Tilauskirjan tahdissa Työpaikasta riippuu miten kesälomista sovitaan Kunnossapitäjä Pekka Vainio Koskisen Oy TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 6/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Näin tavoitat kesällä 22 Pyhäsalmen pitkät jäähyväiset 42 Turussa pohdittiin perhettä 50 Utbildning nyckeln på Mirka 56 Saappaanheittoa ja seuratoimintaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_6_Kansi.indd 1 4.6.2019 9.25
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 1.–21.7. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi 1.7.–9.8. jäsenpalvelu avoinna ma–pe klo 8.30-12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Kassan puhelinpalvelu kesällä Sivu 55 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 Tekijä_2019_6_Kansi.indd 2 4.6.2019 9.19
KANNEN KUVA: LAURI ROTKO 6/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 KESÄSTÄ SELVITÄÄN YHDESSÄ SOPIEN KANSI Miten kesälomat sovitaan työpaikalla niin, että tarvittavat työt saadaan tehtyä ja työntekijöiden työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu? Kesä on työpaikoilla poikkeusaikaa, mutta poikkeustilan luonne riippuu työpaikasta. 22 TÄNÄ VUONNA PYHÄSALMI SULKEUTUU – EHKÄ Pyhäsalmen kaivoksen piti sulkeutua jo vuosia sitten, mutta jatkoaika on vain jatkunut ja jatkunut. Työturvallisuudessa ja tehokkuudessa kaivos on ollut malli muille. Tulevaisuudessa kaivoskuilusta voi olla käyttöä esimerkiksi energiavarastona, kasvihuoneena tai hyönteiskasvattamona. ? ”Kun tuotanto on poissa, me ollaan töissä, eli kesä on kiireisintä aikaa”, kertoo Koskisen Oy:n Järvelän tehtaan kunnossapitäjä Pekka Vainio. WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Teollisuusliiton valtuuston juhlaseminaari järjestettiin 4. kesäkuuta Helsingissä. Tilaisuudessa muun muassa julkaistiin Metalliliiton historiasarjan viides osa ja liiton uudet opiskelijastipendit. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 3 4.6.2019 15.03
4 Tekijä 6/2019 ? PERHEPÄIVÄ Miten työn ja perheen yhdistäminen onnistuu? Teollisuusliiton Varsinais-Suomen perhepäiville osallistuneet perheet kertovat. ? MURIKAN 3 KK:N KURSSI Muutoksen eväät -kurssi kehitti kykyjä etsiä, arvioida ja jäsentää tietoa – ja hitsasi kurssilaisista tiiviin porukan, sanovat osallistujat. Kurssilaiset ylärivissä vasemmalta Veikko Leppänen, Tomi Karlsson, Mika Kesänen ja Paavo Niskanen, keskirivissä Marko Schroderus, Satu Heijari, Anu Lammi, Eero Kenkkilä, Esko Santaholma ja Vesa Huttunen ja alarivissä Nina Päivärinta, Timo Jokinen, Marko Luttinen ja Mervi Hokkanen. ? TAITAJAT Teollisuusliiton opiskelijajäsen Ainomaija Koskela kilpaili vaatteenvalmistuksessa, kun Taitaja2019 -kisat keräsivät lähes 400 nuorta mittelemään ammattitaitojaan Joensuuhun. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 ILMIÖ Tutkimus ja kehitys tarvitsee tukea 16 KOKIJA Levyseppähitsaaja Valtteri Kankaristo 19 VIERAILIJA Osastonjohtaja Sini Puntanen 21 Lyhyet TYÖSSÄ 30 Nuoret mittelivät osaamistaan Taitaja -kisoissa 34 TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristöasioiden arvostus on kasvanut 50 Lokala avtal med bättre villkor hos slipmaterialstillverken 37 Lyhyet LIITOSSA 38 Kevätvaltuusto : Liitto saavutti ensimmäisen vuoden tavoitteensa 42 Perhepäivät : Enää ei ihmetellä isän jäämistä kotiin 44 Pitkä kurssi opetti jäsentämään tietoa 47 OIVALTAJA Ammattiosaston hallituksen jäsen Tiia Pyhtilä 48 MAAILMA Lähes 3 miljoonaa kuolee työn takia 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Saappaanheittäjä ja seuranjohtaja Joni Lähde 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 17.7. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 4 4.6.2019 15.03
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 6/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.6.2019 Koulutus kannattaa S uomen 15–29-vuotiaista nuorista noin 60 000 on vailla koulutusta ja työtä. Pelkän peruskoulutuksen varaan jäävä ihminen aiheuttaa elämänsä aikana julkiselle taloudelle keskimäärin 370 000 euron menetyksen koulutukseen saaneeseen ihmiseen verrattuna. Edellä kuvattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tehty laskelma on pitkän tarkasteluaikavälin ja asetelmassa vaikuttavien erinäisten ja osin ennustamattomienkin muuttujien takia nähtävä suuntaa antavaksi. Samalla se kuitenkin on oikeansuuntainen aina siihen mittaan asti, että se kannattaa ottaa vakavasti. Koko 60 000 kouluttamattoman henkilön joukkoon suhteutettuna laskelma nimittäin tarkoittaa sitä, että valtion talouden kestävyysvaje tulisi jotakuinkin hoidettua, jos puoletkin näistä ihmisistä vain saisi koulutuksen ja pääsisi töihin. Vaikuttavimmat mekanismit ovat työttömyyden alentuminen ja työllisyysasteen kohoaminen. Niistä seuraavan valtion talouden vahvistumisen rinnalla voitaisiin todennäköisesti helpottaa myös eri tuotannonaloja vaivaavaa työvoimapulaa, kun työmarkkinoiden käytettävissä olisi nykyistä enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä. Edellä oleva kuulostaa miltei jopa liian yksinkertaiselta yhteiskuntapolitiikalta, mutta kysymys on mahdollisuudesta, jota ei pidä jättää käyttämättä. Vähintä mitä voidaan tehdä, on kehittää koulutusjärjestelmä sellaiseksi, että pullonkauloja ei sen sisälle tai takia pääse syntymään. Tavoitteeksi pitää asettaa katkeamaton opintie peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja edelleen kohti työelämää. Aikuiskoulutuksen tehtävänä puolestaan on antaa eväät ammattitaidon kehittämiselle, sujuvalle ammatista toiseen siirtymiselle ja mahdollisten työttömyysjaksojen ylittämiselle. Kun nämä elementit on saatu toimimaan, ei kaikki valtakunnassa silloinkaan vielä ole hyvin, mutta askel parempaan on otettu. Julkinen rahoitus raksuttaa investointina tulevaisuuteen, jolloin tarve sen vaihtoehdolle eli passiivisten tukien maksamiselle vähentyy. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota ihmisille heidät yksilöinä huomioon ottavia mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Yksilöiden vastuulla puolestaan on käyttää tarjotut mahdollisuudet hyödykseen. Tarttua koulutusja työtilaisuuksiin ja siten osallistua yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Yhtälön tulos on hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ja köyhyyden ennalta ehkäiseminen. Koulutuksella oletettavasti saavutettavissa olevia makrotason hyötyjä tavoiteltaessa on tarpeen pitää mielessä, että asian ytimessä on aina ihminen. Tietämyksen, ymmärryksen ja osaamisen kasvattaminen ja syventäminen tarkoittaa tyypillisesti vanhoihin rajoihin törmäämistä ennen kuin ne voidaan ylittää. Oivaltamisen ilo on hieno ja motivoiva kokemus, mutta usein hermojakin koettelevan työn takana. Se on hyvä muistaa myös koulutusjärjestelmiä kehitettäessä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ”Neuvottelu on meidän tärkein työkalumme. Liittymällä liittoon yksittäinen työntekijä saa tukea ja apua sekä pääsee osalliseksi asioista, joista hän jää liiton ulkopuolella paitsi. Meillä on paljon työpaikkoja, joissa asiat on hoidettu hyvin. Edelleen meillä kuitenkin on myös työpaikkoja, joissa on ongelmia. Liiton mies -kampanjan tapaisella markkinointiviestinnällä on aina tarkoitus herättää keskustelua. Sitä on herännyt ja olemme valmiit jatkamaan keskustelua.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 5 4.6.2019 15.03
Loma toisilla, kesä kaikilla Kesä on työpaikoilla poikkeusaikaa, mutta poikkeustilan luonne riippuu työpaikasta. Osa teollisuudesta rullaa täysillä, osassa asioita tehdään rauhallisempaan tahtiin. Jossain pistetään koneet kiinni, virrat poikki ja koko porukka lomalle. Työpaikasta riippuu, miten lomista sovitaan ja millainen kesäduunariarmeija tarvitaan lomalaisia sijaistamaan. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO 6 Tekijä 6/2019 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 6 4.6.2019 15.03
? Loma toisilla, kesä kaikilla 6/2019 Tekijä 7 AJASSA Koskisen Oy:n työsuojeluvatuutetun Hannu Yliojan lomaan kuuluvat Pori Jazz ja Työväen musiikkitapahtuma sekä matkustelua ja kylpyläkäyntejä. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 7 4.6.2019 15.03
8 Tekijä 6/2019 V altavalla tehdasalueella kurvaa rekkoja joka nurkan takaa, hakettimet rouskuttavat puuta ja pyöräkuormaajat kauhovat tukkipinoja tuotannon hampaisiin. Toukokuun helle painaa päälle ja siksi on hyvä siirtää ajatuksia kohti kesää – ja lomaa. Koskisen Oy:lla kesän suunnittelua helpottaa se, että heinä–elokuun vaihteessa on 3–4 viikon huoltoseisokki. Sen aikana hoidetaan levyja sahateollisuuden huollot, korjaukset ja muutostöitä vaativat investoinnit. Se tarkoittaa sitä, että koneet ovat kiinni ja tuotannon henkilökunta lomilla. Mutta kun tuotanto lomailee, se tarkoittaa sitä, että kunnossapidolla on kiirettä. – Aina kun tuotanto on poissa, me olemme töissä, eli meille kesä on kiireisintä aikaa. Mutta se on ammatinvalintakysymys, nauraa kunnossapitäjä Pekka Vainio. Koskisen Oy on yli satavuotias perheyritys. Yrityksellä on tuhatkunta työntekijää, joista ulkomailla työskentelee reilu 100 henkeä. Toimihenkilöitä on 200, ja työntekijöitä pääluottamusmies Lauri Sallilan kaitsettavana on 713, suurin osa Kärkölän Järvelässä. Yhtiö pyörittää noin 270 miljoonan euron liikevaihtoa, josta lähes 80 prosenttia syntyy levyja sahateollisuuden yksiköistä. Vaikka sahaja levyteollisuuden koneet seisahtuvat, taloteollisuus ei hiljene, päinvastoin. Siellä tarvitaan kolmisenkymmentä kesätyön tekijää, joita saadaan etenkin alan opiskelijoista. – Se on haastavaa homma, siihen ei voi tulla ilman kokemusta ja osaamista, Sallila sanoo. VASTUUTA TULEVALLE INSSILLE Yksi kesällä töitä paiskivista on Joona Ikonen. Tuleva puutekniikan insinööri on lukion ja ammattikoulun jälkeen tehnyt töitä rakennuksilla ja huonekalutehtaalla. Ikonen kokoaa muun porukan mukana kattoristikoita. – Tämä on vastuullista hommaa. Näiden pitää kestää aikamoisia kuormia ja täyttää alan vaativat standardit, sanoo Ikonen ja osoittaa hallin kokoamispöydällä lepäävää kattoristikkoa. Kesätyö tarkoittaa paitsi tienestiä, myös hyvää vaihtelua koulussa istumiseen. – Pääsen tekemään fyysistä työtä, josta on hyötyä myös tulevassa ammatissa. Insinöörilläkin on hyvä olla kosketusta tuotantoon, ilman sitä ei voi tulla hyväksi inssiksi. Kattoristikoiden kasaaminen vaikuttaa palapeliltä – toki normaalia suuremmalta – mutta erityisen haasteensa tuo työn vauhti. – Vaikeinta on päästä tiettyyn tulokseen ja pysyä samassa tahdissa 30 vuotta hommia tehneiden kanssa. Olen kuitenkin saanut hyvän opastuksen työhön, ja nuo kokeneemmat kaverit ovat hyviä opettamaan. HYVÄLLÄ PEREHDYTYKSELLÄ ALKUUN Tehtaan kesäseisokki tuo kesätöitä myös työelämää vähemmän nähneille, alle 18-vuotiaille nuorille. Koska seisokin aikana hitsauskipinät lentävät ja rälläkkä laulaa, pitää pölyä, purua ja haketta käsittelevillä tehtailla olla iso määrä palovahteja. Heitä palkataan jopa 40. – Nuorille järjestetään aluksi perehdytystilaisuus sekä alkusammutusja hälytyskoulutus, kertoo työsuojeluvaltuutettu Hannu Ylioja. Vaikka työ ei vaadi suurta ammattitaitoa, se vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. – Aina töiden lopettamisen jälkeen pidetään vähintään kaksi tuntia jälkivartiointia, jotta varmistetaan, ettei mikään kipinä ole jäänyt kytemään. Kesätyöläisten perehdyttämisessä myös tiiminvetäjillä on iso rooli. – Kerrotaan talon tavat, yleiset käytännöt ja turvallisuusasiat sekä annetaan turvavarusteet ja suojaimet. Heillä on myös nimetyt opastajat, jotta varmasti uskaltaa kysyä tarvittaessa mitä tahansa, kertoo käytännöistä tiiminvetäjä Tiina Koskela. – Ilmapiirin on oltava turvallinen, jotta neuvoa uskaltaa aina kysyä. Vanhempien työntekijöiden pitääkin ymmärtää, että nuoret eivät voi olla kaikesta perillä. Tietysti toivomme, että kesätyöntekijöiltä tulisi puolestaan hyviä ehdotuksia asioiden kehittämiseen, Ylioja sanoo. LOMAA PERHEEN EHDOILLA Teollisuuden sektoreiden ja eri yritysten tarpeet ovat kesällä vaihtelevia. Tuotantoa ei sanele niinkään kesätai talviaika, vaan yksinkertaisesti tilauskirja. – Monissa taloissa, joissa normaalistikin tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, tahti ei hiljene yhtään ja vuorojärjestelmiä on viritetty siten, että miehitys riittää läpi kesän. Osassa käytetään kesäharjoittelijoita tarpeen mukaan, kertoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. KOSKISEN OY PERUSTETTU 1909 KOTIPAIKKA Järvelä OMISTAJA Koskisen perhe TUOTANTO Vaneri, sahatavara ja -jalosteet, ohutvaneri ja viilut, lastulevy, seinäelementit ja kattoratkaisut. HENKILÖSTÖ Noin 1000, joista ulkomailla noin 100, toimihenkilöitä noin 200 ja työntekijöitä 713 LIIKEVAIHTO Noin 270 milj. euroa (2018) Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 8 4.6.2019 15.04
6/2019 Tekijä 9 ? AJASSA Jos kesätyöntekijä Joona Ikoselle jää aikaa lomailuun, se kuluu musiikkia bändin kanssa soittaen sekä kotimaassa matkaillen. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 9 5.6.2019 9.06
10 Tekijä 6/2019 Tosin esimerkiksi monet kemian alan töistä ovat sellaisia, joissa tarvitaan osaamista ja ammattitaitoa, joten kesätuuraajien palkkaaminen ei ole aina yksinkertaista. – Mutta jos nuorella on koulutusta tai kokemusta aiemmista kesistä, sellaisia ihmisiä voidaan käyttää. Vaikka kesälomakausi perinteisesti on kesäkuusta elokuuhun, monilla prosessiteollisuuden kolmityövuoroa tekevillä työpaikoilla venytetään lomakautta pidemmäksi: lomia pidetään myös toukoja syyskuussa. Laihon mukaan työnantajat kuuntelevat kesälomatoiveita varsin hyvin. – Toiveena tietysti on, että vuosiloman vahvistamisen ajankohta olisi aina vähän aiemmin. Jos tieto saadaan kovin myöhään, se on vaikeaa perhe-elämän järjestelyiden suhteen. Samaa työn ja perhe-elämän yhdistämisen tarpeita peräänkuuluttaa myös Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. – Meillä on töitä, joissa vuorotyö pyörii yötä päivää, kesät ja arjet. Siksi yhtämittainen neljän viikon loma ja se, että toiveet kuullaan, olisi tärkeää. Tämä korostuu varsinkin niiden perheiden kohdalla, joissa on pieniä lapsia. – Siellä joudutaan miettimään aika paljon lomien jaksotusta. Koulut ja päiväkodit ovat kiinni, ja jos auttavia isovanhempia ei ole lähellä, hoitojärjestelyistä voi aiheutua melkoista painetta. Pesolan mielestä loman tärkeä funktio onkin paitsi työntekijän itsensä, myös koko perheen hyvinvointi. – On tärkeää, että perheet saavat yhteistä aikaa. Siksi julkisten palveluiden pitäisi olla parempia, että ne palvelisivat myös kesäisin. YHTEISTÄ SOPIMISTA TARVITAAN Palataan Koskiselle. Seinän takana koneet jyskyttävät kuumana, mutta taukohuoneessa on hetki aikaa puhua kesästä. Seisokin ansiosta tuotannon lomajärjestelyt hoituvat vaivattomammin kuin monessa muussa tuotantolaitoksessa. Koska halutuimpaan loma-aikaan työpainetta ei ole, mittavia tuurauksia, lomien rytmitystä ja kinastelua lomatoiveista ei tarvita. – Lomat on helppo järjestellä ja ne voidaan hoitaa yksiköissä itse, sanoo prosessipäällikkö Saija Korpela. Pääluottamusmies Lauri Sallilan kesään kuuluu aikatauluttamattomuus – se, että ei ole kiire mihinkään. "Toiveena tietysti on, että vuosiloman vahvistamisen ajankohta olisi aina vähän aiemmin. Jos tieto saadaan kovin myöhään, se on vaikeaa perhe-elämän järjestelyiden suhteen." TONI LAIHO Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 10 4.6.2019 15.04
6/2019 Tekijä 11 ? AJASSA Korpelan mukaan työntekijöiden toiveita kuunnellaan ja ne pyritään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Samaa sanovat muutkin pöydän ympärillä istujat, jotka kaikki osallistuvat lomajärjestelyihin, Tiina Koskela ja Pekka Vainio myös osastonluottamusmiehen rooleissaan. – Toiveita katsotaan yhteistyössä päälliköiden kanssa, ja jos kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, etsitään vaihtoehtoja. Työ on hektistä, muutoksia tulee ja niihin pitää kaikkien sopeutua, neljänkymmenen työntekijän tiimistä vastaava Koskela sanoo. – Yhteistyö työnantajan kanssa on ollut hyvää, ja toiveita vaikka lomamatkojen varaamisen takia yritetään huomioida. Homma ei toimi, jos ei puolin ja toisin keskustella, sanoo pääluottamusmies Sallila. Työnantajankin puolella loman tärkeys ymmärretään. – Ihminen tulee loman jälkeen virkeämpänä töihin. Meillä työ on fyysisesti rasittavaa, mutta henkistä rasitusta tuo myös tietty pakkotahtisuus, koska työsuoritteet ovat osin palkan perusteena, Korpela miettii. Kunnossapitäjä Pekka Vainio viettää lomiaan mökillä, joka on pienen laivamatkan takana Viron Pärnussa. "Aina kun tuotanto on poissa, me ollaan töissä. Mutta se on ammatinvalintakysymys." – Meillä ei ole päivittäin sitä pakkotahtisuutta, mutta jos joku kone on hajalla, silloin on pirun kiire, muistuttaa kunnossapidon työn luonteesta Pekka Vainio. Monella koskislaisella oma puoliso on töissä samassa paikassa – puoliso on työpaikalta löydetty tai sinne on haettu alun perinkin yhdessä. Pekka Vainion vaimo on tuotannon puolen töissä, ja se tarkoittaa, että yhteistä loma-aikaa on kesällä niukasti. Se ei ole kuitenkaan ongelma. – Minulle on ihan sama, mihin aikaan vuodesta loma pidetään. Jos haluaa lomalla lämpimään, sitä löytyy aina jostain päin maailmaa. Ja eläissäni en ole pitänyt neljää viikkoa yhtäjaksoista lomaa. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 11 4.6.2019 15.04
