Uhkana hajaannus Työmarkkinoiden palaset liikkuvat. Kyse on työehtojen lisäksi yhteiskuntarauhasta. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Solidaarisuus, mitä se onkaan? 26 Komponenttipula ei lannista 40 Viimein risteilyllä! 52 Jokkis är en livsstil 56 Bensankatkua ja porukkahenkeä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 5/2022 Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 1 10.5.2022 12.54 10.5.2022 12.54
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Länsija Sisä-Suomen toiminta-alue Rautatienkatu 10, 7. kerros, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe klo 8.30–15 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi 4.–29.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi 27.6.–12.8. avoinna ma–pe klo 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi ma–pe klo 8.30–15 LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K ES K U ST O IM IS TO Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot ALUEKESKUKSET SULJETTUINA 4.–24.7. Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 2 10.5.2022 14.07 10.5.2022 14.07
5/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN KA N N EN KU VA : ER IC LE RA IL LE Z HARMAATA TALOUTTA VASTAAN Rakennustyömailla hyviä tuloksia kerännyt työntekijöiden veronumero otetaan käyttöön tänä kesänä telakoilla. Muitakin toimia tarvitaan, jottei työntekijöitä huijattaisi. YHDISTÄVÄ VOIMA KANSI Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka, jota ammattiyhdistysliike pitää pystyssä työnantajapuolen irtiotoista huolimatta. EI VAIN KORONA KOMPONENTTEJA VIENYT Komponenttien valmistajat halpuuttivat tuotantonsa kaukomaille. Komponenttipula ei johdu vain koronasta, se tiedetään komponentteja jatkokäyttävällä Kyrelillä. 26 8 20 ? Kyrelillä elektroniikkatuotannon osia varastoidaan pieninä nauhakeloina. TU OM A S IK ON EN Tekija?_2022_5_sisus.indd 3 Tekija?_2022_5_sisus.indd 3 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
4 Tekijä 5/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 22 .6 . 26 Kyrelillä luovitaan komponenttipulan läpi 34 TYÖYMPÄRISTÖ Tutkimus: Pitkät vuorot eivät vaaranna työturvallisuutta 36 TYÖKAVERIT Graafiset suunnittelijat Reeta Parkkinen ja Mira Tuovinen 39 Lyhyet 40 JÄSENRISTEILY Viimein yhdessä! Liiton risteily keräsi 1 700 jäsentä seilaamaan ja bailaamaan 42 OIKEUS Työsopimus päätettiin perusteetta 43 TOIMIJA Monitoimipaikan pääluottamusmies Yrjö Hätälä 56 HARRASTAJA Jokkisharrastaja Tommy From 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Solidaarisuuden merkitys ei ole kadonnut 08 KANSI Työmarkkinoiden palapeliä hajotetaan kulmista 16 ILMIÖ Mikä ihmeen NFT? 19 VIERAILIJA Ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki 20 Veronumero tulee käyttöön telakoillakin 25 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Jokkiksen viehätys on siinä, että saa niin vähästä aikaan niin paljon”, sanoo jokamiehenluokan harrastaja Tommy From. TYÖKAVERIT Erilaiset työkaverit täydentävät toisiaan: Toinen on nopea ja tehokas, toinen sellainen nysvääjä, kuvailevat Oulun Kaleva365:n graafiset suunnittelijat Mira Tuovinen ja Reeta Parkkinen. ? 56 45 OIVALTAJA Koneasentaja Timo Lager 46 MAAILMA Tanskassa konkarieläke jakaa puolueita 47 Lyhyet 48 ARBETSLIVET Färre oljebyten och fler datoruppdateringar på verkstäderna 52 FRITID Jokkisentusiasten Tommy From 54 BRIEF IN ENGLISH Personal tax number ID tag at shipyards 55 A-kassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA VE SA RA N TA JO H A N N ES TE RV O Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. ? AVAAJA Mitä on solidaarisuus? ”Tavallisten ihmisten halu tehdä muillekin hyvää, ei vain itselle tai lähipiirille, ei ole kadonnut minnekään”, sanoo SAK:n Katja Syvärinen. 6 36 EM IL IE U G G LA Tekija?_2022_5_sisus.indd 4 Tekija?_2022_5_sisus.indd 4 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
5/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.5.2022 Työttömien palveluihin tarvitaan lisää laatua K un ihminen jää työttömäksi, ei hänen ammattitaitonsa yhtäkkiä katoa. Silti muiden ihmisten tulkinta työttömäksi jääneestä ja hänen ammattitaidostaan saattaa muuttua. Se on yksi kiusallisimmista ongelmista, jonka työttömät kohtaavat. Heidän pitäisi pystyä toimimaan vakuuttavasti ympäristössä, jossa työttömyyden syyksi nähdään työttömyyden aiheuttaneiden olosuhteiden sijaan työttömäksi jäänyt yksilö. Toinen työttömien kohtaama pulma on ryhtyä toimimaan yhteiskunnan edellyttämällä tavalla uuden työn hakemisessa. Tällaista taitoa ensimmäistä kertaa työttömäksi jäävillä ihmisillä ei tavallisesti ole. Ja vaikka kokemus karttuisi, ei aukotonta osaamista byrokratian kanssa asioimiseen välttämättä kerry. Toukokuun alussa voimaan tullut työttömien tukipalvelujen uudistus sisältää perusteltuja toimintamalleja työttömien tilanteeseen vaikuttamisessa. Ensimmäinen tapaaminen työvoimapalveluja tarjoavan viranomaisen kanssa toteutetaan nopeasti työttömyyden alettua, mitä seuraa tapaamisten jatkumo, kunnes uusi työ on löytynyt. Työttömyyden alussa tapahtuva työmarkkinoiden tilanteen kartoittaminen sekä ihmisten osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden selvittäminen on tehokkaiden jatkotoimenpiteiden suunnittelun olennainen lähtökohta. Samalla pitäisi tulla selko myös siitä, miten byrokratian kanssa toimitaan niin, että valintojen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat etukäteen tiedossa esimerkiksi kouluttautumista harkittaessa. Työttömien ja viranomaisten tapaamisissa palvelun laatu on pääasia. Tapaamisten määrä on ainoastaan alusta laadun tuottamiseksi. Pitkäaikaistyöttömyys on piinallinen ongelma. Se vähenee vain siten, että pitkäaikaistyöttömät työllistyvät pysyvästi. Toinen riesa on, että pitkäaikaistyöttömien asema on työpaikoista kilpailtaessa vaikeutunut. Juuri tässä pitäisi pystyä vaikuttamaan työn tarjoajiin, että he tarkastelisivat saamiaan työhakemuksia tasavertaisesti hakijoiden osaamispotentiaalin ja yrityksen tarpeiden pohjalta riippumatta hakijoiden asemasta työmarkkinoilla. Yksi tapa voisi olla se, että työhaastatteluihin kutsutaan säännönmukaisesti myös työttömiä työnhakijoita. Vaikka rikkonainen työhistoria ei papereiden perusteella niin vakuuttavalta vaikuttaisikaan, voi haastattelun perusteella paremmin arvioida, minkälainen ihminen hakemuksen on jättänyt, mikä hänen ammatillisen osaamisen kokonaisuutensa on, ja minkälainen asenne ja ote hänellä tarjolla olevaan työhön ja työn tekemiseen on. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli keventää työttömien sanktiointia aikaisempaan verrattuna. Sitä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä. Samalla säädösten taustalla edelleen on ajattelumalli, jonka mukaan työttömien kaitsemiseksi tarvitaan uhka kaikkiin kohdistuvista sanktioista. Mahdollisiin väärinkäytöksiin täytyy tietysti puuttua, mutta työmarkkinoilla suuren enemmistön muodostavien työnhakijoiden päätavoite on löytää uusi työpaikka ja ansaita itsenäiseen elämiseen tarvittavat tulot. Ei siinä sanktioita tai niiden uhkia tarvita, vaan tukea, välineitä ja kannustusta. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi "Näyttää pahasti siltä, että hyvään nousuvireeseen päässyt talous sakkaa uudelleen meneillään olevan sodan takia. Kuluttajahintojen nousu alkoi jo ennen Ukrainan sotaa. Sodan vaikutukset näkyvät muun muassa raaka-aineiden saatavuudessa ja logistiikkaketjuissa. Arvioiden mukaan inflaatio nousee Suomessa tänä vuonna peräti viiteen prosenttiin tai jopa sen yli. Sovittujen palkankorotusten yleinen linja on ollut suunnilleen kaksi prosenttia. On aivan selvä asia, että palkansaajat ovat huolissaan ostovoimastaan." VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton viestintäasiantuntija Tekija?_2022_5_sisus.indd 5 Tekija?_2022_5_sisus.indd 5 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
Kuka muistaa solidaarisuuden? ”T ässä on ollut pitkä, pitkä aika, jolloin muunlaiset sanat ovat tulleet solidaarisuuden tilalle. Mutta tavallisten ihmisten halu tehdä muillekin hyvää, ei vain itselle tai lähipiirille, ei ole kadonnut minnekään, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen uskoo. Syvärinen myöntää, että työtätekevien näkövinkkeli on saatu ”keikahtamaan” enemmän yksin pärjäämisen eetoksen puolelle. Työnantajapuoli toimii sen sijaan sangen solidaarisesti. Ja sitten oli UPM:n lakkokiista, joka koski hyvin järjestäytyneen alan vahvaa ammattiliittoa ja tehtaita, joissa palkkakustannukset ovat muihin kuluihin nähden hyvin pienet. Tämä Pesosen & Wahlroosin ristiretki voi kuitenkin lopulta palvella ay-liikettä. – Kun riittävän kovaa pistetään selkä seinää vasten, saattaa se rakentaa meille uuden solidaarisuuden. Solidaarisuuteen kuuluu sekin, että vahvinkin voi tarvita tukea. ”Maa on kaiken kansan, mutta herrat maata hallitsee. Leivän saa ja oikeutta, vain jos niistä taistelee.” MIESTYÖNTEKIJÄT EIVÄT KASVA PUISSA Solidaarisuuden aatteelle vastakkainen, sukupuoleen perustuva palkan ja arvostuksen jaottelu alkaa olla Juhani Vähämäen mielestä ”liudentumassa”. Vähämäki on varsinkin perinteistä työväenliikettä tutkinut yliopiston lehtori Itä-Suomen yliopistosta. – Nykyään ymmärretään yhä paremmin, että miestyöntekijät eivät kasva puissa. Heidät on tehtävä, ruokittava, koulutettava, ylläpidettävä ja hoivattava. Kuinka naisvaltaisten alojen työ ei olisi millään lailla tuottavaa? Solidaariselle ay-liikkeelle on aina ominaista kaiken vihan ja pelon puuttuminen, Vähämäki korostaa. Tutkijasta ay-liikkeen on löydettävä keinot, joilla silppua ja pätkää uurastavat ihmiset saadaan järjestäytymään. – Tätä kautta rakennetaan uusi 2000-luvun työväenliike, vaikka vanhat välineet tai ajattelutavat eivät kenties enää sovi. ”Panna kansa toista vastaan, herroille on tärkeää. Yhteisvoimin ainoastaan, riistäjää voi järkyttää.” ”TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ” – Solidaarisuus on aina toisista välittämistä. Se on halua ja tahtoa auttaa. Koko ay-liikkeen yhteisenä tavoitteena on liiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviidasta oltava se, että kaikkien työ on ihmisarvoista, kaikkien työolot ovat hyvät ja että kaikki saavat riittävän palkan. Niin sanotun palkkaharmonisoinnin tavoitteena ja solidaarisuustyön yhtenä keihäänkärkenä on pidettävä matalampien palkkatasojen nostamista. – SAK:laisessa ay-liikkeessä siihen on yhdessä puheissa pyritty, mutta aina vain kauemmaksi siitä on jääty. Tässä asiassa olisi ”Voimaa, uskallusta, lämmintä luottamusta luo solidaarisuus.” Niin vakuuttavat Bertold Brechtin kuulun työväenlaulun sanat. Söivätkö muut sanat Suomen ay-liikkeeltä solidaarisuuden? TEKSTI SUVI SAJANIEMI 5 AVAAJA 6 Tekijä 5/2022 Tekija?_2022_5_sisus.indd 6 Tekija?_2022_5_sisus.indd 6 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
Solidaariselle ay-liikkeelle on aina ominaista kaiken vihan ja pelon puuttuminen. solidaarisuushengessä ollut parantamisen varaa. – Mitä on tulevaisuuden solidaarisuus? Kuka sitä ylläpitää ja miten? On muistettava, että sosiaaliturvaa tai työntekijöitä suojaavaa lainsäädäntöä ei saatu sillä, että joku hyväntahtoisesti ne antoi. ”Proletaarit vapauttanne, ette ilmaiseksi saa. Itse joukkovoimallanne, maailmanne vallatkaa.” UKRAINA SEN TODISTAA Liiton ammattiosastojen ja jäsenten lahjoitukset Ukrainan auttamiseksi ovat liiton kansainvälisen toiminnan päällikön Jari Hakkaraisen mielestä ”upea osoitus” ay-liikkeen keskeisestä arvosta, solidaarisuudesta. Tähän mennessä yli 110 ammattiosastoa on lahjoittanut eri järjestöjen kautta yli 93 000 euroa. – Olen ylpeä siitä auttamisen halusta ja tiedon janosta, jota jäsenemme ovat osoittaneet, Hakkarainen sanoo. Liitolla on pitkiä solidaarisuushankkeita yhdessä SASK:in kanssa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeilla tuetaan erityisesti työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta ja estetään epätervettä, globaalia kilpailua. Tämä turvaa suomalaisiakin työpaikkoja, Hakkarainen muistuttaa. Ukrainan tilanne ei ole välittömästi muuttanut liiton solidaarisuustoimintaa. – Kun olosuhteet maassa vakiintuvat rauhallisiksi, voi maan jälleenrakentamisessa ja sosiaalisten oikeuksien kehittämisessä tulla kuitenkin kyseeseen myös Suomen ja Ukrainan ammattiyhdistysliikkeen kahdenkeskinen toiminta. ”Nahkas valkoinen tai musta, ruskea tai keltainen, veljesi teurastusta, ethän tahdo työläinen.” MAAPALLO TARVITSEE SOLIDAARISUUTEMME – Minulle solidaarisuus on tätä: tee sitä, mitä haluaisit muitten tekevän sinulle. Ja sitten ottaisin luonnon mukaan, sillä olemassaolomme tällä maapallolla on täysin riippuvainen luonnosta, sanoo Suvi Huttunen. Huttunen on SYKE:n eli Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija, joka on perehtynyt erityisesti ekologiseen solidaarisuuteen. Käsitettä voi verrata ay-liikkeen esiin nostamaan vaatimukseen reilusta siirtymästä, jolla tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vastaisten toimien sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Huttunen epäilee, että tällainen reiluus ei poista perusongelmaa, eli liikakulutustamme, eikä myöskään sosiaalisia epäkohtia. Suomalaisella kulutuksella ihmiskunnalle tarvittaisiin neljä maapalloa, eikä esimerkiksi hiilikaivostyöläisten etujen valvominen kerro mitään siitä, miten työttömät tai muut sosiaaliturvan varassa elävät pärjäävät. Päätöksissä on haastettava koko jatkuvaan talouskasvuun perustuva, ilmastokatastrofiin vievä järjestelmä. Tämä haasto palauttaa ekologisen solidaarisuuden työväenliikkeen ja sen solidaarisuuskäsitteen äärelle. Huttunen kysyy yhdessä Aino Rekolan kanssa kirjoittamassaan tutkimuksessa: ”… voisiko yhteenkuuluvuuden, vastavuoroisuuden ja keskinäisriippuvuuden periaatteisiin nojautuva kasvatus tai terveydenhuolto turvata ekologista kestävyyttä paremmin kuin tehokkuuden ja kasvun periaatteita noudattava?” ”Siis voimaa ja uskallusta. Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?” ? Kursivoidulla tekstillä painetut lainaukset ovat Bertold Brechtin sanoittamasta ja Hans Eislerin säveltämästä Solidaarisuuslaulusta, jonka on suomeksi levyttänyt Agit Prop. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 5/2022 Tekijä 7 AJASSA www.tekijälehti.fi Lue verkkolehdestä jutun pidempi versio! Tekija?_2022_5_sisus.indd 7 Tekija?_2022_5_sisus.indd 7 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
8 Tekijä 5/2022 ”Järjestelmää ei ole rakennettu siihen, että on satoja tai tuhansia neuvotteluja ja lakonuhkia.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Tekija?_2022_5_sisus.indd 8 Tekija?_2022_5_sisus.indd 8 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
5/2022 Tekijä 9 ? AJASSA Sopimisen järjestelmä on haastettu Työmarkkinoilla neuvotellaan työehdoista, mutta kyse on myös sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta, muistuttaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Työmarkkinoiden hajaantuminen voi kärjistyessään horjuttaa yhteiskuntarauhaa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ KUVAT KITI HAILA T eollisuusliiton näkökulmasta viimeisin työmarkkinakierros on ollut poikkeava. – Meidät haastettiin työnantajapuolelta siinä, millaista sopimusjärjestelmää tulevaisuudessa ylläpidetään, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Työnantajapuolen Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen, joten mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Teknologiateollisuus ry puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, johon alan yritykset voivat halutessaan liittyä. Uuteen yhdistykseen liittyi lopulta riittävä määrä yrityksiä, joten teknologiateollisuuteen saatiin aikaan uusi yleissitova työehtosopimus vanhan sopimuksen pohjalta. – Yritykset näkivät valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan järkevänä, Aalto toteaa. Tekija?_2022_5_sisus.indd 9 Tekija?_2022_5_sisus.indd 9 11.5.2022 14.27 11.5.2022 14.27
