TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 5/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Idän isännät tulivat suomalaisille työpaikoille. Mahdollisuus vai uhka? 18 Soten valuviat 30 Sylintereitä siistinä sisätyönä 42 Järjestämisellä uusia toimijoita 50 De sår årligen 18 miljoner frön 56 Lavalla Irwininä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten KIINALAINE N JUTTU TEKI1805_kannet.indd 1 8.5.2018 7:25:51
LIITTO TIEDOTTAA TILAA VUODEN 2019 TASKUKALENTERI Teollisuusliiton jäsenet voivat maksutta tilata itselleen taskukalenterin ensi vuodelle. Teethän tilauksen eAsioinnissa 18.6. mennessä! Tilaus jatkuu myös seuraaville vuosille, ellet lopeta tilausta eAsioinnin kautta. Luottamusmiehet voivat syksyllä tilata kalentereita sellaisille jäsenille, jotka eivät käytä eAsiointia. Lisäohjeet kerrotaan myöhemmin. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. BESTÄLL FICKKALENDERN FÖR 2019 Industrifackets medlemmar kan avgiftsfritt beställa nästa års fickkalender. Beställningen ska göras i e-tjänsten senast den 18.6! Beställningen gäller tillsvidare och fortsätter också de kommande åren om du inte själv avslutar prenumerationen via e-tjänsten. Förtroendemännen kommer på hösten att ha möjlighet att beställa fickkalender åt medlemmar som inte använde e-tjänsten. Mer information om detta kommer senare. Kalendrarna postas till medlemmarna på hösten till de adresserna som finns hos medlemsregistret. teollisuusliitto.fi/ taskukalenteri Tarkista jäsentieto si! Kontroller a dina medlems uppgifter ! TEKI1805_kannet.indd 2 8.5.2018 7:26:19
KANNEN KUVITUS: ERIC LERAILLEZ 5/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 SIJOITUS, JOTA EI TULLUTKAAN KANSI Suomalaiseen teollisuuteen houkutellaan investointeja Kiinasta, mutta idän isäntä voi olla arvaamaton. Esimerkiksi Okmetic porskuttaa kiinalais omistuksessa, mutta Aavi Technologies menetti luvatun suursijoituksen. 18 PALVELUT PELISSÄ Hallitus väittää sote-uudistuksen turvaavan terveys palvelut. Onko niin? 30 SATA TYÖNTEKIJÄÄ HAUSSA Siilinjärvellä sylintereitä valmistavalla Hydrolinella menee niin kovaa, ettei se saa palkattua tarpeeksi nopeasti uutta työvoimaa. Tarjolla on siistiä sisätyötä ja vakaa työpaikka. ? Virpi Jäsperi aloitti työt Hydrolinella tämän vuoden alussa. Aiemmin hän työskenteli Bilteman myyjänä. TEKI1805_3-58.indd 3 9.5.2018 8:08:16
4 Tekijä 5/2018 Seuraava numero ilmestyy 13.6. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? AMMATTILAINEN Erityisjakaja ja postityöntekijä Teppo Puolakka tekee tarkoituksella kahta työtä, jotta on saanut hankittua asunnon ja veneen. Jakajan työ koettelee erityisesti jalkoja ja niveliä. ? Plantskolearbetaren Anja BobäckStenlund och hennes arbetskompisar driver årligen upp 18 miljoner plantor i Kristinestad. ? VÄITTÄJÄT Paraneeko sukupuolten tasa-arvo kiintiöillä vai hoitaako aika asian luonnollista tietä? Väittelyssä Helsingin Demarinaisten puheenjohtaja Maria Nyroos ja kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 15 VIERAILIJA Dosentti Marja-Liisa Manka 16 KOKIJA Aktiivimallin leikkurissa Jorma Niiranen 22 Työväenliike 100 vuotta sitten 24 VÄITTÄJÄT Maria Nyroos vs. Susanna Koski 27 ILMIÖ Mistä korkotaso tulee? 29 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ EU torjuu syöpää päivitetyllä direktiivillä 40 AMMATTILAINEN Erityisjakaja ja postityöntekijä Teppo Puolakka 50 Vart tionde träd som planteras i Finland kommer från Mellanå Plant. 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Järjestämisellä saadaan mukaan uusia toimijoita 43 Ay-koulutukselle on tarvetta tulevaisuudessakin 45 TOIMIJA Ammattiosaston puheenjohtaja Hannu Jokela 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jani Kauppinen 48 MAAILMA Yhdysvalloissa vain joka kymmenes kuuluu liittoon 49 Lyhyet 54 Brief in english 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Musikaalinäyttelijä Jarmo Grek 58 Pulmat 59 Sarjakuva TEKI1805_3-58.indd 4 9.5.2018 8:08:21
5/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.5.2018 Luottamusmiehet ovat avain työelämän kehittämiseen PETTERI RAITO Päätoimittaja L uottamusmiesjärjestelmä on suomalainen työelämän kehittämisen menestystarina. Järjestelmä on toiminut jo kauan ja toimii edelleen paikallisen sopimisen moottorina. Pelkästään Teollisuusliiton sopimusalojen työpaikoilla sovitaan luottamushenkilöiden ja yritysjohdon välillä päivittäin asioita niin, että saavutetut ratkaisut hyödyttävät työnantajaa ja työntekijöitä. Paikallisen sopimisen skaala on laaja sisältäen esimerkiksi työvuorojen ja tuotannon järjestelyjä, palkkaratkaisuja, kannustamisen malleja, sairauspoissaoloista ilmoittamisen käytäntöjä ja vaikkapa työn tauotuksia. Toimivassa järjestelmässä osapuolet sitoutuvat tekemiinsä ratkaisuihin, jolloin luottamusmiehet huolehtivat sovittujen asioiden saattamisesta työntekijöiden tietoon ja sopimusten noudattamisesta. Osaavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat töiden sujuvuuden ja yhteispelin rakentajina arvokkaita toimijoita. Kyse ei ole vain siitä, että työnantajan on helpompi neuvotella keskitetysti työntekijöitä edustavan henkilön kanssa kuin jokaisen työntekijän kanssa erikseen, vaan myös siitä, että sopimustoiminnalla rakennetaan luottamusta. Kun luottamus on kunnossa, pystytään työpaikoilla käsittelemään kiperiäkin asioita. Ilman luottamusta tilanne on toinen. Helpoistakin kysymyksistä tulee hankalia, jos niiden käsittely hukkuu esimerkiksi epäilykseen toisen osapuolen tarkoitusperistä, tai siitä, mitä pelisääntöjä oltiinkaan noudattamassa. Luottamusmiehet ovat arvostuksensa ansainneet. Sen voi huomata esimerkiksi työpaikoilla, joissa luottamushenkilöiden merkityksen ymmärtäneet työnantajat tämän seikan tyypillisesti avoimesti toteavat. Siksi on vaikea ymmärtää aihepiiristä käydyn julkisen keskustelun niitä piirteitä, joissa paikallisen sopimisen väitetään puuttuvan työpaikoilta, tai yritetään mitätöidä luottamusmiesjärjestelmä esimerkiksi sen jäykkyyteen vetoamalla. Kysymys taitaa silloin osuvan arvion sijaan olla tietämättömyydestä, paikallisen sopimisen edellyttämän osaamisen puuttumisesta tai pyrkimyksestä heikentää työntekijöiden asemaa. Valmis aparaatti luottamusmiesjärjestelmä ei tietenkään ole, vaan sen on kehityttävä työelämän muutoksiin ja näköaloihin vastaavalla osapuolten tarpeita ja intressejä yhdistävällä tavalla. Teollisuusliitossa lähtökohdat luottamusmiesjärjestelmän ja paikallisen sopimisen virittämiselle ovat vähintäänkin suotuisat. Liiton oma työelämän kansanopisto Murikka pystyy huolehtimaan luottamusmiesten koulutuksesta niin, että heidän taitonsa riittävät neuvottelemiseen ja sopimiseen. Työntekijöiden aseman ja niiden taustalla vaikuttavien säännösten ja työehtosopimusten ymmärtämisen rinnalla toiminnan tukena on myös käsitys yritysten menestymisen tarpeesta. Fiksut yritykset tarttuvat luottamusmiesjärjestelmään yhtenä toimintansa kehittämisen väylänä ja tilaisuutena. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi TEKI1805_3-58.indd 5 9.5.2018 8:08:25
Kiinan kyydissä 6 Tekijä 5/2018 TEKI1805_3-58.indd 6 9.5.2018 8:08:27
Kiinan kyydissä ? Kiinalaisiin investointeihin asettavat toivonsa erityisesti suomalainen metsäja biotuoteteollisuus, mutta Kiinan investointien myötä tulee myös riskejä. Suurimmat riskit tulevat politiikasta. Kiinan kauppapolitiikka on ollut oikukasta, ja se voi tehdä hetkessä 180 asteen käännöksen. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ 5/2018 Tekijä 7 AJASSA TEKI1805_3-58.indd 7 9.5.2018 8:08:30
”Tänä vuonna olemme rekrytoineet yhden duunarin per viikko.” Paavo Niskanen pääluottamusmies Okmetic Oy 8 Tekijä 5/2018 S uomessa media on kevään ajan kirjoittanut paljon Kiinasta. Kiinalaisrahalla ollaan rakentamassa milloin tunnelia Helsingistä Tallinnaan, milloin rataa Lapin läpi Jäämerelle, ja milloin biotuotetehtaita pelastamaan Pohjois-Suomen työllisyys. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Kiina on vetänyt investointihanoja ulkomaille kiinni. Kiinasta ulkomaille tehdyt sijoitukset supistuivat viime vuonna kolmasosan edellisvuodesta. – Kiinan kokonaisinvestoinnit ulkomaille laskivat viime vuonna jyrkästi. Viime vuonna Kiinassa hyväksyttiin uudet ohjeet investointien suosimisesta sekä rajoittamisesta, Suomen Pankin Kiina-asioihin perehtynyt neuvonantaja Jouko Rautava sanoo. Investointeja on jouduttu jarruttamaan, koska Kiinan kansantalous alkoi kompuroida. – Viime vuoden jyrkkä investointien väheneminen johtui siitä, että vuoden 2016 syksyllä Kiinan viranomaiset panivat tiukat pääomavientirajoitteet päälle. Vanhoja rajoitteita kiristettiin, ja lisäksi tuli uusia. Syynä oli se, että Kiinan valuuttaan kohdistui kovat heikkenemispaineet. Tietoja tämän vuoden alun investointimääristä Kiinasta ulkomaille ei ole vielä saatavissa. Kiinan talousvaikeudet eivät ole vielä ohi. – Kiinassa on isoja yrityksiä, jotka ovat joutuneet maksuvaikeuksiin ja joutuvat sitten myymään ulkomaisia investointejaan pois, jotta selviävät maksu velvoitteistaan, Rautava kertoo. Tällaisia ovat muun muassa monialayhtiö HNA Group, vakuutusyhtiö Anbang, energiayhtiö CEFC China Energy ja monialayhtiö Wanda Group. Lehtitietojen mukaan näillä on ollut rahoitus vaikeuksia ja ne ovat joutuneet myymään sijoituksiaan. Esimerkiksi HNA on joutunut myymään Deutsche Bankista ostamiaan palasia pois. SUOMESSAKIN INVESTOINTEJA PERUTTU Kiinan investointien jähmettyminen on näkynyt myös Suomessa. Viime vuonna peruuntui kaksi merkittävää jo sovittua investointia teknologiateollisuuteen. Esimerkiksi kiinalaisten oli tarkoitus hankkia omistus tuotannon automaatioon ja testausratkaisuihin erikoistuneesta JOT Automationista. Varmana uutisoitu kauppa peruuntui viime vuoden tammikuussa. Kiinalaisten sijaan uusi partneri löytyi Kalifornian Piilaaksosta. Peruuntuminen tapahtui myös Aavi Technologies Oy:lle. Ilmanpuhdistus laitteita valmistava yhtiö siirtyi kiinalaisomistukseen vuonna 2013. Vuoden 2016 lopulla uutisoitiin investoinneista, jotka olisivat tuoneet uutta työtä yrityksen tuotantolinjalle Helsingin Herttoniemeen. Yhtiö vihki vuoden 2016 lopussa Herttoniemessä 4 400 neliötä uutta tuotantokapasiteettia. Tekniikka & Talous -lehti uutisoi, että henkilöstömäärä Suomessa kasvaisi noin kahdestakymmenestä henkilöstä sataan vuoteen 2018 mennessä. PE KK A EL O M A A TEKI1805_3-58.indd 8 9.5.2018 8:08:33
”Meillä on tuotannossa enää 14 työntekijää.” Teppo Luukkainen pääluottamusmies Aavi Technologies Oy ”Tänä vuonna olemme rekrytoineet yhden duunarin per viikko.” Paavo Niskanen pääluottamusmies Okmetic Oy 5/2018 Tekijä 9 AJASSA Kiinalaissijoittajien puhaltamat suuret odotukset haihtuivat ilmaan. Yhtiö joutui Kiinan valtion kiris tyneen investointipolitiikan uhriksi. Investoinnit eivät saaneet Kiinan valtiolta lupaa. Aavin tuotantotyöntekijöiden pääluottamusmies Teppo Luukkainen on tilanteeseen hyvin pettynyt. – Meillä on tuotannossa enää neljätoista työn tekijää, Luukkainen sanoo. Tuotantotyöntekijät valmistavat lähinnä prototyyppejä. – Tuotekehitys vetää sisään porukkaa. Tämä on aikalailla sellaista ”protoilua” tällä hetkellä. Meille kyllä uskotellaan, että jossain vaiheessa aletaan tekemäänkin, mutta tällä hetkellä ollaan aika pysähtyneessä tilassa. REKRYTOINTI EHDITTIIN ALOITTAA Aavissa investointia pidettiin viime vuonna jo niin varmana, että tuotantohenkilökunnan rekrytointi ehdittiin aloittaa. – Viime vuoden keväällä palkattiin porukkaa. Enimmillään tuotannossa oli noin 50 henkilöä, Luukkainen kertoo. Lokakuussa ytneuvottelujen jälkeen vajaa pari kymmentä työntekijää lomautettiin tai irtisanottiin. Osa työntekijöistä on lähtenyt vapaaehtoisesti. – Saa nähdä, kuinka paljon meitä enää on kesän jälkeen. Useinhan työpaikkaa vaihdetaan kesälomien jälkeen, jotta kertyneet lomat ehtii pitää, Luukkainen pohtii. Huolta aiheuttaa myös Kiinaan rakennettava uusi tuotantolaitos. – Kiinaan on valmisteilla tuotantolaitos, joka on kooltaan kolme kertaa isompi kuin tämä Herttoniemen tila. Meille on sanottu, että täällä tehdään osia sinne, mutta onko se sitten niin, kun markkinat ovat kuitenkin siellä, Luukkainen toteaa. OKMETICILLA MENEE HYVIN Kiinalaisomistukseen keväällä 2016 siirtynyt Okmetic Oy porskuttaa. Yhtiöön tehtyjä investointeja ei ole peruttu, ja firma palkkaa jatkuvasti uutta väkeä tuotantoon. Okmetic sijaitsee Vantaalla ja valmistaa piikiekkoja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. ? – Meillä on edelleen kova kasvutahti. Keskimäärin olemme tänä vuonna rekrytoineet yhden duunarin per viikko. Tämä tahti kestää ainakin tämän vuoden loppuun ja ensi vuonnakin varmaan. Erilaisiin tuotannon tehtäviin tulee porukkaa. Porukka tulee suoraan toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin. Väliaikaisesta piikistä ei ole kyse, Okmeticin pääluottamusmies Paavo Niskanen kertoo. Yhtiö on saanut investoinneilleen hyväksynnät Kiinan valtiolta ilman isompia pulmia. Vantaan tehdasta on laajennettu ja kehitetty. Lisärakennusta alettiin urakoida vuosi sitten. – Lisärakennus on vielä hieman kesken. Myös vanhan talon sisällä muuttuu paljon. Tehtaassa tapahtuu rakenta mista koko ajan. Kiinalaisomistus on vähentänyt tiedonsaantia. Tuotanto työntekijöitä ei enää pidetä yhtä informoituina kuin ennen. – Tuotannon edustajan vinkkelistä kiinalaisten omistajuus on näyttänyt hiljaiselta. Meille ei kauheasti tietoa Kiinasta tule. Niskasen mukaan alkuvaiheessa kiinalaisomistukseen siirtyminen herätti huolta henkilöstössä. – Alkujaan tilanne oli lupauksia herättävä, mutta ristiriitainen. Muutosta kun on tällä hetkellä niin paljon tehtaalla, niin tuotannon puolella omistajaasiaan ei enää kiinnitä huomioita, Niskanen sanoo. PE KK A EL O M A A A N N IK A RA U H A LA TEKI1805_3-58.indd 9 9.5.2018 9:53:08
10 Tekijä 5/2018 MAAILMANPOLITIIKKA HEILUTTELEE USA:n ja Kiinan tulehtuneet kauppasuhteet saattavat heijastua myös Suomeen ja Eurooppaan suuntautuviin kiinalaisinvestointeihin. USA on määrännyt kiinalaisille tuotteille ylimääräisiä tulleja, ja Kiina on tehnyt vastaavasti USA:lle. – Jos USA:sta kiinalaisten sijoituksia jää pois, niin silloin kiinalaiset joutuvat etsimään investointikohteita muualta, Jouko Rautava Suomen Pankista sanoo. Silloin sijoituksia voi tulla Suomeen enemmän. Päinvastainenkin kehitys on mahdollinen. Euroopan unioni voi alkaa katsoa Kiinan investointeja kriittisemmin kuin ennen. Näin on jo tapahtunut. – Päätrendi on se, että Kiinan investointeihin kiinnitetään kohdemaissa yhä enemmän huomioita USA:ssa ja Euroopassa. USA:ssa etenkin on suhtautuminen kiristynyt presidentti Donald Trumpin talouspolitiikan myötä. Euroopassakin on herätty siihen, että osa kiinalaisista investoinneista on haitallisia kohdemaille. Tavoitteena saattaa olla esimerkiksi kokonaisten tehtaiden siirto Euroopasta Kiinaan. VESSAPAPERIN KYSYNTÄ NOUSEE Myös pelkkään raaka-ainetuotantoon keskittyvät kiinalaisten investoinnit voivat olla kohdemaille haitallisia. Suomeen mahdollisesti suuntautuvien metsäteollisuusinvestointien osalta tätä on jo pidetty yhtenä riskinä. Valmisteilla olevilla investoinneilla vaikuttaa olevan varsin arkinen ja vähemmän korkeateknologinen peruste: Elintason nousun myötä kiinalaiset ovat alkaneet käyttää yhä enemmän vessapaperia ja muita pehmopapereita. – Kiinalla ei ole riittävästi omaa puuta tyydyttämään maan kasvavaa pehmopaperin kysyntää, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matleena Kniivilä sanoi aiheesta kertoneessa Yleisradion uutisessa. Vaikka Kiina on pinta-alaltaan valtava ja maan metsävarat ovat maailman viidenneksi suurimmat USA:n, Kanadan, Brasilian ja Venäjän jälkeen, metsiä on asukaslukuun nähden suhteellisen vähän. Etenkään pitkäkuituista sellupuuta ei ole kysyntään nähden tarpeeksi, joten Kiina tarvitsee raaka-ainetta eli sellua pohjoisesta. Vessapaperiin tarvittavaan sellupuuroon keskittyminen sopii huonosti Suomen teknologiavisioihin. Matalan jalostusarvon raaka-aineiden vientiin keskittyminen on yleensä tyypillistä kehitysmaatalouksille. Jatkossa myös Suomelle. – Sellu on paperiin verrattuna matalamman jalostusasteen tuote. Sikäli sellun roolin kasvu on hämmästyttäväkin kehityssuunta. Vaikka on toki hyvä, että paperiviennin menestyksiä on saatu korvattua sellulla, Kniivilä totesi Ylen haastatte lussa. KIINA TOIMII KUTEN JAPANI Suomen Pankin Rautavan mielestä Kiinan kehitys muistuttaa Japanin ja Etelä-Korean nousua vuosikymmeniä aikaisemmin. – Pitkällä tähtäyksellä Kiina toistaa sitä, mitä Japani ja Etelä-Korea ovat jo tehneet menneillä VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ TEKI1805_3-58.indd 10 9.5.2018 8:08:43
KIINALAISET OMISTAVAT YLI VIIDENNEKSEN UUDENKAUPUNGIN AUTOTEHTAASTA Kiina on investoinut viime vuosina voimakkaasti autoteollisuuteen ja etenkin sähkö autoteollisuuteen. Viime vuoden alussa myös Suomen autoteollisuus pääsi apajille, kun kiinalainen akkuihin ja sähköautoratkaisuihin erikoistunut CATL osti 22 prosentin osuuden Valmet Automotivesta eli Uudenkaupungin autotehtaasta. CATL on yksityisesti omistettu kiinalainen teknologia-alan yritys. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa litium-ioni-teknologiaan perustuvia sähköisen liikenteen akkuratkaisuja. Yhtiö on maailman johtavia autoteollisuuden akkuvalmistajia ja selkeä markkinajohtaja Kiinassa. Suomessa CATL:in investointia Valmet Automotiveen on yleisesti pidetty myönteisenä. – Valmet Automotivelle tämä on strateginen sijoitus, koska he ovat halunneet saada kiinalaisilta osaamista akkuteknologiasta. Kyseessä on strateginen kumppanuus sähköautoratkaisuihin. Saamapuolella tässä on Valmet Automotivekin, Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoo. Valmet Automotive korosti kaupan yhteydessä, että yritykset kehittävät yhdessä sähköiseen voimansiirtoon ja akkupaketteihin liittyviä ratkaisuja Euroopassa johtaville autonvalmistajille sekä heidän alihankkijoilleen. Tämän vuoden maaliskuussa CATL kertoi julkisuuteen, että se on noussut jo maailman suurimmaksi sähkökäyttöisten autojen akkuvalmistajaksi. Yhtiöstä on samalla tullut Kiinan valtiolle keskeinen talousja teollisuuspoliittinen pelinappula. Financial Times -lehden mukaan yhtiön tähtäimessä ovat nyt maailman suurimpien sähköautovalmistajien akut ja markkinajohtajuuden vakiinnuttaminen akkubisneksessä. ? Kokonaistuotanto eli BKT on kasvanut viime vuosiin saakka runsaat 7 % vuodessa. Kiinasta on tullut maailman suurin kansantalous tuotannolla mitattuna. ? ”Maailman tehdas”, jonne on keskittynyt matalaa kustannustasoa, suurta skaalaa ja erityisesti Aasian markkinoita palve levaa tuotantoa. Kansainväliset yritykset ovat merkittävässä määrin siirtäneet tuotantoaan Kiinaan. ? Teollisuus on käyttänyt merkittävästi ulkomaisia, usein aasialaisista naapurimaista, mutta myös länsimaista peräisin olevia komponentteja. Kotimaisten komponenttien käytön lisääntyminen heijastelee kiinalaisen tuotannon laadun kohene mista. Taustalla on koulutustason nousu sekä tutkimuksen ja tuote kehityksen voimistuminen. KIINA TUOTANTO 5/2018 Tekijä 11 AJASSA vuosikymmenillä. Kunnianhimo on valtava. Polku ei kuitenkaan ole suora eikä tasainen. Matkan varrelle tulee ongelmia, ja niitä on tässä jo nähtykin, Rautava sanoo. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen näkee Kiinan nousun jatkuvan, vaikka ulkomaille suuntautuneita kiinalaisinvestoinnit vähentyivät niin Suomessa kuin muuallakin. – Suurin innostus oli pari vuotta sitten, mutta eivät kiinalaiset ulkomaille suuntautuvia investointeja ole pysäyttämässä. Siellä on vain haluttu jäitä hattuun. Vaihtotaseylijäämä on kasvattanut Kiinan valuuttaylijäämää. Kansantaloutena kiinalaisilla on varaa sijoittaa ulkomaille, Kotilainen toteaa. ? 180 160 140 120 100 80 60 40 20 2009 10 11 12 13 14 15 17 16 Kiinan investoinnit ulkomaille LÄHDE: KIINAN KAUPPAMINISTERIÖ KIINA VALLOITTI MAAILMAA mi lja rdi a US A: n do lla ria VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ TEKI1805_3-58.indd 11 9.5.2018 8:08:48