12 Tekijä 6/2019 TYÖNTEKIJÄ KAIPAA LEPOA JA LOMAA Ahkerinkaan työn sankari ei jaksa loputtomiin, vaan jossain vaiheessa pitää tyhjentää pää ja ladata akkuja. Levännyt työntekijä on myös tehokas ja turvallinen työntekijä. – Kehon ja mielen reaktio rutiineista poikkeaviin tapahtumiin on stressi. Tällainen vireystilan nousu parantaa toimintakykyä, terävöittää aisteja ja aktivoi ihmistä. Se tulee sieltä savannilla leijonia pakoon juoksevilta esi-ihmisiltä, Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen selittää stressin mekanismeja. Lyhytaikainen stressi parantaa ongelmanratkaisukykyä ja tehostaa nopeaa toimintaa vaativia hommia myös työelämässä. Ongelma kuitenkin syntyy, jos ylilatautuminen ei pääse missään vaiheessa purkautumaan – varsinkin jos ihminen ei tee fyysistä työtä, joka edesauttaa stressihormonitason laskua. – Töistä kertynyttä kuormaa puretaan ja siitä palaudutaan toki iltaisin ja viikonloppuisin. Pitkän työputken tai esimerkiksi kiireisen kevään aikana se ei kuitenkaan enää välttämättä riitä. Siksi tarvitaan pidempiä jaksoja – lomaa – jolloin voidaan palauttaa voimavaroja oikealle tasolle. Koskisen Oy:n tiiminvetäjä Tiina Koskela on hankkinut retkeily auton lisäksi mökin, ja ihmettelee, miten aika molempiin kesäharrastuksiin riittää. ELIMISTÖ REAGOI HITAASTI Jos stressi pääsee kertymään ja kumuloitumaan, sillä on suoria terveysvaikutuksia muun muassa sydänja verisuonisairauksien myötä. Pitkittynyt rasitustila voi myös aiheuttaa univaikeuksia, keskittymisen heikkenemistä ja epätarkempaa työskentelyä. Tällaisella lumipalloefektillä on suora vaikutus myös tehokkuuteen ja työturvallisuuteen – levännyt ihminen on siis myös työnantajan etu. – Levännyt työntekijä on myös ammatillisesti kunnianhimoisempi ja hän kokee työnsä merki tyk selliseksi. Ihmisen jaksaminen on yksilöllistä. Toinen painelee pitkää päivää väsymättä, toinen uupuu pienistäkin vastoinkäymisistä. Loputtomiin ei kuitenkaan kukaan jaksa. Eikä lomakaan heti lataa ihmistä täyteen tehoonsa. – Se, että kuormitus ja stressi tasaantuu sinne nollatasoon, vaatii keskimäärin kahdeksan päivää. Siksi tilanteen nollaamiseen ei välttämättä riitä viikon loma, vaan kunnollinen rentoutuminen alkaa vasta sen jälkeen. Mertasen mukaan kuormitus on salakavala tila: sitä ei edes aina huomaa silloin, kun se on päällä. – Kiireen aikana ajattelee, että tekemistä vaan on ja päivät toistuvat toisensa kaltaisena. Sitä alkaa pitää normaalina tilana. Vasta kun tilanteen pääsee rauhoittamaan, ihminen usein huomaa, kuinka väsynyt hän olikaan – ja että olo voikin olla toisenlainen. Mertanen kuitenkin muistuttaa, että vain viikko Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 12 4.6.2019 15.04
6/2019 Tekijä 13 loman jälkeen stressitaso voi olla jo palautunut lomaa edeltävään aikaan. Siksi on tärkeää, että ihmisellä on myös arjessa aktiviteetteja työn vastapainoksi. – Loman aikana voi myös pysähtyä tarkastelemaan tilannettaan. Jos työhön paluu alkaa ahdistaa viikko ennen sinne menoa, jos työ vie liian ison osan energiasta ja ihminen elää vain lomia varten, pitää pohtia, onko arjessa tarpeeksi mielekästä tekemistä. MONTA TAPAA LOMAILLA Paitsi levon tarve, myös sen viettämisen tapa on yksilöllistä. Se voi vaihdella sen mukaan, oletko raskaan alan duunari vai fyysisesti kevyttä asiantuntijatyötä tekevä istumatyöläinen. – Kuormitus on erilaista, ja siksi myös palautuminen on erilaista. Jos työssä käyttää koko ajan päätään, lomalla voi tarvita fyysistä tekemistä tai kevyen hömpän lukemista. Jos työkaluina ovat oma keho ja lihakset, lomalla ei välttämättä halua olla fyysisesti aktiivinen, Mertanen sanoo. – Samoin ihminen, joka joutuu työssään olemaan koko ajan sosiaalinen, voi kaivata lomalla itsenäisyyttä ja rauhaa. Sosiaalisen median kautta näkee nykyään huikeita tarinoita muiden lomanviettotavoista ja -paikoista. Siitä ei pidä ottaa paineita, mutta vinkkejä voi toki ottaa. – Pitää tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Työasioita ja pitäisi-ajattelua on hyvä välttää, ja jokaisesta sukulaisvierailustakaan ei pidä ottaa liikaa paineita. Itselle saa olla armollinen. Väärin ei voi lomailla. TEHOKKUUTTA LEVOSTA Lomalla ja levolla on roolinsa suomalaisen osaamisen ja menestymisen osatekijänä, muistuttaa Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. – Me haluamme tehdä korkean jalostusasteen tuotteita, ja osaamisella on iso merkitys. Osaajat ovat kovan paineen alla, ja siksi tarvitaan lomia. On maita, joissa tehdään enemmän töitä kuin Suomessa, mutta pitkät vuosittaiset työajat eivät korreloi tuottavuuden kanssa, Pesola tähdentää. Pesolankin mukaan lomalla nollataan, elvytään ja kerätään voimia. Hän myös muistuttaa, että nuorempana elpyy nopeammin, mutta iän myötä rasitus ja levon tarve kasvaa. Kuinka työympäristöpäällikkö viettää omat lomansa? – Mökkeillen, kalastellen ja laiturihommissa. Varsinkin kun asuu ja työskentelee Helsingissä, lomalla kaipaa vähän rauhallisempiin kuvioihin. Psykologi Juho Mertanenkin yrittää elää niin kuin opettaa. – Kun aivot ovat tärkein työväline, lomalla pidemmät pyörälenkit tai puutarhanhoito ovat hyvää tekemistä. Aiemmin Mertanen on matkustellut paljon ulkomailla, mutta ilmastoahdistus on vähentänyt muun muassa lentämistä. Lomailu tapahtuu yhä enemmän Suomessa. – Nuorempana seikkailu ja uusien kokemusten kerääminen tuntui hyvälle. Nyt kun on tullut ikää, matalampi syke riittää. l MITEN TEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ KESÄLLÄ? Keskeiset vientialat ? kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus – tarjoavat kesätyöpaikan 26 000 nuorelle. Miten Teollisuusliiton eri sektoreilla riittää kesätöitä? Liiton sopimusasiantuntijat vastaavat. ”Kesäaika on puutuoteteollisuuden parasta suhdanne aikaa. Vaikka seisokkeja onkin, tehtaat käyvät pääosin läpi kesän ja se tietää kesätyöntekijöitten rekrytointia vakituisten rinnalle. Monelle kesätyöntekijälle työskentely on tuttua aiemmilta vuosilta.” JYRKI ALAPARTANEN, sektorijohtaja, puutuotesektori ”Metsäalalla työskentelee muutamia satoja koululaisia pääasiassa metsänistutuksessa. Kesätyöntekijöiden työpanos on tärkeä, jotta taimet saadaan maahan ja metsänkasvu käyntiin. Määräaikaisia kausityöntekijöitä käytetään lumettoman maan aikana myös muun muassa taimikonhoidossa. Metsätaimitarhoilla sesonki ajoittuu syksyyn kasvu kauden jälkeiseen aikaan, jolloin määräaikaiset työntekijät työskentelevät pakkaustehtävissä. Henkilömäärä kolminkertaistuu noin 2,5 kuukauden ajaksi. Turvetuotanto on kausityötä säästä riippuen. Turpeen nosto pyritään suorittamaan alkukesästä.” JARI SIRVIÖ, sopimusasiantuntija, metsä, taimitarha, metsäkone ja turvetuotantoala ”Maatalous ja puutarhaalat ovat kausityötä, ja kesällä mennään sata lasissa. Alan kokonais työvoimasta vakituisesti palkattuja on noin 4 200 ja tilapäistä noin 32 600 henkilöä vuodessa. Suuri osa kausityön tekijöistä tekee työtä pääasiallisena toimeen tulonaan, ja ilman kausityöntekijöitä ei pöydissämme olisi suomalaisia vihanneksia, kasviksia ja marjoja. Yli puolet tilapäisestä työvoimasta tulee ulkomailta. Työ on pääasiassa helposti opittavaa poimintatyötä. Eniten haasteita tulee hankalista työasennoista, luonnonolosuhteista ja siitä, etteivät tilapäistyöntekijät tunne työehtoja." RIIKKA VASAMA, sopimusasiantuntija, maaseutuelinkeinot, turkistuotantoala, puutarhaala, viher ja ympäristörakentamisala ”Jakelualalla yritykset palkkaavat työvoimapulan vuoksi niin paljon kesätyövoimaa kuin mahdollista. Vaativuustaso on jakelutyössä noussut, mutta ei kuitenkaan sellaiselle tasolle, etteikö kesätyöntekijä pystyisi työtä hoitamaan.” MARTTI PAAVILAINEN, sopimusasiantuntija, jakajat ”Media ja painoalalla on suurimmissa paikoissa joitakin kymmeniä kesätyöntekijöitä, lähinnä vuokratyöntekijöitä ja alalle opiskelevia. Kesätyöntekijät eivät ole merkittävässä roolissa, koska tuotannossa tarvitaan osaavaa ammattihenkilöstöä.” RIITTA KOSKINEN, sopimusasiantuntija, media ja painoalan työntekijät AJASSA Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 13 4.6.2019 15.37
14 Tekijä 6/2019 ILMIÖ Valtio tukee tutkimusta TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Valtion tehtävänä ei ole hoitaa pelkästään kansalaisten ajankohtaisia tarpeita, vaan myös ENNAKOIDA TULEVAA. Yhtenä keinona on tukea tutkimusta ja kehittämistä. Tuen oikeasta kohdentamisesta asiantuntijat kiistelevät säännöllisesti. Valtion linjana on jo pitkään ollut, että pääsääntöisesti tukea annetaan sellaisten TUOTTEIDEN TAI PALVELUIDEN KEKSIMISEEN, joita ihmiset tai yritykset tarvitsevat. Yleensä julkinen tuki kattaa vain osan projektin tutkimusja kehittämismenoista. Lopun maksavat esimerkiksi yritykset, korkeakoulut ja säätiöt. Esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT käytti Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 tutkimukseen ja kehittämiseen 217 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 73 miljoonaa. Tilastokeskuksen mukaan julkinen sektori käytti toissavuonna tutkimukseen ja kehittämiseen 577,7 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen myöntämät tuet. Valtiolle kuuluvat organisaatiot käyttivät kaikkiaan 84 prosenttia eli 486,5 miljoonaa euroa julkisen sektorin T&K-MENOISTA. Eniten valtiolle kirjattuja t&k-menoja käyttivät valtion tutkimus laitokset, kuten esimerkiksi VTT, Luonnonvarakeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suoraan valtion kassasta rahaa maksettiin kuitenkin vain 324,5 miljoonaa euroa, josta valtion omiin t&k-hankkeisiin meni 105,1 miljoonaa euroa. Eniten julkista tutkimusja kehittämisrahaa käytetään SOVELTAVAAN TUTKIMUKSEEN, peräti 62 prosenttia rahoista käytettiin tähän tarkoitukseen. Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään perustutkimuksessa saatuja tutkimustuloksia etsimällä niille käytännön sovellutuksia. KEHITTÄMISTYÖ on soveltavan tutkimuksen seuraava vaihe. Siinä kehitetään valmiiksi jokin palvelu tai tuote. Julkisen sektorin t&k-menoista kehittämistyöhön käytettiin vuonna 2017 noin 25 prosenttia. PERUSTUTKIMUKSEEN käytettiin rahoista 13 prosenttia. Ylivoimaisesti eniten julkisen sektorin t&kmenoista osoitettiin TEKNIIKAN ALALLE: 241,7 miljoonaa. Toisena tulevat yhteiskuntatieteet 92,9 miljoonalla eurolla ja kolmantena maaja metsä taloustieteet 87,8 miljoonalla eurolla. Valtio tukee tutkimusta ja kehittämistyötä myös SIJOITUSYHTIÖIDENSÄ kautta. Teollisuussijoitus Oy ja vuonna 2016 perustettu Vake ostavat osuuksia lupaavista yhtiöistä ja auttavat niitä kasvamaan ja kehittymään. KORKEAKOULUT TUTKIVAT Korkeakoulut tekevät paljon tutkimusta, mutta Tilastokeskus ei luokittele yliopistotutkimusta julkisen sektorin t&k-menoiksi, koska se vaikeuttaisi tilastojen kansain välistä vertailua. Vuonna 2017 opetusministeriö maksoi korkeakoulujen t&k-menoista noin 730 miljoonaa euroa. Kaikkiaan korkeakoulujen t&k-menot olivat 1,57 miljardia euroa, joten valtion suoraan maksama tuki oli noin 47 prosenttia kaikista korkeakoulujen t&k-menoista. Valtion rahaa ohjautuu korkeakouluille myös muuta kautta. Esimerkiksi Suomen Akatemia tuki korkeakoulujen tutkimusja kehittämistoimintaa vuonna 2017 noin 306 miljoonalla ja innovaatioiden rahoittaja Tekes 99 miljoonalla eurolla. VALTIOT MAHDOLLISTAVAT Ilman valtion rahoitusta ei olisi syntynyt gps-paikannusjärjestelmää tai kosketusnäyttöjä, arvioi arvostettu taloustieteen professori Mariana Mazzucato. Hän toimii monien hallitusten neuvonantajana. Valtiot ovat vuosikausia mahdollistaneet monia innovaatioita ja yrityksiä. Mazzucaton mukaan Elon Muskin yritykset ovat saaneet julkista rahoitusta noin viisi miljardia dollaria. Musk on ollut perustamassa mm. PayPalia ja Teslaa. Suomessa esimerkiksi Oulun yliopisto tutki puolustusvoimille 3G-verkkoja jo 1980-luvulla. Tutkimusryhmän jäsen, nykyinen professori Matti Latva-aho on kertonut, että Oulun tutkimusryhmä oli 3G-teknologian kehityksessä kiistatta maailman kärkiryhmä. Suomessa tehty tutkimustyö mahdollisti osaltaan Nokian nousun maailman suurimmaksi matkapuhelin valmistajaksi. Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti Varaukset ja tiedustelut: myynti@murikanranta.fi, p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Varaa kesäkivaa koko perheelle Tampereelta! Murikanrannan kesähotelli paketit 2019 ovat nyt myynnissä Teollisuusliiton jäsenille alennettuun hintaan. Voit valita myös pelkän hotelliloman jäsenetuhintaan! Tee varaus: murikanranta.fi varauskoodilla LIITTO2019. Kesäloma syntyy yhteisistä hetkistä Tieliikenteen valtakunnallinen automuseo Mobilia on täynnä kiehtovaa nähtävää ja tekemistä koko perheelle. Vieraile mm. Rallimuseossa tai Rahtaritliikennepuistossa. 50-vuotta täyttävä Särkänniemi on yksi Suomen suosituimmista kesäkohteista, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Juhlavuoden kunniaksi kesä 2019 on täynnä yllätyksiä. Pyynikin kesäteatteri tarjoilee takuuvarmaa viihdettä. Tarjolla on koko perheen Tatun ja Patun Suomi ja kotimainen komediauutuus Nuotin vierestä. Museop aketti Huvipak etti Teatterip aketti JÄSE NETU ! 81 € / 2 hengen paketti 149 € 137 € / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti (yli 120 cm) Lue lisää ja tee varaus: murikan ranta.fi/ jasenetu Paketit voimass a 17.6.–11 .8. Paketti sisältää: majoitus vastaremontoidussa Teollisuusliiton omistamassa Kokoushotelli Murikanrannassa Teiskossa • 2 hengen Standard-huone (neljän hengen perheille majoitus yhdistettävässä perhe huoneessa) • runsas aamiainen • spa-osasto aamulla ja illalla • pysäköinti • liput tai rannekkeet valitsemasi kesähotellipaketin mukaan Tatun ja Patun Suomi 4.7.–5.8. Nuotin vierestä 97 € 189 € / 4 hengen perhepaketti LÄ H DE : Ti la st ok es ku s M ilj oo na a eu ro a Julkiset tutkimusja kehittämismenot Julkinen sektori Korkeakoulut 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1 000 2 000 1 500 500 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 14 4.6.2019 15.04
Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti Varaukset ja tiedustelut: myynti@murikanranta.fi, p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Varaa kesäkivaa koko perheelle Tampereelta! Murikanrannan kesähotelli paketit 2019 ovat nyt myynnissä Teollisuusliiton jäsenille alennettuun hintaan. Voit valita myös pelkän hotelliloman jäsenetuhintaan! Tee varaus: murikanranta.fi varauskoodilla LIITTO2019. Kesäloma syntyy yhteisistä hetkistä Tieliikenteen valtakunnallinen automuseo Mobilia on täynnä kiehtovaa nähtävää ja tekemistä koko perheelle. Vieraile mm. Rallimuseossa tai Rahtaritliikennepuistossa. 50-vuotta täyttävä Särkänniemi on yksi Suomen suosituimmista kesäkohteista, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Juhlavuoden kunniaksi kesä 2019 on täynnä yllätyksiä. Pyynikin kesäteatteri tarjoilee takuuvarmaa viihdettä. Tarjolla on koko perheen Tatun ja Patun Suomi ja kotimainen komediauutuus Nuotin vierestä. Museop aketti Huvipak etti Teatterip aketti JÄSE NETU ! 81 € / 2 hengen paketti 149 € 137 € / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti (yli 120 cm) Lue lisää ja tee varaus: murikan ranta.fi/ jasenetu Paketit voimass a 17.6.–11 .8. Paketti sisältää: majoitus vastaremontoidussa Teollisuusliiton omistamassa Kokoushotelli Murikanrannassa Teiskossa • 2 hengen Standard-huone (neljän hengen perheille majoitus yhdistettävässä perhe huoneessa) • runsas aamiainen • spa-osasto aamulla ja illalla • pysäköinti • liput tai rannekkeet valitsemasi kesähotellipaketin mukaan Tatun ja Patun Suomi 4.7.–5.8. Nuotin vierestä 97 € 189 € / 4 hengen perhepaketti Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 15 4.6.2019 15.04
16 Tekijä 6/2019 KOKIJA ”Näen tulevaisuuden valoisana” Levyseppähitsaajan koulutus antoi Valtteri Kankaristolle lujan pohjan ponnistaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ V iime vuonna SAK:n Duunari-stipendillä palkittu raisiolainen Valtteri Kankaristo, 18, opiskeli levyseppähitsaajaksi Turun ammatti-instituutissa ja suoritti tutkintonsa loppuun oppisopimuksella lietolaisessa metallialan yrityksessä Carrus Delta Oy:ssa. Huhtikuun alussa ammattiin valmistunut Kankaristo näkee tulevaisuuden valoisana. – Olen nuori ja kouluttautunut alalle, jossa tarvitaan tekijöitä. Työpaikan pitäisi löytyä. Tulevaisuuteni koen hyvänä, kun vain jaksan tehdä ja yrittää. Kankaristo saa tehdä työtä, johon hän kouluttautui. – Kun oppisopimus työpaikalla loppui, minulle annettiin määräaikainen sopimus heinäkuun loppuun saakka. Armeijan käyn pois ja toivottavasti sen jälkeen pääsen työelämään takaisin. Sitten pitää katsoa, lähdenkö vielä opiskelemaan. Järjestöalakin on ihan kiinnostava vaihtoehto, mutta sen pitemmälle en ole elämää ehtinyt suunnitella. Vanhempiensa luona Raisiossa asuva Kankaristo sanoo haaveilevansa tavallisesta elämästä, johon kuuluu oma asunto, työpaikka sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa. – Toivon, että olisi duunipaikka ja varmuus siitä, että ”täällä minä pystyn olemaan”. Saisi elämän sillä tavoin kondikseen. Kun saa tietää millaiseksi työpaikka ja toimeentulo muodostuvat, niin siinä vaiheessa on aika katsoa itselleen omaa kämppää. METALLIALA TUNTUI KIVALTA Kankaristo tutustui metallialaan jo pikkupoikana sukunsa vanavedessä. – Suku on pitkään ollut alalla töissä, ja pääsin sitä vierestä seuraamaan. Sitä kautta heräsi kiinnostus, että tämä voisi olla minunkin alani. Lähdin suoraan peruskoulusta ammattioppilaitokseen syksyllä 2016. – Ajatus rupesi oikeastaan kypsymään jo peruskoulun teknisillä tunneilla, kun huomasin, että Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 16 4.6.2019 15.05
