Kuormitus kevyemmäksi Juncarilla Lapualla työntekijät saivat vaikuttaa töiden uuteen järjestelyyn – hyvin tuloksin. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Nyt työt sujuvat, iloitsevat Mika Kujanpää (vas.) ja Jarkko Perälä Juncarilta. 6 Paikalliset joustot uhattuina 26 Telakka elää Helsingissä 40 Nuoret toimivat etäaikanakin 50 Mindre spelrum utan avtal? 56 Pronssista draamaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 1/2021 Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 1 22.12.2020 7.47 22.12.2020 7.47
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteeri 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistoille vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 2 22.12.2020 7.47 22.12.2020 7.47
1/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ JA N I LA U KK A N EN KA N N EN KU VA : JO H A N N ES TE RV O KUKA NAURAA MATKALLA PANKKIIN? Teollisuuden alihankintaketjujen vastuullisuudessa on kyse ihmisoikeuksista ja työntekijöiden perusoikeuksista. Kustannusten karsiminen ei saa oikeuttaa riistoa ja rikoksia. KANSI Työstressi eli psykososiaalinen kuormitus aiheuttaa muun muassa uniongelmia, uupumusta ja sairauksia. Työhyvinvointia ja tuottavuutta parantavat työntekijöiden kuuntelu, keskinäinen luottamus ja vuorovaikutus. LAIVOJA 155 VUODEN KOKEMUKSELLA Helsingin Hietalahdessa on rakennettu laivoja vuodesta 1865 monen käänteen kautta. Nyt telakan nimi on Helsinki Shipyard, omistus venäläistä ja tuotanto arktisia luksusristeilijöitä. 26 8 Kuljetusmies Victoria Kurnosova on Helsingin telakan ensimmäinen naispuolinen nosturin alamies. ”Toistaiseksi olen ajanut sisällä siltanostureita, mutta ensi keväänä saan koulutuksen myös ulkonostureihin”, hän kertoo. 20 TU O M A S IK O N EN KUORMITUSTA VOIDAAN HELPOTTAA Tekija?_01_2021_sisus.indd 3 Tekija?_01_2021_sisus.indd 3 22.12.2020 16.00 22.12.2020 16.00
4 Tekijä 1/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 10 .2 . 26 Helsingin telakka elää nyt arktisista risteilijöistä 34 TYÖYMPÄRISTÖ Perhevapaauudistuksella tasapuoliseen vanhemmuuteen 36 Pelkoa ja toivoa rannikon yrityksissä 39 Lyhyet 40 Nuoret tapaavat netissä etäisyydenkin yli 43 TOIMIJA Ammattiosaston opintosihteeri Laura Aalto 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies Mika Kesänen 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 6 Miten työn perässä muutetaan? 56 HARRASTAJA Kuvanveistäjä Berit Niemi 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Sopimukset antavat joustoa enemmän kuin rajoittavat 08 KANSI Psykososiaalinen kuormitus hallintaan vuorovaikutuksella 16 Sananvapaus duunarillakin, mutta myös vastuu 19 VIERAILIJA Työmarkkinakonkari Lasse Laatunen 20 Alihankinnan vastuullisuus on ihmisoikeuskysymys 24 ILMIÖ Helikopterirahalla elvytystä talouteen 25 Lyhyet ? HARRASTAJA Kun kokoonpanotyöntekijä Berit Niemelle valkeni, että metallitöissä keho ei kestä eläkeikään asti, hän lähti toteuttamaan unelmaansa. Neljän vuoden päästä hänen on määrä valmistua kuvanveistäjäksi. ? SANANVAPAUS Kärjekkäitä ja provosoiviakin ilmaisuja saa esittää, kunhan ei solvaa tai loukkaa. ? NUORISOTOIMINTA Toissa vuonna joensuulaiset Janika Pietilä ja Karoliina Kuivalainen kohtasivat Teollisuusmeetingissä Jämsän Himoksella. Koronan jyllätessä tapaamiset viedään verkkoon. 56 48 MAAILMA Irtisanomislaki jakaa liittoja Ruotsissa 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET Utan kollektivavtal svårare att avtala lokalt 52 I TIDEN Tar de rika allt mer av den gemensamma kakan? 54 BRIEF IN ENGLISH Collective agreements for all 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ... 40 16 Tekija?_01_2021_sisus.indd 4 Tekija?_01_2021_sisus.indd 4 23.12.2020 7.52 23.12.2020 7.52
1/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.1.2021 Nolla tapaturmaa A lkaneen uuden vuoden erinomainen tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö kaikille työntekijöille. Tuotannon ja töiden järjesteleminen työpaikoilla niin, että tapaturmia tai altistumisia ei tapahdu, on täysin mahdollista. Sitä vastoin otaksuma, jonka mukaan töiden tekemistä ei voida toteuttaa ilman, että vahinkoja sattuu tai että riskejä ei kyetä ottamaan hallintaan, on aikansa elänyt. Tekemistä kuitenkin riittää. Esimerkiksi kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä Suomessa on vähentynyt polveillen 1990-luvulta lähtien, mutta silti niitä tapahtuu edelleen enemmän kuin kymmenen vuodessa. Kirkas ajatus kaikkien mielessä varmasti on, että ensimmäistäkään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa ei saa tapahtua. Nolla on siis itsestään selvä tavoite, mutta sitä ei saavuteta ellei turvallisuusasioihin paneuduta huolellisesti. Turvallisuuden tuottaminen ja ylläpitäminen on ketju, jonka jokaisen lenkin täytyy pitää. Jos pieneksi koetuissa osatekijöissä lipsutaan, on siemenet vakavammille riskeille ja niiden toteutumiselle kylvetty. Ajatus ennakoivasta työturvallisuuskulttuurista on saavuttanut yhä enemmän jalansijaa turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisessa. Käsite kalskahtaa komealta, mutta sen takaa löytyvät työpaikan arjessa helposti ymmärrettävät ainekset. Lähtökohtana on se, että turvallisuutta pidetään aidosti tärkeänä asiana ja siitä kannetaan vastuuta koko organisaatiossa johdosta työntekijöihin. Sen rinnalla turvallisuus ymmärretään laajasti, toimintaan liittyvistä riskeistä tiedotetaan ja niistä ollaan tietoisia. Samalla kyse on myös siitä, että työntekijöille luodaan edellytykset suoriutua tehtävistään hyvin. Laajasti ymmärretty ennakoiva työturvallisuus alkaa tuotannon suunnittelusta, jolla se ankkuroidaan osaksi tuotannon ja työpaikan rakennetta, teknistä toteutusta ja työn tekemisen arkea. Tällä perustalla turvallisuus voi toteutua tavoitteellisina päivittäisinä tekoina pysyvänä osana kaikkia toimintoja. Henkilökohtainen vastuu ja sitoutuminen laajentuu huolenpidoksi toisista ja muiden auttamiseksi toimimaan turvallisesti. Turvallisuuden tuottamisen paras tavoite ja korkein taso on vaaran poistaminen. Aina se ei kuitenkaan ole täysin mahdollista. Silloin kuvaan astuvat erilaiset riskien ja työn suorittamisen kontrolloinnin ja hallinnan keinot tai esimerkiksi suojavarusteiden käyttäminen. Joka tapauksessa työ pitää sovittaa ihmisille, ei toisinpäin. Kenenkään ei pidä altistua työssään hallitsemattomille turvallisuusriskeille saati kokea tapaturmia työpaikalla. Kun siihen päästään, on luotu olosuhde, josta työpaikka ja sen koko henkilöstö voivat olla ylpeitä. Nämä puolestaan ovat tehokkaita ajureita sille, että yritys voi menestyksellisesti saavuttaa tuotantoja tulostavoitteensa hyvän ilmapiirin vallitessa. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_01_2021_sisus.indd 5 Tekija?_01_2021_sisus.indd 5 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
Paikalliset joustot vähenevät M ek aaniseen metsäteollisuuteen ja biotuoteteollisuuteen ei enää solmita työehtosopimuksia, jos Metsäteollisuus ry:n päätös yksin määrittäisi asian. Kolmen suuren metsäjätin lisäksi metsäteollisuudessa toimii pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Työntekijöistä kolmannes on metsäjättien palveluksessa. Bioteollisuudessa valtaosa työskentelee Vapossa ja Kekkilässä. – Kartoitamme mahdollisia uusia sopimuskumppaneita toimialan sisältä. Toinen mahdollisuus ovat puhtaat yrityskohtaiset työehtosopimukset, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sanoo. Kilpailukyky ja yritysten toimintamahdollisuudet menisivät hänen mukaansa pelkän pakottavan lainsäädännön pohjalta toimittaessa kovin risaisiksi siksi, että sopimuskenttä ja yritysten kustannusrakenne sirpaloituisivat työehtojen yrityskohtaisen eriytymisen takia. – En jaksa uskoa siihen, että tätä haluttaisiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Järki voittaa. Isot yritykset kyllä pärjäävät, mutta pienten mahdollisuus selviytyä sopimustoiminnasta on heikko. Alapartanen tähdentää, että uusi tilanne vaatii järjestäytyneen luottamusmiesorganisaation ja korkean järjestäytymisasteen. – Teollisuusliitto huolehtii nykytasoiset työehtosopimukset tavalla tai toisella. Jos yrityskohtaisiin sopimuksiin mennään, meidän toimemme eivät ensivaiheessa kohdistu aivan pieniin yrityksiin, mutta niidenkin aika koittaa. RIIDAT LISÄÄNTYISIVÄT Luottamusmiehen asemasta, koulutuksesta, korvauksesta ja tiedonsaantioikeudesta sovitaan työehtosopimuksessa. Jollei työehtosopimusta ole, työntekijöiden edustajaksi voidaan valita luottamusvaltuutettu. – Luottamusvaltuutetun toimintavaltuudet ovat yleensä selvästi suppeammat kuin luottamusmiehen, työehtosopimuksen määräyksistä riippuen. Lain mukaan luottamusvaltuutetulla on oikeus saada ”tarpeelliset tiedot” ja ”riittävästi vapautusta työstä”, Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg kertoo. Työehtoja koskevat riidat sovitellaan normaalisitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ensin työpaikalla luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Mikäli sopua ei synny, erimielisyys viedään liittojen välillä ratkaistavaksi. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen, asia viedään oikeuteen. – Työehtosopimusta koskevat tulkintaerimielisyydet tulevat todennäköisesti lisääntymään siirryttäessä yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Toisin kuin luullaan, paikallinen sopiminen vähenee, jos yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset heitetään roskakoriin. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP 1 AVAAJA 6 Tekijä 1/2021 Tekija?_01_2021_sisus.indd 6 Tekija?_01_2021_sisus.indd 6 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
Paikallista sopimista rajoittavat lain määräykset. Riitoja joudutaan ratkomaan aiempaa useammin tuomioistuimessa, Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuujuristi Anne Heiskanen arvioi. Holmberg huomauttaa, että liittojen yhteiset tulkinnat työehtosopimuksen määräyksistä eivät enää pätisi. Jokaiseen yrityskohtaiseen sopimukseen pitäisi sopia omat tulkinnat tai hakea ne työtuomioistuimesta. JOUSTOT LOPPUISIVAT Siirtyminen yrityskohtaisiin sopimuksiin tuntuisi etenkin niiden jäsenten elämässä, joiden työehdot tulevat vain yleissitovuuden perusteella. Vuoden 2016 selvityksessä 18 prosenttia suomalaisista työskenteli yrityksessä, joka ei kuulunut työnantajaliittoon, mutta joka oli alan yleissitovuuden piirissä. Työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä työehtosopimukset eivät Heiskasen mukaan muuttuisi välttämättä paljon, sillä yrityskohtainen sopimus voidaan tehdä vanhan normaalisitovan sopimuksen pohjalle. Joustot ja niitä koskevat paikalliset neuvottelut jäisivät kuitenkin pois. – Laki rajaa paljon, mistä voidaan sopia paikallisesti, hän painottaa. – Valtaosasta työntekijöiden lakisääteisiä etuja heikentävistä joustoista voidaan sopia vain valtakunnallisten työmarkkinayhdistysten välillä. Yrityskohtaisten työehtosopimusten myötä päivittäiset tauot, vuorokausilepo ja muun muassa enimmäistyöajan tasoittumisjakso palautuisivat lain sallimalle tasolle. Vähitellen työehdot todennäköisesti eriytyisivät yritysten välillä. Toiset kilpailisivat hyvällä palkalla ja muilla työehdoilla. Osa yrityksistä polkisi palkkoja ja saisi näin kilpailuetua. Ongelmana ovat yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon ja jotka eivät halua neuvotella ammattiliiton kanssa. – Liiton merkitys luultavasti korostuu jäsenen apuna ja turvana, Heiskanen sanoo. Holmbergin mukaan pienille ja keskisuurille työnantajille valkenee aika nopeasti, kuinka paljon aikaa menee työehdoista neuvotteluihin sekä oikeudelliseen ja hallinnolliseen työhön. Työehtosopimus kuitenkin tarvitaan työrauhankin takia. – On kaikkien etu, että työehdot ovat kollektiiviset. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. TYÖEHTOSOPIMUKSET ? YLEISSITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus todetaan yleissitovaksi, jos puolet alan työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä. Yleissitova työehtosopimus koskee alan kaikkia työpaikkoja, myös niin sanottuja villejä työnantajia. ? NORMAALISITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia, esimerkiksi vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia. ? YRITYSKOHTAINEN TES Työntekijöitä edustavan liiton ja yrityksen välinen työehtosopimus, joka koskee vain kyseistä yritystä. Sopimuskohdat eivät voi poiketa pakottavan lainsäädännön vähimmäismääräyksis tä, vaikka sopijapuolet niin haluaisivat tai paikallisiin joustoihin olisi tarvetta. 1/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_01_2021_sisus.indd 7 Tekija?_01_2021_sisus.indd 7 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
Kun kuorma käy liian raskaaksi… Työstressi on muuttunut psykososiaaliseksi kuormitukseksi. Työntekijän oireet ovat pysyneet kuitenkin samoina; unettomuutta, uupumusta, väsymystä, sairastelua, mielenterveysongelmia. Jotain tarttis työpaikoillakin tehdä. N äin työsuojeluviranomainen määrittelee asian: ”Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.” Näin sanovat puolestaan Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus yhteisessä tiedotteessaan: ”Psyykkistä kuormitusta työpaikoilla voivat aiheuttaa esimerkiksi epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire, vaikutusmahdollisuuksien puute, puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta, puutteellinen palaute, pitkittynyt epävarmuus, keskeytykset ja suuri vastuu.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS JA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 8 Tekijä 1/2021 Tekija?_01_2021_sisus.indd 8 Tekija?_01_2021_sisus.indd 8 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
? 1/2021 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_01_2021_sisus.indd 9 Tekija?_01_2021_sisus.indd 9 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
10 Tekijä 1/2021 Työn liiallisena jatkuva kuormitus johtaa lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, konflikteihin, kaikenlaiseen työn takkuamiseen ja huonoon ilmapiiriin. Kuormitus on riskitekijä siinä missä kaikki muutkin työnteon riskit. Työnantajalla on velvollisuus arvioida nämäkin riskit ja ehkäistä niitä. KUN UNI KAIKKOAA… – Ensimmäisenä kärsii useimmilla se unikulta. Uni ei tule tai se katkeaa, tai vaikka nukuttuja tunteja kertyisi riittävästi, ei ole levännyt olo, Seija Moilanen toteaa. Moilanen on Työturvallisuuskeskuksen psykososiaalisen kuormituksen asiantuntija. Rasittavan kuormituksen tunnusmerkkejä on muitakin. – Epämääräistä, ei niin hyvää oloa, tunnetta siitä, ettei oikein jaksa innostua mistään. Ja ihmisinä me olemme kaikki samanlaisia, oireissa ei ole eroa esimerkiksi suorittavan työn ja tietotyön välillä. Kuormituksen kertymisen tunnusmerkistö on kuitenkin hyvin yksilöllinen, Moilanen painottaa. MISTÄ KORJAUSLIIKE LÄHTEE? – Pysähdy, kysy itseltäsi, miten minä jaksan. Kirjoita ylös, mitkä asiat työssä vaikuttavat. Kuormittaako jokin työvaihe, tehtävä tai tilanne, ehkä jonkun henkilön toiminta? Moilasen mukaan työntekijä on näin jo itse pureskellut asioita – ennen kuin lähdetään esimiehen puheille. – Jos ei yksin jaksa tai uskalla, voi pyytää työkaveria tai työsuojeluvaltuutettua mukaan. – Esimies kuuntelee ja etsii ratkaisuja tilanteeseen, yhdessä työntekijän kanssa. Hyvä esimies kysyy, millaisia ehdotuksia työntekijällä itsellään on, Moilanen alleviivaa. Asiantuntija on tietoinen siitä, että esimieskin voi olla se ongelma. – Ei tällainen tilanne ole Suomessa ennenkuulumaton. Mutta esimiehelläkin on yleensä esimies. Ja jälleen kerran, valtuutetun voi pyytää mukaan keskusteluun. – Jos ylinkään esimies ei suostu ryhtymään toimiin kuormituksen vähentämiseksi, on olemassa työsuojeluviranomainen. Jos työntekijä kertoo, että työterveyshuolto on jo todennut hänen terveytensä vaarantuneen liiallisesta kuormituksesta, työnantajan on puututtava asiaan. FIKSU KUUNTELEE VALTUUTETTUA – Työsuojeluvaltuutettu on työpaikallaan aivan yhtä tärkeä henkilö kuin pääluottamusmies. Valtuutettu on jo itsessään mini-yhteistyötoimintaorganisaatio. Fiksu työnantaja kuuntelee häntä. Moilanen toivoo, että työsuojeluvaltuutettujen arvostus kohoaisi. Näinä pandemian aikoina jokaisen työsuojeluvaltuutetun olisi syytä olla mukana työpaikan koronaryhmässä. Niin säätää myös työsuojelun valvontaja yhteistoimintalain 26. pykälä. – Yhteistoiminnassa on käsiteltävä työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen ”Pysähdy, kysy itseltäsi, miten minä jaksan.” SEIJA MOILANEN M IK A EL A H LF O RS Kuormituksen lähteitä alkaa löytyä, jos joutuu vastaamaan kieltävästi tällaisiin kysymyksiin: – Riittääkö annettu työaika tehtävästä suoriutumiseen? Onko annettu tavoite ylipäänsä saavutettavissa? Riittääkö osaamiseni? Toimiiko työyhteisö tarkoituksenmukaisella tavalla? Jos kaikkiin noihin kysymyksiin voi sen sijaan vastata myöntävästi, taakkoja ei todennäköisesti kerry. Moilanen huomauttaa, että hyvässä työyhteisössä on muitakin ominaispiirteitä. – Esimies ja työkaverit kohtelevat työntekijää hyvin, oikeudenmukaisesti ja arvostavasti. Työntekijällä on oltava myös tunne siitä, että omaan työhön voi vaikuttaa. Pakkotahtinen työ ei ole omiaan kannattelemaan hyvinvointia työssä, varsinkin jos se on yksitoikkoista, Moilanen sanoo. – Eikä haittaisi, jos työvälineetkin olisivat kunnossa. Tekija?_01_2021_sisus.indd 10 Tekija?_01_2021_sisus.indd 10 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
1/2021 Tekijä 11 ? AJASSA ”Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin, että kuormittavat asiat saa jaettua.” ANNA TIENHAARA TT L välittömästi vaikuttavat asiat. Mikä sitten vaikuttaa välittömästi terveyteen, jollei korona? Koronan ohella on Moilasta huolestuttanut viime kuukausina muutama muukin suomalaisilla työpaikoilla esiin työntyvä asia. – Työtahti on koventunut ja tiivistynyt. Ei ole enää niitä huokoisia kohtia, joissa voisi jutella työkavereiden kanssa työhön liittyvistä asioista. Mutta voi olla myös niin, että työntekijä itse ajattelee työnantajan vaatimukset liian korkeiksi. Jatkuvat muutokset, yritysten myynnit, yt-neuvottelut, organisaatiomylläykset, tuottavat nekin psykososiaalista kuormitusta. – Minusta tuntuu, että muutostilanteet ja työtahdin kiristyminen ovat johtamassa hyvien käytöstapojen unohtumiseen. Käyttäydytään epäasiallisesti tai puhutaan toiselle loukkaavasti. TAAKKA, JOKA PAINAA AINA Vanhempi konsultti Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta toteaa, että psykososiaalisissa tekijöissä on yksi ero kaikkiin muihin työpaikan riskeihin verrattuna. – Nämä tekijät ovat aina läsnä, joko voimavaroina tai riskitekijöinä. Ilmapiirikyselyitä ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystä kannattaa hyödyntää liiallisen kuormituksen purkamiseen. – Tykkään käyttää vertausta, että nämä työkalut kuitenkin vain mittaavat, eli toimivat kuin kuumemittari. Ne eivät anna diagnoosia tai kerro pahan olon syitä. Mittaamisesta työ vasta alkaa. Tienhaaran mielestä kuormituksen keventämisen ytimessä on aina ”arjen vuoropuhelu”. – Aivan jokainen työntekijä tehtävästä tai asemasta riippumatta saa tuoda esiin näkemyksensä siitä, mistä kuormitus johtuu. Jokaisen kokemus on aivan yhtä arvokas. Asiat analysoidaan yhdessä. Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiriä on kasvatettava, vaikka se vaatiikin pitkän työn. Ylimmän johdon on aidosti sitouduttava asiaan. – Esimiehen rooli keskustelun avaajana on tärkeä erityisesti silloin, kun työpaikoilla ei ole totuttu puhumaan jaksamisesta avoimesti. On sanottava ääneen, että nyt kun meillä on huomattu pahoinvointia töissä, me haluamme vaikuttaa siihen, Tienhaara opastaa polulle pulmien sanoittamiseen. Tienhaara on tietoinen myös joillakin työpaikoilla olevasta ongelmasta: – Johtaminen voi olla niin huonoa, että se uuvuttaa ja halvaannuttaa koko työyhteisön. Mutta tukea voi hakea työkavereilta, henkilöstöjohdolta, työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmiehiltä, työterveyshuollolta… – Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin, että kuormittavat asiat saa jaettua. EPÄTYYPILLISET KUORMAT? – Monet epätyypillisissä työsuhteissa ja alustataloudessa työskentelevät ovat vaarassa solahtaa kaikkien tukitoimien välistä. Tämä on iso työvoimapoliittinen kysymys. Kuka on vastuussa näistä työntekijöistä? Kuka järjestää heidän tukemisensa? Tienhaara kysyy. Epävarmuudessa eläminen on Tienhaarasta jo itsessään ”hirvittävän kuormittavaa”. Vuokratyöläiset ja nollatuntisopimuslaiset eivät välttämättä tiedä edes seuraavan viikon työtilannettaan. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla oikeus hyvään, terveyttä ja hyvinvointia tukevaan työhön. – Jos ei pysty muuttamaan olosuhteitaan, silloin nousevat esiin erityisesti omat voimavarat ja niistä huolehtiminen. Muutoin ei pysy työkykyisenä. Esimerkiksi sosiaaliset kontaktit, työn sisältö tai itsestään huolehtiminen voivat auttaa jaksamaan. Tekija?_01_2021_sisus.indd 11 Tekija?_01_2021_sisus.indd 11 22.12.2020 16.01 22.12.2020 16.01
