No 12 20.12.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel JOU LU N AU KIO LOA JAT 24.-25.12. suljettu 26.12. klo 12.00-18.00 31.12. klo 12.00-19.00 01.01. suljettu Kantsun Sävelen väki toivottaa kaikille hyvää joulua! Kanneltalon itsenäisyyspäivän juhlassa julkistettiin Kaarelan vuoden 2023 yrittäjä. Kunnian sai ravintola Kannel Krouvi ja sen vetäjät Hannele, Lari ja Pekka Lundström. Kaarelan vuoden yrittäjät valittu Malminkartanon kirjasto uudistui Klaneettitie 7, 00420 Hki 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 MEILTÄ LÖYDÄT JOULUPÖYDÄN HERKUT • Kinkut • Rosollit • Joululaatikot • Talon graavilohi • Äyriäisherkut • Suklaat • Kaiken muun oleellisen joulun viettoon Palvelemme koko joulun myös Woltissa KANNELMÄKI KOKO JOULU OMAN KYLÄN KAUPASTA
2 20.12.2023 KANNELMÄEN SEURAKUNNASSA etsittiin syyskuussa sosiaalisen median kautta vapaaehtoisia lukemaan jouluevankeliumi jollain muulla kuin suomen kielellä. Lämmin kiitos kaikille tähän kutsuun vastanneille. Teidän ansiostanne Kannelmäen kirkon valopuistossa voi nyt katsella jouluikkunaa ja valita 17 eri kielestä kuunneltavan jouluevankeliumin QRkoodin avulla. Vaikka en itse ymmärrä kuin muutamia kieliä, olen kuunnellut nämä kaikki jouluevankeliumit. Minulle on tullut vahva tunne siitä, kuinka joulun ihmeellinen sanoma yhdistää ihmiset taustoista, iästä, elämänkokemuksista – kaikista meitä toisistamme erottavista ominaisuuksista huolimatta – osallisuuteen, joka kestää ajasta toiseen. Joulu avaa näyn upeimpaan iloon. Ikiaikojen Pyhä syntyi kerran ihmiseksi. Rauhan ruhtinas saapui tuomaan sopua riitojen täyttämään maailmaan. Ettei kenenkään ihmislapsen tarvitsisi pelätä ja jäädä yksin. Vapahtaja muuttaa historiaa kauttamme. Yhdenvertaisesti ja ketään syrjimättä Joulunlapsi kutsuu jokaista rakkautensa hoivaan, ystävyyteen, yhteisymmärrykseen ja ylistykseen. Rauha vaatii yhteistä tahtoa ja sitoutumista. Siksi haastan kaikkia suomalaisia jakamaan jo enkelien kerran laulaman joulusanoman. Kuulukoon tämä sanoma monin kielin levottomuuksien keskelle. Kaikukoon vallanhimoistenkin korviin »Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa» (käännös UT2020). Ystävät rakkaat – meillä on toivoa. Vinkkaa ihmeessä tuttujasikin pistäytymään jouluseimellä. Tervetuloa yhdessä Kannelmäen kirkon valopuistoon jouluikkunan äärelle kuuntelemaan jouluevankeliumi QR-koodin avulla. Ehkä ensi vuonna kuulemme Kaarelassakin ilosanoman jo kaikilla täällä puhuttavilla kielillä. Siunattua joulurauhaa! Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra, rovasti This Christmas you can listen to the Christmas Gospel in many languages Valitse kieli ja kuuntele jouluevankeliumi | Choose a language and listen to the Christmas Gospel Joulun sanoma kuuluu kaikille Yhteisellä tiellä Bök i Kårböle I BARNDOMEN hade våra familjer olika traditioner hur julaftonen skulle firas. Eftersom våra faroch morföräldrar var begravda på andra orter utanför Helsingforsregionen, vallfärdade vi inte med ljus till gravgården, utan vi gick till julkyrkan i stället. Det var stämningsfullt då man fick sjunga de gamla julpsalmerna och man kände hur stressen släppte taget. För 40-50 år sedan gick det inte så fort, men vi upplevde kanske fler MÅSTEn; man måste storstäda inför julen, man måste skaffa många julklappar till familj och släktingar, man måste laga all julmat, kakor och jultårtor i god tid så de fanns färdigt i frysen. Alla julkort måste skrivas och paketen utomlands föras till posten. För föräldragenerationen var det viktigt att alla barn och barnbarn samlades till julmiddag. Bordet dignade av mat. Där måste finnas ALLT: sillinläggningar, sillsallat (i dag rosolli utan sillen) och potatis, lutfisk med vitsås, morots-, kålrotsoch potatislåda, julskinka med senap och sås, och till efterrätt plommonkräm med vispgrädde. Det blev lite bråttom att äta, för sedan måste vi hinna med kaffe och jultårtor, glögg, pepparkakor och godis, innan barnen skulle få sina julklappar. Därför hände det sig en julafton att alla utom vår lilla familj hade ätit färdigt och steg upp från julbordet. Vi hade njutit av maten och hade precis kommit till julskinkan. Efter den upplevelsen har vi alltid firat julen i en mindre krets, där vi har kunnat välja en del av all mat och njutit av smakerna och bordssällskapet. Före middagen kör vi till gravgården som många tusen andra för att beundra ljusen på gravarna i mörkret. Det är en vacker tradition som ger ro i själen. Reklambladen, som väller över oss månader innan jul, blir stressande och onaturliga och de lockar kanske till onödiga inköp. Visst kan man få tips och idéer till julklappar och dekorationer, men det kräver eftertanke att välja ut dem. Det känns bra både att få en julklapp som någon gjort själv eller att kunna ge en som man gjort själv – även om det kanske har inneburit mycket planering och kraft att sätta igång med projekten i god tid före jul. Eller varför inte göra en insats för miljön och packa in några julklappar i gamla nummer av Tanotorvi. Som pensionär känner man kanske inte lika mycket av den hektiska vardagen som andra mitt i arbetslivet. Men trots att man i stort sett själv kan bestämma över sin tid stressar man för att den inte alltid räcker till för allt. Därför är det viktigt att ta vara på julhelgen för en lugn och rofylld samvaro. Jultraditioner, bekanta från barndomen, ger trygghet i firandet och ingenting hindrar oss från att ta in traditionerna i mindre doser och putta in nya inslag i både julmat, julpyssel och julmusik. Det kan vara förvånansvärt inspirerande. Hoppas vi i år alla lyckas skapa en julhelg tillsammans med familj och vänner och tar oss tid att i lugn och ro tänka på och dela med oss av vad vi har att vara tacksamma över: frihet, hem, varandra och njuta av stämningen. God jul önskar Bengt Mattila Kårbölebo sedan 1975 ”Nu är det jul igen...” Paimenten jalanjäljissä Avoin joulukirkko kirkossa ke 20.12. klo 10. Tervetuloa lapset, aikuiset, kerholaiset, piiriläiset ja muut, kaikenikäiset! Joulunäytelmä ja yhteislaulua. Greatest Christmas Carols at Kannelmäki Church Wed 20.12. at 18. Let’s sing together in English! Kolme yötä jouluun to 21.12. klo 19 kirkossa. Duo Eclipse Laure Paris, klarinetti ja Leïla Martin, marimba. Jouluista musiikkia Sibeliuksesta Kuulaan, Tshaikovskista Vivaldiin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Jouluaattona Kannelmäen kirkossa • Messu klo 10 • Perheiden aattohartaus klo 13 • Aattohartaus klo 16 • Jouluyön hartaus klo 23 Jouluaattona Malminkartanon kappelin pihalla klo 18 aattohartaus, ota oma lyhty mukaan. Joulupäivänä ma 25.12. klo 10 messu kirkossa Tapaninpäivänä ti 26.12. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa Uudenvuodenaattona su 31.12. klo 10 messu kirkossa Uudenvuodenpäivänä ma 1.1.2024 klo 18 kynttiläkirkko kirkossa Loppiaisena la 6.1.2024 klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa Valitse kieli ja kuuntele jouluevankeliumi. Jouluikkunoiden äärellä Kannelmäen kirkolla, Malminkartanon kappelilla ja Paikassa (Kaaren -1. krs) voit kuunnella jouluevankeliumin QR-koodin avulla 17 eri kielellä. Myös viittomakielinen video on mukana. Jouluikkunoissa on paljon kiinnostavaa tutkittavaa perheen pienimmille. Ja vanhakin nyt nuortuu jouluasetelmia katsellessa. Tervetuloa tutkimaan joulun ihmeellistä maailmaa! Aikuisten piirit, lasten ja perheiden kerhot jatkuvat joulutauon jälkeen pääsääntöisesti viikoilla 2 ja 3. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Asukastalo on joulutauolla. Avaamme uudestaan 3.1.2024 klo 9.00. Joulu Kannelmäen seurakunnassa • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • D-ASEMA KANNELMÄKI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, Maununneva • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malminkartano, P-Haaga) • LEEVI KANNELMÄKI • LÄÄKÄRIASEMA HEELA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • RAVINTOLA BRITANNIA • S -MARKET KAIVOKSELA TANOTORVEN jakelupisteet:
20.12.2023 3 Pääkirjoitus JOULURAUHAN JULISTUS on vanha perinne Suomessa. Se johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Joulurauha julistetaan jouluaattona Turun Vanhalla Suurtorilla. Joulurauha on julistettu Turussa 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta. ... ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Ideana on siis levottomuuksien välttäminen, rangaistuksen uhalla. Nykyisessä maailmantilantilanteessa toivoisi, että se koskisi myös Venäjää ja Ukrainaa, Israelia ja Palestiinaa; kaikkia maita, joissa soditaan ja on yhteenottoja. Jos jostain ihmeen syystä tällainen joulurauha saataisiin aikaiseksi, niin sen toivoisi kestävän pitkälti joulun yli, hamaan tulevaisuuteen. Näin ei todennäköisesti käy. Myös Suomessa puhaltavat sodan uhan tuulet. Suomen ja USA:n välinen DCA-puolustusyhteistyösopimus on juuri julkistettu, mikä mahdollistaa USA:n joukkojen sijoittamisen ja aseiden varastoimisen maahamme. Venäjän uhka koetaan todellisena. Joulun sanoma ”maa(ilma)ssa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” tuntuu yhä vaikeammalta saavuttaa. Tuntuu, että meitä valmistellaan suursotaan. Lehtien jokapäiväiseen retoriikkaan kuuluvat turvallisuusuhista, sodankäynnistä ja hybridivaikuttamisesta puhuminen. Turvallisuusyhteistyö on tietysti hienoa, mutta luoko se sisäistä turvallisuutta? Levottomat ajat painavat ahdistavina rinnassa, vaikka suoraa uhkaa ei olekaan. Pelkkä rauhattomuuden tunne ja hyvän tahdon puute vie pohjaa rauhoittumiselta. Kansoja sen sijaan ajetaan puolin ja toisin haluamaan pahaa toisilleen. Mitä voisimme tehdä hyvän tahdon edistämiseksi? Konkreettiset toimet ovat vaikeita toteuttaa. Yksi vaihtoehto on tukea SPR:ää, Unicefia, Kirkon ulkomaanapua tai vaikkapa Lääkärit ilman rajoja -järjestöä. Joululahjoituksella saatat pelastaa ihmisen, varmistaa hänen selviytymisensä kriisialueella. Vaikka tällä hetkellä ei maailman areenoilla hyvää tahtoa ole, on toivoa ylläpidettävä. Jokaisen meistä on hyvä hiljentyä jouluna miettimään rauhansanomaa, vakavasti, ilman vihaa ja kaunaa. Ennen Suomen itsenäistymistä elänyt kirjailija Juhani Aho sanoi aikanaan: ”Maailman rauha ei toteudu, jos ei kukaan siihen usko. Sen toteutuminen alkaa heti, kun jokukaan siihen uskoo.” Kyse on ymmärryksestä, että rauha on mahdollista saavuttaa, mutta tuskin väkivalloin, sotimalla. Jos emme löydä rauhaa itsestämme, emme sitä löydä muualtakaan. Suomen hallitus avasi itärajalla kaksi rajanylityspistettä viime viikolla. Raja kuitenkin suljettiin heti. Toivotaan, että asia voitaisiin sopia ja että ensi vuosi olisi kaikille kansoille parempi ja rauhanomaisempi. Toivotan kaikille lukijoille riemullista joulujuhlaa. Rauhoitutaan. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Joulurauhaa ja parempaa uutta vuotta Seuraava numero ilmestyy 24.1.2024. Aineisto toimitukseen 12.1. mennessä. KANNELTALOSSA vietettiin ja juhlistettiin jälleen itsenäisyyspäivän juhlaa. Aiempina vuosina Kanneltalossa on pidetty jopa kaksi itsenäisyyspäivän juhlaa samana päivänä: Kanneltalon kaikkien itsenäisyyspäivä ja Kaarela-Seuran järjestämä perinteinen itsenäisyyspäivän juhla. Tällä kertaa Kanneltalo ja Kaarela-Seura olivat lyöneet voimansa yhteen ja järjestäneet yhteisen koko kansan itsenäisyyspäivän juhlan. Kuten aiempinakin viitenä vuotena aulassa oli tarjolla maksuton Juhlabuffet, jonka oli loihtinut Kanneltalon kahvila Pöytäliinan pitäjä Tiina Valkonen . Tarjolla oli mm. herkullista karjalanpaistia, joka oli tehty osittain hirvenlihasta. Samassa pöydässä ollut yli 80-vuotis karjalaisukko totesi: Onpas hyvää karjalanpaistia! Kanneltalon johtaja Ia Pellinen kertoi, että annoksia jaettiin yli 800! Mielekästä ohjelmaa Juhlavieraita otti vastaan klovni Martta (Taina Mäki-Iso ). Juhlavastaanottopisteellä Martta tarkisti kaikkien juhlamielen. Vieraat saivat niin itsenäisyyskuin itsepäisyyspäivävinkkejä. Kanneltalon auditoriossa esitettiin koko perheen varjoteatteria. Vieraat pääsivät tutustumaan Kummalan perheeseen. Auditoriossa oli myös esillä kirjailija Leena Parkkisen Käpykolon väkeä -näyttely. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan pienen Paju-oravan kotiin. Sydänkäpysen oravaperhe asuu vanhassa televisiossa Huotarisen autotallissa. Näyttely on avoinna aina 6.1. asti. Käykääpä kurkistamassa oravien kotiin! Kahvilan Stagella esitettiin elektronista musiikkia afrikkalaisilla rytmeillä, ukrainalaisia sävelmiä, klassista ja kevyttä musiikkia. Lopuksi esiintyi iranilaisten naisten duo. Päivä huipentui juhlasaliin Kanneltalon itsenäisyyspäivän juhla huipentui konserttisalissa järjestettyyn Kaarela-Seuran ohjelmaan. Juhlapuheen piti Kaarela-Seuran puheenjohtaja Jauri Varvikko , eli allekirjoittanut. Sen jälkeen palkittiin Kaarelan vuoden 2023 yrittäjä. Tänä vuonna valinta osui kaikkien tuntemaan ravintola Kannel-Krouviin ja sen vetäjiin Hannele, Pekka ja Lari Lundströmiin . Päivä päätettiin Snadin juhlaorkesterin huippuesitykseen. Ammattimuusikoista koostuvan orkesterin oikea nimi on tietysti Stadin juhlaorkesteri, mutta sopimuskausi Helsingin kaupungin kanssa oli juuri ehtinyt umpeutua, joten keikka heitettiin vähän eri nimellä. Orkesterin johtaja Aki Hauru kertoi, että keikka oli tämän kokoonpanon toiseksi viimeinen. Konsertin päätteeksi tyytyväiset juhlavieraat purkautuivat salista. Tapahtuma sai paljon kiitosta. Meinasin ensin jäädä pois loppuohjelmasta, mutta päätin sitten kuitenkin jäädä. Se oli oikea valinta. Tämä oli upea juttu. Tästä on hieno lähteä kotiin seuraamaan linnan juhlia. Päivä nivoutuu mukavasti yhteen, vanhempi rouvashenkilö kertoi. Kanneltalo ja Kaarela-Seura kiittävät. Otetaan ensi vuonna uudestaan! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Onnistunut itsenäisyyspäivän juhla Kanneltalossa Vas. Lari, Pekka ja Hannele Lundström Snadin juhlaorkesteri sai paljon kiitosta hienosta ja monipuolisesta ohjelmastaan. Yleisö sai kuulla perinteisiä ikivihreitä. Lopuksi laulettiin Maamme-laulu. Laulusta vastasivat Juki Välipakka ja Esteban Ferrero (vas.). Orkesteria johti Aki Hauru (edessä oikealla). Kaarelan vuoden yrittäjät KANNELTALON itsenäisyyspäivän juhlassa valittiin jälleen Kaarelan vuoden yrittäjä. Tämä on ollut Kaarela-Seuran traditiona jo parikymmentä vuotta. Kaarela-Seura palkitsee vuoden yrittäjät kunniakirjoin tunnustuksena ansiokkaasta ja tuloksia tuottavasta liiketoiminnasta Kaarelan alueella. Näillä perustein vuoden 2023 yrittäjiksi valittiin ravintola Kannel-Krouvin Pekka, Hannele ja Lari Lundström . Kannel-Krouvi on perheyritys, joka on toiminut menestyksekkäästi Kannelmäessä jo vuodesta 2010. Vetäjät eivät ole alallaan eilisen teeren poikia, vaan taustalta löytyy ravintolaosaamista jo kolmessa tai jopa neljässä polvessa. Niin Pekan vanhemmat kuin isovanhemmat olivat ravintoloitsijoita ja pyörittivät Helsingin keskustassa parhaimmillaan kuutta ravintolaa, joista monet maineikkaita. Restonomiksi kouluttautunut poika Lari jatkaa nyt perhetraditiota. Kannel-Krouvi on pystynyt uudistumaan ja pitänyt yllä palveluja ohjelmatasoa, jota alueen asukkaat osaavat arvostaa. Se toimii kaikkien kaarelalaisten yhteisenä olohuoneena. Ravintolassa on asiakkaille erilaisia aktiviteetteja, ohjelmaa ja pelejä. Ravintolan tiloissa kokoontuu sekä biljardiettä dartskerho, jotka harrastavat aktiivista kilpailutoimintaa. Vielä kerran onnittelut. Teksti ja kuva Jauri Varvikko
4 20.12.2023 JOULUKUUSSA 2023 tuli 30 vuotta siitä, kun aloin kirjoittaa Tanotorveen. Aloitteen teki Kari Varvikko lauseella ”mitä sä siinä tsittaat ja murehdit menneitä. Tu skrivaa Tanikseen stooreja tekemisistäsi.” Ja katso, niin tapahtui. Olen tosi tyytyväinen, että näin tapahtui. Olin ja olen edelleenkin amatööri, sana pohjautuu verbiin amare, rakastaa. Tykkään kirjoittaa juuri siksi. Olen huomannut, että muutkin harrasteet sujuvat paremmin amatööripohjalta, on sitten kyse skrivaamisesta, skulaamisesta tai sjungaamisesta. Voisin kuvitella, että oikea osaaja, siis ammattilainen, ei voi useinkaan tykätä työstään. Olen saanut vapauden kirjoittaa itseäni kiinnostavista asioista. Ammattilainen joutuu kirjoittamaan kaikesta sellaisesta, jonka uskotaan kiinnostavan ihmisiä. Luin ensi kertaa vuosikymmeniin alkupään juttujani. Ensimmäinen stoorini oli otsikoitu Yksinäisen Joulu -nimellä. Huh-huh. Se oli näköjään kirjoitettu melkoisen itsesäälin vallassa. Toisaalta minulle oli käynyt juuri siten kuten sille laulun miehelle, jolla ”onnikin petti, heila se jätti, käsiäni paleli ja paskatti”. Kova kohtalo, ei kiva tunnetila. Tosin tämä tunnetila jäi kovinkin lyhytaikaiseksi, ja aurinko alkoi taas paistaa. Näin se elämässä useimmiten käy. Keväällä 1994 näytän päässeeni melko mukavaan vauhtiin. Jutussa ”Feministi on ikävä ihminen” annan kyytiä sen ajan kukkiksille. Puutuin melko reippaasti heidän olemukseensa ja negatiivisuuteensa. Samanlaisia he tuntuvat edelleenkin olevan. Edelleen närkästytään, pöyristytään, järkytytään jne. jos joku uskaltaa olla eri mieltä heidän kanssaan. Muistelen, että jutusta tuli jonkin verran kiukkuista palautetta. Olenkin ainakin yrittänyt harjoittaa hieman itsesensuuria arvioidessani näitä tyyppejä. Nyt punnitsen kaiken sanottavani herkällä kultavaa’alla. On ihan terveellistä rypeä ja möyriä itsesäälissä. Puuhaa ei pidä kuitenkaan jatkaa loputtamiin, koska se saattaa heittää masennuksen puolelle. Hirttäytyä ei kannata, koska uskon, että kiikun tekijää alkaa harmittaa viimeistään jo seuraavana päivänä. Itsesäälin vallassa oleva kuvittelee, että kyllä häntä sitten kaivataan ja itketään, jos hän suikkarin tekee. Jenkkilässä on tehty tutkimus, kuinka asiassa oikeasti menee. Järkyttynyt lähipiiri kyllä suree matkalle lähtenyttä muutaman päivän, ei sen kauempaa. Jo kolmantena päivänä asiassa aletaan nähdä myönteisiä piirteitä etenkin, jos kyseessä on ollut