6/2019 Tekijä 17 AJASSA ? ”Motivaatiota olisi ollut vielä enemmän, jos olisi ollut enemmän opetusta ja tunteja pajalla.” ”Näen tulevaisuuden valoisana” Levyseppähitsaajan koulutus antoi Valtteri Kankaristolle lujan pohjan ponnistaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ metallialan hommat ovat kivoja. Kävin sedän yrityksessä työelämän tutustumisjaksolla, ja ala kiinnosti. Kahdeksannella luokalla yläasteella se valikoitui omaksi. Hain amikseen ja pääsin. Kankaristolla oli muitakin kiinnostuksen kohteita. – Jo yläasteella olin tosi kiinnostunut yhteiskunnasta ja siinä vaikuttamisesta. Kun amikseen menin, niin ensimmäisenä päivänä hommasin SAKKI ry:n opiskelijakortin ja liityin ammattiliittoon. Lähdin opiskelijatoimintaan mukaan. INTOA ENEMMÄN KUIN MAHDOLLISUUKSIA Kankaristo kertoo aloittaneensa ammattiopinnot sikäli hyvään aikaan, että opetuksen leikkaukset eivät vielä vaikuttaneet yhtä rajuina, ”kuin mistä nuoremmat kaiffarit puhuvat”. – Mutta kyllä aikaisemmat opetuksen määrärahojen leikkaukset huomasi. Sieltä oli kokonaan poistettu yksi suuntautumisala metallipuolelta. Ei riittänyt tunteja opettamiseen. Ei ollut resursseja siihen. Oli tosi paljon vapaapäiviä ja tosi lyhyitä päiviä, ettei oikein kerennyt tekemään mitään. – Välillä tuntui, että minkä ihmeen takia minä täällä amiksessa olen, kun on tunteja niin vähän. Ei motivaatio alaa kohtaan lakannut koulussa. Kun pääsi vähän tekemään, se oli plussaa. Mutta motivaatiota olisi ollut vielä enemmän, jos olisi ollut enemmän opetusta ja tunteja pajalla. KAMPPAILUA OPETUKSEN PUOLESTA Tilanne johti siihen, että varsinaissuomalaiset opiskelijat lähtivät yhdessä puolustamaan opiskelijoiden oikeutta saada kunnon opetusta. – ”Taistelu amis-opetuksen puolesta” oli Turun ammatti-instituutin koneja metallialan sekä autoalan opiskelijoiden järjestämä kampanja, jolla yritimme lisätä ammatillisen opetuksen arvostusta. Yksi pääpointeista oli, että pitäisi saada peruttua 200 miljoonan euron amis-leikkaukset. Me keräsimme siihen pienessä ajassa pienellä porukalla yli 10 000 allekirjoitusta. – Se lähti siitä, että kokoonnuimme yhteen nuorten kanssa ja puhuimme asiasta, että olisi tällainen juttu: haluatteko lähteä parantamaan asiaa? Kerättiin sitten kampanjaan nimiä. Pidettiin muutama mielenilmaus ja keskusteltiin poliitikkojen kanssa asiasta. Vettä on sen jälkeen virrannut vuolaasti Aurajoessa, mutta tarve ammattiopetuksen parantamiselle on edelleen olemassa. – Kun saatiin uusi eduskunta, joka toivottavasti on hiukan duunarija amis-myönteisempi, niin koitetaan laittaa kampanja uudelleen käyntiin ja nostaa näitä asioita esille, sanoo Kankaristo. Opiskelijatoiminta toi hänen elämäänsä runsaasti yhteiskunnallista aktiviteettia. – Lähdin vuonna 2018 ehdolle SAKKI ry:n liittohallitukseen. Olen siellä ja liiton valtakunnallisessa nuorisojaostossa. Hommia on kertynyt. Olen saanut niitä tehdä. – Ihan tyytyväinen mää siihen olen ollu! Raision mies tuumaa. VUODEN NUORI DUUNARI Jo opintojen alussa ammattiyhdistysliike imaisi Kankariston mukaansa. Hän liittyi Turun teollisuustyöntekijöiden ammattiosasto 1:een. – Se on suhteellisen suuri Teollisuusliiton osasto, johon kuuluu monta työpaikkaa Turun seudulla. Siellä minulle nakitettiin nuorisovastaavan rooli, ja lähdin ammattiosaston hallitukseen mukaan. Teollisuusliiton käynnistyttyä häntä pyydettiin mukaan liiton valtakunnalliseen nuorisojaostoon. Samalla hän alkoi käydä aktiivisesti Murikan kursseilla. – Siellä olen saanut hurjan paljon tietoa siitä, miten nuorena pystyn vaikuttamaan Teollisuusliitossa, ja totta kai myös siitä, miten edunvalvonta työelämässä toimii ja miten työpaikalla pystyy vaikuttamaan. Viime syksynä tapahtui Kankariston mukaan jotain yllättävää. – Sain tietää, että minua oli ehdotettu SAK:n vuoden duunaristipendin saajaksi. SAK:n nuorisotoimitsija Jussi Kukkola soitti, että onneksi olkoon, sinut on valittu saajaksi, pääsetkö Helsinkiin hakemaan sen. Lähdin sitten hakemaan stipendiä SAK:n edustajiston kokoukseen. Se tuli yllätyksenä, jota en osannut odottaa. Palkitsemisen perusteluna oli se, että Kankaristo oli toiminut aktiivisesti nuorten parissa ammattiyhdistysliikkeen ja ammattiylpeyden hyväksi. – Olen käynyt keskusteluja muun muassa luokkalaisteni kanssa. Kyllä he sen jälkeen ovat ymmärtäneet, miksi kannattaa liittyä liittoon ja liitossa olla. Kun on tullut sellainen tapaus vastaan, ettei kuulu liittoon, niin käynnistän keskustelun siitä, miksi kannattaisi kuulua. Sitä kautta olen vetänyt nuoria aktiiviseen toimintaan mukaan. TÖIHIN OPPISOPIMUKSEN KAUTTA Viime vuoden syyskuussa Kankaristo sai Carrus Delta Oy:sta oppisopimuspaikan. – Olin jättänyt kesätyöhakemuksen. Minulle soitettiin perään, että hei, olisi tarvetta tekijöille, mikä on tilanteesi? Ehdotin, että voisin oppisopimuksella tulla suorittamaan tutkinnon loppuun. Se natsasi ja pääsin haastattelun jälkeen töihin. Siirtyminen koulusta työelämään sujui Kankaristolta ilman suuria ongelmia. – Oli hyvä ja avoin työyhteisö, joka otti minut mukaan. Opetettiin ja neuvottiin. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 17 4.6.2019 15.05
18 Tekijä 6/2019 – Koulusta se poikkesi siinä, että vastuuta piti ottaa omista tekemisistään. Piti miettiä, että teen ihan oikeita töitä, jotka vaikuttavat johonkin, mistä saa palkkaa. Se oli suurin muutos. Sitten oli säännöllinen aikataulu, minkä mukaan mennään. Työaika alkaa kuudelta, eli vähän aikaisemmin, mitä kouluun mentiin. – Siinä oli tuotantopäällikkö ja työnjohtaja. Tämä katseli vieressä, miten menee. Työkaverit opastivat ja neuvoivat. Siinä oli yksi vähän vanhempi duunari, jolle nakitettiin opastamiseni työhön. Siinä se meni, kun pyörin itse mukana. Mitä enemmän opin, sitä enemmän sain vastuuta. NUORI HALUAA VAIKUTTAA Kankariston mielestä koulutus on yksi tae sille, että nuoret pysyvät yhteiskunnassa mukana. – On huolestuttavaa, että näkee paljon nuoria, jotka eivät oppilaitoksessa pärjää. Heidän kohdallaan ei välttämättä huomioida syitä taustalla. Ajatellaan, että se on tyhmä kaveri, eikä tajua. Mutta oikeasti nuoren elämäntilanne saattaa olla aika heikko. – Varsinkin menneen hallituksen aikana näkyi, ettei syrjäytymisen ehkäisyyn kovin paljon panoksia pistetty. Opiskelijoiden määrää lisättiin ja ammatillisesta koulutuksesta leikattiin vaikka kuinka paljon pois. Jos Kankaristo saisi päättää, toisen asteen koulutus olisi maksuton. – Silloin nuorella olisi oikeasti mahdollisuus käydä sitä oppilaitosta mitä haluaa: kouluttautua ja haaveilla. Hänen mielestään nuoret kannattaisi ottaa vielä enemmän mukaan päätöksentekoon. – Nuoret haluavat vaikuttaa, jos heille annetaan mahdollisuus. Heiltä pitää vain kysyä ja tarjota vaikuttamismahdollisuuksia. Eivät he välttämättä itse niitä löydä. l DUUNARI-STIPENDIN HAKU ALKAA TAAS ELOKUUSSA SAK:n myöntämä 1 000 euron stipendi annetaan työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston kokouksessa marraskuussa. ONKO MIELESSÄSI HENKILÖ, JOKA ON l hankkinut oman alansa ammattitutkinnon l on ylpeä omasta ammatistaan l toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi l toiminut aktiivisesti esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta l edistänyt ammatillista järjestäytymistä Lisätietoa: www.sak.fi Valtteri Kankariston harrastuksiin kuluu muun muassa vapaapalokunta. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 18 4.6.2019 15.05
6/2019 Tekijä 19 VIERAILIJA Tärkeitä toiveita ja tiekartta niiden toteutukseen M itä toivot tavallisena arkiaamuna? Ehkä kupillista tummapaahtoista kahvia ja lyhyttä viikkokokousta? Vähemmän tungosta tielle, lyhyempää työmatkaa ja kivempia näkymiä ikkunasta? Hyviä toiveita! Itse toivon muutamaa askelta puistokujanteella ja heräilevän kaupungin ääniä. Jotta elämä olisi hauskaa, tavallisen päivän pitää sujua tuskitta. Jotta arki sujuisi, olisi hyvä, että sopiva koti löytyisi tarpeeksi läheltä harrastuksia ja työpaikkaa. Eduksi olisi sekin, että kun työpäivän jälkeen kotona pomppii innosta piukea koira, ulos pääsisi äkkiä ja viihtyisään ympäristöön. Kyselytutkimus, joka tehtiin viime vuonna Helsingin seudun asukkaille maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (MAL-barometri) kertoo lisää ihmisten pienistä, tärkeistä arkitoiveista. Esimerkiksi asuinpaikalta toivotaan eniten näitä asioita: lähipalvelut ovat kävelyetäisyydellä, luonto on lähellä, asumisen hintataso on kohtuullinen ja yhteydet työtai opiskelupaikalle ovat sujuvat. 65 prosenttia vastaajista haluaa lisää panostuksia joukkoliikenteeseen ja lähes puolet pyöräliikenteeseen. Sen lisäksi MAL-barometri 2018 kertoo arkipäivän keskelle tunkevista isoista kysymyksistä: 87 prosenttia ihmisistä on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutosta aiheuttavia liikenteen päästöjä pitää vähentää. Helsingin seutu vetää puoleensa uusia ihmisiä ja yrityksiä. Nykyiset ja tulevat asukkaat tarvitsevat asuntoja ja palveluita, yritykset toimitiloja. Vuonna 2050 Helsingin seudulla ennustetaan asuvan 2 miljoonaa asukasta. Jotta ihmisten arki rullaisi sujuvasti nyt ja lähivuosikymmeninä, Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet ottaa tulevaisuuden haltuun yhteisvoimin. Yhteistyön tuloksena on juuri saatu valmiiksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelma, jota aletaan pian toteuttaa. Uunituoreen suunnitelman tavoitteena on tehdä seudusta houkutteleva ja toimiva sekä nykyisille että uusille asukkaille ja yrityksille. Jotta tavoitteet toteutuvat, tarvitaan tehokkaita keinoja. MAL 2019 -suunnitelman mukaan seudulle rakennetaan vuosittain 16 500 uutta asuntoa. Ihmiset tarvitsevat keitaita arjen keskelle. Siksi sekä asuntokannan että elinympäristön laadusta huolehditaan. Koska seudun pitää kasvaa kestävästi, MAL 2019 suunnitelma ohjaa rakentamisen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille. Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen panostetaan vahvasti, ja tieliikennettä kehitetään tavaraja joukkoliikennelähtöisesti. IPCC:n raportti viime syksynä osoitti meille kaikille, ettei kasvihuonekaasujen päästöleikkauksia voidaan enää lykätä. MAL 2019 -suunnitelman yksi tärkeimmistä tavoitteista on liikenteen päästöjen puolittaminen. Keinoja löydettiin useita. Tehokkaimmat keinot ovat sähköja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvattaminen, tiemaksujen käyttöönotto ja bussiliikenteen päästöjen vähentäminen. MAL 2019 -suunnitelmassa esitetään liikenteeseen noin 4 miljardin investointeja, joista 85 prosenttia kohdistuisi joukkoliikenteeseen. Investoinnit on suunniteltu niin, että ihmiset liikkuvat sekä oman terveytensä että ympäristön kannalta selvästi nykyistä paremmin. Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi ja sen pääkaupunki on mukana kärkikahinoissa, kun etsitään maailman parhaimpia paikkoja asua. MAL 2019 on tiekartta siihen, miten nämä tärkeät kärkisijat pysyvät meillä myös lähitulevaisuudessa. SINI PUNTANEN Kirjoittaja on HSL:n Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja. AJASSA ”Jotta elämä olisi hauskaa, tavallisen päivän pitää sujua tuskitta.” Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 19 4.6.2019 15.05
010 19 19 19 if.fi/omatsivut Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 20 4.6.2019 15.05
TEOLLISILLA TYÖPAIKOILLA SATTUNEET TYÖTAPATURMAT VUONNA 2018: 18 000 Työtapaturmakeskus ennakoi tapaturmien määrän olevan lievässä kasvussa. www.tvk.fi Työtapaturmien lisääntyminen on tyypillistä nousukaudelle. 6/2019 Tekijä 21 LYHYET AJASSA 010 19 19 19 if.fi/omatsivut Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! LUETUIMMAT TOUKOKUU www.tekijälehti.fi ? Kasvun eväät löytyivät Murikan pitkältä kurssilta ? Areenallinen tulevaisuuden taitajia ? Tuottavuus on yhdessä onnistumista ? NÄKIJÄ: Helena Miranda ? Työtaistelut leimasivat vuotta 2018 A RK KI TE H TI TO IM IS TO A RK A D IA Esiintyjinä mm. Ismo Alanko, Atomirotta ja Pepe Willberg. Teollisuusliiton koko perheen jäsentilaisuus Sanan vapauden torilla 27.7. klo 17.30–19. Kesäistä musiikkia ja mukavaa ohjelmaa, muun muassa sirkustaitelija Kalle Pikkuharju. Liiton terveiset tuo vpj. Turja Lehtonen. Jäsenille vapaa pääsy. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/musiikkitapahtuma TUKI 20 €/ RANNEKE OIKAISU Tekijä -lehdessä 5/2019 sivulla 23 olleen vappumarssikuvan kuvatekstissä oli virhe. Reijo Koskinen ei ole Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen entinen puheenjohtaja. Näin ei ole ollut. Hän edusti marssilla yhdistyksen veteraaneja. TYÖMIEHEN LAUANTAI NÄYTTELY Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai, lauloi Irwin Goodman 1960luvun puolivälissä. Työviikko oli kuusipäiväinen ja kansan alkoholinkäyttöä valvottiin tiukasti. Alkosta tehdyt ostot merkittiin viinakorttiin, ja jos hankinnat ylittivät viranomaisten määrittelemän kohtuukäytön, kortti otettiin pois kuivumaan. Kansan päihteidenkäyttöä on Suomessa pyritty ohjailemaan monin tavoin. Kieltolaki tuli voimaan sata vuotta sitten 1.6.1919, kun taas keskioluen vapauttamisesta kauppoihin ja baareihin tuli tämän vuoden alussa kuluneeksi 50 vuotta. www.werstas.fi KOLMANNEKSELLE PERÄLAUTAA PAREMPI KOROTUS TYÖEHTOSOPIMUS Noin 60 prosenttia teknologia teollisuuden henkilöstöstä on neuvoteltujen paikallisten palkkaratkaisujen piirissä. Alan työehtosopimuksissa on ensisijaisena vaihtoehtona, että palkantarkistuksista sovitaan paikallisesti ottaen huomioon mm. työpaikan taloudellinen tilanne ja palkkauksen kannustavuus. Paikallisten ratkaisujen kustannusvaikutus on useimmiten 1,6 prosenttia eli sama kuin työehtosopimuksiin kirjattu perälauta. Hyvä taloudellinen tilanne näkyy kuitenkin siinä, että kolmannes paikallisen palkkaratkaisun tehneistä työpaikoista sopi työehtosopimuksen perälautaa korkeammasta korotustasosta. SAK: AKTIIVIMALLI ROMUKOPPAAN EDUSTAJISTO Työllisyyden edistäminen on tulevan hallituskauden tärkeä tavoite. Sen varjolla ei pidä kuitenkaan tinkiä työehdoista tai työttömien turvasta, painotti toukokuun puolivälissä kokoontunut SAK:n edustajisto päätöslausumassaan. Edustajisto pitää selvänä, että aktiivimalli on peruttava. ”Toimeentuloturvan leikkaaminen ei aktivoi työttömiä työnhakuun tai osallistumaan palveluihin. Aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti vanhempiin työttömiin ja ansioturvan lisäpäivillä oleviin. Näistä vaikutuksista SAK on jo alusta asti varoittanut.” SUOMEN KORKEIN VALMISTUU PUU Joensuun keskustaan valmistuu elokuussa Suomen korkein puu kerrostalo, 14-kerroksinen ja 50 metriä korkea opiskelija-asunto Lighthouse Joensuu . Sen puuelementit on toimittanut Stora Enso. Viilupuiset seinäelementit on tehty teollisuusliittolaisten voimin Varkauden tehtaalla ja ristiinliimatut välipohja elementit Itävallassa. Jopa talon hissikuilut ovat puuta. Talon elementit asennetaan kuivina suojakatoksen alla eikä runkoa tarvitse kuivata. Talo toimii myös hiilivarastona. Puurakenteisiin sitoutunut hiilidioksidi vastaa 700 henkilöauton vuodessa aiheuttamia hiilipäästöjä. Talon tarvitsema puutavara mahtuu 50 rekkaan. Betonista rakennettuna kuljettaminen olisi vaatinut 270 rekkakuormaa. VETOMUS METSIEN MONIMUOTOISUUDEN PUOLESTA ”Me allekirjoittaneet, laaja joukko metsäja ympäristöalan sekä virkistyskäytön toimijoita, vetoamme yhdessä kaikkiin eduskuntaryhmiin ja asianomaisiin ministeriöihin, jotta Etelä-Suomen metsien moni muotoisuusohjelma METSOn resurssit turvataan hallituskaudella 2019–2023. (…) METSO-ohjelman tavoitteena on suojella pysyvästi 96 000 hehtaaria monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsäalueita sekä saada 82 000 hehtaaria määräaikaisen suojelun ja luonnonhoitohankkeiden piiriin vuoteen 2025 mennessä.” Joukko metsäja ympäristöalan sekä virkistyskäytön toimijoita Allekirjoittajien joukossa Teollisuusliitto Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/metsien SUOMALAINEN ALKOHOLIHISTORIA TYÖVÄENMUSEO WERSTAS, TAMPERE 30.5.2019–5.1.2020 ? ? Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 21 4.6.2019 15.05
22 Tekijä 6/2019 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 22 4.6.2019 15.05
6/2019 Tekijä 23 TYÖSSÄ ? Pitkät jäähyväiset Ehtyvä Pyhäsalmen kaivos piti ajaa alas jo vuosia sitten, mutta suomalaisen kaivosteollisuuden tehokkuuden ja metallien korkeiden maailmanmarkkinahintojen ansiosta louhiminen Euroopan syvimmässä kaivoksessa kannattaa yhä. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA RANTA ? Pääluottamusmies-työsuojeluvaltuutetun Jouni Jussinniemen taustalla on panostettua kaivoksen seinää. Räjähdyksen aikaan kaivoksessa ei ole ketään. Räjähdyksen jälkitöistä on huolehtimassa ammattitaitoista henkilökuntaa. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 23 4.6.2019 15.05
24 Tekijä 6/2019 S iitä piti tulla kaivo, mutta tuli kaivos. Yli 60 vuotta sitten vuonna 1958 kaivoa kotipihalleen kaivanut Erkki Ruotanen löysi malmikiven, jonka ansiosta nelisen vuotta myöhemmin Outokumpu avasi pienen pohjois pohjalaisen Pyhäjärven kunnan elämän mullis taneen malmikaivoksen. Syvemmälle maan alle kuin Pyhäjärvellä ei Euroopassa juuri pääse. – Se on tarkalleen 1 447 metriä syvä maan pinnasta. Ei tämä Euroopan isoin ole, mutta se on syvin. Ruotsalaiset ovat menossa kohta ohitse. Me raken nettiin se jo melkein 20 vuotta sitten noin syväksi. Mutta muut ovat ottamassa pikkuhiljaa kiinni, kertoo kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen. Aikanaan Suomen suurin kaivos Pyhäsalmi piti sulkea jo vuosia sitten. – Maan alta tuotanto näyttää loppuvan. Se on tiedetty kauan. Vuoden 1998 keväällä 21 vuotta sitten tehtiin investointiesitys, jonka mukaan tuotanto riittää maaliskuuhun 2012. Sen jälkeen arvio nousi vuoteen 2015. Sitten se oli 2017, 2018 ja nyt se on 2019. Se on pikkuhiljaa siirtynyt eteen päin. Kaivostoiminta on projektiluontoista hommaa. Täällä se on kestänyt pitempään kuin vielä jokin aika sitten oletettiin. Kaivoksessa työskentelee noin 130 omaa työn tekijää. Viitisikymmentä on urakoitsijan leivissä. Kuluvan vuoden tammikuussa aloitettiin ytneu vottelut tuotannon lopettamisesta. – Silloin elettiin sellaista aikataulua, että työt saattaisivat päättyä elokuun lopussa. Kun malmin hinta sitten nousi helmikuun aikana, niin päätettiin, että toimitaan vuoden loppuun. Ytneuvottelut ovat vähän jäähyllä. Niitä ei hirveän aktiivisesti käydä. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 24 4.6.2019 15.06
6/2019 Tekijä 25 TYÖSSÄ ? Haasteen aiheuttaa se, että lopun lähestyessä työvoima alkaa hakeutua muualle. – Viime vuonna lähti aika paljon porukkaa ja alku vuonna lähti lisää. Pitää olla ylpeä siitä, että väki saa muualtakin töitä. Ollaan oltu yllättävän kiinnostava työnantaja. Kun paikkoja on vapautunut, olemme saaneet väkeä tilalle. Asiantuntijatehtävät ovat kuitenkin vaikeasti korvattavissa, kun ei ole tarjota pitkää työsuhdetta. PANOSTAJALLA TULEVAISUUS EDESSÄ Matka kaivoksen pohjalle hissillä kestää kolme minuuttia. Pääluottamusmies ja työsuojelu valtuutettu Jouni Jussinniemi ohjaa autoa, kun mutkaista kaivoskuilua pitkin kurvailemme työmaata kohden. Tie vie pohjalta maan pinnalle asti, mutta Jussinniemi pysäköi. Kävelemme kuilua taskulamppujen valossa. Syvällä maan alla on lämmintä, kosteaa ja pilkkopimeää. Kohtaamme kaivosmies Jenna Mannisen, 25, joka tekee kaivoksen seinällä panostusta räjäytystä varten. – Teen louhoksessa myös pitkäreikäporaamista sekä varusteluhommia: laitan paikoilleen tuuletus torvia ja ilmalinjoja. Tuen kalliota vaijeripulttaus koneella, kertoo kaivosalan perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittanut Manninen. Hänen mukaansa panostamisessa ja kaivos työssä ylipäätään on tärkeää turvallisuus sekä asialliset suojavarusteet. – Pitää ajatella ennen kuin hommaan ryhtyy, onko se turvallista. Silloin kun räjähtää, emme itse ole kaivoksessa, vaan maan pinnalla. ? Jenna Manninen sai panostuksen valmiiksi. Kiuruvedellä syntynyt Manninen aloitti panostajan apulaisena isänsä maanrakennusfirmassa ja nyt hän tekee panostuksia kaivoksessa. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 25 4.6.2019 15.06
