Kun yksi on poissa Kuolema työpaikalla järkyttää koko yhteisöä. Pitkäjänteinen turvallisuustyö vähentää tapaturmia. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Painostuskeino pois 16 Miten teknossa neuvotellaan? 30 Maatalouskoneita ammattitaidolla 42 Valtuusto evästi neuvotteluja 52 Förbundet redo inför hösten 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 9/2021 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 1 7.9.2021 12.21 7.9.2021 12.21
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! ? ? Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras– joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. ? ? ? Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. ? ? Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 2 7.9.2021 12.21 7.9.2021 12.21
9/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ VE SA RA N TA KA N N EN KU VI TU S: EM IL IE U G G LA KIERTOTALOUDELLA LUONNONVARAT RIITTÄMÄÄN TAPATURMA HORJUTTAA TYÖPORUKKAA KANSI Työpaikalla tapahtuvan vakavan tapaturman jälkihoito on tärkeää. Tunnekuorman purkuun on tarjolla apua. Jokainen käsittelee järkytystä omalla tavallaan, ja siihen on annettava aikaa ja mahdollisuuksia. OMAN TYÖN LAATUUN VOI LUOTTAA Haapaveden Agronicilla tehdään maatalouskoneita vankalla ammattitaidolla. Yrityksessä väki viihtyy, ja pitkiä työsuhteita on paljon. 30 8 Agronicilla työntekijät ovat ylpeitä osaamisestaan, kertovat toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti. 24 TU O M A S IK O N EN Kulutusta on vähennettävä, sillä maapallon luonnonvarat eivät muuten riitä. EU:n kiertotaloussuunnitelmissa kulutus käännetään kohti energiapihimpiä laitteita. Kierrätettävyydeltä ja korjattavuudelta vaaditaan enemmän. Tekija?_09_2021_sisus.indd 3 Tekija?_09_2021_sisus.indd 3 8.9.2021 13.53 8.9.2021 13.53
4 Tekijä 9/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 13 .10 . 30 Haapaveden Agronicilla tehdään maatalouskoneita vankalla ammattitaidolla 38 TYÖYMPÄRISTÖ Perehdyttäminen on molemminpuolista oppimista 40 TYÖKAVERIT Hannu Järvinen ja Tapio Takku, Amcor Valkeakoski 42 Valtuusto pohjusti neuvotteluja ja päivitti strategian 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Jimi Jurmu 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Janne Seppälä 56 HARRASTAJA Puutarhuri Anna-Mari Eloranta 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Ammattiosaston sääntömuutos ehkäisee painostusta 08 KANSI Työyhteisöä järkyttävän tapaturman jälkihoito on tärkeää 16 Onko Teknologiateollisuuden työnantajista neuvottelukumppaniksi? 18 KOKIJA Mika Koivuniemi perheineen sai kurssilta vinkkejä arkeen 22 VIERAILIJA SAKKI:n puheenjohtaja Jutta Vihonen 24 Kiertotaloudella ja energiansäästöllä pelastetaan luonnonvaroja 28 ILMIÖ Mistä rahan arvo tulee? 29 Lyhyet ? HARRASTAJA Anna-Mari Elorannan puutarhaharrastus lähti liikkeelle porvoolaisen kerrostalon parvekkeelta. Nykyään hänellä on Askolassa omakotitalo puutarhoineen. ? KOKIJA PHT:n perhekurssilla sai irtioton arjesta ja vinkkejä parempaan arkeen, kertoo karvialainen Mika Koivuniemi perheineen. 56 18 48 MAAILMA Ay-oikeuksia rikotaan koronan varjolla 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET Mannerin Konepaja i Hangö satsar på plast 52 FACKET Fullmäktige förberedde förbundet inför höstens förhandlingar 54 BRIEF IN ENGLISH Accidents at work: what to do? 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA PE KK A EL O M A A EM M I KA LL IO Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johanna Minkkinen 040 848 2994 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_09_2021_sisus.indd 4 Tekija?_09_2021_sisus.indd 4 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
9/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.9.2021 Paikallisen sopimisen arki P aikallista sopimista on toteutettu suomalaisilla työpaikoilla jo vuosikymmenten ajan niin, että siitä ovat hyötyneet työnantajat ja työntekijät. Joskus näin on tapahtunut yllättävilläkin tavoilla. Mainio vastaan tullut esimerkki on eräs keskisessä Suomessa toimiva yritys. Kaikki halukkaat saivat työvuorosuunnitelmaan kirjatun työvuoron sijaan lähteä hirvimetsälle metsästyskauden käynnistyessä, kunhan muutoin pidettiin huolta siitä, että tilaukset valmistuvat ajallaan. Näin myös tapahtui. Tuotanto hoidettiin työaikoja järjestelemällä. Metsälle lähtivät työntekijät ja johtajat. Yleinen tyytyväisyys vallitsi. Esimerkki ei ole kuvaavin siinä, millä perusteilla tuotantoa paikallisesti järjestellään. Mutta se kertoo selvästi, kuinka asioita voidaan suunnitella ja toteuttaa työpaikoilla monella tavalla ilman, että työehtosopimus asettuu esteeksi. Työehtosopimuksiin perustuvia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on runsaasti. Sopimusaloittain tarkasteltuna esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen 70 eri asiakohdassa. Niistä 60 kytkeytyy yleisiin työehtoihin ja 10 luottamusmiehen toimintaan. Taustalla vaikuttaa lainsäädäntö, joka esimerkiksi antaa valtakunnallisille työnantajaja työntekijäjärjestöille mahdollisuuden poiketa työaikalain määräyksistä yhdessä sopien. Asetelma on siis se, että lainsäädäntö on rajauksiltaan tiukempi, kuin mitä työehtosopimuksilla voidaan lain suomin valtuuksin sopia. Työehtosopimus on paikallisen sopimisen ja joustojen mahdollistaja. Paikallisia sopimuksia on tehty työaikojen lisäksi muun muassa palkkausjärjestelmistä, tulospalkkioista ja kannustimista, tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmista sekä luottamusmiehen ajankäytöstä ja korvauksista. Viestit työpaikoilta kuitenkin kertovat, että työehtosopimusten sisältämiin paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin ei ole tartuttu yrityskentän kokonaisuudessa kovin hanakasti, saati kattavasti. Joissain yrityksissä paikallista sopimista toteutetaan monissa asioissa jatkuvasti, mutta toisissa ei lainkaan. Paikallinen sopiminen ei ole ollut, eikä ole kiinni mahdollisuuksien puuttumisesta. Kysymys on ennemminkin siitä, onko yrityksissä rakennettu paikallisen sopimisen menettelytapoja ja kulttuuria vai ei. Avainasemassa on työnantaja. Käynnistääkö se neuvotteluja ja ottaako se vastaan työntekijöiden aloitteita, vai rajautuuko kanssakäyminen pakollisten kysymysten ja tilanteiden hoitamiseen. Työehtosopimus tuo työehtojen vähimmäistasojen määrittelyn rinnalla turvaa työntekijöille siinä, että neuvotteluasema suhteessa työnantajaan on mahdollisimman tasavertainen. Se on paikallisen sopimisen olennainen ja välttämätön edellytys. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi "Vaikka teollisuuden uudistumisen on tapahduttava yrityslähtöisesti, on politiikalla keskeinen rooli uudistuksen mahdollistamisessa. Suomen on harjoitettava kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, joka mahdollistaa yrityksille ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön, joka kannustaa investoimaan ja jossa teollisuuden edellytykset uudistumiselle on turvattu." ANTTI MALSTE Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Tekija?_09_2021_sisus.indd 5 Tekija?_09_2021_sisus.indd 5 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
Painostuskeino pois työnantajilta T eollisuusliiton valtuusto teki kesäkuussa ammattiosastojen mallisääntöjen toiseen pykälään muutoksia. Sääntöihin kirjattiin yksiselitteisesti, ettei ammattiosasto voi tehdä työehtosopimuksia. Sääntömuutos vahvistaa olemassa olevan käytännön, jonka mukaan osastojen tehtävänä on valvoa ja seurata, että työpaikoilla noudatetaan liiton solmimia työehtosopimuksia. – Sanamuotoon kirjattiin se, mikä henki on ollut aikaisemminkin, toteaa vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola Teollisuusliiton toimistoyksiköstä. Sääntömuutoksessa toiseen pykälään myös lisätään kohta, joka nostaa esille ammattiosastojen roolin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toiminnan edistäjinä ja tukijoina. Lähtökohtaisesti ammattiosastojen mallisääntöjä muutetaan liiton ylimmässä päättävässä elimessä, eli viiden vuoden välein järjestettävässä liittokokouksessa. – Jos tilanne muuttuu ratkaisevasti, mallisääntöjä voidaan muuttaa myös valtuuston päätöksellä, Juusola kertoo. TURVAA OSASTOILLE JA LUOTTAMUSMIEHILLE Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot perinteisestä työehtosopimustoiminnasta muuttivat toimintaympäristöä ratkaisevasti, joten myös mallisääntöjen muokkaamiselle tuli tarve ennen vuoden 2023 liittokokousta. – Muutoksella turvataan ammattiosaston ja luottamusmiehen asema, jottei tule kiistanalaiseksi se, missä sopimuksia tehdään, Juusola kertoo. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden työnantajajärjestöjen lopetettua valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen vaarana olisi voinut olla, että jotkut työnantajat painostaisivat osastoja tai luottamusmiehiä tekemään paikallisesti epäedullisia työehtosopimuksia. Julkisessa keskustelussa työehtosopimuksista nousevat esiin lähinnä palkankorotusten suuruudet. Vähemmälle huomiolle jäävät työehtosopimuksen perusteella tulevat vuorolisät, sairausajan palkat, lomarahat ja monet muut saavutetut edut. – Pahin skenaario olisi, että tehtäisiin paikallinen työehtosopimus, jossa nostetaan tuntipalkkaa, mutta jätetään muut lisät pois, Juusola toteaa. Teollisuusliiton ammattiosastojen mallisääntöjen muutos vahvistaa tutun toimintatavan: liitto neuvottelee työehtosopimukset ja osastot valvovat sopimusten noudattamista. Muuttuneessa työmarkkinatilanteessa oli uhkana, että osastoja tai luottamusmiehiä olisi painostettu tekemään työehtosopimuksia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA 9 AVAAJA 6 Tekijä 9/2021 Tekija?_09_2021_sisus.indd 6 Tekija?_09_2021_sisus.indd 6 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
Ammattiosastojen tehtävänä on valvoa ja seurata, että työpaikoilla noudatetaan liiton solmimia työehtosopimuksia. MUUTOKSET VOIMAAN SYKSYN AIKANA Muutokset on määrä saada hyväksytyksi ammattiosastojen ylimääräisissä kokouksissa syysja lokakuun aikana. Liitossa on valmisteltu valmis kokouskutsupohja osastojen käyttöön. – Kehotetaan pitämään ylimääräinen kokous toisen pykälän muutoksen takia. Saadaan se alta pois ennen varsinaisia osastojen syyskokouksia, Juusola kertoo. Korona-aikana kokous voidaan pitää etäkokouksena, jossa kaikki tai osa kokoukseen osallistujista on mukana etäyhteyksillä. Kasvokkain pidettävissä kokouksissa tulee ottaa huomioon koronaturvallisuus ja oman alueen kulloisetkin rajoitukset. Ylimääräisen kokouksen jälkeen sääntömuutokset viedään Patenttija rekisterihallituksen tietokantaan. Teollisuusliitossa tehdään muutokset valmiiksi sähköiseen järjestelmään, jossa osaston puheenjohtajan pitää käydä hyväksymässä sääntömuutos. Liitto maksaa sääntöjen muutosmaksun. Sääntöjen muutoksesta ja käytännön toteutuksesta on pidetty liiton toiminta-alueittain ay-klinikoita, joihin on kutsuttu osastojen edustajat. Juusola kertoo, että mallisääntöjen muutoksen tarpeellisuudesta on ollut vahva yksimielisyys liiton päätöselimissä ja ammattiosastoissa. – Kielteistä keskustelua ei ole syntynyt lainkaan. OSASTOT POIS VÄLIKÄDESTÄ Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys ry:ssä sääntömuutos käsiteltiin ylimääräisessä kokouksessa 14. syyskuuta, kertoo puheenjohtaja Riitta Kaituri. Hän sai tiedon sääntömuutoksesta, kun kutsu tuli asiaa käsittelevälle ay-klinikalle. – Voi olla, että asiasta on tullut muutakin kautta tieto, mutta kesäkautena se oli mennyt ohi, Kaituri kertoo. Sääntömuutosasia sopi sujuvasti osaston hallituksen säännönmukaiseen kokousaikatauluun. Ylimääräisen kokouksen kutsu saatiin liikkeelle nopeasti ay-klinikan jälkeen ja ylimääräinen etäkokous pidettiin syyskuussa samana päivänä kuin aikataulun mukainen hallituksen kokous. Työnantajien suunnalta tuleva painostus paikallisten työehtosopimusten tekemiseen ei Kaiturin arvion mukaan olisi koskenut omaa osastoa tai työpaikkaa, mutta kaikkiaan sääntömuutos on tarpeellinen. – Voisi helpostikin käydä niin, että osastot joutuisivat hankalaan välikäteen. Sääntömuutos on varmasti hyvä, Kaituri toteaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Ammattiosastojen päivitetyt mallisäännöt ja ohjeet sääntömuutoksen tekemiseen ovat osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/saannot § 9/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_09_2021_sisus.indd 7 Tekija?_09_2021_sisus.indd 7 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
Kuolema työyhteisössä järkyttää Teollisuuden vakavia työtapaturmia on vähennetty pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä, mutta vaara on kuitenkin läsnä monilla työpaikoilla. Järkyttävän tapaturman jälkihoito on tärkeää, jotta tunnekuorma ei jäisi työyhteisön harteille. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA [LAATIKKO LOPPUUN:] 8 Tekijä 9/2021 Tekija?_09_2021_sisus.indd 8 Tekija?_09_2021_sisus.indd 8 8.9.2021 15.08 8.9.2021 15.08
9/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_09_2021_sisus.indd 9 Tekija?_09_2021_sisus.indd 9 8.9.2021 13.08 8.9.2021 13.08
10 Tekijä 9/2021 Lähteet: Tilastokeskus 1975–2018, Tapaturmavakuutuskeskus 2019–2020 PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKAKUOLEMAT 1975–2020 * ennakkotieto 150 100 50 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020* 10 168 ”O n järkyttävää, kun joku kuolee porttien sisällä, sanoo Meyer Turku Oy:n telakan työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen. Lokakuussa 2018 Turun telakalla sattui kuolemaan johtanut työtapaturma, jossa jalan liikkeellä ollut asentaja jäi trukin alle. Melun takia korvatulppia käyttänyt asentaja ei havainnut trukkia. Jalankulkija jäi trukin nostopuomien taakse katveeseen, joten kuljettaja ei havainnut häntä. Asentaja jäi puristuksiin viisi tonnia painavan trukin alle ja kuoli saamiinsa vammoihin. Trukin kuljettaja oli shokissa onnettomuuden jälkeen, joten hän ei pystynyt kertomaan tapahtumien kulkua. Onnettomuus kuitenkin tallentui telakan valvontavideolle. – Onneksi oli video, niin viranomaisten oli helpompi tehdä selvitys. Ei tarvinnut arvailla, Lehtonen kertoo. VAARA ON LÄSNÄ Telakalla on tällä hetkellä noin 3 000 työntekijää, joista noin 2 000 on Meyerin omia työntekijöitä. Lehtonen arvioi, että ensi vuonna työntekijöiden kokonaismäärä voi nousta 5 000:een. Tapaturman molemmat osapuolet olivat Meyerin kumppaniyritysten työntekijöitä. – Tapaus käytiin läpi molempien porukoiden kanssa. Puitiin, olisiko voitu tehdä jotain toisin. Vuodesta 1999 telakalla työskennellyt Lehtonen on toiminut työsuojeluvaltuutettuna neljän vuoden ajan ja sitä ennen hän oli kymmenisen vuotta työsuojeluasiamiehenä. – Paljon on tehty, että tällaiset vältettäisiin, mutta vaara on kuitenkin läsnä. Trukkionnettomuuden jälkeen telakalla on siirrytty käyttämään huomioväreillä varustettuja työvaatteita. Onnettomuudessa kuolleella asentajalla oli päällään tummat työvaatteet, mikä saattoi olla osasyy onnettomuuteen. Telakalla perussääntönä on, että jalankulkijat ja pyöräilijät väistävät raskasta liikennettä. Lehtonen kertoo, että onnettomuuden jälkeen trukkija henkilöliikennettä on eroteltu toisistaan. – Parempaan suuntaan on menty. Pyöräily on kielletty pahimmissa paikoissa. ”Työturvallisuus on jatkuvaa kehittämistä.” KESKUSTELUAPUA TARJOLLA Tapaturmassa kuollut ulkomaalaistyöntekijä ei ollut telakan vakituista väkeä, joten hän ei ollut Lehtoselle ennestään tuttu. Kuolema yhteisellä työpaikalla kuitenkin koskettaa kaikkia. – Kyllä se pistää ihmisiä miettimään, Lehtonen toteaa. Hän kertoo, että telakalla on tarjolla keskusteluapua säännöllisesti. – Meillä on siinä mielessä hyvä, että on oma pappi, joka käy telakalla. Hän on käytettävissä, jos tarvitsee henkistä apua. Tapauksesta tiedotettiin koko henkilöstölle. – Kaikissa osastopalavereissa käydään tällaiset asiat läpi, Lehtonen kertoo. JATKUVA MUUTOS HAASTAA Telakalla yhdistyvät muun muassa rakennustyömaan, raskaan liikenteen ja konepajan turvallisuuskysymykset. – Työturvallisuus on jatkuvaa kehittämistä. Se on haastavaa, kun koko ajan tulee uusia työtapoja ja menetelmiä. Tekija?_09_2021_sisus.indd 10 Tekija?_09_2021_sisus.indd 10 8.9.2021 13.08 8.9.2021 13.08
