Suomi on selvinnyt lamoista ja finanssikriiseistä. Mutta kukistaako korona hyvinvointivaltion? Koronasta karille vai uudelle väylälle? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2020 6 Ettei kukaan jäisi yksin 26 Aitoosta joka sortin tekstiilipainoa 43 Valitaan luottamusmies! 53 Snart är det förtroendemannaval 56 Hunajaa omilta mehiläisiltä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 1 6.10.2020 11.13 6.10.2020 11.13
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. ? ? Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokkaidenasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä tarvittaessa luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Teollisuusliiton jäsenvakuutukset siirtyvät Vakuutusyhtiö Turvaan 1.1.2021. Jäsenille tullaan tästä syystä lähettämään uudet jäsenkortit vuosille 2021-2022. Kerromme muutoksesta lisää loppuvuoden aikana. Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 2 6.10.2020 11.13 6.10.2020 11.13
10/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN SYNKÄT PILVET YLLÄ JAETUN MAAN KANSI Korona-myrsky on noussut kesän suvannon jälkeen uuteen aaltoon. Kriisi kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti: Pärjääjät pärjäävät, mutta monia uhkaa hyvinvoinnin notkahdus. Pandemia voisi olla myös uudistamisen paikka, mutta osataanko se käyttää hyväksi? TU O M A S IK O N EN 26 AITOOSTA JOKA SORTIN TEKSTIILIPAINOA Aitoolaisen pellon reunalla sijaitseva parikymmentä henkilöä työllistävä Printscorpio sanoo olevansa Pohjoismaiden monipuolisin tekstiilipaino. Monialaisuus on kannattanut, sillä yritys ei ole yli 35 vuoden olemassaolonsa aikana lomauttanut tai irtisanonut ketään. SAAKO DUUNARI SUUNVUORON? Kenen ääni kuuluu valtamediassa, kuka pääsee lausumaan asiantuntijan äänellä? Johtajia ja päälliköitä riittää, mutta asentaja, siivooja tai sairaanhoitaja saa harvoin puheenvuoron. 20 Leena Hämäläinen ja Katri Sandberg Printscorpion prässikoneella. 8 EM IL IE UG GL A Tekija?_2020_10_sisus.indd 3 Tekija?_2020_10_sisus.indd 3 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
4 Tekijä 10/2020 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 18 .11 . Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 26 Printscorpiolla on pärjätty monipuolisuudella 34 TYÖYMPÄRISTÖ Korvaava työ – mitä se tarkoittaa? 36 Lovalilla toivotaan tilanteen palautuvan 39 Lyhyet 40 Rovaniemellä treenattiin paikallista sopimista 43 Luottamusmies on työntekijöiden tärkein edunvalvoja 45 OIVALTAJAT Pääluottamusmies Esko Santaholma ja tuotantojohtaja Iiro Ojala 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 3 Liikunta ja saunominen ovat suosikkiharrastuksia 56 HARRASTAJA Mehiläishoitaja Kirsi Oinonen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Meinaatko, että yksin pärjäisit? 08 KANSI Korona jakaa pärjääjiin ja putoajiin 16 NÄKIJÄ Luottamusosaamisesta väitellyt Marjo Miettinen 19 VIERAILIJA PT:n vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki 20 Näkyykö duunari mediassa? 24 KEKSINTÖ Rokote vie aikaa ja rahaa 25 Teollisuusliitto solmii työehtosopimukset ? HARRASTAJA Joensuulainen Kirsi Oinonen löysi mehiläistenhoidon puolison maatilalla. Alkuun pääsi kansalaisopiston kurssilla. Nyt hän on jo mehiläishoitajan ammattitutkinnon suorittanut neljän pesän hoitaja. ? KURSSI Oulun ja Lapin alueiden teollisuusliittolaiset harjoittelivat paikallisten sopimusten tekoa Työelämän tietopakki -koulutuksessa Rovaniemellä. ? NÄKIJÄ Luottamusmiehen tehtävä koulii sovittelijaksi, sanoo Marjo Miettinen. Enston ja Teknologiateollisuuden hallitusten puheenjohtaja pitää luottamusmiehen tehtävää niin tärkeänä, että kirjoitti asiasta väitöskirjan. 56 40 48 MAAILMA Saksassa tarjolla nelipäiväinen työviikko 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET Kobolt skapar jobb i Karleby 53 FACKET Förtroendemannen är den viktigaste länken 54 BRIEF IN ENGLISH Time to elect shop stewards 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA KA IS A SI RÉ N PE KK A EL O M A A JA RN O A RT IK A 16 Tekija?_2020_10_sisus.indd 4 Tekija?_2020_10_sisus.indd 4 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
10/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.10.2020 Ympäristö muuttuu – liitto toimii A mm attiliiton toiminnan kivijalat ovat korkea järjestäytymisaste ja kattava luottamushenkilöiden verkosto. Niiden turvin liitto pärjää neuvotteluja edunvalvontaosapuolena toimintaympäristön muuttuessa ja vaikeissakin olosuhteissa. Tämä on jo koettu ja nähty ammattiliittojen voimakkaan kasvun ja nousun vuosikymmeninä 1960ja 1970-luvuilla, jolloin työntekijöiden asiaa ryhdyttiin edistämään monin tavoin puutteellisissa olosuhteissa. Teollisuusliiton toimintaympäristö on siihen nähden valmiimpi. Sen resurssit ovat suuremmat kuin työntekijöiden edunvalvojilla aikaisemmin. Siinä on yleinen tausta, jota vasten Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevien sopimuskausien päätyttyä on hyvä peilata. Työnantajien etujärjestön päätös siirtää työehdoista sopiminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa yrityskohtaiseksi ja työpaikoilla tapahtuvaksi toiminnaksi on vakavasti otettava linjanmuutos. Sen seuraukset ovat vielä vaikeasti ennustettavissa. Tilanne ei kuitenkaan räjähdä käsiin. Työehtosopimukset ovat voimassa. Niiden mukaisesti toimitaan sopimuskausien päättymiseen asti. Mekaanisessa metsäteollisuudessa se tarkoittaa vuoden 2021 loppua. Teollisuusliitolla on näin ollen noin vuosi aikaa suunnitella ja valmistella tarvittavat ratkaisut ja toimenpiteet jäsenten etujen ajamiseksi myös yrityskohtaisessa sopimisessa. Tämä työ on jo käynnissä. Paikallista sopimista on harjoitettu työpaikoilla työehtosopimusten pohjalta jo pitkään ja usein menestyksekkäästi niin, että saavutetut ratkaisut ovat hyödyttäneet työnantajia ja työntekijöitä. Siinä työssä keskeisiä toimijoita ovat olleet ja edelleen ovat liiton kouluttamat asiansa osaavat luottamushenkilöt. Yrityspuolella tilanne on toisenlainen. Lopulta vain melko harvoilla yrityksillä on omaa korkeatasoista osaamista työehdoista neuvottelemiseksi ja sopimiseksi. Metsäteollisuuden valitsemalla tiellä yksi iso muuttuja on se, että työrauhasta neuvotteleminen siirtyy työpaikoille. Vaikka tämän nähtäisiin työnantajien näkökulmasta palvelevan metsäteollisuuden konsernien intressejä, voidaan kysyä, palveleeko toimintamalli pienempien yritysten tarpeita? Luottamusmiesvaalit käydään Teollisuusliiton sopimusaloilla marrasja joulukuussa. Erinomainen tavoite on saada luottamusmies jokaiselle työpaikalle. Sen rinnalla järjestäytymisasteen kohottaminen, eli uusien jäsenten saaminen liittoon, on olennainen tavoite ja tehtävä. Etenkin työpaikkakohtaisessa sopimisessa tarvitaan kaikki työntekijät samaan joukkueeseen. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kriisin aikana kaivataan johtajuutta. Ne johtajat, jotka etsivät selviytymiselle ratkaisuja antavat uskoa myös tulevaisuudelle. Uskoa ja sen luomista tarvitaan nyt. Olen saanut elämäni aikana työskennellä terveessä perheyrityksessä, missä johtaja seisoi joukkojensa edessä. Sanonta: Hyvä paimen johtaa joukkoja takaa, mutta on tarvittaessa edessä. Tämä pätee edelleen. Nyt jos koskaan pitää seistä joukkojen edessä.” KARI HYYTIÄ Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2020_10_sisus.indd 5 Tekija?_2020_10_sisus.indd 5 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
6 Tekijä 10/2020 Yksinkö pärjäisit? A mmattiliitot ovat olemassa siksi, ettei kukaan meistä jäisi yksin sille tuolin reunalle. – Työpaikan asioista ja työehdoista minä aina lähden. Ammattiyhdistysliike on sitä, että työpaikan asioita ratkaistaan ja että jokainen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Teollisuusliiton järjestäjä Vesa Niininen (kuvassa) rakentaa ammattiyhdistysliikkeen perusjalkaa. Tämä perusjalka on sitä, että työpaikalla liitytään liittoon, valitaan luottamusmiehet ja lähdetään yhdessä ratkomaan ongelmia. Niininen on nähnyt, että kannattaa aloittaa juuri siitä, mikä hiertää työpaikalla päivästä toiseen. – Järjestämisessä kyse on totisesta edunvalvonnasta. Ongelma voi liittyä työehtosopimuksen noudattamiseen tai johonkin muuhun työpaikan asiaan, joka vaivaa ihmisiä päivittäin, Niininen kuvailee. Työntekijät on saatava vakuuttumaan omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Luottamus kasvaa, kun työpaikan ongelma on ratkaistu joukkovoimalla. – Ei nyt tarvitse kaikkein hurjimmilla vaatimuksilla lähteä liikkeelle. Kun edunvalvontakysymys on realistinen, yleensä työnantaja suostuu. Ja harva työnantaja on niin hölmö, että kieltäytyy, jos työntekijöiden osallistuminen on vahvaa ja järjestäytymisaste huitelee 80 pinnassa. – Työnantaja voi lähteä uhkailemaan tai yrittää harjoittaa esimerkiksi klassista hajota ja hallitsee -taktiikkaa. Yritetään saada osastot toisiaan vastaan, tai annetaan pikku suosionosoituksia joillekin työntekijöille. Tämä pitää käydä työntekijöiden kanssa läpi, jotta he huomaavat mistä on kyse. TYÖEHTOJA EI VAIN ”OLE” Joukkovoiman laki pätee niin valtakunnan tasolla kuin yksittäisessä työpaikassa. Suomessa ei laki takaa juuri mitään. Kaikki on sovittu työehtosopimuksissa eli tesseissä. Eri ammattiliitot solmivat ne vastaavien alojen työnantajaliittojen kanssa. Vain liittymällä liittoon työntekijät voivat taivuttaa työnantajapuolen siihen, että se ylipäänsä lähtee neuvottelemaan. – Koko tes-järjestelmä, vähimmäispalkat ja palkankorotukset, luottamusmiesjärjestelmä, lomarahat, pekkaset, sairausajan palkat ja vuorolisät. Joka ikinen näistä eduista on työntekijöillä vain siksi, että niistä on neuvottelemalla sovittu, Niininen vääntää rautalankaa. YTK eli Loimaan kassa on vain ja ainoastaan työttömyyskassa. Halvalla ei hyvää saa – eikä varsinkaan säällisiä työehtoja. Eikä Loimaalta Vastapäätä istuu puvussaan konsernin toimitusjohtaja. Rinnalla on juristi, vielä kovempi luu. Saman pöydän ääressä istut haalareissasi sinä. Taiteilet tuolin reunalla ja yrität tinkiä itsellesi pekkaset, oikeuden sairausloman palkkaan ja sitten, jos kantti vielä kestäisi, lomarahat. Olisiko helppoa? TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 10 AVAAJA Tekija?_2020_10_sisus.indd 6 Tekija?_2020_10_sisus.indd 6 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
10/2020 Tekijä 7 AJASSA Joka ikinen näistä eduista on työntekijöillä vain siksi, että niistä on neuvottelemalla sovittu. kukaan soita ja kysele kuulumisia. Niininen kertoo, että hän järjestäjänä toimii työpaikan työntekijöiden ja luottamusmiesten tukena. Hän on soitellut ja kysellyt kuulumiset työpaikkakampanjan jälkeenkin. JOS SOPIMISTA EI OLISI… – Iso pääoma ottaisi vallan. Suuret yritykset määrittäisivät aivan kaiken. Eivät pienyrittäjät sitä valtaa saisi, Niininen ampuu alas pikkuyrittäjien isoja kuvitelmia ay-liikkeen ja sopimisen kulttuurin musertamisesta. – Katsokaa, mitä tapahtuu rakennuspuolella. Suuret rakennusfirmat käyttävät kovaa valtaa suhteessa PK-yrityksiin, järjestäjä toteaa. Tämä kurinpito jalkautuu lopulta hyväksikäytöksi. Jopa Stadionin korjauksen kaltaisissa julkisissa hankkeissa alihankintaketjujen viimeisistä lenkeistä löytyy oikeudettomia, järkyttävällä tavalla hyväksikäytettyjä ulkomaalaisia työntekijöitä. Julkiseen keskusteluun on saatava käytännön tolkku. Toimittajien on vaadittava vastaukset siihen, mitä poliitikko oikein tarkoittaa hokiessaan paikallista sopimisen lisäämistä. – Ja yrittäjäjärjestö esittää, että pienyrittäjien pöytälaatikot pursuavat liikeideoita. Ja että ne ideat sitten jotenkin välittömästi lähtisivät lentoon, kunhan saadaan tehdä enemmän paikallista sopimista. Enemmän Suomen taloutta ja tuotteiden kysyntää heilauttelee maailmantalous. Pienyrittäjien epävarmuutta ei Niinisen mukaan poista se, että lisätään työntekijöiden epävarmuutta. – Aktiivisella työpaikkatoiminnalla saamme järjestäytymisastetta nostettua. Silloin meidän ei tarvitse tyytyvä vallitsevaan olotilaan. Saamme vaikutettua koko yhteiskunnan suuntaan. ? Tilanne 30.6.2020 Teknologia Kemia Puutuote Erityisalat 57,5 19,6 11,5 11,4 Miehet Naiset 80,7 19,3 TEOLLISUUSLIITON JÄSENMÄÄRÄ Yhteensä 204 610 TYÖMARKKINOIDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT JÄSENET SEKTOREITTAIN Yhteensä 131 906 % % Lähde: Teollisuusliitto Tekija?_2020_10_sisus.indd 7 Tekija?_2020_10_sisus.indd 7 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
Taudin jakama maa Vaikka Suomi on monessa mielessä tasa-arvoinen maa, korona kohtelee meitä epäoikeudenmukaisesti. Pärjääjät pärjäävät, mutta isoa joukkoa ihmisiä uhkaa ainakin jonkin kokoinen ja pituinen hyvinvoinnin notkahdus. Pandemia olisi myös uudistusten ja innovaatioiden paikka, mutta osataanko se käyttää hyväksi? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVITUS EMILIE UGGLA 8 Tekijä 10/2020 Tekija?_2020_10_sisus.indd 8 Tekija?_2020_10_sisus.indd 8 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
? 10/2020 Tekijä 9 AJASSA ”Millä lailla maailmantalous lähtee elpymään, on iso kysymys.” HARRI MELIN K esän suvantovaiheen jälkeen koronan toinen aalto tekee tuloaan. Kuinka äkäinen se on ja miten se vaikuttaa, on vielä osin arvuuttelua. Kukaan ei tiedä myöskään koronan langettaman laskun lopullista suuruutta, mutta se luettaneen kymmenissä miljardeissa euroissa. Se syntyy muun muassa vajaasta tuotannosta, terveydenhuollon lisäkuluista, verotulojen laskusta sekä työttömyyden kustannuksista. – Näin suurta kriisiä ei ole ollut sitten sotien. 1990-luvun alun lama oli iso, mutta se kuului kapitalismin normaaliin vuodenkiertoon. Nyt ollaan sillä lailla julman kriisin äärellä, että se on globaali ja tarkoittaa talouden supistumista Kiinasta Yhdysvaltoihin ja Euroopasta Afrikkaan, sanoo professori Harri Melin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. – Seuraavat vuodet tulevat olemaan hankalia. Millä lailla maailmantalous lähtee elpymään, on iso kysymys, Melin sanoo ja piirtelee ilmaan kysymysmerkkejä. Tekija?_2020_10_sisus.indd 9 Tekija?_2020_10_sisus.indd 9 7.10.2020 13.42 7.10.2020 13.42
10 Tekijä 10/2020 Kriisi on iskenyt yliopistolle suhteellisen miedosti. – Lähinnä niin, että alaovet ovat lukossa eikä tänne pääse kukaan ulkopuolinen, hän viittaa Linna-kiinteistön ravintolaja muihin tiloihin. Suomessa kriisi kolahtaa työmarkkinoilla eniten niihin, jotka ovat jo valmiiksi epävakaassa työmarkkina-asemassa, esimerkiksi palvelualoille, ravintoihin ja majoitukseen sekä lentoliikenteeseen. Melin pelkää Lapin matkailun täydellistä romahdusta, jos näkymät eivät selkene. KORONA SATTUU KAIKKIIN – Tämä on siinä mielessä epätasa-arvoinen kriisi, että on valtava joukko, jolle tästä ei ole juurikaan taloudellista haittaa, vaan lähinnä harmitusta siitä, ettei päässyt tiettyyn aikaan mökille tai Leville laskettelemaan. Jos kuukausipalkka on juossut normaaliin tapaan, kaikki on mennyt ihan eri tavoin kuin kymmenillä tuhansilla lomautetuilla, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Kaukoranta listaa kärsijöiksi myös yritysten omistajat, joilta kenties menee yritys alta – ja samalla iso kasa työpaikkoja. – Tätä on tasattu yritystuilla, mutta eivät ne täysin kompensoi yrittäjienkään menetyksiä. Toisaalta palkansaajapuolella sosiaaliturva tasaa työttömyyden tai lomautusten hintalappua, mutta normaalista poikkeavia lisätoimia ei ole juuri tullut. Yrittäjille luotiin uusi tilapäinen työttömyysturvajärjestelmä, palkansaajille ei tällaista kädenojennusta saatu. Kaukoranta ei kuitenkaan halua laittaa yrittäjiä ja palkansaajia vastakkain. – Mutta siinä mielessä oikeudenmukaisuus ei toteutunut, että työttömäksi jääneet kärsivät eniten. Jos veronkevennyksiä lapataan niille, joilla työt ovat säilyneet, se ei tunnu oikealta. Kevennykset pitäisi suunnata niille, jotka ovat suoraan tilanteesta kärsineet. Työntekijöitä ovat auttaneet joustavat lomautusmahdollisuudet, joten suuria irtisanomisia on voitu ainakin osittain välttää. Melinin ja Kaukorannan mukaan tilanne siinä mielessä hyvä. – Myös Jyrki Rainan tuore tutkimus, jossa vertailtiin kuuden maan työmarkkinoiden joustavuutta, osoitti Suomen pärjäävän varsin hyvin, sanoo Kaukoranta. Tilanne kehittyy kuitenkin koko ajan. Elokuun lopulla kuultiin isoja ytja irtisanomisuutisia Finnairilta, Swissairilta, SSAB:lta, MetsoOutoteciltä, sekä huippuna UPM:n Kaipolan paperitehtaan alasajo – korona ei toki selitä kaikkia näistä. HEIKOIMMILLA VALMIIKSI HEIKOT ASEMAT Kriisien tullen heikossa asemassa yhteiskunnassa ovat aina esimerkiksi pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, opiskelijat tai nuoret ja lapset, joilla on oppimisvaikeuksia. Nyt myös vanhukset, joilla sosiaaliset kontaktit katkesivat rajoitusten takia, ovat olleet hätää kärsimässä. – Sosiaalipalveluilla, koulutuksella ja hyvinvointipalveluilla pitää olla tulevaisuudessa riittävät resurssit, jotta koronan arvet saadaan korjattua, Kaukoranta sanoo. Moni näistä asioista oli kuntien vastuulla, ja niiden talous oli jo valmiiksi katastrofin partaalla. – Lisätalousarviossa hallitus ohjasi kunnille lisää rahaa, saa nähdä riittääkö se. Hyvinvointivaltiota pyöritetään pitkälti kunnissa, ja konkurssikypsältä organisaatiolta se ei oikein suju. Kuntaliitto ei ole varmaan koskaan sanonut, että kunnilla menisi hyvin, mutta nyt se on varmasti totta, Kaukoranta hymähtää. Myös viimeisiä opintojaan suorittaville nuorille korona on ollut kinkkinen. Harjoitteluja työssäoppimispaikkojen saaminen on vaikeutunut ja valmistuminen viivästynyt. Harri Melin ei kuitenkaan pelkää yhden sukupolven menettämistä. ”Näin suurta kriisiä ei ole ollut sitten sotien.” HARRI MELIN "Siinä oikeudenmukaisuus ei toteutunut, että työttömäksi jääneet kärsivät eniten." ILKKA KAUKORANTA PA TR IK LI N D ST RÖ M JO N N E RE N VA LL Tekija?_2020_10_sisus.indd 10 Tekija?_2020_10_sisus.indd 10 7.10.2020 13.43 7.10.2020 13.43
10/2020 Tekijä 11 ? AJASSA ”ENTISTÄ TIUKEMPIA SÄÄNNÖKSIÄ" ViskoTeepak Oy:n ammattiosaston 417 puheenjohtaja Maarit Laakso sanoo, että koronatartuntojen kiihtyessä tehtaan käytännöt kiristyivät välittömästi. ViskoTeepak valmistaa elintarviketeollisuudelle muun muassa keinokuituista makkarankuorta, ja hygieniasta tarkassa paikassa vierailijoita eikä ulkopuolisia huoltomiehiä saanut enää tulla tehtaalle. Ne jotka pystyivät, jäivät etätöihin, mutta tuotanto pyöri normaalisti. – Tuli tietysti entistäkin tiukempia hygieniasäännöksiä ja käsidesiä oli joka paikassa. Myös turvaväleihin kiinnitettiin huomiota, ja ruokalassa joka toinen tuoli otettiin pois käytöstä. Työnantaja on koko epidemian ajan huolehtinut, että infotauluissa ympäri tehdasta on ollut säännöllistä tietoa sekä ohjeistusta, miten eri tilanteissa toimitaan. Yhteistuumin myös tehtiin suunnitelmia sen varmistamiseksi, että tilanteesta selvitään mahdollisimman sujuvasti ja vähin vaurioin. – Sairausloman pitämistä omalla ilmoituksella jatkettiin kolmesta kuuteen päivään. Luottamushenkilöt ja esimiehet keskustelivat paljon ja toiveita kyseltiin puolin ja toisin. Yhtään koronatapausta ei ole ollut. ”Veronkevennykset pitäisi suunnata niille, jotka ovat suoraan tilanteesta kärsineet.” ViskoTeepakilla turvaväleihin kiinnitetään huomiota, ja ruokalassa joka toinen tuoli otettiin pois käytöstä, Maarit Laakso kertoo. PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekija?_2020_10_sisus.indd 11 Tekija?_2020_10_sisus.indd 11 7.10.2020 13.43 7.10.2020 13.43
