kÄytÄ heijastinta !
Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan.
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi
MITTAA ARVOSI!
Sydänliiton terveydenhoitaja mittaa apteekissamme kolesteroli-, verensokeri- ja verenpainearvot
torstaina 16.2. klo 10-16
Mittaukset ovat maksullisia ja niihin sisältyy neuvonta. Esim. kokonaiskolesterolin mittaus 6
No 2 8.2.2012
· 48 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
OlliBull
-stadilainen karikatyristi
Viva Cuba Libre!
Tupakkapelto ja kuivauslato Pinar del Riossa.
Kaarelan bussiliikenne puhuttaa
2
8.2.2012
Uudistetut kaistojen kestosuosikit
w.toyota. ww
Toyota Espoosta ja Toyota Kaivokselasta
Hienostuneen voimakas uusi Avensis
ja päästölukemiin. Uusi Avensis on mukava ja helppo käsitellä. Hinta alk. 24 296,90 e
Suositun Avensiksen olemus on päivittynyt ulkonäkömuutosten myötä. Moottorivaihtoehtoja on kuusi. Kaikissa niistä sovelletaan Toyota Optimal
Täysin uudistunut Toyota Yaris Toyota Extra -paketti nyt
Auris-, Corollaja Verso Sol Edition -malleihin.*
495 e
Uusi Yaris on virtaviivainen, ketterä ja vakaa. Sisätilat ovat avarat ja muunneltavat ja kuljettajan ergonomiaa on parannettu entisestään. Neljä varustetasoa. Toyota Touch & Go -järjestelmä on vakiovarusteena Linea Sol, Comfort- ja Style-varustetasoissa. Hinta alk. 14 743,90 e Huippuvalikoima vaihtoautoja, kaikki kuntotarkastettuja. Toyota-henkilöautoissa on lisäksi kahden vuoden TITAANI-takuu.
* Tarjous koskee uusia tilaus- ja kauppasopimuksia.
TOYOTA ESPOO Riihitontuntie 1012, 02200 Espoo, p. 010 851 8500, ark. 918, la 1015
TOYOTA KAIVOKSELA Vanha Kaarelantie 31, 01610 Vantaa, p. 010 851 8300, ark. 918, la 1015
Restaring
www.restaring.fi
SUOMEN SUURIN BILJARDIN 9-PALLOTURNAUS
· Amatööri, 2 divisioona max, ei SM-tason urheilijoita
Palkintopotti yht. yli 6000
KARSINTAKILPAILUT 1. SEMIFINAALIIN
4.2. La klo 12.00 4.2. La klo 12.00 11.2. La klo 12.00 12.2. Su klo 12.00 18.2. La klo 12.00 18.2. La klo 12.00 18.2. La klo 12.00 18.2. La klo 12.00 19.2. Su klo 12.00 25.2. La klo 12.00 26.2. Su klo 12.00 26.2. Su klo 12.00 26.2. Su klo 12.00 26.2. Su klo 12.00 Satulinna, Espoo, Suvela 8-Kulma, Vallila Bar Kondis, Kontula Sali Ravintola Pähkinärinne Sport Cafe, Viikki Kapteenin Kajuutta, Laajasalo Baccara, Sipoo Taskumatti, Espoo, Matinkylä Fillari Ravintola, Maunula Ravintola U2, Pihlajamäki Cogo Bar, Kirkkonummi Piletti, Riihimäki Pallogrilli, Konala El Armadillo, Espoon keskus
Karsinnassa
10,osanottomaksu
1 SEMIFINAALI LA 3.3. klo 12.00
Ravintola Kapteenin Kajuutta, Laajasalo
PALKINTOPOTTI
I - 600,II - 300,III - 100 IV-VIII Tavarapalkinto + 8 parasta finaaliin
2 SEMIFINAALI LA 7.4.
U2-Ravintola, Pihlajamäki
3 SEMIFINAALI LA 5.5.
Satulinna, Espoo
KARSINTOJEN 2 PARASTA + VARAPELAAJA 1. SEMIIN
Kaikki tiedustelut: restaring@luukku.com
FINAALI SU 10.6. Baccara, Sipoo
4 SEMIFINAALI LA 9.6.
Baccara, Sipoo
Pääkirjoitus
Alueellinen työväenopisto palvelee parhaiten asukkaita
8.2.2012
3
H
elsingin työväenopiston yhteydessä toimii kuusi alueopistoa, niistä yksi eli läntinen alueopisto vaikuttaa Munkkiniemestä Malminkartanoon ulottuvalla alueella; alueopiston toimistopalvelut ja suuri osa opetuksesta on sijoitettu Kanneltaloon ja Pohjois-Haagan opetuspisteeseen. Viime vuonna tehdyssä Helsingin suomenkielisten ja ruotsinkielisen työväenopiston organisointiselvityksessä esitetään nykyisten alueopistojen lakkauttamista. Työväenopiston merkitys ihmisille on erittäin suuri. Kymmenet tuhannet opiskelijat ovat voineet hyödyntää opiston tarjoamia eri oppiaineita. Työväenopisto todellakin toimii kaupunkilaisten virkistys- ja olohuoneena. ja se tarjoaa oppimisen iloa ja henkistä pääomaa koko elämän ajan. Viime vuonna pelkästään läntisen alueopiston kurssilaisten määrä oli 10243 ja opetustunteja oli 15 548. Vakituisia työntekijöitä opistossa on 11.
K
Lausunto HSL:n suunnitelmista koskien bussilinjoja 42 ja 43
aarela-Seura ry. sai yllättäen mutkan kautta, ei siis HSL:ltä, tietoonsa HSL:n suunnitelmista muuttaa bussilinjojen 42 ja 43 kulkureittiä Kannelmäen päässä ja linjan 42 kulkua keskus- tassa. Reittejä ollaan suunnitelmien mukaan muuttamassa siten, että Kannelmäessä ikäänkuin oikaistaan molempien linjojen kulkua. Bussilinjan 42 haluttaisiin kulkevan Kannelmäen ostoskeskuksesta suoraan Kaarelantietä Maununnevantielle, ja linjan 43 kulkevan Kannelmäen ostoskeskuksesta Vanhaistentien ja Kanneltien kautta Maununnevalle ja Hakuninmaalle. Keskustan päässä haluttaisiin linjan 42 päätepysäkin olevan Kampissa nykyisen rautatieaseman sijasta. Kaupunginosayhdistys ilmoittaa vastustavansa jyrkästi näitä suunnitelmia. Yleisöltä on tul- lut lukuisia huolestuneita kommentteja näiden suunnitelmien tultua tietoon paikallisten pysäkkien seiniin liimattujen tiedotteiden kautta. Jos esitetyt suunnitelmat toteutuisivat , huo- nontaisivat ne suuresti paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia käyttää julkisia kulkuväli- neitä. Tämä koskisi erityisesti koululaisia ja vanhuksia sekä liikuntavammaisia muiden asukkaiden lisäksi. Minuutin parin nopeuttaminen ajoajassa Kannelmäestä keskustaan ei liene kovin pätevä syy esitettyjen muutosten toteuttamiseen huomioiden sen, kuinka paljon yleisön mahdollisuudet julkisten kulkuvälineiden käyttöön heikentyisivät. Bussit lienevät tar- koitetut ihmisiä varten, ei aikataulujen helpottamiseksi. Mitä merkitystä on minuutin pari nopeammalla aikataululla, jos ihmiset joutuvat käyttämään paljon enemmän aikaa päästäk- seen käyttämään näitä bussipalveluja. Vai haluaako HSL lisätä yksityisautoilua? Sitäpaitsi linjan 43 uusi ehdotettu reitti on vanhaa pitempi. Kaupunginosayhdistys esittää, että Kannelmäen päässä linjojen kulkureitit säilytetään ennallaan. Vastahan linja 42 sai uuden reittinsä Maununnevan kautta, ja asukkaat ovat tottuneet siihen. Mitä taas tu-
Jos tätä toimintaa aiotaan lähteä ajamaan alas, on syytä olla huolissaan alueellisen yhteistyön jatkosta. Miten työväenopistossa hoidetaan tulevaisuudessa yhteydet alueen asukkaisiin, yhdistyksiin, monitoimitalojen toisiin toimijoihin, muihin alueen hallintokuntiin? Samalla kun alueellinen työväenopisto kuuntelee ja toteuttaa asukkaiden opiskelutarpeita, sillä on oma tärkeä roolinsa kaupunginosien elinvoiman tukijana. Jos Helsingin kaupunki toteuttaa alueellisten opistojen lakkauttamisen, voidaan oikeutetusti kysyä, takaako työväenopiston sisäisen rakenteen muuttaminen aineosastopohjaiseksi ja tukipalvelujen keskittäminen hallinto-osastolle sen, että asukkaita lähellä olevat opetuspaikat säilyvät ? On pelättävissä, että eläkeläiset ja vanhemmat opiskelijat unohtuvat ja yhteistyö alueen koulujen ja ikäihmisten opetuspaikkojen, kuten mm. Riistavuori, Tilkka, Meilahden virkistyskeskus, Munkkiniemen palvelukeskus, kanssa hiipuu. Ei ole kovinkaan montaa kuukautta siitä, kun Helsingille syntyi äkkinäinen into hävittää kirjastoja. Tällä hetkellä onneksi kuitenkin vaikuttaa siltä, että alueellisista kirjastoista valtaosa säilyy. Tätä taustaa vasten olisikin toivottavaa, että työväenopisto voisi toimia samalla tavalla paikallisena opinahjona kuin kirjasto ikään.
lee suunnitelmaan siirtää päätepysäkki keskustassa Kamppiin, tuntuu se todella omituiselta palvelun parantamista ajatellen. Kaikista paras päätepysäkin paikka on yhdistyksen mielestä jo aikanaan päätepysäkkinä ollut Erottaja. Mannerheimin- tieltä on lyhyt matka keskustan useimpiin tärkeisiin solmukohtiin ja liikekeskuksiin. Kaupunginosayhdistys toteaa lo-
puksi, että julkisen liikenteen tulee palvella asiakkaita, ei muutaman minuutin nopeushyötyjä. Sitäpaitsi on mieletöntä pyrkiä kovin nopeisiin ja kuljettajienkin hermoja kuluttaviin aikatauluihin jo nyt varsin ruuhkaisina ajanjaksoina kaupunkiliikenteessä. Tärkeintä on liikenteen luotettavuus ja jouhea sujuvuus ilman mie- letöntä kiirettä ja stressiä. Lisäksi kaupunginosayhdistys toivoo lopuksi saavansa tämänlaalopuk t tuisista suunnitelmista t tiedon itselleen ajoissa kannanottojen muodostamiseksi ilman kiirettä ja hoppua. Nyt ei tietoa tullut ollenk kaan. Aiemmin tiedonk kulku on kyllä toiminut e erinomaisesti puolin ja to toisin, mikä nyt on ollut se sen esteenä? Haluamme kirjallisen va vastauksen tähän kanna nanottoomme. Kannelmäessä 08.01.2012 Kaarela-Seura ry psta: Erik Bärlund puheenjohtaja
Missä kulkevat 42 ja 43?
HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL on suunnitellut muuttavansa bussilinjojen 42 ja 43 kulkureittejä Kannelmäessä ja linjan 42 kulkua keskustassa. Bussilinjan 42 haluttaisiin kulkevan Kannelmäen ostarilta suoraan Kaarelantietä Maununnevalle ja linjan 43 kulkevan ostarilta Vanhaistentien ja Kanneltien kautta Maununnevalle ja Hakuninmaalle. Keskustan päässä haluttaisiin linja 42 päätepysäkin olevan Kampissa nykyisen rautatieaseman sijaan. Kaarela-Seura on ilmoittanut vastustavansa näitä suunnitelmia. Seurassa on myös ihmetelty sitä, että asiasta ei ole lainkaan informoitu ennakkoon. Riittäväksi tiedottamiseksi ei voida katsoa sitä, että bussipysäkeille liimataan lappuja tulevista reittimuutoksista. Mitään ei vielä ole kuitenkaan aivan lopullisesti päätetty ja seuran edustajat käyvätkin lähipäivinä neuvotteluja HSL:n joukkoliikennesuunnittelijan kanssa. Toivottavaa on, että HSL:ssä jatkossa kuunnellaan enemmän asukkaita ja ymmärretään paremmin tiedottamisen tärkeys.
HS 27.1. LINJOJEN 42 JA 43 reittien Kannelmäen pään muutosten tarkoitus on suoristaa linjojen reittejä ja siten selkeyttää ja nopeuttaa linjoja. Pienentuntuinen muutos yksittäisen matkan osalta voi merkitä selkeää parannusta tiheästi ja kattavalla liikennöintiajalla liikennöivän linjan vuotuisiin kustannuksiin. Selkeys ja nopeus olivat kuitenkin etusijalla tätä muutosta suunniteltaessa. Linjan 42 reitin keskustan päätepysäkin siirtäminen Kamppiin on osa suurempaa liikennekokonaisuutta. Tarkoitus on ensisijaisesti jakaa ja tasata kapasiteettia tarpeen mukaan Mannerheimintien ja Topeliuksenkatu-Runeberginkatu reittien välillä. Lisäksi nyt tehdyn suunnitelman mukaan linjat 40, 41 ja 43 saadaan tasavälistettyä optimaalisesti Haagassa ja linjat 41, 42 ja 45 vastaavasti Kampista lähdettäessä. Kannelmäen joukkoliikennetarjonnan osalta tilanteen voi nähdä myös parantuneen ja palvelun laajentuneen: nyt kannelmäkeläisillä linjojen 42 ja 43 käyttäjillä on suora bussiyhteys eri puolille Töölön seutua sekä Elielinaukiolle ja Kamppiin. Ensi vuoden liikennöintisuunnitelmaan tehtiin verrattain paljon muutoksia. Ajan rajallisuuden vuoksi vuorovaikutus matkustajien kanssa päätettiin toteuttaa julkaisemalla liikennöintisuunnitelma verkkosivuillamme ja keräämällä kommentit tehokkuuden nimissä kootusti. Mikäli tulevaisuudessa kehityshankkeiden yhteydessä tarvetta ilmenee, voimme toivottavasti jälleen olla teihin yhteydessä hyvässä yhteistyöhengessä, kun alueen joukkoliikennettä koskevia muutoksia suunnitellaan. Liikennöintisuunnitelmassa esitettyjen suunnitelmien toteuttamisista päättää HSL:n hallitus 24.1 pidettävässä hallituksen kokouksessa. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Suvi Rihtiniemi toimitusjohtaja Arttu Kuukankorpi joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajan sijainen
Lausuntonne 8.1.2012
Vastaus Kaarela-Seuran lausuntoon HSL:n suunnitelmista koskien bussilinjoja 42 ja 43
Kari Varvikko
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 7.3.2012. Aineisto toimitukseen 24.2. mennessä.
4
8.2.2012
TOIVO KOTTARAINEN
Puhelinkeskus? Annatteko johtaja Virtaselle? - Sehän ei teille kuulu! + Kaksi vanhusta istui vanhainkodissa tv-huoneessa. Pappa kysyi mummelilta: - Et muuten ikinä arvaa kuinka vanha olen? Se on helppo juttu, vastasi naisvanhus. Avaa vain vetoketjusi, niin pystyn kertomaan ikäsi. Pappa avasi ja mummeli laittoi kätensä papan housuihin. Kotvasen aikaa hiplailtuaan mummeli tokaisi: - Olet 85 vuotta! Mistä tiesit? pappa ihmetteli. No sä kerroit mulle eilen, mummo vastasi. + Miten löydät sokean miehen nudistisrannalta? Helposti, se on ainoa jolla ei seiso. + 70-vuotias ukkeli aikoi mennä naimisiin 20-kesäisen tytön kanssa. Hänen ystävänsä yritti kuitenkin puhua hänelle järkeä. Ajattele nyt. Kymmenen vuoden kuluttua sinä olet 80-vuotias ja hän on 30-vuotias. Kahdenkymmenen vuoden päästä olet 90-vuotias ja hän on nelikymppinen. - Niin, mitä minä siinä vaiheessa teen niin vanhalla akalla. + Kaksi miestä meni Marjaan, toinen edestä ja toinen takaa. + Kuule isä...Mikä on transu? Isä: - Kuule, kysypä Hannu-tädiltä. + Linja-auto oli täynnä ja Paavo seisoi kauniin blondin takana kiimainen kiilto silmissään. - Lakkaa hyvä mies painamasta sitä vehjettä minua vasten, tuhahti vaaleaverikkö viimein. - Jaa, Paavo sanoi. Se on vaan mun tilipussini. - Vai niin. Siinä tapauksessa olet
Lomaleffoja, lomaleffoja - sekä koululaisille että senioreille
TÄNÄ TALVENA Kanneltalossa onkin oikein hauskasti, kun koululaisten talvilomaviikolla on elokuvia kello 12 lapsille ja iltapäivällä kello 14 aikuisille. Kaikkiin lomaleffoihin on vapaa pääsy eikä ennakkovaraustakaan tarvita. Maanantaina 20.2. aloitetaan Rottatouille-animaatiolla ja perjantaina 24.2. lopetetaan Napapiirin sankareilla. Väliin mahtuu monta hyvää valkokankaan helmeä - tässä koko Lomaleffa-sarja: ma 20.2. klo 12 Rottatouille Rotta Remyn unelmana on tulla ranskalaiseksi tähtikokiksi. Ohjaus Brad Bird (USA 2007). Animaatio, puhutaan suomea. 108 min, K3 ma 20.2. klo 14 Hyvä poika Kotimainen tiheätunnelmainen draama on kehuttu ja maailmalla palkittu. Ohjaus Zaida Bergroth (Suomi 2011). Pääosissa SannaKaisa Palo, Eero Aho. 88 min, K13 ti 21.2. klo 12 Onni von Sopanen Kotimainen lastenelokuva Onni-pojasta. Ohjaus Johanna Vuoksenmaa (Suomi 2006). Pääosissa Kaarlo Somerto, Julius Vakkuri. 91 min, K3 ti 21.2. klo 14 Kuninkaan puhe Oscar-palkittu historiallinen draama Yrjö VI:sta. Ohjaus Tom Hooper (Britannia 2010, The King's Speech). Pääosassa Colin Firth. 114 min ke 22.2. klo 12 Jali ja suklaatehdas Villi Vonkka omistaa maailman salaperäisimmän makeistehtaan. Ohjaus Tim Burton (USA, Britannia 2005). Pääosassa Johnny Depp. Puhuttu suomeksi. 116 min, K7 ke 22.2. klo 14 Veljekset Satiirisesti sävyttynyt kuvaus kolmen veljeksen ja heidän isänsä jälleennäkemisestä. Ohjaus Mika Kaurismäki (Suomi 2011). Pääosissa Esko Salminen, Kari Heiskanen, Pertti Sveholm, Timo Torikka. 87 min, K13 to 23.2. klo 12 Viirun syntymäpäivä Viiru ja Pesonen joutuvat kalastusmatkalla myrskyyn ja päätyvät muistelemaan kuluneen vuoden tapahtumia. Ohjaus Jørgen Lerdam ja Anders Sørensen (Ruotsi 2005). Animaatio, puhutaan suomea. 74 min, ei ikärajaa to 23.2. klo 14 Vuosi elämästä Tarkalla ja myötätuntoisella otteella kerrottu viisas komediadraama vanhenemisesta ja rakkaudesta. Ohjaus Mike Leigh (Britannia 2010, Another Year). 124 min pe 24.2. klo 12 Liikkuva linna Japanilainen anime-elokuva hattukaupan Sophiesta. Ohjaus Hayao Miyazaki (Japani 2004). Animaatio, puhutaan suomea, 119 min, K7 pe 24.2. klo 14 Napapiirin sankarit Seikkailukomedia digiboksista, rakkaudesta ja suomalaisen miehen sisäisestä sankaruudesta. Ohjaus Dome Karukoski (Suomi 2010). Pääosissa Jussi Vatanen, Pamela Tola. 92 min, K11 Vapaa pääsy Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki www.kanneltalo.fi
bussin lähdettyä saanut jo kolmannen palkankorotuksen. + Antero Mertaranta raiskattiin savannilla. Pusikosta kuului Anteron huuto: - Ihanaa leijonat! Ihanaa! + På svenska: - Vad är blondens telefonnummer? - 7676 8787 + Mitä elefantti käyttää tamppooninaan? - Lammasta. + Pariskunnat Svensson ja Nilsson olivat tunteneet toisensa jo pitkän aikaa, ja eräänä iltana Nilssoneilla rouva Svensson ehdotti yön ajaksi pientä parinvaihtoleikkiä. Nilssonit suostuivat ja niin ilta kulukin rattoisasti. Vähän ajan kuluttua rouva Svensson sanoi yläkerran makuuhuoneessa: - Käydäänkö alhaalla katsomassa miten pojilla menee? + Vaimo valitti miehelleen rintojensa pienuutta. Mies totesi: - Hiero niihin vessapaperia. Vaimo ihmetteli: - Mitä se nyt tähän kuuluu? Mies: - En minä tiedä, mutta peffaasi se on ainakin tehonnut! + Miksi joulupukilla on niin isot kassit? - Se tulee vain kerran vuodessa.