NEUVOTTELUJEN SYKLI LYHENEE Työnantajapuolen irtiotot ovat heiluttaneet koko työmarkkina-asetelmaa. – Keskinäinen luottamus muuttui laajasti ja pysyvällä tavalla työmarkkinatoiminnassa, Aalto sanoo. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on lähes 200 yritystä, joihin Teollisuusliitto pyrkii tekemään työehtosopimukset. Huhtikuun alussa reilusti yli 90 prosenttia alalla työskentelevistä liiton jäsenistä oli työehtosopimusten piirissä. Valtakunnallisten työehtosopimusten yleisin kesto on 1+1 vuotta, mikä tarkoittaa, että toisen sopimusvuoden palkankorotuksista neuvotellaan ennen ensimmäisen päättymistä. Jos palkankorotuksista ei synnyt sopua, aukeavat myös tekstisisällöt neuvoteltaviksi. – Sopimusneuvotteluja käydään nyt lyhemmällä syklillä. Levottomuudet voivat yleistyä, Aalto arvioi. Yrityskohtaiset sopimukset ovat kestoltaan eri mittaisia. Yleisimmin sopimukset ovat kahden tai kolmen vuoden pituisia. – Mekaaninen metsäteollisuus on työmarkkinahäiriöiden kohteena joka vuosi. En tiedä, oliko päätös työnantajien kannalta harkittu, Aalto sanoo. Työehtosopimusten hajaantuminen on haaste myös suomalaiselle sovittelujärjestelmälle, joka on tehty alakohtaisten työehtosopimusten maailmaan. – Järjestelmää ei ole rakennettu siihen, että on satoja tai tuhansia neuvotteluja ja lakonuhkia, Aalto muistuttaa. KOLMIKANNASTA YKSIKANTAAN Viime vuosien tapahtumat haastavat koko työmarkkinamekanismin. Perinteisesti Suomessa on sovittu kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten ja maan hallituksen kesken muun muassa työttömyysturvaan, eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyviä asioita. Työnantajapuoli on luopunut kolmikantaisesta sopimisesta, joten nykyään on auki, miten työmarkkinoihin liittyvistä järjestelmistä sovitaan jatkossa. – Työnantajapuolen eri seurakuntaisuus näkyy siinä mielessä, että on entistä vaikeampaa ajatella, että syntyisi isoja yhteisiä asioita, Aalto sanoo. Enää työmarkkinapöydässä ei ole suuria kokonaisuuksia, joissa päätettäisiin kerralla sekä työehdoista että yhteiskunnan rakenteista. – Nyt sopimuksen arviointi perustuu yksittäiseen työehtosopimukseen. Ei ole enää sopimusta sivuavia asioita, jotka vaikuttavat arviointiin, Aalto sanoo. Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kesken sovitut järjestelmätason uudistukset ovat saavuttaneet laajemman hyväksynnän verrattuna siihen, että maan hallitus päättää asioista yksin. – Työmarkkinajärjestelmä on suojannut poliittisia päätöksentekijöitä, kun on tehty vaikeita ratkaisuja, Aalto sanoo. Jatkossa korostuu vaikuttaminen poliittisiin päätöksiin. – Teollisuusliittoa kuunnellaan ja on kuunneltu lainsäädäntöön liittyvissä valmisteluissa riippuen siitä, mikä on hallituksen kulloinenkin koostumus, Aalto toteaa. Myös äänestämisen tärkeys korostuu. Maan hallituksen kokoonpanolla on entistä suurempi vaikutus työntekijöiden asemaan. Vaihtelevan mittaisten sopimuskausien ja yrityskohtaisten sopimusten takia työehdoista neuvotellaan jatkuvasti, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. 10 Tekijä 5/2022 Tekija?_2022_5_sisus.indd 10 Tekija?_2022_5_sisus.indd 10 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
5/2022 Tekijä 11 ? AJASSA YHTEENOTOT VOIVAT KÄRJISTYÄ Työmarkkinoiden hajaantuminen voi pahimmillaan koetella yhteiskuntarauhaa. – Järjestäytyneen yhteiskunnan etu on, että voidaan yhdessä hoitaa asioita, Aalto sanoo. UPM:n ja Paperiliiton välinen työtaistelu kesti alkuvuonna 112 päivää. Yrityksen kylmäkiskoinen suhtautuminen on viestittänyt, että sopimisen tilalle halutaan sanelua. – Isäntien tavoite on direktio-oikeuden kasvattaminen ja työehtojen heikentäminen. Juhlapuheissa voidaan sanoa muuta, Aalto toteaa. Aalto pohtii, että paperin kiistassa pysyttiin sivistyneiden työtaistelutoimien piirissä, mutta tulevaisuudesta ei ole takeita. Jos vastaavanlaiset kiistat yleistyvät, voivat yhteenotot kärjistyä. Maailmalla on paljon rauhattomia esimerkkejä vähemmän vakiintuneista sopimusyhteiskunnista. – Täällä ei ole vielä palanut yhtään autoa, Aalto sanoo. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eläkkeelle jäänyt työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on kommentoinut julkisuudessa, että työehtosopimusjärjestelmän keskeinen tehtävä on pitää yhteiskunta rauhallisena. Pitkää peliä työmarkkinoilla – Isossa kuvassa yhteiskuntarauhan ylläpitäminen on kaiken A ja O, Aalto sanoo. Työmarkkinakierroksen suorat vaikutukset työntekijöiden arkeen tulevat palkankorotusten ja työehtosopimusten muiden kirjausten kautta. – Palkka on olennainen juttu, ja ymmärrän, että korotusten tasosta tulee kritiikkiä. Oli kuitenkin kyse myös muusta kuin palkankorotuksista, Aalto sanoo. PALJON ON MYÖS ENNALLAAN Työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa on koeteltu, mutta moni asia on myös ennallaan. Alakohtaiset työehtosopimukset ovat edelleen toiminnan lähtökohta. – Paljon puhutaan kahden entisen työmarkkinajärjestön toimista. Sen alle jää, että on paljon niitä työnantajajärjestöjä, jotka haluavat sopimista ja vuorovaikutusta, Aalto sanoo. Myös joukkovoiman merkitys on ennallaan: ammattiyhdistysliike on sitä vahvempi, mitä enemmän sillä on jäseniä. – Jos jotain voi toivoa tulevalta, niin korkeaa järjestäytymisastetta. Silloin on mahdollista neuvotella ja huolehtia palkoista ja muista ihmisille tärkeistä asioista, Aalto toteaa. Työnantajapuoli on pelannut pitkän tähtäimen strategista peliä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että myös työntekijäpuolella on tarvetta pidempijänteiselle suunnittelulle. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että työnantajapuolen irtiotot viimeisimmällä työmarkkinakierroksella ovat osa tuttua tarinaa. – Työnantajien pitkää linjaa on pyrkiä eroon sopimusrakenteista, Eloranta toteaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lopetti keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemisen vuonna 2016, ja sittemmin myös Metsäteollisuus ry on lopettanut alakohtaisten sopimusten tekemisen. – Kun työnantajapuoli heikentää itse itsensä, samalla se heikentää myös ay-liikkeen valtaa, Eloranta pohtii. Hän arvioi, että teknologiateollisuudessa ajatuksena oli murtaa yleissitovuus korona-ajan heikkojen näkymien vallitessa. Talous kuitenkin toipui ja työehtosopimuksia tehtiin tilauskirjojen ollessa täynnä. – Pitikin saada työrauha aikaiseksi. Teollisuusliiton määrätietoisella tuuppauksella tälle kierrokselle saatiin riittävä kattavuus, Eloranta sanoo. Alakohtaisten työehtosopimusten murtamisyritykset jäävät tuskin tähän. Työnantajapuoli tulee jatkossakin kyseenalaistamaan alakohtaisten sopimusten teon. – Kiristysmentaliteetti on lisääntymässä, Eloranta toteaa. Työnantajapuoli kiristää jatkossakin valtakunnallisten työehtosopimusten tekemättä jättämisellä, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tekija?_2022_5_sisus.indd 11 Tekija?_2022_5_sisus.indd 11 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
POLITIIKKA KOROSTUU Työnantajaleiri näyttää yhä enemmän hoitavan edunvalvontaa politiikan kenttien kautta. Juha Sipilän hallituksen aikaan elinkeinoelämällä oli selvä hallituksen tuki, mutta työnantajapuolelle ei ole tullut heikennyksiä nykyisenkään Sanna Marinin työntekijämyönteisen hallituksen aikana. –Ay-liikkeen kanssa sopiminen on ottamista ja antamista. Hallituksen kanssa työnantajat ovat vain ottamassa. Työnantajien poliittinen selusta on turvattu, Eloranta sanoo. Kolmikantaisesta sopimisesta ollaan siirtymässä parlamentaariseen päätöksentekoon, jossa työmarkkinajärjestöillä on lähinnä asiantuntijarooli. Eloranta ottaa esimerkiksi meneillään olevan sosiaaliturvauudistuksen, jota johtaa kansanedustajista koostuva sosiaaliturvakomitea. – Siellä puhutaan muun muassa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, jonka maksajat on työnnetty ulos varsinaisesta komiteatyöstä, Eloranta toteaa. Kolmikantaisen sopimisen rapistaminen todennäköisesti tarkoittaa, että kolmikannan herättely yksittäisten kysymysten äärelle voi olla jatkossa vaikeaa. – Voiko yksi palmu jäädä pystyy, jos kaikki aluskasvillisuus on poissa? Eloranta kysyy. PIDEMPÄÄ SUUNNITTELUA Viimeisimmällä työmarkkinakierroksella on ollut selvää, että työnantajapuoli koordinoi tavoitteensa vahvasti, vaikka keskitettyä sopimista ei enää muodollisesti harrasteta. – Työnantaja on pelannut pitkää ja strategista peliä. Meidänkin pitäisi pystyä sellaiseen ajatteluun. Kierros kierrokselta meneminen ei ehkä tuota pitkässä juoksussa parasta ratkaisua, Eloranta pohtii. Koordinaatiota vaikeuttavat muun muassa alakohtaiset erot ja neuvottelukierrosten pitkä kesto. – Palkansaajien pitää saada korotukset nyt, mutta yritysten horisontti on toisenlainen näissä kysymyksissä. Pidempiaikaiseen strategiseen ajatteluun on kuitenkin tarvetta, Eloranta sanoo. Koko ay-liikettä yhdistävissä kysymyksissä on parhaat edellytykset yhteistyölle. Lähes kaikilla aloilla on ongelmia palkkojen tasossa ja tasa-arvossa. – Tällaisiin asioihin pitäisi palkansaajien löytää yhteisiä ratkaisuja, Eloranta toteaa. RAUHAA JA EHEYTTÄ Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu ja kehitetty yhteisesti sopimalla. Malli on yleensä hyödyttänyt kaikkia. Tuloksen pumppaus luo levottomuutta Maailmanlaajuinen kehitys luo paineita erilaisiin sopimisen tapoihin, arvioi Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Sopimisen eriytyminen tarkoittaa usein työehtojenkin eriytymistä. Suomalaisten työmarkkinoiden muutos on osa maailmanlaajuista kehitystä, arvioi Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Varsinkin suuret yritykset toimivat kansainvälisesti, ja osakkeenomistajia miellyttäviä lukuja täytyy esitellä kvartaaleittain, eli neljä kertaa vuodessa. – Globaalissa kvartaalitaloudessa pumpataan tulosta kiivastahtisesti, mikä tuottaa levottomuutta ja painetta työmarkkinoille, Anttila sanoo. Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot alakohtaisten työehtosopimusten teosta ovat osa tätä ilmiötä. – Selvästi näkyy, että paineet paikalliseen sopimiseen ja monenlaisten erilaisten sopimusten tekemiseen ovat kasvaneet. Työnantajapuolen lähtökohta on ideologinen ja keinoarsenaalia testataan, Anttila arvioi. Viimeisimmällä työmarkkinakierroksella Teollisuusliitto on tehnyt alakohtaisia, yrityskohtaisia ja liiketoimintakohtaisia sopimuksia. 12 Tekijä 5/2022 Työmarkkinoiden muutos on eri aikaista ja eri tahtista eri sopimusaloilla, toteaa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Tekija?_2022_5_sisus.indd 12 Tekija?_2022_5_sisus.indd 12 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
AJASSA – Pohjoismaista hyvinvointimallia on haastettu myös muissa maissa. Suomen ja Ruotsin sopimisen mallit ovat kuitenkin hyvin samanlaiset. Erojakin on. Ruotsissa paikallinen sopiminen on yleistä julkisella sektorilla, meillä tähän luodaan painetta yksityisen sektorin puolelta, Anttila kertoo. Ilmiö ei myöskään ole uusi, sillä keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen kritiikkiä on esitetty kymmeniä vuosia. – Keskustelua on käyty enenevästi koko EU-Suomen ajan, Anttila toteaa. Hän pohtii, että työnantajapuoli näyttää tavoittelevan saksalaistyylistä joustotyön mallia, jossa työn määrää säädellään markkinatilanteen mukaan. Mallista hyötyvät lähinnä yritykset, jotka voivat helpommin optimoida tuotannon määrää. Suomessa heikkojen aikojen yli on perinteisesti menty joustavasti lomautusten avulla. Optimointia voitaisiin tehdä myös työntekijöitä hyödyttävällä tavalla. – Mitä jos tulevissa tes-pöydissä alettaisiin ottaa huomioon palkan muodostuksessa myös sivuvirtoja, Anttila kysyy ja viittaa muun muassa tuotannossa syntyviin rahanarvoisiin jätteisiin ja tuotannosta kerättävään ja myyntikelpoiseen dataan, eli tietoon. MENNEESEEN EI OLE PALUUTA Anttila arvioi, että työnantajien puolelle vuosina 2015–2019 asettunut Juha Sipilän hallitus oli vauhdittamassa työmarkkinoiden muutosta. Esimerkiksi työehtoja heikentänyt kilpailukykysopimus runnottiin läpi niin sanottujen pakkolakien uhalla. – Se henki jäi elämään vahvasti työnantajapuolella. Toki monet ajetuista muutoksista oli jo esitelty keskustan työreformissa 1990-luvun lopussa, Anttila sanoo. Takavuosina tehtiin keskitettyjä kolmikantaisia työmarkkinaratkaisuja, mutta nykyään puhe on vahvasti kääntynyt yritysten kilpailukykyyn. – Suomalainen ay-liike on omaksunut, että tuottavuuden kasvu ja kilpailukyky otetaan huomioon neuvotteluissa siinä missä ostovoiman säilyttäminenkin, Anttila sanoo. Moni työnantajajärjestö haluaa edelleen tehdä valtakunnallisia työehtosopimuksia, mutta työmarkkinat ovat kokonaisuudessaan muutoksen tilassa. – Veikkaan, ettei menneeseen ole paluuta. Työmarkkinoilla muutos on eri aikaista ja eri tahtista eri sopimusaloilla, Anttila sanoo. Työehdoista sopimisen hajautuminen voi tarkoittaa myös työehtojen hajautumista. – Kun kenttä moninaistuu, palkkaerot tulevat kasvamaan ja neuvottelut käyvät hankalammiksi, Anttila sanoo. Pitkällä aikavälillä tällainen kehitys voi ravistella yhteiskunnan perusteita. – Yhteiskuntarauhan edellytys on, että liian moni ei joudu marginaaliin, Anttila sanoo. – Jos halutaan vakautta, ennustettavuutta ja toimitusvarmuutta, yrityskohtaisen sopimisen malli ei näytä tuovan onnea ja autuutta, Eloranta toteaa. Alakohtaisilla työehtosopimuksilla on luotu parempia työehtoja. Vaikka lainsäädäntö suojaa työntekijää, laissa ei säädetä esimerkiksi minimipalkasta, lomarahoista tai vuorolisistä. – Laki antaa vain viimeisen perälaudan. Sopiminen on tuonut voita leivän päälle, Eloranta sanoo. Valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen tekemät työehtosopimukset myös laajentavat paikallisen sopimisen mahdollisuuksia verrattuna lakiin. – Lainsäädäntö on kuin yhden koon sukkahousut koko porukalle, Eloranta kuvailee. Maailma muuttuu, mutta kollektiivisen edunvalvonnan tarve ei ole vähentynyt. Työnantajapuolen irtiotot ovat tuoneet esiin, ettei mikään ole kiveen hakattua. – Lomarahakin pitää joka kerta neuvottelussa varmistaa ja vahvistaa, Eloranta antaa esimerkin. Hän toivoo, että suomalaiset pitävät jatkossakin kiinni luottamukseen perustuvasta sopimusyhteiskunnasta. Ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota ovat näyttäneet, että sopeutumiskykyä tarvitaan. 5/2022 Tekijä 13 ? – Muutokset ovat välttämättömiä, mutta niiden tekotapaan pitää vaikuttaa. Nyt jos koskaan pitäisi kyetä keskenään löytämään ratkaisuja, jotka tukevat yhteiskunnan rauhaa ja eheyttä, Eloranta sanoo. Tekija?_2022_5_sisus.indd 13 Tekija?_2022_5_sisus.indd 13 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
14 Tekijä 5/2022 Irtiotoille löytyi vastavoima riittävän suuri osa ilmoittautui uuteen yhdistykseen, Ojala sanoo. NEUVOTTELUVOIMA ON RIITTÄNYT Mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto neuvottelee yrityskohtaiset sopimukset lähes 200 yritykseen. – Työntekijäpuolella on yllättävästikin neuvotteluvoimaa, Sippola sanoo. Työnantajapuolen irtiotot eivät ole heikentäneet ay-liikettä, vaan vaikutukset näyttävät päinvastaisilta. Teollisuusliiton jäsenmäärä on kasvanut, ja joukkovoimalla neuvoteltujen työehtosopimusten merkitys on tullut aiempaa selkeämmäksi. – Suomen ammattiliittojärjestelmää ei ole kuopattu, vaan se on pystynyt nostamaan profiiliaan, Sippola toteaa. Vakaina aikoina ammattiliitot ovat voineet keskittyä alakohtaiseen työehtosopimustoimintaan, joka on voinut jäädä kaukaiseksi työpaikkojen näkökulmasta katsottuna. Muuttuneessa tilanteessa ay-liike näyttää tulleen lähemmäs jäseniä. – Kentän muutos on ehkä hyödyllinen potku persuuksiin, Jonker-Hoffrén toteaa. OSALLISUUS LUO HYVÄKSYNTÄÄ Työnantajapuoli on irtisanoutunut keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista, mutta esimerkiksi koronaajan alussa maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken löytyi nopeasti yksimielisyys poikkeusaikana tarvittavista työmarkkinoiden väliaikaisista muutoksista. Kolmikannan kaivaminen esiin on siis näyttänyt mahdolliselta, mutta ajan kuluessa se muuttuu entistä vaikeammaksi. – Ymmärrys ja osaaminen kolmikannasta heikkenee, Sippola pohtii. Nyt näyttää, että ollaan siirtymässä hallituksen ja työmarkkinaosapuolien vapaamuotoisista neuvotteluista kohti parlamentaarista prosessia. – Näkisin, että painopiste muuttuu politiikan suuntaan. Ehkä päätöksenteko on jatkossa vaikeampaa kuin vapaasti sopien, Jonker-Hoffrén pohtii. Aiemmin kolmikantaisesti on pystytty katsomaan suuria kokonaisuuksia, mikä voi jatkossa hankaloitua, jos sopiminen etenee yksi asia kerrallaan. – On helpompaa sopia, kun on iso läjä asioita pöydällä, Sippola toteaa. Ay-liike on tuonut vaikeillekin päätöksille yleistä hyväksyntää suuren jäsenmääränsä kautta. Jos kolmikannasta luovutaan, voi olla tarve löytää uusia oikeutuksen keinoja. – Toivottavasti valmistelu olisi jatkossa osallistavaa ja laajaa, eikä tehtäisi nopeita vetoja sinne tänne, Ojala toivoo. ? Työmarkkinatutkijat arvioivat, että työnantajapuolen irtiottojen jälkeen ammattiyhdistysliike on näyttänyt neuvotteluvoimaansa ja nostanut profiiliaan. Työmarkkinoilla on tehty dramaattisia irtiottoja, joihin nähden viimeisin työmarkkinakierros on sujunut teollisuudessa yllättävänkin rauhallisesti, arvoivat yliopistotutkija Paul Jonker-Hoffrén Tampereen yliopistosta, sosiaalipolitiikan tutkija ja opettaja Satu Ojala Tampereen yliopistosta ja yliopistolehtori Markku Sippola Helsingin yliopistosta. Jonker-Hoffrén, Ojala ja Sippola ovat tehneet yhdessä työmarkkinatutkimusta. Esimerkiksi vuonna 2021 Teollisuuden palkansaajat TP ry julkaisi kolmikon laatiman Irti keskitetystä, kohti paikallista? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta -analyysin, jossa puretaan väitteitä paikallisen sopimisen paremmuudesta suhteessa yleissitoviin työehtosopimuksiin. – Kansainvälisessä vertailussa tulee selkeästi esiin, että keskitetty järjestelmä on tuottanut pitkällä aikavälillä yllättävän myönteisen työllisyyskehityksen, Ojala kertoo. Työnantajajärjestöt Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat irtautuneet työehtosopimustoiminnasta ja korostaneet paikallisesti sovittujen työehtojen parantavan kilpailukykyä. – Teknologiateollisuudella ja metsäteollisuudella on argumenttina, että ne ovat erityisiä vientialoja, joilla pitää olla myös eriytyneet työehdot, Sippola sanoo. Julkisuudessa usein maalataan kuvaa, jossa alakohtaiset, yleissitovat työehtosopimukset ovat jäykkiä ja vanhanaikaisia. Paikallinen sopiminen on näissä keskusteluissa uutta ja kilpailukykyä parantavaa. – Taustalla on ideologia, että hajauttamalla saadaan parempaa tuottavuutta ja työllisyyttä. Se on uskoa, jolle ei välttämättä ole käytännön todistusaineistoa, Sippola toteaa. Teknologiateollisuuteen syntyi lopulta uusi yleissitova työehtosopimus, vaikka vielä lokakuussa 2021 neuvottelujen alustakaan ei ollut vielä tietoa. – Dramaattisten käänteiden jälkeen meni yllättävän rauhallisesti, ja teknologiateollisuuden isoista työnantajista Tekija?_2022_5_sisus.indd 14 Tekija?_2022_5_sisus.indd 14 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
