna 2009 Kartsa sai Opetusministeriön myöntämän ylimääräisen lehtimieseläkkeen tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lehtimiehenä. Meidät valittiin Kaarelan vuoden yrittäjiksi vuonna 2010. Kartsa oli jo tuolloin aloittanut aktiivisen sivuduunin Uudenmaan kirjoittajat ry:n hallituksessa ja toimi sen Elias-lehden päätoimittajana. Faija oli kova vääntää erilaisia proggiksia. Joka vuosi järkättiin eri juhlia ja tapahtumia: Kannelmäki-päiviä, Mätisfestareita ja Itsenäisyyspäivän juhlia. Faija oli periny oman mutsinsa ja faijansa promotaidot ja niitä sovellettiin myös Kantsun bileisiin. Kartsa tunnettiin niin Kantsussa kuin muuallakin kovapäisenä ja persoonallisena stadin kundina, styrkkana jätkänä, joka ei skagannu ja oli tarpeen vaatiessa valmis skragaa kunnollakin. Faija ei jättäny ketään galsaks. Se joka ei äijää fanittanu, oli siihen täysin vittuuntunu. Kartsa osas olla lämmin kuten mutsinsa ja faijansa, mutta myös paskamainen, jos sille päälle ryhtyi. Eldis oli vahva läpi elämän ja lähijengi tuns flekkiksen, niin hyväs ku pahas. Se myös brennas meidän mutsin, vaik faija ei sitä koskaa hitannu. Faijan vikat 15 vuotta kulu uuden mimmin kaa. Oltiin broidin kaa hyvis fiiliksis, kun faija tapas Kaijan , Munkan friidun, ja elämä rauhottu. Ensin faija ja Kaija hommas yhteisen himan Myrtsistä, sittten ne meni avikseen Kantsun tsyrkassa. Faija siirty eläkkeelle 2014, mutta se ei hidastanu äijää pätkääkään, vaan duunit jopa lisäänty. Kartsa oli jo alottanu elämäkertakirjojensa skrivaamisen ja niitä ilmesty pari tsibaletta. Faija oli messissä niin Hermanni-Vallila seuran kuin Stadin Slangi ry:n halllituksissa ja varabamiksena ja Stadin Slangin Tsilari-lehden päätoimittaja aina vuoden 2019 loppuun. Vuonna 2016 Kartsa muutti Kaijan kaa takas vanhempiensa vanhaan himaan Valkkaan. Tuolloin alko Kartsan vika tuotantokausi, jonka aikana se julkas kaksi buukkia: Puutalojen Hermanni ja Puutalojen Vallila. Noin vuosi sitten faija sai tietää olevansa klesa, niin klesa, että delaa siihen. Se ei silti painanu jarrua, vaan jatkoi uuden kirjan duunaamista aina tämän vuoden kevääseen. Tätä Puutalojen Toukola kirjaa faija ei koskaan saanut rediksi. Kartsaa jäivät kaipaamaa vaimo Kaija, mä ja mun broidi perheineen. Buli jäbä jätti bulin holen rindeen... Jauri Varvikko www.mattokymppi.fi Kauppakeskus Kaari, Helsinki Kauppakeskus Liila, Espoo Kauppakeskus Viisari, Vantaa Kotikeskus Palokka, Jyväskylä Kauppakeskus Ratina, Tampere Kuvassa: Raanu 80x200 39€ (59€) OPISKELIJAN ONNENPÄIVÄT Opiskelijakortilla kaikista normaalihintaisista tuotteista -15% Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI, P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Auton korin ja moottorin muoviosien kunnostukset edullisesti. Lähikorjaamo palvelee Vänrikki Varvikko yleni vuosien mittaan reservin yliluutnantiksi. Demarin toimittajana 1960-luvun lopulla. Faija diggasi olla landella Joutsassa ja vietti siellä kaikki lomansa. Kuvassa myös pitkäaikainen frendi Roope.
