TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 2/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Harmaa talous pesiytyi metsään 20 Talouspolitiikalla väliä 30 Leluntekijät leikittävät Suomea 40 Lakolta vältyttiin sahoilla 50 Vi gör era barns leksaker 56 Kahvakuulan maailmanmestari 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1802_kannet.indd 1 5.2.2018 14:51:21
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki EDUNVALVONTA Työsuhdeasiat MA–PE 8.30–15 020 690 447 Voit kysyä kaikkea työja palkkaehdoista, työlainsäädännöstä sekä palkkaturvasta. tyosuhdeneuvonta @teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖ Sosiaalija työympäristöasiat MA–PE 8.30–15 020 690 449 Voit kysyä kaikkea työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasa-arvoasioista. tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENREKISTERI Jäsenpalvelu MA–PE 8.30–15 020 690 446 Voit kysyä ja ilmoittaa kaikkea jäsenyyteen liittyvää, esimerkiksi ilmoittaa eläkkeen alkamisesta. Voit liittyä ja tilata esimerkiksi jäsenmaksulaskuja, viitteitä ja jäsenkortin. jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu MA–PE 8.30–15 020 77 41190 Työnantajat, palkanlaskijat ja tilitoimistot voivat kysyä jäsenmaksuperinnästä ja tilityksistä. tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu MA–PE 8.30–15 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA TEKI1802_kannet.indd 2 5.2.2018 14:51:54
KANNEN KUVA: KITI HAILA 2/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 8 HARMAA TALOUS, MUSTA METSÄ KANSI Työn ulkoistus on tuonut metsiin paisuvan harmaan talouden. Työntekijät tekevät töitä nälkä palkalla, ja velvoitteensa hoitavat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. Kokeneen metsurin ja luottamusmiehen Lasse Vertasen mielestä ratkaisu harmaaseen talouteen olisi täydellinen tilaajavastuu. 20 TALOUSPOLITIIKALLA ON VÄLIÄ Sipilän hallitus haluaa hyvinvointivaltion nälkäkuurille ja palkat leikkuriin. Ruotsissa punavihreä hallitus sai talouden kasvuun julkisilla palveluilla ja tulonsiirtoilla. 30 ME TEEMME LASTENNE LELUT Ahvenanmaalainen Plasto on varustanut suomalaisia lapsia värikkäillä muovileluilla 1950-luvulta saakka. TEKI1802_3-58.indd 3 7.2.2018 13:45:48
4 Tekijä 2/2018 AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 KOKIJA Levyseppä-hitsaaja Kimmo Kosonen 19 VIERAILIJA Dosentti Minna Huotilainen 24 VÄITTÄJÄT Juha Antila vs. Manu Laapas 26 Työväenliike 100 vuotta sitten 28 KEKSINTÖ Puusta vaatteita ilman kemikaaleja 29 Lyhyet TYÖSSÄ 24 TYÖYMPÄRISTÖ Autonostin petti – miksi valvonta ei toimi? 50 Plastleksakerna i närbutiken görs på Åland LIITOSSA 40 Lakolta vältyttiin mekaanisessa metsäteollisuudessa 43 JÄSEN Vanerinvalmistaja Riikka Harju-Keturi 45 OIVALTAJA Luottamusmies Ville-Oskari Kinnunen 47 MAAILMA Bangladeshin tekstiilitehtaiden olot parantuneet 48 Brief in english 49 Lyhyet 53 Över 10 000 demonstrerade mot aktiveringsmodellen 54 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kahvakuulaurheilija Niina Pelander 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 14.3. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? HARRASTAJA 111 rinnallevetotyöntöä 24 kilon kahvakuulalla 10 minuutissa – keneltä onnistuu? ? JÄSEN Olen saanut muilta työntekijöiltä apua aina, kun olen kysynyt, kertoo Kärkölän Koskisen Oy:n nuori vanerinvalmistaja Riikka Harju-Keturi. ? KOKIJA Työtapaturmassa loukkaantunutta Kimmo Kososta uhkasi yli 8 000 euron eläkemätky. Onneksi liitto tuli apuun. Mitä ajalle tapahtuu valonnopeudella liikuttaessa? Tämä ja 9 muuta kiperää kysymystä sivulla 58. TEKI1802_3-58.indd 4 7.2.2018 13:45:54
2/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.2.2018 Markkinat tarvitsevat ohjausta PETTERI RAITO Päätoimittaja K un vastuullisilta yhteiskunnallisilta ja talouselämän toimijoilta kysytään, pitääkö harmaa talous suitsia, on vastaus yksiselitteisesti kyllä. Kun on aika toimia, alkavat rivit harventua. Vastuunkannon nähdään helposti sijaitsevan jossain muualla kuin omalla tontilla. Osin kysymys on siitä, että harmaata taloutta ei havaita, ja osin siitä, että sen torjuminen on hankalaa. Lisäksi ilmiön taustalla kummittelee noin 250 vuotta vanha tarina markkinoiden näkymättömästä kädestä, joka avoimen kilpailun olosuhteessa ohjaa kysynnän, tarjonnan ja hinnoittelun kohdalleen, ja joidenkin tulkintojen mukaan jopa palauttaa markkinat häiriötiloista tasapainoon. Tarinan taustaoletus, jonka mukaan yksilöiden edun tavoittelu koituu yhteiseksi hyväksi, on kuitenkin yhtä aikaa luova ja sokea. Se ei erottele vastuullisia toimijoita vilpin harjoittajista. Jos keinottelulle annetaan tilaa, ilmestyvät keinottelijat paikalle. Ja niin on tapahtunut. Tärkeä selittävä tekijä löytyy markkinoiden sinänsä toimivasta logiikasta, joka aiheuttaa yrityksille paineen tuottaa tavaroita ja palveluja kustannustehokkaasti. Yksi väline siihen ovat alihankkijat, joiden valinnassa urakanantajat ovat taipuvaisia suosimaan alhaisinta hintaa. Jos alihankkijoiden taustat samalla jätetään selvittämättä ja niiden toiminta valvomatta, on portti vilpille ja vastuiden laiminlyömiselle avattu. Mitä pidempi alihankintaketju on, sitä alttiimmin liutaan harmaan talouden kannalta suotuisalle ei-kenenkään maalle. Arviot harmaan talouden suuruudesta vaihtelevat Suomessa vuositasolla miljardista eurosta pitkästi yli 10 miljardiin euroon. Leveä haarukka kuvastaa sitä, että ongelma hahmotetaan vaillinaisesti. Tosiasia kuitenkin on, että laeista, säännöksistä, velvoitteista ja työehtosopimuksista piittaamattomat toimijat ovat valvonnan puuttuessa pystyneet anastamaan töitä vastuullisesti toimivilta yrityksiltä. Jopa verovaroja ohjautuu erilaisten tukien kautta harmaaseen talouteen. Ilmiö myös ylittää kansalliset rajat niin, että ulkomaille rekisteröityjen yritysten valvonta on vaikeampaa kuin Suomessa toimivien yritysten. Vallitsevasta tilanteesta on turha moittia valvontaa hoitavia viranomaisia. Käytössä olevat välineet ja resurssit eivät ole riittävät. Siksi järkevästi perusteltujen viranomaisresurssien osoittamisen rinnalla myös väline puolta eli lainsäädäntöä pitää kehittää. Urakanantajien velvoitteiden ja vastuiden kasvattaminen on tärkeä tekijä. Toisaalta vilpillä saatujen hyötyjen sanktiointia ja takaisin perintää voidaan tehostaa ja vilpin käyttäjien markkinoilta sulkemista tiukentaa. Myös ammattiliittojen roolia voidaan harmaan talouden torjunnassa vahvistaa. Esimerkiksi rakennustyömailla käytössä olevan veronumerorekisterin käytön voisi laajentaa myös muille toimialoille. Terve kilpailu ei synny tyhjästä. Markkinat tarvitsevat ohjausta. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipide kirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi IHMISEN PUOLELLA l Heikommassa asemassa olevien ihmisten puolustaminen elää ja voi vastakkaisista väitteistä huolimatta edelleen hyvin. Senaatintorilla 2.2. järjestettyyn mielenilmaukseen ja sen rinnalla SAK:laisten ammattiliittojen järjestämiin työnseisauksiin osallistui yli 200 000 ihmistä. Teollisuusliiton järjestämä poliittinen lakko muodosti kokonaisuudesta noin puolet. Kysymyksessä on erityinen ja painava viesti, jota maan hallituksen ja poliittisten päättäjien on korkea aika kuunnella. Viimeistään silloin, kun rankaisumalliksi nimitetty maan hallituksen ajama aktiivimalli tulee kansalaisaloitteen perusteella uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä hallitus lupasi, että uusia heikennyksiä työttömyysturvaan ei enää tehdä, mutta petti lupauksensa, ja on sen seurauksena saanut vastaansa poikkeuk sellisen laajan vastalauseiden ryöpyn. Jos se tuli yllätyksenä, niin toivottavasti tilannekuva nyt on tarkentunut. Sopimuksista on pidettävä kiinni, luotta musta ei pidä pettää, eikä ihmisiä voi kaapata byrokraattisen järjestelmän panttivangeiksi. TEKI1802_3-58.indd 5 7.2.2018 13:45:59
#ÄÄNITYÖTTÖMÄLLE Aktiivimallin vastainen mielenilmaus 2.2. Senaatintori, Helsinki ”Aktiivimalli joutaa takaisin lelukoppaan.” Keijo Huovinen Transtech Oy Otanmäki 6 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 6 7.2.2018 13:46:26
#ÄÄNITYÖTTÖMÄLLE Aktiivimallin vastainen mielenilmaus 2.2. Senaatintori, Helsinki Torillinen tukea työttömille Senaatintorin täysi väkeä osoitti tukensa työttömille ja vastustuksensa maan hallituksen harjoittamalle työttömien kurittamiselle. Aktiivimallin vastainen mielenilmaus kokosi yli 10 000 osallistujaa eri puolilta Suomea. Teollisuusliiton samaan aikaan järjestämään poliittiseen lakkoon osallistui yli 100 000 työntekijää. Mieltä osoittaneet liittojen jäsenet kokevat aktiivimallin epätasaarvoiseksi, ja syyttävät maan hallitusta kikysopimuksen rikkomisesta. Lue osallistujien haastatteluja ja katso lisää kuvia: tekijälehti.fi KUVAT PEKKA ELOMAA JA KITI HAILA 2/2018 Tekijä 7 AJASSA ? TEKI1802_3-58.indd 7 7.2.2018 13:46:37
Harmaa talous murentaa metsäalaa Työn ulkoistus on tuonut metsiin paisuvan harmaan talouden. Työntekijät tekevät töitä nälkäpalkalla. Velvoitteensa hoitavat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA, JOHANNES TERVO JA MISKA PUUMALA 8 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 8 7.2.2018 13:46:42
Harmaa talous murentaa metsäalaa Työn ulkoistus on tuonut metsiin paisuvan harmaan talouden. Työntekijät tekevät töitä nälkäpalkalla. Velvoitteensa hoitavat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA, JOHANNES TERVO JA MISKA PUUMALA ? 2/2018 Tekijä 9 AJASSA TEKI1802_3-58.indd 9 7.2.2018 13:46:44
10 Tekijä 2/2018 Y li 35 vuotta UPM:n metsurina työskennelleen Lasse Vertasen mukaan harmaa talous yleistyi metsissä, kun isot metsäfirmat lakkasivat palkkaamasta työntekijöitä ja rupesivat ulkoistamaan urakoitaan. Töiden siirtoa alihankkijoille tehdään kiihtyvällä vauhdilla. – Kaikki metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja osa metsänhoitoyhdistyksistä käyttävät alihankintaa ja ulkopuolista työvoimaa. Osassa hankintaketjut ovat pitempiä ja osassa lyhempiä. Yleinen käytäntö on se, että urakoitsijaksi valikoituu halvimman tarjouksen tehnyt. Vertasen mukaan urakoita menee toimijoille, jotka hinta kilpailukykyä kohentaakseen laiminlyövät yhteiskuntavelvoitteensa, mukaan lukien yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksun. Rehellisten, velvoitteensa hoitavien yritysten on kilpailussa vaikeaa, jos ei mahdotonta pärjätä. Teollisuusliiton hallituksen jäsen Vertanen seuraa metsätöitä aitiopaikalta. Hän toimii UPM Silvesta Oy:n pohjoisen alueen luottamusmiehenä. Hän on työntekijöiden edustaja metsäsertifiointitoimikunnassa, jonka tehtävänä on valvoa, että metsätöitä tehdään kestävällä tavalla. Suomen laaja metsä on vaikea paikka valvottavaksi. Työkohteet ovat lyhytaikaisia. Työvoima vaihtaa nopeasti paikkaa, ja jos asiat eivät ole kunnossa kun valvoja tulee, joukko pakenee vikkelästi metsän suojaan. Vertasen mukaan valvontaviranomaiset tekevät parhaansa, mutta nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia viranomaisten tehokkaaseen toimintaan. – Ulkoistuksen synnyttämästä harmaasta taloudesta on tullut itseään ruokkiva noidankehä. Karkea arvio on, että käsin tehtävästä metsänhoitotyöstä vähintään neljännes, mahdollisesti jopa puolet on sellaista, joka ei täytä kestävän toiminnan kriteerejä. ? Tietämättömiä ja järjestäytymättömiä ihmisiä käytetään Lasse Vertasen mukaan metsätyössä häikäilemättömästi hyväksi. Jopa puolet käsin tehtävästä metsänhoitotyöstä ei täytä kestävän toiminnan kriteerejä. JO H A N N ES TE RV O TEKI1802_3-58.indd 10 7.2.2018 13:46:48
2/2018 Tekijä 11 AJASSA PUHDAS JULKISIVU, RAADOLLINEN METSÄ Vertasen mukaan isojen metsäyhtiöiden omassa toiminnassa ei harmaata taloutta esiinny. Palkat maksetaan ajallaan ja homma toimii. – Yhtiöt täyttävät pinoittain planketteja ja osoittavat erilaisissa laatujärjestelmissä mukana olollaan, että ne noudattavat niitä ja näitä kriteerejä. Sitten ne pyytävät alihankkijoilta tarjouksia. Isojen yritysten yhteiskuntavastuu päättyy siihen, kun alihankintasopimus on tehty. – Urakanantajat sanovat, että heillä ei ole mitään oikeutta mennä tutkimaan, maksavatko alihankkijat palkkoja. Vertasen mukaan metsien harmaan talouden mahdollisti ulkomaisen työvoiman tulo markkinoille aluksi Baltiasta ja Puolasta. – Ulkomaisen työvoiman käyttö on häikäilemätöntä. Heille maksetaan mitä sattuu ja voi olla, että peritään takaisinkin jotakin. Metsissä pätevät kaikki samat harmaan talouden systeemit kuin rakennustyömailla. EU-maiden ulkopuolelta tulee väkeä, joilla kaikilla ei ole edes työlupia Suomeen. IHMISTEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Ulkomaisten työntekijöiden lisäksi harmailla markkinoilla käytetään kotimaista työvoimaa. – On paikallisia yrityksiä, jotka käyttävät kausityövoimaa ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla huonossa asemassa: heikolla ammattitaidolla varustettuja, tietämättömiä ja järjestäytymättömiä. – Siellä on sukulaisia ja naapureita mukana. Osaa pidetään töissä säälistä. Käsittämätöntä on, että ihmiset alistuvat sellaisiin ehtoihin. Velvoitteitaan laiminlyövien yrittäjien toimintatavat ovat monet. Työntekijöiden palkat maksetaan puutteellisesti. Yleistä Vertasen mukaan on se, että kulkemiskorvauksia eli työntekijän kilometrejä työmaalle ja sieltä pois ei makseta lainkaan. Toisinaan palkka maksetaan saha korvauksena ja toisinaan pimeästi setelirahalla. Yleistynyt ilmiö on myös se, että työntekijöitä painostetaan firman alihankintaa tekeviksi yrittäjiksi vasten tahtoaan ulkoistamalla työ. – Näennäisyrittäjyys on yksi yhteiskuntavelvoitteiden järjestelemismuotoja. Sekin aiheuttaa kestävyysvajetta, Vertanen mainitsee. KÄRÄHTÄNEET FIRMAT VAIHTAVAT NIMEÄ Harmaan talouden kuvioon kuuluu, että itse teosta kiinni jääneet firmat lopettavat toimintansa ja jatkavat uudella nimellä. – Jos ne narahtavat ja jäävät kiinni tai verottaja käy niiden kimppuun, niin samat henkilöt perustavat uuden firman tai joku muu perustaa sen heidän puolestaan, mutta käytännössä samat yrittäjät hyötyvät. – He palaavat aina uudella nimellä. Meillä ei liene yhtäkään pientä 10 vuotta vanhaa metsäpalveluyritystä, jossa olisi vakituisina työntekijöinä samat työntekijät kuin toiminnan alussa. Vertasen mielestä harmaa talous on kohtalokasta metsätalouden kehitykselle ja sen maineelle. – Kun tehokkuutta tavoitellaan yhteiskuntavelvoitteiden laiminlyönnillä, siellä eivät pärjää enää muut kuin ne, jotka laiminlyövät yhteiskuntavelvoitteita. Se johtaa siihen, että ala ei kehity. Se ei pärjää mitenkään kilpailussa laadukkaasta työvoimasta. METSÄTALOUS SAHAA OMAA OKSAANSA – Kukapa sellaiselle alalle tulee pitemmäksi aikaa, jossa ei ole edellytyksiä kohtuulliseen palkka tasoon, kohtuulliseen eläketasoon ja turvallisiin työolosuhteisiin? Vertasen mielestä harmaan talouden sallimalla metsätalous tuhoaa itse omat mahdollisuutensa. – Suorittavasta työstä saatu säästö valuu siihen, että työn laatu on huonompaa, sitä täytyy valvoa enemmän, ala ei kehity ja sen maine heikkenee, jonka jälkeen sen hyväksyttävyys yhteiskunnassa laskee. Tähän noidankehään metsänhoitoala on jo vajonnut. Metsissä on Vertasen mukaan runsaasti työtä, jota tekemällä pitäisi turvata tulevien aikojen menestys. – Suomessa on pian miljoona hehtaaria myöhässä olevia taimikonhoitoja. Työtä on kovasti ja sitä pitäisi tehdä. Mutta hyvä metsänhoito kompastuu tämmöiseen asiaan. KORJAUSLIIKE VÄLTTÄMÄTÖN Vertanen pitää harmaata taloutta siinä määrin veropohjaa kaventavana, työllisyyttä huonontavana, ostovoimaa heikentävänä ja yhteiskuntaa alas ajavana ilmiönä, että korjausliike on pakko tehdä. – Se tapahtuu, kun tarpeeksi iso kansanosa näkee korjauksen tarpeen. Tarvitaan riittävä paine isoille urakanantajille, että työ teetetään sillä tavoin organisoidusti, että se on laillista, ja tehokkuutta haetaan oikealla tavalla. Se on varmaa, että ilman ulkoista pakkoa suuret toimijat eivät lähde puuttumaan asiaan. – Kun ulkoistaminen on perusongelma harmaassa taloudessa, pitää kysyä, miten se voi lisätä metsänhoitotuotteen ostajalle tuottavuutta, kun työ myydään useampaan kertaan. – Tässä ei voi olla muuta takana kuin se, että lyödään jotakin laimin, eikä se voi olla muu kuin työntekijän ja yhteiskunnan oikeudet ja työn huonon laadun kautta metsänomistajan oikeudet. Tämä on järjestelmä, jolla häivytetään vastuu. Vertasen mielestä ratkaisu harmaaseen talouteen olisi täydellinen tilaajavastuu. – Homma voisi toimia, jos laki olisi sellainen, että mikäli alihankkija laiminlyö toiminnoissaan yhteiskuntavelvoitteita, tilaaja maksaa. ? Ala ei kehity, sen maine heikkenee ja hyväksyttävyys yhteiskunnassa laskee. TEKI1802_3-58.indd 11 7.2.2018 13:46:55
12 Tekijä 2/2018 Vertanen on vakuuttunut, että harmaa talous ja velvoitteiden laiminlyönti päättyvät sillä hetkellä, kun isot urakanantajat haluavat sen loppuvan. – Isot toimijat saavat kaiken muunkin minkä ne haluavat. Ne määrittelevät pitkälti puun hinnan ja sen, minkälaisia laatuvaatimuksia metsätyössä on. Yhteiskunnalta ne saavat, mitä haluavat kaavoituksessa ja tiestöt. Jos niillä olisi yhteiskuntamoraalia, harmaa talous loppuisi siihen päivään! METSÄHALLITUSLAKI AVASI KÄYTÄVÄN Suomen suurin metsänomistaja on valtio. Sen metsien hoidosta vastaa Metsähallitus, jonka metsätalousliiketoiminta siirrettiin huhtikuussa 2016 valtion omistaman osakeyhtiön Metsätalous Oy:n haltuun. Metsähallituksen työsuojeluvaltuutetun ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenen Reijo Kontisen mukaan harmaa talous Metsähallituksen ulkoistamissa urakoissa lähti liikkeelle tai se lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun osakeyhtiö aloitti toimintansa. – Metsähallituslaki uudistui niin, että työllistämisvelvoitetta ei enää ole siinä muodossa kuin se oli aikaisemmin. Se mahdollisti työnantajaa käyttämään hankintayrityksiä. Metsätalous määritteli yhtiön linjan johtajan suulla niin, että jatkossa tullaan käyttämään ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Uudistus johti Kontisen mukaan ulkomaisen työvoiman tuloon työmaille taimikon hoitoon ja istutuksiin. Samalla Metsähallituksen omiin metsureihin kohdistettiin toistuvia kolmen kuukauden lomautuksia, jollainen on parhaillaankin käynnissä. KIINNI JÄÄMINEN EI PELOTA Kontisen arvion mukaan harmaa talous on metsätyömailla laajaa. – Se pääsee laajenemaan sen takia, että valvonta on heikkoa. Jos vertaa teollisuuteen ja rakennusteollisuuteen, joissa niissäkin valvonta tuottaa ongelmia, metsätaloudessa tilanne on vielä hankalampi, koska työpaikat ovat hajallaan metsässä. – Työnantaja sanoo, että sopimusta tehdessä he selvittävät yrittäjien taustat. Yrittäjän ei tarvitse kuitenkaan kuin panna raksi ruutuun, että hän noudattaa metsäalan työehtosopimusta. Sitä, että hän toimii niin kuin lupaa, ”Jos isoilla toimijoilla olisi yhteiskuntamoraalia, harmaa talous loppuisi siihen päivään!” ? ”Hoitamattomia taimikoita oli pari vuotta sitten 750 000 hehtaaria ja koko ajan ala kasvaa. Työtä metsässä riittää”, sanoo Lasse Vertanen. Kuvan taimikko on asianmukaisesti hoidettu. JO H A N N ES TE RV O TEKI1802_3-58.indd 12 7.2.2018 13:47:01