Taas lähti hyvä asuomalainen – ccKiinalaiset nappasivat Okmeticin TEKNIIKKA&TALOUS.FI 1.4.2016 Miljardien potentiaali Suomelle – Kiinan lähettiläs väläyttää strategista kumppanuutta VERKKOUUTISET.FI 9.01.2014 Supercellin omistus Kiinaan miljardikaupalla – ”Iso kasvumahdollisuus, mutta säilytämme itsenäisyytemme ja arvomme” YLE.FI 21.6.2016 12 Tekijä 5/2018 2014 Suomessa 13 kiinalaista yritystä (henkilöstöä 560). 2015 Suomessa 16 kiinalaista yritystä (henkilöstöä 751) 2016 Tancent yhtiö ostaa Supercell-peliyhtiön, NSIG ostaa Okmeticin. 2017 Akkuvalmistaja CATL ostaa 22 % Valmet Automotivesta. Kiinalaisinvestoinnit Aavi Technologies -yhtiöön ja JOT-Automationiin peruuntuvat. Aavi Technologies sai Kiinasta miljoonainvestoinnit: ”Pääsemme kiinni moniin projekteihin myös globaalisti” KAUPPALEHTI.FI 29.6.2017 Suomalaiset biopolttoaine hankkeet drykivät – kiinalaiset d rahoittajat vetäytyivät 200 miljoonaa euroa sdmukanaan HS.FI 17.7.2017 Kiinalainen xxakkuyhtiö nousi sValmet Automotiven pääomistajien joukkoon KAUPPALEHTI.FI 30.1.2017 TEKI1805_3-58.indd 12 9.5.2018 8:08:55
Tieja muut infrastruktuurihankkeet ovat monen poliitikon mieleen. Yksi parhaista keinoista saada oman vaalipiirin äänet itselleen on, jos kansan edustajana onnistuu hankkimaan omaan vaalipiiriin moottoritien tai ohitustien. Jos näistä ei kumpikaan onnistu, niin siltarumpu saadaan vähintään. Kiina on vienyt siltarumpupolitiikan globaalille tasolle. Isojen infrastruktuurihankkeiden rahoitus on hyvä keino ostaa vaikutusvaltaa maissa, joihin Kiina haluaa vaikuttaa. Kiina on käyttänyt taktiikkaa menestyksekkäästi Afrikassa, nyt taktiikka on rantautunut myös muualle. Tästä on osittain kyse, kun mediassa väläyteltiin kevättalvella kiinalaisrahoitusta Tallinnan ja Helsingin väliseen tunneli yhteyden rakentamiseen. Rakennusprojekti olisi valtava. KIINALAISRAHAA JÄÄMEREN RATAAN? Kiinalaisrahoitusta on pidetty esillä myös Suomen Lappiin kaavailtavan Jäämeren radan yhteydessä. Ajatuksena on rakentaa Pohjois-Norjaan iso satama ja satamasta suora rautatie yhteys Rovaniemelle ja Etelä-Suomeen. Tarvittavat rahasummat olisivat suuria ja hanke tutkittu kannattamattomaksi, mutta siltarumpupolitiikassa rahasummilla tai kannattavuudella ei aina ole merkitystä. Yhteyttä perustellaan muun muassa sillä, että ilmastonmuutoksen myötä Venäjän pohjoispuolelta kulkeva meri yhteys Kiinaan eli Koillisväylä on avautumassa kauppamerenkululle. Tallinnan ja Helsingin väliin (kiinalaisrahoin) mahdollisesti rakennettava tunneli kytkisi Pohjois-Norjan satamat itäiseen Keski-Eurooppaan. Ajattelussa vähemmälle huomioille jää se, että pohjoista reittiä saapuvilla laivoilla ei menisi enää kovin paljon pidempään seilata Pohjois-Norjan rannikolta Alankomaiden valtaviin konttisatamiin, joiden läpi Kiinan vienti tälläkin hetkellä Eurooppaan tulee. Ratahanke ei ole saanut tukea, kun asiaa on selvitetty akateemisessa tutkimuksessa. Turun yliopistossa tehdyn väitöskirja tutkimuksen mukaan Koil lisväylän rahtiliikenne Euroopan ja Aasian välillä tulee olemaan vähäistä vielä pitkään. ”UUSI SILKKITIE” Kiina on ollut avoin pyrkimyksissään saada vaikutusvaltaa infrastruktuuri hankkeilla. Globaali poliittinen projekti on ristitty uudeksi silkkitieksi. Kiinan presidentti Xi Jinping puhui syyskuussa 2013 Kazakstanissa ensimmäisen kerran julkisesti uuden silkkitien rakentamisesta. Kuukausi myöhemmin Indonesiassa hän mainitsi, että merireitit Kiinasta Afrikkaan ja Eurooppaan ovat myös osa uutta silkkitietä. Valmistuessaan se yhdistää noin 60 maata yhdeksi Kiinaan kytkeytyväksi talous vyö hykkeeksi. Suomeen kaavaillut hankkeet olisivat uuden silkkitien sivuhaaroja. Uuden silkkitien pääväylä kulkee Kiinasta Keski-Aasian kautta Iraniin ja sieltä Turkkiin. Istanbulista reitti jatkuu Itä-Euroopan halki Moskovaan. Moskovasta pääväylä kulkee Valko-Venäjän kautta Liettuaan. l Taas lähti hyvä asuomalainen – ccKiinalaiset nappasivat Okmeticin TEKNIIKKA&TALOUS.FI 1.4.2016 5/2018 Tekijä 13 AJASSA Kiinalaista siltarumpupolitiikkaa Asiantuntija: kiinalaiset eivät ole hylkäämässä Suomea – ”vetäytymistä Suomen bioetanolija selluhankkeista ei ole näköpiirissä” TEKNIIKKA&TALOUS.FI 1.8.2017 Kiinalainen pehmopaperijätti Finnpulpin osakkaaksi – Kuopion sellutehtaan suunnittelutyöt alkavat RAKENNUSLEHTI.FI 24.04.2018 Kiina käpertyy: Vienti Kiinaan käy kuumana, mutta Kiinan investoinnit Suomeen jäähtyvät KAUPPALEHTI.FI 3.1.2018 KIINA PUOLUE Lähde: Ville Kaitila & Markku Kotilainen. Leijona ja lohikäärme: Suomen ja Kiinan taloussuhteet. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, 2017 ? Kiinassa kommunistinen puolue on läsnä kaikilla hallinnon tasoilla. Se ohjaa myös talouden kehitystä. ? Puoluehallinnon strategiana on pyrkiä voimistamaan talouskasvua elintason parantamiseksi. Maan johto näkee tämän keskeisenä keinona myös sosiaalisen vakauden ylläpitämiseksi. ? Nopean talouskasvun aikana kansalaisten taloudelliset olot ovat parantuneet nopeasti. Tuloerot ovat myös kasvaneet, mutta tämä on hyväksytty osana kehitys prosessia. ? Vahva talouskehitys on perustunut vuonna 1978 aloitettuun Kiinan talousreformiin. Suljettua taloutta avattiin ja suunnitelmataloutta alettiin asteittain muovata markkinavetoiseen suuntaan. ? Muutoksista huolimatta talous kehitystä ohjataan edelleen viisivuotissuunnitelmilla. Vuonna 2016 alkoi Kiinan 13. viisivuotissuunnitelma. Suunnitelman sitovuutta on kuitenkin asteittain väljennetty. Suomalaiset biopolttoaine hankkeet drykivät – kiinalaiset d rahoittajat vetäytyivät 200 miljoonaa euroa sdmukanaan HS.FI 17.7.2017 TEKI1805_3-58.indd 13 9.5.2018 8:08:57
Esittelemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odottavat jalkineiltaan enemmän. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengittävyys tuttuun tinkimättömään suojaukseen. Tietyissä malleissa on erittäin helppokäyttöinen ja suosittu Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Siirry sivustoon JALAS.COM TEKI1805_3-58.indd 14 9.5.2018 8:08:58
5/2018 Tekijä 15 AJASSA VIERAILIJA Työntekijä, oman työnsä paras toimitusjohtaja Tein rohkean loikan vuonna 1990 julkishallinnosta elintarviketeollisuuteen. Minut otettiin työuria jatkamaan, varsin edistyksellistä tuolloin. Siitä tulikin elämäni paras työhyvinvoinnin korkeakoulu. Erityisesti muovilaatikkoprojekti oli kohtalokas: pahvisista pakkauslaatikoista siirryttiin kierrätettäviin muovisiin ja robotit astuivat lähettämöön. Tueksi rakensimme mittavan koulutushankkeen, jolla työntekijät haluttiin ottaa mukaan oman työnsä kehittämiseen. Aloitimme kysymällä: mitä ongelmia uudet koneet aiheuttavat? Parin vuoden jälkeen päätöstilaisuudessa kysyin, mitä hyvää oli aikaansaatu, mutta kukaan ei nostanut kättään. Otin pitkän ongelmalistan käteeni, eikö näistä mitään ole saatu korjattua? Ensimmäisenä oli, vesihanat vuotavat. Työntekijät alkoivat nauraa. – Ne vuotavat vieläkin. Jotain meni siis pieleen? Lähestymistapamme oli väärä, ongelmakeskeinen. Seuraavasta kehittämishankkeesta tulikin akateemisen urani lähtölaukaus. Yhdessä johdon, esimiesten, työntekijöiden, työterveyshuollon ja yliopiston asiantuntijoiden kanssa aloimme kehittää työntekoa ja johtamista. Toptiimi – kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä oli väitöstutkimukseni nimi. Työhyvinvointi kasvoi huristen, sairastaminen väheni. Työntekijä jaksoi tehdä muutakin kuin pötkähtää petiin vuorotyöpäivänsä jälkeen. Tulokset näkyivät euroina työnantajalle ja hyvinvoinnin kasvamisena työntekijälle. Mikä sai aikaan hyvät tulokset? Oleellista oli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Työntekijä on oman työnsä paras asian tuntija. Eräs toimittaja kysyikin, aiotteko tehdä työntekijöistä toimitusjohtajia? Kyllä. Se edellytti täydellistä johtamisen muutosta, mutta myös työntekijöiden työyhteisötaitojen opettelua. 20 vuoden jälkeen mitään uutta ei ole lisättäväksi periaatteisiin, jotka tuolloin nousivat esille huolimatta kaiken maailman johtamisismeistä. Hyvä johtaminen ei ole käskevää, vaan vastavuoroista ja reilua. Esimieheen voi luottaa, mutta hänkin luottaa työntekijöihinsä. Esimies huolehtii heidän hyvinvoinnistaan ja on läsnä. Pomo tietää, mitä työpaikalla tapahtuu ja ottaa tarvittaessa ongelmat esille. Hän osaa innostaa ja ylläpitää positiivista ilmapiiriä. Nykyään tästä käytetään nimeä palveleva tai valmentava johtaminen. Esimies ei kuitenkaan yksin voi tehdä hyvää henkeä. Työpaikalla on kaksi osapuolta. Kumpikin on tärkeä omalla osaamisellaan ja tarvitsee toistaan. Työyhteisötaitojen perusta ovat hyvät tavat: tervehtiminen, kiittäminen, palautteenanto ja tarvittaessa myös ongelmien esille nostaminen. Ratkaisukeskeisesti, ei syyllistävästi kysymällä, kuka täällä taas on mokannut. Eräällä työpaikalla otettiin käyttöön ilmapiirin puhdistamiseksi hernetunti: pomon kanssa sai kaivella herneitä nenästään niin kauan kuin riitti. Sen jälkeen käärittiin hihat ja korjattiin ongelmia. Paljon on vielä työsarkaa niin johtamisessa kuin työyhteisötaidoissakin, vaikka myönteistä kehitystä onkin tapahtunut. Viisas yritys tietää, että hyvä johtaminen edistää työn sujumista ja näkyy tuloksessa. Se on rekrytointivalttikin, kun paljon puhuttu työvoimapula alkaa uhata tosissaan. Hyvinvoivat tekevät hyvää työtä ja hyötyvät siitä itsekin. ”Ilmapiirin puhdistamiseksi otettiin käyttöön hernetunti.” MARJA-LIISA MANKA Kirjoittaja on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun työhyvinvoinnin johtamisen dosentti. Esittelemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odottavat jalkineiltaan enemmän. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengittävyys tuttuun tinkimättömään suojaukseen. Tietyissä malleissa on erittäin helppokäyttöinen ja suosittu Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Siirry sivustoon JALAS.COM TEKI1805_3-58.indd 15 9.5.2018 8:08:59
KOKIJA ”En tämmöistä pelleilyä ala” Aktiivimalli oli keino näpsäyttää työtöntä kynsille, sanoo aktiivimallin leikkuriin joutunut Jorma Niiranen. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA MARKKU RUOTTINEN L imingassa asuva Jorma Niiranen, 61, ei ole työvoimatoimiston asiakkaana kaikkein yleisin tapaus. Harvalla on yli 40 vuoden yhtäjaksoinen työura takana, kuten Niirasella. Se ei estänyt häntä joutumasta työttömyyskorvausta pienentävään aktiivimallin leikkuriin. Niiranen ehti olla ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella vajaan vuoden ajan, kun leikkuri 2. huhtikuuta alkaen iski. Päätös ei tullut hänelle yllätyksenä. – Koska seuraan aikaani, olin tietoinen, millaiset kriteerit oli annettu ja tiesin, etten niitä saavuta. Hänen mukaansa taloudellista menetystä pahempi oli henkinen kolaus. – Tuli tunne, että minuun ei enää luoteta, enkä tämmöistä pelleilyä ala. PITKÄ URA TERÄSTEHTAALLA Koska jokaisen ihmisen elämäntilanteeseen vaikuttaa henkilöhistoria, kerromme Niirasen tarinan työuran alkuvuosista lähtien. – Maalaispoikana piti päästä töihin ja autorahaa tienaamaan. Olin letkuapinana (bensiinin tankkaajana) ja kaupassa. Armeijaan menin vapaaehtoisena, että pääsisin pois aiemmin. – Kun tulin tammikuussa 1977 siviiliin, niin Raahen Rautaruukilla töissä ollut sukulainen sanoi, että siellä tarvitaan miehiä, mene sinne! Minä hain, ja niinhän ne perhana ottivat minut. – Alussa olin vuorohommissa uunimiehenä. Nuorena sitä tekee kaikkea, mistä saa rahaa. Huomasin, että vuorotyö ei minulle sopinut. Olin väsynyt. En aina tiennyt, mikä päivä on menossa. Mutta sitten pääsin päivävuoroon tekemään käyttömiehen tehtäviä. Niirasen ura Rautaruukilla pyörittämässä suurta terästuotantoa kesti yli 40 vuotta. Vakituisen työpaikan saanut Niiranen perusti Leena-vaimon kanssa perheen. Työpaikalla ammattiyhdistysliike tempaisi miehen mukaansa. – Ne haastoivat heti nuoren miehen, että ryhdypä tuohon ja tuohon. Olin osastonluottamusmiehenä kymmeniä vuosia. Työsuojeluasioihin osallistuin ja olin lehteä tekemässä. – Perhe kasvoi. Kun kahdesta lapsesta jälkimmäinen syntyi parikymmentä vuotta sitten, katsoimme, että pieni elämänmuutos on paikallaan ja muutimme Liminkaan. 16 Tekijä 5/2018 TEKI1805_3-58.indd 16 9.5.2018 8:09:06
5/2018 Tekijä 17 AJASSA Niirasen työmatka piteni 120 kilometriin päivässä, mutta hän kertoo nauttineensa tien päällä olosta ja siitä, että työpaikka ei ollut koko ajan elämässä läsnä. Iän myötä Niirasta alkoivat vaivata kulumavammat. Olkapäitä ja ranteita leikeltiin. Monen operaation jälkeen työnteosta tuli hankalaa, eikä hän entiseen tahtiin pystynyt lapioimaan. – Kun raskaita hommia joutui tekemään prosessissa, paikat rapistuivat. Huomasin, että työnteko rupeaa olemaan niin hidasta, että nuoret menivät jo ”kahen puolen ohi”. – Sitten siinä pyöri yksi hyvä tyyppi, joka oli kesälomittajana ja teki pätkiä, jotka aina vain uusittiin, eikä työsuhteen vakinaistaminen edistynyt. Päätin, että kun minulle tulee 60 vuotta täyteen, sanon itseni irti, että poika pääsee töihin. – Otin karenssit kylmästi vastaan, ja olen ne kärsinyt. Tässä sitä ollaan. Nyt ne meinaavat, että pommitetaanpa vielä tuota äijää, että kestääkö se tätä aktiivimallia. Kyllä minä sillä ajatuksella töistä lähdin, että ansiosidonnaiset riittäisivät siihen asti, että pääsen eläkkeelle. NÄPÄYTYS TYÖTTÖMÄN KYNSILLE Niirasen mielestä aktiivimallissa ei ole mitään järkeä, eikä siitä hyödy kukaan. – Mitä se merkitsee, että pitäisi 18 tuntia tehdä töitä? Kuka siitä hyötyy? Jos on kolme tuntia päivässä jossakin firmassa, niin eihän siinä kerkeä saaman kunnolla edes haalareita päälle. Ruokatunnin ja kahvi tunnit juuri pitämään ja käymään saunassa, hän nauraa. Niiranen arvelee, että mielekäs työ ei aktiivimallissa ole sen perimmäinen tarkoitus. – Se on selvää tilastojen siivousta ja oman kilven kiillotusta ministereille, jotta nämä saavat sanoa, että ”mehän tässä saatiin työllisyys nousuun.” Niiranen pitää aktiivimallia yhtenä tapana nöyryyttää työtöntä. – Tämä on muistutus onnettomalle ihmiselle, joka on työtön, että sinä et ole mitään. Olet aivan nolla ja sinua voidaan näpsäyttää milloin vain kynsille. Sinulle ei kuulu yhteiskunnassa mitään muuta kuin työn teko, jos sitä vain jostakin löytyisi. Työttömyysaikanaan Niiranen on hakenut työtä, mutta työpaikkaa aktiivisuus ei ole tuottanut. – TE-toimisto on soittanut kolmen kuukauden välein, ja tässä on oltu hengessä mukana. Ne ovat siellä olleet innokkaina, ja minä olen ollut innokkaana, eli jos sitaatteihin laitetaan, ne ovat niin kuin tarjoavinaan. Tällaiseksi on mennyt tämä maailma. Työvoimakoulutusta Niiraselle ei ole tarjottu, vaikka miehen asenne opiskeluun on myönteinen. – Kyllä minä opiskelemaan lähden mielelläni. Vapaa-aikanakin käyn kirjastossa ja käytän somea ja kaikkea, mitä tietokoneelta löytyy. Opiskelu on Murikan kurssit käyneelle miehelle tuttua, ja kurssitus kiinnostaa. – Totta kai! Kurssilla me näemme toisiamme. On vertaistukea ja oppii uutta, joka poikkeaa rutiineista. Olisi hienoa käydä vaikka kirjoittajakurssi tai elämänhallintakurssi siitä, miten selviydyn tukiviidakosta. Siinä menisi monta päivää rattoisasti. TARJOLLA NOLLASOPIMUS Niirasen kokemukset työnhausta eivät toistaiseksi ole olleet mieltä ylentäviä. – Hain autonkuljettajaksi. Se olisi ollut autonsiirtelijän homma. Työnä oli ajaa asiakkaiden autoja halliin ja sieltä pois. Rekrytointi vastasi, että haluatko, että siirrämme sinun työnhakusi ja tietosi kolmannelle osapuolelle. Sanoin, että en, minun tiedoillani ei ruveta kauppaa käymään. Ne siirtävät vuokrafirmoille työpaikat. Vuokrafirmoissa työntekijät ovat nollasopimuksella. Olet vain työnhakija, ei sinulle siitä makseta. Lienetkö silloin pois tilastosta? Puhelinmyyntiä Niiraselle ehdotettiin. Tosin häntä ei siihen palkattu. – Ei minusta taida sellaisiin hommiin olla. Jos sata ihmistä pannaan puhelinmyyntiin, niin voi olla, että niistä viisi viihtyy ja saa myytyä. Niiraselle on tullut mieleen sekin kysymys, että mihin täällä hänen kaltaisensa ihminen yleensä töihin pääsee? – Ryskätöitä ja prosessitöitä en jaksa enää tehdä. Joku asiakaspalvelupäällikön tai henkilöstöpäällikön homma voisi toimia. Mutta minä olen niin ruma ihminen, ettei minusta oikein asiakaspalvelijaksikaan ole, varsinkaan, kun välillä saatan sanoa nassauttaa. Jorma Niirasen lisäksi työttömäksi joutui myös kaupan kassana toiminut vaimo Leena Niiranen, kun kauppa lopetettiin. Hänkin joutuu aktiivimallin leikkuriin. Työttömien mielivaltainen kohtelu harmittaa Niirasta. – Se on selvä merkki siitä, että oikeistovoimat jylläävät. Puhuvat jopa liberalismista, mutta en tiedä onko se vähän liian kallis sana käytettäväksi pelkästä kyykyttämisestä. – Me pienituloiset teemme vain töitä tämän yhteiskunnan eteen. Käymme töissä ja kaupassa, joskus menemme lomallekin johonkin muualle, ja yritämme elää normaalia elämää. Näille ei riitä se. Pitäisi käydä vielä ilmaiseksi töissä, eikä käydä lomalla missään. Kun puhutaan maksajasta, niin minäkin olen yli 40 vuotta maksanut jäsenmaksuni, eläkemaksuni ja veroni. Taloudellinen menetys ei Niirasen mielestä ole hänen kohdallaan yhtä kohtalokas kuin häntä heikommassa taloudellisessa asemassa olevalla työttömällä. – Ne leikkaavat peruspäivärahaa. Siinä tulee päivässä minun kohdallani semmoinen neljän euron ero. Ansiosidonnaiselle ihmiselle se ei ole mitenkään ratkaiseva. Henkinen kolaus siinä on kovempi. Sillä tavalla meillä on Leenan kanssa hyvin, että tuli uusi osittain varhennettu vanhuuseläke. Sen saa 61 vuotiaana. Ansiosidonnainen korvaus ei vaikuta siihen mitenkään. Me molemmat olemme sen piirissä. – Aktiivimallin tuoma leikkaus ei meitä taloudellisesti hirveästi koettele, mutta reilua meininkiä se ei ole. l ”Pitäisi käydä ilmaiseksi töissä, eikä lomailla missään. Olen yli 40 vuotta maksanut jäsenmaksuni, eläkemaksuni ja veroni.” TEKI1805_3-58.indd 17 9.5.2018 8:09:10