5/2022 Tekijä 15 AJASSA Tekija?_2022_5_sisus.indd 15 Tekija?_2022_5_sisus.indd 15 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
16 Tekijä 5/2022 ILMIÖ NFT:T MYÖS ONGELMALLISIA NFT pohjautuu lohkoketjuteknologiaan. Siksi senkin suurin ongelma lienee teknologian vaatima hurja energiantarve, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ongelmia on muitakin. Huijarit myyvät NFTkauppapaikoilla jatkuvasti taideteoksia ilman taiteilijoiden suostumusta, aloittelevilla taiteilijoille kulut myynnistä ovat korkeita, kauppapaikkoja on hävinnyt ja ostajien rahoja kadonnut, kauppaa käydään ryptovaluutoilla ja se edesauttaa rahanpesua. NFT-kauppapaikat eivät ole myöskään säänneltyjä, minkä vuoksi myyjänä ja ostajana voi olla sama henkilö. Näin teosten hintoja voi keinotekoisen kysynnän avulla nostaa korkealle. NFT:t ovat myös vaarassa vanhentua. Niiden aitous nimittäin varmennetaan verkkolinkkinä alkuperäiseen teokseen. Jos tämä linkki syystä tai toisesta poistuu verkosta, NFT:n kyky todistaa aitoutta on kyseenalainen. NFT todentaa omistusta TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ Digitaalisessa maailmassa asioiden arvo on joskus hyvin hämmentävää. Moni on valmis ostamaan sadoilla tuhansilla – tai jopa miljoonilla – euroilla OMISTUSOIKEUDEN johonkin, jonka voi saada itselleen ihan ilmaiseksi. Suuret rahat ovat myös syy, miksi uutisissa tulee vastaan yhä useammin kirjainlyhenne NFT. NFT tulee englannin kielen sanoista non-fungible token , jotka voisi suomentaa vaikka ei-vaihdettavaksi poletiksi. EI-VAIHDETTAVA viittaa siihen, että yksittäinen NFT on uniikki eikä sitä voi vaihtaa toiseen vastaavaan. Toisin kuin esimerkiksi euron kolikon voi vaihtaa vastaavan määrän rahaan. Käytännössä NFT on AITOUSTODISTUS ja OMISTUKSEN TODISTAVA ASIAKIRJA samassa paketissa. NFT:eitä käytetään DIGITAALISTEN TEOSTEN markkinoilla. Digitaalisten teosten luonteen takia NFT kuitenkin tuntuu hieman erikoiselta. Parhaiten tämä avautuu esimerkkien kautta. Digitaalisia taideteoksia tekevän Beeblen NFT hänen teoksestaan Everydays: The First 500 Days myytiin maailman tunnetuimmassa taidehuutokaupassa Christie'sissä viime vuoden maaliskuussa 69 miljoonalla eurolla. Tämä taideteos löytyy googlettamalla ja siitä voi helposti tallentaa kopion omalle koneelle. Twitterin perustaja Jack Dorsey myi ensimmäisen twiittinsä NFT:n viime vuonna 2,9 miljoonalla dollarilla. Tämän vuonna 2006 lähetetyn twiitin voi kuka tahansa käydä lukemassa ja kopioimassa Twitteristä. Vapaasti katsottavien YouTube-videoiden NFT:eitä on puolestaan myyty kymmenillä tuhansilla dollareilla. Vaikka teokset ovat katsottavissa ilmaiseksi, NFT:t kiinnostavat, koska niiden arvot ovat jatkuvasti nousseet. Ja periaatteessahan tilanne vertautuu perinteiseen taidemaailmaan. Taidejulisteen voi ostaa halvalla kotiin, mutta alkuperäinen teos maksaa maltaita. NFT:t voivat olla artisteille keino ansaita ja kerääjille sekä sijoittajille keino tienata MYYMÄLLÄ TEOKSIA ETEENPÄIN. NFT:eillä käydään kauppaa useilla eri markkinapaikoilla, mutta koska jokainen NFT on uniikki, saman henkilön teokset ovat useimmiten vain yhdellä paikalla myynnissä. Periaatteessa toki on mahdollista, että artisti myisi samasta teoksesta useita NFT:eitä. Useille NFT:eille tuskin olisi kuitenkaan kysyntää, jolloin niillä ei olisi arvoakaan. Ja sotisihan se NFT:n ideaa vastaan, sen kun pitäisi olla UNIIKKI jo nimensä puolesta. FOMO LISÄÄ KYSYNTÄÄ Viime vuonna NFT:n suosio nousi raketin lailla. NFT-markkinoiden analyysiyhtiö Nonfungible.comin tutkimusraportin mukaan NFT-teosten arvo nousi maailmanlaajuisesti 16,9 miljardiin dollariin. Kasvua edellisestä vuodesta kertyi 4 440 prosenttia. NFT:eiden markkina-arvo toki oli selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Helsingin pörssin yhtiöiden noin 340 miljardin euron yhteisarvo viime vuoden lopulla. Kasvu on ruokkinut kasvua. Yhä useampi sijoittaja, yksityishenkilö ja yhtiö haluaa mukaan buumiin. NFT:eitä ovat julkaisseet esimerkiksi vessapaperia valmistava Charmin ja sipsivalmistaja Pringles. NFT:n kiinnostusta lisää FOMO (Fear Of Missing Out) eli pelko siitä, että jos ei nyt lähde mukaan, ei ehdi mukaan. Monelle ehkä kävi niin kryptovaluuttojen kanssa. Turvajalkineiden tulee sopia täydellisesti. Siksi meillä on niin monia erilaisia malleja. Löydät JALAS ® -jalkineet lähimmältä jälleenmyyjältäsi. JÄRJELLÄ VALITUT. TUNTEELLA KÄYTETYT. KEVYT TURVAJALKINE. JALAS ® EXALTER. Yritykset vastaavat turvallisuudesta. Käyttäjät rakastavat mukavuutta. JALAS ® ZENIT EVO. Tehokkaasti turvalliset, silti erittäin kevyet. Niille, jotka liikkuvat paljon työssään. Huomaat eron työpäivän jälkeen. TYÖT OVAT ERILAISIA. JALAT OVAT ERILAISIA. JALKINEEMME OVAT ERILAISIA. LUE LISÄÄ JALAS ® EXALTER -JALKINEISTA LUE LISÄÄ JALAS ® ZENIT EVO -JALKINEISTA eje nd als .co m Lä hd e: N on fu ng ib le .c om Miljoonaa Yhdysvaltain dollaria NFT-MARKKINOIDEN ARVO 20 000 15 000 10 000 5 000 2019 124 372 16 898 2020 2021 Tekija?_2022_5_sisus.indd 16 Tekija?_2022_5_sisus.indd 16 11.5.2022 15.06 11.5.2022 15.06
AJASSA Turvajalkineiden tulee sopia täydellisesti. Siksi meillä on niin monia erilaisia malleja. Löydät JALAS ® -jalkineet lähimmältä jälleenmyyjältäsi. JÄRJELLÄ VALITUT. TUNTEELLA KÄYTETYT. KEVYT TURVAJALKINE. JALAS ® EXALTER. Yritykset vastaavat turvallisuudesta. Käyttäjät rakastavat mukavuutta. JALAS ® ZENIT EVO. Tehokkaasti turvalliset, silti erittäin kevyet. Niille, jotka liikkuvat paljon työssään. Huomaat eron työpäivän jälkeen. TYÖT OVAT ERILAISIA. JALAT OVAT ERILAISIA. JALKINEEMME OVAT ERILAISIA. LUE LISÄÄ JALAS ® EXALTER -JALKINEISTA LUE LISÄÄ JALAS ® ZENIT EVO -JALKINEISTA eje nd als .co m Tekija?_2022_5_sisus.indd 17 Tekija?_2022_5_sisus.indd 17 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
5/2022 Tekijä 19 VIERAILIJA Muuttiko korona rakenteita pysyvästi? AJASSA SAKARI LÄHDEMÄKI Kirjoittaja on työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren erikoistutkija ja ennustepäällikkö. M uuttiko koronapandemia eri tuotteiden ja palveluiden kysyntää pysyvästi ja saiko se länsimaiset yritykset hankkimaan välituotteita lähempää varmistaakseen näiden saatavuuden? Lisäävätkö länsimaiset yritykset tuotantoaan niiden tuotteiden osalta, joista on nyt pulaa? Kaikki nämä kysymykset ovat aiheellisia, kun mietitään miten taloudellisten toimijoiden pitäisi uudelleenorganisoida toimintaansa. Selviä vastauksia ei kuitenkaan ole. Asiaa voidaan lähestyä jakamalla pandemian aiheuttamat muutokset pysyviin ja ohimeneviin muutoksiin. Näyttäisi siltä, että etäkokoukset ja etätyö ovat jatkossakin yleisiä niillä toimialoilla, joissa se on mahdollista. Näin ollen, vaikka lomalennot palautuisivat, saattaa työhön liittyvä matkustelu vähentyä. Tästä syystä pandemian aikana kohonnut elektroniikan kysyntä pysynee korkealla tasolla myös tulevaisuudessa. Työmatkaliikenne ei välttämättä palaudu aiemmalle tasolle, millä voi olla vaikutusta liikennekaluston kysyntään. Kesällä 2020 pandemian ensimmäisen aallon jälkeen näytti siltä, että niin sanottujen välituotteiden (muiden hyödykkeiden tuottamiseen käytettyjen tuotteiden) saatavuusongelmat ovat väliaikaisia. Pandemia kuitenkin voimistui uudelleen ja pitkittyi. Näin tietyissä tuoteryhmissä saatavuudesta syntyi ajateltua suurempi ongelma. Saatavuusongelmat vaikuttavat tietyillä toimialoilla edelleen Suomessakin. Esimerkiksi mikrosirupula jatkunee vielä pitkään, koska myös sota Ukrainassa heikentää tiettyjen mikrosirujen valmistuksessa tarvittavien tuotteiden maailmanlaajuista tarjontaa. On mahdollista, että tämän tuoteryhmän tuotantoketjujen toimintavarmuutta parannetaan lisäämällä tuotantoa länsimaissa. Esimerkiksi EU on ilmoittanut investoivansa merkittävästi mikrosirutuotantoon. Monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huimasti. On ajateltu, että hintoja ovat nostaneet pääsääntöisesti tarjonnan ongelmat, jotka johtuvat pandemian aiheuttamista häiriöistä muun muassa logistiikassa. Myös maailmanlaajuinen kysyntä on kuitenkin samalla kasvanut, koska palautuminen pandemiasta on ollut voimakasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin vielä ennen näkemättömän suuria finanssipoliittisia elvytyspaketteja. Kohonneet hinnat kannustavat lisäämään tuotantoa. Jos ajatellaan, että kohonneet hinnat ovat väliaikaisia, investoinnit uusiin tuotantolaitoksiin eivät välttämättä ole kannattavia. Nykyisten tuottajien lisätessä tarjontaa ja kysyntää voimistaneen elvytyksen loppuessa raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen kehitys saattaa rauhoittua. Pandemia osoitti, että tuotantoketjut ovat maailmanlaajuisia ja monimutkaisia ja siksi myös haavoittuvaisia erilaisille kriiseille. Tämän takia tuotantoa voi olla kannattavaa muuttaa omavaraisemmaksi ja valita välituotetoimittajat läheltä tai ainakin vakaista maista. Kannattavuuslaskelmiin vaikuttaa se, miten pysyviksi nyt ajankohtaiset saatavuusongelmat nähdään tulevaisuudessa ja miten harvinaisiksi tällaiset kriisit koetaan jatkossa. Arviointia vaikeuttaa myös Ukrainan sota, joka häiritsee tiettyjä tuotantoketjuja merkittävästi. ”Pandemia osoitti, että tuotantoketjut ovat haavoittuvaisia erilaisille kriiseille.” Tekija?_2022_5_sisus.indd 19 Tekija?_2022_5_sisus.indd 19 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
5/2022 Tekijä 21 ? AJASSA H einäkuun alussa voimaan tulevan käytännön on tarkoitus kitkeä harmaata taloutta Suomen telakoilla. Työntekijöiden näkökulmasta kyse on työehtojen turvaamisesta ja alipalkkaa maksavien alihankintayritysten toimintaan puuttumisesta. Teollisuusliitto on pitkään kannattanut veronumeron käyttöönottoa. – Liitto on todella tyytyväinen, että veronumerokäytäntö laajenee. Rakennusalallahan se on ollut jo käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Maan hallitus ansaitsee kiitokset tästä päätöksestä, sanoo viestintäasiantuntija Veli-Matti Kauppinen. Ulkoisen viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden yksikössä työskentelevä Kauppinen kertoo, että liitto on vienyt viestiä päättäjille useita vaikutuskanavia pitkin. – Olemme edistäneet veronumeron käyttöönottoa muun muassa SAK:n kautta, mutta myös omin toimin. Vaikuttamiskeinoina ovat olleet suorat kontaktit poliittisiin puolueisiin, kansanedustajiin, ministereihin ja heidän esikuntiinsa. Pakollista veronumeron käyttöä on kaivattu teollisuuteen etenkin siellä, missä työskentelee paljon alihankintayrityksiä ja ulkomaalaisia työntekijöitä. On vaikeaa valvoa, maksavatko yritykset asianmukaista palkkaa kaikkine lisineen ja veroineen. – Harmaan talouden torjunta nousee merkittävään asemaan myös eduskuntavaaleihin liittyvässä Teollisuusliiton keskusteluasiakirjassa, sanoo Kauppinen. LISÄÄ VEROEUROJA VALTION KASSAAN Veronumeroiden käyttöönotto hyödyttää valtiontaloutta vähentämällä veronkiertoa. Asiaa koskeva lakimuutos hyväksyttiin eduskunnassa viime vuoden keväällä, minkä jälkeen alkoi tekninen valmistelu. – Rakennusalalla otettiin käyttöön veronumero vuonna 2012 sekä urakkaja työntekijätietojen ilmoittamismenettely 2014. Alan palkkasumman ja sitä kautta verokertymän kasvu oli selvästi havaittavissa näiden toimenpiteiden jälkeen. Ei ihan yksi yhteen voi sanoa, että se johtui uudistuksista, mutta Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön raportin mukaan muutos ja palkkasumman kasvu osuvat ajallisesti yhteen, kertoo erityisasiantuntija Pertti Nieminen valtiovarainministeriöstä. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että harmaan talouden vastaiset lakimuutokset kasvattivat rakennusalan palkkasummaa vuosina 2012–14 noin 300 miljoonaa euroa ja toivat verotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Työnantajaliitot ovat pääosin vastustaneet veronumeron käyttöönottoa, perusteluinaan byrokratian lisääntyminen ja prosessien hitaus. Hallituksen lakiesityksessä on kuitenkin menettelystä vapautettu lyhytkestoiset, lyhyellä varoitusajalla tehtävät työt. Niinpä esimerkiksi lastia telakalle tuova kuorma-auton kuljettaja ei veronumeroa tarvitse. Hallitusohjelman mukaan veronumeromenettelyn laajentamista selvitetään. Kyseeseen tulisivat toimialat, joilla tiedetään käytettävän pimeää työvoimaa. Poikkeuksena työnantajien linjaan ovat olleet Matkailuja ravintolapalvelut MaRa sekä Kiinteistötyönantajat. Ne ovat katsoneet yhteislausunnossaan Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa, että veronumeroita tarvitaan niiden toimialoilla. – Olemme vuosia tehneet erilaisia harmaan talouden torjuntaan liittyviä operaatioita, että epärehelliset yritykset eivät saisi kilpailuetua lakia noudattaviin yrityksiin nähden. Meistä veronumerot voisivat olla tapa, jolla tarkastuksia pystyisi tekemään nopeasti, sanoo MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi. Veronumerolla huijarifirmoja vastaan Telakoilla kaikilla työntekijöillä on pian oltava henkilökohtainen veronumero, jota on pidettävä näkyvillä. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_5_sisus.indd 21 Tekija?_2022_5_sisus.indd 21 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
22 Tekijä 5/2022 ”Moni ulkomaalainen ei tunne työehtosopimuksia, eikä tiedä, mikä hänen työnsä oikea hinta olisi.” ”Maailman turvallisin järjestäytyneen rikollisuuden ala” – Joskus todella harvoin työntekijät itse tulevat kertomaan minulle, että heille ei ole maksettu mitä kuuluu. Ja toinen vaihtoehto, vaikka hyvin harvinainen sekin, on että kilpailijayritykset narauttavat toisiaan. ALIPALKKAUKSEN PITÄISI OLLA RIKOS Syynä alipalkattujen työntekijöiden puhumattomuuteen on se, että he tulevat usein maista, joissa tavalliset ihmiset eivät luota yhteiskunnan rakenteisiin. – Nämä ihmiset ovat esimerkiksi Marokosta ja Itä-Euroopan maista. Heidän silmissään myös ammattiyhdistysliike on osa yhteiskunnan koneistoa, eli eivät he meihinkään luota. Ja tavallisesti he ovat järjestäytymättömiä. Moni ulkomaalainen ei myöskään tunne työehtosopimuksia eikä tiedä, mikä hänen työnsä oikea hinta olisi. – Pari vuotta sitten oli tapaus, jossa romanialaisille hitsareille oli maksettu pari euroa tunnilta. He olivat kyllä itse tyytyväisiä, mutta kun verottaja ei ollut saanut osuuttaan, se tutkittiin veropetoksena, ja käräjillä tuli pienet sakot myös työsyrjinnästä, kertoo Jormanainen. Turun telakan eli Meyer Turun työntekijöiden pääluottamusmies Juha Jormanainen pitää veronumeroiden pakollisuutta myönteisenä asiana, mutta kertoo, ettei aihe ole kahvitaukokeskustelijoiden suosituimpia. – Tietysti toiveena on, että se jotain auttaisi. Mutta ei se isosti ole täällä vielä näkynyt. Alkukesästä koko henkilöstölle tulee uudet henkilökortit. Veronumeroiden käyttöönotto edellyttää sitä, että kaikki järjestelmän piirissä olevat työntekijät saavat itselleen suomalaisen henkilötunnuksen, mikä puolestaan vaatii henkilökohtaista tunnistautumista. Telakalla hanke vaatii kohtuullisen kokoista byrokratiaponnistusta, vaikka osalla ulkomaalaisista henkilötunnus on jo ennestään. – Minullakin on kuvallinen veronumerokortti. Silloin kun tänne on tehty vaikka uusi varastohalli, niin se on rakennustyömaa, jossa veronumeroita on vaadittu. Me edunvalvojatkin saatiin sitten kortit, kun vähän työnantajalle kiukuttelin, sanoo Jormanainen. Vaikka suomalaista viranomaista moititaan usein kankeaksi, Verohallinto on osoittanut asian hoitamisessa ketteryyttä. – Työnantaja on sopinut verottajan kanssa, että he tulevat viikon ajaksi tänne telakka-alueelle, niin ihmiset saavat tehdä tunnistautumisen paikan päällä, ettei tule muutaman sadan ihmisen jonoa verotoimiston oven taakse. Jatkossa uusien työntekijöiden täytyy sitten käydä siellä. AVIN RAPORTIT PALJASTAVAT VEDÄTYKSIÄ Harmaan talouden todellisuus näkyy Turun telakalla jatkuvasti. Yritysten väärinkäytösten taso vaihtelee. Joskus kyse on aidosta tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, mutta välillä toiminta on järjestelmällistä ja tahallista työehtojen polkemista. – Valitettavan monella on jotain puutteita. Ja aina joskus tulee vastaan ihan pohjanoteerausfirmoja, joilla tuntikirjanpitokin voi puuttua kokonaan. Ei ole vuorolistoja, ei yhtään mitään. Näitä on kuitenkin vähän, sellainen on yleisempää, että esimerkiksi ylityökorvaukset tai pekkaset ovat maksamatta. Tapaukset tulevat pääluottamusmiehen tietoon useimmiten aluehallintoviraston tarkastajien raporteista, joita käsitellään telakan verkostovalvontaryhmässä. Veronumeroiden pakollisuus auttaa hillitsemään veronkiertoa, mutta työehtosopimuksen noudattamatta jättämistä se ei estä. Turhauttavaa edunvalvojan näkökulmasta onkin se, että vain törkeimmistä väärinkäytöksistä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, mutta ”tavallista” alipalkkausta, kuten työehtosopimuksen tuntipalkkojen alitusta ja lisien maksamattomuutta ei ole kriminalisoitu. Asiaan pitäisi Jormanaisen mielestä saada lailla muutos. – Harmaa talous on nyt maailman turvallisin järjestäytyneen rikollisuuden ala. Jos minä myyn huumeita kadunkulmassa, niin minut laitetaan Tekija?_2022_5_sisus.indd 22 Tekija?_2022_5_sisus.indd 22 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
