Nolla tonnia jätettä Miten siihen päästään? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 7/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Näin tavoitat kesällä 20 Laserleikkauspaja nousee Visuvedellä 32 Jäsenyys puhutti Rukalla 42 Runt 300 000 sängar i året 48 Räsymatoista mielenrauhaa 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_7_kansiarkki.indd 1 26.6.2019 15.48
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 21.7. asti Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu avoinna 9.8. asti ma–pe klo 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Kassan puhelinpalvelu kesällä Sivu 55 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 2 Tekijä 7/2019 Tekijä_2019_7_kansiarkki.indd 2 27.6.2019 11.11
7/2019 Tekijä 3 KANNEN KUVA: JUHO KUVA SISÄLTÖ 6 JÄTTEESTÄ RAAKA-AINEEKSI KANSI Kiertotaloudessa lisätään materiaalien kiertoa ja vähennetään jätettä. Suomessa kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt jo roimasti. Tavoite on, että tulevaisuudessa kaikki jäte hyödynnetään raaka-aineeksi. 20 UUSILLE URILLE TUOREESSA TEHTAASSA Viisi pirkanmaalaista metallialan yritystä perustivat Ruoveden Visuvedelle uuden tehtaan. Suomen Levyn rekrytointikoulutettavat ovat päässeet rakentamaan tehdasta alusta asti, ja ensimmäiset koneet pyörivät jo. ? Kunnallisilla jäteasemilla on Lahden Pillerin tapaan kierrätyskelpoisille jätejakeille omat pisteensä. ? Suomen Levyn valmistuvassa tehtaassa rekrykoulutettaville tulevat tutuiksi sekä tela ja tellingit että metallilaadut ja masiinat. VERKKOLEHTI SATSAUS RAUTPOHJAAN Valmet Technologies uudistaa Rautpohjan tehdasta noin viiden miljoonan euron investointipaketilla. Käynnissä oleva satsaus Rautpohjaan eli SaRa on jatkoa viime vuonna toteutetulle koelaitosinvestoinnille. ”Meillä on puhuttu 20 vuotta, että konehallissa on riittämätön ilmastointi ja huono ilma, että lämpötilojen vaihtelut ovat hankalia ja valaistus on puutteellinen. Oli korkea aika tehdä asialle jotain.” TUOMO LEINONEN Valmet Technologiesin pääluottamusmies Lue lisää: www.tekijälehti.fi KIERTOTALOUS KOTITALOUDET 1 Tekijä_2019_7_sisus.indd 3 27.6.2019 15.21
4 Tekijä 7/2019 ? XXXX xxxxx ? PÖRSSIKATSAUS Juttusarjassa seurataan teollisuuden suhdannetta liiton toimialojen pörssi yritysten kautta. Ensimmäisen katsauksen koostivat Teollisuusliiton erikoistutkijat Mika Kärkkäinen ja Timo Eklund ja tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. ? AMMATTILAINEN ”Näitä töitä ei kirjasta lukemalla opi, vaan työ on paras opettaja”, Ähtärin eläinpuistossa korjaus-, huoltoja rakennustöitä tekevä rakennusammattimies Eerik Nieminen sanoo. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KEKSINTÖ Kierrätetystä kuidusta syntyy kangasta 15 VIERAILIJA Kesäduunarineuvoja Liisa Lehtonen 16 VÄITTÄJÄT Anu-Tuija Lehto vs. Mikko Nyyssölä 18 PÖRSSIKATSAUS Yhdellä osakkeella yhtiökokouksen TYÖSSÄ 28 AMMATTILAINEN Rakennusammattimies Eerik Nieminen 30 TYÖYMPÄRISTÖ Työtapaturman jälkeen heti lääkäriin 42 Ett år utan olyckor på sängtillverkaren Hilding Anders LIITOSSA 32 Oulu-Lapin nuoret puhuivat Rukalla jäsenyydestä 34 Murikassa muksuille molympialaiset ja vanhemmille oppia 36 Metalliliitto 1984–2000: Sopeutumisen aika 37 Juhlavaltuusto korosti yhteiskunnan vakautta 39 OIKEUS Työnantaja rikkoi neuvotteluvelvoitetta 40 MAAILMA Työntekijät ostivat työpaikkansa 41 Lyhyet 45 Brief in English 47 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Matonkutoja Urszula Szczygiel 50 Pulmat 51 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 21.8. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_7_sisus.indd 4 27.6.2019 15.21
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 7/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.7.2019 Bruttokansanvirkeys kasvun kiihdyttimeksi H yvän työtuloksen ja laadun edellytyksenä on kirkasjärkinen suunnitelma. Työrupeaman alkajaisiksi on muodostettava käsitys siitä, mistä tehtävässä on kysymys ja miten se pitäisi toteuttaa. Suunnittelua seuraa toteutus, arviointi ja kasvava ymmärrys siitä, miten työn voisi tehdä paremmin. Syklin menestyksellisessä läpikäymisessä tarvitaan ajattelua sen jokaisessa vaiheessa ja kokonaisuutta tarkasteltaessa. Tämä koskee yhtä lailla asiantuntijaja niin kutsuttua suorittavaa työtä. Ihminen on jaksamisensa kanssa rajallinen olento. Ensiluokkainen keskittyminen kestää korkeintaan muutaman tunnin. Kun henkinen tai fyysinen rasitus alkavat painaa, havainnointi, reagointi ja toiminnan ohjaaminen muuttuvat astetta tai muutamaa heikommaksi. Työtahti alkaa hiipua. Päiväkohtaista tuotosta voidaan nostaa tauotuksella, mutta työskentelyjakson pituus ja intensiivisyys asettavat aina rajansa. Parhaan tuloksen aikaan saaminen viikon jokaisena työpäivänä edellyttää sitä, että työn tekeminen voidaan aloittaa virkeänä. Ei vaikkapa monille työntekijöille tavallisen pitkän aamuisen työmatkan jälkeen, mitä on jo edeltänyt pitkä kotimatka edellisen työpäivän päätteeksi. Yksinomaan tämä alkaa pidempään jatkuessaan ruokkia vaivihkaa kasautuvaa väsymystä. Jos niin käy, painuu suorituskyky normaalia alemmas. Mitä syvemmäksi väsymys kehittyy, sitä pidempi aika palautumisessa kuluu. Vaikka talven puurtamisen jälkeen ei tuntisi itseään väsyneeksi, voi silti kuulostella ehtikö tie kohti voimavarojen ehtymistä avautua. Ovatko pienet asiat alkaneet tuntua tavallista suuremmilta? Milloin viimeksi on kokenut itsensä innostuneeksi? Onko tullut moitittua itseään saamattomuudesta havaitsematta tai tunnustamatta orastavan väsymyksen merkkejä? Olipa vastaus edellisiin kysymyksiin myöntävä, kieltävä tai empivä, loma kannattaa hyödyntää siekailematta itsensä hyväksi. Viettää aikaa läheisten, tuttujen ja harrastusten parissa tai vaan oleillen. Se on paras keino pohjustaa tulevaa jaksamista. Akkujen latautumisen myötä mittasuhteet asettuvat kohdalleen, ideointi ja ongelmien ratkominen alkavat sujua luontevasti. Myös työttömät ovat leponsa ansainneet. Työnhaku on rasittavaa työtä. Työntekoa ja sen teettämistä pitää uudistaa, jotta Suomi voi pärjätä globaalissa kilpailussa. Jos uudistua todella halutaan, pitää suunnittelussa ottaa huomioon virkeän mielen yhteys tulokseen ja laatuun. Tätä yksilön ja kansantalouden välistä suhdetta voi kutsua bruttokansanvirkeydeksi. Kansanvirkeyden kohottamisessa on paljon ja nopeasti tehtävissä. Työnjako ei toteudu Suomessa läheskään optimaalisesti. Kun toiset uupuvat töidensä ääreen, ei toisilla ole töitä lainkaan. Monta monituista työhaluista virkeää mieltä jää hyödyntämättä samalla kun suuri määrä työhaluisia, mutta väsymyksen puolelle kääntyneitä mieliä jää virkistämättä. Kun yhtälö ratkaistaan, menestyy Suomi tulevaisuudessa erinomaisesti. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ”Mitä jos varoituksen sijaan ensisijainen toimi olisikin vuorovaikutteinen asian selvittäminen, esimerkiksi työyhteisösovittelu? Saisiko reilu puhuminen, kuulluksi tuleminen, asioiden pohdinta eri puolilta aikaan jotain parempaa kuin eteen lätkäisty varoitus ja sen jälkeinen pelko irtisanomisesta?” MIRJA SUHONEN Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Tekijä_2019_7_sisus.indd 5 27.6.2019 15.21
KIERTOTALOUS Tässä osassa käsittelemme jätteen kierrätystä kansalaisen näkökulmasta. Seuraavassa osassa tutkimme teemaa yritysnäkökulmasta esimerkkinä Meri-Lapin kiertotalousmalli. 6 Tekijä 7/2019 1 Tekijä_2019_7_sisus.indd 6 27.6.2019 15.21
Kaikki jäte kiertoon Mikromuovi meressä, roskat maanteiden varsilla ja ympäristömyrkyt laskuojissa. Jäteahdistus lisääntyy samaa tahtia jätteen määrän kanssa. Mitä jokainen meistä voi tehdä paremmin? TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JUHO KUVA 7/2019 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2019_7_sisus.indd 7 27.6.2019 15.21
8 Tekijä 7/2019 T urun ohiajotien läheisyydessä, Topinojan teollisuusalueella vastaan tulee lemu ja lohduton näky: valtava kaatopaikka-alue, jossa on kasoittain kulutusyhteiskunnan ylijäämää. Yhdessä on rakennusjätettä, toisessa metallia ja kolmannessa sekajätettä. Vaikka näky on lohduton, voimme lohduttautua kahdella asialla: Topinojalla jätteitä lajitellaan kierrätykseen ja niitä pyritään hyödyntämän mahdollisimman tehokkaasti. Toinen ilonaihe on se, että varsinainen kaatopaikkatoiminta loppui Topinojalla vuonna 2010 ja 35 hehtaarin alue sinetöidään lopullisesti vuonna 2025. SUOMI HOITAA OSUUTENSA Suomessa jätteen vienti kaatopaikoille alkoi vähentyä jyrkästi reilut kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2003 kaatopaikoille rahdattiin noin 60 prosenttia yhdyskuntajätteistä, vuonna 2013 enää 25 prosenttia ja vuonna 2017 alle prosentti. Vuoden 2016 alussa orgaanisen jätteen vienti kaatopaikoille kiellettiin kokonaan. – Olemme jätehuollossa Euroopan kärkikastia. Isoin asia on se, että pääsimme eroon yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisesta, kunnallisten jätehuoltoyritysten edunvalvontajärjestön Suomen Kiertovoima ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä sanoo. Paljon on kuitenkin edelleen tehtävää. Iso osa jätteestä poltetaan, mikä ei ole kierrättämistä. – Seuraava askeleemme on se, että jätettä kierrätetään uusioraaka-aineeksi tehokkaammin ja vähemmän energiahyödyntämiseen. Siihen tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta eli lajittelua, lajittelua ja lajittelua. Se on paras tapa, jolla Miten jokainen meistä voi parantaa muovien kierrätystä hyötykäyttöön? LAITOSMIES PEKKA LINNA: ”Tärkein asia on, että materiaalit kerätään omiin astioihin. Meille tulee paljon ongelmia siitä, että muovin seassa on esimerkiksi puuta tai metallia.” Tekijä_2019_7_sisus.indd 8 27.6.2019 15.22
7/2019 Tekijä 9 jokainen meistä voi vaikuttaa kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja toimivuuteen, Eksymä sanoo. ? AJASSA MUOVIPAKKAUKSET KIERTÄVÄT KUKKARUUKUIKSI FORTUM Margariinilaatikoita, leipäpusseja, kirsikka tomaattirasioita ja jugurttipurkkeja. Niitä ja paljon muuta näkyy muovipaalin pinnassa Fortumin muovinkierrätyslaitoksella Riihimäellä. Laitos tuottaa jätemuovista vuodessa kahdeksan miljoonaa tonnia harmaita muovirakeita eli granulaatteja, joista esimerkiksi Uponor tekee putkia, Orthex kukkaruukkuja ja Sinituote tiskiharjoja. Granulaattien lisäksi laitos tuottaa muoviprofiileja ja korkeaenergistä poltto ainetta selluteolli suudelle. Muovien kierrätys säästää neitseellistä muovin raaka-ainetta eli öljyä. Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 400 000 000 tonnia muovia tuhansiin käyttötarkoituksiin. Siitä 15 000 tonnia päätyy Fortumin laitokselle hyödynnettäväksi. Kun muovi tulee laitokselle, se on yleensä paalattua sekamuovia. Aluksi paalit puretaan kaivinkoneella. Kaivinkoneen kuljettaja erottelee silmämääräisesti muovin seasta isoimmat sinne kuulumattomat esineet pois ennen kuin muovimateriaali syötetään prosessiin. Kierrätysmuovin valmistus on automaattinen prosessi alusta loppuun. Jos prosessiin kuulumaton metallinpala on tukkinut esimerkiksi murskaimen, laitosmies tulee paikalle korjaamaan tilanteen. Myös likaiset muovirasiat aiheuttavat ongelmia. – Muovin mukana tuleva lika tarttuu infrapunaerottimen linsseihin, jolloin laite ei osaa erotella muovilaatuja toisistaan, laitosmies Pekka Linna sanoo. Vaikka tilanne on meillä toinen kuin Intiassa, kuluttaa keskivertosuomalainen maapallon hupenevia luonnonvaroja paljon nopeampaa tahtia kuin intialainen. Tuotamme myös melkoiset määrät jätettä, sillä iso osa hankkimistamme hyödykkeistä on kertakäyttöisiä, erityisesti kaikki pakkaukset. Paperiset, pahviset, lasiset, metalliset, muoviset ja moninaiset niiden yhdistelmiä olevat pakkaukset joutuvat yhden käyttökerran jälkeen joko sekajätteeseen tai erilliskeräysastiaan. Erilliskeräys onkin koko kierrätyksen ytimessä. Jäte eli kierrätysraaka-aine pitää lajitella ja kerätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli siellä, missä hillon kääre muuttuu lasitai muovijätteeksi. Muovi on Eksymän mukaan hyvä esimerkki, miten kierrätys toimii Suomessa. Muovipakkausten alueellinen keräysjärjestelmä luotiin vuoden 2016 alussa ja nyt se on jo hyvässä vauhdissa. Mitkä muovilaadut käyvät, miten tarkkana pitää olla? ”Me erottelemme täällä pakkausten muovit toisistaan, joten kaikki käy. Ongelmia tulee muusta kuin pakkausmuovista. Esimerkiksi vanhat muovimatot, Ikean siniset kassit ja kalaverkot eivät kuulu pakkauskierrätykseen.” "Kyllä me ajattelemme niin, että puhtaamman luonnon eteen täällä töitä tehdään. Kotonakin olemme alkaneet ajatella, mitä mihinkin roskikseen pannaan. Sekajätteestä erottelemme muovit, ja lasin, metallin ja paperit viemme kaupan keräyspisteeseen", omakotitalossa asuva pääluottamusmies Jussi Valkama sanoo. Paljon puhuttu musta pakkausmuovi erotellaan muusta muovista poltettavan materiaalin joukkoon, sillä erottelulaiteen infrapunalukija ei osaa erottaa mustan muovin laatua. Muovinkierrätys koskee vain pakkauksia, sillä muovipakkausten tekijät maksavat kierrätyksen. Ne eivät ole hyvillään, jos kierrätykseen päätyy pulkkia ja hammasharjoja. ”Tärkeää on, ettei laita kovin likaista muovia keräykseen.” Lajittelu on paras tapa, jolla voimme vaikuttaa kierrätykseen. Kaikkialla maailmassa tilanne ei ole sama kuin Suomessa. Esimerkiksi Intian pääkaupungissa New Delhissä sijaitsevalle Ghazipurin kaatopaikalle kipataan päivittäin 2 000 tonnia jätteitä eli kaksi kolmasosaa koko Suomen vuosittaisesta jätemäärästä. Ghazipurin jätevuori on 65 metrin korkuinen ja se saavuttaa vuoden sisällä Olympiastadionin tornin 72 metrin korkeuden. Tekijä_2019_7_sisus.indd 9 27.6.2019 15.22
10 Tekijä 7/2019 Alueellisten keräyspisteiden lisäämisen ohella kiinteistökohtainen erilliskeräys lisääntyy. IRTI OMISTAMISEN AUTUUDESTA Turun ammattikorkeakoulun ympäristöja energia tekniikan lehtorilla Henna Knuutilalla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiertotaloudesta. Juuri nyt hän koordinoi muun muassa Telaketju hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja kierrättää ja hyödyntää poistotekstiilejä. Kiertotalous on usein puhetta jätemääristä, niissä olevien materiaalien uusiokäytöstä ja jätteidenpoltosta. Knuutilan mukaan tärkeintä on kuitenkin systeeminen muutos, joka tarkoittaa muun muassa siirtymistä tuotteiden omistamisesta palveluiden käyttöön. Tämän näemme arjessa esimerkiksi kaupunkipolkupyörinä ja naapurustossa lainattavina työkaluina. Helsingin Kalasataman kaupunginosassa kokeiltiin konttia, josta asukkaat pääsivät lainaamaan muun muassa porakoneita, vasaroita ja muita pieniä työkaluja. Jotta omistamisesta voidaan siirtyä jakamismalliin, pitää tuote Knuutilan mukaan suunnitella alun perin lainattavaksi, pitkäikäiseksi ja helposti huollettavaksi sekä kierrätettäväksi. Suomessa olemme uusien toimintatapojen kokeiluissa jo hyvässä alussa, mutta maailman väkirikkaimmilla kolkilla tilanne ei ole aivan sama. JÄTEASTIAT VALMISTETAAN KIERRÄTYS MIELESSÄ MOLOK Harmaat, kolme metriä korkeat muovisäiliöt on pinottu Molokin Nokian tehtaan välivarastoon neljäkin sisäkkäin ja päällekkäin. Kierrätysastioiden pinot ovat vieri vieressä ja muodostavat massiivisen seinämän. Tuotannon eri vaiheissa ja erilaisista pakkauksista syntyy runsaasti muovijätettä, jota varten tehtaalle on tulossa prässi, joka helpottaa ylijäämämuovin käsittelyä ja keräämistä. Maanalaiset Molokin kidat ovat korvanneet monissa taloyhtiöissä perinteiset jäteastiat. Ne säästävät monin tavoin ympäristöä. Isoja astioita tyhjennetään harvemmin, mikä säästää kuljetuskustannuksia ja kuljetuksiin tarvittavaa polttoainetta jopa 80 prosenttia. Kun kullekin jätelajille on oma keräysastia, ihmisten on helppo erotella hyötymateriaalit sekajätteestä ja kierrättää biojäte, muovit, paperit, pahvit, lasit ja metallit. Jätesäiliöiden verhoilussa vuoden verran työskennellyt Raimo Kulmala opettaa kausityöläiseksi tulleelle Timo Loivalle, kuinka muovisten astioiden päälle asennetaan erilaisia puisia somisteita. Kun päivästä toiseen tekee kierrättämistä helpottavia astioita, ei voi olla ajattelematta, että on osa suurempaa kokonaisuutta. – Kierrätys on kaikin puolin hyvä systeemi: säästää luontoa ja ilmastoa, Kulmala sanoo. Työpaikan arjessa kierrättämiseen kannustaa se, että kierrätykseen toimitetusta muovista ja metallista saadut rahat kerätään työntekijöiden virkistyskassaan. Niillä järjestetään matkoja koko henkilökunnalle. – Viking Gracella olemme menneet varmaan viisi kertaa Ruotsiin ja viimeksi olimme Urkin piilopirtillä Pinsiössä, Salonen sanoo. Ruotsin-matkojen alusvalinnassakin korostuu Molokin väen vastuullinen asenne, onhan Viking Gracen käyttövoimana sekä ympäristöystävällinen maakaasu että tuulivoimaa hyödyntävä roottoripurje. "Nämä hommat eivät lopu. Jätettä syntyy aina ja sitä täytyy kerätä. Mikäs on sen parempi tapa kuin pakata sitä näin isoon astiaan, Raimo Kulmala (vas.) sanoo. Hän opettaa Timo Loivalle jätesäiliöiden verhoilua. Tuote pitää suunnitella lainattavaksi, pitkäikäiseksi ja helposti huollettavaksi sekä kierrätettäväksi. – Optimismi katoaa Vietnamin miljoonakaupungeissa, joissa asioista ajatellaan kovin eri lailla. Ihmiset puhuvat kovin vähän kiertotaloudesta, ja kierrättäminenkin on vielä lasten kengissä. Ongelmana on myös se, että ihmiset haluavat koko ajan kuluttaa enemmän, syödä enemmän lihaa, omistaa autoja ja yhä useammalla on mahdollisuus matkustaa. Raaka-aineiden kulutus kasvaa ja samalla jätemäärät, Knuutila sanoo. LISÄÄ PAUKKUJA JALOSTUKSEEN Suomalaisten kasvanut kierrätysinto ja halu rakentaa parempaa maailmaa eivät riitä. Tekijä_2019_7_sisus.indd 10 27.6.2019 15.22
