TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Mestarin ja kisällin paluu Toni Ahonen valmensi Joonas Halmeesta eristyspeltisepän Kotkan Lämpösululla 18 Kojamo: Vastauksia kysymyksiin 26 Purjeveneitä maailmalle 36 Tutkimalla tietoa liitolle 42 Nautor har vind i seglen 48 Viimeinen nyrkkeilyottelu 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1808_kannet.indd 1 7.8.2018 10:40:08
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1808_kannet.indd 2 7.8.2018 8:45:23
KANNEN KUVA: JUHA METSO 8/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 KOULUTUS SUORAAN TÖIHIN KANSI Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää painopistettä työpaikoille. Ekamin opiskelija Joonas Halme kouluttautui eristyspeltisepäksi Kotkan Lämpösululla. 26 KUVAREPORTAASI Pietarsaarelaisella Nautorilla rakennetaan luksuspurjeveneitä maailman merille. 42 Båttillverkaren Nautor har vind i seglen. Företaget anställer och investerar. ? Nautorilla laatu on kaikki kaikessa. Per-Ole Brännbacka esiasentaa luukkua tarkistaakseen, että kaikki varmasti istuu täydellisesti. Vasta tarkistuksen jälkeen luukku jatkaa pintakäsittelyyn. Kvalitet som ledstjärna. Per-Ole Brännbacka monterar en halvfärdig lucka på plats för att se att allt verkligen sitter perfekt innan den går vidare till ytbehandling. TEKI1808_3-50.indd 3 7.8.2018 9:20:06
”Teollisuusliiton keilamestaruuskilpailuun voivat osallistua aktiiviset kilpakeilaajat, harrastelijat ja aloittelijat. Vähemmän heittäneet saavat tasoituspisteitä”, kannustavat kilpailun järjestäjät Pekka Ahtila ja Pentti Lähde. 4 Tekijä 8/2018 ? HARRASTAJA Sami Enbom lopetti ammattilaisnyrkkeilyuransa tappioon, mutta ei sitä murehdi. Nyt on enemmän aikaa perheelle. ? KYSYJÄ Teollisuusliiton omistus kiinteistösijoitusyhtiö Kojamossa herättää kysymyksiä. Yksi kysyjistä on Pentikin pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen. Teollisuusliiton ja Kojamon hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto vastaa. ? Työttömyyskassasta saatiin tietoa aktiivimallin vaikutuksista, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyi heinäkuun loppuun mennessä noin 60 prosentilla päivärahanhakijoista. Heistä aktiivisuus edellytyksen täytti noin kolmannes. Lue lisää sivulta 46. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 17 VIERAILIJA Professori Juho Hamari 18 KYSYJÄ Pentikin pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen 22 KEKSINTÖ Kaukokylmä helpottaa helteellä TYÖSSÄ 24 Indonesian Valmetilla opetellaan omatoimisuuteen 34 TYÖYMPÄRISTÖ Erityisaloilla työpaikat ovat pieniä ja monikulttuurisia 34 Segelbåtstillverkaren Nautor har medvind LIITOSSA 36 Tutkimusyksikön johtoajatuksena tiedolla johtaminen 39 OIVALTAJA Pääluottamusmies Tuija Pircklén 40 MAAILMA Itävalta: Lisää ylityötä työantajan ehdoilla 41 JÄSEN Puuseppä ja suksenkäsittelijä Mauri Hyttinen 46 Työttömyyskassa /A-kassan Seuraava numero ilmestyy 12.9. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 6 % 65 % ei täyttänyt aktiivisuusedellytystä, päivärahaa leikattiin 47 % 47 % 35 % täytti aktiivisuusedellytyksen, päivärahaa ei leikattu VAPAALLA 48 HARRASTAJA Nyrkkeilijä Sami Enbom 58 Pulmat 59 Sarjakuva PE TT ER I RA IT O TEKIJÄLEHTI.FI Teollisuusliiton ensimmäiset keilamestaruuskilpailut järjestetään 24.9.–21.10. Hämeenlinnan keilahallissa. Lue lisää Tekijän verkkolehdestä. Ilmoittautuminen: teollisuusliitto.fi/ teollisuusliiton-ensimmaiset-keilamestaruuskilpailut TEKI1808_3-50.indd 4 7.8.2018 9:20:19
8/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.8.2018 Ammatillinen koulutus voimavaraksi PETTERI RAITO Päätoimittaja V uoden alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen uudistus on yksi askel pitkään jatkuneessa pyrkimyksessä lähentää ammatillista koulutusta ja työelämää toisiinsa, edistää sujuvaa siirtymistä koulun penkiltä palkkatyöhön ja vastata yritysten työvoimatarpeeseen. Opiskelijoille suurin muutos on siinä, että pätevyyttään voi yhden perus tutkinnon jälkeen täydentää pienissä osissa. Lähtökohtana on puuttuvan osaamisen hankkiminen, ei kokonaan uuden tutkinnon suorittaminen. Yrityksille vaikuttavin muutos on opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan koulutuksen lisääntyminen. Oppilaitoksille näyttää tulevan aikaisempaa merkittävämpi tehtävä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen koordinoijana. Ajankohta ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on suotuisa. Talous vetää. Yrityksissä ja organisaatioissa tarvitaan uusia osaajia. Työn tarjoajia erotteleva seikka kuitenkin on niiden kyvyssä irrottaa henkilökunnastaan kouluttajia. Sen lisäksi työkohtainen ammattitaito on eri asia kuin opettamisen taito. Opastajia ei välttämättä joka työpaikalta löydy. Toinen kriittinen piste on tasavertaisuuden toteutuminen. Esimerkiksi nuorten mahdollisuudet muuttaa opintojen ja mahdollisen työpaikan perässä ovat rajallisemmat kuin aikuisopiskelijoiden. Toisaalta on huolehdittava siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa koulutuksen sen sijaan, että heitä käytettäisiin työpaikoilla ilmaisena työvoimana. Kolmanneksi on huomioitava, että kaikki panostukset eivät välttämättä johda toivottuihin tuloksiin tai niiden saavuttamisessa menee oletettua pidempi aika. Resursseja pitäisi löytyä myös epäonnistumisten sietämiseen ja käsittelemiseen, uusien mahdollisuuksien antamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kun samasta rahoituslaarista maksetaan sekä toisen asteen koulutus että ammatillinen aikuiskoulutus, on tarpeen seurata ja varmistaa, että oppilaitokset järjestävät riittävästi myös aikuiskoulutusta. Osaamisen kartuttamista pienissä osissa voitaisiin toteuttaa vielä nykyistä lyhyempinä jaksoina. Sitä edistäisi, jos oppilaitokset saisivat julkista rahoitusta myös kuukauden tai sitä lyhyempien opetusjaksojen järjestämisestä. Lisäksi työttömyysturvan varassa opiskelemisen rajoitukset on poistettava. Koulutusmahdollisuuksista säästämällä ja leikkaamalla tulokset jäävät saavuttamatta. Ammattitaito ja mahdollisuus sen uudistamiseen ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten työmarkkinoilla selviytymistä ja työstä tai työttömyydestä uuteen työhön siirtymistä ajatellen. Yleissivistystä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Se on voimavara, jonka avulla ihmiset voivat arvioida elämänkulkuaan, arvojaan ja tavoitteitaan sekä harkita vaihtoehtoisia polkuja tulevaisuuteen myös ongelmia kohdatessaan. Työelämän tietotaito, yhteiskunnan tuntemus ja kansainvälisten kysymysten hahmottaminen ovat tärkeä osa ihmisten pärjäämistä. Ympäristöään harkiten arvioivat ihmiset puolestaan ovat yhteiskunnan kehittymisen voimavara. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle tai lähetä mielipidekirjoituksia: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki TARVITAANKO TYÖELÄMÄSSÄ TINDERIÄ? l Teollisuusliitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja SuoraTyö Oy järjestivät Porin SuomiAreenassa 19.7. keskustelutilaisuuden Kelpaanko minä – tarvitaanko työelämässä Tinderiä? Keskustelun aiheena oli työnhaun, rekrytoinnin ja osaamisen haasteet työn murroksessa. Paneelissa pohdittiin muun muassa kuinka työntekijät ja työnantajat kohtaisivat paremmin, miten digitalisaatio muuttaa työnhakua, millainen työ kelpaa ja millaista osaamista tarvitaan nyt ja jatkossa. Teollisuusliittoa keskustelussa edusti liiton puheenjohtaja Riku Aalto, Metropoliaa toimitusjohtajarehtori Riitta Konkola ja SuoraTyö Oy:tä toimitusjohtaja Jani Laatikainen. Lue lisää keskustelusta ja teollisuusliittolaisten aktiivien kommentteja aiheeseen: tekijälehti.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1808_3-50.indd 5 7.8.2018 9:20:23
6 Tekijä 8/2018 6 Tekijä 8/2018 Peltisepäksi neljässä kuukaudessa Toni Ahonen (vasemmalla) valmensi datanomista ja LVI-alan opiskelijasta Joonas Halmeesta eristyspeltisepän. Ammatillisen koulutuksen uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta. Kuusi kotkalaista LVI-asentajaopiskelijaa sai helmikuussa harjoittelupaikan peltieristealan yrityksestä, ja kokeneen ammattilaisen ohjaamina he valmistuivat toukokuussa. Jokainen heistä sai työpaikan heti. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JUHA METSO TEKI1808_3-50.indd 6 7.8.2018 9:20:25
? 8/2018 Tekijä 7 AJASSA TEKI1808_3-50.indd 7 7.8.2018 9:20:26
8 Tekijä 8/2018 A mmatillisen koulutuksen uudistuksen yksi keskeinen tavoite on siirtää opiskelun painopistettä ammattioppilaitoksista työpaikoille. Uudistuksen käynnistyttyä kotkalainen lämpöeristeja teollisuusputkistoalan yritys Lämpösulku Oy tarttui mahdollisuuteen. Se valitsi Kymenlaakson ammattiopistosta Ekamista kuusi opintojensa loppuvaiheessa olevaa LVI-alan opiskelijaa eristyspeltiseppä opintoihin lupauksella, että kun kurssi on hyväksyttävästi suoritettu, työpaikka yrityksestä aukeaa jokaiselle. Peltiseppäkurssi eteni suotuisien tähtien alla. Se alkoi Lämpösulun tiloissa 5. helmikuuta, ja toukokuun lopulla jokaisella opiskelijalla oli opinnot suoritettuna, LVI-asentajan paperit taskussaan ja työpaikka Lämpösulussa. DATANOMISTA PELTISEPÄKSI Tuore eristyspeltiseppä Joonas Halme kävi haastattelun aikaan Lämpösulusta työkeikalla isossa kotkalaisessa tehtaassa. Lämpöeristealan työtehtävät ja työympäristöt ovat vaihtuvia, ja työtä on tarjolla runsaasti, koska ammattilaisista on pula. Halme luonnehtii työpaikalla tarjottua koulutusta mahdollisuudeksi, johon kannatti tarttua. – Sain suoritettua opinnot loppuun, ja sen jälkeen oli tiedossa, että työllistyn heti. Minun ei tarvinnut lähteä työvoimatoimiston kautta etsimään työpaikkaa. Sieltä ei välttämättä edes löydy alan töitä. Halme on aikaisemmalta ammatiltaan datanomi. Ennen Lämpösululle tuloa hän ei tarkalleen tiennyt, millaista työtä peltiseppä tekee. – Kun pääsin sitä kokeilemaan, huomasin, että se on mielekästä puuhaa. Siinä pääsee käyttämään luovuutta ja hoksottimia. Saa tehdä työtä käsillä, mikä on itselleni mieleinen juttu. Datanomina Halmetta kiinnostivat tietokoneet, mutta ala ei kuitenkaan tuntunut aivan omalta. Kun työpaikkaa ei löytynyt, hän päätti vaihtaa muihin töihin. – Hain ammattiopistoon putkipuolelle opiskelemaan LVI-asentajaksi. Ajattelin, että sitä kautta voisi työllistyä. PORUKKA KIITETTÄVÄN OMATOIMISTA Halme tovereineen sai Lämpösululla työnopastajakseen peltiseppä Toni Ahosen. Ahosella on 13 vuoden kokemus eristysalan töistä, mutta työnopastajana hän oli ensikertalainen. Kaikki oppilaat olivat aikuisopiskelijoita. Ahonen kertoo alussa suhtautuneensa opetuksen sujumiseen epäillen. Vankka työkokemus ja oppilaiden into oppia teki kuitenkin opastuksesta helppoa. – Porukka oli kiitettävän omatoimista. Heillä oli halu oppia koko ajan. Se helpotti. Tämän työn oppii vain tekemällä, oikotietä ei ole. Se on vain toistoa toiston perään. Sitten se rupeaa onnistumaan. Ahonen pelkäsi, että opetus johtaisi omien töiden kasaantumiseen. Alkuvuosi töissä on kuitenkin muuta vuotta hiljaisempi, joten opetus täydensikin ammattilaisen työpäivää sopivasti. – Riitti, kun näytti homman pari kertaa ja seurasi sivusta, miten työ sujuu. Se oli lähinnä neuvomista ja työn laadun seurantaa. Piti opettaa liikkeet, joilla suoritusta voi parantaa ja helpottaa työvaiheita. Tämä oli ryhmä, jonka jäsenet pystyivät neuvomaan myös toisiaan. Se, joka osasi paremmin, neuvoi sitä, joka ei osannut niin hyvin sitä hommaa. ERISTYSALA TARVITSEE TYÖVOIMAA Kurssin tuleville peltisepille olivat suunnitelleet yhteistyössä Lämpösulun toimitusjohtaja Markku Kuusisto ja Kymenlaakson ammattiopiston työnopastaja Mikko Katainen, joka toimi projektissa yhdyshenkilönä koulun ja yrityksen välillä. Kuusiston mukaan yrityksen sai kiinnostumaan koulutusreformin idean mukaisesta koulutuksesta lämpöeristealalla jo kymmenen vuotta jatkunut TEKI1808_3-50.indd 8 7.8.2018 9:20:28
8/2018 Tekijä 9 AJASSA pula ammattitaitoisesta työvoimasta, erityisesti kotimaisista osaajista. – Kun koulutusuudistus vuodenvaihteessa tuli, se mahdollisti räätälöidyn kouluttamisen. Meidän intressimme on kouluttaa kavereille niitä asioita, mitä omassa työssämme kentällä tarvitaan, ja lopuksi työllistää heidät. Kuusisto arvelee, että harva yritys haluaa kouluttaa ihmisiä joidenkin yleisten koulutustavoitteiden takia. Ne haluavat kouluttaa työntekijöitä nimenomaan omiin tarpeisiinsa. – Koulutusreformi mahdollisti tämän ja siksi se rupesi meitä kiinnostamaan. Lähdimme siihen mukaan heti, kun se oli mahdollista. ? AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUS Ammatillinen koulutus muuttui kuluvan vuoden alussa perusteellisesti: l Ammatillisessa koulutuksessa ei enää tehdä eroa nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. l Koulutukseen voi hakea joustavasti jatkuvassa haussa. Keväällä järjestetään kuitenkin yhteishaku peruskoulun päättäville. l Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja. l Oppilaiden arviointi perustuu näyttöihin. l Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella koko tutkinto tai tutkinnon osia omien tarpeidensa mukaisesti. l Opinnoissa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen. Opiskelija opiskelee vain niitä asioita, mitä hän ei osaa. l Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Siihen kirjataan suunnitelma siitä, millä opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan oppisen yhdistelmällä osaamista kertyy niin, että hän saa opintonsa suoritettua. l Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavat työpaikan nimeämät vastuulliset ohjaajat. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on heidän perehdyttämisensä. Koulutusta ohjaa myös opettaja tai koulutuksen järjestäjän edustaja. Työpaikalla oppiminen voi perustua oppisopimukseen tai koulutussopimukseen: l Oppisopimuksessa opiskelijalla pitää olla työnantajan kanssa solmittu työsopimus. Opiskelija tekee työtä työsuhteen ehdoilla ja saa palkkaa. Oppisopimuksella voi suorittaa koko tutkinnon, tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia. l Koulutussopimuksessa koulutuksen järjestäjä ja työnantaja solmivat sopimuksen. Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa tai muuta vastiketta. Koulutussopimus voidaan sopia tutkinnon osista, useammasta tutkinnon osasta tai pienemmistä kokonaisuuksista. l Ammatillisissa opinnoissa osaaminen osoitetaan näytöissä tekemällä käytännön töitä aidoissa tilanteissa. Ammatillisen tutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Korkeakoulujen hakuvalintoihin ollaan Suomessa miettimässä uudistuksia. Lähde: Ammatillisen koulutuksen reformi – tietopaketti ohjaajille Opetushallitus 2018, oph.fi ? Toni Ahonen on lämpöeristealan monipuolinen ammattilainen 13 vuoden kokemuksella. Lämpösulun Oy toimitusjohtaja Markku Kuusisto (vasemmalla) ja Kymenlaakson ammattiopiston työnopastaja Mikko Katainen suunnittelivat yhdessä peltiseppäkurssin. TEKI1808_3-50.indd 9 7.8.2018 9:20:34
