kÄytÄ
pyÖrÄilykypÄrÄÄ
Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan.
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi
Nauti auringosta palamatta
Sebamed aurinkosuojavoide
Multi Protect Sun Spray SPF 30 150ml
15,-
(norm. 19,11) rajoitettu erä
Avoinna ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00
No 6 15.6.2011
Kuva Tommi Heino
· 47 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Mätisfestareiden suurin saalis lähes 4,5 kg
Louhelan ostarin monttuunpanijaiset
Lääket. kir.tri Seppo Lindystä professori
2
15.6.2011
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT TOIVOTTAA
Hyvää kesää!
www.kannelmäenkiinteistot.fi
Kannelmäen Kiinteistöt Oy on toiminut vuodesta 1979. Sen hallinnassa on lähes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille auringon paistetta ja mukavaa kesää!
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY
Soittajankuja 3, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280, fax (09) 5303 7070
Asunnonvaihtoaikeita?
Kyllä.
Kyllä, Kotikäynti on ensimmäinen askel kohti unelmakotiasi. Tunnin mittaisen tapaamisen aikana kartoitamme asumistarpeesi ja toiveesi sekä teemme sinulle ehdotuksen, miten ja milloin kodinvaihdossa kannattaa lähteä liikkeelle. Samalla saat tietää asuntosi arvon luotettavasti, sillä tilastojen mukaan onnistumme arvioinneissa 98 %:n varmuudella. kiinteistomaailma.fi/kotikaynti
Kiinteistömaailma
Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi
Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min.
Liisa Töyrylä Liisa Töyrylä 050 591 8888 050 591 8888
Tuija Nylander Tuija Nylander 050 554 9977 050 554 9977
Laura Pulli Laura Pulli 050 593 8888 050 593 8888
Virve Rannela Virve Rannela 050 412 9392 050 412 9392
Pekka Kemppinen Pekka Kemppinen 044 507 6553 044 507 6553
Heidi Lumme Heidi Lumme 050 300 0295 050 300 0295
Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Tommi Näsiaho Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Tommi Näsiaho 050 380 9930 050 468 2808 050 361 5959 050 380 9930 050 468 2808 050 361 5959
Johan Fock 050 409 5700
Pekka Korhonen 050 401 8778
Tuomas Hinkkuri Markku Johansson Tuomas 565 2755 Markku Johansson 040 Hinkkuri 0500 405 511 040 565 2755 0500 405 511
Anneli Pesonen Anneli 369 4488 050 Pesonen 050 369 4488
Päivi Riihimäki Päivi 591 7777 050 Riihimäki 050 591 7777
Päivi Forsberg Päivi Forsberg 050 514 3012 050 514 3012
Minna Johansson Minna Johansson 050 595 2625 050 595 2625
Tauno Mustisto Tauno Mustisto 050 564 3388 050 564 3388
Heikki Liinpää Heikki Liinpää 050 593 7777 050 593 7777
Keijo Kouva 050 Keijo8112 401 Kouva 050 401 8112
Susanna Arnall 050 595 2625
Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055
Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500
www.kiinteistomaailma.fi
Pääkirjoitus Tykkitietä etsimässä
aarela-Seuran, Karhu-Kissojen ja Kaarelan omakotiyhdistyksen edustajat kävivät yhdessä Helsingin Sanomien toimittajan kanssa etsimässä sata vuotta vanhaa tykkitietä Hämeenlinnantien ja Kaarelan raitin välisestä metsälöstä. Pöheikössä omakotiyhdistyksen kaksi johtokunnan jäsentä olivat sitä mieltä, että Jäähallia ei pidä rakentaa esitetylle paikalle. Missä se tykkitie sitten on? Eivät he tienneet. Yhdessä etsittiin ja lopulta löydettiin sadan metrin pätkä metrin levyistä kiveystä, polkua jonka oletimme olevan tykkitien pohjaa. Tosin osa kivistä vaikutti niin uusilta, että ne on saatettu varmuuden vuoksi uusia... Tällä tykkitiellä on käyty raskaita otteluita myös viimeisen 35 vuoden aikana. On ryypätty ja rällätty, impattu ja piikitetty. Pullot rikottu kiinalaisten pyörittämiin mukulakiviin. Miksi nämä Jäähallin vastustajat hakevat keppihevosekseen tykkitien ja museoviraston? He vastustavat Jäähallia myös siksi, että se lisää liikennettä, mutta kannattavat esimerkiksi kolme kertaa kalliimman uimahallin rakentamista liikuntahallin sijaan. Heille sopii, että tykkitie hävitetään, jos rakennetaan uimahalli. Nurinkurista. Kumpikaan ei kuitenkaan todellisuudessa lisäisi liikennettä. He sanovat mm. lehtemme lukijalta - palstalla Kirsi Seppälän suulla: "Asukkaat ovat valinneet asumismuodokseen omakotitaloasumisen, ja siitä he ovat aikoinaan maksaneet. Jäähalli ei kuulu idylliselle rintamiestaloalueelle." Tämä niin sanottu Nimby-Not in my backyard Ei minun takapihalleni ajattelu olisi vielä jollakin tavalla ymmärrettävää, jos kysymyksessä olisi vaikkapa alkoholistien yömaja, mutta on täysin käsittämätöntä, kun se kohdistuu kaikkiin Kaarelan asukkaisiin vauvasta vaariin. Silloin kun rintamamiestalot sotien jälkeen rakennettiin Maununnevalle, niin rintamiehet kuin heidän lapsensakin olisivat olleet hyvin otettuja minkälaisesta liikuntahallista tahansa. Epäilenpä että, jos näillä, jotka eivät kannata enemmistön käsityksiä varmasti myös omakotialueen enemmistön olisi liikunnallisessa iässä olevia lapsia, he olisivat ilahtuneita jäähallista. Jäähalliin tulee muitakin kaikille tarkoitettuja toimintoja. Palvelut on rakennettava sinne missä ihmiset ovat. Sitä paitsi mitä pahaa siinä on, jos kasvatamme Kaarelassa lisää tulevia maailmanmestareita?
15.6.2011
3
K
Liikkuva aamupäivä keräsi pienetkin pomppimaan!
TIISTAINA 17.5 leikkipuisto Kannelmäessä pompittiin, rakennettiin maitotölkeistä linnoja ja suklaapinoja, mentiin kärpäsenä hämähäkkiä verkossa karkuun ja juostiin tosi kovaa!!! Kyseessä oli viiden päiväkodin yhteinen liikkuva aamupäivä- tapahtuma, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa lähileikkipuistossamme. Tapahtuma keräsi yhteensä 200 lasta lähipäiväkodeista liikkumaan ohjatusti yhteensä 17 rastilla. Päiväkotien omat aikuiset tsemppasivat ja kannustivat lapsia liikkumaan tuli siinä sivussa hiki aikuisillekin. Tapahtuman periaatteena oli liikuttaa lapsia ulkona ilman jonoja ja odottamista. Rasteille sai mennä kun sinne mahtui. Rasteja oli tarpeeksi, suurimmat jonot vältettiin
ja kavereita kannustettiin taputtaen ja hurraten! Päiväkodin lapset liikkuivat leikkipuistossa klo 9.30-10.30, jonka jälkeen oli kotiäitien ja isien vuoro remuta lastensa kanssa. Iltapäivä oli varattu alueen koululaisille. "Päiväkotiin palasimme hikipäisinä ja posket punaisina. Lapsilta kysyttäessä hauskinta olivat maitotölkeillä rakentelu, hevosena ratsastaminen, robottileikki, kentällä pikajuoksu lähettäjän lähettämänä sekä kärpäsenä hämähäkinverkossa kutittavaa hämähäkkiä pakeneminen". Tapahtumasta tuleekin ehkäpä perinne meillä oli mukavaa liikkua yhdessä! Heidi Juntunen Päiväkoti Kannelmäki
Postit 00380 ja 00440 muuttivat Kannelmäen Prismaan
Posti palvelee myös lauantaisin
PITÄJÄNMÄEN POSTI 00380 Helsinki ja Lassilan posti 00440 Helsinki yhdistettiin touko-kesäkuun vaihteessa Kannelmäen postiin 00420 Helsinki. Kannelmäen posti sijaitsee Kannelmäen Prismassa, osoitteessa Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Kannelmäen Prismassa posti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-20 ja lauantaisin kello 10-14. Näin postiasioiden hoito on mahdollista myös lauantaisin suosittuna kauppa-aikana. Lisäksi Kannelmäen Prismassa asiakkaiden käytössä on uusi SmartPOST-pakettiautomaatti, jonka kautta voi lähettää ja vastaanottaa paketteja. Lassilan R-kioskissa osoitteessa Hopeatie 2 avataan myös uudenlainen Postin noutopiste, josta asiakkaat voivat noutaa verkkokaupasta tilaamansa paketit. Lähetysten noutamisen lisäksi noutopisteestä voi ostaa postimerkkejä ja sinne voi palauttaa asiakaspalautuslähetyksiä. Muutoksella ei ole vaikutusta postinjakeluun eikä postinsaajien postinumeroihin. Ne asiakkaat, jotka ovat noutaneet saapuneet paketit ja muut kuitattavat lähetykset Pitäjänmäen ja Lassilan posteista saavat ne jo 30. toukokuuta alkaen Kannelmäen Prisman Postista. Muut postipalvelut saa mistä tahansa postista. Postien yhdistäminen osa laajempaa Postin palveluverkon kehityshanketta. Postin palveluverkosto, 1 050 postia, koostuu noin 140 Postin omasta myymälästä ja yli 900 kumppanien ylläpitämästä myyntipisteestä. Tähän mennessä jo yli 100 postia on saanut uuden ilmeen.
