No 10 6.11.2019 • 55. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY ? Paljon edullista vaatetta, tavaraa ja löytöjä. ? Vielä ehdit varata myyntipaikan syksyksi toimi heti. ? Helppo kokonaispalvelu hoidamme myynnin puolestasi (vain laatutavaraa!) ? Otamme vastaan käyttökelpoista tavaraa, astioita ja vaatetta myös lahjoituksena! NYT TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ SPINNYSSÄ Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com Avoinna ark 11-19 (myyjät -19.30), La 10-16, Su 12-16 Spinny Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi KANNELMÄEN KESKUSAPTEEKKI Kannelmäen Keskusapteekki avoinna Ma-Pe 9-20, La 10-16 Vanhaistentie 1, uuden Alepan vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Malminkartanon apteekki Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Kuninkaantammi kasvaa metsän syleilyssä Kylätoimikunnan puheenjohtaja Ann-Marie Heino katsoo positiivisesti tulevaisuuteen Helsingissä yli 800 000 asukasta vuonna 2050 Terapeutti Anne Ollikainen: Ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita
2 6.11.2019 KAUPPAKESKUSKAARI.FI Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki KAARI ON AVOINNA MA–PE 9/10-20/21 LA 9-19 SU 11-18 Prisma auki 24 h Kulmaan kutsuvat Bangcook • Cafe Cakehouse Coffee House • Fafa’s • Kamu-Kebab Kantsun Sävel • Konnichiwa • Kotipizza One Bowl • Sesonkipuoti • Spaghetteria Muut Kaaren ravintolat ja kahvilat Arnolds • Boutique Makujen Taika Espresso House • Hanko Sushi • Hesburger Jungle Juice Bar • Pingviini Jäätelökahvila Robert’s Coffee • Subway Kauppakeskus Kaaren uusi ravintolamaailma on avattu. Kulmasta löytyy jotain joka herkkusuulle, kutkuttelipa mielessä sitten raikas sushi, täyteläinen pasta, leivoskahvit tai vaikka vain viinilasillinen perjantain kunniaksi. Käy mutkattomasti makujen maailmaan — nähdään pian Kaaressa! KAAREN KULMA ON AUKI Kaaren Kulma
6.11.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 27.11.2019. Aineisto toimitukseen 15.11. mennessä. HELSINGIN KAUPUNKI LAATII vuosittain oman väestöennusteen talouden ja toiminnan suunnittelun tueksi. Uusimmassa raportissa on julkaistu väestöennusteet jaksolle 1.1.2019 2050. Ennusteen perusteella väkiluku kasvaa yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuonna 2050 Helsingin väkiluku on 820 000. Nopean kasvun vaihtoehdossa Helsingissä on silloin jo 880 000 asukasta. Läntisen peruspiirin alueella, johon kuulumme, kasvu on vähäisempää. Väestömuutosennusteen mukaan väki lisääntyy seuraavan 15 vuoden aikana 13 527 hengellä. Vuoteen 2034 tehdyssä alueittaisessa väestöennusteessa esim. Tanotorven jakelualueen väestönkasvu keskittyy muutamaan paikkaan. Suurinta kasvu tulee olemaan Kaarelassa, 6 999 henkeä, josta Kuninkaantammen ja Honkasuon uudet asuinalueet ottavat noin 6 000 henkeä. Haagassa väestömäärän odotetaan kasvavan 2 156 hengellä, mikä johtuu Etelä-Haagan alueelle tehtävistä asemakaavamuutoksista ja uudisrakentamisesta. Muut Haagan alueet muuttuvat muuttotappioisiksi. Pitäjänmäen yritysalueen uudelleenkaavoituksen vuoksi alueen väkiluku tulee kasvamaan vajaalla 1 500 asukkaalla. Muilla Pitäjänmäen alueilla, kuten Konalassa, väkimäärä sen sijaan vähenee. Ks. sivu 5. Oma Stadi äänestys päättyi Tämän lehden ilmestyessä OmaStadi -äänestys on päättynyt. Läntisen Helsingin alueen ideoiden toteutukseen on jaossa 613 200 euroa. Läntisessä suurpiirissä ehdotettiin 167 hanketta ja niistä äänestykseen pääsi 38 yhteishanketta. Lehden lähtiessä painoon 31.10. alueemme hankkeista olivat saaneet eniten ääniä: 1. Urbaanit nuotiopaikat (120 000 €) 1115 ääntä 2. Turvallinen koulureitti (52 500 €) 1102 ääntä 3. Valpurinpuisto aktiivinen ja yhteisöllinen keidas Meilahdessa (300 000 €) 929 ääntä 4. Uusi lähiliikuntapaikka Etelä-Haagaan (250 000 €) 845 ääntä 5. Ulkokuntoiluvälineitä Pikku Huopalahden puistoon (95 000 €) 798 ääntä 6. Kuusikallion (Kuusitie-Pihlajatie 49) maisemointi ja kalliotontin palauttaminen entiseen loistoonsa (50 000) 729 ääntä Lopullinen tilanne ja äänimäärä on varmasti viimeisten tuntien aikana hieman muuttunut, mutta ei oleellisesti. Onnea voittajille! Läntisessä Helsingissä kokonaisäänten määrä oli noin 20 000. Äänestäjiä lienee ollut reilu 6000, jos oletetaan, että jokainen äänesti keskimäärin kolmea hanketta. Kaupunki julkistanee todelliset luvut näinä päivinä. Läntisessä suurpiirissä on asukkaita noin 110 000 tuhatta. Asukastalo Kannelmäkeen -hanke (460 000 €) sai vain 171 ääntä, mikä kertoo siitä, että hankkeelle ei joko ole kannatusta tai sitten Kannelmäen asukkaat ovat olleet passiivisia äänestämään. Oletan äänestysprosentin olleen aika surkea, sillä Kannelmäessä asuu 13 000 ihmistä. Voittaneista hankkeista vain Urbaanit nuotiopaikat koskettaa 30 000 asukkaan Kaarelaa. Kaarelan kannalta projekti meni pieleen ja syitäkin on varmasti useita. Muiden alueiden äänestyksiä seuranneena voi todeta, että liian pienten asuinalueiden hankkeet eivät menneet läpi, koska hankkeiden rajoittuneisuus ja väestön määrä estivät äänien kertymisen. Vastaavasti aktiiviset, uudet ja väkirikkaat asuinalueet saivat kerättyä kalliillekin hankkeille suurta kannatusta. Tulevia hankkeita ajatellen kaupunginosaalueiden pitäisi pyrkiä viemään eteenpäin yhdessä sovittuja hankkeita ja myös markkinoida niitä äänisaaliin kasvattamiseksi. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Helsingissä kohta yli 700 000 asukasta TYÖELÄMÄ ON MURROKSESSA ja eniten kipuilevat keski-ikäiset miehet, joiden on usein haastavaa kiinnittyä takaisin työelämään töiden päätyttyä. Oman osaamisen ja sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen on tärkeää, jotta pysyy mukana muuttuvassa yhteiskunnassa. Sosped-säätiön uusi Feeniks-hanke tarjoaa uudenlaista mentorivetoista toimintaa keski-ikäisille miehille, jotka ovat pudonneet tai vaarassa pudota työelämästä esimerkiksi puutteellisten digitaitojen vuoksi. Tarkoituksena on tarjota miehille mielekästä tekemistä ja tukea työllistymistä edistäviä taitoja. Itseohjautuvuutta ja osaamisen päivittämistä korostetaan työelämässä koko ajan enemmän. Muutokset työssä tapahtuvat nykyään nopeasti, eivätkä useinkaan jätä aikaa ennakkovalmistautumiseen. Ennen muutoksia ennakoitiin menemällä kurssille, mutta nykyään joudutaan saman tien keskelle muutosta. Tämä haastaa erityisesti keski-ikäisiä miehiä, hankekoordinaattori Satu Kantola kuvailee tilannetta. Toiminnan ytimessä vertaisoppiminen Feeniksin ryhmätoiminnassa on tarkoituksena opetella taitoja, joita muuttuvassa työelämässä tarvitaan. Toiminnan keskiössä on vertaisuus – asioita opetellaan yhdessä tekemällä ja harrastuksien lomassa. Oman työni sisältö muuttui digitalisaation myötä isoin harppauksin. Tuntui, että jatkuvasti piti opetella jonkin uuden ohjelman käyttöä. Suomalaisen miehen kynnys pyytää apua työasioissa on iso, joten yritin pärjätä omin avuin. Toistuva epäonnistumisen tunne oli todella kuormittava, kertoo vastavalmistunut Feeniksmentori kokemuksestaan. Koulutetut mentorit ohjaavat ja ideoivat toisten samankaltaisia tilanteita työelämässä kokeneiden miesten kanssa koko porukkaa aidosti motivoivaa ja kiinnostavaa ryhmätoimintaa. Mukavan ja kiinnostavan tekemisen lomassa keskustellaan mm. itsensä johtamisesta, työelämästä ja motivaatiosta – sekä tarvittaessa taklataan yhdessä ja ammattilaisten avustuksella työelämän haasteita. Emme ole työllistymispalvelu, vaan autamme ihmisiä oppimaan. Oppiminen tapahtuu yhdessä vertaisten kanssa, jaettujen kokemusten kautta. Vertaisoppimisen lisäksi miehet saavat oppia eri alojen asiantuntijoilta ja mahdollisuuden verkostoitua sekä kehittää digivalmiuksiaan. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat mm. Miessakit ry, Demos Helsinki ja SAK, päättää Kantola. Työttömäksi jääneiden miesten lisäksi Feeniksissä koulutetaan myös oppimismentoreita miesvaltaisille aloille. Näin vahvistetaan työntekijöiden oppimisen halua ja työn kehittämistä ”alhaalta ylöspäin”. Kyllä 20-30 vuotta työtä tehneillä miehillä on valtavasti annettavaa toisilleen. ”Me uskomme siihen, että hyvin koordinoitu mentorointitoiminta voi parhaillaan ennaltaehkäistä turhia, esimerkiksi uuden oppimiseen liittyviä irtisanomisia.” Feeniks-toimintaan voi tulla mukaan monella eri tavalla. Kaikki toiminta ja koulutukset ovat maksuttomia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen nettisivuilla feenikshanke.fi Lisätietoja: Miikka Vuorinen, Hankepäällikkö miikka.vuorinen@sosped.fi 040 164 6411 Feenikshanke.fi Pääkaupunkiseudun työttömille miehille tarjolla uudenlaista työelämätaitoja tukevaa mentoritoimintaa OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA OMISTUSOHJAUSMINISTERI Sirpa Paatero saapui Kaarelan Sosialidemokraatit ry avoimeen kuukausikokoukseen vieraaksi 22.10.2019. Sirpa Paatero nousi eduskuntaan Kymen vaalipiiristä 2006. Paatero nimitettiin Rinteen hallituksen kuntaja omistajaohjausministeriksi 6. kesäkuuta 2019. Ministeri kertoi aluksi taustoistaan ja noususta kansanedustajaksi ja ministeriksi. Vilkkainta keskustelua käytiin mm Postin ja Veikkauksen asioista joista esitettiin paljon kysymyksiä. Oikein onnistunut vierailu oli. Upeaa että saamme Kaarelaan ministereitä vierailulle! Omistusohjausministeri Sirpa Paatero vieraili Kaarelassa FEENIKS-RYHMÄT on tarkoitettu keski-ikäsille työttömille miehille ja heille, jotka ovat huolissaan työnsä tulevaisuudesta. Kaarelassa toimintaa toteutetaan mm. yhteistyössä Ravintola Britannian, Kannelmäki-liikkeen ja Kannelmäen nuorisotalon kanssa. OHJELMAA: Rokkiukot kokoontuvat Kannelmäessä! Suomirockaiheista keskustelua, musiikin kuuntelua, musa-visaa ja mahdollisesti vierailijoita aiheen tiimoilta. Ryhmä kokoontuu Kannelmäessä Bistro Pub Britanniassa 12.11., 26.11., 10.12. Bändijammailua Kannelmäen nuorisotalolla Nyt on mahdollisuus lähteä maanantaisin mukaan jammaileen Kannelmäen Nuorisotalolle. Tarkoitus on soitella covereita tutuista biiseistä. Tärkeitä ei ole soittotaito, vaan yhdessä soittamisen ilo! Bändikämpästä löytyy tarvittavat soittokamat et siis tarvitse omia. Osallistuminen on sinulle ilmaista! 4.11., 11.1., 18.11. ja 25.11. klo 17.30-18.30 Boulder Buddies kiipeilee Boulderointia Pasilan Boulder-keskuksessa (Veturitallinkuja 4) klo 18-20. Alussa opastusta laijin saloihin. 5.11., 12.11., 19.11., 26.11., 3.12., 10.12., 17.12. Ilmoittautumiset Satu 0458565714 / satu.kantola@sosped.fi Jouni 0447202537 / jouni.jukala@sosped.fi Lisätietoa https://www.facebook.com/Feenikshanke/ Kaarelan Eläkeläiset ry:n SYYSKOKOUS Ke 27.11. klo 13.00 Kaarelantie 86 C kerhohuoneessa. Tervetuloa! Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Ma 18.11. klo 18.00 Kaarelantie 86 C kerhohuoneessa. Tervetuloa! Kaarelan Seura ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS To 21.11.2019 klo 18.00 D-asemalla, Klaneettitie 11. Tervetuloa! Kaarelan Eläkeläiset ry Haluaa vuokrata kuivatilaa kerhon välineille. Tila pitäisi olla viikoittain käytettävissä. Esimerkiksi ”kellarikomero”, josta on mahdollista käydä hakemassa ja tuomassa tavaraa. Yhteydenotot: Heikki Hietanen, p. 0400950833 Vas. Kaarelan Sosiaalidemokraatit ry:n puheenjohtaja Petteri Auvinen ja omistusohjausministeri Sirpa Paatero yhdistyksen kokouksessa.
