Anna äänesi kuulua! Ammattiosastojen kannattaa ajaa jäsenten asiaa työpaikkojen ulkopuolellakin. Kevään kuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa. Jari Roslöf, Aki Moisio ja Marie Kuusinen ajavat jäsenten asioita Tampereen seudulla. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 2/2021 18 Mitä on tehokkuus? 24 Kaapeliverkot kuntoon 40 Mitä kuuluu erityisaloille? 50 Facket kan påverka i kommunerna 56 Puukkoja puhdetöinä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 1 2.2.2021 14.21 2.2.2021 14.21
OSALLISTU KEVÄTKOKOUKSEEN! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Vårmötet kan också hållas på distans eller som ett hybridmöte, beroende på coronarestriktionerna i regionen. Följ med nyheter från din fackavdelning! Kevätkokoukset voivat olla myös etäkokouksia tai hybridikokouksia, riippuen alueellisista koronarajoituksista. Seuraa osastosi viestintää! VÅRMÖTEN 1.3–30.4 KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 2 2.2.2021 14.21 2.2.2021 14.21
2/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ JA A KK O H EI KK IL Ä JU H A SI N IS A LO KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN KYTTÄYS EI LISÄÄ TEHOKKUUTTA Tehokkuus ei ole sitä, että otetaan työsuorituksesta aikaa pois, vaan että kehitetään tekemistä. Työntekijöiden osallistaminen toimii, kyttäys ja kellotus eivät kannusta. VAIKUTTAMISEN PAIKKA KANSI Ammattiosasto voi pyrkiä vaikuttamaan kunnallisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa, tietävät Rauman Teollisuustyöntekijöiden Janne Vainio ja Irma Salo. Kevään kuntavaaleissa tavoitellaan duunareiden ääntä valtuustoihin. VAIKKA LÄPI VALKEAN HANGEN Tietoliikenneasentaja Tapani Heikkilä on rakentanut ja kunnostanut Lapin kaapeli-TV-verkkoja 40 vuotta. Ongelmien ratkonta rajatussa ajassa pitää mielenkiinnon yllä, mutta toisaalta kuormittaa konkariakin. 18 TU O M A S IK O N EN 24 ? Talvella pohjoista asentajaa haastavat lumi ja pakkanen, kesällä hyttyset. 6 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 3 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 3 3.2.2021 17.47 3.2.2021 17.47
4 Tekijä 2/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 17 .3 . 24 Tietoliikenneasentaja määrää itse päivänsä kulun 40 Erityisalojen sektorilla muutosta ja uuden opiskelua 42 OIKEUS Tulospalkkio työsuhteen päättyessä 43 TOIMIJA Pääluottamusmies Jukka Kostiainen 45 OIVALTAJA Asentaja Jukka Uitto 56 HARRASTAJA Puukonvalmistaja Mika Mustonen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 KANSI Ammattiosasto alueellisena vaikuttajana 14 NÄKIJÄ Erityisasiantuntija Päivi Kurikka 17 VIERAILIJA Tutkija Antti Puupponen 18 Tehokkuus ei ole vauhdin kiihdyttämistä 22 KEKSINTÖ Drone tulee avuksi teollisuuteenkin 23 Lyhyet ? HARRASTAJA Viisi vuotta sitten Mika Mustonen meni ensimmäisen kerran Oulujoki-opiston puukkokurssille. Kolme vuotta myöhemmin hän sijoittui puukonvalmistuksen SM-kisoissa hopealle. Nyt haaveissa on oma verstas. ? KÄYTÄNTÖ Heikkilän tilalla työnantaja räätälöi etuja ulkomaalaisille työntekijöilleen estääkseen henkilöstön vaihtuvuutta. ? OIKEUS Jäsenelle tuli työnantajan kanssa riita tulospalkkion maksamisesta työsuhteen päättyessä. Liiton oikeusavulla jäsen sai tulospalkkionsa. 56 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 7 Onko robotti uhka vai mahdollisuus? 48 MAAILMA Duunareiden oikeudet vaarassa Briteissä 49 Lyhyet 50 I TIDEN I Närpes ser man till att industriarbetarnas röst hörs 52 FACKET Specialbranschernas sektor 54 BRIEF IN ENGLISH Working in cold temperatures 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA VE SA RA N TA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. JY RK I LU U KK O N EN 34 # l i i t t o a u t t a a 42 32 TYÖYMPÄRISTÖ Turvallinen työ on yhteinen tavoite 34 KÄYTÄNTÖ Heikkilän tila pyörii ulkomaalaisten varassa 36 TYÖKAVERIT Mika Eerola ja Tomi Toivonen 39 Lyhyet Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 4 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 4 3.2.2021 18.32 3.2.2021 18.32
2/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 10.2.2021 Jäsenet ovat tärkein voimavara J äsenet ovat ammattiliiton ja ammattiosastojen tärkein voimavara. Ilman jäseniä ei ole osastoja eikä liittoa. Toisaalta ilman työntekijöiden korkeaa järjestäytymisastetta liitolla ja sen edustamilla työntekijöillä ei ole täysimittaista neuvotteluasemaa suhteessa työnantajiin eikä vaikuttavaa vipuvartta suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyse on monelle itsestään selvästä asiasta, mutta samalla faktasta, jonka toistaminen on tarpeellista ja välttämätöntä. Jäsenten ja heidän aktiivisuutensa merkitys kaiken toiminnan perustana ei voi koskaan nauttia liian suurta huomiota. Vain tehokkaasti järjestäytynyt ja sopimusalojensa työntekijöitä kattavasti edustava ammattiliitto voi menestyä edunvalvonnassa, puhutaanpa sitten neuvottelemisesta valtakunnallisesti liittotason sopijaosapuolten kesken tai paikallisesti, tai työelämän lainsäädäntöön vaikuttamisesta. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat viime vuosina tyypillisesti alentuneet. Näin on piirtynyt Teollisuusliitonkin jäsenmäärää kuvaava käyrä. Koettu kehitys ei kuitenkaan ole millään tavalla ennalta määrätty tai yksioikoinen. Jäsenmäärät ovat ajoittain ja paikoitellen myös kasvaneet. Kasvun taustalta löytyy yleensä kaksi tekijää, joista kumpikaan ei edusta minkäänlaista salamyhkäisyyttä. Ensimmäinen on se, että toimintaympäristössä on tapahtunut jotain, mikä on herättänyt edunvalvonnan tarpeen ja työntekijöiden mielenkiinnon omien asioiden edistämiseen. Toinen on se, että järjestäytymättömille työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta liittyä liiton jäseneksi. Näistä jälkimmäinen toimintamalli on osoittautunut toimivaksi silloinkin, kun työntekijöiden keskuudessa ei ole koettu erityisiä tarpeita edunvalvonnan voimistamiseen. Suurin yksittäinen syy ammattiliittoon liittymättä jäämiselle nimittäin on edelleen se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut, saati ottanut asiaa puheeksi. Parhaita jäsenyyden suosittelijoita ovat ammattiosastoon ja liittoon järjestäytyneet työkaverit. Työpaikalta, kotiseudulta tai muista yhteyksistä tutun ihmisen luotettava kokemuksen ääni painaa jäsenyyden tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä puntaroitaessa paljon. Päätös on aina liittymistä harkitsevalla ihmisellä, mutta olennaista on, että jäsenyyden tarjoaja on antanut jäsenyyttä harkitsevalle uutta ja tarpeellista tietoa päätöksenteon pohjaksi. On ratkaisu sitten mikä tahansa, on jäsenyyden tarjoaja ollut oikealla asialla. Tarkoituksena on yhteisen edunvalvonnan ja sen myötä myös oman aseman vahvistaminen. Uusien jäsenten hankintaan ja olemassa olevien jäsenten asioiden hyvään hoitamiseen panostavat ammattiosastot, työpaikkojen luottamushenkilöt ja liiton aktiiviset jäsenet ovat ensiarvoisen tärkeitä osastonsa ja liiton vaikutusvallan kasvattajia. Samalla he ovat työntekijöiden tulevaisuuden, toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakentajia. Se on raikuvan tunnustuksen arvoinen asia. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Eräät työnantajat ja järjestöt ovat lähteneet omille teilleen ja väittävät, että vain yrityskohtaisilla sopimuksilla voi pärjätä. Samanaikaisesti he kirkkain silmin väittävät, että haluavat vain työntekijöiden parasta kääriessään yhä isompia voittoja muutoksien keskellä ja jopa osin meneillään olevaa pandemiaa hyväksikäyttäen. (…) Vain liittymällä liittoon saa myös paikallisesti tukea ja neuvotteluapua sekä tarvittaessa oikeusapua tilanteissa, joissa työntekijöitä kohdellaan lakien ja sopimuksien vastaisesti.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 5 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 5 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
6 Tekijä 2/2021 Jari Roslöf, Aki Moisio ja Marie Kuusinen ovat edistäneet ammattiosastojensa jäsenten asioita esimerkiksi Pirkanmaan Teollinen Tulevaisuus -projektissa. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 6 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 6 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
Kunnanvaltuustot päättävät muun muassa päivähoidosta, liikenteestä ja toistaiseksi terveydenhuollostakin. Kun teollisuuden työntekijöiltä kysyy kunnan tärkeimpiä tehtäviä, ykkösiksi nousevat elinkeinopolitiikka, kaavoitus ja ammattikoulutus. Pirkanmaalla ja Rauman seudulla tiedetään, miten niihin vaikutetaan. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVAT JYRKI LUUKKONEN (TAMPERE) JA JUHA SINISALO (RAUMA) 2/2021 Tekijä 7 ? AJASSA Jutun kuvia otettaessa on noudatettu tilanteen vaatimaa varovaisuutta ja koronaohjeistuksia mahdollisimman hyvin. Ammattiosastot kuntavaikuttajina Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 7 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 7 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
8 Tekijä 2/2021 M oni ammattiosasto seuraa tarkkaan, kuinka omat jäsenet menestyvät kuntavaaleissa. Tampereen seudun metallityöntekijäin ammattiosasto 195:ssä jännitetään ainakin yhdeksän ehdokkaan puolesta. Jäseniä on ehdolla Tampereella ja kolmessa lähikunnassa. – Kun porukoilta kyselee, mitä he haluavat kunnaltaan, vastaukseksi tulee esimerkiksi päivähoito ja auratut tiet. Isot asiat eivät välttämättä kosketa samalla tavalla tavallista ihmistä, ammattiosaston varapuheenjohtaja, tamperelainen Marie Kuusinen kertoo. Kun omia jäseniä saadaan kuntien valtuustoihin, tieto alueen kehittämisestä ja uusista hankkeista kulkee paremmin. Jos asiaan pystyy vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa eli lautakunnissa, saadaan parempaa tulosta aikaan. Metallityöväen ammattiosasto TampereHärmälä 97:n puheenjohtaja Jari Roslöf on Nokian valtuuston varajäsen, ja hänellä on aiemmilta vuosilta kokemusta opetusja kasvatuslautakunnan työskentelystä. – Niissä on mahdollisuus vaikuttaa paljon ammattikoulutukseen ja siten työvoimaan, hän toteaa. – Nythän meillä kaikilla on kunnianhimoinen suunnitelma, että saataisiin teollisuuden rataverkosto ja liikenneyhteydet kuntoon. Se houkuttaisi uusia teollisuusyrityksiä Pirkanmaan alueelle. Edellinen isompi kasvuyritys aloitti 2000-luvun alussa. Tarvitaan uusia yrityksiä, joista kasvaisi keskisuuria ja suuria yrityksiä. Ne toisivat työpaikkoja ja houkuttaisivat uusia asukkaita. Pirkanmaalla teollisuus työllistää suoraan 52 000 henkeä, ja teollisuuteen kytkeytyviä työpaikkoja on yli 120 000. Se tekee yhteensä 54 prosenttia alueen työpaikoista. Teollisuusliiton ammattiosastot ovat aktiivisesti mukana Pirkanmaan Teollinen Tulevaisuus -projektissa, ns. Teollisuuden 4.0 kehitysvaiheessa. Ideana on kehittää koko Pirkanmaata niin, että se houkuttelisi nykyisiä yrityksiä investoimaan ja uusia teollisuusyrityksiä alueelle, nimenomaan vientiyrityksiä. Vetovastuuta on tarjottu Tampereen kaupungille. Hankkeelle näytettiin jo vihreää valoa, mutta sitten iski koronapandemia. Nyt odotetaan, mitä kaupunki vastaa uudessa tilanteessa. Kuusinen huomauttaa, että Tampereella ja muuallakin Pirkanmaalla suhtaudutaan teollisuuteen myönteisesti. – Kuvaavaa on, että Metso Outotecille, entiselle Lokomolle, löytyi uusi tontti Tampereen Lahdesjärveltä. Yritykselle toki tarjottiin tiloja muualtakin, mutta hyvät kokemukset Tampereesta painoivat enemmän. On hyvä, että yrityksille löytyy paikkoja ja pitääkin löytyä, Kuusinen sanoo. MARIE KUUSINEN: On hassua, että mitä kauempana ihmisen jokapäiväistä elämää vaalien asiat ovat, sitä enemmän äänestetään. Presidentinvaaleissa äänestetään eniten. Ei osata erottaa vaaleja toisistaan. Eniten itseään lähellä oleviin asioihin pystyy vaikuttamaan kuntavaaleissa. JARI ROSLÖF: Pitää äänestää eikä luovuttaa. Kunnanvaltuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Pitää äänestää sellaisia henkilöitä, jotka ajavat itselle tärkeitä asioita. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 8 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 8 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
2/2021 Tekijä 9 AJASSA – Työ voi muuttua, mutta aina tarvitaan tiloja, joissa työtä tehdään. AMMATTIKOULUTUS TUO YRITYKSIÄ Teollisuus 4.0:n tavoitteena on saada Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan maakunta tukemaan julkisten rakenteiden uudistamista ja kehittämään muun muassa koulutusta ja tutkimusta. Ammattiosasto 195:n toimistonhoitaja ja sihteeri Aki Moisio sanoo, että tutkimusta teollisuuspolitiikasta ja teollisuustyöstä ei ole tehty viime aikoina. AMMATTIOSASTO VAIKUTTAA ALUEELLISESTI Ammattiosaston alueellinen vaikuttaminen riippuu jäsenten ja edustettavien työpaikkojen määrästä. – Vaikuttamisaluetta määrittää, onko ammattiosasto työpaikkakohtainen vai seutukohtainen, Teollisuusliiton Hämeen ja Pirkanmaan alueen aluepäällikkö Jan Laine sanoo. Aluetoimistot ovat pitäneet ammattiosastoille muun muassa kehittämiskoulutuksia toiminnan ja vaikuttamisen tavoitteista. – Pienet osastot voisivat yhteisvoimin järjestää samanlaisia kehittämiskoulutuksia seutukunnallisesti, Laine ehdottaa. Yhteisiin kokouksiin Laine kehottaa kutsumaan paikallista mediaa, joka tutustuisi ammattiosastojen aktiiveihin sekä siihen, miten työpaikoilla toimitaan ja vaikutetaan. Laine pitää ammattiosastoa hyvänä vaikutuskanavana kuntapolitiikkaan. Osasto voi esimerkiksi esittää kuntapolitiikassa toimivalle jäsenelle kehitysideoita. – Myös jäsenkunnalle esitellään kunnan luottamustehtävissä toimivat jäsenet. Kehotamme ottamaan yhteyttä näihin jäseniin, jos paikalliseen ongelmaan pitää saada ratkaisu. Laine korostaa, että kuntavaikuttajaksi päätyneen jäsenen ja ammattiosaston yhteistyö on molemmin puolin sitoutunutta ja luottamuksellista. Yrityselämään ammattiosastot voivat vaikuttaa luottamusmiesten kautta. Ammattiosaston hallituksen kokouksissa käydään läpi työpaikkakuulumiset ja luottamusmiehet pääsevät vaihtamaan kokemuksia. Ammattiosastot ovat Laineen mukaan kannustaneet jäseniään hakeutumaan kunnalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. Teollisuusliiton syyskirjeessä pyydettiin ammattiosastoja huomioimaan kuntavaalit ja varautumaan vaalityöhön myös taloudellisesti. – Vaikka omalla osastolla ei olisikaan kuntavaaleihin ehdokasta, niin naapuriosaston tai samalla seudulla toimivan osaston ehdokasta voisi silti tukea, Laine ehdottaa. Osasto voi osallistua ehdokkaan vaalimainonnan rahoitukseen radiossa tai lehdessä sekä tarjota apuaan esimerkiksi jakamalla vaalimainoksia. Ehdokasta voi myös mainostaa omilla sosiaalisen median tileillään. – Lisäksi osaston jäsenkirjeessä voisi kertoa, että meillä on tuleviin vaaleihin parhaat ehdokkaat: käy äänestämässä! Tuleviin kuntavaaleihin on Hämeen ja Pirkanmaan vaalipiireissä ehdokkaana noin 30 Teollisuusliiton jäsentä kummassakin. Laine toivoo, että alueelle saataisiin ehdokkaita vielä saman verran lisää. Etenkin muutamassa pienessä kunnassa olisi Laineen mukaan hyvä olla teollisuustoimialan ehdokkaita. – Kunnan ehdokasasettelun pitäisi olla läpileikkaus kunnan asujista ja taloudesta. Jos kunnassa on teollisuuden työtä ja työpaikkoja, niin siltä sektorilta olisi hyvä olla ehdokkaitakin. Että kaikille olisi joku, jota äänestää, Laine toteaa. AKI MOISIO: Tutkimusten mukaan mitä kalliimpi alue, sitä suurempi äänestysprosentti. Vuokra-alueilla asuville sanon, että valtuusto valitaan kuitenkin. Jos he eivät äänestä, muut valitsevat valtuuston jäsenet. Pienija keskituloisen veroista suurin osa menee kunnallisveroihin. Kun haluaa saada oman äänensä kuuluviin, pitää käydä äänestämässä, houkutella muutkin ja äänestää sellaista, joka ajaa kuntalaisten asioita eikä puhu valtakunnan asioista, joihin kunnanvaltuustoissa ei voi vaikuttaa. ? Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 9 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 9 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
10 Tekijä 2/2021 – Kun tänne halutaan työpaikkoja, meillä pitää olla tarjota ammattitaitoista työvoimaa. Yritykset eivät mene paikkoihin, joissa osaamista ei ole. Ei voi satsata vain tasokkaaseen lukioon, vaan tarjolla pitää olla hyvää ammattikoulutusta ja täydennyskoulutusta, Moisio muistuttaa. – Teollisuuden työntekijät tarvitsevat lapsilleen toimivan päivähoidon. Hoitopaikkoja pitää olla myös vuorotyössä käyville. Moisio on kotoisin Akaasta, jossa puuteollisuutta koetetaan saada uudelle Akaa Point -alueelle. Junarata, tieyhteydet, teollisuuspuuterminaali ja muu infra ovat kunnossa. Myös Nokia houkuttaa uusia, ympäristöratkaisuihin keskittyviä yrityksiä. Moisio ja Roslöf toteavat, että toimiva alihankintaverkosto on vahva houkutin uusille yrityksille. Kunnat voisivat Moision mielestä hoitaa yhteydenpidon yrityksiin nykyistä paremmin. – Se ei maksa kuin virkamiehen työpanoksen. Yrityksiä voisi kuulla vaikka kerran kuukaudessa. Teollisuus 4.0:n taustalla ovat Saksan hyvät kokemukset yhteisvaikuttamisesta. Kun työtä kehitetään yrityksen sisällä, ja kunnissa pidetään huoli yritysten toimintaedellytyksistä, työpaikat pysyvät maassa. – Kontaktien pitää olla kunnossa, myös ayliikkeen kontaktien sekä kuntiin ja alueisiin että yrityksiin. Jos verkostoa ei luo, vaikuttamisen mahdollisuuksia ei tule, Roslöf lisää. Rakentamisen haasteita riittää. – Moni haluaa, että päiväkoti ja koulu ovat lähellä työpaikkaa tai kotia. Meillä on Nokialla ollut kouluissa ja päiväkodeissa homeongelmia, ja olemme joutuneet rakentamaan uusia kouluja ja päiväkoteja, Roslöf kertoo. OMA ÄÄNI ALUEEN ELINKEINOPOLITIIKKAAN Kuntatason ohella ammattiosastot pystyvät vaikuttamaan alueen ja jopa koko maakunnan kehitykseen. Rauman Teollisuustyöntekijät ao. 66:n hallituksen jäsen Janne Vainio vaikuttaa alueen elinkeinopolitiikkaan Satakunnan TE-toimiston neuvottelukunnassa, Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa sekä ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa. – Kaikki tällaiset neuvotteluelimet ovat rikkautta, sillä mukana on laajasti elinkeinoelämää Suomen Yrittäjistä ja Kauppakamarista lähtien. Työtä riittää, sillä Vainion mukaan SAK:laisten palkansaajien työpaikat alkavat olla vähissä. Työpaikkoja tarvitaan myös vaikutuskanavien vuoksi. Työnantajapuolen ja oikeistopuolueiden verkostot ovat Vainion mukaan paremmassa kunnossa. – Uusien työpaikkojen luomisesta olemme samaa mieltä. Eriäviä mielipiteitä tulee siitä, miten niitä työpaikkoja tehdään: Kuinka paljon otetaan paikallisia töihin, järjestetäänkö riittävästi täydennyskoulutusta vai ostetaanko kaikki alueen ulkopuolelta, esimerkiksi urakkakokonaisuudet työntekijöineen ulkomailta. Kun telakkayritys RMC:n kanssa neuvoteltiin, palkansaajapuoli esitti, että mahdollisimman monelle työttömälle annettaisiin täydennyskoulutus telakan tehtäviin. Vainio muistuttaa, että kolmansista maista tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta päätetään aina ELY-alueittain. TONTTIPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEA TEOLLISUUTTA Tieto kuntapolitiikan ajankohtaisista asioista tulee Vainion mukaan valtuutetuilta ja muilta kunnallispolitiikassa toimivilta. Sitä paremmin, mitä likempänä ay-liikettä valtuutettu tai edustaja on. Kuntavaaleihin ammattiosasto 66:sta on ehdolla ainakin seitsemän jäsentä, joista neljä Raumalla ja loput ympäristökunnissa. – Raumalla on aina ymmärretty teollisuuden tarpeet. Ehkä merkittävin teko oli 2000-luvulla, kun Rauman kaupunki lunasti telakan tontin STX:n toiminnan loputtua. Silloinen osaston hallituksen jäsen, pääluottamusmies Raimo Virtanen oli mukana kaupungin elinkeinoelämän taustaryhmässä, jossa mietittiin pakettia telakan turvaamiseksi. Sillä oli iso merkitys, Vainio toteaa. Kun omia jäseniä saadaan kuntien valtuustoihin, tieto alueen kehittämisestä ja uusista hankkeista kulkee paremmin. ASUMISEN HINTA VAIKUTTAA TYÖSSÄKÄYNTIIN Jotta työvoimaa olisi yrityksille saatavissa, asumisen ja elämisen hinnan tulee olla kohdallaan. Kuusisen mukaan Tampereella asuminen on niin kallista, että ihmiset muuttavat lähikuntiin. – Tampereella esimerkiksi tonttien hinnat alkavat olla sellaisia, ettei perusduunarin palkalla ole niihin varaa, Kuusinen toteaa. Ratayhteydet Nokiaan, Akaaseen ja Sastamalaan toimivat hyvin, ja näistä kunnista pääsee junalla Tampereelle alle puolessa tunnissa. Moisio huomauttaa, että henkilöjunaliikennettä voisi lisätä. Kuusinen toivoo kattavampaa joukkoliikennettä teollisuusalueiden aamuvuoroihin ja laajempaa raitiotieverkostoa työmatkojen ja asioinnin helpottamiseksi. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 10 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 10 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
