Metsurin mielenilmaus Lakkorintama laajeni Kainuuseen TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 11/2018 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 14 Mitä lakoilla on saatu? 22 Luottamusmiehen oikeudet 28 Korunteko on käsityötä 40 Nuoret koolla Murikassa 56 Koiran kanssa pelastamassa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten SOPU HAUSSA "Työllisyyden parantaminen irtisanomalla on huuhaata." Metsuri Kalevi Karppinen oli lakossa irtisanomissuojan puolesta 25.10. TEKI1811_kannet.indd 1 7.11.2018 9:57:35
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu on torstaisin suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1811_kannet.indd 2 7.11.2018 9:57:55
KANNEN KUVA: MISKA PUUMALA 11/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 KIISTA IRTISANOMISLAISTA RATKEAMASSA KANSI Irtisanomislakikiistaan näytti olevan syntymässä sopuratkaisu, kun maan hallitus muutti lakiesitystään ja suostui kolmikantaisiin neuvotteluihin. ”Tavoite on, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. 50 RIKU AALTO: VI GODKÄNNER INTE ATT UPPSÄGNINGSSKYDDET FÖRSÄMRAS 14 LAKKOON EI RYHDYTÄ HERKÄSTI Suomi on maltillisten työtaistelujen maa verrattuna esimerkiksi Ranskaan. 28 LAADUKAS TUOTE PALKITSEE TEKIJÄN Kalevala Korulla on käytössä nanotekniikka, robotit ja 3D-tulostus – mutta moneen tarvitaan ammattitaitoista käsityöläistä. TEKI1811_3-58.indd 3 8.11.2018 9:36:07
4 Tekijä 11/2018 ? NÄKIJÄ Hyvinvointi, työn tuloksellisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. ? HARRASTAJA Merja Ruuskanen kouluttaa rauniokoiria. Koira ja sen ohjaaja saattavat tositilanteessa pelastaa ihmishengen. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 19 VIERAILIJA Toimittaja Joonas Pörsti 20 NÄKIJÄ Tutkimusprofessori Jari Hakanen 22 VÄITTÄJÄT Markus Äimälä vs. Ismo Kokko 24 ILMIÖ Valtiolla velkaa sata miljardia 27 JOULULAHJALISTA Kerätään oman liiton joululahjavinkkejä TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työhyvinvointiin haetaan kaavaa kemianteollisuudessa 39 Lyhyet LIITOSSA 40 Nuoret valmistautuivat vaaleihin Murikassa 43 Valitaan luottamusmies! 45 JÄSEN Talonmies Toni Laukkonen 47 OIVALTAJA Järjestäjäharjoittelija Sanna Järvinen 48 MAAILMA Ruotsissa Sundsvallin sulatto uhattuna 53 Vi väljer förtroendeman! 49 Lyhyet 54 Mielipide 55 Työttömyyskassa A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Rauniokoirakouluttaja Merja Ruuskanen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 12.12. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ www.teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. LUE MIELIPIDE Soviteltu päiväraha poistettava kokoaikatyöstä Sivu 54 LÄHETÄ MIELIPIDE tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki TEKI1811_3-58.indd 4 8.11.2018 9:36:09
11/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.11.2018 Työntekijä on arvostuksensa ansainnut PETTERI RAITO Päätoimittaja O lennainen kysymys työelämän kehittämisessä ei ole se, miten työntekijöistä päästään eroon, vaan se, miten yrityksiin saadaan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Silti työlainsäädännön kärkihankkeeksi on kuluneen syksyn aikana maan hallituksen toimesta ja kautta nostettu irti sanomisten helpottaminen. Vieläpä niin, että työntekijät on nähty riski tekijöinä ja mahdollisina ongelmien aiheuttajina, mutta ei voima varana, mitä he todellisuudessa ovat. Ideologisten tavoitteiden savuverhoksi on nostatettu mekkala niin kutsutuista kelvottomista työntekijöistä, joita yritykset eivät juuri millään pysty irtisanomaan, minkä takia ennen muuta pienet yritykset eivät uskalla rekrytoida. Tämä lavealla pensselillä vedetty ilmiö on työmarkkinoiden kokonaisuuteen suhteutettuna marginaalinen. Toisaalta se on työelämää säätelevien lakien ja sopimusten perusteella arvioituna paikkansa pitämätön. Kolmanneksi keskustelua on lietsottu aivan kuin ansaintalogiikkansa asiakasyritystensä rekrytointiriskin madaltamiseen perustavia vuokratyöfirmoja ei olisi olemassa. Edellisen lisäksi hallituksen muutoinkin puutteellisesti valmisteltu ja perusteltu alkuperäinen esitys uudeksi irtisanomislaiksi olisi toteutu essaan rikkonut yhdenvertaisuutta ja tuottanut eriarvoisuutta työn tekijöiden ja yritysten keskuuteen. Siten ei ollut yllätys, että jäsentensä etuja ajavat ammattiliitot ryhtyivät vastatoimenpiteisiin tavoitteenaan ohjata asiakokonaisuus uomaan, jossa työelämän kehittäminen nykyistä parempaan suuntaan on mahdollista. Myönteisen kehityksen lähtökohdat ovat aiheutuneesta turbu lenssista huolimatta olemassa. Ensinnäkin tyypillinen suomalainen työntekijä on koulutettu, osaava, sitoutunut työnantajan asettamiin tavoitteisiin ja halukas kehittämään ammattitaitoaan. Tämä seikka on näkynyt ja kuulunut julkisessa keskustelussa aivan liian vähän. Toisaalta julkisuudessa on hyökätty myös luottamushenkilö järjestelmää kohti sen arvoa tunnistamatta tai tunnustamatta. Tutkimuksissa luottamushenkilöihin liitetty termi kaksoissitoutuminen pitää sisällään samanaikaisen sitoutumisen työntekijöiden ja työn antajan eduista huolehtimiseen. Luottamushenkilöt tyypillisesti ovat motivoituneita ja kiinnostuneita kehittämään työn tuottavuutta, työprosesseja ja työn mielekkyyttä yhteisen edun nimissä. Yhteisen edun ydin puolestaan on yrityksen pärjääminen niin, että töitä ja toimeentuloa riittää myös tulevaisuudessa. Se on hedelmällinen asetelma yritysten ja niissä tehtävän työn kehittämiselle. Tarjolla olevien töiden ja niihin soveltuvan ammattitaitoisen työvoiman yhteensovittamisessa on nyt ja tulevaisuudessa paljon tehtävää. Erilaiset työt edellyttävät erikoistumista. Sen myötä tiettyyn tehtävään sidottu ammattitaito on muissa töissä vain rajallisesti käytettävissä. Siksi työelämään kiinnittymisen ja työuran aikana tapahtuvan uusien töiden aloittamisen tueksi tarvitaan koulutusta, perehdytystä ja opastusta. Vastuu osaavan työvoiman hankkimisesta, kouluttamisesta ja kehittämisestä kuuluu myös yrityksille. Sitä osaa yrittäjäriskistä ei voi eikä pidä ulkoistaa yhteiskunnan tai työn tekijöiden kannettavaksi. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ www.teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1811_3-58.indd 5 8.11.2018 9:36:13
6 Tekijä 11/2018 Sovintoa kohti Irtisanomislakikiistaan näytti olevan syntymässä sopuratkaisu marraskuun alussa, kun maan hallitus muutti lakiesitystään ja suostui kolmikantaisiin neuvotteluihin. l Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan tavoite on, että ratkaisu löytyy nyt neuvottelemalla, eikä työtaistelutoimiin tarvitse enää ryhtyä. l Lokakuun lopussa lakossa ollut metsuri ja pääluottamusmies Kalevi Karppinen näkee, että oli hyvä päästä asiassa neuvottelupöytään. l SAK vaatii, että irtisanomislaki on vietävä eduskuntaan kolmikannassa sovitussa muodossa. ”Minusta tiedotusvälineet ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta”, Kalevi Karppinen sanoo. Lakkopäivänä 25.10. metsuri oli kotonaan. ? IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA TEKI1811_3-58.indd 6 8.11.2018 9:36:16
11/2018 Tekijä 7 AJASSA ? TEKI1811_3-58.indd 7 8.11.2018 9:36:19