Ostarin rappuset surkeassa kunnossa
LUKIJAT OVAT antaneet lehdelle
palautetta Kannelmäen vanhan ostarin rappusista. Kuten oheiset kuvat osoittavat, rappuset ovat päässeet todella huonoon kuntoon. Askelmia puuttuu ja betonivalokset roikkuvat rautojen ympärillä vaarallisen näköisinä. Myös koristeelliset laattakivet ovat joutuneet vandalismin kohteeksi. Rappuja päivittäin käyttävät ihmiset ovat huolissaan.
Kari Varvikko
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 10.8.2011. Aineisto toimitukseen 29.7. mennessä.
4
15.6.2011
MAJAVAN MATKASSA
LUKIJALTA Hyvä vai paha jäähalli?
KAARELAAN PUUHATAAN jäähallia. Hallia on myyty niin hienoin sanoin, että sitä olisi melkein synti vastustaa. Halli lisää alueen lasten harrastusmahdollisuuksia, sijainti on erinomainen ja kaikki tukevat hanketta. Onko näin? Paikallisille asukkaille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa puhuttiin, että halli rakennetaan alueen lasten harrastuskäyttöön. Uusi halli mahdollistaisi lapsille erilaisia harrasteita ja ohjelmaa koulun jälkeen sekä ehkäisisi alueen lasten ja nuorten syrjäytymistä. Epäselväksi jäi, kuka päättää hallin käytöstä ja jäävuoroista. Käykö taas niin, että halli rakennetaan jääkiekolle ja muut lajit sekä alueen lapset ja nuoret jäävät nuolemaan näppejään? Hankkeen innokkaimmat puuhamiehet ovat Karhu-Kissat sekä Jääkenttäsäätiö. Onko hankkeessa ja päätöksenteossa mukana muitakin lajeja kuin jääkiekko? Jaetaanko jäävuorot iän vai menestyksen perusteella? Paljonko jääaikaa jää niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa? Hallin kannattajat kertovat saaneensa taakseen kaikki alueella toimivat yhteisöt seurakunnasta asukasyhdistyksiin ja Lions Clubiin. Tosiasiassa hallia puoltavan adressin on allekirjoittanut yksi seurakunnan työntekijä ja muutama Lions Clubin jäsen. Kaarela-Seura tukee hanketta, mutta Kaarelan Omakotiyhdistys on antanut kriittiset lausunnot asemakaavan valmisteluun ja yhdistyksen johtokunta on kirjoittanut kriittisen mielipiteensä Helsingin Sanomien mielipidesivuille. Kaikki asukkaat eivät siis innostu hankkeesta, vaikka Kaarela-Seura näin kirjoittaakin (HS 31.5.2011). Jäähallia suunnitellaan paikkaan, joka on suojeltu muinaismuistolain perusteella. Alue on osa ensimmäisen maailmansodan aikaan rakennettua, Helsinkiä ympäröivää linnoitusvyöhykettä. Paikallislehti Tanotorven päätoimittaja on ottanut asiaan voimakkaasti kantaa. Hänen mielestään monttujen palvomisellekin on vedettävä raja. Muinaismuistoja kuulemma riittää. Kummallista puhetta paikallislehden päätoimittajalta. Päätoimittaja on myös Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja. Yhdistyksen tarkoitus on "kantaa huolta kaupunginosan luonnon hyvinvoinnista, asutuksen ilmeestä ja liikenteen sujuvuudesta". Puhutaan myös, että hallin sijainti olisi erinomainen: sinne voisi tulla kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kuitenkin tutkimuksen mukaan suurin osa käyttäjistä saapuu jäähalliin autolla. Junioritkaan eivät kävele harjoituksiin, vaan tulevat sinne vanhempiensa kyydissä. Kuinkahan paljon halli toisi alueelle lisää liikennettä? Luettuani useita perusteluja hallin rakentamista vastaan voin vain yhtyä niihin. Hallia ei voi rakentaa näin ahtaalle alueelle. Lisääntynyt liikenne on vaaraksi alueen koululaisille. Asukkaat ovat valinneet asumismuodokseen omakotitaloasumisen, ja siitä he ovat aikoinaan maksaneet. Jäähalli ei kuulu idylliselle rintamamiestaloalueelle. Eikä mikään rakennus voi jyrätä historiaa alleen, varsinkaan kun Museovirasto on todennut alueen suojeltavaksi. Mitä tulee jäävuoroihin, on Jääkenttäsäätiön toimitusjohtaja Harry Bogomoloff luvannut hallista jääaikaa kaikille lajeille sukupuoleen katsomatta. Toivottavasti hän on vielä tätä mieltä, kun jäähalli aikoinaan rakennetaan - toivottavasti Kuninkaantammen tai Malminkartanon Jäähallli -nimisenä. Kirsi Seppälä
Takinkääntöä ja välistä vetoa
P
oliitikot syyttelevät varsinkin nyt vaalien jälkeen toisiaan takinkäännöstä halutessaan leimata kohteensa periaatteettomaksi sanojensa syöjäksi. Olen sen ikäinen ukko, että olen joutunut kokemaan takin kääntämisen myönteiseksi asiaksi. Pula-aikana, siis sotien jälkeen näppärät naisihmiset loihtivat poljettavilla Singereilläan vanhoista sotilasmantteleista ja herra ties mistä lumpuista kääntämällä ja värjäämällä uudenveroisia, lujia käyttövaatteita. Ilman kääntämistä ja uudelleen muokkaamista oltaisiin paleltu. Henkiselläkin tasolla toteutettu takin kääntö on mielestäni pelkästään myönteinen asia koska se todistaa, että henkilö ei ole luutunut vanhoihin mielipiteisiinsä vaan on valmis korjaamaan huonon mielipiteensä paremmalla mielipiteellä. Ainakaan itselläni ei ole mitään vaikeutta ajatella ainakin kahdella erilaisella ja päinvastaisella tavalla asiasta kuin asiasta. Onkohan niitä lopullisia totuuksia edes olemassa? Kirjoitushommissa pyrin apinoimaan parhaani mukaan ns. satiirityyliä, joka on haasteellinen ja helposti väärin ymmärrettävissä oleva kirjoittamisen laji johtuen kiertoilmaisuista ja käänteishuumorista. Olen sitä mieltä, että lähes kaikesta tulee voida laskea leikkiä. Ihmisen tulee kyetä laskemaan leikkiä ennen kaikkea itsestään. Sitä valitettavan harvoin harrastetaan, koska pelätään jonkinlaista "kasvojen menettämistä". Eihän siinä niin käy, päin vastoin. Ajatelkaapas vaikka suurta suomalaisuuden tulkkia, Kalle Päätaloa. Ei ollut sellaista kiusallista tai ikävää itseensä kohdistunutta asiaa, jota hän ei olisi rehellisesti kertonut jättiläismäisen laajassa Iijoki- sarjassaan. Kirjojen lukeminen oli ihmisille voimakas terapeuttinen tapahtuma. Vaikka Kallelle noin kävi, siitä hän kuitenkin selvisi. Kaikille meille tapahtuu kaikenlaista ja kaikesta selvitään, kunhan ei aleta hautoa asioita omassa päässä. Asioista pitää puhua tai kirjoittaa, se helpottaa. Myös nauru auttaa. Rankkaa työtä tekevät