TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 3/2023 8 Tekno avasi sopimisen 20 Kanneoikeus kiinni eduskunnasta 38 Nuoret kaipaavat tietoa 51 Flera avtal i mål 53 1,517 candidates to choose from 54 Jäällä arki unohtuu Äänestä! Liittokokousvaalit 10.–31.3. Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 1 27.2.2023 14.06 27.2.2023 14.06
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 2 27.2.2023 14.06 27.2.2023 14.06
3/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 3 / 23 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 8.3.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Jarkko Koponen luistelee jopa 200 kilometrin kilpailuja. Kanneoikeuden ansiosta rehellisesti toimivat yritykset hyötyisivät ja verotulot kasvaisivat. TIMO KOSKINEN SAK:n päälakimies PÄÄJUTTU Teollisuusliiton liittokokousvaalit käydään 10.–31.3. Äänestä! PE N TT I VÄ N SK Ä EM IL IE U G G LA M AT IA S H O N KA M A A 54 KANNESSA 10 TAPAHTUMA Samu Venäläinen (keskellä) osallistui Itä-Suomen nuorten Teollisuusmeetingiin Tahkolla. 38 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 3 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 3 1.3.2023 14.07 1.3.2023 14.07
4 Tekijä 3/2023 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA 26 TYÖPAIKALLA TerhiTec Oy, Rymättylä 34 TYÖYMPÄRISTÖ Synkkä vuosi työturvallisuudessa 37 TYÖKALU Mutterinväännin 38 TAPAHTUMA Itä-Suomen nuoret valmistautuivat vaaleihin 42 EDUNVALVONTA Työntekijämyönteiset ehdokkaat yhdessä galleriassa 45 MAAILMA Britanniassa oikeistohallitus uhkaa lakko-oikeutta 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Maratonluistelija Jarkko Koponen 56 HISTORIA Vuonna 1971 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Vaalistaja-startti, Helsinki 08 TYÖEHTOSOPIMUKSET Teknon ja kemian sovut avasivat pään muille sopimuksille 10 PÄÄJUTTU Liittokokousvaalit antavat liitolle suunnan ja voiman 18 EDUSKUNTAVAALIT Vaalistaja taustoittaa eduskuntavaalien väitteet 20 KATSAUS Ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi heikoimpia 24 ILMIÖ Kulta ja sen arvo 48 KONGRESS Industrifackets kongress närmar sig – är du beredd? 51 AVTALSRÖRELSEN Nu rasslar avtalsuppgörelserna in 53 UNION CONGRESS 1,517 candidates to choose from AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA RO N I LE H TI Seuraava numero ilmestyy 19.4. "Viihdyn tässä, saan tehdä käsilläni töitä", sanoo TerhiTecin viimeistelijä Pekka Eronen. >> TU O M A S IK O N EN Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 4 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 4 1.3.2023 14.07 1.3.2023 14.07
3/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Äänestäjä huolehtii edustaan ja vahvistaa demokratiaa T eollisuusliiton liittokokousvaaleissa on asettunut ehdolle 1 517 Teollisuusliiton jäsentä kolmesta vaaliliitosta. Ehdokkaiksi ryhtyessään he ovat näyttäneet tahtonsa päästä edustajiksi ja päättäjiksi Teollisuusliiton 22.–24. toukokuuta Tampereella järjestettävään liittokokoukseen. Liittokokoukseen valitaan 442 edustajaa. Ketkä he ovat? Sen ratkaisevat Teollisuusliiton äänioikeutetut jäsenet 10.–31. maaliskuuta järjestettävissä liittokokousvaaleissa. Kolmen viikon äänestysaika riittää varmasti siihen, että äänioikeutetut ehtivät valita ehdokkaansa ja antaa äänensä joko sähköisesti tai postitse. Ehdokkaat ovat nähtävissä liiton verkkosivujen ehdokasgalleriassa. Liittokokousvaaleissa ja liittokokouksessa luodaan perusta, jonka varaan Teollisuusliiton toiminta seuraavaksi viideksi vuodeksi rakennetaan. Mitä useampi jäsen äänioikeutensa käyttää, sitä vahvempi on Teollisuusliiton asema jäsentensä etujen ajajana, ja sitä vaikuttavammiksi liittokokouksen tekemät strategiset linjapäätökset muodostuvat. Kun kerran on päättänyt maksaa liiton jäsenyydestä ja sen tarjoamasta edunvalvonnasta, on liittokokousvaaleissa äänestäminen keino antaa mahdollisuus ja valtuutus sille, että liitto pystyy hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti. Äänestäminen ei ole massaan hukkumista. Se on omasta edusta huolehtimista kokonaisuutta vahvistamalla. Sama päätelmä pätee 2. päivä huhtikuuta järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Äänestämällä osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen siihen suuntaan, johon sen haluaa kehittyvän. Äänestämättä jättäminen siirtää vallan niille, jotka äänestävät. Asetelma on toisaalta karu ja toisaalta kannustava. Karu siksi, että mitä harvempi äänestää, sitä suurempaa suhteellista päätösvaltaa äänensä antaneet silloin käyttävät. Kannustava siksi, että mitä useampi äänestää, sitä varmemmin erilaiset näkökannat tulevat vaaleja seuraavassa päätöksenteossa huomioiduiksi. Jos vielä miettii, äänestääkö vai ei, on hyvä havaita, että muiden käsitykset voivat poiketa runsaasti omista näkemyksistä. Siksi on parasta saattaa oma ääni kuuluviin, ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tasavertaisella äänioikeudella muiden kanssa. Jokainen annettu ääni on myös kannatusääni demokratialle. Se ei yhteiskunnallisena ohjausjärjestelmänä ole täydellinen, mutta se taitaa olla paras, mitä ihmiskunnan historiassa on keksitty. Demokratia on osallistumisen, puolustamisen ja kehittämisen arvoinen. ? ”Jokainen annettu ääni on myös kannatusääni demokratialle.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 5 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 5 1.3.2023 14.07 1.3.2023 14.07
6 Tekijä 3/2023 HETKESSÄ Kuva Annika Rauhala Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 6 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 6 1.3.2023 14.07 1.3.2023 14.07
3/2023 Tekijä 7 AJASSA 10.2.2023 kello 13.23 SAK:n Vaalistajaeduskuntavaalikampanjan startti Helsingin Katajanokalla Grand Marina Congress Centerissä. Lue juttu sivulta 18! Katajanokka, Helsinki Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 7 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 7 1.3.2023 14.08 1.3.2023 14.08
8 Tekijä 3/2023 Pitkä ja haastava työmarkkinakierros T eollisuusliiton työmarkkinajohtaja ja teknologiasektorin johtajan Jyrki Virtasen mukaan menossa oleva työehtosopimusten neuvottelukierros on ollut pitkä ja haasteellinen. Kovaa vauhtia nousseet hinnat ja maailmanpolitiikan epävarmuudet tekivät neuvotteluista vaikeat. Tämän lisäksi kunta-alan palkkaratkaisut on sidottu keskeisten vientialojen palkankorotuksiin. Tällä työmarkkinakierroksella työnantajapuoli keskitti palkkaneuvottelut vahvasti teknologiateollisuuden pöytään. – Kukaan muu ei tehnyt ratkaisua työmarkkinoilla ennen kuin teknologiateollisuuden pöytä liikahti, Virtanen sanoo. Sopimuksien syntyä jouduttiin vauhdittamaan työtaistelutoimilla. Teollisuusliitto järjesti 1.–3. helmikuuta lakon 50 työpaikalla teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Myös ylityökielto julistettiin neljälle sopimusalalle. 2 VUOTTA, 7 PROSENTTIA Teknologiateollisuudessa syntyi neuvottelutulos valtakunnansovittelijan toimistolla 3. helmikuuta. Saman päivän iltana syntyivät neuvottelutulokset kemian perusteollisuuteen, muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteollisuuteen sekä öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuuteen. Osapuolten hallinnot hyväksyivät neuvottelutulokset 5. helmikuuta. Teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuuden isoilla aloilla tehtiin kaksivuotiset sopimukset, joissa palkankorotusten ja työntekijöille maksettavien kertaerien kustannusvaikutus on yhteensä 7 prosenttia. – Lopputulos on aina laiha sopu. Olosuhteisiin nähden pidän neuvottelutulosta varsin kohtuullisena, Virtanen sanoo. Teknologiasektorin kaikilla 12 sopimusaloilla on nyt työehtosopimus voimassa. Kaikki tällä kierroksella neuvoteltavana olleet sopimukset hyväksyttiin helmikuun aikana. NEUVOTELTAVAA RIITTÄÄ Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo, että neuvottelut jatkuivat vilkkaina myös kemianteollisuuden isojen alojen sopimusten synnyn jälkeen. Lehden mennessä painoon sopimuksia neuvoteltiin vielä muutamilla kemian sektorin sopimusaloilla, joita on kaikkiaan 19. Palkankorotusten yleinen linja on määritelty isojen vientialojen sopimuksissa, mutta neuvoteltavaa riittää. Useat kemian sektorin työehtosopimukset päättyivät tammitai helmikuun lopussa. – Tekstiasioita ja laatukysymyksiä on paljon. Aikataulussa ollaan, Laiho sanoo. Elokuun 2022 lopulta alkanut työmarkkinakierros on ollut harvinaisen pitkä. Yhteisen näkemyksen löytäminen teollisuuden tilannekuvasta oli vaikeaa. Laihon sanoin tulevaisuutta on katseltu hernerokkasumun läpi. – Ennustettavuus on entistä heikompaa. Se toi paljon varovaisuutta. Teknologiasektorin työehtosopimukset saatiin valmiiksi helmikuun alkupuolella. Kemian sektorilla helmikuu oli kiivasta neuvotteluaikaa yli kymmenellä sopimusalalla. Puutuotesektorilla puusepänteollisuuden koko sopimus aukeaa neuvoteltavaksi. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN TYÖEHTOSOPIMUKSET Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 8 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 8 1.3.2023 14.08 1.3.2023 14.08
3/2023 Tekijä 9 Työmarkkinoiden vaikeutunutta neuvottelutilannetta voidaan helpottaa keskustelemalla ja tekemällä jatkuvaa kehitystyötä osapuolten kesken. – Sopimuksiin tarvitaan kaksi osapuolta. Keskenään on tultava juttuun, jotta sopiminen on mahdollista, Laiho sanoo. PUUSEPPIEN NEUVOTTELUT JATKUVAT Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen kertoo, että puusepänteollisuudessa työehtosopimus päättyy maaliskuun 2023 lopussa. Kaksivuotinen sopimus oli mallia 1+1. Jälkimmäisen vuoden palkantarkistuksista ei löytynyt sopua helmikuun 2023 loppuun mennessä, joten koko sopimus tulee uudelleen neuvoteltavaksi. Työehtosopimusten tilanne TEKNOLOGIASEKTORI ? Maaseutuelinkeinot: voimassa 31.1.2025 asti ? Malmikaivokset: voimassa 30.11.2024 ? Metsäala: voimassa 31.1.2024 ? Metsäkoneala: voimassa 31.1.2024 ? Peltija teollisuuseristysala: voimassa 30.11.2024 ? Puutarha-ala: voimassa 31.1.2025 ? Taimitarha-ala: voimassa 29.2.2024 ? Tekninen huolto ja kunnossapito: voimassa 30.11.2024 ? Teknologiateollisuus: voimassa 30.11.2024 ? Turkistuotantoala: voimassa 31.1.2025 ? Turvetuotantoala: voimassa 31.10.2023 ? Viherja ympäristörakentamisala: voimassa 31.1.2025 KEMIAN SEKTORI ? Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta: voimassa 31.3.2024 ? Autonrengasala: päättyi 31.1.2023 ? Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät: saavutettiin neuvottelutulos 21.2.2023 ? Harjaja sivellinalat: päättyi 28.2.2023 ? Jakelu: päättyi 28.2.2023 ? Jalometalliala: neuvottelutulos 22.2.2023 ? Kemian perusteollisuus: voimassa 31.12.2024 ? Kenkäja nahkateollisuus: päättyi 28.2.2023 ? Kumiteollisuus: neuvottelutulos 17.2.2023 ? Lasikeraaminen teollisuus: neuvottelutulos 17.2.2023 ? Lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala: neuvottelutulos 24.2.2023 ? Mediaja painoalan työntekijät: päättyi 28.2.2023 ? Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus: voimassa 31.12.2024 ? Suorajakelu: neuvottelutulos 28.2.2023 ? Tekstiilija muotiala: neuvottelutulos 22.2.2023 ? Tekstiilihuoltoala: neuvottelutulos 23.2.2023 ? Veneenrakennusteollisuus: päättyi 28.2.2023 ? Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry: neuvottelutulos 27.2.2023 ? Öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuus: voimassa 31.12.2024 PUUTUOTESEKTORI ? Bioteollisuus: yrityskohtaiset sopimukset ? Hirsitaloteollisuus: voimassa 29.2.2024 ? Mekaaninen metsäteollisuus: yrityskohtaiset sopimukset ? Puusepänteollisuus: päättyy 31.3.2023 Työehtosopimusten neuvottelutilanteet ja sisällöt verkossa: www.teollisuusliitto.fi Olosuhteisiin nähden pidän neuvottelutulosta varsin kohtuullisena. JYRKI VIRTANEN Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja ja teknologiasektorin johtaja AJASSA Hirsitaloteollisuuden työehtosopimus jatkuu helmikuun 2024 loppuun, eli se ei ollut katkolla tällä neuvottelukierroksella. – Hirsitaloteollisuudessa kehittämistoimet ovat käynnissä. Työehtosopimuksen mukaiset työryhmät työskentelevät, Alapartanen kertoo. Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin vuoden 2022 aikana, sillä työantajapuolta edustanut Metsäteollisuus ry lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Lähes kaikki mekaanisessa metsäteollisuudessa työskentelevät Teollisuusliiton jäsenet ovat nyt yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä. Myös bioteollisuudessa solmitaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia. – Yrityskohtaisista sopimuksista osa jatkuu ensi vuoden 2024 alkuun, osa loppuun, Alapartanen kertoo. ? + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidan 51. 1.3.2023 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 9 Tekija?_2023_3_sisus_3-10.indd 9 1.3.2023 14.08 1.3.2023 14.08
3/2023 Tekijä 11 AJASSA >> Vaaleista voima ja suunta Mitä useampi Teollisuusliiton jäsen äänestää liittokokousvaaleissa, sitä vahvemmin liitto pystyy ajamaan jäsentensä etuja. Valitut liittokokousedustajat linjaavat, mitä liitto tekee seuraavat viisi vuotta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA KUVAT JANI LAUKKANEN, JAAKKO HEIKKILÄ JA KITI HAILA Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 11 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 11 1.3.2023 14.32 1.3.2023 14.32
12 Tekijä 3/2023 Äänestä sähköisesti 10.3. klo 9.00 – 31.3. klo 12.00 L iittokokousvaalit ja liittokokous määrittävät Teollisuusliiton voiman ja suunnan. Mitä useampi jäsen äänestää, sitä suuremmalla oikeutuksella liitto puolustaa jäsentensä etuja. Liittokokous on Teollisuusliiton korkein päättävä elin. Liittokokousvaaleissa valitut liittokokousedustajat päättävät toiminnan linjat seuraavalle viisivuotiskaudelle ja valitsevat henkilöt liiton valtuustoon ja hallitukseen. Teollisuusliiton liittokokoukseen valitaan vaaleilla 442 liittokokousedustajaa. Äänestys alkaa 10.3. kello 9 ja päättyy 31.3. kello 12. Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Äänestysmateriaalit postitetaan äänioikeutetuille kotiin. Äänestää voi joko sähköisesti tai postitse. Sähköiseen äänestykseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Äänestysjärjestelmään pääsee liiton verkkosivuilta. Jos äänestää postitse, palautuskuori kannattaa pudottaa postilaatikkoon mahdollisimman nopeasti. Äänestyksessä hyväksytään vain äänet, jotka ovat saapuneet perille ennen äänestysajan päättymistä. EHDOLLA 1 517 JÄSENTÄ Sääntöjen mukaan liittokokoukseen valitaan yksi edustaja jokaista alkavaa 300 työmarkkinoiden käytössä olevaa varsinaista jäsentä kohti. Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset, joissa täytyy olla allekirjoittajina ehdokkaan lisäksi vähintään yhdeksän vaalikelpoista jäsentä. Vuoden 2023 liittokokousvaaleissa on 1 517 ehdokasta. Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliitolla on 897 ehdokasta, vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliitolla 617 ehdokasta ja keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitolla 3 ehdokasta. Liittokokousvaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, joka on vastaava kuin Suomen eduskuntaja kuntavaaleissa. Kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle. Kullakin ehdokaslistalla eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen. Valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Mahdollinen tasatulos ratkaistaan arvalla. STRATEGIA OHJAA TOIMINTAA Teollisuusliiton ensimmäinen varsinainen liittokokous järjestetään 22.–24.5.2023 Tampere-talossa. Liittokokous järjestetään viiden vuoden välein. Sen päätökset vaikuttavat liiton toimintaan ja jäsenten arkeen läpi koko liittokokouskauden. Liittokokous päättää liiton strategiasta vuosille 2023–2028. Strategiaesitys kirjoitetaan ammattiosastojen tekemien esitysten pohjalta. Liiton valtuusto, hallitus ja puheenjohtajistot ovat liittokokouksen valitsemia ja ne toimivat liittokokouksen päättämän strategian mukaisesti. Liittokokousten välillä valtuusto käyttää päätäntävaltaa liittoa koskevissa asioissa, jotka eivät kuulu lain tai sääntöjen nojalla liittokokouksen tai hallituksen päätettäviksi. Liiton hallitus johtaa liiton toimintaa liittokokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Lue lisää liittokokouksesta ja katso ehdokasgalleria: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Teollisuusliiton äänestysaktivointikampanja: www.parempaatyöelämää.fi PÄÄJUTTU Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 12 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 12 1.3.2023 14.32 1.3.2023 14.32