juoppo ja lähipiiriään terrorisoinut paskiainen. Aletaan ajatella, että nyt sillä on hyvä olla. Mistäpä sen tietää, jälkeenjääneillä on sitä vastoin aina parempi olo. Siis, kiikkua ei kannata tehdä. Muistakaa, että joka aamu se aurinko taas nousee, haitari soi ja takapuolet heiluvat. Sitä vastoin sanon, että asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä brenkulla vielä pahemmiksi saisi. No joo, tässä sitä joulusaarnaa sitten on... Joissain jutuissani huomaan antaneeni kullanarvoisia ohjeita nuorisolle. Jostakin kumman syystä uskotaan, että tulevan vaimon tulisi olla mahdollisimman nätti. Miksi ihmeessä? Nättejä tyttöjä ja naisia on kehuttu ja ihasteltu ihan kakarasta alkaen. Niinpä heistä on tullut koppavia ja ylimielisiä. Liika järkevyys on myös pahasta. Oikein viisaat pyrkivät olemaan nokkavia ja itsetietoisia. Keskinkertaisuus on suurin lahja, mitä ihminen voi kokea. Monet kauniiseen naiseen hurahtaneet ovat tehneet elämästään helvetin. Kaikki ovat jahtaamassa ja makeilemassa kyllästymiseen saakka. On kuitenkin niin, että tässäkin asiassa täytyy käyttää jonkinlaista harkintaa. Vaimo ei saa myöskään olla niin ruma, että omat lapset pelkäävät. Kiittelen Sallimusta, että olin aikoinani niin laiska ja kaiken tietävä, etten opetellut soittamaan nuoteista. Tämä on vapauttanut minut amatööriksi myös musiikkiasioissa. Katselen joskus kauhulla, kuinka lahjakkaat, osaavat muusikot joutuvat vetämään jossakin kapakan nurkassa kaikenlaista kökkää ja tortillaa tanssikansalle. Musiikkia, jota he syvästi inhoavat... Siihenkö olisi pitänyt pyrkiä? Ei hemmetissä. Olen saanut olla musiikin puolesta amatööri ikäni kaiken saanut tehdä juuri sitä mikä miellyttää. Korvakuulolta. Se riittää. Olen muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Ennen inhosin talvea. Nyt kun katselen Vanhaistentie 4:n ikkunasta ulos, näen edessäni kumpuilevan vuoristomaiseman. Kesäisin edessä avautuva hiekkakuoppa-kaatopaikkamaisema on muuttunut todella paljon. Keväällä se paluu todellisuuteen on kuitenkin edessä. Toivon että olen väärässä. En usko, että tähän maisemaan enää mitään rakennetaan. Maiseman voisi kuitenkin siistiä... Koirakin aina rapsauttaa takakäpälällään kun on ensin istahtanut... No antaa olla, pienihän tämä murhe kuitenkin on… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Muisteluni, juttu numero 427 Malminkartanon kirjasto vastasi käyttäjien toiveisiin MALMINKARTANON KIRJASTO on nyt uusiutunut. Uutta ilmettä haluttiin rakentaa käyttäjien toiveita kuunnellen. Suurin osa työstä tehtiin jo kesällä, mutta iso osa kalusteista ja asennuksista on vasta nyt saatu hoidettua. Nyt kaikki on kohdillaan ja uusi, avarampi ja valoisampi kirjasto on valmis palvelemaan kaikkia alueen asukkaita. Halusimme kuulla etenkin lasten toiveita, sillä iso osa käyttäjistämme on samassa yhteydessä olevan Malminkartanon alaasteen oppilaita, Malminkartanon kirjaston johtaja Sanna Sivonen sanoo. Kirjaston uutta ilmettä alettiin suunnitella jo viime vuoden puolella, jolloin eri käyttäjäryhmiltä kysyttiin, että millaisena he näkisivät uudistetun kirjaston. Etenkin lasten toiveet haluttiin huomioida. Tätä varten järjestettiin työpajoja, jossa lapset saivat olla mukana luomassa ’unelmakirjastoa’. Lapset piirsivät muotoilija Pablo Riquelmen johdolla erilaisia pohjapiirustuksia, joiden pohjalta saatiin seitsemän erilaista unelmien kirjastoa. Luontityössä käytettiin hyväksi niin kuvia kuin legopalikoita. Sadunomainen kirjasto Näkemyksissä toivottiin tilaa olemiselle, elämyksille, läksyjen teolle ja erilaisten tarpeiden huomioimiselle. Tältä pohjalta lähdettiin sitten toteuttamaan uutta sadunomaista kirjastoa, jossa on panostettu lämpimiin väreihin, kodikkuuteen ja viihtyisyyteen. Etenkin lapsille on saatu enemmän oleskelutilaa. Kirjastossa on Malminkartanon asukaspohjan perusteella satsattu myös monikielisyyteen, sillä noin 30% alueen asukkaista on vieraskielisiä. Suurin osa kirjoista on suomenkielisiä, mutta meiltä löytyy kirjoja myös venäjäksi, viroksi, somaliksi ja arabiaksi. Ja tietysti meillä on englanninja ruotsinkielistä kirjallisuutta, Sivonen kertoo. Monipuolisuus tärkeää Monikielisyyden lisäksi oleellinen tekijä on kirjaston yhteydessä sijaitseva koulu. Oppilaat tykkäävät käydä kirjastossa ja kirjasto haluaa palvella heitä. Malminkartanon kirjasto on osa kolmen toimipisteen yhdistelmää. Muut pisteet ovat Kannelmäki ja Pitäjänmäki. Kirjastonhoitaja Sanna Sivonen vastaa kaikista kolmesta. Malminkartanossa on eniten koululaisia, joten iltapäivät saattavat olla välillä vauhdikkaitakin, Sanna sanoo. Meillä on joskus kirjastossa kymmeniäkin lapsia, joten joudumme välillä hillitsemään menoa. Lapsille pitää välillä muistuttaa, ettei kirjasto ole sopiva paikka leikkiä hippaa tai piilosta. Aina välillä tulee palautetta liiasta metelistä. Rauhallisinta kirjastossa on on aamupäivisin tai iltaisin. Silloin saa lukea rauhassa, ja äänimaailma on iltapäiviä rauhallisempi, Sivonen vinkkaa. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Malminkartanon kirjasto, kuten muutkin kaksi toimipistettä, pyrkivät tiiviiseen yhteistyöhön alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Aluetyö on tärkeää kirjastolle. alueverkostoissa ja oli mukana myös alueverkoston järjestämässä Malminkartano tuikkii -tapahtumassa. Kirjastossa järjestetään myös erilaista ohjelmaa lapsille, mm. satutuokioita ja askartelua ja aikuisille lukupiiriä, kielikahvilaa ja muistikerhoa. Käykääpä tutustumassa uusittuun kirjastoon. Malminkartanon kirjasto on avoinna ma-to klo 9-20, pe 9-16 ja la 10-16. Sunnuntaisin ja joulupyhinä kirjasto on kiinni. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Malminkartanon kirjasto Puustellintie 6, 00410 Helsinki malminkartanon_kirjasto@hel.fi 09 3108 5041 Kirjastonjohtaja Sanna Sivonen on tyytyväinen uudistukseen. Etenkin lapsille on saatu enemmän oleskelutilaa. Joulun odotusta Malminkartanon kirjastossa.
