ALISA PEEVO Automaalari Veho Suutarila Helsinki WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2022 Suojaan kemikaaleilta Kemikaalialtistus on yhä useamman ammattitaudin syy. 6 Teknoon syntyi sopimus 28 Saksitehtaan sopiva henki 40 Uudistuksilla parempaa palvelua 48 Första avtalen i mål 56 Palloilua upoksissa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI Tekija?_2022_1_kannet.indd 1 Tekija?_2022_1_kannet.indd 1 11.1.2022 14.28 11.1.2022 14.28
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Helsinkiin) Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Lahteen) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Kuopioon) Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Länsija Sisä-Suomen toiminta-alue Rautatienkatu 10, 7. kerros, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija?_2022_1_kannet.indd 2 Tekija?_2022_1_kannet.indd 2 11.1.2022 14.13 11.1.2022 14.13
1/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A MITEN VIHELTÄÄ VILUNKIPELI POIKKI? EU:n niin sanottu Whistleblowing-direktiivi tuo uusia elementtejä suomalaiseen työelämään. Voiko epäkohtien nimetön ilmoituskanava toimia käytännössä? SUOJAAN KEMIKAALEILTA KANSI Astmaa ja ihottumaa aiheuttavia isosyanaatteja käytetään autoalalla paljon. Kuvassa automaalari Kim Lindqvist suojavarusteissaan Suutarilan Vehon ruiskutuskopissa. SAKSITEHTAALLA RAUTA ON KUUMAA Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaan työntekijät valmistavat klassikoiksi muodostuneita saksia ja kirveitä. Tehtaalla on panostettu yhteistoimintaan, mistä osoituksena Suomen paras TES-työpaikka -palkinto. 28 ? Mikko Hosio prässää hehkuvaa metallia Billnäsin tehtaan pajalla. 22 TU O M A S IK O N EN 10 Tekija?_2022_1_sisus.indd 3 Tekija?_2022_1_sisus.indd 3 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
4 Tekijä 1/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .2 . 28 Fiskarsin saksitehtaan sopimisen kulttuuri palkittiin 40 Liiton organisaatio uudistui lähemmäksi jäsentä 42 Muiden maiden huonot työolot havahduttivat 43 TOIMIJA Ammattiosaston puheenjohtaja Asta Mattila 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies Harri Rusanen 46 MAAILMA Venäjällä tapaturmatilastoihin ei l uottamista 47 Lyhyet 56 HARRASTAJA Uppopalloilija Ilona Häsänen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 TES Neuvottelukierros näyttää sopimisen vahvuuden 08 AVAAJA Jälkivaikutus pitää työehdot voimassa 10 KANSI Kemikaaleille altistuminen yhä useammin ammattitaudin syynä 18 VIERAILIJA Erityisasiantuntija Tiina-Maria Levamo 18 NÄKIJÄ Murikan rehtori Juha Vasara kannustaa kaikkia kursseille 22 Whistleblowing-direktiivi tuo ilmoituskanavat Suomenkin lakeihin 26 ILMIÖ Kartelli estää vapaan kilpailun 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Uppopallossa tarvitaan voimaa, näppäryyttä, tekniikkaa ja strategiaa. Se on maailman ainoa aidosti kolmiulotteinen pallopeli”, kertoo uppopalloharrastaja Ilona Häsänen. ? TYÖYMPÄRISTÖ ”Vaatetus kohilleen, niin pärjää”, sanoo kylmätyöstä metsuri Rauno Javarus. ? AVAAJA Vanhat työehdot ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan – työnantajien väitteet eivät poista jälkivaikutusta. 56 36 48 I TIDEN Teknologiavtalet står klart 50 ARBETSLIVET God laganda och vassa produkter 52 FACKET Regioncentrum för förbundet närmare medlemmen 54 BRIEF IN ENGLISH New union regional centres begin their work 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ JO U N I PO RS A N G ER EM IL IE U G G LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. 8 36 TYÖYMPÄRISTÖ Kerrospukeutuminen on kylmätyön turva 38 AMMATTILAINEN Myymälänhoitaja Pia Saloranta 39 Lyhyet Tekija?_2022_1_sisus.indd 4 Tekija?_2022_1_sisus.indd 4 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
1/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 19.1.2022 Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Yleissitovuus on työmarkkinoiden normi M eneillään olevalle työehtosopimusten neuvottelukierrokselle lähdettiin epävarmuuden vallitessa. Pakkaa sekoittivat työnantajien Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry, joista ensimmäinen vuoden 2020 lokakuussa ja toinen 2021 maaliskuussa ilmoitti luopuvansa työehtosopimustoiminnasta. Ne ryhtyivät edunvalvontajärjestöiksi ilman neuvottelumandaattia. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvottelut siirtyivät yrityskohtaisiksi. Teknologiateollisuuteen perustettiin sopimusneuvotteluja varten uusi työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Kesti kuitenkin lokakuun loppupuolelle asti ennen kuin järjestöön liittyneiden yritysten kattavuus nousi sille tasolle, että Teollisuusliitto saattoi arvioida sen neuvotteluosapuoleksi. Uudessa asetelmassa esitettiin ennustuksia työmarkkinoiden muutoksesta. Vaihtelu oli ennustajista riippuen radikaalista murroksesta ei välttämättä kummoiseen muutokseen. Nyt näyttää siltä, että murroksesta ei voida puhua. Teknologiateollisuuteen syntyi valtakunnallinen yleissitova luottamushenkilöjärjestelmän sisältävä työehtosopimus. Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan muuttuneessa asetelmassa, mutta yrityskohtainen kierros on siinä määrin kesken, että johtopäätösten vetäminen on ennenaikaista. Teollisuusliiton muiden alojen sopimuspöydissä neuvotellaan totuttuun tapaan alakohtaisten aikataulujen mukaisesti yleissitovista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Myös muiden ammattiliittojen edustamilla sopimusaloilla neuvottelut käydään paperiteollisuutta ja mekaanista metsäteollisuutta lukuun ottamatta vanhalta pohjalta. Yleissitovuus on edelleen työmarkkinoiden normi. Sen rinnalla luottamushenkilöiden asema jopa vahvistui teknologiateollisuudessa, ja asema on tunnustettu myös mekaanisessa metsäteollisuudessa solmituissa yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa. Käynnissä oleva neuvottelukierros ei ole pääteasema. Se jättää solmittujen sopimusten lisäksi jälkeensä langanpäät, joita arvioimalla ja sommittelemalla osapuolet ryhtyvät seuraavaa neuvottelukierrosta pohjustamaan. Kehitys on jatkuvaa. Osapuolten intressit säilyvät, muuttuvat ja hioutuvat. Ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen, että ristiveto työehtosopimusten yleissitovuudesta ja yrityskohtaisuudesta tulee jollain tasolla jatkumaan. Luottamukseen perustuva neuvotteleminen ja sopiminen on työmarkkinoille ja yhteiskuntaan vakautta ja jatkuvuutta tuottavana mallina edelleen paras tapa toimia. Teollisuusliitto on ollut paljon vartijana, joskaan ei yksin, ja onnistunut tehtävässään hyvin. Se on säilyttänyt asemansa jäsentensä edunvalvojana ja työehtosopimusten neuvottelijana riippumatta sopimusten muodosta. Tämä ei olisi voinut toteutua ilman huolellista valmistautumista ja uudistumista, joka liitossa neuvottelujen hoitamiseksi toteutettiin. Teollisuusliitto on osoittanut kykynsä kehittyä ja valmiutensa hoitaa myös tulevia neuvottelukierroksia. Tekija?_2022_1_sisus.indd 5 Tekija?_2022_1_sisus.indd 5 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
Ty öe ht os op im uk se t YRITYSKOHTAISIA SOPIMUKSIA SATAMÄÄRIN Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten tekemisen lokakuussa 2020. Tästä syystä mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto pyrkii neuvottelemaan yrityskohtaiset työehtosopimukset noin 200 yritykseen. Lue lisää tämän lehden sivulta 27 sekä www.tekijälehti.fi 6 Tekijä 1/2022 ”Neuvottelujärjestelmä toimii” Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että tällä työehtosopimusten neuvottelukierroksella peli on tiukentunut, mutta sopiminen on myös näyttänyt vahvuutensa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA T eollisuusliiton sopimusaloista noin kolmannekselle on saatu solmittua uudet työehtosopimukset. Neuvottelukierrosta ovat leimanneet muun muassa työnantajapuolen irtiotot ja yrityskohtaiset neuvottelut. Myös työtaistelutoimia on tarvittu. – Peli on tiukentunut ja koordinaatio koventunut, toteaa Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Koordinaatiolla hän tarkoittaa työnantajapuolen yhteneväisiä tavoitteita, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto omalla päätöksellään lopettikin vuonna 2016 keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemisen. – Vaikka tehdään sopimusta yhdelle alalle, neuvottelupöydässä työnantaja arvioi vaikutuksia koko Suomelle, Virtanen sanoo. SOPIMUS TEKNOLOGIATEOLLISUUTEEN Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 7.1.2022 neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelutulos saavutettiin 4.1. valtakunnansovittelijan avustuksella. Hallitus hyväksyi 7.1. myös neuvottelutuloksen malmikaivosten sopimusalalle. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelee noin 90 000 teollisuuden työntekijää. Alan työehtojen yleissitovuus joutui vaakalaudalle, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan. Työnantajapuoli perusti valtakunnallisia sopimuksia neuvottelemaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n. – Elo-syyskuussa ei ollut takeita, syntyykö yleissitova sopimus, Virtanen muistuttaa. Neuvottelut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantaja ry:n välillä alkoivat lokakuussa sen jälkeen, kun työnantajapuoli oli toimittanut Teollisuusliitolle tiedot jäsenyrityksistään. Syksyn aikana uuteen yhdistykseen liittyi riittävästi yrityksiä, jotta alan työehtosopimuksen yleissitovuus säilyy. Tekija?_2022_1_sisus.indd 6 Tekija?_2022_1_sisus.indd 6 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
1/2022 Tekijä 7 AJASSA ”Neuvottelujärjestelmä toimii” PALKKARATKAISU HIERSI Teknologiateollisuuden sopimuksen synnyn tiellä oli pitkään erimielisyys palkankorotuksista. Joulukuun alussa siirryttiin sopimuksettomaan tilaan. Teollisuusliitto julisti 3.12.2021 teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloille kahden viikon ylityöja vuoronvaihtokiellon. Joulukuun lopussa Teollisuusliitto jätti lakkovaroituksen, joka koski yhteensä lähes 300 toimipaikkaa teknologiateollisuudessa ja malmikaivosten sopimusaloilla. Lakon oli määrä alkaa 14. tammikuuta. Sopimusten synnyttyä Teollisuusliitto peruutti työtaistelutoimet 7. tammikuuta. Saavutettu sopimusratkaisu korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuodelle 2022. Palkkojen yleiskorotusta on 1,5 prosenttia, ja paikallisesti jaettava erä on 0,5 prosenttia. Virtanen kertoo, että arviot vuoden 2022 inflaatiotahdista vaihtelivat neuvottelujen aikana, mutta lähtökohtana oli 1,6 prosentin inflaatiotaso. Palkan ostovoima kasvaa, jos palkankorotukset ovat inflaatiota suurempia. Uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2023 asti, mutta se on irtisanottavissa päättymään 30.11.2022, mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisusta. Tekstipuolella työehdot säilyivät edellisen työehtosopimuksen tasolla. Uutena kirjauksena sopimukseen tuli muun muassa, että uudet työntekijät pitää esitellä työpaikan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tämä tukee uusien jäsenten hankintaa liittoon. Työehtosopimukseen kirjattiin myös paikallisen sopimisen mahdollistaminen työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Sopimiseen tarvitaan tällöin paikallisen sopimisen työryhmä, johon osapuolet valitsevat edustajansa. Jatkossakin pääluottamusmies on ensisijainen vaihtoehto työntekijöiden edustajana paikallisessa sopimisessa. – Neuvottelujärjestelmä toimii. Asioita voidaan viedä eteenpäin sopimalla, Virtanen korostaa. OSALLA ALOISTA EDETTY SUJUVASTI Teollisuusliitto aloitti 2. marraskuuta työehtosopimusneuvottelut Kemianteollisuus ry:n kanssa koskien kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden työehtosopimuksia. Lehden mennessä painoon 12.1. jatkuvat neuvottelut edelleen palkankorotusten osalta. – Pienemmissä valtakunnallisissa sopimuksissa on päästy sujuvasti ratkaisuihin. Suurimmat väännöt ovat suurten kanssa, Virtanen kertoo. Neuvottelukierroksen ensimmäinen työehtosopimus syntyi, kun Teollisuusliiton hallitus hyväksyi turvetuotantoalalle 4.11.2021 saavutetun neuvottelutuloksen. Uusi työehtosopimus on voimassa 31.10.2023 saakka. Joulun alla 22.12. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi maaseutuelinkeinoihin, turkistuotantoalalle, puutarha-alalle sekä viherja ympäristörakentamisalalle saavutetut neuvottelutulokset. Uudet työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. Teollisuusliiton toisiksi suurimmalla sopimusalalla syntyi työehtosopimus, kun hallitus hyväksyi 7.1. autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen. Sopimuksen piirissä työskentelee noin 20 000 työntekijää. Myös peltija teollisuuseristysalalle saavutettiin 10.1. neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Yksi sopimusala lakkasi olemasta, kun Teollisuusliitto ja puolustusministeriö sopivat syksyllä, että niiden välinen työehtosopimus päättyi 30.11.2021. Jatkossa alalla työskenteleviin Teollisuusliiton jäseniin noudatetaan valtion työja virkaehtosopimusta. NEUVOTTELUT JATKUVAT VILKKAINA Noin kymmenellä muulla sopimusalalla neuvoteltiin lehden mennessä painoon. Reilulla kymmenellä sopimusalalla neuvotteluja ei ollut vielä aloitettu, sillä useiden työehtosopimusten voimassaolo päättyy vasta helmikuun lopussa. – Meidän tehtävänämme on neuvotella minimityöehdot kaikille jäsenillemme. Taistellaan sen puolesta, että työehdot tulevat sopimuksen, eikä työnantajan sanelun kautta, Virtanen kertaa työehtosopimustoiminnan perusteita. On tärkeää muistaa, että minimipalkat ja palkkojen yleiskorotukset sekä monet keskeiset työehdot, kuten vuorolisät ja lomarahat, tulevat pelkästään työehtosopimuksista, jotka neuvotellaan yhteisvoiman avulla. – Kun meillä on korkea järjestäytymisaste, on mahdollisuus tehdä työehtosopimuksia, joilla turvataan säälliset työehdot, Virtanen toteaa. ? Sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata verkkosivulta www.teollisuusliitto. fi/tes-neuvottelut, jossa on linkit kunkin sopimusalan omalla sivulle. Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä. Jyrki Virtanen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen tiedotustilaisuudessa teknologiateollisuuden työmarkkinatilanteesta lokakuussa 2021. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 7 Tekija?_2022_1_sisus.indd 7 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
Jälkivaikutus on ja pysyy T yöehtosopimuksen yleinen jälkivaikutus tarkoittaa sitä, että päättyneen työehtosopimuksen työehtoja noudatetaan myös sopimuksettomassa tilassa. Jälkivaikutus jatkuu, kunnes uusi työehtosopimus tulee voimaan tai työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen ehdoista toisin. Perinteisesti työehtosopimusten väliin jäävä aika on ollut lyhyt. – Se on kiistaton asia, että yleisen jälkivaikutuksen aikana jatketaan pääosin vanhan sopimuksen ehdoilla, mutta työrauhavelvoitetta ei ole, sanoo oikeustieteen tohtori ja työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja. Työnantajapuolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta ja uudelleenjärjestäytyminen ovat tuoneet tilanteeseen uusia muuttujia. Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen ja siirtävänsä sopimisen yritystasolle. Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtävänsä valtakunnallisista työehdoista sopimisen uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. PERUSTELUT PUUTTUVAT Työnantajapuolelta on heitetty ilmoille ajatus, jonka mukaan jälkivaikutus ei olisi voimassa uudenlaisissa työmarkkinatilanteissa. – Se keskustelu puuttuu, mihin työnantaja voisi perustaa mahdolliset yksipuoliset työsuhteen ehtojen heikennykset, Paanetoja toteaa. Työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta voidaan sopia myös työehtosopimuksessa. Tällöin sopimukseen kirjataan, miten toimitaan sopimuksettomassa tilassa. Tässä lehtijutussa jälkivaikutuksella tarkoitetaan työehtosopimuksen yleistä jälkivaikutusta, josta ei ole erikseen sovittu työehtosopimuksessa. Paanetoja kertoo, ettei yleisestä jälkivaikutuksesta ole säädetty laissa, joten tilanteessa toimitaan yleisten työoikeuden oppien mukaisesti. Hän korostaa, että vakiintuneen yleisen jälkivaikutuksen kumoamiselle tai jälkivaikutuksen syntymättä jäämiselle pitäisi löytyä oikeudellinen peruste. Asiaa tutkinut ja selvitellyt Paanetoja ei ole löytänyt oikeudellisia perusteita, joiden nojalla työnantajapuoli voisi heikentää työehtoja yksipuolisella päätöksellä lukuun ottamatta tilanteita, joissa muutokset toteutetaan irtisanomisen vaihtoehtona irtisanomisperusteella. VOIMASSA ILMAN TAKARAJAA Jälkivaikutuksen kyseenalaistajat ovat perustelleet kantaansa sillä, että sopimuksettomasta tilasta tulee pysyvä, jos toinen osapuoli ilmoittaa lopettavansa tes-toiminnan. – Pysyvää työehtosopimuksetonta tilaa ei voi tietää etukäteen eikä se synny toisen sopijapuolen Työnantajapuolen irtiotot eivät poista työehtosopimusten yleistä jälkivaikutusta, kertoo oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Vanhat työehdot ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA 1 AVAAJA 8 Tekijä 1/2022 Tekija?_2022_1_sisus.indd 8 Tekija?_2022_1_sisus.indd 8 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
Sopimuksettomassakin tilassa laki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. ilmoituksella tai vetäytymisellä pois työehtosopimusten solmimisesta. Uuden työehtosopimuksen sopija voi olla uusi taho. Voi olla myös eri tasoilla tapahtuvaa sopimista, Paanetoja sanoo. Työehtosopimuksen yleinen jälkivaikutus näyttäisi siis olevan voimassa toistaiseksi ilman ajallista takarajaa. Jälkivaikutuksen aikana on periaatteessa mahdollista sopia työnantajan ja työntekijöiden välillä entistä heikommista työehdoista. Edunvalvonnalle ja tiedon jakamiselle on sopimuksettomassa tilassa tarvetta, jottei kukaan tee itselleen epäedullista sopimusta. – Työntekijän on tärkeää ymmärtää, onko työehtosopimus katkolla ja miten se vaikuttaa omaan tilanteeseen, Paanetoja pohtii. Sopimuksettomassakin tilassa laki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, joten esimerkiksi lomarahattoman työsopimuksen solmiminen uuden työntekijän kanssa ei välttämättä ole lain mukaista. JÄRJESTÄYTYMINEN TÄRKEÄÄ Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio kertoo, että työmarkkinatilanne on nyt uudenlainen, eikä jälkivaikutuksen pitävyyttä aivan vastaavassa tilanteessa ole aiemmin testattu ylemmissä oikeusasteissa. – Oikeuskäytännöstä ei saada selviä askelmerkkejä tilanteen arviointiin, Tapio toteaa. Jos työpaikalla ilmenee epäilyksiä, että työnantaja yrittää yksipuolisesti heikentää työehtoja jälkivaikutuksen aikana, hälytyskellojen pitäisi soida. – Kannattaa ottaa viipymättä yhteys liittoon. Käydään tilanne läpi ja katsotaan, miten asiassa kannattaa edetä, Tapio kertoo. Hänen arvionsa mukaan kysymys on ratkaistava ensisijaisesti neuvottelupöydässä. Ennakkoratkaisun saaminen tuomioistuimesta kestää vuosia, eikä sittenkään ole varmaa, saadaanko yleispätevää ratkaisua. Työehtoja ei siis pidä jättää oikeuskäytännön varaan. – On kriittisen tärkeää, että ihmiset järjestäytyvät ja varautuvat puolustamaan työehtojaan, Tapio sanoo. Mitä suurempi osa työntekijöistä kuuluu työehtosopimukset neuvottelevaan Teollisuusliittoon, sitä vähemmän työnantajapuolella on intoa irtiottoihin tai yrityksiin heikentää työehtoja. Tapio korostaa, että alatai yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat paras turva tulevaisuudessakin. Yksittäisen yrityksen lupaus säilyttää vanhat työehdot ilman työehtosopimusta ei turvaa tulevaa. – Sekin on heikennys nykyiseen, jos ehtojen säilyttäminen perustuu työnantajan yksipuolisessa päätösvallassa olevaan käytäntöön, Tapio muistuttaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 1/2022 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_2022_1_sisus.indd 9 Tekija?_2022_1_sisus.indd 9 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
