TANGOMARKKINOIDEN
LAULUKILPAILU UUDISTUU
s. 4
JONE NIKULA SAI ÄIJÄT TANSSIMAAN
s. 6
AIRA SAMULIN KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s.
14
TANSSIViihde
HELI RUOTSALAISELTA ESIKOISLEVY
SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI · 2/2007
RAUTALANKAISKELMÄÄ ISKELMÄFINLANDIA 2007 -EHDOKKAAT
TANSSIPAIKKALIITTEESSÄ MUKANA:
· Esakallio, Somero · Huvilintu, Raisio · Ilveskasino, Kuopio · Jormuan lava, Kajaani · Juhlatalo Juurikkasaari, Säynätsalo · Viihdekeskus Kalliojärvi, Isokyrö · Kapakanmäki, Tuulos · Krouvin lava, Hartola · Kruunupuisto, Punkaharju · Kuikan lava, Jyväskylän mlk · Kyllikinranta, Iisalmi · Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja · Kyröskosken suurlava, Kyröskoski · Liperin lava, Liperi · Merisärkkä, Kalajoki · Metsälinna, Ristiina · Naapurinvaara, Sotkamo · Pappisten lava, Loimaa · Rönnin lava, Orivesi · Savion lava, Laukaa · Syvälahden lava, Kangasniemi · Tähtiranta, Keminmaa
JALALLA KOREASTI ASUNTOVAUNUJEN KUPEESSA
TANSSILEIREILLE
MENNÄÄN OPPIMAAN JA PITÄMÄÄN HAUSKAA
SISARUSPARVEN LENTO JATKUU
MATTILAILMIÖ
- TANSSIN UUDET TÄHDET
MARIKO PAJALAHTI JA ALEKSI SEPPÄNEN
s. 10
2
TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007
KUVA: NICOLA OBERMEIER
TÄYTTÄ VAUHTIA ETEENPÄIN TANSSIN VOIMALLA!
PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN
LEHDEN 2/2007 JAKELUPAIKAT
Jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.susel.fi Lehtiä on saatavilla jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa.
ABC Jalasjärvi, Jalasjärvi ABC Kiuruvesi, Kiuruvesi ABC Kokkola, Kokkola ABC Lahdesjärvi, Tampere ABC Marjahaka, Iisalmi ABC Masuuni, Karkkila ABC Rauma, Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurin portti, Lappeenranta Cafe Tuike, Viitasaari Esakallio, Somero Haikan Lava, Pirkkala Helsinki Pavi, Vantaa Hesestoppi, Parkano Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli-ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hullu Poro Areena, Sirkka Huvilintu, Raisio Ilveskasino, Kuopio Juhlatalo Juurikkasaari, Säynätsalo Kaarihovi, Teuva Kajasteen lava, Nurmes Kallioniemen lava, Koria Kauppahotelli Grand, Lahti Kisaranta, Kangasala Kruunupuisto, Punkaharju Kuikan Lava, Jyväskylän mlk Kukonhiekka, Saarijärvi Kyllikinranta,Iisalmi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Käenkoski, Parkano Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Lemmenlava, Hammaslahti Linjurin kauppakeskus, Salo Liperin lava, Liperi Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Metsälinna, Ristiina Mäntsänlän Suurlava, Mäntsälä Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Napapiiri, Rovaniemi Nokian Kaupunki, Nokia Pajarinhovi, Kitee Paradise Garden, Salo Pyhtään VPK:n lava, Pyhtää Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Riutanharju, Riihimäki Rokuan Kuntokeskus, Rokua Rönnin lava, Eräjärvi Saariselän Tunturihotelli, Saariselkä Salon Citymarket, Salo Savion lava, Laukaa Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Suikkalan lava, Salosaari Suomen Tangomarkkinat, Seinäjoki Suomen Tanssitarvike Oy; Helsinki, Oulu, Lahti ja Turku Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Syvälahden lava, Kangasniemi Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Jyväshovi, Jyväskylä Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Tirvan lava, Valkeala Tuuloksen Kapakanmäki, Tuulos Urjanlinna, Sievi Valasranta, Yläne Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Harju-Center, Nokia Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo
S
innikäs markkinointityöni on alkanut korjata pikku hiljaa satoaan. Olen saanut nimittäin ilolla huomata, että Tanssiviihde lehden olemassaolo on havaittu potentiaalisena mediana ja julkaisun perustarkoitus on niin ikään sisäistetty entistä syvällisemmin eri tahojen keskuudessa jo sen toiminnan alkumetreiltä. Tämä antaa lehdelle vahvan mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa askel askeleelta ja tavoittaa yhä laajemmin ihmisiä tanssin ja musiikin pariin. Tästä kaikesta on nyt tuloksena ennätyksellinen 70 000 kpl painos tässä järjestyksessään toisessa numerossa.
enemmän tanssipaikoilla ja heitä tarvitaankin, jotta lavat pystyisivät jatkamaan toimintaansa tässä koko ajan muuntuvassa ympäristössään. Tanssinopetustarjonta ja kurssien osallistujamäärät ovat kasvaneet huimasti. Erilaiset tanssi- ja musiikkiaiheiset tapahtumat ovat lisääntyneet ja keräävät entistä isompia yleisömääriä. Tanssin nykypäivän suosiosta kertoo myös sekin, että Tanssii Tähtien kanssa -ohjelma keräsi finaalilähetyksessään televisioiden ääreen lähes kaksi miljoonaan katsojaa, mikä oli kaikkien aikojen ennätys Suomen katsojaluvuissa. Keväällä Helsingissä pidetyt Euroviisut tosin taisivat lyödä vielä tämänkin määrän. Tanssi on erittäin monipuolinen ja melkein kenelle tahansa sopiva liikuntamuoto, jota kukin voi harrastaa omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Se laajentaa lisäksi sosiaalista elämää, sillä tansseissa voi edelleenkin kohdata ihmisiä! :) Tanssipaikoille lähdetään ennen kaikkea viihtymään ja siellä jokainen voi viettää aikaa omalla tavallaan; joko tanssien, kuunnellen musiikkia tai muuten vain hengaillen ja tavaten uusia ja vanhoja tuttuja tai kaikkea tätä yhdessä. Ei tarvitse edes osata tanssia! Erilaisista ihmisistä muodostuu elävä ja vivahteikas yleisö, joka luo omanlaistaan tunnelmaa. Mitä enemmän yleisöä on, sitä varmemmin tanssipaikat voivat niin ikään ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Yleisöryhmien suvaitsevuus toisiaan kohtaan on siten myös tärkeä tekijä, eikä ketään pidä väheksyä. Kaikki ovat yhtä tervetulleita tansseihin! Näin kesäaikaan on avoinna toinen toistaan ihanampia ja idyllisempiä tanssilavoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa, mutta toki talvellakin on tarjolla lavatansseja. Annetaan toisillemme tilaa ja nautitaan yhdessä Suomen kesästä tanssien merkeissä! Päätoimittaja, Jaana Vuorenpää
Lavatanssi ja iskelmämusiikki muodostavat suomalaiseen tanssikulttuuriin ainutlaatuisen ilmentymän, jota ei ole tässä muodossaan muualla maailmassa. Tanssitaito on tietyllä tavalla osa yleissivistystä, sillä tanssi kuuluu oleellisena osana yleensä ihmisten vapaa-aikaan ja esimerkiksi juhlatilaisuuksiin. Jokaiselle meistä tulee elämänkaarensa aikana hetkiä, jolloin tanssitaidon merkitys korostuu, vaikka sitten omat häät. Ilman musiikkia on aika vaikea tanssia! Iskelmämusiikin kautta ihmiset voivat purkaa myös tuntemuksiaan ja ammentaa laulujen sanoituksista omaan elämäänsä sopivia asioita, on kysymys sitten iloista tai suruista. Ennen vanhaan perinteiset tanssipaikat olivat nuorisolle lähes ainoita vapaa-ajan kohtaamispaikkoja, joissa tavata toisiaan. Varsinkin maaseudulla lavat ja seurojentalot kokosivat paikallisen nuorenväen ja toki myös vähän vanhempia. Vuosikymmenten myllerryksessä lavatanssin suosio alkoi kuitenkin hiipua uhkaavasti diskojen ja muiden ajanvietepaikkojen ilmestyessä lisäämään tarjontaa. Monet isommatkin tanssipaikat saattoivat joutua lopulta vähentämän toimintaansa oleellisesti tai lopettamaan sen täysin, ja vain sitkeimmät jäivät jäljelle. Tanssikulttuuri ei kuitenkaan sammunut, vaan eli hetken ehkä hieman hitaammalla liekillä. Tämän ns. lama-ajan seurauksena oli kuitenkin, että erityisesti kaupunkialueilla ja niiden läheisyydessä kasvanut muutama sukupolvi jäi osittain tai lähes kokonaan tanssikulttuurin vaikutuspiirin ulkopuolelle. Tanssikulttuuri elää mielestäni tällä hetkellä kuitenkin tietynlaista nousujohteista murrosvaihettaan ja muutosta on ollut selkeästi nähtävissä. Nuoria kuin muitakin ikäryhmiä näkyy yhä
http://tanssi.net
Tietoa mm. · tanssipaikoista · esiintyjistä · eri tanssilajeista · keskustelupalsta
JULKAISUTIEDOT
Julkaisija ja Kustantaja SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja, Petri Riento Kankaanrannantie 46, 29200 Harjavalta GSM. 040 861 8209, petri.riento@susel.fi Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@jaamedia.fi Toimitus: Juha Lahti, pro.viihde@marttila.fi Vierailevat toimittajat: Anita Andersson, Markus Majabacka ja Heikki Merihaara Toimitusneuvosto: Jaana Vuorenpää, Matti Mustajärvi, Pentti Teräväinen, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat
Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä 70 000 kpl Kannen pääkuva MTV3 Tiedotus/Tanssii Tähtien kanssa; Mariko Pajalahti ja Aleksi Seppänen Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 tanssiviihde@jaamedia.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere e-mail; tanssiviihde.aineisto@jaamedia.fi Ilmestymisviikot 2007: helmikuu vko 9, toukokuu vko 21, elokuu vko 35, marraskuu vko 46 Aineistopäivät: Taitettava aineisto - kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän kuun viimeinen arkipäivä. Marraskuun lehdessä se on poikkeuksellisesti jo 15.lokakuuta. Valmiit ilmoitukset - viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää.