4 6.11.2019 KATSELISIN MIELELLÄNI TV:n kokkija ruuanlaittoohjelmia mutta en voi, koska hermoni pettävät. Joudun olemaan paino-ongelmieni takia jatkuvalla, elinikäisellä dieetillä. Tästä syystä kotoani ei löydy näkkileipää kummempaa syötävää. Seuraava juttuni ei ole mistään kokkiohjelmasta vaan olen kuullut sen jo vuosikymmeniä sitten. Poliisit tuntevat stoorin Maalari-Arskan keissinä. Pasilassa, nykyisen VR:n varikon ja postin rakennusten paikalla sijaitsi valtava, hehtaarien laajuinen kaatopaikka. Se toimi aina vuoteen 1963, jolloin kaupunkilaiset kyllästyivät sen aiheuttamaan lemuun ja kaikenpuoliseen saastaisuuteen. Sinne vietiin lajittelematta kaikki kotitalouksien ja teollisuuden tuottamat jätteet. Sinne oli pesiytynyt monen sadan pultsarin populaatio, jotka ansaitsivat toimeentulonsa dyykkaamalla roskiksesta kaikkea mahdollista. Ihmiset heittivät pois paljon kaikenlaista tarpeellistakin, jota nykyisin kierrätetään. Kaupat heittivät tuolloinkin pois vanhentunutta, silti täysin syömäkelpoista ruokaa. Juomapuoli hoidettiin läheiseltä huoltoasemalta, joka myi edulliseen hintaan Lasolia ja Sinolia. Ai sitä autuuden määrää. Asuntopuoli järjestyi, rakennusjätteiden seasta löytyi lautoja ja pahvilevyjä, joista rakennettiin näppäriä koijia. Vesi, viemäröinti ja valaistus puuttuivat, muutoin koijissa viihdyttiin. Ihminen tottuu perin nopeasti varsin alkeellisiinkin olosuhteisiin. Kesämökit ovat tästä hyvä esimerkki, mennään vapaaehtoisesti nauttimaan kurjuudesta. Paloturvallisuus ei ollut kovin korkeaa luokkaa. Siksi koijat flekkasivatkin useasti. Palokuntakaan ei juuri Pasilan keikoilla kiirettä pitänyt, joutivatpa palaa kaikessa rauhassa. Kerranpa erään palon jäljiltä kaverukset Väiski ja Reiska tekivät merkittävän löydön. He löysivät kokonaisen kypsäksi paistuneen sianruhon. Liekö sitten ruho tuotu joltakin makkaratehtaalta, teurasjätteet heitettiin tuolloin kiertoon. Nykyisin kaikesta tehdään kilpailullisista syistä makkaraa. Kaverukset lohkaisivat puukolla ruhosta muutaman koepalan, hyvältä maistui ja oli sopivan mureaa. Ei kun juhlat pystyyn ja kaveritkin kutsutaan barbeque-kekkereihin. Hämärtyvässä illassa istuskeltiin ja Lasolia naukkailtiin. Jossakin vaiheessa Väiski kysyi Reiskalta että kuule, voiko sialla olla metallista nilkkaproteesia. No ei hemmetissä voi olla. No, mutta kun tällä on... Porukka havahtui ihmettelemään, että missä on Maalari-Arska? Ei näkynyt olevan paikalla. Vaan olihan se Arska kuitenkin, jopa eräänlaisena kunniavieraana. Eli kaikenlaista sitä voi sattua. Luulen, että kaikenlaiset ituhipit ja luonnonsuojelijat eivät ymmärrä jutusta mitään. No, eivät he ymmärrä juuri mistään muustakaan. Pasila oli kuitenkin merkittävä paikka ja elämä siellä katoavaa kansanperinnettä. Olemassa olon taistelu on nykyisin erilaista. Ottamatta kantaa siihen, kumpi aika on parempi noin ihmisen kannalta niin uskon, että elämä Pasilan kaatopaikalla on ollut sosiaalisesti rikkaampaa. Löytyi kavereita, löytyi sisältöä elämään. Nykyisin on aika tylsää. Toimeentulon saa turhan helpolla kun osaa kysyä ja vaatia. Barbeque juhlat ovat paljon latteammat kuin aikoinaan Pasilassa, Sitten vielä tiedotusluontoinen asia. Hietaniemen krematoriosta eli kansan kielellä Väiskin Grillistä tuli tiedote, etteivät he ota enää asiakkaaksi Kannelmäessä asuneita yksinäisiä miehiä. Syykin selvisi. Puolisen vuotta sitten krematorion kolmosuuni oli räjähtänyt. Henkilövahinkoja ei sattunut mutta itse uuniin jouduttiin tilaamaan uusia osia aina Saksasta saakka. Uunin suuluukku oli irtautunut räjähdyksessä korjauskelvottomaksi. Ilmoituksessa kerrottiin, että kannelmäkeläiset ikämiehet ovat marinoineet itsensä siihen kuntoon, että heitä ei voida hävittää ainakaan krematoriossa ilman riskejä... No, selväähän tämä on. Mutta miksi ihmeessä kaikkia näitä julkisten palvelujen kohteita kutsutaan asiakkaiksi? Siis tarkoitan tässä potilaita, vankeja, hulluja, mitä ihmeen asiakkaita he ovat? Minun mielestäni he ovat edelleenkin hulluja, potilaita, vankikarkureita, erilaisten tukien naukujia. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Barbeque-juhlat Pasilassa Kaarela kasvaa Kuninkaantammen vanavedessä Kuninkaantammi (ruots. Kungseken) on Kaarelan kaupunginosaan kuuluva alue Vantaanjoen läheisyydessä aivan Vantaan rajalla. Tänä kesänä urbaani kylä perusti kylätoimikunnan asukkaiden aktiviteetteja tukemaan. KUNINKAANTAMMI SIJAITSEE Kaarelan kaupunginosassa LuoteisHelsingissä, Hakuninmaan pientaloalueen pohjoispuolella ja Hämeenlinnanväylän varressa, Keskuspuiston ja Vantaanjoen helmassa. Kuninkaantammi on saanut ylvään nimensä tammesta, jonka tarinan mukaan istutti Ruotsin kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. Tammi seisoo nimeään kantavassa puistossa alueen pohjoisosassa lähellä Vantaanjokea. Kaarelan kasvu keskittyy tulevaisuudessa pääosin Kuninkaantammen alueelle. Vielä jokin aika sitten lähes rakentamattomasta alueesta on nousemassa lähivuosien aikana vetävä ja viihtyisä, keskuspuistosta ja sen luonnosta lisäarvoa nauttiva, reilun 5000 asukkaan tiivis kaupunginosa. Mahdollisuudet vapaa-ajan harrastuksiin virkistysja viheralueilla ovat erinomaiset. Aktiivinen yhteisö Tämän vuoden toukokuussa alueen toimeliaat asukkaat päättivät yhteisten grillinuotiokeskustelujen pohjalta perustaa Kuninkaantammen kylätoimikunta ry:n tukemaan asukkaiden erilaisia aktiviteetteja. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin oopperalaulaja Ann-Marie Heino . Kävimme tapaamassa kylätoimikunnan puheenjohtajaa, joka on asunut Kuninkaantammessa puolisonsa ja 2,5 vuotiaan poikansa kanssa maaliskuusta. Kuninkaantammea on kutsuttu poikkeukselliseksi asuinalueeksi. Onko se? Kyllä on! Vaikka monia asia on vielä kesken, tässä on jotain jännää. Arkkitehtuuri, talojen värit ja kylämäinen ympäristö metsineen luovat tunnelman eristyksissä, muista erillään olevasta pikkukylästä. Ann-Marien mielestä sijainti on heidän perheelleen hyvä. Valtatie 3 on vieressä ja töihin hyvät yhteydet. Oliko valinta vaikea? Ei ollenkaan. Emme miettineet hetkeäkään, kun kävimme tutustumassa asuntoomme. Alueen luonto, Pitkäkosken maja, Vantaan joki, kävelyreitit ja talon ekologisuus ratkaisivat. Alueen nimistö liittyy taiteilijoihin sekä taidemaalaamiseen, esimerkkeinä Taidemaalarinkatu, Temperankatu, Sinooperikuja ja Helene Schjerfbeckin puisto. Liikenneyhteydet Kun ensimmäiset asukkaat muuttivat Kuninkaantammeen, ei alueella ollut toimivia kulkuyhteyksiä. Alueen läpi alkoi elokuusta 2015 kulkea poikittaislinja 560, joka kulkee Myyrmäkeen sekä Paloheinän suuntaan. Bussi kulkee Kuninkaantammesta samana vuonna valmistunutta Paloheinäntunnelia pitkin idän suuntaan. Lisäksi alueelle kulkee linja 43 Elielinaukiolta Kannelmäen ja Hakuninmaan kautta. Linjan päätepysäkki on Kuninkaantammenkierrolla. Hämeenlinnanväylälle on suunnitteilla eritasoliittymä, mutta sen valmistumisen aikataulu on vielä avoinna. Toimivatko yhteydet hyvin? Julkinen liikenne toimii hyvin, mutta nopea, vaihdoton yhteys keskustaan puuttuu. Kuljen itse paikasta riippuen joko 43:lla keskustaan tai sitten 560:llä Myyrmäkeen ja siitä junalla keskustaan. Sibelius-Akatemiasta valmistunut Ann-Marie debytoi oopperalaulajana vuonna 2011 Kansallisoopperassa, jossa hän on tehnyt sen jälkeen vuosia töitä. Nyt on valmisteilla Suomalaisen kamarioopperan tuottama esitys Espoon kaupunginteatterissa. Harjoitukset ovat pääosin Helsingin keskustassa. Keskustaan pääsy on helppoa, mutta asukkaat toivoisivat, että Hämeenlinnan eritasoliittymäasia etenisi. Ihmisten liikkumista helpottaisi myös se, että Paloheinään tuleva bussi 66 kävisi kääntymässä Kuninkaantammessa. Nyt tunneli on selvästi alikäytössä, Ann-Marie miettii. Kuninkaantammessa ei ole vielä kauppaa, joten asukkaat joutuvat käymään kaupassa joko Vantaan puolella Kaivokselassa ja Myyrmäessä tai Kannelmäen Kaaressa. Kumpaankin suuntaan pääsee helposti julkisilla. Kuninkaantammen idea on olla jalankulkukaupunginosa, mutta suurin osa täällä asuvista on perheellisiä ja parkkipaikat vähissä. Kaikille ei yksinkertaisesti riitä parkkipaikkoja kellarikerroksissa ja pihakansien alla. Paljon positiivisia asioita Liikennejärjestelyt ovat ainoa asia, mistä Ann-Marien haluaa huomauttaa. Negatiivista sanottavaa ei ole. Entä mitä ovat ne plussat? Niitä riittää! Ihmiset, kylämäisyys, luonto, ei jämähtäneitä käytäntöjä, tehdään yhdessä hyvällä fiiliksellä, ihmiset kohtaavat reilusti ja katsovat silmiin kuin maalla, lapset leikkivät kaikkien pihoilla. Nämä ovat syitä, miksi Ann-Maria ja muut halusivat perustaa kylätoimikunnan: ylläpitämään ja vaalimaan saavutettua yhteisöllisyyttä. Tähän mennessä kylätoimikunta on ehtinyt järjestää kesäjuhlat, erilaisia siivousja talkoopäiviä, joissa on paistettu makkaraa ja grillattu, tuotu ruokaa nyyttärimeiningillä. Elokuun kesäjuhlissa pidettiin myyjäiset ja ihmiset pitivät vilteillä kirpparia. Oli arparajaiset, olympialaiset ja esitettiin jopa oma Kuninkaantammen rap-laulu. Ensi vuonna pidetään uudet kyläjuhlat, Ann-Marie lupaa. Kuninkaantammen asukkaille on facebookissa useita erilaisia ryhmiä ja rinkejä. Kannelmäen seurakunta osallistuu asukastoimintaan aktiivisesti. Talojen kerhohuoneissa ylläpidetään erilaisia käsityöja lapsikerhoja sekä kahvitellaan ja keskustellaan yhdessä. Eihän alue ole vielä läheskään valmis, joten keskeneräisyys aiheuttaa haasteita. Samaan aikaan on kuitenkin hieno nähdä viheralueiden nousevan ja puistosuunnitelmien toteutuvan. Ann-Marie on ylpeä alueestaan ja uskoo sen ekologisiin arvoihin ja suunnitteluratkaisuihin. On maalämpöä, viherkattoja, aurinkopaneeleja ja puurakentamista. Kylä syntyy ihmisistä ja siinä olennainen tekijä on lämmin ja kohtaava ympäristö. Kuninkaantammi on luonnonläheinen ja turvallinen urbaani kylä metsän syleilyssä, AnnMarie hehkuttaa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kuninkaantammen kylätoimikunnan puheenjohtaja Ann-Marie Heino on tyytyväinen asuintalonsa juuri avattuun kerhotilaan. Sisustuksessa toistuvat alueen vallitsevat luontoteemat, ekologisuus ja puun käyttö. Kuninkaantammen talot ja pihat ovat värikkäitä ja luonnonmukaisia. Parkkipaikat on siirretty maan alle. Ann-Marie perheineen ei kadu muuttoa Kuninkaantammeen.
