Dmitry Konev kokoaa sukellustietokonetta Suunnon Vantaan tehtaalla. Mistä tulet, elektroniikka? Sähkölaitteiden tuotantoketjuja on hankala jäljittää. Onko vastuullinen elektroniikka seuraava trendi? 6 Vielä riittää sovittavaa 28 Varkaudessa höylätään yhteistyöllä 40 Startti työsuojeluun 50 Inte slutförhandlat än 56 Avannosta voittajan olo 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 2/2022 Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 1 8.2.2022 15.32 8.2.2022 15.32
OSALLISTU KEVÄTKOKOUKSEEN! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/ toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Vårmötet kan också hållas på distans eller som ett hybridmöte, beroende på coronarestriktionerna i regionen. Följ med nyheter från din fackavdelning! Kevätkokoukset voivat olla myös etäkokouksia tai hybridikokouksia, riippuen alueellisista koronarajoituksista. Seuraa osastosi viestintää! VÅRMÖTEN 1.3–30.4 KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 2 8.2.2022 14.24 8.2.2022 14.24
2/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ M A RK KU TI SS A RI N EN KA N N EN KU VA : JU H O KU VA VEDESTÄ VIHREÄÄ VETYÄ Vedyn käyttö energian siirtäjänä luo suuria mahdollisuuksia Suomelle. Vedystä ja hiilidioksidista voisi tehdä korvaavia aineita bensiinille, kerosiinille ja dieselille. ALKUPERÄ TUNTEMATON? KANSI Elektroniikkalaitteiden valmistamiseen liittyy monia epäselvyyksiä kaivoksilta komponenttituotantoon. Kuluttajien paine voisi pakottaa yritykset vastuullisempaan tuotantoon. LISTOJA VIENTIIN Varkauden Puun työntekijät höyläävät monen muotoisia listoja, joista lähes kaikki menee vientiin. Yritys solmi ensimmäisenä yrityskohtaisen työehtosopimuksen mekaanisen metsäteollisuuden alalla. Kohtuulliset työehdot ovat keino pitää työntekijöistä kiinni. 28 8 ? Dmitry Migunov kuormaa valmiita listoja rekan kyytiin. 22 TU O M A S IK O N EN J UH O KU V A Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 3 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 3 9.2.2022 13.35 9.2.2022 13.35
4 Tekijä 2/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 23 .3 . 28 Varkauden Puulla höylätään ja sovitaan yhteistuumin 36 TYÖYMPÄRISTÖ Liitto tukee työsuojeluvaltuutettuja 38 AMMATTILAINEN Palomies Janne Turunen 40 TYÖSUOJELU Uudet työsuojeluvaltuutetut starttikurssilla verkossa 42 JÄRJESTÄJÄ Jari Pekkarisen matkassa Pyhännän seudulla 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies Niko Honka 46 MAAILMA Espanjan työlaki yhdisti liitot ja työnantajat 56 HARRASTAJA Avantouimari Sami Paavilainen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 TYÖEHTOSOPIMUKSET Neuvottelut etenevät, mutta vielä on tekemistä 08 KANSI Elektroniikkateollisuuden raaka-aineiden alkuperä hämärän peitossa 16 VIERAILIJA Kehittämispäällikkö Juha Antila 18 KOKIJA Henna Hänninen löysi itsevarmuutta ja ystäviä ay-toiminnasta 22 Vetytaloudessa suuria mahdollisuuksia 26 KEKSINTÖ Saippuan tunsivat jo muinaiset sumerilaiset 27 Lyhyet ? HARRASTAJA Sami Paavilainen käy avannossa usein aamuisin, koska silloin pulahdus viileään veteen tuntuu hänestä psykologiselta voitolta. Paavilainen aloitti avantouinnin viime talvena ja suosittelee lajia kaikenikäisille vesipedoille. ? TYÖSUOJELU ”Koulutuksen kautta tuli tunne, että ei tarvitse jäädä yksin”, sanoo uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssille osallistunut Satu Koskimäki. 56 40 48 MUISTOKIRJOITUS Erik Lindfors 1946–2022 49 Lyhyet 50 AVTALSFÖRHANDLINGARNA Sektorcheferna berättar: Flera avtal trots utmaningar 52 I TIDEN Ungdomarna har tvingats dra ett stort lass under pandemin 54 BRIEF IN ENGLISH Collective bargaining is alive and kicking 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA SA M I PE LT O N IE M I JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 4 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 4 9.2.2022 13.35 9.2.2022 13.35
”Teollisuusliiton tavoite on kehittää liiton digitaalisia palveluita niin, että ne tukevat ja täydentävät perinteistä toimintatapaamme, aktiivista vuorovaikutusta jäsenten kanssa. Näin myös palveluiden saatavuus paranee. Apua ja tukea on aina saatavilla oman asuinpaikan tai lähimmän aluekeskuksen sijainnista riippumatta.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö 2/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.2.2022 Korona tuli jäädäkseen K oronavirus lähti leviämään ja alkoi nousta uutisotsikoihin loppuvuodesta 2019. Maailman terveysjärjestö WHO julisti Covid-19tartuntataudin pandemiaksi 11.3.2020. Siitä lähtien korona on ohjannut yhteiskuntien toimintaa maailmanlaajuisesti ja pysynyt sitkeästi julkisen keskustelun yhtenä hallitsevana teemana. Sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttanut sekä huolta ja epävarmuutta poikkeuksellisen paljon nostattanut pandemia on ajan oloon tullut tautina lääketieteellisesti paremmin ymmärretyksi. Sen myötä taudin hallinta on edennyt parempaan suuntaan. Uusi tieto on enemmän lievittänyt epävarmuutta kuin lisännyt huolta. Rokotuksen ottaneet ovat saaneet suojan tautia vastaan niin, että kohdalle osuessaan tauti on lievempi kuin miksi se ilman rokotusta saattaisi äityä. Samalla viruksen aiheuttamaan riskiin on jo turruttukin. Se on ihmisille tyypillinen tapa reagoida ja tottua ympäristön muutoksiin. Korona on edelleen riskitekijänä jatkuvasti läsnä arjessa. Taudin vaarallisuus ei ole hävinnyt. Heti pandemian alettua muodostui työelämässä selvä jako niihin palkansaajiin, jotka voivat tehdä etätöitä ja niihin palkansaajiin, jotka ovat sidottuja töiden tekemiseen työnantajan osoittamassa paikassa. Tausta on ymmärrettävä. Tietotyötä voi tehdä etänäkin, mutta terästä, autoja, biopolttoaineita tai höylättyä sahatavaraa on mahdotonta valmistaa omassa autotallissa tai olohuoneessa. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien kokema jännittyneisyys, hermostuneisuus ja ärtyisyys ovat lisääntyneet koronan aikana. Lisäys on toteutunut myös työntekijöillä, joista 44 prosenttia raportoi viime vuonna edellä mainittuja kokemuksia. Muutos vuoteen 2018 verrattuna on melko suuri, 17 prosenttiyksikköä. Koronan sairastamisen ja pelon tiedetään kasautuvan niille työntekijöille, joilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Toisaalta koronarajoitustoimet ovat heikentäneet työntekijöiden toimeentuloa monilla aloilla ja työpaikoilla. Näillä perusteilla on hyvä syy arvioida, että Tilastokeskuksen tutkimuksessa havaittu palkansaajien henkisen hyvinvoinnin väheneminen ei selity pois muilla tekijöillä, vaan on yhteydessä koronaan. Tilanteen purkamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Työpaikoilla se tarkoittaa esimerkiksi tinkimätöntä työnteon turvallisesta järjestämisestä huolehtimista ja turvaohjeiden mukaan toimimista. Toisaalta koronan aiheuttamia taloudellisia kustannuksia voidaan kompensoida yhteiskunnan tukitoimin ihmisille, ei pelkästään yrityksille. Korona on aikamme kriisi, josta selviytymisen edellytykset eivät jakaudu tasaisesti ihmisten kesken. Viisautta on tasoittaa väestöryhmien eroja taakan kantamisessa ja edistää ihmisten mahdollisuuksia suojautua taudilta. Korona on myös tulevaisuudessa riski, joka voidaan hallita vain yhteisvastuullisesti. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 5 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 5 9.2.2022 13.35 9.2.2022 13.35
Sopimuksia syntyy, haasteita riittää ”K aikki asiat huomioon ottaen neuvottelukierros on edennyt kohtuullisen hyvin”, toteaa sektorijohtaja Jyrki Alapartanen Teollisuusliitosta. Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin Metsäteollisuus ry:n lopetettua työehtosopimustoiminnan. Vuodenvaihteessa päättyneen valtakunnallisen työehtosopimuksen piirissä työskenteli yli 7 000 teollisuusliiton jäsentä. Sopimuksen kattavuus oli kaikkiaan vajaa 10 000 työntekijää. Tällä hetkellä noin 5 000 jäsentä on yrityskohtaisen sopimuksen piirissä, ja noin 2 000 jäsentä työskentelee yrityksissä, jossa ei vielä ole solmittu työehtosopimusta. Lisäksi noin tuhat jäsentä työskentelee yrityksissä, jotka siirtyvät mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta noudattamaan metsäkonealan, puusepänteollisuuden tai hirsirakennusteollisuuden työehtosopimusta. – Tavoitteena on turvata työehtosopimustasoiset työehdot yrityksen koosta riippumatta, Alapartanen kertoo. Uusia yrityskohtaisia sopimuksia syntyy viikoittain. Kaikkiaan tavoitteena on neuvotella työehdot lähes 200 yritykseen. – Kevään aikana tullaan lähestymään yrityksiä ja pyritään sopimaan muodostuneen linjan mukaiset työehdot jokaiseen yritykseen, Alapartanen sanoo. Teollisuusliiton sektorijohtajat Jyrki Alapartanen ja Toni Laiho kertovat, että työehtosopimusneuvottelut etenevät, mutta neuvoteltavaa on vielä paljon. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA Ty öe ht os op im uk se t JÄRJESTÖLLISILLE TOIMILLE TARVETTA Neuvottelukierroksen edetessä siirrytään neuvottelemaan yhä pienempien yritysten kanssa. Kaikissa ei ole vahvaa osaamista tai halua neuvotteluihin. – Järjestöllisiä ja edunvalvonnallisia toimia tullaan tarvitsemaan, jotta jäsenemme ovat työehtosopimustasoisten työehtojen piirissä, Alapartanen arvioi. Tähän mennessä lakonuhkaa on tarvittu neljän mekaanisen metsäteollisuuden yrityksen kanssa. – Nuo työnantajat eivät olleet valmiita noudattamaan työehtosopimuksen jälkivaikutusta, Alapartanen kertoo. Jälkivaikutuksella tarkoitetaan vanhan työehtosopimuksen työehtojen sitovuutta vanhan ja uuden työehtosopimuksen välillä. Kolmen lakonuhan alaisen yrityksen kanssa päästiin sopimukseen valtakunnansovittelijan toimiston johdolla. Pohjoispohjalainen Siklaelementit Oy ei ole tunnustanut Teollisuusliittoa neuvottelukumppaniksi. Yrityksessä järjestettiin tammikuussa kolmen viikon lakko, mutta neuvotteluihin ei vielä ole päästy. – Teollisuusliitto miettii toimia, joilla saadaan yritys solmimaan yrityskohtainen työehtosopimus. Siihen varmasti palataan kevään aikana, Alapartanen kertoo. Yrityskohtaisten työehtosopimusten solmiminen on sitä vakaammalla pohjalla, mitä korkeampi on työpaikan järjestäytymisaste. – Jokaisen jäsenen kannattaa tehdä järjestäytymistyötä, Alapartanen sanoo. Työkaverin pyytäminen Teollisuusliiton jäseneksi ja pääluottamusmiehen valitseminen työpaikalle ovat arjen työtä, jolla puolustetaan omia työehtoja. UUSI SOPIMUSALA SYNTYMÄSSÄ Alapartasen johtamalla sektorilla neuvotellaan yrityskohtaisesti mekaanisen metsäteollisuuden lisäksi bioteollisuudessa. 6 Tekijä 2/2022 2022 www.teollisuusliitto.fi/tes-neuvottelut Sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata verkkosivulta, jossa on linkit kunkin sopimusalan omalla sivulle. Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 6 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 6 9.2.2022 15.01 9.2.2022 15.01
Puusepänteollisuuden helmikuun lopussa päättyvälle yleissitovalle sopimukselle neuvotellaan jatkoa perinteiseen tapaan. – Tavoitteena on sopimuskauden loppuun mennessä uudistaa puusepänteollisuuden työehtosopimus, Alapartanen kertoo. Myös uusi sopimusala on syntymässä, sillä hirsirakennusteollisuuteen neuvotellaan valtakunnallista työehtosopimusta, joka on näillä näkymin yleissitova. Alan yritykset ovat aiemmin noudattaneet mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. HAASTAVA NEUVOTTELUKIERROS Sektorijohtaja Toni Laiho Teollisuusliitosta kertoo, että neuvottelukierros on ollut haastava. Työnantajapuolen tavoitteet ovat olleet hankalasti hyväksyttäviä ja palkankorotusten tasosta on ollut paljonkin erimielisyyttä. Kemianteollisuus ry:n, Muoviteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n hallinnot hyväksyivät tammikuun loppupuolella neuvottelutuloksen uusista työehtosopimuksista kemian perusteollisuuden, öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloille. Sopimukset korottavat palkkoja kaksi prosenttia vuonna 2022. Sopimusten kausi on kaksi vuotta, joista jälkimmäinen on optiovuosi. Jos toisen vuoden palkankorotuksista ei päästä sopuun, päättyy sopimus vuoden 2022 lopussa. Sopimusten piirissä on noin 13 000 työntekijää. – Meidän arviomme mukaan korotus on niukin naukin riittävä. Työnantajapuolen mukaan se on aivan liian korkea, Laiho kertoo. ENNUSTAMINEN VAIKEAA Kemianteollisuuden työehtosopimukset ovat kestoltaan vastaavia kuin aiemmin teknologiateollisuuteen solmittu sopimus. Sopimusten kesto kertoo Laihon mukaan siitä, että tulevien vuosien näkymät ovat hämärän peitossa. – Tulevaisuuden ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Tämä käsitys jaetaan työnantajan kanssa, Laiho sanoo. Kemianteollisuuden sopimuksissa lisättiin mahdollisuutta reagoida muuttuviin tilanteisiin. – Hallitusti on lisätty paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Jos yrityksessä joudutaan katastrofin partaalle, niin on mahdollista reagoida, Laiho kertoo. Joustomahdollisuudet tukevat työpaikkojen säilymistä Suomessa. – Samalla toivotaan, että kasvua olisi ja yritysten tilanne paranisi, niin ei tarvitsisi tällaisia miettiä, Laiho toteaa. NEUVOTELTAVAA RIITTÄÄ Laihon johtamalla sektorilla on kaikkiaan 19 työehtosopimusta. Helmikuun alussa uudet työehtosopimukset oli hyväksytty muun muassa autoalan kauppaan ja korjaamotoimintaan, lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusalalle, kumiteollisuuteen, tekstiilihuoltoalalle sekä tekstiilija muotialalle. Helmikuun alussa reilu puolet sopimuksista oli vielä neuvoteltavana. Useita sopimuksia päättyy helmikuun lopussa. – Joka päivä käydään useampia neuvotteluja. Ollaan aikataulussa, mutta töitä riittää vielä, Laiho kertoo. Jäsenille hän lähettää terveisinä, että loppujen sopimusten valmistumista voi odottaa luottavaisin mielin. Metsäteollisuus ry:n irtautuminen alakohtaisista työehtosopimuksista ja teknologiateollisuuteen perustettu uusi työnantajayhdistys ovat vaikuttaneet myös muissa neuvottelupöydissä. – On ollut eräänlainen näytön paikka, että perinteisen työmarkkinatavan ja työehtosopimusneuvotteluiden kautta voidaan saavuttaa ratkaisuja, jotka tyydyttävät molempia osapuolia, Laiho kertoo. ? Sektorijohtaja Toni Laiho (etualalla) lasikeraamisen alan työehtoneuvottelukunnan kokouksessa helmikuussa 2020. Taustalla vasemmalla Timo Viitanen ja oikealla Eino Ojansuu. Sektorijohtaja Jyrki Alapartanen puhui puutuotesektorin sektorijohtokunnan kokouksessa lokakuussa 2021. Teijo Paananen ja sektorijohtokunnan puheenjohtaja Kimmo Natunen kuuntelivat. 2/2022 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 7 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 7 9.2.2022 13.35 9.2.2022 13.35
Sumu peittää elektroniikan raaka-ainevirrat 8 Tekijä 2/2022 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 8 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 8 9.2.2022 13.35 9.2.2022 13.35
Elektroniikkateollisuus tietää, mistä sen komponentit tulevat, mutta raaka-aineiden alkuperä on hämärän peitossa. Parannusta on kuitenkin luvassa. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JUHO KUVA 2/2022 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 9 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 9 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
10 Tekijä 2/2022 K ahden euron kolikon kokoisen piirilevyn pinnalla risteilee lukemattomia hiuksenhienoja viivoja mustien neliöiden välillä. Mustat neliöt ovat mikropiirejä. Piirilevyllä on myös pikkuruisia vastuksia, kondensaattoreita ja muita komponentteja. Näitä osia on piirilevyn molemmin puolin yhteensä pitkälti toista sataa. Piirilevyn komponentit muodostavat sukellustietokoneen älyn. KOMPONENTIT TUTUILTA TOIMITTAJILTA Kokoonpanotyöntekijä Dmitry Konev kasaa piirilevystä ja kymmenistä muista osista rannekelloa muistuttavan sukellustietokoneen Suunnon tuotantolaitoksella Vantaan Tammistossa. Työ on äärimmäistä tarkkuutta vaativaa, sillä pienimmät kultaa kimmeltävät ruuvit ja hiuksenhienot tiivisteet ovat lähes mikroskooppisen pieniä. Konevin työ rytmittyy useaan vaiheeseen, jossa asennetaan näppäimet, näyttö ja piirilevy. Viimeisessä vaiheessa hän sulkee laitteen ja tarkastaa, että se on ulkoisesti moitteeton. Tämän jälkeen sukellustietokone siirretään vedessä tehtävään koesukellusvaiheeseen. Testillä varmistetaan, että tietokone kestää 100 metrin syvyyden aiheuttaman paineen. – Hankimme monia komponentteja useammalta toimittajalta, joiden kanssa meillä on toimitussopimukset. Pisimmillään olemme tehneet yhteistyötä samojen toimittajien kanssa parin vuosikymmenen ajan, Suunnon toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Matti Juntura kertoo. KOMPASSIOSAAMISTA KUUDELLA VUOSIKYMMENELLÄ Useita eri aloja kohdannut komponenttipula koskee myös Suuntoa. Siksi tehtaan urheilukelloja valmistava linja on vierailupäivänä väliaikaisesti kiinni. – Ensi viikolla töitä tehdään taas täydellä teholla, tehtaanjohtaja Teemu Suominen sanoo. Perinteisiä kompasseja valmistuu sen sijaan hyvällä sykkeellä. Jopa enemmän kuin aikoihin, sillä luontoliikunta on varsinkin PohjoisAmerikassa nostanut kompassien kysyntää. Komponenttipula ei niitä koske, sillä kompassien komponentit valmistetaan pääosin Suomessa. Kokoonpanotyöntekijä Dmitry Konev kiinnittää painikkeita sukellustietokoneen runkoon. Sen jälkeen siihen liitetään kosketusnäyttö ja lopuksi varsinainen tietokone. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 10 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 10 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
