Matti Ikonen työskentelee Kontiolahdella Phillips Medisizen tehtaalla, joka valmistaa esimerkiksi koronatestikasetteja. Korona vastaan Karjala Pandemia nosti lääketeollisuutta palvelevat yritykset hurjaan kasvuun. Joensuun seudulla se tuo työtä sadoille. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Pärjäisitkö oikeudessa yksin? 28 Rikkinäisen rekan pelastaja 40 Etätoimintaan koulutusta 50 Rättstvister kan bli dyra 56 Yhden miehen hiihtomaajoukkue 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 3/2021 Tekija?_03_2021_ok.indd 1 Tekija?_03_2021_ok.indd 1 10.3.2021 15.30 10.3.2021 15.30
OSALLISTU KEVÄTKOKOUKSEEN! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Vårmötet kan också hållas på distans eller som ett hybridmöte, beroende på coronarestriktionerna i regionen. Följ med nyheter från din fackavdelning! Kevätkokoukset voivat olla myös etäkokouksia tai hybridikokouksia, riippuen alueellisista koronarajoituksista. Seuraa osastosi viestintää! VÅRMÖTEN 1.3–30.4 KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. Tekija?_03_2021_ok.indd 2 Tekija?_03_2021_ok.indd 2 10.3.2021 15.30 10.3.2021 15.30
3/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ PE KK A EL O M A A KA N N EN KU VA : JA RN O A RT IK A KUNNAT SELVINNEET VALTION TUELLA Sote-palvelut kuluttavat toistaiseksi noin puolet kuntien budjetista. Korona-aikana kuntien palveluista on pystytty pitämään kiinni valtion korona-avun ansiosta. MISSÄ VIKA, SIELLÄ APUAUTOASENTAJA Kun Scanian raskaan ajoneuvokaluston asentaja Dmitri Tutturev on päivystysvuorossa, puhelinsoitto tietää korjauskeikkaa jonnekin sadan kilometrin säteellä. ”Vaihteleva työ on mukavaa. Koskaan ei tiedä, millainen seuraava keikka on”, Tutturev sanoo. 28 JA RN O A RT IK A KÄNNYKKÄBISNEKSEN TUHKASTA LÄÄKETEOLLISUUDEN TUEKSI KANSI Valoa maailman murheissa: Lihavuuden, diabeteksen ja koronan tutkimus ja hoito tuovat työtä ja toimeentuloa PohjoisKarjalan lääketeollisuutta palvelevissa yrityksissä. ”Medical-klusterin” juuret juontavat kännykkäja lääketeollisuudelle osia valmistaneeseen Perlokseen ja sen osaamiseen muovissa, automaatiossa ja massatuotannossa. 8 ? Mika Rädyn rekan käsijarru jumitti Inexin logistiikkakeskuksen pihamaalla Sipoossa. Dmitri Tutturev tutkii vikaa auton alla. 20 TU O M A S IK O N EN Tekija?_03_2021_ok.indd 3 Tekija?_03_2021_ok.indd 3 10.3.2021 15.30 10.3.2021 15.30
4 Tekijä 3/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .4 . 28 Kun rekka jättää tielle, päivystävä asentaja hälytetään apuun 36 TYÖYMPÄRISTÖ Riskit esiin ja ratkaisuun 39 Lyhyet 40 ETÄKOULUTUS Sosiaalisuus pyritään säilyttämään verkossakin 43 TOIMIJA EWC-edustaja Pekka Tiimo 45 OIVALTAJA Varapääluottamusmies Jarno Silvonen 56 HARRASTAJA Hiihtäjä Jaime Huerta 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Ammattiliiton oikeusapu on turvaverkko 08 KANSI Perloksen perintö valmisti ”medicalklusterin” nousuun 16 KOKIJAT Marko Tapani Parkkinen ja Keiko Kodama 19 VIERAILIJA Dosentti Hanna Wass 20 Valtion apu pelastanut kunnat kriisissä 25 Kojamo on sijoitus muiden joukossa 27 Lyhyet ? HARRASTAJA Perusta Suomeen muuttanut höyläämötyöntekijä Jaime Huerta opetteli hiihtämään vasta aikuisiällä. Helmikuussa hän kilpaili Oberstdorfin MM-kisoissa. Seuraavana tavoitteena on Pekingin talviolympialaiset. ? KOKIJAT Kahden kulttuurin parisuhteessa työja kotielämää alkaa katsella uusin silmin. Vaikeuksien yli auttaa keskinäinen lämpö ja luottamus, Marko Tapani Parkkinen ja Keiko Kodama sanovat. ? ETÄKOULUTUS Teollisuusliitto ja TSL järjestävät ammattiosastoille kursseja, joilla tuetaan verkkovalmiuksia. Lähikoulutuksesta tuttu sosiaalisuus pyritään säilyttämään verkossakin. 56 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 8 Duunarinkin mielipide merkitsee 48 MAAILMA Kapinen rotta ilmiantaa kehnon työnantajan 49 Lyhyet 50 I TIDEN En dyr affär att gå till rätten utan stöd av facket 52 I TIDEN Kojamo är en placering bland andra 54 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN JA RN O A RT IK A 16 40 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_03_2021_ok.indd 4 Tekija?_03_2021_ok.indd 4 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
3/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.3.2021 Työmarkkinoiden joustavuutta on vähätelty K eskustelu paikallisesta sopimisesta on jakautunut kahteen leiriin. Työntekijöiden näkökulmasta kysymys on neuvottelemisesta ja sopimisesta, joka tapahtuu paikallisesti, mutta tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa työehtosopimusten pohjalta. Työmarkkinoiden jäykkyydestä ääntä korottaneiden työnantajien tavoitteena sitä vastoin on sopimuskenttää hajauttamalla kasvattaa työnjohto-oikeutta ja valtaa suhteessa työntekijöihin. Se tarkoittaisi sanelun lisääntymistä ja aidon neuvottelemisen ja sopimisen vähentymistä työpaikoilla. Työnantajien suosimien joustovaatimusten perustelu on työmarkkinoiden jäykkyys. Sen aiheuttajiksi ne asettavat keskitetyn sopimisen ja yleissitovat työehtosopimukset, mutta väittämän todenperäisyys on kyseenalainen. Teollisuuden palkansaajat TP:n teettämän tuoreen selvityksen mukaan Suomen työmarkkinat nimittäin ovat joustavat. Yleissitovuus ei niitä erityisemmin jäykistä. TP:n arvio suomalaisten työmarkkinoiden joustavuudesta ei ole ensimmäinen laatuaan. Julkisuudessa nämä näkemykset ovat kuitenkin saaneet niukemmin sijaa kuin hokemat jäykkyydestä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se seikka, että sopimusjärjestelmä on perusteiltaan kunnossa. Se muodostaa kantavan alustan tulevaisuuden työmarkkinoiden rakentamiselle. Järjestelmää voidaan varmasti kehittää, mutta sen romuttaminen olisi epäviisas liike. Työmarkkinoiden ja sopimustoiminnan kehittämisessä ovat tuottavuus ja työllisyys työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tavoitteita. TP:n selvityksessä ei löydetty näyttöä sille, että paikallisella sopimisella olisi ollut myönteinen vaikutus niistä kumpaiseenkaan. Olettamus siitä, että paikallinen sopiminen edistäisi tuottavuutta ja työllisyyttä ei siis näyttäisi pitävän paikkaansa. Herää kysymys, onko viimeaikainen keskustelu yleissitovista työehtosopimuksista ja paikallisesta sopimisesta käyty puutteellisen tiedon tai vinojen olettamusten varassa. Ehkäpä tilanne onkin se, että sokeiden pisteiden taustalla oleviin kysymyksiin paneutuminen voisi tuoda tarkennetun näkökulman ja uutta ymmärrystä sopimustoiminnan järjestämiseen työmarkkinoilla. Se kenties tarkoittaisi uusien selvitysten tekemistä, mutta niille saattaa olla tarve. Yhteisen tilannekuvan puuttuminen on tyypillinen syy sille, miksi useampia osapuolia koskettavat asiat eivät etene, vaikka keskusteluyhteys on olemassa. TP:n selvityksen mukaan työnantajien valta kasvaa paikallisessa sopimisessa lyhyellä aikavälillä kuten yleisesti on ajateltu. Työnantajien kasvaneen vallan kuitenkin arvioidaan nostavan ajan kuluessa painetta etsiä ratkaisuja tilanteen tasoittamiseksi, esimerkiksi työntekijöiden tulkintaetuoikeudella tai yhteistoiminnan laajentamisella. Tällaisten rakenteellisten ratkaisujen taustalla vallan asetelmia muovaisi myös työntekijöiden uudelleen organisoituminen etujensa ajamiseksi ja asemansa parantamiseksi. Kysymys on voimasta ja vastavoimasta, joiden mittelöä voi kuvata heilurin liikkeen tavoin etenevänä kehityksenä. Työmarkkinoiden heilurin liikkeiden laajuus on valloilleen päästämisen sijaan parasta pitää suppeana. Vakaus ja ennustettavuus ovat menestystekijöitä. Niiden taustalla kaiken perustana on luottamus. Siinä ovat syyt sille, miksi Suomi on pärjännyt 2000-luvun muutoksissa verrattain hyvin. Tätä pääomaa ei pidä hukata. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_03_2021_ok.indd 5 Tekija?_03_2021_ok.indd 5 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
Oikeus toteutuu yhteisvoimin P arhaimmatkin lait ja työehtosopimukset ovat pelkkää paperia, jos niitä ei noudateta käytännössä. Viimekädessä sopimusten ja lakien noudattamisesta linjataan oikeudessa. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg pohtii, että periaatteessa jokaisella suomalaisella on pääsy oikeuteen, mutta käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen. Riita-asian ratkominen oikeudessa on yhdelle työntekijälle taloudellinen riski, sillä pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Tavallisen työsuhderiidan käsittely oikeusasteissa maksaa usein kymmeniä tuhansia euroja. Ilman lainoppinutta avustajaa työntekijän ei kannata lähteä käräjille, sillä myös vastapuolella on pääsääntöisesti avustaja. – Työnantajat voivat ottaa isosta asianajotoimistosta kaksikin avustajaa, jolloin lasku voi nousta huimiin lukemiin, Holmberg kertoo. AIKAA PALAA OIKEUSASTEISSA Oikeudenkäynti vaatii rahan lisäksi aikaa. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että käräjille menneistä tapauksista valitetaan hovioikeuteen. Myös asian monimutkaisuus, eli valmisteluun tarvittava aika, vaikuttaa oikeusprosessin pituuteen. Holmberg laskee, että lähtökohtaisesti kannattaa varautua ainakin kahden vuoden oikeusprosessiin. Käsittelyajat vaihtelevat käräjäja hovioikeuksittain. Jos asia käsitellään pelkästään käräjäoikeudessa, joka ei ole ruuhkautunut, oikeusprosessi voi olla käyty vuodessa. Työehtosopimuksien tulkintaa koskevat kysymykset ratkotaan pääsääntöisesti työtuomioistuimessa, jos osapuolena oleva työnantaja on järjestäytynyt. Järjestäytymättömien työnantajien kohdalla asia menee käräjäoikeuteen, joka voi pyytää työehtosopimuksen tulkinnasta työtuomioistuimen lausunnon. USKOTTAVA OIKEUSAPU SELKÄNOJANA Työntekijän kannalta on tärkeää, että käytettävissä on uskottava oikeusapu. Työnantajalla on motivaatio lakien ja sopimusten noudattamiseen, kun on tiedossa, että väärinkäytökset oikaistaan ammattiliiton tuella. Liiton myöntämässä oikeusavussa jäsenellä ei ole omavastuuosuutta eikä kuluissa ole enimmäissummaa. – Meillä Teollisuusliitossa oikeusapu on erittäin hyvä, Holmberg sanoo. Oikeusapuharkinta tehdään liiton oikeudellisessa yksikössä, eli siellä päätetään, mitkä tapaukset otetaan ajettavaksi. – Selvitetään, riittääkö näyttö ja onko perustetta esittää vaatimusta oikeudessa, Holmberg kertoo päätöksen perusteista. Vuonna 2020 myönnettiin jäsenille oikeusapu 67 jutussa. Työsuhteen riita-asioiden selvittely käräjillä ilman ammattiliiton oikeusapua olisi yhdelle ihmiselle valtava taloudellinen riski. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 3 AVAAJA 6 Tekijä 3/2021 Tekija?_03_2021_ok.indd 6 Tekija?_03_2021_ok.indd 6 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
§ Meillä Teollisuusliitossa oikeusapu on erittäin hyvä. IRTISANOMISET JA PALKAT AIHEINA Jäsen voi saada liitolta apua sellaisten oikeudellisten asioiden hoitamisessa, jotka ovat aiheutuneet työsuhdeasioissa tai jäsenen toiminnasta liitossa ja ammattiosastossa. Oikeusapua voi saada myös työtapaturmien ja ammattitautien vahingonkorvausasioissa. Teollisuusliiton oikeudelliseen yksikköön tulevista riita-asioista tyypillisiä ovat työsuhteen päättämiseen liittyvät riidat, jolloin tutkitaan, onko päättämisperuste ollut riittävä. Tällöin saatetaan esimerkiksi selvittää, onko työntekijän laiminlyönti ollut sellainen, että siitä voi seurata työsuhteen päättäminen ja onko vastaavanlaisesta laiminlyönnistä aiemmin annettu varoitusta. Tyypillisiä ovat myös palkkasaataviin liittyvät riidat, jolloin saatetaan riidellä maksamatta jääneestä lomakorvauksesta tai oikeudesta johonkin muuhun palkanosaan. SOPIMINEN ON LÄHTÖKOHTA Valtaosa työsuhteen epäselvyyksistä saadaan ratkaistua sopimalla. Työntekijän kannattaa ensin ottaa yhteys omaan esimieheensä ja tarvittaessa pyytää neuvoja ja taustatukea työpaikan luottamusmieheltä tai liiton asiantuntijoilta. Holmberg kertoo, että ensivaiheessa liitosta saa neuvontaa. On myös yleistä, että työpaikalla ratkaisemattomaksi jääneet riidat selviävät ilman käräjöintejä, kun vaatimukset esitetään kirjallisesti liiton tuella. Sovitteluratkaisulle on nykyisin tilaa tuomioistuimessakin. Vuodesta 2006 käytössä ollut tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Tällöin sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään riitaan molempia tyydyttävä ratkaisu. – Tuomioistuinsovitteluprosessia on alettu käyttää yhä enemmän. Se on nopeampi ja vapaamuotoisempi, Holmberg kertoo. Tuomioistuinsovittelussa osapuolet pääsevät itse esittämään asiansa ja vaikuttamaan riidan lopputulokseen. Holmbergin mukaan sovittelussa liiton juristien tehtävä on olla enemmän sivuroolissa pitämässä huolta, ettei jäsen tee itsensä kannalta huonoa sopimusta. ? Mitä tehdä, kun työsuhteessa on ongelmia? Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/mita-tehda AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. TYÖSUHDERIITOJEN KÄRÄJÖINTIKULUT KASVUSSA Kantaja Vastaaja Hävinnyt osapuoli maksaa pääsääntöisesti sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut. 1995 2004 2008 2019 euroa* 15 000 10 000 5 000 Lähde: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019, Edilex 2020/36 * Euromäärät ovat mediaaneja, jotka kertovat suuruusjärjestykseen asetettujen oikeudenkäyntikulujen keskimmäisen arvon. 5 34 8 4 74 3 7 35 4 8 37 7 15 12 2 7 29 5 8 37 2 10 21 9 Vuonna 2019 osapuolten ilmoittamien oikeudenkäyntikulujen mediaani oli yhteensä 25 341 euroa. 3/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_03_2021_ok.indd 7 Tekija?_03_2021_ok.indd 7 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
8 Tekijä 3/2021 Korona käänsi nupit kaakkoon Lihavuus, diabetes, covid-19. Koko maailman yhteiset murheet ovat kääntäneet Joensuun seudun medical-klusterin vahvaan kasvuun. Koronapandemia on tuonut yrityksille lisää työtä, toimeentuloa, investointeja ja vientituloja. Koronan runtelemasta Keski-Euroopasta katsoen aiemmin vähän syrjässä sijainnut Pohjois-Karjala näyttääkin nyt turvalliselta keitaalta. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA ? Markku Mutikainen työskentelee Phillips Medisizen Kontiolahden tehtaalla, minne on palkattu pelkästään viime vuoden aikana 80 uutta työntekijää. Tekija?_03_2021_ok.indd 8 Tekija?_03_2021_ok.indd 8 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
? AJASSA ”Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovituotannosta.” Tekija?_03_2021_ok.indd 9 Tekija?_03_2021_ok.indd 9 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
10 Tekijä 3/2021 J oensuun seudun medical -klusteri eli lääketeollisuutta palveleva yritysverkosto tuottaa kansainväliselle lääketeollisuudelle monenlaisia tuotteita ja palveluja: lääkeannostelijoita, sairaalaja laboratoriotarvikkeita, diagnostisia pikatestejä, lääkinnällisten laitteiden sopimusvalmistusta, automaatioteknologiaa, muottituotantoa, muoviosaamista… Kaikkea tätä tuotettiin jo ennen koronapandemiaa, koronan myötä tarpeet ovat kutakuinkin tuplaantuneet. Kasvu ei tule yksinomaan koronatestaukseen liittyvistä tuotteista. Konservatiivinen lääkeja diagnostiikka-ala säikähti koronapandemian aiheuttamaa markkinahäiriötä ja ryhtyi kasvattamaan varastojaan kautta linjan. Maailmanlaajuinen poikkeustila kirkasti faktan, ettei koronavirus jää ihmiskunnan viimeiseksi vitsaukseksi – varautumisen tärkeys konkretisoitui. MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Joensuun seudun medical-klusterin kantavia voimia ovat sopimusvalmistaja Valukumpu Oy, muovituotevalmista Muovisola Oy, ruiskuvalua ja muottivalmistusta tarjoava Muottituote Oy, sairaalaja laboratoriotarvikevalmistaja Thermo Fisher Scientific Oy, diagnostisia pikatestejä valmistava Medix Biochemica Oy, sopimusvalmistaja Phillips Medisize Oy sekä automaatioteknologiayhtiö Kaptas Oy. Verkoston veturi ja suurin työllistäjä on Medisize, jossa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaikkiaan lääketeollisuutta palvelevassa arvoketjussa työskentelee reilusti yli tuhat ihmistä. Työpaikkojen määrä on vieläkin suurempi, kun mukaan lasketaan yritysten käyttämä alihankintaverkosto. PANDEMIASTA TOISEEN Jo ennen koronapandemiaa Medisizea on työllistänyt toinenkin globaali koettelemus, lihavuus. Pandemiaksikin mainittu ylipaino on kasvava ongelma Kiinaa myöten. Lihavuuden myötä lisääntyy myös diabeetikoiden määrä. 2000-luvun alussa maailmassa oli noin 150 miljoonaa diabeetikkoa, nyt heitä on noin puoli miljardia. Siinä perusteluja sille, miksi PohjoisKarjalasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää. Phillips Medisizen asiakkaita ovat kansainväliset lääkeyhtiöt. Insuliinikynien lisäksi yhtiö valmistaa muun muassa ehkäisykierukan asettimia ja nyt myös covid-19-taudin testikasetteja. Erilaisten virusten ja bakteerien testauksessa käytettäviä testikasetteja yhtiö valmisti jo aiemminkin, koronan myötä tuotantomääriä on nyt reippaasti kasvatettu. Viime kesänä testikasetteja tehtiin kolmessa vuorossa, nyt töitä paiskitaan viidessä vuorossa. PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA – Viime vuoden aikana uusia työntekijöitä tuli 80. Tulijoiden haltuunotto ja perehdyttäminen on sujunut hyvin. Tosin yksi aika oli, jolloin perehdytettäviä per henkilö oli liikaa. Asiaan puututtiin, ongelman työnantajakin huomasi, Phillips Medisizen pääluottamusmies Jani Kähkönen kertoo. Satu Hyvösen tehtävänimike Medisizella on operator 3. Hän toimii ryhmävastaavana osastolla, jossa suurin osa työstä on manuaalista kokoonpanoa. Kokoonpanijat tekevät myös laadunvalvontaa. ”En edes tiedä, ketkä työntekijöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokratyövoimaa.” ”Tuotannossa valmistetaan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso.” Tekija?_03_2021_ok.indd 10 Tekija?_03_2021_ok.indd 10 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
? ? Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen ja pääluottamusmies Jani Kähkönen kertovat, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen on sujunut hyvin. 3/2021 Tekijä 11 – Vastuullani on huolehtia siitä, että vuorokohtaiset – osittain jopa tuntikohtaiset – tavoitteet saavutetaan. Hoidan käytännön taustatyöt, jotta työntekijät pääsevät keskittymään fyysiseen tekemiseen. Nelisen vuotta Medisizella työskennellyt Hyvönen on toiminut myös uusien työntekijöiden perehdyttäjänä. Puhdastilatuotanto ja toimiminen puhdastilassa, pukeutuminen, dokumenttien hallinta – opittavaa riittää. – Varsinainen työ osastolla ei ole vaikeaa. Haastavaa sen sijaan on tiukka dokumentaatio. Tuotannossa valmistetaan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso. Tekeminen liittyy ihmisten terveyteen. Näillä tuotteilla pelastetaan ihmishenkiä. Hyvösen osastolla on paljon vuokratyövoimaa ja myös nuorta väkeä. – On nuoria, jotka pitävät opinnoista välivuotta. Vaihtuvuus on luonnollista, kun nuoret jälleen jatkavat opintojaan. Itse en edes tiedä, ketkä työntekijöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokratyövoimaa. Täsmälleen samanarvoisia ovat, samoja töitä tekevät. THERMO FISHER TUPLANNUT Thermo Fisher Scientific Oy tekee Joensuussa pipettien ja pipettikärkien ruiskuvalua, kokoonpanoa sekä huoltoa ja valmistaa mikrokuoppaja näyteannoslevyjä. Tuotannosta noin 97 prosenttia menee vientiin. Thermo Fisherin Joensuun-yksikössä työskentelee noin 420 ihmistä. Viimeisen reilun vuoden aikana lisäystä on peräti 200 työntekijän verran. Käynnissä on jatkuva rekrytointi, kasvuun tarvitaan koko ajan uusia tuotannon työntekijöitä. Muotinvalmistus, varaosat ja tuotekehitys ovat yhtiön Vantaan-yksikön vastuulla. Joensuun kaupunki palkitsi Thermo Fisherin vuoden 2020 yrittäjäpalkinnolla. AJASSA Tekija?_03_2021_ok.indd 11 Tekija?_03_2021_ok.indd 11 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
12 Tekijä 3/2021 – Koronapandemialla on ollut suuri vaikutus. Kyllä porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo. Thermo Fisher on osoittautunut vakaaksi työnantajaksi, ja sitä 24 vuotta firmassa työskennellyt Pakarinenkin arvostaa. Kasvettu on, mutta hallitusti. Yt-kierroksia ei ole juurikaan tarvinnut käydä. – Täytyy antaa iso tunnustus tehdaspäällikölle Anssi Viinikaiselle. Hänellä on ollut olennainen rooli siinä, että pääkonttorin luottamus Joensuun tehtaan porukan osaamiseen on vahva. Luottamus on konkretisoitunut kehittämisenä ja investointeina. Thermo Fisherin tuotanto on pitkälle automatisoitua. Automaatio ja kasvu vaatii investointeja, joita yhtiö teki viime vuoden aikana noin kuudella miljoonalla eurolla. KORONA VIE, KORONA TUO Ruiskuvaluun, metallituotteiden meistämiseen sekä asiakaskohtaisiin kokoonpanoratkaisuihin erikoistunut Valukumpu Oy kasvaa useamman tukijalan varassa. Sopimusvalmistajan asiakastoimialoja ovat telekommunikaatio-, elektroniikka-, ajoneuvoja rakennusteollisuus sekä medical-sektori. Osa Valukummunkin asiakastoimialoista sai koronasta siipeensä; maailman pysähtyminen hyydytti kauppoja. Sen sijaan medical-puoli lähti koronan ryydittämään kasvuun. Sektorin osuus liikevaihdosta on nyt noin 20 prosenttia, ja kasvua on näkyvissä. Kasvu näkyy myös yhtiön työntekijämäärässä. Vuosi sitten työntekijöitä oli 132, nyt 140. ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO Työvoiman kustannus ei enää ratkaise tehtaan sijoituspaikkaa. Vaakakupissa painavat osaaminen, laatu, tuotannon joustavuus, toimitusajat ja toimintaympäristön turvallisuus sekä automaatio. Fisher Scientificin Joensuun-yksikön henkilöstö on melkein tuplaantunut 420 ihmiseen viimeisen reilun vuoden aikana, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo. ? ”Konservatiivinen lääkeja diagnostiikkaala säikähti koronapandemian aiheuttamaa markkinahäiriötä ja ryhtyi kasvattamaan varastojaan kautta linjan.” Tekija?_03_2021_ok.indd 12 Tekija?_03_2021_ok.indd 12 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
? 3/2021 Tekijä 13 – Ilman automaatiolinjojen uudistamisia olisi menetetty osa tuotannosta, vakuuttaa Phillips Medisizen pääluottamusmies Kähkönen. Kähkönen tietää, että äärimmäisen kilpailutetussa lääketeollisuusbisneksessä alihankkijan on pakko kehittyä ja kehittää toimintojaan. Medisizen automaatiokyvykkyyden pääluottamusmies arvioi hyväksi, jopa kiitettäväksi. – Automaation ansiosta saadaan työt pysymään täällä. Automaatio on ainut mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, Kähkönen linjaa. Automaatioon, tuotannon koneisiin ja laitteiseen Medisize investoi viime vuonna reilut viisi miljoonaa euroa. Isoin yksittäinen satsaus tehtiin työkaluvalmistukseen. Klusteriin kuuluva Kaptas Oy on erikoistunut teollisuusautomaatioon ja kappaleenkäsittelyyn. Asiakastoimialoja ovat muovi ja metalli sekä entistä vahvemmin myös lääkeja diagnostiikkateollisuus. Maaliskuun alussa Kaptas fuusioitui turkulaisen Promector Oy:n kanssa. Promector on profiloitunut lääketeollisuuden erikoiskoneiden rakentajaksi. Fuusiossa syntynyt yhtiö jatkaa nimellä Kaptas ja se työllistää yhteensä noin 50 ihmistä. Medical-klusteriin kuuluva Valukumpu perusti oman automaatioyksikkönsä vuonna 2018. Ouneva Groupiin kuuluva yhtiö perusteli yksikön perustamista tarpeella monipuolistaa omaa osaamistaan ja myös kapasiteetin varmistamisella. Perustamisen jälkeen yhtiö on ollut automaatiotarpeissaan omavarainen. Ulos myytäväksi kapasiteettia ei ole riittänyt. EKOSYSTEEMIN VOIMALLA Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja kansainvälisille markkinoille. Joensuun seutu houkuttelee kansainvälisiä lääkeyhtiöitä, sillä tarjolla on ennen muuta osaamista ja osaajia. Synergiaa syntyy myös täysin erilaisilla toimialoilla työskentelevien kansainvälisten yritysten, kuten lukitusteknologiayhtiö Assa Abloyn ja metsäkonevalmistaja John Deeren, välillä. ”Porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa.” Imagon kohotusta Yrityksille kehittämispalveluja tarjoava Business Joensuu Oy valmistelee parhaillaan muovialalle imagokampanjaa. Tavoitteena on lisätä Joensuun seudulla toimivien muovialan yritysten, alueella valmistettavien muovituotteiden ja ennen muuta alan työmahdollisuuksien tunnettuutta. – Jo muutamia vuosia sitten maakunnassa toimi Riverian vetämänä muoviakatemia-foorumi. Mukana oli yrityksiä, koulutusorganisaatioita ja julkisia toimijoita. Riverialta vetovastuu siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja nyt edelleen Business Joensuulle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo. Business Joensuun näpeissä muoviteema on saanut uutta puhtia; monikanavaisella viestinnällä toteutettava kampanja on määrä käynnistää kuluvan kevättalven aikana. – Tavoittelemme nuoria ja myös alan vaihtajia. Niin ikään haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi myös suurelle yleisölle – mitä tuotteita maakunnassa valmistetaan. Osana kampanjaa tuomme esille myös ihmisiä työssään. Kampanjassa on mukana yrityksiä muutaman henkilön firmoista seudun suurimpiin toimijoihin. – Jo pelkästään muovituotteiden valmistuksessa Joensuun seudulla toimii yli 20 yritystä. Jaksolla 2019–2020 yritysten kasvusuuntainen liikevaihto oli noin 180 miljoonaa euroa. Viennin osuus siitä on 60–70 prosenttia. Mainituista yrityksistä medical-sektori on suurin, muttei ainut. Merkittävimpänä valmistusmenetelmänä seudun yrityksissä on muovituotteiden ruiskuvalu. Myös ekstruusiota ja komposiittituotteiden valmistuksessa muun muassa pultruusioteknologiaa on käytössä. Valmistetaanpa alueella veneitäkin. AJASSA Tavoittelemme nuoria ja alanvaihtajia, ja haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi suurelle yleisölle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo. ”Lähteepä mikä tahansa klusterin yrityksistä myyntimatkalle maailmalle, meillä on yhteinen tarina kerrottavaksi. Automaatiota, muotteja, projektiosaamista… Täältä pesee ja linkoaa! Joensuun seudulla on tarjota lääketeollisuudelle suorituskykyä ja joustavuutta.” Näin vauhdikkaasti Joensuun seudun medical-klusteria Tekija?_03_2021_ok.indd 13 Tekija?_03_2021_ok.indd 13 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
14 Tekijä 3/2021 kehui Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen haastattelussa kolmisen vuotta sitten. Mies on yhä sanojensa takana. – Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovituotannosta, vastaa Huovinen kysymykseen, mikä on vetänyt Joensuun seudun niin voimakkaasti mukaan lääketeollisuusbisnekseen. Täsmälleen samat argumentit toivat aikoinaan myös Thermo Fisher Scientificin edeltäjän Labsystemsin Joensuuhun. Labsystemsin tilat Helsingissä olivat käyneet ahtaiksi, eikä osaavia työntekijöitä ollut tarjolla. Sijoittumista ainakin Kajaaniin ja Poriin pohdittiin. Voiton vei kuitenkin Joensuu ja alueen muoviosaaminen. ? Robotti tekee kappalehakua Phillips Medisizen ruiskupuristehallissa. Automaatio on mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, pääluottamusmies Jani Kähkönen sanoo. ”Pohjois-Karjalasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää.” Huovinen arvioi, että koronapandemia on tehnyt bisnekselle hyvää myös maantieteellisen sijainnin vinkkelistä. – Aiemmin meidän sijaintimme verrattuna keskieurooppalaisiin kilpailijoihin ei ollut mikään etu, enemmänkin päinvastoin. Koronan myötä tilanne on nyt toinen – tuotanto on pysynyt suojassa läpi pandemian, asiakkaat ovat voineet luottaa toimitusvarmuuteen. TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjoaa muovituotealan koulutusta monessa muodossa. – Opiskelijoita otetaan yhteisvalinnan kautta, tarjolla on myös ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto ja vielä sen päälle räätälöidyt koulutukset, Riverian Teknologia-toimialan toimialajohtaja Olli Sivonen kertoo. Parhaillaan Riveriassa suunnitellaan vuoden 2022 aloituspaikkojen määrää. Koneja tuotantotekniikan perustutkintoon kaavaillaan 150 aloituspaikkaa, koneasennuksen ammattitutkintoon 30 paikkaa ja erikoisammattitutkintoon 10 paikkaa. – Yritysten toiveita kuunnellaan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Riveria pystyy reagoimaan tilanteisiin notkeasti. Riverian ketteryyttä arvostaa myös Medisizen Huovinen. Hänen mukaansa työntekijöiden saatavuus ei ole rajoittanut yhtiön kasvua. Koulutukseen yhtiö panostaa itsekin – mestari– kisälli-systeemiä tarvitaan eritoten muottivalmistajien ja validoijien koulutuksessa. Suoraan koulun kautta näitä taitajia ei ole saatavilla. ? – Palvelukyky on ihmisten osaamista, toimitusvarmuutta, kustannuskilpailukykyä, laadullista suoriutumista. Kaikkea tätä meillä on. Ammattitaitoisten ja sitoutuneiden ihmisten roolia painotan. Robotteja saa robottikaupasta ja koneita konekaupasta – ratkaisevaa ja tärkeintä on se, kuinka ihmiset osaavat koneita käyttää, Medisizen Huovinen kiteyttää. Tekija?_03_2021_ok.indd 14 Tekija?_03_2021_ok.indd 14 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
3/2021 Tekijä 15 AJASSA Perloksen DNA Medifiq Healthcareksi nimetyn terveydenhuollon yksikkönsä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Ratokselle. Perlokselle jäi 20 prosentin vähemmistöosuus. ”Terveydenhuolto on ollut Perloksessa lapsipuolen asemassa jo pitkään”, kirjoitti Mediuutiset ja arveli, että vähemmistöosuus tullee tuomaan Perloksen kassaan rahaa, jota se voi käyttää matkapuhelinbisneksensä kehittämiseen. Kauppahinta oli 55 miljoonaa euroa. Ratoksen omistuksessa Medifiq-nimi jäi historiaan, ja uudeksi nimeksi tuli Medisize. Ratokselle alihankintayrityksen omistus oli uutta. Myynnin kasvu oli hitaampaa, kuin mihin sijoitusyhtiö oli tottunut. Vuonna 2011 investointiinsa pettynyt Ratos myi Medisizen amerikkalaiselle Phillips Plastic Corporationille. Ratoksen myyntivoitoksi kerrottiin vajaat 5 miljoonaa euroa. ”Perloksen paras pala meni amerikkalaisille”, otsikoi Talouselämä -lehti heinäkuussa 2011. Vuonna 2016 Phillips Medisize myytiin Koch Industries -konserniin kuuluvalle Molexille. Emoyhtiö Molexilla on yli 40 000 työntekijää lähes 20 maassa. Perloksen aikakausi päättyi vuonna 2007. Parhaimmillaan yhtiö työllisti Joensuussa yli 2 000 henkilöä. Perloksen lopettamisen yhteydessä tilannetta kommentoi myös silloinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Hän kehotti Perlokselle kiukuttelun sijasta suuntaamaan energian uuden luomiseen. ”Ei kannata yrittää säilyttää menneen ajan tuotantoa, jolla ei ole tulevaisuudessa kilpailukykyä. Alueella on tarpeen kehittää yrityksiä, jotka hyödyntävät kannattavasti tuoreita innovaatioita.” Jälkiviisaana voinee todeta, että maakuntajohtaja oli sekä väärässä että oikeassa. Pääluottamusmies Pentti Hartikainen Perloksen Kontiolahden tehtaan portilla tiistaina 16. tammikuuta 2007, kun Perloksen koko henkilöstö marssi ulos. Edellisenä päivänä yhtiö oli kertonut vähentävänsä lähes 1 000 työntekijää Joensuun ja Kontiolahden tehtailta. Joensuun seudun medical-klusterin juuret juontavat matkapuhelinteollisuudelle ja lääketeollisuudelle komponentteja valmistaneeseen Perlokseen. Muoviosaaminen, työkaluvalmistus, automaatio ja massatuotanto ovat ne Perloksen opit, joille seudun medical-klusteri on menestyksensä rakentanut. Kauan ennen kännykkähuumaa Perlos valmisti muun muassa pullon tulppia ja korkkeja, puuterirasioita, huulipunamekanismeja, televisioiden osia ja liittimiä. Lääketeollisuuden tuotteet tulivat mukaan jo 1960-luvulla. Astmalääkityksessä käytetyn jauheinhalaattorin valmistuksen aloittaminen 1980-luvun puolivälissä oli iso juttu. Puhdastilakulttuuri ja laatujärjestelmä ottivat harppauksia. Myös oma automaattisten kokoonpanokoneiden valmistus pääsi vauhtiin. ”Perlos tekee maailman myydyintä astma-annostelijaa”, uutisoi Taloussanomat vuonna 1999. Lääketehdas Astran kanssa kehitetty uuden sukupolven astmainhalaattori oli Turbuhaler, lehden mukaan ”varsinainen Formula 1 -tuote”. Perloksen lääketoimialan osuus konsernin liikevaihdosta oli vaatimaton 14,5 prosenttia. Vuonna 1995 matkapuhelimia myytiin koko maailmassa 43 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2000 myynti oli hulppeat 402 miljoonaa. Kukoistavan kännykkäbisneksen rinnalla medical-liiketoiminta kehittyi telekom-huumaa eläneen Perloksen näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti. Edessä oli vastoinkäymisiä. Halpojen puhelinten tuotanto Aasiassa kasvoi, ja Nokiasta riippuvainen Perlos joutui ahtaalle. Perloksen medical-liiketoiminta koki pahan takaiskun vuonna 2006, kun yhtiö menetti Turbuhalerin tuotannon. Samaisena vuonna Perlos kertoi myyvänsä inhalaattoreita valmistavan JO U N I TU RU N EN / LE H TI KU VA Tekija?_03_2021_ok.indd 15 Tekija?_03_2021_ok.indd 15 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
16 Tekijä 3/2021 kuukautta aiemmin internetin Japani-teemaisessa sähköpostiryhmässä. Parkkisen Japani-kiinnostus on kuitenkin kaukaisempaa perua. Se alkoi jo lapsena japanilaisesta animesta eli animaatioelokuvista ja -sarjoista. – Pienenä en osannut vielä edes yhdistää Japania ja suosikkielokuvaani Naapurini Totoro . Ihailin vain elokuvan kieltä, joka kuulosti hienolta, kertaa keskisuomalainen viilusaumaaja, joka työskentelee Metsä Woodin koivuvaneritehtaalla Suolahdessa. Käytännön miehenä Parkkinen keksi onneksi myös kelpo niksin tokiolaisen rautatieaseman ruuhkaan. – Puin päälleni kirkkaan oranssin paidan. Se auttoi Keikoa huomaamaan minut. Kaksi vuotta myöhemmin pari meni naimisiin ja perusti yhteisen kodin Suomeen. SUOMEA, ENGLANTIA JA JAPANIA – Tadaima , Parkkinen huikkaa nykyään usein, kun hän saapuu vuorotyöstään perheen luo Äänekosken ”Ehkä muutamme joskus Japaniin” TEKSTI TUIJA MANNERI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA PARIN KOTIALBUMI S inä päivänä suomalaista miestä jännitti. Oli kuuma elokuu vuonna 2016, kun Marko Tapani Parkkinen seisoi Japanissa Tokion rautatieasemalla. Hän mietti, että onnistuvatko hän ja Keiko Kodama mitenkään löytämään toisensa aseman valtavasta ihmisvilinästä. Lomamatka oli tuonut Parkkisen Tokioon ja hän oli ehdottanut tapaamista Kodamalle, joka asui Osakassa. Sieltä on Tokioon parin tunnin matka erikoisnopealla shinkansen -junalla. Kaksikko oli tutustunut pari Kun puoliso tulee toisesta kulttuurista, työja kotielämää alkaa katsella ihan uusin silmin. Sen tietää suomalaisjapanilainen aviopari Marko Tapani Parkkinen ja Keiko Kodama. ? ”Kaupungeissa monikulttuurisuuteen on totuttu. Kotikylällä taas asuu niin vähän ihmisiä, että ehkä ilmapiiri siksi on hyväksyvä”, Marko Tapani Parkkinen pohtii. KOKIJAT Tekija?_03_2021_ok.indd 16 Tekija?_03_2021_ok.indd 16 10.3.2021 16.02 10.3.2021 16.02