2/2018 Tekijä 13 AJASSA ei käytännössä valvo kukaan. Aluehallintoviranomaisilla ei ole tehokkaaseen valvontaan riittäviä resursseja. Metsähallitus on saanut tilaajavastuulain rikkomisesta kaksi tuomiota. Toisessa tapauksessa töissä oli työntekijöitä, joita urakoitsija ei ollut ilmoittanut. Sakko oli korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamana 10 000 euroa. Kontisen mukaan valvonnan vähäisyydestä johtuen kiinnijäämisriski on hyvin pieni. – Myös sanktiot ovat niin pienet suhteessa hyötyyn, että kannattaa aina maksaa sanktio, koska hyöty on paljon suurempi. VALTION URAKOISSA KÄRSIJÄNÄ VALTIO Kontisen mukaan metsien harmaassa taloudessa käytetään hyväksi lähinnä Baltiasta tulevia yrittäjiä ja työntekijöitä. – Siinä ongelmaksi on tullut, ettei töistä makseta tessin mukaisia palkkoja, ja verot, jotka kuuluisivat valtiolle, jäävät hoitamatta. Kaikki Suomeen tuleva työvoima ei ole ammattitaitoista. Meillä on tiedossa kohteita, joissa on käsitelty taimikoita tavalla, jotka eivät enää täytä metsälain edellytyksiä. Kontinen ihmettelee, että valtion firma on lähtenyt tälle tielle. – Se piiloutuu omistajaohjauksen taakse. En usko, että omistajaohjausministeriöt – maa? HAKKUUTA ALLE KOLMEN EURON TUNTIPALKALLA l Aluehallintoviraston tarkastuskerto mukset kertovat työntekijöiden räikeästä hyväksi käytöstä. Suomalainen nimeä jo kertaalleen vaihtanut palveluyritys vuokrasi virolaiselta yritykseltä ukrainalaisia työn tekijöitä, joilla oli Puolan viisumit, mutta ei oleskelulupaa eikä työntekooikeutta Suomessa. Firman palveluksessa vuokra työntekijä ansaitsi Suomessa kolmen kuukauden työstä alle 1 500 euroa. Pääosa työstä, 420 tuntia, oli energiapuun hakkuuta urakka palkalla, joka tuotti tekijälle 1 148 euroa. Urakkatyössä työntekijän sahakorvauk selliseksi palkaksi muodostui 2,73 euroa tunnissa. Palkka ei kattanut edes oman sahan ylläpitokuluja, joten käytännössä tekijä maksoi omasta pussistaan siitä, että sai olla töissä. Jos palkka olisi maksettu asianmukaisesti, sen olisi pitänyt olla sahakorvauksineen ja urakkalisineen vähintään 15,2 euroa tunnilta. TYÖTÄ KELVOTTOMILLA TYÖEHDOILLA l Aluehallintoviraston tarkastuksessa kävi ilmi, että palveluyritys maksoi pienempiä palkkoja kuin mitä metsäalan työehto sopimus edellytti. Työnantaja laiminlöi työntekijöiden kulkemiskorvausten maksamisen. Työajan lyhennysvapaita, niin sanottuja pekkasia, ei työntekijöille myönnetty eikä korvattu. Myös työterveydenhuolto oli retuperällä. Yritys joutui ammattiliiton haku saartoon, jonka seurauksena se alkoi maksaa metsurien saatavia. ja metsätalousministeriö, valtiovarain ministeriö ja ympäristöministeriö – ovat Metsähallitusta kehottaneet tämmöiseen toimintaan. Kyllä se on kotikutoista puuhastelua. OUTOJA ASIOITA TAPAHTUU Metsähallituksen tuore pääluottamusmies Satu Saarelainen törmäsi eteläsuomalaisessa metsässä erikoiseen tapahtumaan. – Tein toiminnan laadun mittauksia ulkomaisen yrittäjän alueella. Kun työntekijät tajusivat, että ihminen on tulossa vastaan, he juoksivat metsään. En tiedä, miksi näin tekivät. Erikoista toimintaa. Harmaan talouden ehkäisemiseksi Saarelainen toivoo, että metsäalan työntekijöille tulisi veronumero ja kortti rakennusalan tapaan. – Metsässä pystyy olemaan hyvin piilossa, jos on annettu ohje, että ”ihmisten lähestyessä poistu paikalta”. Mitenkä silloin otat kiinni? Kortillisella ihmisellä ei olisi mitään syytä lähteä juoksemaan mihinkään suuntaan. Jos viranomaiset haluaisivat tehdä tarkastuksen, niin heillekin se olisi helpompaa. MIKSI SUOMALAINEN HÄVIÄÄ KILPAILUSSA? Saarelainen sanoo pohtineensa, miksi suomalaiset yritykset eivät enää pärjää metsä urakoiden tarjouskilpailuissa. TEKI1802_3-58.indd 13 7.2.2018 13:47:07
14 Tekijä 2/2018 – Jos yrittäjä maksaa tuntipalkat ja normaalikulut työntekijästä, niin miten kotimaiset työn tekijät olisivat niin paljon huonompia työntekijöitä, ettei heitä kannata pitää? Saarelainen asuu Rautavaaralla, Suomen köyhimpiin kuuluvassa kunnassa, johon maksetaan eniten Kansaneläkelaitoksen tukia. Paikallisesti kunnan oman työvoiman korvautuminen ulkomailta tulevilla keikkatyöntekijöillä on kipeä asia. – Ne tulevat tekemään sen työn, joka olisi paikallistenkin tehtävissä. Tämä on koko Suomea koskeva asia. Metsätyötä on juuri pienissä asutuskeskuksissa, kuten Rautavaaralla, jossa ei ole muuta kuin metsää ympärillä. Se on luontainen tapa työllistää paikallisia ihmisiä. Mutta paikalliset eivät työllisty, kun sinne tulevat ihmiset, jotka eivät pelaa samoilla pelimerkeillä. l VASTUU KATOAA METSÄÄN l Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö nimeää harmaan talouden syöväksi, joka tappaa terveen yrittäjyyden. Metsä työpaikkana on laaja ja kaksi jakoinen. – Voi olla, että toisella puolen tietä työskentelevät työntekijät, joilla työsuojelu valtuutettu katsoo, että kaikki asiat ovat kunnossa. Mutta tien toisella puolen toimii ulkomaalainen urakoitsija, jota ei valvo kukaan, paitsi työsuojelutarkastaja, jos tämä haluaa tehdä tarkastuksen, kertoo Sirviö. – Huolestuttava asia on työsuojelu tarkastajiin ja työsuojeluhallintoon kohdis tuvat määrärahojen leikkaukset. Uhkana on, että toiminta varsinkin metsänhoito puolella villiintyy niin, että se tappaa vähäi senkin terveen yrittäjyyden Suomesta. Sirviön mukaan aluehallintoviraston tarkastuskertomukset ovat tuoneet näyttöä siitä, että joukko yrittäjiä toimii omilla peli säännöillään: maksetut tuntipalkat eivät ole lähelläkään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Osa yrityksistä ei myöskään maksa arvonlisäveroa Suomeen. Tästä seuraa, että yritykset, jotka maksavat veronsa ja noudattavat yleis sitovia työehtosopimuksia, eivät voi pärjätä tarjouskilpailuissa. Sirviön mukaan metsien harmaalle taloudelle tyypillistä on, että yritys on rekisteröity ulkomaille ja sen toiminta on ketjutettu. – Alennetusta taksastakin välistä vetäjiä on kaksi tai kolme ennen kuin virolainen henkilöyrittäjä tulee tekemään istutustyötä Suomeen. Kun hän on saanut savottansa tehtyä, apajalle tulee lisää jakajia. – Saamani tiedon mukaan Virossa tapahtuu vielä perintää. Siellä ollaan satamassa vastassa ja peritään Suomessa olevilta työntekijöiltä jotain ”vakuutus maksuja” ja muita maksuja. Ne maksetaan suoraan käteen. Siihen saattaa liittyä rikollista toimintaa, johon varmasti poliisi on paras henkilö puuttumaan. Urakan hinta katoaa ketjuun, ja henkilö yrittäjälle jää vain murut. Pahimmillaan toiminta metsässä saa Sirviön mukaan orjamarkkinoiden piirteitä. Miten laajaa velvoitteita kiertävien yritysten metsissä harjoittama harmaa talous on? – Joku on sanonut, että on siellä joukossa terveitäkin toimijoita. Tiedon saanti asiasta on hirvittävän vaikeaa. Arvioisin, että puolessa ulkomaalaisten tekemissä taimikonhoitourakoissa ei noudateta työehtosopimuksia. Se on erittäin varovainen arvio. – Velvoitteiden kierto koskee myös suomalaistaustaisia yrittäjiä. Mutta heillä on aina arvonlisävelvollisuus, ja sitä kautta verottaja tarkkailee heidän toimintaansa. Ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä ei valvo kukaan. Sirviön mukaan tilaajavastuulain perus teella työntekijöitten edustajilla on oikeus saada tietoa pääurakoitsijan aliurakoit sijoista. Jotta valvonta olisi käytännössä mahdollista, lakia tulisi hänen mielestään päivittää niin, että pääurakoitsijan henki löstön ja liiton edustajilla olisi tarkastus oikeus myös metsässä. Kunnan oma työvoima korvataan ulkomaisilla keikkatyöntekijöillä ja paikalliset elävät Kelan tuilla, harmittelee Rautavaaralla asuva Satu Saarelainen. ? KERRO HARMAASTA TALOUDESTA Onko sinulla tietoa tai kokemuksia harmaasta taloudesta teollisuusaloilla? Kerro meille, teemme aiheesta lisää juttua. Voit lähettää sähköpostia tekija@teollisuusliitto.fi (viestin aiheeksi ”Harmaa talous”) tai kirjepostia Tekijä -lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki. Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi, emme julkaise niitä ilman lupaa. ”Alennetusta taksastakin välistä vetäjiä on kaksi tai kolme ennen kuin virolainen henkilöyrittäjä tulee tekemään istutustyötä Suomeen.” M IS KA PU U M A LA TEKI1802_3-58.indd 14 7.2.2018 13:47:14
2/2018 Tekijä 15 AJASSA Kesäja syysviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/18 ovat jäsenten haettavissa 13.2. alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 12.3. (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 15.3. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 22.3. klo 10. LISÄTIETOJA haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: metalliry ja salasanalla: metalliry Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat ”Alennetusta taksastakin välistä vetäjiä on kaksi tai kolme ennen kuin virolainen henkilöyrittäjä tulee tekemään istutustyötä Suomeen.” JÄSENETU KONEET ja LAITTEET KILPAILUKYKYISELLE TEOLLISUUDELLE ? 20.–22.3. Tampereen messuja Urheilukeskus ti 20.3. 9–17 • ke 21.3. 9–17 • to 22.3. 9–16 LUE LISÄÄ: www.konepajamessut.fi SOMESSA: #Konepaja ohutlevytuotekilpailu Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland KONEPAJA 2018 ja NORDIC WELDING EXPO 2018 muodostavat yhdessä tehokkaan ja toimivan tapahtumakokonaisuuden metalliteollisuuden koneja laiteinvestoinneista päättäville henkilöille. TEKI1802_3-58.indd 15 7.2.2018 13:47:18
16 Tekijä 2/2018 KOKIJA ”Ajattelin, että eihän tää näin voi olla” Ei se näin ollutkaan. Vakuutuslaitos ei osannut lukea eläkelakia, eikä Kimmo Kososen tarvinnut maksaa Ilmariselle 8 000 euroa takaisin. K onkurssi oli vienyt helsinkiläiseltä levyseppä-hitsaaja Kimmo Kososelta työpaikan helmikuussa vuonna 2015. Kosonen on syntynyt vuonna 1953, ja mies sai kyllä ensin ajan kulumaan työttömänä. Meni kesä, syksy ja meni talvi. Mikäs siinä oli sienestää, marjastaa ja kalastaa, aina luonnossa liikkuneen ihmisen. – Olen aina ollut suorituskeskeinen ihminen. Toimintaa pitää olla. Eikä kunto ole vieläkään huono. Liikun luonnossa ja kilometrejä kertyy. Minulla on transportteri. Kalavehkeet aina mukana. Siinä on kuormaliinalla punkka kiinni. Siinä on keittimet. Olen Lapin-kävijäkin. – Muutamasta paikasta pyydettiin töihin, mutta en mennyt. Tunsin firmat, niiden systeemit eivät kestäneet päivänvaloa. Luottamusmiehenä olin aina vaatinut sopimuskuria. Jotkut paikat eivät puolestaan halunneet ottaa yli 60-vuotiasta kaveria töihin. – Sitten minua rupesin suututtamaan. Päätin, minä jään vanhuuseläkkeelle. ”SOPISIT TIIMIIN” – Mutta minähän olen eläkkeellä! Niin minä siinä vähän aikaa jäkistelin. Leinoliftistä oli soiteltu ja suostuteltu Kososta, entuudestaan tuttua ammattilaista, töihin. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA TEKI1802_3-58.indd 16 7.2.2018 13:47:19
2/2018 Tekijä 17 AJASSA ? Korjaavaa hoitoa ranteeseen ei ole tarjolla, ja vamma on osoittautunut niin pahaksi, että se estää paluun töihin ja haittaa elämisen arkea. Yritys oli juuri ostanut muuttofirma Niemeltä niin sanotun hevipuolen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pianojen ja flyygeleiden tai teollisuuslaitosten suurten koneiden siirtoa tai muuttoa. – Sinä voisit sopia tiimiin. Tule nyt ainakin käymään, Leinoliftin toimitusjohtaja Jouni Leino sanoi, kertoo Kosonen. – Semmoinen hassu käänne tässä on, että minun työsopimukseni Leinoliftillä alkoi sitten samana päivänä kun jäin vanhuuseläkkeelle eli 1.9.2016. – Se oli minulle ihan uusi maailma. Ensimmäistä kertaa näin pianoplanin käytön. Ja sinne oli uutta tekniikkaa tulossa Kanadasta. Minä tykkäsin työstä, Kosonen toteaa. (Pianoplan on laite, jolla saa pianon tai flyygelin kuljetettua portaissa.) Levyseppä-hitsaaja Kosonen oli ollut ensin 15 vuotta Valmetin Helsingin telakalla ja sitten 18 vuotta talonrakennuspuolen rautarakennetöissä. Luumäeltä kotoisin oleva Kosonen oli käynyt ”nuorna miesnä” ammattikoulun Kouvolassa. Ruotsiin tai Norjaan ei sentään tarvinnut lähteä kuten niin moni muu oli tuohon aikaan joutunut lähtemään. Tuttu mies vei ”pojan näytille” Valmetin telakalle Helsinkiin, ja siitä ura urkeni. – Minä olin kai telakan historian nuorin nokkamies. Minulla oli kaksi kertaa vanhempi apumies, Kosonen kertoo. Ammattimies Kosonen oli siirtynyt Pikoteräs Oy:hyn heti kesällä 1992, kun firma oli perustettu saman vuoden keväällä. Kosonen sanoo nyt, että tuo palkittu yritys oli laadussa varmasti kolmen parhaan joukossa Uudellamaalla. – Minun mielipiteeni on se, että telakat ovat tärkeitä myös talonrakennuspuolen rautarakennetöissä. Telakoilta tulee osaavaa väkeä. Kosonen arvelee, että hän lähti Meriteollisuuden ja Masa-Yardsin vaiheiden tuoksinassa telakalta myös siksi, että entisiä valmettilaisia ei arvostettu. Eipä miestä ainakaan auttanut se, että hän toimi luottamustehtävissä. Palkkaa olisi maksettu sitten ihan sen mukaisesti. Talonrakennuspuolella uurastettujen 18 vuoden jälkeen Kosonen jäi työttömäksi, kun Pikoteräs Oy joutui konkurssiin. Ja nyt on kierrytty takaisin syksyyn 2016, kun vanhuuseläkkeellä oleva Kosonen paiskii mielikseen töitä Leinoliftin hevipuolella. TAPATURMA LOPETTI TYÖNTEON – Perhana, se millä tunkkia pumpataan, se varsi osui rullakankeen ja kiersi tämän ranteen. Olin ottanut tunkista – ehkä luonteelleni sopien – rivakasti kiinni, ja nostin. Oltiin Hyvinkäällä koulutuskeskuksessa ylitöissä ja siirrettiin isoa koneikkoa. Siihen tarvittiin käpälätunkkia. Näin tapahtui myös vanhuuseläkettä saavan Kimmo Kososen työtapaturma 14.9.2016. Tapaturma oli sitten myöhemmin johtamassa tuohon 8 000 euron vaatimukseen eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta. – Ensin ajattelin, että ranne vaan venähti. Hienokseltaan rannetta särki koko ajan ja söin särkylääkkeitä. Mutta 27.9. tein firman pääpaikalla eräänlaista työkalua. Kannoin muutaman kilon painoista akkuhiomakonetta, heilautin kättäni, ja laite putosi kädestäni. Tämän tapauksen jälkeen Kosonen pääsi osaavan käsikirurgin hoitoon. Paljastui, että Kososen vasemman ranteen puolikuuluuhun oli tullut murtuma jo 14.9. sattuneessa työtapa turmassa. Kosonen sai jatkuvia sairauslomia. Hän sai työtapaturmaja ammattitautilain mukaisesti korvausta työkyvyttömyydestä Vahinkovakuutusyhtiö Ifistä. Lääkärikulut yhtiö korvasi tietysti myös. Korjaavaa hoitoa ranteeseen ei ole tarjolla, ja vamma on osoittautunut niin pahaksi, että se estää Kososen paluun töihin ja haittaa elämisen arkea. – Minusta lähti osa minuutta. Olen ihan toinen kaveri, sanoo Kosonen nyt. Työnteko ei ole ainoa asia, jonka tapaturma on Kososelta vienyt. Kaikki vasemman käden kiertävät liikkeet aiheuttavat tuskaisaa kipua ranteessa, ja esimerkiksi hiihtäminen on nyt kivuliasta. Ranne voi myös vaikka kättä heilauttaessa mennä lukkoon. Ja sitten 19. kesäkuuta 2017 Kosonen saa eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta tylyn kirjeen. ”Sinulle on maksettu aiheetonta eläkettä 1.1.2017– 31.7.2017 bruttomäärältään 8 268,7 euroa. TyEL:n 126 pykälän mukaan meidän on perittävä liikaa maksamamme eläke asiakkaalta takaisin.” ”KYSY JA IHMETTELE!” – Aina kannattaa avata suunsa. Aina kannattaa ihmetellä ääneen. Jos tässäkään tapauksessa ei olisi ollut epäilevää Tuomasta, Pekkarisen Karia Metalli vitosesta, asia olisi jäänyt selvittämättä, toteaa Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi. Kosonen oli Ilmarisen karhukirjeen saatuaan soittanut Helsingin metallityöväen ammattiosasto 5:n toimitsijalle Kari Pekkariselle. Pekkarinen oli kehottanut Kososta ottamaan yhteyttä Marjut Lumijärveen. Jo aiemmin Kosonen oli kuullut, että Lumijärvi on ”asiaan vihkiytynyt ihminen”. Ja niinhän se Lumijärven Marjut onkin, ja vielä osaava ja tietäväinen. Kun Kosonen saapui papereineen kesäkuun lopussa Lumijärven pakeille, sosiaaliasioiden asiantuntija tiesi Ilmarisen olevan väärässä. – Nykyään saa vanhuuseläkkeen rinnalla tehdä niin paljon töitä kuin haluaa. Kun työ tapaturmalakia uudistettiin, oli jo tiedossa, että tämä eläkeuudistus on tulossa. TEKI1802_3-58.indd 17 7.2.2018 13:47:20
18 Tekijä 2/2018 – Jos eläkkeellä oleva joutuu työtapaturmaan tai saa työssään ammatti taudin, saa hän pitää sekä korvauksen että eläkkeen, Lumijärvi kertoo. Lumijärvi toteaa, että tämä uudistus on ollut voimassa jo vuoden 2016 alusta. Hän kuitenkin varmisti Teollisuusliiton oikeusyksiköstä, että liiton juristeilla on täysin sama käsitys. Eläketurvakeskuskin on tiedottanut aivan selkeästi asiasta: ”Työeläkkeestä ei vähennetä työtapaturmaja ammattitautilain mukaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan vanhuuseläkkeellä ollessa sattuneen vahinkotapahtuman perusteella ja joiden perusteena oleva vahinko tapahtuma on 1.1.2016 tai myöhemmin.” – Eläkkeen saaja saa pitää molemmat, sekä eläkkeen että korvaukset, kolmen vuoden ajan tai siihen asti, että hän täyttää 68 vuotta. – Soitin juhannuksen aatonattona Ilmariseen. Kososen asian käsittelijä oli jo lomalla, mutta jätin soittopyynnön. Pyysin heitä ystävällisesti tarkistamaan, mitä laki asiasta sanoo. – Lakiasiain päällikkö soittikin minulle takaisin. Hän sanoi olevansa tyytyväinen, että asia oli tullut esiin, sillä heillekin tapaus (vanhuuseläkkeellä olevan työtapaturma) oli ensimmäinen. Kososelle Ilmarinen oli tiedottanut saman tien. – Kuinka ollakaan, oltiin vaimon kanssa hallissa nimenomaan kalatiskillä, kun sain Ilmariselta soiton. Sieltä sanottiin, että tällä puhelulla eläkkeen takaisinperintä perutaan, Kosonen kertoo. Kososelle kylläkään ei puhuttu mitään siitä, että hänen tapauksensa olisi ollut ”ensimmäinen”. Kosonen kertoo, että häntä oli soittajan ilmoituksen mukaan pidetty ”rajatapauksena” ja että siksi häneltä oltiin vaatimassa puolen vuoden eläkkeitä takaisin. YHTEISKUNNAN KANNETTAVA VASTUUNSA Tilastot kertovat, että yhä vanhemmat ikäluokat käyvät Suomessa töissä, mutta ei vain siksi, että alinta eläkeikää hilataan koko ajan ylöspäin. Julkinen keskustelu myös ajaa ja vaatii yhä vanhempia ikäluokkia pitämään yhden hengen talkoita sen – joidenkin käsityksen mukaan täysin olemattoman – kestävyysvajeen kutistamiseksi. Lumijärvi vahvistaa sen Kimmo Kososen tiedon, että iäkkäämmille ja kokeneemmille työntekijöille sattuu vakavampia tapaturmia kuin nuorille, jotka muuten ovat työtapaturmatilastojen kärjessä. – Yhteiskunnan pitää kantaa ne riskit, jos iäkkäitä ihmisiä vaaditaan käymään töissä, Kosonen sanoo. Kososen mukaan myös vahinkovakuutusyhtiö If toimi ”oudolla tavalla”. Nimenomaan If vaati vielä sairauslomalla olevaa Kososta kolmikantaiseen työkykyneuvotteluun. Myös Lumijärvi pitää tätä erikoisena. – Tällainen työntekijän, yrityksen edustajan ja työterveyslääkärin neuvottelu ei kuulu vakuutusyhtiölle millään lailla, Lumijärvi alleviivaa. Kososesta tuntuu loukkaavalta sekin, että Ilmarinen ja If ovat neuvotelleet keskenään hänen tapauksestaan mitään itse kyseiselle henkilölle ilmoittamatta. Eläkeasiassaan Kosonen on saanut voiton vakuutusyhtiöstä Teollisuusliiton avustuksella. Muu juridinen taistelu jatkuu vielä. If ilmoitti lopettavansa työkyvyttömyyskorvauksen maksamisen Kososelle vedoten siihen, että hänelle oli sattunut 1980-luvulla saman ranteen veneluun murtuma työtapaturmassa. Kososelle asia on käsittämätön, sillä hän kertoo, ettei tuo vanha vamma ole koskaan häntä vaivannut. – Enhän minä olisi sitä edes muistanut, Kosonen puuskahtaa. Teollisuusliiton asiantuntija Lumijärvi katsoi myös, että Ifin päätöksestä kannattaisi valittaa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulauta kunnalle on tehty valitus, ja nyt Kosonen ei voi muuta kuin odottaa. – Joko lautakunta hyväksyy Ifin päätöksen ja Kososen valitus hylätään kokonaan. Tai lautakunta katsoo, että työkyvyttömyyttä pitää korvata esimerkiksi kaksi kuukautta lisää. Tai sitten lautakunta katsoo, että Kososelle pitää maksaa korvauksia ylärajaan asti eli kolme vuoden ajan tapaturmasta, Lumijärvi sanoo. – Hanskaa on tullut molemmille poskille ihan kunnolla, Kosonen kuvailee tunteitaan siitä, miten vakuutusyhtiöt ovat häntä kohdelleet. – Kyllä me tiedämme, että vakuutusyhtiöt ovat bisnestä. Mutta ei niiden tarvitse kerätä voittojaan tällaisilla keinoilla! – Lakeja on noudatettava. Minä uskon sopimisen yhteiskuntaan. Liitoissa on kuitenkin voima ja niiden kautta pitää ihmisiä ja sopimusjärjestelmiä puolustaa. Jos yhteiskunnassa ei vallitse mikään muu kuin vahvemman oikeus ja painovoiman laki, ei tavallinen ihminen pitkälle pärjää. Lumijärvi alleviivaa vielä kertaalleen sitä ainutlaatuista keinoa, joka on kaikkien teolli suusliittolaisten käytössä: – Jos yhtään epäilyttää tai hämmästyttää jokin asia Kelan, eläkelaitoksen tai työtapaturmasta tehdyssä päätöksessä, kysy! l Teollisuusliiton työympäristöja sosiaaliturvaasioiden päivystys 020 690 449, klo 8.30–15.00. TEKI1802_3-58.indd 18 7.2.2018 13:47:21
