No 10 4.11.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi p. 0413181716 Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Isänpäivänä 8.11.2020 syödään Kantsun Sävelessä. Varaa paikkasi NYT! PÖYTÄVARAUKSET info@kantsunsavel.fi tai puhelimitse 0447398112 Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 | info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Varaudu talveen. Henkilöja pakettiautojen pyörien vaihto 25,LÄHIKORJAAMO PALVELEE HAMMASPROTEESITYÖT LAADUKKAASTI, NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA Teemme myös kotikäyntejä! HAKANIEMI | Näkinkuja 4 MALMI | Malmin Raitti 12 HAAGA | Kauppalantie 4 VARAA AIKA 050 46 77 229 www.erikoishammasteknikot.fi EHT Tero Roine EHT Tero Roine EHT Antti Koskelo EHT Antti Koskelo Renkaiden vaihdon aika? Renkaiden allevaihto 28 ? (henkilöautot) Renkaiden kausisäilytys (sis. vanteiden pesun) 60 ? (henkilöautot) Renkaiden kausisäilytys (ilman pesua) 40 ? (henkilöautot) RMP Huolto Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 045 638 0254 asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Tarkistamme vaihdon yhteydessä renkaiden ilmanpaineet sekä kunnon. Kysy tarjous uusista renkaista! Hammasproteeseja käsityönä EHT Tero Roine valmistaa proteeseja ammattitaidolla, usean vuosikymmen kokemuksella. Tärkeää tutkimusta syötävistä luonnonkasveista Emeritusprofessori Mauri Åhlbergin jättiurakka on viimein valmis. Helsinki-info jalkautui Jalkaterapia sopii myös miehille
2 4.11.2020 LÄMMITTÄVÄT taidekokemukset jäävät mieleen. Rajoitetuilla yleisömäärillä, tehostetulla hygienialla, narikattomilla ja väliajattomilla esityksillä sekä kasvomaskien käytöllä Kanneltalon esityksistä tehdään mahdollisimman turvallisia. – Kantsuun on aina mukava tulla. Täältä on paljon hienoja kokemuksia, kertoo näyttelijä ja laulaja Susanna Haavisto . Tänä syksynä hän touhuaa salissa sekä ohjaajana että esiintyjänä Katja Lundén Companyn uudessa teoksessa. Takaperin tanssittu muisto Flamencoa, nykytanssia ja musiikkiteatteria yhdistelevän Muiston jäljen kaari vie vuosien taakse. – Puhuimme yhteisestä produktiosta Katja Lundénin ja Janne Marja-ahon kanssa ensi kerran vuonna 2006. Kun lopulta tartuimme toimeen, teemaksi muodostui muistaminen. Meitä kiinnostavat erilaiset muistot valemuistoista kollektiivisiin muistoihin, Haavisto kertoo. Teema kulkee läpi valittujen laulujen, tanssikoreografioiden ja Haaviston kirjoittamien dialogien. Muiston jälki saa ensi-iltansa torstaina 12.11. ja lisäksi sitä esitetään 13.11. sekä 26.–28.11. Suomalaiset supervoimat Monet muistavat lapsuudestaan vahvoja teatterielämyksiä. Jättäisikö joku Kanneltalon syksyn lastenesitys vastaavan jäljen? Uusi lastenmusikaali Maaginen Kalevala ammentaa kuvastonsa suomalaisesta luonnosta ja kansanperinteestä. Väinämöisen jalanjäljissä sukelletaan oman luovuuden lähteille ja ratkotaan arkimaailman ongelmia loitsien. Pe– la 20.–21.11. esitettävän teoksen toteuttaa KLAPS klassista lapsille ry, ohjaajana Juulia Tapola ja säveltäjänä Anna Nora . Hirviö punaisella nenällä Red Nose Company tuo Kanneltaloon jännittävän ensi-illan, Mary Shelleyn klassikkoon perustuvan Frankensteinin. Musikaalinen komedia leikittelee kauhun elementeillä lapsiystävällisesti – esitys soveltuu yli 6-vuotiaille. Lavalla nähdään huippukoomikot Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama , jotka hyppäävät hullun tiedemiehen ja hirviön rooleihin. Ensi-ilta nähdään torstaina 3.12., ja lisää esityksiä on luvassa vuoden 2021 puolella, 16.–17.1. Vuoropuhelu yleisön kanssa Jo 30 vuotta lastenmusiikkia esittäneet Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri tempaavat yleisön jouluseikkailulle sunnuntaina 13.12. Pikkutonttu kiikaroi -esityksessä lapset pääsevät hajamielisen joulupukin avuksi muistelemaan joulun ajan lauluja. Esityksessä yhdistyvät musiikillinen tarina ja leikkimisen riemu. Musiikin jakamista odottaa myös Haavisto. – Jo Muiston jäljen harjoituksissa laulaminen on ollut valtava kokemus hiljaisen kevään jälkeen. On aivan pakahduttavaa odottaa esityksiä, jolloin pääsee vuoropuheluun yleisön kanssa. MAINOS Unohtumattomien taidekokemusten jäljillä Kanneltalossa Kanneltalon loppusyksy kutkuttelee mielikuvituksellisilla lastenesityksillään ja Susanna Haaviston ohjaamalla Muiston jälki -teoksella. EN VOI OLLA ERILAINEN NUORI – ENÄÄ . Niinpä olen päättänyt ryhtyä erilaiseksi mummiksi, isoäidiksi, isoisoäidiksi, äidiksi, vaimoksi, kaveriksi, vanhukseksi. Ihan miksi vaan. En enää päivittele Raidejokeria, sen tarpeellisuutta tai rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä. En ihmettele Tampereella mihin siellä tarvitaan ratikkaa. En hämmästele miksi Pitäjänmäentien ja radan väliin rakennetaan korkeita kerrostaloja. Tyytyväisellä mielellä ihastelen kun ns. täydennysrakentamista tulee kaikkialle. Iloitsen jokaisesta metsän lämpäreestä, joka säästetään tehorakentamiselta. Etenkin Pajamäen metsän säilymiseltä. En paheksu nuoria jotka keskustelevat kovaäänisesti keskenään ja täyttävät koko kadun, niin että minun pitää siirtyä rotvallin toiselle puolelle eli usein ajotielle. Kuuntelen tyytyväisenä mitä kanssamatkustajallani on asiaa ystävälleen eikä häiritse sekään että soittaja varmuuden vuoksi puhuu kovalla äänellä, jotta puhe kantautuu kuulijalle junasta tai bussista. En kiinnitä mitään huomiota heihin, joilla ei ole kasvomaskia bussissa, junassa, ostoskeskuksessa, ruokakaupassa, kirjastossa tai apteekissa. Enkä tuohdu vaikka joku ei noudattaisi etäisyysmerkkejä kassajonossa ja hymyilen hänelle, joka selkeästi pakkaa ostoksiaan minun reviirilläni. Lopetan kaiken valittamisen, kiukuttelun, kyselesemisen ja kyseenalaistamisen erilaisten digiajan palvelujen kanssa. Yritän tarpeeksi monta kertaa ja koetan lukea myös ohjeet niin että etsiminen, vertaaminen, tilaaminen, maksaminen, kaikki sujuu tietokoneen, läppärin ja puhelimen avulla. Jos tarvitsen apua, pyydän sitä rauhallisesti ja otan vastaan kaiken opetuksen ja ohjaamisen mitä nuorempien sukupolvien edustajat antavat. Aion kokeilla millaista on kun en enää kerro miten tyytyväisiä meidän pitää olla, kun ei tarvitse keittää lakanoita pesutuvan isossa padassa lipeäliuoksessa ja huuhtoa pyykkejä betonisammioissa. Tässä kohtaa en edes kerro mummustani, joka huuhteli herrasväen pyykit järvessä kesät talvet. Enkä muistele miltä koulun matovelli maistui tai miten konservatiivia opettajat olivat. Mitä siitäkään että talvitakin hihat olivat liian lyhyet, villapaita kutitti ja äiti osti aina ihan vääränväristä kangasta joulujuhlaleninkiin. Sen olisi pitänyt olla tummanpunaista, mutta vihreä ja ruskea olivat käytännöllisempiä. En lähetä valitusta pakettini kuljetusliikkeelle ja kerro että he ovat ohjanneet pakettini ihan väärään paikkaan. Iloisena myös jonotan Postin palvelupisteessä vuoroani, ihanaa että vielä on postin oikea toimipaikka, jossa myydään pakkausmateriaalia ja opastetaan. Ilman Sellon postin ystävällistä työntekijää en olisi oppinut netin kautta lähettämään paketteja. Paketin lähettämiseen tarvitsin apua, koska vuosien pakertamisen jälkeen, olen saanut valmiiksi isästäni kertovan kirjan Viilari, maileri, vaari. Se on ihan oikean kirjan näköinen, vaikka sen kustantaja on kirjoittaja itse. Käsikirjoitus ei ole matkannut kustantajalta toiselle. Sen sijaan omakustanteen julkaisemiseen ovat kannustaneet tyttäret ja ystävä, joka on myös auttanut oikoluvussa. Kun vielä löytyi taittaja, joka halusi saattaa tekstit ja valokuvat painokuntoon, oli suunnitelma selvä. Isäni oli ihan tavallinen suomalainen koneasentaja, syntyisin Pielavedeltä, mutta päätynyt Varkauden kautta Tampereelle. Hänestä ei kerrota kirjoissa eikä lehdissä, mitä nyt pari kertaa pääsi mukaan paikallislehden gallupiin ja nuoruuden urheilutulokset löytyvät Warkauden Lehdestä. Aarteita ovat muutamat isän kirjoittamat kirjeet, jopa ne kaksi jotka sain työkomennuksella olevalta isältä Brasiliasta vuonna 1961. Erilaisena mummina olemiseen kuuluu sekin että en harmittele että en aikanaan kysellyt menneistä vuosista äidiltä ja isältä. Tarinoita on jäänyt mieleen ja vuosien saatossa olen muokannut ne omikseni eli muistan ne omalla tavallani. Menneestä kertominen on aina kirjoittajan oma tarina. Tätä samaa menetelmää on paljon Samuel Adamsonin näytelmässä Kaikki äidistäni, joka on tehty Pedro Almodovarin elokuvan ohjalta. Kansallisteatteriin sen on ohjannut lahjakas Anne Rautiainen. Hienosti hoidettujen turvavälien ja -ohjeiden mukaan näytelmästä oli ilo nauttia. Näytelmä on samalla kertaa täynnä äidinrakkautta ja kapinaa äitiä vastaan. Se kertoo monenlaisista ja erilaisista ihmisistä ja oikeastaan vain meistä kaikista. Näyttelijöitä erityisesti loistavat Janne Reinikainen Agradona, Katariina Kaitue Huma Rojona, näyttelijä-diivana ja Annika Poijärvi Manuelana, kuolleen nuoren pojan äitinä. Lumoavinta näytelmässä oli Kati Lukan lavastus. Siis en voi valittaa sitäkään etten pääse teatteriin tai museoon. Amos Rexissä oli keskellä pyhäpäivää ilahduttavan väljää ja sai kaikessa rauhassa tutkia Egyptin loisto -näyttelyn esineitä ja ihmeitä. Yritän soittaa heille, joille en ole pitkään aikaan soittanut. Rauhallisesti pyydän anteeksi, kun puhelu pätkii. Telia poisti tukiasemansa kotini läheltä ison toimistotalon katolta. Talo puretaan uusien asuintalojen alta sitten joskus. Pitäisi varmaan kertoa Telialle, että me soitamme, vaikka taloja puretaan ja rakennetaan. Leena-Maija Tuominen Valitus ja narina pois Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman saumaton yhteistyö takaa naurut esityksessä Frankenstein. Kuva: Tero Ahonen Maaginen Kalevala -esityksen pääosassa lumoaa oopperalaulaja Jouni Bäckström. Kuva: Tero Vihavainen, graafinen suunnittelu Kristiina Saks Muiston jälki -esityksessä muistoja äänellään ja liikkeillään tulkitsevat Susanna Haavisto, Katja Lundén, Janne Marja-aho ja flamencokitaristi Joonas Widenius. Kuva: Ville Tikka Muusikkona tunnetun Pave Maijasen ottamien valokuvien näyttely KUVA & VALO on esillä Kanneltalossa 28.10.–16.11.2020. Näyttelyn on kuratoinut valokuvataiteilija Stefan Bremer. PITKÄN URAN muusikkona tehnyt Pave Maijanen on harrastanut valokuvausta 70-luvulta saakka. Hänen ensimmäinen valokuvanäyttelynsä KUVA & VALO nähdään ensi kertaa Helsingissä, kun se pystytetään Kanneltalon galleriaan 28.10.– 16.11.2020. Näyttely on ollut aiemmin esillä Kesälahdella kesällä 2020 ja 2.9.–19.10.2020 sen voi nähdä Lappeenrannassa kulttuuritila Nuijamiehessä. Näyttelyn on kuratoinut valokuvataiteilija Stefan Bremer. Näyttelyn otsikko KUVA & VALO pohjaa siihen, että Maijanen ei koskaan käytä salamavaloa. Hän kokee mielenkiintoisena luonnonvalon kanssa pelaamisen. Näyttely sisältää kuvia mm. Gran Canarian eteläkärjen dyyneiltä, missä tuuli saa hiekan aaltoilemaan kuin veden. Kuvia on myös saaren kirpputoreilta ja Maijasen lastenlapsista. Loput kuvat ovat ilman erityistä teemaa. Kuvat ovat otettu pääasiassa viimeisten viiden vuoden aikana. Näyttely on avoinna Kanneltalon aukioloaikojen mukaisesti: ma–to klo 8–20 pe klo 8–18 la klo 10–16 Kuva: Pave Maijanen Pave Maijasen valokuvia ensi kertaa esillä Helsingissä