3/2021 Tekijä 17 ? Kovaa työntekoa pidetään vastuuntuntoisena käytöksenä. Honkolan kylään. Japaninkielinen tervehdys kuuluu kotiinpaluuhetkeen. Töihin lähtiessään Parkkinen taas sanoo heihein sijasta ”ittekimasu”, mikä tarkoittaa sanatarkasti, että menen ja tulen takaisin. – Tällaisia kohteliaita lausahduksia ja ehkä satakunta muuta sanaa osaan japaniksi. Keikon kanssa puhumme kotona englantia ja vähitellen yhä enemmän suomea. – Opettajani sanoo minulle koko ajan, että puhu suomea, puhu suomea, naurahtaa Kodama, joka parhaillaan käy maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Se kestää vuoden loppuun. – Koulutuksessa on hauskaa, vaikka se pidetäänkin etäkouluna. Kunhan kielitaito paranee, Kodama haluaisi löytää Suomesta töitä. Tai opiskelupaikan. – Nuorena opiskelin Japanissa oikeustiedettä, ja viimeksi ennen Suomeen muuttamista tein hoivatyötä kahdessa vanhusten erityisessä hoivakodissa. AJASSA TYÖVUOROSSA YLI 17 TUNTIA Kun Parkkisen ja Kodaman yhteydenpito ensitapaamisen jälkeen tiivistyi, he huomasivat nopeasti eroja suomalaisessa ja japanilaisessa työkulttuurissa. Kodaman tyypillinen työpäivä esimerkiksi alkoi aamulla kello yhdeksän ja jatkui iltakuuteen. Sen jälkeen saattoi olla kahden tunnin lepoaika ennen kuin iltakahdeksalta alkoi uusi vuoro, joka päättyi seuraavana aamuna puoli kymmeneltä. – Työvuoro saattoi alkaa myös iltapäivällä neljältä ja jatkua yön yli seuraavaan aamuun, eli yhteensä 17,5 tuntia. Silloin sai kuitenkin välillä levätä kaksi tuntia. Yövuorossa oli myös helpompaa kuin päivällä, koska asiakkaat nukkuivat, Kodama kertoo. Vapaapäiviä hänellä oli yksi viikossa. – Japanissa todella tehdään töitä ja pitkää päivää, Parkkinen tiivistää omat havaintonsa. Hän näki sen niin vaimonsa työpaikalla kuin turistina missä vain liikkui. – Jos esimerkiksi menin ravintolaan, joku tuli heti kiillottamaan pöytää. Myös yleisövessoissa joku siivosi koko ajan. Ne olivatkin todella puhtaita. TYÖTELIÄS ON VASTUUNTUNTOINEN Suomessa Kodama ihmetteli alkuun sitä, että puolison työajat ovat täsmälliset. Työskentely loppuu, kun työaika päättyy. Japanissa ennemminkin tehdään vähän yliaikaa. Eroja he ovat löytäneet myös lomakäytännöistä. Parkkinen on ollut saman työnantajan palveluksessa jo viitisentoista vuotta, joten hänellä on lomaa neljä viikkoa kesällä ja viikko talvella. Kodamalla oli Japanissa kesälomaa kolme päivää ja talvilomaa kaksi, KAHDEN KULTTUURIN PARIT ? Kaksikulttuurisia pareja ja perheitä on Suomessa yli 80 000. Liitot ovat lisääntyneet ulkomailla työskentelyn, opiskelun ja matkustamisen kasvun myötä. ? Suomalaismiesten puolisot ovat tavallisimmin entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä, Ruotsista, Thaimaasta ja Virosta. ? Suomalaisnaisten puolisot ovat yleisimmin syntyneet Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa tai Venäjällä, Saksassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. ? Tutkimuksen mukaan kaksikulttuurisissa avioliitoissa ollaan yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä kuin kahden suomalaissyntyisen liitoissa. Valtaosa pareista on myös tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. ? Perheisiin syntyy usein oma, niin sanottu kolmas kulttuuri, jossa yhdistyy kummankin kulttuurin hyviä puolia ja parille tärkeitä asioita. ? Vertaistukea, toimintaa ja koulutusta kaksikulttuurisille pareille ja perheille järjestää muun muassa Familia-yhdistys. Lähde: Familia ry: www.familiary.fi/ kirjasto/52-kahden-kulttuurin-faktaa Tekija?_03_2021_ok.indd 17 Tekija?_03_2021_ok.indd 17 10.3.2021 15.33 10.3.2021 15.33
18 Tekijä 3/2021 mutta teollisuudessa lomaa olisi ollut enemmän kuin sosiaalialalla. Vuosilomapäiviään Kodama saattoi Japanissa joutua käyttämään, jos sairastui. Eikä hän olisi pystynyt helposti vähentämään työaikaansa, jos olisi tarvinnut helpotusta esimerkiksi uupumisen tai elämäntilanteen vuoksi. Pitkien työpäivien ja lyhyiden lomien syynä Parkkinen ja Kodama pitävät perinteitä ja asennetta. Japanissa kovaa työntekoa pidetään vastuuntuntoisena käytöksenä, joka on tavoiteltavaa ja tärkeää. Se opetetaan lapsille jo pienestä pitäen. CURRYRIISIÄ JA LOHIKEITTOA Jos Parkkisella olisi tänään töissä asiaa esimiehelleen, hänen olisi helppo piipahtaa juttelemassa rennosti tämän kanssa. Japanissa sen sijaan päällikköportaaseen ja opettajiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja keskustelu heidän kanssaan on muodollista. – Epätasa-arvoa Japanissa on myös naisten ja miesten välillä niin töissä kuin kotona. Kun esimerkiksi tulee raskaaksi, on usein lopetettava työt ja jäätävä kotiin, Kodama miettii. Suomessa hän on iloinnut siitä, miten paljon miehet – sekä isät että isoisät – osallistuvat kotitöihin ja lasten hoitamiseen. Toisaalta Japanissakin asenteet ovat muuttumassa. – Nuoret japanilaismiehet osallistuvat lasten hoitamiseen ja kotiaskareisiin jo paljon enemmän kuin heidän omat isänsä. Kotikeittiö on Äänekoskella kuitenkin Kodaman valtakunta aivan kuten se oli Japanissa. Tähän työnjakoon myös Parkkinen on tyytyväinen. – Ruokakulttuurini muuttui avioliiton myötä paljon paremmaksi. Keikon tekemä ruoka paitsi maistuu hyvältä myös näyttää kauniilta. Nykyisin lempiruokani on japanilainen curry rice eli eräänlainen liha-kasvispata. – Minä sen sijaan en ole vieläkään oppinut pitämään mustasta makkarasta tai salmiakista, Kodama kertoo. – Mutta suomalainen lohikeitto on todella hyvää! PULMA SELVIÄÄ PUHUMALLA Kaksikulttuurisella avioparilla on nyt menossa kolmas yhteinen vuosi Suomessa. Niihin on mahtunut myös vaikeita päiviä. – Maahanmuuttoja lupabyrokratia vie todella paljon voimia ja aikaa ja aiheuttaa stressiä, joka heijastuu kaikkeen, Parkkinen huokaisee. Varsinkin alkuun Kodama myös tunsi itsensä Suomessa yksinäiseksi. Meni pitkään ennen kuin hän pääsi kotoutumiskoulutukseen, mikä on nyt tuonut hänelle uusia tuttavia ja sisältöä arkeen. Kummallekin puolisolle pahaa mieltä aiheuttavat ihmisten ennakkoluulot ja loukkaavat kommentit esimerkiksi aasialaisista ostovaimoista tai onnenonkijoista. Kodama ei onneksi ole ymmärtänyt kaikkea kuulemaansa, ja ikävää suunsoittoa pari kohtaa lähinnä pienillä paikkakunnilla. – Kaupungeissa monikulttuurisuuteen on totuttu. Kotikylällä taas asuu niin vähän ihmisiä, että ehkä ilmapiiri siksi on hyväksyvä. Esimerkiksi hirvipeijaisissa oli mukava käydä yhdessä, Parkkinen kertoo. Vaikeuksien yli paria auttaa keskinäinen lämpö ja luottamus. He keskustelevat paljon erilaisten kulttuuritaustojensa merkityksestä arjelle ja parisuhteelle. – Sanonkin aina kysyjille, että meillä puhutaan ja pussataan paljon, Parkkinen hymähtää. – Kun tapasimme, kaikki vain loksahti kohdalleen. Yhdessä on hyvä olla. ASIAKASTYÖSSÄ PITÄÄ HYMYILLÄ Äänekoski ja Suomi tuntuvat Kodamasta koko ajan yhä tutummilta ja kotoisammilta, mutta pari miettii myös, löytyisikö molemmille Japanista töitä. Parkkinen pitää muuttoa mahdollisena joskus tulevaisuudessa. Ajatus kovasta työtahdista tai uuden kielen opiskelusta ei pelota häntä. – Japanilaisessa yhteiskunnassa on paljon hyviä puolia. Esimerkiksi hintataso on selvästi Suomea edullisempi. Jo kolmella tai neljällä eurolla voi syödä ulkona hyvin. Myös virallisten asioiden hoitaminen tuntuu Japanissa joustavammalta kuin Suomessa. – Valtion virastoissa kaikki hakemukset tai valitukset käsitellään nopeasti, eikä päätöksiä tarvitse odottaa kauan kuten täällä. Lisäksi kansalaisneuvontaa eri tilanteiden hoitamiseen saa helposti. Senkin kaksikko on huomannut, että Japanissa asiat tapahtuvat hymyn kera. – Japanilaisen asiakaspalvelijan kuuluu aina näyttää iloiselta. Ja kun hymyihin on tottunut, niin kyllä niitä kaipaa Suomessakin. ? Vaikeuksien yli auttaa keskinäinen lämpö ja luottamus. Tekija?_03_2021_ok.indd 18 Tekija?_03_2021_ok.indd 18 10.3.2021 15.33 10.3.2021 15.33
3/2021 Tekijä 19 VIERAILIJA Korona paljasti vaalilakien puutteet AJASSA HANNA WASS Kirjoittaja on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee yliopistotutkijana ”Kansalaisuuden kuilut ja kupla (BIBU)” -tutkimushankkeessa. V uoden 2021 kuntavaalit ajoittuvat keskelle edellisen koronakevään jatko-osaa. Tartuntatilanteen kiihtyessä keskeisimmäksi vaaliteemaksi on noussut kysymys siitä, kyetäänkö vaalit ylipäänsä järjestämään terveysturvallisesti vai tulisiko ne siirtää myöhempään ajankohtaan. Asian ympärillä vallitseva epätietoisuus on paitsi herättänyt huolta etenkin ikääntyneiden ja erityyppisistä kroonisista sairauksista kärsivien äänestäjien keskuudessa, myös hankaloittanut puolueiden ehdokashankintaa ja vaalikampanjoinnin suunnittelua. Lopulta hallitus päätyi antamaan eduskunnalle esityksen vaalien siirtämisestä kesäkuulle. Ratkaisu avasi paljastavan näkökulman suomalaisen vaalilainsäädännön yleiseen problematiikkaan. Pandemian kaltainen kriisi on yhteiskunnan perusrakenteiden inventaario: mikä niissä on kestävää, mitä pystytään mukauttamaan uuden tilanteen vaatimuksia vastaavaksi, millaisia korjausliikkeitä voidaan tehdä ja millä aikataululla? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi 1.3. Ylen A-studiossa , että suomalainen lainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi kriisitilanteessa. Kun siinä ilmenneitä puutteita on yritetty nyt nopeasti paikata erilaisilla säädöksillä ja radikaaleillakin toimenpiteillä, on syntynyt vaikeasti hallittava ja vaikeasti tulkittava kokonaisuus. Havainto kuvaa osuvasti myös vaaleihin liittyvää lainsäädäntöä sillä erotuksella, että siihen ei edes kriisin puhjettua ole haluttu kajota. Vaalilain muutoksia vaativat keinot, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, varsinaisen äänestämisajankohdan palauttaminen kaksipäiväiseksi ja kirjeäänestyksen ulottaminen ulkokansalaisista kotimaassa asuviin, rajattiin jo viime syksynä keinovalikoiman ulkopuolelle. Sen sijaan yritettiin pärjätä teknisluontoisilla erityisjärjestelyillä ja ”innovointiin” panostamalla. Haluttomuus ryhtyä institutionaalisiin toimenpiteisiin johtuu pitkälti siitä, että suomalainen vaalilainsäädäntö muodostaa eheän paketin, jonka muuttaminen on aina mutkikas prosessi. Siihen nivoutuu monenlaista poliittista harkintaa ja arviointia. Suosisivatko muutokset joitain äänestäjäryhmiä tai puolueita toisten kustannuksella? Millainen vaikutus asialla olisi poliittisiin voimasuhteisiin? Uudistustyön etenemistä ei myöskään helpota tapa keskittää se pääosin puoluesihteereistä koostuviin toimikuntiin. Vaalilainsäädännöstä on vuosikymmenten aikana vähitellen kehkeytynyt tarkkaan varjeltu tasavallan jalokivi, jonka kehittämisen tärkeimpänä ohjenuorana on toiminut jatkuvuuden varmistaminen ja riskien minimointi. Nurinkurisesti kyseinen periaate on ampunut omaan nilkkaansa heikentäen vaali-instituution kykyä reagoida joustavasti uhkiin, mikä puolestaan johtaa uusiin ongelmiin. Tilanteessa heijastuu sama jännite kuin elämässä yleisestikin: suurinta uhkapeliä on olla ottamatta riskejä. Ilman riskinottoa ajaudutaan helposti sisäänpäin kääntyneeseen nurkanvalvontaan, jossa yhteys toimintaympäristöön ja herkkyys siinä tapahtuvien muutosten havaitsemiseen heikentyy. Suomalaisen vaalilainsäädännön kriisivalmius on uudistettava pandemian jälkeen perusteellisesti. Paikkasidonnainen ”kynä, paperi ja vaalikoppi” -malli, joka perustuu fyysiseen kontaktiin vaalivirkailijan kanssa, sopii heikosti globaalin pandemian kaltaisiin oloihin. Demokratioissa on maailmanlaajuisesti käytössä laaja joukko erilaisia joustavia äänestysmuotoja, joiden toimivuutta on nyt aika puntaroida ennakkoluulottomasti myös meillä. ”Vaalilainsäädännön kriisivalmius on uudistettava pandemian jälkeen perusteellisesti.” Tekija?_03_2021_ok.indd 19 Tekija?_03_2021_ok.indd 19 10.3.2021 15.33 10.3.2021 15.33
3/2021 Tekijä 21 ? AJASSA V iime vuonna hieman yli puolet Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä piti yt-neuvottelut. Määrä on kasvanut vuodesta 2019, jolloin neuvotteluja oli joka viidennessä kunnassa tai kuntayhtymässä. Viime vuoden lomautuksista 53 prosenttia johtui koronasta ja loput muista taloudellisista syistä. Jos kunnan verokertymät, valtionosuus ja kunnan omaisuuden myynnistä saadut tulot eivät riitä, on joko tingittävä palveluista tai säästettävä henkilöstökustannuksista. Kunnilla on kolme verotulojen lähdettä: kunnan tulovero, kiinteistövero ja yhteisöverotulo-osuus. Näista? tulovero on kunnille tärkein. Vuonna 2018 kuntien kaikista verotuloista 84 prosenttia oli tuloveroa. Sekä kiinteistöveron että yhteisöjen tuloveron osuus olivat noin 8 prosenttia. Vuodesta 2002 kiinteistöveron osuus on noussut ja yhteisöverojen osuus laskenut. Kuntien väliset erot palveluiden tarjoamisessa ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten takia. Väestö? ikääntyy, muuttoliike suuntautuu kaupunkeihin sekä maakuntakeskuksiin ja syntyvyys laskee. Nämä vaikuttavat kuntien talouteen ja niiden edellytyksiin järjestäa? asukkailleen lakisääteiset palvelut. HYVINVOINTIKERTOMUS ON TYÖKALU Kuntien kuuluu seurata asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin. Lakisääteisesti kunta järjestää sosiaalija terveyspalvelut sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen. Nuorisotoimi ja vapaa-ajantoimi pitävät huolta esimerkiksi liikuntaharrastusten tarjonnasta, jonka tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveyttä. Kunnanvaltuustot päättävät, missä laajuudessa ja miten lakisääteiset palvelut toteutetaan. Siksi esimerkiksi kuntien terveydenhoitopalveluissa on eroja. Valtuusto seuraa kuntalaisten hyvinvointia ja palveluja hyvinvointikertomuksen avulla ja päättää myös muista kuin lakisääteisistä palveluista, kuten kunnan kulttuuritarjonnasta. Useat kunnat kävivät viime vuonna yt-neuvotteluja, kun verotulot vähenivät koronan takia ja terveydenhoitomenot kasvoivat. Koronan ensimmäisen aallon hiipuessa kesän mittaan yt-neuvotteluja saatettiin perua, mutta ne aloitettiin uudelleen, sillä kuntien talous sakkasi tulojen vähennyttyä. Muutamat kunnat peruivat lomautukset, kun hallitus maksoi Suomen 310 kunnalle ”koronarahaa” yhteensä 2,6 miljardia euroa. Tänä vuonna vähintään joka kymmenes kunta ennakoi yt-neuvotteluja. Monissa kunnissa lomautukset jatkuvat. Kuntalaisten hyvinvointi tärkeintä Koronapandemia kurittaa jo muutenkin kituuttavaa kuntataloutta. Aiempaa useammat kunnat ovat kuitenkin tehneet ylijäämäisen tilinpäätöksen, kiitos valtion korona-avun. TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_03_2021_ok.indd 21 Tekija?_03_2021_ok.indd 21 10.3.2021 16.04 10.3.2021 16.04
22 Tekijä 3/2021 Valtion tuella palveluista kiinni KT Kuntatyönantajien mukaan 39 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä oli laatinut jo ennen korona-aikaa useampivuotisen talouden tasapainottamisohjelman. Lisäksi 45 prosentilla kunnista ja kuntayhtymistä tällainen ohjelma on suunnitteilla. Viime vuoden lopulla kriisikuntia oli kuusi. Kriisikunnaksi joutuu, jos kunnan taseessa on alijäämää ja jos alijäämää on kertynyt kunnan konsernitilinpäätökseen tuhat euroa asukasta kohden. Myös edeltävän vuoden tilinpäätöksessä alijäämän on pitänyt olla vähintään 500 euroa asukasta kohti. Lisäksi tarkastellaan muun muassa kuntakonsernin vuosikatteen ja poistojen suhdetta. VEROPROSENTTI ALAS, PALVELUJA LISÄÄ Kriisikunnaksi julistettu Honkajoki yhdistyi vuodenvaihteessa Kankaanpään kaupunkiin. Kunta joutui arviointimenettelyyn, koska vuoden 2019 tilinpäätös oli alijäämäinen. Valtion koronatukien ansiosta Honkajoen tilinpäätös vuodelta 2020 on kuitenkin ylijäämäinen. – Kunnille asetetut palveluvelvoitteet ovat kalliita ja ylimitoitettuja, sanoo Honkajoen entinen kunnanjohtaja, nykyinen Kankaanpään kehitysjohtaja Ulla Norrbo. – Rahoitus ei ole seurannut perässä, hän toteaa. Sosiaalija terveyspalvelujen kustannukset olivat yli 60 prosenttia Honkajoen budjetista. – Sote-kustannukset ovat kasvaneet eniten, ja niihin voi vähiten kunnassa vaikuttaa. Ihmiset hoidetaan, totta kai, mutta muilta sektoreilta on jouduttu säästämään, Norrbo kertoo. Liittyminen Kankaanpään kaupunginosaksi muun muassa alensi honkajokisten tuloveroprosenttia 0,75:llä, lähija peruspalveluja turvattiin ja varhaiskasvatuksen paikat lisääntyivät. HENKILÖSTÖLLE BONUKSIA Taivassalo ja Oripää ovat hyvin toimeentulevia kuntia. Taivassalon kunnan tilinpäätös näyttää ennusteen mukaan 2 miljoonaa euroa ylijäämää. Kunnanjohtaja Vesa Rantala kertoo, että ylijäämäisestä tuloksesta on tapana maksaa bonusta kunnan satahenkiselle henkilökunnalle. Hyvään tulokseen Taivassalon kunta on päässyt muun muassa henkilöstöjärjestelyillä ja myymällä kunnan maaomaisuutta. Kunta tuottaa itse sosiaalipalvelut, mutta terveyspalvelut Kuntien palveluista on pystytty pitämään kiinni pitkälti valtion korona-avun ansiosta, toteaa kuntaja aluehallinto-osaston ylijohtaja, osastopäällikkö Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriöstä. Hänen mukaansa hyvinvointipalveluiden painoarvo kuntataloudessa on noin puolet. On kuntia, joissa sote-palvelujen osuus on lähes 75 prosenttia käyttötaloudesta. Vaikka moni kunta teki korona-avun ansiosta positiivisen tuloksen viime vuonna, kunnat ja julkinen talous ovat edelleen tiukilla. – Palveluja täytyisi tuottaa jatkuvasti hieman paremmin ja tehokkaammin. Haasteina ovat ennaltaehkäisevien toimien riittävyys sekä palvelujen vaikuttavuus ja sen mittaaminen, Pitkäniemi pohtii. Muun muassa lapsija nuorisopalveluja Pitkäniemi pitää erittäin tärkeinä. – Soisin niihin kiinnitettävän vielä enemmän huomiota. Pitkäniemi toteaa, että kroonisessa niukkuudessa joudutaan tekemään myös kipeitä valintoja. Ikääntyvän väestön määrän lisääntymistä ja syntyvyyden alenemista ei osata vieläkään ottaa huomioon esimerkiksi investointien suunnittelussa. – Pitkäjänteisyys ja kauas katsominen ovat välttämättömiä hyveitä kunnan arkea rakennettaessa. Viime vuonna valtio maksoi kunnille koronatukea eri muodoissa runsaat 2,6 miljardia euroa. Tänä vuonna kunnille myönnetään yhteensä noin 800 miljoonaa euroa valtionosuuksina ja yhteisöveron jako-osuuden korotuksena. Lisäksi hallituksen koronastrategiasta johtuviin kustannuksiin on varauduttu noin 1,7 miljardilla eurolla. PALVELUIHIN ON MUODOSTUNUT JONOJA Kuntaliitosta kerrotaan, että peruspalveluita ei ole leikattu, mutta kiireettömään hoitoon pääsyä on koronan varjolla viivästetty. Muun muassa suunterveydenhuoltoon ja yleislääkärin sekä terapeutin vastaanotoille on muodostunut jonoja. Liikuntapalveluja, kirjastoja ja muita kulttuurilaitoksia pidettiin kiinni pandemian alkuvaiheessa ja myöhemminkin, jotta ihmiset eivät kerääntyisi tiloihin ja altistaisi toisiaan koronalle. Kuntien työntekijöiden lomautukset ovat johtuneet osin siitä, ettei kunnilla ei ole ollut tarjota korvaavaa työtä suljettujen toimintojen tilalle, osin kuntien heikon talouden takia. Tekija?_03_2021_ok.indd 22 Tekija?_03_2021_ok.indd 22 10.3.2021 15.34 10.3.2021 15.34