7/2019 Tekijä 11 – Tarvitsemme huomattavasti nykyistä enemmän erilliskerätyn hyötyjätteen käsittelykapasiteettia eli laitoksia, jotka voivat hyödyntää biotai muovijätettä. Jos ihmiset alkaisivat nyt kerätä muovin ja biojätteen sataprosenttisesti talteen, meillä ei olisi kapasiteettia hyödyntää sitä. Fortumin laitos Riihimäellä on ainoa, joka jalostaa uusioraaka-ainetta kotitalouksien muovipakkausjätteestä, Eksymä sanoo. Paperin ja pahvin kierrätys toimii mainiosti, mutta biojätteen hyödyntämiseen tarvitaan samanlaisia lisäinvestointeja kuin muovipakkausten kierrätykseen. Kuntien jätelaitokset ja yksityiset yritykset, kuten Gasum, rakentavat tai laajentavat olemassa olevia biokaasulaitoksia. Niissä bio jätteestä jalostetaan liikennepolttoaineena käytettävää biokaasua. Pula kierrätyslaitoksista koskee Eksymän mukaan koko Eurooppaa. Siksi erilliskerättyä muovia rahdattiin pitkään laivakaupalla EU:sta Aasian maihin. Kun Kiina kielsi muovin tuonnin, muoviralli suuntautui ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan muihin maihin, joskin pienempänä kuin ennen. – Jätteiden energiahyödyntäminen on järkevä ratkaisu niin kauan kuin meillä ei ole toimivaa ja ympäristönsuojelullisesti perusteltua kierrätysratkaisua näköpiirissä. Jätteiden lajitteluun kannustetaan ja keräyspisteitä lisätään harkitusti ottamalla huomioon käsittelykapasiteetti, Eksymä sanoo. Kierrätetyn materiaalin kysyntä on yksi tekijä, joka ohjaa käsittelylaitosten rakentamista. Kun kierrätysmateriaalit ovat haluttua raaka-ainetta, niille muodostuu riittävän korkea hinta, jolloin kierrätyslaitosten rakentaminen kannattaa. Materiaalin hinta määräytyy muun muassa sen laadun perusteella, eli esimerkiksi kierrätysmuovin pitää olla mahdollisimman puhdasta ja tasalaatuista, jotta sille on kysyntää. Toisaalta hintaan vaikuttaa myös neitseellisen muoviraaka-aineen hinta, joka riippuu raakaöljyn hinnasta. Halpa öljy tekee hallaa kierrätysmuovin markkinoille. FIKSUMPAA SUUNNITTELUA JA VÄHEMMÄN KULUTUSTA Mutta palataan arkeemme, jossa jokaisella meistä on parannettavaa. – Tärkeintä on se, että jätettä pitäisi syntyä vähemmän kuin nyt. Kun jätettä syntyy, on jo “Kierrättämisen yleistyminen näkyy työssämme joka päivä, kun tuotantomäärämme kasvaa. Erilaisia kierrätysastioita on koko ajan enemmän. Muovikierrätyksen lisääntyminen näkyy siinä, että sekajäteastioista tehdään väliseinällä kahden pussin säiliöitä: toinen muoville ja toinen sekajätteelle. Pahvit menevät paalauskoneeseen”, 12 vuotta Molok Oy:ssä työskennellyt pääluottamusmies Mika Salonen kertoo. ? AJASSA JÄTEASTIAT VALMISTETAAN KIERRÄTYS MIELESSÄ Tekijä_2019_7_sisus.indd 11 27.6.2019 15.22
12 Tekijä 7/2019 tehty jossain vaiheessa virhe, joko jo tuotesuunnittelussa tai myöhemmin, esimerkiksi kuluttamisessa, Knuutila sanoo. Tuotte iden helppo kierrätettävyys tarkoittaa tuotteen uutta käyttöä toisella omistajalla tai sitä, että niiden materiaali voidaan käyttää uudelleen. Uudelleenkäyttö voi olla lainausta, vuokrausta tai yhteiskäyttöä. Tuote voidaan suunnitella modulaariseksi, jolloin useampi käyttäjä voi hyödyntää sitä hieman eri tavalla. Saastuttaja maksaa -periaate on keskeinen tuotteen elinkaareen ja kierrätykseen liittyvä asia. – Tuotteen hinnan pitää sisältää kaikki sen elin kaareen liittyvät kustannukset kuten sen, että puuvillan kasvatus käyttää valtavasti vettä, sen että t-paidan värjääminen saastuttaa tehtaan vieressä kulkevan joen, sen että bangladeshilainen vaatteen valmistaja saa työstään riittävän palkan elämiseen ja sen että hinnassa pitää olla kaikki kuljetuskustannukset ilman subventioita. Kun paidan hinta sisältää nämä kaikki kustannukset, kuluttaja pitää siitä todennäköisesti hyvää huolta useita vuosia, eikä heitä yhden kauden jälkeen pois, Knuutila sanoo. Lopulta ideaalimaailman t-paita tulee tiensä päähän. Silloin siinä oleva tunnistetarra kertoo kierrätyslaitoksen koodinlukijalle, mitä materiaalia se on ja miten se voidaan kierrättää mahdollisimman hyvin. Yksi arkinen kierrätyspolku on kuluttajien välinen Facebook-ryhmä tai muu kauppapaikka, jossa tietyn tuotemerkin tai tuoteryhmän, kuten vauvanvaatteiden, tavarat vaihtavat tehokkaasti omistajaa. Tämä antaa myös turvaa ostaa laadukkaita tuotteita, kun voi olla varmaa, että niistä saa hyvän hinnan käytettynäkin. – Kuluttajien tuottama polttoon joutuva sekajäte ei ole kiertotalouden kannalta suurin ongelma, vaan kulutus itsessään ja se, kuinka nopealla syklillä heitämme tavaraa pois. Sen pohtiminen, miten saisimme vähennettyä jätteen tuottamista, on tärkeintä, Knuutila sanoo. JÄTTEET AINA KANSSAMME Muovija biojätteiden erilliskeräystä tullaan Eksymän mukaan kasvattamaan, mutta samalla ihmisten on opittava myös lajittelemaan jätteensä tehokkaammin. Niin yllättävää kuin se onkin, sekajätteen seassa on edelleen jopa 30 prosenttia biojätettä, ilmenee Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Jos saisimme tämänkin biojätteen hyötykäyttöön, syntyisi siitä paljon fossiilisia polttoaineita korvaavaa biokaasua ja ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua maanparannusainetta. Voisiko kierrätystä ohjata kepillä ja porkkanalla, esimerkiksi hinnoittelemalla sekajätteen kerääminen kalliiksi ja kierrätyskelpoisten hyötyjätteiden kerääminen jopa ilmaiseksi? – Kannustavat jätetaksat ovat käyttökelpoisia ohjaamaan taloyhtiöitä parempaa jätteiden lajitteluun. Joillakin paikkakunnilla on jo kokeiltu sitä, että muovijäte kerätään ilmaiseksi, Eksymä sanoo. Komposiittimateriaalit ovat kierrättämisen kannalta ongelmallisia, koska ne sisältävät sekaisin useita erilaisia materiaaleja kuten muovia, biomateriaalia ja metallia. Ne on usein liitetty toisiinsa lujilla sidoksilla kuten kuumaliimoilla. Mutta niidenkin kanssa on elettävä. – Komposiittimateriaalit ovat aivan hyviä, jos niitä kehitetään niin, että niiden kierrättäminen ja uudelleenkäyttö huomioidaan jo materiaalija tuotesuunnittelussa. Jos komposiittimateriaalit toimivat parhaiten käyttökohteessaan ja kestävät paremmin kuin muut materiaalit, pitää suunnittelijoiden huomioida niiden kierrätettävyys. Aina pitää laskea myös se, kuinka paljon kierrätys kuluttaa energiaa, Knuutila sanoo. Oleellinen kysymys on se, kuinka paljon kulutamme. PÄ I J ÄT -H ÄM E EN J ÄT EH U O L TO O Y , L AH DE N J ÄT E A S EM A PIL LE RI Tekijä_2019_7_sisus.indd 12 27.6.2019 15.22
7/2019 Tekijä 13 POLTTO ON PIKKU PAKKO Monet arkiset käytännön asiat merkitsevät kierrätyksessä paljon. – Keittiöiden jätteitä varten tehtävät kaapit pitää suunnitella siten, että jätteiden lajittelu on mahdollisimman helppoa, Eksymä sanoo. Miksi Suomi suosii edelleen sekajätteen polttoa ja uusia polttolaitoksia rakennetaan, vaikka materiaaleja pitäisi kierrättää ja EU vaatii kierrätysasteen nostoa? – Vaikka kuinka pyrimme tilanteeseen, että hyötyjätteet lajitellaan erikseen, meillä on aina ihmisten ja elinkeinoelämän tuottamaa kierrätyskelvotonta sekajätettä. Sähköä ja lämpöä tuottava jätevoimala on hyvä ratkaisu tähän, Eksymä sanoo. Hyvä esimerkki jätteen käsittelykapasiteetin puutteesta löytyy Lounais-Suomesta, josta on viety vuosikaudet jätteitä Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi. Saloon rakenteilla oleva valtava jätteenpolttolaitos muuttaa tämän tilanteen. Gasum tutkii yhdessä Salon kaupungin kanssa, voitaisiinko sen yhteyteen rakentaa biokaasulaitos, jossa jalostettaisiin sekajätteestä eroteltavaa biojätettä liikennepolttoaineena käytettäväksi biokaasuksi. Kierrätettävien materiaalien määrät ovat Suomessa globaalisti pieniä. Tämä johtaa siihen, että niiden jatkojalostus ei ole aina kannattavaa Suomessa eikä edes lähiseudulla. Siksi muun muassa kierrätettävää pakkauslasia viedään jatkojalostettavaksi Iso-Britanniaan. – On tärkeää, että saamme mahdollisimman suuren osan kiertoon tulleesta materiaalista globaalisti hyödynnettäväksi ja näin säästämme neitseellisiä luonnonvaroja. Kaikki suljetut materiaalikierrot ovat hyvä asia maapallon kannalta, Knuutila sanoo. Oleellinen kysymys on aina lopulta se, kuinka paljon kulutamme. – Kaikki ratkaisut pitää tehdä ennen kuin jätettä syntyy. Niiden pitää olla sellaisia, että jätteen syntyminen minimoidaan, Knuutila sanoo. l AJASSA NÄIN SE KÄY! ? ÄLÄ HANKI TURHAA TAVARAA ? VALITSE KESTÄVIÄ TUOTTEITA, JOITA KÄYTÄT PITKÄÄN ? MYY KIRPPUTORILLA TAI KIERRÄTÄ ASUINALUEESI FACEBOOK-RYHMÄSSÄ ? KÄYTÄ KIERRÄTYS-, LAINAUSJA YHTEISKÄYTTÖPALVELUITA ? LAJITTELE SEKÄ KOTONA ETTÄ TYÖPAIKALLA ? KERRO ILOSANOMAA ? säästetään luonnonvaroja ? vähennetään hiilidioksidipäästöjä ? ehkäistään ilmastonmuutosta ? toimitaan taloudellisesti järkevästi ? huolehditaan tulevista sukupolvista Jos voit vaikuttaa tuotteiden suunnitteluun ja materiaalivalintoihin, tuo esille kestäviä materiaaleja ja tuotantotapoja. Kun tuote tulee käyttöikänsä päähän, sen materiaalit on helppo kierrättää. Kunnallisille jäteasemille voit tuoda jätteet, jotka eivät sovi tai kelpaa kierrätysastioihin: kestopuun, isot metalliesineet, vanhat kodinkoneet, vaaralliset jätteet sekä käyttökelvottomat huonekalut ja muun poltto kelpoisen sekajätteen. Muu kuin pakkausmuovi, esimerkiksi pulkat, harjat, letkut, kalaverkot ja lelut, otetaan myös siellä vastaan. Tekijä_2019_7_sisus.indd 13 27.6.2019 15.22
l Puuvillan tuntu ja parempaa kuin puuvilla, kehuu Infinited Fiber Company uutta kierrätyskuitua. Ensimmäiset farkkukankaat on kudottu, ommeltu ja ajettu valmistajan kuluttajatestien läpi. Housut kestivät hankausta, venymistä ja pesuja yhtä hyvin kuin puhtaasta puuvillasta tehdyt. Kuluttajilta palaute oli myönteisempää, sillä kangas tuntui iholla parem malta kuin perinteinen puuvilla. Infinited Fiber Companysta kerrotaan, että eniten jännitettiin, saadaanko kuidusta puuvillan tapaisesti kiillotonta. Alunperin VTT:ssa kehitetty menetelmä hyödyntää kierrätyskuituja, eli puuvillaa, pahvia ja paperia, sekä maatalouden sivuvirroista tulevaa materiaalia. Ne muutetaan nestemäisiksi, yhdistetään ja kehrätään uudeksi kuiduksi. Kaikki näistä materiaaleista ovat periaatteessa selluloosaa. Uusi kuitu säästää luonnonvaroja, varsinkin vettä, ja jättää viljelyalaa ruoantuotantoon. Lisäksi uusi kuitu on luonnollisesti antibakteerinen. Bonuksena se imee miltei puolet paremmin väriä kuin perinteinen puuvilla, joten ympäristö säästyy ja kulut ovat pienemmät. Ensimmäiset ”uusiopuuvillasta” tehdyt vaatteet ovat kaupoissa ensi vuonna. Sopimukset suurten kansain välisten vaatevalmistajien kanssa ovat jo valmiina. Joukkoon kuuluvat muun muassa H&M, GAP ja Adidas. Toistaiseksi kaikki uusiopuuvillaiset kankaat valmistetaan Suomessa, Espoon Kiviruukissa. Paraikaa haetaan sopimuksia suurten materiaalivalmistajien kanssa, jotta ne ottaisivat uuden teknologian käyttöön. Seuraava tuotantolaitos nousee kuitenkin Suomeen. Kyse on kymmenen miljoonan investoinnista, joka tuottaisi vuodessa 300 tonnia kuitua. Laitoksessa jatke taan tuotekehitystä ja teknologian kehittämistä sekä tehdään materiaalia pieneen kaupalliseen tuotantoon. Tähtäimessä on satojen miljoonien tehdas investointi Kaukoitään. Yksi yksittäinen tehdas tuottaisi 100 000 tonnia kuitua vuodessa. Espoon pilottitehtaan tuotanto on enimmillään 50 tonnia vuodessa. Ideana ei ole myydä niinkään kuitua, vaan tekno logiaa kuidun tuottamiseksi. Yhtiö työllistää tällä erää alle parikymmentä ihmistä, mutta Suomessa henkilöstömäärä nousee 50–60 henkeen. Kuidut saadaan muun muassa Finlaysonin kierrätystempauksista ja Lindströmin kuluneista vuokratekstiileistä. Koko maailman mittakaavassa vain prosentti vaatteista kierrätetään, suurin osa päätyy kaatopaikoille tai poltetaan. Kuvan vaate on valmistettu Infinited Fiberin kuiduista yhteistyössä Helsinki Fashion Weekin kanssa. 14 Tekijä 7/2019 KEKSINTÖ Kangasta kierrätetystä puuvillasta ja pahvista TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA INFINITED FIBER COMPANY NIMI ON VIELÄ KEKSIMÄTTÄ Puuvillan ja muiden kierrätysmateriaalien yhdistelmästä syntynyt kuitu ei ole kierrätyspuuvillaa, vaan kyseessä on täysin uusi kuitu. Se on vain tehty kierrätysmateriaaleista. Vaatteiden materiaaleilla on omat nimistandardinsa. Vaatteiden tuotetiedoissa saa olla vain rekisteröityjä kuitunimiä. Määräysten mukaisesti puuvillan pitää olla luonnossa kasvanutta. Kierrätyspuuvillalla on oma merkintänsä ”recycled cotton” . Infinited Fiber Company puhuu vielä uudesta, paremmasta puuvillasta. Materiaalille ei ole vielä keksitty kaupallista nimeä. ELASTAANIKIN VOIDAAN EROTTAA Kierrätyksessä pidetään ongelmana vaatteissa olevaa elastaania, sillä se estää monessa tapauksessa kuidun uusiokäytön. Tavallisesti kierrätyksessä kankaat silputaan ja kehrätään lopulta uudeksi langaksi. Jos mukana on elastaania, tämä ei onnistu. Infinited Fiber Companyn tekniikalla myös puuvillan ja elastaanin sekoituksesta tehdyt vaatteet voidaan kierrättää. Tekniikka on kehitetty siten, että elastaani erotetaan lietteestä. Tehtaalla talteen otettu elastaani menee toistaiseksi polttoon, koska sille ei ole keksitty uusiokäyttöä. VAATETEOLLISUUS PALAA EUROOPPAAN Vaatteiden valmistus on palaamassa takaisin Eurooppaan. Osa kansainvälisistä vaatevalmistajista tekee tai teettää Euroopan markkinoille tulevat vaatteet eurooppalaisissa tehtaissa. Syynä ovat laatuvaatimukset, mutta ennen muuta muodin nopeutunut kierto. Samalla valmistajalla voi olla 44 mallistoa vuodessa. Aiemmin muoti jaettiin neljään pääsesonkiin ja välisesonkeihin, joiden värejä ja muotoja lanseerattiin hyvissä ajoin kuluttajille. Vaatteiden toimitusaika myymälään oli kuusi kuukautta. Nykyisin toimitusaika on lyhentynyt viikkoon. Pelkkä vaatteiden kuljetus laivarahtina Kaukoidästä Eurooppaan kestää pidempään. Tekijä_2019_7_sisus.indd 14 27.6.2019 15.22