5 9.11.2019 Helsingin ennustetaan kasvavan edelleen lähes yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastoyksikössä laaditun väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuonna 2050 Helsingin väkiluku on 820 000. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä on silloin jo 880 000 asukasta. UUSI VÄESTÖENNUSTE on tehty Helsinkiin ja Helsingin seudulle vuoteen 2050 ja Helsingin alueittainen väestöennuste vuoteen 2034, molemmat myös ruotsinkieliselle väestölle. Vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan keskimäärin 6 700 asukasta 2030-luvullle saakka. Tämän jälkeen väestönkasvun ennustetaan hidastuvan, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa, koska Helsingissä ennakoidaan rakennettavan huomattavasti aikaisempaa enemmän asuntoja. Syntyvyyden aleneminen vähentää varhaiskasvatusikäisten määrää, mutta kouluja eläkeikäisten määrä kasvaa Varhaiskasvatusikäisten määrän ennustetaan vähenevän alentuneen syntyvyyden vuoksi seuraavien viiden vuoden aikana. Peruskouluikäisten määrän sen sijaan ennustetaan kasvavan nopeasti 2020-luvun puoliväliin saakka, jopa yli 1 500:lla vuodessa. 75-vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nopeasti suurten ikäluokkien vanhetessa, peräti 3 000 asukkaalla vuodessa 2020-luvun alkupuolella. Työikäisten määrän kasvun ennustetaan jatkuvan vuosittain 3 000 – 4 000 asukkaalla 2040-luvulle saakka, mutta vähitellen kasvua ennustetaan saatavan vain yli 50-vuotiaista. Suuri osa kasvusta tulee maahanmuutosta. Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n tuotteiden LOPPUUNMYYNTI ! Alkaen 17.11.2019 klo 12:00-15:00 joka sunnuntai vuoden loppuun Tilaisuuksissa: • kahvia • arpajaisia • taideja kameralehtiä • kirjoja • marmoroituja papereita • kortteja • askartelutöitä • lasitöitä • tauluja • kirjansidontatöitä • valokuvia • ym, ym. Tule tekemään löytöjä! Suuri varasto kaikkea! HALVAT HINNAT! KIILTOKUVAMAAILMASSA naisen ulkonäkö ratkaisee. On valkaistut, tasaiset hampaat, hyvin hoidetut kädet, kynsissä on ihanasti hohtava helmiäislakka, on kilometrin mittaiset, kaartuvat silmäripset ja Tähkäpään hiuksia muistuttava, päättymätön hiusputous ja uskomattoman siro, mutta sisäänsä supervoimia kätkevä lihaksikas ruumis. Mitä väliä naisen luonteella tai ajatuksilla? Ei niitä tarvitse, kunhan vaan istuskelee sirosti koristeena sohvalla, niin kaikki on oikein hyvin. Kysyttäessä nainen vastaa jotain pientä, siroa ja yksiselitteistä puolisolleen iki-Kenille, joka on hyväntuoksuinen, tyylikäs, sopivan lihaksikas, kohtelias ja hymyilevä. Rauhallinen muttei veltto. Jännittävä muttei itsetuhoinen. Älykäs muttei besserwisser. Huolehtiva muttei takertuva. Pariskunta viettää ihanan illan yhteisen illallisen ääressä: kevyt, maltilla maustettu, vähäsuolainen mutta proteiinipitoinen. Yksi lautasellinen pääruokaa per aterioitsija, lasi viiniä ja raikasta lähdevettä. Ruokailu on säyseällä puheella höystetty yhteinen, ihana hetki kynttilävalossa. Kun on syöty, merkitään ruoat ruokapäiväkirjasovellukseen ja katsotaan, päästiinkö tavoitteisiin tänään. Syötiinkö sopivasti, liikuttiinko tarpeeksi? Miten sykkeet? Kiiltokuvamaailman ulkopuolella elää ja voi hyvin keski-ikäinen nainen, joka on ihastunut ikkunaverhoja muistuttaviin, isoprinttisiin mekkoihin. Hän on keskivertoa lyhyempi, keskivertoa nenäkkäämpi, ja keskivertoa enemmän kiinnostunut bussin matkustajille kohdennetusta ohjetarrasta ”älä seiso peilin edessä”. Hänen arkensa on joskus harmonista, joskus maanista tohotusta ja säntäilyä eri ilmansuuntiin. Nainen pesee hampaat aamuin illoin, harjaa hiuksensa, jos muistaa ja uppoutuu omiin ajatuksiinsa usein. Nainen on tyytyväinen itseensä ja elämäänsä ja hyväksynyt, ettei koskaan tule saamaan rotusääriä. Hän syö perheensä kanssa yhdessä lähes joka päivä yhteisen päivällisen. Ruokailuhetki on usein meluisa ja tapahtumarikas. Keskustelu perheenjäsenten kanssa sujuu joskus vuorotellen, joskus yhteen ääneen kailottaen, ei niin säyseästi. Ruokaa on usein ja riittävästi ja perhe on ajautunut lehdissäkin uutiskynnyksen ylittäneeseen ”jauhelihakierteeseen”, jossa jauheliha on soluttautunut perheen arkiruokien usein käytetyksi raakaaineeksi. Hyväntuulisena nainen nauraa ruokapöydässä kippurassa ties mille, ottaa toisen, ison lautasellisen ruokaa ja saattaa sihauttaa auki kolajuoman. Ja jälkiruokaa. Huonotuulisena nainen syö äkkiä ruokansa, pitäytyy yhdessä annoksessa ruokaa ja hanavettä, ja kirjaa sen happamana ruokapäiväkirjasovellukseen ja miettii, milloin hän menetti vapautensa isoveljen valvonnalle. Kiiltokuvamaailma ja reaalimaailma kohtaavat säännöllisesti. Sillä selättääkseen huonotuulisuutensa ikkunaverhoihminen lähtee silloin tällöin kävelylle. Kävelyseurakseen hän pyytää design-sohvalla istuvaa ystäväänsä. Jos ystävä ei ole treenaamassa, naiset tapaavat ja tuulipuvut kahisevat syksyisessä Helsingissä. Jutellaan arjesta, elämästä, ollaan hiljaa yhdessä. On elämän kipukohtia, jotka yhdistävät, asioita, joita ei voi puida kenenkään muun kanssa. Ulkoisilla puitteilla ei ole merkitystä vaan kohtaamisella, rinnalla kulkemisesta vaikeuksista huolimatta. Silloin on ihanaa, kun on olkapää mihin nojata. Naiset jakavat yhteisen hetken ja asiat, suhistelevat kävelyllään menemään. Toisen mielestä vähän hissutellaan eikä sitä oikeastaan lasketa urheiluksi. Toisen mielestä kaameaa rääkkiä, ja on vaikea puuskuttamatta puhua. Kävelyn jälkeen naiset avaavat kotiovensa ja pujahtavat omaan arkeensa takaisin. Erilaisten ihmisten ystävyys on rikkautta, jota on vaikea rahalla saada. Maailmaan mahtuu monenlaista kauneutta, mielipiteitä, erilaisia ihmisiä, asioita, ilmiöitä. Takakireiden aikuisten mahtumisen kanssa on hieman naftia, mutta eiköhän heidätkin tänne mahduteta, jos osaavat olla sovinnolla. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Ihanille naisille, rakkaudella! Helsingin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 2026 Väestönkasvu Helsingissä peruspiireittäin 2019 2034. ALUE 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2 Läntinen suurpiiri 110 438 111 581 112 273 113 038 114 727 115 656 116 559 117 217 117 829 203 Haaga 27 761 27 680 27 682 27 668 27 757 27 837 27 810 27 813 27 706 291 Etelä-Haaga 12 502 12 528 12 500 12 606 12 786 12 889 12 811 12 924 12 943 292 Kivihaka 913 906 900 894 913 913 909 904 899 293 Pohjois-Haaga 9 621 9 560 9 615 9 545 9 481 9 502 9 542 9 481 9 410 294 Lassila 4 725 4 685 4 667 4 623 4 578 4 532 4 549 4 504 4 454 204 Pitäjänmäki 18 455 18 612 18 734 18 750 18 975 19 212 19 347 19 642 19 669 320 Konala 6 498 6 473 6 486 6 476 6 541 6 568 6 537 6 491 6 439 461 Pajamäki 1 868 1 856 1 847 1 835 1 825 1 815 1 806 1 795 1 784 462 Tali 1 049 1 045 1 040 1 033 1 026 1 019 1 011 1 003 993 463 Reimarla 5 160 5 322 5 355 5 329 5 296 5 331 5 317 5 279 5 238 464 Marttila 324 324 325 324 323 322 321 320 319 465 Pitäjänmäen yra. 3 556 3 590 3 680 3 754 3 964 4 158 4 356 4 753 4 897 205 Kaarela 28 788 29 741 30 175 30 680 31 837 32 292 33 004 33 452 3 3 913 331 Kannelmäki 12 979 12 986 12 976 12 938 12 841 12 848 12 753 12 900 12 817 332 Maununneva 2 655 2 655 2 657 2 651 2 897 2 902 2 896 2 888 2 879 333 Malminkartano 9 018 9 053 9 056 8 996 9 086 9 026 8 959 8 995 9 021 334 Hakuninmaa 2 737 2 733 2 732 2 723 2 717 2 710 2 702 2 692 2 681 335 Kuninkaantammi 1 079 1 910 2 293 2 711 3 450 3 899 4 499 4 699 5 122 336 Honkasuo 320 405 462 660 845 907 1 195 1 277 1 394 Väkiluvun muutosennuste Tanotorven jakelualueella Ennuste alueittain Vuoteen 2034 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat suurilla projektialueilla. Kalasatamassa ja sen ympäristössä, Jätkäsaaren-Hernesaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa ja muualla Laajasalossa sekä Pasilassa kasvun ennakoidaan olevan 13 000 – 16 000 asukasta. Myös Vuosaaressa väkiluvun ennustetaan kasvavan jopa 9 000 asukkaalla vuoteen 2034 mennessä. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Lauttasaari, Kuninkaantammi, Malmin lentokenttä, Herttoniemen yritysalue, Oulunkylä, Etelä-Haaga, Myllypuro ja Mellunmäki, joissa asukasluku kasvaa 3 000 – 5 500 hengellä. Ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin 36 500 hengen ruotsinkielinen väestö on kasvanut tällä vuosikymmenellä 1 335 hengellä, ja väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 38 000 asukkaaseen, keskimäärin 130:lla vuodessa. Sekä varhaiskasvatusettä kouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä. Ruotsinkielisten lasten määrää kasvattaa se, että sellaisissa pariskunnissa, joissa nainen on muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuva, lapsi rekisteröidään useimmiten ruotsinkieliseksi. Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä, Keskisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan yli 750 hengellä, Keskisessä 600 ja Kaakkoisessa 540 hengellä vuoteen 2034 mennessä. Erityisesti Jätkäsaaren, Kalasataman ja Laajasalon alueiden oletetaan vetävän myös ruotsinkielistä väestöä. Lisätietoa: hel.fi/kaupunkitieto ALUE 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 MUUTOS 2019–34 2 Läntinen suurpiiri 118 384 119 486 120 303 121 075 122 141 123 139 123 965 13 527 203 Haaga 27 546 27 641 28 047 28 265 28 647 29 299 29 917 2 156 291 Etelä-Haaga 12 824 12 967 13 481 13 746 14 165 14 854 15 393 2 891 292 Kivihaka 892 884 876 868 859 849 841 72 293 Pohjois-Haaga 9 427 9 355 9 285 9 212 9 133 9 141 9 175 446 294 Lassila 4 402 4 435 4 405 4 438 4 489 4 455 4 509 216 204 Pitäjänmäki 19 653 19 631 19 723 19 843 19 920 19 903 19 884 1 429 320 Konala 6 383 6 326 6 273 6 218 6 158 6 100 6 050 448 461 Pajamäki 1 771 1 759 1 748 1 737 1 723 1 711 1 702 166 462 Tali 984 973 964 953 942 932 923 126 463 Reimarla 5 193 5 146 5 106 5 065 5 019 4 975 4 938 222 464 Marttila 318 317 316 316 315 315 314 10 465 Pitäjänmäen yra. 5 005 5 111 5 317 5 555 5 763 5 870 5 956 2 400 205 Kaarela 34 345 35 016 35 123 35 198 35 493 35 679 35 787 6 999 331 Kannelmäki 12 966 13 120 13 067 13 001 13 119 13 186 13 220 241 332 Maununneva 2 870 2 860 2 851 2 841 2 832 2 823 2 817 162 333 Malminkartano 8 963 8 981 9 106 9 268 9 456 9 633 9 780 762 334 Hakuninmaa 2 668 2 657 2 647 2 638 2 626 2 616 2 610 127 335 Kuninkaantammi 5 436 5 569 5 588 5 565 5 530 5 492 5 445 4 366 336 Honkasuo 1 442 1 829 1 863 1 885 1 929 1 929 1 917 1 597
6 6.11.2019 Ehkä se tärkein viestini on, että meillä kaikilla on lupa tuntea tunteita, ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita, sanoo Ihminen tavattavissaterapeutti Anne Ollikainen. NYKYISESSÄ TEHTÄVÄSSÄÄN Anne hyödyntää kaikkea kokemaansa. Kirjoista ei voi oppia kokemusasiantuntijuutta, jota terapeutin työssä tarvitaan. Eletyt tunteet ja kokemukset niin työelämässä kuin yksityiselämässä ovat valmistaneet ja johdattaneet Annen nykyiseen tehtäväänsä. Johdatusta saattaa olla myös se, että tilat yritykselle löytyivät juuri Kannelmäestä. Ihminen tavattavissa -terapeutti Anne Ollikaisen Kauppakeskus Kaarta vastapäätä sijaitseva yritys, Tunne & hyvinvointi Oy, tarjoaa matalan kynnyksen terapeuttista keskustelutukea. Yritys on toiminut vajaan vuoden ja se on lähtenyt hyvin käyntiin. Ihminen tavattavissa-terapeutiksi kouluttautunut Anne kohtaa asiakkaansa ihmisenä. Annen mielestä on tärkeää, että terapeutti tuo vuorovaikutukseen jotain itsestään, eikä vain pitäydy ammattiroolinsa takana. Se, että asiakas kokee tulevansa ymmärretyksi eikä vaan kuulluksi, on kohtaamisessa ensiarvoista. Ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Asiakkaan on helpompi uskaltaa olla totta terapeuttinsa lähellä, jos myös terapeutti uskaltaa olla totta. Asiakas itse tekee työn, mutta terapeutti kulkee rinnalla. Epäterve narsismi Ollikainen on erikoistunut työssään epäterveeseen narsismiin ja sisäistettyyn häpeään. Juuri tähän aiheeseen hän on paneutunut lopputyössään, joka kantaa nimeä LAPSUUDEN VARJO Narsistisen vanhemman vaikutus lapsen kasvuun, kehitykseen ja aikuisuuteen. Halusin perehtyä aiheeseen syvemmin tutkimalla mikä vaikutus vanhemman narsismilla on lapsen kasvuun ja kehitykseen, kertoo Anne. Lopputyö on luettavissa yrityksen nettisivuilta. Narsismi on sana, joka vilahtelee itse kunkin puheessa. Terveenä annoksena narsismia löytyy meistä kaikista. Epäterve narsismi on sitä vastoin moniulotteinen ja vaikea ilmiö, siksi se on myös vaikeasti diagnosoitavissa. Periaatteessa narsisti voi olla kuka tahansa. Narsismia tavataan kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Se voi verhoutua hyvään, mikä vaikeuttaa sen tunnistamista. Se voi ilmetä Don Juanin kaltaisena käytöksenä, tai se voi piiloutua riippuvuuksien taakse, niin ettei sitä osaa sieltä erottaa, tai kauniin ulkokuoren ja arvostetun aseman taakse. Narsismia esiintyy kaikissa ammateissa ja yhteiskuntaluokissa, miehissä ja naisissa. Pelottavaksi ilmiön tekee se, että juuri ne tavalliset hyvin toimeentulevat ja hurmaavat henkilöt, elämänkumppanit tai työkaverit, joita emme osaa karttaa, voivat olla narsisteja lähellämme, Anne sanoo. Lopputyössään Anne tuo esiin, että epäterveen narsismin taustalla on aina jonkinasteinen ongelma vanhempien ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. Narsistiksi ei ainakaan nykyisen tietämyksen mukaan synnytä. Narsistiseksi kehittyvä lapsi on pettynyt varhaisessa vuorovaikutuksessa äitinsä kanssa, koska ei syystä tai toisesta ole löytänyt äidistä persoonansa kasvua tukevaa kannattelua, rakkaudellista peiliä. Narsistin uhri tarvitsee tukea suhteesta irrottautumiseen ja siitä toipumiseen. Narsistin uhri jää usein liian yksin tilanteessaan eikä saa riittävää apua ja tukea. Siksi on tarpeen, että terapeutilla on kokemusasiantuntijuutta ja laajempaa ymmärrystä narsismista. Narsismin tunnistaminen ja tiedostaminen on suoja, joka antaa uhrille mahdollisuuden toipumiseen. Tätä asiantuntijuutta tarvittaisiin enemmän myös lastensuojelussa, perheneuvoloissa, turvakodeissa, joissa kyseisen ilmiön kanssa joudutaan tekemisiin ja missä myös lasten suojaaminen olisi tärkeää, Anne lisää. Ihmisenä ihmisen rinnalla Keho kertoo tunteen ja muistaa Lohdullista on tieto, että tunnetaitojen opettelu ei ole koskaan liian myöhäistä. Ammattitaitoinen terapeutti tarjoaa niiden opetteluun ja harjoittamiseen työvälineitä. Tunteita ei pitäisi piilottaa. Patoutuneet tunteet vievät energiaa, aiheuttavat pahaa oloa ja fyysisiä tuntemuksia. Keho viestii monin tavoin uupumisen merkkejä. Käsittelemättömät tunteet ovat painolastina mielessä ja kehossa. Mieli ja keho ovat yhtä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Keho muistaa kaikki meidän aiemmat kokemukset. Käsittelemättömät asiat voivat näkyä kehon jännityksinä ja kipuina ja jopa sairauksina. Jos lapsena ei ole päässyt käsittelemään surua tai ikäviä kokemuksia, vaan ne on pitänyt kieltää tai tukahduttaa, niin aikuisena tunteiden tunteminen ja ilmaiseminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi viha on terve tunne. Vihan tunteen tehtävänä on suojella ihmistä ja ilman kosketusta terveeseen vihaan ihmisestä tulee helposti muiden miellyttäjä, liian kiltti, jopa toisten kynnysmatto, Anne muistuttaa. Tunteiden kirjo on laaja. Se mm. on häpeää, vihaa, pelkoa, raivoa, surua, rakkautta, kateutta ja onnellisuutta. Häpeästä Anne ohjaa yhdessä kollegansa Minna Dalin kanssa häpeää käsitteleviä ryhmiä, joissa voi tutustua omaan sisäistettyyn häpeään. Elämää rajoittavasta häpeästä vapautumisen ensi askelia on omaan häpeään tutustuminen. Aiheen käsittely on tehokkainta ryhmässä. Häpeä ei ole vain tunne, vaan se on kokonaisvaltainen ja kehollinen tila, Anne kertoo. Häpeästä on voinut tulla osa minäkuvaa ja sen vuoksi ihminen kokee itsensä huonoksi, kelpaamattomaksi. Häpeä aiheuttaa pahimmillaan läheisriippuvaisuutta, narsismia, riippuvuuksia, masennusta, paniikkija syömishäiriöitä sekä itsetuhoisuutta ja yksinäisyyttä. Lapsuuden kokemukset voivat saada meidät sisäistämään häpeän ja syyllisyyden. Vanhempien sanallinen ja sanaton viestintä välittää lapselle joko rakkautta, hyväksyntää ja turvaa tai riittämättömyyttä, kelpaamattomuutta ja häpeää. Monenlaista tukea Tunne & Hyvinvointi-yritys tarjoaa laajasti tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Anne kertoo, että mitään erityistä vaikeaa elämänvaihetta ei tarvitse olla meneillään. Vastaanotolle voi tulla keskustelemaan ja päivittämään vaikkapa omaa elämäntilannettaan. Yritys tarjoaa mm. terapeuttista keskustelutukea, tukea vanhemmuuteen ja mentorointia. Palveluita on tarjolla kaikille ikäryhmille 18 ikävuodesta lähtien. Yhteyden Anneen saa sähköpostitse tai puhelimitse. Asiakkaaksi tulo ei edellytä lähetettä. Opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset saavat tukea alennetuin hinnoin. Lisää erilaisista ryhmistä voi lukea yrityksen nettisivuilta. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Tunne & Hyvinvointi Oy Halsuantie 2, (3krs.) 00420 Helsinki P. 040520 1416 anne@tunnejahyvinvointi.fi www.tunnejahyvinvointi.fi/ Tunnetaitojen opettelu ei ole koskaan liian myöhäistä.” ” Tunne & Hyvinvointi Oy järjestää maksuttoman info-/dialogi-illan 17.11.2019 klo 17 – 19. Iltaan voi tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheista sisäistetty häpeä ja narsismi. Ilmoittautuminen sähköpostitse 16.11. mennessä . Kirjoista ei voi oppia kokemusasiantuntijuutta, jota terapeutin työssä tarvitaan. Yksityisen ja työelämän kokemukset ja tunteet ovat olleet merkityksellisessä asemassa nykyiseen tehtävään valmistautumisessa, Anne Ollikainen sanoo. Häpeä ei ole vain tunne, vaan se on kokonaisvaltainen ja kehollinen tila, Anne kertoo. Häpeästä on voinut tulla osa minäkuvaa ja sen vuoksi ihminen kokee itsensä huonoksi, kelpaamattomaksi.