3/2021 Tekijä 23 AJASSA järjestää yhteistoiminta-alue naapurikuntien ja Uudenkaupungin kanssa. Kunnan 1 650 asukkaalle on juuri valmistunut ulkoliikuntapuisto. Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen kertoo 1 350 asukkaan kunnan menestyksen avaimiksi itse tekemisen ja talkoohengen. Kunta tekee sote-yhteistyötä Loimaan kanssa. Kunnanjohtajan mukaan kunnan hyvinvointisekä peruspalvelut, kuten päivähoito sekä kotihoidon palvelut, toimivat hyvin. Kunnista kerrotaan, että juuri nyt odotetaan sote-uudistusta. Uudistukseen liittyvät itsehallinnolliset ja verotusoikeudelliset hyvinvointialueet, jotka vastaavat sekä sosiaalija terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueiden, eli tulevaisuudessa maakuntien, rahoitus perustuu aluksi valtion rahoitukseen. HYVINVOINTIA UUSILLA RAHOITUSMUODOILLA Kunnat tarvitsevat jatkossa uusia tapoja rahoittaa kuntalaisten hyvinvointipalveluja. Yhä useammin palveluja tuotetaan yhdessä yhdistysten ja yritysten kanssa. Yhteistyötä koordinoi kunnan hyvinvointikoordinaattori. – Rajat eri toimijoiden, kunnan ja yhdistysten välillä ovat madaltuneet. Yhteistyöllä kuntalaisten tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin, julkisjohtamisen yliopistonlehtori, dosentti Kirsi Lehto Vaasan yliopistosta toteaa. Esimerkiksi Laihian kunta teki paikallisen seurakunnan kanssa yhteistyötä. Lomautusvaarassa olevat kunnan keittiö-, varhaiskasvatusja vapaa-ajanpalvelun työntekijät kartoittivat 1 500:n yli 70-vuotiaan, koronan takia eristyksissä olevan avuntarvetta viime keväänä. – Kunnan työntekijät antoivat tarvittaessa esimerkiksi kauppaja asiointiapua, Lehto kertoo. Uudenlaisesta rahoitussopimuksesta esimerkkinä on Social Impact Bond eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä kunta tai valtio toteuttaa yhdessä yksityisen pääoman kanssa esimerkiksi hyvinvointia lisääviä hankkeita. Karkkilan kaupunki on aloittanut hankkeen yhdessä FIM Pääomarahastot Oy:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. 10-vuotisessa hankkeessa tartutaan ennakoivasti lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin. Rahoitusriskit ovat sijoittajilla. ? Tekija?_03_2021_ok.indd 23 Tekija?_03_2021_ok.indd 23 10.3.2021 15.34 10.3.2021 15.34
Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät Teollisuusliiton osittain omistamaan asuntosijoitusyhtiö Kojamoon. Aiheina ovat muun muassa rahoitus, vuokrat, osingot ja verotus. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA Asuntosijoitusyhtiö Kojamo Oyj:n hallitus on esittänyt, että vuodelta 2020 osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,37 euroa osaketta kohti. Teollisuusliitto omistaa Kojamosta noin kymmenen prosenttia, joten liitto on saamassa noin yhdeksän miljoonan euron osingot. – Kojamo on yksi sijoituskohteistamme, joista saamme sijoitustoiminnan tuloja, joilla voimme rahoittaa jäsenille tarjottavia palveluja, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kojamo on vuosittain investoinut 3–4-kertaisesti verrattuna maksettuihin osinkoihin. Omistajana Teollisuusliitto on saanut vuosittain noin kahden prosentin tuoton. HISTORIA OMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA Teollisuusliiton Kojamo-omistusten taustalla on Metallityöväen liiton jäsenille suunnattu oma asuntotuotanto 1970–80-luvuilla. 1990-luvun alussa Metalliliitto ja moni muu ammattiliitto myivät omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle. Liitot saivat vastineeksi osuuskunnan osuuksia. VVO muutettiin osuuskunnasta osakeyhtiöksi vuonna 1997. Yhtiö muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017 ja listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 2018. – Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin. Yksi osa sitä on sijoittaa varallisuutta, eli jäsenten rahoja, tuottavasti ja turvallisesti, jotta pystymme turvaamaan toiminnan tulevaisuudessakin, Aalto toteaa. KOLMANNES ASUNNOISTA ARAVALLA Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta noin miljoona on rakennettu valtion aravatai korkotukilainalla. Varsinkin 1970-luvulla aravalainalla rakennettiin paljon asuntoja kaupungistuvaan Suomeen. Myös Metallityöväen liiton rakentamia asuntoja syntyi aravalainalla. – Siinä rahoitustilanteessa pankit eivät lainanneet yksityistä rahaa vuokra-asuntotuotantoon, Aalto toteaa. ARA-asuntoihin liittyy erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi vuokra määritetään omakustannusperiaatteen mukaan, eli pääpiirteissään vuokratuloilla saa kattaa asuntojen rahoitusmenot ja kiinteistönpidon kulut. Vuokratalon vuokranmääritysrajoitus päättyy sen jälkeen, kun valtion tukema laina on maksettu. Nykyisin Kojamon asuntotarjonnasta suurin osa on vapaiden markkinoiden asuntoja Lumo-brändin alla. VUOKRAT MÄÄRITTYVÄT MARKKINOILLA Aalto torjuu väitteet, joiden mukaan entisten ARA-asuntojen vuokraaminen markkinahintaan tai Kojamon jakamat osingot olisivat epäilyttävää tai yllättävää toimintaa. – Kaikki ovat tienneet sen, että kun rajoitukset päättyvät, niistä tulee vapaita markkinaehtoisia asuntoja, Aalto toteaa ja korostaa, että entiset ARA-asunnot on rakennettu lainarahalla, joka on maksettu takaisin. Vuokrien nopea kasvu on ollut ongelma varsinkin Suomen kasvukeskuksissa. Julkisissa keskusteluissa on pohdittu myös Kojamon roolia vuokrien nousussa. Vaikka Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö noin 35 800 omistamallaan asunnolla, osuus koko vuokra-asuntokannasta on pieni. – Määräävää markkina-asemaa ei synny neljällä prosentilla. Vuokrat määräytyvät markkinoilla, Aalto sanoo. TEOLLISUUSLIITTO EI OLE POIKKEUS Teollisuusliitto on toimintansa perusteella tuloverolain pykälässä 22 tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, jonka tuloista verovapaita ovat muun muassa jäsenmaksut, osingot sekä lahjoitukset. Julkisesta keskustelusta on voinut saada käsityksen, että verovapaus koskisi erityisesti ay-liikettä. Vastaava verovapaus kuitenkin koskee kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä, myös esimerkiksi työnantajaja yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia säätiöitä. – Teollisuusliitto ei ole minkäänlainen poikkeus. Noudatamme olemassa olevia lakeja, Riku Aalto toteaa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus selvittää, onko mahdollista ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero. SAK on kannattanut viiden prosentin lähdeveron käyttöönottoa, joka koskisi myös ay-liikettä. – Jos sijoitustoiminta menee verolle, sitten maksetaan verot, Aalto toteaa. ? Lue laajempi juttu: www.tekijälehti.fi Sijoitustoiminnan tuloilla voimme rahoittaa jäsenille tarjottavia palveluja, Riku Aalto sanoo. 3/2021 Tekijä 25 KOJAMO OYJ ? Asuntosijoitusyhtiö, joka tarjoaa Lumo-brändin alla kaupallisia vuokra-asuntoja Suomen kasvukeskuksissa. ? Omistaa vuokra-asuntoja noin 35 800. ? Työntekijöitä noin 300. ? Tunnettiin vuosina 1969–2017 nimellä VVO. Lue lisää: www.kojamo.fi AJASSA Tekija?_03_2021_ok.indd 25 Tekija?_03_2021_ok.indd 25 10.3.2021 15.34 10.3.2021 15.34
–30 % Testivoittaja Turvakasko nyt kun vakuutat myös kotisi. 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_032021.indd 1 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_032021.indd 1 3.3.2021 13.05.50 3.3.2021 13.05.50 Tekija?_03_2021_ok.indd 26 Tekija?_03_2021_ok.indd 26 10.3.2021 15.34 10.3.2021 15.34
? Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme ? UPM Timberin yt-ilmoitus tuli yllätyksenä ? Teknologiateollisuudessa sopimusten piirissä yli puolet työntekijöistä ? VIERAILIJA: Lasse Laatunen: Sopimisen ja työrauhan Suomea puolustettava ? KUNTAVAALIT: Anna äänesi kuulua! LUETUIMMAT HELMIKUU www.tekijälehti.fi Sijoitustoiminnalla voimme rahoittaa jäsenille palveluja, Riku Aalto sanoo. KI TI H A IL A LYHYET AJASSA www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 1/2021 LEHTIPISTEISSÄ Marraskuun nappiveto, 8 kg JÄRVILOHI H Huonon syönnin konsteja H Amerikan outo vetoperho lohelle H Taimenet kuolevat ennen kutemistaan H Lohikalat kasvavat muhkeiksi Päijänteellä H Marraskuun nappiveto: 8 kg järvilohi H Hauet kalatukkuun, tilaa kuhalle H Lohta Kukkolankosken niskalta H Inarijärvi lumoaa pulskilla taimenillaan H Ohjauspulpetti: sivulla vai keskellä? H Mirjan ja Pekan veneessä kalakipinöi H Ruijanpallasta uistellen Norjassa H Sen piti olla leppoisa kuhareissu... ym. 3/2021 Tekijä 27 KUNTAVAALIT SIIRTYIVÄT! Uusi vaalipäivä 13.6.2021 Seuraa tilannetta: www.vaalit.fi H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O / EE VA RI ST A 50 VUOTTA SITTEN Ihmisiä purevassa pakkasessa Hakaniementorilla Metallityöväen liiton lakon aikaan järjestetyssä mielenosoituksessa helmikuussa 1971. Metalliliiton lakko kesti seitsemän viikkoa 8.2.–26.3. Lakon merkittävimpiä saavutuksia olivat lomaltapaluuraha, sairausajan karenssin lyhentyminen kolmesta päivästä yhteen ja sairausajan palkanmaksun pidentyminen seitsemästä päivästä kolmeen viikkoon. TYÖNANTAJAT HALUAVAT HEIKENTÄÄ TOIMIVAA JÄRJESTELMÄÄ PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK on ollut valmis edistämään paikallista sopimista sitä pohtineessa työryhmässä. Luottamusmiehen aseman heikentäminen ei kuitenkaan käy. Työja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut selvittää paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. – SAK on ollut koko ajan valmis kehittämään paikallista sopimista työehtosopimusten kautta, tasapuolisen neuvotteluaseman lähtökohdista. Luottamusmiehen valintaoikeuden tulee olla selvä myös järjestäytymättömien työnantajien työpaikoilla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa. Pyrkimykset heikentää luottamusmiesjärjestelmää ihmetyttävät SAK:n neuvottelijana toimivaa työehtoasiantuntija Karoliina Huovilaa. Todistetusti luottamusmiehen kautta tapahtuva sopiminen on toimivaa ja tehokasta. – Mikä intressi työnantajalla ylipäätään on vaikuttaa siihen, kuka työntekijöiden edustaja on? Ilman edustajaa sopiminen on joka tapauksessa useimmissa tapauksissa mahdotonta. Työnantajapuoli on halunnut laajentaa sopimista yleissitovaan kenttään ilman, että yleissitovuuden nojalla työehtosopimusta noudattavat työnantajat sitoutuisivat työehtosopimuksen tuomiin velvollisuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi luottamusmiehen asema ja oikeudet. Lue lisää: www.sak.fi UPM HALUAA TEHDÄ TYÖEHTOSOPIMUKSIA – URUGUAYSSA TYÖEHDOT Metsäyhtiö UPM ilmoitti helmikuussa, että jatkossa se neuvottelee toimihenkilöiden työehdoista vain yksilökohtaisesti. Ammattiliitto Pro tuomitsi linjauksen. Jo lokakuussa Metsäteollisuus ry kertoi irtautuvansa tes-toiminnasta ja siirtävänsä neuvottelut työehdoista yritysten ja henkilöstön välille. UPM:n ilmoitus toimihenkilöille ei ole laajemmassa katsannossa uutta. Jo vuonna 2012 Saksassa UPM yritti irrottautua työnantajaliitosta ja työehtosopimuksista, mutta ammattiliitto IG BCE pakotti yhtiön takaisin neuvottelupöytään. UPM:n linjauksissa tuntuu kuitenkin olevan maakohtaisia eroja. Vielä viime toukokuussa UPM painotti Uruguayn toimintoja koskevassa asiakirjassa, että yhtiö on ”täysin sitoutunut vapauteen järjestäytyä ja oikeuteen solmia työehtosopimuksia”. Tekija?_03_2021_ok.indd 27 Tekija?_03_2021_ok.indd 27 10.3.2021 15.35 10.3.2021 15.35
3/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Tehtävä tien päällä ? Scania Suomi Oy:n raskaan ajoneuvokaluston asentaja Dmitri Tutturev sovittaa rekan alla tunkkia oikealle paikalle. Raskaan kaluston asentajan päivystysvuorossa sattuu ja tapahtuu. Koskaan ei voi tietää, minne seuraava keikka vie. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT PEKKA ELOMAA Tekija?_03_2021_ok.indd 29 Tekija?_03_2021_ok.indd 29 10.3.2021 15.35 10.3.2021 15.35
30 Tekijä 3/2021 O n kirpeä helmikuun torstai. Aurinko paistaa sinitaivaalta ja pakkasta on liki kaksikymmentä astetta. Kello on pari minuuttia yli yksi. Scania Suomi Oy:n raskaan ajoneuvokaluston asentajan Dmitri Tutturevin kotona Helsingin Kannelmäessä soi puhelin. Soitto merkitsee päivystyksessä olevalle asentajalle korjauskeikkaa jonnekin sadan kilometrin säteellä. Päivystyskeikalla vastassa on rikkoontunut kuorma-auto. Turma ei katso aikaa ja paikkaa. Joskus se on tuulessa ja viimassa keskellä moottoritietä, toisinaan auringossa parkkialueen rauhassa. Tutturev saa tiedot tiedot auton sijainnista ja vian laadusta Scanian korjauskeskukselta Ruotsista. Rikkoutuneen auton kuljettaja on ilmoittanut viasta sinne. ? Rekan kuljettaja Mika Räty kertoo Tuttureville, miten vika ilmeni. DMITRI TUTTUREV IKÄ 35 vuotta KOTIPAIKKAKUNTA Helsinki AMMATTI Ajoneuvoasentaja TYÖPAIKKA Scania Suomi Oy, Helsinki AMMATTIOSASTO Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 84 Tekija?_03_2021_ok.indd 30 Tekija?_03_2021_ok.indd 30 10.3.2021 15.35 10.3.2021 15.35
3/2021 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? VIKA-ARVIO ETÄNÄ Tutturev näkee kotona olevalta tietokoneeltaan auton tiedot. Kokeneena tekijänä hän osaa päätellä, mitä osia ja työkaluja korjaaminen todennäköisesti vaatii. Joitakin vikoja voidaan tunnistaa jopa etänä, kun auto ja Tutturevin tietokone kytketään internetin välityksellä toisiinsa. – Voin esimerkiksi analysoida, että paineanturi on rikki, jolloin haen sellaisen mukaan Konalan korjaamoltamme. Näin vältymme turhilta hakumatkoilta, kun osa on valmiina mukana. Korjattavan auton on päästävä hyvässä kunnossa liikkeelle niin pian kuin mahdollista, sillä jokainen tunti syö asiakkaalta euroja. Siksi päivystävällä asentajalla on korjausauto kotinsa lähellä parkissa, jotta hän voi lähteä keikoille nopeasti. Huoltoautossa on melkoinen määrä sekä työkaluja että varaosia. Scanian ajoneuvoja, kuten linja-autoja, kuorma-autoja, jakeluautoja, maansiirtoautoja, rekkojen nuppeja, paloautoja ja muita erikoisajoneuvoja, on tien päällä runsaasti eri malleja useammalta vuosikymmeneltä. Onneksi eri malleissa on paljon samoja osia. – Joskus tulee vastaan 1990-luvulla valmistettuja autoja. SYVÄ KIINNOSTUS AUTOIHIN Tutturev on ollut aina kiinnostunut autoista. Alun perin tavoitteena oli päästä rekkakuskiksi. Tie veikin Kokkolan ammattiopistoon opiskelemaan logistiikan perustutkintoa. Sieltä Tutturev valmistui autonkuljettajaksi vuonna 2005. Töitä hän sai kuitenkin asentajana, ensin pari vuotta Kokkolan Scanialla ennen kuin hän siirtyi Helsinkiin. – Tässä työssä pääsen sopivasti ajamaan tätä huoltoautoa. ? Tutturev poistaa alleajosuojan ennen kuin pujahtaa auto alle. Tekija?_03_2021_ok.indd 31 Tekija?_03_2021_ok.indd 31 10.3.2021 15.35 10.3.2021 15.35
32 Tekijä 3/2021 32 Tekijä 3/2021 Tutturev vaihtaa työhaalarit apuautossa. ? Apuautolla on sopiva rekkari. Tällä kertaa näin ei ole, vaan Tutturev ehtii hyvin käydä korjaamolla hakemassa päivystyksen huoltoautoon paineilmamittarin, jota arvelee tarvitsevansa rekkanupin reistailevan käsijarrun kanssa. Kun keikka alkaa, Tutturev kirjaa tietokoneelleen Scania Assistance -korjausautonsa kilometrilukeman, keikalle lähdön kellonajan ja arvioidun matka-ajan korjauskohteeseen. Hän lähettää tiedot korjausjärjestelmään. Navigaattori vielä päälle ja sitten matkaan. – Joka päivä tulee yleensä vähintään yksi keikka. Eilen oli kolme ja tämän vuoron aikana on ollut yhteensä 11 keikkaa. VIIKKO YMPÄRIVUOROKAUTISTA PÄIVYSTYSTÄ 24 tuntia vuorokaudessa kattava päivystysvuoro kestää seitsemän päivää perjantaista perjantaihin. Sen jälkeen on kuusi viikkoa normaalia korjaamotyötä maanantaista perjantaihin, jonka jälkeen seuraa uusi päivystys. Päivystyksen ajalta maksetaan ylimääräistä: jokaisesta keikasta lisätyökorvaus ja kello 15 jälkeen ylityökorvaus. Yökeikat ovat onneksi harvassa, Tutturevilla oli vain yksi tämän päivystyksen aikana. Perjantaisin puoliltapäivin on vuoronvaihto, jolloin päivystäjä pesee auton, täydentää huoltoauton varaosavaraston ja luovuttaa huoltoauton seuraavalle päivystäjälle. – Jos perjantaiaamuna tulee keikkoja, ne vielä otan. Jos keikkoja tulee paljon, sovin seuraavan kanssa, miten ne hoidetaan. Perjantai-iltapäivänä hoidan paperihommia. Päivystysalueet on jaettu ympäri Suomen niin, että Tutturevin keikat ovat enimmillään sadan kilometrin säteellä Helsingistä, kuten Tammisaaressa, Lohjalla, Sipoossa ja Porvoossa. – Vaihteleva työ on mukavaa. Koskaan ei tiedä, millainen seuraava keikka on. Suoraan koulusta valmistunutta ei tien päälle voi lähettää. Päivystäviksi asentajiksi valitaan niitä, jotka ovat olleet useita vuosia töissä korjaamolla. Ennen kuin Tutturev saapuu korjattavan auton luo, hän saa hälytyksen toiseen korjauskohteeseen. Vantaan paloasemalla on vuoden 2008 paloautoon tullut vika. Tilanne ei ole kiireinen, vaan sen keikan voi hoitaa, kun käsillä oleva työ on tehty. TURVALLISUUS ON YKKÖNEN Paikka, jossa korjattava auto on, on vaikuttava näky. Inexin logistiikkakeskuksessa on nimittäin 270 000 neliömetriä ja 3,5 miljoonaa kuutiota varastotilaa. Kerrotaan, että se on Euroopan suurin logistiikkarakennus. Autoja kulkee päivässä toista tuhatta yli 300 lastauspaikalla. Tuttureville paikka on tuttu, ja korjattava auto löytyy vaivatta lastauslaituri B229:n kohdalta. Kun Tutturev saapuu paikalle, hän varmistaa ensimmäiseksi työkohteen turvallisuuden. – Tarkastan aina ennen työn alkua, täyttääkö paikka turvallisuusvaatimuksemme: onko lähellä esimerkiksi jalankulkijoita tai trukkeja. Paikan pitää olla turvallinen minulle, asiakkaalle ja ympäristössä oleville ihmisille. Kun näin on, kuittaan järjestelmään, että kaikki on kunnossa. Omankin 8 vuotta vanhan Kia-perheauton Tutturev hoitaa varmalla otteella. Työssään Tutturev tapaa monesta maasta tulevia. Venäjän kielestä, jonka Tutturev hallitsee täysin, on usein hyötyä. – Entisen Neuvostoliiton alueilta tulevia kuljettajia on paljon. Osa heistä osaa venäjää ja heidän kanssaan on helppo kommunikoida, kun kuulen suoraan kuljettajalta, miten vika on ilmennyt. Jos kuljettajalla ei ole englannin kielen taitoa, eikä muutakaan yhteistä kieltä ole, pitää asiat yrittää selvittää muilla keinoin. YÖKEIKAT HARVASSA Joskus kiire on kova, kun korjattava auto on vaikkapa aura-auto tai elintarvikkeita kuljettava rekka. Tekija?_03_2021_ok.indd 32 Tekija?_03_2021_ok.indd 32 10.3.2021 15.36 10.3.2021 15.36