4.11.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 2.12.2020 Aineisto toimitukseen 20.11. mennessä. KORONA TULI huonoon ajankohtaan. Elämme muutenkin niin individualistisessa yhteiskunnassa, että ihmiset saivat nyt entistä enemmän syitä olla välittämättä enää toisistaan tai ylipäätään mistään. Jokaisella tuntuu olevan oma, validi mielipiteensä joka asiasta, eikä muiden mielipiteitä tarvitse kuunnella. Joka paikan asiantuntijuus on in ja se näkyy sosiaalisessa mediassa päivittäin. Omat valinnat ja mielipiteet oikeutetaan erilaisilla selityksillä ja muiden koetaan tekevän vain vääriä valintoja. Elämme uudenlaisessa syyttelykulttuurissa, jossa syyllistämisen tarkoituksena ei ole lisätä yhtenäistä käyttäytymistä ja vahvistaa koheesiota, vaan korottaa itseä muiden kustannuksella. Tekeekö joku asioille sitten jotain vai jupisevatko kaikki neljän seinän sisällä? Ehkäpä tällä tavoin jupistiin ennenkin, mutta se ei vain tullut julki, kuten nykyään. Ruudun takaa on niin helppo räpättää. Kasvotusten syntyy aivan toisenlainen sosiaalinen asetelma. Kun on kyse omasta terveydestä ja hyvinvoinnista ja niitä koskevista välittömistä uhista, muuttuvat ihmiset itsekkäiksi. Pandemia ohitti hetkessä ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa käsittelevät keskustelut. Kuinka moni on huomannut, että Armenian ja Azerbaidzhanin välillä soditaan? USA:n vaalit taitavat olla ainoa ulkomaan uutinen, joka läpäisee koronauutiset ja sekin taas johtuu Trumpista. On hyvä, että ihmiset huolehtivat terveydestään. Ihmisten lukumäärä vain aiheuttaa ongelmia. Harrastin vuosia vaeltamista kansallispuistoissa, sillä halusin päästä eroon kaupungin melskeestä ja stressistä. Nyt olen lopettanut vaeltamisen, koska puistot ovat niin täynnä ihmisiä. Jokaisella metsään tulijalla on tietysti oma näkemyksensä maailman parhaasta makuupussista, teltasta, vaelluskengistä, rinkasta..., sillä ovathan he nyt kaikki ammattilaisia sarallaan. Jokainen myös kuvittelee, että hänellä pitää olla lain suoma oikeus metsästykseen, kalastukseen, poluilla pyöräilemiseen, ilmaisiin polttopuihin nuotiopaikoilla, luonnon hyväksikäyttöön ja kulutukseen. Olen vetäytynyt suosiolla kesämökilleni piileskelemään. Onneksi mökkinaapureinani ei ole juuri kesämökkeilyä aloittaneita mökkeilyn ammattilaisia uusine grilleineen, veneineen, virveleineen ja mielipiteineen, miten mökillä oikeasti pitää viettää aikaa. Rehellisesti sanoen, olen kyllästynyt ihmisiin ja heidän oikkuiluihinsa. Haluan oikeasti pois kaupungista. En jaksa käydä keskustelua siitä, mikä on oikein, mikä on väärin. Mikä käytös on suotavaa, mikä ei. Mitä minun pitäisi suvaita ja mitä ei. Miten minun pitäisi elää tai olla lasten kanssa tai miten ei. Mitä syödä ja miten. Olen kyllästynyt, että meitä mitataan ja arvotetaan koko ajan. Haluan vain olla. Ehkä korona tuli kuitenkin hyvään ajankohtaan? Nyt kukaan ei kysele, jos haluat ottaa etäisyyttä, tehdä kotona töitä ja ajaa joka viikonloppu mökille piiloon. Olen myös oppinut arvostamaan luontoa, maata ja eläimiä eri tavoin. En enää ajattele niitä ’ammattilaisena’, dippailun kautta, vaan tunnen löytäneeni jonkin todellisen yhteyden, johon ei liity kuluttamista, suunnitelmallista harrastustoimintaa ja huikeita elämyksiä. En ole Beatles-ikäluokkaa, mutta John Lennonin ja Paul McCartneyn biisi Let it Be on viimein avautunut minulle. Ristiriitojen aikakaudella on parempi antaa olla kuin jatkaa änkyröintiä. Pääsee helpommalla. * * * Lehtemme saa jatkuvasti palautetta Kannelmäen Sitratorin ja juna-aseman roskaisuudesta. Roskiksia ei joko tyhjennetä riittävän usein, roskia on levitelty tai sitten vastuualueiden jakautuminen aiheuttaa päänvaivaa ja raja-alueet jäävät siivoamatta, koska kukaan ei halua siivota roskia toisen alueelta. Olen huomannut tämän myös itse ja en vain Kannelmäessä. Esimerkiksi pois viskattuja kasvosuojia lojuu luvattoman paljon pysäkkien, liikkeiden ja toimipisteiden edustoilla. Roskakorit täyttyvät niin nopeasti, että linnut pääsevät täysiin astioihin käsiksi ja levittelevät maskeja sitten pitkin pihoja. Kaupungin, liikelaitosten ja taloyhtiöiden olisi hyvä lisätä roskisten tyhjentämiskertoja, sillä käytettyjen muovisten maskien kulku luontoon on tänä päivänä antkeeksiantamatonta. Myös maskia pitävät voisivat käyttää järkeänsä ja jättää tunkematta käytettyjä naamasuojia täysiin roskiksiin. Suojan voi taittaa taskuun ja laittaa roskiin kotona. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Let it be, let it be... Kysyvälle vastataan Helsinki-Info palvelee 11 kielellä Palveluneuvoja Ari Kallinen ottaa vastaan kyselyitä asukkailta Pitäjänmäen kirjastossa. Hän on vasta aloittanut jalkautuneen neuvonnan. Koronasta johtuen paikalla ei ole väkeä, mutta Ari on toiveikas, että sitä vielä ilmaantuu. Iltapäivällä sama työ jatkuu Kanneltalossa. HELSINKI-INFO tarjoaa yleisneuvontaa Helsingin kaupungin palveluihin ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Asukkaat voivat kysyä lähes mitä tahansa kaupunkiin liittyvää. Jos palveluneuvojat eivät itse tiedä tai osaa opastaa, pyrkivät he välittämään tiedustelijat oikeaan osoitteeseen. Helsinki-infon asiakaspalvelijat palvelevat asukkaita päivittäin kiinteissä palvelupisteissä IHH:ssa (International House Helsinki) Lintulahdenkuja 2 D:ssä ja keskustakirjasto Oodissa, joissa asukkaiden käytössä on useita tietokoneita ja ilmainen WLAN-yhteys. International House Helsingin palvelupisteissä asiointi voi koronasta johtuen vaatia tällä hetkellä ajanvarauksen, joten kannattaa tarkistaa tilanne internetistä: www.ihhhelsinki.fi Jalkautuva neuvonta Tähän asti neuvontaa on tehty pääasiassa puhelimitse, sähköisesti ja em. pisteissä. Nyt kaupunki on päättänyt jalkauttaa neuvonnan ympäri kaupunkia. Syyskuun alusta lähtien kaupungin palveluneuvojat ovat kiertäneet opastamassa asukkaita kaupungin eri julkisissa tiloissa. Paikkoja on yhteensä kahdeksan ja jalkautettua palvelua tarjotaan neljänä päivänä viikossa. Maanantaisin palveluneuvojat tapaavat ihmisiä Meri-Rastilassa ja Kontulassa. Tiistaiaamuna päivystetään klo 9-12 Pitäjänmäen kirjastossa ja iltapäivällä klo 14-17 Kanneltalossa. Keskiviikkona ovat vuorossa Puotinharju ja Kalasatama ja perjantaina Pihlajamäki ja Malmi. Tulkaa tapaamaan ja kysykää. Autamme kaikissa kaupungin palveluihin ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä, palveluneuvoja Ari Kallinen sanoo. Arilla on parinaan maahanmuuttajataustainen Airine . Mitä kysytään? Onko joitain toistuvia aiheita? Asukkaat kyselevät mitä moninaisimmista asioista. Etenkin viranomaisten kanssa asioimiseen tarvitaan konkreettista tukea. Maahanmuuttajien kysymykset liittyvät paljolti kouluun ja opintoihin, asuntoasioiden selvittelyyn ja Kela-papereiden täyttöön, Ari kertoo. Palveluneuvojilla ei tietysti ole aikaa lähteä täyttämään hakemuksia, mutta he delegoivat asiakkaita eteenpäin muihin kaupungin instansseihin. Ohjaamme, kerromme, autamme, Airine summaa. Onko kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien toimintatavoissa eroja? Maahanmuuttajat haluavat ehdottomasti enemmän face to face -palvelua, tapaamisia kasvokkain, Airine sanoo. Kaupungilla on sähköinen palvelujärjestelmä ja chat, mutta kieliongelmista johtuen se ei ole maahanmuuttajien suosiossa. Sähköiseen järjestelmään tulee noin 100 palautetta päivässä. Puheluita tulee noin 50-60 päivässä. Soittajista suurin osa on kantasuomalaisia. Jalkautuvat palveluneuvojat palvelevat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Helsinki-infolla on tarvittaessa mahdollisuus tarjota palveluita myös muilla kielillä. Helsinki-infossa on 13 työntekijää, joista pari hanketyöntekijää ja he palvelevat 11 eri kielellä. InfoFinland.fi sivulta löytyy tietoa Suomesta yhteensä 12 kielellä. Muita askarruttavia asioita ovat kansalaisuuteen, terveyteen, oleskelulupiin ja asumiseen liittyvät kysymykset. Korona vaikuttaa Korona on selvästi vaikuttanut jalkautuvan neuvonnan lanseeraukseen. Ihmisiä on tavallista vähemmän liikkeellä. Monet välttelevät julkisia toimipaikkoja. Ihmiset eivät oikein uskalla tulla kyselemään, Ari sanoo. Jalkautumisen tavoitteena on tehdä siitä pysyvää toimintaa. Neuvontapaikat voivat vielä muuttua kysynnän mukaan. Työt jatkuvat, sillä tarvitsemme enemmän kotoutumista tukevia hankkeita, Airine sanoo. Jos emme jotain tapaamishetkellä tiedä, niin selvitämme ja soitamme asiakkaalle takaisin, Ari sanoo. Onko neuvonnasta ollut hyötyä? Kyllä, olemme auttaneet ja yhdistäneet kyselijöitä viranomaisten kanssa päivittäin. Apu on johtanut opiskelupaikkoihin, asuntojen ja työpaikkojen saamiseen, Ari ja Airine kertovat. Joskus kadulla tulee vastaan ihmisiä, joita on tullut autettua. Lämmittää kovasti, kun saa kuulla, että heillä on kaikki kunnossa, Airine kertoo. Helsinki-Info www.hel.fi/kanslia/neuvonta-fi. Puh. 09 3101 1111 ma-to klo 9-16 ja pe klo 10-15. Chat: neuvonta.hel. fi ma-to klo 9-16 ja pe klo 10-15 Palvelupiste IHH, Lintulahdenkuja 2D, 2 krs. International House Helsinki (tarkista palveluajat netistä), Keskustakirjasto Oodi, ma-to klo 9-18 ja pe klo 10-18 Teksti ja kuva Jauri Varvikko KANNELTALON AULAAN on pystytetty oikein komea Helsinki-info ständi. Koronasäännöksien takia palvelu tapahtuu maskit kasvoilla. Tapaan jälleen samat mukavat palveluneuvojat, Arin ja Airinen. Nyt näyttää myös hiljaiselta. Kyllä tuossa juuri kävi yksi ihminen, neuvojat kertovat. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Yritämme tietysti tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä, mutta sana toiminnastamme ei ole vielä kiirinyt riittävän pitkälle, Ari sanoo. Paikalla on myös Kanneltalon kulttuurituottaja Tiina Laukkanen. Toivottavasti ihmiset uskaltautuisivat tulemaan enemmän paikalle. Yritämme koronasta huolimatta pitää paikat ja tietokoneet auki, turvavälit huomioiden. Keskustelussa ilmenee, että Ari onkin Kannelmäen poikia... Juu, tuli vietettyä teinivuodet täällä. Kävin siinä sivussa EKY:n, Ari hymyilee. Tiina, mitä Helsinki-info antaa Kanneltalolle? Näemme sen osana monipuolista toimintaamme. Alueelle tulee jatkuvasti uusia asukkaita, jotka tarvitsevat tukea. Mielestäni on hienoa, että kaupungin eri instanssit tukevat toisiaan. Esimerkiksi kulttuuritalojen toiminta on monipuolistunut ja tuotamme palveluita monella alueella. Kanneltalo toimiikin Kaarelan alueella koko kansan olohuoneena, joten Helsinki-info palvelee kirjaston sisäänkäynnin vieressä mainiona lisänä. Tänne on helppo tulla. Tuotamme matalan kynnyksen toimintaa ja info istuu siihen konseptiin hyvin, Tiina sanoo. Näillä näkymin alueen asukkaat voivat käydä tapaamassa jalkautuneita neuvojia Kanneltalossa joka tiistai klo 14-17 aina joulukuulle asti. ? Kanneltalon aulassa ständi Helsinki-info on jalkautunut opastamaan asukkaita livenä. Kannelmäessä voi tavata kaupungin palveluneuvojia tiistaisin klo 14-17. Vas. Kanneltalon kulttuurituottaja Tiina Laukkanen ja Helsinki-infon palveluneuvoja Ari Kallinen.