2/2021 Tekijä 11 AJASSA ? Janne Vainio ja Irma Salo vaikuttavat muun muassa TE-toimiston neuvottelukunnassa, Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa, ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa ja SAK:n paikallisjärjestön hallituksessa. JANNE VAINIO: Avoimin mielin ja uskotaan siihen, että kun yhdessä valmistellaan asioita, ne menevät eteenpäin. Pystytään huolehtimaan siitä, että teollisuuden palkansaajan näkemykset ja tarpeet tulee huomioitua kuntapolitiikassa. Äänestäjälle sanoisin, että ei aina tarvitse antaa ääntä tunnetulle, aina mukana olleelle koulutetulle. Voi luottaa oman ammattikunnan edustajaan, joka näkee palkansaajaäänestäjän tarpeet paremmin. Annetaan ääni omalle porukalle. IRMA SALO: Kuntavaleissa äänestetään ihmistä lähellä olevista asioista. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Kannattaa antaa ääni ihmiselle, jolla on kanssasi samanlainen arvomaailma. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 11 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 11 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
12 Tekijä 2/2021 AMMATTIOSASTO TUKEE VAIKUTTAJAA Osastojen olisi tärkeää kannustaa jäseniä esimerkiksi kuntavaaliehdokkaiksi ja tukea heitä, sanoo Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta. – Liiton jäseniä pitäisi saada päätöksenteon ytimeen, kunnanvaltuustoon, lautakuntiin ja muihin kunnan elimiin, hän rohkaisee. Kunnan luottamustehtävässä toimiva liiton jäsen on Aallosvirran mukaan kanava ammattiliiton, ammattiosaston ja kunnan välillä. – Ammattiosaston pitäisi tukea jäsentään hakeutumaan luottamustehtävään. Lisäksi osaston tulisi kannustaa kaikkia jäseniä äänestämään. Äänestäminen on demokratiamme perusta, Aallosvirta muistuttaa. Verkostoituminen on Aallosvirran mukaan yksi tärkeimmistä keinoista kohti alueellista ja kunnallista vaikuttamista. – Olisi hyvä, jos ammattiosastot ja yksittäiset jäsenet loisivat yhteyksiä kuntapäättäjiin ja alueellisiin päätöksentekoelimiin. Se on ajallisesti pitkä työ, mutta mahdollista, Aallosvirta rohkaisee. Hän kehottaa luomaan yhteyksiä myös koko SAK:laiseen kenttään: keskusjärjestöön, aluetoimistoihin ja ammattiosastoihin. Yhdessä SAK:laisten toimijoiden kanssa voisi pyrkiä vaikuttamaan alueellisesti laajempaan päätöksentekoon. Verkostoa voi luoda vaikkapa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia tai kutsumalla kuntapäättäjiä ja kansanedustajia omiin kokouksiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Julkisuuskin on tärkeää. Esimerkiksi osaston kunnallisvaaliehdokkaiden mielipidekirjoitukset paikallisiin lehtiin ja paikallisradioon tuovat ehdokkaalle julkisuutta. – Meillä on ammattiosastoja, jotka ovat tehneet oman teollisuuspoliittisen ohjelman. Sen kertominen päättäjille on myös tapa vaikuttaa, Aallosvirta toteaa. Aallosvirta uskoo, että ammattiosastojen aktiivijäsenillä on mielipiteitä sekä myöskin halua vaikuttaa entistä enemmän. Hänen mukaansa ammattiosastoissa on käyttämätöntä potentiaalia, kykyä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Esteeksi saattaa muodostua ajankäyttö. Järjestöt taistelevat jäsentensä vapaa-ajasta harrastusten ja perheen lisäksi. Siksi jäsenen innokkuus lähteä vaikuttamaan alueelliseen päätöksentekoon voi hiipua jo alkumetreillä ajanpuutteeseen. – Jäsenten kannustaminen vaikuttamistyöhön on tärkeää, jotta päätöksenteossa kuultaisiin myös työelämän ääntä. Aallosvirtaa harmittaa, että politiikasta ja poliittisesta vaikuttamisesta on annettu kielteinen mielikuva, mihin medialla on ollut osuutta jo pitkään. – Nykyään ei välttämättä tiedosteta, että politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista, eikä kirosanaa. Ammattiosaston puheenjohtaja, SAK:n paikallisjärjestön hallituksen jäsen Irma Salo kertoo, kuinka ammattiosaston lähetystö marssi tuolloin kaupunginjohdon ja valtuuston pakeille. – Silloinen ministeri Jan Vapaavuori totesi, että telakkateollisuus on laskevan auringon ala, eikä apua heru. Taas meillä tehdään telakalla laivoja ja odotellaan, että päästään tekemään paatteja armeijalle, Salo toteaa. – Kun on kanavat auki kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, pääsee vaikuttamaan. Aina parempi, kun päättävissä elimissä on tuttuja tai edes samanmielisiä. [Kaupunginvaltuutettu] Miika Rantaselle sanotaan, että koeta pitää meijän puolia siellä, hän kertoo. Lähetystöjä ei ole enää tarvittu, yhteistyö toimii. Kaupunki pyytää lausuntoja ja mielipiteitä SAK:n Rauman paikallisjärjestöltä, jossa osasto 66:lla on iso edustus. Toisinaan adressi on auttanut, muun muassa liittojen yhteisen saunatilan säilyttämisessä. ”Kun on kanavat auki kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, pääsee vaikuttamaan.” IRMA SALO PALVELUIDEN LAATU JA ULKOISTUKSET TUNTUVAT Salon mukaan Rauman valiokunnista, jaostoista ja lautakunnista voisi saada nykyistä paremmin tietoa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Vainio huomauttaa, että valmistelu on hyvin kauaskantoista: – Valiokunnissa ja lautakunnissa valmistellaan asioita, jotka tulevat voimaan kymmenenkin vuoden kuluttua. Ammattiosaston hallituksen jäsen Miika Rantanen on kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan ja mukana ympäristöja lupalautakunnassa. – Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on ay-taustaisia ihmisiä, ja me pystymme vaikuttamaan kaupunkistrategian puitteissa. Valtuutettuihin otetaan suoraan yhteyttä. Ammattiosasto voisi ottaa enemmänkin yhteyttä, ja muihinkin kuin vasemmistoliiton ja demarivaltuutettuihin, Rantanen sanoo. Ammattiliittojen yhteistoiminta kunnanvaltuutettujen kanssa on tuonut tulosta. – Kaupungin ruokaja siivouspalveluiden ulkoistus onnistuttiin torppaamaan, toistaiseksi. Ammattiyhdistykset pystyivät laittamaan painetta päättäjille, Rantanen kertoo. Ympäristöja lupalautakunnassa hän on vaikuttanut muun muassa pölyttäjähyönteisille Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 12 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 12 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 13 AJASSA tärkeiden viheralueiden lisäämiseen sekä kaupungin omistamien öljyllä lämmitettävien kiinteistöjen kartoitukseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen. – Valiokunnissa ja lautakunnissa tehdään paljon ihan konkreettisia päätöksiä. Niissä pääsee vaikuttamaan ja keskustelemaan. Kerron ammattiosastolle, jos jotain sille tähdellistä on tulossa. Paras olisi, jos heti valmisteluvaiheessa otettaisiin yhteyttä. Valtuustossa tehdään jo päätöksiä. Salo lisää, että terveyskeskusten säilyminen kaupungin keskustan ulkopuolella on aina keskustelun alla. Syrjäalueiden palveluista pitäisi hänen mukaansa olla koko ajan varpaillaan. TYÖSSÄKÄYNTIALUEET TOIMIVIKSI Rantasen mukaan Rauman vetovoimaa pitää kasvattaa. Nykymenolla on odotettavissa alijäämäisiä tilinpäätöksiä. – Kaavoitus ja kunnallisvero ovat olennaisia, mutta työpaikat ja siihen liittyvät palvelut, kuten päivähoito ja koulut, ovat ensisijaisia. Valtuustoon pitää saada ihmisiä, jotka ymmärtävät työssäkäyntialueiden merkityksen tavalliselle duunarille. Henkilöjunaliikenne pitäisi saada ilmastomuutoksenkin takia. Se laajentaisi työssäkäyntialueita. Salon mukaan toimivat liikenneyhteydet niin asukkaille kuin yrityksille sekä mahdollisimman lähellä olevat koulut, päivähoito ja terveydenhuolto lisäävät asukkaiden viihtymistä. – Pienellä rahalla pitäisi saada hoidettua isotkin investoinnit, kuten Karin kampus, johon tulee koulu, lukio, uimahalli ja kansalaisopisto. UUSIA ASUKKAITA JA INVESTOINTEJA Vainion mukaan riippuu paljon kaupunginjohtajasta, kuinka hanakasti ammattiosaston pitää vaikuttaa. Rauman edellinen kaupunginjohtaja piti kunnia-asianaan elinkeinotoiminnan edistämistä. – Hänen ponnisteluistaan osa toteutuikin. Raumalla on pitkät ja syvät perinteet pienenä raskaan teollisuuden kaupunkina. Ei ole juuri vastakkainasettelua, jota muualla saattaa olla. Ensisijaisesti vaikutetaan valtuutettuihin. – Ehdottomasti tarvittaisiin valiokuntiin ja lautakuntaan ihmisiä, jotka ovat myönteisiä uusille investoinneille ja niiden tarvitsemalle tonttialalle ja palveluille. Lisäksi infran, opiskeluja harrastusmahdollisuuksien sekä muiden palveluiden pitää olla kunnossa, jos halutaan houkutella ihmisiä Raumalle. Vainio painottaa yhteistyön tärkeyttä. Verkostot kannattaa pitää virkeinä myös alueen kansanedustajiin ja mahdollisiin ministereihin. – Ketjun pitää olla kunnossa, että tieto kulkee joka suuntaan. Satakunnan maakunta on niin pieni, että täällä sidosryhmät vielä tuntevat toisensa. ? MIIKA RANTANEN: Kuntapolitiikka on lähidemokratiaa, jossa päätetään koirapuistoista isoihin palvelukokonaisuuksiin. Ja kaavoitukseen. Kuntavaalit ovat arkielämän kannalta tärkeimmät vaalit. Kannattaa äänestää ihmistä, joka elää samanlaista elämää kuin itsekin. ? Ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3. ? Ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3. ? Ennakkoäänestys kotimaassa: 7.–13.4. ? Vaalipäivä: 18.4. ? Tulosten vahvistaminen: 21.4. ? Valtuustot aloittavat työnsä: 1.6. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 13 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 13 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
14 Tekijä 2/2021 NÄKIJÄ Kuntalaisella on moninaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Tarjolla on vaihtoehtoja kunnallisesta päätöksentekijästä aloitteentekijäksi. Myös äänestäminen on tärkeää vaikuttamista. Kunta elää asukkaidensa mielipiteistä ja osallistumisesta, sanoo Päivi Kurikka. Jokainen voi osallistua ja vaikuttaa TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVA KITI HAILA Neuvostot voidaan perustaa myös useamman kunnan alueellisiksi tai seudullisiksi vaikuttamistoimielimiksi. KOULUTETUT VAIKUTTAVAT Halu osallistua ja vaikuttaa on vahvasti yhteydessä koulutustaustaan. – Tutkimusten mukaan mitä koulutetumpi olet, sitä varmempi olet äänestämään ja osallistumaan muutenkin eri tavoin, Kurikka sanoo. Myös niin sanotut hyväosaiset osallistuvat enemmän kuin syrjäytymisvaarassa olevat. Kurikan mukaan ihmiset haluavat osallistua päätöksentekoon itselleen läheisistä asioista. Esimerkkinä hän mainitsee kyläkoulujen lakkauttamisen. – Kun palveluista leikataan ja huomataan jokin epäkohta, silloin ihmiset innostuvat osallistumaan. RAHALLE KÄYTTÖEHDOTUKSIA Kuntavaalien lähestyessä Kurikka kantaa huolta, miten puolueet saisivat listoilleen ehdokkaita. Kuntien luottamustehtävät vaativat sitoutumista, jaksamista ja vapaa-ajan uhraamista yhteisen hyvän edistämiseksi. Kuntalaisella on myös suoria tapoja vaikuttaa, joista yksi on osallistuva budjetointi. Siinä kaupunki tai kunta ilmoittaa, minkälainen rahasumma sillä on jaettavanaan ja asukkaat esittävät summalle käyttökohteen. – Tämä on uudenlainen tapa, joka on herättänyt paljon kiinnostusta kunnissa, Kurikka toteaa. K untal aisten osallistuminen päätöksentekoon on kunnallisen itsehallinnon perusta. Vuoden 2015 kuntalakiuudistuksessa haluttiin lisätä kansalaisten osallistumista ja luottamushenkilötoimien houkuttavuutta. Kuntaliiton mukaan kuntien osallistamistoimet eroavat toisistaan, sillä kunnatkin ovat erilaisia. Yhteistä kuitenkin on, että kuntalaisten osaamista ja voimavaroja halutaan hyödyntää entistä enemmän. Perustuslaki, kuntalaki ja erityislait takaavat kuntalaisille oikeuden osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Vaikuttamiskanavia on monia. Vaivattomin tapa osallistua ja vaikuttaa on antaa palautetta kunnalle esimerkiksi kunnan verkkosivujen kautta, suoraan henkilökohtaisesti kunnan viranhaltijalle tai vaikkapa paikallislehden yleisönosastolla. Kuntalainen voi myös äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta päättäjäksi kunnanvaltuustoon. Jos kuntalainen haluaa vaikuttaa ja sitoutua hoitamaan kuntalaisten yhteisiä asioita vapaa-aikanaan, hän voi itse hakeutua luottamustehtävään. Myös erilaisten järjestöjen tai vaikkapa ammattiosastojen jäseninä pääsee vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. KAIKKI MUKAAN! Osallistua voi kuka tahansa. – Äänestämisessä on 18 vuoden ikäraja ja kunnassa on pitänyt asua tietty aika ennen vaalipäivää. Muita vaatimuksia ei juuri ole, Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa. Alle 18-vuotias voi jo tehdä kuntalaisaloitteen ja olla ehdolla nuorisovaltuustoon. Kunnanvaltuusto päättää, mitä osallistumisen kanavia kuntalaisille tarjotaan lakisääteisten osallistumiskanavien, kuten nuoriso-, vammaisja vanhusneuvoston, lisäksi. – Neuvostot ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa. Neuvostoilta pyydetään muun muassa lausuntoja kunnan päätöksenteon tueksi. OSALLISTUMISEN AMMATTILAISET AUTTAVAT Kuntalaisten osallistuminen on noussut viime aikoina kuntien tärkeyslistan kärkipäähän. Kuntiin haetaan osallistumisen ammattilaisia, osallisuuskoordinaattoreita, joilla on keinot kuntalaisten osallistamiseen. He luovat erilaisia osallistumisen tapoja, laativat osallistumisohjelmia ja raportoivat kunnan johdolle osallistumistoimista. Kuntalaisten osallistaminen ei kuitenkaan Päivi Kurikan mielestä voi olla vain yhden ihmisen työkenttä, vaan jokaisen kunnan työntekijän tulisi toimia asiakasja asukaslähtöisesti. ”Kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään.” Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 14 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 14 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 15 AJASSA AJASSA Kunta järjestää äänestyksen, mitkä ideat otetaan jatkokäsittelyyn. Sen jälkeen kunta valitsee toteuttamiskelpoiset ehdotukset. Osallistuvan budjetoinnin menetelmää voi kohdistaa myös palvelualueelle, kunnan osa-alueelle tai erilaisiin palveluihin. OSALLISTUESSA VOIMAANTUU 2000-luvulta saakka suoralla osallistumisella on haluttu myös voimaannuttaa kuntalaisia. – Voimaantuminen liittyy osallisuuden tunteeseen, että toimitaan yhdessä ja yhteisöllisesti, Kurikka selventää. Yhteisösuunnittelussa ja palvelumuotoilussa kokoonnutaan suunnittelemaan ja ehdottamaan parannusta vaikkapa koululaisten iltapäivähoitoon tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen. Kurikan mukaan näin on mahdollista saada kuuluviin hiljaisiksi jääneiden kuntalaisryhmien äänet. – Ennakointityötä pyritään viemään kuntiin hyvin vahvasti, Kurikka sanoo. ”KIIHKEITÄ TILAISUUKSIA” Fokusryhmätyöskentelyssä kootaan ihmisiä ryhmähaastatteluihin. Kuntalaisten mielipiteistä saadaan aineksia ikävienkin ongelmien ratkaisuun, kuten kunnan taloudellisiin leikkauksiin. Kuntalainen voi vaikuttaa suoraan myös asiakasraadeissa. Niissä arvioidaan yleensä kunnan palveluita, käyttöä, laatua ja toimintaa. Tavallisimmin raadit kootaan palvelujen käyttäjistä. Kuntalaisfoorumit on yleisnimitys kunnan järjestämille kuntalaisten kuulemistilaisuuksille ja keskustelutilaisuuksille. Tilaisuuksia on järjestetty muun muassa palveluverkkojen muutoksista ja kuntaliitoksista. – Ne ovat usein kiihkeitä tilaisuuksia, sillä kuntalaisilla on vankat mielipiteet lähialueen palveluista, Kurikka kertoo. Uutena vaikuttamismuotona on kumppanuuspöytä, jossa ideoidaan ja suunnitellaan eri tahojen edustajien kanssa vaikkapa omaishoitajien jaksamiseen liittyviä asioita. Kunta toimii kokoonkutsujana. Keskusteluun pyydetään esimerkiksi järjestöjen, yritysten ja seurakunnan edustajia, myös oppilaitosten edustajia sekä eri viranomaisia. – Kumppanuuspöydän ääressä keskustellaan yhteisistä asioista. Mielipiteet viedään kunnassa eteenpäin ja välitetään päätöksentekijöille, Kurikka selventää. JO VALMISTELUVAIHEESTA TIETOA Toisinaan käy niin, että kuntapäättäjät tekevät päätökset asukkaiden mielipiteistä ja perustelluista näkemyksistä huolimatta. – Tätä tapahtuu valitettavan paljon. Usein kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään. Sen takia on yritetty kehittää erilaisia osallistumisen tapoja, jotta kuntalaiset pääsevät suunnitteluvaiheessa mukaan, Kurikka kertoo. Hänen mielestään on tärkeää, että kuntalaiset saavat tärkeistä asioista tiedon jo valmisteluvaiheessa, ja että kunnissa käytetään erilaisia yhteissuunnittelumenetelmiä. Kurikka uskoo, että kuntalaisten pitäminen ajan tasalla on pitkälti viestintäja vuorovaikutuskysymys. – Mitä enemmän asukkaat saavat olla mukana päätöksenteossa, sitä vähemmän kunta saa päätöksistään valituksia. Asioiden uudelleenvalmistelu on suuri kustannuserä, mikä kuntapäättäjien on hyvä ottaa huomioon, Kurikka toteaa. ? ”Osallistumisella on haluttu voimaannuttaa kuntalaisia.” PÄIVI KURIKKA Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija. Opiskellut yleistä valtio-oppia ja kunnallishallintoa. Työskennellyt Kuntien keskusjärjestössä ja Kaupunkiliitossa. Aiemmin Kaupunkija Kuntaliiton tutkijana keskittyi erityisesti nuorten kuntakuvaan. Vastaa Kuntaliitossa laajasta kuntademokratiaverkostosta, johon kuuluu eri taustaisia henkilöitä kuntajohtajista järjestöaktiiveihin. Verkostossa jaetaan kuntien parhaita käytäntöjä. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 15 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 15 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