3/2021 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ Aina ei keli tai ympäristö ole turvallinen. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöity moottoritie, huono keli ja heikko näkyvyys luovat olosuhteet, jossa töitä ei voi tehdä turvallisesti. Silloin Tutturev kuittaa järjestelmään, ettei työtä aloiteta ja tilaa paikalle hinausauton. Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Joissakin paikoissa, kuten Nesteen Kilpilahden jalostamolla tai Helsinki-Vantaan lentoasemalla, alueen turvallisuusvaatimukset ovat hyvin tarkat. – Lentokenttäalueelle mentäessä pitää luovuttaa kaikki nesteet samalla tavalla kuin matkustajien. PAKKASEN AIHEUTTAMA ONGELMA Tutturev tapaa korjauspaikalla valkoisen perävaunuyhdistelmän kuljettajan. Mika Räty on ajanut aamulla Kouvolasta Espooseen ja Helsinkiin elintarvikkeita ja on nyt lastannut reilut 800 kuormalavaa paluukuormaksi Kouvolaan. Nelisen vuotta pääasiassa Kouvolan ja pääkaupunkiseudun väliä ajava Räty ei kuitenkaan pääse autollaan liikkeelle, sillä käsijarru ei vapaudu. Ennen kuin Tutturev alkaa selvittää vikaa tarkemmin, käy hän ohjaamossa, kokeilee käsijarrua, tulee ulos, avaa auton edestä maskin ja ? Tutturev sujahtaa rekan alle ja ottaa mukaansa paineilmamittarin. Tekija?_03_2021_ok.indd 33 Tekija?_03_2021_ok.indd 33 10.3.2021 15.36 10.3.2021 15.36
34 Tekijä 3/2021 tutkii jarruletkuja. Sen jälkeen Tutturev menee vaihtamaan työvaatteet päälle. – Auton hyttiin mennään aina puhtaissa vaatteissa ja sen jälkeen vasta vaihdetaan työvaatteet päälle. Tutturev keskustelee Rädyn kanssa viasta. – Onkohan käsijarru jäätynyt kiinni, kun se ei vapaudu, Räty arvelee. – Vika voi olla myös jarrukellossa, Tutturev pohtii ja hakee korjausautosta paineilmamittarin. – Mittaan paineilmamittarilla, pysyykö paine käsijarrupiirissä. Tutkin, pysyykö paine jarrukelloon saakka. Jos painetta ei ole, voi olla, että jarrukello on jäässä. Silloin se pitää lämmittää ja vapauttaa. JARRUKELLO VUOTAA Tutturev asettaa kiilat auton renkaiden eteen ja laskee auton jousituksen. Näin hän varmistaa turvallisen työskentelyn auton alla. Sitten hän ottaa auton vasemmalla sivulla olevan alleajosuojan pois paikaltaan ja sujahtaa mittariletkun kanssa auton alle tutkimaan jarruja. Diagnoosi on selvä: oikean puolen käsijarru ei liiku, koska jarrukello vuotaa. Siksi käsijarru ei vapaudu. – Jarrukellon tiiviste tai kalvo vuotaa. Näitä ei korjata, vaan kello pitää uusia kokonaan. Tutturev sulkee jarrukelloon johtavan putken, jolloin paine ei pääse karkaamaan jarrukellosta. Tämä johtaa siihen, ettei oikean puolen vetoakselin käsijarru toimi. Muuten käsijarrua voi käyttää. – Voin tehdä vain väliaikaisen korjauksen, koska minulla ei ole mukana uutta jarrukelloa. Tässä tapauksessa pyydän kuljettajalta luvan, että hän suostuu väliaikaiseen korjaukseen ja ottaa siitä vastuun siihen saakka, kun auto saadaan Kouvolaan huoltokorjaamolle. Tämä sopii Rädylle, sillä käsijarrun puuttuminen ei haittaa ajoa, vaan auton voi ajaa korjauksen jälkeen Scanian Kouvolan korjaamolle. NOPEA KORJAUS Varsinainen korjaus on ohi kymmenessä minuutissa ja on aika testata työn tulos. Tutturev ottaa korjausautonsa takatilasta avukseen punaisen ilmanpaineella toimivan tunkin, jolla hän nostaa korjattavaa autoa ylös niin, että pyörät nousevat muutaman sentin ilmaan. Sen jälkeen hän tarkastaa, pyörivätkö pyörät vapaasti, kun käsijarru on vapautettu. Kaikki toimii niin kuin pitää. Kun ensimmäinen testi on tehty, auto lasketaan alas. Tutturev menee sitten keltaisten kiilojen luokse ja pyytää Rätyä käynnistämään auton. Kiilat pois ja kevyesti kaasua. Käsijarru vapautuu ja auto liikkuu vaivatta pienen matkan eteen ja taakse. Lyhyen testin tulos: toimii kuten pitää, ja Räty on tyytyväinen. Kiilat vielä hetkeksi paikoilleen. – Kun kolmesta taka-akselista yhden käsijarru on pois käytöstä, kannattaako käsijarrua käyttää, Räty kysyy. – Ihan hyvin voi käyttää. Ei mitään ongelmia, Tutturev sanoo. Kun työt ja testit on tehty, Tutturev kiinnittää alleajosuojan, nostaa auton ilmajousitusta, sulkee auton maskin ja ottaa kiilat pois. Homma on valmis puoli tuntia sen jälkeen, kun Tutturev on aloittanut työt. Valkoinen yhdistelmäperävaunu lähtee Rätyn ohjaamana kohti Kouvolaa. Tutturev vie kiilat, paineilmamittarin ja muut työkalunsa omille paikoilleen huoltoautoonsa ja vaihtaa puhtaan haalarin päälle. – Tämä meni nopeammin kuin ennakoin. Tällaisessa hommassa voi mennä tunnista kolmeen tuntiin, jos joudutaan vaihtamaan putkia. Tärkeintä on, että asiakas pääsi nopeasti ja turvallisesti jatkamaan matkaansa. Keikka ei lopu, ennen kuin työt on kuitattu. Kuittauksen Tutturev tekee jo keikkapaikalla. Hän kirjaa muun muassa korjaukseen käytetyn ajan, huoltoauton kilometrimäärän, mikä vika oli, minkälainen korjaus oli kyseessä sekä mitä osia ja materiaaleja on käytetty. Aikaa kului kaikkiaan noin tunti. – Kun olen tehnyt raportin, lähetän sen eteenpäin. Konalassa vielä kirjaan lopulliset kilometrit. Keikan jälkeen Tutturev soittaa Vantaan paloasemalle tarkentaakseen, kuinka kiireinen keikka heillä on. Jos kiirettä ei ole, matka jatkuu takaisin Konalaan, missä Tutturev palauttaa lainaamansa työkalut ja jatkaa päivystystä vielä seuraavaan puoleen päivään. ? ? Työkalut ovat hyvässä järjestyksessä apuautossa. Tutturevin Scania Assistance -apuauto paluumatkalla Lahden moottoritiellä. Tekija?_03_2021_ok.indd 34 Tekija?_03_2021_ok.indd 34 10.3.2021 15.36 10.3.2021 15.36
3/2021 Tekijä 35 ”Vaihteleva työ on mukavaa. Koskaan ei tiedä, millainen seuraava keikka on.” DMITRI TUTTUREV Ajoneuvoasentaja TYÖSSÄ Tekija?_03_2021_ok.indd 35 Tekija?_03_2021_ok.indd 35 10.3.2021 15.36 10.3.2021 15.36
36 Tekijä 3/2021 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Oivallinen ”Oira” – teitkö jo tuttavuutta? Espoon LänsiAutossa otetaan käyttöön korjaamoalan uusi riskinhallinnan työkalu, OiRA. Oivallista ei ole vain maksuttomuus. valmiiksi tip-top. Esimerkiksi laadun ISO 9001 ja ympäristön ISO14001 -standardit ovat olleet käytössä jo vuodesta 1997. Hakkarainen arveleekin, että LänsiAuto Espoo sai toimia korjaamoiden pilottiyrityksenä nimenomaan tämän takia. – Toivon, että kaikki yritykset korjaamoalalla täyttäisivät OiRAn. Maksuttomuus on se iso etu ja houkutus pienille yrityksille, joissa ei ole paljoa resursseja. OiRAa on yksinkertaista käyttää ja siitä on helppo lähteä syventämään asioita, Hakkarainen alleviivaa. Pilottivaiheen jälkeen LänsiAuto Espoo ryhtyy nyt toden teolla käyttämään työkalua, yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa. Tuomas Löyttyjärvi on tuore pääluottamusmies eikä siksi ole ollut vielä kuin ”pintaraapaisun” verran OiRAn kanssa tekemisissä. – Yhdessä, tietenkin! Työsuojelu on kaikkien yhteinen hyvä. Löyttyjärvi on ammatiltaan autosähköasentaja. – Uusi tekniikka, sähköautot ja hybridit, tuovat mukanaan aika paljon vaaratekijöitä tekniikan monimutkaisuuden takia. Jokaisen on korjaamolla tutustuttava sähköauton vaaroihin, olipa talonmies tai siivooja. Ja minusta se on nykypäivää, että kaikkien näkökannat otetaan huomioon. On myös muistettava ikäpolvien kirjo. LänsiAuto Espoo toimi riskinhallintatyökalun pilottiyrityksenä. ”Oiraa” puntaroimassa korjaamopäällikkö Jouko Hakkarainen, Teollisuusliiton autoalan sopimusasiantuntijat Mari Tuomaala ja Matti Rantanen (äärimmäisenä oikealla) ja pääluottamusmies Tuomas Löyttyjärvi. TIETOKONEVELHOUTTA EI TARVITA – Tämä työkalu ei paljon perehdytystä vaadi. Eikä kaikkea tarvitse tehdä kerralla. Hyvää OiRAssa on myös se, että ohjelmaan voi kirjoittaa huomioita omasta työpaikasta ja että OiRA antaa selkeät toimintaohjeet, kuvaa graafisen alan OiRAa liiton mediaja painoalan sopimusasiantuntija Riitta Koskinen. Työsuojeluun sijoitetut rahat tulevat moninkertaisina takaisin. Kyse ei ole vain sairauslomien vähenemisestä, vaan työhyvinvointi kertautuu euroina monessa muussakin asiassa. – On todistettu vaikka kuinka moneen kertaan, että huomion kiinnittäminen työsuojeluun tuo yritykselle nopeastikin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, Koskinen muistuttaa. Työterveyslaitoksella OiRAtyökaluista vastaa vanhempi asiantuntija Susanna Visuri. Visuri pitää työkalua soveliaana nimenomaan pienille ja keskisuurille yritykselle tai sitten isompien yritysten pienemmille toimipisteille. Oli kokoluokka mikä tahansa, yhteistyössä on voimaa. – Vaikka riskinarviointi on työnantajan vastuulla, näkisin, että tämä on hyödyllisintä tehdä yhdessä johdon ja henkilöstön edustajien kesken. Eri ammattiryhmien on oltava edustettuina. Löydä oma OiRAsi: www.ttl.fi/oira E U:n työsuojeluviraston hallinnoima vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkotyökalu on täsmälliseltä nimeltään OiRA (Online Interactive Risk Assessment ). Suomeksi käännetyt ja mukautetut OiRAt ovat saatavilla nyt myös autoalan huoltoja korjaamotoimintaan sekä graafiselle alalle. Korjaamoalan OiRAssa on 10 valinnaista pääotsikkoa, joiden väitteisiin vastataan riskien paljastamiseksi. OiRA opastaa hyvin käytännönläheisesti, miten vaaroja torjutaan. Kaikki dokumentoituu, myös helposti päivittyen, ja yritys saa vain omaan tietoon jäävän loppuraportin. ”HELPPOA, JÄSENNELTYÄ” – Tässä on selvä, jäsennelty kirjasto. Kenenkään ei tarvitse enää lähteä etsimään asioita muualta. Tämän kautta pystyy etenemään niissä asioissa, jotka eivät ole kunnossa. Korjaamopäällikkö Jouko Hakkarainen Espoon LänsiAutosta vakuuttaa, että heillä asiat ovat jo PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekija?_03_2021_ok.indd 36 Tekija?_03_2021_ok.indd 36 10.3.2021 15.36 10.3.2021 15.36
KEMIANTEOLLISUUS Euroopan teollisuusliittojen kattojärjestö IndustriAll Europe arvostelee lausunnossaan Euroopan komissiota siitä, että se sivuuttaa työntekijät EU:n kemikaalistrategiassa. Järjestö sanoo olevansa ”täysin hämmästynyt” siitä, että työntekijät on unohdettu, kun alan kehitys kestävämpään suuntaan vaatii digitalisaatiota ja innovaatioita. Uudet keksinnöt perustuvat kuitenkin suurelta osin yritysten liukuhihnoilla, laboratorioissa ja tutkimusosastoilla työtään tekevien osaamiseen. Samaten strategiasta puuttuu kokonaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta ruotiva osuus. Strategiassa vaaditaan kemikaaliteollisuuden arvoketjujen yhä vankempaa kotiuttamista takaisin Euroopan maihin huoltovarmuuden takaamiseksi. IndustriAll Europe muistuttaa, että alan muutoksissa on huomioitava työntekijöiden uudelleenja jatkokoulutuksen tarpeet samoin kuin eri alueita eri lailla ravistelevat sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset. Lisää tietoa Google-haulla: ”IndustriAll Europe Position Paper 2020/118” 3/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ MIHIN STRATEGIA UNOHTI TYÖNTEKIJÄT? ROTIA KROMILLE ALTISTUMINEN Kromiteollisuuden työpaikoilla tarvitaan nykyistä parempaa suojautumista sekä monipuolisempia mittausmenetelmiä, jotta altistumista saadaan vähennettyä. Yhdeksän maan tuoreen tutkimuksen mukaan eniten altistaa metallikappaleiden käsittely pintakäsittelyaltaissa, vähiten hitsaaminen. Kaikkien työntekijäryhmien kromipitoisuudet virtsassa ovat kuitenkin merkittävästi korkeampia kuin verrokeilla. Lue Työterveyslaitoksen asiantuntijan Tiina Santosen haastattelu aiheesta: www.tekijälehti.fi LÄHDE KILPASILLE, JOPA BILBAOON! HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työyhteisöt voivat nyt osallistua kilpailuun, jossa haetaan parhaimpia keinoja tukija liikuntaelinten sairauksien ennaltaehkäisyyn Euroopassa. Kilpailun järjestää Euroopan unionin työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaava virasto EU-OSHA osana Terveellinen työ – työn keventämisen keinot käyttöön 2020–2022 -kampanjaa. Koko kilpailun voittajat palkitaan Bilbaossa marraskuussa 2022. Kilpailu etsii työpaikkoja, jotka ehkäisevät ennakolta tule-sairauksia aktiivisilla toimillaan. Hyvä käytäntö on sellainen, jossa työsuojelu on kokonaisvaltaista, johon sitoutuvat sekä työnantajat että työntekijät ja jota voidaan soveltaa laajalti muillakin työpaikoilla. Ehdokkaita voivat nimetä niin työsuojeluvaltuutettujen kaltaiset yksittäiset ihmiset kuin yritykset tai ammattiliittojen ja työnantajaliittojen edustajat. Suomessa kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa Työterveyslaitos, jonka sivuilla on tarkemmat ohjeet ja suomenkielinen kilpailulomake. Suomen kaksi kansallista ehdokasta lähetetään EU-OSHA:aan vuoden päästä, ja koko kilpailun voittajat palkitaan Bilbaossa marraskuussa 2022. Kilpailuohjeet ja -lomake: www.ttl.fi/terveellinentyo/ hyvien-kaytantojen-kilpailu KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Mitä jos työpaikalla harmittaa jatkuvasti? Työpaikalla auttajat löytyvät työkavereista, luottamushenkilöistä ja esimiehestä, tarvittaessa myös työterveyshuollosta. Työnantajalle on annettu työkaluksi psykososiaalisten vaarojen arviointi, jonka avulla arvioidaan työyhteisön tila ja töiden kuormitus, ja jonka kautta kehitetään työpaikkaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutettu toimii viestinviejänä työnantajalle. Luonnollisesti viestin pitää kulkea myös toisin päin: työnantajalta valtuutetun kautta työntekijöille. Työntekijätkin ovat velvollisia kertomaan epäkohdista, samoin myönteisistä asioista, joita kannattaa vahvistaa. Johtaminen on tärkeää. Organisaation selkeys ja määrätietoisuus auttavat kaikkia kunkin omiin tavoitteisiin pääsemisessä. Päällekkäisyys ja ristiinorganisointi aiheuttavat hämmennystä, sekaannusta ja turhaa työkuormaa. Työympäristön altisteet rasittavat. Esimerkiksi kova melu, pöly tai kemikaalialtistukset aiheuttavat myös henkistä kuormitusta. Hyvä työporukka ja yhteishenki mahdollistavat vaikeampienkin asioiden käsittelyn ja sopimisen työyhteisössä. Hyvässä porukassa jokaisella on rooli eikä kukaan tunne olevansa ulkopuolinen. ? Juncarilla Lapualla työn kuormaa on kevennetty merkittävästi. Mika Kujanpää huolehtii logistiikasta. JO H A N N ES TE RV O TYÖYHTEISÖT, OSALLISTUKAA KILPAILUUN! Tekija?_03_2021_ok.indd 37 Tekija?_03_2021_ok.indd 37 10.3.2021 15.37 10.3.2021 15.37
38 Tekijä 3/2021 Verkkokauppamme on aina auki! SK52385-35/48 169 169,,-Turvajalkine AIR R4 • alumiini varvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • pohjamateriaali PU • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • öljynja useiden kemikaalien kesto • koot: 35-48 PAINATUSPALVELU MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! THERON PAT517K/O-XS/5XL 29 29 90 90 Tekninen paita • 100% polyesteri, 130 g/m² • EN ISO 20471 luokka 3 • värit: fl. keltainen ja fl. oranssi • koot: XS-5XL K O PAT539/K/O-XS/5XL-D96/D108 59 59,,-BASALTTI Housut • polvisuojataskut, monipuolisesti muitakin taskuja • joustava vyötärö • lahkeita saa pidennettyä 6 cm • EN ISO 20471:2013 luokka 1 • värit: fl. punainen/harmaa, fl. keltainen/harmaa, fl. oranssi/harmaa • koot XS-5XL, D96-D108 P K O SH263/K/O 14 14 90 90 Joustava vyö • pituus 120 cm • värit: musta, fl. keltainen ja fl. oranssi M K O Tarjoukset voimassa 30.4.2021 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_170321.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_170321.indd 1 3.3.2021 9.51 3.3.2021 9.51 Tekija?_03_2021_ok.indd 38 Tekija?_03_2021_ok.indd 38 10.3.2021 15.37 10.3.2021 15.37
KORONAROKOTUKSEN HAKEMINEN ON TYÖAIKAA COVID-19 Koronarokotukset etenevät eri puolilla maata eri tahtiin. Koronarokote on valtioneuvoston päättämä, tartuntataudin torjuntaan tarjottava vapaaehtoinen rokote. Työntekijällä on oikeus käydä tällaisessa rokotuksessa työaikana, jollei sitä ole mahdollista antaa muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään mainittuun tarkoitukseen, luetaan työssäoloajaksi (Tartuntatautilaki §45). SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona TYÖNTEKIJÖISTÄ PULA PIRKANMAALLA TEKNOLOGIATEOLLISUUS Pirkanmaan konepajateollisuudesta uhkaa loppua työntekijät. Osaajapula näkyy voimakkaasti alalla jo tulevan neljän vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Business Tampereen tekemästä kyselystä. – Pelkästään kyselyymme vastanneissa 18 yrityksessä tämän ja neljän seuraavan vuoden aikana eläköityy 10 prosenttia niiden työvoimasta. Se on yli sata osaajaa koneistajista hitsareihin, työnjohtajiin, suunnittelijoihin, sähköasentajiin, koeajajiin ja projektipäälliköihin, kertoo teollisuuden asiakkuusvastaava Jouni Myllymäki. Ratkaisuja haetaan Konepajakoulu 2.0 -konseptilla. Business Tampere ja Mexlink ovat kartoittaneet yhdessä Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalvelujen kanssa yritysten osaamistarpeita sekä keinoja niiden ratkaisemiseksi. Lue lisää: www.businesstampere.com AUTOTEHDAS PALKKAA TUHAT UUTTA TYÖPAIKAT Autovalmistaja Valmet Automotive rekrytoi tuhat uutta työntekijää. Uuteenkaupunkiin tarvitaan 700 uutta työntekijää ja Saloon 300. Taustalla on tilauskannan vahvistuminen autonvalmistuksessa. Rekrytoinnit liittyvät myös Salon akkutehtaan laajennukseen sekä Uudessakaupungissa loppuvuonna aloittavaan uuteen akkutehtaaseen. Valmet Automotivella oli edellinen työntekijähaku viime syksynä. Silloin Uuteenkaupunkiin haettiin 400 uutta työntekijää. Lue lisää: www.valmet-automotive.com VA LM ET A U TO M O TI VE VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ ARI RAJAMÄKI PALKITTIIN TYÖSUOJELU-URASTA TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuuden edistäminen on yhteiseen maaliin pelaamista. Siinä tarvitaan luottamusta, mutta myös huumori on hyväksi, sanoo työsuojelukonkari Ari Rajamäki. Tunnustuksena työturvallisuuden pitkäjänteisestä edistämisestä Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmä myönsi joulukuussa 2020 Rajamäelle Jorma Saari -palkinnon . Rajamäki työskenteli Turun telakalla 45 vuoden ajan. Hän teki pitkän uran telakan työsuojelutehtävissä ensin työsuojeluasiamiehenä, sitten 18 vuotta työntekijöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna ja lopuksi työturvallisuusasiantuntijana. Niiden vuosien aikana työsuojelussa edettiin vastakkainasettelusta yhdessä tekemiseen. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna hän asetti tavoitteekseen henkilösuhteiden palauttamisen asiallisiksi ja toimiviksi. Niihin aikoihin telakalla aloitti myös uusi työsuojelupäällikkö, ja kaksikon yhteistyö sujui alusta lähtien hyvin. – Meillä oli yhteinen maali. Turha riitely pienistä asioista loppui, Rajamäki kuvailee Työterveyslaitoksen Työpiste -verkkolehdessä. Lue lisää: www.ttl.fi/tyopiste > hae: Rajamäki UPM TIMBERIN ILMOITUS TULI YLLÄTYKSENÄ YT-NEUVOTTELUT UPM Timber tiedotti helmikuun alussa tavoittelevansa toiminnan tehostamista, kannattavuuden parantamista ja kilpailukyvyn vahvistamista muun muassa lakkauttamalla Kaukaan sahan pientukkilinjan vuoden 2021 aikana sekä optimoimalla Korkeakosken sahan käyntiasteen. Suunnitelmiin liittyvä henkilöstön kokonaisvähennystarve on enintään 60 henkilöä. Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo kertoo, että työntekijät ottivat yt-uutiset vastaan yllätyksenä ja epätietoisissa tunnelmissa. – Kaukasta on aina pidetty turvallisena ja pitkät työurat tarjoavana työpaikkana, Merisalo toteaa. Kaukaan pientukkilinja työllistää Merisalon mukaan noin kymmenen henkeä. Linja muodostaa noin viidenneksen sahan puolen miljoonan kuution vuosikapasiteetista. Pientukkilinjan lakkautussuunnitelma ei tullut yllätyksenä, mutta aikataulu on oletettua kireämpi. Myöskään markkinatilanne ei tunnu perustelevan henkilöstön vähennystarvetta. – On puhuttu, miten hyvältä tuotteiden menekki näyttää. Samaan syssyyn sitten vähennetään. Lue lisää: www.tekijälehti.fi 3/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET Tekija?_03_2021_ok.indd 39 Tekija?_03_2021_ok.indd 39 10.3.2021 16.33 10.3.2021 16.33