2/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Tuotantotyöntekijä Pekka Heimonen tekee metallirunkoiseen tarkkuusinstrumenttiin kompassiruusua, eli kompassin taulua, jossa on sen asteikko. Hänellä on kokemusta kompassien tekijänä jo vuodesta 1975. Työn eri vaiheisiin on kehitetty erikoislaitteita, joilla päästään kompassin kehällä puolen asteen tarkkuuteen. Tutkimme pienen ruusun pintaa suurentavan laitteen läpi. – Tässä katsomme, onko ruusussa viivakatkoja. Tarkkana pitää olla, Heimonen sanoo. Kompassiruusuja valmistuu Heimosen käsistä noin kuusikymmentä päivässä aina siihen vaiheeseen, kun ne asennetaan nestetäytteiseen kapseliin. RAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄÄ ON VAIKEA SELVITTÄÄ Kotimaisissa kompassin osissa Suunto tuntee tarkoin alihankkijansa ja mistä ne hankkivat raaka-aineensa. Mutta miten on asianlaita laitteissa, joiden komponentit ja rakenneosat tulevat ympäri maailmaa? – Kun valitsemme uuden toimittajan, pitää sen täyttää laatuvaatimuksemme. Auditoimme, eli teemme tarkastuksen toimittajan tehtaalla, että vaatimukset on täytetty. Pyrimme pitkäjänteiseen yhteistyöhön tunnettujen toimittajien kanssa, Suunnon strategisista hankinnoista vastaava johtaja Harri Mölsä sanoo. Suunnon vaatimukset eivät toistaiseksi ulotu alihankkijoiden hankintakanaviin. Systemaattista kontrollia ei ole, koska alihankkijoilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mistä kaivoksista heidän komponenttiensa raaka-aineet tulevat. – Maailmassa on erittäin vähän täysin läpinäkyviä toimitusketjuja metalleille. Reilun kaupan metalleja on vain kulta, Suunnon vastuullisuusjohtaja Heidi Heikkinen sanoo. UUSIA KEINOJA SELVITTÄÄ RAAKA-AINELÄHTEET Viime aikoina on aloitettu vastuullisen kaivostoiminnan järjestelmiä, jotka pyrkivät muodostamaan auditoituja kaivannaisten toimitusketjuja ja lisäämään näiden jäljitettyjen mineraalien kysyntää. – Tänä vuonna liitymme yhteen tai kahteen tällaiseen järjestelmään, jolloin meillä on työkaluja tehdä sopimuksiin hankintaketjun läpinäkyvyyteen liittyviä vaatimuksia, Heikkinen lupaa. Suunto on saanut kyselyjä sekä jälleenmyyjiltään että kuluttajiltaan tuotteidensa raakaaineiden alkuperästä. – Muutama jälleenmyyjä vaatii meiltä vuosittain selvityksen konfliktimineraalien, kuten volframin ja tantaalin, käytöstä. Niistä on jo lainsäädännönkin puitteissa oltava sertifikaatit kunnossa, Heikkinen sanoo. Suunnolla on herätty asiaan, ja he ennakoivat tämän myös alihankkijoidensa kanssa. He mittaavat jatkossa alihankkijoidensa paremmuutta yhä enemmän myös koko ketjun läpinäkyvyyden, eettisyyden ja vastuullisuuden näkökulmasta. – Laadun yksi komponentti on vastuullisuus. Jotta sitä pystytään kehittämään, meillä täytyy olla luottamukselliset suhteet alihankkijoidemme kanssa, Mölsä sanoo. LAKEJA, LAATUJÄRJESTELMIÄ JA OHJEITA Yritykset eivät ole yksin arveluttavien kumppaneiden karsimisessa. – Lainsäädäntö on tehokkain keino suitsia kyseenalaisten alihankintaketjujen toimintaa, Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen sanoo. Parhaiten yritys ehkäisee hankintaketjunsa ongelmia ennakoimalla. Kaikilla suuryrityksillä on laatujärjestelmiin perustuvat tarkat hankintaohjeet, jotka sisältävät jonkin verran vastuullisuuteen ja ketjun läpinäkyvyyteen liittyviä vaateita. Jos työntekijä havaitsee, että yrityksessä saattaa olla toimitusketjun vastuullisuuteen liittyviä ongelmia, on paras tie kääntyä luottamusmiehen puoleen. Käytännössä työntekijöillä on harvoin mahdollisuuksia puuttua näihin epäkohtiin, ja sama koskee myös luottamusmiehiä. – Globaalisti toimivilla yrityksillä on usein eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council , EWC), jonka kautta työntekijät voivat tuoda alihankintaan liittyviä asioita suoraan esille. Toimitusketjuun liittyvät asiat ovat hyvin tyypillisiä asioita, joita EWC:ssä käsitellään, Kärkkäinen kertoo. Teollisuusliiton Teollisuuspoliittisessa ohjelmassa on määritelty yritysvastuuta koskevia kysymyksiä luonnonvarojen kestävän hyödynnettävyyden, energiaja ilmastokysymysten sekä työolojen parantamisen näkökulmasta. Monet pörssiyhtiöt julkaisevat Corporate Governance -raporteissaan ja vuosikertomuksissaan vastuullisuusosiot. Vastuullisuutta käsitellään myös niin sanotuissa Code of Conduct -sitoumuksissa. Niissä yritys ottaa kantaa muun muassa lain noudattamiseen, eettisten asioiden huomioon ottamiseen, liikesuhteiden reiluuteen, informaation avoimuuteen, korruption ja lahjonnan torjuntaan, työntekijöiden yhdistymisvapauteen, lapsityövoiman käytön ehkäisyyn sekä ympäristöstä huolehtimiseen. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 11 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 11 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
12 Tekijä 2/2022 Suunnon eettistä toimintaa ohjaa osaltaan emoyhtiö Amer Sportsin eettinen ohjeistus, joka määrittelee muun muassa sen, miten alihankkijoiden on huolehdittava ihmisoikeuksista ja työntekijöiden oikeuksista. Uusin yhteistyötaho Amerilla on Fair Labor Association, jossa yritykset, ammattiliitot, järjestöt ja yliopistot kehittävät yhdessä tuotantoketjun vastuullisuutta. YHDEN TUOTTEEN KOKO KETJU AVOIMEKSI Suunto määrittelee parhaillaan yhden tuotteen koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt mahdollisimman tarkasti. – Teemme aluksi toimittajistamme riskianalyysin. Selvitämme ne asiat, joita haluamme lähteä parantamaan. Sen jälkeen rakennamme työkalut ja aikataulun seurannalle ja päätämme, kuinka lähdemme asiaa avaamaan alihankkijoillemme, Heikkinen kertoo. – Pitkäaikaisten kumppaneidemme kanssa käymme läpi tämän työn hyödyt molemmille osapuolille ja sen jälkeen lähdemme pilottiprojektissa selvittämään asiaa. Kun saamme tuloksia, viemme uusia vaatimuksia ostoihin ja kilpailutuksiin, hän konkretisoi, mitä Suunto tekee tänä vuonna. Kun alihankkijoiden kanssa tehdään töitä heidän hankintaketjujensa avaamiseksi, käytetään työkaluina muun muassa alihankkijoiden itsearviointia. Suunto hyödyntää myös kehitysyhteistyöja kansalaisjärjestöjen kehittämiä seurantatyökaluja ja mittareita selvittäessään toimitusketjuaan. VASTUULLISUUS VASTA AIKOMUKSIA Eettisen kaupan puolesta ry, eli Eetti, julkaisi viime lokakuussa Ränkkää brändi -raportin, jossa arvioitiin kahdeksan suomalaisen kulutuselektroniikkayrityksen toiminnan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tulos oli karu: paras sai neljä pistettä neljästätoista, toinen kolme ja kolmas kaksi. Viisi yritystä jäi pisteittä. – Selvityksemme tulos ei ollut yllätys. Elektroniikkatuotteiden vastuullisuudesta ei keskustella juuri lainkaan toisin kuin ruoan tai vaatteiden. Niinpä sen tuotantoketjun selvittämiseen ei kohdistu samanlaisia paineita ainakaan vielä, Eetin projektityöntekijä Suvi Tikka kertoo. KULUTTAJAT EIVÄT VAADI ELEKTRONIIKALTA VASTUULLISUUTTA Elektroniikkalaitteiden vaikutukset ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat laajat alkaen kaivosten epäinhimillisistä oloista päätyen niiden valtavaan sähkönkäyttöön. Kuvat Kongon lapsityövoimaa käyttävistä kaivoksista, joissa kaivetaan muun muassa suurin osa maailman koboltista, ovat jokaiselle tuttuja. Koboltti on muun muassa sähköautojen akkujen valmistuksessa keskeinen alkuaine. Kun yritykset eivät kohtaa vaatimuksia vastuullisuuden parantamiseksi, ne eivät tee Sairaalamainen puhtaus ja erilaisten mittalaitteiden kirjo ovat ominaisia Suunnon tehtaalla Vantaan Tammistossa. Vastuullisuusjohtaja Heidi Heikkisellä on pitkä kokemus vaatetusalan vastuullisuustyöstä. Hän myöntää, että elektroniikkateollisuudessa raaka-aineiden alkuperän selvittäminen on vielä alkutekijöissään. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 12 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 12 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
2/2022 Tekijä 13 AJASSA asialle itse mitään. Alan yritykset eivät juuri käytä vastuullisuutta markkinoinnissa. Tilanteen paraneminen vaatii ulkopuolista painetta joko kuluttajilta tai lainsäätäjiltä. Sekä EU-tasolla että kansallisesti valmisteilla olevat yritysvastuulait loisivat painetta yrityksille. Lakien odotetaan etenevän päätöksentekoon tämän vuoden aikana. Kun painetta ei ole, yritykset ovat harvoin edes itse tietoisia tuotteidensa raaka-aineiden alkuperästä. TIETÄMÄTTÖMYYS ON HUONO TEKOSYY Tietämättömyys on yrityksille suuri ongelma: jos ne eivät tiedä, mistä niiden valmistamien ? tuotteiden raaka-aineet tulevat, voivat ne epäsuorasti tukea lapsija orjatyövoiman käyttöä, mittavia luontotuhoja ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Ne ovat paljastuessaan yrityksille mittava mainehaitta, joka realisoituu helposti asiakkaiden, sijoittajien ja työntekijöiden kaikkoamisena. – Elektroniikkateollisuuden ongelma on se, etteivät yritykset kerro, mitä ne tietävät ja mitä eivät. Jos tietoa ei julkisteta, on kuluttajan mahdoton päätellä tietääkö yritys itsekään, mistä sen tuotteet tulevat, Tikka sanoo. Onko yrityksillä sitten halua tai keinoja selvittää alihankintansa raaka-aineisiin saakka? – Kun vaatimustaso nousee koko ajan, on yritysten lähdettävä liikkeelle. Tilanne on kuitenkin se, että olemme tässä asiassa aivan lapsenkengissä. Mikään elektroniikkayritys ei viesti niin avoimesti, että vastuullisuutta voisi arvioida kattavasti, Tikka sanoo. AJAAKO HINTAKILPAILU VASTUULLISUUDEN JA MAINEEN OHI? Yritykset etsivät toimitusketjusta jatkuvasti säästöjä. Tähän pakottaa globaalien markkinoiden tiukka hintakilpailu, missä kaikki yritykset pyrkivät raaka-ainesäästöillä maksimoimaan voittojaan. Vastuullisuuden vaatimukset jäävät tällöin helposti sivurooliin. Riskinhallinnan näkökulma on yrityksille tärkeä. Toimitusketjuista karsitaan niihin liittyviä toiminnallisia, taloudellisia, poliittisia ja muitakin riskejä. Tehtaanjohtaja Teemu Suomisen mukaan Suunnon tuotantolinjoja on jouduttu väliaikaisesti sulkemaan komponenttipulan vuoksi. Kokoonpanotyöntekijä Pekka Heimosella on 47 vuoden kokemus tarkkuusinstrumenttien kokoonpanosta. ”Mikään elektroniikkayritys ei viesti niin avoimesti, että vastuullisuutta voisi arvioida kattavasti.” SUVI TIKKA Eetin projektityöntekijä Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 13 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 13 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
VALMISTAJIEN HANKALA NÄHDÄ KETJUN ALKUPÄÄHÄN Tekijä -lehti kysyi viideltä Suomessa toimivalta elektroniikkavalmistajalta toimitusketjun vastuullisuudesta. Terveysteknologiayritys GE Healthcare, sykemittarivalmistaja Polar ja sääteknologiavalmistaja Vaisala vastasivat. Viestintätekniikkayritys Bittium ja kuulokkeita valmistava Joyactor eivät vastanneet useista yhteydenotoista huolimatta. Tässä tiivistelmä kysymyksistä ja vastauksista. LUE LISÄÄ: www.tekijälehti.fi Tekijän verkkolehdestä voit lukea lisää yrityksille esitettyjä kysymyksiä ja kaikkien kysymysten koko vastaukset. Mitkä ovat suurimmat vaikeudet, kun varmistatte hankintaketjun vastuullista toimintaa ja miten ratkotte niitä? ? GE HEALTHCARE: Koska olemme globaali yritys, hankintaketjumme ulottuu maihin, joissa voi olla haasteita liittyen esimerkiksi ympäristöön, turvallisuuteen, työelämän standardeihin ja ihmisoikeuksiin. ? POLAR: Vaikka meillä on läpinäkyvyys syvälle hankintaketjuun, niin täyttä näkyvyyttä on haastava saavuttaa ja joudumme luottamaan ensisijaisten toimittajiemme raportointiin vastuullisuusasioissa. Mikäli alihankkijan tai toimittajan tuotteet eivät ole vaatimusten mukaisia, vältämme niiden käyttämistä. ? VAISALA: Elektroniikan toimitusketjut ovat hyvin pitkiä, eikä suhteellisen pienellä yrityksellä ole mahdollisuutta selvittää ketjuja kokonaisuudessaan, saatikka suoraan vaikuttaa ketjujen alkupäähän. Voimme edellyttää suorilta toimittajiltamme vastuullista toimintaa, ja vaatia, että he edellyttävät samaa omilta toimittajiltaan. Kuinka syvälle hankintaketjuun, esimerkiksi raaka-aineiden alkuperään saakka, olette onnistuneet jäljittämään hankintaketjunne vastuullisuuden? ? GE HEALTHCARE: Kaikki alihankkijamme auditoidaan erittäin kattavasti ja perusteellisesti, ennen kuin heistä tulee partnereitamme, sekä säännöllisesti myös sen jälkeen. Teemme lähes 2 000 auditointia alihankkijoidemme tiloissa vuosittain. ? POLAR: Polarin itse suunnittelemissa ja määrittelemissä komponenteissa Polar määrittää raaka-aineita ja valitsee niille luotettavia toimittajia. Standardikomponenteissa Polar valitsee vain tunnettuja ja luotettavia toimittajia. Edellytämme alihankkijoiltamme, että koko alihankintaketju on Polarin vaatimusten mukainen. Esimerkiksi konfliktimineraalien (3TG eli tina, tantaali, volframi ja kulta) käyttö on Polarin vaatimuksissa kielletty, ja toimittajilta vaaditaan asiasta vaatimuksenmukaisuusvakuutus. ? VAISALA: Jäljitystä tehdään pisimmälle konfliktimineraaleihin liittyen, vaikka siinäkin datan laatuun liittyy suuria haasteita. Toimintamallimme, jolla pyrimme varmistamaan mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden, on OECD:n ohjeistuksen mukainen. Näihin mineraaleihin lukeutuvat muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta tai sen naapurimaista louhittu tina, volframi, tantaali ja kulta. Jos Vaisalalle toimitetut osat tai tuotteet sisältävät tinaa, volframia, tantaalia tai kultaa, toimittajan tulee varmistaa näiden mineraalien vastuullinen hankinta. Millä vastuullisuuden alueilla ovat hankintaketjunne suurimmat riskit? ? GE HEALTHCARE: Vastuullisuus ulottuu läpi koko hankintaketjun, tuotteissamme käytettyihin mineraaleihin saakka. ? POLAR: Materiaaliturvallisuus on tunnistettu riskiksi ja sen turvaamiseksi ja riskien minimoimiseksi on tehty toimenpiteitä. kuten ajantasaiset vaatimukset, sertifikaattien mukainen testaaminen ja toimittajien valinta tai hylkääminen ovat keinoja vaikuttaa materiaaliturvallisuuteen. ? VAISALA: Vaisalan sisäinen ihmisoikeusriskiarviointi viittaa siihen, että vakavimpien ihmisoikeusloukkauksien riskit ovat todennäköisimpiä toimitusketjun kolmannen tason toimittajista kauempana. Näihin kuuluvat muun muassa palkaton ja liiallinen ylityö, vaaralliset työskentelyolosuhteet, velkaorjuus ja alhaiset palkat. Vaisalan toimittajien toimintaperiaatteet velvoittavat heitä huolehtimaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta omissa toimitusketjuissaan. 14 Tekijä 2/2022 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 14 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 14 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
2/2022 Tekijä 15 AJASSA – Maine on yrityksille tärkeä. Arveluttavat yrityskumppanit ovat riski. Jos yrityksen toiminnassa havaitaan vastuullisuusperiaatteita rikkovaa toimintaa, leviää sana siitä nopeasti. Toimitusketjun ongelmayritykset voivat aiheuttaa mainehaittojen lisäksi myös taloudellisia menetyksiä, Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen sanoo. SUOMALAINEN KOBOLTTI EI RATKAISE ONGELMIA Suomalaisen, ja koko Euroopan, elektroniikkateollisuuden suuri ongelma on sen riippuvuus pääasiassa Kaakkois-Aasian komponenttivalmistajista. Ne ovat puolestaan riippuvaisia kaivosyhtiöistä, joiden kaivosten olosuhteet poikkeavat melkoisesti maasta toiseen. Suuri osa komponenttien kriittisistä raaka-aineista tulee Afrikasta. – Kiina hallinnoi tällä hetkellä pitkälti Afrikan kaivosvarantoja, ja EU-alue on riippuvainen Kiinasta, Sitran kiertotalousasiantuntija Lotta Toivonen sanoo. Entä sitten suomalaiset kaivokset ja niiden merkitys EU:n raaka-aineiden saannille? – Suomalaista kobolttia voidaan tarjota valmistajille vastuullisena vaihtoehtona, mutta se ei poista globaaleja ongelmia, sillä EU-alue on jatkossakin riippuvainen muun muassa Afrikan raaka-aineista ja Aasian komponenttivalmistajista, Toivonen sanoo. EU:n ja kuluttajien paine yrityksiä kohtaan kasvaa vähitellen niin, että niiden on huolehdittava paremmin toimitusketjunsa läpinäkyvyydestä. – Ongelmana säilyy se, että yritysten on hyvin vaikea jäljittää toimitusketjujaan. Raakaainepörssit ovat yksi syy, sillä niissä häivytetään usein raaka-aineiden alkuperä, Toivonen sanoo. Hän peräänkuuluttaa sitä, että yritykset kertovat toimitusketjuistaan läpinäkyvästi, ovat avoimia ja ryhtyvät ratkomaan havaittuja ongelmia. – Meidän pitää hyväksyä, että kaivoksia on olemassa ja kaikkia niihin liittyviä ongelmia ei voida ratkaista heti. Globaali toimitusketju pitää avata avoimesti ja miettiä keinoja, miten olosuhteita voidaan parantaa, Toivonen sanoo. RAAKA-AINEET PITKÄN KETJUN PÄÄSSÄ Monimutkaiset toimitusketjut ovat alan ongelma. Yhdessä laitteessa voi olla osia sadastakin lähteestä. Yhteen komponenttiin on puolestaan käytetty helposti paria kymmentä raaka-ainetta. Komponenttivalmistajat ostavat raaka-aineensa raaka-ainepörsseistä, missä kauppaeriä kootaan eri lähteistä, koska samalla kaivosyhtiöllä on kaivoksia eri puolilla maapalloa useissa eri maissa. Osa raaka-aineista tulee pörsseihin tuntemattomista lähteistä. Maailmalla on kuitenkin FairPhone-kännykkä (reilu puhelin), jonka valmistaja on lähtenyt selvittämään toimitusketjua. Yritys kertoo avoimesti ongelmista, joita alan vastuullisuuden parantaminen kohtaa. Yrityksen perustaja Bas van Abel onkin todennut, että tuotteesta olisi ehkä parempi puhua nimellä ”fairer” phone (reilumpi puhelin), koska täysin vastuullisen puhelimen valmistus on mahdotonta. Yritysten vastuullisuuden yhteydessä puhutaan usein viherpesusta, jolla tarkoitetaan sanoja ilman aitoja tekoja. Se voi olla myös näennäisiä tempauksia, kuten puidenistutuspäiviä, samalla kun yrityksen varsinainen toiminta tuhoaa sademetsää tai edistää luonnon monimuotoisuuden katoamista. – Aitoa vastuullisuutta on se, että yritys selvittää aidosti toimintansa vaikutukset, kertoo avoimesti ongelmista ja edistää asioiden korjaamista, Eetin Tikka sanoo. ? Suunto on valmistanut patentoituja maastokompasseja vuodesta 1936. Niiden kysyntä on noussut vahvasti korona-ajan ulkoilubuumin myötä. ”Raaka-ainepörsseissä häivytetään usein raakaaineiden alkuperä.” LOTTA TOIVONEN Sitran kiertotalousasiantuntija Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 15 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 15 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