3/2023 Tekijä 13 AJASSA >> Äänestä postitse Viimeistään 27.3.2023 ”Tärkeintä on, että ihmiset äänestävät ” Järvenpääläinen Teollisuusliiton jäsen MinnaAnnukka Saarinen kertoo, että liittokokousvaalien lähestyminen näkyy työpaikalla vilkastuvana keskusteluna. Yleensä keskustelu koskee isoa kuvaa, eli ammattiliiton merkitystä. – Jos liittoja ei olisi, millaiset meidän työehtomme silloin olisivat, Saarinen esittää keskeisen kysymyksen. Myös ajankohtaiset asiakysymykset voivat nousta vaalien alla keskusteluihin. Saarinen pohtii, että työehtosopimusneuvottelujen läheisyys voi nostaa tes-asiat pinnalle. Äänestää kannattaa, olipa liiton nykyisen linjan tai muutoksen kannalla. – Jos ei äänestä, sitten on turha valittaa, jos ei ole yrittänytkään tehdä asialle mitään. Saarinen on työskennellyt kohta 28 vuotta tietoliikennekaapeleja valmistavassa Tietosähkö Oy:ssä. Työntekijöiden ja työnantajan yhteistyö toimii ja työsuhteet ovat yrityksessä pitkiä. Hyvä tilanne omalla työpaikalla voi myös passivoida liittokokousvaaleja ajatellen, joten vaalien ja liittokokouksen merkitystä kannattaa pitää esillä. – Tiedotus on ehdottoman tärkeää. Aiemmin Saarinen on toiminut ammattiosastonsa puheenjohtajana ja ollut kahteen kertaan liittokokousedustajana. Nykyisessä elämäntilanteessa ay-toimintaan on jäänyt sivuun, sillä hän ei halua hoitaa luottamustehtäviä vasemmalla kädellä. Saarisella on hyvät muistot liittokokouksista, joissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Tampere-talo on ollut toimiva paikka kokoontua ja verkostoitua. – Siellä pääsee tutustumaan ympäri Suomea tuleviin saman henkisiin ihmisiin, Saarinen kertoo. Liittokokousvaaleissa voi äänestää sähköisesti tai postitse. – Sähköinen äänestys on äärimmäisen hyvä. Luulen, että se voi vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen, Saarinen sanoo. Saarinen kannustaa liiton jäseniä tutustumaan liittokokousvaaliehdokkaisiin ja äänestämään itselle tärkeitä teemoja esillä pitävää ehdokasta. – Tärkeintä on, että ihmiset äänestävät. Se on paras tapa vaikuttaa, Saarinen sanoo. JA N I LA U KK A N EN Minna-Annukka Saarinen työskentelee Järvenpäässä tietoliikennekaapeleita valmistavan Tietosähkö Oy:n varastossa. Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 13 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 13 1.3.2023 15.24 1.3.2023 15.24
14 Tekijä 3/2023 PÄÄJUTTU ”Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ” Torniolainen Teollisuusliiton jäsen Turkka Sunnari kannustaa teollisuusliittolaisia käyttämään äänioikeuttaan liittokokousvaaleissa. – Nyt jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä tulevalla liittokokouskaudella tapahtuu, Sunnari sanoo. Liittokokous myös arvioi, miten edelliset viisi vuotta ovat sujuneet. – En ole ollut täysin tyytyväinen kuluneeseen viisivuotiskauteen. Olisimme voineet taistella hanakamminkin, Sunnari sanoo. Hän muistuttaa, että äänestämällä voi vaikuttaa myös siihen, miten Teollisuusliitto jatkossa neuvottelee työmarkkinoilla. – Kun mahdollisimman moni äänestää, on mahdollista saada muutosta aikaan. Sunnari on Tornion Teollisuustyöväen ammattiosasto 81:n hallituksen jäsen. Osasto on jättänyt useita esityksiä liittokokouksen käsiteltäväksi. – Kokous on tosi tärkeä, sillä se on ensimmäinen Teollisuusliiton varsinainen liittokokous. Kokous lähetetään verkossa suorana lähetyksenä, eli streamataan. – Siellä pidetään paljon puheenvuoroja. On hienoa, kun on streami, niin on helppo seurata kokousta, Sunnari sanoo. Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehtaalla terässulaton valajana työskentelevä Sunnari arvioi, että äänestämiseen on matala kynnys, sillä varsinkin sähköinen äänestys on helppoa. Jokaisen ehdokkaan taustalla on valitsijayhdistys, jossa pitää olla allekirjoittajina vähintään yhdeksän jäsentä ehdokkaan lisäksi. Sunnari on oman allekirjoituksensa antanut. – Liittokokousedustajia äänestämällä voimme vaikuttaa liiton valtuustoon ja hallitukseen, Sunnari sanoo. Liittokokousvaalissa on tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää, jotta liitolla on vahva mandaatti toimia jäsenistönsä edunvalvojana. Sunnari pitää tärkeänä, että liiton linjasta päättävä liittokokous valitaan jäsenäänestyksellä, jossa kaikki työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet ovat äänioikeutettuja. – Se on demokratiaa, Sunnari sanoo. JA A KK O H EI KK IL Ä Turkka Sunnari työskentelee Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehtaan terässulatossa. TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2023 ? 21.1. mennessä oli toimitettava liittokokousesitykset kirjallisesti liiton hallitukselle ? 31.1. valitsijayhdistysten perustaminen päättyi ? 15.2. keskusvaalilautakunta vahvisti vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoi ehdokasnumerot ? 10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys ? 5.4. vaalin tulos vahvistetaan ? 21.5. vaaliliittojen kokoukset ? 22.–24.5. liittokokous Tampere-talossa Kokous on tosi tärkeä, koska se on ensimmäinen Teollisuusliiton varsinainen liittokokous. Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 14 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 14 1.3.2023 14.32 1.3.2023 14.32
3/2023 Tekijä 15 AJASSA >> 1 2 3 4 ? Mene osoitteeseen / Gå till / Go to liittokokous.teollisuusliitto.fi. ? Klikkaa sivulla olevaa linkkiä SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS. ? Klicka på länken SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS / ELEKTRONISK RÖSTNING. ? Click the SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS / ELECTRONIC VOTING link on the page. ? Tunnistaudu omilla pankki tunnuksillasi tai mobiilivarmenteella. ? Identifiera dig med hjälp av nätbankskoder eller mobilcertifikat. ? Use your bank credentials or mobile certificate for identification. ? Toimi ohjeiden mukaan. ? Följ instruktionerna. ? Follow the instructions. Äänestä sähköisesti / Rösta elektroniskt / Electronic voting 10.3. 9.00 – 31.3. 12.00 Korkea äänestysprosentti luo vahvuutta Meillä pitää olla korkean äänestysprosentin suoma vahva asema neuvottelijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, jotta voimme ajaa jäsentemme etuja. Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä suurempi on jäsenten vaikutusvalta liitossa ja liiton vaikutusvalta toimintaympäristössään. RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 15 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 15 1.3.2023 14.32 1.3.2023 14.32
16 Tekijä 3/2023 PÄÄJUTTU Äänestä postitse/ Poströstning / Voting by mail 4 1 2 X 3 X Viimeistään / Senast / No later than 27.3.2023 Jokainen ääni tarvitaan Haluatko uuden kikyn? Jos et, niin äänestät liittokokousvaaleissa. Teollisuusliiton oikeutus toimia jäsenten edunvalvojana ja neuvotella työehtosopimuksista perustuu liittokokousvaalien äänestysprosenttiin. Jokainen ääni tarvitaan, että äänestysprosentti saadaan mahdollisimman korkeaksi. TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ? Valitse ehdokkaasi oman vaalipiirisi ehdokaslistasta. ? Välj din kandidat från den bifogade kandidatlistan för din valkrets. ? Choose your candidate on the list of candidates for your constituency. ? Postita palautuskuori viimeistään 27.3.2023. Postimaksu on valmiiksi maksettu. ? Skicka in returkuvertet per post så snabbt som möjligt, senast 27.3.2023. Portot är betalt. ? Mail the return envelope as soon as possible, no later than 27 March 2023. The postage has already been paid for. ? Kirjoita ehdokkaasi numero äänestyslippuun. Älä tee muita merkintöjä. ? Skriv in numret på din kandidat på valsedeln nedan. OBS! Gör inga andra anteckningar på valsedeln. ? Write the number of your candidate on the ballot. Please, note! No entries other than the number of your candidate on the ballot. ? Irrota äänestyslippu ja laita se palautuskuoreen. ? Lösgör valsedeln och lägg den i returkuvertet. ? Remove the ballot and put it in the return envelope. Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 16 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 16 1.3.2023 14.32 1.3.2023 14.32
3/2023 Tekijä 17 AJASSA VAIKUTA JA VOITA! Arvonta! Teollisuusliitto arpoo kaikkien äänestäneiden kesken kuusi kahden lipun VIP-pakettia jääkiekon MM-kisojen Tampereella 23.5.2023 pelattavaan alkusarjan otteluun Suomi-Tanska. Liitto kustantaa matkat, majoitukset ja tarjoilut ottelussa. Utlottning! Industrifacket lottar ut bland alla som röstat sex VIP-biljettpaket för två personer till ishockey-VM i Tammerfors. Vinnarna får se grundspelsmatchen Finland–Danmark 23.5.2023. Förbundet står för rese-, logioch cateringkostnader för matchen. Prize draw! The Finnish Industrial Union is raffling off six twoticket VIP packages among all those who voted for the Finland–Denmark first-round match of the Ice Hockey World Championships in Tampere on May 23, 2023. The union will pay for your travel, accommodation and catering at the event. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49 + BRIEF IN ENGLISH English translation on page 53 LIITTOKOKOUSVAALIT 2023 ? Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. ? Varsinaiset jäsenet perustavat valitsijayhdistyksen, jolla on yksi ehdokas. Vähintään 10 allekirjoittajaa (ehdokas + 9), joiden kaikkien tulee olla samasta vaalipiiristä. ? Valitsijayhdistykset voivat perustaa vaaliliiton, jolla on vaalipiirissä ehdokkaita. Vuoden 2023 liittokokousvaaleissa on kolme vaaliliittoa: sosialidemokraattien ja sitoutumatJokainen ääni tarvitaan tomien Yhteistyön Tekijät, vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat sekä keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto. ? Kaikki ehdokkaat ovat joko vaaliliittojen ehdokkaita tai vaaliliittojen ulkopuolisten valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita. ? Ammattiosaston työmarkkinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet äänestävät vaalipiirinsä ehdokkaita 10.–31.3.2023 joko sähköisellä äänestyksellä tai postiäänestyksellä. ? Vaaleilla valitaan vuoden 2023 liittokokoukseen 442 edustajaa. Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 17 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 17 1.3.2023 14.32 1.3.2023 14.32
18 Tekijä 3/2023 ”Tehdään näistä vaaleista palkansaajien vaalit ” S AK:laisten ammattiliittojen yhteinen äänestysaktiivisuuskampanja Vaalistaja alkoi 10. helmikuuta Helsingissä jäsentilaisuudessa, jossa nostatettiin yhteishenkeä eduskuntavaaleja varten. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lausui vaalistartin avaussanat. – Tehdään näistä vaaleista palkansaajien vaalit. Tehdään vaalit, joissa puhutaan asioista, joista meidän väkemme haluaa puhua, Eloranta sanoi. Vaalistaja-kampanja kertoo toimeentulosta ja ostovoimasta, työelämän laadusta ja turvallisuudesta sekä julkisista palveluista ja tulonsiirroista. Kampanjan verkkosivulla www.vaalistaja.fi kerrotaan vaaliteemoista ilman koukeroita. Sivustolla pääsee muun muassa tutustumaan työntekijämyönteisiin kansanedustajaehdokkaisiin ja tilaamaan viikoittaisen Vaalistaja-uutiskirjeen. Äänestysaktiivisuuden nostolle on tarvetta erityisesti työväestössä, josta vain noin puolet äänestää vaaleissa. Korkeasti koulutetut hyväosaiset äänestävät huomattavasti vilkkaammin, ja ero on ollut kasvamaan päin. – Tämä kuilu on revennyt. Siihen pitää saada muutos, Eloranta sanoi. KIKY-KELLO RAKSUTTAA Sipilän hallituksen vuonna 2016 läpi runnoma kilpailukykysopimus tuntuu edelleen palkansaajien rahapussissa. Kiky-sopimuksessa palkansaajien maksettaviksi siirretyt 2,05 prosentin työnantajamaksut ovat edelleen palkansaajien maksettavana, vaikka kilpailukyky on kunnossa. – Haluamme, että kiky-maksut palautetaan työnantajille, Eloranta sanoi, ja kampanjastartin yleisö hurrasi. Kampanjan avauspäivänä käynnistyi myös kiky-kello, joka havainnollistaa rahasummaa, jonka palkansaajat ovat menettäneet tähän mennessä lomarahaleikkausten, työajanpidennysten ja työnantajamaksujen siirron takia. SAK:n eduskuntavaalikampanja Vaalistaja käynnistyi jäsentilaisuudessa, jossa yhteishenki oli korkealla. Kampanja nostaa esiin palkansaajien toimeentulon, jota voidaan tukea siirtämällä kiky-maksut takaisin työnantajien maksettaviksi. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ANNIKA RAUHALA EDUSKUNTAVAALIT Tekija?_2023_3_18_19_uusiksi.indd 18 Tekija?_2023_3_18_19_uusiksi.indd 18 1.3.2023 16.25 1.3.2023 16.25