Modernin tangon tunteenpalo Tango-orkesteri Unto
KANNELTALOSSA SOI runollisena 15.2.2012 modernin tangon tunteenpalo, kun Tango-orkesteri Unto nostaa perinteisen suomitangon uusiin ulottuvuuksiin vivahteikkailla tulkinnoillaan Unto Monosen, Toivo Kärjen ja Erik Lindströmin ikivihreistä. Tunnelmallisessa konsertissa kuullaan myös suomalaisesta lyriikasta innoituksensa saanutta uutta tangomusiikkia, jota Tango-orkesteri Untolle ovat säveltäneet Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna sekä orkesterin omat säveltäjät Timo Alakotila ja Johanna Juhola. Yhtyeen jäsenten rikas monipuolinen tausta, kansanmusiikista jazziin ja teatterimusiikista tango nuevoon, kuuluu soitossa vaikutteiden rikkautena, soittamisen vapautena ja tulkinnan syvyytenä. Konsertin alustaa tuntia ennen esitystä Kanneltalon kahvilassa musiikkitoimittaja Mari Koppinen, joka on kirjoittanut Unton musiikista paljon eri lehdissä. Hänen tietojensa avulla voi saada konserttielämykseensä uutta syvyyttä, joten kannattaa tulla jo kello 18 vaikkapa kahvikupposelle. ke 15.2. klo 18 Kriitikon kyydissä Tango-orkesteri Unton illan konsertin alustaa kriitikko Mari Koppinen. Vapaa pääsy ke 15.2. klo 19 Tango-orkesteri Unto. Pirjo Aittomäki - laulu, Timo Alakotila - piano, Johanna Juhola - haitari, Mauno Järvelä - viulu, Petri Hakala - kitara ja Hannu Rantanen - kontrabasso Liput 12/8 e. Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki www.kanneltalo.fi
LUKIJALTA
Pieni italialainen pizza- ja pastapaikka avattu Kannelmäessä Klaneettitie 12. Puh. 09-42891 888
Nyt kuuntelet, nuori hyökkääjäpoika Kannelmäessä!
SINÄ SIELLÄ, jossain Urkupillinpolku Posetiivarinkuja Soittajanpolku-tienoilla! Vanhemmat ja opettajat, lukekaa tämä ääneen; haluan, että poika kuulee ajoissa sanottavani. Tapahtui rauhallisella kävelytiellä Kannelmäessä radan lähellä Mätäjoen varrella torstai-iltana 26.1.2012 noin kello 17.20. Kävelin ohitsenne, te kolme poikaa, jotka olette noin 13-14 -vuotiaita, 160-senttisiä, melko vantteria. Normivaatteet; pipot, pusakat, farkut. Tavallisesti teitä on ehkä neljä, koska joku teistä soitti siinä juuri kaverilleen ja pyysi ulos. Minulla ei ollut kanssanne mitään sanaharkkaa; en edes tajunnut, että huomasitte minun kävelevän ohi. Olin päässyt muutaman metrin ohitsenne, kun äkkiarvaamatta tunsin kovan hyökkäyksen selässäni; minut iskettiin salakavalasti ja raukkamaisesti täysin yllättäen selän takaa rynnäten voimallisesti kumoon ja kaaduin suoraan maahan kasvoilleni. Kerkesin nähdä, miten juoksitte karkuun Urkupillinpolulle päin. Shokista huolimatta lähdin perään. Sinä, joka hyökkäsit, juoksit viimeisenä tietenkin. Kaverithan olivat kaikonneet jo idean alkumetreillä. Pysähdyit hetkeksi kuuntelemaan, mitä olisin sinulle sanonut, mutta hermosi petti ja juoksit pois. Soitin hätäkeskukseen, ja tein sinusta ilmoituksen poliisille. Niin, sinusta en teistä. Vain sinä olet vastuussa siitä, mitä teit. Tosin poliisit tarkkailevat nyt sielläpäin kolmen-neljän tavallisennäköisen pojan ryhmiä ja tekemisiä. Tiedän tasan miten tämä kaikki tapahtui. Kavereitten idea. Ei sinulle muuten olisi tullut mieleenkään hyökätä yhtäkkiä tuntemattoman aikuisen naisen kimppuun tavallisena päivänä, tavallisella kävelytiellä, kun ketään ei ollut näkemässä. Idea ei ollut hyvä. Olisin saattanut olla raskaana ja menettänyt lapsen. Olisin saattanut olla niin vanha, etten olisi siitä enää noussut. Voimaa sinulla on enemmän kuin harkintakykyä. Et jäänyt katsomaan, miten minulle kävi. Minuun sattui ja kovaa. Teenkö rikosilmoituksen, riippuu siitä, miten vakavia vammani lopulta ovat. Tällä hetkellä polvi ei taivu, olkapää on venähtänyt, niska tärähtänyt, ranne ja sormet turvoksissa ja päätä särkee tärskyn jäljiltä. Jos olisit jäänyt kuuntelemaan, olisin kysynyt sinulta, KÄSITÄTKÖ OLLENKAAN, MITÄ TEIT JA MITEN OLISI VOINUT KÄYDÄ!? Vaikka olet vielä lapsi, pitäisi sinulla olla jotain tajua siitä, mitä ihmiselle voi sattua jos hänet yllättäen kaadetaan suorilta jaloilta kumoon! Hyökkäätkö kotona varoituksetta äitisi tai mummosi kimppuun ja kaadat hänet maahan? HEI HALOO!!!??? Pelkästä tönäisystä on monelta lähtenyt henki. Se, mitä sinä teit, oli väkivaltainen hyökkäys. Jos olisin saanut sydänkohtauksen, se olisi ollut kuolemantuottamus. Vieläpä harkittu, koska sinun piti ottaa kovasti vauhtia, että sait voimaa aikuisen ihmisen kaatamiseen. Entisenä nuorisotyöntekijänä en ole koskaan pelännyt nuoria, enkä aio pelätä vastaisuudessakaan. Se, mikä pelottaa, on teon täydellinen järjettömyys ja fyysinen voima yhdistettynä olemattomaan ymmärrykseen. Poikakulta; ei tällainen ole enää mitään poikien leikkiä eikä harmitonta pilailua. Tällainen saattaa johtaa aikuisten elämässä ihan oikeasti vankilaan, jos uhrille käy huonosti. Eikä siellä sellissä sitten ne kaverit istu, vaan sinä, joka hyökkäsit. Sinun elämästäsi tässä on kysymys. Jos olet vapaaehtoisesti noin selkärangattomien kiusaajien kanssa, niin ohjaa heidät hoitoon ja vaihda ajoissa kavereita. Näithän, miten kovaa he juoksivat pois paikalta ja jättivät sinut ihan yksin. Eikä tämä ole nyt ollenkaan kova juttu päästä lehteen. Jos joku ei ole vielä kertonut, niin tuollainen älyttömyys ei ole millään asteikolla mitattuna leveilyn paikka. "Äiti ja mummo, 55 vee"
Kutsu
Tiedotustilaisuuteen koskien kehitysvammaisten henkilöiden asuntoryhmän rakennussuunnitelmaa Kaarelaan, osoitteeseen Lavettitie 11, on suunnitteilla kehitysvammaisten henkilöiden asuntoryhmä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto järjestää suunnitelmaa koskevan tiedotustilaisuuden alueen asukkaille. Aika: Keskiviikko 29.2.2012 klo 18 - 20 Paikka: Suomalais- Venäläisen koulun juhlasali, Kaarelankuja 2, 00430 Helsinki Paikalla ovat hankkeesta kertomassa sosiaaliviraston suunnittelijat sekä edustajat Asuntotuotantoimistosta ja Kiinteistö OY Helsingin palveluasunnoista. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan hankkeesta! Lisätietoja: www.hel.fi/sosv > Vammaispalvelut > Kehitysvammaisuus > Hankkeet > Asu-hanke
www.hel.fi/sosv
8.2.2012
5
Katsaus liikenneturvallisuuteen
S
Rattijuopot lisääntyneet Kannelmäessä
uomessa tapahtui vuonna 2011 kaikkiaan 6 397 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 292 ja loukkaantui 7 919 ihmistä. Kuolleita oli 22 enemmän ja loukkaantuneita 258 enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Surmansa saaneista oli liikkeellä henkilöautolla 174, kuorma-autolla 5, pakettiautolla 8, linja-autolla 2, moottoripyörällä 28 ja mopolla 10. Jalankulkijoita kuoli 41 ja polkupyöräilijöitä 16. Lisäksi kuoli 8 muuta tienkäyttäjää (Tilastokeskus tieliikenneonnettomuustilasto 2011). Valtioneuvoston periaatepäätöksessä aikanaan asetettuun tavoitteeseen 250 vuonna 2010 ei viime vuonna päästy ja nyt etäännyttiin taas kauemmaksi tuosta määrästä. Helsingissä kuolleiden lukumäärä kasvoi kolmella eli kahdeksaan (vuonna 2010 viisi henkilöä). Valitettavasti yksi näistä oli polkupyöräilijä. Edellisestä kuolemaan johtaneesta polkupyöräonnettomuudesta Helsingissä ehti kulua monen monta vuotta huolimatta polkupyöräilyn lisääntymisestä etenkin työmatkaliikenteessä. Valtakunnallisesti pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet selvästi. Vuonna 2011 henkensä menetti 16 pyöräilijää, kun luku vuonna 2010 oli 26. Tähän on varmasti vaikuttanut kokonaisvaltainen työ eri toimijoiden kesken. Pyörätiet ovat lisääntyneet, taajamien nopeusrajoitusten laskeminen ja vieläpä pyöräilykypärän käytön lisääntyminen. Tosin viimeksi mainitun suhteen on vielä paljon tehtävää ja vähin kustannuksin, koska hyvän pyöräilykypärän saa melko edullisesti. Liikenneviraston tietojen perusteella liikenteen keskinopeus pysyi ennallaan ja liikennemäärässä oli kasvua 2,3 prosenttia. Altistus nokkakolareille kasvaa liikenteen määrän kasvaessa. Henkilöautojen kolariturvallisuus ei riitä silloin, kun törmätään vastakkaiseen suuntaan etenevään ajoneuvoon. Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna 2010. Kuluneena vuonna sama suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnettomuuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän kuin vuonna 2010. Kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrä (28) nousi vuoden 2009 tasolle (Liikenneturvan ennakkotiedote). Helsingin tilastoista voidaan edelleen todeta, että rattijuopumukseen syyllistyneiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mikä on sinänsä huolestuttava asia, sillä poliisin valvonnassa ei isompia muutoksia tapahtunut ; ainakaan se ei lisääntynyt. Alkoholin nauttimisella on merkitystä "kolariherkkyyteen", joten myös sen kannalta toivotaan muutosta parempaan 2012. Myös törkeät liikenteen vaarantamiset lisääntyivät edellisestä vuodesta. Tämän lehden ilmestymisalueella suuntaus on samansuuntaista eli se ei poikkea koko Helsingin tilastojen suhteen. Onnettomuuksissa on nousua Malminkartanon aluetta lukuun ottamatta. Rattijuopumusten osalta nousua on selkeästi Pohjois Haagan ja Kannelmäen alueella. Määrät eivät kuitenkaan ole merkittäviä, mutta O-toleranssiajattelulla voidaan sanoa, että yksikin on liikaa. Tieliikenneturvallisuuden kehitystä kuvaa varmemmin liikennekuolemien kehityssuunta, koska ne varmasti tulevat poliisin tietoon. Suuri osa pienistä peltikolareista samoin kuin yksittäisistä polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista jää tulematta tietoon. Jokaisen tulee muistaa, että Tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan poliisille vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista (TieliikenneL 59 §).
Melut meluvalliin!
Kaarelan Omakotiyhdistys on tehnyt ja tekee koko ajan aktiivisesti työtä, jotta meluestehanke välille Kannelmäki Kaivoksela (Valtatie 3 -hanke) toteutuisi. Olemme mm. vedonneet artikkelissamme Suomen Omakotiliiton syyskuu 2011 Omakoti-lehden välityksellä noin 75 000 yhdistyksen jäseneen, että myös he kävisivät allekirjoittamassa netissä olevan meluesteadressin mahdollisimman monilukuisesti ja tukisivat näin valtakunnallisesti hankettamme.
OLEMME KIRJEITSE (sähköposti) tehneet tiettäväksi ko. hankkeen tärkeyden myös nykyisen hallituksen uudelle pääministerille, valtionvarainministerille, kuin sisäministerillekin. Vain sisäministeri on reagoinut kirjelmäämme. Allekirjoittanut, on myös henkilökohtaisesti keskustellut hankkeen tärkeydestä sisäministerin kanssa. Itse hanke, tai sen toteuttaminen ei millään tavalla kuulu sisäministerin vastuualueeseen, tai toimivaltaan, mutta ministeri lupautui tutustumaan ja myötävaikuttamaan resurssiensa mukaan ko. kohteen mahdolliseen toteuttamiseen. Olemme kirjelmöineet Valtatie-3 hankkeen tärkeydestä aikaisemmin myös edellisen hallituksen pääministerille ja valtionvarainministerille. Valitettavasti edellisen hallituksen ministeriöistä ei reagoitu Kaarelan Omakotiyhdistyksen kirjelmiin. Helsingin kaupungin taholta, varat tähän meluestehankkeeseen ovat olleet varattuna jo vuosia ja ovat edelleenkin. Viimeksi, 24.01.2012 Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastosta oltiin yhdistykseemme yhteydessä ja myös heidän toteamuksenaan on, että melu alueella on ongelmallinen ja parannushanke on tärkeä. Ongelmana on, että valtiovallan taholta ei määrärahoja tähän hankkeeseen ole kohdennettu. Olemme Kaarelan Omakotiyhdistyksessä harkinneet myös hakevamme Uudenmaan Ely-keskukselta lupaa, nopeusrajoituksen laskemiseksi 80km/h:sta 60 km/h, koska 20 km/h nopeuden laskeminen alentaisi melutasoja 3dB, mikä korvin kuultuna pudottaisi melutason puoleen nykyisestä, Toivokaamme, että nykyisen hallituksen toimesta, vihdoinkin, osoitettaisiin määrärahat Valtatie-3 hankkeeseen ja näin saataisiin, jo lähes 20 vuotta "vireillä" ollut meluestehanke toteutettua. Kaarelan Omakotiyhdistyksen johtokunnan puolesta.