26 Tekijä 6/2019 26 Tekijä 6/2019 – Puhutaan mitä hyvänsä, aika edistyksellisiä me jo Outokummun aikana olimme, sanoo Luukkonen. Turvallisuus jopa tehostui Pyhäsalmen siirtyessä 2000-luvun alussa ulkomaalaisomistukseen. Vuonna 2001 kaivoksen osti Inmet Mining Corporation ja vuonna 2013 kanadalainen First Quantum Minerals. – Ulkomaalaisomistuksen myötä turvallisuusasioita ruvettiin dokumentoimaan. Se oli iso askel eteenpäin. Tuli lisää järjestelmällisyyttä, kertoo Jussinniemi. Tärkeä osa turvallisuustyötä oli riskien tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Haasteiksi koettiin muun muassa räjähdysaineiden käyttö, kallion tukeminen ja korkean paikan putoamiset. – Aika paljon rahaa on saatu käyttää turvallisuustoimintaan. Siitä ei ole ollut kiinni, että tekeminen olisi estynyt rahanpuutteen takia. Kaivokseen on palkattu useita henkilöitä, joiden päätyö on huolehtia turvallisuudesta. – Meillä oli vuodesta 2011 lähtien tosi hyvä pätkä: olimme melkein kolme vuotta ilman tapaturmia. Mutta 2016 oli musta vuosi, mainitsee Luukkonen. – Sinä vuonna oli paljon nilkan nyrjähdyksiä ja liukastumisia. Kompuroitiin oikein urakalla, täsmentää Jussinniemi. Vakavin vuoden 2016 tapaturma oli koneen päältä putoaminen. Yhtään kuolonuhria ei Pyhäsalmen kaivos ole kuluvalla vuosituhannella vaatinut. Viimeisin menehtymiseen johtanut tapaturma sattui vuonna 1995, kun henkilö putosi kalliossa olevaan reikään. Miesten mukaan putoamiselta kaivoksessa suojaudutaan oikeanlaisilla varusteilla. Jos putoaa ? Kaivoksen pohjalta vie autotie maan pinnalle. Koko yö tuuletetaan paikkoja, ja aamulla tulee savutarkastaja ja varmistaa, ettei ilmassa ole myrkyllisiä aineita. Vasta sitten hän antaa luvan tulla kaivokseen. Ensitöiksi räjäytyspaikalta poistetaan kivet. Sitten seinää tärytetään rusnauskoneella, jolla lohkareet irtoavat. Vuonna 2015 kaivokseen harjoittelijaksi tulleelle Manniselle ensivaikutelma oli samalla kertaa jännittävä ja kiehtova. – Se oli erilaista kuin mihin olin tottunut. Oli pimeää. Kun tulimme hissillä alas ja lähdimme autolla ylöspäin, se oli jotenkin niin hienoa, kun oli vaaleita läikkiä katossa ja seinillä, ja auton lasiin tuli vesipisaroita. Olin lumoissani ja ajattelin, että haluan tänne. Mannisen mielestä olisi hienoa, jos naisia kaivosalalla olisi enemmän. – Sen verran miehinen ala on, että tänne saisi naisellisuuttakin tuoda. Kun on sopivasti huumorintajua, täällä pärjää. Ympäristö ja ihmiset ovat mukavia. Kaivostyö on varmasti vaarallisempaa kuin kaupan kassalla oleminen. Mutta en minä sitä osaa ajatella niin. Ei tänne uskaltaisi tulla, jos miettisi koko ajan, että voi kiviä tulla. Mannista tulevaisuus ei pelota, vaikka työpaikan vaihto on jossakin vaiheessa edessä. – Mahdollisesti haen töihin johonkin toiseen kaivokseen. Ei ole mitään sellaista – ei omaa taloa eikä muuta – joka pitäisi minua paikkakunnalla. On helpompaa lähteä. INTOHIMONA TURVALLINEN KAIVOS Luukkosen ja Jussinniemen mukaan valtionyhtiöt loivat kaivosten turvallisuudelle Suomessa vahvan pohjan. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 26 4.6.2019 15.06
6/2019 Tekijä 27 ? ? Rikastamon prosessinhoitaja Timo Karsikas opiskelee työn ohella kemian tekniikan insinööriksi. TYÖSSÄ ja on varustautunut valjailla ja köysillä, jää riippumaan köyden varaan. TEHOKKUUS MAAILMAN HUIPPUA Luukkosen mukaan maailman mittakaavassa Pyhäsalmen kaivos on pieni, mutta se on yksi tehokkaimmista. – 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen työn tuottavuus nousi lähes viisinkertaiseksi. Se oli 20 vuoden jaksossa raju parannus. Tuottavuus ei ollut heikko alun perinkään. Se ei vain ollut siihen aikaan riittävä, kun viime vuosituhannella metallien hinnat jatkuvasti laskivat viimeistään 1950luvulta lähtien. Outokumpu luopui kaivostoiminnasta, kun se koki, ettei sillä ole tulevaisuutta. – Aasian tilanne muutti tilanteen toiseksi. Tuli paljon kysyntää metalleille, ja metallien hinnat nousivat. Liiketoiminnan kuva on kokonaan muuttunut vuoden 2005 jälkeen. Yksi kaivoksen tehokkuutta selittävä tekijä on ollut suomalainen huipputeknologia. – Outotec, Tamrock ja Metso ovat ainakin jossain vaiheessa ovat olleet luomassa prototyyppejä. Outokummun aikaan lähes kaikki uudet prototyypit tulivat ensimmäiseksi tänne. Me olemme olleet testija kehitysympäristö kotimaiselle teknologialle. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 27 4.6.2019 15.06
H A N N U VA LL A S / LE H TI KU VA 28 Tekijä 6/2019 MITÄ SULKEMISEN JÄLKEEN? Kaivoksen jäähyväiset kestävät pitkään senkin jälkeen, kun louhinta loppuu. Jälkihoitoon kuluu vuosia. – Kaivosyhtiön velvollisuus on saattaa ympäristö turvalliseksi. Me saamme velvoitteemme hoidettua. Se on yhteisö, joka saa suurimman iskun. Veikkaan, että ihmiset vähenevät. Pyhäjärvellä on 5 700 asukasta ja 1 800 työpaikkaa. Niistä menetetään 400. Se on iso määrä. Suhteessa se vastaisi Helsingin seudulla 100 000 työpaikan menetystä, pohtii Luukkonen. Kaivosyhtiö on tehnyt Pyhäjärven kaupungin kanssa yhteistyötä, jotta kaivokselle saataisiin uutta käyttöä. Iso hanke on pumppuvoimala ja energiavarasto. Kaivokseen on syntynyt pienimuotoista kasvihuonetoimintaa. Sinne puuhataan hyönteiskasvattamoa. Siellä tehdään tieteellistä tutkimusta, kaivoslaitetestausta ja myös kaivospelastusalan koulutusta on suunnitteilla. Haastatteluja tehtäessä kaivoksella filmattiin Pohjoismaiden budjetilta suurinta tv-draamasarjaa The White Wall , jossa avustajina toimivat paikalliset ihmiset. RIKASTAMON MIEHET OPISKELEVAT – Rehellisesti sanottuna pahalta näyttää. Kun kaivos loppuu, ei täältä töitä löydy, sanoo kaivoksen rikastamon prosessinhoitaja Timo Karsikas, 29. Kun Karsikas kahdeksan vuotta sitten aloitti kaivoksessa, hän tiesi jo silloin, että rikastettava malmi jossakin vaiheessa ehtyy. – Viime aikoina sitä on ruvennut miettimään, mitä se tarkoittaa. Viime vuonna aloitimme opiskelun Kokkolan ammattikorkeakoulussa Centriassa. Meitä on kymmenkunta rikastamolta. Valmistumme kemian tekniikan insinööreiksi. Siitä varmasti on jotakin apua tulevaisuudessa. Kaivoksessa korjausmiehenä toimivan Jarmo Matinniemen mukaan ihmiset eivät kaivoksen loppumisesta juuri puhu, mutta ”varmasti asia painaa mieltä”. – Varmaan moni miettii, mitä rupeaisi tekemään, kun on ikänsä ollut täällä. Tulee iso aukko. Tämä paikkakunta on pyörinyt kaivoksen ympärillä. – Kaivos on iso työnantaja. Yhtäkkiä ei vastaavaa tule. Tilalle pitää perustaa aika monta pikkupuljua. Kun saataisiin edes jotain! PYHÄSALMI MINE OY PERUSTETTU 1962 nimellä Outokumpu Oy KOTIPAIKKA Pyhäjärvi OMISTAJA Kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. TUOTANTO Kuparirikaste, sinkkirikaste ja pyriitti. Vuosittain louhittu ja rikastettu noin 1,4 milj. tonnia malmia. HENKILÖSTÖ Työntekijöitä noin 130 ja toimihenkilöitä noin 40. Lisäksi urakoitsijoita noin 50. LIIKEVAIHTO 129,1 milj. euroa (2017) ? Jarmo Matinniemi korjaa kaivoskoneita ja muuta kalustoa syvällä kaivoksessa. Kun kaivos lopetetaan, varaventtiilinä hänellä on oma huoltokorjaamo. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 28 4.6.2019 15.06
H A N N U VA LL A S / LE H TI KU VA 6/2019 Tekijä 29 ? ”Kaivos jättää aina jälkensä luontoon. Pitää kuitenkin toimia mahdollisimman fiksusti”, sanoo pääluottamusmies Jouni Jussinniemi. TYÖSSÄ ILMASTO EI PELASTU ILMAN KAIVOSTA ”Kaivosteollisuutta tarvitaan, kun halutaan jarruttaa ilmastonmuutosta.” – Ilmasto pelastetaan erilaisten teknologisten ratkaisujen kautta ja kas kummaa – metalleja tarvitaan monessa paikkaa. Mitä tahansa uutta tehdään, siellä metallit ovat avainasemassa, sanoo Pyhäsalmen kaivoksen pääluottamusmies Jouni Jussinniemi. – Jos ajatellaan vaikka savukaasupesureita tehtaisiin tai hiukkassuodattimia, niin niiden rungot ja rakenteet ovat pääosin erilaisia teräksiä tai terässeoksia. Samoin jos halutaan, että tulevaisuudessa autokanta uudistuu, sähköautoissa tarvitaan huomattava määrä kuparia autojen sähkömoottoreihin ja muita metalleja, millä saadaan autot rakennettua. Jotta sähköautot yleistyvät vuosikymmenten päästä, valtava määrä metallia pitää olla tarjolla, Jussinniemi pohtii. Hän muistuttaa, että metallit ovat tärkeä osa ihmisten jokapäiväistä elämää. – Ensin on aina kaivos. Malmi kaivetaan, rikastetaan, jalostetaan ja jatkojalostetaan: lusikoiksi, haarukoiksi, autoiksi, tietokoneiksi, pöydänjaloiksi, erilaisten rakennusten julkisivuiksi, tukirakenteiksi. Metalleja on meillä kaikkialla. – Kun maailma kehittyy ja elintaso nousee, niin terästä ja muita metalleja käytetään koko ajan enemmän. Pelkästään kierrätys ei ratkaise ongelmaa, vaan metalleja on edelleen tuotettava niin paljon kuin ihmiset maailmalla niitä tarvitsevat. Vaikka Pyhäsalmen kaivos vähitellen ajetaan alas, näkee Jussinniemi suomalaisella kaivosalalla jatkuvuuden. – Mielestäni metalleja kannattaa tuottaa itse. On tekopyhää väittää, että Suomessa kaivosteollisuus olisi kovin vastuutonta. Jos katsotaan kolmansia maita ja niissä toimivia kaivosyhtiöitä, jotka eivät ole länsimaisia, niin niiden ympäristöasiat, työturvallisuusasiat ja työehdot ovat maailmasta, joka Suomesta katosi vuosikymmeniä sitten. – Emme voi ajatella niin, ettei tuoteta mineraaleja ja metalleja Pohjoismaissa tai Suomessa, vaan jalostetaan ne esimerkiksi Afrikassa. Hänen mielestään on tärkeää, että kaivosala toimii ympäristön ja yhteiskunnan ehdoilla. – Ei ole tarkoitus, että tahallaan tehdään vahinkoa. Kaivostoiminta jättää aina jonkinmoisen jäljen tai käyntikortin siihen, missä kaivos on ollut. Mutta näin on ollut ja oleva tässä asiassa. Se vain täytyy tehdä mahdollisimman fiksusti. l ”Kaivosalalla on töitä vielä monelle käsiparille Suomessa.” Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 29 4.6.2019 15.07
Areenallinen tulevaisuuden taitajia Nyt ollaan todellisella näköalapaikalla! Ammattitaidon Taitaja2019 -kilpailussa Suomen ammattikoululaiset näyttivät osaamistaan. Kaikkiaan 43 lajissa kisasi noin 400 opiskelijaa, mukana edustava otos myös Teollisuusliiton opiskelijajäseniä. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA 30 Tekijä 6/2019 TAITAJA2019-KILPAILU, JOENSUU 21.–23.5. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 30 4.6.2019 15.07
T urun ammatti-instituutista keväällä valmistuva Väinö Vesikko on juuri saanut toisen kisapäivän päätökseen. Autokorikorjauksen kisaurakasta takana ovat jo A-palkin vaihto, alumiiniosan oikaisu, mittalaitetehtävä, lasin asennus sekä turvalaitetehtävä. – Auton konehuoneessa olin kurkkimassa heti siitä lähtien, kun seisomaan opin, nuorimies hymyilee. Joensuussa mukana oleva Vesikon opettaja Hermanni Salonen kiirehtii mukaan keskusteluun: – Väinö on todellinen moniosaaja. Opintopisteitä on koossa yli vaaditun, ja viime syksyn aikana poika opiskeli kaiken muun ohessa oppisopimuksella Ponssen metsäkoneen korjaajaksi, opettaja kehuu. Vesikon jatkosuunnitelmatkin ovat selvät. Työt metsäkoneiden parissa jatkuvat jouluun asti. Sitten armeijaan ja ennen sitä tavoittelemaan jatko-opintopaikkaa Turun teknillisestä ammattikorkea koulusta. ”AUTOMAATIOJUTTU YLLÄTTI” Mekatroniikka on yksi Joensuun kisojen näytöslajeista. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian opiskelija Sanni Isotalo haroo hiuksiaan varttia ennen lounastaukoa. Robottikäden ohjelmointiin on koko mekatroniikan ryhmältä kulunut arvioitua enemmän aikaa. Haaste kutkuttaa sopivasti. – Ensimmäinen todellinen kilpailutilanne minulle. Yllätys oli se, että tämä Taitaja -kisa onkin näin iso juttu, Isotalo päivittelee. Tänä keväänä valmistuva sähköja mekatroniikan ammattilainen aloitti opinnot sillä ajatuksella, että hänestä tulee sähköasentaja. Valinnaisaineeksi valittu automaatio vei kuitenkin nuoren naisen sydämen. Taitaja2019 -tapahtumassa vieraili neljän päivän aikana noin 28 000 kävijää. Kiinalainen Huang Xin (alla) oli innoissaan päästyään puristamaan tapahtuman suojelijan presidentti Sauli Niinistön kättä. Huang on Skills Finlandin avustaja osana valmistautumista WorldSkills 2019 -kilpailuun, joka järjestetään 22.–27.8. Kazanissa Venäjällä. 6/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? TYÖSSÄ Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 31 4.6.2019 15.07
– Automaatiojuttu yllätti – vasta koulussa tajusin, että tämä on minun alani. Nyt ilonaihe on kesätyöpaikka, jossa Isotalo pääsee näyttämään osaamistaan sekä sähköasentajana että ohjelmoijana. Tulevaisuus on sähkön, automaation ja robotisaation. Alalle valmistuvan nuoren tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät oivallisilta. KAKSOISTUTKINTO PLAKKARISSA Isokyröläisellä Akseli Alapeltolalla on kohta plakkarissa sekä ylioppilastutkinto että elektroniikka-asentajan ammattitutkinto. Siihen ei nuoren miehen opintie vielä suinkaan pääty; suunnitelmissa on jatkaa insinööriopintoihin, kunhan armeija saadaan ensin alta pois. Taitaja -kisassa on Vamiasta valmistuvan Alapeltolan mukaan ollut mukavasti haastetta. Nuorukaisen hermot ovat selvästi rautaiset, ohi kulkevat väkijoukot eivät yllä ajattelua sotkemaan. – Kova taso täällä on. Tuossa juuri piirilevyn suunnittelun aikaa jatkettiin tunnilla, kun porukka ei saanut työtä ajoissa valmiiksi. Kilpailussa tavoitteena on rakentaa pieni humanoidirobotti. Robotti ohjelmoidaan kulkemaan Abloyn älylukon luokse avaamaan ovi. HITSARILLA TÖITÄ RIITTÄÄ Arttu Keski-Korvesta tulee huippuhitsari! Jokilaakson koulutuskuntayhtymän toisen vuoden opiskelijalla on kärsivällisyyttä, vakaa käsi ja intohimo tehdä huippusaumaa. – Ammatillinen koulutus oli ykkösvaihtoehto, halu päästä tekemään työtä käsillään. Levy-hitsaajista on pulaa varsinkin Etelä-Suomessa, senkin puoleen tulevaisuuden näkymät vaikuttavat hyviltä. Keski-Korven viime vuoden harjoittelupaikka viljan käsittelyyn ja säilöntään tarkoitettuja koneita ja laitteita valmistavassa konepajassa on poikinut kesätyöpaikan jo toistamiseen. PALKITSEVA KOKEMUS – Aivan älyttömän hieno kokemus, hihkaisee Oulun seudun ammattiopistosta ompelijaksi keväällä valmistuva Ainomaija Koskela. Opettajat ovat kehottaneet Koskelaa mukaan Taitaja -kisaan aiemminkin, mutta vasta nyt tuleva ompelija rohkaistui osallistumaan. Niin vauhdikkaasti näppärät sormet ehtivät ensimmäisenä kisapäivänä, että toisena kilpailupäivänä jäi aikaa vähän hifistelyllekin. – En olisi osannut odottaa, että finaali on näin iso ja hieno tapahtuma! Eikä häiritse äänet, saati ohikulkijat. Päinvastoin tuntuu siltä, että täällä pystyy keskittymään omaan tekemiseensä ihan täysillä. ? ONNEKSI OLKOON! Teollisuusliitto sponsoroi palkinnot lajeissa autonasennus , painotuotteen suunnittelu , vaatteenvalmistus ja huonekalu puuseppä. Tässä jutussa haastatelluista finalisteista Väinö Vesikko sijoittui autokorinkorjauksessa toiseksi, Ainomaija Koskela vaatteenvalmistuksessa viidenneksi, Akseli Alapeltola elektroniikassa neljänneksi, Arttu Keski-Korpi levy ja hitsauksessa neljänneksi ja Sanni Isotalo parinsa Pekka Aitto-ojan kanssa meka troniikassa viidenneksi. Katso kaikki tulokset: www.taitaja2019.fi/tulokset VAATTEENVALMISTUS LEVY JA HITSAUS ? ? 32 Tekijä 6/2019 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 32 4.6.2019 15.07
ELEKTRONIIKKA AUTOKORINKORJAUS MEKATRONIIKKA ? AINOMAIJA KOSKELA aikoo kesällä työllistää itse itsensä ompelutöillä. ? AKSELI ALAPELTOLAN mukaan kaksoistutkinnon eteen piti tehdä lujasti työtä. ? ARTTU KESKI-KORVEN puikkohitsauskoe meni hyvin, mutta mig-säätöjä hän ei saanut aivan mieleisikseen. ? VÄINÖ VESIKKO sijoittui hopealle. Hän oli Taitaja-kisassa mukana jo toista kertaa. ? SANNI ISOTALON motiivi lähteä kisaan oli uudenlaisen kokemuksen hankkiminen. SKILLS FINLAND edistää ammatillista koulutusta järjestämällä vuosittain Taitaja-, TaitajaPLUSja Taitaja9-kilpailut sekä valmentaa ja lähettää joukkueet kansain välisiin WorldSkills -, EuroSkills ja Abilympics ammattitaitokilpailuihin. Ensi vuoden Taitaja -kisat järjestetään Jyväskylässä. www.skillsfinland.fi ? ? ? 6/2019 Tekijä 33 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 33 4.6.2019 15.07
34 Tekijä 6/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI ”Työhyvinvoinnin arvostus on kasvanut” T eollisuusliiton työympäristöpäällikön Juha Pesolan mukaan työhyvinvoinnin ja työympäristöasioiden arvostus on 2000-luvun kuluessa kasvanut. – Työhyvinvoinnin ja työympäristön positiivinen yhteys tuottavuuteen on nähty. Työnantajat ovat kiinnostuneita asiasta. Toisaalta aihepiiri on me diassa jatkuvasti esillä. Nolla tapaturmaa -ajattelu on laajentunut ja koulutukseen on satsattu paljon, Pesola sanoi Murikassa toukokuussa järjestetyssä kaksipäiväisessä työympäristöseminaarissa. Edellä kuvatun trendin hyödyntäminen ja työntekijöiden etujen ajaminen on Pesolan mukaan Teollisuusliiton resursseilla hyvinkin mahdollista, mutta tulosten saavuttaminen edellyttää verkostoitumista. Esimerkkinä hän tuo esiin, kuinka korvaava työ nousi uutena asiana pinnalle 2000-luvun puolivälissä. – Tilanne työpaikoilla oli se, että korvaavaa työtä teetettiin ilman minkäänlaista turvaa tai sopimuksia. Se oli kuin villi länsi. Näin, että tilanne ei voi jatkua sellaisena, jotain tästä pitää sopia. Korvaava työ tuli sen seurauksena osaksi työehtosopimusta vuonna 2007. Sopimusta kritisoitiin, mutta silti tyytyväinen saattoi olla siitä, että tessiin saatiin säännökset asiasta. – Ajan oloon kävi ilmi, että korvaava työ on tarpeen ottaa uudestaan tarkasteltavaksi. Kutsuimme muutama vuosi sitten työnantajat, työterveysfirmat, Työterveyslaitoksen ja SAK:n verkostotapaamiseen keskustelemaan kanssamme, mitä he asiasta ajattelevat. Päädyimme täsmentämään yhdessä työnantajien kanssa määritelmän siten, että korvaavalla työllä tarkoitetaan työehtosopimuksessa määriteltyjä töitä. NEUVOTTELUISSA MITÄÄN EI SAA ILMAISEKSI Korvaavan työn sääntelyn käynnistäminen kuvaa työelämän arkipäivää edelleen osuvasti. Muutoksia tapahtuu vääjäämättä. Niihin on vastattava mieluummin aloitteellisesti ja ennakoiden kuin jälkikäteen reagoiden. Se tarkoittaa neuvotteluja ja sopimista, joissa Pesolan mukaan ei eri intressien kohdatessa saa mitään ilmaiseksi. Pohjimmiltaan kysymys on linjaeroista. – Ay-liikkeen linjana työturvallisuusasioissa on ajaa säädösten uudistamista, työsuojeluvaltuutettujen aseman ja oikeuksien vahvistamista, työnantajan vastuuta ja tehokasta viranomaisvalvontaa. Työnantajat puolestaan korostavat yksilön vastuuta. He haluavat vähentää säädöksiä ja lisätä suosituksia. – Linjaerot näkyvät ja tuntuvat käytännön asioista neuvoteltaessa. Se on tyypillisesti vääntämistä, jossa tuloksia ei saavuteta ilman kompromisseja. TYÖEHTOSOPIMUKSIIN LISÄÄ TYÖYMPÄRISTÖASIOITA Työympäristöasioita pitää Pesolan mukaan säännellä yhä enemmän työehtosopimuksissa. – Sitä tarvitaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Toisaalta kyse on siitä, että tesseihin pitää saada uutta painavaa asiaa, että ihmiset näkevät, että liittoon kannattaa kuulua. Tarve korostuu entisestään, jos palkoista ruvetaan tulevaisuudessa sopimaan nykyistä enemmän työpaikoilla. Tärkeitä tesseihin sopivia asioita ovat esimerkiksi sosiaalikysymykset, tasa-arvo, työelämän kehittäminen ja koulutus sopimuksen laajentaminen kaikille aloille. EU ERITYISEKSI VAIKUTUSKOHTEEKSI Pesolan mukaan työympäristöasioissa pitää vaikuttaa myös EU:n päätöksentekoon. – EU:ssa säädetään 80 prosenttia työelämän lainsäädännöstä. Näitä asioita ovat esimerkiksi työaika, tärinän, melun ja säteilyn rajoitukset, syöpädirektiivi ja markkinavalvonta. – Siksi meidän pitää jatkaa kansainvälistä verkostoitumista ja vaikuttaa yhdessä muiden maiden ammattiliittojen kanssa työelämän kehittymiseen EU:ssa ja globaalisti, Pesola toteaa. Juha Pesola jää Teollisuusliiton työympäristöpäällikön tehtävästä eläkkeelle syyskuun alussa. Liiton palvelukseen hän tuli vuonna 1995. Sitä ennen hän toimi Metalliliiton liittotoimikunnassa ja -valtuustossa sekä työuransa aikana muun muassa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. PETTERI RAITO KI TI H A IL A Teollisuusliiton pitkäaikainen työympäristöpäälikkö Juha Pesola piti jäähyväisluennon Murikassa 28.5. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 34 4.6.2019 15.07