”Ovathan nämä aika vaarallisia aineita, jos niille altistuu pitkän aikaa. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä suojautumista”, sanoo automaalari Alisa Peevo. Vehon vauriokorjaamolla Helsingin Suutarilassa työntekijöiden suojaaminen isosyanaattien kaltaisilta kemikaaleilta on otettu tosissaan. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA Alisa Peevo pukee ylleen automaalarien tärkeää suojavarustetta, paineilmahuppua, Kim Lindqvist (vas.) on jo ruiskutuskopissa. 1/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Tekija?_2022_1_sisus.indd 11 Tekija?_2022_1_sisus.indd 11 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
”A uton maalaus ja kaikki pohjatyöt, kun auto on tullut tuolta peltipuolelta. Kittaaminen, hiominen, kitin päälle laitettavat pohjustustuotteet ja hiontamaalit, automaalari Alisa Peevo kertoo oman työnsä toimista ja tarveaineksista. Viisi vuotta Veholla työskennellyt Peevo on myös Suutarilan toimipisteen varatyösuojeluvaltuutettu. Maalari toteaa olevansa hyvin tietoinen siitä, että liimoissa, kiteissä ja maaleissa on isosyanaatteja. Työntekijöillä on ohjeistus siitä, miten kussakin työvaiheessa on suojauduttava ja mitä laitteita käytettävä. – Kun vedän hiomamaalia auton osaan, otan tuon kohdepoiston ihan lähelle ja sitten käytetään joko raitisilmamaskia tai aktiivihiilisuodattimilla varustettua maskia, Peevo kertoo. – Kun mennään ruiskutuskoppiin maalaamaan, pistetään tuulipuvun näköinen ruiskutushaalari päälle, kumihanskat käteen ja ruiskutuskypärä päähän, maalari selvittää suojautumisen saloja kaikkien käsittämillä termeillä. Kypärää voi sanoa myös paineilmahupuksi. Kuivatettu ilma johdetaan sinne kompressorin kautta ulkoilmasta, jotta maalari ei altistu maalauskammiossa leijuville aineille. Isosyanaatit voivat imeytyä elimistöön myös ihon ja silmien kautta, joten ihonkin suojaaminen kiireestä kantapäähän on enemmän kuin tarpeellista. AKTIIVINEN TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Ennen hallin kiertämistä ovat pääluottamusmies, autokorimekaanikko Ari Piispanen, työsuojeluvaltuutettu, autokorimekaanikko Marko Nahkuri ja huoltopäällikkö Mika Salmi kertoneet yhteisen pöydän ääressä siitä, mitä Suutarilassa on tehty työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden eteen. Nahkurilla on Veho-vuosia takanaan 33, Piispasella 17 ja heistä kumpikin on suorittanut autokorimestarin erikoisammattitutkinnon. – Vehossa on paikallista työsuojelutoimintaa vahvistettu ja sille on liiketoimintajohdon vahva tuki. Työntekijät haluavat kyllä olla mukana kehittämässä turvallista työpaikkaa silloin, kun heille annetaan siihen mahdollisuus, Salmi toteaa tyytyväisenä. Työsuojelutoimikunnassa ovat työsuojelupäällikön ohella vakinaisina jäseninä työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies ja varavaltuutettu. Kokouksissa on edustettuna aina myös työterveyshuolto. – Me olemme saaneet jo niin paljon aikaiseksi. Mitään akuuttia puutetta työsuojelussa en näe. Ja mitä epäkohtia on, ne otetaan esiin ja korjaus aikataulutetaan, Nahkuri kertoo toimikunnan aktiivisesta otteesta. Kaikki vauriokorjaamon työntekijät on ilmoitettu syöpävaarallisille aineille altistuvien ASA-rekisteriin. Nykyautoissa käytetään Nahkurin kuvauksen mukaan ”paljon erilaisia liimaustekniikoita”. Tämän takia autoalan isoimpiin riskinaiheuttajiin kuuluvat isosyanaatit ovat yleinen ainesosa Suutarilassa käytetyissä kemikaaleissa. – Kerran vuodessa teemme kemikaalien riskinarvioinnin. Olemme myös noukkineet esiin kaikki syöpävaaralliset aineet. Me tiedostamme riskit ja osaamme suojautua niitä vastaan, Salmi alleviivaa. Piispanen ja Nahkuri luettelevat käytännön toimia asiassa. Kaikille työvaiheille on tarkasti Autokorimekaanikko Jari Nousiaisella on käytössään kohdepoisto kuten muillakin korjaamon työntekijöillä. Vauriokorjaamon hanskakaapissa on suojainkäsineitä joka tarpeeseen. 12 Tekijä 1/2022 Tekija?_2022_1_sisus.indd 12 Tekija?_2022_1_sisus.indd 12 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
1/2022 Tekijä 13 ? AJASSA määritellyt ohjeet ja suojainkäytännöt. Työntekijöillä on käytettävissään tehokkaat kohdepoistot. Hiomakoneissa on sisään rakennettu imuri pölylle. Kaikilla on suojalasit, jotka suojaavat myös sivulta ja niissä on useita eri malleja, joista saa valita mieleisensä. Hitsauskypärät ovat kevyitä, ja niistäkin saa valita eri mallien välillä. Raitisilmamaskeja ja aktiivihiilisuodattimilla varustettuja maskeja, ”kärpäsnaamareita”, on aina saatavilla silloin kun nämä riittävät hengityksensuojaimiksi. Kuulonsuojaimiin on vaihdettavia varaosia. VEHO OY AB SUUTARILA KOTIPAIKKA Helsinki PERUSTETTU 1939 OMISTAJA Aminoffin suku TOIMIALA Mercedes-merkkisten henkilöja pakettiautojen vauriokorjaus HENKILÖSTÖ, SUUTARILAN VAURIOKORJAAMO 51, joista korjaamotyöntekijöitä 33 ASIAKASKÄYNTEJÄ, SUUTARILAN VAURIOKORJAAMO 5 100 / vuosi LIIKEVAIHTO Koko Veho Oy Ab 1 112 milj. euroa (2020). Veho ei ilmoita yksittäisten toimipaikkojen liikevaihtoa. Pääluottamusmies Ari Piispanen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Marko Nahkuri kertovat, että myös läheltä piti -tilanteista ilmoittaminen on tehty helpoksi QRP-koodilla, joka aukaisee kännykkään tai läppäriin ilmoituslomakkeen. Tekija?_2022_1_sisus.indd 13 Tekija?_2022_1_sisus.indd 13 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
14 Tekijä 1/2022 VALIKOIMAA ON, HUOLTO PELAA – Suojahanskoista en edes tiedä, mitä kaikkia malleja löytyy. On kemikaalikäsinettä, on puuvillahanskaa, on kumihanskaa, on hitsausnahkahanskaa… – Juuri puhuin yhden työntekijän kanssa ja totesimme, miten tavattomasti viiltosuojakäsineet ovat kehittyneet. Ne suojaavat nykyisin todella hyvin teräviltäkin esineiltä, Piispanen komppaa. Tavarantoimittajat huolehtivat kaapeista, eli huolto on ulkoistettu. Mutta tämäkin asia näyttää pelittävän. – Kävin tuossa kaapit läpi ja katsoin esimerkiksi päivämäärät. Kaikki oli kunnossa, eikä esimerkiksi silmähuuhdepulloja ollut avattuina ja puolillaan. Joskushan joku voi ajatuksissaan laittaa kerran käytetyn takaisin kaappiin. Ja kaikista puutteista voi ilmoittaa eteenpäin, Nahkuri toteaa. ENNALTAEHKÄISY KAIKEN YTIMESSÄ – Me haluamme ehkäistä sairaudet jo ennakolta. Työntekijät otettiin mukaan silloin, kun maalaamo laitettiin uusiksi, Salmi kertoo. – Meillä oli ulkopuolinen suunnittelija, mutta sitten laitettiin vähintäänkin puolet suunnitelmista aivan uusiksi työntekijöiden ehdotusten mukaan. – Maalinsekoitustila järjestettiin uudelleen, ja siihen liittyvässä ruiskunpesussa on huuva. Irtotinneriä ei enää ole, vaan meillä on suljettu tinnerinkiertojärjestelmä, Salmi kertoo muutoksista. Piispanen ja Nahkuri huomauttavat, että korona-aikana ovat verkkokoulutukset onnistuneet hämmästyttävän hyvin. – Tavarantoimittajan velvollisuus on antaa suojainkoulutus, kun uutta ainetta otetaan käyttöön. Ja aika hyvin työn lomassa kiirii tieto kaverilta kaverille, Piispanen kehaisee. TUTKITTAVIA LÖYTYI HELPOSTI Nyt on keskustelu neuvotteluhuoneessa käyty. Lähdetään hallin puolelle. Onko totta, että Työterveyslaitoksen isosyanaattitutkimuksesta syystä tai toisesta pois jääminen suorastaan harmittaa? – Kyllä, olisin toivonut, että olisin ehtinyt mukaan, mutta olin juuri tutkimuksen ? Taudin takana yhä useammin kemikaalit MITKÄ SYANAATIT? – Isosyanaatit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on tyypillisesti kaksi reaktiivistä hiilen, typen ja hapen muodostamaa isosyanaattiryhmää (NCO-ryhmä). Tällöin puhutaan di-isosyanaateista, Santonen selvittää. Isosyanaattien hyvä puoli on niiden huono puoli; isosyanaatit ovat kemiallisesti hyvin reaktiivisia ja siksi ne aiheuttavat helposti myös terveysongelmia. – Niissä prosesseissa, missä isosyanaatteja käytetään, ne reagoivat kemiallisesti keskenään ja muiden aineiden kanssa. Esimerkiksi polyuretaanien, eli muovien, valmistuksessa isosyanaatit ovat perusraaka-aine. Maaleissa ja liimoissa ne toimivat kovetteina, Santonen kertoo. LISÄRAJOITUKSIA HAETAAN Isosyanaattien aiheuttamat, todennetut astmat ja allergiat ovat vähentyneet Suomessa alle kymmenkuntaan vuodessa. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kolme neljäsosaa kaikista ammattitaudeista jää kuitenkin edelleen löytämättä, vaikka Santosen mukaan isosyanaattien aiheuttamien ammattitautien kaltaiset sairaudet diagnosoidaan ehkä keskimääräistä paremmin. Suomessa isosyanaattien HTP-arvoksi, eli teoreettisesti turvalliseksi työpaikan ilman pitoisuusrajaksi, on määritelty 0,035 mg/m3 NCO-isosyanaattiryhmäksi laskettuna. Raja-arvo on suhteellisen vanha ja uuden tiedon valossa se vaatisi päivittämistä. Kun mitään herkistymisen alinta kynnysarvoa ei vielä voida määritellä, EU:n lainsäädäntöön ja työturvallisuusmääräyksiin haetaan tiukempia rajoituksia. Isosyanaatit etenevät nyt Kemikaalit aiheuttavat yhä suuremman osan kaikista Suomessa todetuista ammattitaudeista. Di-isosyanaateille altistumisen alinta turvallista rajaa ei tunneta. Altistuneet voivat sairastua astmaan ja ihottumiin. Di-isosyanaateille altistutaan tyypillisesti auto-, metalli-, muovi-, rakennusja puusepänteollisuuden aloilla. Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan, tutkimusprofessori Tiina Santosen mukaan kukaan ei tiedä tällaisten työntekijöiden tarkkaa lukumäärää, mutta ”valistunut arvaus” on 20 000. Pelkästään automaalareita altistuvien ryhmässä on jo noin 1 000. Tekija?_2022_1_sisus.indd 14 Tekija?_2022_1_sisus.indd 14 12.1.2022 15.16 12.1.2022 15.16
1/2022 Tekijä 15 samassa prosessissa EU:n komission myllyssä kuin lyijy ja asbesti. – Kannustaisin pääsemään näistä aineista eroon silloin, kun se on teknisesti mahdollista. Ainakin olisi päästävä selvästi tuon nykyisen työhygieenisen raja-arvon alle. Työterveyslaitoksen asiantuntija tähdentää, että altistumisen vähentämisessä on ensisijaisten teknisten keinojen – ja jos ne eivät riitä, henkilönsuojainten – rinnalla ehdottomasti muistettava työntekijöiden koulutus oikeisiin työtapoihin ja suojainten oikeaan käyttöön. ISOSYANAATTEJA ON KAIKKIALLA Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas on huolissaan siitä, että työnantajat eivät välttämättä hoida riskinarviointeja kunnolla. Isosyanaattien sen enempää kuin muidenkaan kemikaalien haitat eivät koske vain kemian teollisuutta. – Isosyanaatteja on kaikkialla, mutta varsinkaan tahattomasti eri prosesseissa vapautuvia isosyanaatteja ei tunnisteta. Kaikki mahdollinen polyuretaanin kuumentaminen, maalit, liimat, lakat ja maalatun teräksen hitsaaminen, Uljas luettelee esimerkkeinä. Asiantuntija kuvaa, että muutaman vuoden takaisessa aluehallintoviraston tarkastuskampanjassa kemikaaleista saatiin ”aika päräyttävät”, eli hyvin huolestuttavat, tulokset. Varsinkaan pienissä firmoissa ei ollut lainkaan tunnistettu, että heillä on käytössään vaarallisia kemikaaleja ja että niiden riskit on järjestelmällisesti arvioitava. – Ihminen lentelee kuuhun. Kuinka tämä nyt voi olla niin vaikeaa, etteikö tiettyjen kemikaalien pääsy ihmisten sisuksiin voitaisi estää, Uljas kuvaa tuohtuneena. Vuoden 2023 elokuussa tulee voimaan EU-laajuinen määräys siitä, että työntekijät on koulutettava käyttämään isosyanaatteja turvallisesti. Uljas epäilee, että tällaisen määräyksen hyväksyminen EU:n kolmikannassa heijastelee teollisuuden onnistumista tavoitteissaan: teollisuus haluaa lykätä isosyanaattien käytön rajoittamista. Uljas painottaa, että jo nyt työnantajan velvollisuus on kouluttaa kaikki työntekijät noudattamaan turvallisia työtapoja. RISKINARVIOINTI, TÄRKEÄ TYÖKALU Kaikki työpaikalla työskentelevät työntekijät on suojeltava kemikaalialtistuksilta, liiton asiantuntija tähdentää. – Voi olla, että polttoleikkausta tekevä on suojattu. Mutta entäs siinä vieressä työskentelevä kaveri? On tutkittava, miten isosyanaatit leviävät työpaikalla. Ettei laiteta isosyanaattilähteen viereen kahvihuonetta tai tehdä jotain muuta yhtä nokkelaa. Työsuojeluvaltuutetulla ”työn asiantuntijana” on parhaimmillaan todella merkittävä rooli, kun riskinarvioinnin pätevyyttä punnitaan, Uljas toteaa. – Näyttävätkö riskien hallinnan toimet oikeilta, vaikuttavatko ne aidosti? Myös työterveyshuollon on oltava riskinarvioinnissa koko ajan mukana. Työsuojeluvaltuutetun on tiedotettava muille työntekijöille, että työntekijän on heti lähdettävä työterveyshuoltoon, jos oireita ilmaantuu. Hänen kohdallaan saatetaan olla myöhässä, mutta ehkä 149 muuta siitä 150 hengen porukasta pystytään vielä suojaamaan. Huoltopäällikkö Mika Salmi kertoo, että maalaamon suunnitelmat pistettiin uusiksi työntekijöiden toiveitten mukaan. Oikealla automaalari Mika Oksa. Tekija?_2022_1_sisus.indd 15 Tekija?_2022_1_sisus.indd 15 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
? Autokorimekaanikko Arto Koski esittelee aktiivihiilisuojainta. 16 Tekijä 1/2022 aikaan kipeänä. Minusta olisi ihan hyvä, jos olisi jatkuvaakin monitorointia, Alisa Peevo toteaa Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Syksyn alkupuolella vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneilta työntekijöiltä otettiin veri-, virtsaja ihopyyhkäisynäytteitä altistuksen tutkimiseksi. Kollega, automaalari Mika Oksa pääsi ilmoittautumaan koehenkilöksi. – Miksi en olisi lähtenyt mukaan? Isosyanaatti taitaa olla se pahin, mitä meidän alalta löytyy. Meille luvattiin kertoa tulokset, ja olisihan mukava tietää, onko minkäännäköisiä altistumisia ollut työpäivän aikana, Oksa pohdiskelee. Oksalla maalausvuosia Veholla on kertynyt 23, ja työsuojelun kohennukset näkyvät työssä. – Kohdepoistot ovat auttaneet todella paljon, kun maalataan pohjavärejä, ne poistavat kaasuja ja käryjä. Oksaan verrattuna autokorimekaanikko, autokorimestari Jari Nousiainen pistää Veho-vuosissa kahta paremmaksi ja kertoo työskennelleensä talossa ”neljännesvuosisadan”. Nousiaisella on Tekijän vierailun päivänä työn alla B-luokan Mersu, joka oli kolhinut keulansa. – Tämä alkaa olla loppusuoralla, on vedetty ja oikaistu keula kohdilleen ja vaihdettu runkoaisan pätkä. Seuraavaksi tämä nostetaan penkiltä, ja asentaja laittaa tähän moottorin ja pyöränripustukset paikoilleen. – Kyllä olemme saaneet koulutusta. Kohdepoisto on tärkein suojauskeino kemikaalien kanssa. Samaten hitsatessa. Kun on tuollainen isompi vastushitsi, nouseehan siitä savukaasuja kuten muussakin hitsaamisessa. Jos on enemmän joitain liuotinpohjaisia aineita, niin silloin laitan ilman muuta kärpäsmaskin päälle. Ja kaikista aineista on käyttöturvatiedotteet katsottavissa, jos haluaisi tarkemmin tutkia. Aika hyvällä mallilla ovat täällä asiat, Nousiainen arvioi. Autokorikorjaaja Arto Koski nappaa esittelyyn uuden ja iskemättömän P3-luokan hengityksensuojaimen. Tällaista suojainta hän käyttää, jos ahtaaseen ja hankalaan paikkaan on mentävä hiomaan pienellä nailonlaikkakoneella. – Tästä suojaimesta ei mene pölyt tai käryt läpi, Koski selvittää. Muutoin on käytössä kaksi erilaista hiomakonetta tarjoava hiomakärry. – Imuri imee hyvin sen hiotun pölyn pois. Nyt ei hengityksensuojainta tarvita, sillä korjaajan potilaspaikalla on iso pakettiauto, joka on lommouttanut vasemman poskensa. – Tällainen etuoven alaosan oikaisu on aika tyypillinen peltityö. Ensin käytetään rautoja, joilla saa vähän työnnettyä sisäkautta. Aina ei sisäkautta pääse, ja koko homman joutuu tekemään ulkokautta. Isosyanaatit ovat siis Koskellekin tuttuja työn riskikemikaaleja, mutta hän sanoo kaipaavansa niistä kuitenkin lisää tietoa. Korjaaja tosin toteaa, ettei tunne vielä kaikkia ”talon tapoja”, sillä autoja pakettiautojen parissa hän on työskennellyt vasta kaksi viikkoa. Hän kertoo siirtyneensä tänne ”raskaalta puolelta” eli Vehon kuorma-autokorjaamosta. – Kuorma-autojen kanssa on paljon huonoja asentoja. Minullakin on molemmissa käsissä lievää rannekanavien ahtaumaa. Mutta jos ei töissä liikaa revi eikä vapaa-aikanakaan rasita paljon, niin silloin pärjää, Koski toteaa autoalalle niin kovin tyypillisistä rasituksen aiheuttamista ongelmista. ”MEIDÄT SUOJATAAN” Automaalari Kim Lindqvist on lopettanut tämänkertaisen urakkansa ruiskutuskammiossa. Veholla mies kertoo viihtyneensä 15 vuotta. – Työhöni kuuluvat kaikki pohjatyöt, sillä osa on saatava alkuperäisen näköiseksi ennen maalaamista, Lindqvist kertoo ammattinsa vaatimasta taitotasosta. – Aina on vuosien varrella kerrottu kaikista tuotteista, mitä ne pitävät sisällään. Kitti on varmaan kaikkein vahvinta kamaa, siinä on eniten isosyanaatteja. Eivät ne liuottimetkaan mitään hyviä aineita ole, ja niitäkin maalaamisessa tarvitaan. Lindqvist mainitsee muistisairaudet liuottimien mahdollisina haittavaikutuksina. – Mutta kyllä meidät suojataan, maalari summaa mietteensä vauriokorjaamon työsuojelun tasosta. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 16 Tekija?_2022_1_sisus.indd 16 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