Pekka Höök ylikomisario Helsingin poliisilaitos, Liikenne- ja erityispoliisi
Heimo Laine Johtokunnan jäsen Freelance toimittaja
Suojateiden turvallisuus heikkeni vuonna 2011
VUONNA 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 16 jalankulkijaa ja viisi polkupyöräilijää. Suojatieonnettomuuksissa loukkaantui lähes 700 ihmistä. Sekä kuolemantapauksia että loukkaantumisia oli edellisvuosia enemmän. Liikenneturvan mukaan suojatietörttöilystä voisi saada enemmän päiväsakkoja. Vuonna 2011 suojatiellä sattuneissa onnettomuuksissa menehtyi 21 ihmistä. Onnettomuuksissa loukkaantui keskimäärin 2 ihmistä päivässä. Tyypillisesti autoilijoiden kanssa sattuvia onnettomuuksia tapahtuu eniten pyöräilijöille ja jalankulkijoille mutta myös mopoilijoille. Pitkän aikavälin tilastokatsaukset osoittavat, että kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä painottuu iäkkäisiin. Kaksi kolmesta suojateillä kuolleista on iäkkäitä. Liikenneturvan tiedottaja Pasi Anteroisen mukaan suojatiet tulisi saada nimensä veroisiksi. Toisaalta suojatieturvallisuus paranee myös jalankulkijoiden oman toiminnan kautta. "Myös jalankulkijan tulee olla läsnä liikenteessä, jos oma huomio on kiinnittynyt tekstiviesteihin, musiikin kuunteluun tai puhelimessa puhumiseen voi jalankulkija ajautua vaaratilanteisiin", Anteroinen toteaa. Liikenneturva tukee liikenneministerin ehdotusta turvata suojateillä kulkevia jalankulkijoita tiukentamalla autoilijoiden rangaistuksia. Esimerkiksi päiväsakkojen lukumäärää voisi nostaa. Myös poliisivalvontaa tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä. Tehokas tapa lisätä suojateiden turvallisuutta on saada ajonopeudet alhaisemmiksi. Taajamanopeuksien voidaan hillitä suojateitä korottamalla ja kaventamalla. Jo pienetkin nopeudenmuutokset ovat merkittäviä onnettomuustilanteissa. Vartti nopeudesta vähentää jarrutusmatkaa puoleen. Pasi Anteroinen tiedottaja Liikenneturva
6
8.2.2012
MAJAVAN MATKASSA
Operaatio Fuckenheim
IHMISELLÄ ON MERKILLINEN taipumus
heittäytyä pelleksi kun kysymys on kulttuurista tai jonkinlaisen pintasivistyksen tavoittelusta. Muistan, kuinka aikoinaan naureskelimme eräälle kaverillemme kun hän aivan pokkana selitteli lukevansa klassikoita aina alkukielellä. Käännös kun kuulemma pilasi teoksen hengen. No joo, kaverin tuntien hän ei kyllä mitään Jerry Cottonia kummempaa ollut koskaan lukenut ja sen kielitaidonkin kanssa oli vähän niin tai näin. Monella on kova tarve peittää henkiset villasukkansa jotka vääjäämättömästi aina pilkottelevat vaikka millaisen mittapuvun lahkeista. Tämän kaverin tapoihin kuului myös istua pää kenossa kuuntelemassa ns. parempaa musiikkia ymmärtämättä kuulemastaan höykäsen pölähdystä. Luonnollisesti muutkin harrasteet hän valikoi saman kaavan mukaan, hienoa piti olla ja sivistyneestä piti käydä. Kyllä täytyi elämän olla raskasta. Luusereiden kanssa hän ei liioin hengaillut. Jotain tämänkaltaista olen ymmärtävinäni paljon julkisuutta saaneen Fuckenheimhankkeen ympärillä. Jotain hienoa olemme saamassa joka nostaa statustamme sivistyskansojen keskuudessa. Näinköhän. Mitä ihmettä se Pajunen pöllöilee? Kaveri on herraslähtöä, hyvän perheen poika. Mitä ihmettä hänen täytyy todistella? Nämä haataiset ja vastaavat minä kyllä ymmärrän. Heillä on paineita todistaa fiksuutensa. Eikö tässä nyt ymmärretä, että kyseessä on puhdas jenkkien kusetusyritys, jota vielä kiirehditään, jottei kukaan oikein ehdi ajatella, mistä on kysymys. Mihin olemme jo sitoutuneet? Onko jotain, josta emme tiedä? Kovasti jokin stinkkaa tässä keisissä. Kertatappiot ymmärrän, tekevälle sattuu. Sitä en ymmärrä, miksi pitäisi sitoutua maksamaan kymmeniä vuosia kannattamatonta ja täysin tarpeetonta hanketta vain siksi, että se on hienoa. Miettikäähän itse. Emme saisi rahoillamme mitään taidemuseota vaan näyttelyhallin, jossa esitellään arkkitehtuuria ja designiä. Ei tämänkaltainen näyttely vedä jatkuvasti puolta miljoonaa maksavaa katselijaa kuten selvityksessä väitetään. Muutamia kymmeniä tuhansia alan ihmisiä mahdollisesti vuosittain. Eikös meillä ole aivan riittävästi arkkitehtuuria ja muotoilua omasta takaa? Menkääpä Helsingin lähiöihin, Jakomäkeen, Myllypuroon, Itäkeskukseen, siis mihin tahansa lähiöön, siellä sitä käytännön arkkitehtuuria löydätte. Elementtejä, elementtejä, samaa harmaata massaa joka puolella. Huippusuunnittelija jos kaipaatte niin sitäkin meillä on. Finlandia-talo on hienon näköinen mutta muuten täysi susi. Marmorit tippuvat seinistä muutaman vuosikymmenen välein, korjaus maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Kestävää graniittia ei saa käyttää koska Aallon määräykset niin sanovat. Muusikot eivät mielellään siellä soita, koska akustiikka on surkea. Ulkolaista arkkitehtuuria edustaa Rappiotaiteen museo Kiasma, jenkki Hollin nerontyö. Muistan kun arvostelijat aikoinaan kiittelivät Kiasmaan asetettua taideteosta, lukuisia ämpäreitä joita oli laiteltu sinne tänne. Teoksen tekijää tiedusteltaessa kuultiin, että kyseessä ei ollut varsinaisesti mikään taideluomus vaan että katto vuoti useasta kohdasta ja siksi ämpärit oli laitettu lattialle estämään pahempia vesivahinkoja. Entäs sitten design, muotoilu? Täällä on tehty kippoja ja kuppeja jotka ovat kieltämättä erikoisen näköisiä, käyttöarvo on lähes aina kovin vähäinen. Tuskinpa on maailmassa tehty vaarallisempaa esinettä kuin Aallon kolmijalkainen palli. Se on tietojen mukaan aiheuttanut useita satoja kuolemantapauksia ja lukemattoman määrän vammautumisia keikahtaessaan istujan al-
OlliBull synnyttää karikatyyrejä, musaa ja Stadin slangia
la. Nerokkaan näköinenhän se tietysti on ja näppärä, kun niitä voidaan päällekkäin asetella rajattomasti. Nykymuotoilijöiden eliittiä ihan kansainvälisestikin ajatellen edustaa Stefan Lindfors. Hän on muotoillut ja suunnitellut hyvinkin erikoisen kapineen, kierteisen dildon, hieromasauvan. Niitä saa useissa eri väreissä. Kyseessä on maailmansensaatio, jota on kehuttu taidepalstojen arvostettujen asiantuntijoiden toimesta ympäri maailman. Minä kun en mistään taiteesta mitään ymmärrä, niin suhtaudun lievästi epäillen vekottimen käyttöön noin tositoimissa. Aika hurjan näköinen se on. No, ei sen ihmedildon näkemiseen mitään Fuckenheim-hallia tarvita. Pornokaupoista niitä löytyy. Ei.ei ei. Ei meillä ole rahaa eikä tarvetta millekään Fuckenheim-hallille. Rahamme on käytetty parempiin kohteisiin. Kohta laukeavat vastuumme etelän rosvomaiden velkojen maksuun. Siinä puuhassa tarvitaan miljardeja euroja. Siis enemmän, kuin mitä talvi- ja jatkosota sekä sotakorvauksemme maksoivat meille. Mihinkähän se käsi on tullut lyötyä? Voi taivahan talikynttilät, kyllä olemme sakkiin joutuneet maksumiehiksi. Turha se on kuitenkin rypistellä kun kakka on housussa. Mutta olisi kyllä jollekin järkevälle rakennusprojektille tarvetta. Lieneekö vanhemmiten nautitun nesteen ja ravinnon läpimeno nopeutunut, kun aina keskustassa asioidessani joudun etsiskelemään käymälää. Niitä ei kyllä liikaa ole, kuten yleisötapahtumien yhteydessä itsekukin joutuu huomaamaan. Tietysti sitä voisi mennä johonkin kahvilaan juomaan sikahintaisen latten. Kohta olisi tarve entistä pahempi. Kaijatuopista en viitsi edes mainita. Kuten moni muistaa, Mika Waltari pyysi 60 vuotta täyttäessään kaupunkia muistamaan häntä nimelleen omistetulla käymälällä. Hienosteleva kulttuuriväki pystytti kuitenkin hänelle järjettömän patsaan siihen Eliten eteen. Kaupunki voisi nyt korjata erehdyksensä ja rakentaa keskustaan pari kolme kunnollista julkista käymälää. Niissä olisi takuuvarmasti yhtenä virtana maksavia kävijöitä ympäri vuoden. Käymälät voitaisiin nimetä nykyisille kaupungin johtajille. Kiittäen heitä muisteltaisiin nyt ja tulevaisuudessa. Jos nyt sitten sitä kulttuuripuolta vielä halutaan, niin ehdotan seuraavanlaista kestonäyttelyä kuhunkin käymälään: Kerätään purkutaloista erilaisia käytöstä poistettuja pyttyjä ja rännejä yhteen tilaan latriinin eteiseen. Näyttelyn voisi nimetä "Helsingin käymäläkulttuuria kautta aikojen". Ulkolaisetkin olisivat haltioissaan koska pytyt ovat kokemukseni mukaan muualla toisennäköisiä koska kansantuote jää ulkomailla ikäänkuin "tiskille" tarkkailtavaksi eikä katoa nieluun kuten meillä. Siinä sitä on museota kulttuuria kaipaaville. Heikki Majava
Quo vadis pater Mitro sai Suomen karikatyristien vuosinäyttelyssä toiseksi eniten ääniä yleisöltä. Vas. OlliBull keikalla O'Malley's pubissa tammikuussa Claude Bouillinin kanssa.
P
ertti 'OlliBull' Anikari on monipuolinen taiteilija; mainosgraafikko, kuvittaja, karikatyristi, taittaja, muusikko, trubaduuri, slangiläppää heittävä stadin kundi ja vosikkakuski. Otavalla ja WSOY:lle hän on kuvittanut toista sataa kirjaa ja karikatyyrejä on syntynyt satoja. Hänen piirroksensa 'Quo vadis pater Mitro', sai Suomen pilapiirtäjien vuoden näyttelyssä yleisöltä toiseksi eniten ääniä. OlliBull aloitti 4,5 vuotta sitten Metro FM:ssä slangiuutiset ja jatkaa nykyisin niiden tekemistä Radio Cityn Jussi Jonesille joka arkipäivä klo 9.30 ja 15.30. OlliBull kasvoi lapsuutensa Mäkelänkadun ja Ensikodintien kulmatalossa Vallilassa. Stadin slangin lisäksi Karjalan kieli ja kulttuuri olivat hänelle läheisiä, sillä talon missä hän budjasi omisti Karjalan kasvatti Taavetti Jaatinen. Kaikki asukkaat olivat tavalla tai toisella jahnikassa Karjalaan. Stadilaisuus puolestaan tuli pitskulta ja jengistä. Skolansa Pertti kävi Mäkelänkadun kansiksessa ja litografiksi hän valmistui vuon-
na 1971. Sitten seurasivat kirjapainokoulu ja Aukusti Tuhkan piirustuskoulu. Ollessaan harjoittelijana yhdessä Suomen suurimmista mainostoimistoista Gumaeliuksessa, hän alkoi kuvittaa kirjoja ja hänet nimettiin Suomen ykkösvisualistiksi. Maailman kuuluisimman sarjakuvapiirtäjän, amerikkalaisen Will Eisnerin mestarikursseilla Taideteollisessa korkeakoulussa mies oli vuonna 1990. Karikatyyri on tarkoituksellisesti liioiteltu kuva, jolla kiinnitetään huomiota joko todellisen ta mielikuvituksellisen henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Se on visuaalista satiiria, kritiikkiä, huumoria ja ivaa. - Karikatyyrin tekeminen on vaikeampi tyylilaji kuin muotokuva, koska siinä joutuu korostamaan tai etsimään jotain jippoa. Pelkistäen; karikatyyrissä pientä pienennetään ja suurta suurennetaan. Karikatyyrin tekeminen saattaa kestään useampiakin päiviä, mutta livekarikatyyri toteutuu yleensä 10-15 minuutissa. Vaikka OlliBull on tehnytkin elämäntyönsä kuvittajana, on ohessa kulkenut myös musiikin harrastus. Jo 13-vuotiaa-
na hän pyysi faijaltaan, joka soitti haitaria, kitaraa. Isä tarjosi ensin hanuria, mutta se ei sopinut pojan pintaan. Skittan saatuaan Pertti rupesi myös laulamaan. - Meillä oli bändikin ja olimme mm. Kinksien lämppärinä. Varsinainen bändimuusikko olen kuitenkin ollut vasta parin viime vuoden ajan. Aloin tehdä myös coverbiisejä slangilla. Yhdessä Claude Bouillinin kanssa, joka on fransmanni, olemme keikkailleet jo jonkin aikaa. Pariisista kotoisin oleva Claude vetää slangia ranskaksi ja minä stadiksi. OlliBull sanoittaa ja säveltää pääasiassa Stadin slangilla. Vuonna 2006 syntyi CDlevy 'Slangi on swengiä'. Siinä on 17 biisiä ja taiteilijan omia slangisanoituksia muutamiin covereihin, kuten 'Dirty Old Town' ja 'Streets of London'. Mukana on myös Stadin lauluperinteen traditionaaleja, kuten 'Niin gimis on Stadi'. Lue OlliBullin kolumni ohessa stadin slangilla. Kari Varvikko
Pertti Anikari Suomen pilapiirtäjien ja karikatyristien vuosinäyttelyssä Sanomatalon mediatorilla 2012.
8.2.2012
7
Upeat, valmiit omistuskodit vehreässä Talissa
SATO PlusKoti®
Helsinki, Tali
Asunto Oy Talin Lumikki Kutomotie 8 b, 00380 Helsinki Tule ihastumaan kauniisiin, valoisiin asuntoihin, tyylikkäisiin sisustusratkaisuihin ja hyvään varustetasoon. Talin puistoalueen reunalla sijaitseva talo on muurattu pääosin lämpimän ruskeasta tiilestä, johon parvekekaiteiden kuvioidut, hiekkapuhalletut lasit tuovat keveää vastapainoa. Kokonaisuus on tyylikäs ja moderni. Tilavat asuntopihat, lasitetut parvekkeet ja ylimmän kerroksen kattoterassit ihastuttavat. Kutomotieltä on sujuvat liikenneyhteydet muualle kaupunkiin ja päivittäispalvelut löytyvät vajaan 500 metrin säteeltä.
Graafikkovosikkakuski
NE SANOO MUA OLLIBULLIKS ja niinhän mä sanon itsekin.
Mä oon nakuklabbi Stadin kundi Valkasta. Mä kuulun siihen buliin kretsaan, ku födas krigun jälkeen. Mä olen duunannu leipäduunin kuvittajana ja mainosgraafikkona. Mut mä oon kyl hänkslänny kaikkee muutaki. Paitsi umpisuolen flöidauksii mä en oo duunannu. Mut mä olen ihan oikeesti kuvittanu Otavalle ja WSOY:lle varmaan toistasataa skolekniigaa. Sit jossain vaiheessa mä brennasin ihan slyyttiin niis duuneissa. Päätin pitää sapattivuoden, se ku oli sillon modee. Mä funtsasin, et duunaan mitä vaan muuta, paitsi potrettien piirtämistä. Mä oisin voinu mennä blisaamaa fisui Hagiksen tortsalle tai tsittaa jossain konstukudjus vagena. No, mun isobroidi Seppo on Stadin vosikkakuski ja se ehdotti mulle, et mä menisin taksikurssille ja alkaisin sleppaa pirssii. Niinhän mä sit tein. Mä minnaan ku markat bytskattii egeiks. Mä tsörasin silloin yöhugii. Ekapokalle mä dilkkasin fyrkast takas bulimmin ku koko matka bungas. Aika pian siihen egeen kyl tottu. Aikanaan treffasin Viikkarin kaijan tolpalla yhden stadilaisen invataksikuskin. Se kundi sai mut houkuteltuu niiden buulaagiin, sleppaa bulimpii bilikoit. Kerran ku mä sleppasin asema-aukion tolpalle, tuli yks gamla taksikuski pottuilee mulle et: "Blisaatsä kundi jätskii tossa sun kiskassa?" Mä älysin stikkaa sille takas: "Mitä lajii sä ottaisit, jos mä blisaisin?" Se jätti mut rauhaan. Aika usein poka dallas mun takana staijaavaan nepparitaksiin, ku ne luuli et buli taksi bungaa enemmän. Joskus joku poka kyl froogas, et onko tää iso auto kalliimpi? Mä sanoin et ei, vaan tää on oikeestaan halvempi ku pikkutaksi. Samalla hinnalla saa nimittäin enemmän tilaa. Mun sapattivuosi venyi yli neljäks vuodeks, ku mä diggasin vosikkaduunii. Taksitolpalla mä opettelin skulaamaa munnarii, ku sitä joutavaa venttausaikaa oli välillä bulistikin. Samoin mun eka CD-levy "Slangi on Swengiä" börjas vosikan puikoissa. Nykyäänkin mä tsöraan välillä skoletaksii, ku kyllästyn graafikon duuneihin. Mä traisaan Espoon siidulla klenureit aamulla skoleen ja iipeel takas himaan. Nää nykyajan skolekloddit on etnistä jengii ja niiden gamlikset on flytannu Härmään ympäri boltsii. Ne skidit on tosi hauskoi tyyppei ja niiden kanssa on kiva heittää läppää. Lämmittää kliffasti jerttaa ja melkeen skuttaa vodaa öögaan, ku joku metrin mittanen, riihenmusta skolekääpiö stikkaa perjantaina kuskille: "Kiitos kyydistä ja hyvää viikonloppua!" OlliBull, nakuklabbi Valkan kundi. olli@ollibull.fi
HUONEISTOESIMERKIT 3h+k+s, 110,5 m2 mh. 356 080 , vh. 610 470 3h+k+s, 68,5 m2 mh. 192 161, vh. 349 860 2h+k, 61,5 m2 mh. 146 872 , vh. 288 456 2h+k+s, 59,5 m2 mh. alk. 151 681 , vh. 288 660 2h+k, 50 m2 mh. alk. 138 871 , vh. alk. 253 980
LISÄTIEDOT
Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312
Laadukkaat ja viihtyisät vuokrakodit senioreille
Pohjois-Haaga
Eliel Saarisen tie 10, 00400 Helsinki Talo sijaitsee vehreällä ja kodikaalla alueella hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta. Kaikissa asunnoissa on lasitetut, tilavat parvekkeet, parkettilattiat, kauttaaltaan kaakeloidut kylpyhuoneet sekä varaukset astian- ja pyykinpesukoneille. Selkeät, valoisat pohjaratkaisut lisäävät asuntojen viihtyisyyttä. Vähintään yhden huoneistossa asuvan tulee olla 65 vuotta täyttänyt, eläkkeellä tai hänellä tulee olla Helsingin kaupungin sosiaaliviraston hyväksymä muu peruste. Vieressä palvelutalossa on tarjolla erilaisia koti-, sairaanhoito- yms. palveluita, joita asukkailla on mahdollisuus ostaa. Palvelutaloon on sisäyhteys talon pohjakerroksesta. Turvapuhelinpalvelu, vesimaksu ja palvelutalon päiväkeskuksen tilojen käyttö sisältyvät vuokraan.
Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.
SATO SenioriKoti®
1h+kk, 38,5 m2 vuokra 1 138 /kk 1h+kk, 39,5 m2 vuokra 1 170 /kk
LISÄTIEDOT
Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312
SATO Vuokraus ja myynti, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki
sato.fi
8
8.2.2012
Nykykuubalainen serenaati
Tietoja ja tuokiokuvia Kuubasta
...joku huomasi sattumalta / se oli kai Halonen/ että serenaati sulle / olis ihan mahdollinen...
muisto-grupon 11 soittajaa saivat aikaan mahtavan soinnin salsalle, rumballe, mambolle, samballe, sonille ja chachachaalle. Alkuun meille pidettiin mainio rumpukoulu. Valkoisiin ja myöhemmin mustiin silkkeihin kiireestä kantapäähän puettu Los Santos -pari näytti kuinka niitä kuubalaisia tansseja pitää oikeasti esittää. "Ei huano, 12 pistettä", olisi varmaan sanonut eräs suomalainen tanssituomari suurine suineen ja silmälasineen. Kuubalaista musiikkia saimme kuulla lähes kaikissa ravintoloissa ja baareissa, joissa söimme tai joimme. Taitavia muusikkoja on koulutettu maassa riittävästi ja ylikin. Minne tahansa matkamme suuntautuivatkaan, niin aina ilmestyi paikalle kaksi tai useampia soittajia juomarahojen toivossa. Useamman version saimme kuulla mm. toivomistani kappaleista Hasta siempre, Comandante sekä Lagrimas Negras. Pyytämättä tuli lähes aina myös "kansallislaulu" Quantanamera. Eräs grupo keksi kysyä vaimoni nimeä, ja niin alkoi soimaan monisäkeistöinen Eija-salsa. Pakko oli tietysti ostaa porukan oma cd-levy. Sellaisia oli myytävänä lähes kaikilla. Tulikin hankittua ainakin kuusi levyä mukana myös suomalaisille tuttua Buena Vistaa ja Omara Portuondoa. Joittenkin bändien kanssa tuli pistettyä tanssiksikin. lässä ei saanut alennuksia, ja mutta sen kapakassa soi tietenkin salsa livenä. Seinillä oli kuvia kuuluista vieraista. - Sitä toista kuulua rommia eli Bacardia valmistetaan sattuneesta syystä muuten USAn Bahama-saarilla. Kuubalaisen rommin ja koko maan suuri ystävä oli kirjailija Ernest "Papa" Hemingway. Hänen suosikkikapakoitaan Havannassa olivat La Floridita mangodaiguireineen ja La Bodequita del Medio mojitoineen. Nykyään paikat ovat täynnä turisteja jo aamupäivästä lähtien. Lähes pakollisiin kuvioihin kuului tutustuminen Hemingwayn kartanomaiseen taloon Finca Vigiaan. Puutarhan keskellä on uima-allas, jossa Ava Gardnerkin kuulemma polskutteli alasti. Ja kukahan tiiraili pensaiden takaa? Altaan vieressä on telakoituna kirjailijan komea kalastusvene. Sen komentosillalla on asianmukaiset telineet rommilaseille tai -pulloille. Takakannella on massiivinen pyörivä tuoli, jossa 150-kiloinen Ernest yritti saada vedettyä jopa samanpainoisia marlineja merestä ylös. Talo sijaitsee Havannan lähellä, Cojimarin kalastajakylässä. Siellä Hemingway kirjoitti mm. Nobel-palkitun pienoisromaaninsa Vanhus ja meri. Sen esikuvana oli kylän tunnettu kalastaja. Nähtävyys oli itse kyläkin, jonka kapakoissa Papakin aikanaan viihtyi. Kylän lähellä rapistuivat Pan-Amerikkalaisten olympialaisten kisapaikat, mm. baseball-stadion. Kuubassa peli on tiettävästi yhtä suosittu kuin emämaassaan. Kansallistunne näkyy voimakkaana joka puolella. Liput liehuvat jopa arkipäivinä. Jättilakanoiden kokoiset liput näyttävät olevan pakollisia hienojenkin hotellien seinillä. Kuriositettina on 138 lipun viidakko USAn asiainhoitotoimiston edessä. Liput pystytettiin peittämään toimiston seinälle ilmestyneitä Kuuban vastaisia iskulauseita. Ei näy enää! Kaikkialla näkyy kuitenkin Kuuban omia poliittisia iskulauseita ja varsinkin Chen sekä José Martin kuvia. Castron ja muiden johtajien kuvia näkyy selvästi vähemmän. Vallankumouksesta ja siihen liittyvistä tapahtumista on paljon muistomerkkejä ja museiota. Entinen presidentin palatsikin on valjastettu tähän tarkoitukseen. Sen viereisessä puistossa on mm. lentokoneita, pakettiautosta tehty panssarivaunu sekä huvijahti Granma, jolla Castro ja Che rantautuivat 81 sissin kanssa Mexikosta Kaakkois-Kuubaan. Joukkojen lisäännyttyä vuoden verran marssittiin Sierra Madren vuorten kautta Havannaan.. Kuuban liikenne on varsin erikoista. Autoja on vähän ja valtio omisti näihin päiviin saakka ne kaikki, myös vanhat amerikanraudat. Uusiakin autoja on, lähinnä takseja ja linja-autoja. Jälkimmäiset ovat Kiinasta, uudet taksit pikku-pösöjä. Lisäksi on omituisia pieniä, keltaisia Coco-takseja, jotka muistuttavat halkileikattuja kookospähkinöitä.Yhä esiintyy liikenteessä jarruina hevosvossikoita ja polkupyöräriksoja. Maaseudulla on erilaisia aasi- tai hevosrattaita ja jopa härkien vetä-
Taksikuski Ana ja vuoden 1928 Ford.
M
ainosihminen sanoisi Kuubasta jotenkin näin: Trooppista luontoa, polttavaa aurinkoa, kristallinkirkasta merta, valkohiekkaisia rantoja, vanhoja jenkkirautoja, Hemingwayn kapakoita, samban tulisia rytmejä, vallankumousromantiikkaa, historiallista, rapistunutta ja osin restauroitua Havannaa, värikästä katuelämää, idyllisiä, pastellivärisiä maalaiskaupunkeja, tupakkaviljelmia ja sikareiden pössyttelyä, sokeriruokoa ja rommia lähes kaikissa juomasekoituksissa: Viva Cuba Libre! - Tämä kaikki pitää paikkansa varsinkin turisteille. Elämä tavallisille kuubalaisille on melko erilaista.
Vallankumouksesta nykypäivään
Vuoden 1959 alussa Fidel Castron ja Che Guevaran johtamat vallankumoukselliset saivat kukistettua
Yhdysvaltojen tukeman diktaattori Batistan hallituksen ja joukot. Siitä lähtien Kuubassa on vannottu sosialismin nimeen. USA liittolaisineen pani toimeen yhä edelleen jatkuvan kauppasaarron. Aluksi Castron hallituksen päätukijana oli Neuvostoliitto. Sen kaaduttua tukijoita on vähemmän. Selvimpiä ovat Venetzuela ja eräät muut Etelä-Amerikan maat sekä Kiina. Vallankumouksen tavoitteena on ollut nostaa kansan kaikinpuolista hyvinvointia. Monet asiat ovat toteutuneetkin parhaiten lähes kaikista kehitysmaista. Kuubalaiset eivät näe nälkää, mutta ravinto on köyhillä kaiketi melko yksipuolista. Kuubalaiset vitsailevatkin, että kolme asiaa heillä on hyvin: koulutus, terveydenhoito ja kulttuuri. Toisaalta kolme asiaa on huonosti: aamiainen, lounas ja päivällinen. Aineellinen kehitys ja kansan elintaso ovat kuitenkin jääneet pahasti jälkeen. Suurimpana syynä tähän pidetään kauppasaartoa. Kansan pii-
levää tyytymättömyyttä on hallittu ja valvottu kovalla kädellä. Sananja lehdistönvapautta ei juuri ole eikä ulkomaille saa matkustaa vapaasti. Uuttakin kuuluu kun Fidel siirtyi syrjään ja luovutti valtansa veljelleen Raúlille. Nyt on myönnetty yksityisille kansalaisille rajoitetusti lupa harjoittaa maanviljelyä ja yritystoimintaa. Lainaakin saa sekä myydä ja ostaa asuntoja. Myös matkustusrajoituksia on purettu. Kuuballa ei ole merkittäviä vientituloja muusta kuin sokerista ja eräistä metalleista sekä tupakasta. Valuuttaa saadaan lisäksi turismista, joka onkin nykyisin tärkein tulolähde. Venetzuela toimittaa öljyä vastineeksi vuokralääkäreistä. Ulkomaalaiset käyvät myös hoidattamassa itseään. Lähinnä Floridassa asuvat kuubalaipakolaiset saavat lisäksi lähettää rajoitetusti valuuttaa sukulaisilleen. Voimassa on ainakin toistaiseksi vielä kaksivaluuttajärjestelmä. Kaikki ulkomainen valuutta pitää muuntaa vaihdettaviksi pesoiksi. Niillä saa ostaa sellaisiakin tuotteita, joita tavallisissa kaupoissa ei ole. Kansan pesoilla (1/24 vaihdettavien arvosta) saa säännösteltyjä, kortilla olevia peruselintarvikkeita kuukausittain tietyn määrän. Keskimääräinen kuukausipalkka on 12 (noin 10 e) vaihdettavaa pesoa eli noin 300 kansallista pesoa (CUP). Kansalaisten kekseliäisyydellä ei siksi olekaan rajoja, jotta ankeista aineellisista oloista selvitään. Asumisolot ovat surkeat varsinkin Havannassa, jossa neliöitä henkeä kohden arvioidaan olevan vain kaksi! Asunto ei toisaalta maksa-
kaan kuin yhden oman peson (CUP) kuukaudessa. Sähkömaksaa 2-3 ja vesi 1 peson. Asunnon saa omaksi kun maksanut vuokraa 25 vuotta. Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa neliöitä asukasta kohti on yli 12. Havannan talojen kunto on yleensä tosi huono. Erään tiedon mukaan Havannassa sortuu 300 taloa viikossa! Uusia asuntoja valmistuu maassa vuosittain noin 125 000.
Kokemuksia ja elämyksiä
Kun kerran Havannassa oltiin, niin täytyihän sitä päästä ajelemaan komeilla kaaroilla, vanhoilla amerikanraudoilla. Oli onni saada autoksi vuoden 1928 avo-Ford. Pääsin etuistuimelle tyylikkään kuskin, Anan, viereen: punaiset huulet ja kynnet! Lähdimme vallankumousaukiolta, jossa on arvostetun patriootin José Martin patsas ja huimaavan korkea obeliski sekä kerrostalon seinän korkuinen Chen kuva. Tästä jatkettiin valtavan kokoisen Kolumbuksen hautausmaan ohi puistomaisten kaupunginosien kautta Almenderakselle, jonka suulle Havanna perustettiin. Se trooppista vartta pitkin edelleen kuululle merenrantakadulle Maleconille. Sieltä kaarrettiin vihdoin vanhalle ja komealle National de Cuba -hotellille kuin mafiosot aikoinaan. Täällä nautittiin kaupungin parhaat mojitot Hall of Fame -baarissa. Seiniä peittivät kymmenien filmitähtien ja muiden kuuluisuuksien seinänkorkuiset kuvataulut 1930-luvulta alkaen. Nationalille menimme toisenkin kerran kun oli mahdollisuus saada hankittua liput illalliskonserttiin. Buena Vista Social Clubin perustajiin kuuluneen ja vuonna 2004 kuolleen Compay Segundon oman
Kuuba on kuuluisa sikareistaan. Maaseutukierroksella Pinar del Riossa näimme runsaasti tupakkapeltoja eri ikäisissä kasvuvaiheissaan. Punamultainen maa kynnetään yleensä härillä, sillä traktoreita on vähän. Vihreät, kuulemma maailman parhaat lehdet kypsyvät tämän seudun auringossa. Ne kerätään, pujotetaan lankoihin ja viedään palmunlehtikattoiseen, korkeaan latoon kuivumaan puomeille. Monivaiheisen kuivatus- ja lajitteluprosessin jälkeen lehdet lähetetään ulkomaille ja omiin tupakkatehtaisiin, usein Havannaan Siellä niistä kääritään kymmeniä erityyppisiä sikareita. Arvostetuin, ja samalla väärennetyin on maailmalla tiettävästi Fidelille räätälöity Cohiba. Saimme nähdä, mutta emme kuvata oppilaiden ja täysinoppineiden käärijöiden nopeaa ja tarkkaa työskentelyä. Yhteen sikariin meni aikaa noin minuutti. Tärkeää työtä teki erityisesti se mies, joka valitsi sikareita laatikoihin noin 60 värin mukaan. Eri työvaiheita sikarien kasvattamisessa ja valmistuksessa on yli 170! Toinen nautintoaine on rommi. Kävimme Havana Clubin tehtailla lähellä satamaa. Sokeriruoko puristetaan ensin mehuksi. Se käytetään isoissa sammioissa noin 6 prosenttiseksi alkoholiksi. Moninaisten tislaus- ja suodatusvaiheiden jälkeen neste kypsytetään tammitynnyreissä, joissa on usein aiemmin ollut viskiä. Ikäluokitus on samantapainen kuin konjakeissa. Varsin hyvää on jo 7- 8 vuotta kypsytetty rommi,15-21 vuotiset ovat tosi hintavia. Valkoista ja "kultaista" rommia käytetään etenkin juomasekoituksissa, vanhempia ja tummia nautitaan sellaisenaan. Tehtaan myymä-
Havana Clubin rommibaari bandeineen.
8.2.2012
Raúl ja Fidel vallankumouksen 52-vuotispäiväjulisteessa.
Suurin turistiranta on 150 kilometrin päässä Havannasta oleva, jo 1920 luvulta asti lomakäytössä ollut Varadero. Siellä on 20 kilometrisellä kapealla niemellä yli 50 hotellia. Maan itäosassa, 800 kilometrin lentomatkan päässä, Holguinin teollisuuskaupungin lähellä on Guardalavaga, jossa vietimme lomamme toisen viikon. Sen muutamat rantakohteet on rakennettu karibialaisen kylän omaisiksi. Alueellamme oli 2-kerroksisissa taloissa varmaan 1000 hengelle huoneet, kymmenkunta ravintolaa ja mahdollisuudet monenlaisiin harrastuksiin ja illanviettoihin. Kokeilimme mm. katamaraanipurjehdusta ja melontaa sekä teimme taksimatkan läheiseen Kuuban erään alkuasukaskansan, tainojen, kylään ja museoon. Museossa oli näyttelyhalli täynnä jopa 1000-vuotisia luurankoja. Maalaiskylän ravintolan terassilla tuli taas tanssittua hyvän bändin tahdissa. Havannasta länteen on laaja, matalien kalkkikivikallioiden ja laaksojen muodostama vehreä alue, edelmiä vankkureita. Myös ratsu on oiva menopeli maanteiden ruohopientareilla. Polttoaine on silloin lähellä. Aiemmin joka paikassa, yhä nykyäänkin, mutta enemmän maaseutukaupungeissa näkee jopa 300 henkeä kuljettavia "kameleita". Ne ovat kuorma-auton rungolle tehtyjä kulmikkaita linjureita, joissa etu- ja takaosa ovat korkeammalla kuin keskiosa. Tavallisten kuorma-autojen lavoilla on myös paljon matkaajia. Polkyöriäkin näkee, mutta aika vähän. Kun joukkoliikennettä on melko vähän, on keksitty oiva keino vähien ajoneuvojen valjastamiseksi kaikkien käyttöön. Pysäkeillä ja teitten risteysten lähellä on kelta-asuisia liikenteen järjestelijöitä. Kaikkien tyhjien tai puolityhjien moottoriajoneuvojen on pakko pysähtyä ja ottaa kyytiläisiä, tosin maksua vastaan. Liikenteessä kuskien on oltava tarkkoina. Eläinten päälle ajamisesta saa yhtä suuret rangaistukset kuin ihmisten päälle ajamisesta. lä jo mainittu Pinar del Rio. Retkeily- ja pyöräilyalueena se on parasta Kuubaa. Alueelta löytyy majoitusmahdollisuuksia ja muita palveluita. Elämä on verkkaisempaa täällä "Kuuban Hämeessä", jossa väestö on paljolti peräisin Kanarian saarilta. Turistien iloksi on erään kallion seinään maalattu 1960-luvulla värikäs "esihistoriallinen seinämaalaus," kooltaan 120x180 metriä. Lähistöllä on muinaisten intiaanien käyttämä luola, jossa tehtiin veneretki maanalaisella joella. Luonnonvaraisena tavataan mm. meriviinirypäle, josta tehdään nimensä mukaisesti viiniä ja myös hilloa. Ehkä kaikkein mukavinta salsan ohella ovat Kuubassa ihmiset. Tunnelma on rento, ihmiset hymyilevät ja nauravat. Kaikkia tervehditään iloisesti Hólá!, Buenos dias, tardes tai noches. Ainakin turistien kanssa tekemisissä olevat puhuvat yleisesti englantia, joten asiat hoituvat helposti.
9
LUENNOILTA LUISTOA TALVILOMALLE (20.26.2.) VAPAA PÄÄSY!