Lehden 3/2007 aineistopäivä on 30.7.2007 (Valmiit ilmoitukset 10.8.) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä liiton jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Katso lehden mediatiedot: www.susel.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen
Yhteistyössä mukana;
Suomen Huvijärjestäjien Liitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Suomen Tanssipalvelin Discopress Oy
WWW.SUSEL.FI
VUODEN 2007 ISKELMÄ-FINLANDIA
skelmä-Finlandia -palkintoa tavoittelemaan on valittu seuraavat taiteilijat: Eino Grön, Anne Mattila, Simo Silmu, Topi Sorsakoski ja Reijo Taipale. Tapsan Tahdeilla heinäkuun 26. päivänä Nokialla pidettävässä Finlandia -konsertissa jaettavan palkinnon saajan valitsee muusikko Seppo Hovi. Iskelmä-Finlandia -palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Palkinnon saamisen perusteena voi olla vuosia jatkunut pitkä ja menestyksekäs työ esiintyjänä tai toisaalta nuoremman taiteilijan vahvat näytöt suuresta menestyksestä. Ensimmäisen kerran vuonna 2001 jaettu tunnustus on kuluneiden vuosien aikana noussut maamme merkittävimpien kevyen musiikin palkintojen joukkoon. Iskelmä-Finlandia -palkinto myönnetään nyt seitsemättä kertaa suomalaiselle iskelmäartistille, joka on edistänyt ansiokkaasti kotimaista kevyttä musiikkia. Iskelmä-Finlandia tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Antti Huovila (2001), Marion Rung (2002), Kari Tapio (2003), veljespari Matti & Teppo (2004), Jari Sillanpää (2005) sekä Paula Koivuniemi (2006). Tämän vuoden Finlandia-konsertin kapellimestarin tehtävään on valittu kotimaisen musiikin moniosaaja Pekka Kuorikoski ja konsertin säestyksestä vastaa PopFinlandia-orkesteri. TV2 te-
I
-PALKINTO JAETAAN TAPSAN TAHDEILLA
levisioi konsertin. Vuosittain myös yleisö on äänestänyt suosikkiaan. Radiokanava Iskelmän järjestämän äänestyksen puitteissa voi yleisö käydä myös keskustelua aiheesta Iskelmän kotisivuilla www.iskelma.fi. Tapsan Tahdit ja Iskelmä haluaa Iskelmä-Finlandia-palkinnolla painottaa iskelmämusiikin asemaa merkittävänä populaarikulttuurin muotona ja kohottaa iskelmän sekä iskelmämusiikin esittäjien arvostusta. ·
SINITAIVAS VOITTI TANSSIORKESTEREIDEN
3
ouvolan seudulta kotoisin oleva Sinitaivas -orkesteri voitti pääsiäissunnuntaina Nurmijärven Ruusulinnassa järjestetyn tanssiorkestereiden "Viihdyttäjä 2007" -tittelin. Voittajaorkesteri sai palkinnoksi levytyssopimuksen SonyBMG levy-yhtiön kanssa sekä kiinnityksen suosittuun "Kesäillan Valssi" TV-ohjelmaan.
VIIHDYTTÄJÄ 2007 KILPAILUN
K
KUVA: EXTRAVIIHDE
"Kesäillan Valssin" projektituottaja Päivi Konttinen kehui Sinitaivasta nuorekkaaksi ja enegiseksi kokoonpanoksi, joka soittajien nuoresta iästä huolimatta oli omaksunut tanssilavakulttuurin idean. Sinitaivas -orkesterin soittajat ovat kaikki 22-vuotiaita musiikin ammattilaisia. Levy-yhtiön tiedoteen mukaan Sinitaivaan esikoisalbumi pyritään julkaisemaan kesän alussa.
Juha-Matti Ahola; laulusolisti, rummut , Jukka Lehtimäki; koskettimet, haitari, laulu, Petri Hannonen; basso, laulu, Timo Salmi; kitara, laulu, Tapani Salonen; puhaltimet, laulu.
S
SM 2007:N SMORK FINALISTIT VALITTU
M-orkesterikilpailun finaaliorkesterit valittiin 26. - 28.2.2007 Viking Linen m/s Amorellalla pidettyjen Semifinaaliristeilyjen perusteella. Risteilyiltä pääsi jatkoon kuusi orkesteria. Tiukassa kisassa finaalipaikan lunastivat (aakkosjärj): · Coralia (Ylivieska) · Karavaani (Polvijärvi) · Pekka Nebelung & Volga (Turku/Jyväskylä) · Solistiyhtye Ketola ja Witikainen (Kemi/Tornio) · Twisters (Rajamäki) · Voimaorkesteri (Tampere) Nämä 6 finaaliorkesteria jatkavat loppukilpailuun; SMORKkilpailun finaali on palannut jälleen entiseen ajankohtaansa ja finaali järjestetään heinäkuussa Ylläs Soikoon tapahtuman yhteydessä Äkäslompolossa to - pe 19. - 20.7.2007. TUOMARISTON MIETTEITÄ Tuomaristo arvosti erityisesti eri tanssityylien määrää ja niiden mukanaoloa ohjelmistoissa. Semifinalistit saivat myös arvokasta palautetta tulevia koitoksia varten. Finaalissa orkesterit
joutuvat mm. 16 tanssilajin rytmikokeeseen, joka mittaa orkestereiden eri osaamisalueita. Tuomaristo piti tärkeänä myös sitä, että nuoret soittajat ovat kiinnostuneita tanssimusiikista ja omalta osaltaan ovat takaamassa suomalaisen tanssikulttuurin jatkumista. KEIKKOJA JA LEVYTYSSOPIMUS SM-orkesteria hemmotellaan monin tavoin, se saa mm. mahdollisuuden levysopimukseen (MTG) ja keikkamyyntisopimuksen. Lisäksi Kullervo Linna -säätiö palkitsee voittajan rahapalkinnolla. Tänä vuonna mukaan on tullut uusia yhteistyökumppaneita: Suomen Muusikkojen liitto ry, Tanssinjärjestäjien Tuki ry, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry ja Suomen Tanssinopettajain liitto. Nämä tanssinjärjestäjien ja huvipaikkojen etujärjestöt haluavat olla edistämässä ja kehittämässä tanssilavamusiikin jatkumista ja takaavat myös voittajalle työllisyyden keikkapaikoilla. Tuomariston puheenjohtajana toimii musiikin monitoimimies Martti Metsäketo.·
SISÄLLYSLUETTELO
TANSSIORKESTEREIDEN
6
TANSSII TÄHTIEN KANSSA -OHJELMAN UUDET TÄHDET
14
AIRA SAMULIN KOKO SUOMI TANSSII PALSTALLA
16
TANSSILEIREILLE MENNÄÄN OPPIMAAN JA PITÄMÄÄN HAUSKAA
AJANKOHTAISTA
2 - 4
UUTISET JA PAKINAT
5 - 9 10 - 13 14 - 17 10
ARTIKKELIT
aihealueittain
TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI
JOKA LEHDESSÄ MM.
17 - 19
MATTILAN LAULAVAN SISARUSPARVEN SUOSIO JATKUU VAHVANA
KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI JÄSENSEURATIEDOT YHTEISTYÖJÄSENET JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama)
4
TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007
treenatessa uutta ohjelmistoa, eikä siitä kuitenkaan kukaan tykkää ja ääni on mennyt! No, mennään sitten kun on pakko! Mutta yhtään ylimääräistä ei esitetä, toiveita ei toteuteta, eikä vahingossakaan hymyillä." Ajatellaanpas toisin.. "Tänä viikonloppuna ajattelin mennä tansseihin ja unohtaa kerta laakista kaikki huolet ja murheet. Nyt olen vapaa kaikista työpaikan jutuista ja otetaan laatuajasta kaikki ilo irti. Jos kukaan ei järjestäisi tansseja, eikä kukaan soittaisi ja laulaisi, niin missäs minäkin viikonloppuni viettäisin? Voi veikkoset, täytyypä oikein sanoa niille kasvotusten, että on se vaan mukava juttu nämä tanssit!" "Huomenna olisi taas tanssi-ilta. Toinen orkesteri joutui perumaan, mutta ei hätä ole tämännäköinen. Ohjelmatoimisto löysi orkesterin ja toinenkin bändi lupasi auliisti soitella koko illan jos niikseen tulee. Olipa nekin mukavia, oikein rentoja kavereita! Täytyypä oikein keittää kahvit ja ottaa pojat vastaan oikein kädestä pitäen. Ja mitä minäkin tekisin ilman niitä tanssijoita ja soittajia? Mukavaa sosiaalista kanssakäymistä itsellekin nämä illat!" "Illan keikka jo häämöttää, on se kyllä hienoa päästä taas lavalle toteuttamaan juuri sitä, mistä aikaisemmin vain haaveilin. Se on mahtava fiilis, kun yhdessä yleisön kanssa saadaan tunnelma kattoon. Joskus lavan ohi tanssivan parin hymy ja hyvä fiilis antaa sen parhaimman palkinnon ja tulee hyvä mieli itsellekin. Tänä iltana laulu raikaa ja soitto soi!! Täytyypä erikseen vielä oikein kiittää järjestäjää hyvästä huolenpidosta. On tämä sentään jotain sellaista hienoa, mitä muilla ei edes ole!!" Voisiko olla että omalla käytöksellä voisimme joskus saada jonkun raskaankin työviikon runteleman ihmisen hyvälle rentouttavalle tuulelle? Pienet eleet usein tuntuvat saavan ihmeitä aikaan. En toki väitä, että huonoja päiviä ei olisi koskaan omalle kohdalle siunaantunut ja etteikö suustani olisi koskaan päässyt sellaista mitä olisin mieluummin ollut sanomatta. Mutta tulevaisuudessa lupaan tehdä kaikkeni omalta osaltani että vene, jossa kaikki olemme, olisi saumoistaan mahdollisimman joustava ja tiivis. Sellainen vene kestää suurempiakin vastoinkäymisiä. Hymyillään, kun tavataan! Terveisin; Tanssin ja laulun innokas harrastaja
SAMASSA VENEESSÄ
oskus tuntuu, että se ihana viikonloppu onkin kaikkea muuta kuin ihana. Kulunut viikko on voinut monellakin eri taholla olla kaikkea muuta kuin sujuvasti mennyt palkitseva työrupeama. Eikä varmasti kukaan ole sellainen päivänsäde, etteikö joskus enemmän tai vähemmän kiristäisi. Meillä kaikilla tuntuu joskus tulevan sellainen, minä en hymyile - , en ole kohtelias- , enkä muutenkaan millään muotoa tahdo olla oma miellyttävä itseni - päivä. "Joskus tuntuu, että ne viikonlopun ihanat tanssit ovat kaikkea muuta kuin ihanaa. Viimeksikin lipunmyyjä oli ynseä murahteleva otus, joka tuskin sai sanottua edes päivää. No, myönnetään, että itsekin saatoin ehkä olla vähän tyly. Mutta minähän sitä rahaa tässä maksan, eikö siitä pitäisi tulla edes hymyilevä tervetuloa toivotus? Ja musiikki tuli liian lujaa, valot olivat liian kirkkaat, lattia ei luistanut, kahvi oli liian kuumaa...." "Joskus tuntuu, että ne ihanat viikonlopun tanssit ovat kaikkea muuta kuin ihanaa. Koko viime viikko meni lanatessa parkkipaikkaa, hioessa tanssilattiaa, vaihtaessa lamppuja salin kattoon, kun ne ovat muka liian kirkkaat, ja maistellessa ja haistellessa lattia liukasteita kun kahvi ei liukasta tarpeeksi, se valkoinen jauho sotkee vaatteet ja se yksi myrkky saa ne laulajat röhimään. Ja sitten kun se lattia on viimein liukas, joku tulee sanomaan että nyt siellä kaatuu!! Pidetään ne tanssit, mutta minä mökötän!" "Joskus tuntuu, että ne ihanat keikat ovat kaikkea muuta kuin ihanaa! Taas joutuu ajamaan monta tuntia, huoltamon kahvi oli varmasti eilistä, bussiin tuli taas karmean kallis remontti, äänentoistossa on jotain vikaa, koko viime viikko meni
KESÄKAUDEN PAKINA
J
UUDET TUULET PUHALTAVAT TANGOMARKKINOIDEN
LAULUKILPAILUSSA
KUVAT: MARTTI HAUTAMÄKI JA ESA-MATTI ÅKERBERG