IST OC K 1/2022 Tekijä 17 AJASSA Me kaikki altistumme teollisuuskemikaaleille Teollisuus käyttää 100 000 eri kemikaalia. Tai ehkä 350 000 kemikaalia. Kukaan ei osaa varmuudella sanoa. Kemikaalien terveysriskit koskettavat meitä kaikkia, sillä altistumme niille ilman, veden ja ravinnon kautta. Suomessakin on tehty tutkimuksia näiden ikuisuuskemikaalien kertymisestä kaloihin Suomessa. Tiettyjen vesistöjen kalojen syöminen on todennäköisin altistumistapa vaarallisiksi katsotuille määrille PFASyhdisteitä. Seppälä ottaa esimerkiksi Vantaanjoen, jonka alajuoksulla koekalastettujen ahventen PFOSkertymä ylittää terveyden suojelemiseksi Euroopassa ehdotetun pitoisuusrajan kolminkertaisesti. Toinen kemikaaliryhmä, mille kaikki ihmiskunnan jäsenet ovat altistuneet, ovat bromatut palonestoaineet. Ne tunnetaan ”hormonihäiriköinä”. Seppälän mukaan tieteellistä yksimielisyyttä ei ole siitä, kuinka suuri osuus näillä häiriköillä on länsimaiden aina vain kasvaviin lisääntymisterveysongelmiin. REACH OIKEALLA TIELLÄ Seppälä sanoo tyytyväisenä, että EU:n kemikaalilainsäädäntö REACH lähtee nyt siitä, että kemikaalien vaikutukset on tutkittava etukäteen ennen kuin niille annetaan myyntilupa. – Tilanne on oleellisesti muuttunut aiempaan verrattuna, Seppälä arvioi. Hän iloitsee myös siitä, että nyt tarkastellaan kokonaisia aineryhmiä kerrallaan. Hän toivoo, että vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien käyttö sallittaisiin vain rajattuihin ja hyvin kontrolloituihin, välttämättömiksi luokiteltuihin tarkoituksiin. Vettä ja rasvaa hylkivä perfluorattu yhdiste voi olla paikallaan kirurgin suojatakissa. Mutta onko se paikallaan pizzalaatikon vuorauksessa? Vaarallisten altistumisten seuraavina potentiaalisina lähteinä Seppälä pitää jätevesien ja juomaveden lääkejäämiä ja mikroja nanomuoveja. – Jäteveden puhdistamot on suunniteltu poistamaan fosforia ja typpeä. Ne eivät pysty poistamaan lääkejäämiä, joista osa on hormonihäiriköitä. – Nanokokoiset muovihiukkaset pystyvät tunkeutumaan soluihin. Me emme tiedä, mitä vaikutuksia niillä on. Suomen Ympäristökeskuksen, eli SYKE:n, ylitarkastaja Timo Seppälä kuvailee, että Suomi mieltää itsensä ”saunapuhtoiseksi” maaksi eikä ympäristön saastumisen aiheuttamia ongelmia haluta ”dramatisoida”. – Mutta monessa mielessä Kymijoki on maailman saastunein vesialue, Seppälä toteaa. Vuonna 2010 jokea tutkittiin. Voisiko sitä jotenkin puhdistaa? Päätelmä oli, että ei kannata yrittää, sillä pohjasedimentissä muhivat elohopea ja dioksiini lähtisivät vain liikkeelle. – Mutta tämä tulkittiin niin, että joki on puhdas, Seppälä kuvaa yhtä kansakunnan harhaista loppupäätelmää. Ylitarkastajaon huolestunut myös perfluoratuista alkyyliyhdisteistä, eli PFAS-yhdisteistä, niin sanotuista ”ikuisuuskemikaaleista”. – Ne ovat hankalimpia kuviteltavissa olevia aineita; myrkyllisiä, hajoamattomia ja kertyviä. Niiden suurin teollinen tuottaja 3M-yhtiö tiesi jo 1970-luvulla niiden haittavaikutuksista, Seppälä kertoo. Ikuisuuskemikaalit ovat myös globaaleja. Niitä löytyy kaikista maailman ihmisistä. Haittavaikutusten luetteloon kuuluvat Seppälän mukaan hormonitoiminnan häiriintyminen, synnynnäisten vammojen kohonnut riski, maksaja munuaisvauriot, syöpä ja vastustuskyvyn yleinen alentuminen. HYVÄ AINE, HUONOT VAIKUTUKSET Perfluorattuja yhdisteitä käytetään niiden veden ja rasvan hylkimiskyvyn takia valtaisassa määrässä tuotteita retkeilyvaatteista elektroniikkaan ja teflonpannuista suksivoiteisiin. Vuonna 2006 EU:ssa kiellettiin vaarallisimmiksi arvioidut, pitkäketjuiset yhdisteet, mutta niitä korvaavien, lyhyempiketjuisten yhdisteiden vaarattomuudesta ei ole suinkaan täyttä varmuutta. Tekija?_2022_1_sisus.indd 17 Tekija?_2022_1_sisus.indd 17 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
18 Tekijä 1/2022 VIERAILIJA Oppivelvollisuuden laajentaminen on kaikkien suomalaisten etu S yksyllä 2021 tapahtui merkittävä käänne suomalaisen koulutuksen historiassa, kun oppivelvollisuus laajentui ulottumaan 18 ikävuoteen asti. Jatkossa toisen asteen opiskelusta koituvat kustannukset, kuten muun muassa oppikirjat ja opiskeluvälineet, korvataan uuden oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille. Vastuu asian järjestämisestä on aiheuttanut huolia kuntiin, joissa on laadittu sote-uudistuksen tuomien taloudellisten paineiden alla tulevia budjetteja. Edellisellä hallituskaudella laaja joukko lapsi-, perhe-, nuorisoja opiskelijajärjestöjä keräsi yli 50 000 nimeä maksutonta toista astetta vaativaan kansalaisaloitteeseen. Hallituskauden loppupuolella ei löytynyt tahtotilaa tehdä perusteellista selvitystä siitä, mitä maksuttomuuteen siirtyminen maksaisi, mikä oli kansalaisaloitteen vaatimus. Oppivelvollisuuden laajentuminen on edennyt nykyhallituksen ohjauksessa rivakasti. Menee silti vuosia, että yhdenvertaisuus maksuttomuuteen siirtymisessä koskettaa lopulta kaikkia toisella asteella opiskelevia nuoria. Uudistus on nyt astunut voimaan pääosin vuonna 2005 syntyneiden nuorten osalta ja alkaa asteittain koskea kaikkia perusasteelta siirtyviä nuoria. Osa nuorista maksaa edelleen oppikirjansa ja opiskeluun tarvittavat työvälineensä, kun samassa opinahjossa aloittaneista toiset jo kuuluvat maksuttomuuden piiriin. On tarpeellista siksi varmistaa, ettei yksikään tällä hetkellä opiskeleva nuori putoa opinnoista taloudellisten paineiden takia. Joissain kunnissa tämä epäkohta on ratkaistu niin, että kaikki toisella asteella opiskelevat ovat jo automaattisesti maksuttomuuden piirissä. Kunnilla on tässä tilanteessa hyvä mahdollisuus oppia asian järjestämisestä toisiltaan. Toisen asteen oppivelvollisuuden laajentamista on kritisoitu muun muassa siitä, että maksuttomuus tuo suoraa tulonsiirtoa hyväosaisille. Tästä näkökulmasta voi kyseenalaistaa myös muuta hyvinvointivaltion perustaa, kuten perusastetta, yliopistokoulutusta, kouluruokailua, äitiyspakkausta ja lapsilisiä. On myös epäilty, että perusasteella oppimisessa vaikeuksia kohdanneiden motivaatio ei syty velvollisuuden ajamana ja tämä johtaa keskeytyksiin. Se on varteenotettava huomio, ja siksi on lähdetty siitä, että nuorille suunnataan enemmän oppilaan ohjausta. Nyt on seurattava, että näin tapahtuu ja varmistettava, että meillä on tarpeeksi oppilaanohjaajia koko maassa. Riippumatta nykyisistä ja edessä olevista haasteista oppivelvollisuuden laajentuminen ja toisen asteen maksuttomuuden takaaminen puolustavat hyvinvointivaltiossa ryhdikkäästi paikkaansa. Olemme nostamassa koulutusja osaamistasoa sekä kaventamassa oppimiseroja. Uudistus on myös toteutettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin sitoutuen. Kysymys on julkistaloudellisesta investoinnista, joka pitkällä tähtäimellä ehkäisee nuorten syrjäytymistä, kannustaa jatko-opintoihin, edistää työllistymistä ja kannattelee nuoria kohti mielekästä elämää. On vaikeaa lähteä kiistämään, etteikö tämä olisi ensisijaisesti nuorten, mutta myös meidän kaikkien etu. TIINA-MARIA LEVAMO Kirjoittaja on sosiologi ja yhteiskuntatieteilijä. Hän työskentelee lapsen oikeuksien ja vaikuttamistyön erityisasiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä. 210x297mm_Tekija_012022_henkivakuutus.indd 1 210x297mm_Tekija_012022_henkivakuutus.indd 1 29.12.2021 11.29.56 29.12.2021 11.29.56 ”Uudistus on ensisijaisesti nuorten, mutta myös meidän kaikkien etu.” Tekija?_2022_1_sisus.indd 18 Tekija?_2022_1_sisus.indd 18 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
20 Tekijä 1/2022 NÄKIJÄ ”Opiskelijoista paistaa innostuneisuus, halu ja motivaatio osallistua kursseille. Sen rinnalla yhteisöllisyys ja hieno ympäristö tekevät Murikasta upean opinahjon”, rehtori Juha Vasara tiivistää. Parasta ovat motivoituneet opiskelijat 36/36 kahdelle riville pois rivirekisteristä O piskelijat tulevat rehtori Juha Vasaran havaintojen mukaan työelämän kansanopisto Murikkaan motivoituneina oppimaan, omaksumaan ja löytämään asioita. – Ihmisillä on halu löytää kytkös omaan työhön, tehtävään ja työpaikkaan. Ei olla vain itseä kehittämässä, vaan myös omaa työpaikkaa ja asioita muiden työntekijöiden puolesta. – Sama motivaatio näkyy henkilökunnassa, että halutaan antaa opiskelijoille kokemuksia oppimisen ilosta, eväitä parantaa asioita omalla työpaikalla ja osaamista hakeutua itsenäisesti uuden tiedon pariin. Murikka on upea paikka Helsingin koulutuspiste mukaan lukien, Vasara arvioi. NÄKÖALA LAAJENTUNUT Vasara on toiminut Murikan rehtorina viime elokuun alusta alkaen. Sitä ennen hän työskenteli työsuojeluaineiden opettajana. Näkemys Murikasta laajentui tehtävän vaihduttua. – Rehtorin tehtävä on antanut monipuolisemman kuvan ja ehyen käsityksen siitä, mitkä asiat vaikuttavat mihinkin ja mitä taustalla pitää tehdä, että opisto saadaan toimimaan. Opettajan tehtävä on rajatumpi, mutta siinä pääsee lähemmäs työpaikkojen arkea. Kuulee mitä työpaikoilla tapahtuu ja minkälaisista asioista keskustellaan, mistä rehtorina on vähän etäämmällä. – Erilaisten asioiden, tehtävien haltuun ottaminen ja uusien kysymysten parissa työskenteleminen on ollut mielenkiintoista. Vielä en tiedä kaikkea, mitä pitäisi, mutta opettelen koko ajan. Vasara aloitti rehtorina koronapandemian keskellä. – Viime syksynä tilanne näytti jo paremmalta ja pystyimme jatkamaan melko normaalia toimintaa. Nyt tilanne on jälleen vaikeampi ja seuraamme aktiivisesti valtakunnallisia sekä alueellisia ohjeistuksia ja määräyksiä. Sopeudumme ja järjestämme toimintamme aina tilanteen mukaisesti. OPINTOPISTEET REKISTERIIN Vapaan sivistystyön opinnoista on viime elokuun alusta lähtien ollut mahdollista saada opintopisteitä ja suoritusmerkintä Opetushallituksen Koski-tietovarantoon. Murikassa tämä mahdollisuus otettiin tämän vuoden alusta käyttöön valikoiduilla kursseilla. – Se on muutos, mitä kohti olemme toimintaa laajentaen menossa, mutta vapaaehtoisuutta noudattaen. Opiskelijat voivat itse päättää haluavatko suorituksestaan arviointia vai eivät. Kukaan muu, esimerkiksi työnantaja, ei tätä päätöstä voi heidän puolestaan tehdä. Vasaran arvion mukaan uusi järjestelmä helpottaa opintosuoritusten osoittamista ja hyväksi lukemista verrattuna aikaisempaan käytäntöön. – Murikan kursseja on aikaisemminkin voinut lukea hyväksi osana muita opintoja. Nyt mahdollisuus tulee selkeämmäksi. Teemme muiden oppilaitosten kanssa yhteistyötä, että polku tulisi entistä helpommaksi. Opiskelijoiden ei tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa perustellakseen, miksi Murikan kurssit täyttävät jonkun toisen koulutuksen tarjoajan tietyt oppisisällöt. – Toisaalta työnhakutilanteessa voi konkreettisesti osoittaa kurssien laajuuden ja mitä asioita kurssin suoritettua osaa. – Emme vielä tiedä minkälainen kiinnostus tähän herää. Sen kuitenkin tiedämme, että numeroarvioita emme käytä, vaan kurssin suorittamisesta annetaan hyväksytty-merkintä Koski-tietokantaan. Opiskelijat voivat seurata suorituksiaan Omaopintopolku.fi -palvelussa. KOULUTUS HYÖDYTTÄÄ MYÖS TYÖNANTAJAA Vasaran mukaan Murikan koulutus vahvistaa TEKSTI PETTERI RAITO KUVA JYRKI LUUKKONEN ”Ihmisillä on halu löytää kytkös omaan työhön, tehtävään ja työpaikkaan.” Tekija?_2022_1_sisus.indd 20 Tekija?_2022_1_sisus.indd 20 12.1.2022 15.18 12.1.2022 15.18
1/2022 Tekijä 21 AJASSA AJASSA opiskelijoiden työelämätaitoja, vahvuuksia, kykyä oppia ja kehittyä, taitoa löytää tietoa sekä pärjäämistä työja muussa elämässä. – On myös työnantajan etu, että työntekijät ovat osaavia ja koulutettuja ja että asiat toimivat ja hoituvat työpaikalla. Vaikka työpaikalla toimii erikseen työnantajan ja työntekijän edustaja, on esimerkiksi työsuojelussa helppo nähdä, että asia on yhteinen. – Sama pätee myös paikalliseen sopimiseen ja neuvottelemiseen. On hankala neuvotella, jos työehtosopimuksia, lakeja ja muuta sääntelyä ei tunneta. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka ottavat kaiken tiedon itsenäisesti haltuun. Niinpä koulutus on tässäkin edellytys sille, että asiat saadaan työpaikoilla toimimaan. Samalla Vasara painottaa, että koulutustoiminnan järjestäminen on Teollisuusliiton kaltaiselle edunvalvontaorganisaatiolle menestystekijä. – Liitto on yhtä kuin jäsenet ja luottamushenkilöt. Ennakoivan edunvalvonnan ja työelämän kehittäminen tapahtuu liiton jäsenten kautta. Iso kokonaisuus on, että jäsenet kouluttautuvat ja sitoutuvat liiton toimintaan. JOKAISELLA ON OPITTAVAA JA ANNETTAVAA Murikassa on matala kynnys tulla koulutukseen. – Kannustamme liiton kaikkia jäseniä tulemaan kursseille. Murikassa on helppo ja mukava olla. Opiskelu on opiskelijalähtöistä. Luomme uskoa siihen, että täällä voi vahvistaa taitojaan ja osaamistaan. Samalla on mahdollista rakentaa verkostoja ja ystävyyssuhteita. – Paljonhan täällä opitaan myös toinen toiselta. Jokaisella on sellaista tietoa ja osaamista, josta on muille jaettavaa. Asioita ja käytäntöjä, joista muut voivat oppia. Yhteisöllisyys näkyy myös siten, että opiskelijat ovat yhteyksissä ja auttavat toinen toistaan kurssien jälkeenkin. Murikan koulutuksen kehittämisen yksi keskeinen lähtökohta on jäsenten toiveiden täyttäminen. – Mitä puuttuu ja mitä tarvittaisiin lisää? Siitä kannattaa olla meihin yhteydessä, niin viedään asioita eteenpäin ja kehitetään toimintaa yhdessä, Vasara sanoo. ? JUHA VASARA Murikka-opiston rehtori, koulutukseltaan tekniikan tohtori ja diplomiinsinööri. Työskennellyt aiemmin muun muassa Murikan työsuojeluaineiden opettajana sekä turvallisuustekniikan opettajana ja yrityshankkeiden toteuttajana Tampereen teknillisellä yliopistolla. ”On myös työnantajan etu, että työntekijät ovat osaavia ja koulutettuja.” ”Kannustamme liiton kaikkia jäseniä tulemaan kursseille.” Tekija?_2022_1_sisus.indd 21 Tekija?_2022_1_sisus.indd 21 12.1.2022 15.25 12.1.2022 15.25
1/2022 Tekijä 23 ? AJASSA W histleblowing-direktiivin idea on luoda ilmoituskanavat väärinkäytösten ilmoittamiselle. Euroopan tasolla idea on kitkeä korruptiota ja paljastaa EU-rahoihin ja hankintoihin liittyviä epäselvyyksiä. Esiin voi tulla myös esimerkiksi ympäristönsuojelurikkomuksia. Samalla kun luodaan kanavat, joilla työntekijät voivat tehdä ilmoituksia, säädetään laki, jolla suojellaan ilmoittajaa. Kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta ongelmatonta järjestelmän luominen ei ole. EU-tason lainsäädäntö ei kata kaikkea, joten myös ilmoittajan suojelu rajautuu näille direktiivin rajaamille aloille, kuten säteilyturvallisuus, elintarviketurvallisuus tai terveyteen liittyvät julkiset hankinnat. Ilmoittajan pitäisikin tietää, miten ja mistä ilmoituksen voisi tehdä, jotta tulisi suojelluksi? Lakiluonnoksen kommenteissa SAK, STTK ja Akava katsovat tämän voivan johtaa siihen, että työntekijät eivät tee ilmoituksia ja direktiivin tarkoitus ei toteudu. Lain soveltamisalan pitäisi tästä syystä olla laajempi. Lakiluonnoksesta on nähty puuttuvan se, voiko ilmoittaja peruuttaa ilmoituksen, jonka on ehkä tehnyt äkkipikaistuksissaan. Ja mikäli ilmoittajaa ei kyetä tunnistamaan, ei hänelle voida tarjota suojelua eikä toisaalta asettaa vastuuseen väärien tietojen antamisesta. Whistleblowing-järjestelmässä luodaan myös kaksi erilaista ilmoitusväylää. Sisäinen, luottamuksellinen ilmoituskanava pitää luoda yli 50 työntekijän yrityksiin ja vastaavasti valtion virastoille. Toiseksi perustetaan ulkoisia kanavia, kuten oikeuskanslerin kautta toimiva ilmoituskanava. IHMINEN ON KEKSELIÄS AHTAALLE JOUTUESSAAN Kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius Teollisuusliitosta toteaa, että direktiivistä on puhuttu todella vähän. Häntä askarruttaa erityisesti minkälaista sotkua sisäisestä kanavasta voi tulla. Kun ihminen on hädissään omista asioistaan, hän on uskomattoman kekseliäs löytämään taustalta salaliittoja tai epäilyksiä kavalluksista. – Vanhana kettuna näen, että joku saattaa omassa hankalassa tilanteessaan tehdä anonyymin ilmoituksen, jotta saisi vielä yhden vahingonkorvausperusteen lisää. Työpaikoilla esiin tulee enemmänkin asioita, jotka koetaan oikeaksi tai vääräksi. Heleniuksen mielestä on tärkeää, ettei uusi ilmoitusjärjestelmä sotke vanhoja neuvotteluperiaatteita ja luottamusmiesjärjestelmää. Työympäristöasioiden tulisi ensisijaisesti mennä työsuojeluorganisaation eikä nimettömien ilmoitusten kautta. – Jokaisessa firmassa pitäisi käydä läpi luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa, mihin tämä ilmoituskanava on tarkoitettu sekä miten ja missä ilmoituksia käsitellään. Helenius katsoo, että direktiivissä katsellaan koko EU:n tasolla unionin järjestelmiä loukkaavia seikkoja. Etelä-Euroopan valtioissa EU-tuet voivat upota paikalliseen hallintoon – jälkiä ja tuloksia jättämättä. – Me olemme Suomessa aika ”puhtaita”, sillä EU-rahoja käytetään ja haetaan aika vähän verrattuna Espanjaan, Italiaan ja Ranskaan, missä rahoitusta voi hakea omalla äidinkielellä – ja käyttää järjestelmiä hyväkseen. Vihelletään peli poikki Kun joku haistaa palaneen käryn, siitä pitäisi saada tieto eteenpäin eli viheltää peli poikki ilman että omat näpit palavat. Whistleblowing-direktiivin piti tulla Suomessakin lainsäädäntöön jo joulukuussa, mutta lakiesitystä odotellaan yhä. Ilmoituskanavat ja niihin liittyvät lait ovat yllättävän iso ja hankala järjestelmämuutos. TEKSTI SINI SILVÀN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_1_sisus.indd 23 Tekija?_2022_1_sisus.indd 23 12.1.2022 14.58 12.1.2022 14.58