2/2018 Tekijä 19 AJASSA VIERAILIJA Siinä näkijä missä tekijä H e, jotka ovat olleet työelämässä jo 1990-luvulla, muistavat kuinka työ oli silloin erilaista. Samaa sorvia tai stanssauskonetta saatettiin käyttää kymmeniä vuosia. Nykyään työvälineet vaihtuvat useammin, niihin tulee jatkuvasti päivityksiä, ohjeet saattavat olla vain englanniksi ja työntekijä joutuu soveltamaan puutteellisia ohjeita itse. Monilla aloilla tuotteet ovat yksilöllisiä ja esimerkiksi autoja räätälöidään tilausten mukaan. Se vaatii työntekijältä aiempaa enemmän osaamista. Sellaista työn tekijää, jolla on vuosikymmenien kokemus työelämästä, voi pitää työssä oppimisen mestarina. Hän on oppinut niin monenlaista – tietokoneiden käyttöä, tehtävästä toiseen siirtymistä ja uudenlaisia työolosuhteita – että hattu päästä. Myös palautumisen tarve on muuttunut. Ennen työstä palautui lepäilemällä iltaisin ja rentoutumalla viikonloppuisin vaikka mökillä. Nyt työ on vaativampaa, ja palautu mista on pakko miettiä. Vuorotyössä ja stressaavassa työssä uni on vaarassa. Aivoille huono nukkuminen on katastrofi: muisti pätkii, mieliala on synkkä tai ärtynyt, ja aivot vanhenevat nopeammin. Työ ei saa estää kunnollista nukkumista. Vaikka uniaika on vapaaaikaamme, työterveyshuollon apu ulottuu yöhönkin, jos työ häiritsee unta. Unen hoito on nykyään paljon muuta kuin nukahtamislääkkeitä. Aikuisten unikoulussa opetellaan luomu-unen alkeet ja tehdään muutoksia työpäiviinkin, jos tarpeen. Palautumisen osalta myös liikunta on tärkeää. Vaikka tekee fyysistä työtä, parasta palautumista ei ole liikkumattomuus, vaan monipuolinen hyötyliikunta ja urheilu. Yksi rentoutuu koiran kanssa pitkällä kävelylenkillä tai marjametsällä, toinen kaveriporukan kesken hikisessä sählymatsissa. Kaikki liikunnallinen toiminta pihan haravoinnista halonhakkuuseen auttaa palauttamaan aivot ja kehon stressaavasta työstä. Myös kevyttä liikkumista tarvitaan, pelkkä urheilu ei ole ainut avain. Pohdimme Katri Saarikiven kanssa kirjassamme Aivot työssä suomalaisen työelämän kehittämistä. Käytetäänkö työntekijöiden aivopotentiaalia ja osaamista hyödyksi? Turhasta säheltämisestä on päästävä pois, ja työntekijöiden on saatava työskennellä rauhassa, huolella ja ammattiylpeydellä. Kuka on se näkijä, joka saa parhaat oivallukset työprosessien, työn järjestelyiden ja työvälineiden kehittämiseksi? Hannu Salaman sanoin ”Siinä näkijä missä tekijä” . Työn ääressä työn tekijä saa parhaat oivallukset, eikä sellaisia ideoita saada johtoportaassa. Paperiteollisuudesta on esimerkkejä, kuinka työntekijän ehdottama muutos on keventänyt työtä, nostanut tuotteen laatua ja pienentänyt materiaalihukkaa. Kuinka tällaisia oivalluksia syntyy ja otetaan käyttöön? Aivoja ei voi pakottaa, vaan resepti on yksinkertainen. Työtään saa tehdä rauhassa, ilman turhaa kiireen tuntua tai kyttäystä. Ideat lausutaan julki, ja esimiestasolla ne otetaan vakavasti. Kokeillaan ja testataan, toimisiko uusi idea. Suomalainen työntekijä on ammattitaitoinen ja osaa myös kehittää työtään. Tämä on vahvuutemme. Pidetään aivoistamme, työkunnostamme ja hyvästä ilmapiiristä huolta yhdessä. Otetaan jokaisen ideat kokeiltavaksi. Työtä kehittämällä saadaan parempia tuotteita, työn tekemisen tapoja ja tuottavuutta. Kyllä niillä pärjää kilpailussa kenen kanssa tahansa. l MINNA HUOTILAINEN Kirjoittaja on tutkija ja kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän sai vuoden 2017 J. V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnon aivotutkimuksen tunnetuksi tekemisestä. ”On saatava työskennellä rauhassa, huolella ja ammatti ylpeydellä.” TEKI1802_3-58.indd 19 7.2.2018 13:47:23
20 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 20 7.2.2018 13:47:26
2/2018 Tekijä 21 AJASSA ? S uomen porvarihallitus on pannut taloutta ”kuntoon” leikkaamalla julkisia menoja viidellä miljardilla eurolla. Samalla se on pyrkinyt alentamaan työvoimakustannuksia sekä purkamaan työmarkkinoiden säätelyä. Ruotsissa yhdellekään hallitukselle poliittisesta väristä riippumatta ei juolahtaisi mieleen lähteä sekoilemaan työmarkkinajärjestöjen tontille ja vaatia työntekijäjärjestöjä hyväksymään työehtojen heikentämisen vielä pahemmilla vaihtoehdoilla uhkailemalla. SUOMEN JA RUOTSIN KASVUSTRATEGIAT Suomessa porvarihallitus on leikannut hyvinvointipalvelujen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta, huonontanut työttömyysturvaa ja rapauttanut julkisten palvelujen rahoitusta verokevennyksillä. Hallituksen mukaan ilman kipeitä uudistuksia Suomi ei menesty maailmantalouden kilpajuoksussa ja nykyiseltä hyvinvoinnilta putoaa pohja. Ruotsissa Pohjoismaille ominaista laajaa julkista sektoria ei ole pidetty talouden suorituskykyä heikentävänä taakkana kuten Suomessa, vaan hyvinvoinnin vakaan kasvun edellytyksenä. Länsinaapuria vuodesta 2013 johtanut punavihreä hallitus on investoinut julkisiin hyvinvointipalveluihin, tutkimukseen, koulutukseen ja sosiaaliturvaan, eli kaikkiin samoihin tutkitusti hyvinvointia parantaviin kohteisiin, joiden rahoitusta Suomen porvarihallitus on leikannut kovalla kädellä. RUOTSILLA MENEE LUJAA Ruotsin talous on punavihreän hallituksen valtakaudella kasvanut kohisten, työttömyys vähentynyt ja työllisyysaste noussut EU-maiden korkeimmaksi. Työllisiä on nyt 200 000 enemmän kuin vaalikauden alussa ja ennusteiden mukaan työttömyys vähenee alle kuuden prosentin ensi vuonna. Hallituksen tavoite EU:n matalimmasta työttömyysasteesta vuonna 2020 on silti edelleen yli kahden prosenttiyksikön päässä. Punavihreä hallitus on kuronut umpeen porvariallianssin valtakaudella toteutettujen veroalennusten luoman julkisen talouden kestävyysvajeen tehottomia yritystukia karsimalla ja kiristämällä verotusta. Hyvän talouskasvun siivittämänä Ruotsin valtiontalouden ylijäämä kasvoi viime vuonna yli kuuteen miljardiin euroon. Tämän vuoden aikana Sipilän hallitus viimeistelee julkisten menojen leikkauksia ja valmistelee uusia työttömyysturvan heikennyksiä. Ruotsissa punavihreä hallitus puolestaan investoi neljä miljardia euroa julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin. Ruotsissa työttömien taloudellisen turvan heikentämiseen ja muihin keppikannustimiin perustuvasta työllisyyspolitiikasta on jo luovuttu. Punavihreä hallitus on korottanut työttömyyspäivärahaa ja lisännyt työvoimapolitiikan resursseja. Käytännössä punavihreän hallituksen uudistukset merkitsevät paluuta Ruotsissa perinteisesti harjoitettuun aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Sen keskeisenä ajatuksena on työttömien osaamisen päivittäminen työmarkkinoilla vaadittavia taitoja vastaaviksi. Näillä keinoin kasvualoille on saatu nopeasti ammattitaitoista työvoimaa. Se puolestaan on luonut edellytykset korkealle työllisyysasteelle. Talouspolitiikan virityksillä on väliä Sipilän hallitus lupasi pelastaa Suomen panemalla hyvinvointivaltion nälkäkuurille ja palkat leikkuriin. Ruotsissa punavihreä hallitus on saanut talouden hurjaan kasvuun panostamalla julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1802_3-58.indd 21 7.2.2018 13:47:28
22 Tekijä 2/2018 Älyvapaa talouspolitiikka tuli palkansaajille kalliiksi – Kun kriisi oli pahimmillaan vuonna 2009, Suomessakin elvytettiin ja rakennettiin siltaa huomiseen. Kianderin mukaan Suomi lähti osana euroaluetta mukaan huonosti ajoitettuihin julkisen talouden sopeutustalkoisiin, minkä johdosta elvyttämällä kasvuun kääntynyt talous vajosi uudelleen taantumaan. Rahaliiton ulkopuolelle jättäytyneessä länsinaapurissa talouden pyörät sen sijaan pidettiin vauhdissa kasvattamalla kotimarkkinoiden investointeja ja kulutusta. Ruotsin porvarihallitus esti talouden taantumisen antamalla budjettialijäämän kasvaa. SOLIDAARINEN PALKKAPOLITIIKKA PANEE LIIKETTÄ YRITTÄJIIN Suomen työllisyyskeskustelussa on esiintynyt porvarihallituksen aikana harvinaisen paljon epämääräistä puhetta työmarkkinoiden ”vapauttamisen” avulla saavutettavasta talouden tehostumisesta. Monet ”talousasiantuntijat” väittävät Ruotsin talouden Suomea nopeamman kasvun johtuvan osittain siitä, ettei Ruotsissa ei ole kaikille työntekijöille palkkaja muita vähimmäisehtoja turvaavia yleissitovia työehtosopimuksia kuten Suomessa. Heidän puheistaan välittyy mielikuva, jonka mukaan Ruotsissa olisi mahdollista sopia paikallisesti työehtosopimusten tasoa huonommista työehdoista, mikä puolestaan olisi helpottanut vähemmän koulutettujen työllistymistä ja parantanut työllisyysastetta. Se on täyttä hölynpölyä. Kylmien palkkatilastofaktojen valossa Ruotsin ammattiyhdistysliike on onnistunut koordinoimaan palkkaneuvottelut niin hyvin, etteivät palkkaerot 1990-luvun puolenvälin jälkeen ole kasvaneet. Ruotsissa järjestäytymättömät työnantajat noudattavat työehtosopimuksia, toisin kuin monet työmarkkinoiden säätelyn purkamisen autuudesta saarnaavat yhteiskunnalliset vaikuttajat antavat ymmärtää. Vahva ay-liike on torjunut työvoiman halpuuttamispyrkimykset. Tämän johdosta Ruotsiin ei ole syntynyt samanlaista työtä tekevää köyhälistöä kuin esimerkiksi Saksaan. Ruotsin malliin ei ole koskaan kuulunut huonosti menestyvien yritysten työpaikkojen pelastaminen palkkoja alentamalla, vaan niiden on annettu tuhoutua uusien korkeamman tuottavuuden työpaikkojen tieltä. Laskusuhdanteen aikana toteutetut julkisten menojen leikkaukset ja verojen korotukset lamauttivat Suomen talouden. Ruotsi nousi kansainvälisen finanssikriisin aiheuttamasta kuopasta elvyttävän finanssipolitiikan ja reaaliansioita nostaneiden työehtosopimusten vetämänä. Ennen vuonna 2008 puhjennutta finanssikriisiä Suomen ja Ruotsin taloudet olivat kasvaneet lähes tasatahtia 1990-luvulta lähtien. Tämän vuosikymmenen aikana Ruotsin talous on kuitenkin tarponut eteenpäin selvästi Suomea ripeämmin. Ruotsin kansantulo henkeä kohti saavutti taantumaa edeltävän tason vuonna 2015, mutta Suomessa kokonaistuotanto on edelleen matalammalla tasolla kuin ennen finanssikriisin puhkeamista. Virkamiesja pankkiekonomistit väittävät, että Suomen talouden kestotaantuma johtui ylisuurten palkankorotusten romahduttamasta kustannuskilpailukyvystä ja työmarkkinoiden jäykistä rakenteista. Heidän mukaansa Ruotsi on pärjännyt Suomea paremmin ennen kaikkea siksi, että siellä ”välttämättömät” rakenneuudistukset vietiin maaliin ajoissa. MIKSI RUOTSILLA ON MENNYT PAREMMIN? Jos tarina Ruotsin paremmasta kustannuskilpailukyvystä pitäisi paikkaansa, se näkyisi taloustilastoissa Ruotsin selvästi Suomea parempana vientimenestyksenä. Ruotsin vienti ei kuitenkaan ole vetänyt Suomea paremmin lukuun ottamatta eurokriisin alkumetreillä tapahtuneen kruunun rajun mutta lyhytaikaisen devalvoitumisen aikaansaamaa vientikasvupiikkiä. Viennistä riippuvaisina, suhdanneherkkinä maina Suomi ja Ruotsi ovat kärsineet samalla tavalla eurokriisin aiheuttamasta vientikysynnän supistumisesta. Ruotsissa kotimarkkinoiden kysynnän reipas kasvu kuitenkin paikkasi eurokriisin aiheuttamaa viennin supistumista. – Ruotsissa finanssipolitiikka on ollut kasvuhakuista. Julkisia menoja on lisätty ja verotusta kevennetty. Sen lisäksi kasvua ruokkivat palkankorotukset ja kotitalouksien velkaantuminen, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen viestintäja yhteiskuntasuhteiden johtaja Jaakko Kiander arvio. Hänen mielestään Ruotsin talous kasvoi eurokriisin aikana siksi, että talouteen onnistuttiin luomaan monien eri tekijöiden muodostama myönteinen kierre. TEKI1802_3-58.indd 22 7.2.2018 13:47:28
2/2018 Tekijä 23 AJASSA TYÖLLISYYSASTE YLÖS HALVALLA Hallituksen ministerit hokevat mantraa, jonka mukaan työllisyyden nostaminen muiden pohjoismaiden tasolle ei onnistu yhteiskunnan nykyisillä rakenteilla. Toistaiseksi pelkäksi arvoitukseksi on jäänyt se, miltä osin Suomen nykyiset työmarkkinoidenja sosiaaliturvan rakenteet poikkeavat muiden pohjoismaiden rakenteista siten, ettei työllisyysaste voi kasvaa ilman kipeitä uudistuksia. Hallitusohjelman julkilausuttuna tavoitteena on kasvattaa yksityistä sektoria julkisen sektorin kustannuksella. Umpioikeistolaiselle hallitukselle se on ehkä itsestään selvä ideologinen valinta, vaikka se vaikeuttaa hallituksen itselleen asettamien työllisyystavoitteiden saavuttamista. Norjan, Ruotsin ja Tanskan Suomea korkeampi työllisyysaste johtuu siitä, että julkinen sektori työllistää niissä huomattavasti suuremman osan ihmisistä kuin Suomessa. – Muiden Pohjoismaiden parempaa työllisyyttä selittää myös se, että kuntasektori luo vakaampia työpaikkoja, joissa ikääntyneet pystyvät pysymään töissä pitempään, Kiander sanoo. Kianderin mukaan julkiselle sektorille työllistäminen tulisi halvaksi. – Jos ajatellaan työttömyyden nykyistä tasoa ja työvoimakoulutuksen vähäisiä resursseja, niin työmarkkinoista kauimpana olevien työttömien palkkaaminen julkiselle sektorille avustaviin tehtäviin olisi toimiva ratkaisu. Kiander painottaa, että esimerkiksi vanhuspalveluissa on paljon puutteita, koska henkilömitoitus on Suomessa paljon matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. – Pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen julkisen sektorin avustaviin tehtäviin avaisi heille polun avoimille työmarkkinoille. Samalla se lisäisi turvallisuutta ja hyvinvointia. KANSAINVÄLINEN NOUSUSUHDANNE VETI KUIVILLE Markkinaliberaalit ekonomistit väittävät, että Suomen työttömyys on pääosin rakenteellista. Heidän mielestään työttömiä julkiselle sektorille työllistämällä työttömyyttä ei pystytä vähentämään kuin tilapäisesti. Kiander on eri mieltä. – Jälkikäteen tarkasteltuna arviot rakennetyöttömyyden tasosta vaikuttavat epäluotettavilta ja epäuskottavilta. Kianderin mukaan epäluotettavat arviot rakennetyöttömyydestä ovat vaikeuttaneet talouspolitiikan harjoittamista finanssipoliittisen sopimuksen hyväksymisen jälkeen. – Jos rakennetyöttömyyden taso arvioidaan väärin, kuten se varmaan arvioidaankin, niin samalla myös finanssipolitiikka arvioidaan väärin. Kianderin mukaan säännöistä ei ole toistaiseksi ole ollut kovin suurta haittaa Suomelle, mutta läheltä piti. – Jos vientikysyntä olisi jatkunut vähän kauemmin laimeana, julkisia menoja olisi ollut pakko leikata. Se olisi syventänyt entuudestaan taantumaa. Kansainvälinen noususuhdanne kuitenkin veti meidät sitä ennen kuiville. l TEKI1802_3-58.indd 23 7.2.2018 13:47:29
24 Tekijä 2/2018 VÄITTÄJÄT Onko työajan pituudella väliä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MILLAISIA KANTOJA JÄRJESTÖISSÄNNE ON VIIME AIKOINA OTETTU SUOMALAISTEN TYÖAIKAAN? JUHA ANTILA: SAK:ssa nollatuntisopimukset ovat olleet isoin asia, joka liittyy osin työaikalain uudistamiseen. Se on yhteiskunnallinen, epäoikeudenmukainen ilmiö, jota halutaan suitsia. MANU LAAPAS: Viimeisimmällä tes-kierroksella on sovittu ratkaisuja työajan lisäämiseksi ja vähentämiseksi. Paikallisesti voidaan myös sopia tasaamisvapaiden määrästä sekä joustaa sopimalla esimerkiksi osa lomarahoista vapaaksi. Keskeistä on työajan sijoittaminen siten, että tehdään työtä silloin kun sitä on. TYÖAJAN MERKITYS ERI TOIMIALOILLA ON ERILAINEN. ONKO HYVÄ PUHUA YLEISELLÄ TASOLLA TYÖTUNTIEN MÄÄRÄSTÄ? ANTILA: Kyllä se on meille iso kysymys, eikä ole vuosien saatossa muuttunut. Akavalaisissa, ylemmissä asiantuntija-ammateissa on paljon autonomista työtä, ja siellä on myös paljon harmaata ylityötä ja työaikojen venymistä. SAK:laisessa kentässä työtunnit ovat tiukasti sidottu palkkaan, ja sillä on edelleen paljon merkitystä. LAAPAS: Talouskasvu syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kautta. Haasteitakin Suomella on, kuten väestön ikääntyminen ja eläköit yminen. Työajat on siksi yksi elementti tässä työpanoksen kasvattamisessa, samoin työurien alut ja loput sekä mahdollinen työperäinen maahanmuutto. SUOMEN TYÖAJAT OVAT EUROOPPALAISTA KESKITASOA. NÄKYYKÖ TYÖAIKOJEN PITUUS ENEMMÄN TUNTEJA TEKEVIEN MAIDEN MENESTYKSESSÄ? ANTILA: Pitkää työaikaa tekevät maat ovat köyhimpiä itäisen Euroopan maita kuten Puola, Bulgaria, Romania tai Turkki. Niissä tuottavuus on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, ja jokainen tietää niiden elintason suhteessa Pohjois-Eurooppaan. Pitkä työaika ei tuo menestystä. LAAPAS: Suomessa tehdään työtä alle tai korkeintaan vähän yli tuon keskitason. Talouskasvu edellyttää tuottavuutta ja tiettyä työpanoksen määrää. Tehdyn työn määrä on siksi kansantalouden kannalta merkittävää, ja työtä tekemällä syntyy verotuloja. TUOTTAVUUSKIN ON SUOMESSA KESKITASOA. MITEN SE SAATAISIIN HUIPULLE? LAAPAS: Meillä on Teollisuusliiton kanssa yhteisiä hankkeita tuottavuuden kehittämiseksi. Tulevaisuudessa tuottavuutta kehitetään teknisillä ratkaisuilla ja digitalisaation avulla. Siihen liittyy muitakin elementtejä, kuten joustavat työajat, työaikajärjestelyt ja se, että voidaan laajasti ja paikallisesti sopia, milloin työtä tehdään. ANTILA: Jos työtuntien määrä olisi ratkaisevaa, olisi helppoa vain lisätä tunteja. Mutta ratkaisevaa ei ole se, miten kauan työpaikalla ollaan vaan se, mitä siellä tehdään. Siihen liittyy johtaminen, osaaminen, työmenetelmät, aloitetoiminta ja markkinointi, joiden edistäminen on ratkaisevaa. Onneksi monilla työpaikoilla on menty yhdessä eteenpäin, ja tuottavuutta kehitetään henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimalla. Organisaatiot, jotka hyödyntävät yhteistoiminnallisuutta, luovat turvalliset puitteet, kannustavat henkisesti ja taloudellisesti, ovat tuottavampia. Vaikeina aikoina niiden sietokyky on suurempaa verrattuna niihin, joissa johtaminen on autoritääristä. LAAPAS: Olen samaa mieltä työmenetelmien ja innovaatioiden merkityksestä, ja siitä on Teollisuusliiton kanssa yhteinen näkemys. Muun muassa Työkaari kantaa -hankkeessa työhyvinvointi on otettu yhteiseksi asiaksi. Tuottavuuden kehittämistä tehdään yhdessä myös muun muassa Lean -filosofian kautta. Keskeistä on, että on tunnustettu tilanne, että on järkevää hakea yhteistä etua tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Meillä on tässä hyvä traditio. JUHA ANTILA Kehittämispäällikkö SAK TEKI1802_3-58.indd 24 7.2.2018 13:47:33