8 Tekijä 11/2018 RIKU AALTO: Irtisanomissuojan heikentämistä emme hyväksy ”Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvotteluteitse siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä”, puheenjohtaja Riku Aalto linjaa. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA T eollisuusliiton hallitus päätti 30. lokakuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa pidät täytyä poliittisista mielenilmauksista toistai seksi. Näin päätettiin menetellä siihen asti, kunnes selviää, minkälaiseksi maan hallituksen kaavai lema irtisanomislakiesitys ja sen perustelut muotoutuvat. Näköala irtisanomislakiesityksestä syntyneen kiistan mahdollisesta ratkaisemisesta neuvotteluteitse aukesi lokakuun loppupuolella maan hallituksen annettua järjestyksessään kolmannen esityksensä uudeksi irtisanomislaiksi. – Lakiesityksestä poistui eriarvoisuutta tuottavia elementtejä kuten sen edellisessä versiossa ollut yritysten työntekijämäärän perusteella tehty yrityksiä ja työnteki jöitä erotteleva tiukka rajanveto. Sen sijaan tuli yleisempi ilmaus, joka on jo osa vallitsevaa oikeus käytäntöä. – Toisaalta pääministeri Juha Sipilä ilmaisi samassa yhteydessä, että tarkoituksena on muuttaa lakia vain niin, että se vastaa vallitsevaa oikeuskäytäntöä yritys koon huomioon ottamisessa, ja että yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen liittyviä lausahduksia ei lain perusteluihin tule. – Kun pääministeri edellisen lisäksi avasi väylän kolmikantaiselle valmistelulle, päätimme tarttua mahdol lisuuteen, ja katsoa, mitä neuvottelujen kautta voidaan saada aikaiseksi, Aalto kertaa asetelman taustat. TAVOITE JA TAHTOTILA ENNALLAAN Aallon mukaan Teollisuusliiton tavoite ja tahtotila irti sanomislain ja irtisanomissuojan suhteen ovat ennallaan. Irtisanomissuojan heikentämistä ei hyväksytä, eikä lain perusteluihin voida sisällyttää IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA TEKI1811_3-58.indd 8 8.11.2018 9:36:21
11/2018 Tekijä 9 AJASSA MIKSI NEUVOTELLAAN? ? Maan hallitus poisti laista eriarvoistavan kohdan. ? Sipilä lupasi uuden lain vastaavan nykyistä käytäntöä. ? Haluamme antaa kolmikannalle mahdollisuuden. ? Emme hyväksy heikennystä irtisanomissuojaan. Riku Aalto puheenjohtaja yksilö perusteista irtisanomista helpottavia aineksia. Muistissa on edelleen maan hallituksen ensimmäinen avaus irtisanomislaiksi, jonka mukaan työnantajan kokema luottamuksen horjuminen työntekijään olisi voinut toimia irtisanomisen perusteena. – Jo alun pitäen olemme tuoneet esille, että epä määräiset termit koetun luottamuksen heikenty misestä eivät meille käy. Siellä taustallahan voisi olla esimerkiksi ammattiliittoon kuuluminen. Tällaiset kirja ukset eivät siten meille edelleenkään kelpaa sen enempää itse lakitekstiä kuin sen perustelujakaan ajatellen. Kolmikantaisella valmistelulla Aalto ymmärtää ja tarkoittaa nimenomaan työmarkkinoilla tutuksi tullutta eri osapuolten näkökulmat ja tavoitteet huomioon ottavaa prosessia, jonka aikana sovituista asioista pidetään kiinni. – Olemme hakemassa aitoa kolmikantaista valmistelua ja lopputulosta. Se tarkoittaa sitä, että osapuolet tuovat neuvottelupöytään omat näkemyksensä ja esityksensä asian ratkaisemiseksi, minkä pohjalta niistä ruvetaan yhdessä argumentoimaan ja neuvottelemaan, että minkä laisella yhteisellä näkemyksellä asiaa voidaan edistää tai lainsäädäntöä tehdä. Jos yhteinen näkemys syntyy, niin sen mukaan mennään maaliin asti. – Kannattaa muistaa, että kolmikannassa valmis telluilla ja saavutetuilla tuloksilla on laajempi yleinen hyväksyttä vyys kuin maan hallituksen yksin ajamilla asioilla. Tästä hyvä esimerkki on viimeisin eläkeratkaisu. Se oli asiana vaikea ja siihen kohdistui kritiikkiä, mutta yhdessä saavutettu ratkaisu pitää. Kolmikanta on keino ohjata asioita niin, että poliittisia mielenilmauksia tai työtaisteluita ei tarvita. VALMISTELUT ENNALLAAN Irtisanomissuojasta marraskuun alussa käytyjen kolmi kantaisten neuvottelujen kuvailtiin sujuneen hyvässä hengessä. Sen pohjalta SAK:n hallitus otti 5. marras kuuta pidetyssä kokouksessa maan hallituksen uuteen irtisanomislakiesitykseen prosessia eteenpäin vievän, mutta kriittisen kannan, ja edellytti, että esitys anne taan eduskunnalle kolmikannassa sovitussa muodossa. Tekijän painoon mennessä 7. marraskuuta asian käsittely oli Teollisuusliiton hallinnossa kesken. – Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä kolmikantaisen prosessin mukaisesti siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä. – Valmistelut mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin olemme kuitenkin pitäneet taustalla käynnissä. Tämä siltä varalta, että irtisanomislakiesityksessä ei päästäisi meidän kannaltamme tyydyttävään ratkaisuun eli toisin sanoen esitys perusteluineen ei lopulta vastaisi pää ministerin aikaisemmin antamaa ilmoitusta, Aalto sanoi ennen lehden painoon menoa. Maan hallituksen ilmoittaman alkuperäisen aika taulun mukaan irtisanomislakiesitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viikolla 47. Teollisuusliiton hallitus käsitteli 30.10. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan maan hallituksen esitystä uudeksi irtisanomislaiksi. ? TEKI1811_3-58.indd 9 8.11.2018 9:36:22
KEVÄT 2015 Hallitus muodos tetaan. Sen ohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompi osaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. l Leikkauslista julkistetaan. KESÄ Työmarkkinajärjestöille esitetään yhteiskuntasopimuksen solmimista. SYKSY Vaihtoehdoksi ehdotetaan pakkolaki pakettia. TALVI Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat. SIPILÄN HALLITUKSEN TOIMET KEVÄT 2016 Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. l Vanhempainvapaan päivä rahoja leikataan. l Omavastuupäivät palautetaan sairausajan vuosilomaan. l Äitiys-, isyysja vanhempainvapaan ajalta vähen netään vuosilomakertymää. l Perhevapailta karttuvaa vuosilomaoikeutta heikkennetään. l Työnäytepalvelun käyttöönottoa esitetään. KESÄ Kiky syntyy vaihto ehtona pakkolaeille. KEVÄT 2017 200 milj. euron työttömyysturvaleikkaukset voimaan. l Ansioturvan pituutta lyhennetään, korotusosia heikennetään ja oma vastuupäiviä lisätään. l Työsuhdeturvaa heikennetään. l Koulutuksesta leikataan rutkasti. l Palkkatukea, starttirahaa ja työttömien kulu korvauksia huononnetaan. KESÄ 1. esitys oma toimisen työnhaun mallista (aktiivimalli) lausunnoilla. KEVÄT 2018 Aktiivimalli voimaan 1.1. l Lakiesitykset alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määrä aikaisten työsuhteiden sallimisesta sekä irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä tuodaan kehysriihen. l Aktiivimalli II :n valmistelua jatketaan. KESÄ Työnantajan takaisinottoja lisätyön tarjoa misvelvollisuus eivät enää koske oppisopimusopiskelijoita. LÄHDE: SAK 10 Tekijä 11/2018 ? Neuvottelupöytään istuminen oli Kalevi Karppisen mielestä hyvä asia. IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA Irtisanomisen työllisyyttä parantava vaikutus on huuhaata ”Me puhuimme miesten kanssa, että jos irtisanomista pienillä työpaikoilla helpotetaan, niin ei tarvitse kuin jotain pientä hankaluutta tulla, niin on helppo nakata ukko pihalle”, metsuri Kalevi Karppinen sanoo. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT MISKA PUUMALA K alevi Karppinen, metsuri ja kainuulaisen Teollisuuden metsäpalvelun pääluottamusmies, pohti irtisanomislakiasiaa viettäessään lakko päivää kotonaan Ristijärvellä torstaina 25. lokakuuta. Teollisuuden metsäpalvelussa työskentelee yhdeksän vakituista metsuria. Hallituksen suun nittelema lakimuutos, jolla helpotettaisiin irti sanomista pienillä työpaikoilla, herätti huolta halli tuksen ”kohderyhmään” kuuluvan pienen työpaikan metsureissa. Hallitus markkinoi lakimuutosta työllisyyttä edistävänä uudistuksena. Karppinen ei ymmärtänyt, miten entistä löysempi irti sanominen, ylipäätäänkään potkut, edistäisivät työllisyyttä. – Eihän se paranna, jos ruvetaan miehiä panemaan pihalle. Se on ihan huuhaata semmoinen puhe. RAIHNAISTUVAT LIIPAISIMELLA Karppinen arveli, että jos metsäalalla irtisanomisen lievennys tulisi, sitä tilaisuuden tullen herkästi käytettäisiin vanheneviin metsureihin. Teollisuuden metsäpalvelun metsurien ikähaitari on 51:n ja 63:n ikävuoden välissä. – Kun näinkin kauan on ollut töissä, niin alkaa olla työkyky pikkuhiljaa menossa. Siitä seuraa, että ollaan helposti potkaisemassa pihalle niitä ukkoja, jotka ovat menettäneet parhaan teränsä jonkin firman hommissa. Se ei tunnu oikealta. – Jos irtisanomissuoja heikkenee, sieltä aletaan tämmöisiä vanhoja käppänäukkoja potkaista pois, eivätkä semmoiset enää löydä uutta työpaikkaa. – Ensin teet firmalle vuosikymmeniä kynsin hampain työtä! Kun tehot laskevat, niin se on helppo peruste sanoa irti, ja sitä käytetään hyväksi. Meillä on paras työtaito. Monella on 40 vuoden työ kokemus. Mutta nykypäivänä ei työnantaja näytä arvostavan sitäkään. Jos työpaikkansa ikääntyneenä menettää, on Karppisen mukaan lähes mahdoton löytää vakituista työtä, Kainuussa varsinkaan. PELLEILY PITÄÄ SAADA POIS Kaikki Teollisuuden metsäpalvelun työntekijät olivat kaksi päivää lakossa lokakuussa. Se merkitsi, että he jättivät väliin harvennustyömaat, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan, Kainuun, PohjoisSavon ja PohjoisPohjanmaan, alueilla. – Jokainen ilmoitti ottavansa osaa lakkoon. He sanoivat, että oikealla asialla ollaan ja toivoivat, että hallitus perääntyisi. Teollisuusliitolta Karppinen toivoi lisää toimenpiteitä, mikäli lokakuun lopun lakko ei tehoa. – Sitten pitää katsoa jotakin muuta. Ei kai me periksi anneta. Suomen hallitukselle Karppinen suositteli tähänastista asiallisempaa politiikkaa. – Johan me kaikkiin kikysopimuksiin suostuttiin. Kun maailmantilanne on menossa parempaan suuntaan, ja työlli syystilastotkin paranevat, niin pitää saada pelleily pois. LAKOSTA TÖIHIN TEKI1811_3-58.indd 10 8.11.2018 9:36:24
TEOLLISUUSLIITON VASTATOIMET 11/2018 Tekijä 11 AJASSA 24. ELOKUUTA Päätetään mittavista, vaiheittain etenevistä toimista irtisanomissuojan yhdenvertaisuuden puolesta. Harkitaan painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomis laiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle. 17. SYYSKUUTA 1. vaihe: Ylityökielto astuu voimaan ja jatkuu 26.10. asti. 3. LOKAKUUTA 2. vaihe: Lakkopäivä pysäyttää työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla. Lakossa lähes 22 000 työntekijää. 5. LOKAKUUTA Päätetään koventaa järjestöllisiä toimia. Yksityiskohdat ja toteutusaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. 25.–26. LOKAKUUTA 3. vaihe: Kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla. Lakossa 90 työpaikalla puutuoteja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää. 27. LOKAKUUTA Työtaistelutoimet keskeytetään. Suunnitelmat lakon laajenemisesta jäädytetään. 30. LOKAKUUTA Teollisuusliitto edellyttää, että uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. 5. MARRASKUUTA SAK:n hallitus käsittelee esitystä ja vaatii, että irtisanomislaki on vietävä eduskuntaan kolmikannassa sovitussa muodossa. ? Metsurit viettivät lakkopäivät kukin kodeissaan. NEUVOTTELURATKAISU TOIVEISSA Jo ensimmäisenä Karppisen lakkopäivänä Suomen hallituksen ja ayliikkeen konfliktissa tapahtui käänne. Pää ministeri Juha Sipilä ilmoitti, että hän oli valmis viilaamaan irtisanomis pykälää työntekijöiden näkökulmasta neutraalimpaan suuntaan. Pääministeri ilmoitti myös hallituksen valmiudesta kolmikantaneuvotteluun. Neuvottelurauhan turvaamiseksi ayliike keskeytti työtaistelut ehdollisina toistaiseksi. – Ihan hyvä, että istuttiin neuvottelupöytään, kommentoi lakosta metsänharvennustöihin palannut Karppinen. Hän muistutti, että projekti on vielä kesken. Työntekijäpuolta askarruttivat lakiesityksen perustelut, joita ei ollut julkaistu, vaan joista syntyvä yksimielisyys oli ayliikkeen ehtona sovulle. – Sellaisia perusteluja siinä paperissa ei saa olla, jotka ovat irtisanomissuojaa heikentäviä, painotti Karppinen. HALLITUS YLLÄTTI Karppinen antaa konfliktin käsittelystä tunnustusta tiedotusvälineille. – Minusta ne ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta. Prosessissa Karppista hämmästytti eniten hallituksen pitkään jatkunut omapäinen toiminta. – Se halusi yksinään viedä läpi hullulta tuntuvaa hanketta, eikä ajatellut sen pitemmälle. Oli kumma, että se ei pitkään aikaan tahtonut edes tuoda asiaa neuvottelupöytään. Metsurit olivat Karppisen mukaan yksimielisesti lakossa, ja heidän yhteinen toiveensa oli myös, että päästäisiin sopimukseen. He olivat myös valmiit jatkamaan toimia siinä tapauk sessa, että tilanne niin vaati. – Ihmiset liiton puolella osaavat harkita, mitä tehdään. Meidän pitää olla mukana. Jälkimmäisellä haastatteluhetkellä tiistaina lokakuun viimeisenä päivänä vallinnut välirauha miellytti Karppista. – On mukava tehdä töitä. Me tykätään olla metsässä, ei me muuten oltaisi näissä hommissa. Pahoja ilmoja on välillä. Nyt kelit ovat olleet tosi hyvät, ei vielä vettäkään sada. Me tykkäämme tehdä töitä, kun meidän vain annetaan tehdä. TEKI1811_3-58.indd 11 8.11.2018 9:36:27
12 Tekijä 11/2018 PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKKU KARVINEN ”YRITTÄJILLE LAKIOPPIA” l Markku Karvinen suosittelee, että yrittäjien pitäisi tuntea nykylait ja työehtosopimusten sallimat oikeudet työsuhteen päättämisestä ja solmimisesta. Silloin vältyttäisiin monilta ristiriidoilta – ja laittomuuksilta. Karvinen on ollut esimerkiksi välillisesti mukana auttamassa pienen alkutuotantoyrityksen eli Teollisuusliiton erityisalojen firman työntekijöitä puolustamaan oikeuksiaan. – Siellä oli Teollisuusliiton jäseniä. Miehet painovat 10–12 tuntia töitä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien tuntipalkalla. Työsopimus oli jo lain vastainen. Siihen oli kirjattu, että ylitöistä ei makseta kuin vain perustuntipalkka. Tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet paljon irtisanomislain heikentämisyrityksistä. – Mediakriittisyyttä löytyy. Kyllähän sieltä huomaa, mitkä tiedotusvälineet puhuvat työnantajan pussiin. PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKO KEMPPAINEN ”AY-LIIKE ON VAHVISTUNUT” l Syksy on tiivistänyt rivejä, Marko Kemppainen kuvailee. – Teollisuusliitto tekee nyt sitä työtä, mitä varten se perustettiin. Jäsenistön silmissä liitto