Seinäjoen finaalin karsinnassa esitettävien tangojen treenauksesta. Kukin finalisti esittää myös yhden omavalintaisen kappaleen, joka ei ole tango! SEINÄJOEN FINAALILÄHETYKSET UUDISTUVAT Perjantain finaalin karsinnassa (6.7.) kilpailee tuttuun tapaan 5 miestä ja 5 naista pääsystä seuraavan päivän finaalihuipennukseen. Tänä vuonna karsintaa on muutettu siten, että lauantaille valitaan vain 2 miestä ja 2 naista mittelöimään Tangokuninkaan ja -kuningattaren tittelistä. Lauantain finaalissa kilpailevan finaalinelikon valinnasta vastaa puolitetusti tangotuomaristo sekä yleisö. Nyt siis yleisön äänestämät kuningas- ja kuningatarsuosikit pääsevät suoraan kilpailemaan kirkkaimmasta kruunusta! Lauantain finaalissa (7.7.) tangofinalistit esittävät kukin perinteisen tangon, modernin tangon sekä "kaksintaistelutangon" puoliksi vastakilpailijansa kanssa. Nämä kappaleet ovat finaalin karsinnassa julkistettavat Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun 2 parasta tangoa. Tuomariston pisteytys poikkeaa aikaisemmista vuosista siten, että tuomaristo antaa kilpailijoille pisteet jokaisen laulusuorituksen jälkeen. Uusi käytäntö tulee lisäämään jännitystä ja dramatiikkaa koko kilpailun ajaksi, viimeiseen loppuhuipennukseen asti. Yleisöäänestys alkaa kesäkuun alussa, MTV3-kanavalla pyörivän Tangomittari-äänestyksen myötä. TANGO-ORKESTERIN UUSI KOKOONPANO JA KAPELLIMESTARI Uudet tuulet puhaltavat myös suoria tv-lähetyksiä säestävässä orkesterissa. Seinäjoki Areenan suurestradilla tullaan näkemään ja kuulemaan 24-henkinen Seinäjoen Suuri Tango-orkesteri, kapellimestarinaan säveltäjätuottaja Mika Toivanen. Tangoorkesterissa soittaa Suomen rautaisimpia ammattimuusikoita. Jäsenten taustalta löytyy levytyksiä, tv-ohjelmia sekä suurkonsertteja kotimaisen iskelmäja popgenren suurten nimien parissa. Myös pitkäaikainen yhteistyö Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa jatkuu. Tango-orkesterissa on edustamassa yhteensä 14 muusikkoa kaupunginorkesterin riveistä. Toivanen vastaa myös finaalikappaleiden uusista sovituksista .Kilpailun tangot saavat uuden olomuotonsa Toivasen tuoreilla sovituksilla, jotka päivittävät yli 20-vuotisen laulukilpailun uuteen aikakauteen. Luvassa on kattava annos tangoa; perinteisestä, nykypäivän moderniin tangoon.·
Otoksia viime kesän Tangomarkkinoilta; yläkuvassa Tangon tulkintaa Atriahallilla ja alakuvassa vuoden 2005 kuningaspari Saska Helmikallio ja Kati Fors avajaistunnelmissa.
Vuoden 2006 kuninkaalliset Marko Lämsä ja Elina Vettenranta . uoden 2007 Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangolaulukilpailu uudistuu. Tänä vuonna kilpailun kulkua ja pisteiden laskua on muutettu aikaisemmista vuosista, lisäten Seinäjoki Areenan ja tv-katsomoiden jännitystä entisestään. Uutena käytäntönä, Tangolaulukilpailussa, valitaan ainoastaan yksi Tangoprinssi- ja prinsessapari. Kilpailijoille annetaan tänä vuonna ohjeistus pukeutumiseen semifinaalin ja finaalikilpailujen aikana. Raision semifinaalissa nähtiin esiintymisasuina nuorekasta ja trendikästä. Finaalin karsinnassa pukukoodina on ke-
V
säistä ja juhlavaa, ja finaalissa iltapuku ja smokki. Uudistuksella halutaan nostattaa tangokilpailijoiden omaa persoonaa enemmän esille, sekä monipuolistaa heidän näkyvyyttään sekä yleisön, että tuomariston edessä. TANGOFINALISTIT MTV3:N UUDESSA TELEVISIOSARJASSA! Raision semifinaalista finaalipaikoille selviytyneet esiintyjälupaukset esitellään kesäkuun aikana lähetettävässä MTV3:n ohjelmasarjassa Kohti tangoa. Kukin ohjelma sisältää finalistien haastatteluja sekä otteita
WWW.SUSEL.FI
5
MUUSIKOSTA TOIMITUSJOHTAJAKSI
MUSIIKIN PARISSA JATKUU
ku Toivonen jos joku on musiikkimies. Hän aloitti pianonsoiton opinnot 7-vuotiaana, opiskeli teoriaa ja lauloi pitkään Rauman Poikakuorossa. Ammattilaisura muusikkona alkoi Lea Lavenin taustaorkesterissa Mistralissa 80-luvulla jatkuen sitten viidentoista vuoden kiinnityksellä Finlanders-orkesterissa. Kun Toivonen vuonna 2006 päätti lähteä vetämään MTG Musiikkituottajat Group Oy:tä toimitusjohtajan ominaisuudessa, jäi keikkaelämä taakse, mutta työ musiikkiympyröissä jatkui. Eikä miehen yhteistyö Finlanders-orkesterinkaan kanssa suinkaan päättynyt. Yritys nimittäin tuottaa ja julkaisee edelleen bändin levyt. - Viisitoista vuotta olin tosiaan mukana Finlandersissa. Minua on kuitenkin aina kiinnostanut kaupallinen ura, ja halusin suunnata omaa tekemistäni siihen suuntaan, siksi olen nyt tekemässä tätä työtä, Aku Toivonen perustelee valintaansa. Aku Toivosen johtama MTG toimii sekä musiikin tuotanto- että levy-yhtiönä. Musiikin kuluttajille on usein epäselvää kaikki äänitteiden tekemiseen liittyvät koukerot, siksi Toivonen haluaakin selvittää aihee-
AKU TOIVOSEN TYÖ
TEKSTI: JUHA LAHTI
A
seen liittyviä käsitteitä. - Aika usein on vallalla sellainen käsitys, että laulaja julkaisee itse levynsä. Todellisuudessa laulajan osuus useimmiten rajoittuu pelkästään siihen, että hän käy studiossa laulamassa biisit. Tuotantoyhtiö on se, joka hoitaa musiikin julkaisukuntoon. Siihen siis sisältyy muun muassa kappalevalinnat, sovitukset ja studiotyöskentely. Kun sitten itse musiikki on valmis, alkaa levy-yhtiön työ, kuten levyjen
monistaminen, kansien suunnittelu, mainonta, levyjen myynti jakelijoille, jne. MTG toimii sekä tuotanto- että levy-yhtiönä, Toivonen selvittää toimintaa. Jatkossa Aku Toivonen on laajentamassa MTG:n toimintaa myös media-alalle. Yritys toimii sisällöntuottajana Hesburgerketjun myyntipisteisiin toteutettavassa Hese-TV konseptissa. Lisäksi yritys tulee syksyllä 2007 avaamaan internetissä musiikkikauppa.fi- palvelun.·
o 21. kerran järjestettävä Tapsan Tahdit on vuosien saatossa kasvanut melkoisiin mittoihin. Laulelmatapahtumana aikoinaan aloittanut tapahtuma on taipaleensa varrella laajentanut musiikkitarjontaansa muillekin musiikin alueille - toki laulelma edelleen on yksi Tahtien pääaiheista. Musiikkitarjonnan monipuolistaminen on myös taannut tapahtuman kävijämäärän tasaisen kasvun. - Viime vuonna kävijöitä oli melko tarkkaan 30 000, ja tänä vuonna olemme asettaneet tavoitteen täsmälleen samaksi, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Timo Pälä. Tapsan Tahtien luonne on jo kymmenkunta vuotta sitten muuttunut iskelmävoittoiseksi. - Laulelmakulttuuri Suomessa on suhteellisen kapea-alaista, joten olemme siirtyneet enemmän iskelmäpuolelle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Iskelmä Finlandia- palkinto, Timo Pälä mainitsee. Paritanssin ystäville Tapsan Tahtien kehityssuunta on varsin mieleinen. Tahtien tapahtumapaikkana oli aikaisemmin tori, nyt on siirrytty Tahtikadulle. - Tahtikadun ohjelma painottuu tanssiin. Kadulle on rakennettu suuri esiintymislava, ja
J
TANSSII TAHTIEN KANSSA
tansseja järjestetään joka päivä huippuartistien esiintyessä. Esiintymislavan eteen on myös rakennettu tanssilattia, Pälä kertoo. Tapsan Tahtien tämänhetkisestä monipuolisuudesta kertoo myös se, että jäähallissa järjestetään tapahtuman yhteydessä bile-ilta, jossa esiintyy muun muassa Idols-tähtiä Antti Tuisku mukaan lukien, sekä Menneisyyden Vangit. Ja tapahtuman perinteitä kunnioittaen, Lauluteltassa voi nauttia trubaduurien esityksistä ja osallistua yhteislauluun tai karaokeen. Tapsan Tahdit järjestetään Nokialla 25. - 29.07.2007. ·
TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: MINNA JALOVAARA
Kuva vuoden 2006 avajaistansseista, solistina Tomi Markkola
HALLITSI PARKETIN
ärvenpäässä maaliskuussa järjestetty vaalitentti toi johtavat poliitikot tanssikansan eteen. TV1:n Järvenpään Tanssikeskuksessa järjestämässä tilaisuudessa olivat keskustelemassa pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) ja puheenjohtaja Jyrki Katainen (kok). Noin tunnin kestäneessä suorassa lähetyksessä ehdokkaat väittelivät kiivaasti ajankohtaisista aiheista. Katsojille tarjottiin poliittisen puuron kevennykseksi välillä tanssijoiden haastatteluja. Ohjelman lopuksi katsojat
HEINÄLUOMA
TAAS TANSSITAAN
V 2:en suosittu "Kesäillan Valssi" ohjelma starttaa Suomen kesälavoille jo kahdennentoista kerran. Lähetykset nauhoitetaan kesäkeskiviikkoisin Etelä-Suomen tanssilavoilla ja televisiosta ohjelma on katsottavissa perjantaisin. Tuttuun tapaan juontajana toimii ihastuttava Sari Tamminen, joka on tänä vuonna saanut aisaparikseen Idols-ohjelmastakin tutun Janne Katajan. Mielenkiintoisia kohtaamisia on odotettavissa, kun kaupunkilaispoika Janne tapaa lavatanssin taitajia ja joutuu Maija Astikaisen tiukkaan tanssinopetukseen. Ohjelman vakio-orkesterina toimii "Viihdyttäjä 2007" voitaMaija Astikainen
J
TEKSTI JA KUVA: HEIKKI MERIHAARA
"KESÄILLAN VALSSEJA"
KUVA: HARRI HINKKA
jännittivät, kuinka väittelijät suhtautuvat tanssihakuun. Pisteet korjasi kotiin Heinäluoma, joka pyörähteli näyttävästi lattialla helsinkiläisen Marja Hämäläisen seurassa. Nyt ainakin mieheni tietää, missä olen ollut, kun on sen television kautta nähnyt! Toki kerroin aikeistani hänelle etukäteen, myönsi Hämäläinen. Vanhanen antoi hakijoille pakit myös tanssipaikan emännälle Liisa Kinnuselle. Vanhanen vetosi väsymykseen. Katainen kieltäytyi tanssitaidottomuuteensa vedoten. Finlandersin soittama Oikeesti oli liian kova haaste. ·
T
ja Sinitaivas, joka valittiin pääsiäisenä Viihdyttäjä kilpailun finaalissa. Mukana on tietenkin myös Suomen ykkösartisteja, kuten Tapani Kansa, Matti ja Teppo, Reijo Taipale sekä Rainer Friman. Jokaisessa ohjelmassa on mukana myös tuore artistikasvo, joka pääsee näyttämään osaamistaan tanssiväelle. Tarkemmat esiintyjälistat ja nauhoitusten ajankohdat löytyvät http://www.yle.fi/kesaillanvalssi/ -sivustolta. ·
Janne Kataja ja Sari Tamminen ovat räväkkä juontajapari Kesäillan Valssin pyörteissä.