Hyödynnä etusi joko soittamalla numeroon 01019 5110 tai jättämällä tarjouspyynnön osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua Turvakaskoa. Ei ne turhaan sitä Turvakaskoa kehuneet... Testivoittajan on helppo hymyillä! Kun vakuutat kotisi Turvassa, saat nyt Teollisuusliiton jäsenenä tutustumistarjouksena testivoittaja Turvakaskon 30 % alennuksella. Ensimmäisen vuoden alennuksen saa 1.1.–31.3.2021 ostettuun Turvakasko-vakuutukseen. Sen jälkeenkään hinta ei päätä huimaa, sillä Teollisuusliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan jäsenalennuksen sekä 10 % omistaja-alennuksen, jonka saa kun on ottanut kotivakuutuksen Turvasta sekä vähintään yhden toisen vakuutuksen. Tutustumistarjouksemme vain sinulle, Teollisuusliiton jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 –30 % Testivoittaja Turvakasko nyt kun vakuutat myös kotisi. Pyydä tarjous Turvakaskosta 31.3.2021 mennessä turva.fi/teollisuusliitto ja osallistut samalla Roborock S6 -robottipölynimurin arvontaan. 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 28.1.2021 6.48.03 28.1.2021 6.48.03 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 16 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 16 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 17 VIERAILIJA Ketä päättäjä kuuntelee? AJASSA ANTTI PUUPPONEN Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan dosentti, joka työskentelee Jyväskylän yliopistossa yliopistotutkijana Just food -hankkeessa, jossa tutkitaan reilua, kestävää ja ilmastoviisasta ruokajärjestelmää. Hänellä on kokemusta myös kunnallisista luottamustehtävistä. ”H yvää päivää. Onko valtuutettu puhelimessa? Huomasin, että tulevan kokouksenne esityslistalla on edustamaani yhteisöä koskeva asia. Päätösehdotuksessa ei ole nyt huomioitu meidän näkökulmaamme. Mielestäni ehdotus on myös lainvastainen. Haluan perustella asiaa vielä tarkemmin.” Tällainen puhelu saattaa kuulostaa kunnallisen luottamushenkilön korvaan tutulta. Sitä voidaan pitää vaikuttajaviestintänä tai lobbauksena. Niillä tarkoitetaan pyrkimyksiä vaikuttaa päätöksentekoon erilaisen vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Koronakriisin ohella on menossa useampia yhteiskunnallisia murroksia, kuten talouden murros ja kestävyysmurros. Osa ihmisistä ja yrityksistä näkee murroksessa mahdollisuuden. Toisille se tuntuu pelottavalta, ja heistä entinen toimintatapa vaatii puolustamista. Lobbaamista tehdäänkin sekä uusien asioiden puolesta että niitä vastaan. Tällä on iso vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sen nopeuteen. Asia on havaittavissa esimerkiksi kestävyysmurroksessa etsittäessä ratkaisuja liikennejärjestelyihin, yhdyskuntasuunnitteluun tai kestävämpiin julkisiin hankintoihin. Koronakriisi on korostanut sähköisen viestinnän merkitystä. Poliittinen päätöksentekijä kohtaakin lobbausta todennäköisesti ensimmäiseksi sähköpostin välityksellä. Kriisin alussa moni päättäjä huomasi, miten erilaisten sähköpostiviestien määrä kasvoi. Toisaalta myös roskapostia tuli enemmän, ja erilaiset huijaritkin aktivoituivat. Kuntavaalit osuvat nyt keskelle kriisin hoitoa. Vaikka lobbauksen kannalta EU, eduskunta ja lainsäädäntötyö ovat kiinnostavampia kohteita, niin myös tulevia kuntapäättäjiä lobataan. Esimerkiksi yritykset, järjestöt, puolueet ja ammattiliitot lobbaavat myös kunnissa. Myös tavalliset kuntalaiset tekevät lobbausta itselleen tärkeissä kysymyksissä. Lobbaus onkin sekä ammattimaista että arkipäiväistä toimintaa. Lobbauksen merkitystä perustellaan sillä, että kukaan päättäjä ei ole kaikkien alojen asiantuntija. Osaavalta ja asiantuntevalta lobbaustaholta voi saada arvokasta tietoa päätöksentekoon. Parhaimmillaan tämä johtaa hyvähenkisiin dialogeihin ja auttaa tekemään päätöksiä. Myös kuntapäättäjän on itse hyvä hallita tiettyjä lobbaustaitoja edistäessään kuntansa asioita laajemmassa verkostossa. Kyse on pohjimmiltaan edunvalvontatyöstä. Koronakriisin yhteydessä on ollut nähtävissä myös asian toinen puoli. Kun muutos on nopeaa ja päätöksiä on tehtävä ripeästi, niin helposti tulee myös virhearviointeja ja hätiköityjä ratkaisuja. Päättäjän onkin oltava tarkkana siinä, ketä kuuntelee. Vastuu päätöksestä jää päättäjälle. Miten sitten arvioida lobbauksen luotettavuutta? Lobbarin on hyvä toimia avoimesti. Päättäjän on syytä selvittää lobbaamisen taustat ja motiivit sekä miettiä, mitä muita tahoja tulisi kuunnella, jotta näkökulma pysyy riittävän monipuolisena. Lisäksi päättäjät tarvitsevat myös koulutusta kriisitilanteiden päätöksentekoon ja siihen, miten toimitaan erilaisten sidosryhmien kanssa. Hyvänä ohjenuorana toimii myös kuntalaki, joka velvoittaa edistämään kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimimaan arvokkaasti luottamustehtävän edellyttämällä tavalla. Koronakriisin alussa nostettiin esiin vanha viisaus: ”Pidä pää kylmänä ja sydän lämpimänä.” Se on hyvä ohje myös kunnalliseen päätöksentekoon ja sidosryhmätoimintaan. Suoranaisia huijausyrityksiä varten on olemassa myös tietokoneen delete-näppäin. Sekin voi olla joissain tilanteissa keino edistää kestävämpää murrosta ja päätöksenteon laillisuutta. Siitä hyötyvät lopulta kaikki. Hyödynnä etusi joko soittamalla numeroon 01019 5110 tai jättämällä tarjouspyynnön osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua Turvakaskoa. Ei ne turhaan sitä Turvakaskoa kehuneet... Testivoittajan on helppo hymyillä! Kun vakuutat kotisi Turvassa, saat nyt Teollisuusliiton jäsenenä tutustumistarjouksena testivoittaja Turvakaskon 30 % alennuksella. Ensimmäisen vuoden alennuksen saa 1.1.–31.3.2021 ostettuun Turvakasko-vakuutukseen. Sen jälkeenkään hinta ei päätä huimaa, sillä Teollisuusliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan jäsenalennuksen sekä 10 % omistaja-alennuksen, jonka saa kun on ottanut kotivakuutuksen Turvasta sekä vähintään yhden toisen vakuutuksen. Tutustumistarjouksemme vain sinulle, Teollisuusliiton jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 –30 % Testivoittaja Turvakasko nyt kun vakuutat myös kotisi. Pyydä tarjous Turvakaskosta 31.3.2021 mennessä turva.fi/teollisuusliitto ja osallistut samalla Roborock S6 -robottipölynimurin arvontaan. 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 28.1.2021 6.48.03 28.1.2021 6.48.03 “Päättäjän on syytä selvittää lobbaamisen taustat ja motiivit.” Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 17 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 17 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 19 ? AJASSA ”T ehokkuus ei ole nopeutta. Tehokkuus ei lähde siitä, että otetaan työsuorituksesta aikaa pois, vaan että kehitetään tekemistä. – Työntutkimuksen puolella puhutaan siitä, että asiat suoritetaan sovitun mukaisesti, sovittua menettelytapaa noudattaen. Näin toteaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Petri Ahokas, joka on ollut mukana työntutkimuksen yhteistyöhankkeissa työnantajapuolen kanssa. OSALLISTAMINEN PÄIHITTÄÄ KELLOKALLET – Kaikki lähtee yhteistyöstä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sanelupolitiikka ei ole toimiva tapa nostaa työpaikan tuottavuutta ja tehokkuutta. Työntekijöiden on oltava vahvasti mukana. Tehokkuus ei ole kellokallejen paikalle kutsumista. – Jos työnantaja asettaa yksipuolisesti tekemisen tavoitteet, työilmapiiri vain huononee, sillä työntekijöiden selkänahasta on jo revitty kaikki. Työnantaja menettää motivoituneet työntekijät. Syvällisin tieto työn tekemisestä löytyy työntekijöiltä, heidät on osallistettava. Silloin työntekijät voivat puhua ylpeinä ”meidän työpaikastamme”, jossa asiat ovat hyvin. Ahokas alleviivaa, että on mahdotonta luoda yhden mitan tuottavuusohjelmaa kaikille työpaikoille. Yrityksessä on omin voimin löydettävä juuri sinne sopivat tavat ja muutoksen kohteet. Useimmiten luontevinta on hyödyntää luottamusmiesten osaaminen ja tietotaito. – Näkisin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen roolin hyvin merkittävänä. He ovat työntekijöiden sanansaattajia työnantajaan päin. Ja jos yrityksessä ei ole esimerkiksi aloitetoimintaa tai jos kehittämisideat eivät etene esimiehen kautta, luottamusmiehet voivat olla viemässä niitä ylempiin portaisiin. Luottamusmiehillä on useimmiten hyvät kontaktit kaikkiin työpaikan osastoihin. He tuntevat työpaikan laajasti ja osaavat nähdä myös mahdolliset osastojen väliset kitkakohdat, Ahokas arvioi. – Ja vaikka luottamusmies ei ihan kaikkia tekemisen tapoja tuntisikaan, tuntee hän yrityksen avainhenkilöt työntekijöiden joukosta. Työpaikalla on aina heitä, jotka huomaavat, miten asiat voidaan tehdä paremmin. VUOKRATYÖ TUHLAA TYÖTÄ – Minun näkökulmastani omien työntekijöiden pitäminen on tehokasta. Vuokratyössä osaavan ja kokeneen työntekijän työaikaa ja osaamista uhrataan lyhytaikaisiin työsuhteisiin tulevien työntekijöiden perehdyttämiseen. Tässä hukataan ihan hirveästi niitä voimavaroja, jotka voitaisiin käyttää toiminnan kehittämiseen. Ahokas kertoo kuulleensa työpaikoilta viestiä myös siitä, että lähiesimiesten verkosto on käynyt jo liiankin ohueksi. Esimiehet eivät ehdi tutustua alaisiinsa tai oppia tuntemaan alaistensa töitä niin paljon, että voisivat – tehokkaasti – hoitaa uuden työntekijän perehdyttämistä, jotta ammattilainen saisi rauhassa jatkaa omia töitään. Sopimusasiantuntija toteaa, että on paljon fiksuja työnantajia, jotka ovat ymmärtäneet työntekijöiden osaamisen ja osallistamisen arvon. – En ymmärrä, miksi edelleen löytyy kuitenkin sitä vanhaa isännän asennetta torppariinsa, jonka mukaan työntekijä on välttämätön paha. Osallistaminen ja yhteistyö olisivat kuitenkin myös yrittäjän etu, ja tehokasta. Tehokkuus ei ole vauhtia kaasu pohjassa Nykyinen yhteiskuntamme kerskailee olevansa tehokas. Se ei näytä olevan alkuunkaan totta. Työpaikoilla tehokkuus ei voi olla ainakaan vauhdin kiihdyttämistä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 19 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 19 3.2.2021 17.50 3.2.2021 17.50
20 Tekijä 2/2021 Tehokkuuden kulttuuri uuvuttaa ja uhkaa kaikkea Tutkija toteaa, että myös työelämän tutkimuksessa on aina valta-asetelma: lääkärit ja yhteiskuntatieteilijät ovat aina katsoneet kohteitaan ylhäältä alaspäin. Tutkijat ovat asiantuntijoina kertoneet, miten tutkimuskohteiden – kuten työttömien, pienituloisten tai muuten ahtaalle joutuneiden ihmisten – tulisi elää ja toimia. Siinä missä kuulu suomalainen työpsykologi ja työläisiä liukuhihnatyöhön sopeuttanut guru Ohto Oksala ei ollut koskaan tehnyt töitä liukuhihnalla, eivät aktiivimallien kehittelijätkään ole useinkaan kokeilleet aktivoitumisen ihanuutta. – Monitieteisin voimin lasketaan, mitä työläisten ja työttömien aktivoimiseksi pitäisi tehdä. On epätodennäköistä, että ylhäältä käsin suunnitellut projektit osoittautuvat tehokkaaksi, Mannevuo toteaa. – Työkyvystä kannetaan huolta, mutta harvemmin ehdotetaan, että liikuntaja kulttuurisetelit kuuluisivat pienituloisille tai työttömille. Juuri heidän on vaikea ylläpitää työkykyä rahanpuutteen takia, Mannevuo huomauttaa pohtien keinoja, joilla tukea vaikkapa työttömiä. Tutkija kavahtaa sitä, että tehokkuuden mittaamiseen käytetään aina vain pahemmin yksityisyyteen kajoavaa tietotekniikkaa, ja että työhyvinvoinnissa on lopulta aina kyse tuottavuudesta. Ihmisen hyvinvoinnin tulisi olla arvo sinänsä. – En halua nähdä sellaista työelämää, jossa vain reippaimmat selviytyvät ja muut saavat siirtyä syrjään. Toivon tehokkuuskeskustelun siirtyvän rakenteisiin, resursseihin ja siihen, miten ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa. Ihanteena ei pidä olla huippuyksilö. ONKO JÄRJESTELMÄMME TEHOKAS? Vailla esteitä toimivia, globaaliin kilpailuun perustuvia teollisuusyhteiskuntia on kuvattu myös sanoilla markkinafundamentalismi, hyperkapitalismi ja uusliberalismi. Onko tällainen yhteiskuntajärjestelmä tehokas? – Jos mietitään, että järjestelmän pitäisi pystyä uusintamaan itsensä niin, että sen pitäisi pysyä näköpiirissä olevan tulevaisuuden mittaan yhtä hyvänä tai mielellään kehittyä vähän paremmaksi, niin silloin voidaan todeta: ei, tämä järjestelmä ei ole tehokas. Matti Ylönen on maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. Edellä olevassa lainauksessa hän viittaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen kaltaisiin, koko ihmiskunnan elonjäämistä uhkaaviin asioihin. Automatisaation ja robotiikan piti tehostaa ja inhimillistää teollista yhteiskuntaa. 1960-luvulla suomalaisten uumoiltiin saavan runsaasti lisää vapaa-aikaa. Samalla työväestön mielenterveydestä huolestuttiin. Mitä jos kansalaiset olisivat suuren osan päivästä luovasti jouten? Niinhän alkuperäiskansat tapasivat olla ennen kuin siirtomaaisännät saapuivat heitä valistamaan tehokkuudesta. Noh, tähän jamaan ei ole pudottu. Työaika näyttää pidentyvän. Tutkijatohtori Mona Mannevuon tuore kirja Ihmiskone töissä. Sotien jälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa on läpileikkaus siitä, miten lähinnä yhdysvaltalaisia, fordismin ja taylorismin ryydittämiä teorioita tehokkuudesta sovellettiin suomalaiseen työelämään. Turun yliopiston ihmistieteiden kollegiumissa työskentelevän Mannevuon kirja on täynnä tyrmistyttäviä, mutta nykysilmin myös huvittavia lainauksia vanhoista työnjohto-oppaista. Toisen maailmansodan jälkeisessä työhygieniassa ja mitä ihmeellisimmissä ”luonneopeissa” suunniteltiin sitä, miten ihmiskoneen energiavirrat saataisiin ohjattua ja optimoitua tehokkaasti. Työtä järkeistettiin tieteellisesti laskettujen kaavioiden mukaan, matemaattisella tarkkuudella. Päänvaivaa ”sosiaalisille insinööreille” kuitenkin aiheutti suomalaisten työläisten ”epäplastillisuus”. Nämä kun eivät aina ilomielin alistuneet sotakorvausteollisuuden vaatimaan työtahtiin tai pirullisiksi kuvattuihin työskentelyolosuhteisiin. Mannevuon mielestä nykyajan resilienssihokemat ja vaatimukset itsensä tauottomasta kehittämisesta ovat osa tätä historiallista jatkumoa. – Tehokkuusajattelu on juurtunut meihin, se on osa meidän kulttuuriamme. Aina voi tehdä kaiken paremmin. – Nykyinen uupumuskeskustelu kytkeytyy tehokkuusajatteluun. Kautta teollisen historian on pohdittu sitä, mitä ihmiseltä voi vaatia, ja mitä seurauksia vaatimuksilla on? Mannevuon mielestä työuupumustapausten ja sairauseläkkeelle johtavien masennusten yleistymisen takana piilee paitsi kulttuuriimme pesiytynyt tehokkuuden vaatimus myös yksilökeskeisyyden kasvu. Työntekijää vaaditaan kehittämään aina vain parempia versioita itsestään. – Yksittäinen reippaus ei kuitenkaan ratkaise rakenteellisia ongelmia. Eikä niitä liioin ratkaise työnantajan tarjoama mindfulness -appi. Jos työyhteisössä on ongelma, se on usein monen tekijän summa. Tarvitaan kollektiivista ajattelua, kuten ammattiliittoa tai vastaavaa, Mannevuo alleviivaa. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 20 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 20 3.2.2021 17.50 3.2.2021 17.50
2/2021 Tekijä 21 AJASSA Suomalaismedia keskittyy usein pohtimaan, millaisia bisnestilaisuuksia mahdollinen maailmanloppu voisi suomalaisille yrityksille synnyttää. Kansainvälisessä lehdistössä pääsevät ääneen myös he, jotka haluaisivat pureutua koko järjestelmän rakenteiden purkamiseen. Näin eloonjäämisemme todennäköisyys kohoaisi. ”Ongelman ratkaiseminen vaatii syvällisiä muutoksia globaaliin kapitalismiin. Tämä tarkoittaa kertakaikkista luopumista jatkuvan kasvun vaatimuksesta, ulkoistettujen ympäristövaikutusten todenmukaista hinnoittelua, fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista, yritysten lobbausvallan taltuttamista ja naisten voimaannuttamista”. Näin siteerasi tammikuussa esimerkiksi brittiläinen Guardian -lehti maailman johtavien tieteentekijöiden tuoretta tutkimusta. (Top scientists warn of ‘ghastly future of mass extinction’ and ´climate disruption´ , Guardian 13.1.2021). ONGELMAT ULKOISTETAAN TEHOKKAASTI – Usein puhutaan tehokkuudesta niin, että asiaa tarkastellaan vain liikevoiton ja yksittäisen yrityksen kannalta. Mikä näyttäytyy näin tehokkaana, ei ole sitä laajemman yhteisön kannalta paikallisesti tai kansallisesti, puhumattakaan nyt globaalista näkökulmasta, Ylönen sanoo. Suomen kaltainen, ekologisilla pyrkimyksillään rehvasteleva maa ulkoistaa toisten kulutusyhteiskuntien tavoin suuren osan saastepäästöistään halpatyömaihin. Järjestelmän tehottomuudesta kielii myös kapitalismissa kukoistava työttömyys, joka osaltaan pitää palkkatasoa alhaalla. Samalla se suurentaa palkkatyöllään elävien ja kevyesti verotetuista pääomaja varallisuustuloista nauttivien välistä kiilaa. – 1990-luvulta lähtien Suomessa on ollut alityöllisyys. Ihmiset, jotka haluaisivat tehdä töitä tai enemmän töitä, eivät voi niin tehdä. Edes työssä olevien palkitsemista ei voida pitää tehokkaana, Ylönen alleviivaa. – Yksittäisen työntekijän saama korvaus ei millään lailla heijastele työn tuottamaa todellista hyötyä. Päinvastoin, tavataan palkita heitä, joiden työ liittyy ympäristön tuhoutumiseen. Kun taas sitten täysin välttämätön työ, kuten hoivatyö, on huonosti palkattua. ? Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 21 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 21 3.2.2021 17.58 3.2.2021 17.58
22 Tekijä 2/2021 KEKSINTÖ UNICEF KULJETTAA DRONEILLA LÄÄKKEITÄ YK:n lastenjärjestö UNICEF on hyödyntänyt droneja toiminnassaan vuodesta 2016 lähtien. Kazakstanissa pelastustehtävissä työskenteleviä on koulutettu dronien käyttämiseen etsintäja pelastustehtävissä. Malawissa ja Tyynenmeren saarilla droneilla on kuljetettu muun muassa lääketarvikkeita, rokotteita ja laboratorionäytteitä. Tämän vuoden tammikuussa Malawiin perustettiin UNICEFin tuella African Drone and Data Academy, joka on maanosan ensimmäinen drone-opetukseen keskittynyt koulutuslaitos. Dronet keräävät ja analysoivat tietoa ? Kun Norjassa sattui maanvyörymä asuinalueella viime vuoden lopulla, käyttivät viranomaiset tilannekartoituksessa ja pelastustyössä apuna lämpökameroilla varustettuja drone-lennokkeja. Tänä päivänä droneja eli kauko-ohjattavia koptereita voidaan hyödyntää varsin monilla aloilla, ja niiden käyttö onkin kasvanut ja laajentunut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keksinnön juuret ulottuvat kuitenkin jo ensimmäisen maailmansodan aikoihin, jolloin Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa alettiin kehittää ensimmäisiä miehittämättömiä, radio-ohjattavia ilma-aluksia armeijan käyttöön. Vuonna 1965 britit kehittivät Queen Bee -mallin, jonka nimi tarkoittaa kuningatarmehiläistä. Tämän jälkeen laitteita alettiin kutsua yleisesti nimellä drone , joka tarkoittaa kuhnurimehiläistä. Suomen ensimmäinen ja johtava ammattikäyttöön tarkoitettujen dronejen eli multikoptereiden valmistaja on Muuramessa sijaitseva Nordic Drones. Yrityksen tarinan käännekohta oli sen perustajan Juhani Mikkolan mukaan vuonna 2013, kun Jyväskylän Vihtavuoren räjähdysainetehtaalla sattui vakava vaaratilanne, mikä johti Suomen sodan jälkeisen ajan suurimpaan evakuointioperaatioon. Räjähdysherkälle alueelle oli liian vaarallista lähettää tutkijoita, joten viranomaiset kutsuivat apuun droneharrastaja Mikkolan. Tämä oli Suomessa ensimmäinen kerta, kun tilannekuvan saamiseksi käytettiin apuna dronea. Sen jälkeen Mikkolan puhelin alkoi soida kuumana, kun moni kyseli, mistä kyseistä laitetta voisi ostaa. Silloin hänellä kypsyi ajatus siirtyä harrastuksesta kaupalliseen valmistukseen. Nordic Dronesin toimitusjohtaja Pietari Sorri toteaa, että alussa droneja käytettiin pääasiassa kuvaustarkoituksiin, mutta nykyään kysymys on enemmän tiedon keräämisestä ja analysoinnista. Siksi se vaihtoi vuodenvaihteessa nimensä VideoDrone Finlandista uuteen Nordic Drones -nimeen, joka kuvaa paremmin yrityksen toimintaa tänä päivänä. Lähtökohtana on se, että drone kerää tietoa, jolla on arvoa. Laitteen voi lähettää paikkoihin, jotka ovat vaikeakulkuisia ja ihmiselle vaarallisia. Se tekee työn myös tehokkaammin kuin ihminen, mikä säästää aikaa. Drone on tehokas työkalu, ja sitä voi muunnella käyttötarkoituksen mukaan yhdistämällä laitteeseen erilaisia mittareita. Nordic Drones valmistaa droneja räätälintyönä eri tarkoituksiin. Se on kehittänyt yrityksille, kunnille, oppilaitoksille ja viranomaisille toistasataa erilaista sovellusta teknisiin ilmakuvauksiin sekä kartoitus-, mittausja tarkastustehtäviin. Droneilla voi kartoittaa metsävaroja ja mallintaa kaupunkeja. Niitä voi käyttää ympäristövahinkojen, kuten myrskytuhojen, arvioinnissa, onnettomuustutkinnassa sekä etsintä-, valvontaja tiedustelutehtävissä. Erilaisilla mittareilla varustetuilla laitteilla saa hankittua tietoa vaikkapa ilmanlaadusta. Teollisuudessa droneja voi hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöputkien ja kiinteistöjen lämpövuotojen kartoittamisessa. Niitä käytetään myös muun muassa kaivoksilla, voimalaitoksilla, paperitehtailla ja öljynjalostamoilla. Dronejen avulla päästään tarkastamaan helpommin siltoja, mastoja ja muita korkeita rakenteita, kuten tuulivoimaloita. EU:N DRONE-ASETUS YHTENÄISTÄÄ KÄYTTÖÄ Uudella vuodenvaihteessa voimaan tulleella EU:n drone-asetuksella halutaan yhtenäistää drone-lennättämistä koskevat säädökset koko EU:n alueella ja parantaa ilmailuturvallisuutta. Suomalaisille drone-käyttäjille uudistus tuo velvollisuuden rekisteröityä toimijarekisteriin, kun ilmoitusvelvollisuus on koskenut aiemmin vain ammattilaisia. Rekisteröinnin ulkopuolelle jäävät vain ne dronejen käyttäjät, jotka lennättävät alle 250 grammaa painavia kamerattomia tai leluiksi määriteltyjä droneja. KIINALLA VAHVA ASEMA DRONE-MARKKINOILLA Drone voi olla sekä pieni, taskuun mahtuva lelu että miljoonia euroja maksava armeijan käytössä oleva sotilaskone. Käyttömahdollisuudet ovat laajat. Koko drone-bisneksen on arvioitu moninkertaistuvan jo muutaman seuraavan vuoden kuluessa. Maailman drone-markkinoita hallitsee ylivoimaisesti kiinalainen DJI (Dajiang Innovations), jonka markkinaosuuden arvioidaan olevan 70–80 prosenttia. Viime vuoden joulukuussa Yhdysvallat lisäsi DJI:n mustalle listalleen monen muun kiinalaisyrityksen jatkoksi. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA NORDIC DRONES Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 22 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 22 3.2.2021 17.58 3.2.2021 17.58