18 Tekijä 5/2018 TEKI1805_3-58.indd 18 9.5.2018 8:09:14
5/2018 Tekijä 19 AJASSA ? K unniahimoiset tavoitteensa hallitus lupaa lunastaa siirtämällä vastuun sote-palveluista kunnilta maakunnille ja luovuttamalla noin kolmasosan sotepalvelujen tuotannosta voittoa tavoitteleville yrityksille. Valittu strategia perustuu pitkälti uskomukseen, jonka mukaan yksityinen sektori tuottaa sote-palvelut julkista sektoria laadukkaammin ja halvemmalla. Hallituksen kärkiministerit ovat perustelleet sote-uudistuksen markkinavetoisia linjauksia vetoamalla Ruotsin sote-palvelujen tuotannon laajamittaisesta yksityistämisestä ja valinnanvapaudesta saatuihin hyviin kokemuksiin. Kyse on kuitenkin pelkästään vaihtoehtoisten faktojen varaan rakentuvasta mielikuvamainonnasta. Sen tarkoituksena on markkinoida asiantuntijoiden lähes yksimielisesti tyrmäämää ”sekundasotea” priimauudistuksena. RUOTSI EI KELPAA ESIKUVAKSI Ruotsissa harjoitetun terveyspalveluiden tuotannon yksityistämispolitiikan epäonnistumisesta saa kouriintuntuvan käsityksen tutustamalla Euro Health Consumer Powerhousen vuodesta 2005 lähtien julkaisemiin vertailuihin eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien tuloksista. Näissä terveydenhoitojärjestelmien ”suorituskykyä” mittaavissa tutkimuksissa Ruotsin sijoitus on heikentynyt dramaattisesti saman ajanjakson aikana, kun terveyspalvelujen tuotannon yksityistämien on vyörynyt eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla. Vielä kymmenen vuotta sitten Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä rankattiin kuudenneksi parhaaksi. Tuoreimmassa tutkimuksessa Ruotsi löytyy vasta sijalta 12. Suomi puolestaan on parantanut juoksuaan ja kirinyt Ruotsin ohi kymmenenneltä sijalta kuudenneksi. ERIARVOISUUS SYÖ TERVEYTTÄ Suomalaisen terveydenhuollon suurin ongelma on palvelujen saannin eriarvoisuus. Yleislääkärin vastaanotolle pääsevät jonottamatta vain työterveydenhuollon palveluihin oikeutetut palkansaajat ja ne, joilla on varaa maksaa omasta pussistaan yksityisten lääkäriasemien palveluista. Kroonisesta resurssipulasta kärsivien julkisten terveyskeskusten palvelujen varassa olevat työttömät, pienyrittäjät ja eläkeläiset sen sijaan joutuvat odottamaan usein liian pitkään vastaanotolle pääsyä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus lupaa poistaa nykyjärjestelmän eriarvoisuuden kopioimalla Ruotsin porvarihallituksen vuonna 2010 perustason terveyspalveluissa ja tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa pakolliseksi tekemän raha seuraa potilasta -mallin. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan kansalaisten mahdollisuus valita itselleen mieluisin palvelutuottaja julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin pyörittämistä sote-keskuksista on alueellisten ja sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen tärkein väline. Sote-uhkapelin voittajat selvillä Pääministeri Juha Sipilän hallitus väittää, että sen valmistelema sote-uudistus turvaisi nykyistä paremmat terveyspalvelut yhdenvertaisesti kaikille ja leikkaisi sosiaalija terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Asiantuntijat eivät väitettä allekirjoita. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1805_3-58.indd 19 9.5.2018 8:09:16
20 Tekijä 5/2018 Sote-palvelut ”pörriäisten” rahasammoksi KELVOTON TEKELE – Hallituksen sote-mallilla yksikään uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista ei tule toteutumaan. Siksi sen maaliin viemisessä ei ole olisi mitään järkeä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja sote-uudistusta seuraavan asiantuntijaryhmän jäsen Lasse Lehtonen linjaa. Lehtosen mukaan Ruotsissa ovat toteutuneet monet niistä markkinaehtoisen palvelujärjestelmän riskeistä, joista asiantuntijat ovat varoittaneet Suomen päättäjiä. – Hoitojonot ovat pitemmät kuin koskaan, ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroiminen on pahasti kesken. Jonot ovat siirtyneet perusterveydenhuollon puolelta erikoissairaanhoitoon. Tämä on johtanut siihen, että sairaalat ovat tupaten täynnä, Lehtonen sanoo. Lehtonen painottaa, että terveystaloustieteen näkökulmasta hoitoresursseja pitäisi suunnata sinne, missä niiden tarve on suurin. – Valinnanvapaus lisää palvelujen käyttöä ja voi jossain tapauksessa parantaa niiden saatavuutta. Kokonaiskustannukset tuppaavat kuitenkin nousemaan ja palvelujen kohdistaminen niitä eniten tarvitseville on osoittautunut vaikeaksi. EPÄUSKOTTAVAT SÄÄSTÖTAVOITTEET Talouspolitiikan arviointineuvoston hiljattain soteuudistuksesta antaman lausunnon mukaan sotelakiesityksestä ei käy ilmi, miten kolmen miljardin sotemenojen säästötavoitteeseen on päädytty. Siinä ei myöskään perustella uskottavasti, miten sosiaalija terveyspalvelujen tuotannosta voitaisiin säästää miljarditolkulla. – Meidän arviomme mukaan säästötavoitteet eivät tule tällä mallilla todennäköisesti toteutumaan, talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen, professori Kaisa Kotakorpi toteaa. Hänen mukaansa palvelujen saatavuuden parantuminen lisää niiden käyttöä ja kustannuksia. Kotakorpi muistuttaa, että kustannusten kasvupaineita luo sen lisäksi markkinaehtoisen valinnanvapausmallin edellyttämä kallis säätelykoneisto ja yritysten mahdollisuudet ”kermankuorintaan”. – Säästötavoite ja tavoite palvelujen saatavuuden parantamisesta ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään. Kotakorven mukaan, sote-uudistuksen säästötavoite perustuu uskomukseen, jonka mukaan palvelujen tuotanto tehostuu markkinamekanismin välityksellä. – Toiveena on, että jos kilpailua syntyy, niin myös heikompien tuottajien tuottavuus paranisi, Kotakorpi sanoo. Hänen mukaansa terveyspalvelujen markkinat poikkeavat niin paljon muista hyödykemarkkinoista, ettei kilpailu takaa yhteiskunnan kannalta tehokasta lopputulosta. – Jos yritys onnistuu karsimaan kustannukSipilän hallituksen aloittaessa valinnanvapaus ei ollut vielä tiekartalla. Päätös Ruotsin porvarihallituksen vuonna 2010 perustason terveyspalveluissa ja tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa pakolliseksi tekemän raha seuraa potilasta -mallin Suomeen kopioimisesta tehtiin 7.11.2015 yön pimeille tunneille venyneissä kriisineuvotteluissa. Tuolloin kokoomus myöntyi keskustan vaatimukseen 18 maakunnasta ja sai vastalahjaksi lupauksen siitä, että sote-uudistusta viedään eteenpäin kokoomuksen ”märkänä unena” tunnetun raha seuraa potilasta -mallin pohjalta. Tämän poliittisen kaupankäynnin seurauksena terveysbisnes on saamassa lähes kuuden miljardin euron lisäsiivun verovaroin kustannettujen hyvinvointipalvelujen pienten riskien, mutta varmojen tuottojen markkinoista. VALINNANVAPAUDEN VAIKUTUKSET Vain pari kuukautta lehmänkaupan solmimisen jälkeen vallinnanvapaustyöryhmän vetäjäksi valittu professori Mats Brommels julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan seminaarissa, että Ruotsissa valinnanvapauden ansioista oli saatu samalla rahalla enemmän ja parempia palveluja kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa pelot mallin eriarvoisuutta lisäävistä vaikutuksista ovat osoittautuneet turhiksi. Tutkimusten mukaan raha seuraa potilasta -mallin vaikutukset ovat olleet suurelta osin päinvastaisia, kuin mallin Suomeen kopioimisen puolesta esitetyt argumentit. Ruotsissa valinnanvapausmalli on kasvattanut alueiden ja yhteiskuntaluokkien välistä eriarvoisuutta. Hoitoa ovat saaneet entistä enemmän hyväosaiset potilaat, jotka tarvitsevat sitä vähiten. Paljon hoitoa tarvitsevien potilaiden tilanne on heikentynyt entuudestaan. Tämä käy ilmi Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2015 julkaisemasta raportista. Terveyspalvelujen tarjonnan lisääntyminen on lisännyt kustannuksia. Päivälehti Svenska Dag bladetin vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan julkisten palvelujen yksityistämisen ”koelaboratorioksi” muuttuneessa Tukholmassa valinnanvapausvalikkoon kuuluvien terveyspalvelujen menot kasvoivat vuonna 2014 jopa useilla sadoilla prosenteilla. Saman vuoden aikana tervey denhuollon kustannukset kasvoivat keskimäärin noin 4,1 prosentilla. TEKI1805_3-58.indd 20 9.5.2018 8:09:17
5/2018 Tekijä 21 AJASSA siaan, sen voitot kasvavat, Kotakorpi toteaa. Hänen mukaansa lakiesityksestä ei kuitenkaan selviä, millaisten mekanismien kautta yritysten toiminnan tehostuminen kanavoituisi julkisten menojen säästöiksi. MAHDOTON TEHTÄVÄ Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen olisi ilman uudistukselle annettua suurta säästötavoitettakin haastava tehtävä tilanteessa, jossa palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Säästötavoitteiden saavuttamisen vaikeuskerrointa lisää vielä se, että Suomen terveydenhuollon laatu ja kustannustehokkuus ovat kehittyneiden teollisuusmaiden absoluuttista huippua. Tammikuussa ilmestyneen Consumer Powerhousen raportin mukaan Suomen terveydenhuolto päihittää kustannustehokkuudessa kaikki vertailussa mukana olleet 35 Euroopan maata. – Säästötavoitteessa ei ole pätkääkään järkeä. Pyrkimys pudottaa Suomen kustannusten kansantuoteosuus Bulgarian tai Kreikan tasolle vaarantaa perustuslain kansalaisille lupaamat riittävät sosiaalija terveyspalvelut, Lehtonen lataa. Hänen mukaansa soten säästötavoite on vedetty valtiovarainministeriön sosiaalija terveyspolitiikkaa heikosti ymmärtävien virkamiesten hatusta. – Kun sosiaalipolitiikan merkitystä kokonaisuuden kannalta ei tajuta, se johtaa tällaisiin valintoihin, että leikataan sosiaalista turvallisuutta ja terveyttä ylläpitävistä menoista, jotta rahaa riittäisi enemmän muihin kohteisiin, Lehtonen sanoo. SOTE OLISI LOTTOVOITTO TERVEYSYRITYKSILLE Lehtonen arvioi, että sosiaalija terveyspalvelujen kustannukset tulevat kasvamaan noin kymmenellä prosentilla vain siksi, että hallitus haluaa muuttaa radikaalisti maailman todennäköisesti tehokkainta terveydenhuoltoa. – Uudistuksen toteutuminen repisi rikki vuosien kovalla työllä sujuvammaksi saadut hoitoketjut, erottamalla sote-keskukset muusta terveyspalvelujen tuotannosta. Lehtosen mukaan järjestelmän rikkomisen aiheuttamien tehokkuustappioiden lisäksi sotepalveluista veronmaksajille myöhemmin lähetettävää laskua paisuttaisi se, että raha seuraa potilasta -mallissa lievien ja usein itsestään paranevien sairauksien hoidon kysyntä kasvaa. Kustannuspaineita luovat lisäksi järjestelmän edellyttämä raskas säätelykoneisto ja yritysten mahdollisuus siirtää paljon hoitoa tarvitsevat, kalliit potilaat julkisen sektorin palvelutuottajin vastuulle. – Jos säästötavoitteista päätettäisiin pitää kiinni heikentämällä palvelujen laatua ja saatavuutta, ihmiset alkaisivat ostaa yksityisiä terveysvakuutuksia. Hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen toteutuminen olisi kestolottovoitto terveysyrityksille. Heti kättelyssä ne saisivat haltuunsa entistä suuremman osuuden sote-palvelujen tuotannosta, ja ironista kyllä, sitä paremmaksi muodostuvat terveysbisneksen voitontaonnan mahdollisuudet, mitä huonommin sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat. Verovaroin kustannettujen terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden heikentyessä kaikki kynnelle kykenevät hankkisivat yksityisiä terveysvakuutuksia turvatakseen itselleen nopean pääsyn hyvään hoitoon. Se olisi kulta-aikaa terveysja vakuutusyhtiöille. l TEKI1805_3-58.indd 21 9.5.2018 8:09:17
22 Tekijä 5/2018 Vankilat ja tuonela Sisällissota päättyi toukokuun puolivälissä. Punaisten osalta sodan julmimmat vaiheet olivat kuitenkin vasta edessäpäin: joka kolmas sisällissodan vuoksi menehtynyt kuoli vankileirillä. TEKSTI ANNE LAHTINEN S odan edetessä kohti punaisten tappiota syntyi huhti–toukokuussa vankisumia. Vallattujen paikka kuntien kuulustelutoimista vastasivat yleensä suojeluskuntalaiset. Kenttäoikeus oli tavallisesti valkoisen armeijan asettama, ja sen jäsenet olivat paikkakuntalaisia. Oman kylän punaisia nostettiin tuomittavaksi monenlaisten henkilökohtaisten kaunojen vuoksi. Pelkkä työväenyhdistykseen kuuluminen saattoi riittää rangaistuksen perustaksi. Niin kutsuttu valkoinen terrori riehui pidäkkeettömästi, ja yli 7 000 punaista teloitettiin tai muutoin tapettiin. Noin 80 000:n tie vei vankileireille. Suurimmat vankileirit sijaitsivat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Riihimäellä, Tammisaaressa, Tampereella ja Viipurissa. Vankeja kuljetettiin leireille muun muassa lukituissa umpivaunuissa rautateitä pitkin. Vaunuissa istui ja seisoi kuumissa olosuhteissa tuhansia vankeja nälän, janon ja ripulin vaivaamina. Määränpää ei tuonut helpotusta tilanteeseen. KAUHUA, NÄLKÄÄ JA SYÖPÄLÄISIÄ Vankileirien todellisuus oli kammottava. Kauheimpana pidettiin Tammisaarta eli ”Kurjalaa”, jossa kilometrin pituiselle maakaistaleelle ahdettiin yli 8 000 vankia. Mukana oli myös naisia ja lapsia. Peseytymismahdollisuuksia, puhtaita vaatteita tai kunnollisia nukkumatiloja ei ollut tarjolla. Elintarvikepula piinasi edelleen koko maata, ja vankileireillä tarjottu muona oli luokatonta aiheuttaen lopulta nälkäkuolemia ja kulkutautien leviämistä. Yli 3 000 ihmistä kuoli Tammi saaressa muutamassa kuukaudessa pääasiassa nälän aiheuttamien vaivojen vuoksi. Vangeille tarjottu leipä tehtiin akanoista, homehtuneista jauhoista ja sahanpuruista, kalat ja vihannekset olivat pilaantuneita, eikä edes vettä ollut tarjolla säännöllisesti. Myös ruoka-annosten koko oli riittämätön. Esimerkiksi Tammisaaressa vangin päivän ruoka koostui kesällä sillinpuolikkaasta, 75 grammasta leipää ja keitosta. Joinakin päivinä ruoka jäi kokonaan saamatta, ja pienimmästäkin rikkeestä rangaistiin ankarasti. Osan taival päättyi leipäpalan varastamiseen. Omaiset koettivat parhaansa mukaan toimittaa ruokaa nälästä kärsiville vangeille, mutta paketit jäivät usein vartijoiden käsiin tai ehtivät pilaantua. Myös pakettikieltoja oli voimassa. Muistelmatekstit kertovatkin karua kieltään siitä, kuinka jopa madot, jätteet ja maassa kasvavat ruohot kaluttiin nälkäisiin suihin. Tältä kurjuudelta ummisti silmänsä sekä lehdistö että Vankeja Riihimäen vankileirin pihalla. TYÖVÄENLIIKE 100 VUOTTA SITTEN Päivän leipäannos Tammisaaren vankilassa elokuussa 1918. Vankileireillä tarjottuja leipiä kutsuttiin esimerkiksi murikoiksi ja piikkilankaleiviksi. TYÖVÄENMUSEO WERSTAS TY Ö VÄ EN A RK IS TO TEKI1805_3-58.indd 22 9.5.2018 8:09:21
5/2018 Tekijä 23 AJASSA eduskunta, sillä tietoja vankileirien olosuhteista ei saanut vuotaa julkisuuteen. Huhuja nälkäkuolemista pidettiin punaisten propagandana. Nälän kurjistamat vangit olivat alttiita erilaisille kulkutaudeille ja syöpäläisille. Niin isorokko, kurkkumätä kuin punatautikin riehuivat leireillä kesäkuukausina. Tilannetta pahensi maailmalta levinnyt influenssa epidemia eli espanjantauti, joka surmasi tuhansia vankeja. Kaiken kaikkiaan vankileirit veivät hengen noin 12 000–14 000 ihmiseltä. TUOMIOLLA Viralliset valtiorikosoikeudet korvasivat lopulta kenttäoikeudet. Puolueettomasta oikeudenkäynnistä ei kuitenkaan ollut kysymys. Syyteaineistojen kokoaminen ja muut järjestelyt veivät paljon aikaa, sillä jokaisesta vankina olleesta kyseltiin tietoja näiden kotipitäjien suojeluskunnilta muun todistusaineiston oheen. Oikeutta päästiin istumaan vasta heinä–elokuussa. Moni lopulta syyttömäksikin todettu pääsi vapauteen vasta syksyllä, mikäli selvisi hengissä siihen asti. Valtiorikosoikeuksissa käsiteltiin yli 70 000 tapausta, joissa ihmisiä tuomittiin erilaisiin rangaistuksiin valtionja maanpetoksesta tai muista rikoksista. Osa rangaistuksista oli vankeutta, osa ehdollisia, ja kansalaisluottamuksen menetys koski monia. Annetuista 555 kuolemantuomiosta toimeenpantiin lopulta noin viidesosa. Sotavankilaitos lakkautettiin virallisesti syyskuussa, jolloin leirit muuttuivat pakkotyölaitoksiksi. Vankeja oli tuolloin jäljellä noin 23 000. Pääosa tuomituista armahdettiin lopulta vuoden 1918 lopussa, ja samalla päätettiin, ettei valkoisia teloittajia tuomita ollenkaan. Nälän runtelemilla punavangeilla alkoi paluu arkeen. l FELLMANIN PELTO Punaiset joukot antautuivat Lahden seudulla huhti–touko kuun taitteessa. Antautuneet ja suuri joukko itää kohti pyrkineitä pakolaisia sijoitettiin toukokuun alussa Fellmanin kartanon maille. Mukana oli myös äitejä lapsineen. Fellmanin pellolle kerättiin noin 22 000, joidenkin arvioiden mukaan lähemmäs 30 000 ihmistä. Suurin osa pellolla olleista joutui viettämään paljaan taivaan alla 3–4 vuorokautta ilman kunnollista lämmikettä tai ruokaa. Iso osa vangeista päätyi Fellmanin pellolta lopulta Lahteen Hennalan vankileirille, jossa oli toukokuussa noin 1 000 vankia. Kenttäoikeus jakoi kuolemantuomioita päivittäin, ja tuomitut ammuttiin läheiseen metsikköön. Toukokuussa myös 152 alasti riisuttua naista teloitettiin. Naisten kohdalla erityisen raskauttavana tekona pidettiin pukeutumista miesten asuun, housuihin. KA N SA N A RK IS TO TY Ö VÄ EN A RK IS TO TEKI1805_3-58.indd 23 9.5.2018 9:53:50