12 Tekijä 10/2020 – Emme me menettäneet sukupolvea 1990luvun lamassakaan. Silloin valmistuneista iso osa on työllistynyt ja elää nykyisin normaalia elämää. Toki oli väliinputoajia, mutta tähän asiaan liittyy myös liioittelua. Epäselvän tulevaisuuden takia Melin näkee kuitenkin tilanteen nyt haastavampana. – Talous lähti silloin elpymään yllättävän nopeasti, nyt en ole ihan niin varma. Siksi nuorten huoli on oikeutettu. TILAISUUS MYÖS KEHITTÄÄ UUTTA Korona on luonut myös menestystarinoita. Toiset yritykset kituvat ja kaatuvat, mutta vaikkapa urheilu-, rautaja sisustuskauppa käy hyvin, kun ihmisillä on ollut aikaa harrastaa ja kohentaa kotia. Luonnollisesti käsidesija maskifirmat ovat tehneet tulosta, ja it-ala lienee myynyt etätyösovelluksia enemmän kuin koskaan. Melin jatkaa listaa. – Palvelualoille on tullut uusia sovelluksia, kuten noutoruokapalveluita ja kaupan kotiinkuljetuspalveluita. Mutta kuinka pitkäkestoinen ilmiö tämä on, jää nähtäväksi. Joku hyötyy aina myös kriiseistä. Se, onko se reilua, on oikeastaan turhaa pohdintaa. – Kapitalismi on siinä mielessä julma apparaatti, että myös esimerkiksi sodalla, ihmiskunnan suurimmalla tyhmyydellä, jotkut ovat tehneet miljoonia. Tässä tilanteesta pitäisi löytää nyt niin paljon voittajia kuin on mahdollista ja niin vähän häviäjiä kuin mahdollista. Melinin mukaan meillä on nyt tilaisuus tehdä jotain ihan uutta. – Olisi miljoonan taalan paikka tehdä vihreitä investointeja. Olemme eläneet kuin siat lätissä, ”Korona on antanut mahdollisuuden miettiä ekologisempaa elämäntapaa.” ? Työnantajan kanssa on sovittu, että kaikista altistuksista pitää tiedottaa heti, Kirsi-Maarit Virtanen kertoo. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ ”VIIKOITTAIN TUORETTA INFOA” Laukamo-yhtiöillä tartuttiin nopeasti koronatoimiin. – Joka paikkaan tuli käsidesiä, taukotiloissa kiinnitettiin huomio turvaväleihin ja muutenkin on pyritty pysymään tietyllä lailla omissa piireissä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Kirsi-Maarit Virtanen. – Työnantajan kanssa on hoidettu viikoittain tuoretta infoa henkilöstölle ja sovittu, että kaikista altistuksista pitää tiedottaa heti. Yhtään koronatapausta ei ole tehtailla ollut. Yhteistyö Laukamolla on sujunut hyvässä hengessä, mutta koronan alkuvaiheessa käytiin yt-neuvotteluja. Lomautuksiin ei kuitenkaan ollut lopulta tarvetta. Laukamolla tai edellisen sivun ViskoTeepakilla kummallakaan ei ole ollut minkäänlaisia yrityksiä puuttua koronan varjolla työehtoihin. – Päinvastoin, tämä on jopa yhdistänyt meitä, sanoo ViskoTeepakin Maarit Laakso. Tekija?_2020_10_sisus.indd 12 Tekija?_2020_10_sisus.indd 12 7.10.2020 13.43 7.10.2020 13.43
10/2020 Tekijä 13 tuhlanneet resursseja, metsät on hakattu ja vedet liattu. Korona on antanut mahdollisuuden miettiä ekologisempaa elämäntapaa – silti pelkään, että haemme vain paluuta entiseen normaaliin, joka on maapallon kannalta ongelmallinen. Melin moitiskelee, miten Nokian jälkeen investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat hiipuneet. – Isoissa yrityksissä ei ole isoa draivia. Metsäteollisuudessa puhutaan, että puusta saadaan lääkkeitä ja ties mitä kuituja. Mutta missä ovat tutkimusosastot, jotka kertovat, että maailman pelastaminen on näin lähellä, Melin näyttää minimaalisen pientä rakoa etusormen ja peukalon välillä. – Sen sijaan kerrotaan siitä, miten leveitä paperikoneita tai isoja sellumyllyjä meillä on, hän tuhahtaa. KRIISIN KAKSIJAKOINEN HOITO Koronapandemia on ollut valtava kriisi, jonka hoito on vienyt Suomessa hallituksen lähes kaiken huomion. Harri Melinin mukaan Suomi on pärjäämisellään parhaiden maiden joukossa. – Joidenkin kriitikoiden mukaan kriisin hoitamiseen olisi pitänyt käyttää kokeneita miehiä. Mutta ei ole ketään kokeneita miehiä, kaikki ovat yhtä kokemattomia tällaisen edessä! Näen esimerkiksi kokoomuksen kritiikin aika populistisena. Sanna Marinin pitäisi mennä suurin piirtein ottamaan koronatestejä lentokentälle, hän puuskahtaa. Melin kuitenkin myöntää, että julkisella puolella on turhaa mustasukkaista rajojen vahtaamista. Asioita voitaisiin hoitaa paremmassa yhteistyössä. – Eri ministeriöiden toiminta on siiloutunut ja ne varjelevat liikaa omia tonttejaan. Suomen levein katu on Kirkkokatu – toisella puolella sosiaalija terveysministeriö, toisella opetusja kulttuuriministeriö. Sinne välille kaikki tieto hukkuu, hän sanoo. Kriisistä ei kuitenkaan selvitä vain viranomaisohjeilla, vaan vastuuta tarvitaan kaikilta. Miten kansalaiset ovat onnistuneet kriisissä? Melinin mukaan meillä on herran pelko geeneissä ja esivaltaa kuunnellaan. – Monet yli 70-vuotiaat ottivat suositukset lähes käskynä ja säilyivät koronalta – mutta siinä tuli sitten muita ongelmia. On selvää, että nuorten suhtautuminen on rämäpäisempää, mutta kokonaisuudessa on toimittu mallikkaasti. HYVINVOINTIVALTIO SUOMEN VAHVUUTENA Kriisit päättyvät aikanaan. Vielä ei tiedetä, miten kauan korona rajoittaa ja sääntelee elämää, mutta maksuaika on pitkä – niin henkisesti kuin taloudellisesti. Sen enempää Melin kuin Kaukorantakaan eivät pelkää lainanottoa kriisin hoidossa. otsikko_24 ? Kainalo_ei sis_pallo Kainalo, ei väliotsikoita. TEKIJÄT_ALLA JOS ERI ? AJASSA KUNNISSA KAMMOKSUTAAN UUSIA VELVOITTEITA Kuntaliiton arvion mukaan koronakriisin vaikutus kuntien talouteen ensi vuonna on noin 1,7 miljardia euroa. Monissa pienissä kunnissa on totuttu kireisiin tunnelmiin, mutta nyt korona rokottaa myös isompia kaupunkeja, joissa normaalisti menee melko hyvin. – Korona kohtelee isoja kuntia ankarimmin terveydenhuollon menojen kautta, mutta kun ne saavat menojen kasvun hallintaan ja tulopuolen kuntoon, edellytyksiä kriisistä selviämiseen on, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Koronan aiheuttama notkahdus näkyy kunnissa ensimmäiseksi investointien lykkäämisenä. – Jos on tie, joka pitää päällystää tai homekoulu, joka korjata, niitä lykätään. Toinen säästökohde on sijaisuuksien ja määräaikaisuuksien karsiminen. Jos joku työntekijä jää pois, yritetään pärjätä olemassa olevalla joukolla. Kunnat kantavat ison osan ihmisten hyvinvoinnista ja palveluista. Palveluista halutaan pitää kiinni, ja niiden tekemiseen tarvitaan ihmisiä. Kunnissa on myös paljon tehtäviä, joiden välillä ihmisiä voidaan siirtää. Siksi irtisanomisia ei Punakallion mukaan haluta eikä tarvitse käyttää ensimmäisenä. Ilman koronaakin kunnissa on paljon miettimistä tulevaisuuden suhteen. Uudistuksia pitäisi tehdä, ja suurimpana häilyy ikuisuusprojekti soten suhteen. Punakalliolla on viesti sekä kuntien että valtion suuntaan. – Vastuullista talouden sopeuttamista pitää kunnissa jatkaa, ja väestömuutoksiin pitää reagoida tosissaan. Valtion pitää tulla kuntataloutta vastaan siten, että tuota 1,7 miljardin kuoppaa saadaan tasoitettua. Myös kuntien velvoitteiden lisäämisessä toivotaan pidättyväisyyttä. Jos pitää yhtä aikaa sopeuttaa, rakentaa uusia palveluita ja pitää rahavirta tasapainossa, se on vaikeaa. Velaksi eläminen ei ole kestävää. Korona kohtelee isoja kuntia ankarimmin terveydenhuollon menojen kautta, sanoo Minna Punakallio. SU O M EN KU N TA LI IT TO RY Tekija?_2020_10_sisus.indd 13 Tekija?_2020_10_sisus.indd 13 7.10.2020 13.43 7.10.2020 13.43
14 Tekijä 10/2020 – En ymmärrä kamreeriajattelua, ettemme voisi ottaa velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Jos on akuutti hätä, silloin on elvytettävä ja katseltava miten lainojen kanssa eletään. Kaikki maat ovat samassa tilanteessa, eivätkä Suomen lähtökohdat ole huonot. Akuutista kriisistä on koetettava selvitä niin, että ihmisten arki särkyy mahdollisimman vähän, Melin sanoo. Kaukorannan mukaan julkisen talouden vahvistamista ei pidetä SAK:ssakaan ongelmista pahimpana. – Valtio saa edelleen hyvin lainaa, ja huolta pystytään siirtämään tulevaisuuteen. Myös EU:n 750 miljardin hätärahoitus tukee koko maanosan elpymistä, ja vientimaana olemme siitä tosi riippuvaisia. Sieltä tulee Suomelle myös suoraa rahaa. Kaukoranta muistuttaa, että Suomea pitää lähteä rakentamaan vahvuuksiemme pohjalta. – Kriisissä näkee hyvinvointivaltion tärkeyden ja julkisten palveluiden roolin sosiaalisten haittojen kompensoijana. Niiden vahvistaminen on tärkeää jatkossakin. Talouden puolella pitää varmistaa, että tämä pysyy tilapäisenä shokkina, ja siinä tarvitaan elvytystä, julkisia investointeja sekä koulutusta ja työvoimapalveluita, joilla autetaan ihmisiä uuteen työhön. Myöskään 75 prosentin työllisyystavoitetta ei saa heittää romukoppaan. – Mutta kyllä tämä prioriteetteja muuttaa. Jos talo palaa, kannattaa keskittyä sen sammuttamiseen eikä keittiöremontin suunnitteluun. Toki jos niitä voi tehdä rinnakkain, hyvä niin, Kaukoranta pohtii. Hänen mukaansa tämä vaalikausi menee koronan jälkihoidossa, mutta sen jälkeen taloudelliset vaikutukset uppoavat yleiseen julkisen talouden kestävyyden hoitamiseen. Jos kriisistä seuraa jotain hyvää, se on suhtautuminen yhteiskunnan turvaverkkoon. – Monessa maassa on täytynyt luoda tyhjästä nopeasti erilaisia turvaverkkoja. Pohjoismainen malli on osoittanut vahvuutensa ja kysyntä sellaiselle mallille kasvaa, sanoo Kaukoranta. Harri Melin uskoo myös hyvinvointivaltioon, mutta sanoo pelkäävänsä kriisin poliittisia seurauksia. – Olen erityisesti demokraattisten instituutioiden globalisaation kannattaja. Kriisi on opettanut, että olemme hirveän riippuvaisia toisistamme ja maailman pelastaminen vaatii yhteistä tekemistä. Siksi arveluttaa, että joku äärinationalistinen populismi saa tästä ruutia ja me alamme tapella keskenämme. Meidän pitäisi kansainvälisesti hoitaa hommat niin, että ihmisten on täällä hyvä olla. ? ”Akuutista kriisistä on koetettava selvitä niin, että ihmisten arki särkyy mahdollisimman vähän.” Tekija?_2020_10_sisus.indd 14 Tekija?_2020_10_sisus.indd 14 7.10.2020 13.43 7.10.2020 13.43
10/2020 Tekijä 15 Ripeää reagointia liitossa ja työpaikoilla Kaikilla ei kuitenkaan mene huonosti, ja on paljon yrityksiä, jotka ovat saaneet jopa lisätilauksia. TARKKANA EDUNVALVONNASSA Riku Aalto antaa hallitukselle ja eduskunnalle tunnustusta kriisin hoidosta. – Hallitus toimi ripeästi heti alussa ja yritystukien suhteen tehtiin nopeita toimenpiteitä – miten se lopullisesti meni, arvioidaan toki myöhemmin. Tämä oli oiva näyttö poliittisen järjestelmän toimivuudesta. Kun on yhteinen hätä, konsensusta löytyy. Vuoden 2008 finanssikriisistä opittiin, että parhaiten selvitään, kun saadaan yritykset ja työpaikat säilymään. Korona tulee olemaan liitolle pitkä edunvalvonnallinen projekti. Epidemia ei hellitä hetkessä, vaan se on seuranamme jopa vuosia, tavalla tai toisella. Se vaikuttaa väistämättä myös neuvottelupöytiin. – EK:lta on jo tullut ehdotuksia koronan varjolla siitä, miten paikallinen sopiminen pitäisi avata kokonaan ja työehtosopimukset olisi voitava avata vaikka kesken kauden. Kriisi voikin poikia yrityksiä heikentää työsuhteen ehtoja mielivaltaisesti. Käsittelyyn tulleiden erimielisyysmuistioiden määrä on kesän aikana kasvanut – ei ihan kaksinkertaistunut, mutta melkein. AJASSA Teollisuusliitto tarttui koronan poikkeusoloihin nopeasti. Työnantajapuolen kanssa istuttiin samaan pöytään ja tehtiin helpotuksia ytja lomautusmenettelyihin. – Näillä toimenpiteillä mahdollistettiin, että yrityksissä voitiin reagoida nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen ja ne voivat sopeuttaa toimintaansa. Näin vältetään konkursseja ja säästetään työpaikkoja, sanoo puheenjohtaja Riku Aalto. Liiton omien toimintojen kannalta tehtiin myös pikaisia päätöksiä. Muun muassa toimiston työjärjestelyillä siirrettiin henkilöitä työttömyyskassaan käsittelemään nopeasti kasvanutta hakemusvyöryä. Vaikka työttömyysmenot ovat kasvaneet, taloudellisesti kriisi ei vielä liiton toimintaa vaikeuta. – Jäsenmaksukertymä on ollut budjetin mukainen. Kulut ovat puolestaan pudonneet, koska fyysisiä tilaisuuksia ja koulutuksia ei ole juuri järjestetty ja henkilökunta ei ole matkustanut. Vaikutuksia työpaikkoihin on ollut, ja tulee varmasti myös jatkossa olemaan. – Yritysten tilauskannassa on ollut pudotusta, mutta yrityskohtaiset erot ovat suuret. Telakoiden tilauksia on siirretty tai peruttu, ja teknologiateollisuuteen vaikutuksia saattaa vielä tulla. OPISKELIJOILLA EPÄVARMUUTTA JA PERUUNTUNEITA HARJOITTELUJA ? AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA opiskelevien työssäoppimisen jaksoja on peruttu tai siirretty, ja lähiopetusta on siirretty etäopetukseksi. Osalla opiskelijoita se on vaikuttanut motivaatioon, koska ammattioppilaitoksiin on menty nimenomaan käytännön opiskelun perässä. Harjoittelujaksoista keskeytyi keväällä noin viidennes, ja vastaajista 14 prosenttia ei pystynyt valmistumaan, vaikka se oli suunnitelmissa. Opiskelijoista kolmannes uskoi, että myös mahdollisuudet työllistymiseen ovat vähentyneet. 40 prosenttia menetti kesätai muun työpaikan tai työt vähenivät muuten. ? AMMATTIKORKEAKOULUJEN opiskelijoiden keskuudessa noin puolella motivaatio oli laskenut, jaksaminen huonontunut sekä stressi lisääntynyt. Erityisen paljon tilanne on vaikuttanut opintojensa alkuvaiheessa oleviin opiskelijoihin. Toisaalta osa opiskelijoista koki omatahtisen opiskelun sopivan itselleen – he olivat suorittaneet opintoja normaalia rytmiä nopeammin. ? YLIOPISTOISSA lähiopetusta on siirretty huomattavan paljon verkkoon. Kontaktiopetuksena on järjestetty vain opetusta, joka on välttämätöntä, kuten laboratorio-opetus. Opintoja vaikeutti myös kirjastojen sulkeutuminen. Harjoitteluita jouduttiin perumaan tai keskeyttämään, erityisen haasteellinen tilanne on ollut sote-alalla ja opettajaksi opiskelevilla. Valtaosa yliopistoista on myös perunut opiskelijavaihdot tältä syksyltä. Lähteet: Ammattiin opiskelevat SAKKI:n, Opiskelijakuntien liitto SAMOK:in sekä Ylioppilaskuntien liitto SYL:in jäsenilleen tekemät kyselyt KI TI H A IL A Kriisi voi poikia yrityksiä heikentää työsuhteen ehtoja mielivaltaisesti, Riku Aalto pohtii. Tekija?_2020_10_sisus.indd 15 Tekija?_2020_10_sisus.indd 15 7.10.2020 13.43 7.10.2020 13.43
16 Tekijä 10/2020 NÄKIJÄ – Hänestä tulee verkostoituva vaikuttaja, ei vain yrityksessä, vaan myös sen ulkopuolella. Meillä on nytkin kansanedustajia, joilla on luottamusmiestausta. LUOTTAMUSMIES VOI OLLA JOHTORYHMÄSSÄ Luottamusmiesjärjestelmä on yksi tapa neuvotella ja sopia työpaikan asioista. Miettisen mukaan neuvottelujärjestelmää voisi muuttaa olennaisesti, mutta jonkinlainen sopimusjärjestelmä tarvitaan. – Jokaisen kanssa ei voi sopia erikseen, täytyy olla jokin järjestelmä, kuinka viedään asioita eteenpäin ja kuinka sovitaan. Luottamusmiestoiminnassa kyse ei ole vain palkoista ja työehdoista, vaan myös yrityksen sisäisistä pienistä ja suurista asioista. Miettisen mukaan on harmi, että työpaikan yhteistoiminta perustuu yhteistoimintalakiin, josta on tullut pitkälti irtisanomislaki. – Yhteistoiminta on tarkoittanut paljon muuta kuin lomautuksia tai irtisanomisia. Paikallinen sopiminen tuo omat lisänsä luottamusmiehen tehtävään. Miettisen mukaan se vaatii entistä parempaa kykyä tehdä kompromisseja ja perustella ratkaisuja. – Yritykset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa, esimerkiksi pk-sektorilla ei ole opittu tekemään paikallisia sopimuksia. Työntekijäja työnantajaliittojen pitäisi nopeasti järjestää paikallisen sopimisen koulutusta. Joissakin yrityksissä luottamusmiehen kykyjä osataan hyödyntää. Väitöstyötä tehdessään Miettinen tapasi luottamusmiehen, joka kuului yrityksen johtoryhmään. – Ruotsissa henkilöstön edustaja on yrityksen hallituksessa. Tämä oli hieman enemmän, eli hän oli mukana operatiivisessa tekemisessä. SIDOSRYHMIÄ KUUNNELTAVA AVOIMESTI Miettisen mukaan luottamusmiehen tehtävän vaikeus korostuu kriisiaikoina. – On vähän sääli, että luottamusmies haetaan kehiin vasta kriisin alettua. Hänellä olisi annettavaa Luottamusmiehenä kasvaa ongelmien ratkojaksi L uottamusmiehen tehtävä ei ole helppo eikä siihen pidä ryhtyä kevein perustein, sanoo luottamusmiesten osaamistasoista, kehittymisestä ja oppimisympäristöistä väitöstyönsä tehnyt Marjo Miettinen. – Luottamusmiehen tehtävä on ajaa edustettaviensa asiaa sekä koko henkilökunnan asiaa. Samaan aikaan hänen pitää ymmärtää, mikä on yhtiön taloudellinen tilanne, ja ajaa yhtiön asiaa. Monta kertaa mukaan tulee vielä yhteiskunnallinen aspekti ja liiton näkemys. Väitöstyöhön tehdyn luottamusmieskyselyn mukaan tehtävään vaaditaan jatkuvaa lukemista, oppimista, itsensä kehittämistä, läsnä olemista, kilpailukyvyn turvaamista, asiantuntijuutta, talousasioiden hallintaa ja paljon muuta. Vaadittavien ominaisuuksien lista on miltei yhtä pitkä, mutta kärjessä on kaksi ylitse muiden: rehellinen ja avoin. – Nämä ovat aika kovia vaatimuksia, Miettinen toteaa ja sanoo luottamusmiehen tehtävää hyvin monitasoiseksi. PESTI KOULII VAATIVAMPIIN TEHTÄVIIN Mitä pidempään luottamusmies on tehtävässään ja mitä enemmän hän oppii ja opiskelee, sitä pätevämpi hänestä tulee. Väitöstyössään Miettinen jakaa luottamusmiehet heidän kokemuksensa, valmiuksiensa ja kykyjensä mukaan neljään eri ryhmään. Työntekijöiden ja työnantajien odotukset muuttuvat luottamusmiehen kehittymisen myötä. Ensimmäisen kaksivuotiskauden luottamusmiestä Miettinen nimittää lupaavaksi toimijaksi. Jos luottamusmies saa jatkopestin toiselle kaudelle, luottamus on jo syntynyt. Hän kehittyy luotettavaksi toimijaksi. Kolmannella kaudella luottamusmiehestä kehkeytyy osaava sovittelija. – Tässä kolmannessa oppimisen tilassa luottamusmieheen luotetaan niin paljon, että ristiriitojen tullessa luottamusmies kutsutaan paikalle. Hän pystyy sovittelemaan ongelmia, koska hänelle on kehittynyt psykologista silmää. Neljännellä kaudella muut alkavat kiinnostua luottamusmiehestä, jolloin hänet rekrytoidaan helposti esimerkiksi ammattiliiton luottamustehtäviin. Mitä pidempään luottamusmies pysyy toimessaan, sitä parempi neuvottelija ja työpaikan kehittäjä hänestä tulee, sanoo Marjo Miettinen. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA PEKKA ELOMAA ”Meillä on nytkin kansanedustajia, joilla on luottamusmiestausta.” Tekija?_2020_10_sisus.indd 16 Tekija?_2020_10_sisus.indd 16 7.10.2020 14.17 7.10.2020 14.17