4 4.11.2020 VALTIONEUVOS Riitta Uosukainen on rohkea ihminen. Hän on kertonut rehellisesti miehensä, everstiluutnantti Topi Uosukaisen sairaudesta. Topi sairastaa Alzheimerin tautia. Tieto sairaudesta ja siitä, kuinka se etenee ja kuinka sen kanssa voi elää auttaa varmasti monia suhtautumaan oikein tähän jo satoja tuhansia koskevaan kiroukseen. Tautia ei voi parantaa, oireita voidaan korkeintaan lieventää hieman. Alzheimer tuhoaa potilaan aivot aste asteelta. Lopulta potilas menettää toimintakykynsä täysin. Hänestä jää jäljelle pelkät kuoret. Uosukaiset ovat eläneet joka suhteessa rikkaan elämän valtakunnan huipulla. Ehkä juuri siksi romahduskin tulee olemaan poikkeuksellisen julma. Vaikka aineellinen puoli olisi kunnossa, se ei paljoa lämmitä. Itse potilaalle ei siitä ole mitään apua. Hän elää harhaisessa mielikuvitusmaailmassaan. Hän on useimmiten ahdistunut ja masentunut, hän ei ymmärrä kuka hän on, ja keitä ovat nämä ympärillä pyörivät ihmiset. Käytös muuttuu usein epäystävälliseksi ja karkeaksi. Hänestä tulee usein vainoharhainen ja mustasukkainen. Kaikki muutokset ovat muutoksia huonoon suuntaan. Sairauden kesto on yksilöllinen usein kuitenkin noin kymmenen vuotta toteamisesta kuolemaan. Se on pitkä aika, varsinkin läheiselle. Vuodet ovat erittäin vaikeita läheiselle henkilölle, joka yrittää parhaansa. Potilas ei useinkaan ymmärrä olevansa sairas. Ainostaan hyvin harva kestää olla omaishoitajana loppuun saakka. Monet ovat sitä mieltä, että muistisairaus kaikkineen on kauheampi kuin parantumaton syöpä. Harva pystyy ymmärtämään, että tässä puhuu sairaus eikä potilas. Entiset ystävät katoavat viimeistään tässä vaiheessa. Usein jopa omat lapsetkin häipyvät. Ei tässä voi ketään moittia. Ainoastaan ammattilainen osaa suhtautua sairauteen sairautena. Koska potilaan persoonallisuus muuttuu, hoitava omainen joutuu poikkeuksellisen koville. Yhteiskunta ei pysty nykyisellään hoitamaan kasvavaa vanhusongelmaa. Riitta Uosukainen on ottanut itselleen hirveän urakan. Älykkäänä ihmisenä hän tietää, että pahin on vielä edessä. Riitta Uosukainen on jo itsekin varsin ikääntynyt ja hänen fyysinen kuntonsakaan ei ole portaissa sattuneen kaatumisen takia paras mahdollinen. Onneksi hänellä on mahdollisuus saada apua, kun asiat mahdottomiksi menevät. Kauanko hän jaksaa? Aika näyttää. Miksi asia minua kiinnostaa? Se kiinnostaa siksi, että olen kokenut aikoinani jotakin samaa. Yksin jäänyt, omaisuutensa menettänyt isoäitini sairastui Alzheimerin tautiin 75-vuotiaana. Oireet olivat tutut, aluksi ehkä jopa hieman huvittavat. Hän kertoi, kuinka mamma ja pappa olivat käyneet kahvilla. Hauskaa oli ollut ja vanhoja asioita muisteltiin. No, vanhemmat olivat tietysti kuolleet jo vuosikymmeniä sitten. Tässä vaiheessa sairaan kanssa vielä pärjää. Sitten tulee vähemmän hauska vaihe. Yöllä on käynyt varkaita, rahat on viety. Nämä tuskatilat tulivat aina yöllä. Hän soitti harva se yö minulle ja kertoi huolistaan. Kerroin hänelle rauhallisesti, että rahat ovat liinavaatekaapissa lakanoiden alla. Siellähän ne aina olivat. Tätä hulluttelua jatkui kauan. Avaimet olivat kadoksissa, arjen askareet olivat vaikeita. Mistä televisio avataan? Mikä on televisio? Vanha nainen on tunkeutunut hänen luokseen ja katsoo häntä peilistä. Voin vakuuttaa, että tämä ei ollut enää hauskaa. Jäin täysin yksin hoitamaan hänen asioitaan. Lähisukulaiset ottivat etäisyyttä. En tuomitse. Yksin asuminen muuttui täysin mahdottomaksi, koska mikään ei enää sujunut. Varattomana hänellä ei ollut mahdollisuuksia päästä mihinkään yksityiseen seniorikotiin. Julkisia ei ollut silloin kuten ei nykyisinkään. Pitkällisten ponnisteluiden jälkeen onnistuin kuitenkin saamaan hänet väliaikaisesti varsin mukavaan palvelutaloon, sillä ehdolla, että hän pystyy hoitamaan omat asiansa. Entisenä opettajana ja yrittäjänä hän pystyi ainakin hetken aikaa puhumaan varsin loogisesti. Näin meni ehkä vuoden verran. Seniorikodin johtajatar soitti minulle ja kertoi, että asiat ovat menneet aivan mahdottomiksi. Eilenkin isoäitini oli mennyt keppinsä kanssa naapurihuoneen ukon luokse ja antanut ukolle kunnon selkäsaunan. ”Erkki on ollut tuhma, ja Erkki saa selkäsaunan.” Isoäitini luuli ukkoa pikkupojaksi ja jo ammoin kuolleeksi isäkseni. Lähtöhän siitä tuli mutta minne? Loppujen lopuksi täysin dementoitunut isoäitini vietiin Koskelan sairaalaan. Oli järkyttävää nähdä hänet tuoliin sidottuna lukemassa ylösalaisin olevaa Stern lehteä... oli siinä omakin romahdus lähellä. Ei kestänyt kauaakaan, kun hänet vietiin Suursuon sairaalaan. Kävin katsomassa häntä hieman ennen hänen kuolemaansa. Siellä hän nukkui sängyssään järkyttävästi laihtuneena. Isoisäni kuva katseli häntä raameissa yöpöydällä. Kohta tavataan… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Vanhaksi elämisen iloja TALOSSAMME ON jo pidempään kytenyt kiista hallituksen/isännöitsijän ja jo yli 20 vuotta talossamme toimineen talonmiehen välillä hänen suoriutumisessa tehtävistään. Tilanne oli jo kertaalleen käsitelty ylimääräisessä yhtiökokouksessa, jossa kysymyksenä oli talonmiehen irtisanominen. Tätähän ei yhtiökokous voi edes tehdä, ellei siihen jo ole muita juridisia syitä. Kokouksessa 4.2.2019 esittelijät repostelivat hänen vanhoja tekemisiään monen vuoden takaa, ilman että asianomainen henkilö on kutsuttuna paikalle. Tässä kokouksessa selkeällä (yli 2/3) enemmistöllä päätettiin jatkaa talonmiehen työsuhdetta. Tämän jälkeen ajateltiin asian olevan poissa päiväjärjestyksestä ja esimies-alaiskeskusteluissa asiat saadaan kuntoon. Näin ei suinkaan käynyt vaan kiusaaminen ja ajojahti vain lisääntyi. Talonmiehelle annettiin keksittyjä varoituksia, kun ei ollut parempaakaan tarjolla. Nämä varoitukset jouduttiin vetämään takaisin perusteettomina. Olen seurannut tätä pöyristyneenä koska toimin työssäni ison työnantajan työntekijöiden työsuhteista vastaavana henkilönä ja olen ohjeistanut isännöitsijää tässä asiassa. Seurauksena oli suhteiden jäätyminen. Oltuamme pois kotoa saimme yllättävän pikaisen kutsun (postitettu7.10) ylimääräiseen yhtiökokoukseen 21.10.2020. Ainoana asiana oli yhtiömme mahdollinen vaihto huoltoyhtiölle. Meillä on menossa historiamme suurin julkisivuremontti mutta siitä ei ollut mitään tiedotettavaa. Mielestäni sekavia ja epäjohdonmukaisia laskelmia aiheesta tuli matkan varrella lisää. Samaan aikaan maan hallitus ja THL tiedottivat, että korona on aktivoitunut ja kaikkien pitää välttää ylimääräistä liikehdintää. Kysyessäni näitä asioita isännöitsijältä anoa perustelu asialle oli ”tämä on laillista”. Kokouspaikkana oli isonnevantie 22 johon ei ole suoria liikenneyhteyksiä. Paikalle pääsi noin 30 henkilöä meidän 172 huoneiston yhtiöstä. Kokouksen johto, kiellostani huolimatta, esittelijät alkoivat taas ruotimaan talonmiehen edesottamuksia vuosien takaa, ilman että asianomainen henkilö on kutsuttuna paikalle. Hetken kuluttua kävi esittelijöiden taholta suoraan ilmi, että meidän pitää siirtyä kiinteistöhuoltoon, että talonmies voidaan irtisanoa. Kokoukseen osallistuneilla huoneistojen rivijäsenillä ei ollut huomauttamista talonmiehen palveluista. Äänestyksessä hävisimme kuuden huoneiston verran, joten päätös oli kiinteistönhoitoyhtiön puolesta. Nämä olisivat varmaan löytyneet helposti, mikäli päätös olisi tehty normaalijärjestyksessä. Taloyhtiössä on alusta asti ollut talonmies, koska osakkaat ovat näin halunneet. Tehtävät ovat toki muuttuneet vuosien varrella ja juuri siksi nimenomaan esimiehen (tässä isännöitsijän) tehtävä on juuri silloin tukea muutosta ja varmistaa tarvittavat ulkopuolisen tarjoamat laite/järjestelmä ym. koulutukset. Työsyrjintä ja työpaikkakiusaaminen ei ole koskaan oikea menetelmä hoitaa asiaa. Nyt on aika viheltää tämä meno poikki koska tässä tulee pahoinvoivaksi muutkin, kuin mankeliin jäänyt talonmies. Omasta ja muiden samalla tavalla kokeneiden puolesta Pertti Ahlstedt PALAUTE Soittajantie 3 vallankäyttöä ja häikäilemättömyyttä Mies, mene jalkaterapiaan Jalkojen kylvetystä, kynsien viilausta ja lakkausta? Ei, vaan ammattilaisen suorittamaa miehekästä jalanvuolentaa kirurginveitsellä. OLEN KÄRSINYT halkeilevista kantapäistä koko ikäni. Saunareissujen aikana olen sitten raspannut kuollutta solukkoa ja toivonut, että halkeamat katoaisivat jonnekin. Eivät ole kadonneet... kunnes nyt! Menen Haagan Jalkaterapiaan hieman varautuneena. Eikö jalkojen hoito ole naisten juttuja? Mies hoitaa kroppaansa kokonaisvaltaisesti, sama kosteusvoide sopii niin alakuin yläpäähän. Varpaankynnet leikataan, kun sukkiin tulee reikiä. Jalkaterapeutti Sanna Viitasaari ei jaa näkemystäni. Jalkaterapiassa hoidetaan kaikkia jalkavaivoja ja niillä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Jalkaterapeutit hoitavat alaraajojen erilaisia kiputiloja lonkasta varpaisiin asti. Hoidettavat vaivat voivat olla kuntoutettavia nilkan ja jalkaterän alueen kiputiloja, lihaskireyksiä, asentomuutoksia ja iho-ja kynsimuutoksia. Jalkaterapeutti ei ole kosmetologi, vaan korkeakoulututkinnon suorittanut terveydenhoitoalan ammattilainen. Hän edistää ja ylläpitää eriikäisten ihmisten liikkumisja toimintakykyä sekä hyvinvointia. Jalkaterapeuttina selvitän alaraajaongelmien syitä yhdessä asiakkaan kanssa, Sanna sanoo. Jalkasieni yleinen vaiva Asiakkaan tullessa ensimmäistä kertaa vastaanotolle aina täytetään esitietolomake. Sanna tekee toimittajan jaloille ensin yleistarkastuksen. Mikä on jalkojen kunto, onko sairauksia? Tarkastetaan kynnet ja varpaanvälit. Löytyykö silsaa tai kynsisientä? Jalkasilsa on jalkasieni, joka on ihossa useimmin varpaanväleissä hautumasta alkanut kutiseva ja kirvelevä sieni-infektio. Kynsisieni on kynnessä oleva sieni-infektio. Sienen voi saada mistä tahansa yleisestä tilasta missä kulkee paljon ihmisiä ilman kenkiä. Esimerkiksi liikuntaja pesutiloista tai hotellihuoneista. Lääkkeitä on useita. Sieni aktivoituu, kun immunologinen puolustus on heikko ja se voi tarttua uudestaan vaikka vanhoista kengistä. Jalkasienipotilaan sukat pitää siksi pestä riittävän kuumassa ja kengät desinfioida. Jalkaterapeutti auttaa hoidossa, esim. ohentaa kynsisienipotilaan kynttä, jotta lääke puree paremmin. Monenlaista hoitoa Jalkaterapeuttien asiakaskunta on pääosin vanhempaa ikäluokkaa, mutta muuten he voivat olla minkä ikäisiä tahansa. Jalkaterapiassa poistetaan mm. syyliä, kovettunutta kudosta, annetaan jalkapohjahierontaa sekä rasvataan kuivia jalkoja. Jos asiakas haluaa, jalkoja voidaan myös kylvettää. Terapiassa annetun hoidon lisäksi annan ohjeita kuntoutukseen, omahoitoon ja ohjaan asiakkaan tarvittaessa lääkärin tai apuvälineklinikan pakeille. Toimittajan jalat ovat kuivat, kynnet epätasaiset, varpaissa, päkiöissä ja kantapäissä on kovettumia, paksuuntunutta ihoa ja halkeamia. Muuten jalat ovat terveet. Älä käytä raspia! Emme raspaa jalkoja, joten ihoa ei ole tarvis pehmittää etukäteen. Painehankaus on huono vaihtoehto jalkojen hoidolle, koska ihon pinnalle syntyy kitkaa, mikä aktivoi solukkoa ja lisää ihon kasvua, Sanna opastaa. Jalkaterapeutti ryhtyy toimeen... Ensin jalat puhdistetaan kosteuttavalla desinfiointiaineella. Jalkoja pitää rasvata päivittäin, jotta niihin ei syntyisi kovettumia. Voiteeksi kannattaa valita kosteustasapainoltaan ihanteellinen jalkavoide, sillä muuten voide ei imeydy ihon läpi. Oikealla voiteella iho pysyy kimmoisana. Sitten veitsi käteen... Nahan ja kovettumien rapsuttelu ei tunnu yhtään epämiellyttävältä, vaan Sanna poistaa kuollutta kudosta ammattilaisen otteella, kerros kerrokselta. Pelko ’liian syvältä’ leikkaamisesta on täysin turha. Sitten kynnet leikataan ja hiotaan... Sanna tasoittaa hiomakoneella epätasaisesti kasvaneen etuvarpaan kynnen. Jalkaterapeutti Sanna Viitasaari poistaa kirurginveitsellä kovettumia toimittajan jaloista asiantuntevasti. Tunne ei ole yhtään epämiellyttävä. HALUATKO SAADA KANTASI KUULUVILLE LEHDESSÄ? Kirjoita napakka mielipidekirjoitus asiasta, joka koskettaa sekä itseäsi että muita lukijoitamme ja liittyy Luoteis-Helsinkiin. Jutun pituus maksimissaan noin 2000 merkkiä. Lähetä mielipiteesi osoitteella: tanotorvi@eepinen.fi. Mielipidekirjoitus voi olla myös kuva varustettuna kuvatekstillä!