5/2022 Tekijä 23 AJASSA putkaan ja saan linnatuomion. Mutta pahin, mitä voi alipalkkauksesta yritykselle seurata, on että joutuu jälkikäteen maksamaan työntekijöille sen, mitä alun perinkin olisi kuulunut maksaa. ALIHANKKIJAT KILPAILEVAT HINNALLA, ISOT YRITYKSET HYÖTYVÄT Tyypillistä on, että palkkoja polkevat alihankintayritykset toimivat aloilla, joiden työntekijöiltä ei vaadita paljon koulutusta tai erityisosaamista. – Esimerkiksi siivous, eristys, pintakäsittely ja kaikki perusmetallityöt ovat sellaisia, joissa näitä tapauksia on, sanoo Jormanainen. Laajemmassa kuvassa katsottuna kysymys on suuresta globaalin talouden ilmiöstä ja kapitalismin toimintalogiikasta. Harmaan talouden häviäjinä ovat sellaiset pienet yritykset, jotka yrittävät toimia lakia ja työehtosopimuksia noudattaen, hyötyjinä ennen muuta suuryritykset. – Tämä sama ongelmahan on kautta koko läntisen Euroopan. Isot firmat eivät itse tee mitään rikollista mutta kilpailuttavat alihankkijansa niin, että jos kaikki velvoitteensa hoitaa, niin ei pysty tekemään sellaisia tarjouksia, että tilauksia saisi. Turun telakan verkostovalvontaryhmä puuttuu lähinnä kaikkein räikeimpiin tapauksiin. Jormanaisen oma arvio on, että hän on ryhmässä mukana työnantajan julkisuudenhallintaan liittyvistä syistä. – Jos media kyselee näistä asioista ja tulee tiukka paikka, niin Meyer voi silloin sanoa, että meillä on olemassa tällainen ryhmä ja henkilöstöedustuskin siellä on. Tosin suomalaista mediaa ei harmaa talous erityisen paljon kiinnosta, eikä aihe politiikan asialistallakaan näytä nousevan kovin korkealle. – Joskus joku MOT tekee jutun. Sitten ne tekevät seuraavan jutun eri aiheesta, hymähtää Jormanainen. Hän nostaa esille vielä yhden keinon puuttua alipalkkaukseen: kanneoikeuden myöntämisen ammattiliitoille, eli liitto voisi riitauttaa tapaukset työntekijöiden puolesta. Ammattiliittojen kanneoikeus on käytössä Ruotsissa, ja sen saaminen Suomen lainsäädäntöön on pitkään ollut myös Teollisuusliiton tavoitteena. ? Tekija?_2022_5_sisus.indd 23 Tekija?_2022_5_sisus.indd 23 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
Kattavat kaskopaketit ja paras palvelu kaupan päälle • Avainlippu suomalaista turvaa • Ammattiliiton jäsenelle 10 % jäsenalennus • Suomen parasta vakuutuspalvelua EPSI Rating • TaskuTurva-sovellus turvanasi tien päällä Tutustu kattaviin kaskopaketteihimme ja niiden ominaisuuksiin turva.fi/auto Turvan kaskoissa riittää ominaisuuksia niin etteivät ne yhteen mainokseen edes mahdu. Asioitpa verkossa tai asiantuntijamme kanssa, me kartoitamme sinun menopelillesi sopivimman kaskopaketin. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Pysäköintiturva Sijaisautoetu Bonusturva Lasivahinkoturva Lunastusetu . . . Millaista turvaa sinä tarvitset? Tarjoamme sinulle aina vakiona 210x297_Tekijä_Turva_Kaskopaketit_052022.indd 1 210x297_Tekijä_Turva_Kaskopaketit_052022.indd 1 3.5.2022 8.58.13 3.5.2022 8.58.13 Tekija?_2022_5_sisus.indd 24 Tekija?_2022_5_sisus.indd 24 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
Kattavat kaskopaketit ja paras palvelu kaupan päälle • Avainlippu suomalaista turvaa • Ammattiliiton jäsenelle 10 % jäsenalennus • Suomen parasta vakuutuspalvelua EPSI Rating • TaskuTurva-sovellus turvanasi tien päällä Tutustu kattaviin kaskopaketteihimme ja niiden ominaisuuksiin turva.fi/auto Turvan kaskoissa riittää ominaisuuksia niin etteivät ne yhteen mainokseen edes mahdu. Asioitpa verkossa tai asiantuntijamme kanssa, me kartoitamme sinun menopelillesi sopivimman kaskopaketin. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Pysäköintiturva Sijaisautoetu Bonusturva Lasivahinkoturva Lunastusetu . . . Millaista turvaa sinä tarvitset? Tarjoamme sinulle aina vakiona 210x297_Tekijä_Turva_Kaskopaketit_052022.indd 1 210x297_Tekijä_Turva_Kaskopaketit_052022.indd 1 3.5.2022 8.58.13 3.5.2022 8.58.13 ? Asbesti – kolme kaivosta, kolme tapaa suojata työntekijöitä ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? BLOGI: Veli-Matti Kauppinen: Palkansaajien ostovoima uhkaa heikentyä ? Metsä saapuu Murikkaan – Miehen työ -näyttely kertoo metsätyöntekijöistä 50 vuoden takaa ? Monipuoliset tuotteet ja työt – valokaari palaa Staironilla LUETUIMMAT HUHTIKUU www.tekijälehti.fi Hengityksensuojaimen suodatin päivän käytön jälkeen Kittilän kaivokselta. Vieressä käyttämätön. JO U N I PO RS A N G ER A N TT I H YV Ä RI N EN SOTA, PAKOTETOIMET JA PANDEMIA SYNKENTÄVÄT NÄKYMIÄ TALOUS Ukrainan sota vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen, mutta sota tai pakotteet eivät ole romuttamassa Suomen talouskasvua, ilmenee huhtikuun lopussa julkaistusta Teollisuusliiton tutkimusyksikön talouden ja työllisyyden tilannekuvasta. Talouskasvu jatkuu, mutta näkymät ovat muuttuneet synkemmiksi. Eniten teollisuusyrityksistä kärsivät ne, joilla on suoraa Venäjän vientiä tai tuontia. Lisäksi koronaepidemia vaikuttaa globaalikauppaan ja logistiikkaan, mikä näkyy raakaaineja komponenttipulana. Talouskasvun ennustetaan tänä vuonna hidastuvan. Ennustelaitokset ovat korjanneet Suomen kokonaistuotantoa koskevia arvioitaan alaspäin. Ennusteissa ei kuitenkaan katsota talouden supistuvan. Tästä kertovat muun muassa kasvaneet koneja laiteinvestoinnit, jotka parantavat kilpailukykyä ja lisäävät tuotantoa. Valtiovarainministeriö ennustaa teollisuustuotannon vähenevän tänä vuonna. Tutkimusyksikön näkemyksen mukaan tämä on mahdollista, jos energian tuonti lakkaa Venäjältä kokonaan tai jos tuotantoketjujen häiriöt pahenevat selvästi koronavuosiin verrattuina. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/sota-pakotetoimet METSÄ SAAPUI MURIKKAAN NÄYTTELY Murikka-opistossa avattu Miehen työ -näyttely kertoo metsätyöntekijöistä 50 vuoden takaa. Valokuvanäyttely on aikamatka 1970-luvun alun Suomeen, jossa metsurit rakensivat hartiavoimin hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuvissa miehet raatavat tukkien kimpussa, tupakoivat metsäkämppien suojissa ja työn tauottua viettävät aikaa kotioloissa. Kuvat kertovat myös teollistuvan ja kaupungistuvan Suomen rakennemuutoksesta. Näyttely pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsätyömies -tutkimusraporttiin ja sen yhteydessä koottuun, dokumentaariseen valokuva-aineistoon vuosilta 1970–1971. Tutkimuksesta julkaistiin aikanaan sekä tieteellisiä artikkeleita että suuremmalle yleisölle suunnattu kirja. Valokuvaajina ovat olleet Erkki Heikinheimo ja Aarne Reunala. Näyttely on lainassa Suomen Metsämuseo Lustosta 10.4.2023 saakka. Lue lisää ja katso video: www.tekijalehti.fi/metsa-saapuu-murikkaan VALMISTAUDU JO: KSR:N APURAHAHAKU ELOKUUSSA APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja rahaston alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi/apuraha APUA UKRAINALAISILLE UKRAINA Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet miljoonien ihmisten kärsimykseen ja lukuisiin kuolemiin. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet hakemaan turvapaikkaa naapurimaista. Teollisuusliiton verkkosivuille on koottu tunnettuja ja luotettavia avustuskohteita. Niiden kautta lahjoituksesi löytävät varmasti perille. Ammattiosasto voi ilmoittaa lahjoituksestaan osoitteeseen jarjestaminen@teollisuusliitto.fi . Nimiä lisätään liiton kotisivulle pari kertaa viikossa. Tähän mennessä yli 110 ammattiosastoa on lahjoittanut eri järjestöjen kautta yli 93 000 euroa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ukraina TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA JUHLISTAA VIISIKYMPPISIÄ MUSIIKKI Tehtaan pilli soi taas! Työväen Musiikkitapahtuma viettää 50-vuotisjuhlaansa Valkeakoskella 27.–31.7. Festivaali palaa juhlavuoden kunniaksi perinteiseen tapahtumapaikkaansa UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon miljööseen. Esiintymislavalle nousevat muun muassa Hector & His Power Band, Maustetytöt X Agents, Maija Vilkkumaa, Olavi Uusivirta, Irina, Erin, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Arttu Wiskari, Anssi Kela, Herra Ylppö, Tommi Läntinen, RelaxTrio, Arppa, Ursus Factory, Katri Ylander, Los Salsanismo, Lasten Hautausmaa, Martti Servo & Napander, Daniel Levi, Antti Autio, Louie Blue, AT’s Roots & Ramblin’, Liksom Lux ja Olli Halonen. Artistien lisäksi luvassa on maksutonta ohjelmaa lapsille ja ikäihmisille, 50-vuotisjuhlakonsertti, Laulu ottaa kantaa -julkaisukonsertti, keskustelutilaisuuksia, yhteislaulua ja paljon muuta. Perjantaina 29.7. järjestettävä maksuton 50-vuotisjuhlakonsertti tarjoaa läpileikkauksen Työväen Musiikkitapahtuman vuosikymmeniin. Lue lisää: www.valmu.com Opettaja Marjo Nurmi ja vastaava huoltomies Hannu Laakso ripustustöissä viikko ennen avajaisia. ”Näyttely sopii hyvin Murikan seinille. Muutenkin vakiotaidenäyttelymme kertoo työstä, työntekijöistä ja työn arvostamisesta. Tämä on erinomainen lisä”, Nurmi sanoo. 5/2022 Tekijä 25 LYHYET AJASSA Tekija?_2022_5_sisus.indd 25 Tekija?_2022_5_sisus.indd 25 11.5.2022 14.28 11.5.2022 14.28
5/2022 Tekijä 27 ? Ei syytetä vain koronaa! TYÖSSÄ ? Tiiminvetäjä, varapääluottamusmies Riina Puska toteaa, että Kyrelille maailmanlaajuinen komponenttipula saapui viiveellä. Komponenttipula piinaa elektroniikan kokoonpanotehdas Kyrel Oy:tä Hämeenkyrössä. Ongelmaa kampitetaan monin konstein korvaavien osien metsästyksestä joustovapaiden käyttöön. Mutta pulasta ei pidä syyttää vain koronaa. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_2022_5_sisus.indd 27 Tekija?_2022_5_sisus.indd 27 11.5.2022 14.29 11.5.2022 14.29
28 Tekijä 5/2022 T ehtaan kuuluisan hyvän hengen aistii jo neuvotteluhuoneen ensikohtaamisessa, kun Tekijä tapaa niin työntekijöiden luottamusmiehet kuin työnantajan edustajan. Yrityksen mainostuokiota kalvosulkeisineen ei pidetä laisinkaan. Pääsemme suoraan itse asiaan: komponenttipulaan. – Nyt ei löydy enää edes korvaavia osia. Nyt alkavat laarit olla tyhjät kaikkialla, toteaa päivän aiheesta pääluottamusmies, tiiminvetäjä Teemu Pitkänen. – Kyllä, meillä on jatkuva pula komponenteista, tiivistää myyntija hankintajohtaja Jan Åberg. – Mutta aika pitkään me selviydyttiin ennen kuin komponenttipula alkoi näkyä meillä, kertoo varapääluottamus, tiiminvetäjä Riina Puska. Åberg sanoo, että maailmanlaajuista pulaa on ollut jo ainakin kaksi vuotta. Sen ilmentyminen viiveellä Kyrelillä voi osaltaan johtua siitä, KYREL OY PERUSTETTU 1978 KOTIPAIKKA Kyröskoski, Hämeenkyrö TUOTANTO Elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja teollisuuden, ajoneuvo-, kulutusja sairaalaelektroniikan, telekommunikaation, puolustusteknologian ja led-valaisintekniikan toimialojen asiakkaille. HENKILÖSTÖ 215, joista tuotannossa 168 LIIKEVAIHTO 47 miljoonaa euroa (2/2022), kasvua edellisestä vuodesta 33 prosenttia ? Tiiminvetäjä, pääluottamusmies Teemu Pitkänen kertoo työaikapankin saaneen lisää plussaa ja miinusta paikallisesti sopien. Tämä loiventaa tuotannon notkahduksia. Tekija?_2022_5_sisus.indd 28 Tekija?_2022_5_sisus.indd 28 11.5.2022 14.29 11.5.2022 14.29
5/2022 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? että monet yrityksen asiakkaista osasivat ennakoida tilanteen pahenemisen ja varautua siihen. Myyntija hankintajohtaja haluaa nimittäin alleviivata, että kyse ei ole suinkaan vain koronasta. – Komponenttien kysyntä on isompaa kuin tuotanto. Korona on vain nopeuttanut ja tehnyt pulasta rajumman, Åberg toteaa. Juurisyy on se, että globaali tavaroiden maailma on alkanut pyöriä entistä enemmän elektroniikan ja sähkön varassa. Åbergin sanoin: ”Kun X määrä komponenttia valmistuu, ottajia on 5 kertaa X.” – Olipa tuote melkein mikä tahansa, siinä on elektroniikkaa. Tavallisissa polttomoottoriautoissakin tarvitaan paljon enemmän elektroniikkaa kuin aiemmin, puhumattakaan hybriditai sähköautoista. 5G-puhelimiin menee enemmän elektroniikkaa kuin 4G-puhelimiin, ja tukiasemat menevät uusiksi, Åberg luettelee. Ottajia maailmalla riittää, eikä Suomen kaltaisella pikkumaalla ole juuri rahkeita päästä osingoille. – Apple osti kahden tehtaan koko tuotannon koronapandemian alussa, kun nämä lupasivat, etteivät myy kenellekään muulle mitään, Pitkänen kertoo esimerkkinä siitä, miten isot pelurit pelaavat. – Samaa tekee Samsung, Åberg huomauttaa. KÄYTÄNNÖN KEINOJA Tuotteen valmistuminen voi tyssätä siihen, että yksi ainoa osa puuttuu. Miten Kyrelillä toimitaan? – Hyvin nopeasti voidaan ryhtyä tekemään jotain muuta tuotetta. Ja tiiminvetäjät keskustelevat keskenään. Jos omassa tiimissä ei ole töitä, voi työntekijä siirtyä jotain muuta tuotetta tekemään. Tämä toimii erittäin hyvin, Puska sanoo. – Väki on tottunut nopeisiin liikkeisiin ja joustaa erinomaisesti, Åberg myötäilee. Joustoa löytyy myös työnantajan puolelta. – Me teimme uuden paikallisen sopimuksen työaikapankista kaksi vuotta sitten, plussaa ja ? Globaali komponenttipula ja välillisesti myös Ukrainan sota tuottavat ongelmia Kyrelin kaltaiselle elektroniikkatehtaalle. Mutta työnantajan ja työntekijöiden yhteisillä joustoilla on tähän asti selvitty hyvin. Viime vuonna liikevaihto jopa kasvoi 33 prosenttia. Tekija?_2022_5_sisus.indd 29 Tekija?_2022_5_sisus.indd 29 11.5.2022 14.29 11.5.2022 14.29
30 Tekijä 5/2022 30 Tekijä 5/2022 miinusta lisättiin. Plussaa voi olla 200 tuntia, miinusta 100, Pitkänen kertoo. Nämä työaikajoustot samoin kuin pekkaspäivät, eli työajantasaamispäivät, on otettu täysimääräisesti käyttöön, jotta komponenttipulan aiheuttamia tuotannon notkahduksia saadaan loivennettua. Lomautuksiin ei ole komponenttikadon takia jouduttu. Jopa 40 tunnin poissaolo omalla ilmoituksella ja työnjohtajan kanssa keskustellen on mahdollista. Paikallisesti sovittiin koronakurimuksen myötä myös siitä, että sairausloman oman ilmoituksen oikeutta venytettiin kolmesta viiteen päivään. Pitkänen kertoo tekevänsä töitä tuotteiden korjauksessa ja protosarjojen valmistuksessa. – Niihin tarvitaan välillä vähän erikoisempia osia ja luovempia työmenetelmiä, mutta usein pystyn niitä löytämään. Olisinpa aika huono työssäni, jollen pystyisi, Pitkänen naurahtaa paljastaen samalla pulan yhden kampituskonstin lisää, korkean ammattitaidon. Puska on ollut töissä Kyrelillä vuodesta 1994, Pitkänen vuodesta 2012. Vuosikymmenissä on uralla eroa, mutta kumpikin on tyytyväinen työntekijöiden ja työnantajan väliseen mutkattomaan yhteistyöhön. Yksi työnantajan hienolta tuntunut kädenojennus oli se ylimääräinen kertasumma, joka maksettiin jokaiselle työntekijälle Ukrainan kriisin alettua. Tällä haluttiin tukea työntekijöitä, kun matkat työhön ovat kallistuneet bensan hinnan noustua. Tuki laskettiin työmatkan kilometrimäärän mukaan riippumatta kulkutavasta. – Kyllä se oli tuntuva tuki, Pitkänen toteaa. MYÖHÄSSÄ, TAKKUILLEN Tehdassalin puolella on saatu tuta, miten tilanne haittaa ja häiritsee työntekoa. – Komponenttipula vaikuttaa kaikkeen. Tuotteet voivat myöhästyä ja mennä hitaammin eteenpäin, toteaa kokoonpanija, työsuojeluvaltuutettu Pia Virolainen. – Onneksi voimme tehdä muita töitä ja siirtyä toiselle osastolle, missä sillä hetkellä on töitä. Itsekin olen siirtynyt. Tuotteet ovat erilaisia, mutta jos et ole ennen tehnyt, kyllä opastetaan. Ja käsinladonta on käsinladontaa ja juottaminen on juottamista. Kyrelillä tehdään töitä soluiksi nimitetyillä osastoilla, mutta tuon tarkemmin Virolainen ei voi oman solunsa töistä kertoa. Osastojen nimet myötäilevät asiakkaita, eikä niiden nimiä paljasteta. Kyrelin verkkosivustokin kertoo vain kirjon niistä teollisuudenaloista, joille tuotteita valmistetaan. Kirjo on laaja terveydenhoitoalasta puolustusteknologiaan. Työsuojeluvaltuutettuna Virolainen on joutunut venymään ylimäärin myös itse koronan takia. – On joutunut seuraamaan, mitä THL ja Pirkanmaan koronanyrkki suosittelevat. Tehtaalla on yhdessä viritetty toimet koronan kurittamiseksi; on ohjeistusta, on käsidesiä, on maskit, on poistettu puolet taukotilojen tuoleista välimatkojen kasvattamiseksi… – Tuotannossa on tehty kaikki, mitä ylipäänsä on voitu tehdä, Virolainen summaa. PLUSSAT HYÖTYKÄYTTÖÖN – Pula näkyy valitettavasti aika pahastikin, kertoo komponenttikadosta AOI-ohjelmoija Katriina Lielahti. Lielahden työnä on ”opettaa” kone tarkastamaan visuaalisesti, ovatko osat oikeat ja ovatko ne juottuneet piirilevyyn oikein. Kyrelillä Lielahti on ollut töissä 15 vuotta. Nykyistä työtään hän kutsuu talon parhaimmaksi, vaikka edellytyksinä ovatkin ”lehmän hermot ja hirveä keskittymiskyky”. Yrityksessä on hanskattu tuotannon notkahdukset erinomaisen hyvin juurikin niitä tasausja joustovapaita hyödyntämällä, se on Lielahden mielipide. – Omasta tahdosta olen pitänyt vapaita, ei minua ole koskaan määrätty. Useimmilla on plussaa. Ei minullekaan ole päässyt koskaan niin käymään, että olisi miinusta, Lielahti naurahtaa. ? AOI-ohjelmoija Katriina Lielahti saa tehdä ”aamuihmisenä” pelkkää aamuvuoroa, mikä kertoo joustoista työnantajankin puolelta. Tehtaalla ei ole jouduttu lomauttamaan ketään komponenttipulan takia, iloitsee myyntija hankintajohtaja Jan Åberg. Tekija?_2022_5_sisus.indd 30 Tekija?_2022_5_sisus.indd 30 11.5.2022 14.29 11.5.2022 14.29