on näyttänyt vahvalta. Ay-liike on ojentanut nyt yhteistyön kättä ja neuvotteluyhteys on luotu. Vaikeaa luottamuksen rakentaminen kuitenkin on, kun Sipilän hallituksen lakiraadot matkan varrelta luetaan. Esimerkiksi kelpaa hallituksen esitys siitä, että alle 30-vuotiaiden kanssa olisi saanut solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita. – En tahdo löytää sanoja… Nämä Sipilän ehdotukset ovat niin älyttömiä. Olisiko tämäkään voinut mennä edes maaliin asti, koska se oli perustuslain vastainen? Mitään ei tutkita, Kemppainen puuskahtaa. – Meidän on näytettävä, että me olemme edelleen tosissamme. Pitää olla korkea valmius työtaistelutoimiin. JO H A N N A KO KK O LA M A RT TI RO SE N D A H L Exel Composites Joensuu Stora Enso Kitee Tuhannet jäsenet ja sadat luottamusmiehet teollisuuden työpaikoilta ympäri Suomea ovat osallistuneet syksyn aikana työtaistelutoimiin yhdenvertaisen työsopimuslain puolesta. Tekijän haastattelemat luottamusmiehet kertovat tunnelmistaan mahdollisen sovun kynnyksellä. Lue lisää luottamusmiesten ajatuksia: www.tekijälehti.fi IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA TEKI1811_3-58.indd 12 8.11.2018 9:36:29
11/2018 Tekijä 13 AJASSA PÄÄLUOTTAMUSMIES PETRI SORVALI ”TYÖTAISTELUVALMIUS KANNATTAA SÄILYTTÄÄ” l Petri Sorvali toivoo hallituksen ja ay-liikkeen välisen konfliktin neuvotteluratkaisun toteutuvan, mutta kariutumisen varalta on työtaisteluvalmius hänen mielestään tarpeen. – On annettu ymmärtää, että kolmikantaisesti neuvotellaan. Toivottavasti saadaan tuloksia. Ei työtaistelu Suomessa kenenkään etu ole, sanoo Sorvali. Hänen mielestään Teollisuusliitolla pitää olla valmius puuttua peliin siinä tapauksessa, että lain perustelut eivät tyydytä työntekijäpuolta. – Mikäli heikennyksiä tulee työntekijän asemaan, mitä Sipilän hallitus on syöttänyt muutenkin koko hallituskautensa ajan, niin kyllä liiton pitää ilman muuta reagoida. Teollisuusliitto on sen verran iso tekijä työmarkkinoilla. – Pidän erinomaisen tärkeänä sitä, että työtaisteluvalmius on olemassa, ja lakkokoulutuksia ja muita tarpeellisia valmisteluja edelleenkin jatketaan. PÄÄLUOTTAMUSMIES NIINA MALM ”SIPILÄ HALUAA KAHDET TYÖMARKKINAT” l Irtisanomislain takana väijyy Niina Malmin mielestä kaksien työmarkkinoiden luominen yhdessä sen jo äänenkin lausutun tavoitteen eli yleissitovuuden purkamisen kanssa. – Ihmiset ajetaan sellaiseen ahdinkoon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraavaksi sosiaalitoimiston tukiluukulle. Näin työntekijä maksaa omista veroistaan tuon toisenkin työntekijän toimeentulon. Mikä vastuu jää yrittäjälle? Julkisuus on satanut ay-liikkeen laariin. – Meidän puolemme on esiintynyt maltillisesti ja hyvin, toisin kuin pääministeri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimintansa on ollut paras mahdollinen jäsenhankintakampanja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa. A RI N A KA RI SI RP A KO SK IN EN SAK: IRTISANOMISLAKI VIETÄVÄ EDUSKUNTAAN KOLMIKANNASSA SOVITUSSA MUODOSSA SAK:n hallitus käsitteli 5.11. Sipilän hallituksen esitystä henkilö perusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. SAK:n hallitus totesi, ettei pidä lakiuudistusta edelleenkään tarpeellisena tai työllisyyttä parantavana toimena. – Nykyinen laki on ollut toimiva ja mahdollistanut jo asioita, joilla tätä lakiesitystä on myyty. Tämä ei ole myöskään toimivaksi todettu keino lisätä työllisyyttä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että lakiuudis tuksessa on haettu enemmän nykyisen toimintamallin selkeytystä. SAK ja liitot ovat tehneet keväästä lähtien vaikuttamistyötä, että lakiin ei kirjattaisi mitään, mikä eriarvostaisi työmarkkinoita ja mahdollistaisi mielivaltaista irtisanomista. – Olemme päässeet kauas kevään tilanteesta. Sipilän hallitus luopui jo kesällä esityksestä, joka olisi mahdollistanut alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet. Syksyllä saimme pois irtisanomislain tekstistä myös luottamussuhteen heikentymisen irtisanomisen syynä ja tarkan henkilömäärän, jolla työntekijät olisi jaettu kahteen kastiin työsuhdeturvan vahvuuden mukaan. SAK:n hallitus totesi lokakuun lopulla, että Sipilän tuolloin työmarkkinaosapuolille antama uusi ehdotus työsopimuslain sisällöstä mahdollistaa sen, että liitot voivat keskeyttää työtaistelutoimet. SAK edellytti tuolloin, että lainvalmistelun jatkotyötä tehdään kolmikantaisesti. Nokian Renkaat Nokia Ovako Imatra Exel Composites Joensuu Tekijän mennessä painoon 7.11. Teollisuusliiton hallitus ei ollut vielä ehtinyt käsitellä Sipilän hallituksen esitystä työsopimuslain muuttamisesta perusteluineen. Katso viimeisin tilanne www.teollisuusliitto.fi ja www.tekijälehti.fi. TEKI1811_3-58.indd 13 8.11.2018 9:36:30
14 Tekijä 11/2018 14 Tekijä 11/2018 TEKI1811_3-58.indd 14 8.11.2018 9:36:34
11/2018 Tekijä 15 AJASSA ? I rtisanomisehtojen heikentämisuhka pienem missä yrityksissä on poikinut syksyllä monta lakkoa. Niillä on yritetty saada hallitus vetämään esityksensä takaisin. Hallitus perääntyi niin, että työsopimuslain muutoksia ryhdyttiin arvioimaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Poliittiset lakot ovat punainen vaate elinkeino elämälle. Yritysjohtajat katsovat, että työrauha on ostettu työehtosopimuksilla, eikä niiden voimassa ollessa sovi lakkoilla, ei mistään syystä. Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja porvaripuolueet haluavat rajata poliittisia lakkoja. Lakkosakkoja on vaadittu nostettaviksi ja lakkoi lijoille toivottu henkilökohtaisia lakkosakkoja. Poliittiset mielenilmaukset ovat kuitenkin taatut perustuslaissa. Työoikeuden professori emeritus Niklas Bruun sanoo, että vuoteen 2015 saakka poliittiset lakot olivat yleensä lyhytaikaisia ja suhteellisen harvinai sia. Nykyhallituksen aikana tilanne on muuttunut. – Olen sitä mieltä, että puolin ja toisin tulisi pyrkiä siihen, että poliittisia työtaisteluja ei tar vita ja että kynnys niiden aloittamiselle tulisi pitää suhteellisen korkeana. Sen sijaan työehtoneuvotteluihin liittyvä työ taisteluase on Bruunin mukaan olennainen osa Suomen työmarkkinajärjestelmää. POLIITTISET LAKOT HARVINAISIA Työmarkkinatutkijan ja ItäSuomen yliopiston dosentin Tapio Bergholmin mukaan poliittisista syistä lakkoillaan maltillisesti niin Suomessa kuin muuallakin. – Kun puututaan työntekijöiden ihmisoikeuk siin, eläkeetuuksiin tai työlainsäädäntöön, väki herää barrikadeille. Ennen Juha Sipilän (kesk.) hallitusta vastaavat tilanteet ovat 1990luvulta. Tuolloin asetettiin lakonuhka ensin Esko Ahon (kesk.) hallitusta ja sitten Paavo Lipposen (sd.) hallitusta vastaan. Näistä kumpikin oli heikentämässä muun muassa työttömyysturvaa. – Poliittisilla lakoilla on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, ja ne vaikuttavat myös maan maineeseen. Bergholmia huolettaa, onko Suomi siirtymässä neuvottelevasta, ratkaisukeskeisestä yhteiskun nasta kohti konfliktiherkkää yhteiskuntaa. – Ratkaisu tässä on hallituksella. Sen tehtävänä on katsoa koko maan etua, ei puolueen tai yksit täisten eturyhmien etua. VAIHTOEHDOKSI VAIKUTUSVALTAA Valtaosa lakoista liittyy Pohjoismaissa työehtoihin. Pitkittyneitä työehtoneuvotteluja voidaan vauh dittaa työtaistelulla. Lisäksi irtisanomisten takia osoitetaan mieltä ulosmarsseilla. Bergholm tähdentää, että jos meille halutaan pohjoismainen työtaistelumalli, työntekijöiden myötämääräämisoikeutta tulee lisätä esimerkki maiden mukaisesti. – Heikennysten tilalle pitää antaa vastaavasti jotain. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa työn tekijät tai heidän edustajansa voivat vaikuttaa suoraan yritysten toimintaan, muun muassa irtisanomisiin. Bruun kannattaa työntekijöiden osallistumis oikeutta yritysten hallintoon. Sen avulla pääs täisiin eroon ytneuvotteluista ja irtisanomisista johtuvista yrityskohtaisista protestilakoista. Lakko on epäonnistuneiden neuvottelujen tulos, Bergholm siteeraa Auto ja Kuljetusalan Työn tekijäliiton AKT:n entistä puheenjohtajaa Risto Kuismaa. – Onnistuneimmat lakot ovat ne, joita ei ole tarvinnut toteuttaa. Lakonuhka on riittänyt. Näin kävi Esko Ahon hallituksen ja myö hemmin Paavo Lipposen hallituksen heikennys esitysten kanssa. Yleislakon uhka sai hallitukset vetämään esityksensä pois. Paras lakko on lakonuhka Paras lakko on se, jonka uhka riittää neuvottelujen vauhdittamiseen tai sopuun pääsyyn. TEKSTI BIRGITTA SUORSA /UP KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1811_3-58.indd 15 8.11.2018 9:36:37
16 Tekijä 11/2018 Suomessa lakkoillaan maltillisesti Eurooppaan verrattuna Ayliikkeen historiassa on sekä onnistuneita että epäonnistuneita työtaisteluita. Onnistuneiden lakkojen listaan työmarkkina tutkija Bergholm liittää vuoden 1986 SAK:n lakon, jonka avulla saatiin lisää palkallisia vapaita 40 tunnin työviikkoja tekeville. – Toimihenkilöt ja työnantajat olivat sopineet SAK:n ohi työajan lyhennyksestä. SAK pystyi rajulla ja lyhyellä työtaistelulla saamaan 68 tuntia lisää palkallista vapaata. Murikkaopiston edellisen rehtorin Aki Oja kankaan mukaan yksi merkittävimmistä oli vuoden 1971 Metallin lakko. Sen tuloksena saatiin muun muassa lomarahat. Sen sijaan vuoden 1956 yleislakolla saadut palkkojen kertakorotukset sulivat nopeasti veron korotuksiin ja hintojen nousuun. Samanaikainen MTK:n maataloustuotteiden luovutuslakko oli menestyksekkäämpi. Suomen onnistunein työtaistelu on Bergholmin ja Ojakankaan mukaan vuoden 1905 suurlakko, jolla saatiin äänioikeus ja vaalikelpoisuus rahvaan miehille ja kaikille naisille. Vuoden 1917 ”Me vaadimme”lakon tulokset ovat ristiriitaiset. Lakko toi torpparivapautuksen, kunnallislain ja 8 tunnin työpäivän niillekin, joilla sitä ei vielä ollut. – Vuoden 1917 lakossa on omat ongelmansa. Se vauhditti osaltaan vastakkainasettelua, joka johti kansalaissotaan, Bergholm sanoo. LAKKOASE PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Kaikkia ayliikkeen saavutuksia ei suinkaan ole saatu lakoilla. – Huomattava osa työlainsäädännön paran nuksista on saatu neuvottelupöydissä. Mukana on ollut työtaisteluuhka, Bergholm toteaa. – Ayliike on uskottava, kun se kykenee tar vittaessa työtaistelutoimiin ja kun sen tekemät sopimukset pitävät. Toisinaan usko sopimusten pitävyyteen on ollut koetuksella. Turun telakalla lakkoiltiin 1970luvulla niin taajaan, että tilipussit jäivät vajaiksi kahden vuoden ajan, Ojakangas muis telee. Professori Niklas Bruun muistuttaa, että tuol loin elettiin täysin toisessa talouspoliittisessa ympäristössä kuin nykyisin. Inflaatio oli nopeaa ja palkkaliukumat isot. – Silloin paikallisilla sinänsä laittomilla työ taisteluilla vaadittiin lisää palkkaa teskorotusten päälle. Tällaisia lakkoja meillä ei enää ole eikä niitä tarvita. PAINEITA ON VÄLILLÄ PURETTAVA Ayaktiivit suhtautuvat lakkoihin eri tavoin. Oja kankaan mukaan heidät voidaan jakaa karkeasti kolmeen porukkaan. Lakkotorpedot ovat heti valmiit vetämään lakkoliivit ylleen, kun taas lakkorealistit koettavat saada tuloksia viimeiseen saakka neuvotellen, mutta tarvittaessa lakolla uhaten. Konfliktin välttelijät toivovat, ettei kah nauksia syntyisi. Ojakangas huomauttaa, että hyvin hoidetulla lakolla saadaan kentän paineita purettua halli tusti. Vaihtoehtona ovat villit työpaikkakohtaiset pistelakot, joita on vaikea saada loppumaan. – Suunnitellulla lakolla päästään nopeammin takaisin normaalitilaan. Vanhastaan tiedetään, että lakkoon mene minen on helppoa, mutta sen lopettaminen ei. Suunnitellutkin lakot voivat eskaloitua. Vuoden 2005 Paperiliiton pistelakot neuvottelujen vauh dittamiseksi johtivat lopulta siihen, että työn antajien Metsäteollisuus asetti työsulun, joka kesti kuusi viikkoa. KYSE ON SOLIDAARISUUDESTA Suomen poliittisetkin lakot vaikuttavat mal tillisilta verrattuna Ranskan lakkoihin. Vaikka ranskalaisten järjestäytymisaste on alhainen, he osallistuvat poliittisiin lakkoihin suomalaisia hanakammin. Ojakangas arvelee syyksi vallankumouksen perintöä ja kulttuurieroja. Solidaarisuus mielle tään vahvemmin; yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. – Jos Ranskassa olisi esitetty tämänkaltaista irtisanomisheikennystä, julkinen sektori olisi varmasti mennyt lakkoon. Työsuhdeturva on ay liikkeen suuria saavutuksia. Suomesta puuttuvat Ruotsin ja Tanskan tyy pilliset yritysten painostuslakot. Meillä monet työehtosopimuksista ovat yleissitovia, eli ne kos kevat myös kyseisen alan järjestäytymättömiä työnantajia. TEKI1811_3-58.indd 16 8.11.2018 9:36:37
11/2018 Tekijä 17 AJASSA Ruotsissa ja Tanskassa järjestäytymättömät työnantajat painostetaan yhtymään työehto sopimuksiin liityntäsopimuksilla. Bruun kertoo, että keskeisinä painostuskei noina ovat myötätuntotyötaistelut. Työntekijä puoli voi esimerkiksi saartaa yrityksen raaka ainekuljetukset, kunnes yritys allekirjoittaa liityntäsopimuksen. Tavallisesti työnantaja sitoutuu noudattamaan joko kaikkia tai keskei simpiä sopimuskohtia. – Pelkkä työtaistelujen uhka yleensä johtaa sopimukseen. TYÖTAISTELUT MUUTTUVAT Yleislakkoihin ryhdytään enää harvoin. Yksi syy on se, että SAK:n ja EK:n neuvotteluvalta on vähen tynyt. EK:lla ei ole enää jäsenliittojensa antamaa valtuutusta tehdä valtakunnallisia sopimuksia. Nykyisin lakkoon mennään suunnitellusti. Lakon alkamis ja päättymisajat ilmoitetaan hyvissä ajoin. Lisäksi työtaistelut kohdennetaan entistä tarkemmin. – Lakoilla halutaan ensisijaisesti vaikuttaa avainyrityksiin, usein niihin, joiden omistajat istuvat työnantajaliiton hallituksessa, Ojakangas sanoo. Bergholm huomauttaa, että työtaistelutoimet ovat aikaan sidottuja. Lainsäädäntö ja työnan tajien strategiat muuttuvat, niin myös työtais telutoimet. – Haetaan keinoja, joiden teho on maksimaa linen ja menetykset minimaalisia. Ylityö ja vuoronvaihtokielto ovat osoittau tuneet kekseliäiksi ja tehokkaiksi painostus keinoiksi. – Ne näyttävät purevan aloihin, joissa on työ voimapulaa ja joissa työntekijät ovat joustaneet hyvin paljon. Työntekijöiden ansionmenetykset ja liittojen lakkoavustukset ovat pienet. Toisaalta ulosmarssit ovat Bergholmin mukaan selkeämpiä ja reilumpia keinoja. – Lakko puree sekä työntekijöihin että työn antajaan. Koska myös liitot ja työntekijät menet tävät, aypuolellekin syntyy painetta hakea rat kaisua. Työmarkkinat ovat Ojakankaan mukaan muut tuneet niin, että osa alihankkijoista on täysin riip puvaisia yhden yrityksen tilauksista ja maksu aikataulusta. Sen takia perinteinen lakko ei saa välttämättä työntekijöidenkään kannatusta. – Globaali talous hillitsee työtaisteluja ja lisää työnantajan halukkuutta sopimiseen, Ojakangas sanoo. l TEKI1811_3-58.indd 17 8.11.2018 9:36:37