5 4.11.2020 Käsityönä lähituotantona kestäväksi tehden Kaustisenpolku 3 (terveysaseman vieressä) puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Bök i Kårböle NU ÄR DET EN BRA TID att fokusera på skönhet och hälsa. Vad betyder skönhet för dig? Hur kan du bjuda in mera skönhet i din livsstil och i ditt hem? Jag hade varit medveten om att det fanns en second-hand butik i Gamlas som heter Muija. Nu hade jag äntligen en passlig stund att gå in och bekanta mig med det digra utbudet av finsk design. Jag märkte att butiksinnehavarna har en genuin passion för skönheten i den finska designen. Jag såg en Marimekkoklänning som jag genast visste att skulle passa mig och för att finansiera den så insåg jag att jag kunde städa mina gamla byrålådor på oanvända Kalevala Koru smycken och erbjuda dem till salu i Muija. De hade ett värde som jag inte varit medveten om. Jani på Muija granskade mina smycken och erbjöd mig ett pris som kändes bra och när jag provade klänningen så hade han sett att en smyckeslåda kom från Kecklunds uraffär i Jakobstad. Han frågade mig hur det faller sig och han sade att min pappa kom från Larsmo, den lilla skärgårdskommunen bredvid Jakobstad. Jag är själv från Larsmo svarade jag. Va, pratar du svenska, frågade jag? Pratar du österbottnisk dialekt på svenska? Jo och plötsligt blev besöket på Muija en hel ny upplevelse av delad förståelse av vårt ursprung. Våra pappor visade sig ha samma efternamn dessutom och kom från samma lilla by. Nå, vi är säkert släkt också, sade han eftersom cirklarna är mycket små i små kommuner. Efter en kort utredning av släkten så visade sig att vi är småkusiner. Där hade jag gått förbi butiken många gånger utan att veta att jag har en personlig relation till ägaren. Jag blev genuint glad över denna upptäckt. Jag är själv intresserad av design och hantverk och Österbotten har en stark tradition av företagande inom hantverk. Händernas förmåga att skapa skönhet är en gåva att använda och förmedla till andra. Jani på Muija stryker de gamla designtygen med sådan passion att de hänger av ren lycka i raka rader upprättade i sin skönhet. Människans förmåga att bringa skönhet i vardagen är något vi behöver vårda. Det kommer av att vi känner kärlek till det vi gör och skapar. Det betyder också kärlek till det vackra i tingen. När vi bär kläder som skapats av kärlek och passion så får det i alla fall mig att känna mig vackrare. Skönhetsidealen har stressat mig och säkert många andra med. Den stressen är helt onödig och skapad av marknadskrafterna och den kan t.o.m påverka vår mentala hälsa i negativ riktning. Ett sätt att stärka hälsa är att skapa en sund relation till sin egen kropp och utseende. Genom att acceptera sig själv fullt och bejaka de sidor som känns bra så stärks den holistiska känslan av hälsa. För att detta skall ske behöver vi få höra att jag är vacker som jag är. Säg det till dina nära och kära. En autentisk människa som stärker andra är vacker. Skönheten kan finnas i våra relationer på många sätt. Ifall vi visar uppskattning och tacksamhet till varandra stärker vi hälsan på ett enkelt sätt. Varje människa förtjänar att få positiv uppmärksamhet och uppmuntran. Speciellt i dessa tider blir det ännu viktigare när vår livsstil begränsas. Ett enkelt sätt att göra det är att le mot de människor du möter och vara öppen för mirakel i vardagen. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Skönheten i design och nya mirakel i hembyn Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi HAAGAN JALKATERAPIA on osa hieroja, yrittäjä Anette Mäen Hyvinvointitila Kehon ja mielen voima -konseptia. Jalkaterapian lisäksi tiloissa saa neljän koulutetun hierojan ja osteopaatin hoitoja. Keväällä tiloissa aloitti osteopaatti Heli Krogell . Osteopatia on manuaalisen terapian muoto, jossa hoidetaan nivelten, lihasten ja hermoston kiputiloja ja toimintahäiriöitä kudoksia käsittelemällä ja manipuloimalla. Osteopaatin hoidot sopivat mm. selän, niskaja hartiaseudun ja lonkan kiputiloihin, lihasjännityksen ja jäykkyyden sekä tulehdussairausten hoitamiseen. Osteopaatit hoitavat kaikkia kehon kudoksia ja niveliä hermoston kautta, Heli kertoo. Ihmisen anatomian ja kokonaisuuksien hallinta ovat oleellinen osa osteopatiaa. Eri kudoksia vapauttamalla voidaan vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin. Helin asiakkaina käy paljon urheilijoita. Osteopaattisella hoidolla voidaan vaikuttaa mm. työja urheiluperäisiin rasitusvammoihin. Siitä on todettu olevan apua päänsärkyyn ja migreeniin. Hoidon on todettu vähentävän myös kipulääkityksen tarvetta. Osteopaatit ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa ja kestää neljä vuotta. Sairastuminen vei ammatin Anette perusti Haagan Hieronnan vajaa neljä vuotta sitten valmistuttuaan hierojaksi. Kaksi vuotta sitten hänelle tuli yhtäkkiä rankkoja oireita ja sairaalareissu, joita seurasi ikäviä uutisia. Sain MS-tautidiagnoosin ja jouduin luopumaan hierojan ammatista, Anette kertoo vakavana. Diagnoosi ei ole kuitenkaan vetänyt Anettea matalaksi, vaan hän jatkaa yhä yrittämistä ja pyrkii kehittämään liiketoimintaansa. Periksi ei anneta! Olen nyt tällainen joka paikan höylä, Anette nauraa. Haagan Hieronnassa ja Jalkaterapiassa on otettu koronatilanne tarkasti huomioon. Asiakkaita otetaan vastaan yksitellen, turvallisuusriskit huomioiden ja hygieniasta huolehtien. Kaikki välineet desinfioidaan käyntikertojen välissä. Haagan Hieronta, Osteopatia ja Jalkaterapia Tinatie 5 c, 00440 Helsinki, P. 045 220 9888 info@haaganjalkaterapia.com info@haaganhieronta.com www.haaganjalkaterapia.fi, www.haaganhieronta.com HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari Suri villamatto alkaen 165 € WWW.MATTOKYMPPI.FI KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Kehon ja mielen voimaa Kokonaisvaltaiset jalkavaivat Jalkavaivoja on monia ja niihin on myös useita syitä. Jotta vaivoilta vältyttäisiin, kannattaa käyttää jaloille ystävällisiä jalkineita. Myös ihmisten luontainen askellus ja muutokset painossa vaikuttavat. Kun ihminen vanhenee, nivelsiteet löystyvät, jolloin askellus ja asento muuttuvat. Tällä on suora vaikutus jalkoihin ja voi syntyä mm. vaivaisenluita. Huono askellus taas saattaa johtaa selkäja lonkkavaivoihin tai toiste päin. Päkiäalueen ongelmia pyritään ratkomaan mm. jumppaamalla ja kuntoa kohottamalla. Kun ihmisen kunto nousee, paranevat ryhti ja askellus. Myös apuvälineistä on hyötyä. Kääntyneitä varpaita voidaan ohjata oikeaan suuntaan silikoniortooseilla, varpaiden silikonituilla. Jalkapohjaa voidaan tukea erilaisilla erityisvalmisteisilla pohjallisilla. Lopuksi toimittajan jalat rasvataan ja niitä hierotaan. Omahoito on tärkeää, sillä kun jalkapohjiin tulee kulutusta, nahka paksuuntuu. Kannattaa välttää vesipohjaisia rasvoja, sillä ne eivät imeydy hyvin. Hyvä rasvapitoisuus on 3060% välillä, riippuen jalkojen kuivuusasteesta, Sanna opastaa lopuksi. Allekirjoittanut on erittäin tyytyväinen. Jalkapohjat ovat sileät ja pehmeät kuin lapsella. Halkeamat ovat kadonneet. Vaikutus on myös kestävä. Vaikka toimittaja nyt sattuisikin kohtelemaan jalkojaan jälleen huonosti lähikuukausina, niin ei muuta kuin uutta hoitokertaa tilaamaan. Elämä tuntuu mukavalta. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kun kovettumat on poistettu, on kynsien hoidon vuoro. Sanna hioo toimittajan pottuvarpaan kynttä tasaisemmaksi. Haagan hieronnan ja jalkaterapian vetäjät. Vas. jalkaterapeutti Sanna Viitasaari, osteopaatti Heli Krogell ja hieroja Anette Mäki.
6 4.11.2020 Onni on kunnolliset hampaat Suomalaisten hampaat ovat huippuluokkaa, jos verrataan moneen muuhun maahan. Kaukana ovat ne ajat, kun armeijan leivissä oli pehmeän leivän jono pidempi kuin kovan. Suomalaisten keski-ikä on kuitenkin noussut viime vuosikymmeninä ja suuret ikäluokat ovat eläkeiässä. Useiden hampaat eivät ole enää työkykyisiä. VAIKKA OMASTA yleiskunnosta olisi huolehtinut koko ikänsä, alkaa luusto haurastua iän myötä. Tämä tuo oman rasitteensa myös hammaskalustolle, joka alkaa jatkuvan kulutuksen myötä pikkuhiljaa pettää. Alkuun lohjenneita hampaita paikataan, muovaillaan ja laminoidaan hammalääkärillä. Yksittäisiä rikkoontuneita hampaita korvataan kiinteillä kruunuilla ja nastahampailla, implanteilla. Tilannetta voidaan helpottaa erilaisilla metallista ja muovista valmistetuilla kiinnitettävillä levyja rankaproteeseilla, mutta jos hampaat menetetään kokonaan, joudutaan turvautumaan yhdistelmätai kokoproteesiin, suomeksi sanottuna tekohampaisiin. Kun omasta hampaasta tai hampaista ei ole enää käyttökaluiksi astuu hammaslääkärin rinnalle ja sijaan erikoishammasteknikko, lyhennettynä EHT. Paikallinen yritys Onni Erikoishammasteknikot Oy on Etelä-Haagassa, Kauppalantiellä toimiva hammasproteeseihin ja niiden korjauksiin keskittynyt yritys. Firmaa pyörittää hammasteknikko, yrittäjä Saul Maury, joka on ollut alalla reilut kymmenen vuotta. Aloitin työt hammaslaboranttina Keskustan erikoishammastekniHAMMASTEKNIKKO ja erikoishammasteknikko suunnittelee ja valmistaa yhteistyössä hammaslääkärin kanssa hammasproteeseja, irrotettavia osaproteeseja, kokoproteeseja sekä kiinteitä hammasproteeseja kuten kruunuja, siltoja sekä keraamisia paikkoja ja hammaslaminaatteja, oikomiskojeita sekä purennan hoitoon tarkoitettuja kojeita kuten purentakiskoja. Hammasteknikon koulutus kestää 3,5 vuotta. Työskenneltyään viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona, hammasteknikko voi lisäkoulutuksen kautta valmistua erikoishammasteknikoksi. Koulutus kestää vuoden. Toisin kun peruskoulutettu hammasteknikko, erikoishammasteknikko voi itsenäisesti valmistaa kokoproteeseja hampaattomille potilaille, joilla on muuten oireeton ja terve suu. Erikoishammasteknikko on erikoistunut hampaattoman suun purennan kuntouttamiseen ja valmistaa hammasproteesit yksilöllisesti alusta loppuun saakka. KANNELMÄKELÄINEN Mauri Åhlberg on Helsingin yliopiston Biologian ja kestävän kehityksen didaktiikan emeritusprofessori. Eläköidyttyään vuoden 2013 lopussa, hän on keskittänyt tutkimustoimintansa syötävien luonnonkasvien tutkimuksiin. Tutkimusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2016 jälkeen. Näissä kokeellisissa tutkimuksissa on pitävää näyttöä siitä, että monissa syötävissä rikkakasveissa ja muissa syötävissä luonnon kasveissa on paljon terveyttä ja pitkää ikää edistäviä yhdisteitä. Useissa tutkimuksissa on kuvattu jopa molekyylibiologiset mekanismit, miten nämä aineet elimistössä edistävät terveyttä. Mauri Åhlbergille selvisi hyvin pian, että kukaan muu ei näitä satoja ja tuhansia tutkimuksia seuraa eikä ole yleistajuisiksi kirjoiksi tekemässä. Kaksi uutta teosta Vuonna 2019 emeritusprofessori Mauri Åhlberg julkaisi suomenkielisen yleisteoksen syötävistä luonnonkasveista. Lokakuussa 2020 hän julkaisi kansainvälisen Amazon Kindle -alustan kautta kaksi englanninkielistä teosta tästä aiheesta. Pääteos on kattava käsikirja, jossa 584 sivulla on kuvattu 94 syötävää luonnonkasvia, joilla on 1) pitkä käyttöhistoria, 2) laaja levinneisyys Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä 3) fytokemiallista ja mielellään myös toksikologista tutkimusta, jonka avulla voidaan olla varmoja näiden syötävien luonnonkasvien käytön turvallisuudesta. Pääteoksessa luetellaan kunkin lajin terveyttä edistävät yhdisteet sekä katsaus siihen, miten ne edistävät terveyttä ja pitkää ikää. Lähteitä on yli 1700, suurin osa vuosilta 2016 – 2020, Åhlberg kertoo. Toinen lokakuussa 2020 julkaistu teos on 305:n sivun kenttäopas (Field Guide), jossa ei ole terveyttä edistävien yhdisteiden nimiä eikä yli 1700 lähteen luetteloa. Kenttäoppaan kuvat ovat erittäin selkeitä ja auttavat tunnistamaan kirjassa esitellyt lajit. Suosittelen syötävien luonnonkasvien tunnistamiseen samaa lähestymistapaa, mitä sienten oppimiseen käytetään: Kannattaa opetella syötävät lajit ja jättää muut lajit keräämättä, Mauri sanoo. Muihin lajeihin sisältyvät myrkylliset lajit sekä sellaiset lajit, joista ei ole kylliksi tietoa ravintokäyttöön. Kiinnostavia löytöjä Åhlberg tuo sisällöstä esiin muutamia kiinnostavia löytöjä. Tutkituin syötävien luonnonkasvien traditio on Välimerenmaissa. Kreikan sana horta on levinnyt moniin maihin tarkoittamaan vihreitä syötäviä luonnonkasveja. Välimerenmaissa yli 70 prosenttia syötävistä luonnonkasveista käytetään keitettynä sekahortana. Se on Suomenkin oloissa suositeltavin tapa käyttää syötäviä luonnonkasveja ravinnoksi. Suomessa kasvaa yleisesti monia syötäviä luonnonkasveja, joita täällä ei kuitenkaan juuri syödä. Tällaisia ovat esimerkiksi valvatit, joita on tuhansia vuosia