Västäräkistä vähäsen, kesäduunarista ei päivääkään O len kuullut, että monille liitoissa toimiville varma kesän merkki on kesäduunarineuvojan työssään aloittaminen tai viimeistään Kesäduunari-infon käyntiin pyörähtäminen. Niinpä kesä otti tänäkin vuonna varaslähdön huhtikuun puolivälissä, jolloin aloitin tehtäväni tämän kesän neuvojana. Neuvontapalvelu aukesi yleisölle 2. toukokuuta. Kesäduunari-info on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisesti tarjoama maksuton työsuhdeneuvonta, joka on suunnattu erityisesti nuorille, vielä järjestäytymättömille työntekijöille. Palvelu toimii viidettätoista kesäänsä. Kesäduunarineuvojan työssä painotan aina kirjallisen työsopimuksen merkitystä. Juridisesti myös suullinen työsopimus on pätevä, mutta sovittujen asioiden muistaminen ja myöhemmin toteen näyttäminen on yleensä vaikeaa. On kummankin osapuolen etu, että sopimus laaditaan kirjallisesti ja mahdollisimman selkeästi. Mikäli kirjallista sopimusta ei kuitenkaan jostain syystä ole tehty, on työntekijällä silti yleensä oikeus saada työntekonsa keskeiset ehdot kirjallisena kuukauden kuluessa työn alkamisesta. Alkanut kesä ei kysymysten osalta ole tehnyt poikkeusta muista vuosista. Kesäduunareita pohdituttavat aiempien vuosien tapaan selvästi eniten palkkakysymykset, ja hyvänä kakkosena työaikaasiat. Vähimmäispalkkaa lähdetään usein etsimään laista, mutta tosiasiassa palkan alarajat johtuvat eri alojen työehtosopimuksista. Neuvottaessa ryhdytäänkin usein ensin selvittämään, mikä on yhteydenottajan työhön mahdollisesti soveltuva työehtosopimus. Työaikakysymyksistä erityisesti työvuoroluettelossa ilmoitettujen vuorojen sitovuudesta on kysytty melko paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Työntekijät tiedustelevat, voiko sovittuja vuoroja muuttaa esimerkiksi huonon sään perusteella. Kun vuorolista on annettu tiedoksi, ei sitä kuitenkaan voi enää muuttaa kuin työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Alkukesästä palveluun ovatkin ottaneet yhteyttä erityisesti nuorten kesätyöntekijöiden vanhemmat. Moni vanhempi on kiinnostunut esimerkiksi ensimmäisessä kesätyössään olevan nuoren palkasta tai työajasta. Myös useat työnantajat ovat ottaneet yhteyttä selvittääkseen, mitä kaikkea on tarpeen huomioida nuoren palkkaamisessa. Alle 18-vuotiaan työntekijän suojaksi on säädetty oma lakinsa ja annettu erinäisiä asetuksia, jotka sääntelevät muun muassa nuoren työaikaa, työtehtäviä ja työssä ohjaamista. Yhteydenottajat ovat yleensä hyvin kiitollisia saamastaan avusta, mikä tekee neuvojan työstä palkitsevaa. Kesäduunari-info toimii usein ensiapuna, joka ohjaa tarvittaessa eteenpäin oikealle viranomaiselle tai liittoon. Info vaikuttaa onnistuneen tavoitteessaan olla matalan kynnyksen palvelu: yhteyttä otetaan usein esimerkiksi työsuhteen tavanomaisimpien ehtojen selvittämiseksi silloin, kun nuori on menossa ensimmäiseen kesätyöpaikkaan. Jos siis kohtaat työpaikallasi nuoren kesätyöntekijän, autathan häntä tarvittaessa – tai neuvo soittamaan Kesäduunari-infoon !. 7/2019 Tekijä 15 "Eniten pohdituttavat palkkakysymykset, kakkosena työaika-asiat.” VIERAILIJA LIISA LEHTONEN Kirjoittaja on SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen kesäduunarineuvoja. AJASSA KESÄDUUNARI-INFO 0800 179 279 ma–pe klo 9–15 Info palvelee myös nettilomakkeella www.kesaduunari.fi Tekijä_2019_7_sisus.indd 15 27.6.2019 15.22
16 Tekijä 7/2019 VÄITTÄJÄT Pitäisikö lomaa olla enemmän vai vähemmän? KUN PUHUTAAN LOMIEN PITUUDESTA, PUHUTAAN VÄISTÄMÄTTÄ MYÖS TYÖAJASTA. PITÄISIKÖ TYÖAIKAA LYHENTÄÄ VAI PIDENTÄÄ? MIKKO NYYSSÖLÄ: Kyllä elinikäistä työaikaa pitää pidentää. Keskeisiä työaikaan liittyviä kysymyksiä ovat liian aikainen eläkkeelle jääminen ja työkyvyttömyyseläkkeet. Pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ihmiset jaksaisivat pidempään töissä. ANU-TUIJA LEHTO: Minun mielestäni vuosittaista, jopa viikoittaista työaikaa pitäisi lyhentää, että ihmiset kestäisivät kauemmin töissä. NYYSSÖLÄ: Keskeinen kysymys on, että bruttokansantuote tulee ihmisten työpanoksesta ja tuottavuudesta, ja meillä ei ole varaa vähentää sitä työpanosta. LEHTO: Ymmärrän kyllä, että työt täytyy tehdä ja tuottavuutta pitää nostaa, mutta ei sitä voi loputtomiin kasvattaa. Pitää katsoa myös muita seikkoja, kuten sitä, että ihmiset saavat levätä ja he ovat kiinnostuneita töistään. NYYSSÖLÄ: Jos halutaan pitää kiinni nykymuotoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, pitää muistaa, että meillä on alhainen syntyvyys ja työperäistä maahanmuuttoa ei juuri ole. Työt siis pitää jonkun tehdä. LEHTO: Pitää myös muistaa, miten työpäivien pituus on kehittynyt. Se on jo alle 8 tuntia, ja silti tuottavuus ja hyvinvointi ovat nousseet. Meidän pitää pyrkiä myös parempaan elämään. KELLÄ ON VASTUU, ETTÄ KESÄAIKA LOMINEEN YRITYKSISSÄ SUUNNITELLAAN HYVIN? NYYSSÖLÄ: Suurin vastuu on totta kai työnantajalla. Hän katsoo, että toiminta pyörii, kuten sen on tarkoitus pyöriä, ja merkittävä vastuu on myös huolehtia, että tasapuolisuus toteutuu pidemmällä aikaväillä. Ei voi mennä niin, että ne, joilla on kovin ääni tai terävimmät kyynärpäät, saavat parhaita lomaviikkoja. LEHTO: Ja kyllä työntekijän täytyy myös pystyä joustamaan. ONKO KESÄ YLIPÄÄTÄÄN HANKALAA AIKAA TUOTANNON JA LOMAJÄRJESTELYJEN SUHTEEN? NYYSSÖLÄ: Se vaihtelee aloittain. Lomat ovat asia, joiden tiedetään aina tulevan, ja työnantajan pitää varautua ja järjestää tuotanto sen mukaan. LEHTO: Ihmiset tietävät, kun valitsevat jonkun alan, mihin ryhtyvät ja millaista rytmiä se vaatii. Mutta tietysti kun mennään naimisiin ja tulee lapsia, tilanne saattaa muuttua. Perheillä on aika monia liikkuvia osia, joita pitää sumplia, että saadaan lapsille hoitoa ja yhteistä aikaa. MITEN HYVIN KESÄTYÖNTEKIJÖILLÄ VOI PAIKATA LOMAILEVIA IHMISIÄ? NYYSSÖLÄ: Heistä on paljon apua, ja kesätyöläiset ovat välttämättömyys. Kuitenkin kesätöillä on myös iso rooli siinä, että nuoret saavat mahdollisuuden kokeilla ja päästä kiinni työelämään. Se on tärkeää, ja EK:ssa on tehty vuosikaudet töitä sen eteen. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO ANU-TUIJA LEHTO LAKIMIES SAK Tekijä_2019_7_sisus.indd 16 27.6.2019 15.22
7/2019 Tekijä 17 AJASSA MIKÄ MERKITYS LOMALLA ON IHMISEN JAKSAMISELLE? LEHTO: Yksi professorikin sanoi, että siihen on vaikea vastata. Toisille sopii pidempi, toisille lyhempi tauko töistä. Yhteen aikaan oltiin sitä mieltä, että pitkä tauko töistä on parempi levon kannalta, mutta nyt taas sitä mieltä, että on hyvä olla useampia lyhempiä taukoja. NYYSSÖLÄ: Loma on kaikille tärkeää. Kun vertaa ihmisiä ennen ja jälkeen lomien, niin kyllähän loman jälkeen ollaan virkeämpiä ja hyväntuulisempia. Sillä on myös vaikutus työn laatuun. Laki lähtee siitä, että lomaa pitäisi olla vähintään kahden viikon yhtämittainen jakso. Aika monet pitävät sen nelisen viikkoa, ja siihen on sopeuduttu ja se tuntuu oikealle. Siellä missä tuotanto vaatii, lomaillaan lyhemmissäkin pätkissä. ONKO PERINTEINEN 4–5 VIIKON LOMA MIELESTÄNNE SOPIVAN MITTAINEN? NYYSSÖLÄ: Loman pituus tulee lainsäädännöstä. Uskoisin, että lomaa on vähintäänkin riittävästi. Ei ole tarvetta eikä mahdollisuutta lomien pidentämiseen. LEHTO: Enemmänkin pitäisi puhua ylipäätään työajan pituudesta, ei niinkään lomasta. Mutta ei meillä tähän ole nyt kantaa, sattuneesta syystä viime aikoina ei ole keskusteltu työajan lyhentämisestä, kun on nämä kiky-päivätkin… MITEN OIKEUDENMUKAINEN LOMA-AJAN KUUDEN PÄIVÄN SAIRAUSKARENSSI ON? LEHTO: Se on mielestäni EU-direktiivin vastainen ja parhaillaan EU-tuomioistuimen pohdittavana. Syksyllä saadaan siihen ratkaisu. NYYSSÖLÄ: Vanha käytäntö, että osa lomalla sairastumisesta on työntekijän omalla vastuulla, oli mielestäni oikeudenmukainen ja hyvä. Nyt siitä on vähän liikuttu. MITÄ LOMA SINULLE TARKOITTAA JA MITEN LOMAILET? NYYSSÖLÄ: Se on totta kai tärkeä virkistäytymisen ja levon paikka. Vietän itse paljon aikaa saaristossa ja veneillen. LEHTO: Se on irtautumista arjesta, ja loma menee aika paljon mökillä Rantasalmella. Tykkään myös matkustella, vaikka toisaalta onkin sääli olla pois Suomesta kesällä. MIKKO NYYSSÖLÄ LAINOPILLINEN ASIAMIES EK VUOSILOMA Loman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikaiset työssäolokuukaudet. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut alle vuoden, lomaa kertyy kaksi päivää kutakin työssäolokuukautta kohden. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka lomien pituuden rakenne kestää: www.tekijälehti.fi AJASSA VIDEO Tekijä_2019_7_sisus.indd 17 27.6.2019 15.22
18 Tekijä 7/2019 Pörssiyhtiöitä kannattaa tuntea "Kuka tahansa voi ostaa pikkurahalla pörssi yhtiön osakkeita ja saa sitten osallistua yhtiökokoukseen", opastaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen. T oimittajat Esko Seppänen ja Hannu Taanila hankkivat 1980-luvulla yhden osakkeen pörssi yrityksistä. Päästyään yhtiökokouksiin he käyttivät kärkeviä puheenvuoroja ja raportoivat toiminnasta Ylen radio-ohjelmassa. – Pörssiyhtiöt jakavat osinkoja eli osan tuloksesta omistajille. Ajan kuluessa tuottoa karttuu, joten omistajalle kertyy pääomatuloa, toteaa Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund. Yksittäisten ihmisten lisäksi suurimmat pörssiyhtiöiden omistajat ovat eläkeja sijoitusrahastoja ja erilaisia sijoitus yrityksiä, jotka nettoavat pääomalleen pitkällä aikavälillä sievoisen tuoton. – Suomessa omistuspohja ei ole läpinäkyvä, vaan erityinen hallintarekisteri piilottaa osan omistajista. Tämä taas mahdollistaa veronkierron ja harmaan talouden. Seurauksena on melkoinen lovi valtion verotuloihin, harmittelee Eklund. PÖRSSEISSÄ ERILAISTA OSAAMISTA Turussa Hamburger Börs on hotelliravintola, mutta Helsingin, New Yorkin, Tokion ja Tukholman pörsseissä mitataan pörssi yhtiöiden osakkeitten arvoa. Yhtiöt voivat olla listautuneena samanaikaisesti usean eri maan pörsseihin, jolloin tärkeää on noteerata osake samalle tasolle. Esimerkiksi suomalaisista suuryrityksistä Stora Enso on listattu Helsingin ja Tukholman pörsseihin. Nokia taas noteerataan New Yorkin ja Pariisin pörsseissä Helsingin ohella. Eri maiden pörsseissä on erilaista osaamista. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, mihin pörssiin yhtiö halutaan kirjata. Useampaan pörssiin kirjautumisella halutaan myös vaikuttaa sijoittajiin ja kansainvälistää sijoittajakuntaa. – Suomalaisten metsäteollisuuden yritysten painoarvo on kansainvälisesti kaikkein vahvin juuri Helsingin pörssissä. Kaivosalan yrityksille Toronton pörssi on keskeisin, Kärkkäinen selvittää ja jatkaa. – Osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Isot riskit sijoittamisessa tarkoittavat markkinahintojen reipasta heilahtelua, jolloin vaarana on menettää pääomaa. SIJOITUKSISSA RISKINSÄ Jos sijoittamaan ryhtyy, täytyy miettiä muutamia asioita. Ensinnäkin minkä alan osakkeisiin pennosensa Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Toinen osa ilmestyy loppuvuonna 2019. Koko juttusarja on luettavissa juttujen ilmestymisen jälkeen omana kokonaisuutenaan Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi PÖRSSIKATSAUS LE H TI KU VA / JO RM A PU U SA 1 Tekijä_2019_7_sisus.indd 18 27.6.2019 15.22
7/2019 Tekijä 19 KONSERNI LIIKEVAIHTO TILAUSKANTA NETTOTULOS HENKILÖSTÖ 2018, MILJ. EUROA 31.12.2018, MILJ. EUROA 2018, % 31.12.2018 Nokia 22 580 -3 % .. 5,6 103 083 +1 % Outokumpu* 6 872 +8 % .. 1,9 10 449 +3 % l Kone 9 070 +3 % 7 950 -3 % 9,9 57 359 +4 % l Wärtsilä 5 174 +5 % 6 307 +23 % 7,5 19 294 +7 % l Valmet* 3 325 +5 % 2 829 +23 % 4,6 12 528 +2 % l Metso* 3 173 +17 % 1 686 +17 % 7,2 13 150 +9 % l Konecranes 3 156 +1 % 1 715 +11 % 4,5 1 6 077 -2 % l Caverion 2 204 -4 % 1 494 % -1,1 14 950 -8 % Neste* 14 918 +13 % .. 7,7 5 413 +1 % Nokian Renkaat 1 595 +1 % .. 18,5 4 719 +2 % Stora Enso* 10 486 +4 % .. 9,1 26 129 +2 % UPM Kymmene 10 483 +5 % .. 11,4 18 978 -1 % Sanoma 1 315 -8 % .. 8,5 4 485 +1 % AJASSA AJASSA Katsauksen materiaalit ovat koostaneet erikoistutkijat Mika Kärkkäinen ja Timo Eklund. haluaa sijoittaa, kuinka pitkäksi ajaksi on valmis sitomaan pääomansa ilman tuottoa ja mikä on tuotto-odotus kymmenen tai vaikkapa vielä pidemmän ajan sijoitukselle. Sijoitusten hajauttaminen erityyppisiin kohteisiin alentaa riskiä. Riskejä ei voi kokonaan välttää, vaan pahimmillaan sijoituksensa voi menettää kokonaan. Kun jokin yksittäinen tapahtuma tai tapahtumaketju luo osakemarkkinoilla paniikin, voi pörssi romahtaa. Viimeisimmässä vuoden 2008 finanssi kriisissä isot suomalaiset pörssiyhtiöt menettivät valtaosan arvostaan, kun niiden osakekurssit laskivat rajusti. – Pörssiyhtiöihin sijoittaminen on tehty helpoksi. Niillä on velvollisuus raportoida tarkasti tilanteestaan, ja lisäksi niiden osakkeet ovat yleensä muutettavissa rahaksi, Kärkkäinen toteaa. – Pörssiyhtiön tarkoitus on tehdä voittoa omistuspohjasta riippumatta. Osakkeen hinta halutaan pitää mahdollisimman korkeana, mikä on johtanut lyhytjänteiseen toimintaan eli puhutaan kvartaalitaloudesta, Eklund kiteyttää. ANU-HANNA ANTTILA TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Yhdellä osakkeella yhtiökokoukseen: Yleisradion silloiset toimituspäällikkö Hannu Taanila (vas.) ja toimittaja Esko Seppänen Ken on maassa rikkahin kirjansa julkistamis tilaisuudessa 1983. ? l Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys. l Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. l Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. l Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus. Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia l Tilauskanta on yrityksen sen hetkisten tilausten arvo. Kun tilaus kannan suhteuttaa liikevaihtoon, voi päätellä, miten pitkäksi ajaksi yrityksellä on töitä tilattuna. Seuranta -taulukon luvuista saattoi vuoden vaihteessa arvioida esimerkiksi Koneella tilattujen töiden riittävän vajaaksi vuodeksi eteenpäin. Kone Wärtsilä Valmet Konecranes Metso Tilauskanta 2013–2018 Caverion 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 M ilj . eu ro a ** ** ** **muutos edellisestä vuodesta Katsauksen seuraamat yritykset, jotka ilmoittavat tilauskantansa vuoden lopussa NOSTO SEURANTA Tekijä_2019_7_sisus.indd 19 27.6.2019 15.23
20 Tekijä 7/2019 Tekijä_2019_7_sisus.indd 20 27.6.2019 15.23
7/2019 Tekijä 21 TYÖSSÄ ? Sahan uusi elämä Neljä naista ja kuusi miestä opettelevat kuitulaserleikkausta ja särmäystä entisessä sahahallissa Ruoveden Visuvedellä. Suomen Levyn uuden tehtaan tuotanto käynnistyi kesäkuussa, vaikka kaikkia laitteita ei ollut vielä edes asennettu. Ensi vuonna tehtaan on määrä työllistää vähintään 20 työntekijää kahdessa vuorossa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN ? TULEVAA TYÖPAIKKAA PYSTYTTÄMÄSSÄ Suomen Levyn tehtaalla huhtikuussa alkaneen rekrykoulutuksen kymmenen opiskelijaa osallistuvat tehdastilojen remontointiin ja rakentamiseen. Timo Tulijoelle sahahalli on tuttu, edellisen kerran hän teki töitä siellä vuonna 2003. "Oli ihan mielenkiintoista tulla katsomaan vanhaa työpaikkaa ja tätä ympäristöä. Halli oli ollut vuosia tyhjillään ja se oli huonommassa kunnossa kuin olin ajatellut." Tulijoki maalaa mielellään. ”Olen tottunut tekemään vapaa-ajalla rakennushommia ja metallitöitäkin teen omiin tarpeisiin”, hän kertoo. Tekijä_2019_7_sisus.indd 21 27.6.2019 15.23
22 Tekijä 7/2019 V isuvesi Oy:n vanhassa saharakennuksessa Ruovedellä on vielä varsin autiota. Vajaan 4 000 neliön tehdashalliin on toistaiseksi asennettu vasta yksi upouusi kuitulaser. – Teen istuinpeltejä satulatuoleihin. Ne menevät Kosmeksen tarpeisiin, kertoo laserleikkaaja Toni Tuoriniemi. Parkanolainen Kosmes Oy ja neljä muuta Ylä-Pirkanmaalla toimivaa metallialan yritystä perustivat tammikuussa Ruoveden Visuvedelle uuden tehtaan, Suomen Levy Oy:n. – Harvoin sitä pääsee alusta asti näkemään, mitä uuden yrityksen perustaminen vaatii. Kaikki on uutta. Kasasin jopa tätä kuitulaseria Bystronicin kavereiden apuna. Uusi tehdas keskittyy alumiinija teräslevyjen särmäykseen ja laserleikkaamiseen. Se tekee Suomen Levy sai rekrytoitua uuteen tehtaaseensa vain kolme metallialan ammattilaista. Heistä kaksi työskentelee toiminimiyrittäjinä. Loput työntekijät on koulutettava itse. Tekijä_2019_7_sisus.indd 22 27.6.2019 15.23