10/2020 Tekijä 17 ? AJASSA AJASSA jo kehitysvaiheessa. Hyvät yhtiöt kehittävät toimintaansa henkilökunnan kanssa koko ajan. Meillä on jo pulaa hyvistä työntekijöistä. Luottamusmies näkee yhtiön toiminnan eri näkökulmasta kuin esimiestaso tai ylin johto. – Järkevä dialogi tärkeiden sidosryhmien kanssa on luottamusmiehelle a ja o, olipa sidosryhmä työterveyshuolto, työnantaja, poliitikot tai ammattiliitto. Aito ja aktiivinen keskustelu tuo tulosta. Korona ja tuotannon muuttuminen ovat tuoneet lisähaasteensa. Miettisen mukaan hyvä luottamusmies pystyy tekemään paljon pelon poistamiseksi. Ihmiset haluavat purkaa pelkotilojaan, ja siihen tarvitaan hyvää kuuntelijaa. Miettisen omassa perheyhtiössä, Enstossa, henkilöstöltä tulleisiin toiveisiin on pyritty vastaamaan, maskien ja pleksien käytöstä alkaen tilojen eristykseen ja erilaisiin ruokailuaikoihin. – Suomessa ei ole ollut totaalista lockdownia . Tehtaat ja teollisuus pyörivät. Enston Intian, Italian, Ranskan ja Espanjan tehtaat olivat totaalisesti kiinni. Toimitimme tavaraa Suomesta ja Virosta. – Meillä oli kaikilla sama suunta. Mennään terveys edellä, mutta asiakkaat saavat tilauksensa. TIEDONKULKU ON KAIKKIEN ETU Suurin osa luottamusmiehistä on Miettisen mukaan päteviä. Luottamusmiehen roolissa pysyminen on joskus vaikeaa. Toisaalta häntä voidaan pitää liikaa työnantajan puolta ajavana, toisaalta luottamusmies voi jäädä vain työntekijöiden megafoniksi, eikä kehittyä neuvottelijaksi. – Kaikenlaisia keinoja voi käyttää. Esimerkiksi yrityksen esi-infon jälkeen työntekijät voivat vetäytyä luottamusmiehen kanssa neuvonpitoon ja palata sitten takaisin jatkamaan tilaisuutta. Työnantajat hyötyvät Miettisen mukaan luottamusjärjestelmästä, jos se toimii hyvin. – Luottamusmies ennakoi ja poistaa riitatilanteita, koska hän tuntee ihmiset. Hän käy jatkuvaa vuoropuhelua. Luottamusmiehen pitää olla henkilö, jolle on helppo mennä puhumaan ongelmakohdista, ennen kuin niistä tulee ongelmia. Miettinen muistelee, kuinka hänen isänsä otti aikanaan luottamusmiehiä mukaan erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteli heidän kanssaan. Kynnys keskusteluun on pidetty matalana. Sysäys väitöstyöhön tuli SAK:n aikaisemmalta puheenjohtajalta Lauri Ihalaiselta, joka kysyi aikoinaan, miksi Enstossa keskustelu onnistuu, mutta muualla ei. Miettinen puhuu väitöstyössään yhteisöosaamisen kehittämisestä ja luottamustyön kehittämisestä. – Luottamus vie eteenpäin ja kerryttää lisää luottamusta. Yksi hyvä mittari on, käykö yhtiön johto tai toimitusjohtaja koskaan kysymässä luottamusmiehen mielipidettä. ? MARJO MIETTINEN Kasvatustieteiden tohtori. Väitöstyö ”Luottamusosaaminen: yhteisöosaaminen suomalaisen luottamusmiehen pääomana” . Ensto Oy:n ja Ensto Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä EM Group Oy:n hallituksen jäsen. Yksi kyseisten perheyritysten omistajista. Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi mukana mm. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Solidiumin, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja ETLA:n hallituksissa. ”On vähän sääli, että luottamusmies haetaan kehiin vasta kriisin alettua.” LUOTTAMUSMIESVAALIT Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet 1.11.–31.12. Lue lisää s. 43 ja lataa aineistoja: www.teollisuusliitto.fi/ luottamusmiesvaalit Tekija?_2020_10_sisus.indd 17 Tekija?_2020_10_sisus.indd 17 7.10.2020 13.54 7.10.2020 13.54
JÄSENETU Kalenterit toimitetaan tilaajille loppuvuodesta 2020. TILAA JÄSENKALENTERI Industrifacket 2021 Jos olet jo aikaisemmin tilannut liiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. Näin teet tilauksen: • Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. • Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut, ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tekija?_2020_10_sisus.indd 18 Tekija?_2020_10_sisus.indd 18 7.10.2020 13.54 7.10.2020 13.54
10/2020 Tekijä 19 VIERAILIJA Teollisuuden näkymät vielä sumussa E lokuussa UPM ilmoitti, että se suunnittelee sulkevansa Kaipolan paperitehtaan. Syyskuun puolivälissä Neste ilmoitti harkitsevansa Naantalin öljyjalostamon sulkemista. Näihin päätöksiin vaikuttavat monet taustatekijät. Yksi tärkeimmistä on näiden tuotteiden globaalin kysynnän pitkään jatkunut heikentyminen. Koronakriisi on kuitenkin saattanut aikaistaa näitä päätöksiä, koska sen on katsottu aiheuttavan pysyviä rakenteellisia muutoksia talouteen. Esimerkiksi digitaalisten alustojen ja etäyhteyksien käyttö jatkunee laajempana myös kriisin jälkeen. Näiden tapausten pohjalta ei voi suoraan päätellä, mikä on koko teollisuuden tilanne. Tilastokeskuksen mukaan koko taloudessa maksetut palkat olivat supistuneet tammi–heinäkuussa noin prosentin viime vuoteen verrattuna ja vastaavasti teollisuudessa 2,4 prosenttia. Alkuvuoden osalta selvittiin siis odotettua paremmin. Globaalitalous ei ole kuitenkaan toipunut vielä koronasta, ja kansainväliset talousnäkymät ovat varsin epävarmat. Helsinki GSE Tilannehuoneen mukaan noin 15 prosenttia teollisuusyrityksistä oli lomauttanut henkilöstöään, ja noin 50 000 työntekijää viime vuotta enemmän oli ollut lomautettuna 1.3.–7.9. välisenä aikana. Näissä yrityksissä lomautettujen osuus henkilöstöstä oli kuitenkin laskenut selvästi keväästä syksyyn tultaessa. Keväällä arvioitiin, että koronan takia komponenttien ja raaka-aineiden saatavuus heikentyisi ja tämän takia tuotantoa viivästyisi. Tietyillä aloilla näin tapahtuikin. Suuri välituotevalmistaja Kiina palautui kriisistä nopeasti. Tilanne helpottui kesäksi myös Euroopassa. Hankintaketjujen toimitusajat ovat suurelta osin normalisoituneet. Eri toimialojen välisestä kaupasta kertovien panos-tuotos-aineistojen mukaan Suomelle tärkeitä välituotetoimittajia ovat esimerkiksi Ruotsi, Saksa, muut EU-maat, Venäjä, Kiina, Norja ja USA. Kaikki teollisuuden toimialat ovat riippuvaisia välituotetuonnista, mutta muita enemmän esimerkiksi kemianteollisuus, elektroniikkateollisuus, metallien jalostus ja ajoneuvojen valmistus. Näyttää siltä, että koronan toinen aalto pysyy hallinnassa ja välituotteiden toimitusvaikeudet eivät muodosta pullonkaulaa teollisuustuotannolle. Suuremman riskin muodostaa globaalin talouden toipumisvauhti ja vientikysynnän palautuminen. Kulutustavaroiden vientiliikevaihto alkoi supistua selvästi heti koronakriisin puhjettua. Monet Suomelle merkittävät vientimaat ovat toipuneet kevään shokista, ja voisi olettaa, että näiden tuotteiden kysyntä palaa hiljalleen ennalleen, vaikka koronan toinen aalto hidastaakin toipumista. Investointitavaroiden vientiliikevaihdon supistuminen saattoi alkaa vasta heinäkuussa, ja on mahdollista, että koronan vaikutukset näkyvät näissä tuotteissa vasta loppuvuonna. Keväällä esitettiin myös, että koronakriisi lisäisi kotimaisten alihankkijoiden käyttöä, koska tilaamalla läheltä laskettaisiin toimitukseen liittyvää epävarmuutta. Luultavasti moni yritys on ainakin kartoittanut vaihtoehtoisia toimittajia ja mahdollisesti osittain vaihtanut alihankkijoitaan ja välituotteidensa toimittajia. Varmoja tietoja siitä, missä määrin näin on tapahtunut, saadaan vasta vuosien kuluttua, koska tällaiset tilastot päivittyvät hitaasti. AJASSA SAKARI LÄHDEMÄKI Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n vanhempi tutkija. JÄSENETU Kalenterit toimitetaan tilaajille loppuvuodesta 2020. TILAA JÄSENKALENTERI Industrifacket 2021 Jos olet jo aikaisemmin tilannut liiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. Näin teet tilauksen: • Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. • Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut, ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. ”Kansainväliset talousnäkymät ovat varsin epävarmat.” Tekija?_2020_10_sisus.indd 19 Tekija?_2020_10_sisus.indd 19 7.10.2020 13.54 7.10.2020 13.54
10/2020 Tekijä 21 ? AJASSA ”E delleenkin suomalainen media odottaa jännittyneenä, ketkä pääsevät ylioppilaiksi ja kuka kirjoittaa montako ällää. Ammattikoululaisten valmistumisesta ei raportoida. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten duunarit on hävitetty mediasta”, sanoo tutkijatohtori Tiina Saari Tampereen yliopistosta. Saari johtaa yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Duunarit -hanketta, jossa tutkitaan suorittavaa työtä tekevien työhyvinvointia ja ammattiylpeyden kaltaisia asenteita. Hankkeeseen kuuluu kysely, joka lähetettiin otokselle Teollisuusliiton jäseniä kahdelta sektorilta. Kyselyn saivat myös PAM:in jäsenistöön kuuluvat siivoojat ja kiinteistöhuoltajat. Media muistaa ylioppilasjuhlien ohella muutenkin vain akateemiset ja keskiluokkaiset työntekijät. – Ihannetyöntekijä näyttää median kuvastossa olevan korkeasti koulutettu tietotyöläinen. Hakusana ”työ” tai ”work” antaa kuvapankeista useimmiten osumiksi kuvia, joissa on läppäri, kukka ja kahvikuppi, Saari toteaa. – Teollisuustyön osuus kaikista palkansaajista on kyllä laskenut verrattuna 1960–70-lukuihin, jolloin työväenluokka ja duunarit olivat politiikan keskiössä. Mutta teollisessa työssä ahertaa edelleen valtaisa joukko suomalaisia. TUTKIJAT EVAKKOON, SIIVOOJAT SIIVOAMAAN Tampereen yliopiston tutkijoiden koronoiminen etätyöhön oli Saaren mukaan hätävarjelua muistuttava ”nopea evakuointi”. Sillä suojeltiin korkeasti koulutettuja ihmisiä, vaikka tutkijoilla on enimmäkseen omat huoneet. Siivoojat, kuten pääsääntöisesti muutkin suorittavaa työtä tekevät, jatkoivat töissään entiseen tahtiin. – Toinen median vaihtoehdoista kuvata duunareita on sankarimyytti. Näin esimerkiksi Talouselämä -lehdessä pääkirjoituksen, joka kiittää pienipalkkaisia siivoojia ja kaupan kassoja, sillä nämä pitävät korona-Suomen pystyssä. Saari huomauttaa, että lisää palkkaa näille enimmäkseen naispuolisille sankareille ei makseta, vaikka hankkeen kyselyssä siivoojat kertoivat saaneensa ylimääräisiä työtehtäviä koronan takia. – Toisena vaihtoehtona kuvata duunareita näyttää olevan tirkistely, jossa duunarit ja heidän asuinalueensa esitellään jonain eksoottisena erikoisuutena. YLPEYS ESIIN! – Suurin osa kyselyymme vastanneista on ylpeä työstään ja pitää sitä mielekkäänä. Teollisuudessa ollaan ylpeitä laadukkaasta tuotteesta ja siitä, että prosessia on valvottu oikein. Ollaan ylpeitä ammattitaidosta, osataan korjata mahdolliset virheet ja auttaa työkavereita. – Kiinteistöpuolella nähdään, miten tärkeää heidän työnsä on koko yhteiskunnan kannalta. Siivoojat eivät pidä vain paikkoja puhtaina, vaan he luovat mukavan ja turvallisen elinympäristön kaikille. Kiinteistöhuoltajat sanovat, että eihän mistään tule mitään, jollei paikkoja pidetä kunnossa. – Työntekijät eivät vain tee työtään, vaan he yrittävät aina tehdä parhaansa. Yli puolet kertoi tekevänsä vaadittua enemmän, jotta työ kelpaisi myös tekijälle itselleen. Valtavirtamediankin tulisi nostaa esiin suorittavan työn hyviä puolia, Saari sanoo. – Ilman duunarien ääntä kuva maailmasta kaventuu. Eikä ammatteihin ole helppo houkutella väkeä ilman ääntä julkisuudessa. Ei voi haaveilla siitä, mistä ei tiedä. – Miksi ihannoidaan akateemisia aloja, joille koulutetaan liikaa väkeä? Asiantuntijaammateissa on ihmisiä, jotka eivät pidä työtään merkityksellisenä itselleen tai yhteiskunnalle. Etsintäkuulutettu: Duunari mediassa Media käpertyy keskiluokkaisuuteensa. Harvojen suorittavaa työtä tekevien kuvaamiseen on kaksi vaihtoehtoa. Joko tirkistellään ”eksoottisten” duunareiden elämää tai kerrotaan koronalla kuorrutettuja Siivoojat sankareina -tarinoita. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_10_sisus.indd 21 Tekija?_2020_10_sisus.indd 21 7.10.2020 13.55 7.10.2020 13.55
22 Tekijä 10/2020 Miksi Hesari ei huomaa, eikä Ylekään? uusliberalistiseen taloustieteeseen, Luhtakallio toteaa. Kreikka ei vienyt meidän eikä EU:n rahoja, pankit ne veivät, Luhtakallio muistuttaa. Rahamarkkinoiden liikkeitä seurataan herkeämättä. – Raha on uskonto, jota vastaan ei saa nousta. Raha on kuin Loch Nessin hirviö, jota ei saa hermostuttaa, Luhtakallio naurahtaa. – Talousja yritysjutut kulkevat muotivirrassa. Tuotteet on häivytetty, nyt on muotia puhua alustoista, virtuaalisuudesta ja palveluista. Keskitytään tietoverkkopuoleen, ”likaiset” koneet halutaan häivyttää. – Mutta esineitä on edelleen tässä maailmassa. Aika paljon me olemme niiden varassa. Monien ihmisten kokemus siitä, että heillä ei ole osallisuutta yhteiskunnassa, vain vahvistuu mediassa. LÄHIPIIRI VAIKUTTAA VÄÄJÄÄMÄTTÄ – Kyllä toimittajalle jotain tapahtuu, kun hän on lähellä valtaeliittiä, Luhtakallio toteaa. Lähin, päivittäinen piiri ei voi olla vaikuttamatta toimittajan näkemyksiin. Luhtakallio painottaa, että hän ei syyllistä toimittajia eikä halua arvostella heidän ammattitaitoaan. Valtaisa kiire ja paine rassaavat toimitustyötä, ja tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen kaventaa sananvapautta. – Tiedämme, että toimittajat ovat yhä korkeammin koulutettuja. He ovat usein tietämättömiä lähiöiden todellisuudesta. Lähiö toimii tässä kaiken muunkin, ei-akateemisen ja ei-keskiluokkaisen maailman, vertauskuvana. Luhtakallio naurahtaa, kun hän kuvaa viimeisimpiä HS :n lähiökuvauksia. Juttujen kaava on aina sama; lähiöissä on rikollista, työtöntä ja kaameaa, mutta käsittämätöntä kyllä, haastatteluun antautuneet asukkaat pitävät lähiötään vihreänä, yhteisöllisenä ja viihtyisänä. – Kuinka Hesarin toimittajat voivat olla näin historiattomia omankin lehtensä aiempien juttujen suhteen, sillä tämä sama juttu lähiöstä kirjoitetaan aina uudelleen? Ja tietenkin he löytävät siitä lähiön pubista sen saman Peran, joka kiroaa herroja. SÄRÖJÄ VALTAVIRTAAN? – Suomessa on vielä täysin käymättä keskustelu kurjistamispolitiikan pätemättömyydestä. Kaikki tämän hetken talouspolitiikan megatähdet ovat leikkauspolitiikan kriitikoita, kuten esimerkiksi ekonomisti Thomas Piketty, tai sellaisiksi Kumpikaan valtakunnallisista tiedotusvälineistä ei pääsääntöisesti pysty tekemään havaintoja suurimmasta osasta suomalaisia. Tekijä seurasi kesällä 2020 viikon ajan painetun Helsingin Sanomat -lehden kotimaan ja politiikan uutisia, Yleisradion verkkouutisointia ja pistokokeena yhden maakuntalehden, Länsi-Savon , uutisia. Etsimme suorittavaa työtä tekevien ihmisten esiintymistä ja heidän haastattelujaan päivänpolttavista asioista. Tai edes heidän edustajiensa haastatteluja. Tulokset jäivät kovin laihoiksi. Vallan ja varakkuuden omistajia sen sijaan riitti: toimitusjohtaja, maankäyttöjohtaja, maajohtaja, poliisin yleisjohtaja, terveysturvallisuusjohtaja, hyvinvointiyhtymän hallintojohtaja, kauppakamarin toimitusjohtaja, liiketoimintajohtaja, myyntipäällikkö, kiinteistökehityspäällikkö, projektipäällikkö, alueellinen viestintäpäällikkö, yksikön päällikkö, erityisasiantuntija… MEDIA KUVAA, JA LUO KUVAA – Yhteiskunnallinen keskustelu on mediakeskeistä. Media sekä esittää yhteiskuntaa että luo yhteiskuntaa. Yhä useampi ihminen sysätään syrjään yhteiskunnasta, ja media vahvistaa näitä kokemuksia. – Toimitusjohtajilla on varmaan mukava ja turvallinen olo. Kaverit puhuvat telkkarissa. Näillä ihmisillä ei ole välttämättä ymmärrystä suomalaisten toisesta todellisuudesta. Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio on tunnettu muun muassa lähiöitä ja demokratiaa koskevista tutkimuksistaan. Luhtakallio toteaa, että suomalaisen valtavirran media haastattelee enemmistönä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Tavalliset ihmiset saavat näkyä korkeintaan human interest -tarinoina. Heitä ei haastatella isoista, koko yhteiskuntaa koskettavista asioista. – Leppoisaa kuvituskuvaa ja miltä tuntuu -kysymyksiä ehkä löytyy. Mutta ydinkysymys on, kenelle suodaan asiantuntijan rooli. Ehkä tehtaan sulkeutuessa kiukkuinen pääluottamusmies saa lausua yhden lauseen. Mutta esimerkiksi nyt hoivakriisin aikoina, (valtaosaltaan nais-) lähihoitajia ei haastatella, vaikka heillä olisi merkittävää sanottavaa. Kaikkien muiden paitsi globaaliin talousjärjestykseen uskovien ääni on häivytetty taloutta koskevasta uutisoinnista. – Leikatkaa, kurjistakaa, raha loppuu. Tämä huolipuhe, valtiontalouden kriisin ennakointi sopii kuin nenä päähän oikeistolaiseen, Tekija?_2020_10_sisus.indd 22 Tekija?_2020_10_sisus.indd 22 7.10.2020 13.55 7.10.2020 13.55
10/2020 Tekijä 23 AJASSA takkinsa kääntäneitä, kuten esimerkiksi Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde. Luhtakallio toivoo, että Suomessa nousisi nuori taloustieteilijöiden sukupolvi, joka uskaltaisi haastaa vallitsevan ”ei me voida mitään globaaleille voimille” -uskonnon. Jonkun pitäisi Suomessa uskaltaa puolustaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Professori toivoo myös ay-liikkeen haastavan itsensä. – Räjäyttäkää nykyinen ay-liike, palatkaa juurillenne, ryhtykää taas puolustamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia prekaareja työntekijöitä, jotka tekevät silppuja vuokratyötä. – Ja antakaa luottamusmiehille viestintäkoulutusta! Silloin he osaisivat pysyä siinä yhdessä asiassa, jonka he itse valitsevat. Ei valtavirtamedia heille kuitenkaan toista kysymystä esitä. MIHIN HÄVISI TAVALLINEN ELÄMÄ? – Miksi tavallisissa ammateissa työtään tekevät ihmiset esitetään mediassa usein kuin he olisivat jämähtäneet paheksuttavasti paikoilleen? Aivan kuin meidän kaikkien pitäisi kilpailla oman onnemme seppinä toisiamme vastaan? Sanna Kivimäki työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Hän on huolissaan siitä, että kaikkialle elämäämme tunkeutuva media syrjäyttää kuvastostaan suuren osan kansaa. Nyt tv-sarjojemme ”tavallisimpia” ammatteja edustavat lääkärit, juristit ja rosvoja vapaa-ajallaankin jahtaavat yksityisetsivät. – Ja miltä tuntuu leipäjonoissa seisomaan joutuvasta ihmisestä kokkiohjelmat, jotka kuvataan ruokaa pursuavien pöytien äärellä? Tutkijaa kiukuttaa se, että kaunokirjallisuus ja elokuvatkin esittävät ennalta määriteltyjä, outoja hahmoja. Niitä ei pysty tunnistamaan, kuvaa itsekin työläisperheessä kasvanut Kivimäki. Juuri taiteen pitäisi herättää myötätunto toisenlaisissa oloissa eläviä ihmisiä kohtaan. – Monet (keskiluokkaiset) tuttavani ovat ärsyyntyneet, kun olen arvostellut Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö -elokuvaa. Pääroolin duunarinainenhan on mykkä sarjamurhaaja. Minusta se on alentavaa. Ja Johanna Vuoksenmaan Nousukausi -elokuvassa on ”onnellinen loppu”: päähenkilöt ”pääsevät” pois Jakomäestä. Tämä on loukkaavaa. Jakomäki on monen ihmisen koti. Kivimäki kehottaa mediaa miettimään omaa keskiluokkaista tapaansa kertoa asioista. – Miten voi tuntea itsensä osalliseksi tähän yhteiskuntaan, kun tavallinen elämä esitetään jotenkin puutteellisena? Että pitäisi päästä aina ”eteenpäin”. Todellisuudessa tavallinen elämä on hyvää elämää, se on tässä ja nyt. ? ”Ydinkysymys on, kenelle suodaan asiantuntijan rooli.” Tekija?_2020_10_sisus.indd 23 Tekija?_2020_10_sisus.indd 23 7.10.2020 13.55 7.10.2020 13.55