6 12.8.2020 Ihminen ei ole kone, väärinkäyttö sallittu? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a IHMISEN ELIMISTÖ käsitetään usein koneena. Kun annetaan polttoainetta ja hyvä voitelu, eikä rasiteta konetta liikaa, tulos on hyvä. Tosin voivat dieselinkin sylinterit lasittua pilalle, jos kierrokset pidetään pitkään matalina. Eli jopa koneelle voi olla tarpeellista rasituksen ylläpito. Koneteoriaa vastaan puhuu se, että kone ei osaa korjata itseään, mutta ihmiskeho osaa. Jokaikinen haava, jonka ihminen saa, arpeutuu vain ja ainoastaan elimistön oman toiminnan ansiosta. Jos näin ei olisi, vastaantulevat ihmiset olisivat kuin frankensteinin hirviöitä, ompeleilla kasaan pisteltyjä. Mutta on muitakin eroja. Nykyisessä lääketieteessä lääkkeen teho mitataan verrattuna plaseboon. Jo mittaustapa kielii, että plasebolla on tehoa. Jos sillä ei olisi tehoa, lääkkeen teho mitattaisiin verrattuna ei-mihinkään. Varsin vaatimatonkin teho verrattuna plaseboon sivumennen sanoen oikeuttaa valmisteen käyttämisen lääkkeenä. Sanotaanpa vielä tarkennuksena, että plasebo on siis valmiste, jolla ihminen kuvittelee olevan tehoa. Siis pelkkä kuvittelu aikaansaa tehoavaa vaikutusta. Tähän ei kone pysty. Voiman käyttö Jos koneen panee täysille, saa täyden tehon. Ihminen, edes huippu-urheilija, ei kykene käyttämään kuin osan lihasvoimastaan. Väsykin tulee paljon nopeammin kuin koneen arvot näyttäisivät. Tämä on erikoista ja selittyy ihmisen metsästäjä-keräilijätaustalla. On aina pitänyt jättää voimavaroja varastoon. Nykyään huippu-urheilussa keskitytäänkin pään sisäisyyteen ja nykyään haetaan ratkaisuja muusta kuin puuduttavasta harjoittelusta eli pyritään mm. kehon sympaattisen hermoston huijaamiseen. Allergiat Nykyään ollaan enenevästi sitä mieltä, että kun lapset syövät multaa, niin se voi olla eduksi. Kun lapsi altistuu bakteereille, lapsen immuunipuolustus aktivoituu ja saa töitä ja se vähentää allergioihin sairastumista. Allergiat siis johtuisivat itse asiassa siitä, että immuunipuolustuksella ei ole tarpeeksi töitä ja elimistö alkaa taistella itseään vastaan. Joiltakin osin asia saattaa olla näin. Uusi näkemys Wim Hofin, joka on puolihullu maanikko ja itsensä rääkkääjä, mukaan allergioita ja autoimmuunisairauksia lieventää muu itsensä kuormittaminen. Wim Hof ui itse jääpalasten seassa ja houkuttelee muita mukaansa, usein juuri autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman kanssa taistelevia. Yhdessä nämä sitten kiipeävät lumipeitteisille vuorille pelkissä shortseissa ja kiusaavat itseään monin muin tavoin, mm. pidättämällä hengitystään harjoitteita tehdessään. Pyörtyminen harjoituksia tehdessä on ihan okei (tosin vain kuivalla maalla). Hiljakkoin Wim Hofin ryhmä kiipesi Kilimandjarolle, paljon suositeltua lyhyemmässä ajassa ja tosiaankin pelkissä shortseissa -18 asteen pakkasessa (joka tuntui tuulessa kuin -35 astetta). 