ETELÄ-KAARELAN APTEEKKI PALVELEE EDELLEEN KANNELMÄEN OSTOSKESKUKSESSA
kÄytÄ heijastinta !
AVOINNA
ma-pe klo 8.30 20, la klo 8.30 15
TERVETULOA LÄHIAPTEEKKIIN!
Etelä-Kaarelan apteekki
Puh. 09-566 0080 www.etela-kaarelanapteekki.com
No 4
8.4.2009
· 45 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Äitini oli sadisti
Kissataiteilija Terttu Seule muistelee
40 vuotta täyttävän VVO:n talot nousevat Kilterinmäkeen ja Kannelmäkeen
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi
Sampo Pankin Sopiva Remonttilaina on oman elämäntilanteesi mukaan tehtävä ratkaisu, jolla maksat osuutesi taloyhtiön remonttilainasta.
Miten kannattaa säästää ja sijoittaa
Vastauksia kysymyksiin mielenkiintoisessa markkinatilanteessa saat Sampo Pankin Kannelmäen konttorin sijoitusasiantuntijoilta. Varaa oma aikasi puhelinnumerosta 010 546 0040 tai tule käymään uusissa konttoritiloissamme Prisman uudessa kauppakeskuksessa, II kerroksessa. Nyt myös käteisen rahan kassapalvelut ja talletusautomaatti sekä laajennetut aukioloajat. HelsinkiKannelmäki: Kantelettarentie 1, Prismakeskus II krs mato klo 1018, pe klo 1016.30 (kassapalvelut klo 16.30 saakka)
UUSI VIHREÄMPI PAIKKA ASUA.
www.vvo.fi/kilterinmaki
As Oy Vantaan Kilterinlinna, Kilterinrinne 6 A, B, C
Kilterinlinna kohoaa komealle paikalle Kilterinmäen alueen eteläosaan. Muurattuja ja rapattuja julkisivuja piristävät värikkäät yksityiskohdat. Talon kaarevat muodot luovat puitteet persoonallisille pohjaratkaisuille. Voit valita parvekkeellisen tai asuntopihallisen huoneiston. Kilterinlinnan suojissa asut kompaktisti kaksiossa, tilavasti kolmiossa tai väljästi viisiössä. Autohallipaikka sisältyy hintaan. Arvioitu valmistuminen 11/2009.
Kilterinaukio 5 A ja B
Huoneistotyypit ja hinnat:
m2 1h+k / 1 kpl 39,0 2h+kk/k 46,5 - 56,0 2h+kk/k+s 46,5 - 56,0 2h+tupak.+s / 1kpl 59,0 3h+k+s 72,5-73,0 5h+k+s 105,0 Arvioitu valmistuminen 11/2009. Mh. alk. 86.146 98.425 100.084 112.703 133.903 189.557 Vh. alk. 147.894 168.870 170.529 195.323 230.438 323.489
Kaksi tiiliverhoiltua nelikerroksista kerrostaloa, joissa on yhteensä 42 korkotukivuokra-asuntoa. Asunnoissa on lasitetut parvekkeet, maantasaterasseilla ei ole lasitusta. Asukkaiden yhteiskäytössä ovat kuivaushuoneet, ulkoiluväline- ja lastenvaunu- sekä irtaimistovarastot. Kiinteistössä on kaapeli-TV -verkko. Lisäksi asunnoissa on nopeat laajakaistayhteydet. Asuntojen on arvioitu valmistuvan toukokuussa 2009 ja autopaikat kalliopysäköintiluolassa syksyllä 2009.
Asuntotyypit:
as-m2 vuokra, /kk 2 h+kk 50,5 783 - 798 2 h+kk 53,0 790 - 813 3 h+k+s 63,0 977 - 995 Vesimaksu sisältyy vuokraan. Vakuusmaksu on 250 . 3 h+k+s 3 h+k+s as-m2 72,0 73,0 vuokra, /kk 1028 - 1047 1032 - 1060
Myyrmäen vihreälle asuinalueelle rakennetaan yksilöllisiä kerros- ja rivitaloja. Luonto on huomioitu alueen suunnittelussa: Kilterinmäen kallio ja suuret puut on säästetty ja talot mukailevat luonnollisesti maaston muotoja. Myyrmäen monipuoliset palvelut ovat vieressä ja sieltä on loistavat liikenneyhteydet moneen suuntaan.
Omistusasuntojen myynti:
Vuokra-asunnot:
VVO Rakennuttaja Oy Asuntomyymälä Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki Kampin palvelupiste: VVO Kotikeskus, Salomonkatu 5 B, 00100Helsinki Puh. 020 508 3663 Avoinna ma-pe klo 9- 16, asuntomyynti @vvo.fi
VVO-kotikeskus Salomonkatu 5 B 2.krs., 00100 Helsinki Puh. 020 508 3442 Avoinna ma-pe 8.30-15.30 www.vvo.fi
Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimella soittaessa 8,21 senttiä/puhelu + 2 senttiä/ minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.
6
8.4.2009
PAPPIA KYYDISSÄ
Kalenterimerkintöjä
ENSI TALVEN LOMAMATKAT ovat
olleet jo pitkään myynnissä. Tulevan kesän konserttitapahtumat ovat osittain loppuunmyytyjä. Esitän seuraavassa kolme kirkollista menovinkkiä, joista kannattaa tehdä vaikka heti kalenterimerkintä: 1. Vauvakirkko: Kannelmäen kirkko sunnuntaina 26.4. klo 10.00. Tilaisuuteen kutsutaan vuoden aikana syntyneet vauvat tukijoukkoineen. Mukaan suositellaan otettavaksi oma pullo (tutti sellainen) sekä helistin. Vauvakirkko on oikea paikka vauvanmielisille ja niille, jotka tykkäävät jokellella ja hämmästellä kirkon ainutlaatuista akustiikkaa. 2. Helsingin hiippakunnan Juhlamessu: Senaatintori helatorstaina 21.5. klo 12.00. Koko hiippakunta Myrskylästä Myyrmäkeen on kutsuttu tähän ainutkertaiseen ulkoilmatilaisuuteen sanan ja sakramentin ääreen. Piispa Eero Huovinen saarnaa. Kyseisenä päivänä ei paikallisseurakunnissa pidetä omia jumalanpalveluksia. 3. Kouluun lähtevien siunaaminen: Kannelmäen kirkko maanantaina 17.8. klo 18.00. Mukaan kutsutaan kaikki tulevat ekaluokkalaiset sekä heidät läheisensä. Koulun aloittaminen on lapsuuden tärkeimpiä taitekohtia. Siunauksen saattelemana on hyvä käydä uuteen elämänvaiheeseen. Seurakunnassa on viikoittain monenlaisia tapahtumia, jotka ovat kalenterimerkinnän arvoisia. Käy si-
Jari Tervoa sylikaupalla
K
vuillamme osoitteessa: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki ja ota vinkistä vaari. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI
KIIRASTORSTAIN ILTAEHTOOLLINEN to 9.4. klo 19 Kannelmäen kirkossa, pastori Jukka Pakarinen, kantt. Sirkku Rintamäki. PITKÄPERJANTAIN SANAJUMALANPALVELUS pe 10.4. klo 10 Kannelmäen kirkossa, pastori Aili Raitavuo, kantt. Sirkku Rintamäki. PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU su 12.4. klo 10 Kannelmäen kirkossa, "Pääsiäisen kirkas aamu koittaa!", pastori Nina Rajamäki, kantt. Sirkku Rintamäki ja Kari Härkönen, lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. Kirkkokahvit. Tervetuloa koko perheen voimin viettämään yhdessä suurta juhlaa! PÄÄSIÄISMESSU su 12.4. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8).Ylösnousemussanoma sanojen, sävelten ja draaman avulla. Pastori Aili Raitavuo, kantt. Kari Härkönen, Kaarina Ruusuvirta, Jyrki Myllylä ja monia muita. Kirkkokahvien pääsiäispöytään voit halutessasi tuoda mukaan herkkuja yhteiseksi iloksi. Tervetuloa! SANAJUMALANPALVELUS ma 13.4. klo 10 Kannelmäen kirkossa, pastori Olavi Hatakka, kantt. Kari Härkönen KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 14.4. Aamuehtoollinen Kannelmäen kirkon kappelissa klo 9 ja sen jälkeen aamiainen seurakuntasalissa, hinta 1 e, Nina Rajamäki, Tuula Kojo-Gregoriadis, Kari Härkönen. Aamupysäkin jälkeen n. klo 10 Ikiliikkujat sauvakävelyryhmän lähtö kirkolta. YHDEN JOUKON YHTYE ti 14.4. klo 18 Kannelmäen kirkossa, gospelmuusikko Jouko Mäki-Lohiluoma esiintyy. Konserttiin on kutsuttu erityisesti kesän rippikoululaiset ja heidän vanhempansa, tilaisuus on kuitenkin avoin kaikille gospelmusiikin ystäville. NUORTEN AIKUISTEN TEEMAILTA ma 20.4. klo 18 Nurkassa. Aiheena: Hulluutta vai hurskautta? Uskonnon ja mielenterveyden välisestä suhteesta alustaa tohtorikoulutettava, TM Mari Stenlund. Mukana Heli Salo. LAULETAAN YHDESSÄ yhteislaulutilaisuus to 23.4. klo 10 isossa seurakuntasalissa, Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. ETSIJÖIDEN EHTOOLLINEN su 26.4. klo 18 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Musiikkina lauluja Uusia Messulauluja kirjasta.