16 Tekijä 2/2022 VIERAILIJA Huonosti järjestetty työ aiheuttaa ikävyyksiä T yövoimapula on päivän puheenaihe. Työntekijöille on kysyntää enemmän kuin aikoihin, mikä aiheuttaa vaikeuksia sekä osaajien hankinnassa että niiden pitämisessä talossa. Toisilla työnantajilla tilanne on kuitenkin parempi kuin toisilla. Edes kaikki saman alan yritykset samalla alueella eivät ole samassa tilanteessa. Miksi näin? Vastaus on selvä: Työpaikan toimintatavat vaikuttavat työpaikan maineeseen, ja maine vaikuttaa. SAK:n luottamushenkilöpaneelista ilmeni, että sellaiset yritykset, joilla on hyvä maine, kärsivät työvoimapulasta selvästi muita harvemmin. Hyvä johtaminen ja henkilöstöstä huolehtiminen maksaa nyt itseään takaisin, ja hyvä niin. Yksi iso ongelma suomalaisessa työelämässä on se, että huomattavan moni kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. SAK:n liittojen työssäkäyvistä jäsenistä näin kokee melkein joka kolmas. Silloin joudutaan oikomaan, tekemään huonoa jälkeä, ja joskus jopa huijaamaan asiakasta. Sellainen arki syö niin miestä kuin naista. Ei ihme, että tällaisilla työpaikoilla työntekijöillä on lähtöaikeita, ja nyt kun työpaikkoja on aiempaa enemmän tarjolla, se näkyy. Ihmiset eivät useinkaan halua jättää varsinaisesti töitään, vaan työnantajansa. Kokemus, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi, voi johtaa riittämättömyyden tunteeseen ja ahdistukseen. Ammattilaisuuden kokeminen, ammattiylpeys, horjuu. Sellaisessa työssä ei kukaan haluaisi olla, joten asialla on vaikutusta myös työntekijöiden eläköitymisaikeisiin. Mikäli kyseessä on noin kuusikymppinen työntekijä, voi uuden työpaikan löytyminen ja siihen siirtyminen olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Silloin mielessä pyörii lähinnä aamukampa: lasketaan vuosia, kuukausia ja päiviä, koska piina päättyy. Kuitenkin samaan aikaan julkilausuttu yhteiskunnallinen tavoite on saada ihmiset työskentelemään aiempaa pidempään. Nämäkin ihmiset voisivat viettää viimeiset työvuotensa paremmin ja joissakin tapauksissa jatkaa työssä yli eläköitymisiän, mikäli heille annettaisiin mahdollisuus tehdä työnsä kuten kuuluu sekä vaikuttaa työaikoihinsa entistä enemmän. Alla yhden nuoren ihmisen käytännön esimerkki, mitä tarkoittaa, kun työntekijä pakotetaan tekemään työnsä huonosti, eikä työntekijällä ole vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkki on vanhuspalveluista, mutta kokemus on laajasti tunnistettavissa eri aloilla. ”Oon lähtenyt aiemmasta työpaikasta, kun ei pystynyt vaikuttamaan millään tasolla, ja siellä oli tosi hurja työvoimapula… Ei ollut mitään motivaatiota jatkaa, kun oli tosi surullista oloa vanhusten puolelta ja kun mä näin, että heillä oli surkea elämä. Mä en jaksanut. Alkoi olla huono henkinen vointi ja se alkoi säteillä mun perhe-elämään, kun olin surullinen ja se alkoi masentaa.” Lähihoitaja, 29 Hyvä työelämä on mahdollista kaikkialla, ja reseptikin on yksinkertainen: annetaan työntekijöille mahdollisuudet tehdä työnsä kunnolla ja tekemiseen riittävät resurssit. Sen päälle työpaikoille sellainen meininki, jossa työntekijöitä arvostetaan ja jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Tuloksena on lisääntynyt työtyytyväisyys ja tuottavuus, sekä usein myös halu jatkaa työssä ja työpaikassa. JUHA ANTILA Kirjoittaja on SAK:n kehittämispäällikkö 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_022022.indd 1 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_022022.indd 1 1.2.2022 8.38.38 1.2.2022 8.38.38 ”Annetaan työntekijöille mahdollisuudet tehdä työnsä kunnolla ja tekemiseen riittävät resurssit.” Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 16 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 16 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
Kulkuri-Viljo päätti itse valita Henna Hännisen emännäkseen ja asettautua taloksi. 18 Tekijä 2/2022 – Kävinkin Finnairilla pääsykokeissa, mutta se taisi tyssätä siihen, etten osannut vastata ruotsiksi, kun vaihdettiin lennosta suomesta ruotsiksi. Jännitti niin hirveästi. – Ja luokan edessä puhuminen oli ihan kauheaa, Hänninen kuvailee omaa nuoruudenaikaista itseään. Lukion papereilla ei olisi varmaankaan päässyt ammattikorkeakouluun, joten Hänninen luki itsensä ensin merkonomiksi Valkeakosken ammattiopistossa. Sieltä hankittu mainio todistus aukaisi Hämeenlinnan ammattikorkean ovet. Hänestä piti tulla tietojenkäsittelyn ammattilainen. ”Milloin minusta tuli ei-ujo?” U joudessa ei tietenkään ole mitään paheksuttavaa eikä se ole vika, joka pitäisi ihmisessä korjata. Pääluottamusmiehelle se ei ehkä kuitenkaan ole kaikkein toivottavin ominaisuus. – Olen saanut itsevarmuutta ja hyviä kaverisuhteita. Olen saanut apua ja tukea ja tuntenut suurta yhteisöllisyyttä, kuvaa ammattiyhdistysliikkeen merkitystä lähettämötyöntekijä, pääluottamusmies Henna Hänninen. Akaassa, Fläkt Group Finland Oy:ssä työskentelevä Hänninen kertoo, että nuorena hän haaveili lentoemännän urasta. Koulussa melkein pyörrytti, jos oli pidettävä esitelmä luokan edessä. Aikuisesta Henna Hännisestä ei sen sijaan tuntunut yhtään miltään, kun hän viime joulukuussa esitteli itsensä isolle porukalle Murikan auditoriossa. Onko ay-liikkeellä osuutta asiaan? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN KOKIJA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 18 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 18 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
2/2022 Tekijä 19 ? ”Heikomman puolta on pidettävä ja vääryyteen on puututtava. Näitä periaatteita olen yrittänyt omassa toiminnassani noudattaa.” HENNA HÄNNINEN Lähettämötyöntekijä, pääluottamusmies – IT-alasta puhuttiin, että se on tulevaisuutta. Että sillä ihmiset tienaa ihan hirveästi ja että aina tulee riittämään töitä, Hänninen kuvaa 2000-luvun taitteen hypetystä. Sittenhän IT-kupla puhkesi. Hännisen tradenomi-opinnot vielä vähän venyivät, kun piti opiskelun ohessa olla aina tilaisuuden tullen tienaamassa rahaa. Työpaikka oli samainen Fläkt Group, ilmanvaihtolaitteita valmistava yritys, joka aiemmin tunnettiin perheyritys Lapinleimuna. KESÄTÖISTÄ LOPULTA ”TETRIKSENPELAAJAKSI” – Tulin isän siivellä kesätöihin 15-vuotiaana. Isäni oli yrityksessä melkein 40 vuotta remonttimiehenä, Hänninen kertoo verenperinnöstä ja polustaan töihin Fläktille, syntymäkunnan tärkeälle työnantajalle. Yrityksen palveluksessa tuli joulukuussa täyteen 15 vuotta, Hänninen kertoo. – Olen tehnyt vuosien mittaan kaikenlaista. Olen opetellut monen tiimin työt, sekä kehotuksesta että omasta halusta. Kokemusta on kertynyt niin pakkotahtisesta kokoonpanotyöstä kuin kiireapulaisuudesta maalaamossa. Mieluisinta on kuitenkin itsenäinen ja vastuullinen työ lähettämön ainoana työntekijänä. – Kaikkein eniten olen tykännyt tästä nykyisestä työstäni. Minusta on ihanaa ”pelata tetristä” joka päivä! Miten saan kaiken mahtumaan nätisti rekkaan? Minkälaisen lavan voi laittaa toisen päälle ja mikä laitetaan alimmaiseksi? Rekka lähtee joka päivä yrityksen logistiikkakeskukseen Turkuun, mutta Hänninen vastaa siitäkin, että suoraan asiakkaalle matkaavat lähetykset pääsevät perille. Hänen tontillaan ovat myös sekä Suomeen että ulkomaille lähtevät postit. MIKÄ SAI AY-AKTIIVIKSI? – Sipilän hallitus. Hänninen oli liittynyt heti keväällä 2007 liiton jäseneksi, kun hänet oli vakinaistettu edeltävänä joulukuuna. Mutta varsinaiseen ay-toimintaan Hännisen sai lähtemään vasta Juha Sipilän hallitus. Sipilän niin sanottuja pakkolakeja vastustettiin suuressa mielenosoituksessa Helsingissä syyskuussa 2015. – Oli hienoa olla mukana. Siellä tunsi yhteisöllisyyttä tosi paljon. Tuli olo, että kyllä me teille vielä näytetään, Hänninen kuvailee. Kiky kylläkin tuli, kun ay-liike suostui nielemään pakkolakien purkamisen ehtona olleen 24 tunnin palkattoman työajan lisäyksen. Hänninen on tosin edelleen sitä mieltä, että ”porukat olisivat olleet valmiit tappelemaan ja pitkään” kiky-tunteja vastaan, jos joukkovoiman näyttämistä olisi jatkettu. Omalla työpaikalla tuo ”veret kiehauttava” ilmaistyö muuntui kuitenkin onneksi vain 8 tunnin maalaushommiksi ja hätäensiapukurssiksi. – Virolaisen Mikko nappasi minua siellä mielenosoituksessa hartiasta kiinni ja pyysi, että tulisin ammattiosaston hallituksen seuraavaan kokoukseen. Ihan vain katselemaan ja kuuntelemaan. Hänninen muistelee, että taisipa paikallisena ay-vaikuttajana tunnettu Virolainen, nykyinen liiton aluetoimitsija, houkutella häntä mukaan lauseella: ”Kun olet tuollainen terrieri…” Peräänantamattomuutta ja päättäväisyyttä, niitä Hännisestä löytyy. – Heikomman puolta on pidettävä ja vääryyteen on puututtava. Niitä periaatteita olen yrittänyt omassa toiminnassani noudattaa. Muut ammattiyhdistysliikkeessä toimivat ihmiset ovat Hännistä terrierin työssä auttaneet, sen hän auliisti toteaa. Ja sitten on vielä Murikka! MURIKKA – IHMISEN PARAS PAIKKA – En voi varmaan tarpeeksi kehua Murikkaa. Sinne menee kuin kotiinsa. Ja siellä tuntemattomatkin ovat tuttuja. – Rupesin kurssittamaan siellä itseäni, enkä tiedä ihmiselle parempaa paikkaa kuin se, Hänninen hehkuttaa. Pääluottamiesmiehen pestiin kesken kauden varapääluottamusmiehen paikalta syyskuussa 2019 noussut Hänninen sanoo, että Murikassa jos missä tuntee yhteisöllisyyttä. – Kaikki ovat samanhenkisiä. Autetaan kaveria, tunsit hänet tai et. Siellä on todella helppo olla, sillä kaikki painivat samojen asioiden ja vaikeuksien kanssa. Ja jos joku toinen on jo saman asian kohdannut, häneltä voi saada hyviä neuvoja siitä, miten asia kannattaisi hoitaa. – Voit kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Tai niin no, tyhmiä kysymyksiä ei edes ole, Hänninen naurahtaa. Murikan kursseilla syntyy ystävyyssuhteita. – Siitä kertoo sekin, että voidaan jo etukäteen sopia, mille kurssille mennään taas yhdessä. Murikasta löytyi myös parisuhde, Hänninen paljastaa. Hänninen haluaa muistuttaa vielä kaiken hyvän päälle siitä, että teollisuusliittolaisten ikiomassa opistossa henkilökunta on osaavaa ja ottaa kaikki huomioon. AJASSA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 19 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 19 9.2.2022 13.36 9.2.2022 13.36
2/2022 Tekijä 23 ? AJASSA S ähköntarve kasvaa jyrkästi. Energian, lämmön ja materiaalien tuotannossa siirrytään käyttämään energianlähteenä yhä enemmän fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä. Hiilineutraalissa tuotannossa tarvittava sähkö tuotetaan päästöttömästi. Huoli ilmaston lämpenemisestä ja vaatimukset päästöjen radikaalista vähentämisestä ovat nostaneet vedyn energiantuotannosta käydyn keskustelun ytimeen. Vety ei ole energianlähde, koska sitä ei sellaisenaan luonnosta tavata. Vety pitää valmistaa. Vedystä puhutaankin energian kantajana ja siirtäjänä. Sen avulla uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin ja varastoida pidempään. Vety on tärkeä synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien raaka-aine. Johtava asiantuntija Jyrki Alkio työja elinkeinoministeriöstä toteaa vetyä tarvittavan erityisesti sellaisilla yhteiskunnan toimintalohkoilla, joissa päästöttömyys on muilla keinoilla vaikea toteuttaa. Akkujen varassa kulkevat sähköautot toimivat hyvin henkilöliikenteessä. – Raskaaseen liikenteeseen soveltuvat vetyyn perustuva polttokennotekniikka ja vedystä valmistetut sähköpolttoaineet paremmin. Valtamerialuksissa voidaan käyttää polttoaineena vedyn johdannaista ammoniakkia, Alkio selittää. – Käyttäessämme tulevaisuudessa tuulivoimaa paljon nykyistä enemmän korostuu vedyn kyky varastoida energiaa ja tasata tuulettomista päivistä johtuvia tuotannonvaihteluita. Puhtainta ”vihreää vetyä” saadaan hajottamalla vettä vedyksi ja hapeksi elektrolyysissä sähköenergian avulla, käyttämällä siinä päästöttömiä energialähteitä. Suuren sähkönkulutuksen vuoksi hinta muodostuu korkeaksi. Siksi suurin osa maapallon vedystä on tuotettu maakaasusta ”harmaana vetynä”, mistä on aiheutunut hiilidioksidipäästöjä. Vedyn tuottaminen on kallista myös huonon hyötysuhteen takia. Vedyn valmistuksessa sähkön energiasta noin 35 prosenttia muuttuu enemmän tai vähemmän hukkalämmöksi. Jos vety taas poltettaisiin sähköntuotannoksi, siitä voisi saada enimmillään 50 prosenttia talteen. Vedyllä omavaraiseksi energiasta? Vihreän vedyn ja jalostettujen energiatuotteiden tuotannolle on maassamme hyvät edellytykset suotuisan ilmaston sekä runsaan pinta-alan vuoksi. Kun olemme tähän asti ostaneet energiaa ulkomailta, meistä voikin teknologisen osaamisemme turvin kasvaa paitsi omavarainen myös energiatuotteiden vientiin kykenevä valtio, moderni ”OPEC-maa”. TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 23 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 23 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
24 Tekijä 2/2022 ”Enemmän kuin hiilineutraali” pelkistämisessä vedyllä, joka tuotetaan vedestä päästötöntä sähköä käyttämällä. Teräsyhtiö on aloittamassa laajamittaisen tuotannon vuonna 2026. Tämä on herättänyt toiveita kyseisen tekniikan tuomisesta SSAB:n Raahen terästehtaalle. Raahen tehdas aiheuttaa noin 7 prosenttia kaikista Suomen päästöistä ja on näin maamme suurin yksittäinen päästölähde. Jotkut ovat myös pelänneet SSAB:n sulkevan tehtaan päästösyistä, mutta sellaisesta yhtiö ei ole ilmoittanut. – Muutos Raahessa maksaisi miljardeja euroja. Sen lisäksi vedyn tuottamisessa puhutaan niin valtavasta sähkönkulutuksesta, että se karkeasti vastaisi yhden Hanhikiven ydinvoimalan tuotantoa, muistuttaa Alkio. Muranen tarttuu dramaattisesti kasvavaan sähköntarpeeseen. Jos oletamme Suomen teollisen rakenteen muistuttavan tulevaisuudessakin nykyistä, se tarkoittaa, että meillä on edelleenkin paljon erilaista energiaintensiivistä teollisuutta. Kasvavaa kulutusta lisää liikenteen sähköistyminen, mutta on huomioitava myös siirtyminen öljylämmityksestä esimerkiksi maalämpöön. Suomen vuotuinen sähkönkulutus kasvaa TEM:n mukaan nykyisestä 85 terawattitunnista (TWh) jopa 150 TWh:n tasolle 20–30 vuoden aikana. Muranen epäilee, kyetäänkö haasteeseen vastaamaan. – Voimme joutua muuttamaan sähkömarkkinoidemme rakennetta, jotta saisimme investointeja liikkeelle. Laaksonen pitää TEM:n arviota pienenä. Hänen mielestään tarvitsemme jatkossa sähköä 250–300 TWh enemmän. Laaksonen kuitenkin luottaa Suomen kykyyn houkutella sijoittajia edullisen sähkön vuoksi. TARVITAANKO VALTION VETY-YHTIÖTÄ? Alkio mainitsee Saksan investoivan 8 miljardia euroa vetytalouden edistämiseen, mikä on ”järkyttävä summa”. Sekin, että Suomessa varattiin 150 miljoonaa näihin hankkeisiin, on merkittävä sijoitus. Hallitus teki budjettiriihessään syksyllä linjauksen, jonka mukaisesti vuoden loppuun mennessä selvitetään, onko tarvetta perustaa valtiollinen vety-yhtiö varmistamaan riittävä vedyn tuotanto ja jakelu maassamme. Linjaus on herättänyt vastustusta elinkeinoelämän taholta. Muranen pitää valtion vahvempaa roolia perusteltuna murrostilanteessa, jossa yhteiskunnan sähköntarve ja vedyn kysyntä tulevat nopeasti moninkertaistumaan. Siirtymävaiheen Vedystä ja hiilidioksidista valmistetaan Powerto-X -teknologioiden avulla hiilineutraaleja polttoaineita, esimerkiksi synteettistä metanolia ja siitä jatkojalostettua kerosiinia lentokoneisiin. Power-to-X (P2X) tarkoittaa sähkön muuntamista toisiksi tuotteiksi, kuten energiatuotteiksi, kemikaaleiksi tai jopa proteiineiksi. Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUTyliopiston energiajärjestelmien tiedekunnasta näkee tällä alueella huikeita mahdollisuuksia. – Voimme tehdä vedystä ja hiilidioksidista korvaavia aineita bensiinille, kerosiinille ja dieselille. Metanoli soveltuu myös kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Siitä voidaan valmistaa muoveja, liuottimia ja liimoja, Laaksonen luettelee tuotteita, joiden valmistaminen on aiemmin perustunut fossiilisten raaka-aineiden käyttöön. – Jos käytämme valmistukseen ilmasta ottamaamme typpeä, saamme ammoniakkia, josta voidaan taas tehdä lannoitteita ja polttoainetta valtamerilaivoihin. Jotta tämä kaikki voitaisiin toteuttaa, hiilidioksidia pitäisi ottaa talteen. Laaksosen mukaan Suomessa on isoja biopohjaisia hiilidioksidilaitoksia: kaikki sellutehtaat. Niistä on kerättävissä 24 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, millä voimme valmistaa yli kaksinkertaisen määrän tarvitsemiamme polttoaineita. – Se on paljon enemmän kuin että me energian suhteen tulisimme hiilineutraaleiksi tai omavaraisiksi. Me voimme jopa viedä energiatuotteita. Me muutumme moderniksi öljyvaltioksi, puhtaan energian OPEC-maaksi, Laaksonen maalailee. RIITTÄÄKÖ SÄHKÖMME KULUTUKSEEN? Elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen SAK:sta oli mukana TEM:n viime vuonna asettamassa työryhmässä etsimässä keinoja energiaalan sektori-integraation edistämiseen. – Jos katsotaan teollisuuden toimialojen omia tiekarttoja, yhtä hyvin kemianteollisuudessa kuin metallinjalostuksessakin nähdään tarve päästöttömästä vedystä valtavaksi, Muranen sanoo. Teollisuudessa kehityksen ajurina toimivat myös historiallisen korkeiksi nousseet päästöoikeuksien hinnat. Teollisuus on Murasen mukaan saanut pitkään näitä oikeuksia ilmaiseksi, mutta ilmaisjaosta luovutaan 2030-luvulla. EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti on tuomassa hiilitullit torjumaan hiilivuotoa. Hiilitullit kohdistuvat viiteen tuotekategoriaan, joista yksi on teräs. SSAB lähtikin hyvissä ajoin kehittämään omaa fossiilitonta terästään. Ruotsalaisessa prosessissa fossiiliperäinen koksi korvataan raudan Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 24 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 24 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
2/2022 Tekijä 25 AJASSA ajaksi voitaisiin tarvita julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen ”mankalayhtiö”, joka takaisi teollisuudelle lyhyemmässä ajassa riittävästi kohtuuhintaisella sähköllä tuotettua vetyä. Mankala-periaatteella toimivat yritykset perustavat voittoa tuottamattoman osakeyhtiön yhteistä tarkoitusta varten. Energia-alalla osakeyhtiön osakkaat rahoittavat voimalaitoksen rakentamisen ja ylläpidon. Vastavuoroisesti ne saavat laitoksesta sähköä omakustannushintaan. Olkiluodon ydinvoimalan omistava Teollisuuden Voima tuottaa osakkailleen sähköä tällä periaatteella. Murasen mukaan näin on toteutettu myös suuri osa tuulija vesivoimahankkeista. – Malli voisi toimia vedyntuotannossakin. Vetyä prosesseissaan tarvitsevat yhtiöt, oli kyseessä sitten SSAB:n kaltainen teräsjätti tai polttoaineita valmistava energiayhtiö St1, löisivät hynttyyt yhteen. – Kun tarvitaan isoja investointeja, ne kykenisivät yhdessä hallitsemaan paremmin niihin liittyviä riskejä. Alkio tarjoaa keskusteluun toisenlaista näkökulmaa. Valtio on suurin omistaja vetyä valmistavassa ja käyttävässä Nesteessä. Neste on myös keskeinen toimija vuosi sitten perustetussa yritysten yhteenliittymässä, vetyklusterissa. – Toinenkin valtionyhtiö, Fortum, on osoittanut kiinnostusta vetyyn. Voisiko valtio tavoitella vetyyn kohdistuvia päämääriään näissä yhtiöissä, vai onko vielä tarvetta jonkin erillisen organisaation perustamiseen? Alkio ja Muranen ovat samaa mieltä siitä, että mikäli yksikään suomalainen yritys ei lähtisi näitä välttämättömiä investointeja toteuttamaan, valtion olisi tarpeellista ottaa siinä aktiivisempi rooli. Laaksonen ei kaipaa valtiota mukaan teolliseen toimintaan. Hän ehdottaa tarkoitukseen Ilmastorahasto Oy:tä. Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle viime vuonna perustettu erityistehtäväyhtiö keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. – Se lähtee rahoittamaan kohteita, joihin jokin yritys on jo päättänyt laittaa rahaa. Valtio tukee sitä kakkossijoittajana. Pitkällä aikavälillä toiminnan tulee kuitenkin olla kannattavaa. ? ”Voimme tehdä vedystä ja hiilidioksidista korvaavia aineita bensiinille, kerosiinille ja dieselille.” Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 25 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 25 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