7 9.11.2019 Tervetuloa ikäihmisten liikuntaraatiin torstaina 21.11.19 klo 13-15 Paikka: Kannelmäen palvelukeskus, Urkupillintie 4 Kannelmäen palvelukeskus ja Kaarelan Alueliikunta järjestävät liikuntaraadin, jonka tavoitteena on kuulla Kaarelan alueen ikäihmisten mielipiteitä, ideoita ja toiveita iäkkäiden liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyvissä asioissa. Esiin tuotuja ideoita hyödynnetään ikääntyneiden liikuntapalvelujen kehittämisessä. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Sisältää kahvitarjoilun. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: fysioterapeutti Sanna Miettinen, p. 09 310 69907 Hämärätunnin Romeo Monologi, joka saattaa yhteen Heikki Turusen ruisleivän, läskisoosin ja ahomansikan makuiset sanat sekä Kaj Chydeniuksen sydäntä hivelevät sävelet. Ensi-ilta Kanneltalossa perjantaina 29.11. klo 19 Turunen ja Chydenius kertovat esityksen taustoista kahvilan stagella klo 18.15. Esitykset 30.11.-5.12. Liput 15/12 €+ toimitusmaksu lippu.fi Yhteistyössä Kaj Chydenius, Heikki Turunen ja Tatu Siivonen: Kanneltalo Bök i Kårböle JAG HAR FLYTTAT mitt coachingarbete hem och det betyder att jag har mera tid för att vara ute på dagen i Kårböles natur. En dag upplevde jag närvaron extra starkt. Jag började min färd längs promenadvägarna och kände hur skogsstigen bjöd mig in under träden. Jag stannade upp i en glänta och började lyssna till livet omkring mig. Jag märkte att det fanns många fåglar, främst trastar som flög omkring i par jagande varandra genom trädens kronor. Jag stod stilla mitt i deras lek. Efter en stund såg jag en stor hackspett, som hackade frenetiskt och flög från träd till träd, sökande efter det perfekta trädet, hålen som gömmer det allra viktigaste. Jag gick vidare och märkte hur vinden hälsade mig välkommen. Brisen bjöd mig ännu djupare in i skogen. Jag hittade de två trapporna som är gömda övergivna i landskapet. De berättar om en svunnen tid, ett hus. Ett hus som varit en samlingspunkt för människorna i området. Jag mindes utställningen om Kårböle i Vandas lantbruksmuseum som jag besökte under sensommaren. Där fick jag information om den svenska ungdomsgården som funnits i Kårböle. Jag visste att den funnits, men inte exakt var och hur dess livsöde formats. Nu betydde trapporna mera för mig denna gång när jag hade rätta kunskapen. Vindpusten hälsade mig igen och jag vandrade vidare till Rutiån och lutade mig mot det bekanta trädet. Jag kände hur trädstammen stödde min ryggrad och jag slappnade av i existensen. Jag välsignade vattnet som porlade, med vetskapen om att denna lilla å flyter ut i havet, som är i kontakt med de stora haven. Vattnet är vårt livselixir och vi kan påverka vattnets inre komposition genom vår kärlek till det. Kärleken läker. Två medmänniskor dök upp på bron och jag fick veta om den okända fågeln, mandarinanden som lär finnas på besök i Rutiån. Det syntes inte till, men mångfalden gladde mig. Jag gladde mig också över att det kändes helt naturligt att stå lutande mot trädet medan jag pratade med dem. Jag kände min frihet att vara där jag är som jag är. Inget behov att korrigera mitt varande i rädsla av att någon skulle tycka jag är underlig. De får tycka vad de vill. Jag gick upp till midsommarberget och på vägen uppför stigen hörde jag ett läte som på något sätt väckte min kropp. Jag stannade upp och såg två höga tallar. De delade roten och hade förgrenat sig till två stammar. Ljudet kom från en ekorre som tittade skarpt på mig från sin gren. Jag tittade uppåt och såg hur den smidigt, enkelt och ledigt förflyttade sig mellan grenarna från träd till träd. Jag mindes just naturprogrammet jag sett i TV om ekorren hur den använde sin förunderliga svans i rörelserna. Ekorren spände svansen innan den svingande sig iväg. Jag gick och ställde mig mellan de båda stammarna och kände deras styrka på mina båda sidor. Jag tittade upp mot trädkronorna. Jag blev påmind om att komma ihåg att se uppåt emellanåt. Lyft blicken ifrån det ordinära och du kan se det extraordinära, också i enkla saker. Jag kände rotens kraft. Uppe på berget sökte jag en klippa för en stund med djupandning. Lungorna fylldes med frisk luft och syre. Solens strålar fyllde mig med energi. Jag svepte med handen över daggen i gräset och gav mitt ansikte en svalkande fukt. En timmes medveten närvaro i naturen är oslagbart för vår hälsa. Lyssna in, hitta dina favoritplatser och känn din plats i helheten. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Närnaturen i mig
8 6.11.2019 Runsas, herkullinen lounas arkisin klo 11-15 Monipuolinen a’la carte-lista iltamyöhäiseen! KANTSUN PARASTA KISAKATSOMOTUNNELMAA! Arvomme meillä matsin katsojien kesken liput jokaiseen Hifkin ja Jokereiden kotiotteluun. Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki P. 020 719 1975 • www.britannia.fi Avoinna ma-to 11-24, pe-la 11-04, Su 12-24 BRITTAN LIVE LAUANTAIT!!! Olemme viikonloppuisin avoinna 04:n! www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA VALTION SEURAAVAN vuoden budjetti hyväksytään eduskunnassa puheenvuorojen ja lisäysten höystämänä. Media kertoo mitä saamme ja mitä meiltä otetaan. Pienemmässä mittakaavassa sama käytäntö on kunnissa. Helsingissä pormestari esittelee seuraavan vuoden budjetin ja sitten viikkojen kuluttua kaupunginvaltuusto siunaa sen muutosten kera. Ja me kaupunkilaiset sitten elämme sen mukaan. OmaStadi on uusi tapa antaa kaupunkilaisille mahdollisuus vaikuttaa suoraan siihen mihin rahoja käytetään. Ensin on kerätty ehdotuksia, karsittu ja valittu. Rahaa on jaossa 4,4 miljoonaa euroa. Lokakuussa kaupunkilaiset saivat äänestää areenalle jääneistä suunnitelmista. Lännessä jaossa on 613 200 €, ehdotuksia liki 40. Ehdotusten mukaan helsinkiläiset ovat hyvin yhteisöllisiä, luontoa ja liikuntaa rakastavia. Yhteisöllisyyttä halutaan lisätä asukastiloilla, luonnosta pääsee nauttimaan rakennetuilla reiteillä ja puistoissa, kulttuuriin kaivataan rahaa vain ripaus. Olen harrastanut lenkkeilyä eri muodoissa vuosikymmenet. Kun tutkimusten mukaan sadat tuhannet aikuiset harrastavat kävelyä, jaksan ihmetellä missä he kävelevät. Mätäjoen reiteillä ei ole tungosta, ei Patterimäellä, ei Vermossa ei Talissa, ei Munkkiniemen rannoilla. Ruuhkaa on vain Malminkartanon portaissa. Vaikka Konalassa ja Pitäjänmäellä on vuosikaudet jouduttu selviytymään ilman ns. asukastiloja – aloitteita olin mukana tekemässä jo 15 vuotta sitten – on yhteisöllisyyttä onneksi ikäihmisille tarjolla monissa eri paikoissa. Kirkko, kirjasto ja Nuorisotalo ovat tilojen tarjoajia. Monenlaista yhteisöllisyyttä ja sen karttamista on tarjolla teattereissa. Ryhmäteatterin Onnellisten saaressa etsitään lauttasaarelaisuuden perimmäistä olemusta. Okko Kamu on kirjoittanut ja Robin Svanström ohjannut purevan ja ajankohtaisen helsinkiläistä elämänmenoa ruotivan napakan näytelmän. Mikä sen hienompaa kuin olla kolmannessa polvessa lauttasaarelainen natiivi! Santtu Karvosen esittämä mies ei välitä vaikka on syntynyt ja asunut itse asiassa aivan muualla. Onneksi isovanhemmat ja vanhemmat ovat asuneet saarella. Espoolaisia ei pidä päästää saarelle ollenkaan eikä vantaalaisiakaan. Kaikkinainen yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus joutuu kovalle koetukselle kun naapuriin muuttaa työtön nainen Keravalta. Vauhdikas ja oivaltava näytelmä! Taneli Mäkelä on Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä hurmaava Mies, joka rakasti järjestystä. Näytelmän Olavi on ruotsalaisten vastine meidän Mielensäpahoittajalle. Leskeksi jäänyt mies pitää elämäänsä yllä tarkalla järjestyksellä kaikkialla. Järjestyskään ei kannattele Olavia, vaan hän haluaa Liisansa luokse. Yritys toisensa jälkeen elämän lopettamiseksi epäonnistuu. Onneksi Olavin elämään ilmaantuu vähitellen monta asiaa, jonka takia hän ei enää joudakaan kuolemaan. Vastaan tulee ihmisiä, jotka eivät välitä säännöistä eivätkä kielloista. Käsittämättömän moni heistä haluaa Olavin kanssa ja tarvitsee hänen apuaan. Mies vähitellen oppii antamaan periksi ja ottamaan huomioon kanssaihmisensä eri tavalla kuin aikaisemmin. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa törmää nuoremman väen yhteisöllisyyteen. Ranskalaisen Clément Michelin Kolmen kimppa on hauska ja harmiton farssi. Liisa Mustonen on ohjannut Kolmen kimpasta ilmavan, vauhdikkaasti etenevän ja näyttelijöiden parhaita taitoja hyväksi käyttäen syksyn ilopillerin. Pauli (maanmainio Jarkko Niemi ) houkuttelee kotiinsa Martinin (eleettömyydessään loistava Olli Rahkonen ). Tarkoitus on että Paulin tyttöystävä (pirteä Elina Hietala ) jättää Paulin kun ei kestä kimppa-asumista. Sanailu, eleet, ilmeet, tekemiset ja kaikki on napakkaa ja komedian hengen mukaista. Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön Everstinnassa oli kaksi tuntia elämänsä roolin tekevä, huikea Heidi Herala . Rosa Liksomin romaanista Everstinna Susanna Airaksisen on ohjannut upean näytelmän. Mikä energia, tilanteen hallinta, osaaminen, innostus, murteen hallinta, rakkaus esittämiseen ja roolihenkilöön! Näyttelijä Heidi Herala on 59-vuotiaana uransa huipulla ja katsojalle jää tunne minne hän vielä ehtiikään. Everstinna muistelee rakastuneensa liki 30 vuotta itseään vanhempaan everstiin 4-vuotiaana, kun eversti oli hänen kotonaan vieraana. Tytöstä tulee everstin rakastajatar ja lopulta vaimo. Mutta kaikki muuttuu sen jälkeen kun avioliitto on solmittu. Väkivalta painaa alleen kaiken muun. Heidi Herala kertoo tämän kaiken kiihkolla ja voimalla. Musiikki (Johanna Puuperä), lavastus ja puvustus (Vilma Mattila) sekä valot (Vesa Ellilä) rakentavat esityksestä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Leena-Maija Tuominen Yhteisöllisyyden teemme me Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Herkullinen Buffet-lounas arkisin klo 10-15 KUPARIPATA LounasRavintola HANKASUONTIE 8, 00390 HELSINKI P. 0442400880 | www.kuparipata.fi 9 € sis. kolme erilaista lämmintä liharuokaa, kasviksia, riisiä, perunaa, pizza-buffet, monipuolinen raikas salaattipöytä, leivän, juoman, kahvin ja jälkiruoan.