7/2019 Tekijä 23 TYÖSSÄ ? tuotteita ensisijaisesti omistajayritysten tarpeisiin. Tuoriniemi aloitti työt Visuvedellä toukokuussa. Hän muutti töiden perässä Petäjävedeltä Ruoveden naapurikuntaan Virroille. – Määräaikainen sopimukseni Linjalaserilla Keuruulla loppui. Sitten hoksasin, että täällä on tällainen paikka. Hain ja pääsin, kertoo Teollisuusliittoon kuuluva Tuoriniemi. Tuoriniemestä on kaavailtu kuitulaserin pääkäyttäjää. Ensimmäisen puoli vuotta hän työskentelee Visuvedellä vuokratyöfirman kautta. Suomen Levyn palkkalistoille hänen on määrä siirtyä lokakuussa. – Yrityksen johto ja työkaverit tuntuvat mukavilta. Olen tyytyväinen ratkaisuuni. Toivottavasti saisin tästä pysyvän työpaikan, Tuoriniemi sanoo. VIISIKYMPPINENKIN KELPAA Suomen Levy sai rekrytoitua uuteen tehtaaseensa vain kolme metallialan ammattilaista. Heistä kaksi työskentelee toiminimiyrittäjinä. Loput työntekijät on koulutettava itse. Huhtikuussa alkaneessa rekrykoulutuksessa on kymmenen opiskelijaa. Heistä koulutetaan parhaillaan metalliosien valmistuksen moniosaajia. – Ihmettelen, että ylipäätään pääsin koulutukseen. Yli viisikymppisen on vaikea päästä enää mihinkään, sanoo virtolainen Markku Mäkirinta. Hän kasaa neljän muun miehen kanssa hyllyjä ohutlevyjen säilytystä varten. Mäkirinta on Rekrykoulutettavat Markku Mäkirinta (oik.) ja Aki Kangasmäki kokoavat hyllyjä ohutlevyjä ja leikkeitä varten Suomen Levyn tehtaassa Ruovedellä. ? Tekijä_2019_7_sisus.indd 23 27.6.2019 15.23
24 Tekijä 7/2019 24 Tekijä 7/2019 työskennellyt aikaisemmin muovialan yrityksissä Virroilla ja Uudenkaupungin autotehtaalla. Viimeiset kaksi vuotta hän oli vailla töitä. – Työttömäksi ei ainakaan kannata jäädä, jos vain pystyy jotain tekemään. Se on sellainen suo, ettei siitä hyvä heilu, Mäkirinta toteaa. Koulutus kestää viisi kuukautta. Sen aikana koulutettavat oppivat kuitulaserleikkausta ja särmäystä. Lisäksi he suorittavat työturvallisuus-, hätäensiapu-, tulityöja trukkikortit. Alun perin Suomen Levyn johto tavoitteli rekrykoulutukseen 12–14 hengen ryhmää, sillä yrityksen on määrä työllistää ensi keväänä 20–30 työntekijää. PALUU VANHAAN SAHAHALLIIN Alavutelainen Timo Tulijoki seisoo tukevasti saksilavalla ja maalaa betonipilaria vaalean harmaalla maalilla. – Olin joskus vuosien saatossa miettinyt metalli alaa, koska alalla tuntuu olevan hyvin töitä ja edellisellä työpaikalla näytti jo vuosia siltä, että työt siellä loppuvat. Tulijoki työskenteli Pohjoismaisessa ilmakuvakeskuksessa liki 16 vuotta kuvankäsittelyn, kuvanvalmistuksen ja kehystämisen parissa, kunnes yritys meni keväällä nurin. Koulutus uudelle alalle alkoi runsaan kuukauden teoriajaksolla. – Metallilaatujen läpikäyminen jäi tärkeimpänä mieleen. Sain heti huomata, että metallilaadut sekä kaikki niiden merkinnät ja lyhenteet pitää tässä työssä tuntea, Tulijoki kertoo. Edellisen kerran Tulijoki teki töitä tässä samaisessa tehdashallissa vuonna 2003. Silloin työnantajana oli Visuvesi Oy. Sahan lisäksi hän työskenteli paketoinnissa ja kuivaamossa. – Oli ihan mielenkiintoista tulla katsomaan vanhaa työpaikkaa ja tätä ympäristöä. Halli oli ollut vuosia tyhjillään ja se oli huonommassa kunnossa kuin olin ajatellut. Visuvesi Oy ajautui konkurssiin vuonna 2011, ja sahalta ja vaneritehtaalta jäi työttömäksi noin 170 ihmistä. Sittemmin alueelle on syntynyt uutta teollisuutta. Visuvesi Oy:n entisissä tiloissa toimivat muun muassa Suomen Jauhemaalaus sekä laboratorioja koulukalusteita valmistava Visu Kaluste Oy. Ne ovat molemmat Suomen Levyn omistajia. Tulijoen edellinen työrupeama Visuvedellä kesti viisi vuotta. Hän toivoo, että Suomen Levy tarjoaa hänelle töitä eläkepäiviin saakka. ”TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA” Kun Timo Tulijoki on saanut betonipilarin yläosan maalattua, Marika Holkko irrottaa varovasti pilarin keltaisen alaosan suojana olleen teipin. – Homma on vielä alkutekijöissään, mutta odotan, että saisin täältä vakituisen työn ja pysyisin leivän syrjässä kiinni, sanoo suuratalouskokiksi aikanaan valmistunut Holkko. Vanhaa sahahallia on siistitty tammikuusta alkaen. Suomen Levy osti hallin Pirkanmaan Bioterminaali Ltd Oy:ltä, ja siellä oli edellisen toimijan jäljiltä valtava kasa haketta. Saha toimi aikanaan kolmessa kerroksessa. Uuden tehtaan tilat saivat avaruutta, kun kaksi ylintä kerrosta purettiin pois. – Kun tänne saadaan lisää koneita, tämä on aivan eri maailma, Holkko sanoo. Yksi särmäyspuristin odottaa jo asennusta hallin pitkällä sivulla, ja toisen hankinta on suunnitteilla. Tavoitteena on, että tehdas kävisi ensi vuonna kahdessa vuorossa. Ruovesiläinen Holkko hakeutui Suomen Levyn rekrykoulutukseen, koska hän kyllästyi pitkiin työmatkoihinsa. Viime vuodet hän jakoi postia Peräseinäjoella. – Työmatkaa kertyi 107 kilometriä sivu. Halusin löytää töitä lähempää kotia. Minulla on pienet lapset, ja ainahan se on mukavampaa olla heidän kanssaan kuin tien päällä. Holkko suunnitteli alanvaihtoa ja haki jo Tampereelle opiskelemaan varastotyöntekijäksi, mutta koulutus ei koskaan alkanut. Metalliala ei käynyt hänellä aikaisemmin mielessäkään. – Tulin alalle ihan pystymetsästä, mutta kyllä työ tekijäänsä opettaa, Holkko sanoo. TYÖAJAT RATKAISIVAT Tehdashallin sivuoven pielessä Sanni Ylimys tarkastelee hiljattain maalaamaansa vaaleanharmaata seinää. ? Sanni Ylimys (vas.) on ehtinyt jo opetella kuitulaserin käyttöä. Hän tarkastelee valmiita leikkeitä opiskelijatoverinsa Marika Holkon kanssa. ? "Jos koulutuksen lisäksi saa vielä työpaikan, niin sehän on äärettömän hyvä juttu. Ei tällaisia tilaisuuksia täälläpäin juuri tule", pohtii Markku Mäkirinta. SUOMEN LEVY OY PERUSTETTU 2019 KOTIPAIKKA Ruovesi OMISTAJAT Evemet Oy, JAK-Metalli Oy, Kosmes Oy, Suomenselän Jauhemaalaus Oy ja Visu Kaluste Oy TUOTANTO Alumiinija teräslevyjen särmäys ja laserleikkaus HENKILÖSTÖ Vähintään 10 (11/2019) LIIKEVAIHTO Tavoite 2,5–3,0 miljoonaa (2020) Tekijä_2019_7_sisus.indd 24 27.6.2019 15.23
7/2019 Tekijä 25 ? TYÖSSÄ Tekijä_2019_7_sisus.indd 25 27.6.2019 15.23
26 Tekijä 7/2019 – Tästä kohtaa oli rälläköity pois paaluja. Joku oli maalannut paalujen päät tummalla harmaalla. Peitin ne oikealla maalilla, ja nyt läntit eivät enää erotu, Ylimys toteaa tyytyväisenä. Ruovedellä asuva Ylimys on yksi rekrykoulutuksessa olevasta neljästä naisesta. – Minua kiinnostivat säännölliset työajat. Pieniä lapsia ja epäsäännöllistä työaikaa kaupan kassalla on hankala yhdistää, ja kaupat kun nykyään ovat aina auki, Ylimys huokaa. Vaakakupissa painoi myös lupaus aikaisempaa paremmasta palkasta. Lisäksi Suomen Levyn tehtaalla on luvassa enemmän työtunteja kuin mitä Ylimyksellä kaupassa oli. – Aloitin kaupalla aikanaan kesätyöntekijänä ja jäin, vaikka se ei koskaan tuntunut omalta alalta. Ylimys on koulutukseltaan hortonomi ja viittä vaille valmis sisustusremontoija. – Maalaustaidosta on ollut täällä hyötyä. Olen opettanut muitakin, Ylimys nauraa. Alun perin hän oli ajatellut jatkavansa opintoja rakennusalalla. – Työpaikan löytäminen olisikin sitten ollut toinen juttu, kun en halua reissata enkä muuttaa. Kun Suomen Levy keväällä haki ensisijaisesti työttömiä ja työttömyysuhanalaisia rekrykoulu tukseen, päätti Ylimys lähipiirinsä kannustamana tarttua tilaisuuteen. – Täällä on ollut ihan kivaa. En ole katunut, mutta tuskin olisin hakeutunut metallialalle, jos tätä koulutusta ei olisi ollut tässä lähellä. TOIVEISSA TYÖ KOTIKYLÄSTÄ Visuvedeltä on noin vartin ajomatka sekä Ruovedelle että Virroille. Aki Kangasmäki on asunut Visuvedellä koko ikänsä. Vanhassa saha hallissa hänet valtaa nostalginen tunne. – Olin täällä joskus työharjoittelussa. Nyt on hienoa nähdä, mitä sahan tilalle tulee, Kangasmäki tuumaa. Pirkanmaan perukoilla sijaitseva Ruovesi kuuluu muuttotappiokuntiin. Kunnassa on asukkaita enää alle 4 400. Vielä 30 vuotta sitten ruovesiläisiä oli yli 6 200. Vaikka väki onkin Ruovedellä vähentynyt viime vuosina, löytyy Visuvedeltä yhä kauppa, koulu, ryhmäperhepäiväkoti sekä kunnan vuokra-asuntoja. Kangasmäki haki Suomen Levyn rekrykoulutukseen, koska hän haluaisi työpaikan juuri kotikylästään. Hänellä ei ole autoa, joten työssäkäynti muualla on haastavaa. – Kouluaikaan olin kiinnostunut metallialasta, mutta opiskelin metsäkoneenkuljettajaksi. Vuoden verran tein niitä hommia, kunnes tajusin, että se on liian yksinäistä työtä minulle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kangasmäki on etsinyt omaa alaansa ja ollut useissa työharjoitteluissa ja -kokeiluissa. – Aika pitkään olen hakenut paikkaani, mutta nyt kun sain tämän mahdollisuuden ja pääsin tähän koulutukseen, niin olisi todella mukavaa, jos tästä tulisi se oma juttu. ”PAREMPAA KUIN PUHELINMYYNTI” Suomen Levyn rekrykoulutuksen kuopus on 23-vuotias Eetu Morri. Hän on myös ainoa, joka muutti koulutuksen vuoksi Ylä-Pirkanmaalle. – Sain Jaska-enolta vinkin, että täällä olisi hommia, joissa saisi olla tekemisissä tietokoneiden kanssa. Minulla on niistä kokemusta harrastepuolelta, ja se veti minua tänne. Morri muutti keväällä Urjalasta Virroille. Seutu on hänelle entuudestaan tuttua. – Lähestulkoon koko suku on kotoisin Virroilta. Mietin silti pitkään, kannattako tänne lähteä. Toistaiseksi olen ihan positiivisella mielellä, Morri toteaa. Erkki Palanne (vas.), Toni Tuoriniemi ja kouluttaja Jussi Mäkipere tutkivat kuitulaserilla leikattua energiakouran terää. ? Tekijä_2019_7_sisus.indd 26 27.6.2019 15.23
7/2019 Tekijä 27 ”On hienoa päästä rakentamaan hallia alusta asti.” Rekrykoulutettava Eetu Morri TYÖSSÄ Peruskoulun jälkeen Morri aikoi metsäkoneenkuljettajaksi, mutta opinnot tyssäsivät allergiaan ja hän kouluttautui kokiksi. Viimeksi hän työskenteli puhelinmyyjänä Fortumilla. – Kyllä tämä nyt on parempaa kuin puhelinmyynti. Etenkin kun pääsen käyttämään kuitulaseria, niin viihdyn. Allergia tuppaa kiusaamaan Morria aika ajoin myös Suomen Levyn tehtaalla. – En ollut varautunut siihen, että koulutuksessa joutuu välillä vähän maalaamaan ja siivoamaan. On kuitenkin hienoa päästä rakentamaa hallia alusta asti, Morri sanoo. Morrilla ei ole olemassa varasuunnitelmaa, jos ura metallialalla ei urkene. – Olen aikalailla sen varassa, että saisin tästä työpaikan, kun valmistun kurssilta syyskuussa. ”HALUAN TEHDÄ TÖITÄ” Erkki Palanne kurvaa oranssilla trukilla kuitulaserin viereen. Hän on aikeissa vaihtaa leikkurille menevän materiaalin. – Leikkurilla on nyt kaksimillistä kylmävalssattua terästä. Siirrän sen pois ja tuon tilalle 12 millimetriä paksua hardoxia eli kulutusterästä, Palanne selittää. Ei aikaakaan, kun kuitulaser jo työstää hardoxista energiakouran teriä ja terätukia Jämsässä ja MänttäVilppulassa toimivalle JAK-Metallille. Se on yksi Suomen Levyn omistajista. – Punainen tähtäin näyttää sen kohdan, missä laserpää leikkaa. Energiakouran teriä on tilattu kaksisataa, mutta viisisataakin saa kuulemma tehdä. Palanteen mielestä kuitulaserin käyttäminen on helppoa. – Ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Olen lukenut 14-vuotiaasta rakennekuvia. Opin ohjelman käytön melkein yhdellä katsomisella. Virroilla asuva Palanne on koulutukseltaan ajoneuvoasentaja. Hän on työskennellyt muun muassa rakennuksilla ja korjannut rekkojen perävaunuja Jykillä. Uutta työpaikkaa hän etsi marraskuusta asti. – Olin miettinyt metallialaa aikaisemminkin. Yhdessä vaiheessa harkitsin jo hakevani oppisopimuspaikkaakin metallialalta. Kun seitsemäntuntinen koulutuspäivä päättyy kolmelta, ei Palanteella oli kiirettä kotiin. Kuitulaser työstää vielä tovin päivän viimeisiä leikkeitä. – Haluan tehdä töitä. Tällä alalla ei pitäisi tulla näkemään työttömän papereita. Aina haetaan leikkaajia, särmääjiä ja koneistajia. l Tekijä_2019_7_sisus.indd 27 27.6.2019 15.23
Ähtärin eläinpuistossa rohjetaan tarttua erikoisiinkin ideoihin. Esimerkki siitä on vanhasta laivanrungosta kuivalle maalle rakennettu ravintola. Ravintolalaivan rakentaminen eteni Eerik Niemiseltä vaihe kerrallaan suunnittelemalla, soveltamalla ja toteuttamalla. 28 Tekijä 7/2019 EERIK NIEMINEN Rakennusammattimies Ähtärin Energia ja Vesi Oy AMMATTILAINEN ? ? Tekijä_2019_7_sisus.indd 28 27.6.2019 15.24
7/2019 Tekijä 29 EERIK NIEMINEN Rakennusammattimies Ähtärin Energia ja Vesi Oy EERIK NIEMINEN ”Kun tulin Ähtärin eläinpuistoon ensimmäisen kerran töihin yli 20 vuotta sitten, oli se alueena aika samanlainen kuin nykyään. Puisto on laajentunut jonkin verran kotieläinpihan ja Pandalan myötä, mutta eniten se on kehittynyt ja kasvanut sisältäpäin. Työnantajani oli aikaisemmin liki 19 vuoden ajan Ähtärin eläinpuisto ja nyt se on Ähtärin Energia ja Vesi. Muutos tapahtui, kun eläinpuisto ulkoisti huoltotoimintansa, jolloin siirryin vanhana työntekijänä uudelle työnantajalle. Samalla eläinpuiston ja leirintäalueen rinnalle huoltotöiden piiriin tuli puiston vieressä sijaitseva hotelli Mesikämmen. Työ on korjaamista, huoltamista ja uuden rakentamista. Se edellyttää älyttömän paljon innovatiivisuutta. Kun työnjohdosta sanotaan, mitä pitäisi ruveta tekemään, niin itselle pitää syntyä nopeasti näkemys siitä, miten se toteutetaan. Näitä töitä ei kirjasta lukemalla opi, vaan työ on paras opettaja. Tähtään aina siihen, että asiat saa tehtyä yhdellä kerralla valmiiksi. Päivät ja vuodenajat ovat erilaisia. Se näkyy erityisesti päivystysvuoroilla, jolloin olemme jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Kesällä on niin kiireistä, että kalalle ei kerkeä. Jos lähtisi, niin puhelin soisi varmasti. Se on hektinen juttu. Kun töitä on, niitä pitää tehdä ja reagoida nopeasti oli kello mitä hyvänsä. Talvella sitten kompensoidaan, kun on vähemmän tehtävää. Ennen työskentelin enimmäkseen yksin, mutta uuden työnantajan myötä sain työparin. Se on nopeuttanut ja helpottanut tekemistä valtavasti. Ja on siinä sekin, että kun on kaksi tekemässä, niin tulee erilaisia näkemyksiä. Asioita on hyvä nähdä vähän toiseltakin kantilta. Työnjaon toteutamme vahvuuksiamme hyödyntäen. Minä olen vanhan liiton rakentaja. Tykkään tehdä käsilläni ja pistää asiat joko omaan muistiin tai paperille. Työkaveri hallitsee sähkö-, putkija tietotekniikan. Työt ovat mielenkiintoisia, vaihtelevia ja palkitsevia. Saa käyttää luovuuttaan, osaamistaan ja olla oma herransa vaihtelevan työn parissa. Kukaan ei tule vahtaamaan, mitä teet ja touhuat. Siinä se selitys on, että on jaksanut pitkään olla samassa työpaikassa. Osansa on tietysti myös sillä, että edellinen ja nykyinen työnantaja ovat molemmat olleet varmoja palkanmaksajia ja joustavia. Eläinpuiston tulevaisuutta ajatellen Pandala on yksi merkittävimmistä investoinneista sen koko historiassa. Aika näyttää onko se hyvä vai huono ratkaisu, mutta kaikkemme sen eteen kannattaa nyt tehdä. Koskaan ei uudistuta ja kehitytä, jos ei oteta riskejä. Aina pitää tulla jotain uutta. Paikoilleen ei voi jäädä. Viimeisin oivallus on kuivalle maalle rakennettu ravintolalaiva. Kun näin siitä ensimmäiset kuvat, sanoin heti, että tuo on niin mielenkiintoinen projekti, että se pitää ilman muuta toteuttaa. Laivan runko hankittiin valmiina, mutta muuten rakensimme sen paikan päällä ravintolakäyttöön valmiiksi. Siitä saatiin vierailijoille yksi paikka lisää, jossa he voivat ruokailla ja pitää taukoa.” TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT TIINA ANTTILA TYÖSSÄ ”Työ on paras opettaja” Tekijä_2019_7_sisus.indd 29 27.6.2019 15.24