24 Tekijä 5/2018 VÄITTÄJÄT Tasa-arvoa sukupuolikiintiöillä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO OVATKO SUKUPUOLIKIINTIÖT HYVÄ VAI HUONO ASIA? SUSANNA KOSKI: Ne ovat esimerkki siitä, miten yritetään keinotekoisesti ratkaista jotain koettua ongelmaa. Se on tuulahdus menneisyydestä, vaikka käytäntö on oikeasti ihan muuta. Olen mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, mutta se ei tarkoita sitä, että lopputuloksen pitäisi kaikkialla ja kaikkien osalta olla samankaltainen. MARIA NYROOS: Tasa-arvo ei toteudu kiintiöillä, mutta ne ovat osa työkalupakkia. Yli sadan maan parlamentissa on käytössä jonkunlaiset kiintiöt, Suomessa ei. Kiintiöitä voidaan hyödyntää niin poliittisessa demokratiassa, yritysmaailmassa tai muissa päättävissä elimissä. KOSKI: On vissi ero, onko tasa-arvon vai mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja. Naisten olisi korkea aika lopettaa vertailu miesten saavutuksiin. Aina kun on joku teemapäivä, kerrotaan, että naisilla on samat mahdollisuudet kuin miehillä. Mutta mikä mittapuu se mies oikein on?! Naiset ovat kautta historian saavuttaneet hienoja asioita. NYROOS: Naiset ovat tehneet suurenmoisia asioita, mutta niistä ei kerrota esimerkiksi historian tunneilla, koska miehet ovat päässeet aina edelle. Vaikka meillä on oikeus äänestää, asettua ehdolle ja naisia on pörssiyhtiöiden johdossa, miksi puntit eivät edelleenkään mene tasan? Se on se historian taakka. Johtavat miehet rekrytoivat mieluummin omasta verkostostaan nuoria miehiä kuin naisia. Tai miehet ajattelevat edelleen, että päteviä naisia ei johtotehtäviin ole. KOSKI: Meillä ei ole kuitenkaan varsinaisia rakenteita, jotka estäisivät mahdollisuuksia. Naiset voivat tehdä Suomessa mitä vain, ja meillä on yllin kyllin inspiroivia esimerkkejä niistä, jotka ovat omilla ansioillaan mullistaneet maailmaa. Mutta mikä on suomalaisen kiintiönaisen suurin saavutus? Ja kuka se olisi? Ei tule mieleen. NYROOS: On epäolennaista puhua yksilöistä kiintiönaisena. Kyse on rakenteista ja mekanismeista. ONKO YRITYSKULTTUURI MEILLÄ SIINÄ MALLISSA, ETTÄ AIKA HOITAA TASA-ARVON KUNTOON? KOSKI: Kyllä. Omien kokemusteni perusteella, kun puhutaan työasioista, kukaan ei ota tätä epätasa-arvoa koskaan esille. Suomessa johtamiskysymykset ovat kiintiökysymyksiä olennaisempia. NYROOS: Johtajuudessa ei ole eroa sukupuolten välillä, mutta tiedetään, että keskinkertainen johtajuus tuottaa keskinkertaisia alaisia ja keskinkertaista työtä. Naisten johtamissa yrityksissä on tutkimusten mukaan tarkempi hallinto ja tilinpäätökset, ja mitä tasa-arvoisempi yhtiön hallitus tai johtoryhmä on, sitä kannattavampi se on taloudellisesti. Toisaalta naiset joutuvat tekemään kaksi kertaa enemmän duunia, että saavat saman hyväksynnän kuin miehet. KOSKI: Minulla ei ole tarvetta kiistää tutkimusnäyttöjä, millainen johtoryhmä synnyttää mitäkin. Mutta yksityisissä yrityksissä omistajilla pitää olla mahdollisimman laaja harkinta, ketä hallituksiin valitaan. Sitä ei saa missään nimessä kiintiöidä. Kyse on siitä, pitääkö tasa-arvoon lailla pakottaa, vai voiko maalaisjärjellä etsiä ratkaisuja, jotka palvelevat parasta mahdollista päämäärää. SUSANNA KOSKI KANSANEDUSTAJA KOKOOMUS TEKI1805_3-58.indd 24 9.5.2018 8:09:30
5/2018 Tekijä 25 AJASSA ONKO SINULLE ITSELLESI OLLUT SUKUPUOLESTASI HYÖTYÄ TAI HAITTAA? KOSKI: Sekä että. Hesarin haastattelussa kysyttiin, miten paljon uskoin saaneeni ääniä ulkonäköni ansiosta. Kiinnostavampaa olisi tietää, paljonko olen ääniä sen takia menettänyt! Ulkonäkö on aivan epäolennaista asioissa, joiden kanssa työskentelen. NYROOS: Kun minut palkattiin kaupan kassalle, esimies oli mies, joka tykkäsi palkata nuoria naisia. Haittoja on ollut politiikassa. Siellä on hiljennetty ja lueteltu lista syitä, miksi en ole yhtä pätevä kuin mies johonkin rooliin, vaikka puhumme ihan samoja asioita. Ovia on suljettu ennen kuin on edes päässyt yrittämään. MIKSI PUOLUEILLA ON NAISTAI NUORISOJÄRJESTÖJÄ? EIVÄTKÖ NEKIN OLE YHDENLAISIA KIINTIÖITÄ? KOSKI: Itse en ole kuulunut Kokoomusnaisiin, mutta jos naisjärjestö laskee pätkääkään jonkun kynnystä osallistua politiikkaan, hyvä. Naisjärjestö voi keskittyä paremmin tiettyihin teemoihin, mutta se ei tarkoita, että he olisivat joku oma kuppikuntansa. Olin muuten aikoinaan ensimmäinen nainen kokoomusnuorten puheenjohtajana – ja edelleen ainoa. Ja siinä ei ole kyse siitä, etteikö päteviä naisia olisi paljon. NYROOS: Demarinaisilla on ollut vahvoja johtajia ja kansanedustajia sekä pitkä historia SDP:n rinnalla luomassa esimerkiksi vanhempainvapaita tai maksutonta koulutusta. Monet noista asioista nähtiin silloin naiskysymyksinä. Itse teen paljon töitä eri puolella puolueessa, nuorissa, erilaisissa työryhmissä, mutta jollekin se oma yhteisö voi löytyä sieltä yhdestä kulmasta. Se mahdollistaa, että kaikkien ääni kuuluu ja demokratia toimii. MARIA NYROOS PUHEENJOHTAJA HELSINGIN DEMARINAISET SUKUPUOLIKIINTIÖT Suomessa lakisääteisiä sukupuolikiintiöitä on kuntien ja valtion toimielimissä. Pörssiyhtiöillä on suositus, että molemmat sukupuolet ovat niiden hallituksissa edus tettuina. Puolueilla on erilaisia käytäntöjä, miten sukupuolten tasa-arvo huomioidaan ehdokasasettelussa ja muissa valinnoissa. Konsulttiyhtiö EY:n globaali tutkimus kertoo, että naisjohtajien mielestä suurimpia esteitä urakehitykselle ovat lannistava yrityskulttuuri ja ennakkoluulot. Miesjohtajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten johtajanimityksiä jarruttaa eniten se, että päteviä naisia ei ole tarpeeksi. London School of Economicsin mukaan sukupuolikiintiöt lisäävät päättävässä asemassa olevien ihmisten – varsinkin miesten – pätevyyttä. Takana on ajatus keskinkertaisuuden kriisistä: kun sukupuolten tasa-arvo paranee, huonot tai keskinkertaiset (mies)johtajat saavat potkut tai eroavat. Lähteet mm: HS, THL, Keskuskauppakamari Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka sukupuolikiintiöiden rakennelma kestää: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1805_3-58.indd 25 9.5.2018 8:09:37
26 Tekijä 5/2018 ILMIÖ Asuntovelalliset nauttivat alhaisesta korkotasosta TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Viime vuosina vakaita tuloja saaneet asuntovelalliset ovat olleet tyytyväisiä. Lainasta on joutunut maksamaan historiallisen alhaista KORKOA. Säästötileillä rahojaan pitäneet taas ovat olleet tyyty mät tömiä. Korko on ollut vain prosentin kymmenyksiä. On odotettavissa, että korot pysyvät matalalla tasolla vielä muutaman vuoden. Keskuspankit pitävät KORKOTASOA alhaalla. Ne vaikuttavat pankeista saatujen lainojen ja talletustilien korkoihin. Jotta ymmärtäisi, miten keskuspankit voivat vaikuttaa niin suoraan pankkien myöntämien lainojen korkoihin, on syytä tietää jotain pankkien toimintatavasta. Pankeilla pitää olla joka päivä tilinpito tasa painossa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että pankki on voinut lainata rahaa vain niin paljon kuin pankilla on erilaisia varoja, kuten talletuksia ja käteistä. Jos pankin tilinpito on vain väliaikaisesti epä tasa painossa, lainaa pankki yleensä keskuspankilta yhdeksi yöksi tai viikoksi rahaa. Euroopan keskuspankki asetti maaliskuussa 2016 viikon mittaisen lainan niin sanotuksi OHJAUSKOROKSI tasan %. Yhden yön lainasta pankit joutuvat maksamaan 0,25 % korkoa. Jos pankeilla puolestaan on varoja enemmän kuin annettua lainaa, voivat pankit siirtää varojaan keskuspankille yön yli. Tästä talletuksesta pankit tosin joutuvat nyt maksamaan keskuspankille, sillä sen korko on -0,4 %. Keskuspankki on pyrkinyt alhaisilla ja NEGATIIVI SILLA KOROILLA lisäämään pankkien luotonantoa ja näin saamaan yrityksiä investoimaan ja yksityishenkilöitä kuluttamaan. Raha on niin sanotusti halpaa. Monelle velalliselle ohjauskorkoa tutumpi termi on EURIBOR-KORKO. Kun pankit lainaavat toisilleen rahaa, perivät ne toisiltaan Euribor-korkoa. Euriborin määrittelee talouteen erikoistunut uutistoimisto Reuters. Reuters kerää päivittäin noin 50 pankilta tiedot korosta, jolla pankit lainaavat toisilleen rahaa. Näiden pohjalta Reuters laskee Euribor-koron eripituisille lainoille. Moni asuntovelallinen on sitonut lainansa Euriboriin. Tällöin pankki perii lainasta kunkin kuun Euribor-koron sekä MARGINAALIN, josta pankki on asuntovelallisen kanssa erikseen sopinut. KESKUSPANKIT VAKAUTTAVAT Keskuspankin tavoitteena on edesauttaa vakaata talouskasvua. Keskuspankki pyrkii tähän pitämällä hintatasoa vakaana, mutta kuitenkin nousevana. Vakaudella pyritään siihen, että niin yksityiset henkilöt kuin yrityksetkin uskaltavat suunnitella tulevaisuutta. Käytännössä keskuspankin ajattelussa nousukaudet ovat vaarallisia. Niin ihmiset kuin yritykset ovat silloin luottavaisia tulevaisuuteen ja kuluttavat innokkaasti lainarahalla. Investoinnit voivat tällaisessa tilanteessa olla liian optimistisia ja osoittautua virhearvioiksi. Siksi keskus pankki nostaa korkojaan nousukaudella, jotta näitä päätöksiä harkittaisiin enemmän. Taantumassa keskuspankki puolestaan pitää korot matalalla, jotta investointipäätöksiä tehtäisiin helpommin ja talous lähtisi kasvuun. Hintatason noususuunnassa pitäminen taas on järkevää samasta syystä. Jos kulutustavaroiden ja -palveluiden hinnat alenisivat, ihmiset lykkäisivät ostopäätöksiään lisäalennusten toivossa, mikä saisi talouden laskuun. Koska hintataso eli inflaatio ei ole noussut Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti, joutuu keskuspankki pitämään korot edelleen matalalla. HYVIÄ VAI HUONOJA UUTISIA? Sijoittajat tarkkailevat keskuspankkien korkopäätöksiä, sillä ne vaikuttavat suoraan valuuttakursseihin, joukko lainojen korkoihin ja osakkeiden hintoihin. Nykyisin keskuspankkien toimilla on erityisen suuri merkitys. Ne ovat finanssikriisistä lähtien pyrkineet saamaan taloutta kasvuun poikkeustoimien avulla. Koska korkotaso on ollut jo useamman vuoden alhaalla, ovat sijoittajat hakeneet parempia tuottoja osakkeista. Tämä on nostanut osakkeiden arvot paikoin jopa histo riallisen korkealle. Kun hintatason nousu alkaa joskus osoittaa kiihtymisen merkkejä ja keskuspankit palaavat normaali aikaan, alkavat sijoittajat siirtää rahojaan joukolla osakkeista lainamarkkinoille. ? Ennen finanssikriisiä pankit saattoivat suostua hyvinkin alhaisiin marginaaleihin, koska Euribor-korko oli parhaim millaan yli viidessä prosentissa. Tänä päivänä, kun Euribor-korot ovat negatiivisia, pankit suostuvat vain huomattavasti korkeampiin marginaaleihin. 6 5 4 3 2 1 -1 12 kuukauden Euribor-korko, % 2007 08 09 10 11 12 13 14 15 17 18 16 Lahjaideat valmistuneelle Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Huawei P20 PRO, 128 Gt Täydellinen kumppani valokuvauk seen. Se on maailman ensimmäinen älypuhelin, jossa on kolme taka kameraa. Tehokkaat komponentit ja supernopea lataus sekä tarkkakuvainen OLED-näyttö. Löydät kaikki värivaihtoehdot haulla huawei p20 pro Honor 9 Lite, 32 Gt Kuvauksellisiin hetkiin kaksoiskameralla ja tarkalla Full HD -näytöllä varustettu Honor 9 Lite -Android-puhelin. Älykkäät kuvausominaisuudet yhdistettynä 13 ja 2 megapikselin kaksoiskameraan. Tehokas Quad-Core 2,3 GHz prosessori ja pitkäkestoinen akku. Löydät kaikki värivaihtoehdot haulla honor 9 lite Takakamerat 40 + 20 + 8 Mpx 6,1” (1080 × 2244) OLED-näyttö Etukamera 24 Mpx 849 ,00 Apurahalla 45,00/kk (24 kk) Nokia 7 Plus, 64 Gt Puhelin, johon voit luottaa. 6 tuuman Full HD+ -näyttö sopii erinomaisesti kaikenlaiseen käyttöön. 12 ja 13 megapikselin kennot, ZEISS-optiikka ja kaksinkertainen optinen zoomaus. Valkoinen/kupari Verk.com/2543 Musta/kupari Verk.com/6307 12 + 13 Mpx:n takakamera 6” Full HD IPS -näyttö Etukamera 16 Mpx ZEISS-optiikalla 399 ,90 Apurahalla 24,00/kk (23 kk) Kristallinkirkkaat äänet Huippunopea SuperCharge-lataus 249 ,90 Apurahalla 17,00/kk (22 kk) Pitkäkestoinen akku 5,65” (1080 × 2160) Full HD -näyttö 13 + 2 Mpx:n kaksoiskamera Nopea sormenjälkilukija Tekijä_160518.indd 1 02/05/18 13:51 TEKI1805_3-58.indd 26 9.5.2018 8:09:39
Lahjaideat valmistuneelle Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Huawei P20 PRO, 128 Gt Täydellinen kumppani valokuvauk seen. Se on maailman ensimmäinen älypuhelin, jossa on kolme taka kameraa. Tehokkaat komponentit ja supernopea lataus sekä tarkkakuvainen OLED-näyttö. Löydät kaikki värivaihtoehdot haulla huawei p20 pro Honor 9 Lite, 32 Gt Kuvauksellisiin hetkiin kaksoiskameralla ja tarkalla Full HD -näytöllä varustettu Honor 9 Lite -Android-puhelin. Älykkäät kuvausominaisuudet yhdistettynä 13 ja 2 megapikselin kaksoiskameraan. Tehokas Quad-Core 2,3 GHz prosessori ja pitkäkestoinen akku. Löydät kaikki värivaihtoehdot haulla honor 9 lite Takakamerat 40 + 20 + 8 Mpx 6,1” (1080 × 2244) OLED-näyttö Etukamera 24 Mpx 849 ,00 Apurahalla 45,00/kk (24 kk) Nokia 7 Plus, 64 Gt Puhelin, johon voit luottaa. 6 tuuman Full HD+ -näyttö sopii erinomaisesti kaikenlaiseen käyttöön. 12 ja 13 megapikselin kennot, ZEISS-optiikka ja kaksinkertainen optinen zoomaus. Valkoinen/kupari Verk.com/2543 Musta/kupari Verk.com/6307 12 + 13 Mpx:n takakamera 6” Full HD IPS -näyttö Etukamera 16 Mpx ZEISS-optiikalla 399 ,90 Apurahalla 24,00/kk (23 kk) Kristallinkirkkaat äänet Huippunopea SuperCharge-lataus 249 ,90 Apurahalla 17,00/kk (22 kk) Pitkäkestoinen akku 5,65” (1080 × 2160) Full HD -näyttö 13 + 2 Mpx:n kaksoiskamera Nopea sormenjälkilukija Tekijä_160518.indd 1 02/05/18 13:51 TEKI1805_3-58.indd 27 9.5.2018 8:09:40
TEKI1805_3-58.indd 28 9.5.2018 8:09:42
5/2018 Tekijä 29 LYHYET AJASSA KYYKYTYKSEEN VASTATAAN Teollisuusliitto varoittaa vakavasti maan hallitusta tekemästä työntekijöiden asemaa kurjistavia päätöksiä. Jos Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus päätyy viemään tällaisia esityksiä eteenpäin, ei Teollisuusliitto tyydy katselemaan tapahtumia sivusta. Maan hallitus sopi taannoisessa kehysriihessään, että alle 30-vuotiaiden kolme kuukautta työttömänä olleiden työntekijöiden turvaa heikennettäisiin. Alle 20 hengen yrityksissä puolestaan olisi nykyistä helpompi tehdä irtisanomisia. ”Me mietimme vastatoimia, eivätkä ne toimet ole toteutuessaan vähäisiä.” Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto liiton hallituksen kannanotossa 27.4. ”Ay-liikkeellä ei ole enää mitään syytä yrittää olla rakentava tämän hallituksen kanssa, koska se on rikkonut lähes kaiken, mistä se kilpailukykysopimuksella sopi.” Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen liiton tiedotteessa 12.4. LIITTO VAROITTAA ALLE PUOLET TÄYTTÄNYT AKTIIVISUUSEHDON SAK:laisista työttömyyskassoista kerätyt tiedot kertovat karua kieltä aktiivimallin toteutumisesta. Arvion mukaan SAK:laisista ansiopäivärahaa saavista alle puolet (47 %) on täyttänyt aktiivisuusehdon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Kelan aiemmin julkaisemat tiedot viime vuoden lopun tilanteesta. ”Näyttää siltä, että palvelualoilla aktiivisuusehto on täyttynyt muita aloja paremmin, koska monet tekevät osa-aikaista työtä. PAMin työttömyyskassan jäsenistä merkittävä osaa saa soviteltua päivärahaa ja näin täyttää myös aktiivisuusehdon. Heikoin tilanne näyttäisi olevan teollisuuden eri aloilla, kuljetuksessa sekä julkistenja hyvinvointialojen työttömillä. Monilla aloilla keikkatyötä ei juurikaan ole tarjolla.” SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen TIE TAMMISAAREEN -MUISTOTAPAHTUMA KLO 11 Muistotapahtuma punavankimuistomerkillä KLO 14 Seminaari Dragsvikin varuskunnassa Seminaarin avaa kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Puheenvuorot kirjailija Sirpa Kähkönen, historioitsija Sture Lindholm, kapteeniluutnantti Timo Laurila, oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Muistotapahtuman järjestää Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys & yhteistyökumppanit. Seminaari pidetään varuskunnan alueella ja tämän vuoksi seminaariin pitää ilmoittautua ennakkoon. Seminaariin mahtuu 500 osallistujaa. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä: lyyti.fi/reg/tammisaari 9.6. KLO 11–16 TEOLLISUUSLIITTO NÄYTTÄVÄSTI MUKANA KESÄLLÄ PORISSA JA VALKEAKOSKELLA ? SuomiAreenassa (16.–20.7.) liitto järjestää to 19.7. jäsentilaisuuden Viikkarin Valkamassa, ja liitto on mukana kansalaistorilla koko viikon. teollisuusliitto.fi/suomiareena ? Työväen Musiikkitapahtumassa Teollisuusliiton jäsentapahtuma on pe 27.7. Kirjaslammen tanssilavalla, ja liiton järjestöauto on paikalla kansalaistorilla 27.–28.7. Teollisuusliiton jäsenet saavat kaikista lipputyypeistä 20 euroa alennusta. teollisuusliitto.fi/tyovaen-musiikkitapahtuma ”Oliko meillä erotuomari, joka pelasi toisen joukkueen pussiin?” Tradenomiliiton Ville-Veikko Rantamaula 30.4., kun valtakunnansovittelija Minna Helle oli ilmoittanut siirtyvänsä Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajaksi 1.6. alkaen ? LUETUIMMAT HUHTIKUU tekijälehti.fi ? Järjestämisellä uusia toimijoita ? Oikeusapu, arvokas jäsenetu ? Svenska sektionens ordförande Ronja Grönholm ? Murikka-opiston eläkkeelle siirtyvä rehtori Aki Ojakangas ? Sarjakuva : Tapio Tomsten MURIKKA-OPISTO 26.-27.5.2018 Keväällä sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tutustumme seminaarissa vuoden 1918 tapahtumiin ja niiden kaikuihin. Millainen oli yhteiskunta, joka sodan synnytti? Miten sodasta selvittiin, palattiin työhön ja arkeen? Miten sotaa käsiteltiin tarinoin ja lauluin? Luentoja, keskusteluja, lauluja, tarinoita sekä vierailu Tampere 1918 -näyttelyssä museokeskus Vapriikissa. Ilmoittautuminen murikka.kurssit@teollisuusliitto.fi TEKI1805_3-58.indd 29 9.5.2018 8:09:43
30 Tekijä 5/2018 TEKI1805_3-58.indd 30 9.5.2018 8:09:51
5/2018 Tekijä 31 ? Tarjolla siistiä sisätyötä Savolainen sylinterivalmistaja Hydroline kärsii kroonisesti työvoimapulasta, vaikka tarjolla on täsmäkoulutusta ja vakaa työpaikka siistissä ympäristössä. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT PENTTI VÄNSKÄ TYÖSSÄ ”Ammatinvalintaneuvoja suositteli minulle alun perin metallialaa, ja kun tuossa vieressä asun, niin tänne oli helppo tulla ensin tutustumaan, ja sillä tiellä tässä ollaan.” MINTTU ÅHMAN Koneistaja TEKI1805_3-58.indd 31 9.5.2018 8:09:58
32 Tekijä 5/2018 A uto kaartaa Kuopion pohjoispuolella moottoritien rampista ylös kohti Siilinjärveä ja Joensuuta. Oikealla näkyy komea rivi valkeita tehdashalleja. Niitä tulee jatkuvasti lisää, sillä sylinterivalmistaja Hydroline Oy:llä menee juuri nyt erittäin kovaa. Viime vuonna kasvua kertyi 19 prosenttia ja tänä vuonna jatketaan samaa tahtia. Tarvitaan siis lisää tekijöitä. HAUSSA 100 UUTTA TEKIJÄÄ Tuotannossa oli viime vuoden lopussa 170 tekijää ja tämän vuoden maaliskuun puolivälissä jo 260. Jos suunnitelmat toteutuvat, loppuvuodesta päästään 350 työntekijään. – Alkuvuoden some-kamppanja toi heti 50 uutta työntekijää. Myöhemmin tänä vuonna alkaa jälleen uusi rekrytointikoulutus. Niitä on ollut jatkuvasti ”Kavereita opetetaan täällä muun muassa hitsaamaan ja koneistamaan, mutta kestää aikansa, ennen kuin näihin hommiin oppii.” MIIKKA LEMETTINEN Pääluottamusmies TEKI1805_3-58.indd 32 9.5.2018 8:10:03
5/2018 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? kaksi parin viime vuoden aikana. Sitä kautta tulin itsekin tänne vuonna 2010, pääluottamusmies ja hitsari Miikka Lemettinen sanoo. Hydrolinelle pääsee rekrykoulutuksen kautta töihin ilman metallialan peruskoulutusta. Tulijat täsmäkoulutetaan suoraan siihen työhön, mitä tehdään. – Kavereita opetetaan täällä muun muassa hitsaamaan ja koneistamaan, mutta kestää aikansa, ennen kuin näihin hommiin oppii. Pelkkää ruusuilla tanssia Hydrolinen taival ei ole ollut. Vuonna 2009 yritys sukelsi syvälle, ja koko porukka oli lomautettuna, jotkut jopa pari vuotta. Valtaosa palasi kuitenkin takaisin, kun ajat kohenivat. Heiluntaa jatkui aina vuoteen 2014 saakka. Vuodesta 2015 alkoi hurja nousu. Tuotantomäärät työntekijää kohden ovat nousseet 20–30 prosenttia vuodessa. YLITÖITÄ JA JOUSTOJA Työntekijöille kova kasvu on näkynyt työaikajoustoina, työajan keskimääräistämisenä, jatkuvina ylitöinä ja monen työn siirtämisenä kahteen tai kolmeen vuoroon. Kasvu ja muutokset ovat aiheuttaneet paljon kysymyksiä työntekijöiden piirissä. – Monen on vaikea pysyä kovassa vauhdissa mukana. Jo muutos yhdestä vuorosta kahteen tai kolmeen on vaikea asia. Jos tällaisessa kasvussa halutaan olla mukana, edellyttää se myös työntekijöiltä muutosten ymmärtämistä ja joustoihin sopeutumista, Lemettinen sanoo ja jatkaa. – Onhan se toisaalta aika kovaa, jos tekee vaikka viisi lauantaita putkeen ja se sitten tasoitetaan vuosityöaikaan niin, ettet saakaan mitään ylityökorvauksia. TEKI1805_3-58.indd 33 9.5.2018 8:10:06