Etäyhteydet lähelle K oronapandemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset ja suositukset ovat muokanneet ihmisten kanssakäymistä monin tavoin. Fyysiset tapaamiset, koulutukset ja muut kokoontumiset ovat olleet valtaosin tauolla. Rajoitukset ovat vastaavasti muokanneet myös ammattiosastojen toimintaa. Kasvokkaiset kokoukset, ajatustenvaihdot ja koulutukset ovat hankaloituneet korona-aikana. Verkkomaailman mahdollisuudet videopalavereineen ja pikaviestimineen eivät täysin korvaa fyysisiä tapaamisia, mutta ovat hyvä apu poikkeuksellisina aikoina. VERKKOVÄLINEET TUTUIKSI Teollisuusliitto ja Työväen Sivistysliitto järjestävät yhteistyössä maalis–huhtikuussa ammattiosastojen hallitusten jäsenille Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kursseja, joilla tuetaan verkkovalmiuksia. Kursseilla tutustutaan verkkokokoukset ja muun verkkotyöskentelyn mahdollistaviin ohjelmistoihin ja verkkotoiminnan periaatteisiin. – Tavoite on, että jäsenistömme tarttuu pelkäämättä mahdollisuuteen, kertoo koulutusasiantuntija Sari Helminen Teollisuusliitosta. Teollisuusliitto tarjoaa tukea etäyhteyksien käyttöön poikkeusaikana. Lähikoulutuksesta tuttu sosiaalisuus pyritään säilyttämään verkossakin, kertoo koulutusasiantuntija Sari Helminen. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS ISTOCK JA EMILIE UGGLA Osalle verkkotyökalut ovat arkinen juttu ja osalle perehdytys on tarpeen. Kun tekniikka tulee tutuksi, kynnys sisältökoulutuksiin osallistumiseen ja koulutusten järjestämiseen madaltuu. – Opitaan yhdessä käyttömahdollisuuksista rintarinnan, Helminen sanoo. KOULUTUKSIA TARVITAAN Vuosi 2020 oli kasvotusten pidettävien koulutusten kannalta aaltoliikettä. Keväällä korona keskeytti koulutukset, syksyllä toiminta jatkui suositusten sallimissa rajoissa, ja loppuvuonna lähikoulutukset jälleen lopetettiin. – Ennen vuodenvaihdetta valittiin uusia luottamusmiehiä, joten koulutustarve on suuri, Helminen toteaa. Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kurssit järjestetään Teollisuusliiton kuudella toiminta-alueella. Joka alueella verkkokoulutuksiin mahtuu 20 henkeä. Helminen kertoo, että heille, jotka eivät tässä vaiheessa mahtuneet kursseille, on tarkoitus järjestää vastaavaa koulutusta myöhemmin. Kiinnostuneiden kannattaa seurata liiton koulutustarjontaa. Verkkovalmiuskurssit myös tallennetaan, joten ammattiosastojen on mahdollista 40 Tekijä 3/2021 ETÄKOULUTUS Tekija?_03_2021_ok.indd 40 Tekija?_03_2021_ok.indd 40 10.3.2021 15.37 10.3.2021 15.37
hyödyntää tallenteita myöhemmin omassa toiminnassaan. Helminen arvioi, että kasvokkaiset kokoontumiset ja koulutukset ovat ammattiosastoissa niin vakiintunut toiminnan malli, että verkkomahdollisuuksien käyttöönotto vie aikansa. – Ammattiosastot ovat heräämässä tähän koulutusvaihtoehtoon, Helminen sanoo ja lisää, että osastoilta on alkanut tulla jonkin verran kyselyjä verkkokoulutuksista. SOVELLUKSISTA ON MONEKSI Teknisiä alustoja verkkotapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon on monia. Microsoft Teams ja Howspace Live -sovellukset on valittu esiteltäviksi ammattiosastojen hallitusjäsenten kursseilla. Microsoft Teams on maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä videopalaverisovelluksista. Helminen kertoo, että Howspace Live on otettu käyttöön monissa työmarkkinajärjestöissä. Sovelluksia valittaessa lähtökohtana on käyttäjäystävällisyys ja muovautuminen erilaisiin tarpeisiin. Toimivalle alustalle on helppo rakentaa koulutuksia, jotka ovat vastaanottajalle mielekkäässä muodossa. HYÖTYJÄ MYÖS JATKOSSA Ajatuksena on, että koronan vauhdittamana käyttöön otetut verkkoalustat helpottavat toimintaa myös pandemian väistyttyä. – Tämä on yksi tapa toimia. Sitä voi käyttää senkin jälkeen, kun lähikoulutukset ovat taas mahdollisia, Helminen sanoo. Poikkeusaikana tutuksi tullut tekniikka voi jatkossa helpottaa esimerkiksi välimatkoista aiheutuvaa vaivaa ja epätasa-arvoa. Helminen pohtii, että esimerkiksi yksinhuoltajalle ammattiosastossa toimiminen voi helpottua etäyhteyksien avulla. Etäyhteyksien käyttö on myös ilmastoteko, kun matkustaminen vähenee. Perinteisten lähikoulutusten kuihtumista on kuitenkin turha pelätä. – Itsellänikin on koko ajan mielessä lähikoulutusten pyörittäminen, että päästään näkemään ja kokemaan, Helminen sanoo. SOSIAALISUUS VERKKOON Heikoimmillaan verkkokoulutuksesta voi tulla mieleen tietokoneen ruudulta tuijotettava kouluttajan yksinpuhelu. Helminen kertoo, että Teollisuusliiton koulutuksissa pyritään säilyttämään fyysisistä tapaamisista tuttu vuorovaikutteisuus. Osallistujat pääsevät ääneen myös ruudun takaa. – Omista kokemuksista ammennetaan, Helminen toteaa. Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kursseilla ohjelmassa on tekniikkaan tutustumisen lisäksi verkkokokousten etiketti, eli miten esimerkiksi puheenvuorot pyydetään ja pidetään verkkoympäristössä. ÄLYPUHELIMELLA MUKAAN Verkkokoulutuksiin osallistumiseen tarvitsee nykyaikaisen älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen. Koulutuksiin pääsee yleensä sähköpostiin tulleen linkin kautta, joten osallistuminen ei vaadi erityistaitoja. – Verkkokoulutuksiin voi osallistua vaikka sohvan nurkasta puhelimella, Helminen toteaa. Etäyhteyksien käytöstä opitaan jatkuvasti lisää, joten mahdollisuuksia on. – Alustat taipuvat muuhunkin kuin koulutukseen. Toivotaan, että jäsenet löytävät etäyhteyksien hyödyt, Helminen sanoo. ? KETTERYYTTÄ TOIMINTAAN VERKKOVÄLINEIN Teollisuusliiton ammattiosastojen hallitusten jäsenille suunnatut koulutukset järjestetään alueittain maalis– huhtikuussa etäyhteyksin. Osa koulutuksista on alkanut Tekijä-lehden ilmestyessä. ? Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala torstaisin 18.3., 25.3. ja 8.4. kello 17–18. ? Häme–Pirkanmaa tiistaisin 30.3., 6.4. ja 13.4. kello 17–18. ? Varsinais-Suomi–Satakunta keskiviikkoisin 7.4., 14.4. ja 28.4. kello 17–18. Ilmoittautumislinkit on lähetetty ammattiosastoihin. Linkkiä voi tarvittaessa tiedustella liiton aluetoimistosta. Ilmoittautumisaika päättyy kurssin alkaessa. Kursseille otetaan joka alueella 20 henkeä. Jos ilmoittautuja saa tiedon, että jää jonoon, hänelle ilmoitetaan seuraavasta mahdollisuudesta osallistua kurssille. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu 3/2021 Tekijä 41 LIITOSSA ”Ammattiosastot ovat heräämässä tähän koulutusvaihtoehtoon.” SARI HELMINEN Teollisuusliiton koulutusasiantuntija KI TI H A IL A Tekija?_03_2021_ok.indd 41 Tekija?_03_2021_ok.indd 41 10.3.2021 15.37 10.3.2021 15.37
UROKET OY Tekija?_03_2021_ok.indd 42 Tekija?_03_2021_ok.indd 42 10.3.2021 15.37 10.3.2021 15.37
”Kuulet, mitä tapahtuu muualla Euroopassa” PEKKA TIIMO ”Työskentelen Stora Enson sahapuolella operaattorina. Vastaan siitä, kun tukit tulevat kuorimolta, että ne sahataan laudoiksi ja lankuiksi, josta ne siirtyvät dimensiolajitteluun. Lisäksi on kaikennäköistä muuta hommaa, mitä työ vaatii. Olen ollut Stora Ensolla reilut 30 vuotta. Työsuojeluhommissa olen ollut noin 20 vuotta, viimeiset neljä vuotta varavaltuutettuna, kun saatiin nuorempaa tekijää valtuutetun paikalle. Työntekijöiden EWC-edustajana olen ollut reilut kymmenen vuotta. European Works Council , eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC-edustus perustuu lakiin. Yhtiöiden täytyy antaa työntekijöiden edustajille tietoa, missä mennään. Kerran vuodessa on Stora Enso Wood Productsin kokous. Siellä on edustajat kaikista Euroopan maista, missä on tehtaita. Suuressa EWC-kokouksessa on mukana ylintä johtoa Stora Ensosta. Näkee, että he pitävät tätä tärkeänä, kun varaavat aikaa siihen, että on johtoryhmää paikalla ja heiltä voi kysyä, miten menee. Periaatteessa se on enemmänkin tiedotustoimintaa työnantajalta meille päin. Yleensä kokouksessa on työsuojeluasioita ja tietoa siitä, onko investointeja tai innovaatiojuttuja tulossa, ja tulokset numeroina. Hyvä puoli fyysisissä kokouksissa on, että siinä tapaa ja voi jutella muiden maiden edustajien kanssa. Kulttuurieroja on, vaikka periaatteessa on samanlaiset säännöt. Saa nähdä, miten meillä menee, kun työehtosopimusta ruvetaan paikallisesti sopien tekemään. Itävallassa ja Ruotsissa isot liitot neuvottelevat paljon. Nyt meillä on koronatilanteen vuoksi työvaliokunnan kokoukset puhelimitse neljä kertaa vuodessa. Siellä valmistellaan asioita ja kysymyksiä itse EWC-kokoukseen. Valiokunnassa on edustaja Suomesta, Ruotsista ja puheenjohtaja Dieter KoinigWoehl Itävallasta. Hänelle voi aina lähettää sähköpostia. Kokouksia varten olen laittanut kyselyjä sahojen luottamusmiehille. Jos monessa paikassa on samoja ongelmia, niitä on hyvä ottaa esille. Mie olen tykännyt, edustus antaa uudenlaista näkökulmaa. Näet ja kuulet mitä tapahtuu muualla Euroopassa. Murikassa on ollut EWC-edustajille koulutuksia. Kielitaitoa on täytynyt pitää yllä. Jotenkin sitä aina pärjää, jos ei muuta niin piirtämällä. Työsuojelupuolella se, mistä olen huolissani, on ihmisten jaksaminen. Porukat menevät melko äärirajoilla. Yt-neuvottelut ovat koko ajan päällä ja töitä tehdään melko pienellä porukalla. Onneksi on hyvä porukka. Tässä ei voi siirtyä etätöihin. Jos ei joku mene töihin, ei paljon lankku liiku.” PEKKA TIIMO EWC-edustaja Stora Enso Wood Products Oy, Honkalahti Lappeenrannan Puualan ao. 724 TEKSTI SINI SILVÀN KUVA ARI NAKARI 3/2021 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA Tekija?_03_2021_ok.indd 43 Tekija?_03_2021_ok.indd 43 10.3.2021 15.38 10.3.2021 15.38
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamushenkilö, voit opiskella verkossa! Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -koulutusta ammattiosastoille Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -koulutukset osastoille Työväen Sivistysliitto ja Teollisuusliitto järjestävät yhteistyössä jokaiselle Teollisuusliiton toiminta-alueelle oman verkkovalmiuksia tukevan Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kurssin. Ammattiosastojen hallitusten jäsenille suunnattu kurssi antaa valmiuksia Microsoft Teamsja Howspace-verkkotyökalujen käyttöön kokousten ja koulutusten järjestämisessä. Kysy lisää: koulutus@teollisuusliitto.fi Osastokoulutusta eri kielillä Ammattiosastoille on tarjolla suomen ja ruotsin kielten lisäksi koulutusta myös englannin, venäjän ja espanjan kielillä. Vieraskielisten koulutusten aihepiirejä ovat muun muassa tes-asiat, suomalaisen työelämän perusteet, työsuojelu ja kansainvälinen toiminta. Kaikkia osastokoulutuksia pystytään järjestämään myös verkossa. Kysy lisää: koulutus@teollisuusliitto.fi ? 25.3. klo 12—16 Ensiaskeleet luottamusmiehenä ? 26.3. klo 8.30—12.30 Jatkoaskeleet luottamusmiehenä ? 10.4. klo 10—16 Uusien luottamusmiesten starttikurssi Koronatilanteen vuoksi järjestämme opetusta verkossa Katso kaikki kurssit: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_03_2021_ok.indd 44 Tekija?_03_2021_ok.indd 44 10.3.2021 15.38 10.3.2021 15.38
”Perusvalmiudet ja ensisysäys luottamusmiehen tehtäviin” Vuoden alussa luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valittu Jarno Silvonen sai ensisysäyksen ja laajan katsauksen luottamusmiehen tehtäviin päivän mittaisella etästarttikurssilla tammikuussa. Peruskurssille pääsy on viivästynyt, sillä Murikka on jouduttu pitämään kiinni koronaepidemian takia. Verkko-opetuspäivän aikana Silvonen ehti saada perusvalmiudet toimia luottamusmiehenä. Teams-linkki oli valmiina avattavaksi aamukymmeneltä olohuoneen pöytäkoneella. – Olin hyvissä ajoin liikenteessä eli valmistautunut. Aamupala oli syöty ja koiran kanssa käyty aamulenkillä. Olin myös miettinyt ennakkotehtäviä, joihin kuului esimerkiksi oma esittely ja sen pohtiminen, millainen on oma tehtävä uutena luottamusmiehenä. Teams-istunnossa oli mukana toistakymmentä luottamusmiestä. Etäpäivässä oli Silvosen lisäksi toinenkin osallistuja muovituoteteollisuuden ja kemian teollisuuden sopimusalalta. – Starttikurssi oli hyvä korvike varsinaiselle viiden päivän peruskurssille. Aloituspaketiksi tämä oli riittävä, mutta odotan Murikkaan pääsyä ja saavani lisää syventävää tietoa sekä kuulevani kokemuksia muilta työpaikoilta. Luottamusmiesten peruskurssilta Silvonen odottaa hyvää seuraa ja tiukkoja tilanteita opettajien kanssa. – Odotan, että pääsen haastamaan opettajat kysymyksillä ja keskusteluilla, ja että opettajat haastavat meidät kurssilaiset. Silvosen piti osallistua peruskurssille maaliskuussa, mutta lähiopinnot jouduttiin perumaan pandemian takia. Vielä ei tiedetä, milloin Murikkaan päästään. – Luottamusmiehille tuli maaliskuulle verkkokursseja, jotka syventävät luottamustehtävän kannalta olennaista tietoa, mutta eivät korvaa peruskurssia. Näille verkkokursseille olen osallistumassa. Uudella luottamusmiehellä ei ole vielä montaa kokemusta tehtävistä, mutta muutamia neuvoja hän on ehtinyt jo antaa työntekijöille esimerkiksi työvuoromallista ja palkankorotuksista. Luottamustehtävään hakeutumiseen Silvosta johti mielenkiinto niin opiskelua kohtaan kuin kiinnostus työhön liittyviin sopimusasioihin. Taustalla vaikuttivat myös auttamishalu, oikeudenmukaisuuden arvo sekä halu vaikuttaa työoloihin. Opiskeluinnostusta kuvaa se, että Silvonen opiskelee tällä hetkellä koneoppimisen perusteita verkkokoulutuksena. Opintoihin sisältyy muun muassa datanhallintaa ja tekoälyä. Luottamusmies on neuvottelija, auttaja, sopija, sovittelija, tiedonvälittäjä, kehittäjä sekä ammattiosaston ja työntekijöiden edustaja. – Kaikki nämä tehtävät ovat arvokkaita. Luulen, että sovittelu tulee olemaan haastavin alue, koska eteen voi osua monia yllätystekijöitä. LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ 3/2021 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Tuore luottamusmies Jarno Silvonen on saanut tukea tehtäviinsä verkkokursseilta. Peruskurssi piti järjestää Murikassa maaliskuussa, mutta lähiopinnot on toistaiseksi jouduttu perumaan pandemian takia. JARNO SILVONEN Linjanhoitaja, varapääluottamusmies ja luottamusmies Orion Oyj, Turku Turun lääkealan työntekijät ao. 440 Tekija?_03_2021_ok.indd 45 Tekija?_03_2021_ok.indd 45 10.3.2021 15.38 10.3.2021 15.38
46 Tekijä 3/2021 JÄSENTUTKIMUS 2020 ? Huiskulan pääluottamusmies, puutarhatyöntekijä AnneMari Nordberg istuttaa vesitulppaania. Tavallisen työntekijän mielipiteellä on väliä Teollisuusliiton jäsentutkimuksen kahdeksannessa luvussa paneudutaan jäsenistön poliittisiin mielipiteisiin, äänestysaktiivisuuteen ja yhteiskunnalliseen kiinnostukseen. arvostus näkyy juuri raskaasta työstä maksetun korvauksen suuruudessa. Vuosikymmenten ajan työväenluokkaiset ja keskiluokkaiset palkansaajat on eroteltu sinihaalarija valkokaulusväkeen. Erot ovat tulleet näkyviin taloudellisesti, sosiaalisesti ja myös poliittisesti. Tällä hetkellä noin puolet suomalaisista kuuluu palkkatyöläiskeskiluokkaan, runsas 37 prosenttia työväenluokkaan ja 14 prosenttia yrittäjiin. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS JA YHTEISKUNNALLINEN KIINNOSTUS Äänestämisaktiivisuus riippuu vaaleista ja vaalivuodesta. Viimeisimpien vaalien koko maata koskevat äänestysprosentit olivat: europarlamenttivaalit 42,7 prosenttia (2019), kuntavaalit 58,9 prosenttia (2017), presidentinvaalit 69,9 prosenttia (2018). Viimeisimmissä eli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72,1. Teollisuusliiton jäsentutkimukseen vastanneista äänesti 79,1 prosenttia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Jäsentutkimukseen vastanneista äänioikeuttaan ei käyttänyt joka kuudes (15,6 %). Jotkut jäsenistä eivät halunneet kertoa (2,8 %) tai muistaneet JUTTUSARJA PÄÄTTYY. LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ T yöväestön tulevaisuus on melkein aina ollut epävarmaa. Erilaiset teolliset murrokset ovat muuttaneet työntekoa ja työnjakoa, ja leivästä on kamppailtu. Viimeisen 50 vuoden aikana tilanne on muuttunut monimutkaisemmaksi. Palkkatyötä tekevä työväenluokka on keskiluokkaistunut, ja työtehtävät osin muuttuneet toimihenkilöja palvelutöiksi. Perinteisesti työväenluokkainen itsearvontunne on ollut kiinni palkkatyönteossa. Omassa ammatissa, ammattialassa, työn vaativuudessa ja sen arvostuksessa. Vanhempi miesjäsen kertoo Teollisuusliiton jäsentutkimuksessa olevansa ”tavallinen pulliainen”, ja hänestä työväen 8 Tekija?_03_2021_ok.indd 46 Tekija?_03_2021_ok.indd 46 10.3.2021 15.38 10.3.2021 15.38