30 Tekijä 7/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Heti lääkäriin, jos työpaikalla sattuu! Vuosittain tapahtuu noin 130 000 työtapaturmaja ammattitautilain mukaan korvattavaa vahinkoa: työssä, työpaikan alueella tai välittömässä läheisyydessä, työmatkalla tai etätöissä. Tärkeintä on käydä heti lääkärissä. O saa työpaikalla sattuneista vahingoista ei korvata, ja korvaaminen tai korvaamisen epääminen perustuu lakiin. Tärkeintä on lähteä heti lääkäriin, jos satuttaa itsensä työhön liittyvissä olosuhteissa tai työmatkalla. Työ on lopetettava, vaikka sattuisi vain vähän. Lääkärin vastaanotolle voi hakeutua minne vaan, käytännössä kannattaa mennä lähimmälle. Jos työpaikalla on käytössä esimerkiksi etäpalvelu terveydenhuoltoon, tämänkin antama arvio riittää. Tärkeäintä on saada tilanteesta merkintä nimenomaan terveydenhuollon asiakirjoihin. Ennen lääkäriin säntäämistä kannattaa tietysti kertoa asiasta työnantajalle tai työnantajan edustajalle. Jos vaikka yövuorossa ei sellaista olekaan, on kerrottava työtoverille. Hyvä olisi saada kirjaus myös työpaikan järjestelmään eli tehtyä tapaturmailmoitus. Lääkäriin voi hakeutua ilman työnantajan vakuutustodistusta. Jos sellaisen ehtii saamaan mukaansa, menee lasku käynnistä heti oikealle vakuutusyhtiölle. Mutta kun sanot taikasanan ”työtapaturma”, ei sinulta laskuteta ensimmäistä käyntiä. Käynti korvataan, vaikka myöhemmin osoittautuisikin, ettei vahinko täytä työtapaturman määritelmää. Tapaturmasta on kerrottava lääkärille heti ensimmäisellä käynnillä. Korvausjärjestelmä ei pidä uskottavana, että tapaturma olisi sattunut töissä alkukuusta, jos siitä kertoo lääkärin vastaanotolla vasta loppukuusta. Järjestelmä ei pidä myöskään uskottavana, jos työtapaturmasta kirjoitetaan ilmoitus vasta kuukausia tapahtuman jälkeen. Vamman hoitamisessa ja työ kyvyttömyyden alkamisessa voi olla viive, mutta alku vaiheen kuvauksen on löydyttävä jostakin. Varminta on siis mennä lääkäriin heti! Lääkärille pitää kertoa työtapaturmasta. Yleensä työtapaturmassa saadut vammat ovat sellaisia, että ne voidaan todeta ilman tarkempia tutkimuksia. Ei siis heti kannata vaatia magneettikuvaan pääsemistä. Työnantajan pitää ilmoittaa tapaturmavakuutusyhtiölleen sattuneesta työtapaturmasta kymmenen päivän sisällä. On hyvä, jos vahingoittunut pääsee itsekin osallistumaan tämän vahinkoilmoituksen tekemiseen. Vaikka tilanne ei osoittautuisikaan työtapaturmaksi, on se läheltä piti -tilanne, ja se on tutkittava ja tilastoitava työpaikalla. Niistä on tarkoitus oppia. Vakuutuslaitos aloittaa tapahtuman selvittelyn kuitenkin heti, kun se saa esimerkiksi hoitopaikan lausunnon. Lakisääteisestä työtapaturmaja ammattitautivakuuttamisesta huolehtivat yksityiset vakuutusyhtiöt. Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä. Vakuutusmaksu määräytyy muun muassa toimialaluokituksen (alan tapaturmariskin) ja työpaikan oman työturvallisuuden ja tapaturmakehityksen mukaan. Tapauksista korvataan vuosittain noin 90 prosenttia aikataulussa ja riidatta. Tapaturmasta maksettava työkyvyttömyyden korvaus on sairausajan palkan suuruinen. Tarpeen vaatiessa myös kuntoutusta korvataan. Tapaturmakorvauksen maksaminen ei poista työnantajan velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa. MARJUT LUMIJÄRVI l Hitsaaja Tiina Porkolan vakava työtapaturma vuonna 2013 Normetillä Iisalmessa hoidettiin hyvin. Nykyisin FMG Oy:ssä hitsaava Porkola toteaa olevansa suuressa kiitollisuudenvelassa kollegoilleen. He antoivat ensiavun ja soittivat ambulanssin, kun Porkolan polvilumpio halkesi putoamistapaturmassa. Poliisin ja vakuutusyhtiön edustajat kävivät tutkimassa turmaa, ja myöhemmin korvausasiat pyörivät pääosin hyvin. Ongelma korvausasioissa oli se, että jos papereista puuttui vähäinenkin lausunto, yksinhuoltaja Porkolan palkanmaksua saatettiin viivyttää kaksikin kuukautta. ”Minusta vakavaraisen työnantajan ja vakuutusyhtiön olisi pitänyt taata minun tulojeni katkeamattomuus. He olisivat sitten jälkeenpäin voineet sopia asian.” AVOKUNTOUTUS AUTTOI Kahdeksan kuukauden sairausloman sekä lyhennettyä päivää ja viikkoa sisältäneen kuukauden työkokeilun jälkeen Tiina Porkola palasi kokopäiväiseen työhön. Tuolloin hän sai käydä myös työnantajan järjestämässä avokuntoutusryhmässä. Työhön palattuaan Porkola ei ole ollut päivääkään sairauslomalla jalan takia. Vakava työtapaturma ja ammattitauti -opas www.teollisuusliitto.fi/ Vakava_tyotapaturma_ ja_ammattitauti.pdf M IS KA PU U M A LA 1 Hakeudu lääkäriin, kun loukkaat itsesi työhön liittyvissä olosuhteissa. 2 Ilmoita tapaturmasta työnantajalle 3 Jos korvauspäätös ei vastaa odotuksiasi, siitä voi valittaa. Liiton työympäristöyksikkö voi neuvoa asiassa. Tekijä_2019_7_sisus.indd 30 27.6.2019 15.24
TAUDI T MRSA-bakteeri on yleistynyt tuotanto sioilla Suomessa, minkä vuoksi sikoja työkseen käsittelevien on suojauduttava tartunnalta. Työterveyslaitos on laatinut ohjeet suojautumiseen. MRSA voi tarttua eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen. MRSA on stafylokokki-bakteeri, joka on tullut vastustuskykyiseksi antibiooteille, ja siksi sen leviäminen on estettävä. MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -tartunta voi tapahtua ihmisten ja eläinten välillä kosketuksesta sekä pintojen, vaatteiden, jalkineiden tai ilman välityksellä. MRSA säilyy pitkään elossa pölyssä. Kaikkien tuotantosikoja käsittelevien ja sikaloissa vierailevien on suojauduttava. Koiria ja muita kotieläimiä ei saa päästää tuotantoeläintiloihin, sillä niissä kotieläimet voivat saada tartunnan ja tuoda bakteerin kotiin. Kypsennetyn lihan käsitteleminen ja syöminen on turvallista. Käsien ja työ välineiden pesu on aina tärkeää raa’an lihan käsittelyn jälkeen. MRSA:n leviäminen vaikeuttaa antibiootti hoitoa. MRSA ei aiheuta terveelle ihmiselle vakavaa sairautta, mutta jos MRSA pääsee yleistymään esimerkiksi sairaaloissa, antibioottihoito vaikeutuu. EI VÄHENNYSTÄ AMMATTITAUDIT Vahvistettujen ammattitautien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen nähden, ilmenee Työterveyslaitoksen tilastoista. Vuonna 2015 työikäisille eli 15–64 -vuotiaille kirjattiin 1 189 vahvistettua ammattitautia. Heillä yleisin ammatti tauti on meluvamma, toisena ihotaudit. Riskialoja ovat esimerkiksi rakennusja metalliala. Runsas kolmannes epäilyistä vahvistetaan ammattitaudeiksi; 70 prosenttia miehille, 30 naisille. Työikäisillä miehillä meluvamma, asbestiplakkitauti ja allerginen kosketusihottuma ovat yleisimmät ammattitaudit. Jopa puolet miesten allergisista kosketusihottumista johtuu epoksiyhdisteistä. Naisilla taas ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma ja ammattiastma ovat yleisiä. Yli 65-vuotiailla ilmenneet, yleisimmät ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti ja meluvamma. Lääkäreillä on lain määräämä velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista ja ammattitautiepäilystä AVIn työsuojelun vastuualueelle. Lähes kolme neljäsosaa tapauksista jää kuitenkin ilmoittamatta, sillä lääkärit eivät tiedä tarpeeksi tästä velvollisuudestaan. Lisää tiedotusta asiassa tarvitaan. www.julkari.fi Hae: Ammattitaudit 2015 7/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ TYÖSSÄ SIKATILOILLA SUOJAUDUTTAVA MRSA-TARTUNNALTA Suojautumisen perusasiat ja ohjeet suojainten käyttöön www.ttl.fi Hae: MRSA 12 TUNNIN TYÖVUOROT TUTKITAAN TYÖAIKA Työsuojelurahasto on antanut rahoituksen ”Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin työvuoroissa – vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet” -hankkeeseen. Hanke alkaa syksyllä ja kestää kaksi vuotta, ja sen kokonais budjetti on runsaat 100 000 euroa. Tutkimus tehdään Teollisuusliiton aloitteesta, ja siihen osallistuvat toteuttajina Työterveyslaitos ja Teknologiateollisuus ry. Tutkimukset tehdään Terrafamessa ja Ball Beverage Packaging Mäntsälän tehtailla. ? LE H TI KU VA / PE KK A SA KK I Meillä on havaittu työpaikan ilmassa ainetta X. Me työntekijät olemme huolissamme, mutta työnantaja ei tunnu ottavan asiaa vakavasti. Mitä meidän pitäisi tehdä? Tuleeko työnantajan tehdä mittauksia? Työnantajan tulee huomioida myös prosessissa syntyvät huurut, kaasut, pölyt ynnä kaikki muutkin vastaavat kemialliset vaarat työpaikan kemiallisten tekijöiden riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä. Kemikaaleista on tehtävä kemikaaliluettelo. Ajantasaisten käyttöturvallisuustiedotteiden, suomeksi ja ruotsiksi, on oltava työntekijöiden saatavilla. Lain mukaan kemiallisten tekijöiden pitoisuuksia työntekijöiden hengitysilmassa tulee mitata, mikäli niitä ei voida muuten luotettavasti arvioida. Mittaustuloksia tulee verrata raja-arvoihin. Selvittäkää, löytyvätkö edellä mainitut asiakirjat työpaikaltanne. Tarkistakaa, että ne ovat ajan tasalla. Selvittäkää vielä, onko työpaikallanne tehty tarvittavat mittaukset ja miten ja millä aikataululla työnantajan on tarkoitus pienentää riskejä. Käykää myös työterveyshuollossa kirjauttamassa kaikki oireet mahdollisimman varhain. Tämä on tärkeää, jotta työterveyshuolto osaisi puuttua asiaan. Silloin saadaan myös mahdollisissa ammattitautitapauksissa sekä hoito että korvaukset rullaamaan mahdollisimman jouhevasti. ? KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Tekijä_2019_7_sisus.indd 31 27.6.2019 15.24
”Nuoria ei voi opastaa liikaa” R iikka Inkeröinen liittyi opiskeluaikana Rakennusliiton oppilasjäseneksi, mutta löysi työpaikan Marttiinilta Rovaniemeltä. – Juuri, kun olin saanut töitä puukkotehtaalta, soittivat Rakennusliitosta, että liity jäseneksi, kun olit meillä oppilasjäsenenäkin. Vastasin, että olen siirtynyt toiselle alalle. – Työpaikalla kaikki kehuivat ammattiosaston toimintaa ja reissuja ja sanoivat, että liittoon kannattaa liittyä. Niin tein. Tuntui mukavalta, että talon nuorin työntekijä otettiin sillä tavalla vastaan. Toisaalta kun ensimmäinen työsuhde oli määräaikainen, niin tiesin, että pääsen ansiosidonnaiselle, jos jäisin työttömäksi. Se tuli tarpeeseen. Olin vähän aikaa muissa töissä sovitellulla päivärahalla ennen kuin sain vakinaisen työpaikan Marttiinilta, Inkeröinen sanoo. Juha-Matti Laaksonen aloitti työuransa rakennusalalla. Taustalla oli Rakennusliiton oppilasjäsenyys, Riikka Inkeröinen, Tilda Mustajärvi ja Juha-Matti Laaksonen ovat liittyneet liittoon siksi, että joko luottamusmies tai työkaverit ovat ottaneet asian puheeksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JOUNI PORSANGER joka muuttui varsinaiseksi jäsenyydeksi, kun luottamusmies otti asian puheeksi. – Sen jälkeen siirryin pienempään firmaan ja tein töitä omistajan aisaparina. Sovin asiat itse. Siirryin YTK:n jäseneksi. – Kun sain töitä Outokumpu Chromen Kemin kaivokselta, liityin Metalliliittoon. Silloinkin pääluottamusmies tuli juttelemaan. Täytimme laput. Tehdasmaailma ei toimi niin, että yksilönä yrittäisi hoitaa sopimiset itse. Asiat etenevät luottamusmiehen kautta, Laaksonen toteaa. Tilda Mustajärvi ajoi ammatikseen kuorma-autoa yli neljän vuoden ajan ennen kuin vaihtoi työpaikkaa Ylivieskassa sijaitsevaan E.T. Listat Oy:hyn. – Minulla ei ollut käsitystä liiton toiminnasta ennen kuin luottamusmies tuli puhumaan asiasta. Se tapahtui pari viikkoa sen jälkeen, kun olin aloittanut työt. Hetken mietin XXXX XX.–XX.XX. V 32 Tekijä 7/2019 OULU–LAPPI NUORISOTAPAHTUMA 6.–8.6. RUKA, KUUSAMO Katso tulevat tapahtumat liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/ tapahtumat Tekijä_2019_7_sisus.indd 32 27.6.2019 15.24
edustajana. Tyrkyttämisen tuntua ei pitäisi syntyä, Mustajärvi pohtii. Sama käsitys on myös Inkeröisellä ja Laaksosella. – Mainosta, mutta älä painosta, Inkeröinen tiivistää. – Yksilön päätöstä pitää arvostaa. Sen pohjaksi on kuitenkin hyvä puhua siitä, miten hommat toimivat työpaikalla. Kaikkea ei tarvitse hoitaa itse, vaan luottamusmies huolehtii asioista työntekijöiden puolesta. – Esimerkkinä voi käyttää sitä, että tapaturmaasioiden hoitaminen on yksin hankalaa ja kallista, jos sukset menevät työnantajan kanssa ristiin. Siinä mielessä jäsenyys on vakuutus, jota toivottavasti ei tarvitse. Toisaalta jäsenmaksunsa saa takaisin, kun osallistuu toimintaan. – Etenkään nuoria työelämään tulijoita ei oikeastaan voi opastaa liikaa, Laaksonen sanoo. LIITOLTA LISÄÄ AKTIIVISUUTTA Kolmikko toivoo liitolta aktiivisempaa otetta jäsen hankintaan. Se tarkoittaa lisää näkyvyyttä eri viestintäkanavissa ja suoria yhteydenottoja mahdollisiin jäseniin. – Liiton pitää lisätä jäsenmaksujen kohdentamista jäsenhankintaan. Ei sitä pidä jäsenten vastuulle jättää. Sillä pääsee jo pitkälle, että palkataan alueille muutama kunnon moottoriturpa, jotka puhuvat kaikki ympäri, Laaksonen toteaa. l ja ajattelin, että se on aivan hyvä kuulua liittoon. Edut vaikuttivat hyviltä, eikä vuosimaksu tuntunut hirveän kalliilta. Myös kaverilta kuullut myönteiset kokemukset liitosta vaikuttivat päätöksessä, Mustajärvi sanoo. MAINOSTA, ÄLÄ PAINOSTA Inkeröinen on tuukari. Hän hioo ja käsittelee puukkojen puiset kappaleet. Hän on Rovaniemen metalli työväen ammattiosasto 99:n hallituksen jäsen ja nuorisovastaava. Laaksonen on porari. Hän toimii kaivoksessa osaston luottamusmiehenä, varapääluottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä sekä Keminmaan metallija kaivostyöntekijöiden ammattiosasto 213:n opintosihteerinä ja nuorisovastaavana ja liiton Oulu–Lappi alueen nuorten jaoston jäsenenä. Mustajärvi on höyläämötyöntekijä. Hän on Jokilaaksojen ammattiosasto 875:n jäsen. Luottamustehtäviä Mustajärvellä ei ole, mutta liiton jäsenyydestä hän on uusien työntekijöiden kanssa keskustellut. – Olen puhunut perusasioista, kuten että jäse nyyteen sisältyvä oikeusapu on iso plussa verrattuna työttömyyskassaan. Toisaalta toiminta ei ole vain tiukkaa asiaa. Tarjolla on myös tapahtumia, retkiä ja muuta toimintaa. – Ihmiset ovat suhtautuneet eri tavoin, mutta asiallisesti. Kysymyksiä on esitetty. Negatiivista vastakaikua ei ole tullut. Se riippuu myös siitä, miten asian ottaa puheeksi. Olen jutellut työkaverina, en liiton virallisena Kuusamossa 26 nuoren ohjelmaan sisältyi muun muassa soittokierros vastavalmistuneille liiton oppilasjäsenille, paljon keskustelua järjestäytymisestä sekä koskenlaskua ja melontaa. 7/2019 Tekijä 33 LIITOSSA PE TT ER I RA IT O Katso lisää kuvia ja kypäräkameralla taltioitu koskenlasku www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_7_sisus.indd 33 27.6.2019 15.25
Muksut mukana Kaksisataa lasta temmelsi kesäkuussa Murikka-opistolla vanhempien opiskellessa. K ymmenen lasta piirtää eri värisillä katuliiduilla mustaan asfalttiin Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa. – Olemme etsineet Murikan tähteä ja käyneet metsäretkellä, kertoo porilainen Jimi Nuora, 7, muksukurssin ohjelmasta. Yhteensä runsas 120 aikuista ja noin kaksisataa lasta viettivät viisi päivää Murikka-opistolla kesäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla. Muksukurssin ideana on, että kurssille tuleva isä tai äiti voi ottaa lapsen tai lapset mukaansa. – Muksukursseille osallistuvat lapset ovat 3–13-vuotiaita ja heille järjestetään omaa toimintaa ikäryhmittäin, kertoo Murikka-opiston opettaja Heli Hokkanen. Lasten oma ohjelma alkaa aamupalan jälkeen kello 8.30 ja kestää lounaaseen. Lounaalla lapset käyvät porrastetusti vanhempansa kanssa. Lapsiryhmätoimintaa on iltapäivällä vielä runsas kolme tuntia. Välissä juodaan päiväkahvit. Vapaa-aika alkaa kello 17. – Murikka-opistolla henkilöstö mitoitus on tiukempi kuin varhais kasvatuksessa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN 34 Tekijä 7/2019 MUKSUKURSSIT 3.–7. JA 10.–14.6. MURIKKA-OPISTO, TAMPERE Seuraavat muksukurssit järjestetään ensi kesänä. Tekijä_2019_7_sisus.indd 34 27.6.2019 15.25