2/2018 Tekijä 25 AJASSA KIKYN MYÖTÄ TYÖAIKA PITENI 24 TUNTIA. MITEN SITÄ ON VIETY KÄYTÄNTÖÖN TEKNOLOGIA-ALALLA? LAAPAS: 95 prosentissa yrityksissä sovittiin asia paikallisesti. Lähtökohtana oli, että pidennyksen tavasta ja kohdentamisesta sovitaan kunkin yrityksen tuottavuuden kannalta sekä henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Sitä kautta yritykset ovat saaneet kilpailuetua. MITEN KIKYÄ ON SAK:LAISESSA KENTÄSSÄ VIETY KÄYTÄNTÖÖN? ANTILA: Jonkin verran on sitä, että on saatu normaali palkka noilta tunneilta. Siellä on tajuttu, että jotta hyvät yhteistyösuhteet säilyvät, ei kannata niistää työntekijöitä tilanteessa, josta voi seurata myöhemmin jotain ikävää. Jonkin verran on koulutusta, virkistystä ja kehittämistä, mutta leijonanosa on mennyt palkattomaan työhön. KIKYTUNNIT AIHEUTTIVAT MIELIPAHAA. SYÖKÖ SE LISÄTUNNEISTA SAATAVIA TUOTTAVUUDEN HYÖTYJÄ? LAAPAS: Kun kiky kohdennetaan työntekoon, sillä saadaan kilpailukykyä parannettua. Isommassa kuvassa jos yrityksillä menee paremmin, ne voivat työllistää paremmin, ja se on myös työntekijöiden etu. Menestyvä yritys pystyy myös palkitsemaan työntekijöitään. Ja kun yrityksillä menee paremmin, se on myös Suomen etu. ANTILA: Sopimus on tietysti tehty, mutta epäoikeudenmukainen asiahan se on. Oli vastuullista valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. On selvää, että jos työntekijä tekee ilmaista työtä, työnantaja on se välitön hyötyjä. Mutta pidemmällä aikajänteellä epäoikeudenmukainen fiilis voi tuoda haittaa, jota on tosin vaikea mitata. Jos firman menestys on riippuvainen kolmesta ilmaisesta työpäivästä, on se kovin ohuen langan varassa. Markkinatalouteen kuuluu, että yrityksiä ja työpaikkoja ei voi säilyttää erilaisilla tukiaisilla, jollainen kikykin tavallaan on. MITEN UUSILLA TYÖAIKAMALLEILLA VOITAISIIN EDISTÄÄ TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISTA? LAAPAS: Työajan sijoittelulla, työaikapankeilla, joustoilla, miten voidaan sopia tavoilla, joissa otetaan huomioon työntekijän ja työnantajan tarpeet… Erityyppisten ratkaisujen käyttöä tarvitaan. Meillä on Teollisuusliiton kanssa päivitetty työaikaopas, joka sisältää tietoa toimivista työaikajärjestelyistä, erilaisia työaikamalleja, yritysesimerkkejä ja kokemuksia sekä taustoja mitä työaikajärjestelyillä haetaan. ANTILA: Ei tarvita kokonaan uusia malleja, hyviä on jo olemassa. Paras ratkaisu on sellainen, jossa avoimesti voidaan etsiä ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kaikkien tarpeet. Työntekijän pitäisi ilman leimautumisen pelkoa voida tehdä määräaikaisesti vaikka lyhennettyä työaikaa. Työtuntien osalta huoli on enemmän nollasopimuksissa ja alityöllisyystilanteissa, ja ongelmaksi on myös koettu se, että työaikapankeista ei voi pitää tunteja silloin kun työntekijä itse haluaa. Jos työnantaja saa motivoituneita työntekijöitä, tuottavuus on optimaalinen, mutta jos ihminen on koko ajan väsynyt tai kyyninen, sekin heijastuu työn tulokseen. MANU LAAPAS Pääjuristi Teknologiateollisuus TYÖAIKA TEOLLISUUDESSA Teollisuusliiton sopimusaloilla tehdään pääsääntöisesti työaikalaistakin tuttua kahdeksan tunnin päivää ja 40 tunnin työviikkoa. Jotkut työnantajat haluavat lisää työaikaa, mutta halukkuutta maksaa siitä ei ole. Siksi työpaikoilla teetetään myös 7,5 tunnin työpäivää, jolla vältetään työajan tasaamislisiä. Sen takia ammattimiehiä on joskus vaikea saada vaativiin töihin. Joillain aloilla, kuten esimerkiksi kaivosalalla, pitkien työmatkojen pohjoisessa Suomessa, on sovittu paikallisesti 12 tunninkin työpäivistä ja vastapainoksi pitkistä vapaista. Monelle nuoremmalle työntekijälle tällaiset vapaa-ajan sekä perheen ja työn yhdistämisen mahdollistavat ratkaisut ovat mieluisia. Tutkimusten mukaan päivittäisen työajan ylittäessä kahdeksan tuntia altistuminen kemiallisille aineille ja tapaturman riski kasvavat. Katso Tekijän verkkolehden sivuilla video, kuinka työaikakysymystä purettiin pala palalta: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1802_3-58.indd 25 7.2.2018 13:47:37
26 Tekijä 2/2018 Vallankumousta ei ole helppo hallita Kansanvaltuuskunnan toimintaa leimasivat suuret ihanteet ja hyvät aikomukset. Kokouksia pidettiin yötä päivää, ja asioita järjesteltiin toimeliaasti. Muutamat valtuutetut eivät aina lähteneet edes yöksi kotiinsa, vaan torkkuivat muutaman tunnin työhuoneensa sohvalla. TEKSTI ANNI RISSANEN KUVAT TYÖVÄEN ARKISTO JA TYÖVÄENMUSEO WERSTAS V allankumous ei ollut alkanut hyvin. SDP:n puoluetoimikunnasta 23.1.1918 lohkaistu Suomen työväen toimeenpaneva komitea oli määrännyt punakaartit pidättämään P. E. Svinhufvudin johtaman senaatin jäsenet sekä joukon muita porvareita 26.1. klo 24. Aamulla 27.1. kaupungille oli levitetty tiedotetta, jonka mukaan senaattorit oli vangittu. Puutteellisesti valmistautunut, vasta organisoitunut Suomen Punaisen Kaartin Yleisesikunta oli kuitenkin päättänyt aloittaa toimenpiteet vasta 27.1. klo 22. Näin senaattorit olivat saaneet tiedon pidätyksistä etukäteen ja ehtineet piiloutua. Syrjäytetyn senaatin tilalle toimeenpaneva komitea perusti 28.1. kansanvaltuuskunnan kapinaa johtamaan. Sen puheenjohtajaksi nimitettiin eduskunnan entinen puhemies Kullervo Manner. Kansanvaltuuskunnan jäsenet koottiin työväenliikkeen järjestöistä pietarinsuomalaista bolshevikki Adolf Taimea lukuun ottamatta. Ylimmäksi lainvalvojaksi eli prokuraattoriksi nimitettiin puoluesihteeri Matti Turkia. Kansanvaltuuskunnan keskeisimmät tavoitteet, jotka noudattivat pitkälti sosialidemokraattien aiempia ohjelmanjulistuksia, julkaistiin Työmies -lehdessä 29.1. Porvarilliset lehdet oli lakkautettu pääkaupungissa edellisenä päivänä, ja muut kaupungit seurasivat pian perässä. PUNAISEN VALLAN KÄYTTÄJÄT Punaisessa hallinnossa sisällissodan aikaan eduskuntaa vastasi 40-jäseninen työväen pääneuvosto, jonka edustajat olivat työväenjärjestöjen nimittämiä. Käytännössä neuvostolla ei kuitenkaan ollut lainsäädäntövaltaa, sillä kansanvaltuuskunta sääti lait kiireellisyyteen vedoten itse. Neuvosto sai vahvistaa jo käyttöön otettuja lakeja jälkikäteen. Lakitekstit olivat lyhyitä ja monitulkintaisia. Kolmannes laeista tähtäsi ideologisiin päämääriin, loppujen tarkoitus oli ratkaista ajankohtaisia Kansanvaltuuskunta lyötti uusia kolikoita, joissa luki ”kansan työ, kansan valta”. Niillä ehti kuitenkin olla enemmän symbolista kuin taloudellista merkitystä. ? ? Elintarvikeasioista sodan aikaan vastannut Oskari Tokoi pyrki järjestämään lisää viljaa eteläiseen Suomeen junakuljetuksilla Siperiasta. Kuvassa Tokoin viljajuna miehistöineen on palannut viiden viikon matkan jälkeen takaisin Helsinkiin 30.3.1918. TYÖVÄENLIIKE 100 VUOTTA SITTEN TEKI1802_3-58.indd 26 7.2.2018 13:47:43
2/2018 Tekijä 27 AJASSA hallinnollisia ongelmia. Uusia lakeja säädettiin sitä mukaa kuin tarve vaati, ja lait astuivat voimaan välittömästi. Kansanvaltuuskunnan laatimassa valtiosääntöehdotuksessa kansalla oli laaja aloiteja päätäntäoikeus. Vaikka kansanvaltuuskunta oli periaatteessa demokratian kannalla, sota sai sen vaikuttamaan yhä enemmän sotilasdiktatuurilta. Kun virkamiehet kieltäytyivät palvelemasta punaista hallitusta ja menivät lakkoon, ylennettiin lakon ulkopuolelle jääneitä viranhaltijoita esimiestensä paikalle. Lisäksi rekrytoitiin väkeä sosialidemokraattisesta puolueesta ja ammattijärjestöistä. Punakaartit asetettiin kansanvaltuuskunnan alaisuuteen, mutta käytännössä se ei pystynyt niiden toimintaan vaikuttamaan. Punakaartilaiset sekaantuivat myös siviilihallintoon suorittamalla muun muassa omavaltaisia vangitsemisia, kotitarkastuksia ja takavarikointeja. Kansanvaltuuskunta tuomitsi punaisen terrorin, mutta syyllisten rankaisemiseen sillä ei ollut keinoja. VALLANPITO ON KALLISTA Kansanvaltuuskunta pyrki lievittämään työttömyyttä käynnistämällä omistajien pysäyttämiä tehtaita, maksamalla punakaartilaisille palkkaa ja teettämällä hätäaputöitä. Myös työttömyyskorvausta kokeiltiin, mutta se haittasi uusien kaartilaisten rekrytointia. Elintarvikepulaa yritettiin helpottaa tuomalla viljaa Venäjältä, kiristämällä säännöstelyä ja ottamalla viljelemättömiä tiloja tilattomien käyttöön. ? Tiedonantaja oli Suomen kansanvaltuuskunnan virallinen tiedotuslehti. Sen päätoimittaja oli Eetu Salin. Lehdessä julkaistiin kansanvaltuuskunnan säätämiä lakeja ja määräyksiä sekä tavallisia uutisia. Tiedonantaja-lehdet löytyvät digitoituina kansalliskirjaston verkkosivuilta. Suomen Pankin kultavaranto oli valkoisten hallussa, joten punaisten haltuunsa saamat käteisvarat hupenivat nopeasti. Punaisilla oli kuitenkin käytössään setelipaino, jossa he painattivat uusia seteleitä vanhoilla painolaatoilla. Rahan painaminen oli hidasta. Käteispulaa alettiin paikata maaliskuun alussa myös sekeillä, jotka luvattiin lunastaa myöhemmin. Luottamus sekkien arvoon karisi kuitenkin nopeasti. Porvariväestö piti myös kansanvaltuuskunnan painattamia seteleitä vääränä rahana ja vältti niiden käyttöä. Ruotsalainen sosialidemokraatti Gustav Möller ennusti nälänhädän vaanivan suomalaisia kolmen kuukauden päässä. l USEAT VALTUUTETUISTA TOIMITTAJIA Yli puolet kansanvaltuuskunnasta oli taustaltaan työväenlehtien toimittajia: puheenjohtaja Kullervo Manner, ulkoasiain valtuutettu Yrjö Sirola, oikeusasiain valtuutettu Lauri Letonmäki, valistusasiain valtuutettu Otto Wille Kuusinen, raha-asiain valtuutettu Jalo Kohonen, maatalousasiain valtuutettu Evert Eloranta ja postija tiedotusasiain valtuutettu Emil Elo. Toimittajia olivat myös maaliskuun alussa nimitetyt sisäasiain valtuutetut Matti Airola ja Hanna Karhinen sekä sosiaaliasiain valtuutettu Hilja Pärssinen. Tiedotuksella ja propagandalla olikin suuri paino kansanvaltuuskunnan toiminnassa. Muita ammatteja edusti kahdeksan valtuutettua. Oikeusasiain valtuutettu Antti Kiviranta oli puuseppä ja liikenneasiain valtuutettu Konsta Lindqvist veturinkuljettaja. Suomen Sahatyöväenliiton asiamies Eero Haapalainen ja viilaaja Adolf Taimi aloittivat sisäasiain valtuutettuina, mutta heidät muutettiin sota-asiain valtuutetuiksi maaliskuun alussa. Elintarvikeasiain valtuutettu Oskari Tokoi ja työasiain valtuutettu J.H. Lumivuokko olivat Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajia. Edvard Gylling, joka toimi raha-asiain valtuutettuna 6.2. alkaen, oli tiedemies ja poliitikko, ja maaliskuun alussa sosiaaliasiain valtuutetuksi nimitetty J. O. Arjanne oli juristi. TEKI1802_3-58.indd 27 7.2.2018 13:47:44
28 Tekijä 2/2018 KEKSINTÖ Puusta jalostetaan vaatteita ilman kemikaaleja TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA SPINNOVA OY l Suomalaispatenttien myötä maailmalle nousee muutaman vuoden sisällä tehtaita, joissa valmistetaan puupohjaista tekstiilikuitua ilman haitallisia kemikaali prosesseja. Kauppoihin ”puupaitoja” saadaan kuitenkin odottaa, sillä ensimmäinen tehdas laajamittaiseen kuiduntuo tantoon on vasta valmisteilla. Jyväskyläläiseen teollisuushalliin rakennetaan tuotantolai toksen prototyyppiä. Tuotannon on määrä hyrähtää käyntiin vuoden lopussa. Suomalainen Spinnova Oy aloitti puusta valmistettavan tekstiilikuidun kehittämisen 2015. Idea kuituun syntyi, kun filosofian maisteri Juha Salmela keksi VTT:llä yhdistää hämähäkinseitin ja paperinvalmistuksen prosessit sekä nano teknologian. Salmela ja filosofian tohtori Janne Poranen perustivat Spinnovan 2014. Yhtiöllä on toistakymmentä kuidun valmistukseen liittyvää maailman laajuista patenttia. Kuidun kestävyyttä on testattu julkisesti kertaalleen, kun toimitusjohtaja Poranen ja hänen puolisonsa Nina Poranen kantoivat puukuitukankaasta tehtyjä asusteita presidentin itsenäisyyspäivän juhlissa vuonna 2016. Moni tekstiilibrändi odottaa innokkaana puukuitulangan ja kankaiden valmistusta. Spinnovan mukaan muutama koekappale valmistuu tänä vuonna. Tuotekehitys on kansainvälistä. Brasilialaisen yhteis työkumppanin, Fibrian myötä myös eukalyptusta kokeil laan kuidun valmistukseen. Kun Jyväskylän tehdas saadaan käyntiin, tuotantolaitoksia perustetaan eri puolille maailmaa. Porasen mukaan valmistukseen kelpaa mikä tahansa puu, myös roskapuu. Puu kuitu jauhetaan massaksi ja prosessoidaan. Uuden kuidun etuna on, että siihen kuluu paljon vähemmän vettä kuin puuvilla kuidun valmistamiseen, eikä valmis tukseen tarvita haitallisia kemikaaleja. Aiemminkin puusta on valmistettu tekstiili kuituja, muun muassa modaalia ja viskoosia. Viskoosin valmistus on siirtynyt Aasiaan, jossa sen tuotanto saastuttaa vesistöjä. Juuri puukuidun ekologisuus on herättänyt maailmalla mielenkiintoa. Jyväskylän tuotantolaitos kehitetään kotimaisin voimin. Tarkoituksena on rakentaa tuotantolaitoksen prototyyppi, jonka perusteella rakennetaan muutkin tuotantolaitokset ja niiden laitteistot. TEKSTIILIKUITUJA YLI VUOSISADAN Uusia puukuituja valmistettaessa vältytään haitalliselta kemikaalikuormalta ja vedenkulutus jää pieneksi. Kuiduista povataan korvaajaa puuvillalle ja polyesterille. Puuperäisten muuntokuitujen valmistukseen tarvitaan yleensä rikkihiiltä, joka on aiheuttanut aikoinaan työntekijöille terveyshaittoja. Viskoosin ja modaalin valmistaminen nykymenetelmilläkin saastuttaa vesistöjä. Viskoosin valmistusperiaate keksittiin jo 1880-luvulla. Kuitua on kaupattu muun muassa Raion-kauppanimellä. Modaali tuli markkinoille vuonna 1942 ja siitä on tehty myös mikrokuitua. Lyocell-kuidun valmistamiseen tarvitaan erittäin puhdasta selluloosaa. 1990-luvulta asti muun muassa Tencelnimellä markkinoitu kuitu on kaksi kertaa viskoosia vahvempaa. Spinnovan puukuitua on luonnehdittu pumpulinkaltaiseksi ja lämpimäksi. Puukuidun soveltuvuutta on kokeiltu myös 3D-mallinnokseen. KIERRÄTYSKUITUJA KEHITTEILLÄ Kazakstanin ja Uzbekistanin välissä sijaitsevan Aral-järven kuivuminen on yksi esimerkki puuvillan viljelyn ympäristövaikutuksista. Puuvilla tarvitsee runsaasti vettä kasvaakseen, ja vettä kuluu myös sen valmistukseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä kehitetään uusia kuituja kierrätetystä puuvillasta. Testaus jatkuu vielä tämän vuoden. Ioncell on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tekstiileistä ja esimerkiksi pahvista tehdystä märkäsellumassasta valmistetaan kuitua, jonka lujuusominaisuudet ovat erinomaiset. Karbamaatti valmistetaan VTT:n omistamalla teknologialla. Kierrätetystä puuvillasta tehdään selluloosakarbamaattikuitua muun muassa urean, natriumsinkaatin ja hapon avulla. BioCelSol-teknologian omistavat VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto. Siinä puuvillaselluloosan liukenemista tehostetaan mekaanis-entsymaattisella käsittelyllä. MILJOONIEN ASUSTEET Pari vuotta sitten itsenäisyyspäivän vastaanotolla nähdyt puukuitukankaasta valmistetut asusteet, eli frakkiliivi, solmuke ja taskuliina sekä iltapuvun ruusukkeet, ovat nykyisin vitriinissä Spinnova Oy:n tiloissa. Toimitusjohtaja Janne Poranen sanoo, että kyseessä on kalleimmat asusteet, jotka on Linnan juhlissa nähty. – Kun kuidun kehittämisen kustannukset otetaan mukaan, asusteiden hinta nousee miljooniin. TEKI1802_3-58.indd 28 7.2.2018 13:47:44
LYHYET TYÖNANTAJAT VÄÄRISTELEVÄT LAKKOJEN MÄÄRÄÄ TYÖTAISTELU SAK toivoo työnantajien päivittävän mielikuvansa Suomesta lakkoherkkänä maana vastaamaan tämän vuosi tuhannen lakkotilastoja. Lakkojen määrä on 1990luvun laman jälkeen romahtanut, eikä Suomi ole ollut tilastojen mukaan lakkoherkkä maa sitten 1970luvun. Vielä 1980luvulla työ tais teluja oli keskimäärin 1 360 vuodessa. Vuosina 2000–2009 niiden määrä putosi keskimäärin 124 työtaisteluun vuodessa. ”Tällä vuosituhannella emme mahdu Euroopan lakkotilastoissa enää edes pistesijoille, vaikka myös muissa maissa lakkojen määrä on laskenut dramaattisesti muutamassa vuosikymmenessä. OECD-maiden joukossa Suomi on keskiarvon tuntumassa.” SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm ? EE VA M U RT O N IE M I 2/2018 Tekijä 29 AJASSA ”Aktivointi itsemääräämisoikeuden rajoituksena toimii paljon paremmin pelotuksena työssä vielä oleville kuin kannusteena työttömille. Aktivointi passivoi, jos työttömät kokevat aktivoinnin tekevän heistä paarialuokkaa. Ei kannata innostua pelistä, jos peli jo asemoi osallistujan pysymään häviäjänä. Häväisty vetäytyy ihmisten parista ja voi masentua uskomaan, ettei ainakaan hänen kannata yrittää enää mitään.” Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala yle.fi ? LUETUIMMAT TAMMIKUU tekijälehti.fi ? Mitä on elää pitkäaikaistyöttömänä eriarvoisessa Suomessa ? Taidonnäyte : Kuormatraktori ? Professori Heikki Patomäki: Harvojen vauraus luo harvojen demokratian ? Mekaaninen metsäteollisuus: Sopimus, jonka kanssa voi elää ? Mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoilla lakkovalmius – heikennyksiin ei suostuta KIRJOITUSKILPAILU Sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Kirjoittajia kutsutaan pohtimaan, mitä tarkoittavat vapaus, vastuu ja vallankumous tämän päivän Suomessa. Kilpailu on suunnattu kirjoittajille, jotka eivät ole julkaisseet omaa kaunokirjallista teosta. Kolme parasta tekstiä palkitaan rahapalkinnoilla ja lisäksi kilpailun sadosta kootaan antologia. Kilpailuaika 1.2.–30.4.2018. ohjeet ja lisätietoa: tyovaenkirjallisuudenpaiva.com Hattulalainen autopeltiseppä Matti Lehto on ensimmäisten työuraeläkkeelle jäävien suomalaisten joukossa. Maaliskuussa 63 vuotta täyttävä Lehto on kärsinyt astmasta, joka paheni korjaamon pölyissä. SISÄLLISSODAN MUISTOT Werstaan luentosarja käsittelee sisällissodan kokemuksia arkipäivän näkökulmasta. 22.2. Mitä teit keväällä 1918? Tamperelaisten koulutyttöjen sisällissota 8.3. Jakautuneen maan vapaussankarit – hautajaiset ja muistaminen keväällä 1918 22.3. Vuoden 1918 muistot ja muistaminen 5.4. Rautatienrakentajat kapinassa 19.4. Elämää sisällissodan jälkeen Maksuttomat luennot alkavat klo 17. Työväenmuseo Werstas, Tampere, werstas.fi SAATAT OLLA TIUKOILLA ELÄKELÄISENÄ JOS... l lyhyen työuran jälkeen joudut työkyvyttömäksi l olet osatyökykyinen l olet nuori, etkä ole hakeutunut peruskoulun jälkeen koulutukseen tai töihin l olet maahanmuuttaja l olet itsensätyöllistäjä tai mikroyrittäjiä l olet pitkään hoitanut omaisiasi tela.fi UUSI ELÄKE KÄYTTÖÖN TYÖURAELÄKE Raskaan työn tekijöiden eläkkeen kriiteerit: 38 vuoden työura, työhön vaikuttava sairaus ja ikä vähintään 63 vuotta. Vanhuuseläkkeen alarajan noustessa työuraeläkkeen merkitys ja hakijamäärä saattavat kasvaa. Työura eläkkeenä maksetaan se eläke, joka on kertynyt työuraeläkkeelle jäädessä. Siksi se on lähtökohtaisesti pienempi kuin vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke. 28 TUNNIN TYÖVIIKKO Saksan metalliliitto IG Metall sai läpi vaatimuksensa työajan lyhentämisestä. Työntekijät voivat tehdä 28 tunnin työviikkoa kahden vuoden ajan toimiessaan samalla lastensa tai ikääntyneiden vanhempiensa hoitajana. Liitto jopa hylkäsi korkeamman palkkatarjouksen saadakseen läpi työaikavaatimuksensa. ? TEKI1802_3-58.indd 29 7.2.2018 13:47:47
30 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 30 7.2.2018 13:47:51
2/2018 Tekijä 31 ? Oletko sinäkin leikkinyt näillä? Moni on leikkinyt heidän tekemillään kuormaautoilla tai kaivanut hiekkalaatikossa heidän valmistamillaan lapioilla. Useimmat ovat vähintäänkin nähneet heidän tuotteitaan kaupassa. Ahvenanmaalaisen Plaston työntekijät ovat varustaneet suomalaisia lapsia värikkäillä muovileluilla 1950luvulta saakka. TEKSTI HELENA FORSGÅRD KUVAT KJELL SÖDERLUND ? TYÖSSÄ Samuel Jansson aloitti Plastolla seitsemän vuotta sitten. Päivän hommiin kuuluu koneesta tulevista punaisista kottikärryistä huolehtiminen. Jokaisen osan laatu tarkistetaan. Osat, jotka eivät täytä vaatimuksia, laitetaan sivuun ja jauhetaan uusiokäyttöön. Värivaihdon jälkeen tulee aina vähän hävikkiä, ennen kun väri on täsmälleen oikea. TEKI1802_3-58.indd 31 7.2.2018 13:47:54