10 Tekijä 8/2018 AMMATTIIN OPPII VAIN TYÖSSÄ Kuusiston mukaan koulutettavat seulottiin huolella. – Valitsimme sellaisia oppilaita, joilla on oppijakson jälkeen mahdollisuus siirtyä suoraan työelämään ilman taukoa. He tulivat suorittamaan opintonsa loppuun, ja keskityimme opettamaan heille työssä oleellisia asioita. Peltiseppien koulutuksessa painopiste oli eristeja peltisepäntyössä sekä asennuksissa. Lämpösulun toimiala on sen verran laaja, että oppilailla oli mahdollisuus erikoistua. Neljä opiskeli peltisepiksi, yksi hitsariksi ja yksi LVI-asentajaksi. Ahosen mukaan peltisepän ammattiin harjaantuu vain tekemällä. Taituruuden saavuttaa ehkä vasta kymmenessä vuodessa. Työpaikalla käyty kurssi tarjoaa uralle oivallisen alun. Mikään koulu ei peltiseppiä suoraan valmista, vaan ammatin voi oppia ainoastaan työssä. Tosin LVI-alan opiskelu on ammatissa kelpo lähtökohta. Kuusiston mukaan ihminen pystyy peltisepäksi opiskelemalla turvaamaan Suomessa työllisyytensä. – Voi melkein sanoa, että silloin ei tarvitse ikinä olla päivääkään työttömänä. Peltisepistä on niin kova pula. Peltija eristysalalla hän näkee lupaavan tulevaisuuden. – Se on jossakin määrin tulevaisuuden ala varmasti. Me olemme varsin vihreä toimiala, jossa eristetään lämpöä ja kylmää, ja säästetään energiaa. Ehkä suurin haasteemme on se, että globaalissa maailmassa kilpaillaan ulkomaalaisia kilpailijoita ja ulkomaalaista työvoimaa vastaan. Meidän täytyy omalla pätevyydellämme pystyä erottautumaan kilpailijoista. ? Joonas Halme ja muutkin kurssin suorittaneet saivat töitä Lämpösulusta. Oppilaiden tekemiä peltisepän näyttötöitä kelpaa esitellä. TEKI1808_3-50.indd 10 7.8.2018 9:20:36
8/2018 Tekijä 11 AJASSA TYÖTÄ MAAN ALLA JA NOSTURIN NOKASSA Eristysala, johon kotkalaiset ammattiopiskelijat koulutettiin, on liikkuvaa ja vaihtelevaa. – Meidän työkohteemme ovat jätevedenpuhdistamosta ydinvoimalaan ja kaikki siitä välistä, Kuusisto mainitsee. – Voimme käydä eristämässä sairaaloissa tai työskennellä biokattiloilla, joissa poltetaan yhdyskuntajätettä. Mikä tahansa työkohde voi tulla vastaan. Kohde voi olla maan alla tai nosturinnokassa. Kaikki variaatiot löytyvät: täysmetalliseristeitä ydinvoimaloissa, kattilaneristystä tehtaassa, ikkunapeltejä rakennuksiin, putkisiltoja tuotantolaitoksiin. Pääasiassa työ keskittyy teollisuuteen. – Eristämme prosessiputkistoja, säiliöitä ja prosessiteollisuuteen liittyviä laitteita. Useimmiten eristetään lämpöä, mutta eristämme myös kylmää, ääntä ja säteilyä vastaan. – Yleisin eriste on villa. Raskasmattoja käytetään ääntä vastaan, solukumeja ja uretaania ? HUOLENA OPPILAIDEN ASEMA ”Ammattillisen koulutuksen reformissa Teollisuusliiton suurin haaste on huolehtia, että oppilasta työpaikalla kohdellaan oikein.” Näin sanoo Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä. Koska uudistus on vasta äskettäin käynnistynyt, liitolla ei ole vielä tietoa ja tarkkaa arviota sen onnistumisesta. – Tulemme syksymmällä järjestämään luottamushenkilöille kyselyn, kuinka uudistus on työpaikoilla toteutunut. Silloin saamme enemmän tietoa siitä, kuinka asiat ovat. Sen jälkeen on mahdollista korjata valuvikoja. Hyytiän mukaan uudistuksessa on myönteistä se, että koulutus tapahtuu lähempänä aitoa työelämää ja todellista työllistymistä. – Ammattiliiton suurin huoli koskee sitä, miten asia työpaikoilla hoidetaan. Hyytiän mukaan uudistus edellyttää työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä, jotta oppilaan työllistyminen ja jatko-opinnot sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. – Meillä on huoli niistä oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia. Ennen oppilaitoksissa pystyttiin hyödyntämään opettajan ammatti taitoa näissä tilanteissa paremmin. Hän pystyi käyttämään pedagogisia taitoja, että oppilaista saatiin yhteiskuntakelpoisia ja tutkinnon läpäisseitä henkilöitä. Hyytiän mielestä uudistuksen jälkeen koulupudokkaista on pidettävä entistä parempaa huolta, jotta he voivat löytää tiensä tuleviksi ammattilaisiksi. Uudessa koulutussysteemissä Hyytiän mukaan on ilmennyt ja on vaara ilmetä uhkia. – Pahin tapaus on ollut se, että oppimispaikkaa ei löydy, ja oppilas on kotona. Hän pyörittelee peukaloitaan ja koettaa löytää itse itselleen oppimisympäristöä eikä saa tarvittavaa apua sen löytämiseksi. – Toinen on se, että paikka löytyy, mutta se ei vastaa tutkinnon osaa tai tutkintoa. Oppilas ei saa työpaikalla opastusta ja ohjausta. Hän saattaa turhautua ja äänestää sitten jossakin vaiheessa jaloillaan. Tällaisia esimerkkejä kuulee. Hyytiän mukaan on tärkeää, että oppilas saa oppilaitokselta riittävästi apua harjoittelupaikan löytämiseen. Opiskelijan auttamisessa korostuvat opettajan työelämä yhteydet sekä työelämätaidot. Hyytiän mukaan iso kysymys on työnantajien valmius ottaa vastaan koulutettavia. Yli kymmenen vuotta kestäneen taantuman aikana koulutus työpaikoilla jäi hänen mukaansa lapsenkenkiin. Monesti mahdollisuutta ohjata oppilasta rajoittaa työntekijöiden kasvanut kiire. – Uudistusta mainostetaan, että se tapahtuu aidossa toimintaympäristössä. Se vaatii työpaikoilla vastaavia panostuksia, mitä oppilaitoksissa on ollut. Yrityksissä tarvitaan riittävästi työpaikkaohjaajia. – Käytännön tehtävissä on ennenkin opittu. Mutta harjoittelussa tarvitaan vierihoitoa ja työpaikkaohjaajan näkemyksiä. Toiset oppivat paremmin kuin toiset. Ammattilaiset työpaikalla ymmärtävät, kenelle voi tarjota ja minkälaista työtä. Hyytiän mielestä uudistuksen vaikutukset kannattaa huomioida työehtosopimuksissa. – Silloin saamme sopimuksellisestikin edellytyksiä kouluttaa työpaikoilla. Eri aloilla on hieman erilaisia kirjauksia näistä asioista. Ohjaajan työstä meillä ei ole kirjattu juuri mitään. Monesti sitä tehdään ammattityön ohessa. OPPILAS EI SAA JÄÄDÄ HEITTEILLE OHJAAJAN TYÖHÖN PANOSTETTAVA TEKI1808_3-50.indd 11 7.8.2018 9:20:38
12 Tekijä 8/2018 kylmää vastaan. Sellaista eristyskohdetta ei todennäköisesti Suomen teollisuudesta löydy, mitä emme joskus olisi eristäneet. Olemme eristäneet muun muassa Olkiluoto kolmosen reaktoriastian, kuvaa Kuusisto alan monipuolisuutta. OPETUS LUOTIIN TYHJÄSTÄ Koska eristyspeltiseppien koulutusohjelmaa ei ole, piti opetus luoda Lämpösulussa improvisoiden. – Viikon alussa suunniteltiin, että tällä viikolla opetellaan tiettyä hommaa. Sitten huomattiin, että nehän jo maanantaina oppi sen. Välillä tuli mieleen, että mitäs nyt keksitään, Ahonen kertoo. Ahosen ja Kuusiston mukaan kokemuksen karttuessa työpaikalla tapahtuvaa opetusta on mahdollista kehittää. Missään koulussa ei heidän mielestään pysty kouluttamaan yhtä taitavaa peltiseppää kuin työpaikalla neljässä kuukaudessa. Ahosen mukaan oppilaiden kanssa käydyillä lähtökeskusteluilla oli iso merkitys koulutuksen onnistumiseen. – Ne käytiin järkevällä tasolla. Ajatus oli se, että työpaikalle on turha tulla, jos asioita ? Toni Ahonen katselee tyytyväisenä, miten hienosti pellin taivutus entiseltä oppilaalta sujuu. TEKI1808_3-50.indd 12 7.8.2018 9:20:42
8/2018 Tekijä 13 AJASSA VAATIVA YHTÄLÖ: HUIPPUKOULUTUSTA NIUKOILLA VAROILLA ei haluta opetella. Mutta jos on halua, niin lupasimme työpaikan. Saimme valittua porukan, joka oli motivoitunut. He jaksoivat opetella ja harjoitella. TULOS YLLÄTTI MYÖNTEISESTI – Me kaikki olemme olleet myönteisesti yllättyneitä siitä, miten hyvä kuvio tästä syntyi. Opiskelijat ovat kertoneet, että he ovat tyytyväisiä, ja me työnantajina olemme erittäin tyytyväisiä tähän ryhmään, sanoo Kuusisto. Opetus tapahtui työelämän työajoilla ja säännöillä. – Neljään kuukauteen ei ollut ensimmäistäkään luvatonta poissaoloa. Jokainen oli innokas, teki mitä pyydettiin, ja jokaisen kanssa päästiin siihen lopputulokseen, että solmittiin työsopimukset. Nyt he ovat kentällä, ja heistä tulee pelkkää positiivista palautetta niin talon sisältä kuin ulkopuolelta. Entä mitä miettii työssä oppimisestaan tuore eristyspeltiseppä Joonas Halme? – Tämä oli paljon parempi vaihtoehto kuin koulussa istuminen ja teorian opiskelu. On parempi oppia käytännöt tarpeitten mukaan. Tämmöinen mahdollisuus helpottaa opiskelijan työllistymistäkin paljon. KAIKKI VOITTIVAT Oppilaitoksen edustajan Mikko Kataisen mukaan harjoitteluja työpaikan löytäminen opiskelijalle on koulutusalasta riippuen haastava tehtävä. – Tällaiset yhteistyöprojektit, jotka mahdollistuivat uudistuksen myötä, ovat erittäin tervetulleita oppilaitoksille, koska päämäärämme on löytää koulutuksen päätyttyä ihmisille työpaikkoja. Lämpösulun projektissa Katainen pitää erinomaisena sitä, että koulutus voitiin räätälöidä paikallisen yrityksen tarpeisiin. – Tällaisissa projekteissa kaikki voittavat. Projektin alussa kuusi henkilöä valittiin. Ajateltiin, että he voisivat olla Lämpösulun tarpeisiin sopivia, ja lopussa kaikki työllistyivät suunnitelmien mukaan. Katainen toivoo, että muutkin yritykset käyttävät uudistuksen suomaa tilaisuutta hyväkseen. – Ammattioppilaitoksissa on paljon ihmisiä, etenkin aikuispuolella, jotka tarvitsevat tällaisia koulutusja etenemismahdollisuuksia. Toivottavasti onnistunut esimerkki avaa kanavia ympäri Suomen, että saamme lisää yrityksiä mukaan toimintaan. ”Suurin haaste ammatillisessa koulutuksessa on se, miten niukkenevilla rahoilla tehdään hyvää tulosta.” Näin sanoo Tampereen seudun ammattioppilaitoksen Tredun Kangasalla toimiva yrityskoordinaattori Antti Lyhteilä, pitkän linjan koneja koulutusalan toimija. Hän seuraa ammatillisen koulutuksen kehitystä läheltä. Niukkuus on Lyhteilän mukaan perushaaste, johon kaikki muu nivoutuu. – Se vaikuttaa suoraan opiskelijan saamaan lähiopetukseen. Se vaikuttaa investointeihin, tiloihin ja oppimisympäristöihin. Ammattiopetuksen valtion määrärahojen karsiminen 300 miljoonalla eurolla oli Lyhteilän mukaan ikävä juttu. – Se näkyy meillä toiminnassa. Opettajakunta ja koulun johto ovat huolissaan siitä, että on jouduttu karsimaan lähiopetustunteja. Yksi keskeinen asia ammatillisessa koulutuksessa on se, että opitaan työelämätaitoja työelämää varten kokonaisvaltaisesti. Siihen kuuluu olennaisesti se, että mennään seitsemältä töihin ja tehdään täysiä työpäiviä. Jos koulussa on luppopäiviä ja vajaita viikkoja, se ei tue kokonaisuutta. Tuore esimerkki niukkuuden vaikutuksesta koskettaa hänen omaa kotikaupunkiaan. – Kangasalle valmistui tänä kesänä uusi koulu, jossa syksyllä alkaa opetus. Meillä jouduttiin tekemään melkoisia tilapienennyksiä, että saatiin kustannuksia alas. OPPILAIDEN VALMENNUKSESSA TAKAPAKKIA ? Loistava tilaisuus, joka kannatti käyttää, sanoo Joonas Halme peltiseppäkurssista. ? TEKI1808_3-50.indd 13 7.8.2018 9:20:46
14 Tekijä 8/2018 Vaikuttavaa kasvua LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN KOULUTUS RASTOR.FI ”Minulla oli valtava halu kehittyä ja selvä suunnitelma. Työteknikon koulutus ja tekniikan erikoisammattitutkinto voittivat esimerkiksi insinööriopinnot, sillä niiden vuoksi työntekoa ei tarvinnut keskeyttää. Oppiminen tapahtuu työtä tehdessä.” Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Kuvassa Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Työteknikon koulutusohjelma on suunnattu erityisesti tekniikan eri ammattialoilla työnjohto-, esimiesja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. TYÖTEKNIKON KOULUTUSOHJELMA 12.9. Oulu 13.9. Espoo 19.9. Kuopio 25.9. Tampere 26.9. Jyväskylä 10.10. Etelä-Savon alue 16.10. Kouvola 16.10. Turku METSÄKONEALAN PULLONKAULA: LIIAN VÄHÄN HARJOITTELUPAIKKOJA YHTEISTYÖTÄ JATKETAAN Sekä Lämpösulku että oppilaitos haluavat jatkaa yhteistyötä. Uutta yhteistä koulutusprojektia on suunniteltu syksylle. – Meillä on tarkoitus aloittaa puolen vuoden mittainen teollisuusputkihitsaajaja asentajakoulutus. Lämpösulun kanssa on ollut alustavaa puhetta siitä, että tietty määrä oppilaita tulisi sinne harjoittelijoiksi, kertoo oppilaitoksen edustaja Katainen. Kuusiston mukaan myös peltiseppiä on mahdollista kouluttaa lisää. – Toivottavasti ensi vuoden alusta tulee uusi oppilasryhmä. Silloin ollaan kaikki varmasti viisaampia. Meillä voi jo silloin olla valmiina opetuksen ohjelma ja runko. Vielä sitä ei ollut. Se huomioiden koulutus onnistui yllättävän hyvin. l Suomen metsätalouden nousua jarruttaa pula ammattitaitoisista metsäkoneenkuljettajista. Oppilaiden harjoittelupaikat ovat metsäkonefirmoissa vähissä. – Harjoittelupaikat ovat ongelma. Niitä ei tahdo löytyä ja siksi oppilaita opetetaan kouluilla. Suurin syy on se, että metsäkone on niin kallis investointi, että vain suurimmat metsäkonefirmat pystyvät kouluttamaan itse itselleen työvoimaa, kertoo hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun luottamusmies Esa Sorila, joka seuraa alan kehitystä Metsäalan työelämätoimikunnassa. Metsäkonealalla työvoimapula on hänen mukaansa jo älytön. – Emme pysty tekemään läheskään sitä työmäärää, mikä kesäksi on pyydetty, kun ei ole porukkaa. Tämä trendi on joka puolella Suomea. Joka paikassa haetaan koko ajan kuljettajia kiihtyvällä vauhdilla. Metsäkoneyrittäjät ovat Sorilan mukaan heräämässä koulutuksen tarpeeseen. – Mikäli viidestä isosta biohankkeesta suurin osa toteutuu, kuljettajia tarvitaan todella paljon muutaman vuoden päästä. Isot tehdashankkeet eivät saa kaatua työntekijäpulaan. Metsäkonepalvelu kuuluu niihin isoihin metsäkonealan yrityksiin, jolla on perinteitä kuljettajien koulutuksessa. – Meillä nimettiin jo kymmenen vuotta taaksepäin ensimmäiset opastajat. Olen itsekin perehdyttänyt monia henkilöitä urani aikana. Metsäkonepalvelu tekee yhteistyötä Jämsän ammattioppilaitoksen kanssa. – Oppilaitoksen Kiipulan osasto on ajamassa meillä metsässä. Oppilailla on kolmen kuukauden harjoitteluaika. Siellä on koko ajan opettaja mukana valvomassa toimintaa. Sorilan mukaan opastajia työpaikalla tarvitaan koko ajan lisää. Se on työ, joka hänen mukaansa ei sovi aivan kaikille ammattilaisille. – Joiltakin voi palaa käämit jo muutaman päivän jälkeen. Kun he sanovat samasta asiasta kaksi kertaa, niin he kokevat, että se toinen kerta on jo liikaa. Monesti harjoittelijoille pitää sanoa samasta asiasta kymmenen kertaa, eikä vieläkään hermostua. Metsäkonepalvelussa kuljettajille maksetaan rahallisesti perehdytykseen käytetystä ajasta. – Perehdyttäjille maksetaan kohtuullista palkkaa sekä kompensoidaan rahallisesti myös menetettyä vapaaaikaa, koska harjoittelija ottaa usein yhteyttä työajan ulkopuolellakin. OPASTAJALLE MAKSETAAN PALKKAA ? Metsäkoneen kuljettajista on pula laajalti Suomessa. Harjoittelupaikkojen puute jarruttaa työvoiman saantia. JA RI IS O KO RP I Jos työpaikallasi on osaajapulaa, oppilaitokset auttavat koulutuksen räätälöinnissä. TEKI1808_3-50.indd 14 7.8.2018 9:20:52