5 20.12.2023 JOULUKUUSI , jossa oli oikeat kynttilät ja hopealankaa. Tädin enkelikello, jossa enkelit pyörivät ja josta lähti kaunis ääni. Kermavaahto, jota sai tätien luona luumukiisselin päälle joulupäivänä. Joululahjaksi saamani kirja, jota sai joulupäivänä lukea rauhassa. Punainen kynttilänjalka, jossa paloi kolme valkoista kynttilää. Italian salaatti, jota opin tekemään kotitaloustunnilla ja jonka äiti hyväksyi uudeksi jouluruoaksi. Joulupöydässä oli tarjolla lipeäkalaa ja valkokastiketta, lasimestarin silliä, rosollia, lanttu-, porkkana-, maksaja makaronilaatikkoa, keitettyjä herneitä, kinkkua, keitettyjä perunoita, joululimppua, kotikaljaa. Jälkiruokana oli sekahedelmäkeittoa. Kahvin kanssa myöhemmin illalla oli tarjolla joulutorttuja, piparkakkuja, Hanna-tädin kakkuja Jouluaattona meillä oli kotona kuusi-henkisen perheen lisäksi tätejä, setä, isotäti ja isosetä. Olimme tietysti koolla jollain kokoonpanolla joka viikonloppu, mutta joulu oli eri asia. Saunakin tuntui erilaiselta jouluaattona. Kaikilla oli pyhävaatteet päällä, oli hyvää syötävää, radiosta kuunneltiin Taatan joulupakina ja joululaulujakin laulettiin. Joulupukki ilahdutti meitä lahjoillaan. Lukiolaisena olin joululomalla kiireapulaisena laukkukaupassa. Jouluaatto oli liikkeessä hyvin vilkas päivä. Liikkeen edessä oli pitkän linjan onnikoitten pysäkki. Moni ”maalaismies” – kuten me tamperelaiset heitä nimitimme, poikkesi kauppaan. ”Pitäisi saada muijalle joululahjaksi laukku.” 1960-luvun alkuvuosina oli muotia välimuotolaukku – suurempi kuin siro käsilaukku, mutta pienempi kuin tavallinen kassi. Suosittelin ja esittelin muotilaukkuja. Yritin udella väriä: musta vai ruskea ja eri malleja. ”Neiti voi valita mieleisensä.” Neiti valitsi laukun ja kääri sen paperiin. Kerroin että laukun voi tulla joulun jälkeen vaihtamaan. Jännittyneenä odotin miten moni hämeenkyröläinen tai ylöjärveläinen emäntä tulee vaihtamaan laukkunsa joulun jälkeisinä päivinä. Ei kukaan tullut. Eipä silti en minäkään koskaan ollut pettynyt tai kokenut saavani vääränlaista tuliaista, kun mieheni oli ulkomaanmatkoiltaan ostanut minulle mekkoja, puseroita, kenkiä tai koruja. Lahjojen antaminen ja saaminen on hauskaa, mutta jos jouluaattona on koolla isompi joukko sukulaisia, voi lahjojen antamisesta tulla rasite. Muutama vuosi sitten teimme radikaalin päätöksen. Jokainen aikuinen saa vain yhden lahjan. Arvomme – ilman virallista valvojaa – tyttärieni kanssa kuka antaa kenellekin lahjan. Lahjan antaja voi udella mitä lahjan saaja haluaisi. Koululaiset ja heitä nuoremmat saavat lahjoja vanhan tavan mukaan. Uudesta käytännöstä huolimatta lukiessani syksyn kirjauutuuksia mietin kenelle tämän kirjan voisi antaa lahjaksi. Usein sitten lainaan kirjan hänelle, jonka oletan pitävän kirjasta. Tyttäreni saavat luettavaksi Sirpa Kähkösen 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia ja Heini Junkkaalan kirjoittaman Pirkko Saision elämäkerran Pirkko Saisio Sopimaton. Sisar saa Silja-Elisa Laitosen Haavat ja toisena kirjana Tuomas Nyholmin Sami Haber – forever yours. Vävyille tarjoan luettavaksi Lea Ypin Albaniasta kertovan kirjan Vapaa ja Antti Järven Minne katosi Antti Järvi? Langolle mieluinen on Seppo Jokisen Sen maksaa mitä tilaa. Seuraavia sukupolvia houkuttelen lukemaan Iida Turpeisen Elolliset ja Victoria Belimin Punaiset seireenit. Loistava joululahja olisi vuoden lukuoikeus äänikirjoja välittävälle BookBeatille tai jollekulle muulle vastaavalle yritykselle. BookBeatilta on mahdollisuus ostaa lukuoikeuksia useammalle henkilölle, joiden ei tarvitse asua samassa osoitteessa. Leena-Maija Tuominen Välimuotolaukku ja enkelikello WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME VANHUUS ON ISKENYT minuunkin, sillä olen alkanut enenevässä määrin muistella menneitä. Käyn usein iäkkäiden vanhempieni luona lapsuudenkodissani. Kävelen samoja reittejä kuin lapsena, katselen samoja vanhoja taloja asuinalueella, kauhistelen uusia taloja ihan väärässä paikassa, katson maisemaa ja reittien varrella olevia puita. Oliko tuossa se hopeapaju, jonka lehdet kesäisin kimaltelivat auringonsäteiden osuessa niihin? Se sama puu, jonka alla sain viisivuotiaana epäonnisten tapahtumien seurauksena raivokohtauksen ja kiroilin kaikki osaamani kirosanat ääneen niin, että naapurin poika järkyttyi. Katson vanhoja taloja, vilkuilen kadulta ikkunoihin sisään. Enää ei tarvitse varvistaa. Tuossa talossa asui se vanha ja verkkaisesti kulkeva bernhardinkoira Santtu. Sen suuret ja surumieliset silmät jäivät mieleen pitkäksi aikaa. En koskaan silittänyt Santtua vaan ihailin sitä välimatkan päästä. Ja tuossa talossa asui se vanha mies, joka ei varmaan koskaan ollut lapsi ollutkaan, koska suhtautui äänekkääseen pikkuväkeen niin vihamielisesti. Tässä kohtaa tietä pidettiin partiokokouksen jälkipuintiosuus virallisen kokouksen päätyttyä. Tuolla oli ennen kauppa, josta sai ostaa penneillä sellaista paukkuvaa salmiakkipurkkaa. Tuossa oli ennen keinut, joissa keinuin kerran iloisena, kunnes sain jalkapalloa harrastavan toisen naapurinpojan ansiosta jalkapallon suoraan naamaan. Tämän autotallin ovenkahvaan sidottiin hyppynaru, jota mummoni pyöritti. Yritin hyppiä niin, että selkä näkyisi hyvin tielle asti, sillä olin perinyt isoveljen vanhan farkkuliivin, jossa oli järisyttävän raju W.A.S.P.in selkämerkki. Kerrassaan