TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Luottamusmies valvoo 26 Poroaitojen kunnostajat 38 Valitaan työsuojeluvaltuutettu! 50 Förtroendemannen; en utvecklare 56 Vapautta kaksipyöräisellä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 10/2021 Pitkät työvuorot – pitkät vapaat. 12 tuntia Valssaaja Jonas Gustafsson suuntaa vapaapäivinään usein mökilleen saaristoon. Tekija?_10_2021 kansiarkki.indd 1 Tekija?_10_2021 kansiarkki.indd 1 5.10.2021 12.59 5.10.2021 12.59
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! ? ? Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. ? ? Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Tekija?_10_2021 kansiarkki.indd 2 Tekija?_10_2021 kansiarkki.indd 2 5.10.2021 12.59 5.10.2021 12.59
10/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ O TT O PO N TO KA N N EN KU VA : VI D A R LI N D Q VI ST TALOUTTA EI PIDÄ KURISTAA MENOLEIKKAUKSILLA Jos uusliberalistisiin oppeihin perustuvaa politikkaa halutaan vielä jatkaa, niin voimme unohtaa paluun täystyöllisyyteen, tasaarvoisempaan yhteiskuntaan ja turvallisiin työmarkkinoihin, sanoo ruotsalainen ekonomisti Stefan Carlén. TÖISSÄ PUOLI VUOROKAUTTA PUTKEEN KANSI Kahdentoista tunnin vuorot keräävät kiitosta työntekijöiltä. Työrupeamaa seuraava pitkä yhtenäinen vapaajakso on monen mieleen. “Olen tykännyt. Työtunnit ovat tiivistetysti neljän päivän aikana, ja sitten on paljon vapaaaikaa”, sanoo SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla työskentelevä valssaaja Sirpa Kokkonen. AITAA RAJOILLE Valtakunnan rajoilla on 1 200 kilometriä poroesteaitaa, jotta Suomen porot eivät lähtisi seikkailemaan vieraille maille. Aitoja pitää kunnossa 50 osa-aikaista työntekijää, jotka ovat paikallisia poromiehiä. 20 TU O M A S IK O N EN H A RR I N U RM IN EN 8 26 Toni Sieppi (vas.) ja Asla Pulska ovat aitamiehiä, jotka pitävät huolta poroesteaidoista olipa vuodenaika tai keli mikä tahansa. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 3 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 3 6.10.2021 14.10 6.10.2021 14.10
4 Tekijä 10/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 17 .11 . 26 Työmaana poroesteaidan kunnossapito 34 TYÖYMPÄRISTÖ Korvaava työ ei saa olla kikkailua tilastoilla 37 Lyhyet 38 Työsuojeluvaltuutetut valitaan marras– joulukuussa 40 Puutuotesektorilla yhteistyö kehittynyt hyvin 43 Liiton toimistoorganisaatio uudistuu 43 OIKEUS Sairausajan palkka akuutissa stressireaktiossa 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies ja opintosihteeri Jari Haaparanta 46 MAAILMA Tekstiiliteollisuuden turvallisuussopimus laajenee 49 Lyhyet 56 HARRASTAJA Moottoripyöräilijä Sari Raitavuo 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Luottamusmies ehkäisee eriarvoisuutta työpaikalla 08 KANSI 12 tunnin vuoroja tasapainottavat kuuden päivän vapaat 16 NÄKIJÄ Liiton strategia kannustaa toimimaan, sanoo Veli-Pekka Heino 18 KEKSINTÖ Viljelty liha on vielä harvojen herkkua 20 Millä luodaan tiekartta täystyöllisyyteen? 25 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Parasta ajamisessa on tien päällä kokemani vapaus. Se on suuri voimavara ja vastapaino työlleni. Ajaminen on kokonaan omaa aikaani”, sanoo moottoripyöräilyä harrastava Sari Raitavuo. ? OIVALTAJA ”Käytännössä jokainen suomalainen käy kokouksessa jossain vaiheessa elämäänsä. Siksi kokoustaidoista on hyötyä kaikille”, vinkkaa pääluottamusmies ja ammattiosaston opintosihteeri Jari Haaparanta. 56 45 50 I TIDEN Förtroendemannen har en central roll på arbetsplatsen 52 FACKET Dags för val! Välj din arbetarskyddsfullmäktige 53 ARBETSLIVET Linda Julin på Mirka blandar hundratals kilo lim per dag 54 BRIEF IN ENGLISH Time to act for occupational safety 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA EM M I KA LL IO JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johanna Minkkinen 040 848 2994 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 4 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 4 6.10.2021 14.10 6.10.2021 14.10
10/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.10.2021 Työsuojeluvaaleilla rakennetaan turvallisuutta T urvallinen ja terveellinen työympäristö on työntekijöiden oikeus. Tämän mittapuun täyttävän työympäristön rakentaminen on työnantajan vastuulla. Sen myötä työntekijöillä on velvollisuus noudattaa annettuja ohjeita ja tärkeä rooli työpaikan turvallisuuden edistämisessä. Turvallisuuden rakentamisen yksi ratkaiseva ajankohta on teollisuuden työpaikoilla jälleen lähestymässä. Työsuojeluvaalit järjestetään marras– joulukuussa. Työpaikoille valitaan työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut. Paikallisesti sopimalla on mahdollista valita myös työsuojeluasiamiehiä. He kaikki ovat työympäristöasioiden avaintoimijoita. Vaalien järjestäminen perustuu lakiin työsuojelun yhteistoiminnasta. Vähintään 10 hengen työpaikoille pitää valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 hengen työpaikoille täytyy perustaa myös työsuojelutoimikunta, jonka toimintatavaksi ottaminen on suositeltavaa kaikilla työpaikoilla koosta riippumatta. Tehokas työympäristötyö ja ennakoivan työturvallisuuskulttuurin rakentaminen alkaa organisoimisesta ja resursoimisesta. Ilman organisaatiota ja tehtäviin nimettyjä henkilöitä toiminnasta puuttuu lähes kaikki olennainen, kuten pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, seuranta, arviointi, johtopäätösten tekeminen ja muutosten toteuttaminen. Samoin käy kaiken toiminnan ytimeen sijoittuvalle vuoropuhelulle työntekijöiden ja työnantajan kesken. Se ei ilman vakiintuneita toimintamalleja toteudu kuin korkeintaan satunnaisesti. Käytännön esimerkki on läheltä piti -tilanteista ilmoittaminen. Ilmoituksista ei ole hyötyä, jos niitä ei käsitellä esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa ja mietitä, miten havaitut riskit voidaan poistaa, tai jos se ei ole mahdollista, pohdita, miten riskejä voidaan ehkäistä ja miten niiltä voidaan suojautua. Työsuojeluvaalit ja valtuutettujen valitseminen ovat turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisen perusta. Ennakoivan työturvallisuuskulttuurin kantavan ajatuksen mukaan työpaikan jokaisen toimijan henkilökohtaiseen vastuuseen ja sitoutumiseen sisältyvät myös huolenpito toisista ja muiden auttaminen toimimaan turvallisesti. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on kiistämättä vaativa, mutta hallittavissa oleva kokonaisuus, jonka hoitamiseen saa apua ja tukea. Teollisuusliitto kouluttaa työsuojelutehtäviin ryhtyneet jäsenensä. Murikka-opiston järjestämä korkeatasoinen koulutus sisältää perusja jatkokurssit sekä aihepiiriä täydentävät muut sisällöt. Koulutukseen lähteminen on puolestaan tehty helpoksi, se on työsuojelutehtäviä hoitavien lakisääteinen oikeus. Jäsenille maksuttoman koulutuksen rinnalla liiton asiantuntijat auttavat ja neuvovat työsuojelutehtävien hoitamisessa tapausja tilannekohtaisesti. Siksi työsuojeluvaaleissa ehdokkaaksi asettumista tai työsuojeluvaltuutetun tehtävään ryhtymistä ei tarvitse pelätä. Tarjolla on mahdollisuus vaikuttaa, oppia, rakentaa henkilökohtaisia verkostoja ja viedä asioita omalla työpaikalla parempaan suuntaan. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 5 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 5 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
Luottamusmies edustaa, valvoo ja kehittää L uottamusmiesjärjestelmän lähtökohtana on pitää huolta, että työnantajat noudattavat työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Tätä tehtävää hoitavat ammattiosastojen kaksivuotiskausiksi valitsemat luottamusmiehet. Luottamusmiehen tehtäväkenttä on laaja. Hän on työpaikan yhteistoiminnan keskiössä, kun kehitetään esimerkiksi työn tekemisen tapoja ja tehdään työehtosopimuksissa mahdollistettuja paikallisia sopimuksia esimerkiksi työaikaan liittyen. Sopimusvastaava Kari Lähteenmäki Teollisuusliiton teknologiasektorilta pohtii, että työmaailma ilman luottamusmiehiä olisi kovin erilainen. – Kyllähän se tietysti antaisi vapaammat mahdollisuudet niille työnantajille, jotka eivät halua noudattaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta, Lähteenmäki toteaa. Myös työpaikan sisällä eriarvoisuus voisi kasvaa ilman toimivaa luottamusmiesjärjestelmää. – Toki on valveutuneita jäseniä, jotka osaavat puolustaa kärkkäästikin omia etujaan, mutta aremmat ihmiset jäisivät työnantajan määräysvallan alle, Lähteenmäki sanoo. PAIKALLISEN SOPIMISEN TAITAJAT Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtävänsä valtakunnallisen työehtosopimustoimintansa uuteen työnantajayhdistykseen, johon halukkaat yritykset voivat liittyä. Vielä on epäselvää, saako Teknologiateollisuuden työnantajat ry tarpeeksi jäseniä, jotta sen solmimat työehtosopimukset olisivat yleissitovia. – Jos yleissitovuutta ei saavuteta, on neuvoteltava luottamusmiesasiat normaalisitoviin tai yrityskohtaisiin sopimuksiin, Lähteenmäki toteaa. Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020 lopettavansa työehtosopimusten solmimisen, joten metsäteollisuudessa neuvotellaan tästä syksystä alkaen yrityskohtaisesti. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi toukokuussa 2021 blogissaan, että Teknologiateollisuus ry:n yhtenä ehtona työehtosopimustoiminnan jatkamiselle oli mahdollisuus ohittaa luottamusmies paikallisessa sopimisessa. Lähteenmäki ihmettelee työnantajapuolen lähestymistapaa, sillä työehtosopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä ovat paikallisen sopimisen perusta. Luottamusmiehillä on myös saatavillaan liittojen tarjoamat koulutukset, eli omaa osaamista on hyvät mahdollisuudet kehittää. Luottamusmiesjärjestelmä estää työelämän eriarvoistumista ja edistää paikallista sopimista. Korkea järjestäytymisaste on luottamusmiehen tärkein tuki. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA 10 AVAAJA 6 Tekijä 10/2021 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 6 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 6 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
Luottamusmiesjärjestelmä on olemassa elämän helpottamiseksi työpaikalla. – Nykyisiin työehtosopimuksiin on pitkäjänteisesti rakennettu yhdessä työnantajaliittojen kanssa työpaikan yhteistoimintaa. Paikallinen sopiminen on iso osa luottamusmiehen roolia, Lähteenmäki kertoo. LUOTTAMUSMIES ON KEHITTÄJÄ – Luottamusmiesjärjestelmä on olemassa elämän helpottamiseksi työpaikalla. Luottamusmies ei ole riidankylväjä, vaan kehittäjä, sanoo sopimusasiantuntija Jari Kosonen-Nikulainen Teollisuusliiton kemian sektorilta. Toimiva, kehittyvä ja tuottava työpaikka on kaikkien osapuolten etu. – Toimiva järjestelmä käytännössä helpottaa myös työnantajan elämää. Ei tarvitse neuvotella joka osaston ja työntekijän kanssa erikseen, Kosonen-Nikulainen toteaa. Varsinkin työnantajapuolelta on ehdotettu, että laissa määritelty luottamusvaltuutettu olisi riittävä työntekijöiden edustaja paikallisessa sopimisessa. Luottamusvaltuutettu ei ole samoissa lähtökuopissa kuin työehtosopimukseen perustuva luottamusmies. Ammattiosaston ja liiton tuki takanaan luottamusmiehellä on vahva mandaatti eli valtuutus ja tuki toimilleen. – Luottamusvaltuutettu ei ole tasapuolinen neuvottelija työnantajan kanssa. Se ei ole reilua peliä, Kosonen-Nikulainen sanoo. Luottamusvaltuutetulla ei myöskään ole työehtosopimuksen tulkintaoikeutta, liiton tarjoamaa koulutusta, eikä hänen kautensa pituutta ole määritelty laissa. Työehtosopimuksissa luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet on määritelty tarkasti. YHDESSÄ LUOTTAMUSMIEHEN TAKANA Sukupuoleen viittaavaa sanastoa on viime vuosina muokattu neutraalimpaan suuntaan, mutta luottamusmies-termiä käytetään sekä lainsäädännössä että työehtosopimusten kirjauksissa. Tehtävä ei luonnollisesti ole sukupuoleen sidottu, mutta korvaavaa täsmällistä termiä ei ole vakiintunut. – Luottamushenkilö on laajempi termi kuin luottamusmies, vertaa järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg Teollisuusliiton toimistoyksiköstä. Risberg pohtii, että sopimisen kulttuuri on ollut suomalaisessa työmarkkinakentässä vahva arvo. Työmaailma ilman tervettä sopimisen kulttuuria ja siihen liittyvää luottamusmiesjärjestelmää ei ole mukava ajatus. – En haluaisi edes miettiä tilannetta, millaiseksi sekasorroksi työnteko ja asioista sopiminen työpaikoilla menisi, jos järjestelmää ei olisi, Risberg sanoo. Luottamusmiesjärjestelmän tärkein tuki ovat liittoon kuuluvat työntekijät. Jäsenhankinta on kaikkien yhteinen tehtävä, eli liiton jäsenen kannattaa pyytää työkaveriakin liittymään liittoon. – Mitä suurempi järjestäytymisaste on, sitä parempi tilanne on työntekijöiden kannalta. Silloin myös luottamusmiehellä on suurempi mandaatti ja tuki sopia työnantajan kanssa, Risberg toteaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 10/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 7 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 7 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
Pitkät vuorot ja vapaat 8 Tekijä 10/2021 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 8 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 8 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
Pitkät vuorot ja vapaat Yhä useampi teollisuustyöntekijä painaa 12-tuntisia vuoroja ja nauttii niiden välissä kuuden päivän vapaista. Pitkän vapaan ansiosta heillä on aikaa lapsille ja harrastuksille. Kun työpäiviä on vuodessa selvästi tavallista vähemmän, kannattaa työpaikalle ajaa pitkienkin matkojen päästä. ? Pitkien vapaiden ansiosta Jonas Gustafsson pääsee aikaisempaa useammin Turun saaristossa sijaitsevalle mökilleen. ”Käyn siellä veneellä siihen saakka, kun meri jäätyy.” TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT VIDAR LINDQVIST JA HARRI NURMINEN 10/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 9 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 9 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
? Aluksi tuntui oudolta olla kuusi päivää vapaalla, sanoo merellä viihtyvä Jonas Gustafsson. Hän on tehnyt 12 tunnin vuoroja vuoden alusta. 10 Tekijä 10/2021 K un valssaaja Jonas Gustafssonilla alkaa kuuden päivän vapaa, hän suuntaa kotoaan Hangon Lappohjasta usein Turun saaristossa sijaitsevalle mökilleen. – Nyt vapaat tuntuvat vapailta. Ennen jos olin perjantaina iltavuorossa, viikonloppukin oli pilalla. En jaksanut tehdä vapailla isompia hommia, Gustafsson sanoo. Vuoden alusta Gustafsson on painanut 12-tuntisia työpäiviä teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla. Sitä ennen hän teki 25 vuotta keskeytyvää kolmivuorotyötä yhtiön Lappohjassa sijainneella putkitehtaalla. – Olisin varmaan saanut töitä Hangostakin, mutta ajattelin, että kokeilen, ja voin sanoa, että tein hyvän päätöksen. Olen todella tyytyväinen tähän vuorojärjestelmään. Gustafssonilla on Hämeenlinnassa kaksi aamuvuoroa, kaksi iltavuoroa ja niiden perään kuusi päivää vapaata. Työvuoro alkaa ja päättyy aina kuudelta. – Edellisessä työpaikassa 12 tuntia olisi ollut liian rankkaa. Työ oli niin fyysistä. Olimme koko ajan tehdashallin puolella, ja hallissa oli meteliä. Nyt teen valvomotyötä. Siirron myötä Gustafssonin työkieli vaihtui ruotsista suomeksi ja työmatka kasvoi 500 metristä 200 kilometriin. Työpäivien ajan hän asuu Janakkalassa. Viimeisen iltavuoron jälkeen hän nukkuu vuokrayksiössään 4–5 tuntia ja ajaa sitten vapaapäiviksi kotiin Lappohjaan. Gustafsson kertoo palautuvansa pitkistä vuoroista hyvin. – Palautumisessa oli enemmän ongelmia silloin, kun tein viisi kahdeksantuntista yövuoroa putkeen. Olin sen jälkeen 3–4 päivää ihan loppu. Nyt Gustafssonilla riittää virtaa vapaallakin. Ellei hän lähde mökille, hän viettää vapaapäivät kotona korjaamalla autoja. Sitä varten hän on perustanut toiminimen. PALJON SOVITTAVAA Kun Jonas Gustafsson vielä nauttii vapaistaan, tekee päävalssaaja Pasi Tuominen jo ensimmäistä aamuvuoroaan. Hän työkavereineen kylmävalssaa terästä. – Olen palautunut hyvin edellisestä työjaksosta. Tuli oltua koko vapaa mökillä ja käytyä sienessä. Niitä on nyt niin paljon kuin vaan jaksaa kotiin kantaa. Aloite 12 tunnin vuorojärjestelmään siirtymisestä tuli kuusi vuotta sitten juuri Tuomiselta, joka toimi tuolloin tehtaan varapääluottamusmiehenä. – Luin jostain, että Suomen ydinvoimaloissa tehdään 12-tuntisia päiviä, ja aloin kysellä oman linjan väeltä, kiinnostaisiko heitä kokeilla tällaista vuorojärjestelmää. Kokeilua edelsi vuoden kestänyt selvitystyö pääluottamusmies Karo Suoknuutin kanssa, Tuominen muistelee. Tutkimustietoa pitkistä vuoroista oli tuohon aikaan varsin niukasti saatavilla, he kertovat. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 10 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 10 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
Päävalssaaja Pasi Tuominen on työskennellyt pitkissä vuoroissa vuodesta 2016. SSAB oli ensimmäisiä 12 tunnin taloja metallialalla, hän muistelee. Pääluottamusmies Karo Suoknuutin mukaan 12 tunnin vuorojärjestelmässä ei ole häviäjiä. Se lisää yleensä työssä viihtymistä ja on kustannusneutraali, hän sanoo. 10/2021 Tekijä 11 ? AJASSA – Pääluottamusmiehellä oli siinä huimasti sovittavia asioita, koska työehtosopimus perustuu kahdeksan tunnin työvuoroihin, Tuominen sanoo. Yksi sovittavista asioista oli vuorolisien laskenta. SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla se hoitui siten, että iltaja yötunnit laskettiin yhteen ja summa jaettiin tuntimäärällä, minkä seurauksena vuorolisä on jokaiselle tunnille sama. Suoknuutin mukaan työnantaja suhtautui työntekijöiden ehdotukseen asiallisesti etenkin, kun uudesta vuorojärjestelmästä ei aiheutunut kustannuksia. – Sovimme, että kumpikin osapuoli voi päättää kokeilun, jos se ei toimi. AIKAA LAPSILLE Lopulta Tuomisen linjalla toteutettiin suljettu lippuäänestys kesällä 2016. Noin 50 työntekijästä lähes 80 prosenttia kannatti puoli vuotta kestävää kokeilua. – Yleensä meillä riittää 51 prosenttia kaikkeen, mutta tässä on niin paljon normaalista poikkeavia asioita, että halusimme saada kokeilulle vähintään 75 prosentin kannatuksen, Suoknuuti sanoo. Kokeilu alkoi syksyllä 2016 ja sen päätyttyä työntekijät äänestivät vuorojärjestelmän jatkosta. Tuolloin tyytyväisyysprosentti oli noussut noin 90:een, Tuominen kertoo. – Ennen en nähnyt iltavuoropäivinä lapsiani ollenkaan. Uuden vuorojärjestelmän myötä päivähoidon tarve putosi minimiin, ja se toi säästöäkin päivähoitomaksuissa. Tuomisen kanssa samassa vuorossa työskentelee valssaaja Sirpa Kokkonen. Hän haki kolme vuotta sitten töihin SSAB:lle juuri 12 tunnin vuorojärjestelmän vuoksi. – Minulla on neljävuotias tyttö. Meillä on nyt enemmän yhteistä aikaa kuin jos olisin viikot töissä. Leivomme, teemme metsäretkiä ja käymme uimassa, Kokkonen kertoo. – Olin ennen töissä ravintolassa salin puolella. Työ oli aika fyysistä. Siellä tehtiin joskus jopa 16 tunnin vuoroja. Kokkonen pitää myös siitä, että hän tietää työvuoronsa vuodeksi eteenpäin. – Se on tosi luksusta. Voin suunnitella elämääni ja sopia menoja kahden kuukauden päähän. Ja vapaapäivät ovat kuin miniloma. Kerkiän tekemään silloin mitä vaan. Suoknuutin mukaan 12 tunnin vuorojärjestelmä soveltuu myös yksinhuoltajille, kunhan paikkakunnalla toimii vuoropäiväkoti. VIRKEYTTÄ TYÖKIERROLLA Kaikkiaan SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla on 540 tuotannon työntekijää. Heistä vajaat 250 tekee 12-tuntisia vuoroja, Suoknuuti kertoo. – Vuoron sisällä on työkiertoa sellaisissa tehtävissä, joissa se on mahdollista. Se auttaa työntekijöitä pysymään virkeinä. Taukoja on yhtä monta kuin kahdeksan tunnin vuoroissakin, mutta ne ovat pidempiä. Osa työntekijöistä ei ole halunnut jatkaa työpäiviään neljällä tunnilla, ja toisille se ei Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 11 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 11 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