2/2021 Tekijä 23 ? Työstressi aiheuttaa uupumista ja sairauksia – kuormitusta voidaan kuitenkin helpottaa ? MAAILMA Trumpin tappio lupaa hyvää palkansaajille ? BLOGI Jari Nilosaari: Ystävät tukena ? AVAAJA Paikalliset joustot vähenevät, jos työehtosopimuksia ei ole ? BLOGI: Jouni Nurmela: Jäsenhankinta on kuin kivenpyörittämistä LUETUIMMAT TAMMIKUU www.tekijälehti.fi LYHYET AJASSA SUOMALAISYRITYKSET EIVÄT KANNA VASTUUTAAN YRITYSVASTUU Valtaosa suomalaisyrityksistä on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja ILO:n eli kansainvälisen työjärjestön työelämän perusoikeuksia. Käytännössä sitoumukset eivät toteudu. Valtioneuvoston kanslian selvityksessä yritysten tosiasiallista suoriutumista verrattiin YK:n yrityksiä arvioiviin mittaristoihin. Tarkasteltujen 78 yrityksestä enemmistön pistemäärä jää alle 30 prosentin maksimista. Viidestä toimialasta tehtiin kattavampi selvitys. Tarkemmassa vertailussa kehnoimmin pärjäsivät Polar Electro (0,6 %), Afarak (3,7 %), Scanfil (3,8 %) ja heikoimpana Luhta (0,0 %). Raportti tukee muiden muassa Finnwatch-järjestön vaatimusta vapaaehtoisuuteen perustuvan yritysvastuujärjestelmän purkamisesta. Lue lisää: www.valtioneuvosto.fi > hae: SIHTI Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/2021 ovat jäsenten haettavissa 10.2. alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Loviisassa, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 8.3. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 11.3. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 18.3. kello 10. Lisätietoa haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten sinun tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi. Lisätietoja löydät sivuilta. Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 arkisin klo 9–15, yrityspalvelu@holidayclub.fi Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia kesäja syyslomia! Lähetä hakemuksesi viimeistään 8.3. SAK: KORONA ISKEE KOVIMMIN TYÖNTEKIJÖIHIN COVID-19 Koronapandemian terveysuhat ja taloudelliset vaikutukset iskevät pahiten työntekijäammateissa työskenteleviin, SAK:n teettämästä kyselytutkimuksesta ilmenee. Koronasta huolimatta lähes 80 prosenttia työntekijöistä on työssään edelleen välittömässä fyysisessä yhteydessä muihin ihmisiin. Toimihenkilöillä vastaava osuus on noin puolet. Työntekijöillä ei tutkimuksen mukaan ole mahdollisuutta siirtyä etätöihin ja suojautua siten koronatartunnalta. Vain joka kymmenes työntekijä on siirtynyt tekemään etätöitä. Ylemmistä toimihenkilöistä etätöihin on siirtynyt yli puolet ja alemmistakin toimihenkilöistä 40 prosenttia. Lähes puolet työntekijöistä on pelännyt sairastuvansa koronaan omassa työssään, ja joka viides heistä kokee, että työnantaja ei ole huolehtinut riittävästi työpaikan turvallisuudesta. Lue lisää: www.sak.fi SITRA RAHOITTAA KIERTOTALOUTTA OPPILAITOKSET Kiertotaloutta ei rakenneta ilman osaavia tekijöitä. Tämän takia Sitra on avannut rahoitushaun kiertotalousosaamisen kehittämiseksi teknologiasektorilla, kemian alalla ja rakennussektorilla. Rahoitushaku on suunnattu ammatillisille oppilaitoksille ja jatkuvan oppimisen toimijoille. Hakuaika on 29.1.–31.3.2021. Lue lisää: www.sitra.fi/kiertotalouden-koulutuspilotit Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 23 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 23 3.2.2021 17.58 3.2.2021 17.58
24 Tekijä 2/2021 Kautta kinosten kaapelia korjaamaan 26.1. VIISI KOHDETTA Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 24 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 24 3.2.2021 17.58 3.2.2021 17.58
TYÖSSÄ ? Työ aikaa vastaan kuormittaa, mutta tyytyväinen asiakas palkitsee, tietoliikenneasentaja Tapani Heikkilä sanoo. KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN ? Kaapeli-TV-verkkoja huoltava Tapani Heikkilä työskentelee pääosin ulkona. Talvisin asentajan haastavat pureva pakkanen ja lumen paljous, kesäisin hyttyset. 2/2021 Tekijä 25 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 25 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 25 3.2.2021 17.58 3.2.2021 17.58
26 Tekijä 2/2021 KOHDE 1: LAITEASEMA, TORNIO Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 26 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 26 3.2.2021 17.58 3.2.2021 17.58
TYÖSSÄ ? ? Tapani Heikkilä tarkistaa kuituvastaanottimen jälkeisen vahvistimen signaaliarvot CTV-mittarilla. ”Työ on vuosien myötä muuttunut hurjasti. Ennen vahvistimet säädettiin ruuvimeisselillä ja yksinkertaisilla mittalaitteilla, nyt läppärillä ja kehittyneillä mittareilla.” Korona-aikana kaapeliTV-verkon toimivuus on noussut entistä tärkeämmäksi, koska siellä kulkee nettiyhteyksiä, joita monet nyt etätöissä olevat ihmiset tarvitsevat, Heikkilä sanoo. ? ”Parasta työssä on, että paikat vaihtuvat, tapaa uusia ihmisiä ja saa liikkua. Työt tulevat yrityksen työnohjaukselta suoraan matkapuhelimeen, ja ne myös kuitataan puhelimella tehdyksi. Päivän kulun saa itse määrätä – mistä aloittaa, mihin lopettaa – kunhan hommat hoituvat mahdollisimman kustannustehokkaasti, eikä tulisi edestakaista ajamista.” 2/2021 Tekijä 27 TAPANI HEIKKILÄ IKÄ 60 vuotta KOTIPAIKKAKUNTA Kemi AMMATTI Tietoliikenneasentaja TYÖPAIKKA Eltel Networks Pohjoinen Oy AMMATTIOSASTO Kemin Puhelinmiehet ao. 83 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 27 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 27 3.2.2021 17.59 3.2.2021 17.59
28 Tekijä 2/2021 28 Tekijä 2/2021 ? ”Auto on asentajan konttori. Vietän hyvin vähän aikaa Eltelin toimipisteessä. Joskus päivällä saatan käväistä juomassa kupposen kahvia ja hakemassa varaosia”, Heikkilä kertoo. Asiakasvian korjaus. Heikkilä kiristää kaapeleiden liittymät ja säätää jakovahvistimen. ? KOHDE 2: HAJA-ASUTUSALUE, TORNIO Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 28 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 28 3.2.2021 17.59 3.2.2021 17.59
? TYÖSSÄ 2/2021 Tekijä 29 ”Vaikka hommassa on haastetta, periksi ei anneta koskaan.” TAPANI HEIKKILÄ Tietoliikenneasentaja Heikkilälle kertyy ajokilometrejä tavallisena työpäivänä noin 70–100. Kahvitauko huoltoasemalla. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 29 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 29 3.2.2021 17.59 3.2.2021 17.59
30 Tekijä 2/2021 ”Vaikka paljon ollaan ulkona töissä, tämä on kuitenkin ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä. Täytyy toimia sillä ajatuksella, että asiakas on aina oikeassa. Viat voivat olla mitä kummallisimpia, ja itsekin olen joskus ajatellut, että ei voi olla totta. Mutta ei kukaan turhasta valita. Lopuksi kun näkee tyytyväisen asiakkaan, niin kyllä siinä tulee itsellekin mukava tunne.” Heikkilän tehtävänä on kaapeli-TV-verkon kohinahäiriön etsintä ja vian korjaus. ”Menee aikaa rajata, mistä häiriö tulee, koska häiriö leviää laajalle alueelle verkkoon.” ? Työ on haasteellista ja vaihtelevaa, Heikkilä kuvailee. Viankorjauksessa kuitenkin henkinen kuormittavuus on suuri, koska viat täytyy saada määräaikaan mennessä korjattua. KOHTEET 3 JA 4: HAJA-ASUTUSALUE, KEMINMAA Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 30 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 30 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
TYÖSSÄ 2/2021 Tekijä 31 ? Edellisen kohteen korjauksen jälkeen Heikkilä varmistaa laiteasemalla, että kohinavika on poistunut. Lue lisää Tapani Heikkilän työstä ja kokemuksista: www.tekijälehti.fi KOHDE 5: LAITEASEMA, KEMINMAA Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 31 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 31 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
32 Tekijä 2/2021 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI ”Pidetään valtuutetun puolta” Liiton työympäristöyksikön päällikkö Vesa Kotaviita toivoo, että vastakkainasettelun aika työsuojelussa olisi työpaikoilla ohi. Työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä ja osaamisesta on pidettävä huolta. ”V astakkainasettelu työnantajan ja työntekijän välillä on ohi. Ainakin niillä työpaikoilla, missä työnantaja haluaa pitää huolta työturvallisuudesta ja työntekijöiden työkyvystä ja terveydestä”, Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita huomauttaa. Kotaviita on juuri haastattelun alla selvittänyt eräässä metalliyrityksessä kärjistynyttä riitaa työsuosuojeluvaltuutetun asemasta ja oikeuksista. Hänen on vaikea ymmärtää erimielisyyksiä kysymyksissä, joissa pitäisi olla yhteiset tavoitteet ja hyödyt. – Työsuojeluvaltuutetut tekevät lakiin perustuvaa työsuojelutehtäväänsä suurella sydämellä. Toivoisin, ettei työnantajapuoli enää tänä päivänä kyseenalaistaisi työsuojeluvaltuutetun asemaa. LAIT KOETELLAAN TYÖPAIKOILLA – Keskeiset lait ja työehtosopimukset ovat sitovia ja velvoittavia. Niiden toteuttamisen ja valvonnan keskeisiä henkilöitä ovat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Liitto tukee luottamustehtävissä olevia kaikissa niissä kysymyksissä, joista meille tulee tieto ja joihin kiinni päästään. Kotaviita vielä alleviivaa, että työympäristöyksikköön kannattaa olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä. Yksikön puhelinpäivystys on auki jokaisena arkipäivänä; se tukee, neuvoo, selvittää ja ohjaa. – Kaikki tieto työpaikan olosuhteista on olennaista työsuojeluvaltuutetulle. Valtuutetuilla on erittäin laajat tiedonsaantioikeudet työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, samoin vuokratyöntekijöiden työstä, työoloista ja työterveydestä. – Pääasiallisen työpaikan valtuutetulle on turvattu oikeudet kaikkien työntekijöiden edustamiseen työsuojelukysymyksissä yhteisellä työpaikalla. Tämä pitäisi huomioida valtuutetun työstä vapauttamisen ajassa. Turvallisuus taataan kaikkien toimijoiden yhdessä harjoittamalla, ajantasaisella tiedottamisella ja riskien kattavalla arvioinnilla. Vuokratyöntekijöiden työoloista ja sopimuksista kiinnostuminen on Kotaviidan mielestä tärkeää ammattiyhdistystyötä. – Tämä on tärkeä pointti, sillä tässä voidaan tehdä samalla jäsenhankintaa. Nykyisinhän merkittävä osa työntekijöistä rekrytoidaan vakinaisiksi vuokratyön polkua pitkin. ? Työympäristöpäivänä Someron Kart Oy:ssä vuonna 2017 liiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolaisen (toinen vasemmalta) seurassa Sakari Vuorensola, Harri Kurttila, Ville Laaksonen ja Jami Kasurinen. YHTEISTOIMINNALLA HYVÄÄ KAIKILLE Kotaviita iloitsee siitä, että Työturvallisuuskeskuksen eli TTK:n työalatoimikunnat ovat vuosikymmeniä koeteltu ja toimivaksi havaittu yhteistoiminnan ”pöytä”. TTK on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hallinnoima yhdistys ja työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien yhteinen foorumi. Päätökset, suunnitelmat ja hankkeet luodaan aina yksimielisesti. – Tämä on meille ainutlaatuinen näköalapaikka ja iso satsaus. Olemme mukana yhdeksässä eri toimikunnassa, samoin yhteisessä teollisuusryhmässä, ja minä SAK:n edustajana hallituksessa. Yhteensä meitä on liitosta ja liiton työpaikoilta mukana noin 30 henkeä. Työalatoimikunnat tuottavat tutkimuksia, turvallisuusoppaita ja videoita, ylipäänsä monipuolisia käytännön työkaluja työpaikoille. Kotaviita kertoo, että tämän hetken yhteisten kärkihankkeiden teemat ovat turvallisuuskumppanit (oppilaitokset), sisäilma ja psykososiaalinen kuormitus. Teollisuusliiton työympäristöyksikön omiin projekteihin kuuluvat muiden muassa kahden turvallisuusoppaan tuottaminen sekä tulevien TES-tavoitteiden kirkastaminen. Kotaviidalle tärkeää olisi päästä taas koronanjälkeiseen aikaan; Murikan koulutuksiin ja työympäristöpäiville sekä alueiden tilaisuuksiin. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 32 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 32 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
TOIMIIKO OHJELMA? AIKA ANTAA TIEDOT ASA-REKISTERIIN NANOT KÄYTTÖTURVATIEDOTTEISIIN SUUNNITELMAT Vuoden vaihduttua on hyvä kerrata työsuojelun toimintasuunnitelmaa ja tarkastella, onko suunnitelma toteutunut. Työturvallisuuslain mukaan toimintaohjelman on oltava olemassa ja sen toteutumista on seurattava. Toimintasuunnitelman tarkastelu on hyvä tehdä vuosittain tai aina, kun työympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia. Työnantajan on otettava huomioon työsuojelun toimintaohjelmasta johdetut tavoitteet työpaikan toiminnassa ja käsiteltävä niitä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työnantajan pitää laatia aikataulu, määrittää vastuuhenkilöt ja varata riittävät voimavarat havaittujen puutteiden korjaamiseen. On tärkeää sitouttaa koko työyhteisö, jotta työsuojelutavoitteet saavutetaan. Suunnitelmasta on tiedotettava koko henkilöstölle ja sen pitää olla henkilöstön saatavilla. Uusille työntekijöille työsuojelukäytännöt opetetaan osana työhön perehdyttämistä. Työntekijöiden on hyvä muistaa myös se, että henkilöstön edustajilla, eli työsuojeluvaltuutetulla ja pääluottamusmiehellä, on oikeus tehdä työnantajalle ehdotuksia työterveyspalveluiden laajuudesta ja sisällöstä. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/ tyosuojelun-toimintaohjelma www.teollisuusliitto.fi/tyoterveyshuolto-on-tyosuojeluvaltuutetun-kumppani TERVEYSRISKIT Työnantajan on ilmoitettava ASA-rekisteriin työntekijät, jotka altistuvat merkittävän osan työajastaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille. Ilmoitukset edellisestä vuodesta on tehtävä kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. ASA-rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu muiden muassa pitää luetteloa työpaikalla käytettävistä tai esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista samoin kuin perimää vaurioittavista tekijöistä, ja selvittää työntekijöiden altistuminen. Työnantajan on myös pidettävä luetteloa tällaisista työntekijöistään. Heille on tiedotettava asiasta. Luettelon sisällöstä on erikseen säädetty laissa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020, 3 §). Laki astui voimaan syyskuun 1. päivä 2020. ASA-lomakkeet ja niiden täyttöohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkopalvelusta: www.ttl.fi/asa-rekisteri KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Euroopan unionin REACH-asetusta on muutettu niin, että nanomateriaalit on nyt mainittava käyttöturvatiedotteissa. Asetusta on sovellettu tämän vuoden alusta lähtien. Käyttöturvallisuustiedotteen kussakin asiaankuuluvassa kohdassa on mainittava, mikäli kohta kattaa nanomuotoja, mitkä eri nanomuodot on katettu ja yhdistettävä kukin nanomuoto oleellisiin turvallisuustietoihin. Käyttöturvallisuustiedotteissa on käytettävä yksinkertaista, selkeää ja täsmällistä kieltä sekä vältettävä ammattislangia ja lyhenteitä. Nanomateriaaleilla voi olla erilaisia ominaisuuksia verrattuna samaan, tavanomaiseen materiaaliin. Nanohiukkasilla voi olla myös ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Myös nanomateriaalien osalta on tärkeää varmistaa, että niiden käyttötarkoitukset arvioidaan asianmukaisesti ja että mahdollisia riskejä hallitaan kunnolla. REACH-asetuksen muutoksen myötä käyttöturvallisuustiedotteet vastaavat GHS-järjestelmän kuudennessa ja seitsemännessä tarkistuksessa asetettuja käyttöturvallisuustiedotteisiin sovellettavia sääntöjä. GHS on kemikaalien kansainvälinen luokitusja merkintäjärjestelmä. Muutos takaa senkin, että säädäntö on linjassa CLP-asetuksen eli aineiden luokitusta, merkintää ja pakkaamista säätelevän asetuksen kanssa. Lue lisää: www.eur-lex.europa.eu > FI > hae: ”2020/878” www.tukes.fi 2/2021 Tekijä 33 TYÖSSÄ TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Meillä teetetään työhöntulotarkastuksessa kuntotesti, testi on myös osa vuosittaista työterveystarkastusta. Onko tämä sallittua, kun teemme aivan tavallista keskiraskasta työtä? Säännölliset työterveystarkastukset perustuvat työpaikkaselvityksiin, joissa selvitetään työstä terveydelle aiheutuvat vaatimukset ja työn terveydelliset vaarat ja altisteet. Tarkastusten tavoitteena on varmistaa, ettei työstä aiheudu vaaraa työntekijän terveydelle ja että työntekijä pysyy työkykyisenä. Ainoa tieto, joka tällaisen lakisääteisen työterveyshuollon terveystarkastuksesta menee työnantajalle, on soveltuvuus työhön. Kuntotestit eivät voi olla osa työterveystarkastusta, sillä vain joissain harvoissa ammateissa (esimerkiksi palomiehet) on erityisiä vaatimuksia työntekijän fyysiselle kunnolle. Kuntotestin ennustavuus on huono, joten sitä ei pidä käyttää rekrytoinnissa. Rekrytoinnin perusteena testi voi olla jopa syrjivä. Koeaika osoittaa työnantajalle, soveltuuko työntekijä työhönsä. Kuntotestit voivat kelvata terveellisten elämäntapojen ja siten myös työkyvyn edistämiseen, mutta niiden on oltava vapaaehtoisia. Kuntotestit eivät ole ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, joten työnantaja ei voi hakea niistä myöskään Kelalta korvausta. Ottakaa asia esille työnantajan kanssa heti tai viimeistään työsuojelutoimikunnassa, kun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa taas tehdään. (Työterveyshuoltolaki, §8) Työterveyshuollon terveystarkastusten lausunnot: Työryhmän raportti (www.valtioneuvosto.fi) Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 33 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 33 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