24 Tekijä 1/2022 Anonyymi kanava, viimeiseen saakka – On tarkoituksenmukaista luoda sellainen järjestelmä, että jos jokin on epäselvää tai sopimatonta, se nousee esiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tähän pystytään puuttumaan, hallintojohtaja Lauri Tanner sanoo. HUS:ssa pidetään kuitenkin sormea starttinappulalla. Ennen hallituksen lakiesitystä HUS ei tee kanavan suhteen järjestelmähankintoja. Laaja työryhmä juristeineen ja riskienhallinnan asiantuntijoineen vie silti asiaa eteenpäin. Tanner muistuttaa, että HUS:lla on vanhastaan erilaisia ilmoitusjärjestelmiä, jotka ovat osa terveydenhuollon omaa säätelyä. HaiPro-järjestelmällä ilmoitetaan läheltä piti -tapahtumia sekä haittatapahtumia potilaiden hoidossa, ja nämä ilmoitukset voi tehdä anonyymisti. Järjestelmä on hyvä potilasturvallisuuden parantamiseen ja vahingoista oppimiseen. Toisaalta on henkilöriski-ilmoitusjärjestelmä, jolla voidaan ilmoittaa, mikäli yksittäinen henkilö uhkaa potilasturvallisuutta tai tekee rikollisia tekoja. Tämä kanava ei ole ollut anonyymi, mikä direktiivin tarkoittamassa ilmoitusjärjestelmässä on olennaista. – Nämä ovat henkisesti whistleblow-maailman edeltäjiä, Tanner pohtii. Whistleblow-järjestelmä suojaa ilmoittajaa, mutta ainakin vielä tässä vaiheessa vain lain ja direktiivin määrittelemällä soveltamisalalla. – On tietysti hyvä kysymys, miten järjestelmään saataisiin muitakin sektoreita. Jos esimerkiksi potilashoidossa, tapahtuu asiattomuuksia, miten myös niitä saataisiin esiin. HUS pyrkii purkamaan päällekkäisyyksiä, yksittäisen työntekijän näkökulmasta voi silti olla haastavaa, että on erilaisia ilmoituskanavia. – Tunnustan, että kokonaisuus on monimutkainen. Tarkoitus on hirveän hyvä, toteutustapa on hankala, Tanner sanoo. PUOLUSTUSVOIMISSA ENSIKOKEMUKSET HYVIÄ Sotilaslakimies Maarit Tulokas Pääesikunnan oikeudellisesta osastosta kertoo, että puolustusvoimissa otettiin lokakuussa valtakunnallisesti kokeilukäyttöön laillisuusvalvontakanava, jota on aiemminkin testattu. Ilmoituksia on ensi kuukausina tullut tasaiseen tahtiin ja ne ovat olleet asiallisia. Esille on Tulokkaan mukaan varmasti tullut joitakin ruohonjuuritason asioita, joihin tarttuminen esimerkiksi pistokokeenomaisen valvonnan yhteydessä olisi ollut epätodennäköistä. Tietoon tulee asioita, joita muuten ei olisi mahdollista Ilmoituskanavia on suurissa yrityksissä jo nyt. Viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo, että Meyerin telakalla Turussa ilmoituskanava on ollut käytössä jo liki neljä vuotta. – Pystyn kertomaan, millainen se on, mutten sitä, miten se toimii, Mylly sanoo. Meyerillä kuka tahansa voi täysin anonyymisti jättää järjestelmään viestin, jos epäilee väärinkäytöstä telakan tai sen verkoston kohdalla. Ilmoitukset käsitellään telakan oman organisaation ulkopuolisessa yksikössä. – Nettisivuilla on verkkopalvelu, johon viestejä voi jättää. Aika tarkkaan on mietitty protokolla, miten asiat sen kautta etenevät. Olennaista on, että ilmoittajaa suojellaan ja kaikki telakkaan liittyvä käsitellään. Jos ilmoittaja jättää yhteystiedot, vaikka sitten anonyymisti luodun nettiosoitteen, hän saa tiedon asian käsittelystä. Myös ilmoituksen kohdetta halutaan suojella mahdollisilta vääriltä ilmoituksilta. Muuten tietoja kanavan toiminnasta ja ilmoitusten kohtalosta ei anneta. – On tarkoituksella rakennettu kanava näin, että anonymiteetti varmasti pysyy sataprosenttisesti. Kun kanava pistettiin pystyyn, joku kyseli sen tuloksia, mutta jutunteko tyssäsi, koska ei ole mitään kerrottavaa, Mylly toteaa. Kanavaa ei myöskään mainosteta. Täysin käyttämättömänä se Myllyn mukaan ei ole ollut. – On yhdentekevää onko ilmoituskanava olemassa tai ei. Silloin asiasta tiedotettiin, kun Meyer otti sen käyttöön. Kanava on kuitenkin niin hyvin piilotettu, että käytännössä sitä ei ole, Meyerin Turun telakan pääluottamusmies Juha Jormanainen sanoo ja epäilee, ettei ilmoituksia tule juuri koskaan. – Me kaikki henkilöstöryhmät olimme sitä mieltä, että se on kuollut lehti. Tarkoitus on, että sitä kautta saa antaa ilmi väärinkäytösepäilyjä. Oman talon ilmiantojärjestelmään ei kannata ilmoittaa mitään, sen verran tarvitaan itsesuojeluvaistoa. Tulee mieleen Itä-Saksa, missä joka toinen vakoili joka toista. En pidä järjestelmää hyvänä, Jormanainen pohtii. ILMOITUSKANAVA VOI TOIMIA ORGANISAATION EDUKSI Suurista organisaatioista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on mitä ilmeisemmin kantapään kautta koettu, että ilmoituskanavaa tarvitaan. HUS on saanut kasapäin negatiivista julkisuutta mittavilla, kilpailuttamatta tehdyillä hankinnoilla ja niihin liittyvillä epäselvyyksillä. Tekija?_2022_1_sisus.indd 24 Tekija?_2022_1_sisus.indd 24 12.1.2022 14.59 12.1.2022 14.59
1/2022 Tekijä 25 AJASSA havaita, ja joita ei ole voitu ilmoittajan omassa työyhteisössä nostaa esiin. Valmisteluvaiheessa henkilöstöjärjestöt toivat esiin huolen, että kanavaa käytettäisiin kiusaamiseen tai sitä kautta tehtäisiin epäasiallisia ilmoituksia. – Alkuvaiheen kokemukset ovat varsin myönteiset. Suunnitteluvaiheessa tunnistetut riskit eivät ole toteutuneet, vaan ilmoitukset ovat olleet asiallisia. SUOMI EI OLE TÄLLÄ KERTAA MALLIOPPILAS Keskuskauppakamarin johtaja Stina Wikberg arvioi ilmoituskanavan eduksi, että yritys pääsee ajoissa puuttumaan epäkohtiin, joista voisi olla sille haittaa. Hänellä on tuntuma, että edelleen löytyy organisaatioita, jotka eivät edes tiedä uudesta velvoitteestaan kanavan luomiseen. Suomi myöhästyy myös direktiivin vaatimassa lainsäädännössä. Direktiivi piti saada osaksi Suomen lainsäädäntöä jo 17. Joulukuuta 2021, mutta lakiesitystä odotellaan yhä. – Suomi ei ole tällä kertaa EU:n mallioppilas. Ne yritykset, joilla ilmoituskanava jo on, ovat Wikbergin mukaan valinneet pääsääntöisesti linjan, että kanavan kautta voidaan ilmoittaa kaikesta. Tämä tarkoittaa myös, että yrityksessä on julkisesti tiedotettu, että ilmoittajaa suojellaan vastatoimista, eli häntä ei esimerkiksi irtisanota, koskipa asia mitä tahansa. Keskuskauppakamarin keväällä teettämän kyselyn mukaan direktiiviin liittyy paljon ennakkoluuloja. Työntekijöiden puolelta epäillään, miten anonymiteetti oikeasti toimii. Toisaalta pelätään, tuleeko ilmoituksia liikaa, pitäisikö kanavaa rajoittaa tai piilottaa. Nämä ovat Wikbergin mukaan olleet ennakkoluuloja, jotka eivät ole toteutuneet. Hän pitää pikemmin lahjana organisaatiolle, että havainnoista kerrotaan. – Jos yrityksessä on viisas johto, sen kannattaa kuulla mahdollisesta ongelmista, mahdollisimman varhain. Näin asia päästään korjaamaan ennen kuin siitä kehkeytyy isoja juttuja. Ideaalitilanteessa ei tarvittaisi lainsäädäntöä ja pakkoa. Esimerkiksi korruption estäminen on kuitenkin isompi yhteiskunnallinen tavoite EU-tasolla. Ehkä Suomessa on totuttu suoraan puheeseen, rehtiin kanssakäymiseen. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 25 Tekija?_2022_1_sisus.indd 25 12.1.2022 14.59 12.1.2022 14.59
26 Tekijä 1/2022 ILMIÖ Kartelleilla kuritetaan asiakasta TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KARTELLEILLE RAKENNETTU MAANOSA Suomessa kartellit olivat laillisia vielä ennen vuoden 1992 kilpailulakia tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tutkijat ovat arvioineet, että vuosina 1950–1989 Suomessa oli ainakin jossain vaiheessa valtakunnallinen kartelli jopa 90 prosentissa toimialoista. Kartelleista oli suomalaisille hyötyäkin, sillä esimerkiksi suomalaisten metsäyhtiöiden yhteinen vientiyhteenliittymä vähensi yhtiöiden keskinäistä kilpailua maailmalla ja ylläpiti työpaikkoja Suomessa. Suomi ei ollut kartelliin suhtautumisessa poikkeus, sillä myös Länsi-Euroopassa kartelleja ei nähty yksinomaan haitallisina. 1980–1990-luvuilla Eurooppa yhdentyi, Neuvostoliitto hajosi ja globalisaatio otti harppauksia, mikä lisäsi kilpailua. Sen myötä EU:ssa otettiin mallia kilpailulainsäädäntöön Yhdysvalloista, jossa kartelleihin oli suhtauduttu tiukasti jo 1900-luvun alusta lähtien. JOHTAJAT PÄÄSEVÄT PÄLKÄHÄSTÄ Kartelliin osallistuminen ei ole Suomessa rikos, toisin kuin suurimmassa osassa länsimaita. Kartelleista päättäneet henkilöt eivät siis meillä joudu vastuuseen lain edessä, vaan kartelleista määrätään vain yrityksille sakkoja. Kilpailuja kuluttajavirasto on jo pitkään vaatinut kartelleista rikosvastuuta. Näyttää siltä, että Suomen elinkeinoelämälle kartellit eivät ole edes mainehaitta. Esimerkiksi hissiyhtiö Kone sai vuonna 2017 EU:lta 142 miljoonan euron sakot kartelliin osallistumisesta Keski-Euroopassa. Elinkeinoelämän keskusliitto tiedotti nopeasti, että tämä ei vaikuta EK:n puheenjohtajana toimineen Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin asemaan. Yritysten ja asiakkaiden edut ovat joskus ristiriidassa. Yritysten omistajat haluavat useimmiten maksimoida voitot, kun taas asiakkaat haluavat mahdollisimman hyviä tuotteita tai palveluita kohtuuhintaan. Yritysten välinen KILPAILU on ASIAKKAIDEN JA YHTEISKUNNAN ETU. Kilpailun ansiosta yritykset kehittävät entistä parempia tuotteita ja palveluita tai kehittävät halvempia tapoja tuottaa asioita, jolloin hinnat laskevat. Yritysten halu maksimoida voitot voi joskus johtaa kiellettyihin toimintatapoihin. Kun yritykset eivät luota omaan kilpailukykyynsä, voi kasvaa houkutus sopia saman alan yritysten kanssa kilpailun rajoittamisesta. Kun saman alan YRITYKSET SOPIVAT KESKENÄÄN esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden HINNOISTA tai MARKKINOIDEN JAOSTA, on kyse KARTELLISTA. Kartellit ovat KILPAILULAIN mukaan LAITTOMIA, koska ne NOSTAVAT tyypillisesti tuotteiden tai palveluiden hintoja sekä VÄHENTÄVÄT asiakkaiden VALINNANMAHDOLLISUUKSIA. Kartelleja on monenlaisia. HINTAKARTELLISTA on kyse, kun yritykset sopivat esimerkiksi hinnoista, toimitusmaksuista, alennusprosenteista tai takuuehdoista. Myös tietojenvaihto tulevista hinnoista on laitonta. Myös markkinoiden jakaminen yritysten kesken on laitonta. Tästä esimerkkinä on Matkahuollon, linja-autoyhtiöiden ja Linjaautoliiton päätös vuonna 2010 sulkea halpabussiyhtiöt pois Matkahuollon aikatauluja lipunmyyntipalveluista sekä pakettipalveluista. TARJOUSKARTELLISTA on kyse, kun yritykset päättävät keskenään MIHIN TARJOUSKILPAILUIHIN kukin yhtiö OSALLISTUU ja millä hinnoilla. Suomessa vuosina 1994– 2002 toiminut asfalttikartelli kuuluu tähän kategoriaan. OSTOKARTELLISTA on kyse, kun yritykset sopivat keskenään, millä hinnoilla ne OSTAVAT esimerkiksi raaka-aineita tai materiaalia. Tästä oli kyse, kun Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso ja UPM-Kymmene vuosina 1997–2004 vaihtoivat tietojaan hinnoittelusta raakapuuta ostettaessa. Kartelliepäilyjä valvovat kilpailuviranomaiset. Viimeisin kartelliepäily tuli ilmi Suomessa lokakuussa, kun Euroopan komissio suoritti yllätystarkastuksia useiden metsäyhtiöiden tiloihin niin Suomessa kuin eri puolella Eurooppaa. EU:SSA MÄÄRÄTYT SAKOT KARTELLEISTA 8 000 6 000 4 000 2 000 19 90 –9 4 Miljoonaa euroa -9 5– 99 -0 0– 04 -0 5– 09 -1 0– 14 -1 5– 19 -2 0– 21 Lä hd e: Eu ro op an ko m is si o Tekija?_2022_1_sisus.indd 26 Tekija?_2022_1_sisus.indd 26 12.1.2022 14.59 12.1.2022 14.59
? Ylityökielto vauhdittamaan palkkaratkaisua ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Luottamusmiehet koolla Murikassa – ”Palkansaajakin on siivunsa ansainnut” ? NÄKIJÄ: Vilma Vikman: ”Työtorilla hakijan markkinat” ? MAAILMA: Joukkorahoitusta ja sympatiaa lakkoilijoille LUETUIMMAT JOULUKUU www.tekijälehti.fi Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen Teollisuusliiton tiedotustilaisuudessa 3.12. KI TI H A IL A KI TI H A IL A LYHYET AJASSA ETUUKSIIN JA TYÖTTÖMYYSTURVAAN MUUTOKSIA 1/2022 Tekijä 27 ÄÄNESTÄ TEOLLISUUSLIITTOLAISTA! ALUEVAALIT Sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1. – Julkisen keskustelun perusteella voisi saada kuvan, että tulevat aluevaalit eivät olisi tärkeät. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisen suomalaisen arkea koskettavat kysymykset siitä, millä tavalla terveysja sosiaalipalvelut on järjestetty omassa asuinkunnassa ja kuinka paloja pelastustoimi on hoidettu. Aluevaaleilla on väliä, paljon. Joten käytä ääntäsi, kehottaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Teollisuusliittolaisiin aluevaaliehdokkaisiin voi tutustua SAK:n Aluevaaligalleriassa. Etsi ehdokkaasi ja äänestä inhimillisyyden, syrjimättömyyden ja osallisuuden puolesta! www.aluevaaligalleria.fi UUDEN SOPIMUSKULTTUURIN AIKA YRITYSKOHTAISET TYÖEHTOSOPIMUKSET Mekaanisen metsäteollisuuden ensimmäiset yrityskohtaiset työehtosopimukset allekirjoitettiin 14. joulukuuta Helsingissä. Tapaus oli historiallinen myös siinä mielessä, että työehtosopimukset koskevat ensimmäistä kertaa työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Mekaanisen metsäteollisuuden toimialan ensimmäiset yrityskohtaiset työehtosopimukset solmineet yritykset olivat Varkauden Puu ja Anaika Wood Group. – Näiden sopimusten allekirjoittamisessa on historian havinaa. Olemme luoneet yhdessä uutta sopimuskulttuuria työmarkkinoille. Käsityksemme on, että sopimukset ovat työntekijöille hyviä. Toivottavasti ne tuovat menestystä myös yrityksille, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi allekirjoitustilaisuudessa. Teollisuusliiton ja Varkauden Puu Oy:n työehtosopimuksen allekirjoitus 14.12.2021 Helsingissä. Kuvassa vasemmalta Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen, Varkauden Puun Marileena Pesonen ja toimitusjohtaja Timo Tenhunen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Ammattiliitto Prosta Anssi Vuorio. UKRAINALAISTEN AHDINKO OLI VUODEN LUETUIN VERKKOLEHTI Tekijän verkkolehden vuoden 2021 luetuin juttu oli ukrainalaisten maataloustyöntekijöiden hyväksikäytöstä kertova ”Mieluummin kuolen, kuin menen takaisin” – Suomalaisilla maatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia työntekijöitä . Juttu julkaistiin myös huhtikuun painetun lehden 4/2021 kansijuttuna. Jutussa kolme suomalaisilla maatiloilla työskennellyttä ukrainalaista Teollisuusliiton jäsentä kertovat kokemistaan nälkäpalkoista, painostuksesta, uhkailusta ja surkeista työja majoitusoloista. Teollisuusliiton ja SAK:n asiantuntijat kertovat jutussa miten ulkomaalaisten työntekijöiden kokemia vääryyksiä vastaan yritetään kamppailla. Vuoden luetuimman jutun kirjoitti Tekijän toimittaja Suví Sajaniemi sekä toimittajat Outi Salovaara ja Esa Tuominen, kuvitus oli Ville Tietäväisen. Lue juttu: www.tekijalehti.fi/mieluummin-kuolen SOSIAALITURVA Kelan maksamia etuuksia korotettiin tämän vuoden alusta 2,1 prosenttia. Sen verran nousivat esimerkiksi työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, samoin opintoraha. Joitain koronahelpotuksia sen sijaan lopetettiin. Esimerkiksi työttömälle työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on tänä vuonna 34,50 euroa päivässä, kun vuonna 2021 se oli 33,78 euroa. Työttömyysetuuden suojaosa on taas palannut koronaa edeltävään aikaan, eli se on laskenut 500 eurosta 300:aan. Suojaosa tarkoittaa palkkaa, jonka työtön voi ansaita ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa. Lue lisää: www.tekijälehti.fi Tekija?_2022_1_sisus.indd 27 Tekija?_2022_1_sisus.indd 27 12.1.2022 15.22 12.1.2022 15.22
28 Tekijä 1/2022 ”Kulttuuri on muuttunut. Nykyään halutaan, että työntekijät vaikuttavat.” REIJA METTOVAARA Työsuojeluvaltuutettu Tekija?_2022_1_sisus.indd 28 Tekija?_2022_1_sisus.indd 28 12.1.2022 14.59 12.1.2022 14.59
1/2022 Tekijä 29 ? Hyvä henki ja terävät tuotteet Otsikko_60 TYÖSSÄ Oranssit klassikkosakset ja tutut kirveet valmistuvat Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaalla Raaseporissa. Keskustelun ja sopimisen kulttuuria on rakennettu työpaikalla määrätietoisesti. Kymmenessä vuodessa on siirrytty sanelusta aitoon paikalliseen sopimiseen. Ingressi_iso TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA TEKIJÄT ETUNIMI SUKUNIMI Tekija?_2022_1_sisus.indd 29 Tekija?_2022_1_sisus.indd 29 12.1.2022 15.00 12.1.2022 15.00
30 Tekijä 1/2022 P uhuminen, yhdessä kehittäminen ja nopea epäkohtiin puuttuminen kannattaa. Näin on todettu Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaalla. – Ei tarvitse miettiä, voiko sanoa. Keskustella voi mistä vain, kertoo tehtaan työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara. – Jos on murheita, niin aina löytyy aikaa keskustella. Tulee fiilis, että tämä on yhteinen juttu, pohtii tehtaan pääluottamusmies Jarmo Partanen. Yhteistyön ja keskustelun ilmapiiriä on luotu vuosien varrella. Mettovaara kertoo, että ero on suuri verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Sanelusta on siirrytty vuorovaikutukseen. – Kulttuuri on muuttunut. Nykyään halutaan, että työntekijät vaikuttavat, Mettovaara sanoo. – On tosi tärkeä, että osallistetaan koko henkilöstöä yhteisiin asioihin, Partanen lisää. Kolme vuotta sitten tehtaalle laadittiin uudet säännöt yhdessä johdon, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken. – Siitä lähti ryhtiliike. Nyt kaikki tietävät, mitä odotetaan, ja toimitaan sen mukaan, kertoo henkilöstöpäällikkö Anna-Maija Trygg. – Tärkeintä on, että ollaan samassa veneessä ja soudetaan joukkueena samaan suuntaan, muotoilee tehtaanjohtaja Markku Salama. Nelikko on yhtä mieltä siitä, että aina ei olla samaa mieltä, mutta puhumalla pääsee eteenpäin. Isossa työyhteisössä syntyy välillä kähinää, mutta se kuuluu ihmisten yhteiseloon. Tärkeintä on, miten kähinä käsitellään ja miten jatketaan eteenpäin. Pääluottamusmies Jarmo Partanen, tehtaanjohtaja Markku Salama, työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara ja henkilöstöpäällikkö Anna-Maija Trygg. Tekija?_2022_1_sisus.indd 30 Tekija?_2022_1_sisus.indd 30 12.1.2022 15.00 12.1.2022 15.00
1/2022 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? – Tehdassalissa on paljonkin mielensäpahoittajia, mutta yritetään selvitellä asiat oman osaamisen mukaan, Partanen kertoo. SUOMEN PARAS TES-TYÖPAIKKA Billnäsin tehdas sai syksyllä Teollisuusliiton myöntämän Suomen paras TES-työpaikka -tunnustuspalkinnon. Mettovaara ilmoitti työpaikkansa mukaan kilpailuun. Kilpailussa etsittiin sellaista Teollisuusliiton aloille kuuluvaa työpaikkaa, jossa asiat ovat hyvin sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta. Billnäsin tehtaalla työehtosopimuksen tärkeys on tunnistettu. – Työehtosopimus antaa todella hyvät raamit toiminnalle. Sieltä löytyy monesta tulokulmasta asiat, joista keskustellaan, noin seitsemän vuotta tehtaanjohtajana työskennellyt Salama kertoo. ? Billnäsin tehtaalla valmistetaan 14 eri mallia oransseja saksia. FISKARS FINLAND OY AB, BILLNÄSIN TEHDAS PERUSTETTU 1973, kun Fiskarsin kylässä vanha tehdas kävi pieneksi. SIJAINTI Billnäsin kylä Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. TUOTTEEET Keskittynyt saksien ja kirveiden valmistukseen. Tuotannossa myös esimerkiksi lumikolat, vesurit ja tilaustyönä valmistettavat taekappaleet. HENKILÖSTÖ Yli 300, josta noin 25 toimihenkilöitä. Tekija?_2022_1_sisus.indd 31 Tekija?_2022_1_sisus.indd 31 12.1.2022 15.00 12.1.2022 15.00
32 Tekijä 1/2022 32 Tekijä 1/2022 – Työehtosopimuksessa on minimi, ja paikallisesti voidaan sopia asioista paremmin, Mettovaara sanoo. Billnäsissä on paikallisesti sovittu muun muassa työaikapankin käyttöönotosta ja sairauspoissaoloista omalla ilmoituksella. Henkilöstöeduilla on esimerkiksi kannustettu liikkumaan. Työn ja muun elämän yhteensovittamista on tuettu työaikaratkaisuilla. Eri vuorojärjestelmiin on pyritty saamaan tekijät vapaaehtoisuuden pohjalta, ja työaikapankin vapaita on myönnetty toiveiden mukaisesti. – Henkilöstö joustaa, niin työnantajakin joustaa, Mettovaara kertoo. EDUNVALVONNASSA PITKÄ KOKEMUS Vuonna 1998 taloon tullut Mettovaara työskentelee haalaripäivinä saksenterien hionnassa. Perhepäivähoitajana aiemmin työskennellyt Mettovaara muistelee, että hänen ensimmäinen työvuoronsa tehtaalla oli yövuoro. – Nykyään on sovittu, ettei aloiteta yöstä, Mettovaara sanoo. Ammattiosaston toimintaan hän lähti mukaan vuonna 1999 ja työsuojeluvaltuutettuna hän on toiminut vuodesta 2006. – Annoin pienen palan ay-liikkeelle ja se on vienyt koko muijan, Mettovaara naurahtaa. Partanen on työskennellyt tehtaalla vuodesta 1987. Työn etsintä tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen työpaikka meni konkurssiin. Fiskars oli toinen vaihtoehto, jota Partanen ei kuitenkaan valinnut. Kolmen viikon jälkeen oli selvää, että valinta oli väärä. ? Joni Alvasto työskentelee tehtaalla mekaanisessa kunnossapidossa. ”Työehtosopimus antaa todella hyvät raamit toiminnalle.” MARKKU SALAMA Tehtaanjohtaja – Soitin hattu kourassa, että olisiko mahdollisuuksia vielä tulla töihin, Partanen muistelee. Työn vaihtaminen onnistui, ja tunnelmat ovat jääneet unohtumattomasti mieleen. – Työpaikka oli onnenkantamoinen. Muistan sen helmikuun. Oli kova pakkanen ja asuttiin anoppilassa alivuokralaisina. Ei ollut helppoa, Partanen muistelee. Luottamustehtävissä 1990-luvun alkupuolelta asti ollut Partanen on toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 2009. BILLNÄSIN HENKI Kolme vuotta tehtaalla työskennellyt Trygg tuo esiin "Billnäsin hengen", joka tarkoittaa hänelle perheen tapaista yhteisöä, jossa välitetään toisistaan. – Suurin osa työntekijöistä on Raaseporin alueelta. Tämä on kotikenttä, Partanen pohtii. Pitkät työsuhteet ovat yksi merkki mielekkäästä työpaikasta. Nykyään työsuhteet ovat lyhenemään päin, mutta Billnäsissä 30–40 vuoden työsuhteet ovat yleisiä. Jopa 50 vuotta lähentelevä työura on tiedossa. – Täältä lähdetään eläkkeelle ja sieltäkin tullaan takaisin, Trygg naurahtaa ja viittaa hiljattain eläkkeeltä töihin palanneeseen tekijään. Myös nuorempia paluumuuttajia tulee tasaisesti. – Käyvät kokeilemassa muualla ja tulevat takaisin, Mettovaara sanoo. Suomessa ja muualla maailmalla on viime aikoina puhuttu työvoimapulasta. Myös Billnäsin tehtailla on huomattu ilmiö. – Haasteita on ollut löytää työntekijöitä. Esimerkiksi CNC-koneistajaa on haettu tehtaalle vuosia, Salama kertoo. Mikään koulutus ei suoraan valmista tehtaan töihin, joten tehtäviin opetetaan paikan päällä. Osaamista on alettu kehittää myös yhteistyössä Axxell-oppilaitoksen kanssa. Tästä ensimmäisenä osoituksena on viime syksynä järjestetty muovien valutöiden koulutus, josta valmistui lähes 30 tehtaan työntekijää. Tekija?_2022_1_sisus.indd 32 Tekija?_2022_1_sisus.indd 32 12.1.2022 15.00 12.1.2022 15.00