3/2023 Tekijä 19 AJASSA Kiky-kello lähti liikkeelle lukemasta 11 384 211 927,80 euroa ja etenee 3 818 euron minuuttivauhdilla. Summa kohoaa keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Kellon summan kasvua voi seurata verkko-osoitteessa www.kikykello.fi . ALOITUS KUIN ROKKIFESTAREILLA Teollisuusliiton raahelainen jäsen Elsi Finnig osallistui vaalistarttiin innostunein tunnelmin. Tapahtuman alussa esiintyi rumpuryhmä Takomo. – Aloitus oli kuin rokkifestareilla, Finnig sanoo. SSAB:n Raahen terästehtaalla siltanosturin kuljettajana ja polttoleikkaajana työskentelevä Finnig kertoo, että yhteiskunnalliset keskustelut ovat arkea työpaikalla. – Joka päivä puhutaan maailman tapahtumista ja politiikasta. Viime aikoina hintojen nousu ja toimeentulon epävarmuudet ovat olleet työpaikan keskusteluissa pinnalla. Näitä aiheita nostetaan esiin myös Vaalistaja-kampanjassa. – Miten palkansaajat selviävät, se mietityttää. Finnig ei itse ole ehdolla vaaleissa, mutta toimii ystävänsä asiamiehenä Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa. Hän kannustaa kaikkia työntekijöitä käyttämään ääntään kevään molemmissa vaaleissa. – Muistakaa äänestää, vain äänestämällä voi vaikuttaa. TUNNETTA JA LATAUSTA RIITTÄÄ Kampanjastartissa puhunut SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman oli vaikuttunut vaalistartin hengestä. – En ole aiemmin nähnyt tällaista tunnetta ja latausta. Tämä lupaa hyvää, Lindtman sanoi. Reilu peli työmarkkinoilla ja sopimusyhteiskunnan puolustaminen ovat tärkeitä teemoja lähestyvissä vaaleissa. Lindtman nosti esiin erityisesti osa-aikatyötä tekevien aseman ja toimeentulon parantamisen. Yksi keskeinen keino suomalaisten toimeentulon tukemisessa on kilpailukykysopimuksen viimeistenkin vaikutusten peruminen. – Näiden kiky-maksujen pitää kulkea myös toiseen suuntaan. Tämä on tärkeä tavoite, Lindtman sanoi. MERKITTÄVÄT LINJAVAALIT Vaalistaja-tilaisuudessa puhunut Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson alleviivasi tulevien eduskuntavaalien tärkeyttä. – Nämä ovat linjavaalit suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta, Andersson sanoi. Puoluekentän oikealla laidalla on esitetty työttömyysja sosiaaliturvan leikkauksia, vaikka tuen tarve on hintojen nousun takia nyt erityisen suuri. – Nyt on aika huolehtia palkansaajien ostovoimasta ja eniten apua tarvitsevien pärjäämisestä, Andersson sanoi. Kiky-maksujen siirto on yksi keskeinen keino ostovoimasta huolehtimisessa. – Toivon, että tästä tulee iso teema vaalikeskusteluissa, Andersson sanoi. ? Lue lisää: www.vaalistaja.fi Teollisuusliiton jäsen Elsi Finnig kannustaa kaikkia duunareita äänestämään. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nostatti henkeä kampanjan avauksessa. Tekija?_2023_3_18_19_uusiksi.indd 19 Tekija?_2023_3_18_19_uusiksi.indd 19 1.3.2023 16.25 1.3.2023 16.25
3/2023 Tekijä 21 AJASSA >> S uomessa ryhmäkanteet on rajattu koskemaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä riita-asioita, jotka koskevat laajaa asianosaisten joukkoa. Niin sanottu järjestökanne antaisi järjestöille, kuten ammattiliitoille, mahdollisuuden nostaa kanteita isomman ryhmän puolesta ilman nimenomaista toimeksiantoa ja helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi laittomat määräaikaisuudet tai joukkoirtisanomiset. Yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi esiintyä oikeudessa omalla nimellään. Tämä voisi monelle olla helpotus. – Työntekijällä voi olla pelko, että työpaikka menee tai hän saa huonon maineen työnantajien silmissä, ja siksi juttua ei haluta nostaa. Kanneoikeus olisi ehdottomasti tarpeen, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. HYÖTYNÄ PELOTEVAIKUTUS EPÄREHELLISILLE YRITYKSILLE Räikeästi alipalkatut ja muutenkin alle työehtosopimuksen normien työskentelevät ihmiset eivät aina tunne oikeuksiaan. – Usein uhreina ovat ulkomaalaiset, joilla omat vaikutusmahdollisuudet ja uskallus ovat erityisen Ammattiliittojen pitäisi voida nostaa oikeuskanne ilman työntekijän erillistä valtuutusta. Itsenäinen kanneoikeus on yksi Teollisuusliiton tavoitteista eduskuntavaaleissa. Liittojen kanneoikeus suojaisi kaikkein heikoimpia heikkoja. Ei osata kieltä eikä tiedetä, miten paljon palkkaa kuuluisi saada. Hyväksytään se, että kohtelu on huonoa, tai sitä ehkä pidetään normaalina, Virtanen kuvailee. Työehtojen polkemista tapahtuu etenkin työmailla, joilla toimii paljon pieniä alihankkijayrityksiä. Teollisuusliitto ei saa tapauksista helposti tietoa, ja toisaalta pelkkä tiedonsaantikaan ei riitä. – Se valtakirja tarvitaan, ja jos me sen lopulta saamme, niin usein vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde päättyy. Ja oikeusprosessi on vaikeampi, jos ihminen on jo poistunut Suomesta. Liittojen itsenäinen kanneoikeus tekisi yksittäiselle työntekijälle helpommaksi kääntyä liiton puoleen. Lisäksi se suitsisi merkittävästi harmaata taloutta tuomalla pelotevaikutuksen epärehellisille yrityksille. – Firmat joutuisivat aivan eri tavalla katsomaan, kuinka järkevää on ottaa riski. Nythän ne voivat laskea sen varaan, etteivät työntekijät tiedä oikeuksiaan tai ainakaan eivät uskalla viedä asiaa eteenpäin, sanoo Virtanen. Kanneoikeus ammattiliitoille on ollut Teollisuusliiton tavoitteena sen perustamisvuodesta 2017 asti. Myös sen edeltäjäliitot Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto linjasivat liittokokouspäätöksissään ja ohjelmissaan kanneoikeuden puolesta. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 21 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 21 1.3.2023 14.33 1.3.2023 14.33
22 Tekijä 3/2023 RUOTSISSA ON OLLUT KANNEOIKEUS KAUAN Ruotsissa ammattiliittojen oikeus nostaa kanne ilman työntekijän erillistä valtuutusta on ollut lainsäädännössä niin kauan, että IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä ei muista aikaa ilman sitä. – On se ollut niin kauan kuin minä muistan ja olen liiton hommissa ollut mukana. Ruotsinsuomalainen Säikkälä aloitti työuransa 1980-luvun lopulla automekaanikkona Saabin tehtaalla Trollhättanissa, missä hän toimi luottamusmiehenä. Kun IF Metall, eli sikäläinen Teollisuusliitto, nostaa kanteen yritystä vastaan, yleisimpiä syitä ovat, että palkkaa on maksettu liian vähän, työntekijöitä on irtisanottu laittomasti tai on teetetty liikaa ylitöitä. – Liitto valvoo työehtosopimuksen toteutumista, varsinkin jos se poikkeaa laista. Esimerkiksi ylitöiden maksimi on metalliteollisuudessa 200 tuntia vuodessa ja se perustuu työehtosopimukseen. Työsuojeluviranomaisten tehtäväkuormaa keventääkin Ruotsissa se, että työsuhteen ehtojen valvonta on laissa sälytetty ammattiliitoille. IF Metallilla on tehokkaat välineet puuttua asiaan, mikäli työnantaja rikkoo työehtosopimusta, kuten jättää ylityökorvaukset maksamatta. – Työntekijälle pitää maksaa puuttuva palkka ja sen päälle lisäkorvaus. Tyypilliset korvaussummat ovat joitain kymmeniä tuhansia kruunuja [joitain tuhansia euroja]. Lisäksi yritys maksaa sopimusrikkomuksesta paikalliselle ammattiliitolle… verkstadsklubb , mikä se on suomeksi... työhuonekunta? Myös työhuonekunnalle voi joutua maksamaan korvauksia, selvittää Säikkälä. liitoille vahvemman aseman sopimusten valvojana, ja niiden työpaikkaorganisaatio ehkäisee väärinkäytöksiä. – Työnantajan täytyy esimerkiksi näyttää työhuonekunnalle listat, paljonko on tehty ylitöitä, Säikkälä kertoo. KYSE KOKO YHTEISKUNNAN EDUSTA – On paljon aloja, joilla on epärehellistä kilpailua. Jokainen mediaa seuraava ihminen Suomessa osaa nimetä vähintään yhden työntekijäryhmän, jota on riistetty. Esimerkiksi tämä ukrainalaisten rakennustyöntekijöiden tapaus, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hän muistuttaa, että ulkomaalaisten ja kielitaidottomien työntekijöiden lisäksi työmarkkinoilla on muitakin erityistä suojelua tarvitsevia ryhmiä. – Nuoria, joilla ei ole tietoa työelämästä. Vammaiset ja joissain tapauksissa myös ikääntyneet työntekijät. Myös alustatalouden kentällä ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi kitkemään mitättömällä palkalla työskentelyä ja muita vääryyksiä. Tosin juridisesti on yhä auki, katsotaanko vaikkapa ruokalähettien ja muiden itsensätyöllistäjien olevan itsenäisiä yrittäjiä vai työsuhteessa, mutta SAK tukee jälkimmäistä tulkintaa. – Kanneoikeuden ansiosta rehellisesti toimivat yritykset hyötyisivät ja verotulot kasvaisivat. Kyse on koko yhteiskunnan edusta. Myös viranomaisresursseja säästyisi valtavasti, jos liitot voisivat puuttua ongelmiin tehokkaammin. Nykyisessä hallitusohjelmassa ei liittojen kanneoikeutta mainita, vaikka sitä tukevat pääministeripuolue SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Kirjaus jäi pois hallituksen kakkospuolueen keskustan vastustuksen takia. Ehkä eräänlainen korvike oli, että työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa laajennettiin lailla, joka tulee voimaan kesäkuussa. – Se on hyvä uudistus. Aluevalvontaviranomainen voi antaa yrityksille velvoittavia hallintopäätöksiä, eli pakottaa maksamaan puuttuvat palkat, kiittelee Koskinen. Hyödyllisintä olisi kuitenkin, että kanneoikeuden lisäksi lainsäädäntöön tulisi myös Ammattiliittojen itsenäisen kanneoikeuden eteneminen seuraavalla vaalikaudella on palkansaajien toiveena. Suomen julkisessa keskustelussa työnantajat tuovat usein esiin, että Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta. Tällöin unohtuu muun muassa se, että Ruotsissa ammattiliitoilla on kanneoikeus, sekä se, että työnantajaliittoihin kuulumattomat yrityksetkin yleensä noudattavat työehtosopimuksia niin sanottujen liityntäsopimusten kautta. Lainsäädäntö antaa Kanneoikeuden ansiosta rehellisesti toimivat yritykset hyötyisivät ja verotulot kasvaisivat. KATSAUS Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 22 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 22 1.3.2023 14.34 1.3.2023 14.34
3/2023 Tekijä 23 AJASSA alipalkkauksen kriminalisointi. Alipalkkaukseen voi puuttua nykypykälienkin pohjalta, mutta prosessi on työläs ja hidas. Koskisen mukaan oikeusministeriö on ollut asiassa haluton: virkamiehet ovat vedonneet siihen, että alipalkkausta ei voi määritellä, koska Suomessa minimipalkkoja ei säädetä laissa. – Mutta kyllä Suomessa on työehtosopimuksilla määritelty selkeästi, mikä on asianmukainen palkka mistäkin työstä. Tätä ei vain suostuta näkemään. MIKÄ ON TULEVAN EDUSKUNNAN KANTA? Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa, ja ammattiliittojen itsenäisen kanneoikeuden eteneminen seuraavalla vaalikaudella on palkansaajien toiveena. SAK:n lisäksi asiaa kannattavat muutkin keskusjärjestöt. Korkeakoulutettuja edustavan Akavan työelämäohjelman mukaan kanneoikeus parantaisi työntekijöiden oikeussuojaa ”erityisesti niissä tilanteissa, joissa työpaikalla on esimerkiksi useita syrjinnän kohteeksi joutuneita työntekijöitä”. Kanneoikeuden ”prosessuaalisista haasteista” tulee teettää oikeudellinen selvitys. – STTK suhtautuu kanneoikeuteen myönteisesti, mutta siihen liittyy ratkaistavia oikeudellisia kysymyksiä, kuten lain soveltamisala ja se, kuka olisi tapauksissa kantajana, sanoo toimihenkilöiden STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen. Työnantajien EK vastustaa. – Ammattiliitoilla on jo nykyään mahdollisuus nostaa kanne kaikkien niiden työntekijöiden puolesta, jotka antavat siihen suostumuksensa, perustelee lakiasiainjohtaja Markus Äimälä. Puolueista SDP:llä ja vasemmistoliitolla on puoluekokouspäätökset ammattiliittojen ryhmäkanteen puolesta. Vihreillä on vastaava kirjaus poliittisessa ohjelmassa, ja perussuomalaisetkin on puoluesihteeri Arto Luukkaisen mukaan kanneoikeuden takana. Keskusta ja kristillisdemokraatit eivät tue kanneoikeutta. – Keskusta on valmis viranomaisvalvonnan lisäämiseen, esimerkiksi alipalkkauksen kitkemiseksi. Haluamme edistää reiluja työmarkkinoita niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Kanneoikeutta keskusta ei kannata, kertoo poliittinen suunnittelija Ilkka Miettinen. RKP:n puoluekokouspäätös vuodelta 2018 kannatti selvitystä ryhmäkanteiden toimivuudesta muissa pohjoismaissa. Kokoomuksen ja Liike Nytin puoluesihteerit eivät vastanneet kysymykseen puolueensa linjasta. ? Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 23 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 23 1.3.2023 14.34 1.3.2023 14.34
24 Tekijä 3/2023 Kultaakin kalliimpaa Lukuisat sanonnat ja vertauskuvatkin sen kertovat: kullalla on hyvin erikoislaatuinen rooli maailmassa. Kultaa pidetään hyvin arvokkaana alkuaineena sanattoman sosiaalisen sopimuksen takia. Kulta on siis arvokasta, koska niin monet ihmiset pitävät sitä arvokkaana. Vastaavalla tavalla arvokkaita ovat esimerkiksi raha, metsä tai asunto Helsingin keskustassa. On kuitenkin syitä, joiden takia kullan arvo luultavasti säilyy vakaampana kuin rahan tai asunnon arvo. Ensimmäinen syy on se, että kulta kimaltelee kauniisti. Tämä on ihmetyttänyt ja kiehtonut ihmisiä aina. Kullasta onkin tehty koristeesineitä ja hauta-arkkuja jo vuosituhansia, mikä on pönkittänyt kullan asemaa. Toinen syy kullan kalleuteen ovat sen ominaisuudet. Koska kulta ei reagoi helposti minkään aineen kanssa, sitä on ollut helppo käsitellä ja muotoilla vaikkapa kestäviksi koruiksi. Kolmas syy kullan kalleuteen on sen harvinaisuudessa. Kultaa ei ole maailmassa yllin kyllin. Siksi kovatkaan kultaryntäykset eivät ole romahduttaneet kullan arvoa. Neljäs syy kullan kalleuteen ovat kolikot. Kun raha kehitettiin, huomattiin, että kulta on oivallinen raaka-aine kolikoille. Kulta ei haihdu, heikkene tai värjäydy. Esimerkiksi rautakolikot olisivat ruostuneet ja kuluneet ajan mittaan. Egyptissä on tiettävästi tehty ostoksia kultaa sisältävillä kolikoilla jo noin 1 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset kokonaan kultaa olevat kolikot valettiin 560 eaa. Ensimmäiset seteleitä muistuttavat rahat puolestaan olivat lainapapereita, joita vastaan setelin omistaja oli oikeutettu kultaan tai hopeaan. Kun valtiot alkoivat ottaa vastuuta rahan liikkeelle laskemisesta ja rahajärjestelmästä, sitoivat valtiot setelien arvot kultaan. Tätä kutsutaan kultakannaksi. Laajasti kultakanta alkoi olla käytössä vasta 1870-luvulla, kun sitä alkoivat käyttää esimerkiksi Saksa ja Yhdysvallat. Nykyään mikään valuutta ei ole sidottu kultaan. Kultakannasta luovuttiin lopullisesti vuonna 1971, kun Yhdysvaltain keskuspankki lakkasi vaihtamasta dollareita kultaan. Kullan himoa tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt. ? Kultaa käytetään eniten koruissa Kultaa on vuosituhansien aikana kaivettu esiin noin 201 000 tonnia. Koska kulta on painavaa, mahtuisi kaikki tämä kulta kuutioon, jonka jokainen sivu on noin 22 metriä suuntaansa. Suurin osa käytössä olevasta kullasta, noin 46 prosenttia, on koruissa ja koriste-esineissä. Vaikka valuutat eivät ole enää sidottuja kultaan, valtioiden keskuspankeilla on edelleen paljon kultaharkkoja holveissaan. Valtioita enemmän kultaa löytyy kuitenkin yksityisestä omistuksesta, jopa 22 prosenttia kaikesta kullasta. Kultaa käytetään nykyään paljon myös teknologiatuotteissa. Kymmenen viime vuoden aikana teknologia-ala on käyttänyt vuosittain kahdeksan prosenttia keskimääräisestä kullantuotannosta. Kulta on vakaa sijoituskohde Kun vaarallinen virus leviää hallitsemattomasti maailmalla tai ohjukset iskeytyvät asuintaloihin, ei se tiedä hyvää myöskään maailmantaloudelle. Silloin osakekurssit laskevat ja sijoittajat kääntyvät niin sanottujen turvasatamasijoitusten, eli turvallisimpien ja vakaimpien sijoituskohteiden puoleen. Kenties vakain ja yleisin turvasatama on kulta. Kullan vakaus perustuu sen vankkaan asemaan sekä siihen, että tunnetut kultavarannot ovat varsin pieniä suhteessa kysyntään. Siksi kullan arvo pysyy varsin korkealla, meni taloudessa hyvin tai huonosti. Moni suursijoittaja pitääkin kultaa aina sijoitussalkussaan. Tai kassaholvissaan. ILMIÖ Teksti Pekka Leiviskä Grafiikka Emilie Uggla KULLAN JAKAUTUMINEN Lähde: Kalo Gold, World Gold Council Koriste-esineet Yksityinen varallisuus Valtioiden varannot Muu Arvo (mrd €) 5 571 2 652 2 044 1 759 % 22 15 46 17 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 24 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 24 1.3.2023 14.34 1.3.2023 14.34
3/2023 Tekijä 25 AJASSA Äänestä nyt! parempaatyöelämää.fi Teollisuusliiton liittokokousvaalit 10.–31.3.2023 Eduskuntavaalit 2.4.2023 (ennakkoäänestys 22.–28.3.) Tee kevään fiksuin päätös. Äänestä toimeentulosi ja oikeuksiesi puolesta. Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 25 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 25 1.3.2023 15.24 1.3.2023 15.24