Vaikuttavaa kasvua LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN KOULUTUS RASTOR.FI ”Minulla oli valtava halu kehittyä ja selvä suunnitelma. Työteknikon koulutus ja tekniikan erikoisammattitutkinto voittivat esimerkiksi insinööriopinnot, sillä niiden vuoksi työntekoa ei tarvinnut keskeyttää. Oppiminen tapahtuu työtä tehdessä.” Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Kuvassa Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Työteknikon koulutusohjelma on suunnattu erityisesti tekniikan eri ammattialoilla työnjohto-, esimiesja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. TYÖTEKNIKON KOULUTUSOHJELMA 12.9. Oulu 13.9. Espoo 19.9. Kuopio 25.9. Tampere 26.9. Jyväskylä 10.10. Etelä-Savon alue 16.10. Kouvola 16.10. Turku TEKI1808_3-50.indd 15 7.8.2018 9:56:57
010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1808_3-50.indd 16 7.8.2018 9:57:48
8/2018 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Pelillistäminen tekee ihmisistä pystyvämpiä Pelillistämisestä (gamification) on tullut yksi suurimmista teknologia vetoisista kehityslinjoista viime vuosina. Siinä missä muut nyky aikaiset teknologiat kuten ”big data ”, keinoäly, robotiikka tai prosessointitehon lisääntyminen pyrkivät lisäämään yhteiskunnan tuottavuutta ja hyvin vointia parantamalla koneiden kykyjä ja tehokkuutta, pelillistämisen voi nähdä pyrkivän yhteiskunnalliseen ja yksilölliseen kehitykseen tekemällä ihmisistä pystyvämpiä. Pelillistäminen viittaa teknologisiin, taloudellisiin, kulttuurillisiin ja yhteiskunnallisiin kehityslinjoihin, joissa todellisuus on muuntumassa enemmän pelilliseksi; sellaiseksi, joka yhä enemmän tarjoaa niitä samoja kokemuksia ja taitoja, joita pelien nähdään parhaimmillaan tarjoavan. Pelien ja pelillistämisen hyödyiksi nähdään toisaalta taitojen kartuttaminen kuten ongelmanratkaisu, organisointikyky, tunteiden säätely, johtamis ja empatiakyky ja toisaalta motivationaaliset hyödyt kuten tavoitteisiin sitoutuminen, pitkäjänteisyys ja itsehallinta. Niiden rinnalla luovuus, leikkisyys, positiivinen kasvu ja onnellisuus ovat kaikki asioita, joita usein liitetään pelikokemukseen. Pelillistämisen voi nähdä etenevän kahta kehityslinjaa pitkin: 1) Pelillistäminen: Yleisemmin pelillistämistä määritetään tarkoituk sellisena prosessina muuntaa aktiviteetteja, järjestelmiä, palveluita, tuotteita tai vaikka organisaatiorakenteita sellaisiksi, että ne tuottai sivat samoja positiivia kokemuksia, taitoja ja käytänteitä kuin pelitkin parhaimmillaan tuottavat. Pelillistäminen pyrkii myös tätä kautta usein vaikuttamaan käyttäytymiseen ja kognitiivisiin prosesseihin. Pelillistämistä käytetään usein aloilla, joissa yksilöillä ja ryhmillä on vaikeaa toimia pitkäjänteisesti, kuten oppimisessa tai terveel listen elämäntapojen ylläpitämisessä. Pelillistäminen voi näyt täytyä digitaalisten palveluiden ihmisrajapinnan suunnitteluna, fyysisinä toteutuksina, organisaatiorakenteiden parempana suunnitteluna, työpaikan virkistyspäivien leikillisyytenä, pako huoneina, markkinointistrategiana, liikuntasuoritusta mittaavana työkaluna tai paperikoneen korjausta opettavana simulaattorina. 2) Pelillistyminen: Pelillistämisen lisäksi voidaan nähdä myös pelillistymistä. Se tarkoittaa taustalla tapahtuvaa hitaampaa ja eitarkoituksellista kulttuurin ja yhteiskunnan muuntumista kohti pelillisyyttä, joka johtuu pelien aseman kasvamisesta ihmisten elämässä. Uskotaan, että pelien ja pelillisen vuorovaikutuksen lisääntyminen johtaa pelien, pelaajien ja peliyhteisöiden käytänteiden ja kulttuurin sulautumiseen jokapäiväiseen elämään. Tästä esimerkkejä ovat elektronisen urheilun suosion kasvu, tietokonepelaamisen kasvava legitimiteetti ja pelaamisen tuleminen katukuvaan kuten Pokemon Go. Se voi näkyä myös laajempina suuntauksina liittyen siihen, miten teemme työtä, opiskelemme tai organisoidumme. Työltämme odotamme nykypäivänä enenevissä määrin itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta luovuuteen, merkityksellisyyttä, mahdollisuutta oppia ja onnistua sekä kuuluvuutta merkitykselliseen ryhmään. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita pelien uskotaan meille tarjoavan. Hienoa, pelit! ”Pelillistämistä on paperikoneen korjausta opettava simulaattori.” JUHO HAMARI Kirjoittaja on pelillis tämisen professori ja johtaa Gamification Group -tutkimusryhmää Tampereen teknillisen yliopiston, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kesken. 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1808_3-50.indd 17 7.8.2018 10:05:31
MIKSI TEOLLISUUSLIITTO ON YKSI KOJAMON OMISTAJISTA? Tausta on se, että Metallityöväen liitto rakensi 1970 -luvulla jäsenilleen asuntoja paikkakunnille, joilla oli työpaikkoja, mutta ei riittävää asuntotarjontaa. Yhteiskunta, kunnat tai muut toimijat eivät asuntoja pystyneet silloin tuottamaan. Kun sittemmin huomattiin, että asunnoissa asui hyvin vähän liiton omia jäseniä, ja että niiden ylläpito ei ollut taloudellisesti kannattavaa, ruvettiin miettimään järkevää ratkaisua. Syntyi sopimus, jossa Metalli liitto, samoin kuin moni muu asuntoja jäsenilleen rakentanut ammattiliitto, myi omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle nimellistä korvausta vastaan. Vastineeksi liitot saivat osuuskunnan osuuksia, mutta jäivät maksavan osapuolen asemaan. VVO muuttui osuuskunnasta Oy:ksi vuonna 1997 ja Oyj:ksi vuonna 2001. Osuuspääomat muuttuivat yhtiön osakkeiksi. Teollisuusliiton omistusosuus nimensä VVO:sta Kojamoksi muuttaneessa yhtiössä koostuu entisen Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton osakkeista. 18 Tekijä 8/2018 Sijoittaminen tukee liiton toimintakykyä TEKSTI PETTERI RAITO KUVA PAAVO HAMUNEN KOJAMO NOSTATTI KYSYMYKSIÄ Teollisuusliitto on yksi Kojamon omistajista. Kojamon kevään ja kesän aikana toteutettu pörssiin listautuminen aiheutti julkisuudessa keskustelua ja jäsenten keskuudessa kysymyksiä ja kritiikkiä. Tekijän toimittaja Suvi Sajaniemen Posiolla tapaama Pentikin pää luottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen esimerkiksi pohti asiaa monelta kantilta. – Valtaosa meistä on järkeviä ihmisiä. Kyllä me ymmärrämme perustelut, jos niitä annetaan. Nyt vain huhumylly pyörii. Onko ahneus levinnyt myös ay-liikkeeseen? Korkeat palkkiot korpeavat ihmisiä. Miten luottamusmiehenä selität asiaa ihmisille, kun me saamme 1,6 prosentin korotukset? Entisessä TEAM-liitossa johtajat kirjoittivat liiton lehteen omalla palstalla ajankohtaisista asioista. Minusta se jotenkin lähensi heitä jäsenistöön. Oheisessa jutussa puheenjohtaja Riku Aalto tarkastelee asiaa liiton näkökulmasta. Aalto toimii myös Kojamon hallituksen puheenjohtajana. MIKÄ ON OLLUT YHTIÖMUOTOISEN VVO:N JA KOJAMON KEHITYSKAARI? Yhtiön arvo vuonna 2003 oli 100 miljoonaa euroa ja sen osakkeen arvo oli 10 euroa. Nyt yhtiön arvo on 2,1 miljardia euroa ja osakkeen arvo pörssilistautumisen yhteydessä oli 8,5 euroa. Kiinteistöomaisuuden arvo on noin 5 miljardia euroa. Teollisuusliitto on siten yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa ollut omistamassa ja viemässä yhtiötä siihen suuntaan, että sillä on ollut kykyä investoida, rakentaa ja kasvaa edelleen, eikä sitä ole rahastettu osinkopolitiikalla tyhjäksi. Yhtiön arvon nousu perustuu toisaalta sen tekemiin investointeihin ja toisaalta asuntojen hintojen yleiseen nousuun. Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana investoinut yli 1,5 miljardia euroa asuntoihin kasvukeskuksissa. Se ei olisi onnistunut ilman hyvää taloudenpitoa ja lainanmaksukykyä. Pörssiin listautuminen on looginen jatko kehityksessä, jossa halutaan turvata Kojamon edellytykset ja resurssit rakentaa ja tarjota laadukkaita vuokra-asuntoja ihmisille myös tulevaisuudessa. Eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma tulivat yhtiön suurimmiksi yksittäisiksi omistajiksi hieman yli 10 vuotta sitten. Ammattiliitoilla säilyi yhteensä noin 60 prosentin osuus yhtiöstä. RIKU AALTO KYSYJÄ TEKI1808_3-50.indd 18 7.8.2018 10:05:58
8/2018 Tekijä 19 AJASSA AJASSA VVO:lla oli asuntokannassaan paljon niin kutsuttuja yleishyödyllisiä asuntoja. Niiden taloudellinen ylläpitäminen alkoi kuitenkin Suomessa harjoitetun asunto politiikan seurauksena muuttua riskialttiiksi sillä tavalla, että sen arvioitiin uhkaavan yhtiön kykyä hoitaa velvoitteitaan. Siksi yleishyödyllinen kanta myytiin luovutuskorvaushintaa vastaan Y-säätiölle, jolloin yhtiö siirtyi vapaaseen markkinavuokraliiketoimintaan. Matkan varrella yhtiössä mukana olleita muita liiketoimintoja on karsittu. Esimerkiksi kovan rahan omistusasuntojen tuotanto lopetettiin siksi, että kokonaisuus rupesi 10 vuotta sitten finanssikriisin seurauksena kääntymään niin päin, että kovan rahan liiketoimintaa rahoitettiin vuokralaisten tuloilla. Todettiin, että se ei ole kestävää toimintaa ja se lopetettiin. Vastaan on tullut myös sellainen harhaluulo, että yhtiön toiminta olisi ollut valtion tuella rahoitettua. Näin ei ole, vaan VVO on ottanut valtiolta lainaa, josta on matalan korkotason aikana maksettu markkinahintaan nähden kaksinkertainen korko. Valtio on hyöty nyt VVO:n ja sitä kautta Kojamon lainoittamisesta. MIKÄ ON KOJAMON ASEMA OSANA LIITON SIJOITUSTOIMINTAA? Ilman sijoitustoimintaa, siitä saatavia tuloja ja hyvin hoidettua varallisuutta olisimme joko joutuneet nostamaan liiton jäsenmaksua tai karsimaan toimintoja. Kojamon osingoilla ei tietenkään ole ratkaistu eikä ratkaista liiton taloutta, mutta se oli jäsenmaksutulon ja muun sijoitustoiminnan tuottojen rinnalla vaikuttamassa siihen, että Teollisuusliiton jäsenmaksua voitiin alentaa verrattuna sen kolmen edeltäjän jäsenmaksuihin. Se ei olisi ollut mahdollista, jos toiminta olisi kustannettu yksin jäsenmaksutuloilla. Kun katsomme, mikä on liiton Kojamoon sijoittama varallisuus, on siitä saatu vähän yli kahden prosentin osinkotuotto. Jos suomalaiset pörssiyhtiöt investoisivat yhtä paljon kuin Kojamo, eli noin kuusinkertaisen määrän maksamiinsa osinkoihin nähden, kertyisi siitä 70 miljardin euron Suomeen kohdentuva investointipotti joka vuosi. Siitä saa mittasuhteen Kojamon harjoittamaan yhteiskuntavastuuseen. Se maksoi viime vuonna noin 50 miljoonaa euroa osinkoja, mutta investoi noin 300 miljoonaa euroa. Kojamon pörssiin listautumisen yksi moti vaattori oli turvata Teollisuusliiton ja monen muun ammattiliiton taloudellisen aseman parantuminen ja toimintaedellytykset vuosikymmeniksi eteenpäin. MITEN LIITTO HALUAA OMISTAJAN ASEMASSA KEHITTÄÄ KOJAMOA? Haluamme, että Kojamo pystyy edelleen tuottamaan laadukkaita asumispalveluja, kehittämään niitä ja takaamaan hyvätasoisia asuntoja ihmisille. Yhtiön investointisuunnitelmana on edelleen lisätä asuntojen tarjontaa ja satsata uusien asuntojen rakentamiseen. Investointien toteuttaminen ja kasvun saavuttaminen edellyttävät sitä, että yhtiön taloutta hoidetaan hyvin. Toisaalta kun ihmisille tarjotaan koteja, pidetään huolta myös siitä, että talot ja asunnot pysyvät kunnossa. Nykyisellään se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että puolet investoinneista menee korjaus toimintaan ja puolet uusiin kohteisiin. MITÄ HYÖTYÄ JÄSENET KOJAMOSTA JA SIJOITUSTOIMINNASTA SAAVAT? Alemman jäsenmaksun rinnalla liiton hyvin hoidetulla sijoitustoiminnalla ja taloudella on suora yhteys edunvalvontaan ja työehtosopimuksiin ja mahdollisuuksiimme puolustaa ja parantaa jäsenten etuja. Kun myös työnantajat tietävät, mikä sijoitusvarallisuutemme on ja mitkä edellytykset meillä on ajaa jäsenten asioita viime kädessä työtaistelutoimilla, vaikuttaa se siihen, millä korvalla he meitä kuuntelevat. Ajattelun lähtökohtana sillä puolella nimittäin on se, että niiden työntekijöitä edustavien tahojen kanssa ei tarvitse neuvotella, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä järjestöllisiin toimenpiteisiin. Kojamon pörssiin listautumisen jälkeen Teollisuusliitolle jäävien osakkeiden arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Teollisuusliitto on investoinut merkittävästi Murikka-opiston remonttiin ja työelämän koulutustoiminnan kehittämiseen. Se ei olisi ollut mahdollista ilman sijoitustoiminnan tuottoja. Ne jäsenet, jotka asuvat Kojamon vuokralaisina saavat tietysti kodin itselleen ja perheelleen. Tässä voi myös mainita, että Teollisuusliitto on yhtenä rahoittajana mukana Y-säätiön vetämässä vuokra-asuntojen rakentamishankkeessa Uuteenkaupunkiin. Se vaatii vahvaa uskoa siihen, että alueen hyvä työllisyystilanne jatkuu seuraavat 25 vuotta. ? Sijoittaminen tukee liiton toimintakykyä TEKSTI PETTERI RAITO KUVA PAAVO HAMUNEN KOJAMO OYJ (ent. VVO) Asuntosijoittaja Vuokra-asuntoja 36 000 kojamo.fi l Tavoite vuokra-asumisen kehittäminen ja työperäisen muuton edistäminen l Investoinut viimeisen viiden vuoden aikana vapaiden markkinoiden kaupalliseen vuokra-asumiseen liki 1,7 mrd euroa TEKI1808_3-50.indd 19 7.8.2018 9:20:59