käytetty ravinnoksi ja jopa viljelty Suomea eteläisemmissä maissa. Useiden marjakasvien lehdissä on enemmän terveyttä edistäviä yhdisteitä, kuin marjoissa. Voimakkain esimerkki on tyrni, jonka lehdissä on 90 kertaa enemmän eräitä terveyttä edistäviä yhdisteitä kuin marjoissa, Mauri kertoo. Syötävien kukkien luettelosta kannattaa poistaa päivänkakkaran kukat, koska niissä on uusien tutkimusten mukaan maksamyrkkyjä. Kasvien sisältämät nitraatit ja nitriitit edistävät terveyttä. Niitä kannattaa syödä kohtuullisesti. Ei ole mitään syytä vältellä esimerkiksi nokkosta, jonka tiedetään usein sisältävän runsaasti nitraatteja, Mauri sanoo. Uusien tutkimusten mukaan esimerkiksi pujo ei aiheuta allergiaa, vaan pujon siitepölyn pinnassa olevat bakteerit. Bakteerit voidaan kuumentamalla tehdä haitattomaksi. Pujoa voidaan käyttää mausteena samaan tapaan kuin salviaa. Pietaryrtissä on erittäin runsaasti terveyttä edistäviä yhdisteitä. Sitä voidaan käyttää mausteena keitetyssä sekahortassa. Mesiangervon lehdet ja kukat ovat syötäviä ja monin tavoin terveyttä edistäviä. Haitalliset vieraslajit ruokapöytään? Mauri Åhlberg mainitsee ainakin kolme haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltua lajia, joiden osuus ekosysteemipalveluissa kannattaa pohtia uudelleen. Japanintatarta on Japanissa käytetty ravinnoksi tuhansia vuosia. Uusimpien tutkimusten mukaan sen lehdissä on monia terveyttä edistäviä yhdisteitä. Jättipalsamia on Himalajalla perinteisesti käytetty monin tavoin terveyttä edistävänä ravintona ja juomana. Uusimpien tutkimusten mukaan siitä voidaan valmistaa terveyttä edistäviä tuotteita. Kurtturuusun kukat ja kiulukat sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä ja maukkaita yhdisteitä. Muita kiinnostavia löytöjä ovat: Sienisokeria eli trehaloosia esiintyy mesiangervon kukissa ja mansikan lehdissä. Trehaloosilla on tutkimuksissa löytynyt useita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Toksikologisisten testien mukaan trehaloosi on vaaratonta ravinnossa. Resveratroli on terveyttä edistävä yhdiste, joka on mm. punaviinissä. Syötävissä luonnonkasveissa sitä on mm. kuusen neulasissa, mustikassa ja mustikan lehdissä, siankärsämön lehdissä sekä japanintattaren lehdissä. Polydatiini eli pikeidi on terveyttä edistävä yhdiste, joka voi muuttua elimistössä reseveratroliksi. Sitä on mm. kuusen neulasissa sekä japanintattaren lehdissä. Aikaisemmin D3-vitamiinia ei tiedetty esiintyvän kasveissa. Mutta uusimpien tutkimusten mukaan sitä on ainakin tyrnin marjoissa ja rautanokkosen lehdissä. Runsaasti terveyttä edistäviä kasveja Mauri Åhlberg on vaimonsa Marjan kanssa liikkunut paljon sekä Suomessa että Välimeren maissa. Suomi on kansainvälisesti paratiisi syötävien luonnonkasvien kerääjille ja syöjille. Täällä on erittäin runsaasti terveyttä edistäviä luonnonkasveja. Jokamiehen oikeudet antavat mahdollisuuden niiden laajaan ja kestävään käyttöön. Niitä kannattaisi käyttää enemmän sekä kotona että ravintoloiden ruoka-annosten tekemiseen, Mauri toteaa. Pakastaminen sopii hyvin keitetylle hortalle. Kotona ja ravintoloissa voidaan kevään voimakkaimman kasvukauden tuotteita säilyttää myöhempiin kuivempiin aikoihin. Pakastaminen usein lisää terveyttä edistävien yhdisteiden määrää. Mikrolla lämmittäminen edelleen lisää terveyttä edistävien yhdisteiden määrää ja samalla säilyttää maut. Kuka tuotteistaa? Olennaista on tuotekehittely ja markkinointi. Tähän pitäisi panostaa, Mauri sanoo. Esimerkiksi Välimerenmaissa on erilaisia syötävistä luonnonkasveista tehtyjä keittoja sekä piiraita. Sellaiset on helppoa pakastaa ja tarvittaessa mikrolla lämmittää käyttöön. On myös mahdollista houkutella ihmisiä hortakursseille, joissa opitaan mitä ja miten kerätään kestävästi ja miten valmistetaan ruuaksi. Syötävien luonnonkasvien taloudellisesta merkityksestä on niukasti tutkimusta. Schulp & al. (2014) mukaan Europassa yli 65 mijoonaa ihmistä keräsi syötäviksi luonnonkasveja ja yli 100 miljoonaa käytti niitä ravinnoksi. Vuonna 2020 määrät lienevät paljon suurempia, koska kiinnostus syötäviin luonnonkasveihin on selvästi kasvamassa. ? koissa. Kun työnantajani siirtyi eläkkeelle, päätin lähteä kokeilemaan omia siipiäni. Onni Erikoishammasteknikot Oy on perustettu vuosi sitten. Yritys on ollut Haagassa jo viisi vuotta, mutta erinimisenä. Onni Erikoishammasteknikot on laajentunut nopeasti. Nyt toimipaikkoja on jo kahdeksan. Yrityksellä on kolme vakinaista työntekijää ja kolme itsenäistä ammatinharjoittajaa, jotka toimivat erikoishammasteknikkoina. Haagan toimipisteessä alueemme asukkaita palvelevat EHT Antti Koskela ja EHT Tero Roine . Kummallakin on rautainen, vuosikymmenten ammattitaito alalta. Saul hoitaa yrityksen hallinnon ja hammaslaboratoriota. Myös Saul on kouluttautumassa erikoishammasteknikoksi. Kotimaisia proteeseja, käsityönä Erikoishammasteknikko on irrotettavan hammasprotetiikan asiantuntija. Onni Erikoishammasteknikkojen ykköstuote on laadukas irrotettava kokoproteesi. Valmistamme kaikki proteesit itse, Saul kertoo. Tänä päivänä monet firmat käyttävät tietokonejäljennöksiä, joista tehdään 3D-jyrsimillä proteeseja. Meidän proteesimme taas tehdään laadukkaasti käsityönä, jolloin asiakas saa mahdollisimman mukavan kokemuksen. Hyvä hammasproteesi on käyttäjälleen lähes huomaamaton, Saul kertoo. Oikein tehty proteesi pysyy hyvin suussa ja sillä on helppo syödä. Se ei haittaa puhetta eikä tuota kipua, ja se kohentaa käyttäjänsä ulkonäköä. Hyvä hammasproteesi tukee hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Yrityksen erikoishammasteknikot valmistavat kokohammasproteeseja suoraan käyttäjille ja osahammasproteeseja yhteistyössä hammaslääkärien kanssa. Tuotevalikoimaamme kuuluvat Erikoishammasteknikko Antti Koskela korjaa asiakkaan proteesia. Siihen lisätään uusi muovihammas. Hammasteknikko, yrittäjä Saul Maury on ollut alalla reilut kymmen vuotta. Mikä ihmeen EHT Emeritusprofessori Mauri Åhlbergilta kaksi uutta englanninkielistä teosta syötävistä luonnonkasveista. Luonnonkasveista terveyttä ja pitkää ikää Mauri Åhlbergin suomenkielinen teos Totuus syötävistä luonnonkasveista ilmestyi viime vuonna Eepinen Oy:n kustantamana. Tänä vuonna ilmestyneet englanninkieliset teokset ovat omakustanteita.
7 4.11.2020 Hammasproteesin hankinnan eri vaiheet • Ensimmäinen vaihe on suun tarkastus. Hammasproteesien valmistus aloitetaan suun ja limakalvojen terveyden tarkistuksella ja mahdollisten vanhojen proteesien kunnon arvioinnilla. • Hoidon tavoitteet sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa erikoishammasteknikko ohjaa asiakkaan hammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri hoitaa suun sairauksia ja vastaa osaproteesien valmistuksesta. Hammaslääkärin kanssa yhteistyössä haetaan ratkaisu, jolla proteesien pysyvyyttä saadaan parannettua. Hoito voidaan tarvittaessa tehdä kevytnukutuksessa. Jos hampaita joudutaan poistamaan, proteesi voidaan nopeimmillaan asentaa suuhun välittömästi poistojen jälkeen. • Kartoituksen jälkeen terveestä suusta otetaan alkujäljennökset. • Seuraavassa vaiheessa suusta otetaan tarkkuusjäljennökset, joiden avulla yksilöllinen hammasproteesi valmistetaan. Mitataan purennan korkeus ja purenta. • Proteesia sovitetaan tapauksen mukaan joko kerran tai useammin, jotta sen toiminnallisuus ja ulkonäkö vastaavat asetettuja tavoitteita. Sen jälkeen työ on valmis. HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 2.12. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti kokoproteesit, pohjaukset, korjaukset ja hampaiden lisäykset proteesiin. Lisäksi valmistamme yksilöllisiä hammassuojia kaikkiin urheilulajeihin. Käyttämällä parhaita työmenetelmiä ja materiaaleja saavutamme korkealaatuisen lopputuloksen. Yrityksellä on avainlippu osoituksena kotimaisuudesta. Myös kotikäyntejä Yritys toimii yhteistyössä terveyskeskusten ja vanhainkotien kanssa. Jos asiakkaalla on ollut aiemmin kokoproteesi, voidaan uusi tehdä ilman hammaslääkärikäyntiä. Hampaaton leuka ei kaipaa lääkäriä väliin. Suusta otetaan jäljennökset paikan päällä ja niistä valmistetaan proteesi, Antti Koskela kertoo. Proteeseja on mahdollista myös korjata ja huoltaa sekä pohjata uudestaan. Pohjaukset on hyvä tehdä muutaman vuoden välein. Rikkoutunut proteesi tulee korjauttaa heti. Nykyaikaa vastaava proteesi on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kulunut. Ihmisten purenta muuttuu ajan myötä ja proteesit kuluvat, jolloin purenta mataloituu ja purentavoima heikentyy. Proteesi on hyvä uusia 10 vuoden välein, Tero Roine sanoo. Asiakas voi varata ajan ja käydä toimistolla itse tai tilata kotikäynnin. Haagan toimipiste on katutasossa, bussipysäkin vieressä Kauppalantiellä. Yrityksen asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä. Antti ja Tero tekevät myös laitoskäyntejä, sillä monet asiakkaista on vuodepotilaita, jolloin yhteyttä ottava taho voi olla omainen tai vaikkapa hoitaja. Käyntien aikana huomioidaan vallitseva koronatilanne ja siihen suojaudutaan tarpeellisin toimenpitein. Voit varata ajan maksuttomaan tarkastusja suunnittelukäyntiin nettisivuilta https://erikoishammasteknikot.fi/ tai soittamalla 050 4677 229. Onni Erikoishammasteknikot Oy Kahdeksan toimipaikkaa, joista kolme Helsingissä: • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 • Malmi, Malmin Raitti 12 • Hakaniemi, Näkinkuja 4 toimisto@erikoishammasteknikot.fi P. 050 4677 229 Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Ruokaa luonnosta vielä marraskuussa MONET SIENESTÄJÄT tietävät, että esim. suppilovahveroita voi poimia vieä myöhään loppuvuodesta. Paljon harvempi tietää, että luonnosta löytyy myös muitakin syötäviä kasveja pitkälle syksyyn. Kävimme Mauri Åhlbergin kanssa kääntymässä Mätäjoella. Ainakin seuraavat herkut osuivat silmään. Kun syksyllä kerää hortaa, pitää muistaa, että se on myös sienieliöiden kasvukautta. Kannattaa valita sellaisia terveitä ja ehjiä kasveja, joihin sienet eivät ole päässeet kasvamaan. Horta kannattaa aina pestä ja keittää enen ruoaksi valmistamista. Etenkin taajamissa, joissa ulkoilutetaan paljon kotieläimiä, kasvavissa kasveissa voi olla epäpuhtauksia, Åhlberg sanoo. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Artikulaattorilla simuloidaan purenta ja alaleuan liikkeitä. 1. Koiranputki , jonka nuoria lehtiä voidaan käyttää mausteena terveyttä edistävään keitettyyn sekahortaan. MUTTA laji on tunnettava ehdottoman varmasti, koska muutamat sen sukulaiset ovat jopa tappavan myrkyllisiä. Itse luotan paikallistuntemukseeni. Olen vuosia seurannut, mitä missäkin kasvaa. Siten tiedän asuinalueellani keväästä syksyyn, missä kasvaa koiranputkea. 2. Nokkonen , hedelmiä, joiden jokaisen sisällä on siemen. Kansa kutsuu ”nokkosen siemeniksi”. Kelpaavat sellaisenaan tai kuivattuina ruokaan. Itse käytän keitetyssä sekahortassa. 3. Nokkonen , nuoria lehtiä, parhaimmillaan keitetyssä sekahortassa. 4. Tylppälehtihierakka , ehjiä nuoria lehtiä voidaan käyttää terveyttä edistävään keitettyyn sekahortaan 5. Maahumala , jonka nuoria lehtiä voidaan käyttää mausteena terveyttä edistävään keitettyyn sekahortaan. 6. Mesiangervo , jonka sekä lehdet että kukat edistävät terveyttä. Syksylläkin terveet lehdet saksilla tai veitsellä pilkottuina kelpaavat keitettyyn sekahortaan. 7. Voikukka . Sen terveet lehdet edistävät terveyttä. Kuten kaikki muutkin lehdet laitan keitettyyn sekahortaan veitsella tai saksilla pieniksi paloiksi viillettyinä. 8. Peltokanankaali , jonka terveitä lehtiä voidaan käyttää keitettyyn sekahortaan. 9. Valkopeippi , jonka terve verson kärki kukkineen edistää terveyttä. Jotka eivät tunne uusinta tutkimusta epäilevät tämän kasvin terveellisyyttä. Käsikirjassani on tästä ja kaikista muista kohtaamistamme kasveista pitkät artikkelit, joissa on lajikohtaiset taulukot terveyttä edistävistä yhdisteistä. Tämä on yksi suosikeistani keitettyyn sekahortaan. Kuten kaikki muutkin lehdet laitan keitettyyn sekahortaan veitsella tai saksilla pieniksi paloiksi viillettyinä. 10. Litulaukka. Tämä on kaksivuotinen kasvi. Näitä ensimmäisenkin vuoden lehtiä voidaan laittaa ketiettyyn sekahortaan. Kasvin tunnistamista helpottaa myös se, että sormien välissä lehteä hieromalla tuoksuu valkosipulilta. Kuten kaikki muutkin lehdet laitan keitettyyn sekahortaan veitsella tai saksilla pieniksi paloiksi viillettyinä. ? 1 2 3 7 8 9 10 4 5 6 Trumpetinpuiston kentän vierestä löytyi pujoa. Uusien tutkimusten mukaan pujo ei aiheuta allergiaa, vaan pujon siitepölyn pinnassa olevat bakteerit. Bakteerit voidaan kuumentamalla tehdä haitattomaksi. Pujoa voidaan käyttää mausteena samaan tapaan kuin salviaa.