9 9.11.2019 Moskovan valoista Venezuelan yöhön Rene Nyberg Patriarkkoja ja oligarkkeja Siltala, 2019. 276 s. Mikko Pyhälä Kun yö saapuu Venezuelaan. Taisteluoikeusvaltiosta. Siltala, 2019. 321 s KAKSI EMERITUS SUURLÄHETTILÄSTÄ julkaisivat kirjan kokemuksistaan ja arvioistaan asemamaassaan tapahtuneista suurista yhteiskunnallisista muutoksista. Rene Nybergin diplomaattiura alkoi virkamiesharjoitteiijana Moskovassa huhtikuussa 1973 ja jatkui varakonsulina Leningradissa tammikuusta 1976. Suurlähettiläänä Moskovassa hän toimi vuosina 2000-2004 ja Berliinissä vv. 2004-2008. Diplomaattiuran jatkona oli East Office of Finnish Industries toimitusjohtajan työ, jossa hän jatkoi Suomen ja Venäjän taloussuhteiden rakentajana. Neuvostoliiton brutaali charmi Neuvostoliitto oli valta haaste, kaikki eivät pärjänneet. Arvoitukseksi jää minne suomalaisten Venäjä-tuntemus on kadonnut. Nybergin johtopäätös on, että kanssakäyminen Venäjän ja venäläisten kanssa olisi paljon helpompaa, jos meillä olisi enemmän ihmisiä, jotka tuntisivat maata ja puhuisivat edes jonkun verran sen kieltä. Nyberg tutustui Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän toisinajattelijoihin ja nonkonformistitaiteilijoihin, joista monet olivat syntyperältään juutalaisia. Samoin myös huomattava osa oligarkeista on syntyperältään juutalainen. Uskonnolla on Venäjän historiassa ollut keskeinen merkitys. Venäjän ortodoksinen kirkko vietti Venäjän kasteen 1000 vuotisjuhlaa vuonna 1987 valtakunnallisena tapahtumana. Lokakuun vallankumouksen jälkeen bolshevikkien johdolla aloitettu taisteleva ateismi liike johti kirkkojen ja papiston tuhoamiseen. Mutta toisen maailmasodan aikana vuonna 1943 Stalin sopi ortodoksisen kirkon johdon kanssa kirkon toiminnan sallimisesta, tosin valtion valvonnassa. Kirkko tuki neuvostoarmeijaa sodan aikana natsi-Saksaa vastaan. Sodan jälkeen ortodoksinen kirkko osaltaan edisti Neuvostoliiton ulkopoliittisia tavoitteita mm. Viron ja Suomen ortodoksisten kirkkojen palauttamiseksi takaisin Moskovan patriarkaatin yhteyteen. Näin ei tosin tapahtunut, mutta ekumeeninen kirkkojen yhteistyö edisti Venäjän ulkopoliittisia tavoitteita. Moskovan valot Joulukuussa 2000 uusi suurlähettiläs ihmetteli Moskovan valoisuutta, joka oli uutta edelliseen Moskovan kauteen verrattuna. Valta oli vaihtunut, vallassa oli Vladimir Putin ja hänen nuorekas reformistinen hallituksensa. Ilmassa oli tekemisen tuntua. Talouselämä oli sellaisten nuorten miesten käsissä, jotka olivat olleet oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kun omaisuutta luotiin ja jaettiin 1990-luvulla. Vanha oli hajonnut ja uuden rakentaminen pahasti kesken. Maassa ei ollut toimivaa pankkijärjestelmää, vaikka pankkeja oli. Jokaisella oligarkkilla oli omansa, mikä olemattoman säätelyn ja korkean inflaation oloissa merkitsi lisenssiä painaa rahaa. Lähetystönkin kassakaappi pursui viisumituloista kertyneitä taaloja. Siirryimme pankkiaikaan vuonna 2004 ja lähetystön maksuliikenne mukaan lukien henkilökunnan palkat siirtyivät pankkiin. Suurimman osan Nybergin kirjasta vie oligarkkien esittely. Kirjan lopussa on amerikkalaisen Forbes lehden (4/2019) julkaisema lista, jossa 200 rikkaimman joukkoon on merkitty 22 venäläistä miljardööriä. Kärjessä on Leonid Mihelson , kaasualan jätti, 24 000 miljoonan dollarin omaisuusmassan haltijana. Listasijalla 174. ja 196. ovat entiset Jukosin öljypohatat Mihail Hodorkovski ja Platon Lebedev , jotka vielä verokiertovankeudesta vapauduttuaan hallitsevat 600 ja 500 miljoonan dollarin arvoiseksi noteerattua kiinteistöomaisuutta. Lista osoittaa, että suurimmat rikkaudet on hankittu pääosin raaka-aineiden kaasu, öljy, metallurgia, metsä tuotannon piirissä. Suuromistamisen alkuna oli yksityistämisseteleitä kansalaisilta pilkkahintaan hankkineille järjestetyt suljetut sisäpiirin huutokaupat valtion yritysten omistuksesta. Venäjänkielisen ilmaisun mukaan valtion omaisuuden privatisointi (yksityistäminen) muuntui prihvatisoinniksi (ryöstöksi). Näin syntyi Anatoli Tshubaisin organisoima ryöstökapitalismi Venäjällä. Apuna oli myös pääministeri Jegor Gaidarin kutsumia amerikkalaisia talousasian neuvonantajia. Putinin tehtäväksi jäi hillitä oligarkkien valtapyrkimyksiä. Osa ei tyytynyt tarjottuun osaan ja joutuivat hankkauksiin Kremlin valtakoneiston kanssa. Kansainvälisen tilanteen muutokset mm, Venäjään kohdistuneet talouspakotteet ovat heikentäneet Venäjän taloutta ja kansalaisten toimeentulovaikeudet ja toisaalta tuloerot ovat kasvaneet. Kun yö saapuu Venezuelaan Mikko Pyhälän kirjannimi on lainattu perinteiseen kansansävelmään pohjaavan Reino Helismaan sanoituksesta Jyväskylän yliopiston teatterikabareen laulusta Kun yö saapuu Venezuelaan. Mikko Pyhälä toimi Suomen suurlähettiläänä Venezuelassa 2006-2013 ja samalla myös kiertävänä suurlähettiläänä joukossa muita Latinalaisen Amerikan maita. Öljyrikas Venezuela oli presidentti Chavezin kaudella käyttänyt tolkuttomasti maan öljyvaroja osin köyhempien kansanosien aseman parantamiseen, mutta myös monenlaiseen korruptioon mm. armeijan ja Chavezia tukevien virkamiesten ja poliitikkojen palkitsemiseen, sekä vasemmistolaisten johtamien Latinalaisen Amerikan maiden mm. Kuuban tukemiseen. Toisaalta Kuuba tuki osaltaan myös Chavezin hallintoa lähettämällä maahan eri alojen asiantuntijoita mm. lääkäreitä ja terveysalan työntekijöitä Kuubalaisia oli neuvonantajina lähes kaikissa ministeriössä ja tärkeissä virastoissa, sekä poliisin ja puolustusvoimien komentopisteissä. Eri alojen kuubalaisia asiantuntijoita arvioitiin olleen Venezuelassa vuonna 2006 noin 40 000. Taloudellinen yhteistyö Kuuban kanssa kasvoi. Maiden väliset yhteisyritykset valvoivat lentokenttiä ja satamia. Varallisuusvirrat chavistien Venezuelasta Kuubaan arvioitiin vuositasolla noin neljäksi miljardiksi dollariksi rahana ja öljynä. Chavez käytännössä pelasti vararikossa olleen Kuuban sen jälkeen, kun Neuvostoliitto romahti. Chavez ja Fidel Castro perustivat vuonna 2004 yhteistyöjärjestö ALBAn, joka pyrki yhdistämään alueen sosialistiset ja sosiaalidemokraattiset valtiot. Tavoitteena oli sosiaalisen hyvinvoinnin, vaihtokaupan ja vastavuoroisen taloudellisen avun osoittaminen. Se oli vastaveto USA:n presidentti George W. Bushin suunnitelmalle perustaa Amerikan vapaakauppa-alue. ALBAan liittyi useita latinalaisen Amerikan maita. Se on järjestänyt useita ministerija huippukokouksia. Sille perustettiin pankki Banco de Alba. Venezuelan kansainvälinen asema vahvistui. Chavez sairastui syöpään ja oli hoidettavana Kuubassa, jossa myös kuoli joulukuun lopulla 2012. Hänen kuolinpäivänsä salattiin ja vasta 5.3.2013 Nicolas Maduro ilmoitti Chavezin kuolleen Caracasissa. Chavezin seuraajan Maduron valintaan liittyy Pyhälän mukaan useita epäselvyyksiä. Kuuban kerrotaan painostaneen vahvasti Maduron valinnan puolesta 2012. Venezuelan korkein oikeus päätti syrjäyttää parlamentin silloinen puhemies Diosdado Cabello , joka voimassa olleen perustuslain mukaan olisi pitänyt nousta väliaikaiseksi presidentiksi ja nimitti tehtävään Maduron. Chaveziin syvästi uskoneet kannattajat pettyivät Maduron tyhjiin lupauksiin. Heidän mielestä Chavezin eläessä monet asiat olivat hyvin tai näyttivät hyvältä, mutta Maduron aikana asiat ovat huonosti ja se näkyy. Voimakasta kritiikkiä Maduroon on kohdistettu siksi, että hän on kieltäytynyt myöntämästä, että maassa vallitsee elintarvikkeiden ja lääkkeiden puutteesta johtuva inhimillinen hätätila. Talous on romahtanut öljynhintojen laskettua jyrkästi. Sähkökatkokset ovat pysäyttäneet alumiini-, rautaja terästeollisuuden tuotantolaitoksia. Tieverkoston parannustöihin varatuista varoista suurin osa katosi lahjuksiin. Venezuelan kansainvälinen asema on heikentynyt sekä naapurimaissa että suurvaltojen USA:n, EU:n, Kiinan ja Venäjän suhteissa. Venezuelan sisäpoliittinen tilanne presidentti kysymyksessä Maduron ja Guaidon valta-aseman laillisuudesta jakaa maailman maiden luottamuksen ja tuen osoitukset. Kuuban vuosia jatkunut vaikutusvalta Venezuelan asioihin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Oiva Björkbacka Vladimir Putin koko tarina, Helsinki, Readme.fi Oy 2019. TUNNETTU JA TUOTTELIAS dokumentaristi ja toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut ja julkaissut uuden kirjan Vladimir Putin – Koko tarina. Kirja on ensimmäinen suomalainen kuvaus Venäjän presidentti Vladimir Putinista . Tuominen on tuottanut jo vuosia erilaisia julkaisuja liittyen Suomen ja Venäjän yhteiseloon ja historiaan. Hän tuntee naapurimaan ja sen tavat kuin omat taskunsa. Kirja on kaksoissidos, joka keskittyy samaan aikaan niin Putinin henkilöhistoriaan kuin maan rakenteiden ja maailman muutoksiin. Kirjan tapahtumat valottavat niin koko Venäjän historiaa kuin Suomen ja muiden lähinaapureiden olemassaoloa tässä geopoliittisessa tilassa ja harmaalla puskurivyöhykkeellä, jolla mekin jossain määrin elämme. Dokumentaristin tavoin Tuominen vie lukijaa eteenpäin vauhdilla. Hän kuvaa tilannetta, joka mahdollisti Putinin nousun presidentiksi. Tuominen maalaa lukijalle geopoliittisen kartan ja punoo historiallisen aikajanan, joiden kautta eri realiteetit nousevat esiin. Kirjassa käydään kohta kohdalta läpi Putinin nuoruus ja taustat, hänen isoisänsä osallistuminen toiseen maailmansotaan, katupoika-ajat, nuoruuden ystävät, siirtyminen turvallisuuspalvelun leipiin, palvelu DDR:ssä ja nousu Pietarin hallintoon. Tuominen kuljettaa lukijan Putinin mukana läpi viime vuosikymmenten käänteiden. Jotta kirja ei olisi pelkkä henkilökuvaus Venäjän