Järvenpään Tanssikeskuksessa järjestetty vaalipaneeli keräsi runsaasti väkeä seuraamaan Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Eero Heinäluoman poliittista vääntöä.
KUVA: PERTTI MANNELIN
Nauhoitukset 1. Keskiviikkona 30.5. KISARANTA, Kangasala artisteina Marita Taavitsainen, ja esiintyjät: Mikko Siltala. Ohjelma nähdään TV2:lla 15.6.2007 klo 21.00 2. Keskiviikkona 30.5. KISARANTA, Kangasala artistina Pekkaniskan Pojat sekä Sami Keskitalo. Ohjelma nähdään TV2:lla 22.6.2007 klo 21.00 3. Keskiviikkona 6.6. ESAKALLIO, Somero artisteina Matti & Teppo sekä Laura Carita. Ohjelma nähdään TV2:lla 6.7.2007 klo 21.00 4. Keskiviikkona 6.6. ESAKALLIO, Somero artistina Markus Törmälä & FBI Beat sekä Mikael Konttinen. Ohjelma nähdään TV2:lla 13.7.2007 klo 21.00 5. Keskiviikkona 13.6. NURMEN LAVA, Lempäälä artisteina Tapani Kansa ja Tiina Pitkänen. Ohjelma nähdään TV2:lla 20.7.2007 klo 21.00 6. Keskiviikkona 13.6. NURMEN LAVA, Lempäälä artistina Rainer Friman ja Juha Metsäperä. Ohjelma nähdään TV2:lla 27.7.2007 klo 21.00 7. Keskiviikkona 4.7. RIUTANHARJU, Riihimäki artisteina Reijo Taipale ja Susanna Heikki. Ohjelma nähdään TV2:lla 3.8.2007 klo 21.00 8. Keskiviikkona 4.7. RIUTANHARJU, Riihimäki artistina Jani & Jetsetters ja Heli Ruotsalainen. Ohjelma nähdään TV2:lla 10.8.2007 klo 21.00
6
TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007
selittää nopealla tempolla yleisölle illan kulkua. Suurin osa puheesta menee valitettavasti ohi, nimenomaan puhenopeuden takia. Ennen tv-lähetyksen alkua nauhoitettiin Jorma Uotisen esittämä tanssi, se kohua herättänyt esitys jossa hän esiintyi mustissa trikoissa ja punaisessa pitkässä hameessa ja joka televisiossa nähtiin äänestystulosta odotellessa. Tanssi oli varmaankin hyvin taiteellinen, mutta se oli väärässä paikassa väärään aikaan. Myöhemmin ohjelmaa nauhalta katsoessa osa yleisön naurunpyrskähdyksistä kuului kotikatsomoonkin. Niin yleisöstä kuin pressiväestä pidettiin erittäin hyvää huolta järjestäjien taholta koko ohjelman ajan. Kaikki sujui tältä osin nappiin. Kumpi pari voittaa, siinä illan kysymys, molemmat nimittäin parit onnistuivat esityksissään. VOITON JÄLKEEN Marco Bjurström ja Ella Kanninen luotsaavat ohjelman loppuhetkillä kaikki kilpailuun osallistuneet parit lattialle. Sitten
TANSSII TÄHTIEN KANSSA
MARIKO PAJALAHTI JA ALEKSI SEPPÄNEN -TANSSIN UUDET TÄHDET
TEKSTI: ANITA ANDERSSON KUVAT: MTV3 TIEDOTUS / TANSSII TÄHTIEN KANSSA
Mariko ja Aleksi ovat tähtiä. Sunnuntaina 22.4. Tanssii Tähtien kanssa ohjelman finaalissa Myrskyluodon Maijan tahdissa lyötiin sinetti voitolle. Musiikki oli täydellinen valinta, laulu johon pari oli ihastunut jo kauan ennen kuin uskalsivat toivoa finaalipaikkaa.
nneksi Konalassa tanssisaliksi muuttuneessa entisessä koulussa oli sen verran hämärää parketin ympärillä, että paikalla ollut väki pystyi nieleskelemään rauhassa ja pyyhkimään silmänurkkaan tulleita liikutuksen kyyneliä. Marikon ja Aleksin välittämä tunnelma ja heidän välisensä henkilökemia oli käsin kosketeltavaa. Jostain syystä tuomaristo ei ollut ihan samaa mieltä kuin yleisö joka viime kädessä voittajan kuitenkin äänesti. Mariko ja Aleksi saivat tuomareilta tasaisesti pisteen pari heikompia arvosanoja kuin toinen finaalipari, Sari Siikander opettajanaan Mikko Ahti. Missään nimessä toinen parikaan ei ollut huono. Ilta oli todellista tanssin juhlaa. SUURI MUODONMUUTOS Kwan-yhtyeen solisti MC Mari-
O
ko on bändinsä kanssa lavalla ollessaan jotain aivan muuta kuin tämä glamourprinsessaksi muuttunut kaunotar joka ohjelman myötä katsojien eteen ilmestyi. Korkokengät, prinsessapuku, kimallusta ja naisellisuutta, siinä Marikon uusi look. Hän totesikin viihtyvänsä myös tällaisissa asuissa ja otti vaatimattomana vastaan saamiaan kehuja. Muutos Marikon kohdalla oli vielä suurempi kuin näyttelijä Sarin kohdalla. Sari oli myös glamourprinsessa jokaisessa ohjelmassa, mutta näyttelijän taidoilla, monenlaisia rooleja näytelleenä, muutos ei vaikuttanut niin suurelta kuin rokkari-Marikon osalta. JÄNNITYSTÄ ILMASSA Kutsuvieraat ja lehdistön edustajat kokoontuivat Konalaan hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Juontaja Marco Bjurström
JONE NIKULA
SAI ÄIJÄT TANSSIMAAN
TEKSTI JA KUVAT: ANITA ANDERSSON
Katja Koukkula ja Jone Nikula Ella Kannisen ja Marco Bjurströmin haastateltavana viime vuoden Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman puitteissa.