32 Tekijä 2/2018 P lasto Oy Ab:n leikkikalutehtaalla Ahvenanmaalla on kone poikineen, ja kaikkialta kuuluu pihinää, sihinää ja hurinaa. Yksi kone suoltaa herneenvihreitä sankoja hiekkalaatikkoleikkeihin. Toisesta tupsahtelee punaisia kottikärryn lavoja, ja kolmas valmistaa pieniä limetinvihreitä lapioita. Koneiden välissä rientää Samuel Jansson, joka poimii leluja laatikoihin ja ehtii siinä sivussa myös kiinnitellä pyöriä kottikärryihin. – Työpäivät ovat aika haipakkaa, joten istumista ei tule monta minuuttia, hän sanoo. Lapiot, kupit, lautaset ja vastaavat lelut valmistetaan yhtenä kappaleena. Toiset taas kootaan osista, kuten kuorma-auto, joka koostuu ohjaamosta, lavasta, alustasta ja pyöristä. Jokainen osa ruiskuvaletaan erikoisvalmisteisessa muotissa. Muotit ovat erikokoisia ja näyttävät maallikon silmään neliskulmaisilta rautalaatikoilta. Muotteja säilytetään tukevissa hyllyissä pitkinä riveinä ja monessa kerroksessa. Kaikkiaan täällä on noin 800 muottia, ja raskain niistä painaa yli viisi tonnia. Sitä käytetään pulkkien valmistukseen. Arve Simonsen on Plaston leikkikalutehtaan keskushenkilöitä. Hän on nimittäin muottivaraston valtias, joka vaihtaa koneisiin muotit eri osien valmistamista varten. Muotit nostetaan hyllyiltä pinontavaunulla, kuljetetaan kulloisellekin koneelle ja nostetaan paikalleen siltanosturilla. – Työ on vaaratonta, kunhan tuntee toimintatavat. Kaiken varalta on tietysti paras olla seisomatta suoraan muotin alla, hän sanoo. Muotinvaihdon jälkeen koneisiin on myös aina vaihdettava ohjelma. Pitää miettiä, mikä on sopiva TEKI1802_3-58.indd 32 7.2.2018 13:47:59
2/2018 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? paine baareina ja miten kauan painetta tulisi pitää yllä, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä tuote. – Joskus muotinvaihto vie tunnin, joskus pari kolme, sanoo Simonsen, joka tuli Plastolle vuonna 1994. – Sittemmin olen hoitanut eri työtehtäviä. Viihdyn Plastolla, koska täällä on hyvä työympäristö ja hyvät työkaverit, hän jatkaa. HYLÄTYT OSAT KIERRÄTETÄÄN PYÖRIKSI Konehallissa tuoksuu lämmin muovi, ja koneet tuntuvat elävän omaa elämäänsä. Ne kaikki suoltavat tasaisin väliajoin sisuksistaan joko kokonaisia leluja tai lelun osia. Tänään valmistuu muun muassa kottikärryjen punaisia lavoja, jotka ovat hihnalle tullessaan vielä lämpimiä. ”Työ on vaaratonta, kunhan tuntee toimintatavat. Kaiken varalta on tietysti paras olla seisomatta suoraan muotin alla.” ARVE SIMONSEN Muotinvaihtaja TEKI1802_3-58.indd 33 7.2.2018 13:48:01
34 Tekijä 2/2018 Samuel Jansson valvoo useiden koneiden toimintaa ja tarkastaa kaikkien osien laadun. Kappaleet, joissa on pintavirheitä tai muita vikoja, päätyvät omaan laatikkoonsa. Kaikki syystä tai toisesta hylätyt kappaleet rouhitaan myöhemmin, ja massa värjätään mustaksi. Tämän jälkeen siitä valmistetaan pyöriä eri ajoneuvoihin. Hyvälaatuiset osat Jansson pakkaa laatikoihin, ja tänään hän kiinnittää myös pyöriä kottikärryihin. – Työssä ei ole erityisiä vaaratekijöitä, mutta melutaso on aika kova. Nykyisin käytänkin aina kuulosuojaimia, hän sanoo. LOMAUTUKSET TYÖLLISTIVÄT LUOTTAMUSMIESTÄ Työntekijöiden luottamusmies Monika Johnsson työskentelee ensisijaisesti varastossa, missä hän kerää yhteen eri tilaajille lähetettäviä tavaroita. Parhaillaan hän valmistelee muun muassa norjalaisliikkeisiin lähdössä olevaa suurtoimitusta. Pienemmät tilaukset voi kerätä käsin, mutta usein hän suhaa hyllyjen välissä ”ralliautolla”, kuten keräilytrukkia tavataan kutsua. – Tarvittaessa voin myös sijaistaa konehallin puolella, hän sanoo. Johnsson on työskennellyt varastossa kymmenen vuotta, ja sitä ennen hän oli pitkään kokoonpanopuolella. – Tämä on ihan mukiinmenevää. Tärkeintä on, että on työpaikka. Liityin ammattiliittoon aloittaessani Plastolla vuonna 1993. Liittoon kuuluminen tuo mielestäni turvaa, ja meitä järjestäytyneitä työntekijöitä on täällä aika paljon, hän sanoo. Viime syksynä saatiin henkilöstöä ravistellut tieto, joka poiki Monikalle tavallista enemmän yhteydenottoja. Plaston suurimmat asiakkaat olivat vähentäneet tilauksiaan, joten yhtiö päätti lomauttaa kaikki reilut 30 työntekijää lyhentämällä työaikaa päivällä viikossa kahdeksan viikon ajan. – Toki uutinen pisti miettimään tulevaisuutta, mutta toivotaan parasta, Monika Johnsson sanoo. TYÖ KÄY JALOILLE Konehallin vieressä on suuri huone, jossa kootaan moniosaisia leluja. Täällä kerätään myös eri tuotteita yhteen valmiiksi asiakaspakkauksiksi. Montakan Olofsson seisoo omassa nurkkauksessaan laatikkojen ympäröimänä ja kerää yhteen 15 osaa: lusikoita, lautasia ja mukeja, jotka sisältyvät mehukestiastiastoon. Kaikki pakataan pieneen koriin, joka kääräistään verkkopussiin. Lopuksi Olofsson kiinnittää kartongille painetun tuote selosteen ja liittää koriin kahvan. Päivän aikana hän saattaa koota noin 150 mehukestisettiä. ? Montakan Olofsson täyttää keltaista koria kannulla, laseilla ja aterimilla, joita kaikkia tarvitaan mehukesteissä. Hän aloitti työt Plastolla kahdeksan vuotta sitten ja on alusta asti ollut kokoonpanija. ? ”Totta puhuen, hirveän moni ei halunnut olla luottamusmies. Sen takia asetuin ehdolle. On tärkeää, että meillä on luottamusmies työpaikalla”, varastotyöntekijä Monika Johnsson sanoo. Kuvassa näkyvää Plaston isoa kuorma-autoa on valmistettu jo miljoona kappaletta. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi autosta tehtiin sinivalkoinen erikoismalli. Kevääksi kuorma-autosta tulee uusi modernimpi versio kauppoihin. TEKI1802_3-58.indd 34 7.2.2018 13:48:03
2/2018 Tekijä 35 ? TYÖSSÄ TEKI1802_3-58.indd 35 7.2.2018 13:48:08
36 Tekijä 2/2018 SUOSIKKIAUTON UUDISTAMISTA JA PANOSTUSTA SOKERIRUOKOMUOVIIN l Plaston perustivat ahvenanmaalaiset vuonna 1954. Yritys myytiin pariin otteeseen 1980ja 1990-luvulla, ja vuonna 2004 Plaston silloinen omistaja, ruotsalainen Brio, oli aikeissa myydä yrityksen kilpailijalle. Ahvenanmaan elinkeinoelämän isot nimet puuttuivat kuitenkin peliin Ålandsbankenin, Transmar-kuljetusyrityksen, Ålands Ömsesidiga -vakuutusyhtiön ja Eriksson Capitalin johdolla. Ne ostivat Plaston, joka on Ahvenanmaan mittapuulla tärkeä työnantaja. – Ahvenanmaalaisuutta vaalivat paikalliset omistajat tuovat turvaa, sanoo Plaston toimitusjohtaja Kennet Berndtsson. Ahvenanmaalaisella leikkikalutehtaalla riittää haasteita, mutta Plasto uskoo tulevaisuuteen. Yritys investoi hiljattain 300 000 euroa uudistaakseen suosikkituotteensa – suuren kuorma-auton, jota on myyty miljoona kappaletta. Yritys on myös alkanut tehdä leluja muovista, joka on valmistettu öljyn sijasta sokeriruo’osta. Talossa aikanaan suunniteltua suurta kuorma-autoa valmistettiin muuttumattomana 1970-luvulta lähtien. Viime keväänä markkinoille tuotiin kuitenkin sen seuraaja, joka on muotoilultaan modernimpi. – Aika oli yksinkertaisesti kypsä. Kuorma-auton kaikkien osien muotit olivat kuluneet loppuun, Berndtsson kertoo. Uudet erikoisvalmisteiset muotit tilattiin Portugalista, ja yksistään ne maksoivat 200 000 euroa. Plasto on myös panostanut uusiin koneisiin ja robottiin voidakseen valmistaa kuorma-auton renkaita kahdesta eri materiaalista. Sisäosa tehdään kovasta ja ulkopinta pehmeämmästä muovista. – Päiväkodit ja muut suuret asiakkaamme ovat kaivanneet hiljaisempia kuorma-autoja, ja pehmeämmät renkaat pitävät pienempää ääntä. Plasto käyttää leluissa samoja materiaaleja kuin tehtaalla niin ikään valmistettavissa hillopurkeissa, eli elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä materiaaleja, joissa ei ole ftalaatteja ja bisfenoli-A:ta. Viime keväänä Plasto toi markkinoille myös uuden ”I’m Green”lelusarjan. Tuotteissa käytetty muovi on fossiilitonta, koska se on valmistettu öljyn sijaan sokeriruo’osta. – Se on ekologisempaa. Sokeriruoko sitoo kasvaessaan enemmän hiilidioksidia kuin mitä raaka-aineen tuotannosta syntyy. Sokeriruoko on myös uusiutuva materiaali, toimitusjohtaja Berndtsson sanoo. Sokeriruokomuovi ostetaan Brasiliasta, ja muut raaka-aineet tulevat Aasian öljymaista ja Yhdysvalloista. – Lopputuotteissa ei juuri ole eroa. Sokeriruokomuovi saattaa ehkä olla hieman pehmeämpää, hän sanoo. Ahvenanmaalaisen leikkikalutehtaan pyörittämisessä on omat haasteensa, koska toiminta on täysin riippuvainen merikuljetuksista. Kaikki raaka-aine on rahdattava Ahvenanmaalle, ja valtaosa tuotannosta menee vientiin. Monet lelut voivat olla hankalasti kuljetettavia, ja laatikoissa on paljon ilmaa. – Kilpailemme hinnan sijasta laadulla. Pääosa tuotannosta myydään Suomeen, mutta meillä on isoja ja pieniä asiakkaita myös monissa muissa maissa. Tärkeänä kohderyhmänä ovat päiväkodit ja esikoulut, jotka haluavat vuosien kovaa käsittelyä kestäviä leluja, hän toteaa. Toisena uhkana ovat taulutietokoneet. Mitä enemmän lapset uppoutuvat virtuaalimaailmaan, sitä enemmän vähenee ”oikeiden lelujen” kysyntä. – Tämä voi tuottaa suuria ongelmia monille muillekin kuin vain meille leluvalmistajille. Jos elämää hallitsee istuminen, se on terveysriski, Berndtsson sanoo. Hän näkee kuitenkin tilanteessa Plaston kannalta myös hyviä puolia. – Lelumme on ensisijaisesti suunnattu kaikkein pienimmille lapsille, jotka toivottavasti leikkivät jatkossakin oikeita leikkejä. l – Seison koko työpäivän ajan. Istualta työskentely ei oikein suju, mutta lattialla on kumimatto jalkojen ja selän säästämiseksi, hän kertoo. Toisaalla hallissa seisoo Mikael Jäkälä, jonka työsarkana on pienten etukuormurien ja kuorma-autojen kokoonpano. – Työ saattaa käydä vähän yksitoikkoiseksi, mutta välillä teen muutakin. Olen eräänlainen jokapaikanhöylä, hän toteaa. ? Mikael Jäkälä on eräänlainen jokapaikanhöylä Plaston tehtaalla. Tänään hän kokoaa etukuormaajia, jotka muodostuvat monesta osasta. PLASTO OY AB PERUSTETTU 1954 KOTIPAIKKA Maarianhamina, Ahvenanmaa TUOTANTO Leluja, pelejä ja pakkauksia muovista HENKILÖSTÖ Noin 30 työntekijää LIIKEVAIHTO 4,0 milj. euroa (2016) Ny äsene na 100 EUROA OMAVASTUURAHAA! Teollisuusliiton ja Ifin yhteistyö on alkanut ja sen kunniaksi haluamme palkita jäsenet tervetuloedulla. Jätä yhteystietosi sivuillamme 31.3. mennessä, niin olemme yhteydessä ja aktivoimme 100 euroa ylimääräistä omavastuurahaa If-tilillesi – saat sen myös nykyisenä asiakkaana. Samalla tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa, ja olet tietoinen kaikista sinulle kuuluvista eduista. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään. Lue lisää omavastuurahasta ja hyödynnä etusi osoitteessa if.? /teollisuusliitto HYÖDYNNÄ erve l e s ! TEKI1802_3-58.indd 36 7.2.2018 15:02:09
Ny äsene na 100 EUROA OMAVASTUURAHAA! Teollisuusliiton ja Ifin yhteistyö on alkanut ja sen kunniaksi haluamme palkita jäsenet tervetuloedulla. Jätä yhteystietosi sivuillamme 31.3. mennessä, niin olemme yhteydessä ja aktivoimme 100 euroa ylimääräistä omavastuurahaa If-tilillesi – saat sen myös nykyisenä asiakkaana. Samalla tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa, ja olet tietoinen kaikista sinulle kuuluvista eduista. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään. Lue lisää omavastuurahasta ja hyödynnä etusi osoitteessa if.? /teollisuusliitto HYÖDYNNÄ erve l e s ! TEKI1802_3-58.indd 37 7.2.2018 13:48:14
38 Tekijä 2/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Miksi valvonta ei toimi? Autonostin petti ja ajoneuvo putosi. Onneksi auton kunnostaja oli kahvilla. Miksi markkinavalvonta ei toimi? Miksi vielä elokuussa 2017 käytössä sai olla autonostinmalli, jonka työsuojelutarkastaja oli todennut vaaralliseksi jo vuoden 2015 lopussa. E telä-Suomen aluehallintoviraston eli AVIn ylitarkastaja Harri Patrikainen tuntee elokuun tapauksen. – Tällä kaksipilarinosturilla oli kunnostettu vanhaa museoautoa, joka painoi 800 kiloa. Kyse oli siis suhteellisen kevyestä taakasta. Autoharrastaja oli lähtenyt kahville, kun autotallista kuului rysäys. – Nostinvarsien lukitus oli pettänyt, kolme pulttia oli kat kennut ja ajoneuvo oli pudonnut nostimen päältä. Vain ja ainoastaan hyvällä onnella säästyttiin henkilövahingoilta, Patrikainen toteaa. Kyseessä on autonostin SteyrTek ST-402C . Sama kone tunnetaan myös tyyppimerkinnällä ST-40-2C ja PL-4.0-2C . Tällaisia nostimia voi olla myös pienissä autokorjaamoissa. Jo vuoden 2015 joulukuussa nostimessa oli havaittu ”lukuisia terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia puutteita”. Puutteita löytyi esimerkiksi nostovarsien toiminnassa ja luotettavuudessa, hydrauliikan turvallisuudessa ja hätäpysäytyksessä. Tämän takia nostimelle oli annettu väliaikainen luovutuskielto. Sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto oli kesäkuun 2017 päätöksessään vahvistanut luovutuskiellon. Ministeriö oli todennut nostimessa olevan runsaasti turvallisuutta vaarantavia puutteita. Luovutuskiellon lisäksi ministeriö oli velvoittanut nostimen valmistajan, Vannetukku.fi Oy:n tiedot tamaan nostimen käytöstä poistamisesta. Näin valmistaja ei ole kuitenkaan toiminut. Patrikainen on hyvin huolissaan siitä, että ministeriö ei ole ottanut tiedottamisvastuuta asiassa, kun yritys itse ei ole suostunut kertomaan laitteensa vaarallisuudesta tai vetämään sitä pois markkinoilta. – Tämän tyyppisissä tapauksissa, joissa on selkeä, työntekijän tai kansalaisen henkeen tai terveyteen kohdistuva vaara, olisi markkinavalvonnan rattaissa oltava rasvaa. Asiat on saatava käsiteltyä kiireellisesti, ja ministeriön pitäisi ottaa tiedotusvastuu vaikka lehtiilmoituksilla, Patrikainen sanoo. Autonostimen ensimmäisestä luovutuskiellosta on kulunut yli kaksi vuotta, mutta ylitarkastaja Kari Seppänen pitää edelleenkin laitteen vaarallisuudesta tiedottamista ensisijaisesti maahantuojan eli ”talouden toimijan”, ei ministeriön tehtävänä. Laite ei ole Seppäsen mukaan enää myynnissä, mutta Vannetukku.fi Oy ei ole varoittanut autonostimen jo hankkineita asiakkaitaan sen vaarallisuu-desta. Ministeriö vielä siis vahvisti markkinointija luovutuskiellon viime vuoden kesäkuussa. Seppänen toteaa, että tuolle talouden toimijalle ei ole saatu päätöstä ”todisteellisesti tiedoksi” edes haastemiehen kautta. Kesäkuun päätöksessä on kyllä uhkasakko tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Käytännössä maahantuoja ei ole ryhtynyt mihinkään toimiin informoidakseen asiakkaitaan. Perusteluna siis se, että päätöstä ei ole saatu annettua yritykselle tiedoksi. – Miksi ei ole saatu, sitä pitää kysyä haastemieheltä, Seppänen sanoo. Ylitarkastajan mukaan ministeriössä on nyt harkinnassa julkinen tiedoksianto. Ylitarkastaja ei ota kantaa siihen, miksi ministeriö ei ole julkaissut varoituksia laitteesta vaikkapa autoalan lehdissä. Teollisuusliitto on esimerkiksi pystynyt varoittamaan laitteen vaarallisuudesta omilla verkko sivuillaan. AUTONOSTIMEN PUUTTEET ? EY-tyyppitarkastustodistus puuttuu ? Lukituspala ei lukitse nostovartta aina automaattisesti paikoilleen ? Nostovarret eivät täytä lujuusvaatimuksia ? Hitsausliitokset suurelta osin huonolaatuisia ? Ei syötönerotus kytkintä ? Ei hätä-seis -painiketta ? Ei teknistä tiedostoa pakkotoimisen ohjauksen vaatimustenmukaisuudesta ? Hydraulijärjestelmässä puutteita ? Ei jalkojen puristumista estäviä suojuksia ? Merkinnöissä puutteita. LÄHDE: STM:n työsuojeluosaston päätös 16.6.2017 ”Jos on selkeä, työntekijän tai kansalaisen henkeen tai terveyteen kohdistuva vaara, olisi markkina valvonnan rattaissa oltava rasvaa. Asiat on saatava käsiteltyä kiireellisesti, ja ministeriön pitäisi ottaa tiedotusvastuu.” TEKI1802_3-58.indd 38 7.2.2018 13:48:15
2/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ OTA YHTEYTTÄ! Kysy työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasaarvosta. Työympäristöyksikön palveleva puhelin 020 690 449, klo 8.30–15 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi PLUS 400 000 euroa JÄI TOSI HYVÄT FIILIKSET STARTTIKURSSI Tuotantotyöntekijä Katja Väisänen osallistui uusien työsuojelu valtuutettujen ja heidän varavaltuutettujensa starttikurssille Vantaalla tammikuun lopussa. Väisänen on aivan tuore 1. varavaltuutettu, sillä luottamustoimi Orion Diagnostica Oy:ssä alkoi tämän vuoden alussa. – Kurssista jäi kaiken kaikkiaan tosi hyvät fiilikset. Oli mukava tutustua ihmisiin eri aloilta, jotka ovat nyt samaa Teollisuusliittoa, Helsingin lääketyön tekijöiden ammatti osastoa 402 edustava Väisänen kertoo. – Saila Ruuth osasi asiantuntevasti esitellä liiton työympäristöyksikön, kertoa henkilöistä ja heidän vastuualueistaan. Tämä on tietysti hyödyllistä tietoa, kun jatkossa ottaa yhteyttä liittoon. (Ruuth toimii yksikössä sosiaali ja työympäristöasiantuntijana.) Mitä lakeja valtuutetut voivat hyödyntää, siitäkin oli kurssilla hyvä kattaus. Väisänen halajaa jo uusiin työsuojeluopintoihin. Hän kertoo sopineensa työnantajan kanssa viikon mittaisesta Murikan peruskurssista tässä kuussa. ANSIOMITALI Hannu Yliojalle ja Simo Siekkelille luovutettiin tammikuun lopussa työympäristötyön ansiomitalit tunnustuksena esimerkillisestä toiminnasta työympäristön kehittämiseksi. Vaikka Yliojan ja Siekkelin mielestä työoloja on saatu parannettua, riittää työympäristötyön saralla edelleen valvottavaa ja kehitettävää. – Perusasioiden kuntoon saattaminen ja hyvällä tasolla pitäminen on jatkuvasti ajankohtainen tehtävä. Esimerkiksi melu, kuumuus, pöly, kemikaalit ja ergonomia ja ylipäätään työfysiologia ovat sellaisia tekijöitä, että niiden perään on katsottava ja niitä on pidettävä esillä jatkuvasti. – Toisaalta olennaista on, että kaikki työntekijät saadaan työpaikoilla tekemään turvallisuushavaintoja, ja sitten kun niitä havaintoja tulee, niin asiat tarkistetaan ja laitetaan kuntoon aina kun aihetta ilmenee. – Kolmanneksi voidaan sanoa, että psykososiaaliset tekijät on tarpeen ottaa huomioon osana työympäristöjen riskin arviointia myös tehdasolosuhteissa. Vaikka niitä ei meidän tuotannon aloilla ole perin teisesti ehkä niin painokkaasti huomioitu, ovat ne aina läsnä oleva inhimillinen tekijä. Esimerkiksi koettu kiire kohottaa tapaturma riskiä, Ylioja ja Siekkeli tiivistävät työympäristö työn keskeisiä teemoja. Ylioja on toiminut työsuojeluvaltuutettuna Koskisen Oy:n Järvelän tehtailla jo vuodesta 1996 lähtien. Siekkeli puolestaan on hoitanut vastaavaa tehtävää Vuohijärvellä sijaitse valla UPM:n Kalson viilutehtaalla vuodesta 2006 alkaen. Sen rinnalla molemmat ovat toimineet aktiivisesti aikaisemman Puuliiton työ ympäristöjaostossa sekä liiton edustajina erinäisissä yhteistyöelimissä. Työympäristötyön ansiomitaleita voi hakea Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) yhteydessä toimivalta työympäristömitali toimikunnalta. PETTERI RAITO tvk.fi/tapaturmavakuutuskeskus/ tyoymparistomistomitalit HYVÄ KOHTELU NOSTAA TUOTTAVUUTTA TYÖHYVINVOINTI Kun koko henkilöstöä johdetaan hyvin ja esimiestyö on laadu kasta, yrityksen tulos nousee. TTK eli Työturvallisuuskeskus on julkaissut asiasta oppaan Työsuojelun taloudelliset vaikutukset . Kirjoittaja on Lapin yliopiston tutkimus johtaja Marko Kesti. Hyvässä työsuojelu johtamisessa on kolme lohkoa: nopea reagointi ongelmiin, koulutukset ja jatkuvan seurannan ja parantamisen käytännöt. Opas laskee, että näin syntyy 100 hengen teol lisuusyrityksessä pelkästään sairauslomien ja vaihtuvuuden vähenemisen ja työelämän laadun parannuksen kautta 404 000 euroa lisää tulosta vuodessa. Opas (5 euroa): www.ttk.fi –> Koulutus ja kehittäminen –> Julkaisut – Syksyllä haluaisin käydä Murikassa jatkokurssin, tulee se 5+5, laskee Väisänen työ suojelumatematiikan mukaisia kurssipäiviä. ”PERUSASIOITA PIDETTÄVÄ JATKUVASTI ESILLÄ” PE KK A EL O M A A PE TT ER I RA IT O ? ”Koin kaikkein arvokkaimmaksi tiedon Teollisuusliitosta. Liitto on uusi kaikille. Ehdottomasti kannattaa lähteä kurssille.” TEKI1802_3-58.indd 39 7.2.2018 13:48:18