12 Tekijä 1/2021 Teoriasta käytäntöön Työntekijöiden kuuntelulla, luottamuksen lujittamisella ja vuorovaikutuksella saadaan hommat sujumaan. Työhyvinvointi nousee ja tuottavuus kohoaa. Lapualaisen Juncar Oy:n muutosprojekti sen todistaa. Mutta kaikki alkoi oikeastaan napin painalluksella… – Minusta hymiökoneen saaminen oli aika ratkaisevaa. Kaikki oli aluksi vain punaista. Yhtiön hallituskin alkoi kysellä, mistä nämä punaiset painallukset oikein johtuvat, Jarkko Perälä kertoo. Perälä on Juncar Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja tuotemallien kehittelyn työntekijä, tuttavallisesti protomies. MSK Group -konserniin kuuluva yritys valmistaa peräkärryjä ja venetrailereita. Tuotannon työntekijöitä on 12, toimihenkilöitä 5. – Ensiksi katsottiin, että mitähän toikin kone tuossa tekee. Ja maksaa? Mutta sitten kaikki alkoivat painella. Punaista! Näin muistaa hymiökoneen käyttöönoton tuotannon puolella pääluottamusmies, logistiikkatyöntekijä Mika Kujanpää. Vuonna 2018 yrityksen työntekijät eivät viihtyneet töissään eikä tuotanto soljunut sutjakkaasti. Perälän mukaan työntekijöillä oli tunne, ettei heidän toiveilleen ja ehdotuksilleen ”korvaa lotkautettu”. – Joka aamu otti pattiin lähteä töihin, Perälä kuvailee suorasukaisesti. Turhautuminen odotteluun ja ylimääräiseen työhön olivat tuttuja Kujanpäällekin, vaikka tämä ei tuossa vaiheessa luottamustehtävässä ollutkaan. – Porukka juoksi työterveyslääkärillä, ja poissaolot olivat koholla. Kun ei voida hyvin, ei nukuta hyvin. Ja silloinhan tullaan väsyneinä töihin. Urakat oli laskettu väärin, osa oli hyviä, osa hyvin huonoja. Kun tietokone näytti, että näin tämä työ sujuu, niin uskottiin tietokonetta, vaikka ei se käytännössä niin mennyt. Meitä ei kuunneltu. KAIKKI UUSIKSI! Yrityksessä päätettiin lykätä liikkeelle tuotannon käytännön järjestelyt uudistava layout-projekti, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin lisääminen ja tuottavuuden ja tehokkuuden kohentaminen. Myös organisaatioon tehtiin muutoksia. Valtuutettu Perälä alleviivaa, että tuotantopäällikkö Henri Saarimaa pystyi firmaan uutena tulleena katsomaan asioita ikään kuin ulkopuolelta. Ei tehty kuten ”aina oli tehty”. – Laitettiin kaikki asiat uuteen järjestykseen. Kaikki työntekijät osallistuivat muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tehtiin lista, mitä työkaluja tarvitaan lisää. Paineilmatyökalut muutettiin akkukäyttöisiksi. Enää ei tarvitse kiikuttaa työkaluja edes takaisin, Perälä kertoo. – Me työntekijät saimme aidosti vaikuttaa, Kujanpää komppaa. Layout eli sijoittelu muutettiin täysin, linjastot juoksevat hallissa nyt toisinpäin. – Hyllyjen paikat muutettiin, ja nyt hyllyt täytetään sivustapäin. Työ ei pysähdy, kun kaikki tarpeelliset tavarat löytyvät hyllyistä, ja ratapaikkoja on riittävästi, Kujanpää toteaa. – Maalasimme kaiken itse, vain katto jäi maalaamatta. Teimme uusia kokoonpanojigejä. Ulkopuolista apua tarvitsimme oikeastaan vain sähköja putkitöihin, Perälä selvittää. Urakat oikaistiin. – Aiemmin toisissa urakoissa ei pärjännyt millään. Kaikki urakat käytiin huolellisesti läpi, ja nyt ne on saatu oikeudenmukaisiksi, pääluottamusmies iloitsee. Projektissa työliikkeitä videoitiin, mutta pääluottamusmiehen käsityksen mukaan niitä ei ole vielä hyödynnetty raskaiden nostojen vähentämiseen. Työkierto on ollut myös suunnitelmissa, Lä hd e: Ju nc ar O y Juncar Oy:n sosiaalitilojen oven hymiökone 1.1.2018–21.12.2019 MILLAINEN OLI TYÖPÄIVÄSI TÄNÄÄN? 1 059 kpl 264 kpl 121 kpl 349 kpl % Yhteensä 1 793 kpl 59 15 19 7 Tekija?_01_2021_sisus.indd 12 Tekija?_01_2021_sisus.indd 12 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
1/2021 Tekijä 13 AJASSA otsikko_24 ? Kainalo_ei sis_pallo Kainalo, ei väliotsikoita. TEKIJÄT_ALLA JOS ERI ? mutta siinä olisi työsuojeluvaltuutetun mielestä vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tosin mallien vaihtumisen myötä työasennot jonkin verran muuttuvat. TARVITAAN KUUNTELUA JA LUOTTAMUSTA – Työntekijöiden kuuntelu. Se on todella ratkaiseva asia. Siinä me olemme menneet superaskeleita eteenpäin! – Keskustelemalla saadaan viat ja ongelmat korjattua. Jos työntekijöiden ja johdon välillä on kiinni oleva portti, sen aukaisemiseen voi tarvita ulkopuolista apua. Portin on oltava auki, niin kuvaa työsuojeluvaltuutettu Perälä keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä työntekijöiden ja johdon välillä – missä tahansa firmassa. Kujanpää painottaa toistakin ilmapiiriin, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen suoraan vaikuttavaa ydinasiaa eli luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välillä. Juncarilla asiat ovat hyvällä tolalla. – Kaikki osaavat tehtävänsä. Me työskentelemme hallissa itsenäisesti tuotantosuunnitelman mukaan. Me menemme kysymään johdolta vain, jos tulee jokin ongelma, Kujanpää toteaa. Luottamusmiehet palaavat hymiökoneeseen. – Kyllä se oikean signaalin antoi, Kujanpää toteaa. – Se konehan oli ihan loistava, hehkuttaa Perälä. Nyttemmin konehymy ei enää houkuttele puoleensa. – Into painella konetta vähän hyytyi, kun painallukset muuttuivat vihreiksi. Mutta työhyvinvoinnin nousu on totta, henkinen hyvinvointi on varmasti parantunut, Kujanpää sanoo. Yhtenä osoituksena tästä on Juncarin sairauspoissaolojen vähentyminen. ? Työsuojeluvaltuutettu Jarkko Perälä ja pääluottamusmies Mika Kujanpää painottavat, että työn sujuvoittmisen avaintekijänä on ollut työntekijöiden osallistaminen. JO H A N N ES TE RV O Tekija?_01_2021_sisus.indd 13 Tekija?_01_2021_sisus.indd 13 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
14 Tekijä 1/2021 Lyhyestä terapia kaunis S-ryhmässä puututaan orastaviinkin mielenterveyden ongelmiin matalalla kynnyksellä. Lyhytpsykoterapiaan pääsee heti. Empatia kuuluu esimiesten tärkeimpiin taitoihin. – Tämä on win–win-tilanne niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Työkyky säilyy ja työhön paluu aikaistuu, S-ryhmän työhyvinvointijohtaja SannaMari Myllynen sanoo. Suomessa nuorten yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle on mielenterveyden häiriöt, ennen kaikkea masentuneisuus. Mielenterveysongelmien syyt ovat aina moninaiset, ja työssä koettu pahoinvointi voi olla vain yksi osatekijä. Mutta miksi Suomessa ei tarjota ensisijaisesti lyhytterapioita masennukseen? – Se onkin tuhannen taalan kysymys! Lyhytpsykoterapioiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on jo hyvin pitkältä ajalta näyttöä, ja lyhytpsykoterapia on vihdoin nostettu Käypä hoito -suositukseen, Myllynen toteaa. Hän epäilee, että tilanne johtuu useammastakin tekijästä. – Julkisella puolella ei ole ollut tarjolla lyhytterapiaa. Yksityisellä puolella lyhytterapiat eivät kuulu Kelan korvaamaan ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Näin lyhytterapioiden tarjoaminen on jäänyt työnantajien hyväntahtoisuuden varaan. MITEN MIELEN TUKIMALLI TOIMII? S-ryhmässä ennalta ehkäisevä ja nopeasti hoitoon ohjaava järjestelmä on ristitty Mielen tukimalliksi. Mallin tärkeimpiin elementteihin kuuluu esimiesten kouluttaminen. Jos työntekijä alkaa mitenkään oireilla, jos tulee myöhästymisiä ja poissaoloja tai käytös muuttuu, voi olla huolikeskustelun paikka. – Esimiehen on osattava kysyä asiallisesti ja inhimillisesti: Onko sinulla kaikki hyvin? Meilläkin on oma varhaisen puuttumisen malli kuten on muissakin yrityksissä, mutta jos jäämme odottamaan sairauspoissaolopäivien kertymistä, olemme mielenterveysasioissa silloin usein auttamattoman myöhässä. Huolikeskustelua ei tarvitse odottaa sinne saakka, että nyt se ja se poissaolojen raja on saavutettu, Myllynen huomauttaa. – Minusta empatia on esimiehen tärkeimpiä taitoja. Ei-empaattinen ihminen ei tunnista toisessa ihmisessä mitään asioita, Myllynen kuvailee myötätunnon ensiarvoisuutta. Esimieskin voi väsyä. ”Ihmistyö” eli jatkuva vuorovaikutus alaisten kanssa vaatii paljon voimavaroja. – Minusta meidän pitäisi Suomessa madaltaa esimiesten kynnystä olla yhteyksissä työpsykologiin – Ei meillä ole jäljellä enää kuin flunssat ja lasten sairastelut. Vuositasolla firma on säästänyt sairauslomissa 100 000 euroa, Perälä toteaa. KEHITYSTÄ EI JÄTETÄ TÄHÄN – Tiedonsiirrosta parantamisesta on puhuttu monta kertaa. Nyt tuotantopalavereita on noin kerran kuussa. Vapaasti saa ongelmista kertoa, pääluottamusmies toteaa. – Viihtyminen on parantunut huomattavasti. Kaikki saavat keskittyä itse työhön, työkalutkin ovat nyt viimeisen päälle. Mutta olen sanonut monessa palaverissa, että tämä ei jää tähän! Me haluamme jatkuvaa kehitystä, Perälä kehaisee. Perälä toteaa, että kuka vaan voi nypätä häntä hihasta ongelman kohdatessaan. Siitä lähdetään sitten asiaa ratkomaan. Jos valtuutettu ei pysty itse asiaa hoitamaan tai siihen pitää laittaa rahaa, voidaan asiaa sitten tuumailla isommalla konklaavilla. Silloin pulman kimppuun voivat käydä yhdessä niin kyseiset työntekijät, työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies kuin tuotantopäällikkö ja konsernin ”Härmän pään insinööritkin”. Juncar Oy:n sosiaalitilojen oven hymiökone, kuukausijakauma 1.5.2018–21.12.2019 (heinäkuulta 2018 ei tietoja) % Lä hd e: Ju nc ar O y PUNAISESTA VIHREÄKSI 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 2018 2019 5 6 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 Lä hd e: Ju nc ar O y 2019 3 4 5 6 7 8 9 101112 Tekija?_01_2021_sisus.indd 14 Tekija?_01_2021_sisus.indd 14 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
1/2021 Tekijä 15 AJASSA ”Empatia on esimiehen tärkeimpiä taitoja.” SANNA-MARI MYLLYNEN N IN A KA VE RI N EN tai muuhun johtamisen asiantuntijaan silloin, kun johtamisessa on haasteita. Työhyvinvointijohtaja kertoo, että lähes kaikissa S-ryhmän yrityksissä työntekijä pääsee nopeasti lyhytpsykoterapiaan, jos hoitoa tarvitaan. Samaten työhön paluun aikaistamiseksi työtä muokataan – tai työtä muokataan niin aikaisessa vaiheessa, ettei mielenterveyssyistä johtuvaa sairausloman tarvetta edes synny. S-ryhmässä on tämän Mielen tukimallin pilottikohteissa saatu hienoja tuloksia aikaan, kun vertaillaan vuosien 2018 ja 2019 kolmea ensimmäistä neljännestä. Mielenterveysongelmista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet SOK:lla 23 prosenttia ja säästöä on tullut 130 000 euroa. NÄMÄ HUOLESTUTTAVAT Mieli ja keho yritetään pitää yhä vain erillään. Todellisuudessa olemme aina yhtä; mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Lasten ja nuorten liikkuminen on dramaattisesti vähentynyt – minkä voi jokainen kerrostaloasuja itsekin todeta pihalle vilkaisemalla. – Nuorten liikkuminen on myös polarisoitunut. On niitä, jotka liikkuvat ohjatusti monta kertaa viikossa ja niitä, jotka eivät liiku millään lailla. Tämä vaikuttaa tulevaan työkuntoisuuteen monella alalla, Myllynen murehtii. Sosiaalinen media on Myllyselle myös iso huolenaihe nykyajan Suomessa. – Tiedämme tutkimuksista, että somen liiallinen käyttö aiheuttaa nuorilla ahdistusta. Puhelimella vietetään tuntikausia illalla ja päivällä, usein yölläkin. Unen määrä on vähentynyt Suomessa selkeästi kaikissa ikäryhmissä, Myllynen toteaa. S-ryhmän työhyvinvointijohtajasta kansakunnan niin fyysisen kuin psyykkisenkin kunnon kohentamiseksi ihmiset pitäisi saada jälleen liikkumaan luonnossa. Tai oikeastaan, hakeutumaan koronapandemian jälkeenkin luontoon sankoin joukoin. Ja heille, jotka arastelevat luontoon lähtemistä, pitäisi rakentaa houkuttelevilta ja turvallisilta tuntuvia polkuja. – Ulkoilua luonnossa pitäisi helpottaa ja siihen pitäisi kannustaa, Myllynen painottaa. Vuodenkierron mukaan vaihteleville tilauksille ja sitä myöten lomautuksille ei edes tämä projekti ole mahtanut mitään. Joulukuussa oltiin vain yksi viikko töissä. – Tämähän se meidän tyyli on ollut. Toisia lomautus harmittaa vähemmän, ja niitä, joilla ei ole tekemistä kotona, harmittaa enemmän, Kujanpää vertailee. Perälä kertoo myös jututtaneensa muutamia työkavereita lomautusten aikana. – Aika hyvin ovat ihmiset tämän ottaneet, tällehän ei työntekijä itse mitään mahda. Ei muuta kuin katse aina eteenpäin! ? Juncarilla laitettiin uudistushankkeessa niin järjestys kuin maalipinnatkin uusiksi. ENNEN JÄLKEEN Tekija?_01_2021_sisus.indd 15 Tekija?_01_2021_sisus.indd 15 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
16 Tekijä 1/2021 S ananvapaudella on keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa – ja myös työelämässä. On tärkeää, että epäkohtia nostetaan esiin. On kaikkien etujen mukaista, että tärkeitä päätöksiä käsitellään monelta kantilta ja päätösten tekijöiltä vaaditaan perusteita valinnoilleen. Esimerkiksi työelämän kriisitilanteissa, tyypillisesti yt-neuvotteluissa, on välttämätöntä, että henkilöstön edustajat tuovat esille omia tuntojaan ja vaihtoehtojaan. Luottamusmiesten kannattaa mieltää, että taitava julkisuuden käyttö saattaa olla tehokasta edunvalvontaa. Sananvapauden ympärillä on kuitenkin melkoinen lakiviidakko, joka voi aiheuttaa epävarmuutta. Siitä saattaa seurata pelotevaikutus, joka pahimmillaan tukkii suut. Jotta niin ei kävisi, on tärkeä tuntea sananvapauteen liittyvät säädökset. Käytä sananvapauttasi, mutta älä solvaa tai loukkaa SANANVAPAUTEEN KUULUU VASTUU Sananvapauteen kuuluu myös kärjekkäiden ja provosoivien ilmaisujen esittäminen, kunhan ei ylitetä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä. Vastuu onkin olennainen osa sananvapautta – se unohdetaan liian usein. Jokainen, joka seuraa Facebookia, lehtien kommenttipalstoja tai Twitteriä, tietää, miten vihaista ja repivää sanankäyttö saattaa olla. Ylilyöntejä on päivittäin. Niihin syyllistyneet puolustautuvat usein vetoamalla sananvapauteen. Siitä onkin perustuslaissa erittäin selkokielinen pykälä: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tuolta pohjalta usein ajatellaan, että Suomessa on täydellinen sananvapaus. Että voi kirjoittaa tai sanoa ihan mitä tahansa. Se ei pidä paikkaansa. Nimittäin monissa muissa laeissa, varsinkin rikoslaissa, on SANANVAPAUS Taitava julkisuuden käyttö saattaa olla tehokasta edunvalvontaa. TEKSTI TUOMO LILJA KUVITUS EMILIE UGGLA ... Tekija?_01_2021_sisus.indd 16 Tekija?_01_2021_sisus.indd 16 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
1/2021 Tekijä 17 AJASSA lukuisia rajoitteita. On täysin ymmärrettävää, että sananvapautta ei saa käyttää esimerkiksi rikokseen yllyttämiseen, yksityiselämän loukkaamiseen, kunnianloukkaukseen, uskonrauhan rikkomiseen tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. ERITYISRAJOITUKSIA TYÖELÄMÄSSÄ Työelämään liittyy erikseen sananvapautta rajaavia säädöksiä. Työntekijä ei työsopimuslain mukaan saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikeja ammattisalaisuuksia. Niillä tarkoitetaan yrityksen sopimuksia, organisaatiota, markkinointia ja hintapolitiikkaa koskevaa tietoa sekä teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä salaisuuksia. ESIMERKKEJÄ ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ Perustuslain ihanteellinen sananvapauspykälä on siis ristiriidassa muiden lakien kanssa. Siitä seuraa, että joskus sananvapauden rajoja joudutaan ratkomaan oikeusistuimissa. Jos oikeuteen joudutaan, toisessa korissa ovat lojaliteettivelvoite, direktiooikeus, salassapitovelvoite tai henkilön käyttäytyminen ja toisessa perustuslain sananvapauspykälä. Oikeustapauksia seuranneet suomalaisjuristit ovat päätyneet siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa painottuu sananvapaus. Suomessa tehdyissä ratkaisuissa tilanne on toinen – etusijalla ovat olleet lojaliteetti ja direktio-oikeus. Ay-liikkeen juristien kannattaa panna tämä havainto korvan taakse. Posti antoi kirjallisen varoituksen luottamusmiehelle tämän kerrottua sanomalehdelle postinjakelun ongelmista. Jutussa kritisoitiin työnantajaa päätöksestä vähentää resursseja, mikä oli suututtanut asiakkaita, jotka jopa olivat uhanneet jakajia. Kyseessä oli luottamusmiehen mielestä siis yleisen sananvapauden lisäksi normaali edunvalvonta. Posti puolestaan perusteli varoitusta salassapitoja lojaliteettivelvoitteen rikkomisella. Ammattiliitto PAU ei nähnyt varoitukselle perusteita. Oikeusjuttua asiasta ei kuitenkaan nostettu, vaan PAU vei asian Julkisen sanan neuvostoon, joka asettui luottamusmiehen puolelle. Haastattelussa kerrottiin asioita, joilla JSN:n mukaan on yleistä yhteiskunnallista merkitystä. JSN:n mielestä varoituksen antaminen oli sananvapauteen kohdistuva toimenpide. Helsingin käräjäoikeudessa oli tapaus, jossa koruliikkeen työntekijä oli perustanut Facebooksivun, jossa kerrottiin koruliikkeen kohtelevan työntekijöitään epäasiallisesti. Liikkeen nimi mainittiin. Lisäksi väitettiin, että ketju irtisanoo määräaikaisia työntekijöitä ilman perusteita. Siksi Fb-sivulla kehotettiin asiakkaita boikotoimaan yritystä. Yritys vaati 5 000 euron vahingonkorvauksia negatiivisen kirjoittelun takia. Työntekijä vetosi sananvapauteen, ja se auttoi osaksi. Työntekijää ei nimittäin tuomittu maksamaan korvauksia, koska yritys ei pystynyt näyttämään toteen, että se olisi kärsinyt kirjoituksista johtuvia taloudellisia menetyksiä. Oikeus kuitenkin katsoi, että työntekijä oli rikkonut lojaliteettivelvoitetta, vaikka kritiikki ei sinänsä ollut perätöntä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelemässä tapauksessa työntekijä oli tyytymätön vanhainkodin työoloihin ja katsoi, että hoidettavat eivät olleet saaneet asianmukaista hoitoa. Työntekijä oli kannellut asiasta vanhainkodin johdolle ja tehnyt rikosilmoituksen petoksesta, koska vanhainkoti ei ollut antanut luvattua hoitoa. Työntekijä oli myös levittänyt lentolehtisiä asiasta. Hänet irtisanottiin. EIT katsoi, että työntekijä ei ollut antanut vääriä tietoja. Työnantaja oli siten loukannut työntekijän sananvapautta. ”Työnantaja ei saa työnjohtooikeuden tai lojaliteettivelvoitteen nojalla rajoittaa työntekijöiden mielipiteiden ilmaisua, poliittista toimintaa tai ay-toimintaa.” Työnjohtoeli direktio-oikeus on työsopimuslain työnantajalle takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä. Samalla työntekijä, työsopimuksen toinen osapuoli, sitoutuu tekemään työtä työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua korvausta vastaan – vieläpä kuuliaisesti. Edelleen työsopimuslain mukaan työntekijällä on yleinen lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä vaadittavan menettelyn kanssa. Direktio-oikeus ja lojaliteettivelvollisuus ovat käsitteitä, joiden sisältöä ja rajoja ei ole etukäteen selvästi määritelty. Keskeinen kysymys kuuluu, mikä on yrityksen edustajan työnjohto-oikeuteen tai lojaliteettiin perustuva valta puuttua työntekijän sananvapauteen. Siihen ei ole selvää vastausta. Mutta: Työnantajan sananvapautta koskevien määräysten ja ohjeiden pitää liittyä työn suorittamiseen. Lisäksi on huomioitava, että direktio-oikeuteen liittyy syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Se tarkoittaa sitä, että työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan mielipideasioissa. Työnantaja ei siis saa käyttää direktio-oikeutta syrjintään johtavalla tavalla. Jos käyttää, niin joutuu tekemisiin yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain kanssa. Kaikkinensa työnantaja ei saa työnjohto-oikeuden tai lojaliteettivelvoitteen nojalla rajoittaa työntekijöiden mielipiteiden ilmaisua, poliittistatai aytoimintaa. Työntekijällä on siten lähtökohtaisesti oikeus ilmaista mielipiteensä työnantajastaan – kunhan mielipide ei ole työantajaa vahingoittava, solvaava tai erityisen loukkaava. Lisäksi pitää huomioida, että joskus työntekijällä voi olla myös lakiin perustuva oikeus tehdä viranomaiselle ilmoitus työpaikan epäkohdista. Tällainen oikeus voi perustua esimerkiksi työturvallisuuslainsäädäntöön. ? Tekija?_01_2021_sisus.indd 17 Tekija?_01_2021_sisus.indd 17 23.12.2020 7.54 23.12.2020 7.54