20 Tekijä 8/2018 Kasko, joka ei jätä tien päälle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X *NYT Liittokasko, Turvakasko tai Peruskasko 50 % Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavimmat kaskot autollesi. Ammattiliittojen jäsenille räätälöity Liittokasko ei jätä sinua pulaan: sen laaja sijaisautoetu takaa vara-auton käyttöösi parhaimmillaan jopa tunnissa, jos oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun tai simahtaa teknisen vian takia kesken matkan. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. * Etu on voimassa verkkokaupassa ja koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Liittokasko-, Turvakaskotai Peruskaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 5.1.-31.8.2018. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. MITKÄ OVAT VUOKRIEN HINTAA MÄÄRITTÄVÄT KESKEISET TEKIJÄT? Ensimmäisenä on tärkeä puhua rakentamisen ja asumisen kalleutta aiheuttavista tekijöistä eli tonttimaan hinnasta, rakentamiskustannuksista sekä asumisen hintaa nostavista päätöksistä. Pääkaupunkiseudulla uuden vuokratalon rakentaminen keskeiselle sijainnille maksaa 6 000–7 000 euroa per neliömetri. Pelkästään tonttimaahan kuluu jopa yli 2 000 euroa neliömetriltä ilman, että kiveäkään on vielä käännetty. Rakentamisen kalleutta aiheuttaa monin paikoin turhan pitkälle viety normisääntely ja detaljikaavoitus sekä autopaikkojen toteuttaminen maan alle. Asumisen kalleutta aiheuttaville tekijöille merkittävänä syynä ovat poliittisten päättäjien toimet. Kun kiinteistöveroa, kunnallisia palvelu maksuja, energiaveroja tai sähkön hintaa nostetaan, tulevat ne asukkaiden maksettaviksi sekä omistusettä vuokraasumisessa. Se ei ole sitä, että omistajat ahneuksissaan nostavat vuokria. Kolmas tekijä on se, että rahoittajat haluavat sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Hyväntekeväisyydellä ei rakenna kukaan. Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa. Kojamolla niitä on noin 36 000. Sillä määrällä ei pystytä määrittelemään vuokratasoa yhdessäkään Suomen kunnassa. Hintakehitys tulee koko markkinasta. Kojamon keskivuokrataso on noin kaksi euroa alhaisempi per neliömetri kuin sen keskeisen kilpailijan. MIKSI KOJAMON HALLITUSPALKKIOITA KOROTETTIIN? Kun Kojamosta tuli pörssiyhtiö, tarkasteli sen nimitystoimikunta pörssiyhtiöiden maksamia hallituspalkkioita. Niitä arvioidaan kolmella kriteerillä, jotka ovat yhtiön arvo, liikevaihto ja henkilöstön määrä. Nimitystoimikunta katsoi, että palkkiot pitää saattaa sille tasolle, että hallitukseen kyetään saamaan mukaan pörssisäännösten mukaiset omistajista riippumattomat jäsenet. Kojamon hallituksen jäsenten palkkio on 30 000 euroa vuodessa. Siitä johdettu puheenjohtajan palkkio on 60 000 euroa vuodessa. Ymmärrän hyvin, että palkkioista keskustellaan. Se on inhimillistä. Jos kuitenkin lähtisimme siitä ajatuksesta, että ammattiliiton edustajia ei voida laittaa sellaisiin tehtäviin, joista maksetaan palkkiota, joutuisimme vetäytymään monilta vaikuttamisen foorumeilta kuten esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöistä, Työttömyysvakuutusja Koulutusrahastosta. Olisiko se sitten parempi niin, että työntekijöiden edustajat eivät enää olisi päättämässä esimerkiksi eläkerahoista ja eläkeasioista? Minusta niin ei olisi. MIKSI NÄISTÄ ASIOISTA EI OLE KERROTTU AIKAISEMMIN LAAJASTI KOKO JÄSENISTÖLLE? Pörssiyhtiöissä on tarkat määritykset siitä, mitä hallituksen puheenjohtaja voi julkisuudessa sanoa. Näin ollen Kojamon hallituksen puheenjohtajana minua sitoo vaitiolovelvollisuus eli en voi puhua yhtiön asioista, enkä ottaa kantaa niihin julkisuudessa. Voin tietysti puhua Teollisuusliiton näkökulmasta, mitä se meille tarkoittaa. Kesän aikana toteutetun Kojamon pörssiin listautumisen yhteydessä minun piti kuitenkin olla erityisen tarkkana siitä, mitä voin julkisesti kertoa. l ”Hyvin hoidetulla sijoitustoiminnalla on suora yhteys mahdollisuuksiin puolustaa ja parantaa jäsenten etuja. Kun myös työnantajat tietävät, mitkä edellytykset meillä on ajaa jäsenten asioita, vaikuttaa se siihen, millä korvalla he meitä kuuntelevat.” TEKI1808_3-50.indd 20 7.8.2018 9:21:00
Kasko, joka ei jätä tien päälle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X *NYT Liittokasko, Turvakasko tai Peruskasko 50 % Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavimmat kaskot autollesi. Ammattiliittojen jäsenille räätälöity Liittokasko ei jätä sinua pulaan: sen laaja sijaisautoetu takaa vara-auton käyttöösi parhaimmillaan jopa tunnissa, jos oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun tai simahtaa teknisen vian takia kesken matkan. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. * Etu on voimassa verkkokaupassa ja koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Liittokasko-, Turvakaskotai Peruskaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 5.1.-31.8.2018. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. TEKI1808_3-50.indd 21 7.8.2018 9:21:01
Puhelin, johon voit luottaa Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Nokia 7 Plus -Androidpuhelin Dual-SIM, 64 Gt Kuuden tuuman Full HD+ -näyttö sopii erinomaisesti kaikkeen käyttöön. Qualcomm® Snapdragon™ 660 -mobiilialusta ja 4 Gt:n RAM-muisti varmistavat, että tehoa riittää kaikkiin tarkoituksiin. 12 ja 13 megapikselin kennot, ZEISS-optiikka ja kaksinkertainen optinen zoomaus. Hae värit haulla nokia 7 plus Turvallinen Android Oreo Kristallinkirkkaat äänet 16 MP etukamera (ZEISS) 12 MP + 13 MP -takakamera 6 tuuman kosketusnäyttö 399 ,90 Apurahalla 24,00/kk (23 kk) l Harva pystyy kuvittelemaan tai muistamaan, millaista on ajaa kuumalla autoa ilman ilmastointia. Yhtä radikaali muutos on edessä rakennuksilla, sillä isommissa kaupungeissa vedetään miltei kaikkiin uusiin tiloihin kaukokylmäputket. Samoin menetellään saneerauksissa. Kaukokylmää eli virallisemmin kaukojäähdytystä ryhdyttiin tuottamaan Euroopassa enenevässä määrin 2000-luvulla tekniikan kehityttyä. Nykyisin kylmää johdetaan merivedestä, syvistä järvistä ja pohjavedestä niin sanotussa suljetussa vesikierrossa. Rakennusten tiloihin kylmä välittyy joko lattiassa tai katossa olevista putkista. Enää viileyden saamiseksi ei tarvita meluisia, tilaa vieviä, energiasyöppöjä laitteita, joissa käytetään vaarallisia kemikaaleja. Aiemmin kaukokylmää tuotettiin kompressoreilla ja esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöä hyväksi käyttäen absorptiolla. Näiden tekniikoiden osuus on Suomessa varsin pieni. Kaukokylmän tuottamiseen tarvitaan riittävän viileää, alle kymmenasteista vettä. Esimerkiksi Lahdessa kylmää johdetaan kaukojäähdytysverkostoon Salpausselän alla olevasta pohjavedestä, koska vieressä sijaitseva Vesijärvi on matala eikä sen vesi ole tarpeeksi kylmää. Valtaosa eli 64 prosenttia Suomen kaukokylmästä tuotetaan lämpöpumpuilla suljetussa kierrossa. Vesi kiertää kylmäaltaista kiinteistöihin, sieltä lämmön talteenottoon ja takaisin kiinteistöihin. Energiayhtiö Helen mainitsee, että tarvittaisiin 30 jalkapallokentän verran aurinkopaneeleita tuottamaan sama lämpöenergiamäärä, joka Helsingissä saadaan talteen kaukokylmän kierrosta vuoden aikana. Lämmön lisäksi myös kylmää voidaan ottaa talteen ja säilöä. Helsingissä jäähdytysvarastot sijaitsevat Esplanadin puiston ja Pasilan alla. Yksi kaukokylmän tekniikoista on vapaajäähdytys. Suomessa sen osuus on noin viidennes. Vapaajäähdytys on tuotannollisesti tehokkainta, mutta jäähdytysteho heikkenee esimerkiksi meriveden tai ulkoilman lämmetessä. Asuminen ja työskentely viileämmässä ilmassa on terveellisempää kuin lämpimässä. Kuumaongelmaan havahduttiin Euroopassa kesällä 2003. Tuolloin helleaallon takia kuoli 35 000–70 000 ihmistä, joista Suomessa muutama sata ihmistä. Erityisen vaarallista liiallinen lämpö on sydänsairaille, vanhuksille, lapsille sekä ulko-, pelastusja huoltotöissä oleville. 22 Tekijä 8/2018 KEKSINTÖ Kaukokylmää rakennuksiin TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP JO VUONNA 1889 Ensimmäiset kaukojäähdyttimet rakennettiin Yhdysvalloissa 1889. Laajempaan käyttöön kaukojäähdytys tuli 1970-luvulla Japanissa. Aluksi kauko jäähdytys rakennettiin Osakan maailmannäyttelyyn 1970. Euroopassa kaukojäähdytys otettiin käyttöön 1967 Pariisin lähellä sijaitsevalla liikealueella, La Défencen kunnassa. Vuotta myöhemmin kaukokylmää ryhdyttiin hyödyntämään Hampurissa. Ruotsin ensimmäinen kaukokylmäverkosto rakennettiin 1992 Västeråsin kaupunkiin. Euroopassa johtavia kaukokylmän maita ovat Ranska, Saksa ja Ruotsi. 15 000 KILOMETRIÄ Suomessa oli viime vuonna käytössä yhteensä 15 000 kilometriä kaukojäähdytysverkostoa. Kaukokylmän tuottaminen aloitettiin Helsingissä ilman putkiverkkoa. Helsingin Energia ryhtyi 1998 toimittamaan ABB:n Pitäjänmäen kiinteistöön kylmää jäähdytyskonteilla. Nykyisin Helsingin kaukojäähdytysverkosto on Euroopan kolmanneksi suurin. Energiateollisuus ry:n mukaan Helsingin lisäksi suurista kaupungeista kaukokylmä on käytössä muun muassa Espoossa, Lahdessa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Kuopiossa Puijon sairaalan kaukojäähdytys otetaan käyttöön ensi vuonna. JÄÄHDYTYSTARVE KASVAA Kaukojäähdytyksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimpien rakennusten takia. Monet kaupungit miettivät jäähdytystekniikkaa, sillä ilmastosopimuksen velvoitteet vaativat vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Yksittäiset jäähdytinjärjestelmät esimerkiksi kerrostalojen katoilla vievät paljon energiaa ja aiheuttavat siten hiilidioksidipäästöjä. Singaporen kaupunki aikoo vähentää vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjään 41,5 prosentilla verrattuna nykykehitykseen. Hankkeeseen kuuluu kaukojäähdytysverkon rakentaminen, johon kaupunki on hakenut tietotaitoa Helsingistä. FO RT U M KAUPUNKI JÄTEVEDEN PUHDISTUSLAITOS KAUKOKYLMÄ PUHDISTETTU JÄTEVESI JÄTEVESI KAUKOLÄMPÖ VOIMALAITOS LÄMPÖPUMPPU TEKI1808_3-50.indd 22 7.8.2018 9:21:03
Puhelin, johon voit luottaa Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Nokia 7 Plus -Androidpuhelin Dual-SIM, 64 Gt Kuuden tuuman Full HD+ -näyttö sopii erinomaisesti kaikkeen käyttöön. Qualcomm® Snapdragon™ 660 -mobiilialusta ja 4 Gt:n RAM-muisti varmistavat, että tehoa riittää kaikkiin tarkoituksiin. 12 ja 13 megapikselin kennot, ZEISS-optiikka ja kaksinkertainen optinen zoomaus. Hae värit haulla nokia 7 plus Turvallinen Android Oreo Kristallinkirkkaat äänet 16 MP etukamera (ZEISS) 12 MP + 13 MP -takakamera 6 tuuman kosketusnäyttö 399 ,90 Apurahalla 24,00/kk (23 kk) Kaukokylmää rakennuksiin TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP TEKI1808_3-50.indd 23 7.8.2018 9:21:04
Valmetin ammattilaiset huoltavat myös Indonesiassa Väestöltään 260 miljoonaisessa Indonesiassa suuri työntekijämäärä on kustannustehokkaampi kuin kalliit koneet ja laitteet. Valmetin upouudessa huoltokeskuksessa Bekasissa on toisin. Kilpailukyky syntyy suomalaisesta, korkeasta teknologiasta ja paikallisten, koulutettujen osaajien yhteistyöstä. TEKSTI TANJA HARJUNIEMI KUVAT STOORISOPPI H uolto-operaattori Desi Supiyanti, 23, ja työnjohtaja Candra Waluyojati, 36, ovat kumpikin opiskelleet kemiantekniikkaa. Nyt he työskentelevät teknologiayhtiö Valmetin huoltokeskuksessa valmistaen paperikoneiden teloihin pinnoitteita. – Tiimimme vastaa siitä, että valmistamme tänne huoltoon tulleisiin teloihin sopivan kumi-, polyuretaanitai komposiittipinnoitteen. Pinnoitteen valinta riippuu telan käyttötarkoituksesta, ja siinä pitää huomioida useita asioita, kuten karheus ja kovuus sekä ennen kaikkea kestävyys, Supiyanti kertoo. Enimmillään 12-metriset ja läpimitaltaan kaksimetriset telat tuodaan huoltoon eri puolilta Indonesian saarivaltiota. Esimerkiksi matka Sumatran saarelta huoltokeskukseen saattaa kestää kaksikin viikkoa, vaikka matkaa on alle 800 kilometriä. Kuluneen tai vioittuneen telapinnan hionta alkaa läpikotaisella mittauksella ja jatkuu hionnalla, jossa hyödynnetään viimeisintä 3D-teknologiaa. – Pinnoitteen asennusvaihe on kriittinen. Se tapahtuu suljetussa tilassa, sillä jos pinnoitteeseen tarttuu vaikkapa hyttynen, se menee uusiksi, Waluyojati korostaa. ALUSSA OLIVAT SUO, KUOKKA JA JUSSI Mutta palataanpa alkuun. Valmet on toimittanut paperija selluteollisuuden koneita ja laitteita jättivaltio Indonesiaan vuodesta 1991. Tähän asti niitä on huollettu Thaimaasta käsin, mutta viime syyskuussa Valmet avasi huoltokeskuksen Bekasiin, joka sijaitsee maan pääkaupungin Jakartan kupeessa. – Indonesia on Valmetille iso markkina Aasian ja Tyynenmeren alueella. Se on Kiinan ja Japanin jälkeen suurin paperin ja sellun valmistaja, perustelee johtaja Miikka Kettunen investointipäätöstä. – Mitä paremmin pystymme täällä kasvavilla markkinoilla palvelemaan asiakkaitamme ja Candra Waluyojati ja Desi Supiyanti pitävät työtään telapinnoitusyksikössä monipuolisena ja haasteellisena. ? Miikka Kettusen ja Pekka Kiviojan lisäksi Valmetilla Indonesiassa työskentelee muutama suomalainen myyntitehtävissä. ? 24 Tekijä 8/2018 TEKI1808_3-50.indd 24 7.8.2018 9:21:08