34 Tekijä 2/2021 Ulkomaalaisten työntekijöiden varassa KÄYTÄNTÖ Ulkomaalaiset työntekijät ovat eteenpäin pyrkiviä ihmisiä, joilla on elämässään tavoitteita, sanoo maatalousyrittäjä Timo Heikkilä (vas.). Heikkilän tilan porsitusosastolla työskentelevät sikalatyöntekijä, pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan ja hänen esimiehensä Daniel Major. Maatalousyrittäjä Timo Heikkilä on räätälöinyt etuja ulkomaalaisille työntekijöilleen estääkseen henkilöstön vaihtuvuutta. Tietä tasoittaa pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA JYRKI LUUKKONEN S ikalatyöntekijä, pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan kaataa rehuvelliä porsaiden kuppeihin Heikkilän tilalla Ruskolla. – Ystäväni työskenteli karjatilalla Joensuussa. Kävin hänen luonaan vuonna 2014. Pidin siitä, miten asiat toimivat Suomessa. Siksi halusin tulla tänne töihin, hän kertoo. Ukrainalainen Khotenchan työskenteli ensin närpiöläisellä marjatilalla. Sieltä hän siirtyi Heikkilän tilalle vajaat viisi vuotta sitten. Tila on erikoistunut porsastuotantoon. Siellä syntyy vuodessa yli 100 000 porsasta. Aluepäällikkö Daniel Major nappaa yhden niistä kainaloonsa lääkitystä varten. – Kun valmistuin maataloustieteiden maisteriksi, opettajani ehdotti harjoittelua Heikkilän tilalla. Tulin tänne 18 vuotta sitten ja jäin, Major muistelee. Tilalla on yhtä aikaa 25 000 sikaa. Niiden hyvinvoinnista vastaa 23 työntekijää. He ovat kahta lukuun ottamatta ulkomaalaistaustaisia: puolalaisia, ukrainalaisia ja virolaisia. – Alan imago ei ole hyvä. Se on rakennettava monesta seikasta, jotta työntekijä on kutakuinkin tyytyväinen, sanoo tilan isäntä, maatalousyrittäjä Timo Heikkilä. Heikkilän tilalla onkin monia, erityisesti ulkomaalaistaustaisille työntekijöille suunniteltuja henkilöstöetuja. Merkittävin niistä on edulliset vuokra-asunnot. – Vuokra-asunnoista on Ruskolla pulaa, ja omistusasunnot ovat kalliita. Hintataso on ongelma, varsinkin, jos on tullut ulkomailta matkalaukun kanssa ja alkaa sitten rakentaa elämää Suomessa. EDULLISET ASUNNOT AUTTAVAT ALKUUN Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 34 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 34 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
2/2021 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Vuokra-asuntopulaa ja korkeaa hintatasoa selittää Turun läheisyys. Heikkilän tilalta on Turun kauppatorille vajaat kaksitoista kilometriä. Halvimmillaan Heikkilän tilan työntekijät voivat asua sikalan yhteyteen rakennetussa neljän hengen solussa. Huoneen vuokra on sata euroa kuussa. – Perimme vuokraa vain verottajan hyväksymän luontaisedun verran. Neliöitä ei saa olla liikaa, sillä muutoin vuokra nousee liian kalliiksi, Heikkilä kertoo. Solujen lisäksi tarjolla on yksiöitä, kaksioita ja omakotitaloja. Kaikkiaan asuntoja on 15. Khotenchan asuu kaksiossa noin kilometrin päässä työpaikaltaan. – Vuokra on edullisempi kuin vapailla markkinoilla, ja asunto sijaitsee lähellä työpaikkaa, hän kiittelee. Porsitusosaston esimies Major puolestaan osti kolme vuotta sitten talon Ruskolta. Omaa asuntoa mielii hänen mukaansa moni muukin tilan työntekijöistä. – Kaikki eivät kuitenkaan saa lainaa, koska pankki edellyttää heiltä pysyvää oleskelulupaa ja sen saa vasta viiden vuoden Suomessa työskentelyn jälkeen. Majorille tärkein työsuhdeetu on tällä hetkellä auto. Hänellä ja toisella aluepäälliköllä on käytössään yrityksen auto, puhelin ja internetliittymä. – Heillä on velvollisuus kantaa hälytyspuhelinta. Koska työhön liittyy velvollisuuksia myös vapaa-ajalla, saan antaa heidän käyttöönsä myös pakettiauton, Heikkilä kertoo. Khotenchan lisää, että hän ja muut työntekijät saavat tarvittaessa lainata tilan pakettiautoa. Siitä on apua esimerkiksi muutoissa ja erilaisissa hankinnoissa. – Saan käyttää myös tilan konehallia autojen korjaamiseen, kertoo autonasentajaksi Ukrainassa opiskellut Khotenchan. Hän hyödyntää mielellään teknistä osaamistaan tilan töissä. Hänen aloitteestaan tilalle hankittiin esimerkiksi pesurobotti helpottamaan karsinoiden pesemistä. – Henkilöstön motivaatio ja osaaminen on kaiken perusta. Yritys voi kehittyä vain, jos työntekijät ovat motivoituneita, Heikkilä toteaa. Tulospalkkaus on yksi Heikkilän tilan keinoista kannustaa ja sitouttaa työtekijöitä. Yrittäjä maksaa bonusta tiimin tuotantotuloksista ja koko sikalaa koskevista kehitysehdotuksista. Ulkomaalaiset työntekijät ovat eteenpäin pyrkiviä ihmisiä, joilla on elämässään tavoitteita, sanoo maatalousyrittäjä Timo Heikkilä (vas.). Heikkilän tilan porsitusosastolla työskentelevät sikalatyöntekijä, pääluottamusmies Jaroslav Khotenchan ja hänen esimiehensä Daniel Major. Lisäksi hän palkitsee yli viisi vuotta tilalla työskennelleitä tavaralahjoin, kun työntekijä, työsuhde tai yritys täyttää tasavuosia tai kun työntekijä menee naimisiin. – Meille on tärkeää työntekijöiden pysyvyys, sillä uuden työntekijän kouluttaminen on kallista ja vie aikaa, Heikkilä perustelee tilansa henkilöstöetuja. Khotenchan on toiminut Heikkilän tilan pääluottamusmiehenä runsaat kaksi vuotta. – Pidän tehtävästä. Ukrainassa olin vain liiton jäsen. Yleensä löydän kultaisen keskitien lain, liiton ja työantajan välille, hän sanoo. Ukrainalainen pääluottamusmies on Suomessa harvinaisuus. – Alle puolet työntekijöistä puhuu hyvin vain ukrainaa tai venäjää. Minä voin selittää asiat heille. Uskon, että osa heistä luottaa enemmän pääluottamusmieheen kuin työnantajaan. Heikkilä kannustaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitään opiskelemaan suomea työväenopistossa työn ohella. – Jotkut lopettavat työt, koska he saavat työttömyysetuutta, kun he opiskelevat suomea TE-toimiston kotoutumiskoulutuksessa. Tähän tarkoitukseen työntekijän oleskelulupia ei saisi käyttää. Heikkilän tila järjestää kahdesti vuodessa työntekijöilleen ja heidän perheilleen yhteisen juhlan. Jouluksi työntekijät saivat viime vuonnakin lahjan sekä sianlihaa. – Minusta on kiva, että työnantaja muistaa meitä. Saisimme hakea myös joulukuusen tilan mailta, mutta vaimoni haluaa mieluummin tuuhean, kasvatetun kuusen, Major nauraa. Työnantaja myöntää työntekijöilleen myös korotonta lainaa, järjestää tarvittaessa sairaan lapsen hoidon ja antaa mökkinsä Himoksella käyttöön ilmaiseksi. Silti työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, sillä työ suomalaistiloilla on ulkomaalaistaustaisille usein pelkkä ponnahduslauta täkäläiseen työelämään. – Kaikki eivät osaa tai halua työskennellä eläinten kanssa. Jos työntekijällä ei ole maataloustaustaa, hän usein vaihtaa alaa, Major sanoo. Alan vaihtaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista etenkään EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista, niin sanotuista kolmansista maista tuleville, sillä oleskelulupa saattaa oikeuttaa työskentelyyn vain tietyllä alalla. – Oleskelulupa heltiää helpoiten aloille, joilla on työvoimapulaa, Heikkilä tietää. Kolmansien maiden kansalaiset saavat rajoittamattoman työnteko-oikeuden yleensä vasta pysyvän oleskeluluvan myötä. Khotenchan saanee sen loppuvuodesta. Silloin hän voi halutessaan pyrkiä autonasentajaksi, ellei vaakakuppi kallistu porsaiden puoleen. ? TULOSPALKKAUS MOTIVOI JA SITOUTTAA PÄÄLUOTTAMUSMIES OMIEN JOUKOSTA HEIKKILÄN TILA PERUSTETTU 1883 KOTIPAIKKA Rusko TUOTANTO Sikatalous vuodesta 1962 HENKILÖSTÖ 23 työntekijää LIIKEVAIHTO Noin 5 milj. euroa (2019) Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 35 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 35 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
Työpaikka katoaa, ystävyys säilyy MIKA: Porukalla on käyty katsomassa lätkää, urheiltu, käyty risteilyillä… Kreikassakin käytiin joskus hurjassa nuoruudessa. TOMI: Talo on muuttunut. Kun tulee uusia bussimalleja, työkin elää. Samoin henkilöstön määrä on vaihdellut sen mukaan. MIKA: Alun perin Autokori oli perheyritys, mutta kun tuli konkurssi ja Scania omistajaksi, toiminta laajentui. Scanialla on tehdas myös Puolassa, ja tänne ajettiin sisään samoja toimintamalleja. TOMI: Scanian tavat ja järjestelmät tuntuivat alussa oudoille. Alkoi tulla enemmän tiiminvetäjiä, ja asioita alettiin dokumentoida enemmän. Kaikesta saatiin kuitenkin oppia. MIKA: Oli myös iso muutos, että alettiin palkata naisia. Aiemmin täällä oli vain karvanaamaisia ukkoja, ja meno sen suuntaista. Naisten kautta on opittu ajattelemaan uudella tavalla ja se on iso plussa. TOMI: Naisten määrä, jopa kolmannes, oli aluksi myös hämmentävää. Monissa töissä he ovat miehiä parempia. ”TEHTAAN LAKKAUTUS HARMITTAA” MIKA: Tehdas lakkautetaan, mutta minulle kävi hyvin ja sain töitä tuotekehitysosastolta. Toisaalta on ristiriitaista, kun kavereita lähtee ja kaikille ei ole töitä. En täysin osaa iloita omastakaan työstä. TOMI: Kyllähän loppuminen harmittaa, koska meillä on ollut hyvä porukka. Mutta tämä kortti on nähty, nyt kohti uusia haasteita. Minulla on verkkoja vesillä, ja työttömäksi en jää. Vaikka tiet työssä erkanevat, kaveruus pysyy. Reissuja lätkämatseihin on tulossa edelleen. MIKA: Pelicanskaan ei ole vielä konkassa, joten matseissa käydään. Edelleen iltaisin soitellaan, sulkapalloa on läpsitty ja muutakin puuhailua riittää. ”HUUMORI ON VAHVA SIDE” TOMI: Hyvä työkaveruus syntyy oikeasta kemiasta. Hyvä työkaveri on lojaali, hänen kanssaan on helppo kommunikoida ja hän pitää sun puolia. MIKA: Jos jotain on luvattu, se pidetään. Se on tärkeää. Hyvä kaveruus syntyy myös samoista harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista. Nämä kaikki pätevät meidän välillä. TOMI: Huumori on se side, joka kantaa aika pitkälle. Se kiteytyy siihen, että vittuilu on välittämistä. Joskus niitä rajoja haetaan, nälvitään, väännetään ja käännetään. MIKA: Kyllähän se leukojen louskutus alkaa yleensä saman tien, kun aamulla nähdään. MIKA EEROLA: Olin nuorena puhelinasentajana puhelinlaitoksella. Kun Lahden Autokori Nastolassa etsi sähkömiestä, pääsin sisään. Lahden Jokimaalle valmistui tehdas 2007, tulin sen mukana ja tein sähköasentajan töitä. Sitten aukesi tuotantoinssin paikka. Tuen tuotantoa ongelmanratkaisussa, kaivan tietoa ja vastaan tilauksista. TOMI TOIVONEN: Olin ravintola-alalla kymmenen vuotta, mutta kouluttauduin sähköasentajaksi. Olin sähköfirmoissa ja keikkaluonteisissa töissä. Aloitin täällä 2013, kun Scania tuli omistajaksi. Nyt olen tiiminvetäjä. Tarkistamme busseista sähköiset toiminnot ja teemme laitetarkastuksia ja vianetsintää. Tiimissä on 5–10 jäsentä. ”NYT TULI FIKSU TYYPPI TALOON” MIKA: Kun olin sähkötiimin koordinaattorina, työnjohto toi sinne uuden kaverin. Tomi vaikutti rauhalliselta ja asialliselta kaverilta, tuntui että nyt tuli fiksu tyyppi taloon. Siitä se työkaveruus lähti. TOMI: Tiimitaululla nähtiin, jutut ja mielenkiinnon kohteet meni yksiin alusta asti. Puhuimme jääkiekosta ja molemmat pelaamme sulkapalloa. MIKA: Yhteiset harrastukset on helppo tapa tutustua, ja molempien suosikkijoukkue on Pelicans. ”KOKEMUS PUHUU, EI PANIIKKIA” MIKA: Nyt kun tuotanto on laskemaan päin, olemme vähemmän tekemisissä. Aiemmin oltiin yhteydessä muutamia kertoja päivässä. TOMI: Yhteydenpitoa oli sen mukaan, tarvitsenko jotain apua – tai aina kun tuli hyvä juttu mieleen! Mikassa kokemus puhuu, hän ei lähde panikoimaan, osaaminen tulee selkärangasta. Häneltä saa aina tukea. MIKA: Tomilla ei hermot pala millään, vielä harvemmin kuin minulla. Meissä molemmissa on se, että jos joku asia luvataan hoitaa, se varmasti hoituu. TOMI: Bussien sielunelämän oppii ajan kanssa. Mallit vaihtuvat, uusia niksejä pitää oppia sekä kokonaisuus pitää tuntea, jotta osaa haistella vikojen syitä. ”TIIMIHENKI ON SUURIN JUTTU” MIKA: Työpaikkana tämä on ollut sellainen, että jos hoidat omat hommasi ja näytät että osaat, sinua ei holhota ja sinuun luotetaan. TOMI: Hieno tiimihenki on suurin juttu, ja täällä katsotaan toistenkin perään. Mika Eerola ja Tomi Toivonen tekevät töitä ja harrastavatkin yhdessä. Vaikka työpaikka SOE Busproduction lähteekin alta, hyvien työkavereiden side ei siihen katkea. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVA LAURI ROTKO TYÖKAVERIT 36 Tekijä 2/2021 "Edelleen iltaisin soitellaan." Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 36 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 36 3.2.2021 18.00 3.2.2021 18.00
SARJA JATKUU. Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi ”HYVIÄ UKKOJA ON LÖYTYNYT TYÖKAVEREIKSI” MIKA: Omasta mielestä minusta tekee hyvän työkaverin se, että tulen kaikkien – tai ainakin monien – kanssa toimeen. Yritän kohdella kaikkia tasapuolisesti. TOMI: Minä luulen, että osaan ottaa muutkin huomioon ja arvostaa heitä hommassaan. Enkä kuitenkaan ole ensimmäisenä suuta soittamassa. MIKA: Olen iloinen, että tällaisia ukkoja on kavereiksi löytynyt. Siinä on omakin maailmankuva sivistynyt, kun on saanut erilaisia näkemyksiä. Tänne on ollut helppo tulla töihin, kun kaverit eivät ole olleet naama norsunveenä. TOMI: Työ ei ole pakkopullaa, kun tietää, että kaveri on samalla aaltopituudella ja hänelle voi kertoa henkilökohtaisiakin juttuja. Työkaveri on tärkeä tuki, ja siksi on ollut kiva tulla tuosta portista. Voisi sanoa, että ollaan kohtalotovereita, se on se suuri juttu. ? SOE Busproduction ilmoitti syksyllä 2020 Lahden tehtaan tuotannon lopettamisesta. Juttu on tehty tammikuun lopulla, jolloin tuotannossa olivat viimeiset bussit. 2/2021 Tekijä 37 MIKA EEROLA Tuotantoinsinööri SOE Busproduction Oy, Lahti TOMI TOIVONEN Tiiminvetäjä SOE Busproduction Oy, Lahti TYÖSSÄ Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 37 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 37 3.2.2021 18.01 3.2.2021 18.01
Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. KYLLÄ EN Tahdotko pitää kiinni oman alasi työehtosopimuksesta? Pitäisikö ammattilaisen työstä aina maksaa asianmukainen korvaus? Kannatatko reilua peliä ja molemminpuolista kunnioitusta työntekijöiden ja työnantajan kesken? Oletko valmis tekemään jotain sen eteen, että työpaikkasi edunvalvonta saataisiin kuntoon? Jos vastasit yhteenkään kohtaan KYLLÄ, sinun kannattaa olla mukana. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 38 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 38 3.2.2021 18.01 3.2.2021 18.01
PAIKALLISTEN SOPIMUSTEN PIIRISSÄ YLI PUOLET PALKKAKYSELY Teollisuusliiton luottamusmiesten tekemien paikallisen sopimusten piirissä on tänä vuonna vähän yli puolet alan työntekijöistä. Sopimuksia on tehty tai tehdään myöhemmin 37,3 prosentissa työpaikkoja. Monet näistä yrityksistä ovat isoja, mikä selittää sopimusten piirissä olevien suuremman luvun. Teollisuusliitto kysyi teknologiasektorin 1 158 luottamusmieheltä kuluvaa vuotta koskevista palkkaneuvotteluista. Kyselyyn vastasi 606 luottamusmiestä. Palkkoja korotetaan niin sanotun perälaudan mukaisesti 62,7 prosentissa työpaikkoja. Jonkin verran tehtiin myös tätä alempia tai korkeampia korotuksia. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus sopivat reilu vuosi sitten, että sopimuskauden toisen vuoden palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti. Jos sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan 1,4 prosentin yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin paikallisella erällä. Yhteensä kahden prosentin korotustasoon päädyttiin 83 prosentissa työpaikkoja. Yli kahden prosentin korotuksista sovittiin 10 prosentille työntekijöistä ja alle kahden prosentin korotuksista 7 prosentille työntekijöistä. Todella harvassa työpaikassa (0,2%) sovittiin, ettei korotuksia tehdä lainkaan. NAISTEN PALKKAKEHITYS LAAHAA PERHEENLISÄYKSEN AIKAAN PALKAT Perheen perustaminen näyttää heikentävän naisten palkkakehitystä työuran keskeisillä vaiheilla, selviää Eläketurvakeskuksen joulukuussa 2020 julkaisemasta Suomen työeläkevakuutetut 2019 -tilastosta. Jo työuran alkuvaiheessa naisten keskipalkka jää miehistä jälkeen, sillä naiset kouluttautuvat pidempään ja tulevat kokopäiväisiin palkkatöihin miehiä myöhemmin. Naisten ansiokehitys heikkenee uudelleen miehiin verrattuna noin ikävuosina 30–35. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,6 vuotta. Ikävuosina 30–35 yksityisellä sektorilla työskentelevien miesten palkat nousevat 16,4 prosenttia ja naisten 12,1 prosenttia. Ikävuosina 35–40 naisten keskipalkka nousee 15,4 ja miesten 13,3 prosenttia, mutta aiemmin syntyneet palkkaerot eivät enää kuroudu umpeen. Kaikkien palkansaajien työeläkevakuutettu bruttoansio oli vuonna 2019 keskimäärin reilu 3 000 euroa kuukaudessa. Miesten keskiansio oli 3 400 euroa kuukaudessa ja naisten 2 700. Naisvaltaisilla aloilla on usein heikompi tulotaso verrattuna miesvaltaisiin aloihin. Teollisuusliiton toimialoilla naiset ansaitsevat miesten euroa kohti toimialasta riippuen 0,77–1,03 euroa, selviää Teollisuusliiton palkkakatsaus 2020 -julkaisusta. Lue lisää: www.etk.fi > hae: työeläkevakuutetut AMMATTI SAATTAA ALTISTAA ALS-TAUDILLE TUTKIMUS Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet ammattiryhmiä, joissa ALS-taudin riski on koholla. Kyseessä oli ensimmäinen kotimainen ammattien ja ALS-taudin yhteyttä tarkastellut tutkimus. – ALS on liikehermoja surkastuttava sairaus, jonka riskitekijöitä ei juurikaan tunneta. Vaikka tauti on hyvin harvinainen, se on äärimmäisen vakava. Useimmissa tapauksissa ALS johtaa kuolemaan 2–5 vuoden kuluessa diagnoosista, kertoo tutkija Peppiina Saastamoinen. Vaikka ALS-tutkimus on edistynyt erityisesti genetiikan saralla, ALS-taudin syy on toistaiseksi epäselvä, eikä hoitoa siihen ole vielä olemassa. Tutkimus tuotti tärkeää pohjatietoa ammattiryhmistä, joissa ALSin riski on kohonnut: muun muassa kaivosja louhintatyössä, pesuja silitystyössä, matkustajien palvelutyössä eli esimerkiksi lentoemännillä, pakkausja paketointityössä, sekä ahtaus-, kuormausja varastointityössä. Tutkimusaineisto kattoi kaikki Suomessa kuolintodistuksiin kirjatut ALS-tapaukset ajalta 1973–2015. Ammatti voi altistaa ALStaudille, mutta on myös mahdollista, että ammatti on vain yksi tekijä. Lue lisää: www.tiedonsilta.fi > hae: ALS JATKUVAN KASVATUKSEN AMMATTILAISIA TARVITAAN METSÄNHOITO Suomen nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostetaan valtion metsissä 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista. Luonnonvarakeskuksen tammikuisessa webinaarissa korostettiin, että jatkuva kasvatus tarvitsee lisää tähän metsänkasvatukseen koulutettuja ammattilaisia. Avohakkuisiin perustuvan menetelmän osaaminen ei yllä jatkuvan kasvatuksen taitovaatimuksiin. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään aina peitteisenä. Päämenetelminä Metsähallitus käyttää eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen kehitettyjä hakkuutapoja eli metsänhoidollista poimintahakkuuta ja pienalakasvatusta. Tavoitteena on jatkuvasti eri-ikäisistä ja -kokoisista puista muodostuva metsänkuva. Metsähallitus on perustanut kolme 5 000 hehtaarin jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta eri puolille Suomea. Tavoitteena on kartuttaa käytännön kokemuksia. Lue lisää: www.metsa.fi/hakkuutavat, www.luke.fi/metsan-jatkuva-kasvatus Karkkilan SEW:in tavaran vastaanottaja Emmi Kojola Eelis-poikansa kanssa aamutoimissa. Arkistokuva joulukuulta 2015. 2/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. KYLLÄ EN Tahdotko pitää kiinni oman alasi työehtosopimuksesta? Pitäisikö ammattilaisen työstä aina maksaa asianmukainen korvaus? Kannatatko reilua peliä ja molemminpuolista kunnioitusta työntekijöiden ja työnantajan kesken? Oletko valmis tekemään jotain sen eteen, että työpaikkasi edunvalvonta saataisiin kuntoon? Jos vastasit yhteenkään kohtaan KYLLÄ, sinun kannattaa olla mukana. PE KK A EL O M A A POIMINTA “Metsätaloutemme markkinoi maatamme ´metsänhoidon mallimaana´. Totuus on kuitenkin, että metsätaloutemme on laiminlyönyt työntekijöitten osalta sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuullisuutta 1990-luvulta lähtien. Tuolloin koneellistaminen johti laajoihin irtisanomisiin, ja alan isot toimijat eivät lyhytnäköisyydessään organisoineet ammattitaitoista työvoimaansa tarvittavassa määrin metsänhoitotyöhön. Syrjäytetty työvoima on korvattu usein näennäisyrittäjyydellä ja alihankintaketjuilla, joissa työntekijöitten oikeuksia poljetaan surutta, eivätkä yhteiskuntavelvoitteet toteudu.” LASSE VERTANEN Metsätyöntekijä, Evijärvi (Maaseudun Tulevaisuus 18.1.2021) Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 39 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 39 3.2.2021 18.01 3.2.2021 18.01