18 Tekijä 1/2021 Pa lv el un to te ut ta a D uu ni to ri tyotori.teollisuusliitto.fi Kesätyöhaku on jo käynnissä! Avoimet kesätyöpaikat löydät helposti Teollisuusliiton Työtorista. • Hae oman alasi harjoitteluja kesätyöpaikkoja. • Tallenna työpaikkavahti niin kuulet heti sinua kiinnostavista kesätyöpaikoista. • Tutustu ja vinkkaa muillekin! Tekija?_01_2021_sisus.indd 18 Tekija?_01_2021_sisus.indd 18 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
1/2021 Tekijä 19 VIERAILIJA Sopimisen ja työrauhan Suomea puolustettava AJASSA LASSE LAATUNEN Kirjoittaja on työskennellyt muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtajana ja lakiasiainjohtajana ja edustanut työnantajia kolmikantaneuvotteluissa neljällä vuosikymmenellä. T yömarkkinasopimisella on pitkä historia. Kirjapainoalalla tehtiin ensimmäinen työehtosopimus jo vuonna 1900. SAK ja työnantajien STK perustettiin vuonna 1907. Yhteiset juoksuhaudat synnyttivät kesken talvisodan SAK:n ja STK:n tammikuun kihlauksen vuonna 1940. Valtakunnallista työehtosopimusjärjestelmää alettiin kehittää tasavertaisuuden pohjalta. Tuloksia ei tarvitse hävetä. Nyt työmarkkinat ovat murroksessa. Monet työnantajapomot ihan vakavasti uskovat ammattiyhdistysliikkeen haihtuvan tuhkana tuuleen pelkkänä ilmoitusasiana. Sen jälkeen työrauha tipahtaisi taivaasta ilmaiseksi. Näinhän se ei mene. Maailma on muuttunut ja tarvitaan paikallista sopimista, sanotaan. Markkinat ovat kyllä muuttuneet. Suomen historia ei ole kuitenkaan muuttunut. Yhteiset taustat ja ponnistukset ovat työmarkkinajärjestelmän kivijalka. Ihminen ei ole muuttunut. Neuvottelupsykologia on sama. Turvan tarve työsuhteessa on säilynyt. Työntekijä ei ole yrityksen vihollinen, vaikka hän käyttäisi perustuslain takaamaa järjestäytymisoikeuttaan. Yhteistyön perusta on toisen osapuolen kunnioittaminen. Monille yrittäjille ja työnantajille paikallinen sopiminen näyttää olevan sama kuin työnjohto-oikeus. Tällainen onnela on kangastus. Paikallisen sopimisen rakentaminen harhakuvien varaan on huteralla pohjalla. Jos paikalliseen sopimiseen halutaan liittää työrauha, sopijapuolena on silloin oltava työntekijöiden rekisteröity yhdistys. Tällaisia ovat ammattiosastot ja työntekijäliitot. Juuri näitä tahoja metsäteollisuus ja yrittäjät pyrkivät karkuun. Pidän itse hyvänä muun muassa teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa harjoitettua työehtosopimusten väljentämistä. Työntekijöillä on vähimmäisturva ja työnantajilla työrauha. EK:n natiseminen liitoksissaan alkoi vuonna 2011. Silloisen raamisopimuksen jälkimainingeissa toimitusjohtaja Mikko Pukkinen ja työmarkkinajohtaja Jukka Ahtela saivat potkut. Keskitettyjen ratkaisujen lopettamisesta EK päätti vuonna 2015. Vuoden 2016 kilpailukykysopimus (kiky) oli EK:lle tuskallinen. Metsäteollisuus erosi EK:sta. Kiky ei ollut helppo ammattiyhdistysliikkeellekään. Sipilän hallituksen aikana EK:n usko porvarihallitukseen oli vahva. Kolmikanta kelpasi EK:lle vain valikoidusti. Rinteen/Marinin hallitusten aikana kolmikantatoimeksiannot ovat saaneet EK:lta happaman vastaanoton. Viimeinen myrsky vesilasissa oli EK:n uloskävely STM:n tasa-arvoryhmästä marraskuussa 2020. Työnantajien uusi asemointi työmarkkinapolitiikassa on vuosien jatkumo. Heikentämällä ammattiyhdistysliikkeen asemaa sopijapuolena heikennetään myös sen valtaa. Työnantajien oman vaikutusvallan heikentymisen uskotaan korvautuvan porvarihallituksilla. Rinteen/ Marinin hallitus oli työnantajille takaisku. Olen puolueista riippumattoman työmarkkinajärjestelmän kannattaja. Jokaisella saa olla oma poliittinen vakaumuksensa, mutta työmarkkinapolitiikalla ja politiikalla on eri tehtävät. Työmarkkinajärjestöillä on paljon yhteistä varjeltavaa, esimerkiksi työeläkejärjestelmä. Sen rahoittaminen vaatii hyvän työllisyyden. Työllisyyttä tukemaan on saatava joustavat työehtosopimukset ja pitävä työrauha. Työntekijöillä on oltava kohtuullinen vähimmäisturva. Työmarkkinapolitiikan paras väline kiristyvässä kilpailussa on paikallista sopimista mahdollistava, valtakunnallinen sopimusjärjestelmä. Ammattiyhdistysliike ei ole toistaiseksi provosoitunut työnantajien irtiotoista. Vellova tilanne ei selkiydy, ellei työnantajapiireissä tehdä uudelleenarviota. Nykypolitiikka ei hyödytä ketään, kaikkein vähiten työnantajia itseään. Metsäteollisuus ja SY tuskin kantojaan muuttavat, mutta muiden suhteen on vielä toivoa. ”Vellova tilanne ei selkiydy, ellei työnantajapiireissä tehdä uudelleenarviota.” Tekija?_01_2021_sisus.indd 19 Tekija?_01_2021_sisus.indd 19 22.12.2020 16.02 22.12.2020 16.02
1/2021 Tekijä 21 ? AJASSA K ansainvälisen työjärjestön ILO:n selvitys kertoo, että pakkotyössä työskentelee 25 miljoonaa ihmistä ja lapsityöntekijöitä on 152 miljoonaa. Kun puhutaan lievemmistä työntekijöiden oikeuksien rikkomuksesta, ovat määrät melkoisia. – Yritykset puuttuvat jonkin verran pahimpiin tapauksin. Alipalkkaukseen ja ylipitkiin työpäiviin ei alihankintaketjuissa kiinnitetä huomiota, kun arviota tekee yritysraportointien pohjalta. Tämä heikentää myös ay-liikkeen mahdollisuuksia saada tietoa rikkomuksista, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka sanoo. ALIHANKINTA VALVONNAN ULOTTUMATTOMISSA Alihankintaa kasautuu maihin, joissa kansallinen lainsäädäntö ei takaa kansainvälisten säädösten edellyttämiä ihmisoikeuksia. Ongelmana on myös se, etteivät oikeusvaltioperiaatteet ja kansalaisoikeudet toteudu monessa maassa, vaikka asianmukaista lainsäädäntöä olisi. SAK selvitti vuonna 2016 valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osaomistamien Stora Enson, SSAB:n, Telian, Outokummun, Metson ja Kemiran yhteiskuntavastuuraportteja. Niissä ei kerrottu millään tavalla alihankintaketjuista, niiden työehtosopimuskäytännöistä eikä edes maista, joissa alihankkijat toimivat. Yritykset perustelevat raportoinnin puutteita ja vähäisiä toimitusketjuun liittyviä vaateita usein sillä, että velvoitteiden valvonta on vaikeaa ja vaatii paljon resursseja. – Jos valvonta on rankkaa ja vaatii resursseja, ei tällaisia riskejä pidä ottaa. Yritysten pitäisi pysyä pois sellaisista paikoista, joihin liittyy ihmisoikeusriskejä, Björkbacka sanoo. KAUNIITA PERIAATTEITA Yrityksiä koskee YK:n vuonna 2011 hyväksymät yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Yritysten pitää sitoutua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja toimia ihmisoikeuskysymyksissä huolellisesti. Huolellisuus merkitsee toimitusketjujen kartoittamista, riskien tunnistamista, riskejä ehkäisevän suunnitelman tekoa ja toteutusta sekä lopulta seurantaa, että suunnitelman tavoitteet toteutuvat. Jos ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät auta, yrityksillä on velvollisuus puuttua ihmisoikeuksien loukkauksiin ja korjata vahingot. – Usein kun yritykset havaitsevat ongelmia, ne keskittyvät ehkäisemään niiden toistumista, mikä on hyvä asia. Iso ongelma on, että jo tapahtuneiden rikkomusten uhreille ei korvata heidän kokemaansa vääryyttä, kansalaisjärjestö Finnwatchin ihmisarvoisen työn tutkija Anu Kultalahti sanoo. YK:n periaatteiden noudattaminen on yrityksille vapaaehtoista, eikä niiden rikkomisesta seuraa mitään rangaistuksia. Vastuu alihankinnasta koskee ihmisoikeuksia Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden perusoikeuksien loukkaukset ovat suomalaisyritysten kipukohtia, kun ne valvovat alihankintaketjujensa vastuullisuutta. Sekä hankintaketjujen uumenissa että lähellä kotimaassa olevat alihankkijat polkevat työläisten oikeuksia kustannusjahdissaan. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_01_2021_sisus.indd 21 Tekija?_01_2021_sisus.indd 21 22.12.2020 16.03 22.12.2020 16.03
22 Tekijä 1/2021 Velvoittava laki valmisteilla rinnastettavat ihmisoikeusrikkomukset, johon voi liittyä jopa painostusta, väkivallalla uhkailua ja suoraa väkivaltaa, Lietonen sanoo. Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund on nähnyt, miten töitä teetetään lainsäädännön harmailla alueilla, muun muassa telakoilla ja metsätaloudessa, joilla alihankkijat eivät noudata suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Valvonta on usein olematonta. – Palkat ovat alle työehtosopimuksen, lisiä ei makseta, työntekijöillä teetetään ylipitkiä päiviä eikä veroja makseta mihinkään maahan. Yritykset hakevat kustannuksia säästämällä kilpailuetua, ja työmarkkinat vääristyvät, Eklund sanoo. Yritysten riski joutua osalliseksi ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön nousee, kun käytetään vuokratyötä, lähetettyjä työntekijöitä tai ketjutettua alihankintaa. Kyse on Lietosen mukaan hyväksikäytön liiketoimintamallista, jossa karsitaan kuluja kaikesta mahdollisesta ja samalla kääritään voittoja mahdollisimman paljon. Aloilla, jotka työllistävät matalan koulutustason työvoimaa, on yrityksiä, jotka järjestelmällisesti hyväksikäyttävät työntekijöiden riippuvuutta työnantajasta. Alipalkattuja ihmisiä etsitään Euroopan laajuisilta työmarkkinoilta, työlainsäädäntö on monissa maissa puutteellista ja valvonta usein olematonta. Ammattiliitot tekevät rajat ylittävää yhteistyötä, Teollisuusliitto etenkin Pohjoismaiden ja Baltian liittojen kanssa. Heuni on julkaissut toimitsijoille ja luottamushenkilöille oppaan, jonka avulla voidaan tunnistaa työperäinen hyväksikäyttö. Yrityksille on useita julkaisuja, joissa kerrotaan, miten ne voivat ehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa toimitusketjuissaan. OSAAMISTAKIN ON Menestyvät yritykset huolehtivat Eklundin mukaan parhaiten alihankintaketjunsa vastuullisuudesta, asettavat vaatimuksia ja myös valvovat kumppaneidensa toimintaa. – Ne, jotka tekevät tulosta ja menestyvät maailmalla, ovat myös vastuullisuusohjelmissa kärkijoukkoa. Kun rahaa ei ole, käytetään jopa arveluttavia keinoja kustannusten alentamiseen, Eklund sanoo. Hissiyhtiö Kone hallitsee toimitusketjunsa vastuullisuuden, mutta ei silläkään aina ole helppoa. – Eri maiden lainsäädäntö luo haasteita vastuullisuuden valvontaan. Siksi olemme luoneet omat globaalit vastuullisuuden vaatimukset, jotka Kansalaisjärjestö Finnwatch edistää yrityksiä sitovaa kansallista yritysvastuulakia. #Ykkösketjuun -kampanja näkyi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla. Kampanjaan osallistui yli 100 yritystä, kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa. Mukana olivat muun muassa Fazer, Finlayson, Halti, Kesko, Paulig, S-ryhmä, Stora Enso ja Tokmanni. – Haluamme Suomeen yritysvastuulain, koska yritykset eivät raportoi vapaaehtoisesti hankintaketjunsa ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista, SAK:n Björkbacka sanoo. ”Monet yritykset tekevät jo nyt töitä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Yritysvastuulain myötä mukaan saataisiin koko laaja yrityskenttä”, Pauligin vastuullisuuspäällikkö Seija Säynevirta sanoo Ykkösketjun verkkosivuilla. EK:n asiantuntija Hannu Yläsen mukaan kotimainen yritysvastuulaki ei ole tarpeen, koska monet suomalaiset yritykset ovat jo nyt ympäristöja ihmisoikeuskysymyksissä maailman kärkeä. – Kansallinen laki olisi väärä instrumentti ison ongelman ratkaisemisessa, Ylänen sanoo. Osa Ykkösketjuun sitoutuneista yrityksissä ei ole Yläsen mukaan ollut täysin tietoisia Ykkösketjun tavoitteista. – Yrityksiltä on kysytty, että kai te tällaista kannatatte. Kun kysymyksiä esitetään näin, aina ei välttämättä hahmoteta kokonaisuutta. Saattaa syntyä tilanteita, joissa liian heppoisin perustein lähdetetään kannattamaan jotakin. Eikä edes tiedetä, mihin lähdetään mukaan, Ylänen sanoo. Hissiyhtiö Koneen tuotekehityksen ympäristöjohtaja Satu Virkkunen odottaa kotimaista yritysvastuulainsäädäntöä toiveikkaana. – Jos meillä olisi vastuullisuuslainsäädäntö, se helpottaisi koko yrityskenttää ymmärtämään, mitkä ovat pelisäännöt. Se myös estäisi epäterveen kilpailun eli sen, että joku yritys lähtee viemään toimintaansa suuntaan, minne ei yleisesti mennä. Aina on hyvä, että on olemassa lainsäädäntö, joka tukee vastuullista liiketoimintaa, Virkkunen sanoo. Yritysvastuulaki odottaa parhaillaan hallituksen lakiesitystä. OSA TALOUSRIKOLLISUUTTA Työperäiset ihmisoikeusrikkomukset ovat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin Heunin tutkijan Anni Lietosen mukaan osa piilorikollisutta, johon liittyy usein harmaa talous, veropetokset ja laajamittainen talousrikollisuus. – Kun hyväksikäyttö muuttuu lievästä vakavammaksi, on ääripäässä ihmiskauppaan Tekija?_01_2021_sisus.indd 22 Tekija?_01_2021_sisus.indd 22 22.12.2020 16.03 22.12.2020 16.03
1/2021 Tekijä 23 AJASSA ovat usein tiukemmat kuin missään yksittäisessä maassa on, Koneen Virkkunen sanoo. Koneen yritysvastuuta linjaavat sekä yrityksen sisäiset että alihankkijoita ohjaavat eettiset säännöt. Jokainen alihankkija sitoutuu noudattamaan niitä. Vaatimusten muutostahti luo monille Koneen toimitusketjuun kuuluville yrityksille ongelmia, koska paikallinen lainsäädäntö ei välttämättä muutu niin nopeasti kuin Koneen vaatimukset. Koneen ilmastotavoite on hyvä esimerkki: olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tuotteiden osalta hiilineutraalisuustavoite tarkoittaa 40 prosentin vähennystä vuodesta 2018 suhteessa liikevaihtoon. – Edellytämme toimittajiltamme, että ne reagoivat tähän ja seuraamme tilannetta. Yritämme yhdessä löytää uusia ratkaisuja. Jos toimintatavat eivät parane, voimme tarvittaessa purkaa yhteistyön, mutta se on se viimeisin keino, Virkkunen sanoo. ASIAKKAAT JA AY-LIIKE TALKOISIIN Yritykset eivät ole yritysvastuun kehittämisessä yksin. – Isot yritykset edellyttävät jo kilpailutusvaiheessa, että vastuullisuuden kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Tätä kautta vastuullisuus valuu pienempiä yrityksiä koskeviin vaatimuksiin, yritysvastuuseen erikoistuneen asiantuntijayritys Opinio Jurisin asiantuntija Hanna Liappis sanoo. SAK:n Björkbacka toivoo, että ammattiyhdistykset ottavat ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisen aiempaa vahvemmin työlistalleen. – Luottamusmiehet ovat tässä tärkeässä roolissa. Näiden pitää kysellä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien perään alihankintaverkostoissa. Toisaalta myös yritysten pitää muuttaa toimintaansa niin, että ne sisällyttävät ihmisoikeuselementit paremmin raportteihinsa ja tuottavat raportit myös suomeksi, Björkbacka sanoo. ? "Kun rahaa ei ole, käytetään jopa arveluttavia keinoja kustannusten alentamiseen." Tekija?_01_2021_sisus.indd 23 Tekija?_01_2021_sisus.indd 23 22.12.2020 16.03 22.12.2020 16.03
24 Tekijä 1/2021 ILMIÖ Rahaa taivaalta Pandemian takia Yhdysvaltain, Hongkongin, Macaon ja Singaporen kansalaisille on annettu RAHAA TAI ERÄÄNLAISIA LAHJAKORTTEJA, vastikkeetta. Ideana on, että kansalaiset kuluttaisivat rahat ja näin ELVYTTÄISIVÄT TALOUTTA. Ekonomistit puhuvat käsitteestä HELIKOPTERIRAHA. Ensimmäisen kerran termin esitteli taloustieteilijä Milton Friedman vuonna 1969. Friedman pohti tuolloin artikkelissaan, miten kuluttajatuotteiden ja -palveluiden hinnoille kävisi, jos kaikille kansalaisille jaettaisiin rahaa helikopterista pudottamalla. Helikopteriraha ei ole täsmällinen taloustieteen termi. Rahoja ei siis ole pakko heitellä helikopterista, vaan esimerkiksi keskuspankkien SUORAAN VALTIOIDEN BUDJETTEIHIN maksama rahaa voitaisiin pitää helikopterirahana. Yleisemmin helikopterirahaa pidetäänkin nimenomaan KESKUSPANKKIEN ELVYTYSKEINONA eli rahapoliittisena elvytyksenä. Siksi Yhdysvaltain, Hongkongin, Macaon ja Singaporen elvytys ei oikeastaan ole helikopterirahoitusta, vaikka näin onkin laajalti uutisoitu. Helikopterirahoitus halutaan ajatella nimenomaan keskuspankkien keinoksi. Kun rahan jakaa keskuspankki, se tavallaan LUO TÄMÄN UUDEN RAHAN. Moni ekonomisti suhtautuu sen vuoksi helikopterirahoitukseen epäillen. He pelkäävät uuden rahan johtavan hallitsemattomaan KULUTTAJAHINTOJEN NOUSUUN eli inflaatioon. Tällä hetkellä ongelmana tosin on enemmän HINTOJEN LASKU ELI DEFLAATIO. Esimerkiksi lokakuussa euroalueen kuluttajahinnat laskivat 0,3 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Vaikka hintojen lasku voi kuulostaa äkkiseltään kivalta, olisi sillä kansantalouksien kannalta huonoja vaikutuksia. Vallitsevan talousteorian mukaan kuluttajatuotteiden hintojen laskiessa ihmiset lykkäävät ostamista, mikä johtaa TYÖTTÖMYYTEEN JA TALOUDEN LASKUKAUTEEN. Helikopteriraha on noussut julkiseen keskusteluun aina tasaisin väliajoin, kun taloudessa on mennyt heikosti. Epävarmoina aikoina helikopteriraha ei kuitenkaan ole tehokkaimmillaan. Jos ihmisillä ei ole luottamusta tulevaan, he siirtäisivät saamansa helikopterirahan isolta osin säästöön, jolloin sillä ei olisi elvyttävää vaikutusta. Pandemian jälkeisessä maailmassa helikopterirahan teho voisi olla parempi. TAVOITTEENA MALTILLINEN HINTOJEN NOUSU Keskuspankit haluavat kuluttajatuotteiden ja -palveluiden hintojen kasvavan maltillisesti. Sen ajatellaan kannustavan kuluttamaan, investoimaan ja edistämään laajemminkin yhteiskuntien kehittymistä. Viime vuosina keskuspankkien tavoitteet inflaatiosta ovat jääneet täyttymättä. Tämä on lisännyt keskustelua uusista keinoista, joilla inflaatio saadaan nousemaan. Helikopteriraha on nousemassa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Esimerkiksi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kirjoitti toukokuussa, että helikopteriraha on realistinen rahapolitiikan seuraava askel. TOIVEENA SAADA KANSALAISET KULUTTAMAAN Euroopan keskuspankki EKP on viime vuosina pyrkinyt nostamaan inflaatiota ostamalla velkakirjoja pankeilta ja sijoittajilta sekä kannustamalla pitkäaikaisen rahoituksen avulla pankkeja lisäämään luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille. Suomen Pankin ekonomisti Olli-Matti Laineen tutkimuksen mukaan vuonna 2016 alkanut EKP:n toinen operaatio (TLTRO-II) kiihdytti pankkien lainanantoa yrityksille. Laine ei kuitenkaan löytänyt näyttöä, että operaatioilla olisi ollut vaikutusta kulutusluottoihin. Vastaavat tutkimustulokset voivat lisätä helikopterirahoituksen kannatusta, sillä keino voisi toimia paremmin yksityisten kansalaisten kulutuksen lisäämisessä. Eri vuosina tehtyjen kyselytutkimusten mukaan euroalueen kansalaiset käyttäisivät helikopterirahasta kulutukseen 30 – 55 prosenttia. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP EUROALUEEN KULUTTAJAHINTOJEN INDEKSI 2015–10/2020 115 110 105 100 95 90 Inflaatiotavoite Toteutunut inflaatio Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat Tekija?_01_2021_sisus.indd 24 Tekija?_01_2021_sisus.indd 24 22.12.2020 16.03 22.12.2020 16.03