? Pitkien vuorojen jälkeen ensimmäisen vapaapäivän joutuu aina uhraamaan palautumiselle, sanovat pääluottamusmies Karo Suoknuuti (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Arttu Jokikota. Portista astelevat Pasi Tuominen ja Sirpa Kokkonen. ? ”Aika menee töissä nopeasti, koska meillä on hyvä porukka. Tuntuu, että aina ollaan siinä viimeisessä yössä, jonka jälkeen alkavat vapaat”, sanoo valssaaja Sirpa Kokkonen. 12 Tekijä 10/2021 tule kysymykseen työn luonteen vuoksi, sanoo työsuojeluvaltuutettu Arttu Jokikota. – Meillä on työtehtäviä, jotka kuormittavat enemmän kuin valvomotyöskentely, johon pitkät työvuorot soveltuvat erittäin hyvin. Työsuojeluun ja työterveyteen liittyvien asioiden pitää olla kunnossa, jos työpaikalla harkitaan siirtymistä 12-tuntisiin vuoroihin, Jokikota huomauttaa. – Altistumisaikoja mietittiin aika paljon, mutta ne eivät aiheuttaneet ongelmia, koska meidän talossa työolosuhteet ovat olleet kunnossa jo pitkään. Kaikki raja-arvot on laskettu kahdeksan tunnin työpäivän mukaan, Suoknuuti lisää. – Kerroimme altistuksen määrän puolellatoista, mutta arvot jäivät silti raja-arvojen alapuolelle. Pienille yrityksille Suoknuuti ei suosittele 12 tunnin vuorojärjestelmää. – Tilanne olisi täydellinen, jos työnantajalla olisi olemassa jokin toinen rytmi, jos pitkät työvuorot aiheuttavat jollekin työntekijälle vaikeuksia. Työtehtävien vaihdoille ei Hämeenlinnassa tosin ole ollut tarvetta – päinvastoin. ”Vapaapäivät ovat kuin miniloma. Kerkiän tekemään silloin mitä vaan.” SIRPA KOKKONEN Valssaaja Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 12 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 12 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
10/2021 Tekijä 13 AJASSA ? ”Ei toistotyötä tekeville” Yhä useampi työntekijä on kiinnostunut siirtymään 12 tunnin vuorojärjestelmään Mölnlycke Health Caren tehtaalla Mikkelissä, kertoo pääluottamusmies, koneenkäyttäjä Atte Kilpinen. – Yhdessä 50 hengen koneryhmässä on nyt tehty kysely asiasta. He todennäköisesti siirtyvät kokeilemaan 12-tuntista työpäivää vielä syksyn aikana, Kilpinen sanoo. Sairaalatarvikkeita valmistavalla tehtaalla on käytössä sekä keskeytymätön että keskeytyvä 12 tunnin vuorojärjestelmä. Jälkimmäisessä sunnuntait ovat aina vapaat. Tehtaan noin 470 tuotannon työntekijästä pitkää päivää tekee lähes 200. – Neljän työpäivän ajan he ovat hyvinkin naimisissa työpaikan kanssa. Siinä ei juuri jää aikaa harrastuksille tai perheelle, mutta pitkät vapaat korvaavat sen. Ne ovat tässä vuorojärjestelmässä se isoin juttu, Kilpinen sanoo. Ensimmäisen kerran 12 tunnin työvuoroa kokeiltiin Mölnlycken tehtaalla kolme vuotta sitten. Sitä ennen käytössä oli nopeakiertoinen työaikamalli, jossa oli kuusi päivää töitä ja kolme vapaata. – Totesimme, että se on sysipaska. Siinä ei ehdi palautua, ja sairauspoissaoloja oli paljon. Idea 12 tunnin vuorojärjestelmään siirtymisestä tuli henkilöstöltä ja se sai todella positiivisen vastaanoton. Mölnlycken Mikkelin tehdas valmistaa 500 eri tuotetta 40 konelinjalla. Osa tuotteista pakataan edelleen käsin, Kilpinen kertoo. – Suhtaudumme aika varovaisesti siihen, että staattista toistotyötä tekevät lähtisivät kokeilemaan 12 tunnin vuoroa, koska se on pitkä aika tehdä jotain koko ajan käsillään. “MELU ISOIN HAASTE” Pitkät työvuorot eivät ole lisänneet sairauspoissaoloja tai läheltä piti -tilanteita Ball Beverage Packagingilla Mäntsälässä, sanoo pääluottamusmies, tuotantotyöntekijä Julius Vieru. – Jos kahdeksan tunnin vuoroissa suurin osa työtapaturmista sattui kello 6–8, nyt vaarallisimmat tunnit ovat vain siirtyneet myöhemmäksi, 10:n ja 12:n välille. Yritys valmistaa 0,33 litran alumiinitölkkejä. Mäntsälän tehdas siirtyi 12 tunnin vuoroihin viisi vuotta sitten, Vieru kertoo. – Vuoronvaihdossa tuli eniten laatuongelmia. Nyt vaihtoja ja sitä kautta myös laatuongelmia on vähemmän. Oma tarkkuus tosin rupeaa laskemaan viimeisillä tunneilla. Tehdas työllistää 75 tuotannon työntekijää. Heistä vajaa kymmenen tekee päivävuoroa kunnossapidossa, ja loput työskentelevät 12 tunnin vuoroissa seitsemästä seitsemään. Ball Beverage Packaging on mukana Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksessa, jossa tarkastellaan muun muassa pitkien työvuorojen vaikutuksia altistumisiin. – Melu on meillä isoin haaste. Eritasoisia kuulonalenemia on havaittu useilla työntekijöille, vaikka meillä on aina kuulosuojaimet päässä, ja moni käyttää tuplasuojausta. Tutkijat selvittävät myös, miten uni ja vireys vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen pitkissä työvuoroissa. Vieru ajaa töihin Helsingistä, ja monet hänen työkaverinsa tulevat Lahdesta. Kolme varttia ratissa 12-tuntisen työpäivän päätteeksi on pitkä aika. – Moni meistä, työnantaja mukaan lukien, odottaa tutkittua tietoa mahdollisista keinoista, joilla työmatkan turvallisuutta voisi parantaa, Vieru sanoo. – Ennen työterveys ohjasi luokseni joka vuosi kahdesta viiteen työntekijää, joiden piti terveydellisistä syistä päästä pois vuorotöistä. Enää heitä ei ole samalla tavalla. Tänäkään vuonna ei ole tullut ketään. TIEDONKULKU HEIKKENEE Yksi pitkien työvuorojen heikkous on, että työntekijät tapaavat toisiaan aikaisempaa harvemmin. Myös tiedonkulkuun on syytä kiinnittää huomiota, Suoknuuti sanoo. – Meillä esimerkiksi päävakanssin hoitajat ja vuoromestarit vaihtavat kuulumisia seuraavan vuoron kanssa. Käytössä ovat myös niin sanotut päiväkirjat, joihin kirjataan vuoron tapahtumia. Suoknuutille itselleen 12 tunnin vuorojärjestelmä tarkoittaa sitä, että hän joutuu tekemään paljon töitä puhelimen välityksellä. – Siinä saattaa mennä pitkäkin ajanjakso ennen kuin aamuvuorot osuvat samaan aikaan ja tavoitan jonkun tietyn työntekijän kasvotusten. Työnantaja on harmitellut pääluottamusmiehelle, että 12 tunnin vuorojärjestelmän vuoksi työntekijöitä on aikaisempaa vaikeampi saada ylitöihin. – Minusta se ei ole järjestelmän vika, vaan se johtuu muista asioista, kuten siitä, että ylitöitä on ollut paljon tarjolla, Suoknuuti sanoo. Hän huomauttaa, että ennen ylitöihin jäänyt työntekijä teki kahdeksan tunnin perään yleensä toisen vuoron, jolloin työpäivälle kertyi mittaa 16 tuntia. Pitkän, 12-tuntisen päivän jälkeen työntekijä ei saa jäädä ylitöihin, mutta hän voi halutessaan tehdä niitä vapaapäivinään. – Edellisessä järjestelmässä en tehnyt ylitöitä, mutta nyt olen ruvennut tekemään niitä kuuden päivän vapailla, sanoo Pasi Tuominen, joka on työskennellyt SSAB:lla 21 vuotta. Hänelle yksi isoimmista kysymyksistä alussa oli, miten kokeneet työkaverit jaksavat 12 tunnin vuoroissa. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. – Eräs päävalssaaja totesi, että tämähän on kuin olisi osa-aikaeläkkeellä. ? Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 13 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 13 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
14 Tekijä 10/2021 Pitkiä vuoroja tekevät voivat paremmin Ensimmäiset tutkimukset 12 tunnin vuorojärjestelmästä tehtiin Yhdysvalloissa runsas 30 vuotta sitten, kertoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta (TTL). – Niissä verrattiin työvuoron pituutta ja tapaturmariskiä, ja päähavainto oli, että pitkiin vuoroihin liittyy jonkin verran kohonnutta tapaturmariskiä. Kun tutkijat eri puolilla maailmaa sittemmin vertasivat kahdeksan ja kahdentoista tunnin työvuorojärjestelmiä keskenään, erot tasoittuivat, Sallinen kertoo. – Yksi selitys voi olla se, että kun pitkä työvuoro järjestetään asianmukaisella tavalla, niihin ei välttämättä liity riskejä. Esimerkiksi vuorojen väliin jäävä aika on Sallisen mukaan yksi tärkeä tekijä työntekijän terveyden ja turvallisuuden kannalta. – Kahdeksan tunnin vuorojärjestelmissä saattaa esiintyä ajoittain tuplavuoroja tai työntekijä voi joutua iltavuorosta heti aamuun, jolloin lepoaika jää lyhyeksi. Sen sijaan 12 tunnin järjestelmissä ei pääsääntöisesti tehdä lisätunteja ja työvuorokierto on aamusta iltaan, Sallinen huomauttaa. TYÖTYYTYVÄISYYS LÄHES SATA TTL on tutkinut 12 tunnin vuorojärjestelmiä vuodesta 2004. Tuolloin tutkittavina oli 12 öljynjalostamossa työskentelevää prosessioperaattoria. – Mittasimme heidän aivosähkökäyriään ja silmänliikkeitään laboratoriossa simuloidun työpäivän aikana, emmekä havainneet uneliaisuutta tai työtuloksen heikkenemistä työpäivän lopussa. Vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa Sallinen kollegoineen totesi, että 12 tunnin vuoroissa työskentelevät nukkuvat paremmin ja palautuvat tehokkaammin kuin ne, jotka tekevät kahdeksantuntista päivää. Myös heidän vireystilansa oli parempi. – Kahdentoista tunnin vuorojärjestelmässä vuorokierto on tyypillisesti nopea. Siinä ei ole monta peräkkäistä hankalaa vuoroa, Sallinen sanoo. Pitkää päivää tekevät olivat tutkimuksen mukaan myös hyvin tyytyväisiä työhönsä. – Tyytyväisyys on lähes sadan prosentin luokkaa. Se liittyy pitkiin vapaisiin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin. Kahdentoista tunnin vuorojärjestelmä säännöllistää elämää. Sallinen suosittelee silti siirtymään 12 tunnin työvuoroihin noin vuoden kestävän kokeilun kautta. – Ne eivät välttämättä sovi kaikkiin töihin, kuten fyysisesti tai henkisesti poikkeuksellisen vaativiin töihin tai töihin, joissa ei ole mahdollista tauottaa työtä riittävästi. ALTISTUMISET SYYNISSÄ Parhaillaan TTL tutkii erityisasiantuntija Tomi Kanervan johdolla unen ja vireyden vaikutuksia turvallisuuteen pitkissä vuoroissa sekä altistumista kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille. – Tyypillisesti raja-arvot ja haitalliseksi tunnetut pitoisuudet on määritelty kahdeksalle tunnille. Selvitämme muun muassa sitä, pitäisikö pitkille vuoroille olla omat lukemansa. Tutkittavina on noin 540 Terrafamen ja Ball Beverage Packagingin työntekijää, jotka tekevät 10tai 12-tuntista työpäivää. Heiltä kootaan muun muassa tietoja sairauspoissaoloista, työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista. – Osa heistä osallistui mobiilimittauksiin. He vastasivat töissä ja vapaa-ajalla säännöllisin väliajoin kännykällä kysymyksiin unesta ja vireydestä. Tutkimuksen tavoitteena on myös tuottaa tietoa pitkiä työvuoroja tekevien väsymysriskistä työmatkoilla. – Kokoamme tuloksia, suosituksia ja hyviä käytäntöjä Työterveyslaitoksen nettisivuille vapaaseen käyttöön, Kanerva lupaa. Loppuraportin on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Teollisuusliitto on yksi tutkimuksen rahoittajista. ”Tyytyväisyys on lähes sadan prosentin luokkaa. Se liittyy pitkiin vapaisiin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin.” Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 14 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 14 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
10/2021 Tekijä 15 AJASSA Pitkiä vuoroja tekevät voivat paremmin Kolmannes vähemmän työpäiviä PALKAN MÄÄRÄ VOI VAIHDELLA Sopimiseen ja uuteen vuorojärjestelmään siirtymiseen on varattava aikaa, Karttunen muistuttaa. Hän suosittelee järjestelmän kokeilemista aina ennen lopullista päätöstä. – Palkka muodostuu yksi yhteen samoin kuin kahdeksan tunnin työpäivistä. Ilta-, yöja sunnuntailisistä on syytä sopia erikseen paikallisesti, Karttunen sanoo. Ahokkaan mukaan palkanmaksu on yksi asia, joka aiheuttaa välillä pulmia 12 tunnin vuorojärjestelmässä, koska palkan määrä vaihtelee maksujaksoittain. – Tili voi tulla kahden viikon välein, mutta sen määrä vaihtelee. Työntekijä saattaa saada palkan 48 tai 96 tunnilta, ja siinä on aika iso ero. Se vaatii talouden hallinnan osaamista, ja kaikilla sitä ei ole. Ongelma koskee tuntipalkkaisia taloja, ja ratkaisu siihen on palkan könttäys, Petri Ahokas kertoo. – Könttä muodostetaan tuntipalkan perusteella ja maksetaan 1–2 kertaa kuussa. Tällöin kaikki työpäivät ovat samanhintaisia ja työntekijä saa saman summan joka palkkakausi riippumatta siitä, onko tilijaksossa neljä vai kahdeksan työpäivää. TARKKANA LOMAUTUSTEN ALLA Kahdentoista tunnin vuorojärjestelmä ei tunne erillisiä työajanlyhennysvapaita eli pekkasia, Karttunen muistuttaa. – Ne on otettu vuorojärjestelmässä kyllä huomioon, mutta niitä ei yleensä merkitä sinne erikseen. Lomautusten alla on syytä olla tarkkana, sillä työttömyyskassa tarvitsee 12 tunnin vuorojärjestelmissä työskenteleviltä tavallista enemmän tietoa päättäessään ansiosidonnaisen päivärahan maksusta, Karttunen kertoo. – Työttömyyskassaan kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin. Toinen vaihtoehto on keskeyttää 12 tunnin vuorojärjestelmä lomautuksen ajaksi. ? Neste on ollut suunnannäyttäjä keskeytymättömän 12 tunnin vuorojärjestelmän käytössä Suomessa 1980-luvulta alkaen, kertoo Teollisuusliiton kemian sektorin sopimusasiantuntija Petri Ahokas. – Se on ainakin prosessiteollisuudessa suosituin työmuoto. Kahden käden sormiin mahtuvat ne peruskemianlaitokset, joissa tehdään vielä kahdeksantuntista päivää, Ahokas sanoo. Hänen mukaansa 12 tunnin vuorojärjestelmä alkoi yleistyä Suomessa 10–15 vuotta sitten. Aloite työpäivän pidentämisestä puolella tulee lähes pääsääntöisesti työntekijöiltä, sanoo puolestaan Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusasiantuntija Pasi Karttunen. – Se on ollut yllätys, että 12 tunnin vuorojärjestelmää on kokeiltu niinkin paljon viime vuosina. Oma tuntumani on, että kokeilut jäävät enenevässä määrin pysyviksi. Tilastotietoa 12 tunnin vuorojärjestelmän yleistymisestä ei ole saatavana, sillä yksikään taho Suomessa ei tilastoi palkansaajien työpäivän pituutta. Meillä pitkää päivää painetaan yleisimmin nopeasti kiertävässä vuorojärjestelmässä, jossa on kaksi aamuvuoroa, kaksi iltavuoroa ja kuusi vapaapäivää. – Pakkotahtiseen linjatyöhön ja fyysisesti raskaisiin tehtäviin 12 tunnin päivät sopivat huonosti. Erityisen suosittuja ne ovat valvomotyössä. ”PITKÄMATKALAISTEN MIELEEN” Kahdentoista tunnin vuorojärjestelmässä työpäiviä kertyy vuodessa liki 140, Karttunen kertoo. Se on kolmanneksen vähemmän kuin kahdeksan tunnin järjestelmässä. – Onhan se raju pudotus, kun työpäivien määrä vähenee lähes 70:llä. Pitkää työmatkaa kulkevat usein tykkäävät 12 tunnin vuorojärjestelmästä, koska heille se tuo ajallista ja rahallista säästöä. Työpäivien vähenemisestä huolimatta vuosittainen kokonaistyöaika säilyy kuitenkin kutakuinkin samana, Karttunen huomauttaa. Suhtautuminen ylitöiden tekemiseen jakaa Karttusen mukaan mielipiteitä työpaikoilla, sillä kahdentoista tunnin vuorojärjestelmä voi vähentää ylityön tarvetta. – Ne, jotka haluavat maksimoida ansionsa, eivät välttämättä halua siirtyä 12 tunnin vuorojärjestelmään, kun taas ne, jotka arvostavat vapaata, kannattavat sitä. Ahokas sanoo olevansa 12 tunnin vuorojärjestelmään liittyvien kysymysten kanssa tekemisissä päivittäin. Vähän joka talossa on sama tarina, hän toteaa. – Työntekijät vastustavat 12 tunnin vuorojärjestelmään siirtymistä ihan periaatteen vuoksi, ja kun vuoden kuluttua siirtymisestä asiasta kysytään uudelleen, ei vanhaan järjestelmään ole enää palaajia. “Kahdentoista tunnin työvuorot olisi hyvä saada Tapaturmavakuutuskeskuksen koostaman tilaston yhdeksi muuttujaksi. Silloin meillä voisi olla kahden vuoden päästä luotettavaa tietoa siitä, vaikuttavatko pitkät työvuorot tapaturmiin ja työturvallisuuteen.” VESA KOTAVIITA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 15 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 15 6.10.2021 14.11 6.10.2021 14.11