3/2021 Tekijä 47 LIITOSSA (2,5 %) äänestivätkö. Yleisempää äänestysaktiivisuutta kyselyssä mitattiin kysymällä ylipäätään äänen antamisesta eduskuntavaaleissa. Vastanneista enemmistö (69 %) äänestää niissä aina. Vaaleihin suhtaudutaan myönteisesti: ”Tavallisen työntekijän mielipiteellä on väliä” (Nainen, s. 1988), ”Demokratia on hyvä asia” (Mies, s. 1973) ja ”Kyllä jokainen ääni ratkaisee” (M 1964). Äänestäminen koetaan kansalaisoikeutena ja kansalaisvelvollisuutena. ”Miten muuten voi vaikuttaa?” (M 1964) Monen mielestä äänestämättä jättäminen on typerää. Silloin ei nähdä olevan myöskään oikeutta valittaa yhteisten asioiden hoitamisesta, eli vaalituloksen pohjalta harjoitetusta politiikasta. AMMATTIYHDISTYSTOIMINTA ON POLITIIKKAA Suomalainen puoluekenttä on monimuotoistunut, ja tutkijoiden mukaan se muuntuu ja muokkautuu edelleen. Tämä on havaittu myös jäsenkentällä: ”Mielestäni puoluepolitiikka on jonkinlaisessa murroksessa ja kaipaankin uudistuneempaa yhteisten asioiden hoitamista. Jotenkin ummehtunutta ja vanhankantaista vastakkainasettelua on nykyinen toimintamalli.” (M 1961) SDP:n ja vasemmistoliiton lisäksi perussuomalaiset saavat kannatusta Teollisuusliiton jäsenten keskuudessa. Liikkuvat äänestäjät harkitsevat ja tekevät päätöksensä näiden kolmen puolueen ehdokkaiden välillä. Toki muitakin puolueita vilahtelee vastauksissa, mutta harvemmin siinä muodossa, että niiden politiikalle osoitettaisiin omaa kannatusta. työehtoasiat olisivat vielä nykyistäkin surkeammin.” (N 1968) ”Perussuomalaiset paras. Vihervassareista pelkkää harmia kaikille.” (M 1969) ”En ymmärrä perussuomalaisia.” (M 1965) AKTIIVISUUS KASAUTUU Työväenliikkeen keskeiset ja innokkaimmat toimijat ovat järjestöaktiiveja. He ovat mukana monessa. Tällöin puhutaan aktiivisuuden kasautumisesta, joka on nähtävissä erityisesti luottamushenkilöiden kohdalla. Jäsenkyselyyn vastaajista vain pieni osa (5 %) on puolueiden jäseniä ja osa puolueaktiiveja. Teollisuusliiton ay-aktiiveiksi tunnustautuu joka kymmenes (10 %) ja järjestöaktiiviksi hieman harvempi (8 %). Jos poliittinen aktiivisuus kasautuu pienelle osalle jäsenistöä, muut ovat passiivisempia. Jäsenkyselyssä joka kuudes vastaajista (17 %) kertoo, ettei heitä kiinnosta järjestötoiminta. Tavalliseksi rivijäseneksi tunnustautuu reilu kolmannes (37 %). Teollisuusliiton jäsenkyselyn vastaajista suurin osa vastasi kysymyksiin, jotka koskivat äänestämistä ja yhteiskunnallista osallistumista. Vastausten avulla voidaan hahmottaa neljä erilaista jäsentyyppiä: aktiivit (28 %), osallistujat (28 %), seuraajat (21 %) ja nukkujat (23 %). EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA LIITOSSA Teollisuusliiton jäsenet valitsevat keskuudestaan edustajat liittokokoukseen. Liittokokouksessa valitaan liiton valtuusto, hallitus ja puheenjohtajisto. Alueelliset ammattiosastot ja poliittiset ryhmät ovat näissä valinnoissa keskeisessä asemassa. Systeemi toimii samalla tavoin kuin suomalainen edustuksellinen demokratia muutenkin. Teollisuusliitossa päätösvaltaa käyttää jäsenten valitsema liittovaltuusto, joka on omanlaisensa eduskunta. Puolestaan liiton hallitus vastaa maan hallitusta ja liiton johtoryhmä eduskunnan puhemiehistöä. Teollisuusliiton päätöksenteko toiminnan ja linjausten osalta noudattaa näin perinteistä järjestödemokratiaa. Seuraavan kerran edustajat valitaan vuonna 2023. Tuolloin myös pidetään Teollisuusliiton seuraava liittokokous. Tällaista systeemiä kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi. ? Lähde: Teollisuusliitto n = 10 574 ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN Liikkuva äänestäjä Puolueuskollinen äänestäjä Ehdokasuskollinen äänestäjä Satunnainen äänestäjä Protestoiva äänestäjä % 41 31 21 5 2 79 % äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. (n =13 421) Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to Lopulliseen äänestyspäätökseen näyttäisi liikkuvien äänestäjien kohdalla vaikuttavan pitkälti se, minkälaista työväenpolitiikkaa puolue ajaa. Otetaanko siinä huomioon duunareiden mielipiteet ja mielenmaisemat. Jotkut kokevat, että heidän asioitaan ei aja enää kukaan: ”Työtätekeviä ei edusta enää mikään puolue” (M 1977) ja ”Ei ole mitään työväen puoluetta” (M 1982). Tämä kertoo myös työväenluokan taloudellisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta hajautumisesta. Osa jäsenistä tunnistaa vasemmistolaisten työväenpuolueiden ajavan heidän asioitaan, jotkut taas ovat pettyneitä ja etsivät vaihtoehtoa oikealta. Näkemykset hajautuvat: ”SDP tai vasemmistoliitto. On aina ollut kantani.” (M 1963) ”Politiikka on tärkeä vaikuttamistapa. Ellei olisi sosialidemokraatteja ja vasemmistoa palkkausja Tällä hetkellä noin puolet suomalaisista kuuluu palkkatyöläiskeskiluokkaan. Tekija?_03_2021_ok.indd 47 Tekija?_03_2021_ok.indd 47 10.3.2021 15.38 10.3.2021 15.38
48 Tekijä 3/2021 BR EC H T BU G MAAILMA Suuri rottajahti YHDYSVALLAT Rotta on sitkeä eläin, eikä edes presidentti Trumpin hallinto onnistunut kukistamaan sitä. Ei ainakaan ammattiliittojen protestien symboliksi noussutta ilmalla täytettävää rottahahmoa. Yleensä yli kolmimetrinen, käpäliään uhkaavasti heilutteleva rotta on liittojen mielenosoitusten vakiotavaraa Yhdysvalloissa. Se puhalletaan koko komeuteensa työntekijöitään kaltoin kohdelleen tai ay-oikeuksia rikkoneen yrityksen toimitilojen lähellä, ja aktiivit kulkevat vierellä kyltteineen. Otus tunnetaan nimellä Scabby the Rat , suomeksi vaikkapa kapinen rotta. Nimen takana on Yhdysvalloissa lakonrikkurista käytetty sana scab , joka tarkoittaa muun muassa eri rupitauteja. Scabby the Rat syntyi Chicagossa vuonna 1989. Ammattiosasto kaipasi jotakin tehokasta työehtoja loukannutta yritystä vastaan. Jättirotta sopi hyvin: se on näyttävä ja kertoo ohikulkijoille vahvalla symbolikielellään, miten yritys on toiminut. Toimintamallina on name and shame , kuten englanniksi sanotaan. Rikkeitä tehnyt asetetaan julkiseen häpeäpaaluun. Muovirotasta tuli nopeasti liittojen mielenosoitusten vakiovaruste. Näky on tuttu monille Yhdysvalloissa käyneelle. Rottapalloja tehdään eri kokoisina ja hiukan eri näköisinä, mutta yhteistä on vahva rottamaisuus. Onnistumisen merkki on Scabbyn keräämä vastustus. Niitä on puukotettu, poliisi on takavarikoinut niitä ja KORVAUS KAIVOKSEN MYRKYISTÄ RANSKA Kahdeksan vuoden oikeustaistelu tuotti tuloksen Lorrainen maakunnassa: kaivosyhtiön on maksettava 726 entiselle valtiollisen hiilikaivoksen työläiselle kullekin 10 000 euron korvaus. Ranskan lain mukaan vaarallisia aineita käsitellyt työläinen voi saada korvausta siitä, että hän tietää saattavansa sairastua. Tällöin on todistettava työntekijöiden altistuneen myrkyllisille aineille ja työnantajan laiminlyöneen riittävän työsuojelun. CFDTliitto ajoi kaivostyöläisten asiaa sen jälkeen kun 300 kaivostyöläistä oli jo sairastunut vuonna 2013. Liiton edustaja, itsekin 33 vuotta kaivoksessa työskennellyt François Dosso sanoo liiton sivuilla, että tuomarit kuuntelivat tarkkaan todistuksia kaivoksen olosuhteista. Kaivos on suljettu, mutta emme tunne nostalgiaa, hän sanoo. SÄHKÖISKUT KOITUIVAT KUOLEMAKSI MAROKKO Kaikkiaan 28 ihmistä kuoli tammikuun lopussa tulvaveden tunkeutuessa laittomaan vaatetehtaaseen Tangerissa. Kuolinsyynä olivat suojaamattomien asennusten tuottamat sähköiskut, kertoo marokkolainen verkkolehti Le 360 . Ammattiliiton mukaan laittomassa tehtaassa työskenteli 130 ihmistä. Tulvan aikaan työssä olleista osa pelastautui kiipeämällä katolle, mutta moni heistä päätyi sairaalahoitoon. Marokon viime vuosien talouskasvu perustuu osin työntekijöiden oikeuksien ja työsuojelun raakaan laiminlyöntiin. Tekstiilityöläisten liiton edustaja Ahmed Hassoun sanoo teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriAll:n sivuilla, että tapahtuma tuo mieleen vuoden 2008 tulipalon patjatehtaassa. Se tappoi 56 työntekijää ja 17 loukkaantui. El Pais -lehden mukaan Marokon tekstiiliteollisuus työllistää 190 000 ihmistä. Asiakkaat ovat lähinnä Espanjassa ja Ranskassa. työnantajien juristit ovat yrittäneet löytää lakipykälää niiden kieltämiseksi. Valitukset eri puolille eivät kantaneet hedelmää. Rottasymbolin käyttö katsottiin perustuslain takaamaksi sananvapaudeksi. Aina siihen asti, kunnes Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Hän nimesi vuonna 2017 työelämäoikeuksia valvovan viranomaisen National Labor Relations Boardin pääjuristiksi työnantajapuolen ärhäkän edustajan Peter Robbin. Robb tuotti useita esityksiä Scabbyn kieltämiseksi uhkaavana, häiritsevänä tai sivullisia haittaavana. Hän näki lisäksi Scabbyn loukkaavan työn teettäjän oikeuksia, mikäli sen alihankkijaa vastaan protestoidaan. Oikeus kumosi kieltohankkeet yksi toisensa jälkeen. Joe Bidenin valinta presidentiksi muutti tilanteen. Hän erotti Robbin ja nimesi uudeksi pääjuristiksi Peter Ohrin. Heti ensi töikseen hän lopetti kaikki hankkeet Scabbyn kieltämiseksi. Sellaiset toimet ovat viraston arvokkaiden resurssien tuhlausta eivätkä yleinen etu, hän sanoi. Scabby saa siis jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana. HEIKKI JOKINEN ? ”Scabby the Rat” New Yorkin Bryant Parkissa huhtikuussa 2018. Yhdysvaltalaiset ammattiliitot käyttävät ”kapista rottaa” mielenosoituksissa vastalauseena epäoikeudenmukaisesti toimiville työnantajille. Tekija?_03_2021_ok.indd 48 Tekija?_03_2021_ok.indd 48 10.3.2021 15.38 10.3.2021 15.38
TES-ALOITTEET 26.3. MENNESSÄ SOPIMUSNEUVOTTELUT Nyt on aika vaikuttaa. Ammattiosastot voivat jättää aloitteita työehtosopimusneuvotteluihin perjantaihin 26.3. asti. Lataa tes-aloitelomake: www.teollisuusliitto.fi/aineistot . Aloitteet voi toimittaa liitolle joko sähköpostilla osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi tai postitse osoitteella Teollisuusliitto ry, Edunvalvonta, PL 107, 00531 Helsinki. TILAA KYLLÄ-HUPPARI PUOTI Nyt niitä taas saa! Suositut Kyllä-hupparit ovat jälleen tilattavissa Puodista. Naisille ja miehille on omat mallinsa, mutta miesten huppari taipuu unisex-mallinsa ansiosta myös naisille. Hupparit ovat ennakkotilaustuotteita, ja niiden toimitus on viikoilla 14–15. Astu Puotiin: puoti.teollisuusliitto.fi JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero on 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Vuonna 2020 maksetuista jäsenmaksuista muodostetut tiedostot lähetettiin verottajalle 28.1.2021. Ensimmäinen korjausajo tehtiin 12.3.2021, johon mennessä tulleet jäsenmaksukorjaukset ehtivät vielä jäsenen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Viimeinen korjausajo ajetaan 28.4.2021. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Työnantajaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksutarkkailu alkaa maaliskuun lopussa ja rästilistat lähetetään osastoille viikolla 14. Rästilistan käsittely ammattiosastoilla päättyy 10.5.2021. Jäsenille, joilla on edelleen katkoa ajalla 1.7.–31.12.2020, lähetetään kuulemiskirje 26.5.2021. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. KUKA ON PUURTAJA? DIPLOMI Teollisuusliiton Puurtaja -diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Ammattiosaston hallitus voi esittää diplomia vuosittain yhdelle jäsenelleen. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti edellä mainituissa tehtävissä 10 vuotta ja hoitaa tehtävää edelleen. Hän on toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Ensimmäisen kerran diplomia voi hakea 15.3.–31.5.2021. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja ELÄKELÄISTOIMINNAN KURSSI ? 26.–30.7. Murikka-opisto, Tampere Kurssi on tarkoitettu eläkkeellä oleville liiton vapaajäsenille. Ohjelmassa on liiton ajankohtaisia asioita, eläkeläisten edunvalvontaa, vierailu Työväenmuseo Werstaalla, liikuntaa ja mukavaa yhdessäoloa. Jäsen täyttää eläkeläistoiminnan kurssihakemuksen ja hankkii siihen ammattiosaston edustajan allekirjoituksen sekä mahdolliset perustelut. Haku 31.5. mennessä. Hyväksytyt saavat kesäkuussa henkilökohtainen kutsun. Mukaan voi ottaa puolison. Kurssille valitulle viikko on maksuton, puolisolle hinta on 190 euroa. Lisätietoja: Murikan opettaja Heli Hokkanen, puh. 020 774 1511 tai Teollisuusliiton sihteeri Inka Nokelainen, puh. 020 774 1058. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/elaketoiminnan-kurssi KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia pääsiäisenä, vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat 3/2021 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Teollisuusliiton stipendi A R VO 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Kevään hakukierros 1.3.–2.5.2021 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II Puurtaja Puurtaja Tekija?_03_2021_ok.indd 49 Tekija?_03_2021_ok.indd 49 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
§ PRISET PÅ RÄTTSTVISTER STIGER Målsägande Svarande Den parten som förlorar står i regel för motpartens rättegångskostnader. 1995 2004 2008 2019 euro* 15 000 10 000 5 000 Källa: Edilex 2020/36 * Eurobeloppet anges i median det vill säga det mittersta värdet på kostnaderna för rättsfall som är placerade i storleksordning. 5 34 8 4 74 3 7 35 4 8 37 7 15 12 2 7 29 5 8 37 2 10 21 9 År 2019 var med medianen för rättegångskostnaderna 25 341 euro. 50 Tekijä 3/2021 FACKET Facket stöder då tvister ska lösas Att reda upp en tvist som berör anställningsförhållandet i rätten utan rättshjälp från facket är en stor individuell ekonomisk risk. Ä ven de bästa lagar och kollektivavtal är inte värt pappret de är skrivna på om man inte följer dem i praktiken. I sista hand är det rättsväsendet som tar ställning till hur avtalen och lagarna ska tolkas. I princip har varje finländare tillgång till rätten, men i praktiken är det inte så enkelt, funderar Susanna Holmberg, stf. chef för Industrifackets juridiska enhet. Att lösa en anställningstvist i rätten är alltid en ekonomisk risk för den enskilda anställda eftersom den som förlorar i rätten i regel också står för motpartens rättegångskostnader. Prislappen på att föra en anställningstvist genom flera rättsinstanser kan komma att ligga på flera tiotusentals euro. Utan en medhjälpare som känner lagen är det ingen poäng i att ta målet till rätten, eftersom motparten i regel har en medhjälpare. – Arbetsgivarna kan ta två jurister från en stor advokatbyrå och då kan räkningen bli skyhög, säger Holmberg. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS GRAFIK EMILIE UGGLA Tekija?_03_2021_ok.indd 50 Tekija?_03_2021_ok.indd 50 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
3/2021 Tekijä 51 I TIDEN ”Hos oss på Industrifacket är rättshjälpen väldigt bra.” TIDEN GÅR ÅT I RÄTTEN Förutom pengar kräver rättegångar också en hel massa tid. Det är snarare regel än undantag att tingsrättens domar överklagas till hovrätten. Holmberg säger att de lönar sig att räkna med att rättsprocessen kommer att pågå i minst två år. Behandlingstiderna varierar mellan rättsinstanserna. Om fallet enbart behandlas i tingsrätten kan processen vara klar på ett år. Rättsprocesser som gäller anställningsavtal löser man i regel i arbetsdomstolen om arbetsgivaren är organiserad i arbetsgivarförbundet. När det kommer till så kallade vilda arbetsgivare går fallet oftast till tingsrätten, som i sin tur ber om ett utlåtande av arbetsdomstolen. eller sådan ärenden som gäller medlemmens verksamhet i facket. Rättshjälp erbjuds också i ärenden som gäller ersättning för arbetsolyckor eller yrkesskador. De mest typiska fallen som kommer till juridiska enheten på Industrifacket gäller uppsägningar. Då undersöker man om det har funnits lagliga skäl för uppsägningen. Då kan man till exempel utreda huruvida den anställdas försummelse i arbetet varit sådan att det kan föranleda uppsägning och har man tidigare delat ut varningar för liknande försummelser. Tvister som gäller löner förekommer också ofta. Då kan tvisten gälla obetald semesterersättning eller rätt till någon viss lönedel. TVISTER KAN LÖSAS UTANFÖR RÄTTSSALEN De flesta tvister som berör anställningar går fortsättningsvis att lösa utanför rättssalen. Det kan löna sig för den anställda att vara i kontakt med sin förman och vid behov be om råd och hjälp av förtroendemannen på arbetsplatsen eller av sakkunniga vid fackförbundet. Holmberg berättar att det inledningsvis handlar om rådgivning från fackets sida. Det är också vanligt att olösta tvister klaras upp utan att man behöver gå till rätten, då kraven förts fram skriftligen med stöd av facket. I dag finns det också möjlighet till förmedling i tvistemål och förlikning i domstolen. Från 2006 har medling i allmänna domstolar utgjort ett alternativ till rättegångar. Då är det domaren som fungerar som förmedlare vars uppgift det är att hitta en lösning på tvisten som tillfredsställer båda parterna. – Det är en process som används allt oftare. Det går snabbare och den är ledigare till formen, säger Holmberg. Parterna får själva presentera sin syn på ärendet och påverka på slutresultatet. Enligt Holmberg blir juristernas roll då att stå vid sidlinjen och se till att medlemmen inte går med på avtal som är ofördelaktig för sig själv. ? Du hittar mer information om den rättshjälp Industrifacket erbjuder sina medlemmar på: www.teollisuusliitto.fi/sv/arbetsliv Det är ytterst viktigt ut arbetstagarens synvinkel att hen har tillgång till rättshjälp som håller måttet. Arbetsgivaren är också motiverad att följa lagar och avtal då man vet att möjliga oförrätter korrigeras i rätten med stöd av fackförbundet. Den rättshjälp som förbundet erbjuder sina medlemmar är inte försatt med någon självrisk för medlemmen eller någon maxnivå på utgifterna för processen. – Hos oss på Industrifacket är rättshjälpen väldigt bra, säger Holmberg. Det är den juridiska enheten på Industrifacket som fattar besluten om vilka fall man kommer att köra i rätten. – Vi utreder om bevisningen håller och om det finns grunder för att föra målet vidare i rätten, berättar Holmberg om kriterierna för besluten. UPPSÄGNINGAR OCH LÖNER En medlem kan få hjälp av facket med rättsliga ärenden som orsakats av anställningsfrågor Tekija?_03_2021_ok.indd 51 Tekija?_03_2021_ok.indd 51 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