? BLOGI: Riku Aalto: Työmarkkinat politisoituvat ? Pääluottamusmiehet eivät ymmärrä Nesteen ratkaisuja ? KÄYTÄNTÖ: Onkilahden Metallilla paikallinen sopiminen on arkinen juttu ? MAAILMA: Työehtosopimusten puuttuminen leikkaa palkkoja ? BLOGI: Mikko Hakkarainen: Suutarin lapselle kengät eli toimitsijan luottamuksellinen kalibrointi LUETUIMMAT JOULUKUU www.tekijälehti.fi Työnantajapuoli siirtää panoksiaan poliittiseen vaikuttamistyöhön, Riku Aalto kirjoitti. KI TI H A IL A KI TI H A IL A LYHYET AJASSA BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 1/2021 Tekijä 25 LÄHDE EHDOLLE KUNTAVAALEIHIN! KUNTAVAALIT Tämän kevään kuntavaalit ovat tärkeät teollisuuden toimintaedellytysten sekä Teollisuusliiton jäsenten ja heidän perheidensä palveluiden kannalta. Teollisuusliitto kehottaa liiton jäseniä asettumaan ehdolle ja äänestämään kuntavaaleissa. Näissä vaaleissa päätetään, miten kuntalaisten arki sujuu ja mitä valintoja kunnissa tehdään haastavassa taloustilanteessa. Jo kuntalain mukaan valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta. Teollisuuden ehdokkailla on tärkeä rooli tuoda yksityisen sektorin näkemystä päätöksentekoon. Kunnan strategiassa on tärkeää katsoa tulevaisuuteen. KUNTAVAALIT 2021 ? 9.3. Viimeinen päivä jättää ehdokashakemus ? 18.3. Ehdokasasettelu vahvistetaan ? 7.–13.4. Ennakkoäänestys kotimaassa ? 18.4. Vaalipäivä ? 21.4. Tulosten vahvistaminen ? 1.6. Valtuustot aloittavat työnsä EDUSKUNTA HYVÄKSYI MAKSUTTOMAN TOISEN ASTEEN OPPIVELVOLLISUUS Eduskunta hyväksyi joulukuun puolessavälissä uuden oppivelvollisuuslain. Uudistus pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Hallituksen oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021 ja se koskee ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria. Oppivelvollisuusiän noston lisäksi uudistushankkeessa esitetään, että opetus on oppivelvolliselle maksutonta tutkinnon suorittamiseen asti. Myös kaikki toisen asteen opiskelussa tarvittavat välttämättömät oppimateriaalit ja välineet ovat uudistuksen jälkeen oppivelvolliselle maksuttomia. Lue lisää: www.eduskunta.fi NOPEA TAPA TURVATA HIILIVARASTOJA VANHAT METSÄT Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on nopeaa ja edullista suojella vanha metsä verrattuna siihen, että se avohakataan ja taimitetaan. Avohakkuuala muuttuu päästölähteeksi ja rikotun maaperänkin hiilivarasto lähtee vapautumaan ilmakehään. Taimikko muuttuu hiilensidonnan kannalta aktiiviseksi vasta noin 50 vuoden kuluttua istutuksesta. Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin metsiä suojeluun. Alimmalla lahjoitussummalla eli 5 eurolla saa suojeltua 10 neliötä metsää, 5 000 eurolla hehtaarin. Lue lisää: www.luonnonperintosaatio.fi OLETKO SEURANNUT TOPIA? TELEVISIO Topi – nuoren miehen elämää on Yle TV1:n dokumenttisarja nuoren, autoiluun hurahtaneen duunarimiehen elämästä nyky-Suomessa. Aiemmin Tehtaan sankarit -sarjasta tuttu 25-vuotias teollisuusliittolainen Topi Kauppinen muutti Savosta töihin Uudenkaupungin autotehtaalle. Unelmissa siinsi kuva onnellisesta tulevaisuudesta, johon kuuluivat vakinainen työ, perhe ja lapsia. Miten sitten kävikään? Vielä ehdit mukaan Yle Areenassa: areena.yle.fi. ”’Politiikka pois ay-liikkeestä’ on ollut mantra, jota ovat hokeneet niin työnantajat kuin myös palkansaajat vuosien mittaan. Näyttääkin siltä, että työnantajapuoli asemoi itsensä entistä enemmän poliittiseksi toimijaksi ja vaikuttajaksi. Tähän kun vielä lisätään Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin voimakas yhteiskunnallinen rooli, niin minusta asia näyttää siltä, että erilaiset työnantajajärjestöt käyvät kilpailua siitä, kenellä on parhaimmat vaikuttamismahdollisuudet poliittisiin toimijoihin.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja ”Näkemykseni mukaan kilpailukykykeskustelu on perustunut suurelta osin vääriin oletuksiin. Kilpailijamaiden joustavuus ja halu palkkamalttiin on oletettu todellisuutta suuremmaksi. Toisaalta Suomen järjestelmien joustavuus ja työn tuottavuus on arvioitu todellista vähäisemmiksi. Tämän hetken tiedon valossa vaikuttaa siltä, että Suomi on kriisioloissakin kilpailukykyinen ja joustava paikka teollisen toiminnan pyörittämiseen.” TIMO EKLUND Teollisuusliiton erikoistutkija (tilanne 22.12.) Tekija?_01_2021_sisus.indd 25 Tekija?_01_2021_sisus.indd 25 22.12.2020 16.03 22.12.2020 16.03
26 Tekijä 1/2021 Putkiasentaja Esko Pesosella on liki kolmen vuosikymmenen kokemus telakkatöistä. Kun Helsingissä työt ovat vähentyneet, hän on käynyt matkatöissä Turussa. Tekija?_01_2021_sisus.indd 26 Tekija?_01_2021_sisus.indd 26 22.12.2020 16.03 22.12.2020 16.03
1/2021 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Telakka pysyy keskellä Helsinkiä Yli 150 vuoden kokemus telakkatöistä takaa, että Helsingin telakan rautakourille riittää tulevaisuudessakin töitä. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JANI LAUKKANEN H elsinki Shipyard Oy:n Helsingin Hietalahden telakan yli 280 metriä pitkä allashalli avautuu upeasti katonrajasta. Siltanosturin ohjaamossa työskentelee sinioranssiin työhaalariin pukeutunut kuljetusmies Victoria Kurnosova. Hän tuli telakalle vuonna 2016 suoraan koulusta, kun veli kertoi, että työtä olisi tarjolla. OMA TIIMI TÄRKEIN – Luulin, että tulen tänne siivoushommiin, mutta päädyin veljeni työpariksi kuljetusmieheksi. Kuljetan lohkoja, siirrän tavaroita trukilla, olen nosturikuski ja myös telakan ensimmäinen naispuolinen nosturin alamies. Toistaiseksi olen ajanut sisällä näitä siltanostureita, mutta ensi keväänä saan koulutuksen myös ulkonostureihin, Kurnosova kertoo. Häntä kiinnostaa työssä kokonaisuuden ymmärtäminen: miten laiva rakennetaan vaiheittain merille valmiiksi alukseksi. Nosturinsa ohjaamosta hän näkee, miten laiva kasvaa päivä päivältä. Laivanrakennus on imaissut Kurnosovan niin, ettei hän muita aloja enää suunnittele. Sen sijaan laivanrakennuksen opinnot, kuten laivojen sisustaminen, voivat olla hänellä vielä edessä. Vaikka laivat innostavat, ihmiset ja työilmapiiri merkitsevät Kurnosovalle eniten. Tekija?_01_2021_sisus.indd 27 Tekija?_01_2021_sisus.indd 27 22.12.2020 16.04 22.12.2020 16.04
28 Tekijä 1/2021 Pesonen on viihtynyt työssään, vaikka olosuhteet ovatkin välillä kovat. Melu, savu ja kaasut ovat montussa melkoiset. Monipuolinen työ ja vapaus tehdä omaan tahtiin ovat Pesoselle tärkeitä. Kun omalla työpaikalla on viime aikoina ollut hieman hiljaisempaa, Pesonen on ollut pariin otteeseen komennuksella Turun telakalla auttamassa kolmen risteilijän rakentamisessa. Nyt töitä piisaa onneksi tutussa ympäristössä. – Mukavampaahan se on käydä kotoa käsin töissä. Turun keikalla tehtiin 12 tunnin päiviä. Tässä iässä niin pitkät päivät jo tuntuvat. Nuoria Pesonen toivoo työssään rinnalleen. – Työnantaja saisi palkata lisää nuoria. Oma ? Polttokoneen käyttäjä Kari Notko valmistaa laivoihin pieniä osia kuten polvioita ja korvia. – On hienoa, että täällä on paljon ihmisiä eripuolilta maailmaa ja mukava päästä tutustumaan heihin. Oma tiimi on kaikki kaikessa. – Tykkään tosi paljon kymmenen hengen nostoporukastamme. Se on minulle kuin perhe. MONIPUOLISTA TYÖTÄ Alhaalla allashallissa putkiasentaja Esko Pesonen huhkii laivan konetilan varustelussa sijaitsevassa työpisteessä. Työn alla on ensimmäinen kolmesta noin sadan metrin pituisesta arktisesta tutkimusristeilijästä. Vaikka työvaiheet ovat pitkälti samanlaisia eri laivoissa, on niiden eri alueilla asioita, jotka pitää sisäistää ennen töiden aloittamista. – Kun menen laivassa uudelle alueelle, kuluu aina muutama päivä, ennen kuin olen hommassa sisällä. Piirustukset pitää käydä läpi ja funtsia, miten työ etenee. Sitten se lähtee rullaamaan. ”Oma tiimi on kaikki kaikessa.” Tekija?_01_2021_sisus.indd 28 Tekija?_01_2021_sisus.indd 28 22.12.2020 16.04 22.12.2020 16.04
1/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? väki käy koko ajan vähäisemmäksi, kun porukkaa jää paljon eläkkeelle. ULKOISTAMINEN ARVELUTTAA Polttokoneen käyttäjä Kari Notko muistelee koneensa äärellä kaiholla aikoja ennen vuotta 2003, jolloin telakalla tehtiin lohkot itse pitkästä tavarasta. – Mittaustyö oli meillä huipussaan juuri silloin, kun johtajat päättivät siirtää lohkojen tekemisen Turkuun. Kun teimme lohkot itse, ne olivat kerralla kunnossa ja ne laitettiin suoraan kiinni. Kun tekeminen on siirretty nyt Liettuan Klaipedaan, homma on mennyt jälleen taaksepäin. Notko on telakalla yksi harvoista, joka jatkaa oman käsityön perinnettä. Hän valmistaa jo ikääntyneellä polttokoneellaan laivaan tarvittavia pieniä osia, kuten polvioita, korvia ja nimilappuja. Polttokoneella osat valmistetaan enintään 3 kertaa 6 metrin teräslevystä. Liki neljänkymmenen vuoden työurallaan Notko on koonnut laivoja monessa eri työHELSINKI SHIPYARD OY PERUSTETTU Tällä nimellä 2019, alun perin 1865 KOTIPAIKKA Helsinki OMISTAJA Algador Holdings Ltd. TUOTANTO Arktiset erikoisalukset: jäänmurtajat ja risteilijät HENKILÖSTÖ 480, omia tuotannon työntekijöitä 215 LIIKEVAIHTO 4,4 miljoonaa (2019), mutta ollut esimerkiksi 289 miljoonaa (2017) ? Kuljetusmies Victoria Kurnosova seuraa korkealta katon rajasta, miten laiva valmistuu pala palalta. vaiheessa. Hitsaustyötkin sujuvat. – Piirustuksiakin osaan lukea, ainakin jollain tasolla, Notko sanoo vaatimattomasti. LAKOLLA KIKYT POIS Matkalla Notkon polttokoneen ääreltä seuraavaan työpisteeseen ohitetaan halli, jonka nimi merkitsee paljon jokaiselle telakkatyöläiselle: Vallankumoushalli. Tekija?_01_2021_sisus.indd 29 Tekija?_01_2021_sisus.indd 29 22.12.2020 16.04 22.12.2020 16.04
30 Tekijä 1/2021 30 Tekijä 1/2021 – Kun ammattiosasto ilmoittaa, että kokoonnumme Vallankumoushallissa, kaikki tietävät, että kyse on tästä hallista, Helsinki Shipyardin pääluottamusmies ja toisen polven luottamusmies Ilpo Haaja sanoo. Kokoontumisiin liittyi takavuosina eriväristen lappujen jakaminen. Tummanpunainen tarkoitti valmistautumista 2–3 päivän lakkoon ja vaaleampi punainen lyhyempää työnseisausta. – Kerran kävi niin, että tummanpunaiset laput jaettiin. Luultiin, että lakko tulee, ja kaikilla oli koko telakalla siviilit päällä. Mutta ei lakkoa tullutkaan, koska kokous päätti niin, Haaja muistelee vuosia, jolloin Hietalahden telakka oli lakkoilussa Suomen ykkönen. Viime vuosina Vallankumoushalliin on kokoonnuttu harvoin. Aihetta ei ole ollut. Pienen syyn takia ei lakkoasetta kaiveta esiin. Kikyn saaminen pois oli riittävän iso syy lakkoon. Lakko myös kannatti: kiky-tunteja ei tullut, muihinkaan heikennyksiin ei jouduttu, eivätkä työntekijät antaneet tässä asiassa mistään periksi. Työnantaja on toki erimieltä lakon merkityksestä. Ammattiosasto sai lakosta 5 000 euron sakot. – Lakkoa pitää käyttää harkiten ja vain silloin, kun on todella aihetta. Jos turhaan lakkoilee, lakkoase happanee, Haaja sanoo. MATKATÖISTÄ PALUU HIETALAHTEEN Vallankumoushallissa työskentelee putkihitsaaja Pauli Kokko. Hän on telakan paluumuuttaja. Kokko tuli Helsingin telakalle ensimmäisen kerran levyseppähitsaajakurssille 1970ja 1980-lukujen taitteessa ja uudestaan vuonna 2012. Päätös hitsarinuralle oli aikanaan helppo. – Kun lukuhaluja ei ollut ja asuin lähellä, hain tänne Wärtsilän telakan kurssille. Sillä tiellä ollaan. Välissä Kokko ehti kiertää hitsaustöissä Suomen eri telakoilla sekä Norjassa ja Venäjällä. – Pääkaupunkiseudulla syntyneelle tämä on hyvä pitkäaikainen työpaikka, vaikka välillä onkin ollut vaakalaudalla, miten tämä jatkuu. Reissuhommat eivät enää kiinnosta, vaan kiinteä työpaikka on hyvä asia. Hitsarina Kokkoa harmittaa alihankkijoilta tulleet maalatut lohkot, joiden kokoonpano tehdään telakalla. Lohkojen varusteluvaiheessa työntekijät altistuvat maalinkärylle ja hiontapölylle. Telakan uudelta omistajalta Kokko odottaa jatkuvuutta. – Olisipa uusi omistaja niin vakavarainen, että toiminta olisi vakaalla pohjalla. Suurella osalla telakan osaajista on vuosikymmenten kokemus, jota jaetaan mielellään nuoremmille. ? Putkihitsaaja Pauli Kokko tuli telakalle töihin 1980-luvun alussa Wärtsilän levyseppähitsaajakurssin kautta. 155 VUOTTA LAIVANRAKENNUSTA Ensimmäinen Hietalahden telakka perustettiin vuonna 1865. Useiden välivaiheiden jälkeen siitä tuli osa Wärtsilää vuonna 1938. Sotien jälkeen telakka tuli kuuluisaksi sotakorvauslaivojen valmistajana. Vuonna 1977 telakalta valmistui maailman ensimmäinen kaasuturbiinia käyttänyt matkustajaristeilijä GTS Finnjet, joka nosti suomalaisen laivanrakentamisosaamisen maailmanmaineeseen. Hyvästä nosteesta huolimatta telakka ajautui konkurssiin vuonna 1989, mutta jatkoi Masa Yardsina. Sittemmin telakka siirtyi norjalaisille Kvaernerille ja Akerille sekä korealaiselle STX:lle. Vuonna 2010 STX ja Venäjän valtion omistama United Shipbuilding Corporation (USC) perustivat yhteisyrityksen ja nimesivät Hietalahden telakan Arctech Helsinki Shipyardiksi, joka kuvasi hyvin telakan silloin alkanutta erikoistumista arktisiin aluksiin, kuten jäänmurtajiin. Arctech siirtyi sittemmin kokonaan USC:n omistukseen. USC myi Arctechin toukokuussa 2019 venäläisomisteiselle Algador Holdings Ltd:lle, joka nimesi telakan Helsinki Shipyardiksi. Brittiläinen risteilyvarustamo Swan Hellenic, jota telakan omistajat hallitsevat, on tilannut telakalta kolme arktista risteilijää. Tilatut alukset ovat reilut sata metriä pitkiä eli noin kolmasosan jättiristeilijöistä. Niiden varustelu tulee olemaan luksusluokkaa ja matkat sen hintaisia, eli alkaen 30 000 euroa. Ensimmäisen aluksen on määrä valmistua elokuussa 2021. Tekija?_01_2021_sisus.indd 30 Tekija?_01_2021_sisus.indd 30 22.12.2020 16.05 22.12.2020 16.05
1/2021 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ JOKAISTA KYSYTÄÄN LIITTOON Vanhan polven työntekijöille ammattiosastoon kuuluminen on itsestäänselvyys. Nyt monet nuoret eivät ole koskaan kuuluneet liittoon, ja heidän mukaan saaminen on vaikeampaa kuin ennen. – Jokaista, joka tänne tulee, jututetaan niin kauan, että saisimme hänet liittymään liittoon. Aivan kaikkia emme kuinkaan onnistu saamaan jäseniksi, Haaja harmittelee. Pääluottamusmies Haajan huoliin kuuluu myös tuhansien teollisuuden työpaikojen väheneminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. – Kaikista meistä ei ole lukijoiksi ja siistiin toimistotyöhön. Käsityön osaajille pitäisi riittää töitä. Telakkatyö on edelleen käsityötä, vaikka työmenetelmät ja työolot ovatkin muuttuneet paljon niiden 40 vuoden aikana, kun Haaja on telakalla työskennellyt. Aikanaan työt tehtiin pelkästään ulkona, nyt pääasiassa sisällä. Telakalla rakennetaan parhaillaan ensimmäistä kolmesta arktisesta tutkimusristeilijästä. Tekija?_01_2021_sisus.indd 31 Tekija?_01_2021_sisus.indd 31 22.12.2020 16.05 22.12.2020 16.05
32 Tekijä 1/2021 ja toisaalta viime vuosina töihin tulleet nuoret. 30–40-vuotiaita on liian vähän. – Tarvitsemme nuoria koko ajan lisää, sillä työn oppiminen vaatii työskentelyä vanhemman työntekijän rinnalla useita vuosia, Haaja sanoo. Työpaikkojen väheneminen on näkynyt rajusti telakalla. Vuonna 2004 henkilöstöä oli kaikkiaan noin neljätuhatta. Nyt toimihenkilöitä on noin 180 ja omia tuotannon työntekijöitä 215. Omien työntekijöiden määrä on lähes puolittunut vuoden jatkuneiden lomautusten vuoksi. Yhteys työnantajaan on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin 1980ja 1990-luvuilla, koska politiikan merkitys työelämässä on vähentynyt ainakin paikallisesti. Mutta ei kokonaan. – Kyllä työmiehen täytyy edelleen ymmärtää, kuka heidän asioitaan ajaa. Muuten tulee kikysopimuksia, aikeita eläkeputken poistamiseksi ja muita huononnusehdotuksia, Haaja näkee. SAARIKANGAS SAI UOTILAN EDUSKUNTAAN Vuoden 2019 toukokuussa toimitusjohtajana aloittanut Carl-Gustaf Rotkirch on kokenut ja tuttu mies telakalla, sillä hän työskenteli telakalla jo viime vuosituhannella. Mutta yksi mies nousee hänenkin ylitseen. – Martin Saarikangas piti tämän telakan puolia ihan toisella tavalla kuin monet muut toimitusjohtajat. Hänen aikanaan kyllä tappelimme työnantajan kanssa paljon, mutta ajat olivat silloin erilaiset kuin nyt, Haaja sanoo. Oma tarinansa on se, jonka mukaan telakan pääluottamusmiestä ja levyseppähitsaajaa Kari Uotilaa tuettiin Saarikankaan myötävaikutuksella kymmenillä tuhansilla markoilla eduskuntaan vuonna 1995. – Kerrotaan Saarikankaan sanoneen, että kyllä me tarvitsemme eduskuntaan yhden ukon puolustamaan telakkaa, Haaja naurahtaa. HIETALAHTI MUITA PAREMPI Haajan puheesta henkii syvä ylpeys telakasta ja ennen kaikkea sen työntekijöiden kokemuksesta, osaamisesta ja hyvästä yhteishengestä. Ne ovat taanneet työn laadun, joka on tuonut aina uusia tilauksia Hietalahteen. – Täällä on opittu vuosikymmenten aikana tekemään laadukkaita laivoja: jäänmurron RollsRoyceja ja risteilijöiden Cadillaceja. Haaja luonnehtii telakkansa työmoraalia Suomen parhaimmaksi. Moraali ja sen puute koskee erityisesti työnantajan toimia joissakin asioissa. – Rauman telakan mallia pelkään: oma työnvoima pannaan pihalle, ja työt teetetään lähetetyllä työvoimalla. Kukaan heistä ei tunnusta alipalkkaustaan, koska työntekijät ovat niin peloteltuja. Tällaisen lähetetyn työvoiman takana on jopa järjestäytynyt rikollisuus. Lähetetyn työvoiman ongelma ei vielä tällä hetkellä koske laajasti Helsingin telakkaa, jossa heitä on noin 80. Työn määrä nousee uusien laivatilausten myötä, ja niin myös työllisten määrä kasvaa lähikuukausina. ? Iso osa telakan omista työpaikoista häviää eläköitymisten vuoksi. Eläkkeelle jäävien tilalle työnantaja on haluton palkkaamaan uusia Suomessa pysyvästi asuvia laivanrakentajia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. – Helsingin telakka on haluttu työpaikka suomalaisten alihankkijatyöläisten keskuudessa. Heitä on nykyisin vähän. Reilulla pelillä toimivat suomalaiset alihankkijayritykset eivät valitettavasti pärjää ulkomailta tulevien palkkoja polkevien alihankkijoiden kanssa. KOVAA TYÖTÄ KESKELLÄ PORVARIALUETTA Ennen vain harva pääsi terveenä eläkkeelle. – 1980-luvulla kukaan ei päässyt vanhuuseläkkeelle, vaan kaikki joutuivat sairaseläkkeelle. Yksi suurimmista syistä tähän oli työn tekeminen kylmää rautaa vasten kovina pakkastalvina, Haaja sanoo. Toinen edelleen ajankohtainen ongelma on ilmanlaatu. – Työterveyslaitos on selvittänyt, että täällä on monta tuhatta kemiallista yhdistettä, joista ei ole mitään tietoa, miten ne vaikuttavat ihmisiin. Kulumaviat ovat kolmas työterveyden rasite. – Tämä on kovaa työtä. 60-vuotiaasta näkee, että hommia on painettu. Toisilla fysiikka kestää ja toisilla ei, Haaja sanoo. Katettu allashalli on parantanut sekä työskentelyolosuhteita että taannut telakan jatkuvuuden. Telakan naapurissa on porvarillinen Eira, jossa on paljon asuntoja. Halli eristää työn äänet niin, ettei telakka aiheuta meluhaittaa ympäristölleen. Seudun asukkaat ovat telakasta ylpeitä, ja sitä on käytetty myös kannusteena opiskeluun. – Porvareilla oli tapana sanoa lapsilleen, että ellei opiskelu kiinnosta, joudut vielä telakalle töihin, Haaja muistelee keskustelujaan eiralaisten kanssa. NUORIA KAIVATAAN Ikärakenne on telakan ongelma. Toisaalta ovat 1980-luvulla töihin tulleet vanhat rautakourat ? Telakalla koittaa pääluottamusmies Ilpo Haajan mukaan uusi päivä, kun töitä riittää jälleen useammaksi vuodeksi. Tekija?_01_2021_sisus.indd 32 Tekija?_01_2021_sisus.indd 32 22.12.2020 16.05 22.12.2020 16.05
1/2021 Tekijä 33 TYÖSSÄ ”Kuljetan lohkoja, siirrän tavaroita trukilla, olen nosturikuski ja myös telakan ensimmäinen naispuolinen nosturin alamies.” VICTORIA KURNOSOVA Kuljetusmies Tekija?_01_2021_sisus.indd 33 Tekija?_01_2021_sisus.indd 33 22.12.2020 16.06 22.12.2020 16.06
34 Tekijä 1/2021 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Perhevapailla tasa-arvoa työelämään Molemmille vanhemmille halutaan antaa mahdollisuus tasapuoliseen vanhemmuuteen. Perhevapaiden suunnitellaan joustavan työtilanteen mukaan. P erhevapaauudistusta on suunniteltu jo vuosikausia, mutta näillä näkymin se tulee voimaan kesällä 2022. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, ja päävastuussa on sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Uudistuksen tavoitteena on edistää perhevapaiden ja hoitovastuun jakautumista tasaisesti molempien vanhempien kesken sekä edistää tasa-arvoa työelämässä. – Myös lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta halutaan tukea. Perheestä riippumatta jokainen lapsi saisi yhtä paljon vanhemman hoivaa, johtaja Liisa Siika-aho sosiaalija terveysministeriöstä sanoo. Uudistus vaikuttaa paitsi sosiaalietuuksiin, myös päivähoitoon ja työmarkkinoihin. UUDISTUKSET VUONNA 2022 Perhemuotojen moninaistuminen on havahduttanut päättäjät uudistukseen. Tavoitteena on paitsi säädösten sukupuolineutraalius, myös nykyistä joustavammat vapaat. Tavoitteena on saada naiset vanhempainvapailta entistä nopeammin työelämään, mikä edistäisi tasa-arvoisempaa palkkakehitystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pitkät perhevapaat pienentävät äitien palkkaa lähes viidenneksellä. Parhaillaan on menossa myös Euroopan unionin työelämän tasapaino -direktiivin jalkauttaminen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivissä on säädetty joustavasta isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä. Perhevapaauudistus sekä vanhempainpäivärahauudistus pyritään saattamaan voimaan samoihin aikoihin direktiivin kanssa eli elokuussa 2022. KIINTIÖTKIN JOUSTAVAT Perhevapaauudistusta pohtinut työryhmä on päätynyt esittämään 1+7+7-mallia. Siinä noin yhden kuukauden vapaa eli ”raskausraha” on tarkoitettu raskaana olevalle ennen synnytystä, ja noin seitsemän kuukautta, eli alustavasti 164 päivärahapäivää, on kiintiöity molemmille vanhemmille erikseen. Vanhempi voisi luovuttaa omista vapaistaan toiselle vanhemmalle 69 päivää. Yksinhuoltaja saa molemmat kiintiöt itselleen. Uudistuksella perhevapaiden määrä kasvaisi nykyisestä 12,7 kuukaudesta 14 kuukauteen. Vapaat täytyisi pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Työehtosopimukset määrittävät edelleen, miten vapaita jaksotetaan. PÄIVÄHOITOON HAASTEITA Synnyttävistä äideistä noin puolella on voimassa oleva työsuhde. Työehtosopimuksesta riippuen heillä on oikeus ansiosidonnaiseen äitiyspäivärahaan. Uudistuksessa myös työttömien, opiskelijoiden ja yrittäjien etuuksia nostetaan. Omaan tahtiin pidettävien vanhempainvapaiden ajatellaan helpottavan työelämän joustoja. Pätkätyötä tekevät voivat rytmittää vapaat työrupeamiensa mukaisesti. Päiväkodeille ja varhaiskasvatukselle tämä voi olla haaste. – On mietittävä, voivatko vanhemmat varata tyhjää päiväkotipaikkaa lapselleen, jos he sijoittavat vapaitaan moneen lyhyeen pätkään. Asentaja Jukka Heinonen kertoi Metalliliiton Ahjo -lehdessä 14/2015 pitäneensä kaikki mahdolliset isyysvapaat ja olleensa osittaisella hoito vapaalla. Haastattelun aikaan Pietari oli 1-vuotias ja Pieto 5-vuotias. Tässä täytyy huomioida myös lapsen etu, Siika-aho toteaa. Pohjoismaisessa vertailussa viidennes suomalaisista isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Äidit käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksella halutaan vaikuttaa isien asenteisiin ja halukkuuteen ottaa vastuuta kotityöstä sekä hoivasta. RUOTSI JOHTAA STM:n Siika-aho luonnehtii Suomen perhevapaauudistusta yhdeksi maailman parhaista tasa-arvon suhteen. Islannin 3+3+3-mallissa vanhemmilla on mahdollisuus pitää yhteensä 9 kuukautta vapaata ansiosidonnaisella päivärahalla. Ennen lapsen kolmatta ikävuotta vanhemmat eivät kuitenkaan saa etuuksia, eivät myöskään varhaiskasvatuspaikkaa. Viro on nostanut vanhempainvapaiden korvaustasoa sataan prosenttiin, kun meillä se on hieman alle 70 prosenttia ansioista. Viro haluaa paremmilla korvauksilla kannustaa korkeampaan syntyvyyteen. Länsinaapurimme Ruotsi on Siikaahon mukaan omassa sarjassaan. Siellä vanhempainvapaita voi pitää joustavasti lapsen kouluikään saakka. Ruotsissa kuitenkin naiset ovat perinteisesti tehneet osa-aikaista työtä, Suomessa kokoaikaista. TIINA TENKANEN / UP JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_01_2021_sisus.indd 34 Tekija?_01_2021_sisus.indd 34 22.12.2020 16.06 22.12.2020 16.06