J
os ajatellaan kilpatanssia, hevimies, toimittaja ja Idols-tuomari Jone Nikula ei ehkä ole ensimmäinen miespuolinen henkilö, jonka voi ajatella parketilla pyörivän. Hän yllätti kaikki Tanssii Tähtien kanssa ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella. Espanjalaisvaatteet päälle, pitkät hiukset kiinni ja Jorgen hahmo oli syntynyt. Lattarit, vakiot ja muutkin tanssiaskeleet siivittivät äijän taivalta opettaja Katja Koukkulan johdolla. Jonen esi-
merkki innosti myös muita äijiä tanssilattialle. Keväällä Jone on kokeillut yhdessä toisen heviäijän, Jouni Hynysen kanssa Subtv:n Äijätsarjassa erilaisia äijämäisiä juttuja aina sikopaimenesta tankin ohjaamiseen. - Tanssiminen on fyysisesti rankempaa ja kovempaa, sitä tuli tehtyä pitemmän aikaa, toteaa Jone. Äijät-sarjan yhteydessä käytiin vain perehtymässä töihin, se ei ollut fyysisesti rankkaa. Äijiä filmatessa naurettiin
enemmän, joskin kyllä tanssiessakin naurettiin. Jone hymyilee ajatukselle että hänen esimerkkinsä on rohkaissut miehiä tanssilattialle. - En ole jatkanut tanssimista. Ei ole partneria jonka kanssa harrastaa. Pitäisi opetella lisää. Ei ole kivaa alkaa haparoimaan omillaan kun pääsin hyvän opettajan oppiin alussa, Jone sanoo. Elämä jossa mikään inhimillinen ei ole vierasta, se on ainoaa oikeaa elämää, kaikkea voi kokeilla kerran. ·
WWW.SUSEL.FI
saamme kuulla yleisön mielipiteen ratkaisseen voiton Marikon ja Aleksin hyväksi. Katsomo repeää. Mariko otti voiton vastaan varsin rokkarimaisesti rajulla tekstillä, Aleksi hillitymmin. Kaikki parit tanssivat voittajaparin ympärillä kunnes lamput sammuivat ja lähetys loppui. Sitten alkoi hulina. Parketti täyttyi onnittelijoista. Finaaliparit kävivät nettitv:n haastattelussa. Muita pareja kuvattiin sillä aikaa. Sitten tulivat estraadille Sari ja Mikko. Pettymys ei näkynyt heidän kasvoillaan. Heidän jälkeensä tulivat Mariko ja Aleksi. Otettiin yhteiskuvia kaikista neljästä. Siinä vaiheessa kun naisista otettiin yhteiskuvia, Aleksi ehti kadota. Hän kävi katsomossa olevien tanssiopettajiensa luona. Viimein hänetkin saatiin takaisin Marikon viereen. Kysymykset satelivat voittajille. Mariko kertoi kuinka on saanut voimia ohjelmaa katsoneiden ihmisten palautteesta, heidän kiitoksestaan. Mitään ei jäänyt hampaankoloon vaikka tuomaristolta tulikin huonommat pisteet. Voittoa juhlitaan kunnolla. Lisäksi kaikki neljä finalistia toivoivat jatkoa yhteistyölle. Sitähän onkin tulossa syksyllä ainakin Helsinkiin Aleksanterin teatteriin, näemme molemmat parit yhdessä näyttämöllä. Ohjelman suosio oli Suomen oloissa varsin suuri. Katsojat rakastavat sympaattisia tanssijoita ja haluavat seurata heidän kehitystään ja kilpailemistaan. Myöhemmin MTV3:n kesäohjelmia esittelevässä pressitilaisuudessa kanavan ohjelmajohtaja Jorma Sairanen ei tyrmännyt ajatusta kolmannesta tuotantokaudesta. Sitä odotellessa, ei kun tanssimaan vaan! · Yhteispotretissa; Aleksi Seppänen, Sari Siikander, Mariko Pajalahti ja Mikko Ahti.
7
LETKEÄSTI LEVILLÄ
-TANSSILEIRI 24.-26.8.2007
Lajit: Foxi, bugg, rumba, fusku neljässä tasoryhmässä. Ekstralajina salsa. Aikataulu: Ilmoittautuminen perjantaina klo 15 17. Tanssikurssi alkaa pe klo 17.30 ja päättyy su klo 13.00. Opettajat: Anna ja Mika Väisänen, Pirjo ja Tommi Koivula, Sari ja Jari Aaltonen, Kati Koivisto ja Ossi Kalliokoski Leirimaksut: 50 , 10.8. jälkeen maksu 60 SUURTANSSIT ULKO- JA SISÄLAVALLA · Perjantaina uusi Tangoprinsessa yhtyeineen · Lauantaina SMORK 2007 -voittajayhtye ja ROSVO-teema! Parhaiten pukeutunut palkitaan seuraavan tanssileirin majoituspaketilla. · Molempina iltoina myös Trio Dreams ja karaokea. vuos Marilyn im
allia
Ilmoittautuminen: www.nastat.net Majoitus: 75 per hlö 2-hengen huoneessa / 2 vrk Majoitushinta sisältää: · aamiaiset · kylpylän sauna- ja allasosaston ja David-kuntokeskuksen käytön · sisäänpääsyn tanssiravintolaan suurtanssit sisä- ja ulkolavalla alakerrassa karaokea · sisäänpääsyn Lasten Maailmaan
2006
HOTELLI LEVITUNTURI Elävää musiikkia 365 iltana vuodessa.
HOTELLI LEVITUNTURI · 99130 SIRKKA · Puhelin (016) 646 301 · Fax (016) 646 660 hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi · www.hotellilevitunturi.fi
JALALLA KOREASTI
Useilta Suomen karavaanarien leirintäalueilta löytyy hyviä tanssipaikkoja.
suntovaunulla matkailu ja lavatanssit vetoavat kesällä useisiin suomalaisiin. Leirintäalueita Suomesta löytyy noin 500 ja karavaanariliiton omien jäsenyhdistysten ylläpitämiä alueita löytyy eri puolilta maata 62. Matkailu- ja tanssiharrastuksen yhdistäminen ei ole vaikeaa, koska useilta karavaanarien leirintäalueilta, tai niiden lähettyviltä löytyy hyviä tanssipaikkoja. - Monet valitsevat leirintäalueen sen perusteella, missä on mukava seutu ja hyvä tanssilava. Myös niitä karavaanareita löytyy, jotka kiertävät jonkun artistin perässä ja valitsevat leirintäalueen sen mukaan, missä päin oma suosikki aina esiintyy,
WWW.SUSEL.FI
TEKSTI JA KUVAT: MARKUS MAJABACKA
9
ASUNTOVAUNUJEN KUPEESSA
A
enää samaan tahtiin, kuin parikymmentä vuotta takaperin. Silloin jalalla saatettiin pistää koreasti kolmekin kertaa viikossa. KARAVAANARIEN TANSSEISSA ON VAUHTIA JA VAPAUTTA Kallionokan ja Kangasalan Kisarannan lavojen lisäksi myös Vehmassalmen tanssilava on tullut tutuksi Salmiselle ja Saksalle. Viime juhannuksena he osallistuivat siellä karavaanarien järjestämään tanssitapahtumaan. - Vehmassalmessa on iso tanssilava, ja myös esiintyjät ovat yleensä hyviä. Kävimme siellä Jorman kanssa aikoinaan treffeilläkin, Saksa kertoo. SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen mukaan suuret tanssilavat yksittäisillä paikoilla, kuten Merikarvialla ja Hankasalmella houkuttelevat
SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen kertoo. Turkulaiset Jorma Salminen ja Sanna Saksa ovat kuuluneet karavaareihin jo yli kahden kymmenen vuoden ajan. Asuntovaununsa kanssa he ovat kiertäneet kesäisin pääasiassa keski- ja itäSuomea. Suosikkikohde löytyy Puruvedeltä karavaanarien leirintäalueelta. - Puruveden rannalle on pakko päästä käymään joka kesä. Sieltä löytyy hieno uimaranta ja kirkas vesi, Jorma Salminen sanoo. Karavaanarien leirintäalueita Salminen ja Saksa eivät valitse tanssilavojen perusteella, vaan hyvä tanssipaikka etsitään tarvittaessa paikallisesta lehdestä. Tanssilattialle pariskunta ei eksy
luonnollisesti kesäisin monia karavaanareita paikalle. Kuitenkaan kaikki eivät kaipaa tanssipaikoilta tilaa, vaan idyllistä tunnelmaa. - Peräseinäjoen Kalajärveltä karavaanarien leirintäalueelta löytyy sympaattinen tanssipaikka, jossa on hyvä tunnelma. Rannassa on pyöreä tanssilava, jossa lomailijoiden on helppo käydä tanssahtelemassa, Piilonen kertoo. Yleisten tanssien lisäksi karavaanarit järjestävät myös omia tansseja, joihin vain yhdistyksen jäsenmaksun maksaneilla on pääsy. Tavallisista lavatansseista ne eroavat siinä, että liikkeellä ollaan usein koko perheen voimin. - Karavaanarien tansseissa meno on yleensä hieman vauhdikkaampaa ja vapaampaa, kun vertaa sitä tavallisten tanssien menoon, Saksa sanoo. - Ne ovat vähän sellaiset koko perheen tanssit, Salminen lisää. ·
HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15 LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) 782 3021, ke-pe 12-18, la 10-14 OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) 338 122, ti ja to 12-18, la 10-15 TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaan
. ww w
ss tan
ita
.fi ike rv
Turkulaisten Jorma Salmisen ja Sanna Saksan jokavuotiseen kesätraditioon kuuluu asuntovaunumatkailu. Lentopallon ja kesäpelien lomassa pariskunta myös tanssii mielellään.
TANSSIIN KUTSU LAPPEENRANNASTA
- HAAVEESTA TOTTA
oin puoli vuotta sitten Jaakko Vatanen esitti idean tanssin ja seuran esille tuomisesta suuremmassa mittakaavassa ja vielä hyvän asian puolesta. Lappeenranta on vuoden 2007 Unicef-kaupunki ja voisimme omalta osaltamme osallistua keräykseen lahjoittamalla esityksen tuoton Unicefille. Koko homman isänä Jaakko Vatanen keräsi suunnitteluryhmän koolle ja aloitti esityksen suunnittelun valmiiksi kokonaisuudeksi. Jo alussa oli selvää, että oma tanssiseuramme Saimaan Seuratanssijat tekee työt talkoilla ja pyrkii rahoittamaan kulut keräämällä sponsoritukea, jota kertyikin ilahduttava määrä kattaen lähes kaikki kulut. Lämmin kiitos kaikille osallistumisesta! Itse esityksen suunnittelu eteni jouhevasti Jaakon tekemän valmiin suunnitelman pohjalta. Ensimmäinen asia oli taustabändi, johon saimme kokeneet
TEKSTI: ASKO KIIVERI KUVA: MARKKU OIKKONEN
N
ammattilaiset Savitaipaleelta. Tanssiyhtye Väliaikainen oli heti mukana suunnittelemassa kappalevalintoja ja esityksen kulkua. Suuren työn teki myös Raija Oksanen, joka jo alussa otti ohjaajan osan itselleen suurella innostuksella. Hän suunnitteli parit jokaiseen tanssiin ja minkälaisissa asuissa esiinnytään ja kuinka toteutetaan. Kauko (Kake) Keränen entisenä teatterilaisena suunnitteli valaistuksen ja taustakuvat ja millaisessa tunnelmassa kulloinkin mennään. Esityksen toisessa osiossa käytävä Saimaan Tähdet -tanssikilpailu vaati sekin oman aikansa suunnittelussa. Kun olimme löytäneet neljä vapaaehtoista oman kulmakuntamme "julkkista" ja heille opettajat, heistä vastuun otti Liisa Temola. Kilpailussa valssia ja fuskua tanssivat: Kansanedustaja Anneli Kiljunen, Kaupunginvaltuutettu Ari Torniainen, Teatterinjohtaja Antti Majanlahti ja salibandyn Suo-
menmestari Laura Kokko. Käsiohjelman ja mainoksen suunnitteli hienosti Jussi Salo. Valmiin käsikirjoituksen mukaan alkoi ahkera harjoittelu. Pikku hiljaa esitys nitoutui kohdalleen ja lopputulos näytti todella hienolta myös yleisön näkökulmasta. Itse esityksessä kävimme läpi kaikki tunnetuimmat tanssilajit.