SUOSITUKSIA TYÖSKENTELYLÄMPÖTILOILLE Lähde: Työterveyslaitos, työskentely kuumassa, www.tyosuojelu.fi/tyoolot/ fysikaaliset-tekijat/lampoolot Tietoa aiheesta myös soittamalla työympäristöyksikön päivystysnumeroon 020 690 449. Työn raskaus Suositus Kevyt istumatyö 21–25 °C Muu kevyt työ 19–23 °C Keskiraskas työ 17–21 °C Raskas työ 12–17 °C l Jos työpaikan ilman lämpötila helteellä ylittää teknisistä toimista huolimatta 28 °C, työnantajan on rajoitettava työntekijöiden työskentelyaikaa. Työrupeaman pituus saa olla enintään 50 min/tunti, jos työntekijä tekee pakkotahtisesti kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C. l Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, tunnissa saa työskennellä enintään 45 minuuttia Työntekijän on päästävä siis viileämpiin työtiloihin 10–15 minuutiksi tunnissa. LÄMPÖTILA Kaikki toivomme aurinkoista ja lämmintä kesää. Sadettakin saisi tulla, mutta sataisipa öisin. Auringon ihanassa paisteessa on haittapuolensa. Hallien isot katot lämpenevät nopeasti, ja lämpö siirtyy hallin sisään. Ulkona työsken nellessä olisi mukava ottaa kuumuudessa suojavaatteet pois ja antaa auringon värjätä ihoa. Kohonnut lämpö työtiloissa vaikuttaa ihmiseen kuitenkin monin eri tavoin. Kehon lämpötila nousee, ja sydän rasittuu kehon yrittäessä viilentää itseään vilkastuttamalla ihon verenkiertoa. Samasta syystä lihaksissa verenkierto heikkenee, ja ihmisen toimintakyky laskee. Aineenvaihdunnan kiihtyminen aiheuttaa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Tämä voi järkyttää suolaja nestetasapainoa, jos emme muista juoda riittävästi hikoilun korvaamiseksi. Runsas hikoilu voi ärsyttää ihoa ja altistaa ihosairauksille. Hormonitoiminta muuttuu kuumassa, mikä voi aiheuttaa turvotusta alaraajoissa. Kehon suolatasapainon muuttuminen aiheuttaa kramppeja ja kouristuksia. Ulkona työskennellessä iho altistuu uv-säteilylle ja palovammoille. MITEN VÄHENTÄÄ RISKEJÄ l Elimistön tottuminen lämpötilan muutoksiin vie noin viikon. Siksi lämpimässä ja kuumassa työskennellessä on juotava runsaasti. Juoman on on hyvä sisältää suoloja ja energiaa, lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi. Lainsäädännössä ei ole suoraan raja-arvoja työskentely lämpötiloille. Työnantajan on työ turvallisuuslain mukaan selvitettävä, onko työskentelyssä sellaista vaaraa joka aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Tämä tapahtuu vaarojen arvioinnin perusteella. JUHA SUTINEN PITKÄ KUUMA KESÄ? 6/2019 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Päivystykseen tulee paljon tapaturma korvausten tai työkyvyttömyyseläkkeiden hylkypäätöksiä koskevia puheluita. Mitä tehdä, kun eläkeyhtiön päätös ei tyydytä? Eläkeyhtiö saattaa antaa hylkäävän päätöksen tapaturmakorvauksesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Jos jäsen haluaa valittaa tällaisesta päätöksestä, hänen on laitettava valitusprosessi liikkeelle viimeistään 30 + 7 päivän kuluessa päätökseen merkitystä postituspäivämäärästä. Ohjeet menettely tavoista löytyvät päätöksen yhteydessä toimitetuista paperista. Muutoksenhakuja voi tehdä itsenäisesti tai työympäristöyksikön työntekijöiden avustuksella. Teollisuusliiton jäsen saa tarpeen mukaan apua liitosta vakavan työtapaturman sattuessa. Jäsenen on hyvä olla silloin yhteydessä liiton työympäristöyksikköön. Vakavissa työtapaturmissa avun tarve voi syntyä vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksistä, vahingonkorvauksista tai oikeuskäytännöistä. Työtapaturmat, joiden seurauksena on vaikeanlaatuinen vamma tai kuolema, on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle. ? ? ? NIITTIÄ NIKKELILLE? ALTISTUMINEN Harjavalta-malliksi ristityllä toimintatavalla on työntekijöiden altistumista nikkelille ja arseenille saatu vähenemään. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka perustana on keskustelut työntekijän kanssa työtavoista ja työhygieniasta. Mallia kehiteltiin Boliden Harjavalta ja Nornickel Harjavalta -yhtiöissä, mistä malli sai sitten nimensä. Altistumisen vähenemiseen aivan 1980-luvulta lähtien ovat vaikuttaneet tuotantoprosessin kehittäminen, parempi henkilökohtainen työhygienia ja suojainten käyttö eniten altistavissa kohteissa. Harjavalta-mallilla todettiin olleen suuri merkitys altistumisen laskuun. Mallin mukaan esimies järjestää työntekijän kanssa keskustelun tai keskustelut, jos kemikaalin pitoisuus virtsassa ylittää hälytysrajan. Keskustelussa mietitään keinot altistumisen vähentämiseksi. Tarpeen tullen mukaan otetaan työsuojelu ja työterveyshuolto. Lue koko tutkimus: www.julkari.fi/ handle/10024/138095 PE N TT I O TS A M O Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 35 4.6.2019 15.07
uutiset | artikkelit | puunhintalaskuri | metsänhoito | blogit | videot metsalehti.fi/uutiskirje mitä metsässä tapahtuu. Tiedä Kokoamme kerran kuussa ilmestyvään uutiskirjeeseemme kiinnostavimmat artikkelit ja metsäalan tuoreimmat puheenaiheet. Uutiskirjeen tilaamalla pysyt myös vaivatta ajan tasalla eduistamme ja Metsäkustannuksen uutuuskirjoista. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin tiedät mikä metsässä puhuttaa juuri nyt! ilmoitus_A4_Ida_Metsa?lehti_uutiskirje printti_10982_3.indd 1 2.4.2019 16.48 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 36 4.6.2019 15.07
6/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ YHDESSÄ ONNISTUMISTA TUOTTAVUUS Vantaalla 8.5. järjestetyssä Tuottavuutta yhdessä -ohjelman seminaarissa pohdittiin tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä. Tuottavuutta yhdessä on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton perustama ohjelma, jonka tavoitteena on yhdessä tukea yritysten tuottavuuskehitystä. Marko Mäkinen ja Taneli Mikkola MSK Cabinsilta kertoivat Tuottavuutta yhdessä -seminaarissa näkemyksiään jatkuvan parantamisen toteuttamisesta perheyrityksessä. MSK Cabinsilla Ylihärmässä panostetaan tiimityön, päivittäisjohtamisen ja tiedonkulun parantamiseen. Yrityksessä tartuttiin havaittuun ongelmaan yhdessä henkilöstön kanssa. Liikkeelle lähdettiin viime syksynä järjestämällä kolme koulutuspäivää tiimitoiminnan, lean-ajattelun mukaisen jatkuvan parantamisen ja hukan poiston, päivittäisjohtamisen ja tiedottamisen kärkiteemoilla. ”Toimintamme on muuttunut aika paljon melko lyhyen ajan sisällä. Liikevaihto sekä asiakkuuksien ja uusien työntekijöiden määrä on kasvanut. Päivittäisen työskentelyn hoitamisessa jäimme kuitenkin sellaiseen tasannevaiheeseen. Jatkuva parantaminen, aloitetoiminta sekä tiedonkulku esimiesten ja työntekijöiden välillä alkoi olla paikoitellen jopa huolestuttavan huonolla tasolla. Halusimme saada tekijöiden äänen kuuluviin, hyvät ajatukset jalostumaan ja kehityksen rullaamaan. Se on tausta, minkä takia ryhdyimme kehittämistyöhön.” TANELI MIKKOLA, MSK Cabinsin toimitusjohtaja ”Esimerkiksi tiedonkulussa tuntui siltä, että asiat jäivät junnaamaan. Vaikka työntekijät kertoivat havainnoistaan ja käsityksistään työn johtajille ja kehitysinsinööreille näiden tuotantokierrosten aikana, kertyi niistä yhdellä kerralla niin paljon asioita, että käsittelyyn kului aikaa ja osa havainnoista saattoi unohtuakin.” MARKO MÄKINEN, MSK Cabinsin varapääluottamusmies ja tiiminvetäjä Lue lisää: www.tekijälehti.fi/tuottavuus KONE HISSIEN TYÖNTEKIJÄT LAKOSSA TYÖNSEISAUS Kone Hissien työntekijät järjestivät vuorokauden mittaisen mielenilmaisun 8.–9. toukokuuta. Työntekijät pidättäytyivät työstä Kone Hissien asennusja kunnossapitokohteissa. Syynä mielenilmaukseen oli työnantajan tapa toimia ja tulkita yksipuolisesti paikallista urakointisopimusta. Kone Hissit Oy on hissien, liukuportaiden, liukukäytävien ja automaattiovien kunnossapitoon ja peruskorjaukseen keskittyvä yhtiö. ”Työnantaja on toiminnallaan ja toimimattomuudellaan rikkonut sopimusvelvoitteitaan. Olemme yrittäneet ratkaista kiistaa neuvottelemalla, mutta emme ole päässeet siinä meitä tyydyttävään urakointisopimuksen mukaiseen tulokseen.” TAPIO KUHMONEN Kone Hissien pääluottamusmies Lue lisää: www.tekijälehti.fi/tyossa TYÖNTEKIJÖISTÄ KOVA KYSYNTÄ TYÖLLISYYS Teollisuuden työntekijöistä on yhä kova kysyntä, ja uutta väkeä palkataan sekä Suomesta että ulkomailta. Asia käy ilmi Teollisuusliiton tutkimusyksikön toukokuussa julkaistusta suhdannekatsauksesta. Teknologiateollisuuden tilastot vahvistavat tilanteen. Erityisesti metallialan ammattilaisille on ollut tarjolla runsaasti töitä. Töitä ovat saaneet niin hitsausalaa opiskelevat kuin jopa eläkkeellä olevat hitsarit. Koneja metallituoteteollisuuden henkilöstö Suomessa kasvoi tänä vuonna tammi–maaliskuussa vajaat 1,5 prosenttia verrattuna viime vuoden keskiarvoon. Henkilöstöä oli maaliskuun lopussa 134 700. Se oli lähes 2 000 enemmän kuin viime vuonna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat koneja metallituoteteollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia tammi–maaliskuussa 18 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 8 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2018. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/katsaukset, www.teknologiateollisuus.fi BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Teollisuusliitolla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä ja paikkaamaan alueellista ja alakohtaista työvoimatarvetta. Kunhan kaikille Suomessa työskentelevillä on samat työn tekemisen ehdot, työehtosopimuksen mukainen palkkaus ja muutenkin yhdenvertainen kohtelu.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö SAK:N OPAS PÄIVITETTY PERHEVAPAAT Millaisiin perhevapaisiin olen oikeutettu? Vaikuttaako raskaus asemaani työpaikalla? Voinko jäädä sairaan lapsen hoitajaksi? SAK:n Perhevapaaopas luottamusmiehille vastaa kysymyksiisi. Oppaassa on nyt huomioituna vuosiloman kertymiseen tulleet muutokset, sukupuolineutraalin avioliittolain myötä tulleet muutokset sekä Sipilän hallituksen tekemät muutokset mm. erilaisten perhemuotojen huomioimiseksi ja minimipäivärahan korottamiseksi. www.sak.fi/serve/saknperhevapaaopas2019luottamusmiehille KI TI H A IL A l Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen puhelinpalvelu, Kesäduunariinfo, opastaa maksutta nuoria muun muassa työsopimuksen tekemisessä sekä palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. OIKAISU Tekijä 5/2019:ssä Uudenkaupungin autotehtaan luottamushenkilöjärjestelmistä kertovassa jutun faktalaatikossa yrityksen nimi oli väärin. Oikea muoto on Valmet Automotive Oy. www.kesaduunari.fi facebook.com/ kesaduunari twitter.com/ kesaduunari ? ? ? uutiset | artikkelit | puunhintalaskuri | metsänhoito | blogit | videot metsalehti.fi/uutiskirje mitä metsässä tapahtuu. Tiedä Kokoamme kerran kuussa ilmestyvään uutiskirjeeseemme kiinnostavimmat artikkelit ja metsäalan tuoreimmat puheenaiheet. Uutiskirjeen tilaamalla pysyt myös vaivatta ajan tasalla eduistamme ja Metsäkustannuksen uutuuskirjoista. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin tiedät mikä metsässä puhuttaa juuri nyt! ilmoitus_A4_Ida_Metsa?lehti_uutiskirje printti_10982_3.indd 1 2.4.2019 16.48 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 37 4.6.2019 15.08
POIMINTOJA TOIMINNASTA Suurin osa Teollisuusliiton toiminnasta on hidasta ja pitkä kestoista työtä, joka ei nouse otsikoihin kuten poliittiset lakot. Liiton perustehtäviä ajatellen toiminta vuosi 2018 oli arkisen aherruksen täyteinen niin, että merkittävä osa resursseista kohdistui toiminnan käynnistämiseen, uusien toimintamallien käyttöön ottamiseen ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja arvioinnin rakentamiseen. l Edunvalvonnassa sovitettiin yhteen perustajaliittojen toiminta tavat ja otettiin käyttöön uusia palveluja kuten työympäristö ja sosiaaliasioiden päivystys. Tutkimuksessa kirjoitettiin suhdanne, toimiala ja palkkakatsaukset sekä käynnistettiin noin 3 000 henkilön jäsenpaneeli ja noin 350 henkilön luotta musmiespaneeli. Niistä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää liiton päätöksenteon apuna. l Järjestämistyössä kohderyhmäksi valittiin yli 50 hengen työpaikat. Resurssia vahvistettiin rekrytoimalla uusia työn tekijöitä. Aluetoimistojen työ ja alueellinen toiminta käynnis tettiin useilla eri tapahtumilla ja toimintamallien rakentami sella. Osastojen voimavaroja kasvatettiin yhteistyötä ja yhdistymisiä lisäämällä. l Koulutusjärjestelmää tehostettiin ja yhdenmukaistettiin Murikan voimavarat ja myös alueelliset tarpeet huomioon ottaen. Murikan käyttöasteessa päästiin tavoitteeseen, mutta mahdollisuuksia on parempaan. l Liiton brändi otettiin käyttöön koko organisaatiossa, ja liitto noteerattiin julkisuudessa läpi vuoden työmarkkinoiden vahvana vaikuttajana. Viestinnässä nostettiin liiton ja jäsenten näkökulmasta asioita ja teemoja yhteiskunnalliseen keskus teluun sekä tehtiin liittoa jäsenille ja sidosryhmille tunnetuksi. Yksi teemoista oli Teollisuusliiton tavoitteet parhaillaan käynnissä olevalle vaalikaudelle. Sen kärkiä ovat, että maan hallitus edistäisi voimakkaasti teollisuuden toiminta edellytyksiä ja työllisyyttä. Eduskuntavaaleihin onnistuttiin saamaan vähintään yksi Teollisuusliiton jäsen ehdokkaaksi jokaisessa vaalipiirissä. l Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa liiton edustajat olivat kuultavana eduskunnassa yhteistoimintalain ja kollektiivisen irtisanomissuojan kehittämistarpeista. Lakiesityksiin laadittiin useita lausuntoja, joista esimerkkejä ovat työaika ja vuosi lomalaki. Liitto osallistui asiantuntemuksellaan aktiivisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työsuojeluhallinnon uudistamiseen sekä SAK:n lainvalmistelun työryhmiin. l Kansainvälisessä toiminnassa vaikuttamistyötä toteutettiin muun muassa osallistumalla teollisuusliittojen Eurooppa järjestön poliittisen asiakirja Euroopan tulevaisuutta tuottamassa kirjoittamiseen. Sen seurauksena asiakirjassa otetaan huomioon suomalaiset ja pohjoismaiset näkökulmat, millä on merkitystä, kun Eurooppajärjestö esimerkiksi tekee lausuntoja Euroopan parlamentille ja komissiolle. 38 Tekijä 6/2019 TEOLLISUUSLIITON KEVÄTVALTUUSTO 21.–22.5. PAASITORNI, HELSINKI KI TI H A IL A Valtuusto paketoi vuoden 2018 Teollisuusliitto kasvatti toimintansa vuodessa käynnistysvaiheesta täyteen mittaan. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 38 4.6.2019 15.08
TYÖTAISTELUJEN LEIMAAMA VUOSI KOHTI TYÖEHTOSOPIMUSKIERROSTA l Ammattiosastot tekivät työehtosopimuksiin yhteensä 1 228 muutosesitystä. Niistä 717 kohdistui teknologiasektoriin, 297 erityisalojen sektoriin, 154 kemian sektoriin ja 60 puutuotesektoriin. Esitykset on käsitelty työehtoneuvottelu kunnissa, sektorijohtokunnissa ja liiton hallituksessa. Työehtosopimusneuvottelujen valmistelutyöt ovat olleet jo hyvän aikaa käynnissä. Varsinaiset neuvottelut käydään eri sopimusaloilla suurimmaksi osaksi ensi syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Teollisuusliitto on nostamassa kilpailukykysopimuksen mukaisen 24 tunnin työajan lisäyksen työehtosopimuksista poistamisen lisäksi tes-neuvotteluissa esille seuraavat teemat: l Jäsenten ostovoiman turvaava palkkaratkaisu l Työaikamääräysten kehittäminen työaikalaki huomioiden l Henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen l Työehtosopimusten sosiaalisten määräysten kehittäminen työympäristökysymykset mukaan lukien l Vuokratyön, ulko puolisen työvoiman käytön ja matkatyön pelisääntöjen selventäminen l Työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen reformin tuottamien uudistustarpeiden huomioiminen Yleistettyjen tavoitteiden takana sopimusalat ovat neuvotteluja ajatellen keskenään erilaisia. Neuvottelupöydissä on siten yhteisiä ja sopimusalakohtaisia kysymyksiä ratkaistavana. JÄSENMAKSUT EIVÄT KATA TOIMINTAMENOJA l Teollisuusliiton vuoden 2018 tilinpäätös on laadultaan poikkeuksellinen. Se osoittaa noin 184,5 miljoonan euron ylijäämän, mutta ylijäämä muodostuu suurimmaksi osaksi kertaluonteisista eristä. Niistä suurin on liittofuusion yhteydessä Teollisuusliitolle siirtyneen 117,5 miljoonan euron omaisuuden kirjaaminen tulosvaikutteisesti tilinpäätökseen. Toinen merkittävä erä on Kojamon listautumisen yhteydessä tapahtuneesta osakemyynnistä kirjattu budjetoimaton 65,4 miljoonan euron myyntivoitto. Edellä kuvatuista luvuista riisuttuna liiton talouden tilanne vuonna 2018 päätyi siihen, että noin 34,5 miljoonan euron jäsenmaksutulot eivät riittäneet kattamaan varsinaisen toiminnan noin 44,3 miljoonan euron kulujäämää. Liiton sääntöjen mukaan sijoitustoiminnan tuottoja voidaan käyttää toimintakulujen kattamiseen, mutta pitkällä aikavälillä on nähtävissä tarve jäsenmaksu tulojen ja toimintakulujen saattamiseksi lähemmäksi toisiaan. Tähän tarpeeseen vaikuttava merkittävä tekijä on jäsenkehitys. Vuoden 2018 lopussa jäsenmäärä oli 211 795, mikä on hieman alle 7 300 vähemmän kuin vuonna 2017. Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2018 oli noin 76,8 miljoonaa euroa. Valtuusto korosti käymissään keskusteluissa jäsenmäärän kasvattamisen tärkeyttä. STRATEGINEN MITTARISTO VALMIS l Valtuustolle esiteltiin liiton strateginen mittaristo. Mittareita on kaikkiaan yhdeksän. Ne antavat tietoa liiton strategisten tavoitteiden toteutumisesta, jotka ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus. Mittaristolla saatavia tuloksia ja niiden pohjalta tehtäviä tulkintoja ja johtopäätöksiä käytetään hyödyksi liiton toiminnan kehittämisessä. Myös mittaristo on jatkuvan kehittämistyön kohteena. PETTERI RAITO Teollisuusliitto nousi vuonna 2018 johtavaan rooliin taistelussa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan puolesta. l Helmikuun 2. päivä vastustettiin poliittisella mielenilmauksella maan hallituksen virittämää aktiivimallia, jossa työnhakijat velvoitettiin erilaisiin ”aktivointitoimiin” työttömyyskorvauksen leikkaamisen uhalla. l Vuoden puolivälissä maan hallitus alkoi ajaa irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. SAK:laiset liitot kampanjoivat eriarvoistavan lakihankkeen pysäyttämiseksi, mutta se ei vaikuttanut hallitukseen. Sen seurauksena Teollisuusliitto julisti poliittisena työtaistelu toimenpiteenä ensin 17.9. alkaen ylityökiellon kaikille sopimusaloilleen viestintäaloja lukuun ottamatta. l 3. lokakuuta järjestettiin vuorokauden mittainen lakko, johon osallistui 150 työpaikkaa ja noin 22 000 jäsentä. Seuraava vaihe oli neli päiväinen lakko 25.–28. lokakuuta. Teollisuusliiton valtuuston mukaan liitto saavutti tavoitteensa. Hallitus muutti lakiesitystään niin, että irtisanomissuoja ei heiken tynyt. Liitto toteutti tehtävänsä solidaarisuuden edistäjänä, heikommassa asemassa olevien ihmisten ja työmarkkina-asioiden kolmikantaisen valmistelun puolustajana. Samalla valtuusto totesi, että liiton on jatkettava työskentelyä sen eteen, että asioita voidaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa edistää neuvottelemalla ja sopimalla eri osapuolten neuvotteluhalukkuuden ja keskinäisen luottamuksen pohjalta. 6/2019 Tekijä 39 LIITOSSA ? Valtuusto kuuli yhteenvedon Teollisuusliiton tes-tavoitteista. ? KI TI H A IL A LA U RI RO TK O Iskun tehtaat, Lahti 3.10. Valtuusto paketoi vuoden 2018 Teollisuusliitto kasvatti toimintansa vuodessa käynnistysvaiheesta täyteen mittaan. LIKI 90 ESITYSTÄ Valtuusto sai käsiteltäväkseen 87 esitystä yli 30 ammattiosastolta. Suurin osa eli 71 osui teknologiasektorille. Järjestötoimintaan kohdistui 7, työympäristöön 3 sekä koulutukseen, talouteen ja viestintään kuhunkin 2. Osastoille lähetetään vastaukset esityksiin. Tarkemman kuvauksen esityksistä voit lukea Tekijän verkkolehdestä: www.tekijälehti.fi Teollisuusliiton vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös: www.teollisuusliitto.fi Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 39 4.6.2019 15.08