20 Tekijä 11/2018 NÄKIJÄ Ihminen on työnsä paras asiantuntija ”Työpaikat menestyvät sillä ehdolla, että henkilöstö voi hyvin ja kokee työn mielekkäänä”, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA J ari Hakasen mukaan ihmisten hyvinvointi, työn tuloksellisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. – Kun ihmisistä pidetään hyvää huolta ja osoitetaan, että heitä arvostetaan, niin heistä tulee rohke ampia ja motivoituneempia. He luottavat enemmän itseensä ja tulevat itseohjautuvammiksi. Toisaalta kun työt sujuvat mielekkäällä tavalla, saadaan myös tulosta aikaiseksi. Se puolestaan on merkki siitä, että asioita on tehty järkevällä tavalla oikein. Työntekijät voivat olla ylpeitä aikaansaan noksistaan ja saavat lisää puhtia työn tekemiseen ja sen kehittämiseen. – Hyvinvointi, motivaatio ja tuottavuus vahvis tavat toisiaan. Tätä vuorovaikutteisuuden kehää meidän pitäisi ruokkia yrityksissä. PALVELEVA JOHTAMINEN JA TYÖN TUUNAAMINEN Hakanen kannustaa yrityksiä ja työpaikkoja kohte lemaan ihmisiä palvelevan johtamisen ohjenuoran mukaisesti omien töidensä asiantuntijoina, joille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä amma tillisesti ja kehittää työtapojaan. – Palvelevan johtamisen ideana on nähdä työn tekijät yksilöinä. Ihmisinä, joilla on eri elämäntilan teita ja vähän erilaisia työtä koskevia tavoitteita. Kun esimiesten tehtävänä on huolehtia parhaan työsuorituksen saavuttamisesta yritysten menesty miseksi, voivat he perinteisen käskytyskulttuurin sijaan virittää vuorovaikutuksen ihmislähtöisellä johtamisella myönteiseen perusvireeseen. – Ihmiset innostuvat ja motivoituvat, kun heille annetaan vapaus ja lupa miettiä itsenäisesti, miten omaa työtä voisi tehdä tai työ porukan toimintaa voisi toteuttaa entistä fiksummin, ja miten parhaita vahvuuksia voisi käyttää entistä enemmän. – Vaikka oman työn johtaminen voi vapaaseen toimintamalliin perehtymättömälle olla aluksi outoa, pystyvät työntekijät asiaan sisään päästyään ideoi maan ja tuunaamaan työtään aikaisempaa paremmalle tasolle. Se on yhteydessä työn imuun eli työhön liitty vään innostukseen, iloon ja tarmokkuuteen sekä työlle omistautumiseen ja siihen uppoutumiseen. Työn tuunaamisella tarkoitetaan tekemisen, toiminnan ja vuorovaikutuksen työntekijälähtöisiä pieniä muutoksia, joilla työt alkavat sujua työntekijöiden kannalta entistä mielekkäämmin ja yrityksen kannalta tuottavammin. Hakanen näkee palvelevan johtamisen ja työn tuunaamisen soveltamiselle löytyvän mahdolli suuksia myös teollisuudessa. – Aika vähiin ovat käyneet sellaiset suorittavat työt, jotka olisivat kuin Chaplinin Nykyaika leffassa, ”Ihmisten hyvinvointi, motivaatio ja tuottavuus vahvistavat toisiaan.” TEKI1811_3-58.indd 20 8.11.2018 9:36:41
11/2018 Tekijä 21 AJASSA että vapausasteita ei todellakaan ole. Päinvastoin suurimmassa osassa töitä löytyy erilaisia tapoja tehdä ja toteuttaa sitä työtä, ja olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä ovat he sitten asiakkaita, työkavereita tai esimiehiä. –Teollisuus tai suorittavat työt eivät ole poikkeus. Tavoitteet voivat tulla ylitetyiksi, kun ihmisille antaa tilan, rohkaisee, kannustaa ja saa heidät innostumaan. Se on yksi tuottavuuden elementti. Siksi johtamisen pitäisi yhä enemmän olla ihmisten johtamista. Siihen pitäisi varata aikaa ja kapasiteettia. MUUTOSTA VOI OHJATA Hakasen ja Piia Seppälän tuore tutkimus sote ja muutospaineiden keskellä elävien kuntatyön tekijöiden muutoskokemuksista vahvisti käsitystä palvelevan johtamisen hyödyistä. – Palveleva johtaminen edistää pitkällä aikavälillä ihmisten aktiivista sopeutumista epävarmuuteen. Ihmisillä säilyi paremmin paineensietokyky, muutos kyky ja stressinhallinta. He pysyivät luovempina suhteessa työhön ja paremmin toimintakykyisinä suhteessa omassa työryhmässä ja työyhteisössä tapahtuneisiin muutoksiin. – Työntekijät säilyivät siis elinvoimaisempina, kun oli hyvää johtamista. Se on tärkeä tulos, kun tiedetään, että muutoksista seuraa helposti sairauspoissaoloja ja tuottavuuden laskua. Hakasen mukaan ihmisillä on tilanteista riippu matta kova halu pärjätä ja tehdä parhaansa. – Alalla kuin alalla ollaan aikamoisessa puris tuksessa, ja silti työntekijät tekevät joka päivä parhaansa. Se on hieno ja kiitoksen arvoinen juttu. KIIRE KOVERTAA Kiire ja vino henkilöstömitoitus ovat Hakasen mukaan työpaikkojen ja työelämän laadun kehittämisen ykkösvastustajia. – Työpaikoilla olisi aina hyödyksi raivata tilaa ja löytää hetkiä, joissa mietittäisiin omaa työtä yhdessä ja johtajan näkökulmasta. Oikeastaan mitä kireämpää on, sitä tärkeämpää on pohtia, miten tästä mennään eteenpäin ja miten yhdessä tekemistä voidaan vahvistaa. – Rutiini edellä on helppo edetä, mutta myös siitä voi tehdä rutiinin, että työntekijät parantelevat työn tekemisen tapoja jatkuvalla syötöllä niin, että esimiehet rohkaisevat siihen ja antavat palautetta yrityksen pää määrien ja tavoitteiden näkökulmasta. Jatku vuuden ylläpitäminen on tärkeää. Hyvin liikkeelle lähteneen työn tuunaamisen on havaittu vaimentuvan. Siksi johdon suunnasta on tarpeen antaa impulsseja, että juuri tätä meidän yrityksessämme tarvitaan. – Hyvä johtaminen ja työntekeminen eivät siten ole vain resurssikysymys, vaan myös asenne ja tahtotila. Jos osattaisiin käyttää nekin resurssit, inhimilliset voimavarat ja vahvuudet, mitä työ paikoilla jo on, että kaikki voisi vähän paremmin ja työpaikka pärjäisi paremmin, niin siinäkin riittää suomalaisen työelämän mittakaavassa tekemistä ja tavoiteltavaa. LÄHTÖKOHDAT OLEMASSA Hakasen mukaan suomalaisen työelämän ihmislähtöisen kehittämisen lähtökohdat ovat yritysten, johta misen ja työntekijöiden puolesta olemassa. – Kun vahvuuksiamme ajatellaan, niin hierarkiat ovat moneen muuhun maahan verrattuna matalia. Luottamus on korkealla tasolla ja ajatus oikeudenmukaisuudesta on yleisesti tunnustettu. – Toisaalta suomalainen työntekijä on pirun hyvä. Kun työntekijöille antaa tilaa ja osoittaa arvostusta, niin he ottavat vastuuta, käyttävät saamansa mahdollisuudet fiksusti ja tekevät työstä entistä parempaa. Hakanen rohkaisee työpaikkoja kokeilemaan ja kehit tämään tuotteita ja palveluja sekä niiden tuotta misen ja työn tekemisen tapoja. Kun rohkeuteen lisätään vuorovaikutteinen keskustelu kulttuuri, ollaan Hakasen mukaan oikeilla jäljillä. – Jo entuudestaan tiedämme, että pelko ei vie mitään hyvää eteenpäin. Se lukitsee, lamauttaa ja pysäyttää ruohonjuuritason innovatiivisuuden, mutta myös liiallinen harmoniahakuisuus voi toimia tukahdutta vasti. Siksi olisi tarpeellista, ei vain johtoa, vaan koko henkilöstöä ajatellen, että työpaikoilla olisi mahdollisuus konfliktoida asioita, keskustella ja kyetä sellaiseen kypsyyteen, että erimielisyydetkin kestetään porukalla. – Todellisuus on kuitenkin sellainen, että me emme ole kaikista asioista samaa mieltä. Varmimmin yhtei sesti hyväksyttävään lopputulokseen päästään aidolla vuoropuhelulla. l ”Mitä kireämpää on, sitä tärkeämpää on pohtia, miten tästä mennään eteenpäin.” ”Palvelevan johtamisen ideana on nähdä työn tekijät yksilöinä.” JARI HAKANEN tutkii työssä, työn tekemisessä ja organisaatioiden toiminnassa voimavaroja tuottavia ja vaatimuksia asettavia tekijöitä. Keskeinen käsite on työn imu . Sillä tarkoitetaan innostusta, iloa ja tarmokkuutta sekä kokemuksia työlle omistautumisesta ja työhön uppoutumisesta. TEKI1811_3-58.indd 21 8.11.2018 9:36:43