kasvattamaan markkinaosuuttamme, sitä enemmän tulee myös tilauksia ja työtä Suomeen, johtaja Pekka Kivioja jatkaa. Kivioja on ollut mukana projektissa alusta alkaen ja nähnyt monenlaisia toimintakulttuurien eroja. – Jos nyt lähdetään siitä, että perustuksia alettiin kaivaa kuokalla, ei edes lapiolla, hän muistelee 6 000 neliöisen rakennusprojektin alkuvaiheita. Jos indonesialaiset rakennusmenetelmät ja -standardit aiheuttivat ihmetystä suomalaisissa, niin suurimmat yllätykset ilmenivät aikataulun hallinnassa. – Jos aikataulu on tehty Suomessa, se ei pidä Indonesiassa, Kettunen toteaa. Sen lisäksi, että byrokratia vie enemmän aikaa kuin Suomessa, niin kaikki rakentaminen tehdään paikan päällä. – Täällä rakennusfirmoille iso miesmäärä on kätevämpi kuin kallis kone. En nähnyt koko projektin aikana edes yhtään naulapyssyä, Kivioja kuvailee. OPPI KÄYTÄNNÖN TÖITÄ TEKEMÄLLÄ – Töihin huoltokeskukseen haimme vastavalmistuneita teknikkoja ja insinöörejä, jotka pystyvät kommunikoimaan työssään englannin kielellä, ja joilla on oma-aloitteisuutta, Kettunen kertoo. Yksi rekrytointikanava oli messutapahtuma Bandungissa, joka on maan merkittävimpiä koulutuskaupunkeja. Valmetin esittelytiskille jätettiin viitisen sataa hakemusta, minkä lisäksi työvoimaa haettiin työpaikkailmoituksilla. Huolto-operaattorit ovat hyvin koulutettuja Indonesian mittakaavassa, mutta pitää muistaa, että koulutustaso ei ole niin korkea kuin Suomessa. – Kun Suomessa puhutaan ammatillisen koulutuksen saaneista operaattoreista, he ovat ammatti taitoisia ja pystyvät itsenäiseen työskentelyyn. Täällä operaattori osaa painaa nappia, kun pitää painaa nappia, Kivioja kuvailee. Valintojen jälkeen alkoi koulutusrumba. Valmet koulutti työntekijät tehtäviinsä muissa huoltokeskuksissaan, muun muassa Thaimaassa ja Ruotsissa. Huoltokeskus työllistää tätä nykyä noin 65 työntekijää, joista huolto-operaattoreita on vajaat 30. Yhteensä Valmet työllistää satakunta työntekijää eri puolilla Indonesiaa. VALMET TARJOAA KUNNON TYÖSUHTEEN Indonesiassa palkkaus perustuu alueellisesti säädettyihin vähimmäispalkkoihin. Teollisuustyöntekijöiden lähtöpalkka on yleensä vähimmäispalkka ja valtaosalla se myös jää siihen. Maan palkkaveturi on Jakarta, jossa vähimmäispalkka on 215 euroa kuukaudessa. Bekasi kuuluu Länsi-Jaavaan, jossa se on vain 90 euroa, mutta Jakartan läheisyys nostaa markkinapalkkoja siellä. Valmetin huoltokeskuksessa lähdetään siitä, että säädetty vähimmäispalkka ei ole riittävä. – Lähtöpalkka on noin 235 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen se nousee kokemuksen ja tehtävien mukaan, Supiyanti sanoo. Lakisääteisten työnantajavelvoitteiden, kuten sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan lisäksi Valmet tarjoaa luontoisetuna maksuttoman lounaan ja bussikuljetuksen. Työntekijät eivät ole perustaneet ammattiyhdistystä, ainakaan vielä, mutta asiasta Supiyantilta ja Waluyojatilta kysyttäessä he olivat kuitenkin tietoisia, mikä ammattiyhdistys on. l ? Valmetilla käytetään uusinta 3D-teknologiaa, jonka avulla saavutetaan tarkka poikkiprofiilin muoto ja telan pyöreys. Valmetin ammattilaiset huoltavat myös Indonesiassa Väestöltään 260 miljoonaisessa Indonesiassa suuri työntekijämäärä on kustannustehokkaampi kuin kalliit koneet ja laitteet. Valmetin upouudessa huoltokeskuksessa Bekasissa on toisin. Kilpailukyky syntyy suomalaisesta, korkeasta teknologiasta ja paikallisten, koulutettujen osaajien yhteistyöstä. TEKSTI TANJA HARJUNIEMI KUVAT STOORISOPPI 8/2018 Tekijä 25 TYÖSSÄ VIDEO Katso video: tekijälehti.fi TEKI1808_3-50.indd 25 7.8.2018 9:21:13
KUVAT JOHANNES TERVO 26 Tekijä 8/2018 Ylellistä kädenjälkeä TEKI1808_3-50.indd 26 7.8.2018 9:21:14
Pääluottamusmies Stefan Sjölund 8/2018 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? TYÖSSÄ Pietarsaaresta purjehtii suuria ja nopeita purjeveneitä maailmalle. Suuren kysynnän vuoksi Nautorin työntekijöillä on kädet täynnä töitä. TEKI1808_3-50.indd 27 7.8.2018 9:21:16
28 Tekijä 8/2018 28 Tekijä 8/2018 Jokainen isompi Swan on ainutlaatuinen. Tällaisen Swan 115 -veneen tuotantoaika on noin vuosi. Sisustuksen takana piilee paljon sähkötyötä, joiden tekemiseen kuluu noin 3 500 työtuntia, kertoo luottamusmies ja sähköasentaja Stefan Sjölund. TEKI1808_3-50.indd 28 7.8.2018 9:21:21
8/2018 Tekijä 29 ? TEKI1808_3-50.indd 29 7.8.2018 9:21:25
30 Tekijä 8/2018 Ensimmäinen Nautorin valmistama purjevene on valkoinen 11-metrinen Swan 36 vuodelta 1966 (alla oikealla). Tarantella -niminen purjevene on nykyään työntekijöiden käytössä. Veneiden muotoilu ja koko ovat muuttuneet paljon vuosien mittaan. TEKI1808_3-50.indd 30 7.8.2018 9:21:30
8/2018 Tekijä 31 ? TEKI1808_3-50.indd 31 7.8.2018 9:21:35
32 Tekijä 8/2018 OY NAUTOR AB PERUSTETTU 1966. KOTIPAIKKA Pietarsaari TUOTANTO Valmistaa purjeveneitä, joista pienin tuotannossa oleva vene on 15-metrinen Swan 50 ja suurin 38-metrinen Swan 125 TOIMINTA-ALUE Koko maailma, suurin osa asiakkaista Eteläja Keski-Euroopassa LIIKEVAIHTO 38,7 miljoona euroa (2016) HENKILÖSTÖ 180 tuotantotyöntekijää, Pietarsaaressa (100) ja Kolpissa (80) Veneiden kaikki sisustukset ja huonekalut tehdään mittatilausja käsityönä. Viilulevyt ommellaan yhteen, jotta veneisiin saadaan yhtenäisiä saumattomia pintoja. Nautor valmistaa suuria, nopeita ja ylellisiä Swanpurjeveneitä. Yrityksen perusti vuonna 1966 Pekka Koskenkylä. Ensimmäinen venemalli oli 11-metrinen lasikuituinen Swan 36. 52 vuoden aikana on valmis tettu yli 2 000 Swanvenettä, joista suurin osa on vielä purjehduskunnossa. Rasmus Dahlvik TEKI1808_3-50.indd 32 7.8.2018 9:21:40
8/2018 Tekijä 33 Sebastian Byström OY NAUTOR AB PERUSTETTU 1966. KOTIPAIKKA Pietarsaari TUOTANTO Valmistaa purjeveneitä, joista pienin tuotannossa oleva vene on 15-metrinen Swan 50 ja suurin 38-metrinen Swan 125 TOIMINTA-ALUE Koko maailma, suurin osa asiakkaista Eteläja Keski-Euroopassa LIIKEVAIHTO 38,7 miljoona euroa (2016) HENKILÖSTÖ 180 tuotantotyöntekijää, Pietarsaaressa (100) ja Kolpissa (80) TEKI1808_3-50.indd 33 7.8.2018 9:21:44
VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 34 Tekijä 8/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Kielimuuri ei saa olla este J ouni Salosen vastuulla liiton työympä ristö yksikössä ovat etenkin työ tapaturmat sekä ammattitaudit ja niiden vahingonkorvausasiat. Mutta liiton pyörähdettyä käyntiin tämän vuoden alussa Salonen toimii myös erityisalojen sektorin työympäristöasian tuntijana. Kaikkiaan Teollisuusliitossa on neljä sektoria. – Olen aloittanut oman perehdyttämiseni. Olen ollut jo esimerkiksi varhaisjakelussa jakajana, käynyt kukkapuutarhalla, kirjapainoissa ja karjatiloilla. Tavoitteenani on tutustua tämän vuoden aikana kattavasti erityisalojen työpaikkoihin, Salonen kertoo. Salonen pyrkii näkemään ensimmäiseksi nimenomaan hyvin hoidettuja, turvallisia työpaikkoja, jotta tietoa erityisalojen hyvistä käytännöistä pystyy sitten jakamaan eteenpäin. Tieto tulee tarpeeseen, sillä se on Saloselle jo valjennut, että sektorin sopimusaloilla kenttä on hyvin pirstaleinen. – Erityisalojen työpaikat ovat keskenään hyvin erilaisia. Esimerkiksi matala palkkaalojen työpaikkoja löytyy runsaasti, samoin monikansallisia työpaikkoja kuin myös niitä, joissa järjestäytymis aste on alhainen. – Kielimuurin takia perehdytys on iso ongelma. Miten taataan, että jokainen työntekijä perehdytetään niin, ettei hän joudu itse vaaraan tai että hän ei ole vaaraksi muille? Tämä on varmasti haaste työnantajallekin. Laki kuitenkin sanoo, että jokainen työntekijä on perehdytettävä ja vielä niin, että se tapahtuu työntekijälle ymmärrettävällä tavalla. Työnantajalla on perehdyttämisja valvontavelvollisuus. Salonen ei ota kantaa siihen, pitääkö paikalle hankkia perehdytystä varten tulkki. Laki kuitenkin määrää, että perehdytyksen on tapahduttava niin, että työntekijä todella ymmärtää asian. Pitäisikö ammatti liittojen palkata lisää henkilöitä, joilla olisi muutakin kielitaitoa kuin suomi tai ruotsi? – Totta kai, rekrytoinnissa tulisi aina huomioida se, miten suuri merkitys kielitaidolla on kyseisessä työtehtävässä. Tällä hetkellä liitossa on englannin, venäjän ja espanjan taitajia. Erityisalat ovat niin erilaisia keskenään, että Salosen mukaan on tähän mennessä ollut todella vaikeaa havaita mitään yhtenäisiä ongelmia – kenttäähän riittää muodista huoltoon ja kunnossapitoon, talotehtaista turkistarhoihin ja sikaloista varhaisjakeluun. – Mutta yleisesti voin sanoa, että pienillä työpaikoilla henkilökohtaisista suojaimista on tullut kyselyjä, Salonen kertoo. Työympäristöasiantuntija painottaa taas lain selkeää tekstiä. Henkilökohtaisten suojainten hankinta perustuu riskinarviointiin. Jos riskinarvioinnissa todetaan, että vaaraa ei pystytä kokonaan poistamaan, on työnantajan hankittava asianmukaiset suojaimet. – Ei tässä pitäisi olla mitään epä selvyyttä, Salonen painottaa. – Oli pulma millainen tahansa, miltä sopimusalalta tai sektorilta tahansa, aina voi soittaa meidän työympäristöja sosiaali turva-asioiden neuvontapuhelimeemme. OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Huiskulan puutarha Turussa on esimerkki turvallisesta työpaikasta. Tulpaaneja keräilemässä etualalla Saga Suni ja Olena Ivanashko. Erityisalojen työpaikat ovat usein pieniä, ja joukossa on myös paljon monikansallisia työpaikkoja, kertoo työympäristöasiantuntija Jouni Salonen. Kielimuuri ei saa estää kunnon perehdytystä. ERITYISALOJEN SEKTORIN SOPIMUSALAT l Jakajat l Lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala l Maaseutuelinkeinot l Mediaja painoalan työntekijät l Metsäala l Metsäkoneala l Puutarha-ala l Taimitarha-ala l Tekninen huolto ja kunnossapito l Tekstiilija muotiala l Tekstiilihuoltoala l Turkistuotantoala l Turvetuotantoala l Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry l Viherja ympäristörakentamisala TEKI1808_3-50.indd 34 7.8.2018 11:35:46
Jotkut työnantajat yrittävät herkästi olla maksamatta sairausajan palkkaa tietyillä diagnoosikoodeilla. Mikään diagnoosikoodi ei itsessään ota kantaa palkanmaksuvelvollisuuteen. Kyse on aina tilanneja työehtosopimuskohtaisesta arvioinnista. Lähtökohta työkyvyn ja työkyvyttömyyden toteamisessa on se, että työterveyslääkäri vertaa työntekijän terveydentilaa ja toimintakykyä työn vaatimuksiin. Lääkäri arvioi, onko työntekijä juuri omaan työhönsä työkykyinen vai työkyvytön. Mikä tahansa sairaus ei tee työkyvyttömäksi kaikkiin töihin. Esimerkiksi astma voi tehdä työ kyvyttömäksi pölyisiin töihin, mutta ei tee työkyvyttömäksi toimistotöihin. Useissa työehtosopimuksissa erikseen todetaan, että mikäli työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi kustannuksellaan osoittaa työntekijän toiselle lääkärille. Kohtuullista työnantajalta on joka tapauksessa se, että sairausajan palkanmaksu velvollisuus kiistetään välittömästi lääkärin todistuksen toimittamisen jälkeen sen sijaan, että palkka vain jätetään mitään sanomatta maksamatta. Näin työntekijä voi heti kääntyä luottamusmiehen, työsuojelu valtuutetun tai liiton sosiaalija työympäristö päivystyksen puoleen. SAILA RUUTH Työsopimuslaki takaa sairauden ja tapaturman perusteella oikeuden sairausajan palkkaan sairastumispäivältä sekä yhdeksältä seuraavalta päivältä. Tämä aika on niin sanottu Kelan omavastuuaika eli näiltä päiviltä Kela ei maksa sairauspäivärahaa. Työehtosopimuksissa sovitaan työaikalakia pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Peruslähtökohta palkanmaksun epää misessä on se, että palkka voidaan olla maksamatta vain, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, törkeällä huolimattomuudellaan tai kevytmielisellä elämällään. Erimielisyydet sairausajan palkanmaksun suhteen liittyvät usein tilanteisiin, joissa työnantaja vetoaa siihen, että sairauslomatodistukseen merkitty diagnoosi koodi on niin sanottu oirekoodi eikä varsinainen sairauskoodi. Yksi tällaisista diagnooseista on työ uupumus, Z73.0. Työuupumus itsessään ei ole sairaus eikä yksin sen perusteella tulisikaan kirjoittaa sairauslomaa. Sen sijaan työuupumukseen liittyy usein esimerkiksi unettomuutta, ahdistuneisuutta tai keskittymisja muistivaikeuksia. Nämä voivat vaatia lääketieteellisiä hoitoa ja aiheuttaa työ kyvyttö myyttä. Niiden perusteella sairausajan palkka on maksettava. Vaikka työuupumus yksinään ei olekaan peruste sairausajan palkanmaksulle, on se vakava hälytysmerkki työnantajalle. Työnantajalla on lain mukainen vastuu työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä työkuormituksen hallinnasta. Työnantajan on ryhdyttävä korjaamaan esimerkiksi työolosuhteita ja -järjestelyjä, työpaikan ilmapiiriä tai johtamista, mikäli yksikin työntekijä oireilee niin vakavasti, että saa työuupumusdiagnoosin. Työntekijöiden on myös hyvä muistaa, että heillä on oikeus pyytää työterveyshuollosta selvitystä työkuormituksestaan, mikäli työtilanne tai työpaikan olosuhteet aiheuttavat sairausloman tarvetta. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työnantajan tukeminen kuormituksen tasaamisessa ja muussa työhyvinvoinnin edistämisessä. 8/2018 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ ”TÄLLÄ DIAGNOOSILLA EI PALKKAA MAKSETA” KIILAA KOHTI TYÖKUNTOA KURSSIT Kaikilla työssä olevilla on Suomessa oikeus ilmaiseen kuntoutukseen. Ammatillisen KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä. Kuntoutus tulee aloittaa varhain, jotta kuntoutus takaisi työssä jatkamisen. KIILAkuntoutus toteutetaan yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, sillä vain yhteistyöllä voidaan työntekijää auttaa palauttamaan tai ylläpitämään työkykynsä. Työntekijä voi päästä kuntoutukseen, vaikka hänellä ei olisi järjestettyä työterveyshuoltoa. Suosituksen KIILA-kuntoutukseen saa myös perusterveydenhuollosta tai yksityislääkäriltä. KIILA-kurssitus suunnitellaan yksilöllisesti, mutta mukana on ryhmäjaksoja. Kaikkiaan kuntoutuksen jaksot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Ilmaisten kurssien ohella työntekijällä saattaa olla oikeus kuntoutusrahaan kuntoutuksen ajalta. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja. VOIT HAKEA KIILAKUNTOUTUKSEEN JOS... l olet työsuhteessa tai toimit yrittäjänä ja sairaus vaikeuttaa työskentelyäsi. l olet jo saanut apua työterveyshuollosta ja työpaikalta, mutta se ei tunnu riittävän. l tarvitset asiantuntija-apua ammatillisiin ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin sekä terveyteen ja elämänhallintaan.. KIILA-kuntoutukseen haetaan paperisella hakemuksella. Lisätiedot ja hakemuslomakkeet: kela.fi/kiila-kuntoutus OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 LE H TI KU VA /V IL JA VE H KA O JA TYÖUUPUMUS ON HÄLYTYSMERKKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ARVIOI TYÖKYVYN TEKI1808_3-50.indd 35 7.8.2018 9:21:49