? AJASSA Elokuun alkuun mennessä telakalla oli tänä vuonna sattunut 30 poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, joista 14 on ilmoitettu kumppaniyrityksistä. Telakalla tehdään lukuisia erilaisia työtehtäviä. Lehtonen kertoo, että joitain osastokohtaisia sovelluksia on, mutta turvallisuuden perussäännöt ovat kaikille samat. Toimistojen ulkopuolella liikuttaessa käytössä tulee olla aina asiaankuuluvat turvavälineet. Yleiset tapaturmat ovat kaatumisia ja puristuksiin jäämisiä. Lehtonen antaa esimerkin projektista, jossa rakenteilla olleen laivan rappusissa sattui liukastumisia. Ratkaisuksi löytyi karhennusteippi, jota liimattiin metallipintaisiin rappusiin. – Aina puututaan ongelmiin, kun keksitään keino. YHTEISELLÄ ASIALLA 120 hehtaarin laajuisella telakka-alueella turvallisuus on joukkuelaji. – Ei tätä työtä yksin pystyisi tekemään. Työsuojeluasiamiehet ovat silmäni ja korvani telakalla, Lehtonen sanoo ja kertoo asiamiehiä olevan kaikkiaan 26. Lehtonen on havainnut, että vuosien mittaan suhtautuminen työturvallisuuteen on muuttunut. Enää vallalla ei ole ajattelu, jonka mukaan turvallisuus oli vain työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan tehtävä. – Ihmiset huomaavat, että turvallisuus on yhteinen asia, Lehtonen sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen kertoo, että telakalla yhdistyvät useiden alojen turvallisuuskysymykset. TUNNISTA, ARVIOI, EHKÄISE Työelämän muutos vaatii työpaikoilla jatkuvaa riskien arviointia, kertoo vanhempi tutkija Pia Perttula Työterveyslaitokselta. Työntekijöiden asianmukainen perehdytys ehkäisee tapaturmia. – Ennaltaehkäisyssä on tärkeää se, mitä laki edellyttää: vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, Perttula sanoo. Vaarojen tunnistamisen ja ongelmien korjaamisen lisäksi pitää seurata tilannetta, jotta nähdään, ovatko toimenpiteet tuottaneet toivottua tulosta. Työntekijöiden asianmukainen perehdytys on turvallisuustyön ydintä. – Edistyksellisillä työpaikoilla seurataan työympäristön ja työyhteisön tilaa jatkuvasti ja tehdään parannuksia, Perttula kertoo. Suomessa on turvallisuuden suhteen monenlaisia työpaikkoja. Perttula muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla on kehitettävää, sillä työturvallisuus ei ole kertaluontoinen rutistus. HAASTEENA AIKAPAINE Työpaikoilla pyritään tekemään tehtävät optimitasolla, jolla töiden on suunniteltu etenevän. Perttula muistuttaa, että myös poikkeustilanteisiin pitää varautua. – Aikapaine on yksi haaste työpaikoilla. Kun ihmiset työskentelevät kiireessä, on vaara, että turvalliset toimintatavat saattavat unohtua, Perttula kertoo. Tutkimuksen mukaan aikapaine ei välttämättä tule työnantajan puolelta, vaan kiireen tunne voi syntyä monista tekijöistä. Tarkoituksenmukaiset työtavat ovat yksi kiireen karkotin. – Perehdytys vähentää turhaa ja vääränlaista tekemistä. Perttula korostaa, että yhteinen turvallisuuskeskustelu työpaikoilla on tärkeää, jotta turvallisuuden edistäminen koettaisiin myönteisenä asiana, eikä tehtävien hankaloittajana. Ennaltaehkäisyn tavoitteena luonnollisesti on, ettei työtapaturmia sattuisi. Silti kannattaa varmistaa toimintatavat myös ei-toivottujen tapahtumien varalle. – Poistumisharjoituksiakin pidetään, vaikka ei toivota tulipaloa, Perttula vertaa. MUUTOKSESSA MUKANA Työelämän muutos on haaste turvallisuudelle, sillä vuosia sitten tehty riskienarviointi ei välttämättä päde tänä päivänä. Uudet digitaaliset ja muunlaiset työvälineet voivat helpottaa työtä, mutta voivat olla myös aikasyöppöjä, jotka heikentävät turvallisuutta. – Jatkuva riskien arviointi muuttuvassa maailmassa on haastavaa aivan kaikilla työpaikoilla, Perttula toteaa. Parhaimmillaan turvallisuustyö luo hyvinvointia sekä lisää tehokkuutta ja sitouttaa työntekijöitä. – Tunne, että turvallisuusasiat ovat hyvin hoidossa, on osa hyvinvointia. Voi luottavaisin mielin tehdä tehtävänsä, Perttula sanoo. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 9/2021 Tekijä 11 Tekija?_09_2021_sisus.indd 11 Tekija?_09_2021_sisus.indd 11 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
12 Tekijä 9/2021 – Pyritään varmistamaan, ettei jää elämään virheellisiä huhuja, jotka voisivat olla lisäämässä psyykkistä kuormitusta, Vattulainen kertoo. REAKTIOT VAIHTELEVAT Vakaviin tilanteisiin reagoimisen tavat on yhtä erilaisia kuin ihmisetkin. Joillain tunteet kytkeytyvät pois päältä ja reaktiot tapahtuneeseen tulevat myöhemmin. Toiset saattavat lamautua välittömästi. Järkyttävien tapahtumien käsittelyyn on monia keinoja ”Vakavat tapaturmat heilauttavat työyhteisöä lujaa.” Vakavan työtapaturman, kuten kuolemantapauksen, jälkihoito kannattaa aloittaa heti tapahtuman jälkeen ottamalla yhteys työterveyshuoltoon. – Toivottaisiin, että tieto tulisi meille mahdollisimman nopeasti, kertoo työterveyspsykologi Maija Vattulainen Mehiläinen Oy:stä. Yrityksen ja työterveyshuollon välisessä toimintasuunnitelmassa on usein sovittu jälkihoidon suuntaviivat. Yleensä psykologisen jälkipuinnin suunnittelevat ja toteuttavat työparina toimivat työterveyshoitaja ja työterveyspsykologi. Jälkihoito suunnitellaan tarpeiden mukaan, sillä tapaturman läheltä nähneet, uhrin läheiset työkaverit, vastuussa oleva työnjohto ja muu työyhteisö tarvitsevat erilaisia tukimuotoja. – Yksilön kokemus vaihtelee riippuen siitä, mikä on suhde ja kontakti tilanteeseen ja mikä on ihmisen aikaisempi elämänhistoria, Vattulainen kertoo. Elämänkokemus voi lieventää kriisiä, mutta vakava tapahtuma työpaikalla voi myös aktivoida aiemmista elämän kriiseistä syntyneitä traumoja. – Vakavat tapaturmat heilauttavat työyhteisöä lujaa. Ihmiset ovat niin myötätuntoisia ja empatiakykyisiä. Parhaimmillaan järkyttävän tapauksen käsittelyn yhteydessä voidaan purkaa muutakin kuormaa yhteisön harteilta. – Työyhteisöt ovat käyneet läpi kauniilla tavalla myös aikaisempia menetyksiä ja kolhuja, Vattulainen kertoo. LUOTTAMUS JA VAPAAEHTOISUUS Jälkihoito alkaa usein työyhteisön yhteisestä tilaisuudesta. Tilaisuuteen tulemisen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalalla. Vattulainen toteaa, että pullakahvit tarjoamalla voi houkutella väkeä mukaan. Tilaisuudessa käydään läpi tapahtumien kulkua ja ihmisten havaintoja. – Ihmiset saavat kertoa, miten ovat asian kokeneet ja tunteneet. Se perustuu luottamuksellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Paikkansa pitävän tiedon jakaminen on tärkeää vakavan tapahtuman jälkeen. Työtoverin kuolema voi vaikuttaa yksilössä ja työyhteisössä monin tavoin. Työterveyshuolto on luonteva kumppani vakavan työtapaturman jälkihoidossa. – Ihmiset saattavat syyllistyä siitä, että minulle ei käynyt mitään, Vattulainen kertoo. Muutaman päivän ajan tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan. Erilaiset unen laatuun tai ruokahaluun liittyvät stressioireet ovat tavallisia. – Se on ihan normaalia reagointia, jos tilanne lähtee tasaantumaan. Kolmannen unettoman yön jälkeen viimeistään pitää ottaa yhteys työterveyteen, Vattulainen kertoo. Tunnekuorman purkuun on olemassa monenlaisia kotikonsteja, jotka vaihtelevat ihmisittäin. – Joku hakkaa halkoja, ja joku käy koiran kanssa lenkillä. Vattulainen varoittaa alkoholin käytöstä tunnekuorman purkajana. – Pidemmässä ja isommassa käytössä sellainen itsehoito voi olla vaarallista. Ammattilaisen tai läheisen kanssa puhuminen on yleensä hyvä vaihtoehto tunnekuorman purkuun. Jos puhuminen ei tunnu omalta vaihtoehdolta, nykyään on olemassa muitakin hoitomenetelmiä, joissa puhe tai lääkkeet eivät ole keskiössä. Vaihtoehdoista kannattaa kysyä työterveyshuollosta. – Valitettavan moni ajattelee, että jos elämänhistoriassa on traumaattisia tapahtumia, niille ei voi mitään. Sille kuitenkin voi, miten tapahtumat vaikuttavat nykyisyyteen, Vattulainen sanoo. Tekija?_09_2021_sisus.indd 12 Tekija?_09_2021_sisus.indd 12 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
AJASSA ? 9/2021 Tekijä 13 Tekija?_09_2021_sisus.indd 13 Tekija?_09_2021_sisus.indd 13 8.9.2021 15.09 8.9.2021 15.09
14 Tekijä 9/2021 Turvallisuustyö on yhteinen tehtävä pitäisi olla aktiivisesti ennakoivaa, jotta turvallisuuspuutteita ei käytännössä olisi. TIETOA TARVITAAN Turvallisuustyö on yhteinen asia, mutta työpaikalla vastuiden on oltava selkeitä. Esimiesten pitää ymmärtää, että heillä on oltava turvallisuusosaaminen kunnossa. – Tietämättömyys ei vapauta vastuusta, Kotaviita sanoo. Työympäristöyksikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa tiedonvälitystä, koulutusta ja työpaikoille jalkautumista. Puhelinpäivystys vastaa työturvallisuuden kysymyksiin. – Ongelma ovat työpaikat, joita ei tavoiteta, Kotaviita kertoo. Tavoittamattomissa olevat työpaikat ovat usein villejä pieniä työpaikkoja, joissa ei ole valittu työsuojeluvaltuutettuja ja yhteinen turvallisuustyö jää hoitamatta. Tietämättömyys ja välinpitämättömyys ovat näillä työpaikoilla usein turvattomuuden syitä. OIKEUTTA VAHINGOITTUNEILLE Vakavan työtapaturman jälkiselvittely voi vaatia oikeusprosessin, johon Teollisuusliiton jäsenen on mahdollista saada oikeusapua. – Hyvin hoidetussa jutussa vahingoittunut on tullut kuulluksi ja vahinko tulee täysimääräisesti korvatuksi, kertoo työympäristöjuristi Mari Koskinen liiton työympäristöyksiköstä. Työtapaturmien yhteydessä oikeusjuttuja käydään yleensä liittyen työnantajien tekemiin laiminlyönteihin tai vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin. Suomessa rahalliset korvaukset ovat verrattain pieniä, mutta korvauksia on mahdollista saada muun muassa ansionmenetyksestä, hoitokuluista sekä kivusta, särystä ja pysyvästä haitasta. Vakavasti vammautuneelle voidaan lisäksi korvata esimerkiksi kodin muutostöitä ja kotiapua arjen pyörittämiseen. Rahallinen korvaus on tavoiteltu lopputulos, mutta merkityksensä on myös itse prosessilla, jossa tapaturma käydään asiallisesti läpi. – On tosi tärkeää, että loukkaantunut saa sanoa oman näkemyksensä, Koskinen sanoo. TODISTEET RATKAISEVAT Vakavan työtapaturman jälkeen on huolehdittava, että asiasta menee nopeasti tieto työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. Tapahtumien dokumentointi esimerkiksi valokuvaamalla on järkevää mahdollista oikeusprosessia ajatellen. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus Korvatut työpaikkatapaturmat miljoonaa työtuntia kohti * ennakkotieto TEOLLISUUDEN PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMAT 2005–2020 50 40 30 20 10 2005 2010 2015 2020* 27,5 Työtapaturmat vähenevät teollisuudessa, mutta turvallisuus vaihtelee työpaikoittain. Jäsenen on mahdollista saada liiton oikeusapua tapaturmien käsittelyyn. Teollisuusliiton 35 sopimusalalla tehdään monenlaisia töitä, joten turvallisuuskysymystenkin skaala on laaja, kertoo työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita liiton työympäristöyksiköstä. Vakavia työtapaturmia sattuu muun muassa ajoneuvojen kokoonpanossa, konepajoilla, sahaja puutuotteiden valmistuksessa, muovija kumialoilla sekä koneiden valmistuksessa ja huollossa. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot kertovat, että vuosina 2005–2019 teollisuuden työpaikkatapaturmissa kuoli 60 palkansaajaa. Lähes puolet kuolemantapauksista johtui puristumisista. Vuoden 2010 jälkeen teollisuudessa kuolemantapauksia on ollut vuosittain viisi tai vähemmän. Suunta on ollut oikea, sillä esimerkiksi vuonna 2000 kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16. Myös työtapaturmien kokonaismäärässä ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kotaviita laskee, että tehtyihin työtunteihin suhteutettu tapaturmien määrä on lähes puolittunut 15 vuodessa. – Edellinen työturvallisuuslain muutos on tehnyt hyvää, Kotaviita sanoo. Laki muun muassa velvoittaa riskien arviointiin, mikä on parantanut tapaturmien ennaltaehkäisyä. Kotaviita korostaa, että toiminnan Tekija?_09_2021_sisus.indd 14 Tekija?_09_2021_sisus.indd 14 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
LUE LISÄÄ: MATALA KYNNYS TELAKKAPAPIN PUHEILLE ”On jaksettava kiertää, niin vähitellen tulee enemmän luottamuksellisia keskusteluja”, kertoo yhteiskunnallisen työn pappi Eetu Myllymäki, joka vierailee Turun telakalla viikoittain. SÄHLÄÄMÄLLÄ EI SYNNY TULOSTA Turvalliset työtavat ja terveet työntekijät tekevät tulosta viivan alle, muistuttaa Markku Tolvanen Työturvallisuuskeskuksesta. www.tekijälehti.fi 9/2021 Tekijä 15 AJASSA KOULUTUS SÄÄSTÄÄ IHMISHENKIÄ Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan alaisuudessa kehitetty koulutus on työntekijöiden, työnantajien ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyön tulos. – Autonrengasalan isot ketjut ovat olleet mukana alusta asti, Forsman kertoo ja alleviivaa, että yritysten sitoutuminen on ollut ratkaisevaa koulutuksen onnistumisessa. Koulutusprojektin yhteydessä on panostettu laajasti alan turvallisuuteen. Muun muassa meluun, tärinään, ergonomiaan ja työpaikan siisteyteen on kiinnitetty huomiota. Rengasturvallisuuskortin ja siihen liittyvän koulutuksen suosion voi ennustaa kasvavan, sillä päivän mittaisen koulutuksen käymällä ja tentin suorittamalla saa nykyisin myös yleisen työturvallisuuskortin. TURVALLISUUS TYÖKULTTUURIIN Aloite autonrengasalan turvallisuustilanteen korjaamiseen tuli vuonna 2002 Vianor-ketjun silloiselta toimitusjohtajalta, kertoo Paavo Salo, joka työskenteli Teollisuusliitossa ja sen edeltäjissä sopimusasiantuntijana vuoteen 2019. Vuonna 2002 sattui rengasasentajan kuolemaan johtanut tapaturma Vianorin Heinolan toimipisteessä. – Turvallisuustilanne alalla oli pelottava, Salo toteaa. Kuolemantapauksesta alkoi toimialalla voimakas panostus työturvallisuuden parantamiseen, mikä johti rengasturvallisuuskorttijärjestelmän syntymiseen. – Kyseessä oli ensimmäinen alakohtainen työturvallisuuskortti, Salo kertoo. Muutos turvallisempaan työhön on välillä tuntunut tuskaisen hitaalta. Turvallisuustyö ei koskaan tule täysin valmiiksi, mutta suunta on selvästi ollut oikea tällä vuosituhannella. – Koulutus on tuonut turvallisuuskulttuurin rengasalalle, Salo toteaa. – Kaikista tapaturman aiheuttamista vahingoista ja niiden määrästä pitää oikeusprosessissa olla todisteita, eli näyttöä, Koskinen sanoo. Lääkärin kirjoittamat lausunnot kannattaa lukea tarkasti, jotta tekstistä välittyy todenmukainen kuva työpaikan tapahtumista sekä aiheutuneista vammoista ja oireista. Oikeudessa voi olla ongelma, jos lausunnossa esimerkiksi lukee vamman tulleen vasempaan käteen, vaikka tapaturmassa on vaurioitunut oikea käsi. – Näyttöä on vaikea paikata jälkikäteen, Koskinen kertoo. ? Teollisuusliiton Vakava työtapaturma ja ammattitauti -oppaasta voi lukea lisää siitä, kuinka toimitaan vakavan työtapaturman sattuessa. Opas löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/tyotapaturma-ja-ammattitauti Autonrengasalalla sattui vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana useita kuolemantapauksia. Turvallisuuskorttikoulutus on tehnyt alasta turvallisemman, eikä kuolemaan johtaneita tapaturmia ole sattunut kymmeneen vuoteen. – Suhteessa alan kokoon on sattunut vakavia tapaturmia ihan liikaa, sanoo sopimusasiantuntija Kalle Forsman Teollisuusliiton kemian sektorilta. Vakavat tapaturmat liittyvät pääosin kuorma-autojen ja sitä suurempien koneiden renkaiden räjähdyksiin. Paine voi toimia leikkurin tavoin tai heittää ihmisen pitkän matkan päähän. Onnettomuusraportit ovat pahimmillaan kuin suoraan kauhuelokuvista. – Paineisku on todella raju. On lottovoitto, jos siitä selviää hengissä, Forsman sanoo. Yleensä räjähdyksiä sattuu, kun vaurioitunutta rengasta aletaan paineistaa. Joidenkin vikojen tunnistaminen on vaikeaa, joten kerran tyhjentyneen renkaan täyttäminen on vaaranpaikka. Renkaan turvallinen paineistus hoidetaan yleensä paineistushäkissä, joka ottaa vastaan mahdollisen räjähdyksen. Jos häkkiä ei ole käytössä, asentajan pitää suojautua sijoittumisella. – Siirryt renkaan kylkialueelta kulutuspinnan puolelle, niin säästät henkesi, Forsman tiivistää. Romutuskunnossa olevan renkaan romuttaminen voi olla asentajalle tiukka paikka, jos työnantaja tai asiakas painostaa asentamaan huonokuntoisen renkaan. – Loppupeleissä suurimmat kehityskohteet ovat asenteissa, Forsman sanoo. KOULUTUS TUONUT TURVALLISUUDEN Edellinen kuolemantapaus sattui autonrengasalalla vuonna 2011. Työturvallisuus on parantunut isolta osin vuonna 2006 aloitetun rengasturvallisuuskorttikoulutuksen ansiosta. Tekija?_09_2021_sisus.indd 15 Tekija?_09_2021_sisus.indd 15 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
16 Tekijä 9/2021 Yleissitovuus vielä auki TYÖMARKKINAT Teknologiateollisuuden uusi työnantajayhdistys kertoi jäsenmäärästään ensi kertaa. Vielä on vaikea arvioida, onko yhdistys todellinen neuvottelukumppani Teollisuusliitolle. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA T eknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa, mutta neuvottelukierroksen ympärillä on vielä useita avoimia kysymyksiä. Tilanne johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuisesta ilmoituksesta luopua valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä ja perustaa uusi työnantajayhdistys neuvottelemaan valtakunnallisesti. Uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry kertoi 6. syyskuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että se on hyväksynyt jäsenikseen hieman yli 200 yritystä, joissa työskentelee noin 33 000 työntekijää. Näiden lisäksi noin 60 yritystä oli hakenut jäsenyyttä, mutta hakemuksia ei ollut vielä käsitelty. Uudessa yhdistyksessä mukana olevia yrityksiä ei nimetty, joten tässä vaiheessa ei ole tietoa, kuinka moni yrityksistä ja niiden työntekijöistä toimii teollisuusliittolaisilla sopimusaloilla. Työehdoista tulee koko alaa koskevia, eli yleissitovia, jos työehtosopimuksen neuvotelleen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksissä työskentelee vähintään noin puolet alan työntekijöistä. Uuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi uskoi yleissitovuuden syntyyn teollisilla aloilla. ONKO UUSI YHDISTYS NEUVOTTELUKYPSÄ? Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vielä vähäiseltä. Lisätietoa tarvitaan muun muassa siitä, miten jäsenyritysten työntekijämäärä jakautuu sopimusaloittain ja henkilöstöryhmittäin. – Ensin tutustutaan yhdistykseen ja sitten päätetään, onko uusi yhdistys neuvottelukypsä, Aalto totesi tiedotustilaisuuden jälkeen. Nykyisin teknologiateollisuudessa noin kaksi kolmesta yrityksestä on soveltanut työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. – Yrityksissä, jotka eivät ole liittyneet uuteen yhdistykseen, voidaan valmistautua tilanteeseen, jossa ei ole työehtosopimusta joulukuun ensimmäisenä päivänä, Aalto sanoo. Aalto viestittää Teollisuusliiton jäsenille, että tulipa teknologiateollisuuteen yleissitovuutta tai ei, liitto neuvottelee jäsentensä työehdot työehtosopimuksen tasolle. AIKATAULU ON TIUKKA Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen korostaa, että ennen neuvottelujen alkua pitää olla tiedossa, ketä uusi työnantajayhdistys edustaa. Aikataulu käy tiukaksi, sillä ilman uutta sopimusta joulukuussa ollaan sopimuksettomassa tilassa, jossa työrauhavelvoitetta ei enää ole. – Totta kai meidänkin tavoitteemme on, että saadaan neuvoteltua sopimus. Ei ole itsetarkoitus ajaa työmarkkinakenttää sekasortoiseen tilaan, Virtanen toteaa. Uudessa työnantajayhdistyksessä katsotaan, että suomalaista vientivetoista palkkamallia ei ole kuopattu, vaikka työnantajapuoli on hajauttanut työehdoista sopimista. Virtanen pitää erikoisena, että työnantajapuoli toisaalta ajaa vientivetoista mallia, jossa kustannukset olisivat kaikille samat, mutta toisaalta haluaisi osalle yrityksistä eri ehdot, joiden myötä myös työvoimakustannukset poikkeaisivat yhteisesti sovitusta mallista. – Toistaiseksi mietityttää kovasti, onko uusi yhdistys oikeasti itsenäinen toimija vai eräänlainen bulvaani työmarkkinoilla, Virtanen sanoo. Työnantajapuolen toimien takia tilanne on kiristynyt työmarkkinoilla, joten viimeistään nyt työntekijän kannattaa kiinnostua työehtojen tulevaisuudesta. – Jokaisen täytyy olla valmis puolustamaan omia työehtojaan, Virtanen sanoo. ? Paikallinen sopiminen on mahdollista nykyisissäkin työehtosopimuksissa, sektorijohtaja Jyrki Virtanen muistuttaa. Tekija?_09_2021_sisus.indd 16 Tekija?_09_2021_sisus.indd 16 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