22 Tekijä 11/2018 VÄITTÄJÄT Ovatko luottamusmiesten oikeudet kohdallaan? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO OVATKO LUOTTAMUSMIESTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET TÄLLÄ HETKELLÄ KOHDALLAAN? ISMO KOKKO: Trendi on ollut, että luottamusmiesten pitäisi olla yhä enemmän yrityksen kehittäjiä, yhdessä johdon kanssa. Se on oikea suunta, mutta kun mennään sinne oikeuksien puolelle – työehtosopimuksissa sovitut tiedonsaantioikeus, ajankäyttö ja irtisanomissuoja – voisi olla kulttuurin muutoksen paikka. Jos halutaan kehittää yhdessä, sen pitäisi tapahtua oikeasti yhteisymmärryksessä. MARKUS ÄIMÄLÄ: Isossa kuvassa oikeudet ja velvollisuudet ovat osapuilleen kohdallaan. Mutta kuten Ismo viittasi, pitäisi paikal lisesti pyrkiä yhdessä saamaan yritykset toimimaan paremmin. Kehittäminen edellyttää avoimuutta ja luottamuksellista keskus telua, ja juuri sellaisessa kulttuurin hieno säädössä on tekemistä. KOKKO: On kaikkien etu, että vuoropuhelua olisi enemmän. Eikä pitäisi edes pohtia, kerrotaanko luottamusmiehelle asioita vai ei. TOIKO EU:N TIETOSUOJA-ASETUS ONGELMIA TIEDONSAANNIN KANNALTA? ÄIMÄLÄ: Se on aidosti hankala kysymys, koska asetus toi työnantajille aika tiukat velvollisuudet. Emme halua leikata tiedonsaannin oikeuksia, vaan meillä on enemmän huoli siitä, miten se pitää nyt järjestää – jos jotain menee pieleen, se osuu työnantajan nilkkaan. KOKKO: Ongelmaan on törmätty sillä lailla, että paikallisella tasolla ei voida aina muka antaa palkkatietoja kuten työehto sopimus määrää. Emme ole voineet välttyä ajatukselta, että kun tietoja ei ole annettu, ei ole syntynyt paikallista sopimusta, ja siksi työnantaja on voinut tehdä korotukset perälaudan pohjalta. Tämä ei varmaan ole Markuksella tavoitteena, mutta joillain sektoreilla tilaisuus on saattanut tehdä varkaan. MILLAISET TYÖNANTAJIEN JA LUOTTAMUSMIESTEN SUHTEET OVAT TYÖPAIKOILLA? KOKKO: Kirjavat. On kiinni ihmisistä, miten suhteet toimivat. ÄIMÄLÄ: Vaihtelevat. Työnantajan näkökulmasta luottamusmies on parhaimmillaan erittäin positiivinen voimavara, pahimmillaan järkevän toiminnan kehittämisen este, ja kaikkea siltä väliltä. KOKKO: Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan kuten kuka tahansa työntekijä ja häneen pätevät samat velvoitteet. Mutta kun hänet valitaan luottamusmieheksi, syntyy velvoite myös edustettavia työntekijöitä kohtaan. Jos kaikki ymmärtävät tämän, siitä syntyy hedelmällinen tilanne. Silloin on mahdollista toimia, vaikka se ei välttämättä helppoa aina olekaan. ÄIMÄLÄ: Kakkua pitää osata sekä kasvattaa että jakaa. Kakun jakamisessa ollaan ikään kuin vastakkaisilla puolilla pöytää, mutta pitää ymmärtää myös se, että sen kasvattamisessa ollaan samassa veneessä. Luottamusmies edustaa ilman muuta työntekijöiden intressejä, mutta se jakamisrooli ei saa tuhota kasvattamisen roolia. MITEN LUOTTAMUSMIEHET OSAAVAT TÄMÄN KAKUN KASVATTAMISEN? ÄIMÄLÄ: On paljon niitä, jotka ymmärtävät yritystalouden päälle, ja siksi on myös työnantajan kannalta tärkeää, millainen luottamusmies tulee valituksi. Työnantajalle on hyvä, jos sama luottari pysyy tehtävässään pidempään, jotta hän oppii tunte maan yrityksen toiminnan. Yritykselle hyvän herraonnen lisäksi onkin tärkeää myös hyvä luottamusmies onni. Luottamusmiehen ei tarvitse olla jeesmies, mutta yhteistyökykyä tarvitaan. Hänen pitää olla henkilöstön arvostama ja riittävän vahva, jotta hän saa omat rivit suoriksi. Joskus työnantaja joutuu myös koville hyvän luottamusmiehen kanssa. MARKUS ÄIMÄLÄ LAKIASIAINJOHTAJA EK TEKI1811_3-58.indd 22 8.11.2018 9:36:46
11/2018 Tekijä 23 AJASSA AJASSA LUOTTAMUSMIEHEN HOMMA TAITAA OLLA AIKA RISTIRIITAISTA PUUHAA? KOKKO: Onhan se. Eri osapuolten intressit eivät ole aina yhdensuuntaisia. Vetoa on joka suuntaan, itse sitten sumplit siinä keskellä – tämä korostuu erityisesti huonoina aikoina. En todellakaan kadehdi luottarien hommaa, nostan heille hattua. MIKÄ ON LUOTTAMUSMIEHEN PARAS OMINAISUUS? KOKKO: Rohkeus. Luottamusmiehen pitää uskaltaa seistä sanojensa takana tiukassakin paikassa, ja pitää olla rohkeutta uudistaa, kun sen paikka on. Pitää olla myös kova itseluottamus, koska kritiikkiä tulee. Itsensä kehittäminen korostuu, luottarin pitää olla monen osaalueen osaaja, psykologiaa myöten. ÄIMÄLÄ: On oltava riittävän osaava. Numeroiden kautta löytyy paljon paremmin yhteinen näkemys, miten eri tilanteissa voidaan edetä. LUOTTAMUSMIESTEN AJANKÄYTTÖ MÄÄRÄYTYY TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄN MUKAAN. ONKO SE TOIMIVA RATKAISU? KOKKO: Voisi sen ehkä määrittää muutenkin. Näin on toimittu iät ja ajat, vaikka ei työntekijämäärä ole suoraan verran nollinen siihen, miten paljon aikaa tehtävään tarvitaan. 100 ihmisen yrityksessä ei ole automaattisesti puolet vähemmän työtä kuin 200 hengen yrityksessä. ÄIMÄLÄ: Ei tapa ole täydellinen, mutta se on aika selvä piirteinen, ja parempaakaan ei ole vielä keksitty. Paikallisesti voidaan sopia ajankäytöstä, jos työehtosopimus sen sallii. ONKO LUOTTAMUSMIESTEN IRTISANOMISSUOJA KOHDALLAAN? KOKKO: Asema ei ole ihan niin turvattu kuin ennen. Siitä ei ole tilastoa, mutta näppituntuma on, että irtisanomiset tai työsuhteen purut tai niiden yritykset ovat lisääntyneet. Luottamusmiesinstituutio ei ole sama kuin aiemmin, ja joskus saatetaan haluta päästä luottarista eroon, maksoi mitä maksoi. Ehkä tämä kertoo ajan hengestä, että yhteiskunnassa aiemmin hyviksi havaittuja toimintatapoja ei enää kunnioiteta. ÄIMÄLÄ: Luottamusmiesten työsuhdeturva on hyvin korkealla tasolla: hän lähtee viimeisenä, ja korvaukset laittomasta irtisano misesta ovat huomattavan korkeat. Jos meille tulee yhteydenotto, jossa työnantaja olisi päättämässä luottamusmiehen työsuhdetta, kehotamme kyllä miettimään hyvin tarkkaan. Me tunnistamme, että se on iso asia palkansaajille ja sellaiseen ei pidä kevein perustein mennä. l ISMO KOKKO TYÖEHTOASIANTUNTIJA SAK LUOTTAMUSMIES Ammattiliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema luottamusmies valvoo työlainsäädännön ja työehtosopimuksen noudattamista. Luottamusmies on työpaikan neuvottelija, sopija, tiedonvälittäjä ja yrityksen kehittäjä. SAK:laisissa ammattiliitoissa toimii yhteensä noin 40 000 luottamusmiestä. Teollisuusliiton työpaikoilla on noin 2 300 pääluottamusmiestä, 1 700 varapääluottamusmiestä ja 1 300 luottamusmiestä. Teollisuusliiton työpaikkojen luottamusmiehet valitaan vaaleilla marras–joulukuussa. (Lue lisää s. 43) Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka luottamusmiesoikeuksien palikat rakentuvat: www.tekijälehti.fi VIDEO TEKI1811_3-58.indd 23 8.11.2018 9:36:52