26 Tekijä 2/2022 KEKSINTÖ ROHTOSUOPAYRTISTÄ VOI TEHDÄ SAIPPUAA Rohtosuopayrtti on perinteinen maatiaiskasvi, jota kasvatettiin Suomessa aiemmin pihoilla. Se on levinnyt paikoin myös luontoon. Kasvi on kotoisin eteläisestä Euroopasta ja Siperian länsiosista. Nimensä suopayrtti on saanut juuren vaahtoavista, saippuamaisista ominaisuuksista. Vaikka kasvin saponiinit ovat myrkyllisiä, ne eivät imeydy ihon läpi. Suopaa valmistetaan keittämällä kuivattua tai tuoretta raastettua juurta vedessä. Museoiden konservaattorit käyttävät sitä vielä nykyäänkin hienojen silkkija villakankaiden pesuun. Saippua pitää pintansa ? Saippua on ikivanha keksintö, jolla on tuhansien vuosien historia. Jo sumerit kirjoittivat Babyloniassa savitauluille saippuanvalmistusohjeita lähes 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myös egyptiläiset tunsivat kasviöljyistä valmistetun saippuan, jota he käyttivät ihon pesemiseen. Saippuaa valmistetaan sekoittamalla kasvitai eläinrasvaa emäksisen aineen kuten lipeän kanssa, mistä seuraa kemiallisena reaktiona saponifikaatio eli saippuoituminen. Saippuan teho perustuu sen molekyylimekanismiin. Pallomaiset misellimolekyylit tarttuvat rasvaiseen likaan ja ympäröivät rasvan vesikerroksella. Saippua ei tuhoa mikrobeja, mutta se irrottaa ne iholta pesun aikana. – Silloin kun vettä ei ole saatavilla, kädet voidaan desinfioida käsidesillä, jolloin mikrobit tuhoutuvat ihon pinnalta. Käsienpesua suositellaan siksi, että siinä mikrobit poistetaan saippualla, jolloin ne huuhtoutuvat viemäriin, selittää Berner Oy:n tuotekehityspäällikkö Outi Tarakkamäki. – Ihminen levittää helposti mikrobeita, kun hän koskee huomaamatta käsillä kasvojaan. Mutta kun hän pesee kädet saippualla, saadaan siinä samalla katkaistua mikrobien kulkureittejä. Berner valmistaa Suomessa muun muassa pesuaineita sekä hygieniaja ihonhoitotuotteita. Koronapandemia on näkynyt Suomessa siinä, että saippuan kulutus on lisääntynyt, minkä myötä alan yritykset ovat kasvattaneet tuotantoaan. Käsihuuhteita on valmistettu erityisesti sairaaloiden tarpeisiin. – Korona saattaa muuttaa pysyvästi ihmisten käyttäytymistä, kun tietoisuus hygienian merkityksestä tartuntojen ehkäisemisessä on noussut, Tarakkamäki toteaa. – Suomessa on ollut jo pitkään kulttuuri, jossa korostetaan puhtautta. Olemme saunakansaa ja otamme kengät pois jalasta, kun tulemme kotiin. Tapoihin kuuluu myös käsienpesu. Suomalainen ylhäisö käytti saippuaa jo 1500-luvulla, jolloin se oli kallis, ulkomailta tuotu ylellisyystuote. Rahvas alkoi keittää saippuaa kotioloissa 1700-luvulla. Ensimmäinen kotimainen saippuatehdas aloitti toimintansa vuonna 1820 Säkkijärvellä. Suurin osa suomalaisista valmisti saippuansa kuitenkin vielä itse aina 1940-luvulle saakka. Raaka-aineina käytettiin eläinten rasvoja ja lipeää. – Nykyään saippuateollisuus valmistaa saippuaa yleisimmin palmuja kookosöljystä. Pohjana voidaan käyttää myös muita kasviperäisiä öljyjä, kuten oliiviöljyä, Tarakkamäki sanoo. Eläinperäisten rasvojen käyttö saippuoiden valmistuksessa loppui Tarakkamäen mukaan oikeastaan BSE-kohuun 1980–1990-luvulla. Hullun lehmän tauti havaittiin ensimmäiseksi Britanniassa, kun tartunnat levisivät teurasjätteestä valmistetun rehun kautta. MÄNTYSUOVASTA TULI KLASSIKKO Mäntysuopa syntyi alun perin puuteollisuuden sivutuotteena, kun kemistiinsinööri Alfons Hellström tutkimusryhmineen keksi Kotkan Enso-Gutzeitin tehtaalla, kuinka mäntysellusta voi tislata mäntyöljyä. Kun öljyä keitettiin lipeän kanssa, syntyi mäntysuopa, jota yritys alkoi valmistaa vuonna 1920. Aluksi tuote oli pastamaista. Palasaippua tuli markkinoille 1950-luvulla, ja nykyään mäntysuopaa myydään myös nestemäisenä. Klassikkotuote tunnetaan erityisesti matonpesuaineena, mutta sitä on käytetty myös vaatteiden ja hiusten pesuun. RANSKAN MARSEILLE OLI SAIPPUAKAUPUNKI Välimeren tuntumassa on valmistettu jo vuosisatojen ajan erilaisia oliivisaippuoita. Perinteisiä saippuatehtaita löytyy vielä nykyäänkin muun muassa Syyrian Alepposta ja palestiinalaisalueilta Länsirannalta. Ranskassa oliiviöljypohjaisia saippuoita on valmistettu 1100-luvulta saakka. Niiden tuotanto keskittyi erityisesti Marseillen alueelle. Saippuan valmistus kehittyi samaan aikaan kemianteollisuuden kanssa. 1800-luvulla Marseille-saippuaa alettiin viedä maailmalle ja 1900-luvun alkuun mennessä siitä oli tullut kaupungin merkittävin teollisuuden ala. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ISTOCK Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 26 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 26 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
? AVAAJA: Työehtosopimusten jälkivaikutus on ja pysyy ? Lakossa: ”Näin ei voi mennä, että työnantaja sanelee” ? ”Neuvottelujärjestelmä toimii” – Noin kolmannes työehtosopimuksista solmittu ? MAAILMA: Joukkorahoitusta ja sympatiaa lakkoilijoille ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat LUETUIMMAT TAMMIKUU www.tekijälehti.fi Sopimuksettomassakin tilassa laki velvoittaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, Avaajapalstalla muistutettiin. MEDIATYÖ2030-PILOTTIIN EHTII VIELÄ MUKAAN MEDIA-ALA MediaTyö2030 -hanke etenee kevään 2022 aikana pilottivaiheeseen. Pilottiin on valittu osaamisteemaksi monikanavaisuus. Tavoitteena on kehittää koulutusalusta, joka vastaa media-alan tarpeisiin keräämällä yhteen sisältöjä määritetyiltä osaamisalueilta. Pilottiin mahtuu vielä media-alan yrityksiä mukaan. Pilotin aikana vuonna 2022 keskitytään monikanavaisuuteen, sillä se on media-alaa laajasti koskettava teema. Monikanavaisuudella tarkoitetaan sitä, että sisältöä tuotetaan eri kanaviin tai alustoihin, joilla on omat vaatimuksensa, muotonsa ja erityispiirteensä. Kesällä 2021 alkanut MediaTyö2030 -hanke on Medialiiton sekä alan palkansaajajärjestöjen Ammattiliitto Pron, Suomen Journalistiliiton ja Teollisuusliiton yhteinen hanke, joka pyrkii kehittämään keinoja osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen media-alan ammattilaisille. Mikäli sinä tai organisaatiosi haluaa olla mukana kehittämässä ja testaamassa ratkaisua, työryhmä etsii vielä osallistujia pilottiin. Ota yhteyttä: Anna Kiukkonen, anna@bellrock.fi Lue lisää: www.medialiitto.fi/uusi-kasvu/mediatyo2030 KSR:N APURAHOJA TEOLLISUUSLIITTOLAISILLE APURAHAT Kansan Sivistysrahaston (KSR) apurahat vuodelle 2022 on jaettu. Apurahojen saajien joukossa on useita Teollisuusliiton jäseniä tai teollisuusliittolaisia yhteisöjä. KSR on yksityinen säätiö, joka toimii läheisessä yhteistyössä ammattiliittojen ja työväenjärjestöjen kanssa. Tämän vuoden apurahahaun teemana oli eriarvoisuuden vähentäminen ja demokratian lujittaminen. Säätiö vastaanotti 1 700 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin lähes 400 kappaletta, yhteissummaltaan noin 360 000 euroa. Suurin osa apurahoista kohdentui taiteen, tieteen ja järjestötoiminnan hankkeisiin. Vuoden 2023 apurahat haetaan kuluvan vuoden elokuussa. KSR:n alainen Teollisuusliiton rahasto jakoi vuoden 2022 apurahoja yhteensä 9 900 euroa 10 hakijalle. SAK:n Kulttuurirahasto jakoi vuoden 2022 apurahoja yhteensä 15 225 euroa 21 hakijalle. Katso kaikki apurahojen saajat: www.sivistysrahasto.fi/jaetut 2/2022 Tekijä 27 LYHYET AJASSA ”Työehtosopimuksin pystymme turvaamaan jäsenemme mielivallalta sekä meneillään olevalta ideologiselta hyökkäykseltä. Uskon myös siihen, että pääosa yrittäjistä alkaa ymmärtää mistä on kyse, etenkin kun osa isoista yrityksistä on hajottamassa järjestelmää välittämättä siitä, miten se pienempiin yrityksiin vaikuttaa. En halua syyllistää yrittäjiä, joita jotkut isot yritykset tai yrittäjäjärjestöt ovat johtaneet harhaan tämän ideologisen huuman vallassa.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi JÄRJESTÄYTYMISELLÄ ON VALTAVA MERKITYS MIELIPIDE Tilanne maassa on saatu näyttämään siltä, että tekee työnantajapuoli sitten mitä tahansa, niin se on aina maan ja kansan etu, mutta kun työntekijäpuoli puolustaa rajattuja oikeuksiaan, vaarantuu tämän seurauksena niin maan kilpailukyky kuin myös koko isänmaan tulevaisuus. Järjestäytyneitä työntekijöitä ja heidän ammattiliittojaan lyödään kuin vierasta sikaa niin työnantajan kuin myös valtamedian kautta, ja kyllä tähän ammattiliittojen mustamaalaamiseen osallistutaan myös päivän politiikantekijöiden taholta ihan kiitettävästi. Tämä on suoraa seurausta siitä, että yleinen ammatillinen järjestäytyminen on tänään paljon lähempänä viittäkymmentä kuin sataa prosenttia. Ammattiyhdistystoimintaan vihamielisesti suhtautuvat tahot ovat nyt nähneet tilaisuutensa tulleen yleisen edunvalvonnan merkittävään heikentämiseen. Tässä tehtävässä heitä hyvin avittavat poliittinen populismi ja äänestysaktiivisuuden jatkuva aleneminen, jotka erityisesti rankaisevat ammattiliittomyönteisiä poliitikkoja. Jokainen, joka edes hetkeksi pysähtyy miettimään, ymmärtää, että yksinään työntekijä ei pärjää työnantajaa vastaan, mutta yhdessä voidaan edes jotain saada aikaiseksi. Mitä korkeampi järjestäytymisaste jollakin alalla on, sitä paremmat palkkaja työehdot on kyseisellä alalla saavutettu. On väärä luulo, että niin sanottujen matalapalkka-alojen surkeat palkat johtuisivat pelkästään alojen työvoimaintensiivisyydestä tai työn huonosta tuottavuudesta. Ylivoimaisesti suurin selittäjä erityisen huonoihin palkoihin on se, että kollektiivista edunvalvontavoimaa ei ole päässyt edes syntymään heikon ammatillisen järjestäytymisen johdosta. Tätä nyt vallitsevaa ilmapiiriä täysimääräisesti hyödyntäen yritetään saada synnytetyksi entistäkin enemmän työtä, jonka kautta tekijänsä elävät ensin palkkaja myöhemmin eläkeköyhyydessä. TAPIO NIEMELÄ Eläkkeellä oleva komennusmies-hitsaaja ja ay-aktiivi Jämsä Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 27 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 27 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
2/2022 Tekijä 29 ? Listat monen muotoiset TYÖSSÄ ? Oleg Levitskii avaa höylästä tulevat rimaniput ja tarkastaa tuotteiden laadun. Varkauden Puu höylää listoja, joista valtaosa menee vientiin. Osaaminen, yhteishenki ja ajantasainen konekanta takaavat laadukkaat tuotteet. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT MARKKU TISSARINEN Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 29 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 29 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
30 Tekijä 2/2022 H öylänlastut rapisevat pihamaan yllä kulkevissa putkissa Varkauden Puu Oy:n tontilla muutaman kilometrin päässä Varkauden keskustasta. Trukkipiikeillä varustettu kuormaaja nostelee pikkupakkasessa valmiita tuotteita rekan kyytiin. Trukin ohjaksissa on Dmitry Migunov, joka on työskennellyt Varkauden Puulla vuodesta 2008 alkaen. – Tulin kesätöihin ja jatkoin siitä, Migunov kertoo. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaikki trukkityöt. Migunov sanoo viihtyneensä työssä hyvin, sillä ongelmia ei ole ilmennyt. Kuorma-autoa on turha odotuttaa pidempään, joten hän nousee takaisin kuormaajan koppiin ja kaasuttaa seuraavien lavallisten hakuun. Sisällä tuotantohallissa käy tasainen höylien hurina, ja työntekijät toimivat tottunein ottein ? Trukinkuljettaja Dmitry Migunov on ollut Varkauden Puun leivissä kohta 14 vuotta. Toimitusjohtaja Timo Tenhunen ja pääluottamusmies Juha Siekkinen kertovat, että vakituisten työntekijöiden löytämisessä on ollut haasteita. VARKAUDEN PUU OY KOTIPAIKKA Varkaus PERUSTETTU 1978 OMISTUS Perheyrityksen omistavat Timo Tenhunen ja hänen kaksi poikaansa TUOTANTO Höylätuotteet, kuten listat ja paneelit HENKILÖKUNTA Tuotannossa noin 40 henkeä LIIKEVAIHTO Noin 7,5 miljoonaa euroa (2021) Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 30 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 30 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
2/2022 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? höyläkoneiden ympärillä. Tuuman paksuisista laudoista syntyy monen muotoisia, paksuisia ja pituisia listoja, joista noin 90 prosenttia menee vientiin Itävaltaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan. – Tehdään kaikennäköistä listaa, mitä puusta voi tehdä, toteaa pääluottamusmies Juha Siekkinen. Lokakuussa 2006 Varkauden Puulle töihin tullut Siekkinen kertoo työskennelleensä aluksi muutaman vuoden höylärinä ja on sittemmin tehnyt suurin piirtein kaikkia tehtaan töitä. PIENILLÄ LISTOILLA KYSYNTÄÄ Varkauden Puu tarvitsee noin 14 000 kuutiota puuta vuodessa. Sahalta saapuneet lautaniput katkaistaan oikeaan mittaan ja nostetaan tuotantohalliin, jossa höyläri syöttää laudat koneeseen. Höylääjän silmän täytyy olla harjaantunut näkemään, mistä laudasta kannattaa höylätä minkäkin kokoista ja muotoista tuotetta. – Siinä ei ole mieltä, jos kaikki puu työnnetään höylään ja tulee paljon hylkyä. Katteet ovat silloin hylyissä, Siekkinen kertoo. Rakentajille tutut jalka-, koristeja peitinlistat ovat yleensä 2,4 metriä pitkiä. Metrin mittaisten askarteluun ja pienoismallien tekemiseen soveltuvien listojen menekki on moninkertaistunut tällä vuosituhannella. Jonkin verran höylätään myös isompaa paneelia. – Höylästä menee läpi rekallinen puuta päivässä, Siekkinen sanoo. Tilauksia valmistetaan myös mallin mukaan esimerkiksi suojelukohteisiin, joissa historiallisia listamalleja ei saa vaihtaa. PERÄMIES VARMISTAA LAADUN Höylästä ulos tulevat listat kulkevat perämiehen käsien kautta. Hän tunnistaa listojen ? Varkauden Puun tuotantohalleissa käsitellään noin 14 000 kuutiota puuta vuodessa. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 31 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 31 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
32 Tekijä 2/2022 32 Tekijä 2/2022 laatuluokituksen ja ottaa hylkykappaleet pois seasta. Perämiehen paikalla höylällä istuu Tatu Ruotsalainen, joka on työskennellyt Varkauden Puulla kahdeksan kuukautta. Hän kuuli mahdollisesta työpaikasta jääpallopiirien kautta. WP-35:n joukkueessa jääpallon Bandyliigaa pelaava Ruotsalainen kertoo, että aikaiset aamuvuorot sopivat hänelle hyvin. – Mukava paikka ja loistavat työajat. Ehtii treenaamaan, Ruotsalainen sanoo. Pääluottamusmies Siekkinen kertoo, että hänelläkin on jääpallotaustaa. Tehtaalla työskentelee myös lentopallosta ja murtomaahiihdosta tuttuja tekijöitä. Höylätyt ja perämiehen lajittelemat listat siirtyvät seuraavaksi niputukseen, muovitukseen, tarroitukseen ja pakkaukseen. Tuotetiedot kertovat viivakoodilliset tarrat suunnitellaan ja tulostetaan tehtaalla. TERÄT KUNTOON HERMOKESKUKSESSA Höyläämön hermokeskus on terähuone, jossa työnjohtaja Jukka Paukkonen ottaa uudet tilaukset vastaan ja syöttää tiedot järjestelmään, josta ne välittyvät terämiehelle ja höylille. Noin 30 vuotta sitten höyläämötyöntekijäksi tullut Paukkonen on työskennellyt yli 15 vuotta työnjohtajana. Terämies Pasi Kyntö-Aho valmistaa höylien terien profiilit ja huolehtii teroituksesta. Profiilit suunnitellaan ja valmistetaan tietokoneohjatusti. – Teräprofiileja on monta sataa ja koko ajan tulee lisää, Kyntö-Aho kertoo. Valmiit terät kiinnitetään asetteeseen, joka pyörii höyläkoneessa. Uusimmat höylät asemoivat terät automaattisesti, mutta vanhemmissa asemointiin tarvitaan käsityötä. Kyntö-Aho tuli Varkauden Puulle 16 vuotta sitten terähommiin. Ajoittain hän auttaa myös hallin puolella. Työn parasta antia ovat vaihtelevat ja haasteelliset terätyöt. – Mukavaa, kun saa miettiä, miten tuokin lista tehdään, Kyntö-Aho sanoo. KONEKANTA KUNNOSSA Kaikkiaan Varkauden puulla on kuusi höyläkonetta. Uusimmalla koneella pystytään höyläämään kolmessa kerroksessa yhtä aikaa, mikä nopeuttaa toimintaa. – Näitä koneita ei ole Suomessa montaa muuta, jos ainuttakaan, Siekkinen kertoo. Huoltomies Antti Parviaisen tehtävänä on pitää tehtaan koneet pyörimässä. Työvuoron alkaessa ei tiedä, millaista huoltotyötä päivä tuo tullessaan. Tänään hän korjaa rikkoutunutta sähkömoottoria. – Sehän tässä on parasta, etteivät päivät ole samanlaisia, Parviainen kertoo. Vuodesta 2015 lähtien Varkauden Puun palkkalistoilla ollut Parviainen vieraili aiemmin höyläämöllä huoltotöissä yrittäjän roolissa. Palkkatyö on maistunut hyvältä. – Yhdeksänvuotiaasta olen mutteria pyörittänyt, niin en enää ala vaihtamaan, Parviainen toteaa. JATKUVAA TURVALLISUUSTYÖTÄ Työsuojeluvaltuutettu Jarno Hofmeister kertoo, että uusien työntekijöiden perehdytys hoidetaan huolella, sillä koneiden voimat ovat pahimmillaan tappavia. – Kun meille tulee töihin, kierretään kaikki paikat, hallit ja koneet läpi, Hofmeister kertoo. Kymmenen vuotta Varkauden Puun palveluksessa ollut Hofmeister työskentelee monipuolisesti huollossa, tarranvalmistuksessa ja höyläyksessä. Tehtaan työturvallisuutta pyritään parantamaan jatkuvasti. Höyliin on esimerkiksi lisätty peitinlevyjä, jotta käsiä ei pääse työntämään vääriin paikkoihin. Hofmeister kertoo, että vakavilta työtapaturmilta on vältytty hänen aikanaan. Myös työilmapiirin osalta hän pitää työpaikkaa turvallisena. ? Höyläämön vanhaan terähuoneeseen rakennettiin nelisen vuotta sitten täysin varusteltu keittiö. Minna Iivarinen kantaa mätiblinejä ja Timo Tenhunen kokkaa taustalla. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 32 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 32 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
2/2022 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ – On monta henkeä, niin ristiriitaakin on tullut, mutta kyllä ne on selvitelty, Hofmeister kertoo. "VIENTI ON PITÄNYT PELISSÄ MUKANA" Varkauden Puu toimii kolmessa hallissa samalla tontilla, jonne höyläämö perustettiin vuonna 1978. – Ihan alussa kävin riihen nurkalta hakemassa puuta peräkärryllä, kertoo toimitusjohtaja ja pääomistaja Timo Tenhunen, joka perusti höyläämön vaimonsa kanssa. – Nelisen vuotta tehtiin kahdestaan. Sitten tuli ensimmäinen vieras työntekijä. Alussa toiminta oli vuokrahöyläystä, eli tuotteet tehtiin asiakkaan laudoista. Sittemmin aloitettiin pienimuotoinen paikallismyynti, ja tavaraa kuljetettiin rakennusliikkeille avolava-autolla. Työntekijöiden määrä kasvoi pikkuhiljaa, ja tuotteita saatiin levitettyä kotimaahan Puukeskuksen kautta. Vientikauppa alkoi 25 vuotta sitten saksalaisen agenttitoimiston kautta. – Vienti on pitänyt pelissä mukana ja pinnalla, Tenhunen kertoo. Korona-aikana puun saatavuus ja hinta ovat heitelleet rajusti. Välillä piha on uhannut tyhjentyä puusta, ja välillä raaka-aineen hinnat ovat jopa tuplaantuneet. Kaksi lyhyttä lomautustakin on jouduttu tekemään poikkeusaikana. Nyt näyttää taas paremmalta, ja viime vuoden tulos oli hyvä nollavuoden jälkeen. – Taas on vauhti päällä ja elämä jatkuu entisellään, Tenhunen kertoo. Eläkeikä täyttyi jo hyvän aikaa sitten, mutta Tenhunen aikoo jatkaa niin kauan kuin terveyttä riittää ja äly pelaa. Tehtaasta osuutensa omistavien poikien kanssa on puhuttu, että yritystä ei ole tarkoitus myydä. – Meininki on pyörittää niin kauan, kuin tällaisia puutikkuja joku haluaa ostaa, Tenhunen veistelee. ? Perämiehenä Tatu Ruotsalainen lajittelee höylästä ulos tulevat rimat laatuluokan mukaan. Terämies Pasi Kyntö-Aho seuraa, kun automaattinen teroituskone tekee tehtävänsä. ARVOSTUSTA MOLEMMIN PUOLIN Varkauden Puun tiloissa tuoksuu höylätty mänty, mutta usein ilmassa on myös ruoan tuoksu. Tuotantohallin vanhaan terähuoneeseen on rakennettu täysin varusteltu keittiö, jossa kokkina on yleensä toimitusjohtaja. – Aina on lämmin ruoka ylityömiehille, Timo Tenhunen kertoo. Myös muuten ruokaillaan oman keittiön antimilla. Usein työntekijöille on tarjolla esimerkiksi lohileipiä, ja joulun alla kinkku kypsyi höyläämön keittiön uunissa. Perjantaisin on munkkipäivä. Keittiössä työskentelee usein myös Minna Iivarinen, joka tuli Varkauden Puulle vuokratyöfirman kautta vuonna 2016. Seuraavana vuonna hän siirtyi suoraan yrityksen palkkalistoille. Keittiön lisäksi Iivarinen työskentelee muun muassa listojen niputuksessa ja tarroituksessa sekä höylillä perämiehenä. – Tykkään, kun on mahdollisuus tehdä monenlaista, Iivarinen sanoo. Pääluottamusmies Juha Siekkinen pohtii, että ruokatarjoilut ovat yksi esimerkki työnantajan kunnioituksesta työntekijöitä kohtaan. – Arvostamme toisiamme molemmin puolin. Yhteishenki on hemmetin hyvä, Siekkinen toteaa. Hyvistä työntekijöistä myös kannattaa pitää kiinni, sillä höyläämötyöntekijöistä on pulaa. Tuotannon noin 40 työntekijästä noin 15 on lähtöisin Venäjältä. Ulkomaalaistaustaisistakin työntekijöistä useimmat ovat olleet Varkauden Puulla yli kymmenen vuotta. Tenhunen kertoo, että optimitilanteessa tekijät viihtyvät niin hyvin, että jäävät yrityksestä vanhuuseläkkeelle. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 33 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 33 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