KANNELMÄEN SEURAKUNTA
irjallisuuden Finlandiapalkinnon jaon yhteydessä Jari Tervo-fanit mainostivat aktiivisesti Tervon viimeisintä historiallista romaania Troikka, joka kertoo kansalaissodan aikaisista tapahtumista ja mm. Venäjälle paenneiden punakaartilaisten suunnitelmasta tappaa Mannerheim. Aihe kiinnosti, koska olen muutoinkin historiaa harrastavana lukenut myös näihin tapahtumiin liittyviä kaunokirjallisia teoksia mm. Antti Tuurin ja Leena Landerin kirjoja, joita olen esitellyt Tanotorven lukijoillekin. Niinpä tarttuin Tervon Troikka kirjaan. Kahlattuani ensimmäiset sata sivua aloin päästä sisälle kirjan juoneen. Tekotavaltaan ja rakenteeltaan se toi ensimmäisenä mieleeni Kjell Vestön Missä kuljimme kerran. Alkuun päästyäni jatkoin Tervon historiaromaanien (Tervo itse korostaa, että kyseessä on nimenomaan romaani eikä historiatutkimus). Hälventääkseen mahdollista kytkentää historiatutkimukseen Tervo korostaa, että vaikka kirjan tapahtumilla ja ihmisillä on tietyt yhteytensä todellisiin tapahtumiin ja historiallisiin henkilöihin, niin kyseessä on silti kirjailijan mielikuvitus eikä tositapahtumien kaunokirjallinen tulkinta. Kaiken lisäksi hän rakensi romaanitrilogiansa nurinpäin - edeten latvasta tyveen. Ensin ilmestyi Kekkosen aikaan liittyvä Myyrä (2004), jossa hän tarinan juonta rakentaessaan käytti hyväkseen joidenkin kekkoskaunaisten aikanaan lanseeramia huhuja Kekkosen KGB-yhteyksistä, aina agenttiväitteisiin saakka. Toinen kirja Ohrana (2006) alkaa Helsingin pommituksista kevättalvella 1944 ja etenee välirauhan kauteen, entisen ohranan muuttumiseen punaiseksi Valpoksi ja sen lakkauttamiseen. Troikassa (2008) palataan kansalaissodan vuosiin. Kaikissa kirjossa esiintyy osittain samoja henkilöhahmoja tai sukuja - rahjat, karhut, jotka ovat alunperin punaisten ja kommunistien piirissä kasvaneita, mutta joiden keskuudesta on joitakin siirtynyt vastapuolen, valkoisten ja ryssävihaajien leiriin. Yhteiskunnalliset vastakohdat punaiset ja valkoiset, lahtarit ja kommunistit ottavat yhteen kirjojen sivuilla. Tervon kieli tavoittelee aikakautensa ja yhteiskunnallisen ryhmän kielenkäytön vivahteita. Ter-
vo on kieltämättä virtuoosimainen sanakikkailja. Sellaisena siinä on tuttua TV:n "Uutisvuodon" näsäviisasta sanailijaa. Kustantajan siteeraamissa kriitikoiden arvoinneissa kehutaan "rakenteen vastakkain asetteluja, ristikkäisyyksiä ja jännitteitä". "Virtuoosimainen kirja. Oli ilo lukiessa pudota kärryiltä, kiivetä takaisin, pudota, kiivetä..." Nämä arviot koskevat ennen muuta ensimmäistä "Myyrä" romaania. Minua häiritsi tämä tekstuaalinen kaaos, hyppiminen asiasta ja ajankohdasta toiseen, henkilöstä, tekijästä toiseen, välillä muistelmatakautumiin ja kertojan ääneen, välillä suoraan neljäkymmentä vuotta eteenpäin nykyaikaan ilman varoittavaa katkoa (TV: ssäkin, paitsi Venäjän TV:ssä, mainokset on selvästi erotettu omaksi osiokseen varsinaisesta ohjelmasta poikkeavasti, jolloin tietää milloin mennä jääkaapille tai vessaan). Ellen olisi aloittanut parhaasta, nimenomaan Troikasta, olisin varmaankin jättänyt tämän yli 1.300 sivun luku-urakan kesken. Troikka on juonirakenteeltaan tiiviimpi ja paremmin koossa pysyvä kuin edeltäjänsä.
"Hulluja nuo venäläiset"
Ylen ruotsinkielinen Moskovan kirjeenvaihtaja Anna-Lena Lauren on kirjoittanut omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan hauskan ja mielenkiintoisen kirjan venäläisistä. ("Hulluja nuo venäläiset" Tuokiokuvia Venäjältä. Suomentanut Laura Beck. Teos. 2009, 185 sivua). Laurenin perusasenne on Venäjää ymmärtävä ja sen ihmisiin ja kulttuuriin lämmöllä ja sympatialla suhtautuva. Samalla hän toimittajan tarkkanäköisyydellä kuvaa myös kansallisia erityispiirteitä ja asenteita, jotka erottavat venäläiset länsimaalaisista, ja joihin tottuminen tuottaa ongelmia länsimaisen elämänmenon omaksuneille. Lauren kirjoittaa, että "kirja on minun Venäjästäni", maasta, jota rakastan, ja jota toimittajana "yritän kuvata niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista..." "Venäjä on epärationaalinen, vaivaloinen, niskoitteleva, omahyväinen, itsepäinen, lämminsydäminen, antelias, herkkänahkainen, pitkävihainen, mutta silti anteeksiantavainen". Lauren aloittaa kirjansa Voitonpäivän merkityksen pohdiskelusta. Voitonpäivää vietetään touko-
kuun yhdeksäntenä fasismista saadun voiton muistoksi ja kunniaksi. Mutta sillä on syvempi Venäjän historiaan ja kansallistunteeseen ja ylpeyteen liittyvä merkityksensä. Nyky-Venäjällä on kyse paljolti menetetyn suurvalta-aseman palauttamisesta. Läntinen ja venäläinen historiantulkinta eroavat melkoisesti toisistaan. Siksi lännessä joidenkin on ollut vaikeata ymmärtää venäläisten ylireagointia (kuten lännessä mielellään tulkitaan) esimerkiksi suhtautumisessa Tallinnan pronssisoturipatsaan siirtoon. Venäläisten nais- ja mieskuva eroaa läntisestä asenteesta. Venäjällä monet asiat ovat eri tavalla kuin lännessä, olipa sitten kysymys politiikasta, kollektivismista, demokratiasta, korruptiosta, rahasta. Alkoholia ei voida tietenkään ohittaa, kun on puhe venäläisistä ja varsinkin miesten terveydestä. Venäjä on vastakohtien maa. "Venäjä on kuin Dostojevskin romaanit. Ei erityisen helppotajuinen, helposti sulava, kosiskeleva tai kiitollinen omaksuttava. Se on täynnä erilaisia viestejä, ääneen lausumattomia sopimuksia, vivahteita ja hierarkioita, jotka täytyy oppia huomaamaan ja ymmärtämään. Lyhyesti sanottuna maa, jonka ymmärtäminen vaatii valtavasti aikaa, koska ensin täytyy tunkeutua historian lukuisten kerrosten läpi". Anna-Lena Laurenin Venäjä kuvauksessa on minulle paljon tuttua ja omien Moskovan opiskeluvuosieni kokemuksia vastaavaa, mutta myös uutta ja vierasta. Minun omakohtaiset kokemukseni Venäjältä ovat pääosin Hrushtshevin kauden Neuvostoliitosta 1950- ja 60 luvuilta. Se oli Neuvostoliiton suuruuden aikaa ja samalla jo tietynlaisen vapautumisen ja uudistumisenkin aikaa. Mutta myös brezhneviläisen jäykistymisen ja uudistuspolitiikan pysähtyneisyyden kautta. Nyky-Venäjä eroaa monilta osin neuvostokauden elämästä. Uutta ovat uusrikkaat vcnäläiset, oligarkit, rahan ylivalta, kansallisomaisuuden häikäilemätön ryövääminen ns. yksityistämisprosessin yhteydessä, raaka rosvokapitalismi, joka muistuttaa kapitalismin alkuperäistä pääomien kasautumisen kautta eikä nykyistä länsimaista sivistybyttä kapitalismia. . Oiva Björkbacka
Horisontin
Kirpputori
Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621
- ITSEPALVELU KIRPPUTORI
Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560
Aino
Kannelmäen kukka
Avoinna ma-pe klo 9.00-17.00 la-su klo 9.00-14.00
Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala
OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI
SUOSITTU PANDAKIRPPIS
Myyrmannin P-tasolla sunnuntaisin klo 10.00-14.00. www.pandatori.fi puh. 040-0909009
Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat
Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi
8.4.2009
7
Päiväkoti Kalinkan toiminta uhattuna
Suomalais-venäläisen päiväkoti Kalinkan tulevaisuus pelottaa vanhempia. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta päätti viime helmikuussa kilpailuttaa Kalinkan 70 päivähoitopaikkaa. Kilpailun tulos ei vielä maaliskuun loppuun mennessä ollut selvillä, mutta turvatakseen toimintansa Kalinka tarvitsee vähintään 80 laskennallista lasten hoitopaikkaa.
MIKÄLI KALINKAN TOIMINTA
päättyisi, jäisi ensi syksynä ilman päivähoitopaikkaa lähes sata helsinkiläistä lasta. Kalinkan henkilökunnasta 16 vakinaista työntekijää jäisi myös työttömäksi. Mm. Kalinkan vanhempaintoimikunta, johtaja ja Suomalais-venäläisen koulun (SVK) johtokunta ja rehtori ovat vedonneet sosiaalilautakuntaan, valtuuston jäseniin sekä sosiaalitoimen apulaiskaupungin johtajaan, jotta päiväkodin toiminta voisi jatkua. Netissä olevan adressin on allekirjoittanut yli 2000 ihmistä. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Heli Koivistoinen on sitä mieltä, että jos kaupunki ei osta Kalinkasta enää palveluja, on rahoituspohjaa laajennettava tai pahin vaihtoehto eli toiminnan alas ajaminen on tosiasia. Yksityisesti toimintaa ei pystytä hoitamaan. Kalinka on erityispäiväkoti, jonka painopiste on kaksikielisyydessä. Se antaa kielellisiä ja kulttuurillisia valmiuksia sekä suomea että venäjää äidinkielenään puhuville lapsille. Kalinka sijaitsee SVK:n vieressä, johon sillä on erityisside. Kalinkan lapset täyttävät merkittävän osan Suomalais-venäläisen koulun esikoulupaikoista. Helsingin kaupungille on taloudellisesti edullista, että lapset jatkavat opiskeluaan SVK:ssa, koska se on valtion koulu. Päiväkoti Kalinkaan on jatkuvasti ollut enemmän hakijoita kuin sinne on voitu ottaa vastaan. Kalinka on toiminut Maununnevalla kohta 20 vuotta.
Tanssi-illat siivittävät Big Benin toimintaa
- Haluan tehdä ravintolasta viihtyisän paikan, sanoo Mudassar Hussain. - HALUAN TEHDÄ ravintolastani viihtyisän paikan, jossa ihmiset voivat vapaasti viihtyä, seurustella ja jossa harjoitetaan huumorintajuista asiakaspalvelua, sanoo pakistanilainen Mudassar Hussain, joka on avannut uuden Big Ben ravintolan entisen Lucky Barin tiloissa Kannelmäen keskustassa. Lucky Barilla ja niin sanotulla entisellä Rotkolla ei ollut kovin hyvä maine ostarin ravintoloiden ketjussa. Aikoinaan asiakkaina paikassa viihtyivät monenlaiset veijarit ja virkavaltakin kävi siellä silloin tällöin. Nuori ravintolayrittäjä Mudassar on sitä mieltä, että aina ei ole koiraa karvoihin katsomista ja Big Benissä koittavat nyt uudet ja ehommat ajat. - Olen tietoinen paikan aikaisemmasta maineesta, ja niinpä haluankin näyttää, että ravintola on muuttunut. Kaikki puitteet on remontoitu ja sisätilan avaruutta lisätty. Kun Kannelmäen ostarilla on monta ravintolaa ja pubia, kilpailu on kovaa. Big Benissä on keskiviikkoisin ja lauantaisin karaokea ja tanssia elävän musiikin parissa vähintäänkin joka perjantai. Ravintolassa on mahdollisuus myös pelata eri peliautomaatteja ja biljardia. Mudassar, joka on asunut Suomessa jo 15 vuotta ja puhuu hyvin suomea, sanoo että hänellä on ravintolatoiminta suvussa. - Tervetuloa katsomaan. Parhaiten voit arvioida Big Benin toimivuutta, kun itse näet, kuulet ja koet paikkamme ilmapiirin, ravintolayrittäjä kiteyttää.