Esiintyjinä oli n. 40 seuramme jäsentä täydennettynä muutamilla naapuriseurojen jäsenillä. Oman osansa esitykseen toi myös Tanssikoulu Onnenmaan opettajat Mika ja Anna Väisänen, jotka myös tuomaroivat tanssikilpailun. Oli todella mieltä lämmittävä tunne tanssia täydelle Lappeenrantasalille ja kuulla yleisön kannustukset ja aplodit. Tästä on hyvä jatkaa vieden tanssin sanomaa eteenpäin! ·
Tanssiinkutsussa esitettiin mm. eksoottista kuubalaista Salsa Ruedaa, jossa tanssitaan aina piirissä joukon johtohenkilön ohjeiden mukaan. Kuvassa Saiset:in omia tanssijoita.
IV Tampereen kansainvälinen salsafestivaali koostuuu 36 korkeatasoisesta tanssitunnista sekä iltaohjelmasta. Suomen Seuratanssiliiton jäsenille 10% alennus Festivaalipassista! Alennushinta: 153 (norm. 170 ). Festivaalipassi sisältää kaikki tanssitunnit, salsaillat, salsakonsertin, sekä lounaan lauantaina ja sunnuntaina. Ilmoittaudu tunneille osoitteessa: www.salsapasion.net/festival
ARTISTIT JA MUSIIKKI
WWW.SUSEL.FI
13
* DANCING ON THE
RIVERSIDE www.dancebic.com
JOENSUUN 30.6 - 5.7. 2007 ANÖNSIINGONIKSSILOI T ESÄYS AUR VI TAN K EIR
K JA JOEN JATSIT
* Joen Jatseilla Humppa-SM ja www.alemana.fi Tanssifinlandia: Elvis Liperissä * Lasten- ja nuorten Tanssileiri * Tanssikursseja kaikille tasoille * Leiritanssit * Tangojen Yö * Midnight Show * Tanssinohjaajakoulutukset - seuratanssi, Latinobic, lastentanssi, senioritanssi, Swing
* Tanssikenkämyynti
*Info 0400 883 140
Suomen huippuopettajat:
Juhani Tahvanainen, Carlos Correa, Lasse Paasikko ja Liisa Kontturi, Timo Arstila, Kati Koivisto, Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen, Tommi ja Pirjo Koivula, Anna ja Mika Väisänen, Jari ja Sari Aaltonen, Pasi Lauren, Maria Savolainen, Matti Heikkilä, Sanna-Maria Nissilä, Jaana Siitari, ym...
* Tanssia aamusta aamuun - illasta iltaan !
14
TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007
TANSSI Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen.
TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA
HAASTATTELUSSA
KOKO SUOMI TANSSII
AIRA SAMULIN
Sotaorpo ja Karjalan evakko, Hyrsylän Mutkan emäntä, intohimoinen keräilijä. Äskettäin 80 vuotta täyttänyttä Aira Samulinia voi kuvailla monin eri tavoin. Hän on ollut mukana niin televisio-ohjelmissa kuin kaupunginvaltuustojen istunnoissa. Aira on saanut muun muassa Suomen leijonan ritarikunnan ritarimerkin, Mielenterveyspalkinnon ja Vuoden yrittäjänaisen palkinnon. Yksi asia on Airan elämässä ylitse muiden: tanssi.
Mitä tanssi sinulle merkitsee? Tanssi tuli elämääni jo äidin kohdussa eikä se pääty ennen kuin henki lähtee! Tanssi on tärkeä ihmisen ilmaisukeino ja liikkumisen muoto. Jo alkuihmiset ovat ottaneet eläimistä mallia liikkumiseensa, sillä eläimet tanssivat omalla tavallaan. Siihen vain rummun pärinää ja liikuntaa mukaan. Itse olen harrastanut kaikkia mahdollisia tansseja balettia lukuunottamatta. Se ei sovi näin isolle ihmiselle.
Mikä on varhaisin muistosi, joka liittyy tanssimiseen? Jo 14-vuotiaana steppasin ja tienasin siten rahoja koulunkäyntiin. Selitin itselleni, ettei se ole tanssia, vaan taitoesitys. Steppaaja työskentelee jaloillaan kuin rumpali. Tanssiminenhan oli syntiä ja kiellettyä ennen sotia ja sodan aikana. Lavatansseista minulla ei varsinaisesti ole kokemusta, vaikka sotavuosina me nuoret kävimme kielletyissä nurkkatansseissa. Siellä hypittiin polkkaa, jenkkaa ja valssia poliisin pelossa. Heti sodan jälkeen aloitin kilpatanssin. Miten kuvaisit työtäsi tanssin parissa? Voi herran jestas, sitä on aivan mahdoton kertoa lyhyesti. Televisiosta näin äskettäin tanssivideon mainoksen ja tajusin, että opetin juuri samalla tavalla ihmisille jo 1960-luvulla. Harrastin ja valmensin kilpatanssia ja järjestin muotinäytöksiä. Näin syntyi Rytmikkäät. Toin aerobicin Suomeen ja opetin macarenaa ihmisille jo kauan ennen kuin siitä tuli muotitanssi. Tärkeintä on muistaa seisovassa asennossa liikkuminen se on ihmiselle kaikkein luontevinta ja terveellisintä. Siihen kun liittää rytmin ja musiikin, ihmiset innostuvat valtavasti! Kuinka oppisi on otettu vastaan? Mediat ja kilpailijat ovat pitäneet minua omituisena, mutta ihmiset ovat ymmärtäneet. En kai muuten olisi saanut kymmeniätuhansia aikuisia ja koululaisia tanssimaan! Ihmisistä ja heidän onnellisuudestaan tulee paras kannustus. Oli upeaa nähdä syntymäpäivilläni, kuinka vanhat Rytmikkäät esiintyivät innosta puhkuen. Vaikka painoa on kertynyt, he haluavat esiintyä. Tärkeintä ei ole se, miltä näyttää, vaan miltä tuntuu. Kuinka suhtaudut kilpatanssiin? Kilpatanssiurallani olen nähnyt, mitä se pitää sisällään. Säännöistä en ole koskaan pitänyt. Minua on harmittanut se, että eri tanssilajien harrastajat ovat omissa lokeroissaan eivätkä aina hyväksy toisiaan. Mitä mieluiten tanssit? Se riippuu musiikista. Tanssin omia koreografioitani ja tanssisin kyllä paritanssiakin, mutta se vaatii toisen puoliskon. Joidenkin mielestä tein 1960-luvulla karhunpalveluksen paritanssille, kun tanssikouluista nuoret tulivat kursseilleni oppimaan diskotansseja. Totuus on, etten ole paritanssiin hirveästi uskonut. Tanssi tulee mielestäni mielekkäämmäksi, jos partneria ei tarvitse huomioida. Silti toivoisin synninpäästöä itselleni, minä en ole paritanssia tuhonnut toimin vain ajan
hengessä. Kukaan ei voi tehdä mitään vasten tahtoaan. Olet tainnut aina toimia oman mielesi mukaan? Kyllä. Minua moitittiin 1960-luvulla, että olin liian vanha minihameen käyttäjäksi. Pitkien housujen kanssa en olisi saanut käyttää korkeita korkoja. Esimerkkejä on runsaasti. Kieltojen ja käskyjen maailmassa on ikävä elää. Jokaisen tulisi saada olla sellainen kuin on. Näin olen itsekin selvinnyt eteenpäin yksinhuoltajana ja yksityisyrittäjänä. Haluan elää tiukasti tässä päivässä. Keille tanssiminen sopii? Ei tuollaista voi kysyä. Jos joku haluaa juosta, hän juoksee. Sama pätee tanssiin ja koko elämään. Tanssi on kaikenikäisten liikuntaa. Miltä tuntui opettaa televisio-ohjelmissa tanssia lavakansalle? Kyllähän lavatansseilla käyvät ihmiset nauttivat tanssista, kunhan he ovat löytäneet sopivan partnerin. Lavatansseissa korostuu läheisyyden tunne, molemmilla on hyvä olla. Lämpöä ja tunnelmaa ei mikään muu korvaa. Tanssi on parasta parisuhdeterapiaa ettehän te muuten halaa puolisoanne tuntia yhtä mittaa! Jos toinen osapuoli on kuin riivinrauta, homma ei olekaan yhtä hauskaa. Kuka on viimeksi saanut tanssia kanssasi paritansseja? Martti Suosalo Tango Kabaree -elokuvan filmauksissa. Hän on lahjakas tanssija ja näyttelijä. Linnan juhlissa olen tanssinut Ekku Peltomäen kanssa useita kertoja. Ketkä ovat laulajasuosikkejasi? Kaikki ovat minun ystäviäni, joten en laita heitä arvojärjestykseen. Uusia tulee ja entiset pysyvät mielessä. Edesmenneistä suosikkejani ovat olleet esimerkiksi Olavi Virta ja Laila Kinnunen. Sinulla on kokemusta myös Euroviisuista, sillä teit koreografian Fredin Pump Pump -esitykseen vuonna 1976. Mitä mieltä olet nykytrendeistä? Aavistin heavymusiikin nousun. Kun näin Lordin ensi kerran, sanoin heti sen voittavan. Uudet suuntaukset vievät mukanaan näin kävi hiphopinkin kanssa. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen, vaikka kuuntelen enää satunnaisesti sitä. Rakastan myös hiljaisuutta ja yksinäisyyttä.
Kahvila
·
Ravintola
it Tanssikurss & Tanssit
Tanssikurssit koko kesän tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Torstaisin myös tanssit samaan hintaan!
Parkano · Aukioloajat · su - to 9 - 23 pe - la 9 - 24
www.littoistenlava.net
Vanha Littoistentie 153, Kaarina. Järj. Lavatanssikerho Sekahaku
JENKKAPIRTIN JATSIT
JENKKAPIRTILLÄ JA TALLUKASSA ... ASIKKALASSA 2.-5.8. 2007
Elokuun kuutamossa tanssikurssit ja tanssileiri ja illat tietysti tanssia...
Opettajina mm. * Juhani Tahvanainen & Tii Kinnunen * Liisa Kontturi * Maija Astikainen
Majoitukset ja ruokailut: Hotelli Tallukka Lisätietoja e-mail: tanssimarkkinat@netti.fi Puh. 0400 883 140 / 0400 961 009 Katso tarkemmat tiedot tapahtumasta: www.freewebs.com/jenkkapirtinjatsit Yhteistyössä : Jenkkapirtti, Hotelli Tallukka, STOL, Lahden Lavarit /SUSEL, Dancebic-tanssiliikunta, Scandinavian Cultureforum/ SUSEL
nne Matt Elina Ve ila ja ttenranta
Iltatanss eis tahdit ta sa kaavat m m. A
16
KÄY TANSSIMAAN
TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007
TANSSI
Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.