KYSYMYSTEN JA VASTAUSTEN ASIANTUNTIJAT Teollisuusliiton tutkimusyksikössä on runsaasti talouden, työelämän, palkkakysymysten, teollisuuspolitiikan sekä tutkimuksen tekemisen asiantuntemusta ja osaamista. ”T oimintaamme ohjaa kaksi ajatusta ylitse muiden; jäsenlähtöisyys ja tiedolla johtaminen. Niissähän on pitkälti kyse liiton strategian ja painopisteiden jalkauttamisesta arkiseen toimintaan, yksikön päällikkö Anu-Hanna Anttila määrittelee. Jäsenlähtöisyys tarkoittaa Anttilan mukaan sitä, että jäseniltä ja luottamusmiehiltä kysytään olennaisista asioista ja sitä, että tulokset raportoidaan asiantuntevasti, mutta ymmärrettävästi. – Viime syksynä mietin jäsenten osallistamista toimintaan. Sain ajatuksen jäsen paneeleista. Jokaisen jäsenen, joka haluaa osallis tua kyselyihin ja keskusteluihin, pitäisi myös saada osallistua. Tämän seurauksena tutkimusyksikkö on perustanut liiton jäsenistä erilliset jäsenja luottamusmiespaneelit. – Kutsun paneeliin saavat elokuun aikana kaikki ne liiton jäsenet, joiden toimiva sähköposti löytyy jäsenrekisteristä. Osallistuminen paneeleihin on vapaaehtoista. – Tutkimuksen kokonaisuus puolestaan toimii siten, että osa kyselyistä toteutetaan paneelien avulla, mutta suuremmat tutkimukset kuten jäsentutkimus tehdään perinteisemmin menetelmin. Niihin valitaan edustava otos, joka vastaa jäsenten ikä-, sukupuoli-, sopimusalaja alue jakaumaa. Näin saadaan kokonaiskuva liiton jäsenistä, Anttila selventää. TARJOLLA TIETOA PALKOISTA JA KIKYSTÄ Tiedolla johtaminen edellyttää Anttilan mukaan ennakointia ja seurantaa. Näin paras saatavilla oleva tieto tukee päätöksentekoa. Tutkimusyksikkö koostaa esimerkiksi palkkatilastoja, joita käyttävät työssään niin sopimusalojen neuvottelukunnat, sopimusasiantuntijat kuin myös luottamusmiehet. – Seuraava uudistettu palkkakatsaus ilmestyy arvioidusti syyskuun lopulla. Uudistus oli tarpeen, jotta julkaistavista tiedoista on apua eri alojemme palkkaneuvotteluissa. Niitähän käydään yleisesti paikallisestikin. Yksikön kyselytiimi on vetänyt yhteen sektoreittain toteutettujen kilpailukykysopimukseen eli kikyyn liittyneiden kyselyjen ja palkkakyselyjen tulokset. Erityishuomion ansaitsee teknologiasektori, jonka kiky-seuranta jatkuu vuoteen 2020. – Tänä vuonna 55 prosenttia teknologiasektorin työpaikoista pidensi työaikaa 24 tuntia. Osalle työpaikoista kiky on ollut perin haasteellinen: 26 prosenttia työpaikoista ei pidentänyt työaikaa ollenkaan. Syitä riittää. Esimerkiksi lisätöitä ei ole tarjota, kiky tulee liian kalliiksi tai sitten asialle ei vain tehdä mitään. Edellä kuvatun lisäksi yksikkö avustaa luottamusmiehiä kustannuslaskennassa, kun sovitaan paikallisesti palkkauksesta tai kilpailukykysopimuksesta. Se tuottaa myös yritys analyyseja työpaikkojen kriisitilanteisiin tai liiton järjestämiskampanjoihin liittyen. Työelämän kysymyksiin erikoistunut Anttila on tehnyt pitkän uran tutkijana ja tutkimushankkeiden vetäjänä. Liiton tutkimuspäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2015. Anttilan lisäksi tutkimusyksikössä työskentelevät assistentti, neljä erikoistutkijaa ja teollisuuspoliittinen asiantuntija. YKKÖSASIA ON TYÖLLISYYS Teollisuuspoliittinen asiantuntija Timo Roppola valmistelee Teollisuusliiton sektorikohtaisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja yhteiskuntavaikuttamista. – Työllisyys on ykkösasia, mihin kietoutuu tuotannollisen toiminnan edistäminen niin, että Suomessa on teollista tuotantoa ja se kehittyisi. Elinkeinorakenteen monipuolista misessa biotalous on yksi eniten näköaloja antava, mutta tarvitaan paljon muutakin. – Seuraavat eduskuntavaalit ja hallitusohjelma ovat tärkeä etappi. Päinvastoin kuin nykyinen hallitus on toiminut, me tarvitsemme laajemman kansallisen teollisuusja elinkeino poliittisen näkemyksen. Noususuhdanne on painanut rakenteelliset ongelmat sivuun. Esimerkiksi koulutus, tutkimus ja tuote kehitys pitää saada uudelle mallille, Roppola tiivistää. Erikoistutkija Veli-Pekka Heino seuraa useita kemian ja erityisalojen sektorin toimialoja sekä osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen. JÄSENLÄHTÖISYYS JA TIEDOLLA JOHTAMINEN 36 Tekijä 8/2018 TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ TEKI1808_3-50.indd 36 7.8.2018 9:21:55
– Kemianteollisuuden ja varsinkin muoviteollisuuden kamppailu julkisuuskuvaa ja poliittisia pyrkimyksiä vastaan tulee varmaan olemaan lähivuosina esillä. Asiat menevät siinä helposti vähän sekaisin. Tyynenmeren Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevat muovijätemassat ovat ongelma, mutta niiden poistamisessa ei välttämättä auta, että Suomessa kielletään muovikassit, koska meillä ne kierrätetään aika hyvin ja poltetaan energiajätteeksi. Toisaalta kemianteollisuus on kiertotalouden keskeinen mahdollistaja. Lähes kaikessa, kuten veden puhdistamisessa, tarvitaan kemikaaleja, Heino muistuttaa. KASVUKERTOMUKSIA ON LIIAN VÄHÄN Erikoistutkija Mika Kärkkäinen seuraa teknologiateollisuuden ja puutuotesektorin toimialoja. Sen rinnalla hän tekee yrityskohtaista seurantaa ja pohtii elinkeinopoliittisia kysymyksiä. – Toimialojen näkymät ovat tällä hetkellä kohtuulliset ja jopa hyvät. Silti olen huolissani kolmesta asiasta. Ensimmäinen on se, että kun vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta, ei niiden sijaan synny tarpeeksi uusia kehittyviä yrityksiä. Kasvukertomuksia on liian vähän. Toisaalta uusilta lupaavilta ja globaalisti voimakkaasti kasvavilta toimialoilta puuttuvat kokoavat kärkiyritykset. Esimerkkinä on tuulivoimalaitteiden tuotanto. Suomessa valmistetaan kaikkia niissä tarvittavia osia, mutta ei tuulivoimaloita. Olemme alihankkijoita. Paras mahdollinen saatavissa oleva hyvinvointi ei tule tänne. – Kolmas huolestuttava asia on valtion omistuksista luopuminen. Esimerkiksi SSAB:n terästehdas mahdollistaa runsaasti muuta metalliteollisuutta Suomessa. Sen Suomessa pysyminen varmistetaan parhaiten riittävällä valtion omistuksella. KILPAILUKYKY NOJAA TOIMINNAN LAATUUN Erikoistutkija Timo Eklund analysoi kansantaloutta ja teollisuuden kehitystä kokonaisuutena. Sen sisällä hän seuraa esimerkiksi teknologiateollisuutta, tekstiilialaa, metsätaloutta ja metallikaivoksia. – Kehitämme edelleen sitä viestiä kansantalouden tasolla, että mistä kilpailukyky muodostuu, miten kustannuskilpailu kyky on kehittynyt ja mikä sen merkitys on Suomen talouden Anu-Hanna Anttila, Inka Nokelainen, Veli-Pekka Heino, Mika Kärkkäinen, Timo Roppola, Timo Eklund ja Jukka Saviluoto. kehitykselle. Ydinajatus on siinä, että yritysten toiminnan laatu on kilpailukyvyn kannalta tärkeämpi tekijä kuin työvoimakustannus. – Meille on tullut paljon viestiä siitä, että yritysten alhainen investointitaso viimeisen 10 vuoden aikana on johtanut siihen, että kapasiteetti on täydessä käytössä samalla kun työvoimasta on pulaa. Se rajoittaa yritysten kykyä ottaa vastaan uusia tilauksia. Toisaalta nyt päätetyt tai työn alla olevat investoinnit vaikuttavat hitaasti. – Kysymys on tiedosta, jota tuotamme sopimustoimintaa, neuvotteluja ja liiton strategian toteuttamista varten niin, että jäsenten asioita voidaan ajaa oikeaan ja kattavaan kuvaan nojaten. Monesti työnantajat tai muut tahot eivät näitä asioita ota painottaakseen, Eklund sanoo. PALKKAKATSAUS LAAJENTUU Erikoistutkija Jukka Saviluoto seuraa puutuoteja kemian sektoreiden toimialoja. Lisäksi hän toteuttaa sopimustoimintaan liittyvää kustannuslaskentaa, kouluttaa luottamusmiehiä ennakoivan edunvalvonnan ja yritystalouden aihepiireissä ja osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen. – Syksyllä tehtävä Teollisuusliiton Palkkakatsaus laajenee huomattavasti verrattuna fuusiota edeltäneiden liittojen vastaaviin selvityksiin. Toimialojen määrä on kasvanut, minkä läpikäynnin rinnalle tuotamme kansainvälistä vertailutietoa palkkakehityksestä. Kun ajattelee, mitä ilmiöitä palkkoihin kytkeytyy, niin se on iso paletti. Esimerkiksi työllisyys, eläköityminen, rakennemuutos ja alueelliset erot. Tiiviisti kirjoittamisen jalo taito tulee meille todella tarpeeseen, Saviluoto kommentoi. Assistentti Inka Nokelainen pitää tutkimusyksikössä langat käsissä niin, että toiminta pyörii jouhevasti. Sen rinnalla hän osallistuu tiedonkeruuseen. – Päivitän ja ylläpidän tilastoja ja perusdataa, joita esimerkiksi Tilastokeskus ja EK tuottavat ja joita tutkijamme käyttävät päivittäisessä työssään ja erilaisissa katsauksissa ja raporteissa. Joukkueemme on vasta alkanut oppia käyttämään hyödyksi kokopäiväistä assistenttia, Nokelainen toteaa. PETTERI RAITO 8/2018 Tekijä 37 LIITOSSA KI TI H A IL A TEKI1808_3-50.indd 37 7.8.2018 9:22:00
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Neuvotellen paikalliseen sopimukseen Hyvinvointia työelämään LIITTO KOULUTTAA 8.–9.9. Helsinki – Uusimaa, Sokos Hotel Vantaa, ilmoittautuminen 23.8. mennessä (också på svenska) 8.–9.9. Varsinais-Suomi – Satakunta, Sokos Hotel Vaakuna, Pori, ilmoittautuminen 23.8. mennessä 15.–16.9. Häme – Pirkanmaa, Hotelli Waltikka, Valkeakoski, ilmoittautuminen 30.8. mennessä 15.–16.9. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Scandic Joensuu (ent. Cumulus), ilmoittautuminen 30.8. mennessä 15.–16.9. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Sokos Hotel Kotka, ilmoittautuminen 30.8. mennessä 22.–23.9. Oulu – Lappi, Park Hotel Tornio, ilmoittautuminen 6.9. mennessä 27.–28.10. Vaasa – Keski-Suomi, Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi, ilmoittautumiset 11.10. mennessä 29.–30.9. Helsinki – Uusimaa, Sokos Hotel Flamingo, Vantaa, ilmoittautuminen 13.9. mennessä 6.–7.10. Häme – Pirkanmaa, Holiday Club Tampereen kylpylä, ilmoittautuminen 20.9. mennessä 13.–14.10. Oulu – Lappi, Sokos Hotel Eden, Oulu, ilmoittautuminen 27.9. mennessä 27.–28.10. Varsinais-Suomi – Satakunta, Holiday Club Caribia, Turku, ilmoittautuminen 11.10. mennessä 3.–4.11. Vaasa – Keski-Suomi, Härmän kylpylä, Ylihärmä, ilmoittautuminen 18.10. mennessä 17.–18.11. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala, Holiday Club Saimaa, Lappeenranta, ilmoittautuminen 1.11. mennessä Luottamustehtävissä toimiville sekä aiheesta kiinnostuneille Aiheesta kiinnostuneille jäsenille Kurssilla saat tietoa paikallisen sopimisen merkityksestä ja tavoitteista työpaikalla. Selvitämme mistä voidaan sopia ja kuka sopii sekä sopimuksen tavoitteet, sopimuksen tekeminen ja siitä tiedottaminen. Perehdymme neuvotteluprosessiin ja kehitämme neuvottelutaitoja käytännön harjoitusten avulla, jotta jokainen kurssin käynyt olisi entistä varmempi ja taitavampi neuvottelija. Kurssilla perehdytään työhyvinvoinnin perusteisiin, etenkin henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Miten jaksat työelämässä? Miksi olemme niin erilaisia? Mitä ovat työyhteisötaidot ja koskevatko ne myös sinua? Kurssilta saat vinkkejä työelämän eri tilanteisiin. Lisäksi tapaat muita Teollisuusliiton jäseniä ja nautit mukavasta yhdessäolosta. 38 Tekijä 8/2018 ILMOITTAUDU sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas, puh. 045 636 5392. SYKSYN VIIKONLOPPUKURSSIT ALUEILLA TUIJA PIRCKLÉN Laskenta-assistentti Pääluottamusmies Sanoma Media Finland Oy Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ao. 409 TEKI1808_3-50.indd 38 7.8.2018 9:22:00
Sanomatalon edunvalvoja lähtee syksyllä Murikkaan TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA Viestintäalan toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Helsingin Sanomatalossa toimiva Tuija Pircklén kävi jo TEAM-liiton aikana kursseilla varsin paljon. – Kiljavan opisto ehti tulla tutuksi, hän kertoo. Teollisuusliiton aikana Pircklén on ollut kahdella paikallisella kurssilla. Ne käsittelivät ammattiosaston roolia sosiaalisessa mediassa ja paikallisen yhteistyön kehittäjänä. Some-kurssi oli hyvin antoisa ja sisälsi paljon käytännön harjoituksia. – Meitä oli sen verran vähän, että opettaja kiersi jokaisen luona, eli oli aikaa omille kysymyksille. Yhtenä seurauksena kurssista oli, että Pircklénin ammattiosasto Grafinet päätti perustaa oman Instagram-tilin. – Kaikilla hallituksen jäsenillä on päivitysoikeudet. Käytännössä minä ja Sari Ojala olemme olleet kaksi pääkäyttäjää. On laitettu kuvia esimerkiksi hallituksen työskentelystä ja liiton jäsenristeilyltä. Paikallisen yhteistyön kurssilla koettiin jo uuden Teollisuusliiton henki, kun 30–40 hengen osallistujajoukossa oli entisiä TEAMin, Metalliliiton sekä Puuliiton jäseniä. Aiheina olivat liittofuusion vaikutukset ja järjestämistoiminta. – Järjestämiseen liittyi harjoituksia, joissa meidät pakotettiin puhumaan vieraiden ihmisten kanssa. Opiskeltiin sitä, miten lähestytään vierasta, kuinka saa keskustelun käynnistettyä. Opiskelun hyödyt ovat Pircklénin mukaan moninaiset. Paitsi että asioista saa uutta tietoa, voi myös aktivoida vanhoja tietojaan. Plussan puolelle hän laskee myös verkostoitumisen ja mahdollisuuden tutustua eri alojen ihmisiin sekä erilaisten työpaikkojen teollisuusliittolaisiin. Entinen TEAM-aktiivi ei ole vielä ehtinyt käydä Murikka-opistossa Tampereella. Sinne hän on kuitenkin syksyllä menossa, paikallisen sopimisen kurssille. – Toivottavasti ruoka on hyvää. Ja kun olen vähän huono nukkumaan, niin jos saisi yhden hengen huoneen, nythän siellä on remontin jälkeen kai siihen suuntaan pyrittykin. Mutta jos koulutustilat ovat hyvät ja opettajat hyviä, niin sillä pääsee jo pitkälle. Sen jälkeen se on itsestä kiinni, miettii Pircklén. l Kun koulutustilat ja opettajat ovat hyvät, pääsee koulutuksessa jo pitkälle. Sen jälkeen oppiminen on itsestä kiinni, sanoo Sanoma Median pääluottamusmies Tuija Pircklén. ? 8/2018 Tekijä 39 LIITOSSA OIVALTAJA Neuvotellen paikalliseen sopimukseen Hyvinvointia työelämään LIITTO KOULUTTAA TUIJA PIRCKLÉN Laskenta-assistentti Pääluottamusmies Sanoma Media Finland Oy Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ao. 409 TEKI1808_3-50.indd 39 7.8.2018 9:22:08