Nyt kannattaa olla ripeästi liikkeellä! Kilpailuaika on 25.8.–30.9.2021. Kilpailussa etsimme sellaisen Teollisuusliiton aloille kuuluvan työpaikan, jossa asiat ovat sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta todella hyvin. Luvassa on vaikuttamismahdollisuuksien ja ansaitun maineen lisäksi innostavat palkinnot. Lue lisää ja ilmoittaudu: suntessi.fi! Sopivasti edellä. Haussa Tekija?_09_2021_sisus.indd 17 Tekija?_09_2021_sisus.indd 17 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
18 Tekijä 9/2021 KOKIJA lähihoitaja ja heidän tyttärensä Matilda käy tänä syksynä kolmatta luokkaa. Kyseessä oli PHT:n (Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry) tuettu, lapsiperheille tarkoitettu viisipäiväinen hyvinvointikurssi, joka tarjosi osallistujille runsaasti mahdollisuuksia hiihtämiseen ja muuhun liikuntaan. Kotiinviemisinä kurssilta sai myös hyödyllistä tietoa arjen hyvinvoinnin tueksi. – Aikuisille ja lapsille oli järjestetty oma ohjelmansa. Ei tarvinnut huolehtia siivoamisesta tai tiskeistä. Ja sekin oli mukavaa, että kun kaikki oli aikataulutettu, niin ei tarvinnut itse suunnitella mitään, Koivuniemet kehuvat. PITKÄSTÄ AIKAA POIS KOTINURKISTA – Emme ikinä ennen ole olleet mukana tuetussa toiminnassa. Tekijästä sitten huomasin, että Kauan kaivattu irtiotto ”V oi unohtaa arkihuolet. Täysi irtiotto, kunnon nollaus. Karvialainen Koivuniemen perhe latasi pääsiäisenä akkujaan Ukkohallan laskettelukeskuksessa Hyrynsalmella. Teollisuusliiton jäsen Mika Koivuniemi työskentelee Alvarin Metallissa, Tanja Koivuniemi on Mika Koivuniemi perheineen osallistui PHT:n perhekurssille. Arjesta irtautumisen lisäksi kurssi antoi vinkkejä ja vertaiskokemuksia paremman arjen luomiseksi. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT EMMI KALLIO Pyöräily on Koivuniemille mieluisa liikkumistapa, ja Karvian pyöräilyhaasteessa he ovat kiertäneet kunnan eri kohteita. Tekija?_09_2021_sisus.indd 18 Tekija?_09_2021_sisus.indd 18 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
9/2021 Tekijä 19 ? AJASSA tämmöiseen reissuun saisivat liiton jäsenet perheen kanssa hakea, kertoo Mika Koivuniemi. Koronaepidemia teki vuodesta 2020 henkisesti raskasta aikaa. Tanja Koivuniemi työskentelee kotihoidossa, jossa potilaat ovat riskiryhmäläisiä, joten koronariskeihin piti suhtautua erityisen tiukasti. Matilda oli keväällä etäkoulussa. Lomatkin kuluivat Pohjois-Satakunnassa sijaitsevassa Karviassa. – Kesälläkään ei käyty missään. Kyllähän siinä jo vähän seinät alkoivat kaatua päälle, kuvailevat Mika ja Tanja. Perhe päätti tarttua mahdollisuuteen. He lähettivät hakemuksen PHT:lle. Koronarajoitusten takia kurssin järjestelyt venähtivät, joten vasta kolme viikkoa ennen kurssin alkua tuli tieto, että heidät on hyväksytty kurssille. Vanhempien piti pyytää yksi päivä lomaa töistä ja Matildan koulusta, lisäksi Tanjan oli hankittava vanhempi tyttärensä kissavahdiksi. Sitten tie kohti Kainuuta ja Ukkohallaa oli auki. LIIKUNTAA OMAAN TAHTIIN, KESKUSTELUJA ARJEN PYÖRITTÄMISESTÄ Torstaista maanantaihin kestäneellä kurssilla päivän ohjelma päättyi yleensä kello 18 tai 19, minkä jälkeen perheillä oli omaa aikaa. Ohjelmassa oli sekä fyysisen että henkisen puolen tekemistä. – Laskettelua, visailuja, aivopähkinöitä, kehonkoostumusmittaus, UKK-kävelytesti… Viimeisenä iltana oli koko laskettelurinne varattu PHT:n porukalle, ja lapsia varten oli pulkkamäki. Avantoonkin pääsi, Koivuniemet kertovat. Ukkohallan laskettelukeskus oli viihtyisä ja hyvin hoidettu. – Aika pieni paikka, mutta latuverkosto oli tosi hyvä. Ja aina oli ajetut ladut. Oli semmoinen sovelluskin, josta voi katsoa, mitkä ladut on viimeksi ajettu. Hiihtotekniikkakurssi osoittautui hyödylliseksi. Vaikka Koivuniemen perheessä on hiihtoa harrastettu jonkin verran, niin perinteisen tyylin tekniikasta löytyi silti parantamisen varaa. – Tasatyöntö kuuluu tehdä vatsalihaksilla, ei olkavarsilla. Eli mahasta lähtee liike ja hengitystä käytetään avuksi, selvittää Tanja. – Siellä oli myös hyvät välineet. Päästiin kokeilemaan karvapohjasuksia, ne ovat aloittelevalle kuntohiihtäjälle ihan ehdottomat, sanoo Mika. Terveellisestä syömisestä, ruokavaliosta ja muista elintavoista keskusteltiin paljon. Perheet pääsivät vertailemaan omia käytäntöjään ja saivat vinkkejä siitä, miten piintyneiden tapojen muuttaminen onnistuu. Puheenaiheena oli myös vanhemmuus, erityisteemana korona-ajan vaikutukset lapsiin. Manu-kissa viihtyy Matildan sylissä. Se pyrki myös asettumaan taloksi valokuvaajan kameralaukkuun. ”Keskusteltiin siitä, mitkä asiat vanhemmuudessa ovat onnistuneet hyvin ja missä on haasteita.” PHT Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry järjestää hyvinvointikursseja lapsiperheille ja työikäisille aikuisille edullisella omavastuuhinnalla. Kursseja rahoitetaan veikkausvoittovaroista. PHT:n jäsenjärjestöinä on SAK:n ja STTK:n ammattiliittoja. www.pht.fi – Ruutuaikahan on lapsilla lisääntynyt paljon, sen hallinnan tärkeydestä puhuttiin. Ja kun on ollut etäkoulua, niin lapset ovat olleet paljon yksin. Mietittiin keinoja saada heidät ylös sohvalta. Sitten yleisesti keskusteltiin siitä, mitkä asiat vanhemmuudessa ovat onnistuneet hyvin ja missä on haasteita, ja millaisia tavoitteita kenelläkin on. Osallistujina hyvinvointikurssilla oli noin kymmenen perhettä eri puolilta Suomea. Koronan takia ryhmät pidettiin pieninä ja ruokailut järjestettiin väljissä tiloissa, aamiainen hoidettiin tuomalla ruokatarvikkeet huoneeseen. HEVOSET KILTIMPIÄ KUIN POROT Omalla ajallaan Koivuniemet kävivät porofarmilla ja hevostallilla. Matilda sai huomata, että nälkäisten Tekija?_09_2021_sisus.indd 19 Tekija?_09_2021_sisus.indd 19 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
20 Tekijä 9/2021 porojen kärsivällisyys saattaa olla kortilla. – Annoin niille syötäväksi jäkälää pussista. Sitten niitä tuli tosi paljon ja minä kaaduin, kertoo Matilda. – Ne runnoivat kaikki pussille, nousivat takajaloilleen ja siitä tuli tappelu, lisää äiti. Matilda onneksi selvisi porojen jaloista pelkällä säikähdyksellä, ja hevostallilla kaikki sujui niin kuin piti. – Hevoset oli paljon kiltimpiä. Lasten varsinaiseen kurssiohjelmaan kuului sisätiloissa esimerkiksi aarteenetsintää ja askartelua, liikuntalajeina oli sählyä ja polttopalloa. Ulkona pidettiin lumiveistoskisa. – Minä tein istuvan lumikissan yhden tytön ja sen veljen kanssa. Kurssin kaksi ohjaajaa olivat vastuussa sekä aikuisten että lasten ohjelmasta. He saavat Koivuniemiltä kiitosta. – Vetäjät olivat tosi mukavia, heiltä voi kysyä mitä vain. Heistähän se paljon on kiinni, että toimiiko homma. Yhteistä ilta-aikaansa perhe käytti muun muassa saunomiseen ja keilaamiseen. He kävivät myös moottorikelkka-ajelulla, joka oli muuten mukavaa, mutta yksi kelkkailija ei ollut kulkupeliin täysin tyytyväinen. – Se ei kyllä mennyt tarpeeksi kovaa, Mika sanoo. ANNOSKOKOJA PIENEMMÄKSI JA KARKILLE KORVIKETTA Kuinka Koivuniemien arkeen ovat vaikuttaneet hyvinvointikurssilla käsitellyt asiat; onko tuloksena ollut pysyviä muutoksia? Tavoitteet ovat toteutuneet vaihtelevasti. – Ruutuajan säätely on meillä ollut huonolla hapella, Tanja Koivuniemi myöntää. – Toisaalta me äskettäin oltiin ammattiosaston mökillä neljä päivää ilman, että olisi katsottu mitään tabletista tai puhelimesta. Mutta kotona Matilda helposti tarttuu niihin, hän tykkää katsella elokuvia. – Ja Huvila & Huussia , Matilda lisää. Ruokavaliossa koko perhe on tehnyt joitain muutoksia terveellisempään suuntaan. Karkin syömistä on vähennetty ja yritetty keksiä sen tilalle jotain muuta naposteltavaa. – Minä olen pienentänyt annoskokoja. Ja eilenkin meillä kaikilla oli Powerparkissa porkkanaa lautasella. Mutta kuka ne sitten söi? Isi taisi syödä, Mika vitsailee. – Minulla on vielä juhannuskarkit syömättä, mieti sitä! Tanja huudahtaa. [Toim. huom.: Haastattelu tehtiin heinäkuun puolivälissä] Säännöllistä, monipuolista liikuntaa Koivuniemet ovat harrastaneet jo ennen kurssia. Siihen Karviassa onkin hyvät mahdollisuudet, sillä vaikka kunnassa on vain 2 300 asukasta, liikuntapaikat ovat erinomaisessa kunnossa. Matilda tykkää voimistelusta ja yleisurheilusta. Perheen kaikki jäsenet ovat tänä kesänä osallistuneet kunnan järjestämään pyöräilyhaasteeseen, ja melko uutena lajina kiinnostaa frisbeegolf. Mika heittää lisäksi dartsia kovalla tasolla ja on voittanut lajissa neljä Suomen mestaruutta. Seuraavalle PHT:n perhekurssille voi hakea puolentoista vuoden päästä edellisestä osallistumisesta, ja niin Koivuniemet aikovat tehdä. Samaa he suosittavat muillekin perheille. – Siellä oli kyllä hinta–laatu-suhde kohdillaan. Eikä tarvitse olla mikään himoliikkuja, että näille kursseille voi osallistua. Kannattaa kokeilla! ? PHT:N HYVINVOINTIKURSSIT PERHEILLE KENELLE? ? Työikäisille, joiden perheissä on leikkija kouluikäisiä lapsia ? Niille, jotka kaipaavat tukea oman hyvinvoinnin parantamiseen ja terveellisten elintapojen omaksumiseen MITÄ OSALLISTUJILTA EDELLYTETÄÄN? ? Sitoutumista kurssin ohjelmaan ? Halua tarkastella omaa elämäntilannetta ja elintapoja ? Lasten on oltava sen ikäisiä, että he pystyvät olemaan aktiivisesti mukana perheen yhteisessä ohjelmassa ja osallistumaan itsenäisesti lasten omaan ohjelmaan MITÄ KURSSEILTA SAA? ? Liikunnallisia elämyksiä, uusien lajien kokeiluja ? Ideoita oman arjen hyvinvointiin ja elintapoihin ? Oman perhearjen tapojen tarkastelua ? Perheen vahvuuksien tunnistamista ? Aikaa levolle ja yhdessäololle ? Omaa ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille MITÄ MAKSAA? Perhekurssien omavastuuosuudet vuonna 2021: ? Aikuiset: 100 € / henkilö (työtön tai lomautettu 50 €) ? Lapset, 6–16 vuotta: 60 € / henkilö ? Alle 6-vuotiaista lapsista ei peritä omavastuuosuutta Hintaan sisältyy ohjelma, majoitus yhdessä perhehuoneessa sekä täysihoito (ateriat aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). Porot eivät ole hyviä jonottamaan, Koivuniemet saivat huomata perhekurssilla. M IK A KO IV U N IE M I Tekija?_09_2021_sisus.indd 20 Tekija?_09_2021_sisus.indd 20 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
9/2021 Tekijä 21 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Jatkossa tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton uusi etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 31.8.2021 8.49.49 31.8.2021 8.49.49 Tekija?_09_2021_sisus.indd 21 Tekija?_09_2021_sisus.indd 21 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
22 Tekijä 9/2021 VIERAILIJA Paluu normaaliin – milloin ja millaiseen? JUTTA VIHONEN Kirjoittaja on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n puheenjohtaja. A mmatillisista opiskelijoista 43 prosenttia koki ammatillisen osaamisen jääneen heikommaksi korona-aikana opiskellessa, kuin millaiseksi se olisi voinut kehittyä (Owal Group, kevät 2021). Ymmärrän sen hyvin: harvalla opiskelijalla on kotona hitsausvälineitä tai ammattimaista valokuvauskalustoa, joilla suorittaa ammatillisia tutkinnonosia etäopintojen aikana. Millaista on opiskelu koronarajoitusten jälkeen? Ainakin sen on oltava ensisijaisesti lähiopetusta, ja jokaisen opiskelijan osaamistaso on varmistettava etäopetusjaksojen jälkeen. On huomioitava, että pandemiaaikana astui voimaan oppivelvollisuusiän laajeneminen 18 ikävuoteen saakka. Tästä syksystä alkaen annetaan opiskelijalle maksuttomat opiskelumateriaalit kaikille ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Nämä ovat isoja uudistuksia kohti tasa-arvoisempaa ja saavutettavampaa ammatillista opiskelua. Tulevina vuosina on panostettava uudistusten seurantaan ja kehitykseen. Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja jaksamisvaikeudet ovat lisääntyneet, samalla kun yhteisöllisyys on kokenut kolhuja. Ammatillisilla opiskelijoilla yhteisöllisyyden muodostumista vaikeuttaa opintojen hajanaisuus oppilaitoksessa ja työpaikoilla. Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet yhteiskunnassa jo ennen koronaa, eikä pandemia-aika ole tilannetta auttanut. SAKKI onkin muun muassa vaatinut muiden opiskelijajärjestöjen kanssa Terapiatakuu -lakiehdotuksen toteuttamista, joka turvaisi lyhytkestoisen psykososiaalisen avun ilman lääkärin diagnoosia. Ei pahaa ilman jotain hyvääkin. Paljon parjattu etäopetus on kehittynyt, sillä etäopiskelun hyötyjä on sovellettu aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen kautta maan. Olenkin kiitellyt koulutuksen järjestäjiä pandemia-aikana erityisesti kyvystä etsiä uusia toimintatapoja muuttuvassa tilanteessa. Etäopetus ei mielestäni saa olla ensisijainen muoto, mutta hyvin toteutettuna se on yksi joustavan opiskelun muoto niille, jotka siitä hyötyvät. Tänä syksynä on pääosin päästy palaamaan lähiopetukseen oppilaitoksiin ja on tärkeää, että opinnot saadaan järjestettyä jatkossakin ilman pitkiä etäopintojaksoja. Ammatillisessa koulutuksessa yksi tärkeimpiä seikkoja on aina ollut verkostoituminen työelämään työpaikalla tapahtuvan oppimisen myötä. Olen itse saanut ensimmäisen vakiduunipaikan jatkumona työssäoppimisista ja kesätyöstä opiskelupaikkakunnalla. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on tärkeää työn ja koulutettavien määrän kohtaannon kannalta sekä laadukkaiden työssäoppimisten luomiseksi. Myös työpaikoilla on oma vaikutuksensa nuoren opintoihin ja toivon, että jokainen pyrkii osaltaan tekemään opiskelijan harjoittelusta antoisan ja tulevaisuuteen tähtäävän. Uskon, että yhdessä tekemällä kaikki sujuu paremmin. Sama pätee uusien ammattilaisten kouluttamisessa, nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja koronan torjumisessa. Yhteistyön merkitys kaikkialla on jälleen korostunut, joten tuetaan ja autetaan toinen toistamme. ”Etäopetus ei saa olla ensisijainen muoto, mutta hyvin toteutettuna se on yksi joustavan opiskelun muoto.” Tekija?_09_2021_sisus.indd 22 Tekija?_09_2021_sisus.indd 22 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. Tekija?_09_2021_sisus.indd 23 Tekija?_09_2021_sisus.indd 23 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
9/2021 Tekijä 25 ? AJASSA S uomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 10. huhtikuuta. Maailma palaa, sananmukaisesti. Elonkirjo kutistuu, Suomessakin. Siirtymän kiertotalouteen on oltava reilu, sillä EU-maiden vähävaraiset joutuvat taistelemaan jo nyt toimeentulonsa puolesta. Keskivertoa kulutusta on leikattava, sillä kahta uutta maapalloa ei näytä löytyvän. – Kyllä, absoluuttisesti, meidän pitäisi vähentää kaikkea luonnonvarojen käyttöä, toteaa ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä. Nikula on ollut valmistelemassa kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa. Suomen puheenjohtajakaudella hän oli vaikuttamassa EU:n kiertotalousja tuotepolitiikan suunnitelmiin. EU:ssa kulutus käännetään kohti vähemmän energiaa vieviä laitteita, ja laitteiden kierrätettävyydeltä, korjattavuudelta ja varaosien saatavuudelta vaaditaan enemmän. Ensimmäinen päivä maaliskuuta tänä vuonna uudet energiamerkinnät ja muut vaatimukset alkoivat koskea ensimmäisiä laiteryhmiä. Niihin kuuluvat jääkaapit ja muut kuluttajien kylmälaitteet, astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, televisiot ja näytöt, kaupan myyntikylmäsäilytyslaitteet ja hitsauslaitteet. Vähitellen vaatimukset tulevat koskemaan kaikkea kulutusta. Ja tuotantoa. Jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määräytyy jo sitä suunniteltaessa. TEKNOLOGIAUSKOVAISUUS VAIKUTTAA – Uusilla teknologioilla voidaan ratkaista kaikki. Tällaisiakin näkemyksiä on, Nikula kertoo. Ympäristöneuvos ei itse ilmoittaudu näiden teknologiauskovaisten joukkoon. Hänestä uudet teknologiat ja innovaatiot ovat osa ratkaisua. Mutta meidän pitää muuttaa koko tapamme tuottaa ja kuluttaa. – Hallituksen keväällä hyväksymässä kiertotalousohjelmassa lähdetään siitä, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö vähenisi, niiden tuottavuus nousisi ja kaikkea kierrätettäisiin enemmän. Tavoitteena on myös se, että tuotteiden sijasta käytettäisiin palveluita. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Muiden rikkaiden teollisuusmaiden tavoin Suomi ulkoistaa huomattavan osan kulutuksensa sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista köyhempiin maihin. – Kun ulkoistus otetaan huomioon, viralliseen ilmastoraportointiin verrattuna Suomen kasvihuonekaasuihin pitää lisätä 25–27 prosenttia, Nikula toteaa. Suomalaistenkin pitäisi Nikulasta ymmärtää, että myös ”meidän” tulee tehdä osamme, ei vain ”muiden”. Viiden miljoonan kansakunta ei pääse vastuustaan hokemalla viittä miljoonaa. Samalla laillahan väkirikkaimmatkin kansakunnat voisivat jakaa itsensä viiden miljoonan asukkaan alueisiin ja todeta, ettei meidän tarvitse tehdä mitään. Toisaalta Suomessa on yrityksiä, joilla on tarjota kestäviä ratkaisuja näihin valtaisiin haasteisiin. – Suomi on sitoutunut EU:n päätöksiin, Nikula huomauttaa. Kiertotalous – vai kolmas maapallo? Keskiverto EU-kansalainen kuluttaa nyt luonnonvaroja kolmen maapallon verran. Voisiko kiertotalous, laitteiden energiapihiys ja korjattavuus olla yksi pieni osaratkaisu aikamme pahimpaan kestävyysvajeeseen? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_09_2021_sisus.indd 25 Tekija?_09_2021_sisus.indd 25 8.9.2021 13.11 8.9.2021 13.11