3/2023 Tekijä 27 Homma hanskassa, mutta onko maailmalla? ”Mä olen jo niin kauan ollut, että homma on hanskassa”, sanoo pakkaaja Jarmo Laine TerhiTecillä. Sellaisia tuntoja kuulee Terhiveneiden tekijöiltä ympäri rymättyläläistä tehdassalia. Mutta mihin kääntyvät maailma ja sen venesuhdanteet? TYÖSSÄ >> Joni Lehtilä kertoo, että tehtaalla suunnitellaan itse paljon jigejä ja muokataan työkaluja sekä töitten sujuvoittamiseksi että työkavereitten auttamiseksi. >> TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT RONI LEHTI Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 27 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 27 1.3.2023 14.34 1.3.2023 14.34
28 Tekijä 3/2023 T erhiTec Oy valmistaa ABS-muovilevyistä soutuveneitä ja moottoriveneitä, joiden koot vaihtelevat parimetrisestä vajaaseen viiteen metriin. Levyt muovataan lämpöuuneissa alumiinisilla muoteilla kunkin mallin vaatimusten mukaisiksi. Veneeseen tarvitaan sisäja ulkokuori, joiden väliin ruiskutetaan polyuretaanivaahto. Se jäykistää ja kannattelee veneen. Vene varustellaan ja viimeistellään. Venesuojataan muovilla ja viedään pihavarastoon. Sieltä veneet ovat sitten valmiit lähtemään myyntiin, Suomeen ja maailmalle. Siinä on karkealla kädellä kuvattuna prosessi, jota noudattaen tehtaalla on tuotettu yhteensä 232 000 venettä vuodesta 1972 lähtien. – Olen minä ollut muuallakin, mutta aina sitä vaan tänne olen palannut… Tämän PERUSTETTU Vuonna 1972 Korpivaara Oy:n nimellä. On nykyisin osa Otto Brandt -konsernia eli perheyritystä, jonka omistavat Stefan Brandt, Carina Wolff-Brandt ja Stefanie Brandt. TUOTANTOLAITOKSET Rymättylä (Naantali) ja Ähtäri TUOTANTO Rymättylässä tehdään ABS-muovisia soutuja moottoriveneitä HENKILÖSTÖ 18, joista tuotannossa 14 LIIKEVAIHTO Rymättylä ja Ähtäri yhdessä 17,1 milj. euroa (2022) TERHITEC OY Jarmo Laine sanoo tarkenevansa ja viihtyvänsä hyvin omassa puutyöpajassaan, vaikka asteita on reilusti alle parinkymmenen. >> TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 28 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 28 1.3.2023 14.35 1.3.2023 14.35
3/2023 Tekijä 29 vuoden syyskuussa minulle tulee 22 vuotta täyteen. Teen häkkejä, joihin veneet lastataan ja joissa ne viedään pihalle. Sieltä ne sitten lähtevät matkaan asiakkaalle. Pakkaaja Jarmo Laine on vuosiensa ja taitojensa puolesta tyyppiesimerkki tehtaan väestä. Hän suunnittelee ja hoitaa itsenäisesti työnsä. Lankusta ja rimasta sirkkelöidään ja naputellaan eri venemalleille sopivia, määrämittaisia kuljetuskehikkoja. – Sirkkeli. Ja naulapyssyt. Mitähän ne pyssyt painaa? Varmaan viisi kiloa. Kyllä sen tuntee, kun niitä puolikin päivää kantelee. Pakko on käyttää myös vasenta kättä, Laine kertoo työkaluistaan ja keinoistaan vältellä liiallista rasitusta. – Tää nosturi on ihan ykkösjuttu. Tätäkin häkkiä olisi ennen tossa lattialla hakattu, Laine kertoo autonosturista, joka upotettiin lattiaan ja joka on jatkuvasti käytössä hänen työtään helpottamassa. ONGELMANRATKAISIJA Toinen niistä autonosturin upottajista oli veneenrakentaja ja pääluottamusmies Joni Lehtilä, joka kertoo viihtyvänsä erinomaisesti kunnossapitotyössään. Se on ongelmanratkaisua, joka vaatii luovuutta. Välillä toki myös riuskaa raatamista. Sen autonosturin tekemiseen pistettiin kaksi viikkoa, kun Lehtilän sanojen mukaan piti kaivaa lattiaan ”kauhea monttu”, minkä jälkeen oli tilattava betoniauto ja saatava se itse nosturi vielä paikalleen. – Täällä pyritään antamaan aika ja mahdollisuus, jos jokin työntekijän kehittämisidea TYÖSSÄ Veneen ulkoja sisäkuoria tehdään liukuhihnamaisesti muotteja hyödyntäen. >> >> Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 29 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 29 1.3.2023 14.35 1.3.2023 14.35
30 Tekijä 3/2023 pystytään järkevillä resursseilla toteuttamaan, Lehtilä kehuu työnantajan asennetta. Kunnossapitotyöntekijä on koulutukseltaan autonasentaja, ja niin sorvaus ja hitsaus kuin moni muukin metallityö kyllä onnistuu. Näyttää onnistuvan ihmistenkin kanssa oleminen. – Kun aloitin kunnossapitotyöt täällä, ensimmäiseksi kiersin kaikki työpisteet läpi ja kysyin, mikä työpäivässä harmittaa, Lehtilä kertoo. Tätä perua Lehtilä on esimerkiksi rakentanut kollegansa kanssa lukemattoman määrän niin sanottuja jigejä. – Tässä autetaan työkavereita, jotta heidän päivänsä olisi parempi, tiivistää Lehtilä työntekonsa filosofian. KORONA NOSTI MYYNTILUKUJA Neuvotteluhuoneen kahvittelusessiossa tehtaanjohtaja Jani Mäkinen kertoo tehtaan historiasta ja markkinoiden käänteistä. – Ei päästy matkustamaan, oltiin etätöissä, ei liikuttu, mutta rakennettiin terassia, kunnostettiin asuntoa ja ostettiin VENEITÄ, Mäkinen sanoo. Nuo isot kirjaimet kuvaavat sitä ällistystä, mikä venemaailmassa koettiin, kun korona kiihdytti eikä suinkaan lamannut veneiden myyntiä. TerhiTecilläkin päästiin myyntiennätyksiin. Vuonna 2021 valmistettiin vajaat 5 000 venettä, joista soutuveneitä oli 3 000. Mäkinen on piirtänyt valkoiselle seinätaululle ylöspäin kiipeävän käyrän, joka kuvaa tuota koronakiihdytystä. Sitten hän jatkaa kirjoittamalla tauluun sanat sähkö, ruoka, 12 kuukauden euribor ja polttoaine. On siis kysymysmerkki, miten käy venemyynnin, kun inflaatio nostaa elintarvikkeiden ja asumisen kaltaisten perustarpeiden kustannuksia. Mäkinen uskoo, että TerhiTec tulee kuitenkin pärjäämään. – Meidän veneemme eivät ole hintavia. Jos pudotusta tulee, tulee se pikemminkin keskihintaisissa veneissä. Pysymme hyvin pinnalla, Mäkinen naurahtaa turvauduttuaan tehtaan mainoslauseeseen. Mainoksessa Terhi-vene on sahattu keskeltä kahtia, mutta kumpikin puolisko kelluu toden totta edelleen pinnalla, kiitos muovin ja uretaanitäytteen. Uskoa tulevaisuuteen lietsotaan tehtaalla myös palaamalla väreissä menneisyyteen. – Vietämme tehtaan 50-vuotisjuhlaa, tuomme tänä vuonna taas oranssin mukaan soutuveneiden väreihin, Mäkinen kertoo viitaten 70-luvulta periytyvän kuosin uuteen tulemiseen. Yrjö Iivanainen huolehtii siitä, että pihavaraston veneet varastoidaan jämptin suunnitelman mukaisiin rivistöihin. >> TYÖPAIKALLA Jokainen pihasta lähtenyt rekka on hyvä juttu. YRJÖ IIVANAINEN Varastomies Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 30 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 30 1.3.2023 14.35 1.3.2023 14.35
3/2023 Tekijä 31 VAPAAT KÄDET – Jos mä sanon 17 vuotta, en hirveästi valehtele, kertoo viimeistelijä Pekka Eronen oman työuransa pituudesta TerhiTecillä. – Pistetään tavaraa kiinni veneeseen erilaisilla ruuveilla ja pulteilla. Heloitukset, pulpetit, penkit, mitä nyt veneeseen yleensä tulee. Viihdyn tässä, saan tehdä käsilläni töitä. Täällä on loppupeleissä aika vapaat kädet. Jos teet sen tehtävän hyvin, mikä sulle on annettu, ei ole kukaan kyttäämässä selän takana, miten sen teet, Eronen pohtii viihtymisensä syitä. Markkinoiden ylös ja alas sahaaminen on kuitenkin tullut tutuksi myös Eroselle. Siihen liittyykin hänen ainoa toiveensa. – Aika paljon meillä on ollut lomautuksia. Toivoisin, että vuodet olisivat säännöllisiä, että töitä riittäisi koko ajaksi, Eronen pohtii. Varustelulinjalta löytyy tällä kertaa myös veneenrakentaja Otto Haukkala. – Pääsääntöisesti olen tuolla tehtaan toisessa päässä muovaajana. Mutta nyt sattuu olemaan niin hyvä tilanne, että siellä on tarpeeksi porukkaa ja pääsin auttamaan tänne. Tämä on ihan mukavaa näpräämistä, vaihtelua siihen muovaamiseen, jossa sä olet niin naimisissa sen koneen kanssa. Haukkala kertoo olleensa tehtaalla 12 vuotta. – Kun täällä on hyvä ilmapiiri ja mukavat työkaverit, niin eihän täältä minnekään enää hevillä lähde, vakinaisesta työstä. Työkavereidensa tavoin Haukkalalle Teollisuusliiton jäsenyys merkitsee ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta, jos tulisikin lomautuksia tai muita ikäviä uutisia. TÄMÄN OSAAN Isoa vaahdotuskonetta käyttää kokemuksen tuomin varmoin ottein veneenrakentaja Aki Boman. Hän huolehtii, että sopiva määrä polyuretaania ruiskutetaan sisäja ulkokuoren väliin, jotta kemiallisessa reaktiossa uretaani liimaa – sopivassa lämpötilassa ja sopivan ajan kuluessa – kuoret yhteen. – Olen merkantti koulutukseltani, mutta sitä työtä en ole päivääkään tehnyt. Tänne tulin vuonna 2007 ja tässä vaahdotuksessa olen pääsääntöisesti ollut. Homma on tullut tutuksi, tämän minä osaan ja olen saanut sen mieleisekseni. Tehtaan kunnossapidon pajasta löytyy kunnossapitovastaava Marko Lehvänen. – Pidetään tämä tehdas ylipäänsä toimintakunnossa. Lehvänen toteaa, että venemuotit tuottavat paljon työtä. Jotkut niistä alkavat olla elinkaarensa päässä vaatien toisinaan ”elvytystä”. Uusissakin muoteissa saattaa olla lapsuksia, TYÖSSÄ Jani Mäkisen mukaan sähkö valtaa alaa myös veneiden voimanlähteenä. >> Varustelu tuo tällä haavaa vaihtelua Otto Haukkalan tavanomaiseen muovausosaston työhön. Ylimääräinen polyuretaanitäyte poistetaan viimeistelyn aikana. Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 31 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 31 1.3.2023 14.36 1.3.2023 14.36
32 Tekijä 3/2023 joita sitten tehtaalla korjataan. Lehvänen sanoo pitävänsä kunnossapitokollega Lehtilän tavoin siitä, että työ vaatii ongelmanratkaisun taitoja ja että päivät ovat erilaisia. – Tämä on loppupeleissä monipuolista työtä. Sovelletaan ja kehitellään. Kun saa itse suunnitella ja sitten annetaan hyvää palautetta, tulee hyvä fiilis. Vähän luovuuttakin tarvitaan. Tänne ei äkkiseltään saa kaikkia tarvittavia tuotteita. Tehdään siitä, mitä täällä on, jotta saadaan tehdas taas pyörimään, Lehvänen kuvaa Naantaliin kuuluvan saaristopaikkakunta Rymättylän tuomia haasteita. Kunnossapitopajan tuntumassa lepäävä, osa-aikamaanviljelijä Lehväselle (viljaa, varhaisperunaa, avomaan kurkkua) kuuluva traktori paljastaa sen, että lupa rassata koneita lämpimissä sisätiloissa kuuluu luontaisetuihin. – Se on todella iso etu, painottaa pääluottamusmies Lehtilä. Hän suunnittelee itsekin tuovansa jossain vaiheessa toisen autonsa tehtaalle. Omassa autotallissa ei aivan kaikkea mahdu kunnostamaan. Siellä on jo kaikkea, mitä moottori kuljettaa, mönkijät ja mopot mukaan luettuina. OLEELLINEN TIEDOSSA Yrjö Iivanaisella alkoi juuri 15. vuosi tehtaalla. Niistä 12 hän on tehnyt varastotyötä. – Minulla on päässä aika paljon dataa ja tiedän, mitä tarvitaan ja mitkä ovat oleellisia, eli minkä puutteeseen on tartuttava mahdollisimman pian. Varastomiehellä on allaan hänen itsensä valitsema, Tampereelta käytettynä haettu trukki, jonka varusteluunkin hän on saanut vaikuttaa. Iivanainen kertoo kiertäneensä monet työpaikat ennen TerhiTecille tuloaan ja sanoo siksi tietävänsä, ettei ”yläläpsyjä tai jaksuhaleja missään koko aikaa jaella”. Mutta viime syksyn tapahtumat tuntuivat pahalta. – Pari vuotta tehtiin ennätystä, ja sitten syksyllä 2022 sai viisi lähteä. Kyllä se vähän vaikutti ilmapiiriin, myrtsinä oltiin. – Tämä ei ole vain minun, vaan monen muunkin työntekijän mielipide. Liian vähäiselle henkilöstömäärälle meidät jätettiin. Meillä on pakka sekaisin, jos on yksi tai kaksi sairauslomaa yhtä aikaa. Iivanainen sanoo toki ymmärtävänsä, että maailmantilanne vaikeuttaa esimerkiksi veneitten lähdön suunnittelua. Tyhjä rekka saadaankin noutamaan venekuljetus tällä viikolla, vaikka varastomiehen suunnitelmiin nouto oli laskettu vasta seuraavalle, sotkien näin aikataulut. Mutta vastuuta tämäkin työntekijä kantaa. – Jokainen pihasta lähtenyt rekka on hyvä juttu. Siitähän minäkin saan palkkani. ? Ympäri tehdasta on nostoapuvälineitä, tällä kertaa venettä siirtämässä Aki Boman. >> TYÖPAIKALLA Homma on tullut tutuksi, tämän minä osaan ja olen saanut sen mieleisekseni. AKI BOMAN Veneenrakentaja Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 32 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 32 1.3.2023 14.36 1.3.2023 14.36
3/2023 Tekijä 33 "Kun saa itse suunnitella ja sitten annetaan hyvää palautetta, tulee hyvä fiilis." MARKO LEHVÄNEN Kunnossapitovastaava TYÖSSÄ Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 33 Tekija?_2023_3_sisus_11-33.indd 33 1.3.2023 14.36 1.3.2023 14.36
34 Tekijä 3/2023 ”T yötapaturmatilastoissa teollisuus näkyy kakkosena rakentamisen jälkeen, Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen kertoo. Nämä olivat vuoden 2022 viisi kuolemaan johtanutta työtapaturmaa teollisuudessa: trukkionnettomuus, kemikaalivuoto tuotantolaitoksessa, puristuminen koneiden väliin, väkivallanteko postinjakelussa ja (mahdollisesti myös sairauskohtauksesta johtunut) onnettomuus telakalla. Poikolainen on vuosia seurannut työpaikkatapaturmia ja viranomaisten tarkastuskertomuksia. Monissa niistä mainitaan ohjeistuksen puutteellisuus tai todetaan, että lisäohjausta, opastusta ja koulutusta olisi pitänyt olla työpaikalla enemmän. Poikolainen muistuttaa, että työntekijän perehdytykseen kuuluu myös vaaratilanteiden ja vaaratekijöiden tiedostaminen työympäristössä ja se, että työntekijä ymmärtää työtehtävään liittyvät toimintatavat. Ohjekirjan antaminen käteen ei riitä. – Oikotietä onneen ei ole, vaan siinä on katsottava kaikki työtehtävään liittyvät asiat. On tunnistettava vaarat ja toimintatavat. Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työpaikan johtamiseen, Poikolainen painottaa. – Kiire mainitaan harvoin suoraan tarkastusraporteissa, mutta se on luettavissa rivien välistä, Poikolainen lisää. YHÄ VÄHEMMÄN TARKASTUKSIA Vuoden 2021 työsuojeluvalvontaraportin mukaan työpaikkatarkistuksia tehtiin 20 495. Parhaimmillaan tarkastuksia on tehty noin 28 000 vuodessa. Myös jokaista tarkastusta varten varattu aika on lyhentynyt. Laskeva trendi näkyy ympäri Eurooppaa, vaikka Teollisuusliitto yhdessä koko ay-liikkeen kanssa vaatii päinvastoin tarkastusten lisäämistä. – Haluamme viranomaisten näkyvän työpaikoilla. On merkityksellistä, että viranomainen ottaa kantaa, ehkä ravisteleekin työnantajaa ja tukee työsuojeluvaltuutettuja työpaikoilla, Poikolainen sanoo. Huolestuttavaa on, että tarkastuskäynneillään suomalainen työsuojeluviranomainen näki puutteellisuuksia liki 40 000 kertaa. – Työsuojeluviranomainen on antanut 34 000 toimintaohjetta ja 5 000 kehotusta. Kyllä tämä kertoo sen, että Suomessa on työpaikkoja, jotka eivät noudata lain henkeä, Poikolainen arvioi. – Jos minulta kysyttäisiin, miten sanktioita tulisi antaa, loisin ”työsuojelun parkkisakon”. Se voitaisiin määrätä heti kun tarkastaja havaitsee tarkastuskäynnillään epäkohdan. Sanktiot laiminlyönneistä ovat tällä hetkellä hyvin pieniä. Niitä tulisi koventaa, Poikolainen vaatii. Työympäristöasiantuntija muistuttaa, että Suomessa on myös loistavia työnantajia. Siksi ”Nolla kuolemaan johtavaa tapaturmaa” on hänen mukaansa realistinen tavoite. ? Teksti on lyhennelmä Finunionsin verkkosivuilla julkaistusta Marie Sandberg-Chibanin artikkelista. Viime vuonna Suomessa kuoli 23 henkilöä työssään, kaksinkertainen luku edelliseen vuoteen verrattuna. Ohjekirjan antaminen käteen ei riitä tapaturmien ehkäisemiseksi, painottaa Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen. IS TO CK , KU VA N KÄ SI TT EL Y EM IL IE U G G LA Tapaturmissa raskas vuosi Koonnut Suvi Sajaniemi TYÖYMPÄRISTÖ Tekijä 9/2021:n pääjuttu kertoi, miten työtoverin tapaturmainen kuolema järkyttää työyhteisöä. Lue juttu: www.tekijälehti.fi > hae: "kuolema työyhteisössä" Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 34 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 34 1.3.2023 15.02 1.3.2023 15.02