PR O -G E 40 Tekijä 8/2018 MAAILMA Lisää ylityötä työantajan ehdoilla ITÄVALTA Maahanmuuttoon keskittyvien populistipuolueiden menestys Euroopassa nostaa työajan pidentämisen poliitikkojen asialistalle. Itävallan uusi perinteisen oikeiston ja maahanmuuttovastaisen uusoikeiston hallitus ajoi heinäkuussa läpi lain, joka pidentää mahdollisen työajan 12 tuntiin päivässä ja 60 tuntiin viikossa. Laki herätti laajaa vastustusta, jopa maan piispojen kokous tuomitsi lakiehdotuksen. Pääkaupunki Wienissä peräti satatuhatta ihmistä kokoontui osoittamaan mieltään lakia vastaan. Ammattiliitot vaativat kansanäänestystä laista. Uusi laki nostaa sallitun päivittäisen työajan 12 tuntiin. Tämä on ollut erityistapauksissa mahdollista aiemminkin, mutta nyt työnantajalla on tähän laaja määräysvalta. Työntekijällä on yksilöllinen oikeus kieltäytyä yli 10 tunnin päivästä. Ammattiliitot kysyvät, kuinka todellista tämä oikeus on, kuinka moni uskaltaa sen tehdä. Yritysneuvostoilla tai ammattiliitoilla ei enää ole asiaan vaikutusmahdollisuutta. Lisäksi aiempi ylityön terveysvaikutusten arvioinnin tarve poistuu. Työntekijän turvaksi jää vain EUdirektiivi, joka määrää työajalle 48 tunnin keskimääräisen viikoittaisen ylärajan neljän kuukauden jaksossa. Laki kirjaa, että yrityskohtaiset sopimukset voivat määrätä työntekijälle parempiakin työaikajoustoja. Ammattiliitot JÄSENTULVA PUULIITTOON GEORGIA Puuja rakennusalan liitto sai kolmessa vuodessa lähes kaikki puualan työntekijät järjestäytymään. Vuonna 2014 liitolla ei ollut alalla yhtään jäsentä. Liitto solmi puualalle työehtosopimuksen, joka nosti palkkoja 20 prosenttia, määritti vanhempainvapaan ja säänteli ylityötä, sanoo liiton puheenjohtaja Marina Kurtanidze. Liiton arvostus nousi, ja nyt 95 prosenttia puualan työntekijöistä on järjestäytynyt. Ruotsalaiset ammattiliitot tukivat Georgian puuliiton järjestäytymiskampanjaa. Kurtanidze sanookin, että vaikka heidän on ratkaistava itse pulmansa, kansainvälinen solidaarisuus merkitsee paljon. – Kun voimme sanoa työnantajalle, että tukenamme on kansainvälinen verkosto, he pelästyvät. Siinä on todellakin voimaa. KOHTALOKAS RÄJÄHDYS TEHTAALLA KIINA Ainakin 19 ihmistä kuoli ja 12 loukkaantui heinäkuussa kemian tehtaan räjähdyksessä Sichuanin maakunnassa. Tehdas oli aivan uusi, se aloitti toimintansa toukokuussa ilman vaadittavia paloja turvatarkastuksia. Onnettomuus ei ole poikkeuksellinen. Elokuussa 2015 Tianjinissa kuoli 173 ihmistä kemian teollisuuden varaston palossa. China Labour Bulletin on rekisteröinyt siitä lähtien 154 räjähdystä Kiinan työpaikoilla. Niistä kolmasosa tapahtui teollisuudessa ja 17 kemian tehtaissa. Työntekijöillä tai ammattiliitoilla on Kiinassa hyvin heikot mahdollisuudet vaikuttaa työ turvallisuuteen. Usein viranomaisetkin ovat voimattomia yritysten suhteen. Kiinan virallisten tilastojen mukaan työtapaturmissa kuoli viime vuonna 38 000 ihmistä. ? Yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään Wienissä kesäkuun lopussa Itävallan oikeistohallituksen uutta työaikalakia vastaan. huomauttavat, että sopimuksessa on aina kaksi osapuolta. Jos työnantaja irtisanoo sen, sopimusta ei enää ole ja toimitaan lain mukaan. Samalla laki laajensi niiden johtavien työntekijöiden määrää, joita työaikalaki ei koske. Yrityksissä, joissa ei ole yritysneuvostoa, työnantaja voi jatkossa sopia suoraan työntekijän kanssa enintään neljän pyhäpäivän muuttamisesta työpäiviksi vuodessa. Metallialaa edustavan PRO-GE -liiton työehtosopimus sallii jo 12 tunnin työpäivät erityistapauksissa ja tuotannollisten vahinkojen estämiseksi. Nyt määräysvalta siirtyy työnantajalle. Yritysneuvostoilla ollut oikeus sopia korvauksista poistuu uuden lain myötä. Liitto laskee myös ylityökorvausten vähenevän tai jopa osin poistuvan. Itävallan tapaus kertoo nykyisistä poliittisista tuulista Euroopassa. Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla, kollektiivista sopimista vähentämään sekä yritysneuvostojen valtaa leikkaamaan. Usein tässä auttavat ratkaisevasti puolueet, jotka keskittyvät puheissaan maahanmuuttoon sanoen siten puolustavansa työntekijän oikeuksia. HEIKKI JOKINEN TEKI1808_3-50.indd 40 7.8.2018 9:22:13
8/2018 Tekijä 41 ”Tulihan sitä jo lomailtua” MAURI HYTTINEN ”Jäin työttömäksi tammikuussa 2016 oltuani 15 vuotta Kiteen huonekalutehtaalla. Tulin tänne koulutukseen, oppimaan Optigripkestopinnoitteen tekemistä suksen pohjaan. Se kesti semmoiset neljä kuukautta. Ja sitten lomailin eli jäin työttömäksi taas joksikin aikaa. Kysyin Pertiltä [suksitehtaan tuotantopäällikkö Pertti Alenius], että kiinnostaisiko työkokeilu. Se kesti reilut kolme kuukautta, ja kaksi viikkoa ehdin olla töissä. Ja sitten taas lomalle. Eilen Pertti soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko työnteko. Tänään [6. kesäkuuta] aloitin määräaikaisena hiomalinjalla. Tulihan sitä jo lomailtua. Nyt on rento olo, kun saa taas tehdä töitä ja tulojakin tulee. Liittoon liityin, kun vanhemmat käskivät. En ole kiinnostunut luottamustehtävistä tai politiikasta. Mutta tuo työttömien aktiivimalli on jonninjoutava. Saadaanhan sillä säästöjä, mutta ei sitä täällä ole helppo toteuttaa. Tuossa naapurissa Tohmajärvellä esimerkiksi, alle 20 työpaikkaa varmaan auki. Pitäisi muuttaa muualle, mutta mitenkäs muutat? Asunnot eivät käy täällä kaupaksi. Hyvin huono olen itse muuttamaan, ehkä Joensuuhun asti vain. Ja jos ajattelee vaikka Lappia, niin kulkemiseen pitäisi olla oma auto. Sen hankkiminen maksaa, maksaa ylläpito ja maksaa käyttö. Itse pääsen nyt polkupyörällä töihin, poljen kilometrin. Aika nykyaikaisia ovat minun harrastukseni; tv:tä, tietokoneita, pelaamista ja musiikin kuuntelua. Työttömänä tein kotiaskareita, laitoin ruokaa ja siivosin. Tämän vuoden olen ottanut vähän liian rennosti, kun vaimo laittaa ruoat.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JOHANNA KOKKOLA MAURI HYTTINEN Puuseppä Suksenkäsittelijä KFS Sport Oy, Kitee Kiteen Puutyöntekijät ao. 787 Liittynyt 2001 JÄSEN LIITOSSA TEKI1808_3-50.indd 41 7.8.2018 9:22:16
42 Tekijä 8/2018 Vind i seglen Utbyggnad av produktionsutrymmen, nyanställningar och investeringar i miljonklassen. Lyxsegelbåtstillverkningen på Nautor i Jakobstad har medvind och orderstocken är fylld ända fram till nästa sommar. TEXT JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO Kuvatext S edan 1966 har Nautor tillverkat stora och snabba lyxsegelbåtar men företaget har också fått rida ut flera stormar under årens lopp. Efter finanskrisen kämpande företaget och hela branschen i motvind med sinande efterfrågan och också på Nautor tvingades man ta till permitteringar. Idag är situationen en helt annan. – Vi vet med säkerhet att vi har jobb så det räcker till ända fram till nästa sommar. Så läget är sällsynt bra, berättar huvudförtroendemannen Stefan Sjölund belåtet. Produktionen går på högvarv och väggarna kommer emot. Tidigare i år flyttade företagets hela snickeriverksamhet från Kronoby till Jakobstad på bekostnad av monteringsutrymme. Nästa sommar är det tänkt att också produktionen av de mindre modellerna och de 80 arbetstagarna i Kållby ska flytta in under samma tak. Det kräver investeringar och stora tillbyggnadsarbeten som redan har börjat. – Tanken är att det ska spara på transportkostnader och göra det lättare att hålla kontakten mellan de olika avdelningarna. Det kommer att bli färre telefonsamtal och mindre körande av och an mellan Kållby och Jakobstad. Den delen blev ju bättre nu när Kronobyproduktionen flyttade in här, säger Sjölund. TEKI1808_3-50.indd 42 7.8.2018 9:22:21
8/2018 Tekijä 43 ARBETSLIVET Det goda arbetsläget har också fört med sig nyanställningar. Bara i år har företaget anställt ett tiotal arbetstagare till produktionen. En av de nyaste på företaget är snickaren Nemes Zoltán som började sommarjobba på snickeriet för en dryg månad sedan. – Mitt yrke är egentligen fiolbyggare, vilket är ganska annorlunda än det jag gör här. Den enda likheten är egentligen att man jobbar med trä. Men jobbet här är jätteintressant och jag hoppas jag får fortsätta efter sommaren. Medan Zoltán mäter och sågar bitar av ek-faner som senare ska bli en hylla i en av båtarna, berättar han på god svenska att han inte bara är ny på arbetsplatsen eller inom branschen, utan också ny i landet, efter att han för ett år sedan flyttade till Finland från Ungern. Han är lycklig över jobbet på företaget. – Om du vill jobba med trä och göra hantverk, så tror jag att det här är det bästa stället att vara på i Finland. Jag trivs jättebra. HUNNIT BYGGA EN ARMADA Under årtiondena har arbetstagarna på varvet planerat, byggt och sjösatt över 2 000 Swan-båtar av över 100 olika modeller. De flesta är fortfarande i seglingsskick. – Vi hör till de världsledande aktörerna inom produktionen av högklassiga segelbåtar. Nautor har ju faktiskt funnits till som brand i 52 år, säger huvudförtroendemannen Stefan Sjölund stolt. Trots de stora produktionsmängderna är Swan-båtarna, eller åtminstone de större modellerna, ingen helt vanlig syns i den finska skärgården. Största delen av produktionen går på export och kunderna finns i hela världen. – Största delen går till kunder i Mellanoch Sydeuropa, men vi har också kunder längre bort i till exempel USA. Men båten far ju inte alls alltid dit ägaren bor, utan den kan vara stationerad var som helst och under annan flagg, säger Sjölund. Oftast kommer kunden, eller segelbåtens kapten med besättning, faktiskt och hämtar båten själv. – Så är det. Men någon från Nautor åker oftast också med på leveransseglingen. De mindre båtarna levereras ibland också med fraktfartyg eller med lastbil. De går ganska lätt att transportera när man monterar kölen och rodret på plats först när båten är framme, förklarar Sjölund. Sjölund som själv har varit med på en leveransresa till Southhampton i England berättar att man måste kunna tänka på fötterna när man är ombord, eftersom båtarna inte är helt färdiga när de sjösätts. – Man måste vara lite mera kreativ eftersom det blir mycket problemlösning på plats och man måste klara sig fast man inte har alla tänkbara verktyg med sig. Men man behöver inte kunna segla för att jobba här. Jag äger inte själv någon båt alls, säger han och skrattar. FRÅN STORA BÅTAR TILL RIKTIGA JÄTTAR Den första Swan-båten någonsin, Tarantella , en Swan 36:a som byggdes 1966 köptes tillbaka till företaget i slutet av år 2003. I samband med Nautors 50-årsjubileum. sjösattes den första nya båten i serien Swan 50 och vid det tillfället fick även Tarantella medverka. 36-fotaren (10.9 meter) har grundrenoverats och står i hörnet av produktionshallen (sida 31). Bredvid den, eller snarare ovanför den, står en färdig, modern Swan 78:a (23,8 meter). Utvecklingen i både formgivning och storlek är omöjlig att undgå. Det vet också modellsnickaren Per-Ole Brännbacka med 44 års erfarenhet på företaget. – I slutet av 1970-talet kom 76-fotaren (23,1 meter), som vi då tyckte att var stor. Men den är ju liten med dagens mått mätt. I mitten av 1980-talet byggde vi en 102-fotare (ca 31.1 meter) och den började ju redan på riktigt vara ganska stor. OY NAUTOR AB GRUNDAT 1966 HEMORT Jakobstad PRODUKTION Tillverkar lyxsegelbåtar från 50-fot (15 m) till 125-fot (38 m) VERKSAMHETSOMRÅDE Hela världen, främst Sydoch Mellaneuropa OMSÄTTNING 38,7 milj. euro (2016) PERSONAL 180 produktionsarbetare, i Jakobstad (100) och Kållby (80) Jobbet räcker till på Nautor. Förtroendemannen och elmontören Stefan Sjölund berättar att bara elarbetet i Swan 115 kräver ungefär 3 500 arbetstimmar. ? ? Omväxlande arbete. Snickaren Nemes Zoltán bygger bland annat hyllor, lådor, luckor, bord och durkar till olika båtmodeller. ? Man behöver inte kunna segla men man kan inte vara höjdrädd om man jobbar på Nautor, berättar modellsnickaren Per-Ole Brännbacka medan han förmonterar en lucka på åtta meters höjd i hallen. ? TEKI1808_3-50.indd 43 7.8.2018 9:22:24
44 Tekijä 8/2018 Snabba uppoch nedgångar i arbetsmängden, ett nytt företagsnamn och flera organisationsförändringar under den nya ägaren. Bland annat det har präglat vardagen på Viessmanns fabrik. Brännbacka som i första hand jobbar med att ta fram nya modeller säger att också själva arbetet och arbetsmetoderna har ändrats mycket under årtiondena. – När man på 1970-talet tog fram en ny modell så ritade vi upp hela båten i naturlig storlek med profiloch vattenlinjer på fanerskivor på golvet, men nu kommer ju allt färdigt utprintat. Det var mycket jobb och blev att gå på knäna i tre–fyra veckor när en ny modell skulle tas fram, minns han. Produktionsutvecklingen är överlag något som företaget satsar på för att klara sig en den tuffa konkurrensen. – Skroven kräver ganska mycket utveckling och de har ju ändrats ganska med tiden. Elektroniken går också framåt väldigt snabbt och varje båt vi bygger ska ha det nyaste som finns på marknaden. Ibland kan vi vara tvungna att vänta på att någon ny produkt lanseras, så att båten verkligen har den nyaste möjliga utrustningen när den sjösätts, säger Sjölund. För tillfället har företaget nio modeller i produktion. Båtarna sträcker sig från 50-fot, eller 15,2 meter till 125-fot, eller 38,1 meter. Hur långa produktionstiderna är och hur många segelbåtar man på årsbasis hinner bygga beror helt på modellen. – Kanske ett tiotal av de mindre båtarna och maximalt två av de större per år. Produktionstiden för 50-fotarna är runt fyra månader medan det tar omkring ett år och längre att bygga de största modellerna, berättar Sjölund. Och hur är det med prislappen? Ja, man kan väl säga att det inte är frågan om några var mans jollar som tillverkas här. – De minsta båtarna går från cirka en miljon euro och vad de allra största båtarna kostar kan jag inte ens svara på, för det vet jag faktiskt inte. Men jag skulle gissa på att 78:orna ligger på runt sju till åtta miljoner euro. Men det är klart att ju större båt det är frågan om, desto mer volym, material och arbete behövs, säger Sjölund. HANTVERK OCH YRKESSTOLTHET På däcket av en 78-fotare monterar Brännbacka som bäst en lucka tillfälligt på plats för att se att allt verkligen sitter perfekt innan den går vidare till målning. Det är bara ett exempel på hur noggrannhet och uppmärksamhet på detaljer genomsyrar allt som görs på varvet. På ytbehandlingsavdelningen lackar Calle Myrskog idag durkar, det vill säga blivande golv till en båt. Arbetsbeskrivningen och komponenterna han jobbar med är lika mångsidiga som båtmodellerna. – Jag ytbehandlar egentligen allt annat än däck, det vill säga i princip alla slags möbler som kommer in i båtarna och ut på däck, men jag betsar och färgar också, så jobbet blir ju hyfsat omväxlande. Ytbehandlingen är inte heller något man skyndar med. – Durkarna är redan betsade så nu lägger vi lacket på. I vanliga fall lägger vi tre lager lack och mellanslipar mellan varje varv. Till sist polerar vi ytan, berättar Myrskog som har jobbat på Nautor i 18 år. På snickeriavdelningen jobbar Kristian Eklund med att bygga ett skåp som hör till de första möblerna som ska monteras i en ny båt. Han håller med om att jobbet är omväxlande och trivs med de höga kvalitetskraven. – Innan jag började här jobbade jag på bygge. Kvalitetskraven här är nog hårda jämfört med det mesta. Allt ska vara toppen. Men jag är utbildad artesan så handarbete av hög klass passar ju mig perfekt. l Mera bilder från Nautor hittar du på sidorna 26–33 och tekijälehti.fi Tämäkin reportaasi on luettavissa suomeksi tekijälehti.fi Kristian Eklund tycker mest om att bygga nya modeller. Allting är inte färdigt uttänkt om man får arbete sig fram för att hitta de bästa lösningarna, säger han. ? Calle Myrskog lackar durkar. Vanligtvis får delarna tre lager lack och slipas mellan varven. ? TEKI1808_3-50.indd 44 7.8.2018 9:22:28