26 Tekijä 9/2021 Kiertotalous luo Suomeen uutta työtä on puhuttu ainakin 15 vuotta, mutta niitä ei ole vieläkään näköpiirissä. Mutta kysehän on vain sähköstä. Kai laturi olisi teknisesti mahdollinen? – Olen samaa mieltä. Mutta valmistajat ovat aika kärkkäitä vaikuttamaan komissioon, Toivanen muotoilee. EU:n suunnitelmiin kuuluu myös viherpesun estäminen. Tällä haavaa valmistajat voivat esittää mainoksissaan melkoisia väitteitä tuotteensa kestävyydestä, ympäristöystävällisyydestä ja eettisyydestä, mutta kuluttajalla ei ole mahdollisuuksia selvittää niiden todenperäisyyttä. – On esitetty digitaalista tuotepassia. Siinä olisi paljon tietoja tuotteen valmistuksesta, materiaaleista, energiatehokkuudesta ja käytöstä. Kuluttaja voisi helposti tarkastella näitä tietoja. Villi ja vapaa globaali maailmantalous luo omat ongelmansa myös siinä tapauksessa, että tuotepassi saataisiin aikaiseksi. Toivanen myöntää, että ainakin nykyisin EU:n ulkopuolelta tulevien, kuluttajien suoraan tilaamien tuotteiden valvominen on todella hankalaa. Asiantuntija kuitenkin huomauttaa, että EU:n säädöksillä on iso painoarvo ympäri maailman. – Kiina ja Yhdysvallat ottavat kyllä EU:sta mallia, säädökset leviävät. Euroopan unionissa tullaan myös vaatimaan valmistajilta, että ne ilmoittavat, missä osassa ja miten monta grammaa tuotteessa on niin sanottuja kriittisiä materiaaleja, kuten esimerkiksi kobolttia ja litiumia. Kaikkiaan kriittisten materiaalien listalla on 30 eri ainetta. Tällä pohjustetaan sitä, että kaikki materiaali kiertäisi aidosti. – EU haluaa, että kaikki hyödyllinen otetaan talteen ja että kaikki materiaalit kiertävät. On tulossa määräys siitä, että uuden laitteen valmistamisessa on käytettävä tietty määrä kierrätettyä materiaalia. Mutta pelastaako kiertotalous asiantuntijan mielestä maailman? – Pelastaa se pienen palan maailmaa. Mutta ei se kovin pitkälle riitä, tarvitaan paljon muutakin. Tuskallisen hitaasti tämä etenee ainakin omasta näkökulmastani katsoen. Pieni osa ratkaisua on se, että jatkossa ei tarvitse enää itse omistaa laitetta. Voi liisata, lainata tai ostaa palvelua. Iso asia maailman pelastamisessa olisi sen sijaan energian tuotannon muuttaminen päästöttömäksi. KIERTOTALOUS, PAKKO – EU:n tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2050 ei saavuteta, jollei siirrytä hiilineutraaliin – Tällä hetkellä kaupoissa ei ole vielä kovin monta mallia, jotka täyttäisivät kierrätettävyydestä ja korjattavuudesta 1. maaliskuuta voimaan tulleet määräykset. Kaikissa laitteissa pitää kyllä olla uudet energiamerkinnät, mutta muut määräykset koskevat vain uusia malleja. Johtava asiantuntija Juha Toivanen Energiavirastosta painottaa, että jo aiemmat EU:n ekosuunnitteludirektiiviin liittyneet vaatimukset ovat vaikuttaneet tehokkaasti. – Euroopan komissio on selvitellyt asiaa. On arvioitu, että energiamerkeillä ja ekosuunnittelulla saatiin vuonna 2020 Italian koko primäärienergian kulutusta vastaava säästö. Vuonna 2030 koko EU:n energian kulutuksesta säästettäisiin noin 15 prosenttia. Suomessa säästö voisi olla samaa tasoa, Toivanen arvioi. Maaliskuun alusta kodinkoneeseen pitää löytyä varaosia 7–10 vuotta viimeisimmän mallin markkinoille tulon jälkeen. Laitteen on oltava korjattavissa, minkä pitää sujua yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla. Nykyiset laitteet on voitu suunnitella vanhentumaan ennenaikaisesti tai käyttää kokoonpanoon esimerkiksi liimoja, jotta purettaessa laite hajoaa käyttökelvottomaksi. – Varaosien hinnoittelulle ei ole asetettu määräyksiä, Toivanen kertoo. Asiantuntija kuitenkin uskoo, että kunhan kuluttajien ”massat lähtevät liikkeelle”, korjaamisesta tulee halvempaa ja suositumpaa, ja näin säästetään taas energiaa ja luonnonvaroja. Seuraavaan vaivaan ei Toivasellakaan ole tarjota vastalääkettä. Kuluttajat ovat ostaneet esimerkiksi valtavia taulutelevisioita, kun energiansäästötoimet ja muu tekniikan kehitys on tehnyt jättitelevisioista halvempia. Suurinta mahdollista leikkausta energian kulutukseen tai raaka-aineiden tuhlaukseen ei ole saavutettu. – Ei ole keksitty keinoa, millä tähän pystyttäisiin puuttumaan. Toki energian kalliimpi hinta olisi yksi keino. Mutta ne ovat ekosuunnitteludirektiivin ulkopuolisia asioita ja vaatisivat muuta lainsäädäntöä. KAIKKI TUOTTEET KESTÄVIKSI? – EU:n kestävien tuotteiden aloite julkaistaan tämän vuoden lopulla. Tavoitteena on saada tuotteista entistä pitkäikäisempiä, ympäristövaikutukseltaan pienempiä, korjattavampia ja kierrätettävämpiä, Toivanen kertoo. Vaatimukset laajenisivat vähitellen kaikkiin tuotteisiin. Seuraavina listalla olisivat tekstiilit ja huonekalut, myöhemmin myös teräs ja sementti. Laajentuminen ei tule tapahtumaan nopeasti. Esimerkiksi kännyköiden yleislatureista Tekija?_09_2021_sisus.indd 26 Tekija?_09_2021_sisus.indd 26 8.9.2021 13.11 8.9.2021 13.11
9/2021 Tekijä 27 AJASSA kiertotalouteen. Taloudellinen toimeliaisuus on kytkettävä irti luonnonvarojen lisääntyvästä käytöstä. Kun EU julkaisi vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin , kiertotalous tunnustettiin yhdeksi tärkeimmistä keinoista, toteaa asiantuntija Eero Jalava Sitrasta. Suomessa kiertotalous saa kansalaisten vankkumattoman tuen. – Teimme tammikuussa reilulle 2 000 suomalaiselle kyselyn. 82 prosenttia oli sitä mieltä, että kiertotalous luo Suomeen uutta työtä. 79 prosenttia sanoi, että Suomelle on siitä hyötyä, ja 78 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitää edistää sitä, vaikka muut maat eivät niin tekisikään. 60 prosenttia oli kiinnostunut toimimaan kiertotalouteen liittyvissä tehtävissä. Euroopan komissio on arvioinut, että EU-maihin syntyy 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. – Mielestäni se on jopa maltillinen arvio. Hiilineutraalisuustavoite vuonna 2050 toisi 5 miljoonaa uutta työpaikkaa, Jalava kertoo ison konsulttitoimiston viime vuonna tekemästä laskelmasta. Bisneksen on muutettava koko ansaintalogiikkansa. Korjaaminen, laitteiden käyttöikää pidentävät huoltosopimukset tai vaikka rakennusten purkaminen niin, että materiaalit pystytään kierrättämään edelleen, ovat esimerkkejä. Myös Jalava korostaa yhteiskäytön merkitystä. KOULUTUSTA, JOKA TASOLLE Siirtyminen kiertotalouteen vaatii insinööritaitoja ja markkinointiosaamista, mutta myös suorittavaa työtä tekevien koulutusta. Pelkkää kiertotaloustyötä tekeviä toimia ei niinkään synny, vaan työssäkäyvistä suurimman osan tehtävät muuttuvat jollain lailla. – Tämä vaatii 18 miljoonan työntekijän uudelleen kouluttamista EU:ssa, Jalava sanoo viitaten edelleen samaan konsulttien selvitykseen. Jalava kehaisee, että Suomessa korkeakoulujen kiertotalouden koulutustarjonta on Hollannin kanssa ykkössijalla koko maailmassa. – Korkeakouluissa kiertotalous on jo sulautumassa olemassa oleviin ohjelmiin. Ammattioppilaitoksissa näin ei samassa määrin ole. Niihin, samoin kuin muille koulutustasoille, kohdistuu melkoinen paine. On vaikeaa opettaa kaikenlaista uutta, jos siihen ei samalla anneta resursseja. Sitra onkin rahoittamassa nyt neljää eri koulutuspilottia, joiden kokemukset ovat ”skaalattavissa” alojensa ammatillisiin oppilaitoksiin. Teollisuusliitto on ollut mukana niitä valitsemassa. Liiton sopimusaloilta pilotteja löytyy kaksi. Savossa konepajateollisuuden alihankintaverkostoa koulutetaan arvioimaan ympäristövaikutuksiaan ja vähentämään niitä, toisessa pilotissa Kokkolassa kehitetään kemianteollisuuden teollisuuspuiston yritysten valmiuksia siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Kiertotalous on Jalavan mukaan Suomessa kuitenkin jo suuremmissa yrityksissä arkea. Asiantuntija mainitsee myös, että tehdasmaisen tehokkaasti iPhoneja korjaava ja edelleen myyvä Swappie, samoin kuin traktoreidensa vaihdelaatikot vaihtopanttisysteemillä korjaava Valtra, ovat kiertotalousbisneksen malliesimerkkejä. – Eri alojen pitäisi ennen kaikkea tunnistaa itse, miten alan osaaminen kehittyy. Mediassa puhutaan jo nyt, että osaajista on pulaa, ja me olemme kiertotaloudessa ja ilmastotoimissa vasta alkuvaiheessa. ? Tekija?_09_2021_sisus.indd 27 Tekija?_09_2021_sisus.indd 27 8.9.2021 13.11 8.9.2021 13.11
28 Tekijä 9/2021 ILMIÖ Raha on luottamusta TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ RAHA SYNTYY TYHJÄSTÄ Suomen Pankki kirjoittaa verkkosivuillaan, että "jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa." Tämä johtuu siitä, että kun pankit lainaavat rahaa asiakkailleen, ne luovat rahan tyhjästä. Lainanottajalle tämä uusi raha näkyy lisääntyneenä saldona tilillä. Tämä saldo on kuitenkin itse asiassa pankin velkaa lainanottajalle. Kun lainanottaja sitten ostaa tällä saldolla jotain, pankin luoma uusi raha siirtyy jonkun toisen varallisuudeksi. Myös pankkien pankki eli keskuspankki luo rahaa, kun se laskee liikkeelle velkapapereita, tuttavallisemmin seteleitä ja kolikoita. Näissäkin tapauksissa pankeilla on keskeinen rooli. Pankilla täytyy olla keskuspankin tilillä saldoa, jotta pankki voi luovuttaa käteistä asiakkaille. Pankki voi kasvattaa saldoaan esimerkiksi myymällä keskuspankille valtioiden tai yritysten velkakirjoja. Talouskriisien aikana keskuspankki on pyrkinyt lisäämään taloudessa liikkuvan rahan määrää ostamalla aiempaa enemmän velkakirjoja niin pankeilta kuin muilta sijoittajilta. TYHJIÄ VELKAPAPEREITA Seteli siis on keskuspankin velkapaperi. Mitä setelillä sitten voi saada, jos sen kiikuttaa keskuspankkiin? Valitettavasti ei mitään. Nykyistä keskuspankkien liikkeelle laskemaa rahaa sanotaan fiat -rahaksi. Tällä latinankielisellä sanalla viitataan siihen, että rahan arvoa ei ole sidottu mihinkään fyysiseen. Toisin oli vuosikymmeniä sitten, jolloin valuutan arvo oli sidottu arvometalleihin ja seteleitä vastaan sai keskuspankista vaikkapa kultaa tai hopeaa. Esimerkiksi Suomen Pankki irrotti markan kultakannasta 1931 ja Yhdysvaltain keskuspankki dollarin vuonna 1971. Pätäkkä, fyffe, tuohi, fyrkka, massi, hillo. Rakkaalle rahalle on monta lempinimeä. Harvemmin tulemme kuitenkaan miettineeksi, mitä raha itse asiassa on. Nykyään ymmärrämme rahana tutut kolikot tai setelit, mutta se voi olla muutakin. Jotta jokin voidaan tulkita rahaksi, täytyy sen täyttää kolme ehtoa. Rahan täytyy olla HYVÄKSYTTY VÄLINE tavaroiden tai palveluiden VAIHTOON, rahalla täytyy VOIDA MITATA ARVOA ja sen täytyy SÄILYTTÄÄ ARVONSA. Siksipä joissain tilanteissa tai yhteisöissä vaikkapa tupakka tai kookospähkinät voivat olla rahaa. Jotta rahan kolme ehtoa voivat täyttyä, tarvitaan LUOTTAMUSTA. Ihmisten täytyy luottaa, että raha kelpaa muillekin, muilla on yhteinen käsitys rahan arvosta ja raha säilyttää arvonsa vielä kuukausia ja vuosia. Jos luottamus äkillisesti laskee, ROMAHTAA MYÖS RAHAN ARVO. Näin on esimerkiksi käynyt Venezuelassa. Elokuussa maan keskuspankki leikkasi kuusi nollaa maan valuutasta, koska valuutan arvo on jatkanut nopeaa heikentymistä maan sekasorron takia. Rahan arvon mittaa sanotaan VALUUTAKSI. Tunnetuimmat mitat lienevät dollari, euro ja jeni. Valuutan arvo määräytyy kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Jos sijoittajat, pankit ja varainhoitajat luottavat jonkin maan talouteen, maan valuuttaa pidetään hyvänä arvon säilyttäjänä. Valuuttojen arvoon vaikuttavat ennusteet talouden kasvusta, keskuspankkien harjoittama politiikka, lainojen korot, poliittinen vakaus ja niin edelleen. Sijoittajat pyrkivät arvioimaan, mitkä valuutat heikkenevät ja mitkä vahvistuvat, jotta he voivat tehdä voittoa ajoittamalla ostot oikein. Eri valuutat kallistuvat tai halpenevat aina SUHTEESSA TOISIINSA. Sijoittajat ostavat yhtä valuuttaa maksaen sen toisella. Kaupan luonteen takia ei voi syntyä tilannetta, jossa kaikkien valuuttojen arvot nousevat samaan aikaan. Valuuttamarkkinat eivät ole pelkästään sijoittajia varten. Jos suomalainen yritys ostaa vaikkapa Ruotsista jonkin komponentin, pitää yrityksen maksaa valmistajalle kruunuissa. Tätä tarkoitusta varten yrityksen pankin tai muun rahanvälittäjän täytyy vaihtaa valuuttaa. Ja pitäähän turistienkin usein vaihtaa valuuttaa. EURON ARVO SUHTEESSA YHDYSVALTAIN DOLLARIIN 1,6 1,4 1,2 1,0 2008 dollaria 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 2021 Lä hd e: Su om en Pa nk ki Tekija?_09_2021_sisus.indd 28 Tekija?_09_2021_sisus.indd 28 8.9.2021 13.11 8.9.2021 13.11
? AVAAJA: Riku Aalto: Teollisuusliitto on valmis neuvotteluihin ? BLOGI: Jari Nilosaari: Asiantuntijat hakusessa ? Epävarmuutta ilmassa – valtuutetut pohtivat neuvottelukierroksen näkymiä ? Työehtosopimus takaa kaikille samat säännöt ? Valtuuston yleiskeskustelu: Yhteisvoimin kohti neuvottelukierrosta LUETUIMMAT ELOKUU www.tekijälehti.fi Liitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset, Riku Aalto vakuuttaa. KI TI H A IL A LYHYET AJASSA Maksutonta koulutusta lomautetuille ja työttömille! Taidolla TYÖHÖN! Koulutuksessa kehitetään työssä ja työnhaussa tarvit tavaa osaamista, kuten digitaitoja, vuorovaikutustaitoja, kirjoitus taitoja ja matemaattisia taitoja sekä työelämätaitoja. Tule mukaan ja innostu itsesi kehittämisestä. Hybridilähikoulutukset: • Helsinginseutu,11.10.–4.11.2021 • Kauniainen, Työväen Akatemia 25.10.–18.11.2021 • Tampere, Voionmaa opisto 8.11.–2.12.2021 Ilmoittaudu netissä: taidollatyohon.fi TYÖNANTAJILTA VASTUUTONTA KÄYTTÄYTYMISTÄ TYÖMARKKINAT Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden yhteenliittymä Nordic IN pitää vastuuttomina suomalaisten työnantajien toimia tes-toiminnan hajauttamisessa ja jopa lakkauttamisessa. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden työnantajien toimet Suomessa ovat omiaan horjuttamaan luottamusta ja vaarantavat toimivat työmarkkinat, Nordic IN toteaa. Pohjoismaat ovat järjestön mukaan monella mittarilla mitattuna menestystarinoita. Yksi tällainen tekijä on työmarkkinoiden vakaus, joka perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen ja työehdoista sopimiseen. Pohjoismainen yhteistyömalli työnantajien, ammattiliittojen ja hallitusten välillä on osaltaan edistänyt maiden hyvää kehitystä, Nordic IN sanoo Pohjoismaisen Foorumin kannanotossa. Järjestö muistuttaa Maailmanpankin, OECD:n ja EU-komission puheenjohtajan lausunnoista, joissa viitataan korkean ammatillisen järjestäytymisen ja vahvan ammattiyhdistysliikkeen merkitykseen poliittisen vakauden ja hyvän taloudellisen kehityksen takeina. www.nordic-in.net AY-JALKAPALLOA MAALISKUUSSA TURNAUS Tälle syksylle suunniteltu ammattiyhdistysten jalkapalloturnaus on päätetty siirtää koronarajoitusten epävarmuuden takia ensi maaliskuuhun, 26.–27.3.2022. Ilmoittautuneet joukkueet ovat automaattisesti mukana, ja mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella sähköpostitse: ayjalkapallo@gmail.com. www.ayjalkapallo.info HAE HYVINVOINTILOMALLE LOMAT Hyvinvointilomat ry järjestää tuettuja täysihoitolomia lapsiperheille, työttömille sekä eläkeläisille. Tuettu loma myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Hyvinvointilomat ry tekee päätökset lomavalinnoista. www.teollisuusliitto.fi/hyvinvointilomat MOOTTORISAHAUKSEN KÄRJESSÄ TUTUT NIMET SM-KILPAILUT Moottorisahauksen Suomen mestaruudesta kisailtiin 6.8. Luston kentällä. Kilpailun voiton vei jälleen Jukka Perämäki, toiseksi tuli Pentti Paananen ja kolmanneksi Jarmo Laatikainen. Tämänvuotinen kilpailu on osa kolmen kisan sarjaa, joista kaksi parasta otetaan huomioon vuoden 2022 MM-kilpailujoukkuetta valittaessa. MM-kisat pidetään vuonna 2022 Serbiassa. www.sumoki.fi TULEVAISUUS TÄNÄÄN TAAS LOKAKUUSSA TAPAHTUMA SAK järjestää Tulevaisuus tänään -tapahtuman jo viidettä kertaa lauantaina 9.10. kello 10–12. Suorassa verkkolähetyksessä puhutaan mielenkiintoisten vieraiden kanssa muun muassa syksyn työehtosopimusneuvotteluista ja osallisuuden muutoksesta ay-liikkeessä. Musiikkivieraana tapahtumassa on rap-artisti Yeboyah. Tulevaisuus tänään -tapahtuma välitetään suorana SAK:n Facebook-sivulla ja YouTuben SAKtuubi-kanavalla. www.tulevaisuustanaan.fi 9/2021 Tekijä 29 Tekija?_09_2021_sisus.indd 29 Tekija?_09_2021_sisus.indd 29 8.9.2021 13.11 8.9.2021 13.11