24 Tekijä 10/2020 KEKSINTÖ SATOJA ROKOTETUTKIMUKSIA Kaikkiaan yli 200 tutkimusryhmää kehittää parhaillaan rokotetta koronaa vastaan. Niistä Suomessa on kaksi. Muun muassa Brasilia, Britannia ja Yhdysvallat näyttävät WHO:n tietojen mukaan olevan koronarokotteen kehittämisessä jo viimeisessä vaiheessa. Koronarokote on myös väline suurvaltojen väliseen nokitteluun. Venäjä on jo ilmoittanut valmistaneensa rokotteen, mutta asiantuntijoiden mukaan rokote on vielä keskeneräinen. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on luvannut kansalaisilleen rokotteen vielä tämän vuoden puolella. Lupausta pidetään epärealistisena. Rokote valmistuu yleensä 5–20 vuodessa ? Maailmassa kehitetään kuumeisesti koronarokotetta eli rokotetta Covid-19-tautiin. Rokotteet ovat yksi lääketieteellisesti tehokkaimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista hillitä ja estää tartuntatautien leviämistä. Rokotteita annetaan perinteisesti pistämällä lihakseen tai ihon alle. Käytössä on myös suun kautta otettavia tai nenään suihkutettavia rokotteita. Rokotteiden käyttö on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Englantilainen Edward Jenner havaitsi, etteivät lehmärokkotartunnan saaneet karjanhoitajat juurikaan sairastuneet isorokkoon, joka oli sukua lehmärokolle. Lähes sata vuotta myöhemmin ranskalainen Louis Pasteur kehitti ensimmäiset rokotteet, jotka antoivat suojan pernaruttoa ja vesikauhua vastaan. Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon hävitetyksi maailmasta vuonna 1980. Professori Vesa Hytönen Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta toteaa rokotteen kehittämistyön kestävän tyypillisesti 5–20 vuotta. Aikaa kuluu laboratoriotutkimukseen sekä erityisesti rokotteen testaamiseen. Ensin tutkitaan taudinaiheuttajan eli viruksen tai bakteerin toimintamekanismeja. Koronatutkijat eivät vielä ole saaneet selville, miten immuunivaste eli ihmisen vastustuskyky Covid19:ään syntyy ja kuinka kauan sen teho kestää. Muutamat koronan sairastaneet ovat sairastuneet uudestaan lyhyen ajan kuluessa. Tiedeyhteisö ei myöskään ymmärrä, miksi lapset yleensä selviävät koronasta vain vähin oirein. Ennen kuin rokote saadaan markkinoille, sitä tutkitaan huolellisesti. Prekliiniseen eli ennen ihmiskokeita tehtävään testaukseen käytetään eläimiä: hiiriä tai muita jyrsijöitä ja viime vaiheessa apinoita. Prekliinisen testauksen jälkeen siirrytään kliinisiin tutkimuksiin, eli testaamaan satoja tai jopa kymmeniätuhansia ihmisiä. Suomessa kehitettävää koronarokotetta ei välttämättä voida testata Suomessa loppuun asti, sillä meillä ei ole tarpeeksi koronalle altistuneita henkilöitä. Testaus vie aikaa ja rahaa. Rokotteen tai minkä tahansa lääkeaineen kehittäminen laboratoriotyöskentelystä valmiiksi tuotteeksi maksaa sadoista miljoonista muutamiin miljardeihin euroihin. Testaustulosten perusteella päätetään, onko rokote valmis markkinoille. Voidaan myös joutua toteamaan, ettei kehitetty rokote olekaan tehokas tai turvallinen. Esimerkiksi hengitystieinfektioita aiheuttavalle RS-virukselle tai HI-virukselle ei ole vielä saatu kehitettyä toimivaa rokotetta. Mikäli rokotetta ei todeta toimivaksi, kehitystyötä jatketaan ja uusittu rokote viedään jälleen testausvaiheiden läpi. Siksi on vielä epävarmaa, milloin koronarokote saadaan käyttöön. ROKOTUKSILLE MYÖS KRITIIKKIÄ Aika ajoin rokotteiden turvallisuus herättää keskustelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan prosentti suomalaisista perheistä on rokotekriittisiä ja kieltäytyy rokotuksista tai haluaa yksilöllisesti valita, mitä rokotteita ottaa. Tutkijan mukaan rokotekriittisyys saattaa liittyä kansalaisten itsemääräämisoikeuteen. Lisäksi se voi olla kannanotto lääkefirmoja vastaan, joiden uskotaan kehittävän rokotteita vain taloudellisen hyödyn takia. Rokotteet voivat aiheuttaa myös haittoja. Esimerkiksi Suomessa sikainfluenssarokote sairastutti yli 200 nuorta narkolepsiaan. TARTUNTATAUDIT KURIIN Kansallisten rokoteohjelmien ansiosta on saatu monia hengenvaarallisia tauteja häviämään lähes kokonaan. Tällaisia ovat muun muassa tuberkuloosi, kurkkumätä, tuhkarokko, jäykkäkouristus ja vihurirokko. Isorokkorokotuksia ei ole annettu vuoden 1980 jälkeen. Vähintään 92 prosenttia Suomen neuvolaikäisistä saa yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Valtio kustantaa ohjelman mukaiset rokotukset, mutta kunta toteuttaa ne. Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Suomen kansallisesta rokotusohjelmasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVA ITAR TASS / LEHTIKUVA Tekija?_2020_10_sisus.indd 24 Tekija?_2020_10_sisus.indd 24 7.10.2020 13.55 7.10.2020 13.55
LYHYET AJASSA AJASSA 10/2020 Tekijä 25 ? Pääluottamusmies bussikoritehtaan lakkauttamisesta: Scania käyttää koronaa naamiona ? KOKIJA: Auvo Itäpää: ”Ajojahti tuli työnantajalle kalliiksi” ? Kuuden tunnin työpäivä ei ole utopiaa – ”Tuottavuuden nousu oli huomattava” ? TOIMIJA: Timo Paija: Tajunnan räjäyttäviä työsuojeluvideoita ? Tukea Lajupekin työntekijöille LUETUIMMAT SYYSKUU www.tekijälehti.fi BUDJETTI VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ TEOLLISUUS Monet hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset ovat Teollisuusliiton mielestä myönteisiä ja vahvistavat teollisuutemme kilpailukykyä. Sähköveron lasku EU-minimiin ja teollisuuden sähköistämisen tuki tukevat teollisuuden toimintaedellytyksiä ja uudistumista. Työllisyyspolitiikan osalta riihen päätökset ovat liiton mukaan oikean suuntaisia, mutta päätösten toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden oikeudenmukaisuuteen. OLKILUOTO 3 MYÖHÄSTYY LISÄÄ ENERGIA Teollisuuden Voima kertoo saaneensa laitostoimittaja Areva-Siemensiltä päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021. Laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022. Alun perin ydinvoimalan piti ruveta tuottamaan sähköä vuonna 2009. Auvo Itäpään irtisanominen oli laiton, päätti hovioikeus. ? Metsäteollisuus ry:n lopettaessa työehtosopimustoiminnan työpaikkojen järjestäytyminen on entistä tärkeämpää. Punkaharjun Metsä Woodin työntekijät puolustivat työehtojaan joukkovoimalla mekaanisen metsäteollisuuden lakon aikana viime tammikuussa. JY RK I LU U KK O N EN M A RK KU TI SS A RI N EN LOMAUTETTUJA LÄHES 30 000 KORONAKRIISI Teollisuusliiton tietojen mukaan syyskuun aikana yt-neuvottelut ovat koskeneet noin 910 työpaikkaa. Kaikkiaan lomautuksiin päätyneillä työpaikoilla työskentelee yli 51 000 Teollisuusliiton jäsentä. Lomautettuja jäseniä on ollut lähes 30 000 ja irtisanottuja yli 1 400. TEOLLISUUSLIITTO SOLMII TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliitto pitää Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta valtakunnallisista työehtosopimuksista luopumisesta valitettavana. – On todella ikävää, että Metsäteollisuus lähtee nyt tielle, joka murentaa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Tämä toimiva järjestelmä on tuonut ja tuo runsaasti vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoillemme, liiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi. Teollisuusliitto solmii Aallon mukaan edelleen sopimusalojensa työehtosopimukset sekä ajaa ja puolustaa jäsentensä etuja. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työehtosopimustoiminta voimassa olevien sopimuskausien päättyessä ei muuta tätä lähtökohtaa. LIITTO NEUVOTTELEE TYÖEHDOT Vallitsevassa tilanteessa on erityisen tärkeää, että mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden työpaikoilla ei tehdä minkäänlaisia työehtosopimuksia korvaavia sopimuksia. Jos työnantaja sellaista tarjoaa, on työnantajalle ilmoitettava, että Teollisuusliitto neuvottelee työehdot. Sen rinnalla on syytä olla liittoon yhteydessä ohjeiden ja opastuksen saamiseksi. Teollisuusliitto tekee tarvittavat selvitykset ja valmistelee ratkaisumallit sopimustoiminnan järjestämiseksi mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa, joiden sopimuskaudet päättyvät vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 helmikuussa. Selvitystyöhön ja toimenpiteiden linjaamiseen on käytettävissä noin vuosi. Aikaa on riittävästi. Työ on alkanut. JÄRJESTÄYTYMINEN ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ Metsäteollisuus ry:n ilmoituksen jälkeen on entistä tärkeämpää, että työpaikoilla keskustellaan ajankohtaisesta tilanteesta ja järjestäytymisen merkityksestä. Työnantajien tavoitteena on oman määräysvallan kasvattaminen ja työntekijöiden työehtojen heikentäminen. Järjestäytymisasteen kohottaminen eli uusien jäsenten saaminen liittoon sekä luottamusmiesten saaminen kaikille työpaikoille on nyt korostuneen tärkeä tavoite. Vain järjestäytymällä ja yhdessä toimimalla voidaan varmistaa kohtuulliset työehdot myös tulevaisuudessa. Tekija?_2020_10_sisus.indd 25 Tekija?_2020_10_sisus.indd 25 7.10.2020 13.55 7.10.2020 13.55
26 Tekijä 10/2020 Työsuojeluvaltuutettu, tekstiilityöntekijä Sami Varvas arvostaa yrityksen ottamaa linjausta ympäristövastuusta. Hän itse ravustaa ja kalastaa, ja vesien pitäisi pysyä puhtaina kantojen säilymiseksi. Tekija?_2020_10_sisus.indd 26 Tekija?_2020_10_sisus.indd 26 7.10.2020 13.55 7.10.2020 13.55
10/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Aitoon ihme, tekstiilejä painava yritys Printscorpio Aitoossa on jäänyt Pohjoismaiden ainoaksi näin monipuoliseksi tekstiilipainoksi. Yritys ei ole perustamisestaan vuonna 1984 lähtien koskaan lomauttanut tai irtisanonut ketään. Pieni ja tiivis työporukka painaa hyvissä tunnelmissa tekstiiliä asiakkaalle kuin asiakkaalle. Tiloja vain saisi olla enemmän, lämpöjä vähemmän. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_2020_10_sisus.indd 27 Tekija?_2020_10_sisus.indd 27 7.10.2020 13.56 7.10.2020 13.56
28 Tekijä 10/2020 T ekstiilityöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Sami Varvas on juuri laittanut kankaan kiinni laakapainokoneen mattoon. – Sen jälkeen laatta kohdistetaan siihen kankaaseen, laitetaan väriä ja sitten lähdetään painamaan, Varvas selittää 5-asemaisen laakapainokoneen työprosessia. Tämän jälkeen Varvas ajaa märän, painetun kankaan uunin läpi, joka kuivaa kankaan. Nykyisen Printscorpio Oy:n omistajat ovat kolme Helmisen sisarusta puolisoineen. Varvas tuli aikoinaan sisarusten isän Helmipainoon kesätöihin. Työhistoriaa piisaa 24 vuotta, ja Varvas kuuluu parinkymmenen hengen työporukan lukuisiin moniosaajiin. – Olen työskennellyt alan yrityksissä pienestä pitäen, ensimmäiseksi nurmikkoja leikkaamassa kesätöissä. Minulla on autonasentajan koulutus. PRINTSCORPIO OY PERUSTETTU 1984 OMISTAJAT Tommi Helminen, Jarkko Helminen ja Outi Helminen-Järvinen puolisoineen KOTIPAIKKA Aitoo, Pälkäne TUOTANTO Avainlipputuotteina lippuja, viirejä, mainostekstiilejä, sisustustuotteita ja vaatteita HENKILÖSTÖ 21, joista tuotannon työntekijöitä 17 LIIKEVAIHTO 2,3 miljoonaa euroa (2019) ? Printsorpio tarvitsee moniosaajia, sillä yritys käyttää painotöissään monia eri tekniikoita. Laakapainolla ovat töitä tekemässä tekstiilipainaja Outi Lyytikäinen ja Sami Varvas. Tekija?_2020_10_sisus.indd 28 Tekija?_2020_10_sisus.indd 28 7.10.2020 13.56 7.10.2020 13.56
10/2020 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Koulusta päästyäni kävin armeijan ja sen jälkeen menin töihin tuohon viereen Paradoxille kymmeneksi vuodeksi. Se oli saman alan firma, mutta sitten kun tänne tuli uusi painokone, siirryin tänne. – Olen painokoneella, värikeittiössä, pesulassa, varastossa. Ja kaikenlaista joutuu korjaamaan. Sillä mennään, Varvas virnistää. – Viimeksi asensin höyryttimeen uudet vastukset, Varvas toteaa paljastaen samalla sen, että korjaushommat ovat sittenkin niitä kaikkein mieluisimpia – sillä autonasentajan taustalla. PUHUMINEN HELPPOA, TILAT VAIKEAT – Meistä jokainen kommunikoi koko ajan omistajien kanssa. Hehän tekevät tuotannossa töitä meidän joukossamme. Järjestyksen pitäminen on työsuojeluvaltuutetun mielestä kuitenkin ”mennyt tiukille”. – Digiaika on nyt in, uusia tulostimia tulee, mutta halli ei voi laajentua. Meillä on kangasvarastoja tuolla pellon toisella puolella. Toivoisin tänne lisää tilaa. Näin järjestys olisi helpompi säilyttää eikä tarvitsisi mennä ihan ympäri kylää… Lämpö on myös haaste, sillä niin painokoneet, värejä kiinnittävä painehöyrystin kuin kankaat lopuksi kuivaava ja levittävä raami tuottavat lämpöä. Esimerkiksi höyristin hönkää ympäriinsä 170 asteen kuumuuksia. Lämpötilojen alentamiseen on kuitenkin jo yritetty löytää ratkaisuja, Varvas kertoo. TYÖ MIELEKÄSTÄ Tekstiilityöntekijä, kaaviontekijä Katri Tuuri on tekemässä samalla laakakoneella asiakkaalle lyhyitä, viiden metrin värimallituksia. – Sitten kun asiakas on hyväksynyt mallit, päästään tuotantoon. ? Ompelijaartenomi Mira WeckHeinoselle työ on mieluisaa, kunhan siihen on riittävästi aikaa. Tekija?_2020_10_sisus.indd 29 Tekija?_2020_10_sisus.indd 29 7.10.2020 13.56 7.10.2020 13.56
30 Tekijä 10/2020 30 Tekijä 10/2020 Tuuri on Printscorpiolla mainiosti viihtyvä moniosaaja hänkin. Ammattitaitonsa Tuuri on hankkinut työn ohessa, peruskoulupohjalta. – Tänä vuonna tulee yrityksessä 25 vuotta täyteen. Minä tykkään olla täällä, työ on mielekästä ja saan tehdä monenlaista. Välillä olen valottamassa. Toisinaan tehdään kaaviot ihan leikkaamalla, piirros alle ja siitä leikataan. Välillä laitan painokoneeseen reunanauhoja, välillä olen väriä laittamassa… Piirtämö ja ompelimo ovat ainoat paikat, joissa en ole luvannut olla! Ergonomiassa lienee vielä petrattavaa, jalkojen alla on sementtilattia. – Kun näin kauan on ollut, tuleehan niitä kulumia. Polvissa on kulumia. Lattia on kova. Ja toisinaan joutuu polvilleen koneen päälle roskia ottamaan. Tuuri tykkää paitsi työstään, myös työporukoista. – Meillä on hyvä ilmapiiri, tullaan hyvin toimeen kaikkien kanssa. TYÖNANTAJA KUUNTELEE, KONEETKIN KELPAAVAT – Tämä on polyesteriä. Tästä saa leggingsejä, jumppavaatteita tai mitä nyt halutaankaan, vaikka uikkareita. Tekstiilityöntekijä, tekstiilimuotoilija (AMK) Leena Hämäläinen tekee töitä ”prässillä”. Kone siirtää paperilla olevat kuviot lämmön ja paineen avulla kankaaseen. Yrityksen leivissä Hämäläinen on ollut kahdeksan vuotta. – Meillä on mukavaa porukkaa, ja minä tykkään tehdä töitä käsilläni. Mutta kyllä minä taidan pitää koneistakin. Koulussa oli paljon sellaista näpertelyä. Sekin oli ihan jees, mutta kun tehdään isommassa mittakaavassa, on järkevää käyttää koneita. Hämäläinen arvostaa kovasti sitä, että työnantaja kuuntelee työntekijöiden toiveita. – Minulla on vuoroviikkolapsi. Tosi joustavasti saan tehdä lyhyempää päivää, kun lapsi on minulla, ja vastaavasti sitten pidempää päivää muilla viikoilla. Ja todella hyvin saa yleensä sovittua, jos on jokin oma meno. – Siihenkin vastattiin heti, kun toivoin, että saisin vähän monipuolisempia hommia. Minulle tämä sopii. Ja uskon, että tämän takia ymmärrän myös muita työntekijöitä. Ymmärrän, missä ja miksi se kangas oikein viipyy… ja voin ehkä tehdäkin asialle jotakin. Jos nyt vielä pitäisi yrityksessä jotain petrata, tarjoaa Hämäläinen ratkaisuksi eräänlaisten tuumaustaukojen pitämistä. – Oman väen kanssa voisi miettiä ja keskustella, miten saataisiin oma tuotantoprosessi jouhevammaksi. Meidän kilpailuvalttimme on se, että teemme monenlaista. Mutta se taas aiheuttaa solmukohtia, joihin tulee yht´äkkiä paljon tavaraa. Kun voitaisiin jakaa töitä, saataisiin tavara ehkä joustavammin eteenpäin, Hämäläinen tuumailee. ? Yrityksen pesulassa käsitellään tekstiilejä painamisen jälkeen. Lippupyykin linkousta hoitamassa viimeistämötyöntekijä Katri Sandberg. Tekstiilityöntekijä Katri Tuuri kehuu tehtäviensä monipuolisuutta ja kertoo viihtyneensä yrityksen leivissä jo 25 vuotta. "Pyyntöön töiden monipuolistamisesta vastattiin nopeasti." Tekija?_2020_10_sisus.indd 30 Tekija?_2020_10_sisus.indd 30 7.10.2020 13.57 7.10.2020 13.57
10/2020 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ KAIKKEA KAIKILLE, TOIMII – Painetut tekstiilit ovat aika laaja sortimentti. Se on ollut meidän haittamme, mutta myös pelastuksemme. Kaikkien liiketoimintaperiaatteiden vastaisesti me teemme kaikille kaikkea, toimitusjohtaja Tommi Helminen kertoo. Asiakaslähtöisyys on kantanut hedelmää. Printscorpio on Helmisen ja myyntijohtaja Ari Järvisen mukaan tällä hetkellä Pohjoismaiden monipuolisin tekstiilipaino: Kukaan muu ei tee digi-, laakaja rotaatiopainatuksia metritavaralle lähes kaikille tekstiilikuiduille ja niille tarpeellisia jälkikäsittelyjä. Printscorpio on ottanut johtotähdekseen ympäristöja yhteiskunnallisen vastuullisuuden. Yrityksen käyttämä sähkö tulee vain uusiutuvasta energiasta. Katolla on 228 aurinkopaneelia. – Paneeleita ei asennettu kehumisen vuoksi. Paneelit antavat neljänneksen koko vuonna käyttämästämme sähköstä, jopa ylikin. Laskimme, että sijoitus maksaa itsensä takaisin 8,5 vuodessa, Helminen toteaa. Avainlipputuotteet, kierrätysmateriaalien käyttö, sublimaatiopainon paperien kierrättäminen edelleen suojapapereiksi autokorjaamoille, yhteistyö Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa vielä olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi… – Meidän vastuullisuutemme on tekoja, ei sanoja, Järvinen kehaisee. Keinokuitukankaat tulevat lähinnä Saksasta ja Italiasta, ja niiden vastuullisuus on Helmisen mielestä helpommin todennettavissa. – Puuvillapuoli on ongelmallisempi. Niiden tuotantoketjut ovat pitkiä. Puuvilla tulee Kiinasta ja Pakistanista, Helminen kertoo. Kummatkin johtajat ovat vakuuttuneita, että Printscorpion valitsema linja on juuri se, jonka ansiosta yritys on edelleen toiminnassa, vaikka suomalaisen tekstiiliteollisuuden kulta-ajat ovat kaukana, kaukana takanapäin. – Isojen sarjojen tekeminen ei edes kiinnosta, mutta yksittäisiä, pieniä eriä ei kannata teettää kauhean kaukana, Järvinen sanoo. – Ja jotkut asiakkaat jopa vaativat, että tuotteet tehdään kotimaassa, Helminen jatkaa. Järvinen painottaa, että laadukkaasta, kierrätetystä polyesteristä tehty salkolippu kestää vuoden jatkuvaa käyttöä ulkoilmassa, kun Kiinasta halvalla ostettu lippu pitää vaihtaa samassa ajassa kolmasti. Järvinen muistuttaa vielä, että kunnon lippu on paitsi euroissa edullisin, paras myös ympäristön kannalta. – VTT on tehnyt laskelman siitä, että jos tuote kestää viiden vuoden sijasta viisi vuotta ja neljä kuukautta, on sen painatuksen hiilijalanjälki jo kompensoitu. – Ja millaista mainosta on yritykselle, jos sen salossa liehuu repaleinen lippu? ”VÄÄRÄ” TYÖ, MAINIO TYÖPORUKKA Pesulan puolelta löytyy toinen mies, joka on hänkin viihtynyt 24 vuotta ihan ”väärissä” hommissa. – Olin penskana leipomossa töissä. Siitä kai sitten tuli ajatus, että ryhdyn leipuriksi. Koulut kävin, mutta kun en leipurin hommia heti saanut niin tulin tänne, kertoo tekstiilityöntekijä Janne Kostiainen. – En tykkäisi olla isossa firmassa töissä. Varmaan tämä työporukka saa viihtymään. Me ollaan kaikki vähän omaa sakkia, Kostiainen kuvaa mielissään. Vuosien varrella on Kostiaisen mielestä menty niin työergonomian kuin ympäristönkin kannalta eteenpäin. Esimerkiksi kaasulla toimiva raami laitetaan kaikissa mahdollisissa väleissä kiinni. – Kyllä siitä huolehtii jo kuumuudenkin takia… Pesulan paikkaa on muutettu kolme kertaa, mutta aina on saatu kevennyksiä prosessiin. Kostiainen ottaa esimerkiksi linkoukseen liittyvän työvaiheen. ? Ompelijamodisti Tiia Lempinen sanoo pitävänsä työstään Printscorpiolla. Yrityksessä hän aloitti vakinaisena kaksi vuotta sitten, useamman kesätyöjakson jälkeen. Tekija?_2020_10_sisus.indd 31 Tekija?_2020_10_sisus.indd 31 7.10.2020 13.57 7.10.2020 13.57
32 Tekijä 10/2020 – Aina voi mennä puhumaan, ihan suoraan voi mennä asiansa sanomaan. LIPPUJA, VIIREJÄ, STANDAAREJA…. Mira Weck-Heinosella, ompelija-artenomilla on ompelimossa työn alla vähän erikoisempi ja harvinaisempi tekstiili, joka valmistuu melkein 10 vuoden ompelukokemuksella. – Teen kaksipuoleista, kaksikielistä jättistandaaria. Laitan etuja takapuolen kankaat ja välikankaan neuloilla kiinni. Sitten menen ompelemaan kankaat toisiinsa kiinni ja käännän työn kääntöaukosta, Weck-Heinonen kertoo. – Täällä luotetaan työntekijöihin, ei ole kellokortteja, hyvä on työnantaja. Ja minulla on mukavat työkaverit, luottelee ompelija työpaikkansa hyviä puolia. Jo useampaan kertaan mainitun kuumuuden ohella Weck-Heinonen mainitsee työn rasittavista puolista kiireen, joka aiheuttaa stressiä. – Saman päivän lähtöjä voi tulla tosi myöhään. Mutta kyllä me tiimityötäkin tehdään, jaetaan tarvittaessa töitä ja autetaan, Weck-Heino huomauttaa. Ompelijana työskentelee myös yrityksen pääluottamusmies Mirja Tuominen. Printscorpiolla on työvuosia takana yhdeksän. Omasta työstään Tuominen sanoo, että lippujen ompelua on kaikkein eniten. Varastotkin on pidettävä riittävässä vahvuudessa. – On löydyttävä lippuja ja maakuntaviirejä. Sokoksen ja Prisman lippuja pitää löytyä aina, ja eri kokoja. Aikoinaan kaavanpiirtäjä-leikkaajaksi ylioppilastutkinnon jälkeen valmistunut ompelija toteaa vielä, että samaa sarjaa voi joutua työstämään useamman päivän putkeen. Se käy niskaan ja hartioihin. Sormet ovat taas kovilla silloin, kun sisäsomisteisiin ommellaan silikonivahvisteita. Näpeillä on pidettävä kangas ja silikoni tarkkaan tasoissa, vaikka kangas venyy, silikoni ei. LIITTO VASTAA, MUTTA TES EI AUKENE Printscorpiolla tuotannosta työskentelevistä ja omistajasukuun kuulumattomista kaikki ovat kahta lukuun ottamatta Teollisuusliiton jäseniä. Tuominen sanoo, että hänestä tuntuu kyllä erittäin helpolta soittaa liittoon ja kysyä neuvoa. Mutta työehtosopimuskirjan tekstien muoto ei hänelle oikein kelpaa. – Tessin sanamuodot ovat aika ihmeellisiä. Ei niistä saa selvää. TEAMin aikaan tessissä oli erotettu väreillä, missä käsiteltävä asiaa vaihtuu. Nyt on vain aakkosellinen hakemisto, Tuominen kritisoi. Pääluottamusmies vahvistaa tiedot siitä, että yrityksessä ei ole koskaan lomautettu tai irtisanottu ketään. Koronan takia on kuitenkin jouduttu käymään yt-neuvottelut. Niissä sovittiin lähinnä siitä, että syksyllä katsotaan uudelleen, onko tarvis lomautuksiin. – Näillä näkymin tarvista ei ole. Nyt on ihan älyttömästi töitä. Ei pelota firman tulevaisuus tällä hetkellä. ? – Aiemmin pesusta tulleet tekstiilit vedettiin käsin aisan yli linkoon. Ja käsin lingosta pois. Nyt meille tuli avaaja. Se säästää aika paljon kroppaa, Kostiainen iloitsee. – Onhan työ jälkensä jättänyt. Mutta aika paljon riippuu siitä, missä kunnossa pitää itsensä. Olen huomannut, että ei riitä, että käyttää koiran pihalla, Kostiainen naurahtaa. Mies kertoo lenkkeilyn ohella ottaneensa harrastuksekseen nyt myös melonnan. Kostiainen kehuu muiden työntekijöiden tapaan yrityksen ilmapiiriä. Myös työnantaja vie pisteet kotiin. ? Pääluottamusmies, ompelija Mirja Tuominen toteaa, että useampi päivä samaa ompelutyötä peräkkäin pistää hartiat ja niskan koville. Osoituksena ympäristövastuusta yrityksen katolla on 228 aurinkopaneelia. Ajan kuluessa ne ovat myös kustannustehokas tapa tuottaa sähköä. Tekija?_2020_10_sisus.indd 32 Tekija?_2020_10_sisus.indd 32 7.10.2020 13.57 7.10.2020 13.57