8 4.11.2020 TANORISTIKKO • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Omastadin 25. lokakuuta päättyneen ideointivaiheen aikana saatuja ideoita aletaan seuraavaksi kehittää äänestykseen meneviksi ehdotuksiksi. MÄÄRÄLLISESTI ENITEN ideoita annettiin seuraavista aihepiireistä: liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto, rakennettu ympäristö sekä yhteisöllisyys. OmaStadin toisen kauden ideointivaihe oli vilkkaampi kuin ensimmäisen kauden. Tällä kerralla annettiin noin 200 ideaa enemmän kuin viimeksi. Tämä kuvastaa sitä, että ihmiset ovat selvästi ottaneet osallistuvan budjetoinnin omakseen. Saimme jälleen hyviä ideoita Helsingin kehittäiseksi entistä toimivammaksi ja viihtyisämmäksi, kertoo osallisuusja neuvontayksikön kehittämispäällikkö Kirsi Verkka . Ideoita annettiin yhteensä kahdeksan teeman osalta. Tänäkin vuonna suuri osa ideoista käsittelee vihreää ja viihtyisää lähiympäristöä. Ideoissa näkyy vahvasti luonnon ja ulkoilun merkitys kaupunkilaisille. Helsingissä kaikkia asuinalueita huolletaan ja kehitetään asukkaita kuunnellen. Osallistuva budjetointi antaa meille paljon arvokasta tietoa siitä, millaista ympäristöä helsinkiläiset naapurustoihinsa toivovat. Olen mielelläni mukana tekemässä Helsingistä viihtyisämpää ja yhä enemmän asukkaiden oloista, kiteyttää kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki . Tutustu ideoihin täällä: https:// omastadi.hel.fi/ Yhteiskehittämisen vaihe alkaa tammikuussa Omastadi.hel.fi -sivustolle lokakuussa annettujen ideoiden pohjalta luodaan tammikuusta alkaen ehdotuksia. Ehdotuksia tehdään tammi–huhtikuussa kaupungin järjestämissä työpajoissa ja OmaStadin-sivustolla. Verkkosivustolla voi seurata ja kommentoida ehdotusten etenemistä. Yhteiseen kehittämiseen osallistuvat sekä kaupunkilaiset että kaupungin asiantuntijat. Kaupungin asiantuntijat arvioivat ehdotusten toteutuskustannukset. Unelmien Helsinki tehdään yhdessä. OmaStadi. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Toisella kaudella vuosina 2020–2021 Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Ideoista kehitetään yhdessä ehdotuksia, joista kaupunkilaiset äänestävät ja kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Kaikki OmaStadin 44 ensimmäisen kauden änestyksessä menestynyttä ideaa toteutetaan tämän tai viimeistään ensi vuoden puolella. Vallitsevasta pandemista johtuen aikataulumuutokset ovat mahdollisia. Muutoksista tiedotetaan omastadi.hel.fi -palvelussa ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla Hel.fi. OmaStadissa annettiin lokakuussa lähes 1500 ideaa JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA Tervetuloa turvallisesti! • Messu sunnuntaisin klo 10. • Iltaehtoollinen keskiviikkoisin klo 19. Veisumessu ke 18.11., mukana isoskoulutuksen nuoria. Luottamuksen messu ke 4.11. ja 2.12. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaisuutta. • Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10. Hoosianna! Joulun odotus alkaa. MUSIIKKIA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Musiikkia juurilla -tuokiot ma 9.11. klo 10 ja klo 18, la 21.11. klo 10, ti 8.12. klo 10, ti 8.12. klo 17.30. Noin 45 minuuttia kestävissä musiikkituokioissa FiBOn eli Suomalaisen Barokkiorkesterin muusikot soittavat barokkimusiikkia ja lisäksi muutamia Lauluja juurilta -sovituksia. Lauluja juurilta -projektissa on koottu Kaarelan alueen asukkaille rakkaita lauluja. Vapaa pääsy. Yksittäisten kuulijoiden ei tarvitse ilmoittautua. Ryhmäilmoittautumiset: toimisto@fibo.fi • Adventtikonsertti su 29.11. klo 18. LänsiHelsingin Musiikkiopiston soitinyhtyeet esiintyvät. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Vapaa pääsy. LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Ulkotoimintaa marraskuussa. Muun muassa Musakerhot Malminkartanon kappelin pihalla maanantaisin klo 10 ja tiistaisin klo 17.30 sekä Perhekerho kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 9.30. Tarkemmat tiedot netissä ja Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet -Facebook-sivulla. APUA JA TUKEA Ahdistaako? Jos jokin painaa mieltäsi, ota rohkeasti yhteyttä joko Helsingin seurakuntien pappien päivystysnumeroon p. 09 2340 9000 (suomeksi) tai 09 2340 9001 (på svenska) tai kirkon keskusteluapuun, jossa päivystetään numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi TULOSSA: Rakenna joulupuu -keräys Keräyksellä tuetaan oman seurakuntamme alueella asuvia vähävaraisia lapsiperheitä ja aikuisia. Voit osallistua keräykseen lahjoittamalla Sryhmän lahjakortin. Toimitathan S-ryhmän lahjakortin la 12.12. mennessä Paikkaan (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) ma–la 7.–12.12. klo 12–18.Halutessasi voit lahjoittaa myös suklaata tai kahvia. Paketoithan ne erikseen. Tiedustelut diakoni ulla-maija.tuura@ evl.fi p. 09 2340 3843. AJANKOHTAISTA NETISSÄ Mahdollisista muutoksista kerromme verkkosivuillamme osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki SEURAA SOMESSA: Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka -10 % ruokatuotteista Sesonkipuoti Kaarimyymälästä ( Kauppakeskus Kaari, 1. krs) Tällä kupongilla Ei koske aletuo?eita. Vain 1 kuponki / asiakas. Voimassa 30.11.2020 as?.
9 4.11.2020 ERÄÄNÄ KESÄISENÄ lauantaiaamuna kauan, kauan sitten istuin sporapysäkillä omissa ajatuksissani. Sitten eteeni ilmestyi mies kalastajahatussa. Mies oli mielestäni ikivanha, oikeasti ehkä reilu kolmekymppinen, ja aloitti keskustelun. ”Tietsä mä oon niin kyllästynyt vetämään viinaa ja lääkkeitä.” Katsoin häntä silmiin ja ehdotin lenkkeilyn aloittamista. Mies ei ollut moksiskaan vaan sanoi ”Ei. Mulla on hellyydessä aukko. Mä haluan sut!” Kieltäydyin kohteliaasti, toivottelin hyvät päivänjatkot ja syvennyin omiin ajatuksiini. Mies lähti suosiolla matkoihinsa. Kauaa en ehtinyt omiani ajatella, kun raitiovaunupysäkin vastakkaiselta puolelta harppoi minua kohti sellainen pitkätukkainen, kaksimetrinen korsto. Vähän idolini Ne Luumäet -bändin laulajan, Joey Luumäen näköinen, mutta ei ikävä kyllä hän se ei ollut. Raitiovaunupysäkin vieressä oli Helsingin kaupungin laittamat kesäkukat istutuslaatikossa ilahduttamassa helsinkiläisiä. Korsto lampsi rehujen ohi, nappasi summamutikassa kimpun käteensä ja askelsi entistä määrätietoisemmin luokseni. Hän ojensi kukat, kehui kauniiksi ja jäi pysäkin penkille viereeni istumaan. Kiitin kohteliaisuudesta, ja paljon muuta en sitten ehtinytkään sanoa, koska hujoppi alkoi tilittää elämästään. Tyttöystävän kanssa oli mennyt poikki edellisyönä. Jotenkin siinä päästiin horoskooppeihin asti, ja sain tietää, että tämä ex, Marjo, oli horoskoopiltaan leijona. Sitten taisi tulla spora ja hävisin sen uumeniin. Jäin pohtimaan erikoisia kohtaamisia ja päättelin, että ne johtuivat luultavasti edellispäivän kampaajakäynnistä. Tukka hyvin, ja maailma on mun! Olen edelleen sitä mieltä, että kun tukka on hyvin, kaikki on hyvin. Mottoni on, että mieluummin överit kuin vajarit. Olen saanut syntymälahjaksi luonnonkiharat hiukset. Ja vielä tasaisesti kiharat, ou jee. Kiharissa hiuksissa on sellainen hyvä puoli, että ne menee, miten menee. Suora hius on suora ja kiiltävä, kihara hius suoristettaessa muistuttaa rispaantunutta villalankaa. Ai että, siihen villalangan kylkeen vielä huovutettu villaliivi ja kyllä: vanhan liiton kulttuurisihteeri -look on valmis. Eli ei. Kiireinen lähiömutsi valmistautuu illalla seuraavan päivän työaamuun: hän lataa kahvinkeittimen aamua varten valmiiksi, käy suihkussa illalla, ja suihkaisee hiuksiinsa hieman muotoilutuotetta ja menee märillä hiuksilla nukkumaan. Aamulla hän herää vaivoin, kampeutuu ylös vuoteestaan, napsauttaa kahvinkeittimen päälle, hakee lehden ja asettautuu aamiaisineen keittiön pöydän ääreen tuijottamaan Hesaria ja seinää. Kun aamiainen on suoritettu, syöksyy lähiömutsi laittautumaan. Hän ehostaa itsensä kevyesti, sutii ripsivärit suunnilleen ripsiin, moshaa hetken pää alaspäin ja harjaa vienosti harjaksensa, kastelee sormet ja pöyhöttää hieman hiuksiaan. Suihkaus muotoilutuotetta ja menoksi. Käyn kampaajalla muutaman kerran vuodessa. Jonakin päivänä aina herään ja huomaan, että tukka on huonosti enkä pysty olemaan. Silloin soitan luottokampaajalleni, ja varaan ajan hänen lempeitten käsiensä ja saksiensa hellään käsittelyyn. Hiusten leikkausintoon vaikuttaa kyllä myös sää. Vaikka syksyn vesisade ei mieltä ylennä, niin hiukset ja hipiä tykkäävät! Sellainen englantilaishenkinen vieno tihkusade on kokemukseni mukaan minun hiuksilleni paras. Joskus olen kävellyt tihkusateesta tapaamiseen, ja vastapuoli on hihkaissut ihailevasti ”Ootko käynyt kampaajalla? Upea”. Silloin voin vain todeta, että ”En, siellä sataa”. Tänäänkin, syksyn tihkusateessa, kun silmälasit olivat huurussa, ripsivärit jo hieman levinneet alice cooper -tyyppisiksi mustiksi renkaiksi ja kosteannihkeä kasvomaski hohkasi lämpöä naamalla, tiesin, että stressaaminen ulkonäöstä on turhaa. Koska tukka, ja sitä myöten elämä kokonaisuudessaan on hyvin! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Tukka hyvin, kaikki hyvin maailma Stadin slangi puhekieli Suomenkielinen slangi on katujen ja pihojen puhekieli. Siihen yhdistyy vanhoja ruotsinja venäjänkielisiä sanoja sopivasti slangiksi käännettynä. Nykyään siinä esiintyy yhä enemmän myös vaikutteita englannin kielestä. Esimerkiksi kadut eli ”kartsat” ovat muuttuneet ”striiteiks”. Vanhemman sukupolven ”stadin kundin” saattaa olla vaikeaa ymmärtää mistä nuoret puhuvat, varsinkin jos on kyse vaikka IT-alan asioista. Enää ei puhuta esimerkiksi ATK:sta. Slangia on alusta alkaen leimannut vahvasti katupoikien ja syntyperäisten helsinkiläisten tapa puhua. Kieltä on aikoinaan halveksittu erityisesti siksi, että se on yhdistetty ”duunareiden” ja suomalaisuuden vähättelyyn. Muuan presidentti Kekkonen oli myös aikanaan huolestunut tästä puhutusta kielestä ja sen vahingollisesta vaikutuksesta nuorisoon. Mielipiteet ovat kuitenkin muuttuneet. Nykyisin slangiin liittyy ylpeyttä omaan synnyinja kotikaupunkiin. Stadin slangia, eli puhekieltä, vaikka kirjoitettuna vaalii mm. Stadin Slangi ry. Muisteloita Kannelmäestä, osa 1 julkaistiin muutama vuosi sitten Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehdessä Tsilari. Tarina oli päivitettynä Tanotorvessa numerossa 3/2020. Seuraavassa jutussa on hiukan lisää muistelmaa samassa Kannelmäen vanhanajan hengessä kuin osassa 1. Muisteloita Kannelmäestä osa 2 Eläkeläiskundilla on aikaa harrastaa, vaikka kynäilyä. Ja mistäpä muusta mä kirjoittaisin ku mun omista ajoista Kannelmäessä pikkujätkänä, teininä, nuorena aikuisena ja ehkä vähä muustaki. Musta on mukavaa muistella noita aikoja. Sitä paitsi tää raapustamine tuo sisältöä mun joskus niin harmaasee arkeen, vaikka fiilis onki noin suurin piirtein hyvä. Mä oon aina ajatellu, et mulla on ollu hyvä zäkä, ainaki joskus. Mä koputan varmuuden vuoks mun omaa puupäätä, ettei tää vaa kuulostas rehentelyltä ja loukkais millää tavalla luonteeltaan niin ailahtelevaa onnen ja sattuman jumalatar Fortunaa. Mitä