poliisit, pelastushenkilöt ja terveydenhoidon ammattilaiset kokevat lähes päivittäin työssään poikkeuksellisen ikäviä asioita. Vastapainoksi työlleen he viljelevät karskia huumoria, joka ei aina avaudu ulkopuoliselle. Se on kuitenkin hyväksi todettu selviämiskeino joka kertoo välittämisestä. Ikäviä asioita ei kannata viedä kotiin tai niitä ei pidä liioin hautoa mielessään turhan kauan. Tätä ei ihmisen psyyke kestä loputtomiin. Huumoria tulee mielestäni viljellä kaikissa työyhteisöissä. Huumorin käyttö vaikeutuu tai tulee peräti mahdottomaksi, mikäli esimiestehtäviin valikoituu huumorintajuttomia henkilöitä. Näin valitettavan usein tapahtuukin, koska ylimmät päätöksien tekijät eivät useinkaan tunne alaisiaan vaan pitävät näitä tosikoita " töihinsä vakavasti suhtautuvina". Kaiken jouston puute kertoo kuitenkin ainoastaan rajoittuneisuudesta ja siitä, että he ovat jo kauan sitten pudonneet oikeasti kelkasta eivätkä nauti kenekään luottamusta. Äkkiä irti tällaisesta yrityksestä tai on vaara, että alkaa itse oireilemaan. Valitettavasti jokaisen ihmisen kohdalle sattuu elämän varrella jokunen kyseisenkaltainen yhteisöä mädättävä tyyppi. Kirjoittaminen on minulle jonkinlainen myöhempien vuosien harrastus. Kun kirjoittaa siitä mistä pitää tai minkä kokee muitakin kiinnostavaksi, niin motivaatio puuhaan kasvaa. Erityisen motivoivana pidän sitä, että olen aina saanut kirjoittaa mitä olen halunnut. Mitään ei ole poistettu tai muutettu. Ehkäpä näin jälkeenpäin ajatellen joskus olisi punakynä ollut paikallaan. Luetun ymmärtäminen on vaikeaa jo siksi, ettei kirjoitetussa sanassa voida käyttää ilmeitä tai äänenpainoja. Asiat ovat myöskin usein syvempää selittämistä vaativia, siksi väärinkäsityksiä ilmenee. Sanojen takana ja rivien välissä ei tarvitse liioin olla mitään sen kummempaa. Tekstiviestejä en lähetä kahdesta syystä: en osaa lähettää niitä ja jos osaisinkin, niin ne vasta kovin persoonattomia ovat. Kun soittaa ja puhuu, voi väärinkäsityksen oikaista saman tien. Välttelen tietoisesti monia herkkiä aiheita, turha ihmisten loukkaaminen on tuomittavaa. Onneksi poliitikot ovat lainsuojattomia, heitä voi mätkiä melko vapaasti mikäli aihetta on. Uskontoja en arvostele, liian itseensä tyytyväisiä uskovaisia kylläkin. Poikkeuksellisen kiukkuinen olen ihmisiä kiusaaville institutioille jotka tuntevat tarvetta juoksuttaa varsinkin vanhoja ihmisiä oman mukavuutensa takia. Kaikkea teho- alkuista eläinten kiusaamista inhoan. Kyseessä on usein brutaali pahoinpitely, laki on täysin hampaaton. Siitäpä vaan sanoja paperille, lehtien yleisön osastot odottavat mielenkiintoisia juttuja ja mielipiteitä. Uskokaa huviksenne, tulee aivan tavattoman hyvä olo kun pääsee julkisesti höyhentämään jotakin epäkohtaa...
Edellisen johdosta:
Kirsi Seppälällä tuntuu olevan asiasta yhtä hatarat tiedot kuin muillakin jäähallia vastustavilla. Kaarelan Omakotiyhdistyksen johtokunta ei ole kirjoittanut kriittistä mielipidettään Helsingin Sanomien sivulle vaan sen ovat tehneet sen kolme jäsentä. Sen sijaan yhdistyksen puheenjohtaja on allekirjoittanut kannanoton sen puolesta. Seppälä kirjoittaa väheksyvästi, että tosi asiassa hallia puoltavan adressin on allekirjoittanut yksi seurakunnan työntekijä ja muutama Lions Clubin jäsen. Todellisuudessa seuraavat tahot ovat allekirjoittaneet jäähallia tukevan kannanoton: Erik Bärlund, puheenjohtaja, Kaarela-Seura Heikki Hietanen, puheenjohtaja, Kaarelan omakotiyhdistys Sakari Enrold, kirkkoherra, Kannelmäen seurakunta Pekka Haanpää, nuorisotyön ohjaaja, Kannelmäen seurakunta Kari Varvikko, päätoimittaja, Tanotorvi
Sirkka-Liisa Vehviläinen, puheenjohtaja, Kaarelan Sosialidemokraatit Erik Haggren, puheenjohtaja, Malminkartanon asukasyhdistys Kristine Rehnström, ordförande, Kårböle Gille Lea Hietala, toiminnanjohtaja, Suomen Taitoluisteluliitto Mika Ebeling, kaupunginvaltuutettu Kati Kauravaara, puheenjohtaja, Kannelmäen Voimistelijat Veijo Rahikainen, puheenjohtaja, Pikomalan Retkeilijät Tomi Palkama, puheenjohtaja, HJK-Kannelmäki Eila Puhakka, LC Helsinki-Malminkartano Kari Sihtola, apulaisjohtaja Katri Kairimo, johtaja, Kannelmäen nuorisotalo Raimo Moisander, Kumppanuustalo Renki, Malminkartano Lisäksi varsinaiseen adressiin on tässä vaiheessa laittanut nimensä lähes 1400 asukasta. Kari Varvikko Päätoimittaja
TOIVO KOTTARAINEN
Mitä teekkari sanoi poliisille, kun poliisi vei kilvet autosta? Senkin kilpikonna. + - Pelastin erään miehen hengen eilen illalla, Liisa kehui ystävälleen. Ihanko totta! Miten se tapahtui? Hän sanoi, että tappaa itsensä, ellei pääse sänkyyn kanssani. + Turun murretta: Namia pian (Namibia), An kola! (Angola) + Matti Nykäsen yhtä vaimoa mukaillen Matin oven päällä luki: Nykäsen Piiaa + Stadilainen, tamperelainen ja turkulainen saivat elinkautisen. Stadilainen halusi selliin naisen mukaan, tamperelainen puolestaan tahtoi viinaa ja turkulainen tupakkaa. Kun 12 vuotta oli kulunut, stadilaisella oli iso perhe, tamperelaisesta oli tullut täysi juoppo ja turkulainen kysyi: Onks kellään tikkuja? + Ulkomaalaisen on vaikea tajuta suomen kieltä, koska uuni paistaa, aurinko paistaa ja perse paistaa. + Mitä eroa on naiselle ja hevosella? Jos hevosta katsoo silmiin kesken ratsastuksen, on noustava satulasta. + Mitä eroa on maksullisen ja maksuttoman seksin välillä? Maksullinen seksi maksaa vähemmän. + Oli häitä edeltävä ilta ja morsiamen isä kallisti kuppia tulevan vävynsä kanssa. Jossain vaiheessa yötä isä tarttui tulevaa vävyään olkapäästä. Oletko sinä mies vai hiiri? Miten niin? hämmästynyt sulhanen nikotteli. Jos sinä olet mies teet sen jo tänä yönä, appiukko murisi. Mutta jos sinä olet hiiri, teet se vasta huomenna Tällä seudulla taitaa asua vain rottia, poika tunnusti. Me teimme sen porukalla jo neljä vuotta sitten. + Morsian katosi, mutta vainukoira pääsi vihille. + Maailman laihin gangsteri: Al Capone.