TALVI Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Elimistön jäähtyminen on stressitekijä, joka vaikuttaa haitallisesti psyykkisiin toimintoihin. Lievä jäähtyminen on poikkeus, sillä siitä aiheutuva vireystilan nousu saattaa jopa parantaa älyllistä toimintakykyä. Kerrospukeutuminen on tehokas tapa suojautua kylmyydeltä. Koska varsinainen lämmöneriste on vaatetuksen sisältämä ilma, vaatteiden pitää olla kuivia ja riittävän väljiä. Alusvaatetuksen tehtävä on siirtää kosteutta seuraaviin vaatekerroksiin ja tuntua miellyttävältä. Alusvaatetus voi olla esimerkiksi polypropeenia, polyesteria tai villaa. Välivaatetus eristää lämpöä. Välikerroksen materiaaleja ovat esimerkiksi villaneulos, fleece ja tekoturkis. Päällysvaatetus suojaa tuulelta ja kosteudelta, ja siinä on myös muut työn ja turvallisuuden edellyttämät ominaisuudet. Kylmätyön vaatimukset pitää ottaa huomioon työkaluissa, -koneissa ja tarvikkeissa. Huolto siirretään sisätiloihin, jos vain mahdollista. Käytetään kylmätyöhön sopivia ja testattuja koneita ja laitteita, ja ajoneuvoissa ja työkoneissa on hyvät hytit ja lämmityslaitteet. Työkalut säilytetään lämpimässä ja niiden kahvat ovat esimerkiksi puuta tai kumia, ja myös käsineet kädessä työskentelyn pitää olla mahdollista. Työpisteissä on eristävä puualusta. Tuulikin pitää huomioida ulkona työskennellessä. Ilman lämpötilan ja tuulen jäähdyttävää yhteisvaikutusta paljaaseen ihoon kuvataan viimaindeksillä. Katso taulukko jäähtymisja paleltumisriskistä TTL:n verkkosivuilta. Lue lisää: www.ttl.fi/kylmassa MISTÄ TYÖKYKY 2030-LUVULLA? ENNUSTAMINEN Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisen työelämän ajatteluja toimintamallien on muututtava, jotta työntekijöiden työkyky pysyy yllä koko työuran ajan myös tulevaisuudessa. Tämä selviää Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportista, jonka kirjoittamiseen on osallistunut lähes 30 laitoksen asiantuntijaa. Tavoitteena on ohjata työelämän kehitystä koskeva nykykeskustelu ”ratkaiseviin kysymyksiin”. Mielenterveys ja ihmisten jaksaminen nousevat esille lähes kaikissa raportin esittelemissä skenaarioissa. – Näyttää siltä, että olemme saavuttamassa pisteen, jossa lähtökohtaisesti hyvät asiat, kuten itsensä kehittämisen tai eri elämänalueiden yhdistämisen mahdollisuudet, voivat ylenpalttisina kääntyä kuormitustekijöiksi, arvioi tutkimusprofessori Ari Väänänen. Yhteiskunnan ja työpaikkojen käytäntöjen ja asenneilmapiirin pitäisi tukea entistä paremmin monimuotoisuutta, mikäli maahanmuuttajien ja ikääntyvien pärjäämistä työmarkkinoilla halutaan edistää. Ikääntyvän väestön kannalta tämä tarkoittaisi panostusta työkyvyn tukitoimiin, osaamisen kehittämiseen ja työaikajoustoihin. Työterveyslaitos peräänkuuluttaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa syrjimättömyyteen ja monimuotoisuuden johtamiseen panostetaan määrätietoisesti. Raportissa esitetään toimenpideehdotuksia hyvään kehitykseen. Lue lisää: www.julkari.fi > hae: Hyvinvointia työstä 2030-luvulla 1/2021 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ KYLMÄN HAITAT HALLINTAAN GLYFOSAATTI VOI VAIKUTTAA IHMISEN SUOLISTOON MAAJA METSÄTALOUS Yli puolet ihmisen suoliston yleisimmistä bakteereista on mahdollisesti herkkiä glyfosaatille, osoittaa Turun yliopiston tutkimus. Glyfosaatti on maailman käytetyin torjunta-aine. Suomessa ainetta käytetään pelloilla suorakylvössä samoin kuin vesakontorjunnassa, taimitarhoilla, puistoissa ja ulkoilualueilla. Glyfosaatin on aiemmin ajateltu olevan ihmisille ja eläimille turvallista. Ruuan glyfosaattijäämät voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaiset bakteerit suolistossa viihtyvät. Tietämys siitä, miten paljon suoliston bakteeriyhteisö vaikuttaa myös ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen, on viime vuosina kasvanut. Eniten glyfosaattia käytetään maailmanlaajuisesti sellaisen soijan, maissin ja rapsin viljelyssä, jotka on geenimuunneltu kestämään tätä kasvimyrkkyä. Glyfosaattia käytetään Euroopassakin viljan pakkotuleennuttamiseen ennen sadonkorjuuta, mutta Suomessa tämä ei ole sallittua. Maaperässä sekä kasvien pinnoilla ja eläinten suolistossa elää runsas mikrobiyhteisö. Turkulaistutkijoiden mukaan on mahdollista, että pienetkin glyfosaattimäärät voivat epäsuorasti vaikuttaa esimerkiksi tuholaisten, tautien ja loisten esiintymiseen. – Bioinformatiivisen tiedon lisäksi tarvitsemme myös kokeellista tutkimusta glyfosaatin vaikutuksesta erilaisiin mikrobiyhteisöihin eri ympäristöissä, dosentti Marjo Helander sanoo. Lue lisää: www.utu.fi/ajankohtaista/ mediatiedote/glyfosaatti-voi-muuttaaihmisen-suoliston-bakteeriyhteisoa KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Olisiko uuden työnantajan pitänyt maksaa sairausajan palkkaa, kun venäytin selkäni juuri ennen työsuhteen alkua? Vaihdoin työpaikkaa, ja jo allekirjoitetun työsopimuksen mukaan työsuhteeni piti alkaa 4.11. Juuri ennen töiden aloittamista 2.11. kaaduin ja venäytin selkäni. Lääkäri kirjoitti minulle sairauslomaa ajalle 2.11.–5.11. Uusi työnantajani ei suostunut maksamaan minulle sairausajan palkkaa. Menikö tämä oikein? Työehtosopimukseen kirjatut sairausajan palkanmaksusäännökset vaativat työsuhteen mukaisen työnteon aloittamista. Sinun tapauksessasi et ollut vielä ehtinyt aloittaa työn tekemistä uudessa työsuhteessa. Tästä syystä työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa sairauslomasi ajalta. Tekija?_01_2021_35 uusiksi.indd 3 Tekija?_01_2021_35 uusiksi.indd 3 23.12.2020 8.01 23.12.2020 8.01
36 Tekijä 1/2021 Koronakarikolla vai jo selvillä vesillä? RANNIKON YRITYKSET Kaksikielisen rannikkoseudun maakunnissa on selviydytty koronan aiheuttamista vaikeuksista kahdella tavalla: hyvin ja huonosti. Pandemia on tuonut joihinkin yrityksiin lisää töitä, toisilta se on tyrehdyttänyt viennin ja vaikeuttanut materiaalien saantia. TEKSTI JOHANNES WARIS GRAFIIKKA EMILIE UGGLA N äkymät ovat sumuiset ja tulevaisuus epävarma. Tältä keskustelu on osin kuulostanut, kun mediassa on arvioitu teollisuuden näkymiä. Rokoteuutiset luovat valoa tunnelin päähän, mutta vielä on pitkä matka kuljettavana. Noin 9 000 Teollisuusliiton jäsentä oli lomautettuna viime vuonna maaliskuun lopussa. Kuukautta myöhemmin luku oli 25 000. Se kertoo selvää sanomaa kriisin laajuudesta. Työttömyys on vuoden aikana kasvanut lähes kaikissa Suomen kunnissa. Mikä on tilanne Suomen kaksikielisissä maakunnissa, joissa asuu noin kolmasosa Teollisuusliiton jäsenistä? – Tilanne ei ole mitenkään erityisen hyvä tai huono muuhun Suomeen verrattuna, ehkä lukuun ottamatta veneenrakennusalaa, jossa tällä hetkellä menee todella hyvin. Suomen teollisuus on ylipäätään pärjännyt koronakriisissä paremmin kuin monet muut Euroopan maat, Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund sanoo. – Merenkululle aiheutuneista ongelmista on tietysti ollut harmia rannikkoalueilla, hän lisää. POHJANMAA Noin joka kolmas yrityksessä työskentelevä pohjanmaalainen työskentelee teollisuudessa. Osuus on maan korkeimpia. Keväällä koronavirusta ei pahemmin esiintynyt Pohjanmaalla, mutta syksyllä varsinkin Vaasan seudun tilanne heikentyi huomattavasti. Viruksen leviäminen saatiin kuitenkin melko nopeasti hallintaan paikallisilla rajoituksilla. Lokakuussa Pohjanmaan maakunnassa työttömänä oli noin 10 000 henkilöä – kaikki alat mukaan lukien. Se tarkoittaa 49 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella lomautettujen määrä kasvoi reilusti viime vuonna. Lokakuun alussa lomautettuna oli 2 600 henkilöä – kasvua on huimat 670 prosenttia vuoden 2019 syksyyn verrattuna. Sari Yliaho toimii pääluottamusmiehenä peltialan yrityksessä Pedersöressä. Yt-neuvottelut ovat värittäneet Amada Automationin pääluottamusmiehen koronavuotta. Eikä vieläkään ole aika huokaista helpotuksesta. – Nyt vaikuttaa siltä, että kohta taas lomautetaan. Vähän kevyeltä työtilanne näyttää. Tarvitsisimme lisää työtä keväämmälle. Irtisanomisista ei kuitenkaan ole ollut puhetta, Yliaho kertoo. Yliaho pitää vaikeaa tilannetta kuitenkin vain välivaiheena. Vuoden 2020 alussa pääomistajaksi tulleella japanilaisyrityksellä on tähtäin pitkällä tulevaisuudessa, hän kertoo. Maalahdessa noin 180 tuotantotyöntekijää työllistävällä venevalmistajalla Botnia Marinilla on täysi hönkä päällä ja töitä yllin kyllin. Yritys valmistaa muun muassa Targa-veneitä. – Tällä hetkellä tuotantohallia laajennetaan, ja valmista pitäisi tulla viimeistään kesällä, joten uskoa tulevaisuuteen kyllä löytyy, pääluottamusmies Johnny Söderholm sanoo. Söderholmin mukaan syksyn koronapiikki Vaasan seudulla on kuitenkin aiheuttanut ongelmia työntekijöiden tartuntojen ja altistumisten vuoksi. – Meillä on harjoitettu omaa tartunnanjäljitystä täällä tehtaalla. Noin 50 työntekijää on ollut karanteenissa. Yksi kokonainen esiasennusosasto oli karanteenissa samaan aikaan, mikä on hidastanut tuotantoa jonkin verran, Söderholm sanoo. Luvut kertovat, että suomalaiset ovat tänä vuonna ymmärrettävistä syistä käyttäneet rahaa kodin hankintoihin esimerkiksi matkailun sijaan. Keittiöitä rempataan, pihavajoja maalataan ja kodinkoneita päivitetään. Mats-Johan Kaars on sänkyjä valmistavan Hilding Anders Finlandin Närpiön tehtaan 48 tuotantotyöntekijän pääluottamusmies. Viime keväänä jaeltiin lomautuslappuja ja tehdas suljettiinkin pariksi viikoksi. Kesällä kysyntä kasvoi, mutta syksyn aikana taivaalle ilmestyi taas tummia pilviä. – Jossain määrin on ollut vaikeuksia saada materiaalia. Sääli, että sellaiset asiat laittavat kapuloita rattaisiin, koska meillä olisi todella paljon tilauksia. – Vähän pidemmällä tähtäimellä näkisin kuitenkin, että kohtapuoliin olisi meillä rekrytoinnin tarvetta. Keväämmällä tilanne on varmasti parempi. Teollisuusliiton sektoreista kemian ala näyttää kärsineen vähemmän muihin verrattuna. Syksyllä kemianteollisuuden tilaukset olivat kasvaneet 14 prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattuna. Tekija?_01_2021_sisus.indd 36 Tekija?_01_2021_sisus.indd 36 22.12.2020 16.06 22.12.2020 16.06
1/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TYÖSSÄ TYÖSSÄ ? 1/2021 Tekijä 37 LA U RI RO TK O PA TR IK LI N D ST RÖ M JO H A N N ES TE RV O JO H A N N ES TE RV O FREDDIE FORSMAN, OPTINOVA, JOMALA ”Meillä on Britanniassa merkittäviä asiakkaita, joten Brexitiä täällä on mietitty aika paljon.” TOMMI LAAKSONEN, SBA INTERIOR, RAASEPORI “Pelkoa ja toiveikkuutta on ilmassa. Ei siltä vaikuta, että keväällä olisi tiedossa kovaa nousua.” MATS-JOHAN KAARS, HILDING ANDERS FINLAND, NÄRPIÖ ”Jossain määrin on ollut vaikeuksia saada materiaalia. Sääli, että sellaiset asiat laittavat kapuloita rattaisiin, koska tilauksia meillä on paljon.” MARKUS HOTTA, MIRKA, ORAVAINEN ”Keväällä oli aikamoinen sukellus, mutta siitä olemme koko ajan kiivenneet ylöspäin. Yritys palkkaa lisää työntekijöitä, ja syyskuussa tehtiin myyntiennätys. Mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.” JOHNNY SÖDERHOLM, BOTNIA MARIN, MAALAHTI ”Meillä on paljon töitä ja täysi hönkä päällä. Tilauskirjat ovat täynnä pitkälle ensi kesään ja tuotantohallia laajennetaan. Kyllä tuolla vielä näyttää olevan porukkaa, joilta rahaa löytyy. Heillä ehkä matkustaminen on jäänyt vähemmälle ja satsataankin veneeseen.” SARI YLIAHO, AMADA AUTOMATION, PEDERSÖRE ”Nyt näyttää siltä, että kohta taas lomautetaan. Vähän kevyeltä työtilanne näyttää. Tarvitsisimme lisää työtä keväämmälle. Irtisanomisista ei kuitenkaan ole ollut puhetta." DANIEL HANNUS, VIESSMANN REFRIGERATION SYSTEMS, PORVOO ”Kuudet yt-neuvottelut tuli käytyä viime vuonna. Loppuvuodesta kyse oli irtisanomisista. 28 henkilöä oli irtisanomisuhan alla." Tekija?_01_2021_sisus.indd 37 Tekija?_01_2021_sisus.indd 37 23.12.2020 7.56 23.12.2020 7.56
38 Tekijä 1/2021 Hiomatuotevalmistaja Mirka ratsastaakin tällä aallolla. Kriisin iskiessä keväällä koko henkilöstö oli samaan aikaan lomautettuna huhti–toukokuussa, mutta sen jälkeen on tuuli kääntynyt. – Meillä palkataan uusia työntekijöitä koko ajan. Pitää muistaa, että yritys on viime vuonna investoinut 100 miljoonaa euroa, Mirkan Oravaisten tehtaan pääluottamusmies Markus Hotta sanoo. Mirkalla työskentelee noin 800 työntekijää Jepualla, Oravaisissa, Pietarsaaressa ja Karjaalla. UUSIMAA JA VARSINAIS-SUOMI Uudenmaan kolme viikkoa kestänyt sulku mennee historiankirjoihin. Sulun aikana kuljetukset ja työmatkaliikenne kuitenkin jatkuivat tietyin rajoituksin. Helsinki-Vantaan lentokentästä elävä elinkeinoalue on ollut koronakriisin suurimpia häviäjiä taloudellisesti. Varsinais-Suomessa telakoiden ympärille rakentunut meriteollisuuskeskittymä on ollut tapetilla johtuen koronaviruksen risteilyalalle aiheuttamasta kovasta kolauksesta. Meyer Turun yt-neuvottelut päättyivät 84 työntekijän irtisanomiseen, joista suurin osa oli toimihenkilöitä. Helsingin telakka on saanut tilauksen, joka varmistaa työt telakkaduunareille pitkälle vuoden 2022 puolelle. Muun muassa hyttien sisuksia valmistavalla SBA Interiorilla Raaseporissa ei heikentynyt kysyntä ole hiukan yllättäen näkynyt telakkateollisuuden tarpeisiin menevissä tuotteissa. Kärsijänä noin 70 tuotannon työntekijää työllistävässä yrityksessä on sen sijaan ollut yrityksen ”kolmas jalka” eli alihankintatyöt. Tämän takia pääluottamusmies Tommi Laaksonen ja parisenkymmentä työkaveria seitsemästäkymmenestä tekee tällä hetkellä nelipäiväistä työviikkoa. Laaksosen mielestä tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä viime kevään pahimpiin kauhuskenaarioihin verrattuna. – Pelkoa ja toiveikkuutta on ilmassa. Ei siltä vaikuta, että keväällä olisi tiedossa kovaa nousua, Laaksonen sanoo. Kesäkuussa Valmet Automotive lomautti 1 000 työntekijää Uudenkaupungin autotehtaalta kolmeksi kuukaudeksi. Loppuvuodesta yhtiö rekrytoi taas uusia työntekijöitä erityisesti Uudenkaupungin tehtaan akunvalmistukseen. Salon akkutehtaalla on myös suunnitelmia noin 200 autonrakentajan palkkaamiselle vuosina 2021 ja 2022. Nesteen ilmoitus Naantalin jalostamon alasajosta vaikeuttaa tilannetta varsinkin Naantalin seudulla. Yli 1 500 työntekijää koskeneitten ytneuvottelujen päätteeksi Neste ilmoitti 370 työpaikan vähennyksestä. Tekijä on kertonut laajemmin Nesteen tilanteesta marraskuun numerossa. Daniel Hannus, Porvoossa kylmäkaappeja valmistavan Viessmann Refrigeration Systemsin pääluottamusmies, kävi viime vuonna kuudet yt-neuvottelut. – Pienempien jääkaappien kysyntä pysähtyi kuin seinään keväällä, eikä ole oikein palautunut ennalleen. Vähän isompia, esimerkiksi ruokakauppoihin tarkoitettuja kaappeja, sen sijaan menee aika hyvin, Hannus kertoo. Viime keväänä ensimmäisten yt-neuvottelujen seurauksena konttorihenkilöstö lomautettiin. Samaan aikaan katkesivat tuotannon vuokratyöntekijöiden pestit. – Vuokratyöntekijöitä oli 40–50 henkilöä, eli aika monta. Meidän piti lisäksi ottaa kesäksi 50 kesätyöntekijää, mutta ei otettu ainuttakaan. Joulukuussa oli neuvotteluissa pöydällä myös irtisanomisia. 21 irtisanottavasta työntekijästä kymmenen työskentelee tuotannossa. Lisäksi lomautuksia jatketaan kevättalvella. – Todennäköisesti kevät mennään nelipäiväisellä työviikolla, Hannus sanoo. Tulevan kevään ja kesän tilanne riippuukin nyt pitkälti siitä, miltä koronatilanne Euroopassa näyttää. – Pohjoismaat ovat pitkään olleet tärkein markkina-alueemme, mutta tavoitteena on tosissaan yrittää Saksan markkinoille. Koronakriisi on vaikeuttanut tilannetta. AHVENANMAA Ahvenanmaalla merenkulku ja turismi ovat suurimpia työllistäjiä, molemmat aloja, joilla koronavahingot ovat mittavia. Ahvenanmaan työttömyysluvut moninkertaistuivat kevään 3,7 prosentista. Toukokuussa 13 prosenttia työmarkkinoiden käytössä olevista henkilöistä oli työttömänä tai lomautettuna. Viimeksi tilanne oli yhtä huono 1990-luvun laman synkimpinä hetkinä. Yhteenlaskettu palkkasummakin laski eniten koko maassa, lähemmäs 11 prosenttia. Merimiesunionin tietojen mukaan noin puolet Suomen 6 700 merimiehestä oli lomautettuna lokakuun lopussa. Teollisuusliiton sopimusalojen yrityksistä pesulat, joiden suurimpia asiakkaita ovat risteilijät, ovat olleet vaikeuksissa. Tuotantoteollisuuden puolella menee hiukan paremmin. Freddie Forsman edustaa pääluottamusmiehenä noin 50 tuotannon työntekijää ahvenanmaalaisyritys Optinovan Jomalan yksikössä. Tehdas valmistaa letkuja ja letkun kiinnittimiä teollisuudelle, kun taas Godbyn tehdas keskittyy terveydenhuollon tarpeisiin. – Keväällä olimme hiukan huolissamme, miten kuljetukset sujuisivat, kun matkustaja-alukset seisoivat satamassa. Löysimme kuitenkin muita vaihtoehtoja. Keski-Euroopan maiden sulut näkyivät heti vientiyrityksen työtilanteessa. – Onhan meillä tällä hetkellä vähemmän työtä, mikä tarkoittaa, että jää enemmän aikaa koulutukseen, huoltoon, puhtaanapitoon ja sellaiseen, mikä jää ehkä muuten vähemmälle. Pääluottamusmies pitää työpaikkoja ainakin tällä hetkellä turvattuina. – Kyllä työnantaja tietää, että kokeneista työntekijöistä kannattaa pitää kiinni. Muutenhan he voivat menettää arvokasta osaamista, Forsman tiivistää. ? Tekija?_01_2021_sisus.indd 38 Tekija?_01_2021_sisus.indd 38 22.12.2020 16.06 22.12.2020 16.06