16 Tekijä 10/2021 NÄKIJÄ Teollisuusliiton strategia kertoo liiton toiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja työkalut. Tavoitteena on luoda yhteisvoimaa, kertoo strategiatyöstä vastaava Veli-Pekka Heino. ”Yhdessä saamme enemmän aikaiseksi” TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA MEIDÄN NÄKÖISEMME Strategiatyö alkoi vuonna 2016, kun Teollisuusliiton perustamista valmisteltiin. Strategian koonnut Heino kertoo, että suunnitelma on laadittu puhtaalta pöydältä. – Koko strategiatyön idea on ollut, että tehdään meidän näköisemme, eikä oteta valmista mallia. Teollisuusliiton perustajien Metallityöväen liiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuustoissa tehtiin ryhmätöitä strategian pohjaksi. Myös liittojen hallitukset kokoustivat yhdessä asian parissa. Valmiiksi strategia saatiin marraskuussa 2017 ensimmäisessä liittokokouksessa, jossa liittokokousedustajat tekivät lisäyksiä ja muokkauksia strategiaan. – Ottaen huomioon, että liittoa ei vielä ollut olemassa, mielestäni onnistuimme osallistamaan jäseniä strategiatyöhön, Heino arvioi. Yleiskielisyys ja helppo luettavuus ovat olleet strategian kirjoittamisen lähtökohtia. – Kirjoitin lyhyitä virkkeitä ja ymmärrettäviä sanoja. Yritin myös kirjoittaa iskevästi ja mieleenpainuvasti, Heino kertoo. Tavallisempi tapa olisi laatia strategia olemassa olevien mallien pohjalta ja käyttää strategioihin pesiytynyttä arkikielelle vierasta sanastoa. – Se on vaarana, että jos puhuu etäännyttävällä kielellä, niin asiakin etääntyy, Heino sanoo. STRATEGIA JA ORGANISAATIO LINJAAN Liiton neljä toimintavuotta ovat osoittaneet, että strategiaa rakennettaessa ennakoitiin tulevaa pääosin realistisesti. Aika on myös näyttänyt, että paperilla suunniteltu ei aina käänny ongelmitta käytäntöön. – Huomattiin, että niin paljon kuin strategiassa onkin hyviä yhdessä päätettyjä asioita, niiden järjestelmällinen toteuttaminen isossa organisaatiossa on hankalaa, Heino sanoo. Hän havainnollistaa asiaa kolmiolla, jonka kärjissä ovat strategia, organisaatio ja vuosittaiset toiminnan painopisteet. Kunkin kärjen pitäisi olla kitkatta yhteydessä toisiinsa. – Jos nämä eivät mene yhteen, strateginen kehittäminen on vaikeaa, Heino sanoo. T eollisuusliiton pitkän aikavälin suunnitelma, eli strategia, on tarkoitettu luettavaksi. – Teollisuusliiton ensimmäinen strategia on tarkoitettu myös kaikkien jäsenten luettavaksi, ja siitä käy ilmi mitä tehdään ja miksi tehdään, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. Strategiaa lukemalla voi avartaa näkökulmaansa liiton toiminnasta. Tavoitteena on, että lisätieto ei lisää tuskaa, vaan kannustaa toimimaan. – Toivoisin, että strategia luo yhteisvoimaa ja halua antaa tukensa ammattiliiton toiminnalle, Heino sanoo. VAKAUTTA JA MAHDOLLISUUKSIA Teollisuusliiton strategia vuosille 2018–2023 ponnistaa jäsenlähtöisyydestä, solidaarisuudesta, tasa-arvosta ja heikompien puolustamisesta. Jäsenille liitto lupaa vakautta ja mahdollisuuksia. Yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus ovat keinoja, joilla lupaus täytetään. Välineitä suunnitelman toteuttamiseen ovat järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja työmarkkinatoiminta. Aktiivisuus, osaaminen, yhteistyökyky ja vakavaraisuus puolestaan mahdollistavat välineiden toimivuuden. Heino muistuttaa, että lopulta koko ay-liikkeen toiminta perustuu jäsenistön aktiivisuuteen. – Isoin haaste strategiassa on, että syntyisi silta isoista kokonaisuuksista helposti ymmärrettäviin pieniin tekoihin. Paljon sisällään pitäviä käsitteitä täytyy avata esimerkeillä ja konkretialla, Heino sanoo. Strategissa kirjattu järjestöllinen vahvuus kasvaa, kun jäsen esimerkiksi lähtee mukaan ammattiosaston toimintaan, kysyy työkaveria liiton jäseneksi tai käy kursseilla Murikassa. – Järjestöllisen vahvuuden rakentamisessa mennään koko ay-liikkeen ytimeen ja ideaan, että yhdessä saamme enemmän aikaiseksi, Heino sanoo. Järjestöllinen vahvuus antaa voimaa työmarkkinatoimintaan ja yhteiskuntavaikuttamiseen. Tätä kautta syntyy jäsenille vakautta ja mahdollisuuksia. ”Strategiatyön idea on ollut, että tehdään meidän näköisemme.” Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 16 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 16 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
10/2021 Tekijä 17 AJASSA AJASSA TOIMINTAHAASTE JÄSENILLE Perehdy oman ammattiosastosi toimintasuunnitelmaan. ? Pohdi, mikä toimintasuunnitelmassa on hyvää ja mitä siihen voisi lisätä ensi vuonna. ? Anna palaute ja kerro ideasi ammattiosaston puheenjohtajalle. ? Lue Teollisuusliiton strategia osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/liiton-strategia . Löytyykö strategiasta samoja asioita kuin osaston toimintasuunnitelmasta? Voit kertoa havainnoistasi sähköpostitse: veli-pekka.heino@teollisuusliitto.fi . Kitkaa on vähennetty jäsentämällä strategiaa uudelleen ja kehittämällä organisaatiota. Strategian sisältöjä ei ole muutettu, mutta esimerkiksi kymmenet tavoitteet on ryhmitelty uudelleen. Uusi jäsennys esiteltiin valtuustolle elokuussa 2021. – Kun yhteistyö kehittyy, niin strategia muuttuu samaan suuntaan, Heino sanoo. Strategian kehitystyö kesken liittokokouskauden on alkuperäisen ajatuksen mukaista. Jo vuoden 2017 liittokokouksessa henki oli, että strategiaa päivitetään ja kehitetään tarpeen mukaan. – Tehdään uutta liittoa, jota kehitetään järjestelmällisesti päivittäin eteenpäin, Heino sanoo. Hän pohtii, että ay-liikkeen etuna on, että pitkän ajan suunnittelua voidaan tehdä ilman yritysmaailmasta tuttua neljännesvuosiajattelua. MITTAA JA ANALYSOI Asetettujen tavoitteiden toteutumisen mittaaminen on osa pitkäjänteistä suunnittelua. Heino pohtii jälkikäteen, että strategiaa rakennettaessa oltiin hyvin optimistisia mittaamiseen liittyen. Tavoitteet kirjoitettiin ajatuksella, että toiminnan käynnistyttyä rakennetaan niille mittarit. – Mittaamisen suhteen on tosi paljon viisastuttu tai tajuttu, miten vaikeaa se on, Heino sanoo. Esimerkiksi jäsenlupauksessa linjatun vakauden ja mahdollisuuksien mittaaminen on monimutkaista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mittareiden pitäisi ohjata asetettuja tavoitteita. – Henki katoaa, jos suunnittelu menee liian tekniseksi numeroiden kanssa tekemiseksi, Heino sanoo. Matkalla kohti kasvavaa vakautta ja mahdollisuuksien kirjoa on kuitenkin monta helpommin mitattavaa asiaa. Esimerkiksi työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten määrää voidaan seurata jatkuvasti ja luottamushenkilöiden määrästä on hyvä kuva. Myös liittoon tulleista yhteydenotoista ja jäsenten osallistumisesta kursseille on kattavat tiedot. Heino muistuttaa, että tulosten analyysi on yhtä lailla tärkeää kuin itse mittaaminen. – Mittaristo ei kerro syitä ja seurauksia, Heino toteaa. OMAPERÄISESTI ETEENPÄIN Heino arvioi, että ensimmäisen strategiakauden työ on hyvä pohja seuraavalle kaudelle, joka alkaa vuoden 2023 liittokokouksesta. Strategiatyön tyyliä hän ei lähtisi vaihtamaan. – Ollaan sitkeästi pidetty omaperäisyydestä kiinni. Se ei ole helppo vaihtoehto, mutta oikeastaan ainoa järkevä. Mielikuvitus on tärkeää pitää jatkossakin mukana suunnittelussa, jottei päädytä kirjoittamaan samaa paperia uudestaan. – Uskoisin, että seuraavassa strategiassa otetaan yksi askel pidemmälle, kun tiedetään paremmin, miten strateginen toiminta kannattaa pyörittää tässä organisaatiossa, Heino sanoo. ? VELI-PEKKA HEINO Työskennellyt ay-liikkeessä vuodesta 2007 muun muassa erikoistutkijana ja päätoimittajana. Juuri nyt kiinnostunut tiedon visualisoinnista, ammattiyhdistystoiminnan tulevaisuudesta sekä siitä, miten yhteistyötä voi lisätä paremmalla suunnittelulla. ”Henki katoaa, jos suunnittelu menee liian tekniseksi.” Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 17 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 17 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
18 Tekijä 10/2021 KEKSINTÖ SIRKKALEIPÄ EI MAISTUNUT SUOMESSA Toisinaan uudet ruokatuotteet eivät saa pysyvää sijaa markkinoilla. Kun Fazer lanseerasi vuoden 2017 lopulla maailman ensimmäisen sirkkaleivän, sai se paljon huomiota. Hyönteisten käyttö elintarvikkeina oli sallittu Suomessa vain kuukautta aiemmin. Kiinnostus sirkkatuotteisiin kuitenkin hiipui vähitellen, ja kalliimpi erikoisleipä jäi hyllylle, joten Fazer lopetti sen valmistuksen joulukuussa 2018. Kuluttajat ostivat tuotetta aluksi kokeilunhalusta, mikä laantui ajan mittaan. Hyönteiset eivät myöskään kuulu suomalaiseen ruokakulttuuriin samalla tavoin kuin Aasiassa tai Afrikassa. Viljelty liha kiinnostaa maailmalla ? Viime vuoden joulukuussa kansainvälisessä mediassa kerrottiin, että Singapore oli hyväksynyt ensimmäisenä maana maailmassa viljellystä kananlihasta tehdyn tuotteen myyntiin. Silloin amerikkalaisen Eat Just -yrityksen tuottamia kananuggetteja tuli tarjolle 1880-nimiseen ravintolaan. Nyt kanaruokalajeja on tarjolla jo toisessakin ravintolassa, ja singaporelaiset voivat tilata niitä kotiin ruokalähettien kautta. Yritysten kiinnostus viljellyn lihan tuottamiseen on kasvanut maailmalla parin viime vuoden aikana moninkertaiseksi. Alalla toimivien yritysten määrä nousi viime vuonna lähes kahdeksaankymmeneen ja alan investoinnit lisääntyivät huomattavasti. Tutkimusta tehdään muun muassa Yhdysvalloissa, Hollannissa, Espanjassa, Turkissa, Israelissa ja Aasiassa, kuten Singaporessa ja Hongkongissa. – Olen seurannut työssäni jo toistakymmentä vuotta tutkimustyön etenemistä tällä saralla. Vaikka ensimmäinen viljellystä lihasta valmistettu tuote tuli kaupallisille markkinoille viime vuonna Singaporessa, ei sen tuottamiseen liittyvä teknologia ole vielä kovin valmis. Siinä ravinneliuoksessa, missä tuotetta kasvatetaan, käytetään edelleen eläinperäistä seerumia, toteaa kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta. – Soluviljely on edelleen sen verran alkutekijöissään, että kestää vielä pitkään ennen kuin viljellystä lihasta valmistetut tuotteet ovat markkinoilla sellaisessa asemassa, että sillä olisi merkitystä. Siihen menee varmaan yli kymmenen vuotta. Viljellystä lihasta käytetään toisinaan myös nimitystä keinoliha, mutta Tuomiston mukaan se saattaa viedä kuluttajan väärille jäljille. – Keinoliha ei ole nimenä niin selkeä, koska se saattaa viitata myös kasviperäisiin tuotteisiin, joita kehitetään nyt kasvavalla vauhdilla korvaamaan lihatuotteita. Nämä muun muassa soijasta, viljasta ja palkokasveista valmistetut tuotteet sekä sieniproteiinista kehitetyt Quorn-tuotteet pyrkivät matkimaan lihaa. Suomalaisille ovat tuttuja täällä valmistetut härkäpapuja nyhtökauratuotteet, Tuomisto toteaa. – Viljellyn lihan tuottaminen tarkoittaa kotieläinten lihasolujen viljelyä. Teknologisia haasteita on vielä siinä, kuinka soluja tuotetaan suuressa mittakaavassa. Tuotteiden hintaan ja tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen liittyvien haasteiden lisäksi ovat vielä lainsäädännölliset haasteet, varsinkin Euroopassa. Uuselintarvikkeiden lupaprosessit EU:ssa voivat viedä vuosia. Tuomiston mukaan soluviljelyyn perustuvat innovaatiot voivat olla tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tällä hetkellä suurin osa ruoasta tulee kuitenkin maataloudesta pelloilta sekä Suomessa että maailmalla, mikä ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olisi hyvä kuitenkin muuttaa ruokavaliota kestävämmäksi ja lisätä kasvipohjaisten ruokien osuutta ruokavaliossa. Myös ruokajätteen määrää olisi syytä vähentää. KALLIS HAMPURILAINEN VILJELLYSTÄ LIHASTA Maailman ensimmäinen viljellystä lihasta valmistettu hampurilainen kehitettiin Hollannissa vuonna 2013. Tuotteen kehittäminen maksoi 250 000 euroa, ja tuotekehittelyn päärahoittajana oli Sergey Brin, joka on yksi Googlen perustajista. Tuotantoprosessi vei kolme kuukautta kolmelta laborantilta, kun he kasvattivat 20 000 lihassolua, mikä yhteen hampurilaispihviin tarvittiin. Tuotteen kehittämisessä mukana olleet tutkijat perustivat kaksi vuotta myöhemmin Mosa Meat -yrityksen, joka kehittää erilaisia tuotantomenetelmiä viljellylle lihalle. SOLAR FOODS KEHITTÄÄ RUOKAA ILMASTA Suomalainen Solar Foods on kehittänyt aivan uuden, vähäpäästöisen tavan tuottaa ravintoproteiinia sähkön ja ilman avulla, mikä tarjoaa ratkaisua globaaliin ruoantuotantoon. Vuonna 2017 perustettu yritys pilotoi teknologiaa, jolla hiilidioksidista tuotetaan sähköenergian avulla mikrobimassaa, jota voidaan hyödyntää ravintoproteiinina. Tähän mennessä yritys on saanut kokoon rahoitusta yli 35 miljoonaa euroa. Yhtiö on kertonut tuovansa vuoden 2022 loppuun mennessä markkinoille kaikkiaan parikymmentä erilaista kuluttajatuotetta, joita voidaan käyttää meijerituotteiden tai lihan korvikkeina. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA LEHTIKUVA / AFP / NICHOLAS YEO Verkkokauppamme on aina auki! • 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 Housut • korotettu vyötärö • irrotettavat olkaimet • pitkät vetoketjut sivuilla • EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D88-D116 PAT555P/K/O-2XS/ 5XL-D88/D116 89, 89,-K O P AMETISTI Takki • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 • koot: 2XS-5XL ADAMIITTI K O P PAT522P/K/O-2XS/5XL 99, 99,-Takki Naisten malli • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL ADULAR K PAT523N-XS-2XL 99, 99,-Integroitu jalkapöydän suoja! MGuard RollerH XL+ S3 • käyttömukavuutta lisäävä Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 39-48 Hiker Roller XL+S3 • lämpöä eristävä ALU-pohjallinen • koot: 39-47 Turvajalkineet • teräksinen naulaanastumissuoja • alumiininen varvassuoja UUTUUDET KITKAPOHJ ALLA! MEILTÄ MYÖS PAINATUSJA MEILTÄ MYÖS PAINATUSJA BRODEERAUSPALV ELUT! BRODEERAUSPALV ELUT! Kysy yrityksellesi edustavia Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! työvaatteita omalla logollasi! SK52451-39/47 199, 199,-SK52427-39/48 229, 229,-SK52451 SK52427 Talvityövaatteet Talvityövaatteet Tarjoukset voimassa 30.11.2021 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_131021_KORVAAVA.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_131021_KORVAAVA.indd 1 30.9.2021 9.37 30.9.2021 9.37 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 18 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 18 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
Verkkokauppamme on aina auki! • 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 Housut • korotettu vyötärö • irrotettavat olkaimet • pitkät vetoketjut sivuilla • EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D88-D116 PAT555P/K/O-2XS/ 5XL-D88/D116 89, 89,-K O P AMETISTI Takki • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 • koot: 2XS-5XL ADAMIITTI K O P PAT522P/K/O-2XS/5XL 99, 99,-Takki Naisten malli • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL ADULAR K PAT523N-XS-2XL 99, 99,-Integroitu jalkapöydän suoja! MGuard RollerH XL+ S3 • käyttömukavuutta lisäävä Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 39-48 Hiker Roller XL+S3 • lämpöä eristävä ALU-pohjallinen • koot: 39-47 Turvajalkineet • teräksinen naulaanastumissuoja • alumiininen varvassuoja UUTUUDET KITKAPOHJ ALLA! MEILTÄ MYÖS PAINATUSJA MEILTÄ MYÖS PAINATUSJA BRODEERAUSPALV ELUT! BRODEERAUSPALV ELUT! Kysy yrityksellesi edustavia Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! työvaatteita omalla logollasi! SK52451-39/47 199, 199,-SK52427-39/48 229, 229,-SK52451 SK52427 Talvityövaatteet Talvityövaatteet Tarjoukset voimassa 30.11.2021 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_131021_KORVAAVA.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_131021_KORVAAVA.indd 1 30.9.2021 9.37 30.9.2021 9.37 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 19 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 19 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
10/2021 Tekijä 21 ? AJASSA E riarvoistumista on tapahtunut myös tasa-arvon entisessä mallimaassa Ruotsissa. Länsinaapurissa tuloerot pienenivät nopeasti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Saman ajanjakson aikana saavutettiin täystyöllisyys ja rakennettiin vahva hyvinvointivaltio. Täystyöllisyystavoite kuitenkin vaihdettiin 1990-luvun alussa matalan inflaation tavoitteeseen. Samalla yhteiskuntaa alettiin muokata uuteen uskoon tuolloin muodissa olleiden talousteorioiden tarjoamin eväin. Julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa ryhdyttiin kutistamaan ja yksityistämään hyvinvointipalvelujen tuotantoa sekä purkamaan työmarkkinoiden säätelyä. Sen jälkeen veroja on alennettu sekä heikennetty työttömyysja sairausvakuutuksen ehtoja. Näiden poliittisten päätösten tuloksena elintasokuilu köyhien ja rikkaiden välillä on kasvanut pitkin harppauksin, mutta työttömyysaste ei ole 1990-luvun alun jälkeen laskenut kertaakaan alle kuuden prosenttiyksikön. SUURTYÖTTÖMYYDEN HIRVITTÄVÄ HINTA Vuonna 2006 Ruotsissa valtaan noussut porvariallianssi lupasi poistaa massatyöttömyyden työn tekemisen taloudellisia kannustimia parantamalla. Allianssin kahdeksan vuotta kestäneen valtakauden lopulla työttömyysaste oli kuitenkin korkeampi kuin sen aloittaessa. Vuodesta 2014 vallassa on ollut sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus. Demarien tärkein vaalilupaus oli, että vuonna 2020 Ruotsissa on EU-maiden matalin työttömyys. Tällä hetkellä Ruotsissa on EU:n neljänneksi korkein työttömyysaste ja historiallisen korkea pitkäaikaistyöttömyys. – Korkea työttömyys on lisännyt köyhyyttä ja sosiaalista turvattomuutta. Tutkimuksista käy ilmi, että pitkään jatkunut työttömyys aiheuttaa sekä henkisiä että ruumiillisia sairauksia ja lisää rikollisuutta. Täten työttömyyden aiheuttamat vahingot ovat paljon suuremmat kuin menetettyjen verotulojen ja tulonsiirtojen kasvusta valtion taloudelle koituvat tappiot, Ruotsin kaupanalan ammattiliiton Handelsin pääekonomisti Stefan Carlén listaa epäonnistuneen työllisyyspolitiikan vaikutuksia. Carlén on kartoittanut uusliberalistisen politiikan seurauksia yhdessä toisen työväenliikkeen kokeneen ekonomistin Christer Perssonin kanssa viime keväänä julkaistussa kirjassa Työllisyyskoodi – Tie täystyöllisyyteen koronan jälkeen . Heidän mukaansa kolmen viime vuosikymmenen aikana harjoitettu talouspolitiikka ei ole nopeuttanut talouden kasvua, kuten oli tarkoitus, vaan johtanut muun muassa määräaikaisten työpaikkojen yleistymiseen, luonut suurtyöttömyyden ja jättänyt hyvinvointivaltion rahoituksen retuperälle. Tiekartta hyväpalkkaisiin työpaikkoihin ja täystyöllisyyteen Viime vuosikymmenien aikana markkinaliberalististen talousteorioiden pohjalta toteutetut uudistukset ovat kasvattaneet yhteiskuntaluokkien välisiä elintasoeroja ja luoneet suurtyöttömyyden lähes kaikissa kehittyneissä maissa. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 21 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 21 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