34 Tekijä 5/2018 Kun Lemettiseltä kysyy, mikä on ollut suurin muutos kymmenen vuoden aikana, tulee vastaus heti. – Tehtaan uusi johto ja uuden sukupolven omistajat. Heidän kanssaan viedään nyt monia perusasioita eteenpäin. Turvallisuuteen ja tiedonkulkuun on tullut paljon parannusta. Tehtaan johtaja kertoo ajankohtaisista asioista kerran kuussa tiedotustilaisuudessa ja toimitusjohtaja vastaavasti isommista linjoista, minne olemme menossa. Hyvähän se on tietää asioista, mutta tieto lisää myös tuskaa, Lemettinen myöntää. LAATU RATKAISEE Hydroline kilpailee markkinoilla, joilla yksi asia ratkaisee. – Laatu se on. Ei halpamaissa pystytä tällaiseen laatuun millään. Meidän toimittamat sylinterit toimivat siinä käytössä mihin ne on suunniteltu ja ne kestävät pitkään. Laatua seurataan läpi tuotannon ja kaikki osat mitataan jokaisessa työpisteessä. Hydroline tekee kaikki sylinterit asiakastilausten mukaan. Kaikkiaan tuotetaan 1 800:aa erilaista sylinteriä, vuodessa 120 000 kappaletta. Vuosittain tulee 100–200 uutta mallia ja saman verran poistuu mallistosta. Pienimmät sylinterit ovat 15 senttimetriä ja pisimmät 12 metrisiä. Halkaisijat ovat 25–280 millimetriä. PITKIEN PUTKIEN MIEHET Avarassa, valoisassa ja hohtavan valkeassa tehdassalissa ihastelemme 11 metriä pitkiä sylintereitä, joita käytetään muun muassa tikasautoissa ja henkilönostimissa. Osa sylintereistä on teleskooppi vartisia eli niissä on kaksi sylinteriä sisäkkäin, jolloin kokonaispituus nousee yli 20 metrin. Lemettisen työpisteessä tapaamme hänen työparinsa hitsari Eetu Vartiaisen. Hän hioo juuri hitsaamansa Bronto Skyliftille toimitettavan reilun viisimetrisen sylinterin vartta. Vartiainen vaihtoi pari vuotta sitten ammattiaan, kun kaivinkone kuljettajan jatkuvat reissuhommat eivät enää maistuneet. – Menin aikuisiällä suorittamaan levyseppähitsaajan tutkintoa, tulin tänne koulun kautta työharjoitteluun jigi-hitsariksi ja tänne olen jäänyt. Onhan tämä siistiä sisätyötä verrattuna entiseen. Hyvää on myös se, että kotoa käsin voi käydä töissä ja työajat ovat säännölliset, Vartiainen sanoo. Seuraavassa työpisteessä metallimies Arttu Hartikainen kokoaa yli 30 osasta reilun tonnin painoista teleskooppisylinteriä, joka sekin on menossa Bronto Skyliftille. – Neljä ja puoli vuotta olen ollut erilaisissa kokoonpanohommissa. Aiemmin olin Hydroline Servicen palveluksessa. Olin sieltä lainassa ja sitten jäin pysyvästi tänne, Hartikainen sanoo. Kari Savolainen työskentelee Vartiaisen ja Hartikaisen työpisteiden tuntumassa Hydrolinen pisimmällä sorvilla, jolla työstetään parhaimmillaan 12-metrisiä sylintereitä. 11 vuoden kokemuksella sujuu hiuksen paksuutta tarkemmat työt. – Puhumme muutamista millin sadasosista, mitä tällaisessa sylinterissä saa olla välyksiä koko matkalla. Kun paineet ovat sylinterin sisällä kovat, ei enempää sallita. Pitkän koneen kanssa pitää olla tarkkana, että sorvattava sylinteri pyörii suorassa ? Metallimies Arttu Hartikainen kokoaa reilun tonnin painoista teleskooppisylinteriä. TEKI1805_3-58.indd 34 9.5.2018 8:10:09
5/2018 Tekijä 35 ? HYDROLINE OY PERUSTETTU 1962 KOTIPAIKKA Siilinjärvi PÄÄOMISTAJAT Laakkosen suku, Juuri Partners ja Ilmarinen TUOTANTO Hydraulisylintereitä, noin 120 000 vuodessa HENKILÖSTÖ 279, joista tuotannossa 223 (2017) LIIKEVAIHTO 43 milj. euroa (2017) TYÖSSÄ ja että sylinterivarret ovat suoria. Näissä vanhoissa sorveissa on mekaaniset laakerit, joiden säätäminen on vaativampaa kuin hydraulisten sorvien kanssa, joissa automaatio huolehtii pitkälti säädöistä, Savolainen sanoo. Sylinterit sorvataan monessa vaiheessa. Ensin ne rouhitaan aihiosta. Sen jälkeen niistä poistetaan jännitys. Tämän jälkeen seuraa hienosorvaus, hionta ja hitsaus. 12-metrisen sylinterin tekoon menee pari päivää aihiosta viimeistelyyn. NAISTEN PAIKKA Hydrolinen halleissa naisten osuus on noussut 15 prosenttiin työntekijöistä. Viisi vuotta mukana ollut Svetlana Hyvärinen kerää pienosia tilauksen mukaan kokoonpanopisteisiin. – Työvoimatoimiston kautta pääsin tänne logistiikkakoulutukseen, sen jälkeen seitsemän kuukauden työharjoitteluun ja sitten jäin tänne töihin. Tiivis tahti on ollut koko ajan. ? ? Logistiikkatyöntekijä Svetlana Hyvärinen kerää varastosta osia kokoonpanoon. ? Metallimies Kari Savolainen säätää sorvia hiuksen paksuutta tarkemmin. ? TEKI1805_3-58.indd 35 9.5.2018 8:10:16
36 Tekijä 5/2018 Kokoonpanotyöntekijä Virpi Jäsperi kokoaa kolmekymmentä senttiä pitkän sylinterin vartta. Kun häneltä kysyy varteen tarvittavien osien määrää, saa savolaisen vastauksen. – No sehän riippuu sylinteristä. Ohjain ja mäntähän ne ovat tärkeimmät osat. Sitten on väliholkki ja tiivisteitä. Kun varsi on valmis, se asennetaan putkeen. Sitten se lähtee koeponnistukseen, Jäsperi sanoo. Vuoden alussa alkaneen työsuhteen alkuun Jäsperi sai vanhemmilta työntekijöiltä opastuksen tehtävään. Aiemmin Bilteman myyjänä työskennellyttä Jäsperiä miellyttää, että työajat ovat tasaiset kolmea vuoroa, eikä viikonloppuja tarvitse tehdä. Lähettämötyöntekijä Sari Rautava nostaa vankalla ammattitaidolla parikymmenkiloisia sylinterejä kuormalavalle. Hänellä tuli helmikuun alussa vuosi täyteen Hydrolinella, ja niin kuin moni muukin työntekijä, myös hän tuli töihin Hydrolinen järjestämän koulutuksen kautta. – Vastaan käytännössä yksin Valtran tuotteiden pakkauksesta ja lähettämisestä. Normaalisti eri ihmiset pakkaavat ja hoitavat lähettämisen. – Valtralla on omat ohjelmat, minne lähetykset pitää ajaa. Se pitää hallita. Näiden tuotteiden pakkauksessa on myös oma tyylinsä, sillä nämä ovat pohjamaalissa eivätkä valmiita kuten useimmat muut tuotteet. Tuotteita on monenlaisia muutaman kilon painoisista yli metrin mittaisiin laitteisiin. Painavimmillaan tuotteet painavat 30 kiloa. Niihin Rautava saa apuja naapurista maalaamon miehiltä, sillä nostureita ei näiden valmiiden tuotteiden liikutteluun voi käyttää. – Mukavaa tänne on joka aamu tulla. Olen ainut nainen täällä lähettämössä, enkä usko, että kovin pian toista tulee, sillä aika raskasta työtä tämä on, Rautava sanoo. ROBOTTIAPULAISET Neljä vuotta sitten taloon tullut koneistaja Minttu Åhman työskentelee kymmenkunta vuotta talossa olleen robotin kanssa. Robotti nostaa sorvattavan osan automaattisorville, ja kun työ on tehty, se palauttaa kappaleen valmiiden osien laatikkoon ja tuo samalla uuden kappaleen sorvattavaksi. Kaikki tämän tapahtuu sen mukaan, miten robotti on ohjelmoitu. – Sorvi ja robotti on ohjelmoitu toimimaan yhdessä. Mitään koulutusta minulla ei tähän ole, vaan työtä tekemällä olen oppinut toimimaan robotin kanssa. – Ammatinvalintaneuvoja suositteli minulle alun perin metallialaa, ja kun tuossa vieressä asun, niin tänne oli helppo tulla ensin tutustumaan, ja sillä tiellä tässä ollaan. Robotin ja sorvin työtä valvotaan kahdessa vuorossa ja kolmannen eli yövuoron ne tekevät itsenäisesti. Aina robottikaan ei tee aivan sen mukaan, miten pitäisi. – Välillä sitä pitää ojentaa. Jos se menee jumiin, niin kyllä minä sen kuriin saan. Annan sille silloin käskyjä tuolta ohjauspöydältä, Åhman sanoo. Vähän matkan päässä hallin keskellä on huone, jossa työskentelee kaksi kappaleita siirtävää robottia ja kolmantena hitsausrobotti. Kaksi siirtorobottia tarjoaa hitsausrobotille sylinterin varren ja sen silmukan yhteen hitsattaviksi. Kun hitsaus on valmis, siirtorobotit poimivat kappaleen valmiiden tuotteiden laatikkoon ja syöttävät samalla uuden varren ja silmukan hitsausrobotille. KOKEMUKSEN ÄÄNI Koneistaja Jari Jyrälä valmistaa CNC-koneella yksinkertaisesta aihiosta monimutkaista sylinterin nivelpäätä. Jyrälän kone on sama, joka oli aikanaan ensimmäinen Kuopion alueelle hankittu CNC-kone. Myös Jyrälä on Hydrolinen veteraani. Hänellä on takanaan 35 vuotta saman työnantajan palveluksessa. – 1984 siirryimme Kuopion keskustasta tänne Vuorelaan. Siitä tämä on kasvanut koko ajan halli kerrallaan isommaksi. Jyrälä työskentelee osavalmistuksessa, joka tuottaa Hydrolinen kokoonpanon tarvitsemia osia alihankintana silloin kun alihankkijoiden kapasiteetti ei riitä, tai hankintaerät ovat niin pieniä, ettei niitä kannata talon ulkopuolelta tilata. – Kun tulee nopeita tuotannon muutoksia, me pystymme reagoimaan niihin. Alihankkijat tekevät massatuotteita, eivätkä ne pysty reagoimaan pieniin sarjoihin. Tiukkaa meilläkin välillä tekee, ja kolmea vuoroa välillä painetaan. Mikä sitten on saanut pysymään talossa 35 vuotta? – Kai sitä on urautunut ja uskoo, ettei sitä muualla ole sen parempaa. Tällä hetkellä meillä on kyllä hyvää se, että on todella nykyaikaiset tuotanto tilat, jotka ovat varmasti Suomen huippua. Ei ole perinteistä 1980-luvun konepajameininkiä. Ja turvallinen työnantajahan tämä on ollut, paitsi mitä oli tuo vuoden 2008 lama, jolloin minäkin olin kolme kuukautta lomautettuna. l ? Jari Jyrälä valmistaa CNC-koneella aihiosta sylinterin nivelpään. Jyrälä on työskennellyt Hydrolinella 35 vuotta. TEKI1805_3-58.indd 36 9.5.2018 8:10:18
5/2018 Tekijä 37 ”Mukavaa tänne on joka aamu tulla. Olen ainut nainen täällä lähettämössä, enkä usko, että kovin pian toista tulee, sillä aika raskasta työtä tämä on.” SARI RAUTAVA Lähettämötyöntekijä TYÖSSÄ TEKI1805_3-58.indd 37 9.5.2018 8:10:22
38 Tekijä 5/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI EU käy syövän torjuntaan Työssä altistuminen johtaa vuosittain arviolta 120 000 syöpätapaukseen ja 80 000 syöpäkuolemaan Euroopan unionin maissa. Unioni päivittää nyt niin sanotun syöpädirektiivin sairaustapausten torjumiseksi. S uomessa työperäisiä syöpiä on vuosittain arviolta 1 600–2 700, mikä edustaa 5,3–8,4 prosenttia kaikista syöpätapauksista. Näistä noin kymmenesosa hyväksytään ammatti taudeiksi. Vuonna 2011 arvioitiin 1 135 ihmisen kuolleen työperäiseen syöpään. Lähes kaikki viime vuosien sairaustapaukset johtuvat edelleen asbestista. Asbestisairaudet puhkeavat useimmiten vuosikymmeniä altistumisen jälkeen. Työperäisestä syövästä aiheutuu arviolta 334 miljardin euron taloudelliset menetykset EU-maissa joka vuosi. Syöpiä on päätetty torjua EU:ssa usein eri keinoin. Näistä merkittävin lienee niin sanotun syöpä direktiivin (2004/37/EY) päivitys neljällä direktiivillä vuosina 2016–2019. Direktiiveissä säädetään raja-arvoja useille aineille työpaikan hengitys ilmassa. Tähän asti sitovat raja-arvot ovat olleet vain bentseenillä, kovapuupölyllä ja vinyylikloridilla. Useimmille syöpää aiheuttaville aineille ei ole olemassa haitatonta pitoisuutta. Raja-arvot päätetään huomioiden terveydelliset ja teknistaloudelliset vaikutukset. Kaikille syöpä direktiivin päivityksissä mukaan otetuille aineille tai yhdisteille ei tule raja-arvoja, mutta niille altistumista on vähennettävä. JENNI ULJAS KEMIALLINEN AINE KÄYTTÖ JA ESIINTYMINEN SYÖPÄ Kvartsipöly* Kaivokset, louhinta, kivija rakennustyö, valimot, lasi, sementti… ? Keuhkosyöpä, silikoosi Tulenkestävät keraamiset kuidut Metalliteollisuus ja energiantuotanto ? Keuhkosyöpä Kovapuupöly Puun työstö, huonekalujen valmistus ja rakentaminen ? Nenänielualueen sekä nenän sivuonteloiden syöpä 1,2-epoksipropaani Kemikaalien valmistus** ? Imukudoksen syöpä, verta muodostavien elinten syöpä, leukemia 1,3-butadieeni Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, öljynjalostus, kumija muovituotteiden valmistus ? Imukudoksen ja verta muodostavien elinten syöpä 2-nitropropaani Peruskemikaalien valmistus** ? Maksakasvaimia Akryyliamidi Peruskemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ? Haimasyöpä Vinyylibromidi Kemikaalien, kumija muovisekä nahkatuotteiden valmistus** ? Maksasyöpä Kromi VI + yhdisteet Ruostumaton teräs, sementti, pinnoitteet ? Keuhkoja nenänielualueen sekä nenän sivuonteloiden syöpä Etyleenioksidi Sterilointi, öljyja kaasuteollisuus** ? Leukemia Hydratsiini Paperin ja paperituotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, energian tuotanto, korroosion esto, veden käsittely ? Keuhkoja paksusuolisyöpä O-toluidiini Kemikaalien ja kumituotteiden valmistus** ? Virtsarakon syöpä Vinyylikloridi monomeeri Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, Suomessa: jätteenkäsittely, höyrykoneet ja lämmityskattilat ? Verija imusuonikasvaimet PÄIVITYS TYÖPAIKKOJEN HENGITYSILMAN SYÖPÄVAARALLISIIN AINEISIIN EU 12/2017 ENSIMMÄINEN päivitys annettiin viime vuoden joulukuussa. Siinä on raja-arvot 11:lle uudelle aineelle ja päivitetyt raja-arvot kahdelle. Päivitys pitää soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2020 tammi kuuhun mennessä. Aineista Suomen kannalta merkittävimpiä lienevät kiteinen piidioksidi (eli kvartsi), kromi (VI) ja kovapuupöly . Korkeita kvartsipitoisuuksia on mitattu erityisesti kaivosteollisuudessa, kromipitoisuuksia hitsauksessa ja plasmaleikkauksessa. TOISESSA päivitysehdotuksessa on raja-arvot viidelle uudelle aineelle. Ilman raja-arvoa jäävät bentso(a)pyreeniä sisältävät PAH-seokset ja käytetyt moottoriöljyt, mutta niitäkin koskevat siis samat, tarkat altistumista vähentävät toimenpiteet. Parlamentti käsittelee myös sytotoksisten lääkkeiden ja diesel pakokaasujen lisäämistä direktiiviin. Altistuminen dieselkaasuille saattaa komission arvion mukaan johtaa 230 000 työnteki jän keuhko syöpäkuolemaan 60 vuodessa. Kovaa kiistelyä aiheuttavat dieselpakokaasut jäävät kuitenkin luultavasti neljänteen päivitykseen. KOLMANNESSA päivitysehdotuksessa on raja-arvot kadmiumille , berylliumille , arseenille epäorgaanisine yhdisteineen, MOCA:lle ja formaldehydille . MOCA:a lukuun ottamatta näitä kaikkia on esiintynyt suomalaistenkin työpaikkojen hengitysilmassa nyt ehdotettuja raja-arvoja suurempina pitoisuuksina. NELJÄS päivitysehdotus tulee vuoden 2019 aikana. Siihen on luultavasti tulossa raja-arvot nikkelille , akryylinitriilille ja bentseenille . Nikkeliä esiintyy korkeina pitoisuuksina etenkin hitsauksessa metallituotteiden valmistuksessa ja metallin valussa, hionnassa ja pinnoituksessa. Toivottavasti direktiivityö jatkuu edelleen, sillä päivityksiin on tulossa vain jäävuoren huippu EU:n lainsäädännössäkin syöpävaarallisiksi luokitelluista aineista. Riitta Sauni: Työperäinen syöpä on ehkäistävissä. Työterveyslääkäri 4/2017 UUDET RAJA-ARVOT UUDET RAJA-ARVOT DIREKTIIVI = LAINSÄÄDÄNTÖOHJE **ei juurikaan käytetä Suomessa *hengittyvä kiteinen piidioksidi TEKI1805_3-58.indd 38 9.5.2018 8:10:22
KI TI H A IL A 5/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TYÖTURVALLISUUS RENGAS ALALLA -opas on tarkoitettu rengastöitä tekevien yritysten ja toimipaikkojen esi miehille ja työntekijöille riippumatta siitä, millä toimialalla yritys toimii. Se soveltuu oppaaksi myös alan oppilaitoksille. Oppaassa painotetaan yhteistyön merkitystä työturvallisuuden parantamisessa, työn vaarojen arvioinnissa ja riskien kartoituksessa. OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 PÄIVITYS TYÖPAIKKOJEN HENGITYSILMAN SYÖPÄVAARALLISIIN AINEISIIN EU 12/2017 UUDET RAJA-ARVOT UUDET RAJA-ARVOT ? ? METALLINJALOSTUKSEN JA VALIMOIDEN TYÖTURVALLISUUSOPAS on tarkoitettu sulattojen ja valimoi den turvallisuuden kehittämisestä vastaavilla henkilöille. He voivat käyttää opasta toiminnan suunnittelussa. Kaikki turvallisuustoiminnan toteuttamisessa mukana olevat saavat oppaasta tietoa omaan työhönsä. Opas toimii myös työturvallisuusorganisaation perusmateriaalina. Oppaita voi tilata Työturvallisuuskeskuksen verkkokaupasta. ttk.fi > koulutus ja kehittäminen > julkaisut KÄYTÄ KASVINSUOJELUAINEITA TURVALLISESTI TERVEYS Moni Teollisuusliiton jäsen on tekemisissä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden kanssa esimerkiksi puu tarhoilla, kasvihuoneissa, kukkataloissa, taimitarhoilla, viheralueilla, golfkentillä sekä maaja metsätaloudessa. Nimestään huolimatta kasvinsuojeluaineiden tarkoitus on esimerkiksi nitistää tuhoeläimiä, kasvitauteja ja rikkaruohoja, joten niiden turvalliseen käyttötapaan tulee suhtautua vakavasti. Vastuu työntekijöiden työturvallisuudesta on aina työnantajalla. Työnantajan pitää suunnitella ja järjestää kasvinsuojeluaineiden käyttö siten, että haittavaikutukset työntekijöille ja ympäristölle minimoituvat. Jokainen kasvinsuojeluaineiden kanssa työskentelevä työntekijä on perehdytettävä aineiden turvalliseen käyttöön. Asiaa on myös jatkuvasti seurattava. Kemiallisten aineiden käyttöturvalli suustiedotteiden täytyy olla työntekijöiden saatavilla. Työntekijöiden onkin syytä lukea käytettävien aineiden tiedotteet. Työntekijöiden on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että työterveyshuolto osaa ottaa kasvinsuojeluaineille altistumisen huomioon sekä työpaikka selvityksessä että terveystarkastuksissa. Lainsäädäntöä kasvinsuojeluaineiden osalta on viime vuosina kehitetty vähentämään kasvinsuojeluaineiden terveysja ympäristöriskejä. Monia entisajoilta tuttuja suojeluaineita on nykyisin niiden haitallisuuden vuoksi kielletty kokonaan. SAILA RUUTH Tukesin verkkosivuilta voi tarkistaa, ovatko työpaikalla käytetyt suojeluaineet Suomessa hyväksyttyjä ja mihin niitä saa käyttää: kasvinsuojeluaineet.tukes.fi LAKKOON OSALLISTUMISESTA EI SAA RANGAISTA SYRJINTÄ Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän ammattiyhdistystoiminnan takia. Työntekijöiden asettaminen eriarvoiseen asemaan lakkoon osallistumisen takia on yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää. Teollisuusliiton kaikki sopimusalat, pois lukien mediaja painoalat, lehdenjakajat ja viestintäalan toimihenkilöt, olivat poliittisessa lakossa perjantaina 2. helmikuuta. Teollisuusliiton jäsenet voivat ilmoittaa liiton työsuhde neuvonnan päivystykseen, jos he kokevat työnantajan rankaisevan heitä lakkoon osallistumisesta esimerkiksi töiden järjestelyillä. ? Aktiivimallin vastainen mielenosoitus kokosi yli 10 000 osallistujaa eri puolilta maata Helsingin Senaatintorille 2. helmikuuta. Samana päivänä Teollisuusliiton järjestämään poliittiseen lakkoon osallistui yli 100 000 työntekijää. TEKI1805_3-58.indd 39 9.5.2018 8:10:24