34 Tekijä 2/2022 Kahden työehtosopimuksen tilalle yksi Koskisen Oy:ssä Puunjalostusyhtiö Koskisen Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen synty julkaistiin 17. joulukuuta 2021. Yrityksen, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron neuvottelema sopimus koskee noin 580 tuotannon työntekijää ja 60 toimihenkilöä. – Olihan se iso rupeama, kun ensimmäistä kertaa tehtiin sopimus itse ja toimihenkilöt tulivat siihen mukaan, pääluottamusmies Jarkko Veck kertoo. Aiempien kahden noin 80-sivuisen työehtosopimuksen tilalle tuli yksi noin 40-sivuinen sopimus. – Pystyttiin keskittymään siihen, mitä yrityksessä tarvitaan, Veck sanoo. Sopimuksessa on muun muassa tulospalkkioihin, perhevapaisiin ja työajan käyttöön liittyviä uusia kirjauksia. Veck pitää tärkeänä esimerkiksi mahdollisuutta sopia paikallisesti työviikon aloituksesta. Pääluottamusmies kertoo, että yhteistyö on toiminut hyvin toimihenkilöiden kanssa. Yhteiseen työehtosopimukseen siirtyminen oudoksutti alussa, mutta ratkaisu näyttää nyt onnistuneelta. – Näen sen positiivisena asiana, että mennään suhteellisen samoilla työehdoilla, Veck sanoo. KAIKKI SAMAN ARVOISIA Koskisen Oy:n toimihenkilöiden luottamusmies Jaana Seppälä kertoo, että yhteiset työehtosopimusneuvottelut oli toimiva ratkaisu. Neuvottelupöydässä oli paljon asiantuntemusta molemmista liitoista ja yrityksestä. – Voimien yhdistäminen oli erittäin hyvä asia, Seppälä sanoo. Neuvotteluissa ei saavutettu kaikkia tavoitteita, mutta lopputulosta voi pitää hyvänä. – Olemme tyytyväisiä, että työnantaja näki sopimisen parempana kuin sanelupolitiikan, Seppälä sanoo. Hän kertoo, että henkilöstöryhmien välinen yhteistyö on toiminut hyvin, vaikka työpaikan arjessa ei kohdata usein. – Ollaan kaikki työntekijöitä Koskisella. Ei ole alempiarvoisia tai ylempiarvoisia henkilöitä, Seppälä toteaa. ? Yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirryttiin, sillä työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry lopetti alakohtaisten työehtosopimusten tekemisen. Koskisen Oy:n työehtosopimus kestää neljä vuotta, joista viimeinen on optiovuosi. – Yleisesti ottaen työntekijät huokaisivat helpotuksesta, että saatiin työehtosopimus, Veck kertoo. ”Olemme tyytyväisiä, että työnantaja näki sopimisen parempana kuin sanelupolitiikan.” YRITYSKOHTAINEN TES SYNTYI KIVUTTOMASTI Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisten työehtosopimusten aikaan, kun työnantajapuolen Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. – Aluksi en tajunnutkaan, että joutuu itse neuvottelemaan. Tuntui, että asia ei koske tällaista pikkufirmaa, toimitusjohtaja Timo Tenhunen kertoo. Neuvottelut käytiin sulavasti, sillä Varkauden Puu oli ensimmäinen yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotellut yritys. Neuvotteluihin tarvittiin kaksi videopalaveria. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen viime marraskuussa, ja kolmivuotinen työnehtosopimus allekirjoitettiin 14. joulukuuta Helsingissä. – Kaikki meni hienosti ja kivuttomasti, Tenhunen kertoo. Pääluottamusmies Juha Siekkinen kertoo, että lähtökohta neuvotteluihin oli hyvä, sillä työehdot olivat ennestään muotoutuneet vanhaa työehtosopimusta paremmiksi. Siekkinen kuvailee palkankorotuksia kohtalaisiksi. Myös palvelusvuosilisiä saatiin korotettua ja muitakin yksityiskohtia hiottua. – Porukka otti sopimuksen lämpimästi vastaan, Siekkinen kertoo. Tenhunen pitää työehtosopimusta hyvänä toiminnan perustana. Sulavat neuvottelut ja monivuotinen sopimus antavat työrauhan. – Ilman muuta se on tärkeää. Kolmeen vuoteen ei tarvitse miettiä, tuleeko lakko, Tenhunen sanoo. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 34 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 34 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
2/2022 Tekijä 35 ”Sehän tässä on parasta, etteivät päivät ole samanlaisia.” ANTTI PARVIAINEN Huoltomies TYÖSSÄ Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 35 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 35 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
36 Tekijä 2/2022 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Mitä ne siellä liitossa oikein tekevät? K aikkein ensimmäiseksi valtuutetun kannattaa lähteä Murikka-opiston ilmaisille työsuojelukursseille. Samalla valtuutettu pääsee kutomaan muiden kurssilaisten kanssa omia tukiverkostojaan. Opettajissa on monta yksikön asiantuntijaa, ja heihinkin tutustuu sitten saman tien. YKSIKKÖ ON OSA EDUNVALVONTAA On usein sanottu, että työehtosopimus on liiton tärkein tuote, olipa sopimusala mikä tahansa. Työympäristöyksikön työntekijät ovat mukana sopimusneuvotteluissa antaen asiantuntemustaan työsuojelua, sosiaalisia määräyksiä ja tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä. Samalla valvotaan valvojien etua eli sitä, että työsuojeluvaltuutettujen oikeuksista ja tiedonsaannista pidetään kiinni. Työturvallisuuskeskus eli TTK on työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien yhteinen foorumi. TTK:n työalatoimikunnat tuottavat tutkimuksia, turvallisuusoppaita ja videoita, eli monipuolisia käytännön työkaluja työpaikoille. Teollisuusliiton edustajia yksiköstä, liitosta sekä liiton työpaikoilta on työalatoimikunnissa yhteensä noin 30 henkeä. – Tämä on meille ainutlaatuinen näköalapaikka ja iso satsaus, on yksikön päällikkö Vesa Kotaviita kuvannut yhteistyön tärkeyttä. Myös yksikkö itse tuottaa oppaita ja ohjeistuksia ja lähettää työsuojeluvaltuutetuille ja muille työsuojeluhenkilöille uutiskirjeen muutaman kerran vuodessa. Yksikkö on juuri julkaissut toiminnastaan myös esittelyvideon. Yksikkö kouluttaa valtuutettuja ja ammattiosastojen jäseniä muuallakin kuin Murikassa. Asiantuntijat Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä istuvat lukemattomissa työja valmisteluryhmissä, jotka koskevat lainsäädäntöä tai muuta, eri tahojen kanssa tapahtuvaa työelämän kehitystyötä. He yhdessä muiden ammattiliittojen edustajien kanssa varmistavat, että suorittavaa työtä tekevillä on puolustajansa. Osaltaan ammattiliittojen ansiosta saadaan esimerkiksi työpaikan ilman HTP-arvoja, eli haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia, alemmaksi tai vaikkapa isille laajempia oikeuksia perhevapaisiin. Työsuojelun kehittäminen on yhä enemmän myös kansainvälistä toimintaa. Merkittävä osa Suomen työsuojelunormistosta perustuu Uusi työsuojeluvaltuutettu, ne auttavat sinua! Tässä on pikaluotaus siihen, mitä Teollisuusliiton työympäristöyksikkö tekee ja millä tavoin se tukee niin uusia kuin vanhojakin valtuutettuja. Euroopan Unionin direktiiveihin ja niiden ohjautuvuuteen. Teollisuusliitto pyrkii vaikuttamaan myös EU:n lainsäädäntövalmisteluun yhdessä muiden ammattijärjestöjen kanssa. LÄHELLÄ JOKAISTA JÄSENTÄ Yksiköllä on puhelinja sähköpostipäivystys. Puhelinpäivystys on auki jokaisena arkipäivänä; se tukee, neuvoo ja ohjaa kaikissa työturvallisuutta, sosiaaliturvaa ja tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä. Päivystykseen voi soittaa jokainen jäsen, ei vain liiton luottamustehtävässä toimiva. Jos päivystäjä ei osaa heti vastata soittajan kysymykseen, hän selvittelee asiaa ja palaa siihen myöhemmin. Työympäristöyksikkö arvioi, tarvitaanko liiton oikeusapua tai muutoksenhakua työtapaturmassa tai sosiaaliturvaa koskevissa päätöksissä. Yksikön järjestämillä työympäristöpäivillä jalkaudutaan pääsääntöisesti alle 50 hengen yrityksiin. Päivän aikana pohditaan yhdessä työntekijöiden, työnantajan ja liiton edustajien kanssa, miten työsuojelua ja työympäristöä kehitetään yrityksessä. Työterveyslaitos on yksi niistä monista asiantuntijatahoista, joiden kanssa yksikön työntekijät pitävät jatkuvasti yhteyttä etsien ratkaisuja työolojen ja työhyvinvoinnin kohottamiseen. Tässä ovat apuna myös tutkimukset, joiden järjestämisessä liitto toimii usein yhteistyökumppanina. Työympäristöyksikön työntekijöiden yhteystiedot: www.teollisuusliitto.fi/tyoymparistoyksikko Katso työympäristöyksikön esittelyvideo: www.youtube.com/ teollisuusliittokanava Työsuojeluvaltuutetun ABC -opas: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaltuutettu Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 36 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 36 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
REKISTERIT Työterveyslaitos ylläpitää ASA-rekisteriä. Työnantajan on ilmoitettava syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvat tähän rekisteriin takautuvasti joka vuosi. Vuonna 2021 altistuneet on ilmoitettava ASA-rekisteriin 31. maaliskuuta mennessä. Ilmoittaminen on laillinen velvollisuus, ja sen voi tehdä nyt myös verkossa. Jokaisella ASA-rekisteriin ilmoitetulla työntekijällä on oikeus tarkistaa omat tietonsa rekisteristä. Tietopyyntö osoitetaan Työterveyslaitoksen tietosuojavastaavalle joko kirjepostilla tai tietosuojavastaavan turvapostilla. Tiedot ja ohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen sivustolta: www.ttl.fi/asa-rekisteri TARKASTUKSET Suomessa sattuu vuosittain satoja nostolaitteiden tai työvälineiden aiheuttamia työtapaturmia. Työsuojeluviranomaiset suorittivat viime vuonna noin 200 niiden kuntoon keskittyvää tarkastusta. Täysin kunnossa olevia työvälineitä havaittiin valvonnassa vain vähän, ja kävi ilmi, että työnantajat varmistavat puutteellisesti työvälineiden lainmukaisen toimintakunnon. – Työvälineen oikealla ja riittävällä huollolla ja kunnossapidolla työvälineen turvallisuus, työtehokkuus ja työn suorittamisen mielekkyys paranevat, muistuttaa työsuojelutarkastaja Ari Pulli. Tänä vuonna työsuojeluviranomaiset lisäävät työvälinetarkastuksiaan. ASETUKSET Sosiaalija terveysministeriö on antanut yksiselitteisemmät ohjeet siitä, voidaanko kuormausnosturia käyttää henkilönostoihin. On kaksi vaihtoehtoa. 1) Henkilöitä voidaan nostaa kuormausnosturilla, jos kuormausnosturin ja henkilönostokorin muodostama yhdistelmä on suunniteltu henkilönostoihin ja se täyttää koneasetuksen henkilönostolaitteille asettamat vaatimukset. 2) Henkilöitä voidaan poikkeuksellisesti nostaa kuormien nostamiseen tarkoitetulla kuormausnosturilla, kun käyttöasetuksen 3 a luvun poikkeussäännöksen vaatimukset täyttyvät. Tiedot vaatimuksista löytyvät: www.stm.fi > hae: henkilönostojen säädöstulkinta 2/2022 Tekijä 37 SYÖPÄVAARALLE ALTISTUNEET ILMOITETTAVA OVATKO TYÖVÄLINEET TEILLÄ KUNNOSSA? SELKEÄMMÄT OHJEET HENKILÖNOSTOIHIN ”Täysin kunnossa olevia työvälineitä havaittiin valvonnassa vain vähän.” ”Vuonna 2021 altistuneet ilmoitettava ASA-rekisteriin 31. maaliskuuta mennessä.” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Miten pitkän sairausloman jälkeen työnantaja voi päättää työsuhteen? Työntekijän sairaus ei lähtökohtaisesti anna työnantajalle oikeutta irtisanoa työsopimusta (työsopimuslaki 7 luku 2 §). Joskus työkyky on kuitenkin vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti, eikä ole tiedossa, että tilanne lähiaikoina parantuisi. Silloin on mahdollista, että työsuhde sairauden vuoksi päätetään. Oikeuskäytännön mukaan tähän vaaditaan yleensä ainakin noin vuoden mittainen yhtäjaksoinen sairausloma tai monia lyhyempiä sairauslomia edellisten vuosien ajalta. Ennen irtisanomista työnantajan pitää selvittää, olisiko työpaikalla tarjolla muita tehtäviä, joita työntekijä pystyisi tekemään esimerkiksi lyhyen koulutuksen tai perehdytyksen jälkeen. Sopivia työtehtäviä tai muita mukautuksia voidaan miettiä esimerkiksi kolmikantaneuvottelussa työterveyslääkärin, työntekijän ja työnantajan kesken. Jos työsuhde sairauden perusteella päätetään, irtisanomisen laillisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Ratkaisuun voivat vaikuttaa monet asiat, kuten esimerkiksi yrityksen koko, työsuhteen pituus, työntekijän ikä ja koulutus tai sairauden laatu ja ennuste. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä voidaan tuomita työntekijälle korvausta. TYÖSSÄ IS TO CK IS TO CK Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 37 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 37 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
AMMATTILAINEN JANNE TURUNEN ”Meitä on vuorossa vähintään viisi palomiestä ja mestari. Me olemme työvuoro. Vain yhdessä hoidamme asiat. Vakinaisena palomiehenä olen ollut täällä vuodesta 2001. Työvuoro on 24 tuntia, ja sitten on kolme vuorokautta vapaata. Joka kolmannen vuoron olen hälytyskeskuksessa, kaksi muuta joko ambulanssi-pelastusyksikössä tai sammutusyksikössä. Ensivastetehtäviä oli viime vuonna lähes sata, pienestä haavasta vakavaan vammaan ja elvytykseen. Meillä on hirveän paljon erilaista kalustoa. Kaikki laitteet huolletaan säännöllisin väliajoin. Pumppaamot ovat tavattoman tärkeitä. Tarvittaessa saamme liikkeelle jopa 100 000 litraa vettä minuutissa. Jokin pumppaamo tarkastetaan vuorollaan joka päivä. Harjoittelemme jatkuvasti. Vaikka turvallisuus on mennyt valtavasti eteenpäin esimerkiksi 1990-lukuun verrattuna, on meidän oltava varautuneita kaikkeen. Loukkuun jäänyt ihminen on saatava aina pois; meillä on paljon köysiharjoituksia. Alueella käsitellään ja varastoidaan suuria määriä vaarallisia aineita. Varautuminen on sen mukaista, ja hälytystilanteisiin lähtee erittäin sitoutuneita ammattilaisia. Palomiehen turvallisuus on tavallaan kuvitteellinen asia. Vaaratilanteita on vuosien JANNE TURUNEN Palomies Nesteen teollisuuspalokunta, Porvoo ”Vasta ryhmä on jotain, ei yksi ihminen” mittaan ollut useita ja erilaisia. Olen huono pelkäämään. Eniten olen pelännyt kaverin puolesta, esimerkiksi eräässä hälytystehtävässä joitakin vuosia sitten, kun kuuntelin kun palomestari antoi toiselle savusukellusparille poistumiskäskyn. Mutta he eivät kuulleet käskyä, koska palo aiheutti niin suuren metelin, ja pari jäi vääntämään vielä ratkaisevan venttiilin kiinni. Meillä on samat kuntotestit kuin kunnallisella puolella. Pitää olla savusukelluskelpoinen. Pelaan jalkaja kaukalopalloa, jääkiekkoa, tennistä ja pyöräilen. Mutta on meillä urheiluhulluakin porukkaa. Oma työvuoro on koti ja muut veljiä. Kaikesta voi puhua ja muilta saa tukea työssä ja eri elämäntilanteissa. Minulla on myös psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus, samoin perheja verkostotyön koulutus. Olen ollut viisi vuotta töissä akuuttipsykiatrian suljetulla osastolla. Kaikki ihmisten systeemit toimivat samalla lailla. Minulla on koulutukseni ansiosta hyvät antennit, pääsen ihmisten tunteiden sisään ja tunnistan nexukset, eli luontaiset tiedon jakajat, joiden kautta kannattaa viedä asioita eteenpäin. Näistä on paljon hyötyä, kun olen nyt osaston luottamusmies.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA 38 Tekijä 2/2022 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 38 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 38 9.2.2022 14.29 9.2.2022 14.29
2/2022 Tekijä 39 Tutustu tarjontaan ja tilaa omat suosikkisi. Soppiin pääset liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi Soppi on avattu! Tervetuloa teollisuusliittolaisten uuteen verkkokauppaan. Palvelun tuottaa Innoflame Oy Tervetuloa vuoden hauskimmalle jäsenristeilylle! Luvassa huippuesiintyjät, karaokea, tanssia, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Lue lisää ja varaa paikkasi: www.matkapojat.fi/teollisuusliitto Huom! Aiemmin vahvistetut varaukset ovat yhä voimassa. DJ Matti Airaksinen Maija Vilkkumaa Pete Parkkonen Teollisuusliiton jäsenristeily 2022 7.–8.5. Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan TYÖSSÄ Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 39 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 39 9.2.2022 13.37 9.2.2022 13.37