Uusi Kanneltietohakemisto ilmestyy lähipäivinä, tarkkaile postiasi! www.kanneltieto.fi
KANNELMÄEN ELÄINLÄÄKÄRIT GAMLAS VETERINÄRER
Soittajantie 1 www.kannelmaenelainlaakarit.com
530 6610
Ell Beatrice Cleve ELL Johanna Rissanen ELL Johanna Mäkitaipale Koirahieroja Noora Sunila Trimmaaja Keijo Saviluoto
Ark.8-19 La 10-16
Mikä paikkakunnallasi on rempallaan?
LAITETAAN SE KUNTOON.
Palaneet katulyhdyt. Rikkinäiset puistonpenkit tai puuttuvat kaiteet. Pieniä asioita, jotka kaihertavat päivittäin. Kerro epäkohdasta lähimmässä Aktian konttorissa tai osoitteessa www.aktia.fi. Aktia valitsee 15 kunnostettavaa kohdetta ehdotettujen joukosta. Remonttibudjetti on yhteensä 5 000 euroa. Tervetuloa! Samalla voit tarkistaa, onko omassa taloudessasi kohennettavaa. Laitetaan sekin kuntoon.
Aktia Kannelmäki, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki
8.4.2009
9
Pääsiäispäivän MENU
SEWERIN VIINIVINKIT
E
nsimmäisenä kevään juhlana voitaneen pitää pääsiäistä. Toisaalta juuri alkavana keväänä astellaan huhtikuuta äijän-köriläitä kestävillä hangilla, eikä kevättä voi havaita kuin ti-ti-tyyn lisääntymisessä aamuisilla työmatkoilla. Koska pässi liittyy perinteisesti pääsiäiseen, olimme painostuksen alaisina valmiit sisällyttämään sen tämän kertaiseenkin pääsiäisnumeroon. Useimmilla on varmasti myös pääsiäisenä joulun kaltaisia perinteitä, joita ei sovi rikkomahan, niinpä ajattelimmekin pyöräyttää teille ideaa toiselle pääsiäispäivälle ruokapöytienne iloksi. "Aivottomassa" riihessämme syntyi seuraavaa... Alkuun: Palvattua lammasta ja Waldorfin-salaattia pekaanipähkinöillä 1 juuriselleri 2 Granny Smith-omenaa 3 rkl majoneesia suolaa ja pippuria pekaanipähkinöitä sitruunamehua Palvattua lammasta Kuori ja suikaloi selleri ja omenat. Ryöppää selleri suikaleita pari minuuttia suolalla maustetussa, kiehuvassa vedessä. Siivilöi sellerit ja jäähdytä esim. kylmällä vedellä. Yhdistä sellerisuikaleet, omenat ja pähkinät kulhossa ja sekoita joukkoon majoneesi. Mausta halutessasi vielä suolalla ja pippurilla, sekä sitruunamehulla. Leikkaa lampaasta ohuita siivuja ja tarjoile. Helppoa ja hyvää! Päälle: Pääsiäis-Paellaa 12 kokonaista katkarapua 12 vihersimpukkaa pari mustekkalaa 2 kanan rintafilettä suikaleina Oliiviöljyä 1 paprika 1 rasia kirsikkatomaatteja 1 fenkoli 2 valkosipulin kynttä 1 Sipuli Pakaste herneitä Tilliä 1 pnt kevätsipulia Sahramia, Currya tai Kurkumaa(tai niitä kaikkia!) 2dl valkoviiniä 1 kasvisliemikuutio 4dl riisiä
Aloita riisistä, koska sen kypsyminen kestää kaikkein pisimpään, varsinkin jos et käytä "pika" riisiä. Riisi kattilaan, 1 osa riisiä 2 osaa vettä. Mausta suolalla kasvisliemikuutiolla ja sahramilla. Paellaa valmistaessa on kotona hyvä käyttää kahta kattilaa, jos ei satu omistamaan isoa paella-pannua. Toisessa kypsennetään riisi ja toisessa merenelävät ja kasvikset. Pilko kasvikset ja yrtit. Riisin kiehuessa lorauta toiseen kattilaan oliiviöljyä ja ruskista kanafilee-suikaleet. Lisää kasvikset ja kuullottele hetki. Lisää valkoviini ja anna hautua. Kun riisi on miltei kypsää, voit yhdistää riisin ja kasviskana-kattilan toisiinsa. Lisää meren elävät ja pyörittele hetki ja lisää vielä tilli ja kevätsipuli ja ei kun tarjolle! Mikäli haluat käyttää kuorettomia katkarapuja ja simpukoita, niin lisää ne aivan ennen tarjoilua!
KOHTA TUO PÄÄSIÄINEN TAAS PUKKAA PÄÄLLE !!!
Poika kokkasi jotakin helppoa toisexi pääsiäispäiväxi ihan kokonaan pässiä unohtamatta. Tässä tuolle kokonaisuudelle ehdotus juomixi. Voimakas valkkari tai kevyehkö punkku sopivat molemmat sekä alku- että pääruualle. Molempia tuskin kannattaa tarjota joten valitkaa makunne mukaan ! LA CELIA CHARDONNAY-VIOGNIER Alko 8,80 Uco Valley / Argentiina . Rypäleet yllä. Vaaleankeltainen. Tuoxussa vahvasti kypsää persikkaa mutta myös aavistus teenlehtiä ja tammen vaniljaa. Maku pirteän hapokas ja mausteinen. Siis sekä salaatille että Paellalle ! MARQUES DE VITORIA CRIANZA Alko 11,15 Rioja / Espanja. Rypäle Tempranillo. Kaunis syvä väri. Tuoxussa ylikypsää kirsikkaa, luumua ja satulanahkaa. Maku hedelmäinen ja vaniljainen - pehmeät mutta tuntuvat hapot. Herkkupala haarukassa tuohon hintaan !!! Jaa että mämmille viiniä ??? No mixei - kuten esim. SANTA LUZIA MADEIRA Alko 8,90 puolikas ja 15,75 iso. Väkevöity viini 19% sok 120g / litra ! Tummanruskea väri. Tuoxussa rusinakakkua ja taatelia, maku pehmeän makea, aavistus suklaata. Kylla ÄMMIÄ riittää jos on mämmiä ja Madeiraa !!! KOKEILUNHALUISILLE UROILLE PÄÄSIÄISPAUKKU vaikkapa kahvin viereen. Sekoita mämmiä ja tasokasta appelsiinimehua notkeaxi kulhossa. Lisää makusi mukaan a) kirkasta viinaa b) konjakkia/brandyä tai c) viskiä. Kaada kapeisiin laseihin ja kruunaa vaniljakastikkeella varovasti ettei tumma ja vaalea sekoitu ennen hörppäämistä !!! Ei sitten liian isoja laseja eikä liian montaa kerrallaan !!!!!!! Antakaa friidujenkin ainaski maistaa ! Jos et tykkää kahveesta niin voit toki tehdä myös kuuman mämmijuoman samalla idealla kunhan varot keittämästä. Vaniljakastike onnistuu koristeexi vaan kylmänä ! VIKKELÄÄ PÄÄSTÄISTÄ TEILLE KAIKILLE.
Jälkeen: Mämmi-ylläri 1 osa mämmiä 1 osa Rommirusina-jäätelöä Anna jäätelön pehmetä ja sekoita keskenään mämmi ja jäde. Komeus takaisin pakastimeen ja anna kohmettua. Me koristelimme yllärimme "lähes" kotimaisilla marjoilla, mutta mämmin sivuun sopii toki kermavaahtokin. Itse
en ole mikään suurin mämmin ykkös-fani, mutta voimpa kehaista, että ylläristä tuli oikein kelvollista! Oikein rattoisaa pääsiäistä ja varotaan niitä Kantsun noita-akkoja!
Eero Suhonen
SEWERI - wanha viinivelmu Kanneltieltä.
UUSI PRISMA KANNELMÄKI ON AVATTU
KEVÄÄN KUVASTO NETISSÄ www.hok-elanto.fi
KANNELMÄKI
Aukioloajat huhtikuussa: ark. 821, la 818, su klo 1218
1218 Kesäpiha on avoinna kaikki pääsiäispyhät klo
2009
Kesäpiha
KESÄ ALKA A PUUT ARHASTA!
ENEMMÄN PERHEMARKET
steet Kasvit, puutarhanhoito, ulkokalu
KAIKKI PUUTARHAAN
Lucifer 5002C SÄHKÖGRILLI Kaksiosaisessa paistinosassa on tarttumaton pinnoite. Paistotasoon upotettu vastus estää rasvan valumisen vastuksen päälle. Suljettava/irrotettava kupu. Kääntyvä grilliosa ja tavarahylly. Tukeva jalusta, josta grilliosa voidaan kätevästi irrottaa. Teho 2200 W. Säädettävä termostaatti, turvakytkin, merkkivalo.Paistoala 32 x 48 cm, voi myös käyttää pöytägrillinä.
99,
PYÖREÄ PÖYTÄ JA KAKSI TUOLIA Pöydän ø 61 cm, korkeus 72 cm. Pinottavien tuolien koko 58 x 39,5 cm, kork. 89,5 cm. Pöydän ja tuolien punososat muovirottinkia.
89,
Credo KOVAPUUTUOLI Kokoontaitettava malli, käsinojat. 54 x 43 cm, korkeus 91 cm. FSC-hyväksyttyä kovapuuta.
39,90
KOVAPUUPÖYTÄ Kokoontaitettava malli. Pöytälevy 130 x 80 cm, korkeus 75 cm. FSC-hyväksyttyä kovapuuta.
96,
pöytä + 4 tuolia yhteishintaan
239,
199,
Barbec S-623WH KAASUGRILLI Teho 10,5 kW. Grillausala 64 x 48 cm. 3 valurautapoltinta. Grillin kansi ja ohjauspaneeli ruostumatonta terästä. Tulilaatikko ja kannen päädyt maalattua terästä. Säätimiin integroitu piezo-sytytys. Valurautaiset paistopinnat. Lämmönjakolevyt, lämmitysritilä ja lämpömittari. Vaunu FSC-hyväksyttyä puuta.