3/2023 Tekijä 35 SYRJINNÄN EHKÄISY Työpaikoilla on tärkeä rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä. Työsuojeluviranomaisten tarkastuksissa neljä viidesosaa työpaikoista sai kuitenkin toimintaohjeen yhdenvertaisuuden arviointiin tai suunnitelman tekemiseen. Tai vaikka suunnitelma olisi ollutkin, käytännön toimia ei osattu tehdä. Asiaa valvottiin vuosina 2020–2022 yli 140 työsuojelutarkastuksella teollisuuden työpaikoilla Etelä-Suomessa. Opastusta yhdenvertaisuuden toteuttamiseen: www.tyosuojelu.fi/ yhdenvertaisuus Melu ja rasitus piinoista pahimpia Turvallisuutta kemikaaleihin Miten minun on toimittava, jos työnantaja ei suostu tekemään tapaturmailmoitusta? Voit laittaa korvausasian vireille myös itse. Vakuutusyhtiölle pitää tehdä kirjallinen ilmoitus, josta käyvät ilmi henkilötietosi, työnantajan nimi ja osoite sekä se, missä, milloin ja miten tapaturma sattui. Vakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on oltava näkyvissä työpaikalla esimerkiksi ilmoitustaululla. Jos et saa selville oikean vakuutusyhtiön nimeä, voit tehdä ilmoituksen mihin tahansa tapaturmavakuutusyhtiöön ja asia selviää sitä kautta. Mikäli työnantajasi on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa eikä työnantajalla ole vakuutusta, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) huolehtii korvausasian käsittelystä ja korvauksen maksamisesta. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ KYSELY Meluja rasitusvammojen riski on edelleen erittäin suuri tai melko suuri pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Niitä aiheuttavia ongelmia yritetään myös estää ennakkoon. Nämä ovat Teollisuusliiton työympäristöpäivien kyselyn tietosatoa. Viime vuonna työympäristöyksikön asiantuntijat jalkautuivat 39 työpaikalle Hangosta Sodankylään tavaten sekä työpaikkojen luottamusmiehiä ja muita jäseniä että työnantajien edustajia. Päivien tavoitteena on käydä ennen kaikkea alle 50 hengen työpaikoilla ja keskustella ja kehittää työpaikan työsuojelua ja työturvallisuutta. Työympäristöpäiviin kuuluu kysely, jonka tulokset kootaan nimettömäksi taulukoksi. Vuoden 2022 kyselyn löydöksiin kuuluu se, että yhdeksällä työpaikalla kymmenestä tehdään jatkuvasti ylitöitä ja että vain neljällä työntekijällä kymmenestä on päivittäinen liukuva työaika. Viidesosalta kyselyn työpaikoista puuttuu lakisääteinen työn vaarojen ja haittojen selvittäminen ja arviointi. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamat riskit on vastaajien mukaan pääsääntöisesti arvioitu, ja noin viidesosassa työpaikkoja haitta-ainepitoisuuksia on myös mitattu. Työympäristöpäivien kyselyn viimeksi julkaistut tulokset: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”työympäristöpäivät 2022” VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ RISKIT Kemialliset tekijät voivat aiheuttaa työpaikoilla erilaisia terveyshaittoja, sairauksia ja tapaturmia. Tärkeintä on vaarojen tunnistaminen ja oikea toimenpiteiden kohdistaminen, muistuttaa Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Petri Pakkanen. Keskus on päivittänyt oppaansa Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla, joka on ladattavissa maksutta: www.ttk.fi > hae: ”kemikaaliturvallisuus” PÄIVYSTÄJÄ Tahtoa on, toimia ei Teollisuusliiton työympäristöpäiviä on pidetty jo viisi vuotta. Työympäristöyksikön toimitsija Mika Poikolainen (oik.) vieraili Laukamo Groupissa Somerolla työympäristöpäivänä lokakuussa 2017. Harri Kurttila esitteli työkaluvarastoa. Työnantajan on aktiivisesti edistettävä työntekijöidensä yhdenvertaisuutta. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 35 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 35 1.3.2023 15.02 1.3.2023 15.02
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Päällimmäiseksi kinkku vai juusto? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on Teollisuusliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Liittosi on jo valinnut Turvan. Valitse sinäkin parasta turvaa arkeesi! Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 36 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 36 1.3.2023 15.02 1.3.2023 15.02
3/2023 Tekijä 37 TYÖKALU TYÖKALU Kuva ja teksti Kaisa Sirén RONI HEINSTRÖM Ajoneuvoasentaja Pörhön Autoliike Oy, Lapin Auto Rovaniemi TYÖSSÄ Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Päällimmäiseksi kinkku vai juusto? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on Teollisuusliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Liittosi on jo valinnut Turvan. Valitse sinäkin parasta turvaa arkeesi! Chicago Pneumatic -mutterinväännin ”Mutterinväännin on tiukkojen ja isojen pulttien avaamiseen tarkoitettu työkalu, joka toimii paineilmalla. Se on yleisesti meillä huollossa eniten käytetty työkalu. Sitä ilman ei työpäivässä pärjää. On tärkeää, että jokaisella asentajalla on oma henkilökohtainen pulttikone. Kukin asentaja tykkää erilaisista pulttikoneista, toinen suuresta, jossa enemmän voimaa, ja toinen pienemmästä, joka mahtuu ahtaisiin paikkoihin. Itse tykkään isommasta ja minulla on siihen henkilökohtainen suhde.” ”Pulttikone” Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 37 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 37 1.3.2023 15.02 1.3.2023 15.02
38 Tekijä 3/2023 TAPAHTUMA Nuoret toivovat liitolta näkyvyyttä Itä-Suomen Teollisuusmeeting keräsi tuvan täyteen Nilsiän Tahkolla. Nuoret kaipaavat lisää tiedotusta liiton asioista. Käynnistyvät liittokokousvaalit saivat pohtimaan sitä, miten nuoret voivat toimia ay-liikkeessä oman ikäpolvensa etujen vartijoina. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT MATIAS HONKAMAA Marja Nurmi (keskellä) Pertunmaalta on tuore liiton jäsen ja ehtinyt olla jo useissa tapahtumissa mukana. Aleksi Pehkonen oli kurssiviikonlopun nuorin osallistuja. Petja Rissanen (vas.) ja Jere Löppönen kokivat saavansa kurssilta uutta ja kiinnostavaa tietoa. Laskettelumonoja sovittava Jenna Tirkkonen Lapinlahdelta pitää Tahkon viikonlopun ohjelmaa onnistuneena. ”Aktiviteetin yhdistäminen luentoihin on hyvä ratkaisu. Seuraavaksi toiveissa voisi olla vaikkapa Tallinnan reissu tai patikointi.” Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 38 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 38 1.3.2023 15.03 1.3.2023 15.03
3/2023 Tekijä 39 LIITOSSA A urinko on kivunnut niin korkealle kuin se helmikuisessa pienen pakkasen terästämässä päivässä voi tehdä. Sokos Hotel Tahkon seminaaritilassa istuu salillinen väkeä kuuntelemassa, miten ammattiyhdistysliike tänä päivänä näyttäytyy osana yhteiskuntaa. Joroislaiset Jere Löppönen ja Petja Rissanen istuvat ikkunapöydässä kirjoittamassa muistiinpanoja. Serkukset ovat ensimmäistä kertaa mukana Teollisuusliiton nuorisojaoston tapahtumassa. – Kyllähän tällainen tapahtuma ja aktiviteetti houkuttelee. On hyvä kuulla toiminnasta lisää. Täällä pääsee perehtymään uusiin asioihin, Löppönen sanoo. Nilsiässä pidetyn Itä-Suomen Teollisuusmeetingin teemoina olivat ay-tiedon kerryttämisen ja sosiaalisen verkostoitumisen lisäksi liittokokousvaalit sekä eduskuntavaalit. – Ihan ehdottomasti tämä on jo nyt lisännyt kiinnostusta vaaleihin. Oma ehdokas ei ihan vielä ole selvillä, mutta äänestäminen tuntuu todella tärkeältä, Löppönen kertoo. Löppönen työskentelee Woikoski Oy:llä Varkauden toimipisteellä huoltoasentajana. Ammattiliittoon Löppönen on hakeutunut jo koneja metallialan opintojensa aikana kahdeksan vuotta sitten. Liiton toiminnan Löppönen näkee ensiarvoisen tärkeänä. Ammattiliitto on turva ja taustatuki. Löppönen kertoo saaneensa tietoa liitosta jo opintojen aikana, Rissanen sitä ei oppisopimuspaikassaan saanut. U-Cont Oy:llä hitsaajana työskentelevä Rissanen toivoo liitolta näkyvyyttä. Tiedotusta pitäisi lisätä. Nyt se tuntuu vaihtelevan opiskeluja työpaikkakohtaisesti. TYÖPAIKAN NUORISOVASTAAVALLE ON TILAUSTA Löppönen ja Rissanen eivät ole ajatustensa kanssa yksin. Nuoret toivovat, että liiton asioita pidettäisiin esillä ja tiedottamiseen keskityttäisiin entistä paremmin. Samu Venäläinen on yksi kahdeksasta alueellisen nuorisojaoston edustajasta. Venäläinen on tietoinen siitä, että tiedotuskanavat toimivat työpaikan mukaan hyvin tai huonosti. – Jokaisella ammattiosastolla pitäisi olla nuorisovastaava. Tämä on asia, joka olisi otettava hallituksen kokouksessa esille ja pidettävä sitä kontaktia ensiarvoisen tärkeänä. Venäläinen pohtii, että usein luottamustehtävissä on vanhempia ihmisiä ja työpaikan nuoret tulevat ehkä tahattomasti sivuutetuiksi. Savonlinnassa Andritz Oy:llä levyseppähitsaajana työskentelevä Venäläinen on ollut mukana nuorisojaostossa runsaan vuoden. Liittyminen tuli esille Teollisuusmeetingin kaltaisessa tapahtumassa suoran kontaktin kautta. Tällaista lähestymistä Venäläinen pitää kaikkein parhaana ja toivoo, että työpaikoillakin keskusteltaisiin ammattiliiton asioista suoraan ja kasvotusten. Liiton tulevaisuus on Venäläisen mukaan hyvällä mallilla. – Ei olla enää lapsen kengissä, liiton asiat ovat vankalla pohjalla. Vaalien ja äänestämisen rummuttaminen on Venäläisen mielestä tärkeää. – Tällaisessa tapahtumassa näyttäytyy se, että nuori ehdokaskin voi päästä läpi. Nuorissa on tulevaisuus. Meidän asiamme ovat tärkeitä. KOULUTUKSISSA KESKUSTELULLE ON TILAA Kurssin isäntä, järjestötoimitsija Petteri Matteinen pitää tapahtuman yhtenä tärkeimpänä antina sitä, että nuoret näkevät kuinka ay-toimintaa tekevät myös nuoret. – Tämä on tilaisuus verkostoitua. Matalan kynnyksen koulutuksille on paikkansa. Voidaan rauhassa käydä läpi syvemmin työehtosopimusasioita ja muita ajankohtaisia kysymyksiä, Matteinen sanoo. Jokaisella ammattiosastolla pitäisi olla nuorisovastaava. Itä-Suomen nuoria Matteinen pitää poikkeuksellisen aktiivisina. Teollisuusliiton nuorille jäsenille suunnattu Teollisuusmeeting Tahkolla varattiin loppuun hyvissä ajoin, ja moni jäi varasijalle. Suomen suurimpana ammattiliittona Teollisuusliiton nuorisojäseniäkin on noin 40 000 ympäri maata. Liiton työehtosopimusten alaisiin tehtäviin valmistuu opiskelijoita liki kahdeltakymmeneltä alalta, joihin koulutusta tarjotaan kymmenissä oppilaitoksissa. AY-TOIMINNASTA VAUHTIA POLIITTISELLE URALLE Lapinlahtelainen Aleksi Pehkonen on 16-vuotias opiskelijajäsen, joka liittyi liittoon heti kun se vain oli mahdollista. Teollisuusmeeting ei ole Pehkosen ensi kosketus liiton nuorisotapahtumiin. – Osallistuin syksyllä nuorisojäsenten elokuvailtaan ja liiton tapahtumaan Joensuussa. Liiton jäsenyys on vastannut Pehkosen odotuksia. Ay-toiminta on tuntunut luontevalta ja kulkee Pehkosen mukaan isän perintönä. Nuori kertoo olleensa kokouksissa mukana jo lapsena. Innostus ammattiliiton toimintaan ja politiikkaan on kasvanut oman jäsenyyden myötä. – Tällä hetkellä ay-toiminta kiinnostaa aika paljon ja näkisin, että jossain vaiheessa voisin haluta poliittiselle uralle vauhtia tätäkin kautta. ? Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 39 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 39 1.3.2023 15.03 1.3.2023 15.03
40 Tekijä 3/2023 Stretch-housut riipputaskuilla • 290 g/m² polyesteripuuvilla • lahkeita saa pidennettyä 6 cm • EN 20471 luokka 1 PAT542K/O/P TRITON, miesten malli • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 K O P DESPINA, naisten malli • värit: fl. keltainen/musta • koot: XS-2XL K PAT542N 99, 99,-kpl kpl Tarjoukset voimassa 31.3.2023 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Hinnat sis. alv 24% Runner Roller TR+S3 Turvajalkineet • komposiitti varvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja • DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 35-48 K O K O ADLEY Collegepaita • 100% polyesteri pikee, 280 g/m² • EN 20471 luokka 2 • värit: fl.keltainen ja fl.oranssi • koot: XS-3XL ANDERS Hupparitakki • 100 % polyesteri pikee, 280 g/m² • EN 20471 luokka 2 • koot: XS-5XL • värit: fl. keltainen ja fl.oranssi UUTUUS! Pitävällä kitkapohjalla! Pitävällä kitkapohjalla! Viiltosuojattu! Viiltosuojattu! PAT557K/O 79 79,,-PAT556K/O 42 42,,-PU-pinnoitetut työkäsineet • EN 420, CE CAT 2 • 30% polyuretaanipinnoite, 50% viiltosuojalanka, 12% nylon, 8% lycra • koot: 6-12 Touch nylon • 53% nylon, 45% polyuretaanipinnoite, 2% polyesteri • koot: 7-11 SH33306T 77 50 50 SH01207T 33 40 40 MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! SK52308 199 199,,-2022 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 23.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 15.2. keskusvaali lautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokas numerot 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Vaalin tulos vahvistetaan Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää sähköisen äänestyksen kautta 10.3.2023 kello 9.00 – 31.3.2023 kello 12.00 tai postiäänestyksen kautta 10.3.–31.3.2023. Äänes tyslipun palautuskuoren on oltava liiton keskusvaali lautakunnan osoittamassa osoitteessa äänestyksen päättymispäivänä viimeistään kello 12.00. Tämän jälkeen tulleet palautuskuoret hylätään. Vaalipiirin vaalituloksen laskenta, vahvistaminen ja muut toimenpiteet Liiton keskusvaalilautakunta laskee ja vahvistaa vaali tuloksen liiton sääntöjen ja äänestys ja vaalijärjestyksen mukaisesti. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen vaalipiireittäin 5.4.2023 kello 13.00. Teollisuusliiton hallitus toimii liiton keskusvaalilauta kuntana. Keskusvaalilautakunta hoitaa liiton sääntöjen 5 §:n ja yhdistyslain edellyttämät asiat sekä huolehtii niihin liittyvien ajankohtien noudattamisesta, tulkitsee sääntöjä ja äänestys ja vaalijärjestystä, päättää vaali ohjeista ja vahvistaa vaalien tuloksen. Teollisuusliiton Äänestysja vaalijärjestys 2023 ja vaaliohjeet asiakirja on luettavissa liiton verkkosivujen liittokokoussivulla. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 40 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 40 1.3.2023 15.03 1.3.2023 15.03