1/2022 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ TEKIJÄT YLPEITÄ TUOTTEISTA Fiskarsin Billnäsin kahden tehdasrakennuksen pinta-ala on yhteensä noin 20 000 neliömetriä. Tehtaalla työskentelee yli 300 henkeä, joista noin 25 on toimihenkilöitä ja reilu 100 vuokratyöntekijöitä. Tuotteista tunnetuimpia ovat sakset ja kirveet, joiden tuotantoon tehtailla on keskitytty. Oranssit sakset löytyvät Suomessa lähes joka kodista. Myös lumikolat ja vesurit ovat tuttuja tuotteita. – Ollaan ylpeitä siitä, mitä tehdään, Mettovaara sanoo. – Tehdään maailman parhaita kirveitä ja saksia, Salama kehuu. Korona-aikana ihmiset ovat keskittyneet kodin ja puutarhan askareisiin. Tämä on näkynyt Billnäsin tehtaalla kasvuna. – Useita kymmeniä työntekijöitä on palkattu korona-aikana, Mettovaara kertoo. Tuotevalikoima on laaja, sillä pelkästään oransseissa saksissa on 14 mallia kynsisaksista isoihin räätälin saksiin. Oranssin klassikkovärin lisäksi saksia tehdään muun muassa mustina, vaaleanpunaisina ja muumikuvioisina. Kierrätysmateriaaleista tehdyt sakset ovat harmaita. – Fiskarsin brändi on vahva ja sitä halutaan vahvistaa, Trygg kertoo. ? Syyskuussa Billnäsin tehtaalla työt aloittanut Minna Mäkilä oli ennakolta kuullut hyvää työpaikasta. Tekija?_2022_1_sisus.indd 33 Tekija?_2022_1_sisus.indd 33 12.1.2022 15.00 12.1.2022 15.00
34 Tekijä 1/2022 ? Jimmy Rajalinin työnkuvaan kuuluvat muovimuottien valmistus ja huolto. Anna-Liisa Ahonen lopputarkastaa ja pakkaa musta-valkokuvioisia saksia. "HUUMORIA ON HYVIN ILMASSA" Tasainen koneiden ääni täyttää tehdashallin, jossa järjestystä pidetään yllä 5S-toimintamallin mukaisesti. Työpisteiden luona on valokuvia, joista näkyy, missä minkin työkalun tulee olla. Saksikokoonpanija Anna-Liisa Ahonen on työskennellyt tehtaalla vuodesta 1980. Hän kuvailee itseään joka paikan höyläksi. Työtehtäviä on ollut muun muassa muovituksessa, lopputarkastuksessa ja pakkauksessa. Tänään työtehtävänä on saksien lopputarkastus ja pakkaus. Tällä kertaa pakkauksiin sujahtelee musta-valkoraitaisia saksia. – Ovathan ne sakset muuttuneet, nykyään on monenlaista mallia, Ahonen toteaa. Lähistöllä saksikokoonpanija Minna Mäkilä laittaa saksenteriä koneeseen, joka liittää niihin muoviosat. Koneesta tulleet sakset hän tarkastaa pintapuolisesti ja siirtää ne hihnalle. Syyskuussa tehtaalle töihin tullut Mäkilä on alanvaihtaja, joka oli saanut Billnäsin tehtaasta tietoja puskaradion kautta. – Olin kuullut hyvää työpaikasta. Se oli hyvä porkkana, Mäkilä kertoo. MONIKULTTUURINEN TYÖPAIKKA Tehdashallin toisella reunalla hiomakoneen hurina täyttää äänimaiseman. Asettaja Jani Paakki istuu hiomakoneen äärellä ja teroittaa vesurinteriä. Varmoin ottein hän pyyhkäisee terän molemmat sivut. Asettajana Paakki tekee työkaluvaihdot ja laittaa koneet valmiiksi hiojille. Sopivan hetken tullen hän tekee hiomatöitä myös itse. Billnäsin tehtaalla hän on työskennellyt vuodesta 1993. – Työpaikka on ihan jees, en kai muuten olisi ollut näin pitkään, Paakki pohtii. Lyhyen siirtymän päässä tavataan viilari Jimmy Rajalin, joka valmistaa ja korjaa muovimuotteja. Hänen vieressään on muotti, josta erottaa saksen kahvojen muodot. Rajalin kertoo, että kaupassa tulee vilkuiltua myytäviä saksia, sillä viilarin silmä erottaa, millä muotilla mitkin sakset on valmistettu. 12 vuotta tehtaalla töissä ollut Rajalin on työskennellyt myös pajan puolella seppänä. – Helvetin hyvä työpaikka. Täällä kaikki tulevat toimeen keskenään, Rajalin kiittelee. Tehtaan henkilöstö on monikulttuurinen, ja tuotannon työntekijät puhuvat yhteensä 13 eri kieltä. Suomi ja ruotsi ovat pääkielet, joiden puhujia on suurin piirtein yhtä paljon. JYTINÄÄ PAJALLA Seuraavaksi siirrytään ulkokautta parkkipaikan läpi tehtaan toiseen rakennukseen, jota kutsutaan pajaksi. Täällä muokataan raudasta esimerkiksi kirveenteriä. Pajan puolella valmistetaan myös esimerkiksi lumikolia. Pajan automaatiosolua pyörittävä Mikko Hosio kertoo, että työpäivät ovat vaihtelevia. – Välillä koneet toimivat kuin unelma, mutta välillä takkuaa, Hosio sanoo. Hosio auttaa myös trukkikuskia ja välillä tuuraa taeprässillä, jonka jytinän tuntee jaloissaan tehtaan lattiasta. Prässin avulla hehkuvan kuumasta raudasta muokataan taekappaleita, kuten hydraulisylinterin päitä. Varamiespalvelun kautta tehtaalle tullut Hosio on työskennellyt vakituisena yli 11 vuotta. – Jos saa olla täällä töissä, niin olen. En ole muita töitä katsellut, Hosio toteaa. Mekaanisessa kunnossapidossa työskentelevä Joni Alvasto saapui tehtaalle töihin 12 vuotta sitten. – Tulin sesonkityöhön, mutta se on venähtänyt, Alvasto toteaa. Aiemmin sepän töitä ja automaation kehitystä tehnyt Alvasto kiittelee vaihtelevaa työnkuvaa, lyhyttä työmatkaa sekä mukavaa ilmapiiriä. – Huumoria on hyvin ilmassa. Se on iso plussa. Välillä kiire voi rassata, sillä koneita ei voi seisottaa. – Pysyy pää terävänä, kun haasteita riittää, Alvasto naurahtaa. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 34 Tekija?_2022_1_sisus.indd 34 12.1.2022 15.01 12.1.2022 15.01
1/2022 Tekijä 35 ”Suurin osa työntekijöistä on Raaseporin alueelta. Tämä on kotikenttä.” JARMO PARTANEN Pääluottamusmies TYÖSSÄ Tekija?_2022_1_sisus.indd 35 Tekija?_2022_1_sisus.indd 35 12.1.2022 15.01 12.1.2022 15.01
36 Tekijä 1/2022 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI ”Minä pärjäisin, raivuusaha ei” Rauno Javarus pistää pakkasilla merinovillaa alle, fleeceä väliin ja tuulenpitävää päälle. Kemijärveläinen metsuri sanoo, että hän itse kyllä pärjäisi 30 astetta kovemmissakin pakkasissa, mutta raivaussaha ei. ”K ylmässä työskenteleville metsureille kertyy ruskeaa rasvaa. Niinhän ne porotkin pärjää. En ole kylläkään vatsanahkaani aukaissut, mutta jos muut jo jäätyy, niin minä vasta pikkaisen palelen. Rauno Javaruksen työnantaja on Metsähallitus Metsätalous Oy. Työmaalta toiselle Javarus liikkuu lumiseen aikaan moottorikelkalla kahden muun metsurin kanssa. Lääniä on 100 kilometriä kanttiinsa, yli kuntarajojen, Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Ranuan, Rovaniemen ja Kemijärven alueella. Javarus on tehnyt metsurin töitä 37 vuotta. Talvisaikaan pääasiallisena savottana on taimikoiden harvennus oikeaan tiheyteen raivaussahalla. Saha on valjailla kiinni, ja metsuri kuvaa, ettei sitä edes hoksaa kantavansa, vaikka painoa on 9–10 kilon tietämillä. Metsähallituksen metsureiden vuodenkierto on jaettu niin, että kesällä tehdään pitkiä päiviä ja työaikapankkiin kerrytetään tunteja hehtaarikohtaisen kannustinpalkkion kautta. Pohjoisessa metsurit ovat lomalla tammikuulta huhtikuun puoleen väliin asti. – Nyt päästään siis vähemmällä. Pakkasrajana on –30 astetta. Silloin ei tarvitse olla töissä. Mutta en edes muista, milloin olisi viimeksi ollut niin kova pakkanen. VAATTEET SÄITÄ MYÖTEN – Vaatetus kohilleen, niin pärjää. Aluskerrasto on merinovillaa, mikä on pirun hyvä materiaali. Joskus laitan alle verkkopaidan, ettei tunnu niin kostealta. Aluskerraston päälle tulee välikerros, fleeceähän se taitaa olla, Javarus selittää kerrospukeutumisensa vaiheita. Fleecen päälle pistetään talviajan topattu puolihaalari ja siihen päälle tuulenpitävä, vuorattu talvitakki. “Kinttaat”, eli usein nahasta tehdyt rukkaset, pitää olla ja niiden alla “vanttuut”, sanoo Javarus. Jalkoihin pistetään turvakengät, jotka ovat talvisin vähän normikokoa isommat, jotta sisään saa mahdutettua huopaiset tossut. Rauno Javaruksen mieluisin talvisää on kuivan lumen pakkaskeli, mittarissa 10-20 miinusastetta. – Ne ovat tossun malliset, mutta edestä paljon auki, jotta ne saa helpommin laitettua kenkiin, Javarus kertoo. Metsuri on tyytyväinen työnantajansa varustepolitiikkaan. – Kyllä työnantaja on hyvin panostanut näihin vaatteisiin. Mitään ei tarvitse itse ostaa, ja rikkonaisten tilalle saa kyllä uudet, kunhan vain muistaa laittaa viestiä menemään. Mutta entäs pään suojaaminen? Javarus vitsailee, että kaipa hänestä voi väittää, ettei kypärän alta löydy mitään. Pää nimittäin haihduttaa lämpöä eniten, ja Javarus kertoo käyttävänsä päässä vain ja ainoastaan kypärää, muuten tulisi liian kuuma. LIIKAA TAI LIIAN MÄRKÄÄ LUNTA – Meillähän on talvella lunta normaalisti semmoisen metrin verran. Jos edes lumikengät eivät kanna, siinä on raskas kahlata, kun uppoaa ihan ”kardaaniakselia” myöten lumeen. Ja sadepuku on laitettava muiden vaatteiden päälle, jos lämpöä on siinä nollan kahta puolta. Silloin lumi kastelee, varsinkin jos sitä tippuu puista. Javarus toteaa, että tiivis, muovinen sadeasu kastelee altapäin. – Mutta parempi sekin kuin että kastuisi aivan läpimäräksi lumesta. Taukoja varten metsureilla on isot ja avarat taukotakit. Ne voi pistää päälle, jollei ruokatauolla pääse autoon suojaan. Syksyisin miehet pistävät toisinaan tulet palamaan, jos vain tarveaineita löytyy. – Parahilleen työ on silloin, kun on 10–20 astetta pakkasta ja lumi kuivaa. Silloin ei tule kuuma eikä kylmä, Javarus summaa. Lue lisää Työterveyslaitoksen sivuilta, miten kylmää torjutaan: www.ttl.fi/ kylman-haittojenhallinta JO U N I PO RS A N G ER Tekija?_2022_1_sisus.indd 36 Tekija?_2022_1_sisus.indd 36 12.1.2022 15.01 12.1.2022 15.01
ILMOITTAMINEN Viime vuoden lopulla on lukemattomille Teollisuusliiton työpaikoille valittu työsuojeluvaltuutetut, heidän varansa ja usein myös työsuojeluasiamiehiä. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että valinnoista ilmoitetaan liiton aluekeskukseen ja ammattiosastolle samoin kuin omalle työnantajalle. Lomakkeen täyttäminen huolellisesti kaikkine tietoineen on tärkeää jo siksi, että liiton posti tulee oikealle henkilölle oikeaan osoitteeseen. Ilmoitus on tehtävä, vaikka kyse olisi samojen henkilöiden valinnasta uudelleen. Myös kutsu liiton tarjoamiin start-up-koulutuksiin liitossa jäseninä oleville, uusille työsuojeluvaltuutetuille pääsee näin varmemmin perille. Lomakkeeseen on muistettava pyytää myös työnantajan allekirjoitus. Työnantajan velvollisuus on puolestaan ilmoittaa valittujen työsuojeluhenkilöiden yhteystiedot Työturvallisuuskeskuksen sähköiseen työsuojelurekisteriin. Liiton ilmoituslomake: www. teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalimateriaali > Ilmoitus työsuojeluvaltuutetuista Työsuojeluhenkilörekisteri: www.tyoturva/rekisteri 1/2022 Tekijä 37 TYÖSSÄ KENET VALITTIIN? LAKIMUUTOS VAHVISTAA TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN ASEMAA Muista ilmoitus liiton aluekeskukseen, ammattiosastolle ja työnantajalle! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Mistä tiedän, mikä on työpaikkani työterveyshuolto? Työterveyshuollon sopimuksen on oltava työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Sopimuksesta näet palvelut, jotka työnantajasi järjestämä työterveyshuolto sisältää, työterveyshuollon yhteysja osoitetiedot ja työterveyshuollon käyttämiseen liittyvät käytännön asiat. Esillä pitää olla myös tiedot työpaikallesi nimetyistä työterveyshuollon asiantuntijoista, esimerkiksi työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin nimet. Työnantajan tulee järjestää kaikille työntekijöilleen lakisääteinen työterveyshuolto. Sairaanhoitopalveluiden tarjoaminen on työnantajalle vapaaehtoista, eli ne eivät kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. ja työkyvyttömyyttä. Työläjärvi toivookin, että taannoisen Masto-hankkeen opetukset muistettaisiin: apua voi saada nopeastikin, kun heti ongelmien alkuvaiheessa tarjotaan ratkaisukeskeisiä, lyhyitä terapioita. Aina ei tarvita pitkiä ja kalliita psykoterapioita. Psykologien roolin päivitys työterveyshuollossa on Työläjärven mukaan kuitenkin vielä ”vaiheessa”. Jotkut psykiatrian erikoislääkärit, tieteellistä kunniaa hakevat tutkijat tai vaikka oman kädenjälkensä jättämistä tavoittelevat poliitikot voivat olla jarruttamassa uusien käytäntöjen juurruttamista. – Masto-hanke voitaisiin kaivaa naftaliinista ja vain päivittää. Ei pyörää kannata keksiä uudestaan, Työläjärvi huomauttaa. TYÖTERVEYSHUOLTO Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi SAK:sta kehottaa työsuojeluvaltuutettuja huolehtimaan siitä, että yrityksen sopimukseen kirjataan työfysioterapeutin aktiivinen rooli ja että hänen vastaanotolleen voi mennä suoraan. Työterveyshuoltolakia uudistettiin vuoden vaihteessa niin, että työfysioterapeutti nostettiin ammattihenkilöksi. Hän saa toimia aiempaa itsenäisemmin. – Taitava työfysioterapeutti näkee työpaikalla esimerkiksi, mitkä työasennot voivat rasittaa tai mikä nostoapuväline olisi tarpeen. Uskon, että hyvin toteutetuilla työpaikkakäynneillä voi olla suuri merkitys tukija liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä. Suoravastaanoton kirjaaminen työterveyshuoltosopimukseen on tärkeää siksi, ettei laskun maksajasta tule jälkikäteen kiistaa, Työläjärvi sanoo. Asiantuntijalääkäri kertoo, että niin liitoista kuin Työterveyslaitoksen hankkeista on tullut viestiä siitä, miten lakien vaatima työturvallisuusyhteistyö on kutistunut työnantajan ja työterveyshuollon väliseksi yhteistyöksi. Työläjärvi on asiasta sangen huolissaan. – Valtuutetun on vaadittava työntekijöiden edustajan mukaan pääsyä yhteistyöhön. Hänellä on laki takanaan. Valtuutetun on oltava ehdottomasti mukana myös yrityksen koronaryhmässä. Korona jos mikä vaikuttaa työturvallisuuteen. Pitkään jatkuneissa sairauspoissaoloissa pitää uudistuksen myötä tarkastella kuntoutustarvetta myös 150:n ja 230 sairauslomapäivän taitekohdissa. Nuorilla etenkin masennus aiheuttaa sairauslomia SA K ”Hyvin toteutetuilla työpaikkakäynneillä voi olla suuri merkitys tukija liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä.” RIITTA TYÖLÄJÄRVI Tekija?_2022_1_sisus.indd 37 Tekija?_2022_1_sisus.indd 37 12.1.2022 15.01 12.1.2022 15.01
AMMATTILAINEN PIA SALORANTA ”Pesulat ovat pääsääntöisesti yhden hengen myymälöitä. Työn vaativuus on valtava, kun koko toiminta on myymälänhoitajan vastuulla. Me tilaamme kaikki aineet ja tavarat ja pidämme kaikesta kirjaa. Me tarkastamme jokaisen vaatteen. Me käytämme ja huollamme koneet. Me palvelemme asiakkaita. Pidämme yhteyttä yhteistyökumppaneihin. Alun perin minulla on vaatturin koulutus. Mutta oli aika luonnollinen siirtymä, kun olen ollut tällä rättialalla nyt 24 vuotta. Minun piti olla vain kesätöissä Lindströmillä, mutta silloinen toimitusjohtaja osti myymälät ja niistä tuli Linda Pesulapalvelut. Kiersin kaikki myymälät ja opiskelin kemiallisen pesun aineet, salat ja koneet. Sitten Lindasta tuli SOL. Minut on aina myyty myymälöiden mukana. Yksintyöskentelyn ohella meillä on miinuksena pölyä, kuumuutta ja meteliä ja paljon nostelua, kumartelua ja kurottelua. Mutta pidän työstäni ja minulla on loistavat työkaverit, se on ihan kantava voima. Me soitellaan, ja kun olen ammattiosaston sihteeri ja monitoimipaikan pääluottamusmies, tunnen kaikki. Yritämme koko ajan järjestää jotakin, etteivät ihmiset kaatuisi työtaakan alle. Pidimme juuri pikkujoulut. Meitä oli 14 naista. Käytiin kuuden tunnin risteilyllä. Asiakkaat ovat ihania. Minä osaan myös sanoa asiakkaalle, jos vastoin etikettiä kokemuksestani tiedän, että hääpuvun strassit ja kimallukset eivät kestä kemiallista pesua vaan sulavat. Liuotinainevesipesu, eli meidän slangissamme emulsiopesu, on juhlavaatteille usein paras, mutta tietysti pyydämme asiakkaalta tähän luvan. Ja he ovat tyytyväisiä, sillä meiltä tulevat vaatteet ovat upeita ja ryhdikkäitä, ja kaikki silitetään lopuksi käsin. Pesulan asiakkaina on aivan tavallisia ihmisiä, ja usein pesun edullisuus hämmästyttää. Minun työni on merkityksellistä. Toivon, että entistä useammat ihmiset eivät vain heittäisi vaatteita pois ja ostaisi uutta, halpaa ja laadutonta tilalle, vaan pesettäisivät ja huoltaisivat vaatteensa. Toivon, että ihmiset ostaisivat suomalaisia, laadukkaita vaatteita.” ? 38 Tekijä 1/2022 PIA SALORANTA Myymälänhoitaja SOL Pesulapalvelut Oy, Helsinki ”Meidän on oltava moniosaajia” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PATRIK LINDSTRÖM Tekija?_2022_1_sisus.indd 38 Tekija?_2022_1_sisus.indd 38 12.1.2022 15.01 12.1.2022 15.01