”Hyvä tes on parasta järjestämistyötä, mitä voidaan tehdä. Siksi tes-neuvotteluissa on onnistuttava, ja koordinoinnin pitää olla kunnossa sektori johtokuntien välillä sekä sektorien ja hallinnon välillä.” ANTTI MAIJALA, PIRKANMAA, TEKNOLOGIASEKTORI ”Toivottavasti saamme hallituksen, joka arvostaa palkansaajaa. Mutta oli hallitus mikä tahansa, meidän täytyy pyrkiä parantamaan jäsentemme taloudellista asemaa.” TOMMI SAUVOLAINEN, LAPPI, TEKNOLOGIASEKTORI ”Tuleva sopimuskierros ei tule olemaan helppo. Paineet kikyn heikennysten poistoon ovat kovat. Tullaan tarvitsemaan aitoa yhteistyötä hallituksen ja työnantajien kanssa, mikäli aiotaan todellisuudessa nostaa työllisyysastetta.” LASSE VERTANEN, METSÄALA, ERITYISALOJEN SEKTORI ”Yötyölaki, joka on alkamassa vuonna 2020, ei juristien mukaan tule koskemaan jakajia, jotka tekevät vain yötyötä. Tämä on eriarvoisuutta.” EIJA LYTTINEN, VIESTINTÄALA, ERITYISALOJEN SEKTORI MIKKO NIKULA VALTUUSTOSSA TOIVOTTIIN SUUNNANMUUTOSTA Teollisuusliiton valtuuston puheenvuoroissa toivottiin tulevalta maan hallitukselta ja syksyn työehtosopimuksista muutosta neljä vuotta vallinneeseen linjaan. Jäsenmäärän lasku, ulkomainen työvoima ja liiton toiminta työpaikan riitatilanteissa herättivät myös keskustelua. TYÖAJANPIDENNYKSESTÄ KOETINKIVI SYKSYN NEUVOTTELUIHIN l Vaikka maailmantaloudessa on havaittavissa epävarmuuksia, on Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tilanne Teollisuusliiton sopimusaloilla pääosin hyvä. – Vienti vetää ja tilauskannat ovat korkealla. Edellytykset jäsentemme etujen ajamiselle ovat siis tässä mielessä kunnossa, Aalto viittaisi syksyllä alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Aallon mukaan työajan pidennyksen poistamisesta on muodostumassa neuvotteluiden koetinkivi. – Teollisuusliitto neuvottelee 34 työehtosopimusta. Teknologiasektorin sopimuksista 24 tunnin lisätyöaika on jo irtisanottu, samoin muutamasta muusta sopimuksesta se on poistunut tai poistumassa. Jäljelle jää kuitenkin 25 sopimusta, joissa työajan lisäys on kirjoitettu sisään työehtosopimusten teksteihin. – 24 tunnin poistaminen on ilman muuta yksi kärkitavoitteistamme. Muun muassa Teknologiateollisuuden neuvotteluissa työnantaja lähtee siitä, että kyseinen 24 tuntia löytyisi edelleen tulevasta sopimuksesta tai vähintäänkin sille poistuvalle työajalle lasketaan hinta. Tähän emme tietenkään tule suostumaan. SANOILLA JA TEOILLA TODISTETTAVA, MIKSI LIITTOON KANNATTAA KUULUA l Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toivoo kaikilta liiton aktiiveilta ja työntekijöiltä aktiivista otetta liiton jäsenmäärän kasvattamiseksi. Vaikka liiton toimintakyky ja talous ovat hyvässä kunnossa, jäsenmäärän lasku huolestuttaa. Lehtosen mukaan liiton toimijoiden täytyy joka päivä todistaa se, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua. – Tähän ei ole olemassa mitään oikotietä, vaan sanojemme ja tekojemme on kuljettava käsi kädessä. Jos jostain voimme olla varmoja, niin siitä, että liittojen jäsenmäärän kehitystä seurataan herkällä silmällä myös työnantajapuolella. Lehtonen korostaa, että liiton talouden täytyy olla kunnossa ihan perusasioiden vuoksi. – Esimerkiksi viime syksyn työmarkkinatilanne (irtisanomissuojan puolustaminen) oli juuri se syy. Pelkästään parin sektorin maan hallitusta vastaan suunnatuissa poliittisissa lakoissa rahaa kului muutama miljoona. Jäsentensä asiaa ajavalla liitolla pitää olla hankalia tilanteita varten aina rahaa kassassa, jotta esimerkiksi työtaistelutoimenpiteitä pystytään ajamaan. KIRSI TÖRMÄNEN POIMINTOJA KESKUSTELUSTA ”Kiky-sopimus ja aktiivimalli toimivat täysin päinvastoin kuin sen laatijat aikoivat. Aktiviimallin syrjäyttämät voivat huonosti. Hallitukselle esitän laiksi, että kikyn 24 tuntia poistuu.” JOUNI LÄMPSÄ, OULU, TEKNOLOGIASEKTORI ”Työelämäkysymykset loistivat poissaolollaan eduskuntavaaleissa. Olisi kuvitellut, että mennyt neljä vuotta näkyisi vasemmistopuolueiden kannatuksessa isompana kannatuksen kasvuna.” ARTO LIIKANEN, KESKI-SUOMI, TEKNOLOGIASEKTORI ”Ulkomaisen työvoiman tietämättömyyttä käytetään hyväksi. Esimerkkinä Olkiluoto, jossa makedonialaiset tyytyivät 1 500 euron palkkaansa ilman lomarahoja tai muita lisiä.” ARI RINTALA, VAASA, TEKNOLOGIASEKTORI ”Vuokratyöntekijöiden ja osa-aikaisten työsuhdeturvassa ja työterveydenhuollossa on suuria eroja. Olisi syytä harkita, että Teollisuusliiton perustaisi jäsenilleen vakuutuskassan ja sairauskassan.” KARI PURMONEN, UUSIMAA, TEKNOLOGIASEKTORI ”Oikeuteen pitää viedä myös tapauksia, joissa menestymisen mahdollisuuksia ei arvioida niin hyviksi, tällöin jäsenten silmissä olemme ainakin yrittäneet.” SUSANNA KIUKAINEN, VARSINAIS-SUOMI, TEKNOLOGIASEKTORI ”Vapauden valtakunta -kampanja opetti minulle paljon. Ei ollut helppoa käydä poliittisia keskusteluja työpaikalla työ kaverien kanssa. Meidän tulee olla enemmän läsnä työpaikkojen arjessa, saada työntekijät ymmärtämään joukkovoiman merkitys ja tätä kautta turvata korkea järjestäytymisaste.” MIKAEL KÖLHI, UUSIMAA, TEKNOLOGIASEKTORI 40 Tekijä 6/2019 KI TI H A IL A Lasten lounas alle 7-vuotiaille noutopöydästä Voimassa 15.8.2019 asti LIITT OKO RTTI Kesäetu* liittoasiakkaille! * Kesäetu bensiinistä ja dieselöljystä on liittokorteilla 2,5 snt/l (norm. 2,1 snt/l). Kesäetu on voimassa 1.6.-31.7.2019 Teboil-huoltamoilla ja -automaateilla lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Lisätiedot teboil.fi/liitto -2,5 snt/l Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 40 4.6.2019 15.08
VALTUUSTOSSA TOIVOTTIIN SUUNNANMUUTOSTA Teollisuusliiton valtuuston puheenvuoroissa toivottiin tulevalta maan hallitukselta ja syksyn työehtosopimuksista muutosta neljä vuotta vallinneeseen linjaan. Jäsenmäärän lasku, ulkomainen työvoima ja liiton toiminta työpaikan riitatilanteissa herättivät myös keskustelua. Lasten lounas alle 7-vuotiaille noutopöydästä Voimassa 15.8.2019 asti LIITT OKO RTTI Kesäetu* liittoasiakkaille! * Kesäetu bensiinistä ja dieselöljystä on liittokorteilla 2,5 snt/l (norm. 2,1 snt/l). Kesäetu on voimassa 1.6.-31.7.2019 Teboil-huoltamoilla ja -automaateilla lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Lisätiedot teboil.fi/liitto -2,5 snt/l Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 41 4.6.2019 15.08
Perhetapahtumassa oli iso osa Turun ykkösnähtävyyksistä ja tapahtumista tarjolla ilmaiseksi, spesiaalina sirkusesitys. Tapahtumaan osallistui 1 200 liiton jäsentä. VARSINAIS-SUOMI – SATAKUNTA PERHEPÄIVÄ 25.5., TURKU ”Enää ei ihmetellä, kun isä jää kotiin” Turun perhepäiville osallistuneet Teollisuusliiton jäsenet kertovat, miten he ovat onnistuneet yhdistämään työn ja perhe-elämän. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ T eemu Aaltojärvi työskentelee Luvata OY:ssä Oy:ssä ja vaimo Taru Aaltojärvi Outotec Oy:ssä Porissa. Heidän lapsensa ovat 19ja 14-vuotiaat, joten Teemulla ja Tarulla on pitkä kokemus työn ja perheen yhteensovittamisesta. – Hyvin se on onnistunut. Meillä on käynyt tuuri. On joustava työnantaja. Kun itse osaa käyttää maalaisjärkeä, niin asiat sujuvat, Teemu kertoo. Taru sanoo olevansa samaa mieltä. Lastenhoitoa on perheessä tehty tasapuolisesti. – Olemme molemmat olleet työelämässä pitkään. Kun lapsista nuorin, Santtu, oli kolmen kuukauden vanha, palasin töihin. Teemu jäi hoitamaan lapsia. Se onnistui hienosti. Siihen aikaan vanhempainvapaan jakaminen ei ollut yhtä tavallista kuin nykyään. – Minulta kysyttiin, että ookko sää saanu lopputilin, kun jäät kotiin lasten kanssa. Jouduin vastaamaan, että en ole. Tuskin enää kysytään. Ei enää ihmetellä niin paljon, jos isä jää kotiin, Teemu pohtii. Lasten ollessa pieniä haasteita perheessä aiheuttivat kesälomat. – Lapsilla ovat pidemmät kesälomat kuin vanhemmilla. Monesti jouduttiin pitämään eri aikaan lomat, jotta lapsella on joku, joka huolehtii, Taru mainitsee. – Haastavinta perhe-elämä oli silloin, kun tein kolmea vuoroa. Silloin isä joutui tekemään paljon: huolehtimaan lapsista, viemään päiväkotiin ja hakemaan päiväkodista. Ei meillä silloin ollut vapaita viikonloppuja yhteistä perheaikaa, hän muistelee. Teemun mukaan elämä saatiin sujumaan. – Täytyy vain itse sisäistää ja hyväksyä, että työ on semmoista. Yhteiset vapaat pitää silloin käyttää tarkkaan hyväksi. ”OLISI KIVA OLLA POJAN KANSSA” Uusikaupunkilaiset Riina Pensikkala ja Sami Nieminen tekevät molemmat vuorotyötä. Heillä on vuoden ja neljän kuukauden ikäinen lapsi Vini. – Tällä hetkellä kaikki sujuu, kun olen hoitovapaalla. Vähän pelottaa, miten työ ja perhe-elämä saadaan sovitettua yhteen syksyllä, kun kumpikin olemme vuorotöissä, pohtii Riina. Perhe-elämää hoitovapaan aikana ovat helpottaneet Samin vuorojärjestelyt. Hän tekee 12-tuntista vuoroa: on neljä päivää töissä ja kuusi vapaalla. – Mutta kun palaan kolmivuorotyöhön, vähän jännittää. Emme haluaisi ainakaan yöksi laittaa lasta hoitoon, mutta emme tiedä mitä tapahtuu. Vähän on suunniteltu, että isäntä pitäisi isyysvapaan syyskuussa. Hänellä on pitämättä kuusi viikkoa. Sillä päästäisiin vähän eteenpäin. Entä sen jälkeen? – Sitäkin olemme miettineet, että pitäisikö katsoa jotain muuta työtä, että ainakin toinen olisi päivävuorossa, mainitsee Riina. Valmisteilla olevaan uudistukseen, jossa isän osuutta hoitovapaasta lisätään, molemmat suhtautuvat myönteisesti. – Isäkin voisi olla enemmän hoitovapaalla, kun niitä olisi tasaisemmin, uskoo Riina. – Kyllä olisi kiva olla pojan kanssa enemmän, sanoo Sami. l FORUM MARINUM Riina Pensikkala, Vini ja Sami Nieminen, Uusikaupunki Riina käy vuorotöissä Laitilan Pilkingtonilla ja Samin työpaikka on Uudenkaupungin Nordic Soya. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 42 4.6.2019 15.55
6/2019 Tekijä 43 LIITOSSA TURUN LINNA Santtu, Taru ja Teemu Aaltojärvi, Pori Taru työskentelee Outotecillä ja Teemu Luvatalla. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 43 4.6.2019 15.08
Kasvun eväät löytyivät koulutuksesta ”Kyky etsiä, arvioida ja jäsentää tietoa kehittyi. Ajattelu avartui ja syventyi”, Mervi Hokkanen ja Marko Luttinen tiivistävät Murikan kolmen kuukauden kurssin annin. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA EMMI KALLIO M ervi Hokkanen ja Marko Luttinen saivat viime tammikuussa kutsukirjeen Murikan kolmen kuukauden kurssille. – Menin saman tien keskustelemaan työnantajan kanssa, että olisiko kurssille lähtö mahdollista. Vastaus tuli nopeasti ja kannustavasti. Näkemys oli, että kurssi olisi minulle oikeastaan kuntoutustakin. Saisin vähän taukoa pitkään jatkuneeseen työn tekemiseen, Hokkanen kertoo. – Olin jo aikaisemmin kuullut pitkästä kurssista positiivisia asioita. Niinpä kutsukirjeen saatuani pomppasin välittömästi työnantajan juttusille. Vastaus oli pitkän keskustelutovin päätteeksi myöntävä. Viikon päästä tosin jo katuivat, että mitenkähän tässä käy, kun kurssille lähdet. Sanoin, että ei siinä huonosti käy. Pääsette eroon vähäksi aikaa, Luttinen myhäilee. HURJA HAASTE HAHMOTTUI HALLITTAVAKSI Hokkanen ja Luttinen ovat työja luottamustehtäväuransa aikana käyneet erilaisissa koulutuksissa lukuisia kertoja. Kokemusta siis löytyi rutkasti, mutta silti pitkän kurssin tiivis tahti yllätti. – Ensimmäisen kuukauden aikana sitä ihmetteli, että eihän tässä muuta ehdikään kuin mennä päivät lukujärjestyksen mukaan ja illat tehdä harjoitustehtäviä, Hokkanen sanoo. – Tuntui, että joka suunnasta pommitettiin, että tuo ja tuo pitäisi tehdä ja harjoitustyöstäkin tarvitaan suunnitelma. Kuumanahan siinä alkoi käydä. Mieleen hiipi ajatus, että kohta lentää tietokone pihalle. Vaan ei lentänyt. Alkurytinästä käynnistyi asioiden haltuun ottaminen. Molemmat kertovat kokemuksenaan, kuinka opetussisältö valinnaiset sivuaineet sosiologia, kansantalous ja ATK mukaan lukien MUUTOKSEN EVÄÄT – KOLMEN KUUKAUDEN KURSSI 4.3.–24.5., MURIKKA-OPISTO 44 Tekijä 6/2019 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 44 4.6.2019 15.09
6/2019 Tekijä 45 alkoivat nivoutua harjoitustyön kanssa mielekkääksi kokonaisuudeksi. – En ole tehnyt aikaisemmin oikeastaan minkäänlaista laajempaa kirjallista työtä. Alussa suttasi pyörät aika tyhjää. En tiennyt minkälainen siitä pitäisi tulla, mutta ohjaus oli pätevää. Luennoilla tuli paljon uutta tietoa, ja ryhdyin itse etsimään ja arvioimaan tietoa. Harjoitustyön ensimmäinen versio oli 1,5 liuskan pituinen. Valmis teksti on vajaat 20 liuskaa, Luttinen vertailee. – Harjoitustyön aihe oli valmiina mielessä samoin kuin ajatus siitä, miten sitä voisi hyödyntää työpaikalla, mutta sisältö kehittyi ja kokonaisuus rakentui kurssin aikana. Voi sanoa, että meidät haastettiin toden teolla, mutta samalla meistä pidettiin huolta. Opastettiin eteenpäin ja kannustettiin itsenäiseen ajatteluun ja työskentelyyn, Hokkanen arvioi. UUSIN EVÄIN TAKAISIN TYÖPAIKALLE Hokkanen teki harjoitustyönsä yhteistoiminnasta työpaikalla. Luttinen vertaili luottamusmiesjärjestelmän ja yrittäjien suunnasta ehdotellun luottamusvaltuutettu-mallin ominaisuuksia. – Kun ajatus oli, että harjoitustyö sisältää sellaisia asioita, joita omalla työpaikalla pitäisi parantaa, niin nyt tavoitteena on viedä niitä asioita eteenpäin. Liikkeelle lähdetään perusteista eli siitä, mitä yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa. Kun työt ja asiat alkavat sujua työpaikalla aikaisempaa paremmin, on se varmasti arvokasta, vaikka tarkkoja rahasummia ei välttämättä pystytä määrittämään, Hokkanen sanoo. – Minun viestini suuntautuu enemmänkin luottamusmiehille, ammattiosastojen aktiiveille ja henkilöstölle. Meidän on pidettävä kiinni ammattiliittoihin ja työehtosopimuksiin nojaavasta luottamusmiesjärjestelmästä ja sen taustalla jäsenhankinnasta. – Kun luottamusvaltuutettu-kuviota vähän rapsuttaa, paljastuu taustalta luottamushenkilöiden suojaton asema sekä työnantajatahojen pyrkimys ohjailla työntekijöitä ja murtaa luottamusmiesjärjestelmä ja sopimisen kulttuuri, Luttinen toteaa. PINTAA SYVEMMÄLLE Kun Hokkasta ja Luttista pyytää tiivistämään kurssin tärkeimmän annin, liittyy vastaus ajattelutapoihin ja toimintamalleihin. – Se iso juttu on siinä, että uuden tiedon lisäksi on oppinut etsimään, käsittelemään ja jäsentämään tietoa. Näköala on laajentunut samoin kuin ymmärrys siitä, miten pintatiedosta päästään syventymään asioihin ja niiden taustoihin. Ajatusmaailma laajentui, Luttinen sanoo. – Sain paljon uusia tulokulmia asioiden pohtimiseen ja niiden kanssa toimimiseen. Meitä oli täällä mukava ja tiivis 14 hengen opiskelijaryhmä. Lukujärjestyksen ulkopuolella olen oppinut paljon itsestäni, toisilta ihmisiltä ja toisista ihmisistä. Siitä kaikesta on oletettavasti apua ja hyötyä tulevaisuudessa, Hokkanen kertoo. Kurssiin sisältyivät myös tutustumismatka Saksan IG Metallin Berliinissä sijaitsevaan koulutuskeskukseen ja kolmen päivän tes-neuvottelusimulaatio. Hokkasen ja Luttisen mukaan myös ne avasivat näköaloja ja syvensivät käsitystä työmarkkinatoiminnasta. – Kyllä tästä myyntipuheet lähtevät omalla alueella liikkeelle. Jos ei pysty osallistumaan kolmen kuukauden kurssille, niin vauhtia voi ottaa kuukauden kurssilta, Hokkanen ja Luttinen pohdiskelivat kurssijaksonsa päätöspäivänä 23. toukokuuta Murikassa. ? ”Alkuun tuntui, että kolme kuukautta on jäätävän pitkä aika, mutta mikään kolme kuukautta ei ole vierähtänyt koskaan näin nopeasti." MERVI HOKKANEN Kokoonpanija Tikka Spikes Oy, Tikkakoski Pääluottamusmies 1. varats-valtuutettu Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n talousja jäsenvastaava Teollisuusliiton valtuuston 1. varajäsen MARKO LUTTINEN Ikkunatyöntekijä Piklas Oy, Pyhäntä Pääluottamusmies Pyhännän Puutyöväen ao. 813 puheenjohtaja Teollisuusliiton valtuuston jäsen LIITOSSA KURSSILAISET: l Satu Heijari, Laitila l Mervi Hokkanen, Palokka l Vesa Huttunen, Helsinki l Timo Jokinen, Pori l Tomi Karlsson, Forssa l Eero Kenkkilä, Helsinki l Mika Kesänen, Forssa l Anu Lammi, Tampere l Veikko Leppänen, Kemi l Marko Luttinen, Tavastkenkä l Paavo Niskanen, Hyvinkää l Nina Päivärinta, Lahti l Esko Santaholma, Kalajoki l Marko Schroderus, Pennala Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 45 4.6.2019 15.09
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Koulutus on mahtava jäsenetu Työn imua etsimässä LIITTO KOULUTTAA 26.–30.8. First Step – työturvallisuuteen ja terveyteen 2.–4.9. Työntekijän sosiaaliturva 9.–13.9. Ihmissuhteet työpaikalla 13.–15.9. Naiset toimijoina 30.9.–4.10. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 5.–6.10. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Holiday Club Caribia, Turku Ilmoittautuminen 19.9. mennessä HÄME–PIRKANMAA Holiday Club Tampereen Kylpylä 26.–27.10. HELSINKI–UUSIMAA Hotel Haaga Central Park, Helsinki Ilmoittautuminen 10.10. mennessä VAASA–KESKI-SUOMI Härmän Kylpylä, Ylihärmä 16.–17.11. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Holiday Club Saimaa, Lappeenranta Ilmoittautuminen 31.10. mennessä OULU–LAPPI Holiday Club Kuusamon Tropiikki Koulutus koukuttaa! Syksyllä Murikassa Hyödynnä etusi ja lähde mukaan liiton kursseille Murikkaopistoon tai omalla alueellasi järjestettävälle viikonloppukurssille. Opintovapaalaki tarjoaa kaikille mahdollisuuden saada tarvittaessa työstä vapaata ja osallistua koulutukseen. Liiton kurssit ovat maksuttomia työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Kurssien aikana Teollisuusliitto tarjoaa täysihoidon ja korvaa matkakulut sekä mahdollista ansionmenetystä. Miltä työyhteisösi tuntuu? Kurssilla keskustellaan mm. työkaveruudesta, palautteista ja onnistumisista sekä etsitään valmiutta onnistua työntekijöinä yhdessä yhteisissä tavoitteissa. Varaudu myös liikkumisen iloon! 46 Tekijä 6/2019 Ilmoittaudu sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi / tapahtumakalenteri tai koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi tai puh. 020 774 1042 / Päivi Mäensivu-Lunnas TIIA PYHTILÄ Ikkunaja ovityöntekijä Piklas Oy, Pyhäntä 2. varatsv Ao:n hallituksen jäsen Pyhännän Puutyöväen ao. 813 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 46 4.6.2019 15.09