+ Mies meni naamiaisiin aivan ilkosillaan. Ainoastaan hänen jaloissaan oli rullaluistimet. Sinulla on varsin mukava asu, kutsujen emäntä sanoi epäröivästi. Mitä sinä esität? Etkö sinä huomaa? mies vastasi. Minä olen perässä vedettävä lelu.
Heikki Majava
6
15.6.2011
LOUHELAN OSTARISTA ei ole
enää jäljellä kuin kasa asbestia, rautaa ja murskaa. Keskellä röykkiötä seisoo kuitenkin vielä kuin uhmaten palanen muuria, jossa komeilee taiteilija Jaakko Lemposen Punakulman seiniin maalattu taidonnäyte. Kolmisenkymmentä entistä Punakulman ja Kultakaivoksen asiakasta kävi kesäkuun alussa lopullisesti kuoppaamassa niin ostarin kuin Puniksenkin. Viereisellä viheriöllä sää suosi, makkara paistui kertakäyttögrillissä ja juomiakin oli tarjolla. Viralli-
sia hautajaispuheita ei pidetty vaikka monia hauskoja muistoja ihmisillä olikin. Myös poliisit piipahtivat paikalla. Joku naapuritalon asukkaista ilmeisestikin paheksui moista menoa ja taisi siinä grillin tuoksukin tulla nenään. Muistotilaisuus tykötarpeineen sai kuitenkin jatkua. Ihmeellistä se olisikin ollut, jos kuoppajaiset olisi keskeytetty, sillä nyt hillittyihin maahanpanijaisiin eivät osallistuneet Louhelajamien kaljakassinuoret vaan varttuneemmat ikäluokat. Joku ihmetteli sitäkin, miksi
Uhanalaisten lajien ihmeet
MAAILMA ON TAAS parempi paikka elää, kun ehkä maailman ainoa esiintymä haapasepikän alalajia, halavasepikäksi nimettyä hyönteistä on kuin onkin pelastunut jatkamaan eloaan Mätäzonin viidakossa. Toisaalta, maisemamme kaunistajan ja salaattilautasemme sulostuttajan, voikukan alalajeja on kuulemma viitisensataa. Jos yksikin näistä olisi uhattuna, tottahan huolemme olisi yhtä suuri? Luonnontieteilijät ovat huolissaan katoavista lajeista. Kymmeniä jollei satojatuhansia lajeja on vaarassa poistua iäksi. Siis samaan seuraan kuin miljardit lajit ovat poistuneet ennen niitä. Lajien synty, Darwinin mukaan, on prosessi, jossa yhä uudet lajit syntyvät ja erikoistuvat toimimaan pienemmissäkin luonnon lokeroissa. Samaan aikaan suuri joukko elinkelvottomia lajeja poistuu. Ihmettelenpä, mistä luonnontieteilijät ovat saaneet fiksaationsa, että juuri tämän hetkiset lajit ovat ne arvokkaat ja säilytettävät ja yksikään nykyisistä lajeista ei saa mennä sinne, minne niin monet lajit ovat ennen niitä menneet. Yhtä paljon kuin paheksun lapsia, jotka repivät hyönteisiltä siipiä, ihmettelen aikuisia, jotka kuvaannollisesti yrittävät liimata niitä takaisin paikoilleen. Jos joku laji ei ota menestyäkseen, hävitköön iäksi. Luonnon mestarointi, luonnon oman Kelan ja sosiaaliluukun perustaminen on sentään liikaa. Pandan suojelua voi ymmärtää vain sen söpöyden tähden. Asiallisesti ottaen karhu, joka on erikoistunut niin köyhään ravintoon että sen on käytettävä koko valveillaoloajansa syömiseen ja joka käyttää niin heikkoa murkinaa, ettei jaksa miettiä edes suvunjatkamista, olisi luonnollinen häviäjä. Nyt ihmisen toimin ja avustamana laji jotenkin jatkuu. Saimaan norpan suojelu on ymmärrettävää, joskin mielikuvia hallitsee näky verkkoon hukkuvasta poikasesta ja asiallinen rinnakkainelo ihmisen kanssa ei ole sen takia mahdollinen. Ihminen, paikallinen kalastaja häviää. Samassa yhteydessä tehdään ilkeyttä maamme merikalastajille, kun hylkeitä ei saa ampua. Merellinen hyljekanta on karannut täysin hallinnasta. Kun hylje mieluiten käyttää ravinnokseen isoja kaloja kuten ihminenkin, näiden yhteistoimintana vinoutuu koko kalakanta. Todellinen ekoteko olisi lapsikuutin silkkisestä turkista tehtävät kintaat. Eräs kaikkein naurettavimmista suojelukohteista on liito-orava. Tämä epäkäs, jota kukaan tuskin on edes nähnyt, lienee jonkinlainen lepakon ja pienen rotan välimuoto. Sitä väitetään harvinaiseksi, vaikka Venäjällä niitä on riittämiin koko maailman tarpeiksi. EUnkin alueella niitä on ollut luvuttomasti sen jälkeen kun itäisiä maita liittyi Euvostoliittoomme. Täysin suojelua tarvitsemattoman otuksen johdosta maamme veronmaksajat ovat pulittaneet kymmeniin miljooniin nousseita ylimääräisiä kustannuksia mutkalle vedettyihin moottoriteihin ja toteutumattomina hankkeina. Tapahtumia on vaikeaa ymmärtää muuna kuin viherterroristien ilkityönä. Merimetsosta saa Färsaarelaisten mukaan hyvää muhennosta. Kanta rannikolla on niin vahva, että sitä sopisi verottaa huoletta. Kaikkein uhanalaisin taitaakin nykyään olla terve maalaisjärki.
Esko Karinen 80-luvulta lähtien. Vaimoni ja minä olemme jo 70-luvulta lähtien viihtyneet niin taloyhtiössä kuin Kannelmäessäkin erittäin hyvin.
Lemposen taide purkutöiden myötä tuhottiin? Miksi sitä ei säilytetty muinaismuistona taiteilijasta, joka vuoden aikana kirjasi lähes 15 metrin matkalle kymmenien ravintolan asiakkaiden olemuksen. Olin siellä minäkin. Pieni lohtu lienee se, että Lemposen taide on kuitenkin sekä filmattu (Vantaan netti-tv, www.wandawebtv.com) että valokuvattu arkistoihin. Kari Varvikko
Makkara ja juoma maistui Vanhaistentie 5:n juhliessa
VANHAISTENTIE 5:N pihamaalla
vietettiin toukokuussa taloyhtiön 50-vuotisjuhlia ja kattaukset olivat hienot. Oli niin makkaraa, salaattia kuin juomiakin ja kaikesta huomasi, että ihmiset viihtyivät hyvin yhdessä.. Ja mikä oli viihtyessä, sillä useat asukkaat olivat asuneet yhtiössä jo vuosia ja vanhimmat jopa alusta alkaen. Taloyhtiön perusti vuonna 1960 Meijeriväentyöntekijöiden eläkekassa. Tarkoituksena oli tarjota Valio konsernin työntekijöille vuokraasuntoja. Vuoteen 1972 asti taloyhtiö olikin vuokrataloyhtiö. Vuoden 1973 alussa eläkekassa teki päätöksen myydä taloyhtiön. Talossa vuokralaisina olevilla oli asuntoon etuosto-oikeus. Omalla tontillaan oleva taloyhtiö muuttui vuoden 1974 alusta As.Oy Vanhaistentie 5. Taloyhtiö on tyypillinen 60-luvun vuokratalo. Siinä on 7 porraskäytävää ja 112 asuntoa. Asunnot ovat pääsääntöisesti yksiöitä ja kaksioita. Isompia neljän huoneen asuntoja on kolmessa portaassa 12. As.Oy Vanhaistentie 5:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kankaanrinta kertoo, että koko sen toiminnan ajan taloyhtiössä on ollut kaukonäköinen hallitus. - Esimerkiksi korjaustoimintaa on johdonmukaisesti viety eteenpäin
Pekka Kankaanrinta tervehti asukkaita parvekkeelta.