hieno! Toivoin, että kaikki ohikulkijat näkisivät sen. Tuolla kalliolla istuin murrosikäisenä kirjoittamassa päiväkirjaa. Halusin olla rauhassa, mutta samalla toivoin, että joku näkisi. Palatessani näiltä nostalgiamatkoiltani omaan kotiini, on vastassa oman perheen arki ja muuttuvat tilanteet. Milloin on taas jollain kiire bussiin, milloin sukat hävinneet, milloin ei löydy avaimia eikä koulukirjoja eikä vihkoja eikä kuule oikein kiinnostelisi sinne kouluun mennäkään. Äitinä on kuumottavaa seurata sitä aikaoptimistin ilmaan yhtään joustovaraa rakennettua toimintasuunnitelmaa. Minkä vaan voi tehdä viimeisellä minuutilla, niin sen tekee. Tiedän, että sellaisesta ”Ehdin mä siihen dösään, jos juoksen koko matkan. Se on kumminkin yksi tai kaksi minuuttia myöhässä” -toiminnasta saa jonkinlaisen euforisen tunteen, kun se onnistuu. Mutta minulle se aiheuttaa päänsärkyä ja leukapielien kiristymistä. Sama strategia kouluhommien kanssa. Valittaessani tästä kuluttavasta performanssista kerran puhelimitse äidilleni, hän totesi vain: ”No niin, äitiinsä on tullut. Sinäkin teit läksyt aina viimeisellä mahdollisella hetkellä.” Olin hölmistynyt. Olen rakentanut mielessäni sellaista tarinaa, että olen ollut jotenkin aika säntillinen lapsi, ja vasta murrosiässä alkoi tapahtua kouluhommien viivyttelyä…joka sittemmin on seurannut koko aikuiselämäni opiskeluissa mukana. Ja koskee myös muita kirjallisia töitä (onneksi Tanotorven päätoimittaja on lempeän joustava). No selvä sitten. Teen myöhässä vain kirjallisia asioita, MUTTA lähden ajoissa liikenteeseen ja myöhästyn hyvin harvoin. No, mitä sitten? Ei elämä ole kilpailu. Minä olen oma persoona ja lapseni on omansa. Hän tekee omalla tavallaan asiat ja minä omallani. Mitä hittoa, lapsi kuitenkin kasvaa ja kehittyy, minä taannun. Meillä on molemmilla hyvät ja huonot puolemme. Miksi olen rakentanut mieleeni sellaisen ihannelapsen kuvitteellisen elämän, jota muka elin? Ei kenelläkään, ei edes aikuisilla, ole kaikki asiat aina just jetsulleen. Mutta ne ovat riittävän hyvin. Jos aikaoptimisti omalla, perhettä kuluttavalla, strategiallaan kuitenkin pääsee kouluun asti, tekee läksynsä jotenkin niin eikö se riitä? Jos minä teen omat kirjalliset työni deadlineen mennessä tai annetun lisäajan sisällä, niin eikö se riitä? Riittää! Eteenpäin, sanoi lähiömutsi lumessa! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Nostalgiamatkoja ja kipeitä faktoja Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Lajistorikkaus vankka peruste Keskuspuiston lisäsuojelulle 168 Punaisen kirjan lajia KESKUSPUISTOSTA ON 2000-luvulta havaintoja 168 Punaisen kirjan lajista. Nämä lajit ovat sellaisia, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi, puutteellisesti tunnetuiksi tai silmälläpidettäviksi. Osa lajeista elää alueella pysyvästi, osa käyttää sitä satunnaisemmin esimerkiksi muuttotai pesimäaikaan. Lajimäärä on huomattavan korkea eli rinnasteinen moneen pinta-alaltaan suurempaan Etelä-Suomen kansallispuistoon. Lisäksi Keskuspuiston reunalta Kivihaasta on perhospyydykseltä havaintoja 36 Punaisen kirjan perhoslajista, joista oletettavasti merkittävä osa elää myös Keskuspuiston puolella. Tiedot käyvät ilmi Keskuspuistoryhmän Helsingin kaupunkiympäristötoimialalle joulukuun alussa luovuttamasta aineistosta. Lajeista on sammalia kuusi, putkilokasveja 34, sieniä 20, kääväkkäitä 32, jäkäliä kuusi, hyönteisiä 15, kaloja viisi, lintuja 29, perhosia edellä mainittujen Kivihaan havaintojen lisäksi kahdeksan ja nisäkkäitä liito-orava. Keskuspuiston uhanalaista lajistoa edustavat mm. aarnisammal, keltamatara, haapavinokas, karttakääpä, haapakiitäjä, taimen sekä heinäkurppa. Liito-oravan tiedossa olevia ydinja elinalueita Keskuspuistossa on lähes 40. Korostaa uusien luonnonsuojelualueiden tarvetta Keskuspuistoryhmä teki jo viime vuonna Helsingin kaupunkiympäristötoimialalle aloitteen Keskuspuistoon perustettavista uusista suojelualueista. Aloite liittyy Helsingin luonnonsuojeluohjelman meneillään olevaan päivitykseen. Keskuspuistoryhmä pitää hanketta erittäin tärkeänä myös Keskuspuiston luontoarvojen säilyttämiseksi ja virkistysmahdollisuuksien mahdollistamiseksi näitä luontoarvoja vaalien. Nyt jättämällään Keskuspuiston uhanalaisten lajien listauksella sekä muulla toimittamallaan aineistolla Keskuspuistoryhmä haluaa tukea aloitteensa toteutumista. Nykyisellään Keskuspuiston suojelu painottuu alueen pohjoisosaan. Asutuksen tiivistyminen ja lisääntyminen Keskuspuiston keskija eteläosan reunamilla aiheuttaa Keskuspuistoon yhä lisääntyvää, sen luontoarvoja uhkaavaa kulumista. Keskuspuistoryhmä haluaakin korostaa Keskuspuiston eteläja keskiosan arvokkaiden luontoalueiden suojelua. Aineistoa ja lisätietoja Keskuspuiston Punaisen kirjan lajien listaus on laadittu hyödyntäen laji.fi-järjestelmää, Helsingin LTJ-kohteiden yleisöversion tietoja, kalahavainnot.fi-sivustoa sekä luotettavaksi arvioituja muita havaintotietoja. Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. Lajien uhanalaisuutta arvioi ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla 180 lajiasiantuntijaa. Lisäksi useiden lajiryhmien osalta on laadittu arviot alueellisesti uhanalaisista lajeista. Maija Hakanen Keskuspuistoryhmä Liito-oravia on tavattu mm. Haltialasta, jonka metsäalueesta suurin osa on sille sopivaa. Kuva: Tom Ahlström.