10/2020 Tekijä 33 ”Me ollaan kaikki vähän omaa sakkia.” JANNE KOSTIAINEN Tekstiilityöntekijä TYÖSSÄ Tekija?_2020_10_sisus.indd 33 Tekija?_2020_10_sisus.indd 33 7.10.2020 13.57 7.10.2020 13.57
34 Tekijä 10/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Korvaava työ – totta ja tarua T eollisuusliitto, SAK ja EK sopivat muutama vuosi sitten, että puhumme käsitteestä ”korvaava työ” vain silloin, kun tarkoitetaan työehtosopimuksessa määriteltyä korvaavaa työtä. Lääkärin pitää näet suhteuttaa työntekijän työkyvyttömyys aina siihen työhön, jota työntekijä tekee. ”Korvaava työ” -nimistä työtä ei ole. Yhteisen palaverin ansiosta saimme Työterveyslaitoksen ja monet työterveyshuollon ylilääkärit tukemaan näkemystä, mutta nyt näyttää siltä, että näkemyksestä lipsutaan. Teollisuusliiton 35 työehtosopimuksesta 16 on sellaisia, joissa on jokin määräys korvaavasta työstä. Liiton tulkinnan mukaan vain sellaisissa työpaikoissa, joissa on työehtosopimuksen mukainen järjestelmä korvaavasta työstä, voidaan tällaista työtä teettää. Lainsäädäntö ei vieläkään tunne koko käsitettä. Mikä on ”järjestelmä”? Järjestelmällä tarkoitetaan sellaisia työpaikan yhteistoiminnassa käsiteltyjä toimintatapoja ja kirjauksia, joista käy ilmi missä tilanteissa voidaan teettää korvaavaa työtä, millainen lääketieteellinen kannanotto tarvitaan, millä ehdoilla ja palkalla työtä tehdään, ja mitä juuri sen työpaikan korvaavat työt voisivat olla. Toimintamallin laatimisessa pitäisi hyödyntää työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutettujen osaamista. KORVAAVA ON TILAPÄISTÄ Työntekijän kannalta samaa on aina se, että järjestelyt ovat tilapäisiä eikä ansionmenetystä saa syntyä. Työntekijän on aina saatava työterveyslääkärin arvio työkyvystä. Tarvittaessa hänellä pitää olla mahdollisuus keskeyttää korvaava työ ja siirtyä sairauslomalle. Joissain työpaikoissa yritetään kiertää korvaavan työn määräyksiä kutsumalla työtä muokatuksi tai kevennetyksi työksi. Muokattu työ on aina omaa, helpotettua työtä. Nostoja voidaan esimerkiksi tilapäisesti poistaa tai työtä muokata muutoin työterveyshuollon ohjeen mukaisesti. Usein työn muutokset jäävät pysyviksi. Korvaava työ on sen sijaan aina muuta kuin omaa työtä. Viimeistään koronapandemiassa on ymmärrettävä, että tarttuvan taudin kantajaa tai flunssaoireista työntekijää ei pidä määrätä korvaavaan työhön. Useimmiten korvaavaa työtä käytetään työtapaturmatilanteissa. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa työntekijän toipumista eikä pahentaa sairautta tai vammaa. ONKO VÄHENTYMINEN TOTTA? Teollisuuden työtapaturmat, jotka johtavat alle viikon poissaoloon, näyttävät vähentyneen. Onko työturvallisuus parantunut näin paljon? Epäilemme yhdeksi syyksi sitä, että korvaavalla työllä peitellään työtapaturmien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Työpaikoiltakin ollaan näistä asioista toisinaan liittoon yhteydessä. Työtapaturma siis tilastoidaan ja ilmoitetaan vakuutusyhtiölle, ja se tutkitaankin työpaikalla ohjeen mukaan. Mutta kun käytetään korvaavaa työtä, siitä ei synny työkyvyttömyyttä. Näin saadaan tilastot siistimmiksi. Onko näin? Tapaturmavakuutuskeskus teki keväällä niin sanotun ilmiöselvityksen Korvaava työ on aina jotain muuta kuin omaa työtä, ja arvion työkyvystä on tultava poikkeuksetta lääkäriltä. Saako työnantaja määrätä sairauslomalla olevan ja omaan työhönsä työkyvyttömäksi todetun tekemään jotain muuta työtä? Voiko työntekijä välttyä ”putoamasta” Kelan sairauspäivärahalle pitkän sairausloman aikana? Näitä kysytään usein liiton työympäristöja sosiaaliturva-asioiden neuvontapuhelimessa. asiasta. Mielestämme selvitettävänä oli kuitenkin väärä ilmiö eli se, ilmoittavatko työnantajat tapaturmiaan vakuutusyhtiölle. Kyllä ilmoittavat, kymmenen päivän sisään, mutta tapaturmat näyttävät nykyisin tuottavan vähemmän työkyvyttömyyttä (sairauspäiviä) kuin aikaisemmin. Vastaavanlaista vähenemistä ei ole nähtävissä niissä tapaturmissa, jotka aiheuttavat yli 30 päivän työkyvyttömyyden. Noin 80 prosenttia työtapaturmista on kuitenkin nimenomaan niitä, jotka aiheuttavat enintään 30 päivän työkyvyttömyyden. Kuulemme liitossa yleensä vain tilanteista, jotka ovat menneet jotenkin mönkään tai joissa on toimittu väärin. Harvoin kukaan soittaa ja kertoo saaneensa avun korvaavasta työstä, vaikka se voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään edes osapäiväisesti, eikä hänelle voida myöntää osasairauspäivärahaa. Työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään, mutta työeläkeyhtiö ei myönnä hänelle kuntoutustukea. Kelan sairauspäiväraha jää niin pieneksi, ettei se kata työntekijän elinkustannuksia. Omaa työtä tilapäisesti korvaava työ on ihan oikeaa työtä. MARJUT LUMIJÄRVI M A U RI TI U S IM A G ES / LE H TI KU VA Tekija?_2020_10_sisus.indd 34 Tekija?_2020_10_sisus.indd 34 7.10.2020 13.58 7.10.2020 13.58
TYÖHYVINVOINTI Pienikin parannus työolojen laadussa voi näkyä merkittävänä muutoksena työssäjaksamisessa ja sairauspoissaoloissa, kertoo SAK:n viimeisin Hyvän työn mittari -tutkimus. – Kun työpaikoilla satsataan työolojen laatuun, siitä hyötyy koko yhteiskunta. Työhyvinvoinnin parantuminen vähentää sairauspoissaoloja, lisää tuottavuutta ja pidentää työuria. Siksi myös valtion olisi tuettava työolojen kehittämistä suomalaisilla työpaikoilla, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Kyselytutkimuksen vastauksissa huonoiksi luokitelluilla työpaikoilla lähes kolmannes työntekijöistä on vuoden aikana ollut poissa töistä sairauden takia yhteensä vähintään kuukauden (yli 20 työpäivää). Hyvillä työpaikoilla vastaava osuus työntekijöistä on vain seitsemän prosenttia. – Mitä paremmat työolot työntekijällä on, sitä pidempään hän haluaa jatkaa työssään, jopa yli eläkeiän. Huonot työolot puolestaan heikentävät hyvinvointia ja terveyttä ja vaikuttavat siten työurien pituuteen, Antila toteaa. Ikääntyneiden työkyvystä voidaan huolehtia muun muassa keventämällä ja räätälöimällä työtehtäviä, takaamalla kaikille laadukas työterveyshuolto ja lisäämällä työntekijöiden tarpeista lähteviä työaikajärjestelyjä. Testaa omat työolosi Hyvän työn mittarilla: www.testaatyoolosi.fi Lue lisää: www.sak.fi/aineistot/ tutkimukset/hyvan-tyon-mittari-2020 10/2020 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖOLOJEN KOHENNUS PIDENTÄÄ TYÖURAA VASTUUT HAKUSESSA YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA ”Kun työpaikoilla satsataan työolojen laatuun, siitä hyötyy koko yhteiskunta” TARKASTUSHANKE Työsuojeluhallinto toteutti vuosina 2016–2019 valtakunnallisen tutkimus-, valvontaja viestintähankkeen yhteisillä työpaikoilla. Tarkastusten perusteella annettiin 1 700 toimenpideohjetta tai kehotusta. Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita pitää määrää ”järkyttävän isona”. – Raportin löydökset eivät tulleet yllätyksenä meille, jotka työskentelemme työturvallisuuden parissa. On puutteita perehdytyksessä, osaamisen varmistamisessa tai henkilökohtaisissa suojavälineissä. Löytyy ihan silkkaa tuottavuuden maksimointia turvallisuuden kustannuksella, Kotaviita murehtii. Vastuunkantoa on Kotaviidan mielestä kohennettava. On esimerkiksi ryhdyttävä keskustelemaan rangaistusten koventamisesta, kun työtapaturma on johtunut laiminlyönnistä. Lue lisää: www.tekijälehti.fi KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Voidaanko työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu valita muulloinkin kuin vuoden tai valintakauden päättyessä? Kyllä voidaan. Työsuojeluvalinnat pyritään pääsääntöisesti järjestämään aina vuoden loppupuolella, kun edellinen valintakausi on päättynyt. On kuitenkin tilanteita, jolloin valinnat voidaan tehdä muulloinkin. Mikäli työsuojeluvaltuutettu luopuu tehtävistään jostain syystä kesken kauden tai työpaikalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut työsuojeluvaltuutettua ja kahta varavaltuutettua, voidaan valinnat tehdä milloin vain. Kesken kauden voidaan tarvittaessa järjestää myös täydennysvaalit valtuutetulta tai hänen varaltaan vapautuneisiin tehtäviin. Uusista valinnoista on aina muistettava tehdä ilmoitukset Työturvallisuuskeskukseen, työnantajalle ja ammattiliiton jäsenen omaan liittoon. Työn laatu hyvä Työn laatu huono USKOO PYSTYVÄNSÄ TERVEYDEN PUOLESTA TYÖSKENTELEMÄÄN NYKYISESSÄ TYÖSSÄ KAHDEN VUODEN KULUTTUA, % Ei osaa sanoa Tuskin Melko varmasti Aivan varmasti Lähde: SAK / Hyvän työn mittari 17 50 39 41 44 5 5 Kuva Kaitaan metrotyömaalta, jonka lukuisista, vakavista työsuojeluongelmista Metalliliiton Ahjo teki artikkelin jo vuonna 2017. Vielä 10 kuukautta louhintatöiden aloittamisen jälkeen edes yli puolen kilometrin pituisessa tunnelissa ei ollut hätäpoistumistietä tai suojakonttia tulipalon tai onnettomuuden varalta lain vaatimuksista huolimatta. Työnjohtaja arvioi, että ilman henkilökohtaista mittaria liikkuvat työntekijät kyllä ”nenäänsä tuntevat”, jos tunnelissa leijailee häkää räjäytyksen jälkeen. Häkä on hajuton ja väritön kaasu. PE KK A EL O M A A Tekija?_2020_10_sisus.indd 35 Tekija?_2020_10_sisus.indd 35 7.10.2020 13.58 7.10.2020 13.58
36 Tekijä 10/2020 ”Toivottavasti kaikki palaa ennalleen” Loviisalaisyritys Loval on valmistanut lämpöeristeitä yli 60 vuotta. Koronapandemia näkyy tilauksien tyrehtymisenä, mutta tunnelin päässä näkyy myös valonpilkahduksia. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT PATRIK LINDSTRÖM T alousviisaat ja yritysjohtajat ovat päivittäin lähettäneet terveisiä kotisohville ja työpaikkojen kahvipöytiin, että talouden näkymät syksylle ovat ”sumeat”, ellei peräti synkät. Loviisalaisyritys Lovalilla vallitsee kuitenkin leppoisa tunnelma, mitä nyt käsidesipullot ja turvaväleistä muistuttavat laput kielivät ”uudesta normaalista.” Lovalin työntekijät ovat vuosikymmeniä valmistaneet lämpöeristeitä niin maalämpöpumppuihin ympäri Pohjoismaita kuin keskieurooppalaisten ravintoloiden kahvinkeittimiin. Loval on vientiyritys, jonka tuotteista maailmalle lähtee noin 80 prosenttia. Suurimmat asiakkaat ovat Ruotsissa, Keski-Euroopassa ja Britanniassa. Ongelmana tällä hetkellä on se, että tilanne on aika kaksijakoinen, kertovat pääluottamusmies Enver Tonka ja varaluottamusmies Eetu Kiiveri. Esimerkiksi lämpöpumppujen varalämmittimet myyvät hyvin, kun taas ravintolaja kahvilakäyttöön tarkoitetut nestelämmittimet eivät. – Korona iski kovaa keväällä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tunnelin päässä näkyisi valoa, Tonka kertoo. – Kaikki riippuu nyt tietenkin siitä, minkälainen tilanne on Euroopassa myöhemmin syksyllä. Ja sitähän me emme voi tietää, Kiiveri sanoo. UUSI HALLI KRUUNASI KORONAKEVÄÄN Loval on 1990-luvulta lähtien ollut ruotsalaiskonserni NIBE Industrierin omistuksessa, ja omistajat ovat viime vuosina tehneet miljoonainvestointeja tehtaaseen. Viimeisin esimerkki on uusi tehdashalli. Rakennustyöt aloitettiin puolitoista vuotta sitten, ja halli vihittiin virallisesti käyttöön toukokuussa keskellä koronakevättä. Viime vuosina on myös rekrytoitu paljon uusia työntekijöitä, joten omistajilla on uskoa yritykseen, Kiiveri toteaa. Uudelta puolelta löytyy muun muassa lähettämö ja laaduntarkistus sekä tuotantosoluja. Seija Eerola työskentelee lähettämössä. Maanantaisin on melko rauhallista, loppuviikosta saakin sitten paiskia kunnolla hommia, viisitoista vuotta Lovalilla ollut Eerola kertoo. – Toivottavasti kaikki palaisi ennalleen, Eerola toivoo. Vanhalla puolella yhden tuotantosolun etumiehenä toimii Ralf Söderholm. – Päivät eivät ole koskaan samanlaisia, kun on kyse pienistä sarjoista. Me saatamme valmistaa jopa kymmentä eri sarjaa päivässä, ja me teemme paljon käsin. Esimerkiksi öljylämmittimiä Wärtsilälle ja Valmetille. Voi helposti mennä viisikin vuotta, ettei tule nähtyä samaa tuotetta, Söderholm kertoo. Ilmassa leijuu kuitenkin epätietoisuus tulevaisuudesta ja koronalaman syvyydestä ja kestosta. Koko henkilöstö oli viikon verran lomautettuna heinäkuussa keskellä rauhallisinta lomakautta. – Saa nyt nähdä, iskeekö tässä toinen lomautusviikko vielä päälle, Söderholm sanoo. – Siitä on kuitenkin oltava iloinen, että täällä tehtaalla kukaan ei ole sairastunut, Tonka sanoo. PITKÄT URAT Porukka on yleensä viihtynyt pitkään Lovalilla. Ralf Söderholm on työskennellyt elämänsä toisessa työpaikassa 43 vuotta. – Minulla on porukassa kaksi työkaveria, jotka ovat olleet täällä pidempään kuin minä. Onhan työ muuttunut paljon. Alkuaikoina valmistimme oikeastaan vain vastuksia, kun taas nykyään vähän kaikkea, Söderholm kertoo. Myrskyläläisellä Wilhelm Enbergillä on takanaan vuosi Lovalilla huoltohommissa. Aikaisemmin Nesteen jalostamolla Porvoossa työskennellyt Enberg kehuu työnsä monipuolisuutta. –Pidän siitä, että täällä on enemmän haasteita. Aikaisemmassa työssäni lähinnä seurattiin monitorilta, että missä lamppu palaa ja käveltiin kartan kanssa paikalle ja korjattiin. Täällä pitää itse vähän etsiä, Lovalilaisilla on näppinsä pelissä niin kahvinkeittimissä kuin lämpöpumpuissakin. Tekija?_2020_10_sisus.indd 36 Tekija?_2020_10_sisus.indd 36 7.10.2020 13.58 7.10.2020 13.58
10/2020 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ miettiä ja tunnustella, muun muassa sähköasennuksia tekevä Enberg sanoo. MUUTOKSEN TUULET PUHALTAVAT? Luottamusmiesduo Tonka ja Kiiveri ovat yhtä mieltä siitä, että keskusteluilmapiiri ja välit työnantajan kanssa ovat firmassa hyvällä tolalla. – Ei meillä minun aikanani ole ollut mitään suurempia ongelmia, ja aina on voitu keskustellen edistää työntekijöiden asiaa. Tiedonkulussa olisi jonkin verran petrattavaa, Kiiveri sanoo. LOVAL OY PERUSTETTU 1960 KOTIPAIKKA Loviisa TUOTANTO Lämmitysja tyhjiöjuottoratkaisut HENKILÖSTÖ Noin 230, tuotannossa 190 LIIKEVAIHTO 34,2 miljoonaa (2020) Lähettämö on viisitoista vuotta talossa olleen Seija Eerolan valtakuntaa. Täällä on hyvä työporukka ja työtä saa tehdä omaan tahtiin, lämmönvaihtimiin meneviä osia yhteen puristava Eemeli Juutilainen sanoo. Yrityksen toimitusjohtaja on jäämässä eläkkeelle marraskuussa. – Kyllähän siinä kieltämättä on haasteellinen tilanne, kun ylin johto ja luottamusmiesorganisaatio vaihtuu yhdellä kertaa, mutta uskon, että kaikki tulee menemään hyvin, sanoo Kiiveri, joka työtehtävien vaihtumisen takia ei voi jatkaa luottamusmiehenä. – Niin on käynyt aikaisemminkin, kymmenisen vuotta sitten. Silloinkin olimme kaikki uusia, joten en olisi huolissani, Kiiveri sanoo. ? Vaikeinta tilanteessa on, ettei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin tilauksia alkaa taas tulla tasaisemmin, varapääluottamusmies Eetu Kiiveri ja pääluottamusmies Enver Tonka kertovat. Tekija?_2020_10_sisus.indd 37 Tekija?_2020_10_sisus.indd 37 7.10.2020 13.59 7.10.2020 13.59
38 Tekijä 10/2020 Turvajalkine Viper Roller High + S3 • komposiitti varvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja (EN ISO 20345:2011) • koot 35-47 SK52150-35/47 179 179,,-Takki • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 109 109,,-/takki /takki • 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta, naisten takki: fl.keltainen/musta Talvityövaatteet Talvityövaatteet Miesten malli • koot: 2XS-5XL ADAMIITTI PAT522P/O/K-2XS/5XL K O P Nahkaiset talvityökäsineet • 40 % nahka, 60 % polyesteri • fleecevuori • EN388, CE CAT 2 • koot 8-12 /pari /pari SH03608TW-12TW 6 6 90 90 Verkkokauppamme on aina auki! Naisten malli • koot: XS-2XL ADULAR PAT523N-XS-2XL K Housut • korotettu vyötärö • irrotettavat olkaimet • EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D88-D116 PAT555P/O/K/-2XS/ 5XL-D88/D116 99 99,,-AMETISTI K O P Tarjoukset voimassa 30.11.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_141020.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_141020.indd 1 30.9.2020 9.48 30.9.2020 9.48 Tekija?_2020_10_sisus.indd 38 Tekija?_2020_10_sisus.indd 38 7.10.2020 13.59 7.10.2020 13.59