Sovellettu rentoutus Asta Heikkilän luento to 9.2. klo 1718.30 Kanneltalon auditoriossa Virolaisen pianistin Käbi Laretein elämäkerta Hannele KoliSiiterin luento to 9.2. klo 1314.30 Riistavuoren palvelukeskuksessa (Isonnevantie 28) Itäinen Eurooppa tyhjenee juutalaisista Professori Tapani Harviaisen luento to 9.2. klo 1920.30 Kanneltalon auditoriossa. Euroopan reunoilta -luentosarjaa Robert Louis Stevenson:Tohtori Jekyll ja mister Hyde Jarmo Herkmanin luento ma 13.2. klo 18.3020 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Taideteollisuuden synty Katja Weiland-Särmälä luennoi ti 14.2. klo 17.1518.45 Kanneltalon auditoriossa. Taideteollisuutta ja designia Suomessa -luentosarjaa Alppien Walser -kansa Anu Ruotanen luennoi Walser -kansan kulttuurista to 16.2. klo 1718.30 Kanneltalon auditoriossa Juhani Ahon Juha intohimoinen kolmiodraama Anne Helttusen luento ma 27.2. klo 18.3020 Kannelmäen kirjastossa Monilla kursseilla on vielä vapaita paikkoja ota yhteyttä ja ilmoittaudu! Osa kursseista alkaa vasta myöhemmin keväällä.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526
Tarmo Halonen
PROHIUS
Teija Lempinen parturi-kampaamo
Klaneettitie 4 · Puh. 045 896 6666 teija.lempinen@windows.live.com
Susanna Hallikainen
Rakennekynsien & ripsipidennysten tekijä
Pekka Airikka
Hieroja/urheiluhieroja Hierovat hyppyset · Puh. 0440 894 342 · hierovat.hyppyset@ovi.com
Hemingwayn vene ja koirien haudat.
Tietoja Kuubasta
KUUBA SIJAITSEE itäisellä Karibialla. Floridaan on 180 km, Meksikoon 210 km. Kuuba näyttää kartalla vihreältä krokodiililtä, pituus 1200 km, leveys 30-190 km, rantaviivaa 4000 km, vuoden keskilämpö 25,5 astetta, suht. Kosteus 78 prosenttia, hurrikaanit ovat nykyään lisääntymässä.Pinta-ala on 111 000 km² eli vajaa kolmannes Suomesta. Kuuba on Karibian alueen suurin saari. Asukkaita on 11 miljoonaa, Havannassa 3 miljoonaa: Syntyvyys vain 1,6 lasta/äiti, kaikkia rotuja ja niiden sekoituksia löytyy joskin valkoihoisia on yli 60 prosenttia. Ilmasto on kuuma ja kostea. Eniten sataa toukolokakuussa. Hurrikaanikausi kestää kesäkuusta marraskuun loppuun. Ovat olleet pahenemassa viime vuosina. Parasta lomailuaikaa on joulukuusta maaliskuun loppuun. Kuubassa on kaksi valuuttaa: kansallinen peso eli peso cubano (CUP) ja vieraisiin valuuttoihin vaihdettava peso eli peso convertible (CUC). 1 vaihdettava peso on 24 kansallista pesoa. 1 CUC = 0,82 . Hintataso on suunnilleen sama kuin Suomessa. Monet Suomessa toimivat matkanjärjestäjät tarjoavat pakettimatkoja Kuubaan. Matkustaa voi myös omin avuin. Suojaa iho ja silmät auringolta. Perusrokotukset riittävät, mutta myös A-hepatiittisuojaa suositellaan. + Suuri, ennallaan säilynyt Havannan vanhakaupunki + paljon muita kaupunkeja + Turvallisuus. Varo erityisesti pullottamattomia juomavesiä. + Mahtava energia ja elämänilo. Ruoka on usein perustasoa kalliissakin paikoissa. Palvelun taso vaihtelee. Köyhyyden lieveilmiöt, muun muassa prostituutio. Ja vielä vähän lisää hajatietoja · · · · · · · keskimääräisellä elinikämittarilla Kuuba on maailmassa 77 ikävuodellaan 14. sijalla kauppasaarron vuoksi tehdään paljon lääkkeitä luonnonkasveista yli puolet kasvilajeista on kotoperäisiä maailman pienin kolibri, kimalaiskolibri, noin 60 mm maailman ainoa kalastava lepakko eniten luonnonsuojelualueita maailmassa 263 kpl, noin 22 % maa-alasta ja 10 % rannikoista luonnonsuojelu liitettiin perustuslakiin v. 1992. Sen mukaisesti julistetun vihreän vallankumouksen mukaisesti kaikkialla on mm. vaihdettu entiset lamput energiansäästölamppuihin. Samoin lopetettiin kaikki lannoite- ja tuholaismyrkkytehtaat. Niinpä lähes kaikki maataloustuotanto on luomua. Sikarit 100 % puhdasta luonnontuotetta, ei lisäaineita kuten tupakassa vuoteen 2020 mennessä olisi tavoitteena saada 20 % energiasta uusiutuvana - jonkin verran näkyy jo tuulimyllyjä silti paljon on vielä tehtävää. Rahan puutteen vuoksi mm. koko Havannan lahti on saasteiden vuoksi lähes kuollutta tavoite on että vuoteen 2015 mennessä 75 % jätevesistä olisi puhdistettua "palmujen saarella" on niitä 70 miljoonaa, 70 eri lajia Kuuba hoiti paljon Tsernobylin ydinturman lapsiuhreja Valko-Venäjältä ja Ukrainasta VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET.
KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET!
Lasitusliike Kivijärvi Oy Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi
· ·
· ·
In Dream
L o u n a sk a h vil a
Kannelmäen vanhassa ostarissa
Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh. 040-7778880 Tervetuloa!
Edulliset hinnat
Myös ulosmyynti.
10
8.2.2012
PAPPIA KYYDISSÄ
Ruohonjuuressa
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonta sekä ylläpito Kaarelan alueella
RASISTISTEN PUHEIDEN ja käyttäytymishäiriöiden lisääntyminen sekä nuorison kasvava ilkivalta ja rikokset kertovat tämän päivän pahoinvoinnista ja suurista muutostarpeista. Tasavallan presidenttimme vetoomus "tarvitaan enemmän demokratiaa, enemmän avoimuutta ja enemmän yhteistoimintaa" on varmasti hyvä toimintaohje meille kaikille, kunhan se vain saadaan toiminnan tasolle käytännön arjessa. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron rehellinen ja avoin esiintyminen Ylen ykkösaamun lähetyksessä 14.1. oli tässä mielessä luottamusta herättävä lähtölaukaus yleisen järjestyksen ja tuvallisuuden kehittämisen haasteisiin. Poliisiylijohdon avoin katsaus arjen turvallisuuden parannustarpeista antaa myös hyvän perustan laajalle yhteistyölle turvallisuutemme rakentamisessa. syvää huolta alueemme turvallisuudesta tulevaisuudessa ilkivallan ja rikosten ennaltaehkäisyä korostaen. Tässä mielessä kaupunkimme poliisikomentajan lehtikirjoituksessa esitetty poliisien jalkautumisesitys asukkaiden keskelle saa seuramme lämpimän kannatuksen. Pidämme myös tärkeänä Helsingin poliisin määrällistä kasvattamista sekä erityisesti poliisin käyttöä yhdenvertaisesti koko kaupunkialueella, ettei oheisessa lehtikirjoituksessa esitettyä turvattomuutta, ilkivaltaa ja slummiutumista pääsisi tapahtumaan enää Malminkartanon ja Kannelmäen alueilla. On huomattava, että koko Kaarelan alueella (Malminkartano, Kannelmäki, Hakuninmaa ja Maununneva) on saman verran asukkaita kuin Seinäjoen kaupungissa (lähes 30 000). Siten lienee kohtuullista toivoa, että myös näkisimme poliisipartion täällä Helsingin pohjoisosassa yhtä usein kuin Seinäjoen kaupungin veronmaksajat omassa kaupungissaan! Se lisäisi myös uskoa siihen, että liitteenä esitetty Malminkartanon vanha iskulause "viihtyisästä asuinalueesta" pitäisi tulevaisuudessa paikkansa. Esityksiä 1. Poliisi lisää näkyvyyttä ja ilkivaltaa ennaltaehkäisevää läsnäoloa erityisesti Malminkartanon ja Kannelmäen alueilla. 2. Poliisi julkaisee tehdessämme näkyvästi aluepoliisimme yhteystiedot sekä kannustaa ja helpottaa tiedotuksella rikosilmoitusten tekoa vahingontekotilanteissa (esim. töhryterrori). 3. Poliisi pitää nuorisollemme infotapahtuman ("valistustilaisuus") Malminkartanossa Apollon koulun oppilaille kerran vuodessa. Apollon koulu kasvattaa pääosan alueemme nuorisosta. Turvallista uutta vuotta toivoen Erik Bärlund Hallituksen puheenjohtaja Pentti Hämäläinen Hallituksen jäsen
H
elsingin piispa Irja Askola vieraili Kannelmäen seurakunnassa neljä viikkoa sitten. Päivän mittaisella visiitillä piispa seurueineen (hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen ja lakimiesasessori Ritva Saario) tutustui seurakunnan luottamushenkilöihin, työntekijöihin ja alueen keskeisiin vaikuttajiin. Kuluvan vuoden aikana piispa tekee
vastaavan vierailun kaikkiin Helsingin seurakuntiin. Piispa on tehtävänsä puolesta mukana monissa pöydissä. Hän kuuluu yhteiskunnan arvojohtajien joukkoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että piispa tuntee hiippakuntansa ja sen seurakunnat ruohonjuuritasolla. Myös meille, jotka elämme ja teemme työtä ruohonjuuressa, piispan kannustava läsnäolo an-
toi varmasti uutta potkua ja voimaa tuleviin haasteisiin. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi P.S. Kyseinen visiitti oli epävirallinen työneuvottelu. Tulevina vuosina voimme odottaa Kannelmäkeen virallista piispantarkastusta, jossa myös "suurella yleisöllä" on pääsy paikalle ja kirkkoherralla vitsit vähissä.
Hirveetä, kun ei ollut vihreetä!
MARKETIN NUORI KASSA kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin. Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta. Kassa vastasi: "Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet tarpeeksi ympäristöstä." Oikeassahan hän oli ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullotja olutpullot kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä energiasyöpössä 500 Wattia virtaa käyttävässä vempaimessa tuuli- ja aurinkovoima kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei vastaanotinta joka huoneessa. Ja tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä koko Uudenmaan. Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri. Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Joimme vettä kraanasta kun janotti, sen sijaan että olisimme joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta kynää kun muste loppui. Ja vaihdoimme partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi. Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linjaautoa matkantekoon ja lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tarvinnut hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän pitsapaikan. Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia?
Välinpitämättömyys ja rikosilmoitukset
Julkisuudessa esitetyt rikostilastot eivät kerro koko totuutta turvallisuutemme tämän hetken tasosta. Valitettavasti tilanne on perusarjen tasolla tilastoja huonompi, koska ihmiset ovat varsin välinpitämättömiä tai kyvyttömiä tekemään rikosilmoituksia. Varsinkin omaisuusrikosten osalta tämä välinpitämättömyys on hyvin yleistä. Toisaalta poliisikaan ei ole millään tavoin rohkaissut madaltamaan kansalaisten ilmoituskynnystä! Suuri osa ei edes tiedä milloin, mihin ja kenelle rikosilmoitus tulisi käytännössä tehdä. Kansalaisten oikeusturva ei siten aina toteudu käytännössä. Demokratia voisi tältä osin toimia paremminkin! Myös edellä mainituista syistä johtuen Malminkartano rapautui ja slummiutui 20-30 vuodessa, kuten TANOTORVI- lehti kertoi pääkirjoituksessaan ja artikkelissaan. Kuten Kaarela-seuran esite kertoo, seuramme eräs keskeinen tehtävä on toimia yhdyssiteenä viranomaisiin ja luottamushenkilöihin. Tämä tehtävä kirkkaana mielessä kannamme
Heikki Laitinen
Kadehdin espoolaisia
E
n ole saanut kirjettä ylipormestari Jussi Pajuselta. Eikä ole saanut kukaan muukaan ikätoverini (synt. 1943). Sen sijaan Espoossa asuvat 68-vuotiaat kaverimme ovat saaneet kirjeen oman kotikaupunkinsa ylimmältä virkamieheltä. Kirjeessä tarjotaan mahdollisuutta hankkia kuntokortti, jolla pääsee kuntoilemaan kaupungin hallinnoimiin paikkoihin, kuten uimahallille tai kuntosalille ilmaiseksi. Ilmeisesti Pajusen puoluekaveri Anssi Rauramo (kok.) on hävittänyt meikäläisten osoitetiedot, joten kirjettä ei voi lähettää. Olen ollut aika monessa tilaisuudessa, jossa on päätetty lähettää Pajuselle ja Rauramolle kirje. Niissä on esitetty ikäihmisille ilmaisia kuntoilumahdollisuuksia. Samoissa kirjeissä on myös esitetty alennusta julkisen liikenteen lippumaksuihin. Näin pääsisi vähällä rahalla pitämään huolta kunnostaan ja ennen muuta toimintakyvystään se perään kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen strategisissa ohjelmissa aina haikaillaan. Ilmeisesti muilta kiireiltään eivät ole ehtineet paneutua asiaan. Nyt kaiken ajan vie Guggenheim ja katujen auraus ja kunnossapito. Onneksi aika moni luistinkenttä ehditään pitää kunnossa ja latujenkin kunnossapito on helpompaa nyt kun on lunta tullut taivaan täydeltä. Talven kohokohtia on hiihtää Talin golfkentän
pelloilla hyvin hoidetuilla laduilla ja kaiken lisäksi voi lenkkiään jatkaa Perkkaata kohti Espoon puolelle ja sielläkin ladut ovat hyvässä hoidossa. Epäilemme että tehdään kuntien välistä yhteistyötä. Useimmiten läntisimmässä Helsingin kolkassa on helppo havaita milloin siirtyy rajan toiselle puolelle. Usein Espoon kadut ja tiet on paremmin aurattu ja hiekoitettu kuin Helsingin puolella. Hyvä havaintojen tekopaikka on Kehä I:n vieressä kulkeva kevyen liikenteen väylä. Näin talvisaikaan kulttuuririentoihin kulkeminen vaatii tavallista pontevampaa halua nähdä ja kokea jotakin uutta. On varmistettava että kulkuneuvot liikkuvat oli keli mikä hyvänsä. Alkuvuoden uusi kokemus oli Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilan stand up-klubin 10-vuotisnäytös. Klubi tuntuu olevan keskiikäisten miesten suosiossa, mutta nautinnollista oli vanhempana naishenkilönäkin nauttia Markku Toikan, Riku Suokkaan, Ilari Johanssonin ja André Wickströmin ja muidenkin purevista ja hauskoista esityksistä. Kom-teatteri tarjoaa kevään mittaan erinomaista teatteria. Sekä Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen että Riikka Pulkkisen Totta ovat hienoja romaaneja. Niistä molemmista on muokattu hienot näytelmät. Vadelmavenepakolaisissa saa nauraa ruotsalaisten lisäksi
Lappe, Pete ja JJ & 15-vuotta kestäneet yhteiset treenit
CARMEN GRAY:N Lappe (kitara),
Pete (Basso) ja JJ (koskettimet) voivat juhlia yhtyeen tulevassa Kanneltalon konsertissa 15-vuotta kestänyttä veljeyttä musiikin parissa. Vuonna 1997 Kanneltalon treenikämpissä treenasi "The Documents" niminen kokoonpano, jonka riveissä kolmikko otti ensimmäiset yhteiset soinnut. Tämän jälkeen elämä musiikin parissa on vienyt "Kantsun kundien" tien ensin ympäri Suomen ja myöhemmin myös eksoottisemmille lavoille (esim. Japani, Romania). Carmen Gray:n ura on ollut hienosti nousujohteinen ja yhtyeen viimeisin albumi "Gates Of Loneliness" sisältää kolme Suomen radioiden top 20 hittiä, joita yleisön on mahdollisuus kuulla Kanneltalon lavalla 2.3.2012. Yhtye valmistelee
myös meille suomalaisille. Totta-näytelmässä pureudutaan muistoihin ja elämän yllättäviin tapahtumiin ja käänteisiin, jotka jättävät jälkensä. Olen päättänyt odottaa mieluummin kirjettä Pajuselta kuin muuttaa Espooseen. Voihan käydä niinkin että meidät kaikki pääkaupunkiseudun kunnat sulautetaan toinen toisiimme ja sitten ollaan sen ongelman edessä kenen tapojen mukaan eletään.
CG:n lisäksi konsertissa esiintyy uusi nuori lupaus Tuuli.
Kuva Miina Puolitaival.
Leena-Maija Tuominen
tänä keväänä neljättä albumiaan, joten konsertissa voi kuulla vanhemman materiaalin lisäksi myös otteen uusimmasta tuotannosta. Lisäksi Lappe, Pete ja JJ ovat luvanneet yllätysnumeron yllä mainitun vuosipäivän kunniaksi.
8.2.2012
11
Toyota Kaivokselan myyntijohtaja Petri Vaulamo:
11.-12.2. la ja su klo 13.00-17.00
Hallituksen toimet autokaupassa voisivat olla pitkäjänteisempiä
Metsästäjänleike 8,50 Chicken wings 15 kpl. 8,50
Siipiveikko - aitokastike
T
oyota Espoon ja Kaivokselan myyntijohtaja Petri Vaulamo on sitä mieltä, että autokaupan perusnäkymät ovat hyvät. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen hallitukset eri aikoina koettavat keksiä autoilusta mitä ihmeellisempiä asioita, jotta autot tuottaisivat valtiolle enemmän varoja. Valtiovalta uudistaa autoveroa 1.4. alkaen, jonka jälkeen päästöpohja määrää autoveron suuruuden. Mitä enemmän päästöjä sitä suurempi autovero. - Autovalmistaja työskentelee saadakseen päästöt alemmaksi ja polttoaineen kulutuksen pienemmäksi. Autojen turvallisuus on korkeamman teknologian myötä edennyt entistä paremmaksi. Uusissa malleissa on ajoa ja nopeutta tarkkailevat järjestelmät, jolloin auto reagoi mm. edessä olevaan autoon, kaikille on turvatyynyt, autojen iskun kestävyys on lisääntynyt jne. Vaulamo sanoo, että kehityksen myötä autojen etu- ja takapää antavat periksi entistä paremmin ja sen myötä pienissä kolareissa vahingot jäävät vähäisemmiksi. Näin kuluttaja säästää myös vakuutusmaksuissa. - Kuluttajat ovat syystä ärsyyntyneitä, kun diesel-auton etu on verotuksen myötä huomattavasti pienentynyt. Autosta riippuen 25 000 30 000 ajokilometrin jälkeen aletaan miettiä, onko diesel sittenkään kannattavampi? Vaulamo puhuu mielellään hybridiautojen puolesta. Toyotan netistä löytyy laskuri, jossa voi verrata kustannuksia nykyisen kulkuneuvon ja hybridin välillä. Erot ovat isoja.