5/2022 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ Talossa tehdään niin keskeytyvää kolmivuorotyötä kuin pelkästään jotain tiettyä vuoroa. Joustoa löytyy. – Olen aamuihminen, ja saan tehdä nyt pelkkää aamua. Herään mielelläni neljän jälkeen ja tulen kuudeksi töihin. En ylipäänsä muista sellaista tapausta, ettei työntekijä olisi saanut vaihtaa mieleiseensä vuoroon, jos työt sen vain sallivat. Lielahti on tietoinen siitä, että Venäjältä ja Ukrainasta tulee komponenttien valmistajille raaka-aineita. Ukrainan sota saattaa siis pahentaa komponenttipulaa. Ne murheet on jätettävä talossa muille, Lielahti sanoo. Hän kuitenkin kuvaa, että ne murehtijatkaan eivät ole ”isoja herroja”, koska niitä ei talossa vain ole. – Täällä viihtyy. Yhteen hiileen puhalletaan, se on nähty kovina aikoina. Hyvin pystytään kaikesta sopimaan. Ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Täällä investoidaan koko ajan. Minä koen, että olemme elektroniikkateollisuuden kärkipaikalla. Täällä näkee kaiken uuden, mitä alalle tulee. KOKONAAN UUSIIN TEHTÄVIIN – Oman kehityksen takia halusin tähän SMD-osastolle, kun olen kiertänyt melkein koko talon. Kyselin esimieheltä, pääsisinkö tähän. Ladomme koneellisesti komponentteja piirilevyille. Tämä oli vähän kuin luonnollista siirtymää ylöspäin. Näin kertoo SMD-operaattori, osaston luottamusmies Mari Tienpää. Hänen uusi työtehtävänsä on kerennyt vanheta vasta puoli vuotta. – Perehdyttäminen on sujunut mallikkaasti, ja nyt olen tehnyt töitä jokaisen mahdollisen työparin kanssa. Jokaiselta saa heidän parhaimmat oppinsa! Tienpääkin on nähnyt komponenttipulan aiheuttamat tuotannon kangertelut. On esimerkiksi ryhdytty tekemäänkin jotain muuta tuotetta, kun ”osa ei ole tullut”. Kyrelillä Tienpää on viihtynyt kaikkiaan 28 vuotta. Tähän on syynsä. – Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koronan takia ei olekaan pystytty pitämään säännöllisiä kuukausi-infotilaisuuksia. Tiiminvetäjät ja esimiehet kertovat, ja tiimin ilmoitustaululla on kaikki aina tulostettuna. Olen itsekin kova ottamaan selvää, ja tiedän jo, kuka tietää ja hoitaa tiettyä asiaa. – Kaksivuorotyötä saa hyvin hyödyntää. Työnjohtajalla on paras tieto työpareista, ja omien menojen mukaan pystyy hyvin vaihtamaan vuoroja, Tienpää kehuu. TUTKITTAVA ENNEN TUOTANTOA – Pidetään huolta, että ladontakoneet käyvät. Tehdään ladontaohjelmia ennen tuotantoa ja analysoidaan, onko tuote tuotannollisesti kelvollinen. Ratkotaan ongelmia. Näin kuvaa työtehtäviään SMD-tukihenkilö Juha-Pekka Salmela. Hänelläkin komponenttipula näkyy ja teettää ylimääräistä työtä. – Joudumme useammin selvittämään, käykö vaihtoehtoinen komponentti johonkin tuotteeseen. Kokoonpanija, työsuojeluvaltuutettu Pia Virolainen arvioi, että työntekijöiden suojaamisessa koronalta tehtaalla on tehty kaikki mitä ylipäänsä voi tehdä. ? Tekija?_2022_5_sisus.indd 31 Tekija?_2022_5_sisus.indd 31 11.5.2022 14.29 11.5.2022 14.29
32 Tekijä 5/2022 Tai jos komponentti on ostettu jostain muualta kuin tunnetuilta valmistajilta, tutkimme eri keinoilla, onko se käypä komponentti. Tutkimme sitä esimerkiksi röntgentarkastuksella tai sähköisesti testaamalla. Väärennetty osa voi hajota ennen aikojaan tai se ei toimi ollenkaan. – Minun kohdalleni on sattunut vain muutama epäily vastaan, ja ne on saatu blokattua pois. Maailmalla liikkuu globaalin osapulan takia vaikka minkälaista väärennöstä, Salmela tietää. – Netistä olen lukenut, miten osassa on ollut vain kuori, sisällä ei mitään. Vakavimmillaan kyse voi olla ihmishengistä. Ostoa tämä kuormittaa varmasti henkisesti enemmän kuin meitä tuotannon työntekijöitä, mutta hyvin meillä on komponenttipula hanskattu, Salmela arvioi. – Jokin osa, ei edes kovin arvokas osa, voi pysäyttää tuotannon. Mutta meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on laaja asiakaskunta ja laaja kirjo heidän tuotteitaan. Aina on tuotteita, joilla saadaan pidettyä ladontalinjat käynnissä. ”Viime vuosituhannen puolella”, niin Salmela toteaa siitä, milloin hän ensimmäistä kertaa on aloittanut työt firmassa. Tällä erää plakkarissa on kahdeksan Kyrel-vuotta. – Olen ollut välillä opiskelemassa ja Tampereella töissä. Mutta olen Hämeenkyröstä kotoisin, ja tämä on semmoinen turvallinen ja tuttu työpaikka. Tänne on helppo palata. Meillä on hyvä henki. Yhdessä yritetään pitää tuotanto käynnissä ja saada tavaraa lähtemään talosta. UKRAINA? TULEVAISUUS? Monen muun kyreliläisen tavoin Salmela on tietoinen myös Ukrainan sodan mahdollisista vaikutuksista yrityksen toimintaan. – Viivettä aiheuttaa toimituksiin, kun Aasiasta tulevien komponenttien kuljetuksiin ei voi käyttää ? Osaston luottamusmies Mari Tienpää on tyytyväinen siihen, että hän sai aloittaa puoli vuotta sitten aivan uudessa työssä eli SMD-operaattorina. Tältä näyttää pienten komponenttien nauha varastolla. Venäjän ilmatilaa. Se nostaa myös kustannuksia. Puolijohteita valmistava teollisuus on elintärkeä komponenttiteollisuudelle. – Ukrainassa on yllättäen tiettyjä teknologiayrityksiä, joista iso osa puolijohdeteollisuudesta on riippuvaista, esimerkiksi neonkaasun valmistuksesta. Jan Åberg tietää kertoa, että tuo neonkaasun ukrainalainen valmistaja vastaa jopa 90-prosenttisesti yhdysvaltalaisten komponenttivalmistajien tarpeista. Tehdas sijaitsee Odessan kaupungissa, jonka pelätään joutuvan venäläisten hyökkääjien haltuun. Kyrel on joutunut tutkimaan myös omia asiakassuhteitaan. Erään venäläistaustaisen asiakkaan liikesuhteen jatkamisesta on tehty kysely ulkoministeriöön, Åberg kertoo. Kun komponenttipulaan ei ole jouduttu pelkän koronan tai lähellä riehuvan sodan takia, tulevaisuuden ratkaisuna on Åbergin mielestä oltava eurooppalainen valmistus. – On pyrittävä siihen, että Eurooppa lisää omavaraisuuttaan puolijohteiden valmistuksessa. Teollisuutta on siirrettävä Kiinasta ja Kaukoidästä takaisin Eurooppaan. Juha-Pekka Salmela on joutunut toisinaan pohtimaan myös Kiinan kaltaisen maan ihmisoikeustilannetta. Me kaikki suomalaiset ostamme Kiinasta, vaikka siellä sorretaan valtaväestön ohella karkeasti ja orwellilaisen digitaalisesti erityisesti maan uiguurivähemmistöä. Salmelallekin tuotannon kotouttaminen Eurooppaan olisi ratkaisu, myös toimitusvarmuuden vuoksi. – Puolijohdetehtaan perustaminen on hyvin kallista. Puhutaan ehkä miljardeista euroista, ei miljoonista tai kymmenistä miljoonista. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että tuotanto pitäisi siirtää takaisin Eurooppaan. ? Tekija?_2022_5_sisus.indd 32 Tekija?_2022_5_sisus.indd 32 11.5.2022 14.29 11.5.2022 14.29
5/2022 Tekijä 33 ”Puolijohteiden tuotantoa pitäisi ehdottomasti siirtää takaisin Eurooppaan.” JUHA-PEKKA SALMELA SMD-tukihenkilö TYÖSSÄ Tekija?_2022_5_sisus.indd 33 Tekija?_2022_5_sisus.indd 33 11.5.2022 14.30 11.5.2022 14.30
34 Tekijä 5/2022 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Pitkistä vuoroista ei vaaraa turvallisuudelle Työterveyslaitos tutki pitkiä, 12 tunnin vuoroja kaivoksella ja pakkausyrityksessä. Tutkimuksen mukaan pitkät vuorot eivät vaaranna työturvallisuutta stressin tai väsymyksen takia verrattuina muihin vuorojärjestelmiin. T utkimuksen johtopäätökset tehtiin aineistosta, johon kuuluivat kyselyt ja mittaukset niin työssä kuin vapaa-ajalla. Samoin hyödynnettiin työpaikoilla pidettyjä työpajoja ja kirjallisuuskatsauksia. Vireyttä, stressiä ja töistä palautumista kartoittaviin kenttätutkimuksiin osallistui mäntsäläläisestä Ball Beverage Packaging Mäntsälä Oy -pakkausfirmasta 23 ja sotkamolaiselta Terrafame Oy:n (ent. Talvivaara) avolouhoskaivokselta 39 työntekijää. Kaikki olivat yritysten vakituisia työntekijöitä, urakoitsijoiden palkkalaisia ei tutkimuksiin osallistunut. Suurin osa tutkittavista oli hyväkuntoisia, noin 40-vuotiaita miehiä. Kummankin yrityksen 12-tunnin vuorojärjestelmä noudatti kaavaa: kaksi aamuvuoroa, kaksi yövuoroa, kuusi vapaata. YLLÄTTÄVÄN HYVÄT TULOKSET Tutkimusjohtaja Mikael Sallinen kuvasi tutkimuksen tuloksia ”yllättävän hyviksi” muiden vuorojärjestelmien vaikutuksiin verrattaessa puhuessaan tutkimuksen loppuraportista pidetyssä webinaarissa. – Saimme varsin hyvät tulokset vireyden osalta, ja stressissä vielä paremmat, sillä liikutaan hyvin lievän stressin rajoissa molemmissa työpaikoissa ja kaikissa vuoroissa, Sallinen totesi. – Vajaa palautuminen ja stressi vaikuttavat siihen, miten hyvin työntekijä noudattaa esimerkiksi turvaohjeita, Sallinen kertoi eri alojen aiempien tutkimusten paljastuksista. Tässä tutkimuksessa Ball Beveragen työntekijöistä 52 prosenttia ja Terrafamen työntekijöistä 23 prosenttia kertoi, etteivät he jätä koskaan käyttämättä vaadittuja suojaimia. Syiksi käyttämättä jättämiseen mainittiin esimerkiksi huono saatavuus, hankalakäyttöisyys tai yhteensopimattomuus muiden suojainten kanssa. Johtopäätöksissään tutkimuksen loppuraportti toteaa, että 12 tunnin työvuorojen aikana koettu väsymys tai stressi eivät tarkastelluissa työntekijäryhmissä ole pääsääntöisesti niin voimakkaita, että ne merkittävästi heikentäisivät turvallisuuskäyttäytymistä, kuten ohjeiden noudattamista tai harkintakykyä. Tutkimuksessa ei myöskään löydetty viitteitä siitä, että pitkät vuorot lisäisivät läheltä piti -tilanteita tai työtapaturmia. TYÖMATKAT JA KEMIKAALIKOKTAILIT? Aiemmista tutkimuksista tiedetään se, että yövuorosta väsyneenä kotiin ajaminen saattaa lisätä onnettomuusriskiä. Tutkimuksen suosituksissa sanotaankin, että työntekijöitä pitäisi kouluttaa niistä keinoista, joilla väsymystä vähennetään. Samaten suositellaan tiloja, joissa työntekijät voisivat nokostella ennen ajamaan lähtöä. Pakkausfirman altisteita ovat muiden muassa liuotinaineet, formaldehydi ja VOC-yhdisteet, kaivoksella taasen nikkeli, kvartsi, koboltti ja asbesti. Raja-arvot ovat olemassa, mutta projektipäällikkö Tomi Kanerva totesi webinaarissa, että kemikaalien yhteisvaikutusta on vaikea tutkia. Tämä tutkimus suosittelee, että työvuorojen pituus otetaan huomioon kemiallisten altisteiden työhygieenisten raja-arvojen soveltamisessa. Pitkät työvuorot on huomioitava myös meluntorjunnassa. Lue tutkimuksen loppuraportti: www.julkari.fi/10024/144225 ST R / LE H TI KU VA Terrafamen kaivos oli toinen niistä kahdesta yrityksestä, joissa tutkittiin 12 tunnin työvuorojen vaikutusta turvallisuuteen. Tekija?_2022_5_sisus.indd 34 Tekija?_2022_5_sisus.indd 34 11.5.2022 14.30 11.5.2022 14.30
5/2022 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ LIIKKUMATTOMUUS NAKERTAA NUORTEN PÄRJÄÄMISTÄ KUNTO 15–17-vuotiaiden nuorten kunto on heikentynyt. Opiskelija voi olla sen verran huonossa kunnossa, että tämä vaikuttaa hänen työkykyynsä ja selviytymiseensä työelämässä. Ilmiö koskee koko Eurooppaa, selviää EU:n työterveysviranomaisen ja Työterveyslaitoksen yhteisestä tiedotteesta. Hengästyttävää liikuntaa harrastavat vähiten ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. – Liikunnan harrastaminen on polarisoitunut. Osa opiskelijoista harrastaa liikuntaa, mutta samaan aikaan vähän liikkuvien nuorten osuus on kasvanut, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa kertoo. ”Lain soveltamiseen liittyvä kansalaispalaute on ollut runsasta, joten lausunnolla voidaan olettaa olevan merkittävä vaikutus työpaikkojen käytäntöihin.” Ratkaisuksi ehdotetaan muun muassa liikunnan lisäämistä ammattikouluissa. Lue lisää: www.ttl.fi > hae: nuoren urahaaveet TYÖSSÄ TYÖSSÄ TYÖAJAN LASKENTAPULMIIN SELVENNYSTÄ OPAS KEMIKAALIUHKIEN TORJUNTAAN VARAUTUMINEN Vaarallisten kemikaalien käsittelyssä, varastoinnissa ja kuljetuksissa on onnettomuuksien ehkäisemisen ohella torjuttava myös tahallista vahingontekoa. Turvallisuusja kemikaalivirasto on julkaissut oppaan asiasta. Muualla maailmassa tapahtuneet iskut yhteiskunnan perusrakenteisiin ja kemikaalilaitoksiin ovat nostaneet esiin varautumisen tarpeen myös Suomessa. Turvauhka on esimerkiksi tilanne, jossa henkilö yrittää saada aikaan kemikaalipäästön, tulipalon tai räjähdyksen, josta aiheutuu vakavia henkilö-, ympäristö tai omaisuusvahinkoja. Lue lisää: www.tukes.fi > hae: turvauhkiin varautuminen Toisen asteen opiskelijoista vain 15–17 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Olen sairastunut koronaan, ja joudun olemaan pois työstä. Työnantaja maksaa minulle nyt KTA:n eli keskituntiansion mukaista sairausajan palkkaa. Meillä on ruuhkan vuoksi tehty paljon ylitöitä. Minullekin on suunniteltu tuleva viikonloppu työtä, vaikka tavallisesti en viikonloppuja tee. Onko palkkani maksettu oikein? Sinulle pitää maksaa palkka kaikelta suunnitellulta työajalta, joka jää poissaolon alle, myös ylityöstä. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä. Päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka olisit saanut, ellei sinua ei olisi määrätty olemaan poissa työstä. KELA myöntää päivärahaa tartuntatautilääkärin tekemän päätöksen ajalle, tai sellaiselle ajalle, jolta muu lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja on suositellut olemaan pois työstä luotettavasti todetun (laboratoriovarmennetun) koronavirustartunnan vuoksi. Muun kuin tartuntatautilääkärin selvitys kelpaa 1.1.– 30.6.2022. Kela tarvitsee työnantajalta tiedon ansionmenetyksen määrästä. Lue lisää: www.kela.fi/tartuntatauti IS TO CK SÄÄDÖKSET Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020. Yksi merkittävä muutos liittyi työajan enimmäismäärään. Työsuojeluviranomainen on saanut työneuvostolta selventävän lausunnon siitä, miten enimmäismäärää tulee käytännössä seurata. Merkittävin tulkinta liittyy poissaoloon työstä. Työneuvoston mukaan seurannassa otetaan huomioon yksinomaan työaikalain tarkoittama työaika. Ylityölaskennassa ei siis huomioida vuosilomaa tai muita poissaoloja. Lyhyissä, alle neljän kuukauden työsuhteissa seurantajakso pitää suhteuttaa työsuhteen kestoon. Työajan enimmäismäärää on seurattava kalenterikuukausittain. Aiemman tulkinnan mukaan kyse saattoi olla joko kalenterikuukaudesta tai 4 viikon jaksosta. Työsuojeluviranomainen toteaa, että työsuojelun valvontalain 32 pykälän mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus ”tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin”. Työaikasuojelullisesti työaikakirjanpito voi olla tällainen asiakirja. Lue työneuvoston koko lausunto: www.edilex.fi/tn/26027.pdf Tekija?_2022_5_sisus.indd 35 Tekija?_2022_5_sisus.indd 35 11.5.2022 15.24 11.5.2022 15.24
MIRA: Ja sitten laitetaan Facebookiin kuva leivoksista ja kehut meistä. Nyt tämä tapa on ollut koronan ja etätöiden takia katkolla ja olemme vain tyytyneet viestittelemään, että hyvä me, taas selvittiin tästäkin. REETA: Olemme erilaisia työntekijöitä. Mira on nopea ja tehokas, minä olen sellainen nysvääjä ja tykkään suunnitella ilmoituksia rauhassa. MIRA: Reeta on taiteellinen ja tarvitsee aikaa. Siksi olemmekin jakaneet työt niin, että minä teen tekstiä ja Reeta keskittyy kuvapuoleen. KOIRAT ILONA MIRA: Meitä yhdistävät myös koirat. Minulla on kaksi weimarinseisojaa. REETA: Minulla on ollut tanskandoggeja vuodesta 1992. Tällä hetkellä minulla on yksi tanskandoggi ja yksi sekarotuinen koira. MIRA: Kun Reeta ajelee Oulusta tänne meille Haukiputaalle, koirat saavat riehua pihassa keskenään. REETA: Usein meidän WhatsApp-viesteissä on kuvia koirista. MIRA: Minä teen innokkaasti käsitöitä. Olen kutonut ja neulonut, ja olenpa valmistanut kansallispuvutkin itselleni ja miehelleni. Käsityöt ovat hyvä vastapaino työlle. Varsinkin viimeisten yt-neuvottelujen aikaan käsityöt auttoivat. Jos tekeillä on helppo käsityö, se rentouttaa. Jos taas värkkään jotakin vaativaa, en voi ajatella mitään muuta. REETA: Minä puolestani vien Miralle verhot ommeltaviksi ja vaatteet korjattaviksi. Muistan, kun Miralla oli käsi kipeänä ja käsityöt oli kielletty. Se oli hänelle vaikeaa aikaa. Hän oli levoton ilman kutimia. KAIKEN ME JAAMME… MIRA: Olemme tehneet töitä etänä nyt kaksi vuotta. Kumpikin tykkäämme olla etänä. Minä varsinkin, koska asun Haukiputaalla. Työmatka linja-autolla vie päivästä pari tuntia. REETA: Ihmeen hyvin etätyö on onnistunut. Meillä on joka aamu kello 8.30 Teamsissa palaveri, jossa käydään läpi päivän työt ja höpötellään kaikenlaista. Se on hyvä, ettei mökity liikaa. MIRA: Tammikuussa päätettiin ottaa käyttöön hybridimalli. Sitten korona alkoi taas jyllätä. Osa työporukasta käy töissä muutamana päivänä viikossa. Minä en ole vielä halunnut hybridiin, olen käynyt työpaikalla vain kerran, kun vaihdoin työkonetta ja kävin esimiehen kanssa kehityskeskustelun. REETA: Samoin minä olen käynyt työpaikalla vain sen yhden kerran ja samoista syistä. Tykkään etätöistä, sillä kotona pystyn keskittymään paremmin kuin avokonttorissa. MIRA: Hybridimalliin siirrytään varmaankin kesälomien jälkeen. Olen silläkin tavalla ay-ihminen, että olen tarkka taukojen pitämisestä. Olen nauttinut siitä, että voin syödä lounasta keväästä syksyyn omalla pihalla! REETA: Minä olen näissä huono enkä välttämättä syö lounasta. MIRA: Etätöissä en voi vahtia Reetaa! REETA: Olen kiitollinen siitä, että työt ovat jatkuneet ja että minulla on noin mahtava työkaveri. MIRA: Minäkin arvostan hyvää työkaveria. Jos vielä tulee yt:t ja lähtö tulee, niin yhdessä Reetan kanssa sitten lähdetään, se on selvää! ? Nopea ja nysvääjä täydentävät toisiaan TEKSTI TERHI FRIMAN KUVAT VESA RANTA MIRA TUOVINEN: Olemme olleet Reetan kanssa työkavereita vuodesta 2011. Reeta tuli silloisen työpaikkani Joutsen Median ilmoitusosastolle kesätöihin ja jäi sitten taloon. Olemme sekä työkavereita että ystäviä. REETA PARKKINEN: Kun tulin taloon, Mira ohjeisti minua kaikessa. Hänestä oli iso apu. Ystävystyimme. Meille ei tule oikeastaan mistään erimielisyyttä, sillä meillä on samat arvot. Olemme suvaitsevaisia ja meille reiluus ja tasa-arvo ovat tärkeitä. Olemme myös lähes samanikäisiä, minä olen syntynyt vuonna 1974 ja Mira vuonna 1970. MIRA: Olemme Reetan kanssa kokeneet kymmenet ytneuvottelut. Olin pääluottamusmiehenä kahdeksan vuotta. Viimeiset yt:t olivat henkisesti raskas paikka ja päätin luopua pääluottamusmiehen tehtävistä. Neuvotteluissa en voinut vaikuttaa mihinkään ja se turhautti. Taloon jäimme vain me, ja meistä tuli tehokaksikko. REETA: Viimeiset yt:t olivat kova paikka kaikille. Olin viimeksi taloon tullut ja tuntui kurjalta, kun päteviä vanhempia työntekijöitä irtisanottiin. Olimme olleet kuin iso perhe, tehneet yhdessä töitä pienessä konttorissa. MIRA: Nyt olemme töissä Kaleva Mediassa, joka ”osti meidät” viimeisten yt-neuvottelujen jälkeen. Työporukka on ammattiyhdistyksestä tuttua ja mukavia ihmisiä kaikki. Meillä on perinteikäs yhdistys, Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys, joka on perustettu vuonna 1896. Olen sen hallituksessa. Reeta jäi hallitustyöstä pois mutta ylläpitää verkkosivuja. REETA: Yhdistyksellä on mökki Kuusamossa. Kumpikin käydään siellä lomilla, mutta yhdessä ei ole oltu kertaakaan. Se pitää järjestää. HYVÄ ME! MIRA: Meidän työ on välillä hirveän kiireistä. Teemme ilmoituksia 12 sanomalehteen. Työt jakautuvat epätasaisesti. Alkuviikko on yleensä yhtä tohinaa. REETA: Mira on hyvin pitkäpinnainen, ja kiireessä sitä ominaisuutta tarvitaan. Huumori höystää hektistä arkea. Välillä työ on erityisen hoppuisaa, esimerkiksi vaalien alla tai joitakin isoja numeroita tehdessä. Kukaan muu ei meitä kiittele, joten menemme kiireisen rupeaman jälkeen leivoskahville ja kehumme itseämme. 36 Tekijä 5/2022 TYÖKAVERIT ”Jos vielä tulee yt:t ja lähtö, lähdemme yhdessä!” Tekija?_2022_5_sisus.indd 36 Tekija?_2022_5_sisus.indd 36 11.5.2022 14.30 11.5.2022 14.30