22 Tekijä 10/2021 Oikeiston työlinjan menetetty maine Carlén tähdentää, että hyvä työttömyysturva yhdistettynä työmarkkinakoulutukseen loivat talouteen hyvän kierteen. Hänen mukaansa se, ettei työttömien ollut pakko tinkiä palkkavaatimuksista uuden työpaikan löytämiseksi, nopeutti heikosti kannattavien yritysten poistumista markkinoilta ja niiden tilalle uusille aloille syntyi korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. TYÖKALUPAKKI TÄYSTYÖLLISYYTEEN Ruotsin talous on noussut ripeään kasvuun pandemiamontusta. Lähes kymmeneen prosenttiin kivunnut työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. – Tiedämme aikaisemmista taantumista, että työmarkkinoille avautuvat työpaikat eivät mene pitkäaikaistyöttömille, vaan he työllistyvät viimeisinä. Carlénin mukaan pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia voidaan tehokkaasti parantaa työmarkkinakoulutuksella, kuntoutuksella ja tukityöllistämisellä. – Pelkästään työttömien kuntouttaminen ja osaamisen päivittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan täystyöllisyyden saavuttaminen edellyttää, että kysyntää lisäävää finanssipolitikkaa jatketaan vielä pitkään. Carlénin mukaan julkisen sektorin kolme vuosikymmenentä kestänyt nälkäkuuri on kasvattanut hyvinvointivelan niin suureksi, että sen takaisin maksaminen hyvinvointipalveluja ja sosiaaliturvaa parantamalla tulisi aloittaa viipymättä. – Sen lisäksi tarvitaan mittavia panostuksia muun muassa infrastruktuuriin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tällaiset suuret projektit tulisi käynnistää kiireellisesti lainarahalla ja julkisen talouden pitkän aikavälin rahoituksen kestävyydestä pitäisi huolehtia veroastetta pikkuhiljaa ylös hilaamalla, Carlén linjaa. Hänen mukaansa nykyiset budjettisäännöt kieltävät tulevaisuusinvestointien rahoittamisen velkarahalla, minkä johdosta sääntöjä tulisi muuttaa. Carlén kuitenkin pelkää, että Ruotsin valtion talouden tiukkoihin ylijäämäsääntöihin voidaan palata, kun talous on taas kasvussa. – Jos uusliberalistisiin dogmeihin (opinkappaleisiin) perustuviin budjettisääntöihin rakentuvaa politikkaa halutaan vielä jatkaa, niin voimme unohtaa paluun täystyöllisyyteen, tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan ja turvallisiin työmarkkinoihin. Carlén alleviivaa, että vahingollisiksi osoittautuneisiin budjettisääntöihin palaaminen olisi järjetöntä nyt, kun useimmat EU-maat ovat selvinneet – Tiukkoihin budjettisääntöihin kahlitun talouspolitiikan johdosta kansantalouden kokonaiskysyntä on ollut pitkään riittämätöntä suurtyöttömyyden sulattamiseksi, Stefan Carlén kiteyttää. Hänen mukaansa se, että työmarkkinakoulutusta on samaan aikaan vähennetty, on pudottanut osan työttömistä työmarkkinoiden ulkopuolelle pysyvään köyhyyteen. Suomalaisten talousviisaiden mielestä Ruotsin Suomea korkeampi työllisyysaste on pitkälti porvariallianssin vuosina 2006–2014 toteuttamien jättiläismäisten veroalennusten, työttömyysturvaleikkausten ja julkisten palvelujen tuotannon yksityistämisen ansiota. Carlénin mukaan heidän tarinansa ei pidä paikkaansa. – Ruotsissa oli 1990-alussa maailman anteliain työttömyysvakuutus, paljon nykyistä kireämpi verotus ja täystyöllisyys. Carlénin mukaan porvariallianssin työlinja perustui vääriksi osoittautuneisiin uskomuksiin, joiden mukaan tuloerojen kasvattaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja työmarkkinoiden säätelyn purkaminen nopeuttavat työllisyyden kasvua. Carlén painottaa, että edellä mainittuja rakenteellisia uudistuksia aikaisemmin tuputtaneet kansainväliset organisaatiot OECD ja IMF ovat kääntäneet kelkkansa ja suosittelevat nykyisin kokonaiskysyntää vahvistavia julkisia investointeja tuloerojen kaventamiseksi ja työllisyyskasvun vauhdittamiseksi. – Olemme kokeilleet markkinaliberalistisiin talousteorioihin perustuvia työllisyyspolitiikan keinoja jo yli 30 vuotta ja nähneet etteivät ne toimi. Siitä huolimatta verojen alentaminen, työttömyysturvan huonontaminen, hyvinvointipalvelujen menojen leikkaaminen ja työmarkkinoiden säätelyn purkaminen ovat oikeistopuolueiden uudistusehdotusten kovinta ydintä. POHJOISMAINEN MALLI Carlén muistuttaa, että Ruotsin perinteinen, tasa-arvon ihanteille rakentunut talouspolitiikan menestyskonsepti koostui hyvästä ansioturvasta, työttömien kouluttamisesta ja riittävän kysynnän turvaavasta finanssipolitiikasta. – Työttömyysvakuutuksen tulee olla antelias siksi, ettei työttömäksi joutuneiden olisi pakko hyväksyä ensimmäistä tarjolla olevaa työtä, vaan heillä olisi mahdollisuus hakea omaa ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Työmarkkinakoulutuksen tehtävä on ollut päivittää työttömien osaamista talouteen syntyvien uusien työpaikkojen vaatimia taitoja vastaavaksi. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 22 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 22 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
10/2021 Tekijä 23 AJASSA pandemiakriisistä lähes kuivin jaloin sallimalla talouden elvyttämisen velkarahalla. Hänen mukaansa valtion budjetin alijäämäsäännöistä poikkeamalla vältettiin toistamasta finanssikriisin jälkeen tehtyä suurta virhettä, jolloin EU-alueen taloudet lyötiin kanveesiin leikkaamalla julkisia menoja. VELKAPELOTTELU HUTERALLA POHJALLA – Koronakriisin jäljiltä Suomessa valtion talouden alijäämä on kasvanut. Se näyttää hirvittävän oikeistoa vallan tavattomasti, vaikka valtion velka on kansainvälisessä vertailussa varsin maltillisella tasolla, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen toteaa. Hänen mukaansa velkaelvytyksen ansiosta talous kasvaa ripeästi ja velkasuhde pienenee ihan itsestään, minkä johdosta julkisten menojen leikkauksille ei ole tarvetta. – Koulutukseen ja vihreän siirtymän varmistamiseen tarvitaan lisäpanostuksia. Näitä saadaan onneksi myös EU:n elpymispaketista. Marttinen peräänkuuluttaa avoimempaa keskustelua valtion velan siedettävästä tasosta. – Vaikuttaa siltä, että EU:n velkasäännöt voi unohtaa. Jos Suomen velka jää 70 prosentin tasolle, se ei ole huonoin asia. Budjettirajoitteista on syytä keskustella, mutten sano, että ne pitäisi nyt kokonaan unohtaa. KIPEÄT TYÖLLISYYSTEMPUT EIVÄT TEHOA – Tuntuu tosi oudolta, kun monissa lausunnoissa lähdetään siitä näkökulmasta, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma poistuisi palkkoja alentamalla ja työttömyysturvaa leikkaamalla, Marttinen sanoo. Marttisen mielestä nyt kannattaisi panostaa kuntoutukseen ja työmarkkinakoulutukseen, jos halutaan saada töihin työttömät, joiden taidot eivät vastaa työmarkkinoiden osaamisvaatimuksia. – Työttömien kuntouttaminen ja koulutus eivät tuo budjettisäästöjä nopeasti, mutta pitkässä juoksussa ihmisten osaamiseen tehdyt investoinnit voivat maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. ? ”Koulutukseen ja vihreän siirtymän varmistamiseen tarvitaan lisäpanostuksia.” Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 23 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 23 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
MGuard RollerH XL+ S3 HRO MGuard Roller on tehty vaativiin olosuhteisiin. Integroitu Metashield-jalkapöydänsuoja vaimentaa jalkapöytään kohdistuvia iskuja jopa 90 %. FlexEnergy-joustoelementti sitoo syntyvää liikeenergiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. TractionPro-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää Dual Comfort -pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Metashield Technology ® Al Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 24 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 24 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
? Riku Aalto: Uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vähäiseltä ? BLOGI: Turja Lehtonen: Ketkä käyvät sopimusneuvottelut? ? Kun yksi on poissa – kuolema työyhteisössä järkyttää ? REPORTAASI: Eura Print on pitkien työsuhteiden painotalo ? AVAAJA: Painostuskeino pois työnantajilta LUETUIMMAT SYYSKUU www.tekijälehti.fi On vielä vaikea arvioida, onko uudesta työnantajayhdistyksestä neuvottelukumppania liitolle, Riku Aalto sanoo. KI TI H A IL A LYHYET AJASSA 10/2021 Tekijä 25 SUOMEN MALLI UHATTUNA TYÖMARKKINAT Teollisuusliiton hallitus kokoontui 24.9. keskustelemaan ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Liiton hallitus katsoi, ettei teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluita voida vielä aloittaa, koska työnantajapuolella ei ole uskottavaa ja työnantajia riittävän kattavasti edustavaa työnantajayhdistystä. Vastuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta siirtyi Teknologiateollisuus ry:ltä elokuussa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Uusi yhdistys kertoi 22.9., että siihen oli siihen mennessä liittynyt jäseneksi 391 yritystä. Teknologiateollisuudessa jäsenyrityksiä on noin 1 600. Jotta neuvottelut voidaan aloittaa, järjestäytyneiden yritysten ja niiden palveluksessa työskentelevien työntekijöiden määrän pitää olla merkittävästi suurempi. Teknologiateollisuuden työehtosopimukset umpeutuvat marraskuun lopussa. Toimiala on työnantajien toiminnasta ja hajaannuksesta johtuen matkalla kohti sopimuksetonta tilaa. Elleivät työnantajat saa rivejään suoriksi, teknologiasektorin työmarkkinatoiminnan häiriötön jatkuminen on uhattuna. Teollisuusliiton ensisijainen tavoite on sopia, mutta tarvittaessa liitto on valmis puolustamaan jäsenten etua kaikilla niillä toimilla, joita etujen puolustaminen vaatii. Teknologiateollisuuden työnantajapuolen epäselvä tilanne on romuttamassa myös niin sanotun Suomen mallin eli vientivetoisen palkankorotusmallin toteutumisen. Mikäli Teollisuusliitolle ei löydy työnantajapuolelta neuvottelukumppania, liitto katsoo Etelärannan hylänneen yhteisen palkkakoordinaation. Kaikkien muiden Teollisuusliiton valtakunnallisesti neuvottelemien sopimusalojen kuin teknologiateollisuuden osalta sopimusneuvottelut ovat käynnistymässä. LIITTO TUKEE JÄSENIÄ ALUEVAALEISSA ALUEVAALIT Sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1.2022. Pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan nämä vähimmäismäärät valtuutettuja. Teollisuusliitto tukee aluevaaleissa ehdokkaana olevien hallinnon ja liiton jäsenten sekä henkilöstön vaalikampanjoita taloudellisesti. Liiton jäsenille osoitettava tuki on 300 euroa. Liiton hallinnon jäsenille ja varajäsenille osoitettava tuki on 1 000 euroa. Aluevaalituki myönnetään toteutuneita kuluja vastaan. MGuard RollerH XL+ S3 HRO MGuard Roller on tehty vaativiin olosuhteisiin. Integroitu Metashield-jalkapöydänsuoja vaimentaa jalkapöytään kohdistuvia iskuja jopa 90 %. FlexEnergy-joustoelementti sitoo syntyvää liikeenergiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. TractionPro-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää Dual Comfort -pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Metashield Technology ® Al Maksutonta koulutusta lomautetuille ja työttömille! Taidolla TYÖHÖN! Koulutuksessa kehitetään työssä ja työnhaussa tarvit tavaa osaamista, kuten digitaitoja, vuorovaikutustaitoja, kirjoitus taitoja ja matemaattisia taitoja sekä työelämätaitoja. Tule mukaan ja innostu itsesi kehittämisestä. Hybridilähikoulutukset: • Kauniainen, Työväen Akatemia 25.10.–18.11.2021 • Tampere, Voionmaa opisto 8.11.–2.12.2021 Ilmoittaudu netissä: taidollatyohon.fi A-KASSA ALOITTAA VUODENVAIHTEESSA TYÖTTÖMYYSKASSA Finanssivalvonta on 28.9. hyväksynyt Työttömyyskassa Finkan ja Rakennusalan työttömyyskassan sulautumisen Teollisuuden työttömyyskassaan 1.1.2022 alkaen. Syntyvän uuden kassan nimeksi on jo aiemmin vahvistettu Avoin työttömyyskassa, A-kassa. Uusi kassa on syntyessään Suomen suurimpia työttömyyskassoja noin 190 000 jäsenellään. Kassa on avoin kaikille palkansaajille. Uuden A-kassan syntyminen ei edellytä toimenpiteitä perustajakassojen nykyisiltä jäseniltä, sillä jäsenyys siirtyy uuteen kassaan automaattisesti. Työttömyyskassan koon kasvaminen mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen. Uusi kassa vastaa myös entistä paremmin tiukkeneviin tehokkuusja palveluvaatimuksiin. MUKANA PIDÄ HUOLTA -KAMPANJASSA NUORET Teollisuusliitto on tehnyt 5 000 euron lahjoituksen Pidä huolta -kampanjaan. Pidä huolta -kampanja on Toivon Kärki ry:n ja MIELI ry:n yhteinen hyväntekeväisyyshaaste, jonka avulla kerätään rahaa nuorten auttamiseen ja tukemiseen koronapandemian jälkeen. Korona-aikana nuorten avun tarve on kasvanut merkittävästi: esimerkiksi nuorten kriisiapua tarjoavaan Sekasinchattiin on tullut vuoden aikana yli 170 000 yhteydenottoa. Vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan. www.toivonkarki.fi Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 25 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 25 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
10/2021 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Etteivät porot pääse vieraisiin valtakuntiin Suomen rajoilla on 1 200 kilometriä poroesteaitaa. Kunnossapito vaatii tuulien ja tuiskujen uhmaamista ja hirvien ja karhujen alati telomien verkkojen korjaamista. ”Mutta harvalla maailmassa on tällaista työympäristöä”, ylistää teollisuusliittolainen aitatyönjohtaja Kari Henttunen Luttojoen varressa tulilla istuessaan. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT OTTO PONTO ? Taito liikkua maastossa on aitamiehen olennaisimpia taitoja, ja mönkijäkin voi juuttua hankalaan paikkaan. Toisen on silloin vinssattava parivaljakkonsa taas liikkeelle. Pulskan ja Siepin aitaosuudella on myös vain jalkaisin saavutettavia paikkoja. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 27 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 27 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
PALISKUNTAIN YHDISTYS PERUSTETTU 1948 KOTIPAIKKA Rovaniemi TOIMIALA Porotalouden neuvontaorganisaatio HENKILÖSTÖ 11 kokoaikaista, 50 osa-aikaista 28 Tekijä 10/2021 ”H akemuksessa tarkoitetusta toiminnasta ei ilmeisesti aiheudu vaaraa rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.” Näin suopea lupapäätös annettiin Tekijän toimittajalle ja kuvaajalle Raja-Joosepin ja Anterin väliselle alueelle Venäjän vastaiselle rajalle. Elokuisten rankkasadepäivien lomaan on osunut häkellyttävällä tarkkuudella kaunis aurinkopäivä. Kävelemme Raja-Joosepista Luttojoen varteen. Paliskuntain yhdistyksen aitatyönjohtaja Kari Henttunen esittelee aitaa viertävän polun varresta jäkälää kasvavat tantereet ja naavasta parroittuneet puut. Aitamiehet Asla Pulska ja Toni Sieppi taiteilevat mönkijöillään putikkopaikkojen yli tulisteluun valitulle joenpenkereelle. Teollisuusliiton metsäalan sopimusasiantuntija Jari Sirviö vuolee kiehiset yhdestä aitamiesten ? Asla Pulska korjaa tolpastaan irronnutta poroesteverkkoa. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 28 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 28 6.10.2021 14.12 6.10.2021 14.12
10/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? sahaamasta pölkystä. Nuotio leiskahtelee, pannukahvi pihisee ja puunrungolla istuen, jalat sammalvarvikossa leväten on mainio turista rajavyöhykeporoesteaitakunnossapitotyöstä. VALTIOIDEN VÄLILLÄ SOVITTUA – Poroesteaitojen rakentaminen ja kunnossapito perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin. Aidoilla estetään, etteivät Suomen porot pääse vieraan valtakunnan alueelle. Aitaa on valtioiden välisillä rajoilla yhteensä 1 200 kilometriä, Kainuun Suomussalmelta kolmen valtakunnan, eli Suomen, Ruotsin ja Norjan, rajapyykille asti, Henttunen kertoo. Henttusen vastuulla on koko loppumaton rautalankaverkkojen, tolppien, veräjien ja kulkemista helpottavien pitkospuiden ja siltojen rakennelma. Hänen samoin kuin aitamiesten työnantaja on Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävä Paliskuntain yhdistys eli porotalouden neuvontaorganisaatio. Aitatyöhön on valtion budjetissa varattu vuosittain 800 000 euroa, ja se kierrätetään yhdistykselle Lapin ELY-keskuksen kautta. – Norjan vastaisella rajalla on 450 kilometriä aitaa ja vastuu siitä on jaettu kahtia. Venäjän vastaisella rajalla on 750 kilometriä aitaa, josta Suomi on yksin vastuussa. Aita kulkee 20:n eri paliskunnan alueella ja siitä huolehtii 50 osaaikaista aitatyöntekijää, jotka ovat kaikki paikallisia poromiehiä. Aitaa voivat vahingoittaa hirvet ja karhut, myrskyjen kaatamat puut ja kuuran kertyminen niin, ettei aita jaksa sitä enää kaatumatta kannatella. Karhujen retkistä Henttunen huomauttaa, että kontioiden invaasion huomaa koko rajaalueella. Mutta jotkut karhut tietävät, mihin Suomen puolella kannattaa erityisesti könytä. – Keväällä näkee aitaraporteista, milloin valokuvaajat alkavat karhujen ruokinnan Suomen ? Myös jokien poikki on viritettävä poroesteaitoja. Kuva Luttojoelta. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 29 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 29 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
30 Tekijä 10/2021 puolella. Karhut oppivat ruokintapaikat jo pentuina. Syksyllä, kun metsästys alkaa, karhut lemppasevat taas takaisin Venäjän puolelle. ILMASTONMUUTOS NÄKYY – Lumen kiderakenne on jotenkin muuttunut, ja kosteita kelejä on paljon. Ennen tuiskut veivät aidoista pudotetut lumet mennessään. Nyt ne vain kerrostuvat ja kerrostuvat. Kuurottunut aita on kuin purje. Viime vuonna jouduttiin tästä syystä korjaamaan pisimmillään kilometrin verran aitaa. Vaikeuksia tuottaa myös se, että jäät eivät tule järviin eikä routa maahan entisellä ajallaan. Talven tulo viivästyy, eivätkä aitamiehet tiedä, pitäisikö lähteä töihin kelkalla vai mönkijällä. Toisaalta talvet voivat olla tavattoman lumisia ja keväät sitten viivästyä. Henttunen korjaa huvittuneena etelän ihmisten irvistelyä siitä, että eivät kai ne porot puuhun nouse naavaa eli luppoa syömään. Porot kulkevat ensinnäkin puulta puulle alimpia naavatuppoja syöden. Sitten tuuli heittää naavan hangille. – Silloin tulee niin sanottu sävä. Välillä vaarat ovat mustanaan luppoa, Henttunen valistaa tietämättömiä vain vanhoissa puissa kasvavan naavan tärkeydestä. Tavoitteena on aina saada 60 kilometriä aitaa vuodessa täysin peruskorjattua. Toisinaan on tingittävä, kun ”hätätöinä” pitää korjatakin aitaa aivan toisaalla. Henttunen kiittelee, että toiset poromiehet, Rajavartioston ja Metsähallituksen työntekijät samoin kuin retkeilijät ilmoittavat rikkoutuneista aidoista. Aitamiehet ovat ”pätevää porukkaa”, Henttonen kehaisee. Paliskunnat ehdottavat aina itse, kuka pääsee täydentämään kaksimiehistä, motorisoitua aitapartiota, jos joku työntekijä lähtee muihin töihin tai jää eläkkeelle. VIIKKO MAASTOSSA – Minun ja Tonin (Sieppi) lisäksi taisi olla kuusi muuta halukasta. Äänestyksen kautta vuonna 2016 pääsimme aitamiehiksi, kertoo Raja-Joosepista aitareissuilleen lähtevän työparin toinen poromies Asla Pulska. Kesäisin mönkijällä, talvella lumikelkalla partioivalla kaksikolla on vastuullaan 52 kilometriä aitaa. Keskimäärin aitatyöhön kuluu viikko kuukaudessa, ja työn saa pitkälti itse suunnitella. Niin eläinten kuin koko muun luonnon ihmeet – ja myrskyisät yllätykset – ovat kaksikolle tuttuja. – Karhu menee aidan ali ja kiskoo tolpat ylös. Hirvi menee yli, varsinkin kiima-aikaan ne kaatavat paljon aitaa. Peruskorjaus työllistää paljon, Pulska kertoo. – Talvella aita voi kuurottua umpeen tai jäädä kokonaan lumen alle. Toissavuoden lumisena talvena jouduimme rakentamaan kokonaan uuden aidan lumeen Kiertämätunturin pohjoisrinteelle. Peruskorjaustarpeet viedään talvella kelkalla maastoon. Aspit eli hakaset, jolla verkko kiinnitetään tolppiin, kuuluvat koko ajan perusvarustukseen, samoin vasara, rautakanki, moottorisaha, kirves, varabensatankki, sadevaatteet… Pulska toteaa, että joskus voi tunturista joutua kääntymään takaisin tukikämpälle, kun myrskytuuli nousee tai sumu laskeutuu yllättäen, säätiedotuksen ennustuksia sen kummemmin kumartelematta. GPS-paikannus on silloin hyödyksi. Tie alas tuttuun kuruun löytyy paikannuksen avulla, sillä sankimmassa sumussa ei pysty aistimaan, ajaako mönkijää tunturin rinnettä ylös vai alas. LUONNON KESKELLÄ, RAUHASSA – Aina kun tunturiin nousee ja katsoo maisemaa, huomaa, miten hienolta se näyttää. Tähän ei kyllästy. Saa tehdä työtä luonnon keskellä ja rauhassa, Pulska kuvailee. ? Toni Sieppi kiristää järeää vaijeria, joka kannattelee Luttojoen yli viritettyä poroesteaitaa. ”Saamelaisuus on nyt enemmän ylpeyden aihe.” TONI SIEPPI Aitamies ja poromies Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 30 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 30 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