ELÄKEPUTKI POISTUU, MUUTOSTURVA PARANEE TYÖTTÖMYYSTURVA Sanna Marinin hallitus päätti joulukuussa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parantavista toimista sen jälkeen, kun neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kesken päättyivät tuloksettomina. Hallituksen ratkaisu vaikuttaa SAK:n mielestä kohtuullisen tasapainoiselta, ja valmistelussa on hyödynnetty järjestöjen pöydälle jääneitä ehdotuksia. Yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksen kesto pitenee ja käyttöön otetaan uusi irtisanomiskorvaus. Myös pienemmistä yrityksistä irtisanottujen ja tällä hetkellä vailla muutosturvaa olevien työntekijöiden koulutusmahdollisuudet paranevat. – Tämä on parannus nykyiseen tilanteeseen. Muutosturva ottaa jatkossa huomioon paremmin pitkän työuran tehneiden koulutustarpeet, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Sen sijaan työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tuen osalta hallituksen esitys jäi niukaksi. Lainsäädännöllä olisi ollut mahdollista ohjata tukea oikeaan suuntaan, mutta se jätettiin käyttämättä. Jatkossa onkin syytä etsiä keinoja, joilla tuetaan yli 55-vuotiaiden työssä jaksamista ja jatkamista. KONKAREIDEN TOIMEENTULOSTA HUOLEHDITTAVA Hallitus päätti työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta asteittain vuodesta 2023 alkaen. SAK on huolissaan päätöksestä, sillä tulevaisuudessakin työttömäksi jää eläkeikää lähestyviä, pitkän työuran tehneitä palkansaajia. Kun henkilö jää työttömäksi, hän voi saada työttömyyspäivärahaa vanhuuseläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lisäpäivillä tarkoitetaan osuutta, joka ylittää työttömyyspäivärahan maksamisen 500 päivän enimmäisajan. Työttömyysturvan lisäpäivät eivät poistu niiltä työttömiltä, jotka jo ovat niin sanotussa eläkeputkessa. Lisäpäivien ikärajat nousevat vuosina 2023 ja 2024. Jos työntekijä on syntynyt vuonna 1965 tai sen jälkeen, hänellä ei ole enää oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ulkopuolelle jäävien työttömien toimeentulo turvataan jatkossakin erityissäännöksillä. Säännöksillä turvataan se, ettei työtön putoa ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuen piiriin. Yli 55-vuotiaille tulee oma muutosturvapaketti nykyisen muutosturvan lisäksi. Tarkemmat säännökset valmistellaan kolmikantaisesti. Uusi muutosturvapaketti koskee yli 55-vuotiaita irtisanottuja työntekijöitä, jotka ovat olleet yli 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Se koskee myös alle 30 hengen yrityksistä irtisanottuja. Lue lisää: www.sak.fi Metallityön konkari Pentti Sihvonen jäi työttömäksi 62-vuotiaana, mutta onnistui työllistymään vielä uudestaan. Sihvonen kertoi kuusikymppisen työnhakijan kokemuksista Tekijässä elokuussa 2019. LA U RI RO TK O TURVALLISUUSPALKINNOT HUHTIKUUSSA KEMIANTEOLLISUUS Teollisuusliitto on tänäkin vuonna mukana valitsemassa Kemianteollisuuden turvallisuuspalkintojen saajia yhdessä Ammattiliitto Pron, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Huhtikuussa jaettava palkinto kannustaa kemianteollisuuden yrityksiä ja oppilaitoksia turvallisuustyön kehittämiseen. Yrityssarjan palkintoa voivat hakea Responsible Care -ohjelmassa mukana olevat yritykset ja toimipaikat ja oppilaitossarjan palkintoa taas toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta järjestävät oppilaitokset, niiden opintoalat tai -linjat. Lue lisää: www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoa-alasta/turvallisuuspalkinto TURVEALA VAATII SIIRTYMÄRAHAA ILMASTONMUUTOS Äskettäisen selvityksen mukaan energiaturpeen käyttö laskee noin 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä päästöoikeuden hinnan ja energiaturpeen veronkorotuksen myötä. – Turvealan yrittäjien ja työntekijöiden pitäisi tuntea olevansa aidosti osallisia ja reilun siirtymän toteuttajia. Tarvitaan oikeudenmukaista sillanrakentamista työstä työhön ja uuteen yrittäjyyteen myös kansallisilla toimilla, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Sitran järjestämissä keskustelutilaisuuksissa viime vuoden lopulla esiin nousivat uusien elinkeinojen kehittämisen vaikeus, muutoksen heijastusvaikutukset tuotantoketjuihin sekä oikeudenmukaisuuden puuttuminen. Lue lisää: www.bioenergia.fi, www.sitra.fi 1/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET MONI KORONAPOIKKEUS PÄÄTTYI VUODENVAIHTEESSA KORONAKRIISI Työttömyysturvaan ja työttömien palveluihin tehtiin viime kevään ja kesän aikana lukuisia väliaikaisia muutoksia koronapandemian vuoksi. Moni näistä poikkeuksista päättyi vuodenvaihteessa, mutta joitakin poikkeuksia jatkettiin tämän vuoden puolelle. Työttömyysturvassa on vuoden alusta alkaen viiden päivän omavastuuaika, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020. Työnhakija ei saa omavastuuajalta työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloja jäsenyysehto pitenivät kolmesta kuukaudesta takaisin kuuteen kuukauteen, ellei ansiopäivärahan maksaminen ole alkanut viimeistään 31.12.2020. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää lisäksi, että työnhakija on ollut vähintään kuusi kuukautta työttömyyskassan jäsen ennen työttömyyden alkua. Työttömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen jatkuu jälleen. Enimmäisaika ei ole kulunut lomautetuilta 16.3.2020 alkaen eikä muiltakaan työttömyyspäivärahaa saavilta viime heinäkuusta alkaen. Tammikuun alusta lukien palattiin vanhaan käytäntöön, jonka mukaan työttömyyspäivärahaa maksetaan tilanteesta riippuen joko 300, 400 tai 500 päivää. Jos työttömyys jatkuu sen jälkeen, on työnhakijan haettava työmarkkinatukea Kelasta. Työttömyysetuuden suojaosan korotus 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa jatkuu 31.3.2021 saakka. Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka työnhakija voi ansaita ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa. Myös liikkuvuusavustusta koskeva määräaikainen helpotus jatkuu maaliskuun loppuun saakka. Työttömyysturvan maksamista koskevia helpotuksia jatketaan niin ikään maaliskuun 2021 loppuun asti. Myös sovitellun työttömyysetuuden laskennan helpotus jatkuu 31.3.2021 saakka. Lomautettu voi saada työttömyysturvaa 31.12.2021 saakka, vaikka hän opiskelisi lomautuksen aikana. Lue lisää: www.sak.fi Tekija?_01_2021_sisus.indd 39 Tekija?_01_2021_sisus.indd 39 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
Nuoret koolle vaikka sitten verkossa T eollisuusliiton nuorten kevät on koronarajoituksista huolimatta täynnä tapahtumia, kertovat järjestötoimitsijat Petteri Männistö ja Tuomas Suihkonen. Tapahtumia on suunniteltu tavalliseen tapaan, sillä sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä vaikuttaminen ovat Teollisuusliiton nuorisotoiminnan kulmakiviä, he perustelevat. – Se, että nuoret tekevät ja toimivat yhdessä valtakunnallisesti, on tärkeää. Työpaikalla ei välttämättä ole toista nuorta, jonka kanssa puhua liiton toiminnasta, Männistö sanoo. Viime vuonna useita Teollisuusnuorten tapahtumia jäi toteutumatta koronaviruksen vuoksi. Esimerkiksi marraskuussa jouduttiin perumaan Teollisuusmeetingit kutsuvat nuoria helmikuussa. Tarvittaessa ne järjestetään verkossa. Liitto järjestää keväällä myös vain opiskelijajäsenille suunnattuja tapahtumia. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA KITI HAILA Teollisuusnuorten päivät. Tapahtumaan oli ehtinyt jo ilmoittautua noin sata nuorta eri puolilta Suomea. – Nuorten fiiliksistä välittyy, että he eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan. Jäsenet ovat kaivanneet niitä tapahtumia, jotka viime vuonna peruimme, Suihkonen sanoo. Helmikuussa on tarkoitus järjestää kuusi alueellista nuorten Teollisuusmeeting-tapahtumaa. Tapahtumat on tarkoitettu erityisesti uusille nuorille jäsenille. Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Viime vuosina Teollisuusmeetingeissä on lasketeltu, pelattu rantalentopalloa, seikkailtu avannossa märkäpuvuissa, käyty maastoautosafarilla tai jääkiekkomatsissa. – Olemme varautuneet siihen, että jos koronatilanne jatkuu ja vaikeutuu, niin silloin siirrymme kylmän rauhallisesti hybridimalliin, Männistö sanoo. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että nuoret kokoontuisivat alueilla mahdollisten koronarajoitusten mukaisesti esimerkiksi noin kymmenen hengen ryhmissä. Kukin ryhmä ottaisi sitten verkon välityksellä yhteyden Helsinkiin, josta Männistö ja Suihkonen vetäisivät tapahtumaa. 40 Tekijä 1/2021 NUORISOTOIMINTA ? Kakkois-Suomi–SavoKarjalan Teollisuusmeeting helmikuussa 2019 vei nuoret Himokselle laskettelemaan ja keskustelemaan eduskuntavaaleista. Tekija?_01_2021_sisus.indd 40 Tekija?_01_2021_sisus.indd 40 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
WEBINAARIT KIINNOSTIVAT Teollisuusliiton nuoret saivat tuntumaa verkossa järjestettäviin tapahtumiin jo loppuvuodesta, kun liitto järjesti neljä nuorille suunnattua webinaaria. – Ne tavoittivat nuoria tavallista laajemmin, koska niihin on helppo osallistua omalla puhelimella tai tietokoneella eikä tarvitse matkustaa mihinkään, Männistö iloitsee. – Miten saamme heidät jatkossa mukaan tapahtumiin, etteivät he jää vain sinne nettiin, Suihkonen puolestaan pohtii. Webinaarien aiheina olivat hyvinvointi, opiskelu työn ohella, ajankohtainen työmarkkinatilanne ja eläkeasiat. – Erityisesti webinaari hyvinvoinnista kiinnosti nuoria, eläkeasiat eivät niinkään, Suihkonen kertoo. – Tulemme jatkossakin nostamaan esiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä teemoja, koska nuoret ovat stressaantuneempia kuin ennen, Männistö lisää. Koronavirus kokoontumisrajoituksineen aiheutti nuorille viime vuonna lisästressiä eri tavoin, kertovat Teollisuusliiton järjestötoimitsijat. – Moni työnantaja ei ottanut opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. Se oli iso ongelma etenkin viime keväänä, Männistö sanoo. – Valmistuminen viivästyi useilla opiskelijoilla alasta riippumatta noin puolella vuodella. Jotkut jopa sanovat, etteivät he tiedä, milloin valmistuvat, Suihkonen kertoo. Myös työllistymisessä oli keväällä lisähaasteita. – Koronakevät ei ollut helpoin ajankohta etsiä ensimmäistä oman alan työpaikkaa, Suihkonen sanoo. OPISKELIJOILLE OMIA TAPAHTUMIA Teollisuusliitto järjestää tänä vuonna ensimmäisen kerran tapahtumia yksinomaan opiskelijajäsenille. – Olemme saaneet opiskelijajäseniltä palautetta, että liitolla ei ole heille sopivaa tarjontaa, Männistö ja Suihkonen kertovat. Luvassa on matalan kynnyksen iltapäivätapahtumia, joissa nuoret pääsevät tutustumaan liiton toimintaan. – Nuorimmat opiskelijajäsenet voivat olla vasta 15-vuotiaita. Heidän saattaa olla vaikea lähteä Kokkolasta tai Rovaniemeltä liiton tapahtumaan Helsinkiin tai Tampereelle. Kaikkiaan Teollisuusliittoon kuuluu runsaat 41 300 nuorta, alle 36-vuotiasta jäsentä. Heistä opiskelijajäseniä on lähes 6 000. – Opiskelijajäsenet ja työssä käyvät nuoret eivät meidän kokemuksemme mukaan sovi helposti yhteen, koska heillä on ison ikäeron lisäksi eroja myös taidoissa ja tiedoissa. – Teollisuusliiton nuorista osa on ollut työpaikoillaan luottamusmiehinä jo monta vuotta, Suihkonen lisää. Opiskelijatapahtumia on tarkoitus järjestää keväällä isoissa opiskelijakaupungeissa eri puolilla Suomea, jos koronatilanne sallii. Päiviä ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon. – Lisätietoa on luvassa kevään aikana. Seuraa Teollisuusliiton verkkosivujen tapahtumakalenteria ja sähköpostiasi, Männistö neuvoo opiskelijajäseniä. Syksylle Teollisuusliitossa on suunniteltu toimintaa ja tapahtumia opiskelijoille yhdessä muiden SAK:n, eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, alaisten liittojen kanssa. – Toivottavasti ne voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, Männistö sanoo. ? 1/2021 Tekijä 41 LIITOSSA Puhelinsoitto on paras tapa saada nuori mukaan toimintaan, sanovat järjestötoimitsijat Petteri Männistö ja Tuomas Suihkonen. NUOREN PUHELIN SOI TEOLLISUUSNUORET KOKOONTUVAT ? 13.–14.2. Teollisuusmeeting, VarsinaisSuomi–Satakunta ja Kaakkois-Suomi– Savo-Karjala ? 20.–21.2. Teollisuusmeeting, Häme–Pirkanmaa ja Vaasa–Keski-Suomi ? 27.–28.2. Teollisuusmeeting, Oulu–Lappi ja Helsinki–Uusimaa ? 10.4. Jäsenristeilyn etkot Helsingissä (jäsenristeily 10.–11.4.) ? 24.–25.4. Nuorisopäivät Murikka-opistolla Tampereella ? 26.–28.5. Nuorisotoiminta tutuksi -kurssi Murikka-opistolla Tampereella Teollisuusliitto pyrkii aktivoimaan nuoria jäseniään uudella toimintatavalla. Tekstiviestin tai sähköpostin sijaan nuoret saavat entistä useammin puhelun liitosta. – Henkilökohtainen puhelu on osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi tavaksi saada nuoria mukaan ja sitouttaa heitä liiton toimintaan, sanoo järjestötoimitsija Petteri Männistö. Esimerkiksi helmikuussa järjestettävien Teollisuusmeetingien alla alueellisten nuorisojaostojen aktiivien on tarkoitus soittaa oman alueensa uusille nuorille jäsenille ja kutsua heitä mukaan. Joskus luuriin saattaa tarttua myös järjestötoimitsija. Nuoren puhelin pirahtaa myös silloin, kun liiton tietojärjestelmä kertoo opintojen valmistumisesta. – Soitamme hänelle, kysymme miten menee, oletko päässyt töihin ja oletko hoitanut liiton varsinaisen jäsenyyden kuntoon, Männistö kertoo. Tekija?_01_2021_sisus.indd 41 Tekija?_01_2021_sisus.indd 41 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Työntekijät kuuluvat liittoon Jäsenet osallistuvat edunvalvontaan Koulutettu luottamusmies ja varaluottamusmies osaavat hommansa Koulutettu työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutetut osaavat hommansa On edellytykset valvoa työehtosopimuksen noudattamista On kyky tehdä esityksiä työehtojen kehittämiseksi On kyky ajaa asioita ja ratkaista edunvalvontakysymyksiä yhteisvoimin On edellytykset käydä paikallisia neuvotteluja Työhuonekunta ja työhuonetoimikunta on perustettu Työntekijät osallistuvat ammattiosaston toimintaan Jokainen työntekijä neuvottelee työehtonsa itse JÄRJESTÄYTYNYT TYÖPAIKKA JÄRJESTÄYTYMÄTÖN TYÖPAIKKA Tekija?_01_2021_sisus.indd 42 Tekija?_01_2021_sisus.indd 42 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
”Parasta on soittaa luottamusmiehille” LAURA AALTO ”Olen saanut ammattiyhdistyskasvatusta kotoa, olin jo ekaluokkalaisena tekemässä läksyjä kokouksissa. Teollisuusalalle tulin Fläkt Woodsille kesätöihin. Silloin liityin myös liittoon. Samassa työpaikassa olen ollut myös vuorotteluvapaan sijaisena, tehnyt kokoonpanossa huippuimureita. Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:ssä olen nuorisojaoston toisena vetäjänä ja ammattiosaston sihteerinä neljättä vuotta. Olen hoitanut koulutuksia osastossa ja aloitin opintosihteerinä tämän vuoden alussa. Koulutuksia on järjestetty jo kokeiluna hybridimallina. Niissä osa on osallistunut koulutukseen paikan päällä turvaväleillä ja osa Teamsilla kotona. Myös kokouksia on pidetty hybridinä ja etänä. Niihin kokouksiin tarvitaan tekninen sihteeri, jolloin muiden on helpompi keskittyä kokousasioihin. Näin kokous ei ole puurtamista vaan voidaan keskustella asioista. Koko ”ay-urani” minua on tsempannut ja opettanut osaston puheenjohtaja Antero Palomäki. Nyt uutena puheenjohtajana aloittaa Tuukka Pääkkönen. Olen innoissani, että hän voi auttaa, kun kehitetään asioita ja voidaan vielä paremmin järjestää etäkoulutusta ja -kokouksia. Tykkään siitä, että useammalla on osallistumismahdollisuus. Ei tarvitse aina tulla paikan päälle, koronankaan jälkeen. Meillä on ollut monta vuotta sekä keväällä että syksyllä kolme koulutusta. ”Luottamusmiesperjantait” ovat olleet ihan hitti jo ennen koronaa. Nyt kun on etäosallistumismahdollisuus, tulee ehkä enemmänkin osallistujia. Tykkään ay-toiminnasta. Tällä hetkellä olen työtön, mutta opiskelen iltakoulutuksena merkonomiksi juuri siksi, että minulla on mielenkiintoa luottamusmiesja koulutusmaailmaan. Voisin opiskella työlakia, ehkä liiton lakimieheksi – sekin on yksi mahdollisuus. On ehkä parasta ikinä, että pääsee soittelemaan luottamusmiehille, mainostamaan mitä koulutuksia meillä on. Kun tulee kysymyksiä, pystyy saman tien kertomaan, keneen olla yhteydessä. Olen oppinut paljon liiton toiminnasta ja järjestötoiminnasta. Nuoria tarvitaan lisää, mutta on tärkeää, että ensin saa osallistua ilman, että saman tien valitaan luottamustehtäviin. Olisi ehkä ihanteellista, että olisi Murikan kurssi, ihan muutamia päiviä, joka kertoisi uusille jäsenille, mitä ammattiliitto on. Osastomme on 127 vuotta vanha ja osastossa on noin 5 600 jäsentä. Sinne mahtuu monta työpaikkaa, uusia aloja ja uusia työehtosopimuksia.” LAURA AALTO Opintosihteeri, ao. sihteeri, nuorisojaoston toinen vetäjä Turun Teollisuustyöväen ao. 49 1/2021 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA TEKSTI SINI SILVÀN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Tekija?_01_2021_sisus.indd 43 Tekija?_01_2021_sisus.indd 43 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Syvennä osaamistasi 3 kk:n kurssilla! Suositut muksukurssit kesällä Murikassa! Koulutus koukuttaa! Kaikki Murikan tulevat kurssit: www.murikkaopisto.fi/ koulutuskalenteri Muutoksen eväät kolmen kuukauden kurssi 1.3.–28.5.2021 Muutoksen eväät -kurssi Murikassa syventää luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, liiton hallinnon edustajien ja muiden järjestöaktiivien osaamista. Se antaa valmiuksia itsenäiseen ongelmanratkaisuun, tutkimalla oppimiseen sekä oman toimintaympäristön analyysiin. Opiskelu koostuu kaikille yhteisistä sekä valinnaisista opinnoista. Yhteiset opinnot: ? Tutkimalla oppiminen ? Työyhteisösovittelun perusteet -koulutus ? Työehtosopimussimulaatio ? Opintoja tietotekniikassa, kirjoittamisessa ja puheviestinnässä Muksut mukaan kursseille kesäkuussa Tuo 3–13-vuotiaat lapsesi mukaan Murikkaan. Osallistuminen on lapsille maksutonta, maksat vain heidän matkansa Murikkaan. Kun opiskelet, lapsille on järjestetty hoito ja mukavaa puuhaa. Iltaisin voitte viettää yhdessä aikaa Murikan kauniissa ympäristössä. Hae heti, sillä kurssit täyttyvät nopeasti. Ilmoita lasten nimet ja syntymäajat ilmoittautuessasi. ? 7.–11.6. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Paikallinen sopiminen Ihmissuhteet työpaikalla ? 14.–18.6. Luottamusmiesten jatkokurssi Työsuojelun jatkokurssi Järjestötoimijan perusteet Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi ? 1.–5.2. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi 1. vko (2. vko 8.–12.3.) Sihteerinä yhdistyksessä Yhdistyksen taloudenhoito ? 8.–12.2. Luottamusmiesten jatkokurssi 1. vko (2. vko 8.–12.3.) Työsuojelun jatkokurssi 1. vko Hakaniemi (2. vko 15.–19.3. Hakaniemi) Paikallinen sopiminen Järjestäjä 1. vko (Järjestäjä 2. vko 8.–12.3.) ? 15.–19.2. Puheviestinnän perusteet Grundkurs i arbetarskydd Hagnäs ? 22.–26.2. Luottamusmiesten peruskurssi Hakaniemi ? 24.–26.2. Työsuojelun täydennyskurssi – riskien arviointi ? 24.–26.2. Taseri-kirjanpidon kurssi Murikan kursseja Tekija?_01_2021_sisus.indd 44 Tekija?_01_2021_sisus.indd 44 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
”Elävät esimerkit avartavat ajattelua” Mika Kesänen muistaa hyvällä toissa keväänä käymäänsä Muutoksen eväät -kurssia. Hän oli verrytellyt jo aiemmin kuukauden mittaisella Osallistujan areenat -kurssilla ja arveli, että Murikan pisimmästä kurssista saa vielä enemmän irti. Kesänen suosittelee tälle keväälle tulevaa pitkää kurssia lämpimästi kaikille. Toivottavasti koronatilanne suo sen järjestämisen. – Vuodesta 1995 asti metallihommia tehneenä tuntui, että aika olisi sopiva pidemmälle irtiotolle. Kolmen kuukauden kurssi antoi aikaa ajatella, mihin suuntaan lähteä, ja toi tauon jatkuvasta työstä. Parasta pitkällä kurssilla oli Kesäsen mielestä samanhenkinen porukka, jonka kanssa sai ruotia, pyöritellä ja ihmetellä edunvalvonta-asioita. – Fakta ja info ovat tärkeitä, mutta etenkin elävät esimerkit avartavat omaa ajattelua. Kirjallisen harjoitustyön tekeminen omasta mielenkiinnon kohteesta osoittautui palkitsevaksi. Kesäsen aihe oli teknologiateollisuuden parake eli palkkarakennejärjestelmä. Hän kirjoitti järjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta 11 sivua. – Tutkin, miten parake-järjestelmää on sovellettu yleensä ja miten se soveltuu työpaikoille nykyisin. Johtopäätös oli, että parake ei sovellu nykyaikaiseen tehtaaseen sellaisena kuin se on aikoinaan kirjoitettu. Työpaikkakohtaista sopimista pitäisi sorvata mukaan. Omalla työpaikallani yritetään näiden johtopäätösten suuntaan edetä. Esimerkkejä palkkarakennejärjestelmän soveltamisesta ei ollut helppo löytää. Aihe oli hankala senkin takia, että järjestelmä sisältää eturistiriitoja työnantajan ja työntekijän välillä. Harjoitustyön tekeminen alkoi alkuvaikeuksien myötä kuitenkin sujua. – Kun riittävästi kirjoitti, luki ja vaihtoi tekstien paikkoja, pikkuhiljaa työstä muodostui järkevä kokonaisuus. Pisteet saa myös pätevä opettaja Marjo Nurmi, joka osasi ohjata ja antaa vinkkejä. Kurssin valinnaisista aineista sosiologia oli Kesäselle myönteinen yllätys. Aivan uuden alueen avautuminen oli mielenkiintoista. Sosiologiasta tehtiin niin ikään harjoitustyö. Muutoksen eväät -kurssiin kuuluu kolme päivää kestävä roolipeli, jolla simuloidaan aitoja neuvotteluja työehtosopimuksista. – Simulaatio oli yllättävän hyvä, ei rönsyillyt eikä mennyt yli. Kurssin puolivälissä käytiin opintomatkalla Berliinissä Saksan veljesliiton IG Metallin koulutuskeskuksessa. Ohjelmassa oli esimerkiksi vappumarssi paikallisen IG Metallin riveissä ja tutustuminen BMW:n moottoripyörätehtaaseen. – Opintomatka oli hyvä lisä kurssille. Koska takana on pääluottamusmiehen työtä jo vuodesta 2007, en sen suurempaa valaistumista kurssilla kokenut, mutta ikinä ei voi saada liikaa tietoa. Kirjoja lukemalla ei saa samanlaista tietämystä. MUUTOKSEN EVÄÄT – KOLMEN KUUKAUDEN KURSSI TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA PEKKA ELOMAA 1/2021 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Mika Kesänen toimii mielellään vuoroin pääluottamusmiehen tehtävissä ja vuoroin koneistajana. ”Pääluottamusmiehen toimi on pitkälti yksinäistä puurtamista. Palo yhteisten asioiden hoitamiseen täytyy olla, jos sitä tekee näin pitkään.” MIKA KESÄNEN Koneistaja, pääluottamusmies SEW Industrial Gears Oy, Karkkila Karkkilan Metallityöväen ao. 35 Tekija?_01_2021_sisus.indd 45 Tekija?_01_2021_sisus.indd 45 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