30 Tekijä 9/2021 Lietevaunujen ykkönen ? Ammattilaisten laatuun voi luottaa. Hitsaaja Erkki Ollanketo työssään. Lietevaunuja ja muita maatalouskoneita valmistavalla Agronicilla ollaan ylpeitä omasta osaamisesta. Laadukas työnjälki perustuu vankkaan ammattitaitoon. TEKSTI TERHI FRIMAN KUVAT VESA RANTA Tekija?_09_2021_sisus.indd 30 Tekija?_09_2021_sisus.indd 30 8.9.2021 13.12 8.9.2021 13.12
32 Tekijä 9/2021 ”T yötä kehitetään koko ajan ja asioista puhutaan suoraan, kuvailevat pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti työpaikkansa henkeä. Matti Rytky valmistaa Agronicin Teollisuustien hitsaamossa Haapavedellä valtaisaa Multibaler XL -lokasuojaa. Kun lokasuoja on valmis, se pultataan isoon paalaimeen. Paalaimet ovat Agronicin tärkeimpiä tuotteita lietevaunujen ohella. Lietevaunu on yrityksen yksi kärkituote ja myös avainlipputuote. Vihreäksi maalatut valmiit suuret lietevaunut lähtevät Haapavedeltä rekkakuljetuksella Pohjois-Pohjanmaalta maatiloille kotimaahan tai ulkomaille. Vaunut valmistetaan omassa tehtaassa, koska juuri työntekijöiden ammattitaito takaa korkean ? Matti Rytky valmistaa lokasuojaa. AGRONIC OY PERUSTETTU 1993 KOTIPAIKKA Haapavesi TUOTANTO Lietevaunuja, tuorerehukoneita, paalaimia ja muita maatalouskoneita ja -laitteita HENKILÖSTÖ Noin 50, josta tuotannossa 30. OMISTUS Pääomistajat Urpo Kuronen ja Erkki Kivelä LIIKEVAIHTO 6,8 milj. euroa (2020) Tekija?_09_2021_sisus.indd 32 Tekija?_09_2021_sisus.indd 32 8.9.2021 13.13 8.9.2021 13.13
9/2021 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? laadun. Kun kone on särmätty, hitsattu, koottu ja maalattu omassa tehtaassa, laatuun voi luottaa. VAKAA TYÖPAIKKA TUO TURVAA Matti Rytky, mikä työssä on parasta? – Se, kun tekee työnsä eikä mieti liikoja, naurahtaa Rytky. Hän on ollut Agronicillä töissä 17 vuotta ja viihtynyt. Työ on kiinnostavaa. Hyvä hitsaaja on hänen mukaansa rauhallinen ja vakaakätinen. – Tykkään siitä, että on työpaikka, joka on varma. En ole joutunut pakkolomille, vaan saan rauhassa tehdä töitä, hän sanoo. Juho Ollanketo istuu elokuisena maanantaina tehtaan kahvihuoneessa tauolla. Hän kertoo olevansa firmassa neljättä kertaa ensimmäistä päivää. Tuttu työpaikka, mutta taas uusi alku. – Olen ollut täällä yhteensä kuusi vuotta töissä, mutta välillä on tehnyt mieli lähteä muualle kokeilemaan, millaista työ muualla on. Viimeksi vietin puoli vuotta reissuhommissa, mutta tulin takaisin. MIELENKIINTO PYSYY YLLÄ Agronicilla työvoiman vaihtuvuus on vähäistä. Pitkiä työsuhteita on paljon. Hitsaaja ja nykyinen pääluottamusmies Kärkkäinen soitti yritykseen vajaat yhdeksän vuotta sitten ja kysyi töitä. Hänen silloisessa työpaikassaan alkoivat jälleen kerran lomautukset, eikä se tuntunut mukavalta. Työpaikka luvattiin, ja naapurikunnassa Nivalassa asuva Kärkkäinen aloitti työt tammikuun alussa vuonna 2013. Uudessa työpaikassa oppimista on ollut paljon, vaikka mies oli ennättänyt tehdä metallityötä toisessa tehtaassa jo pitkään. Agronicilla laitteet ovat teknisempiä kuin edellisessä työpaikassa, ja siinä on riittänyt omaksuttavaa. ? Kun kone tehdään omassa hallissa alusta loppuun, laatuun voi luottaa. Agronicin väki on ylpeä omasta osaamisestaan. Hydrauliikan kimpussa kokoonpanija Ali Haaraniemi. Tekija?_09_2021_sisus.indd 33 Tekija?_09_2021_sisus.indd 33 8.9.2021 13.13 8.9.2021 13.13
34 Tekijä 9/2021 – Piirustusten lukemisen taito on täällä tärkeää, ja siinäkin on ollut paljon opettelemista. Mielenkiinto pysyy yllä myös siksi, että täällä kehitetään koko ajan uutta, kertoo Kärkkäinen. 70 PROSENTTIA KUULUU LIITTOON Kärkkäinen haluaa olla mukana kehittämässä työtä ja huolehtimassa yhteisistä asioista myös pääluottamusmiehen roolissa. Tehtävä lankesi hänelle vuonna 2016 ja se on tuntunut tärkeältä. Työpaikan järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Työntekijät luottavat ammattiliittoon ja pitävät siihen kuulumista itsestäänselvyytenä. Jäseneksi ei tarvitse houkutella. – Pääluottamusmiehenä opin paljon uutta koko ajan. Paikallinen sopiminen kouluttaa neuvottelemaan. Kärkkäinen sanoo, että jokainen sovittava asia vaatii paljon keskusteluja, jotta lopputulos hyödyttää kaikkia. Isoja ongelmia täällä ei silti ole. – Luottamusmies pitää työpaikalla olla, hän tietää. HAAPAVEDELTÄ MAAILMALLE Agronicilla on Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla kaksi tehdashallia. Ne sijaitsevat lähekkäin teollisuusalueella. Toisessa hallissa keskitytään osavalmistukseen, hitsaamiseen ja kokoonpanoon. Toisessa hitsataan, tehdään kokoonpanoa ja maalausta. Täältä lietevaunut, paalaimet ja muut isot valmiit laitteet matkaavat rekalla maatalouden tarpeisiin. Työ on sesonkiluonteista – syksyllä valmistaudutaan tulevaan kauteen. Työtahti kiihtyy joulun maissa, ja se helpottaa juhannuksen aikaan. Agronic valmistaa jonkin verran myös komponentteja muille yrityksille sekä tilaustöitä. ”Täällä osataan auttaa työkaveria ja kysyä apua, kun tarve on.” ENSIO KARKULAHTI Varapääluottamusmies Osa laitteista jää Suomeen, suurin osa menee vientiin. Tärkein vientimaa on Hollanti, jossa on iso jälleenmyyjä. Lisäksi pohjoispohjalaisia laatukoneita viedään Puolaan, Norjaan, Ruotsiin, Kanadaan ja Venäjälle. Suomessa laitteita jälleenmyy Hankkija. Agronicin valmistaman koneen normaali elinkaari on noin 25–30 vuotta. LIETEVAUNU AVAINLIPPUTUOTE Agronicin väki on tällä hetkellä hyvin tyytyväinen uuteen lietevaunuun, joka tuli markkinoille vuonna 2020. Malli on uusi eikä kilpailijoilla ole vastaavaa. Lietevaunu on suunniteltu ja valmistettu lähes kokonaan Haapavedellä. Lietevaunu onkin avainlipputuote, mikä tuo iloa varsinkin henkisesti. Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Karkulahti esittelevät tyytyväisenä pihassa seisovaa sinivalkoisella lipulla koristettua kirkkaanvihreää lietevaunua. – Tämä me osataan, he sanovat. Agronic on patentoinut kaksi omaa innovaatiotaan, rapuohjauksen ja pakko-ohjauksen. Rapuohjausjärjestelmällä ja pakko-ohjautuvuudella vaunu voidaan ohjata kulkemaan eri jälkiä traktorin kanssa. Maan tallautuminen ja koneen kiinnijuuttumisen riski pienenevät. Uusi lietevaunu on hyvin pitkälti automatisoitu kosketusnäyttöineen. – Lietevaunun säiliörakenne on jäykkä ja sen painopiste mukautuu. Kone on vakaa, se on käyttäjälle helppo. – Riittää, että kuljettaja painaa nappia, Autio sanoo. TOIMITUSJOHTAJAKIN ALOITTI HITSAAJANA Varapääluottamusmiehen naama leviää hymyyn, kun hän kertoo, että kesäisin maakuntaa kiertäessä kuulee korvaa hiveleviä kommentteja. Reklamaatiota ei juuri näistä tuotteista tule. – Se on tärkeää, koska reklamaatio maksaa, toteaa toimitusjohtaja Autio. ? Toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti. Tekija?_09_2021_sisus.indd 34 Tekija?_09_2021_sisus.indd 34 8.9.2021 13.13 8.9.2021 13.13
9/2021 Tekijä 35 ? TYÖSSÄ Tuotekehitys on Agronicilla jatkuvaa. Päätoimisia suunnittelijoita on yrityksessä neljä. Koko ajan luodaan uutta, jotta oltaisiin kehityksen kärjessä. – Ensi vuonna markkinoille tulee uusia paalaimia, Autio kertoo. Hän aloitti työuransa täällä vuosia sitten valmistuttuaan hitsaajaksi ammattikoulusta, joka on kivenheiton päässä tehtaasta. Muutaman vuoden kuluttua miehen tie vei Kuopioon insinööriopintoihin. Opiskeluaikana Autio oli kesätöissä ja harjoittelijana Agronicilla, jonne hän palasi valmistuttuaan ensin työnjohtajaksi ja nelisen vuotta sitten toimitusjohtajaksi. – On siitä paljon hyötyä, että tiedän, mitä ne pojat täällä tekevät, hän sanoo. Nykyisin hän hitsaa lähinnä omiksi tarpeiksi, mutta taito on tallella. ? Tero Kumpumäki ja Aatu Ristimaa korjaavat lietevaunua. Tekija?_09_2021_sisus.indd 35 Tekija?_09_2021_sisus.indd 35 8.9.2021 13.14 8.9.2021 13.14
36 Tekijä 9/2021 Positiivista palautetta voitaisiin heidän mielestään oppia antamaan nykyistä enemmän. On miettimisen paikka, miksi hyvän asian ilmaiseminen on hankalampaa kuin huonon. Työnantajalta tulee kiitoksia esimerkiksi silloin, kun asiakkailta on saatu hehkutusta hyvästä laadusta ja palvelusta. Se on kakkukahvittelun paikka. Kesäisin pidetään grillijuhlat, ja kaikkien työntekijöiden tärkeät syntymäpäivät muistetaan. Työporukalla on tapana myös tehdä yhteistä kimppalottoa. Lotto on vetämässä jatkuvasti. – Onni, ettei kukaan ole voittanut, miljonääreinä eivät enää jatkaisi töitä, huokaa toimitusjohtaja Autio. Hänen mukaansa töissä on hyvä porukka, työlleen omistautuneita ammattimiehiä. Agronic kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta aivan kuten moni muukin yritys alalla. Korona ei ole haitannut firman tahtia muutoin, mutta raaka-aineiden saannissa oli välillä hitautta. Elokuun loppua elettäessä avoinna on työnjohtajan pesti ja muutama tuotannon työpaikka. Osaavaa metallialan porukkaa on vaikea löytää, eikä alalle kouluteta riittävästi. Työntekijöitä ei tahdo löytyä ulkomailtakaan. ERGONOMIAA KEHITTÄMÄÄN Kokoonpanijat Tero Kumpumäki ja Aatu Ristimaa korjaavat lietevaunua. Vaunu oli vaurioitunut kaatuessaan ja se tuotiin asiakkaalta tehtaalle kunnostettavaksi. Miehet arvelevat, että vaunun korjaaminen vie ainakin puolitoista viikkoa – usein kunnostushommissa löytyy yllätyksiä. Yksi Agronicin valtti onkin se, että yritys tarjoaa asiakkailleen täsmällisen käyttäjäkoulutuksen lisäksi huollon, korjaamisen ja myös varaosien toimituksen. Naisia tehdashalleissa ei tällä hetkellä näy. Työ on fyysisesti hyvin raskasta ja siksi tämä on miesten maailmaa. Raskasta työtä helpottamaan on hankittu nostimia vähän joka työvaiheeseen – aika, jolloin hitsaajat nostivat painavia osia, on historiaa. Työpisteisiin on hankittu seisomismattoja. Työ käy voimille, vaikka se keveneekin koko ajan. Pääluottamusmies Kärkkäinen toivoo, että tehtaalle hankittaisiin työtä helpottavia pyörityskoneita. Ergonomiaan voisi hänen mielestään kiinnittää enemmän huomiota. Selkä on usein lujilla. – Konekantaa voisi uusia nopeaan tahtiin, että pysytään kehityksen kärjessä. Aina riittää jotakin parannettavaa. ? ? Markku Pirnes kasaustehtävissä. REILU POHJALAINEN MEININKI Agronicilla viihdytään ja siihen on syynsä. Kärkkäinen ja Karkulahti kertovat, että työpaikan ilmapiiri on hyvä. Suorapuheisuus on työporukan kesken kunniassa. Asioista osataan puhua reilusti, kun sen aika on. Ongelmia on ja saakin olla. Niitä ei pelätä. Karkulahti kiittelee sitä, että työporukka tuntee toinen toisensa. Siitä on työssä hyötyä, se lisää luottamusta ja helpottaa työpäiviä, kun ei tarvitse arvailla. – Iällä ei ole töissä niinkään merkitystä. Joku voi olla nuori, mutta työntekijänä iäkkäämpää kokeneempi jossakin tietyssä asiassa. Täällä osataan auttaa työkaveria ja kysyä apua, kun tarve on, varapääluottamusmies Karkulahti sanoo. Agronicilla työtä on kevennetty, mutta yhä se on raskasta, Erkki Ollanketo kertoo. ”Meillä puhutaan suoraan.” Tekija?_09_2021_sisus.indd 36 Tekija?_09_2021_sisus.indd 36 8.9.2021 13.14 8.9.2021 13.14
9/2021 Tekijä 37 ”Tykkään siitä, että on työpaikka, joka on varma. En ole joutunut pakkolomille, vaan saan rauhassa tehdä töitä.” MATTI RYTKY Hitsaaja TYÖSSÄ Tekija?_09_2021_sisus.indd 37 Tekija?_09_2021_sisus.indd 37 8.9.2021 13.14 8.9.2021 13.14
38 Tekijä 9/2021 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Pätevä perehdytys opettaa kaikkia ”Perehdyttämisen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kyseenalaistaa”, kuvaa Nesteen Porvoon jalostaman käytäntöjä työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso. Entä miten kävi seisakin ja koronan? N este Oyj:n Porvoon jalostamolla on tuotannossa noin 750 työntekijää. Prosessit ovat tavattoman monimutkaisia, ja koko alueella on jatkuva suuronnettomuusvaara. – Omien työntekijöiden perehdytys lähtee kaikille yhteisestä verkkoperehdytyksestä, aivan globaalisti yhteisestä. Siinä käydään läpi yhtiön yleiset periaatteet, johtamisen ja turvallisuuden pääsäännöt, yhtiön arvot. Kyllä siinä voi viikko tai pari mennä, työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso kertoo. Kaikkien Kilpilahden jalostamoalueelle tulevien ulkopuolisten työntekijöiden on käytävä lyhyt kulkulupakoulutus. – Kaikki koulutukset varmennetaan tietyillä kysymyspattereilla. Niistä on päästävä läpi, Paaso huomauttaa. PEREHDYTYS KESTÄÄ, MOTIVOITUNUT PÄRJÄÄ Perehdytyksen perusjakso hoidetaan kirjallisen suunnitelman mukaan, osio osiolta ja rasti rastilta edeten. Mukana on myös verkkokursseja ja luokkahuoneopetusta. – Riippuu ihan tehtävästä, kuinka kauan perehdytys kestää. Voi olla kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta. Minusta tuntuu, että minullakin riittää jatkuvasti uutta opittavaa, vaikka olen ollut täällä 25 vuotta, Paaso naurahtaa. Puolen vuoden jälkeen tulokas joutuu tenttimään oppimansa myös näyttötehtävillä. Paasosta uusi työntekijä kyllä pärjää, jos motivaatio on kohdillaan. – Jos esimerkiksi kännykkä ei kiinnosta enempää kuin työ, minä väitän, että jokainen kyllä selviytyy tentistä. Ja uusikin tilaisuus annetaan, valtuutettu muistuttaa. ”Työyhteisö pitää huolen omistaan”, Paaso kuvaa. Jatkuvasti rätisevästä radiopuhelinliikenteestä paljastuu, jos untuvikko on tekemässä jotain kummallista. Hätiin ehditään ja tulokas opastetaan oikeille – ja turvallisille – tavoille. Paason mukaan uusille työntekijöille ei satukaan sen useammin tapaturmia kuin vanhoille. Yhtiö maksaa työehtosopimuksen mukaista korvausta tuotannon työnopastajille. – Tekijä opettaa tekijää, eli perehdyttäjät ovat ihan tavallisia tuotannon työntekijöitä, Paaso kertoo. – Minusta meillä on ollut todella päteviä uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kyseenalaistaa. Tähän todellakin kannustetaan. Parhaimmillaan perehdyttäminen on molemminpuolista oppimista. Varsinkin kaikki turvallisuuteen liittyvät huomiot otetaan aivan saletisti vastaan, Paaso varmentaa. MITEN KÄVI SEISAKISSA? Huoltoseisakki merkitsi viime keväänä lähes 6 000 ulkopuolisen työntekijän turvallisuusperehdytystä. He edustivat Paason arvion mukaan 35:ttä eri kansallisuutta. Kulkulupakoulutusta on kahdeksalla eri kielellä. Jos yhteistä kieltä ei ole, voidaan paikalle hankkia tulkki. Mutta koko ajan tulkki ei voi jalostamolla olla. Urakoitsijoiden hankintasopimukseen kuuluukin vaatimus työporukan vähintään yhden työnjohtajan englannin kielen taidosta. Heidän tehtäviinsä on haettava myös erillinen työlupa turvallisuuden takaamiseksi. Kaikille työntekijöille tehtiin koronatesti joka viikko sen jälkeen, kun heidät oli testattu maan rajalla. Koronakokeita tehtiin yhteensä 60 000. Pari pientä tartuntarypästä paljastui. Niistäkin koitui suurimpana hankaluutena vain kahden viikon karanteenit, ei mitään suurta sairastavuutta. – Hyvin taklattiin korona! Alkukokouksessa ovat mukana työnopastaja eli perehdyttäjä, perehdytettävä ja esimies, kertoo Mirka Paaso Nesteen rutiineista. A N N IK A RA U H A LA Tekija?_09_2021_sisus.indd 38 Tekija?_09_2021_sisus.indd 38 8.9.2021 13.15 8.9.2021 13.15
– Mihin rooliin onkaan nyt valittu, työsuojeluvaltuutetuksi, varaksi tai asiamieheksi, Murikassa pääsee oman tehtävänsä tasalle. Oppii, mitkä ovat omat vastuut, velvoitteet ja oikeudet, sanoo rehtori Juha Vasara Teollisuusliiton Murikka-opiston työsuojelukursseista. – Kurssien iso osa-alue on lainsäädännön tunteminen. Käsityksen saaminen siitä yksin olisi hankalaa, Vasara toteaa oppimäärien ydinsisällöistä. Äärimmäisen tärkeänä Vasara pitää Murikan kursseilla syntyviä vertaistuen verkostoja. – Kurssilta löytää samassa asemassa olevia. Yleensä jo kurssin aikana perustetaan WhatsApp-ryhmä ja vaihdetaan yhteystiedot. Jälkeenpäin verkoston kautta saa sitten muilta apua, neuvoa ja tukea. Kuulee, mitä muualla on saatu aikaan. Verkosto on erityisen merkitsevä heille, jotka joutuvat hoitamaan työsuojelutehtäväänsä ”aika yksin ja tyhjästä lähtien”. Joissain yrityksissä tehdään työsuojelun eteen järjestelmällistä työtä ja asiat ovat ”hyvinkin hoidossa”. Joissain on toisin. – Tämä asia toistuu kurssilaisten kertomuksissa. Työntekijät kokevat, ettei heitä kuunnella. He tuntevat työnsä kaikkein parhaiten, mutta heidän kokemuksilleen tai ehdotuksilleen ei aina anneta arvoa, Vasara toteaa. – Liitto on lähtenyt siitä, että lähiopetuksesta pidetään kiinni. Monien jäsentenkin toiveena on päästä koulutukseen paikan päälle. Koulutus koukuttaa, sen Teollisuusliiton iskulauseen opiston rehtori allekirjoittaa. Murikka miljöönä koukuttaa vielä vahvemmin. Suurremontin jälkeen Murikka on kylpyläosastoineen loistavassa kunnossa. – Murikan paikat ovat nyt viimeisen päälle. Kerran täällä käytyään moni jäsen tulee tänne uudestaan ja uudestaan. Ja kurssipalautteessa tuodaan aina esiin Murikan erinomainen ruoka! LUE LISÄÄ: TYÖPAIKKAOHJAAJA HAKUSESSA Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä toivoo teollisuusyritysten kantavan paremmin vastuunsa uusien ammattilaisten ja myös heidän työsuojelukoulutuksensa hoidosta. MITEN OPPILAS VOI OLLA ULKOPUOLINEN ”ASIAKAS”? Työturvallisuuskeskuksen Petri Pakkanen hämmästyi kuullessaan erään oppilaitoksen rehtorin kutsuvan oppilaitaan ”asiakkaiksi”. Turvallisuuskumppanihankkeessa ammattiin opiskelevat värvätään täysillä mukaan löytämään myönteiset asenteet turvallisuuteen. www.tekijälehti.fi 9/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ MURIKASTA RAUTAISET EVÄÄT TYÖSUOJELIJALLE KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Saako työnantaja kerätä tietoa koronarokotteista? Laki yksityisyyden suojasta antaa oikeuden kerätä tietoja vain työsuhteen kannalta tarpeellisista asioista. Koronarokote ei ole sellainen tieto lukuun ottamatta muutamia sairaalassa tehtäviä töitä. Mikäli tietoja on kaikesta huolimatta kerätty, ei niitä saa hyödyntää työtehtävien järjestelyissä. Työnantaja voi kuitenkin saada tietoa työajalla otetusta rokotuksesta palkanmaksu-ja poissaoloperusteen varmistamiseksi, mutta tietoja saa hyödyntää vain tähän. Työnantaja ei voi siirtää rokottamatonta työntekijää toisiin tehtäviin työturvallisuuteen vedoten. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava turvallisuudesta edellyttämällä työntekijöitä noudattamaan THL:n ohjeita ja suosituksia. Työnantaja ei voi edellyttää rokotuksen ottamista, siis sote-alaa lukuun ottamatta. Jos työnteko estyy siitä syystä, että työnantaja ei päästä rokottamatonta työntekijää töihin, estyy työnteko työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantaja ei voi kerätä työntekijän rokotetietoja, joten työnantajan ei ole mahdollista valikoida työntekijöitä tehtäviin sen perusteella, kenellä on rokotus ja kenellä ei. Liitto pitää lähiopetuksesta kiinni, lupaa Murikan rehtori Juha Vasara. JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_09_2021_sisus.indd 39 Tekija?_09_2021_sisus.indd 39 8.9.2021 13.15 8.9.2021 13.15