40 Tekijä 5/2018 AMMATTILAINEN TEPPO PUOLAKKA ”Työskentelen öisin erityisjakajana Lounais-Suomen Tietojakelulla ja päivisin postityöntekijänä Postilla. Lehdet on jaettu yleensä aamun sarastaessa ja työt Postilla alkavat seitsemältä. Iltapäivällä suuntaan kotiin lepäämään ja nousen töihin taas puolen yön jälkeen Tietojakelun lehdenjakoon. Tietojakelulla toimin varajakajana ja paikkaan, kun joku vaikkapa sairastuu. Pääluottamusmiehenä pidän positiivisena sitä, että piirit vaihtuvat. Siten tapaan eri piirien jakajia ja piirien olosuhteet tulevat tutuiksi. Viime syksynä työtilanne oli siinä määrin hektinen, että välillä oli hankalaa ehtiä kotiin syömään kahden työn välillä. Lepo jäi vähän turhan vähälle. Silti kahden työn tekeminen on oma valinta. Sekä Postin että Tietojakelun työpaikat ovat nyt vakituisia, mutta osa-aikaisia. Kokonaisuudessaan työtunteja kertyy paljon, TEPPO PUOLAKKA ERITYISJAKAJA JA POSTITYÖNTEKIJÄ LOUNAIS-SUOMEN TIETOJAKELU OY JA POSTI GROUP OYJ TURKU ”Kahdessa työssä tavoite auttaa jaksamaan” mutta tilanne vaihtelee ja välillä päivät ovat lyhempiä. Se motivoi ja auttaa jaksamaan, kun on jokin selkeä tavoite, minkä takia työtä tekee. Viimeisimpänä tavoitteena oli säästää rahaa veneen ostoon, ja sitä ennen säästin asuntoon. Nyt olen vähentänyt työtunteja, mutta jatkossakin omakotitalossa riittää asioita, mihin rahaa menee. Vapaa-aikaa on jäänyt lähinnä viikonloppuisin. Se, että ei juurikaan ole aikaa katsoa televisiota, ei harmita, koska töissä saa kuunnella radiosta urheilua riittämiin. Vapaa-ajallani suuntaankin mieluiten kalaan. Aikaa kuluu myös lemmikkien kanssa, sillä minulla on kuusi kissaa. Tunnistan kahden työn varjopuolet. Jakajan työ on fyysistä ja koettelee erityisesti jalkoja ja niveliä. Päälle nelikymppisenä palautuminen on hitaampaa kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. En aio jatkaa loputtomiin kahdessa työssä. Tällä hetkellä vaimonkin työtilanne vaikuttaa ja teen mielelläni vähän enemmän, koska hän on akateeminen pätkätyöläinen.” TEKSTI SIRPA TASKINEN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ SUOMI RUOTSI ENGLANTI TEKI1805_3-58.indd 40 9.5.2018 8:10:26
OSAAJISTA PULAA Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan teknologia yritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Tarpeesta 40 % kohdistuu amma tillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin. Osaajien saatavuus on kasvava haaste kaikenkokoisille yrityksille. Koulutusjärjestelmä pystyy nykyisellään tuottamaan teknologiateollisuuden ammattiosaajien tarpeesta vain alle puolet. Uudet osaamistarpeet muuttavat tilannetta nopeasti. Esimerkiksi robotiikka, esineiden välinen internet, kone oppiminen ja tekoäly, tehdas automaatio, ohjelmointi, data-analytiikka ja palvelumuotoilu ovat kasvava osa teknologiateollisuuden työtä. Teknologia-alojen koulutuksesta on leikattu enemmän kuin ammatillisesta koulutuksesta keskimäärin. Kuitenkin juuri voimakkaasti kehittyvillä teknologia-aloilla tarvitaan osaamistason nostamista. Tarvitaan koulutuksenjärjestäjien ja yritysten ohjelma, joka turvaa ammatillisen koulutuksen laadun, ajantasaisuuden ja vetovoiman. 5/2018 Tekijä 41 LYHYET TYÖSSÄ YLI 7 PÄIVÄN SAIRASTUMISESTA VUOSILOMAN SIIRTO l Jos vuosilomasi aikana sairastut niin vakavasti, että sairausloman arvioidaan kestävän yli seitsemän päivää, hanki sairaudesta lääkärintodistus, ilmoita asiasta ilman viivytyksiä työnantajallesi ja pyydä työnantajalta vuosiloman siirtoa sairauden ajalta. Lähde: Vuosilomalaki, 5. luku, 25 pykälä MITEN TASA-ARVO TOTEUTUU TYÖPAIKOILLA? Teollisuusliiton naiset 49 % on havainnut työpaikallaan syrjintää tai eriarvoista kohtelua 30 % on havainnut erityisesti naisiin kohdistuvaa syrjintää tai eriarvoista kohtelua 74 % ei ole saanut viimeisen 12 kuukauden aikana työnantajan järjestämää ammatillista koulutusta, jonka osallistumisajalta työnantaja olisi maksanut palkan 44 % työpaikalla ei ole tehty tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä palkkakartoitusta 13 % työpaikalla työnantaja on noudattanut lain suunnitelmavelvoitetta 43 % ei osaa sanoa, onko lainmukaiset suunnitelmat tehty 56 % työskentelee pääsääntöisesti päivätyössä, pääasiallinen palkkaustapa aikapalkka/tuntipalkka 57 % ei saa palkkiota voittojen, tuottavuuden tai muun yrityksen tulosta kuvaavan mittarin perusteella 24 % luottamustehtäviä työpaikalla 13 % luottamustehtäviä ammattiosastossa Naisen paikka -kysely lähetettiin maaliskuussa sähköpostikutsuna kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton naisjäsenille. Kyselyyn tuli 3 049 vastausta tasaisesti eri aloilta. KLO 9–15 SUOMI RUOTSI ENGLANTI GDPR JA OIKEUS TIETOON EU:n yleinen GDPR-tietosuoja-asetus astuu voimaan 25. 5. Voiko työnantaja kieltäytyä luovuttamasta luottamus miehelle tietoa työpaikan liittoon kuuluvista jäsenistä siihen vedoten? Teollisuusliiton tietosuojavastaavan Ville-Petteri Risbergin mukaan ei voi. ”Meidän näkökulmastamme luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja liiton edustaja, jolloin hänellä tulee olla oikeutus nähdä ja tietää ketkä ovat liiton ammattiosaston jäseniä, jotta hän voi tehdä työtänsä.” Lue lisää: tekijälehti.fi ONGELMIA KESÄTÖISSÄ? SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info neuvoo pulma tilanteissa. Infosta voi kysyä neuvoa esimerkiksi palkkaan, työaikaan ja koeaikaan liittyen. Kesäduunari-info muistuttaa myös, että kesätyöntekijällä on oikeus saada kunnollinen perehdytys työhönsä. kesaduunari.fi facebook.com/kesaduunari twitter.com/kesaduunari ”Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta muun muassa työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä työturvallisuudesta. Kunnollinen opastus vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää myös työhyvinvointia.” Kesäduunarineuvoja Juuli Jokinen TYÖNTEKIJÖITÄ EI KUULLA TEKNOLOGIAHANKINNOISSA Miten uusi teknologia vaikuttaa työpaikoilla? SAK:laisten luottamushenkilöiden vastausten mukaan suurimmalla osalla työpaikoista on viime vuosina otettu käyttöön uutta teknologiaa, mutta työllisyysvaikutukset ovat yleensä olleet vähäiset. Enemmistö kokee, että työntekijät eivät ole päässeet vaikuttamaan teknologia hankintoihin, ja lisäksi työntekijöiden valvonnan koetaan lisääntyneen. SAK:n kyselyyn vastasi 1 030 luottamushenkilöpaneelin jäsentä. 57 % vastaajista on luottamusmiehiä, 24 % työsuojeluvaltuutettuja ja 18 % toimii molemmissa tehtävissä. ? YLI 53 000 UUTTA OSAAJAA TEKI1805_3-58.indd 41 9.5.2018 9:54:33
Järjestäminen houkuttelee uusia toimijoita ”Järjestämisestä suurin hyöty ammattiosastolle on varmasti se, että mukaan saadaan uusia toimijoita”, toteaa Teollisuusliitolle järjestämisoppaan kirjoittanut Antti Mäki. ”J ärjestäminen on verkostojen luomista, kontaktien hankkimista työpaikoille, edunvalvontaa, jäsenhankintaa ja oman tilannekuvan tarkistamista, sanoo Antti Mäki. Mäki puhuu kokemuksesta. Vaikka hän on nyt siirtynyt koulutussuunnittelijaksi Työväen Sivistysliittoon, opas kumpuaa ja pohjautuu omiin kokemuksiin Turun autoja moottorityöväen ammattiosaston järjestämistyöstä. Opas on osa Humakin eli Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Yhteisöpedagogiksi valmistunut Mäki teki työn Teollisuusliiton tilauksesta, ja se sai nimekseen Ammattiosastot perustehtäväänsä suorittamaan. Osallistava aktivointi osaksi Teollisuusliiton ammattiosastojen arkea. Mäki sai opinnäytteestään korkeimman mahdollisen arvosanan. Jopa kolmasosa entisen Metalliliitonkaan ammattiosastoista ei tiedä, mitä järjestämisellä tarkoitetaan, Mäki toteaa. Liittofuusion jälkeen on varmasti paljon lisää ammattiosastoja, joille järjestäminen ei ole tuttua. Järjestäminen lähtee oman osaston todellisen tilanteen kartoittamisesta. – Voidaan olettaa, että järjestäytymisaste huitelee yli 80 prosentissa, mutta kun faktat lyödään pöytään, se voi ollakin 45 prosenttia, Mäki huomauttaa. Mäen oman, turkulaisen ammattiosaston tilannekuva ei ollut ennen järjestämistyötä ”kaunista katseltavaa”. Hän oli organisoimassa osaston työpaikkojen kartoitusta. Osastolla on noin 700 jäsentä 94 työpaikalla. Kun 30 suurinta työpaikkaa otettiin tarkemman luupin alle, löytyi asioita, joille ”tarttis tehdä jotain”. – Järjestäytymisasteesta löytyi puutteita, mutta se ei ollut minusta isoin ongelma. Luottamusmiehet eivät olleet käyneet koulutuksia. Oli paljon luottamusmiehiä, jotka olivat hyvällä tuurilla käyneet yhdessä tiedotustilaisuudessa, Mäki kuvailee. KI TI H A IL A 42 Tekijä 5/2018 Järjestävä ammattiosasto -opasta ja aiheeseen liittyvää koulutusta voi tilata Teollisuusliiton koulutusyksiköstä: koulutus@ teollisuusliitto.fi Katso video: youtube.com > Hae Järjestävä ammattiosasto TEKI1805_3-58.indd 42 9.5.2018 8:10:30
Järjestäminen houkuttelee uusia toimijoita ”Järjestämisestä suurin hyöty ammattiosastolle on varmasti se, että mukaan saadaan uusia toimijoita”, toteaa Teollisuusliitolle järjestämisoppaan kirjoittanut Antti Mäki. KONTAKTIT KONDIKSEEN – Verkostojen luominen tarkoittaa ammattiosastoille sitä, että luodaan uudestaan työpaikoille ne yhteydet, jotka on saatettu kadottaa ajan kuluessa. Verkostot löytyvät samalla, kun tehdään työpaikkojen kartoitusta, Mäki alleviivaa. Järjestäminen on Mäelle myös ”sosiokulttuurista innostamista”. Käsitteellä tarkoitetaan mitä tahansa tavoitteellista toimintaa, jolla ihmiset saadaan kansalaisina itse tarttumaan asioiden hoitoon. Ammattiosaston toiminta tarvitsee juuri tällaisia aktiivisia kansalaisia. Järjestäjän tehtävänä on vain löytää ja innostaa nämä kansalaistoiminnan potentiaaliset tulisielut. – Kuuntelette, ette kerro – ohjaatte ja opetatte, ette tee itse kaikkea, Mäki kertaa järjestämistyön mantraa. Mäki puhuu taas omista kokemuksistaan, kun hän summaa järjestämistyön tyypillisiä lopputulemia. – Kun suhteita luodaan työpaikoille, saadaan uusia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Ja aina työpaikalta löytyy niitä innostuneita kavereita, joilla on paloa myös ammattiosastotoimintaan. Ammattiosasto saa uusia toimijoita. – Jäsenten määrä nousee. Järjestäminen ei ole hokkuspokkustemppu, eikä jäsenmäärän kasvu tapahdu sormia napsauttamalla, mutta kyllä kehitys kääntyy positiiviseen suuntaan. Ja sitten on vielä väännettävä ylös se juurevin kanto kaskesta: toiminnan muuttaminen. PERUSTEHTÄVÄN ÄÄRELLE – Retket eivät saa olla ammattiosaston päätoimi, Mäki alleviivaa. – Ammattiosaston hallitus on sitoutettava uudenlaiseen toimintaan. Me muutimme ammattiosaston budjetin aivan uudenlaiseksi tälle vuodelle. Huomattava siivu menee järjestämiseen, Mäki kertoo turkulaisten suunnanmuutoksesta. Mäki ei suinkaan tyrmää järjestämistyön yhdistämistä erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Vapaaehtoistyön merkityksellisyyttä nostavat palkitsevilta tuntuvat vapaa-ajan tapahtumat. Mutta matkatoimisto tai tuulipukujen suunnittelukonttori ei ammattiosasto voi päätoiminnaltaan olla. Mäki muistuttaa Teollisuusliiton säännöistäkin. Kaikki liiton osastot ovat itse kopauttaneet nuijaa ja hyväksyneet säännöt, joissa järjestäminen on mainittu ammattiosaston päätarkoitukseksi. Järjestämisoppaan tekijä painottaa sen hyväksymistä, että ammattiosasto on kuitenkin aina vapaaehtoisten ihmisten organisaatio. Mitään ei saada aikaan pakottamalla. Myös pitkään ammattiosastossa toimineet saattavat kuitenkin löytää syyt siihen, miksi järjestäminen on vastaus havaintoon ”tarttis tehdä jotain”. – Aika monella lamppu syttyy, kun heille näyttää tilanteen, joka paljastuu ammattiosaston työpaikkojen kartoituksessa, Mäki toteaa. SUVI SAJANIEMI KOULUTUS ON EDISTYKSEN AJURI Tarve ammattiliittojen järjestämälle koulutukselle ja sivistystyölle on edelleen ajankohtainen. – Työelämän muutos on pitkällä aikavälillä ollut valtava. Se ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään, vaan painostuksen tuloksena ja siksi, että on tiedetty, mitä halutaan ja että siihen tarvitaan koulutusta. Edelleen, Murikka-opiston rehtorina vuosina 1992–2017 toiminut Aki Ojakangas arvioi. Teollisuusliiton perustaminen avasi Ojakankaan mukaan uuden väylän miettiä ammattiyhdistysliikkeen järjestämää koulutusta laajemminkin. – Visioni on, että kolmen vuoden kuluttua Kiljava-opisto fuusioituu Murikkaan. Liittojen pitäisi nyt uskaltaa paneutua asiaan ja päättää koulutuksen kehityslinjoista. Ratkaisuja on aina parasta tehdä ennen kuin on pakko. Ammattiliittojen järjestämän koulutuksen keskeinen pitkän linjan haaste on löytää tasapaino liitto-organisaation asettamien ja koulutukseen osallistuvien ihmisten tavoitteiden kesken. – Tiivistän kokonaisuuden siten, että Murikka-opiston on luotava, ylläpidettävä ja kehitettävä sellaista oppimista ja sosiaalista toimintaa, jossa liikkeen tavoitteet ja oppijan omat tavoitteet voivat yhdistyä ammattitaidolla johdetuksi vaikuttavaksi ja uskottavaksi oppimisprosessiksi, järjestösidonnaiseksi sivistystyöksi. Sillä pärjätään. Esimerkkejä liikkeen perustelluista kehittämisintresseistä ovat työyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen, palkat ja palkkausjärjestelmät, työpaikkaoikeudet, neuvottelutoiminta, työturvallisuus, laatujärjestelmät, työorganisaatioiden kehittyminen ja tuottavuus. – Tavoitteena on saada ihmiset oppimaan, syventämään taitojaan ja viemään niitä työpaikoille jäsenten eduksi, jotta työelämä voisi kehittyä haluamaamme suuntaan. Toisaalta Murikka on opistona osallistunut ja pystyy tulevaisuudessakin antamaan panoksensa liiton muutoshankkeisiin. Edellisten kanssa yhtä merkittäväksi koulutuksen tavoitteeksi Ojakangas nostaa opiskelijoiden oikeuden oppia itselleen tärkeitä asioita ja mahdollisuuden kasvaa ihmisinä. Hän painottaa Murikan merkitystä yhdistävänä verkottumisen ympäristönä. – Murikka järjestää noin 150 kurssia ja meillä käy noin 2 500 opiskelijaa vuodessa. Tämä on keskeinen paikka, jossa eri sopimusalojen jäsenet voivat tavata ja tutustua toisiinsa, vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia ja oppia toisiltaan. Kun tulevaisuutta ajatellaan, voidaan opiskelijamäärää kasvattaa ja vieläpä aika nopealla aikataululla. PETTERI RAITO Aki Ojakangas piti jäähyväisluentonsa Murikan auditoriossa 11.4. Lue koko juttu Tekijän verkkolehdestä tekijälehti.fi. JY RK I LU U KK O N EN 5/2018 Tekijä 43 LIITOSSA TEKI1805_3-58.indd 43 9.5.2018 8:10:31
010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1805_3-58.indd 44 9.5.2018 8:10:31
TOIMIJA LIITOSSA HANNU JOKELA Tampereen Puuseppien ao. 705 Puheenjohtaja Jäseniä 320 Varastotyöntekijä, pakkausvalmistaja Transval Group Oy ”Ravistellaan liiton rakenteita” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JYRKI LUUKKONEN HANNU JOKELA ”Ollaan Teollisuusliittona aidosti uusi liitto. Ravistellaan liiton rakenteita. Se effortti, mitä nyt käytetään kahden [puoluepoliittisen] ryhmän väliseen tai jopa ammattiosastojen väliseen kinasteluun, pitää laittaa tämän ammattiliittolaivan eteenpäin hilaamiseen. Puuliiton nuorilla oli tosi yleinen pelko siitä, että ruvetaanko heitä nyt jakamaan kahtia. Että ei saa olla keskellä, pelkkänä teollisuusliittolaisena, vaan on valittava jompikumpi orkesteri. Tällainen saattaa karsia tosi paljon hyviä toimijoita pois. Liiton uudessa strategiassa puhutaan avoimuudesta. Kyllä näistäkin asioista pitää saada puhua, vaikka tiedän, että tämä voi olla hyvä tapa sulkea itseltään ovia. Kyllä, olemme osa työväenliikettä. Mutta minä haluan, että liiton sisälläkin valitaan toimitsijoiksi hyvät, eivät sopivat. Jos me nyt menetämme tilaisuuden uudistaa ammattiliittoa, menetämme Suomessa silloin paljon muutakin. Mutta minä olen hyvillä mielin Teollisuusliiton syntymisestä. Liittojen väliset raja-aidat kaatuvat. Voimme järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Järjestäminen on meille entisille puuliittolaisille uusi asia. Itse olen ehkä vierastanut sitä ajatusmallia. Nyt on ollut jo puhetta aluetoimiston Tarmo Silanderin kanssa, että yksi isompi firma Tampereella pitäisi saada kartoitettua. Itse minun on esimerkiksi todella vaikea irrottautua työpäivän aikana. Firma on start-up yritys ja laajentunut nopeasti, työntekijöitä on 70–80. Siellä on muutama meidän jäsen, ja sieltä saisimme ison lisän ammattiosastoomme, eli kyllähän se työpaikka on jollain lailla otettava haltuun. Ammattiosaston on oltava jäsenen asialla. Liittona meidän on tavoiteltava nollatuntisopimusten kieltämistä. Eikä halpa ole aina tuottavinta. Mikä tässä on Suomessa niin vaikea ymmärtää? Kun on kohtuumukava paikka, jonne mennä töihin, ja hyvät olot, työntekijät saavat myös enemmän aikaiseksi! Nollasopparilla oleva vuokramies hakee tietenkin koko ajan vakinaista paikkaa. Ei voi olla pitkässä juoksussa tuottavaa, että maanantaina katsotaan, kukas meille tällä viikolla tuleekaan töihin. Me ollaan jo oikeasti monikulttuurinen Suomi. Silloin kun kantaa Teollisuusliiton värejä, en halua koskaan kuulla mitään rasismiin viittaavaa. Liiton on tarjottava koulutusta ja materiaalia viroksi, latviaksi, liettuaksi, puolaksi, venäjäksi, vietnamiksi… Kun venäjänkieliset hoksasivat Puuliitossa, että he voivat saada omalla kielellä tes-tietoja, koulutukset olivat hyvin suosittuja. Pääluottamusmiehenä Transval Teollisuuspalveluissa seuraava iso tehtäväni on saada vuokratyön tekijät virallisestikin edunvalvonnan piiriin, vaikka käytännössä heitä jo nyt edustankin. Lisäksi uutta palkkarakennetta kehitetään.” 5/2018 Tekijä 45 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1805_3-58.indd 45 9.5.2018 8:10:33
ALUEJA AMMATTIOSASTOKOULUTUS Aluetoimistot ja ammatti osastot järjestävät alueellista koulutusta, esimerkiksi yhden illan tai viikonlopun kursseja lähellä jäseniä. Liitto tukee ammattiosastojen järjestämää koulutusta. MURIKAN KOULUTUS Tutustu uudistuneeseen Murikka-opistoon murikka.fi. Opinto-opas, kurssiesite ja tulostettava kurssihakemus löytyvät liiton verkkosivuilta: teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Valitse kiinnostava kurssi, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Teollisuusliiton jäsenille koulutus on maksutonta. Lisätietoa koulutuksesta, kursseille hakemisesta ja taloudelli sesta tuesta osoitteesta.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Lisätietoa myös liiton koulutusyksiköstä, puh. 020 77 4001 (liiton vaihde) Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Osallistujan areenat – Kuukauden kurssi LIITTO KOULUTTAA 1. viikko Edunvalvojan hyvinvointitaidot 2. viikko Työelämän muutossuunnat ja kehittämistarpeet 3. viikko Kehittyvä edunvalvonta ja ammattiyhdistysliike 4. viikko Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu: mistä hyvinvointiyhteiskuntamme on tullut ja minne se on menossa? 1.– 26.10.2018 Murikka-opisto Osallistujan Areenat on luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja Teollisuusliiton hallinnon yhteistä täydennyskoulutusta. Kurssi koostuu neljästä teemaviikosta, joista rakentuu jokaiselle yksilöllinen kokonaisuus. Opiskelu perustuu itsenäisiin oppimistehtäviin ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Opiskelija tai ryhmä valitsee itse aiheet, joihin perehtyy. Pohdi, tutki, opi, kehitä – ja opeta oppimasi muille! 46 Tekijä 5/2018 Mielenkiintoisia keskusteluja, pohdiskelua yksin ja ryhmässä, tiedon hankintaa kiinnostavista aiheista – lisäksi kurssilta saa reilun annoksen tietoteknisiä taitoja sekä vuorovaikutusja viestintäosaamista sekä kouluttajavalmiuksia. Myös oppimistaidot lisääntyvät tekemisen myötä. Kurssi kuuluu lähes kaikilla sopimusaloilla työnantajan tuen piiriin. Tarkista oman sopimusalasi kurssit liiton kotisivuilta teollisuusliitto.fi/koulutussopimukset. Lisätietoja: opettaja Marjo Nurmi, puh. 020 774 1514 ja koulutusasiantuntija Sari Helminen, puh. 020 774 1158. JANI KAUPPINEN Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Gardner Denver Oy, Tampere, Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 TEKI1805_3-58.indd 46 9.5.2018 8:10:34