52 Tekijä 3/2021 PLACERINGAR ”Vi är inget undantag” Industrifackets ordförande Riku Aalto svarar på frågor kring hyresbostadsföretaget Kojamo, där förbundet är största ägare. TEXT ANTTI HYVÄRINEN FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS H yresbostadsbolaget Asuntosijoitusyhtiö Kojamos styrelse föreslår att bolaget betalar ut dividender för 2020, den här gången 0,37 cent per aktie. Industrifacket, som äger omkring en tiondedel av aktierna i bolaget, kommer således att få lyfta dividender till ett värde av runt nio miljoner euro. Kojamos bolagsstämma gör det slutliga beslutet om utdelningen den 17 mars. – Kojamo är ett av våra placeringsobjekt genom vilket vi får inkomster genom vilka vi kan finansiera medlemservice, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Förutom intressebevakning handlar det om rättshjälp, karriärtjänster, utbildning och förbundets semester. Kapitalinkomsterna har också gjort det möjligt för förbundet att satsa på Industrifackets utbildningscenter Murikkainstitutet. BAKGRUNDEN I FACKETS BOSTADSPRODUKTION Bakgrunden till Industrifackets placeringar i Kojamo finns i Metallarbetarförbundets egen bostadsproduktion på 1970och 80-talen. Då byggde förbundet bostäder för sina medlemmar på orter där det fanns jobb men inte tillräckligt med bostäder. I början av 1990-talet sålde Metall och flera andra fackförbund sina bostäder till VVO. I gengäld fick förbunden andelar i andelslaget. VVO gjordes om till ett aktiebolag år 1997 och i samma veva blev andelarna aktier i det nygrundade företaget. Bolaget bytte namn till Kojamo år 2017 och följande år i juni börslistades Kojamo på Helsingforsbörsen. Det faktum att Industrifacket idag äger runt tio procent av aktierna i Kojamo beror på att förbundet äger förutom Metallförbundets gamla aktier också de aktier som ägdes av Industribranschernas fackförbund TEAM och Träfacket. Tillsammans gick det här tre förbunden samman och bildade Industrifacket 2018. – Vår uppgift är att se till att förbundet har en så god ekonomi som möjligt. En del av det handlar om att förvalta och placera egendomen, det vill säga medlemmarnas pengar, på ett tryggt sätt som ger avkastning så att vi kan trygga förbundets verksamhet även i framtiden, säger Aalto. Egendomen garanterar också att Industrifacket besitter en viss trovärdighet under så väl förhandlingar som konfliktåtgärder. FÖRBUNDET BARA EN AV ÄGARNA Riku Aalto verkade som ordförande för Kojamos styrelse mellan åren 2007–2019. Efter det tog Mikael Aro över ordförandeklubban. Han kommer närmast från VR Group där han jobbat som verkställande direktör. I egenskap av största enskilda aktieägare i bolaget ”Vi följer med Kojamo precis som vi också följer med andra börsbolag”, säger ordförande Riku Aalto. Tekija?_03_2021_ok.indd 52 Tekija?_03_2021_ok.indd 52 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
3/2021 Tekijä 53 I TIDEN besitter Industrifacket ordförandeskapet i utnämningsutskottet som i sin tur lägger fram förslaget om vem som ska sitta i Kojamos styrelse. Förutom det är Industrifacket en aktieägare bland andra. – Vår roll handlar främst om att se till att bolaget har en bra och fungerande styrelse. Vi följer med Kojamo precis som vi också följer med andra börsbolag, säger Aalto. Av de runt tre miljoner bostäder som finns i Finland har en tredjedel, det vill säga runt en miljon, byggts med hjälp av statens aravalån. De här bostäderna ägs av kommuner, samkommuner, allmännyttiga samfund och deras dotterbolag. Målet med det statliga programmet för bostadsproduktion var ursprungligen att få bukt med bostadsbristen som präglade Finland under efterkrigstiden. Speciellt på 1970-talet byggdes mycket bostäder i ett alltmer urbaniserat Finland. Även Metallarbetarförbundet byggde bostäder med hjälp av aravalån. Aalto påminner om att det på 1970och 80-talen i praktiken var den enda möjliga lösningen. – I det ekonomiska läget gav bankerna inte privata lån för byggande av hyresbostäder, säger Aalto. BEGRÄNSNINGAR GÄLLER EN TID Det finns flera begränsningarna som gäller ARA-hyresbostäderna. Hyran bestäms utgående från principen om att hyresinkomsterna i stort ska täcka finansiering av bostäderna och fastighetsskötsel. Begränsningarna gäller i regel i 40–45 år. Hyresbegränsningarna avslutas då statslånet är återbetalat. I praktiken betyder det här ofta att värdet på bostäderna stiger. I dagens läge finns största delen av bostäderna Kojamo erbjuder på den så kallade fria marknaden. Bostäderna marknadsförs under brändnamnet Lumo. Aalto har inte mycket övers för påståenden om att det finns något tvivelaktigt eller överraskande i att företaget hyr ut bostäder till marknadspris då hyresrestriktionerna löpt ut eller att Kojamo betalar ut dividender till ägarna. – Alla har vetat det att då begränsningarna upphör, förblir bostäderna på den fria marknaden, säger Aalto. Han vill poängtera att de tidigare ARA-bostäderna är byggda med lånade pengar – och de lånen har man betalat tillbaka. Aalto anser också att Kojamos vinstutdelning ligger på en måttlig nivå i jämförelse med de investeringar företaget gjort. – Företaget investerar årligen 3–4 gånger mer än vad det betalar ut till ägarna. I egenskap av ägare får förbundet en avkastning på ungefär två procent. MARKANDEN BESTÄMMER HYRESNIVÅN Speciellt i tillväxtcentren i landet har en hyrorna skenat i väg. I samhällsdebatten har man det också hörts frågor kring Kojamos roll i den hela tiden växande hyresnivån. Trots att Kojamo är Finlands största privata hyresbostadsföretag med sina drygt 38 000 bostäder är företagets andel av det totala utbudet av hyresbostäder liten. – Inte blir man marknadsledande med fyra procent. Det är marknaden som lägger hyresnivån, säger Aalto. Det fanns ungefär 1 008 000 hyresbostäder i Finland vid slutet av 2019, enligt uppgifter från Statistikcentralen. I 923 000 bostäder bodde då någon permanent. Aalto påpekar att hyresnivån inte märkbart skiljer sig mellan Kojamos Lumo-bostäder och den främsta konkurrenten SATO. – Problemet med priset på att bo på hyra är att det inte finns tillräckligt med bostäder. SATO äger omkring 26 800 hyresbostäder. Företagets styrelse föreslår att ägarna ska få 50 cent per aktie i dividend i år. INDUSTRIFACKET INGET UNDANTAG För ett allmännyttigt samfund räknas bland annat medlemsavgifter, dividender och donationer som skattefri inkomst. Enligt skattelagens 22 paragraf är ett samfund allmännyttigt om det verkar i samhället för gemensamt väl i materiell, andlig, sedlig eller samhällelig bemärkelse. I lagen finns också nedskrivet en lista över exempel på allmännyttiga samfund. Det kan handla om jordbrukarföreningar, ungdomsföreningar, idrottsföreningar eller registrerade politiska partier. Arbetsmarknadsorganisationer hör också till allmännyttiga samfund. Det gäller för arbetstagarorganisationer som för arbetsgivarorganisationer, vilket ibland glöms bort i debatten. Eftersom Industrifacket på basen av verksamheten är ett allmännyttigt samfund är företagets dividender skattefria. Det gäller även för Kojamo. – Vi är inget undantag. Vi följer lagen, kommenterar Riku Aalto. Regeringen Marin har i sitt regeringsprogram slagit fast att regeringen utreder ett införande av en skatt på kapitalinkomster från utländska fonder och för dividender för allmännyttiga samfund, som varit befriade från källskatt. Skatten skulle ligga på fem procent och tas i bruk senast år 2022. Finlands fackförbunds centralorganisation FFC har uttryckt sitt stöd för en källskatt på 5 procent – som då också skulle gälla fackföreningsrörelsen. Aalto tror att en källskatt skulle ha en större inverkan på stiftelser, pensionsförsäkringsbolag och utländska investerare. Till exempel har flera finländska stiftelser en egendom på flera miljarder i värdepapper. – Om man lägger skatt på placeringsverksamheten, ja då betalar vi skatterna, konstaterar Aalto. ? KOJAMO OYJ ? Ett företag som erbjuder hyresbostäder under brandet Lumo i tillväxtcentra runtom i Finland. ? Ägare till 35 800 bostäder. ? Antalet anställda runt 300. ? G ick under namnet VVO under åren 1969–2017. ÄGARSTRUKTUR De största aktieägarna och deras aktieinnehav 28.2.2021. ? Industrifacket rf 10,04% ? Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen 8,31% ? Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,83% ? Undervisningssektorns fackorganisation OAJ ry 6,10% ? Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf 4,82% Det totala värdet på aktiestocken ligger på runt 4 miljarder euro. Läs mer: www.kojamo.fi Tekija?_03_2021_ok.indd 53 Tekija?_03_2021_ok.indd 53 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
54 Tekijä 3/2021 Ilmoitus Teollisuuden työttömyyskassan varsinaisesta edustajiston kokouksesta Anmälan om Industrins arbetslöshetskassas fullmäktiges ordinarie möte Teollisuuden työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous pidetään 15.6.2021 kello 10.00 alkaen. Työttömyyskassa varautuu pitämään kokouksen etäyhteyksien avulla koronavirustilanteen vuoksi. Kokouksen järjestämisestä ilmoitetaan tarkemmin erikseen toimitettavassa kokouskutsussa. Varsinaisen edustajiston kokouksen aikaa ja paikkaa koskeva päätös on tehty työttömyyskassan hallituksen kokouksessa 12.10.2020. Kokouksessa käsiteltävät asiat ilmoitetaan kokouskutsussa, joka toimitetaan kokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokousedustajina toimivat Metallityöväen Työttömyyskassan edustajistoon vuonna 2016 vaaleilla valitut kokousedustajat. Teollisuuden työttömyyskassa Industrins arbetslöshetskassas fullmäktiges ordinarie möte hålls 15 juni 2021 från kl. 10.00. På grund av coronavirusläget förbereder arbetslöshetskassan sig för att hålla mötet på distans. Närmare information av mötets ordnande meddelas i en skild kallelse till möte som skickas senare. Arbetslöshetskassas styrelse har på sitt möte 12.10.2020 fattat beslut om tid och plats för fullmäktiges ordinarie möte. Ärenden som ska behandlas vid mötet meddelas i kallelsen till mötet, som skickas till mötesrepresentanterna senast två veckor före mötet. Möte representanter till detta fullmäktiges ordinarie möte är de möte representanterna som var valda till Metallarbetarnas arbetslöshetskassas fullmäktige 2016. Industrins arbetslöshetskassa Hannu Siltala hallituksen puheenjohtaja Irene Niskanen työttömyyskassan johtaja Hannu Siltala styrelsens ordförande Irene Niskanen direktör för arbetslöshetskassan Alle 25-vuotias: muista hakea opiskelupaikkoja Om du är under 25 år och inte har någon utbildning som ger yrkesfärdigheter, kan du inte få arbetslöshetsförmån, om du inte har ansökt om deltagande i studier som inleds följande höst. En ung person kan inte få arbetslöshetsförmån, om hen inte har ansökt om minst två studieplatser. Utbildningen behöver inte ingå i den gemensamma ansökan, men den ska leda till en examen. En ung person får inte rätt till arbetslöshetsförmåner innan hen fyllt 25 år, har avlagt en examen eller deltar i exempelvis sysselsättningsfrämjande service minst 21 kalenderveckor. Lue lisää kassan kotisivuilta teollisuuskassa.fi Läs mer från kassans webbsidor teollisuuskassa.fi Jos olet alle 25-vuotias etkä ole peruskoulun tai lukion jälkeen suorittanut ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa, tulee sinun hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa syksyllä alkaviin opintoihin. Koulutusta vailla oleva nuori ei voi saada työttömyysetuutta, jos hän ei ole hakenut koulutusta. Koulutuksen ei tarvitse kuulua yhteishakuun, mutta sen tulee johtaa tutkintoon. Oikeutta työttömyysetuuteen ei ole ennen kuin nuori täyttää 25 vuotta, hän suorittaa tutkinnon tai osallistuu esimerkiksi työllistymistä edistäviin palveluihin vähintään 21 kalenteriviikoksi. Person under 25 år: kom ihåg att ansöka studieplatser Tekija?_03_2021_ok.indd 54 Tekija?_03_2021_ok.indd 54 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 3/2021 Tekijä 55 Tekija?_03_2021_ok.indd 55 Tekija?_03_2021_ok.indd 55 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
56 Tekijä 3/2021 Latua! Oberstdorfin kautta Pekingiin HARRASTAJA JAIME HUERTA Höyläämötyöntekijä Varkauden Puu Oy Varkaus Aina on loistava keli hiihtää, sanoo Perusta kotoisin oleva Jaime Huerta. Varkautelainen höyläämötyöntekijä opetteli hiihtämään aikuisiällä muutettuaan Suomeen. Helmikuun lopulla Huertan yhden miehen perulaisjoukkue sivakoi kilpaa Oberstdorfin MM-kisoissa. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA Tekija?_03_2021_ok.indd 56 Tekija?_03_2021_ok.indd 56 10.3.2021 15.39 10.3.2021 15.39
3/2021 Tekijä 57 VAPAALLA ”S e on se musiikkihomma, sitä kautta tuleva rytmitaju”, Sami Heiskanen pohtii Jaime Huertan ilmiömäistä taitoa oppia hiihtotekniikka. Heiskanen on hiihdon Suomen mestari vuodelta 1996. Varkaudessa hiihtotarvikkeita myyvä yrittäjä tutustui Huertaan viitisen vuotta sitten, kun hiihtäjälupaus tuli kyselemään neuvoja varusteiden valinnassa. Viittaus musikaalisuuden voimaan lienee oikea oivallus; Huerta soittaa klarinettia Varkauden soittokunnassa. Hämmästyttävää on, että 38-vuotias perulainen ensinnäkin opetteli hiihtämään – puhumattakaan siitä, että Oberstdorfin MM-kisat ovat vain yksi välietappi kohti Pekingin olympialatuja vuonna 2022. RAKKAUTTA, RAKKAUTTA Vaimonsa Elina Huertan Jaime kohtasi Brysselissä. Elina teki töitä Suomen Punaiselle Ristille, Jaime puolestaan Perun Punaiselle Ristille. Rakkaus roihahti. Pariskunta päätti asettua elämään Leppävirralle Elina Huertan synnyinseudulle. Perheeseen kuuluvat myös 5-vuotias Siiri sekä 3-vuotias Toivo. Koripallo, jalkapallo, käsipallo. Ne olivat urheilullisen miehen lajeja Perussa. Muuttaessaan Suomeen vuonna 2014 Huerta ei ollut hiihtänyt metriäkään. Ensin ladulle hänet houkutteli vaimo, tuota pikaa myös anoppi. – Ensimmäinen kerta suksilla ei ollut hiihtoa, vaan kävelyä. Talven saavutus oli lähinnä se, että pysyin suksilla pystyssä. Seuraavana talvena lenkit vähän pitenivät, mitään kilpailuja en ajatellutkaan, Huerta kertoo. Kilpailuidean Huerta sai anopiltaan, joka vinkkasi Leppävirran Urheilijoiden hiihtokilvasta. – Anoppi sanoi, että mene – voi olla ihan hauskaa. Kisajärjestäjä kyseli, että perinteistä vai vapaata. Vastasin, että perinteistä. Perinteisen latua ei reitillä ollut kuin osittain, sitä sitten hiihdin 3,5 kilometriä. Rakkaus lajiin oli leimahtanut! Iso merkitys oli sillä, kuinka innostuneesti ja kannustavasti paikallinen hiihtoväki toivotti Huertan tervetulleeksi joukkoon. TYÖPORUKAN ILOA Työkseen Huerta lajittelee listoja Varkauden Puun listahöyläämöllä. Työpaikkaa hakiessaan hän esitti toiveensa tehdä vain aamuvuoroja. Siten aikaa jäisi riittävästi myös hiihtotreeneille sekä musiikille. – Omistaja Timo Tenhunen on innokas lentopallofani, kiinnostui sitten kyllä hiihdostakin. Hän, kuten muutkin työkaverit aina kyselevät, että miten meni kisat. Iloisina, uteliaina ja peukku pystyssä. Huertalle työnantajasta on sittemmin tullut myös sponsori. – Timo kyselee, että tarvitsetko suksia tai rullasuksia. Kaiken lisäksi Varkauden Puu sponsoroi kilpailumatkan myös Oberstdorfiin. Tosi iso asia minulle. ”HIIHDÄ PAPA, HIIHDÄ!” Jaime Huertan äidinkieli on espanja. Vaimon kanssa asioista jutellaan yleensä englanniksi. Suomen kieli on vaikea kieli, mutta Huerta löytää kaikki suomen kielen sanat kuvaillessaan hiihdon hienoutta ja hiihtoväen yhteisöllisyyttä. – Hiihtokaverit ovat auttaneet monessa. On tehty harjoitusohjelmia, hiottu vapaan ja perinteisen tekniikkaa. Olen löytänyt myös maastopyöräilyn, suunnistuksen ja kesäkaudelle rullasuksihiihdonkin. Rullasuksihiihtoon liittyy tapaus, joka kertoo paljon sinnikkään urheilijan ja rakastavan perheenisän luonteesta. – Siiri-tytär oli tuolloin parivuotias. Hiihdettiin isossa porukassa kilpaa Tampereella. Rullat ja sauvat kolisivat asfaltilla. Alkoi viimeinen kierros. Kuulin, kun pieni tyttäreni kannusti ”hiihdä papa , hiihdä!”. Teki mieli pysähtyä halaamaan tyttöä kesken kisan. Papa Huerta on tuiki onnellinen siitä, että myös perheen lapset ovat innostuneet hiihtämisestä. PERUN LIPPU LIEHUEN Huertasta tuli hiihtäjä kovalla harjoittelulla ja rakkaudesta lajiin. Miestä hiihdon hienouksissa jeesannut Sami Heiskanen vakuuttaa, että Huerta on kisamatkalle lähtiessään loistavassa kunnossa. – Jaime on omaksunut hiihdon todella hienosti ajatellen sitäkin, että lapsuudessa hänellä ei ole Perussa ollut mitään kontaktia lumeen ja hiihtoon. Fysiikkapuoli miehellä on kovassa kunnossa – sanoisin, että vetää hyvin vertoja Suomen kansallisen tason kärkihiihtäjille. Kaiken kruunaa sitten miehen positiivisuus, Heiskanen analysoi. Kauden aikana kilpailulähtöjä on jälleen kertynyt niin, että Kansainvälisen hiihtoliitto FISin vaatimat pisteet ovat koossa. Mutta koska Perussa ei ole omaa hiihtoliittoa, Huertan piti anoa MM-kisapaikkaa suoraan Perun Olympiakomitealta. – Oberstdorfissa osallistun 10 kilometrin vapaan tyylin matkalle. Tavoitteeni on tehdä Saksassa paras hiihtosuoritukseni. Oikeasti Oberstdorf on välitavoite, Pekingiä kohti on tarkoitus mennä. Oberstdorfissa Jaime Huerta oli karsintaosuudella sijalla 70. Matkaan starttasi kaikkiaan 86 kilpailijaa. Aikamoinen uroteko. Mahdollinen kisareissu Pekingiin lienee sitten sellaisenaan jo Porilaisten marssin arvoinen. ? ”Oberstdorf on välitavoite, Pekingiä kohti on tarkoitus mennä.” Tekija?_03_2021_ok.indd 57 Tekija?_03_2021_ok.indd 57 10.3.2021 15.40 10.3.2021 15.40
58 Tekijä 3/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_03_2021_ok.indd 58 Tekija?_03_2021_ok.indd 58 10.3.2021 15.40 10.3.2021 15.40
3/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_03_2021_ok.indd 59 Tekija?_03_2021_ok.indd 59 10.3.2021 15.40 10.3.2021 15.40
etkot Jäsenristei lyn 10.4.2021 Jäsenristeilyn etkot verkossa lauantaina 10.4. kello 18–19.30 Yhteistyössä: Ohjelmassa on painavaa asiaa ja huippuviihdettä! Ajankohtaiset asiat: Riku Aalto ja Turja Lehtonen Musiikki: Diandra ja Voice of Finlandin lavalla nähty Kaisa Lindell säestäjänään pianisti Heidi Suonio Juontajana: Ile Uusivuori Tervetuloa viihtymään – kutsu myös ystäväsi mukaan! Liity tapahtumaan: www.teollisuusliitto.fi/etkot Tekija?_03_2021_ok.indd 60 Tekija?_03_2021_ok.indd 60 10.3.2021 15.40 10.3.2021 15.40