”Väki on hitsautunut loistavasti yhteen” ”K olme vuotta on mennyt nopeasti. Väki on hitsautunut loistavasti yhteen töitä tehdessään”, sanoo Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist. Teollisuusliitossa edunvalvontaja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori. Erityisalojen sektori vastaa 16 sopimusalallaan muun muassa edunvalvonnasta, työehtosopimustoiminnasta ja jäsenpalveluista. Sektorille tuli Teollisuusliiton erityisalojen sektori ajaa jäsenten etuja 16 sopimusalalla. Sektorin johtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton kolmen toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut ja paljon on opittu. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN sopimusaloja kaikista kolmesta Teollisuusliiton vuonna 2018 perustaneesta liitosta. Sektorin sopimusalojen ammattikirjo on laaja. Alojen erilaisuus on sekä haaste että rikkaus. Rosqvist kertoo, että erilaiset neuvottelukulttuurit ovat vaatineet opettelua, mutta niistä on voinut ammentaa uutta osaamista. Erityisesti hän kiittää sektorin sopimusasiantuntijoiden osaamisen kehitystä. – Jokainen oppi antaa lisää ja pystyy hahmottamaan, mistä narusta kannattaa vetää. Myös ison organisaation hyödyt ovat tulleet näkyviin erityisalojen sektorilla. Esimerkiksi Teollisuusliiton tutkimusyksikön panosta Rosqvist pitää tärkeänä. Kaikkiaan hän kuvailee sektorin sopimusalojen neuvottelukulttuuria hyvähenkiseksi. Sopimusalojen työehdoista sovitaan kahdeksan työnantajaosapuolen kanssa. – On käyttäydytty asianmukaisesti ja puhuttu asiaa toisiamme kunnioittaen, Rosqvist kertoo. 40 Tekijä 2/2021 ERITYISALOJEN SEKTORI VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä KIT I HA ILA PE KK A EL OM AA PE KK A EL OM AA JY RK I LU UK KO NE N JY RK I LU UK KO NE N Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 40 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 40 3.2.2021 18.01 3.2.2021 18.01
MUUTOKSIA SOPIMUSALOILLA Teollisuusliiton perustamisvaiheessa erityisalojen sektorilla oli 15 sopimusalaa. Suorajakelun sopimusala on tullut uutena mukaan. Alaan kuuluu osoitteettomien mainosten ja maksuttomien kaupunkilehtien jakelu. Teknisen huollon ja kunnossapidon alalla puolestaan tehtiin vuonna 2019 yrityskauppa, joka kosketti 95 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Caverion osti Maintpartnerin Suomen, Viron ja Puolan toiminnot. – Sopimus on edelleen voimassa hieman kapeammalla joukkueella, Rosqvist kertoo. Turvetuotantoala on muutosten kourissa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turveala on ilmoittanut tätäkin nopeammasta alasajosta. Rosqvist pohtii, että turpeen energiakäytön nopea alasajo tarkoittaa myös turvealan muun tuotekehityksen heikentymistä. Turvetta tarvitaan maatiloilla ja puutarhoissa, mutta uusiakin innovaatioita on ollut työn alla. HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Kansainvälisyys on erityisalojen sektorin yksi erityispiirre. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen sopimusalalla on paljon ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä. Sektorin asiantuntijat saavat kuukaudessa 50–70 muun kuin suomenkielistä yhteydenottoa. Jäsenmäärällä mitattuna erityisalojen sektorin suurimmat sopimusalat ovat mediaja painoala sekä tekstiilija muotiala. Molemmilla aloilla on koettu rakennemuutoksia. Digitalisaatio haastaa painotuotealaa ja tekstiiliteollisuutta on viime vuosikymmeninä siirretty ulkomaille. Toisaalta tekstiilija muotialalle on viime vuosina syntynyt uusia kotimaisia yrityksiä. Sektorin järjestäytymisasteen kehitystä Rosqvist kuvaa vastaavaksi kuin Teollisuusliitossa yleensä. Trendi on ollut laskeva. Kausityöntekijät ovat jäsenhankinnan kannalta sekä mahdollisuus että haaste. Työntekijät lasketaan vuosittain kymmenissä tuhansissa, mutta heidän tavoittamisensa ei ole helppoa. Monet erityisalojen sektorin työt tehdään muualla kuin tehtaan kaltaisessa kiinteässä työpaikassa. Esimerkiksi lehdenjakajat ovat jakoreiteillään liikkeellä yön ja aamun pikkutunneilla, ja metsureiden työtehtävät ovat luonnossa. Tämäkin asettaa haasteensa jäsenhankinnalle. SYKSYLLÄ NEUVOTTELUIHIN Valtaosa erityisalojen työehtosopimuksista on katkolla ensi vuodenvaihteen molemmin puolin noin kolmen kuukauden aikana. Ensimmäiset neuvottelut käynnistyvät syksyllä. – Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia, Rosqvist ennakoi. Toisaalta hän toteaa, että muut työnantajajärjestöt eivät toistaiseksi ole lähteneet peesaamaan metsäteollisuutta. ? KORONA VAIKUTTAA KAIKILLA ALOILLA Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet enemmän tai vähemmän kaikilla erityisalojen sektorin sopimusaloilla, Marko Rosqvist kertoo. Esimerkiksi tekstiilihuoltoalalla pesuloissa työt vähenivät, kun hotellija laivapyykin määrä putosi radikaalisti. Sairaalapyykin kasvanut määrä on vain osittain korvannut pudotusta. Korona on vauhdittanut mediaja painoalan haasteita, sillä mainostus on vähentynyt ja painettuja lehtiä on supistettu palvelujen siirtyessä digialustoille. – Printtimedian ongelmat vaikuttavat myös jakeluun ja suorajakeluun, Rosqvist pohtii. Metsäalan töissä on nähty jonkin verran lomautuksia, mutta metsäja metsäkonealan näkymiin korona ei ole puraissut erityisen pahasti. – Metsänhoitotyötä on tehtävä joka tapauksessa. Tekstiilija muotialalle korona-aika on tuonut myös piristystä. – Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista, Rosqvist kertoo. Korona-ajan väistymistä ja uutta talouskasvua odotetaan innolla, mutta osa pandemian vaikutuksista voi jäädä pitkäaikaisiksi, Rosqvist näkee. ? Jakelu 1 014 ? Lasitus-, rakennuslasitus ja lasinjalostusala 284 ? Maaseutuelinkeinot 748 ? Mediaja painoalan työntekijät 4 283 ? Metsäala 1 058 ? Metsäkoneala 1 111 ? Puutarha-ala 900 ? Suorajakelu 20 ? Taimitarha-ala 155 ? Tekninen huolto ja kunnossapito 488 ? Tekstiilija muotiala 2 526 ? Tekstiilihuoltoala 974 ? Turkistuotantoala 81 ? Turvetuotantoala 42 ? Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry 867 ? Viherja ympäristörakentamisala 247 Yhteensä 14 798 ERITYISALOJEN SEKTORI 2/2021 Tekijä 41 LIITOSSA Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 41 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 41 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
Työntekijälle tulospalkkiota työsuhteen päättyessä TAPAUSSELOSTUS Jäsen aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 2005. Hän siirtyi perättäisillä liikkeenluovutuksilla uusien työnantajien palvelukseen, mutta vuonna 2005 tehty kirjallinen työsopimus säilyi voimassa ehtoineen. Työsopimuksen ehdoissa oli sovittu, että jäsenelle maksetaan provisiota tai tulospalkkiota. Palkkio maksettiin aina kvartaaleittain ja tehtyjen työtuntien perusteella. Jäsen päätti työsuhteensa kesällä 2018. Palkkion määrä toiselta kvartaalilta oli 515,69 euroa. Jäsen oli ollut työsuhteessa yhtiöön koko toisen kvartaalin ajan ja vielä yli kuukauden sen päättymisen jälkeen. Kun jäsen sai lopputilin, hänelle ei maksettu tulospalkkiota, joten hän otti yhteyttä palkanlaskijaan. Hänelle kerrottiin, että palkkiota ei maksettaisi, koska hän ei ollut yhtiön palveluksessa enää, kun palkkiot maksettiin. Jäsen ei ollut koskaan aiemmin kuullut tällaisesta ehdosta. Asiasta syntyi riita, jonka selvittämiseen jäsen sai liitolta oikeusapua. Yhtiö väitti oikeudessa, että palkkion maksamisesta työsuhteen päättyessä ei ollut sovittu mitään työsopimuksessa. Yhtiön mukaan kyse oli yhtiön itsensä määrittämästä palkkiosta, jonka tehtävä oli sitouttaa työntekijöitä, ja että sen ehdot olivat yksipuolisesti yhtiön itsensä päätettävissä. Lisäksi yhtiö väitti, että vakiintuneeksi muodostuneen tavan mukaan palkkiota ei makseta niille työntekijöille, jotka eivät ole yhtiön palveluksessa palkkion maksamisen hetkellä. Lisäksi yhtiö väitti, että olisi työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaista, jos jäsenelle maksettaisiin palkkio, kun sitä ei ollut aiemmin maksettu muillekaan työsuhteensa päättäneille työntekijöille. RATKAISU Käräjäoikeuden tuomion mukaan työsopimuksessa ei ollut nimenomaisesti sovittu, että jäsenelle pitäisi maksaa työsuhteen päättyessä palkkiota. Yhtiö ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan ollut pystynyt osoittamaan, että palkkion maksamatta jättäminen työsuhteen päättyessä olisi ollut vakiintuneeksi muodostunut käytäntö. Käräjäoikeus piti jäsentä oikeutettuna vaatimaansa palkkioon. Oikeudenkäyntikulujen osalta käräjäoikeus velvoitti yhtiön maksamaan 70 prosenttia vaadituista ja määrällisesti myönnetyistä kuluista. SIIRI RUIKKA OIKEUS 42 Tekijä 2/2021 § Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteeri 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1393 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@ Y H TE YS TI ED O T ALUETOIMISTOT KESKUSTOIMISTO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistoihin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 42 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 42 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
”Järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää” JUKKA KOSTIAINEN ”Kaikki alkoi, kun sain puhelinsoiton Tampereelta [Teollisuusliiton järjestämistoimitsijalta] Jussi-Pekka Ahoselta kiinnostaisiko lähteä järjestäjäharjoitteluun. Aluksi viikon kurssilla opeteltiin perusasiat, sitten hyppäsin Jussi-Pekan mukaan. Hänen ohjauksessaan tehtiin edunvalvontakampanja Vierumäelle. Hän oli iso apu ja on mahtava persoona. Versowoodilla Vierumäellä meillä on kaksi sahaa ja 200 työntekijää. Sahataan puutuotteita ja jatkojalostetaan liimapuuta. Tehdään esimerkiksi liimapalkkeja, puusiltaelementtejä ja katuvalojen sekä puhelinlinjojen pylväitä. Käytiin alkuun ihmisten kanssa kahvilla, koitettiin tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat työntekijöiden mielessä. Sitten tehtiin edunvalvontakysely, jolla kontaktoitiin jokainen työntekijä naamatusten. Esiin nousivat pekkaset, niiden maksutapa ja tasapuolinen saaminen. Osa tavoitteista saatiinkin läpi. Ideana oli saada porukka osallistumaan. Järjestämisen kautta vahvistetaan jäsenmäärää työpaikalla, työoloja ja työehtoja sitä kautta. Meilläkin oli järjestäytymisaste 66 prosenttia, kun aloitettiin. Nyt jo yli 90 prosenttia. Järjestäjän tehtävä on jäsenhankintaa, muttei pelkästään sitä. Näytetään, miten yksittäisen ihmisen ajatusmaailma vaikuttaa, tehdään liittoa ja edunvalvontaa näkyvämmäksi. Minulla oli harjoittelun tavoitteena mennä katsomaan, mitä se järjestäminen on. Huomasin, että se on tosi mukavaa työtä. Kolme kuukautta olin 80 prosenttia ajasta oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta opin itsestäni uutta koko ajan. Jokaisen luottamusmiehen pitäisi tehdä järjestäjän työtä oman työn ohella. Järjestää ja myllätä ammattiosastoa. Jäsenhankinta perustuu siihen, että kun työkaverilla on joku ideologinen, ulkoinen tai sisäinen syy, miksi hän ei kuulu liittoon, sitä vastaväitettä koitetaan purkaa, perustellusti. Aika usein se onnistuu, jossain tapauksissa ei onnistu. Pitää olla vain itse henkisesti läsnä, kuunnella, mitä toisella on asiaa. Metsäteollisuuden ilmoitus, ettei se enää tee yleissitovaa työehtosopimusta, tarkoitti, että järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää, se on ainut keino vaikuttaa. Ja se on tarkoittanutkin työntekijäpuolelle aika huimaa nousua järjestäytymisasteessa. Me ollaan kaikki saman asian takana, se antaa painetta työnantajapuolelle. Onhan sen merkitys aivan valtava.” TEKSTI SINI SILVÀN KUVA LAURI ROTKO 2/2021 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA ”Jos saa tällaisen mahdollisuuden järjestäjäharjoitteluun, niin ei kannata empiä, kannattaa lähteä mukaan”, Jukka Kostiainen sanoo. JUKKA KOSTIAINEN Pääluottamusmies Versowood Oy, Vierumäki Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 43 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 43 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Ammattiosastoille tarjolla verkkokoulutuksia! Voit opiskella myös verkossa! OPISKELE VERKOSSA Ammattiosastojen verkkokoulutukset Microsoft Teams -sovelluksen kautta on mahdollista järjestää jäsenille enintään kolmen tunnin mittaisia etäkoulutuksia, joita ohjaa liiton toimitsija. Liitto tukee koulutuksia 15€/henkilö. Etäkoulutukset edellyttävät osallistujilta verkkoyhteyttä ja älylaitetta. Osasto voi ehdottaa koulutuksen aihetta ja ajankohtaa koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen verkkokurssit Kurssit on tarkoitettu luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävässä aloitteleville tai näistä asioista kiinnostuneille. Osallistu ajasta ja paikasta riippumatta. Täältä löydät työkalut itseopiskelun tueksi: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto Uravalmennusta verkossa Verkkopalvelussa voit osallistua webinaareihin ja katsoa videoita silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Jokaiseen videoon liittyy ajatuksia ja omaa toimintaa aktivoiva tehtävä. Palvelun kautta voit myös varata ajan uravalmentajan ohjaukseen. Uravalmentajat jakavat vinkkejä säännöllisesti teollisuusliittolaisten omassa Facebook-ryhmässä: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto MUKSUT MUKAAN MURIKAN KURSSEILLE KESÄKUUSSA Tuo 3–13-vuotiaat lapsesi mukaan Murikkaan. Osallistuminen on lapsille maksutonta, maksat vain heidän matkansa Murikkaan. Kun opiskelet, lapsille on järjestetty hoito ja mukavaa puuhaa. Iltaisin voitte viettää yhdessä aikaa Murikan kauniissa miljöössä. Hae heti, sillä kurssit täyttyvät nopeasti. Katso muksukurssit Murikan koulutuskalenterista: www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri Muksut mukaan Murikkaan kesäkuussa! SEURAA MURIKAN KURSSIEN TILANNETTA VERKKOSIVUILTA! www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 44 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 44 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
”Nettikamera päällä, teippi myös” Jukka Uitto on yksi monista, joiden ensikosketus verkko-opiskeluun tapahtui koronavuonna 2020. Nettialustan käytön hän kertoo ottaneensa haltuun kokeilemalla, mutta kurssi Teamsin käytöstä olisi voinut olla paikallaan. – Verkkokurssien ensi metreillä opiskelukaverini kommentoi, että meikäläisen kuvake näkyi muille nimikirjainten sijasta punaisena. Huomasin sitten, että nettikameran päällä oli punainen teipinpala. Etäopiskeluna Uitto on suorittanut työpaikkansa ja Würth Oy:n kemikaalikurssin, joka oli puolisen tuntia kestänyt tietoisku kemikaaleista. Seuraavaksi on vuorossa webinaari siitä, miten valita työja suojavälineet, kuten kuulosuojaimet ja kypärät. Ammattiosaston Ay-koulun kursseista suurin osa suoritettiin verkon välityksellä. Työehtosopimusja lakiasioita käsitelleistä kursseista muutama kyettiin pitämään lähiopetuksena. – Opettaja veti netin kautta samantyyppisen rungon kuin lähiopetuksessa ja jakoi näytöille esityksensä. Kurssien vetäjillä oli alussa pieniä hankaluuksia siinä kuin opiskelijoillakin. Opiskelurauha on taattu, sillä Uitto pystyy linnoittautumaan omaan soppeensa kotinsa alakertaan. Verkko-opiskelun kuormittavuudesta on raportoitu, ja Uittokin huomasi, että Ay-koulun kolmen tunnin iltaistunnoissa kuulokemikrofoni alkoi painaa, ja että istumisasento kannatti tarkistaa välillä. – Sohvalle on mukava mennä, mutta ergonomia on hyvä muistaa, etteivät selkä ja raajat kipeydy. Suurin ero etäja lähiopiskelussa on Uiton mukaan vuorovaikutuksen väheneminen niin opettajan ja opiskelijan kuin toisten opiskelijoiden kanssa. Jos osallistuminen on olematonta, luennosta voi tulla kuivakkaa yksinpuhelua, vaikka mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen digitaalisessa oppimisympäristössä toki on. – Tärkeät kokemusten vaihdot hyvistä käytännöistä tai ongelmanratkaisuista ovat jääneet pois. Niitä ei osata samalla tavalla verkossa jakaa – ellei opettaja suoraan kysy tai kehota siihen. Tämän vuoden suunnitelmissa ja toiveissa Uitolla on päästä Murikkaan paikan päälle opiskelemaan. Murikan kurssit on tarkoitus aloittaa tauon jälkeen maaliskuussa, jos koronatilanne helpottuu. Verkko-opiskelu on Uiton mielestä kuitenkin ihan ok ja erittäin tarpeellinen tässä pandemiatilanteessa. – Linkit ovat auenneet sähköposteista eikä nettiyhteys ole pätkinyt. Teams on toiminut hyvin. Liikunnallinen Uitto on miettinyt, voisiko täysin virtuaalista verkkoseminaaria, eli webinaaria, kuunnellessa samalla ajaa vaikka kuntopyörää. VERKKOOPISKELU TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA EMMI KALLIO 2/2021 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Digitaalisuus on vallannut alaa myös Jukka Uiton elämässä kuluneen vuoden aikana. Ammattiyhdistysja työturvallisuusaiheisten verkkokoulutusten lisäksi hän on osallistunut moniin kokouksiin etänä. Tammikuussa hän aloitti myös kitarakurssin netissä. JUKKA UITTO Asentaja, varatyösuojeluvaltuutettu Metso Outotec Finland Oy Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7:n hallituksen jäsen Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 45 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 45 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
46 Tekijä 2/2021 JÄSENTUTKIMUS 2020 ? Osastoavustaja Taina Nurmi pakkaa pesupulveria Kiillon tehtaalla Turussa. Ihanaa, kun robotti ei soittanut Teollisuusliiton jäsentutkimuksen seitsemännen luvun aiheena on teollisuusliittolaisten suhtautuminen uuden teknologian käyttämiseen. Monen työpaikalla on käytössä esimerkiksi mobiililaitteita, robotteja ja automaatteja. tekemiseen jollakin tavoin. Teollisuusliiton naiset ja yli 35-vuotiaat suhtautuvat varautuneemmin uuden teknologian käyttöön työnteossa. Lähes puolet (44 %) vastaajista näkee uuden teknologian kasvattavan tuottavuutta. Suurin osa (60 %) uskoo uuden teknologian vähentävän työnteon fyysistä kuormittavuutta. Reilu kolmannes (37 %) arvioi työturvallisuuden paranevan. Lähes yhtä moni (35 %) katsoo, että uudet vempeleet tekevät työstä aiempaa kiinnostavampaa. Eroa suhtautumisessa uuteen teknologiaan löytyy selvästi nuorten ja vanhempien teollisuusliittolaisten välillä. Alle 35-vuotiaat suhtautuvat selvästi myönteisemmin uuteen teknologiaan kuin 36–65-vuotiaat. Erityisesti kyselyyn vastanneet nuoret arvioivat digitalisaation myötä, että työstä tulee kiinnostavampaa, tuottavuus kasvaa ja työn fyysinen kuormittavuus vähenee. Toisaalta viidesosa (20 %) nuorista näkee uuden teknologian myös kasvattavan työn henkistä kuormittavuutta. Noin neljännes vastaajista suhtautuu kriittisemmin uusiin tuuliin. Kehityshän voi johtaa työntekijän kannalta vähemmän mukaviin 7 TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ M onen teollisuusliittolaisen työpaikalla on uutta teknologiaa päivittäisessä työkäytössä. Mobiililaitteilla esimerkiksi seurataan tuotantoprosesseja, tilataan tavaroita ja raportoidaan työn sujumisesta. Robotit ja yksinkertaiset automaatit työskentelevät joko ilman ihmistä, ihmisen ohjaamana tai heidän rinnallaan. Jäsenkyselyyn vastanneista selvä enemmistö (91 %) arvioi uuden teknologian vaikuttavan työn Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 46 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 46 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