Starttikurssi avasi silmiä S atu Koskimäki hörppää kahvia Nalle Puh -mukista ja seuraa kannettavan tietokoneen ruutua. Menossa on uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi, joka järjestetään verkossa. Vaasalainen Koskimäki aloitti vuoden alussa Mustasaaressa ja Vaasassa toimivan Oy Escarmat Ltd:n työsuojeluvaltuutettuna. Starttikurssia hän pitää hyvänä tukena luottamustehtävän alkuvaiheessa. – Kurssi oli tosi silmiä avaava. Paljon tuli uutta tietoa, Koskimäki sanoo. Yhden päivän kurssilla käytiin läpi työsuojelun perusasiat ja lisätietojen lähteet. Koskimäki osallistui kurssille oman keittiönpöydän ääressä. – Rento fiilis oli. Pystyi hyvin kysymään, jos tuli jotain mieleen, mutta helpompi olisi keskustella paikan päällä, Koskimäki vertailee. Kysymyksiä pystyi esittämään myös kirjoitetussa muodossa Teams-ohjelman chatin kautta. Koskimäen ruutuvihkoon kertyi muistiinpanoja muun muassa siitä, mistä kannattaa ensimmäisenä lähteä etsimään lisätietoa. – Työsuojeluvaltuutetun pesti on todella suuri kokonaisuus. Kaikki vaikuttaa työhyvinvointiin, Koskimäki sanoo. Hän pohtii, että työhyvinvointi ei ole vain työpaikan ja työyhteisön asia, vaan myös esimerkiksi kotiolot voivat heijastua töihin. TUKEA ON TARJOLLA Vaasan metallityöväen ammattiosaston hallituksen jäsenenä muutaman vuoden vaikuttanut Koskimäki on toiminut aiemmin varatyösuojeluvaltuutettuna. Siirtyminen varsinaiseksi valtuutetuksi oli luontevaa edeltäjän jäädessä eläkkeelle. Koskimäki uskoo, että edelliseltä työsuojeluvaltuutetulta on mahdollista saada apua. Myös starttikurssilla tuli selväksi, että tukea on tarjolla. – Koulutuksen kautta tuli sellainen tunne, että ei tarvitse jäädä yksin. Escarmat valmistaa teollisuuden automaatiokeskuksia. Noin 90 henkeä työllistävä yritys laajensi viime vuoden lopulla toimintaansa uusiin tiloihin Vaasassa. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi järjestettiin korona-ajan takia verkossa. Osallistujat antavat kiitosta etäkurssille, mutta jatkossa on mukava päästä Murikkaan oppimaan lisää työsuojelusta. Kojeistoasentajana Escarmatilla 11 vuotta työskennellyt Koskimäki kertoo, että tutun työyhteisön työsuojeluvaltuutettuna on mielekästä olla. – Olen viihtynyt tosi hyvin. On mukava työpaikka ja työkaverit. SEURAAVAKSI MURIKKAAN Teollisuusliiton tarjoamaa työsuojeluvaltuutettujen tukea ja koulutusta Koskimäki pitää kattavana. Työsuojeluvaltuutettujen peruskurssi on hänellä seuraavana suunnitelmissa. – Pitäisi kalenterin kanssa alkaa katsoa, milloin onnistuu kurssille lähteminen. Ihan innolla odotan, että pääsen Murikkaan, Koskimäki kertoo. Tampereella sijaitseva Murikka-opisto ei ole ennestään tuttu Koskimäelle. – Murikka kuulostaa siinäkin mielessä hyvältä, että pääsee verkostoitumaan ja saa vertaistukea, Koskimäki sanoo. INTOA HERÄTTELEMÄSSÄ Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita kertoo, että 29. tammikuuta starttikurssille osallistui noin 80 henkeä. Koulutus järjestettiin kahtena ryhmänä reilun osallistujamäärän takia. – Vuorovaikutus on verkossa haastavaa, mutta keskustelua ja näkökulmia nousi esiin, Kotaviita kertoo. Starttikurssilla keskeistä on avata työsuojelun kokonaisuutta ja valtuutettujen roolia, sekä läpikäydä liiton työympäristöyksikön toimintaa tukija neuvontapalveluineen. Myös Teollisuusliiton aluetoimintaa ja koulutustarjontaa avattiin osallistujille. – Tärkeintä kurssilla on innostaa ja herättää kiinnostusta, Kotaviita sanoo. Verkossa starttikurssien osallistujamäärät ovat olleet samalla tasolla kuin ennen korona-aikaa paikan päällä alueellisesti järjestetyillä kursseilla. OPPIA OMASSA RAUHASSA Berner Oy:n Heinäveden tehtaiden työsuojeluvaltuutettu Sebastian Ahlroos piti starttikurssia onnistuneena. – Verkkokurssi oli ihan hyvä kokemus. Omassa rauhassa sai kuunnella, Ahlroos kertoo. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA SAMI PELTONIEMI 40 Tekijä 2/2022 TYÖSUOJELU Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 40 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 40 9.2.2022 14.19 9.2.2022 14.19
Hän pohtii, että ihmisestä riippuu, pitääkö läsnätai etäkoulutuksista. Molemmille on tilausta. – Tällainen starttikurssi meni hienosti etänäkin. Laajemmilla kursseilla on mielellään kasvotusten, Ahlroos arvioi. Vuorovaikutus on verkossa erilaista kuin kasvotusten, mutta Teams-sovelluksesta löytyy työkaluja puheenvuorojen jakamiseen. – Sanottiin alussa, että nostetaan kättä sovelluksella ja pyydetään puheenvuoroa. Kyllä se ihan hyvin meni, Ahlroos arvioi. KEHITYSTYÖTÄ YHDESSÄ Bernerin Heinäveden tehtailla valmistetaan muun muassa hygieniaja kosmetiikkatuotteita sekä autotuotteita, kuten vahoja. Kilometrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevat tehtaat työllistävät noin 60 henkeä. Vuoden alussa työsuojeluvaltuutettuna aloittanut Ahlroos kertoo, että asia tuli ajankohtaiseksi, kun aiemmin työsuojeluvaltuutettunakin toiminut pääluottamusmies jätti valtuutetun tehtävän ja kysyi Ahlroosia ehdolle. Työturvallisuus on työnsarka, jossa tarvitaan yhteistyötä. – Yritän olla mahdollisimman helposti lähestyttävissä, niin pystytään yhdessä kehittämään, Ahlroos sanoo. Ahlroos on työskennellyt Bernerillä tuotevalmistajana kohta kuusi vuotta. Työnkuvaan kuuluu muun muassa shampoiden ja hoitoaineiden sekoitus. – Erittäin hyvin olen viihtynyt. Ala oli itselleni ihan uusi, kun tulin kuusi vuotta sitten, Ahlroos kertoo. TUKEA TARJOLLA MYÖS SOMESSA Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssia Ahlroos pitää hyvänä lähtölaukauksena luottamustehtävään. – Kurssilla tuli paljon hyviä linkkejä ja vinkkejä, mistä voi löytää enemmän tietoja. Starttikurssi myös avasi silmiä työsuojelun alan laajuuteen ja valtuutetun tehtävien monipuolisuuteen. Seuraavaksi vuorossa on peruskurssin käyminen Murikassa. – Työsuojelu vaikuttaa moneenkin asiaan työpaikalla: viihtyvyyteen, sujuvuuteen ja mahdollisesti myös tuotantoon, Ahlroos luettelee. Tietoa ja tukea on tarjolla myös sosiaalisessa mediassa. Ahlroos liittyi heti kurssin jälkeen työsuojeluvaltuutetuilla tarkoitettuun Facebook-ryhmään. – Ryhmästä saa varmasti hyvää tietoa ja ajankohtaisia päivityksiä asioihin. Voi myös vaihtaa muitten jäsenten kanssa tietoa ja kokemuksia. ? 2/2022 Tekijä 41 ”Pystyi hyvin kysymään, jos tuli jotain mieleen, mutta helpompi olisi keskustella paikan päällä”, Satu Koskimäki vertailee verkkoja lähikursseja. LIITOSSA vaikuttaa työhyvinvointiin.” ”Kaikki Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 41 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 41 9.2.2022 14.18 9.2.2022 14.18
42 Tekijä 2/2022 M aisema vaihtuu, kun Teollisuusliiton järjestäjä Jari Pekkarinen kaasuttaa pohjoispohjalaista asvalttitietä matkallaan Oulusta kohti Pyhäntää. Pekkarisen ohjelmassa on työpaikkapyyhkäisyjä mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalan yrityksissä, joista ei ole ennakkoon tarkkoja tietoja esimerkiksi järjestäytymisen asteesta tai valituista luottamushenkilöistä. Pyyhkäisyjen tavoitteena on muun muassa päivittää yritysten tiedot, luoda suhteita työpaikoille, jakaa tietoa työehtosopimustilanteesta ja hankkia uusia jäseniä Teollisuusliittoon. – Tapaamisia ja puhelinsoittoja. Kysellään ja kuunnellaan, Pekkarinen kertoo järjestäjän työstä. Työn perusasia ovat "yks-ykköset", eli kasvokkaiset kohtaamiset työntekijöiden kanssa. Nyt keskustelujen keskiössä on muuttunut työehtosopimustilanne. TYÖEHDOT YRITYSKOHTAISESTI Työnantajapuolen Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Teollisuusliiton näkökulmasta tämä tarkoittaa, Teollisuusliiton järjestäjän Jari Pekkarisen työhön kuuluvat työpaikkavierailut, ihmisten kohtaaminen ja tiedon lisääminen. Pyhännän seudulla toimipaikkapyyhkäisyjen keskiössä oli mekaanisen metsäteollisuuden muuttunut työehtosopimustilanne. TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN ”Yhdessä voimme saada paljon aikaiseksi” että lähes 200 yrityksen kanssa on neuvoteltava yrityskohtaiset työehtosopimukset. – Nyt jokainen työpaikka taistelee itse, Pekkarinen toteaa. Valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset ovat luoneet sopimusaloille selkeyttä: työehtojen minimiehdot ja palkankorotukset ovat olleet kaikille samat. Menossa olevalla sopimuskierroksella ehdot sorvataan yrityskohtaisesti. – Porukka on alkanut herätä. Ihmiset ovat huolissaan, Pekkarinen kertoo. Yritysvierailuilla kerrataan perusasioita, eli mistä työehdot tulevat. Monille on yllätys, että lakiin perustuvat minimiehdot ovat suppeat verrattuna työehtosopimuksiin. – Laissa on esimerkiksi vain yksi palkallinen arkipyhä, Pekkarinen kertoo ja viittaa itsenäisyyspäivään. Myös muun muassa lomarahat, pekkaspäivät ja vuorolisät perustuvat työehtosopimuksiin. Työehdot neuvotellaan yhteisvoimalla, eli liittoon kuuluminen on tärkeää. Korkea järjestäytymisaste myös hillitsee työnantajan intoa irtiottoihin. – Yhdessä voimme saada paljon aikaiseksi, Pekkarinen sanoo. KESKUSTELUYHTEYS TAVOITTEENA Pyhännällä Pekkarisen seuraan liittyy Pyhännän Puutyöväen ammattiosasto ry:n edustajana pääluottamusmies Harri Pernu. Paikallistuntemus on tärkeä apu toimipaikkapyyhkäisyillä. Seuraavaksi puetaan korona-ajan vaatimusten mukaisesti kasvomaskit ja astellaan paikalliselle sahalle. Toimisto löytyy ensiksi avatun oven takaa, ja toimitusjohtajakin on paikalla. Jari Pekkarinen työpaikkavierailulla Pyhännän PuuTop Oy:n Piippolan toimipisteessä. JÄRJESTÄJÄ Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 42 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 42 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
2/2022 Tekijä 43 LIITOSSA Harri Pernu ja Jari Pekkarinen keskustelevat Pyhännän Puu-Top Oy:n toimitusjohtajan Hannu Hjulbergin kanssa. Järjestäjän auton mittariin voi kertyä jopa 2 000 kilometriä viikossa. ”Toivottavasti tästä poikii seuraaviakin kohtaamisia.” Pyhännän Puujalostus Oy:n toimitusjohtajan Teijo Makkosen kanssa käydään läpi sahan tilannetta, työntekijämäärää, tuotteita ja näkymiä. Yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja alustetaan vaihtamalla yhteystietoja. Työntekijöiden tapaamiset sovitaan tehtäväksi Pekkarisen seuraavalla vierailulla. Tapaamista voi pitää onnistuneena, sillä keskusteluyhteys saavutettiin, tietoja vaihdettiin ja tes-tilanne tuli päivitetyksi. Pekkarinen toteaa, että keskustelemaan pääsy ei ole itsestäänselvyys. Hän kertoo esimerkin toisesta yrityskäynnistä, jossa vastaanotto oli tyly. – Toimitusjohtaja totesi, että ei tänään, ei huomenna, ei koskaan, Pekkarinen muistelee. AJATUSTENVAIHTOA KAHVITAUOLLA Seuraavaksi auton keula kääntyy kohti Piippolaa, jossa kohteena on karmeja valmistava Pyhännän Puu-Top Oy. Toimipisteessä tavoitetaan työnjohtoa, mutta samalla selviää, että toimitusjohtaja työskentelee yrityksen toisessa toimipisteessä Pyhännällä. Piippolassa päästään tapaamaan karmitehtaan työntekijöitä. Sattumalta on juuri alkamassa kahvitauko, joten tekijät kokoontuvat kahvin ja eväsleipien äärelle. Pekkarinen kertoo tes-tilanteesta ja vaihtaa leppoisasti ajatuksia työntekijöiden ja työnjohdon kanssa. Kahvitauon päättyminen päättää myös vierailun tässä toimipisteessä. Seuraavaksi suunnataan takaisin Pyhännälle tapaamaan toimitusjohtaja Hannu Hjulbergia, joka ohjaa Pekkarisen ja Pernun yrityksen neuvotteluhuoneeseen. Myös Hjulbergin kanssa käydään läpi yrityksen tilannetta, työntekijämäärää ja tes-asetelmia. ONNISTUNUT PYYHKÄISYPÄIVÄ Pyyhkäisyjen jälkeen on aikaa koota ajatuksia päivän aikana koetusta. Kahden yrityksen ja kolmen toimipisteen pyyhkäisypäivä oli kaikkiaan onnistunut, sillä keskustelemaan päästiin sekä yritysten johdon että työntekijöiden kanssa. Tietoisuutta yrityskohtaisten työehtosopimusten ja järjestäytymisen tarpeesta saatiin levittyä. – Siitä se lähtee. Toivottavasti tästä poikii seuraaviakin kohtaamisia, Pekkarinen toteaa. Päivän aikana kirkastui kuva, että monille yrityksille sopimusalakohtaisella yleissitovalla tes-linjalla jatkaminen olisi ollut hyvä vaihtoehto. Valtakunnallisten liittojen neuvottelemat työehdot ja palkankorotukset ovat kaikille samoja, eikä joka talossa tarvitse käyttää resursseja neuvotteluihin. Muuttuneessa tilanteessa lisätiedoille on tarvetta. Myös työvoimapula on tullut ilmi työpaikkapyyhkäisyillä. Töitä on enemmän kuin tekijöitä, joten yrityksissä on vähän intoa yrittää työehtojen heikentämistä. TYÖTÄ, JOLLA ON MERKITYS Marraskuinen pakkaspäivä alkaa kääntyä iltaa kohti. Valo vähenee ja lumisade voimistuu. Pekkarinen suuntaa yöksi Kajaaniin, josta hän jatkaa seuraavana päivänä toimipaikkapyyhkäisyille Kuhmoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun reissulta Pekkarinen palaa kotiin Valkeakoskelle. Tes-kampanjan aikana ajokilometrejä kertyy 1 500–2 000 viikossa. – Ei tätä tekisi, jos ei jaksaisi tai haluaisi, Pekkarinen sanoo. Vuoden ja kaksi kuukautta ammattiosastojärjestäjänä Keski-Uudellamaalla ja reilun puoli vuotta Teollisuusliitossa järjestäjänä työskennellyt Pekkarinen teki aiemmin töitä pakkauskalvoja valmistavassa kemianteollisuuden tehtaassa, jossa hän oli työsuojeluvaltuutettuna 18 vuotta. Vuonna 2019 tehtaalla pidetty järjestämiskampanja oli Pekkarisen ensikosketus järjestämistoimintaan. Seuraavaksi vuorossa oli järjestäjäkurssin käyminen. – Kurssi avasi silmiä, Pekkarinen kertoo. Kiperien keskustelujen käyminen ja vastaväitteiden purkaminen ovat järjestäjän työn keskiössä. Kasvotusten viesti välittyy aidosti ja keskustelukumppanien sitoutumisen aste on korkea. – Ei tarvitse pelätä ei-vastausta. Se on mahdollisuus kysyä, miksi ei, Pekkarinen antaa esimerkin. Pyhännän seudulla työntekijöiden tapaamisista jäi päällimmäisenä mieleen palaute "kiva, kun tulitte käymään". – Se auttaa jaksamaan. Tällä työllä on merkitystä, Pekkarinen sanoo. ? Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 43 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 43 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Viikonloppukoulutusta ? 19.2. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi verkossa ? #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -kurssi ? 12.–13.3. Pohjanmaa (Seinäjoki) ? 26.–27.3. Etelä-Suomi (Lappeenranta) ja Itä-Suomi (Joensuu) ? 2.–3.4. Lounais-Suomi (Turku) ja Länsija Sisä-Suomi (Tampere) Opintopisteitä Murikan kursseista ? Luottamusmiesten peruskurssi 2 op ? Luottamusmiesten jatkokurssi 5 op ? Työsuojelun peruskurssi 2 op ? Työsuojelun jatkokurssi 5 op ? Järjestötoimijan perusteet 1,5 op ? Puheviestinnän perusteet 1,5 op ? Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2 op Seuraavien Murikan kurssien suoritustietoja voi nyt kirjata opetushallituksen Koski-järjestelmään. Tietoja voi hyödyntää työtai opiskelupaikan hakemisessa. Osastojen koulutusviikonloppu Murikassa 5.-6.3. ? #koulutuskoukuttaa: Murikka ja koulutus Murikassa ja ammattiosastossa tutuksi ? #liitossa: Jäsenyys ammattiliitossa ja ammattiosastossa ja jäsenedut ? #hyvinvointi: Hyvinvoiva MINÄ Tarjolla kolmen tunnin koulutuspaketteja osastoaktiiveille ja muille Osastoille koulutusta alueilla ja Murikassa Työsuojelukoulutusta verkossa ja Murikassa Opintopisteitä Murikan kursseista Murikan kursseja ? 2.—4.3. Jäsenhuollon kurssi ? 7.—11.3. Työsuojelun peruskurssi ? 7.—9.3. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi ? 7.—11.3. Tietotekniikan jatkokurssi ? 7.—11.3. Grundkurs i arbetarskydd, Hakaniemi ? 14.—18.3. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 28.—30.3. Kemianteollisuuden paikallisen sopimisen kurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 44 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 44 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
Pisteet talteen Murikan kurssilta – Todella tervetullut muutos. Hyvä, että kursseista saa opintopisteitä ja tiedot ovat tallessa, sanoo pääluottamusmies Niko Honka. Lakimuutosten ansiosta vapaan sivistystyön opinnoista on elokuusta 2021 lähtien ollut mahdollista saada opintopisteitä, jotka kirjataan Opetushallituksen Koski-tietovarantoon. Murikka-opistolla uusi mahdollisuus otettiin käyttöön vuoden 2022 alussa valikoiduilla kursseilla. Uudistus helpottaa kurssien hyväksi lukemista myöhempiin opintoihin. Honka osallistui luottamusmiesten jatkokurssille Murikka-opistolla 17.–21. tammikuuta. Kurssin toinen viikko järjestetään helmikuun puolella. – Kurssi on aivan älyttömän mielenkiintoinen ja porukka on todella hyvä. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa, Honka hehkuttaa. Kurssin aluksi opiskelijat saivat tietoa opintopisteuudistuksesta. Samalla he valitsivat, haluavatko suorituksensa Koski-tietokantaan. Opistopisteet saa talteen, kun on suorittanut koulutuksen hyväksytysti, eli osaa koulutuksen kuvauksessa kerrotut asiat. – Ei pääse kukaan sanomaan, että pelkästään paikalla olemalla saa pisteitä, Honka sanoo. Hänellä ei ole vielä tiedossa, missä opintopisteitä voisi tulevaisuudessa lukea hyväksi, mutta pisteet kannattaa joka tapauksessa ottaa talteen. Opiskelijat voivat seurata Koski-tietovarantoon tallennettuja suorituksiaan LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI verkossa osoitteessa opintopolku.fi/ oma-opintopolku . Honka on työskennellyt noin 24 vuotta tamperelaisella ATA Gears Oy:llä, joka valmistaa voimansiirtokomponentteja. Hänet valittiin pääluottamusmieheksi toukokuussa 2021 sen jälkeen, kun edellinen pääluottamusmies oli irtisanoutunut. Murikan kursseja hän pitää erinomaisena tukena luottamustehtävän hoidossa. Peruskurssi on pohjalla ja paikallisen sopimisen kurssille on paikka varattuna. – Kurssien myötä alkaa selvitä, miten paljon pitää ja on hyvä tietää, Honka sanoo. Jatkokurssin ensimmäisen viikon aikana oppia tarttui mukaan muun muassa työaikalain ja työehtosopimuksen tulkinnasta sekä lomautusten ja sairauslomien vaikutuksesta vuosilomiin. – On myös tärkeää, että pääsee verkostoitumaan. On kiva jutella ihmisten kanssa. Näkee, ettei tässä olla yksin, Honka kertoo. Oman työpaikan yhteistoimintaa hän kuvailee toimivaksi. Keskusteluyhteys yrityksen edustajien ja työntekijöiden välillä toimii ja asioista pystytään sopimaan. – Kysytään mielipidettä myös asioissa, joissa ei tarvitsisi. Mukava, että työnantajaa kiinnostaa. Hongan yllätti kurssilla esiin tullut tieto, että moni luottamusmies ei käy heitä varten järjestettyjä kursseja. Hänen viestinsä on selkeä luottamushenkilöille sekä muille teollisuusliittolaisille. – Menkää kursseille! Ehdottomasti kannattaa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN Lue jutun laajempi versio verkkolehdestä: www.tekijälehti.fi. 2/2022 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Pääluottamusmies Niko Honka kertoo, että luottamusmiesten jatkokurssilla yhtenä harjoitustehtävänä oli käydä läpi työnantajan kanssa oman työpaikan kipukohtia. NIKO HONKA Pääluottamusmies ATA Gears Oy, Tampere Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 45 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 45 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