Siirtotyöläinen ja sen pomo UPM:ltä, vaikka olin koko ajan samalla vaneritehtaalla. Täälläkin on nyt eletty kolmet yt:t ja kahdet niistä olivat todella raskaat. TAPIO: Työpaikalla on välillä vaikeita asioita hoidettavana. Nytkin on erimielisyyttä työnantajan kanssa esimerkiksi palkkausjärjestelmästä. Korona on lisännyt meidän tilauksiamme, ja mielestämme tänne tarvittaisiin lisää väkeä, työnantajan mielestä näin on hyvä. Ilman huumoria tästä luottamustyöstä ei tulisi mitään. Meillä on Hannun kanssa koko ajan sopiva kina menossa milloin mistäkin. Esimerkiksi siitä kinataan, että Hannu kannattaa Porin Ässiä. Minä en kannata mitään jääkiekkojoukkuetta. Ammattiosaston kokouksessakin nämä muut jaksavat puhua jääkiekosta vaikka kuinka. HANNU: Täälläpäin kannatetaan yleensä Tapparaa tai Ilvestä. Minä haluan aina olla heikomman puolella. Se on periaate. Siksi Ässät. KAVERILLE VOI HEITTÄÄ HUULTA MISTÄ VAAN TAPIO: Kinaa meillä on koko ajan jostakin, mutta riitaa ei saada aikaan oikein mistään. En muista, että koskaan olisi otettu yhteen. HANNU: Nämä leikilliset kinat ovat tarpeen, koska niiden avulla saadaan purettua hankalien asioiden tuomaa stressiä. Koko ajan voidaan kinata esimerkiksi meidän kotipaikkakunnista. Meillä Akaan Viialassa on sentään juna-asema, ja junalla pääsee helposti vaikka Tampereelle. Nämä koskilaiset eivät sellaisesta tiedä mitään. TAPIO: Hannulle täällä Valkeakoskella ihmettelyn paikka ovat liikennevalot. Eikä Hannu maalaisena osaa asioida meidän Lidlissä, vaan kävelee päin lasiseiniä. HANNU: Huulenheitto on tarpeen, ja Tapiolle voi heittää mitä vaan. Ei se ole koskaan suuttunut. Muulloin työpaikalla pitää vähän miettiä, kenelle sanoo, ettei suututa ketään. Olen kolmatta kautta Akaan kaupunginhallituksessa. Tapio on nyt ensimmäistä kautta Valkeakosken valtuustossa ja hallituksessa. Siinäkin meillä on yhteinen juttu. Opetan Tapiolle, mitä Koskissa olisi järkevää tehdä, vaikka ei täällä aurinko paista niin useasti kuin Akaassa. Olin myös ehdolla eduskuntaan. Keksin silloin vaalilauseen ”aito oikea työmies” – koska ehdolla oli paljon sellaisia lukeneita ihmisiä. TAPIO: Siitä me sitten keksittiin, että hän on AhkeraHannu. Muitakin lempinimiä Hannulle riittää. HANNU JÄRVINEN: Tulin tänne töihin trukkikuskiksi 15 vuotta sitten. Soittivat ja kysyivät töihin, kun olivat kuulleet, että olen ammattimies. Olin saanut neljä kuukautta aiemmin potkut UPM:n Viialan vaneritehtaalta, jossa olin töissä yli 19 vuotta ja pitkään ay-hommissa. Olin osaston puheenjohtaja, luottamusmies, varapääluottamusmies ja lopulta tehtaan viimeinen pääluottamusmies. Vähän meinasin tänne tullessani, etten enää ryhdy ay-hommiin. Toisin kävi. TAPIO TAKKU: Olen ollut täällä vakituisena vuodesta 1993 ja ay-hommissa ainakin 20 vuotta. Olimme kaivanneet uutta luottamusmiestä ja kuulleet Hannun taustasta. Ajattelimme, että siinä olisi meille hyvä tyyppi. Kun hänet vakinaistettiin neljän vuoden jälkeen, hän sitten onneksi suostui. HANNU: Aikansa ruikuttivat ja rupesin pääluottamusmieheksi. Äijät niin kovin pyysivät. Tuon tänne uusia tuulia, koska olen näiden valkeakoskelaisten joukossa ainoita, joilla on kokemusta jostakin muualtakin. Täällä työpaikat menevät suvussa ja ihmiset ajattelevat, että maailma pyörii Tervasaaren paperitehtaan piipun ympärillä. Olin jo vaneritehdasaikoina usean työnantajan palveluksessa, kun omistajat vaihtuivat moneen kertaan. TAPIO: Kun Hannu rupesi pääluottamusmieheksi, meidän yhteistyömme tiivistyi. Yhdessä hoidetaan kaikki neuvottelut. Se on hyvä, koska neuvottelut ovat usein vaikeita. Hannu on jämerä ja luotan häneen. TOISELLA VAUHTIA, TOINEN JARRUTTELEE HANNU: Vaikka olenkin pääluottamusmies, olen saanut johdolta viestiä, että sähköpostini ovat aggressiivisia. Käytän paljon isoja kirjaimia ja huutomerkkejä. Tapio siistii melkeinpä joka päivä minun viestejäni. Tapion kanssa menee mukavasti. Ammattiosaston puheenjohtajana hän on minun “esimieheni”. Tapio jarruttelee, kun taas minä olen vauhdikas. Minulla on aatteen paloa ja kokemusta. TAPIO: Hannun kokemuksesta oli apua, kun meidät myytiin. Amerikkalainen Bemis myi yrityksen australialaiselle Amcorille muutama vuosi sitten. Amcor on keskusjohtoinen ja byrokraattinen. Meillä on tuotteet, joita muut eivät osaa tehdä. Olemme askeleen muita edellä. HANNU: Olen monta kertaa sanonut työkavereille, että te saatte olla iloisia, kun ette tiedä, millaista on elää jatkuvien yrityskauppojen ja yt-neuvottelujen kanssa. Aloitin Schaumanilla ja jäin monen vaiheen kautta työttömäksi Leikkimielinen kina piristää päivää ja keventää ilmapiiriä, sanovat Hannu Järvinen ja Tapio Takku. TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA JYRKI LUUKKONEN TYÖKAVERIT 40 Tekijä 9/2021 "Ilman huumoria tästä ei tulisi mitään." Tekija?_09_2021_sisus.indd 40 Tekija?_09_2021_sisus.indd 40 8.9.2021 13.15 8.9.2021 13.15
SUUR-SÄÄKSMÄKI PERUSTETTU KAHVIPÖYDÄSSÄ HANNU: Olen täällä köyhä siirtotyöläinen. Muovitehdas ei maksa isoja palkkoja, mutta vuorotyöntekijät saavat hyvät lisät. Tapio tekee vaativaa vuorotyötä, minä en. Pitkien vuorojen päätteeksi heille tulee pitkä vapaa. Kun Tapio menee yövuorosta kotiin vapaille, minä tietysti soitan hänelle, ettei nyt liian pitkään nuku. Tapion viiden päivän vapaat ovat pienipalkkaisen trukkimiehen talviloma. TAPIO: Joskus käydään porukalla Työväen Musiikkijuhlilla tai ammattiosaston tapahtumissa, kuten laivaristeilyillä Tallinnassa. Vapaalla emme ole muuten tekemisissä. Kerran olen käynyt Hannun kotona. HANNU: Ja yksi ideoinnin aihe meillä on perustaa SuurSääksmäki. Melkein kaikki Suomessa on Sääksmäkeä. Tämä on juuri sopiva kahvipöydän jutunaihe. ? SARJA JATKUU. Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi 9/2021 Tekijä 41 TYÖSSÄ TYÖSSÄ HANNU JÄRVINEN Trukinkuljettaja Pääluottamusmies Amcor Flexibles Finland Oy, Valkeakoski TAPIO TAKKU Laminointikoneen hoitaja Työsuojeluvaltuutettu Valken Työntekijät ao. 502 puheenjohtaja Amcor Flexibles Finland Oy, Valkeakoski Tekija?_09_2021_sisus.indd 41 Tekija?_09_2021_sisus.indd 41 8.9.2021 13.15 8.9.2021 13.15
Valtuustosta kohti tes-neuvotteluja A mmattiosastoilta pyydettiin aikaisemmin esitykset tulevan neuvottelukierroksen sopimustavoitteiksi ja työehtosopimustoiminnan kehittämiseksi. Niitä tuli yhteensä 1 059. Siltä pohjalta on muotoiltu Teollisuusliiton 35 sopimusalan yhteiset neuvottelutavoitteet. Ne ovat: ? Ostovoimaa tukeva, reaalipalkkoja korottava solidaarinen palkkaratkaisu ? Keskeisten työehtojen turvaaminen kaikilla sopimusaloilla ? Työehtosopimusten sosiaalisten määräysten parantaminen ? Henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen ? Vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön, kausija matkatyön sopimusmääräysten kehittäminen ? Työssäoppimisen, perehdyttämisen ja työnopastuksen kehittäminen ? Paikallisen sopimisen hallinta ja osaamisen lisääminen Yhteisten tavoitteiden lisäksi tulevat sopimuskohtaiset tavoitteet. Niiden määrittelemisessä neuvotteluprosessissa mukana olevilla sopimussektoreiden johtokunnilla ja sopimusalojen neuvottelukunnilla on keskeinen rooli. Valtuusto arvioi tavoiteasetelman perustelluksi ja korosti neuvottelukierroksella onnistumisen tärkeyttä jäsenten tarpeita palvelevien uusien työehtosopimusten saavuttamiseksi sekä työmarkkinatoiminnan tulevaisuuden rakentamiseksi. PÄIVITYS STRATEGIAAN Teollisuusliiton strategia 2018–2023 on päivitetty. Toiminnan perustana olevat arvot ovat jäsenlähtöisyys, solidaarisuus, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen. Toimintaa ohjaavia lähtökohtia ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus. Välineet ovat järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen, työmarkkinatoiminta, Teollisuusliiton kevätvaltuuston toinen osa järjestettiin 12.–13. elokuuta Vantaalla. Kokouksen pääasiat olivat työehtosopimustavoitteet neuvottelukierrokselle ja liiton strategia. jolla rakennetaan oikeudenmukaista ja hyvää työelämää, sekä vakavaraisuuteen ja osaamiseen perustuva aktiivisuus ja yhteistyökykyisyys. Edellä olevien asioiden toteutumista mitataan. Mittarit ovat otsikkotasolla aktiivisuus ja aloitteellisuus, edunvalvonta-asioiden sujuvuus, jäsenmäärä ja järjestäytymisaste, jäsenten aktiivisuus ja osallistuminen, luottamushenkilöverkoston kattavuus, sopimisen onnistuminen, kyky työtaisteluja painostustoimiin, osaamisen parantaminen ja työelämän laatuun vaikuttaminen. Edellä luetelluilla osa-alueilla tavoitteena on mahdollisimman hyvä onnistuminen, kuten esimerkiksi korkea järjestäytymisaste, aktiiviset ja koulutetut luottamushenkilöt sekä jäsenasioiden nopea yhtenäinen ja ajanmukainen hoitaminen. Liiton toiminnassa tavoitteena on yhdistää strategia aikaisempaa paremmin päivittäisen työn tekemisen kanssa. Strategian mukainen jäsenlupaus on tuottaa vakautta ja mahdollisuuksia jäsenille. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA 42 Tekijä 9/2021 TEOLLISUUSLIITON KEVÄTVALTUUSTO 12.–13.8. "Työnantajien on turha odottaa meitä neuvottelupöytään ilman, että tiedämme, millaista sopimusta olemme neuvottelemassa”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoi. LUE LISÄÄ Puheenjohtajiston tilannekatsaukset, valtuuston yleiskeskustelu ja muita uutisia valtuustosta: www.teollisuusliitto.fi www.tekijälehti.fi Tekija?_09_2021_sisus.indd 42 Tekija?_09_2021_sisus.indd 42 8.9.2021 13.15 8.9.2021 13.15
EPÄVARMUUTTA ILMASSA Kolme Teollisuusliiton valtuuston jäsentä kertoo, miltä syksyllä alkava työehtosopimusten neuvottelukierros näyttää heidän työpaikoiltansa katsottuna. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN Ari Rintala teknologiasektorilta kertoo, että Vaasassa Wärtsilän tehtaalla syksyn neuvottelukierrosta odotetaan epävarmoissa tunnelmissa. Epävarmuus johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuun ilmoituksesta lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja siirtää valtakunnallinen tes-toiminta uuteen työnantajayhdistykseen, johon yritykset voivat halutessaan liittyä. Myös Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen. Rintala kertoo, että tehtaalla työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että tes-toimintaa tulisi jatkaa. Aihe on keskusteluttanut ja herättänyt kysymyksiä, mutta tähän mennessä vastauksia on ollut vähän. – Jos työehtosopimus heitetään nurkkaan, neuvotellaan sitten kaikesta. On epämiellyttävä ajatus, että työehtosopimusta ei enää olisi, Rintala kertoo ja muistuttaa, että yrityskohtainen neuvotteleminen vaatii resursseja ja osaamista myös työnantajapuolelta. Paikallisen sopimisen lisääminen on usein työnantajapuolen perusteluna työehtosopimustoiminnan myllerryksille. Rintala kertoo, että paikallista sopimista on tehty Wärtsilällä tähänkin asti muun muassa työaikoihin liittyen. Sopiminen toimii, kun työehtosopimus on perälautana. SEKAVA TILANNE TUO LISÄJÄNNITYSTÄ Anna Andersson kemian sektorilta kertoo, että syksyn neuvottelukierrosta odotellaan Kalevala Koru Oy:n tehtaalla ajatuksella, että jalometallialan neuvottelutulos turvaa palkan ostovoiman ja antaa jotain päälle. – Monta vuotta on menty erittäin maltillisilla, jopa ostovoimaltaan negatiivisilla korotuksilla. Samalla muun muassa asuminen on jatkanut kallistumista, Andersson toteaa. Kemian sektorilla neuvotteluihin lähdetään normaaleista lähtökohdista, mutta tilanne muilla aloilla luo epävarmuutta. – Teknologiateollisuuden sekavan tilanteen takia lisäjännitystä on ilmassa. Toivon ja uskon, että pysytään lähellä normaalia ja käydään oikeita neuvotteluja, Andersson sanoo. Työlainsäädäntö on kirjoitettu sillä oletuksella, että yleissitovat työehtosopimukset ovat voimassa. Andersson pohtii, että yleissitovien sopimusten ja neuvottelujärjestelmän murtuminen olisivat suurempia mullistuksia kuin yleensä luullaan. – Ei ehkä ole ymmärretty, että asia koskee valtavaa määrää ihmisiä. PITÄÄ KATSOA TULEVAISUUTEEN Kimmo Sandelin erityisalojen sektorilta kertoo, että poikkeusaika on lyönyt leimansa myös erilaisiin neuvotteluihin. Caverion Industria Oy:llä pääluottamusmiehenä toimivan Sandelinin mielestä etäyhteyksillä kohtaamisesta putoaa osa pois. Caverionin töissä noudatetaan useita työehtosopimuksia. Yhtiö on ilmoittanut vaihtavansa teknologiateollisuuden sopimuksesta teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimukseen. Tämä tarkoittaa noin tuhannen työntekijän siirtymistä tessistä toiseen. – Hyvä, ettei jouduta sopimuksettomaan tilaan, Sandelin sanoo. Työnantajapuolen viime aikojen toimet ovat tuoneet epävarmuutta neuvottelukierrokselle. Nykyinen kehitys voi johtaa työehtojen pirstaloitumiseen. – Tilanne heijastuu varmasti eri neuvottelupöytiin, Sandelin sanoo. Kun kyseessä on sopimusjärjestelmän tulevaisuus, näkökulmana eivät voi olla vain yksittäiset neuvottelut. – Pitää katsoa tulevaisuuteen. Kyseessä on pidempi peli, Sandelin sanoo. 9/2021 Tekijä 43 LIITOSSA Ari Rintala Anna Andersson Kimmo Sandelin Tekija?_09_2021_sisus.indd 43 Tekija?_09_2021_sisus.indd 43 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
44 Tekijä 9/2021 Kaappaa kaveri mukaan ja ilmoittaudu! PÄIVÄT 30.–31.10. Murikassa T E U N LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusnuorten-paivat LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU www.teollisuusliitto.fi/ nuoret-mukana Vuoden suurin nuorten tapahtuma! Muista myös nuorten kurssi! NUORET MUKANA TEOLLISUUSLIITOSSA 22.–26.11. Murikassa Viisi päivää vaikuttamista Lähetä hakemuksesi viimeistään 11.10.2021. Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia talvija kevätlomia! Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/2022 ovat jäsenten haettavissa 15.9.2021 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 11.10.2021. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 14.10.2021. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 21.10.2021 kello 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi, lisätietoja löydät sivuilta. Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 arkisin klo 9–15, yrityspalvelu@holidayclub.fi Tekija?_09_2021_sisus.indd 44 Tekija?_09_2021_sisus.indd 44 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