75% pääsi perille, joka oli paljon enemmän kuin oli arveltu. Suurin uhka koitui hengitysilman ohuudesta, mutta Hofin ryhmä omaksui tehostetun hengityksen tekniikan, so. nostivat tietoisesti hengitystehoaan. Muutoin kaikki tai melkein kaikki olisivat joutuneet kääntymään takaisin vuoristotaudin uhreina. Vanhoja näkemyksiä Pitkään on väheksytty avantouijien kehumisia, miten sairaudet ovat helpottaneet avantouinnin aloittamisen jälkeen. Wim Hofin ja tieteen viimeaikaisen kehityksen myötä nämä uijien väitteet tuntuisivat olevan entistä perustellumpia. Myös paastoaminen, tuo muutaman vuosikymmenen takainen villitys tuntuisi olevan tulossa takaisin. Paastoamisella voi kenties saavuttaa terveyshyötyjä. Voidaan jopa ajatella että ns. välimerellisen ruokavalion terveellisin piirre on paastoaminen, jota Välimeren piirissä on paljon harrastettu. Esim. Kreikassa on paastopäiviä ollut yli sata vuodessa. Noin muutoin nykyinen välimerellinen ruokavalio on tieteen väärennös. Välimeren piirissä ei ole koskaan syöty täysjyväleipää, vaikka se mainitaan aina ensimmäisenä välimerellisen ruokavalion osana. Uusia lajeja Tough mudder-tyyppiset kisat lisäävät suosiotaan. Niissä noustaan jyrkkiä, liukkaita rinteitä, kiivetään esteiden yli, kaivaudutaan jäisen mudan läpi piikkilankojen alitse, sukelletaan jäisessä vedessä esteiden ali ja keinotellaan läpi putkien, jotka ovat liian ahtaita kontattaviksi. Palkkioksi märkä, naarmuuntunut ja mustelmilla koristeltu kilpailija saa vain surkean T-paidan, jonka rintamuksessa lukee, että on päässyt läpi. Tai ehkä hyvässä lykyssä lisää terveyttä, niin nurinkuriselta kuin se koneteorian kannalta tuntuukin. Omia ajatuksia Vinksahtaneena ajattelijana ensimmäiseksi tulee mieleen, että kenties allergioita olikin ennen vähemmän sen vuoksi, että lapset piiskattiin säännöllisesti. Siis sen lisäksi että leipä oli usein homeessa ja leikkeleet pilaantuneita. Nämä kaikki kun aikaansaavat kuormitusta. En silti suosittele lasten piiskaamista tai pilaantuneiden elintarvikkeiden syömistä. Yksi mahdollinen terveyshyötyä tuottava elimistön rasittaminen voi olla veren luovutus. Voisi kuvitella että miehilläkin olisi verenvuodatusvalmius, perua historian nuijatai miekkatappeluista. Naisillahan tuo verenluovutusasia on jo tolallaan. Tällaista ei kannata mennä spekuloimaan lääkäreille, heidän mielestään veren luovutus voi olla terveydelle hyödyllistä vain aniharvoissa lääketieteellisissä tapauksissa, esim. silloin jos on taipumusta veren liialliseen rautapitoisuuteen. Useimmat suhtautuvat elimistöön kuin koneeseen josta on pidettävä huolta. Tähän voi tulla muutos, kenties koneen rääkkääminen on hyödyllisempää kuin on kuviteltu. Esko Karinen Lähde: Scott Carney: Kaikki mikä ei tapa (kirja käsittelee Wim Hofin menetelmiä). KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Aija Johanssonin batiikkitauluja elokuun ajan PohjoisHaagan kirjaston ikkunoissa Kaupintiellä. Lisäksi öljyvärityö ja grafiikkaa. Freud. Pohjautuu 60-mainokseen Valkea Turkinkyyhky. Apollon Yhteiskoulu aloittaa lukuvuoden AEL:n Taitotalon tiloissa Kaarnatiellä Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti kesäkuussa hyväksyä Apollon yhteiskoulun väistötilojen osoitteeseen Kaarnatie 4 sijoittuvan hankesuunnitelman. Kaupunkiympäristön toimiala vuokraa yhteensä 3 594 htm²:n suuruiset tilat Ammattienedistämislaitossäätiö AEL Sr:ltä. Vuokra-aika on määräaikainen kolme vuotta elokuun alusta lukien ja vuokrasopimus sisältää option yhden lisävuodelle. APOLLON yhteiskoulun nykyisissä, kaupungin omistamissa tiloissa osoitteessa