SUUTARI
Prisman parkissa
Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544
Kimmo Ahvonen tarjoili piimää halukkaille. Vuosikymmeniä Vanhaistentiellä asuneet Terttu Niemelä ja Raija Liikala ovat viihtyneet hyvin Kannelmäessä.
Tervetuloa!
Toisinajattelija
Louhelan ostarin kuoppajaiset
Toisinajattelija
8
LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA TANOTORVEN LUKIJOILLE AURINKOISTA KESÄÄ!
Syksyn opetusohjelma ilmestyy elokuun alussa - voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa ma 15.8. klo 11 joko käymällä toimistoissamme, puhelimitse numeroon 310 88610 tai internetin kautta www. ilmonet.fi Ilmonetin kautta ilmoittautumiseen riittää henkilötunnus. Opistossa jo opiskelevien kannattaa varmistaa asiakaspalvelusta, että heidän henkilötunnuksensa on opiston tiedossa, muuten järjestelmä kirjaa heidät uudestaan opiskelijoiksi. Internetsivuilla on ohjeistus ilmoittautumiseen (ks. www.hel.fi/tyovaenopisto). Ilmoittautumispäivät: ma 15.8. alkaen kielet (englanti, espanja, suomi), ti 16.8. alkaen muut kielet, ke 17.8. alkaen käsityö, kotitalous, tietotekniikka, luonto, yhteiskunta, liikenne, to 18.8. alkaen musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri, ma 22.8. alkaen liikunta, terveys. Toimistomme on 16.6. asti avoinna ma-to klo 9-16, pe suljettu. Avaamme toimiston 1.8. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 tai Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528.
15.6.2011
Omakotitalkkaritoiminta on alkanut
Kannel Tikka ry kiittää tukijoitaan
MÄTISFESTAREIDEN Mätispubissa käytiin High Score-kisa, jossa 50 osallistujaa tavoitteli 9 dartstikan parasta yhteistulosta. Voittajille on toimitettu palkinnot ja Kannel Tikka ry kiittää sekä osallistujia että seuraavia paikallisia tahoja palkintojen lahjoittamisesta: Kanneltalo, K-Market Kannelmäki, Kampaamo-Parturi Jaanax (Jaana ja Laura), Kosmetologi Tiina Lindblad sekä Mätispubin isäntä Kannel Krouvi. Kannel Tikka ry on vuoden vanhempi kuin Mätisfestari ja Suomen ensimmäinen jääkiekon MM, kertoo kerhon puheenjohtaja Kirsi Mannermaa. Pian 17-vuotias tikkakerho on koko ajan toiminut Kannel Krouvin huomassa tarjoten puitteet SM-liigaan jopa kolmelle joukkueelle ja kansallisille parikisoille. Krouvissa voit tutustua paremmin tauluun tuulelta ja sateelta suojassa. Tiistaisin kisataan viikkokisojen merkeissä alkaen klo 18:30. Lajin salat aukeaa osoitteessa www.darts.fi. Kannel Tikan löydät myös Facebookista!
TUSINA-AIVOILLE
OMAKOTITALKKARI on viimein
tannuksista saa verottajan ohjeiden mukaisen kotitalousvähennyksen. Työtehtävät voi tilata suoraan Sven Sarinilta puhelinnumerosta 0400-459512 tai sähköpostilla sven.sarin@welho.com. Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n puolesta talkkaritoiminnan yhteyshenkilönä toimii Arja Antikainen. 1. Kynttää 2. Kynäri 3. Kyttälä 4. Nikkakeuhko 5. Nihti 6. Pössö 7. Ruusu 8. Siirtsika 9. Skuttaa 10. Snöfää 11. Sprägäri 12. Toppabulkki Vastaukset sivulla 11
KANNELMÄEN OSTARILLA
apteekin edessä huomenna torstaina 16.6.
Satoja erilaisia farkku- ja joustokankaisia housuja, hameita, puseroita, capreja ym. Myös pienille ja pyöreille.
Sirpan Kotikutomo, Orimattila
www.autopesucenter.fi
SUOMEN PARHAAT PESUKADUT?
löytynyt. Talkkarina aloitti 16.5.11 Sven Sarin. Hän on saanut kokemusta talkkarin työstä toimittuaan kaksi vuotta Malmin omakotiyhdistyksen alueella vastaavissa tehtävissä. Talkkaritoiminta on jäsenetupalvelu omakotiyhdistyksen ikääntyville jäsenille, jotta he voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Talkkarin työpäivän pituus on kuusi tuntia.Asiakasta kohden n. 2 tuntia päivässä. Tuntiveloitus on 8 euroa. Talkkaritoiminnan kus-
Kaarelan Omakotiyhdistys ry Arja Antikainen johtokunnan jäsen arja.antikainen@elisanet.fi
Tanotorvi myös Facebookissa!
MUISTA HUOLEHTIA AUTOSI HYVINVOINNISTA MYÖS KESÄAIKAAN!
www.autopesucenter.fi
Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16
Isoa ja pientä harmitusta
L
M
NETTIVARAAJAN ETU:
KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME
alk.
(ha, pa) ei sisällä päästömittauksia.
35
uin innolla lukiolaisena Elokuva-Aittaa. Ihan vähän halusin olla kuin Audrey Hepburn, enemmänkin halusin olla kuin Hedda Hopper, nykyilmaisun mukaan juorukolumnisti. Mielestäni hän uskalsi kirjoittaa mitä ajatteli ja hänellä oli myös mahdollisuus saada mielipiteensä julki sensuroimattomina. Nyt haluaisin olla kuin Hesarin sarjakuvan Reetta Sappinen kertoa ääneen kaiken mitä ajattelen. Meitä toimittajia syytetään itsesensuurista, vallanpitäjien hyssyttelystä, samaistumisesta poliitikkoihin, taiteilijoihin, urheilijoihin, talouselämän vaikuttajiin. Riippuen siitä mistä asioista kirjoittaa. Kukapa nyt kaverinsa esikoisromaania haukkuisi tai väittäisi, että ison firman ystävä-johtaja on väärässä irtisanoessaan väkeä ja ottaessaan itselleen ison potin euroja läksiäispalkkioksi. Eli sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Tai sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asuntoa. Mutta miksi pitäisi hiljaa viereltä ihmetellä. Pikemminkin pitäisi mekkaloida ja kysyä miksi meillä on liian vähän hoitopaikkoja vanhoille ja sairaille. Ja miksi niissä hoito on ala-arvoista? Miksi psyykkisesti sairas joutuu asumaan yksin kotonaan? Miksi nuoret eivät saa työtä tai opis-
kelupaikkaa? Miksi paikallisen pubin asiakkaat ovat saaneet juominensa levittäytyä lasten leikkipaikan viereen jotain ihme terassikulttuuria vai? Miksi autot ajavat päin punaisia valoja? Unohtamatta suuria asioita: rikkaiden hyysäämistä ja köyhien kyykyttämistä. Ja kaikenlaisia hyvä veli-järjestelmiä. Antajan kättä ei myöskään saa puraista. Monena tammikuuna olen huolellisesti täyttänyt Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston anomuslomakkeita, jotta Pitäjänmäen Eläkkeensaajat saavat avustusta toimintaansa. Raportteja, selontekoja, suunnitelmia, laskelmia. Onneksi avustusta on monena vuonna myönnetty sama summa kuin edellisenäkin. Mutta sama summa annetaan kaikille eläkeläisyhdistyksille riippumatta jäsenmäärästä tai toiminnasta 20 jäsenelle sama kuin 200:lle. Kun kerran on päässyt rinkiin mukaan ei ole väliä, mitä tekee. Kunhan lähettää jonkinlaisen anomuksen. Harmittaa moinen puuha!!! Miksi vaaditaan paperit kun niitä ei selvästikään kukaan lue. Liikuntavirastossa on toisenlainen meininki, neuvotaan ja otetaan selvää mitä anoja tekee. Sosiaalivirastossa on tietysti työntekijöillä tärkeämpääkin tekemistä, mutta ei pidä pyytää selvityksiä, jos niiden paikka on vain roskakoris-
sa. Harmittaa kun millään tavalla ei arvosteta sitä että yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa ja toiminta monipuolistuu että tähän kaikkeen tarvitaan myös taloudellista tukea. Mutta meitä mummuja ja pappoja ei moinen kyykytys lannista. Hankitaan voimavarat itse. Ja onneksi kuulumme seurakuntaan, jossa eläkkeensaajien parissa tehtyä työtä arvostetaan. Maailma olisi tylsä paikka jos kaikki olisi ihan hyvin. Kesälläkin! Leena-Maija Tuominen
SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA
Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms.