presidentistä, kontekstin hyvin tunteva Tuominen tuo esiin oleellisia tapahtumia Venäjästä, sen kulttuurista ja ajattelutavoista. Tämä antaa lukijalle mahdollisuuden ymmärtää asioita laajemmin. Miksi Putin on mikä on ja miksi hänenlaiselleen ihmiselle oli Venäjällä tilaus, miksi asiat menivät niin kuin menivät ja mitä näkymiä tulevaisuus tarjoaa. Kirjassa kuljetaan erilaisia polkuja, välillä käydään Suomessa, sitten Ukrainassa, Krimillä, Tshetsheniassa, esitellään geopoliittista kenttää ja erilaisia asetelmia, lännen toimia, jotka johtivat niihin valintoihin ja päätöksiin, missä nyt elämme. Tuomiselle ominaiseen tapaan teksti on elävää, hauskaa ja helppolukuista. Hän esittelee Putinin suomiyhteydet, erilaisia onnistuneita ja epäonnistuneita, sörssittyjä, tapahtumaketjuja sekä kuvaa kansainvälistä vakoilutoimintaa ja sen lainalaisuuksia. Onko kirja koko tarina Vladimir Putinista? Ei tietysti, vaan se on tarina Venäjästä ja venäläisen maailman lainalaisuuksista, jossa myös Vladimir Putin toimii ja johon hän on sidottu. Tuomisen lukemattomat käynnit Venäjällä mahdollistavat sen, että kirja kuorii varmoin ottein venäläistä arvoitusta kerros kerrokselta. Kirja sopii iltakouluksi etenkin niille suomalaisille, joilla on vajavaiset tiedot Venäjästä tai jotka eivät ole venäläisten kanssa olleet pahemmin tekemisissä. Jos olet tähän asti miettinyt, että miksi Venäjä toimii näin tai näin ja miksi Putin on sellainen kuin on, niin Arvo Tuomisen kirja piirtää siitä loogisen ja uskottavan kuvan. Kirja ei pyri olemaan tieteellinen tutkimus, vaan tarina, joten siinä ei ole viitteitä. Tämä toisaalta hieman häiritsee, sillä Tuominen lataa ’totuuksia’ välillä sitä vauhtia, että asiaa tunteva jää miettimään kenen väittämistä on kyse, Tuomisen vai jonkun muun ja olisiko tämäkin ’totuus’ vaatinut syvempää analyysiä ja pilkkomista. En löytänyt kirjasta yhtään asiavirhettä. Jos Vesku Loirin kirjaa myydään naisseikkailuilla, niin Tuominen oli jättänyt tämän puolen Putinista lähes pois. Ei suurempia juoruja naisseikkailuista ja lapsien elämästä, vaikkakaan Putinin machopuolta ei jätetä piiloon. Putinista syntyvä kuva on pitkälti julkisen mallin mukainen, mutta konna-supermies-imagon väliin on tuotu myös harmaita sävyjä. Tuominen painottaa useaan otteeseen Putinin lojaaliutta nuoruudenystäviään ja valtiota kohtaan. Tämän näkemyksen mukaan Vladimir Putin on ollut korruptoimaton ja pyrkinyt tekemään vilpittömästi työtä maansa eteen. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että ”mitä hyötyä on ystävistä, jos niistä ei ole hyötyä”, eli omaisuuden kerryttäminen itselle ja ystäville on mahdollistettu, vaikkakaan rikastuminen ei ole ollut toiminnan päätavoite. Tuominen tuo esimerkein esiin Putinin syvän vihan ja halveksunnan pettureita ja takinkääntäjiä kohtaan. Loikkareille ei anneta armoa, vaikka Tuominen ei suoraan esitä, että maassa ja sen ulkopuolella tapahtuneet kuolemat olisi päätetty maan ylimmissä elimissä. Olisin kaivannut hieman syvempiluotaavaa kuvausta Neuvostoliiton hajoamisprosessista ja maan talouden tilasta tuolloin. Tuominen vetää mutkat suoriksi. Jeltsinin kaudella venäläinen yhteiskunta pääsi vapaapudotuksessa kompleksoitumaan, monimutkaistumaan luonnollisesti, mikä synnytti siihen mafian ja ryöstelyn lisäksi myös terveitä piirteitä ja syvempiä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen toimintakentän muutoksia. Vaikka paljon sörssittiin, niin muutokset eivät olleet vain huonoja. Tuominen tuo esiin Venäjän johdon sinisilmäisen ja naiivin uskon 90-luvun alussa siihen, että länsi olisi halunnut yksipuolisesti auttaa Venäjää Neuvostoliiton romahdettua. Tämä käsitys johti useisiin ulkopoliittisiin virhearviointeihin, joita Putin on pyrkinyt paikkaamaan. Naton laajentuminen ja Venäjän hajoamisprosessi ovatkin olleet Venäjän pahin painajainen, jota pyritään raivokkaasti pysäyttämään. Tuominen sanoo, että Putin ei halua jäädä historiaan miehenä, jonka aikana Venäjän ja Ukrainan välit katkesivat, vaan pyrkii ratkaisemaan ongelman. Hän kuitenkin arvioi, ettei Putin enää kerkeä loppukautensa aikana korjaamaan Ukrainan kriisin synnyttämää maiden välistä syvää juopaa. Arvostan Arvo Tuomisen tapaa kirjoittaa Venäjästä. Hän ei turhia kumartele, vaan kertoo suoraan, mikä hänen mielestään on venäläisessä kulttuurissa ja toimintamalleissa pielessä ja mikä ei. Hän ei sorru tunteelliseen ihasteluun, tuomitsemiseen eikä vihasteluun, mikä on yleensä Venäjästä kirjoittavien suurin ongelma. Huumorilla höystetty pragmatismi ja loogisten käänteiden esiintuominen ovat juuri niitä tapoja, joilla naapuria ja sen muutosprosesseja pitää käsitellä. Lukija voi kirjan lopuksi jäädä miettimään mahdollisia skenaarioita Putinin uran jatkumisen tai päättymisen suhteen, kun neljäs presidenttikausi neljän vuoden päästä loppuu. Jauri Varvikko Tarinaa Vladimir Putinista
10 6.11.2019 MESSUJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Luottamuksen messu ke 6.11. klo 19 Lauletaan Taizé-lauluja. Saarnan tilalla noin 10 minuutin hiljaisuus. • Veisumessu ke 13.11. klo 19. Laulut Nuorten veisukirjasta. • Työn messu su 17.11. klo 10. Saarna rovasti Paavo Salakka. Kirkkokahveilla yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen puhuu aiheesta Ilmastonmuutos ja kirkko. Järjestetään yhteistyössä Kristillisen Työväenyhdistyksen kanssa. • Aamuehtoollinen ke 20.11. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa, aamiainen hintaan 1,50 € seurakuntasalissa. • Iltaehtoollinen ke 20.11. ja 27.11. klo 19. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Lauletaan virsiä. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 17.11. klo 18. • Hiljaisuuden päivä la 14.12. klo 9.30– 15.30. Ohjaajina Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen ke 11.12. mennessä Konsta Korhonen, p. 050 3801 345, konsta.korhonen@evl.fi. MUSIIKKIA KIRKOSSA Goe Nightly Cares, the Enemy to Rest. La 9.11. klo 21. Melankoliasta myötäelämiseen. Buxtehude, Purcell, Dowland, Fontana, Matteis. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) konsertti. Minna Nyberg, sopraano. FiBOn soittajat: Hannu Vasara, viulu, Maija Lampela, viola da gamba, Marianna Henriksson, cembalo. Sampo Koistinen, puhe ja oh-jattu meditaatio. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Virrestä voimaa. Luona Isän sydämen. Su 10.11. klo 18. Kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen. Sotaorpokuoro Sirpaleet, johtaa Tuula Stöckel. Klaus Pennanen, laulu. Anne Myllylä, urut. Sotaorporunoutta ja yhteistä veisuuta. Hiljainen hetki. Club for Five. Su 17.11. klo 18. Konsertti antaa mahdollisuuden rauhoittua ja hiljentyä kuulemaan yhtyeen kokoamaa ja sovittamaa akustista ohjelmistoa, joka sisältää suomalaisille tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta laulumusiikkia. Keskeinen ajatus on hiljentymisessä sekä rauhan ja toivon näkökulmassa. Liput: Lippu.fi 25 e ja ovelta 27 e mikäli lippuja on jäljellä. Tulossa joulukuussa: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Armas Janne. La 7.12. klo 16. Solisti Alina Pogostkina, viulu. Sibeliuksen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Ohjelmatuotto lahjoitetaan koulun rakentamiseen Pohjois-Ugandan Bidibidin pakolaisalueelle Kirkon Ulkomaanavun kautta. JENNYN MUMMOLA la 19.11. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille on leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Tervetuloa kaikenikäiset entiset, nykyiset ja uudet Mummolan kävijät! Ilmoittautumista ei tarvita. Os. Beckerintie 9. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Kivet kertovat Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a MEILLÄ ON OLLUT harvinaisen elinvoimainen muinaisaika ja suorastaan loistelias esihistoria omine kuninkainemme. Merkkejä muinaisajasta voidaan helposti nähdä jos halutaan. Valitettavasti esihistoriaamme ovat sotkeneet svekomaaniset tutkijat, jotka ovat pyrkineet osoittamaan kaiken hyvän tulleen Ruotsista. Kuitenkin, jos muinaishistoriasta puhutaan, Ruotsi on pikemminkin meille velkaa vaikutteista. Muinaisaika on väliinputoaja, kun historia alkaa kirjoitetusta historiasta ja arkeologia tonkii vain ruukunsirpaleita. Maassamme ei ole ainoatakaan Suomeen keskittynyttä antropologia sen paremmin kuin muinaishistorioitsijaakaan. Edes suomalaisia riimukirjoituksia ei ole kunnolla tutkittu tai kerätty, tuohikirjeistä puhumattakaan. Kirjoittaa ja lukea on kyllä osattu pitkään ennen nykyistä lukutaito-käsitystä. Jalkakivet Jalkakiviä on metsissämme runsaasti. Tyypillisesti iso kivenlohkare on sijoitettu irti maasta kolmen pienemmän kiven varaan. Tyypillisesti nokkakivi on punainen (graniittia) ja taaemmat aluskivet harmaita. Nokka osoittaa tiettyyn suuntaan, yleensä lounaaseen tai osoittaa ns. ley-linjaa. Vaihtelu on suurta, jos ei ole ollut halutunlaista kiveä, on kelvannut hiukan toisenkinlainen. Nyt voidaan ajatella että jään sulaessa jääkauden loppuessa kivi jää hassuun asentoon. Mutta ei näin hassuun asentoon ja ei toistuvasti. Nämä jalkakivet sijaitsevat myös tyypillisesti melko näkyvällä paikalla kuten muutkin alla mainittavat kivet. Jalkakivien paino liikkuu useisssa tonneissa, joten ihan pelkän päähänpälkähdyksen nojalla niitä ei ole nosteltu. On pitänyt olla hyvää ravintoa, paljon vapaa-aikaa ja älliä, että kivi on saatu liikkumaan. Kiikkukivet Irtokiviä, vai pitäisikö sanoa siirtolohkareita löytyy maapallon pinnalta kaikkialta, siis myös sieltä, missä jääkautta ei ole koskaan ollut. Monasti muinaisihmiset ovat siirrelleet niitä ja muodostaneet niistä kiikkukiviä. Tällaista monen