Arentinpolku 1 todettiin aiemmin sisäilmaongelmia, jotka edellyttivät pikaista siirtymistä väistötiloihin. Tilat tarvitaan siihen asti, kunnes koululle järjestyy pysyvä tilaratkaisu. Väistötilat hankittiin vuokraamalla AEL:n kampukselta koulutuskäyttöön suunniteluja tiloja 36 kuukauden ajalle. Lisäksi varataan optio jatkaa vuokrasopimusta 12 kuukauden ajalle. Apollon yhteiskoulu toimii Kasvatuksenja koulutuksen toimialan sopimuskouluna sekä on yläkoulun osalta Malminkartanon ja Konalan alueiden lähikoulu. Kasvatuksen ja koulutuksen sekä Kaupunkiympäristön toimialojen yhteisen näkemyksen mukaan ratkaisu on koulun väistötarpeeseen kokonaistaloudellisin tilaratkaisu. Pysyvä tilaratkaisu suunnitteilla Kaupunginkanslia, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä Kaupunkiympäristön toimiala valmistelevat yhteistyössä Apollon yhteiskoulun kanssa alueen lähikouluksi pysyvää tilaratkaisua, joka sisältää myös kokonaisratkaisun rahoituksesta sekä tilakustannusten kohdistamisen periaatteet. Ne väistötilan pääomakustannukset, joita ei kateta väistön aikana, sisällytetään kokonaisratkaisuun Kaupunginhallituksen vuonna 2015 hyväksymien tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaisesti. Tilakustannukset Toukokuussa tehdyn vuokrasopimusluonnoksen mukaan hankesuunnitelman muutostyöt sekä piha-alueen sisältävä ulosmaksettava arvonlisäveroton pääomavuokran vuokrasumma neljälle vuodelle on enintään 2 932 704 euroa kesäkuun 2020 kustannustasossa. Tiloista maksettava pääomavuokra on 61 098 euroa/kk (17,00 euroa/ m²/kk) ja ylläpitovuokra noin 8 985 euroa/kk (2,50 euroa/m²/kk). Ulos maksettava arvioidun ylläpitovuokran sisältävä kokonaisvuokrasumma 36 kuukauden sekä mahdollisena optiona hankittavan 12 kuukauden ajalle on arvonlisäverottomana yhteensä 3 363 984 euroa (19,5 euroa/htm²/kk). Apollon yhteiskoulu maksaa nykyisistä tiloistaan vuokraa 30 504,75 euroa/kk. AEL:lle maksettava vuokra maksetaan kaupungin käyttötalousmäärärahoista. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala on hankkinut tilat vuokraamalla ja vuokraa ne edelleen käyttäjälle. Tilojen omistaja vastaa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta ja rakennuksen ylläpidosta. Kuvat Jauri Varvikko Tikkurilan Elomarkkinat Vanhatori, Peltolantie 4 22.-23.8. (La-Su) Myyrmäen Syysmarkkinat Iskoskuja 3 4.-5.9. (Pe-La) Varaukset: 040 534 3448 Eila Karhun Siivekkäitä Lintuaiheinen näyttely Kanneltalon kirjastossa 6.-28. elokuuta. Näyttely esittelee tekijän suosikkilintuja öljyja akryylimaalauksina, mm. kyyhkysiä. Joukossa on suomalaisiakin lintuja, kuten metso ja kotkia.
7 12.8.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Myymme ja ostamme laadukasta 1950–2000 -lukujen pohjoismaista designia. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija.fi Myymme ja ostamme laadukasta 1950–2000 -lukujen pohjoismaista designia. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija.fi Entä jos…? KIRJAILIJA JARI TERVO kumppaneineen jossittelee sydämensä kyllyydestä toteutumattomilla historiavinkeillään lauantai-iltaisin TV – katsojia viihdyttääkseen tai antaen painavan syyn vaihtaa kanavaa kiintoisamman ohjelman seuraamiseen. Ihmiskunnan olemassaolon jatkumisen ja hyvinvoinnin kannalta tällä hetkellä olennaisimmat kysymykset (ilmastonmuutos, pandemiat, sodat, tasa-arvo, väestönkasvu ja maapallon kestokyky ym.) ovat kaiketi hupiohjelmaksi tarkoitetuissa sketseissä jääneet sivuun. Niiden asemesta pohdiskellaan esim. E-pillerin tai Vesa-Matti Loirin Uuno Turhapuro roolin merkitystä ihmiskunnan kulttuurikehityksen kannalta! Kerran viitattiin ohimennen geologiaan poliittiseen historiaan vaikuttaneena syynä, kun jossiteltiin, entä jos Euroopan läntisellä reunalla ollut pitkähkö niemenkärki ei olisikaan irtaannut erilliseksi Britannian saareksi. Silloin ei olisi tarvittu Napoleonia julistamaan mannersulkua Englannin eristämiseksi eikä olisi syntynyt Napoleonin ja Venäjän Aleksanteri I välistä sopimusta, joka johti Suomen erottamiseen Ruotsista ja Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan syntyyn Venäjän tsaarin alaisuudessa. Eikä nyt pähkäiltäisi brexit ongelmankaan kanssa. Mediassa on menty jo pidemmällä ja alettu jossittelemaan ennakoimalla tulevien tapahtumien käänteitä. Esim. USA:n presidenttivaalien mahdollisia käänteitä tyyliin entä jos Donald Trump häviää vaalit eikä suostu luopumaan vallasta?!!. Viittaus geologian historiaan olisi tietenkin saanut enemmän syvyyttä, jos pohdiskelun kohteeksi otettaisiin aiempi geologian kehitys, kun alkuaan yhtenäinen mannerlaatta Pangeo alkoi repeillä. Sen läntiseltä sivustalla irtaantui sittemmin Amerikan laataksi kutsuttu alue ja väliin muodostui Atlannin valtameri. Mannerlaatan eteläosasta irtosi laattoja, jotka aikansa uiskenneltuaan erillään muodostivat Australian mantereen lähisaarineen. Eräs irrallaan ajelehtinut laatta törmäsi lopulta kaakossa vanhan mantereen kylkeen muodostaen nykyisen Intian niemimaan. Tämän törmäyksen seurauksena esiin nousi Himalajan vuorijonon. Nämä geologian muutokset johtivat lopulta Eurooppalaisten merenkulkijamaiden Englannin, Ranskan, Espanjan, Portugalin, Hollannin ja Belgian imperiumien merentakaisten siirtomaiden alistamiseen. Näiden seurauksena oli lukemattomia siirtomaasotia ja lopulta siirtomaiden itsenäistyminen ja muuntuminen ennen muuta amerikkalaisen uuskolonialistisen alistuksen kohteiksi. Maailmankaikkeuden synty on kiinnostanut pystyssä kävelevää, kätevää, homo sapiens esivanhempiamme, joiden käsityksiä voimme arvioida tuhansia vuosia vanhojen luolamaalausten perusteella ja sittemmin kirjoitustaidon keksimisen jälkeen myös kirjallisista lähteistä sekä muistitietona säilyneistä tarinoista. Meilläkin on oma Kalevalamme. Osasta näistä tarinoista ovat muodostuneet nykyisin maailmanuskontoina pidetyt kristinusko, islam, hindulaisuus, uskonnottamat, buddhlalaisuus, kiinalaiset kansanuskontojen kannattajat, etnisten kansan uskontojen kannattajat, ateistit, uususkontojen kannattajat, sikhit, juutalaiset. (lähde: Wikipedia, International Bulletin of Missionary research maailman uskonnot kannattajien suuruus järjestyksessä vuonna 2014). Tieteen kehitys ja käytännön kokemus vahvistivat käsityksen, että elämme pallon pinnalla eikä laakealla lautalla. Sittemmin maakeskisestä maailmankuvasta