Prisma Kannelmäki 821 (818) Kantelettarentie 1
8.4.2009
YRTTEJÄ, LORUJA, LAULUJA, LUONTOA VAPAA PÄÄSY,TERVETULOA KANNELTALON AUDITORIOON!
Puutarhan keittiökasvit Anu Rannan luento ke 8.4. klo 17-18.30 Pihapiirin villiyrtit Tiia Kemppisen luento ke 15.4. klo 17-18.30 Musiikkiryhmien kevätkonsertti ti 14.4. klo 19 Kulttuuria Intiasta Mikko Zengerin luento to 16.4. klo 17-18.30 Rakkaani metsä ja meri! Luontokuvailta Mikko Tiittasen valokuvia ja kertomuksia Barentsinmereltä Viron lehtimetsiin to 16.4. klo 19-21.15 Runoja, riimejä, lyriikkaa, loruja lausujat lausuvat lemppareitaan la 18.4. klo 15-16. Ohjaus Iiro Kajas. Kartan ja kompassin käyttö Jorma Lahtisen ja Jorma Liljebergin luento ke 22.4. klo 17-18.30 Kastittomien nokkimisjärjestys Mikko Zengerin luento Intiasta to 23.4. klo 17-18.30 Mato- ja täkyonginta Christer Hackmanin luento ke 29.4. klo 1718.30 Kompostoinnin perusteet Kirsi Tuomisen (YTV:n jätehuolto) luento ke 6.5. klo 17-19
11
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
HLL Eero Auvinen
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard
Trio Balkan Strings soittaa Balkanin kitaramusiikkia
AURINKOISIA, Välimerellisiä tunnelmia on tarjolla Kanneltalon toukokuun ulkomaisen konserttivieraan Trio Balkan Stringsin konsertissa ke 6.5. klo 19. Serbian Belgradista kotoisin oleva kokoonpano edustaa kolmen kitaran voimin balkanilaista perinnettä, jossa soivat vaikutteet a Serbiasta, Bulgariasta, Kreikasta ja romaniväestöltä. Sovituksissa kuullaan elementtejä myös klassisesta musiikista, orientaalista ja jazzista, joiden synteesistä muodostuu rikas ja elinvoimainen triolle ominainen musiikki. Kiihkeää ja nopeaa, silti kevyttä tunnelmointia tarjoava taiturikolmikko on perheyritys; kokoonpanossa soittavat isä Zoran Starcevicin lisäksi pojat Nikola ja Zeljko Starcevic. Zoran Starcevic lukeutuu Serbian tuotteliaimpiin kitaristeihin. Paitsi soittajana, hän on kunnostautunut säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana. Isä Starcevicin käsissä on syntynyt kansanmusiikkipohjaisen tuotannon lisäksi myös rock-musiikkia kuin myös instrumentaalimusiikkia sekä akustiselle että vahvistetulle kitaralle. Trio Balkan Strings on niittänyt mainetta ympäri maailmaa, se on esiintynyt monilla maailmanmusiikkifestivaaleilla ja voittanut useita kansainvälisiä palkintoja. Erikoisuutena mainittakoon, että Trio Balkan Stringsn on nähty usein konserteissaan soittavan kuusikätisesti yhdellä kitaralla! Kanneltalossa 6.5. klo 19. Liput 10/8 e, varaukset puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu.
Väriä elämään kuvataiteen kevätnäyttely 2.-18.4. Galleriassa. Floran päivän viihteellinen konsertti ke 13.5. klo 19 Konserttisalissa. Mieskuoro Part A Boys ja viihdekuoro Sonante esiintyvät.Vapaa pääsy. Käsiohjelma 10/5 euroa. Huom! Ilmoittautuminen kesäkursseille alkaa ti 14.4. klo 9.
PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11
Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281
Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526.
LASSILAN APTEEKKI
palvelee jatkossakin samalla liikepaikalla Pohjois-Haagan juna-aseman vieressä osoitteessa Kaupintie 10 ma-to 9-19, pe 9-18, la 9-14
Avoimet ovet OMT Klinikalla torstaina 23.4.2009 klo 11.00-17.30
Tervetuloa Tarjolla kevätkuplivaa!
· klo 11.00 Yleisöluento: Lonkan ja polven nivelrikko/ Mika Ulaska , OMT-fysioterapeutti · klo 12.30 14.00 OMT-klinikan kummiurheilijat tavattavissa - uinnin olympianelonen Hanna-Maria Seppälä - soudun olympiahopemitalistit Sanna Sten ja Minna Nieminen · klo 15.00 Yleisöluento: Näyttöpäätetyön ergonomiaa/ Elina Lamminmäki, työfysioterapeutti · klo 12.30 17.30 Tutustuminen kuntoutuslaitteisiin/ Laiteharjoitteluohjaus
puh. 09-562 1022
LUKIJALTA Kiitos Bärlund
Kaarela-Seuran puheenjohtaja kirjoitti viime numerossa riesasta nimeltä suola. Sitä levitettiin tänä talvena hullun lailla. Neljäkymmentä vuotta ajeltiin turvallisesti, myös bussit, puhtailla kaduilla. Nyt suolaloskaa oli joka puolella, jopa bussipysäkit saivat osansa. Bärlund mainitsi, että kengät menevät pilalle, mutta niin menevät autotkin. Auto ei ole koskaan puhdas ja mitä niillä nastarenkailla tekee? Kysyn vain. Kuka määrää kuka valvoo ja onko suolaus edes laillista? Jos on, se pitää lailla kieltää. Kevät tulee. IHANAA! Fred Koroleff
Monipuolisia fysioterapia- ja kuntoutuspalveluja Kannelmäessä Tavoitteena vaivaton arki ! Laulukuja 4 B (09) 530 6960 www.omt-klinikka.fi
PÄÄ-ASIAA!
Tyyli on tukassa! alk. 18,-
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN
Puh. 532 502 040-515 9364
Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä.
Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi
Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 8860 020 7122 255 ma-pe 10-18, la 10-15 www.silmäasema.fi Uusi sijaintimme Prisman II:ssa kerroksessa
Silmälääkäri lähelläsi!
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
Kannelmäessä päivä- ja
Palvelut ammattitaidolla
City Style
Puh. 562 2550
parturi-kampaamo
Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki
Kauneusja terveyspalveluja
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
Hyvää Pääsiäistä!
· Opiskelija- ja eläkeläisalennus
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
PARTURI-KAMPAAMO Sitratie 1, puh. 5666129 TERVETULOA!
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
12
8.4.2009
Unelmien kaupunginosa
KONSERTIT
KE 8.4. KLO 19 TO 9.4. KLO 10 PAT METHENY TRIBUTE KE 6.5. KLO 19 TRIO BALKAN STRINGS (Serbia) Kitaramusiikkia Balkanilta. Zoran Starcevic - kitara Nikola Starcevic - kitara Zeljko Starcevic - kitara Järj. Kanneltalo Liput 10/8 e KE 22.4. KLO 14 (huom! aika vaihtunut) APAN ANDERS Ruotsinkielinen lastenmusiikkikonsertti 3-6-vuotiaille Vapaa pääsy, varaukset siw. handroos-kelekay@hel.fi TO 23.4. KLO 10.15 NUKKETEATTERI SAMPO: NOPPASILLA! Liput 8 e (ohjatut lapsiryhmät 6 e/lapsi, ohjaajat 1 e) Varaukset p. 09-323 6968 tai toimisto@nukketeatterisampo.fi KE 29.4. KLO 10 NUKKETEATTERI OFELIA: PIKKU PERSIKKAINEN Liput 7 e, ryhmälippu 6 e/hlö Lippuvaraukset puh: 040-718 6674, lippujen lunastus ovelta käteismaksulla.
Esko Grundström, kontrabasso Joaquín Hernandez, lyömäsoittimet Riku Kantola, piano & kosketinsoittimet Taneli Korpinen, rummut Tero Pajunen, laulu, sekalaiset instrumentit Anssi Salminen, kitarat Tomas Takolander, laulu, trumpetti, sekalaiset
O
LAPSILLE
KE 15.4. KLO 10 TEATTERI HELMI: LOHIKÄÄRMEPRINSESSA Liput 7 e, ryhmälippu 6 e, ohjaajat ilmaiseksi. Lippuvaraukset puh. 044 558 3660 Lippujen lunastus ovelta käteismaksulla. LA 18.4. KLO 14 JYTÄJYRSIJÄT Neljän rokkirotan timantinkova rokkibändi, joka soittaa vauhdikkaita omia laulujaan lapsille ja lapsenmielisille! Liput 4 e MA 20.4. KLO 18.00 ti 21.4. klo 9.30 & 11.00 NUOTIT KADOKSISSA LÖYTYVÄTKÖ SÄVELET Soitinesittely musiikkisatuna Vapaa pääsy Paikkavaraukset ennakkoon Luoteis-Helsingin musiikkiopistosta p. 050 564 3557 arkisin klo 12-15.