(+ ANSIOPÄIVÄRAHAN SAAJAT -GRAAFI 12/20–12/21, MALLI #10/2021) SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona TYÖSSÄ 1/2022 Tekijä 39 LYHYET TYÖSSÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN VOIMAVARAKAHVILAT STARTTAAVAT VOIMAVARAKAHVILAT tarjoavat pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille areenan, jossa on mahdollista tuulettaa tuntojaan ja voimaannuttaa ajatuksiaan. Tavoitteena on tukea jaksamista omassa luottamustehtävässä paremmin ja löytää avaimia valoisampaan huomiseen. Voimavarakahviloissa käydään yhdessä kahvilan vetäjien ja muiden osallistujien kanssa luottamuksellisesti läpi yhteisiä haasteita ja tilanteita, joita työpaikalla omassa luottamustehtävässään kohtaa. Voimavarakahvit järjestetään viidellä eri alueella muutaman kerran kevään aikana Teamsissä. Kukin kerta kestää noin 90 min. Voimavarakahvilatoiminta perustuu jäseniltä tulleeseen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin, että liitto tukisi luottamushenkilöiden jaksamista arjen tehtävissään. Ensimmäiset kahvilat aloittavat helmikuussa. Seuraa liiton ilmoittelua. Lisätietoa: Vesa Kotaviita (vesa.kotaviita@teollisuusliitto.fi, p. 0400 460 669) ja Tanja Mettovaara (tanja.mettovaara@teollisuusliitto.fi, p. 050 303 9280) KÄNNYKÄSTÄ TIETOA ULKOMAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE EDUNVALVONTA Ulkomaisten työntekijöiden työehtoihin liittyvät ongelmat ovat valitettavan tuttuja Teollisuusliiton jäsenten työpaikoilla. Etenkin maaja metsätaloudessa ulkomaisten kausityöntekijöiden työehtojen toteutumista on ollut vaikea valvoa. Syyt ovat olleet ilmeiset: työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, kieliongelmat haittaavat kommunikointia ja työpaikat sijaitsevat pitkin Suomen maaseutua. Liiton perinteisen edunvalvonnan tueksi on tekeillä Hermes-kännykkäsovellus. Sovellus jakaa luotettavaa tietoa kotimaisten kielten lisäksi venäjän, ukrainan ja englannin kielillä maaja metsätaloudessa työskenteleville. Hermes-projekti on niin kutsuttu pilottihanke, jossa esitellään ja jalkautetaan uudenlainen tiedonjakotapa. Hermessovelluksessa tietoa on tarjolla muun muassa palkkauksesta, työajoista, asumisesta, koronatilanteesta, liiton jäsenyydestä, oleskeluluvista sekä kenen puoleen kääntyä, jos ongelmia ilmenee. Pilottivaiheessa vuonna 2022 sovellus on suunnattu Suomeen suuntaaville ulkomaisille työntekijöille ja täällä jo työskenteleville muunkielisille. Projektille saatiin 136 000 euron päärahoitus TYÖ2030ohjelmasta. Loppuosan 170 000 euron hankkeesta rahoittavat Teollisuusliiton lisäksi maaja metsätalousalan työnantajaliitot, Metsähallitus ja Siirtolaisuusinstituutti. YHTEISHANKE JAKELUTYÖN TURVAAMISEKSI JAKELU Medialiitto ja Teollisuusliitto käynnistävät yhteisen kehittämishankkeen jakelutyön turvaamiseksi. Työterveyslaitoksen rahoittamassa hankkeessa selvitetään syitä jakelualaa vaivaavaan vakavaan työvoimapulaan ja etsitään siihen ratkaisuja. Tavoitteena on jakaa tietoa jakelutyöstä, parantaa jakelun yleistä mielikuvaa ja tätä kautta helpottaa alalle hakeutumista. Hankkeessa selvitetään, mitkä ovat merkittävimmät alalle hakeutumisen esteet ja luodaan selvitysten pohjalta yrityksille toimintasuunnitelma ja työkaluja työvoiman hankintaan ja alan mielikuvan parantamiseen. – Sanomalehtien rooli luotettavana tiedonlähteenä on edelleen yhteiskunnassamme vahva, ja haluamme olla varmistamassa sanomalehtien olemassaoloa. Painotuotteilla on vahva yhteys Teollisuusliiton jäsenistöön, joihin jakelijat kuuluvat, Teollisuusliiton sopimuspäällikkö Marko Rosqvist kommentoi. Liittojen hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jakeluyritysten kanssa. Suunnitelmaan kuuluvat muun muassa sosiaalisen median kampanja, jakelutyöstä kertovat verkkosivut, selvitys työvoimapulan syistä sekä jakeluyritysten työvoimahankintaa tukevien uudenlaisten välineiden ja materiaalien tuottaminen. Hanke käynnistyi joulukuussa 2021 ja päättyy syyskuussa 2022. IS TO CK Muut päivärahan saajat Teollisuuden työttömyyskassa / Ansiopäivärahan saajat ja lomautettujen osuus kuukausittain 12/2020–12/2021 Lomautetut 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 12/2020 12/2021 10 571 Ansiopäivärahan saajaa Tekija?_2022_1_sisus.indd 39 Tekija?_2022_1_sisus.indd 39 12.1.2022 15.28 12.1.2022 15.28
40 Tekijä 1/2022 Liiton organisaatio uudistui T eollisuusliiton edunvalvonnan sektorit on organisoitu uudestaan. Erityisalojen sektori purettiin ja sen sopimusalat sijoitettiin entisiin teknologiasektoriin ja kemian sektoriin. Puutuotesektori jatkaa toimintaansa entisessä muodossaan. Vuoden 2022 alusta lähtien sektorit ovat osa uutta työmarkkinayksikköä. Työmarkkinayksikköön kuuluvat lisäksi oikeudellinen yksikkö, työympäristöyksikkö ja tutkimusyksikkö. Työmarkkinajohtajaksi on nimitetty Jyrki Virtanen, joka jatkaa myös teknologiasektorina tunnetun sektorin johtajana. Kahden muun sektorin johtajina jatkavat Toni Laiho ja Jyrki Alapartanen. Teollisuusliiton organisaatio uudistui tämän vuoden alusta. Sektoreiden ja aluetoiminnan muutoksilla pyritään palvelemaan jäseniä entistä paremmin ja tehokkaammin. KUOPIO TAMPERE HELSINKI / HELSINGFORS TURKU / ÅBO LAHTI VAASA / VASA OULU TEKSTI JA KUVITUS TEOLLISUUSLIITON VIESTINTÄYKSIKKÖ SEKTORIT JA SOPIMUSALAT (Sektorit saavat lopulliset nimensä myöhemmin) SEKTORI 1 ? Malmikaivokset ? Peltija teollisuuseritysala ? Teknologiateollisuus ? Tekninen huolto ja kunnossapito ? Metsäkoneala ? Metsäala ? Turvetuotantoala SEKTORI 2 ? Autonrengasala ? Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät ? Harjaja sivellinalat ? Jalometalliala ? Kemian perusteollisuus ? Kenkäja nahkateollisuus ? Kumiteollisuus ? Lasikeraaminen teollisuus ? Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus ? Veneenrakennusteollisuus ? Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus ? Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta ? Jakelu ? Mediaja painoalan työntekijät ? Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry ? Suorajakelu ? Tekstiilihuoltoala ? Tekstiilija muotiala ? Lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala SEKTORI 3 ? Bioteollisuus ? Mekaaninen metsäteollisuus ? Puusepänteollisuus + talokohtaiset työehtosopimukset em. aloilla 40 Tekijä 1/2022 ORGANISAATIOUUDISTUS Tekija?_2022_1_sisus.indd 40 Tekija?_2022_1_sisus.indd 40 12.1.2022 15.02 12.1.2022 15.02
1/2022 Tekijä 41 Teollisuusliitossa on tämän vuoden alusta alkaen seitsemän aluekeskusta. Uusi alueorganisaatio on maakuntapohjainen, joten nykyiset toiminta-alueet muuttuvat osittain. Uudistuksen taustalla on Teollisuusliiton strategia, jonka mukaan aluetoimistoverkostoa kehitetään vastaamaan jäsenistön ja toimipaikkojen sijoittumista ja tarpeita. Uudistuksen tavoitteena on liiton toiminnan tehostaminen sekä edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen parantaminen. Osassa aluekeskuksista toimistojen muutto on vielä kesken. POHJANMAA ? Toiminta-alue kattaa entisen Vaasan aluetoimistoalueen. ? Toiminta-alueen nimi muuttuu Vaasa– Keski-Suomesta Pohjanmaaksi. ? Aluekeskus sijaitsee Vaasassa. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 aloitti Erno Välimäki. ? Vaasan aluetoimiston henkilökunta jatkaa työskentelyä Vaasassa. ITÄ-SUOMI ? Toiminta-alue kattaa entisen Savo–Karjalan aluetoimistoalueen lisättynä Etelä-Savolla. ? Toiminta-alueen nimi muuttui Kaakkois-Suomi– Savo-Karjalasta Itä-Suomeksi. ? Toimisto muuttaa Varkaudesta Kuopioon. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 aloitti Jukka Seppälä. ? Varkauden toimiston henkilökunta siirtyy Kuopioon. POHJOIS-SUOMI ? Toiminta-alueen rajat säilyvät ennallaan. ? Toiminta-alueen nimi muuttui Oulu–Lapista Pohjois-Suomeksi. ? Tornion ja Oulun toimistot yhdistetään. Aluekeskus sijaitsee Oulussa. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 alkaen Hanna-Kaisa Hämäläinen. ? Tornion toimiston henkilökunta siirtyy Ouluun. ALUEORGANISAATIO KEHITTYY JÄSENTEN TARPEISIIN UUSIMAA ? Toiminta-alueen rajat säilyvät ennallaan. ? Toiminta-alueen nimi muuttui Helsinki– Uusimaasta Uusimaaksi. ? Toimisto muuttaa Vantaan Tikkurilasta Helsinkiin. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 alkaen jatkaa Jari Kallio. ? Vantaan toimiston henkilökunta siirtyy Helsinkiin. ETELÄ-SUOMI ? Toiminta-alue kattaa entiset Hämeen ja Kaakkois-Suomen aluetoimistoalueet, pois lukien Etelä-Savo. ? Hämeenlinnan ja Kotkan toimistot yhdistetään. ? Toimisto perustetaan Lahteen. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 aloitti Micke Porkka. ? Hämeenlinnan ja Kotkan toimistojen henkilökunta siirtyy Lahteen. LÄNSIJA SISÄ-SUOMI ? Yhdistää entiset Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluetoimistoalueet. ? Toiminta-alueen nimi muuttui Häme–Pirkanmaasta Länsija Sisä-Suomeksi. ? Tampereen ja Jyväskylän toimistot yhdistetään. ? Aluekeskus sijaitsee Tampereella. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 alkaen Jan Laine. ? Jyväskylän toimiston henkilökunta siirtyy Tampereelle. Katso liiton ajankohtaiset yhteystiedot: www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot LOUNAIS-SUOMI ? Toiminta-alueen rajat säilyvät ennallaan. ? Toiminta-alueen nimi muuttuu Varsinais-Suomi– Satakunnasta Lounais-Suomeksi. ? Porin ja Turun toimistot yhdistetään. Aluekeskus sijaitsee Turussa. ? Aluepäällikkönä 1.1.2022 alkaen Jouni Nurmela. ? Porin toimiston henkilökunta siirtyy Turkuun. LIITOSSA Tekija?_2022_1_sisus.indd 41 Tekija?_2022_1_sisus.indd 41 12.1.2022 15.02 12.1.2022 15.02
42 Tekijä 1/2022 KANSAINVÄLISYYS ”Eihän sitä suomalaisena tule mietittyä, kuinka huonot työolot muualla ovat. Se on ollut todella pysäyttävää”, sanoo lahtelainen Meri Lyttinen. Teollisuusliiton nuorinta ikäpolvea edustava Lyttinen osallistui marraskuussa ensimmäistä kertaa liiton kurssille. TEKSTI TAINA LUOTO KUVA EMMI KALLIO L ahdesta kotoisin oleva Meri Lyttinen etsii parhaillaan omaa juttuaan työelämässä. Teollisuusliiton jäsenenä vajaat pari vuotta ollut Lyttinen työllisti aiemmin itsensä varhaisjakelijana ja maaliosaston myyjänä. Oiva tapa tutustua uuteen on lisäopin hankkiminen. Tätä Lyttinen toteutti viime vuoden lopulla, kun hän osallistui ensimmäiseen Teollisuusliiton koulutukseensa. Kyseessä oli Murikassa järjestetty Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus -kurssi. MUIDEN MAIDEN KULTTUURIT KIINNOSTAVAT Miksi kansainvälisyys kiehtoo nuorta? ? Kuulun Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistykseen (ao. 495) ja nämä liiton asiat ovat alkaneet kiinnostaa. Olen oppinut, kuinka tärkeätä liittoon kuuluminen on, ja sitä kautta eksyin tännekin, Lyttinen kertoo. ? Olen aina halunnut matkustella ja muiden maiden kulttuurit kiinnostavat. Olen kierrellyt Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälisen lentopalloleirin kautta ja myös Espanjassa olen vieraillut usein, Lyttinen jatkaa. Kurssi herätti paljon pohdittavaa. Eniten Lyttistä kiinnosti Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin osuus. ? SASKin opintomatka ja lähettiläsasia jäivät mieleen. Tykkään matkustaa, mutta turistina näkee eri paikat kuin sellaisilla matkoilla, joissa näkee myös ne slummit. ? Eihän sitä suomalaisena tule mietittyä, kuinka huonot työolot muualla ovat. Se on ollut todella pysäyttävää. Ja kun miettii, että maksaa liitolle rahaa ja sillä pyöritetään noin hurjan isoa juttua, Kansainvälisistä asioista kiinnostunut Meri Lyttinen on ollut Teollisuusliiton jäsen vajaat kaksi vuotta. Nuorelle lahtelaiselle liiton merkitys aukeni vasta työelämän myötä. Huonot työolot pysäyttävät Lyttinen pohdiskelee kansainvälisen solidaarisuustyön merkitystä. ”NUORENA EN MIETTINYT TÄTÄ LIITTOASIAA” Ammattiliiton jäsenyyden merkitys on Lyttiselle auennut vasta työelämän myötä. Koulussa opiskelijat liittyivät automaattisesti oman alansa liittoon. ? Kun me opiskelijat sitten siirryimme työelämään, kovin moni ei liittoon jäänyt, kun olisi pitänyt alkaa maksaa jäsenmaksua. Mielestäni se johtui siitä, että liitto ei ihan osannut selittää sitä, mitä liittoon kuuluminen merkitsee, uskoo Lyttinen. ? Nuorempana en kauheasti miettinyt tätä liittoasiaa. Kun sitten työelämässä liityin Teollisuusliittoon, niin vasta silloin asia alkoi aueta minulle. Ja Teollisuusliittoon liityin sen vuoksi, että tein jakelijan töitä. Ja tietenkin äiti saattoi pistää pari hyvää sanaa Teollisuusliiton eteen, naurahtaa Lyttinen. Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen kv-vastaavana ja Teollisuusliiton valtuuston jäsenenä toimiva äiti Eija Lyttinen nyökkää hymyillen vieressä. ? Lue koko juttu kansainvälisestä edunvalvonnasta ja solidaarisuudesta Tekijän verkkolehdestä! www.tekijälehti.fi Tekija?_2022_1_sisus.indd 42 Tekija?_2022_1_sisus.indd 42 12.1.2022 15.02 12.1.2022 15.02
1/2022 Tekijä 43 LIITOSSA ”Made in Posio Finland, saa siitä ylpeä olla” ASTA MATTILA ”Olen keramiikkapuolella viimeistelijä, korvanliittäjä ja korvanvalaja, näitä tehtäviä olen tehnyt ja ollut Pentikillä liki 40 vuotta. Tehtaalla kaikki lähtee suunnittelijan toiveista, joista mallimestari toteuttaa äitimuotit. Kipsinvalaja valaa ne muotit, joilla puristetut massat muovataan. Korvallisiin kuppeihin tehdään ja liitetään korvat. Viimeistelyjen, esipolton, koristelun, lasituksen ja usean eri polton jälkeen tulee pohjahionta ja pakkaus. Sitten tuotteet lähtevät logistiikkaan ja jaetaan ympäri Suomea. Esine menee useamman ihmisen käsien kautta ja kädet ovat kovilla. Työn kierto on ollut tapetilla. Sitä on puhuttu työterveyshuollon ja työnantajan kanssa, olen ollut mukana työsuojeluvaltuutettuna työntekijöiden edustajana. Toivottavasti se alkaa tulevaisuudessa pyöriä. Koko tehtaan työvoimassa on keramiikkapuolella nelisenkymmentä työntekijää, koko tehdas ei viidestäkymmenestä hirveästi heitä. Posion keramiikkatyöntekijäin ammattiosastossa on 105 jäsentä. Jäseniä on myös Kuusamossa, Taivalkoskella, Sipoossa ja Oulussa. Monet ovat olleet aiemmin Pentikillä töissä ja jääneet jäseniksi. Kaikki eivät tee töitä keramiikan parissa, mutta kuuluvat meidän ammattiosastoomme, joka on lähin. Kiikun kaakun on osasto saatu pidettyä pystyssä. Samojen toimijoiden varassa toimitaan. Osastossa toimitaan ja käytetään rahat jäsenten hyväksi. On esimerkiksi kustannettu kansalaisopiston maksu kerran vuodessa. Jouluksi tehtiin osaston jäsenille herkkukoreja ja on järjestetty teatterireissuja. Sitkeyttä kuitenkin riittää, että saataisiin tämä osasto pysymään Posiolla, eikä tarvitsisi muualle lähteä. Tänne on kuitenkin tullut myös uusia nuoria ihmisiä asumaan ja Pentikille töihin. Kun on nuorta väkeä, ei tarvitse sanoa, että viimeinen sammuttaa valot. Viime vuoden puolella jouduttiin työtekijöitä lomauttamaan, kun myymälöitä suljettiin koronan takia. Kotimaan matkailu on kuitenkin petrannut. Toimitusjohtaja kertoi kesän jälkeen, että Posion myymälässä on ollut vilkasta. Nyt ei ole tarvittu lomautuksia ja on palkattu uutta työvoimaa puolenkymmentä ihmistä. Olemme ainoa Suomessa oleva tehdas, jossa tehdään vielä keramiikkaa ja on tehty nyt 50 vuotta. Tuotteiden pohjassa lukee ”Made in Posio Finland”, kyllähän siitä saa ylpeä olla. Pikkuinen Posio, joka kuitenkin taaplaa täällä kaukana pohjoisessa.” TEKSTI SINI SILVÀN KUVA PAAVO HAMUNEN 1/2022 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA ASTA MATTILA Puheenjohtaja, Posion keramiikkatyöntekijäin ao. 636 Työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies, Pentik Oy, Posio Tekija?_2022_1_sisus.indd 43 Tekija?_2022_1_sisus.indd 43 12.1.2022 15.02 12.1.2022 15.02
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Osallistujan areenat – kuukauden kurssi. Monipuolista kurssitarjontaa Murikassa. Viikonloppukursseja alueilla. Murikan kursseja ? 7.–11.2. Paikallinen sopiminen ? 7.–11.2. Järjestäjä 1 ? 7.2.–29.4. Järjestäjäharjoittelu ? 7.–11.2. Luottamusmiesten peruskurssi, Hakaniemi ? 7.–11.2. Työsuojelun peruskurssi ? 14.–18.2. Luottamusmiesten peruskurssi ? 21.–25.2. Työsuojelun peruskurssi, Hakaniemi ? 23.–25.2. Tietotekniikan alkeet ? 24.–25.2. Työturvallisuuskorttikurssi ? 28.2.–2.3. Hyvinvointi työyhteisössä ? 28.2.–4.3. Työsuojelun peruskurssi OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI 28.2.–25.3. MURIKASSA Tuhti täydennyskoulutus luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille työelämän ja ammattiyhdistysliikkeen aktiiveille. Teemoina työhyvinvointi, muuttuva työelämä, työelämän kehittäminen ja yhteiskunnan muutostrendit. Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu VIIKONLOPPUKOULUTUSTA ALUEILLA Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit: ? 5.2. Etelä-Suomi (Lahti ja Lappeenranta) ? 19.2. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi verkossa #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -kurssit: ? 12.–13.2. (Uusimaa, Länsija Sisä-Suomi) ? 19.–20.2. #tankesmedjan – näring till fackavdelningen (Vasa) ? 26.–27.2. (Pohjanmaa, Pohjois-Suomi) Toiminnan pulssi – Ammattiosastojen kehittämisviikonloppu Murikassa ? 12.–13.2. (Lounais-Suomi) 44 Tekijä 1/2022 Tekija?_2022_1_sisus.indd 44 Tekija?_2022_1_sisus.indd 44 12.1.2022 15.02 12.1.2022 15.02
1/2022 Tekijä 45 Itseohjautuva opiskelu miellytti – Opiskelijalle annetaan paljon vastuuta. Omatoimisesti tutkitaan ja haetaan tietoa. Minulle sellainen sopii, uskon että oppi jää parhaiten päähän silloin, kun asiat tekee itse, kuvailee Harri Rusanen kokemuksiaan kuukauden kurssilta. Hän kävi Osallistujan areenat – kuukauden kurssin Murikka-opistossa syksyllä 2020. Joustoa opiskeluun löytyi, vaikka Rusanen ei pystynyt täysin tyhjentämään työkalenteriaan. Hänestä tuli kesken kurssin pääluottamusmies Abb Oy Motors and Generatorsin Helsingissä sijaitsevalle tehtaalle; aiemmin hän oli toiminut varapääluottamusmiehenä. – Edeltäjä jäi eläkkeelle, minä tulin tilalle. Siksi minulla oli joitain pakollisia kokouksia, mutta osallistuin niihin Teamsin kautta ja olin sen aikaa poissa luokasta. Ihan hyvin se onnistui. Ensimmäistä kertaa Rusanen muistelee olleensa Murikan kurssilla 2010-luvun alun aikoihin. – Kymmenkunta kurssia on tullut käytyä, muun muassa nuorisoja luottamusmieskursseja. Kuukauden kurssilla oli yhteensä 12 opiskelijaa, enimmäkseen pääluottamusmiehiä. Heitä oli pienistä ja isoista yrityksistä, ympäri Suomen ja Teollisuusliiton eri sektoreilta. Yksi osallistuja oli Suomen Elintarviketyöläisten liitosta SEL:stä. Opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen oli yksi kurssin tavoitteista, OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI ja Rusanen kokee juuri tässä asiassa ottaneensa selviä edistysaskelia. – Esiintymistaitoihin tuli paljon buustia ja itsevarmuus kasvoi. Muilta opiskelijoilta sai hyviä vinkkejä. Kuinka esimerkiksi Powerpoint-kalvoja ei kannata lukea vain läpi, vaan mieluummin poimii pääpointit ja esittelee niitä. Kehityin myös kirjoitustaidoissa ja -tekniikassa, ja tästä kuuluu kiitos Marjo Nurmelle. Murikan opettajat ovat rautaisia ammattilaisia. Neljällä viikolla oli kullakin oma teemansa. Kurssilaiset saivat valita siihen liittyvän aiheen, jota käsittelivät omassa työssään. Esimerkiksi kolmannella viikolla teemana oli tuottavuuden ja työyhteisön kehittäminen edunvalvonnan näkökulmasta, ja tältä pohjalta Rusanen otti esseetekstinsä aiheeksi Lean Six Sigma -menetelmän, jonka ideana on tuotannon prosessien systemaattinen parantaminen. – Kävin siinä työssä läpi sitä, kuinka työntekijöitä saadaan sitoutettua. Valion pääluottamusmies kertoi, että hän vie sen heidän työpaikalleen luettavaksi. Kurssiryhmä oli tiivis ja hyvähenkinen. Porukan tiivis yhteydenpito on jatkunut kurssin jälkeenkin. – Meillä on WhatsApp-ryhmä, melkein joka päivä joku kirjoittaa sinne jotain. Ja kun jossain tapahtumissa nähdään, niin juttu luistaa aina ihan niin kuin oltaisiin vieläkin Murikassa. Tarkoitus on myös järjestää tapaaminen, korona vain on sotkenut suunnitelmia, kertoo Rusanen. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA LIITOSSA OIVALTAJA ? Kuukauden kurssilla kehityin esiintymistaidoissa ja kirjoitustekniikassa, Harri Rusanen kertoo. HARRI RUSANEN Pääluottamusmies, Abb Oy Motors and Generators, Pitäjänmäki Ammattiosaston puheenjohtaja, Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70 Tekija?_2022_1_sisus.indd 45 Tekija?_2022_1_sisus.indd 45 12.1.2022 15.02 12.1.2022 15.02