LYHYET ”SCANIA KÄYTTÄÄ KORONAA NAAMIONA” BUSSIKORITEHDAS Scania ilmoitti 21. syyskuuta lakkauttavansa bussikorituotannon Lahden SOE Busproduction Finland Oy:n tehtaalla. Vain viikko aikaisemmin Scania oli ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut 185 työntekijän irtisanomisesta. – Emme päässeet neuvottelemaan irtisanomisista työnantajan kanssa lainkaan. Saimme neuvottelujen kannalta tyhjäkäyntiviikon perjantaina kutsun yt-neuvotteluihin seuraavaksi maanantaiksi. Menimme palaveriin alkuperäisen ilmoituksen pohjalta valmistautuneina. Kokouksessa tapasimme Ruotsista tulleen toimitusjohtajan Marcelo Gallaon. Hän ilmoitti tuotannon lakkauttamisesta, pääluottamusmies Tommi Vanhala kertoo. – Kysyessäni kävi ilmi, että lakkauttaminen oli ollut linjattuna jo ennen ensimmäistä yt-ilmoitusta. Miksi ei ollut selkärankaa kertoa heti alkuun, miten asia on? Vanhalan mukaan koronapandemia tuli Scanialle kuin ”manulle illallinen”. – Yritys naamioi tuotannon lakkauttamisen koronan aiheuttaman kaupunkibussien kysynnän laskun piikkiin. Korona kyllä hiljensi kaupankäynnin, mutta jossain vaiheessa joukkoliikennettä tarvitaan varmasti. Tehtaan lopettamisen yt-neuvottelut alkoivat 5. lokakuuta. – Neuvotteluiden tavoitteena on se, että ihmiset saavat lähtiessään sellaiset eväät reppuun, että pärjäävät työmarkkinoilla ja pääsevät elämässä eteenpäin. Bussikoritehtaan henkilöstön määrä on 342, josta noin 80 työskentelee tuotekehityksessä. Tuotannon työntekijöiden työt päättyvät näillä tiedoin helmikuun alussa. Lue lisää: www.tekijälehti.fi NAANTALIN JALOSTAMO UHATTUNA ÖLJYTEOLLISUUS Öljynjalostamoyhtiö Neste Oyj kertoi syyskuun puolivälissä, että se harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista. Yhtiö kertoi syyksi fossiilisten öljytuotteiden kysynn än vähenemisen ja yrityksen kilpailukyvyn heikkenemisen. Neste aloitti 1 500 työntekijää koskevat yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa 470 ihmisen irtisanomiseen. Yhtiö saattaa sulkea Naantalin jalostamon vuoden 2022 syksyyn mennessä, ja jalostamotoiminta keskitettäisiin Porvooseen. Naantalissa toiminta keskittyisi terminaalija satamatoimintoihin. Neste työllistää Suomessa vajaat 4 000 henkilöä, joista 330 Naantalissa. Lähde: Yle TYÖSSÄ TYÖSSÄ SOE Busproduction Finlandin pääluottamusmies Tommi Vanhala PALKKARAKENNEOPAS 2020 JULKAISTU TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden yhdessä julkaisema Palkkarakenneopas on päivitetty ja sen uusi versio on julkaistu. Opas on tarkoitettu käytettäväksi sekä liittojen järjestämässä että työpaikkojen omassa palkkarakennekoulutuksessa. Opasta voidaan käyttää myös erilaisissa palkkajärjestelmien kehittämisja ylläpitotilanteissa. www.teollisuusliitto.fi/teknologiateollisuuden-palkka-rakenneopas PUUHUOLTOKETJUSSA HAASTEITA TYÖHYVINVOINTI Luonnonvarakeskus Luke selvitti puuhuoltoketjun työhyvinvointia ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (44,9 h/vk) kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn vastauksissa (36,0 h/vk). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisilla työllisillä keskimäärin. Työkoneiden kuljettajat ja puun kaukokuljettajat arvioivat, että työn alhaisia korvaustasoja kompensoidaan pidentämällä työpäivää. Jos lisänä on pitkä työmatka, jää oman työkyvyn vaalimiselle vapaa-ajalla, työstä palautumiselle ja mahdolliselle perhe-elämälle niukalti aikaa. www.luke.fi A N N IK A RA U H A LA BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”SAK:n selvityksen mukaan 55 prosenttia työntekijöistä kokee, että kiirettä on! Varsinkin teollisuudessa kiireen ihmiselle yleensä aiheuttaa kone. Toisaalta on työpaikkoja, joissa työt tehdään urakkana, jolloin työntekijä aiheuttaa yhdessä koneen kanssa kiireen parempaa ansiota tavoitellessaan. Työn kuormittavuus ja kiire koskettavat naisia enemmän kuin miehiä. Naisista reilu kolmannes kokee, että ei pysty tekemään työtään niin huolellisesti kuin haluaisi.” PIRJO ROSQVIST Teollisuusliiton sopimusasiantuntija ”Työtehtävissäni olen viime keväästä asti kohdannut koronapandemian sivutuotteena syntyneen oudon ilmiön. Koronan torjunnan koetaan olevan ilmeisesti jotain sellaista, joka oikeuttaa ja jopa velvoittaa erilaisiin ylilyönteihin ja harkitsemattomiin toimiin myös työpaikoilla. Työpaikoilta on esimerkiksi kiirinyt juttuja siitä, miten etätöissä olevat tekevät ohjeita ja muistelevat, miten siellä tehtaalla asiat ovatkaan.” JENNI ULJAS Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija ”Pohjoismaissa, Latviassa, Kyproksella ja EU:sta irtautuvassa Iso-Britanniassa ei ole etätyöstä minkäänlaisia määräyksiä. Koska kehitys on kirjavaa, on EU:ssa käynnistetty direktiivihanke, jolla oikeus irrottautua työstä tulisi nostettavaksi samalle tasolle kaikissa jäsenvaltioissa. Duunarin näkövinkkelistä hanke on kiinnostava. Ensinnäkin se johtaa siihen, että korvattavaksi katsottava työ pitää määritellä uudelleen. Siitä mikä on työtä, pitää direktiiviluonnoksen mukaan saada korvausta. Ja siitä mikä ei ole työtä, olisi lakiin perustuva oikeus kieltäytyä.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija 10/2020 Tekijä 39 Turvajalkine Viper Roller High + S3 • komposiitti varvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja (EN ISO 20345:2011) • koot 35-47 SK52150-35/47 179 179,,-Takki • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 109 109,,-/takki /takki • 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta, naisten takki: fl.keltainen/musta Talvityövaatteet Talvityövaatteet Miesten malli • koot: 2XS-5XL ADAMIITTI PAT522P/O/K-2XS/5XL K O P Nahkaiset talvityökäsineet • 40 % nahka, 60 % polyesteri • fleecevuori • EN388, CE CAT 2 • koot 8-12 /pari /pari SH03608TW-12TW 6 6 90 90 Verkkokauppamme on aina auki! Naisten malli • koot: XS-2XL ADULAR PAT523N-XS-2XL K Housut • korotettu vyötärö • irrotettavat olkaimet • EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D88-D116 PAT555P/O/K/-2XS/ 5XL-D88/D116 99 99,,-AMETISTI K O P Tarjoukset voimassa 30.11.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_141020.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_141020.indd 1 30.9.2020 9.48 30.9.2020 9.48 Tekija?_2020_10_sisus.indd 39 Tekija?_2020_10_sisus.indd 39 7.10.2020 13.59 7.10.2020 13.59
40 Tekijä 10/2020 Paikallista sopimista treenaamassa "N uorena rivityöntekijänä lähdin vähän kuulostelemaan, miten neuvotteluhommat toimivat. Osaaminen on tarpeen", sanoo Työelämän tietopakki -kurssille osallistunut automekaanikko Matias Jänkälä, 25, joka työskentelee Wetter Oy:n Rovaniemen toimipisteessä. Jänkälän työpaikalla on paljon nuoria. – He tulevat suoraan ammattikoulusta, eikä monestikaan kerrota, että heillä on oikeuksiakin, vaan sanotaan vain, että tässä ovat työehdot. Mukaan liiton kurssille nuoren automekaanikon Teollisuusliiton pohjoiset jäsenet harjoittelivat Rovaniemellä paikallisen sopimuksen tekoa. Paikalla oli kokeneita luottamushenkilöitä sekä ensikertalaisia. TYÖELÄMÄN TIETOPAKKI 19.–20.9. ROVANIEMI ? ”Meidän nuorten työntekijöiden on hyvä tietää, miten neuvottelu toimii”, sanoo Matias Jänkälä (keskellä takana). houkutteli naapurifirman luottamusmies, Jänkälän setä. Viikonloppu Rovaniemen hotellissa ei mennyt hukkaan. – Paljon sain tietoa. Opiskelun ohessa keskusteltiin monesta muustakin asiasta ja niihinkin tuli selvyys. – Pääpaino oli paikallisessa sopimisessa, mutta päivällisellä ja kahvitauolla juteltiin lisää. Pääsi tutustumaan eri firmojen työntekijöihin, jotka kertoivat, miten heillä on mennyt. Yksi puheenaiheista oli korona, joka on vaikuttanut työllisyyteen Jänkälänkin työpaikalla. – Meistä puolet oli lomautettuna kevättalvella. Välillä tilanne parani, mutta kun tulee lisää tartuntoja, tuntuu, että se vaikuttaa suoraan kysyntään. Ihmiset eivät tuo autoja huoltoon. Suurin selittäjä Lapissa on rajusti lisääntynyt etätyö. – Kurssille kannatti ehdottomasti tulla. Se oli opettavainen, ja koin merkitykselliseksi sen, että tutustuin ihmisiin, joita ei muuten tulisi tavattua, Jänkälä sanoo. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KAISA SIRÉN Tekija?_2020_10_sisus.indd 40 Tekija?_2020_10_sisus.indd 40 7.10.2020 15.20 7.10.2020 15.20
10/2020 Tekijä 41 LIITOSSA SOPIMUKSET PAPERILLE Kempeleessä sijaitsevan Tekniserin pääluottamusmiehellä Maijaliisa Pollarilla on paikallisen sopimisen opiskeluun ajankohtainen tarve. Hänestä tuli pääluottamusmies viime tammikuussa. Työpaikan luottamusmieskulttuuri on nuorta. Talossa on omia käytäntöjä eikä niitä ole dokumentoitu. – Asioita pitää saada paperille. On muun muassa työajan liukumia. Käytäntö eri porukoilla on hieman vaihteleva. Työaikakysymykset koetaan työpaikalla Pollarin mukaan tärkeiksi, jotta työntekijät pystyvät hoitamaan myös oman perheen asioita ja harrastamaan. – Työnantajan kanssa on helppo ottaa asioita esille, mutta haastavaa saada muutoksia läpi. Pitää osata myydä ajatuksensa. Kaikesta meillä pystyy juttelemaan. Pollari tutustui paikalliseen sopimiseen luottamusmiesten kurssilla tammikuussa, ja se innosti hankkimaan lisää tietoa. – Olen ollut talossa 25 vuotta, mutta aikaisemmin en ole kiinnittänyt näihin asioihin hirveän paljon huomiota. Kurssin paras opetus oli se, että pitää lukea työehtosopimusta ja lakia. Sieltä löytyy oleellisia asioita. – Verkostoituminen kurssilla oli tärkeää. Huomasin, miten erilaisia eri työpaikat ovat. Kurssi oli lyhyt ja tiivis. Harjoittelua ja ryhmätyötä olisi voinut olla vieläkin enemmän. Aina tuntuu, että kurssi loppuu kesken. SOPIMISTA HARJOITELTIIN Kurssilla harjoiteltiin sopimista käytännössä. – Piti tehdä paikallinen sopimus. Siinä hoksasi, miten tarkka pitää olla sanamuodoissa ja miten tarkasti pitää kirjata kaikki, ettei tule tulkinnan mahdollisuutta toiselle osapuolelle, kertoo rovaniemeläisen Lappset Groupin varaluottamusmies Heini Portimo. Lappsetissa paikallisesta sopimisesta on kokemusta. – Meillä on joitakin asioita sovittu jo kauan sitten. Kun on ollut mahdollisuus, että saattaisi tulla lomautuksia, meillä on siirretty lomia ja saatu siitä vähän ylimääräistä korvausta, kun on lomailtu sesongin ulkopuolella. Semmoisilla järjestelyillä on lomautus joinakin vuosina vältetty kokonaan. Myös työaikakysymyksistä on paikallisesti sovittu. ? ”Pitää olla sopimusten kirjauksissa tarkka, ettei vastapuoli saa tulkinnan mahdollisuutta”, mainitsee Heini Portimo. ? ”Meillä työpaikalla paikallisten sopimusten paperille laittamisessa riittää sarkaa”, kertoo Maijaliisa Pollari. ? ”Sopimukset kannattaa neuvotella niin, että niistä pääsee tarvittaessa eroon”, pohtii Petri Hyrkäs. – Meillä on tänä vuonna otettu työaikapankki virallisesti käyttöön, ja muitakin joustavia työaikajärjestelyjä on tehty. Kiinnostavaksi vuorovaikutuksen teki Portimon mukaan kurssin monipuolinen koostumus. – Ihmisiä oli eri aloilta, muun muassa autoalan ja teknologiateollisuuden porukkaa. Aikaisemmin en ollut heitä tavannut, vain puualan väkeä. Oli mukava kuulla kuulumisia, miten muut ovat hoitaneet asioita. SOPIMUKSESTA PÄÄSTÄVÄ MYÖS EROON – Kurssin tärkein opetus oli se, että kannattaa tehdä sopimus esimerkiksi määräajaksi niin, että siitä päästään pahemmin riitaantumatta eroon, jos huomataan, että se ei ollut niin hyvä kuin ajateltiin, sanoo Outokummun Tornion tehtaan toinen varatyösuojeluvaltuutettu Petri Hyrkäs. Paikallinen sopiminen on Outokummussa tuttua. – Sitä tehdään mielestäni ihan sopivasti. Työaikajoustot tulevat päällimmäisinä mieleen. Sillä tuottavuutta saadaan nostettua tai ainakin tasattua kysyntähuippuja. Ylityöpankki meillä on ollut jo pitemmän aikaa käytössä. Se on toiminut kohtuullisen hyvin. Hyrkäksen mukaan kurssi tarjosi paljon tietoa ja uusia tuttavuuksia. – Koskaan ei mene koulutus hukkaan! ? "Kurssin paras opetus oli se, että pitää lukea työehtosopimusta ja lakia." Paikallista sopimista treenaamassa Tekija?_2020_10_sisus.indd 41 Tekija?_2020_10_sisus.indd 41 7.10.2020 14.00 7.10.2020 14.00
42 Tekijä 10/2020 Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_10_sisus.indd 42 Tekija?_2020_10_sisus.indd 42 7.10.2020 14.00 7.10.2020 14.00
10/2020 Tekijä 43 LIITOSSA LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. ”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki” Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. – Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo. – Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen. Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa. – Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä. ASKO-MATTI KOSKELAINEN – Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet. EHDOKKAIDENASETTELU VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KIRJALLISESTI Koronaepidemian aikana luottamusmiesvaalien ehdokkaidenasettelukokous on mahdollista järjestää myös kirjallisesti. Ehdokkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan asettua ehdokkaaksi toimittamalla kirjallisen suostumuksen työpaikalla määriteltyyn postilokeroon määriteltynä aikana. Näin fyysistä kokoontumista ehdokkaidenasetteluun ei tarvitse pitää. LUOTTAMUSMIES Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti. Syyskuussa 2020 Teollisuusliiton tiedossa oli 1986 pääluottamusmiestä, 1342 varapääluottamusmiestä ja 1203 luottamusmiestä. LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo ? työehtosopimusten noudattamista, ? työlainsäädännön noudattamista, ? työsopimusten ehtojen noudattamista, ? työsuhteen muiden ehtojen noudattamista. Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät ? työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin, ? yrityksen kehittämiseen, ? paikalliseen sopimiseen. Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen. LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä. Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä. Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa. Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta. ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ? Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa. Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluetoimistoista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista. Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan. Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Pitääkö työpaikalla olla luottamusmies? Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2020 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Pitääkö työpaikalla olla luottamusmies? Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2020 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit HUOM! Metsäteollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta voimassa olevan sopimuskauden päättyessä ei vaikuta mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden luottamusmiesvaaleihin. Luottamusmiesten rooli on näillä sopimusaloilla jopa korostuneen tärkeä. Tekija?_2020_10_sisus.indd 43 Tekija?_2020_10_sisus.indd 43 7.10.2020 14.00 7.10.2020 14.00
TELMON KOEKÄYTTÄJÄT 44 Tekijä 10/2020 44 Tekijä 10/2020 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Telmo tulee! Koulutusvastaavien seminaarissa tavataan! Osallistu osastosi kehittämiseen! Uusi ilmoittautumisjärjestelmä Telmo Murikan kursseille 1.11. Järjestelmään kirjaudutaan sukunimellä, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Koulutuskalenterissa näkyvät tällä hetkellä valtakunnalliset aluekurssit ja marraskuun alusta alkaen Murikan opistokurssit. Telmossa jäsen valitsee kurssin, täyttää kurssihakemuksen ja lähettää sen sähköisessä muodossa esimiehelleen hyväksyttäväksi. Ohjelman OmaPalvelussa pääsee seuraamaan hakemuksen etenemistä sekä omia suorituksiaan. Järjestelmään pääsee osoitteessa teollisuusliitto.etapahtuma.fi. Jatkossa linkki löytyy suoraan liiton ja opiston kotisivuilta. Murikan kursseja ? Työturvallisuuskorttikurssi (Hakaniemi) 2.11. ? Teknologiateollisuuden palkkatekniikan kurssi 2.11. ? Luottamusmiesten peruskurssi 2.11. ? Työsuojelun peruskurssi 9.11. ? Paikallinen sopiminen 9.11. ? Työsuojelun täydennyskurssi Kemialliset tekijät työpaikalla 9.11. ? Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 11.11. ? Työsuojelun peruskurssi (siirretty keväältä) 16.11. Kaikki Murikan tulevat kurssit ovat osoitteessa www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri Koulutusvastaavien teemaseminaari 21.-22.11. Koulutusvastaavien teemaseminaari on suunnattu ammattiosastojen työmarkkinoiden käytössä oleville koulutuksesta vastaaville henkilöille. Kutsu tilaisuuteen lähetetään ammattiosastoille. Tule hakemaan uutta sykettä koulutusten suunnitteluun ja järjestämiseen sekä viettämään mukava viikonloppu Murikassa. Toiminnan pulssi – ammattiosastojen kehittämiskoulutukset Murikassa 14.–15.11. Helsinki–Uusimaa Nyt on mahdollisuus lähteä porukalla hakemaan uutta sykettä osaston toimintaan, tavata alueen muita aktiiveja sekä ideoida tulevaisuuden ammattiosastoa – hauskaa illanviettoa unohtamatta. Koronan vuoksi peruuntuneita kursseja on siirretty ensi vuoteen. Ilmoittautuminen: Osaston puheenjohtaja lähettää sähköpostilla osallistujien nimet ja syntymäajat (enintään 8 henkilöä) osoitteeseen koulutus@teollisuusliitto.fi. Lisäksi on ilmoitettava mihin tilaisuuteen osallistutaan, sekä osaston nimi ja numero. Puheenjohtaja varmistaa etukäteen, että osallistujat ovat sitoutuneet koulutukseen. Varsinaisten hallituksen jäsenten estyessä myös varajäsenet voivat tulla koulutukseen. Ilmoittautua voi myös koontilomakkeella. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastokoulutus Tekija?_2020_10_sisus.indd 44 Tekija?_2020_10_sisus.indd 44 7.10.2020 14.00 7.10.2020 14.00
10/2020 Tekijä 45 ”Uusi kurssihaku on vanhaa parempi” Murikka-opiston kursseille voi nyt hakea ja ilmoittautua sähköisen Telmo-järjestelmän kautta. Yksi Telmon koekäyttäjistä on Esko Santaholma, joka kutsui myös työnantajansa tuotantojohtajan Iiro Ojalan mukaan testiryhmään. Santaholma näkee Telmossa pelkästään hyvää. Uusi sähköinen kurssihaku vaatii hänen mielestään lähinnä tietokoneen peruskäyttötaitoja ja sähköpostia. – Hakujärjestelmään kirjautuminen on helppoa ja sivusto on selkeä, joten valittavat kurssit löytyvät helposti. Uskon, että liiton jäsenten kynnys hakea kursseille madaltuu uuden järjestelmän kautta. Parasta sähköisessä kurssihaussa on Santaholman mielestä se, että järjestelmä mahdollistaa pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden. Yhdellä istumalla voi hahmotella vaikka koko vuoden koulutuksensa, koska sivustolta näkee kätevästi kurssitarjonnan. Testissä Santaholma näppäili sivustolta itselleen kahdeksan kuvitteellista kurssia. Esimies sai hakemukset sähköpostiinsa ja mahdollisuuden hyväksyä tai hylätä ne. Santaholma sai tiedot hyväksytyistä ja hylätyistä kursseista reaaliaikaisesti omaan sähköpostiinsa. Uusi järjestelmä on Santaholman mielestä selkeästi parempi kuin vanha menetelmä. – Kurssihakemusten täyttäminen, tulostaminen ja vieminen työnantajalle, joka puolestaan täyttää ne kuulakärkikynällä, on jotenkin vaivalloista. Alkuaikoina vielä lähetin hakemuksen kirjepostissa eteenpäin. Sitten tuli välivaihe, jossa hakemus skannattiin ja lähetettiin sähköpostilla liittoon. Telmo kysyy kirjautuessa sukunimeä, syntymäaikaa ja jäsennumeroa. Kun haluttu opistokurssi tai alueellinen viikonloppukurssi on löytynyt kalenterista, hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti esimiehelle hyväksyttäväksi. Telmossa pystyy seuraamaan hakemuksen käsittelyä ja etenemistä ja uusi järjestelmä myös tallentaa opintosuoritukset. Vanha pdf-lomakemalli säilyy ilmoittautumismenetelmänä alkuvaiheessa. Murikka-opiston loppuvuoden kursseille voi jo hakea ja ilmoittautua sähköisen järjestelmän kautta. Tuotantojohtaja Ojala huomasi Telmoa testatessaan, että sähköinen hakemus teetti hänelle vähemmän työtä. – Pdf-lomakkeen täyttäminen firman tiedoilla käsin kirjaten ja skannaten vie kymmenkertaisesti aikaa. Verkkohakemuksen hyväksyminen tuossa testitilanteessa oli helpompaa ja yksinkertaisempaa. – Eskolle olinkin jo aiemmin sanonut, että eikö näitä kurssihakemuksia voi muutoin tehdä. Hän sitten kertoi, että kokeilu on tulossa ja ehdotti testiin mukaan lähtemistä. Ojala huomasi myös, että hakemuksen hyväksyminen on helpompi muistaa, kun se tulee sähköpostiin siihen verrattuna, että hakemus odottaa paperisena pöydällä. TELMON KOEKÄYTTÄJÄT LIITOSSA OIVALTAJAT Esko Santaholma ja Iiro Ojala lähtivät testaamaan Telmoa keväällä, kun kutsu testiryhmään tuli Murikka-opistolta. Uusi kurssihakujärjestelmä saa miehiltä pelkkiä kehuja. ESKO SANTAHOLMA Pääluottamusmies, kasauslinjan valvoja Topi-Keittiöt, Kalajoki Puheenjohtaja, Puuliiton Kalajoen ao. 755 IIRO OJALA Tuotantojohtaja Topi-Keittiöt, Kalajoki TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Kirjaudu Telmoon: teollisuusliitto. etapahtuma.fi Telmoon pääsee myös Murikan ja liiton kotisivuilta. Tekija?_2020_10_sisus.indd 45 Tekija?_2020_10_sisus.indd 45 7.10.2020 14.01 7.10.2020 14.01