10/2021 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ Pulska on saamelainen ja hän asuu Suomen eteläisimmässä saamelaiskylässä Vuotsossa. – Meidän paliskuntamme pääasialliset talvilaitumet ovat pelastuneet UKK-puiston ansiosta. Kesälaitumilla on metsätaloutta, mutta kun porot ovat kesäisin pääasiassa aapasoilla ja jokivarsissa, niin niihin ei ole paljoa koskettu, Pulska toteaa ja huomauttaa, että porojen laidunmailla kasvaa 300 vihreää kasvia. – Meidän paliskuntamme poronhoito on kestävällä pohjalla. Kouriintuntuvin todistus tästä on se, että meidän ei tarvitse lainkaan lisäruokkia poroja. Tämähän se myös innostaa, poronhoidolla pärjää taloudellisesti. – Ne päätökset tehdään aina jossain muualla, nuori poromies toteaa viitaten suunnitelmiin, joilla hakkautetaan naavametsiä ja myllätään jäkälämaita, eli vaarannetaan luonnon ehdoilla harjoitetun poronhoidon edellytykset. Toisin kuin Norja, Suomi ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta 169 alkuperäiskansojen oikeuksista. – Jäämeren rata halkaisisi laidunmaat, muistuttaa Pulska puolestaan vielä yhdestä suunnitelmasta. Hän kokee, että siihen on itse hankala vaikuttaa. – Meidän kannaltamme matkailu olisi varmaan paras elinkeino, jos muille elinkeinoille annetaan tilaa. Mutta senkään ei pidä antaa lipsua, eli asutuksen ei saa antaa laajentua puistoon. Pulska on kuitenkin hyvin toiveikas saamelaisen poronhoidon suhteen. – Minä näen tulevaisuuden valoisana. On paljon nuoria, jotka haluavat jatkaa tätä perinneammattia säilyttäen metsät ja luonnontilaisen poronhoidon. Ja kulttuuri halutaan nyt säilyttää, koulut voi käydä saameksi. SAA PUHUA SAAMEA – Minä en saanut käydä koulua saamen kielellä niin pienestä pitäen kuin omat lapseni. He ovat olleet kielipesähoidossa. Jos nuori mies voi ylipäänsä kehrätä, voisin väittää, että tyytyväistä kehräämistä kuuluu Toni Siepin puheessa. Suomi ei enää kitke saamelaisuutta asuntolakouluilla, joissa lapsia rangaistiin saamen puhumisesta. Siepin 6-vuotias ekaluokkalainen alkaa opintaipaleensa hyvin pitkälti saameksi ja 4-vuotias jatkaa kielipesähoidossa. – Saamelaisuus on nyt enemmän ylpeyden aihe, Sieppi tiivistää. ? Maisemiin ei kyllästy koskaan, toteaa Asla Pulska tulistelutauollaan Luttojoen törmällä. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 31 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 31 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
32 Tekijä 10/2021 Parivaljakkonsa tavoin Sieppi on tavattoman tyytyväinen siitä, että saa tehdä aitatyötään ”metsässä, rauhassa”. Työn haasteisiin kuuluu mönkijöiden ja lumikelkkojen kanssa pelaaminen. – Aika yleistä on jäädä kiinni, on kivikkoista ja kallioista maastoa. Tai vehje hajoaa. Sitten pitää hinata. Meillä on mönkijässä aina vinssi mukana. Mutta aina on ratkaisut löydetty ja näidenkin asioiden kanssa on oppinut pärjäämään, Sieppi toteaa. – Fyysisintä ja raskainta työtä on tolppien vaihtaminen. Ne voivat olla pitkiä ja raskaita päiviä, varsinkin jos kelit ovat huonot, aitamies kertoo. Luonnonolosuhteet vaikuttavat suoraan poronhoitoon, mistä Sieppi saa Pulskan tavoin pääasiallisen elantonsa. – Toissatalvi oli huono poroille. Talvi tuli aikaisin ja oli paljon lunta. Kaiken lisäksi syksyllä oli vähän sieniä. Porohan lihottaa itsensä talvea varten sienillä, aitamies kertoo. Myös Sieppi on varsin toiveikas poronhoidon tulevaisuuden suhteen. Hän kertoo, että suoramyynti kasvattaa osuuttaan, vaikka joka palkisella onkin joku suurempi lihanostaja. – Mutta hyvähän se olisi, jos saisi välikäden siitä pois. KAIKKI HYÖDYT NÄKYVIIN Aitatyönjohtaja Henttunen harmittelee sitä, että toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole vielä laskettu kunnolla poronhoidon isoja ja myönteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia. Julkisuudessa puhutaan esimerkiksi metsätalouden mukanaan tuomista työpaikoista, mutta yhtälöissä ei lasketa mukaan sitä miinusta, mikä syntyy poronhoidon vaikeutumisesta ja sen työpaikkojen menetyksistä. Miinusmerkkien kerryttäjiä on monta. – Metsätalous, kaivokset, maatalous, sähkörakentaminen, vesirakentaminen… Henttunen muistuttaa, että yhtä porokiloa kohden rahallista ja koko Suomen kannalta yhteiskunnallista hyvää tuotetaan moninkertaisesti. Poronhoito ylläpitää ”maagista” Lappia. Poronhoito luo matkailutyöpaikkoja. Kaupat ja matkamuistomyymälät saavat asiakkaita. Huoltoasemat myyvät polttoaineita. Kylät pysyvät asuttuina ja koulut, oppilaitokset ja päiväkodit luovat lisätyöpaikkoja. Ensimmäiset tulokset kokonaishyödyistä on tosin saatu Luonnonvarakeskuksen Porotatutkimushankkeesta. Esimerkiksi Inarissa poroihin liittyvän tuotannon arvo on noin 11 miljoonaa euroa luoden 150 työpaikkaa. Hankkeessa on eräistä kerrannaisvaikutuksista pystytty esittämään kuitenkin vain arvioita, sillä kaikkea ei tilastoida. LIITTO, HYVÄ TUKI Henttunen kertoo olleensa vuodesta 1998 Paliskuntain yhdistyksen palveluksessa. Myös metsäala on tuttu, ja sitä kautta eli Puuliiton peruja hän on pysynyt Teollisuusliiton jäsenenä. Aitatyöhön sovelletaan metsäalan työehtosopimusta, ja muiden muassa tuntipalkat ja ikälisät haetaan oikeaan kuosiin tästä sopimuksesta. Henttunen alleviivaa liitosta saadun avun ja tuen tärkeyttä. – Oli ongelma mikä tahansa, aina on ollut helppo kysyä. Hyvin liitto on palvellut. Aitaretkellä Henttunen pohtii sopimusasiantuntija Sirviön kanssa kysymystä siitä, miten työntekijöille pitäisi korvata omien työvälineiden, esimerkiksi mönkijöiden ja kelkkojen, käyttö. Valtion matkustusohjesääntö kun ei anna asiasta ohjeita. Tämäkin kysymys saa nopean ratkaisunsa. Sirviö kertoo, että liitto on hakenut verottajalta ennakkoratkaisun Metsähallituksen vastaavista korvauksista. – Täytyypä ottaa tämä mukaan käyttösuunnitelmiin, Henttunen tuumailee. Tekijän toimittaja ja valokuvaaja eivät ilmeisestikään aiheuttaneet isompaa vaaraa rajajärjestykselle. Hyvästelemme aitapartion ja työnjohtajan Raja-Joosepissa isoin kiitoksin. He lähtevät aitaviertä takaisin metsään useammaksi päiväksi, me muut jatkamme etelämmäksi. Aurinko jatkaa sädehtimistään. ? ? Toni Sieppi (vas.) ja Kari Henttunen ovat niitä ammattilaisia, jotka takaavat, että Suomesta löytyy ”maaginen” Lappi. Kukoistava poronhoito on yksi edellytys Lapin matkailulle. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 32 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 32 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
10/2021 Tekijä 33 ”On paljon nuoria, jotka haluavat jatkaa tätä perinneammattia säilyttäen metsät ja luonnontilaisen poronhoidon.” ASLA PULSKA Aitamies ja poromies TYÖSSÄ Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 33 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 33 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
34 Tekijä 10/2021 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Korvaavuus ei saa olla tilastokikkailua Noin viidennes yleissitovista työehtosopimuksista sisältää maininnan korvaavasta työstä. Mutta kikkaillaanko työpaikoilla korvaavuudella, kun varsinkin isoissa yrityksissä vahinkohistoria ja sairauspäivien määrä vaikuttavat usein vakuutusmaksuihin? T eollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi painottaa, että ”käsitehässäkästä” pitäisi päästä eroon. Korvaavan työn käsite määritellään liiton näkemyksen mukaan nimenomaan työehtosopimuksessa. – Muu on muuta, eikä mikään työ ole nimeltään korvaava työ. Työkyvyn väliaikaisen tai pysyvän alenemisen tilanteissa työtä voidaan muokata ja keventää. Tämä tapahtuu toivottavasti vielä työterveyshuollon ohjeistuksen mukaan: jätetään vaikka raskaat, käsin tehtävät nostot pois, kunnes selkä on kunnossa tai leikkaukseen on päästy. Omaa työtä siis muokataan, ”tuunataan”, työympäristöyksikön asiantuntija kuvailee. Työehtosopimusten tarkoittama korvaava työ taas on käytössä tilanteissa, joissa työntekijällä on tilapäinen työkyvyttömyys omaan, työsopimuksen mukaiseen työhönsä, mutta kuitenkin työkykyisyyttä tehdä jotain muuta, esimerkiksi opiskella. Lumijärvi alleviivaa, että sairausvakuutuslain mukaan työntekijä on oikeutettu sairauspäivärahaan ja sairauslomaan, kun hän on omaan työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön työkyvytön. – Työkyvyttömyys suhteutetaan siihen työhön, jota työntekijä tekee. Lääkärin tulee aina verrata työntekijän työkykyä johonkin työhön, eikä ”korvaava työ” ole sellaista työtä, Lumijärvi muistuttaa. Tapaturmavakuutuskeskus on tehnyt niin sanotun ilmiöselvityksen korvaavan työn käytöstä työtapaturmatilanteissa. Lumijärvi kertoo, että sysäyksen tähän antoi muun muassa Teollisuusliiton jäsenten viesti siitä, että korvaavan työn käyttämisellä siistittäisiin sairausja varsinkin tapaturmatilastoja. – Ilmiöselvitys ei tue tätä käsitystä, mutta ei se myöskään oikein vastaa liittomme asiantuntijoiden kokemuksia. Emme koskaan pääse kiinni väärinkäyttötapauksiin, jos jäsenet ja luottamushenkilöt eivät ilmoita niistä. Ei riitä, että meille kerrotaan painostuksen kokemuksista. Asia pitää kirjata ja tarvittaessa riitauttaa työpaikalla. Tarvitsemme siis todistusaineistoa, Lumijärvi kertoo. TUNNETAANKO TYÖ? Hyvin monet työehtosopimukset ovat ottaneet korvaavan työn pykälissään mallia teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta, jossa korvaavuus määriteltiin jo vuonna 2007. Nykyisellään teknon tes sanoo näin: ”Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista (…) työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.” – Tämä on se iso kysymys. Miten varmistetaan, että lääkärin tekemä analyysi on luotettava, jos hän ei tunne työpaikan olosuhteita ja työn sisältöjä? Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita on huolissaan siitä, että työterveyshuollot eivät todellisuudessa tunne riittävästi jotain tiettyä työtehtävää. KORVAAVAN TYÖN KÄYTTÖ 2015–2019 % Osuudet työpaikan kokoluokittain 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kaikki työpaikat Yli 250 henkeä 50–250 henkeä Alle 50 henkeä 2019 2017 2015 Lähde: Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Teknologiateollisuuden työsuojelukysely 2019 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 34 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 34 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
EU Sekä asbestiettä syöpädirektiivin päivitykset ovat nyt meneillään työn aiheuttaman syövän voittamiseksi. Komission tavoitteena on päivittää asbestin raja-arvo vastaamaan paremmin nykytietämystä. Ammattiyhdistysliike haluaa lainsäädäntöön pelkän raja-arvon tarkastelun lisäksi myös huomattavasti tiukempaa säätelyä ammattitautien tunnistamiseksi ja havaitsemiseksi ja työntekijöiden suojelemiseksi. Syöpädirektiiviä päivitetään nyt neljättä kertaa. Sitovat raja-arvot ovat tulossa koboltille ja sen yhdisteille, akrylonitriilille ja nikkeliyhdisteille. Lisäksi bentseenin sitovaa raja-arvoa ollaan laskemassa reippaasti. Ilmeisesti direktiiviin tulee vielä säädös siitä, että lähivuosina bentseenin raja-arvoa tarkastellaan uudelleen. Uudelleen tarkasteluun olisi menossa myös varsin uusi, kiteisen piidioksidin (kvartsipölyn), raja-arvo. Tulossa lienee myös rakenteellisia muutoksia, sillä parlamentti on ottanut useita eurooppalaisten ammattiliittojen kattojärjestön ETUC:n vaatimuksia esitykseensä. Suurin muutos olisi se, että syöpädirektiivissä säädettäisiin raja-arvot riskin perusteella. Nykyisin riskienarviointikomitea RAC hoitaa tieteellisen pohjatyön, minkä jälkeen kolmikannassa tehdään lopullinen päätös raja-arvoista sosioekonomisilla perusteilla. Monissa tapauksissa vaikutus suojelun tasoon on vähäinen. Riskiperusteisessa tavassa sovittaisiin, kuinka monta syöpää hyväksytään tiettyyn työntekijämäärään nähden. Tapa on jo käytössä joissain Euroopan maissa, ja niissä tietyt raja-arvot ovatkin selkeästi direktiivin tasoa matalampia. Riskiperusteisuus helpottaisi raja-arvojen määrittelyn läpinäkyvyyttä ja suojelun tason nostamista. Kattojärjestö on saanut tähän parlamentin esitykseen myös sen vaatimuksensa, että aineiden yhteisvaikutukset, vaaralliset lääkeaineet ja lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet sisällytetään syöpädirektiiviin. Näissä asioissa on kuitenkin vielä huomattava määrä ratkaisemattomia käytännön kysymyksiä. JENNI ULJAS 10/2021 Tekijä 35 TYÖSSÄ UUTTA SÄÄNTELYÄ TYÖPERÄISTÄ SYÖPÄÄ VASTAAN Miten työterveyspalvelut toimivat vanhempainvapailla, muilla vapailla tai lomautuksella? Työterveyspalvelun niin sanottu lakisääteinen osuus on voimassa aina kun työsuhde on voimassa, myös vapailla tai lomautuksella. Osuuteen kuuluu pääasiassa vain ennaltaehkäiseviä toimia. Näin se ei juurikaan näy työntekijälle. Lakisääteisiä tehtäviä ovat kuitenkin esimerkiksi työperäisten vaivojen sekä ammattitautien tutkiminen ja hoitaminen. Jos vapaalla kokee oireita, joiden aiheuttajaksi työntekijä epäilee työtä tai työssä olevia altisteita, hänen on päästävä tutkimuksiin työterveyshuoltoon. Työnantajan vapaaehtoisesti järjestämän sairaanhoidon vastaanottoajat voidaan rajata tilanteisiin, joissa työntekijälle – Harvoin edes työpaikkaselvitykset antavat riittävän yksityiskohtaista tietoa työn kuormittavuudesta tai eri altisteista. Korvaavan työn mallin on lähdettävä aina työntekijän työtehtävän ja terveydentilan yksilöllisestä huomioinnista. – Korvaava työ palvelee tarkoitustaan silloin, kun konsernissa tai yrityksessä on tehty tarkka sopimus siitä, missä tapauksissa korvaavaa työtä voidaan käyttää. Hyvään tunnusmerkistöön kuuluu se, että työntekijää ei millään lailla painosteta ja että hänen omaa arviotaan työkyvystä kunnioitetaan. Kolmikantaisessa neuvottelussa, jossa ovat työntekijä itse ja työnantajan ja työterveyshuollon edustajat, on tarkkaan harkittava, mihin toisiin tehtäviin työntekijä pystyy. – Lääkärin on kunnioitettava lausunnossaan Hippokrateen valaa. On myös estettävä se, että sairauslomaan johtanut vamma, oire tai sairaus pahenisi korvaavasta työstä. Kotaviidan mielestä korvaavaa työtä voidaan käyttää tietenkin myös eettisesti oikein, ja silloin se on työntekijälle mielekästä työehtosopimuksen hengen tai sopimuksen mukaisesti. Samalla yleensä varmistetaan täyden palkan maksamisen jatkuminen, mikä on työntekijän etu. – Oikein toimiva korvaavan työn malli on mahdollista rakentaa luottamuksen ja yhteistyön hengessä. Käytäntöjen on oltava myös yhdenmukaiset kaikille työntekijöille. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? maksetaan palkkaa. Eli palkattomilla jaksoilla ei voi käydä uusimassa reseptejä tai hoidattamassa muita sairauksia. Menettely pitää kirjata työterveyshuoltosopimukseen, ja se on käsiteltävä yhteistoiminnassa. LUE LISÄÄ: Miten vakuutusmaksut muodostuvat? ”Laki antaa raamit, mutta vakuutusyhtiöt pystyvät itse hinnoittelemaan työnantajalta keräämänsä vakuutusmaksut”, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen aktuaarijohtaja Ville Lilja. www.tekijälehti.fi Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 35 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 35 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
Sopivasti edellä. Jos TESsiä ei olisi Ilman TESsiä TESsin kanssa Vuorol isät Sunnu nta i korvau s Arki pyhä korvau kset Pekka s päivät Loma palkka Loma raha Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, samaa vaatii niiden säilyttäminen. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. suntessi.fi Liity liittoon jo tänään! ME OLEMME LIITTO. Le ik ka a si vu irt i ja la it a ty ö p a ik ka si ilm o it us ta u lu lle ! Lisäksi työaika pitenisi jopa satoja tunteja vuoden aikana. Ilman työehtosopimusta ansiot laskisivat jopa tuhansilla euroilla vuodessa. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 36 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 36 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
HYVÄ MALLI KAUSITYÖLÄISILLE? JÄSENYYS Kansainvälinen ammattiyhdistysliike kampanjoi syyskuun lopussa ympäri Eurooppaa kausityöläisten työja asuinolojen kohentamiseksi. Kampanjaviikko toteutettiin yhdessä EU:n työviranomaisen kanssa. Kampanjointiin liittyi myös eurooppalaisten elintarvike-, maatalousja matkailualojen ammattiliittojen järjestön eli EFFAT:in webinaari. – Euroopan elintarviketeollisuus ja maatalous ovat täysin riippuvaisia näistä kausityöläisistä. Mutta heillä on matalat palkat, huonot työolot ja kurjat asuinolot, eurooppalaisjärjestön maataloussihteeri Arnd Spahn summasi kausityöläisten kohtelun EU-maissa. Saksassa muiden muassa maataloustyöntekijöitä järjestävä IG BAU on juuri avannut eräänlaisen kausijäsenyyden ulkomaalaisille siirtotyöläisille. Alasta riippuen joko 146:n tai 187 euron kertamaksulla siirtotyöläinen pääsee jäseneksi 12 kuukaudeksi. Hän pääsee välittömästi myös oikeusavun piiriin ja saa liiton tuen joukkovoiman käytössä eli esimerkiksi lakossa. IG BAU on avannut myös kaikkiaan yhdeksällä vieraalla kielellä vastaavan neuvontapuhelimen siirtotyöläisiä varten. – Meidänkin on Teollisuusliitossa jatkettava jäsenyysmallin kehittämistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehitettävä toimintamalleja, joilla saamme kausityöläiset liiton jäseniksi ja joilla pystymme puolustamaan heidän oikeuksiaan, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama sanoo. Lue lisää: www.tekijälehti.fi MITEN OSAAMISTA PITÄISI KEHITTÄÄ? MEDIATYÖ2030 Media-ala digitalisoituu ja on jatkuvassa murroksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että media-alan koulutus ei tue riittävästi työelämän muuttuvia vaatimuksia. Alan yrityksillä on tarve kehittää henkilöstön osaamista, mutta monelta puuttuvat työkalut konkreettiseen ja pitkäjänteiseen toteutukseen. Syyskuun lopussa käynnistyneen MediaTyö2030-hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalleja, joilla edistetään jatkuvaa oppimista työpaikoilla. Samalla kannustetaan alan yrityksiä siihen, että ne etsivät henkilöstön osaamista ja hyvinvointia parantavia menetelmiä, jotka sopivat toimialalle parhaiten. Hankkeessa työstetään työkalu, toimintamalli tai näiden yhdistelmä, joka pilotoidaan vuoden 2022 aikana. MediaTyö2030 on Medialiiton sekä alan ammattiliittojen Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Suomen Journalistiliiton yhteinen kehittämishanke. TEOLLISTUMISEN VAIKUTUKSET NÄYTTELYNÄ TEOLLISUUSMUSEO Työväenmuseo Werstaan ja museokeskus Vapriikin yhteistyönä tuottamassa Teollisuusmuseo-näyttelyssä kerrotaan tamperelaisen teollisuuden 200-vuotinen tarina osana globaalia teollistumista. Näyttely kertoo, kuinka Tampereesta kasvoi 1800-luvulla Suomen ensimmäinen iso teollisuuskaupunki. Teollisuusmuseossa voi eläytyä tehdaskaupungin vaiheisiin monin tavoin, ja koko perheen kohteessa riittää tutkittavaa kaikenikäisille. www.werstas.fi/teollisuusmuseo O LL IPE KK A LA TV AL A LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI 9.—10.12.2021, Murikka-opisto Ilmoittaudu viimeistään 26.11. www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesten-teemaseminaari 10/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ LYHYET Sopivasti edellä. Jos TESsiä ei olisi Ilman TESsiä TESsin kanssa Vuorol isät Sunnu nta i korvau s Arki pyhä korvau kset Pekka s päivät Loma palkka Loma raha Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, samaa vaatii niiden säilyttäminen. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. suntessi.fi Liity liittoon jo tänään! ME OLEMME LIITTO. Le ik ka a si vu irt i ja la it a ty ö p a ik ka si ilm o it us ta u lu lle ! Lisäksi työaika pitenisi jopa satoja tunteja vuoden aikana. Ilman työehtosopimusta ansiot laskisivat jopa tuhansilla euroilla vuodessa. 9/2020 9/2021 Muut päivärahan saajat Teollisuuden työttömyyskassa / syyskuu Lomautetut 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 10 730 ansiopäivärahan saajaa Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 37 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 37 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