46 Tekijä 1/2022 A P / LE H TI KU VA MAAILMA Erikoiset työtapaturmatilastot VENÄJÄ Työtapaturmat voivat olla Venäjällä 44 kertaa yleisempiä kuin virallinen tilastointi kertoo, analysoi venäläinen verkkolehti Istories keväällä laajassa artikkelissaan. Aihe on valitettavan ajankohtainen. Marraskuun lopussa Listvjažnajan hiilikaivoksen kaasuräjähdyksessä kuoli 52 ihmistä. Työturvallisuusmääräyksiä rikottiin karkeasti ja pitkään. Vuonna 2019 Venäjällä kirjatut 1 613 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa on yksi maailman korkeimpia lukuja suhteessa väestömäärään, Istories toteaa. Edelle menevät vain Egypti, Uzbekistan, Turkki, Meksiko, Hongkong ja Guadalupe. Venäjällä kirjattiin 100 000 asukasta kohti työpaikoilla 6,4 kuolemaa. Saksassa luku oli 1,1 ja Ranskassa 2,5. Muissa työtapaturmissa viralliset tilastot ovatkin päinvastaiset. Ranskassa tapahtui 3 327 työtapaturmaa 100 000 asukasta kohti ja Saksassa 1 855,7. Venäjällä luku oli 140. Istories arvioi, että kuolemantapauksia on vaikea salata, mutta muut työtapaturmat jätetään usein huomioimatta tai kirjataan kotona sattuneiksi. Aliraportointi näkyy muissakin tilastoissa. Venäjällä joka 21:s työtapaturma johti kuolemaan, Saksassa yksi 1 686 tapaturmaa kohti. Lehti haastattelee ammattiliittojen keskusjärjestö KTR:n lakiasiain päällikkö Oleg Babitšia. Hän sanoo, että työnantajalla on vastuu työtapaturmista ja korvauksista työntekijöille. Ei onnettomuuksia, IHMISKAUPPAA VASTAAN TANSKA Ammattiliitto 3F iloitsee ihmiskaupan vastustamisen saamasta lisätuesta. Center Mod Menneskehandel CMM saa seuraavana neljänä vuonna valtiolta lisätukea lähes 16 miljoonaa euroa. CMM on sosiaalihallituksen alainen taho, joka koordinoi ja järjestää toimintaa ihmiskauppaa vastaan. Ihmiskaupan yleisimpiä muotoja ovat pakkotyö ja seksuaalinen hyväksikäyttö. CMM:n mukaan vuonna 2020 uhreja oli 77, joukossa ensimmäistä kertaa kolme orjatyöhön pakotettua. Seitsemän uhreista oli alle 18-vuotiaita, nuorin 14-vuotias. 3F-liitto toimii määrätietoisesti siirtotyöläisten hyväksikäyttöä vastaan. Se on paljastanut ja tutkinut useita tällaisia tapauksia. Lisäksi lakia muutetaan siten, että ihmiskaupan takana olevat eivät selviä ilman rangaistusta. VÄHIMMÄISPALKKA 12 EUROON SAKSA Liittokansleri Olaf Scholzin uusi hallitus haluaa nostaa Saksan vähimmäispalkan 12 euroon tunnilta. Vuonna 2021 se oli 9,60 euroa, tammikuun 2022 alusta 9,82 euroa ja kesäkuun 2022 alusta 10,45 euroa tunnilta. Ammattiyhdistysliikettä lähellä oleva tutkimuslaitos Hans-Böckler-Stiftung laski, että 12 euron vähimmäispalkka nostaisi 8,6 miljoonan saksalaisen tuloja. Kaksi kolmasosaa heistä on naisia. Erityisesti 12 euron vähimmäispalkka auttaisi niitä, joiden työtä ei säätele työehtosopimus. Heistä 30 prosenttia ansaitsee alle 12 euroa tunnilta. Työehtosopimuksella työskentelevistä osuus on 9,5 prosenttia. ei vastuuta. Vakuutusmaksuistakin voi tällöin saada alennusta. "Työpaikoilla, joissa ammattiliitto ei seuraa tilannetta, on paljon helpompi piilottaa tapaturmat", Babitš sanoo. Riippumattomien liittojen toimintamahdollisuudet ovat maassa vähäiset. Kansainvälinen työjärjestö ILO laskee, että yhtä kuolemantapausta kohden työpaikoilla sattuu 500–1 000 tapaturmaa. Istories arvioikin, että Venäjällä on 22–44 kertaa enemmän työtapaturmia kuin virallisissa tilastoissa. Oliko Istories -lehden raportilla seurauksia? Kyllä, viranomaiset määrittelivät lehden ja kuusi sen toimittajaa ulkomaisiksi agenteiksi. Lehdellä on toki syntilistallaan muutakin maan eliittiä häirinnyttä tutkivaa journalismia. Agentin leima tekee lehden ja journalistien työn käytännössä mahdottomaksi. Heille määrätään niin laaja ja yksityiskohtainen raportointivelvollisuus kaikesta toiminnastaan, että sitä ei voi noudattaa. Seurauksena on jatkuva sakkojen ja jopa vankeusrangaistusten kierre. Tuomioistuimet jakavat pitkälti valtion johdon tahdon mukaisia poliittisia tuomioita. HEIKKI JOKINEN ? Surevat ihmiset laskivat kukkia ja sytyttivät kynttilöitä Listvjažnajan hiilikaivoksen onnettomuudessa kuolleiden kaivostyöntekijöiden muistoksi Kemerovossa KeskiSiperiassa 3. joulukuuta. Tekija?_2022_1_sisus.indd 46 Tekija?_2022_1_sisus.indd 46 12.1.2022 15.03 12.1.2022 15.03
1/2022 Tekijä 47 OPINTO-OPAS 2022 JULKAISTU KOULUTUS Liiton opinto-opas 2022 on julkaistu ja ladattavissa liiton verkkosivuilta. Kurssien lisäksi löydät oppaasta kootusti muun muassa hakuohjeet ja tietoa taloudellisesta tuesta. Painettu opas postitetaan tammikuun aikana pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ammattiosastojen puheenjohtajille, sihteereille sekä opintosihteereille. www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu TOIMIHENKILÖILMOITUS LIITOLLE AMMATTIOSASTOT Teollisuusliiton ammattiosastoja pyydetään ilmoittamaan syksyn 2021 syyskokouksissa tehdyt toimihenkilöiden valinnat liiton aluekeskuksiin. On tärkeää, että ammattiosasto täyttää toimihenkilöilmoituksen huolellisesti. Ammattiosaston nimenkirjoittaja vakuuttaa allekirjoituksellaan kaikki annetut tiedot oikeiksi. Jos ammattiosaston toimihenkilöt on valittu kaksivuotiskaudelle 2021–2022, eikä muutoksia ole tapahtunut, toimihenkilöilmoitusta ei tarvitse nyt palauttaa aluekeskukseen. Toimihenkilöilmoituksen liitteenä olevassa tietosuojasitoumuksessa ammattiosaston hallitus ilmoittaa, keille se myöntää oikeuden ammattiosaston jäsenrekisterin käyttöön (eHallinta). Jos ammattiosasto on myöntänyt oikeudet kaksivuotiskaudelle 2021–2022, eikä muutoksia ole tullut, tietosuojasitoumusta ei tarvitse nyt palauttaa aluekeskukseen. Lue lisää ja lataa ilmoitus osaston toimihenkilöistä: www.teollisuusliitto.fi/toimihenkiloilmoituksen-tayttaminen-2 NUSBAUM JA KESKINEN KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan joulukuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu Pölkky Kuusamon yleispelaaja Carlyle Nusbaum ja Kokkolan Tiikereiden hakkuri Oskari Keskinen. Molemmille valinta on uran ensimmäinen, Keskiselle jopa ensimmäinen kuukauden tähdistöön. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän. Kauden aikana palkitaan kuusi miesja naispelaajaa. Hanki jäsenetuna vapaalippu Mestaruusliigan otteluun: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LYHYET LIITOSSA Opinto-opas 2022 TUL:N STIPENDI MARLA SINISAARELLE YHTEISTYÖ Rovaniemen Reippaan painonnostaja Marla Sinisaarelle on myönnetty Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n vuoden 2021 Teollisuusliitto-stipendi, jonka arvo on 500 euroa. TUL jakaa vuosittain yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa stipendejä menestyneille urheilijoille ja joukkueille. Stipendin on voinut saada vain sellainen urheilija tai joukkue, joka edustaa seuraa, joka on TUL:n jäsen. Valjassepäksi valmistunut Mona-Lisa Westman sai Teollisuusliiton stipendin viime keväänä. Lue hänen kokemuksistaan Tekijä 11/2021:stä tai verkkolehdestä www.tekijälehti.fi ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2022 alkaen. ? Vuonna 2021 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tieto verottajalle 28.1.2022. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 11.3.2022 ja tiedot ehtivät tällöin vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 25.4.2022. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2022 on lähetetty itsemaksaville jäsenille. Mikäli olet työtön työnhakija tai vapautettuna jäsenmaksuista esim. opiskelun, sairauden tai perhevapaiden takia, saat postitse viitelistat ja voit ne ottaa käyttöön, kun palaat töihin. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Uuden A-kassan aloitettua 1.1.2022 jäsenyysyksikön työjonoihin ja puhelinpalveluun aiheutuu ruuhkaa, jonka käsittelemme mahdollisimman pian. NÄIN TILAAT MOBIILIJÄSENKORTIN LATAUSLINKIN eASIOINNISTA ? Kirjaudu eAsiointiin henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnistautuminen onnistuu myös mobiilivarmenteella. ? Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. ? Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. ? Kohdassa Mobiilijäsenkortti valitse Tilaan. Paina Tallenna. ? Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. Kirjaudu ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/easiointi 60 OPISKELIJAA SAI LIITON STIPENDIN STIPENDI Teollisuusliiton stipendin syksyn hakukierros päättyi marraskuun lopussa. Hakemukset pisteytettiin ja hakijoiden joukosta valittiin 60 stipendin saajaa. Onnittelut stipendin saajille! Seuraava hakukierros järjestetään tänä keväänä – seuraa Teollisuusliiton verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia. Katso stipendin saajat: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekija?_2022_1_sisus.indd 47 Tekija?_2022_1_sisus.indd 47 12.1.2022 15.40 12.1.2022 15.40
48 Tekijä 1/2022 A vt al sf ör ha nd lin ga rn a Läs mer om avtalsläget i förbundets olika branscher i Tekijäs webbtidning och förbundets webbsidor www.teollisuusliitto.fi/sv www.tekijälehti.fi 48 Tekijä 1/2022 ”Förhandlingssystemet fungerar” Spelet har blivit tuffare under den pågående avtalsrörelsen, men avtalssamhället har också visat sin styrka, anser Industrifackets arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS BILD KITI HAILA I skrivande stund har runt en tredjedel av Industrifackets avtalsbranscher ett nytt kollektivavtal. Hela avtalsrörelsen har präglats av arbetsgivarsidans utspel om att lämna förhandlingsborden samt förhandlingar på företagsnivå. – Spelet har blivit tuffare och arbetsgivarens koordinering striktare, konstaterar Industrifackets arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen. Virtanen avser med koordinering arbetsgivarsidans gemensamt spikade mål, det här trots att Finlands näringsliv EK meddelade år 2016 att man säger adjö till centrala uppgörelser på arbetsmarknaden. – Trots att vi försöker få fram ett avtal för en bransch så bedömer arbetsgivarsidan hela tiden läget utgående från vilka konsekvenserna är för hela Finland, säger Virtanen. NYTT AVTAL I TEKNOLOGIINDUSTRIN Industrifackets styrelse antog 7.1.2021 förhandlingsresultatet till nytt kollektivavtal för teknologiindustrin och malmgruvorna. Parterna nådde fram till resultatet med hjälp av riksförlikningsmannen. Inom tillämpningsområdet för teknologiavtalet jobbar runt 90 000 anställda. De allmänbindande kollektivavtalen i branschen hamnade i skottgluggen då Industrifackets arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen, ordförande Riku Aalto och 1. vice ordförande Turja Lehtonen under ett pressinfo om förhandlingsläget i teknologiindustrin i oktober 2021. Tekija?_2022_1_sisus.indd 48 Tekija?_2022_1_sisus.indd 48 12.1.2022 15.03 12.1.2022 15.03
1/2022 Tekijä 49 I TIDEN Teknologiindustrin rf i mars 2021 meddelade att förbundet lämnar förhandlingsborden för gott. I stället grundade arbetsgivarsidan den nya arbetsgivarföreningen Teknologiindustrins arbetsgivare rf. som skulle förhandla om ett avtal för branschen på riksnivå. – I augusti–september fanns det inte någon garanti för att vi skulle få till stånd ett allmänbindande avtal, säger Virtanen. Förhandlingarna mellan Industrifacket och Teknologiindustrins arbetsgivare kom i gång i oktober efter att arbetsgivarna presenterat uppgifter om det nya förbundets medlemsföretag till facket. Under höstens lopp anslöt sig tillräckligt många företag för att branschens kollektivavtal även i fortsättningen ska vara allmänbindande. LÖNEUPPGÖRELSEN BLEV JOBBIG Åsikterna gick länge isär gällande löneuppgörelsen vilket stod i vägen för ett nytt avtal. I december gick branschen över till ett avtalslöst tillstånd. Industrifacket utlyste 3.12 ett förbud mot övertidsarbete och skiftesbyte. Efter jul gav Industrifacket strejkvarsel som berörde nästan 300 arbetsplatser inom teknologiindustrin och malmgruvorna. Strejken skulle inledas den 14 januari. Förbundet drog tillbaka stridsåtgärderna efter årsskiftet då man nått ett förhandlingsresultat. Det nya avtalet innebär en löneförhöjning på 2,0 procent för år 2022. 1,5 procent utgörs av en allmänhöjning medan den lokala lönepotten ligger på en halv procent. Virtanen berättar att uppskattningen om inflationsnivån för 2022 skiftade under förhandlingarna, men att man utgick från att inflationen är 1,6 procent. Köpkraften ökar om lönepåslaget är högre än inflationen. Det nya teknologiavtalet gäller fram till 30.11.2023, men det kan sägas upp från 30.11.2022 om parterna inte kommer överens om löneuppgörelsen för 2023. Som bekant berör kollektivavtalen en hel rad andra frågor än enbart löner. De övriga anställningsvillkoren håller samma nivå som i det tidigare avtalet, men det innehåller också en del nytt. Till exempel ska nya anställda nu alltid presenteras för huvudförtroendemannen och arbetarskyddsfullmäktige. Det här fungerar också som ett stöd i medlemsrekryteringen. I fortsättningen är lokala avtal möjliga också på arbetsplatser där man inte valt en huvudförtroendeman. I sådana situationer förutsätts att man utser en arbetsgrupp dit parterna får välja sina representanter. I första hand är det ändå huvudförtroendemannen som representerar de anställda i lokala förhandlingar. – Förhandlingssystemet fungerar. Vi klarar av att främja saker genom avtal, säger Virtanen. ? SÅ HÄR SER AVTALSLÄGET UT Förutom nya kollektivavtal för teknologiindustrin och malmgruvorna har Industrifacket också ingått företagsspecifika avtal för den mekaniska skogsindustrins del med storföretagen Metsä Board och UPM samt flera andra företag. De företagsvisa förhandlingarna fortsätter i branschen. I skrivande stund 12.1 har förhandlingarna i flera av kemisektorns branscher nått fram till att endast löneuppgörelsen kvarstår. Mellan början av november 2021 och mitten av januari 2022 har Industrifacket också förhandlat fram nya kollektivavtal bland annat för förbundets till medlemsantalet näst största bransch biloch maskinbranschen samt plåtoch industriisoleringsbranschen, trädgårdsbranschen, grönoch miljöbyggnadsbranschen, landsbygdsnäringarna torvproduktionsbranschen och pälsproduktionsbranschen. I drygt tio av Industrifackets avtalsbranscher har man ännu inte inlett förhandlingar då avtalen löper ut i slutet av februari. Jyrki Virtanen Tekija?_2022_1_sisus.indd 49 Tekija?_2022_1_sisus.indd 49 12.1.2022 15.46 12.1.2022 15.46
50 Tekijä 1/2022 God laganda och vassa produkter ? ”Jag tycker om att slipa, så jag hoppas få fortsätta med det. Jag vill nog jobba kvar på Fiskars”, säger Dennis Söderström. De orangefärgade klassikersaxarna och de bekanta yxorna tillverkas mitt i Svenskfinland; vid Fiskars Finlands fabrik i Billnäs i Raseborg. På arbetsplatsen har man målmedvetet byggt upp en diskussionsoch avtalskultur. På tio år har man gått från att diktera till genuina lokala avtal. – Om man har bekymmer så finns det alltid tid att prata. Man får en känsla av att det här är en gemensam sak, funderar huvudförtroendeman Jarmo Partanen. Vid fabriken i Billnäs har man skapat en atmosfär av diskussion och samarbete genom åren. Skillnaden är stor till situationen för tio år sedan, säger Mettovaara. Man har gått från att diktera till interaktion. – Kulturen har förändrats. Numera vill man att de anställda påverkar, säger Mettovaara. – Det är väldigt viktigt att hela personalen känner sig delaktig i gemensamma frågor, tillägger Partanen. För tre år sedan utarbetade man nya regler för TEXT ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNA MINKKINEN BILD PEKKA ELOMAA ”J ag trivs riktigt bra. Det här är ett stort företag med många möjligheter”, berättar Dennis Söderström som jobbar som yxslipare vid Fiskars. Han kom ursprungligen till Fiskars år 2011, men jobbade med annat emellan och återvände i maj 2020. Vid Fiskars fabrik i Billnäs har man kunnat konstatera att det lönar sig att diskutera, att utveckla saker tillsammans och att snabbt ta tag i saker som inte fungerar. – Man behöver inte fundera över om man vågar ta upp något. Man kan diskutera om allt, säger Reija Mettovaara som är arbetarskyddsfullmäktige vid fabriken. Tekija?_2022_1_sisus.indd 50 Tekija?_2022_1_sisus.indd 50 12.1.2022 15.03 12.1.2022 15.03
1/2022 Tekijä 51 FISKARS FINLAND OY AB, BILLNÄS FABRIK GRUNDAD 1973, när den gamla fabriken på orten Fiskars blev för liten LIGGER I Billnäs i Raseborg i Västra Nyland PRODUKTER Fram för allt saxar och yxor. Producerar också bland annat snöskovlar och röjknivar PERSONAL Mer än 300, varav 25 tjänstemän ? Huvudförtroendeman Jarmo Partanen ARBETSLIVET fabriken tillsammans med ledningen, förtroendevalda och de anställda. – Man tog sig i kragen och nu vet alla vad som förväntas av en och handlar enligt det, säger personalchef Anna-Maija Trygg. – Det viktigaste är att vi sitter i samma båt och ror åt samma håll som ett team, formulerar sig fabrikschef Markku Salama. Fyrklövern är överens om att man inte alltid är av samma åsikt, men att man kommer framåt genom att diskutera. Ibland blir det gnabb i en stor arbetsgemenskap, men det hör till. Det viktigaste är hur man reder ut saker och hur man går vidare. – Det finns många som lätt tar illa upp i fabrikshallen, men vi försöker reda ut saker enligt bästa förmåga, säger Partanen. FINLANDS BÄSTA TES-ARBETSPLATS Fiskars fabrik i Billnäs fick i höstas Industrifackets Finlands bästa TES-arbetsplats -utmärkelse. Förkortningen TES kommer från finskans ord för kollektivavtal, työehtosopimus. Det var Mettovaara som anmälde sin arbetsplats till tävlingen. I tävlingen letade man efter en arbetsplats inom Industrifackets branscher där både arbetstagare och arbetsgivaren har det bra. Vid fabriken i Billnäs vet man hur viktigt kollektivavtalet är. – Kollektivavtalet ger en bra ram för verksamheten. Där finns alla de saker vi diskuterar, säger Salama som har jobbat som fabrikschef i ungefär sju år. – Kollektivavtalet anger miniminivå, och sedan kan man avtala om bättre villkor på lokal nivå, säger Mettovaara. I Billnäs har man avtalat på lokal nivå bland annat om att ta i bruk en arbetstidsbank samt om möjligheten att vara sjukledig med egen anmälan. Med personalförmåner har man bland annat uppmuntrat personalen att röra på sig. Att få ihop jobb och resten av livet stöder arbetsgivaren med arbetstidslösningar. Man strävar efter att de som frivilligt har skiftesjobb tar de turerna och arbetstagarna har kunnat ta ut ledigheter från arbetstidsbanken enligt sina önskemål. – När personalen är flexibel, är arbetsgivaren flexibel, säger Mettovaara. TILLVERKARNA ÄR STOLTA ÖVER SINA PRODUKTER Fiskars två fabriksbyggnader i Billnäs är tillsammans ungefär 20 000 kvadratmeter. Det jobbar över 300 personer vid fabriken, varav runt 25 är tjänstemän och runt 100 är inhyrd arbetskraft. Vid fabriken har man koncentrerat produktionen till saxarna och yxorna, som är de mest kända produkterna. En orangefärgad sax finns i så gott som varje hem i Finland. Också snöskovlarna och röjknivarna är bekanta produkter. – Vi är stolta över det vi gör, säger Mettovaara. – Vi gör världens bästa yxor och saxar, säger Salama. Under coronatiden har många koncentrerat sig på hemsysslor och trädgårdsskötsel. Det här har synts som ett uppsving på fabriken i Billnäs. – Det har anställts tiotals personer under pandemin, säger Mettovaara. Utbudet av produkter är brett; bara de orangefärgade saxarna finns det 14 olika modeller av; allt från nagelsaxar till stora skräddarsaxar. Förutom klassikerfärgen orange görs tillverkas saxarna i svart, rosa och med muminfigurer. Saxarna av återvunnet material är gråa. – Fiskars brand är starkt och vi vill stärka det ytterligare, säger Trygg. Tillbaka till Dennis Söderström. Hur ser han på framtiden? – Jag tycker om att slipa, så jag hoppas få fortsätta med det. Jag vill nog jobba kvar på Fiskars. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 51 Tekija?_2022_1_sisus.indd 51 12.1.2022 15.04 12.1.2022 15.04