nykytilanteesee tulee, niin raaka tosiasia on se, et iän puolesta vika kvarttaali on menossa. Mä hyväksyn sen. Mä hyväksyn, et joskus nuoren jäppisen niskan yli kasvaneet ruskeet kiharat on muuttunu harmaiks eikä mulla oo kohta varmaa ollenkaa hiuksii, ainakaa otsalla. Jotai on kuitenki tullu tilalle. Nenäkarvat on alkanu rehottaa ja kulmakarvoissa ja korvissa on alkanu kasvaa jotai merkillisii jouhii. Luonto näyttää pitävän huolta omistaan, tasapainon pitää säilyy. Vaikka myös toi muistipuoli on alkanu heiketä, niin jotai muistikuvii on viel jäljellä. Aloitetaa vaikka tosta musapuolesta. Olkoon se tän stoorin teema. Varhaisia musamuistoja Elettii jotai vuotta 1961 ja sen jälkee. Ennen kansiksen koulupäivän alkua pidettii aamuhartaus. Mä pidin niistä tilaisuuksista. Koululaiset seiso luokittain, tiilikoulun käytävillä ja kajareista kuulu stoorii. Mua viehätti ne tarinat, vaikka mä en tajunnu mitää niihin liittyvistä uskonnollisuudesta. Saattaa tosin olla, et tässä kohtaa aamuhartaudet ja ussatunnit menee muistissa sekaisin. Hissa on aina ollu mun juttu. Parasta oli kuitenki ku laulettii virsii. Jotkut niistä biiseistä uppos muhu hyvin. Mä osallistuin siihe laulamisee koko sydämellä. Se jotenki koukutti, se tunnelma. Mä voin vaa arvata minkälainen hyvä tunnelma on jossai jenkkiläisissä gospel-tyyppisissä hartaustilaisuuksissa missä koko seurakunta joraa ja sjungaa. Muistatteks te ison kiven? Sen kiven, mikä sijaitsee siinä Kantelettarentie 8 ja Kanneltie 2 talojen takana. Sillon ku ei ollu vielä Martinlaakson junarataa se alue oli pelkkää skutsii. Se kivi oli sellasen kumpuilevan metsäpolun varrella ja se laski loivasti tykkitielle, länteen päin katsottuna. Tykkitien toisella puolella virtas kevättalvella ja keväisin puro. Siellä me pikkujätkät veisteltii ja uitettii kaarnalaivoja. No mikää yllätyshän se ei ollu, että lähes aina tultii himaa lantsarit, byysat ja sukat märkinä. Selvää oli kans se, et sen seurauksena mä olin välillä yksin himassa kuumeessa. Mutsi osti sillon mulle Ananas-Palmaa. Ku sitä limupulloo vähä ravisteli, niin ananashiutaleet leiju juomassa niin ku lumihiutaleet hiljaisessa lumisateessa. Vaikka joskus aika tuliki pitkäks, niin kyllä mulla tekemistäki riitti. Mä luin sarjakuvalehtii. Tex Willer, Teräsmies, Klassikot ja Battler Britton oli mun suosikkeja. Mä mietin sillon, et kuka se Battler Britton oikeen oli. Tietysti mä luin myös poikakirjoja: Robin Hood ja Aarresaari oli kovii juttui. Tarkotan siis sitä siniselkästä kirjasarjaa. Mä rakentelin mekanoja ja odottelin kotimaisen puolituntisen alkuu radiosta. Se oli sitä Laila Kinnusen ja Mauno Kuusiston kulta-aikaa. Kuusiston Kertokaa Se Hänelle biisi on vieläki mun mielestä kuuntelemisen arvoinen styke. Päivän puolituntinen oli tietty päivän kohokohta. Mä muistan myös kansiksen aikaiset laulukokokeet. Täytyy tunnustaa, et toi yksin laulaminen ei oo koskaa ollu mun vahvimpia osaamisen alueita, siis jos niitä vahvuuksia on ollenkaa. Mä tarkotan sillä sitä, et jos jotai oppitietoo kansakouluajoilta tarttu muhu, nii se oli puhdas vahinko. Se ihmiseks heräämine tapahtu paljon myöhemmin. Joka tapauksessa, ku oli pakko laulaa, niin mä lauloin usein Ateenalaisten laulun. Se oli uljas biisi. Tai no, jos hyvää tahtoa ja ymmärrystä riittää, niin ehkä sitä olis voinu kutsua jonkinlaiseks laulun tapaseks. Nyt mä voin vaa kuvitella opettajan sisäänpäin kääntynyttä hymyä, ku se kuunteli mun esitystä. Ne mun laulukokeet on varmaa ollu samaa sarjaa ku erään sukulaispojan, joka ihmetteli et se sai laulukokeesta arvosanaks vain viisi, vaikka se oli laulanu niin kovaa ku pysty. Siinä meidän Kantelettarentie 8 talossa, siinä 4-kerroksisessa erillistalossa asu vissii siihe aikkaa vähä varakkaampaa jengii. Ainaki niissä asunnoissa oli enemmän huoneita. Yhdessä niistä asu yks Snakis, josta olis tullu varmaa fudiksessa maajoukkuepelaaja, jos se olis vaa viitsiny treenata vähä enemmän. Joka tapauksessa, sen perheellä oli himassa levari. Me ei oltu koskaa kuultu ku levyjä soitettii soittimelta. Me pikkujätkät istuttii siellä niiden soffalla vierekkäin, hartaina ja odottavina, sillee et jalat tuskin yletti lattialle. Ja sitten kuulu mielettömän herkkä biisi: Gabrielle kun on lämmin. Teiniaika Teiniaika oli tietenki sitä kotibileiden aikaa. Aikaa ku alettii harjottelee olemista gimmojen kanssa. Nastaa aikaa näin jälkeen päin ajatellen. Uusii ihastuksii, uutta ennen kokematonta sisäistä värähtelyy ja jännitystä. Ensimmäisii intiimei kosketuksii. Tietty siinä kans kokeiltii miltä bisse, valkkari ja punkku maistu. Mutta mitä musaan tulee, niin mun pakko on mainita bändit: Cream, Doors, Uriah Heep, Deep Purple, T-Rex ja sitten David Bowie, CCR, Slade, Chicago ja Moody Blues. Mä oon varma, et nää bändit ja niiden ikivihreet biisit soi vieläki uusien nuorten korvissa. Meillä oli porukka, jota kutsuttii Ostarin jengiks. Siinä oli koko joukko poikii ja tyttöi, joita yhdisti paitsi ikä, niin myös samanlaine perhetausta, ainaki suurimmalla osalla. Ei mitää hienosteluu, filosofointii eikä akateemista taustaa. Vanhemmat oli duunareita ja usein eronneita. Ehkä tärkein yhdistävä tekijä oli kuitenki jätkillä sportti, gimmat ja halu bilettää. Ehkä niin on ollu aina. Se on varmaa joku luonnolline prosessi ennen aikuistumista. Meidän jengin tekemiset tappeluinee ja muine rötöksinee ei varmaankaa kestä tarkasteluu vieläkää, ainakaa kaikilta osin. Mutta yks on kuitenki varmaa, se koskee myös uusii nykyisii jengiläisii. Jätkistä ja myös gimmoista, loppujen lopuks tulee tavallisii työtä tekevii ihmisii, koska tää meidän systeemi on niin paljon vahvempi ku yks satunnaine jengiläine. Jäljelle ei jää muuta mahdollisuutta ku opiskella ammatti, asuu jossai, perustaa perhe, tehdä duunii ja maksaa verot. Tässä suhteessa meidän ei ehkä kannata olla huolissaa uusista nuorista jengiläisistä. Meidän jengin jätkät kävi kaikki rippikoulun. Se vaan kuulu sillosee asiaan. Nyt mä psyykkaan, et tsyrkka on hyvä asia, vaikka mun omaan suhteeseen siihen ei kuulukkaa mitää tunnustuksellisuutta. Mä oon kait jonkinlainen tapakristitty. Eroo kirkost en oo kuitenkaa koskaa miettiny. Kirkko tekee hyvää duunii hiukka huonommin menevän jengin kanssa. Sitä paitsi ja ennen kaikkee kirkolla on hyvät arvot. Sillä on ne kymmene käskyy. Ne toimii edelleeki. Niissä on mun omatunto. Ei kannata myöskää unohtaa perhettä, jossa on mies ja nainen ja ehkä muutama skidi. Muista vaihtoehdoista en tajuu mitää, enkä edes haluu tehdä sitä. – Meidän Ostarinjengi kokoontuu muuten vieläki, nykyää sitä vois kait kutsua Kaaren jengiks. Me muistellaa vanhoja nuoruusajan juttuja ja nauretaa niille. Nuori aikuisuus Mistäköhä se alkaa, se nuori aikuisuus? Mun kohdalla se alko ehkä ruodiksen ajoista vuonna 1976-77. Seki oli varmaa vaa joku vaihe, ku ei vielä ymmärtäny eikä tienny mistää mitää. Poliittinen järjestelmä oli pelkkää hebreaa. Piti kuitenki ottaa kantaa vakavii asioihi. Arkipäivä oli semmosta rohkeeta aikaa ku otettii velkaa ja luotettii, et velat saadaan maksettua, vaikka siihen ei ollu oikeesti mitää muuta perustetta, ku toivo et kaikki menee tulevaisuudessa putkee. Niin se vaa meni, Abban ja ELO:n musan tahdissa. Mun tyttöystävä ja nykyine vaimo, siis sillon jotai 43-vuotta sitten opetti mut kuuntelee musiikkii. Sillä oli Philipsin C-kasettisoitin. Se nauhotti kaikkee mahdollista musiikkii kaseteille. Mä ihmettelin sen hämmästyttävää kykyä muistaa biisien sanat. Se löys ja löytää vieläki pianolta kaikkien biisien tunnarit oikeella kädellä, siis jos ne on yleensä löydettävissä. Säestys vasurilla onki sitten jo toinen juttu. No, se ei oo ikinä käyny pianotunneilla. Muistatteks te ne Euroopan isot joet? Rouva laskettelee ne edellee sivujokinee ulkomuistista. Samaan tyyliin ku persoonapronominit: minä, sinä, hän jne. Hyvä gimma, sillä on sävelkorvaa, muistii tai jotai ihmeellistä lahjaa, jota mä vaa ihailen. Sitä paitsi se on myös mun skidien äiti. Jostai muusta tai rytmistä paljon myöhemmin Nykyää me vietetää rouvan kans YouTube musiikki-iltoja. Yleensä siin on mukana hiukka valkkarii. Biisien valinnat menee 2 ja 2 tai 3 ja 3 stykee periaatteella. Se musan kirjo onki sitten laajaa. En rupee listaa kaikkia bändejä enkä biisejä, koska niitä on niin paljon. Toteen vaa, et Georg Otsista mennää Cherbourgin sateenvarjoihin. Siin on mukana vanhaa rokkii ja soulii, koko musan kirjo, ranskalaisii, italialaisii, vanhoi euroviisui, brittiläisii, usalaisii, Olavi Virran biisejä, Hurriganesii jne. Ehkä mä kuitenki mainitsen muutamii mun nykyisistä omista vanhoista suosikeista: Diana Ross, Stylistics ja Burt Bacharach, jonka biisien esittäjinä Cilla Black ja Dionne Warwick on super hyvii. Kerran yks mun asiakas, nätti ku mikä, ehkä vaa jotai 20-30 vuotta nuorempi kuin mä, pyys et mä vedän sen upeen juhlapuvun vetskarin selästä kiinni, koska se ei itse ylettäny siihen. Tietenki mä ryhdyin siihen puuhaan. Siin tilantees oli aika vahvaa jännitettä. Se kaunotar rupes kyselee multa, et mikä on mun pitkän parisuhteen salaisuus ja et mitä se rakkaus oikeestaa on? Mä sanoin sille, et se rakkaus on vaikee sana, se on yhtä vaikee sana ku onnellisuus. No, mä asiaa psyykattuani sanoin, et ehkä se rakkaus on noi kauniit silmät tai nätti vartalon kaari tai vaa suudelma kaulan nurkille. Aika fyysine tulkinta. Pienen hetken jälkeen mä lisäsin: ehkä se rakkaus on vaa kuitenki sitä, et ku aammulla herää, niin ei vit*ta. Aika proosalline tulkinta. Se gimma nauro ja jäi kattelee mun perään. Et sellasta, tulihan ehkä ratkaistuu toi mun oma suhde tohon rakkausasiaa ja sen suuree mysteeriin. Mun donna sanoo, et mun epämusikaalisuus on lahjomatonta laatua, vaikka mä pidänkin musiikin kuuntelusta, mitä seikkaa se joskus suorastaa ihmettelee. Onneks mulla on, kuulemma, kuitenkin rytmitajuu mikä on tietenki tärkeetä yön herkkinä hetkinä. Ja kauniiks tän stoorin lopuks mä taidan mennä YouTubee ja laittaa soimaa Gloria Gaynorin ikivihreen 70-luvun diskobiisin: I will survive. Ossi 1955 Muisteloita Kannelmäestä osa 2 Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Talvitarjous huolloista Pyörien säilytys Nastarenkaat ja valaisimet