tonnin painoista kiveä voi heilutella sormenpäällään. Kiikkukiviä tunnetaan Suomessa kymmeniä, monet niistä nykyisin tuhottuja. Hattukivet Monesti paikallisesti hyvin näkyvän kiven päälle on tuotu satoja kiloja painava hattukivi. Nämä hiukan poikkeavat muista siinä, että ne saattavat olla myöhempää perua, varsinkin saamelaiset ovat muokanneet seitojaan tällä tavoin. Seitakiven edustalla on usein pieni puolittainen kiviaitaus. Pääkivet Kalliomaalaukset on usein tehty pääkiveen. Kalliomaalauksia tutkittaessa olisikin syytä hiukan katsella ympärilleen, esim. Astuvansalmen maalaukset on tehty kasvoja muistuttavan kalliopinnan viereen. Toteemikivet Usein arkeologit mainitsevat että löytöpaikan, vanhan kylän lähellä on erikoisen muotoinen, ja esimerkiksi pystyssä sijaitseva kivi. Ehkä nämä kivet ovat joskus olleet maalattuja, esim. punavärillä, mutta sitä emme voi tietää. Käräjäkivet Voi olla, että ns. käräjäkivet ovat hyvin vanhaa perua ja tarkoitus ei ole ollut pitää niitä neuvottelupaikkoina. Ne voivat olla esim. aloitettuja ja keskenjätettyjä hautapaikan alustoja. Lintuja kalakivet Näkyvällä paikalla saattaa sijaita lintua tai kalaa muistuttava kivi. Tunnetaan myös kiekkokiviä, jotka ovat koholla maasta. Pöytäkiviä metsästäjät käyttävät tänäkin päivänä työpöytänään. Töyräskivet Hurjan painava kivi sijaitsee rinteessä ja sitä tukee pienempi kivi. Usein näkyvällä paikalla. Jääkausi selittäjänä Erikoisten kivimuodostelmien selittäjänä on jääkausi. Selitys on tosin heikko, sillä ei Grönlannin jäävirrassakaan ole kiviä. Grönlannin keskiosassa ei jäätikkö liiku, kun ei ole alamäkeä. Keskisen jäätikön alla on itse asiassa ihan koskematon maanpinta sammalineen kaikkineen, se tiedetään kun on porattu ja katsottu. Jäätikkö ei liiku itsestään, ei ole olemassa mitään jäätikköä liikuttavaa voimaa. Jäätikkö voi liikkua vain alamäkeen ja etelä ei ole alamäessä meihin nähden, joten miten jää olisi voinut siirtää siirtolohkareita? Ley-linjat Muinaisjäännökset sijaitsevat usein viivasuoralla linjalla. Stonehenge sijaitsee yhdellä ley-linjalla, jossa on useita kirkkoja (vanhat kirkot on melkein aina perustettu vanhoihin uhrilehtoihin tai muiden palvontapaikkojen päälle). Ley sanana ei merkitse muuta, kuin että Englannissa näissä vanhoissa paikannimissä on usein pääte -ley. Saksassa nämä tunnetaan nimellä Heilige Linien, pyhät linjat. Suomessa on huomattu Lauhanvuorelta (Etelä-Suomen korkein paikka) lähtevän ley-linjan kolmeen eri suuntaan. Varsinais-Suomeen johtava kulkee useiden keskiaikaisten kirkkojen tai hautausmaiden läpi sekä ylittää muinaisaikaisen linnavuoren (linnavuorilla on saattanut olla merkitys kauppapaikkoina, ei yksinomaan sotateknisinä rakennelmina). Muita anomalioita Muita omituisuuksia ovat kivimuodostelmat, kuten kirkonlaattiaaksi nimetty tasainen kivimuodostelma, toisaalta kiviladelma, mikä on pisaran muotoinen. Uudempaa kivitaidetta Uudempaa kivityötä edustavat kuppikivet, joilla on mahdollisesti maanomistukseen liittyvää merkitystä. Sana kuppikunta saattaa olla yhteydessä kuppikiviin, sanojen etymologia kun voi olla hyvin vanhaa. Ns. miekanhiontakiviä, joiden viiltoa seuraamalla löytää ehkä toisen samanlaisen, on erityisesti Gotlannin seudulla paljon, mutta myös meillä. Jatulintarhoja löytyy sieltä missä suomensukuisilla on ollut vaikutusta, Bjarmiasta idästä, aina Norjan rannikolle. Lännessä päin erityisen paljon Ruotsin Finnhedenissä, mutta aina Englannin itärannikkoa, Skotlantia ja Irlantia myöten. Jatulintarhoja on myös Virossa, mutta ei sellaisilla alueilla missä ei ole ollut suomalaisperäistä vaikutusta. Joitakin jatulintarhoja on voitu ajoittaa, ja ne sijoittuvat ajanlaskun ensimmäisille vuosisadoille, ajalle ennen viikinkiaikaa. Tyypillinen selitys että ne olisi tehty nuorten seuraleikkejä varten, ei ole oikein uskottava. Kyse voi olla kauppapaikan merkistä, paikasta missä vallitsee kaupparauha. Ns. lapinrauniot, erityislaatuiset kivikasat, ajoittuvat samaan aikaan kuin jatulintarhat. Kun Sipoon keskiaikaisen kivikirkon vieressä on jatulintarha, saattaakin olla niin, että se jatulintarha onkin se vanhempi näistä. Esko Karinen Perustuu Jukka Niemisen kirjaan Vaiettu muinaisuus. VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Pikkujoulut, firman juhlat, häät ym. Pyydä edullinen tarjous! Ruosilantie 10, Konala • P. 044 986 3626 www.ravintolamisteli.fi SUOSITUN LAULUYHTYE Club For Fiven “Hiljainen hetki” saapuu Kannelmäen kirkkoon. Kyseessä on akustisen laulumusiikin tuokio, jossa kuulijaa johdatetaan rauhoittumaan ja hiljentymään arjen kiireidensä keskeltä. Ohjelmisto koostuu virsistä, hengellisistä lauluista ja muusta kirkkoympäristöön sointuvasta laulumusiikista. “Itse asiassa, yksi ensimmäisistä Club For Fiven konserteista järjestettiin Kanneltalossa viisikon alkutaipaleella”, kertoo yhtyeen kannelmäkeläistynyt basso Tuukka Haapaniemi. Tulevana vuonna yhtye viettää 20-vuotis juhlavuottaan. ”Nykyihmisellä on paljon ärsykkeitä ja virikkeitä arjessaan. Havaitsin omalta kohdaltani, että kaipasin hiljentymistä ja rauhoittumista, sellaista onnellista tekemättömyyden tunnetta”, jatkaa Haapaniemi. ”Nämä laulut, joista idea hiljentymisen hetkeen tuli, ovat olleet mukanani jo lapsuudesta. Muistan tunnelmia kirkon penkissä istuessani, näitä melodioita kuunnellen. Ne synnyttivät lapsena jonkinlaista syvää turvallisuuden ja hyvän olon tunnetta. Tämä tunne oli sellainen, jonka halusin jakaa ja jonka toivon kuulijan löytävän viettäessään tämän hetken meidän ja näiden sävelten kanssa. Hiljainen hetki antaa aikaa itselle, ilman ulkopuolisia paineita. Tarjolla on mahdollisuus pysähtyä kuuntelemaan omia ajatuksiaan. Onpa mukava päästä esiintymään kotikirkossa, nähdään siellä!” Haapaniemi iloitsee. Club For Five Kannelmäen kirkossa su 17.11. klo 18. Liput 25 e, lippu.fi. Hiljainen hetki
11 9.11.2019 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi ProHius Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 • Tervetuloa! parturi-kampaamo Loppuvuoden tarjous: Nyt Shadanilta miesten ja naisten hiusten leikkaukset -20% loppuvuoden ajan. Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute • Tinatie 5 (sisäpiha), 00440 Helsinki • Varaukset p. 045 2209 888 tai www.haaganhieronta.com HAAGAN HIERONTA Pohjois-Haagan aseman kupeessa Tinatie 5 olevan toimipisteemme uusi nimi on Haagan Hieronta. (Ennen Haagan Hierontaklinikka) HIERONTATARJOUS uusille asiakkaille 50 ,/ 60min UUTENA PALVELUNA meillä jalkaterapeutin terveydenhoidolliset JALKAHOIDOT. Arkiaamuisin ja päivisin ELÄKELÄISILLE 5 euron alennus. Tarjoukset voimassa toistaiseksi. Avoinna myös lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arki-iltoina! HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 22.11. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti Lukijalta Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! HSL ON JULKAISSUT Haagan ja Kannelmäen alueen linjastosuunnitelman, jossa esitetään merkittäviä muutoksia alueen bussilinjoihin vuodesta 2021 alkaen. Esityksen mukaan bussilinjat 43 ja 41 lakkautetaan, ja linjan 40 reitti muuttuu siten, ettei se menisi enää Lassilaan, vaan jatkaisi kauppakeskus Kaaren ohi Kannelmäen asemalle ja Pelimannintielle. Linjastosuunnitelma on valtava pettymys. Esitys tulee heikentämään Kannelmäen ja Haagan asukkaiden suoria bussiyhteyksiä keskustaan. Lassila jää esityksessä aivan paitsioon. Linjastosuunnitelmaa esiteltiin HSL:n asukastilaisuudessa, jossa pidettiin lukuisia kriittisiä puheenvuoroja uudistuksen ongelmakohdista. Koska monet alueen asukkaat ovat syystäkin olleet asiasta huolissaan, teimme adressin, jossa vastustetaan erityisesti linjojen 43 ja 41 lakkauttamista. Adressi on saanut lyhyessä ajassa yli 1 500 tukijaa verkossa ja alueen kirjastoissa. Vetoomuksen pääpointti on, että suunnittelu ei voi perustua vain yhteen keskustasta Haagan läpi menevään linjaan. Nykyisin sellaisia linjoja on kolme, joten kahden niistä lakkauttaminen on selvä palvelutason heikennys. Linjastouudistus on toteutettava erityisesti niin, ettei se heikennä alueen palvelutalojen ikäihmisten ja koulujen oppilaiden päivittäisessä käytössä olevia liikenneyhteyksiä. Ehdotettu linjastosuunnitelma on palautettava uudelleen valmisteluun. Tässä Kannelmäen ja Haagan alueiden asukkaiden tulee tehdä hyvää yhteistyötä, jotta heikennyksiä ei toteuteta. Toni Ahva, Haaga, varavalt. (sin) Sirpa-Liisa Kuittinen, Kannelmäki Kannelmäen ja Haagan alueen bussiyhteyksiä ei saa heikentää
12 6.11.2019 Kanneltalo Loskaa ja pimeää pakoon Kanneltaloon Rentoudu kirjastossa Lasten lauantai – Toisissa todellisuuksissa 23.11. klo 12–15 Seikkailua tähtitaivaan tunnelmissa, satujoogaa, Mur-kuvakirjojen tekijöiden työpaja Hyvän olon ilta 27.11. klo 18–20 Rentoutumista luonnon elementtien avulla helmet.fi/kannelmaenkirjasto Tanssivia tarinamaailmoja ja muita apukeinoja syksyn pimeyttä vastaan Tanssin Voima -festivaali lapsille Kanneltalossa 21.-24.11. Opi työväenopistossa Kulttuurihistorian luento Kylpyläkulttuuria, terveydenhoitoa ja seurustelua 12.11. klo 17 Kulttuurihistorian luento Entisajan koulunkäyntiä 26.11. klo 17 Tietotekniikan mikrotupa 5.12. saakka torstaisin klo 13.30–15.30 ilmonet.fi Inspiroidu kulttuurikeskuksessa Tanssin Voima -festivaali lapsille 21. – 24.11., liput: lippu.fi Keisarinnan uudet vaatteet (ensi-ilta) ja muita kivoja esityksiä Hämärätunnin Romeo Yhteistyössä Kaj Chydenius, Heikki Turunen ja Tatu Siivonen ensi-ilta 29.11.–5.12., liput: lippu.fi Monologi, jossa Chydeniuksen sävelet ja Turusen sanat kohtaavat kanneltalo.fi