”Otetaan muut reilusti huomioon” TEKSTI PETTERI RAITO KUVA MISKA PUUMALA Pyhäntäläinen Tiia Pyhtilä kävi Hyvinvointia työelämään -viikonloppukurssin viime vuoden lokakuussa Oulussa. – Sisältö houkutteli osallistumaan. Työhyvinvointi ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeitä asioita, Pyhtilä arvioi. Kurssilla aihepiiriin paneuduttiin luentoosuuksilla ja ryhmätöitä tekemällä. – Meitä pyydettiin esimerkiksi määrittelemään se, mitä hyvinvointi on. Ryhmissä kukin sai kertoa kokemuksistaan, tuoda esiin ajatuksiaan hyvinvoinnista ja sen merkityksestä sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä. – Vastaukseksi siihen mitä hyvinvointi on, tiivistyi henkilökohtainen henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä hyvä työilmapiiri niihin vaikuttavana asiana. Lisäksi mahdollisuus kehittyä työssä ja tietoisuus tulevasta sekä työelämän joustavuus puolin ja toisin, eli myös työntekijän tarpeita ajatellen, koettiin hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi seikoiksi. Vaikka kurssilla keskityttiin paljolti työelämän kysymyksiin ja asioihin, oli työskentelyn lähtökohtana ehyt käsitys ihmisistä ja elämästä. – Kyllä se sai paljon ajattelemaan myös sitä, miten työstä palautuu ja mistä vastapaino työlle muodostuu. Minulla se on toisaalta ystäväpiiri ja toisaalta se, että pääsen rauhoittumaan ja löydän aikaa lukemiselle. Se on minun juttuni. Luen todella paljon. Kurssin näkökulma laajentui myös työyhteisön kokoiseksi. – Kun mietimme ihmisten erilaisuutta, erilaisia tapoja toimia ja käsitellä asioita, havaitsimme porukalla, että työyhteisön jouhevassa toiminnassa kysymys on paljolti siitä, miten itse ottaa muut huomioon ja pyrkii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. – Olen niitä oppeja käyttänyt työpaikalla. Mukava ilmapiiri rakennetaan hyvillä käytöstavoilla. Esimerkiksi sillä, että tervehditään toisia, on jo myönteinen vaikutuksensa, joka näyttää myös leviävän eteenpäin, kun itse pitää tavasta kiinni. – Kun ottaa muut huomioon, on reilu ja ystä vällinen, niin harvemmin sillä huonoa kaikua takaisin saa. Pyhtilä on tyytyväinen, että tuli kurssin käyneeksi. – Kurssi vastasi odotuksiin. Sieltä sai paljon hyviä ajatuksia ja eväitä työelämään. Suosittelen lämpimästi. Työhyvinvointiin paneudutaan tänä vuonna otsikolla Työn imua etsimässä. Alueilla järjestettävien viikonloppukurssien kohderyhmänä ovat kaikki työmarkkinoiden käytettävissä olevat liiton jäsenet. HYVINVOINTIA TYÖELÄMÄÄN 6/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Koulutus on mahtava jäsenetu Työn imua etsimässä LIITTO KOULUTTAA 5.–6.10. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Holiday Club Caribia, Turku Ilmoittautuminen 19.9. mennessä HÄME–PIRKANMAA Holiday Club Tampereen Kylpylä 26.–27.10. HELSINKI–UUSIMAA Hotel Haaga Central Park, Helsinki Ilmoittautuminen 10.10. mennessä VAASA–KESKI-SUOMI Härmän Kylpylä, Ylihärmä 16.–17.11. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Holiday Club Saimaa, Lappeenranta Ilmoittautuminen 31.10. mennessä OULU–LAPPI Holiday Club Kuusamon Tropiikki Mukava ilmapiiri rakennetaan hyvillä käytöstavoilla, Tiia Pyhtilä sanoo. TIIA PYHTILÄ Ikkunaja ovityöntekijä Piklas Oy, Pyhäntä 2. varatsv Ao:n hallituksen jäsen Pyhännän Puutyöväen ao. 813 Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 47 4.6.2019 15.09
LE H TI KU VA / A FP / KA RI M JA A FA R 48 Tekijä 6/2019 MAAILMA Stop työtapaturmille! TYÖTURVALLISUUS Euroopan unionissa kuolee joka vuosi lähes 200 000 työntekijää työstä saatuihin sairauksiin tai onnetto muuksiin työssä. Kansainvälinen työjärjestö ILO sanoo, että työ aiheuttaa 2,78 miljoonan ihmisen kuoleman vuodessa. Vähintään neljän päivän sairauslomaan johtavia työhön liittyviä tauteja ja onnettomuuksia kohtaa lisäksi 374 miljoonaa ihmistä. Joka päivä siis 7 500 ihmistä kuolee vaarallisen työympäristön vuoksi, ILO laskee. Yli miljoona loukkaantuu päivittäin töissä. ILO viettikin maailman työturvalli suuden päivää 28. huhtikuuta. Onnettomuuksien ja kuolemantapausten takana on monia syitä. Valitettavan yleinen syy on täysi välinpitämättömyys työn tekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Näin käy erityisesti maissa, joissa lait on kirjoitettu työntekijöistä piittaamatta tai ammattiliiton toimintaa estetään. Hengelle vaarallisimpiin ammatteihin kuuluvat rakennus, teollisuus ja maata lous sekä metsätyö. Heikoimman kohtelun saavat yleensä siirtotyöläiset ja naiset. Qatar rakentaa vauhdilla kisapaikkoja jalkapallon maailmanmestaruuskisoihin 2022. Tähän mennessä 1 200 lähinnä Intiasta ja Nepalista tulleen työläisen arvioidaan kuolleen. Norjan aykeskusjärjestö LO:n puheen johtaja Hans-Christian Gabrielsen laski, että mikäli kisoissa vietetään yksi hiljainen minuutti jokaiselle kuolleelle ELEKTROLUX TAIPUI ROMANIASSA ROMANIA Kymmenen viikon lakko Elektroluxin Satu Maren tehtaalla päättyi voitollisesti. Yhtiö suostui nostamaan palkkoja kahdessa erässä 11 prosenttia ja tarjoamaan yhteensä 150 euron kertabonuksen, 66 euron ruokakupongit kuukausittain sekä vuosibonuksen, 28 päivän loman, lomaseteleitä ja eläkkeelle siirtyvän bonuksen. Varaa korotuksiin ruotsalaisyhtiöllä on, sillä palkat tehtaalla olivat noin 360 euroa kuussa, ruokakuponkien kanssa 400 euroa. Elämiseen riittäväksi summaksi lasketaan Romaniassa 537 euroa kuussa. Aluksi työnantaja lupasi bonuksen vain, mikäli työntekijä ei ole kertaakaan poissa sairauden tai muun syyn vuoksi. Liitto neuvotteli bonuksen, joka on suhteessa tehtyihin työpäiviin. AY-AKTIIVIN PERHETTÄ KIVITETTIIN PALESTIINA Autonasentaja Hatem Abu Ziadehin johtama ammattiosasto sai kaksi vuotta sitten työehtosopimuksen Zarfatin autokorjaamolle. Se on historiallista, sillä miehitysalueen israeli laisyrityksissä työntekijöillä ei ole käytännössä oikeuksia valvoa etujaan. Abu Ziadehiin kohdistettiin useita sortotoimia, kuten miehittäjien jakaman työluvan lakkauttaminen sekä tekaistuja varoituksia työpaikalla. Viha ay-aktiivia kohtaan jatkuu. Nyt 30 israelilaisen siirtokuntalaisen joukko hyökkäsi hänen kotiinsa. Perhe yritti paeta autolla, mutta hyökkääjät paiskoivat kiviä rikkoen tuulilasin ja haavoittaen perhettä. Abu Ziadeh ilmoitti rikoksen palestiinalaispoliisille. Asia jäänee selvittämättä, sillä heillä ei ole toimivaltaa laittomien siirtokuntien asukkaiden palestiinalaisiin kohdistamissa rikoksissa. rakennustyöläiselle, 44 ensimmäistä ottelua pelataan hiljaisuudessa. Uhrien määrä saattaa kasvaa aina neljääntuhanteen. Istanbulin uuden lentokentän rakentami sessa kuoli Turkin työministeriön mukaan 27 työntekijää, presidentin viraston mukaan taas 52. Eräissä raporteissa kuoleman tapauksia arvellaan olleen 400. Teollisuudessa ja maataloudessa vaarana ovat monet kemikaalit, kasvismyrkyt ja säteily. ILO arvioi yhden työntekijän kuolevan joka 30 sekunti vaarallisten aineiden vuoksi. YK:n ihmisoikeuskomitealle aiheesta raportoinut Baskut Tuncak korosti järjestäytymisvapauden loukkauksia merkittävänä syynä työsuojelun heikkou teen. Työpaikalla toimiva ammattiliitto kykenee vähentämään työn vaaroja. Järjestäytymisvapaus on taattava kaik kialla, Tuncak esittää. Euroopan ammatillinen keskusjärjestö ETUC julkisti huhtikuussa kattavan tavoite listan työturvallisuuden parantamiseksi. Se vaatii EU:lta lainsäädäntöä työstressiä vastaan sekä selkä, polvi ja nivelkipujen ehkäisemiseksi. Syöpää on vähennettävä määrittelemällä 50 ainetta vaarallisiksi. Nykyinen EUlaki listaa niitä 24. HEIKKI JOKINEN ? Työntekijät rakensivat Al-Wakrahin stadionia Dohan lähellä Qatarissa helmikuussa 2018. Stadion on yksi jalkapallon vuoden 2022 MMkisojen tapahtumapaikoista. Kisojen rakennustöissä arvioidaan kuolleen jo yli 1 200 pääosin Intiasta ja Nepalista tullutta työläistä. TEOLLISUUSLIITON KUVATAIDEJA HARRASTETÖIDEN KUTSUNÄYTTELY järjestetään Murikassa 19.10.2019–28.2.2020. Näyttely avataan kulttuuriviikonloppuna 19.–20.10. ja on avoinna kaikille Murikan kävijöille. Näyttelyyn voivat tuoda töitään Teollisuusliiton Varsinais-Suomi-Satakunnan alueen jäsenet. Kaikki näyttelytyöt luetteloidaan ja vakuutetaan. Näyttely on avoin myyntinäyttely, mutta töitä voi tuoda esille myös katseltavaksi, eli niitä ei tarvitse myydä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kuvataide Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 48 4.6.2019 15.09
OSASTON OMA KURSSI MURIKASSA? Ammattiosastot ovat tärkeässä roolissa koulutuksen järjestäjinä. Liitto kannustaa osastoja järjestämään koulutusta tarjoamalla maksuttomia kouluttajia, valmiita kurssipaketteja sekä kurssitukea kurssijärjestelyistä syntyviin kuluihin. Osastot voivat järjestää kursseja myös Murikka-opistolla. Syyskuun osastoille on tarjolla viikonloppu erikoishintaan! Kerätkää siis porukka koolle 14.–15.9. ja lähtekää Murikkaan. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastokoulutus 6/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA VERKOSSA OULU–LAPPI VENETSIALAISET 31.8.–1.9. Santa's Resort & Spa Hotel Sani, Kalajoki Hinta jäsenelle 50 euroa, avec 70 euroa. Kesäkauden päättäjäiset, ohjelmassa muun muassa viihdyttäjä Veepee Lehto, liiton 2. varapuheenjohtaja Heli Puura ja Viihdekeskus Merisärkässä Jari Sillanpää. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 16.6. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/venetsialaiset KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta l Itsemaksavat Säästöpankin, Handelsbankenin ja POPpankin e-laskuasiakkaat! E-lasku on aiemmin lähetetty nollasummaisena. Pankkinne käytäntö on muuttunut, ja e-laskulla jäsenmaksun summana näkyy 0,01 euroa, mikä tulee itse korjata. Jäsenmaksu on 1,45 % veronalaisesta ansiosta ja jäsenmaksun summan voi laskea kätevästi jäsenmaksulaskurin avulla. l Luottamusmies, muistathan pyytää kesätyöntekijän jäseneksi. Liittymisen voi tehdä heti sähköisesti www.teollisuusliitto.fi/liity-jaseneksi l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA TEOLLISUUSLIITON KUVATAIDEJA HARRASTETÖIDEN KUTSUNÄYTTELY järjestetään Murikassa 19.10.2019–28.2.2020. Näyttely avataan kulttuuriviikonloppuna 19.–20.10. ja on avoinna kaikille Murikan kävijöille. Näyttelyyn voivat tuoda töitään Teollisuusliiton Varsinais-Suomi-Satakunnan alueen jäsenet. Kaikki näyttelytyöt luetteloidaan ja vakuutetaan. Näyttely on avoin myyntinäyttely, mutta töitä voi tuoda esille myös katseltavaksi, eli niitä ei tarvitse myydä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kuvataide MUISTA JÄSENEDUT Kysyttävää jäsenyyteen sisältyvistä vakuutuksista tai Ifin tarjoamista jäseneduista? Ifin chat-palvelu löytyy nyt liiton jäsenetusivuilta ark. klo 8–20 ja la klo 10–16. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/if KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat VARAUTUMISTA UUSIIN TEHTÄVIIN Teollisuuden työttömyyskassa on valmis ottamaan vastaan uusia tehtäviä, jos TE-toimistot lakkautetaan maakuntauudistuksen yhteydessä. ”Uudistus lisäisi huomattavasti kassojen tehtäviä ja päätösoikeuksia sekä laajentaisi neuvontavelvollisuutta. Tämänhetkisen tiedon mukaan tehtävien siirtoa valmistellaan niin, että se tapahtuisi alkuperäisen maakuntauudistuksen aikataulussa vuonna 2021.” IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja PERHEENJÄSENEN TILANNE SELKENEE ANSIOTURVA Yrittäjäperheeseen kuuluva, joka ei omista yrityksestä mitään, voi jatkossa vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa työttömyyden varalta. Heinäkuun alusta lähtien pelkkää työskentelyä perheen omistamassa yrityksessä ei enää katsota yrittäjyydeksi. Ansiopäivärahaa myönnetään perheenjäsenelle kuitenkin vain, jos hän on työskennellyt perheyrityksessä 52 työssäoloehdon täyttävää viikkoa palkansaajakassan jäsenenä 1.7.2019 alkaen. Muulla työnantajalla työskennellessä riittää 26 viikkoa. Perheyrityksessä ja muulla työnantajalla työskentelyä ei voi yhdistää työssäolo ehdon täyttämiseksi. Lisäksi perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusosuutta yrityksestä 12 kuukauteen. Lue lisää: www.teollisuuskassa.fi/yrittajaperhe KISARAKENTAJIEN TILANNE HUOLESTUTTAA JALKAPALLO Kansainvälinen rakennusja puutyöntekijöiden federaatio BWI kritisoi FIFAn suunnitelmia laajentaa jalkapallon maailmanmestaruuskisoja 2022 Qatarista naapurimaihin. Työntekijöiden oikeudet ja olosuhteet ovat BWIn, ILOn ja muiden kansainvälisten organisaatioiden tuella kehittyneet Qatarissa positiiviseen suuntaan. Näin ei ole Bahrainissa, Kuwaitissa, Omanissa, Saudi-Arabiassa ja Arabiemiraateissa, joissa rikotaan siirtotyöläisten ihmisja muita oikeuksia päivittäin. PUOLAKSI, VENÄJÄKSI JA VIROKSI JÄSENYYS Teollisuusliiton tulostettava liittymislomake on saatavilla uusilla kielillä. Lomake on jo aiemmin tehty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittymislomake NIMITYS Vesa Kotaviita on nimitetty työympäristöpäälliköksi liiton työympäristöyksikköön. Hän on työskennellyt muun muassa teollisuuden asiantunti jana Työturvallisuuskeskuksessa ja työsuojelu opettajana ja vararehtorina Kiljavan opistolla. PORUKKA KOOLLE! Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 49 4.6.2019 15.56
50 Tekijä 6/2019 ”Jag vill jobba här tills jag går i pension” På slipmaterialstillverkaren Mirka i Jeppo har man ingått många lokala avtal som ger arbetstagarna bättre villkor än vad som slås fast i kollektivavtalet. TEXT JONNY SMEDS/ LÖNTAGAREN FOTO JOHANNES TERVO Alexandra Aspnäs vill utvecklas i sitt arbete och ser sin framtid på Mirka. ? D et är en enorm anläggning som breder ut sig bland åkrar och skog på den österbottniska landsbygden. Här i Jeppo i Nykarleby har Mirka sitt huvudkontor, sin produktutveckling och sin största produktionsanläggning. Företaget tillverkar slipmaterial – det som i vardagligt tal kallas sandpapper – samt slipmaskiner och polermedel. Mirka växer så det knakar och globalt sysselsätter företaget i dag ungefär 1 500 personer. Av dem jobbar nästan 550 inom produktionen vid Mirkas fyra fabriker i Finland – i Jeppo, Oravais, Jakobstad och Karis. – Det finns goda möjligheter att utveckla sig och växa inom företaget, säger Ronny Norrgård som är huvudförtroendeman för Industrifackets medlemmar vid fabrikerna i Jeppo och Jakobstad. En av dem som har fått utbilda sig är Alexandra Aspnäs som har gått företagets processkötarutbildning. – Det var intressant att lära sig alla maskiner och hur produkterna tillverkas. Jag har jobbat här sedan 2006 och mitt arbete har förändrats mycket under den tiden, när jag har bytt till att arbeta vid allt större maskiner. Aspnäs trivs på Mirka och säger att det bästa med jobbet är den goda arbetsgemenskapen. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 50 4.6.2019 15.09
6/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET – Jag vill jobba här tills jag går i pension, och jag vill gärna utvecklas och lära mig nya saker, säger hon. ”VIKTIGT ATT HANDLEDARNA HAR UTBILDNING” Huvudförtroendemannen Ronny Norrgård och arbetarskyddsfullmäktige Andreas Gunell berättar att Mirka ordnar en process kötarutbildning nästan varje år och att den brukar vara fullsatt. Dessutom finns fördjupande kurser och vidareutbildningar. Norrgård och Gunell lyfter också fram betydelsen av att Mirka ordnar utbildningar för arbetsplatshandledare och förmän. – Vi får in mycket nytt folk och då är det viktigt att handledarna har utbildning. De får också ersättning för uppdraget, säger Norrgård. Också produktionsdirektören Jan Torrkulla betonar att det behövs kontinuerlig utbildning. Under de närmaste åren satsar Mirka nämligen på att öka digitaliseringen, automatiseringen och robotiseringen. Torrkulla säger att det handlar om att göra saker enklare, smartare och mer ergonomiskt, så personalen behöver inte känna sig hotad. Tvärtom – Mirka siktar på att också i fortsättningen ha en tillväxt på nästan tio procent per år, vilket gör att automatiseringen måste öka för att produktionen i Finland ska klara av de allt större volymerna. – Försäljningen i Europa går som ett lokomotiv och ökar stadigt. Men det största enskilda landet är fortfarande USA, följt av Tyskland, berättar Torrkulla. Han säger att volymökningen naturligtvis skapar fler jobb, medan automatiseringen och robotiseringen gör att det behövs omskolningar och nyutbildningar inom produktionen i takt med att arbetsuppgifterna förändras. – Den utbildning vi har gett hittills är bra, men inte nödvändigtvis den vi kommer att behöva med tanke på framtidens teknologi, säger Jan Torrkulla. ”DET HAR BLIVIT MYCKET BÄTTRE OCH FRIARE” – Det här är en trygg arbetsplats, konstaterar Bo-Erik Wik som har jobbat på Mirka sedan 1992. Han berättar att det inte finns många kvar som har jobbat lika länge på Mirka, för många har gått i pension de senaste åren. Jobbet har förändrats mycket under hans nästan 30 år på företaget. – Det har blivit mycket bättre och friare. När jag började var det mer disciplin. Själv har Bo-Erik Wik två år kvar till pensioneringen. Han jobbade tidigare på avdelningen där man tillverkar slipband, men det var ett fysiskt tyngre jobb. Sedan några år tillbaka jobbar han på den så kallade flexavdelningen, där rullarna med slipmaterial körs genom maskiner som böjer materialet så att det blir mjukare och lättare att hantera. – Tidigare jobbade jag treskift, men nu på äldre dagar har jag bytt bort nattskiftet och jobbar bara tvåskift. En som däremot jobbar treskift, måndag till fredag, är Ahmed Omar. Också han jobbar på flexavdelningen. – Treskiftsarbetet passar mig perfekt! säger Omar som har jobbat på Mirka i drygt åtta år. Han berättar att jobbet går ut på att övervaka maskinerna där slipmaterialet böjs, och att göra justeringar så att kunderna får produkter av bästa möjliga kvalitet. ? 262 dagar utan olycksfall. Satsningen på arbetarskyddet ger resultat, konstaterar Andreas Gunell. Bo-Erik Wik Ahmed Omar Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 51 4.6.2019 15.09