HENKILÖKUVA PÄIVI LEPPÄNEN
Päivi Leppänen on kotoisin Keski-Suomesta, Viitasaarella syntynyt ja Äänekoskella koulunsa käynyt, tanssimiseen jo 2-vuotiaana hurahtanut tanssinystävä. Fysioterapiaopintojen takia muutti Turkuun -84 ja jatkoi siellä tanssinohjaamista monipuolisille ryhmille. Fysioterapian ja tanssinohjaamisen yhteistyönä syntyivät myös erityisryhmien tanssiryhmät ja oppilasmäärä kasvoi kasvamistaan. Vuonna -96 oli aika siirtyä ohjaamisesta opettamiseen ja Päivi suoritti STOL:n tanssinopettajan tutkinnon. Diplomitanssinopettajan kunniakirjan aika oli -98. Ammattilaisuus avasi jälleen uusia tanssimisen ovia ja oppilaat ovatkin saavuttaneet vuosien varrella upeita sijoituksia useissa tanssilajeissa kilpatanssista muihin paritansseihin, showtanssista discodanceen SM-, EM- ja MM-tasoilla. Tanssikoulu Tanssitupa avasi ovensa Turussa vuoden 2000 tammikuussa ja toiminta keskittyi omiin tiloihin. Nyt Tanssitupa tanssittaa vauvasta vaariin kolmentoista vakituisen työtänsä rakastavan ohjaajan ja ammattilaisopettajan toimesta, lajeina lastentanssista hiphoppiin, breikistä showtanssiin, jivestä foxiin kaiken ikäisille, joten koko perheelle löytyy varmasti oma mieluinen tanssilaji harrastus- tai kilpailuryhmissä saman katon alta, erityisryhmien tanssijoita unohtamatta. Myös tanssinohjaajien kouluttaminen kuuluu toimintaan. Päivitä tanssitaitosi Tanssituvassa.
ERITYISEN ERITYISTÄ TANSSIA
Maassamme on tuhansia ihmisiä, joiden osallistuminen normaaliin tanssikurssitarjontaan ei ole mahdollista. Tanssinnälkä, harrastamisen into ja halu oppia olisivat kuitenkin suuria, mistä siis apu?
TEKSTI: DIPL.TANSSINOPETTAJA JA FYSIOTERAPEUTTI PÄIVI LEPPÄNEN KUVA: EMMI TIERMAS
E
rityisryhmillä tarkoitetaan liikunta-, kehitystai aistivammaisia, jotka tarvitsevat tanssitaidon oppimiseen henkilökohtaisia ideoita ja neuvoja tai erilaista pedagogista lähestymistapaa. Heitä ovat liikuntarajoitteiset kävelevät, kävelyn apuvälineitä käyttävät, pyörätuolin käyttäjät, kehitysvammaiset, kuulo- ja näkövammaiset henkilöt. Ensinnä totean, että sellaista vammaa tai vajetta ei olekaan, joka estäisi tanssitaidon hankkimisen tai tanssiharrastukseen osallistumisen. Ongelma on lähinnä saatavana olevassa tarjonnassa ja pätevien, sopivasti luovien opettajien ja ohjaajien puutteesta. Toinen iso haaste kurssi- ja harrastustoiminnan järjestämisessä on samantyyppisten erityisryhmäläisten tavoittaminen, joka vaatii järjestötoiminnan yhteistyötä, puurtamista ja rohkaisua. Kolmas ongelma useille erityisryhmien harrastajille on raha. Miten pieni eläke riittää kurssimaksuihin tai miten kuukauden taximatkojen maksimimäärä (9 edestakaista matkaa) riittää harrastamiseen ja perusasioilla käyntiin? Näille asioille ei löydy yhtä ratkaisua, mutta ongelmat ovat aina käsiteltävissä.
tavallisille tanssikursseille, kun tanssimistilanteissa annetaan henkilökohtaisia vinkkejä esim. askelten pituudesta tai vahvemman tukijalan käytöstä käännöksissä. Myös kuulovammaiset voivat osallistua normaaleille tanssikursseille tulkin kanssa. Tällöin tulkki tulkkaa opettajan selostukset ja kiertää ryhmän mukana tanssiparin vieressä. Musiikin tempo on hyvä kokeiluttaa kaiuttimista ja ohjaustilanteessa näyttää rytmiä ilmaan kädellä. Yksityistuntiopetuksessa käyn läpi esim. häävalssin tarkan rytmin niin, että askelten tempo jää mieleen mahdollisimman tarkasti ja sopivatempoisen häävalssin sanatkin on tärkeä käydä yhdessä läpi. Häätilanteessa ihana tapa on tulkata häävalssin sanat, jolloin häävalssin tanssiminen saa syvemmän sielun. Viittomakielisiä tanssinohjaajia on Suomessa vain muutama, joten sellaisen aarteen löytäessä kannattaa kokeilla monipuolisia tanssitunteja useille ikäryhmille.
suoriutua tanssikuvioista, jolloin vältetään turhaa lihasjännitystä, rasitusta, kipua ja turvataan mahdollisimman hyvä tasapaino. Yksityistunti on ehdottomasti paras tapa räätälöidä henkilökohtainen malli kustakin tanssilajista. Perussääntö on se, että paritanssimisessa keppejä, kyynärsauvoja ja rollaattoreita ei käytetä, vaan parin tanssiasennolla ja otteella turvataan tasapaino ja liike. Jos kaksi vaikeasti liikuntarajoitteista tanssii yhdessä, voidaan välissä käyttää yhtä rollaattoria. Kilpatanssissa apuvälineillä kävelevät saavat tanssia pyörätuolissa, jolloin pyörätuolia voi verrata urheiluvälineeseen. Kehitysvammaisten tanssitoimintaa on Suomessa tarjolla melko paljon. Tukiyhdistykset toimivat aktiivisesti ja järjestävät monipuolista harrastustoimintaa, johon myös tanssi iloksemme kuuluu. Tanssiseurat ja tanssikoulut voisivat kuitenkin järjestää täsmäkursseja varsinkin erikoisimmissa tanssilajeissa. Kehitysvammaiset ovat musikaalisia ja innokkaita oppilaita, joiden kanssa on erityisen ihana työskennellä. Ohjaaminen vaatii selkokieltä ja paljon visuaalista mallitusta. Näiden asioiden ollessa kunnossa vain taivas on rajana tanssilajien oppimiselle. Näkövammaisten tanssijoiden kanssa ei fysiikka ole esteenä, vaan tällöin tanssikurssin vetäjältä vaaditaan erityistä tapaa ohjata. Miten opetan sokealle pariskunnalle jiven pumpsit? Näyttää ei voi, joten sanoilla on pakko pärjätä. Itse ratkaisin ryhmäopetuksen sujumisen käyttämällä kellotaulua suuntien ymmärtämiseen, opetusääneni ollessa klo 12:ssa. Monen kommelluksen jälkeen opetustapa rutinoitui ja oppilaat oppivat loistavasti niin jivet kuin polkatkin. Tanssitaidot ovat saaneet arvoistansa huomiota niin kotimaassa kuin kansainvälisissä seminaareissa ulkomaillakin.
Vaikea-asteisemmin liikuntarajoitteisten kävelevien ja kävelyapuvälineitä käyttävien tanssinopetus on haasteellista ja vaatii hyvin henkilökohtaista kuvioiden ja liikkumistavan räätälöintiä. Kurssitilanteessa voi toki opettaa yhteisen kaavan, mutta Lievästi liikuntarajoitteiset jokaisen tanssijan kanssa on tärvoivat hyvin osallistua myös keä käydä läpi ikioma paras tapa
na olivat kymppitanssit, jotka tähtäsivät kilpailutoimintaan. Pyörätuoliluokat olivat osana Tanssiurheiluliiton kisoja ja parhaimmillaan kisapareja nähtiin lattialla kymmeniä. Rohkenin jo tuolloin epäillä, että suoraan kilpailutoimintaan tähtäävä harrastajakanta ei yksin riitä marginaalilajin eteenpäin viemiseksi. Olisi tarvittu aktiivista seuratanssitoimintaa lajin harrastajamäärän kasvattamiseksi, josta sitten kilpailemisesta kiinnostuneet olisivat voineet siirtyä kilpatanssilajien puolelle. Niin kävi, että kilpailijakanta ja tanssinharrastajamäärä hiipui ja tänä päivänä aktiivisia pyörätuolitanssiryhmiä on Suomessa vain muutama. Kilpatanssissa olemme edelleen MM-tasolla, turkulaiset Henrik Koukku & Emmi Tiermas ovat pitäneet Suomen maailmankartalla sinnikkäästi. Pyörätuolitanssin opettaminen vaatii tietotaitoa diagnostiikasta, otteista ja kuvioista, sekä kykyä henkilökohtaiseen neuvontaan niin manuaalipyörätuolin, kuin sähköpyörätuolinkin käyttäjille. Tanssipaikoilla olevat pyörätuolin käyttäjät tietävät varmasti itselle sopivan tanssiasennon ja otteen, joten rohkeasti vain hakemaan humpalle! Kutsunkin koko tanssiväen talkoisiin kaikkien erityisryhmien tanssitoimintojen lisäämiseksi ja erityisesti pyörätuoliseuratanssin käynnistämiseksi. Erityistanssin parissa työskentely vaatii kykyä ohjata yksilöllisesti ja keksiä idearikkaita kikkakolmosia, koska sama tanssikuviomalli ei ole kaikille mahdollista. Palkintona työstä on kuitenkin onnellisia tanssitaitoisia ihmisiä ja sehän on meille kaikille tanssimista rakastaville tärkeintä.
Päivi
Ja vielä vinkki kesälavoille: kun kohtaat lavalla pyörätuolin käyttäjän, sokean tai liikuntarajoitteisen kävelevän, mene rohkeasti hakemaan tanssiin ja takaan, että konkarikin kokee Pyörätuolitanssin aloitim- tanssimisessaan jotain uutta ja me Suomessa 80-luvun lopussa erilaista syvyyttä. · innolla ja ilolla. Tällöin lajiEmmi Tiermas ja Henrik Koukku Salsan pyörteissä.
TANSSI
KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.