Kysy myös kotisiivouspalveluistamme.
www.k1katsastajat.fi
Nupro Ay
040-5307256
15.6.2011
9
Kiinaa oppimassa
ENSIMMÄISET SUOMALAISET lähtivät opiskelemaan Kiinaan vuoden 1949 vallanvaihdon jälkeen elokuussa 1953. Moskovan kautta matkalle lähtivät Aarre Nojonen Tampereelta ja Kalle Kuttinen Kemistä. Kyseessä oli SKP:n ja Kiinan kommunistisen puolueen välillä tehty sopimus, jonka mukaan Kiinan kommunistinen puolue tarjosi kahdelle suomalaiselle opiskelupaikan Pekingin yliopistossa. Olihan suomalaisia ollut Kiinassa aiemminkin, mutta nyt maassa oli uusi tilanne ja uudenlaiset valtasuhteet. Suomessa puolestaan haluttiin saada tarkempaa tietoa, miten Kiinassa aiotaan rakentaa sosialistista yhteiskuntaa. Lähtö tuli kummallekin nuorelle miehellä yllättäen ja odottamatta, mutta tietenkin tällainen mahdollisuus kiinnosti ja niinpä kaverukset lähtivät matkaan. Kumpikaan ei osannut sanaakaan kiinaa vain jonkin verran venäjää. Edessä oli kaikki uutta ja outoa. Matka Moskovan kautta Siperian halki junalla kesti melkein kaksi viikkoa Lähtö Helsingistä 14. elokuuta ja Pekingiin matkalaiset saapuivat 26.8. Pekingin yliopiston asuntolaan majoittumisen jälkeen alkoi tutustuminen uusiin olosuhteisiin. Ensimmäiseksi nuoret miehet saivat kiinankieliset kutsumanimet. Vaikea oli suomalaisille oppia kirjoittamaan oma nimensä kiinalaisin kirjoitusmerkein. Kalle Kuittisesta tuli kiinalaisittain Keling. Nimessä oli kaksi kirjoitusmerkkiä, ensimmäisessä 9 viivapiirtoa ja toisessa peräti 23. Siitä kielen opiskelu alkoi. Aluksi oli luentoja ja selostuksia maan historiasta ja taloudesta, ne käännettiin venäjäksi. Kiinan kielen opettajaksi tuli juuri Pekingin yliopistosta valmistunut nuori nainen, joka puhui vain kiinaa. Kalle merkitsi päiväkirjaansa kuukauden ajan vain lakoonisesti "vaikeaa", "vaikeaa" ja "vaikeudet jatkuvat". Mutta sitkeä yrittäminen lopulta johti tuloksiin. Päntättyään aluksi 170-180 merkin viikkovauhdilla kiinan monimutkaisia kirjoitusmerkkejä Kalle oppi lukemaan ja puhumaankin sitä. Kahden kolmen tuhannen merkin tuntemuksella kuulemma tulee jo melko hyvin juttuun. Eivät yliopiston päättäneet kiinalaisopiskelijatkaan hallinneet kuin noin viisi kuusi tuhatta merkkiä, kun isossa sanakirjassa on noin 50.000 merkkiä. Ensimmäinen vuosi meni kiinan kielen opiskeluun ja tutustumiseen maan elämään, kulttuuriin ja historiaan. Pekingin vappumarssi jäi tietenkin mieleen suurenmoisena tapahtumana. Kesäloman aikana ulkomaalaiset opiskelijat, joita oli lähinnä kansandemokratian maista ja kaksi suomalaista kommunistia saivat tilaisuuden tutustua maan eri osiin ja vierailivat tehtaissa ja maatiloilla. Toisen lukuvuoden alussa suomalaiset siirtyivät Kansanyliopistoon, mutta kielivaikeuksien takia oli palattava takaisin Pekingin yliopistoon kielikursille, jonka kaksivuotisen kurssin päätyttyä Kalle sai todistuksen. Opintoja jatkettiin Kansan yliopistossa Kalle kansantaloustiedettä. Nojonen oli valinnut marxilaisen filosofian kurssin. Täällä opiskelu tapahtui jo kokonaan kiinan kielellä. Asuntola oli vaatimaton, suihkusta tuli vain karaisevaa kylmää vettä. Opettajien ruokalan ruokia Kalle sen sijaan kehuu erinomaisiksi. Kielen oppimiseen verrattuna riisin syönti puikoilla olikin jo paljon helpompaa. Yhteydet kotisuomeen olivat kirjeiden ja lehtien varassa, lisäksi radiosta saattoi kuunnella Suomen uutisia. Helmikuussa 1956 pojat istuivat koko yön radion ääressä kuunnellen Suomen uutislähetystä presidentinvaalista (Kekkosen valintahan oli tuolloin jännitysnäytelmänä vielä suurempi kuin viime huhtikuun eduskuntavaalit). Kiinassa kävi myös suomalasia valtuuskuntia, joiden tapaaminen oli tietenkin aina merkittävä tapaus opiskelijoille. Kuittisen opiskeluaikana Kiinassa tapahtui suuria mullistuksia. Sosialismin rakennustyössä seurattiin paljolti Neuvostoliiton esimerkkiä, mutta Kiinan erikoislaatuiset olosuhteet vaativat luonnollisesti myös erilaisia ratkaisuja. Taloudessa aloitettiin viisivuotissuunitelmien kausi. Myönteiset kokemukset rohkaisivat, mutta saivat liikkeelle myös epärealistisia tavoitteita. Alettiin puuhata "suurta harppausta", jonka avulla piti nostaa maan talous Englannin ja muiden eturivin kapitalististen maiden tasolla. Maataloudessa alkoi Neuvostoliiton kollektivisointia osittain jäljittelevä kansan kommuunien muodostamisrynnäkkö. Aluksi väestön kasvuun suhtauduttiin myönteisesti, mutta 1960-luvulle siirryttäessä tunnustettiin jo yleisesti liikakasvun ongelma ja aloitettiin jyrkkä uusi väestöpoliittinen linja tavoitteena yhden lapsen perhekoko. Kulttuurin alalla tapahtui myös myönteistä kehitystä. Kansan sivistystaso kohosi koulu-uudistuksen mukana. Sitä edisti myös kirjoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen. Kommunistisen puolueen sisäisten ristiriitojen kärjistyminen johti Maon aloittamaan ja tukemaan nuorten kulttuurivallankumoukseen, joka sotki vuosikymmeneksi maan poliittisen ja talouselämän katastrofaalisesti. Maon johdolla aloitettiin "tyylinoikaisuliike" ja kamppailu oikeistolaisuutta vastaan. Puolueen sisälläkin esiintyi kovaa kritiikkiä noudatettua poliittista linjaa kohtaan. Toisaalta kansainväliset tapahtumat - Hrutshevin johdolla käynnistetty Stalinin henkilökultin paljastaminen Neuvostoliitossa, Unkarin ja Puolan tapahtumat 1956, Kiinassa alkaneet lakkotaistelut tehtaissa, talonpoikien eroamiset vastaperustetuista osuuskunnista ja opiskelijain liikehtiminen yliopistoissa pakottivat puolueen johdon tutkimaan niiden syitä. Aarre Nojonen päätti opintonsa vuotta aikaisemmin kuin Kalle Kuittinen, joka jatkoi opintojaan vielä kesäkuun alkuun 1958. Silloin maassa oli vielä suhteellisen rauhallista, mutta sitten alkoivat tapahtumat vyöryä hallitsemattomasti. Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko aiheutti suuria ongelmia koko kansainväliselle kommunistiselle liikkeelle. Maon kuoltua ja ns. "neljän koplan" kukistuttua tapahtui uusi käänne Deng Xiaopingin johdolla. Uudistusten ja avautumisen politiikan kaudella Kiinan kasvot ovat muuttuneet. Kiina ei ole samanlainen kuin 50-luvulla. Kiina on mennyt valtavasti eteenpäin. Taloutta kehitetään "hyvää ja nopeasti" tunnuksella. Ihmisoikeuksista sanotaan: "Ihminen on tärkein". Kalle Kuittinen on pitänyt aktiivisesti yllä kiinan kielen taitoaan seuraamalla tiiviisti maan lehtiä ja pitämällä yhteyksiään entisiin opiskelu- ja muihin tovereihinsa Kiinassa. Hän toteaa, että kielen opiskelu jatkuu ja että hänen työpyödällään olevassa kiinan kielen sanakirjassa on vielä paljon kirjoitusmerkkejä opiskeltavaksi. Kiinalaista sanalaskua siteeraten: "Opiskellessa huomaat miten vähän tiedät." "Jos haluat tuntea edessä olevan tien, kysy niiltä, jotka palaavat takaisin." Pikantin lisäpiirteen kirjaan antaa joidenkin nimien kiinankieliset kirjoitusasut. Kannen suunnittelu (Kiinan muurin kuva) on kiinalaisen taidemaalari Zhu Qihua käsialaa. Kirjan julkistamistilaisuudessa Kansan Arkistossa oli mukana joitakin Helsingissä toimivia Kuittisen kiinalaisia ystäviä, jotka puolestaan olivat opetelleet suomen kielen. Kustantaja Demokraattinen Sivistysliitto ry.