46 Tekijä 1/2021 JÄSENTUTKIMUS 2020 ? Sami Velasco korjaa kuormaautoa Volvo Truck Centerissä. LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus Liian monta muuttoa takana Teollisuusliiton jäsentutkimuksen kuudennessa luvussa käsitellään jäsenten liikkumista sekä kotimaassa että ulkomaille. Varsinkin nuoremmat ovat valmiita liikkumaan työn perässä. Ikääntyminen ja tottumus kiinnittävät usein työntekijät paikkakunnilleen. M aailmanlaajuisena trendinä on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut kaupungistuminen. Maaseutu on tyhjentynyt maassa kuin maassa. Suomessa väestötutkimusten mukaan pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat kasvukeskuksia vielä tulevinakin vuosikymmeninä. Teollisuusliiton jäsenkyselyssä tiedusteltiin, ovatko jäsenet muuttaneet työn perässä tai työskentelevätkö he pysyvämmin toisella paikkakunnalla. Vastanneista noin 11 prosenttia kertoo muuttaneensa työn vuoksi. Lisäksi yli 6 prosenttia vastanneista on harkinnut paikkakunnan vaihtoa työn vuoksi. Etenkin nuoremmat jäsenkyselyyn vastanneet ovat olleet valmiita liikkumaan työn perässä. Elämäntilanne ei vielä ehkä ole vakiintunut, joten mahdollisuus liikkuvuuteen on erilainen kuin perheellisillä ja asunnonomistajilla. Jäsenkyselyn mukaan yleisimmin kotipaikkaansa ovat vaihtaneet alle 36-vuotiaat, ammatillisesti koulutetut, metalliteollisuuden aloilla työskentelevät miehet. NUORILLA MUUTTOVÄSYMYSTÄ Nuorten muutto työn perässä kohti suurimpia kaupunkeja liittyy myös työsuhteiden pituuteen. Vuokraja pätkätyötä teetetään eniten nuorilla työntekijöillä. Nuoret ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jopa niin usein, että on voinut iskeä muuttoväsymys: ”Liian monta muuttoa takana.” (Nainen, 1984) ”En jaksa jatkuvaa muuttamista.” (N 1982) ”Tarpeeksi monta muuttoa jo takana.” (Mies, 1980) ”Joutuisin taas aloittamaan kaiken alusta.” (M 1988) TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ 6 Tekija?_01_2021_sisus.indd 46 Tekija?_01_2021_sisus.indd 46 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
1/2021 Tekijä 47 TYÖN PERÄSSÄ TEHTYJEN MUUTTOMATKOJEN PITUUS n = 1137 Alle 100 km 100 –199 km 200–299 km 300–399 km 400–499 km Yli 500 km Lähde: Teollisuusliitto % 42 23 14 9 6 6 LIITOSSA Muuttoväsymyksen lisäksi kotipaikan vaihtaminen tietää myös rahankulua. Kaupungistumisen yhtenä seurauksena on se, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet kasvukeskuksissa. Tämä asettaa reunaehtoja muuttamiselle, kuten Keski-Suomessa asuva toteaa: ”Palkka ei nouse tarpeeksi, vaikka siirtyisin kaupunkiin.” (M 1982) Kotipaikan vaihto voi tarkoittaa muuttoa kunnan sisällä, siirtymistä naapurikuntaan tai kauemmas. Uudellamaalla asuva kertoo muuttaneensa naapurikaupunkiin ”halvempien omakotitalojen vuoksi” (M 1987), vaikka muuten olisi halunnut asettua paikoilleen entiseen kotikuntaansa. Kaikkiaan teollisuusliittolaisten muutoista noin puolet (48 %) tarkoittaa muuttoa kaupunkiin. Muutto isompien kaupunkien sisällä tai niiden välillä on ollut yleisintä (34 %). SUUNTA KOHTI LÄNTTÄ JA ETELÄÄ Teollisuusliittolaisilla suunta on sama kuin koko maan väestöllä: idästä ja pohjoisesta siirrytään asumaan ja tekemään töitä länteen ja etelään. Yleisimmin teollisuusliittolaiset muuttavat pois kuihtuvista teollisuuspaikkakunnista ja maaseutukunnista. Etelä-Karjalassa asuva toteaa, että hänellä on ”työpaikka ns. kuolevassa kaupungissa” (M 1977). Keski-Suomessa asuva kertoo kotikuntansa olevan ”muuttotappiopaikkakunta” (M 1981), josta nuoret, työt ja palvelut katoavat vähitellen. Muuttamiseen liittyy taloudellisia riskejä kuten asuminen. Savossa asuva kertoo, että ”velkaa on paljon, eikä asunto kata velkaa, jos sen saisi myytyä” (M 1982). Päijät-Hämeessä asuva pohtii: ”Saako asunnon vuokrattua tai myytyä? Kahden asunnon kustannukset olisivat liikaa.” (M 1979) Länsirannikon pikkukaupungissa asuva aprikoi, onko ”varaa lähteä muualle, jos talo on arvoton”. (M 1958) 100 KILOMETRIÄ RAJAPYYKKINÄ Työ, koti, ikääntyminen ja tottumus kiinnittävät duunarit paikoilleen. Muuttoa ei pidetä vaihtoehtona edes silloin, kun työt loppuvat. Moni etsii uutta työtä mieluimmin kotiseudulta; osa teollisuusliiton jäsenistä työskentelee aivan toisella alalla, esimerkiksi hoivatai rakennusalalla. Kolmekymppinen jäsen toteaa: ”Kyllä työn pitää löytyä alueelta, missä asut, tai kohtalaisen matkan päästä.” (M 1985) On hyvä, että koti ja työpaikka ovat kohtuullisella etäisyydellä toisistaan. Muuten arjesta voi tulla raskasta, jos aikaa kuluu paljon siirtymisiin paikasta toiseen. 100 kilometriä näyttää olevan monelle liikkuvuuteen liittyvälle asialle rajapyykki. Osa kuitenkin ajaa päivittäin kauas työmaalle tai työmaa voi olla vaihtuva. Esimerkiksi Uudellamaalla asuva toteaa: ”Ei ole töitä muualla, muuten muuttaisin. 240 km on pitkä työmatka päivittäin.” (M 1966) Hämeessä asuva käyttää päivittäiseen työmatkaansa kolme tuntia: ”Koti rakennettu sinne, minne haluan. Käyn töissä 80 km päässä. Työmatka 1,5 h/suunta.” (N 1980) Jos työmatka on yhteen suuntaan yli 100 kilometriä, voi mielessä käydä erillisen työasunnon hankkiminen työpaikkakunnalta. Jäsenkyselystä selviää, että toisella paikkakunnalla asuu työnsä vuoksi reilut kaksisataa teollisuusliittolaista: ”Tällä hetkellä asuminen kahdessa kohteessa tuntuu järkevimmältä vaihtoehdolta.” (N 1998) LIIKKUVUUS MAASTA TOISEEN Kolmekymppisissä jäsenissä on myös intoa jopa ulkomaille. Satakunnassa asuva toteaa, ettei muuttoa ”mikään estä” ja että hän on ”täysin valmis muuttamaan minne päin maailmaa tahansa” (M 1989). Ja vaikka Varsinais-Suomessa asuva huokaa, että ”täällä on hyvä olla”, hän tuumaa, että siellä asumiselle ovat vain ”ulkomaat ainut vaihtoehto”. (M 1986) Vuonna 2019 ulkomaille muuttaneita teollisuusliittolaisia oli liiton jäsenrekisterin mukaan 27, ja heidän keski-ikänsä oli 36. Euroopan unionin maiden kansalaisille liikkuvuus on työntekijöiden perusoikeus. Liikkuvuus tarkoittaa sitä, että EU-kansalainen voi ilman sen ihmeempiä selvityksiä työskennellä, opiskella tai oleskella toisessa EU-maassa enintään kolmen kuukauden ajan kerrallaan. Teollisuusliiton jäseniksi on kuitenkin tultu ulkomailta suhteellisen vähän. Vuonna 2019 kaikkien liiton jäseneksi liittyneiden asiointikieleksi on merkitty muita kieliä kuin suomi tai ruotsi noin 500 jäsenelle (6 % uusista jäsenistä). Uusille jäsenille koodatuista kielistä yleisimmät olivat englanti, venäjä ja viro. Monet maahan jääneet ja kansalaisuuden saaneet uussuomalaiset kertovat, että Suomi on hyvä paikka elää ja työskennellä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa asuva kertoo työskentelevänsä eri paikkakunnalla kuin asuu: ”I’m happy with it” (“Se sopii minulle.”) (M 1984). Länsirannikolla asuva on kokenut muuton Suomeen ja paikan löytämisen melko raskaana. Uuden työn ja elämänvaiheen aloittaminen tarkoitti uusien ystävien ja läheisten löytämistä: ”Starting a new life in a different city all alone is challenging.” (“Elämän aloittaminen yksin vieraassa kaupungissa on vaikeaa.”) (N 1990). ? Tekija?_01_2021_sisus.indd 47 Tekija?_01_2021_sisus.indd 47 22.12.2020 16.07 22.12.2020 16.07
48 Tekijä 1/2021 TT / LE H TI KU VA MAAILMA Laki työsuhdeturvasta hämmentää liittoja RUOTSI Kysymys irtisanomisen perusteista ja niiden mahdollisesta muuttamisesta aiheuttaa ristiriitoja Ruotsissa. Uusin esitys repii jo keskusjärjestö LO:n rivejäkin. Taustalla on nykyisen pääministerin Stefan Löfvenin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallituksen synty. Tammikuussa 2019 hallituspuolueet solmivat keskustan ja liberaalien kanssa sopimuksen, joka takasi tuen hallitukselle. Tuen hintana oli 73-kohtainen Januariavtalet -sopimus, joka nosti hallituksen työlistalle porvarillisten puolueiden vaatimuksia. Yksi asioista, joita hallitus sitoutui ajamaan, oli selvittää irtisanomista koskevan Las -lain muuttamista. Kuten muissakin maissa, Ruotsin porvarilliset puolueet haluavat käytännössä helpottaa irtisanomista. Tämä taas on vaikeaa sosialidemokraateille, ja vielä vaikeampaa ammattiliitoille. Liberaalit taas ilmoittivat vetävänsä tukensa hallitukselta, ellei asia etene. Ruotsin työsuhdeturvaa koskeva Las laki määrittelee irtisanomisjärjestyksen, jos irtisanomisiin työn vähyyden vuoksi joudutaan. Mikäli työntekijällä on riittävä pätevyys, irtisanomiset kohdistuvat ensin lyhyemmän aikaa työssä olleisiin, ja vasta sen jälkeen pidempiin työsuhteisiin. Tähän on tosin erinäisiä poikkeuksia, esimerkiksi ammattiliitto voi sopia toisin yrityksen kanssa. Työmarkkinaosapuolet neuvottelivat esityksestä, mutta lokakuussa Suomen SAK:ta vastaava LO kertoi, ettei se hyväksy KANSA VAATI YRITYSTEN VASTUUTA SVEITSI Enemmistö sveitsiläisistä tuki marraskuussa kansanäänestyksessä aloitetta, joka velvoittaisi maan yritykset selvittämään huolella toimintansa aiheuttamat mahdolliset ihmisoikeusja ympäristörikkomukset sekä vastaamaan niistä. Tämä koskisi toimintaa ulkomaillakin. Aloite sai 50,7 prosenttia äänistä. Se kuitenkin kaatui, sillä enemmistö maan kantoneista vastusti aloitetta. Tuki oli suurinta maan teollistuneissa ja kaupungistuneissa osissa, vastustus vahvinta monilla harvaan asutuilla maaseutualueilla. Kampanja aloitteen puolesta oli näkyvä ja vahva. Yli 7 000 ihmistä toimi 450 paikallisessa komiteassa aloitteen hyväksi. Mukana oli lisäksi satoja kansalaisjärjestöjä. Maan hallitus vastusti aloitetta, ja elinkeinoelämä tuki vastakampanjaa. SOPU SYNTYI HIILIKAIVOKSEEN KOLUMBIA Marraskuun lopussa hiilikaivostyöläisten Sintracarbónliitto ja Latinalaisen Amerikan suurin hiilikaivos Cerrejón pääsivät sopuun työehdoista. Takana oli 91 päivää kestänyt lakko, joka oli kaivoksen historian pisin. Monikansallisten Glencore-, BHPja Anglo American -yhtiöiden omistaman kaivoksen sopimusneuvottelut käynnistyivät vasta 58 lakkopäivän jälkeen. Liitto sanoo saavuttaneensa tärkeimmät tavoitteensa. – Kamppailimme hienosti kolmea monikansallista yritystä vastaan, jotka olivat lujasti päättäneet bisnesstrategiasta, joka oli niiden työntekijöiden etuja vastaan, sanoo liiton puheenjohtaja Igor Diaz. Teollisuusliitolla ja Ammattiliitto Prolla on Kolumbiassa neljän teollisuusalan liiton hanke, joka tukee myös monikansallisten yritysten työntekijöiden järjestäytymistä. tulosta. Mukaan lähtivät vain työnantajien Svenska Närinsgliv sekä toimihenkilöiden PTK-yhteenliittymä. Tilanne herätti hämmennystä LO:ssa: Onko sosialidemokraattien vetämä hallitus sopimassa työmarkkinalainsäädännöstä ilman LO:ta? Pakkaa sekoitti lisää se, että LO:n mahtiliitot IF Metall ja julkisen alan Kommunal ilmoittivat joulukuussa liittyvänsä tehtyyn sopimukseen. Liittojen mukaan ne saivat näin muutaman myönteisen muutoksen sopimukseen. Osa LO-liitoista kritisoi vahvasti IF Metallin ja Kommunalin päätöstä. Puualan GS sen sijaan tutki uusittua sopimusta, mutta päätti lopulta olla liittymättä mukaan. Lakimuutos on siis tulossa, kenties jo vuonna 2021. Pääsääntö ”viimeisenä sisään – ensimmäisenä ulos” säilyy, mutta siihen tulee lisää poikkeuksia. Henkilökohtaisin perustein irtisanomista lieventävät seikat vähenevät. Irtisanottujen ja työssä olevien uusia opintoja tuetaan entistä runsaammin, aina 44 viikkoon asti 80 prosentin palkalla. HEIKKI JOKINEN ? Ruotsissa irtisanomislakia koskevissa neuvotteluissa ammattiliittojen keskusjärjestö LO ei hyväksynyt neuvottelutulosta, mutta esimerkiksi teollisuusliitto IF Metall liittyi sopimukseen. Toimihenkilöiden Unionen-ammattiliiton neuvottelupäällikkö Martin Wästfelt ja Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton Svenskt Näringslivin varatoimitusjohtaja Mattias Dahl pitivät tiedotustilaisuutta asiasta 16. lokakuuta Tukholmassa. Tekija?_01_2021_sisus.indd 48 Tekija?_01_2021_sisus.indd 48 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
ILMOITA OSASTON TOIMIHENKILÖISTÄ AMMATTIOSASTOT Ammattiosaston toimihenkilöilmoitus on palautettava omaan aluetoimistoon niin pian kuin mahdollista. HUOM! Jos ilmoitusta ei ole palautettu 28.2. mennessä, ei ammattiosasto voi saada jäsenmaksupalautusta tai liiton valtuuston päättämää ylimääräistä jäsenmaksupalautusta vuodelta 2020. Jäsenmaksupalautukset saadakseen ammattiosaston on pitänyt myös hyväksyä ylimääräisen liittokokouksen hyväksymät ammattiosaston mallisäännöt ja rekisteröidä ne patenttija rekisterihallitukseen. Toimihenkilöilmoituksen yhteydessä kannattaa palauttaa myös tietosuojasitoumus, jolla ammattiosaston hallitus ilmoittaa, keille se myöntää oikeuden ammattiosaston jäsenrekisterin eHallinnan käyttöön. Lataa lomakkeet: www.teollisuusliitto.fi/ohjeita-ja-aineistoja ONKO LUOTTAMUSMIESVALINNAT ILMOITETTU? LUOTTAMUSMIESVAALIT Ammattiosaston on ilmoitettava kirjallisesti valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä Teollisuusliitolle ja työnantajalle. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehille valituista varamiehistä on lisäksi ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, aina kun he toimivat pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisina. Lataa lomakkeet: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LÄHES 60 SAI LIITON STIPENDIN STIPENDI Syksyn hakukierroksella stipendihakemuksia tuli yhteensä 507 kappaletta. 59:lle stipendin saajalle on lähetetty onnittelukirje ja diplomi. Stipendin saajat julkaistaan liiton verkkosivuilla. Seuraava hakukierros järjestetään keväällä. www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi OPINTO-OPAS VERKOSSA KOULUTUS Liiton opinto-opas 2021 on ladattavissa liiton verkkosivuilta. Tutustu oppaaseen ja laita kalenteriin ensi vuoden kiinnostavat kurssit. Oppaasta löydät myös kootusti muun muassa hakuohjeet ja tietoa taloudellisesta tuesta. Painettu opas postitetaan työsuojeluvaltuutetuille ja ammattiosastojen puheenjohtajille, sihteereille, opintosihteereille sekä kirjeenvaihtajille. Lataa opinto-opas: www.teollisuusliitto.fi/opinto-opas-2021 TULEVATKO LIITON VIESTIT PERILLE? SÄHKÖPOSTI Luottamustehtävissä olevat jäsenet saavat kahden viikon välein uutiskirjeen. Uutiskirje lähtee parillisilla viikoilla. Lisäksi kaikille jäsenille lähetetään tietoa muun muassa liiton järjestämistä koulutuksista. Myös aluetoimistot lähettävät viestejä jäsenten sähköposteihin. Jos et ole saanut haluamaasi uutiskirjettä, tarkista 1) sähköpostin roskapostilaatikko ja 2) eAsioinnista, että omissa yhteystiedossasi on oikea ja toimiva sähköpostiosoite. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi HAE PÄÄSIÄISEN PERHEKURSSEILLE LOMAT Perheiden hyvinvointikursseilla tarjotaan tukea koko perheen hyvinvointiin, ideoita aktiiviseen arkeen sekä aikaa yhdessäololle. Edullinen hinta sisältää ohjauksen, monipuolisen ohjelman sekä perhemajoituksen täysihoidolla. Järjestäjänä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry. ? 1.–5.4. Ukkohalla Resort ? 1.–5.4. Vuokatti Sport Resort ? 5.–9.4. Hotelli Kivitippu Lue lisää ja hae 7.2. mennessä: www.pht.fi/lapsiperheille JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero on 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Vuonna 2020 maksetuista jäsenmaksuista muodostetut tiedostot lähtevät verottajalle 28.1.2021. Ensimmäinen korjausajo tehdään 12.3.2021 johon tulleet jäsenmaksukorjaukset ehtivät vielä jäsenen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Viimeinen korjausajo ajetaan 28.4.2021. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenen verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Kun jäät eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2021 on lähetetty itsemaksaville jäsenille. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Viitelistan voit ottaa käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. AMMATTIOSASTOILLE RÄÄTÄLÖITÄVIÄ TUOTTEITA PUOTI Teollisuusliiton Puoti-verkkokaupasta löytyvät teollisuusliittolaisen omat tuotteet. Valikoimissa on vaatteita, asusteita ja pientavaraa, esimerkiksi mukeja ja kotimaisia sukkia. Huppari tulee Puotiin ennakkoon tilattavaksi alkuvuodesta. Puodissa on myös oma osionsa ammattiosaston omille tuotteille, joihin voi painattaa esimerkiksi osaston nimen tai logon. Astu Puotiin: puoti.teollisuusliitto.fi 1/2021 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Tekija?_01_2021_sisus.indd 49 Tekija?_01_2021_sisus.indd 49 23.12.2020 7.58 23.12.2020 7.58
50 Tekijä 1/2021 Mindre spelrum på lokal nivå I motsats till vad många verkar tro så minskar lokalt avtalande då de allmänbindande och normalbindande kollektivavtalen kastas i skräpkorgen. O m arbetsgivarorganisationen Skogsindustrin rf:s beslut står fast kommer man i fortsättningen att ingå branschvisa kollektivavtal i den mekaniska skogsindustrin och bioindustrin. Förutom de tre stora ”skogsjättarna” finns det flera små och medelstora företag inom skogsindustrin. En tredjedel av arbetstagarna i branschen jobbar för skogsjättarna UPM, Stora Enso och Metsä Group. – Vi kartlägger möjliga nya avtalsparter inom branschen. Ett annat alternativ är att göra upp företagsvisa avtal, säger Jyrki Alapartanen, sektorchef för trävarusektorn vid Industrifacket. Alapartanen anser att företagens konkurrenskraft och verksamhetsmöjligheter skulle bilda ett lite väl brokigt lapptäcke om man endast utgick från lagboken. – Jag tror inte att man vill ha det så i de medelstora och små företagen. Förnuftet kommer att segra. De stora klarar sig, men de mindre företagens förutsättningar att klara av avtalsbiten är betydligt sämre, säger Alapartanen. Han understryker vikten av en välorganiserad förtroendemannaorganisation och en hög organiseringsgrad. – Industrifacket ser till att det finns kollektivavtal även i fortsättningen. Om vi går in för företagsvisa avtal kommer vårt fokus inte i första hand att rikta sig mot de minsta företagen, men visst kommer deras tid i sinom tid. FLER KONFLIKTER I kollektivavtalen fastställer man förtroendemannens ställning, rätt till utbildning och information. Om det inte finns ett giltigt kollektivavtal kan personalen företrädas av ett förtroendeombud. – Förtroendeombuden har oftare betydligt mindre befogenheter än de fackliga förtroendemännen. Enligt lagen har förtroendevalda rätt att få tillgång till ”nödvändig information” och ”tillräckligt med dispens från arbetsuppgifterna”, säger t.f. direktören för Industrifackets juridiska enhet, Susanna Holmberg. Om det förekommer tvister gällande anställningsvillkoren försöker man först hitta en lösning på arbetsplatsen med förhandlingar mellan förtroendemännen och arbetsgivaren. Om man inte når en överenskommelse går ärendet vidare till förhandlingar mellan förbunden. Och om förbunden inte når en överenskommelse går man vidare till rätten. – Meningsskiljaktigheterna gällande tolkning av avtalen kommer sannolikt att bli fler och man kommer allt oftare att vara tvungen att reda ut ärenden i rätten, anser Anne Heiskanen, jurist vid Industrifacket. Holmberg påpekar att förbundens gemensamma tolkningar av bestämmelserna i avtalen TEXT BIRGITTA SUORSA / UP ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS KOLLEKTIVAVTAL Tekija?_01_2021_sisus.indd 50 Tekija?_01_2021_sisus.indd 50 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