Yhden ohjaajan vastuulla on maksimissaan neljä alle kouluikäistä lasta, kertoo opettajaopiskelija Teemu Lindqvist, joka oli toinen muksukurssien vastaavista ohjaajista. Murikan tähden etsimisen lisäksi muksukurssin ohjelmaan kuuluvat perinteisesti lasten olympialaiset eli murikkalaisittain molympialaiset. Liikuntasalissa ryhmä Värittömät kisaa nenäpallossa. He pökkivät mandariinia nenällä ja koittavat selvittää viidestä puupalikasta koostuvan radan mahdollisimman nopeasti. – Täällä on kivaa. Ryhmähenki on hyvä. Kaikki otetaan mukaan, eikä ketään syrjitä, ja toiminta on mukavaa, kertoo Alina Manninen, 13, Konnevedeltä. Muksukurssin viimeisen illan kruunasi molympialaisten ja Murikan tähden palkintojenjako sekä disko limbokisoineen. TOMI PIIPPONEN ja LAHJA, 7 Asentaja, Hausjärvi, Millog Oy TOMI ”Olen Työsuojelun jatkokurssilla ja ensimmäistä kertaa Murikassa. Tämä on hieno paikka, ja kaikki on hyvin järjestetty. Ruokaa on riittävästi, ja lapsella on hyvä hoito. Kävin Työsuojelun peruskurssin Hakaniemessä. On ihan erilaista tulla lapsen kanssa kurssille. Syömme täällä yhdessä, ja illat on omaa, yhteistä aikaa. Hyvä, että tällaisia järjestetään. Lapset saavat uusia kavereita, ja aikuiset kanssa.” LAHJA ”Kylpylässä uiminen on ollut parasta. Tänään illalla on disko, ja mä saan laittaa sinne mun uuden sinisen mekon.” EERO SALMINEN JA HEMMO, 4 Vuorotyöntekijä, Kouvola, Neste Oyj Porvoon jalostamo EERO ”Kotona Hemmoa välillä kiukuttaa, kun joudun lähtemään kesken legojen rakennuksen hoitamaan veljiä. Täällä kerkeämme olla hyvin yhdessä. Sain kevennettyä vaimonkin taakkaa, kun sain otettua yhden lapsista mukaan, eikä hänen tarvitse olla kaikkien kolmen kanssa yksin kotona koko viikkoa. Muksukurssi helpottaa perheellisten osallistumista. Jos en olisi voinut ottaa Hemmoa mukaan, olisin tullut Luottamusmiesten jatkokurssille vasta vuoden tai kahden päästä.” HEMMO ”Täällä on ollut kivaa. Parasta on uudet kaverit – kaikki, ketkä on mun ryhmässä.” TANJA LEVANIEMI JA EMMI, 10 Tekstiilihuoltaja, Hämeenlinna, Lindström Oy TANJA ”Muksukurssi on huikea juttu. Voin opiskella eikä minun tarvitse olla viikkoa erossa lapsesta. Kurssi oli hirveän odotettu, ja tyttö on viihtynyt todella hyvin. Tulen suosittelemaan tätä kavereillekin. Olen Järjestötoimijan perusteet -kurssilla. Se on ollut antoisa. Olen oppinut paljon uusia asioita, joita pystyn hyödyntämään ammattiosaston toiminnan kehittämisessä ja työpaikan edunvalvontatyössä.” EMMI ”Olen saanut paljon uusia kavereita. Täällä on todella hauskaa. Jos en olisi täällä, istuisin kotona pleikalla tai olisin mummolla. Ensi vuonna uudestaan!” Syksyllä kouluun menevien lasten ryhmä, Keltaiset perunabanaanit, piirsi katuliiduilla ohjaaja Hanna Mäntysen ääriviivat asfalttiin. LIITOSSA Tekijä_2019_7_sisus.indd 35 27.6.2019 15.25
Sopeutumista uuteen aikakauteen ”Työn, talouden ja Euroopan poliittisen rakenteen muutokset muodostivat kokonaisuuden, johon Metalliliiton piti sopeuttaa toimintansa”, tiivistää dosentti Eino Ketola liiton toiminnan viime vuosituhannen lopulla. TEKSTI HEIKKI PISKONEN uudistumisessa. Ilman näiden 1990-luvulla tarjoamaa uudentyyppistä ajattelutapaa se ei olisi onnistunut. Luottamusmiehet hyväksyivät käsityksen terveestä yrityksestä. AMMATTIOSASTOISSA MUUTOS VAIKEINTA Suurin vaikeus oli ammattiosastotasolla. Kaikkialla ei ollut poliittisesti helppoa hyväksyä liittymistä eurooppalaiseen kapitalistijärjestelmään. – Paikallistason toiminta oli pakko saada liiton ohjaukseen. Tätä varten luotiin aluetoimistojärjestelmä, joka oli sosialidemokraattien johdossa. Sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyi vasemmistoryhmän yhteistyökykyisiä henkilöitä ja näin hajotti taistolaisia isoilla työpaikoilla. Edellinen historiateos vuosilta 1961–1983 painottui taisteluun poliittisesta vallasta sosialidemokraattien ja kommunistien välillä. Nyt käsitellyllä jaksolla oli keskeistä kommunismin kuolettaminen ja kuoleutuminen Neuvostoliiton tuen puutteessa, Ketola sanoo. – Puheenjohtaja Per-Erik Lundh oli sisäisesti kova antikommunisti. Hän kuitenkin suosi ja hyväksyi maltillisia vasemmistoliittolaisia ja sieti ammattitaitoisia radikaaleja. LUNDH KÄÄNSI HEIKKOUTENSA EDUKSEEN Lundh toimi liiton puheenjohtajana 1984–2000. Ketola kuvaa Lundhia henkilöksi, joka käänsi heikkoutensa edukseen. – Ujona ja pidättäytyvänä Lundh oli poikkeuksellisen tyyni eikä rakentanut hovia ympärilleen. Hän osasi nimittää keskeisiin toimitsijatehtäviin henkilöitä, jotka hoitivat tehtävänsä itsenäisesti. Lundh myös ajatteli itsenäisesti, vaikka keskusteli kin paljon liiton keskeisten toimitsijoiden ja työnantajien kanssa, Ketola muistuttaa. Hän oli tarvittaessa huomattavan riippumaton SDP:n, SAK:n, Suomen Pankin tai maan hallituksen kannoista. – Tämä korostui 1990-luvun alun devalvaatiokeskustelussa, jossa Lundh avoimesti kannatti sitä jo varhain. Toki samaan aikaan valmistauduttiin liittokokousvaaleihin. Lundh seurasi tarkasti myös oman asemansa kehitystä. Lundh teki kylmän rajusti päätöksiä ja korosti realiteetteja. Teollisuus oli rakennemuutoksessa ja oli toimittava kapitalistisen järjestelmän ehdoilla. Kun vallankumousta ei voinut tehdä, oli tehtävä sopimuksia. V ielä 1980-luvulla monien jäsenten toimeentulo oli riippuvainen Neuvostoliiton viennistä. Kauppa hiipui. Neuvostoliitto hajosi. Länsi-Euroopan taloudellinen yhdentyminen vauhdittui. Yritysrakenteet muuttuivat ja alihankinta lisääntyi. – Liitossa nähtiin hyvin varhain reaalisosialismin kriisi ja ryhdyttiin tutkimaan uusia kauppasuuntia. Euroopan yhteisöjen suhteen tehtiin yhteistyötä myös työnantajien kanssa. Metalli oli ensimmäinen SAK:lainen liitto, joka otti myönteisen kannan Suomen EY-jäsenyyteen. Kaiken takana oli huoli metalliteollisuuden tulevaisuudesta ja jäsenten työpaikoista, dosentti Eino Ketola kuvailee. Osa tätä uutta suuntausta oli myös panos taminen kansainvälisissä konserneissa työntekijöiden yhteistyöhön. Edunvalvontanäkökulma muuttui. Myöhemmin asiasta säädettiin EU-direktiivi. Kotimaassa sopimusasenteet muuttuivat. Metalli siirtyi lakkoherkältä alalta entistä vahvemmin sopimusperusteiseen työmarkkinamaailmaan. Liiton organisaatio ja toimisto pystyivät hallitsemaan muutoksen ihailtavasti, mutta eivät ongelmitta, Ketola sanoo. – Liiton johto halusi ajoissa selvittää taloudellisen integraation vaikutukset. Pian siitä tuli koko toimiston rutiinityötä. Ketola nostaa liiton tutkimusosaston ja Murikkaopiston keskeisiksi tekijöiksi liiton sisäisessä Metalliliiton historian viides osa, Metallityöväen Liitto 1984–2000 , ilmestyi kesäkuun alussa. Kirja on tilattavissa maksutta Teollisuusliiton verkko sivuilta: www.teollisuusliitto.fi/ materiaalitilaukset (ks. kohta ”Maksuton aineisto”) Per-Erik Lundh M A RT TI LI N TU N EN 36 Tekijä 7/2019 METALLILIITTO 1984–2000 Tekijä_2019_7_sisus.indd 36 27.6.2019 15.25
Taloudellisen toimintaympäristön muutos johti myös ratkaisuihin, jotka jälkikäteen arvioituina eivät olleet aivan onnistuneita, Ketola muistuttaa. – 1990-luvulla ennen lamaa teollisuusliittojen välinen palkkakilpailu johti suuriin palkankorotusvaatimuksiin. Lopputulemana oli inflaation kiihtyminen. SUOMALAISILLA TAIPUMUS SELVIYTYÄ Minkälaisen opetuksen vuosien 1984–2000 tutkiminen voisi antaa, dosentti Eino Ketola? – Suomalaisilla on taipumus selviytyä kaikista itse luomistaan tilanteista. Tosi paljon ne kansalle ovat kyllä maksaneet. Ketola täsmentää tarkoittavansa 1980-luvun hallituspolitiikkaa, kansantalouden realiteettien ymmärtämättömyyttä ja näin luotua lamaa. Ammattiyhdistysliike oli siihen osasyyllinen, vaikka pääasiallinen syy olikin Suomen Pankin ja Harri Holkerin hallituksen epäonnistuminen vaihtotaseen vajeen rajoittamisessa. Poliittinen järjestelmä ei hallinnut kansantaloudellista järjestelmää, joka kuumeni rahan määrän lisääntyessä pankkien myöntämien valuuttaluottojen vuoksi. l Mikä yllätti historiankirjoittaja Eino Ketolan ja miksi teoksessa on niin vahva talouspoliittinen vire? Lue www.tekijälehti.fi Työsuojeluvaltuutettu Markku Luukkonen kuntotestissä. Vammas Oy, Vammala 1994. Voitto Vaattovaara Outokummun Rautuvaaran kaivoksen valmomossa 1990. PE KK A EL O M A A JA A KK O H EI KK IL Ä 7/2019 Tekijä 37 LIITOSSA TEOLLISUUSLIITON JUHLAVALTUUSTO 4.6. HELSINKI Vakaa yhteiskunta on kaikkien etu ”Vakaa ja ennustettava meno yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on kaikkien etu”, puheenjohtaja Riku Aalto linjasi Teollisuusliiton valtuuston juhlaseminaarissa. Teollisuusliiton valtuuston juhlaseminaarin pontimena oli Metalliliiton perustaminen 120 vuotta sitten. Tilaisuudessa myös julkaistiin Metalliliiton historia vuosilta 1984–2000. Yli 200 osallistujaa koonneessa juhlaseminaarissa tuotiin Metallin historian rinnalla esiin, että ammattiyhdistystoiminnan juuret ulottuvat Teollisuusliitoksi fuusioituneiden entisten Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton kautta moninaisina menneisyyteen. Helsingin Kirjatyöntekijäin yhdistys perustettiin 150 vuotta sitten vuonna 1869. Sen aloitteesta syntyi vuonna 1897 maamme ensimmäinen ammattiliitto, Suomen Kirjaltajaliitto. Puuseppäin keskushallinto perustettiin 1899, ja Suomen Puutyöntekijäin liitto vuonna 1905. Voimien yhdistäminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen eivät ole ilmiöinä uusia, mutta ammattiyhdistystoiminnan pitää Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan etsiä uusia muotoja menestyäkseen tulevaisuudessa. – Ammattiyhdistysliikkeenkin on sopeuduttava, kuten se on tehnyt aikaisemminkin. Samalla on löydettävä uudet keinot ja toiminnan muodot, joita emme ehkä edes osaa vielä nähdä. Varmaa Aallon mukaan kuitenkin on, että vuoden 2018 alussa käynnistetyn Teollisuusliiton toiminta jatkuu samalla tavalla vastuullisena kuin tähänkin mennessä on nähty. – Vakaa ja ennustettava meno yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on kaikkien etu. Yhteiskunta, joka pitää huolen heikoimmistaan, ja joka ei päästä väestönosien elintasoeroja liian suuriksi, on vahva. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi tervehdyspuheenvuorossaan Teollisuusliiton olevan merkittävä tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Rehn myös kiinnitti huomionsa seuraavien työehtosopimusneuvotteluiden palkkaratkaisun malliin. – Koordinaatiota tarvitaan palkoista sovittaessa tulevaisuudessakin. On perusteltua, että teollisuuden toimialat asettavat palkankorotuksille raamin, jota muiden alojen ei ole syytä normaaleissa oloissa ylittää, Rehn sanoi. Pitkän työuran ay-liikkeessä ja kansainvälisissä tehtävissä tehnyt Jyrki Raina yhdisti esityksessään globaalit megatrendit ja ihmisten inhimilliset perustarpeet. Rainan mukaan ihmiset haluavat saavuttaa ihmisarvoisen elämän, oikeudenmukaisuuden, ansiotyön ja elämiseen riittävän palkan sekä perusturvan riippumatta siitä, missä päin maailmaa he asuvat. Raina liputti pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta. Hän korosti yhdessä vaikuttamisen merkitystä. – Pitäkää huolta kotipesästä. Järjestäminen on kaikkien tehtävä. Tavoitteena ovat aktiiviset jäsenet, jotka vaikuttavat yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tehkää tilaa naisille ja nuorille. Olkaa aktiivisia Euroopassa ja maailmalla. Auttakaa kehittyvien maiden ammattiliittoja kasvamaan. PETTERI RAITO Tekijä_2019_7_sisus.indd 37 27.6.2019 15.25
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Luottamusmiesten peruskoulutus 9.–13.9. Luottamusmiesten peruskurssi, Murikka 30.9.–4.10. Luottamusmiesten peruskurssi, Murikka 14.–18.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (1. osa), Murikka 11.–15.11. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. osa), Murikka 11.–15.11. Luottamusmiesten jatkokurssi (1. osa), Murikka 9.–13.12. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. osa), Murikka Työsuojelun peruskoulutus 16.–20.9. Työsuojelun peruskurssi, Hakaniemi 7.–11.10. Työsuojelun peruskurssi, Murikka 19.–23.8. Työsuojelun jatkokurssi (1. osa), Murikka 16.–20.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. osa), Murikka 30.9.–4.10. Työsuojelun jatkokurssi (1. osa), Murikka 28.10.–1.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. osa), Murikka Peruskurssi Jatkokurssi Täydennyskurssi TYÖPAIKKASI LUOTTAMUSMIES TAI TYÖSUOJELUTEHTÄVISSÄ TOIMIVA! Sinulla on oikeus ja myös velvollisuus käydä kursseilla, jotka auttavat sinua hoitamaan tärkeää tehtävääsi mahdollisimman hyvin. Liikkeelle kannattaa lähteä peruskurssista. Jos olet sen jo käynyt, niin ehdottoman tärkeää on mennä sen jälkeen jatkokurssille, sillä nämä kurssit yhdessä antavat peruskoulutuksen tehtävääsi. Perusja jatkokurssin käytyäsi tutustu myös täydennyskursseihin, joista osa on neuvoteltu työnantajan tuen piiriin, jolloin sinun on helpompi perustella kursseille osallistumista. 38 Tekijä 7/2019 Ansaitun kesäloman jälkeen ota suunnaksi Murikka-opisto ja tule mielenkiintoisille kursseille oppimaan uutta ja tapaamaan muita teollisuusliittolaisia luottamushenkilöitä. Tässä muutamia tulevia syksyn kursseja: Täydennyskoulutusta luottamushenkilöille 2.–3.9. Nostoapuvälinekurssi (työsuojelukoulutus) 23.–25.9. Riskien arviointi (työsuojelukoulutus) 7.–11.10. Teknologiateollisuuden palkkatekniikka 21.–23.10. Yritystalous 21.–25.10. Työoikeus 23.–24.10. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen 30.10.–1.11. Hankalat vuorovaikutustilanteet edunvalvontatyössä Llisätietoa kursseista ja kurssihakemuksen löydät liiton verkkosivuilta www.teollisuusliitto.fi/osallistu/murikka Tietoa omalle sopimusalallesi neuvotelluista kursseista löydät liiton verkkosivuilta www.teollisuusliitto.fi/ kouluttaudu Tekijä_2019_7_sisus.indd 38 27.6.2019 15.25
Työnantaja rikkoi neuvotteluvelvoitetta Erityisalojen sektorilla toimiva työnantaja rikkoi neuvotteluvelvoitetta työntekijän irtisanomisessa. TEKSTI PETTERI RAITO TAPAUSSELOSTUS Työntekijä työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa joulukuusta 2015 alkaen. Hänen tehtävänsä olivat monipuoliset. Hän huolehti koneiden ja laitteiden kunnossa pidosta, tuotannon toimivuudesta ja osallistui myös tuotteen valmistukseen. Työntekijän työsuhde oli ehtinyt jatkua vajaan vuoden, kun työnantaja ilmoitti marraskuussa 2016 henkilöstölle, että tuotannossa aloittaa uusi vetäjä ja tuotannon toimivuudesta aikaisemmin vastannut työntekijä jatkaa muissa tehtävissä. Tämän toimenpiteen jälkeen työnantaja ilmoitti joulukuussa 2016 yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta. Muihin tehtäviin siirretyn työntekijän työsopimus irtisanottiin yt-neuvotteluiden päätyttyä. Uusi tuotannon vetäjä aloitti työnsä joulukuussa eli saman kuukauden aikana kuin yt-neuvottelut käynnistettiin. Työnantaja palkkasi osa-aikaisia työntekijöitä yt-neuvotteluissa irtisanotun työn tekijän irtisanomisaikana tarjoamatta työtä hänelle. l Työntekijä vei liiton oikeusavun tuella tuomioistuimen ratkaistavaksi: 1. Oliko työnantaja päättänyt irtisanomisesta ennen yt-neuvottelujen käynnistymistä? 2. Olivatko työntekijän tehtävät vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi ja tuliko uusi tuotannon vetäjä samaan tehtävään, mistä työntekijä oli irtisanottu? 3. Olisiko työntekijälle pitänyt tarjota työtä, johon työnantaja palkkasi uusia osa-aikaisia työntekijöitä, ja siitä olisiko työntekijä ollut ammattitaitonsa ja pätevyytensä puolesta sopiva kyseessä olevaan tehtävään? RATKAISU KORVAUKSET TYÖNTEKIJÄLLE l Käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan työnantajan tehneen tosiasiallisesti ratkaisun työsuhteen päättämisestä jo marraskuussa 2016 ennen yhteistoimintaneuvotteluita ja rikkoneen siten yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvoitettaan. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan 5 000 euron hyvityksen neuvotteluvelvoitteen rikkomisesta. Työntekijän esittämä vaatimus oli 20 000 euroa. Käräjäoikeus perusteli tuomitsemaansa summaa työsuhteen lyhyellä kestolla ja työnantajan heikolla taloudellisella tilanteella. l Käräjäoikeus katsoi, että työnantajalla oli lähtökohtaisesti taloudelliset ja tuotannolliset perusteet päättää työntekijän työsuhde. Uuden tuotannon vetäjän työ ei vastannut irtisanotun työntekijän työtä. Samalla käräjäoikeus kuitenkin totesi, että irtisanomisperustetta ei ollut, koska työntekijälle ei ollut tarjottu työtä, johon tämän irtisanomisaikana palkattiin uusia osa-aikaisia työntekijöitä. Irtisanottu työntekijä olisi ollut pätevä tehtävää hoitamaan. l Edellä kuvatun perusteella käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle kolmen kuukauden palkkaa vastaavan päättämiskorvauksen. Työntekijän esittämä vaatimus oli 16 kuukauden palkkaa vastaava summa. Käräjäoikeuden mukaan korvauksen määrään vaikutti se, että työ, jota irtisanotulle työntekijälle ei irtisanomisaikana tarjottu, oli osa-aikainen. Työnantaja tuomittiin korvaamaan myös työntekijän oikeudenkäyntikulut. Työnantaja valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Työntekijä teki vastavalituksen korvausmääristä. Työnantaja peruutti vali tuksensa ennen hovioikeuden pääkäsittelyä, jolloin vastavalitus raukesi ja asian käsittely hovioikeudessa päättyi. KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO JÄI VOIMAAN. TYÖNANTAJA TUOMITTIIN KORVAAMAAN TYÖNTEKIJÄN OIKEUDENKÄYNTIKULUT HOVIOIKEUDESSA. TUOMIOT OVAT LAINVOIMAISIA. Jäsen täyttää pääluottamusmiehen, aluetai keskustoimiston ohjeistuksella oikeusapuhakemuksen LIITTO JA TYÖNANTAJA NEUVOTTELEVAT 7/2019 Tekijä 39 LIITTO KOULUTTAA Työsuojelun peruskoulutus 16.–20.9. Työsuojelun peruskurssi, Hakaniemi 7.–11.10. Työsuojelun peruskurssi, Murikka 19.–23.8. Työsuojelun jatkokurssi (1. osa), Murikka 16.–20.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. osa), Murikka 30.9.–4.10. Työsuojelun jatkokurssi (1. osa), Murikka 28.10.–1.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. osa), Murikka LIITOSSA OIKEUS Työsuhderiidat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla LUOTTAMUSMIES/ PÄÄLUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA NEUVOTTELEVAT Taustatukena aluetoimistot, liiton sopimusasiantuntijat ja juristit Liitoille erimielisyysmuistio LIITOT NEUVOTTELEVAT JÄSENEN EI ERIKSEEN TARVITSE HAKEA OIKEUSAPUA JÄSEN NEUVOTTELEE ESIMIEHEN KANSSA JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄT TAI MUULLA KUIN LIITON SOPIMUSALALLA TOIMIVAT YRITYKSET: TYÖNANTAJALIITON JÄSENYRITYKSET: SOPU SOPU SOPU SOPU EI EI EI EI Oikeusapuarviointi ja oikeusavusta päättäminen Tekijä_2019_7_sisus.indd 39 27.6.2019 15.25