PAPPIA KYYDISSÄ
Messu Mätiksellä, osa II
V
iime lehdessä esitin kuusi syytä, miksi kannattaa saapua Kannelmäen seurakunnan Mätäjoki -festarin yhteydessä järjestettävään ulkoilmajumalanpalvelukseen. Seuraavassa kokoan joitakin ajatuksia ko. tilaisuuteen liittyen saamani palautteen perusteella: 1. Loistava äänentoisto. (Kiitos Helsingin kaupungin ja Kaarela-Seuran.) 2. Mahtava musiikki. (Kiitos kanttoreiden, Kutsu-Leidien, tuttujen virsien, uusien laulujen ja svengaavien sovitusten.)
3. Lapset saivat telmiä vapaasti. (Kiitos nurmikentän, pomppulinnan, ilmapallojen ja rennon meiningin.) 4. Koirilla oli mahdollisuus olla mukana. (Kiitos, ettei haukkuja tullut mistään suunnasta.) 5. Messun pituus oli 51 minuuttia. (Kiitos hyvästä yhteistyöstä kellon isonviisarin kanssa.) 6. Jeesus itse oli läsnä ehtoollisen sakramentissa. (Kiitos Jumalalle tästä uskon mysteeristä.) Voisiko tästä tehdä perinteen? Tähän monien heittämään kysymykseen en tässä vaiheessa tiedä vastausta. Sen kuitenkin tiedän, että par-
haillaan Suomen kirkossa on käynnissä jumalanpalveluksen kehittämishanke, jossa myös Kannelmäen seurakunta on mukana. Messu Mätiksellä antoi mielestäni tämän hankkeen työstämiseen uutta raikasta näkökulmaa. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi
MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 19.6. Aili Raitavuo, Sirkku Rintamäki, 26.6. Nina Rajamäki, Kari Härkönen VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa 22.6. Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki, 29.6. Virpi Koskinen, Sonja Tissari JUHANNUSPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS la 25.6. klo 10 Kannelmäen kirkossa, Riitta Järvinen, Kari Härkönen OHJELMAA KESÄTORSTAISIN · 16.6. klo 1820 Perheiden kesäilta Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8), Makkaranpaistoa ja munkkitarjoilu, yhteislaulua ja askartelua. Ohjelmaa ja tekemistä myös lapsille. Hartaushetki klo 19. Mukana Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki, June Huuhka ja Heli Salo. · 23.6. klo 18 Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37), JUHANNUSTA JUHLIMASSA makkaraa paistaen, Riitta Järvinen, Aili Raitavuo, Kari Härkönen. · 30.6. klo 13 Suvikeidas kirkolla (isossa seurakuntasalissa), KANSANMUSIIKKIA laulaen ja kuunnellen Tiina Railo, Sonja Tissari. · 7.7. klo 18 Kesäillan musiikki kirkossa, AIKAMATKA EINO LEINON SEURASSA SANOIN JA SÄVELIN. Antti Ojalehto - Eino Leino, Martti Anttila, tenori, Anna Vaahtoranta, piano. Vapaa pääsy.
· 14.7. klo 13 Suvikeidas kirkolla (isossa seurakuntasalissa), LAULUKEIDAS yhdessä laulaen, Aili Raitavuo, Anne Myllylä. · 21.7. klo 13 Suvikeidas kirkolla (isossa seurakuntasalissa), ITSELLENI TÄRKEÄ RAAMATUN HENKILÖ, Riitta Järvinen, Olavi Hatakka, Anne Myllylä. · 28.7. klo 18 Kesäseurat Kannelkodissa, kahvit klo 17.30, Olavi Hatakka, Anne Myllylä. · 4.8. klo 18 Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37), ILON LÄHTEILLÄ, keskustelua ja lauluja ilosta, makkaranpaistoa. Mukana Nina Rajamäki, Olavi Hatakka, Sirkku Rintamäki. ILTAPYÖRÄILYT. Lähtö kirkolta klo 17 omin eväin ja säävarauksella, ohjelmassa myös iltahartaus, ti 5.7 lentokentän ympäri (n. 35 km), Aili Raitavuo, ti 3.8. Haltialan maisemiin (n. 12 km), Nina Rajamäki. SYYSLEIRI "Vauvasta vaariin" Siuntion Korpirauhassa 9.11.9. Yhdessäoloa, musiikkia, ulkoilua ja saunomista. Aikuiset 50 e, lapset 20 e. Mukana Aili Raitavuo, Tiina Railo ja Sirkku Rintamäki. Ilm. 26.8. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki
Oiva Björkbacka
Apollon Yhteiskoulun ylioppilaat keväällä 2011
Abdi Abdirabi Blomqvist Jussi El-Zaben Karim Forsten Jan Grönvall Teemu Hadaya Ivan Hirvonen Susanna Hulkkonen Ulla Itäniemi Sofia Kaarakainen Linda Kaleva Heli Kareoja Juho Karisto Linda Kauko Jussi Kepsu Lari Kerkarine Samir Kneip Amanda Kosonen Panu Kovalainen Tatu Kuikka Jáchym Kulluvaara Saana Lamri Amin Lehtinen Sami Liimatainen Mikko Liimatainen Tuomas Lindblom Mici Mannonen Mikko Mattila Lauri Mavroudis Katariina Nastolin Matias Pantsukov Kiia Paukkonen Eemeli Pulkkanen Timo Raatikainen Mikko Raittila Saija Rantanen Jessica Rauhio Ville Reponen Marko Rogers Lydia Saario Mauri Selkamo Jenna Siljander Jessica Sääksvuori Eero Taavela Anni Takkunen Arttu Vanne Salla Ylinen Jaakko
15.6.2011
11
Rikospoliisi ei laula
VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2
Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615
Urbaani onni - hanke
S
ain käsiini Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tekemän raportin, jossa tarkastellaan eri alueiden asukkaiden kokemuksia arkisista onnen paikoista ja jossa arvioidaan elinympäristön koettua laatua sekä ehdotuksia alueen parantamiseksi. Kuulostaa ehkä tusinatavaralta ja sopivana takansytykkeenä. Mutta kun selailin raporttia ja huomasin tutkimuskohteena olleen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan kaupunginosat, mielenkiintoa alkoi löytyä. Tutkimukseen oli haastateltu noin 200 Kannelmäessä, 200 Pohjois-Haagassa sekä noin 100 Lassilassa asuvaa ihmistä. Verrattuna tutkimuksen kymmeneen muuhun kaupunginosaan mielenkiintoisinta oli se, että Kannelmäessä korostuivat eniten negatiiviset asiat, vaikka positiivisuuttakin vastauksista löytyi. Yllätyk-
senä ei kuitenkaan tullut se, että sosiaalinen turvattomuus, alueen huono maine ja ympäristön epäsiisteys harmittavat Kannelmäessä kaikkein eniten. Sen sijaan Kehä I:sen toisella puolella Lassilassa ja Pohjois-Haagassa ajatellaan omasta asuinalueesta selvästi positiivisemmin. Lassilassa ei korostunut mitkään negatiiviset seikat ja Pohjois-Haagassakin harmia tuotti vain historiallisuuden puute, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Lassilassa oltiin tyytyväisiä asumisen hintalaatusuhteeseen, rakentamisen tiiveyteen ja siihen, että asukkaat pitävät huolta ympäristöstä. PohjoisHaagassa tyytyväisyyttä toivat sosiaalinen turvallisuus, alueen lapsiystävällisyys ja se, että asukkaiden kirjo on sopivaa, rakentaminen on väljää ja ympäristö on siistiä. Tosin monissa vastauksissa oltiin samoista asioista aivan päinvastaistakin mieltä, mutta verrattu-
na muiden kaupunginosien vastauksiin nämä positiiviset seikat korostuivat eniten. Kannelmäessä onnen paikkoja on turha etsiä ostarilta tai Sitratorilta, vaikka niistä paikoista moni onneaan tuntuu illasta toiseen etsivänkin. Mätäjoen ympäristössä koettiin sen sijaan olevan potentiaalia onnen paikoiksi. Lassilassa ja Pohjois-Haagassa juna-aseman seutu koettiin sekä onnen paikkana, että vähemmän viihtyisänä alueena. Pirkkolan urheilupuiston läheisyys sai myös positiivista mainintaa. Siinä missä Kannelmäessä kohennusta toivottiin juna-aseman ja Sitratorin, ostarin sekä Mätäjoen ympäristöön, Lassilassa ja PohjoisHaagassa alueen lukuisat puistot haluttiin säilytettävän tarpeellisin ehostuksin. Myös Pohjois-Haagan juna-aseman seutuun haluttiin parannusta.