2/2021 Tekijä 47 LIITOSSA lopputuloksiin: osa arvioi digitalisaation kiristävän työtahtia (25 %) tai työnteon hidastuvan toimintahäiriöiden vuoksi (26 %). NAISET EPÄILEVÄMPIÄ Jäsenkyselyssä on jälkiä pelosta digilaitteita ja teknologiaa kohtaan: joko ei osaa tai halua osata käyttää uusia teknologioita eikä näe niissä mitään hyvää. Tulevaisuuden huolenaiheista kysyttäessä kuitenkin vain harva (2 %) oli huolissaan digitalisaatiosta ja robotisaatiosta. Hieman useampi (5 %) pelkää kuitenkin töiden loppuvan automaation seurauksesta. Työn uudelleen organisointi ja tietoteknistyminen ovat vieneet jo monelta työntekijältä hommat. Osa on päättänyt kouluttautua uudelleen aloille, joissa muutos ei näy yhtä vahvasti: ”Tällä alalla on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa töitä, tätä eivät pysty robotit tekemään.” (Nainen, 1962) Tuloksissa on selvä ero miesten ja naisten välillä työtehtävien tekoon liittyen. Naisista kolmasosa (32 %) ja miehistä neljäsosa (24 %) arvioi toimintahäiriöiden hidastavan töitä, jos käytössä on uutta teknologiaa. Puuteollisuudessa työskentelevistä naisista reilu kolmasosa (37 %) arvioi näin, alan miehistä vain reilu neljännes (27 %). Miehet suhtautuvat tekniikkaan ja teknologiaan ylipäätään naisia myönteisemmin. Lähes puolet miehistä vastaa, että uusi teknologia kasvattaa tuottavuutta (46 %). Kolmasosan mielestä se tekee työstä kiinnostavampaa (37 %) ja parantaa työturvallisuutta (41 %). Naisten arviot samoihin väittämiin ovat prosenteissa selvästi alhaisempia. Yli kolmannes (37 %) naisista arvioi, että tuottavuus kasvaa. Reilu neljäsosa naisjäsenistä ajattelee työn tulevan kiinnostavammaksi (27 %) ja työturvallisuuden paranevan (28 %). KILPAILUKYKY KASVAA INVESTOIMALLA OSAAMISEEN Tuottavuuden kasvaminen on selvästi yksi uuden teknologian myönteisimmistä seurauksista. Teknologiasektorin miesjäsenistä peräti puolet (49 %) aavistelee tuottavuuden ja osaamisen välillä olevan yhteyden. He myös kouluttautuvat yleisimmin. Opintovapaalla oleva jäsen kertoo: ”Kun olen valmistunut, voin hyödyntää uusia asioita kuten robotiikkaa ja 3D-tuotantoa. Niitä ei 30 vuotta sitten vielä ollut, kun kävin koulua.” (Mies, 1971) Puutuotesektorin miesvastaajista näin ajattelee lähes yhtä moni (45 %). Kemian ja erityisalojen sektorilla työskentelevistä liiton miehistä näin arvioi erittäin moni (42 %). Kolmikymppinen jäsen kertoo: ”Kiinnostavaksi opinnot tekee jatkuvasti kehittyvä IT-ala ja teknologiat.” (N 1988) Vastausvaihtoehto ”tekee työstä aiempaa kiinnostavampaa” nostaa esiin miesten teknologiainnostuksen. Etenkin teknologiasektorin miehet (40 %) kokevat, että työn kiinnostavuus lisääntyy. Muiden sektorien miesvastaajien osuus on hieman pienempi (35 %). Naisten vastauksissa työn kiinnostavuus saa noin 10 prosenttia alemman suosion, alasta riippumatta. Jäsenkyselyssä pyydettiin vastaajia miettimään tulevaisuuttaan ja työuraansa siltä kantilta, mistä on huolissaan. Työehtojen heikkeneminen (44 %) ja huoli työn riittävyydestä (29 %) mietityttävät teollisuusliittolaisia eniten. Kolmanneksi eniten huolta aiheuttavat globaalit muutokset (12 %). Vähemmän mietitään huolestuneina työnteon muutoksia (9 %) ja sitä, riittääkö osaaminen (6 %). Työnteon muutoksissa koetaan yhtä hankaliksi työajan pituuteen ja epäsäännöllisiin työaikoihin liittyvät kysymykset (4 %) ja työn vaativuuden lisääntyminen (4 %). Vähemmän mietityttää työn digitalisoituminen (2 %). TULEVAISUUS ON TEKIJÄIHMISTEN Tulevaisuus siis huolestuttaa, mutta ymmärrys muutoksista voi innostaa opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Samalla oma asema työmarkkinoilla vahvistuu. ”Monen vuoden ohjaamotuolissa makaamisen jälkeen on kiva vähän tehdäkin jotain. Ainakin päällään! Paljon tehtävää, että saa muut kiinni joilla koulupohja tuoreempi.” (M 1984) Osa jäsenistä opiskelee uutta tutkintoa, osa vaihtaa alaa joko työllisyysja terveyssyistä tai ihan vain omasta kiinnostuksesta. Muutamat lisäkouluttavat itseään, kuten seuraava kolmikymppinen jäsen: ”Olen suorittamassa hitsauspätevyyksiä ja jos saan pätevyyden läpi, se palkitsee mieltä.” (M 1985 tekno) Mielekkäintä teollisuusliittolaisille ovat työharjoittelut ja työssäoppimisjaksot, jolloin pääsee käytännössä kokeilemaan alan töitä. ”Näkee oman käden jäljen” (M 2002), ”kädentaitojen kehittyminen” (M 1975), ”käytännönläheisyys” (M 1986) ja ”vähän hiertää kirjallinen osuus, kun olen enemmän tekijämies” (M 1988). Etenkin lähiopetusta toivotaan olevan ammatillisissa opinnoissa enemmän. ”Saa tehdä aika vapaasti, toisaalta ei ole kyllä sitä opetustakaan. Huomattavasti nopeammin saataisiin ihmisiä työelämään, jos olisi kunnon opetusta ja riittävästi opettajia. Itsellä ei niinkään ongelmia, koska tehnyt vastaavia juttuja, mutta kyllä monella opiskelukaverilla on isoja vaikeuksia saada tutkinto suoritettua.” (M 1976) ? 44 % näkee uuden teknologian kasvattavan tuottavuutta. 60 % uskoo uuden teknologian vähentävän työnteon fyysistä kuormittavuutta. 37 % arvioi työturvallisuuden paranevan. (n =13 337) LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 47 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 47 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
48 Tekijä 2/2021 LE H TI KU VA /A FP MAAILMA Brexit uhkaa työntekijöiden etuja ISO-BRITANNIA Ero Euroopan unionista eli brexit avaa oven työntekijöiden oikeuksien heikentämiselle Britanniassa. Tutkimuslaitos The Institute for Public Policy Research IPPR sanoo raportissaan, että työntekijöiden edut on turvattu yllättävän heikosti erosopimuksessa. Se määrää, että työmarkkinoiden ehtoja ja ympäristönsuojelua ei saa heikentää siten, että se vaikuttaa kauppaan tai investointeihin. Heikennysten vaikutusten osoittaminen on kuitenkin käytännössä niin vaikeaa, että sopimus ei estä Britannian hallitusta iskemästä työntekijöiden oikeuksiin, mikäli se niin haluaa, IPPR toteaa. EU-lait ovat parantaneet erinäisiä Britannian työntekijöiden oikeuksia. Esimerkiksi vuonna 1998 voimaan tullut EU:n työaikadirektiivi toi 7,4 miljoonalle britille keskimäärin 13 päivää pidemmän loman, laski ammattiliittojen keskusjärjestö TUC. Konservatiivien viha EU-jäsenyyttä kohtaan johtuu osin juuri tästä: eurooppalaiset lait sitoivat Britanniaa määrätessään eräitä vähimmäisehtoja työelämään. Koska Britannian työelämän lait eivät jatkossa enää seuraa unionin lakeja, maan työlait saattavat tulevaisuudessa jäädä paljon EU-tason alle. Erosopimuksen mukaan EU voi tällöin määrätä esimerkiksi uusia tulleja. Tällaisen päätöksen ehdot ovat kuitenkin tiukat. Arvion lakien eron vaikutuksista pitää perustua ”luotettavaan näyttöön” eikä ”oletuksiin ja kaukaiseen mahdollisuuteen”. Lisäksi asian voi viedä VUOKRATYÖSOPIMUS SYNTYI RUOTSI Lakkouhka sai työnantajat taipumaan uuteen työehtosopimukseen Ruotsin 115 000 vuokratyöntekijälle. Joulun alla solmittu sopimus takaa vuokratyöntekijöille samat palkankorotukset kuin teollisuuden työntekijöiden tuore sopimus. Vuokratyösopimus tuo 29 kuukauden sopimuksella 5,4 prosentin palkankorotuksia vastaavat korotukset. Pisimpään kiikasti kysymys järjestäytyneiden työnantajien sopimuseläkemaksuista. Asia ratkesi liittojen toivomalla tavalla, sanoo IF Metallin asiamies Anna Gustafsson liiton tiedotteessa. Sopimuseläkkeen kertyminen alkaa nyt jo 22 vuoden iästä, ei 25-vuotiaana kuten aiemmin. Koska vuokratyöläisistä iso osa on nuoria, tällä on merkitystä. Ensimmäinen vuokratyön työehtosopimus solmittiin Ruotsissa vuonna 2000. Sopimus koskee kaikkia keskusjärjestö LO:n 14 jäsenliittoa. GOODYEARIN HUONO VUOSI INDONESIA Huhtikuussa 2020 rengasjätti Goodyear erotti 44 työntekijäänsä Indonesiassa, ammattiliiton mukaan laittomasti. Irtisanotut ovat protestoineet pitkään tehtaan porteilla. Vielä joulukuussakaan yhtiö ei ottanut heitä takaisin töihin kaupungin työvoimatoimiston kehotuksesta huolimatta. Goodyearin Thaimaan tehtaiden työntekijät osoittivat solidaarisuutta kokoamalla rahaa erotetuille indonesialaisille. Meksikossa Goodyear erotti pari vuotta sitten 50 työntekijää näiden perustettua ammattiliiton. Kampanja heidän puolestaan jatkui aktiivisena viime vuonnakin. Turkissa Goodyear jätti rengasteollisuuden sopimuksen ja vaati heikompia työehtoja. Liitto oli kuitenkin vahva ja sai kesäkuussa yhtiön suostumaan alan sopimukseen. Samalla 300 tilapäistyöntekijää vakinaistettiin ja siirrettiin työehtosopimuksen piiriin. välimiesoikeuteen. IPPR pitää menettelyä niin vaikeana, että sitä ei voi käyttää kuin äärimmäisissä tapauksissa. Ammattiliittojen luottamus Boris Johnsonin hallituksen haluun puolustaa työntekijöiden etuja ei ole kummoinenkaan. Viime vuosikymmeninä konservatiivit ovat kutistaneet liittojen sopimisoikeutta, heikentäneet työsuhdeturvaa ja vaikeuttaneet järjestäytymistä. Järjestäytyminen onkin vähentynyt. Nyt liittoihin kuuluu 23,5 prosenttia työntekijöistä, kun nelisenkymmentä vuotta sitten jäseniä oli lähes 50 prosenttia. Liitot kuitenkin toimivat: Britannian suurin ammattiliitto Unite vetosi ranskalaiseen autovalmistajaan PSA:han, jotta se jatkaisi autojen valmistamista tehtaillaan Britanniassa. Yhtiö ilmoitti aiemmin, että jatko riippuu erosopimuksen sisällöstä. Ensimmäisiä eron vaikutuksia näkyi heti tammikuun alussa. Useissa Euroopan maissa ja Pohjois-Irlannissa brittiläiset ruokakaupat kuten Marks & Spencer ja Tesco tarjosivat tammikuussa asiakkaille Neuvostoliiton tyyliin tyhjiä hyllyjä ruokakuljetusten loputtua. HEIKKI JOKINEN ? Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson tervehti työntekijää kyynärpäätervehdyksellä vieraillessaan rakennustyömaalla Warringtonissa luoteis-Englannissa elokuussa 2020. Brexitin myötä työntekijöiden oikeuksien pelätään heikentyvän Britanniassa, koska erosopimuksessa työntekijöiden edut on turvattu heikosti. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 48 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 48 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
RISTEILY SIIRRETÄÄN KEVÄÄLLE 2022 JÄSENRISTEILY Teollisuusliiton jäsenristeily siirretään koronatilanteen vuoksi huhtikuulta 2021 uuteen ajankohtaan. Risteily järjestetään 7.–8.5.2022. Jo tehdyt matkavaraukset säilyvät voimassa. Matkapojat päivittää automaattisesti varausten lähtöpäivän ensi vuoden toukokuulle ja on yhteydessä matkanvaraajiin. Kannattaa odottaa rauhassa Matkapoikien yhteydenottoa. Matkanvaraajien ei tarvitse tehdä mitään tässä vaiheessa. Kun jäsenristeilyn myynti avataan uudestaan, tiedotetaan siitä erikseen liiton verkkosivuilla ja Facebookissa. Huomio! Myös tänä keväänä tapahtuu: Lauantaina 10.4.2021 kello 18 tapaamme verkossa Teollisuusliiton “risteilyetkojen” merkeissä. Luvassa on laadukasta viihdettä ja painavaa asiaa. Pysy kuulolla, liitto tiedottaa etkoista lisää lähiaikoina! www.teollisuusliitto.fi ELÄKEPUTKI POISTUMASSA LISÄPÄIVÄOIKEUS Hallitus tiedotti joulukuussa, että ansiopäivärahan lisäpäiväoikeus tullaan poistamaan. Lisäpäiväoikeudella eli eläkeputkella tarkoitetaan ikääntyneiden oikeutta päivärahaan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Oikeus poistuisi asteittain vuodesta 2023 alkaen. Eläkeputken poistamista on tarkoitus lieventää parantamalla ikääntyneiden työssä jaksamista ja jatkamista, lisäämällä työnhakumahdollisuuksia sekä tarjoamalla uusia tukia. JÄSENMAKSU MYÖS SIVUTOIMISESTA TYÖSTÄ JÄSENYYS Teollisuusliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu tulee maksaa kaikesta verotettavasta palkkatulosta, myös esimerkiksi päätoimen ohessa tehdystä sivutoimisesta työstä. Jäsenmaksun määrä on 1,33 prosenttia vuonna 2021. Puutteet jäsenmaksuissa hidastavat ansiopäivärahan maksamista tai voivat jopa estää maksamisen kokonaan. Lue lisää: www.teollisuuskassa.fi UUTTA: LASKE PYHÄLLÄ JÄSENEDUT Pyhän hiihtokeskus sijaitsee keskellä Lappia Pelkosenniemen kunnassa, lähellä Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkeja. Pyhälle saavut helposti lentäen, junalla, bussilla tai omalla autolla kaikkina vuodenaikoina. Pyhällä riittää laskettavaa kaiken tasoisille laskijoille. Perheen pienimmille sopivat loivat perherinteet, Huttutuvan pulkkamäki, napakelkka sekä Mini Park. Sijainti Suomen vanhimman kansallispuiston kupeessa tarjoilee puitteet retkeilijöille ja murtomaahiihtäjille. Ainutlaatuiseen luontoon voi tutustua myös lumikenkäillen tai fatbiken selässä. Teollisuusliiton jäsenet saavat majoituksen ja hissiliput etuhintaan. KUKA VOI LIITTYÄ LIITTOON Liittoon ja kassaan voi liittyä ? jos työsuhde on voimassa ja on palkkatyössä (ei lomautettuna) ? jos on saanut esimerkiksi lomautusilmoituksen ja lomautus ei ole vielä alkanut ? jos lomautus on alkanut ja työnantaja maksaa esimerkiksi lomapalkan, pekkasen tai arkipyhäkorvauksen, voi palkallisena päivänä liittyä ? jos lomautus toteutuu lyhennettynä työviikkona tai lyhennettynä työpäivänä, voi liittyä työpäivänä Ei voi liittyä ? jos on kokonaan lomautettuna tai työttömänä ? jos on päätoiminen yrittäjä Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ jasenedut 2/2021 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero on 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Vuonna 2020 maksetuista jäsenmaksuista muodostetut tiedostot lähtevät verottajalle 28.1.2021. Ensimmäinen korjausajo tehdään 12.3.2021, johon mennessä tulleet jäsenmaksukorjaukset ehtivät vielä jäsenen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Viimeinen korjausajo ajetaan 28.4.2021. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksutarkkailu käynnistyy ajalta 1.7.–30.9.2020. Kuulokirjeet jäsenille postitetaan viikolla kuusi (6). Saadessasi tällaisen kirjeen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos sinulla on kysyttävää, autamme mielellämme. Soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. MURIKKA SULJETTU HELMIKUUN KOULUTUS Teollisuusliiton Murikka-opisto pidetään suljettuna koronatilanteen vuoksi helmikuun loppuun asti. Tämän vuoksi opistolla helmikuussa järjestettäväksi ilmoitetut kurssit on peruttu. Muita kursseja voi selata sähköisestä kurssikalenterista Telmosta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 49 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 49 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
50 Tekijä 2/2021 Facket kan påverka i kommunerna ”I kommunerna bestämmer man om frågor som berör vanliga arbetande människors vardag”, säger Peter Sjökvist från Närpes. Därför är det viktigt att också industriarbetarnas röst hörs där. ? Industriarbetarnas röst i Närpes. Här i form av Daniel Ek, Joakim Kaas, Mikael Renfors, Eskil Grahn, Jimmy Antfolk, Roger Kronlund, Bengt Ek, Johan Stenback, MatsJohan Kaars och Peter Sjökvist. P å en lunchrestaurang i Närpes har styrelsen för fackavdelning 274 Närpes industriarbetare samlats. Anställda vid Närpesföretagen NTM, Närko, Transcomponent är representerade. Den här gången finns också förstärkning från träbranschen med. Förutom de sedvanliga ärendena finns också det stundande kommunalvalet på agendan. – Dagis, skolor, trafik, boende, närmiljö, idrott och motion, räknar Peter Sjökvist, medlem i Industrifackets styrelse och kassör för fackavdelning 274, upp saker som man besluter om i drygt 300 kommunfullmäktige i landet. En förutsättning för att arbetarnas röst hörs är att det skapas kontakter till de ställen där besluten fattas. Ännu bättre om man själv sitter vid de borden. Det är förståeligt att det kan kännas svårt att ta steget ut om man inte har ”föreningsvanan” inne, anser man här. Viljan att påverka är ändå viktigast, mötesteknik kan man lära sig senare. Inom avdelningen kan man stöda och uppmuntra medlemmar att ställa upp i val. – Man kan börja som ersättare i någon nämnd och pröva på hur det känns. Men man lär ju sig mer hela tiden och får mer insyn och då kan det också bli riktigt intressant, påminner Mats-Johan Kaars, huvudförtroendeman på sängoch TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 50 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 50 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
2/2021 Tekijä 51 Facket kan påverka i kommunerna ”Trygga anställningar är ett tema som vi fört fram och naturligtvis kommer att göra också i fortsättningen.” PETER SJÖKVIST madrasstillverkaren Hilding Anders och ersättare i stadsfullmäktige i Närpes. Kaars sitter själv i tekniska nämnden i staden. ANSTÄLLNIGNAR EN VIKTIG FRÅGA Medlemmar i 274:an har gjort flera motioner som berör allt från underhåll av vägnätet till behovet av småbarnspedagogik. Styrelsemedlemmar hittas på förtroendeposter i stadsfullmäktige, politiska regionalorganisationer, fackförbundens centralorganisationen FFC, Folktinget och Österbottens förbund. – Trygga anställningar är ett tema som vi fört fram och naturligtvis kommer att göra också i fortsättningen, säger Sjökvist som hör till de aktivaste motionsställarna i stadsfullmäktige. Sjökvist lyfter gärna fram det faktum att kommunen eller staden ofta är en betydande arbetsgivare. Närpes stad har för till fället knappt 900 anställda. Avdelningen har också velat lyfta fram frågor som berör anställningstryggheten. – Det är en viktig fråga då stora förändringar är på kommande i kommunfältet i och med socialoch hälsovårdsreformen, säger Sjökvist. Det finns mycket att vinna på färre tillfälliga anställningar i det nya välfärdsområdet i Vasaregionen. Dessutom hotar privatiseringar och upphandlingar av allt fler offentliga verksamheter även anställningstryggheten för arbeten som tidigare betraktades som relativt trygga. Otrygga anställningar på visstid är en källa till stress och oro för många, speciellt unga, anser han. De påverkar även många gånger de fast anställdas arbetsvillkor negativt i och med att bemanningen är lägre och de fast anställda får på så sätt dra ett tyngre lass och ständigt lära upp nya kollegor. – Att arbetet med att visstidsanställningarna ses över där behovet är bestående och ändras till tillsvidare anställningar, är något som kommer att få en hög prioritet den närmaste framtiden, spår Sjökvist. ? ? ”Man lär sig hela tiden, får mer insyn och då kan det bli riktigt intressant”, beskriver Mats-Johan Kaars kommunala förtroendeuppdrag. Övriga i bilden: från vänster Joakim Kaas, Daniel Ek, Johan Stenback, Bengt Ek och Roger Kronlund. I TIDEN HUR KAN MAN PÅVERKA LOKALT? ? STÄLL FRÅGOR PÅ ARBETSPLATSEN Vilka frågor engagerar dina arbetskamrater? Vad är på tok i hemkommunen? Är kanske din kompis intresserad av att påverka beslutsfattandet i kommunen. ? STÄLL UPP I VAL Fackavdelningen kan stöda medlemmar som ställer upp i val ekonomiskt och på andra sätt hjälpa till med kampanjen. ? MEDIA Avdelningen kan skriva insändare till lokaltidningar och erbjuda sig t. ex till att medverka i diskussionsprogram i lokalradio. Påverka på sociala medier, skriv blogg eller videoblogga. Det finns gott om olika möjligheter. Gör det som känns rätt för dig. Det är bra att komma ihåg att förtroendemän representerar ofta ett stort antal av de företagsanställda på orten. Det finns ingen orsak att inte lyssna vad de har att säga. ? Kandidatansökan ska lämnas in: 9.3 ? Kandidatuppställningen fastställs: 18.3 ? Förhandsröstning i Finland: 7–13.4 ? Valdag: 18.4 ? Resultatet fastställs: 21.4 ? Fullmäktige börjar sitt arbete 1.6 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 51 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 51 3.2.2021 18.06 3.2.2021 18.06