Naamiaiset
Myyrin Krouvissa
La 25.2. klo 19.00 Olemme 80-luvun tunnelmissa!
Ohjelmassa: "Miss" Myyrinkrouvin valinta · kilpailuja · mukavaa yhdessäoloa ja viihtymistä · Tervetuloa mukaan!
- Hybridi tekee vahvaa tuloa. Se on hyvä kädenojennus asiakkaalle. Uusi teknologia suosiikin kuluttajan kukkaroa, sanoo myyntijohtaja Petri Vaulamo.
Myyrin Krouvi, Uomatie 11, Myyrmäki Puh. 507 4477 www.ravintolat.net
- Kuluttajat kyseenalaistavat nykyisen tilanteen. Toivoisimme hallitukselta pidempijänteistä kulutuspolitiikkaa. Olisi toivottavaa, että veroteknisiä toimenpiteitä ei tehtäisi vain vuodeksi kerrallaan vaan 5-10 vuodeksi. Autokaupassa on vaikea investoida, kun emme tiedä mitä uutta keksitäänkään taas ensi vuonna. Vaulamon mukaan hallituksen autopolitiikkaan liittyy sekin, että viime vuoteen verrattuna autojen keski-ikä Suomessa on jälleen kääntynyt kasvuun. Suomessa on
yhäkin yksi Euroopan vanhemmista autokannoista - Positiivista kuitenkin on, että päästöjen ja kulutuksen vähetessä veron osuus jatkossa pienenee. Tätä kautta autojen keski-ikä laskee ja hintakehitys tulee entistä edullisemmaksi. Henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna 125977 kpl ja pakettiautoja 14536 kpl. Toyota henkilöautoja näistä oli 1300 kpl eli 10,5 % ja pakettiautoja 3339 kpl eli 22,9 %.
KEVÄÄN TUNNEILLA ON VIELÄ TILAA
Tuntivalikoimastamme löytyy liikuntatunteja naisille, miehille, nuorille, lapsille ja perheille. Kaikille aikuisten ja nuorten isosalitunneille mahtuu aina mukaan! Katso isosalitunnit verkkosivuiltamme. Osa pienten salien tunneistamme on jo täynnä, mutta vielä löytyy tilaa seuraavilta pikkusalitunneilta:
Perheliikuntatunnit, joilla on vielä tilaa: Perheliikunta*) 16 v, ke klo 18:1519:00 Pelimannin alaaste Perheliikunta*) 16 v, pe klo 18:3019:15 Kannelmäen yläkoulu Perheliikunta*) 46 v, su klo 16:4517:30 Pelimannin alaaste Taaperojumppa *) 1 - 2 v, ma klo 18:00 - 18:45 Puukoulu Vauvajumppa*) 3kkv, ma klo 17:0017:45 Puukoulu Lasten ja nuorten tunnit, joilla on vielä tilaa: Dance fusion 1315 v, to klo 18:0019:00, Länsi-Helsingin lukio Dance fusion *) 1417 v , su klo 17:1518:15, Purpuri Hip hop yli 13 v, ti klo 18:0019:00, Puukoulu Jumppakoulu 46 v, la klo 11:1512:00, Pelimannin a-a Nuorten isosalitunnit (ks tunnit verkkosivuiltamme) Tanssill. voimistelu 1314 v (tytöt), ma klo 18:0019:00, Purpuri Tanssill. voimistelu yli 15 v (tytöt), ma klo 19:0020:00, Purpuri Tanssill. voimistelu 7 - 8 v, ke klo 16:00 - 17:00 Puukoulu Tanssill. voimistelu 910 v (tytöt), ke klo 17:0018:00 Puukoulu Aikuisten pikkusalitunnit, joilla on vielä tilaa: Dance fusion*) aikuiset, su klo 18.4520.00 (75 min) Purpuri Flow Gymnastics, ma klo 19:00 - 20:00 Puukoulu Ikinuoret *) yli 60 v. pe klo 15:3016:30 Purpuri Jokaisen jumppa, ti klo 19:0020:00 Puukoulu Jokaisen jumppa, to klo 16:30 - 17:30 Purpuri Jokaisen jumppa, pe klo 17:0018:00 Puukoulu JokaNaisen jumppa, ke klo 20:00 - 21:00 Purpuri Kuntokoulu, ke klo 17:4518:45 vaihtuva UUSI! Lattarimix*) ti klo 19:0020:15 (75 min) Pihkapuiston a-a
UUSI KUNTOKOULU ON STARTANNUT!
Mukaan mahtuu vielä. Jos haluat kohottaa kestävyyskuntoasi kesän haasteisiin, voit saada kuntokoulusta innostusta ja apua harjoitteluun. Kuntokoulu kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.45 18.45. Kuntokoulussa liikutaan ulkona Kannelmäen lähiympäristössä kävellen ja juosten. Säiden salliessa kokeillaan myös muita yhdessä sovittavia liikuntamuotoja. Kuntokoulu tähtää ensisijaisesti kestävyyskunnon kohottamiseen, mutta matkan varrella tehdään myös lihaskunto-, liikehallinta- ja liikkuvuusharjoitteita. Kuntokoulu vaatii jonkunlaista pohjakuntoa, mutta voit tulla mukaan, vaikka olisit hankkinut pohjakuntosi sisäliikuntamuotojen parissa. Kuntokoulu sopii sekä miehille että naisille. Tule kokeilemaan kerran maksutta! Kun olet tulossa ryhmään ensimmäistä kertaa, ole yhteydessä ryhmän vetäjään fysioterapeutti Juha Koistiseen, joka kertoo ryhmän tapaamispaikan (s-posti: juha.koistinen@dbcklinikka.fi tai puh. 046 8784523).
Helsingin piispa Irja Askola vieraili Kannelmäessä
VILKAS KESKUSTELU ja mielipiteenvaihto sävytti Helsingin piispa Irja Askolan vierailua Kannelmäessä 19.1. Amicassa pidetyssä tilaisuudessa paikalla oli joukko paikkakunnan vaikuttajia, joiden kanssa Askola ja hänen 'tukijoukkonsa' kävivät mielenkiintoista vuoropuhelua Kannelmäen ja koko Kaarelan eri asioista. Kaarelalaiset mielipiteenvälittäjät kertoivat piispalle niin alueen asukkaiden mieltä painavista kysymyksistä kuin viihteellisistäkin asioista. Varsinkin lasten, nuorten ja vanhusten ongelmat nousivat keskustelussa esille.
TUE TOIMINTAAMME JA OSTA SEURAN T-PAITA
Myymme paitoja toimistolla. Kuvat ja koot nähtävillä verkkosivuillamme.
Aikuisten malli: NIKE dri fit & stay cool, 26 . Sopii jumpan lisäksi myös esimerkiksi juoksuun. Lasten malli: Fruit of the Loom, 12
Ensimmäisen tunnin perushinta hinnaston mukaan (7080 eur/kausi + jäsenmaksu 1020 eur). Toinen tunti puoleen hintaan. Ei koske erityishintaisia tunteja tai perheliikuntatunteja, jotka merkitty tähdellä *). Tunneille ilmoittaudutaan verkkosivujen ilmoittautumisohjelman kautta.
YHTEYSTIEDOT: Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 1618, 00420 Helsinki Puhelin (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi
JÄSENYYS KANNATTAA!
Takana vas. Kanttori Sirkku Rintamäki, hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen, Fazer/Amican henkilöstöassistentti Minna Kallonen, Kaarela-Seuran puh.joht. Erik Bärlund, kirkkoherra Sakari Enrold, HOK/Elannon kauppakeskuksen johtaja Kaj Grahn ja lakimiesasessori Ritva Saario. Istumassa vas. Apollon yhteiskoulun va rehtori Mirva Lindström, piispa Irja Askola ja Pelimannin päiväkodin johtaja Soile Oleander
Tarjoamme jäsenillemme laadukkaiden jumppien lisäksi jäsenetuja. Jäsenedut yhteistyössä seuraavien yritysten kanssa: DBC klinikka Kannelmäki, Beauty Boutique, Verhoomo Vesilintu sekä Jazzette.fi.
12
8.2.2012
SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA
Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms.
Kysy myös kotisiivouspalveluistamme.
Menestyksekäs syyskausi TU11-salille
Viime syksynä Helsingin Konalaan avattiin Taekwondourheilijoiden sali. Tällä salilla kohtaa sekä kansainvälisen tason huippuurheilijoita kuin myös nuoria aloittelijoita. Salilta löytyy siten koko harrastajakunnan kirjo.
TAEKWONDOURHEILIJAT 2011
kilpaurheilijat ovat menestyneet loistokkaasti sekä Suomen että ulkomaan kilpailuissa. Varsovan avoimista pronssia seuralle toi Juho Kostiainen ja Serbiassa pidetystä Galeb Openista Juho toi mukanaan kultamitalin. Teemu Heino on voittanut kultaa Taekwondo Urheilijoille Espanjan Burgosissa järjestetyistä kilpailuista. Pietarissa pidetyssä Baltic Sea Cup -nelihenkisten miesjoukkueiden kutsuturnauksessa Suomea edustivat konalalaisen salin Teemu Heino, Petteri Kauppinen ja Juho Kostiainen. Joukkueen neljäs edustaja oli Sami Lahtinen Loviisan taekwondosta, joka on myös tuttu näky Konalan salilla. Tämä miesnelikko yhteisvoimin saavutti upeasti hopeaa. Suomessa käytyjen kilpailujen menestys ei jää yhtään pienemmäksi. Marraskuun alussa järjestetyt Suomenmestaruuskilpailut olivat menestykselliset Taekwondourheilijoille. Juho Kostiainen otteli kultaa miesten alle 74 kiloisissa. Petteri Kauppinen toi myös Suomen mes-
Nupro Ay
040-5307256
SUUTARI
Prisman parkissa
Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa.
Myös avainpalvelut. Myynnissä mm. liukuesteitä.
Kuva SM-kisoista joissa seuran Juho Kostiainen ottaa kolme pistettä pääosumasta tv-ottelussa Turun Budokwain Sanan Eskanderia vastaan.
taruuden seuralle voittamalle alle 80 kiloisten miesten sarjan. Miesten raskaassa sarjassa eli, yli 87 kiloisissa, saatiin finaaliin kaksi Taekwondourheilijat 2011-seuran jäsentä, Teemu Heino ja Juho Ranta. Tällä kertaa Teemu oli parempi ja ansaitsi Suomen mestaruuden. SMkilpailujen saldo Taekwondourheilijoille oli kolme mestaruutta ja yksi hopea. SM-kilpailujen finaalit pidettiin Vantaan Energia Areenalla Olympiakamppailutapahtumassa. Olympiakamppailutapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa tänä syksynä. Kilpailulajeina olivat Olympialaisiin kuuluvat lajit, eli judo, nyrkkeily, miekkailu, paini ja taekwondo. Paikalla olivat myös YLE:n televisiokamerat, joiden välityksellä koko Suomen kansa näki Heinon ja Rannan välisen finaalin sekä Juho Kostiaisen finaalin. Olympiakamppailutapahtuma toi lisää julkisuutta taekwondolle Suomessa, lajin ollessa vielä melko pieni ja vähän tunnettu kotoisissa piireissä. Muissa maissa taekwondo on jo todella tunnettu laji. Taekwondo onkin maailman harrastetuin kamppailulaji, sen harrastajia on maailmanlaajuisesti noin 70 miljoonaa. SM-kilpailujen lisäksi taekwondokat ottelevat koko kauden kestävää liigasarjaa Suomessa. Tämän pitkän ja raskaan kauden päätteeksi Juho Ranta kuittasi itselleen Suomen otteluliigan raskaansarjan ykköspaikan, voittamalla liigafinaalit kyseisessä sarjassa Turussa. Turussa käytiin samaan aikaan myös nuorten ja harrastajien sarjoja sekä poomseeli liikesarjakilpailut. Kostiainen ja Heino osallistuivat tammikuussa Venäjällä pidettäviin olympiakarsintoihin. Itse olympialaisiin karsitaan ottelijoita neljässä eri painoluokassa, joista kuhunkin pääsee 16 maailman parasta ottelijaa. Sinulla on mahdollisuus tulla katsomaan miten suomalaiset taekwondohuiput harjoittelevat. Lisätietoja löydät seuran nettisivuilta: www.tu11.fi
Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544
www.autopesucenter.fi
SUOMEN PARHAAT PESUKADUT?
KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS!
www.autopesucenter.fi
Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16
PAKOTTEET KUULOSTAA tehokkaalta. Pakotetaan toinen menettelemään halutulla tavalla, Iranin tapauksessa avaamaan/paljastamaan ydinohjelmaansa. Toisaalta pakotteet on myös menettely saada konflikti aikaan, ilman että tarvitsee sitä itse aloittaa. Yhdysvalloilla on tämän menettelyn käytössä pitkä historia Pear Harborin hyökkäys ei tapahtunut aivan pilvettömältä taivaalta. Jo reilua vuotta aikaisemmin Churchill oli salaisissa neuvotteluissa pyytänyt USAn osallistumista toiseen maailmansotaan. Vaikka USAssa oli voimakas rauhanliike, Churchill oli kuitenkin tyytyväinen Yhdysvaltain presidentiltä saamaansa salaiseksi jääneeseen vastaukseen. On sanottu, että Japanin oli aloitettava konflikti, koska pakotteet olivat saattaneet sen niin ahtaalle, että ainoa heidän näkemänsä tie eteenpäin oli hyökätä Yhdysvaltoja vastaan. Ettei Iraninkin tapauksessa ole nyt hiukan samaa? Iran ei ole aikeissa lopettaa tai avata ydinohjelmaansa, toisaalta pakotteet tekevät normaalielämän jatkamisen mahdottomaksi. Ehkä saammekin piakkoin nähdä Iranin hyökkäävänä osapuolena? Pakotteiden ja uhkavaatimusten
M
TUSINA-AIVOILLE
1. Giba 2. Fakkiin 3. Fröbä 4. Kniibi 5. Fredi 6. Kreta 7. Klappaburari 8. Haigut 9. Kinema 10. Hugi 11. Hodettaa 12. Hägäri
Vastaukset sivulla 15
Toisinajattelija
käyttö Irakin Saddam Husseinia vastaan on aivan klassikko. Mielestäni on ihmeteltävää, miten meidänkin mediamme aikanaan nieli koko jutun ilman soraääniä. Saddamia vaadittiin tällöin paljastamaan joukkotuhontavälineiden varastot ja tehtaat. Miten tämä olisi ne voinut paljastaa, jos niitä ei ollut olemassakaan? Klassisen ansan viimeisteli se, että Saddamin olisi ollut epäviisasta vakuutella julkisuudessa, ettei tällä ole joukkotuhonta-aseita. Siitähän, ja vähemmästäkin olisi innostunut maan monet heimot ja oppositioryhmät. Saddamin hallinto perustui voimaan, ja vakuuttelu, ettei aseita ja voimaa ole, olisi ollut epäviisasta. Ensimmäinen ja Toinen maailmansota ovat aikamme pahimmat onnettomuudet. Toista ei olisi ollut ilman ensimmäistä, Hitler olisi ollut epäonninen tusinataulun maalari Wienissä ja kukaan ei olisi kallistanut korvaansakaan tämän turinoille ilman Ensimmäisen maailmansodan kauhuja ja sitä seuranneita epäoikeudenmukaisuuksia. Ensimmäinen maailmansota alkoi vahingossa. Taustalla oli vankka kunniakäsitys (mies ei sanojaan peru), tiukat määräajat ja uhkavaatimukset. Sota oli pakko aloittaa, kun sellaisella kerran oli uhattu.
Toisinajattelija
Iranin pakotteet
Ja kun Ranska oli luvannut seistä Venäjän rinnalla, niin Ranska seisoi. Ällistyttävää mutta totta miten konflikti Itävalta-Unkarin yhden maakunnan terroristien/vapaustaistelijoiden väitetystä tukemisesta aloittaa maailmanpalon aivan toisaalla ja aivan eri maiden välillä. Irania olisi samalla tavoin varottava ajamasta seinää vasten. Iranin hallinto on suurinpiirtein kansan tahdon mukainen. Muissakin arabimaissa islamilainen puolue on vahvin. Myös länsimaissa uskovaisia poliitikkoja pidetään vähemmän korruptiolle alttiina kuin uskottomia (Tuore Will Gervaisin tutkimus). Suuri määrä tehokkaita aseita maiden välillä paremminkin vähentää aseellisia yhteenottoja kuin lisää niitä. Sitä paitsi, Iranilla on ihan todellinen intressi kehittää ydinvoimaakin, ei pelkästään ydinaseita. Mikäli maa nyt pommitetaan takaisin kivikauteen, sillä on oleva suuri vaikutus tulevaan epävakauteen. Ketään ei ole muutenkaan hyvä yrittää nöyryyttää, mutta kuumapäisiä etelän miehiä ehkä vielä meikäläisiä vähemmän. Koiviston vanha neuvo: "Ei pidä provosoitua jos provosoidaan" taitaa kaikua tyhjille korville niillä leveysasteilla.
Sodan merkit ovat ilmassa, ja toivotaan että rauhanomainen ratkaisu löytyy. Juuri tällä hetkellä rauhantahtoa on melko rajoitetusti, USAn joukkojen siirrot Aasiaan eivät ole satunnaisia. Riippumatta siitä, kuka vihollisuudet todellisuudessa aloittaa, uskoisin että Iranin ja Länsivaltojen välisen sodan väistämätön seuraus tulee olemaan, että se koskee kaikkia islamilaisia maita. Tässä kohtaa voi kysyä, onko Yhdysvalloilla tarkoitus vähentää vai lisätä terrorismia? Ja jos aloittaa jotakin, niin eikö olisi edullista että voi saattaa sen myös päätökseen? Tästä kun saattaa tulla yksi epäonninen ristiretki lisää epäoikeudenmukaisen Afganistanin sodan lisäksi. Esko Karinen
8.2.2012
13
Maailma muuttuu ja me...