52 Tekijä 6/2019 Det finns många olika skiftarrangemang på Mirka. En del av arbetstagarna jobbar tre tolv timmarsskift per vecka, för att sedan vara lediga resten av veckan. En av dem är Elina Knuts. – Det passar mig och jag skulle inte vilja byta tillbaka till treskiftsarbete. Nattskiften från sex på kvällen till sex på morgonen känns inte heller tunga. Dessutom studerar jag till agrolog på yrkeshögskola vid sidan om, så jag kan koncen trera mig på studierna under de lediga dagarna. Elina Knuts jobbar som processkötare vid en maskin där griptyg limmas ihop med sand pappret. Griptyget är det som gör att slipmateri alet kan fästas vid slipmaskinen. För henne är arbetet på Mirka en mellan etapp, för senast när hon utexamineras vintern 2021 vill hon jobba med något som motsvarar hennes utbildning. ”JAG ÄR NÖJD ÖVER ATT VI HAR ÅSTADKOMMIT FÖRBÄTTRINGAR” På Mirka har man ingått många lokala avtal som ger arbetstagarna bättre villkor än vad som bestäms i kollektivavtalet. Både huvudförtroende mannen Ronny Norrgård och arbetarskyddsfull mäktige Andreas Gunell får sköta sina uppdrag på heltid, trots att arbetsplatsen inte riktigt är så stor att de automatiskt skulle ha rätt till det. Norrgård räknar också upp några andra lokala avtal: – Lönerna är högre än i kollektivavtalet och våra skifttillägg och tjänstetidstillägg är bättre. Vi har också ett dejoureringsavtal, en arbetstids bank och olika skiftarrangemang. De som arbetar dag har flextid. Åtminstone jag själv är nöjd över att vi har åstadkommit förbättringar, men vi vill fortfarande förhandla fram fler avtal och upp datera dem som finns. På Mirkas tre österbottniska fabriker hör 84 procent av arbetstagarna inom produktionen till facket. – Sedan årsskiftet har vi fått 20 nya med lemmar, berättar Norrgård. Han har jobbat på Mirka i 22 år och är inne på sitt trettonde år som huvudförtroendeman. Han representerar arbets tagarna på fabrikerna i Jeppo och Jakobstad, medan fabrikerna i Oravais och Karis har egna förtroendemän. Andreas Gunell har varit arbetarskydds fullmäktig för Jeppofabriken sedan våren 2013. Alla tre övriga fabriker har egna arbetarskydds fullmäktige. De förtroendevalda vid de olika fabrikerna samarbetar ändå tätt och träffas regelbundet. Också kontakten till ledningen är naturlig och fortlöpande och Gunell är dessutom personal representant i företagets ledningsgrupp. ”ATT SKYDDA EN MASKIN ÄR BARA EN DEL AV ARBETARSKYDDET” Andreas Gunell berättar att Mirka fäster stor uppmärksamhet vid arbetarskyddet och att man har gjort över 2000 förbättringar på fabriken i Jeppo sedan 2013. – Att skydda en maskin är bara en del av arbetarskyddet. Mycket handlar om attityder och tänkesätt. Att förbättra säkerhetskulturen tar tid, men den blir hela tiden bättre. Man får aldrig stanna upp och vara nöjd, för då går säkerheten bakåt. Gunell konstaterar att Mirka har ett bra avtal om företagshälsovård, med bland annat ett nytt program för att upprätthålla arbetsförmågan hos arbetstagare över 40 år. Programmet innehåller bland annat diskussioner med läkare, psykolog och fysioterapeut. – Kemikalieutbildning är en annan sak vi har satsat mycket på de senaste åren, berättar Gunell. En fråga som fortfarande kräver förbättringar är inomhusluften. – Den har blivit bättre, men vi är inte nöjda ännu. Det är ett stort projekt som kräver resurser. l 19–23.8 Fortsättningskurs i arbetarskydd 1, JHL-institutet 7–11.10 Fortsättningskurs i arbetarskydd 2, JHL-institutet 14–15.9. Verktygsback i arbetslivet, Åbo, hotell Caribia 30.9–4.10 Fortsättningskurs för förtroendemän 1, Helsingfors 28.10–1.11 Fortsättningskurs för förtroendemän 2, Helsingfors 12–13.10 Medlemsforum, Murikka-institut 13–15.11 Kompletteringskurs, Murikka-institut (för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige) 23–24.11 FFC:s svenska seminarium, Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser Huvudförtroendemannen Ronny Norrgård är nöjd över att Mirka utbildar sin personal. Det här reportaget har ursprungligen publicerats i Löntagarens nyhetsbrev. Beställ FFC:s på adressen www.lontagaren.fi/ nyhetsbrev En svenskspråkig version av guideboken Sakligt uppförande är tillåtet l Den belyser bland annat hur trakasserier visar sig i arbetslivet och berättar vad man ska göra om man märker att någon trakasserar andra på arbetsplatsen. l Guiden finns på Industrifackets webbplats men du kan också beställa den i tryckt form till arbetsplatsen. www.teollisuusliitto.fi/sv/ materialbestallning MIRKA HEMORT Jeppo GRUNDAT 1943 PRODUKTION Slipmaterial samt slipoch poleringsverktyg VERKSAMHETSOMRÅDE Hela världen ( 97 % går på export) OMSÄTTNING Runt 300 miljoner PERSONAL Totalt 1 300. I Oravais knappt 200, i Karis ca 50 och i Jakobstad ca 35. SOMMARENS SÖCKENHELGSERSÄTTNINGAR Hur blir det i år med lön för midsommaren? www.teollisuusliitto.fi/sv KOM PÅ KURS! Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 52 4.6.2019 15.09
6/2019 Tekijä 53 FACKET Förtroendemän på historisk kurs Fem stjärnor eller 10/10. Deltagarna i den första grundkursen för förtroendemän i Industrifackets historia gav kursen ett strålande vitsord. l En grupp nyvalda, gamla och nygamla förtroendemän från Hangö i söder till Karleby i norr, samlades i Murikkainstitutets lokal i Hagnäs i Helsingfors 13–17 maj. Fokus låg på grundpelarna: facket, förtroendemannasystemet, kollektivavtalet och förhandlingsteknik. Ordförande Riku Aalto hälsade kursdeltagarna välkomna på måndagsmorgonen. Organisationsombudsman Nina Wessberg och avtalsexpert Magnus Salmela stod för undervisningen under kursen. Dessutom berättade Industrifackets specialforskare Timo Eklund om förebyggande intressebevakning på arbetsplatsen. Förutom så gott som hela Svenskfinland var också flera av Industrifackets avtalsbranscher representerade. – Jag valdes till huvudförtroendeman och då ska jag naturligtvis delta i kursen. Vi har en arbetsplats där det talas många språk – rumänska, litauiska, ryska, arabiska, sa Remus Mihalache är huvudförtroendeman på Quickly Tvättcentral i Mariehamn. – Det är bra att det finns en öppenhet för diskussion här. Det handlar ju inte bara om det som tas fram i föreläsningarna, utan också exemplen från verkliga livet som kommer fram i diskussionerna, säger Eva-Maria Lind, huvudförtroendeman på båttillverkaren Baltic Yachts. – Det har blivit klart att jag har mycket arbete att göra då jag kommer hem, säger Eric Häger, nyvald huvudförtroendeman på vattenlåsttillverkaren Prevex i Nykarleby, där han jobbar som maskinoperatör. Det har varit riktigt lyckat. Jag har fått en helhetsbild av hur viktigt det är med facket. Det bästa var att själv testa på det här med förhandling, säger Rose-Mari Eklund. Hon är vice huvudförtroendeman på Mirka i Jeppo. – Jag ger vitsordet fem sjärnor eller 10/10. Jag tycker inte jag har saknat något, säger Lind. ”JÄTTEVIKTIGT MED KURS PÅ MODERSMÅLET” – Det är jätteviktigt att det går på ens eget modersmål, så att man kan diskutera fritt. Jag behöver inte tänka på hur jag ska ställa en fråga så att alla förstår, säger Lind. Eklund håller med. – Jag kan finska och jag pratar finska varenda dag, men jag tror att mycket på en sådan här kurs skulle gå förbi om det gick på finska, så det är jätteviktigt att det går på svenska, säger Eklund. Organisationsombudsman Nina Wessberg är också nöjd med kursen. – Jag tycker vi lyckades bra med att få folk att diskutera. Vi hade tillräckligt med tid för att grubbla över de psykologiska faktorerna som påverkar en förhandling. Jag vill ge deltagarna det som jag skulle ha behövt då jag blev vald till förtroendeman, säger Wessberg. Wessberg säger att hon vill uppmuntra nya förtroendemän att verkligen våga ta tag i saker på jobbet och samtidigt komma ihåg vikten av nätverk och ett förbund. Hon är också nöjd över att flera av deltagarna meddelat att de tänker delta i fortsättningskursen i september. JOHANNES WARIS ? Från vänster: Mats-Johan Kaars, Elin Sundback, Eric Häger, Mikael Nyman, Mathias Eklund, Johnny Söderholm,Stefan Källström, Tommy Ljungkvist, Anders Åkerblom, Thomas Källström, Mihalache Remus. I främre raden Lotta Asp (t.v), Eva-Maria Lind och Rose-Mari Eklund. KI TI H A IL A ? MÄSTARE 2019 Årets upplaga av FM i yrkesskicklighet gick av stapeln 21–23 maj i Joensuu där över 400 unga proffs tävlade i mer än trettio tävlingsserier. Benjamin Vikström (t.v) och Robert Westerlund, nyligen utexaminerade från Optima i Jakobstad, tog en klar seger i tävlings serien för mekatronik, det vill säga arbete och produkter som kombinerar mekanik och elektronik. SOMMARENS SÖCKENHELGSERSÄTTNINGAR Hur blir det i år med lön för midsommaren? www.teollisuusliitto.fi/sv Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 53 4.6.2019 15.10
Opinnot takana, työelämä edessä. Onnea valmistumisen johdosta! Skolan bakom dig, arbetslivet framför dig. Grattis till examen! BASICS OF WORKING LIFE: ANNUAL HOLIDAY l You are entitled to an annual holiday. If you have worked for less than a year, you are entitled to two weekdays of annual holiday for each month. After a longer period of work, you are entitled to two and a half weekdays of holiday for each month. Annual holidays are earned during the holiday credit year from 1 April to 31 March. l If the duration of your employment relationship is too short for you to use up your annual holiday, you are entitled to holiday compensation for the accumulated holiday credit at the end of the employment relationship. l In addition to the holiday compensation or the holiday pay for used up holiday credit, you may be entitled to a holiday bonus which is normally up to 50 % of your salary. l In calculating annual holidays, Saturdays are considered weekdays and use up holiday. The holiday season begins on 2 May and ends on 30 September. A total of 24 weekdays of the annual holiday must be taken in the holiday season (summer holiday). The rest of the holiday (winter holiday) must be granted in the period from 1 October to 30 April. l As a rule, the employer determines the timing of the holiday. However, the employer must give the employees the chance to be heard in the matter. The timing of the holiday can also be agreed on. The employer must notify the employees of the beginning of their annual holiday at least two weeks in advance. www.teollisuusliitto.fi/basics FATE OF THE 24 HOURS l The Finnish Unions agreed in 2016 to sign up to an exceptional national Competitiveness Pact under heavy pressure from PM Sipilä’s right-wing Government. The pact added 24 hours onto annual working time and cut holiday pay for those working in the public sector by 30 per cent for three years. One of the major questions in the collective agreement round this autumn will be whether the extended working hours will stay in the collective agreements or not. The Competitiveness Pact included one optional year, and this negotiation is open now. The Industrial Union already announced last October that it will not continue the extended working hours in five sectors. These cover more than 100,000 employees. In these sectors, the Industrial Union had written the extension in a separate protocol, not in the actual collective agreement. HEIKKI JOKINEN 54 Tekijä 6/2019 BRIEF IN ENGLISH LA U RI RO TK O Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 54 4.6.2019 15.10
6/2019 Tekijä 55 n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor 6/2019 Tekijä 55 Puhelinpalvelu on suljettu kesäkuussa torstaisin. Torstaina 20.6. palvelu on auki, mutta kiinni perjantaina 21.6. Heinäkuussa palvelu on avoinna klo 12 asti. Telefontjänsten håller stängt på torsdagarna i juni. Torsdagen 20.6 är den öppen, men fredagen 21.6 stängd. I juli stänger tjänsten klockan 12. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 55 4.6.2019 15.10
56 Tekijä 6/2019 ”Tulee tunne, että ylitin itseni” P eruskoulun alaluokilla Joni Lähde ei innos tunut urheilusta, mutta menestyminen kuulantyönnössä mullisti elämän. – Kun sain Lopen koulujen välisissä mitalin, olin ylpeä itsestäni! Olin inhonnut koulun liikuntatunteja ja surkutellut, että olin aina kahden viimeisen joukossa, kun tehtiin joukkuejakoja. Olin sitä porukkaa, josta tapeltiin, että kenelle ”toi” on annettava. Oli palkitsevaa, kun huomasin, että hitto, mää pärjäänkin jossain. Sille tielle olen jäänyt. Lopen urheilukenttä oli surkeassa kunnossa. Halu parantaa liikuntaoloja johti siihen, että Lähde ajautui kunnallispolitiikkaan. Hänet valittiin nuorisovaltuustoon ja vuonna 2008 Lopen kunnanvaltuustoon 19-vuotiaana kunnan historian nuorimpana valtuutettuna. Lähteen yhteiskunta vaikuttaminen TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT HARRI NURMINEN Alussa oli poika ja kuula. Siitä alkoi Joni Lähteen yhteiskunnallinen elämä. Vapaa-ajan toimintoja on kertynyt valtaisa määrä, kun yksi harrastus johti toiseen – ja saappaanheittoon. HARRASTAJA JONI LÄHDE Tuotantotyöntekijä, pääluottamusmies BASF Oy Riihimäki Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 56 4.6.2019 15.10
6/2019 Tekijä 57 VAPAALLA oli alkanut viimeistään 14–15-vuotiaana, kun hän kunnan päättäjiltä julkisella foorumilla kyseli, onko urheilukentälle tulossa remonttia. – Heitin silloin, että taidan olla itse eläkkeellä, ennen kuin se tulee. 15 VUODEN PAINI Lähde, 30, istuu kunnanhallituksessa ja kolmatta kautta valtuustossa. Lopen urheilukentän saneeraus valmistui tämän kesäkuun alussa. Se sai salaojituksen ja punaisen Novotan-päällysteen. Lähteen 15 vuoden taistelu Lopen keskustan kauniin urheilupyhätön puolesta johti siihen, että valtuusto suostui remonttiin. – En sentään ehtinyt eläkkeelle. Pääsin kuulantyönnössä veteraanisarjaan, kun täytin 30. Lähteen mukaan Lopesta on tullut liikuntamyönteinen kunta. – Viimeisen parin vuoden aikana Lopella on laitettu liikuntaan ja urheiluun rahaa paljon enemmän kuin edellisen 10–15 vuoden aikana. – Itse olen aina uskonut, että perheitä saadaan muuttamaan Lopelle, kun täällä on harrastusmahdollisuuksia ja puitteet ovat kunnossa. Ihmiset arvostavat vapaa-aikaa entistä enemmän. Kevään tilastojen mukaan 8 000 asukkaan Loppi on ainoa kantahämäläinen kunta, joka kasvattaa asukaslukuaan. Vähenemistä tapahtuu kaikissa maakunnan kaupungeissa, jopa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. SAAPAS LENTÄÄ Lopen TUL:läinen seura Lopen Urheilijat muokkautui kansan suussa Lopen Uupuneiksi sen lyhenteen LopU takia, minkä ansiosta ainakin seuran pilkkanimi tunnetaan koko valtakunnassa. Lähdettä kannusti tekemään työtä LopUn puolesta suvun perintö. – Halusin kunnioittaa pappavainajan työtä ja jatkaa sitä jotenkin. Hänen isoisänsä Yrjö Lähde oli Lopen Urheilijoiden puheenjohtaja ja pitkäaikainen kunniapuheenjohtaja. Sihteeripestin jälkeen seuran veto siirtyi Jonille ja hän aloitti elvytyksen. – Liikuntatoimi järkkäsi saappaanja perunan heittokisoja, mutta harrastus hiipui. Kilpailuja Lopen Urheilijoilla ei hirveästi ollut, eikä yksilö lajeissa järjestetty kunnanmestaruuskisoja. Tuli ajatus, että herätetään saappaanheitossa Lopen mestaruus henkiin. Koska olin harrastanut heittoa, osallistuin itsekin. Osanottajia Lopella riittää. Uudesta kentästä pääsevät nauttimaan laajat kansalaispiirit. – Yleisurheilukoulu on seuralla pyörinyt neljättä kesää. Nyt odotetaan, mitä uuden urheilukentän valmistuminen tuo tullessaan. Sen kautta tulee kilpailujen järjestäminen eteen. Pystytään kriitikoille näyttämään, että se tuli oikeasti tarpeeseen. ESIINTYMINEN JÄNNITTÄÄ Nuorella yhteiskunnallisella vaikuttajalla on ollut kysyntää. – Vientiä oli joka suuntaan, kun yhdistyspuolellakin tuli suostuttua liki kaikkeen. Sitten sitä huomasi, että kaikkeen ei vain kykene, varsinkin, kun pitkään tein vuorotyötä. Kantapään kautta sain oppia karsimaan hommia jättäen itselle mielekkäimpiä. Olen koittanut keskittyä niihin, mihin on intoa ja olen kokenut, että on annettavaa. Lähde on esiintyjä. Hän on tehnyt kymmenen vuotta imitaatiokeikkoja taiteilijanimellä Kimitaattori. Lisäksi hän kilpailee valtakunnan tasolla karaokelaulussa. Hän kertoo olevansa kova jännittäjä. – Se ilmenee heti kun olen epämukavuusalueella ja vieraalla maalla. Ei tarvitse kuin viedä auto katsastukseen, niin minulla on vatsa aamulla kuralla. Puheita pitäessä olen paperin kanssa naimisissa. – Ei sille kai oikeastaan voi mitään, sen kanssa pitää vain pärjätä, kun vain jännitys pysyy tietyllä tasolla. On siinä palkitsevaakin. Kun saa puheen tai keikan hoidettua jännityksestä huolimatta, tulee tunne, että ylitin itseni. ? "Saappaanheitto on helposti lähestyttävä laji. Mutta kun itse tartuin saappaaseen, huomasin heti, että vaatii tekniikkaa, että sen saa lentämään oikeassa kulmassa. Kun tuli tekijämiehiä ja naisia, niin näki, että hienosti lentää." Joni Lähde ajautui aikoinaan kunnallis politiikkaan, kun halusi parantaa Lopen liikunta oloja. Urheilukentän remontti on valmistumassa kesäkuussa. Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 57 4.6.2019 15.10
58 Tekijä 6/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????? ???????????????????????? ???????????? ???????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kenen lauluntekijän taitelijanimi on Pyhimys ? 2. Mitä tarkoittaa pseudonyymi ? 3. Kuka maalasi Mona Lisan ? 4. Mikä konserni aikoo rakennuttaa ison biotuotetehtaan Kemiin? 5. Paljonko lapsia oli Kohtalokkaan samban Kalle Tappisella? 6. Mistä johtuu, että Suomen pinta-ala kasvaa seitsemällä neliökilometrillä vuodessa? 7. Mitä ovat asesulfaattikalium ja aspartaami? 8. Mikä lajissaan Suomen pisin sijaitsee Raippaluodossa? 9. Missä urheilulajissa käytetään ristiaskeleita? 10. Mikä cocktail syntyy ginistä, vermutista ja koristeoliivista? VA ST A U KS ET : 1. M ik ko Ku op pa la . 2. Sa la ni m i. 3. Le on ar do da Vi nc i. 4. M et sä G ro up . 5. 12 . 6. M aa nk oh oa m is es ta . 7. Ke in om ak eu tu sa in ei ta . 8. Ra ip pa lu od on si lt a. 9. Ke ih ää nh ei to ss a. 10 . M ar ti ni . Tekijä_2019_6_sisus_valmis.indd 58 4.6.2019 15.11
6/2019 Tekijä 59 NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 1.–21.7. Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Kassan puhelinpalvelu kesällä Sivu 55 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_6_Kansi.indd 59 3.6.2019 16.12
HÄNEN ASEENSA ON NEUVOTTELU KATSO FILMI www.liitonmies.fi Teollisuusliitto ajaa jokaisen työtätekevän etuja ja oikeuksia. Katso, miten Liiton mies sen tekee. Hanki uusi jäsen – saat 20 € lahjakortin! Kampanja-aika 27.5.–31.8.2019 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenhankinta Tekijä_2019_6_Kansi.indd 60 3.6.2019 16.12