”Kunnon työssä ei kenelläkään ole huono olla” JIMI JURMU ”Olen viidettä vuotta töissä Prysmianilla ja pääluottamusmiehenä aloitin tammikuussa. Kirkkonummella Prysmianin Pikkalan tehtaalla valmistetaan merikaapeleita, joita vedetään meren pohjaa pitkin esimerkiksi tuulipuistoihin. Merikaapelia tulee todennäköisesti menemään jatkossakin, kun tuulivoimaa rakennetaan lisää. Tuotantotehtävissä Pikkalan tehtaalla on nyt hieman yli 250 henkeä. Molemmat vanhempani ovat olleet luottamustehtävissä pidemmän aikaa. Sitä kautta on syntynyt mielenkiinto luottamustehtäviin, joissa pystyy edistämään työpaikan ilmapiiriä ja työehtoja. Ei ole varmasti ollut helpoin aika aloittaa pääluottamusmiehenä. Koronan takia koulutuksiin on ollut hankala päästä. Siksi ilmoittauduin mukaan Kunnon työn teemapäivän 7.10. seminaariinkin. Seminaarissa kiinnostaa saada tietoa, mikä on suunnitelma työehtosopimusten edistämiseen ja mitkä ovat näkemykset tulevaisuuden suhteen. Muiden maiden ay-kuvioita olen seurannut todella vähän. Se on yksi syy, miksi halusin seminaariin saamaan uutta näkökulmaa. ”Kunnon työstä” tulee mieleen työolosuhteet yleensä. Siihen kuuluu, että työehdot ja palkkausasiat ovat kunnossa. Kunnon työssä ei kenelläkään ole huono olla. Hyvillä mielin olen lähdössä loppuvuonna myös Murikkaan kursseille, jotta voin jatkossa hoitaa tehtäväni paremmin. Tuleva tes-neuvottelukierros nousee työpaikalla usein keskustelun aiheeksi. Ihmiset kysyvät, mitä on tulossa ja lähteekö työnantaja mukaan uuteen teknologiateollisuuden työnantajajärjestöön, joka neuvottelee valtakunnallisen työehtosopimuksen. Hankala on ollut vastata, kun tietoa ei ole ollut. Aika pelottavalta tilanne on näyttänyt. Meillä suurin osa työntekijöistä on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, jossa lisien kautta tulee iso osa tuloista. Lisät tulevat työehtosopimuksen kautta, joten ne ovat vaakalaudalla. Tehtaalla työntekijöiden toiveena on, että tessin yleissitovuus jatkuisi. Palkankorotukset ja lomapäivien lisääminen ovat myös yleisiä toiveita. Esiin nousee lisäksi yötyölisä, joka on yllättävän pieni. Yötyö ei ole ihmiselle mikään terveellisin vaihtoehto.” TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA PATRIK LINDSTRÖM 9/2021 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA JIMI JURMU Pääluottamusmies Prysmian Group Finland Oy, Kirkkonummi Pikkalan metallityöntekijäin ao. 11 Teollisuusliitto, Paperiliitto, Pro ja YTN järjestävät kansainväliseen Kunnon työn teemapäivään liittyvän kutsuseminaarin 7.10. Seminaarissa käsitellään ruotsalaista työehtosopimustoimintaa sekä suomalaisten työehtosopimusten kehittämistä teknologiaja metsäteollisuudessa. Tekija?_09_2021_sisus.indd 45 Tekija?_09_2021_sisus.indd 45 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Viikonloppukursseilta työelämätaitoja Tervetuloa Murikan kursseille! Murikan kursseja ? 4.—6.10. Järjestävä ammattiosasto ? 4.—8.10. Järjestyksenvalvojakurssi ? 6.—8.10. Kaivosalan täydennyskurssi ? 9.—10.10. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus ? 11.—15.10. Työsuojelun jatkokurssi ? 11.–15.10. Fortsättningkurs i arbetarskydd ? 11.–15.10. Grundkurs i arbetarskydd Viikonloppukursseja alueilla ? 9.—10.10. Työelämän tietopakki 2021 (Häme–Pirkanmaa) ? 9.—10.10. Työelämän tietopakki 2021 (Helsinki–Uusimaa) ? 23.—24.10. Työelämän voimavarareppu (Oulu–Lappi) ? 23.—24.10. Työelämän voimavarareppu (Häme–Pirkanmaa) Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_09_2021_sisus.indd 46 Tekija?_09_2021_sisus.indd 46 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
Työsuojelu on tehokkainta, kun kaikki osallistuvat – Työsuojelu on kaikkien yhteinen asia, se oli kurssin kantava teema, sanoo Janne Seppälä. Hän on pääluottamusmies Koja Oy:n Jalasjärven tehtaalla, jossa valmistetaan ilmankäsittelykoneita rakennuksiin ja laivoihin. Kurssi, jolle Seppälä viime syksynä osallistui, oli nimeltään Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee . Jyväskylässä pidetyn viikonloppukoulutuksen yksi johtoajatus oli, että jokaisen työntekijän olisi tarvittaessa osattava ja uskallettava puuttua epäkohtiin. – Ryhmätöissä mietittiin ratkaisuja. Harjoituksessa oli kuvitteellinen, uusi yritys, jossa piti hoitaa sellaisia juttuja kuin työkoneiden liikenteen turvallinen järjestäminen, pelastussuunnitelma, tapaturmien ehkäisy ja ensiapuvalmius, luettelee Seppälä. Lisäksi käsiteltiin muun muassa työsuojeluvastuiden jakautumista: mitkä asiat ovat työntekijöiden, mitkä lähiesimiesten, keskijohdon ja ylimmän johdon vastuulla. Tärkeä aihe oli myös työssä jaksaminen. – Työn yhteensovittaminen muun elämän kanssa tukee jaksamista, keinoja tähän ovat esimerkiksi työaikojen joustavuus ja toimivat sijaisjärjestelyt. Juteltiin, että miten näitä on toteutettu kunkin omalla työpaikalla. Osallistujia kurssilla oli parikymmentä, ja joukko edusti hyvin Teollisuusliiton jäsenkuntaa. – Oli väkeä metallifirmoista ja vaneritehtailta, isoista ja pienistä pajoista. Pari kuukautta sitten Koja Oy:n aiempi työsuojeluvaltuutettu lähti muihin töihin, ja tehtävä siirtyi varavaltuutettuna toimineen Seppälän hoidettavaksi. Hän on jo käynyt käsiksi käytännön työsuojelutyöhön. – Kävin juuri lävitse patteritehtaan suojakäsineitä ja huomasin, että niiden lisäksi kaapista löytyi paljon myös käsineitä, jotka eivät sovellu patterien valmistukseen laisinkaan. Moduulien kasaamisessa ja pakkaamisessa ne varmaan ovat hyviä, eli täytyy viedä ne toisen hallin puolelle. Loppuvuoden työsuojeluvaaleissa olisi hyvä löytää uutta verta työsuojelutehtäviin. Vaaleissa valitaan myös työntekijöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan. – Täytyy yrittää hallin puolella vähän herätellä mielenkiintoa. Sekä luottamustehtäviin valituille että kaikille muillekin Teollisuusliiton jäsenille Seppälä suosittelee vahvasti kursseilla käymistä. – Usein ihmiset eivät tiedä, että monet koulutukset on tarkoitettu kaikille jäsenille ja niihin on myös oikeus osallistua. Kursseilta saa tärkeää tietoa, ja lisäksi oppiminen tapahtuu hyvässä seurassa! Aina on hyvä porukka ollut, kun olen käynyt paikallisissa koulutuksissa tai Murikassa, ja osa naamoista rupeaa olemaan jo melko tuttuja. TARTU HETKEEN – ARKITYÖ RATKAISEE -KURSSI TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JOHANNES TERVO 9/2021 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA “Usein ihmiset eivät tiedä, että monet koulutukset on tarkoitettu kaikille jäsenille ja niihin on myös oikeus osallistua”, Janne Seppälä muistuttaa. JANNE SEPPÄLÄ Kokoonpanotyöntekijä Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Koja Oy, Jalasjärvi Teollisuusliiton Kurikan ao. 317 Tekija?_09_2021_sisus.indd 47 Tekija?_09_2021_sisus.indd 47 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
48 Tekijä 9/2021 MAAILMA Lakko-oikeuden loukkaukset lisääntyneet MAAILMA Hallitukset ja työnantajat loukkaavat koronapandemian varjolla työntekijöiden oikeuksia monessa maassa, tiivistää ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkistettu raportti The 2021 Global Rights Index ay-oikeuksien tilasta maailmassa. Intiassa hallitus rajoitti lakko-oikeutta, Etelä-Afrikassa Volkswagen irtisanoi luottamusmiehiä väittäen heidän kiihottaneen töiden keskeyttämiseen, kun työpaikalla oli paljon koronatartuntoja, ja Brasiliassa Nestlé käytti pandemiaa tekosyynä työehtosopimusten rikkomiseen, ITUC listaa esimerkkejä. Vuosittainen raportti on jo kahdeksas. ITUC keräsi siihen tietoja jäsenliitoiltaan 149 maasta. Tietoja verrataan 97:ään Kansainvälinen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa taattuun työntekijän oikeuteen. Tulokset pisteytetään ja maat jaetaan viiteen luokkaan. Pahimpaan luokkaan joutui 35 maata, kuten Afganistan, Kiina ja Kuwait. Niissä oikeuksien toteutumiselle ei ole takeita. Näidenkin alle jäi yhdeksän maata, joissa valtio on käytännössä romahtanut. Ne kärsivät joko sisällissodasta, kuten Syyria, Jemen ja Keski-Afrikan tasavalta, tai raa'asta miehityksestä, kuten Palestiina. Parhaimpaan luokkaan pääsi 11 maata. Niissä oikeuksien loukkaukset ovat satunnaisia. Joukko koostuu kaikista pohjoismaista, muutamasta muusta Euroopan maasta, kuten Alankomaat, Italia ja Saksa, sekä Uruguaysta. Lakko-oikeus oli yleisimmin rikottu työntekijöiden oikeus. Sitä rajoitettiin 129 SEMENTTI EI LOPUKAAN RUOTSISTA RUOTSI Maaja ympäristötuomioistuin epäsi kesällä Gotlannin Slitessä sijaitsevan kalkkilouhoksen jatkoluvan ympäristösyistä. Nykyinen lupa päättyy lokakuun lopussa. Toimintaa pyörittävä Cementa sanoi Sliten tuottavan 75 prosenttia yhtiön sementistä. Yhtiö on maan ainoa sementin valmistaja. Päätös herätti pelon sementin loppumisesta Ruotsissa. Moni ala ilmoitti toiminnan kärsimisestä, mikäli sementin saatavuus heikkenee. Stefan Lövenin hallitus teki nopeasti muutoksen ympäristölakiin ja antoi Cementalle oikeuden jatkaa kalkin louhimista kahdeksan kuukautta kauemmin. IF Metallin Sliten osaston puheenjohtaja Kjell Wahlström sanoo Arbetet -lehdessä, että työntekijät ovat yhä huolissaan työpaikoistaan, vaikka hallituksen päätös antaa hetken helpotuksen. Hän sanoo, että Cementa on valittanut päätöksestä. Prosessi voi tosin kestää kolme–neljä vuotta. LIITOT AHDINGOSSA HONGKONGISSA HONGKONG Kiinan kiristyvä ote Hongkongin itsehallintoalueesta ulottuu ammattiliittoihinkin. Elokuussa 95 000 jäsenen opettajien ammattiliitto PTU ilmoitti lakkauttavansa toimintansa. Tilanne tulee pahemmaksi, emmekä näe tulevaisuutta, perusteli puheenjohtaja Fung Wai-wah päätöstä South China Morning Postille . Viranomaiset kehottivat jäseniä eroamaan, koska ne eivät enää tunnusta liittoa ammattiliitoksi. PTU:lla on merkittävä omaisuus ja 200 työntekijää. Hongkongissa on jo pidätetty tai tuomittu useita ay-aktiiveja. Näkyvin heistä on keväällä vankilaan lähetetty Lee Cheuk-yan. Hän on Hongkongin riippumattoman ay-keskusjärjestö HKCTU:n pääsihteeri. Järjestön puheenjohtaja Carol Ng on myös pidätetty. maassa, siis 87 prosentissa maista. Vuonna 2014 lakko-oikeutta rajoitettiin 63 prosentissa maista. Yleisimmin lakko-oikeuden loukkaus merkitsee joko ay-johtajien asettamista syytteeseen lakoista tai lakkoon osallistuneiden irtisanomista. Toiseksi loukatuin oikeus on ITUC:n selvityksen mukaan työehtosopimusten neuvotteluoikeuden loukkaaminen. Sitä tapahtui 79 prosentissa selvityksen maista. Tämäkin luku oli 63 prosenttia vuonna 2014. "Työnantajien vilpittömän neuvotteluhalun puute kertoo särkyneestä yhteiskuntasopimuksesta", raportti tiivistää. Suomalaisen teollisuuden työnantajat haluavat ilmeisesti osaltaan edistää ajan henkeä. ITUC kirjaa joka vuosi maailman kymmenen huonointa maata työntekijöille. Jo viime vuodelta niistä tuttuja olivat Bangladesh, Brasilia, Egypti, Filippiinit, Honduras, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon tulivat Myanmar ja Valko-Venäjä. Ammattiliittojen aktiiveja murhattiin kuudessa maassa: Brasilia, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Nigeria ja Myanmar. Ay-väkeä pidätettiin 68 maassa. HEIKKI JOKINEN 12 2021 ITUC GLOBAL RIGHTS INDEX AMERICAS 3.48 The 2021 ratings Sudan 5 Greece 4 Bolivia 3 Bosnia and Herzegovina 3 Mexico 3 North Macedonia 3 Panama 3 Togo 2 Myanmar 5+ Haiti 5 Jordan 5 Malaysia 5 El Salvador 4 Hungary 4 Belgium 3 Canada 3 Slovakia 2 Armenia 2 Gabon 3 Guinea 3 Kyrgyzstan 4 Niger 4 Improved rating: Worse rating: NEW in 2021: 13 THE 2021 RATINGS AFRICA 3.71 MIDDLE EAST AND NORTH AFRICA 4.50 ASIA-PACIFIC 4.17 EUROPE 2.51 5+ No guarantee of rights due to the breakdown of the rule of law 5 No guarantee of rights 4 Systematic violations of rights 3 Regular violations of rights 2 Repeated violations of rights 1 Sporadic violations of rights No data Ay-oikeudet maailmankartalla: Mitä punaisempi alue, sitä pahempi tilanne on työntekijöiden näkökulmasta. IT U C G LO BA L RI G H T IN D EX 20 21 Tekija?_09_2021_sisus.indd 48 Tekija?_09_2021_sisus.indd 48 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
TILAA JÄSENKALENTERI KALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri VIIKONLOPPU KULTTUURINJA TIEDONNÄLKÄISILLE MURIKKA 16.–17.10. KULTTUURIVIIKONLOPPU Viikonloppuna luodaan katsaus ajankohtaisiin TES-asioihin sekä pohditaan ammattiosastojen toiminnan uudistamista ja jäsenten aktivointia. Ohjelmassa on myös ulkoilua ja metsässä rentoutumista. Viikonloppu on kaikille jäsenille avoin tilaisuus. Viikonlopun aikana kolmella bändillä on mahdollisuus näyttää kykynsä. Bändissä on oltava mukana liiton jäsen tai jäseniä. Lähetä demo ja perustelut, miksi bändinne haluaa mukaan Inka Nokelaiselle, inka.nokelainen@teollisuusliitto.fi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 4.10. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/kulttuuriviikonloppu LIITON MESTARIT VERKOSSA YOUTUBE 2.10. KLO 17–19 HÄME–PIRKANMAA, VAASA–KESKI-SUOMI JA VARSINAISSUOMI–SATAKUNTA Hupia, hauskuutta ja musiikkia! Kolmen alueen yhteinen verkkotapahtuma omistetaan työn mestareille eli Teollisuusliiton jäsenille ja heidän läheisilleen. Kohokohtana on suurmestarikilpailu, jossa liiton jäsenet ja työntekijät ottavat mittaa toisistaan hauskoissa tehtävissä. Kisan tuomarina toimii näyttelijä Pilvi Hämäläinen. Lisäksi luvassa puheenjohtaja Riku Aallon tervehdys, huumoria, musiikkia ja arvonta, jossa voi voittaa huippupalkintoja. Tapahtuman juontaa näyttelijä Mikko Töyssy. Housebändiä johtaa Sami Hintsanen. Tapahtuman linkki lähetetään sähköpostilla alueen jäsenille. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/mestarit ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446 ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LIITON KORONAOHJETTA PÄIVITETTY Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. Ohjetta on päivitetty elokuussa muun muassa rokotuksista, työnteon estymisestä ja palkanmaksusta sekä työnteosta asiakasyrityksessä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/korona LIITTO MUKANA ALIHANKINTAMESSUILLA MESSUT Teollisuusliitto on mukana Tampereella 21.–23.9. järjestettävillä Alihankintamessuilla, jotka ovat teollisuuden päämessut Suomessa. Löydät liiton Messuja Urheilukeskuksen päähallista A, osastolta 231. Tule tutustumaan ja vinkkaa muillekin! Lisätiedot: janne.heinimaki@teollisuusliitto.fi, www.alihankinta.fi KORONA-ARJEN KÄSITYÖT ESIIN HARRASTENÄYTTELY Oletko tehnyt korona-aikana käsitöitä langasta, kankaasta, kierrätysmateriaalista, puusta tai pienimuotoisesti metallista? Entä haluatko työsi esille Murikkaan vuoden 2021 lokakuusta vuoden 2022 helmikuun loppuun asti? Voit toimittaa näyttelyyn kolme työtä. Työt lähetetään Murikkaan postitse. Kulttuurija vapaa-aikajaosto pystyttää näyttelyn 15.10. Töille arvioidaan hinta, koska ne vakuutetaan näyttelyn ja kuljetuksen ajaksi. Lisätiedot, töiden ilmoittaminen ja ohjeet töiden toimittamiseen: arja.salo@teollisuusliitto.fi tai inka.nokelainen@teollisuusliitto.fi Industri facket 2022 Teollisuusliiton mestarit 2.10.2021 9/2021 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Tekija?_09_2021_sisus.indd 49 Tekija?_09_2021_sisus.indd 49 8.9.2021 13.16 8.9.2021 13.16
50 Tekijä 9/2021 Det rullar på G enom åren har Hangöföretaget tillverkat allt från kexburkar i plåt till radiomaster men i snart femtio år har företaget satsat på länkhjul. – Företaget heter ju Mannerin Konepaja men det är ganska lite metall numera. Kanske navet i hjulet, men mest handlar det om plast, säger huvudförtroendeman Manne Björkqvist. Industrihjulen utgör en allt mindre del av produktionen. De senaste åren är det framför allt hjulen som är avsedda för det så kallade medicinska segmentet där efterfrågan har vuxit. Det betyder sjukhusoch rehabiliteringsapparater. – I en av hjulserierna finns det inte en endaste metalldel. Det kan behövas i magnetröntgen, berättar huvudförtroendemannen. I produktionshallen spottar maskiner ut hela hjul eller hjuldelar. En till maskin är på kommande inom kort. – Man kan säga att vi tillverkar high tech när det kommer till hjul. Inte lönar det ju sig att tillverka bulk här i Finland, påpekar Björkqvist. Kina står föga överraskande för största delen av hjulen som tillverkas i världen. Sami Rantala utgör hälften av duon som håller maskinerna i gång på plastproduktionsavdelningen. Han är ny i huset och har bara en knapp månad bakom sig på jobbet. Kärleken har fört Åbobon till Finlands sydligaste stad och Manner. – Det här jobbet passar mig perfekt då jag ska börja studera på yrkeshögskolan i Kemi, säger Rantala. På Mannerin konepaja har metallen bytts ut mot plast, men fortfarande är det hjul som gäller. Huvudförtroendeman Manne Björkqvist TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM OY MANNERIN KONEPAJA AB GRUNDAT 1890 HEMORT Hangö PRODUKTION Hjul PERSONAL 25 i produktion, totalt runt 50 OMSÄTTNING 7,2 milj. euro (2020) Tekija?_09_2021_sisus.indd 50 Tekija?_09_2021_sisus.indd 50 8.9.2021 13.17 8.9.2021 13.17
9/2021 Tekijä 51 ARBETSLIVET ? "Vi kan tillverka verktyg själva från början till slut. De är faktiskt de som vi själva tillverkat som oftast fungerar bäst”, säger Viking Söderlund som jobbar på verkstaden. ”Det finns fortfarande mycket att göra när det kommer till arbetarskyddet”, säger Barbro Lignell. Men hur går jobbet ihop med studierna? – Allt går på distans. Jag måste åka upp till Kemi bara varannan månad. Det nya normala verkar redan vara vardag. CORONAN KOM OLÄMPLIGT Manner satsar på export, framför allt i Europa. I Finland har man befäst sin ställning sedan länge och i dag går knappt 70 procent av produktionen på export och andelen ökar hela tiden. – Precis då vi kommit ut med nya produkter så bröt pandemin ut. Det är svårt att sälja då man inte kan träffa kunder, säger verkställande direktör Jukka Immonen. Omsättningen har ändå ökat med runt fem procent i år. Immonen har nyligen börjat som tf. vd, men jobbat i företaget i tre år. För produktionen har coronatiden fört med sig, förutom de välkända säkerhetsavstånden och handspriten, att man på vissa avdelningar gått från att jobba i ett skift till att jobba i två skift för att minska på trängseln. – Det har inte riktigt passat alla med tanke på barn och så, så många är glada över att nu återgå till ett skifte igen, säger Björkqvist. Han är nöjd över att ingen arbetskamrat insjuknat i covid-19. Svårigheter har man klarat av tidigare också. – Det var många riktigt svåra år mellan kraschen 2008 och 2018. Det var permitteringar och samarbetsförhandlingar med jämna mellanrum, berättar Björkqvist. ALLT KAN INTE AUTOMATISERAS En allt större andel av hjulen läggs ihop med hjälp av robotar men fortfarande finns det en hel del arbete som görs för hand. Det handlar ofta om mindre serier. – Den här storleken går inte i automaten. Nu gör vi en serie på 500 exemplar, säger Barbro Lignell och visar upp ett hjul av modell Tango, en av standardprodukterna. Under drygt 20 år på företaget har Lignell hunnit med många arbetsuppgifter. Hon har jobbat på den nedlagda metallavdelningen och på hopsättningen. Dessutom var hon förman i över 10 år. Det har funnits trevliga stunder, men alla minnen är inte glada. – För att vara riktigt ärlig så gick det så att under en av omorganiseringarna fick jag valet om jag vill bli arbetslös eller börja jobba på hopsättningen. Det var två kvinnliga förmän som blev omplacerade. Ska vi säga att det inte alltid uppskattades att jag hade åsikter, säger Lignell. Det märks att produktionslokalerna börjar vara till åren komna. – Det blir ganska trångt här. I dag skulle man ju säkert planera på ett helt annat sätt. Det som är bra är att vi nuförtiden har höjbara elektriska bord. FAMILEJFÖRETAG PÅ MÅNGA SÄTT I jämförelse med produktionssidan är det nästan helt tyst i verkstaden. Det är här Viking Söderling servar och reparerar produktionsverktygen till tonerna av Yle Västnylands förmiddagsprogram. – På många sätt blir det en hel del omväxling i jobbet. Det finns så många rörliga delar i verktygen, så det finns mycket man ska få att stämma. Sen vill man ju få snabbt fixat för annars står maskinerna i produktion. Söderling har 42 år bakom sig på företaget. Då han började jobbade fler än 100 personer på Manner. Bland de anställda i produktionen finns det flera som jobbat länge. Bland de yngre anställda är det vanligare att man trivs något år för att sedan söka sig någon annanstans. – Det kan hända att det är det kontinuerliga treskiftet som lockar till andra industriföretag här i området. Då blir ju nog lönen klart högre, säger Björkqvist. Både Björkqvist och Söderling berömmer stämningen på arbetsplatsen. Manner är ett familjeföretag på mer än ett sätt. – Det är bra folk här. Jag har ju bror min här och min son jobbade också här i över tio år, säger Söderling. ? Tekija?_09_2021_sisus.indd 51 Tekija?_09_2021_sisus.indd 51 8.9.2021 13.17 8.9.2021 13.17