”Kuukauden kurssilla pääsi pintaa syvemmälle” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN Syksyllä Jani Kauppinen järjesteli kalenteristaan sopivan ajan, sopi asiasta työnantajan kanssa ja lähti kuukauden kurssille Murikka-opistoon. Takana oli jo runsaasti aiempaa opiskelua, muun muassa luottamusmiesten ja työsuojelun perusja jatkokurssit. Kauppisella oli melko hyvä ennakkokäsitys kuukauden kurssista. – Tiesin kyllä suurin piirtein, mitä tehdään. Paljon itsenäistä työtä ja tiedonhakua, aikaa keskittyä ja mennä vähän syvemmälle asioihin. Joka viikko oli uusi aihealue, kertoo päätoimisena pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Garder Denverillä Tampereella toimiva Kauppinen. Aihealueina olivat muun muassa edunvalvojan hyvinvointi, työelämän kehittäminen, ay-liikkeen uudistukset ja yhteiskunnan muutos. Edunvalvojan hyvinvointia käsiteltäessä keskityttiin luottamushenkilön keinoihin huolehtia jaksamisestaan. Kurssilaiset pääsivät vertailemaan omia kokemuksiaan. – Puhuttiin siitä, mitä jokainen itse tekee. Kuinka huoltaa itseään, että vuodesta toiseen riittää virtaa. Minä olen pyrkinyt siihen, että en veisi työasioita kotiin, vaikka joskus sitäkään ei pysty välttämään. Ja pitää kotiasiat kunnossa ja huolehtii ihmissuhteista muutenkin, luettelee Kauppinen. Yhtenä tehtävänä oli kirjoittaa lehtijuttu itseä kiinnostavasta aiheesta. Kauppinen kirjoitti korvaavasta työstä, jota Denver Gardnerillakin käytetään. Siinä on etunsa mutta myös ongelmansa. – Varsinkin jos on pitkä sairasloma takana, niin paluu töihin voi korvaavan työn kautta olla helpompi. Mutta sehän ei ole tarkoitus, että joka pikkunaarmusta laitetaan korvaavalle. Näistä voi tulla tulkintakiistoja. Tekstiä rakentaessaan Kauppinen hankki tietoa siitä, mikä on lainsäädännön ja työehtosopimuksen suhtautuminen korvaavaan työhön. Lisäksi hän kirjoitti oman työpaikkansa kokemuksista ja peilasi näin toteutunutta käytäntöä teoriaan. Yksi merkittävä käytännön hyöty kurssilta oli se, että Kauppinen sai laajennettua verkostoaan muiden luottamustehtäviä hoitavien kanssa. – Se on sitä vertaistukea. Jos tulee työmaalla vastaan jokin tilanne, niin voi kilauttaa kaverille ja kysyä, että onkos teillä ollut tällaista ja miten se on ratkaistu. Kurssi oli niin hyvä kokemus, että seuraavaksi Kauppinen aikoo hakea kolmen kuukauden kurssille. Se pidetään maalis–toukokuussa 2019. – Ei voi koskaan sanoa, että olisi valmis luottamusmies. Aina pääsee haastamaan itsensä. OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI ? ”Paljon itsenäistä työtä ja tiedonhakua, aikaa keskittyä ja mennä vähän syvemmälle asioihin. Joka viikko oli uusi aihealue”, Jani Kauppinen kuvailee kuukauden kurssia. 5/2018 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Osallistujan areenat – Kuukauden kurssi LIITTO KOULUTTAA 1. viikko Edunvalvojan hyvinvointitaidot 2. viikko Työelämän muutossuunnat ja kehittämistarpeet 3. viikko Kehittyvä edunvalvonta ja ammattiyhdistysliike 4. viikko Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu: mistä hyvinvointiyhteiskuntamme on tullut ja minne se on menossa? JANI KAUPPINEN Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Gardner Denver Oy, Tampere, Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 TEKI1805_3-58.indd 47 9.5.2018 8:10:36
LE H TI KU VA / G ET TY IM A G ES / A FP 48 Tekijä 5/2018 MAAILMALLA Ammattiliitot ahtaalla YHDYSVALLAT Työntekijöiden oikeudet ja edut Yhdysvalloissa kuuluvat teollisuusmaiden heikoimpiin. Yksi syy on selvä: vain alle 11 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Yhdysvallat on maailman ainoa teollisuusmaa, jossa ei ole lakisääteistä palkallista vanhempaintai vuosilomaa. Samaan nollakerhoon kuuluu vain joitakin Tyynenmeren saarivaltioita kuten Tonga ja Nauru. Osa yrityksistä myöntää joitakin etuja. Silti teollisuuden työntekijöistä vain yhdellä kymmenestä on oikeus palkalliseen perhevapaaseen. Nyt Yhdysvaltain kongressissa keskustellaan vakavasti lyhyestä palkallisesta vanhempainvapaasta. Pienikin parannus auttaisi, sillä yksi neljästä äidistä palaa töihin alle kahden viikon kuluttua synnytyksestä. Ammattiliitot on ajettu viime vuosikymmeninä Yhdysvalloissa ahtaalle ja niiden olot ovat erityisesti teollisuustyöpaikoilla heikot. Liittojen toimintaa hankaloitetaan säädöksillä, ja moni yritys kampanjoi isolla rahalla järjestäytymistä vastaan. Näin teki suomalainen Huhtamäkikin Kalifornian tehtaallaan. Se osti konsulttifirmalta järjestäytymistä haittaavia palveluja lähes 400 000 eurolla vuonna 2014. Viralliset tilastot kertovat, että kaikista työntekijöistä 10,7 prosenttia kuului viime vuonna liittoon. Yksityisillä aloilla määrä oli 6,5 prosenttia ja julkisilla aloilla 34,4 prosenttia. METSÄTYÖLÄISTEN ALIPALKKAUS KURIIN RUOTSI Puuja painotyöntekijöitä järjestävän GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö tukee maan hallituksen esitystä työvoiman maahanmuuton uudesta sääntelystä. Esitys muun muassa edellyttää työntekijöitä EU:n ulkopuolelta tuovien yritysten tarkempaa etukäteiskontrollia sekä työtarjouksen muuttamista juridisesti sitovaksi. Vaateet vastaavat GS-liiton ehdotuksia metsätyön alipalkkauksen estämiseksi, Sjöö sanoo. Määräyksiä noudattavat yritykset ovat joutuneet alakynteen ja maahan on syntynyt orjatyön kaltaisissa oloissa elävien työntekijöiden ryhmä. Viisi vuotta sitten Ruotsissa herätti huomiota Kamerunista tuotujen metsätyöläisten alipalkkaus ja huono kohtelu. Liitto kamppaili heidänkin puolestaan oikeudessa. LIITTO MENESTYY VAALEISSA SAKSA Kemian, kaivosja energiateollisuuden työntekijöitä järjestävä IG BCE -liitto menestyy yritysneuvostojen vaalissa. Ne ovat työntekijöiden vaaleilla valitsemia elimiä, joilla on sananvaltaa monissa työntekoon liittyvissä asioissa. IG BCE toimii 3 400 yrityksessä ja 40 prosenttia niistä on jo valinnut yritysneuvostot tällä vaalikierroksella. Liiton ehdokkaat ovat keränneet 82 prosenttia äänistä. Suurin yritys on BASF, jossa liitto sai 47 kaikkiaan 55 yritysneuvoston paikasta. Liiton perinteisiä vahvoja alueita ovat Ruhr ja Saar. Työntekijöillä on lakisääteinen oikeus perustaa yritysneuvosto kaikkiin yli viiden työn tekijän yrityksiin valvomaan lakien ja työehto sopimusten noudattamista. Se istuu neljä vuotta ja valitaan vaaleilla. Teollisuuden työntekijöiden järjestäytymisprosentti on 9,1, maaja metsätaloudessa 3,4 sekä kaivosja energia-aloilla 4,4. Järjestäytyminen on puolittunut vuodesta 1983, jolloin valtiollinen tilastointi alkoi. Tällöin liittoon kuului viidennes työntekijöistä. Valtiollisten tilastojen mukaan järjestäytyneen työläisen viikon mediaanipalkka oli viime vuonna 842 euroa ja järjestäytymättömän 671 euroa. Ammattiliiton jäsenyys ja työehtosopimus tuovat lisäksi paremman eläkkeen ja sairausvakuutuksen. Osassa työpaikkoja liitoilla on ollut vuodesta 1935 lähtien oikeus kerätä hankkimiensa etujen vastineeksi jäsenmaksua järjestäytymättömiltäkin. Liittojen heikentämistä ajavat poliitikot vastustavat tätä, ja 28 osavaltiota onkin kieltänyt sen. Ammattiliittojen keskusjärjestö AFL-CIO kertoo, että näissä 28 osavaltiossa työntekijän vuosipalkka on 4 944 euroa pienempi kuin muissa osavaltioissa ja kuolemanvaara työpaikalla 49 prosenttia korkeampi. Samalla vakuutusturva on muuta maata heikompi. HEIKKI JOKINEN ? Yhdysvalloissa vain noin joka kymmenes työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Työntekijä matkasi töihin U.S. Steelin Clairton Worksin tehtaalle tämän vuoden maaliskuussa Clairtonissa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. Clairton Works on Pohjois-Amerikan suurin koksaamo, joka muuntaa vuosittain kuusi miljoonaa tonnia hiiltä koksiksi teräksenvalmistukseen. TEKI1805_3-58.indd 48 9.5.2018 8:10:37
KI TI H A IL A 5/2018 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA VERKOSSA KATSO LIITON VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN ILMOITUKSET: teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta LIPPUJA JA PÖYTÄVIIREJÄ OSASTOILLE Teollisuusliiton ammattiosastot voivat tilata osastolippuja tai -viirejä osaston logolla ja nimellä. Tilauksen voi tehdä esimerkiksi Helsingin lipputehtaalta, jossa tarvittava graafinen aineisto on valmiiksi. l Jos osasto haluaa käyttää muuta palveluntarjoajaa, aineiston voi pyytää osoitteesta: viestinta@teollisuusliitto.fi. l Tilausohjeet: teollisuusliitto.fi/liput-ja-standaarit 24. AY-GOLF SM Iitti Golf, Kausala 10.–11.8. Kilpailu on avoin kaikille ammattiliittojen jäsenille. Mukaan enintään 120 osanottajaa. Ilmoittautuminen 8.8. mennessä: caddiemaster@iittigolf.com, puh. 05 544 4400 ? hovioikeus velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle mm. l Korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kk palkan 37 550 euroa l Irtisanomisajan palkan 6 kk 23 810 euroa l Lomakorvauksen irtisanomisajalta 2 555 euroa l Sairausajan palkan 1 878 euroa Työnantajalle tuli maksettavaksi myös: l Työntekijän oikeudenkäyntikulut 2 569 euroa l Omat oikeudenkäyntikulut 19 993 euroa l Työttömyysvakuutusrahastolle 2 131 euroa Kun työpaikalla tulee riitaa tai epäselvyyttä työsuhteen ehdoista, käänny liiton puoleen. Useimmiten riita ratkeaa luottamusmiehen avulla, mutta joskus tarvitaan liiton tarjoamaa oikeusapua. Ensisijainen tavoite on sopu, mutta tarvittaessa mennään oikeuteen asti. OSASTON NIMEN MUUTTAMINEN Liiton hallitus on päättänyt ohjeistuksesta, jonka mukaan ammatti osastot voivat muuttaa nimeään. Tarkoituksena on auttaa osastoja tilanteessa, jossa osasto päättää muuttaa nimeään. Nimen muuttaminen on sääntömuutosasia, joka pitää käsitellä ammattiosaston kokouksessa eli jäsenkokouksessa. Lue ohjeistus: teollisuusliitto.fi/ osaston-nimen-muuttaminen ? Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto tukevat yritysten tuottavuuskehitystä Tuottavuutta yhdessä -ohjelmaan kannustetaan mukaan yrityksiä eri puolilta maata. Lue lisää: tuottavuuttayhdessa.fi JUHANNUSAATON ARKIPYHÄKORVAUKSET Lue verkosta: teollisuusliitto.fi/ kevaan-ja-kesanarkipyhakorvaukset OIKEUSAPU ON ARVOKAS JÄSENETU ”Kuten alan työehtosopimuksessa todetaan, tuottavuudesta huolehtiminen on ainoa kestävä tapa taata yritysten menestys, työpaikkojen säilyminen ja uusien syntyminen. Se on toiminnan ja yhteistyön kehittämistä niin, että yritys, asiakkaat ja koko henkilöstö hyötyvät. Hanke ei tähtää työpaikkojen vähentämiseen, eikä sen tarkoituksena ole lisätä työmäärää yrityksissä.” Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto 25.4. ohjelman avausseminaarissa. Tilaisuuteen osallistui sekä luottamusmiehiä että yritysjohtajia. Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily Vielä ehtii jäsenristeilylle! Lue lisää: teollisuusliitto.fi/ jasenristeily 26.–27.5. Tuottavuutta yhdessä -hankkeessa sovellettava lean toimintatapa on tuonut työhön sujuvuutta ja työntekijöille lisää palkkaa, kertovat Site leader Jari Taskinen ja pääluottamusmies Tapani Koivunen KaVo Kerr Group Finlandista. Lue lisää: tekijälehti.fi ? #liittoauttaa Työnantaja purki asentajan työsuhteen laittomasti. Ratkaisu: Työnantaja maksoi työntekijälle 65 791,92 € ja oikeudenkäyntikulut 22 562,55 €. TEKI1805_3-58.indd 49 9.5.2018 8:10:42
50 Tekijä 5/2018 Flyttfåglarna som återvänder varje vår När det är dags att så de första fröna kommer säsongsarbetarna tillbaka till jobbet på Mellanå Plant. Vi är precis som flyttfåglar, på våren kommer vi hit och på hösten flyger vi iväg, säger huvudförtroendemannen Anja Bobäck-Stenlund med 30-års erfarenhet. TEXT JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO S ådden för säsongen har tagit fart på Mellanå Plant i Dagsmark i Kristinestad. Ett stadigt buller fyller produktionshallen där såddmaskinen automatiskt sår ett frö per kruka i kassetter som rymmer 81 plantor var. – Vid månadsskiftet mars–april brukar vi så de första fröna. Maskinen sår fröna och täcker dem med torv, berättar plantskolearbetarnas huvudförtroende man Anja Bobäck-Stenlund som har fullt upp vid produktionslinjen. Mellanå Plant hör till de största plantskolorna i Finland. Här drivs årligen 18 miljoner plantor upp som sedan planteras på olika håll i Finland. Det betyder att vart tionde träd som planteras i Finland kommer från Kristinestad. – Det stämmer. Och målet är att öka takten. Om vi ifjol gick på 100 procent så är det tänkt att vi i år ska gå på 110 procent, säger Bobäck-Stenlund belåtet. För tillfället sår arbetstagarna granfrön, och det är just gran och tall som går åt bäst. Men man levererar också en del lövträd, enligt vad kunderna vill ha. Vad skogsindustrin behöver varierar från år till år, beroende på hurudan skog man huggit året innan. – Det är främst tall och gran. Följande i storleksordning är björk och lärk. Vi har också årligen en liten, liten odling av olika specialgranar, men det är främst för att kunna dela ut lite speciella plantor på mässor och åt besökare som de kan plantera i sin egen trädgård. Vi odlar ju plantor för skogsindustrin och inte för egna trädgårdsplanteringar, förklarar hon. Om granen är populärast bland skogsägarna, så vilken är då hennes personliga favorit bland trädarterna? TEKI1805_3-58.indd 50 9.5.2018 8:10:44
5/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET Flyttfåglarna som återvänder varje vår – Kring jultiden vill jag ha en gran, men inte vet jag om jag annars har någon favorit, skrattar hon. MÅNGSIDIGT OCH ENSIDIGT PÅ SAMMA GÅNG Efter att såddmaskinen har fyllt kassetterna med plantor lyfter arbetstagarna upp dem i en stor metallram. Innan plantorna vattnas är kassetterna visserligen inte speciellt tunga, men står man vid såddmaskinen dagarna i ända känner man att man gjort något, säger Maj-Britt Koskela som har jobbat på plantskolan sedan 1983 och trivs bra. – Inte är det här ett helt lätt jobb. En del arbetsuppgifter är tyngre än andra men man har väl blivit van med det med åren, säger hon och skrattar. Koskela berättar att jobbet är både mångsidigt och ensidigt på samma gång. Just nu kan det kännas enformigt när hon i flera veckor står vid såddmaskinen, men det jämnar ut sig över säsongen. – Ser på hela säsongen är arbetsuppgifterna faktiskt mycket varierande. Förutom sådden så rensar vi bland annat ogräs från odlingarna och packar färdiga plantor. Jag jobbar kanske helst vid packningsmaskinen där det finns flera olika arbetsskeden och där byter vi också arbetsuppgifter sinsemellan med en timmes mellanrum. Där kommer mångsidigheten kanske bäst fram, säger hon. När metallramen i slutet av produktionslinjen är fylld kör Tom Rosengård in truckgafflarna i ramen och lyfter den åt sidan och ger plats för nästa ram. Bytet går snabbt och med otrolig precision. – På en timme hinner jag flytta omkring 30 ramar från linjen, så det blir ju en hel del blivande plantor på en arbetsdag, säger han samtidigt som han backar iväg med en ram till som radas upp i en hög som snart ska köras ut till växthuset. – När vi sår så kör jag truck hela dagarna, men senare under säsongen blir jobbet mer varierande. Vi har mycket olika saker som ska göras här, fortsätter Rosengård som trivs bra med jobbet. FRÅN FRÖ TILL PLANTA PÅ ETT OCH ETT HALVT ÅR När Tekijä besöker plantskolan i medlet av april är snötäcket fortfarande tjockt mellan de åtta växthusen. Under snön finns övervintrande plantor och den totala odlingsytan utomhus är hela 5,8 hektar. Inne i växthusen finns ytterligare odlingsyta på 1,7 hektar. Vi stiger in i ett av växthusen och möts av något som närmast känns som ett tropiskt klimat trots den tidiga våren. På nätterna behöver växthusen ännu hjälp av värmepannor, men dagtid räcker solen till för att hålla värmen. En titt på skärmen till klimatkontrollen visar att det trots allt bara är luftfuktigheten efter bevattningen som är orsaken till imman på glasögonen och den tropiska känslan. – Här är 22,5 grader, vilket är riktigt bra då den optimala temperaturen är mellan 20–25 grader, säger företagets vd och delägare Rainer Bodman. Det ser fortfarande kargt ut i växthuset som är fyllt av blivande granar som såtts en vecka tidigare. Bodman lyfter upp ett frö från en av krukorna och visar hur fröns yta redan har hunnit spricka. Snart börjar det grönska i hallen, intygar han. – Plantorna åker ut på fälten efter 5–6 veckor, lite beroende på vädret. Då är de redan 4–5 centimeter höga. Anja Bobäck-Stenlund berättar att ett växthus rymmer över en miljon plantor på en gång, och man börjar förstå hur det är möjligt att de årligen levererar 18 miljoner plantor. –Vi sår växthusen tre eller fyra gånger per säsong och hinner med ungefär två växthus i veckan. Under högsäsongen på sommaren när växterna är ute blir det också en hel del utejobb, något som är välkommet bland arbetstagarna. – Det är bra med variation och det gör inget fast det skulle vara en regnig sommar. Vi har stövlar och regnkläder, alltså bra arbetskläder, intygar Maj-Britt Koskela. AB MELLANÅ PLANT OY GRUNDAT 2011 efter ägarbyte, plantskoleverksamhet på stället sedan 1965 HEMORT Kristinestad PRODUKTION Trädplantor, främst tall och gran VERKSAMHETSOMRÅDE Hela Finland, 2–5 % på export till Sverige OMSÄTTNING 2,5 miljoner euro PERSONAL Säsongsarbete, 4–20 produktionsarbetare under den verksamma perioden. Huvudförtroendemannen Anja Bobäck-Stenlund (t.v.) och Maj-Britt Koskela har fullt upp vid såddmaskinen när säsongen på plantskolan Mellanå Plant har börjat. ? Det går snabbt och exakt till när Tom Rosengård radar upp nysådda granfrön som ska köras ut till växthusen. ? JO H A N LU N D ? TEKI1805_3-58.indd 51 9.5.2018 8:10:50