Elokuvateatteria ei ole ja laivalle ei jouda T eollisuusliiton jäsentutkimuksen mukaan liikunta on liiton jäsenten suosituin harrastus: 70 prosenttia jäsenkyselyyn vastanneista kertoo liikkuvansa, kuntoilevansa tai urheilevansa. Liikunta on liiton naisten ykkösharrastus. Saunominen on Teollisuusliiton jäsenille toinen kaikkein mieluisimmista vapaa-ajanviettotavoista. Reilusti yli puolet vastanneista saunoo (69 %). Saunominen on erityisesti liiton miesten mieleen. Kotimaanja ulkomaanmatkailu (47 %) kuuluvat teollisuusliittolaisten suosikkeihin. Monella liiton jäsenellä (45 %) on myös mökki, matkailuauto tai asuntovaunu omassa tai yhteiskäytössä. Kotona laitetaan ruokaa, ja kotia myös sisustetaan innolla (45 %). Monesti vapaa-ajanviettotapoihin yhdistyy matkailu, varsinkin jos mökki on kauempana tai harrastetut lajit vaativat erikoisolosuhteita. Nuoret miesjäsenet kuvaavat: ”Lumilautailu on lähellä sydäntä. Siinä yhdistyy matkailu ja urheilu” (Mies, 1977) ja ”Laskettelua ja sen myötä matkustelua” (M 1997). Alueelliset erot vaikuttavat vapaa-ajanviettoon. Eräs nuori jäsen ilmaisee asian näin: ”Elokuvateatteria ei ole ja laivalle ei jouda” (M 1995). Elokuvissakäynti ja television katsominen eivät erityisesti nouse jäsenkyselyyn vastanneiden suosikkeihin, yksittäisiä mainintoja löytyy. Liikkuva kuva ja digilaitteet näkyvät vastauksissa: ”Viherkasvit, TV:n katselu ja loikoilu” (Nainen, 1984) ja ”Viherkasvit, sarjojen katselu, ystävien kanssa seurustelu” (N 1973), ”Twitter, elokuvat, tv-sarjat, ajankohtaisohjelmat, dokumentit” (M 1996) ja ”Elokuvat ja sarjat. Työmatkan äänikirjat” (M 1971). VAPAA-AIKA YKSITYISTYY JA ERIKOISTUU Vapaa-ajan vietto on vuosikymmenten mittaan muuttunut yksityisemmäksi ja erityisemmäksi. Yksityisempi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi urheiluseuran joukkuetreenit tai valmiit ryhmämatkat eivät tunnu omilta. Erityisyys puolestaan tarkoittaa sitä, että jokainen voi valita itselle sopivan vapaa-ajanviettotavan tai harrastuksen. Jäsenkyselyyn vastanneet luettelevat tarkkaan harrastuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Esimerkiksi: ”Laitesukellus ja hevonen” (N 1977), ”Brassijujutsu ja lukkopaini” (M 1986), ”Roolipelit ja kirjoitustyö” (M 1987), ”Viinit ja ruoka” (N 1977) sekä ”Laskettelu, skeittaus, valokuvaus” (M 1999). Aina 1960-luvulta asti televisio on viihdyttänyt yksinasuvia ja perheellisiä. 2000-luvulla televisiosta on tullut kuin radio, joka pauhaa auki taustalla. Katseenkiinnittäjiä ovat uudet mobiililaitteet eli kännykkä, tietokone ja tabletti. Niiden avulla jokainen voi muokata omat profiilinsa käyttötarkoitusten mukaan, tehdä ostoksia, hoitaa asiointia ja pitää yhteyttä toisiin. Yksityisesti. Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneista lähes puolet (44 %) käyttää vapaa-ajallaan tietokoneita ja pelaa tietokoneja konsolipelejä. OMAT JA PERHEEN AJAT ”Nykyisessä uudessa työpaikassa saan enemmän vapaa-aikaa, eikä jatkuvaa ylityötä tarvitse tehdä” (N 1984) ja ”Tylsää ja monotonista työtä aivan liikaa. Luovuutta ei voi käyttää ollenkaan. Työajat huonoja. Työ vie liikaa päivästä” (M 1973). Esimerkiksi näin kuvaavat Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneet tilannetta, jossa työnteko vaikuttaa heidän vapaa-aikaansa. Alituinen kiire voi leimata tekemistä ja perheen kanssa vietettyä aikaa. Viisikymppinen nainen vastaa, ettei harrasta ”oikeastaan mitään, arkiliikunta, töissä heiluminen ja kotityöt, joita riittää” (N 1970). Perhetilanne vaikuttaa myös vapaa-ajanviettoon. Lapsiperheiden toimet poikkesivat pariskuntien ja yksinasuvien suosikeista. Lapsiperheiden vanhempia on vastanneista eniten (45 %). Lastensa kanssa yksin tai puolisonsa kanssa asuvat harrastavat muita innokkaammin rakentamista ja remontointia. Kun perheessä on lapsia, mökkeily ja saunominen innostavat. Pariskunnat, joilla ei ole lapsia tai lapset ovat muuttaneet omilleen, on muita yleisemmin lemmikkieläin. Matkailu on pariskunnilla yleisempää kuin muilla. Vastanneista pariskuntia on noin kolmasosa (31 %). Yksin asui neljäsosa (24 %). Heillä taas ei ollut yhtä yleisesti lemmikkieläimiä. Vaikka yksinasuvista kolme neljäsosaa on miehiä, he eivät rakentaneet tai remontoineet perheellisiin Lepoa ja vapaa-aikaa on se aika, mikä jää työnteosta ja työmatkoista, todetaan Teollisuusliiton jäsentutkimuksen kolmannessa luvussa. Luku käsittelee jäsenten vapaa-aikaa ja sen viettotapoja. JÄSENTUTKIMUS 2020 TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ 70 prosenttia jäsenkyselyyn vastanneista kertoo liikkuvansa. 46 Tekijä 10/2020 Tekija?_2020_10_sivu 46 uusiksi.indd 46 Tekija?_2020_10_sivu 46 uusiksi.indd 46 7.10.2020 14.34 7.10.2020 14.34
10/2020 Tekijä 47 Tuotantotyöntekijä Kirsi Tuviala ohentaa lankaa esikehruukoneella Novitan lankatehtaalla Kouvolassa. miehiin verrattuna yhtä innokkaasti. Sen sijaan tietokoneiden ja moottoriajoneuvojen kanssa puuhaaminen ja penkkiurheilu kiinnostavat heitä enemmän kuin muita. Yksinasuvien 18–35-vuotiaiden miesten ehdoton ykkösharrastus (78 %) oli tietokoneet ja tietokoneja konsolipelit. MIESTEN JA NAISTEN ERIYTYNYT VAPAA-AIKA Jäsenkyselyyn vastanneiden vapaa-ajanvietto on eriytynyt kahtia miesten ja naisten harrastuksiin. Liiton miehille saunomisen lisäksi liikunta on tärkeää. Se on kuitenkin enemmän urheilua kuin pelkkää kuntoilua. Maantietai maastopyöräily on selvästi miesten juttu. Autot ja muut moottoriajoneuvot ovat monelle rakkaita. Moni miehistä metsästää ja kalastaa – tai harjoittaa penkkiurheilua ja politiikkaa. Liiton naiset harrastavat miehiä yleisemmin kulttuuria, kuten teatteria, konsertteja ja taidetta. Myös käsityöt, puutarha ja lukeminen kiinnostavat, ja tietyt liikuntaja kuntoilumuodot. Esimerkiksi ratsastus on lähes tyystin naisten juttu, kuten myös pilates, tanssi ja vesijuoksu. LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus 3 Kartoissa kuvataan teollisuusliittolaisten harrastuksia, joissa alueittain on eniten eroa yleisyydessä. Mitä tummempi väri, sitä suositumpi harrastus. Alueen järjestysluku kertoo, monenneksi suosituin kyseinen harrastus on sillä alueella. Ainoa vahvasti erottava taustatekijä jäsenkyselyyn vastanneiden duunarimiesten ja -naisten vapaa-ajanvietossa on ikä. 18–35-vuotiaat miehet asuvat yleisimmin yksin. He ovat muita innokkaampia tietokoneiden käyttäjiä ja tietokoneja konsolipelien pelaajia. He harrastavat yleisimmin moottoriajoneuvojen tuunaamista. 36–65-vuotiaat miesjäsenet ovat enimmäkseen perheellisiä. Heitä taas vie muita yleisemmin rakentaminen ja remontointi. 18–35-vuotiaat naiset asuvat yleisimmin yksin tai ovat parisuhteessa. Heillä on lemmikkejä muita yleisemmin. Kiinnostuksen kohteita ovat muita yleisemmin kodin sisustus ja ruoanlaitto sekä matkailu ja valokuvaus. 36–65-vuotiaat naiset lukevat kaikkein innokkaimmin. He myös muita yleisemmin hoitavat pihoja ja puutarhoja tai poimivat metsästä sieniä ja marjoja. ? TE O LL IS U U SL IIT TO Tekija?_2020_10_sisus.indd 47 Tekija?_2020_10_sisus.indd 47 7.10.2020 14.01 7.10.2020 14.01
48 Tekijä 10/2020 LE H TI KU VA / A FP MAAILMA IG Metall ehdottaa nelipäiväistä työviikkoa TYÖAIKA Saksan metalliliiton IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann ehdotti elokuussa, että neljän päivän työviikko olisi vastaus koronakriisin vaarantamien työpaikkojen turvaamiselle. Seuraavalla työehtosopimuskierroksella IG Metall tarjoaa yrityksille mahdollisuutta nelipäiväiseen viikkoon työpaikkojen säilymistakuuta vastaan. Palkka ei putoaisi yhtä paljon kuin työaika, mutta Hofmann ei vielä määritellyt korvauksen tasoa. Nelipäiväisyydessä työnantaja säästäisi merkittävästi irtisanomiskuluissaan, Hofmann sanoo. Irtisanominen on nimittäin Saksassa usein kallista. Yrityksillä on der Sozialplan , sosiaalisuunnitelma, jolla sovitaan irtisanottavien korvaukset. Ne voivat olla hyvinkin korkeita. Toisena etuna yrityksille olisi ammattitaitoisen työvoiman säilyttäminen. Saksan teollisuudessa siitä on toisinaan pula. Koronakriisin myötä Saksassa on nyt laajasti käytössä lyhennetty työaika, die Kurzarbeit . Järjestelmässä valtio korvaa yritykselle lyhennettyä työaikaa tekevien palkkoja perheen koosta riippuen 60 tai 67 prosenttia pois leikkaantuneesta nettopalkasta. Elokuussa Kurzarbeitia teki 4,6 miljoonaa ihmistä, kun luku toukokuussa oli peräti 7,3 miljoonaa. Valtion korvauksella on tiettyjä ehtoja, joita on pandemian vuoksi höllennetty. Oleellista kuitenkin edelleen on, että asiasta voidaan sopia vain yritysneuvoston kanssa. Se on Saksassa ULKOMAALAISILLEKIN OIKEUKSIA QATAR Uusi laki antaa siirtotyöläisille oikeuden vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajan lupaa sekä takaa vähimmäispalkan Qatarissa. Päätös on historiallinen, sillä alueen maat tunnetaan siirtotyöläisten erittäin huonosta kohtelusta. Maa lakkautti jo aiemmin julman kafala-järjestelmän. Se salli työnantajan lähettää ulkomaisen työntekijän pois maasta koska tahansa, eikä tämä voinut matkustaa Qatarista ilman työnantajan lupaa. Nyt hyväksytty laki määrää kaikille kansallisuudesta riippumatta saman vähimmäispalkan, 418 euroa kuussa. Mikäli työnantaja tarjoaa ruoan ja asiallisen majoituksen, vähimmäispalkka on 230 euroa. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow sanoo, että laki tuo palkankorotuksen 20 prosentille maan siirtotyöläisistä. EIPÄ POISTUTA TYÖPAIKALTA! PALESTIINA Kymmeniä Jerusalemin lähellä sijaitsevan jätteidenkäsittelylaitoksen palestiinalaisia työntekijöitä pakotettiin kesällä jäämään päiväkausiksi työpaikalleen, kertoo israelilainen Haaretz -lehti. Olosuhteet olivat surkeat ja haju sietämätön. Yrityksen mukaan syynä oli pelko siitä, että laitoksen 120 palestiinalaista työntekijää eivät pääse koronavirusrajoitusten vuoksi töihin. Laitos sijaitsee israelilaisella Atarotin teollisuusalueella miehitetyssä Palestiinassa, ja pääsy alueelle riippuu Israelin rajamääräyksistä. Israelilainen Wac-Maanammattiliitto sanoo poistumiskiellon syyksi järjestäytymisen estämisen. Jo sata työntekijää on liittymässä liittoon, mutta yhtiö on erottanut ammattiosaston johdon, liitto kertoo. Se järjesti päivän varoituslakon vaatien yhtiötä neuvotteluihin työehdoista. lakisääteinen työntekijöitä edustava elin. Monissa yrityksissä tai aloilla on sovittu työnantajan maksamasta lisäkorvauksesta valtion maksaman päälle. Esimerkiksi Boschin yritysneuvosto sopi työajan lyhentämisestä tuotannossa. Työnantaja takaa valtion korvauksen lisäksi osuuden, joka pitää nettotulot 80,5–95,5 prosentissa. IG BCE -liittokin on sopinut edustamillaan teollisuuden aloilla työnantajan maksamia lisäkorvauksia työajan lyhentämisestä. Kemian teollisuuden 580 000 työntekijää voivat saada 90 prosenttia nettopalkastaan valtion takaaman 60 tai 67 prosentin sijasta. Lasiteollisuudessa työnantajat eivät olleet aiemmin suostuneet koko maan kattaviin sopimuksiin, vain alueellisiin tai yrityskohtaisiin. Koronakriisi sai heidätkin oivaltamaan sopimisen arvon. Nyt alan 50 000 työntekijää voivat saada lyhennetyn työajan osalta 80 prosenttia nettopalkastaan. Kurzarbeit -järjestelmä on olemassa pehmittämässä suhdannevaihteluita, Hofmann sanoo. ”Nelipäiväinen viikko olisi vastaus autoteollisuuden tapaisten alojen rakennemuutokseen.” HEIKKI JOKINEN ? Saksan metalliliitto IG Metall tarjoaa yrityksille mahdollisuutta nelipäiväiseen viikkoon työpaikkojen säilymistakuuta vastaan. Audin työntekijä valmisti autoja tuotantolinjalla Ingolstadtin tehtaalla Baijerissa eteläisessä Saksassa. Tekija?_2020_10_sisus.indd 48 Tekija?_2020_10_sisus.indd 48 7.10.2020 15.21 7.10.2020 15.21
LIITOSSA LYHYET TILAA MOBIILIJÄSENKORTTI www.teollisuusliitto.fi/ mobiilijasenkortti 10/2020 Tekijä 49 LIITTO PALKITSEE LENTOPALLOILUN TEKIJÄT YHTEISTYÖ Teollisuusliitto ja Lentopalloliitto aloittivat kaksivuotisen yhteistyön kesällä 2020. Yhteistyön myötä Teollisuusliitto on mukana tukemassa Lentopalloliiton toimintaa ympäri Suomen, ja näkyy lentopallon tärkeimmissä tapahtumissa kuten Mestaruusliigassa. Teollisuusliitto on poikien maajoukkueen Murikoiden pääkumppani. Kokoushotelli Murikanranta toimii erityisesti poikien, mutta myös tyttöjen maajoukkueiden leiripaikkana Lentopalloliiton valmennuskeskuksen ohella. Teollisuusliitto myös palkitsee lentopallon miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Sarjakausi kestää kuusi kuukautta, eli palkitsemisia tapahtuu kuusi miehillä ja naisilla. Palkinto on Jokipiin Pellavan pyyhesetti, johon on painettu liiton ja Tekijä -lehden logot. Mestaruusliiga on Suomen lentopalloilun ylin sarjataso. Sarjassa kamppailevat lentopalloilun kirkkaimmat tähdet miesten ja naisten SM-sarjoista. Mestaruuden myötä joukkue saa oikeuden edustaa seuraavalla sarjakaudella Suomen lentopalloa kovimpia eurooppalaisia joukkueita vastaan Euroopan Mestarien liigassa. Lue lisää: www.mestaruusliiga.fi. Liiton jäsenillä on tilaisuus lähteä katsomaan lentopalloa aitiopaikalta. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun. Mestaruusliigan runkosarjan aikana 1.10.2020–3.3.2021 voit käydä katsomassa yhtä peliä käyttämällä otteluun saapuessasi mobiilijäsenkortistasi löytyvän vapaalipun. Esitä ja käytä lippu lipunmyynnissä. NUORET MUKANA TEOLLISUUSLIITOSSA 7.–11.12. MURIKKA-OPISTO Nuorten kurssi – työkaluja nuorisotoiminnan kehittämiseen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/nuoret-mukana UUSI JÄSENETU: LOHJA SPA & RESORT VAPAA-AIKA Varaa rentoutumishetki jäsenetuhintaan: esimerkiksi kahden hengen kylpyläloma 99 euroa/vuorokausi. Lohja Spa & Resort tarjoaa upeat puitteet irtiottoon! Katso tarjoukset: www.teollisuusliitto.fi/lohja-spa-resort ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17. Palvelunumero 020 690 446 ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Jäädessäsi eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Työnantajaperinnässä olevien jäsenten rästitys ajalta 1.1.–30.6.2020 aloitetaan viikolla 42 lähettämällä ns. rästilistat ammattiosastoihin. Lista postitetaan osaston puheenjohtajalle. Puheenjohtajaa pyydetään välittämään se henkilölle, joka rästilistan käsittelystä osastossa vastaa. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksua. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ALUETOIMISTOILLE AJANVARAUKSELLA Henkilökohtainen jäsenpalvelu aluetoimistoissa toteutetaan ajanvarauksella. Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot. Paperiset työttömyyskorvaushakemukset pyydetään jättämään aluetoimiston postilaatikkoon. SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona URAVALMENNUSTA FACEBOOKISSA URAPALVELUT Teollisuusliiton jäsenten käytettävissä on monipuoliset urapalvelut. Verkkopalvelussa voit osallistua webinaareihin sekä katsoa webinaaritallenteita ja videoita kirjastosta. Palvelun kautta voit myös varata ajan uravalmentajan ohjaukseen. Facebook live -valmennukset ovat valmennustapahtumia, jotka pidetään Teollisuusliiton urapalvelut -Facebook-ryhmässä kerran kuukaudessa. Parhaan hyödyn saat osallistumalla reaaliaikaisesti valmennukseen. Voit kuitenkin katsoa valmennuksen koska tahansa tallenteena. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut SVETARITAKKEJA SAA TAAS! Ammattiosastot voivat tilata ennakkoon miesten svetaritakkeja omalla painatuksella. Tee tilaus: puoti.teollisuusliitto.fi Tekija?_2020_10_sisus.indd 49 Tekija?_2020_10_sisus.indd 49 7.10.2020 14.01 7.10.2020 14.01
50 Tekijä 10/2020 Kobolt skapar jobb i Karleby Freeport Cobalt är en viktig arbetsgivare i staden. I produktionen arbetar fler än 100 medlemmar i Industrifacket. ? Arbetarskyddsfullmäktige Risto Willman (t.v) och huvudförtroendeman Juha Hassel är båda branschbytare. Arbetserfarenhet har samlats såväl inom livsmedelsbranschen som mentalvården och krogdörren. F öretaget som är verksamt på industriområdet i Karleby hör fortsättningsvis till de största aktörerna i branschen – förädling av kobolt. Det är inte allt för länge sedan företaget var den största industriella aktören i den internationella produktionskedjan. Kineserna har kommit med i koboltförädlingen, vilket skurit ner på företagets marknadsandelar. Det spelar också in att en stor andel av företaget gick ifjol över i Umicores ägo. Freeport är ett amerikanskägt bolag, medan Umicores ägare finns i Belgien. Den så kallade Precursor-avdelningen ägs idag av Umicore. Det som kännetecknar de laddbara batterierna är att de innehåller förutom kobolt också nickel och mangan. – Vi hade folk som varit arbetskompisar i 25 och samåkt till jobbet. Mitt i allt skulle en av dem till Umicore medan den andra stannade här på Freeport. Det var en stor chock för många anställda. Det som var bra var det att vi snabbt efter företagsköpet fick veta vem som skulle vart, säger Juha Hassel, huvudförtroendeman för de TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS Tekija?_2020_10_sisus.indd 50 Tekija?_2020_10_sisus.indd 50 7.10.2020 14.01 7.10.2020 14.01
10/2020 Tekijä 51 ARBETSLIVET På Freeport förädlas råvaran kobolt till finpulver och kemikalier. anställda inom produktionen på Freeport Cobalt. Inga jobb gick förlorade i samband med förändringarna, berättar Hassel. Före delningen jobbade runt 450 personer på företaget. I dagens läge är det runt 190, av dem 109 i produktionen. Hassel berättar att omställningen skapade nya arbetstillfällen på både Umicore och Freeport. Drygt 15 jobb på Freeport. – Det öppnades nya jobb bland annat för elektriker inom underhållet, säger Hassel. Kobolt utgör en viktig beståndsdel bland annat i litiumbatterier som används i mobiltelefoner, datorer och elbilar. Bland Freeports kunder finns därför de flesta batteritillverkarna. De vill ha kobolten i pulverform, koboltsulfat eller koboltoxid. Från hamnen i Yxpila inleder den förädlade kobolten färden ut på världsmarknaden. Enligt chef för administration och utveckling Thomas Slotte räcker innehållet i en container till för batterier för fyra miljoner mobiltelefoner. – Det finns runt fem gram kobolt i ett litiumbatteri för smarttelefoner, säger Slotte. BETYDANDE ARBETSGIVARE Slotte säger att man på Freeport Cobalt hoppas på att bägge företag kommer att klara sig. – Det är massan som gör oss lönsamma, säger Slotte. Kobolt skeppas i olika former från Karleby förutom till batterifabriker, också för att svara på efterfrågan inom pigmentoch katalytindustrin. Jukka-Petri Harju är något av en veteran inom koboltförädlingen med 25 år bakom sig på storindustriområdet i Karleby. Det har blivit såväl jobb med att sköta underhåll som att sköta processen. – Jobbet är okej, åtminstone dagskiftet. Och för mig är jobbet hela tiden dagsskifte, om man inte hoppar in för någon annan, säger Harju. Harju kommer ihåg coronavåren som för Freeports del förlöpte rätt så bra. Gänget på Harjus avdelning delades i tre grupper som alla jobbade separerade från varandra. – Det var 4–6 arbetskamrater i ett team. Vi hade förberett oss väl inför coronan. En av nacksidorna med jobbet på Freeport är dammet. Det förutsätter att man tar skyddandet av personalen mot det skadliga och till och med cancerframkallande koboltdammet på allvar. Den långa raden motoriserade skyddsmasker i ett av mötesrummen talar sitt tydliga språk. Hassel intygar att prislappen ligger på runt 2 000 euro per skyddsmask. Varje anställd kommer inom kort att få ta en sådan skyddsmask i bruk. Hittills har man kört på med icke-motoriserade varianten. Skyddsfaktorn ligger ändå på en högsta möjliga, det vill säga P3, berättar Harju. – De är också riktigt bra, säger Harju. HÖGLJUTT, VARMT OCH DAMMIGT Man utför också regelbundna dammätningar och följer noggrant med personalens hälsa. Det görs mätningar på inomhusluften, men också urinprover på de anställda för att mäta kobolthalten. Det finns också andra utmaningar för arbetarskyddet. – Värmen kunde tidigare stiga upp till 40 grader, men nu har vi luftkonditionering och hallen blir sval på ett helt annat sätt än tidigare, säger Harju. De globala handelsoch industrinätverken innebär ofta att personalen inte alltid vet om var den slutliga produkten sist och slutligen hamnar. FREEPORT COBALT OY GRUNDAT Inledde verksamheten i nuvarande form 2013 och delades ifjol i två företag Freeport Cobalt Oy och Umicore Finland Oy. Outokumpu inledde förädlingen i Karleby 1968. HEMORT Karleby PRODUKTION Koboltförädling finpulver och kemikalier PERSONAL 191, i produktion 109 OMSÄTTNING Uppskattningsvis 200 milj euro (2020) ? Tekija?_2020_10_sisus.indd 51 Tekija?_2020_10_sisus.indd 51 7.10.2020 14.02 7.10.2020 14.02
52 Tekijä 10/2020 läroavtal i ett år och fick nyligen veta om en förlängning på två år. – Jag tycker mycket om det här stället och trivs bra. För tillfället packar jag, men för det mesta byter vi arbetsuppgifter. Matias hoppas att han även i framtiden skulle få jobba på Freeport. – Jag skulle inte ha något mot det, säger Ström och fortsätter packa koboltsulfat i säckar som rymmer ett ton. BRANSCHBYTARE En stor del av de anställda på Freeport Cobalt har jobbat i andra branscher innan de kom till Freeport Cobalt. Det gäller även för huvudförtroendeman Hassel och arbetarskyddsfullmäktige Risto Willman. – Jag studerade till bilmekaniker i yrkesskolan, men jag har inte jobbat en endaste dag med det. Jag jobbade med kött i flera år, senast på Snellmann i Jakobstad i drygt tio år. Sedan började jag fundera över om jag verkligen vill stå vid bandet resten av livet, berättar Willman. Willman lämnade livsmedelsbranschen för vuxenutbildning och en yrkesexamen i processindustri. – Jag kom till Freeport på praktik i slutet av 1999. Sen tog jag en avstickare på ett och ett halvt år till kemikalietillverkaren Kemfine och kom tillbaka till Freeport 2004. På den vägen är jag fortfarande, säger Willman. Hassel har däremot 24 år bakom sig av jobb vid krogdörren som ordningsvakt och inom mentalvården på sluten avdelning. Koboltförädling har varit hans huvudsyssla i femton år. Han började jobba på dåvarande OMG Chemicals år 2005. ? Lika lite kan – eller vill – chef för administration och utveckling Slotte berätta om kundkretsen. – Vår produkt går inte direkt till batteritillverkarna, utan till de industriföretag som tillverkar katodmaterialet i batterierna. För tillfället är batteritillverkningen koncentrerad till Asien och främst Japan, Kina och Sydkorea. Det finns fabriker i Europa men i volym kommer man långt efter. Kobolt som förädlats i Karleby finns högst sannolikt att finna i de stora mobiljättarnas produkter. Det kommer fram bland annat i att Apple nämner enheten i Karleby i företagets rapport om företagsansvar. INGEN BRIST PÅ ARBETSKRAFT Hassel berättar att ungdomar inte nödvändigtvis vet så mycket om hur det är att jobba inom den kemiska processindustrin. Det har ändå inte varit någon brist på folk som vill jobba här. – Nyligen hade vi 15 lediga jobb här. Visst fick vi välja de bästa, säger Slotte. Företagen på industriområdet samarbetar med utbildningsenheter på andra stadiet, yrkeshögskolor och universitet i Karlebynejden och Uleåborg. Det har i sin tur gjort att flera unga känner till företaget, berättar personalchef Katriina Rekilä. Alla anställda som jobbar inom produktionen på de tiotals linjerna har titeln processkötare. – Vi byter linjer hela tiden och sen går man till nedre våningen och packar. Alla lär sig allt och rotationen gör jobbet behagligare, säger Hassel. En av de yngsta anställda på Freeport är Matias Ström, 27 år. Han har jobbat på ”Jag tycker mycket om det här stället och jag trivs bra.” MATIAS STRÖM ? Matias Ström inledde sin bana på Freeport Cobalt genom läroavtal. Tekija?_2020_10_sisus.indd 52 Tekija?_2020_10_sisus.indd 52 7.10.2020 14.02 7.10.2020 14.02
10/2020 Tekijä 53 FACKET KURSER PÅ SVENSKA www.teollisuusliitto.fi/ svenska-kurser ”Förtroendemannen är den viktigaste länken” FÖRTROENDEMANNAVAL 1.11–31.12 I höstens förtroendemannaval väljs de viktigaste intressebevakarna på arbetsplatserna runtom i landet för följande tvåårsperiod. – En av de viktigaste uppgifterna för förtroendemännen är att arbeta för organisering på arbetsplatsen och att rekrytera medlemmar. Då organiseringsgraden på arbetsplatsen är hög har förtroendemannen arbetstagarnas representant betydligt bättre förutsättningar att förhandla om förbättringar för arbetstagarna, säger Ville-Petteri Risberg, organisationsexpert på Industrifacket. Förtroendemannen är den viktigaste länken i arbetet för att bevaka de anställdas intressen på arbetsplatsen. Utan förtroendemän kommer förbundet inte nödvändigtvis i kontakt med vardagen och läget på arbetsplatserna. En person som är medlem i en fackavdelning som är ansluten till Industrifacket kan ställa upp i förtroendemannavalet. – I egenskap av förtroendeman kommer du åt att påverka på din arbetsplats och konkret hjälpa dina arbetskamrater. Om ni inte valt en huvudförtroendeman på er arbetsplats, lönar det sig nu att samla ihop gänget och fundera över vem man skulle kunna välja, säger Risberg. – Även om det inte finns en huvudförtroendeman, så blir det lätt så att någon viss person är något av en representant för arbetstagarna i diskussioner med arbetsgivaren. Det blir lättare för den här personen om ställningen blir mer officiell. Förtroendemännen deltar också i utvecklandet av företaget. – Genom förtroendemannen kommer arbetstagarnas synpunkter bättre fram, då man utvecklar företaget eller tar beslut som påverkar på arbetsförhållandena på jobbet. ASKO-MATTI KOSKELAINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS FÖRTROENDEMAN Förtroendemannen representerar arbetstagarna på arbetsplatsen. Hen arbetar för organisering och rekrytering av medlemmar. Förtroendemannen förhandlar, avtalar, jämkar och förmedlar information mellan arbetsgivaren och personalen. Förtroendemannen hjälper till i alla frågor som berör anställningen och hens arbete ske alltid i förtroende. I september 2020 fanns det veterligen 1986 huvudförtroendemän, 1342 vice huvudförtroendemän och 1203 förtroendemän i Industrifacket. FÖRTROEDEMANNENS UPPGIFTER Arbetsgivaren är skyldig att följa de arbetsvillkor som råder i branschen. I egenskap av representant för arbetstagarna bevakar förtroendemannen att ? kollektivavtalet följs, ? arbetslagstiftningen följs, ? villkoren i anställningsförhållandet följs Förtroendemannen representerar fackavdelningen i frågor som gäller: ? relationen mellan arbetstagare och arbetsgivaren, ? utveckling av företaget, ? lokala avtal Förtroendemannen får på arbetstid sköta sitt förtroendeuppdrag i enlighet med skrivelserna i kollektivavtalet. Förtroendemannens ställning grundar sig både på lag och kollektivavtal. VAL AV FÖRTROEDEMAN Förtroendemannen välj genom val på arbetsplatsen. Samtidigt väljer man också vice förtroendemannen och beroende på arbetsplatsens storlek också avdelningsförtroendemän. Val av koncernförtroendeman kan man avtala om inom koncernen. Samtliga anställda som organiserat sig genom den fackavdelning inom Industrifacket som verkar på arbetsplatsen har rätt att ställa upp och rösta i valet, liksom också att organisera själva valet. Tid och plats är en fråga som man kommer överens om med arbetsgivaren. I vissa kollektivavtal förekommer skrivelser som skiljer sig från de allmänna reglerna för förtroendemannaval inom förbundet. Kolla därför även kollektivavtalet i samband med arrangemangen inför valet. Förtroendemannen väljs i regel för en period som varar i två år. OM DET INTE FINNS EN FÖRTROEDEMAN PÅ MIN ARBETSPLATS? I fall det inte finns en förtroendeman på jobbet kan de organiserade i samarbete med fackavdelningen anordna förtroendemannaval när som helst. Anvisningar för val och förtroendemannens uppgifter får man från Industrifackets regionkontor. Industrifacket utbildar förtroendemannen för förtroendeuppdraget och tillhörande uppgifter. Arbetsgivaren betalar lön för utbildningstiden. Måste det finnas en förtroendeman på arbetsplatsen? Förtroendemannaval 1.11–31.12.2020 www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval Ja! Måste det finnas en förtroendeman på arbetsplatsen? Förtroendemannaval 1.11–31.12.2020 www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval Ja! Tekija?_2020_10_sisus.indd 53 Tekija?_2020_10_sisus.indd 53 7.10.2020 14.02 7.10.2020 14.02
54 Tekijä 10/2020 Time to elect shop stewards BRIEF IN ENGLISH Shop stewards are among the most important people in the Industrial Union. They represent employees at workplaces. New shop stewards are elected in November and December for a two-year term. The duties of the shop steward include monitoring and ensuring that collective agreements and labour legislation are followed. They also see to it that individual work contracts and other regulations concerning work are observed. Shop stewards represent the union in the workplace. They negotiate, make agreements and settle disputes when necessary. And they help union members in all matters concerning terms of work. Confidentiality is always a key part of this. Representing staff is an important task, and for this reason shop stewards are elected by ballot. Every member of the Industrial Union at the workplace has the right to put themselves forward as a candidate and of course to vote. A deputy shop steward is also elected in the same elections. In bigger workplaces there can also be branch shop stewards. Their task is limited to a specific part or branch of the company. Shop stewards can use their working time to carry out these duties. In companies with more than 400 employees the shop steward works on a full-time basis. A shop steward can be elected even if the number of employees is small. The local union branch organises the elections at the workplace. If there is only one candidate, he or she is duly elected. If there is more than one candidate, a ballot will be held. Defending workers’ rights in the workplace may lead to difficult situations should conflicts arise. For this reason Finnish legislation and collective agreements stipulate that shop stewards are protected against unfair dismissal. CONCRETE HELP Without shop stewards the union would be unable to closely follow everyday life at workplaces, according to the Industrial Union organisation specialist VillePetteri Risberg. – The shop steward is the most important advocate of employees at the workplace and the key person regarding organising and membership recruitment. As a shop steward one can influence things at the workplace and help colleagues in a concrete way, he said. In cases where there is not yet a shop steward at the workplace, it is good to gather the people together and discuss who should be elected. It is easier to take care of employees’ interests if there is someone with official status. Shop stewards are involved in the development projects of the company. They work to see that the views of staff are given serious consideration when the longterm plans of developing the company and other decisions that affect work are being made. The union organises training to help them to do their job as well as possible. Union staff also offer assistance to shop stewards in carrying out their duties. HEIKKI JOKINEN Teollisuusliiton stipendi A R VO 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Syksyn hakukierros 1.10.–30.11.2020 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II Download material in English: www.teollisuusliitto.fi/ shop-steward-elections www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 4/2020 LEHTIPISTEISSÄ Kuhan uistelussa vaapun VÄRILLÄ ON VÄLIÄ H Live-luotain näyttää vieheen H Isot vai pienet plaanarikelkat? H Tuomas ja Veka haukien perässä H Iso lohi saa enemmän jälkeläisiä H Onnistunut veneremontti H Uistinharava leveäksi syvätakilassa H Ahventa saa syysvesistä H Tenojoella vaikea lohikesä H Jäämeri on kalastajan aarre-aitta H Kylmäsavukalan tekeminen on helppoa H Uistelija toteutti veneunelmansa ym. ym. Sari ja Timo SAMASSA VENEESSÄ Tekija?_2020_10_sisus.indd 54 Tekija?_2020_10_sisus.indd 54 7.10.2020 14.02 7.10.2020 14.02
10/2020 Tekijä 55 10/2020 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängd för tillfället p.g.a. coronavirusepidemin INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekija?_2020_10_sisus.indd 55 Tekija?_2020_10_sisus.indd 55 7.10.2020 14.02 7.10.2020 14.02
56 Tekijä 10/2020 Opinhaluinen pörriäisten pelastaja HARRASTAJA Lusikallinen suuhun ennen kuuman teen hörppäämistä. Saunareissulla ylelliseksi naamioksi kasvoja hoitamaan. Kombucha-juoman hiilihappojen herättelijäksi. Siinä joensuulaisen Kirsi Oinosen oivalliset hunajareseptit omista mehiläispesistä saadulle sadolle. KIRSI OINONEN Kokoonpanija Abloy Oy Joensuu TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA Tekija?_2020_10_sisus.indd 56 Tekija?_2020_10_sisus.indd 56 7.10.2020 15.22 7.10.2020 15.22
10/2020 Tekijä 57 VAPAALLA J uuan Otravaarassa Pohjois-Karjalassa mehiläisten pörinä on syksyn tullen hiljentynyt. Kirsi Oinosen mehiläispesissä on siirrytty talviruokintaan. Kuluneen kesän sato jäi vähänlaiseksi, oman perheen tarpeiksi hunajaherkkua toki riittää. – Talvi oli haasteellinen, lunta ei riittänyt pesien suojaksi. Kevät oli kylmä, kesäkin vaihteleva ja tuulinen. Sato jäi pieneksi, muille myytävää ei riittänyt, Oinonen kuvailee satokautta. Huolta kauden aikana aiheutti myös ostoemo. – Eivät tykänneet työläiset ostoemosta, niittasivat hengiltä. Rupesivat sitten omaa emoa kasvattamaan. Jää nähtäväksi, onnistuiko kasvatus ja rupesiko emo munimaan. Emo eli kuningatar on mehiläisyhteiskunnan äiti. Matriarkka, joka voi elää jopa 5-vuotiaaksi saakka. Työläiset puolestaan tekevät mehiläistenkin maailmassa ne raskaimmat hommat – siivoavat, rakentavat, ruokkivat, puolustavat pesää sekä keräävät ja käsittelevät hunajaa ja siitepölyä. Raskas työ on kuluttavaa; työmäärästä riippuen virkeitä elinpäiviä saattaa riittää vain muutamiksi viikoiksi. Syksyllä syntyneet työläiset sentään sinnittelevät seuraavaan kevääseen. Kuhnureiden elämänkaari on sekin lyhyt, joskin auvoisampi – ne ovat olemassa vain lisääntymistä varten. Sekin ihana lopahtaa ennemmin kuin myöhemmin. Parittelun jälkeen kuhnurin takaruumis repeytyy kuningattaren mukaan ja kuhnuri kuolee. VAKITUINEN JA SÄÄNNÖLLINEN ARVOSSAAN Kirsi Oinonen työskentelee Joensuussa Abloyn tehtaalla sähkölukkojen kokoonpanijana. Ennen sähkölukkoja tutuiksi ehtivät tulla niin ammoiset AVA-lukot kuin Abloyn ovensulkijatkin. Abloylla työskentelyssä Oinonen näkee monia hyviä puolia. – Ensinnäkin työ on nyt jo vakinainen ja säännöllistä päivätyötä. Plussaa on sekin, että saan työn lomassa rauhassa kuunnella musiikkia, podcasteja ja äänikirjoja. Ja kun vanhempainvapaalta jälleen palasin töihin, niin ihanuutta on myös pyörällä taittuva työmatka. Nautin! Säännöllisyys ja pätkättömyys – niitä asioita Oinonen oppi arvostamaan varhain. Aikanaan koneinsinöörin opinnot vaihtuivat restonomiopintoihin. Suurtalouspuolen esimieslinjalta valmistuneena tutuiksi tulivat sijaisuudet ja pätkät päiväkotikeittiössä, sairaalan suurkeittiössä ja kahvilassa. – Kyllästyin pätkähommiin ja otin yhteyttä Abloylle. Siellä olivat työuransa tehneet myös jo eläköityneet vanhempani. OMA PALSTA, OMAT PÖLYTTÄJÄT Kun Oinonen vuonna 2014 kohtasi nykyisen puolisonsa, elämänpiiri laajeni Joensuusta Juukaan puolison syntymäseudulle. – Se on pienimuotoinen maatila Juuassa. On maapalsta kotitarveviljelyyn, kasvimaat, mansikat ja herukat. Kun sitten näin kansalaisopiston kurssitarjonnassa mehiläishoitajakurssin, niin ajattelin, että sinnepä varmistamaan pölyttäjät omalle palstalle! Idea pörriäisten pelastajan taidoista muhi vuoden eteenpäin, kun käsivarsilla oli vielä vastasyntynyt nuorin tytär. Nyt Oinonen on jo neljän mehiläispesän neuvokas hoitaja, sittemmin myös mehiläishoitajan ammattitutkinnonkin suorittanut. – Mehiläisten hoitaminen on minun juttuni, omaa aikaa puuhailla. Kiireettömästi ja hitaasti. HIMO-OPISKELIJA Niin kiireettömyyttä kuin Oinonen harrastuksessaan arvostaakin, naisen aktiivisuus ja opinhalu hämmästyttävät kuulijaa. Ensinnäkin Oinonen on viiden lapsen äiti. Vanhimmat lapsista ovat ehtineet jo aikuisikään, nuorimmainen tytär syntyi vuonna 2017. Uusioperheen koko katras kun lasketaan yhteen, lapsia on kaikkiaan kymmenen. Uteliaisuus, itsensä kehittämisen ja uuden oppimisen halu on kaiken aikaa vienyt Oinosta eteenpäin. Abloyn päivätyön ohessa Oinonen opiskeli aikoinaan lähihoitajaksi. Vuosien varrella hän on opiskellut myös avoimessa yliopistossa ravitsemustiedettä, kouluttautunut vyöhyketerapeutiksi ja suorittanut myös kiinalaisen lääketieteen opinnot. – Kyllähän opiskelu kiinnostaa jatkossakin. Pyörittelen mielessäni uusiakin ideoita, päiväkouluun tuskin lähden. Vaan parempi olla olematta kovin ehdoton, aika näyttää. Juuri nyt Oinosen ja ohjelmoijana työskentelevän puolisonsa elämänrytmiin sopii parhaiten päivätyö. – Päivätyö ja nykyisen työnantajan joustavuus sopivat paljon paremmin pienten lasten äidin arkeen, kuin vaikkapa hoitoalan vaihtelevat vuorot. HYÖTYÄ HOIVAN TAIDOISTA Terveyteen ja hoivaan liittyvistä opinnoista on eittämättä hyötyä myös mehiläistarhauksessa. Homma ei nimittäin ole ihan vaaratonta. Mehiläiset pistävät, Oinostakin joka vuosi. Mehiläisen myrkyssä on feromonia, joka puolestaan houkuttelee paikalle lisää mehiläisiä. Lievän piston reaktio hoituu kylmäkääreellä ja kortisonivoiteella. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi saada anafylaktisen reaktion, silloin tarvitaan adrenaliinipiikkiä. Myrkylle voi myös allergisoitua, toisaalta itseään voi pistoja vastaan myös siedätyshoitaa. – Mitään pahempaa ei ole sattunut, mitä nyt kerran mehiläinen pääsi pujahtamaan suojapuvun alle. Pistihän se. ? Oikeanlaiset suojavarusteet ovat tärkeät mehiläisiä hoidettaessa. Tekija?_2020_10_sisus.indd 57 Tekija?_2020_10_sisus.indd 57 7.10.2020 14.03 7.10.2020 14.03
58 Tekijä 10/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Miten sisilisko puolustautuu? 2. Mikä oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002? 3. Missä Hectorin laulussa ”salkkumiehet nurkissamme häärii”? 4. Mikä maa on jääkiekon hallitseva maailmanmestari? 5. Miten sanotaan kiitos ranskaksi? 6. Mikä sointu syntyy c-, e-, ja g-sävelestä? 7. Miksi kutsutaan kutun ”puolisoa”? 8. Mikä romaani kertoo irtisanomisista Törmälän kylän vaneritehtaalla? 9. Kuka sanoi, että ”ainoa syy ajalle on se, että kaikki ei tapahtuisi samaan aikaan”? 10. Mitä tarkoittaa työsopimusshoppailu? VA ST A U KS ET : 1. Ka tk ai se m al la hä nt än sä . 2. M ar kk a. 3. A sv al tt ip ri ns si ss ä. 4. Su om i. 5. M er ci . 6. Cdu ur i. 7. Pu ki ks i. 8. M iik a N ou si ai se n ki rj oi tt am a M et sä jä tt i. 9. A lb er t Ei ns te in . 10 . Ty ön an ta jie n py rk im ys tä si ir tä ä ty ön te ki jö it ä nä ill e ai ka is em pa a ep äe du lli si m pi en ty öe ht os op im us te n pi ir iin . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2020_10_sisus.indd 58 Tekija?_2020_10_sisus.indd 58 7.10.2020 14.03 7.10.2020 14.03
10/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 59 6.10.2020 11.14 6.10.2020 11.14
• Tallenna oma työpaikkavahti samalla, kun haet avoimia työpaikkoja Työtorissa. • Jatkossa saat ilmoituksen hakuasi vastaavista avoimista työpaikoista suoraan sähköpostiisi. • Voit rajata haun esimerkiksi tehtäväalueen tai paikkakunnan mukaan. Työtori on aina auki! tyotori.teollisuusliitto.fi Tilaa Työtorin työpaikkavahti! Pa lve lu n to te ut ta a D uu nit or i. Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2020_10_kansiarkki.indd 60 6.10.2020 11.14 6.10.2020 11.14