ENNUSTAMINEN ON tunnetusti vaikeaa ja tulevaisuuden ennustaminen varsinkin. Tämä oli varmaan myös Hiski Haukkalan mielessä kirjoittaessaan kirjaa Suomen muuttuvat koordinaatit, Gummerus, 2012. Esipuheessaan hän toteaa, että "maailmanhistoria on täynnä pieleen menneitä ennustuksia... Silti on syytä yrittää". Kirjan tavoitteena on hahmotella minkälaista ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä roolia Suomen olisi tavoiteltava jatkossa 2000-luvulla. Kirjan neljän luvun otsikot antavat viitteen paitsi teoksen rakenteesta myös pohdintojen suunnasta: Ensimmäinen luku: Onko Suomen ulkopolitiikalla pitkää linjaa? Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan tulkinnat Haukkala jakaa kahteen erilaiseen näkemykseen: Koivistolaiseen pienvaltiorealismiin pohjautuvaan selviytymistarinaan ja liberalismiin nojaavaan menestystarinaan. Selviytymistarinaa Haukkala arvostelee liian yksioikoiseksi, mutta ei silti aivan väärässäkään olevaksi. Sen heikkoutena Haukkala pitää, että selviytymistä korostava tarina pelkistää Suomen ulkopolitiikan koskemaan pelkästään Venäjää. Toiseksi tämä tulkinta näyttää Suomen oman toiminnan joko Venäjän voimaan ja intresseihin passiivisena sopeutujana tai sitten katastrofaalisia emämunauksia tekevänä suhdannepoliitikkona. Kolmanneksi Haukkalan mukaan Juhani Suomi (selviytymistarinan oppi-isänä) ei anna Venäjälle eikä siten myöskään Suomen ja Venäjän suhteille mitään mahdollisuutta muuttua. Max Jakobsson ja erityisesti Henrikki Heikka ovat tulkinneet Suomen historiaa liberaalin tasavaltalaisen turvallisuusteorian kautta. Sen keskeisenä ajatuksena on, että Suomen historiaa on mahdollista tulkita jatkuvana pyrkimyksenä kehittää ja vahvistaa voimatasapainoa Pohjois-Euroopassa. Heikan mukaan Suomen ulkopolitiikan suuri linja on olennaisilta osin jatkumoa Ruotsin ulkopolitiikalle. Suomen ulkopolitiikan pitkän linja perusteesit Haukkala kiteyttää kolmeen kohtaan: - Suomi ei ole tahdoton ajopuu vaan ketterä koskivene, jonka ohjaajan näkemyksillä ja taidoilla on merkitystä. - Suomen menestyksen, turvallisuuden ja kansainvälisen aseman kannalta Venäjä sen luonne, kehitys ja aikeet on keskeinen tekijä. - Historiallisesti Suomen ja Venäjän suhteet ovat aina muodostaneet osan laajempaa eurooppalaista järjestystä, joka on tarjonnut sekä mahdollisuuksia että rajoitteita niin Suomelle kuin Venäjällekin.. Toinen luku: Muuttuva maailma, muuttuvat vallat Muuttuvan maailman Haukkala näkee kahtalaisena: Yhtäältä valtioiden välisten voimasuhteiden muutos johtaa uudenlaiseen asetelmaan, jossa lännen ja etenkin Yhdysvaltojen ylivalta on hiljalleen murenemassa. Toisaalta ympäristölliset, teknologiset ja poliittiset muutokset ovat johtamassa tilanteeseen, jossa perinteiset käsitykset kansainvälisistä suhteista ovat muuttumassa ja valtioiden perinteisesti vahva asema on hiljalleen rapautumassa. Kylmän sodan maailma oli jaettu kahtia Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamien ideologisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti kilpailleiden blokkien välillä. Niiden välissä joukko puolueettomia maita taiteili omaa riippumattomuuttaan varjellen, kuka mitenkin kykeni ja taisi. Suomi selvisi kylmästä sodasta varsin vähin vaurioin, säilyttäen itsenäisyytensä ja yhteiskuntajärjestyksensä ja kohosi maailman menestyksekkäimpien valtioiden joukkoon. Kylmä sota päättyi onnellisesti ilman suurta verenvuodatusta, sotaa tai kaaosta. Samalla avautuivat mahdollisuudet myös kokonaiseen uuteen maailmanjärjestykseen. Kaksinapainen maailma muuttui yksinapaiseksi USA:n johtamaksi. USA:n johtoasema on silti horjuvalla pohjalla. Sen jatkuvasti kasvaneet sotilasmenot ovat johtaneet maan ylivelkaantumiseen. Maailman puolustusmenoista USA:n osuus on 43%, Vaikka sota itsessään on Yhdysvalloissa monille hyvää bisnestä, maksajiksi jäävät veronmaksajat ja viime kädessä Kiina ja muut kehittyvät taloudet, jotka Yhdysvaltojen velkakirjoja ostamalla samalla lainoittavat ja tukevat USA:n seikkailupolitiikkaa Haukkala väittää silti, että "maailma tarvitsee Yhdysvaltoja, joka johtaa parhaiden hyveidensä ja ideaaliensa hengessä". Hän toteaa kuitenkin, että "Yhdysvaltojen toimista riippumatta sen suhteellinen asema tulee heikentymään, sillä se ei kykene vastaamaan nousevien valtojen taloudelliseen dynaamisuuteen ja kasvuun". Nousevista valtioista Kiina on tärkein haastaja. Sen talouden arvioidaan ohittavan USA:n jo 2020-luvulla. Tämän kehityksen kääntöpuolena on Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen taloudellinen keskinäisriippuvuus. Kolmas luku: Suomen kohtalon kolmiot Kylmän sodan aikana Suomen toimintaympäristöksi miellettiin Tukholman, Leningradin ja Berliinin muodostama "kohtalon kolmio". Vuodesta 1995 Suomen uuden kohtalon kolmion kyljet ovat muodostuneet Brysselin, Moskovan ja Washingtonin välille.. Venäjä näyttää seuraavien vuosikymmenten aikana sekä kasvavan ja vahvistuvan että samanaikaisesti heikkenevän ja taantuvan valtiona ja valtana. Tämän taustana ovat rakenteelliset tekijät: 1. Venäjän aluerakenne, sen valtava koko, pitkät etäisyydet, erilaiset kansalliset alueet, neuvostokaudelta peräisin oleva teollinen kaupunkirakenne, joiden tuloksena on kallis, tehoton ja epäekologinen aluerakenne. 2. Venäjän infrastruktuurin jälkeenjääneisyys, jonka korjaaminen vaatii valtavia investointeja, joihin nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä vaan rapistuminen jatkuu. 3. Venäjän poliittinen kulttuuri. Jeltsinin kauden varsin kaaottisen demokratiakokeilun jälkeen Venäjä on siirtynyt Putinin viitoittamalle, vahvaa valtiota ja keskitettyä puoliautoritaarista hallintomallia kehittävälle tielle. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut Venäjän kansan tahtoa vastaa vaan sen tuella ja myötävaikutuksella. Suomen ja Venäjän suhteen olennainen tekijä on jatkossa, ettei mitään erityissuhdetta enää ole. Silti Venäjä on välttämätön kumppani, jonka tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia Suomi tarvitsee kipeästi. Ilman hyvää ja toimivaa Venäjä-suhdetta Suomi on jatkossa pulassa. Neljäs luku: Suomen muuttuvat koordinaatit. Kylmänsodan päättyminen ei johtanutkaan uuteen uljaaseen maailmanjärjestyksen ja liberalismin riemuvoittoon vaan siirtymäkaudeksi vanhan ja mahdollisesti syntymässä olevan uuden järjestyksen välissä. Alkaneelle aikakaudelle on ominaista muutoksen pysyvyys. Siitä seuraa, että Suomen omien koordinaattien on myös muututtava. Se merkitsee, että kansallisvaltiokäsite murtuu ja tilalle nousee identiteettien monikerroksellisuus, jossa ihminen voi olla samaan aikaan suomalainen, eurooppalainen ja maailmankansalainen. Ihmisten kohtalonyhteys korostuu. Kansallisvaltiot ja ahtaan kansallisen edun käsite ovat muuttuneet osaksi ongelmaa.
MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa PERHEMESSU su 12.2. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. TUOMASHENKINEN TUHKAMESSU ke 22.2. klo 19 Kannelmäen kirkossa. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 14.2. ja 28.2. klo 9. Kannelmäen kirkon kappelissa ehtoollinen ja seurakuntasalissa aamiainen (1 e). LAULETAAN YHDESSÄ to 9.2. ja 23.2. klo 10 seurakuntasalissa. Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. YHTEISVASTUUKERÄYS 2012 Tulisitko lipaskerääjäksi tunniksi tai pariksi Prisma Kannelmäen aulatiloihin viikoilla 6 tai 12? Voit myös ilmoittautua listakerääjäksi ja kerätä oman kotitalosi tai kotikatusi. Ilm. nina.rajamaki@evl.fi tai p. 2340 3823. Yhteisvastuukeräys torjuu ylivelkaantumista Suomessa ja tukee pienrahoitustoimintaa Ugandassa. Lue lisää www. yhteisvastuu.fi NUORET YHTEISVASTUUKERÄÄJINÄ Isoskoulutuksessa olevat nuoret keräävät lippailla Kannelmäen alueella ti 14.2.
TYTTÖJEN JA POIKIEN PUUHAPÄIVÄT ala-asteikäisille ma-ke 20.-22.2. kirkolla Nurkassa. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Ohjelmassa: Ma hiihtoretki Malminkartanon pellolla tai luistelua lähikentällä, ota sukset tai luistimet mukaan. Ti retki Merimaailma Sea lifeen. Matkat julkisilla, jokainen maksaa itse. Seurakunta kustantaa sisäänpääsyn. Ke pulkkamäkiretki Aurinkokalliolle. Ilm. nuorisotyönohj. Pekka Haanpää, p. 09 2340 3851 keskiviikkoisin klo 14-16. TAIDETERAPIA "ELÄMÄNILOA ETSIMÄSSÄ" la 3.3. klo 10-16 kirkolla kurssihuoneessa. Hinta 45 e (sis. materiaalit, kahvin, voileipää). Ilm. viim. 17.2. ohj. dipl.taideterapeutti sirkkaliisa.kangas@gmail.com, p. 040 520 5877. NAISTEN ILLALLINEN su 4.3. klo 1719.30 isossa seurakuntasalissa. Naisen hyvinvoinnista puhumassa lääkäri Anita Pienimäki. Musiikkia. Riitta Järvinen, Tuula Kojo-Gregoriadis. Illalliskortti 15 e, ovelta tai ennakkoon (15.2. alkaen) virastosta. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki
Kaarela-Seura ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Yleistä
Yhdistys toimii kaupunginosamme yhdyssiteenä kaupungin viranomaisiin ja muihin toimijoihin päin, antaen tarvittaessa lausuntoja ja tehden esityksiä Kaarelan kaupunginosaan liittyvissä asioissa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. toiset kaupunginosayhdistykset ja näiden kattojärjestö Helka, kaupungin virastot, Kulttuurikeskus, Nuorisoasiainkeskus, Kannelmäen seurakunta, Kanneltalo, paikallislehti Tanotorvi, koulut, poliisi, kaupungin osan urheiluseurat ja muut järjestöt. Tarvittaessa järjestetään asukastilaisuuksia eri teemojen puitteissa. Asukkaiden kannanotot, mielipiteet ja ilmoitukset ovat toimenpiteiden suunnittelussa tärkeitä vinkkejä. Erityisesti asukasturvallisuuteen, terveydenhuoltoon, vanhus- ja nuorisopalveluihin, liikenteeseen ja liikuntapalvelujen kehittämiseen liittyvät asiat koetaan tärkeiksi. Asukkaiden asumisviihtyvyyteen liittyvät asiat pyritään huomioimaan jo suunnitteluvaiheessa. liskuun loppuun mennessä. Tarvittaessa hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Jos jäsenistä vähintään kymmenesosa kirjallisesti vaatii, on hallituksen kutsuttava ylimääräinen kokous neljäntoista päivän kuluessa koolle. Hallitus valitaan vuosikokouksessa, ja siihen kuuluu yhdeksän varsinaista sekä kolme varajäsentä. Hallitus kokoontuu kuukausittain kesäaikaa lukuunottamatta, tarvittaessa tiheämmin. Alkavana vuonna järjestetään perinteinen Mätäjoki festivaali toukokuun 27. päivänä Kartanonhaan jokialueella kello 11.00 19.00 välisenä aikana. Ohjelmaa on kaikille vauvasta vaariin. Seurakunta pitää ulkoilmamessun kello 11.00. Itsenäisyyspäivän juhla järjestetään 06.12.2012 kello 14.00 16.00 Kanneltalossa. Yleinen joulujuhla järjestetään lauantaina 15.12.2012 Sitratorilla/Kanneltalon aulassa kello 14.00 16.00 yhteistyössä Kanneltalon ja muiden, paikallisten toimijoiden kanssa. Alkuvuodesta 2012 pyritään järjestämään yleiset iltamat ravintola Kannel Krouvissa Sitratorilla. Kaupunkipolkutoiminnan suunnittelu pyritään saamaan alkuun Kannelmäessä, Maununnevalla ja Hakuninmaalla. Yhdistus osallistuu aktiivisesti paikallisen moniammatillisen aluetyöryhmän toimintaan. Yhdistys osallistuu ns. Kuninkaankolmio projektiin yhtenä asukasjärjestönä. Yhdistys aloittaa yhteistyössä Malminkartanon asukasyhdistyksen, Konala-seuran ja Pitäjänmäkiseuran kanssa toiminnan uimahallin saamiseksi alueellemme. Retkitoimintaa pyritään myös mahdollisuuksien mukaan järjestämään yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisista muista tapahtumajärjestelyistä päätetään niiden tullessa ajankohtaisiksi.
Tiedotustoiminta
Pääasiallisena yhdistyksen tiedotuskanavana toimii sen julkaisema paikallislehti Tanotorvi. Kotisivut osoitteessa www.kaarela.fi ovat myös käytettävissä. Kannelmäen ostoskeskuksessa on yhdistyksen ilmoitustaulu, ja Kanneltalossa saamme myös jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta. Paikallislehti Tanotorven toimitus sijaitsee osoitteessa Klaneettitie 11. Alkuvuodesta julkaistaan alueen tietopakettina Kanneltieto kirjanen. Se sisältää yhdistyksen hallituksen jäsenten yhteystiedot.
Oiva Björkbacka
Toiminta
Toiminnan suuntaviivat määritetään yhdistyksen vuosi- ja kevätkokouksissa. Vuosikokous pidetään syysmarraskuussa, kevätkokous maa-
14
8.2.2012
Bonusapteekkien edulliset talvitarjoukset voimassa 1.2.-31.3.2012. S-Etukortilla vielä Bonus päälle edullisesta tarjoushinnasta.
Tutustu tarjouksiin apteekissa tai kotisivuillamme www.apteekkiisokannel.fi.