Liput ilta 7/5 e, aamu vapaa pääsy TO 16.4. KLO 19 ANTERO RAIMO & OVET Matti Jordman, trumpetti, mandoliini Mikko Jordman, kitara Jari Rönkkö, rummut Raimo Laine, laulu Petri Sinivuori, basso Tero Ylevä, harmonikka Tero Siivonen, harmonikka Liput 7/5 e
GALLERIA
Kanneltalon galleria on avoinna ma-to 9-20, pe 9-18, la 10-16, su suljettu 2.-18.4. VÄRIÄ ELÄMÄÄN Läntisen työväenopiston kuvataiteen kevätnäyttely 22.4.-9.5. RIIKKA SUTINEN JA VIRVE VUOLASVIRTA: ELÄMÄN VIRRAN NAISET Maalauksia
KE 22.4. KLO 19 LAULUYHTYE NOVE SINGERS Liput 10 e, ovelta. MA 27.4. KLO 19 KITARAMUSIIKKIA NELJÄLTÄ VUOSISADALTA Patrick Vena, kitara Vapaa pääsy. Käsiohjelma 5 e ovelta. Konsertin esittely klo 18.15, Kanneltalo, auditorio
Kanneltalo, Klaneettitie 5 - www.kanneltalo.fi Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu
lisi hyviä päiväkoteja, kouluja - mielellään myös lukio, toimiva terveysasema ja hammashoitola, vanhusten palvelutalo kahviloineen ja kokoustiloineen, kirjasto, urheilukenttä ja talvella kaukalot ja luistinrata, hiihtolatuja, uima- ja urheiluhalli ja monitoimitiloja, nuorisotalo, henkailupaikkoja, luontopolkuja, metsää, elokuvateatteri ja kulttuurikeskus, hyviä ja monipuolisia kauppoja. Ja paljon kunnallisia palveluja ja reilusti yksityisiäkin. Nämä kaikki pitäisi olla meidän jokaisen omassa kaupunginosassa. Kaikki käden ulottuvilla ja juuri meitä pitäjänmäkeläisiä, kannelmäkeläisiä, malminkartanolaisia, lassilalaisia tai konalaisia varten. Mitään ei tarvitsisi lähteä hakemaan keskustasta eikä naapurikaupunginosasta eikä Myyrmäestä eikä Leppävaarasta. Kun Helsinkiäkin alettiin rajusti rakentaa 1960-luvulla, ei silloin tiedetty että hyvät palvelut vaativat kaupunginosaan mieluummin yli kuin alle 20 000 asukasta. Liioin ei silloin osattu rakentaa kaupunginosia niin että niistä olisi luonteva yhteys naapuriin. Jatkuvasti jaksan ihmetellä miksi Pitäjänmäeltä/Konalasta ei ole suoraa tieyhteyttä Kannelmäkeen. Kun pitäisi päästä iltaaikaan Kanneltaloon on kuljettava useammalla bussilla. Uusi Jou-
ko-linjakaan ei kulje iltaisiin! Mutta miksi ei kulje? Nyt meidät pitäjänmäkeläiset ja konalalaiset on kelpuutettu mukaan projektiin "Palveluverkon uudistaminen poikkihallinnollisena yhteistyönä". Olemme yksi neljästä pilottialueesta, joilla paikalliset toimijat = kaupungin virkahenkilöstö ja asukasyhdistykset laativat esitykset palveluiden ja palvelutilojen järjestämisestä omalla alueellaan. Kerran on jopa tavalliset asukkaatkin kutsuttu keskustelemaan miten kaupungin tiloja voitaisiin käyttää kaikkien hyväksi nykyistä paremmin ja joustavammin. Kerätään ideoita ja toiveita ja sitten ilmeisesti hankkeen projektipäällikkö tekee niistä hienon yhteenvedon. On toteutettu demokratiaa kun on kuultu asukkaita. Paikalla oli iso joukko korkeapalkkaisia viran- tai toimenhaltijoita. Istuin asukkaiden kuulemistilaisuudessa. Ihan oli sama tunne kuin Tampereen Työväen Teatterissa Nikolai Gogolin Reviisoria katsoessa tai Ryhmäteatterin Gogolin tekstiin pohjautuvan Päällystakin esityksessä. Ei tämä maailma mihinkään ole muuttunut. Kun kaupungilta luvataan meille jotain, olemme kuin Reviisoria odottavat pikkukaupungin asukkaat. Uskomme että nyt on tulossa pelkästään etuja ja hyvää meille kaikille. Emme kysele kuka maksaa vuokraa ja mistä uudet työntekijät. Tärkeintä että olemme mukana toteuttamassa demokratiaa! Sami Keski-Vähälä ja Esa Les-
kinen ovat kiteyttäneet Päällystakkiin koko sen mielettömyyden minkä keskellä me elämme. Meistä aika moni on Martti Suosalon kaltainen pikkusieluinen virkamies, joka leikkaa olemattomia kuponkeja kun siihen käsketään ja rahaa luvataan. Upea ja ravisteleva esitys on niin suosittu, että sitä esitetään vielä syksylläkin. Sitä miten meitä "huijataan" ja käsitellään voi mennä hämmästelemään myös Kom-teatterin Kalavaleeseen. Edesmennyt Arto Salminen näki jo muutama vuosi sitten miten mieletöntä on nykyinen tosi-tv-hössötys. Suomen viisain mieskään Ismo Kallio ei menoa pysty hillitsemään. Yleisten ilmiöiden tutkailun jälkeen tuntuu hyvältä katsoa näytelmää, jossa ruoditaan perheiden sisäisiä asioita. Englantilaisen Simon Spephensin Avara on tämä ranta on hieno näytelmä isänä olemisen vaikeudesta. Näytelmä rakentuu lyhyistä, nopeatempoista kohtauksista, joissa aina tapahtuu, on uusia käänteitä, yllätyksiä, salaisuuksia. Hyvin elämänmakuista teatteria. Leena-Maija Tuominen
Juonnettu
Nyt myös perjantaisin ja lauantaisin klo 20.00 bändien jäädessä kesätauolle
KARAOKE
Pe 17.4.
MUSKA BABITZIN Band
Tervetuloa ruokailemaan! Arkisin myös lounasta.
BAR
Seurusteluravintola keskellä Kannelmäkeä
Vanhaistentie 1 Karaoke: ke ja la klo 21.00-01.30 Tanssi-ilta joka perjantai alk. klo 21.00 Bändi/Livemusiikkia 2-3 kertaa kuukaudessa Avoinna: joka päivä klo 09.00-02.00 A-oikeudet Tervetuloa viihtymään
8.4.2009
13
Helsingin Vanhakaupunki
KUNINGAS KUSTAA VAASAN
(1523-1560) huoli merivoimien kehittämisestä ja Suomenlahden sotilaallisen tilantesta oli tärkein syy Helsingin vanhankaupungin perustamiselle. Toinen syy liittyi pyrkimyksiin murtaa Hansan asettamat kilpailurajoitukset Itämerellä ja Tallinnan yksinoikeus Venäjän kauppaan. Kolmas syy oli Uudenmaan vilkas maakauppa ja laittomat talonpoikaispurjehdukset Tallinnaan. Ne hän halusi tyrehdyttää rajoituksin ja uusilla kauppapaikoilla. Helsingin seutu oli sotilaallisesti ja kaupallisesti sopiva Suomenlahden suojatun meritien varrella. Siellä oli hyvä satama sekä Vantaanjoen ja Turusta Viipuriin kulkevan Kuninkaantien liikenteellinen solmukohta. Turun kaupungin palo vuonna 1546 herätti kuninkaassa jopa ajatuksen, että uusi kaupunkivoisi korvata Turun Suomen merkittävimpänä kaupunkina.
Helsingin telakka 1570-luvulla (Axel Nelson)
Helsinki noin v. 1555 (Axel Nelson)
kuninkaankartanoon. Myöhemmin koskeen rakennettiin myös myllysaha ja vanutusmylly. Kosken keskellä olevalle saarelle oli kuningas myös suunnitellut linnoituksen suojaamaan kaupunkia. Sen tilalle rakennettiin kuitenkin kuninkaankartano. Kuningas tuki myös Helsingin kaupan kehittämistä Venäjän kanssa, josta haluttiin ostaa kohtuuhintaista hamppua laivojen varustukseen. Tämä kauppayhteys tyrehtyi lähinnä Viipurin kauppiaiden vuoksi ja loppui kokonaan sodan alkaessa Venäjää vastaan. Laittoman maakaupan järjestämiseksi Kustaa Vaasa määräsi helsinkiläisille kauppiaille velvollisuuden järjestää markkinat paitsi Helsingissä myös Pernajalla ja Pyhtäällä. Kaupungin kauppiaiden hankinta-alueeksi määrättiin Raaseporin, Porvoon ja Hämeenlinnan läänit. Raumalaiset kauppiaat olivat tottuneet tekemään kauppa myös Pohjanmaalla. Kun Oulun, Kemin ja Iin satamissa kävi vuonna 1554 yhteensä 149 kauppamiestä, heistä 35 oli kotoisin Helsingistä. Samoin olivat helsinkiläiset merkittäviä kauppakumppaneita Mustasaaressa (Vaasassa) vuosina 155356. ningas Kustaa Vaasa saapui elokuussa Suomeen ja oleskeli täällä melkein vuoden. Kaupungin kehittäminen päättyi käytännössä kuninkaan vierailuun Helsingissä vuonna 1555. Tällöin kuningas, nähtyään itse kaupungin "väärän" sijainnin puolustuksen kannalta ja sen epäedullisen sataman ja riittämättömät resurssit. Hän kirjoitti Suomen vierailullaan, että "tämä koko maa on nyt niin pilattu että sitä voi tuskin koskaan tai vasta myöhään palauttaa entiselleen. "Seuraavan vuosikymmenen aikana käytiin vakavaa keskustelua koko kaupungin siirtämisestä mm. Porkkalanniemelle tai Espoon kuninkaankartanon seuduille. Kuninkaan kuolema vuonna 1560, Tallinnan kaupungin antautuminen ruotsalaisten alisuuteen vuonna 1561 ja seitsenvuotinen sota Venäjää vastaan sekä kasakkahyökkäys vuonna 1571 sysäsivät lopullisesti Helsingin kaupungin näivettymisen ja taantumisen tielle. Jo vuonna 1557 pakkosiirretyt ulvilalaiset ja raumalaiset kauppiaat saivat luvan palata kotikaupunkeihinsa. Myös Tammisaaren ja Porvoon kaupunkien jällenrakennus alkoi. Helsinki oli enää pikkukaupunki muiden kaupunkien joukossa.
Kaupungin perustaminen
Kuningas halusi ensin sijoittaa kaupungin "ulkoluodolle" Santahaminaan, mutta paikallinen rälssi ja talonpoikaisväki sai Erik Flemingiä suosittelemaan Helsingin kosken seutua kaupungin paikaksi, koska se oli Helsingin pitäjän laivureiden perinteinen satama ja kauppapaikka. Vuoden 1550 kauppa- ja purjehdussäännöissä kuningas toivoi hollantilaisten viljakauppiaiden purjehtivan tästä lähtien "Santahaminan" hyvään satamaan ja Tallinnassa asuvien ruotsalaisten ja suomalaisten porvareiden muuttavan takaisin Suomeen. Kaupungin rakentaminen käynnistyi melko ripeästi, mutta lähinnä kuninkaan henkilökohtaisen mielenkiinnon vuoksi ja kruunun avustuksella. Kaupungille varattiin maata Itä- ja Länsiviikin ja Koskelan kylistä sekä Koskelan ja Kumpulan alueelta laidunmaata. 2025 talon maat pakkolunastettiin kylien isänniltä ja ao. kylät hävisivät Helsingin pitäjän maakirjoista.
tuivat sotilaiden väkivallan ja muona- ja majoitusvaatimusten kohteeksi siinä, missä alueen talonpojatkin olivat ennestään olleet. Helsingin lahti, kuninkaankartano ja sen lähialue muodostuivat rannikon tärkeimmäksi armeijan, laivaston ja merikuljetusten varikkoalueeksi ja välisatamaksi. Tähän kaupunkilaisilla ei ollut valmiuksia, vaan ohjaimet olivat sotaherroilla ja kartanonvoudeilla. Mutta talonpoikaislaivurien toiminta elpyi, nyt osittain myös kruunun kuljetusten varassa. Kaikki liikenevät miehet värvättiin kruunun sotamiehiksi ja laivaston käyttöön. Alusten tarve oli huutava ja vuonna 1564 laivanrakentaja Tomas Tomasson Tukholmasta komennettiin Helsingin laivatelakan johtoon. Merisodassa ruotsalaislaivasto toimi kaapparien tavoin amiraali Hans Björnramin johdolla pyrkimyksenä estää ensin Tallinnan ja sittemmin Narvan ulkomaankauppaa. Sotasaaliina tuotiin Helsingin satamaan varsin monta alusta, joiden lastit myytiin tai toi-
mitettiin Tukholmaan. Aktiivisuudestaan huolimatta Kustaa Vaasa ei koskaan myöntänyt Helsingin kaupungille tavanomaisia kaupunkiprivilegioita elinaikanaan, vaan vasta vuonna 1569 hänen poikansa Juhana III määritteli sille kaupunkiprivilegiot. Kaupallisesti ja toiminnallisesti Helsingin ns. "vanha" kaupunki jatkoi hiljaista elämäänsä. 1570-luvun alussa Helsingissä oli 50 porvaria ja koko asukasluku oli noin 500. Venäläisten kasakoiden suuren ja tuhoisan hyökkäyksen yhteydessä talvella 1571 suuri osa kaupungista sekä kuninkaankartano tuhoutui palossa.