52 Tekijä 2/2021 ”Gänget är fantastiskt sammansvetsat” Specialbranschernas sektor vid Industrifacket bevakar medlemmarnas intressen i 16 branscher. Sektorchef Marko Rosqvist anser att Industrifackets tre första år innehållit förändring – men man har också fått lära sig mycket. SPECIALBRANSCHERNAS SEKTOR PE KK A EL OM AA JY RK I LU UK KO NE N JY RK I LU UK KO NE N ”D e senaste tre åren har gått snabbt. Gänget har blivit sammansvetsat i samband med arbetet”, säger Marko Rosqvist, sektorchef för specialbranscherna. Industrifacket sköter intressebevakning och förhandlar om arbetsvillkor på fyra olika sektorer; teknologisektorn, kemisektorn, trävarusektorn och specialbranschernas sektor. Specialbranschernas sektor förhandlar om kollektivavtal och ansvarar för intressebevakning och medlemsservice för 16 olika avtalsområden. Specialbranschernas sektor kännetecknas av att där finns avtalsområden från samtliga av tre förbund som tillsammans grundade Industrifacket år 2018. Det innebär att där finns en hel del olika yrkesgrupper representerade, vilket är både en rikedom och en utmaning. Rosqvist berättar att olika förhandlingskulturer har krävt en hel del övning. Han vill rikta ett speciellt tack till avtalsexperterna som fått anamma mycket ny kunskap. – Man lär sig hela tiden och börjar förstå vilket snöre det lönar sig att dra i. Nyttan med att vi är en stor organisation har också kommit fram i specialbranschernas sektor. Rosqvist anser att till exempel forskningsenhetens bidrag är viktigt. Arbetsgivarna representeras av åtta olika förbund och Rosqvist anser att förhandlingskulturen i branscherna mår bra. – Man har fört förhandlingar i en saklig ton och diskuterat frågor med ömsesidig respekt, säger Rosqvist. FÖRÄNDRINGAR I AVTALSBRANCHERNA Direktdistributörerna är nykomlingar bland avtalsbranscherna i specialbranschernas sektor. I branschen jobbar till exempel reklamutdelare och distributörer av avgiftsfria stadstidningar. Inom teknisk service och underhåll genomfördes en omfattande företagsaffär som berörde 95 procent av de anställda i branschen då Caverion köpte upp Maintpartners verksamhet i Finland, Estland och Polen. – Avtalet gäller fortfarande för ett mindre gäng, berättar Rosqvist. Torvproduktionsbranschen genomgår också stora förändringar i och med regeringsbeslutet att halvera TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 52 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 52 3.2.2021 18.07 3.2.2021 18.07
2/2021 Tekijä 53 FACKET MURIKKA HÅLLER STÄNGT I FEBRUARI Industrifackets utbildningscenter Murikkainstitutet håller stängt fram till slutet av februari på grund av coronaläget. Förbundet kommer att vara i kontakt med medlemmar som anmält sig till kurserna. KURSER OCH EVENEMANG ? 16.2. Tvärfacklig webbkväll på Teams Tema: EU:s återhämtningsfond och coronavirusets inverkan på Finlands ekonomi Specialforskare Timo Eklund, Industrifacket Webbkvällar: ? 10.3 PAM:s erfarenhet av pandemitiden ? 24.3 Välmående i arbetet under krisen ? 1.4 Hur har fackets a-kassor klarat sig under krisen? Mer information och anmälningar: www.sak.fi/sv/aktuellt/evenemang ? 22-26.3 Grundkurs för förtroendemän, Murikka/webbkurs Mer information och anmälningar: teollisuusliitto.etapahtuma.fi ? Utdelning 1 014 ? Glasnings-, byggnadsinglasningoch glasförädlingsbranschen 284 ? Landsbygdsnäringar 748 ? Arbetstagare inom medieoch tryckeribranschen 4 283 ? Skogsbranschen 1 058 ? Skogsmaskinsbranschen 1 111 ? Trädgårdsbranschen 900 ? Direktutdelning 20 ? Plantskolebranschen 155 ? Teknisk service och tekniskt underhåll 488 ? Textiloch modebranschen 2 526 ? Textilvårdsbranschen 974 ? Pälsproduktionsbranschen 81 ? Torvproduktionsbranschen 42 ? Tjänstemän inom kommunikationsbranschen 867 ? Grönoch miljöbyggnadsbranschen 247 Totalt 14 798 SPECIALBRANSCHERNAS SEKTOR Medlemmar i arbetslivet 31.12.2020 förbränningen av energitorv fram till 2030. Inom branschen har man talat om en ännu snabbare nedkörning. Det innebär enligt Rosqvist att också produktutvecklingen försämras. Torv behövs fortfarande till exempel i trädgårdar men även andra typer av innovationer har varit i görningen. UTMANINGAR OCH MÖJLIGHETER Specialbranschernas sektor kännetecknas av att flera av branscherna har en internationell prägel. Andelen utländska anställda är hög inom det som i Industrifacket kallas landsbygdsnäringarna. Inom avtalsbranschen hittar man anställda från häststall via växthus till fiskodlingar. Avtalsexperterna kontaktas mellan 50 och 70 gånger i månaden på utländska språk. Om man ser till antalet medlemmar är det medieoch tryckeribranschen och textiloch modebranschen som är störst. Digitaliseringen skapar utmaningar i tryckeribranschen och en ansenlig del av den inhemska textilindustrin har flyttat utomlands. Samtidigt har ändå flera nya inhemska textilföretag grundats under de senaste åren. ”Utmaningarna med tanke på följande avtalsrörelse kommer från Skogsindustrins beslut att inte förhandla om kollektivavtal.” Organiseringsgraden i avtalsbranscherna motsvarar läget i Industrifacket i stort, beskriver Rosqvist. Trendkurvan pekar neråt. Säsongsarbetarna är både en möjlighet och en utmaning med tanke på organiseringen. Det rör sig om tiotusentals personer på årsnivå, men att nå dem är alltid inte så lätt. En utmaning ligger i att arbetet ofta inte utförs på ett och samma ställe i en fabriksliknande miljö. Tidningsutdelarna kör sin rutt ensam under natten och skogsarbetarna jobbar långt inne i skogen. Det här läget skapar också utmaningar med tanke på organisering och medlemsrekrytering. I HÖST FÖRHANDLAS DET IGEN De flesta kollektivavtalen i specialbranscherna löper ut under en tremånadersperiod i slutet av året och i början av år 2022. Avtalsförhandlingarna inleds på hösten. – Utmaningarna med tanke på följande avtalsrörelse kommer från Skogsindustrins beslut att inte förhandla om kollektivavtal, förutspår Rosqvist. Han konstaterar ändå att övriga arbetsgivarorganisationer i alla fall inte i det här skedet hoppat på Skogsindustrins tåg. ? Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 53 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 53 3.2.2021 18.07 3.2.2021 18.07
54 Tekijä 2/2021 Winter is already here BRIEF IN ENGLISH During winter, it can turn pretty cold in Finland. Temperatures below minus 20 centigrade are not unusual at all. Working in cold temperatures is part of the job for many people. This may create hazards that could be avoided with a good preparation. The Occupational Safety and Health Act stipulates that the employer shall “systematically and adequately analyse and identify the hazards and risk factors caused by the work”. This also includes risks caused by working in cold temperatures. If the hazards identified in this analysis cannot be eliminated, the employer must assess their consequences for the employees’ health and safety. When doing this, occupational health care can help. The employer must also provide personal protective equipment for the workers, when needed. Members of the Industrial Union work under a wide variety of working conditions, both indoor and outdoor. The union collective agreements do not define any exact temperature when outdoor work is stopped due to the cold, or heat. In the mechanical forestry industry and sheet and industrial insulation branch sectors the working conditions are assessed locally and when needed, limitations to work can be agreed upon. If weather conditions bring work to a halt, employees have the right to earningsrelated unemployment benefit. In all other sectors of the union the employer pays wages if work is stopped due to the cold. Why has the Industrial Union not demanded an exact temperature limit for work? The main reason is to protect employees’ health in all conditions. When evaluating the effects of temperature all aspects must be taken into account. The real effect of temperature on the human body is connected to humidity and wind factors. A dry winter day does not feel as bad on our skin as a cold and humid day. The combination of cold air temperatures and strong winds, the so-called wind chill factor, can make even a moderately cold temperature feel intolerable. For example, a temperature of minus 10 centigrade feels like minus 20 centigrade with a wind of ten meters per second. With a similar wind, a temperature of minus 20 centigrade feels like minus 34 centigrades. The union stresses the need to find technical solutions against cold. These can be for example a warmed tent when repairing equipment on the road or a warm booth when fixing the telecommunications connections. The first thing an employer should do is to identify the effects and hazards of cold and find technical solutions to protect employees, if needed. Personal protective equipment should only be used as a last resort. The task of occupational health is to see whether persons working in cold need some extra health checks. HEIKKI JOKINEN Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan BrExit Brexitin vaikutus työttömyysturvaan How does Brexit affect the unemployment security? Brexitin vaikutus henkilön työttömyysturvaan riippuu siitä, kuuluuko hän EU:n ja Britannian välisen erosopimuksen vai kauppaja yhteistyösopimuksen piiriin. Erosopimuksen piirissä ovat ennen 1.1.2021 ja kauppaja yhteistyösopimuksen piirissä 1.1.2021 tai sen jälkeen Britannian ja Suomen välillä liikkuneet henkilöt. How Brexit affects on a person’s unemployment security depends on the agreement that is applied, that is, either the Withdrawal Agreement or the Trade and Cooperation Agreement. Withdrawal Agreement is applied to those that have moved between Finland and Britain before 1 of January 2021 and Trade and Cooperation Agreement to those moving after this. EU ja Iso-Britannia solmivat kauppaja yhteistyösopimuksen 31.12.2020. Britanniassa tehtyjä työskentelyjaksoja voidaan jatkossakin lukea ansiopäivärahan työssäoloehtoon, mutta työnhakumatkat eivät näillä näkymin kuulu sopimukseen. Sopimus on voimassa 15 vuotta. EU and Great Britain negotiated a Trade and Cooperation Agreement before Great Britain left the EU on 31 of December 2020. Working periods in Britain can be counted in the employment condition, but job seeking trips are not included in the agreement. The agreement will be in effect for 15 years. Lue lisää Brexitistä ja muista vuodenvaihteen muutoksista työttömyysturvaan Teollisuuskassan kotisivuilla: teollisuuskassa.fi Read more about Brexit and other changes to unemployment security from Industrial Unemployment fund’s website: teollisuuskassa.fi/en Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 54 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 54 3.2.2021 18.07 3.2.2021 18.07
2/2021 Tekijä 55 2/2021 Tekijä 55 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan BrExit Brexitin vaikutus työttömyysturvaan How does Brexit affect the unemployment security? Brexitin vaikutus henkilön työttömyysturvaan riippuu siitä, kuuluuko hän EU:n ja Britannian välisen erosopimuksen vai kauppaja yhteistyösopimuksen piiriin. Erosopimuksen piirissä ovat ennen 1.1.2021 ja kauppaja yhteistyösopimuksen piirissä 1.1.2021 tai sen jälkeen Britannian ja Suomen välillä liikkuneet henkilöt. How Brexit affects on a person’s unemployment security depends on the agreement that is applied, that is, either the Withdrawal Agreement or the Trade and Cooperation Agreement. Withdrawal Agreement is applied to those that have moved between Finland and Britain before 1 of January 2021 and Trade and Cooperation Agreement to those moving after this. EU ja Iso-Britannia solmivat kauppaja yhteistyösopimuksen 31.12.2020. Britanniassa tehtyjä työskentelyjaksoja voidaan jatkossakin lukea ansiopäivärahan työssäoloehtoon, mutta työnhakumatkat eivät näillä näkymin kuulu sopimukseen. Sopimus on voimassa 15 vuotta. EU and Great Britain negotiated a Trade and Cooperation Agreement before Great Britain left the EU on 31 of December 2020. Working periods in Britain can be counted in the employment condition, but job seeking trips are not included in the agreement. The agreement will be in effect for 15 years. Lue lisää Brexitistä ja muista vuodenvaihteen muutoksista työttömyysturvaan Teollisuuskassan kotisivuilla: teollisuuskassa.fi Read more about Brexit and other changes to unemployment security from Industrial Unemployment fund’s website: teollisuuskassa.fi/en Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 55 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 55 3.2.2021 18.07 3.2.2021 18.07
56 Tekijä 2/2021 Uniikkeja puukkoja Hyvä puukko sopii käyttäjänsä käteen ja pysyy terävänä, sanoo puukkoja puhdetöinään tekevä Mika Mustonen. Hänen käsissään pysyvät sekä vasara, naskali että neula. HARRASTAJA MIKA MUSTONEN Muhos Varastomies, Sah-Ko Oy, Oulu TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT VESA RANTA Mika Mustosen valmistamissa puukoissa on noin kymmenen senttiä pitkä terä, jota ei tarvitse yhtenään teroittaa. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 56 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 56 3.2.2021 18.08 3.2.2021 18.08
2/2021 Tekijä 57 VAPAALLA H iilet hohkaavat punaisina, kun Mika Mustonen takoo lattateräksestä terää puukkoon lapsuudenkotinsa maisemissa Muhoksen Kylmälänkylällä. – Pitää olla metallimies, puuseppä ja suutari, että puukko syntyy. Tekovaiheessa teränkin pystyy pilaamaan, Mustonen sanoo. Puukon valmistuksen salat alkoivat avautua Mustoselle, kun hän syksyllä 2016 osallistui ensimmäisen kerran Oulujoki-opiston puukkokurssille. – Paikallislehdessä oli ilmoitus kurssista, ja pitihän sitä lähteä kokeilemaan. Minulla oli jo pitkään ollut mielessä, että olisi mukavaa tehdä puukko. Ensin Mustonen teki puukkoja ostoteriin, kunnes puukkoseppämestari Markku Parkkinen järjesti oppilailleen kahden viikon taontakurssin kesällä 2017. – Siellä kävimme läpi terän taontatavat ja -tekniikat sekä hionnat, ja siitä lähtien olen tehnyt terät itse. Hän takoo puukon teriä myös pyöröteräksestä. – Se on työlästä. Takomiseen menee pian pari tuntia. Jätän taontapinnalle usein vasaran jälkiä. Ne ovat hyvännäköisiä. KAHVA LEHTIPUUSTA Puukon kahvan valmistukseen käyvät Mustosen mukaan kaikki lehtipuut omenapuusta syreenipensaaseen. Itse hän on mieltynyt visakoivuun ja koivupahkaan. – Visakoivussa saattaa olla loimua, ja koivupahkaan tulee usein kuvioita. Puun pinnan elävyys miellyttää silmääni. Tykötarpeita Mustosella on riittämiin, sillä hän osti vajaa kolme vuotta sitten Raahesta kookkaan koivupahkan. – Se oli sen verran iso, että kolmeen mieheen saimme sen nostettua peräkärryyn. Siitä riittää kahvamateriaaliksi pitkäksi aikaa, Mustonen nauraa. Terän ja kahvan väliin Mustonen istuttaa pienen metallikappaleen, jota kutsutaan helaksi. – Se on vaativa työvaihe. Terän ja helan juureen ei saa jäädä rakoa, sillä muuten kahvaan pääsee likaa ja vettä ja se rupeaa lahoamaan sisältä päin. HAARUKKAKIN TARPEEN Puukon valmistus edellyttää tekijältä kärsivällisyyttä, sillä se on 98-prosenttisesti hiomista, Mustonen kertoo. – Puukon tekemiseen pitää keskittyä. Tekijällä pitää olla silmää, jotta hän hahmottaa kokonaisuuden ja taiteellisuutta, että hän pystyy tekemään hionnat. Kärsivällisyydelle ja taiteellisuudelle on sijaa myös tupen ompelussa. – Teen terälle ensin suojalestin puusta, ettei terä tule tupen läpi. Kun ompelen tupen, suojalesti jää sen sisälle. Hänen tuppensa ovat tavallisesti naudan parkkinahkaa. Ompelemiseen Mustonen käyttää vahalankaa, naskalia, neulaa ja haarukkaa. – Tupen sauman pitää mennä puukon keskilinjaa pitkin, sauman pitää olla suora ja pistojen välin tasainen. Pistän nahkaan haarukalla jäljet, jotta saan ompeleesta tasaisen. Tuppeen saa näyttävyyttä painelemalla siihen erilaisia kuvioita, kun nahka on märkää, Mustonen kertoo. – Tupen ja kahvan voi myös värjätä narviväreillä, jolloin niihin tulee vivahteita. Narvivärit ovat nahan tai puun värjäämiseen tarkoitettua petsiä. Mustonen on käyttänyt puukoissaan ruskean eri sävyjä. HAAVEISSA OMA VERSTAS Tavallisesti Mustonen tekee puukkoja talvisin opiston kurssilla, joka kokoontuu kerran viikossa Muhoksen yläkoululla. Tänä talvena kurssin aloitusta on kuitenkin siirretty koronarajoitusten vuoksi. Se harmittaa Mustosta. – Oma verstas olisi ihanteellinen. Siellä menisi joka ilta muutama tunti. Ennemmin teen puukkoja kuin istun telkkarin ääressä. Puukkojen valmistus on hänestä hyvää vastapainoa työlle. – Siinä pääsen rauhoittumaan ja keskittymään ihan johonkin muuhun. Kahta samanlaista puukkoa ei tule, ne ovat kaikki omia yksilöitään. Mustosella on hyllyssä parikymmentä valmista puukkoa ja toinen mokoma on vuosien varrella vaihtanut omistajaa. – Siinä on pieni mahdollisuus lisätuloihin. Metsästäjät ovat ostaneet puukkojani. Niitä on mukava myös antaa lahjaksi sukulaisille ja tuttaville. TAVOITTEENA SM-KULTA Hyvä puukko on Mustosen mukaan sellainen, joka sopii käyttäjänsä käteen ja käyttötarkoitukseen. Puukon pitää olla terävä ja myös pysyä sellaisena. – Karkaisu on terässä tärkein työvaihe. Jos terä jää liian pehmeäksi, se ei pysy terävänä. Jos terä taas jää liian kovaksi, se voi murtua eikä sitä saa kotikonstein teräväksi. Kolme vuotta sitten Mustonen otti ensimmäisen kerran osaa puukonvalmistuksen SM-kisoihin. – Markku kannusti osallistumaan, kun hän näki kehitykseni sekä työni laadun. Puukkojen pitää olla viimeisen päälle tehtyjä, että niillä pärjää kilpailuissa. Toissa vuonna hän sijoittui helallisessa sarjassa hopealle. – Arvostelupöytäkirjan mukaan helan istutus kaatui muutaman millinkymmenyksen eteenpäin ja terän kärki ei ollut symmetrinen. Viime vuonna Mustonen sai helattomasta sarjasta hopeaa ja helallisesta pronssia. Uusi kilpailupuukko muhii jo mietteissä. – Pitää ottaa se asenne, että nyt tulee ensimmäinen palkinto! ? ? Käsityönä tehty puukko menee vain sitä varten tehtyyn tuppeen, sanoo puukkojen valmistusta harrastava Mika Mustonen. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 57 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 57 3.2.2021 18.08 3.2.2021 18.08
58 Tekijä 2/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 58 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 58 3.2.2021 18.08 3.2.2021 18.08
2/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 59 Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 59 2.2.2021 14.21 2.2.2021 14.21