LIISA
LASSE
MARKKU
PENTTI
LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin. Millaisin kriteerein Vuoden Huvijärjestäjä valitaan ja miten valinta tapahtuu käytännössä; ketkä päättävät jne.? Vuoden Huvijärjestäjän valitsee SHK:n johtokunta ,jolle voi tehdä ehdotuksia yksityiset, yhteisöt ym. Nimitys tehdään aina kevätliittokokouksessa ja nimitys koskee edeltävää vuotta. Vuoden 2006 huvijärjestäjäksi valittiin 19.05.Sotkamon Naapurinvaaralla pidetyssä kokouksessa Someron Esakallio. Valintaan vaikuttavia asioita ovat; · Tulee olla SHK:n jäsen · Huvipaikan jatkuva kehittäminen · Henkilökunnan kouluttaminen · Huvipaikan markkinointi · Huvipaikan ja sen eri sidosryhmien yhteistyö Olemme koulutuksissa korostaneet että huvipaikan yleisilme, niin henkilökunnan käytös,-pukeutuminen ja muu esiintyminen on hirmu tärkeää. Yleisilmeellä tarkoitetaan kokonaisuutta (parkkialue, nurmikot, rakennukset). WC:t luovat tanssiväelle huvipaikan tasosta hyvän
MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia hittilistoja koskeviin kysymyksiin.
kuvan. Kriteereissä on vain pääotsikot, joiden alle tulee vielä paljon senillä ei ole äänioikeutta liiton varsinaisissa kokouksissa, mutta yhteistyöjäsenyys luo väylän suoraan tanssinharrastajiin, niin eri asioita. / Vastaajana Sakari Kesonen, SHK ry tanssinjärjestäjille, esiintyjille, tanssikouluille, ohjelmatoimistoille Miten ja ketkä voivat liittyä SUSELin jäseniksi? kuin muille tanssin alueen palveluntuottajille. Liiton varsinaisia jäseniä voivat olla rekisteröidyt yhdistykset, tavallisimmin lavatanssiseurat. Henkilöjäsenet kuuluvat liittoon oman Kun haet yhteistyöjäsenyyttä: jäsenseuransa kautta. SUSEL on merkittävin valtakunnallinen seura· täytä jäsenhakemus liiton kotisivuilla www.susel.fi tanssia ja -kulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys. Se luo mainion ja · ota kopio maksetusta jäsenmaksusta vahvan ympäristön kaikille, jotka haluavat olla mukana suomalaisen · lähetä asiakirjat liiton osoitteeseen paritanssimaailman kehittämisessä. Kun haet varsinaista jäsenyyttä: Liiton osoite: Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry, Kankaanrannan· täytä jäsenhakemus liiton kotisivuilla www.susel.fi tie 46, 29200 HARJAVALTA · ota kopio yhdistyksen yhdistysrekisteriotteesta · ota kopio yhdistyksen säännöistä Liiton hallitus käsittele hakemukset seuraavassa kokouksessaan, · ota kopio maksetusta jäsenmaksusta sekä toimittaa tiedon hakijalle./Vastaajana Petri Riento, SUSEL ry · lähetä kaikki asiakirjat liiton osoitteeseen Yhteistyöjäsenyyden kautta liittoon voivat kuulua yritykset, yksityishenkilöt ja rekisteröityneet yhdistykset ja yhteisöt. Yhteistyöjä-
TANSSIMINEN ON HAUSKAA
usiikilla on aina ollut suuri merkitys elämässäni ilon lähteenä, ystävänä, terapeuttinakin. Sen rytmit saavat herkästi sisukseni sykkimään. Tanssiharrastus oli vuosia haaveenani. Sen aloittaminen ei kuitenkaan ollut kovin helppoa. Nuorempana ei kursseja ollut paljoakaan tarjolla ja myöhemmin elämä toi tullessaan ennakkoluuloja ja pelkoja. Lavalle minut sai ensikerran muutama vuosi sitten laulaja, jonka halusin kuulla livenä. Kävin monesti kuuntelemassa häntä, mutten uskaltanut mennä tanssiriviin vähillä taidoillani. Useimmat ihmiset tanssivat kovin totisina ja siitä syntyi vaikutelma, ettei se olekaan pelkkää hauskanpitoa. Pikku hiljaa mieliteko kuitenkin kasvoi ja rohkenin valssin, jenkan ja humpan tuttuihin tahteihin. Kädenalitansseja lähdin lujaa pakoon. Ne näyttivät hauskalta, mutta kun en niitä osannut.
MINUN TARINANI - TEIJA LEHTINEN
M
- KYNNYS OLI KORKEA ALOITTAA, MUTTA SE KANNATTI
Halu oppia vei minut lopulta nettiin etsimään kursseja. Mietin lähtöä pitkään. Tahto ja pelko kävivät melkoista kamppailua sisälläni. Tanssiessa toisen ihmisen kanssa joutuu niin läheiseen kontaktiin, että väkisinkin rohkeus on koetuksella. Mielessä pyöri monenlaista. Opinko, pysynkö mukana, miten paljon toiset jo osaa, ymmärränkö viejää, eikä ole pariakaan. Viimein tahto vei voiton ja löysin itseni kurssilta. Yhden kynnyksen ylitettyä kasvaa halu kokeilla seuraavaa, itsensä ylittäminen kannustaa. Jännitys on aina uuteen kurssipaikkaan sisään
astuessa melkoinen, mutta iloinen mukaansa tempaava opettaminen saa unohtamaan itsensä. Olen joka kerta saanut huomata, että kursseilla otetaan kaikki ihmiset huomioon. Porukkaan tutustuu pikku hiljaa, sitä mukaa kun uskaltaa avata suunsa. Siinä ollaan samassa veneessä, opettelemassa. On huojentavaa huomata, että muitakin jännittää. Olen tutustunut kursseilla moniin mukaviin tanssijoihin, jotka tulevat myös lavalla hakemaan. Edelleenkin on tanssilajeja, joihin arkaillen lähden mukaan eli opeteltavaa on loputtomiin. Tunnen olevani tanssijana alkutaipaleella. Jokainen pieni edistysaskel antaa ison ilon, tanssimisesta onkin tullut intohimo. Tanssimisen suuri haaste on minusta siinä, että oppii tanssimaan erilaisten ihmisten kanssa. Ja harrastuksen ollessa kyseessä siihen pitäisi syntyä myös yhdessä tekemisen ilo. Nautittavaa tanssia ei tee kuvioiden paljous ja tekninen suoritus vaan musiikille antautuminen ja parille tanssiminen, toisen huomioiminen. Parhaimmillaan tanssi on hauskaa leikkimielistä kehojen keskustelua. Kauheata ajatellakaan, miten monet varpaat olen tallonut ja kuinka monet kerrat väärään
?
K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA
?
WWW.SUSEL.FI
17
? ?
Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: tanssiviihde@jaamedia.fi, tai verkkosivustomme; www.susel.fi/tanssiviihde palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere Merkitse kuoreen viite " Kysy Buffetin Puolelta"
PETRI
SAKARI
PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin.
suuntaan säntäillyt. Muutaman kerran olen vauhdikkaassa menossa häpeäkseni tintannut turpiinkin tanssittajaani. Silloin olisi voinut lattian läpi vajota, mutta... kaunis anteeksipyyntö ja huumori ovat parhaimmat apuvälineet niillä hetkillä. Inhimillisiä vahinkoja tanssilattialla riittää, enkä usko olevani ainoa, jolle niitä sattuu. Paljon enemmän on kuitenkin riittänyt naurua ja hauskaa. Tanssiminen on antanut paljon. Olen kasvanut ihmisenä sosiaali-
semmaksi ja saanut elämisen rohkeutta, mm. istuin auton rattiin vuosien jälkeen ja olen kokenut asioita, joista en olisi osannut uneksiakaan. Tanssi on myös pitänyt kuntoa yllä, antanut liikkumisen iloa, parantanut kehon hallintaa ja tasapainoa. Olen saanut ystäviä ja tavannut monia ihania ihmisiä tanssin parissa. Suosittelen lämpimästi tätä hienoa harrastusta kenelle tahansa.·
Teija Hotelli Ylläsrinteen parketilla tanssiparinaan Risto Kemppainen.
Ihmissuhteet · Perhe · Ruoka · Sisustaminen · Terveys · Kauneus · Muoti · Luovat ideat · Matkailu
Tutustumistarjous Tanssiviihteen lukijoille!
Kotivinkki on virkistävän erilainen kodin lehti, joka innostaa ajattelemaan, tekemään ja toimimaan. Arki on Kotivinkissä elämänmyönteistä, sekä kotona että sen ulkopuolella. Tilaa itsellesi hyvää mieltä!
-50
. 33 16,50 (norm )
inkki 6 kk Kotiv (9 lehteä)
%
Tutustumishintaan!
Tilaajalahjaksi näyttävä meikkipussi
Hohtavan punaisessa satiinimeikkipussissa on siro kukkabrodeeraus ja vetoketjusuljenta. Koko n. 23 x 14 x 7 cm. Kun tilaat Kotivinkin, saat meikkipussin lahjaksi!
8,90
KOLME HELPPOA TAPAA TILATA
Arvo
TILAUSKORTTI
KYLLÄ!
Tilaan Kotivinkin 6 kk kestotilauksena puoleen hintaan, vain 16,50 (norm. 33 ). Tilaukseen sisältyy 9 lehteä. Saan lahjaksi: Näyttävän meikkipussin (arvo 8,90 ).
Tilaajalahja toimitetaan noin 3 viikkoa tilausmaksun kirjautumisesta.
Tarjoustunnus 176334 Erikoisetu! Pidennän tilausta: 3 lisälehteä hintaan 5,50 . Saan siis yhteensä 12 lehteä ja tilaajalahjan vain 22 (norm. 44 ).
Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Tarjous on voimassa 30.9.2007 saakka ja koskee uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu ja tilaajalahjoja ei toimiteta Suomen ulkopuolelle. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.
00000_KV_ilmo_tanssiviihde.indd 1
Irrota tästä ja postita heti, postimaksu on jo maksettu.
Tarjoustunnus 176325
KOTIVINKKI MAKSAA POSTIMAKSUN
1. Mene nettiin www.kotivinkki.fi/tilaa. Syötä kenttään kupongissa oleva tarjoustunnus valitsemasi tarjouksen mukaan. 2. Kuponki heti postiin. Postimaksu on maksettu. 3. Lähetä tekstiviesti LEHTITILAUS X ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTIOSOITE numeroon 17224. Kirjoita X:n tilalle kupongissa oleva tarjoustunnus valitsemasi tarjouksen mukaan.
Forma Publishing Group Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5000880 00003 Helsinki
ESIMERKKI TEKSTIVIESTITILAUKSESTA: LEHTITILAUS X Tiina Tilaaja Kansikatu 2 00100 Helsinki
Tekstiviestin hinta on 0,80 . Palvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n ja TeleFinlandin liittymissä.
Kestotilaussäännöt: Kestotilauksen 1. jakso. Tilaus jatkuu 18 numeron pituisissa jaksoissa voimassa olevaan kestotilaushintaan, kunnes tilaaja irtisanoo tai muuttaa tilauksensa määräaikaiseksi. Peruutus on tehtävä kaksi viikkoa ennen uuden jakson alkua. Mikäli peruutus tehdään myöhemmin, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan. Ulkomaan toimituksiin lisäämme postimaksun. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjous on voimassa 30.9.2007 saakka ja koskee vain uusia tilauksia.
7.5.2007 14:30:50