6 20.12.2023 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Tässä tulee hyvä lehti! Sananja ilmaisunvapaus Suomessa SUOMEN PERUSTUSLAISSA on määritelty kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat sananja ilmaisunvapaus. Niiden käyttö riippuu kuitenkin tilanteesta, kuka ja miten näitä perusoikeuksiaan käyttää. Muiden maiden esimerkki ei sellaisenaan sovi meillä käytettäväksi. Siksi on syytä harkita miten ja missä tarkoituksessa ja kuka näitä vapauksia käyttää tai yrittää käyttää. Esimerkiksi minä en pidä kirjojen polttorovioita enkä edes yksityisenkään kirjan polttamista hyvänä ilmaisunvapauden esimerkkinä poliittisen tai siveellisen mielipiteen julkituomisena. Esimerkkinä natsien kirjaroviot, mutta myös koraanin ja muiden uskonnollisten tai poliittisesti ärsyttävien teosten hävittäminen mielenosoituksellisesti herättää vain lisää vastarintaa ja eripuraa. Eikö ole löydettävissä parempia keinoja esim. keskustelutilaisuuksia, joissa erimieltä olevat voisivat esittää vapaasti mielipiteensä ja perustelunsa kannalleen. Historialliset eri kansakuntien ja kansanryhmien uskonnolliset käsitykset ja opit ovat syntyneet näiden ryhmien keskuudessa esiintyneiden vaikutusvaltaisten ajattelijoiden toiminnan tuloksena muiden omaksuessa heidän ajattelunsa yhteisön yhteiseksi ja seurattavaksi opinkappaleeksi. Näin ovat syntyneet niin kristittyjen raamatun kertomukset, muslimien koraani, Intian ja Kiinan uskonnolliset opit. Aikojen kuluessa nekin ovat kehittyneet ja muuttaneet muotoaan jakautuen uusien pienempien ryhmien ja lahkojen omaksumiksi uskomuksiksi ja seurattaviksi elämän ohjeiksi. Myöhemmin uuden ajan myötä ja talouselämän kehittyessäkeräilyja metsästystasolta maanviljelyn ja karjanhoidon syntymiseen ja sen seurauksena vaihtotalouden yleistymiseen sekä teollisuuden kehittymiseen syntyivät myös poliittiset näkemykset yhteiskunnan taloudellisen perustan ja keskinäisen työnjaon luonteesta sekä ihmisten keskinäissuhteiden rakenteesta ja säännöistä. Poliittiset oppijärjestelmät tulivat määräävämmiksi kuin vanhat uskonnolliset oppirakennelmat. Poliittiset päätökset, säännöt ja ohjeet vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämää suoremmin ja välittömämmin kuin uskontojen opinkappaleet ja käyttäytymisohjeet. Siksi politiikka on noussut keskeiseksi tekijäksi yhteiskunnan sisäisen yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön kehittymisen edellytyksenä. Politiikka on myös yhteisöjä jakava tekijä, kun ihmisryhmät ovat jakautuneet omistuksen ja työnjaon puitteissa eri ryhmiin, joiden edut ovat ristiriitaisia. Näitä ristiriitoja pyritään ratkaisemaan lainsäädäntöä kehittämällä sekä omistajien (työvoiman ostajien) ja työntekijöiden, palkkatyöläisten (työvoiman myyjien) välisissä neuvotteluissa. Tässä kuitenkin törmätään jälleen sananja ilmaisunvapauden ongelmaan. Tämähän on tullut jälleen selvästi esiin nykyisessä eduskunnassa käsittelyssä olevan valtion budjettikäsittelyn yhteydessä. Oikeistohallitus yhdessä työnantajien kanssa esittää budjettia, jossa valtion talouden ongelmien pääosa aiotaan siirtää heikommassa asemassa olevien vähävaraisten ja työtä tekevien kannettavaksi. Suurituloisimpien ja omistajien verotusta jopa alennettaisiin valtion velan kasvusta huolimatta. Samalla hallitus ajaa lakimuutoksia, jotka toteutuessaan rajoittaisivat työntekijöiden oikeuksia ilmaista vapaasti mielipiteensä mm. lakko-oikeuttakin käyttäen. Sananvapautta rajoittaa työntekijäin huomattavasti pienemmät mahdollisuudet tuoda kantansa esiin julkisesti lehdistön kautta ja tai valtion omistamassa YLE:ssäkin. Oiva Björkbacka TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TANORISTIKKO MINKÄLAISTA ON OLLUT elämäsi? Lapsuus, nuoruus, aikuisikä, vanhuus. Elämä on mennyt, mutta miten? Miten Sinulla, vanhemmillasi, isovanhemmilla, sisaruksilla, sukulaisilla. Oletko koskaan miettinyt mitkä tekijät, ihmiset, ympäristö ovat vaikuttaneet Sinun elämäsi muotoutumiseen, sisältöön? Onko Sinua rakastettu, oletko Sinä rakastanut? Ihmiselämän suurten, perimmäisten kysymysten äärellä liikkuu järisyttävän vahvasti Sirpa Kähkösen uusi romaani ”36 uurnaaväärässä olemisen historia”, (Siltala 2023, 267 s). Kirja voitti vuoden 2023 Finlandiapalkinnon romaanisarjassa, valitsijana Jorma Uotinen. Tanssituomarina tunnettu Uotinen antoi Kähkösen kirjasta 10, eikä suotta. 36 uurnaa on Sirpa Kähkösen hyvin omakohtainen kertomus, päiväkirjamainen kuvaus hänen elämänsä kulusta pikkutytöstä aikuiseksi. Kirjan vahvin kuvaus on suhde äitiin Riittaan, joka äitinä ei elämänsä erivaiheissa osannut, ymmärtänyt luoda ”äidillistä” suhdetta tyttäreensä. Puuttui läheisyys, puuttui rakkaus. Äidin sanallista ja sanatonta viestintää pikkulapselleen, sitten teinitytölleen Kähkönen kuvaa mestarillisen riipaisevasti lukijan tuntohermoja koetellen. Kyyneleet eivät lukijalta jää välttämättä tulematta. Elämä ei ole oikeudenmukaista, ihminen on usein väärässä. Jos ei omasta mielestään, niin muiden mielestä, äidin mielestä ainakin. Kähkönen on tuonut kirjoissaan esille Suomen historian kipupisteitä. Niin tässäkin. Punaisten kiduttamiset Tammisaaren vankileirillä, letkuruokinnat, 1930-luvulla ovat suvussa tiedettyjä, mutta vaiettuja. Samoin suomalaisten meno Neuvosto-Venäjälle, joutuminen ”paratiisin” sijasta Stalinin leireille, ikiajoiksi kadotetuiksi. Isovanhemmat niistä kuiskivat, mutta vaieten. Ikävä ja häpeä sävyttivät. Kirja on täynnä suvun salaisuuksia, häpeää, alistamista, kärsimystä. Ei varmaan ainutlaatuista suomalaisissa suvuissa. Onnettomuudessa vammautuminen, myöhempi alkoholismi sävyttävät äidin elämää. Tyttären lähentymisyritykset äitiin onnistuvat vasta äidin kuoltua. Äidin päiväkirjat valottavat tyttärelle kuolleen äidin elämänkulkua. Ehkä äiti sittenkin rakasti Häntä. Ja Hän äitiä! 36 uurnaa on kiistämättä Sirpa Kähkösen ansiokkaan kirjailijauran paras teos. Sydänverellä kirjoitettu. Vahva lukukokemus meille kaikille! Pekka Hurme Oletko ollut aina väärässä?