38 Tekijä 10/2021 TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Huomio, huomio, vaalit tulossa! Teollisuuden työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaravaltuutettujen vaalit 1.11.–31.12. Paikallisesti sopien voidaan heidän lisäkseen valita myös työsuojeluasiamiehiä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI V aalien järjestäminen perustuu maan lakiin työsuojelun yhteistoiminnasta. Vähintään 10 hengen työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 hengen työpaikoille on perustettava tämän ohella myös työsuojelutoimikunta. Yhteistoiminnan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden ja työnantajan vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Sillä avataan työntekijöille aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Paikallisesti voidaan sopia myös työsuojeluasiamiesten valinnasta. Heidän avullaan yritetään varmistaa esimerkiksi se, että hajallaan sijaitsevilla osastoilla ja vuorotyötä tekevillä on mahdollisuus tavata työsuojelussa toimivia työntekijöiden edustajia. Kaikilla työsuhteessa olevilla on oikeus äänestää, siis myös esimerkiksi lomalla, lomautettuna tai vanhempainvapaalla olevilla työntekijöillä. Työnantajan on annettava tilat ja käytännön mahdollisuudet vaalien pitämiseen, esimerkiksi luettelo työsuhteisista työntekijöistä. Ehdokkaan on ilmoitettava, mihin tehtävään tai tehtäviin hän on hakeutumassa. Jos tehtävään on vain yksi ehdokas, sopuvaalitkin voidaan järjestää. Myös postitai sähköinen äänestys on sallittu, kunhan vaalisalaisuus taataan. Teollisuusliitto postittaa viikolla 41 työsuojeluvaltuutetuille, työhuonekunnille ja ammattiosastoille ohjeistuksen vaalien järjestämisestä. Työsuojeluvaaleja varten on tehty myös opastusvideo, jonka tavoitteena on edistää työsuojeluvaalien järjestämistä ja työsuojeluvaltuutettujen valintaa työpaikoilla. Video julkaistaan viikolla 42. Työsuojeluhenkilöiden valinnoista on ilmoitettava liittoon riippumatta siitä, jatkavatko vanhat tehtävissään vai valittiinko niihin uudet. Vaalien jälkeen työnantajan on ilmoitettava valitut henkilöt Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin keskuksen verkkosivuston kautta. Ohjeet ja materiaalit vaalien järjestämiseksi ovat Teollisuusliiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Pitääkö työpaikall a olla työsuojelu valtuutett u? Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12.2021 www.teollisuusliitto.?/tyos uojeluvaalit ”Tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden ja työnantajan vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa.” Pitääkö työpaikalla olla työsuojeluvaltuutettu? Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12.2021 www.teollisuusliitto.?/tyosuojeluvaalit Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 38 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 38 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
10/2021 Tekijä 39 LIITOSSA SAAPPAAT, JOITA KANNATTAA KOKEILLA ”Ei jännitettävää, aina laki takana” "Tämä on palveluammatti, jossa pääsee auttamaan kaveria", Teppo Suikkari sanoo. – Valtuutettu astuu suuriin saappaisiin, mutta tehtävät ovat mielenkiintoisia. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta parantavien tehtävien laajuus saattaa yllättää. Toisaalta tämä luottamustoimi vie mukanaan ja palkitsee, kun asiat edistyvät, Poikolainen kuvaa. – Tehtävät ovat jossain määrin myös hyvin luottamuksellisia, ja ratkaisuja saattaa olla joskus vaikea löytää. Siksi kouluttautuminen on tärkeää. Poikolainen tähdentää, että valtuutetulla on jo lain mukaan oikeus saada koulutusta tehtäväänsä. Teollisuusliitolaisille valtuutetuille, varavaltuutetuille ja asiamiehille on vielä tarjolla Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tilaisuus hankkia lisää tietoja ja taitoja. – Murikka-opisto tarjoaa loistavat mahdollisuudet laadukkaaseen työsuojelukoulutukseen. Siellä pääsee myös verkostoitumaan muiden samoissa tehtävissä olevien kanssa, Poikolainen alleviivaa huomauttaen, että kaikki Murikan kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia. Työsuojeluvaltuutetun tehtävään valittu astuu suuriin saappaisiin. Mutta tähän luottamustoimeen kannattaa hakeutua, sillä liitto kouluttaa, tukee ja auttaa. Työpaikoilla on tärkeää saada työsuojeluhenkilövalinnat tehdyksi, korostaa Teollisuusliiton työympäristösiantuntija Mika Poikolainen. – Työsuojeluvaltuutetulla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa terveyttä ja turvallisuutta koskeviin asioihin. Tehtävän laajuus vaihtelee hieman työpaikan koon ja työtehtävien mukaan, mutta pääsääntöisesti tehtävät ovat samankaltaiset yrityksen koosta riippumatta. Kyseessä on myös ongelmien ennaltaehkäisy. – Työpaikka, missä ei tapahdu työtapaturmia eikä synny ammattitauteja, on myös tuottava työpaikka, Poikolainen muistuttaa. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valitaan pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan. – Puolustusvoimista löytyi lopulta asiantuntija. Ei, ei meidän ylipaineemme ole vaarallista. Medisizen työsuojeluvaltuutettu arvioi, että työnantajat ovat alkaneet ymmärtää, että valtuutetun työ hyödyttää myös työnantajaa. – Työnantaja säästää, kun työpaikka on turvallinen. Pelkästään työtapaturmista johtuvien sairauspäivien vähentyminen tuo silkkaa säästöä. Suikkari jää ensi vuoden puolella eläkkeelle eikä asetu enää ehdokkaaksi työsuojeluvaaleihin. Näin hän summaa kokemuksiaan. – Jos kiinnostusta on, työsarkaa kyllä riittää. Joka päivästä saa varmuudella erilaisen. Ja jos valtuutettu on pienemmässä firmassa töissä, on vaikka vain yksi päivä valtuutetun aikaa, katkaisee se mukavasti oman, ehkä puuduttavankin työn. – Valtuutetulla on aina laki ja säädökset takanaan. Mielestäni tätä työtä ei tarvitse jännittää. Ja pääsee selvittelemään mitä ihmeellisimpiä asioita, kertoo pitkän linjan työsuojeluvaltuutettu Teppo Suikkari. Kontiolahdella sijaitsevan Medisize Oy:n työsuojeluvaltuutettuna Suikkari yllyttää teollisuusliittolaisia harkitsemaan ehdokkuutta työsuojeluvaaleissa. – Tietysti pitää olla jollain lailla kiinnostunut näistä asioista. Tämä on palveluammatti, jossa pääsee auttamaan kaveria. Mutta jos noin yleisesti ottaen tulee toimeen ihmisten kanssa, vähän tuntemattomampienkin kanssa, tässä kyllä pärjää. En näe, että tarvitsisi uudenkaan valtuutetun jännittää. Suikkari on itse toiminut eri yritysten omistuksessa ja eri nimillä toimineen tehtaan työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1994 alkaen. – Jos esimerkiksi ammattiosastossa on useampi työpaikka, niiden valtuutetuista saa äkkiä verkoston. Muilta valtuutetuilta saa nopeammin vastauksen kuin googlaamalla. Ja se on usein luotettavampi vastaus. Kun työssä jatkaa pidempään, muodostuu vertaisverkosto ympäri Suomea, Suikkari kertoo omista kokemuksistaan. – Tässä pääsee selvittelemään mitä ihmeellisimpiä asioita. Suikkarin salapoliisitöistä oudoimpiin kuului aikoinaan sen selvittely, onko ylipaine vaarallista ihmiselle. Ylipaineella näet varmistetaan, että Medisizen puhdastiloissa valmistettavia tuotteita eivät pääse pöly tai kynnysten alta ryömivät ötökät tärvelemään. JO H A N N A KO KK O LA Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 39 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 39 6.10.2021 14.13 6.10.2021 14.13
40 Tekijä 10/2021 ”Yhteistyö on kehittynyt nopeasti” T eollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen arvioi, että neljä ensimmäistä toimintavuotta ovat hitsanneet liiton yhdeksi kokonaisuudeksi. Teollisuusliiton puutuotesektori ajaa jäsenten etuja kolmella sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Alapartanen kertoo, että työmarkkinoiden murroksessa liiton iso koko on etu. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN – Yhteistyö on kehittynyt nopeasti kohtuullisen hyvälle tasolle, Alapartanen sanoo. Teollisuusliitto aloitti vuonna 2018 Puuliiton, Metallityöväen liiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton fuusiosta. – Teollisuusliitto on ottanut oman paikkansa työmarkkinakentässä, ja tulevaisuudessa asema vahvistuu entisestään, Alapartanen toteaa. Liitossa edunvalvontaja työehtotoimintaa on hoidettu neljällä sektorilla, jotka ovat puutuotesektori, teknologiasektori, kemian sektori ja erityisalojen sektori. Ensi vuoden alussa edunvalvonnan organisointi uudistuu (lue lisää sivu 43). PUUTUOTESEKTORI JO HA NN ES TE RV O HA NN AKA ISA HÄ M ÄL ÄIN EN LA UR I RO TK O JO HA NN ES TE RV O KIT I HA ILA LA UR I RO TK O Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 40 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 40 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
10/2021 Tekijä 41 LIITOSSA Alapartanen kertoo, että jo Puuliiton aikaan oli merkkejä työmarkkinoiden murroksista, joissa toimijoiden koolla on merkitystä. – Ymmärrettiin, että pieninä ammattiliittoina ei tulla pärjäämään tässä juoksussa. Murros tuli erittäin näkyväksi, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Alapartanen pohtii, että isossa liitossa yhteiset resurssit antavat voimaa ja osaamista eri sektoreille ja sopimusaloille. Tärkeää on kuitenkin välillä pysähtyä ja varmistaa, ettei mikään osa jää toisten jalkoihin. – Helposti painotukset kulkevat isojen voimalla, Alapartanen sanoo. neuvotellaan jatkoa entiseen tapaan järjestöjen kesken. – Näyttäisi, että uudessa tilanteessa jonkin verran mekaanisen metsäteollisuuden sopimuksen soveltajista on siirtymässä noudattamaan puusepänteollisuuden valtakunnallista työehtosopimusta, Alapartanen kertoo. ? ? Bioteollisuus 88 ? Mekaaninen metsäteollisuus 9 117 ? Puusepänteollisuus 5 155 Yhteensä 14 360 PUUTUOTESEKTORI Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.8.2021 ”Teollisuusliitto on ottanut oman paikkansa työmarkkinakentässä.” KAKSI KOLMESTA SOPIMUSALASTA UUDEN EDESSÄ Puutuotesektorin kolme sopimusalaa ovat mekaaninen metsäteollisuus, bioteollisuus ja puusepänteollisuus. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan muun muassa sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen sekä vaneri-, puuelementti-, puutalo-, laatikko-, puuja lastulevytehtaiden työsuhteisiin. Sopimusalalla työskentelee noin 9 000 henkeä. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun. Metsäteollisuus ry:n irtautuminen tes-toiminnasta tarkoittaa, että työehtosopimukset neuvotellaan jatkossa yrityskohtaisesti. – Ihan uuden edessä ollaan, Alapartanen toteaa. Vastaava tilanne on bioteollisuudessa, jossa työehtosopimus on tehty Metsäteollisuus ry:n kanssa. Sopimuksen säännöksiä sovelletaan luontoperäistä energiaraaka-ainetta ja kasvualustaa jalostavassa teollisuudessa. Helmikuun 2022 lopussa päättyvä sopimus on koskenut alle sataa liiton jäsentä. Yrityskohtaisiin neuvotteluihin siirtyminen on suuri muutos, mutta neuvottelujen tavoite on tuttu. – Pyrimme turvaamaan työehtosopimustasoiset työehdot jatkossakin, Alapartanen sanoo. Puusepänteollisuuden työehtosopimus on solmittu Puusepänteollisuus ry:n kanssa. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan rakennuspuusepänteollisuudessa ja huonekaluteollisuudessa noin 7 000 työsuhteeseen. Helmikuussa päättyvälle työehtosopimukselle HYVÄ SUHDANNE NÄYTTÄÄ KESTÄVÄLTÄ Puutuotesektori muodostaa merkittävän osan suomalaisesta viennistä. Puutuoteteollisuuden osuus on reilu neljännes metsäteollisuuden viennin arvosta ja Suomen vientituloista noin kuusi prosenttia. Esimerkiksi sahateollisuuden tuotteista jopa 90 prosenttia menee vientiin. Puusepänteollisuus toimii pääosin kotimarkkinoilla, mutta kilpailee tuonnin kanssa. – Kilpailukyvyn edellytykset ovat samantyyppiset meidän sektorimme sopimusaloilla kuin yleisesti vientiteollisuudessa, Alapartanen toteaa. Lama-ajat ovat perinteisesti koetelleet puutuotesektorin aloja, mutta koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana työllisyys on säilynyt kuitenkin kohtuullisen hyvänä. Koronarajoitusten purku ja maailmanlaajuiset lupaukset julkisesta elvytyksestä ovat täyttäneet tilauskirjoja. Myös ilmastonmuutosta torjuvan vihreän elvytyksen investointeja odotetaan puutuotesektorin aloille. Näyttää siltä, että vuodenvaihteeseen normaalisti asettunut hiljaisempi kausi ei tällä kertaa toteudu. – Jotkut yritykset ovat myyneet jo ensi kevään. Kaikki viittaa siihen, että suhdanne tulee kestämään jonkin aikaa, Alapartanen ennakoi. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 41 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 41 7.10.2021 9.57 7.10.2021 9.57
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Jatkossa tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton uusi etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 31.8.2021 8.49.49 31.8.2021 8.49.49 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 42 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 42 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
TAPAUSSELOSTUS Samassa yrityksessä työskennelleen pariskunnan täysi-ikäinen lapsi menehtyi yllättäen, ja vanhemmat jäivät sairauslomalle. Kaksi eri lääkäriä totesi heidät työkyvyttömiksi. Työnantaja kieltäytyi maksamasta heille sairausajan palkkaa koko työkyvyttömyysjaksolta, koska kyse oli aikuisen lapsen kuoleman aiheuttamasta surusta ja mielipahasta eikä työehtosopimuksessa tarkoitetusta sairaudesta, joka oikeuttaisi sairausajan palkanmaksuun. Työtuomioistuimen mukaan sairausajan palkkaa koskevissa sopimusmääräyksissä ei ole niiden sanamuodon mukaan sovittu siitä, millainen sairaus oikeuttaa sairausajan palkkaan. Mitään sairautta ei siten ole nimenomaisesti poissuljettu työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkan maksuperusteena edellyttäen, että työntekijä on ollut sen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Nyt työkyvyttömyyden aiheuttaneeksi sairaudeksi oli lääkärintodistuksissa merkitty mahdollisten muiden diagnoosien ohella joko stressireaktio tai unettomuus. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan sairautta ja työkyvyttömyyttä arvioitaessa asia tulee ratkaista kulloinkin esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella. Näin ollen myös esimerkiksi stressireaktiota ja unettomuutta voidaan niiden aiheutumisen syystä riippumatta pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuina sairauksina, jos ne esitetyn lääketieteellisen arvion mukaan ovat aiheuttaneet työntekijän työkyvyttömyyden. RATKAISU Työtuomioistuin katsoi, että työntekijät olivat olleet työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairauden vuoksi estyneitä tekemään työtään kanteessa mainittuina aikoina. Työtuomioistuin otti kantaa myös erimielisyyteen palkanmaksuvelvoitteesta, kun työkyvyttömyyden totesi joku muu kuin työterveyslääkäri. Työntekijöille oli ollut epäselvää, missä tilanteissa olisi oikeus työterveyslääkärikäynnille ja siksi he olivat käyneet ensin toisella lääkärillä asuinpaikkakunnallaan. Työterveyslääkäri oli myöhemmin varmentanut sairauden ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden. Työtuomioistuin linjasi, että yrityksellä oli palkanmaksuvelvoite. Yritys velvoitettiin suorittamaan työntekijöille sairausajan palkkaa 615 ja 550 euroa ja Teollisuusliitto ry:lle 2 500 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle 3 500 euroa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Lisäksi Puusepänteollisuus ry, Puuteollisuusyrittäjät ry ja työnantajayritys velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan Teollisuusliitto ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 15 500 euroa viivästyskorkoineen. Liitto ajoi jäsentensä asiaa maksutta. SIIRI RUIKKA Sairausajan palkka akuutissa stressireaktiossa OIKEUS § Teollisuusliiton toimisto-organisaatio uudistuu ensi vuoden alussa ORGANISAATIOUUDISTUS Teollisuusliiton hallitus käsitteli kokouksessaan 24.9. Teollisuusliiton toimisto-organisaation uudistamisen ensi vuoden alusta lukien. Hallituksen päättämät keskeisimmät muutokset koskevat sopimusja aluetoimintaa. Sopimusalojen sektorit organisoidaan uudestaan niin, että nykyinen erityisalojen sektori puretaan ja sen sopimusalat sijoitetaan teknologiasektoriin ja kemian sektoriin. Puutuotesektori jatkaa toimintaansa nykyisessä muodossaan. Samalla sopimusalojen sektorit ryhmitetään osaksi yhden johtajan alaisuudessa toimivaa uutta työmarkkinasektoria. Työmarkkinasektori sisältää sopimustoiminnan lisäksi oikeudellisen yksikön, työympäristöyksikön ja tutkimusyksikön. Työmarkkinasektoria ryhtyy vetämään nykyinen teknologiasektorin sektorijohtaja Jyrki Virtanen. Teollisuusliitossa on ensi vuoden alusta lukien seitsemän aluekeskusta. Ne sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa. Uusi alueorganisaatio on maakuntapohjainen, joten nykyiset toiminta-alueet tulevat osittain muuttumaan. Uudistuksen taustalla on Teollisuusliitolle sen perustamisen yhteydessä laaditussa strategia 2018–2023:ssa annettu lupaus, jonka mukaan aluetoimistoverkostoa kehitetään vastaamaan jäsenistön ja toimipaikkojen sijoittumista ja tarpeita. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin tuolloin 6–8 aluekeskusta, joissa annetaan laajoja palveluja jäsenille. Uudistuksen tavoitteena on liiton toiminnan tehostaminen sekä edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen parantaminen. Aluekeskuksista annettavat jäsenpalvelut ja siellä tehtävät työt tarkentuvat myöhemmin. Liiton henkilöstön kanssa on käyty yhteistoimintalain 6. luvun mukaiset neuvottelut. Uudistus ei aiheuta henkilöstövähennyksiä. Joidenkin työntekijöiden työntekopaikka saattaa muuttua, mihin liitto on työnantajana valmistautunut erilaisin tukitoimin. Uudistusprosessi käynnistyi vuoden 2019 kesäkuussa. Sen jälkeen sitä on käsitelty useita kertoja liiton hallituksessa ja henkilöstöryhmien kanssa. Asiasta tiedotetaan myöhemmin lisää. PETTERI RAITO 10/2021 Tekijä 43 LIITOSSA LUE LISÄÄ: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitontoimisto-organisaatio Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Jatkossa tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton uusi etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 31.8.2021 8.49.49 31.8.2021 8.49.49 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 43 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 43 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