52 Tekijä 1/2022 KUOPIO TAMPERE HELSINKI / HELSINGFORS TURKU / ÅBO LAHTI VAASA / VASA OULU Förbundets organisation förnyas Industrifackets organisation genomgår förändringar i början av året. Genom förändringar i den regionala verksamheten och sektorerna strävar man efter att bättre och effektivare kunna svara på medlemmarnas behov. TEXT OCH ILLUSTRATIONER INDUSTRIFACKETS KOMMUNIKATIONSAVDELNING I ndustrifackets ser aningen annorlunda ut efter årsskiftet. Specialbranschernas sektor upplöses och avtalsbranscherna flyttas över till sektorerna som tidigare gick under namnet teknologisektorn och kemisektorn. Trävarusektorn fortsätter med sin verksamhet i sin tidigare form. Från och med början av året 2022 ingår sektorerna i fackets nygrundade enhet för arbetsmarknadsärenden. Förutom sektorerna ingår också förbundets juridiska enhet, arbetsmiljöenhet och forskningsenhet i den nya arbetsmarknadsenheten. Jyrki Virtanen har utsetts till arbetsmarknadschef och han fortsätter även som chef för den tidigare teknologisektorn. Toni Laiho och Jyrki Alapartanen fortsätter som chefer för de två övriga sektorerna. SEKTORER OCH AVTALSBRANSCHER (Sektorerna får sina slutliga namn i ett senare skede) SEKTOR 1 ? Malmgruvorna ? Plåtoch industriisoleringsbranschen ? Teknologiindustrin ? Teknisk serviceoch underhåll ? Skogsmaskinbranschen ? Skogsbranschen ? Torvproduktionsbranschen SEKTOR 2 ? Bildäcksbranschen ? Fiskars Finland Oy Ab:s anställda ? Borstoch penselbranschen ? Ädelmetallbranschen ? Kemisk basindustri ? Skooch läderindustri ? Gummiindustri ? Glaskeramisk industri ? Plastindustri och kemisk produktindustri ? Båtbyggnadsbranschen ? Olje-, naturgasoch petrokemisk industri ? Biloch maskinbranscher ? Utdelning ? Medieoch tryckeribranschen ? Grafinet rf. tjänstemän inom kommunikationsbranschen ? Direktutdelning ? Textilvårdsbranschen ? Textiloch modebranschen SEKTOR 3 ? Bioindustri ? Mekanisk skogsindustri ? Snickeriindustrin + företagsspecifika avtal i branscherna ovan Tekija?_2022_1_sisus.indd 52 Tekija?_2022_1_sisus.indd 52 12.1.2022 15.04 12.1.2022 15.04
1/2022 Tekijä 53 FACKET Förbundets uppdaterade kontaktuppgifter www.teollisuusliitto.fi/ sv/kontaktuppgifter REGIONORGANISATIONEN UTVECKLAS FÖR ATT MÖTA MEDLEMMARNAS BEHOV Från och med början av året finns det sju regioncentra i Industrifacket. Den nya distriktsorganisationen bygger på en landskapsmodell vilket innebär att verksamhetsområden delvis förändras. Bakom förnyelsen finns Industrifackets strategi där nätverket av regionkontor utvecklas för att motsvara behoven och den regionala spridningen av både medlemmar och verksamhetsställen. Målet är att effektivera förbundets verksamhet och införa förbättringar i både intressebevakning och medlemsservice. På en del regioncentrum pågår arbetet med flytten fortfarande. NYLAND ? Verksamhetsområdet är det samma som tidigare. ? Namnet på verksamhetsområdet ändras från Helsingfors–Nyland till Nyland. ? Kontoret flyttar från Dickursby i Vanda till Helsingfors. ? Regionchef från och med 1.1.2022 Jari Kallio. ? Personalen på kontoret i Vanda flyttar till Helsingfors SÖDRA FINLAND ? Verksamhetsområdet är det samma som för de tidigare regionkontoren Tavastland och Sydöstra Finland förutom södra Savolax. ? Kontoren i Tavastehus och Kotka slås samman. ? Nytt kontor grundas i Lahtis. ? Regionchef från och med 1.1.2022 Micke Porkka. ? Personalen på kontoren i Tavastehus och Kotka flyttar till Lahtis. VÄSTRA OCH INRE FINLAND ? Sammanför de tidigare verksamhetsområden för regionkontoren i Birkaland och Mellerasta Finland. ? Verksamhetsområdet byter namn från Tavastland – Birkland till Västraoch Inre Finland. ? Kontoren i Tammerfors och Jyväskylä slås samman. Regioncentrum ligger i Tammerfors. ? Regionchef från och med 1.1.2022 Jan Laine. ? Personalen på kontoret i Jyväskylä flyttar till Tammerfors. SYDVÄSTRA FINLAND ? Verksamhetsområdet är det samma som tidigare. ? Verksamhetsområdet byter namn från EgentligaFinland-Satakunta till Sydvästra Finland. ? Kontoren i Björneborg och Åbo slås samman. Regioncentrum ligger i Åbo. ? Regionchef från och med 1.1.2022 Jouni Nurmela. ? Personalen på kontoret i Björneborg flyttar till Åbo. ÖSTERBOTTEN ? Verksamhetsområdet är det samma som för regionkontoret i Vasa. ? Verksamhetsområdet byter namn från Vasa– Mellersta Finland till Österbotten. ? Regioncentrum ligger i Vasa. ? Regionchef från och med 1.1.2022 är Erno Välimäki. ? Personalen fortsätter sitt arbete i Vasa. ÖSTRA FINLAND ? Verksamhetsområde är det samma som det tidigare regionkontoret för Savolax-Karelen samt södra Savolax. ? Verksamhetsområdet byter namn från Sydöstra Finland – Savolax-Karelen till Östra Finland. ? Kontoret flyttar från Varkaus till Kuopio. ? Regionchef från och med 1.1.2022 Jukka Seppälä. ? Personalen på kontoret i Varkaus flyttar till Kuopio. NORRA FINLAND ? Verksamhetsområdet är det samma som tidigare. ? Det gamla namnet Uleåborg–Lappland ändras till Norra Finland. ? Kontoren i Torneå och Uleåborg slås samman. Regioncentrum ligger i Uleåborg. ? Regionchef från och med 1.1.2022 Hanna-Kaisa Hämäläinen. ? Personalen på kontoret i Torneå flyttar till Uleåborg. Tekija?_2022_1_sisus.indd 53 Tekija?_2022_1_sisus.indd 53 12.1.2022 15.04 12.1.2022 15.04
54 Tekijä 1/2022 Union´s new regional centres begin their work BRIEF IN ENGLISH New times demand new measures: the Industrial Union will undergo some reorganisation from the beginning of the year 2022. The number and partly location of regional offices will change and also the administrative structure of the union agreement sectors. Until the end of 2021, the 35 collective agreements of the union were divided into four agreement sectors. From now on, there will be just three sectors. The existing special branches sector will be closed down and the collective agreements placed under the chemical and technology sectors. The wood product sector continues as it is today. For example, the rural industries will operate under the technology sector and the textiles services branch under the chemical sector. At the same time all three agreement sectors will now be working together as one joint labour market sector with Jyrki Virtanen as Director. He has been up until now Director of the technology sector. In practise, these administrative changes will not greatly affect the individual member. His or her questions will still be answered and interests taken care of by the union. Shop stewards will continue to work as they do now. Another change is the reform of regional offices. Before, the union had 11 regional offices. From January on, there will be seven regional centres. These are to be located in Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku and Vaasa. The areas served by the new regional centres are the same as counties of Finland. This means that in some cases the regional centre serving members might not be the same as before. Behind the changes is the fact that the Industrial Union is both a new and old organisation. In 2018, three unions merged to become the existing Industrial Union. These three unions had deep roots in the labour movement. The oldest union local branch today is the book printers association in Helsinki, established in 1869. After the book printers' union was established in 1894, it reached in 1911 the first collective agreement in Finland. The Metalworkers' Union started in 1899. In the same year, the carpenters' union was established. All these old roots, unions and practises came together in the Industrial Union. To get everything working together seamlessly demands continuous thinking. The structure and location of the regional offices, for example, has been under consideration for some years. The union strategy for the years 2018–2023 notes that the regional organisations should be developed in line with the needs of members. Now this goal is going one step forward. HEIKKI JOKINEN • Facebook Teollisuusliitto • Twitter @finindustrial • Instagram @teollisuusliitto • YouTube Teollisuusliitto • LinkedIn Teollisuusliitto Seuraa, tykkää, jaa! Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että jäsenmaksusi ovat ajan tasalla. • Ensihakemuksen voit toimittaa, kun olet ollut vähintään kaksi kokonaista kalenteriviikkoa (ma—su) työttömänä. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio työsopimuksestasi, jos olet ollut määräaikaisessa työsuhteessa. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin Liitä hakemukseen tarvittaessa eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ? Käsittelytilanne a-kassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att dina medlemsavgifter är i skick. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Du kan skicka din första ansökan när du har varit arbetslös i minst två hela kalenderveckor (mån—sön). • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan via A-kassans E-tjänst • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia av ditt arbetsavtal, om du har varit i deltidsjobb. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 1. 2. 3. 4. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsidan. a-kassa.fi Tekija?_2022_1_sisus.indd 54 Tekija?_2022_1_sisus.indd 54 12.1.2022 15.04 12.1.2022 15.04
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että jäsenmaksusi ovat ajan tasalla. • Ensihakemuksen voit toimittaa, kun olet ollut vähintään kaksi kokonaista kalenteriviikkoa (ma—su) työttömänä. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio työsopimuksestasi, jos olet ollut määräaikaisessa työsuhteessa. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin Liitä hakemukseen tarvittaessa eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ? Käsittelytilanne a-kassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att dina medlemsavgifter är i skick. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Du kan skicka din första ansökan när du har varit arbetslös i minst två hela kalenderveckor (mån—sön). • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan via A-kassans E-tjänst • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia av ditt arbetsavtal, om du har varit i deltidsjobb. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 1. 2. 3. 4. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsidan. a-kassa.fi Tekija?_2022_1_sisus.indd 55 Tekija?_2022_1_sisus.indd 55 12.1.2022 15.04 12.1.2022 15.04
HARRASTAJA 56 Tekijä 1/2022 Syvään päähän ILONA HÄSÄNEN Keramiikkaartesaaniopiskelija, yrittäjä Pöytyä Pienestä uteliaasta kokeilusta alkanut uppopalloharrastus vei Ilona Häsäsen mukanaan maajoukkuetasolle asti. TEKSTI TARU KANKALA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ Tekija?_2022_1_sisus.indd 56 Tekija?_2022_1_sisus.indd 56 12.1.2022 15.04 12.1.2022 15.04
1/2022 Tekijä 57 VAPAALLA K ymmenen vuotta kestänyt kilpauintiharrastus loppui kuin seinään. Ilona Häsänen oli palannut ulkomaisesta opiskeluvaihdosta takaisin silloiseen kotikaupunkiinsa Raumalle, ja sai todeta entisen uintijoukkueensa käytännössä kadonneen hänen poissaolonsa aikana. Useat joukkuetovereista olivat lähteneet toisaalle opiskelemaan. Se oli luonnollista siinä ikävaiheessa, mutta silti harmitti. Häsänen jäi Raumalle suorittamaan lukio-opintonsa loppuun ja kaipasi veteen. Samassa uimahallissa kilpauimareiden kanssa – tosin eri altaassa – olivat pitkään pärskineet myös uppopalloilijat. Häsänen tunsi muutamia pelaajista ja päätti uskaltautua mukaan kokeilemaan. – Olenkin sitten aina todennut, että olin kymmenen vuotta väärässä altaassa. Uppopalloallas tuntui heti kodilta ja pelaaminen oli aivan ihanaa, todellakin rakastuin siihen lajiin. Ja sillä tiellä ollaan. KIIVAS KAMPPAILU PINNAN ALLA Uppopallo on lajina paljon tuntemattomampi kuin esimerkiksi kaukainen serkkunsa vesipallo. Lajin englanninkielinen nimi underwater rugby paljastaa sen luonteesta paljon. Ensinnäkin peli tapahtuu täysin veden alla. Ja toisekseen tyylinä todellakin on rugby: kontaktia, osumia ja mustelmia. Räpylät ja snorkkelit viuhuvat pinnan alla sähäkkänä parvena. Peli on nopeatempoista ja vaatii urheilijoilta muutamia aivan erityisiä taitoja. Pitää pystyä hahmottamaan kolmiulotteinen pelikenttä. Ja pidättää hengitystä. Sukeltaa, kamppailla, hakea happea, sukeltaa jälleen. Pumppailla edestakaisin hengityshetkien ja pelin tuoksinan välillä. Myös taktiikkaa vaaditaan. Pelaajaparit – kaksi hyökkääjää, kaksi puolustajaa ja kaksi maalivahtia – sukeltavat vuorotellen. Penkillä odottavat vastaavat lisäparit, jotka hyppäävät mukaan lentävin vaihdoin. Häsänen pelaa nykyisin etupäässä maalivahtina, vaikka lajia aloittaessaan hän ei ikinä olisi uskonut siihen rooliin päätyvänsä. Pitkät sukelluspäivystykset korin edessä hirvittivät. – Muistan, että katsoin että nuo (maalivahdit) vaan on tuolla, sukelluksissa. Maalivahdin roolia helpottaa oman parin ja hänen pelityylinsä tunteminen. Yhteistyö on tiivistä ja luottamusta tarvitaan. Ennen kaikkea rytmillä on iso merkitys. – Meillä on kuin yhteiset keuhkot sen parin kanssa. Maalivahdin vedessä olo on erilaista kuin muiden pelaajien, mutta lopulta vain osittain. Sukellusajat ovat kyllä pidempiä aina silloin, kun oleskelu pinnan alla on staattisempaa. Monista muista pallopeleistä poiketen uppopallomaalivahti nousee usein myös hyökkäyspäähän siinä missä muutkin pelaajat. Ja silloin sukellukset käyvät taas nopeammiksi. UUDET HARRASTAJAT TERVETULLEITA Innostus lajia kohtaan on kuljettanut Häsäsen pelaamaan maajoukkuetasolle asti. Kesällä on edessä EM-kisat Norjassa, ja ensi vuonna pelataan maailmanmestaruudesta Kanadassa. Arvokasta treeniaikaa naisten maajoukkuerinki saa tänä vuonna miesten SM-sarjasta, jonne se karsintapeleistä selviytyi. – Se on tosi hienoa, vaikka siellä on kyllä sitten voimaa ja kokoeroa, ja kyllä tasoeroakin. Tulee hyviä pelejä, mutta kyllä sitten niitäkin, että otetaan reilusti pataan. Ennen naisten maajoukkueringin siirtymistä SM-sarjaan omana joukkueenaan Häsänen pelasi pitkään SM-pelejä West Coast UWR -yhteisjoukkueessa, joka yhdistelee länsirannikon kaupunkien pelaajia. Yhdistely on tärkeää, sillä pienehkö määrä harrastajia ei muuten aina riittäisi joka pelikierrokselle. Myös Häsäsen treeniringissä Turussa olisi tilaa uusille pelaajille. Uppopallo on marginaalinen laji, eikä harrastajia meinaa riittää. – Se on tosi harmi juttu. Myös koronapandemia on osaltaan vaikuttanut, eikä osa entisistä harrastajista ole halunnut käydä treeneissä. Lisäksi Häsänen tunnistaa muita lajissa mahdollisesti vieroksuttavia tekijöitä: täytyy pitää vedestä ja sukeltamisesta, ja lisäksi kyseessä on kontaktilaji. – Esimerkiksi jalkapalloa voi olla matalampi kynnys kokeilla. Häsänen painottaa, että kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita kokeilemaan, olisiko uppopallo itselle sopiva harrastus. Lajia pelataan ympäri maan, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla harjoituksia löytyy melkein joka päivä jostakin hallista. – Kaikkiin treeneihin saa tulla mukaan kokeilemaan kaikissa kaupungeissa, lainakamojakin löytyy. RAKKAUS, JOKA KESTÄÄ Maajoukkueessa pelaaminen on tehnyt Häsäsen harrastamisesta kokonaisvaltaista. Kisat ja leirit menevät kalenteriin ensimmäisenä, ja muu elämä sovitetaan niiden mukaan. Mutta kyse on totta tosiaan syvästä rakkaudesta lajiin. Edelleen – yli kymmenen vuotta ensimmäisen uppopallokokeilunsa jälkeen – Häsäsen silmät syttyvät, kun hän alkaa listata lajin parhaita puolia. – Vesi on elementtinä ihana. Ja uppopallossa tarvitaan voimaa, näppäryyttä, tekniikkaa ja strategiaa. Se on maailman ainoa aidosti kolmiulotteinen pallopeli. Ja parasta on kuitenkin porukka, niin kuin kaikissa harrastuksissa. Joukkuekavereitahan näkee välillä enemmän kuin parhaita ystäviä! ? Katso lisää kuvia verkkolehdestä! www.tekijälehti.fi Tekija?_2022_1_sisus.indd 57 Tekija?_2022_1_sisus.indd 57 12.1.2022 15.05 12.1.2022 15.05
58 Tekijä 1/2022 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_2022_1_sisus.indd 58 Tekija?_2022_1_sisus.indd 58 12.1.2022 15.05 12.1.2022 15.05
1/2022 Tekijä 59 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_1_kannet.indd 59 Tekija?_2022_1_kannet.indd 59 11.1.2022 15.21 11.1.2022 15.21
Saan paremmat työehdot Työehtosopimuksissa määritellään minulle paljon paremmat ehdot kuin laki määrää. Tällaisia ovat mm. jopa tuhansia euroja paremmat vuosiansiot, lyhyempi työaika, sairausajan palkka ja äitiysja isyysvapaan palkka. Saan rahanarvoisia etuja Liiton kautta saan paljon rahanarvoisia etuja, kuten laadukkaat koulutukset, urapalvelut, edulliset matkaja tapaturmavakuutukset, kohtuuhintaiset lomakohteet ja polttoainealennukset. Voin vaikuttaa omaan työelämääni Minun työni on arvokasta. Pystyn liiton kautta kehittämään työelämää vielä reilummaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lisäksi liiton osaavat asiantuntijat tekevät jatkuvaa vaikutustyötä työelämän parantamiseksi. Pääsen mukaan vahvaan joukkueeseen Olen osa jotain isompaa kokonaisuutta, jossa aktiiviset jäsenet yhdessä huolehtivat kaikkien työntekijöiden eduista. Liitto antaa äänen myös työpaikan hiljaisille. Turvaan selustani työelämässä Saan luottamushenkilöiden tuen työpaikallani sekä neuvontapalvelut ja oikeusavun ongelmatilanteissa. Saan ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyskassan kautta. TY Ö EH TO SO PI M U KS ET EDU T HY VÄ TYÖ ELÄ MÄ TU RV A YH TE ISV OI MA ME OLEMME LIITTO. Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, samaa vaatii niiden säilyttäminen. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. suntessi. fi KATSO LISÄÄ Le ik ka a si vu irt i ja la it a ty ö p a ik ka si ilm o it us ta u lu lle ! Tekija?_2022_1_kannet.indd 60 Tekija?_2022_1_kannet.indd 60 11.1.2022 14.14 11.1.2022 14.14