D PA / LE H TI KU VA / SE BA ST IA N KA H N ER T 40 Tekijä 7/2019 MAAILMA Työntekijät pelastivat painon konkurssin jälkeen RUOTSI Helsingborgilainen paino JMS hakeutui konkurssiin kesäkuussa 2013. Sen työntekijät tyhjensivät pankkitilinsä ja perustivat oman painon. Tänä keväänä se hankki uuden painokoneen ja palkkaa yhä lisää työntekijöitä. Painoalaa pitkään vaivanneet pulmat tulivat eteen Helsingborgissa sekä Vellingessä toimivalle JMS-yhtiölle ja omistaja haki konkurssia. Mitä tehdä, miettivät työntekijät. Bassam Mahmoud ja Mats Dyberg olivat tehneet pitkään töitä yhdessä ja halusivat säilyttää hyvähenkisen työyhteisön. He kokosivat 36 talon työntekijää, jotka olivat halukkaita investoimaan reilun parituhatta euroa työpaikkojen säilyttämiseksi. Porukan kokous pidettiin 1600-luvulta olevan Pålsjön linnan puistossa, sillä muita kokoustiloja ei ollut. He päättivät käynnistää painon uudelleen oman Printagon Graphics -yhtiönsä lukuun. Helppoa se ei ollut. Pankit olivat nihkeitä lainaamaan rahaa ja isoimmat asiakkaat lopettivat. – Ei meidän tarvitse ansaita valtavasti rahaa. Kukaan ei ole mukana voitto mielessään. Haluamme vain viihtyä ja että töissä on hyvä olla, sanoi Lasse Lundberg, yksi yhtiön perustajista Dagens Arbete -lehdelle. Aiemman omistajan valitsema konkurssi pesän hoitaja uhkasi vaatia ”ETKÖ RAKASTA PERHETTÄSI?” KOLUMBIA Pari päivää ennen työehtosopimusneuvotteluja kaivostyöläisten Sintradrummondliiton johtaja Jorge González sai viestin puhelimeensa. ”Etkö rakasta perhettäsi”, siinä kysyttiin. ”Kuole, senkin huoranpenikka”, viesti jatkui. Uhkaukset muuttuvat usein todellisuudeksi Kolumbiassa. Viime vuonna murhattiin 34 ay-aktiivia. Vuodesta 1977 maassa on murhattu yli 3 000 ay-aktiivia. Kaivostyöläisten Sintracarbónliiton johtaja Igor Kareld Díaz sekä viisi Sintramienergética-liiton jäsentä saivat hekin toukokuussa murhauhkauksen: heille annettiin 48 tuntia aikaa poistua maasta tai ”kantaa seuraukset”. Uhkaukset tulivat pian sen jälkeen kun Alankomaiden lähetystö ja CNV-liitto järjestivät tapaamisen, jossa puitiin hiilikaivosten työntekijöiden tilannetta. Kolme uhkauksen saaneista on mukana Drummond-kaivosyhtiön työehtosopimusneuvotteluissa. LIITTO TUO LOMARAHAN SAKSA Työehtosopimuksia noudattavista yrityksistä 69 prosenttia maksaa kesältä lomarahan, selvitti WSI Tarifarchive. Järjestäytymättömistä yrityksistä sen maksaa vain 36 prosenttia. Reiluimpia lomarahoja maksetaan puuja muoviteollisuudessa (keskituloisten ryhmässä 2 450 euroa läntisissä osavaltioissa), metallija elektroniikkateollisuudessa (2 235 ?) sekä painoteollisuudessa (1 874 ?). Matalimpien korvausten aloihin kuuluivat tekstiiliteollisuus (792 ?) ja kemianteollisuus (1 200 ?). Metallityöläisten lomakorvausta nostaa se, että heillä on liiton kamppailema kuuden viikon loma. Laki edellyttää vain 20 päivän vuosilomaa viisipäiväistä viikkoa tekeville. vahingon korvausta työntekijöiden ilmoitettua, että he jatkavat painon toimintaa. Tätä hän piti yrityssalaisuuksien eli asiakasrekisterin väärinkäyttönä. Painon konkurssiin vienyt omistaja osti yllättäen Vellingen painonsa konkurssipesältä. Hän omisti niiden rakennukset toisen yhtiönsä kautta eikä suostunut vuokraamaan tiloja kuin itselleen. Helsingborgin painon tilat sekä koneet jäivät työntekijöiden yhtiölle. Töitä oli vaihtelevasti, kunnes Mahmoud Villaägaren lehteä lukiessaan mietti, että heitä voisi kysyä asiakkaaksi. Hän kysyi ja reilun kahden miljoonan levikin omaava lehti muutti painatuksen Liettuasta Ruotsiin. Liiketoiminta sujui pian niin hyvin, että suuri norjalainen paino Ålgård Offset osti 91 prosenttia Printagonin osakkeista ja oli valmis investoimaan yhtiöön. Tänä keväänä käynnistyi uusi Lithomann III -painokone ja lisää painajia sai töitä. – Kukaan ei uskonut meihin kun aloitimme. Graafinen ala on kuollut, he sanoivat. Mutta olen aina uskonut siihen. Koko ajan, sanoo työntekijöiden yhtiössä alusta asti mukana ollut Micke Karlsson. – Ei työ ole kadonnut, se on vain kadonnut Ruotsista, hän sanoo. – Mutta me olemme tuoneet paljon työtä takaisin Ruotsiin. Tuntuu valtavan hyvältä, että olemme päässeet näin pitkälle. HEIKKI JOKINEN ? Saksassa maataloustyö kuuluu matalimpien lomakorvausten aloihin vain noin 225 eurolla. Sadonkorjuutyöntekijä salviapellolla luonnontuotevalmistaja Bombastus-Werke AG:n viljelyksillä Freitalissa Saksin osavaltiossa 24. kesäkuuta. Tekijä_2019_7_sisus.indd 40 27.6.2019 15.25
VASTAUS ON VIENTITEOLLISUUS OHJELMA Teollisuusliiton teollisuusja elinkeinopoliittinen ohjelma, Vastaus on vientiteollisuus , on nähnyt päivänvalon. Perusteellisiin taustatietoihin nojaten ja käytännön esimerkein käydään läpi, mitä pitää tehdä ja tapahtua, että vientiteollisuus voi menestyä ja tuottaa työtä ja toimeentuloa myös tulevaisuudessa. Ohjelma löytyy liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/tepo . NIMITYS Antti Salonen on nimitetty aluetoimitsijaksi Pirkanmaan aluetoimistolle. Hän on toiminut muun muassa Sandvik Mining and Constructionin pääluottamusmiehenä ja liiton hallituksen jäsenenä. Salonen aloittaa 5.8. 300 UUTTA JÄSENTÄ SOITTOKIERROS Liiton järjestöyksikkö soitti läpi 2 172 keväällä valmistunutta opiskelijajäsentä. Noin 60 prosenttia saatiin kiinni, ja kierros tuotti lähes 300 uutta maksavaa jäsentä. Tavoitetuista opintojaan jatkaa noin 300 ja 170 oli työllistynyt muulle kuin omalle alalle. Heidät ohjattiin oikeaan ammattiliittoon. HELPRINTILLÄ PALKAT MYÖHÄSSÄ ULOSMARSSI Kesäkuun lopussa Mikkeliläisellä painotalo Helprintillä osa työntekijöistä odotteli yhä toukokuun palkkojaan. Yrityksen aamuvuoron työntekijöitä marssi 7.6. ulos mielenilmauksena palkkarästien takia. Työntekijöiden mukaan ulosmarssin taustalla oli myös huono henkilöstöpolitiikka ja sopimusrikkeet. Painotalo on ollut viime aikoina taloudellisissa vaikeuksissa. Helprintin kirjoilla on noin sata työntekijää. ”Aiemmin meillä on ollut kesäisin kiirettä, ja töitä on tehty kolmessa vuorossa kolmella koneella. Nyt lomautettuna on muutamia kymmeniä, ja töitä tehdään kahdessa vuorossa parilla koneella. Porukka on odottavalla kannalla, kaikki odottelevat syksyä ja miten tilausten käy, ja yrityksen pääseminen velkasaneeraukseenkin ratkeaa silloin. Porukalta on motivaatio mennyt, on vaikeata aikaa. Väki saattaa karata muualle töihin, ja osa on jo lähtenytkin.” MIIKA ORAVA Helprintin pääluottamusmies Lue lisää: www.tekijälehti.fi HYVÄ JOHTAMINEN LUO KANNATTAVUUTTA SELVITYS Työkaari kantaa ? tuottavaa työhyvinvointia -hankkeessa tehty selvitys osoitti kannattavuudessa voivan olla jopa useiden prosenttiyksiköiden eroja johtamisesta riippuvista syistä. Hyvällä johtamisella on myönteinen vaikutus myös työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Vastaajina oli 35 hankkeessa mukana ollutta yritystä. Näkemyksiä kerättiin kaikilta henkilöstöryhmiltä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi Hae ”johtaminen” PERÄMÄKI VOITTOON LUOSTOLLA TULOKSET Moottorisahauksen PM-kisat käytiin 15.6. Punkaharjulla. Suomalaisista kilpailun voitti Suomen mestari Jukka Perämäki ja kolmas oli Esa Tumelius. Naisten sarjan mestaruus meni Norjaan ja juniorisarjan Ruotsiin. Joukkuekisan voitti Norja, Suomi oli toinen ja Ruotsi kolmas. 15,69€ LAPSIPERHEILLE, TYÖTTÖMILLE JA ELÄKELÄISILLE LOMA Hyvinvointilomat ry järjestää tuettuja täysihoitolomia. Loma myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Järjestö tekee päätökset lomavalinnoista. Omavastuut lomakohteittain 50–125 euroa/aikuinen/5 vrk. Alle 16-vuotiaat veloituksetta huoltajan tai isovanhemman seurassa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/hyvinvointilomat Elinkeinoelämän keskusliiton jäseniltään keräämän palkkatilaston mukaan. www.ek.fi/mita-teemme/palkat TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄN TUNTIPALKKA KESKIMÄÄRIN VUONNA 2018 7/2019 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA LUETUIMMAT KESÄKUU www.tekijälehti.fi ? BLOGI Riku Aalto: Neuvottelu on vahvin valttimme ? Urakkakiista hiertää Kone Hisseillä ? Muksut mukana Murikassa ? BLOGI Turja Lehtonen: Uutta potkua talouteen ja työllisyyteen ? Valtuuston juhlaseminaari peilasi mennyttä ja tulevaa VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta l Itsemaksavat Säästöpankin, Handelsbankenin ja POPpankin e-laskuasiakkaat! E-lasku on aiemmin lähetetty nollasummaisena. Pankkinne käytäntö on muuttunut, ja jäsenmaksuna näkyy 0,01 euroa, mikä tulee itse korjata. Jäsenmaksu on 1,45 % veronalaisesta ansiosta ja summan voi laskea kätevästi jäsenmaksulaskurin avulla. l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA Ohje viikoittaisesta vapaa-ajasta Teknologiasektorin ajankohtaista -sivulla Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi Hae: viikoittaisen TUKI 20 €/ RANNEKE Liiton koko perheen jäsentilaisuus Sanan vapauden torilla 27.7. klo 17.30–19 Mukana viihdyttämässä muun muassa Heikki "Kummeli" Silvennoinen! TYÖELÄMÄTIETOA SYYSKUUSSA KOULUTUS Työelämän tietopakki -viikonloppukursseilla on esillä etenkin uusi työaikalaki ja vuosilomalain muutokset. 14.–15.9. Helsinki–Uusimaa, Vantaa Varsinais-Suomi–Satakunta, Pori 21.–22.9. Häme–Pirkanmaa, Hämeenlinna Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala, Joensuu ja Savonlinna 28.–29.9. Vaasa–Keski-Suomi, Jyväskylä, Oulu–Lappi, Oulu Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi Hae: tietopakki Tekijä_2019_7_sisus.indd 41 27.6.2019 15.25
42 Tekijä 7/2019 ”Vi jobbar hårt för att andra ska få en god natts sömn” På sängoch madrasstillverkaren Hilding Anders i Närpes har man klarat över ett år utan olyckor på jobbet. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO F abriken står där den stått sedan 1960-talet, på Algotsvägen 2 i Närpes, men någonstans längs vägen byttes kläderna ut mot sängar och madrasser. I tiderna färdades flera hundra sömmerskor varje morgon till svenskägda Algot Johansson Ab:s konfektionsfabrik under den österbottniska textilindustrins glansdagar. Kvinnorna kom i minst fyra bussar och i regel var de kvinnor en från Malax, en från Kristinestad, en från Kauhajoki och Teuva samt en fjärde längs kustvägen. Som mest jobbade det omkring 800 sömmerskor på fabriken. Idag är de anställda färre och könsfördelningen bland de anställda på fabriken ser helt annorlunda ut och ligger så gott som på 50–50. I fabrikslokalen har man sedan länge tillverkat sängar och knappt 20 år inom ramen för ägaren Hilding Anders, också ursprungligen en svensk koncern. Ungefär lika länge har huvud för troendemannen Mats-Johan Kaars jobbat i huset. Han hälsar besökarna välkomna till rummet där han sköter sitt förtroendeuppdrag, då han inte håller till i lagret där han vanligtvis jobbar. Vi är inne i en förhållandevis lugn period som snart får ett slut. De arbetstagare som varit permitterade har nyss återvänt till jobbet. – Det är väldigt säsongsbetonat. Det är ganska lugnt på våren fram till slutet av maj. Till slutet av september har vi mycket av jobb, sen blir det en lite lugnare period igen och mot julen och genom januari och februari har vi fullt upp, beskriver Kaars produktionstopparna och dalarna under året. Det verkar som om kunderna inte vill byta ut sina sängar under våren. – Folk köper trädgårdsmöbler och grillar på sommaren och skjuter kanske upp köpandet av en ny säng till hösten eller vintern, säger Kaars. 300 000 BÄDDPLATSER I ÅRET I fabriken tillverkas runt 300 000 bäddplatser i året, det rör sig alltså om stora volymer. Sortimentet varierar från billiga sängar till motorsängar som säljs i möbelaffären för flera tusen euro. Här tillverkar man sängar som säljs av de inhemska möbelkedjorna och landar i såväl ungkarlslyor, familjebostäder, sommarvillor som hotell runt hela landet. Dessutom förser sängar till passagerarhytterna i stora kryssningsfartyg. – Vi brukar säga i lagret att vi jobbar hårt för att de andra ska få en god natts sömn, säger Kaars. Fabriken är delad i tre avdelningar: säng produktion, Tekijä_2019_7_sisus.indd 42 27.6.2019 15.26
7/2019 Tekijä 43 ARBETSLIVET madrassproduktion och lagret. Personalen inom produktionen är rätt så jämnt fördelad mellan avdelningarna. I våras tog man på fabriken i bruk en ny produktionslinje som limmar resårmadrasser, och två år sedan förnyades inplastningslinjen. Samtidigt försvann arbetsuppgifter som krävde tunga lyft för dem som jobbade med inpackning. ETT ÅR UTAN OLYCKOR BARA BÖRJAN – Det som förändrats mycket under mina år på jobbet är säkerhetstänkandet. Vi fokuserar mycket på det. Vi har precis firat att vi klarat oss ett helt år utan olyckor. Det har fortsatt så efter det också så vi slår rekord varje dag, säger Kaars. Fabrikschef Thomas Aspelin är också nöjd över utvecklingen. – Själva skyddet är kanske 20 procent, men 80 procent består av kulturen på jobbet och själva säkerhetsänket, säger han. Ett sätt har varit att byta arbets uppgifter mellan de anställda så att belastningen inte blir för ensidig. – Det är alltid en vattendelare det där med rotation. En del vill ha mer av det medan andra vill göra det de är bra på och tycker om att göra, säger Aspelin. I hallen är det förhållandevis tyst, förutom i den ändan där ramarna till sängarna spikas ihop. Ungefär hälften av de anställda inom produktionen på fabriken är medlemmar i Industrifacket. Arbetskompisarna Yvonne Bergström och Carina Andersson har båda 19 år bakom sig på företaget. De håller som bäst på med att limma ihop en bäddmadrass. Det blir rätt så många per dag. – Vi gör ungefär 300 madrasser per skift, säger Andersson. Jobbet har blivit lättare med åren, men visst kan det bli stressigt under produktionstopparna. Kaj Smith hör till dem som är aningen nyare på verkstadsgolvet även om han också har drygt fem år bakom sig på fabriken. Han håller på som bäst med att jobba med mindre bäddmadrasser. Det är ett jobb man utför ensam till skillnad från de övriga linjerna. – Det är straffarbete det här, säger han och skrattar. Vi har ganska varierande arbetsuppgifter, eller så varierande de kan vara på en fabrik. Det är ganska bra betalt, listar Smith de goda sidorna med arbetet. Stämningen på jobbet är för det mesta god. Smith inledde sin bana på Hilding Anders med att sommarjobb och ”fastnade sen”, som han uttrycker det. – Överlag är det riktigt bra här, säger han medan han viker ihop madrasser. NYA TAG I LAGRET Även på lagersidan har man tänkt om under de senaste åren, gjort om lagret och ändrat arbetssättet totalt, berättar Supply Chain Manager Andreas Ekholm. – Idag är det färre tunga lyft för hand, säger Ekholm. Huvudförtroendemannen Kaars berättar att lastfelen har minskat i och med att lagret gjordes om och digitaliserades. Vi fokuserar allt mer på säkerhetstänket, säger huvudförtroendeman Mats-Johan Kaars. ? Yvonne Bergström och Carina Andersson tillverkar ungefär 300 bäddmadrasser per arbetsskift. ? Tekijä_2019_7_sisus.indd 43 27.6.2019 15.26