Sopimus, jonka kanssa voi elää Työnantajan kovan linjan ja kiistelyn sävyttämä neljän kuukauden neuvotteluputki päättyi vasta, kun asiat alkoivat lakkouhan alla loksahdella valtakunnansovittelijan johdolla kohdilleen. ”N o, eihän se kokonaisuutena ole sitä, mitä haimme, mutta työnantajan alun pitäen esittämiin lukuisiin työntekijöiden etuihin kohdistuneisiin heikennysvaatimuksiin nähden tulos on siedettävä. Sopimuksen kanssa voi elää, mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa työntekijöiden yhtenä edustajana toiminut Metsä Woodin Punkaharjun kertoja vaneritehtaan pääluottamusmies ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Janne Naukkarinen arvioi. – Estimme esimerkiksi vuosiloman pilkkomisen useisiin osiin. Samoin torjuimme keskeytymättömän kolmivuorotyön seitsemän prosentin halpuutuksen ja työnantajan laajalla skaalalla vaatiman direktio-oikeuden. Direktio tulee kyllä nyt seisokkiajoissa voimaan niin, että työnantaja voi asettaa arkipyhät työvuoroiksi joulupyhiä lukuun ottamatta. Se ei liene kuitenkaan ongelma, sillä niistä maksetaan edelleen 200 prosentilla korotettu palkka. Niihin vuoroihin löytyy varmasti halukkaita työntekijöitä. Työntekijöitä korvennut kilpailukykysopimuksen eli kikyn mukanaan tuoma 24 tunnin työajan pidennys jäi edelleen voimaan. – Se oli työnantajalle kynnyskysymys. En usko, että olisimme saaneet siihen edes lakolla muutosta aikaiseksi. Muiden alojen työehtosopimuksissa samainen määritys on kuitenkin edelleen voimassa. Toisaalta valtakunnansovittelija Minna Helle totesi meille jo sovittelun alussa, että ei pysty tekemään sellaista sovintoesitystä, jossa puututtaisiin kikyn tuomaan työajan pidennykseen. – Parin vuoden kuluttua tilanne on kuitenkin toisenlainen. Työajan pidennys poistuu esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta. Se tarjoaa meillekin uuden tilaisuuden vaikuttaa asiaan. Työpaikallaan Naukkarinen on ottanut sopimuksesta vastaan kritiikkiä ja kiitoksia samaan malliin kuin aikaisemmillakin sopimuskierroksilla. M A RK KU TI SS A RI N EN 40 Tekijä 2/2018 Mekaaninen metsäteollisuus vältti lakon TEKI1802_3-58.indd 40 7.2.2018 13:48:22
– Varsin tavanomaiset tunnelmat täällä ovat vallinneet. Tällä kerralla erityisen mukavalta tuntui, kun ammattiosaston porukka kävi kiittämässä neuvottelurupeaman läpivetämisestä. Neljä kuukautta vierähti ja kolmisen? Tämän sopimuksen kanssa voi elää, sanoo Punkaharjun vaneri tehtaan pääluottamusmies Janne Naukkarinen. Hän keskusteli tehtaan työntekijöiden Päivi Kososen (keskellä) ja Arja Pusan kanssa lakkouhan ratkeamista seuraavana päivänä 22. tammikuuta. Alholman sahan pääluottamusmies Vuokko Piippolaisen mukaan kiky-tunnit pitää saada seuraavissa neuvotteluissa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta pois. ? TYÖEHTOSOPIMUS PÄÄPIIRTEISSÄÄN SOPIMUSKAUSI on 20.1.2018.–31.11.2019. PALKANKOROTUKSIA on kaksi, joista neuvotellaan molempina vuosina lähtökohtaisesti paikallisesti luottamus miehen ja työnantajan välillä. Mikäli sopimukseen ei paikallisesti päästäisi, sisältää työehtosopimus määritykset, joiden perus teella korotukset maksetaan. Korotukset ovat molempina sopimusvuosina 1,6 % ja ne jakautuvat yleiskorotukseen ja paikallisiin jaettaviin eriin. TYÖKOHTAISIA AIKAPALKKOJA korotetaan 1.2.2018 alkaen 1,6 % ja 1.2.2019 alkaen 0,65 %. Vuoro ja lauantailisiä sekä aseterahoja korotetaan samoina ajankohtina samoilla prosentti luvuilla. Pääluottamusmiehen korvaukseen tulee 5 %:n korotus. Työsuojeluvaltuutetun korvaus nousee 50 %:sta 60 %:tiin pääluottamusmiehen korvauksen tasosta. TORJUTUT HEIKENNYKSET l Keskeytymättömän kolmivuorotyön palkkatason alentaminen l Sairausajan korvauksen pudottaminen 80 %:iin l Vuosiloman antaminen työnantajan direktiolla niin, että 12 vuorokautta ylittävä osa olisi voitu antaa yhdessä tai kahdessa osassa l Palvelusvuosilisien poistaminen ja muuttaminen osaksi tuntipalkkoja l Yksi ja kaksivuorotyön pekkasviikkojen viikkoylityöstä maksettavien korvausten heikentäminen l Arkipyhäkorvausten maksaminen vain kun työt on keskeytetty l Helluntaiseisokin poistaminen sekä vuoro, ilta, yö ja lauantailisien jäädyttäminen nykyiselle tasolle TEKSTIMUUTOKSIA: l Työnantajan on ilmoitettava yksi ja kaksivuorotyön työajan lyhennysvapaiden alkamisajankohdasta viimeistään neljä vuorokautta ennen alkamista. Sovitun vapaan peruuttamisesta on työnantajan ilmoitettava viimeistään seitsemän vuorokautta etukäteen. Paikallisesti voidaan sopia toisin. l Seisokkiajoissa työnantajalla on direktiooikeus arkipyhien käyttöön ottamisesta joulupyhiä lukuun ottamatta, joista on sovittava paikallisesti. Korvaustaso pysyy ennallaan 200 %:ssa. l Sopimus sisältää liitesopimuksena EK:n aikaisemmin irtisanoman keskusjärjestöjen välisen TTSAK yleissopimuksen soveltamisen mekaanisessa metsäteollisuudessa. l Työntekijöiden oikeus osallistua Teollisuusliiton hallintoelimien kokouksiin jatkuu ennallaan. JO H A N N ES TE RV O kymmentä kokousta istuttiin. Vasta aivan loppusuoralla asiat alkoivat lakkouhan alla valtakunnansovittelijan johdolla edetä. Sitä ennen työnantajien edustajat Metsäteollisuus ry:stä eivät meidän tavoitteitamme juuri noteeranneet. PAIKALLINEN SOPIMINEN ASKARRUTTAA Pietarsaaressa sijaitsevan UPM Timberin Alholman sahan pääluottamusmies Vuokko Piippolainen arvioi uuden työehtosopimuksen torjuntavoitoksi. – Työnantajan alkuperäiset tavoitteet olivat kovat. Niitä on nyt saatu torjuttua. Siihen nähden ratkaisu ei ole huono. Kikyn 24 tunnin työajan pidennys sinne kuitenkin jäi. Se hiertää porukkaa. Piippolainen jakaa Naukkarisen käsityksen siitä, että lakolla ei olisi nyt pystytty tilannetta parantamaan. – Meidän pitää olla kahden vuoden päästä liikkeellä ja neuvottelemassa, että saadaan kiky-tunnit pudotettua sopimuksesta pois samassa yhteydessä, kun ne määräaikaisina siirtyvät teknologiateollisuuden sopimuksesta historiaan. Tavoitteena on, että ollaan sitten kaikki samalla viivalla. Piippolainen suhtautuu varauksella sopimuksen sisäl tämään paikalliseen sopimukseen. – Kokemuksemme on se, että paikallisia sopimuksia ei pystytä tekemään. UPM:n kaltaisessa yrityksessä toimitaan konsernin ohjauksessa. Paikalliselle soveltamiselle ei ole tilaa. PETTERI RAITO 2/2018 Tekijä 41 LIITOSSA ? TEKI1802_3-58.indd 41 7.2.2018 13:48:25
42 Tekijä 2/2018 Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily Hiiohoi , jäsenristeily kutsuu ! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily TEKI1802_3-58.indd 42 7.2.2018 13:48:28
2/2018 Tekijä 43 JÄSEN ”Työyhteisö otti minut hyvin vastaan” LIITOSSA RIIKKA HARJU-KETURI ”Aloitin Koskisen Oy:n vaneritehtaalla syyskuussa 2016. Mieheni Mika Pekkanen oli täällä jo töissä, ja minä tulin perässä. Olin ollut edeltävän kesän kittaajana ikkunatehtaalla, Lammin Ikkunoilla. Ennen kuin tulin tänne, minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä vaneri tehtaalla työskentelystä. Olen alun perin eläintenhoitaja, maatilan tyttö Etelä-Pohjanmaalta, Kauhajoelta. En tuntenut täältä ketään paitsi mieheni. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Kun aloitin, jännitti hirveästi. Työ omalla työpisteelläni näytti helpolta, mutta ei se ollut: piti oppia esimerkiksi vanerin erilaiset laadut, rakenteet ja paksuudet. Ensimmäisen kuukauden harjoittelin työpisteelläni vanerinvalmistaja Tuomo Kettusen kanssa. Se oli kiinnostavaa. Vieläkin tuntuu, että oppii paljon uutta: tajuaa, että ai, tuon voi tehdä tuollakin tavalla. Olen saanut muilta työntekijöiltä apua aina, kun olen kysynyt. Työyhteisö on ottanut minut hyvin vastaan. Juttu lentää, ja kaikki tulevat kaikkien kanssa toimeen. Oman vuoron ihmisten kanssa huumori on ihan omanlaistaan. Lähin työporukkani on jo ehtinyt muuttua: on tullut uusia työ kavereita, ja osa on vaihtanut työpistettä. Kun uudet kysyvät neuvoa, osaan jo itsekin auttaa. Sitä, että olemme miehen kanssa samalla työpaikalla, ei aina sisäistä, kun häntä ei näe kuin joskus työpäivän jälkeen, jos mennään samalla kyydillä kotiin. Hän on vanerinjalostaja ja tuotantoketjun loppupäässä. Olen tykännyt olla täällä töissä. Mielestäni työni on mielenkiintoista. Ikkunan valmistus oli yksitoikkoisempaa.” TEKSTI MIRA TENHUNEN KUVA JUHA TANHUA Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily RIIKKA HARJU-KETURI Vanerinvalmistaja Koskisen Oy Kärkölän vaneritehdas, Lahti Kärkölän Puutyöntekijät ao. 885 Liittynyt 2017 TEKI1802_3-58.indd 43 7.2.2018 13:48:30
VILLE-OSKARI KINNUNEN Prosessinhoitaja Luottamusmies Terrafame Oy, Sotkamo Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346 ALUEJA AMMATTIOSASTOKOULUTUS Aluetoimistot ja ammatti osastot järjestävät alueellista koulutusta, esimerkiksi yhden illan tai viikonlopun kursseja lähellä jäseniä. Liitto tukee ammattiosastojen järjestämää koulutusta. MURIKAN KOULUTUS Tutustu uudistuneeseen Murikka-opistoon murikka.fi. Opinto-opas, kurssiesite ja tulostettava kurssihakemus löytyvät liiton verkkosivuilta: teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu. Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Teollisuusliiton jäsenille koulutus on maksutonta. Lisätietoa koulutuksesta, kursseille hakemisesta ja taloudelli sesta tuesta osoitteesta.teollisuusliitto.fi/osallistu/kouluttaudu. Lisätietoa myös liiton koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (liiton vaihde) Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Ammattiosaston toimijat alueellisen yhteistyön kehittäjänä LIITTO KOULUTTAA 10.–11.3. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel, Vantaa ilmoittautuminen 22.2. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Hotelli Cumulus, Rauma 17.–18.3. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski ilmoittautuminen 1.3. mennessä KAAKKOIS-SUOMI–SAVO–KARJALA Hotelli Cumulus, Mikkeli 24.–25.3. VAASA–KESKI-SUOMI Hotelli Mesikämmen, Ähtäri ilmoittautumiset 8.3. mennessä På svenska för alla Hotelli Mesikämmen, Ähtäri OULU–LAPPI Hotelli Scandic , Oulu Ammattiosaston aktiivit Kurssi antaa valmiuksia aktiiviseen toimimiseen ammattiosastossa sekä toiminnan kehittämiseen. Käydään läpi liiton organisaatio, säännöt suunnannäyttäjänä, aluetoimistojen rooli ja toiminta sekä järjestämistoiminta alueella. Pohditaan yhdessä keinot, joilla kehitämme alueellista yhteistyötä, saamme verkostot kuntoon ja jäsenet liikkeelle. Sillä yhteistyössä on mahdollisuus! 44 Tekijä 2/2018 ILMOITTAUDU sinua lähinnä olevalle kurssille liiton kotisivujen tapahtumakalenterin kautta tai koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas, puh. 045 636 5392. TEKI1802_3-58.indd 44 7.2.2018 13:48:31
Metsällä käyminen auttaa Ville-Oskari Kinnusta pyyhkimään työasiat pois mielestä. Mukana matkassa kulkee Roki, metsästyslinjan kultainen noutaja. – Syksyllä tulee käytyä hirvija lintumetsällä. Talvella sitten metsästän lähinnä jänistä, ja näädän pyyntiä jonkin verran. Kajaanilainen Kinnunen työskentelee Talvivaaran kaivoksella prosessinhoitajana, minkä lisäksi hän toimii bioliuotusja vesienhallintaosaston luottamusmiehenä. Niinpä häneltä tulevat työkaverit välillä kyselemään esimerkiksi palkan perusteisiin ja laskentaan liittyviä asioita. – Ainakin muutaman kerran kuukaudessa joku tulee puhumaan näistä jutuista. Kinnunen halusi pystyä vastaamaan kaverien kysymyksiin mahdollisimman hyvin, joten hän etsi Murikka-opiston kurssikalenterista palkkatekniikan kurssin ja sopi työnantajan kanssa lähtevänsä Tampereelle Murikkaan. – Tarkoitus on, että voisin antaa neuvoja ja pohjaa muillekin työntekijöille. Ja lisäksi se, että voin olla tukena pääluottamusmiehelle, ettei hänen tarvitse hoitaa kaikkea yksin, varsinkin jos on helpompia kysymyksiä, joihin muutkin voivat vastata. Jos on jotain monimutkaisempaa, niin sitten varmistan häneltä. Murikassa Kinnunen oli aiemmin käynyt luottamusmiesten peruskurssin sekä työsuojelun perusja jatkokurssin. Palkkatekniikan kurssilla hän oppi muun muassa työnvaativuusryhmien (TVR) määrittelyä. – Miten ne pisteytykset katsotaan työehtosopimuksen pohjalta ja miten TVR lasketaan. Ja tulihan siellä kaikkea palkkaan liittyvää asiaa, oli henkilökohtaista palkanosaa, aikapalkkaosuuden ja lomarahan laskemista, Kinnunen kertoo. Lisäksi tietoa kertyi kurssin muilta opiskelijoilta heidän työpaikkojensa palkkaustavoista. Yksi Talvivaaran erikoiskäytäntö, jota monessa yrityksessä ei tunneta, on syksyllä perustettu TVR-ryhmä, johon kuuluvat myös osaston luottamusmiehet. – Nyt määritellään osastokohtaisesti töiden vaativuusryhmät. Tämä on minusta hyvä uudistus, että osaston tasolla on tieto, mitä mistäkin maksetaan, kehuu Kinnunen. PALKKATEKNIIKAN KURSSI ”Yritän antaa tukea pääluottamusmiehelle, ettei hänen tarvitse hoitaa kaikkea” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PEKKA AGARTH 2/2018 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA VILLE-OSKARI KINNUNEN Prosessinhoitaja Luottamusmies Terrafame Oy, Sotkamo Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346 Ammattiosaston toimijat alueellisen yhteistyön kehittäjänä LIITTO KOULUTTAA 10.–11.3. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel, Vantaa ilmoittautuminen 22.2. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Hotelli Cumulus, Rauma 17.–18.3. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski ilmoittautuminen 1.3. mennessä KAAKKOIS-SUOMI–SAVO–KARJALA Hotelli Cumulus, Mikkeli 24.–25.3. VAASA–KESKI-SUOMI Hotelli Mesikämmen, Ähtäri ilmoittautumiset 8.3. mennessä På svenska för alla Hotelli Mesikämmen, Ähtäri OULU–LAPPI Hotelli Scandic , Oulu Hyvinvointi työyhteisössä 21.–23.2. Neuvottelutaito 12.–16.3 l 21.–25.5. Hankalat vuorovaikutustilanteet edunvalvontatyössä 21.–23.3. Lehdenjakajien tes-kurssi 26.–29.3. Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla 16.–18.4. Kaivosalan täydennyskurssi 7.–9.5. Toimivat ja terveelliset työajat 21.–23.5. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen 24.–25.5. Autoalan palkkatekniikka 28.–30.5. A Paikallinen sopiminen* 11.–15.6. * MUKSUT MUKAAN -KURSSI A=AUTOALA MUKANA HUOM! Tarkista alallesi suunnatut kurssit: teollisuusliitto.fi/ osallistu/kouluttaudu/ koulutussopimukset/ TEKI1802_3-58.indd 45 7.2.2018 13:48:36
46 Tekijä 2/2018 Teollisuusliitto on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. Liitolla on yli 220 000 jäsentä, joiden etuja liitto valvoo. Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja 11 aluetoimistoa. Haemme vakituiseen työsuhteeseen Hämeen (Hämeenlinna), Keski-Suomen (Jyväskylä) ja Oulun aluetoimistoihin ALUETOIMITSIJOITA KESKEISET TEHTÄVÄT l vastata alueen järjestöja työsuhdetoiminnasta ja sen kehittämisestä l olla mukana paikallisorganisaation ja aluetoiminnan kehittämisessä ja osallistua alueen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen l vastata jäsenten ja luottamushenkilöiden avustamisesta ja tukemisesta toiminnassa, työsuhdeasioissa ja neuvottelu tilanteissa l olla mukana kehittämässä alueen järjestämistoimintaa l vastata EU:iin liittyvästä alueja seutupolitiikasta EDELLYTÄMME l hyvää työelämän ja ay-liikkeen järjestöja työsuhde osaamista, aloitteellisuutta sekä yhteistyökykyä Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista. Arvostamme englannin, venäjän ja puolan kielen taitoa. Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 28.2.2018 sähköpostitse merja.rinne@teollisuusliitto.fi Lisätietoja antavat aluetoiminnan päällikkö Merja Rinne, 050 306 4437 sekä kyseisten alueiden aluepäälliköt. Hämeenlinna: Jan Laine, 040 720 4087 Jyväskylä: Jukka Seppälä, 0400 878 395 Oulu: Liisa Kirveskari, 0400 921 752 Haemme vakituiseen työsuhteeseen nuorisoja opiskelijatoiminnasta vastaavaa JÄRJESTÖTOIMITSIJAA KESKEISET TEHTÄVÄT l vastata nuoriin ja opiskelijoihin liittyvästä järjestötoiminnasta, järjestämistoiminnan sekä jäsenhankinnan ja opiskelijajäsenhankinnan suunnittelusta, koordinoinnista sekä kehittämisestä l vastata nuorten edunvalvontaan liittyvistä asioista EDELLYTÄMME l työelämän ja ay-liikkeen järjestö-, nuorisoja edunvalvontatoiminnan tuntemista l aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä Järjestötoimitsija työskentelee järjestötoiminnan yksikössä keskustoimistossa Helsingissä. Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista. Arvostamme englannin ja ruotsin kielen taitoa. Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 28.2.2018 sähköpostitse aslak.haarahiltunen@teollisuusliitto.fi Lisätietoja antavat vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola, 0400 891 533 ja järjestötoimitsija Jussi-Pekka Ahonen, 040 565 7193. Palkkaus ja muut työsuhteen ehdot työehtosopimuksen mukaan. Tehtävissä on kolmen kuukauden koeaika. Työsuhde alkaa 1.4.2018 tai sopimuksen mukaan. teollisuusliitto.fi TARJOAMME l mielenkiintoisen työtehtävän l hyvät kehittymismahdollisuudet l joustavan ja kannustavan työyhteisön l hyvät työsuhde-etuudet l vakaan työnantajan Haemme vakituiseen työsuhteeseen Kaakois-Suomen ja Savo-Karjalan aluetoimistoihin JÄRJESTÄMISTOIMITSIJAA KESKEISET TEHTÄVÄT l vastata toiminta-alueen järjestämistoiminnan ja jäsenhankinnan suunnittelusta, koordinoinnista sekä järjestöorganisaation toiminnan kehittämisestä l johtaa järjestämisja jäsenhankintakampanjoita l hoitaa työsuhdeasioita ja kouluttaa EDELLYTÄMME l kokemusta järjestämistyöstä l työlainsäädännön ja alan työehtojen tuntemusta l aloitteellisuutta, itsenäisyyttä, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoa Järjestämistoimitsija työskentelee joko Kaakkois-Suomen aluetoimistossa Kotkassa tai Savo-Karjalan aluetoimistossa Varkaudessa. Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista. Arvostamme englannin, venäjän ja puolan kielen taitoa. Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 28.2.2018 sähköpostitse aslak.haarahiltunen@teollisuusliitto.fi Lisätietoja antavat järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen, 040 824 0819 ja aluepäällikkö Hannu Savolainen, 040 821 9361. Haemme Murikka-opistoon toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen alkaen viimeistään 7.8.2018 TYÖSUOJELUN OPETTAJAA KESKEISET TEHTÄVÄT l opetus työsuojeluun liittyvillä kursseilla l työsuojelukoulutuksen suunnittelu l osallistuminen työsuojelun ja työsuojelukoulutuksen kehittämiseen EDELLYTÄMME l vankkaa teollisuuden työsuojelun osaamista ja opetustaitoa l tietoteknisiä taitoja l kykyä ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti l tehtävään soveltuvaa tutkintoa, yhteistyötaitoja, aikuisten opettamisen taitoja sekä työelämätuntemusta l arvostamme opetusaineistojen laadintataitoa ja työkokemusta teollisuudesta Murikka-opisto on työelämän kansanopisto Tampereen Teiskossa. Opistoa ylläpitää Teollisuusliitto ry. Tehtävään sisältyy ajoittain opetus myös Helsingin sivutoimi pisteessä. Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 28.2.2018 sähköpostitse vesa.holappa@teollisuusliitto.fi . Lisätietoja antavat rehtori Vesa Holappa, 050 379 0093 ja johdon neuvonantaja Aki Ojakangas, 040 506 6582. HAKU PÄÄTTYY 28.2. TEKI1802_3-58.indd 46 7.2.2018 13:48:36