7 20.12.2023 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 18 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki PRISMA KAARI AVOINNA 24h PRISMAN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA! PRISMA KAARI AVOINNA 24 H Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Herrakansat ahdistaa: Muurimme murtuvat ”MUURIMME MURTUVAT , mutta sydämemme ei”, oli saksalainen iskulause II maailmansodan lopulta. Nyt tuntuu että muurit murtuvat monella suunnalla ja saksalaisten aikoinaan omima herrakansa-ajattelu leviää laajalle. Herrakansa-ajattelua edustaa venäläinen ajattelu siitä, miten tasa-arvoisten kansojen kesken venäläinen kansallisuus on tasa-arvoisempi kuin muut ja valittu ohjaamaan muita kansoja. Meidän vähäinen tshuhnuutemmekin kuuluu venäläisten alaisuuteen. Siitä, eli tsaarinajan rajojen takaisin saavuttamisesta on kuulemma oikein kilistettykin Kremlissä Putinin noustessa valtaan. Ukraina nyt varsinkin kuuluu herrakansan alaisuuteen, se on selviö useimmille venäläisille. Ukrainassa toteutetaan nyt kansallista velvollisuutta, kun Afganistanissa Neuvostoliitto toteutti yhdeksän vuoden ajan kansainvälistä velvollisuutta. Kaiku askelten on sama. Herrakansan maahanmuutto Eipä sillekään mitään voi että uskontojen piirissä on uskonto jonka mukaan muut ovat alisteisia oikean uskonnon valinneille. Koko uskonnon nimi merkitsee alistumista. Uskovat alistuvat uskonnolle, ja muut kansat alistuvat oikean uskonnon edustajille. On oikein, että alemmat eliöt keksivät keksinnöt ja mukavuudet oikean uskonnon edustajien puolesta. Ja myös rakentavat kaiken valmiiksi. On myös luonnonlaki ja jumalan tahto että uskonnottomat ja väärän uskonnon edustajat elättävät oikeauskoisia. Itse elättelemme ihan omaa uskomustamme että tulijat haluavat tehdä paskahommat puolestamme. Mutta kukapa sellaiseen asemaan oikeasti tyytyisi? Yksi herrakansa, puolisokea Goljat riehuu Gazassa Useimmiten Israel nähdään Davidina jota uhkaa hirmuinen puolisokea jättiläinen. No, osat ovat muuttuneet. Israel on itse se Goljat joka riehuu tuhoten lähimmäisiään. Tuhottavien ihmisarvo on viety, he ovat pahaisia ihmiskilpiä, ja kilpihän on sotavaruste joten kilpien tuhoaminen on luonnollinen sodankäyntitoimi. Vastustajan dehumanisointia on tehokkaasti tehty vuosikymmeniä. Terroristien ainoa motiivi on päästä nuss... makaamaan neitsyiden kanssa paratiisiin. Ei tarvitse kysyä olisiko vallitsevissa olosuhteissa jotakin mikä panee ihmisen muuttumaan terroristiksi. Onko laillista rakentaa laiton siirtokunta? Saako maan viedä? Entä talon jonka rakensi Jussi? (tai Omar). Lapset varsinkin ovat tulevia terroristeja joten jokainen tapettu lapsi on samalla tuhottu tuleva terroristi. Kenties israelilaiset suunnittelevat alkemistista keitosta maasta käytävien kiistojen ratkaisuksi: Alkemistisesta keitoksesta puuttuu vielä se viimeinen lisuke. Kun keitokseen lisätään viimeisen palestiinalaislapsen viimeiset kolme veritippaa, on ongelma ratkaistu. Suomut pudotkoon silmiltä Olisi aika tunnistaa herrakansat keskuudessamme. Yhtenäistä kansaa ei voi voittaa mutta emmehän edes ole yhtenäisiä, saati etteikö meitäkin voisi voittaa jos jatkamme tyhmyyksien tekemistä. Nimittäin, onhan ilmastonmuutos edelleen suurin uhka (vai onko?). Esko Karinen NEULONTAPAJA KOKOONTUU asukastalo Purpurissa joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00. Kerhossa voi neuloa puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Seuraava neulontapaja torstaina 4.1.2024. Tule mukaan. Kerhon jäsenet toivottavat kaikille hyvää joulua! Uudelle lastensairaalalle villasukkia Kaarelan asukastalo Purpurin käsityökerho lahjoitti 60 paria villasukkia HUS:n uudelle lastensairaalalle.
8 20.12.2023 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Suosi paikalli sia palvelui ta! PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI ProHius parturi-kampaamo Parturi-kampaamotyöt Klaneettitie 4 P | P. 045 896 6666 Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki Käynti Kaupintien puolelta. www.marileino.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Kaarelantie 84, 00420 Helsinki • Puh. 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2024! Nähdään taas ensi vuonna! Avaamme joka päivä klo 15 Tervetuloa tutustumaan laajaan olutvalikoimaamme! Naapurinkuja 2, Vantaanlaakso www.olutravintolajano.fi Kannelmäen Kampaamo-Parturi Kaarelantie 97, Helsinki 09 538 834 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN www.hmtm.fi • Lattiapäällysteet • Maalit Ruosilantie 10, Konala P. 044 986 3626 www.ravintolamisteli.fi • Kaikki perheja yritysjuhlat • Muut tapahtumat • Muistotilaisuudet Pyydä edullinen tarjous! Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Apollon Yhteiskoulu toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Jatkossa Apollon Yhteiskoulu palvelee Malminkartanon ja Konalan nuoria Munkkiniemessä, osoitteessa Tietokuja 2 (Laajalahdentie 23) Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Lounaskahvila Pöytäliina Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki P. 045 2735352