3/2023 Tekijä 41 Stretch-housut riipputaskuilla • 290 g/m² polyesteripuuvilla • lahkeita saa pidennettyä 6 cm • EN 20471 luokka 1 PAT542K/O/P TRITON, miesten malli • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 K O P DESPINA, naisten malli • värit: fl. keltainen/musta • koot: XS-2XL K PAT542N 99, 99,-kpl kpl Tarjoukset voimassa 31.3.2023 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Hinnat sis. alv 24% Runner Roller TR+S3 Turvajalkineet • komposiitti varvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja • DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 35-48 K O K O ADLEY Collegepaita • 100% polyesteri pikee, 280 g/m² • EN 20471 luokka 2 • värit: fl.keltainen ja fl.oranssi • koot: XS-3XL ANDERS Hupparitakki • 100 % polyesteri pikee, 280 g/m² • EN 20471 luokka 2 • koot: XS-5XL • värit: fl. keltainen ja fl.oranssi UUTUUS! Pitävällä kitkapohjalla! Pitävällä kitkapohjalla! Viiltosuojattu! Viiltosuojattu! PAT557K/O 79 79,,-PAT556K/O 42 42,,-PU-pinnoitetut työkäsineet • EN 420, CE CAT 2 • 30% polyuretaanipinnoite, 50% viiltosuojalanka, 12% nylon, 8% lycra • koot: 6-12 Touch nylon • 53% nylon, 45% polyuretaanipinnoite, 2% polyesteri • koot: 7-11 SH33306T 77 50 50 SH01207T 33 40 40 MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! SK52308 199 199,,-2022 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 23.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 15.2. keskusvaali lautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokas numerot 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Vaalin tulos vahvistetaan Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää sähköisen äänestyksen kautta 10.3.2023 kello 9.00 – 31.3.2023 kello 12.00 tai postiäänestyksen kautta 10.3.–31.3.2023. Äänes tyslipun palautuskuoren on oltava liiton keskusvaali lautakunnan osoittamassa osoitteessa äänestyksen päättymispäivänä viimeistään kello 12.00. Tämän jälkeen tulleet palautuskuoret hylätään. Vaalipiirin vaalituloksen laskenta, vahvistaminen ja muut toimenpiteet Liiton keskusvaalilautakunta laskee ja vahvistaa vaali tuloksen liiton sääntöjen ja äänestys ja vaalijärjestyksen mukaisesti. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen vaalipiireittäin 5.4.2023 kello 13.00. Teollisuusliiton hallitus toimii liiton keskusvaalilauta kuntana. Keskusvaalilautakunta hoitaa liiton sääntöjen 5 §:n ja yhdistyslain edellyttämät asiat sekä huolehtii niihin liittyvien ajankohtien noudattamisesta, tulkitsee sääntöjä ja äänestys ja vaalijärjestystä, päättää vaali ohjeista ja vahvistaa vaalien tuloksen. Teollisuusliiton Äänestysja vaalijärjestys 2023 ja vaaliohjeet asiakirja on luettavissa liiton verkkosivujen liittokokoussivulla. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 41 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 41 1.3.2023 15.03 1.3.2023 15.03
42 Tekijä 3/2023 Työntekijämyönteiset ehdokkaat koottuna S AK:n verkkosivulta www.eduskuntavaaligalleria.fi löytyvät ehdokkaat, jotka ovat sitoutuneet äänestysaktiivisuuden kasvattamiseen ja neljän työntekijämyönteisen teeman tavoitteisiin. Ensimmäisessä teemassa linjataan, että rahojen on riitettävä, vaikka hinnat nousevat. Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei heikennetä ja kiky-sopimuksessa työntekijöille siirretyt 2,05 prosentin sosiaaliturvavakuutusmaksut palautetaan työnantajien maksettavaksi. Toisessa teemassa puolustetaan hyvinvointipalveluja. Kaikille tarjolla olevien varhaiskasvatuksen, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon järjestelyjen ja rahoituksen pitää olla kunnossa. Kolmannessa teemassa lisätään sopua työpaikoille. Tavoitteita ovat muun muassa työehtosopimusten yleissitovuuden sekä luottamusmiesten aseman vahvistaminen, työmarkkinarikollisuuden kitkeminen ja lakko-oikeuden turvaaminen. Neljännessä teemassa puolustetaan ihmisarvoa ja kannetaan yhteistä vastuuta maapallosta. Tavoitteita ovat kaikenlaisen syrjinnän vastustaminen sekä yhteisvastuullinen ja reilu ilmastonmuutoksen hillintä. Eduskuntavaaligalleriassa voi selata näihin teemoihin ja tavoitteisiin sitoutuneita eduskuntavaaliehdokkaita puolueittain ja vaalipiireittäin. A N N IK A RA U H A LA SAK:n Vaalistaja-eduskuntavaalikampanja julkaistiin Helsingissä 10.2.2023. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen EDUSKUNTAVAALIT 2023 Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa joka neljäs vuosi toimitettavilla välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 2.4.2023 kello 9–20. Oma äänestyspaikka on merkitty äänioikeutetulle lähetettyyn ilmoituskorttiin. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 22.–28.3. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Äänioikeutettuja ovat asuinpaikasta riippumatta kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Eduskuntavaaleissa maa on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrä perustuu asukasmäärään. Ahvenanmaalta valitaan aina yksi kansanedustaja. Lue lisää: www.vaalit.fi/ eduskuntavaalit Teollisuusliiton äänestysaktivointikampanja: www.parempaatyöelämää.fi SAK:laisten ammattiliittojen yhteinen vaalikampanja: www. vaalistaja.fi SAK:n ehdokasgalleria: www. eduskuntavaaligalleria.fi Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 42 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 42 1.3.2023 15.03 1.3.2023 15.03
3/2023 Tekijä 43 LIITOSSA 22 153 jäsentä vastasi JÄSENTUTKIMUS Teollisuusliiton Jäsentutkimus 2023 -kysely lähetettiin kaikille työelämän käytettävissä oleville jäsenille tammikuun loppupuolella. Sähköiseen kyselyyn oli vastausaikaa kolme viikkoa. Vastausaktiivisuus nousi 21,7 prosenttiin. – Määrä oli huikea, joten iso kiitos kaikille vastaajille! Julkaisemme tutkimustuloksia luku kerrallaan nettisivuilla ensi kesästä alkaen, kertoo tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. – Jo ensimmäisen viikon aikana havaitsimme, että kysely kiinnostaa jäseniä kovastikin. Tuolloin vastaajamäärä ylitti 10 000 rajan. Loppua kohden vauhti vielä kiihtyi, sanoo erikoistutkija Sami Myllyniemi. Jäsenkyselyn suuri suosio voi selittyä sillä, että jäsenet haluavat kertoa omista näkemyksistään ja kokemuksistaan juuri nyt, kun vaalikevään julkinen keskustelu käy kiivaana. Jäsentutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin kaikkiaan 15 palkintoa. Arvonta suoritettiin kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kesken. Pääpalkinnot, 500 euron arvoiset älypuhelimet, menivät Nastolaan, Ouluun ja Lietoon. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”jäsentutkimus” Lievä taantuma taittuu pian kasvuksi SUHDANTEET Talouden suhdannetilanne alkoi heiketä loppuvuonna. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö katsoo, että Suomessa koetaan lievä taantuma alkuvuonna 2023. Taantuma jäänee lyhytaikaiseksi. Teollisuuden tilanne on hyvä aiempiin vuosiin verrattuna. Työllisyysaste on sekin huippukorkea, ja teollisuuden tuotanto huomattavasti korkeammalla kuin aiemmin. Pidemmän taantuman uhka näyttää väistyneen. Inflaatio oli loppuvuonna 2022 harvinaisen voimakasta. Tämän vuoksi koko vuoden 2022 inflaatioksi muodostui +7,1 %. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tutkimustoiminta Nuori, miksi et äänestä? KANNANOTTO Nuoren duunarin arki pahimmillaan: Käynnistät sunnuntai aamuna auton seitsemältä. Bensavalokin syttyy ja mietit, miten palkkasi tulee riittämään edes kotimatkaan töistä. Sunnuntailtakaan ei enää makseta tuplapalkkaa. Pohdit, miten ensiviikon työtunnit on jaettu, olethan nollatuntisopparilla. Pieni flunssa päällä, muttei ole varaa jäädä sairaslomalle. Miten voimme siis vaikuttaa, ettei tällainen uhkakuva ole tulevaisuuttamme? Eduskuntavaalit lähestyvät, on hyvä muistella Sipilän hallituksen tekemiä leikkauksia, niin koulutuksen laadun ja määrän heikkenemiseen, kuin duunareita koskevaa kiky-sopimusta. Työaikaa pidennettiin, lomarahoista leikattiin ja työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi. Tämä ei ollut sopimista meidän työntekijöiden näkökulmasta, vaan sanelua. Miksi etenkin meidän nuorten duunarien pitää äänestää ja olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa yhteiskunnassa, on se, että kyseessä on meidän tulevaisuutemme. Kuka tuo nuorten äänen kuuluville, jolleivat nuoret itse? Emme hyväksy enää sanelua ja haluamme varmistaa riittävän toimeentulon ja työehdot, jotka on yhdessä sovittu. Vain äänestämällä voi vaikuttaa ja jokaisen ääni on tärkeä. Jos yhteiskuntavaikuttaminen kiinnostaa äänestämisen lisäksi, ota rohkeasti selvää vaalipiirisi ehdokkaista, jotka ajavat meille tärkeitä asioita. Lähde mukaan tukijoukkoihin ja ole mukana luomassa parempaa yhteistä huomista. Mitä enemmän palkansaajataustaisia ja -myönteisiä kansanedustajia eduskunnassa on, sitä paremmin tulemme kuulluksi meitä koskevissa kysymyksissä. Eduskuntavaaleissa äänestämisellä on iso merkitys työntekijöille. TEOLLISUUSLIITON VALTAKUNNALLINEN NUORISOJAOSTO Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”teollisuuspolitiikka” Järjestöt: Jämäkkyyttä teollisuuspolitiikkaan TEOLLISUUS Teollisuusliitto, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja sahateollisuuden yrityksiä edustava Sahateollisuus ry ottavat kantaa jämäkämmän teollisuuspolitiikan puolesta. Järjestöjen ratkaisu on uuden teollisuuspoliittisen ministeriryhmän perustaminen. Ministeriryhmä voisi keskitetysti linjata ja päättää teollisuuspolitiikasta. Osaava työvoima on menestyvän teollisuuden keskiössä. – Jos jostain pitää leikata, älkää leikatko koulutuksesta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 43 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 43 1.3.2023 15.04 1.3.2023 15.04
44 Tekijä 3/2023 Liitto kouluttaa: Ammattiosastojen koulutusviikonloppu Murikassa 29.–30.4. Tarjolla kolmen tunnin koulutuspaketteja. Hinta on sitä edullisempi, mitä enemmän koulutusta viikonloppu sisältää. Lisätietoja koulutuksen verkkosivuilta tai koulutus@teollisuusliitto.fi Koulutuspakettien aiheet: #liitossa: Tervetuloa Teollisuusliittoon – mikä on liitto ja mitä etuja liitto tarjoaa? #koulutus: Tervetuloa Murikkaan – mitä koulutusta Murikka ja Teollisuusliitto tarjoaa? Miten koulutuksiin pääsee? #voihyvin: Mitä liikuntamahdollisuuksia Murikka tarjoaa? Yhdessä tekemistä ja pään nollausta. EWC-kurssilta tietoa eurooppalaisesta yritystoiminnasta Kohderyhmänä kaikki eurooppalaisesta yritysneuvostotoiminnasta kiinnostuneet jäsenet. EWC tulee sanoista European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto. Murikan kursseja huhtikuussa 11.—13.4. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi 12.—14.4. Hyvinvointi työyhteisössä 12.—14.4. Nuorisotoiminta tutuksi 13.—14.4. EWC-peruskurssi 17.—19.4. Jakajien täydennyskurssi 24.—28.4. Työoikeus Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Ammattiosastojen koulutusviikonloppu Murikassa Työsuojelun verkkostartti uusille työsuojelutoimijoille 1.4. ”Oikeuteni ja velvollisuuteni selkenivät” MAARIT TAMMILUOMA Rotaatiopainaja ja postituskoneen hoitaja, varapääluottamusmies, EWC-edustaja ” Lähdin EWC-peruskurssille, kun minut valittiin viime vuonna työpaikan EWC-edustajaksi. Kurssi oli hyvä kokemus. Käytiin paljon perusasioita läpi ja opin paljon uutta. Kaksipäiväinen kurssi olisi voinut kestää pidempäänkin. Opeteltiin esimerkiksi mitä EWC-toiminta on, mitä siihen kuuluu, millaisissa yrityksissä on EWC-toimintaa ja mitä EWC-kokouksissa käsitellään. Käytiin läpi myös kulttuurillisia eroja Euroopan sisällä. Ryhmätyössä pohdittiin, mitä kertoa Suomesta ja millainen kulttuuri työpaikoilla Suomessa on. Kurssin myötä oikeuteni ja velvollisuuteni EWC-edustajana tulivat selkeämmiksi. Kurssin ansiosta pääsin Brysseliin koulutukseen liiton edustajana. Se antoi ymmärrystä EWC:n taustoihin. Kurssi toimi sellaisellekin, joka ei ole vielä EWC-toiminnassa mukana. Positiivinen fiilis jäi. Seuraavaksi lähden luottamusmiesten jatkokurssille. Kaikki vaan Murikkaan kouluttautumaan, se on hieno paikka!” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. 230301_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 032023.2v.indd 1 230301_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 032023.2v.indd 1 1.3.2023 9.33.22 1.3.2023 9.33.22 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 44 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 44 1.3.2023 15.04 1.3.2023 15.04
3/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA LE H TI KU VA / IIM A G ES / EY EV IN E / M A RT YN W H EA TL EY Lakko-oikeus uhattuna BRITANNIA Oikeistohallitus rajoittaa lailla lakko-oikeutta. Tämä ei ole uutta, konservatiivihallitukset ovat monesti olleet ay-oikeuksien kimpussa. Pääministeri Rishi Sunakin hallitus julkisti tammikuussa 2023 lakiesityksen, joka leikkaa vahvasti lakkooikeutta. Se säätää, että määrätyillä kuudella alalla, kuten opetus, liikenne ja tulli, vain osittainen lakko sallitaan. Työnantaja voi näillä aloilla nimetä toiminnan pyörittämiseen tarvittavan "kohtuullisen" määrän työntekijöitä, joilla ei ole lakko-oikeutta. Jos työntekijä meneekin lakkoon, hänelle on laillista antaa potkut. Laki määrää liiton "kohtuullisiin toimiin", jotta sen työhön määrätyt jäsenet eivät lakkoile. Jos se ei onnistu, liitto voidaan määrätä maksamaan jopa yli miljoonan euron vahingonkorvaus. Määritelmän epämääräisyys on kuin pistooli liiton ohimolla. Britanniassa on nähty laajoja lakkoja viime aikoina. Myös julkisella alalla, jonka työntekijöitä hallitus nyt haluaa kurittaa. Konservatiivit laskevat, että esimerkiksi liikenteen lakot herättävät ärtymystä, jolla voidaan nostaa puolueen heikkoa kannatusta. Tämä ei ole lainkaan varmaa. Monilla lakoista on kansan tuki, ja helmikuun alussa puoli miljoonaa ihmistä oli päivän lakossa lakia vastaan. Konservatiivipääministeri Edward Heath hävisi vuonna 1974 vaalit pitkälti hänen hallituksensa laatiman, lakko-oikeutta rajoittaneen lain vuoksi. Heinäkuussa 1972 pidätettiin viisi pääluottamusmiestä, Pentonville Five . Konservatiivien lain luoman viranomaisen mukaan he eivät toimineet kielletyn lakon estämiseksi. Työnantajan palkkaama yksityisetsivä tunnisti miehet. Pidätys nosti mielenosoitusten ja lakkojen aallon, joka pakotti hallituksen löytämään asiasta juridisen muotovirheen. Pääluottamusmiehet vapautettiin viikossa, Heath hävisi seuraavat vaalit ja laki muutettiin. Margaret Thatcher romutti 1980-luvulla työntekijöiden ja liittojen oikeuksia, joita työväenpuolue on hallituksessa palauttanut. Britanniassa on kuitenkin yhä lakkojen järjestämistä pikkutarkasti sääntelevä laki. ? Koonnut Heikki Jokinen Republikaanit kurittavat liittoa YHDYSVALLAT Floridassa 4,5 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Silti republikaanikuvernööri Ron DeSantis haluaa murskata liitot. Niistä suurin on 150 000 jäsenen opettajien ammattiliitto. DeSantis esitti tammikuussa useita opettajien liiton toiminnan rajoituksia. Ne kieltäisivät liiton aineiston jakamisen kouluissa ja kaiken ay-toiminnan työaikana. Työehdoista neuvottelemiseen vaadittava järjestäytymisaste nousisi 50 prosentista 60 prosenttiin. Hän kieltäisi jäsenmaksujen perimisen suoraan palkasta ja vaatisi liitolta vuosittain täyden selvityksen kaikista tuloistaan ja menoistaan. Liiton johdon tai juristien palkka ei saa ylittää liiton jäsenen ylintä palkkaa. Jos republikaanihallinto epäilee liittoa "petoksesta, tuhlauksesta tai väärinkäytöstä", se voi teettää liitossa tutkimuksia. Liiton on joka vuosi hankittava jäseniltään todistus, että he tietävät jäsenyyden olevan vapaaehtoista ja haluavat jatkaa liiton jäseninä. Työnantaja maksaa jäsenmaksut TANSKA Yli tuhannen työntekijän Billundin lentokenttä maksaa kaikkien työntekijöidensä ammattiliiton jäsenmaksut, kun liitto kuuluu FH-keskusjärjestöön. Jäsenmaksu lisätään palkan päälle. Päätös kattaa kaikki ammatit. Järjestäytymisaste nousi 95 prosenttiin. Lisästä voi kieltäytyä. Korkein oikeus päätti vuonna 2015, että on laillista, että ammattiliiton jäsenet saavat parempia etuja kuin järjestäytymättömät työntekijät. Lakkoilijat osoittivat mieltään Iso-Britannian pääministeri Rishi Sunakin virka-asunnon edessä Lontoossa, kun jopa puoli miljoonaa brittiläistä opettajaa ja muuta julkisten alojen työntekijää oli lakossa parempien palkkojen puolesta keskiviikkona 1.2.2023. Liitto kouluttaa: Ammattiosastojen koulutusviikonloppu Murikassa 29.