44 Tekijä 7/2019 –Det är också lättare för nya anställda då man inte behöver veta var allt ligger, utan det digitala systemet berättar om det, intygar Ekholm. I år är det 12 sommarjobbare på fabriken i Närpes, av vilka alla nästan är delvis bekanta med jobbet från tidigare sommar och inhopp. Dessutom har varje sommarjobbare en personlig mentor. Tommy Ljungkvist från Malax kör en av de 14 truckarna i lagret. Han är inne på sin andra period som vice förtroendeman. Ljungkvist började jobba på Hilding Anders genom en hyrfirma och fick fast tjänst 2013. –Jag känner till hela stället, då jag har jobbat på alla avdelningarna. Jag gillar bäst att jobba i lagret för det är ganska självständigt, säger Ljungkvist. Han anser också att lagret funkar bättre i dagens läge – speciellt efter en ny uppdatering av det elektroniska lagersystemet. I semestertider måste man ju naturligtvis fråga om semesterplaner. Trots personalförmåner på sängar för de anställda har Ljungkvist verkligen inte bara tänkt sova bort semestern. – Det blir till att renovera sommarstugan och nya avloppssystem ska lagas på hemgården, säger Ljungkvist innan han kör vidare med trucken. BÄTTRE INFORMATIONSGÅNG GENOM MÅNADSMÖTE Klaus Erbismann är chef för koncernens verksamhet i Finland och Baltikum. – Vi har haft sju goda år nu, och nu väntar vi på sju goda år till. Vi har sett en viss förskjutning från billigare sängar mot lite dyrare. Det positiva är att finländarna verkar satsa mer på sitt sovande än tidigare, säger han. Hösten 2018 införde man ett särskilt månadsmöte mellan ledning och förtroendevalda. – Då tyckte jag att situation blev onödigt spänd inom organisationen, säger Erbismann. Månadsmötet infördes efter en rätt så turbulent höst i samband med arbetstidsförlängningen som kom på köpet i samband med konkurrenskraftavtalet. Här innebär det att talkotimmarna kneps från de så kallade ”pekkasdagarna”. I mötet deltar förutom chefen för Finland och Baltikum och huvud förtroendemannen också kontorspersonalens förtroende valda och EWC-ombudet. Förutom möten mellan ledning och förtroendevalda ordnas ett möte för hela personalen ungefär en gång per kvartal. – Jag anser att det funkar bra att vi möts en gång i månaden. Det är också lättare att vara förtroendeman då reglerna följs på jobbet, säger Kaars. – Inte är vi ju av samma åsikt i alla frågor men det är bra höra ett annat perspektiv. Det är viktigt med transparens och kommunikation inom organisationen. Jag kan ju heller inte åtgärda problem som jag inte vet om, tillägger Erbissmann. l Kaj Smith stannade på Hilding Anders efter sommarjobbet för sex år sen. ? HILDING ANDERS FINLAND HEMORT Närpes GRUNDAT 1989 under namnet Unituli, en del av koncernen Hilding Anders från 1998. I Närpes från 2000. PRODUKTION Sängar och bäddmadrasser VERKSAMHETSOMRÅDE Finland OMSÄTTNING 35 miljoner (2018) PERSONAL 50 inom produktionen på fabriken i Närpes, totalt 70. Infotavlan i lagret berättar om vad som är på gång idag. På fabriken har man också satt upp en tavla där vem som helst får skriva in förbättringsförslag på jobbet. Tekijä_2019_7_sisus.indd 44 27.6.2019 15.26
PÅ SVENSKA I HÖST 19–23.8. Fortsättningskurs i arbetarskydd 1, JHL-institutet 7–11.10. Fortsättningskurs i arbetarskydd 2, JHL-institutet 14–15.9. Verktygsback i arbetslivet, Åbo, hotell Caribia 30.9–4.10. Fortsättningskurs för förtroendemän 1, Helsingfors 28.10–1.11. Fortsättningskurs för förtroendemän 2, Helsingfors 12–13.10. Medlemsforum, Murikka-institutet 13–15.11. Kompletteringskurs, Murikka-institutet (för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige) 23–24.11. FFC:s svenska seminarium, Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/ svenska-kurser Arbetsgivaren bröt mot förhandlingsplikten En arbetsgivare inom sektorn för specialbranscherna bröt mot förhandlingsplikten i samband med uppsägning. TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS HÄNDELSEFÖRLOPP En arbetstagare jobbade för en arbetsgivare inom sektorn för specialbranscherna med tillsvidareanställning från och med januari 2015. Hen hade en mångsidig arbetsbeskrivning som innefattade underhåll av maskiner och annan apparatur, att se till att produktionen löper och delta i själva produktionsarbetet. Arbetstagarens anställningsförhållande hade pågått i knappt ett år då arbetsgivaren i november 2016 informerade personalen om att en ny ansvarig börjar jobba med de uppgifter som arbetstagaren tidigare jobbat med. I stället skulle hen få andra arbetsuppgifter. Efter de här händelserna meddelade arbetsgivaren i december 2016 att man kommer att inleda samarbetsförhandlingar i bolaget. Arbetstagaren som blivit förflyttad och fått nya arbetsuppgifter blev uppsagd efter samarbetsförhandlingarna. Den nya anställda, som handhade om att leda produktionen, började jobba i december, det vill säga samma månad som samarbetsförhandlingarna inleddes. Arbetsgivaren avlönade deltidsanställda under den uppsagda anställdas upp sägningstid utan att erbjuda hen jobb. l Arbetstagaren vände sig till Industrifacket och tog med stöd av förbundets rättshjälp ärendet till domstolen: 1. Hade arbetsgivaren tagit beslutet om uppsägning innan samarbetsförhandlingarna inleddes? 2. Hade arbetstagarens arbetsuppgifter minskat märkbart och permanent samt anställdes den nya personen för att utföra samma uppgifter som från vilka arbetstagaren hade blivit uppsagd? 3. Borde den anställda ha blivit erbjuden det jobb för vilket arbetsgivaren anställde nya arbetstagare på deltid, samt skulle arbetstagaren ha kvalifikationer och yrkesskicklighet för ifrågavarande jobb? Arbetsgivaren överklagade tingsrättens beslut till hovrätten, liksom också arbetstagaren gällande ersättningen. Arbetsgivaren drog tillbaka sitt överklagande, vilket samtidigt ledde till att arbetstagarens föll och ärendet gick inte vidare i hovrätten. BESLUT ERSÄTTNING TILL DEN ANSTÄLLDA l Tingsrätten ansåg att arbetsgivaren tagit beslutet om att avskeda arbetstagaren i november 2016, det vill säga innan samarbetsförhandlingarna inleddes i december 2016. Tingsrätten dömde arbetsgivaren till att betala arbetstagaren en ersättning på 5 000 euro. Arbetstagaren hade yrkat på 20 000 euro. Rätten motiverade summan med att anställningen varit relativt kortvarigt och att arbetsgivarens ekonomiska läge var skralt. l Tingsrätten ansåg att arbetsgivaren hade grunder för att säga upp den anställda på ekonomiska eller produktionsmässiga grunder. Den nya anställdas arbetsuppgifter motsvarade inte den uppsagdas arbetsuppgifter. Samtidigt ansåg ändå rätten att inte fanns giltiga skäl för uppsägning, eftersom den anställda inte blev erbjuden jobb för vilket arbetsgivaren hade anställt arbetskraft på visstid under pågående uppsägningstid. Den uppsagda arbetstagaren var kvalificerad för att sköta arbetsuppgifterna. l Utgående från det dömde tingsrätten arbetsgivaren till att betala en ersättning som motsvarar tre månaders lön till arbetstagaren. Arbetstagaren hade krävt en summa som motsvarade 16 månaders lön. Tingsrätten ansåg att storleken på ersättningen påverkades av att arbetet som arbetstagaren inte blev erbjuden under uppsägningstiden var deltidsjobb. Arbetsgivaren dömdes också till att ersätta arbetstagarens rättegångskostnader. BASICS OF WORKING LIFE: IF YOU FALL ILL l Notify your employer of your illness immediately. Notify directly and personally in accordance with the procedure agreed at the workplace. l The employer is required by law to arrange occupational health care. Try to visit the occupational health care services designated by the employer in order to confirm your illness. Submit the sick-leave certificate to the employer immediately without unnecessary delay. l In addition to the holiday compensation or the holiday pay for used up holiday credit, you may be entitled to a holiday bonus which is normally up to 50 % of your salary. l In calculating annual holidays, Saturdays are considered weekdays and use up holiday. The holiday season begins on 2 May and ends on 30 September. A total of 24 weekdays of the annual holiday must be taken in the holiday season (summer holiday). The rest of the holiday (winter holiday) must be granted in the period from 1 October to 30 April. l As a rule, the employer determines the timing of the holiday. However, the employer must give the employees the chance to be heard in the matter. The timing can also be agreed on. The employer must notify the employees of the beginning of their annual holiday at least two weeks in advance. www.teollisuusliitto.fi/basics 7/2019 Tekijä 45 FACKET RÄTTEN BRIEF IN ENGLISH KOM PÅ KURS! Tekijä_2019_7_sisus.indd 45 27.6.2019 15.26
46 Tekijä 7/2019 010 19 19 19 if.fi/omatsivut Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Tekijä_2019_7_sisus.indd 46 27.6.2019 15.26
7/2019 Tekijä 47 7/2019 Tekijä 47 n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor 010 19 19 19 if.fi/omatsivut Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Puhelinpalvelu on heinäkuussa avoinna klo 12 asti. Telefontjänsten stänger i juli klockan 12. Tekijä_2019_7_sisus.indd 47 27.6.2019 15.26
MUISTO HOUSUISTA Suuri matto vaatii suuret kangaspuut. Tampereen isoimmat kangaspuut Szczygiel löysi Hervannan Taitokeskuksesta. – Ohjaaja ehdotti, että kokeilisin ensin jotain pientä ja kapeaa, mutta minähän halusin kutoa ison maton. Siitä tuli vitsi. En ollut ikinä kutonut, mutta haukkasin silti heti ison palan. Szczygiel kutoi mattoa muutaman tunnin kerrallaan parina päivänä viikossa ja nautti. – Koko prosessi oli jotenkin rauhoittava. Kutoessa minun ei tarvinnut ajatella mitään muuta. Unohdin kaikki huolet ja katsoin vain, miten matto kasvoi ja värit vaihtuivat. Matto valmistui runsaassa kuukaudessa ja siitä tuli juuri sellainen kuin hän oli toivonut. Isossa matossa on neljää eri keltaista sekä vihreää, ruskeaa ja liilaa. Szczygiel käyttää valmiskudetta, mutta ensimmäistä mattoa kutoessaan hän teki poikkeuksen yhden raidan kohdalla. – Olin ommellut itselleni housut, joista tykkäsin tosi paljon. Leikkasin trikookankaan lopun kuteeksi, koska halusin sen mattooni muistoksi. HAAVEISSA OMAT PUUT Hervannan Taitokeskuksen lisäksi Szczygiel hän on kutonut Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden toimintakeskuksessa. Viimeksi siellä valmistui käytävämatto, jonka pinkki-musta-valkoinen kude on peräisin Nokian Neulomosta. – Matonkuteet ovat teollisuusylijäämiä. Ne syntyvät, kun kankaiden reunat leikataan tasaisiksi. Kuteiden värivalikoima riippuu siitä, minkälaista kangasta tehtaissa tehdään. Suurin haaste Szczygielin mielestä kutomisessa mieleisten kuteiden löytäminen. – Esimerkiksi keltaista matonkudetta oli tosi huonosti saatavilla. Etsin sitä Loimaata myöten. LP-lankaa taas löysin Hervannan torilta kiertävältä kudekauppiaalta. Szczygiel on kutonut yhteensä kuusi mattoa sekä omaan kotiinsa että lahjaksi. Hän tekee monipuolisesti muitakin käsitöitä sekä maalaa ja verhoilee. – Mattojen kutominen on ykkösjuttuni. Jos voittaisin lotossa, ostaisin maatilan ja isot kangaspuut ja kutoisin mattoja tilaustyönä. l 48 Tekijä 7/2019 Sukkulan pauloissa Urszula Szczygiel innostui kudonnasta, kun kaupasta ei löytynyt olohuoneeseen riittävän isoa ja värikästä mattoa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN S uurikokoinen räsymatto alkaa heti makuu huoneen ovelta. Maton pää on vaaleankeltainen kuin hiekkaranta. Sen jälkeen matossa vuorottelevat sinisen ja turkoosin sävyt. – Tämän nimi on Meri . Se on trikookudetta, jonka seassa on pörröistä LP-lankaa. Se kuvastaa meressä olevaa levää, ja tuo mattoon elävän pinnan, kertoo Urszula Szczygiel. Meri ei ole ainoa Szczygielin kutoma räsymatto. Ensimmäinen valmistui loppuvuodesta 2016 ja se sai paikan olohuoneesta. – Koko juttu lähti siitä, että halusin ison ja värikkään räsymaton, mutta kaupasta löytyi vain persialaisia mattoja, joten minun täytyi tehdä mattoni itse. Szczygiel pitää räsymatoista, koska ne on helppo pitää puhtaina. Värikkäillä matoilla hän voi myös sisustaa muutoin kalseaa vuokrakotia. – Tässäkin kämpässä on huonokuntoinen ja ruma harmaa laminaattilattia ja valkoiset seinät. Matoilla ja verhoilla voin luoda omaa maailmaa ja tehdä asunnosta persoonallisemman. VÄRIT VIEHÄTTÄVÄT Ensimmäisen kerran Szczygiel näki räsymaton runsas kymmenen vuotta sitten. Tuolloin hän asui Varsovassa ja opiskeli yliopistossa Suomen kieltä ja kulttuuria. – Ostin Varsovan Ikeasta pienen räsymaton. Tykkäsin siitä tosi paljon, koska minulle se edusti pohjoismaista tyyliä, Szczygiel muistelee. Puolassa on Szczygielin mukaan vain nukkamattoja. – Minusta on kivaa, että räsymattoperinne elää Suomessa. Puolassakin kudottiin aikanaan räsymattoja, mutta enää niitä ei tehdä, Szczygiel harmittelee. Synnyinmaassaan Szczygiel on tottunut värien käyttöön sisustuksessa. Siksi hän vierastaa Suomessa vallalla olevaa trendiä, jossa asunnot sisustetaan valkoisella, harmaalla ja mustalla. – Pidän kaikista väreistä paitsi violetista, koska puolalaisessa kulttuurissa se on hautajaisten väri. Keltainen on ollut yksi lempiväreistäni lapsuudesta asti. Siinä on iloa. Ei siis ihme, että Szczygiel halusi olohuoneeseensa Tampereen Peltolammille juuri keltaisen räsymaton. Se sai innoituksensa suomalaisesta metsästä. 48 Tekijä 7/2019 HARRASTAJA Tekijä_2019_7_sisus.indd 48 27.6.2019 15.26
VAPAALLA 7/2019 Tekijä 49 URSZULA SZCZYGIEL Vaatetusompelijamerkonomiopiskelija Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Kutomani ison Meri-maton ainoa huono puoli on, että se pitää aina silloin tällöin viedä ulos ja tampata, Urszula Szczygiel sanoo. Tekijä_2019_7_sisus.indd 49 27.6.2019 15.26
50 Tekijä 7/2019 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ JUHA HYVÖNEN/WWW.RISTIKKOTUUMIN.FI ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????? ???????????????????????? ???????????? ???????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Mitä voi odottaa, jos avaa Pandoran lippaan? 2. Mikä oli Kalle Aaltosen lasten isän äidinkieli? 3. Millainen liike on valakyykky ? 4. Kuinka pitkä on kymmenesmiljoonasosa pohjoisnavan ja päiväntasaajan välisestä matkasta? 5. Kumpi voitti painin Jaakob vai tuntematon mies? 6. Paljonko metsää Suomessa on asukasta kohti? 7. Mikä on metafora ? 8. Mitä yhteistä on Italian Materalla ja Bulgarian Plovdivilla? 9. Kenen romaanihenkilön poikia olivat Akseli ja Aleksi? 10. Mitä tarkoittaa kansanomainen nimitys tupsluikuri ? VA ST A U KS ET : 1. Ik äv yy ks iä . 2. Su om i. 3. Ky yk ky , jo ka te hd ää n pi tä en ta nk oa su or in kä si n pä än yl äp uo le lla . 4. M et ri n va nh an m ää ri te lm än m uk ai se st i yk si m et ri . 5. Ja ak ob . 6. 4, 6 he ht aa ri a. 7. Ve rt au sk uv a. 8. M ol em m at ov at vu od en 20 19 Eu ro op an ku lt tu ur ip ää ka up un ke ja . 9. Ju ss i Ko sk el an . 10 . Vi in ap au kk ua . Tekijä_2019_7_sisus.indd 50 27.6.2019 15.26
7/2019 Tekijä 51 NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 21.7. asti Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Kassan puhelinpalvelu kesällä Sivu 55 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_7_kansiarkki.indd 51 26.6.2019 13.33
HÄNEN ASEENSA ON NEUVOTTELU KATSO FILMI www.liitonmies.fi Teollisuusliitto ajaa jokaisen työtätekevän etuja ja oikeuksia. Katso, miten Liiton mies sen tekee. Hanki uusi jäsen – saat 20 € lahjakortin! Kampanja-aika 27.5.–31.8.2019 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenhankinta Tekijä_2019_7_kansiarkki.indd 52 26.6.2019 13.34