LE H TI KU VA / A FP PH O TO / M U N IR U Z ZA M A N 2/2018 Tekijä 47 MAAILMA LIITOSSA Tehtaiden olot kohentuneet Bangladeshissä TEKSTIILITEOLLISUUS Huhtikuussa 2013 kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshin pää kaupunki Dhakassa. Katastrofissa tuhoutui viisi tekstiilitehdasta ja kuoli 1 138 työntekijää. Onnettomuuden syitä olivat täydellinen piittaamattomuus rakentamisen ja työ turvallisuuden perusvaatimuksista. Samat vaarat toistuivat maan muissakin tekstiilitehtaissa. Ammattiliitot aloittivat ripeästi toimet työsuojelun parantamiseksi. Kuusi viikkoa romahduksen jälkeen solmittiin Bangladeshin vaatetehtaiden paloja rakennusturvallisuussopimus. Siinä yli 200 vaatealan yritystä sitoutui parantamaan alan työsuojelua. Mukana oli laajasti tunnettuja vaatemerkkejä ja -tuottajia, kuten Adidas, Benetton, Esprit, Helly Hansen ja H&M, sekä suomalaiset Lindex ja Reima. Sopimuksen ajoivat läpi teollisuustyöntekijöiden maailmanjärjestö IndustriALL Global Union ja yksityisen palvelusektorin maailmanjärjestö UNI Global Union. Teollisuusliitto on molempien jäsen. Laillisesti sitova sopimus määräsi muun muassa riippumattomista tehtaiden tarkistuksista, korvauksista, työturvallisuuskoulutuksesta sekä uskottavasta valitusten käsittelystä. Lokakuuhun 2017 mennessä on tutkittu yli 1 900 tehdasta, joissa havaittiin 129 808 vaaraa työturvallisuudelle. PUUSEPPIEN ALKUPALKKAAN 15,5 PROSENTIN KOROTUS SAKSA Itäisen Saksan viiden osavaltion puuseppien työehto sopimus nostaa alkupalkkoja kahdessa vuodessa 15,5 prosenttia. IG Metall liiton sopimus kattaa 32 000 puuseppää. Neuvotteluja johtanut liiton sopimussihteeri Bodo Grzonka sanoo, että puusepän ammatista tulee näillä korotuksilla jälleen houkutteleva ja tulevaisuuteen suuntautuva. Sekä työnantajat että IG Metall odottavat korkeamman palkan houkuttelevan alalle nuoria ihmisiä. Oppisopimuskoulutetta vienkin korvauksia nostettiin 116 eurolla kuukaudessa. Sopimus kuroo samalla umpeen itäisen ja läntisen Saksan yhä jatkuvaa palkkojen eroa. Tämän vuoden alusta alkupalkat nousevat 11,1 prosenttia ja ensi vuoden alusta 4,4 prosenttia. Tällöin alku palkka on 2 226 euroa kuukaudessa. Viime kesänä solmittu puu seppien työehtosopimus nosti kaikkia palkkoja 4,7 prosenttia kahden vuoden sopimuksella. ESR TUKEE MILJOONILLA LIITON HANKETTA RUOTSI IF Metall liiton Tukholman läänin piirijärjestö sai Euroopan sosiaalirahastolta 3,7 miljoonaa euroa tukea Kestävä autoala hankkeeseensa. Hankkeen tarkoitus on vahvistaa työntekijöiden osaamista niin työmarkkinoilla kuin yhteis kunnassakin. Mukana on alan yrityksiä, joita autetaan kohtaamaan tulevai suus parantamalla työnjohtoa, työ ympäristöä ja tasaarvon toteutumista. Tavoite on rakentaa kestävä työelämä kaikille yrityk sissä työskenteleville. Mukaan kutsutaan alan yrityksiä ja pohditaan niiden tilan netta yksityiskohtaisesti. Tällöin mietitään muun muassa työvoiman saatavuutta sekä eläkkeelle siirtymisten vaikutusta. Rekrytoinnin monipuolisuudella on suuri merkitys yritysten pärjäämiselle. ? Tuhannet aktivistit ja uhrien omaiset osoittivat mieltään Dhakassa Bangladeshissa tehdasrakennuksen sortumisonnettomuuden vuosipäivänä huhtikuussa 2014. Rana Plazan sortuminen vuonna 2013 tappoi 1 138 työntekijää, mikä on maailman pahin onnettomuus tekstiiliteollisuudessa. Ensimmäiset tulokset olivat hälyttäviä. Varauloskäynti oli turvaton 97 prosentissa tehtaita ja 90 prosentilla oli puutteelliset palohälytysjärjestelmät. Sähkökaapelit olivat suojaamattomia 74 prosentissa tehtaita ja 70 prosentissa tehtaita rakenteiden kestäminen oli epävarmaa. Merkittävä osa puutteista on saatu korjatuiksi ja joitakin vaarallisimpia tehtaita on suljettu kokonaan. Sopimusta jatkettiin viime kesänä kolmella vuodella. Tammikuussa ay-liikkeen maailmanjärjestöt uutisoivat, että nimeämätön kansainvälinen vaatevalmistaja maksaa sovittelun tuloksena 1,6 miljoonaa euroa bangladeshilaisille tehtaille työturvallisuuspuutteiden korjaamiseksi. Samalla yritys maksaa 242 000 euroa maailmanjärjestöille niiden työhön teollisuuden alihankintaketjujen työntekijöiden olojen parantamiseksi. Maailmanjärjestöt ajoivat kannetta, koska vaatevalmistaja oli käyttänyt tehtaita, joissa ei korjattu havaittuja puutteita. Näin se aiheutti vaaran tuhansille työntekijöille. Onko työsuojelun parantaminen vaarantanut Bangladeshille tärkeän tekstiiliteollisuuden? Ei, alan kasvu on ollut hyvin nopeaa sopimuksen solmimisen jälkeenkin HEIKKI JOKINEN TEKI1802_3-58.indd 47 7.2.2018 13:48:39
48 Tekijä 2/2018 N A I S T E N S E M I N A A R I NAISEN PAIKKA 1 4 . –1 5 . 4 . M U R I K K A – O P I S T O Mitkä edunvalvonta-asiat kiinnostavat naisia? Onko kaikilla tasa-arvoiset mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen? Ovatko kehityskeskustelut vakiintunut käytäntö työpaikallasi? Toteutuuko palkkatasa-arvo työpaikallasi? Liiton tervehdyksen tuo 2. varapuheenjohtaja Heli Puura. Seminaarin teemaa käsitellään myös improvisaation keinoin. Iltaohjelmassa naiset pääsevät lavalle! SEMINAARISSA ON MAHDOLLISUUS NAISTEN YHTEISEEN MIELIPITEIDEN JA KOKEMUSTEN VAIHTAMISEEN Sitova ilmoittautuminen 23.3. mennessä: jarjesto@teollisuusliitto.fi Mukaan mahtuu 100 naista. Seminaariin ovat tervetulleita työelämässä mukana olevat Teollisuusliiton naisjäsenet. Ilmoittautumisissa otetaan huomioon alueellinen tasapuolisuus. Liitto maksaa osallistujien majoituksen ja ruokailut sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Lisätietoja: Kirsti Anttila, 040 587 4450, kirsti.anttila@teollisuusliitto.fi Tule mukaan kertomaan, mikä on naisen paikka! Thousands demonstrate against the active model More than 10,000 people gathered on the Senate Square in Helsinki to participate in the protest against the so-called “active model” for unemployed persons. The Industrial Union had announced that a political strike would be staged on Friday, and it is estimated that more than 200,000 workers from various unions were on strike on February 2nd. The active model received harsh criticism from the demonstration’s participants. The members of the Industrial Union feel that the model is non-functional, ill-conceived, and unfair. The active model went into effect at the end of 2017, and means that if an unemployed person has not worked or participated in employment-promoting services to a sufficient extent, his or her unemployment benefits will be cut by 4.65 percent for three months. Furthermore, the model does not treat unemployed persons in different parts of the country equally. The Constitutional Law Committee has also emphasized this shortcoming. An unemployed person can do nothing if his or her city’s employment and economic development office fails to offer job or labour market training. The active model also shows no mercy in its treatment of unemployed persons over the age of 60. Older unemployed persons have previously received unemployment benefits through so-called “additional days.” These benefits helped them to make ends meet until they could begin collecting their retirement pension, but now it too is facing cutbacks. BRIEF IN ENGLISH www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 MUHKEITA LOHIA 1/18 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Tiedätkö missä syvyydessä vieheesi ui?HArmoton taistelukala GT H Rostojärvi on rautuparatiisi H SM-Pyhäjärvessä on runsaasti kalaa H Yli metrin voittolohi sai kyytiä auton takapenkillä H Yksikoukkuvirityksestä monta hyötyä H Kalastajille uusia uisteluveneitä H UusiSeelanti on taimenparatiisi H Namseniin nousee lohta vielä elokuussa H Laita pappi piiloon H Karjalan Pääjärvelle pääsee uistelemaan H Kisasäännöistä vääntöä jne. Päijänteestä TEKI1802_3-58.indd 48 7.2.2018 13:48:40
Alojen työehtosopimuksia???? 2/2018 Tekijä 49 SAK:LTA KANNUSTAVA VAIHTOEHTO LIITOSSA OSASTOILMOITUKSET LÖYDÄT VERKOSTA TOIMINTA Teollisuusliiton ammattiosastojen ilmoitukset julkaistaan liiton verkkosivuilla ammattiosastojen kalenterissa. Uuden liiton aloittaessa toimintansa päätettiin, että ammattiosastojen ilmoituksia ei enää julkaista painetussa jäsenlehdessä. Ammattiosaston mallisääntöjen viidennen pykälän kohdassa kolme todetaan: Ammattiosaston kokoukset kutsutaan koolle joko työpaikan ilmoitustaululla, liiton lehdessä tai kotisivuilla, tai vaihto ehtoisesti henkilökohtaisella kutsulla. Ammatti osaston syyskokous voi päättää, että kokouksesta on ilmoitettava näiden vaihtoehtojen lisäksi myös jollakin muulla tavalla. Jos ammattiosastot ovat kirjanneet kokousilmoittelun uusiin sääntöihinsä mallisääntöjen tavalla, tämä tarkoittaa, että kokouksesta ei ole tarvinnut ilmoittaa jäsenlehdessä, jotta kokous olisi laillinen. Riittää, kun jotakin säännöissä mainituista tai ammattiosaston päättämistä muista viestinnän kanavista on käytetty. teollisuusliitto.fi > Ammattiosastojen ilmoitukset MIKSI LIITTO EI OTA KANTAA? TOIVO RYTKÖNEN, SÄVIÄ: Miksi liitto ei ole ottanut mitään kantaa työttömien kyykyttämiseen? Liiton ei pidä unohtaa työttömiä jäseniään. Tästä jää vain sellainen kuva, että asioitasi hoidetaan niin kauan kuin olet maksava jäsen, sen jälkeen saat pärjätä yksin. Ei ihme, että Loimaan kassa saa koko ajan uusia jäseniä. Teollisuusliitto vastaa: Liitto osallistui poliittiseen mielenilmaukseen, joka oli tähdätty maan hallituksen ja eduskunnan tekemää työttömiä kurittavaa niin sanottua aktiivimallia vastaan. Teollisuusliiton alojen työpaikoilla järjestettiin poliittinen lakko, joka alkoi 2.2. klo 6 ja päättyi samaan aikaan seuraavana aamuna. – Haluamme tällä harvinaisella toimella ilmaista selkeästi näkemyksemme paitsi itse aktiivimallista, myös Juha Sipilän porvarihallituksen toimintatavoista, liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi. LYHYET RYHDY LÄHETTILÄÄKSI! KOULUTUS Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kouluttaa uusia lähettiläitä 7.–8.4. Holiday Club Tampereen kylpylässä. Viikonlopun koulutus sopii kaikille kansainvälisestä vaikuttamistyöstä ja työntekijöiden globaaleista oikeuksista kiinnostuneille. sask.fi Lähetä mielipide kirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi AKTIIVIMALLI Ennen 2.2. mielenilmausta aktiivit SAK:laisten liittojen hallinnoista kokoontuivat valmistautumaan ja keskustelemaan työttömyysturvaa leikkaavasta aktiivimallista. Koolla oli yli 600 aktiivijäsentä eri puolilta Suomea. Teollisuusliiton puheenvuoron esitti Boliden Kokkolan pääluottamusmies ja liiton valtuuston jäsen Petri Partanen. – Aktiivimalli on automaattinen työttömyystuen leikkuri, joka leikkaa niiltä, jotka eivät vielä ole tarpeeksi köyhiä elääkseen toimeentulotuella, Partanen sanoi. – Tällaiselle mallille ei ole oikeasti mitään tarvetta. Nimi jo leimaa työttömiä ihmisryhmänä laiskoiksi ihmisiksi, jotka tarvitsisivat aktivoimista. Todellisuudessa töitä ei vain kaikille ole. SAK esitteli kokouksessa oman vaihtoehtoisen kannustavan työllisyysmallin, jolla työttömyys tukea voitaisiin uudistaa. SAK:n mukaan aktiivimallin on jo osoitettu olevan täynnä ongelmia. – Sipilän hallitus on kuitenkin kiitoksen arvoinen siitä, että se on onnistunut aktivoimaan sadat tuhannet suomalaiset työskentelemään mallia vastaan, sanoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. HELSINKI, MESSUKESKUS 23.1. ? ? ? TUTUSTU vaihtoehtomalliin: Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymismalli sak.fi/aineistot/julkaisut LUE 2.2. mielenilmauksesta sivulta 6 sekä tekijälehti.fi, teollisuusliitto.fi ja sak.fi. BRIEF IN ENGLISH Ammattiyhdistysten jalkapallon mestaruusturnaus Mukkulan jalkapallohalli, Lahti 24.–25.3. ayjalkapallo.info NEUVOTTELUTULOKSET VERKOSSA Viimeisetkin Teollisuusliiton katkolla olleiden sopimus alojen neuvottelu tulokset valmistuivat 6. helmikuuta. Tämän lehden mennessä painoon osa tuloksista vaati vielä liiton hallituksen hyväksynnän. Työehtosopimukset julkaistaan liiton verkkosivuilla, kun ne on hyväksytty ja saatettu julkaisukuntoon. teollisuusliitto.fi/tyoelama/tyoehtosopimukset ? TEKI1802_3-58.indd 49 7.2.2018 13:48:41
50 Tekijä 2/2018 Leksaker i flera generationer Många har själv lekt med deras lastbilar eller grävt med deras spadar i sandlådan. Åtminstone har de flesta garanterat sett deras produkter i butiken. Åländska Plasto har försett barn med färggranna plastleksaker sen 1950talet. Trots tidvis strama tider kämpar de anställda och företaget vidare. TEXT HELENA FORSGÅRD FOTO KJELL SÖDERLUND D et pyser, väser och brummar i leksaksfabriken Plasto på Åland där maskinerna står tätt. En maskin spottar i dag ut ärtgröna burkar för sandlådan. En annan producerar röda flak till en skottkärra. Ur en tredje kommer små limegröna spadar. Samuel Jansson ilar mellan maskinerna. Han plockar leksaker i lådor och hinner också montera hjul på skottkärrorna. – Man håller i gång under en arbetsdag, jag sitter inte många minuter, säger han. Vissa leksaker tillverkas i en enda del som spadar, koppar och fat. Andra som en lastbil består av flera olika delar – förarhytt, flak, underrede och hjul – som sedan monteras ihop. Varje del formpressas i ett specialtillverkat så kallat verktyg som för en lekman ser ut som en fyrkantig järnlåda i olika storlekar. TEKI1802_3-58.indd 50 7.2.2018 13:48:52
2/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET ? – Man måste ta det lite varsamt så att staplarna med lådor inte rasar, säger lagerarbetaren och förtroendemannen Monika Johnsson som arbetar med en stor leverans som ska till Norge. Verktygen består av två delar som pressas ihop. I just det här tillverkas plasthinkar. Om något annat ska tillverkas i maskinen ser Arve Simonsen till att verktyget byts ut. ? Verktygen står i långa rader och i flera våningar på bastanta hyllor. Här finns omkring 800 verktyg, det tyngsta väger över 5 ton och med det tillverkas en pulka. Arve Simonsen har en central roll på leksaksfabriken Plasto. Han har nämligen totalkontroll på verktygslagret och ser till att verktygen byts i maskinerna när olika delar ska produceras. Verktygen tas ner från hyllorna med en pallpump, körs till aktuell maskin och lyfts på plats med hjälp av en travers. – Det är inte farligt bara man vet vad man gör. Man ska givetvis inte stå rakt under verktyget i fall något skulle hända, säger han. Vid varje byte ska maskinerna också programmeras om. Hur hårt ska trycket vara mätt i bar och hur länge ska det pågå för att få bästa möjliga produkt? – Ibland går ett verktygsbyte på en timme, ibland kan det ta två-tre, säger Arve Simonsen som kom till Plasto 1994. – Jag har haft olika uppgifter sen dess. Jag trivs bra här, både med arbetsmiljön och -kamraterna, säger han. RATADE DELAR ÅTERANVÄNDS OCH BLIR HJUL En doft av varm plast känns i maskinhallen där maskinerna långt tycks leva ett eget liv. Varje maskin spottar ut en hel leksak eller en leksaksdel med jämna mellanrum. Just i dag produceras bland annat röda flak till skottkärror. Flaken är ännu varma när de kommer på bandet. Samuel Jansson ser till att allt flyter på som det ska vid flera maskiner. Han kvalitetsgranskar också varje del och de som har en fläck på sig eller nån annan skada läggs i en låda för sig. Allt, som av någon anledning ratats, mals ner vid ett senare tillfälle och massan färgas sedan svart för att användas till hjul till olika fordon. Delar av bra kvalitet packas i egna lådor och i dag ska han även montera hjul på skottkärrorna. – Det finns inga speciellt farliga moment i jobbet, men ljudnivån är rätt hög. Därför använder jag numera alltid hörselskydd, säger han. PERMITTERINGAR SYSSELSATTE FÖRTROENDEMANNEN Monika Johnsson är förtroendeman för de anställda på företaget. Hon jobbar i första hand i lagret där hon plockar ihop de varor som ska skickas till olika beställare. På gång just nu är bland annat en större leverans till butiker i Norge. Mindre beställningar kan plockas ihop för hand men ofta kör hon också ”rallybilen”, som plocktrucken kallas, mellan hyllorna. TEKI1802_3-58.indd 51 7.2.2018 13:48:59
52 Tekijä 2/2018 – Vid behov kan jag också hoppa in i maskinhallen, berättar hon. Monika Johnsson har jobbat i lagret i tio år, före det var hon länge i monteringen. – Det är helt okej, det viktigaste är att ha ett jobb. Jag skrev in mig i facket när jag började på Plasto 1993. Jag ser det som en trygghet att vara med och vi är rätt många här som är anslutna. I höstas kom ett besked som skakade om de anställda och som gjorde att Johnsson fick svara på fler frågor än vanligt. Eftersom en av Plastos större kunder hade dragit ner på sina beställningar gick man inför att alla de drygt 30 anställda på fabriken skulle permitteras en dag i veckan under åtta veckor. – Visst blev man lite fundersam över framtiden när det beskedet kom, men vi ska hoppas på det bästa, säger Monika Johnsson. TUNGT FÖR BENEN I ett större rum intill maskinhallen monteras leksaker, som består av många olika delar. Här plockar de anställda också ihop olika produkter till kundfärdiga förpackningar. Montakan Olofsson jobbar i ett större rum intill maskinhallen. Hon står i en egen vrå omgiven av många lådor och plockar ihop 15 delar som skedar, fat och muggar som ingår i ett set för saftkalaset. Allt packas i en liten korg som sveps in i ett nät. Till sist häftar hon fast produktinfo på kartongen och monterar ett handtag på korgen. Som bäst hinner hon med omkring 150 saftset under ett arbetsskift. – Jag står hela arbetsdagen. Det går inte så bra att sitta och jobba, men jag har en gummimatta på golvet för att skona ben och rygg, berättar hon. På en annan plats i hallen står Mikael Jäkälä. Hans Jobb för dagen är att plocka ihop mindre frontlastare och lastbilar. – Det kan bli lite enformigt, men ibland gör jag annat också. Jag är lite av en allt-i-allo, säger Jäkälä. FÖRNYAD SUCCÉBIL OCH FÖRNYBAR PLAST l Plasto grundades av ålänningar 1954. Företaget såldes ett par gånger på 1980 och 1990talen och 2004 var den dåvarande ägaren, Brio i Sverige, på väg att sälja företaget till en konkurrent. Men då grep höjdare i det åländska näringslivet in som Ålandsbanken, transportföretaget Transmar, försäkringsbolaget Ålands Ömsesidiga och Eriksson Capital och köpte Plasto som med åländska mått mätt är en viktig arbetsgivare. – Det en trygghet att ha åländska ägare som värnar om det åländska samhället, anser Plastos vd Kennet Berndtsson. En leksaksfabrik på Åland saknar inte utmaningar, men företaget tror på framtiden och har nyligen investerat 300 000 euro för att förnya sin försäljningssuccé – en stor lastbil som sålts i en miljon exemplar. Före taget har också börjat tillverka leksaker av förnybar plast som tillverkas av sockerrör i stället för olja. Den stora lastbilen, som i tiden designades i huset, har tillverkats i oförändrad form sedan 1970talet. Men i våras lanseras en efterföljare i modernare design. – Det var helt enkelt dags. Verk tygen för lastbilens alla delar var utslitna, säger Berndtsson. Nya verktyg har specialtillverkats i Portugal, bara det var en kostnad på 200 000 euro. Dessutom har företaget satsat på nya maskiner och en robot för att kunna tillverka lastbilshjul av två plastkvaliteter – en hårdare kärna med ett mjukare ytterskal. – Våra större kunder som daghem har efterlyst lastbilar som är tystare och det låter mindre kring mjukare hjul. Plasto använder samma material i tillverkningen av leksaker och syltburkar som också tillverkas i fabriken. Det vill säga material som är godkänt för livsmedel och därmed fria från hälsovådliga ämnen som ftalater och bisfenoler. I fjol på våren lanserade Plasto också en ny serie leksaker under namnet ”I’m Green”, eller jag är grön på svenska. Plasten till de leksa kerna är fossilfri eftersom den är tillverkad av sockerrör istället för olja. – Sockerrör binder mer koldioxid när de växer än vad produktionen av råmaterialet ger upphov till. Dessutom är sockerrör ett förnyelse bart material, säger Kennet Berndtsson. Sockerrörsplasten köps från Brasilien, övrig råvara kommer från de asiatiska oljeländerna och USA. – Någon större skillnad märks inte på slutprodukten. Möjligen är sockerrörsplasten lite mjukare, säger han. Det har sina utmaningar att driva en leksaksfabrik på Åland som är helt beroende av transporter till sjöss. Allt råmaterial ska fraktas till Åland och merparten av allt som produceras går på export. Många leksaker kan vara rätt så fraktdryga, det är mycket luft i lådorna. – Vi konkurrerar med kvalitet, inte med pris. Merparten av vår produktion säljs till Finland men vi har större och mindre kunder även i ett flertal andra länder. En viktig målgrupp är daghem och förskolor som vill ha leksaker som tål tuffare tag och som håller år efter år, säger han. Ett annat hot märks – surfplattorna. Ju mer barn ägnar sig åt den virtuella världen desto mindre blir efterfrågan på ”riktiga leksaker”. – Det kan bli ett stort bekymmer på flera plan, inte bara för oss som leksakstillverkare. Ett alltför stillasittande liv är inte sunt. l Fler bilder från Plasto hittar du på sidorna 30–36 och i webbtidningen. tekijälehti.fi/svenska ? Känner du igen formerna? Med det här verktyget, som väger fem ton, tillverkar man en pulka. ? TEKI1802_3-58.indd 52 7.2.2018 13:49:02