52 Tekijä 5/2018 INTE BARA SKIDCENTER SOM VÄNTAR PÅ SNÖN De plantorna som drivs under första halvan av säsongen kommer att frysas ner till vintern så att de är packade och leveransklara genast när planteringssäsongen börjar nästa år. En del plantor som såtts senare hinner ändå inte växa till sig innan hösten och måste övervintra utomhus. Tidigare har också färdiga plantor övervintrat utomhus, men det är inte helt oproblematiskt. – Vår målsättning är att alla leveransklara plantor ska fryslagras över vintern. Vi ska inte längre ha färdiga plantor som övervintrar där ute på fälten. Vintrarna här längs kusten är lite si och så och växterna och i synnerhet det känsliga rotsystemet behöver skyddas med snö, förklarar Rainer Bodman. Den här vintern var ovanligt snörik också i Österbotten men ändå fick plantskolan ta till snökanonerna i början av vintern för att skydda plantorna. – Vi har tre snökanoner som vi i år endast behövde i januari, men då körde vi dem i 10 dagar, dygnet runt, så att vi fick ett tillräckligt tjockt snötäcke. Men efter det har det minsann funnits tillräckligt med snö, säger Bodman medan han promenerar på det tjocka snötäcket som gömmer plantorna. På företaget ser man ljust på framtiden och gläder sig också över de investeringar som har gjorts inom skogsindustrin den senaste tiden. ? – Vi har också själv investerat och vår nyaste investering i miljonklass är vårt nya fryslager som blev färdigt vid årsskiftet. Bara vi får hyllorna installerade så kommer vi att kunna fryslagra 8–10 miljoner plantor över vintern här, säger vd:n belåtet. SÄSONGSARBETE PÅ GOTT OCH ONT Ordet säsong genomsyrar det mesta när arbetstagarna beskriver arbetet på plantskolan. Branschen är säsongsbetonad och arbetet likaså. Det innebär också att arbetstagarnas jobb tar slut varje höst när de sista plantorna för säsongen är packade och fryslagrade. – När jag började inom branschen så var det inte frågan om några fryslager och då var säsongen också mycket kortare för oss säsongsarbetare. Då tog jobbet slut redan i slutet av september eller början av oktober, berättar Anja Bobäck-Stenlund som har jobbat på plantskolan i mer än trettio säsonger, sedan 1987. Exakt när säsongsjobbet börjar och slutar varierar ändå från år till år och enligt vilka arbetsuppgifter man har. – Den här säsongen har jag själv jobbat från mitten av december, men vi har ju inte ännu heller full styrka här. På sommaren när det också ska rensas bland plantorna så behövs det mer arbetskraft. För tillfället har vi åtta arbetare i produktionen, som bäst brukar vi vara kring 20 arbetstagare och jobbar i skift. Säsongsarbetet har sina sidor men som flytt fåglar hittar arbetstagarna troget tillbaka år efter år. – Det har sina föroch nackdelar. Inkomstmässigt är det inte så bra, men man blir van med det. Vi har väldigt lite rotation bland arbetstagarna och 25–30 åriga karriärer är inget ovanligt hos oss. Enligt kollektivavtalet kommer arbetstagarna också tillbaka som gamla arbetstagare så lite semester brukar vi också hinna hålla under sensommaren, berättar hon. Tom Rosengård som har sju säsonger bakom sig är inne på samma linje. Han var arbetslös i två månader i vintras när det inte fanns något jobb för honom att göra på plantskolan. – Det går att klara sig på arbetslöshetsunderstödet från kassan och på ett sätt är det ju bra med ledighet, men jag skulle hellre jobba året om. Hur aktiveringsmodellen kommer påverka säsongsarbetarna är ännu oklart. – För mig gick det så att jag just precis innan karensen skulle ha slagit till fick komma på jobb, säger Bobäck-Stenlund. Att modellen kommer att orsaka strul för både arbetstagare och arbetsgivare inom branschen verkar ändå troligt. – Troligtvis ja. Som sagt är ju alla inte på jobb ännu. De kommer troligtvis att få sänkt arbetslöshetsersättning om de inte uppfyller aktiveringskraven. Om de har fått ett annat jobberbjudande så måste de ju ta emot det och då kan det hända att de inte längre är tillgängliga när säsongen börjar här. Den risken finns alltid. l I framtiden ska inga färdiga plantor övervintra utomhus, berättar Mellanå Plants vd Rainer Bodman som går på det tjocka snötäcket som skyddar växterna och deras rotsystem. Se världen ur arbetstagarnas perspektiv – Beställ Löntagarens nyhetsbrev Löntagaren har slutat utkomma som papperstidning. Beställ nyhetsbrevet så vet du vad som händer i arbetslivet och på arbetsmarknaden. www.lontagaren.?/nyhetsbrev . Tämäkin työpaikka reportaasi on luettavissa suomeksi tekijälehti.fi Såhär ser färdiga granplantor ut som levereras till kunder runt hela Finland. Mera bilder hittar du på tekijälehti.fi/ svenska TEKI1805_3-58.indd 52 9.5.2018 8:10:52
5/2018 Tekijä 53 FACKET MANWU försöker nu stå på egna ben Solidaritetsprojektet som Metallförbundet inledde år 2009 tog slut i våras. Samtidigt som Namibias ekonomiska läge är mycket pressat. TEXT KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND NAMIBIA När solidaritetsprojektet med namibiska fackförbundet MANWU, som organiserar arbetstagare inom metall-, byggnadsoch andra industribranscher, inleddes för omkring tio år sedan, var målsättningarna klara. Förbundets anställda och medlemmar skulle utbildas, organiseringsgraden höjas, upplysningsarbetet kring aids förbättras och arbete för jämlikhet förstärkas. I praktiken lyckades MANWU med alla sina mål. På slutrakan av projektet strulade ändå Namibias ekonomiska läge till det hela. I och med byggnadsbranschens krasch har förbundet förlorat tusentals medlemmar. – Som bäst hade vi över 15 000 medlemmar. Idag ligger medlemsantalet på drygt 2 000, säger MANWU:s ordförande Justina Jonas. Siffrorna berättar mer än tusen ord om de problem som förbundet möter samtidigt som projektet avslutas. När representanter från Industrifacket, fackets solidaritetscentral SASK och MANWU träffades i början av året, kunde man ana en blandning av vemodiga känslor av att projektet avlutades, men samtidigt också och trötthet och ångest. – Innan den ekonomiska kraschen hade förbundet över 40 000 potentiella medlemmar, säger Jonas. Hon är ändå lycklig över att förbundets organisation har förstärkts under de gångna tio åren. – Vi har utbildat personal och aktiva medlemmar varje år. MANWU har verksamhet i åtta regioner. Merparten av verksamheten är koncentrerad till området Khomas i närheten av Namibias huvudstad Windhoek. – Nu funderar vi över hur vi ska gå vidare och hur vi ska engagera hela personalen med att fortsätta med arbetet. Under projektåren har MANWU tagit sin plats i det namibiska samhället. Förbundet och dess ordförande Justina Jonas är välkända i landet. – På det viset hör vi till de starkaste fackförbunden. Vi har goda möjligheter att påverka de politiska beslutsfattarna och vår röst blir hörd, intygar Jonas. Trots att MANWU just nu ligger i ett läge som känns svårt, eller till och med hopplöst, tror ändå ordföranden på sina egna. Förbundet har en strategisk verksamhetsplan som sträcker sig fram två år. – Jag tror på det vi gör. Vårt kunnande är på hög nivå och vi går framåt. Jonas vill också tacka finländarna för det framgångsrika projektet. – Jag vill tacka Industrifackets medlemmar. Ni har haft ett enormt inflytande på våra medlemmar och MANWU. Vi är tacksamma och det här är något vi aldrig kommer att glömma. l MANWU l Organiserar arbetstagare inom metall-, byggnadsoch andra industribranscher l Omkring 2 000 medlemmar, som bäst innan den ekonomiska kraschen 15 000 medlemmar l Riksomfattande verksamhet i glesbebott stort land l Har under solidaritetsprojektet byggt upp ett fungerande regionnätverk med 8 regioner l Förbundet har 27 anställda, varav 6 på centralkontoret och resten i regionerna l Solidaritetsprojektet började planeras 2009 och avslutades på våren 2018. ? MANWU:s ordförande Justina Jonas tackar Industrifackets medlemmar för den oersättliga hjälpen. Under solidaritetsprojektet har MANWU lyckats skapa en stark organisation. AVDELNINGSFLAGGOR OCH -VIMPLAR Industrifackets fackavdelningar kan beställa avdelningsflaggor eller -vimplar med avdelningens logga och namn. Beställningen kan göras exempelvis vid Helsingin lipputehdas, som redan har det grafiska materialet som behövs. l Om avdelningen vill beställa från någon annan leverantör, kan man be om materialet från viestinta@teollisuusliitto.fi. l Beställningsinstruktioner (på finska): teollisuusliitto.fi/liput-ja-standaarit INDUSTRIFACKETS SOLIDARITETSPROJEKT 2018 Industrifacket reserverar årligen en procent av nettomedlemsintäkterna till solidaritetsverksamhet. Projekten drivs i samarbete med fackets solidaritetscentral SASK. l Förstärkning av metalloch gruvfacket och uppbyggnad av samarbete i Indonesien l Förstärkning av industrifacken i Moçambique l Utveckling av industrifacken i Malawi l Förstärkning av industrifacken i Colombia l Rättvist arbete och skogsindustri i Nepal l Metallarbetarnas rättigheter i Filippinerna l Organisering av skogs-, trä och byggnadsbranschen samt arbetsförhållanden inom textiloch gruvbranschen i Burma Läs hela reportaget från Namibia på tekijälehti.fi/ svenska ? LE IT A G O N A RI B TEKI1805_3-58.indd 53 9.5.2018 8:10:57
POSTPONEMENT OF ANNUAL HOLIDAYS IN CASE OF ILLNESS l If you contract an illness during your annual holiday that is so serious that the sick leave will probably last for more than seven days, get a doctor’s certificate, notify your employer without delay and request the postponement of your annual holiday for the time of the illness. Source: Annual Holidays Act, chapter 5, section 25 FLYTT AV SEMESTER VID ÖVER SJU DAGARS SJUKDOM l Om du under din semester insjuknar så allvarligt att sjukdomen uppskattningsvis kommer att kräva mer sju dagar sjukledighet, ska du skaffa ett sjukintyg och omedelbart meddela om saken till din arbetsgivare. Kom samtidigt överens om när du ska hålla semestern som flyttas fram. Källa: Semesterlagen, kapitel 5, paragraf 25. 54 Tekijä 5/2018 www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 UUSI LOHI ON KASVAMASSA 2/18 NYT LEHTIPISTEISSÄ Merija järvilohi risteytettiin H Vaeltavat lohet kaukana rannasta H Merilohi ja järvilohi risteytettiin H Ammattilainen esittelee parhaat kuhajigit H Airiston taimen siirtyi rantaan H Raksiuistelussa syötin koko on tärkeä H Helsingin vesiltä odotetaan hyvää lohisaalista H Veneplotterit tekevät järvistä pohjakartat H Jäämeren lohta Neidenelvalta H Sisäperä-Baylineriin vaihdettiin perämoottori H Viekkaita Dog Tooth-tonnikaloja H Nuorisotyötä kalastusharrastuksen eteen H Kesän tärkeimmät uistelukisat jne. Ammattilaisen PARHAAT KUHAJIGIT 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 TaskuTurva – Turva aina mukanasi Särö lasissa ei tee lovea lompakkoon, kun sinulla on Turvan Liittokasko tai Turvakasko lasivakuutuksella ja käytössäsi TaskuTurva-sovellus. Lasin korjaus onnistuu rahaa käyttämättä ja vaihtokin pelkän omavastuun hinnalla. Näytät vain sovellusta korjaamon kassalla, ja lasku lähtee suoraan Turvaan. Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta. Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva UUSI TaskuTurva sovellus nyt ladattaviss a! TEKI1805_3-58.indd 54 9.5.2018 8:10:59
5/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1805_3-58.indd 55 9.5.2018 8:10:59
56 Tekijä 5/2018 Rentun ruusu puhkeaa kesänäyttämöllä Jarmo Grek lompsii maalaisteatterin lavalle Irwininä, jonka tosielämän käänteet nostattavat kyyneleet raavaittenkin miesten silmiin, myös hänelle itselleen. TEKSTI ERJA TAURA-JOKINEN KUVAT ARI SAMUEL LAHTI JA JYRKI LUUKKONEN K uutisen vuotta sitten Jarmo Grek kävi Pirkanmaalla neljän eri kuoron harjoituksissa. Mies ei tohtinut kieltäytyä, kun tuttu kuoronjohtaja pyysi niihin mukaan. Aiemmin karaoke oli koukuttanut niin, että hän oli käynyt laulamassa sitä kolmekin kertaa viikossa. Kuoropiireissä Grek tutustui opetusneuvos Kauno Perkiömäkeen. He innostuivat muutaman muun kera perustamaan Hämeenkyröön Maaseudun Taiteellisen Teatterin . – Vuodesta 2014 lähtien lauluharrastukseeni on liittynyt näytteleminen, joka on ollut meikäläiselle uusi, kiinnostava juttu. – Pienellä, mukavasti yhteen hitsautuneella teatteriporukalla olemme tehneet elävästä elämästä kansanoopperoita, joita olemme käyneet esittämässä eri puolilla Suomea. Vuoden 2017 alussa käynnistyi musiikkinäytelmän suunnittelu vuosina 1943–1991 eläneestä iskelmätähti Irwinistä eli Antti Hammarbergistä. OMAN KYLÄN POJASTA Maalaisteatterilla oli montakin hyvää syytä herättää Irwin henkiin. Laulaja tunnettiin koko valtakunnassa, mutta erityisen hyvin Hämeenkyrössä – etenkin Lavajärvellä – jossa hän asui puolisonsa ja lastensa kanssa parin kymmenen vuoden ajan. Hämeenkyrössä pidettiin hänen hautajaisensakin. Iskelmätähden polut olivat puhuttelevia, talousvaikeuksien ja alkoholin, mutta myös huikean 56 Tekijä 5/2018 HARRASTAJA JARMO GREK Hämeenkyrö Avant Tecno Oy hitsaaja-kokoonpanotyöntekijä TEKI1805_3-58.indd 56 9.5.2018 8:11:01
5/2018 Tekijä 57 VAPAALLA menestyksen värittämiä. Kansanmiehen laulut elävät yhä suomalaisessa sielunmaisemassa, esimerkiksi Rentun ruusu ja Ryysyranta . – Ja Jarmohan on sitten Irwin! Viikset vaan ja stetson päähän, ilmoitti käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Parkkinen. Minä nielaisin sillä hetkellä tyhjää, Grek muistelee. Samalla haaste kutkutti esiintyjänä viihtyvää. Hän päätti ottaa vastaan sen, mitä eteen tulee. KUNNIOITTAVASTI JA USKOTTAVASTI Irwin-musiikkinäytelmä päätettiin tehdä tämän lesken, Riitta Hammarbergin, toiveita ja muisteluita kunnioittaen. Häntä haastateltiin useampaankin kertaan. Niin syntyi esitys, joka avaa suurelle yleisölle Irwinin vähemmän tunnettuja piirteitä, kuten herkkyyttä, tunteikkuutta ja vaatimattomuutta. – En itse osallistunut käsikirjoituksen tekoon. Lähdin roolissani tulkitsemaan sitä, mitä muut olivat työstäneet, Grek kertoo. Laulut olivat sopivasti haastavia. Niistä hän ei ottanut paineita. – Eniten jännitin sitä, miten pystyisin näyttämöllä olemaan mahdollisimman uskottavasti Irwin. Kesänäytäntökauden 2017 alettua katsomo täyttyi kerta toisensa perään Hämeenkyrön Heiskan maalaisromanttisessa miljöössä. – Tositarina on niin koskettava, että jouduin tekemään töitä pitääkseni liikutuksen tunteeni aisoissa. Yleisöt olivat kyllä erilaisia. Jotkut saivat herkistymään enemmän, toiset vähemmän. – Eniten minua kosketti, kun satuin yleisön joukosta bongaamaan raavaita miehiä, jotka itkivät. Minun oli käännettävä huomioni toisaalle, jotta suoriutuisin roolistani. MUSIIKKIA AINA, KAIKKIALLA Vuonna 1960 syntynyt Grek on laulanut pikkupojasta saakka. Lapsuudenkodissa vanhemmat pistivät usein radion tai musiikkia soimaan. – Koulussa sain laulusta yhdeksikön ja pääsin esiintymään yleisön eteen. Rämpyttelin vähän kitaraakin, kun sain sen 11-vuotiaana lahjaksi äidiltäni. Nuoruudessa ja täysi-ikäisyyden alkaessa musiikilliset harrastukset jäivät, mutta kuunteleminen ei. Iskelmät raikuivat autossa ja kotona aina, kun Grek pääsi työvuoroistaan. – Olen ollut kenkäja vaneritehtailla, betonivalurina sekä metallialalla. Kun työnäkymät alkoivat heikentyä, hakeuduin oma-aloitteisesti vuonna 1996 hitsaajakoulutukseen. Pian sen jälkeen aloitin työt ylöjärveläisessä Avant Tecno Oy:ssä. VIIKSET VALTOIMENAAN Alkukesästä 2017 Grek riensi työvuoronsa jälkeen joka päivä Viimeinen laulu -musiikkinäytelmän harjoituksiin. – Koska porukka on tosi mukava, ei kova treenitahti haitannut. Ja tätä kaikkea olen saanut tehdä vaimoni kanssa. Olemme olleet yksissä kahdeksisen vuotta. Hän esittää Irwin-produktiossa anoppiani. – Kuoroharrastuksissahan me toisemme löysimme, Grek naurahtaa. Vaikka takki oli kummallakin tyhjä viime kesän ja ekstra-näytäntöjen jälkeen, ovat molemmat valmiita uuteen rytistykseen. Yleisö saa jälleen hieraista silmiään, kun Grek ilmestyy näyttämölle. Hän on hätkähdyttävästi samannäköinen kuin Irwin. – Puvustuksen ja maskeerauksen hoidan itse. Ei paljon muuta tarvita kuin peruukki, viikset, stetson ja nahkaliivi! Grek on hartaasti kasvattanut itselleen viiksiä alkuvuoden ajan, joten lähipiiri on saanut totutella vähän vieraan näköiseen tyyppiin. Ennen esityksiä viikset pitää värjätä. – Viime kesänä kiinnitin liimalla tekoviikset itselleni joka esitykseen, mutta ne eivät olleet kovin mukavat. Liima jäykisti nenän alustaa ja ylähuulta. Nyt kokeillaan luomua, Grek naurahtaa. YHTEISLAULU RAIKAA – En ole mitenkään ajatellut, että olisin tähti tai pääroolin esittäjä. Tämän esityksen eri kohtauksissa Irwin tulee vierailemaan rajan takaa eikä juuri puhu, vaan laulaa. Enemmänkin hänelle rakkaat naiset – vaimo, äiti ja anoppi – ovat esillä, Grek toteaa. Hyvä niin. Se ei vaadi niin kovasti eläytymistä. – Irwinin elämä on ollut täysin erilaista omaani verrattuna. Vain rakkaus laulamiseen on samaa. Se tarttuu yleisöön, joka saa vapaasti laulaa Viimeisen laulu -bändin kanssa pitkin esitystä – ja on myös hyödyntänyt tilaisuuden koko sydämellä. Mihinköhän lauluja teatteriharrastukset Grekin tulevaisuudessa vievät? – Maaseudun Taiteellisella Teatterilla on suunnitelmissa uusia esityksiä ja kansanoopperoita, joista varmasti avautuu erilaisia rooleja. Lisäksi olen mukana Laulux -nimisessä kuorossa. – Näitä asioita on kiva tehdä porukalla, harrastuksena. Se riittää minulle. l Viime kesänä Irwinistä kertovan musiikkinäytelmän Viimeinen laulu näki yli 7 000 katsojaa. Tänä kesänä näytelmää esitetään sekä Hämeenkyrön Heiskan kesäteatterissa että Tampereen Komediateatterissa. ? ”Irwinin elämä on ollut täysin erilaista omaani verrattuna. Vain rakkaus laulamiseen on samaa”, Jarmo Grek kuvailee. ? JY RK I LU U KK O N EN VIIMEINEN LAULU l Heiskan kesäteatteri, Hämeenkyrö Esitykset 26.6. – 8.7. Liput: www.heiskary.fi/ heiskan-kesateatteri l Tampereen Komediateatteri Vierailuesitykset 22.8., 23.8. ja 26.8. Liput: www.komediateatteri.fi/ohjelmisto/ viimeinen-laulu TEKI1805_3-58.indd 57 9.5.2018 8:11:02
58 Tekijä 5/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Minkä niminen on työtön Jaakko Tepon Työttömän veisussa ? 2. Mistä kärpäsen pörinä tulee? 3. Mistä tulee hyttysen ininä? 4. Mitä tehdään tietokoneen Caps Lock -nappulalla? 5. Mitä yhteistä on ihmisellä ja lukolla? 6. Mistä historiallisesta tragediasta tunnetaan Fellmanin pelto? 7. Mikä on hologrammi? 8. Mitä työtä kuvaa Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset ? 9. Kuka suomalainen paransi keihäänheiton maailmanennätystä kymmenen kertaa? 10. Missä sijaitsee Konnanmonttu-niminen uimaranta? VA ST A U KS ET : 1. Ve ik ko Rö m pp än en . 2. Kä rp äs en si iv is tä . 3. H yt ty se n si iv is tä . 4. Va ih de ta an ki rj ai m en ko ko a. 5. Ki el i. 6. Pu na va nk ile ir is tä . 7. Ko lm iu lo tt ei ne n ku va . 8. Ka sk en po lt to a. 9. M at ti Jä rv in en . 10 . Ilm aj oe n Ko sk en ko rv al la . TEKI1805_3-58.indd 58 9.5.2018 8:11:04
5/2018 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1805_kannet.indd 59 8.5.2018 7:27:07
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_RACER_TEKIJA_210x265+5_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 13.00 TEKI1805_kannet.indd 60 8.5.2018 7:27:38