1/2021 Tekijä 51 KOLLEKTIVAVTAL ? ALLMÄNBINDANDE KOLLEKTIVAVTAL Ett normalbindande kollektivavtal anses vara allmänbindande om minst hälften av de anställda i branschen arbetar i företag som organiserat sig genom arbetsgivarförbund. Ett allmänbindande kollektivavtal gäller på alla arbetsplatser inom branschen, även så kallade vilda arbetsgivare. ? NORMALT BINDANDE KOLLEKTIVAVTAL Ett kollektivavtal med normalt bindande verkan gäller endast för företag som organiserat sig i branschens arbetsgivarförbund. I avtalet kan det förekomma punkter som skiljer sig från det som står i lagen, t. ex gällande semester eller övertid, samt frågor man avtalar om på lokal nivå. ? FÖRETAGSVISA KOLLEKTIVAVTAL Ett avtal mellan förbundet som företräder de anställda och företaget. Avtalet gäller endast för företaget i fråga. Avtalet utgår endast från den miniminivå som lagen förutsätter, även om parterna skulle vilja ha det på ett annat sätt eller det skulle finnas behov för lokala lösningar. ARBETSLIVET inte längre skulle gälla. I stället borde man komma överens om gemensamma tolkningar gällande varje enskilda avtal eller då söka ett beslut från arbetsdomstolen. MINDRE SPELRUM PÅ ARBETSPLATSEN Om man övergår till företagsvisa avtal skulle det framför allt märkas av hos sådana medlemmar vars arbetsvillkor fastställs endast genom att kollektivavtalet i branschen är allmänbindande. Hela 18 procent av finländarna jobbar i företag som inte är medlemmar i arbetsgivarförbund, men där allmänbindande kollektivavtal gäller. Heiskanen menar att kollektivavtalen för de organiserade företagens del inte nödvändigtvis skulle märkbart förändras så mycket eftersom man kan svarva ihop ett avtal på företagsnivå utgående från innehållet i det gamla normalt bindande avtalet. – Lagen begränsar ganska mycket vad man kan avtala om lokalt. Företagsvisa avtal skulle innebära till exempel att pauser i arbetet, dygnsvila och maxarbetstid skulle återgå till den miniminivå som det stadgas om i lagen. Småningom skulle skillnaderna i anställningsvillkoren växa. En del företag skulle konkurrera med bra löner och andra anställningsvillkor, medan andra skulle försöka nå konkurrensfördelar genom att dumpa lönerna. Ett problem är naturligtvis företagen som inte hör till arbetsgivarorganisationen och inte vill förhandla med facket. – Fackets betydelse som hjälp och stöd för medlemmarna kommer att bli viktigare, säger Heiskanen. Holmberg anser att det rätt så snabbt kommer att gå upp för arbetsgivarna i små och medelstora företag hur mycket tid som kommer att gå åt till att förhandla om anställningsvillkor och att vrida och vända på juridiska och administrativa frågor. Det måste ändå finnas ett kollektivavtal om inte för annat så för arbetsfreden. – Det är till allas fördel om det finns ett kollektivavtal. ? Tekija?_01_2021_sisus.indd 51 Tekija?_01_2021_sisus.indd 51 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
52 Tekijä 1/2021 För landets väl, satsa på jämlikhet Skatterna upprätthåller vår gemensamma välfärd och offentliga tjänster. Ett jämlikt samhälle gynnar alla. Men är vi fortfarande på den vägen? också att beskattningen väl skulle kunna vara progressivare. I nuläget ligger vi till exempel efter våra grannar Sverige och Danmark. Forskningscentralens undersökningar visar att sysselsättningen i de övriga nordiska länderna inte är på en högre nivå för att man där skulle betala mindre skatt. Det kan till och med vara tvärtom. Genom en förhållandevis högre beskattning kan man exempelvis betala för tjänster som gör att de arbetslösa snabbare hittar jobb. På arbetsoch näringsbyråerna i grannländerna är antalet kunder per servicetjänsteman avsevärt lägre. År 2018 var antalet 99, då det var 18 i Sverige, 12 i Norge och 30 i Danmark. ALLA SKA HA EN CHANS Specialforskare Marja Riihelä, vid statens ekonomiska forskningscentral, betonar att det är välkänt att finländarna förhåller sig i regel positivt till att betala skatt. Hon fortsätter ändå med att det inte ens är önskvärt med en fullständigt jämn inkomstfördelning. Växande inkomstklyftor är trots allt inte resultat av någon naturlag, eftersom det offentliga kan påverka utvecklingen. – Jag ser saken så att det är viktig med ekonomisk jämlikhet också för att det skapar och upprätthåller samhällsfred, säger Riihelä. Man har sedan 1960-talet undersökt de inkomster finländarna har till sitt förfogande – förvärvsinkomster, kapitalinkomster, sociala förmåner, betalda skatter – och förhållandet mellan dem. – Efter recessionen på 1990-talet har förändringen i produktionsarbetarnas inkomster varit dramatisk då arbetslösheten steg till rekordsiffror och förblev på en högre nivå än innan recessionen. I de lägre inkomstdecilerna har utvecklingen varit blygsam. Den långvariga fattigdomen har också ökat, påminner Riihelä. För att minska på inkomstklyftorna räcker det inte endast med att förbättra den sociala tryggheten. – Vi måste också påverka lönerna och att en allt större andel av folket skulle tjäna lön. TEXT SUVI SAJANIEMI ILLUSTRATION ERIC LERAILLEZ ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS F lera undersökningar har visat att de mest jämlika samhällena är också samtidigt de mest lyckliga. De kännetecknas också av en utbyggd offentlig service som finansieras med skattemedel. Den samhälleliga forskningen känner inte till några trovärdiga alternativ för att upprätthålla jämlikheten i moderna industrisamhällen. Efter 1990-talet har ojämlikheten dock ökat snabbare i Finland än i något annat av de rika OECD-länderna. Inkomstklyftorna började utvidgas på allvar efter skattereformen år 1993, då beskattningen av kapitalinkomster och förvärvsinkomster separerades. Den nordiska modellen bygger bland annat på en progressiv beskattning där de förmögna betalar mer, ju mer de tjänar. Samtidigt kan de rika gömma undan pengar genom kapitaliseringssavtal. En hel del av den gemensamma välfärden läcker också ut till skatteparadis runtom i världen. Samtidigt har de förmögna helt enkelt mer att säga till om när det gäller lagstiftningen i landet. Vad leder det här till? Forskare och styrelsemedlemmar i Industrifacket svarar på den frågan. FLERA MÖJLIGHETER – FÖR DE RIKA – Ju större skillnad det finns gällande beskattning av löner och kapitalinkomster, desto lättare är det att hitta vägar till att göra om förvärvsinkomster till kapitalinkomster. Och beskattningen av företag, alltså samfundsskatten är i Finland på en internationell konkurrenskraftig nivå, säger Ilpo Suoniemi, specialforskare vid Löntagarnas forskningscentral. Ett typiskt exempel: få vanliga löntagare har möjligheten att skatteplanera så att man i stället för lön lyfter inkomst i form av dividender från en läkarstation. Suoniemi anser också att beskattningen av onoterade bolag är en uppenbar brist i vårt system. Han anser OJÄMLIKHET Tekija?_01_2021_sisus.indd 52 Tekija?_01_2021_sisus.indd 52 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
1/2021 Tekijä 53 I TIDEN DET OFFENTLIGA SKA LEDA Huvudförtroendemannen vid Aurajoki Oy, Rauno Lehtinen, är en inbiten försvarare av de offentliga tjänsterna. Lehtinen sitter förutom i Industrifackets styrelse också som vice ordförande för stadsfullmäktige i Birkala, strax utanför Tammerfors. Lehtinen är upprörd över nyheterna om vad som hänt efter att Esbo och Vanda inte längre har egen städpersonal. I media har det berättats om flera fall om direkta utsugarfasoner och brott mot arbetsrätten hos underleverantörer till företag som ansvarar för städningen. – Grundorsaken är alltid privatisering. Man ska ändå göra vinst på något sätt, antingen genom att dra ner på kvaliteten på servicen eller genom att dra det av dem som jobbar. – Lönedumpning måste kriminaliseras och övervakningen måste bli bättre både i kommunerna och i privata sektorn, säger Lehtinen. Lehtinen anser att facket misslyckats med att försvara de inhyrda anställda. – Man skapade inte rejäla spelregler i början. Vi borde till exempel ha krävt ett införande av garantilön. I hyresarbete är det ändå frågan om ett sätt att dumpa arbetsvillkoren. – Det är helt okej om man jobbar mer och då får också mer betalt. Men är det rätt ur ett jämlikhetsperspektiv att man med pengar får bättre hälsovård? En lektion i ojämlikhet JU H A Å M A N Mari Tuomaala är tidigare styrelsemedlem och nybliven avtalsexpert vid Industrifacket. Hon har också bland annat jobbat som instruktör på Outokumpu Stainless Oy:s fabriker i Torneå. Tuomaala säger att hon förstod betydelsen av jämlikhet i samhället senast under studieresor i Asien och Afrika. – Jag såg med egna ögon vad ojämlikhet kan orsaka och vad som händer om barnen inte har tillgång till samma grad av utbildning och om förutsättningarna till att klara sig i livet endast beror på ditt utgångsläge. Utbildning spelar en väsentlig roll när det kommer till jämlikhet, säger hon. Tuomaala anser därför också att förlängningen av läroplikten i Finland spelar en viktig roll i arbetet för ett jämlikt samhälle även i framtiden. Tuomaala är även kommunalpolitiker i sin hemstad Torneå. Hon ser det som en beklaglig utveckling att man ökar ojämlikheten genom att privatisera den kommunala servicen. I arbetslivet är det uttryckligen facket som ska stå som en garant för jämlikhet i arbetslivet, anser hon. – Arbetstagarnas starka ställning är viktigt med tanke på ett rättvist arbetsliv där man följer regler och respekterar avtal. Det blir problem om endast den andra partens behov uppmärksammas. – Förhoppningsvis räcker det med den här varningen och att vi inte måste lära oss den svåra vägen hur viktigt det systemet egentligen är. Vi gör vårt allt för att arbetsgivarnas splittra och härska -taktik inte ska fungera och att de vill återvända till förhandlingsbordet. Utbildning spelar en väsentlig roll när det kommer till jämlikhet, säger Mari Tuomaala. Tekija?_01_2021_sisus.indd 53 Tekija?_01_2021_sisus.indd 53 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
54 Tekijä 1/2021 Collective agreements for all BRIEF IN ENGLISH Collective agreements cover 89 per cent of wage and salary earners in Finland, according to a study published by the Ministry of Economic Affairs and Employment in December 2019. This is very high by international standards. And this remarkable figure is of course due to the well-organised trade union movement, but also due to the legislation of generally binding collective agreements (yleissitova työehtosopimus ), sometimes known as generally applicable collective agreements. There is no legislation for a minimum salary in Finland. Minimum salaries and other terms of work are defined in collective agreements for each sector. Normally, these collective agreements become generally binding when more than half of the employees of a specific sector are working in companies which are members of the employers’ association. This decision is made by a committee set up by the Ministry of Social Affairs and Health. After a collective agreement is declared generally binding, every company in the sector must follow and abide by it by law. No company can pay less than what has been written into the collective agreement. To be sure that everyone has access to the generally binding collective agreements, the Ministry publishes these in both official languages, Finnish and Swedish. The high coverage of collective agreements is a good thing for all. Companies benefit as they know that no other company can compete unfairly by dumping wages. Employees can freely choose their place of work, as they know that the basic terms of work are guaranteed and also safeguarded by the trade unions. The generally binding collective agreements mean that in every company union members can select a shop steward who is then empowered to do his or her job as defined in the collective agreements. When there is no collective agreement employees have less room for manoeuvre and the rights of shop steward are usually far more limited. In Finland, there are about 160 universally binding collective agreements. The Industrial Union has 35 collective agreements, and almost all are generally binding, including all the major ones. According to the latest figures from 2017, in the private sector an additional 269,000 employees are covered by the collective agreements due to the generally binding nature of these. It is important to note that the unions also negotiate two other types of collective agreements: normally binding (normaalisitova) agreements are applicable to and followed by companies that are members of the employers’ association that has signed the agreement in question for their branch only. The third kind of agreement is negotiated for single, individual companies. HEIKKI JOKINEN Website and eService www.teollisuuskassa.fi/en Customer service of Regional offices is closed for the present Postal adress P.B. 116 00531 HELSINKI Phone service 020 690 455 mon–fri 8.30 am–3.00 pm HOW TO APPLY FOR EARNINGS-RELATED ALLOWANCE UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS • Remember to pay your membership fees to the unemployment fund until the beginning of unemployment. 1. Register with the TE Office not later than the first day of unemployment or lay-off • Send the first or follow-up application and attachments via eService. • First application can be sent after two calendar weeks (Monday-Sunday). • Fill in follow-up application for four calendar weeks or for a calendar month. 2. Fill in the earnings-related allowance application for the unemployment fund • Pay certificate for at least 26 weeks. • Notice of dismissal when employment relationship has been terminated. • Notice of temporary lay-off, if you have been temporarily laid off. • Copy of the decision of a social benefit granted to you. • Revised tax card, if you wish to change your tax percentage. • Salary information, if you have worked part-time or occasionally during the application period. • Employment contract, if you have started a parttime job. • Tax decision, if you have earned income from agriculture or other entrepreneurship. 3. Enclose attachments to the first application 4. Enclose also (if needed) Tekija?_01_2021_sisus.indd 54 Tekija?_01_2021_sisus.indd 54 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 1/2021 Tekijä 55 Tekija?_01_2021_sisus.indd 55 Tekija?_01_2021_sisus.indd 55 22.12.2020 16.08 22.12.2020 16.08
56 Tekijä 1/2021 Draamaa pronssista, tunteita hylätystä metallista Pronssinen kobra taistelee elämästä ja kuolemasta mungon kanssa, ja lintulapsi kurkkaa metallilaattaista, hellivää äitiään. Berit Niemi keksii ja taitaa kaiken. Siksi hän opiskelee nyt kuvanveistäjäksi. BERIT NIEMI Taideopiskelija Säkylä TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN HARRASTAJA Tekija?_01_2021_sisus.indd 56 Tekija?_01_2021_sisus.indd 56 22.12.2020 16.09 22.12.2020 16.09
1/2021 Tekijä 57 VAPAALLA O ma tila? Sen kuvaaminen oli ensimmäinen tehtävä, kun säkyläläinen, FB Ketjun entinen kokoonpanotyöntekijä Berit Niemi paneutui Kankaanpään taidekoulun pääsykokeisiin viime keväänä. Romuksi tuomituista metalleista, vimpaimista ja vipstaakeista uutta ja luovaa loihtiva Niemi pääsi elementtiinsä. Safiiriksi kutsuttu Peugeot Partner sai kuvaannollisesti lahjoittaa sielunsa ja ruumiinsa taiteelle. – Safiiri oli minun ensimmäinen autoni. Vietin sen kanssa 11 vuotta. Sehän on pidempi aika kuin monen avioliitto! Niemi taitteli ja leikkeli miniatyyri-ruumisarkun, johon tehtäisiin ratista seppele ja vivuista hautaseppele – kaikki osat olisivat peräisin Safiirista, pellistä taiteltuja iiriksiä myöten. Kokeet kestivät neljä päivää. Korona-etänä. Ja Niemi pääsi Satakunnan ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimivaan taidekouluun. Nelivuotisten opintojen jälkeen hän valmistuu ammattikuvanveistäjäksi. Kouluun otettiin vuoden 2020 syksyllä 27 opiskelijaa 200 hakijasta. ”ÄLÄ JÄTÄ” – Ensimmäisen kerran lähdin opiskelemaan 19-vuotiaana, hortonomiksi Lepaan puutarhakouluun. Haaveena oli jatkaa maaja metsätieteelliseen tiedekuntaan. Äiti kuoli viimeisenä opiskeluvuonna. Isä oli saanut kaksi aivoinfarktia ja pyysi, etten jättäisi häntä. Hortonomi Niemestä tulikin pirkkalaisen peitetalo Tammerkosken Teollisuus Oy:n trasselintekijä ja maalarikin. Tosin maalaukset olivat tekstejä rekkojen pressuihin. – En asunut kotona, mutta huolehdin isästä. Minulla oli päivävuoro, joten pääsin joskus yölläkin auttamaan isää. Olin Suomen viimeinen trasselintekijä. Kun trasselinteko lopetettiin, siirtyi Niemi tuulimyllyjen tekijäksi. Hänestä tuli viimeistelijä Componentan konepajalle Nisamo Oy:hyn Lempäälään. Myöhemmin Niemi muutti Euraan ja sen jälkeen Säkylään, ja vuodesta 2013 kevääseen 2020 hän toimi vakituisena kokoonpanotyöntekijänä FB Ketjussa, aiemmalta nimeltään FB Ketjutekniikassa. – Tykkäsin työstäni, mutta en pärjännyt ilman särkylääkkeitä. Douppasin itseäni särkylääkkeillä, ja yöt olivat välillä tuskaa. Niemi joutui toisinaan iskemään metalliryysteitä ketjuista irti. Keväällä 2020 oli tultu käännekohtaan, kun yläraajoja oli jo koeteltu riittävästi niin golfja tenniskyynärpäiden, olkapääongelmien, ranneleikkausten kuin moninkertaisten kortisonipiikitysten kanssa. Asiaa ei parantanut 12 vuotta aiemmin sattunut pyöräilyonnettomuus, jossa auto ajoi kolmion takaa Niemen päälle. – Minut irtisanottiin, mutta minulle oli jo valjennut, että en selviä näissä töissä eläkeikään asti. Niemi oli aikuisena käynyt puuja metalliveistokursseilla ja taonnassa. Säkylässä toimivan taidevalimon omistaja Tomi Sinisalo on ollut yksi heistä, jotka ovat kannustaneet Niemeä ammattitaiteilijaksi. – Tomi ja paikallinen kuvanveistäjä Aki Suutari ovat potkineet minua eteenpäin, Niemi kiittää. Faneista tärkein löytynee silti kotoa; puoliso, metallimies Mika Hämäläinen on taitavana hitsarina opettanut hänelle ehkä kaikkein eniten juuri hitsaamisesta. Ja nyt Niemi saa toteuttaa unelmaansa, opiskella ammattitaiteilijaksi. PLASTISTA, PERUSTEELLISTA – Olen innoissani siitä, mitä kaikkia tekniikoita saan täällä opetella. Muutoin ei tulisi esimerkiksi sitä tilannetta, että saa piirtää elävää mallia monta päivää peräkkäin. Niemen kotona on vaikuttava määrä töitä jo valmiina: puusta veistetty, täydellisen elävä ja miniatyyrikokoinen koira, walesinspringerspanieli ennen seuraajaansa, haastattelunauhalle aina välillä kommenttejansa hönkivää Mustikkaa; kivestä nouseva, pronssinen kobra, joka taistelee mungon kanssa; aurinkokunnan kiertäviä planeettoja kuvaava, patinoitu valaisin… Niemi hitsaa, takoo, juottaa, veistää, rälläköi, muotoilee, liimaa, maalaa, taivuttelee, patinoi… On vaikea keksiä mitään metalliin tai kekseliääseen luovuuteen liittyvää taitoa, jota Niemi ei osaisi. MISTÄ IDEAT TULEVAT? – Elävästä elämästä, omasta elämästä, Ylen Avarasta luonnosta … Niemi sanoo haluavansa esittää draamaa ja tunnetiloja, luoda ahaa-elämyksiä ja muistuttaa, että kierrätettävistä esineistä löytyy kauneutta. ”Ronsu” on hellyttävä norsunpoikanen, jonka runkona on pölynimuri ja kierretankoa. Ympärillä on kanaverkkoa, sanomalehteä ja mustalla ja ruskealla rautaoksidilla värjättyä betonia. Kärsänä on pölynimurin letku ja häntänä johto ja pensselin karvat. Valitettavasti Ronsu ei pysty samanaikaisesti enää toimimaan pölynimurina, sillä moottori piti taiteellisista syistä rei´ittää. Eläimet ovat lähellä sydäntä, samoin ihmisten herättely pohtimaan eläinten julmaa kohtelua. – Näin tv:stä ohjelman, jossa kobra ja mungo laitettiin samaan lasikoppiin taistelemaan ja ihmiset löivät voittajasta vetoa. Mungoa ei ole Suomesta helpolla löydy tarkkailtavaksi. Siksi Niemi tutkii valokuvia jopa mungon luurangosta. MIKSI IHMETELLÄ? – Niin, jokuhan voisi kyllä ihmetellä, miksi meillä on olohuoneessa iso pesukone. Tosiaan, joku voisi ihmetellä, varsinkin kun kodin talouspuolella on uudelta näyttävä pesutorni. Mutta tässä talossa mennään taiteen ehdoilla. Pesukone tullaan vielä purkamaan alkutekijöihinsä, ja kaikesta tulee taidetta. Niemi unelmoi, että kuvanveistäjänä hän tulee myymään teoksiaan kunnille ja kaupungeille, julkisiin tiloihin ja ulkoalueille. Suuret eläinhahmot tulevat kiehtomaan jatkossakin, suunnitteilla on merikotka-projekti. – Puunlatvus, lohen kanssa pesään laskeutuva merikotka, kaksi pörröistä, rumaa poikasta… Pronssin ohella taiteilija tulee pysymään uskollisena kierrätyksen aatteelle. Romuiksi hylätyistä metallilaatoista voisi valita ne sopivimmat kotkan liidossa harittuviksi, kärjimmäisiksi siipisuliksi. ? Lue jutun pidempi versio ja katso lisää kuvia: www.tekijälehti.fi Tekija?_01_2021_sisus.indd 57 Tekija?_01_2021_sisus.indd 57 22.12.2020 16.09 22.12.2020 16.09
58 Tekijä 1/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_01_2021_sisus.indd 58 Tekija?_01_2021_sisus.indd 58 22.12.2020 16.09 22.12.2020 16.09
1/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 59 Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 59 22.12.2020 7.47 22.12.2020 7.47
JALAS ARCTIC GRIP MALLISTO ERINOMAINEN PITO ILMAN NASTOJA. JALAS ® Arctic Grip-valikoimassa nyt viisi turvajalkinemallia. Suunniteltu vaativille käyttäjille, haastaviin ympäristöihin ja ankariin olosuhteisiin. JALAS ® HEAVY DUTY Winter webpage www.ejendals.com/jalas JALAS ® 1338 JALAS ® 1348 JALAS ® 1358 JALAS ® 1388 Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 60 Tekija?_01_2021_kansiarkki.indd 60 22.12.2020 7.48 22.12.2020 7.48