Tule alueesi viikonloppukurssille Opi yhdistysja työelämätaitoja Murikassa Viikonloppukursseja alueilla ? 30.—31.10. Työelämän tietopakki 2021 (Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala) ? 30.–31.10. Minä ja Liitto (Helsinki–Uusimaa) ? 30.–31.10. Minä ja Liitto (Oulu–Lappi) Murikan kursseja ? 18.—20.10. Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä ? 18.—20.10. Työntekijän sosiaaliturva ? 18.—22.10. Yhdistyksen taloudenhoito ? 25.—29.10. Paikallinen sopiminen ? 25.—29.10. Työsuojelun peruskurssi ? 25.—29.10. Englannin alkeet työelämässä Webinaari työnhakijoille Työnhaun kehittäminen kouluttautumalla 19.10. klo 18 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/uudet-duunivalmennuswebinaarit-teollisuusliittolaisille Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Webinaari työnhakijoille! Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 44 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 44 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
10/2021 Tekijä 45 Kokoustaidot ovat kansalaistaitoja TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO pommittamaan hallituksen jäseniä odottamattomilla kysymyksillä ja ehdotuksilla. – Hän kertoi, että haluaa perustaa naistoimikunnan ja tarvitsee siihen toiminta-avustusta. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen, ja tauon aikana hallitus mietti, kuinka kannattaisi edetä. Lopulta löydettiin keinot, joilla asia saatiin hoidettua ammattiosaston sääntöjen mukaisesti ja siten, että naistoimikunnan perustaminen toteutui, vaikka aloitteen tekijä ei aivan toivomaansa summaa saanutkaan. – Tehtiin tarvittavat siirrot kuvitteellisessa budjetissa, sitä ei onneksi ollut laskettu liian tiukaksi. Pientä leikkimielistä vääntöä tuli naisjaoston toimintakassan koosta. Vaikka Haaparanta itse on varsin kokenut kokoustaja ja Kangasalan kaupunginvaltuuston jäsen, hänkin oppi Toimiva kokous -kurssilta uutta. Hän muistuttaa, että kurssille osallistuminen ei edellytä luottamustehtävässä toimimista, se ei maksa Teollisuusliiton jäsenelle mitään ja kaikki kulut korvataan. – Kurssilta saa varmuutta kokouksessa olemiseen ja tietää miten siellä kuuluu toimia. Jos näistä asioista kokee yhtään jännitystä eikä ole mikään kokouksissa käymisen ammattilainen, niin siihen vaivaan saa hyvän reseptin Murikasta. Siellä on myös upeat puitteet, samanhenkisiä kavereita ja maistuva ruoka! TOIMIVA KOKOUS -KURSSI LIITOSSA OIVALTAJA JARI HAAPARANTA Huoltoteknikko Corelase Oy, Tampere Pääluottamusmies, ammattiosaston opintosihteeri Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 – Käytännössä jokainen suomalainen käy kokouksessa jossain vaiheessa elämäänsä. Siksi kokoustaidoista on hyötyä kaikille, sanoo Jari Haaparanta. Hän osallistui Murikka-opistossa Toimiva kokous -kurssille, joka kesti yhden viikonlopun. Eniten kurssilla käsiteltiin ammattiosastojen kokouskäytäntöjä, mutta eri kokouslajeihin perehdyttiin laajemminkin. – Yksi kurssilaisista oli valittu taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ja hän halusi saada kunnon perehdytyksen siihen rooliin, kertoo Haaparanta. Osallistujille kerrottiin kokoustoiminnan historiasta ja siitä, miksi yhteisiä asioita on ryhdytty hoitamaan pitämällä kokouksia. Yhdistyslain pääperiaatteet käytiin läpi, minkä jälkeen perehdyttiin muun muassa kokouspöytäkirjan tekoon, äänestysmenetelmiin ja ääntenlaskuun. Harjoituksissa jäljiteltiin aitoa kokoustilannetta. Yksi tehtävä oli laatia talousarvio ammattiosaston syyskokouksen käsittelyyn. – Siinä ei tarvinnut erikseen kehittää ongelmatilanteita ratkaistavaksi, vaan niitä tuli ihan luonnostaan, kun ihmiset helposti ymmärtävät asioita vähän väärin tai eri tavalla, selvittää Haaparanta. Syyskokouksessa ammattiosaston jäsentä esittänyt kurssin vetäjä ryhtyi Jari Haaparanta on tyytyväinen, että lähikursseja järjestetään taas. Hän toivoo mahdollisimman monen Teollisuusliiton jäsenen suuntaavan Murikka-opistoon. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 45 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 45 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
46 Tekijä 10/2021 tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. EY EP IX / LE H TI KU VA MAAILMA Uusi sopimus säästää ihmishenkiä TEKSTIILITEOLLISUUS Bangladeshin tekstiiliteollisuuden työntekijöiden turvallisuutta parantanut vaatetehtaiden sopimus jatkuu entistä kattavampana. Alkuperäinen paloja rakennusturvallisuussopimus syntyi vuonna 2013, vain kuusi viikkoa Rana Plaza -vaatetehtaan romahtamisen jälkeen. Siinä kuoli yli 1 100 tehtaan työntekijää. Sopimusta jatkettiin vuonna 2018. Nyt teollisuusliittojen maailmanjärjestö IndustriALL sekä palvelualojen maailmanliitto UNI Global ovat solmineet kansainvälisten vaatebrändien kanssa uuden sopimuksen, The International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry . Teollisuusliitto on molempien maailmanjärjestöjen jäsen. Syyskuun alusta voimaan tulleeseen sopimukseen oli liittynyt parissa viikossa 113 alan yritystä, ja määrä noussee vielä. Joukossa ovat muun muassa Gina Tricot, Hennes & Mauritz, Inditex, KappAhl sekä Mango. Suomesta mukaan ovat jo ehtineet Reima, Stockmann ja Tokmanni. Aiemman sopimuksen perusteella tehtiin yli 38 000 tarkastusta. Niissä löytyi sadoissa tuhansissa laskettava määrä työturvallisuuden puutteita. Määräykset edellyttivät puutteiden korjaamista, ja näin useimmissa tapauksissa tehtiinkin. Sovitun toteutumista valvoo Alankomaissa toimiva riippumaton säätiö International Accord Foundation. Sopimus on säästänyt useita ihmishenkiä. Mikäli se olisi ollut voimassa jo AY-JOHTAJA SELLIIN ETELÄ-KOREA Sadat poliisit piirittivät syyskuisena aamuyönä Etelä-Korean riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestön KCTU:n puheenjohtajan Yang Kyeung-soon toimiston. Osa heistä tunkeutui sisään ja pidätti Yangin. Muodollisena syynä oli KCTU:n heinäkuussa järjestämä mielenosoitus hallituksen pandemiatoimia vastaan. Vaikka mielenosoittajat noudattivat turvamääräyksiä, Yang pidätettiin niiden rikkomisesta. Tosiasiallisena syynä pidetään miljoonan jäsenen KCTU:n lokakuulle suunnittelemaa laajaa lakkoa. Järjestön edellinen puheenjohtaja Kim Myeong-hwan pidätettiin vuonna 2019 ja on vapaalla takuita vastaan. Aiempi puheenjohtaja Han Sang-gyun sai 2016 viiden vuoden tuomion "liikenteen häiritsemisestä". Hän pakeni näyttävästi buddhalaistemppeliin, jossa munkit suojelivat häntä. KUOLINSYITÄ EI TUTKITA QATAR Tuhannet siirtotyöläiset ovat menettäneet henkensä Qatarissa. Viranomaiset kirjaavat kuolemat kuitenkin luonnollisista syitä johtuviksi. Omaiset jäävät ilman korvauksia, kirjaa Amnesty International tuoreessa raportissaan. Henkeä kohti mitattuna maailman rikkaimpiin maihin kuuluva Qatar nojaa vankasti siirtotyöläisiin. Heitä on maan työvoimasta jopa 95 prosenttia. Työläisten oikeudet ovat olemattomat ja tilanne monesti surkea. Amnesty analysoi tarkasti 18 kuolinsyytodistusta. Kuolleet olivat olleet terveitä miehiä 30 ja 40 ikävuoden väliltä, ja kuolinsyyt liittyivät mitä todennäköisimmin työoloihin. Järjestö arvelee, että 70 prosenttia siirtotyöläisten kuolemista jää selvittämättä. 2013, Rana Plazankin uhrit olisivat todennäköisesti yhä hengissä. Uusi sopimus on kattavampi kuin aiempi. Aiempi keskittyi työturvallisuuden kannalta keskeisiin paloja rakennusturvallisuuteen, nyt mukana on laajemminkin työterveys. Edistysaskel aiempaan verrattuna on, että sopimus voidaan ottaa käyttöön toisessakin maassa kahden vuoden sisään. Pakistanissa on laaja tekstiiliteollisuus, ja siellä on näkynyt kiinnostusta sopimuksen laajentamiseksi maahan. Sopimuksen soveltamista seuraa kolmikantainen RMG Sustainability Council, jossa ovat mukana kansainväliset vaatemerkit, Bangladeshin tekstiiliteollisuus ja ay-liikkeen maailmanliitot. – Sopimus säilyttää yhtiöitä laillisesti sitovat säännökset, ja mikä tärkeintä, sen ala on laajentunut muihinkin maihin ja säännöksiin kattamaan yleisen terveyden ja turvallisuuden, sanoo IndustriALL:n pääsihteeri Valter Sanches. Bangladeshin tekstiiliteollisuus on maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Vietnamin jälkeen. Kansainvälinen työjärjestö ILO laskee sen työllistävän 4,2 miljoonaa ihmistä. Tehtaita on yli 4 000. HEIKKI JOKINEN ? Työntekijät valmistivat vaatteita tekstiilitehtaassa Gazipurin teollisuusalueella Dhakan liepeillä Bangladeshissa 12. elokuuta. Bangladeshilaiset tehtaat valmistavat vaatteita monille suurille vaatemerkeille. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 46 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 46 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
10/2021 Tekijä 47 tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään PS. Tradekan edustajiston vaalit järjestetään keväällä 2022. Vaaleissa äänioikeus on kaikilla 31.12.2021 mennessä jäseneksi liittyneellä. Edustajiston vaaleissa voi asettua ehdolle 31.10.2021 mennessä jäseneksi liittyneet. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 47 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 47 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
48 Tekijä 10/2021 Savustusuunien puhdistus on rutiinityötä, jota tehdään päivittäin kalanjalostustehdas Kalavapriikki Oy:ssä. Yhtäkkiä pesuletkun liitin petti ja voimakkaasti syövyttävää pesuainetta suihkusi siivousyrityksen työntekijän päälle, ja valui suojalasien taakse. Cederroth Silmänhuuhtelun sekä Jarno Toroin nopean reagoinnin ansiosta työntekijän näkö pystyttiin pelastamaan. Lue Jarnon tarina osoitteessa cederroth.com/fi. Tarkista myös, että omalla työpaikallasi on riskejä vastaavat ensiaputuotteet! Työpaikan sankareita Jarnon nopea reagointi pelasti kollegan Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 48 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 48 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
VIDEO KOROSTAA SOPIMISTA MEDIAKAMPANJA Teollisuusliitto on julkaissut videon nimeltään Tee Elämäsi Soppari . Videolla korostetaan sitä, että vain saman pöydän ääressä luodaan huominen, joka sopii kaikille. Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset jäsentensä parhaaksi kaikilla sopimusaloillansa, myös tulevaisuudessa. Videolla nähdään rehellisiä pieniä kohtauksia sopimisesta. Katso video kampanjasivustoltamme www.suntessi.fi tai YouTube-kanavaltamme. OSALLISTU LIITON KEHITTÄMISEEN JÄSENPANEELI Ilmoittautuminen Teollisuusliiton neljänteen jäsenpaneeliin (2021–2022) on käynnissä. Kaikille työelämässä mukana oleville jäsenille lähetettiin syyskuussa sähköpostilla kutsu, josta pääsee ilmoittautumaan paneeliin. Toinen kutsuviesti saapuu lokakuun puolivälissä. Jäsenpaneelin osallistujat pääsevät vastaamaan kysymyksiin, joilla kartoitetaan jäsenen omia näkemyksiä ja kokemuksia. Jäsenpaneelikyselyjen avulla liitto parantaa palvelujaan ja toimintaansa. Aiempiin paneeleihin on osallistunut yli 3 000 jäsentä. Viimeisimmässä paneelissa (2020–2021) kyselyt ovat koskeneet muun muassa työn digitalisoitumista, korona-aikaa työpaikalla, kuntavaaleja, koulutuksia ja liiton jäsenhankintakampanjaa. Jäsenpaneelin toteutuksesta ja kyselyistä vastaa Teollisuusliiton tutkimusyksikkö. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LYHYET LIITOSSA 10/2021 Tekijä 49 Savustusuunien puhdistus on rutiinityötä, jota tehdään päivittäin kalanjalostustehdas Kalavapriikki Oy:ssä. Yhtäkkiä pesuletkun liitin petti ja voimakkaasti syövyttävää pesuainetta suihkusi siivousyrityksen työntekijän päälle, ja valui suojalasien taakse. Cederroth Silmänhuuhtelun sekä Jarno Toroin nopean reagoinnin ansiosta työntekijän näkö pystyttiin pelastamaan. Lue Jarnon tarina osoitteessa cederroth.com/fi. Tarkista myös, että omalla työpaikallasi on riskejä vastaavat ensiaputuotteet! Työpaikan sankareita Jarnon nopea reagointi pelasti kollegan ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät 20.–21.11. Murikassa. Sopivasti edellä. Jos TESsiä ei olisi Ilman TESsiä TESsin kanssa Vuorol isät Sunnu nta i korvau s Arki pyhä korvau kset Pekka s päivät Loma palkka Loma raha Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, samaa vaatii niiden säilyttäminen. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. suntessi.fi Liity liittoon jo tänään! ME OLEMME LIITTO. Le ik ka a si vu irt i ja la it a ty ö p a ik ka si ilm o it us ta u lu lle ! Lisäksi työaika pitenisi jopa satoja tunteja vuoden aikana. Ilman työehtosopimusta ansiot laskisivat jopa tuhansilla euroilla vuodessa. ? Ammatillisen koulutuksen yhteistyöpäivät pidettiin 16.–17.9. Murikka-opistolla Tampereella. Ohjelmassa oli asiaa muun muassa ammatillisen koulutuksen visioista, jatkuvasta oppimisesta ja työntekijöiden kokemuksista siitä, kiertotaloudesta ja hiilineutraalisuudesta, ajankohtaista Teollisuusliiton biotaloustyöryhmästä sekä työelämätoimikuntien kuulumisia. Kuvassa Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä. TILAA JÄSENKALENTERI KALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri PIPOT JA KÄÄNTÖLIIVIT SYKSYYN PUOTI Puodista löytyy lämmikettä syyskeleihin: kääntöliivi lämmittää niin takin alla kuin päällä. Myös pipovalikoima on nyt parhaimmillaan. Pipot ovat kotimaisia. Astu Puotiin: puoti.teollisuusliitto.fi Industri facket 2022 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 49 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 49 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
Förtroendemannen representerar, övervakar och utvecklar U tgångspunkten för förtroendemannasystemet är att se till att arbetsgivarna följer arbetslagstiftning och kollektivavtal. Det här uppdraget sköts av förtroendemännen som väljs för en tvåårsperiod av fackavdelningarna. Förtroendemannen har en bred arbetsbild. Hen är en central gestalt i samarbetet mellan arbetsgivare och arbetstagare, där det gäller bland annat att utveckla nya sätt att göra saker på och när man gör upp lokala avtal som gäller till exempel arbetstiden och som möjliggörs av kollektivavtalet. Kari Lähteenmäki är avtalsansvarig vid Industrifackets teknologisektor och han tror att arbetslivet skulle se väldigt annorlunda ut utan förtroendemän. – Förstås skulle det ge friare tyglar åt de arbetsgivare som inte vill följa arbetslagstiftning och kollektivavtal. Också ojämlikheten mellan arbetstagarna kan bli större utan ett fungerande förtroendemannasystem. – Förstås finns det upplysta arbetstagare som kan försvara sina rättigheter med näbbar och klor, men försiktigare arbetstagare skulle hamna under arbetsgivarens bestämmanderätt, säger Lähteenmäki. EXPERTER PÅ LOKALA AVTAL Teknologiindustrin r.f. meddelade i mars 2021 att de flyttar sin nationella kollektivavtalsverksamhet till ett arbetsgivarförbund som företag kan bli medlemmar i. Det är än så länge oklart om Teknologiindustrins arbetsgivare r.f. får tillräckligt med medlemmar för att de kollektivavtal som görs ska vara allmänbindande. – Om vi inte uppnår allmänbindande avtal, måste vi förhandla så att förtroendemannafrågorna ingår i normalt bindande eller företagsvisa avtal, säger Lähteenmäki. Skogsindustrin r.f. meddelade i slutet av 2020 att de helt slutar göra upp kollektivavtal, så inom skogsindustrin är förhandlingarna företagsvisa från och med i höst. Industrifackets ordförande Riku Aalto skrev i sin blogg i maj 2021 att ett av kraven som Teknologiindustrin r.f. ställde för att fortsätta med kollektivavtalsverksamheten var möjligheten att kringgå förtroendemannen i lokala avtal. Kari Lähteenmäki är förundrad över arbetsgivarsidans sätt att närma sig frågan. Kollektivavtalen och förtroendemannasystemet är nämligen grunden för de lokala avtalen. Förtroendemännen har också tillgång till de kurser som fackförbundet erbjuder, så det finns möjligheter att utveckla sitt kunnande. – Det ligger ett långsiktigt arbete tillsammans med arbetsgivarorganisationerna bakom samarbetet i de nuvarande kollektivavtalen. De lokala avtalen är en stor del av förtroendemannens roll, säger Lähteenmäki. Förtroendemannasystemet bidrar till att det finns mindre risk för ojämlikhet inom arbetslivet och främjar lokala avtal. Det viktigaste stödet för förtroendemannen är en stor andel fackanslutna arbetstagare. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNA MINKKINEN BILDSÄTTNING EMILIE UGGLA FÖRTROENDEMANNASYSTEMET 50 Tekijä 10/2021 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 50 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 50 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
Förtroendemannasystemet är till för att underlätta livet på arbetsplatsen. FÖRTROENDEMANNEN ÄR EN UTVECKLARE – Förtroendemannasystemet finns till för att underlätta livet på arbetsplatsen. Förtroendemannen vill inte ställa till med bråk, utan vara en utvecklare, säger avtalsexpert Jari KosonenNikulainen vid Industrifackets kemisektor. En fungerande arbetsplats som utvecklas och är produktiv är en fördel för alla parter. – I praktiken underlättas också arbetsgivarens liv om systemet fungerar. Man behöver inte förhandla skilt med varje avdelning och arbetstagare, säger KosonenNikulainen. Speciellt arbetsgivarsidan har föreslagit att den lagstadgade förtroendefullmäktige skulle vara en tillräcklig representant för arbetstagarna i lokala avtalsförhandlingar. En förtroendefullmäktige har inte samma utgångsläge som en förtroendeman som baserar sig på kollektivavtalet. Med fackavdelningarnas och fackförbundets stöd bakom sig har förtroendemannen ett starkt mandat. – Förtroendefullmäktige är inte en jämbördig förhandlare med arbetsgivaren. Det är inte rent spel, säger Kosonen-Nikulainen. Förtroendefullmäktige har heller inte rätt att tolka kollektivavtalet eller tillgång utbildning som erbjuds av fackförbundet. Förtroendefullmäktiges avtalsperiod är heller inte lagstadgad. Förtroendemannens rättigheter och skyldigheter är däremot klart definierade i kollektivavtalet. TILLSAMMANS BAKOM FÖRTROENDEMANNEN Terminologin har under de senaste åren blivit alltmer genusneutral, men termen förtroendeman används fortfarande både inom lagstiftning och i kollektivavtalen. Uppgiften är naturligtvis inte bunden vid kön, men någon ersättande exakt term har inte etablerats. – Förtroendeperson är ett bredare begrepp än förtroendeman, säger organisationsexpert Ville-Petteri Risberg vid Industrifacket. Enligt Risberg har avtalskulturen varit en stark värdering inom det finländska arbetsmarknadsfältet. Tanken på ett arbetsliv utan en sund avtalskultur och som en följd av det ett förtroendemannasystem är inte lockande. – Jag vill inte ens tänka på det kaos som skulle uppstå på arbetsplatserna om systemet inte fanns, säger Risberg. Det starkaste stödet för förtroendemannasystemet är de arbetstagare som hör till facket. Att locka nya medlemmar är allas gemensamma uppdrag. Det lönar sig alltså att be också arbetskompisen bli medlem i facket. – Ju större andel av arbetstagarna som är fackanslutna, desto bättre är situationen för arbetstagarna. Då har också förtroendemannen ett starkare mandat och stöd för att göra avtal med arbetsgivaren, säger Risberg. ? 10/2021 Tekijä 51 I TIDEN Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 51 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 51 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12 52 Tekijä 10/2021 Industrifacket förnyar sin kontorsorganisation i början av nästa år Se hit, det är dags för val! KURSER PÅ SVENSKA ? 13 – 14.11 Facket och jag, Scandic Vasa ? 17 – 19.11 Kompletteringskurs, Murikka Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser ? 20 – 21.11 FFC:s seminarium ”Vi är många – vi är facket”, Åbo Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/FFCseminarium21 TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHANNA MINKKINEN ORGANISATIONSFÖRÄNDRING Industrifackets styrelse behandlade på sitt möte 24.9 förnyandet av Industrifackets kontorsorganisation. De mest centrala förändringarna som styrelsen fattade beslut om gäller avtalsoch regionverksamheten. Avtalsbranschernas sektorer omorganiseras så att den nuvarande specialbranschernas sektor avvecklas och avtalsbranscherna som hört under den placeras under teknologisektorn och kemisektorn. Trävarusektorn fortsätter sin verksamhet som förut. På samma gång blir avtalsbranschernas sektorer del av den nya arbetsmarknadssektorn som leds av en och samma chef. Arbetsmarknadssektorn innehåller förutom avtalsverksamheten också den juridiska enheten samt arbetsmiljöoch forskningsenheten. Teknologisektorns sektorchef Jyrki Virtanen kommer att leda arbetsmarknadssektorn. Den 1 november till 31 december är det dags för val av arbetarskyddsfullmäktige och vice arbetarskyddsfullmäktige på arbetsplatserna inom industrin. Inom ramen för lokala avtal kan man också välja arbetarskyddsombudsmän. TEXT SUVI SAJANIEMI ÖVERSÄTTNING JOHANNA MINKKINEN Arbetarskyddsvalen är stadgade i lagen om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen. Alla arbetsplatser som har tio anställda eller fler, måste välja en arbetarskyddsfullmäktige och två vice arbetarskyddsfullmäktige. Arbetsplatser med minst tjugo arbetstagare ska dessutom grunda ett arbetarskyddsutskott. Det centrala målet är att stärka växelverkan och samarbetet mellan arbetstagarna och arbetsgivaren. På det sättet får arbetstagarna en verklig möjlighet att delta i och påverka hur hälsosam och trygg arbetsplatsen är. Det är också möjligt att på lokal nivå avtala om att välja arbetarskyddsombudsmän. Med hjälp av dem försöker man ge personal som jobbar på olika avdelningar och i olika skift möjligheten att träffa arbetstagare som representerar arbetarskyddet. Alla som har ett arbetsförhållande har rätt att rösta i arbetarskyddsval, också de som har semester, är permitterade eller föräldralediga. Arbetsgivaren måste erbjuda utrymmen för valet samt konkreta möjligheter att ordna det, till exempel en lista över arbetstagare i arbetsförhållande. Kandidaten måste meddela vilken uppgift eller uppgifter hen ställer upp för. Om bara en person är uppställd, kan man också ordna ett så kallat sämjoval. Också poströstning och elektronisk röstning är tillåten, så länge man kan garantera valhemligheten. Industrifacket skickar vecka 41 instruktioner om hur valet ska ordnas till arbetarskyddsfullmäktige, verkstadsklubbar och fackavdelningarna. Det finns också en informationsvideo om arbetarskyddsvalet för att uppmuntra till att ordna arbetaskyddsval och välja arbetarskyddsfullmäktige. Videon publiceras vecka 42. Förbundet ska informeras om vem som har blivit invald oberoende om de tidigare fortsätter på sina uppgifter eller om man valde in nya. Efter valet måste arbetstagaren meddela namnen på de invalda till Arbetarskyddscentralens personregister för arbetarskyddet via centralens webbplats. Läs mera om arbetarskyddsvalet på Industrifackets webbplats. Där hittar du också all information och allt material för att ordna valet. www.teollisuusliitto.fi/sv/arbetarskyddsval Industrifacket har från och med början av nästa år sju regioncentrum på följande orter: Helsingfors, Kuopio, Lahtis, Uleåborg, Tammerfors, Åbo och Vasa. Bakom förnyelsen ligger strategi 2018–2023 som gjordes i samband med att Industrifacket grundades och det löfte som gavs i strategin, det vill säga att regionkontorsverksamheten utvecklas så att den svarar på medlemmarnas och verksamhetsställenas placering och behov. Det klarnar senare vilka tjänster som kommer att erbjudas åt medlemmarna vid regioncentrumen. Förbundet har fört förhandlingar med personalen enligt sjätte stycket i lagen om samarbete inom företag. Förnyelsen leder inte till personalminskningar. För vissa arbetstagare kan förnyelsen innebära att arbetsorten byter och det har förbundet förberett sig på med olika stödåtgärder. Vi informerar mer om förnyelsen senare. Ja! Ska det ?nnas arbetarskyddsfu llmäktige på arbetsplatsen? Arbetarskyddsval 1.11–31.12.2021 www.teollisuusliitto.?/sv/arbetarskyddsval Ja! Ska det ?nnas arbetarskyddsfu llmäktige på arbetsplatsen? Arbetarskyddsval 1.11–31.12.2021 www.teollisuusliitto.?/sv/arbetarskyddsval RÄTTELSE Ett fel hade tyvärr slunkit med i en av bildtexterna i vårt reportage från Mannerin Konepaja i Hangö 9/21. Viking Söderling heter naturligtvis så och inte Söderlund. Vi beklagar misstaget. Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 52 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 52 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
FACKET LINDA JULIN ”Jag jobbar som processkötare på Mirka i Jeppo. Till mina arbetsuppgifter hör att blanda ihop råmaterial enligt olika recept, bland annat lim; både ytlim och bottenlim. Under en vanlig åtta timmars arbetsdag blir det hundratals kilogram lim. Jag börjar med att kolla med den som har skiftet före mig om det finns tillräckligt med råmaterial kvar, eller om jag ska börja blanda. Om det behövs mera lim, blandar jag ihop rätt mängd enligt recept. Sedan övervakar jag att allting fungerar. Vissa dagar får jag börja blanda nästa sats så fort jag är klar med den föregående. Till jobbet hör också att vara så kallad nedrullare; då tar jag emot slipmaterial när det kommer ut ur ugnen och fäster det på en så kallad jumbohylsa och rullar ihop materialet till en stor rulle. Sedan skickar jag rullen vidare till andra maskiner som gör olika produkter av slipmaterialet. Jag har på mig arbetskläder, skyddsglasögon och en friskluftsmask. Utan masken skulle jag kunna få i mig olika ångor och kemikalier. Jag har jobbat här i två år, och i min nuvarande uppgift i ett halvår. Det bästa med mitt jobb är att det är varierande och intressant och jag har ännu mycket att lära mig. Sämre sidor med jobbet är att det är ganska tungt; det blir många tunga lyft och till exempel mjölsäckarna som behövs till limmet och de stora hylsorna för slipmaterialet är ganska tunga. Maskinen jag jobbar med är bland de största på Mirka och en av bolagets huvudmaskiner. Jag är den enda kvinnan som jobbar med just den här maskinen. Vårt team fungerar bra, men visst skulle det vara roligt med fler kvinnliga kollegor. Jag jobbar i tre skift; morgonpass, kvällspass och nattpass. Jag gillar morgonoch nattpasset bäst, då det också blir tid över för mina två barn, som är sju och fyra år gamla. Före jag blev föräldraledig jobbade jag vid flyktingförläggningen i Oravais. Det var också skiftesjobb och arbetspassen varierade mycket. Här på Mirka jobbar jag alltid samma pass i en vecka och byter sedan, och det gör det lättare att planera mitt liv. Till mina framtidsplaner hör att jobba kvar på Mirka; jag vill utvecklas på den maskin jag jobbar med nu och lära mig ännu mera.” ? LINDA JULIN Processkötare Mirka Oy, Jeppo ”Jag vill utvecklas och lära mig mera” TEXT JOHANNA MINKKINEN FOTO JOHANNES TERVO YRKESPROFFSET 10/2021 Tekijä 53 ARBETSLIVET Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 53 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 53 6.10.2021 14.14 6.10.2021 14.14
54 Tekijä 10/2021 Time to act for occupational safety BRIEF IN ENGLISH KUVAT KITI HAILA Heidi Koivisto-Haataja Opettaja Murikka Jukka Kostiainen Järjest äjä (määräaik.) Järjestämisyksikkö Mika Lindblad Sopimusasiantuntija Kemia Antti Maijala Järjestäjä (määräaik.) Järjestämisyksikkö Petteri Matteinen Järjestötoimitsija Toimistoyksikkö Johanna Minkkinen Ruotsinkielinen toimittaja (määräaik.) Viestintäyksikkö Timo Nevaranta Yhteiskuntasuhdepäällikkö Yhteiskuntasuhteiden yksikkö Jari Pekkarinen Järjestäjä (määräaik.) Järjestämisyksikkö Jorma Rand Aluetoimitsija Varsinais-Suomen aluetoimisto Janne Vainio Aluetoimitsija (määräaik.) Satakunnan aluetoimisto Liiton henkilökunnan yhteystiedot: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot 54 Tekijä 10/2021 NIMITYKSIÄ TEOLLISUUSLIITOSSA An important part of Finnish working life are the occupational health and safety representatives – työsuojeluvaltuutettu in Finnish. These are people who are elected to represent the employees in matters concerning health and safety issues at the working place. Cooperation on occupational health and safety (OHS) is based on law and written into the agreements between labour market organisations. At workplaces with at least 10 regular employees, an OHS representative and two deputies must be elected. At workplaces with at least 20 employees, OHS committees must also be established. All these representatives are elected by a ballot. Everyone, who is employed on the date of the elections, has the right to vote. This also covers part-time and fixed-term employees and employees who have been temporarily laid off or who are on parental leave. Any employee can also stand as a candidate. Detailed time limits for all the rules concerning elections are announced at the workplace. There must be at least seven days time to nominate the candidates. In most workplaces, the elections take place in November or December. People elected usually serve a two-year term. It is possible that salaried employees (white collar workers), covered by the collective agreement for salaried employees, will elect their own OHS representative and other employees (blue collar workers) their own. Employers have a duty to facilitate the elections. They shall distribute information, provide premises for carrying out the election and organise the elections together with their employees. Local Union branches are usually active in this regard. In many cases no ballot is needed, as there is only one candidate for each task. This is called a consensus election and the election committee shall confirm the result. Health and safety at work is a top priority. The task of the OHS representative is an important one. This person must familiarise himself/ herself with and monitor matters concerning the safety and health of employees, know OHS provisions and report any shortcomings and deficiencies detected to the management. Help from all employees is of vital importance. When performing his or her duties, the OHS representative has the right to get relevant information from the employer and during this time be exempt from his or her regular tasks. The OHS representative has the right to suspend any work that involves immediate and serious danger. This must be reported without delay to the employer. Like shop stewards, OHS representatives have strong protection against dismissal. Defending workers and their rights should not lead to problems for those working for the good of everyone. HEIKKI JOKINEN ”Defending workers and their rights should not lead to problems for those working for the good of everyone.” Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 54 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 54 6.10.2021 14.15 6.10.2021 14.15
56 Tekijä 10/2021 ”Pyörän päällä koen vapauden” SARI RAITAVUO Katkontakoordinaattori Lapp Connecto Oy Vieremä HARRASTAJA Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 56 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 56 6.10.2021 14.15 6.10.2021 14.15
10/2021 Tekijä 57 VAPAALLA O li vuosi 2018, kun Sari Raitavuo päätti, että nyt olisi aika hankkia oma moottoripyörä. Silloin voisi päättää itse ajamisesta ja pysähtymisistä, vaikka liikkuisikin muiden kanssa samassa porukassa. – Olin suorittanut 16-vuotiaana kevytmoottoripyöräkortin, samoin kuin vanhempi siskonikin. Sitten isäni, todellinen moottoripyöräharrastaja, osti itselleen pyörän reilut kymmenen vuotta sitten. Kesällä 2013 lähdin isän kyydissä ensimmäiselle pitemmälle ajoreissulle Norjaan, Raitavuo muistelee. – Pari vuotta myöhemmin suuntasimme Eurooppaan. Sillä ajoreissulla kiersimme kahdeksantoista Euroopan maata vajaassa kolmessa viikossa. Matkamittariin kertyi yli 9 000 kilometriä. KÄYNNISTYS PUISTATTI Raitavuo ajaa 600-kuutioisella Hondalla, joka on vuosimallia 1994. Sopivan näköinen ja kokoinen pyörä löytyi Oulusta internetin kauppapaikan kautta. – Sinne mennessä minulla ei ollut kilometriäkään alla enkä uskaltanut edes koeajaa pyörää, kun myyjä sitä ehdotti. Nostimme vaan pyörän suoraan pakettiautoon mieheni kanssa. Hänellä ei ole moottoripyörää eikä moottoripyöräkorttiakaan, mutta siitä on ollut kyllä puhetta, Raitavuo sanoo. – Kun pyörä sitten pudotettiin Vieremällä kotipihaan pakettiautosta, aloin jo kauhistella ostosta, että näinköhän tulen ajamaan sillä metriäkään. Kävin istumassa pyörän selässä ja kun laitoin koneen käyntiin, minua ihan puistatti. Siitä sitten kaarsin pihatielle harjoittelemaan naapurien seuratessa ajoani. Ensimmäinen pitempi ajomatka suuntautui Puolangalle. Heti matkan alussa, kotitieltä asfalttitielle kääntyessään Raitavuo käänsi pyörää liikaa, jolloin hän kupsahti pyörineen maantien ojaan. – Siinä vaiheessa olin valmis kääntymään takaisin kotiin, mutta perässäni tullut mieheni nousi autosta ja kannusti, että nostetaan vaan pyörä ylös ja jatketaan matkaa. Ja niin tehtiin. Olenkin ajatellut, että on olemassa kahdenlaisia motoristeja: niitä, jotka ovat kaatuneet ja niitä, jotka tulevat kaatumaan. VASTAPAINO TYÖLLE Keskimäärin Raitavuo ajaa pyörällään 15 000 kilometriä vuodessa. Toissakesänä matkamittariin kertyi jopa 28 000 kilometriä, mihin sisältyi kaksi Norjan matkaa. Työpäivän jälkeenkin Raitavuo saattaa lähteä tien päälle ja ajaa vaikka 500 kilometrin pituisen kierroksen. Hän on myös teollisuusliittolaisten Metal Riders Finland -moottoripyöräkerhon jäsen. Kokoontumiset tosin ovat olleet harvassa nyt koronan aikana. – Parasta ajamisessa on tien päällä kokemani vapaus. Se on suuri voimavara ja vastapaino työlleni. Toimin työpaikallani pääluottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna, minkä lisäksi olen sihteerinä Iisalmen Metallityöväen ammattiosastossa. Työssä ollessani olen koko ajan muiden saatavilla ja käytettävissä, mutta ajaminen on kokonaan omaa aikaani. PASSI JA HAMMASHARJA Kaikkein mieluiten Raitavuo ajaa pienempiä teitä, joilla nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Mutkatiet ja kauniit maisemat ovat mieleen. Yksi suosikkireiteistä on Punkaharjulla, missä voi ajaa pitkin veden ympäröimiä harjuja. Kaupunkien keskustat liikennevaloineen ovat taas sellaisia paikkoja, joita Raitavuo yrittää välttää reissuillaan. – Norjaa olen ajanut pitkin ja poikin. Se on aivan ykkönen, kun ajattelee hienoja maisemia ja korkeuseroja vuorineen ja vuonoineen. Silloin kun ajan yhdessä isäni kanssa, meillä ei ole kovin tarkkoja ajosuunnitelmia. Nousemme ylös aamuviideltä ja lähdemme ajamaan kuuden, seitsemän maissa. Illalla alamme etsiä sopivaa majapaikkaa. Yövymme yleensä halvoissa mökeissä leirintäalueilla. – Ensimmäiselle pitemmälle reissulle pakkasin mukaan aivan liikaa tavaraa. Nykyään seulon takalaukun ja tankkilaukun tavarat tarkkaan. Välttämättömiä ovat lähinnä passi, hammasharja ja rahapussi. Varusteista navigaattori on aivan ehdoton motoristille. Kypäräpuhelin, jolla on muutaman sadan metrin kantama, on Raitavuon mielestä myös kätevä, sillä sen kautta voi olla yhteydessä ajoporukan kanssa ja neuvotella vaikka siitä, milloin pitäisi pitää taukoa tai kertoa nähtävyyksistä sekä ilmoittaa tiellä liikkuvista poroista tai hirvieläimistä. – Motoristit varoittavat toisiaan Facebookissa myös huonoista tienpätkistä ja tietöistä. Teiden kunto on heikentynyt viime vuosina, joten vauhti täytyy säätää sen mukaan. Ajokulttuurissa on huomioitava turvallisuus ennakoimalla tilanteet. Erityisesti täytyy varoa maaseutukoneita, joiden valot ja vilkut eivät aina toimi. Sääennusteen Raitavuo tarkistaa etukäteen internetin sadetutkasta. Sateella ei ole kiva ajaa, mutta tuuli ei menoa haittaa. ? METAL RIDERS FINLAND ? Teollisuusliiton (silloisen Metalliliiton) jäsenten 1998 perustama moottoripyöräkerho, jossa on tällä hetkellä vajaa sata jäsentä ? Kotipaikkana Tampere, mutta jäseniä ympäri Suomea ? Järjestää vuosittain vähintään kaksi kokoontumista eri puolilla maata Lisätietoa: www.metalriders.fi Kun Sari Raitavuo osti moottoripyöränsä, ei hän uskaltanut edes koeajaa sitä, vaan pyörä nostettiin puolison kanssa suoraan pakettiautoon. Nyt mittariin on karttunut jo lähes 50 000 ajokilometriä. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 57 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 57 6.10.2021 14.15 6.10.2021 14.15
58 Tekijä 10/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 58 Tekija?_10_2021_sisusKP.indd 58 6.10.2021 14.15 6.10.2021 14.15
10/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_10_2021 kansiarkki.indd 59 Tekija?_10_2021 kansiarkki.indd 59 5.10.2021 12.59 5.10.2021 12.59