Santahaminaa ja myös Sörnäisten niemeä. Vuonna 1640 päädyttiin Kruunuvuoren selän ja Kluuvinlahden väliseen Vironniemeen, johon oli heti kuningatar Kristiinan määräyksellä ryhdyttävä rakentamaan uutta tapulikaupunkia. Uhkauksin ja lupauksin pakotettiin Helsingin Vanhankaupungin jääräpäiset porvarit muuttamaan Vironniemelle. Mutta edes uusilla privilegioillaan Helsinki ei kyennyt kilpailemaan maan johtavien kauppakaupunkien Turun ja Viipurin kanssa. Kaiken kukkuraksi tulipalo hävitti uuden kaupungin vuonna 1654. Vanhan Helsingin vajaan 90-vuotinen nousu ja tuho oli tosiasia. Ote Bengt Erikssonin kirjasta: "Talonpoikaislaivurit Helsingin pitäjässä 1500-luvulla"
Siirto Vironniemelle
Kaupungin sijainti askarrutti jatkuvasti ja sen siirtämistä harkittiin vakavasti. Per Brahesta tuli Suomen kenraalikuvernööri vuonna 1637 ja hän pani vauhtia muuttosuunnitelmiin. Uudeksi paikaksi harkittiin mm.
Lisätietoja: bengt.bear@kolumbus.fi
Rikospoliisi ei laula
Viimeisimmät mediakuulumiset
YLEISRADION HYVÄKSI kerätyt
televisiolupamaksut tuntuvat toisinaan oikeutetuilta varsinkin silloin kun kansaa houkutellaan äänestämään jonkun asian puolesta kaupallisen televisiokanavan piikkiin. Viimeisin keskustelua herättänyt tapaus oli televisio-ohjelma koko kansan cowboysta Timo T.A Mikkosesta, jonka pinnan kireyttä pidetään jo fysiologisena ihmeenä. Miehellä on enemmän hermostumisia suorissa televisiolähetyksissä kuin monilla oikeassa elämässä. Hyväntekeväisyysyhdistyksien rahankeruuhuijaukset ovat monesti saaneet minutkin lämpöiseksi ja osaltaan myös pitänyt lompakkoni kiinni, mutta tämä Timo T.A:n perheestä kertovan sarjan jatkumisesta järjestetty äänestys, josta käytän nyt termiä "keräys", ei saanut turhaan ihmetystä osakseen. Eräs 80-luvun lopulla kiinteistökeinottelulla rahansa kerännyt ja sittemmin ne kiinteistökeinottelulla menettänyt Pasilaankin pilvenpiirtäjiä suunnitellut toimittaja teki tästä Timo T.A:n ohjelman budjettikeräyksestä tutkintapyynnön poliisille. Poliisissa priorisointi on taitolaji, joten tästä ei sitten vähän aikaa mitään kuulukaan. Tuli kieltämättä mieleen vanha huijareiden kulttielokuva nimeltä "puhallus". Kun kusetat aivan silmien edessä peittelemättä niin se on jotenkin hyväksyttävämpää. Samanlaista viestiä antoi ennen viime syksyn kuntavaaleja valtiovarainministerimme, joka kaupallisen kanavan televisiomainoksessa sanoi "joka AINA vetää välistä, niin se kusee omaan kaminaan". Eli kuten monet ovat asiaa kommentoineet: Saako siis välillä vetää välistä, kunhan ei vaan vedä välistä koko aikaa? Lienee ollut joillekin talouspoliittinen viesti. Mutta eivät ole juorulehtien kustantamotkaan uroteoilla paistatelleet. Juorulehdet ovat antaneet kustantamokäsitteellekin aivan uudet muodot. Lehdet ovat alkaneet kustantamaan lohdutustissejä surullisille prinsessa ruususille ja kaikkien tvformaattien äidin, big brother reality-sarjan wanabee-tähdille. Luulen, että moni olisi paljon onnellisempi, kun ei olisi ikinä kuullutkaan pääministerin morsiamesta eikä myöskään ex-ulkoministerin upottaneesta Hollywood-, NBA- ja R&B-tähtien kanssa bailaavasta ex-stripparista puhumattakaan eräästä big brother blondista, joka kuulemma elättää itsensä lehtihaastatteluilla. Surullisinta on se, että tämä isovelihullujenhuone kerää joka vuosi yhteen toistaan uskomattomimpia isänmaan toivoja, joiden edesottamuksia joudumme seuraamaan median kautta. Siis senkin jälkeen kun heidät ensin äänestetään pois televisiosta. Joku tiukkapipoinen ensimmäisen vuosikurssin juristinalku voisi pitää tätä jopa petoksena. Valtakunnan pääuutislähetykses-
Uusi kaupunki syntyy
Hankalasta alustaan riippumatta Helsinkiin oli 1550-luvun keskivaiheella rakennettu paitsi noin 200 porvarin asuin- ja sivurakennusta, myös puukirkko, raastuvantalo, koulu, sairastupa ja vilja- sekä suolavarastoja. Asukasmäärä oli runsaat 500 henkilöä. Koskeen oli pystytetty viljamylly, joka kuului
Kaupungin kehitys tyrehtyy
Yrityksistään huolimatta kuningas ei ennättänyt eikä pystynyt kehittämään Helsingistä Suomenlahden kauppakeskusta. Vuonna 1555 syttyi sota Venäjän kanssa, jolloin ku-
Sotasatama ja pikkukaupunki
Aikaisemmin Kustaa Vaasa oli säästänyt Helsingin kaupunkia armeijan ja laivaston väen tuomista rasituksista, mutta nyt kaupunkilaiset jou-
Parturi · Kampaamo Nyt ammattitaidolla!
· parturi Helka Hartikka · parturi-kampaaja Jenny Remes - meikit, pidennykset · parturi-kampaaja Teija LempiAvoinna: nen - toivottaa niin entiset kuin ma-pe klo 09.00-17.00, uudetkin asiakkaat tervetulleeksi la klo 09-14.00 tai sop.muk.
säkään ei kansaa säästetä. Jokin aika sitten oli uutiskynnyksen ylittänyt raportti Brysselin parlamenttisalista, jonka luulisi helposti olleen vitsi. Tämä Eu - poliittinen viisaus menee samaan koriin kurkkujen käyryysdirektiivin kanssa. Pelikonsoleihin pitäisi kuulemma saada sellainen punainen "hätäpainike", josta vanhemmat voisivat sulkea pelikoneen, mikäli lapsi ei lopeta pelaamista vanhempien pyynnöstä. Tekisi mieli sanoa, että siinä on jo sellainen johto, jonka voi repiä seinästä irti. Mutta minne tämän voi sanoa nauramatta? Ja sitten ihmetellään kun kansaa ei kiinnosta Eu-vaalit. Toisaalta, jos ottaa tavoitteeksi vähemmänhaitan periaatteen ja äänestää sellaista ehdokasta, joka saisi vähemmän haittaa aikaiseksi täällä kotimaassa kuin mitä Brysselistä käsin, niin se voisi lisätä äänestysinnokkuutta. Rohkenen kuitenkin epäillä, että jonkun ehdokkaan vaalijulisteessa lukisi "äänestä minut pois täältä".
Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, Puh. 566 2644
Tomi Sevander
väkivaltarikostutkija
14
8.4.2009
Hän kiersi Kalifornian
RENNY HARLIN on niin hyvin työnsä tehnyt, että tämän isonsiskon, Tuire Harjolan on ollut syytä antaa kirjallinen henkilökuva veljestään "Lähikuvassa Renny Harlin" (Otava). Johan kolme Renny Harlinin (s. 15.3.1959) tuntenutta tuttua 18 vuotta sitten laativat elämäkerran Rennystä, mutta tämä teos avaa aivan uusia, raikkaita ja persoonallisia näkökulmia elokuvamieheemme. Eikä vain elokuvaan liittyen, vaan 50 vuoden takaisena uutena perheenjäsenenä ja maailmaan tutustuvana pikkupoikana! Että kiitokset Tuire! Kirjallisuuden opettaja ja kolmen lapsen äiti uskaltaa kertoa Rennyn vastoinkäymisistäkin, sillä julkisuuden kirot ovat aina olemassa. Tuire Harjolan kirjassa on lämminhenkinen valokuvakooste, sillä ne ovat lähes kaikki perhealbumista. Renny Harlinin uusimmasta elokuvasta "12 ROUNDS" oli jo lehdistöesittely 18.3, mutta palaamme asiaan Suomen ensi-illan (17.4.) jälkeen. Maaliskuussa (27.3) oli ensiilta USAssa ja filmi näytettiin Kanada mukaan lukien 2000:ssä teatterissa. Renny Harlin palaa Suomeen kyseiseen ensi-iltaamme. Rennyn jenkkielokuvissa on aina jokin ripaus Suomea. Cliffhangerissa se oli laskuvarjo, missä oli ilmiselvä Suomen lippu. Cliffhanger oli suomeksi "Kuilun partaalla", ensiilta Suomessa 2.7.1993. Pääosassa oli Sylvester Stallone ja raharyöstö. Elokuva on nähty tv:ssä 8 kertaa. Nyt uusimmassa filmissä kuulemme muun muassa sanan Helsinki poliisiradiossa, venekuljetuksessa näkyy Suomen lippu ja paatin nimi oin SATU! "Die Hard 2" elokuvassa lopussa kaikui jonkin aikaa Finlandia. TIETOKILPAKYSYMYS: Renny Harlin on näytellyt eräässä elokuvassa, mikä ei ole kuulunut Harlin-tuotantoon. Missä? Vastaus kuuluu, että elokuvassa "Uuno Turhapuro pisnismiehenä" 1998 ja Renny esitti itseään. YLEn teksti-tv:n toimittaja Matti Rämö teki kesällä 2007 polkupyörömatkan Suomesta Tunisiaan ja takaisin. Paitsi turismia, kyseessä oli myös harkittua kuntoliikuntaa. YLEn tekstisivut seurasi matkaa ja mies selvisi kunnialla takaisin. Meno oli Baltian kautta, Puolaan ja Italiaan ja paluumatkalla oli jo Itävaltaa, Tshekkiä ja Saksaa. Kirjassa on mukavia matkasattumuksia, jopa opstuksia, reittikartat sekä värivalokvia että piirroksia. Matti Rämä: "Rengasrikkoja Saharassa. Polkupyörällä Pakilasta Pohjois-Afrikkaan" (Minerva) Tunnettu sipoolainen luontokuvaaja Mauri Leivo, joka on saanut 2006 muun muassa kuvatoeksestaan "Lintujärvi" Vuoden luontokirkapalkinnon, ilahduttaa nyt lintuharrastajiamme upella värikuvakirjalla "Kevätmuutto" (Minerva). Kirja on sanallinen ja kuvallinen kertomus lintujemme jokakeväisestä muuttomatkasta, mikä on varmasti leveysasteittemme vaikuttavimmista luonnonnäytelmistä. Paitsi lintuelämää, Leivo kertoo myös muista luontoilmöistä, kuten ilmastomuutoksesta. * * * YLE:n Arvo Tuominen on varmasti sydämensä asialla, kun tämä ihmeellisyyksien löytäjä dokumenteissaan pääsee kertomaan Laatokan ympäriltä Neuvostoliiton saavutuksia. Viimeisin on ollut kenraaliluutn. Paavo Talvelan pilkkaaminen, kun Talvelan vihjeestä muka saksalaiset yrittivät katkaista Leningradin Laatokan yhteydet 1942. Kyseessä on selvä liioittelu, sillä sellaista kuiskaajan asemaa Talvelalla ei ollut Rastenburgissa, että merisota olisi käynnistetty tämän aktiivisuudesta. Jos koko 1942 loppuvuoden operaatio leimataankin tv:ssä epäonnistumiseksi, niin paljon jäi kertomatta, sillä sakut aiheuttivat Laatokalla ilmateitse paljon pahaa neuvostovoimille. Kertomatta jätettiin myös sana "Luftflotte 1.", sillä mm. 21 taistelulauttaa kuuluivat Itämeren alueen Saksan 1. Ilma-armeijalle ja kertomatta jäi filmin pätkässäkin näkynyt Lahdenpohjassa ja Sortanlahdessa alaisensa elokuussa 1942 tarkastanut Luftwaffen kenraalieversti Alfred Keller! (= saksalainen termi "General der Flieger"). Kielisokeudesta jäi tietämättä, että Schlüsselburg on suomeksi Pähkinälinna, samoin Novaja Ladoga = Uusi Laatokka, jne. Moottoritorpedoveneitä italialaisilla oli, mutta ei väitettyjä "torpedoveneitä". Miten ne olisi sinne saatu? Termivirheistä, meillä oli 1942 Päämaja, ei pääesikuntaa. Kun hyvämuistiset tv:n neuvostosotaveteeranit ottivat taisteluissa hengiltä fasisteja, niin Suomenkin armeija oli "fasistinen". Jos Aunuksen torilla Talvela syksyllä 1941 moikkasi Lenin-patsasta, niin sehän oli jo totuttua huumoria. Patsashan hävitettiin! Hyvää yksittäistietoa oli OTAVAn Heikki A. Reenpää (tuolloin yhteysupseeri, rintamaluutnantti), että Suomen lotat Sortanlahdessa olivat "suosiollisia" Italian kuninkaallisten merivoimien miehille. Kuten väärinymmärretty vieraanvaraisuus oteutettiin! * TV:n ja valtakunnallisten radioitten toimittajilla ei tunnetusti ole mitään pätevyysvaatimuksia, mikä taas tuli ilmi MTV:n myöhäisuutisissa 21.3. Winnendenissä (Saksa) järjestettiin lauantaina "Juhlajumalanpalvelus koulussa ammutuille". Ei missään tapauksessa, vaan kyseessä "hartausmuistohetki koulusurman uhreille". Näinhän sen kertoi Deutsche Welle´kin ja miten koko Saksan verkossa näytetyssä ohjelmassa olisi voinut jumalanpalveluksen toimittajana olla keskeisen puheen pitänyt presidentti Horst Köhler? Tämä oli aivan samaa kelvotonta "tietotaitoa" kuin naistoimittaja Määttäseltä, joka YLEn suorassa ohjelmassa Lennart Kiven hautajaispäivänä vei "juhlakulkuetta läpi Tallinnan", kun kyseessä oli hautajaissaatto! Ovatkohan YLEn ja MTV:n toimittajat kirkkoon kuulumattomia? * TV-1 kertoi 8.3. Belfastissa räjähtäneen tuhoisan autopommin ja räjähdemäärä oli 136 unssia. Kun Suomi liittyi täydellisesti 1920 sopimusteitse kansainväliseen painojärjestelmään, niin tuolloin kilosta ja metristä tuli ainoita laillisia mittayksiköitä. Unssi = 28. 350 grammaa. Jos jatkossa tv kertoo kyynärästä, kapasta, desjatiinasta, jne, niin julkaisemme tv:n viereen sopivan listan kaikista 238.stä vanhasta tietämästämme yksiköstä. Luoti nyt on niin vaikea (= 13.282 grammaa). Mutta tämä määre ei koske CSI:n Miamisarjaa, sillä 7.3. klo 21.00 jaksossa kyse oli siitä, mikä firma valmisti autolasteittain "luoteja" (joka kerta esim. Horation alkuperäispuheessa "bullit") ja sitten loppuselvityksessä satamassa räjähti yksityisen luksusveneen lastissa laatikkokaupalla erikoisvalmisteisia "luoteja". Miten olisi, jos sovinnolla käännettäisiin "bullit" joskus myös suomeksi sanalla patruuna, sillä sitähän ne laatikot merkitsivät. Eihän Derrick huuda menellekään piiritystilanteessä, "onko sinulla vielä luoteja", vaan kyse on patruunoista. Tosin Virossa eräällä kiinni jääneellä Nato-upseerilla oli YLEn ilmoituksen mukaan kotonaan huomattavasti "ammuksia", mutta ei patruunoita. Miten tilat riittivät ja kuka oli jaksanut kantaa raskaat ammukset huomaamattomasti sisään? M i t e n Ta savalta Suomi on elänyt Neuvostoliiton johdon kiitellessä ja mikä alkoi jo 1947 Valvontakommission lähdettyäkin, mikä sai edelleen lisävauhtia vuodesta 1948 alkaen YYA-sopimuksen loisteessa, siitä kertoo helmikuussa ilmestynyt KATJA BOXBERGIN ja TANELI HEIKAN kirja "LUMEDEMOKRATIA. Kun konsensus vei rahan ja vallan suomalaisilta"- Ei ole ihme, että kirjasta tuli myyntimenestys. Jollakin "on vai ei rastitusmenetelmällä" saadaan Suomi muistuttamaan länsimaista kansanvaltaa, mutta kurkkaus Suomi-neidon sisimpään osoittaa, että "lännen etuvartion" ja EU:n "sillanrakentajan" jokapäiväinen elämä on ollut aikamoista sähläämistä. Jos UKK:n hegemonian todistaneet ja sitä pönkittäneet poliitikot, yms ovat poissa, niin järjestelmän luoma "kuka on paras sekä aito jatkaja" joukko on edelleen johtamassa Suomea. Se vain erona vanhaan aikaan, että naisjuorut ovat poliitikoillamme moninkertaistuneet. Ja suurpäätökset saatetaan tehdä kuin UKK:n aikana Lapin hangilla hiihdellessä, minkä Matti Vanhanen on todistanut periytyväksi, jopa maailmanpolitiikan osalta. Riittää, kun sanon, että Boxbergin ja Heikan kirja on tarpeellinen avartava yhteenveto, miten jo oppilasvaiheessa tulevaan poliittiseen tähdistöön nousevat Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Erkki Raatikainen, Ilkka Kanerva, Harri Holkeri, Matti Ahde, Ulf Sundqvist, Erkki Tuomioja, Ilkka Suominen, jne nuoruudessaan ylistivät "maan tapaa" euvostojärjestelmää ja osaltaan olivat luomassa sensuurin ja itsesensuurin rähmällään olon Suomea. Esimerkkinä vaikkapa, kuinka juuri Halonen piti DDR:ää mallimaana, mihin kuoroon yhtyi Moskovan suosiota hakeva "pilvin pimein joukko". Aivan erityinen kommunistivaltion ihailijajoukko löytyi esittävien taiteilijoiden piiristä, missä ei kaihdettu oman isänmaan pilkkaamista. Vuosikymmeniä ihmeteltiin lännessä, miten tämä oli mahdollista maassa [Suomessa], mikä ei edes ollut miehitetty maa, vaan taitelijat, yms valitsivat silmittömänihailun vapaaehtoisesti. Lumedemokratia-teoksen kustantaja on WSOY ja teos kuuluu BARRIKADI-sarjaan. Lisätietoja: www. barrikadi.fi. Tätä suorapuheista ja lähdeviitteillä varustettua painotuotetta voi verrata hyvin loppukesästä 1967 ilmestyneeseen Kauko Kareen tuottamaan "TÄHÄN ON TULTU" kirjaan, missä Kare mainioin esimerkein kertoi, miten jo tuolloin oltiin valmiita käymään tammikuun 1968 presidentinvaalit läpihuutojuttuna. Kauko Kareen lähes 100 000:n painoksen kirja pelasti vaalit ja UKK:n toivoma 100%:n kannatus hiipui siten, että vaaleissa 1968 osuudet olivat näin. UKK = 201 valitsijamiestä, Matti Virkkunen = 66 ja Veikko Vennamo =33. Läntiset tiedotusvälineet julistivat, että Virkkunen ja Vennamo pelastivat Suomen itsenäisyydestä vielä sen, mitä Varsovan liitolta oli pelastettavissa. Seuraavalla kerrallahan (1974) vaaleja ei enää tarvittu, minkä poikkeuslakihäpeän tämä "barrikadi" kertoo juurta jaksain.
VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2
Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY
Soittajankuja 2-4, 00420 Helsinki
13
PARAS TALVIPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA
21
2 pesun kortti
KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3
MA-PE 8-20
LA 9-16
SU 12-16
www.autopesucenter.fi
NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE!
Todella edullisesti, 75,-/vrk Puh. 0400 729963
Sekatavara Legenda
Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus.