8/2018 Tekijä 45 FACKET Daniel Hannus, huvudförtroendeman på Viessmann i Borgå: ”Jag vill kämpa för ett rättvist samhälle” ”D et bästa med uppdraget som huvudförtroendeman är att det är så omväxlande. Det finns hela tiden nya saker att göra. Det är intressant när man får gå runt och tala med alla som jobbar här. Man får också ett bredare perspektiv på saker när man har insyn i vad som händer i företaget som helhet, och inte det som gäller den egna arbetsuppgiften. Det säger Daniel Hannus som är huvudförtroendeman på Viessmann Refrigeration Systems. På fabriken i Borgå tillverkar man kyldiskar och kylskåp som används bland annat på kaféer och inom handeln – allt från de stora kyldiskar som finns i hypermarketar till de små och flyttbara diskar som finns i till exempel i kiosker. Företaget hette tidigare Norpe, men köptes för fem år sedan upp av tyska Viessmann. De första åren efter ägarbytet fortsatte verksamheten i Borgå under det gamla namnet, men sedan ett och ett halvt år tillbaka har man gått under namnet Viessmann. Hannus har jobbat på företaget i sjutton år och nu är han inne på sitt fjärde år som huvudförtroendeman. Den sammanlagda personalstyrkan är ungefär 350 personer, och av dem jobbar ungefär 240 på fabriksgolvet. Hannus konstaterar att verksamheten den senaste tiden har präglats av både uppoch nergångar. – Vi hade förväntat oss att vi skulle ha mer jobb det här året än förra året, men sedan hade vi i stället en lugnare period. Nu har vi ändå fått in fler beställningar igen, och företaget har också anställt sommarjobbare, berättar han. Sitt uppdrag som huvudförtroendeman kan Hannus sköta flexibelt, men i snitt får han använda fem timmar per dag för uppdraget. Resten av tiden jobbar han med att gjuta uretan. Uretan används som isolering i kyldiskarna, alltså för att hålla kylan inne och värmen ute. Själva gjutningen går ut på att man sprutar in uretanskum i en form. – Vi har också haft arbetsrotation, så jag har fått lära mig nya saker. Mångkunnighet är en grej som man satsar på just nu. Vi ska kunna olika arbetsmoment så att vi kan hoppa in där det behövs. Han lyfter fram arbetskamraterna och gemenskapen som det bästa med jobbet. – Vi har en god anda på arbetsplatsen och det är roligt att komma till arbetet. Det sämsta med arbetet är enligt Hannus en del av de organisationsförändringar som sker under den nya ägaren. Som huvudförtroendeman är det ofta han som får ta emot arbetstagarnas missnöje om det är något som inte fungerar. Hannus är också samhälleligt och politiskt aktiv på många plan. Han sitter bland annat i Industrifackets fullmäktige och är aktiv inom kommunalpolitiken i Lovisa där han bland annat sitter i stadsfullmäktige för SDP. – Jag vill kämpa för ett rättvist samhälle, säger Hannus. JONNY SMEDS / LÖNTAGAREN ? Daniel Hannus är huvudförtroendeman på Viessmann Refrigeration Systems. På fabriken i Borgå tillverkar man kyldiskaroch skåp. Artikeln har tidigare publicerats i Löntagarens nyhetsbrev. Beställ FFC:s svenska nyhetsbrev på adressen lontagaren.fi/nyhetsbrev PA TR IK LI N D ST RÖ M Snabba uppoch nedgångar i arbetsmängden, ett nytt företagsnamn och flera organisationsförändringar under den nya ägaren. Bland annat det har präglat vardagen på Viessmanns fabrik. KOM PÅ KURS! 8–9.9 Lokala avtal via förhandlingar Sokos Hotel Vantaa Kursen är avsedd för alla svenskspråkiga medlemmar från hela landet. Stärker förtroendemännens kunskaper i lokalt avtalande. Anmäl dig på www.lyyti.in/ lokaltavtal2018 senast 23.8. 6–7.10 Industrifackets svenska medlemsforum Murikka-institutet Anmäl dig på www.lyyti.in/ medlemsforum2018 senast 17.9 20–21.10 FFC:s svenska seminarium Åbo Anmäl dig till minna.kahila@teollisuusliitto.fi senast 21.9 TEKI1808_3-50.indd 45 7.8.2018 9:22:31
Aktiivimalli leikkasi päivärahaa enemmistöltä n? Tilastotietoa aktiivimallin vaikutuksista on saatu touko–heinäkuun aikana työttömyyskassasta, kun ensimmäiset tarkastelujaksot ovat päättyneet suurimmalla osalla päivärahan hakijoista. Heinäkuun loppuun mennessä tarkastelujakso päättyi noin 60 prosentilla hakijoista. Näiden henkilöiden osalta tiedetään jo, täyttyikö heillä aktiivisuusedellytys. Noin 16 prosenttia hakijoista oli aktiivisuuden seurannan ulkopuolella, heistä 83 prosenttia lomautuksen vuoksi. Pienempi osa sai sosiaalietuutta työkyvyttömyyden perusteella tai toimi omaistai perhehoitajana. Noin 24 prosentilla hakijoista aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso oli edelleen kesken tai aloitettu uudelleen. n Ensimmäisen tarkastelujakson päätyttyä päivärahaa leikattiin 65 prosentilta saajista. Kolmannes täytti aktiivisuus edellytyksen. Lähes puolet, 47 prosenttia aktiivisuusedellytyksen täyttäneistä oli osallistunut työllistymistä edistävään palveluun tai muuhun aktiivisuutta kerryttävään toimintaan. Työllä tai yritystoiminnalla aktiivisuusedellytyksen täytti myös 47 prosenttia ja noin 6 prosentilla täyttyi useampi aktiivisuusmuoto. AKTIIVISUUSEDELLYTYKSEN TÄYTTÄNEET 6 % 65 % ei täyttänyt aktiivisuusedellytystä, päivärahaa leikattiin 47 % 47 % 35 % täytti aktiivisuusedellytyksen, päivärahaa ei leikattu TIESITHÄN, ETTÄ VOIT SEURATA TARKASTELUJAKSON KULUMISTA JA AKTIIVISUUSEDELLYTYKSESI TÄYTTYMISTÄ SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA. n Aktiivimallista saatavat tiedot tarkentuvat edelleen seuraavien kuukausien aikana. 46 Tekijä 8/2018 Edellytys täyttyi osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun tai aktiivisuutta kerryttävään toimintaan Edellytys täyttyi työllä tai yritystoiminnalla Edellytys täyttyi usealla tavalla, kuten 18 tunnin palkkatyöllä + 5 päivän koulutuksella HEINÄKUU: AKTIIVIMALLIN VAIKUTUS ENSIMMÄISTEN TARKASTELUJAKSOJEN PÄÄTYTTYÄ Aktiivimalli Tarkastelujakso täyttyi 10 191 henkilöllä Aktiivisuusedellytys täyttyi 3 535 henkilöllä ? päivärahaa ei leikattu Aktiivisuusedellytys ei täyttynyt 6 656 henkilöllä Aktiivisuutta ei seurata poissulun vuoksi 2 621 henkilöllä Tarkastelujakso on kesken tai se on aloitettu uudelleen 4 053 henkilöllä 83 % Lomautus (vuoroviikko, lyh. työviikko, kokoaik. alle 65 pv) 11 % Etuus työkyvyttömyyden vuoksi 4 % Vireillä oleva työkyvyttömyyseläkehakemus 3 % Omaistai perhehoito 60 % 16 % 24 % ? päivärahaa leikattiin Aktiivimalli Tarkastelujakso täyttyi 10 191 henkilöllä Aktiivisuusedellytys täyttyi 3 535 henkilöllä ? päivärahaa ei leikattu Aktiivisuusedellytys ei täyttynyt 6 656 henkilöllä Aktiivisuutta ei seurata poissulun vuoksi 2 621 henkilöllä Tarkastelujakso on kesken tai se on aloitettu uudelleen 4 053 henkilöllä 83 % Lomautus (vuoroviikko, lyh. työviikko, kokoaik. alle 65 pv) 11 % Etuus työkyvyttömyyden vuoksi 4 % Vireillä oleva työkyvyttömyyseläkehakemus 3 % Omaistai perhehoito 60 % 16 % 24 % ? päivärahaa leikattiin TEKI1808_3-50.indd 46 7.8.2018 9:22:32
8/2018 Tekijä 47 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ?? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ?? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ?? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1808_3-50.indd 47 7.8.2018 9:22:32
48 Tekijä 8/2018 Sami Enbom päätti uransa tasapainossa ”Päätin jo alkuvuodesta, että lopetan urani, jos tappio tulee. Jossain vaiheessahan se taival olisi kuitenkin päättynyt. Toisaalta se, että saan jättää nyrkkeilyn terveenä ei ole itsestäänselvyys. Otteluissa voi aina sattua ja tapahtua mitä vaan”, Sami Enbom sanoo. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT LAURI ROTKO HARRASTAJA TEKI1808_3-50.indd 48 7.8.2018 9:22:42
L ahden Mustakallion väestösuojassa sijaitsevaan nyrkkeilysaliin astelee rauhallinen ja vakaa mies. Sami Enbom on omassa ympäristössään, mutta katselee sitä uudesta näkökulmasta. Vuonna 2012 alkanut ammattinyrkkeilijän ura on päättynyt. – Ajatus viimeisestä ottelusta on se, että oikea mies voitti. Kun vastustajaa mietittiin, sain neljän nimen listan, joista valitsin kovimman. Niillä oli hyvä taktiikka. Toimivat fiksusti ja voittivat. Ei siinä sen kummempaa, Enbom arvioi unkarilaista Tamas Lodia vastaan käymäänsä WBO:n (World Boxing Organization ) alemman raskaan sarjan (cruiserweight) titteliottelua Euroopan mestaruudesta 26.5. Lahdessa. – Ratkaisun uran päättämisestä tein itse. Läheiset kyllä ajattelivat, että en pysty lopettamaan, mutta tämä on ihan hyvä näin. Elän uusperheessä, johon kuuluvat puoliso, neljä lasta ja kaksi koiraa. Kun olin aikaisemmin harjoittelemisen takia pois kotoa joka ilta, niin yhteistä aikaa oli vähän. Nyt sitä on enemmän. Touhuan lasten kanssa ja puolison kanssa olemme esimerkiksi käyneet kuntonyrkkeilyssä. Ei sen tarvitse niin vakavaa olla. Voin ottaa vähän rennommin. – Muutamana iltana tosin on tullut sellainen tunne, kun viimeiset viisi vuotta tottui juoksemaan työn, perheen ja nyrkkeilyn perässä paikasta toiseen, että pitäisi vissiin jotain tehdä, mutta se olo on mennyt ohi. Tekemistä riittää. Toisaalta säät ovat olleet hyvät. Ei ole tarvinnut hirveästi kotona istua. SATTUMAN KAUTTA AMMATTILAISEKSI Enbomin ammattilaisura alkoi puolivahingossa. Raskaan sarjan nyrkkeilijä Janne Katajisto tarvitsi vuoden 2011 SM-kisoihin valmistautumisessa vasenkätisen sparraajan. Enbom otti kutsun vastaan. Sparrien yhteydessä hänelle heitettiin kysymys ammattilaiseksi ryhtymisestä. – Eivät ehkä olleet ihan tosissaan, mutta vastasin, että minulla ei ole mitään estettä. Muutama viikko sen jälkeen oli sopimus kirjoitettu. Ensimmäinen ottelu oli vuoden 2012 toukokuun lopussa Outokummussa. Enbom otteli ammattilaisena 19 kertaa. Niistä 17 päättyi voittoon ja kaksi tappioon. Voitoista yhdeksän ja häviöistä molemmat päättyivät ennen otteluajan loppua. Enbom rakensi uraansa askel askeleelta kohti kovempia vastustajia siirtyen, mutta nyrkkeilyn varaan hän ei tulevaisuuttaan rakentanut. 8/2018 Tekijä 49 VAPAALLA – En jättäytynyt missään vaiheessa tyhjän päälle. Suunnittelin nyrkkeilyuran siltä pohjalta, että se ei ikuisuuksia kestä. Toisaalta kun siirryin ammattilaiseksi, oli poikani kolmevuotias. Ruokaa piti saada pöytään, mutta tosiasia on, että nyrkkeily ei lyö Suomessa leiville. Tiesin, että töitä pitää tehdä. Enbom työskentelee koneistajana kylmäja pakkashuoneita, puhdastiloja ja leikkaussaleja Orimattilassa valmistavassa Hermetel Oy:ssä. Kun Enbom nostaa esiin nyrkkeilyn terveenä jättämisen arvon, hän tietää mistä puhuu. – Olin aluksi puoli vuotta Hermetelillä. He olisivat vakinaistaneet minut, mutta kysyntä hiljeni. Sanoivat, että soittavat, kun pystyvät palkkaamaan. Sen jälkeen loukkasin olkapään harjoituksissa niin, että se vaati leikkaushoitoa. Juuri siihen saumaan he sitten ottivat yhteyttä Hermeteliltä, että tuletko töihin? – Vastasin, että en ihan heti voi tulla. He odottivat neljä viikkoa leikkauksesta. Aloitin työt, vaikka käsi ei siinä vaiheessa vielä täysin kunnossa ollutkaan. AIKA ANTAA TAKAISIN Enbom lähti kavereidensa kanssa ensimmäistä kertaa nyrkkeilysalille loppukesästä 2003. Kaverit keksivät pian muuta tekemistä, mutta Enbom jäi lajin pariin. Hän otteli 57 kertaa amatöörinä Lahden Kalevan riveissä. Saldoksi kertyi 40 voittoa ja 17 tappiota. Kirkkaimpana menestyksenä ovat Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet vuodelta 2011 sarjassa 91 kiloa. – Nyrkkeily vei heti mukanaan. Olin nuorempana aika villi. Se rauhoitti, kun tuli säännöllistä tekemistä. Varmaan ne kaikki haasteet olivat siinä se juju. Koskaan ei ole valmis. Aina on jotain parannettavaa. – Vaikka ammattilaisura on nyt ohi, tulen pyörimään salilla edelleen. En niin usein kuin aktiivi aikoina, mutta tulen salille jeesaamaan, kun tarvitaan. Itse olen saanut täältä tosi paljon apua. On aika maksella takaisinpäin. – Uralta jäi talteen paljon hyviä ystäviä ja hienoja kokemuksia. Onhan siellä pettymyksiäkin, mutta ne ovat osa elämää. Perhe ja läheiset ovat onneksi tukeneet tosi hienosti, Enbom tiivistää. l SAMI ENBOM Koneistaja Hermetel Oy Lahti TEKI1808_3-50.indd 49 7.8.2018 9:22:52
50 Tekijä 8/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI 1. Mikä EU-maa vähensi vuonna 2017 eniten hiilidioksidipäästöjään? 2. Mitä ruumiinosaa käyttää twerkkaaja? 3. Kaiken viisauden alku Paasikiven mukaan? 4. Mitä eroa on haililla ja silakalla? 5. Mistä taudista Philip Roth kirjoitti romaanin? 6. Kuka keksi atomikerroskasvatuksen? 7. Minkä maalainen oli Suomen ensimmäisen olympiavoittajan painija Verner Weckmanin finaalivastustaja Lontoon kisoissa vuonna 1908? 8. Montako pysäkkiä on pääkaupunkiseudun metrossa? 9. Mihin Suomessa rakennetaan raitiotietä? 10. Keskikesän juopottelun ja meluamisen tarkoitus suomalaisen kansanuskon mukaan? VA ST A U KS ET : 1. Su om i (e nn ak ko ti et o) . 2. Ta ka pu ol ta . 3. To si as io id en tu nn us ta m in en . 4. Ei m it ää n er oa , ov at sa m a ka la . 5. Po rt no yn ta ud is ta . 6. Tu om o Su nt ol a. 7. Su om al ai ne n Yr jö Sa ar el a. 8. 25 . 9. Ta m pe re el le . 10 . Sa to -o nn en va rm is ta m in en ja pa ho je n he nk ie n ka rk ot us . TEKI1808_3-50.indd 50 7.8.2018 9:22:53
8/2018 Tekijä 51 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1808_kannet.indd 51 7.8.2018 8:45:58
– meiltä löydät lempituotteesi Tilaa Puodista itsellesi tai ammattiosastollesi Teollisuusliiton paidat, lippikset, mukit, kynät ja muut tuotteet. Tuotteisiin on mahdollista saada myös oma painatus, kuten ammattiosaston logo. Tutustu heti: puoti.teollisuusliitto.fi Obs! Puoti fungerar nu i början enbart på finska, men i framtiden även på svenska. TERVETULOA PUOTIIN Tee tilaus 30.9. mennessä, niin liitto maksaa toimituskulut. TEKI1808_kannet.indd 52 7.8.2018 8:46:59