SARJA JATKUU. Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi 5/2022 Tekijä 37 REETA PARKKINEN Graafinen suunnittelija Kaleva365 Oy, Oulu Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ao. 628 MIRA TUOVINEN Graafinen suunnittelija Kaleva365 Oy, Oulu Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ao. 628 TYÖSSÄ 5/2022 Tekijä 37 Tekija?_2022_5_sisus.indd 37 Tekija?_2022_5_sisus.indd 37 11.5.2022 14.30 11.5.2022 14.30
38 Tekijä 5/2022 Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Cobra 2 Roller+ S3 Koot 35–48 TractionPro tekijälehti.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! Keski-Karjalaan tarvitaan metallialan tekijöitä! Esimerkiksi Kesla Oyj hakee mm. särmääjää, hitsaajaa, kokoonpanijaa ja koneistajaa Kesälahden tehtaalleen. Tutustu: keskikarjalaan.fi/toihin Autamme asunnon, puolison työpaikan ym. etsimisessä. Ota yhteyttä: Suvi Spoof, 040 752 5825, suvi.spoof@keti.fi . Tutustu seutuun: keskikarjalaan.fi METALLIALAN TÖIHIN kirkkaiden vesien äärelle! Tekija?_2022_5_sisus.indd 38 Tekija?_2022_5_sisus.indd 38 11.5.2022 14.30 11.5.2022 14.30
TURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTAA KOULUTUS Teollisuusliitto ja työnantajaliitto Teknologiateollisuus järjestävät yhdessä luottamusmiehille yritysturvallisuusseminaarin, jonka tarkoitus on tarjota uusia näkökulmia yritysturvallisuuteen sekä työkaluja sen kehittämiseen. Tilaisuudessa on mukana asiantuntijoita muun muassa aluehallintovirastosta ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Seminaarissa pääsee tutustumaan digitaaliseen yritysturvallisuuspeliin, joka on kehitetty auttamaan turvallisuuden kehittämisessä ja parantamaan yhteistoimintaa ja keskustelukulttuuria. Yritysturvallisuutta käsitellään muun muassa työja tilaturvallisuuden, varautumisen ja kriisinhallinnan sekä tietoturvallisuuden näkökulmasta. Tilaisuudet järjestetään eri paikkakunnilla samansisältöisenä kello 11–16. Seminaarien ilmoittautuminen päättyy kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Tilaisuudessa tarjotaan lounas ja tilaisuus on osallistujille maksuton. Mukaan ovat tervetulleita sekä työntekijöiden että työnantajan edustajat, yritysturvallisuuden kanssa työskentelevät ja siitä kiinnostuneet. Työntekijät pyytävät työnantajalta luvan osallistua. 6.9. Oulu, Scandic Oulu City 7.9. Tampere, Sokos Hotel Ilves 8.9. Vantaa, Clarion Aviapolis Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/turvallisuuden-yhteistoimintaa SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/korona MAATALOUDEN KAUSITYÖVOIMAN OPAS UUDISTETTU MAATALOUSALAT Maatalouden kausityöntekijöille on valmistunut uudistettu ja tarkennettu Maatalouden kausityöntekijän työehdot 2022 -opas. Se tehtiin alan työmarkkinaosapuolten sekä muiden järjestöjen yhteistyönä. Ohjeistuksen toivotaan auttavan sekä kausityöntekijöitä että työnantajia alan käytännöissä ja sopimuskiemuroissa. Opas on suomen ja ruotsin kielen lisäksi saatavana englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi käännettynä. Oppaan sisältö on julkaistu myös verkkosivuina. Sivut löytyvät suomen ja ruotsin kielen lisäksi englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi käännettynä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/maatalouden-kausityovoimalle KESÄDUUNARI-INFO PALVELEE KESÄTYÖT SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info palvelee jälleen elokuun loppuun asti. Yhteydenottoihin vastaa tänä kesänä Hanna-Marilla Zidan, joka on työoikeuteen suuntautunut oikeustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. – On todella tärkeää, että on tällainen maksuton kaikille avoin palvelu, jonka kautta voi lähteä selvittämään kesätöihin liittyviä asioita. Kesätyöntekijöiden, varsinkaan nuorten, ei tarvitse jäädä yksin heitä askarruttavien kysymysten kanssa, Zidan painottaa. – Keväällä on uutisoitu paljon nuorten kehnoista työoloista. Työuransa alussa olevien nuorten työoikeuksia pitää kunnioittaa siinä missä muidenkin. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Kesätyötä koskevat perustiedot ovat Kesäduunari-infon verkkosivuilla. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin. Lisäksi kannattaa tutustua kesäduunarin muistilistaan. 5/2022 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET SAIRASTUMINEN LOMALLA VUOSILOMA Jos sairastut kesken vuosiloman, ilmoita viivytyksettä työnantajalle sairastumisestasi yrityksessä noudatetun käytännön mukaisesti ja pyydä samalla loman siirtoa. Sairastumista koskeva ilmoitus ja loman siirtoa koskeva pyyntö on syytä esittää kirjallisesti tai muutoin jälkikäteen todennettavalla tavalla. Nykyisessä vuosilomalaissa on säännös niin sanotusta omavastuuajasta, jota sovelletaan henkilön työkyvyttömyyden alkaessa kesken vuosiloman. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on tässä tilanteessa oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/sairastuminen-lomalla KESÄDUUNARI-INFO ma–pe klo 9–15 puh. 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi Hanna-Marilla Zidan PA T RI K LI N D ST R Ö M Tekija?_2022_5_sisus.indd 39 Tekija?_2022_5_sisus.indd 39 11.5.2022 14.30 11.5.2022 14.30
Laivallinen liittolaisia Kaksi vuotta odotettu risteily toteutui vihdoin, kun 1 700 Teollisuusliiton jäsentä seilasi Silja Europalla Tallinnaan äitienpäiväviikonloppuna. Risteilyllä tavattiin tuttuja, juhlittiin ja tanssittiin. Tarjolla oli myös monenlaista ohjelmaa, ay-asiaa ja puheenjohtajiston tapaaminen. KUVAT JA TEKSTI ANNIKA RAUHALA Illan myötä meno intoutui villimmäksi. Puolilta öin lavan edusta oli ääriään myöten täynnä, kun yleisö tanssi ja lauloi Maija Vilkkumaan konsertissa. Myös artisti oli selvästi mielissään aktiivisesta yleisöstä: ”Te olette niin ihania!” ? Valtaosa jäsenistä oli varannut risteilyliput jo ennen pandemiaa, kaksi vuotta sitten. Pitkä odotus palkittiin, kun päästiin vihdoin risteilemään. Hämeenlinnalaiset Jenni Seulanto ja Anette Vikholm tulivat iloisella mielellä juhlimaan ja käymään Tallinnassa. Erityisesti heitä kiinnosti illan pääesiintyjä Maija Vilkkumaa. Ystävykset Reija Anttila, Sari Malmberg ja Leena Koivunen Forssasta päättivät testata Photoboothia heti risteilyn alkuun saadakseen kaverikuvia muistoksi. Risteilylle lähdettiin myös kuulostelemaan liiton uutta meininkiä. JÄSENRISTEILY 7.-8.5. 40 Tekijä 5/2022 Tekija?_2022_5_sisus.indd 40 Tekija?_2022_5_sisus.indd 40 11.5.2022 15.27 11.5.2022 15.27
JOKAISELLE JOTAIN Ammattiyhdistystietouttaan voi lisätä myös onnenpyörää pyörittämällä. Tavallisessa elämässä aina ei voi voittaa, mutta ay-onnenpyörässä liiton työntekijät eivät hennoneet päästää ketään pois palkinnotta. VÄLILLÄ AY-ASIAA Sunnuntain aamuvirkut olivat liiton puheenjohtajien Riku Aallon, Turja Lehtosen ja Jari Nilosaaren pakeilla puhumassa päivän-politiikkaa ja ay-asiaa. Sastamalalainen Jukka Tahvanainen kertoi lomapäivien määräytymistä koskevista käytännöistä, myös kiky vilahteli keskustelussa. Iida Piirainen Imatralta puhui työvuoroista sekä osallistui keskusteluun Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista. Kuopiolainen Anssi Räsänen (keskellä) toi risteilylle parikymppiset kaverinsa Joona Rovion ja Topi Oksmanin. Räsäsen omaan perheeseen kuuluu liiton aktiivi, joka on päättänyt kouluttaa nuoresta miehestä tulevaisuuden tekijän: ensin nuorisoaktiiviksi, sitten nuorisovastaavaksi ja siitä eteenpäin aina huipulle asti. Paria kerrosta alempana työkaverit ja vanhat tutut tanssittivat toisiaan tyylikkäästi karaoken tahtiin. ÄITIENPÄIVÄN OHJELMAA Tiiviin ohjelman ja ankaran juhlimisen lomassa on hyvä pysähtyä hetkeksi, varsinkin kun kevätaurinko paistaa ja on äitienpäivä. Tamperelainen Janette Marjamäki ja Marjo Mettiläinen latasivat akkujaan auringossa. ”On syöty, juotu ja tanssittu. Tallinnassakin ehdittiin vähän shoppailla. Nyt väsyttää.” ? Päivä ja risteily huipentuivat karaokekilpailun finaaliin. Esiintyjät olivat taidokkaita, ja moni yleisöstä tuumasi, että jokainen kolmesta finalistista sopisi ammattilaulajaksi. Voittaja selvisi huutoäänestyksellä, tulokset mitattiin desibelimittarilla. Niukkaan voittoon yltänyt Virpi Lepistö sai yleisön haukkomaan henkeään tulkinnallaan Via Dolorosasta. 5/2022 Tekijä 41 LIITOSSA Tekija?_2022_5_sisus.indd 41 Tekija?_2022_5_sisus.indd 41 11.5.2022 15.29 11.5.2022 15.29
TAPAUSSELOSTUS Teollisuusliiton jäsen oli vuokratyöfirman palveluksessa dumpperin kuljettajana kolmessa kohteessa eri puolilla Suomea. Työsuhde koostui kolmesta toistaiseksi voimassa olleesta työsopimuksesta, jotka käräjäoikeus katsoi yhdeksi työsuhteeksi. Työntekijä oli työsuhteen aikana ajoittain lomautettuna, ja työtä tehtiin välillä epäsäännöllisissä pätkissä. Työnantaja oli päättänyt työntekijän työsuhteen pian sen jälkeen, kun oli saanut tietoonsa, että työntekijä olisi mahdollisesti menossa käden leikkausoperaatioon. Tämä kävi ilmi työntekijän kertomuksesta sekä työntekijän ja työnantajan edustajan välisestä sähköpostikeskustelusta. Käräjäoikeudessa vaadittiin korvausta työntekijän työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Työnantaja katsoi, että sillä oli ollut oikeus päättää työsuhde taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai vakavan ja olennaisen luottamuspulan vuoksi. Työntekijälle oli syntynyt saatavia maksamatta jätetyistä arkipyhäkorvauksista, työajan lyhennyskorvauksista, vuosilomakorvauksesta, lomarahoista, sairausajan palkasta, palkoista, kilometrikorvauksista, lomautusilmoitusajan palkasta, irtisanomisajan palkasta ja odotusajan palkasta. Työnantaja myönsi vaaditut saatavat suurelta osin oikeiksi. RATKAISU Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei ollut kyennyt näyttämään taloudellisia ja tuotannollisia syitä tai muita hyväksyttäviä perusteita työntekijän työsuhteen päättämiseen. Oikeus katsoi todennäköiseksi, että työntekijän työsuhde päätettiin tämän terveydentilan perusteella. Työnantajan esittämä näyttö oli epäselvää henkilötodistelua. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle kaikki vaaditut korvaukset lukuun ottamatta kilometrikorvausta, jonka osalta näyttö ei riittänyt osoittamaan, että oman auton käytöstä olisi sovittu etukäteen. Matkakustannukset tulivat korvattavaksi julkisten kulkuvälineiden mukaan. Työnantaja valitti asiasta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei myöntänyt asialle jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi. Käräjäoikeus tuomitsi yrityksen maksamaan työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kolmen kuukauden palkkaa vastaavan summan, eli noin 8 300 euroa. Lisäksi oikeus velvoitti yrityksen suorittamaan työntekijälle maksamatta jääneitä saatavia noin 8 500 euroa. Yritys myös korvaa työntekijän oikeudenkäyntikulut, noin 20 500 euroa. ANTTI HYVÄRINEN Työsopimus päätettiin perusteetta OIKEUS § 42 Tekijä 5/2022 Kesäpäivä Kalajoella 18.6. Kesäpäivä täynnä kivaa tekemistä! Teollisuusliitto Pohjois-Suomi järjestää kesätapahtuman alueen jäsenille ja heidän perheilleen. Osallistumismaksu aikuisille on 20 euroa ja 4–17-vuotiaille lapsille 10 euroa. Lue lisää ja ilmoittaudu 20.5. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/kesapaiva-kalajoella Santa’s Resort & Spa Hotel Sani Se ik ka ilu p uis to Pa kk a , V isit Ka la jo ki, ku va a ja Ve sa R ö nt y Tekija?_2022_5_sisus.indd 42 Tekija?_2022_5_sisus.indd 42 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
”Paljon oppii, kun paljon tekee” YRJÖ HÄTÄLÄ ”Puhelimet soivat, yleensä ei ole näin kiihkeää, vaikka on 620 työntekijän edut valvottavina. Korona ei ole loppunut, mutta tuntuu, että kaikki käärivät nyt hihansa. Edunvalvonnassa alueenani on koko Suomi, alueilla ovat paikalliset pääluottamusmiehet. Caverion Suomi Oy on monitoimipaikka, mikä tarkoittaa, että yhdeltä luukulta saa kaikki palvelut. Tekniseen huoltoon ja kunnossapitoon kuuluvat turvapalvelut, niin paloja sammutuskuin automaatiopalvelutkin. Se tarkoittaa, että hoidetaan kiinteistöjen valvonnat ja huolletaan ilmastointilaitteet, sähköt, putket ja sprinklerit. Työnantaja kuuluu Palvelualojen työnantajiin, meillä noudatetaan teknisen huoltoja kunnossapidon työehtosopimusta. Ettei olisi helppoa, niin Caverionissa on lisäksi muita toimialoja: sähkö-, putkija teollisuusdivisioona. Niillä on omat edunvalvojansa. Olen ollut 40 vuotta luottamustehtävissä. Ensimmäiset 11 vuotta Eläke-Varmalla. Sen jälkeen päätin, etten ikinä lähde mihinkään. Mutta kun liiton tyypit tietävät, että sinulla on tällainen menneisyys, hommat jatkuvat. Viimeiset neljä vuotta olen ollut Caverionilla henkilöstön edustaja ja valtakunnallinen pääluottamusmies. Korona-aikaan olen ollut aika eristettynä, kaikki toimii Teamsilla. Jo aiemmin oli tarve siirtää yhteydenpito sähköiseksi, vastarintaa muutokseen olisi voinut olla enemmän ilman koronaa. Vielä on kaksi leiriä, digileiri ja ne johtajat, jotka tarvitsevat ruutupaperia. Digitaalisuus on muutenkin meidän juttumme, paljon voidaan tehdä etänä ja keskitetysti. Kiinteistöautomaatio on hienoa tekniikkaa. Nyt alalle on tullut myös naisia, he ovat tervetulleita ja selviävät hyvin. Naisia on jo sähköja ilmastointiasentajina ja kiinteistönhoitajina. Nyt saatiin ensimmäinen nainen kylmäasentajaksi. Lämpökaivot ja maalämpö ovatkin tulevaisuutta. Oma työ on palkkojen, työehtosopimusten ja hyvinvoinnin valvontaa. Joskus on pitänyt puuttua siihen, että palkka on pidätetty väärin perustein. Onneksi päästiin siihen tulokseen, ettei palkkakonttorille kuulu lääkärin diagnoosien setviminen. Korvaava työ on meillä iso asia, mistä saadaan meheviä riitoja aikaiseksi. Siinä on kuitenkin päästy työnantajan kanssa samalle aaltopituudelle, ettei korvaava työ ole kahvinkeittotehtäviä. Kaikkea ei opi Murikastakaan. Paljon oppii, kun tekee paljon. Se on se juttu. Olen enemmän sovittelija kuin riidankylväjä. Neuvotteluissa rönsyily on kivaa, siellä voi viedä asioita sivuraiteillekin. Vapaalla olen voinut toteuttaa lapsuudenhaaveen ja ajaa 900-kuutioisella Custommoottoripyörällä. Auvoisinta on, kun voi vain olla. Aina ei pidä tehdä kaikkea.” ? YRJÖ HÄTÄLÄ Monitoimipaikan pääluottamusmies Caverion Suomi Oy, Vantaa TEKSTI SINI SILVÀN KUVA PEKKA ELOMAA 5/2022 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA Tekija?_2022_5_sisus.indd 43 Tekija?_2022_5_sisus.indd 43 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Työelämän pelisäännöt englanniksi Aloita kesä Murikassa Elokuussa Firstja Next Stepeille Liikuntaa ja liittoa ensikertalaisille ja konkareille ? 22.–26.8. First Step – ensiaskel Murikkaan ja liiton toimintaan ? 22.—26.8. Next Step – Murikkaan yhdessä uuden kurssilaisen kanssa ? 22.—26.8. First Step – för nya medlemmar Murikan kursseja ? 1.—3.6. The rules of working life in English ? 6.—10.6. Paikallinen sopiminen ? 6.—10.6. Järjestötoimijan perusteet ? 6.—10.6. Työsuojelun peruskurssi ? 13.—17.6. Grundkurs för förtroendemän ? 13.—17.6. Koulutustoiminnan kurssi Opintopisteitä murikan kursseista ? Luottamusmiesten peruskurssi 2 op ? Luottamusmiesten jatkokurssi 5 op ? Työsuojelun peruskurssi 2 op ? Työsuojelun jatkokurssi 5 op ? Järjestötoimijan perusteet 1,5 op ? Puheviestinnän perusteet 2 op ? Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2,5 op Seuraavien Murikan kurssien suoritustietoja voi kirjata opetushallituksen Koski-järjestelmään. Tietoja voi hyödyntää työtai opiskelupaikan hakemisessa. Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2022_5_sisus.indd 44 Tekija?_2022_5_sisus.indd 44 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
”First Step sopii kaikenkuntoisille” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO FIRST STEP – YHDESSÄ TOIMIMINEN JA LIIKUNNAN ILO – Parhaita juttuja ovat tavallisesti ne, mitä tapahtuu kurssipäivän jälkeen. Pyöriä sai lainata, ja niillä ajeltiin iltaisin Terälahden ja Kämmenniemen maisemissa ja käytiin kahvilla Kessan baarissa. Murikan sijainti Näsijärven rannalla mahdollisti myös rantasaunasta nauttimisen ja uimisen sekä vielä yhden uuden lajikokeilun. – Parin kolmen kaverin kanssa mentiin suppilautailemaan. Silloin elokuussa sattui vielä olemaan jumalattoman lämpimät vedet ja kaikilla tavoilla hyvä sää siihen hommaan. Mutta minun suppailu oli varmaan koomista katsottavaa rannalla olijoille. En ollut lautaa ikinä nähnytkään, ja putosin sen päältä veteen joka kerta, naureskelee Lager. Hänet sai hakeutumaan kurssille työkaverien kanssa taukohuoneessa keväällä käyty keskustelu. – Se on kevään ilmiö, että työpaikalla tulee juttua Murikan kursseista. Joku oli netistä huomannut tällaisen kurssin, ja se herätti uteliaisuutta. Jotkut First Stepin osallistujista olivat käymässä Murikka-opistossa ensi kertaa. – Kannattaa mennä jo sitäkin varten, että pääsee näkemään, kuinka hieno paikka Murikka on. En ole varmaan ikinä kuullut, että kukaan siellä käynyt olisi sanonut siitä mitään negatiivista. ? – Hieno juttu, että tämmöinen kurssi on olemassa. Asiaa ja liikuntaa sopivassa suhteessa. Ja se sopii kaikenkuntoisille, ei tarvitse olla mikään himoliikkuja, sanoo Timo Lager. Sandvikilla koneasentajana työskentelevä Lager oli viime kesänä Murikka-opiston kurssilla First Step – yhdessä toimiminen ja liikunnan ilo . Osallistujia oli reilut kymmenen. – Ympäri Suomen, erilaisilta aloilta. Miehiä ja naisia, ikähaitari oli noin 25-vuotiaista kuusikymppisiin. Kun ihmiset kertoivat omista töistään, siinä kuuli vähän erilaista asiaa kuin omalla työpaikalla, mikä on aina kiinnostavaa. Maanantaista perjantaihin kestäneellä kurssilla ”asiapuolta” edustivat Teollisuusliiton ja ammattiosastojen toiminnan esittelyt sekä tietopaketit työehtosopimuksista ja työsuojelutoiminnasta. Ryhmäkeskusteluissa puhuttiin muun muassa siitä, millaisia ovat ihmisten mielikuvat ammattiyhdistysliikkeestä. – Oli myös luentoja esimerkiksi oikean ravinnon ja unen merkityksestä. Ja Pispalassa järjestettiin opastettu historiakävely, jonka vaihtoehtona oli Flowpark eli seikkailuhuvipuisto, Lager kertoo. Liikunnassa tarjolla oli monipuolinen lajivalikoima: Frisbeegolfia, kuntonyrkkeilyä, puistojoogaa… Omalla ajalla kurssilaiset löysivät lisää tekemistä. 5/2022 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Timo Lager pyöräili kirjailija Frans Emil Sillanpään syntymäkodin Myllykolun maisemissa Hämeenkyrössä huhtikuun lopussa. TIMO LAGER Koneasentaja, Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Ao:n hallituksen varajäsen, Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 Tekija?_2022_5_sisus.indd 45 Tekija?_2022_5_sisus.indd 45 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
46 Tekijä 5/2022 A FP / LE H TI KU VA MAAILMA Arne-eläke houkuttelee TANSKA Lokakuussa 2020 vasemmistopuolueet ja oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue sopivat, että Tanskaan luodaan eläke nuoresta asti työtä tehneille. Virallisesti se on varhainen eläke, mutta sitä kutsutaan nimellä Arne-eläke asiaa ajaneen panimotyöläisen Arne Juhlin mukaan. Sopimus muuttui laiksi ja astui voimaan tämän vuoden alusta. Sen mukaan 61-vuotias, 44 vuotta työssä ollut voi päästä eläkkeelle kolme vuotta ennen kansaneläkeikää. 42 ja 43 työvuotta antavat oikeuden eläkkeeseen vuotta tai kahta ennen kansaneläkeikää. Sopimus lupasi uusiin eläkkeisiin valtion budjetista 470 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkettä maksetaan 1 848 verotettavaa euroa kuussa. Se vähenee, jos eläkesäästöjä on kertynyt merkittävästi. Eläkkeen lisäksi voi olla hiukan muita tuloja. Varhaistai vanhuuseläkettä ei voi samaan aikaan saada. Vankilassa istuessaan Arne-eläkettä ei voi saada, ohjeet muistuttavat. Kansaneläkeiässä Arneeläkkeen saaja siirtyy automaattisesti kansaneläkkeelle. Työn rasittavuudella ei ole merkitystä, työvuodet ratkaisevat. Mukaan lasketaan muun muassa freelancer-työ, siviilipalvelus, lapsen syntymä tai adoptio, osaaikaisuus, työttömyys ja harjoitteluaika. Eläkkeiden rahoitus on tarkoitus kerätä rahoituslaitosten verojen korotuksella. Helmikuussa tehty lakiesitys nostaisi niiden yhtiöveroa 22 prosentista 26:een prosenttiin. VENÄLÄISET JÄTTIVÄT MAAILMANLIITON VENÄJÄ Huhtikuussa Venäjän ay-keskusjärjestö FNPR ilmoitti vetäytyvänsä ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n toiminnasta. Näin se ehti toimia ennen erottamistaan. FNPR tukee tiukoin sanoin hyökkäyssotaa Ukrainaan. Se syyttää kaikesta lännen johtamia ukrainalaisia nationalisteja, jotka tekivät vallankaappauksen 2014. Ukraina murhasi kansalaisiaan, vainosi venäjänkielisiä ja oli hankkimassa ydinaseita hyökätäkseen Venäjälle, FNPR väittää. ITUC pitää hyökkäystä Ukrainaan "räikeänä kansainvälisen oikeuden loukkauksena" ja tuomitsee sodan sekä tukee Venäjälle asetettuja sanktioita. Erokirjeessään FNPR sanoo, että ITUC:ssa vallitsee puolueellinen tapa esittää "Ukrainan sotilaalliseen erikoisoperaation" asiat. FNPR ei hyväksy tätä syyttävää tapaa ja kieltäytymistä heidän esittämiensä todisteiden kuulemisesta. Eron myötä ITUC menettää 17 prosenttia henkilöjäsenistään. KIINA ISKEE AY-LIIKKEESEEN HONGKONG Maailman katsoessa Ukrainaan Kiina pidätti maaliskuun lopussa kolme entistä ay-johtajaa Hongkongissa. Samalla se teki ratsian viime lokakuussa lakkautetun keskusjärjestö HKCTU:n tiloihin ja pidätettyjen koteihin. Entinen pääsihteeri Lee Cheuk Yan istuu jo vankilassa. Yhtä pidätetyistä, järjestön entistä varapuheenjohtajaa Tang King-Wahia syytetään kapinan lietsomisesta, kertoo Amnesty International. Syyte perustuu siihen, että hän olisi taputtanut oikeudessa käsiään. Tuomio voi olla kaksi vuotta vankeutta. Poliisi ilmoittikin sopivasti löytäneensä syytettyjen kotoa "aineistoa salaliitosta aiheuttaa häiriötä oikeudessa", kertoo uutistoimisto Reuters. Arne-eläkkeitä alettiin myöntää tämän vuoden alusta, jolloin sen sai heti 3 700 ihmistä. Hakemuksia on tullut yli 30 000. Hakijat ovat lähinnä vähän kouluja käyneitä työläisiä tai ammattikoulutuksen hankkineita. Eläkkeen pienuus ei isopalkkaisia houkuttele. Arne-eläke oli sosialidemokraattien vaalilupaus ja perinteinen oikeisto vastustaa sitä lujasti. Parlamentissa konservatiivipuolueen johtaja Søren Pape Poulsen kutsui sitä toisten rahoilla elämiseksi. Millä toisten rahoilla, ihmetteli sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen. Sanottiinko täällä, että kouluttamattomien ja ammattikoulun käyneiden, arvokas yli 40 vuoden työstä pois siirtyminen käyttää muiden rahoja, hän kysyi. "He ovat päivästä päivään, viikosta viikkoon, vuodesta vuoteen ja vuosikymmenestä vuosikymmeneen hoitaneet työnsä ja maksaneet veronsa. Ne ovat heidän rahojaan." 3F-ammattiliiton uusi puheenjohtaja Henning Overgaard sanoi huhtikuussa, että liitto kamppailee kynsin hampain eläketurvan puolesta. "Arne-eläke on vasta alku." HEIKKI JOKINEN ? Pitkän työuran tehneiden ”Arne-eläke” jakaa mielipiteitä Tanskassa. Puolustajiin kuuluu sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen (oik.), vastustajiin konservatiivipuolueen johtaja Søren Pape Poulsen. Tekija?_2022_5_sisus.indd 46 Tekija?_2022_5_sisus.indd 46 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
VOIT VOITTAA FRISBEET MOBIILIJÄSENKORTTI Nyt jos koskaan kannattaa ladata Teollisuusliiton mobiilijäsenkortti! Kaikki, jotka ovat ladanneet mobiilikortin 31.5. mennessä, voivat ilmoittautua mukaan arvontaan, jossa kymmenen onnekasta voittaa Teollisuusliiton frisbeegolfkiekot (3 kappaletta kiekkoja + kantokassi). OSALLISTU NÄIN: ? Lataa matkapuhelimeesi liiton mobiilijäsenkortti 31.5. mennessä. Lue ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti ? Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemmassa yläkulmassa näkyvään valikkoon. ? Valitse Arvonta ja ilmoittaudu mukaan ohjeita noudattamalla. ? Arvonta on käynnissä 2.–31.5. Ilmoittautumisajan päätyttyä arvomme kiekot kymmenelle onnekkaimmalle. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. HEIKKINIEMI JA ESKO KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan viimeisiksi eli huhtikuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu LP Kangasalan yleispelaaja Ronja Heikkiniemi ja VaLePa Sastamala Tampereen passari Mikko Esko. Mikko Eskolle valinta oli jo uran kymmenes. Ronja Heikkiniemelle valinta on puolestaan ensimmäinen. Teollisuusliitto on kuluneella Mestaruusliigan kaudella palkinnut kuukausittain miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkittiin seitsemän miesja naispelaajaa. MUISTA JÄSENEDUT! KESÄ Matkaja tapaturmavakuutukset, lomaosakkeiden äkkilähdöt, hotellien, hostellien, kylpylöiden ja risteilyjen tarjoukset, polttoaineiden alennukset, Cityshopparin edut... Liiton monipuolisista jäseneduista saat hyötyä ja iloa kesään! www.teollisuusliitto.fi/jasenedut TOIMINNAN PULSSI KIIHTYY YHTEISTYÖLLÄ Ammattiosastoille tarjotut Toiminnan pulssi -viikonloppuseminaarit tarjosivat työkaluja toiminnan kehittämiseen. Osastojen yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Satakunnassa ja Pohjanmaalla. ”Aina saa jotain virikkeitä ja neuvoja. Tulee uusia ideoita”, sanoo Pietarsaaren TEAM ao. 593:n puheenjohtaja Heikki Kivelä. Lue juttu: www.tekijalehti.fi/liitossa ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2022 alkaen. ? Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksutarkkailuun liittyvät kuulemiskirjeet ajalta 1.10.–31.12.2021 postitetaan viikolla 21. ? Kuulemiskirjeet työnantajaperinnässä oleville jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.7.–31.12.2021, postitetaan viikolla 21. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. • Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA VIELÄ EHTII EHDOTTAA STIPENDIÄ Kevään hakukierros Teollisuusliiton stipendeistä ammattiin opiskeleville päättyy 30.5. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhakorvaukset METALLIKERO MYYTY LOMAPAIKAT Teollisuusliitto on myynyt Metallikero Oy:n koko osakekannan. Myös Metallikeron lomakiinteistö oli kaupassa mukana ja hallintaoikeus on siirtynyt 2.5. Uusi omistaja on Pyhätunturi Oy. Metallikeron kiinteistö toimii jatkossa Pyhätunturin henkilökunnan majoituspaikkana, eikä ole enää Teollisuusliiton jäsenten käytettävissä. Jäsenten olemassa oleviin varauksiin ei aiheutunut peruutuksia. Katso liiton lomakohteet: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliiton-lomat 5/2022 Tekijä 47 LYHYET LIITOSSA A N TT I H YV Ä RI N EN Tekija?_2022_5_sisus.indd 47 Tekija?_2022_5_sisus.indd 47 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
48 Tekijä 5/2022 Tabletten allt viktigare verktyg Andelen hybridbilar och renodlade elbilar växer hela tiden och de stigande bränslepriserna verkar inte precis hejda utvecklingen. Det märks av också på verkstaden på Autosalpa i Borgå. V årvädret har varit ostadigt och arbetet med däckbyten har inte kommit i gång på allvar då huvudförtroendeman Matias Kortman hälsar oss välkomna till verkstaden. Han håller som bäst på med att fixa en Hyundai som kommit in på service. Kortman jobbar i teamet som specialiserar sig på märkesservice för Hyundai, Renault och Dacia. På andra sidan hallen är det Volvo som gäller. – Vi har i bruk ett system med så kallade egenmekaniker. Det betyder att kunden sköter bokning av service och överlåter bilen direkt till montören. En del kunder vill själva köra in i verkstaden, men det sköter nog vi, berättar Kortman. Kortman har drygt 20 år i firman bakom sig och de senaste tio åren har han varit huvudförtroendeman för de anställda på verkstaden. Inom EU låg försäljningen av hybridbilar i fjol för första gången på samma nivå som försäljningen av dieselbilar. Samtidigt stod hybridbilar för ungefär en femtedel av alla nya personbilar som registrerades inom EU ifjol. Tidigare var andelen omkring 12 procent. Också andelen renodlade elbilar ökade på marknaden från fem procent år 2020 till nio procent ifjol. I Finland var långt över hälften av de nyregistrerade bilarna med någon typ av eleller hybridmotor. På verkstadsgolven runtom i landet börjar utvecklingen också märkas av mer och mer. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM Det är viktigt att samma regler gäller på alla verksamhetsplatser inom firman, säger huvudförtroendeman Matias Kortman. Tekija?_2022_5_sisus.indd 48 Tekija?_2022_5_sisus.indd 48 11.5.2022 14.31 11.5.2022 14.31
5/2022 Tekijä 49 ARBETSLIVET Att mängden elektronik har ökat i bilarna, det är sedan gammalt. Det innebär i många fall längre serviceintervall och till exempel blir det färre oljebyten. Problemen är mer sällan mekaniska och något kan också ha gått snett i programvaran och då räcker det med att göra en uppdatering. Har jobbet då blivit lättare med den nya tekniken? – Enkelt svar, både ja och nej. Oftast ger datorn någon typ av felkod, men inte alltid. Och då måste man börja leta efter var problemet ligger, säger Kortman och studerar plattan han har i handen. Det plingar till. – Här fanns det inga fel, konstaterar han. Verkstaden är auktoriserad för specifika bilmärken och det ställer också krav på att montörerna regelbundet ska få utbildning. – Det brukar vara en–två dagar i månaden. Det ordnas alltid utbildning då en ny modell kommer ut, berättar Kortman. Allt går ändå inte att fixa med datorn. På andra sidan väggen, på den så kallade plåtsidan, jobbar vanligtvis två personer med krockskador. Här finns också nyaste förstärkningen i gänget, Max Määttänen, som är ensam på plats och i färd med att reparera kollisionsskador. På basen av skadorna ser det ut som om bilen krockat med något lite större än en hjort, men vad det kan varken montör, redaktör eller fotograf spekulera i. – Jag är riktigt ny här och började för en månad sedan. Men jag trivs bra, berättar Määttänen. BÄTTRE ANDA ÄN NÅGONSIN TIDIGARE – Det är ett bra gäng som jobbar här och vi har en god anda på jobbet. Jag skulle säga att nu är bättre stämning än någonsin tidigare under min tid i firman. ? AUTOSALPA OY GRUNDAT 1957 i Kouvola HEMORT Verksamhet i Borgå, Kervo, Kotka, Kouvola, Hyvinge, Lahtis och Tavastehus PRODUKTION Bilförsäljning och bilservice PERSONAL 13 på verkstaden i Borgå, sammanlagt runt 200 OMSÄTTNING 170 miljoner euro (2021) ”Nuförtiden finns det så mycket så många grejer under motorhuven att man får lyfta ut en hel massa före man kommer åt att fixa felet”, säger Timo Buddas. Chris Ek ser till att bilen är ren då kunden kommer och plockar upp den. Tabletten är bilmontörens viktigaste verktyg. Anders Rosqvist tycker det är bra att det alltid ordnas utbildning då det blir aktuellt med nya bilmodeller. Tekija?_2022_5_sisus.indd 49 Tekija?_2022_5_sisus.indd 49 11.5.2022 14.32 11.5.2022 14.32
50 Tekijä 5/2022 a-kassa.fi Palvelunumero 020 690 455 Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Lomautukset, irtisanomiset ja pätkätyöt ovat meille arkipäivää. Kaikkien alojen palkansaajille avoin kassa. Olemme täällä sinua varten. Det ser man i att folk inte har bytts ut så mycket under de senaste åren, säger Timo Buddas, som är i färd med att byta ut delar på en Volvo. Det kan man lugnt kalla ett gott vitsord eftersom Buddas började jobba på Autosalpa för nästan 35 år sedan. – Nuförtiden finns det så många grejer under motorhuven att man får lyfta ut en hel massa före man kommer åt att fixa felet, konstaterar han. Som motvikt till dagens bilar har Buddas en Oldsmobile årsmodell 1971 i garaget hemma i Lovisa. – I sommar blir det igen dags för evenemang för raggarbilar. Det är trevligt för det har nästan inte ordnats någonting under de senaste två åren, säger Buddas. Och orsaken till att det inte blivit av? Det vet vi nog alla. PANDEMIN BROMSADE EN STUND När coronapandemin slog till på allvar i mars 2020 påverkade det också bilbranschen. – Under första coronavåren stannade allt helt och hållet för en tid. Ingen kom med bilen på service, berättar Kortman. På Autosalpa var personalen permitterad en tid. Kortman berättar att förhandlingarna gick bra i enlighet med det tillfälliga regelverket som då gällde för permitteringar. I övrigt funkar förhandlingarna och samarbetet bra med arbetsgivaren, anser han. – Det är inte allt för ofta man har varit tvungen att ringa till förbundet. Däcksäsongen två gånger om året innebär bråda tider i bilbranschen. På Autosalpa jobbar montörerna i regel vardagar dagtid. Undantaget är däcksäsongen på våren och senhösten då det blir en del kvällar och lördagsjobb. Kring däckbytardagarna har man på företaget förhandlat om ett lokalt avtal. – Det som är viktigt, och som vi håller fast vid, är att det är samma regler ska gälla på alla verksamhetsplatser inom företaget. Samma ska gälla i Kouvola och Borgå, säger Kortman. Han håller regelbundet kontakt med förtroendemännen och hör sig för vad som händer på Autosalpas övriga enheter runtom i södra Finland. På verkstadsgolvet hörs det både finska och svenska om vart annat. – För tillfället verkar det ju som om det nästan hörs mera svenska. Jag skulle säga att så gott som alla förstår svenska, men alla pratar inte det. Det är ganska 50–50 och vi använder båda språken i jobbet. Huvudförtroendemannen anser att framtiden ser rätt ljus ut i Borgå. – Det går rätt så bra för firman, så jag är inte orolig. ? Max Määttänen jobbar i tvåmannateamet ”krocksidan”. Han började på Autosalpa efter armén. Militärtjänstgöringen gick också i bilbranschen och Määttänen hemförlovades med lastbilskörkort i fickan. ? Autosalpa håller till i Borgås ”motorcentrum” Kungsporten. Tekija?_2022_5_sisus.indd 50 Tekija?_2022_5_sisus.indd 50 11.5.2022 14.32 11.5.2022 14.32
a-kassa.fi Palvelunumero 020 690 455 Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Lomautukset, irtisanomiset ja pätkätyöt ovat meille arkipäivää. Kaikkien alojen palkansaajille avoin kassa. Olemme täällä sinua varten. Tekija?_2022_5_sisus.indd 51 Tekija?_2022_5_sisus.indd 51 11.5.2022 14.32 11.5.2022 14.32
52 Tekijä 5/2022 Bensindoft och gemenskap TOMMY FROM Måleriarbetare Elho Ab Oy Pedersöre För Tommy From från Pedersöre har varmansklassen eller jokkis blivit en livsstil. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO HOBBY Tekija?_2022_5_sisus.indd 52 Tekija?_2022_5_sisus.indd 52 11.5.2022 14.32 11.5.2022 14.32
5/2022 Tekijä 53 F inlands populäraste motorsport då det kommer till antalet utövare har många namn. I Sverige kallas sporten folkrace och i finlandssvenskan heter det allmänt varmansklassen, jokamiehenluokka . Men i folkmun heter det jokkis i Finland på både finska och svenska, berättar Tommy From. Kort och gott handlar det om race med bilar som kan sättas ihop av delar som härstammar från olika bilar och bilmärken. Jokkis körs på grus, asfalt och is i sex klasser: junior, dam, allmän, senior 50 + och framhjuldsdrivna eller kardanbilar och bilar med motorn bak, eller “tuupparit”, som bilarna allmänt kallas. I Finland finns det runt 4 000 människor som har jokkis som hobby. Man får börja tävla i juniorklassen under det år man fyller 15 år. – Det finns förare som har ganska många tävlingar bakom sig före de ens fått körkort, konstaterar From. Idag får From tävla i seniorklassen om han vill men vägen till motorsportens värld utstakades i minst sagt unga år. – Jag fick sitta och styra i min morbrors famn när jag var fyra. När jag fyllde fem fick jag själv köra pappas Fiat 850. Då räckte jag nätt och jämnt ner till pedalerna. Froms far tävlade under 1970-talet och hans nyligen framlidne mor var också aktivt med i jokkissvängen. Hemma i Bennäs är hyllorna fyllda med pokaler och medaljer. Det har blivit en och annan tävling sedan debuten 1984. – Det är inte många i landet som rest land och rike runt och kört tävlingar varje år. Som mest körde From närmare 30 tävlingar per år men idag tar han det lite lugnare. När han inte kör själv brukar Tommy vara med som tävlingsfunktionär, domare eller helt enkelt som åskådare för att njuta av stämningen. Han har länge varit en av de bärande krafterna i föreningen Nykarlebynejdens sportbilister. Dessutom drar han jokkisutbildningar på olika håll i landet. Alla nya förare måste gå en kurs och lägga ett prov innan de får börja tävla. – Det finns två personer som utbildar i jokkis på svenska i Finland. Den ena är jag och den andra är min syster. From jobbar till vardags på Elho som tillverkar lantbruksmaskiner i hembyn Bennäs. Lyckligtvis finns det motorsportfantaster bland ägarna, också sådana som själva kört i varmansklassen. Det kan finnas förståelse om From behöver ta ut en ledig dag när ett tävlingsveckoslut närmar sig. 2 000 EURO FÖR EN BIL En väsentlig del av grenkulturen i jokkis är att bilarna är till salu efter tävlingen. Priset är för tillfället lagt på 2 000 euro och vem som helst med tävlingslicens får lägga ett anbud. Sedan drar man lott om vem som får ta hem bilen. Om föraren gärna håller fast vid sin bil så lönar det sig att lägga några skyddsanbud, vilket reglerna tillåter. Tanken är att kostnaderna för deltagarna ska hållas på en rimlig nivå och undvika kapprustning i euro. Ingen vill ju lägga 100 000 på en bil som man snart tvingas sälja för en par tusen. – Jag har ägt säkert 300 bilar. Jag brukar alltid ge ett råd till yngre förare att de ska skriva upp varje bil de haft. Då From får frågan om det finns några tävlingar som han minns speciellt bra måste han fundera en stund. – Det är två tävlingar jag tänker på. Den första var 1988 när jag blev femma i A-finalen i FM i Virrat. Då tror jag också Nykarlebynejdens Sportbilister började bli känt i Finland. From berättar att de runt 100 tävlingarna som årligen ordnas i Finland kan delas i byatävlingar, lite större byatävlingar och riktigt stora tävlingar. Och av stortävlingarna är det en som är störst, bäst och vackrast. Pellon Poikkinaintiajot ordnas i årligen i juli. Tävlingen pågår i fyra dagar och kan locka tusentals åskådare. – För tre år sedan körde jag i finalen tre klasser i Pello. Då hade jag en riktig ”huippubil” som jag köpt året innan just i Pello. Under vintern hade jag fixat allt; motorn, växellådan, allt. GEMENSKAP PÅ TÄVLINGAR OCH MEDITATION I GARAGET – Det bästa med den här grenen är gemenskapen och sammanhållningen. Jag kan gå vart som helst i Finland och där finns någon jag känner. Från Kolari i norr till Hangö i söder, säger From. Som motvikt till tävlingsevenemangen förutsätter framgångar i jokkis också en hel del tid i garaget. – Jag har alltid försökt komma undan så billigt som möjligt och göra så långt det går allt själv. Man funderar och mediterar i garaget. Sen ställer man kamaxeln två grader, byter trattar på förgasaren och sen får man det att fungera. Det är en skön känsla när man vet att man lagat allt själv. From äger för tillfället en handfull jokkisbilar. Att fixa på egen personbil är däremot inte så intressant, anser From. – Det finns inte riktigt någon utmaning i det. Det är en stor del av charmen med jokkis att man kan göra så mycket av så litet. ? ? Tommy From har kört tävlingar oavbrutet varje år sedan debuten 1984. Som mest blev det nästan 30 tävlingar i året. FRITID KURSER PÅ SVENSKA ? 13 – 17.6 Grundkurs för förtroendemän (KNATTEKURS) ? 22 – 26.8 First Step – för nya medlemmar .. Kurserna anordnas i Murikka. Mer information och anmälningar: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/Kurssikalenteri/ Kurssikalenteri-SE Tekija?_2022_5_sisus.indd 53 Tekija?_2022_5_sisus.indd 53 11.5.2022 14.33 11.5.2022 14.33
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi 54 Tekijä 5/2022 Personal tax number ID tag soon mandatory at shipyards BRIEF IN ENGLISH From the beginning of July this year, everyone working in the shipbuilding industry needs a personal tax number ID card. This means that those working at the shipyard must wear a photo ID tag with their name, personal tax number, employer and whether he or she works as an employee or entrepreneur. The rule also covers all employees working for any subcontractor in the shipyard as well as independent entrepreneurs. How to get this new number and card? First, regardless of your nationality, you need a Finnish personal ID number. If you do not yet have one, the tax office will give it to you. This requires a visit in person to any of the 18 nominated tax offices. The processing time is from one to three working days. Your personal tax number is a 12-digit string of numbers that can be found on your tax card. It does not reveal the individual's age, sex or date of birth. If you are working in the shipyard and do have the Finnish ID number, your employer can register your personal tax number in the public register of tax numbers. You can also enter your number to the register on the Tax Administration Omavero web pages. After July 1st, you need the new personal tax number ID tag with your photo to enter the shipyard. It is up to your employer to deliver this card and see that no one works without it. The employer must also keep a list of all those working in the shipyard. The goal of the personal tax number is to curb wage dumping and the grey economy. Knowing who is working where and on what conditions helps everyone to get the income he or she is entitled to. Since 2012, personal tax numbers have been mandatory for those working on construction sites. Due to this, already in 2015, the total amount of paid salaries in the construction branch grew by 300 million euro. The amount of taxes paid increased by 100 million euro. In the construction industry, better tax control has led to better competitiveness of those companies that are working legitimately. The Industrial Union welcomes the reform. Shipbuilding is project-based work, where rental labour, subcontracting and foreign companies are typical. Due to security reasons, shipyards are closed workplaces. Unions and authorities have had difficulties to oversee that the terms of work in shipyards are decent, collective agreements followed and tax paid. As the experiences from similar reform in the construction industry are positive, introducing personal tax numbers in the shipbuilding industry is a step forward to ensure decent working conditions. HEIKKI JOKINEN KUVAT KITI HAILA Nina Alivirta Tiedottaja Viestintäyksikkö Pasi Havio Sopimuspäällikkö Kemian sektori Eetu Kinnunen Ulkoisen viestinnän päällikkö (määräaik.) Yhteiskuntasuht. yksikkö Jouni Larmi Aluetoimitsija Itä-Suomen toiminta-alue Kristiina Lindholm Juristi Oikeudellinen yksikkö Ilkka Nordström Aluetoimitsija Pohjanmaan toiminta-alue Marko Lepola ICT-järjestelmäasiantuntija Tietohallintoyksikkö Tuukka Rantala Graafinen suunnittelija Viestintäyksikkö Katariina Stoor Juristi Oikeudellinen yksikkö Arttu Uhlgrén Aluetoimitsija Lounais-Suomen toiminta-alue Henri von Adlerkrone Projektikoordinaattori (määräaikainen) Teknologiasektori Liiton henkilökunnan yhteystiedot: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot NIMITYKSIÄ TEOLLISUUSLIITOSSA Tekija?_2022_5_sisus.indd 54 Tekija?_2022_5_sisus.indd 54 11.5.2022 14.33 11.5.2022 14.33
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi KUVAT KITI HAILA Tekija?_2022_5_sisus.indd 55 Tekija?_2022_5_sisus.indd 55 11.5.2022 14.33 11.5.2022 14.33
56 Tekijä 5/2022 Bensantuoksuinen yhteisö Autourheilun jokamiehenluokasta on muodostunut elämäntapa pedersöreläiselle Tommy Fromille. S uomen suosituin autourheilulaji harrastajissa mitattuna on jokamiehenluokka. Harrastajat kutsuvat lajia ytimekkäästi jokkikseksi, kertoo Tommy From, yksi lajin noin 4 000 harrastajasta. Tiivistettynä kyse on pudotuskilpailumuotoisesta lajista, jota ajetaan itserakennetuilla autoilla. Autojen osat ovat usein peräisin eri automerkkien autoista. Jokkista ajetaan soralla, asfaltilla tai jäällä kuudessa luokassa: juniorit, naiset, yleinen, seniorit 50 +, etuveto/ kardaani, sekä niin sanotuilla tuuppareilla, joissa moottori on auton takaosassa. Mukaan kilpailemaan pääsee sinä vuonna, kun täyttää 15 vuotta. – Jotkut kuskit ovat ajaneet aika monta kilpailua ennen kuin ovat edes ajokorttia saaneet, From kertoo. From saa ikänsä puolesta osallistua kisoissa nykyään senioriluokkaan, mutta moottoriurheilun maailmaan häntä valmisteltiin jo varhain. – Sain neljävuotiaana istua enoni sylissä ja ohjata. Täytettyäni viisi sain jo itse ajaa isän Fiat 850:llä. Yletyin juuri ja juuri polkimille. Fromin isä kilpaili jokamiehenluokan alkuvuosina 1970-luvulla, ja myös hänen hiljattain edesmennyt äitinsä oli aktiivisesti mukana taustajoukoissa lähes loppuun asti. Kotona Pedersören Pännäisissä hyllyt notkuvat pokaaleista ja muista palkinnoista. Kilpailuja on siis tullut jonkin verran ajettua vuoden 1984 debyytistä alkaen. – Tässä maassa ei ole montaa muuta, jotka näin pitkään olisivat reissanneet ympäri maata ja osallistuneet joka vuosi kilpailuihin. Enimmillään From ajoi lähes kolmekymmentä kilpailua vuodessa. – Silloin ei tosin muuta tullut tehtyä kuin ajeltua kisoja ja painettua hommia autotallissa, From sanoo. Nykyään tahti on hiukan rauhallisempi. Kun Tommy ei itse ole lähdössä ratin takana, saattaa hän olla kilpailupaikalla toimitsijana, tuomarina tai ihan vaan kisaturistina nauttimassa tunnelmasta. From on jo pitkään ollut seuransa Nykarlebynejdens Sportbilisterin kantavia voimia. Lisäksi hän vetää jokkiskoulutuksia ympäri maata. Kilparadoille ei näet ole asiaa ennen kuin kuskilla on autourheilun suomalaisen kattojärjestön AKK-Motorsportin jokkistutkinto taskussa. – Suomessa on kaksi ruotsiksi jokkiskoulutuksia vetävää opettajaa. Minä ja siskoni. Fromin päivätyö on jo vuosikymmeniä ollut kotikylällä maatalouskoneita valmistavan Elhon maalaamossa. Yrityksen omistajaperheissä on aktiivisia jokkiskuskeja. Ymmärrystä siis löytyy, jos Tommyn on otettava vapaata kisaviikonlopun lähestyessä. AUTO 2 000 EUROLLA Olennainen osa jokamiehenluokan lajikulttuuria on kilpailun jälkeinen ostotarjousmenettely. Kisan jälkeen autoista voi tehdä ostotarjouksen. Tällä hetkellä kiinteä hinta on 2 000 euroa. Mikäli ostohaluja on monella kilpailulisenssin omaavalla, suoritetaan autosta arvonta. Jos kuljettaja mielii pitää kiinni autostaan, voi hän halutessaan tehdä suojatarjouksia. Syy ostotarjousmenettelylle on nimensä mukaisesti jokamiesluokan kulujen pysyminen aisoissa. Kukaan ei halua upottaa 100 000 euroa autoon, jonka joutuu myymään kahdella tonnilla. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO HARRASTAJA Tekija?_2022_5_sisus.indd 56 Tekija?_2022_5_sisus.indd 56 11.5.2022 14.33 11.5.2022 14.33
5/2022 Tekijä 57 – Minulla on ollut yhteensä varmasti noin 300 autoa. Muistutan aina nuoria kuljettajia, että kannattaa pitää kirjaa ajamistaan autoista. Fromilta kysyttäessä onko jokin tietty kisa jäänyt mieleen, hänen on mietittävä hetki. Kaksi nousee ylitse muiden. – Ensimmäinen oli Suomen mestaruuskilpailut Virroilla vuonna 1988 kun sijoituin monen yllätykseksi A-finaalissa viidenneksi. Silloin myös Nykarlebynejdens Sportbilister alkoi tulla tunnetuksi. From kertoo, että Suomessa vuosittain järjestettävät noin 100 jokkiskisaa voi karkeasti jaotella kooltaan kolmeen ryhmään. Kyläkilpailuihin, vähän isompiin kyläkilpailuihin ja isoihin SM-tason kilpailuihin. Isoista kilpailuista suurin ja kaunein on Pellossa joka vuosi heinäkuussa järjestettävä Poikkinaintiajot. Nelipäiväinen kilpailu houkuttelee paikalle tuhansia katsojia. – Kolme vuotta sitten Pellossa olin finaalissa kolmessa eri luokassa. Silloin minulla oli huippuauto, jonka olin ostanut juuri Pellossa vuotta aiemmin. Talven aikana olin laittanut kaiken kuntoon. Moottorin, vaihdelaatikon, kaiken. YHTEISHENKEÄ JA AUTOTALLIMEDITAATIOTA – Parasta tässä lajissa on yhteisöllisyys ja yhteishenki. Voin mennä Suomessa minne tahansa ja sieltä löytyy tuttuja. Pohjoisen Kolarista etelän Hankoon, From sanoo. Kilpailujen vastapainoksi lajissa menestyminen vaati luonnollisesti myös lukuisia autotallissa kädet öljyssä vietettyjä tunteja. – Olen aina pyrkinyt pääsemään halvalla ja tekemään kaiken itse mahdollisimman pitkälle. Sitä miettii ja meditoi autotallissa. Sitten säädän nokka-akselia pari astetta, vaihdan kaasuttimen putsarin ja saan kaiken toimimaan. Se on hieno tunne, kun tietää, että on tehnyt kaiken itse. From omistaa tällä hetkellä viitisen kisa-autoa, joista kolme koristavatkin pihapiiriä. Oman henkilöauton laitteleminen taas ei pahemmin kiinnosta Fromia. – Eipä siinä ole oikein mitään haastetta. Jokkiksen viehätys on siinä, että saa niin vähästä aikaan niin paljon. ? Kuvateksti TOMMY FROM Maalaamotyöntekijä Elho Ab Oy Pedersöre Tommy From on vuodesta 1984 alkaen osallistunut vuosittain jokkiskisoihin. Tekija?_2022_5_sisus.indd 57 Tekija?_2022_5_sisus.indd 57 11.5.2022 14.33 11.5.2022 14.33
58 Tekijä 5/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2022_5_sisus.indd 58 Tekija?_2022_5_sisus.indd 58 11.5.2022 14.33 11.5.2022 14.33
5/2022 Tekijä 59 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi ma–pe klo 8.30–15 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 59 Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 59 10.5.2022 12.55 10.5.2022 12.55
Teollisuusliitto toivottaa onnea keväällä valmistuville! Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Onnea keväällä valmistuville ja iloa työelämään! Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 60 Tekija?_2022_5 kansiarkki.indd 60 10.5.2022 13.31 10.5.2022 13.31