Ravintola Kartanon Kievari
Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 0902
Pekka Vanhala
Silvolan ja Vantaanlaakson
KYLÄJUHLAT
sunnuntaina 26.4.2009 klo 16.00 18.00.Maatalousmuseon Maiju-salissa (os. Nybakankuja 2, 01670 Vantaa)
OHJELMASSA Alueen uuden historiikin julkaiseminen Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500luvulla - Bondesegling i Helsinge på 1500-talet (kirj. Bengt Eriksson) Lisäksi keskiaikaista musiikkia ja kahvija kakkutarjoilua TERVETULOA
Tervetuloa! Vastaukset tusina-aivoille
1. Ajaa autoa 2. Sopu, sovinto 3. Puhua 4. Olla naimisissa 5. Lähteä salaa, livistää 6. Ottaa kiinni, vangita 7.Vähän, hiukan 8. Jättää, luopua 9.Vika, virhe 10. Kuorsata 11. Uida kroolia 12. Tyhmä ihminen
8.4.2009
15
Työväenaate elää vahvasti Reijo Frankin muistelmissa
Reijo Frank: Työväen laulaja. Toim. Pentti Peltoniemi. Mukana CD-levy. Tammi 240 s.
Toimittaja Pentti Peltoniemi on kirjoittanut kivan kirjan. Sanoman hänelle on välittänyt työväen laulaja Reijo Frank. Kun tunnen molemmat miehet, olen varma siitä, että Reijolla on ollut paljon enemmän sanottavaa mitä kirjan kansiin on mahtunut. Toisaalta Pentti on ollut ammattilainen ja hän on toiminut juuri niin kuin toimittajan pitääkin: stilisoinut, lyhentänyt ja toimittanut hienoon lopputulokseen johtaneen kansan taiteilijan elämänkerran. Tänä aikana, kun aate on kuopattu ja on epävarmaa, myykö se, myös Tammi kustantajana on ottanut tietoisen riskin. Uskon kuitenkin, että meitä, jotka tuntevat ja muistavat Reijon; pitävät hänen äänestään ja lauluistaan myös ahmivat hänen muistelmansa. Lapsuus palautui mieleen siinä vaiheessa kun luin kirjasta vuodelta 1950 peräisin olevan kisällilaulun, Kekkos-rumban joka kertoi pääministerin tehtävien siirtymisestä Fagerholmilta Kekkoselle. Sävelmä oli Intian maharadja: "Olet Kekkonen liitosta maalaisten, titteleitä sinulla kai tuhannen, sinä paikkoja jaat kyllin itsekin saat, mutta sinä et tiedä vieläkään suuntaa, ja siksi näin jo mielessään hän päätti kansalle julistaa; läskit makkarat multa saa kommunistit ken kukistaa, huolta tunne ei laisinkaan se ken maalaisliittoa kannattaa." Tänä vuonna 78 vuotta täyttävä Reijo Frank on kolmannen polven stadin kundi. Duunarina, koneasentajana hän teki pitkän 40 vuoden päivätyön. Työn ohella taiteilijana hän suoritti vieläkin pidemmän rupeaman; se alkoi heti kun hän kynnelle kykeni. Työväen laulaja saavutti Helsingin Työväen Moottoripyöräilijöiden matka-ajajana kaksi TUL:n mestaruutta ja neljä hopeamitalia ja hän oli tiiviisti mukana ammattiyhdistysliikkeen, politiikan, kulttuurin ja urheilun eri riennoissa. Ei kuitenkaan päättäjänä vaan viihdyttäjänä ja tarvittaessa neuvonantajana. Kirjassa työväen laulaja esittää paikoin kritiikkiäkin yhteiskunnan menoon ja meininkiin. Hän kokee edelleen itsensä pienen ihmisen puolustajaksi. Nuorena Reijo vieraili niin Pioneeri- kuin Kotka-leirilläkin. Merkille pantavaa on, että muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta työväenliikkeen kaikki siivet demareista kommunisteihin ottivat taiteilijan omakseen. Ja Frankkihan oli kuin kala vedessä. Reijon voi sanoa olevan joviaali yksilö. Hänen huumorinsa ei loukkaa, mutta joskus saattaa olla niinkin, että tyhmempi ei sitä heti huomaa. Tarvittaessa mies pystyy olemaan myös empaattisesti sarkastinen. Kallion kundilla oli laulajan uralla mahdollisuus vaikka mihin; kupleteista oopperaan. Hän valitsi koneasentajan ammatin, koska se oli varmasti turvallinen ja tuotti jokapäiväisen leivän. Harrastus ei näin vienyt koko kättä, mutta tuotti taiteilijalle suurta mielihyvää. Jonkinlainen ajankuva on, että Me Naiset lehden toimittaja Birgitta Tikkanen, joka haastatteli lehteensä Reijo Frankia vuonna 1971 totesi tervehtiessään: "Puristan ensim-
KOTISIIVOUSPALVELUA
Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %.
Nupro Ay
040-5307256
Taiteilija Reijo Frank jakamassa omistuskirjoituksia kirjan julkistamistilaisuudessa ravintola Juttutuvassa.
mäistä kertaa elämässäni suomalaisen työmiehen kättä." Siis toimittaja ei ollut koskaan elämässään puristanut duunarin kättä?!! Eipä ihme, että aatteella oli töitä. Tuohon aikaan työväen jo unohtuneen lauluperinteen elvyttämisestä ansaitsee Reijon mielestä kiitoksen etenkin Työväen Sivistysliitto. Näistä hetkistä baritoni lauloi itsensä tähtiin jopa yli luokkarajojen ja Veli Siskoa tuli eetterin täydeltä: "Afrikasta päiväntasaajalta kuuluu voihke hurmekenttien. Idän mailta, myöskin Aasiasta kuulet sotaratsun korskehen. Sivistyksen etuvartiossa missä kulttuurilla kerskaillaan tiedekin vain kehitellä koettaa uudet keinot joilla surmataan." Tämän rauhanlaulun sanoma pätee yhäkin. Itse vanhat työväen laulut on jo aikaisemmin kirjattu kansiin. Nyt oli viimeinen hetki saada ylös myös Reijo Frankin muistelmat. Paitsi että Peltoniemen toimittama kirja välittää vuosikymmenten ajankuvaa 30-luvulta tähän päivään, se kertoo myös Helsingistä; Stadin eri kaupunginosista, siitä kun Kivinokassa vietettiin kesiä pahvi-öljykangasmökissä. Nyt enää puuttuu, että Stadin Slangi ry huomaa mestarin ja tekee hänestä Stadin kundin vuonna 2009. Sen Reijo todella ansaitsisi. Kari Varvikko
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi.
MYYRINKIRPPIS
Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri
Av. ma-pe 10-19, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932
VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA
Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi
Aktia haastaa asukkaat parantamaan lähiympäristöään
AKTIA HAASTAA Kannelmäen
asukkaat parantamaan epäkohtia lähiympäristössään. "Laitetaan se kuntoon" -nimen saaneella tempauksella on tarkoitus kerätä ehdotuksia kohteista, jotka kaipaavat kunnostusta tai selkeää parannusta. Kaikista Aktian toimialueella tehdyistä ehdotuksista valitaan 15 kunnostuskohdetta, joille on varattu yhteensä 5 000 euron remonttibudjetti. Ymmärrämme toki, ettei yhdellä korjauksella paranneta koko paikkakunnan turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Saamme kuitenkin hyvän käsityksen kunnostusta kaipaavista kohteista. Ehdotukset toimitetaan eteenpäin tahoille, jotka voivat osaltaan edesauttaa parannusten toteuttamista, toteaa Aktia Kannelmäen konttorinjohtaja Eva Vääriskoski. Ehdotuksia voi tehdä paikalli-
sessa Aktian konttorissa tai osoitteessa www.aktia.fi. Kunnostettavat kohteet julkaistaan viikolla 17. Toivottavasti moni osallistuu. Se on tehokas keino varmistaa, että parannettava kohde osuisi juuri meidän paikkakunnallemme, jatkaa Eva Vääriskoski ja toivottaa samalla kaikki tervetulleksi tutustumaan uusiin tiloihin jotka ovat Kannelmän kauppakeskus/Prisman toisessa kerroksessa.
KEHYSVISA OY
Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike,
laaja mallisto, asiantunteva palvelu
Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800
Mäntsälän lähileipomo
· Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset
(Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista)
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu
APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
Pääsiäisherkut Konalasta!
Ruokamestarin Norjalainen
LAMPAAN SISÄFILE tai ULKOFILE
Espanja, myös marinoituna
GOURMET LOHIFILE
ruodoton ja rasvaton
TUORETTA LAMMASTA
19
Pääsiäiseksi lammasherkkuja mm.: palvilammas, paistettu lammas, lammaskääryleitä. Kaikki omasta keittiöstä ja leikkaamosta.
Paulig Presidentti
90
kg
9
PEPSI tai PEPSI MAX
2 * 1,5 l (0,56 l)
90
kg
KARITSAN PAAHT0PAISTI
fetatäytteellä tai valkosipulimarinoituna tai naturell
Kalamestarin
KONJAKKIGRAAVATTU LOHIFILE
17
KAHVI
90
kg
24
2
99
2-pack, sis. pantit
90
kg
500 g (5,00 kg), 1 erä/talous
5
lähikaupasta vaivattomasti herkut arkeen SEKÄ PÄÄSIÄISAJAN JUHLIIN!!
00
2 pkt
Tarjoukset voimassa torstai-lauantai 9.-11.4. Palvelemme torstaina 7-21, perjantaina suljettu, lauantaina 7-18, sunnuntai ja maanantai suljettu.
TÄSSÄ ESIMERKKEJÄ HUIPPUTARJOUKSISTAMME, VOIMASSA HUHTIKUUN LOPPUUN ASTI.
ERÄ!
Me K-market Maununnevassa panostamme palveluun ja monipuolisiin valikoimiin. Meiltä saat samalla reissulla kaiken tarvitsemasi ja kaupan päälle tuoreet ideat. Helposti ja nopeasti! Kysy vaan meiltä. Tervetuloa!
2
Joka viikko ilmestyvästä K-RuokaPirkka-lehdestä löydät hyvät ruokatarjoukset sekä helpot reseptit niin arkeen kuin juhlaankin. Nouda oma lehtesi meiltä K-marketista.
WURSTI SISKONMAKKARAT
500 g
6 prk!
50
rs
(5,00/kg)
2
MAUNUNNEVA
INGMAN PERINTEISET JOGURTIT
150 g
00
6 prk
(2,22/kg)
KERTAOSTOKSESTA!
t. kauppias mika
joka arkipäivä
0
REVITTY RUISLEIPÄ
220 g
VALIO
99
kpl
(4,50/kg)
Mitä tänään syötäisiin?
5
700 g
99
kpl
(8,56/kg) (norm. 7 ,45 )
Kaarelantie 14, Helsinki, puh. 09-4366 980 mika.marjakangas@k-market.com ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-21
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN