TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 6/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Ihmisen kokoinen terve elämä Marilla Hokkanen hakee hyvinvointia unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta 18 Yksityistäminenkö tehokasta? 30 Pommeja pakoon Suomeen 42 Jäsenristeily keräsi yhteen 50 Står stadigt på tre ben 56 Kalastuksen polte 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1806_kannet.indd 1 5.6.2018 12:35:05
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 2.–22.7. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Huom! 21.6. asti remontissa, henkilökunta päivystää keskustoimistolla Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Huom! Torstaisin suljettu, 2.–27.7. avoinna ma–pe klo 8.30-12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1806_kannet.indd 2 5.6.2018 12:35:22
KANNEN KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 6/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 VOIMAVAROJA ARKEEN KANSI Hyvinvointi ei edellytä itsensä ylittämistä. Vuorotyöntekijä Marilla Hokkanen sekä tutkijat Mikko Härmä, Sirpa Lusa ja Eveliina Korkiakoski kertovat unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta. 20 KILPAILUTUKSEN HARHA Yksityinen on aina tehokkaampi ja halvempi kuin julkinen, meille kerrotaan. Miten niin? 28 SODAN SEASTA SUOMEEN HITSAAMAAN Kova halu oppia ja tehdä töitä – se yhdistää Vantaan Variassa hitsaajaksi opiskelevia maahanmuuttajia. Monella on rankka pakolaistausta, mutta myös alan työkokemusta. ? ”Pommeja, aseita, ongelmia, ongelmia, ongelmia… Minä ja mun perhe, ei Irakissa enää osannut asua”, sanoo Irakista Suomeen paennut Mahdi (keskellä). TEKI1806_3-58.indd 3 6.6.2018 11:40:02
4 Tekijä 6/2018 Seuraava numero ilmestyy 11.7. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 774 1183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 774 001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? HARRASTAJA Karkkilalainen Pasi Åman kalastaa 150– 200 päivänä vuodessa. ”Porraslappuisella” kelluvalla uistimella (kädessä) Åman pystyy uittamaan vaivihkaa uistimen virtaavassa joessa kiven taakse kalan luokse. Katso video: tekijälehti.fi ? 100 VUOTTA SITTEN Sisällissodan päätyttyä osapuolten oli alettava rakentaa yhdessä yhteiskuntaa, jonka oikeastaan vasta talvisodan ponnistukset yhdistivät. Juttusarja päättyy. ? JÄSENRISTEILY Hei me risteillään! Atomirotta-yhtye viihdytti osallistujia maailmanhistorian ensimmäisellä Teollisuusliiton jäsenristeilyllä. Tarjolla oli sekä vakavahenkisempää asiaa että viihdettä ja yhdessäoloa. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Tutkija Merja Kauhanen 17 BLOGI Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila 22 Työväenliike 100 vuotta sitten 24 VÄITTÄJÄT Aki Moisio & Jukka Tahvanainen 26 KEKSINTÖ Mikä ihmeen kryptovaluutta? 29 Lyhyet TYÖSSÄ 36 KATSAUS Kaivosteollisuus ja luontoarvot 38 TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojeluvalvonta uudistumassa. 50 Norcar-BSB har ett brett produktsortiment att falla tillbaka på 27 Lyhyet LIITOSSA 42 Jäsenristeily keräsi liiton väen laineille 44 Valtuusto paheksui heikennysesityksiä 47 OIVALTAJA Varatyösuojeluvaltuutettu Ari Bäckman 48 MAAILMA Ammattiliittojen asema vapautumassa Etelä-Koreassa 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kalastaja Pasi Åman 58 Pulmat 59 Sarjakuva TEKI1806_3-58.indd 4 6.6.2018 11:40:10
6/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.6.2018 Hyvinvointi on perusasioista huolehtimista PETTERI RAITO Päätoimittaja T erveydestä ja hyvinvoinnista on kehkeytynyt iso bisnes. Bisneslogiikassa yksilön hyvinvointi on pilkottu pieniin osiin niin, että jokaiseen osaan on tarjolla tehokkaaksi mainostettu hoito, tuote tai rohto. Markkinointi toteutetaan lääketieteellistä asian tuntijakieltä jäljitellen, mutta se on vain muoto usein ohuen sisällön verhoamiseen. Perusviestit kiteytyvät pariin päälinjaan. Ne ovat huolen aiheuttaminen tai paratiisilla houkutteleminen. Näin on erityisesti itsehoitoon liittyvien palveluiden ja tuotteiden kanssa. Kun ostat ”salsasalvan” ja hierot sitä ohjeiden mukaan kolottaviin niveliisi, tanssahtelet kepeästi vaikka läpi yön. ”Puristepilleri onnenkantamoinen” puolestaan lataa kroppasi täyteen sieltä muutoin niin tyypillisesti puutteenalaisiksi jääviä vitamiineja, minkä kautta ovelasti vaikuttamalla se tuottaa kaupan päälle vielä iloista mieltäkin. Kun edellä kuvatun kaltaisia viestejä tulee toistuvasti vastaan kaikista kanavista sosiaalinen media mukaan lukien, ei ole ihme, että tavallinen kansalainen saattaa alkaa tunnistaa itsessään niissä kuvattuja oireita tai riskialttiita ominaisuuksia ja miettiä, voisiko omaa olotilaa jotenkin kohentaa? Olisihan se mukavaa, jos purkista popsimalla saisi lisää fyysistä ja älyllistä suorituskykyä sekä tasapainoisia tunnelmia, tai jos tv-kaupan wow-efektiivisen treenihärpöttimen avulla voisi kalkkiksenakin kirmailla kuin kasvuikäinen. Näköala on houkutteleva, mutta ongelmana vain on se, että terveys ja hyvinvointi ovat kokonaisuus, minkä sisällä yksittäiset tekijät ovat monin tavoin yhteydessä toisiinsa. Niinpä täsmätoimenpiteinä kaupatut erilliskonstit kuten esimerkiksi erinäiset ihmedieetit johtavat ennemmin epätasapainotiloihin kuin tuloksiin. Toisaalta jos rikkumattoman terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelu asetetaan arvoksi korkeimmaksi, painuu unohduksiin se, että osa elämää ovat myös ne vaiheet, jolloin kaikki ei ole niin hyvin, tai asiat ovat jopa huonolla mallilla. Ja silti elämänsä voi kokea antoisaksi ja mielekkääksi. Kun asiantuntijoiden kanssa puhuu terveydestä ja hyvinvoinnista, nousee keskeiseksi teemaksi perusasioista kuten unesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Niiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä toteuttaminen ei vaadi ihmetekoja. Liikkeelle on hyvä lähteä omien mieltymysten pohjalla. Toteuttamisessa puolestaan tarvitaan realistisia tavoitteita, pitkäjänteisyyttä ja tekoja, mutta myös ymmärrystä itseä kohtaan, jos kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Edellisen rinnalla on hyvä tarkastella, että ympäristö, kuten esimerkiksi työpaikka, ei aseta kohtuuttomia vaatimuksia. Jos niin on, ei tilanne korjaudu, vaikka nukkuisi, aterioisi ja liikkuisi terveellisesti. Mikäli ongelmia esiintyisi, kannattaa niiden ratkomisessa kääntyä oikeiden asiantuntijoiden puoleen. Keinoja ja ratkaisuja löytyy, kunhan ongelma osataan ensin tunnistaa. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 774 1183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 774 001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1806_3-58.indd 5 6.6.2018 11:40:14
6 Tekijä 6/2018 Se tavallisen terveellinen elämä Terveellinen elämä on ihmisen kokoinen ja arjen tasoinen juttu. Se ei edellytä ihmetekoja, vaan pienten asioiden säännönmukaista toistamista. Avainasemassa ovat uni, liikunta ja ravitsemus. Kun iso kuva on kunnossa, voi silloin tällöin vaihtaa huoletta vapaalle. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN TEKI1806_3-58.indd 6 6.6.2018 11:40:17
? 6/2018 Tekijä 7 AJASSA ? Marilla Hokkanen on tehnyt teollisia vuorotöitä yli 20 vuoden ajan. Jaksaminen on löytynyt arjen perusasioista. TEKI1806_3-58.indd 7 6.6.2018 11:40:20
8 Tekijä 6/2018 UNI VALAA HYVINVOINNIN PERUSTAN l Uni on palautumisen kulmakivi, puhutaan sitten fyysisistä tai ajatteluun liittyvistä ponnistuksista. – Unen tarve on yksilöllistä. Ihmiset nukkuvat keskimäärin 7,5 tuntia, mutta vaihteluväli on kuudesta jopa kymmeneen tuntiin. Palautumisen kannalta keskeistä on, että nukkuu niin paljon, että kokee itsensä virkeäksi, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo. Vuorotöissä unirytmin löytäminen vaikeutuu. Etenkin yötyö on kehveli sotkemaan riittävän unen saantia. Myös aikaiset aamuvuorot on todettu haastaviksi. Hankaluudet aiheutuvat siitä, että elimistön rytmi joutuu ristiriitaan valorytmin ja vuorokauden ajankohdan kanssa. Yöllä tehdään töitä, kun elimistö mieluiten olisi lepotilassa ja päivällä yritetään nukkua, mutta elimistön mielestä valveillaolo olisi suotavampaa. Vuorojärjestelmillä on havaittu olevan jaksamisen kannalta huomattavia eroja. – Nopea kierto, jossa kaksi kahdeksan tunnin aamu, iltaja yövuoroa seuraavat toisiaan ja niiden jälkeen tulee neljä vapaata, tukee unta ja vireyttä paremmin kuin hitaat kierrot, joissa on kolme tai neljä yövuoroa peräkkäin. Nopeassa kierrossa yötyörytmi ei ehdi jäädä päälle. – Kilpailevaksi malliksi ovat tulleet 12 tunnin vuorot. Silloinkin on tärkeä miettiä, että vuorokierto tukee unta ja vireyttä. Olennaista on, että kierto tapahtuu myötäpäivään. Se luo enemmän palautumista työvuorojen väliin. – Toinen tärkeä seikka on tapaturmariskin huomioon ottaminen, minkä kohoamisen on havaittu liittyvän etenkin pitkiin työvuoroihin. 12 tunnin vuoron lopussa se on noin kaksinkertainen ja 16 tunnin vuoron lopussa kolminkertainen. Härmä korostaa palautumisajan merkitystä työvuorosuunnittelussa. – Jos työvuorojen väli jää alle 11 tuntiin, ei vuorokausilepo toteudu, ja jos niin käy, lisää se väsymystä, unettomuutta ja sairauspoissaoloja. Yötyö ja yötyötä sisältävä vuorotyö ovat terveyshaitta. Nykytiedon mukaan ne kohottavat rintasyöpäriskiä ja mahdollisesti myös paksusuolenja eturauhassyövän riskiä. Niiden lisäksi kohoaa myös sepelvaltimotaudin, diabeteksen, reuman ja tapaturmien riski. – Yksilötasolla riskitasot ovat vähäisempiä kuin esimerkiksi tupakoinnista ja ylipainosta johtuvat riskit, mutta kun kysymys on yleisistä sairauksista ja suuri joukko ihmisiä tekee vuorotöitä, niin asialla YÖTYÖ ON TERVEYSHAITTA Jatkuvaa työtä työssä jaksamisen eteen M arilla Hokkanen aloitti kolmivuorotyöt nykyisellä Metsä-Woodin Suolahden vaneritehtaalla 23 vuotta sitten. Nuoruuden vuosiinsa hän liittää melko huolettoman asenteen. – Silloin vaan mentiin töihin ja ruvettiin tekemään sillä ajatuksella, että kunhan tästä selviää. Välillä olin väsynyt, mutta palautuminen onnistui, kun pystyi nukkumaan 12 tuntia putkeen. Enää se ei onnistu. Toisaalta nuorena ja hurjana se oli kivaa varsinkin, jos oli yökukkuja. Yövuorojen suhteen naureskeltiin, että mitäs tässä, päivällä ei tarvitse tehdä töitä ja yöllä ei tarvitse nukkua. Työn rasitusten huomioimiseen Hokkanen alkoi varsinaisesti kiinnittää huomiota, kun omat lapset syntyivät. Arjen rytmiä ei voinut enää määritellä itse. TEKI1806_3-58.indd 8 6.6.2018 11:40:24
6/2018 Tekijä 9 AJASSA ? on kansanterveyden ja kansantalouden kannalta suuri merkitys. – Myös näitä sairauksia voidaan ennalta ehkäistä. Hyvällä vuoroergonomialla voidaan parantaa työhyvinvointia. Sillä on myös ehkäisevä vaikutus sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Pitkät työajat ja pitkät työmatkat ovat jo itsessään huono yhdistelmä. Niiden jälkeen tapahtuu enemmän liikenneonnettomuuksia. Hyvinvointi ja tuottavuus ovat Härmän mukaan suoranaisesti yhteydessä siihen, millä tavalla työvuorot ja työajat toteutetaan. – Työnantajalla on vastuu työolosuhteista. Vuorojärjestelmien parantaminen on aina syytä tehdä. Kun perusta on kunnossa, voidaan sen jälkeen tehdä paljon myös omilla elintavoilla eli unirytmillä, ravitsemuksella ja liikunnalla. KUINKA UNI MAISTUU UNIRYTMIN hallinnassa keskeisintä on olla luontaisesti väsynyt nukkumaan mennessä. RENTOUTUMINEN JA STRESSIN HOITAMINEN POIS edistävät nukahtamista. RIITTÄVÄN PIMEÄ JA ÄÄNETÖN YMPÄRISTÖ edistävät myös nukahtamista ja ehkäisevät heräilyä. HYVÄ FYYSINEN KUNTO parantaa unen syviä vaiheita ja helpottaa nukahtamista. YÖVUORON jälkeen kannattaa pääsääntöisesti mennä pian nukkumaan. Viimeisen yövuoron jälkeen kannattaa nukkua päivällä vain vähän. 3–4 neljä tuntia riittää, jotta voisi jo heti seuraavana yönä palata tavalliseen päivärytmiin. Aamuvalolle kannattaa altistua myös viimeisen yövuoron jälkeen. Se auttaa pitämään rytmin normaaliksi tahdistuneena. Aikaisissa aamuvuoroissa puolestaan kannattaa pitää nukahtaminen alkuillassa. Ennen yövuoroa otetut nokoset auttavat väsymyksen vähentämiseen töissä. Reseptiunilääkkeen voi ottaa joskus esimerkiksi hankalan vuoron vaihtumisen yhteydessä, mutta niitä ei pidä käyttää jatkuvasti. Vaikuttavuus heikentyy ja ne aiheuttavat riippuvuutta. Melatoniinia ei suositella vuorotyöhön. Se ei ole unilääke, mutta voi auttaa siirtämään unirytmiä esimerkiksi aikaerolentojen yhteydessä. SINISELLE VALOLLE altistuminen eli tietokoneiden ja vastaavien näyttöjen katsominen ennen nukkumaan menoa voi heikentää nukahtamista. VIRKISTÄVÄT JUOMAT VIRKISTÄVÄT JUOMAT vaikeuttavat nukahtamista. Runsas nesteiden juominen ennen nukkumaanmenoa herättää kesken unien, minkä jälkeen uudelleen nukahtaminen voi olla vaikeaa. ALKOHOLI ei käy unilääkkeeksi. 1–2 annosta voi auttaa rentoutumista ja nukahtamista, mutta siihen tulee riippuvuus. Vähänkin isommat annokset taas heikentävät unen laatua. KESÄLOMALLA kannattaa pitää unirytmistä kiinni. Rytmirikon oikaiseminen voi loman lopussa tai loputtua olla kovan työn takana. – Ei nukuttukaan silloin kun itse haluaa, vaan silloin kun lapset nukkuvat. Vanhat tavat piti laittaa uusiksi. Hokkanen on työskennellyt useissa eri vuorojärjestelmissä. Viime vuodet ovat vierineet 3/5:ssä, jossa töitä tehdään viitenä päivänä viikossa ja viikonvaihteet ovat vapaat. Työviikot vuorottelevat ilta-, aamuja yövuoroina. Hokkasella suurimmat ongelmat liittyvät vuorojen välisiin rytminvaihdoksiin. – Minulle yövuoro on aina ollut suht helppo. Aamuvuoro on se hankalampi, mikä korostuu yövuoron jälkeen. Pahimmillaan en saa nukuttua maanantain aamuvuoroa edeltävänä yönä ollenkaan. – Jos niin käy, on maanantai rankka. Se voi mennä sumussa. Myös torstai on vaikea, jos nukkumiset eivät onnistu. Perjantait menevät, kun tietää, että kysy myksessä on viikon viimeinen työpäivä. KUN BETONI PEHMENEE Saitko nukuttua? Se on Hokkasen mukaan yleinen kysymys työkavereiden kesken yövuorojen alkajaisiksi. – Jutut pyörivät aika paljon nukkumisen ympärillä, mutta se on ymmärrettävää. Tuemme toisiamme. Tauot ovat tärkeitä. Ne ovat myös sosiaalisia tapahtumia. Väsymys on huono työkaveri, ja voimakas väsymys suoranainen riski. – Jos aamuyöstä töissä väsyttää kauheasti ja on pakko pysyä hereillä, tulee huono olo. Yksi työkaveri sanoo, että hänellä pehmenee betoni. Hän viittaa siihen, miltä tehtaan lattia tuntuu jalkojen alla. – Onneksi se kuitenkin on aika harvinainen olotila. Vuosien varrella minulle on kerran käynyt niin, että työterveyshoitaja lähetti kotiin siksi, että en väsymyksen takia ollut työkykyinen. Oikein teki. TIEDON SOVELTAMISTA OMIIN TARPEISIIN Hokkanen on kehittänyt omat konstinsa unirytmistä huolehtimiseksi. Tavoitteena on riittävän unen kerryttäminen, vaikka se ei ihan oppikirjojen mukaan tapahtuisikaan. – Yövuorojen jälkeen nukun aamulla niin pitkään kuin voin. Illalla nukun vielä jonkun tunnin ja menen siitä melkein suoraan töihin. Olen opetellut nukkumaan ennakkoon ennen maanantain yövuoron alkua. – Päiväja iltavuorossa olen antanut itselleni päiväunet anteeksi. Vastaan on tullut sellainenkin ohje, että univelkoja ei saisi nukkua viikonvaihteessa pois. Olen sitä mieltä, että kyllä saa. – Iltavuoro on periaatteessa sellainen, että saa nukkua tarpeeksi. Paitsi, että lapset pitää viedä kouluun. Tietoa Hokkanen on hankkinut työkavereiden kanssa kokemuksia ja tapoja vertailemalla, työnantajan tarjoamien palvelujen kautta ja internetistä. Kokeilemalla oppii uusia keinoja. – Ennen valvoin sen välin, kun tulin yövuorosta kotiin ja vein lapset kahdeksaksi kouluun. Väsytti ja olin pahalla päällä. Työkaveri sanoi, että hän nukkuu sen välin. Kokeilin. Pahin väsymys menee tunnissa parissa pois. Kun lasten kouluun viemisen jälkeen rupeaa nukkumaan uudestaan, niin se on rentoa unta. ? ? Unen tarve on yksilöllistä. Perussääntö on se, että nukkua pitää niin paljon, että tuntee olonsa virkeäksi. Jatkuvaa työtä työssä jaksamisen eteen TEKI1806_3-58.indd 9 6.6.2018 11:40:24
10 Tekijä 6/2018 LIIKUNTA OSAKSI TYÖPAIKAN TOIMINTAA LIIKUNTA MIELTYMYSTEN MUKAAN l Terveyttä edistävän liikunnan peruskattaus sisältää nykyisen suosituksen mukaan 2,5 tuntia reipasta tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavampaa liikuntaa viikossa. Niiden lisäksi tarvitaan vielä pari lihaskuntoa tuottavaa tuokiota. Niitä voi tehdä lyhyissä 10 minuutin jaksoissakin. REIPAS LIIKUNTA nostaa hieman sykettä kuten arki-, hyötyja työmatkaliikunta, marjastus, kalastus tai puutarhatyöt. RASITTAVA LIIKUNTA kuormittaa sydänja verenkiertoelimistöä tehokkaasti kuten pyöräily, juoksu, hiihto, sauvakävely tai uinti. – Liikunnalla on elinikää pidentävä ja esimerkiksi aivotoimintaa tehostava vaikutus. Se on ennalta ehkäisevä hoitokeino moneen sairauteen. Ei pelkästään fyysisiin vaivoihin vaan myös esimerkiksi masennukseen. – Harva kuitenkaan intoutuu tällaisilla perusteilla liikkumaan. Motivaatio löytyy parhaiten siitä, mikä on itselle tärkeää ja omista mieltymyksistä eli esimerkiksi hakeeko harrastukselta sosiaalista kanssakäymistä vai liikkuuko mieluummin yksin. Vaihtoehtoja on paljon ja niitä kannattaa kokeilla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa sanoo. Liikkeelle pitää Lusan mukaan lähteä omaa kehoa kuunnellen. – Liian korkealle asetettu tavoite ei motivoi. Sen sijaan pitää lähteä omasta tilanteesta. Jos esimerkiksi on ylipainoa, sairauksia tai sukurasitusta sydänja verenkiertosairauksien suhteen, voi käydä lääkärissä tarkastamassa, että terveydellistä estettä rasittavaan liikuntaan ei ole. – Jos täysin liikkumaton ihminen aloittaa liikunnan, niin se 2,5 tuntiakin viikossa voi aluksi olla liian kova tavoite. Silloin jonkin verran liikuntaa on parempi tilanne kuin ei liikuntaa lainkaan. Liikuntakokemus ei ensi alkuun välttämättä ole miellyttävä. – Ei kannata masentua. Kun jaksaa jatkaa niin, että se muuttuu tavaksi, niin elimistö ja aivot alkavat reagoida mielihyvää tuottavalla tavalla. Silloin terveyttä edistävän välineellisen hyödyn rinnalle nousee liikunnan tuottama mielihyvä. Yksi tapa liikunnan mielekkyyden lisäämiseksi on verryttely ja venyttely. – Elimistön valmistaminen harjoitteluun on kaiken a ja o. Iän myötä lihakset vaativat huoltoa enemmän. Sillä voidaan ehkäistä kremppoja ja niiden kanssa voidaan tulla toimeen. Myös jäähdyttely pitää muistaa. – Toisaalta liikunnasta voi hakea vastapainoa työn rasituksille. Jos työssä ollaan koko ajan jalkojen päällä, voi käydä uimassa tai pyöräilemässä, jolloin nivelten rasitus ei tule kovaksi. Fyysisesti rasittava työ ei Lusan mukaan välttämättä kohota kuntoa niin, että se auttaisi työssä selviytymisessä, vaikka terveysliikuntasuositukset määrällisesti saavutettaisiinkin. – Vaikka työ olisi rasittavaa, ei se ole sillä tavalla rasittavaa, eikä työkuormituksen suositusten mukaisesti saakaan olla, kuin esimerkiksi hapenottokyvyn kehittämisen kannalta pitäisi olla. Kuitenkin keskisyke voi olla työvuoron ajan koholla, ja jäädä koholle työvuoron jälkeen. Pitkällinen kohonnut syke on riskitekijä sydänsairauksille. Samoin nosto-, kantoja siirtotyöt voivat aiheuttaa verenpaineen nousua ja tukija liikuntaelinten ongelmia. Näidenkin seikkojen takia töissä tarvitaan taukoja. Palautumista pitää tapahtua myös työpäivän aikana. TAVOITTEET KUNNON MUKAAN TEKI1806_3-58.indd 10 6.6.2018 11:40:29
6/2018 Tekijä 11 AJASSA ? – Taukojumppa ja kehonhuoltohetket ovat suositeltavia. Elimistö ja mieli rentoutuvat. Lusan mukaan työpaikkoja hyödynnetään liikunnan kannalta liian vähän sosiaalisena ympäristönä. – Liikunnan edistämiseen kannattaa liittää suunnitelmallisuus, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi osana työpaikan toimintaa. Se pitäisi kytkeä osaksi riskinarviointia ja työterveyshuollon toimintaa kuten terveystarkastuksia, jolloin työpaikan tarjoamaa liikuntaa voitaisiin suunnata ja perustaa tarpeen mukaan esimerkiksi selkäryhmiä tai nivelongelmaisten artroosiryhmiä. Yhdessä liikkuminen lisää yhteisöllisyyttä, työn tuloksellisuutta ja sitoutumista työpaikan terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. – Ne ovat aika pieniä rahoja loppujen lopuksi, mitä näihin tarvitsee laittaa, mutta tuotto voi olla aika hyväkin, jos sairauspoissaolopäiviä pystytään ehkäisemään. LIIKUNTA OSAKSI TYÖPAIKAN TOIMINTAA LIIKUNTA LISÄÄ JAKSAMISTA VAPAA-AJAN LIIKUNTA kannattaa työvuorosta riippumatta sijoittaa päiväsaikaan. Valolla on vuorokausirytmiä ohjaava vaikutus. Verrattain pitkäaikainen 1–2 tunnin aerobinen liikunta vähintään 3–4 tuntia ennen nukkumaan menoa auttaa unen laatuun. Jos työ on rasittavaa tai kuormittavaa, niin ennen vuoroa ei kannata harjoittaa raskasta liikuntaa. Työn vaatimukset eli kuinka paljon se vaatii vireyttä, tarkkaavaisuutta, voimankäyttöä tai kestävyyttä, pitää ottaa huomioon. RIITTÄVÄ PERUSKUNTO tukee työssä pärjäämistä monin tavoin. Palomiehiä tutkittaessa esimerkiksi on havaittu, että hyvä hapenottokyky on yhteydessä alhaiseen tapaturmariskiin. Hyvä lihaskunto puolestaan ehkäisee tukija liikuntaelinvaivoja ja auttaa jaksamaan fyysisesti rasittavissa töissä. KOKONAISRASITUSTA kannattaa tarkkailla. Se kertyy samanaikaisesti töistä ja yksityiselämästä ja voi huomaamatta johtaa ylirasitukseen. Jos elämäntilanne on kiireinen tai koetteleva, on muiden rasitus tekijöiden vähentäminen hyvä ratkaisu, kunnes kuormittavampi vaihe on ohitettu. KESÄ on mitä mainiointa aikaa kokeilla uusia lajeja, rakentaa peruskuntoa ja vetreyttää kroppaa. VANERITYÖNTEKIJÄT VAUHDISSA Nukkumisen lisäksi Hokkanen on ruvennut kiinnittämään huomiota ruokavalioon ja liikuntaan. Työnantaja tarjoaa terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja ravintoterapeutin palveluja ja tukee työntekijöiden liikuntaa ohjatuilla taukojumpilla ja liikunta seteleillä. Myös työpaikalla järjestetty kampanja Vanerityöntekijä vauhdissa tarjosi tietoa ja vinkkejä. – Ei riitä, että sanotaan, että liikunta on hyvästä. Jos ei löydä itselleen mieleistä lajia, niin liikunta jää pois. Siksi oli mukavaa, että meille esiteltiin eri lajeja. Toisaalta kysyttiin, onko jokin harrastamasi laji jäänyt pois. – No, kyllä oli. Kävin ostamassa virvelin. Liikuntahan voi olla sitä, että menee luontoon ja ottaa kalastusvehkeet mukaan. Sen lisäksi olen tykännyt käydä kuntosalilla ja tehdä palauttavia harjoitteita, joilla saa kireydet kropasta pois. Välillä hurahdan johonkin zumbaan. – Suhteutan liikunnan työn aiheuttamiin rasituksiin ja mietin palauttavat elementit sen mukaan. Liikun vähintään 2,5 tuntia viikossa. Se sisältää kuntosalin, lenkkeilyn sekä lämmittelyt, jäähdyttelyt ja venyttelyt. Vapaa-ajan liikunnan rinnalla tärkeä seikka on myös se, kuinka ergonomisesti itse työnteko tapahtuu. – Opiskelen levyalan ammattitutkintoa, mihin sisältyi ergonomiapäivä. Esimerkiksi oikeat nostotekniikat ovat tärkeitä asioita työssä huomioon otettavaksi. ? Liikunnalliset tavoitteet on hyvä asettaa mieltymysten ja kuntotason mukaan. Liian ylös asetettu tavoite ei motivoi. TEKI1806_3-58.indd 11 6.6.2018 11:40:33
12 Tekijä 6/2018 ATERIARYTMI JA LAUTASMALLI JÄÄKAAPPIA MYÖTEN l Säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan fyysisiä ponnistuksia sekä keskittymistä ja tarkkuutta vaativien tehtävien hoitamisessa. Rytmi sisältää aamiaisen, lounaan, päivällisen, iltapalan ja riittävästi välipaloja. Aterioiden sopiva väli on noin kolme tuntia. Ateriarytmistä huolehtimisen rinnalla pitäisi ruoan laatua ohjaavaa lautasmallia toteuttaa kaikilla aterioilla ja välipaloilla. – Lautasmallissa ateriasta puolet on vihanneksia. Sitten on viljatuotteita, perunaa sekä neljäsosa lihaa, kalaa tai kanaa sekä leipäsiivu ja sipaisu pehmeää rasvaa sen päällä. Lopuksi marjoja tai vastaava jälkiruoka ja maitotuotteita. – Kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä pitäisi saada puoli kiloa eli kuusi omaa kourallista päivässä. Myös kuituja sisältävä ruoka eli tumma leipää ja vilja kuuluvat joka päivään. Kuitu pitää kylläisenä ja veren sokerin alhaisena, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Eveliina Korkiakangas sanoo. Annoskoot puolestaan on hyödyllistä pitää kohtuullisina. – Raskaat ateriat, jotka ovat kooltaan isoja, rasvaisia tai sokerisia, saavat meidät väsähtämään. Ne nostavat veren sokeria nopeasti, mutta uupumus tulee hetken päästä. Itse kunkin jääkaapin ja ruokaostoskärryjen pitäisi näyttää lautasmallin mukaiselta kokonaisuudelta. Pikatestin voi tehdä esimerkiksi ottamalla kuvan omasta tavallisesta ruoka-annoksestaan ja vertaamalla sitä lautasmalliin. – Monesti sanotaan, että syön säännöllisesti ja terveellisesti, mutta kun pysähtyy miettimään, voi ehkä huomata, että tottumukset eivät ole niin hyvät kuin arveli. – Toinen lähestymistapa on miettiä jaksamista. Jotain on pielessä, jos ei tahdo jaksaa työpäivää tai sen jälkeen yhtään mitään. Työn kuormittavuuden ja sen tarjoamien voimavarojen rinnalla voi silloin tarkastella elintapoja, missä ravitsemus on yksi tärkeä osa. Ohjaavia kysymyksiä ovat esimerkiksi syönkö kasviksia tarpeeksi, syönkö 5–6 viipaletta tummaa leipää päivittäin ja käytänkö hyviä pehmeitä rasvoja leivän päällä. Korkiakangas korostaa ison kuvan merkitystä. – Mitään ei tarvitse jättää kokonaan pois.Lautasmallissakin on aina jälkiruoka, ja herkut mahtuvat silloin tällöin mukaan, kun kokonaisuus ja iso kuva ovat järjestyksessä. TUUMAUSTAUKO PAIKALLAAN KUNNON ATERIA JOKA PÄIVÄ Kun tekee fyysisesti rasittavaa vuorotyötä, pyörittää perhettä ja harrastaa vapaa-ajalla liikuntaa, kuluttaa se runsaasti energiaa. Siihen pitäisi hyvin voidakseen pystyä ravitsemuksellisesti vastaamaan. – Kävin ravintoterapeutilla juuri jaksamiseen liittyen. Kyllä siitä apua oli. Rupesin syömään kunnon aterioita ja välipaloja joka päivä työvuorosta riippumatta. Samalla rupesin katsomaan, että ateriavälit eivät veny liian pitkiksi. Minulla on töissä ruokaa mukana kahden tunnin välein syötäväksi. Aterioinnin kannalta yövuoro on haastavin rupeama. Ruokahalua ei silloin välttämättä löydy. Duunarin tyypillinen kattaus tahtookin typistyä jogurttiin ja leipään, mihin nähden Hokkasen evästys on selvästi runsaampana aiheuttanut työkavereissa myös ihmetystä. – Minulla on mukana pastaa, nuudeleita, keittoja ja pirtelöitä, joihin olen laittanut marjoja ja suolaista ja makeaa sekaisin, että ne ovat ruokaisia. Niitä pystyn syömään väsyneenäkin. Ne eivät ole raskaita, eivätkä aiheuta yöelämää viettävälle vatsalle närästystä. Toisaalta tuollaiset eväät ehtii lämmittää ja syödä kymmenessä minuutissa. – Yövuorossa pyrin syömään ison aterian kello yhden aikoihin ja viimeisen välipalan kello neljältä. Toinen puoli jaksamista on riittävä nesteen juominen. Vaneritehtaalla lämpötila nousee välillä korkeaksi ja nestettä kuluu. Pelkkä vesi ei riitä. Viimeisen kahvin juon 2–3 aikaan yöllä. VUOROTYÖT JATKUVAT Vaikka kolmivuorotyö on rasittavaa, aikoo Hokkanen jatkaa töitä vaneritehtaalla. – En ole töitäni mihinkään vaihtamassa. Vuorotöissä on myös hyvät puolensa. Olemme esimerkiksi pystyneet hoitamaan lapset kotona, kun olemme samalla tehtaalla työskentelevän aviomieheni Markon kanssa tehneet eri vuoroja. Myös virallisten asioiden hoitaminen on ollut helpompaa kuin päivätyöläisillä. ? Rasittava työ vaatii vastapainoksi riittävän energian tarjoavan ravitsemuksen. Etenkin yövuoroissa on tyypillistä, että työntekijät syövät liian vähän. ? Videovinkki: Katso Marillan välipalapirtelön teko-ohje tekijälehti.fi TEKI1806_3-58.indd 12 6.6.2018 11:40:36
6/2018 Tekijä 13 AJASSA MUUTOS PALA KERRALLAAN l Jos tottumusten arviointi johtaa ajatukseen muutoksen tarpeellisuudesta, on Korkiakankaan mukaan järkevintä asettaa tavoitteet realistisesti ja ryhtyä toteuttamaan niitä asteittain. – Moni näkee helposti pitkän aikavälin tavoitteen, mutta uusia tottumuksia pitää harjoitella kauan ja monta kertaa, mitä varten tarvitaan lyhyen aikavälin tavoitteita. Esimerkiksi, että lisää puuttuneen aamupalan tai hedelmän jokaiseen päivään. Sitten huomaa, että piristää kummasti tuo aamupuuro tykötarpeineen tai tuo omena tuossa iltapäivällä. Siitä syntyy motivaatiota, minkä kanssa voi lähteä kohti seuraavaa tavoitetta. – Sitä vastoin, jos arvelee muuttavansa omat ja perheen ruokatottumukset kertaheitolla, voi se olla iso tavoite sitoutua. Jos toteutuksessa tulee takapakkeja, nakertaa se motivaatiota. Korkiakangas muistuttaa, että epäonnistumiset ovat tavallinen osa muutosprosesseja. – Harva onnistuu kerralla. Jos repsahtaa, niin toteaa vaan, että näin kävi ja sitten uutta yritystä päälle. Sitten kun muutoksen on toteuttanut, kannattaa aika ajoin pysähtyä miettimään, että onko tilanteeni hyvä? Jos on, niin jatkaa samaan malliin. Ei kannata tehdä ongelmia, jos niitä ei ole. Terveellinen ravitsemus samoin kuin liikunta ja uni ovat hyvinvoinnin ja perinteisten sai rauksien ehkäisemisen kannalta avaintekijöitä. – Tärkeä kysymys siinä suhteessa on, mikä on työnantajan ja työntekijän rooli ja mahdollisuus terveyden edistämiseen työn näkökulmasta. Arvioinnin pitäisi lähteä työn vaatimuksista ja vaikutuksista ja edetä sitten työntekijöiden omiin mahdollisuuksiin terveytensä edistämisessä. – Jos työ vaatii liikaa, ei asetelma pysy tasapainossa, vaikka nukkuisi, söisi ja liikkuisi terveellisesti. Toisaalta jos työntekijä ei huolehdi, että kunto on riittävä työn normaaleiksi katsottaviin vaatimuksiin nähden, alkaa kuormitus myös silloin kasautua. Jos ylikuormitus jatkuu pitkään, alkaa sairastumisen riski kasvaa. Fyysisesti rasittavassa työssä tyyppiesimerkki ovat tukija liikuntaelinsairaudet. Kun työstä ei palaudu, rupeaa tulemaan erilaista kremppaa. Se on yhteydessä sairaus lomiin ja ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin. – Vaikka terveyden edistämisen hyötyjä voi työnantajan näkökulmasta olla vaikea todentaa, ovat hyödyt todelliset muutenkin kuin työturvallisuuden kannalta. l RUOASTA RIITTÄVÄ ENERGIA ATERIARYTMI JA LAUTASMALLI ovat keskeiset terveellisen ravitsemuksen ajurit vuorotöissäkin. Erityinen haaste on yövuoro, jolloin moni syö ja juo liian vähän. Toisaalta elimistö ja ruoansulatuskanava ovat yövuorojen aikana levossa. Vatsavaivoja voi tulla tavallista herkemmin, etenkin jos ateriat ovat raskaita. YÖVUOROON ei pidä lähteä vajaalla energialla. Sopiva päivällisaika on noin kello 16 ja ensimmäisen välipalan aika hieman ennen yövuoron alkua. Pääateria olisi hyvä nauttia kello yhdeltä yöllä. Aamuyölle on hyvä sijoittaa välipala samoin kuin iltayölle ennen pääateriaa. Aamupala nautitaan yövuoron jälkeen kotona ennen nukkumaanmenoa. Liian vähäisen syömisen voi tunnistaa energiavajeen tunteesta. PERUSKOTIRUOKA on sopivaa syötävää yövuorossa. Keitot, laatikot, kiisselit, puurot, vihannekset ja hedelmät, tumma leipä, leikkeleet juustot ja hyvät pehmeät rasvat. Nesteitä tarvitaan 1,5 litraa päivän aikana. Tarve on sama yötöissä. Kuormittavassa työssä tai kuumissa olosuhteissa tarve nousee helposti 2–2,5 litraan. Liian vähäisen nesteiden nauttimisen voi huomata nuutuneesta olosta tai päänsärystä. Paras janojuoma on vesi. KOFEIINIPITOISIA JUOMIA ei yövuorossa kannata käyttää enää aamuyön tunteina. Ne ovat piristeitä ja vaikeuttavat yövuoron jälkeistä nukkumista. KESÄLOMALLAKIN ateriarytmistä kannattaa pitää kiinni. Toisaalta suvi on suotuisaa aikaa kasvisten ja vihannesten nauttimiselle. Myös kalatarjonta on monipuolinen. TYÖN VAATIMUKSET LÄHTÖKOHTANA TEKI1806_3-58.indd 13 6.6.2018 11:40:39
14 Tekijä 6/2018 NÄKIJÄ Työelämää kurjistetaan työnantajien ehdoilla ”E simerkiksi työttömyysturvan kohdalla hallitus ei malta seurata, minkälaisia vaikutuksia jo tehdyllä on, kun se jo kaavailee uusia reformeja työttömyysturvaan, kauppatieteen tohtori, tutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tuhahtaa. – Olisi tärkeää selvittää huolellisesti etukäteen, mitä tutkimus kertoo suunniteltujen uudistusten vaikutuksista. Hallitus on suoltanut peräperää työelämää kurjistavia säädöksiä. Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen, mutta työttömien ja työntekijöiden kustannuksella. Euroopan unionin työllisyysstrategian mukaan tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta myös laadultaan parempia työpaikkoja. – Suomi on sitoutunut työelämän kehittämisstrategiaan, jonka tavoitteena on tehdä työelämästämme Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä, Kauhanen muistuttaa. TYÖELÄMÄN EPÄVARMUUTTA LISÄTÄÄN Hallituksen esityksessä työnantaja voi palkata vähintään kolme kuukautta työttöminä olleet alle 30-vuotiaat määräaikaisiin työsuhteisiin ilman perustelua. Määräaikaiset työsuhteet lisäävät työelämän epävarmuutta, ja siksi niistä on tähän asti haluttu päästä eroon. Hallitus on tehnyt työntekijän asemaa heikentäviä uudistuksia työttömyyden nujertamisen varjolla. Lisäksi työsuhdeturvaa suunnitellaan edelleen heikennettäväksi esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa. Tutkija Merja Kauhanen kummastelee, miksi hallitus tekee uudistusta uudistuksen perään odottamatta nykyisten päätösten vaikutuksia. TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVAT PEKKA ELOMAA ”Heikosti koulutettujen nuorten miesten työttömyysriski jopa lisääntyi.” ”Tavoitteena työttömyyden vähentäminen työttömien ja työntekijöiden kustannuksella.” TEKI1806_3-58.indd 14 6.6.2018 11:40:41
6/2018 Tekijä 15 AJASSA ? Euroopan 19 valtiota koskeneen tutkimuksen mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisäsi pätkätöitä, mutta työttömyysriskiä se ei vähentänyt. Heikosti koulutettujen nuorten miesten työttömyysriski jopa lisääntyi. – EU:n työsyrjintädirektiivin mukaan ketään ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Ja tässä EU on aika tiukka. Direktiivistä voidaan poiketa perustellusta syystä, mutta pitäisi pystyä osoittamaan poikkeuksen vaikutukset. Hallituksen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nuoren syrjäytymisriski moninkertaistuu. Siksi työnantajille tarjotaan matalaa kynnystä palkata nuori, vaikka määräajaksi. – Mielestäni parempi tapa auttaa vähän koulutettuja nuoria olisi tukea heidän lisäkouluttautumistaan, Kauhanen ehdottaa. PORKKANAA PK-YRITYKSILLE Perusteluna koeajan pidentämiselle kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen oli, että yritykset pystyvät havainnoimaan uuden työntekijän soveltuvuutta tarpeeksi pitkään. Tavoitteena oli jälleen madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä. Samaa perustelua käytetään myös suunnitellulle työntekijän irtisanomissuojan heikennykselle pienissä, alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyystilaston mukaan 1–9 hengen mikroyrityksiä on 264 500 eli runsaat 93 prosenttia kaikista yrityksistä. – Tutkimusten mukaan tiukempi työsuhdeturva vähentää sekä työntekijöiden irtisanomisia että rekrytointeja. Aiemman tutkimuksen perusteella ei voi ennakoida, että löysempi irtisanomissuoja välttämättä parantaisi työllisyyttä, Kauhanen kertoo. SUOMESSA IRTISANOMINEN HELPPOA Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan Suomen irtisanomissuoja oli vuonna 2013 OECD-maiden keskitason alapuolella, mutta selvästi myös EU-maiden keskitason alapuolella. Suomeen verrattuna vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja sekä yksilöllistä että kollektiivista irtisanomista vastaan on heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa. Tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuva eli kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helppoa muihin Euroopan maihin verrattuina. – Onko meillä erityisen tiukka työsuhdeturva verrattuna muihin maihin? Erilaisten muuttujien mukaan näin ei ole, Kauhanen toteaa. Hän näkee alle 20 hengen yritysten työntekijöiden heikennetyssä irtisanomissuojassa myös eriarvoisuuden vaaran. Kaavaillun irtisanomissuojan heikentämisen lisäksi hallitus on jo lyhentänyt yritysten takaisinottovelvollisuutta. Entisen yhdeksän kuukauden velvoitteen sijaan yritys voi palkata irtisanotun tilalle uuden työntekijän jo neljän kuukauden päästä. HALLITUS EI MALTA ODOTTAA Hallituksen erityisen suurennuslasin alla ovat työttömät. Heidät halutaan työllistää, mutta vastuu niin työllistymisestä kuin työttömyydestäkin on siirretty työttömille itselleen. Työllisyystason nostajaksi kehitelty aktiivimalli tuli voimaan vuoden alusta. Työttömyysturvalakiin oli jo aiemmin tehty muutos, joka typisti ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskeston 500 päivästä 400:aan. Alle kolme vuotta työskennelleiden ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kutis tettiin 400:sta 300 päivään. ”Irtisanomissuoja on heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa.” ”Yritys voi palkata uuden työntekijän jo neljän kuukauden päästä.” TEKI1806_3-58.indd 15 6.6.2018 11:40:42
16 Tekijä 6/2018 – Hallitus ei jäänyt odottamaan, miten tuo uudistus vaikuttaa työttömien käyttäytymiseen. Tehtiin jälleen uudistus, työttömyysturvan aktiivimalli. Kauhanen muistuttaa, että aktiivimallin idea on kopioitu Tanskasta, mutta vain osittain. Tanskan mallissa työttömillä on suuremmat työvelvoitteet, mutta samalla he saavat pidennettyä työttömyysturvaansa. Suomessa aktiivimalli leikkaa työttömyysetuudesta 4,65 prosenttia, jos aktiivimallin velvoitteet eivät täyty. Tanskassa työttömyysetuudesta leikataan vain runsas prosentti. AKTIIVIMALLI LISÄÄ ERIARVOISUUTTA Alustavat Kelan tilastot kolmen kuukauden tarkkailujaksolta paljastavat, että Kelan työttömyysturvaa eli työmarkkinatukea tai perus päivärahaa saaneista lähes puolet eivät ole täyttäneet aktiivisuusehtoa. Aktiivimallia on kritisoitu siitä, että käytännössä työtöntä rangaistaan työttömyydestään, johon hän ei voi vaikuttaa. Kauhanen näkee aktiivimallin eriarvoistavan työttömiä. – Palveluihin tai työhön pääsy vaihtelee eri puolilla maata. Lyhyen pätkätyön perässä ei useinkaan muuteta. Lisäksi Kauhanen epäilee TE-toimiston virkailijoiden määrän riittävyyttä aktiivimallin aiheuttamaan lisätyöhön. – TE-toimistoille ei liene osoitettu tarpeeksi lisäresursseja, vaikka aktiivimalli työllistää niitä paljon. Suomessa on TE-toimistojen virkailijoita suhteessa työttömiin vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Hallituksen kaavailema aktiivimalli 2.0 lisää toteutuessaan työttömille uuden rangaistuksen, jos työtön ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Hausta pitäisi raportoida TE-toimistolle. Laskelmien mukaan 200 000 työttömän työnhakijan lähettämien työhakemusten määrä olisi vuodessa noin 10 miljoonaa. – En tiedä, onko hakemusten tehtaileminen järkevää työnhakijalle vain aktiivisuusehdon täyttämiseksi. Työnantajankaan näkökulmasta ei ole mielekästä käydä läpi hakemusten suurta määrää, jos työn hakija ei osoita kiinnostusta työpaikkaan, Kauhanen pohtii. Maaliskuussa työministeri Jari Lindström (sin.) ja sisäministeri Mika Lintilä (kesk.) epäilivät vahvasti aktiivimalli 2:n aikataulua ja voimaantuloa kuluvalla vaalikaudella. HUOMIO TYÖELÄMÄN LAATUUN Merja Kauhanen toivoo työelämän laadun parantamisen nousevan esiin työelämän kurjistamisen sijaan. Hän pitää koulutusta ja osaamisen päivitystä keskeisenä. Jos koulumainen opetus ei joillekin sovi, pitäisi heille räätälöidä yksilölliset oppimispolut. Kauhasen mukaan pitäisi järjestää myös joustavia mahdollisuuksia siirtyä ammatista toiseen vaikkapa työpaikkakohtaisen koulutuksen avulla. – Pitkäaikaistyöttömille pitäisi kohdistaa enemmän resursseja. Kauhanen näkee ammattiliittojen voivan edistää työelämän laatua sopimusneuvotteluissaan. Hän toivoo hallituksen työelämän uudistusten perustuvan entistä vankemmin tutkittuun tietoon. Nähtäväksi jää, tehdäänkö päätöksiä poliittiset tavoitteet edellä asiantuntijoiden tietämyksestä huolimatta. l ”Työhakemusten määrä olisi vuodessa noin 10 miljoonaa.” TEKI1806_3-58.indd 16 6.6.2018 13:02:44
6/2018 Tekijä 17 AJASSA BLOGI Eteenpäin, sanoi viesti tabletissa K un appiukkoni Leo aloitti koulunsa vuosikymmeniä sitten, hänen opettajansa totesi ensimmäisenä päivänä luokan edessä: ”Tänä vuonna Leo sitten jää luokalle.” Mitä luulette käyneen? Kyllä vain. Ehdot sai ja luokalle jäi. Aivan samalla tavalla kansantalouden kehitys toisinaan jumittaa ja kehitys pysähtyy. Kun talouden toimijat vähentävät investointejaan, siirtävät toimintojaan ulkomaille ja jättävät kehittelemättä uusia tuotteita, on seuraus sama. Näin Suomessa kävi muutamaksi vuodeksi, vaikka pahin taloudellinen taantuma oli jo takana päin. Ehdot tuli, ja Suomi jäi luokalle. Kilpailukykysopimuksen todellisia vaikutuksia on hankala arvioida. On liian yksioikoista väittää, että juuri kilpailukykysopimuksen vuoksi markkinoilla kysyntä kasvoi. Kuitenkin on hyvin mahdollista, että sopimuksen myötä laukesi tietynlainen taantumaan jämähtäminen, henkinen jumi. Kun vientimarkkinat reipastuivat, kasvoi sen ohella myös yrityksissä halu ja uskallus tehdä vaikkapa investointeja. Vaikka syiden ja seurausten hahmottaminen on monimutkaista, lopputulos on selvä: Suomi pääsi sittenkin luokalta. Vuonna 2017 tuotteiden kysyntä, tuottavuus sekä koneisiin ja uuteen teknologiaan tehdyt investoinnit lähtivät mukavaan kasvuun. Sama myönteinen kehitys näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Etenkin metalliteollisuuden tuotannon määrä on kasvussa, ja Teollisuusliiton tutkimus yksikkö ennustaa hyvän kehityksen jatkuvan. Puutuote teollisuuden tuotanto on sekin kehittynyt hyvin. Kemianteollisuuden tuotannon kehitys on myös myönteinen. Vaikka tuotanto kasvaa, ei se merkittävästi vaikuta työllisyyteen. Vaikuttaakin osin siltä, että koneet ja uusi teknologia ovat saaneet töitä. Kuten eräs metsäkonealan pääluottamusmies minulle kertoi, lähimmäksi työkaveriksi vaihtui tabletti. Yhä useampi työntekijä työskentelee perinteisten työvälineiden ja paikkojen rinnalla uuden teknologian kanssa ja virtuaalisissa työtiloissa. Koneinvestoinnit eivät välttämättä tarkoita sitä, että lomautuksiin ja irtisanomisiin olisi ryhdytty työpaikoilla tästä syystä. Pikemminkin on niin, että koneisiin investoivat ja työtä uudelleen organisoivat yritykset myös investoivat inhimilliseen pääomaan. Työtä ja koulutusta riittää näin työn tekijöille tällaisissa yrityksissä. Tietoja muilla koneinvestoinneilla vastataan lisääntyneeseen kysyntään, joka lisää tuotantoa. Yhä enenevämmin etenkin puutuoteja teknologia sektorin työpaikoilla on tehty koneinvestointeja sekä automatisoitu työ tehtäviä. Kaikilla sektoreilla tuottavuus kehittyy tutkimusyksikön arvion mukaan seuraavien kahden vuoden aikana maltillisesti. Jos tällä hetkellä arvioisi Teollisuusliiton piiriin kuuluvien teollisuuden toimialojen kehitystä, näyttää monilla aloille menevän vallan mainiosti. Jos tutkimusyksikön tekemien arviointien pohjalta laskisi niistä keskiarvon, olisi se hyvä eli 8. Se on aikamoisen kaukana niistä ehdoista, jotka kesälomapäivinä pysäyttävät miettimään, kannattaako tätä jatkaa vai ei. Tarkemmin Teollisuusliiton neljän sektorin eri toimialojen tilanteesta löytyy tietoa juuri ilmestyneestä Suhdannekatsauksesta . Vuosittain ilmestyvän katsauksen on laatinut Teollisuusliiton tutkimusyksikön tutkimustiimi. Nyt ilmestyneen Suhdannekatsauksen lisäksi tutkimusyksikkö julkaisee syyskuussa Palkkakatsauksen ja marraskuussa Toimialakatsauksen . Lue lisää: Suhdannekatsaus (2018): teollisuusliitto.fi/julkaisut-ja-tutkimukset ”Monilla aloilla näyttää menevän vallan mainiosti.” TEKIJÄN BLOGI AVATTU Tekijän verkkolehden blogipalstan avasi Teollisuusliiton tutkimus päällikkö AnuHanna Anttila. Julkaisemme ensimmäisen kirjoi tuksen myös näin paperilehdessä, seuraa tulevia blogikirjoituksia verkossa: tekijälehti.fi/blogi ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö ? KI TI H A IL A TEKI1806_3-58.indd 17 6.6.2018 13:02:48
18 Tekijä 6/2018 TEKI1806_3-58.indd 18 6.6.2018 11:40:50
6/2018 Tekijä 19 AJASSA ? E linkeinoelämän ajatushautomot munivat jo valmiiksi vähän eltaantuneita teoriamunasia. Ne toitottavat julkisuudessa suuryrityksiä hyödyttävää iskulausetta: Yksityinen on aina tehokkaampi ja halvempi kuin julkinen. Tässä väitteessä on nimittäin se nuhjuinen puoli, että se on valhetta. – Ei ole olemassa mitään varmaa empiiristä todistetta siitä, että yksityinen olisi tehokkaampi kuin julkinen, toteaa Åbo Akademin emeritusprofessori Johan Willner. Willner tuntee taloustutkijana hyvin yksityistämisen ongelmat. Hän toimii nyt englantilaisen Warwickin yliopiston vierailevana professorina Englannissa, joka ensimmäisenä Euroopassa lähti toteuttamaan laajamittaisia yksityistämisiä. – Jos väite tehokkuudesta olisi totta, silloinhan olisi yksityistetty kaikkein huonoimmin toimivat julkiset palvelut. Nyt tehtiin juuri päinvastoin. Kaikkein tehokkaimmin toimivat yksityistettiin ensimmäisiksi. Jopa yksityistämisen virallisen historian kirjoittanut brittitutkija myöntää, että esimerkiksi British Telecom myytiin niin halvalla yksityisille sijoittajille, että nämä saivat sijoituksestaan ensimmäisen toimintavuoden aikana jopa 84 prosentin tuoton. Ja aivan kuten nyt Suomessa, samat henkilöt, jotka suunnittelevat yksityistämisiä ja julistavat sen etuja koko kansalle, saattavat tienata siitä itselleen jopa rahaa. Hyviä valtionyhtiöitä myytiin Englannissa ei tehokkuusvaan valtion kassavajeen täyttämiseksi. Willner on tutkimusten valossa sitä mieltä, että yksityinen sektori ei pärjää ilman yksityistämisiä. – Tätä on vaikea todistaa, mutta olosuhteet ja talouden yleinen kehitys voivat johtaa siihen, etteivät yksityiset yritykset kerta kaikkiaan pärjää ilman julkisia palveluita. Yksityisten yritysten voitot eivät ole sama asia kuin tehokkuus. Jorma Peussa on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n erityisasiantuntija. Hänen mielestään tehokkuusväitteissä paljastuu ymmärtämättömyys julkisten palvelujen luonteesta. Esimerkiksi autojen valmistuksessa on tehty iso tuottavuusloikka viimeisen sadan vuoden aikana. – Nyt sitten liike-elämä ihmettelee, miksei samanlaista tuottavuusloikkaa ole tehty julkisissa palveluissa. Mutta lasten hoitamisessa, vammaisten kuljettamisessa tai vanhusten hoivaamisessa ei saa olla kysymys tuotantomääristä. Miten lasta voisi hoitaa ”nopeammin”? Jostain syystä tämä valtava laadullinen ero on jäänyt täysin huomaamatta. Ja julkinen sektori tuottaa palvelut aivan kaikille. Kaikille lapsille pitää löytää koulupaikka ja kaikkia pitää voida hoitaa sairaalassa. Peussa alleviivaa myös sitä, että kunnalle ja valtiolle tulevat välilliset kustannukset jätetään hyvin usein laskematta. Röyhkein esimerkki lienee kaihileikkauksen hinnan laskeminen tietyllä tavalla. Lääkäriasemalla tehtynä leikkaus voi näyttää yksittäisenä suoritteena halvemmalta kuin julkisessa sairaalassa. Todellisuudessa se voi maksaa paljon, paljon enemmän, jos mukaan laskettaisiin ennen ja jälkeen tutkimukset julkisella puolella puhumattakaan siitä, että julkinen puoli usein kustantaa kaiken, jos jotain menee pieleen. Rakennettaisiinko toinen Länsimetro? Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen ei ole tehokasta. Se on yhtä tehokasta kuin toisen Länsimetron rakentaminen ensimmäisen viereen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1806_3-58.indd 19 6.6.2018 11:40:53
20 Tekijä 6/2018 Luonnollisissa monopoleissa julkinen aina parempi – Jos radat ja junat pidetään samassa talossa, silloinhan raiteilla kulkevat omat junat ja se luo tarpeen ylläpitää ratoja. Yksityistäminen ja kilpailuttaminen ovat Britanniassa vaikuttaneet sekä palvelujen laatuun että turvallisuuteen. – Metrokin on luonnollinen monopoli. Ei ole mitään järkeä rakentaa kilpailevaa Länsimetroa. – Yksityinen yritys ei toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaasti. Se voi myös epäonnistua kuten Länsimetrossa juuri kävi. IHMINEN EI OLE TUOTANTOKUSTANNUS JHL:n Jorma Peussa toteaa, että julkisia palveluja ei pidä yksityistää. Ihmisiähän ei voida mitata terästonneina, kartonkirullina tai kemikaalilitroina, joiden tuotantokustannuksia saattaa kyllä olla järkevää vertailla. – Julkiset palvelut ovat tyypillisesti koulutusta, sosiaalija terveydenhoitoa, sivistysja kulttuuritointa. Onko järkevää antaa tällaisia aloja liiketaloudellisin periaattein toimivien yritysten hoidettaviksi? Kokemukset yksityistämisistä eivät ennusta hyvää tulevaisuudelle, jos samaa yritetään hoivaja hoitoalan paljon vaativammissa tehtävissä. Siivousta ja kunnossapitoa, ruokapalveluita ja teknisiä palveluita tarjoavat yritykset, jotka jo toimivat paikkakunnalla, ovat tyrkyttäneet kunnille palveluitaan. Kunnallispoliitikot ovat kuvitelleet, että yksityistämisellä säästetään. – Nyt nousevat kuitenkin esiin kustannuslaskennan isot ongelmat. Kunnille jää paljon enemmän välillisiä kustannuksia kuin on etukäteen kuviteltu, Peussa toteaa. Alihankintayritys maksaa laitoshuoltajien palkat, aineet ja työvälineet, siis välittömät kustannukset, ja kaikki välilliset kustannukset säästetään, niin on luultu. – Mutta kunnille jää paljon välillisiä kuluja, esimerkiksi laitoshuoltajien sosiaalitiloista huolehtiminen ja palkanlasku. Ja kaikesta pitää tehdä ostopalvelusopimus. Se vaatii paljon aikaa ja työtä. Nämä kaikki yllä mainitut alat ovat työvoimavaltaisia. Aineet, laitteet ja työvälineet maksavat kaikille saman, joten yksityiset yritykset kilpailevat toisiaan vastaan huonoilla ja vielä huonommilla palkoilla ja lomaeduilla. Peussa toteaa, että yleisesti kunnat maksavat parempia palkkoja. Hän muistuttaa myös siitä, että oman talon siivooja tuntee vastuuta ja sitoutuu aivan eri tavalla. Tämän Peussa sanoo näkevänsä omallakin työpaikallaan, sillä JHL:n toimiston siivoojat ovat suoraan JHL:n palveluksessa. Rautatiet ja metro ovat tyyppiesimerkki niin sanotuista luonnollisista monopoleista. Tällaisella käsitteellä tarkoitetaan palveluja, joihin ei voi edes syntyä mitään aitoa kilpailua eikä mitään kuviteltuja tehokkuushyötyjä. – Tehokkuutta ei voida mitata ilman tavoitetta. Jos junamatkustaja haluaa päästä Tampereelle, ei hän lähde Turkuun, vaikka Turkuun menisikin jonkin yhtiön moderni IC-juna ja Tampereelle vain jonkun toisen yhtiön vanha neuvostovalmisteinen juna, vaikka ne neuvostojunat ovatkin jo 40 vuotta luotettavasti toimineet, Åbo Akademin Johan Willner kuvailee. Eipä myöskään matkustaja, joka saapuu bussiasemalle kello 12, jää odottamaan kello 14:n vuoroa, vaikka kello 14 lähtisikin sen yhtiön bussi, joka on matkustajalle mieluisampi. – Ei valintoja tehdä yhtiöiden välillä, vaan vuorojen välillä. Ja ruuhkavuorojen bussit eivät ole sama palvelu kuin päivävuorot. Bussivuoroissa on tavallaan monopoli, Willner toteaa. Britannian rautarouva Margaret Thatcher halusi aikoinaan ajaa British Railin eli brittien VR:n ahdinkoon. Pääministeri halusi ideologisista syistä puolustaa autoteollisuuden etuja julkisen liikenteen kustannuksella. – Jos meillä on valtion hoitama palvelu, ja määrärahoja vähennetään, silloin laskee myös kustannustehokkuus, ei vain laatu, Willner toteaa. Rautateillä on ylipäänsä vaikea saavuttaa kaupallisesti kannattavaa toimintaa. Willnerin mukaan brittiläiseltä suuryritykseltä Stagecoachilta kysyttiin kymmenisen vuotta sitten, miten rautatiet Suomessa pitäisi kilpailuttaa. Yritys vastasi näin: – ”Meidän mielestämme paras tapa kilpailuttaa on antaa meille monopoli välille HelsinkiTikkurila”. Sehän on Suomessa ainoa raidepätkä, josta voisi saada paljon voittoja. Britannian rautateiden yksityistäminen ei ole tuonut mitään luvattuja hyötyjä, ei myöskään Ruotsin vastaava operaatio. Britanniassa infrastruktuurin eli perusrakenteiden ylläpito jouduttiin ottamaan jopa takaisin valtionyhtiölle, kun raiteiden kunnossapito laiminlyötiin ja tapahtui useita suuronnettomuuksia. Yksityisiä junaliikennefirmoja tuetaan yhä tuntuvin verovaroin, mutta liput ovat edelleen kalliita, eikä jatkoyhteyksiä voida taata, jos sattuu myöhästymisiä. Willner varoittaa siitä, että infrastruktuuri ja palvelut erotetaan toisistaan. TEKI1806_3-58.indd 20 6.6.2018 11:40:54
6/2018 Tekijä 21 AJASSA – Yksityiset firmat eivät myöskään hoida mitään ylimääräistä. Koulun vanhempainillan kahvien keittäminen johtaa liikeneuvotteluun rehtorin ja ulkoistetun ruokapalvelun kanssa. Onko tämä kovinkaan tehokasta? Peussa vastaa, että ei ole. Ja tässä puhuttiin vasta rahasta. Peussa muistuttaa, että yksityistetyn firman työntekijöiden esimies ei ole vaikka koulun tapauksessa rehtori. Esimiehet ovat jossain muualla. Tämä etäisyys johtaa arjen hankaluuksiin ja tietokatkoihin. HAUSSA HELPOT VOITOT – Yksityinen yritys miettii liikeideaa ja tuotteistaa palvelun, ja karsii kaiken sen pois, missä voiton tekeminen on hankalaa. Esimerkiksi yksityinen terveysasema kyllä pärjää taloudellisesti, jos se saa hoitaa flunssat, poistaa tikut sormesta ja laittaa murtuneen käden kipsiin. – Vanhustenhoidossa julkinen puoli kartoittaa palvelutarpeen, tilaa, valvoo ja maksaa. Yksityinen yritys tarjoaa vain yksittäisen suoritteen, jonka se voi hinnoitella. – Minä pelkään aina vain lisääntyneitä koordinaation ja tiedonkulun ongelmia, jos niin monimutkaiset asiat kuin vanhusten hoito yksityistetään täysin, Peussa sanoo muistuttaen, että jo nyt on vanhuksia löydetty kuolleina kotoaan tiedonkulun ongelmien takia. JHL:n erityisasiantuntija ei usko, että voittoa tuottavat yritykset voisivat esimerkiksi ratkaista sen ongelman, että dementoituneille, liikuntakyvyttömille vanhuksille ei aina löydy laitospaikkaa. Ei ole kyse siitä, että julkisella puolella oltaisiin niin ”osaamattomia” ja että dynaaminen bisnesmaailma sitten kyllä keksisi ratkaisut. KANSALLISTETAAN! Johan Willner on taloustutkijana sitä mieltä, että kaupunkien joukkoliikenne pitäisi ottaa takaisin julkiseksi palveluksi. Postiautot voisivat tehdä maaseudulla uuden tulemisen. Willner kehottaa harkitsemaan myös tuotannollisen toiminnan valtiollista aloittamista, jollei yksityinen sektori pysty siihen. Suuret julkiset investoinnit pitää hoitaa yksinomaan valtion toimintana, sillä valtio saa aina lainattua rahaa yksityisiä firmoja halvemmalla. Eikä valtio voi mennä konkurssiin, kuten teki valtaisa brittifirma Carillion tammikuussa. Yritys rakensi kouluja ja sairaaloita samoin kuin huolehti esimerkiksi monien julkisten laitosten ruokahuollosta, siivouksesta ja vartioinnista. Julkisten tietojen mukaan 19 000 ihmistä jäi työttömäksi, 30 000 pikkufirmaa odotti saataviaan ja rakennustyöt pysähtyivät. Eikä tässä kaikki. – Kyse oli paitsi tehottomuudesta myös mahdollisesti aivan rikollisesta toiminnasta, Willner toteaa. Myös Peussa tuntee Carillionin tapauksen. – Yritys oli maksanut ennen konkurssia hyviä osinkoja omistajilleen. Mutta bisnesriski kaatui veronmaksajille ja yritys jäi vielä velkaa eläkekassallekin. On hirveän iso riski antaa velvollisuudet julkisen sektorin ulkopuolelle, kun vastuun kantaa kuitenkin julkinen sektori aivan kuten Suomessakin. Bisnesmaailman edusmiehet syyttävät julkista sektoria ”turhien” resurssien ylläpidosta. Peussa toteaa, että julkisen sektorin on kuitenkin pakko pitää ne 20 aurausautoa kesälläkin tallissa. Julkisen sektorin on pakko huolehtia, että sairaaloista löytyy ne 600 vuodepaikkaa, jos sattuu jokin suuronnettomuus. JHL:n asiantuntija ihmettelee, mihin logiikkaan kiihkeimmät yksityistäjät oikein nojaavat. – Julkinen sektori kouluttaa heille ilmaiseksi osaavan työvoiman. Julkinen sektori antaa heille liikenneväylät ja paljon muutakin. Julkinen sektori hoitaa heidän työntekijänsä vakavan sairauden jälkeen taas takaisin työelämään. Miksi he eivät tajua tätä? l TEKI1806_3-58.indd 21 6.6.2018 11:40:54
TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A A N KU VA -A RK IS TO 22 Tekijä 6/2018 Uuteen alkuun TYÖVÄENLIIKE 100 VUOTTA SITTEN Sisällissodan päätyttyä voittajien ja häviäjien oli pakko alkaa rakentaa yhdessä normaalia arkea ja toimivaa yhteiskuntaa. Talvisodan ponnistukset yhdistivät lopulta kansaa, mutta sitä ennen tappion kokenut työväki sai kohdata monia vastuksia. TEKSTI KIMMO KESTINEN Kuopiolainen Aaro Mömmö selvisi hengissä vankileiriltä ja pakkotyöstä Outokummun kaivoksessa takaisin perheensä pariin. TEKI1806_3-58.indd 22 6.6.2018 11:40:56
TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A A N KU VA -A RK IS TO TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S 6/2018 Tekijä 23 AJASSA S odan jälkeen työväen järjestöelämä oli hajallaan tai lamaantunut. Valkoiset olivat päättäneet lyödä työväenliikkeen niin matalaksi, ettei se enää nousisi. Edistysmielisen osuustoimintaliikkeen piirissä työskennelleet maltilliset sosialidemokraatit olivat pysytelleet mahdollisuuksiensa mukaan irrallaan vallankumoustouhuista, ja säilyttäneet siksi osittaisen toimintakykynsä pelon ja sorron ilmapiiristä huolimatta. Eduskunnan kokoontuessa sodan jälkeen SDP:n eduskuntaryhmästä saliin pääsi aluksi vain yksi kansanedustaja, Matti Paasivuori. Monet edellisenä vuonna kipupisteinä olleet asiat saatiin kuitenkin päätettyä, kuten esimerkiksi torpparivapautus. Venäjälle emigroituneet vallankumousjohtajat radikalisoituivat entisestään ja perustivat kesällä 1918 Moskovassa Suomen Kommunistisen Puolueen, joka pyrki maanalaisen toiminnan avulla valmistamaan maaperää uudelle vallankumousyritykselle. Armahdusten jälkeen vankileireiltä vapautuneet etsivät paikkaansa yhteiskunnassa, mutta usein heitä ja heidän omaisiaan syrjittiin. Vaikeuksista huolimatta myös työväenjärjestöt alkoivat heräillä. Yhteiskunnan repeytyminen jatkui. Työväen urheiluseurat suljettiin pois urheiluseurojen yhteistoiminnasta, ja ne perustivat oman keskusjärjestönsä Suomen Työväen Urheiluliiton vuonna 1919. Siksi työläisurheilijat eivät voineet osallistua olympialaisiin, mutta osallistuivat sen sijaan menestyksekkäästi omiin työläisolympialaisiinsa. KUNINGASHANKE KAATUU, VASEMMISTO ELPYY Voittaneen puolen poliitikot katsoivat käydyn sodan osoittaneen, että Suomi tarvitsee vahvan järjestysvallan. He kaipasivat Suomeen kuningasta, jolla piti olla läheiset siteet Saksan keisarikuntaan. Hanke kariutui Saksan tappioon maailmansodassa. Irtautuminen saksalaissuuntauksesta pelasti Suomen myös entistä pahemmalta nälän hädältä, jonka merkit olivat loppusyksyllä näkyvissä. Amerikkalaisella vehnäjauholla lastatut laivat pääsivät vihdoin Suomen satamiin, vaikkakin säännöstelytaloutta jatkettiin pitkälle 1920-luvulle asti. Uuden demokraattisen kunnallislain mukaiset kunnallisvaalit voitiin käydä vuoden 1918 lopussa. Vasemmistolehdistö ei saanut ilmestyä, joten vaalityön organisointi oli mahdotonta. Vaalit olivat melko laimeat – äänestämässä kävi vain noin 25 prosenttia äänioikeutetuista – ja ne päättyivät porvariston voittoon. Tulos osoitti kuitenkin, ettei vasemmisto ollut lopullisesti kukistunut. Varsinkin Tampereella SDP:n menestys oli poikkeuksellisen hyvä. Puolue nousi valtuuston suurimmaksi puolueeksi ja valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Emil Viljanen. Hän oli johtanut sodan aikana Tampereen punaista valtuustoa. Väinö Tannerin johdolla SDP:stä muodostui nopeasti uudelleen parlamentaarinen voima. Jo vuonna 1926 SDP muodosti vähemmistöhallituksen. Kun pääministeri Tanner otti seuraavana vuonna presidentin sijaisena vastaan suojeluskuntien paraatin, aiheutti se silti puolin ja toisin melkoista hämmennystä. Tannerille kyse oli normaalista virkavelvollisuuden täyttämisestä. OIKEISTOTUULISSA SOTAA KOHTI Eurooppaa kohtasi 1920ja 1930-lukujen vaihteessa syvä lama, jonka myötä puhaltaneet kylmät äärinationalistiset ja -oikeistolaiset tuulet kantautuivat Suomeenkin. Lapuan liike painosti eduskuntaa niin sanottujen kommunistilakien säätämiseksi. Lakien vuoksi kommunistisiksi arvioidut järjestöt ja lehdet lakkautettiin, johtajat vangittiin ja työväentaloja suljettiin. Mäntsälän kapinayrityksen jälkeen liike lakkautettiin, eikä sen perilliseksi perustettu Isänmaallinen kansanliike (IKL) noussut koskaan merkittäväksi voimaksi. 1930-luvun puolivälissä kommunistit ryhtyivät yhteistoimintaan sosialidemokraattien kanssa kansanrintamapolitiikan nimissä. Stalinin puhdistukset Venäjällä suomalaisten emigranttikommunistien keskuudessa herättivät täällä ihmetystä ja varsinainen shokki oli Stalinin ja Hitlerin solmima hyökkäämättömyyssopimus. Talvisodassa niin porvarit kuin työläiset poliittisesta kannastaan riippumatta taistelivat Neuvostoliittoa vastaan. Terijoelle perustettu nukke hallitus ei saanut vastakaikua Suomessa. l LESKIÄ, ORPOJA JA INVALIDEJA Sodassa ja vankileireillä kuolleita jäi suremaan vanhempia, puolisoita ja lapsia. Punaisten uhrien omaisten kannalta katkeraa oli se, että teloitusja hautapaikoilla ei kuolleita ollut lupa julkisesti muistaa. Sodasta palattiin myös sotainvalideina. Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että sota jätti jälkeensä noin 12 100 leskeä ja 14 200 orpoa. Haavoittuneita arvioidaan olleen yhteensä noin 20 000, joista pysyvästi invalidisoitu neita vajaat 30 prosenttia. Punalesket, -orvot ja -invalidit eivät saaneet köyhäin avun lisäksi muuta yhteis kunnan tukea, vaan heidän auttamisensa oli vapaaehtoistyön varassa. Esimerkiksi Suomen Sosiali demokraattinen Työläis nais liitto järjesti ympäri maata puna orpojen hyväksi Turvattomien päivä -tilaisuuksia 25.9.1921. Hankkeen merkin on piirtänyt Ola Fogelberg. ? Vankileirien kurjat olot mursivat monen terveyden. Walfrid Ekström kuoli vankileirillä saamaansa keuhkotautiin toista vuotta vapaaksi pääsemisensä jälkeen. Rakkaan pojan ja veljen muistoksi kiertävältä taiteilijalta hankittu akvarellityö, jossa henkilökuva ei sukulaisten mielestä kuitenkaan ollut vähääkään Ekströmin näköinen. TEKI1806_3-58.indd 23 6.6.2018 11:40:59
24 Tekijä 6/2018 VÄITTÄJÄT Pelastaako some järjestötyön? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MIKÄ SUHTEESI ON NYKYISIIN ÄLYLAITTEISIIN JA SOSIAALISEEN MEDIAAN? JUKKA TAHVANAINEN: Käytän niitä hyvin vähän. Ei minulla ole niille aikaa, en ole kiinnostunut laitteista ja sosiaalisesta mediasta. Minulla on kyllä Facebook-profiili, mutta käyn siellä ehkä kerran kuukaudessa. Sähköpostia käytän silloin tällöin. En kaipaa someen, vaikka muut ovatkin siellä. AKI MOISIO: Käytän suhteellisen luontevasti kaikkia välineitä, ne ovat nykypäivää. Tien päälläkin pilvipalveluiden ansiosta kaikki sähköpostit, muistiinpanot ja tiedostot ovat käytettävissä. Facebookissa olen ollut vuodesta 2009. Twitteriin menin, mutta tulin sieltä pois, koska en kokenut saavani siitä lisäarvoa elämääni. TAHVANAINEN: Minua jotenkin ärsyttää, että kaikki asiat ovat netissä ja kaikki pitäisi hoitaa sitä kautta jollain skypellä. Yritin juuri hoitaa vähän kattavammin omia raha-asioita ja olisin halunnut pankkiin keskustelemaan, mutta siinäkin ohjattiin vain nettiin. Soitin lopulta palvelunumeroon, sieltä kyllä löytyi ammattitaitoinen kaveri, mutta olisin silti hoitanut tärkeitä asioita mieluummin kasvotusten. KÄYTTÄÄKÖ AMMATTIOSASTONNE SOMEA JÄRJESTÖTYÖSSÄ? MOISIO: Olen ollut parikymmentä vuotta mukana ay-toiminnassa, muun muassa ammattiosaston sihteerin hommissa. Somen käyttö on ollut luonteva osa arkea siitä asti, kun Facebook yleistyi. Käytämme Facebookia aktiivisesti, ja aiempi osastoni, Toijalan Metalli 169, oli ensimmäisiä ammattiosastoja, jolla oli oma Facebook-sivu. Facebookissakaan ei tietysti tavoita kaikkia, mutta se on yksi väline lisää järjestötyössä. Olisi aika paljon kalliimpaa tehdä jotain lehteä, sen sijaan Facen kautta saa jaettua kuvia tapahtumista sekä muitakin isompia kokonaisuuksia. TAHVANAINEN: Olen Sastamalan Teollisuustyötekijöiden osasto 345:n sihteeri ja puolikas jäsenhuoltaja. Meillä on nuori puheenjohtaja ja muita nuoria, he käyttävät kyllä Facebookia ja heillä on WhatsAppissa erilaisia ryhmiä. Mutta minä en ole kiinnostunut, en kaipaa sen tiedon äärelle, mitä siellä jaetaan. Voi olla, että jään jostain paitsi, mutta kyllä tarvittava tieto tulee jotain muuta kautta. Facebookissa on muutenkin niin paljon turhaa tietoa, ja minua ottaa päähän sihteerinä se, miten paljon siellä on kielioppivirheitä. TUOKO DIGITALISAATIO HELPOTUSTA JÄRJESTÖTYÖHÖN? MOISIO: Se on yksi väline lisää. Jos ennen mentiin turuille ja toreille ja työpaikoille, nyt mennään meseen , instaan ja faceen . Niin kuin ennenkin, on mentävä sinne, missä ihmiset ovat. Some on helppo alusta, ei tarvitse erikseen taittaa, tulostaa ja monistaa tiedotteita. Ei Facebookillakaan kaikkia tavoiteta, mutta se helpottaa, kun työt ja työsuhteet ovat muuttuneet. Ennen 99 prosenttia oli Tampellalla töissä, nyt jäsenet ovat 60 erilaisessa firmassa, ja sen lisäksi keikkatöissä, lomautettuna tai työttömänä. TAHVANAINEN: Minua häiritsee se, että siellä somessa roikutaan koko ajan. Siellä ollaan liikaa, ja siellä on liian paljon tietoa, joka menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Mitä sillä kaikella turhalla tiedolla tekee? MOISIO: Mutta jos sitä tietoa joskus tarvitsee, se myös jää sinne someen. Sieltä sen voi myöhemmin etsiä, eikä tarvitse soitella viidelle kaverille. AKI MOISIO TOIMISTONHOITAJA TAMPEREEN SEUDUN METALLITYÖNTEKIJÄIN AO. 195 TEKI1806_3-58.indd 24 6.6.2018 11:41:03
6/2018 Tekijä 25 AJASSA TAHVANAINEN: Mutta mieluummin minä juttelen ihmisten kanssa kasvokkain, kylillä ja kaupoilla, vaikka vähän pidempäänkin. Somessa on paljon sellaista tekstiä, jota ei kestä lukea. Facebookista tulee meiliin jatkuvasti ilmoituksia ja kävin minäkin niitä aluksi kommentoimassa, että ”onpa kiva kuva” ja muuta sellaista. Ei se tuntunut kovin järkevälle. MIKÄ MERKITYS ON IHMISTEN TAPAAMISELLA, KASVOKKAIN KOHTAAMISELLA? TAHVANAINEN: Se on hyvin tärkeää. Kasvokkain on paljon vaikeampi myös kieltäytyä vaikkapa jostain tehtävistä. Olen aina jutellut mielellään ihmisten, myös tuntemattomien, kanssa ja olen hyvin ulospäin suuntautunut. MOISIO: Eri tilanteisiin on eri välineet. Ennen oli kirjeet ja puhelin ja juteltiin kasvokkain. Ei some korvaa ihmisten tapaamista, mutta se on yksi väline lisää järjestötyössä. VOIKO SOMESTA LÖYTYÄ RATKAISUJA YHTEISÖLLISYYTEEN, JOKA HIIPUU YHTEISKUNNASSA MUUTENKIN? TAHVANAINEN: Varmaan sillä voisi luoda yhteisöllisyyttä, mutta olen enemmän tapahtumien järjestämisen kannalla. Jäsenistön liikkeelle saaminen alkaa kyllä olla haasteellista. MOISIO: Somen kautta tavoitetaan eri ihmisiä, myös niitä uusia. Sillä voi madaltaa kynnystä osallistua ensimmäisen kerran kurssille, koulutukseen tai tapahtumaan, kun somen kautta on saanut vähän tietoa, minkä tyylistä toimintaa ja porukkaa osastossa on. Ja kyllä osastojen Facebook-sivulla täytyy olla koko ajan uutta hyödyllistä sisältöä, ei siellä muuten kukaan käy. TAHVANAINEN: Kyllä minäkin haen internetistä tietoa, ja esimerkiksi sihteerin hommissa etsin paljon asioita Teollisuusliiton sivuilta. Vielä kun aluetoimistolta saisi joskus jonkun kiinni jollain sovelluksella… Sellaisen käyttöä voisin harkitakin. SUOMALAISET SOMESSA l ? Älypuhelin on 77 %:lla suomalaisista ja se on suosituin laite internetin käyttöön. l ? Sosiaalisen median suosio kasvoi 2017 kaikissa ikäluokissa. 70-vuotiaistakin joka neljäs (26 %) käyttää jotain somekanavaa. Pikaviestipalveluiden, kuten WhatsAppin, käyttö älypuhelimella kasvaa vauhdilla. Käyttäjiä on 16–24-vuotiaista jopa 97 % ja yli puolet 55–64-vuotiaista. l ? 42 % suomalaisista lukee blogeja. l ? 12–17-vuotiaista käyttää Instagramia 80 % ja Snapchatia 70 %. l ? Työntekijäasemassa olevien suosituimmat some-kanavat ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp, joita kaikkia käyttää noin 70 %. Säännöllisesti suomalaisista käyttää Facebookia 80 % YouTubea 70 % WhatsAppia 67 % Instagramia 38 % Twitteriä 19 % Lähteet mm. Somecon blogi, Tilastokeskus, Harto Pönkä/Innowise, DNA JUKKA TAHVANAINEN KONEISTAJA KOMAS OY SASTAMALA Katso Tekijän verkkolehden sivuilla video, kuinka someaktiivisuutta eritellään pala palalta: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1806_3-58.indd 25 6.6.2018 13:16:57
l Kryptovaluuttojen eli virtuaalivaluuttojen on väitetty olevan pyramidihuijausta. Tunnetuimman virtuaalivaluutan bitcoinin loppua on povattu moneen otteeseen. Yhden bitcoinin arvo oli vuonna 2009 vain 0,00076 USA:n dollaria. Viime vuoden lopussa yksi bitcoin maksoi 19 843 dollaria. Toukokuussa valuutan arvo oli pudonnut 8 569 dollariin. Koska kyseessä on virtuaalivaluutta, kukaan ei pysty määrittämään sen oikeaa arvoa. Bitcoineja hankkineiden omaisuutta ei turvata mitenkään. Lisäksi bitcoineja on varastettu siirroissa.Tallennuspalveluja lupaavat tahot ovat joko huijanneet asiakkaitaan tai niiltä on ryöstetty bitcoineja. Valuuttaa on kadonnut näissä miljoonien eurojen edestä. Joka tapauksessa bitcoineilla voi maksaa miltei 13 000 paikassa Euroopassa, lähinnä KeskiEuroopassa. Suomessa maksupaikkoja on alle sata. Vuonna 2008 lanseerattu bitcoin on siitä outo valuutta, että sitä voi olla liikkeellä kerrallaan enintään 21 miljoonaa kappaletta. Toukokuussa siitä oli laskettu liikkeelle 17 miljoonaa. Bitcoineja voi hankkia joko ostamalla tai louhimalla. Pankit ovat varoittaneet kuluttajia ostamisesta. Kyseessä ei ole mikään todellinen valuutta, joka perustuisi viime kädessä esimerkiksi liikepankkien talletuksiin, kuten euro. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi toukokuussa Maksufoorumissa , että bitcoin ja muut virtuaalivaluutat eivät ole kryptovaluuttaa, vaan kyse on ennemmin kryptovaroista. Moni suomalainenkin louhii itselleen lisää tätä virtuaalivarallisuutta antamalla tietokoneensa bitcoin-ohjelmiston käyttöön. Kone laskee monimutkaisia matemaattisia tehtäviä yhdessä muiden tietokoneiden kanssa. Mitä enemmän louhijoita eli tietokoneita on, sitä vaikeammiksi tehtävät muuttuvat. Samalla kasvaa myös koneiden sähkönkulutus, eli bitcoinien hinta kappaletta kohden nousee. Viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa yhden louhitun bitcoinin arvosta jo kolmannes meni energialaskuun. Maailman mittakaavassa bitcoinien louhinta vie kohta yhtä paljon energiaa kuin koko Tanska. Kukin voi ottaa virtuaalivaluutoissa riskin, jos haluaa. Peli olisi sillä selvä, ellei tavallisia tietokoneen käyttäjiä huijattaisi salaa mukaan louhintaan erilaisilla haittaohjelmilla. Jopa suurin osa prosessorin tehosta voi joutua tuntemattoman louhijan käyttöön. 26 Tekijä 6/2018 KEKSINTÖ Kun sähkö muuttuu valuutaksi TEKSTI BIRGITTA SUORSA VIRTUAALIVALUUTTOJA YLI TUHAT Maailmalla on jo yli tuhat erilaista virtuaalivaluuttaa, joista bitcoin on vanhin ja tunnetuin. Yleisiä ovat myös litecoin, PPCoin, namecoin, ethereum, ripple ja iota. Yhteistä näille kryptovaluutoille on, että niitä ”tehdään” yhteisesti sovitulla tavalla, ne toimivat tietoverkossa ja niiden arvo perustuu puhtaasti ostajien ja myyjien väliseen hinnoitteluun. Kryptovaluuttojen etuna pidetään sitä, että ne ovat nopeasti siirrettävissä ja vaihdettavissa. Jotkut pankit hyväksyvät jo kryptovaluutat, ja yksi pankki miettii, voisiko kryptovaluuttoja käyttää välikätenä perinteisten valuuttojen siirroissa. KONEET JAKAVAT TIETOJA Viime vuoden lopussa markkinoille tuli virtuaalivaluutta iota. Valuutan ”syntyminen” ei perustu louhintaan, vaan tietojen jakoon. Laitteet asioivat toistensa kanssa ja ”ostavat ja myyvät” esimerkiksi tietokannoista louhittua dataa tai sensorien mittaustuloksia. Säätiedoista on jo tullut kauppatavara. Iota tekee yhteistyötä muun muassa Microsoftin, Samsungin, Boschin ja Deutsche Telekomin kanssa. Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen pohtii Tietoviikossa , että tavalliset kansalaisetkin voisivat kerätä iotoja, jos he luovat virtuaalisen pilvipalvelun myydäkseen tietokoneidensa ylijäävää prosessitehoa ja levykapasiteettia muille. Kertyneellä valuutalla voisi vaikka ladata kännykän tai sähköauton. YKSITYISYYDESTÄ KAUPPATAVARAA Facebookin väitetään suunnittelevan omaa virtuaalivaluuttaa tai ottavan virtuaalivaluutta iotan käyttöönsä. Fb-käyttäjät keräisivät valuuttaa esimerkiksi jakaessaan tietoa shop pailustaan, kulutuksestaan ja netti surffailustaan mainostajille tai markkinatutkimuksille. Valuutalla voisi ostaa muun muassa yksityisyyttä. Nytkin kuluttajista kerätään isoja määriä tietoja, joita yhdistellään ja joita kaupataan. Yksittäinen kuluttaja voi pyytää tietojensa poistamista erilaisilta markkinointilistoilta ja tarkistaa tietojensa oikeellisuuden EU:n tieto suojaasetuksen perusteella. Jos kuluttaja käy netissä mainostajan sivulla, siitä jäävää jälkeä hän ei kuitenkaan saa helposti pyyhittyä olemattomiin. Meiltä saat aina loistavia tuumia Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Philips 65PUS8102 -älytelevisio – 65” 999 ,90 Apurahalla 53,00/kk (24 kk) 4K Ultra HD -resoluutio Ultra HDR Premium Kolmipuoleinen Ambilight P5 Perfect -kuvajärjestelmä 3200 PPI -kuvanparannus Kaunis ja ohut Android Smart TV, jossa on metalliset kehykset ja jalat. Ainutlaatuinen kolmi puoleinen Ambilight-valonheijastus viimeistelee viihde-elämyksen. Philipsin uusi P5-kuvanlaatu järjestelmä optimoi kuvantoiston. HDR Perfect takaa upean kontrastin, värintoiston ja terävyyden. DVB-T2-, DVB-C-HDja DVB-S2-virittimet. Energia luokka B. Verk.com/67637 Tekijä_130618.indd 1 30/05/18 15:24 TEKI1806_3-58.indd 26 6.6.2018 11:41:11
Meiltä saat aina loistavia tuumia Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Philips 65PUS8102 -älytelevisio – 65” 999 ,90 Apurahalla 53,00/kk (24 kk) 4K Ultra HD -resoluutio Ultra HDR Premium Kolmipuoleinen Ambilight P5 Perfect -kuvajärjestelmä 3200 PPI -kuvanparannus Kaunis ja ohut Android Smart TV, jossa on metalliset kehykset ja jalat. Ainutlaatuinen kolmi puoleinen Ambilight-valonheijastus viimeistelee viihde-elämyksen. Philipsin uusi P5-kuvanlaatu järjestelmä optimoi kuvantoiston. HDR Perfect takaa upean kontrastin, värintoiston ja terävyyden. DVB-T2-, DVB-C-HDja DVB-S2-virittimet. Energia luokka B. Verk.com/67637 Tekijä_130618.indd 1 30/05/18 15:24 TEKI1806_3-58.indd 27 6.6.2018 11:41:12
28 Tekijä 6/2018 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1806_3-58.indd 28 6.6.2018 11:41:13
l Toukokuun lopussa kokoontuneella SAK:n edustajistolla oli maan hallitukselle selkeä viesti: Älkää tuoko enää yhtään työntekijöiden ja työttömien asemaa heikentävää esitystä eduskuntaan. Edustajisto tuomitsi jyrkästi hallituksen nuoriin kohdistamat heikennykset. Se vaatii hallitusta vetämään pois kehysriihen esityksen, joka mahdol listaisi määräaikaisen työsuhteen solmimisen ilman perusteita, jos palkattava on vähintään kolme kuukautta työttömänä ollut alle 30-vuotias nuori. SAK:n edustajiston mielestä seuraavan hallituksen politiikan pitää perustua ay-liikkeen arvoille: oikeudenmukaisuudelle, heikoimmista huolehtimiselle ja yhdessä sopimiselle. SAK:n edustajisto kehottaa työntekijöitä äänestämään seuraavissa vaaleissa näiden arvojen puolesta. Edustajisto on SAK:n ylin päättävä elin. Se kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa. Edustajiston 129 jäsenestä 28 on Teollisuusliitosta. Lue lisää: sak.fi ALASAJON TUSKASTA SYNTYI KIRJA Salossa sijaitsevan Hella Lighting Finlandin henkilöstö joutui lokakuussa 2016 musertavan uutisen eteen: Tehdas lopetetaan, ja tuotanto siirretään Romaniaan. Seuraavan puolentoista vuoden tapahtumista syntyi valokuvaaja Erkki Tuomisen ja tietokirjailija Anne Pentin dokumentoimana kirja Hellan Perhe – kuvakertomus ja tarinoita tehtaan lopettamisen hetkellä (Fandonia 2018). Kirja on ihmisten kokemusten, tuntemusten, näkemysten ja olemusten kautta esitetty kertomus siitä, kuinka he ja työyhteisö ovat selviytyneet ja pitäneet yhtä läpi vaikean tapahtumaketjun. Lue lisää: tekijälehti.fi/hellan-vakitaltutti-alasajon-tuskan KSR:N VUODEN 2019 APURAHAT HAETTAVISSA ELOKUUSSA l Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja työväenkulttuuria. l KSR:n alaisuudessa toimii Teollisuusliiton rahasto, joka muodostettiin aiemmin toimineiden Metallityöväen Liiton rahaston, TEAM rahaston ja Puuja erityisalojen liiton stipendirahaston pohjalle. l Teollisuusliiton rahaston jakoon laitettava summa on 40 000 euroa. l Apurahat haetaan sähköisesti 1.–31.8. 2018 KSR:n verkkosivujen kautta. Kun hakija valitsee lomakkeelta ”SAK:n haku”, ohjautuvat hakemukset SAK:n ja SAK:laisten liittojen rahastoihin. Samassa yhteydessä hakija merkitsee myös oman ammattiliittonsa. Jäsenyys tarkistetaan ennen apurahan myöntämistä. Hakuohjeet ja lisätietoja: sivistysrahasto.fi 6/2018 Tekijä 29 LYHYET AJASSA ITE = itse tehty elämä Pirkanmaalaisia ITE-taiteilijoita, itseoppineisuutta & kekseliäisyyttä TYÖVÄENMUSEO WERSTAS TAMPERE 8.6.–26.8. KLO 11–18 3 Viikonloppukurssi ja sitten keikka Työväen Musiikkitapahtumassa 27.7. Liitto maksaa kurssimaksun. TYÖVÄEN AKATEMIA KAUNIAINEN 6.–8.7. valmu.com/duunaristandup Jäsenilta Kirjoslammen lavalla pe 27.7. klo 17–19 (ennakkoilmoittaudu). Järjestöauto tapahtumatorilla. Jäsenille 20 euroa alennusta tapahtuman kaikista lipputyypeistä. TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA VALKEAKOSKI 26.–29.7. teollisuusliitto.fi/ tyovaen-musiikkitapahtuma 2 Speden tunsivat kaikki, siviili puolen vain harva. Tässä tarina molemmista RAUHALAHTI TEATTERI KUOPIO 5.7.-5.8 Kaikki kesäteatterit: kesateatterit.fi 4 Teollisuusliitto on mukana kansalaistorilla koko viikon. Jäsentilaisuus to 19.7. klo 18–20 Viikkarin Valkamassa. Paikalla viihdyttää PTS Brass Quintet. SUOMIAREENA PORI 16.–20.7. teollisuusliitto.fi/suomi-areena KES ÄVI NKK I 1 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU LUETUIMMAT TOUKOKUU tekijälehti.fi ? Kokija : Jorma Niiranen ? Hydroline: Tarjolla siistiä sisätyötä ? Työympäristö: Ei lämmin luita riko ? GDPR: Luottamusmiehellä on oikeus tietoon ? Hellan väki taltutti alasajon tuskan Osta alennusliput suoraan verkosta: valmu.com/liput/ teollisuusliitto ? TEKI1806_3-58.indd 29 6.6.2018 11:41:18
30 Tekijä 6/2018 TEKI1806_3-58.indd 30 6.6.2018 11:41:19
6/2018 Tekijä 31 ? Pommeja pakoon, oppilaaksi Variaan ? TYÖSSÄ Vantaan ammattiopisto Varia valmentaa maahanmuuttajista hitsareita. Monella on rankka pakolaistausta, mutta myös alan työkokemusta. Into työllistyä ja hyödyttää uutta kotimaata on valtaisa. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA ? Maahanmuuttajakurssin hitsaajaopiskelijat haluavat selvittää kurssiopinnot mahdollisiman nopeasti ja kunnialla päästäkseen työn syrjään kiinni. Varian hitsauskurssilaiset Mahdi (vas.), Haider ja Emmanuel ovat jo kaikki työharjoittelussa. TEKI1806_3-58.indd 31 6.6.2018 11:41:20
32 Tekijä 6/2018 ”E i heitä tahdo millään saada lähtemään kotiin perjantaina iltapäivällä. He haluavat oppia. Eikä valehitsareita ole. Valelääkärinä voi toimia vaikka 20 vuotta, mutta jos ei osaakaan hitsata, se paljastuu päivässä. Näin kuvaa sekä hitsaamisen vaativuutta että maahanmuuttajakurssin henkeä Kaarlo Lukkarila. Lukkarila on Varian koneja metallialojen opetusalajohtaja. Vähän yli 40-vuotias Mahdi Irakista kertoo työskennelleensä Irakissa autopeltiseppänä ja hitsaajana 26 vuotta. Irakin pääkaupungista Bagdadista oli kuitenkin pakko paeta. – Pommeja, aseita, ongelmia, ongelmia, ongelmia… Minä ja mun perhe, ei Irakissa enää osannut asua, toteaa Mahdi irakinsuomellaan. – En halua ottaa rahaa Kelasta. Haluan mennä töihin. Opin vielä lisää ammatistani, otan todistuksen Variasta, ja sitten tarvitsen vain lisää suomen kielen taitoa, työhaluja puhkuva Mahdi suunnittelee. Maahanmuuttajien hitsaajakurssilla on aina kaksi päivää viikossa kielenopetusta, kolme päivää ollaan työsalilla. Mahdin ohjasi Variaan sekä toisten irakilaispakolaisten suitsuttamat kehut oppilaitoksesta että suomen kielen ensimmäisen kurssin opettaja. Hitsaaja ylistää moneen kertaan myös Varian opettajia, ennen kaikkea maahanmuuttajakurssin pääohjaajaa, koneja metallitekniikan tuntiopettaja Janne Saarta. – Häneltä voit aina kysyä kaikesta. Hän selittää ja näyttää niin kauan, että ymmärrät, Mahdi sanoo. Mahdille itselleen tosin tarvitsee näyttää jokin työ vain kerran. ”Sitten jo osaan.” Mahdi kehaisee olleensa jopa toisten ohjaajana sellaisena hetkenä, kun opettaja ei ole jostain syystä päässyt tuntia pitämään. Ainoa miinus Mahdin mielestä Variassa on se, että maahanmuuttajat opiskelevat keskenään. KONEJA TUOTANTOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kurssi on paikallisesti tarjottava, valinnainen ammatillisen tutkinnon osa. Se on suunnattu levyseppä-hitsaajaksi aikoville, maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, mutta soveltuu myös muille levyja hitsaustöistä kiinnostuneille opiskelijoille. Edeltävää osaamista ei vaadita, joten kurssi soveltuu kaikille metallialasta kiinnostuneille. Tutkinnon osan aluksi jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen haastattelu ja osaamiskartoitus, minkä pohjalta opinnot kohdennetaan. Opetuksen pääpaino on hitsauksessa, osaamistason tavoitteena on työllistyminen metallialan yritykseen. Tutkinnon osan aikana on mahdollista suorittaa hitsaajan pätevyyksiä. Nyt Variassa meneillään olevalla perustutkinnon maahanmuuttajakurssilla on 32 opiskelijaa. Heille on löytynyt 14 harjoittelupaikkaa, joista yksi on muuttunut vakinaiseksi työksi ja yksi kesätyöksi. TEKI1806_3-58.indd 32 6.6.2018 11:41:21
6/2018 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? Päivällä tulee puhuttua arabiaa lukuisten muitten irakilaisopiskelijoiden kanssa. Mahdista olisi parempi, jos kurssit olisivat sekakursseja suomalaisten kanssa. Kielitaito vahvistuisi paljon nopeammin kuin nyt. Mahdi on päässyt väkivaltaa ja mahdottomia oloja pakoon Suomeen, ja perhekin on yhdessä. Nuorin perheen neljästä lapsesta on syntynyt Suomessa. Perheen jälkikasvulle hän toivoo ennen kaikkea mahdollisuutta kouluttautua. – Toivon, että he voisivat kouluttautua ammattiin, jossa voisi auttaa toisia, esimerkiksi lääkäriksi. MOTIVAATIO KOHDALLAAN Opiskelijoiden arvostama opettaja Saari toteaa, että maahanmuuttajakurssin aikuisopiskelijoiden into on jotain aivan muuta kuin tyypillisen metallipuolen ammattikoulukurssin. – Hyvä jos natiivien (suomea äidinkielenään puhuvien) kurssilta löytyy 2–3 aidosti metallialasta kiinnostunutta opiskelijaa. Maahanmuuttajat tekevät pidempiä koulupäiviä, mutta silti he jaksavat tulla kouluun innolla, vaikka bussimatka olisi puolitoista tuntia suuntaansa, Saari kehuu maahanmuuttokurssilaisten motivaatiota. Opetusalajohtaja Lukkarila muistuttaa myös päivän puheenaiheesta, osaavan työvoiman pulasta. – Jos haluamme, että Suomesta löytyy ammattitaitoista työvoimaa, meidän on koulutettava maahanmuuttajia. Muuten työt karkaavat ulkomaille, Lukkarila alleviivaa. Varian hitsarikurssilaisista löytyy myös täysin uusina metallialaan tutustuvia maahanmuuttajia. Yksi heistä on myös Irakista kotoisin oleva Haider, joka on iältään kolmannen vuosikymmenensä puolivälissä ja joka kotimaassaan toimi pankin tietokoneasiantuntijana. Suomen kieli ei vain täällä tahdo millään vielä riittää IT-alan töihin, joten Haider päätti opiskella uuden ammatin. ? Koneja metallitekniikan opettaja Janne Saari kehuu kurssilaisiaan sitoutumisesta ja loistavasta asenteesta opintoihin. Haider pääsee jatkamaan nykyisestä työharjoittelustaan kesätyöntekijäksi. TEKI1806_3-58.indd 33 6.6.2018 11:41:22
Tilaa 18.6. mennessä! Toimi eAsioinnissa seuraavasti: • Klikkaa eAsioinnin painiketta liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi • Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi. Mobiilivarmenteella tunnistautuminen onnistuu Osuuspankin kautta myös muiden pankkien asiakkaille. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tilaus jatkuu automaattisesti myös tulevina vuosina. Luottamusmiehet voivat halutessaan ensi syksynä tilata pienen määrän kalentereita jaettavaksi. Lisäohjeista tiedotetaan myöhemmin. Teollisuusliiton jäsenenä saat maksutta itsellesi vuoden 2019 taskukalenterin. Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalenterin liiton jäsenyysyksiköstä puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai vierailemalla aluetoimistolla. eAsiointi Tilaa Teollisuusliiton taskukalenteri 2019 34 Tekijä 6/2018 – Minä en missään nimessä halua vain istua kotona! Haider toteaa toisten kurssilaisten tapaan moneen, moneen kertaan puhuessaan toiveistaan päästä töihin ja elättää perheensä. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Haider kuvaa hänkin, että Bagdadista oli yksinkertaisesti pakko lähteä. Hän mainitsee mafian, korruption ja väkivallan pakoon lähtemisen taustalta. Pöyristyttävin perheen kokemus Irakista liittynee perheen pojan kohteluun bagdadilaisessa päiväkodissa. Hoidosta palatessaan muuten reipas poika halusi vain nukkua, nukkua ja nukkua, silmätkin verestivät. Vanhempien pahat aavistukset heräsivät päiväkodin toimintatavoista. He veivät pojat lääkäriin ja verikokeeseen. Verestä löytyi Valiumia, vahvaa, rauhoittavaa lääkettä, joka voi aiheuttaa nopeasti myös riippuvuuden. Nyt perheen poika käy uudessa kotimaassa jo alakoulua ja pulputtaa suomea. Mutta Haider kuvaa, että se on ihan, ihan erilaista kuin se suomi, jota Variassa opiskellaan. Tuo Suomen arkikielen, puhekielen oppimisen vaikeus onkin ainoa asia, mistä Haider on Variassa huolissaan. – Varia on tosi, tosi, tosi hyvä! Olen täällä joka päivä aktiivinen ja opin uuden ammatin. Olen menossa jo työharjoitteluun, mutta en tiedä vielä paikkaa, Haider kertoo. Haider sanoo, että hänelle suomalaiset ovat kyllä olleet aina ystävällisiä, hymyilevät ja auttavat. – Mutta kaikkialla kuulen vain nämä sanat: moi, tervetuloa, moi moi. Kukaan ei puhu sen enempää kanssani. Tarmokas irakilaisemme on nyt kääntynytkin vaimonsa kanssa sosiaalitoimiston puoleen. – Olemme pyytäneet, että joku suomalainen perhe voisi tutustua meihin, tulla kylään ja puhua kanssamme suomea. Muuten minä puhun täällä kurssilla muiden irakilaisten kanssa arabiaa ja illalla kotona arabiaa. Ja olemme vaimon kanssa päättäneet, että opettelemme joka päivä uusia suomen kielen sanoja. – Hitsaamisen osaan jo ennestään. Mikään ei ole vaikeaa. Opiskelen myös sorvausta ja koneistusta. Vain suomen kieli on vaikeaa. Afrikan itsevarmimpaan kansakuntaan kuuluva, Nigeriasta kotoisin oleva Emmanuel sanoo hänkin, että vain suomen kieli on suuri haaste. Yli kolmikymppinen Emmanuel oli kotimaassaan tehnyt töitä sekä hitsaajana että automekaanikkona. Siksi hän haluaa Varian kurssilla paneutua ennen kaikkea koneistukseen ja sorvaukseen. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat? – Haluaisin ensin päästä töihin firmaan, jossa on paljon hitsaustyötä ja sorvausta. Tulevaisuus kertoo sitten itse, mitä tulevaisuus tuo mukanaan, Emmanuel sanoo rauhallisesti. l ? Kurssilla opiskellaan aina kaksi päivää viikossa suomen kieltä, tässä oppitunnilla Tareq, Mahdi ja Omar. ”Minä en ylipäänsä ajattele, että toinen ihminen on siitä ja siitä maasta. Tärkeää on se, miten ihminen kohtelee muita ihmisiä. Täällä Variassa meillä on kaikki hyvin.” EMMANUEL Pakolaistaustan takia jutun haastateltavat esiintyvät vain etunimillään. TEKI1806_3-58.indd 34 6.6.2018 11:41:25
Tilaa 18.6. mennessä! Toimi eAsioinnissa seuraavasti: • Klikkaa eAsioinnin painiketta liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi • Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi. Mobiilivarmenteella tunnistautuminen onnistuu Osuuspankin kautta myös muiden pankkien asiakkaille. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tilaus jatkuu automaattisesti myös tulevina vuosina. Luottamusmiehet voivat halutessaan ensi syksynä tilata pienen määrän kalentereita jaettavaksi. Lisäohjeista tiedotetaan myöhemmin. Teollisuusliiton jäsenenä saat maksutta itsellesi vuoden 2019 taskukalenterin. Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalenterin liiton jäsenyysyksiköstä puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai vierailemalla aluetoimistolla. eAsiointi Tilaa Teollisuusliiton taskukalenteri 2019 TEKI1806_3-58.indd 35 6.6.2018 11:41:25
36 Tekijä 6/2018 Törmäys luontoarvoihin KATSAUS Kaivosteollisuuden edut ja luontoarvot joutuvat vastakkain, kun Suomesta tehdään Euroopan kaivosteollisuuden mallimaa. TEKSTI JUKKA NORTIO M aailmantalouden hyvä vire ja metallin hintojen nousu ovat nostaneet Suomen malmivarat kansainvälisten kaivosyhtiöiden kasvavan kiinnostuksen kohteeksi. Ei siis ihme, että suomalaiskaivoksista louhittiin viime vuonna yli 20 kertaa enemmän kiveä kuin alan matalasuhdanteessa vuosina 2004–2005. Kaivostoiminta sai vauhtia myös malminetsinnän ja kairausten lisääntymisen sekä lupahakemusten määrän kasvusta. Suomen pinta-alasta on noin seitsemäsosa tavalla tai toisella kaivosyhtiöiden varaamaa. Varaus tarkoittaa lievemmillään etuoikeutta hakea myöhemmin malminetsintälupaa ja vahvimmillaan Turvatekniikankeskus Tukesin myöntämää kaivoslupaa. – Kaivosinvestoinnit lähtevät juuri nyt liikkeelle. Ne ovat olemassa olevien kaivosten eliniän pidentämistä tai tuotannon nostamista, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo. KAUKANA VAATIMUKSISTA Alan vahva nousu on nostanut lähes jokaisella paikkakunnalla kysymykset kaivosyhtiöiden vastuullisuudesta ja luontoarvojen suojaamisesta. – Kaikki osapuolet tietävät, että erilaiset intressit pitää jollakin tavalla sovittaa yhteen. Siihen ei ole mitään oikopolkua, eikä vahvemman etuoikeutta. Yhteistyötä tehdään kaivosyhtiöiden, useiden viranomaistahojen ja Metsähallituksen kanssa, Suomela vakuuttaa. Kaivosala on Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Otto Bruunin mukaan vielä kaukana niistä vaatimuksista, joita yhteiskunnassa tulisi asettaa vastuulliselle toiminnalle. – Suurin osa Suomessa toimivista kaivoksista rikkoo ympäristölupiaan tai toimii harmaalla vyöhykkeellä. Yritykset eivät pääse edes nykyisiin vaatimustasoihin. Toisaalta meillä on luonnon kantokyvyn kannalta tarve jopa kiristää nykyisiä vaatimuksia, Bruun sanoo. VIIANKIAAPA TI M O LI N D H O LM Kittilä Au Pampalo Au Kemi Cr Pyhäsalmi Cu Zn S Talvivaara Ni Zn Co Cu Kylylahti Cu Zn Au Ag Co Ni Orivesi Au Jokisivu Au Kevitsa Ni Cu Co Pt Pd Au KAIVANNAISET Ag argon Au kulta Co koboltti Cu kupari Cr kromi Ni nikkeli Pd paladium Pt potassium 90 80 70 60 50 40 30 20 10 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2020 2015 Metallimalmien louhinta Suomessa, milj. tonnia LÄ H D E: GT K, 20 18 Metallimalmikaivokset 2017 TEKI1806_3-58.indd 36 6.6.2018 13:17:52
6/2018 Tekijä 37 HANKALAT OLOSUHTEET Kaivostoiminnalle on tyypillistä, että siinä käsitellään isoja kivimassoja, jotta toiminta saadaan kannattavaksi. Toinen erityispiirre erityisesti sulfidimalmikaivoksilla on kaivannaisjätteen eli sivukiven ja rikastushiekan reaktiivisuus ja se, kuinka se hallitaan pilaamatta ympäristöä. Kolmas ongelmia aiheuttava asia Suomessa on se, että sadetta tulee enemmän kuin vettä haihtuu. – Tiivistetysti voisi sanoa, että suomalaisten kaivosten ominaispiirre ympäristöasioissa on suurten mittakaavojen prosessien hallinta kosteassa ympäristössä, kertoo Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) kaivosympäristöasioiden tutkimusprofessori Tommi Kauppila. Hän vastaa GTK:ssa tieteellisestä tutkimuksesta, joka liittyy kaivosten ympäristövaikutuksiin ja siihen, miten kaivostoiminnan vastuullista ympäristötoimintaa voidaan kehittää. Kaivosten käyttöaika tunnetaan ennakkoon suunnilleen samaan tapaan kuin ydinvoimaloiden. Samalla tavalla myös kaivoksen sulkemiseen liittyy oma problematiikkansa. Kun kaivos perustetaan, sen kannattavuuslaskelmiin pitää sisällyttää myös sulkemiskustannukset sekä ne kustannukset, jotka tulevat vielä sulkemisen jälkeen. – Nykyisin toimitaan niin, että kaivosta suljetaan samalla kun se on toiminnassa. Sulkemiskustannuksia voidaan kattaa samalla kun kaivos vielä tuottaa rahaa. Näin vähennetään lopullisia sulkemisvastuita, Kauppila sanoo. Kun kaivoksen toiminta loppuu, on kaivosyhtiö velvollinen huolehtimaan sekä kaivoksen että sen jätekasojen siivouksesta. Alalle on tullut uusia vakuusvaatimuksia ja olemassa olevia vakuusvaatimuksia on korotettu. Kaivoksiin liittyy GTK:n Kauppilan mukaan nykyään ylläpitosuunnitelma eli care and maintenance plan , jolla varaudutaan siihen, että laskusuhdanteessa kaivos voidaan ajaa alas, mutta samalla sen toimintaa ylläpidetään niin, että se voidaan käynnistää helposti uudelleen. Kaivosten sulkeminen ei aina onnistu suunnitelmien mukaan. Nivalassa sijaitseva Hituran kaivos on varoittava esimerkki. Sen kanadalaisomistaja Belvedere Mining meni konkurssiin, ja kaivos ajautui Suomen valtion haltuun. Sulkemiseen oli varattu kaksi miljoonaa euroa, mikä ei riittänyt. Nyt sulkemiseen palaa verovaroja jopa 20 miljoonaa euroa. VUOSIKYMMENTEN VALUMAT Suomalaisten kaivosten suurimmat ongelmat liittyvät ympäristöön kulkeutuviin haitta-aineisiin. Tämä on ongelma sekä kaivosten toiminnan aikana, että niiden sulkemisen jälkeen, jolloin kaivosten jätekasoilta saattaa vuotaa haitta-aineita vuosikymmeniä ympäristöön. – Teknisiä ratkaisumalleja on olemassa, mutta niitä ei haluta ottaa käyttöön, koska ne maksavat, Bruun sanoo. Suomessa olevat reilut kymmenen metallimalmikaivosta tuottavat Bruunin mukaan kolme neljännestä koko Suomen jätemäärästä. – Kiertotalouden näkökulmasta tällainen jätetuotanto, joka on lisäksi pitkäaikainen ympäristöhaitta, ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla. Jätevuorten peittämät maa-alueet ovat pois muulta järkevältä maankäytöltä. Tämä on merkittävää energian ja resurssien tuhlausta. Sulfidisten kaivosten happamat valumavedet ovat suomalaiskaivosten tyypillinen ongelma. Kun rikkipitoinen sivukivi joutuu kosketuksiin ilman ja veden kanssa, se rapautuu ja rikki hapettuu rikkihapoksi. Se liuottaa vaarallisia raskasmetalleja, jotka vaarantavat sekä pintaettä pohjavesiä. – Happamien valumavesien aiheuttamat haitat ovat Ruotsin valtion tilintarkastusviranomaisten mukaan tuhatvuotinen rasite, jota kaivosyhtiöt eivät ole ottaneet millään tavalla huomioon omissa laskelmissaan. Tätä asiaa ei ole Suomessakaan hoidettu millään tavalla, Bruun sanoo. KANSALAISMIELIPIDE HUOLENAIHEENA Kaivostoiminnan tyypillinen piirre on sen herkkyys maailmantalouden vaihteluille. Pienikin taloudellinen tai poliittinen epävarmuus heijastuu välittömästi metallien hintoihin, sitä kautta kaivosyhtiöiden kannattavuuteen ja edelleen keskusteluihin kaivosten sulkemisesta. – Suhdannesykli on nopeutunut. Se vaikeuttaa yritysten toimintaa. Erityisesti uusien kaivosten perustaminen on riskialtista. Jos kaivoksen aloitus sattuu siihen kohtaa, kun hinnat syöksyvät, voi käydä huonosti, Suomela sanoo. Kansalaisten suhtautuminen kaivoksiin on alalle toinen huolenaihe. – Jos haluamme käyttää yhä enemmän sähköä ja akkukäyttöisiä laitteita, pitää meidän hyväksyä se, että laitteisiin tarvittavia raaka-aineita myös tuotetaan. Luonnonsuojelun ja kaivosteollisuuden edut on punnittava ja sovitettava yhteen, Suomela sanoo. Suurinvestointeja: Outokummun Kemin kaivos 250, Agnico Eagle Finlandin Kittilän kaivos 160, Bolidenin Kevitsan kaivoksen kapasiteetin nosto 80 ja Terrafamen Talvivaaran jalostuslaitoksen akkukemikaalituotanto 150 miljoonaa euroa. 13 000 TYÖPAIKKAA Kaivosalalla ja malminetsinnässä työskentelee suoranaisesti noin 6 500 työtekijää ja saman verran välillisissä tehtävissä. Luku on nyt suunnilleen sama kuin 1980-luvulla, jolloin Outokummun kaivokset työllistivät leijonanosan suomalaisista mainareista. Alalla ei ole ollut toistaiseksi samanlaista pulaa työvoimasta kuin muilla aloilla. Ala on kouluttanut itse työvoimaa juuri niihin tehtäviin, joihin on ollut tarve. Nyt tilanne on muuttumassa erityisesti erikoisaloilla. Esimerkiksi kaivoskoneiden tekniikan hallitsevista sähköautomaatioasentajista alkaa olla pula. – Nyt kun investoidaan yli puolella miljardilla, herää kysymys löytyykö rakentajia. Kun kaivokset valmistuvat, voi olla että spesialisteista tulee pula, Kaivosteollisuus ry:n Suomela sanoo. Alan edelläkävijäyritykset ovat kokeilleet erilaisia robottiratkaisuja ja kauko-ohjattavia laitteita, mutta niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä työllisyydelle lähivuosina. Automatiikka lisääntyy ja monipuolistuu, mikä parantaa osaltaan kaivosten tuottavuutta. – Kaivoksemme ovat jo nyt erittäin tehokkaita, kun töitä tehdään 24 tuntia vuorokaudessa, Suomela sanoo. ? Lue lisää kaivosalan lainsäädännöstä, luonnonsuojelunäkökulmista ja lupaprosesseista verkkolehden jutusta tekijälehti.fi TEKI1806_3-58.indd 37 6.6.2018 11:41:27
38 Tekijä 6/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Kohti ketteryyttä? Työsuojelun vastuualueiden pitäisi muuttua Luovaksi eli valtion lupaja tarkastusvirastoksi. Ay-liike haluaa uudistukselta huolellisempia työpaikkatarkastuksia, virkamiesjohto ketteryyttä koneistoon. T ätä kirjoitettaessa ei ole vielä varmuutta siitä, toteutuuko sote-uudistus tai sen kylkiäinen maakuntauudistus. Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola toteaa, että uudistusten kohtalosta huolimatta työsuojeluvalvontaa on muutettava. Viiden alueellisen aluehallintoviraston eli AVI:n alaisuudessa toimivien työsuojelun vastuualueiden on muututtava valtakunnallisesti ohjatuksi toiminnaksi. – Aluerajat ovat keinotekoiset. Monilla yrityksillä on toimintaa ympäri Suomea. Ja valtakunnallisessa organisaatiossa tarkastajat pystyisivät erikoistumaan myös pienten toimialojen erityisongelmiin ja tekemään sitten tarkastuksia ympäri maata. Esimerkkeinä erikoistumista vaativista aloista ovat vaikkapa kaivokset ja puutarhat. Työpaikkatarkastuksista tulisi vaikuttavampia, kun tarkastaja tuntisi toimialan omine erityispiirteineen jo valmiiksi hyvin. Valtakunnallinen toiminta ei tarkoita alueellisuuden katoamista. – Emme tietenkään tahdo, että alueellisia toimipisteitä lopetettaisiin. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus olisivat valtakunnallisia, mutta toiminta alueellista ja paikallista. Työympäristöpäällikön mielestä valtakunnallisessa virastossa avautuisi myös aivan uusi akkuna ammattiyhdistysliikkeen vaikuttamistyölle. – Nykyisin kaikissa AVI:en yhteydessä toimivissa lautakunnissa ei ole Teollisuusliiton edustusta. Mutta valtakunnallisen viraston yhteydessä kokoontuisivat toimialoittain neuvottelukunnat (tai vastaavat), joissa olisi mukana kyseisen toimialan ammattiliiton edustajia. Esimerkiksi Teollisuusliitossa on liiton aktiivijäsenistä ympäri maata koottu työympäristöja tasa-arvojaosto. Pesolan mielestä tämä jaosto voisi antaa nimenomaan alueellisestikin tärkeät eväät liiton edustajille, kun Luovassa suunnitellaan tarkastusten kohteita ja painopistealueita. – Parempi ohjaus, tehokkaampi resurssien käyttö, summaa Pesola uudistuksen tavoitteita. Työympäristöpäällikkö kieltää olevansa digiuskovainen, mutta tarkastusten yhteydessä digitaalisten työvälineiden käyttö voisi toden totta sujuvoittaa ja tehostaa toimintaa. Pesola vaatii myös ennalta ilmoittamattomien työsuojelutarkastusten lisäämistä ja harmaan talouden torjunnan määrärahojen palauttamista. – On työpaikkoja, jotka tarvitsevat yllätystarkastuksen. Harmaa talous hyödyttää monia tahoja. Jos tilaajat haluaisivat tosissaan saada harmaan talouden torjunnan kuntoon, he siihen kyllä pystyisivät. Mutta tilaajat saavat tuotteet tai palvelut halvemmalla, kun alihankintaketjuissa tehdään työt harmaassa taloudessa. Raha puhuu. ÖÄÄ– Asiakas keskiöön, ketteryyttä koneistoon, tasa laatuista valvontaa, näin määrittelee uudistuksen tavoitteet Raimo Antila, sosiaalija terveys ministeriön työja tasa-arvo-osaston johtaja. Antilankin mukaan valtakunnallisesti suunnitellulla ja kohdennetulla toiminnalla ja erikoistumisella saadaan samalla tarkastajamäärällä enemmän tehoja irti. – Jos huomataan puutteita jollain toimialalla, tai esiin nousee jokin tietty ilmiö ympäri maata, ei enää mietitä alueellisia toimivalta rajoja. Tarkastukset ja neuvonta voidaan kohdentaa oikein, Antila toteaa. Antila lupaa myös tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kuten juuri esimerkiksi ammattiliittojen kanssa. Vielä hän ei voi määritellä, mitä tämä täsmällisesti olisi. Lisää ennalta ilmoittamattomia työpaikkatarkastuksia Antila ei lupaa. – Pääsääntöisesti valvonta tehdään virkaaikana. Osa tarkastuksista tulee edelleen olemaan ennakoimattomia, nimenomaan sellaisille työpaikoille, jossa on oletetusti ongelmia ja laiton tila. Onneksi tällaisia työnantajia on rajallinen määrä. Vastuulliset työnantajat ottavat tarkastukset mahdollisuutena kehittää toimintaansa. Tilaajavastuulakiin tai veronumeron käyttöön ei olla tekemässä muutoksia, ja harmaan talouden torjunnan määrärahat ovat tietysti poliittisten päättäjien tahdon takana. – Harmaan talouden torjuntaan laitetuista määrärahoista maksettiin merkittävä osa takaisin valtiolle laiminlyöntimaksuina. Jatkamme tietysti harmaan talouden torjuntaa nytkin, mutta se on muista resursseista pois. – Kentällä tekemistä riittää, mutta yksittäisten epäkohtien sijaan on vaikuttavampaa valvoa, että mekanismit ovat kunnossa. Pimeä työ eli missään asiakirjoissa näkymättömien työntekijöiden uurastus (ja samalla heidän hyväksikäyttönsä) leviää EU-maissa. – EU:n komission taholta on jo kiinnitetty huomiota siihen, että pimeää työtä tehdään entistä enemmän EU-maissa. Suomi tekee jo nyt pimeän työn torjunnassa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, Antila kertoo. l JOS TILAAJAT HALUAISIVAT TOSISSAAN HARMAAN TALOUDEN TORJUNNAN KUNTOON... ...KYLLÄ HE SIIHEN PYSTYISIVÄT... ...MUTTA RAHA PUHUU. RAIMO ANTILA Sosiaalija terveys ministeriö JUHA PESOLA Teollisuusliitto TEKI1806_3-58.indd 38 6.6.2018 11:41:28
OLOSUHTEET Vanha viisaus lämpimästä pitää paikkansa lomalla. Työpaikalla korkeaksi kohonnut lämpötila voi aiheuttaa vakaviakin tapaturmia tai sairauskohtauksia. Työtilojen korkea lämpötila vaikuttaa ihmiseen monin eri tavoin. Kehon lämpö nousee ja aineen vaihdunta vilkastuu. Sydän rasittuu, sillä keho pyrkii viilen tämään itseään automaattisesti vilkastuttamalla ihon verenkiertoa. Lihasten verenkierto heikkenee. Ihmisen toiminta kyky laskee. Aineenvaihdunnan kiihtyminen aiheuttaa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Kehon suola ja nestetasapaino järkkyy, jos emme silloin muista juoda riittävästi. Runsas hikoilu voi ärsyttää myös ihoa ja altistaa ihosairauksille. Hormonitoiminta muuttuu kuumassa, mikä voi aiheuttaa turvotusta ala raajoissa. Kehon suolatasapainon muuttuminen aiheuttaa kramppeja ja kouristuksia. Ulkona työskennellessä iho altistuu auringon UVsäteilylle ja palovammoille. Lainsäädännössä ei ole suoraan rajaarvoja työsken telylämpötiloille. Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä, onko työskentelyssä sellaista vaaraa, joka aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Tämä tapahtuu vaarojen arvioinnin perusteella. JUHA SUTINEN SUOSITUKSIA TYÖSKENTELYLÄMPÖTILOILLE Lisätietoa aiheesta työympäristöyksikön päivystysnumerosta: 020 690 449. Lähde: Työterveyslaitos, työskentely kuumassa, www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/lampoolot Työn raskaus Suositus Kevyt istumatyö 21–25 °C Muu kevyt työ 19–23 °C Keskiraskas työ 17–21 °C Raskas työ 12–17 °C l Jos työpaikan ilman lämpötila helteellä ylittää teknisistä toimista huolimatta 28 °C, työnantajan on rajoitettava työntekijöiden työskentelyaikaa. Työrupeaman pituus saa olla enintään 50 min/tunti, jos työntekijä tekee pakkotahtisesti kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C. l Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, tunnissa saa työskennellä enintään 45 minuuttia Työntekijän on päästävä siis viileämpiin työtiloihin 10–15 minuutiksi tunnissa. TUNNISTA JA HALLITSE KEMIALLISET TEKIJÄT – OSALLISTU KILPAILUUN! Nyt etsitään työpaikkojen hyviä käytäntöjä! Työperäistä altistu mista kemiallisille tekijöille hallitaan tehokkaasti riskien ennaltaeh käisyn kulttuurilla sekä työterveyttä ja turvallisuutta korostavalla johtamisella. Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirasto etsii ehdotuksia kilpailuun työpaikkojen hyvistä käytännöistä. Jos sinun työpaikallasi on menestyksekkäästi parannettu työturvallisuutta ja vähennetty etenkin kemiallisten tekijöiden aiheuttamia riskejä, lue kilpailusta verkkosivuilta ja vinkkaa siitä työpaikallasi! terveellinentyo.fi/hyvien-kaytantojen-kilpailu 6/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ EI LÄMMIN LUITA RIKO, VAI RIKKOOKO? OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Ihmisen elimistö tottuu lämpötilan muutoksiin. Tämä vie kuitenkin noin viikon. Siksi lämpimässä ja kuumassa työskennellessä on syytä juoda runsaasti. Juotavan nesteen on hyvä sisältää suoloja ja energiaa, lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi. ? JY RK I LU U KK O N EN SOPIMUS SAATAVILLE! Voimassa olevan työehtosopimuksen on oltava työpaikalla työntekijöiden saatavilla. Työsopimuslain mukaan tämä on työnantajan velvollisuus. Mikäli työnantaja ei ole työehtosopimusta työpaikalle hankkinut, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu työntekijä voi sopia työnantajan kanssa, että työnantajan kustannuksella liitosta tilataan painettuja työehtosopimuksia. teollisuusliitto.fi/aineistot TEKI1806_3-58.indd 39 6.6.2018 13:18:50
* Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l. Lisätiedot www.teboil.fi/liitto JÄSENKORTILLASI 1.6.-31.7.2018 KESÄETU* POLTTOAINEESTA -2,5 snt/l TEKI1806_3-58.indd 40 6.6.2018 11:41:30
NOLLATUNTILAISILLE HELPOTUKSIA, MUTTA EPÄVARMUUS PYSYY Kesäkuun alusta voimaan tulleet lakimuutokset täsmentävät nollatuntisopimuksella ja muiden vaihtelevalla työajalla työtä tekevien asemaa. Vaikka epävarmuus työtuntien määrästä jatkuu, lakimuutokset tuovat mukanaan myös parannuksia. Työnantajan velvollisuutta perustella vaihtelevan työajan käyttöä tiukennetaan. Lisäksi työnantaja ei voi enää jatkossa kiertää sairausajan ja irtisanomisajan palkanmaksua yhtä helposti kuin ennen. Työntekijän asema paranee myös työttömyysturvan näkökulmasta, kun työstä eroaminen ei aiheuta karenssia tilanteissa, joissa työnantaja ei ole tarjonnut työtä. Tosin työnantajalle jää edelleen melko laajat mahdollisuudet perustella vaihtelevan työajan käyttöä muun muassa sijaisuuksilla ja kausivaihteluilla. Työnantaja voi perustella työntekijän vaatiman vähimmäistyöajan noudattamatta jättämistä esimerkiksi työvoiman tarpeen vähenemisellä. Lue lisää: teollisuusliitto.fi WERSTAS KERÄÄ IRTISANOMISKOKEMUKSIA Työväenmuseo Werstas kerää irtisanomisiin liittyviä esineitä ja kokemuksia. Tallennustyötä tehdään, koska päättyvät työsuhteet, tuotantolaitosten alasajot ja irtisanomiset ovat oleellinen osa tulevaisuuden eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kuka tahansa voi osallistua Irtisanottu perintö -hankkeeseen lahjoittamalla menetettyyn työpaikkaan liittyvän esineen Werstaan kokoelmiin. Lahjoitus voi olla irtisanomiseen liittyvää esine, kuten työpaikalla käytössä ollut oma kahvikuppi, työvaatteet tai yrityksen mainoskynä. Oleellista on, että esineeseen liittyy muisto irtisanomisesta. Kerätyistä esineistä julkaistaan verkkonäyttely tyovaenliike.fisivustolla syksyllä 2018. Irtisanomiseen liittyviä esineitä ja kokemuksia ottaa vastaan hankkeen projektitutkija Jenni Ahto-Hakonen, puh. 050 440 1185 tai jenni.ahto-hakonen@tyovaenmuseo.fi. 6/2018 Tekijä 41 LYHYET TYÖSSÄ JANITA UHKAA KAATUA PAKOTTEISIIN Seinäjokelainen kengänvalmistaja Janita Oy ilmoitti toukokuussa lopettavansa näillä näkymin tuotantonsa vuoden loppuun mennessä. Syynä ahdinkoon ovat neljä vuotta jatkuneet Venäjän pakotteet. Tuona aikana tehtaan liikevaihto on supistunut 18 miljoonasta alle 6 miljoonaan euroon. Edellisen kerran Janitalla vähennettiin väkeä vuonna 2016. Jäljellä on 70 työntekijää, joista 52 on tuotannossa. ”Vuodesta 2014 lähtien on ollut lomautuksia, jotka ovat kestäneet joskus puoli vuottakin. Tämän vuoden alusta oltiin kolme kuukautta lomautettuna. Toivottavasti tulisi lisää tilauksia, mutta pahalta näyttää. Venäjä on ollut meillä suurin ostaja, ja ostojen supistuminen näkyy.” Pääluottamusmies Raija Pitkäranta Anne Kuivinen tekijälehti.fi/janitan-kenkatehdas-uhkaa-kaatua-venajan-pakotteisiin ? ? ONGELMIA KESÄTÖISSÄ? SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info neuvoo pulma tilanteissa tänäkin kesänä toukokuun alusta elokuun loppuun. Voit kysyä neuvoa esimerkiksi palkkaan, työaikaan ja koeaikaan liittyen. KA U KO A IN A SO JA * Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l. Lisätiedot www.teboil.fi/liitto JÄSENKORTILLASI 1.6.-31.7.2018 KESÄETU* POLTTOAINEESTA -2,5 snt/l Klo 9–15 Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kesaduunari.fi, facebook.com/kesaduunari, twitter.com/kesaduunari Jos sairastut vuosilomasi aikana niin vakavasti, että sairausloman arvioidaan kestävän yli seitsemän päivää, hanki sairaudesta lääkärintodistus, ilmoita asiasta ilman viivytyksiä työnantajallesi ja pyydä työnantajalta vuosiloman siirtoa sairauden ajalta. Vuosilomalaki, 5. luku, 25 pykälä TEKI1806_3-58.indd 41 6.6.2018 11:41:31
42 Tekijä 6/2018 TE KS TI M IK KO N IK U LA KU VA T LA U R I R O TK O TEOLLISUUSLIITON JÄSENRISTEILY 26.–27.5. HELSINKI–TALLINNA–HELSINKI Historian ensimmäinen Teollisuusliiton jäsenristeily seilattiin Silja Europalla. Viimeiseksi se tuskin jää – niin mukavaa matkalla oli, että jatkoa lienee luvassa tulevina vuosina. Noin 1 100 Teollisuusliiton jäsentä matkasi poikki Suomenlahden. Tarjolla oli sekä vakavahenkisempää asiaa että viihdettä ja yhdessäoloa. Tamperelaiset Pirjo Grönlund ja Maija Laiho olivat ensimmäiset laivaan nousijat. Puheenjohtaja Riku Aalto toivotti väen tervetulleeksi. – Me voimme tituleerata Teollisuusliittoa Suomen vanhimmaksi mutta myös uusimmaksi ammattiliitoksi. Nyt olemme yhteistä suurta liittoa. Meillä on 215 000 jäsentä, hyvä ja vahva joukkue on saatu kasaan. Paul Hallikainen lauloi karaokekilpailun karsinnassa Finlandersin kappaleen Oikeesti . – Minä laulan aina, kun se on mahdollista. Kotona, töissä, suihkussa, autossa. Karaokea on tullut usein baareissa vedettyä, mutta kisoihin en ole ennen osallistunut, kertoi pintakäsittelijänä Metalliasennus Huuhka Oy:ssä Salossa työskentelevä Hallikainen. Antti Sorsa on kunnossapitoasentaja Terrafame Oy:ssä eli Talvivaaran kaivoksella, Elina Ylipaavola opiskelee puumuotoilua Kouvolassa. Kuulin töissä sivukorvalla juttua, että tällainen risteily on tulossa. Ensimmäistä kertaa olen liiton laivamatkalla, kertoi Sorsa. TEKI1806_3-58.indd 42 6.6.2018 11:42:03
6/2018 Tekijä 43 LIITOSSA Liiton uusi verkkokauppa on nimeltään Puoti . Sen tuotteita esiteltiin risteilyvieraille muoti näytöksessä. Yhtenä mannekiineista toimi oman toimensa ohella liiton lakimies Susanna Holmberg. Puodin esittelypisteessä Kari ja Pirkko Huhtaniemi Kärkölästä. Blend Zardashi, Grigory Mikhaylov, Azad Suleiman, Yuber Reus ja Hogerleshker Baiz tekevät Kotkassa metallialan töitä Wasa Coating Oy:lle, joka on mukana Nord Stream 2 -kaasuputken valmistuksessa. – Pääluottamusmies kertoi, että tällainen risteily on, päätimme lähteä yhdessä. Liiton toiminta kiinnostaa kyllä muutenkin, selvitti Mikhaylov. Lähtöpäätös osoittautui hyvinkin kannattavaksi, sillä sunnuntaina Mikhaylovin arpaonni oli kohdillaan. Hän voitti Teollisuusliiton jäsenten kesken arvotun kahden hengen lahjakortin Imatran kylpylään, mikä oli mieluisa yllätys. – Täytyy joku viikonloppu viedä vaimo sinne täysihoitoon! Atomirotta Koomikkotaikuri J-P Pirinen Voit tutustua liiton verkkokaupan valikoimiin osoitteessa: puoti.teollisuusliitto.fi Katso takasivun ilmoitus! Paul Hallikainen lauloi karaokekilpailun karsinnassa Finlandersin kappaleen Oikeesti . – Minä laulan aina, kun se on mahdollista. Kotona, töissä, suihkussa, autossa. Karaokea on tullut usein baareissa vedettyä, mutta kisoihin en ole ennen osallistunut, kertoi pintakäsittelijänä Metalliasennus Huuhka Oy:ssä Salossa työskentelevä Hallikainen. Antti Sorsa on kunnossapitoasentaja Terrafame Oy:ssä eli Talvivaaran kaivoksella, Elina Ylipaavola opiskelee puumuotoilua Kouvolassa. Kuulin töissä sivukorvalla juttua, että tällainen risteily on tulossa. Ensimmäistä kertaa olen liiton laivamatkalla, kertoi Sorsa. Työympäristöyksikön esittelypisteessä jäsenet Sini Kalsi ja Kati Olli, molemmat Jyväskylästä. TEKI1806_3-58.indd 43 6.6.2018 13:22:54
Valtuusto suomi heikennyksiä Hallituksen suunnitelmat heikentää alle 30-vuotiaiden ja pienten yritysten työntekijöiden asemaa suututtivat Teollisuusliiton valtuustoa, samoin Suomen Yrittäjien linjaukset. Ensi kevään eduskuntavaalitkin kajastelivat jo mielissä. TOIMINTAA JA TILEJÄ l Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous hyväksyi liiton toimintaja tilikertomuksen vuodelta 2017. Vuoden toimintaa ohjasi toukokuussa päätetty ja 1.1.2018 toteutunut entisen Metalliliiton, TEAM-liiton ja Puuliiton sulautuminen. l 16 ammattiosastoa oli tehnyt valtuustolle esityksiä. Valtuusto hyväksyi vastaukset esityksiin. SUOMI NOUSEE TEOLLISUUDEN ANSIOSTA Puheenjohtaja Riku Aalto kertoi tilannekatsauksessaan, että ennakkotiedot talousluvuista todistavat samaa, minkä monet jäsenet näkevät työpaikoillaan. Pyörät pyörivät Suomessa vinhaa vauhtia. – Kansantuotteemme arvo on yltämässä uuteen ennätykseen ja ylittää vuoden 2007 tason, Aalto sanoi. Kymmenisen vuotta on kulunut maailmantalouden romahtamisesta. – Viennin hiipuminen vei monen työpaikan, nyt viennin piristyminen tuo taas hyvinvointia koko yhteiskuntaan, ja työtä liittomme jäsenille. Työttömyyden väheneminen näkyy myös Teollisuuden työttömyyskassassa. Vuoden 2017 huhtikuuhun verrattuna kassassa on noin 4 500 työttömyyspäivärahan saajaa vähemmän. – Suomi nousee taas jaloilleen. Siinä on keskeisenä tekijänä teollisuutemme hyvä veto. Toivottavasti tämä pysyy päättäjien mielessä. Aalto palasi viime joulukuun valtuuston päätökseen aktiivimallin vastaisesta poliittisesta mielenilmauksesta ja lakosta. – Näiden päätösten ja lakon jälkeen porvarihallitus päätti irtisano misten helpottamisesta pienissä yrityksissä ja nuorten työntekijöiden pätkätöistä. Mielenilmauksemme ei siis ilmeisesti ollut riittävän kova. Pitäisikö meidän miettiä uusia tapoja toimia tällaisissa tilanteissa? Jos uusiin mielenilmauksiin tai lakkoihin päädytään, asia koordinoidaan SAK:n kautta, Aalto kertoi. AY-LIIKE HYÖKKÄYKSEN KOHTEENA Suomen Yrittäjät (SY) käy poikkeuksellisen kovaa hyökkäystä ay-liikettä kohtaan, Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen paheksui tilannekatsauksessaan. – Vaikka julkisuudessa Suomen Yrittäjät kosiskelevat meitä yhteistyöhön, on puheissa ja teossa todella suuri ristiriita. Mikäli SY todella haluaisi aitoa yhteistyötä kanssamme, he tekisivät jotakin muuta kuin kehottaisivat jäsenyrityksiään maksamaan työntekijöidensä YTK-kassan maksun. Lehtosen mukaan yhteistyöviesti olisi esimerkiksi ollut kehotus SY:n jäsenyrityksille, että kannustavat työn tekijöitään valitsemaan luottamusmiehen. Samalla SY:n jäsenyritykset saisivat peräänkuuluttamansa paikallisen sopimisen koko kirjon käyttöönsä. – Peräänkuulutan myös Etelärannan vastuuta. Ei ole heitäkään näkynyt yhteisen sopimusjärjestelmän puolustajina. Pidän tätä todella huolestuttavana, Lehtonen sanoi. TUOTTAVUUS PARANEE TEOLLISUUDESSA Valtuuston kokouksessa julkaistu Teollisuusliiton suhdannekatsaus tukee yleistä näkemystä Suomen taloustilanteesta. Kasvu on vahvaa ja työllisyys kohenee. – Vienti vetää oikein hienosti, raken taminen on korkealla tasolla ja kuluttajien luottamus vahvaa, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila totesi. Myös teollisuuden investoinnit ovat paremmalla tasolla kuin viime vuosina ja investoinnit ovat parantaneet työn tuottavuutta. Tutkimusyksikön suhdannekyselyyn vastasi yli tuhat liiton pääluottamusmiestä. Puolet vastanneista kertoi, että konekantaa on uusittu viimeisen vuoden aikana. – Robottien tehtäväksi töitä on siirretty hyvin vähän, vain kuudesta seitsemään prosenttia, eniten teknologiasektorilla. Noin 40 prosenttia luottamusmiehistä arvioi, että tuotanto on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana. Lue lisää valtuuston kokouksen keskusteluista ja päätöksistä liiton verkkosivuilta teollisuusliitto.fi TILINPÄÄTÖS 2017 Toimintakulut 28,2 milj. euroa Jäsenmaksut 23,8 milj. euroa Sijoitustoiminta 15,8 milj. euroa Tulos 11,4 milj. euroa ylijäämäinen Teollisuusliiton on fuusion jälkeen aika katsoa eteenpäin, linjasi valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen. On pystyttävä lunastamaan ne odotukset, joita jäsenet ja ammattiosastot ovat liitolle asettaneet, hän sanoi. ? 44 Tekijä 6/2018 VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS 22.–23.5.2018, HELSINKI ? KI TI H A IL A TEKI1806_3-58.indd 44 6.6.2018 13:23:22
AKTIIVIMALLI ANSIOPÄIVÄRAHOJEN LEIKKURINA Teollisuuden työttömyyskassan johtajan Irene Niskasen mukaan SAK:laisista työttömyyskassoista saadut ennakkotiedot ja Kelan tilastot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan aktiivimalli kohtelee työttömiä epätasapuolisesti. – Aktiivisuusehdon on pystynyt täyttämään eri aloilla kovin eri tavoin. Sen rinnalla on alueellista eroa niin työpaikkojen kuin aktiivisuusedellytyksen täyttävien palveluiden ja koulutusten saannissa. Aktiivisuuden täyttymättä jääminen ei johdu välttämättä työttömien passiivisuudesta, Niskanen tiivisti. POIMINTOJA VALTUUSTON KESKUSTELUSTA ”Hallitus osoitti työtätekevälle kansalle kuria tai järjestystä. Tätä kapitalisti halajaa, lopputili pitää saada antaa niin helposti kuin mahdollista. Inhimillisyys ja tunteilu ovat vieraita ajatuksia, työntekijän sielu kuuluu tehtaalle. Mutta meidän on oltava valmiina toimimaan. Jos käytämme lakkoasetta, askelmerkkien on syytä olla selvillä ennen kuin toiminta alkaa.” JOUNI JUSSINNIEMI, OULU, MALMIKAIVOKSET ”Nyt ei haluta lähteä lakkoliikkeeksi, mikä kuva me silloin annetaan kansalaisille ennen vaaleja. Uskon neuvokkuuteen. Ollaan työntekijän etua ajamassa, mietitään ja kehitetään työelämää, olisiko siinä sellainen ajatusmaailman muutos edunvalvojan roolissa.” ASKO ALASALMI, OULU, MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS ”Hallitus on käynyt voimalla käsiksi työehtoihin. Irtisanomista helpotetaan, takaisinottovelvoitetta lievennetään, on tehty aktiivimalli. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen on helppoa, näin luodaan vain lisää epävarmuutta nuorille.” ANNE-MARI TOIKKA, VARSINAIS-SUOMI, TEKNOLOGIATEOLLISUUS ”Suomen Yrittäjien toiminta ihmetyttää, onko tuollainen edes laillista. Järjestäytyminen halutaan alas, jotta saadaan sitä kautta yleissitovuus murennettua. Ei ainakaan yrittäjien työmäärää pienentäisi, jos pitäisi neuvotella joka työntekijän kanssa erikseen. Suomen Yrittäjien kannattaisi tehdä yhteistyötä, ei pyrkiä vastakkainasetteluun.” ARI RINTALA, VAASA, TEKNOLOGIATEOLLISUUS ”Ay-liike ei voi olla ei-liike. Nyt näyttääkin, että ei-liike on muuttanut Etelärantaan. Se kertoo siitä, että me olemme oikealla asialla. Tarvitaan niitä avauksia jatkossakin, jotka muuttavat työelämää.” NIINA MALM, KAAKKOIS-SUOMI, TEKNOLOGIATEOLLISUUS ”Edelleen kuljetaan sitä kikyllä kivettyä tietä. Liiton tutkimusyksikön raportista näkyy, että teollisuuden pörssiyhtiöiden osingot ovat olleet nousussa, eli pääoma toipuu nopeammin notkahduksista kuin palkansaajat. Ehkä pitäisi tehdä uusia avauksia meidänkin, vaatia esimerkiksi lounaaltapaluuraha.” ANTTI SALONEN, HALLITUS, PIRKANMAA, TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teollisuuden työttömyyskassassa oli huhtikuussa 14 453 ansiopäivärahan saajaa. Aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso täyttyi 8 761 henkilöllä. Heistä 67 % ei täyttänyt aktiivisuuden edellytystä, vaan joutui 65 maksupäiväksi 4,65 %:lla alennetulle päivärahalle. Lue lisää valtuuston kokouksen keskusteluista ja päätöksistä liiton verkkosivuilta teollisuusliitto.fi 6/2018 Tekijä 45 LIITOSSA KUOLLUT Mittavan päivätyön ay-liikkeen johtotehtävissä tehnyt Kemian Työntekijäin liiton ensimmäinen puheenjohtaja LAURI VILPONIEMI menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana 18. huhtikuuta Porissa 94-vuotiaana. Vilponiemi syntyi 2.2.1924. Noormarkun Söörmarkussa kuusilapsiseen perheeseen. Kansakoulun ja jatkokoulun jälkeen Vilponiemi sai ensimmäisen työpaikkansa Noormarkun apteekin lähettipoikana vuonna 1938, ja siitä alkoi hänen työelämänsä, jonka vain osallistuminen jatkosotaan vuosina 1942–44 katkaisi. Sodan jälkeen hän oli metsätöissä ja tukinuitossa kunnes pääsi töihin Seikun sahalle Poriin. Kotikylällään Söörmarkussa Vilponiemi liittyi heti sodan jälkeen Söörmarkun työväenyhdistykseen ja oli perustamassa myös sen nuoriso-osastoa. Poliittisen toiminnan myötä hän kiinnostui myös ammattiyhdistystoiminnasta, ja 1940-luvun lopulla hän oli aktiivinen toimija Seikun ammattiosastossa. Vuonna 1946 hän osallistui ensimmäisen kerran ammattiliittonsa, SAK:laisen Suomen Puutyöväenliiton edustajakokoukseen. Pari vuotta myöhemmin hänet valittiin luottamusmieheksi, ja siitä lähti urkenemaan Vilponiemen ay-miehen ura, jota vahvistivat opinnot Työväen sivistysliiton ja puoluejärjestön kursseilla. Samoihin aikoihin Vilponiemen elämä vakiintui, sillä keväällä 1948 hän saattoi vaimokseen Eilan, josta tuli hänen elinikäinen kumppaninsa. Tätä liittoa vahvisti myös yhteinen maailmankatsomus. Myöhemmin liittoon syntyi kaksi lasta. Perhe asettui Porin Hyvelään, josta tie kulki Helsinkiin, kun vuonna 1957 Vilponiemi kutsuttiin ammatti liittonsa toimitsijaksi. Vilponiemen ay-uran alkuvuosia sävytti sosialidemokraattien ja kommunistien välinen kiistely ja SAK:laisen ay-liikkeen hajoaminen. Ennen toimitsijaksi siirtymistään hän oli mukana useissa liittonsa neuvottelukunnissa. Vilponiemestä kehkeytyi luonteensa mukaisesti leppoisa mutta taitava neuvottelija, ja 1960-luvun alkupuolella hänet kutsuttiin SAJ:laisen Yleisja erikoisalojen ammatti liiton liittosihteeriksi sekä vuonna 1967 hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi. Ay-liikkeen eheytyminen oli usein esillä 1960-luvun loppuvuosina, ja myös Vilponiemi oli mukana eheytysneuvotteluissa. Kun eheytys vuonna 1969 tapahtui, pyysi SAK:n silloinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen häntä valmistelemaan uuden Kemian Työntekijäin liiton perustamista. Liitto perustettiin vuoden 1970 alussa, ja Vilponiemi valittiin uuden liiton puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1982, jolloin hän jäi eläkkeelle. Eläkevuosikseen Lauri Vilponiemi palasi Eilansa kanssa kotiseudulle Poriin, missä he molemmat osallistuivat mm. Porin seudun eläkkeensaajien toimintaan. Hän osallistui myös EKL:n hallintoon sekä Rintamaveteraaniliiton toimintaan. JUKKA VILPONIEMI Kirjoittaja on Lauri Vilponiemen veljenpoika TEKI1806_3-58.indd 45 6.6.2018 11:42:42
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Neuvotellen paikalliseen sopimukseen Hyvinvointia työelämään LIITTO KOULUTTAA 8.–9.9. Helsinki – Uusimaa, Sokos Hotel Vantaa, ilmoittautuminen 23.8. mennessä (också på svenska) 8.–9.9. Varsinais-Suomi – Satakunta, Sokos Hotel Vaakuna, Pori, ilmoittautuminen 23.8. mennessä 15.–16.9. Häme – Pirkanmaa, Hotelli Waltikka, Valkeakoski, ilmoittautuminen 30.8. mennessä 15.–16.9. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Scandic Joensuu (ent. Cumulus), ilmoittautuminen 30.8. mennessä 15.–16.9. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Sokos Hotel Kotka, ilmoittautuminen 30.8. mennessä 22.–23.9. Oulu – Lappi, Park Hotel Tornio, ilmoittautuminen 6.9. mennessä 27.–28.10. Vaasa – Keski-Suomi, Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi, ilmoittautumiset 11.10. mennessä 29.–30.9. Helsinki – Uusimaa, Sokos Hotel Flamingo, Vantaa, ilmoittautuminen 13.9. mennessä 6.–7.10. Häme – Pirkanmaa, Holiday Club Tampereen kylpylä, ilmoittautuminen 20.9. mennessä 13.–14.10. Oulu – Lappi, Sokos Hotel Eden, Oulu, ilmoittautuminen 27.9. mennessä 27.–28.10. Varsinais-Suomi – Satakunta, Holiday Club Caribia, Turku, ilmoittautuminen 11.10. mennessä 3.–4.11. Vaasa – Keski-Suomi, Härmän kylpylä, Ylihärmä, ilmoittautuminen 18.10. mennessä 17.–18.11. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Holiday Club Saimaa, Lappeenranta, ilmoittautuminen 1.11. mennessä Luottamustehtävissä toimiville sekä aiheesta kiinnostuneille Aiheesta kiinnostuneille jäsenille Kurssilla saat tietoa paikallisen sopimisen merkityksestä ja tavoitteista työpaikalla. Selvitämme mistä voidaan sopia ja kuka sopii sekä sopimuksen tavoitteet, sopimuksen tekeminen ja siitä tiedottaminen. Perehdymme neuvotteluprosessiin ja kehitämme neuvottelutaitoja käytännön harjoitusten avulla, jotta jokainen kurssin käynyt olisi entistä varmempi ja taitavampi neuvottelija. Kurssilla perehdytään työhyvinvoinnin perusteisiin, etenkin henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Miten jaksat työelämässä? Miksi olemme niin erilaisia? Mitä ovat työyhteisötaidot ja koskevatko ne myös sinua? Kurssilta saat vinkkejä työelämän eri tilanteisiin. Lisäksi tapaat muita Teollisuusliiton jäseniä ja nautit mukavasta yhdessäolosta. 46 Tekijä 6/2018 ILMOITTAUDU sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas, puh. 045 636 5392. SYKSYN VIIKONLOPPUKURSSIT ALUEILLA ARI BÄCKMAN Prosessinhoitaja Yara Suomi Oy I varatyösuojeluvaltuutettu Siilinjärven kemiantyöntekijät ao. 559 TEKI1806_3-58.indd 46 6.6.2018 11:42:42
Työsuojelua teoriassa ja käytännössä TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PENTTI VÄNSKÄ Yaran fosfaattikaivosta Siilinjärvellä ei autoilija huomaamattaan ohita. Kyseessä on Suomen suurin avolouhos, ja tehdasalueella on pinta-alaa lähes 40 neliökilometriä. – Meillä on henkilöstöä noin 400, joista työntekijöitä 260. Minulla tuli vappuna kymmenen vuotta täyteen, kertoo yövuoroaan aloitteleva Ari Bäckman. Vuoden alussa Bäckman valittiin ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. Aiemmissa työpaikoissaan hän oli ollut luottamusmiehenä, mutta takana oli usean vuoden tauko luottamustehtävistä. – Kun kysyttiin että lähtisinkö, niin sanoin, että totta kai. Lisätietoa hän päätyi etsimään työsuojelun peruskurssille Helsinkiin. Kurssi pidettiin Hakaniemessä maaliskuussa, ja opiskelijajoukko kuvasti Teollisuusliiton monimuotoisuutta. – Meitä tuli ympäri Suomen, Oulusta Helsinkiin. Autopuolelta, muoviteollisuudesta, ovitehtaalta, Bäckman muistelee. Vaikka väkeä oli monelta alalta, isoista ja pienistä yrityksistä, niin yhtäläisyyksiä oli enemmän kuin eroja. – Keskusteluyhteys oli hyvä. Sekä kurssilla että iltaisin, kun oltiin vapaa-ajalla. Kun ihmiset ovat samassa toimessa, niin samanlaisia ajatuksia pyöritellään. Myös opetus oli Bäckmanin mukaan laadukasta. – Opettajilla oli kokemusta käytännön töistä, ja he pystyivät kertomaan myös omasta työ historiastaan ja kokemuksistaan. Tämä oli selvä vahvuus verrattuna siihen, että työsuojeluasiat olisi opiskeltu vain teoriassa. Vaikka Bäckman on varatyösuojeluvaltuutettu, hän on kuitenkin alkuvuoden ajan hoitanut työsuojeluasioita päätoimisesti, koska varsinainen valtuutettu on ollut estynyt hoitamasta tehtävää. Kemian tehtaat ja kaivos on ympäristö, jossa työsuojelua ei voi ottaa kevyesti. – Yaran työsuojelusäännöt ovat tiukemmat kuin Suomen laki vaatii, sanoo Bäckman. – Meillä työskentelee noin 350 urakoitsijan työntekijää. Haaste on saada kaikki noudattamaan Yaran käytäntöjä. Turvallisuuskoulutuksen lisäksi heidän kanssaan käydään säännöllisiä keskusteluja. Omankin henkilökunnan kanssa tavoitteena on saada turvallisuusajattelu selkäytimeen. Yksi käytännön keino on ollut turvallisuusteot. – Joka työntekijä tekee 11 turvallisuustekoa vuodessa. Ne ovat konkreettisia pieniä asioita kuten vaaralliseen toimintaan puuttumista, aluerajauksien korjaamisia tai esteiden poistamista kulkuväyliltä. Tämä on otettu yllättävän hyvin vastaan, kertoo Bäckman. l TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 6/2018 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Neuvotellen paikalliseen sopimukseen Hyvinvointia työelämään LIITTO KOULUTTAA 8.–9.9. Helsinki – Uusimaa, Sokos Hotel Vantaa, ilmoittautuminen 23.8. mennessä (också på svenska) 8.–9.9. Varsinais-Suomi – Satakunta, Sokos Hotel Vaakuna, Pori, ilmoittautuminen 23.8. mennessä 15.–16.9. Häme – Pirkanmaa, Hotelli Waltikka, Valkeakoski, ilmoittautuminen 30.8. mennessä 15.–16.9. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Scandic Joensuu (ent. Cumulus), ilmoittautuminen 30.8. mennessä 15.–16.9. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Sokos Hotel Kotka, ilmoittautuminen 30.8. mennessä 22.–23.9. Oulu – Lappi, Park Hotel Tornio, ilmoittautuminen 6.9. mennessä 27.–28.10. Vaasa – Keski-Suomi, Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi, ilmoittautumiset 11.10. mennessä 29.–30.9. Helsinki – Uusimaa, Sokos Hotel Flamingo, Vantaa, ilmoittautuminen 13.9. mennessä 6.–7.10. Häme – Pirkanmaa, Holiday Club Tampereen kylpylä, ilmoittautuminen 20.9. mennessä 13.–14.10. Oulu – Lappi, Sokos Hotel Eden, Oulu, ilmoittautuminen 27.9. mennessä 27.–28.10. Varsinais-Suomi – Satakunta, Holiday Club Caribia, Turku, ilmoittautuminen 11.10. mennessä 3.–4.11. Vaasa – Keski-Suomi, Härmän kylpylä, Ylihärmä, ilmoittautuminen 18.10. mennessä 17.–18.11. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Holiday Club Saimaa, Lappeenranta, ilmoittautuminen 1.11. mennessä ARI BÄCKMAN Prosessinhoitaja Yara Suomi Oy I varatyösuojeluvaltuutettu Siilinjärven kemiantyöntekijät ao. 559 Työsuojelun peruskurssi 3.–7.9. l 17.–21.9. l 24.–28.9. 8.–12.10. H l 29.10.–2.11. 5.–9.11. l 26.–30.11. l 10.–14.12. Työsuojelun jatkokurssi* 22.–26.10. H + 19.–23.11. 12.–16.11. + 10.–14.12. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen** 27.–31.8. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–19.9. l 12.–14.11. Työntekijän sosiaaliturva** 8.–10.10. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi 22.–24.10. Täydennyskurssi: Riskien arviointi 29.–31.10. Toimivat ja terveelliset työajat 29.–31.10. Ihmissuhteet työpaikalla 29.10.–2.11. Yhdenvertaisuus työpaikalla 19.–21.11. Nostoapuvälinekurssi 3.–4.12. * KAKSIOSAINEN ** EI TYÖNANTAJATUKEA H= HAKANIEMI, HELSINKI TEKI1806_3-58.indd 47 6.6.2018 11:42:45
KC TU /K M W U 48 Tekijä 6/2018 MAAILMA Ammattiliitot nousevat ETELÄ-KOREA Presidentin vaihdos Etelä-Koreassa toi ammattiliitoille uusia toimintavapauksia. Maa arvioitiin viime vuonna työntekijöiden oikeuksien kannalta maailman kymmenen huonoimman maan joukkoon. Näkyvä parannus oli ammattiliittojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Han Sang-gyunin armahdus vankeudesta toukokuussa. Hänet pidätettiin joulukuussa 2015 näyttävästi buddhalaistemppelistä. Vankeustuomio tuli mielenosoituksesta, jossa ammattiliitot vastustivat hallituksen työreformia. Liittojen toimintamahdollisuudet ajettiin Etelä-Koreassa hyvin vähäisiksi. Niiden johtoa pidätettiin, lakkoja sekä liittoja kiellettiin ja työehtosopimuksiin ei suostuttu. Julkisen alan järjestäytymisen valtio kielsi ja julisti liittoja laittomiksi. Niiden aktiiveja pidätettiin. Vuosi sitten virkaan astunut uusi presidentti Moon Jae-in toimii ainakin osin toisin. Hän käy maan taloutta ja pitkälti politiikkaakin perinteisesti hallinneiden jättiyritysten eli chaebolien läpinäkymätöntä valtaa vastaan. Edellinen presidentti Park Geun-hye tuomittiin 24 vuoden vankeuteen laajan lahjontaskandaalin vuoksi. Yksi lahjojista oli Samsung, jonka omistajaperheen poika Lee Jae-yong sai viiden vuoden vankeustuomion. Edistysaskeleet ovat toistaiseksi pieniä, mutta oikean suuntaisia. Presidentti Moon luo nyt yhteyksiä ammattiliittoihin. TYÖNANTAJA MAKSAA LIITON JÄSENMAKSUT TANSKA Suomen Yrittäjät kehotti toukokuussa jäsenyrityksiään maksamaan työntekijöidensä työttömyyskassamaksut, mutta vain ja ainoastaan mikäli he kuuluvat yksityiseen kassaan. Ammattiliitojen kassojen jäsenille ei rahaa heru. Tanskan 3F-liitto uutisoi toisenlaisesta menettelystä. Metallialan yhtiö Stantræk maksaa tuntipalkkaisten työntekijöidensä ammattiliiton jäsenmaksut sekä heidän työttömyyskassamaksunsa. Tanskan metalliliiton jäsenille se merkitsee 125,60 euron lisää kuukausipalkan päälle. Etu ei vaikuta palkkoihin. Aiempi pääluottamusmies Frank Barbarus kertoo, että etu saatiin paikallisissa neuvotte luissa vuonna 2008. Yhtiöllä oli rekrytointi vaikeuksia ja se ymmärsi, että sosiaalinen vastuullisuus auttaa. – Meillä on joitakuita, jotka kuuluvat työt alkaessaan yksityiseen kassaan. Mutta kolmessa kuukaudessa he liittyvät oikeaan liittoon, Barbarus sanoo. YVES ROCHER EROTTAA LIITON JÄSENET TURKKI Kosmetiikkayhtiö Yves Rocherin turkkilainen tytäryhtiö Flormar on erottanut jo 115 työntekijäänsä järjestäytymisen vuoksi. Yli puolet tehtaan työntekijöistä liittyi kemian ja kumiteollisuuden työntekijöitä järjestävään Petrol-?? -liittoon ja se pyysi yhtiötä neuvottelemaan paikallisesta työehtosopimuksesta. Yhtiö vastasi jatkuvilla erottamisilla eikä yhtiö tunnusta liittoa. Työntekijät ovat järjestäneet useita mielenosoituksia ja vedonneet viranomaisiin. Hän tapasi keskusjärjestöt ja kutsui ne mukaan neuvoa-antaviin valtion elimiin. Lisäksi Moon tapasi maan oloja rankasti arvostelleen ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n pääsihteerin Sharan Burrowin. Samsung on vastustanut pitkään ja laittominkin keinoin työntekijöidensä järjestäytymistä. Se on voinut toimia näin, koska maan lahjottu johto suojeli sitä. Tänä keväänä pääkaupunki Soulin syyttäjä teetti ratsian Samsung Electronics Service -yritykseen. Yhtiötä epäillään pitkäaikaisesta ja suunnitelmallisesta työntekijöiden järjestäytymisen sabotoinnista ja estämisestä. Kolme johtajaa pidätettiin ja todistusaineistoa takavarikoitiin laatikkokaupalla. Syyttäjän mukaan aineisto osoittaa yhtiöllä olleen kattavat suunnitelmat järjestäytymisen estämiseen. Ne sisältävät hyvin yksityiskohtaisia toimintaohjeita. Ensimmäisen vankeustuomion järjestäy tymisen estämisestä sai viime vuonna Hyundain alihankkijan Yoosung Enterprisen hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö toimi seitsemän vuotta laittomin keinoin liittoa vastaan. Korean metallityöväen liitto KMWU pyrkii nyt saamaan yhtiöön työehto sopimuksen. HEIKKI JOKINEN ? Etelä-Korean KCTU:n puheenjohtaja Han Sanggyun vapautui vankilasta 21.5. Hän ehti istua vankilassa vajaat kaksi ja puoli vuotta viiden vuoden tuomiostaan ennen armahdusta. TEKI1806_3-58.indd 48 6.6.2018 11:42:47
50 Tekijä 6/2018 Mångsysslaren står stadigt på flera ben Det lönar sig att vara mångsidig och snabb att anpassa sig om man ska klara sig i längden. Det vet man på Norcar-BSB som med hjälp av ett brett produktsortiment också har klarat svåra tider. TEXT JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO P älsnäringen var länge väldig viktigt för Nykarlebybaserade Norcar-BSB som levde på att montera utfodringsmaskiner till pälsbranschen. Pälsnäringen är ändå mycket konjunkturkänslig och huruvida pälsfarmarna har möjlighet att investera i ny utrustning eller inte, hänger helt på det rådande marknadspriset inom branschen. För tillfället när pälsnäringen kämpar med att konkurrera med billiga pälsar från Kina, står företagets utfodringsmaskinproduktion helt stilla. Men arbetstagarna på Norcar-BSB har istället fullt upp inom koncernens andra produktionsgrenar. – Ett par år sedan hade vi permitteringar, men vi klarade upp det ganska bra. Vi kunde flytta över arbetstagarna från en enhet till en annan. Några var permitterade en lite längre tid, men annars går det bra och jobbet har räckt till. Vi kör på med hård takt, säger huvudförtroendemannen Kurt Lindkvist. Företagets räddning är mångsidigheten. Norcarkoncernen tillverkar nämligen också minilastare och industriautomationslösningar. Bägge enheterna går på högvarv och man hinner inte bygga några minilastare på lager. Allt som byggs går direkt till kunden. – Jag tror inte att vi kan få ut maskiner snabbare än såhär. Någonstans kommer gränsen emot. Man kan ju inte göra mer än vad händerna räcker till. På automationssidan har vi lite mera växlande tempo, eftersom det ofta blir bråttom på slutrakan när ordern ska levereras. Men jobbet har räckt till bra, säger Lindkvist som själv jobbar med industriautomationen. SIKTAR HÖGT Familjeföretagsledningen bekräftar att två av koncernens tre enheter går väldigt bra. Vd:n Lotta LindénSvarvar berättar ändå att man siktar ännu högre. – Vi siktar faktiskt på en tillväxt på 30 procent i år, så målsättningen är att tillverka och sälja runt 350 maskiner i år. Det här är en växande marknad och vi är inte i så många länder ännu, säger hon. Minilastarnas kunder finns inom jordbruket, byggnadsindustrin, kommuner och bland entreprenörer inom grönområden. Upp till 90 procent av produktionen går på export, i dagsläget främst till Norden och norra Europa. Det vill man på företaget ändå se en ändring på. – Vi försöker komma in på marknaderna också i andra europeiska länder längre söderut. Vi har också varit i Ryssland, men det har varit besvärligt efter att rubelns värde sjönk så kraftigt, förklarar Lindén-Svarvar. FRÅN TOM RAM TILL FÄRDIG LASTARE I produktionshallen står blivande minilastare av olika storlek på rad. Längts bak i hallen jobbar företagets nyaste och yngsta montör Walter Granlund på en 755:a, den minsta och samtidigt en av de populäraste minilastarna i sortimentet. TEKI1806_3-58.indd 50 6.6.2018 11:42:53
6/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET – Jag börjar med att plocka in en tom ram och sedan börjar själva monteringen. Jag lägger i hjulmotorer, slangar, elsystem och själva motorn. Jag bygger ihop hela maskinen från början till slut. Granlund har nyligen börjat montera den här lastaren från en tom ram men komponenterna verkar hitta sin egen plats med rask takt. – Det tar ungefär tre, fyra dagar att montera ihop hela lastaren. Det beror lite på vilken utrustning den ska ha. Det är roligt att bygga från början till slut, så får man se att allt faktiskt fungerar som det ska när den är färdig, säger Granlund. Produktionen och lagret är upplagt enligt Lean metoden för att göra processen så effektiv och enkel som möjligt. Med över 10 000 komponenter i lagret gäller det att hålla ordning på processen. Skilda arbetstagare plockar allt som behövs för produktionen så att montörerna kan koncentrera sig på att montera. Till modellen hör också att montörerna ansvarar för lastaren från början till slut, något som är populärt bland montörerna. – Det är absolut det bästa, åtminstone för mig. Arbetet blir inte tråkigt. Om man endast skulle montera en och samma del på löpande band åtta timmar i streck, så vet jag inte om man skulle orka hemskt länge. På det här viset hålls jobbet varierande och intressant, säger montören Olexander Kokovin som har jobbat på Norcar i fyra år. Kokovin trivs med jobbet och monterar just nu en av de mindre modellerna, en 6020:a, som ändå ska utrustas med betydligt mer än standard utrustning. Minilastaren ska bland annat få en hytt. – Mina favoriter är alla modeller som inte är standard. Det är alltid roligare att bygga maskiner som har tilläggsutrustning. SJU MODELLER OCH SEXTIO REDSKAP Montörerna är överens om att jobbet är mångsidigt och att modellerna är varierande. Kokovin berättar att ungefär hälften av minilastarna han bygger ska ha någon tilläggsutrustning. – Det var kanske svårt i början, men inte längre, man börjar ju lära sig modellerna, säger han. Norcar bygger minilastare av sju olika modeller som sedan kan utrustas på otaliga olika sätt. Modellernas vikt sträcker sig från knappt 1 000 kg till mer än det dubbla och lyftkraften från 500 till 1500 kg. Allt byggs kundspecifikt så att kunden kan välja mellan modell, utrustning och redskap. – Vi har 60 olika redskap som kunden kan välja mellan beroende på vad minilastaren ska användas till. Räknar man med alla andra tillverkares redskap som passar på våra lastare finns det över 100 alternativ, berättar produktchefen Magnus Holm. Vid produktionslinjen jobbar montören Kjell Neumann med en av de större modellerna, en 7236:a. Han har jobbat på företaget i mer än tio år och trivs bra med det rena inomhusarbetet och möjligheten att bygga helt nya maskiner. – Det kommer nya saker hela tiden när produktutvecklingen går framåt. Det blir också lite svårare Montören Olexander Kokovin bygger helst maskiner med mycket tilläggsutrustning. ? ? Huvudförtroendemannen Kurt Lindkvist diskuterar med företagets yngsta montör Walter Granlund. Granlund trivs med att bygga minilastarna från början till slut. OY NORCAR-BSB AB Nykarleby GRUNDAT 1979. Till koncernen hör dotterbolagen Norcar, Norcar-BSB Eesti samt Norcar DK. PRODUKTION Minilastare (Norcar), produktionsautomationslösningar (Norcar Automation) och utfodrings maskiner till pälsnäringen (Minkomatic). Norcar Automation och Minkomatic är Norcar-BSB:s affärsenheter VERKSAMHETSOMRÅDE Finland, Norden, Europa och USA OMSÄTTNING 6,2 miljoner euro PERSONAL 20 lageroch produktionsarbetare Kunderna kan välja mellan 7 olika minilastare och 60 redskap, berättar produktchefen Magnus Holm. ? TEKI1806_3-58.indd 51 6.6.2018 11:42:57
52 Tekijä 6/2018 när man byter från en modell till en annan. Men det passar bra med variation för mig. Jag tycker att elmonteringen är den svåraste biten. För Neumann spelar det ingen större roll vilken modell han monterar, men han medger att utrustningsnivån direkt påverkar arbetet. – Det är jättestor skillnad på utrustningsnivån på lastarna. Det tar mycket längre tid att montera en lastare med mycket tilläggsutrustning. PRODUKTIONSAUTOMATIONEN EN EGEN VÄRLD I hallen bakom väggen möts vi av en helt annan stämning. Här är det är lugnt och tyst och inga minilastare syns till. Det är här som montörerna bygger automatiserade produktionslinjer. – Jag håller på med ett lådhanteringssystem som ska bli en del av en ny produktionslinje hos en våra kunder, berättar Christer Nordling som är den enda montören i hallen idag. Huvudförtroendemannen Kurt Lindkvist som också jobbar med produktionsautomatiseringen förklarar att ett stort projekt blivit färdigt bara några dagar tidigare och att de andra arbetstagarna har dragit iväg för att installera den nya produktionslinjen. – Det blir en del arbetsresor när montörerna åker iväg för att installera linjerna. Det beror på hur stora projekt det är frågan om, men ibland går det att göra på tre dagar medan det ibland kan ta upp till två veckor. Då kommer pojkarna bara hem till veckoslutet, berättar Lindkvist som inte längre själv åker med på installationsresorna. Lindkvist som har jobbat på Norcar i 17 år förklarar, inte helt överraskande, att det inte är en alldeles simpel process att slå ihop en ny automatiserad produktionslinje. Från att kunden utrycker ett behov behövs massor av planering, arbete, tankeoch installationsarbete innan den nya linjen kan köras igång på fabriken. – Det börjar med att pojkarna på kontoret lägger högtrycket på och börjar planera. När de kommer framåt så får vi ritningar och då kan vi inleda monteringsarbetet här i hallen. I slutändan av processen kommer roboten som vi sedan monterar och programmerar, säger Lindkvist. Ibland stöter montörerna ändå på problem med ritningarna. – Visst, det händer. Vi stöter på brister eller något som inte fungerar i ritningarna och då går vi upp till planeringen och så hittar vi tillsammans på en lösning på problemet. – Det bästa är att jobbet är så omväxlande och att man får tänka själv. Det gillar jag. Trots att vi får färdiga ritningar, så blir det att fundera en hel del själv på hur man ska lösa olika saker. Det blir mycket problemlösning, det är det bästa, fortsätter Nordling. Och jobbet på automationssidan erbjuder dagligen både variation och utmaningar åt arbetstagarna. – Det vi gör är faktiskt väldigt varierande och vi har nya projekt hela tiden. Jag kan inte tänka mig något jobb som skulle vara mera varierande. Vi gör ju lösningarna precis enligt vad kunden behöver och vill ha, så det blir ju olika varje gång, säger Nordling som stortrivs på arbetsplatsen. Processen är arbetsdryg och det blir ofta bråttom i slutändan, men belöningen kommer när jobbet är gjort. – Det kan ibland bli lite stressigt. Kunden vill ju ha sin linje så fort som möjligt och ibland blir det riktigt bråttom. Vi gör också en del övertid emellanåt. Men det hör till charmen, säger Nordling. – Det är ett rent nöje när man gör linjerna från början till slut och sedan ser när en maskin man själv byggt jobbar på en fabrik, tillägger Lindkvist. l ? Christer Nordling har svårt att föreställa sig ett mer varierande arbete. Montören Kjell Neumann trivs med det varierande jobbet. ? Tämäkin reportaasi on luettavissa suomeksi tekijälehti.fi TEKI1806_3-58.indd 52 6.6.2018 11:43:01
6/2018 Tekijä 53 Kom ihåg drickan och pauserna i hettan ARBETARSKYDD När man arbetar i exceptionellt heta förhållanden ökar arbetsbelastningen och risken för olycksfall. Hettan kan också direkt skada hälsan och minska produktiviteten. Temperaturer mellan 21–25 °C anses enligt arbetarskyddsförvalt ningens rekommendationer vara behagliga. Höga temperaturer påverkar kroppen på många sätt. När kroppstemperaturen stiger ökar ämnes omsättningen och hjärtat belastas när kroppen försöker kyla ner sig själv genom att öka blod cirkulationen. Musklernas blodcirkulation blir däremot sämre och funktionsförmågan sjunker. Den ökade ämnesomsättningen orsakar vätske brist och en mänska kan svettas upp till en liter per timme. Kroppen vätske och saltbalans rubbas om man inte kommer ihåg att dricka tillräckligt. BEHAGLIGT MELLAN 21–25 °C Arbetarskyddsförvaltningens rekommendationer för luftens temperatur enligt arbetsbelastningen: Arbetsbelastning Rekommenderad temperatur Lätt sittande arbete 21–25 °C Annat lätt arbete 19–23 °C Medeltungt arbete 17–21 °C Tungt arbete 12–17 °C Om lufttemperaturen på arbetsplatsen trots tekniska åtgärder överstiger 28 °C på grund av värmebölja ska arbetsgivaren begränsa den tid under vilken arbets tagarna arbetar i sådana förhållanden. Längden på en arbetsperiod får vara högst 50 minuter per timme, om arbetstagaren utför lätt eller medeltungt arbete i maskinberoende tempo i en temperatur på 29–33 °C. Om temperaturen i sådant arbete överstiger 33 °C är den längsta tillåtna arbetsperioden 45 minuter per timme. I dessa situationer borde arbetstagarna kunna arbeta 10–15 minuter per timme i svalare arbetslokaler. Exponering för hetta kan även ske i mindre temperaturer om arbetet är mycket tungt. Inom bland annat metallindustrin, glasblåsning och keramiska industrin förekommer arbete i heta förhållanden. Heta och fuktiga arbetsförhållanden finns i sin tur till exempel i tvätterier, storkök, pappers industrin och livsmedelsindustrin. Heta arbetsskeden finns i byggnads, asfalt och isoleringsarbeten. Under sommaren kan det bli riktigt hett på arbetsplatser där man också vanligtvis kämpar med höga temperaturer. Då är det extra viktigt att kyla ner sig själv och komma ihåg att dricka under pauserna. FÖREBYGGANDE AV PROBLEM ? isolering av heta stycken, rör och processer ? arbetsutrymmenas avkylning ? arbetsplatsens avkylning ? personlig skyddsutrustning JY RK I LU U KK O N EN ? Källor och mera information: Arbetarskyddsförvaltningen, tyosuojelu.fi/web/sv Arbetarskyddscentralen, ttk. fi/sv Vid bedömning av värmeförhållanden beaktar man hur tungt arbetet är, klädsel och fysikaliska faktorer, det vill säga luftens temperatur, strålning s värme, luftens hastighet och luftfuktighet. Dessutom upplever och påverkas alla individuellt av värmeförhållandena. JOHAN LUND ARBETSLIVET Senast fyra veckor före kursens början med kursansökningsblankett: teollisuusliitto.fi/svenska-kurser Senast 23.8, www.lyyti.in/lokaltavtal2018 KOM PÅ KURS! 27–31.8 Fortsättningskurs i arbetarskydd, del 1 Helsingfors, JHLinstitutet 1–5.10 Fortsättningskurs i arbetarskydd, del 2 Helsingfors, JHLinstitutet 8–9.9 Lokala avtal via förhandlingar Sokos Hotel Vantaa Avsedd för alla svenskspråkiga medlemmar från hela landet. Stärker förtroendemännens kunskaper i lokalt avtalande. Anmälning Plats Tämäkin reportaasi on luettavissa suomeksi tekijälehti.fi TEKI1806_3-58.indd 53 6.6.2018 13:24:11
Remember to drink and take breaks in hot conditions WORKERS’ SAFETY When people work in exceptionally hot conditions, there is an increased pressure of work and a greater risk of accidents. The heat can also be harmful to health and reduce productivity. Temperatures of between 21 and 25 °C are considered to be comfortable according the Occupational Safety and Health Administration. High temperatures affect the body in many ways. When the body temperature rises, metabolism increases and there is pressure on the heart when the body tries to cool down by increasing the blood circulation. The muscles’ blood circulation is lowered, however, and their ability to function decreases. The increased metabolism causes dehydration and a person can sweat up to one litre an hour. Bodily fluids and the saline balance are disturbed if people don’t remember to take sufficient drinks. In assessing heat conditions, consideration is given to how arduous the work is, clothing and physical factors, that is, the air temperature, heat from radiation, air speed and air moisture. Moreover, everyone experiences and is affected individually by the heat conditions. JOHAN LUND BRIEF IN ENGLISH ÖPPET PÅ SOMMAREN KONTAKTUPPGIFTER 2–22.7 ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNINGEN 020 690 447 MÅ-FR KL 8.30–15 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ARBETSMILJÖ OCH SOCIALA FRÅGOR 020 690 449 MÅ-FR KL 8.30–15 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi MEDLEMSTJÄNSTER 020 690 446 MÅ-FR KL 8.30–12 jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi -> e-tjänsten A-KASSAN 020 690 455 MÅ-FR KL 8.30–15 COMFORTABLE TEMPERATURES BETWEEN 21 AND 25 °C The Occupational Safety and Health Administration’s recommendation’s for air temperature according to pressure of work: Pressure of work Temperature Light sedentary work 21–25 °C Other light work 19–23 °C Average work 17–21 °C Arduous work 12–17 °C If the air temperature in the workplace exceeds 28 °C during a heat wave in spite of technical measures, the employer must limit the time during which employees work in such conditions. The length of a work period may be a maximum of 50 minutes an hour, if the employee carries out light or average work at a mechanical tempo in a temperature of 29–33 °C. If the temperature exceeds 33 °C during such works, the longest permissible work period is 45 minutes an hour. In such situations, employees should be able to work 10-15 minutes an hour in cooler working premises. There can also be exposure to heat at lower temperatures if the work is very arduous. Work is carried out in hot conditions in the metal, glass-blowing and ceramics industries, amongst others. Examples of work places with hot and humid working conditions are laundries, large kitchens, the paper industry and the food industry. There are hot work phases in building, asphalting and insulation works. PREVENTION OF PROBLEMS IN HOT WORKING CONDITIONS ? insulation of hot parts, pipes and processes ? cooling of workspaces ? cooling of the workplace ? personal protective equipment. Beslut om möjliga påtryckningsmetoder fattas gemensamt inom FFC FULLMÄKTIGE Industrifackets ordförande Riku Aalto betonar gemensamma aktioner ifall att fackföreningsrörelsen ännu behöver reagera på regeringens arbetslivsförslag. – Dagordningen är i varje fall den att saken koordineras inom FFC. Enskilda fackförbund kommer inte att agera på egen hand i den här frågan, sade Aalto på Industrifackets fullmäktigemöte. Aalto tror att möjliga åtgärder blir aktuella först senare. – Om det finns behov för och om vi beslutar att ta till åtgärder, så tror jag att det blir aktuellt först efter semestrarna, fortsatte Aalto. Regeringen beslöt i samband med ramförhandlingarna att det skulle göras lättare att säga upp unga visstidsanställda. Det skulle också göras lättare att säga upp anställda på mindre företag. Regeringen har ändå inte ännu kommit med några konkreta förslag för behandling till riksdagen. Många experter har konstaterat att förslagen med största sannolikhet skulle innehålla bland annat grundlagsenliga problem. Industrifackets två dagar långa fullmäktigemöte hölls i Helsingfors den 22–23.5. Mer om fullmäktige hittar du på teollisuusliitto.fi/sv ? HELSINGFORS OCH NYLAND Stationsvägen 4–10, 01300 Vanda Byråsekreterare 020 774 1304, 020 774 1305 EGENTLIGA FINLAND Humlegårdsgatan 6, 3. vån., 20100 Åbo Byråsekreterare 020 774 1323 VASA Vasaesplanaden 15 B 28, 65100 Vasa Byråsekreterare 020 774 1422 R EG IO N KO N TO R EN H U V U D KO N TO R ET MÅ-FR KL 8.30–12 OCH 13–16 REGIONKONTOREN STÄNGDA 2–22.7 54 Tekijä 6/2018 TEKI1806_3-58.indd 54 6.6.2018 11:43:03
6/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA BRIEF IN ENGLISH TEKI1806_3-58.indd 55 6.6.2018 11:43:03
56 Tekijä 6/2018 Virta vei virvelimiehen Pasi Åman kalastaa 150–200 päivänä vuodessa. Nimensä mukaisesti hän on todellinen ”jokimies”. Ammattikin on vaihtunut sorvaajasta koskenkunnostajaksi. Nurmi Hydraulicsilta työttömäksi jäänyt Åman aloitti uudessa ammatissaan vuoden alussa. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVAT PEKKA ELOMAA P asi Åman on intohimoinen kalamies. Hänen nimensä oli enne. Nimi tarkoittaa suomeksi ”jokimiestä”. Sitä hän todella on. Entinen metallimies vaihtoi työttömyyden jälkeen ammattia, ja on nykyisin ammattinimikkeeltään koskenkunnostaja – mutta kuuluu edelleen Teollisuusliittoon. – Vuodesta 2004 vuoden 2015 elokuulle asti tein leipätyönäni metallialan hommia. Sitä ennen olin myös kesätöissä ja lyhyemmissä työsuhteissa metallialalla. Ennen irtisanomista olin Nurmi Hydraulicsilla sorvaajana, Åman kertoo. – Joulukuussa 2014 minut lomautettiin ja elokuussa tuli irtisanominen. Se oli totaalinen syöksykierre. Samalla tuli avioero. Silloin sukelsin syvemmälle kuin yhdessäkään uppopallo-ottelussani sitä ennen, Åman kertoo. Pasi Åman on tuttu näky Karkkilan Pitkälänkoskella. PASI ÅMAN Koskenkunnostaja Virtavesien hoitoyhdistys ry Karkkila HARRASTAJA TEKI1806_3-58.indd 56 6.6.2018 11:43:07
VAPAALLA Kalastuksen ohella toinen hänen rakas harrastuksensa on ollut uppopallo. Hän pelasi lajia maajoukkuetasolla, mutta laji piti lopettaa korvan tasapainoelimen sairauden takia. – Pystyn kyllä sukeltamaan, mutta sukeltamisen jälkeen en enää pysy pystyssä, Åman sanoo. Tämän vuoden alussa Åman heittäytyi kokonaan jokimieheksi, kun hän sai parin vuoden työttömyyden jälkeen työpaikan Virtavesien hoitoyhdistys ry:n koskenkunnostajana. AINA KALASSA Åman käy kalassa 150–200 päivänä vuodessa. – Nämä ovat toki joskus väin käyntejä kalassa. Saatan olla kalassa vaikka vain 20 minuuttia, Karkkilassa asuva Åman kertoo. Karkkilassa on useita kalastukseen hyvin soveltuvia virtavesiä. Näiltä Åmanin yleensä löytää joko kalastamassa tai kunnostamassa vesistöä. Joskus hän kulkee ja tarkkailee muita kalastajia. – Jos olen saanut täyteen päivän kiintiöni kalaa, saatan kuljeskella kosken rantoja ja tarkkailla, miten muut kalastavat. Siitä oppii aina paljon, Åman sanoo. Kipinä kalastamiseen tuli kymmenvuotiaana. Hän lähti kaverinsa innoittamana onkikilpailuihin. – Huomasin, että minulla oli aivan väärät välineet. Lähdin seuraaviin kilpailuihin paremmilla välineillä ja voitin sen kilpailun nuorten sarjan tolkuttoman kokoisella lahnalla. Siitä se innostus sitten lähti. JÄIDEN TULO ALOITTAA KAUDEN Åmanin kalavuosi alkaa ja päättyy jäiden tuloon. – Jos jäät tulevat marras–joulukuussa, niin ensijäille haluan päästä välittömästi. Sydäntalvella käyn pilkkikilpailuissa lähes joka viikonloppu ja mieluummin viikonlopun molempina päivinä. Ja sitten teen yksittäisiä pilkkireissuja ilman kilpailua eli lähden ”siviili pilkille”. Samalla tutkailen jäiden kehittymistä ja kalan käyttäytymistä. Pilkkikausi huipentuu kevättalveen, jolloin Åmanin tähtäimessä on iso ahven. – Helmi–maaliskuussa alkaa fileahvenen pyydystys. Siihen minulla on ihan sellainen kalastuskiima. Se into on niin tolkuton, kun sitä odottaa niin paljon, että saa ruokakalaksi filekokoista ahventa. Åmanilla on tiukka periaate, että syömäkokoiset kalat otetaan ylös, perataan ja valmistetaan ruoaksi. Yleensä pannulla. Viime vuosikymmeninä yleistynyttä ”catch-and-release” -kalastusta syyskuussa 38 vuotta täyttävä Åman ei ymmärrä. Kalastustapa on yleinen etenkin nuorempien kalastuksen harrastajien parissa. Siinä ylös otettu kala lasketaan takaisin veteen. Åman huomauttaa, että takaisin päästetyt kalat eivät aina virkoa ja niitä löytyy kuolleena virran alajuoksulla. – Minä en leiki ruoalla, Åman sanoo. Kun hän on saanut kalastettua kalastuslupaan kuuluvan kiintiön tai muutoin riittävästi, hän lopettaa kalastamisen siltä päivältä. KEVÄT HUIPENTUU LAPPIIN Åmanin kevätkauden paras hetki on vuotuinen kalastusretki Lappiin. – Kun tullaan huhtikuulle ja vedet aukeaa, niin lähden siikaongelle. Sitten teen Lapin reissun, ja kalastan harjusta ja siikaa. Tämä on vuoden kohokohta minulle. Puroissa ja koskissa kalastaminen on Åmanin mielestä kaikkein parasta. – Kun on pitkään kalastanut jäiltä, niin ensimmäinen purosta saatu kala on hieno kokemus. Kun kala tulee ensimmäisellä heitolla, siitä tuleva polte on voimakas. Polte on vielä rajumpi, jos kala ensin karkaa. Sitten tulee sellainen polte, että se kala on saatava. Se saalisvietti on tolkuton. Toukokuussa Åman onkii meressä vielä silakkaa ”litkalla” eli pitkällä siimalla, jossa on pieniä koukkuja. Toukokuu on myös siianpyydystämisen aikaa. Silloin siikaa saa onkimalla tai pohja ongilla rannoilta. Väliin Åman piipahtaa kirjolohia pyytämään kotikuntansa koskilla. – Kirjolohta en oikein pidä edes kalana. Se on kalamiehelle vähän niin kuin broileri. Se on istutettu ihmisen ravinnoksi. Kun kalamiehet kysyvät toisiltaan, että onko tullut kalaa, yleensä kirjolohia ei edes lasketa. – Kesäkuussa kalastan kirjolohta ja käyn onkikilpailuissa. Sitten kun tullaan heinäkuulle, niin edelleen jatkan kirjolohella ja onkikilpailuilla. Heinäkuussa teen yleensä myös Lappiin ja Kainuuseen kalareissuja. Åmanin mielestä heinäkuu eli pahin hyttyskausi on parasta aikaa Lapissa. – Silloin ei harrastelijat pyöri jaloissa, koska he pelkäävät itikoita. Kun on itikkaa mahdollisimman paljon, lohikalat ovat syönnillä. Eli ne syövät itikkaa pinnasta. Silloin kala ottaa hyvin perhoon. Kesällä Åman myös uistelee. – Se on laiskan miehen hommaa, mutta mukavaa vastapainoa rannoilta heittelylle. Siinä on hyvin aikaa syödä eväitä ja nauttia kesästä. ”ISO MÖRKÖ” LIIKKUU ELOKUUSSA Elokuun hämärät illat ja pimeät yöt ovat Åmanin mielestä hyvää aikaa kalastaa koskissa. – Kun illat alkavat elokuussa pimetä, alkaa ”iso mörkö” eli taimen taas liikkua. Sitä kalastetaan pimeässä, sysimustilla hahmoilla. Ihan äänija käsituntumalla. Se on kalastuksen kuningasmuoto itselleni. Kalapaikkoja ei näe, vaan ne pitää tietää. Päivällä täytyy käydä ensin treenaamassa, ja sitten mennään samalle paikalle yöllä. Syyskuussa Åman kalastaa isoa ahventa rannoilta ja veneestä pilkillä. – Sitten kun tullaan marraskuulle, niin mietin, että vieläkö pääsisi joelle yksittäisille kokeiluille. Käyn katsomassa viimeisen paikat. Sitten tuleekin uudet jäät ja uusi kierto. l Katso videolta Pasi Åmanin vinkit virrassa kalastukseen tekijälehti.fi Virta vei virvelimiehen Pasi Åman kalastaa 150–200 päivänä vuodessa. Nimensä mukaisesti hän on todellinen ”jokimies”. Ammattikin on vaihtunut sorvaajasta koskenkunnostajaksi. Nurmi Hydraulicsilta työttömäksi jäänyt Åman aloitti uudessa ammatissaan vuoden alussa. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVAT PEKKA ELOMAA 6/2018 Tekijä 57 VIDEO TEKI1806_3-58.indd 57 6.6.2018 11:43:10
58 Tekijä 6/2018 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI 1. Paljonko maailmassa on ihmisiä? 2. Mikä on maailman väkirikkain kaupunki? 3. Kuka urheilija tunnetaan lempinimellä Mörkö-Marko? 4. Miksi pohjalainen nimittää talkoita? 5. Mitä ihmisen elintä ympäröi kehälihas? 6. Kuka kirjoitti Vanhempieni romaanin ? 7. Mikä on komponentti? 8. Mistä kahdesta juomasta martini on sekoitus? 9. Miten James Bond nauttii martininsa? 10. Mitä alun perin tarkoitti palturi? VA ST A U KS ET : 1. N oi n 7, 7 m ilj ar di a. 2. To ki o, no in 34 m ilj oo na a as uk as ta . 3. 20 3 se nt ti ä pi tk ä jä äk ie kk oi lij a M ar ko A nt ti la . 4. Kö kä ks i. 5. Si lm ää . 6. A dv id Jä rn ef el t. 7. Ko ko na is uu de n os a. 8. G in is tä ta i vo tk as ta ja ve rm ut is ta . 9. Ra vi st et tu na , ei se ko it et tu na . 10 . Pi ip pu tu pa kk aa . TEKI1806_3-58.indd 58 6.6.2018 13:24:43
6/2018 Tekijä 59 NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 2.–22.7. VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1806_kannet.indd 59 5.6.2018 12:36:28
– meiltä löydät lempituotteesi Tilaa Puodista itsellesi tai ammattiosastollesi Teollisuusliiton paidat, lippikset, mukit, kynät ja muut tuotteet. Tuotteisiin on mahdollista saada myös oma painatus, kuten ammattiosaston logo. Osa tuotteista on tilattavissa edullisemmin ennakkoon, jolloin ne toimitetaan tilaajille syksyllä. Nyt ennakkotilauksessa ovat kotimaiset pipot ja huivit, jotka pitää tilata 15.8. mennessä. Tutustu heti: puoti.teollisuusliitto.fi Obs! Puoti fungerar nu i början enbart på finska, men i framtiden även på svenska. TERVETULOA PUOTIIN Tee tilaus 30.9. mennessä, niin liitto maksaa toimituskulut. TEKI1806_kannet.indd 60 5.6.2018 12:36:50