HYVÄN OLON MAAILMA
Ajankohtaista katsausta
HELSINGISSÄ MENI toista viikkoa sitten Messukeskuksessa Matkailumessut. Kävijöitä riitti. Mutta lähinnä lehdistöstä koostuneeseen kutsuvierasjoukkoon teki vaikutuksen perjantaina pääosin Liettuan talousministeriön valtiollisen matkailuosaston infotilaisuus Messukeskuksen suurkabinetissa (ei siis osastoilla), sillä liettualaiset lähestyivät vieraitaan varsin kodikkaasti sekä lämpimästi, mutta yhtään tinkimättä asiapuolesta tai sen sisällöstä. Viron nyt suomalaiset tuntevat kohtuullisen hyvin, eikä Liettuakaan ole suomalaisille mikään hämärä kaukomaa. Mutta lukuisat kuvakoosteet sekä näppärät dv-filmien näkymät elävöittivät tunnelman käsin kosketeltavaksi. Katsauksissa tuli todenmukaista tietoa, mitä ei aina matkaa suunnitteleva turisti huomaa, sillä: Liettua on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Rovaniemi. Nykyisten halpamatkojen aikana saattaa baltialaisyhtiön lentomatkan hinta olla tuntuvasti halvempi kuin Lappiin. Autolla suomalaisista saapuu Liettuaan 45%, lennoilla 35%. Suomalaisten turistihuippu on heinäkuussa. Vuosittain "suomalaiskasvu" on noin 20%. Erikoinen palvelumuoto tasokas SPA-järjestelmä, minkä minä käännän "hoitava terveyskylpylä". tuaa samasta syystä. Memel-joen nimi on nykyisin Nemunas ja sen suupuolellla oli Tilsit, missä Napoleon myi maakaupoissa 1807 Suomen tsaarille. Nykyisin Tilsit on Venäjän Sovetsk! Kuvan hiekkasärkän Neringan linna on turistikäytössä. · Liettua (väkiluku 3.2 milj.) ilmoitti 11.3.1990 Neuvostoliitolle itsenäisyydestään ensimmäisenä Baltian parisen kuukautta Vilna verilöylyn jälkeen. Nykyisin Liettua on NATOn ja EU:n jäsen. Lisätietoja löytyy: www.tourism. lt tai www.lithuania.travel. Eräs museopuolen edustaja kertoi, ettei esim. 1991 yleensä yhtään Lenin-patsasta hävitetty Liettuassa, koska ulkomailta tuli kysyntää niille. USAssa farmarit olivat jopa ostaneet niitä toistakymmentä. Ja puhuja muistutti, että onhan Helsinkiin ostettu 2008 aito Leninpatsas fil.tri Laura Kolben johdolla, mikä oli tarkoitus pystyttää Leninin perinneyhdistyksen toimesta Linnanmäelle. Olihan ryhmän mielestä Lenin ratkaisevasti vaikuttanut Suomen itsenäistymiseen 191718. Minkä totuuden UKK:kin oli vannonut useasti. Amatöörimäinen Helsingin kaupunginvaltuusto tai muu johtajisto on jo kolmasti torjunut ehdotuksen. Mutta patsas on huolellisesti turvassa lukitussa tilassa odottamassa aikaa parempaa. Kun oli avattu muistelu neuvostoaikaan, niin sitten jaettiin kaikille esite, missä kerrottiin mukaan pääsystä ainutlaatuiseen kolmen tunnin museokokemukseen, Neuvostoliitossa 1984, ja selviytymisdraamaan KGB:n käsittelyssä. Paikka on 25 km:n päässä Vilnasta ja teatterina on bunkkeri 5 m:ä maan alla. Olet siirtynyt ajassa taaksepäin. Sinua käsitellään kuin aitoa epäiltyä, KGB:n ilmiantaja. Joka kuljettaa laittomia lääkkeitä, luvatonta valuuttaa. Joudut aitoihin petturiharjoituksiin ja Sinut valokuvataan kortistoon. Lopuksi saat aitoa CCCP:n ohrakahvia ja sen ajan suosituimpia lihasäilykkeitä. Kokemus on niin mieliin painuva, että menee kuulemma hyvä tovi tajuta esityksen jälkeen olevansa vapaa ihminen. Ohjeet löytyvät: www.sovietbunker.com ja jos tekisi mieli mennä kommunistipatsaiden Grutas-puistoon, niin osoite on: www.grutoparkas.lt · Liettuasta myös sellainen taustatieto. Kun Venäjällä pääosin voitiin 1863 purkaa täydellinen maaorjuus, niin sen jälkeen huomioon ottaen myös 1920-luvun alun siirtolaisuuden, liettualaisia muutti USAhan kaikkiaan 800 000 tuhatta. Mikä on yhtä paljon kuin samaan aikaan muutti yhteensä Ruotsista ja Suomesta! Tästä muuttajajoukon jälkipolvista oli itsenäistyneelle Liettualle esim. talvella 1992 sellainen hyöty ja apu, että siirtolaisten jälkipolvet keräsivät miljoonia $:ta ja näillä ostettiin muun muassa polttoöljyä Liettuan sairaaloihin, vanhainkoteihin ja kouluille. Sillä Baltiassa hytistiin tuolloin kylmästä ja pieninkin apu oli tarpeen. Sopivasti vaalien edellä Tammi kustannus julkaisi RAILA KINNUSEN henkilökuvan Paavo Lipposesta ja kirjan nimen jatke kuuluu ".. järjellä ja tunteella". Raila Kinnunen on tarpeeksi kunnostautunut kirjoittaja, joten 250-sivuinen riittävän kattavasti tuoreillakin kuvilla varustettu teos on tutustumisen väärti. Paavo Lipponen (s. 1941) on kylläkin ollut vähintään noin 40 vuotta julkisuuden valokeilassa ja tuttu perheenjäsen tv:nkin kautta tuolta ajalta, mutta silti henkilöhistoriasta kiinnostunut löytää paljon sellaista mitä ei joko tiennyt tai on unohtunut vuosien saatosta. Eräs pysyvä merkitys Raila Kinnusen yhteenvedolla on, että kirja tulee vuosikymmentenkin päästä kiinnostamaan historiantutkijoita! Lähdeaineistoa näet on. Eikä kyse ole vain maamme poliitikkovaikuttajista, vaan Lipponen on liikkunut kanssakäymisessä maailman luokan valtiomiesten parissa, vaikkapa USAn presidentin. Kattava kirjallisuusalan lehti Kirjain 2 * 2011 ilmestyi vuodenlopulla ja sivumäärä oli vakiota, 148. Lehden sisältö on edelleenkin monipuolinen, sillä esiteltäviä ja arvosteltuja kirjoja on lähes 100. Kirjaimen perusteella tavallinen lukija pystyy hahmottamaan menneen, vuoden 2011 keskeisimmän kirjatuotannon, unohtamatta esim. piirrettyjätai taidekirjoja. Ensimmäinen Kirjain-kehti ilmestyi talvella 2006 ja nyt seuraava ilmestyy toukokuussa 2012. Kirjain on myynnissä alan liikkeissä. ovat hyvin edistyneet, niin senaatti ja kaikki muut keskusvirastot siirtyvät lopullisesti Helsinkiin. Turun palon (1827) jälkeen yliopistokin siirtyy Helsinkiin ja täten syntyy lisää Engel-rakennuksia, nykyinen presidentinlinnakin syntyy, kun rikkaan kauppiassuvun rakennus laitetaan uuteen asuun! Tätä avartava historiikki on nyt saatavilla upeana värikuvateoksena "C.L. Engel ... Koti Helsingissä, sydän Berliinissä" (Schildts, H:ki). Kirjan artikkeleista vastaavat alan ammatti-ihmiset: Salla Elo, Matti Klinge, Eeva Rouff, Kari-Paavo Kokki ja Jarkko Sinisalo. Kirjassa on ainutlaatuiset tuon ajan katukartat sekä lukuisia vanhoja öljyvärimaalauksia. Tietenkin nykypäivän värivalokuvat selvittävät Engelin edelleen olemassa olevia aikaansaannoksia. Kuvapuolen on hoitanut kiitettävästi Taavetti Alin. Kirjan nimessä "koti" tarkoittaa sitä, että perhe-Engel asui Bulevardilla melkein Vanhan Kirkkopuiston kohdalla omassa talossaan. Vieressä on nykyinen WSOY:n talo! Tietenkään taloa ei enää ole, mutta koti kertoo, kuinka lähellä työmaata työpöytä oli. Kirjan on sanasta sanaan joka aukeamalla kaksikielinen, suomeksi ja ruotsiksi. Joten, jos on vaikkapa tarkoitus etsiä sopivaa Suomilahjaa muualle Pohjoismaihin, niin tämä teos täyttää siinäkin mielessä arvokkuutensa. · Oikeusvaltio Suomi sai taas nenilleen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa, kun Alibi-lehden päätoimittaja todettiin syyttömäksi herjauksiin, yms rikoksiin. Kun lehti oli kertonut totuudet erään poliisimme pöyristyttävistä tempuista. EIT:n mukaan sananvapautta tulee noudattaa Suomessakin. · Sattuu sitä kömmähdyksiä paremmissakin perheissä. Sunnuntaiaamuna 15.1.2012 RanskanTV5 Monde näytti uutisissa edellisen illan Kanadan Québec´n omakotialueella sattunutta perhedraaman tutkintaa. Lumisella kadulla oli kuitenkin monta sekuntia jokin suomalainen poliisiryhmä autoineen levittämässä keltaista poliisin estenauhaa. Pian kuitenkin yhtä lumisella kadulla olivat sitten oikean lumisen kadun kanadalaiset poliisit autoineen, yms. Kun Kanadassa on juuri Québecissä ykköskieli, niin Monde seuraa Atlantin takaisia uutisia täsmä ajassa. Sama koskee myös Afrikan valtioita, joissa ranska on laillinen kieli. Jos katselee Monden teksti-tv:n sivua 103, niin voi hämmästellä, miten Helsinginkin päivän lämpötila on varsin nopeasti ja oikein kuvaruudussa. Se nopeus perustuu siihen, että tv:n sääruudulla on suora automaattinen yhteys Suomen tiedostoon. Pitää vain hoksata ruudun vasemmassa yläreunassa pieni teksti, miltä kellonlyömältä tieto on.
Apteekki Isokannel
puh. 4778010
Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 l ä k k k /P i 2 k 9
JÄSENKORJAUSTA Kaarelassa
Helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin
Jäsenkorjaaja, koulutettu hieroja Jari Koivumäki Ajanvaraus ark. 050-5623329 Kalannintie 24 E
PÄÄ-ASIAA!
Tyyli on tukassa! alk. 19,-
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Vaikka sodat ovat pyyhkineet Baltian yli, niin silti jopa keskiaika tervehtii matkamiestä. Liettuassa on yli 500 vuotta vanhoja linnoja sekä kirkkoja. Vanhimpien kaupunkien keskustoissa löytyy kuten meilläkin asemakaavaa, mikä on 1500-luvulta. Jos hotellipalveluihin sekä kesätapahtumiin on kiinnitetty huolellisuutta, niin myös Suomen lailla golfkenttiin, leirintäalueisiin, vaellusreitteihin ja järvilomailuun: Liettuassa on yli 3000 sisäjärveä!. Ylemmässä kuvassa näkymä Zarasain saarien ja järvien alueelta. Paikka on pääkaupunki Vilnasta 120 km koilliseen lähellä ValkoVenäjän rajaa, tie E 262 varrella. Alempi kuva: Vanhoja linnoja piisaa ja kuva on Klaipedan eteläpuolelta, 52 km:n pituiselta hiekkakynnäkseltä (2-3 km leveältä, Kurische Nährung), mikä muodostuu lännessä olevasta Itämerestä ja itäpuolella olevasta Kuurinlahdesta (Kurische Haff). Klaipeda on vanha saksalainen Memel ja sinne virtaa Memel-joki. Kynnäksen pitkä eteläosa on Neuvostoliiton sotasaalista Saksalta ja pohjoisosa siis Liet-
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
HAMMASLÄÄKÄRI
HLL Eero Auvinen
· paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä)
P. (09) 566 0981
Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778-1840) on Suomen merkittävimpiä arkkitehteja. Haminan rauhan (1809) jälkeen pian 1812 Helsingistä tehtiin suuriruhtinaskunta Suomen hallinnollinen keskus. Tärkein syy siirtoon Turusta on varmastikin ollut etäisyyden saaminen Tukholmasta, sillä eurooppalainen Napoleon-taistokin oli vielä kesken. Engel oli nimitetty jo 1808 tsaariin valtakunnan Suomenlahden etelärannalle Tallinnaan kaupunginarkkitehdiksi ja Pietarikin tulee 1812 tutuksi Engelille. Silloisessa Helsingissä 1812 oli juuri valmistunut Ehrenströmin asemakaavasuunnitelma, mikä tarkoittaa aluetta nykyiseltä Kauppatorilta maaetäisyyttä noin 2 kilometriin asti. Engel tapaa 1814 Ehrenströmin ja Engel hyväksyy tulevan nimityksen Helsinkiin. Turussa Engel oli ollut parisen vuotta pietarilaisen tehtailijan palveluksessa. Nimitys Helsingin arkkitehdiksi tulee 1816 ja jo perheellistynyt Engel muuttaa Helsinkiin. Seuraavina vuosina valmistuvat kymmenien rakennusten suunnitelmat Katajanokalla ja nykyisen Senaatintorin ympärillä. Kun tsaari käy Helsingissä 1819 ja työt
Pekka Vanhala
8.2.2012
15
Rikospoliisi ei laula
Guggenheim-lotto
Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta
Lienee jo selvää, että Guggenheim-hanke ei ole halpa. Kaupungin paraatipaikalle kaupungin maille kaupungin pitäisi rakentaa todennäköisesti jonkinlaista wowarkkitehtuuria edustava rakennelma, jonka rakennuskustannukset olisivat lähes 200 miljoona euroa, ja joiden lisäksi rakennuksen käyttökustannukset, huolto- ja tulevat saneerauskustannukset koituisivat pahimmassa tapauksessa helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi, mikäli Guggenheim-Helsingin jo nyt ylimitoitetut vuosituotot eivät toteutuisi. Hyvän bisneksen tästä tekee lähinnä se, että käytännössä amerikkalainen Solomon R. Guggenheim Foundation keräisi sopimuskaudelta arviolta jopa 70-90 miljoonan euron tuotot ilman minkäänlaista riskiä, riskit kun ovat lähinnä Helsingin kaupungilla, eli veronmaksajilla. En väitä, etteikö Guggenheimin myötä Helsingissä nähtäisi varmasti hienoa taidetta ja muotoilua, mutta nyt kuitenkin tälle paketille on laitettu liian iso hintalappu. Ja mitä tulee hankkeeseen ylipäätänsä, tämä tuskin on sellaista kaupungin ydintoimintaa kuuluvaa peruspalvelua, joka näillä selvityksillä pitäisi veronmaksajilla edes maksattaa.
Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj (sd) poliisi - rikostutkija
J
otkut kaupungin virkamiehistä ja osa kunnallispoliitikoistakin ovat suorastaan haltioituneet Guggenheimhankkeesta, jonka on sanottu olevan kuin lottovoitto Helsingille. Lottovoitto kuulemma siinä mielessä, että Helsingistä tulisi vieläkin houkuttelevampi paikka, olemmehan vasta maailman toiseksi houkuttelevin kaupunki. Lisäksi Guggenheim-museon sanotaan suorastaan mullistavan meidän taiteen ja muotoilun asemaa maailmalla. Sen enempää arvailematta tuon mullistuksen sisältöä, en malta olla ihmettelemättä mikä kiire Guggenheim-päätöksenteon kanssa on, varsinkin kun tuo 2 miljoonaa eu-
roa maksanut Guggenheim-selvitys oli jo omanlaisensa taidonnäyte siitä, miten jättää monet kiinnostavat kysymykset täysin aukinaiseksi. Hätäisimmät haluaisivat asiassa kaupunginvaltuuston päätöksen jo helmikuussa, mutta onneksi tämä kiire saatiin katkaistua. Mikäli tämä valtuuston päätös olisi myönteinen, alkaisivat Helsingin ja Solomon R Guggenheim Foundationin välillä varsinaiset neuvottelut sopimuksen yksityiskohdista. Ja aivan kuten amerikkalaiseen tyyliin sopii, Helsingin vetäytyessä hankkeesta, veronmaksajien kukkarosta lähtisi Guggenheim-emosäätiön suuntaan säkillinen dollareita.
Pyydä tarjous tai tule käymään!
P. 010 320 6661
tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00
Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia.
Korjaus
Tanotorven Erkki Turusen haastattelussa 18.1. oli lapsus joka vääristi tekstiä: "Oman ongelman muodostavat kuitenkin ihmiset, jotka ovat kokonaan vailla vakituista asuntoa. Vieläpä omaa syytään." Po. " Vieläpä ILMAN omaa syytään."
Sinikka Kaustisen maalauksia Kannelmäen Prisman galleriassa
Sinikka Kaustisen meri- ja lumiaiheisia maalauksia esillä Kannelmäen Prisman galleriassa Kantelettarentie 1. toinen kerros 1.-29.2. 2012
Tee perhekuvistasi lahjaksi suurennoksia!
Ostokset helposti kotiin Kannelmäen Prismasta
· ostosten keräily alkaen 4,00 euroa · kotiin kuljetus alkaen 6,00 euroa
Palvelun ja ostokset voitte maksaa kotiovellanne. Maksutavat: käteinen, pankkikortit, luottokortit.
www.tlmonitoimi.fi
P. 044 2010618
Tanotorvi myös Facebookissa!
VERTAISRYHMÄNOHJAAJA - KURSSI
Aika: Torstaisin 12.04, 26.04 ja 03.05.2012, klo 15 18 Paikka: Asukastalo Renki, Pianpolku 7, 00410 Helsinki
Vertaisryhmänohjaajakurssi antaa perustietoja ja - taitoja vertaisryhmän perustamiseen ja toimimiseen ryhmässä. Opetusmenetelminä ovat luennot, harjoitukset ja ryhmäkeskustelut. Kurssin kouluttajina toimivat vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka sekä yhdyskuntatyöntekijä Annamari Aalto Helsingin kaupungin aluetyönyksiköstä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu Helsingin alueella toimiville vapaaehtoisille, järjestötoiminnassa mukana oleville sekä kaikille, jotka haluavat perehtyä vertaistukeen perustuvaan ryhmätoimintaan. Kurssi soveltuu myös jo ryhmässä toimiville. Kurssi on helsinkiläisille osanottajille maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 30.03.2012 mennessä: meeri.kuikka@hel.fi, 09-310 58485 tai annamari.aalto@hel.fi, 09-310 41249
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta
Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti
Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390
VNTV - vantaan netti-tv
www.wandawebtv.com
VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista.
Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com
Vastaukset tusina-aivoille
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot.
Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko
Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
1. Poika 2. Kiinni 3. Tupakka 4. Kulma 5. Rohkea 6. Kerma 7.Vatkattu marjapuuro 8. Savut tupakasta 9. Elokuva 10.Vuoro 11. Haluttaa 12. Savuke 11. Haluttaa
Restaring
www.restaring.fi
Onko haaveena oma ravintola?
Ostaa tai vuokrata tai osakkuus ravintolassa? Uuden yrittäjän maksuton opastus.
Sinulla on oma ravintola! Ravintoloitsija
· Myy ravintolasi, jatka yrittäjänä. · Ostetaan kiinteistö, liiketoiminta ja kalusteet.
Liity mukaan restaring ketjuun! Ei kuluja, ei jäsenmaksua, vain sitoutuminen tavarantoimittajiin.
Yhteydenotot: restaring@luukku.com 20 vuotta ravintolamaailmassa mukana
Asunnonvaihtoaikeita?
Kodin vaihtaminen on yksi elämän suurimpia päätöksiä, olitpa sitten ostamassa, myymässä tai vasta jahkailemassa. Me voimme auttaa sinua kaikissa näissä tilanteissa. Tunnin mittaisen tapaamisen aikana kartoitamme asumistarpeesi ja teemme sinulle ehdotuksen siitä, miten ja milloin kodinvaihdossa kannattaa lähteä liikkeelle. Samalla saat tietää luotettavasti asuntosi arvon, tilastojemme mukaan onnistumme arvioinnissa 98 % varmuudella. Kutsu meidät kylään www.kiinteistomaailma.fi /kotikaynti
Elämäsi merkittävin tunti on ilmainen.
Kiinteistömaailma
Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi
Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min.
Maire Alenius 050 366 9136
Tuija Nylander 050 554 9977
Virve Rannela 050 412 9392
Mervi Hämäläinen 050 361 5959
Rainer Lindström 050 380 9930
Tommi Näsiaho 050 468 2808
Johan Fock 050 409 5700
Pekka Korhonen 050 401 8778
Seija Lammi 044 731 6000
Markku Johansson 0500 405 511
Tuomas Hinkkuri 040 565 2755
Anneli Pesonen 050 369 4488
Päivi Riihimäki 050 591 7777
Päivi Forsberg 050 514 3012
Tauno Mustisto 050 564 3388
Heikki Liinpää 050 593 7777
Keijo Kouva 050 401 8112
Susanna Arnall 050 595 2625
Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4, % velattomasta kauppahinnasta
palkkio 2 00
www.kiinteistomaailma.fi