siirryttiin aurinkokeskiseen. Myöhemmin miljoonat tähdistöt ymmärrettiin galakseina, joita nykykäsityksen mukaan on miljardeja. Sitten alettiin tutkia onko maapallolla havaitsemamme elämänmuoto ainoa. Maapallollakin on havaittu monia aiemmin tuntemattomia elämänmuotoja olosuhteissa, joissa ei aiemmin nähty minkäänlaisen elämämuodon mahdollisuutta mm. valtamerten syvyyksissä, maankuoren kalliokerrostumissa ym. Nykyisin tunnetaan jo tuhansia eksoplaneettoja, joiden olosuhteet voisivat tehdä mahdolliseksi jonkinlaisen elämänmuodon. Ihmistä kiinnostaa erityisesti onko kaltaisiamme älyllisiä olentoja muualla vai olemmeko ainoa laatuaan koko maailmankaikkeudessa? Tieteen tähän mennessä havaitseman maailmankaikkeuden iäksi arvioidaan noin 13,8 miljardia vuotta. Tämä teoria jättää edelleen avoimeksi kysymyksen, onko maailmankaikkeus ääretön ja ajaton. Joka tapauksessa ns. alkupamausta on alettu epäillä. Suomalainen tähtitieteilijä Esko Valtaoja onkin tiivistänyt tämän epäilynsä kosmologiseksi paradoksiksi nimittämänsä aforismin: ”Aluksi ei ollut mitään ja sitten räjähti! Kauanko maapallomme säilyy elinkelpoisena? Toinen ajankohtainen ja ihmisen olemassa olon kannalta ajankohtainen kysymys on säilyykö ja kuinka kauan tällä kotiplaneetallamme elinolosuhteet suotuisina ihmisille? Kysymyksen nosti ensimmäisenä vakavasti esiin englantilainen pappi Thomas Roberts Malthus (1798-1834). Hän esitti laskelman, että enemmin tai myöhemmin väestön määrä kasvaa suuremmaksi kuin käytettävissä olevien elintarvikkeiden tuotanto. Hänen laskelmansa perustui teoriaan, että ravinnon tuotanto kasvaa aritmeettisesti 1,2,3,4… mutta väestömäärä eksponentiaalisesti sarjassa 2,4,8,16… Näin tapahtuu riippumatta epidemioista, sodista, uusien alueiden valtauksista ja löydöistä (Malthusen aikana tapahtui Amerikan valloitus ja siirtolaisuus sinne pääosin Euroopasta). Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet Malthusen teorian virheet. Malthus keskittyi vain sosiaalisiin syihin, ihmisten välinpitämättömyyteen ja ahneuteen. Tiede on osoittanut, että ihmisen kyky ja taito riittävät kehittämään uusia keinoja ratkaista ravinnon tuotannon lisääminen riittävästi. Lisääntyvän energiatarpeen tyydyttämiseksi on samoin jo keksitty uusia käyttökelpoisia menetelmiä, jotka samalla ratkaisevat luonnonsuojeluun ja ilmastoon liittyvät ongelmat. Varsinaisen ongelman muodostaa edelleenkin ihmisten ahneus, oman voiton pyynti, yhteistyön ja tasa-arvon väheksyntä. Ihminen on biologisesti laumaeläin. Mutta ihmisen on voitettava eläimellinen viettinsä reviiritaisteluun, nähtävä ja tunnustettava koko ihmiskunta, ihonväristä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisista ja ideologisista eroistaan tai sosiaalisesta asemastaan riippumatta samanarvoisiksi yhteisön jäseniksi, joille kuuluu samanlaiset oikeudet ja elinmahdollisuudet. Oiva Björkbacka Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi MUIJA OY OSTO JA MYYNTILIIKE Avoinna elokuussa Ma-Pe 10-17, Ke 10-18 Soittajantie 1, 00420 Helsinki muija@muija.fi www.muija.fi Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE
8 12.8.2020 HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut ELOTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 9.9. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti JUMALANPALVELUKSET • Malminkartanon kappelin pihalla sunnuntaisin 16.8. ja 23.8. klo 11. • Kannelmäen kirkossa messu 30.8. alkaen sunnuntaisin klo 10. • Metsäkirkko su 30.8. klo 16 lähtö Pitkäkosken majalta. Hartaus metsässä kulkien. Säävaraus. Milla Mäkitalo, Jenna Mäkipelto. • Verkossa: Helsingin seurakunnista lähetetään useita jumalanpalveluksia suorina lähetyksinä tai nauhoituksina. Niihin voit liittyä seurakuntien kanavilla tai osoitteessa facebook.com/kirkkohelsingissaLIVE/ TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ, BECKERINTIE 9 Keskiviikkoillan kahvit ke klo 17.30–19. Avoin tilaisuus, jossa kahvittelun lomassa keskustellaan eri aiheista maan ja taivaan väliltä. (Ajalla 2.9.–9.12.) Siioninvirsiseurat kolmena lauantaina 5.9., 24.10. (englanniksi) ja 28.11. klo 14. Kristillinen hartaushetki, jossa lauletaan Siionin virsiä ja pidetään lyhyitä puheita. LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Klanussa, Klaneettitie 6–8 A, 4. kerros • Esikoisvauvakerho 3.9 alkaen torstaisin klo 10.30–12. Avoin kohtaamispaikka alle 1-vuotiaiden esikoisvauvojen perheille. • Vauvakerho 1.9. alkaen tiistaisin klo 10.30–12. Avoin kohtaamispaikka alle 1-vuotiaille vauvoille vanhemman kanssa. • Perhekerho 2.9. alkaen keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. Leikitään, pidetään hartauksia, juodaan kahvit ja mehut, lauletaan ja askarellaan. Avoimet ovet. Malminkartanon kappelissa: Perheiden musakerhot: Kaksi musiikkipainotteista perhekerhoa maanantaisin klo 10– 11.30 (31.8. alkaen) ja tiistaisin klo 17.30–18.45 (1.9. alkaen). Yhteisen musiikkituokion jälkeen on vapaata leikkiä ja seurustelua. Aamupala tai iltapala. Toiminta on avointa ja maksutonta. Ei ikärajoja. Honkasuon iltaperhekahvila 7.9 alkaen joka toinen viikko (parittomina viikkoina) maanantaisin klo 17.30–19, os. Leirikuja 3. Muskari, vapaata leikkiä ja seurustelua, iltatee. APUA JA TUKEA • Kirkon keskusteluapu verkossa osoitteessa kirkonkeskusteluapu.fi. • Palveleva puhelin päivystää p. 0400 22 11 80 klo 18–24 joka päivä. • Diakoneille voi varata ajan puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot nettisivuillamme. Huom. Mahdollisista muutoksista kerromme verkkosivuillamme osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Seuraa somessa: Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Like no other Tempur Brand Store Kaari Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä klo 12-18 • Puh. 041 317 1335 MUUTTOMYYNTI Tempur Brand Store Kaari muuttaa 2. kerrokseen! Laadukkainta palvelua, liittyen nukkumisen tuotteiden valintaan, saat Tempur Brand Store Kaaren koulutetuilta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjiltä – tervetuloa! MALLIPOISTOJA JOPA –40% Lisäksi paljon muita tarjouksia! Tyyny on pääasia TEMPUR-tyynyn ostaja saa upean kylpytakin KAUPAN PÄÄLLE! Edun arvo 69€ TEMPUR -patjat nyt alk. 1231€ AITO TEMPUR -PARIVUODE VAIN 1999€ (norm. 2828€) Paras selälle Paras unelle Paras tarjous Patjan paksuus on alennuksesi – ale jopa –30%