46 Tekijä 2/2022 A FP / LE H TI KU VA MAAILMA Työnantajat ja oikeisto vastakkain työlaista ESPANJA Työlain uudistamishanke johti Espanjassa kiinnostavaan tilanteeseen: ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja kommunistiseen puolueeseen kuuluva työministeri Yolanda Díaz ajavat läpi muutoksia, joita oikeistopuolueet PP ja Vox vastustavat henkeen ja vereen. Pääministeri Pedro Sanchezin vasemmistohallituksella on takanaan vain vähemmistö parlamentissa, eikä lain läpimeno helmikuussa ole varmaa. Lisäksi usein hallitusta tukevat alueelliset vasemmistopuolueet vastustavat lakiesitystä, koska ne haluavat enemmän valtaa alueilleen. Hallitus haluaa purkaa oikeistohallituksen vuonna 2012 läpi ajaman lain, joka pyrki siirtämään ammattiliitot sivuraiteelle työehdoista sopimisessa. Lisäksi se haluaa suitsia määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Lakiesitys palauttaa työehtosopimusten jälkisuojan. Tällöin vanhaa työehtosopimusta noudatetaan siihen asti, kunnes uusi on solmittu. Espanjan oikeistohallitus siirsi aiemmin työehtosopimusten jatkuvuudesta päättämisen käytännössä yrityksille: nyt työehtosopimus raukeaa, ellei uutta sovita 12 kuukaudessa. Lakiehdotus nostaa toimialakohtaiset työehtosopimukset etusijalle. Yrityskohtaisilla sopimuksilla voisi vain parantaa työehtoja alan sopimuksesta, ei heikentää. Alihankkijoille työskentelevien työehtojen ja palkan olisi vastattava vähintään alan työehtosopimuksia. Nyt näin ei ole. Määräaikainen työ olisi jatkossa mahdollista vain selkeistä tuotannollisista syistä ITÄVALLAN METALLISSA 3,45 PROSENTIN KOROTUKSET ITÄVALTA Metallityöläisten taulukkopalkat nousivat vuoden alusta 3,45 prosenttia, kertovat työehtosopimuksen neuvotelleet GPAja PRO-GE -liitot. Sama korotus lisätään yölisiin sekä harjoittelijoiden palkkoihin. Mikäli työntekijän palkka ylittää taulukkopalkan, korotusprosentti on 3,0. Itävallan liitot ovat jo pitkään edistäneet työajan lyhentämistä. Tässäkin sopimuksessa yli taulukkopalkkojen ansaitseva voi vaihtaa nyt tulevan korotuksen 4 tunnin ja 30 minuutin vapaaaikaan kuukaudessa. Tällöin vapaa-aikaa kertyy 54 tuntia vuodessa. TURKIN METALLISSA 65,67 PROSENTIN KOROTUKSET TURKKI Raju inflaatio tekee palkankorotuksistakin isoja: tammikuussa solmittu kolmen metalliliiton yhteinen sopimus takaa liittojen mukaan vähintään 65,67 prosentin palkankorotukset. Työnantajan ensimmäinen tarjous oli 12 prosenttia. Sopimus kattaa 142 000 metallityöläistä 300 yrityksessä ja on kaksivuotinen. Liitot kävivät pitkän kamppailun sopimuksen puolesta, ja se johti lopulta tulokseen. Pahassa inflaatiokierteessä kärvistelevässä Turkissa palkankorotusten arviointi on hankalaa. Siksi nyt sovittiin korotukset vain ensimmäiselle ja toiselle kuudelle kuukaudelle. Mikäli inflaatio nousee ennakoitua enemmän toisen puolivuotiskauden aikana, työantaja korvaa erotuksen työntekijöille. Kolmannen ja neljännen puolivuotiskauden palkat sovitaan myöhemmin, kun inflaation taso tiedetään. sekä kausityössä. Määräaikaisuuden pisin aika laskee neljästä vuodesta yhteen. Mikäli määräaikaisuuksia kertyy 24 kuukaudessa yhteensä 18 kuukautta, työsuhde muuttuisi vakituiseksi. Koska nykylaki sallii laajasti määräaikaisuudet, 26 prosenttia työntekijöistä on nyt määräaikaisessa työssä. Tästä kärsivät erityisesti nuoret, joiden on vaikea saada vakituista työtä. Muita muutoksia tehdään muun muassa oppisopimuksiin sekä lomauttamisen joustavoittamiseksi. Alle 30 päivän työsuhteista pitää maksaa korotettua korvausta. Rangaistuksia säädösten rikkomisesta kovennetaan. Ammattiliittojen keskusjärjestö CCOO:n pääsihteeri Unai Sordo sanoo, että esitys on "ensimmäinen, joka 20 vuoteen tuo selvää parannusta työväenluokan työehtoihin". Työnantajat tukevat esitystä, koska sopiminen vähentää epäreilua kilpailua työehdoilla. Oikeistopuolue PP:n maailmankuvasta taas kertoo sen kommentti, kun paavi Franciscus tapasi ministeri Díazin joulukuussa. Puolueen edustaja kutsui sitä "kommunistien huippukokoukseksi". HEIKKI JOKINEN ? Oikeiston kritisoima Espanjan työministeri Yolanda Diaz keskusteli paavi Franciscuksen kanssa Espanjan työlaista Vatikaanissa 11. joulukuuta 2021. Franciscus on puhunut usein ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 46 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 46 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
Lue lisää ja ilmoittaudu 16.3. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/naisten-seminaari NAISTEN SEMINAARI 2.–3.4. Murikka-opisto Lisätietoja: Kirsti Anttila, p. 040 587 4450, kirsti.anttila@teollisuusliitto.fi Ohjelmassa: • puheenjohtaja Riku Aallon tervehdys • STM:n projektipäällikkö Outi ViitamaaTervonen puhuu työelämän tasa-arvosta • Kyselystä toimintaan: Naisten kampanjan startti • Improvisaatioteatteri Snorkkeli Lisäksi tarjolla ohjattua lavista, pilatesta tai omatoimista liikuntaa Murikan mahtavissa maastoissa sekä rantasauna, spa, karaokea, hyvää ruokaa ja loistoseuraa. Tervetuloa kaikki Teollisuusliiton naisjäsenet! Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia kesäja syyslomia! Teollisuusliiton viikko-osakkeet viikoille 23–52/2022 ovat jäsenten haettavissa 9.2.2022 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Loviisassa, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 7.3.2022. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 10.3.2022. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 17.3.2022 kello 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten sinun tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi. Lisätietoja löydät sivuilta. Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 arkisin kello 9–15 yrityspalvelu@holidayclub.fi Lähetä hakemuksesi viimeistään 7.3.2022. 2/2022 Tekijä 47 LIITOSSA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 47 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 47 9.2.2022 14.38 9.2.2022 14.38
48 Tekijä 2/2022 Stadin kundi puolusti duunaria suurella sydämellä ERIK LINDFORS 1946–2022 Metalliliiton entinen sihteeri Erik Lindfors kuoli vaikeaan sairauteen 75-vuotiaana Helsingissä 19. tammikuuta 2022. Hän oli syntynyt Helsingissä 14. huhtikuuta 1946. Lindfors syntyi työläisperheeseen. Hän oli todellinen stadin kundi, mikä asenteena hänessä näkyi ja kuului. Hän oli tarvittaessa suorapuheinen, mutta samalla reilu ja elämän eri puolia ymmärtävä. Nuoruudessa hänen harrastuksiinsa kuuluivat muun muassa paini ja nyrkkeily sekä aktiivisuus Kulttuuritalon demokraattisten nuorten lauluja tanssiryhmissä. Työelämänsä alkupuolella hän toimi muun muassa Konela Oy:ssa autopeltiseppänä ja työpaikan pääluottamusmiehenä. Ammattiosasto 84:ään ja Metallityöväen liittoon hän liittyi alkuvuodesta 1966. Ammattiosastossa hänet valittiin heti varasihteeriksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi. Lindfors aloitti pääluottamusmiehen tehtävät Konelassa vuonna 1971 ja hoiti niitä ansiokkaasti vuoteen 1983, jolloin hän lähti Moskovaan opiskelemaan. Hänet valittiin myös Metalliliiton liittokokousedustajaksi vuosina 1975 ja 1979. Metalliliiton autoalan työehtosihteeriksi Lindfors valittiin tammikuun alussa vuonna 1983. Hän aloitti toimitsijana vaiheessa, jolloin liiton sisällä ja koko ammattiyhdistysliikkeessä oli voimakasta ristivetoa ja poliittista painetta. Lindforsin työhistoriaan mahtuu myös hänen johtamansa pitkä autoalan lakko vuonna 1984, minkä ansiosta alan työntekijöiden työehtoja saatiin merkittävästi parannettua. Lindfors valittiin liiton toiseksi sihteeriksi ja sittemmin sihteeriksi eli liiton puheenjohtajan aisapariksi ja SKDL:n sekä sittemmin vasemmistoryhmän vetäjäksi. Näissä vaativissa toimissa Lindforsin taito kuunnella, sovitella ja erityisesti taistella jäsenten jokapäiväisen hyvinvoinnin eteen ovat jättäneet jälkensä koko suomalaiseen ammattiyhdistysliikkeeseen. Hän loi myös luottamukselliset suhteet liiton puheenjohtajana toimineeseen Per-Erik Lundhiin ja hänen seuraajaansa Erkki Vuorenmaahan. Tämä mahdollisti sen, että vasemmistoryhmän kantoja otettiin aidosti huomioon työehtoneuvotteluissa. Samoin Lindfors toimi SAK:n hallituksessa, jossa Metalliliiton yhtenäisillä kannoilla oli suuri vaikutus. Lindforsin painoarvo liittojohtajana oli erittäin merkittävä muun muassa vuoden 1995 eduskuntavaaleissa ja hallitusratkaisussa. Tuolloin saatiin kansanedustajiksi useita ay-taustaisia ehdokkaita ja samalla maan hallitus vaihtui oikeistohallituksesta Paavo Lipposen monipuoluehallitukseen, johon myös Vasemmistoliitto otettiin mukaan. Lindforsin panos myös Suomen liittymisessä Euroopan unioniin ja Euroopan talousja rahaliittoon oli merkittävä, koska ammattiyhdistysliikkeessä ja erityisesti sen vasemmalla laidalla oli hyvin epäilevää suhtautumista unioniin. Teollisuuspolitiikka ja suomalaisen palkansaajan hyvinvointi oli Lindforsille sydämenasia ja tunnusomaista kaikessa hänen tekemisessään. Hän jaksoi käydä pitkä keskusteluja työnantajien kanssa paitsi neuvottelupöydissä myös muissakin yhteyksissä. Lindfors vastasi liitossa tele-alan sopimuksista ja oli sen myötä kovissa sopeutusneuvotteluissa, kun Posti-Tele muuntui pörssiyhtiö Soneraksi. Lindfors oli myös jäsenenä Soneran hallintoneuvostossa. Hänet tunnettiin kovana, mutta inhimillisenä neuvottelijana, jolla oli erittäin tärkeä taito – taito kuunnella ja tehdä oikeita johtopäätöksiä kuulemansa perusteella. Lindfors jäi eläkkeelle Metalliliiton palveluksesta 1.5.2006. Hän jatkoi eläkkeellä tarkkanäköistä politiikan ja erityisesti teollisuuspolitiikan seuraamista. Monet hänen entisistä työtovereistaan ja ystävistään muistavat lukuisat pitkät puhelinja lounaskeskustelut, joissa käytiin huolellisesti läpi maan ja maailman poliittista tilannetta ja teollisuuspolitiikan näkymiä. Hän murehti loppuun saakka työnantajapuolella noussutta hyvien neuvottelusuhteiden romuttamishenkeä. Parantumattoman sairauden edessäkään Lindfors ei luovuttanut, vaan jatkoi elämää omana itsenään. Meihin ystäviin ja entisiin työtovereihin hän piti yhteyttä kuten ennenkin, ja aina päällimmäisenä olivat ajankohtaiseen tilanteeseen liittyvät kysymykset työmarkkinoilla tai politiikassa. Katse oli enemmän tulevaisuudessa kuin menneessä. Toki vanhoja aikojakin muisteltiin, myös pilke silmäkulmassa. Lindfors puhui usein ja aina lämmöllä tyttäristään Tanjasta ja Milasta ja heidän perheistään, samoin viime vuosikymmenien kumppanistaan Tuijasta. TURJA LEHTONEN EERO HOVI TIMO ROPPOLA Kirjoittajat ovat Erik Lindforsin entisiä työtovereita. MUISTOKIRJOITUS Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 48 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 48 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
2/2022 Tekijä 49 TUTUSTU UUDISTUNEESEEN DUUNIVALMENNUKSEEN Teollisuusliiton jäsenille suunnatusta Duunivalmennuksesta saat tukea työnhakuun, työllistymiseen ja työuran suunnitteluun. Henkilökohtainen valmentajasi auttaa vaikkapa uuden työpaikan hakemisessa tai opiskeluvaihtoehtojen pohtimisessa. Itseopiskelumateriaalit ovat käytettävissäsi verkossa kellon ympäri. Voit siis opiskella juuri silloin kun itsellesi parhaiten sopii. Tukenasi on myös chat-palvelu. Palveluita on saatavilla suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Kirjaudu Duunivalmennukseen pankkitunnuksillasi: teollisuusliitto.duunivalmennus.com OIKAISU Tekijä 1/2022 ”Liiton organisaatio uudistui” -aukeaman sektori 1:n sopimusalalistauksesta olivat pudonneet pois maaseutuelinkeinot, puutarha-ala, taimitarha-ala, turkistuotantoala ja viherja ympäristörakentamisala. Toimitus pahoittelee virhettä. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LYHYET LIITOSSA ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2022 alkaen. ? Vuonna 2021 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tieto verottajalle 28.1.2022. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 11.3.2022 ja tiedot ehtivät tällöin vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 25.4.2022. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2022 on lähetetty itsemaksaville jäsenille. Mikäli olet työtön työnhakija tai vapautettuna jäsenmaksuista esim. opiskelun, sairauden tai perhevapaiden takia, saat postitse viitelistat ja voit ne ottaa käyttöön, kun palaat töihin. ? Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksut on tarkistettu ajalta 1.7.-30.9.2021. Kuulemiskirje puuttuvista jäsenmaksuista on postitettu viikolla 6. Saadessasi kuulemiskirjeen älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos sinulla on kysyttävää, autamme mielellämme, soita tai lähetä sähköpostia meille. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. SV A N TE G U LL IC H SE N KUKA ON PUURTAJA? DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtaja-diplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Puurtaja-termi viittaa ahkeraan, usein huomaamattomankin työn tekijään. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton Soppi-verkkokauppaan. Diplomiesitykset tehdään sähköisesti. Hakuaika on vuosittain aina 15.3.–15.5. Vuoden Puurtajien nimet julkistetaan liiton viestintäkanavissa. Diplomin myöntämisestä vastaa toimistoyksikkö. www.teollisuusliitto.fi/puurtaja LENGWEILER JA IVANOV KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan tammikuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu Pölkky Kuusamon hakkuri Julie Lengweiler ja Savo Volleyn passari Fedor Ivanov. Molemmille valinta on uran ensimmäinen. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SMsarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan kuusi miesja naispelaajaa. Hanki jäsenetuna vapaalippu Mestaruusliigan otteluun: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. Viimeisimpänä päivityksenä on 24.1. päivitetty kohta 26 Vuosiloma ja karanteeni. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/korona Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 49 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 49 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
50 Tekijä 2/2022 Nya avtal trots utmaningar ”K ollektivavtalsförhandlingarna har fortskridit rätt bra med tanke på omständigheterna”, konstaterar sektorchef Jyrki Alapartanen vid Industrifacket. I den mekaniska skogsindustrin gick man över till företagsspecifika avtal efter att arbetsgivarorganisationen Skogsindustrin rf. lämnade förhandlingsborden. Vid årsskiftet arbetade drygt 7 000 medlemmar i Industrifacket. Sammanlagt fanns det runt 10 000 anställda inom tillämpningsområdet för avtalet som löpte ut i slutet av året. För tillfället är läget sådant att runt 5 000 medlemmar jobbar på företag där det finns ett företagsspecifikt avtal med Industrifacket medan runt 2 000 jobbar i företag där man inte ännu har ett kollektivavtal. Dessutom arbetar omkring 1 000 medlemmar i företag där man övergår från den mekaniska skogsindustrins avtal till att följa skogsmaskinbranschens-, snickeriindustrinseller timmerbyggnadsindustrins avtal. – Målet är att trygga anställningsvillkoren oberoende av företagets storlek, säger Alapartanen. Ny företagsspecifika avtal svarvas fram varje vecka. Målet är att förhandla om avtal med nästan 200 företag. – Vi kommer under vårens lopp att närma oss företagen och strävar efter att komma överens om anställningsvillkor i enlighet med den linje som nu formats i varje företag. NU BEHÖVS ÅTGÅRDER Då avtalsrörelsen fortskrider går man in för att förhandla med allt mindre företag. I alla företag finns varken kunskap om förhandlingar eller vilja att förhandla med facket. – Vi kommer som förbund att behöva Förhandlingarna rullar på men det återstår ännu en hel del arbete, berättar sektorcheferna Jyrki Alapartanen och Toni Laiho. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA A vt al sf ör ha nd lin ga rn a ta till åtgärder för att se till att våra medlemmar jobbar med anställningsvillkor som motsvarar nivån i kollektivavtal, säger Alapartanen. I det här skedet har strejkhot behövts i förhandlingarna med fyra företag. – De här arbetsgivarna har inte velat följa kollektivavtalets efterverkan. Med efterverkan avses principen om att arbetsvillkoren bestäms utgående från det tidigare kollektivavtalet, som löpt ut, fram till att ett nytt avtal står klart. I tre av företagen nådde man en överenskommelse med hjälp av riksförlikningsmannens kontor. Siklaelementit Oy i norra Österbotten godkänner inte Industrifacket som förhandlingspart. En tre veckor lång strejk utspelade sig i företaget i januari, men förhandlingsläget är fortfarande låst. – Industrifacket funderar nu över hur förbundet ska gå till väga för att företaget ska gå in för ett företagsspecifikt avtal. Vi kommer säkert att återkomma till det under våren, säger Alapartanen. Ju högre organiseringsgrad, desto stabilare grund vilar avtalandet på. Det gäller också för de företagsspecifika avtalen. – Det lönar sig för varje medlem att jobba med organisering. Att fråga en arbetskompis att gå med i facket eller att välja en förtroendeman på arbetsplatsen är vardagliga exempel på hur man försvarar sina egna anställningsvillkor. EN HELT NY AVTALSBRANSCH I Alapartanens sektor pågår förhandlingarna förutom i den mekaniska skogsindustrin också i bioindustrin. Snickeriindustrins kollektivavtal löper ut i slutet av februari och förhandlingarna om en fortsättning på det allmänbindande kollektivavtalet sker precis som tidigare. – Målet är att vi ska förnya snickeriindustrins avtal före slutet av avtalsperioden, berättar Alapartanen. Samtidigt håller en ny avtalsbransch att födas då förhandlingarna pågår om ett allmänbindande kollektivavtal för timring och timmerbyggnadsbranschen. FÖRHANDLINGARNA EN UTMANING Sektorchef Toni Laiho från Industrifacket berättar att avtalsrörelsen varit 50 Tekijä 2/2022 /2022 Du kan följa med avtalsläget på Industrifackets webbsidor www.teollisuusliitto.fi/sv/kollektivavtalsforhandlingarna Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 50 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 50 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
2/2022 Tekijä 51 en utmaning. Det har varit svårt att godkänna arbetsgivarsidans mål inför förhandlingarna och nivån på löneförhöjningarna har det rått en hel del oenighet kring. Kemiindustrin rf, Plastindustrin rf och Industrifacket har i slutet av januari godkänt på sina håll nya kollektivavtal för den kemiska basindustrin, olje-, naturgasoch petrokemiska industrin samt plastindustrin och kemiska produktindustrin. Enligt avtalen höjs lönerna med två procent år 2022. Avtalsperioden är två år där det andra året är ett så kallat optionsår. Om inte parterna kommer överens om lönerna löper avtalet ut i slutet av året. Runt 13 000 anställda jobbar inom tillämpningsområdet för avtalen. – Vår bedömning är att lönehöjningen räcker till med nöd och näppe. Enligt arbetsgivarna är löneförhöjningen för stor, säger Laiho. SVÅRT ATT SIA OM FRAMTIDEN Kemibranschernas avtal följer till avtalsperiodens längd det avtal som tidigare blev till i teknologiindustrin. Enligt Laiho innebär avtalsperiodernas längd att utsikterna för de närmaste åren fortfarande är höljt i dunkel. – Det är svårt att sia om framtiden. Den här uppfattningen delar vi med arbetsgivarna, säger Laiho. I kemiavtalen utökades möjligheterna att reagera på snabba förändringar på arbetsplatsen. – Vi har organiserat utökat möjligheterna till att ingå lokala avtal. Om företaget hamnar in för ett katastrofläge så är det möjligt att reagera snabbt, säger Laiho. Möjligheten till flexibilitet bidrar till att jobben hålls kvar i Finland, anser man. – Samtidigt önskar vi tillväxt och att företagens situation skulle lätta så att vi inte måste fundera på sådana saker, konstaterar Laiho. DET FINNS MYCKET ATT FÖRHANDLA OM Den sektor som leds av Laiho handhar om sammanlagt 19 kollektivavtal. I början av februari var de nya avtalen klara bland annat i bilbranscherna, glasnings-, byggnadsinglasnings och glasförädlingsbranschen, gummiindustrin, textilvårdsbranschen och textiloch modebranschen. I början av februari var drygt hälften av förhandlingarna fortfarande i gång. Flera av avtalen löper ut i slutet av februari, däribland båtbyggnadsindustrins. – Vi förhandlar varje dag i flera bord. Tidtabellen håller, men visst har vi mycket arbete att göra, säger Laiho. Laiho vill ändå försäkra medlemmarna om att de lugnt kan vänta på att också de resterande avtalen blir till. Skogsindustrins utspel och den nya arbetsgivarföreningen i teknologiindustrin har också lagt sin prägel och märkts av i kemibranscherna förhandlingsbord. – Vi har på sätt och viss varit tvungna att bevisa att man också genom traditionella kollektivavtalsförhandlingar kan uppnå resultat som bägge parter kan vara nöjda över, säger Laiho. ? ”Vi har varit tvungna att bevisa att man också genom traditionella kollektivavtalsförhandlingar kan uppnå resultat som bägge parter kan vara nöjda över”, säger sektorchef Toni Laiho. ”Målet är att trygga anställningsvillkoren oberoende av företagets storlek”, säger sektorchef Jyrki Alapartanen. KURSER PÅ SVENSKA ? 7–11.3 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 23–24.4 Fart på verksamheten, Murikka Fortsättningskurs i arbetarskydd ? Del 1: 25–29.4 Helsingfors ? Del 2: 12–16.9 Murikka Anmälningar tas emot via teollisuusliitto.etapahtuma.fi/Kurssikalenteri/Kurssikalenteri-SE I TIDEN Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 51 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 51 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