–30.4. Tarjolla kolmen tunnin koulutuspaketteja. Hinta on sitä edullisempi, mitä enemmän koulutusta viikonloppu sisältää. Lisätietoja koulutuksen verkkosivuilta tai koulutus@teollisuusliitto.fi Koulutuspakettien aiheet: #liitossa: Tervetuloa Teollisuusliittoon – mikä on liitto ja mitä etuja liitto tarjoaa? #koulutus: Tervetuloa Murikkaan – mitä koulutusta Murikka ja Teollisuusliitto tarjoaa? Miten koulutuksiin pääsee? #voihyvin: Mitä liikuntamahdollisuuksia Murikka tarjoaa? Yhdessä tekemistä ja pään nollausta. EWC-kurssilta tietoa eurooppalaisesta yritystoiminnasta Kohderyhmänä kaikki eurooppalaisesta yritysneuvostotoiminnasta kiinnostuneet jäsenet. EWC tulee sanoista European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto. Murikan kursseja huhtikuussa 11.—13.4. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi 12.—14.4. Hyvinvointi työyhteisössä 12.—14.4. Nuorisotoiminta tutuksi 13.—14.4. EWC-peruskurssi 17.—19.4. Jakajien täydennyskurssi 24.—28.4. Työoikeus Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Ammattiosastojen koulutusviikonloppu Murikassa Työsuojelun verkkostartti uusille työsuojelutoimijoille 1.4. ”Oikeuteni ja velvollisuuteni selkenivät” MAARIT TAMMILUOMA Rotaatiopainaja ja postituskoneen hoitaja, varapääluottamusmies, EWC-edustaja ” Lähdin EWC-peruskurssille, kun minut valittiin viime vuonna työpaikan EWC-edustajaksi. Kurssi oli hyvä kokemus. Käytiin paljon perusasioita läpi ja opin paljon uutta. Kaksipäiväinen kurssi olisi voinut kestää pidempäänkin. Opeteltiin esimerkiksi mitä EWC-toiminta on, mitä siihen kuuluu, millaisissa yrityksissä on EWC-toimintaa ja mitä EWC-kokouksissa käsitellään. Käytiin läpi myös kulttuurillisia eroja Euroopan sisällä. Ryhmätyössä pohdittiin, mitä kertoa Suomesta ja millainen kulttuuri työpaikoilla Suomessa on. Kurssin myötä oikeuteni ja velvollisuuteni EWC-edustajana tulivat selkeämmiksi. Kurssin ansiosta pääsin Brysseliin koulutukseen liiton edustajana. Se antoi ymmärrystä EWC:n taustoihin. Kurssi toimi sellaisellekin, joka ei ole vielä EWC-toiminnassa mukana. Positiivinen fiilis jäi. Seuraavaksi lähden luottamusmiesten jatkokurssille. Kaikki vaan Murikkaan kouluttautumaan, se on hieno paikka!” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. 230301_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 032023.2v.indd 1 230301_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 032023.2v.indd 1 1.3.2023 9.33.22 1.3.2023 9.33.22 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 45 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 45 1.3.2023 15.04 1.3.2023 15.04
46 Tekijä 3/2023 LYHYET A N TT I H YV Ä RI N EN MOBIILISOVELLUS Työterveyslaitoksen TYÖ2030-ohjelmassa kausityöntekijöiden apuvälineeksi kehitetty Hermesmobiilisovellus jaetaan kaikkien sopimusalojen ja liittojen käyttöön. Hermes on erityisesti ulkomaisten kausityöntekijöiden ja näiden työnantajien käyttöön tarkoitettu sovellus. Se tarjoaa viidellä kielellä tietoa työehdoista, työlainsäädännöstä ja elämisestä Suomessa. Vuoden 2022 aikana kehitetty ja maaja metsätalousaloilla pilotoitu sovellus siirtyy pysyvään käyttöön Teollisuusliitossa. Hermes-sovelluksesta englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, ukrainaksi ja venäjäksi saatava samansisältöinen tieto auttaa työpaikkatason kommunikoinnissa. Hermes-hanketta johtanut Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo, että Teollisuusliitto haluaa jatkaa sovelluksen käytön laajentamista muille sopimusaloille ja useampiin kieliversioihin. – Tämän vuoden puolella työstetään metalliteollisuuden työehtoja koskevaa osiota. Tällöin kielivalikoima myös lisääntyy. Ulkomaisen työvoiman osuus on jatkuvasti kasvussa. Työperäistä maahanmuuttoa voidaan kuitenkin edistää vain, jos siihen liittyvä hyväksikäyttö ja epäkohdat korjataan, Anttila toteaa. Hermes-sovellus valmistui marraskuun lopussa 2022. Vajaan kolmen kuukauden aikana yli 2 000 käyttäjää oli ladannut sovelluksen puhelimeensa. Aktiivisia käyttäjiä sovelluksella oli helmikuussa yhteensä 1 100. Hermes-pilotti onnistui DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtajadiplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Diplomiesitykset tehdään sähköisesti. Hakuaika on vuosittain 15.3.–15.5. Lue lisää ja tee esitys: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja Esitä Puurtajaa Hermes-hankkeen loppuseminaarissa Teollisuusliitossa 28.2.2023 liiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama, tietohallintopäällikkö Ari Pöyry, projektikoordinaattori Henri von Adlerkrone, sopimusasiantuntija Jari Sirviö, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sekä Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n asiamies Markus Tähkänen. Maksuton neuvontapuhelin 0800 148 484 (ma ja ti klo 10-18, to klo 13-16) www.stumppi.fi – Tukea tupakoinnin lopettamiseen LUETUIMMAT HELMIKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Palkkasopu syntyi – prosentit kasvoivat ja paikalliset erät pienenivät sovittelijan esitykseen verrattuna ? Lakossa Vaasan ABB Smart Powerilla: ”Yksi aalto ei taida riittää” ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Eduskuntavaalit lähestyvät – näin puolueet vastasivat Teollisuusliiton jäsenille tärkeisiin kysymyksiin ? ”Tehdään näistä vaaleista palkansaajien vaalit” tekijälehti.f i Lataa Hermessovellus: www.hermesapp.fi Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 46 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 46 1.3.2023 15.04 1.3.2023 15.04
3/2023 Tekijä 47 LIITOSSA MIELENTERVEYS "Lapsuudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta. Hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä: vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta." – Mieli ry Teollisuusliitto haluaa olla mukana edistämässä lasten ja nuorten mielenterveyttä, ja on lahjoittanut 5 000 euroa Mieli ry:lle. Lahjoituksella tuetaan Mieli ry:n toimintaa lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Liitto tukee lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? HUOM! Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu 31.3.2023 asti ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Vuonna 2022 maksetuista jäsenmaksuista on lähtenyt tieto verottajalle 27.1.2023. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 13.3.2023 ja tiedot ehtivät vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 26.4.2023. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Stipendihaku maalis–huhtikuussa STIPENDI Teollisuusliiton stipendin kevään 2023 hakuaika on 1.3.–30.4. Stipendillä tuetaan Teollisuusliiton sopimusalojen aktiivisia perustutkinto-opiskelijoita. Liitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi Lue lisää lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä: www.mieli.fi > hae: ”mielenterveys lapsuudessa” Voimavarakahviloista jaksamista JAKSAMINEN Luottamustehtävässä toimiminen voi olla yksinäistä ja kuormittavaa. Teollisuusliitto järjestää kevään aikana Teams-kokouksina voimavarakahviloita, joihin kutsutaan kaikki pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sähköpostilla. Tilaisuudessa on tarkoitus jakaa ajatuksia ja kokemuksia sekä saada ja antaa tukea vaikeisiin tilanteisiin. Voit hyödyntää luottamustehtävääsi tarkoitettua aikaa osallistuaksesi. Tilaisuudet ovat valtakunnallisia ja osallistujamäärä on rajattu. Siksi paikka on varattava, ja mikäli tulee este, peruttava. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille pari päivää ennen tilaisuutta. Lisätietoja: Vesa Kotaviita, vesa.kotaviita@teollisuusliitto.fi , p. 0400 460 669 Tanja Mettovaara, tanja.mettovaara@teollisuusliitto.fi , p. 050 303 9280 Ti 14.3., ke 19.4. ja ti 6.6. klo 10–11.30 ja 17–18.30. IS TO CK Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 47 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 47 1.3.2023 15.04 1.3.2023 15.04
48 Tekijä 3/2023 Inte långt kvar till Industrifackets kongress F örbundskongressen är det högsta beslutsfattande organet i Industrifacket och kongressen drar riktlinjerna för följande kongressperiod på fem år. Kongressen sammanträder i Tammerfors 22–24.5. Sammanlagt 442 kongressombud väljs i valet. Röstningen inleds 10.3 kl. 9 och avslutas 31.3 kl. 12. De medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande har rösträtt och de får röstsedeln och annat valmaterial skickat hem till sig per post. Man kan rösta på nätet eller per post. Om du vill lägga din röst elektroniskt kräver det nätbankskoder eller mobilcertifikat. Väljaren kommer åt röstningsprogrammet genom Industrifackets webbsida. 1 517 MEDLEMMAR STÄLLER UPP I förbundets stadgar står det att man väljer ett kongressombud per påbörjat 300-tal medlemmar. Ju fler som röstar i kongressvalet, desto starkare blir facket och kan bättre driva medlemmarnas sak. Det är de valda kongressombuden som besluter om vilken riktning Industrifacket tar under följande fem år. TEXT ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNES WARIS ILLUSTRATION EMILIE UGGLA FOTO JANI LAUKKANEN OCH JAAKKO HEIKKILÄ KONGRESS Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 48 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 48 1.3.2023 15.04 1.3.2023 15.04
3/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Valmansföreningarna lägger fram en kandidat och det krävs nio underteckningar av valbara medlemmar förutom kandidaten själv för att man ska kunna ställa upp i valet. I år ställer 1 517 kandidater upp i kongressvalet. Valförbundet Industrins samarbetare (socialdemokrater och obundna) ställer upp 897 kandidater, Industrins påverkare (vänstern och obundna) har 617 kandidater och centern och obundna ställer upp tre kandidater. >> JA N I LA U KK A N EN ”Det viktigaste är att folk röstar” I kongressvalet följs samma valsystem som i riksdagsval, det vill säga proportionerligt val. Varje röst går till en kandidat på en lista. Den kandidat på lista som fått flest röster tilldelas ett jämförelsetal som är det antal kandidaterna på listan fått tillsammans. Den följande får hälften av rösterna, den tredje en tredjedel, den fjärde en fjärdedel och så vidare. Valet av kongressombud sker i ordning efter jämförelsetalet. Om två kandidater får samma jämförelsetal blir det lotten som avgör. dem halvdåligt på grund av tidsbrist. Saarinen har varma minnen från tidigare kongresser. – Man träffar likasinnat folk från hela landet, berättar Saarinen. Det är möjligt att lägga sin röst på nätet eller per post i kongressvalet. – Det är bra att det är möjligt att rösta elektroniskt. Jag tror att det kan påverka valdeltagandet positivt. Det viktigaste är att folk röstar. Det är det bästa sättet att påverka, säger Saarinen. Industrifackets medlem Minna-Annukka Saarinen från Träskända har märkt av den stundande förbundskongressen i att facket dyker upp alltmer i snacket på jobbet. Det handlar ofta om den stora bilden, det vill säga fackets roll i världen. – Hurdana arbetsvillkor skulle vi ha om inte facket fanns, frågar sig Saarinen. Saarinen tror att dagsaktuella frågor, som den nu pågående avtalsrörelsen, också kan spela roll. – Det är onödigt att gnälla om man inte röstar. Då har man inte ens försökt göra något åt saken. Saarinen har jobbat snart 28 år på kabeltillverkaren Tietosähkö Oy. Hon är nöjd med hur kommunikationen och samspelet med arbetsgivaren funkar på jobbet. Om situationen på arbetsplatsen är bra kan det också tyvärr leda till passivitet när det kommer till kongressen och kongressvalet, tror Saarinen, som själv deltagit två gånger i en förbundskongress som ombud. I nuläget har de fackliga förtroendeuppdragen fallit bort för den tidigare fackavdelningsordföranden då hon inte velat sköta Minna-Annukka Saarinen jobbar på lagret på kabeltillverkaren Tietosähkö Oy i Träskända. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 49 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 49 1.3.2023 15.05 1.3.2023 15.05
50 Tekijä 3/2023 KONGRESS ”Nu finns chansen att påverka” MISSA INTE FACKAVDELNINGARNAS MURIKKA-WEEKEND Under veckoslutet 29.4–30.4.2023 är hela Murikka reserverat enbart för fackavdelningarnas medlemmar. Fackavdelningen kan själv välja vilket kursinnehåll som erbjuds medlemmarna. För varje deltagande medlem får fackavdelningen ett kursstöd. Weekend-paketet innehåller övernattning i två personers rum, lunch, eftermiddagskaffe och middag på lördagen samt möjlighet att utnyttja Murikkas spa. Mer information: Organisationsombudsman Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi (tel. 040 674 3891) – Förbundskongressen är viktig eftersom det är frågan om Industrifackets första ordinarie kongress. Bakom varje kandidat i kongressvalet finns en valmansförening som ska bestå av minst nio personer förutom kandidaten själv. Sunnari har redan satt sig bakom en kandidat. – Genom att rösta fram kongressombud kan vi också påverka hur Industrifackets styrelse och fullmäktige kommer att se ut. Sunnari anser att det är viktigt att medlemmarna som står till arbetslivets förfogande som röstar fram kongressen som i sin tur besluter om förbundets linje. – Det är demokrati, säger Sunnari. ? Turkka Sunnari från Torneå uppmuntrar alla medlemmar i Industrifacket att rösta i kongressvalet. – Nu finns chansen för medlemmarna att påverka vad som händer under följande kongressperiod. Kongressen går också igenom hur förbundets senaste kongressperiod varit. – Jag är inte helt nöjd med senaste femårsperiod. Vi skulle ha kunnat kämpa mera, säger Sunnari. Sunnari jobbar som avgjutare på Outokumpu Stainless Steel i Torneå och sitter själv i styrelsen för fackavdelning nummer 81. Avdelningen har lagt fram flera motioner till kongressen. VIKTIGA DATUM 2023 ? 10–31.3. elektroniskoch poströstning ? 5.4 valresultatet fastställs ? 21.5 valförbunden samlas ? 22–24.5 Industrifackets kongress i Tammerfors JA A KK O H EI KK IL Ä Turkka Sunnari jobbar som gjutläggare på Outokumpu Stainless Oy:s fabrik i Torneå. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 50 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 50 1.3.2023 15.05 1.3.2023 15.05