52 Tekijä 9/2021 Förbundets mål står klara P å schemat fanns målsättningarna inför höstens förhandlingar, en uppdatering av förbundets strategi samt de motioner som fackavdelningarna fört fram. Fackavdelningarna hade gjort sammanlagt 1 059 kollektivavtalsmotioner där avdelningarna lade fram sin syn på målsättningarna. Utgående från dem har Industrifacket svarvat fram de gemensamma målen för förbundets 35 avtalsbranscher. ? en solidarisk löneuppgörelse som innebär höjda reallöner ? att anställningsvillkoren tryggas i samtliga branscher ? förbättringar i de sociala punkterna i kollektivavtalen ? förstärka de förtroendevaldas ställning och rättigheter ? utveckla skrivelserna som gäller hyresarbete, säsongsarbete och resor i arbete ? förbättra möjligheterna till inlärning i arbete och inskolning på arbetsplatserna ? öka kunnandet om lokala avtal Höstens förhandlingar på arbetsmarknaden var det givna temat då Industrifackets fullmäktige samlades i Vanda. Efter en paus på ett år genomfördes fullmäktigemötet som ett vanligt närvaromöte. TEXT PETTERI RAITO OCH ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGEMÖTE 12–13.8 Dessutom har Industrifacket också lagt upp en lista av mål för de olika branscherna. Sektordirektionerna och kollektivavtalsdelegationerna spelade en viktig roll i utarbetande av de branschspecifika målen. Fullmäktige godkände målsättningarna och lyfte samtidigt fram hur viktigt det är att lyckas i avtalsförhandlingarna med tanke på medlemmarnas behov och byggandet av förutsättningarna för förbundets framtida verksamhet på arbetsmarknaden. FÖRBUNDETS STRATEGI UPPDATERAS Industrifacket har uppdaterat sin strategi för 2018–2023. Värderingarna som bygger grunden för förbundets verksamhet är solidaritet, jämlikhet och att försvara den svagare. Målet är fortsättningsvis att bygga ett gott och rättvist arbetsliv genom en stark organisation, samhällspåverkan och agerande på arbetsmarknaden. Aktivitet som bygger på sakkunnighet och samarbetsförmåga är ledordet för verksamheten. I praktiken handlar det om en hög organiseringsgrad och väl förberedda och utbildade förtroendevalda samt att förbundet ska klara av att behandla medlemsärenden i utsatt tid. Målet är att strategin ska skapa stabilitet och nya möjligheter för hela medlemskåren. Fullmäktigeordförande Jarmo Markkanen (t.v.), Jouni Larmi och förbundets 1. vice ordförande Turja Lehtonen (t.h). Tekija?_09_2021_sisus.indd 52 Tekija?_09_2021_sisus.indd 52 8.9.2021 13.17 8.9.2021 13.17
9/2021 Tekijä 53 FACKET KURSER OCH EVENEMANG ? 13–14.11 Facket och jag, Vasa ? 17–19.11 Kompletteringskurs, Murikkainstitutet Mer information och anmälningar: www.teollisuuliitto.fi/svenska-kurser ”VI MÅSTE SIKTA MOT FRAMTIDEN” ”Sist och slutligen handlar det här precis som alltid om inkomstfördelning. En hur stor andel av vinsten delas ut till aktieägarna och hur mycket går till arbetarna.” HANNA-KAISA ROKKANEN Teknologisektorn Tavastehus Fullmäktigemedlem Ari Rintala arbetar på Wärtsiläs fabrik i Vasa. Han berättar att man på fabriken väntar på höstens förhandlingar med blandade känslor. Rintala berättar att de anställda har enhälligt hållit på att fortsätta med den gamla avtalsmodellen. Avtalsläget har väckt diskussioner men tills vidare har svaren varit få. – Om den ”gröna boken” kastas bort så då förhandlar vi om precis allting. Det är en obehaglig tanke att kollektivavtalen inte längre skulle finnas, säger Rintala. Rintala, som är arbetarskyddsfullmäktige på sin arbetsplats, berättar att man på Wärtsilä redan länge förhandlat lokalt om till exempel arbetstider. Det funkar att förhandla och avtala då det finns en god grund i kollektivavtalet, intygar han. ”LÄGET AVSPEGLAS I ANDRA FÖRHANDLINGSBORD” Kimmo Sandelin är huvudförtroendeman på Caverion Industria Oy. Han berättar att coronatiden också lagt en prägel på lokala förhandlingarna. Det är något som faller bort då man är tvungen att hålla möten på distans. På Caverion följer man flera olika kollektivavtal. Företaget har meddelat att man övergår från teknologiindustrins avtal till avtalet för teknisk service och tekniskt underhåll. Det innebär att runt 1 000 flyttar över till ett nytt avtal. – Det är bra att vi inte hamnar i ett avtalslöst tillstånd, säger Sandelin. Sandelin tror också att arbetsgivarsidans utspel under den senaste tiden kommer att skapa osäkerhet under förhandlingsomgången. Utvecklingen kan leda till att arbetsvillkoren börjar skena ifrån varandra mellan arbetsplatser och branscher. – Det här läget kommer säkert att avspeglas även i andra förhandlingsbord, säger Sandelin. När det är frågan om hela avtalssystemets framtid kan man inte blint stirra på enskilda förhandlingar, anser Sandelin. – Vi måste sikta mot framtiden. Det är frågan om ett spel som kommer att pågå länge. ALLMÄNNA DEBATTEN Den allmänna diskussionen på fullmäktigemötet dominerades av kommentarer kring Skogsindustrins och Teknologiindustrins beslut att lämna förhandlingsborden. Dessutom diskuterades ämnen som den positiva signalen att orderstocken som nu är stark i flera industriföretag, tillgången på utbildad arbetskraft samt industrins och fackets svar på klimathotet. ”Om allmänbindande kollektivavtal förpassas till historien kan det innebära ett hårt slag mot de hundratals företag där det inte kanske finns det kunnande som krävs för att förhandla om arbetsvillkor.” ARTO LIIKANEN Teknologisektorn Muurame ”Förhandlingarna i den mekaniska skogsindustrin blir en ödesstund och förbundet måste förbereda sig väl. Hela FFC-familjen måste fås med i det här arbetet.” NINA PÄIVÄRINTA Trävarusektorn Lahtis Tekija?_09_2021_sisus.indd 53 Tekija?_09_2021_sisus.indd 53 8.9.2021 13.18 8.9.2021 13.18
54 Tekijä 9/2021 Accidents at work: what to do? BRIEF IN ENGLISH Annually, one in 800 Industrial Union members suffers an accident while working. Death at work luckily enough, is fairly uncommon in Finland, but these sad events do happen on occasion. According to the Finnish Workers' Compensation Center TVK, up until the middle of August this year six people had died at work. Three of these happened on construction sites, one at an assembly plant, one electrician death and one at a sawmill. In 2020, a total of 10 people died at work and seven while commuting between the home and workplace. What should you do when faced with a serious occupational accident? First, administer first-aid. Second, call the emergency centre at the number 112. Third, report to the employer. If the accident is not serious, stop working and go to the doctor. The insurance covers the expenses of the first visit regardless of where you go. Inform the employer or colleagues about the accident in order to report it. Reporting accidents is extremely important. It is the basis for possible compensation, re-habilitation, invalidity pension, official investigations and not least to get rid of the existing dangers. Though occupational safety is the responsibility of the employer, an employee must follow instructions and use protective equipment. If you see some deficiency, report it to the occupational safety representative or supervisor. Those who do the work are often best placed to notice problems in safety. The number of occupational accidents in industry is going down. Last year, 13,823 occupational accidents happened to industrial wage and salary earners. This is 11.5 per cent less than the year before – obviously partly due to the pandemic. In comparison with the year 2005, the number of industrial occupational accidents has dropped 53.1 per cent. The total number of occupational accidents reported in 2020 was the lowest ever in the history of compiling these statistics. Industry has a reputation for being a dangerous place to work in, but according to the latest statisticsthat´s not actually the case. This is calculated by the accident frequency rate. In 2020, this rate in industry was 27,5 occupational accidents per one million hours worked. The general rate in all professions was 25. This difference is not so great. In the beginning of the millennium, the rate for industry was as high as 40–45. The most dangerous professions are newspaper delivery people and couriers, followed by construction workers. As always, the Union strives to help and answers any of your questions. Please contact them whenever needed: +358 20 690 449 (Working Environment and Social Security Advice phone service) HEIKKI JOKINEN ”Though occupational safety is the responsibility of the employer, an employee must follow instructions and use protective equipment.” SELÄTÄ SYKSY SOFTSH ELL-TAK ILLA Tilaa omasi ennakkoon osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi Tekija?_09_2021_sisus.indd 54 Tekija?_09_2021_sisus.indd 54 8.9.2021 13.18 8.9.2021 13.18
9/2021 Tekijä 55 9/2021 Tekijä 55 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_09_2021_sisus.indd 55 Tekija?_09_2021_sisus.indd 55 8.9.2021 13.18 8.9.2021 13.18
56 Tekijä 9/2021 Pörriäispuutarhan haltiakummi ANNA-MARI ELORANTA Operaattori Neste Oyj, Porvoon tutkimuskeskus Askola Mäkimeiramissa soittaa pörriäisten orkesteri, pelakuut eivät ole hellekesästä kärsineet ja kivikkorinteen ötökkäbaari on aina auki. Pesusienikurkku pitäisi saada vielä kukkimaan, mutta yleensä tämä on vain mukavaa, sanoo Anna-Mari Eloranta luomupuutarhastaan. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA HARRASTAJA Tekija?_09_2021_sisus.indd 56 Tekija?_09_2021_sisus.indd 56 8.9.2021 13.18 8.9.2021 13.18
9/2021 Tekijä 57 VAPAALLA ”P ienelle punatukkaiselle pojalle piti ryhtyä näyttämään, miten siemen laitetaan purkkiin tai maahan ja miten siemen alkaa siitä kasvaa. Lapsen takia Anna-Mari Elorannan harrastus lähti ryöpsähtämään, mutta jo porvoolaisessa kerrostalossa hän oli ryhtynyt parvekepuutarhuriksi. – Chilit tulivat kuvioihin, ja kokeilin kaikkea, mitä parvekkeella vaan voi kasvattaa. – Ennen olin sellaista Round-up -tyyppiä, Eloranta tunnustaa. Nykyisenä kotina on Askolassa – eli maalla – sijaitseva omakotitalo puutarhoineen. Eloranta pysähtyy nokkospuskan äärelle. Nyt puutarhuri näkee nokkosissa lettujen ja pestojen aineksia. Aiemmin hän olisi yrittänyt päästä myrkynkylvöllä vihulaisista eroon. Tämän vuoden tavattomana hellekesänä perhoset ovat tosin syöneet nokkosten lehdet. Pelkät varret siemenineen ovat jäljellä. – Kun nokkosen siemenkodat ovat ruskeita, niissä se kaikkein väkevin aines onkin! Niitä kannattaa ravistella ja laittaa siemenet sitten esimerkiksi puuroon. Mäkimeirakosta Eloranta ohjaa vierailijat kiipeämään kallioiselle ja kivikkoiselle metsätömpäreelle, jolla kyhjöttää vanha halkokasa eli ötökkäbaari. Mäen kupeesta löytyy myös ihmeellinen kivimuodostelma, jonka voi hyvin kuvitella kivikautiseksi asumukseksi. Teräviä kvartsikiven kappaleitakin on. Ehkä niistä oli jonkun esi-isiemme heimon hyvä sommitella työkaluja itselleen. Varmaan olikin; Askola on tunnettu muinaislöydöistään. ”KASVUKAUSI ALKOI JO” Kerta toisensa jälkeen Eloranta päivittelee, että tänä vuonna ei oikein mikään ole kasvanut ennätyshelteiden takia. Vaikea on uskoa. On salaattia, basilikaa ja tilliä, on krassia, orvokkia ja revonhäntää ja on aloe veraa, josta saa itse kasvatettua ihonhoitovoidetta. Ja paljon, paljon, paljon muuta. – Vuoden 2022 kasvukausi alkoi jo. Puutarhuri kerää nyt siemeniä omista kasveistaan. Kaupoissa on nyt 50–70 prosentin alennukset siemenistä. Käyn kauppojen siemenhyllyt läpi, kertoo Eloranta elokuisella Tekijän vierailulla. Pimeimpään aikaan sitten talvetetaan. Jopa ananaskirsikan on Eloranta saanut selviytymään talven yli; WC:ssä, oikeastaan ilman kastelua, hyvin vähällä valolla. Eloranta sanoo, että kokeilemalla ja googlaamalla hän on kerännyt tietotaitonsa puutarhanhoidosta. Talvella menee kaksi päivää suunnitella aikajana, mitä ja milloin ryhdytään tällä kertaa puutarhaan kasvattamaan. Maaliskuussa pistetään tomaatit alulle. Huhtikuussa koulitaan taimia. Pelargonioista Eloranta toteaa: – Olin ajatellut pelakuista, että ne on mummojen kukkia, en ikinä hanki! Mutta nyt tiedän, miksi mummot niitä kasvattivat, Eloranta kuvaa pihojen ja ikkunalautojen sitkeähenkisiä ikisuosikkeja. ”KASVATIN PERHOSIA” Eloranta kuvaa, että tänä kuivana kesänä hän kasvatti pikemminkin perhosia ja surisevia pörriäisiä kuin kasvejaan. Askolaan julistettiin kuivuuden takia kastelukielto, eikä Eloranta pystynyt käyttämään kuin ilmalämpöpumpusta tihkuvaa vettä kasteluun. Erinomaisen hyvin on lepattelevien kaunokaisten kasvatus onnistunutkin. – En ole ikinä nähnyt tällaista perhosten invaasiota. Mutta hämähäkkien seitit ovat olleet ihan tyhjät, puutarhuri murehtii. – Heinäsirkkojen meteliä et saa kirjoitettua lehteen. Mutta niillä on niin paljon eväitä, eivät ne minun salaatteihini tule, puutarhuri naurahtaa. – Aloe vera on täynnä hämähäkkejä, Eloranta kertoo alleviivaten samalla sitä, että myrkkyjä ei tarvita, kun petohyönteiset pyydystävät tuhohyönteiset pois puutarhasta. – En ollut samettiruusuihminen, mutta huomasin, että jos niitä iskee vaikka sinne missä on chilejä, elukat ei tykkää niistä, Eloranta kertoo lisää luonnonmukaisen tuholaistorjunnan keinoistaan. Jopa luomupuutarhuri Eloranta joutui suorastaan seisahtamaan tänä kesänä 2021. – Ei ole Askolassa ikinä ollut näin kuivaa. Mikä meni pieleen? Kysymyksellään hän tarkoittaa koko nykyistä elämänmenoamme, jossa kerran käytetty viedään kaatopaikalle. Puutarhuri kuvailee, että kaiken on lopulta muututtava. ÄLÄ ODOTA MITÄÄN! Eloranta yllyttää kaikkia kokeilemaan vaikka siellä omalla parvekkeella keittiöpuutarhan hoivaamista. Hänkään ei ole maalla asumisesta huolimatta hylännyt kaikkia kaupunkilaiskonsteja. Tänäkin kesänä puutarhapation pöydän vieressä on lajitelma ruukkuja, joissa on salaatteja, tilliä ja basilikaa. – Salaatista on helppo aloittaa, Eloranta neuvoo. Neuvomisesta puheenollen, Eloranta summaa kokemuksensa räväkällä tavallaan, nauramaan houkuttaen: – Paskat puutarhurit osaavat nauttia epäonnistumisistaan. Älä odota mitään! Puutarhanhoito vaatii pitkäjänteisyyttä eikä epäonnistumisia kannata kavahtaa. Pitkin päivää vierailija on saanut kuulla puhetta pesusienikurkusta. Se ei ole kaikesta ylenpalttisesta huolenpidosta piitannut. Se on jättänyt kukkimatta eikä kurkuista saa joululahjoja. Lopulta on puhuttu kuin karhua kiertäen ”nimeltä mainitsemattomasta” kasvista. Mutta Eloranta ottaa vaarin omista lannistumattomuuden opeistaan. – Ehkä saan sen kukkimaan ensi vuonna. Ja yleensä tämä on vain mukavaa. ? ? Lannistumaton puutarhuri Anna-Mari Eloranta aikoo saada pesusienikurkunkin vielä menestymään. Lue jutun pidempi versio: www.tekijälehti.fi Tekija?_09_2021_sisus.indd 57 Tekija?_09_2021_sisus.indd 57 8.9.2021 13.18 8.9.2021 13.18
58 Tekijä 9/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_09_2021_sisus.indd 58 Tekija?_09_2021_sisus.indd 58 8.9.2021 13.18 8.9.2021 13.18
9/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Autojen katalysaattorivarkaudet yleistyivät ympäri maan. Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 59 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 59 7.9.2021 12.21 7.9.2021 12.21
MGuard RollerH XL+ S3 HRO MGuard Roller on tehty vaativiin olosuhteisiin. Integroitu Metashield-jalkapöydänsuoja vaimentaa jalkapöytään kohdistuvia iskuja jopa 90 %. FlexEnergy-joustoelementti sitoo syntyvää liikeenergiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. TractionPro-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää Dual Comfort -pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Metashield Technology ® Al Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 60 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 60 7.9.2021 12.21 7.9.2021 12.21