52 Tekijä 2/2022 Ungdomarna har lidit oskäligt under coronapandemin Vi pratade med sakkunniga vid tre olika finlandssvenska organisationer som jobbar med ungdomar. Alla är överens: ungdomarna har tvingats dra ett oskäligt stort lass under pandemin och priset vi betalar i form av bland annat psykisk ohälsa kan bli högt. G anska snabbt efter att coronapandemin bröt ut, beslutade regeringen att skolorna i Finland ska övergå till distansundervisning. Många som har inlett sina studier vid ett universitet eller en yrkeshögskola har inte sett sina studiekompisar eller lärare alls. Det här är bara ett exempel på situationer där de unga har fått axla ett stort ansvar under coronapandemin, men troligen det största. – För en del elevtyper har det fungerat riktigt bra att studera hemma, och de har inte påverkats hemskt mycket. Det gäller också dom som inte trivs i skolan eller inte har så många vänner där. Men de flesta unga mår inte bra av att vara utan sina sammanhang, säger Petra Willamo vid Barnavårdsföreningen. DOM SVAGA HAR BLIVIT SVAGARE Willamo poängterar att de elever som är kapabla till självständigt arbete kan ha gynnats av läget, medan dom som inte är det och som har föräldrar som av olika orsaker inte kan hjälpa med skolarbetet, har fallit emellan. – Det finns också barn och unga som har ett hem som inte är en trygg plats. Vidare finns det ungdomar som oroar sig för familjens situation och tar ett stort ansvar. Dom svaga har blivit ännu svagare, säger Willamo. Willamo vill också lyfta fram de ungdomar som har flyttat till en annan ort för att studera, men som i stället för studiekompisar, föreläsningar och sammankomster suttit ensamma i sin studielägenhet. – Det är väldigt belastande och den här gruppen har haft det svårt, säger Willamo. Willamo har inte märkt att de finlandssvenska ungdomarna skulle ha haft andra utmaningar än de finskspråkiga under pandemin. – Ungdomarna upplever samma saker som tuffa oberoende av språk; det är skolan och framtiden och det egna måendet. De finlandssvenska ungdomarna har heller inte haft några fördelar under pandemin. – Språket är ganska ovidkommande här. Också här syns den allmänna polariseringen i vårt samhälle; det har blivit ett ännu större glapp än tidigare mellan dom som mår dåligt och dom som mår bra. FEL ATT STÄNGA SKOLORNA På frågan om ungdomarna har tagits i beaktande tillräckligt mycket under pandemin svarar Willamo nej. – Jag har stor förståelse för att det har handlat om oerhört svåra beslut. Men samhället har till exempel varit väldigt fördömande om det har spridits corona på någon fest bland ungdomar och inte satt det i perspektiv och tänkt på hur de här ungdomarna har levt i flera år. Willamo är klart av åsikten att det var fel att stänga skolor och hobbyer. – Vi kommer att betala mycket mera i form av psykiskt illamående. Man kunde ha valt lite fiffigare lösningar där ungdomarna inte hade förlorat alla sina sammanhang. Willamo anser också att tredje stadiet kunde ha hittat på mer kreativa lösningar så att man kunnat hålla i gång en del av verksamheten också annat än på distans. FLER ÄN FÖRUT ÄR ENSAMMA Pia Rosengård-Andersson vid Folkhälsan berättar att måendet bland de unga blivit sämre mellan 2019 och 2020. Visserligen har man över lag sett en trend där måendet blivit sämre, men Hälsa i skolan -enkäten visar att ensamheten har ökat markant från år 2019 till coronaåret 2020. – Det samma gäller medelmåttig och svår ångest, speciellt bland flickor, berättar Rosengård-Andersson. Rosengård-Andersson håller med Petra Willamo gällande att avsluta närundervisningen. TEXT JOHANNA MINKKINEN BILDSÄTTNING EMILIE UGGLA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 52 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 52 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
2/2022 Tekijä 53 – I början kunde man inte ha fattat andra beslut än de som togs. Men en bit in i pandemin var man kanske onödigt försiktiga med närundervisningen och det är en konsekvens vi får lida av länge. Psykisk ohälsa slår ut på lång sikt. TUNGT FÖR UNGA MED INTELLEKTUELL FUNKTIONSNEDSÄTTNING En grupp som varit speciellt utsatt under pandemin är de unga med någon form av intellektuell funktionsnedsättning. Personer med funktionsnedsättning löper över lag två till tre gånger större risk att drabbas av psykisk ohälsa. Finlandssvenska unga som har en intellektuell funktionsnedsättning blir dessutom en minoritet i minoriteten som inte alltid kan föra sin talan. Den medlemenkät som FDUV – intresseorganisationen för svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning i Finland – har gjort bekräftar att pandemin har varit en tung tid för medlemmarna. – Besöksförbuden på boenden har varit en jättesvår sak för många som inte fick träffa sina anhöriga på flera månader. Många föräldrar tog också hem sina barn. Riktlinjerna har varit tvetydiga; i många fall har man räknat med att alla på ett boende hör till en riskgrupp, säger Vanessa Westerlund vid FDUV. Hon påpekar att föräldrarna är viktiga för de här ungdomarna, speciellt i en tid då man inte vet någonting om framtiden. Andra saker som slagit hårt mot den här gruppen under pandemin är att dagoch arbetsverksamheten har satts på paus och de viktiga sociala kontakterna och motionen i många fall uteblivit. Dessutom syns den digitala klyftan i I TIDEN den här gruppen; det positiva är att de som har digitala färdigheter har utvecklat dem under pandemin, men många som svarade på medlemsenkäten, som skickades per post, svarade att de inte har haft möjlighet att delta i digital verksamhet. Orsakerna kan vara många: man kanske inte har en dator eller kapacitet att använda digitala verktyg eller saknar det stöd som skulle behövas för att kunna använda digitala tjänster. SOCIALA SAMMANHANG VIKTIGA I FRAMTIDEN Hur ser då de sakkunniga på framtiden och hur man kan säkerställa att de unga inte kommer i kläm i en tid då vi inte vet hur länge pandemin pågår och psykvården är överbelastad efter pandemins första år? – Det är viktigt att så långt som möjligt fortsätta med sociala aktiviteter. Det är också viktigt att tänka på de anhöriga och deras ork; många har upplevt otillräcklighet,trötthet och otrygghet under pandemin, säger Westerlund. Också Pia Rosengård-Andersson vid Folkhälsan poängterar vikten av att hålla öppet det som går att hålla öppet. – Vi borde inte förfasas över att ungdomarna vill träffas och ha aktiviteter. De flesta unga är nog ansvarsfulla och de ska ha tillgång till sammanhang och kontakter. Rosengård-Andersson hoppas också att man satsar på de unga som ska flytta från ett stadium till ett annat i studierna. – Man borde satsa på dom som flyttar hemifrån att de får en tillvaro där de känner delaktighet. Skolorna borde prioritera närundervisning för nya studerande. ? Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 53 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 53 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
54 Tekijä 2/2022 Collective bargaining is alive and kicking BRIEF IN ENGLISH In the last few years we have witnessed major changes in Finnish labour market relations. In October 2020, the forest industry employers' association declared they would no longer take part in national level collective bargaining. In March 2021, the Technology Industries of Finland announced that it was also pulling out of national collective bargaining. The intention behind this is to move collective bargaining from the national and union level to the company level, and finally, to the individual itself: a single worker against company lawyers and bosses. But the Industrial Union has vowed not to let any member stand alone. It said clearly that it will always defend, collectively, all members' rights and income. Now, in the mechanical forestry industry the Industrial Union must draft some 200 company-level collective agreements. Some companies are happy to close a quick deal for several years, some do not even want to speak to the union. However, a number of agreements have already been approved in the mechanical forestry industry, like Varkauden Puu, UPM, Koskisen and Metsä Group. But, the union has been forced to strike at Siklaelementit and also issue some strike warnings. The old mechanical forestry industry collective agreement has already expired, but it is still operative until a new pay deal is done. The technology industry companies realised that a national agreement was the better option and established a new association for collective bargaining only Now, it covers companies employing more than half of the employees in the branch. In January, the union accepted the new national pay deal for the technology industry. It will fulfill the criteria for being generally binding. This means that all companies in the branch must follow the collective agreement, and it covers 90,000 employees. This deal means a 2 per cent pay rise in 2022. The general pay rise for all will be 1.5 per cent and a company based agreed component of 0.5 per cent. The pay for the second year will be agreed later. In other sectors negotiations are proceeding at national level as usual. By the middle of January, the union had approved new collective agreements for the car retail and engineering branch – which covers 20,000 employees – rural industries, ore mines, sheet and industrial insulation branch, chemical industry, horticultural branch, fur production, peat production and landscaping branch. Collective bargaining is now going on in about ten branches. About ten other collective agreements expire later this year and negotiations in these branches will begin soon. HEIKKI JOKINEN • Facebook Teollisuusliitto • Twitter @finindustrial • Instagram @teollisuusliitto • YouTube Teollisuusliitto • LinkedIn Teollisuusliitto Seuraa, tykkää, jaa! Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 54 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 54 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että jäsenmaksusi ovat ajan tasalla. • Ensihakemuksen voit toimittaa, kun olet ollut vähintään kaksi kokonaista kalenteriviikkoa (ma—su) työttömänä. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio työsopimuksestasi, jos olet ollut määräaikaisessa työsuhteessa. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin Liitä hakemukseen tarvittaessa eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ? Käsittelytilanne a-kassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att dina medlemsavgifter är i skick. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Du kan skicka din första ansökan när du har varit arbetslös i minst två hela kalenderveckor (mån—sön). • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan via A-kassans E-tjänst • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia av ditt arbetsavtal, om du har varit i deltidsjobb. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 1. 2. 3. 4. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsidan. a-kassa.fi Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 55 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 55 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
56 Tekijä 2/2022 Aamu alkaa avannolla SAMI PAAVILAINEN Valimotyöntekijä Valmet Technologies Oy Valkeakoski Nopea kastautuminen avannossa antaa Sami Paavilaisen päivälle hyvän startin. Sen jälkeen hänellä on voittajafiilis, eikä töissäkään mikään tunnu enää vaikealta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN HARRASTAJA Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 56 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 56 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
2/2022 Tekijä 57 VAPAALLA P akkasta on toistakymmentä astetta, kun valkeakoskelainen Sami Paavilainen taittaa tohveleissa parin sadan metrin matkan kotoaan Apian uimarannalle. – Yleensä käyn avannossa aamuisin ilman saunaa. Avantouinti toimii hyvänä herätyksenä. Saan siitä todella hyvän startin päivään, Paavilainen kertoo. Hän riisuu päällimmäiset vaatteensa avantosaunan kuistille ja suuntaa sitten rivakasti kohti laituria. – Kun kävelen laituria pitkin 15 asteen pakkasessa ja tuulee pohjoisesta, niin kyllä siinä tekee mieli kääntyä takaisin, hän nauraa. Uimahousujen lisäksi Paavilainen on sonnustautunut pipoon ja neopreenihanskoihin. – Käytän hanskoja varsinkin, jos uin. Jos kädet kastuvat, ne alkavat kovilla pakkasilla takertua laituritikkaisiin, ja se on todella epämiellyttävää. Paavilainen ei suinkaan aina ui. Usein hän tyytyy vain kastautumaan. – Pudottaudun veteen tikkaiden päästä, olen siellä hetken aikaa ja hengittelen rauhallisesti. Se pitää kylmäshokin loitolla. “RYHMÄPAINE AUTTAA” Kun Paavilainen viime talvena kävi avannossa ensimmäisen kerran elämässään, se oli menoa. Hän jäi lajiin koukkuun välittömästi. – Se on se tunne, kun tulet avannosta ja veri rupeaa kiertämään. Avantouinti on sellaista itsensä voittamista. Sen jälkeen mikään ei tunnu enää vaikealta. Avantouinti on yhdenlainen extreme-laji, Paavilainen sanoo. – Se kiehtoi minua. Kaverin tai jonkun tutun yllyttämänä avantouinti on helpompi aloittaa. Siinä tulee samalla se ryhmäpaine, hän sanoo ja hymyilee. Paavilainen suosittelee avantouintia kaikenikäisille. – Kun rohkeasti vain kokeilee uusia lajeja, sitä voi löytää oman juttunsa ja rakastua. Viileässä vedessä uiminen ei ole vain ikäihmisten harrastus, Paavilainen sanoo. – Monella on sellainen käsitys, että avantosaunoissa käy vain vanhuksia, mutta se on väärä mielikuva. Siellä on paljon myös nuoria aikuisia ja lapsia. Avantosaunassa on Paavilaisen mukaan kyse paljon muustakin kuin vain uimisesta ja peseytymisestä. – Se on sellainen matalan kynnyksen paikka, jossa tutustuu helposti ihmisiin. Sieltä löytyy aina juttuseuraa. Avantosaunalla käy iloisia ihmisiä. EDULLINEN HARRASTUS Talvisin Apian uimarannan laituria peittää sininen lämpömatto. Se on miellyttävä jalan alla, mutta ennen kaikkea kyse on turvallisuudesta. Lämpömatto pitää laiturin sulana ja estää liukkautta. – Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja avantouintia kohtaan. Vesi on usein pään sisällä kylmempää kuin mitä se oikeasti on, Paavilainen sanoo. Laiturin päässä hän asettelee pyyhkeensä kaiteelle ja laskeutuu sitten päättäväisesti tikkaita pitkin pariasteiseen veteen. – Tämä ei tunnu iholla oikein miltään, mutta kun täällä on vähän aikaa, rupeavat olkapäät kangistumaan. Apian uimarannalla vesi pysyy jatkuvassa liikkeessä ilmastuspumpun avulla, jolloin avanto ei jäädy. Paavilainen ui muutaman vedon verran ennen kuin nousee avannosta. – Mitä kylmempi ilma on, sitä lämpimämmältä vesi tuntuu. Kovilla pakkasilla vedestä ei tee mieli tulla pois, mutta lopulta on pakko, kun sormet ja varpaat alkavat palella. Laiturilla Paavilainen kietoutuu hetkeksi pyyhkeeseen. – Avantouinnin jälkeen on hyvä kuivata itsensä nopeasti ja laittaa vaatteet päälle ennen kuin tulee kylmä, hän opastaa. Avantouinti on edullinen harrastus. Pulahdus Apian uimarannan avannossa ilman saunaa ei maksa mitään, ja avantosaunan kertamaksu on Valkeakoskella 3,5–5 euroa riippuen siitä, kuuluuko paikalliseen avantouintiseuraan vai ei. "AVANTOUINTI RENTOUTTAA” Avantouinnilla on tutkitusti monenlaisia terveysvaikutuksia. Ne kiinnostavat myös liikuntaa monipuolisesti harrastavaa Paavilaista. – Kun ikää tulee, sitä alkaa enemmän arvostaa kaikkea, mikä liittyy terveyteen ja hyvinvointiin, hän sanoo. Paavilainen on huomannut, että hänen kylmänsietokykynsä ja ääreisverenkiertonsa ovat parantuneet avantouinnin myötä. – Varpaat ja sormet eivät enää palele niin helposti kuin ennen. Kun käyn illalla avantosaunassa, olo on rauhallinen ja uni tulee sen jälkeen hyvin. Avantouinti tarjoaa myös hyvää vastapainoa ruumiilliselle työlle, Paavilainen sanoo. – Se rentouttaa fyysisesti ja henkisesti ja lievittää stressiä. Talviaurinko pistää parastaan, kun Paavilainen vielä kuivattelee laiturin nokassa. Hän kertoo nauttivansa avantouinnin lomassa myös ympäröivästä luonnosta. – Kun puiden oksilla on pakkaslunta tai auringonsäteet kimaltavat lumella, niin silloin mieli lepää, Paavilainen sanoo. Uinnin jälkeen hän pukeutuu ripeästi ulkoilmassa ja suuntaa sitten kotiinsa aamupalalle. ? ? Uskon, että harrastan tätä loppuikäni, sanoo Sami Paavilainen, joka aloitti avantouinnin viime talvena. ”Avantouinti on yhdenlainen extreme-laji”, Sami Paavilainen sanoo. Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 57 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 57 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
58 Tekijä 2/2022 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 58 Tekija?_2022_02_sisus_ID21.indd 58 9.2.2022 13.38 9.2.2022 13.38
2/2022 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 59 8.2.2022 16.11 8.2.2022 16.11
Teollisuusliitto tekee töitä, jotta sinulla olisi paremmat työolot ja työehdot. Neuvoteltaviin ehtoihin kuuluvat muun muassa palkka, työajat, lomat, vapaapäivät ja työturvallisuus. Tällaista edunvalvontaa ei tee mikään muu taho kuin ammattiliitto. Liity ja lue lisää: suntessi.fi RAHALLE ENTISTÄ ENEMMÄN VASTINETTA – jäsenmaksu vuonna 2022 vain 1 prosentti. Le ik ka a si vu irt i ja la it a ty ö p a ik ka si ilm o it us ta u lu lle ! ”Liiton jäsenyys tuo mielenrauhaa ja tarjoaa mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin ja ryhtyä vaikka opiskelemaan työn ohella.” Mansoor ”Manu” Hashimi Sopivasti edellä. Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2022_2_kansiarkki.indd 60 8.2.2022 14.29 8.2.2022 14.29