3/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA En lång och svår avtalsrörelse AVTALSRÖRELSEN I teknologisektorn stod de nya kollektivavtalen klara i början av februari. Inom kemisektorn pågår fortfarande förhandlingar i flera branscher. I trävarusektorn inleds förhandlingarna om ett kollektivavtal för snickeriindustrin. TEXT ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNES WARIS D en tredje februari på kvällen hade förhandlingarna mellan Industrifacket och arbetsgivarna nått fram till en avtalsuppgörelse som förbundets styrelse godkände två dagar senare. Industrifackets arbetsmarknadschef och chef för teknologisektorn, Jyrki Virtanen, berättar att avtalsrörelsen inneburit en hel del utmaningar på grund av det världspolitiska läget, inflationen och det faktum att kommunsektorns löneförhöjningar kopplades samman med exportindustrins löneuppgörelse. – Ingen annan gjorde några drag före det började röra på sig i teknologiindustrins förhandlingar, säger Virtanen. Även den här gången gick vägen till avtal via riksförlikningsmannens kontor och genom stridsåtgärder. Industrifacket utlyste en tredagar lång strejk på 50 arbetsplatser i början av februari. De nya avtalen för teknologiindustrin och de största kemibranscherna gäller i två år där den sammanlagda löneförhöjningen blir 7 procent. – I det här utgångsläget anser jag att resultatet var hyfsat, säger Virtanen. MYCKET KVAR ATT FÖRHANDLA OM Sektorchefen vid Industrifackets kemisektor, Toni Laiho, berättar att förhandlingarna pågick för fullt också efter att de största branscherna rott i mål. Då tidningen gick i tryck pågick förhandlingar fortfarande i några branscher inom kemisektorn. Nivån på löneförhöjningarna är spikad men däremot finns det annat att förhandla om. – Flera textfrågor står fortfarande öppna. Men tidtabellen för förhandlingarna håller nog, intygar Laiho. Den pågående avtalsrörelsen inleddes i augusti 2022. Det har varit en lång avtalsrörelse där det varit svårt att hitta en gemensam lägesbild med arbetsgivaren, säger Laiho. – Det har blivit allt svårare att förutspå framtiden. Det förde med sig en massa försiktighet i förhandlingarna. För förbundets trävarusektors del berättar sektorchef Jyrki Alapartanen att snickeriindustrins avtal löper ut i slutet av mars. Avtalet var av modellen 1+1 år, men parterna nådde inte en överenskommelse om löneförhöjningarna för det andra året före slutet av februari 2023. Det innebär att hela paketet finns på förhandlingsbordet. För förbundets nyaste avtalsbransch, timmerhusindustrin, gäller avtalet ännu i ett år. – Utvecklingsarbetet pågår hela tiden i timmerhusindustrin, berättar Alapartanen. Inom den mekaniska skogsindustrin har man på grund av arbetsgivarna gått in för företagsspecifika avtal. Så gott som alla medlemmar inom den mekaniska skogsindustrin jobbar på en arbetsplats där ett avtal gäller. – Avtalen gäller i en del företag fram till början av år 2024 och i andra fram till slutet av det året, säger Alapartanen. ? I det här utgångsläget anser jag att resultatet var hyfsat. JYRKI VIRTANEN Industrifackets arbetsmarknadschef och chef för teknologisektorn + LÄS MER OM AVTALSLÄGET PÅ www.tekijalehti.fi/ svenska och www.tekijälehti.fi Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 51 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 51 1.3.2023 15.05 1.3.2023 15.05
52 Tekijä 3/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 52 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 52 1.3.2023 15.05 1.3.2023 15.05
3/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH 1,517 candidates to choose from As a member of the Industrial Union, you are entitled and warmly invited to participate in the biggest trade union elections in Finland. Some 125,000 members can vote between 10 and 31 March to elect a total of 442 delegates who will represent members in the Industrial Union Congress in May 2023. There is no shortage of candidates, the number is 1,517. They come from a broad selection of workplaces, regions of Finland and union sectors. The candidates have formed three electoral alliances. Yhteistyön Tekijät , the alliance of Social Democrats and non-aligned have 897 candidates. Teollisuuden Vaikuttajat , the alliance of Left Alliance and non-aligned sets up 617 candidates and the alliance of the Centre Party and non-aligned, three. Voting is simple. You can vote either by mail or electronically – not both. An envelope containing a ballot paper, list of candidates in your own electoral district and an envelope for mailing your vote will be delivered to your home address. If voting by mail, just write the number – and only the number – of your preferred candidate on the ballot and mail it back. Postage is prepaid. Best to do it without delay, but no later than 27 March 2023. Should you prefer to cast your vote electronically, please go to the web page liittokokous.teollisuusliitto.fi and choose the link Electronic voting. Use your online banking credentials or mobile certificate for identification and the page will guide you forward. Time of pay deals Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english You can vote either by mail or electronically. On 5 February, the Industrial Union approved the new collective agreements for the technology industry, the chemical basic industry, plastics and chemical products industry and the oil, gas and petrochemical products industry. These were the deals to pave the way for collective agreements in all other branches, too. Employers had stopped collective bargaining practically everywhere as they awaited the outcome in the technology industry. Now, in quick succession after these key pay deals were struck, other deals followed suit. The crucial thing about Industrial Union pay deals is that they give pay rises for everyone. Employers were fighting for deals where employers can, to a larger extent, decide who will get the pay rise. In the technology industry, everyone will get a 3.5 per cent pay rise this year plus a one-time payment of 400 euros. In 2024, the pay rise for all is 2.0 per cent. Also, the employer will dispense a 0.5 per cent rise according to the joint instructions of the employers' association and unions. In the chemical industry, the pay rise this year is 2.2 per cent for all plus a one-time payment of 800 euros. In 2024, the pay rise for all is 3.3 per cent and the employer dispenses a 0.2 per cent pay rise. Electronic voting is open from 10 March from 09.00 to 31 March noon. When voting you can enter a draw for six VIP packages to the Finland v Denmark match at the IIHF Ice Hockey World Championships in Tampere on 23 May 2023. The union will cover travel, accommodation and catering at the event for the winners. ? EM IL IE U G G LA Compiled by Heikki Jokinen Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 53 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 53 1.3.2023 15.05 1.3.2023 15.05
Jäällä kaikki muu unohtuu JARKKO KOPONEN Kuopio Kunnossapitoasentaja Stora Enso Oyj, Varkauden saha 54 Tekijä 3/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA Maratonluistelu on kuopiolaiselle Jarkko Koposelle intohimon kohde, ja erityisesti lajin kuninkuusmatka, 200 kilometriä. Pitkä matka vaatii kovaa kuntoa ja läpi vuoden kestävää harjoittelua. Vastapainoksi se vie Koposen maailman eri kolkkiin luistelemaan ja antaa ainutkertaisia kokemuksia. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT PENTTI VÄNSKÄ Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 54 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 54 1.3.2023 15.06 1.3.2023 15.06
”J alat tuntevat jään ominaisuuden heti kun astun jäälle, kuopiolainen maratonluistelija Jarkko Koponen kertoo. – Tänään on oikein hyvä jää. Ilmassa on pieni tihku ja myötäinen etelätuuli muutaman asteen pakkasessa. Kallaveden järven pinnalla kauempana olevat saaret häipyvät sumuiseen horisonttiin. Satamassa kiemurteleva seitsemän ja puolen kilometrin jäärata on hetkeä aiemmin aurattu kuntoon. – Ilman kosteudesta on apua. Jäähän tulee sellainen sliipattu pinta. Koponen jatkaa, että kaikki sääolosuhteet ovat luistelijalle mieluisia. Mitä tahansa plus viiden asteen vesikelistä 36 asteen paukkupakkaseen on tullut koettua. KUNINKUUSMATKA VASTAA TYÖPÄIVÄÄ Finland Ice Marathonia on järjestetty Kuopion Kallavedellä jo useita vuosikymmeniä. Juuri sen kuninkuusmatka, 200 kilometriä, sai Koposen vuonna 2009 innostumaan lajista. – Hollantilaiset luistelivat kaksisatasta ja pidin sitä kovana juttuna. Koponen oli mukana esikilpailussa, ja päätti seuraavana vuonna luistella pisimmän matkan. – Siitä lähtien voitto alkoi kummitella mielessä ja treenasin tosissani. Pitkän matkan luistelu vaatii kokovuotista valmistautumista. – Heti kun omalle kotilammelle pääsee, aloitan harjoituskauden luonnonjäällä. Lisäksi on tekojää. –Vetoja, vauhtikestävyyttä ja pitkiä lenkkejä, siitä se koostuu. Kesäisin rullaluistelua. Yksi harjoiteltava asia on ollut myös tankkaaminen, nesteytys ja virtsaaminen, kaikki täydessä vauhdissa ja sopivassa kohdassa kilpailua. 200 kilometrin luistelu on työpäivän mittainen urakka, jossa viuhdotaan päälle seitsemän tuntia ilman taukoja. Koposen luisteluasusta löytyvät selkätaskut pulloille ja eväille. Pitkäteräisissä luistimissa on pyöristetty keula railojen varalta, ja ne aukeavat saranoilla kantapään kohdalta. Tämä antaa mahdollisuuden voimakkaalle ja pitkälle potkulle. UNELMANA LEGENDAARINEN KANAALIMATKA Lajin juuret löytyvät Hollannista, jossa kilpailuja on järjestetty yli sata vuotta. Legendaarinen Elfstedentochtin rata mutkittelee 11 kaupungin halki kanaaleja, jokia ja järviä pitkin. Reitin pituus on liki 200 kilometriä. – Unelmoin, että pääsisin vielä Elfstedentochtin kilpailuun, mutta sitä ei valitettavasti ole järjestetty sitten vuoden 1997. Jäistä ei ole tullut tarpeeksi kantavia. Kuopion luisteluseura KuLSin riveissä kisaava Koponen, 43, on saavuttanut maratonluistelun parissa paljon. Suomenmestaruusmitaleja on 25, tasaisesti jokaista väriä. Vuosi 2017 oli Koposelle huippuvuosi. Tammikuussa mies pokkasi Itävallassa mestaruuden ja kuukautta myöhemmin myös kotijäällä Kallavedellä. – Itävallassa luistelin epävirallisesti Hollannin väreissä. Sain palkinnoksi kellon, Koponen nauraa. Lajin kilpailut ovat maakohtaisia, varsinaisia arvokisoja ei järjestetä. Koposen luisteluasussa on hollantilaisten sponsoreiden merkkejä. Lämmin suhde alankomaalaisiin tovereihin kuuluu puheessa. Maratonluistelu on vienyt Jarkko Koposen Hollantiin, Baltian maihin, Itävaltaan, Saksaan ja Ruotsiin. 3/2023 Tekijä 55 VAPAALLA KUNINKUUSMATKA VAIHTUI NELJÄSOSAAN Maratonluistelu on aerodynaamista luisteluasentoa myöten kuin pikaluistelua, erottavana tekijänä ovat matka sekä luonnonjää. Vauhti voi kasvaa tuulen suunnan mukaan yli 50 kilometriin tunnissa. Pitkä matka sopii Koposelle parhaiten. Pettymys oli, että helmikuun lopun Finland Ice Marathonissa se jäi ensimmäisen kerran pois. Matkat olivat 100 ja 50 kilometriä. Yhdellä vedolla saattoi osallistua molempiin, ja Koponen päätti irrottaa 50 kilometrin suorituksensa ajan SM-mittelöön. Kultaa tuli. – Pysyin terveenä ja kisa meni odotusten mukaan. Jäällä oli huippuolosuhteet. Lyhyemmistä matkoista ei ole tullut haastajaa kuninkuusmatkalle. Seuraavaksi tähtäimessä ovat Viron Peitsijärven kilpailut maaliskuussa. Maratonluistelu voi hyvin. Vuosittain kilpailuihin osallistuu jopa 16 000 eri kansallisuuksien edustajaa. Silti se on lähinnä keski-iän kynnystä koputtelevien laji. Nuoria se ei houkuttele. – Ehkä ei haluta vihkiytyä kestävyysurheiluun, jossa on pitkä valmistautuminen, Koponen pohtii. ? Parasta on olla luonnossa raittiissa ilmassa. Ajatus on hetkessä. Kaikki muu unohtuu ympäriltä. Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 55 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 55 1.3.2023 15.06 1.3.2023 15.06
56 Tekijä 3/2023 Hinnat nousivat nopeasti ja teollisuutta vaivasi 1970-luvun alussa työvoimapula, kun yhä useampi pakkasi tavaransa ja muutti Ruotsiin. Metalliliitto jäi tupon ulkopuolelle ja lakko kesti lähes seitsemän viikkoa. Maan suurin ammattiliitto kuitenkin onnistui tavoitteissaan kevättalvella 1971. Työtaistelun ansiosta maksettiin seuraavana kesänä ensimmäiset lomarahat, jotka sittemmin yleistyivät muillakin aloilla. HISTORIA Kuva Yrjö Lintunen/Kansan Arkisto Teksti Kalle Kallio/Työväenmuseo Werstas VUONNA 1971 Teollisuusliiton jäsenristeily 2023 9.–10.9. Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan Tule mukaan vuoden parhaalle jäsenristeilylle! Luvassa huippuesiintyjiä, Hämmästyttävä ralli, tanssia, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Ryhmävaraukset ke 12.4. kello 9 alkaen ja yksittäisvaraukset ma 17.4. kello 9 alkaen. Lue lisää: www.matkapojat.fi/teollisuusliitto23 Antti Ketonen Bilejuna Dj Oku Luukkainen Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 56 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 56 1.3.2023 15.06 1.3.2023 15.06
3/2023 Tekijä 57 VAPAALLA Teollisuusliiton jäsenristeily 2023 9.–10.9. Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan Tule mukaan vuoden parhaalle jäsenristeilylle! Luvassa huippuesiintyjiä, Hämmästyttävä ralli, tanssia, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Ryhmävaraukset ke 12.4. kello 9 alkaen ja yksittäisvaraukset ma 17.4. kello 9 alkaen. Lue lisää: www.matkapojat.fi/teollisuusliitto23 Antti Ketonen Bilejuna Dj Oku Luukkainen Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 57 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 57 1.3.2023 15.06 1.3.2023 15.06
58 Tekijä 3/2023 Miten moni vaaliliitto asetti ehdokkaita Teollisuusliiton liittokokousvaaleihin? A) kaksi B) kolme C) neljä D) viisi Moniko kansanedustaja nykyisessä eduskunnassa kuuluu Teollisuusliittoon? A) ei yksikään B) viisi C) 10 D) 15 Yksi Teollisuusliiton eduskuntavaaliteema on puolustaa ansiosidonnaista päivärahaa. Mikä sen maksimikesto on nyt? A) 300 päivää B) 400 päivää C) 500 päivää D) 600 päivää Mikä seuraavista ei ole arkipyhä? A) pääsiäisen pyhät B) vappu C) juhannus D) uudenvuodenaatto Minkä ammattiliiton puheenjohtaja on Annika Rönni-Sällinen? A) Lääkäriliiton B) Tehyn C) JHL:n D) PAMin Gettomasa on A) graffititaiteilija B) rap-artisti C) show-painija D) sarjakuvahahmo Gettomasan kotikaupunki on A) Kuopio B) Lahti C) Jyväskylä D) Vantaa Mikä on ainoa maa, jossa bitcoin on virallinen valuutta? A) Malta B) El Salvador C) Namibia D) Thaimaa Paineen yksikkö (pascalin ohella) on A) pubi B) baari C) kapakki D) rafla Minkä Suomen kunnan vaakuna on kuvassa? A) Savonlinnan B) Turun C) Tornion D) Hämeenlinnan PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN SANARISTI Taukovisa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: B B B D D B C B B D 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SUDOKU Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 58 Tekija?_2023_3_sisus_34-58.indd 58 1.3.2023 15.07 1.3.2023 15.07
3/2023 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 59 27.2.2023 14.06 27.2.2023 14.06
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja sievi.com Runner Roller TR+ S3 Koot 35–48 Runner Rollerin metalliton rakenne koostuu komposiittivarvassuojasta, joka eristää hyvin lämpöä ja kylmyyttä sekä joustavasta tekstiilinaulasuojasta. Pohjan erinomainen pito ja kulutuskestävyys on varmistettu Sievi TractionPro®-kitkapohjalla, jonka alaspäin levenevä, nykyaikaisesti muotoiltu pohjarakenne lisää käyttömukavuutta ja iskunvaimennusta erityisesti jalan tukialueille. CTC Uutuus! Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2023_3_kansiarkki.indd 60 27.2.2023 14.06 27.2.2023 14.06