2/2018 Tekijä 53 FACKET KOM PÅ KURS! 10–11.3 Tvärfacklig kurs, Vasa 24–25.3 Tvärfacklig kurs, Helsingfors 24–25.3 Fackavdelningens aktiva som utvecklare av det regionala samarbetet, Ähtäri Mer information och anmälan i svenska kurskalendern på Industri fackets webbplats. 9–11.4 Grundkurs för förtroendemän, JHL-institutet, Helsingfors Anmälan senast fyra veckor före kursen börjar med kursansökningsblanketten som du hittar på teollisuusliitto.fi/sv/material STREJK UNDVEKS INOM MEKANISKA SKOGSINDUSTRIN ? De fyra månader långa förhandlingarna fick ett slut först när man under strejkhot och riksförlikningsmannens ledning nådde en uppgörelse. I webbtidningen kan du läsa mera om huvuddragen i uppgörelsen och vilka försämringar som facket lyckades avvärja. Där kan du också läsa hur branschens förtroendemän ser på förhandlingarna och det nya kollektivavtalet. tekijälehti.fi/svenska Tusentals demonstrerade mot aktiveringsmodellen M er än 10 000 personer samlades på Senatstorget i Helsingfors för delta i FFC:s åsiktsyttring mot den så kallade aktiveringsmodellen för arbetslösa. Industrifacket hade utlyst en politisk strejk för fredagen och uppskattningen är att fler än 200 000 arbetstagare från olika fackförbund strejkade under dagen. ”Ner med regeringen!” var ett av slagorden som löd när den stora folkmassan den 2 februari samlades på Senatstorget utanför statsrådsborgen i Helsingfors. Industrifackets medlemmar var välrepresenterade under åsiktsyttringen mot den så kallade aktiveringsmodellen. En av deltagarna var Ann-Louice Ormiskangas från Jakobstad som hade tagit sig till Helsingfors med en buss som avgick kvart över tre på natten. – Det räcker nu! Nu måste vi reagera, annars går det åt skogen. Aktiveringsmodellen version 2 måste stoppas, säger hon. Elina Knuts från Pedersöre är inne på samma linje. – Jag är här för att protestera mot aktiveringsmodellen, konkurrenskraftsavtalet och för att fälla regeringen. Jag vill också försvara facket som kritiserats flitigt den senaste tiden. Mika Lahtinen har kommit från Lovisa för att försvara de arbetslösas rättigheter. Han tycker att hela aktiveringsmodellen borde skrotas och påminner om att regeringen i och med modellen bryter mot sitt löfte. – Regeringen bryter ju mot vad vi kom överens om i samband med konkurrenskraftavtalet. Då lovades det att man inte gör fler nedskärningar i arbetslöshetsskyddet, påpekar Lahtinen. ”MODELLEN ÄR GALEN” Aktiveringsmodellen fick hård kritik bland deltagarna i åsiktsyttringen. Bland Industrifackets medlemmar upplevs modellen vara icke-fungerande, ogenomtänkt och orättvis. – Modellen är helt galen och den aktiverar ingen. Man borde uppmuntra och stöda arbetslösa i jobbsökandet och inte straffa dem som redan har det svårt. Modellen utgår också helt från huvudstadsregionen. Om en fabrik lägger ner på en liten ort är det helt omöjligt att hitta jobb på orten, eller ens i närheten, poängterar Mika Lahtinen. – Det är en dålig och orättvis modell som gör att de som har det svårt får det ännu svårare. Det skulle vara en annan sak om det fanns en massa lediga jobb, men så är det ju inte, fortsätter Markus Hotta från Vörå. Ann-Louice Ormiskangas tycker att regeringen borde koncentrera sig på att skapa arbetstillfällen istället för att straffa dem som inte lyckas hitta jobb. – Man kan gott aktivera arbetslösa, men det ska göras med morot och inte med piskan, konstaterar hon. JOHAN LUND DET RÄCKER NU! 60-åriga Karita Pihlström (till vänster) är för tillfället arbetslös och riskerar därför själv att få sin arbetslöshetsersättning nedskuren. Aktiveringsmodellen är orättvis, anser Pihlström och Marika Schön som båda är glada över att se hur många som ville göra de arbetslösas röst hörd. Läs om hur aktiveringsmodellen påverkar Karita Pihlström i webbtidningen. tekijälehti.fi /svenska ? JUST NU! Ansök om Industrifackets veckoaktier för veckorna 23–52 från 13.2. Mera på Industrifackets webbplats under medlemsförmåner. Kesäja syysviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/18 ovat jäsenten haettavissa 13.2. alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 12.3. (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 15.3. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 22.3. klo 10. LISÄTIETOJA haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: metalliry ja salasanalla: metalliry Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat KI TI H A IL A KI TI H A IL A TEKI1802_3-58.indd 53 7.2.2018 14:31:03
Koskeeko aktiivimalli minua? l Aktiivimalli koskee lähes kaikkia työttömyysetuuden saajia. Myös esimerkiksi lisäpäivillä olevilta edellytetään aktiivisuutta, eikä aktiivisuusedellytyksessä ole ikärajoja. Ainoastaan muutamat ryhmät ovat aktiivisuusedellytyksen ulkopuolella. Työkyvyttö myyden perusteella etuutta saavat, omais tai perhehoitajat ja henkilöt, joilla on eläkelaitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläke, on vapautettu aktiivisuusedellytyksestä. Muista ilmoittaa kassalle työkyvyttömyysetuuksista ja omais tai perhehoidosta. Lomautetuilta aktiivisuutta ei edellytetä silloin, jos lomautus kestää alle 65 maksupäivää ja toteutuu kokoaikaisena tai lyhennettynä työviikkona. Lyhennetylle työpäivälle lomautetulla aktiivisuutta kuitenkin seurataan. Mikä on tarkastelujaksoni pituus? l Tarkastelujakso on 65 etuuden maksupäivää. Etuuden maksupäiviä on korkeintaan viisi kalenteriviikossa. Jos etuutta ei jostain syystä makseta, ei myöskään tarkastelu jakso kulu sinä aikana. Etuuden maksamisen voi katkaista esimerkiksi työnhaun katkeaminen tai päivärahan maksamisen estävän sosiaalietuuden saaminen. Onko työni tai koulutukseni aktiivisuusedellytystä täyttävää? l Aktiivisuusedellytyksen voi täyttää palkkatyössä, yrittäjänä tai osallistumalla tetoimiston järjestämään työllistymistä edis tävään palveluun, työllistymisedellytyksiä tukevaan toimintaan tai rekrytointia tukevaan toimintaan. Aktiivisuutta tarkastellaan yhden jakson aikana kerrallaan, ja aktiivisuuden täytyy kohdistua nimenomaan seurattavalle jaksolle. Aktiivisuustunteja tai euroja ei siis voi jaksojen välissä laskea yhteen. l Palkkatyössä täytyy olla 65 maksupäivän jaksolla yhteensä vähintään 18 tuntia. Työtä ei tarvitse tehdä yhden viikon aikana yhdenjaksoisesti, vaan tunnit voivat kertyä koko seurantajakson aikana. Työn täytyy olla sellaista, että se yhdelle viikolle sijoittues saan täyttäisi työssäoloehdon. Työstä saatavan palkan on oltava työehtosopimuksen mukaista tai ellei työehtosopimusta ole, koko aikatyössä vähintään 1 189 euroa kuukaudessa. Koska työn täytyy olla palkallista ja työssäoloehtoon kelpaavaa, esimerkiksi vapaa ehtoistyö ei kerrytä aktiivisuutta. l Yrittäjänä tehdyssä työssä edellytetään, että 65 maksupäivän aikana ansiot ovat vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäolo ehtoon vaadittavasta kuukausiansiosta. Vuonna 2018 määrä on 241,04 euroa 65 päivän aktiivisuuden tarkastelujaksolla. Aktiivi suuden seurannassa käytetään samoja tuloja kuin soviteltua päivärahaa maksettaessa. Jos siis haet yritystoiminnan ajalta soviteltua päivärahaa, aktiivisuutta seurataan toimittamistasi tulo tiedoista, esimerkiksi veropäätöksestä. Jos tulosi ovat muuttuneet vahvistetusta verotuksesta, voit toimittaa tiedon muutoksesta työttömyyskassalle. l Työllistymistä edistävästä palvelusta, työllistymisedellytyksiä tukevasta toiminnasta tai rekrytointia tukevasta toiminnasta sovi taan tetoimiston kanssa. Aktiivisuusedellytys täyttyy vähintään viiden päivän palvelussa tai koulutuksessa. Palvelun täytyy olla työvoima viranomaisen järjestämää, vaikka palvelun toteuttaisi kin tepalveluille ulkopuolinen palveluntarjoaja. Työttömyyskassa ratkaisee palvelun sisällön ja keston perusteella, täyttyykö aktiivi suusedellytys. Jos olet osallistunut tetoimiston järjestämään palveluun, ilmoita hakemuksessasi palvelun nimi ja tiedot palvelun sisällöstä. Miten pitkään etuutta leikataan? l Ellei aktiivisuusedellytys täyty 65 maksupäivän tarkastelujaksolla, seuraavan jakson alkaessa etuuden taso laskee 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Leik kauksen suuruus vastaa suunnilleen yhden päivän ansiopäivärahaa kuukau dessa. Ensimmäinen 65 päivän tarkastelujakso voi päättyä aikaisin taan 30.3.2018, jos ansiopäivärahaa on maksettu vuoden alusta alkaen keskeytyksettä. Jos tällä jaksolla aktiivisuusedellytys ei täyty, etuus laskee maanantaista 2.4. alkaen 65 maksupäivän ajaksi. Jos seuraavalla, 2.4. alkavalla 65 päivän tarkastelujaksolla on aktiivinen, etuuden taso palautuu normaaliksi sitä seuraavan jakson alusta. Joissakin tilanteissa 65 maksupäivän jakso ja mahdollinen etuuden leikkaus voivat kuitenkin katketa ennen 65 maksupäivän täyttymistä. Tarkastelujakso alkaa alusta sen jälkeen, kun l työssäoloehto 26 viikkoa on täyttynyt l on ollut yli kaksi viikkoa työssä tai päätoimisena yrittäjänä, eikä päivärahaa ole maksettu tältä ajalta l soviteltu päiväraha on hylätty joko työajan tai tulojen ylittymisen perusteella l hakijalle asetettu korvaukseton määräaika eli karenssi tai työvelvoite on päättynyt Jos palaat hakijaksi jonkin edellä mainitun tilanteen päätyttyä, tarkastelujaksosi alkaa alusta ja päiväraha maksetaan normaalin suuruisena. Miten suuri leikkaus on? l Leikkaus on 4,65 prosenttia päivärahasta. Se vastaa suunnilleen yhden päivän ansiopäivärahaa kuukaudessa. Alennus ei kertaudu, päiväraha laskee korkeintaan 4,65 prosenttia. 54 Tekijä 2/2018 Aktiivinen hakija Passiivinen hakija Epäaktiivinen jakso Yli 2 viikon kokoaikatyö Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Päiväraha maksetaan täytenä. Aktiivisuusedellytys EI TÄYTY. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Alennettu päiväraha* Aktiivisuusedellytys EI TÄYTY. Päiväraha maksetaan täytenä. Aktiivisuusedellytys EI TÄYTY. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen, mutta aloittaa yli 2 viikon kokoaikatyön. Tarkastelujakso päättyy työn alkamiseen. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Alennettu päiväraha* Aktiivisuusedellytys EI TÄYTY. Alennettu päiväraha* Hakija on aktiivinen. 1. Ansiopäivärahaa ei makseta kokoaikatyön ajalta, eikä aktiivisuutta seurata. Hakija on aktiivinen. 2. Työn päätyttyä hakija palaa ansiopäivärahan saajaksi. Aktiivisuutta seurataan. Päiväraha maksetaan täytenä. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Alennettu päiväraha* Aktiivisuusedellytys EI TÄYTY. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. Päiväraha maksetaan täytenä. Hakija on aktiivinen. AKTIIVIMALLI: Aktiivisuutta seurataan 65 MAKSUPÄIVÄN jaksoilla *Päiväraha maksetaan alennettuna 4,65 prosentilla 65 päivää 65 päivää 65 päivää 65 päivää TYÖTTÖMYYSKASSALTA KYSYTTYÄ AKTIIVIMALLI TEKI1802_3-58.indd 54 7.2.2018 13:49:10
2/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; etjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1802_3-58.indd 55 7.2.2018 13:49:10
56 Tekijä 2/2018 56 Tekijä 2/2018 56 Tekijä 2/2018 NIINA PELANDER Laukaa Maailman ja Euroopan mestari 12 Suomen ennätystä Naisten paras kahvakuulaurheilija 2017 Painotuotantoassistentti Mediasepät Oy Jyväskylä HARRASTAJA Hurahtanut kahvakuulaan Viisi vuotta sitten Niina Pelander ei tiennyt kahvakuulaurheilusta juuri mitään. Esikoisensa saaneena tavallisen aktiivisena kuntoilijana hän mietti, miten saisi karistettua raskauden mukanaan tuomat kilot. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN TEKI1802_3-58.indd 56 7.2.2018 13:49:20
2/2018 Tekijä 57 VAPAALLA VAPAALLA VAPAALLA ”R upesi niin sanotusti ylimääräinen laardi ahdistamaan. Kahvakuulajumppa kiinnosti ja lähdin sitä kokeilemaan paikalliselle nuorisoseuran talolle kesällä 2013. Siellä kuulin, että Laukaan keskustassakin järjestetään jumppia. No, sinne sitten mukaan vaan, ja ensimmäisellä reissulla vastaan tuli Salla Ihalainen. Hän innosti minut kahvakuulaurheilun pariin, ryhtyi sanojensa vakuudeksi valmentajakseni ja samalla sain uuden ystävän. Ammatikseen valmentajana eli personal trainerina työskentelevä Ihalainen tunnisti Pelanderin lahjat lajia ajatellen. Yhteistyö alkoi tuottaa nopeasti tuloksia. Vuoden 2014 SM-kisoista Pelander palasi kotiin hopeamitalin kanssa. – Innostus leimahti aika lailla heti, mitä ensimmäinen yhden käden rinnalleveto-työnnössä hankittu SM-mitali pönkitti lisää. Perustreenaamisella pystyi sellaiseen tulokseen. Heräsi mielenkiinto, miten pystyy itseään kehittämään? TOIPILAANA MAAILMANMESTARIKSI Vastauksia edellä mainittuun kysymykseen on sittemmin saatu runsain mitoin. Pelander on yhden käden rinnalleveto-työnnön hallitseva maailmanmestari painoluokassa yli 68 kiloa. Hän nappasi viime marraskuussa Etelä-Koreassa pidetyissä MM-kisoissa voiton tekemällä 24 kilon painoisella kahvakuulalla kymmenessä minuutissa 111 toistoa. Suorituksen aikana kättä saa vaihtaa kerran. Kuulaa ei saa laskea alas. Toiseksi tullut kilpailija hävisi Pelanderille vain yhden toiston, mutta poistui areenalta hopeamitali kaulassaan. Kilpailu on kovaa, etenkin huipulla, mutta Pelander on kova kilpailija. Hän sairastui poskiontelon tulehdukseen vain viikko ennen kisoja, mutta päätti lähteä Souliin, kun tunsi olonsa punkteerauksen ja antibioottikuurin jälkeen jo hieman paremmaksi. Samalla hän tiesi, että viimeistely ei sujunut oppikirjan mukaan. – Pääkoppa on kestänyt kisatilanteissa yllättävän hyvin. Olen tyypillinen suomalainen, joka ei anna hevillä periksi. Kisalavalta ei lähdetä, vaikka kuinka hengästyttäisi tai puuduttaisi. Harjoittelun ja kilpailemisen myötä se on minussa vain vahvistunut. – Vaikka joskus epäilee itseään, niin keskittyminen löytyy, kun sitä todella tarvitaan. Pyyhin mielestä kaiken muun, uppoudun omaan suoritukseen, enkä vilkuile toisten tuloksia. Kun olen kisa lavalla, se on minä vastaan kuula ja kello. Pelander on myös hallitseva Euroopan mestari, Suomen Cupin mestari kahdessa lajissa, 12 Suomen ennätystuloksen haltija, kansainvälisen lajiliiton tunnustama Master of Sport -tason urheilija ja Painonnostoliiton valitsema vuoden 2017 paras naisten kahvakuulaurheilija Suomessa. – Olen saavutuksistani ylpeä, ja nälkä kasvaa syödessä. Haluan testata, pystynkö vielä parempaan. Toisaalta on mukavaa, että kisalajeja on useita. Esimerkiksi seuraavissa helmikuun lopulla Haapajärvellä järjestettävissä SM-kisoissa naiset kilpailevat ensimmäistä kertaa kahden käden rinnalleveto-työnnössä. Lähden hakemaan kunnon tulosta ja maajoukkuepaikkaa. IHAN HURAHTANUT Kahvakuulaurheilu ei ole tuottanut Pelanderille pelkästään kisameriittejä. – Oma hyvinvointi on todella tärkeä. Fyysinen kunto, voimataso ja kestävyys ovat nousseet hurjasti ja mieli on virkeä. Kuntoni on aina ennenkin ollut kelvollisella tasolla, mutta nyt pystyisin osallistumaan ties vaikka mihin lajeihin. – Sitten on se porukka, jonka kanssa saa toimia. Seurahenki on niin hieno. Siinä autetaan ja annetaan vinkkejä toisille. Katsotaan, että varmasti tekee oikein, eikä riko itseään. Se alkoi heti ensimmäisistä treeneistä. Ottivat minut ensikertalaisena vastaan niin kuin olisin aina harjoitellut heidän kanssaan. Pelanderin tyypilliseen harjoitusviikkoon sisältyy kaksi lajiharjoitusta, yksi kuntosaliharjoitus, 2–3 peruskuntoharjoitusta ja 1–2 lepopäivää. – Odotan aina treenejä, varsinkin oman seuran Kuulatuulen harjoituksia. Jos tätä saisi ammatikseen tehdä, olisi se mielettömän hienoa. Vaihtaisin heti. Olen kyllä ihan tosissaan hurahtanut tähän. – Perhe eli mies ja tyttöni ovat ymmärtäneet innostukseni. Myös vanhempani ovat tukeneet, taloudellisestikin. Kansainvälinen kisaaminen ei ole halpaa hupia. Olen maksanut tämän lähinnä omasta pussista. Onneksi sain viime vuonna hankittua pari sponsoria. l ”Laji vaikuttaa kroppaan monella tavalla tehokkaasti. Aloittaa voi joko kahvakuulajumpissa tai suoraan lajiliiton alaisissa seuroissa olipa oma taso mikä tahansa. Pienillä kuulilla lähdetään tunnustelemaan ja käydään liikkeitä läpi. Iälläkään ei ole niin väliä. Laji sopii senioreille, ja kisoissa on myös lasten sarjat.” VIDEO Katso video ja tutustu lähemmin lajiin: tekijälehti.fi TEKI1802_3-58.indd 57 7.2.2018 13:49:23
58 Tekijä 2/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen vastaukset: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI 1. Kuinka usein pandat parittelevat? 2. Mikä on metsänjumala Tapion vaimo? 3. Kumpi on isompi, täysmaidon rasva% vai keskioluen alkoholi%? 4. Kuka on PohjoisAmerikan koripallosarjassa NBA:ssa eniten pisteitä tehnyt suomalainen? 5. Mikä on Luxemburgin pääkaupunki? 6. Mitä tarkoittaa karenssi? 7. Mitä karsinofobiasta kärsivä ihminen pelkää? 8. Paljonko punavankeja Suomessa oli enimmillään vuonna 1918? 9. Mikä harrastusväline pantiin kirjailija Juhani Ahon arkkuun? 10. Mitä ajalle tapahtuu valonnopeudella liikuttaessa? VA ST A U KS ET : 1. Ke rr an vu od es sa 2. M ie lik ki . 3. Ke sk io lu en al ko ho lip ro se nt ti 4. La ur i M ar kk an en 5. Lu xe m bu rg 6. M ää rä ai ka a ilm an ko rv au st a 7. Sy öp ää 8. 8 00 9. O nk i 10 . A ik a py sä ht yy TEKI1802_3-58.indd 58 7.2.2018 13:49:26
2/2018 Tekijä 59 LIITTO TIEDOTTAA VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1802_kannet.indd 59 5.2.2018 14:12:45
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI STAR ROLLER Sievi Star -tuoteperhe on suunniteltu talvikelien vaatimusten mukaisesti. Lämmin vuori, lämpöä heijastavat pohjalliset sekä erinomaisen pidon takaava FlexStep ® pohja tekevät Starista luotettavan valinnan kylmiin ja liukkaisiin talviolosuhteisiin. Star-mallistosta voit valita itsellesi sopivan varrenkorkeuden ja kiinnitysmekanismin: Nauhallisen Star Hikerin tai Star Zipin, tai vaihtoehtoisesti Boa ® -mekanismilla varustetun Star Rollerin. Boa ® -mekanismia on helppo käyttää myös hansikkaat kädessä! Kaikissa malleissa lisäsuojaa tuo Memory Foam, joka maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Star Roller+ S3 Star Roller XL+ S3 Star Hiker+ S3 Star Hiker XL+ S3 Star Zip XL+ S3 Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SUOMI_STAR_ROLLER_TEKIJA_210x265+5_190118 kopio.indd 1 19.1.2018 14.39 TEKI1802_kannet.indd 60 5.2.2018 14:13:13