10 4.11.2020 Kiinan CCP ja Kiinaa suosivat sopimukset Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ON KUMMALLISTA miten Kiinan kauppasopimukset ovat niin kovin edullisia Kiinalle, vaikka Kiinan toimien ei luulisi miellyttävän länsimaita. CCP tarkoittaa Kiinan kommunistipuoluetta, mikä pitää rautahansikkaallaan maata otteessaan. Kyse ei ole demokratiasta. Ongelmia on demokratiapuutteen ohella ainakin seuraavissa asiakohdissa: Uiguurit Uiguureja pidetään leireillä uudelleenkoulutettavina. Osa Kiinan vientituotteista tehdään näissä leireissä. Asiallisesti se tarkoittaa, että vankityövoima kilpailee vapaan työvoiman kanssa. Tiibetiläiset Tiibetia miehitetään. Seuraavan Dalai Laman valitsevat kiinalaiset viranomaiset, kunhan nyt maanpaossa olevasta aika jättää. Kenties saadaan kaksi viidettätoista Dalai Lamaa, mikäli pakolaiset valitsevat omansa ja Kiina omansa. Falun Gong Mainittu uskonlahko on kielletty Kiinassa. Kiinnisaadut jäsenet on laitettu vankileireille. Koska kysyntä elinsiirtoihin on suurta, falungongilaiset toimivat elinsiirtojen luovuttavana puolena. Kudostyypit selvitetään etukäteen ja varakkaille ulkomaalaisille voidaan nopeasti tarjota sopiva elin. Falungongilaiset eivät käydä väkijuomia eikä huumeita, joten siirrettävät elimet ovat ensiluokkaisia. Markkinointiväite niille, jotka voisivat epäillä toiminnan etiikkaa, on että elimet ovat peräisin kuolemaantuomituilta. Menee täydestä. Nimittäin ei pidä paikkaansa kun kuolemaantuomituilla on enimmäkseen heikkolaatuisia elimiä eikä kudostutkimuksiin ole näiden kohdalla aikaa, sillä tuomitut teloitetaan hyvin nopeasti tuomion jälkeen, muutaman päivän kuluessa. Armeija yrittäjänä Armeija on merkittävä taloudellinen toimija. Taloudellisesti vaikeina aikoina se varmisti armeijan rahoituksen, nyt väitetään armeijan olevan luopumassa yrittämisestä siviilipuolella. Tähän asti vientitavaroita on valmistettu komentotaloudessa, ei vapaassa markkinataloudessa, siltä osin kuin on ollut kyse armeijan tehtaista. Keskitysleireissä tehdyt tavarat Kenties jälkipolvet tulevat kysymään, ettekö tienneet että nämä tavarat oli valmistettu vankitai keskitysleireissä. On epäkohta kun nämä kilpailevat vapaan tuotannon kanssa. Kansalaisten valvonta Kansalaisia suojellaan Kiinassa heiltä itseltään. Turha ja vahingollinen nettiaineisto ei pääse vaikuttamaan kiinalaisten ajatusmaailmaan, siitä pitää isoveli huolen. Maaseudulla korkein auktoriteetti on paikallisviranomainen ja päätöksistä ei valiteta. Voitot käytetään asevarusteluun Kiina haluaa laajeta. Kiinan havittelemiin alueisiin kuuluu Kiinan meri. Myös Siperia kiinnostaa. Taiwan on kapinallinen maakunta. Kaikkiin näihin ongelmiin suunnitellaan Kiinan sotavoimissa sotilaallista ratkaisua. Ruokapula uhkaa Viime vuosien sadot eivät ole menneet nappiin. Tulvat tuhoavat tämän vuoden sadon noin kolmannelta osalta. Kaikille ei riitä oikein ruokaa. CCP on jo aloittanut ruoan tuhlausta vastustavan kampanjan. Xi Jinpiangin tilanne Väitetään, että CCP:n puoluekokouksessa vallitsisi halu vaihtaa johtajaa, mutta Xi estää edustajien neuvonpidon tästä aiheesta. Kiina on tiellä puoluediktatuurista henkilödiktatuuriin. Hiilivoimaa tuhlaavaa ja ympäristövahingollista tuotantoa Länsimaiden tuotanto on siirtynyt Kiinaan jossa samat tuotteet tehdään tehottomalla ja ympäristöä turmelevalla tavalla. Tätä taustaa vasten on erikoista että Kiina saa niin paljon etuja maailmankaupassa. Tullit Kiinan viennistä ei kanneta juuri minkäänlaisia tulleja. Halpahintainen tuotanto päästetään kilpailemaan kestävän tuotannon kanssa ilman juuri minkäänlaisia rajoitteita. Postisopimus 1800-luvulta Kuinka moni kaupallinen sopimus nykymaailmassa enää on 1800-luvulta? Jos USA olisi ilmoittanut haluavansa uuden postisopimuksen, sellainen olisi tehty jo aikaa sitten. Sellaista vasta paraikaa suunnitellaan. Jokin tässä mättää, onko USA:n eliitillä ollut joku erityinen kiintymyssuhde Kiinaan? Suhtaudun ymmärtämyksellä Trumpin haluun tehdä USA:n kannalta parempia sopimuksia. Voimassaolevan sopimuksen tähden Posti joutuu kuljettamaan tappiolla kiinalaisia tuotteita, jotka kilpailevat epäreilulla tavalla kotimaisten toimijoiden kanssa. Esko Karinen HUOM ! Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ti 12-17, Ke-Pe 10-17, La 10-14 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Apollon Yhteiskoulu Kaarnatie 4 00410 Helsinki rehtori 040 827 4585 opo 040 455 9084 Apollon yläkoulun esittelytilaisuuteen to 12.11. klo 18-19 verkossa. Ilmoittaudu: www.apollonyhteiskoulu.? Tervetuloa!
11 4.11.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Byrokratian, digitalisaation ja robottien ryteikössä KORONAKAUDELLA riskiryhmään kuuluvana tuntee olevansa eksyksissä tässä byrokratian ja nykytekniikan ryteikössä. Kaikki henkilökohtaisten asioiden hoito on käynyt entistä vaikeammaksi. Tulee väkisinkin mieleen, että ennen oli jotenkin yksinkertaisempaa kun asioita hoidettiin kasvokkain asianomaisen virkailijan kanssa. Minun nuoruudessa ennen sotia ja sotien jälkeen pienissäkin maaseutukuntien kirkonkylissä oli posti, apteekki, terveysasema ja lääkäri, eri pankkiryhmien konttoreitakin saattoi olla 4-5, bensaasemiakin 2-3, pari osuuskaupan myymälää ja lisäksi useita muita erikoistuneita myymälöitä, oli suutaria, ompelijaa, polkupyörien korjaajia ja muita ammattialaisia. Nykyään on kuntia, joiden alueella ei ole postia, apteekkia, pankkikonttoria, lääkäriinkin on mentävä jo kauemmaksi. Ennen tilipussin sai työnantajalta käteen. Nyt palkka siirtyy sähköisesti pankkitilillesi. Sinun ei tarvitse käydä enää pankinkonttorissakaan nostamassa käteistä rahaa, maksat kauppalaskusi ja muut menosi muoviläpyskää vilauttamalla. Nyt on jo kauppoja, joissa käteinen raha ei edes kelpaa maksuvälineeksi. Puhelinsovelluksella maksat kaupungin liikennevälineissä matkasi. Kätevää, uusi teknologia on helpottanut elämääsi ja nopeuttanut asioiden hoitoa. Uusi tekniikka merkitsee tietenkin suurta edistystä sen käyttöön perehtyneille. Mutta sitten törmäätkin esteisiin, joita ennen et kokenut. Sinulla ei olekaan älypuhelinta ja sen mobilisovelluksia käytössäsi, et omista tietokonetta, tai et osaa käyttää kaikkia sen mahdollisuuksia. Tietokone toimii lähinnä vain parempana kirjoituskoneena, jossa lyöntivirheesi saat helposti korjatuksi eikä tarvitse aloittaa alusta uudestaan puhtaalle paperille. Varsinaisiin uuden tekniikan ongelmiin törmäät, kun joudut kaikesta huolimatta etsimään henkilökohtaista kontaktia asiaasi hoitaviin virkailijoihin. Jätetään tässä pankkiasioiden hoito huomioimatta. Pankkikonttoreiden vähentämisellä on saavuttettu Nalle Wahlroosin aikanaan toivoma muutos, köyhä kanssa ei kuluta enää pankkikonttoreiden lattioita kantamalla niiden hienoille parketeille hiekkaa. Mutta varsinkin sosiaalija terveydenhoitoon liittyvissä asioissa tarvitaan myös henkilökohtaista kontaktia. Tämän alan laitoksiinkaan ei marssita sisälle entiseen tapaan ja jonoteta kiltisti vuoroa. Niihinkin on varattava puhelimitse aika etukäteen. Näin myös menettelin. Soitin ja puhelimeeni vastasi robottiääni: ”kaikki numeromme ovat varattuja, jos haluatte soitamme tähän puhelinnumeroon tai halutessanne muuhun mahdollisimman pian tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana”. Odotin seuraavan arkipäivän puoliväliin. Vastausta ei kuulunut. Soitin uudestaan ja sama vastaus. Oli perjantai ja odotin kärsivällisesti maanantaihin saakka. Mutta luvattua vastapuhelua ei kuulunut. Silloin etsin kyseisen toimiston kohdalta jonkun henkilönimen kohdalta puhelinnumeron. Soitin ja selitin asiani. Olin kuulemma soittanut väärään toimistoon, jonne asiani ei kuulu. Ystävällinen naishenkilö antoi kuitenkin uuden numeron ja tiedusteltuani ao. toimiston katuosoitetta, sain parikin osoitetta. Kiitin ja toivorikkaana lähdin etsimään mainitusta osoitteesta vastauksia hakemukseeni ja mahdollisia ohjeita miten minun tulee menetellä. Kahdesta toimistosta sain vastauksen, että ko. asiat eivät kuulu heidän toimistolleen. Minut neuvottiin menemään Hakaniemessä olevaan Helsingin kaupungin virastotaloon. Siellä jälleen ystävällinen nuori nainen infopöydän takana valisti, että asia ei kuulu tähän taloon ja antoi osoitteen Kalasatamassa olevaan uuteen sosiaalija terveydenhoitotoimistoon. Siellä infopisteessä avulias vahtimestari yhdisti jossakin yläkerroksessa olevalle virkailijalle, jonka kanssa keskustelin puhelimella. Sain häneltä vastauksen, että asiani hoito kuuluu Ala-Malmilla olevan sosiaalitoimiston hoidettaviin asioihin ja antoi jopa ao. virkailijan puhelinumeronkin. Kokemuksistani viisastuneena päätin ensin soittaa ao. virkailijalla. Ensin tämä vastasi, että kyllä hän hoitaa näitä asioita, mutta sitten täsmensi, että hänen toimenkuvaansa kuuluvat vain 1864 vuotiaat, ja että minä yhdeksättä kymppiä lähestyvänä kuulunkin ns. seniorien ryhmään. Kertoi mihin osoitteeseen pitää hakemukseni osoittaa, ja että sieltä joku tulee käymään kotoani viikon sisällä tarkistamaan tilanteeni ja avun tarpeen. Lähetin hakemukseni ja jäin toiveikkaana odottamaan asiaani ratkaisua. Edellä olevan kirjoitettuani TV uutisissa kerrottiin uudesta digitalisaatioon liittyvästä tietovuodosta. Psykoterapiakeskeskus Vastaamon potilastiedostoja oli hakkeroitu ja tietoja käytetty tuhansien potilaiden kiristämisen välineenä. Tämäkin panee miettimään miten jälleen jokin uudistus voi olla hyvä renki, mutta huono isäntä. Kyberturvallisuudesta on puhuttu politiikan yhteydessä. Nyt siitä on tullut tavallisten ihmisten turvallisuutta vaarantava tekijä rikollisten käsissä. Oiva Björkbacka Kaarelan Eläkeläiset ry:n SYYSKOKOUS Ke 25.11. klo 13.00 Kaarelantie 86 C kerhohuoneessa. Koronavaraus. Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Ma 16.11. klo 18.00 Kaarelantie 86 C kerhohuoneessa. Koronavaraus. *** Jäsenkysely yhdistymisestä Länsi-Helsingin omakotiyhdistyksen kanssa. Tällöin Kaarela -nimi jäisi pois ja alua isontuisi Lauttasaareen asti. Koko alueella olisi noin 6000 pientaloa. Syyskokouksessa puhutaan asiasta. Pj. Heikki Hietanen, p. 0400 950 833 Kaarelan Seura ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS To 3.12.2020 klo 18.00 Kannelmäen kahvilassa, Kanneltien ja Kantelettarentien kulmassa. Sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Osallistujille jaetaan kasvomaskit tarvittaessa Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI
12 4.11.2020 Asunto Oy Helsingin Tahti Vanhaistentie 1b, 00420 Helsinki Kannelmäen Sävelkorttelista kajahtaa pian uusi ja kaivattu Tahti. Kuusikerroksisen Tahdin kodeista löytyy tyylikkäitä valintoja, tarkkaan mietittyjä neliöitä ja jopa ullakkotunnelmaa. Koteja löytyy aina yksiöistä kolmioihin. Omintakeinen Sävelkortteli on alueella raikas tuulahdus, jossa asuminen on ihanan rauhaisaa. Varattavissa esimerkiksi: Huoneisto m2 krs mh € vh € 1h+kt 36.5 2/6 65 056 216 900 2h+kt 47.5 4/6 76 217 253 900 3h+kt+s 69.0 5/6 92 980 309 900 Autohallipaikat 22 000 ENERGIALUOKKA B 2018 | ARVIOITU VALMISTUMINEN 6/2022 | TULEVA RS-KOHDE | KAUPUNGIN VUOKRATONTTI ENNAKKOMARKKINOINNISSA Pohjola Rakennus Oy Suomi | Televisiokatu 4, 00240 Helsinki | 020 7759 630 | kodit.uusimaa@pohjolarakennus.fi | pohjolarakennus.fi Teemme uusia mukavuusalueita Pohjola Rakennus luo mukavuusalueita yli 30 vuoden kokemuksella niin asiakkaille, työntekijöille kuin yhteistyökumppaneillekin. Asiakkaillemme olemme luotettava ja lähellä. Suunnittelemme ja rakennamme vuosittain yli 2 000 kotia, joita yhdistävät hyvä sijainti, toimiva pohjaratkaisu ja laadukkaat materiaalit. Työntekijöillemme tarjoamme kiinnostavia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää omaa osaamista sekä mukavat kollegat. Yhteistyökumppanimme tuntevat meidät tarmokkaina ja määrätietoisina ammattilaisina, joiden kanssa asiat etenevät. Aivan. Kun haluat löytää oman mukavuusalueesi, voit luottaa meihin. UUSIKANNELMÄKI.FI