Vaikka nämä raportit pitävät sisällään jos jonkinlaista kuvaajaa ja analyysia ja ehkä jopa itsestään selvyyksiä, merkittävää näissä tutkimuksissa on se, että ne ovat faktaa ja niitä voidaan käyttää hyödyksi alueiden kestävän kehityksen suunnittelussa. Niin, kunhan nämä Tekesin rahoittamat raportit löytävät ne pöydät, jossa päätöksiä kulloinkin tehdään. Raportti muuten löytyy internetosoitteesta http://ytk.tkk.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urb_onni_results/ Suosittelen. Ja ei muuta kuin oikein mukavaa kesää Tanotorven lukijoille. Tomi Sevander varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY
Soittajankuja 3, 00420 Helsinki
VNTV - vantaan netti-tv
www.wandawebtv.com
VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista.
Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com
Allekirjoita adressi jäähallin puolesta
PUOLUSTA SINÄKIN Kaarelan jäähallihanketta Hämeenlinnanväylän ja puukoulun väliselle tyhjälle tontille. Tuet lapsi- ja nuorisotyötä sekä yleistä liikuntapolitiikkaa, koska hallista on käyttöä moneen tarkoitukseen vauvasta vaariin. Vähennät myös turhaa henkilöautoliikennettä, sillä jo pelkästään 11 autoa käydessään Myllypuron jäähallilla kolmena päivänä viikossa vuoden ajan, matkustaa yli 40.000 km vuodessa eli maapallon ympärysmitan verran! Liikenteen väheneminen suojelee luontoa. Aikaa myös säästyy. Lähihalli mahdollistaa harrastusmahdollisuuden myös niille, jotka kuljetuksen puuttuessa eivät kykene osallistumaan haluamaansa toimintaan Pirkkolassa, Oulunkylässä, Paloheinässä, Malmilla, Myllypurossa, Hernesaaressa ja Ruoholahdessa. Osallistu ja tuet siis kaupunginosamme yli 3000:n koululaisen ja muiden paikallisten liikunnanharrastajien mahdollisuuksia terveyden ja toiminnallisuuden edistämiseen. Kaupunginosamme 26500:lla asukkaalla ei ole Kaarelassa ainuttakaan toimivaa liikuntalaitosta! On jo korkea aika tännekin saada sellainen, varsinkin kun Kuninkaantammen ja Malminkartanon uudisrakenta- minen tuo kaupunginosaamme noin 7000 uutta asukasta, joukossa paljon lapsiperheitä. Allekirjoita siis hallia tukeva adressi, jonka ovat jo allekirjoittaneet lähes 1400 asukasta ja autat päätöksenteossa omalta osaltasi tässä tärkeässä asiassa. Osoite on: http://www.adressit.com/jaahallihanke Yhteistyöterveisin Kaarela-Seura ry Hallitus
ASIOINTIPALVELUA
pientavaranoudot ja lähetykset, kaupassa käynnit ym. asioinnit tarpeittenne mukaan
Vastaukset tusina-aivoille
1. Pärjätä, menestyä, voittaa 2. Parturi 3. Poliisilaitos 4. Tupakoija 5.Vanginvartija 6. Porvari 7.Viinapullo 8. Kesäsiirtola 9. Työntää, tuupata, ajaa 10. Haista pahalle 11. Pieru, räkäsylki, keikari 12. Arkivehnänen, jota kastetaan kahviin
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi.
Kannelmäen kukka
Olen lomalla. Jälleen palveluksessanne 15.8.2011 Hyvää kesää!
044 2010618
tlmonitoimi@gmail.com
Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
MYYRINKIRPPIS
Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 020 1984 640
Ennen ja jälkeen toukokuun iloisten juhlien
Kesän helpoin
Tuo meille pöytäliinat ja ja vaivattomin kodin kauneimmat tekstiilit pesuun! Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta.
matonpesu
Taatusti edullisin!
Autolla suoraan takaovelle. p. 040-455 1230 · ma-pe 10-19 · la 10-17 www.mattolaituri.info
puh. 563 1545 ma-pe 10-19 la 10-17 www.mattolaituri.fi
KANNELMÄEN VANHAN OSTARIN TIIMARI ON AVATTU!
Ihanat värit Juhannusjuhlaan
Lautasliinat kesän eri väreissä
20 kpl/pkt
Parhaat raaka-aineet K-supermarket Konalasta
Mökille mukaan, saa sulaa mukavasti matkalla...
Erä: Plussakortilla Pakastettu kokonainen
NAUDAN SISÄFILE
Uusi-Seelanti Rajoitus 1 kpl/talous.
1,99
Raikkaat aterimet
24 kpl/pkt
19
90
kg
Ilman korttia 25,90 kg
Aki Luomanen, kauppias.
"Tervetuloa kesäiseen K-supermarket Konalaan! Meiltä löydät kesän herkut kaikilla mausteilla. Palvelemme teitä hyvillä marjavalikoimilla koko kesän. Kesän mansikat tulevat meille heti sadon kypsyttyä Nurmijärven lähitoimittajilta. Kesän edetessä toimituksia tulee Kesälahdelta ja Suonenjoelta. Pääsadon valmistuttua myymme laatikot ehkäpä kaupungin halvimpaan hintaan, kannattaa tulla meille marjaan!"
Leikkaa kuponki mukaan.
Tällä kupongilla vain K-supermarket Konalasta
3,99
Tervetuloa Kannelmäen ostoskeskuksen Tiimariin!
Vanhaistentie 1, Helsinki
Tarjous voimassa torstai-sunnuntai 16.-19.6.
-10% ostoksista.
Alennus voimassa 19.6.2011 saakka.
Ei koske pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka -ja alkoholituotteita, nikotiinikorvaustuottieta, Veikkauksen tuotteita eikä plussa -tarjouksia.