24 Tekijä 11/2018 ILMIÖ Valtio lyhentää velkaa ja ottaa uutta TEKSTI BIRGITTA SUORSA /UP Syyskuun lopussa VALTIONVELKA oli Valtiokonttorin mukaan 104 282 121 220 euroa. Se tekee 18 860 euroa asukasta kohti. Valtio ottaa velkaa ensi vuonna 1,7 miljardia euroa tuon nykyisen 104 miljardin päälle. Hallituksen mukaan velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tuolloin siis verotuottojen, maksujen ja valtion muiden tulojen pitäisi riittää muun muassa puolustukseen, koulutukseen sekä sosiaali ja terveyspalveluihin. Suomi saisi ja on saanut kansainvälisiltä rahoitus markkinoilta luottoa matalalla korolla. Toisin on Kreikan ja Italian laita. Ne rankataan luoton maksajina Btasolle, eli niiden taloutta pidetään keskitasoisena tai epävakaana. Suomen LUOTTOLUOKITUS oli Standard & Poor’sin mukaan syyskuussa AA+. Paras luokituksista on AAA. Mitä parempana Suomen luottoluokitus pysyy, sitä huokeammalla KOROLLA saamme lainaa. Tänä vuonna liikkeelle laskettujen kymmenvuotisten valtionlainojen korot ovat 0,73 prosenttia. Yhdysvallat joutuu maksamaan vastaavasta lainasta korkoa 3,20 prosenttia ja Kreikka 4,35 prosenttia. Tosin Suomi maksaa yhdestä vuonna 2008 otetusta lainasta 4,38 prosentin korkoa. Vaikka saisimme huokealla uutta pitkäaikaista lainaa, monilla on kiire maksaa lainat pois. Politiikkaa on perusteltu KORKOKULUILLA. Niihin meni viime vuonna 1,33 miljardia euroa. Täytyy kuitenkin muistaa, että valtio saa myöntämistään lainoista usein paremman koron kuin mitä se maksaa otta mistaan veloista. Toinen perustelu velan välttämiseen on VELKAANTUMISASTEEN pitäminen matalana, jotta saisimme lainaa vastedeskin. Velkaantumisaste kertoo velan ja kansantuotteen suhteesta. Euroopan unionin sääntöjen mukaan jäsenmaan velkaantumisasteen tulee olla alle 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Velkaantumisaste putoaa siis sekä velan vähetessä, että kansantuotteen kasvaessa. Yhden ennusteen mukaan Suomen velkaantumisaste putoaa ensi vuonna lisävelasta huolimatta, jos työllisyysaste säilyy nykytasolla. Vuoden lopussa velkaantumisasteemme oli EUmittaristossa 61 prosenttia, mutta Valtiokonttorin mukaan 47 prosenttia. Eroa selittää se, että unionissa huomioidaan koko julkisen sektorin velka, mutta jälkim mäisessä vain valtionvelka. Velkaa maksetaan pois koko ajan. Viime vuonna valtionvelkaa lyhennettiin 17 miljardilla ja uutta otettiin 20 miljardilla. SUURIN VELKA ITALIALLA Euroopan maista suurin valtionvelka on Italialla, 2 302 miljardia euroa. Seuraavaksi eniten velkaa on Ranskalla (2 255 miljardia) ja Saksalla (2 071 miljardia). Maaliskuisten tilastojen mukaan lainamäärä oli merkittävä myös Isolla-Britannialla ja Espanjalla. Euroopan keskuspankki on enemmän huolissaan maiden kokonaistaloudesta, velkaantumisasteesta ja budjettivajeesta. Siksi Italian aikeet ottaa reippaasti uutta lainaa huolestuttavat. Kreikan velka on EU-maiden kahdeksanneksi suurin, 322 miljardia. Suomen valtionvelka oli maaliskuussa 135 miljardia, kun Ruotsin velka oli 172 ja Tanskan 104 miljardia. VALTAOSA VELASTA OBLIGAATIOISSA Valtaosa maamme valtionvelasta on obligaatioita, eli vanhan kansan sanoin valtion joukkovelkakirjalainoja. Valtio laskee liikkeelle sekä yleisöettä sarjaobligaatioita. Syyskuussa liikkeelle laskettiin vajaan 11 miljoonan arvosta lainapapereita. Niistä liki 8 miljoonaa oli obligaatioita. Obligaatioiden lisäksi rahaa saadaan muilla velka sitoumuksilla ja lainoilla. Ei ole tarkkaa tietoa, keille tai mille kaikille Suomi on velkaa, sillä velkapapereilla käydään kauppaa rahoitus markkinoilla. Viisi vuotta sitten Valtiokonttorista arvioitiin, että velkapapereista 80–90 prosenttia olisi ulkomaisessa omistuksessa. Loput ovat muun muassa kotimaisilla eläkeyhtiöillä. Tärkeämpi jaottelukriteeri on laina-aika. Valtionvelasta 4 prosenttia on lyhytaikaista. Esimerkiksi kesäkuussa liikkeelle lasketut lainat lunastetaan jo marraskuussa. Pitkäaikaiset lainat erään tyvät 3–30 vuoden päästä velanotosta. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 LÄHDE: VALTIOKONTTORI 30 25 20 15 10 5 Uusi lainanotto Lyhennykset Valtionvelan korkokulut M rd . eu ro a 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* TEKI1811_3-58.indd 24 8.11.2018 9:36:54
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* TEKI1811_3-58.indd 25 8.11.2018 9:36:54
Esittelemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odottavat jalkineiltaan enemmän. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengittävyys tuttuun tinkimättömään suojaukseen. Tietyissä malleissa on erittäin helppokäyttöinen ja suosittu Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com TEKI1811_3-58.indd 26 8.11.2018 9:36:56
11/2018 Tekijä 27 LYHYET AJASSA Esittelemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odottavat jalkineiltaan enemmän. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengittävyys tuttuun tinkimättömään suojaukseen. Tietyissä malleissa on erittäin helppokäyttöinen ja suosittu Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com ITSE TEHTY Suosi jäsenten valmistamia lahjoja, niin tuet samalla työllistymistä. ? Vinkkaa oman työpaikkasi tuotantoa mukaan Tekijän verkkolehden Joululahjalistaan. tekija@teollisuusliitto.fi Kysy kukkakauppiaaltasi kotimaisia kukkia. Suomessa valmistetun kengän tunnistat avainlipusta. Neulo sukkia ja lapasia kotimaisesta langasta. Valitse kotimaista lukemista. Tarkista ostaessasi kirjan painopaikka. Tilaa lahjaksi Suomessa painettuja lehtiä. Valitse kotimainen joulukuusi niin tuet taimitarhojen toimintaa. TEKI1811_3-58.indd 27 8.11.2018 9:37:05
28 Tekijä 11/2018 28 Tekijä 11/2018 TEKI1811_3-58.indd 28 8.11.2018 9:37:07
11/2018 Tekijä 29 ? Ammattiylpeys ja halu tulla paremmaksi käsityöläiseksi on Kalevala Korun työntekijöiden mukaan piirre, joka yhdistää korujen tekijöiden ammattikuntaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PETRI PUROMIES TYÖSSÄ ? ”Olen itse vastuussa siitä, millaista on työn jälki. Palkitsevaa on se, että tuote on laadukas”, sanoo Kalevala Korulla elokuusta lähtien työskennellyt kultaseppä Juho Heikkilä. Korujen tekijä tunnistaa kättensä jäljen TEKI1811_3-58.indd 29 8.11.2018 9:37:07
30 Tekijä 11/2018 E lokuussa 80vuotias Kalevala Koru muutti uuteen toimitilaan, joka sijaitsee Helsingin Konalassa. Siellä Kalevala ja Lapponiakorujen aihioiden valmistuksessa ovat perinteisten tekniikoiden rinnalla käytössä nykyteknolo gian hienoudet nanotekniikkaa, robotteja ja 3Dtulostusta myöten. Mutta se viimeistely, joka tekee korusta haluttavan, on taidokasta käsityötä. KULTASEPPÄ ELINIKÄISESSÄ OPISSA Kultaseppä Juho Heikkilän mukaan korujen teossa viehättävät samat asiat kuin useim missa käsityöammateissa. – Olen itse vastuussa siitä, millaista on työn jälki. Palkitsevaa on se, että tuote on laadukas. Pystyn vaikuttamaan todella paljon valmistumisprosessiin ja siihen, millainen tuotteesta tulee, koska se kulkee käsieni kautta. Heikkilän mukaan kokenut kultaseppä tunnistaa kättensä jäljen. – Samaan lopputulokseen pääsee monella tavalla. Varmasti kokenut kultaseppä tietää, että tämä on minun tekemäni ja tämä toinen on jonkun muun käsialaa. – Itse tunnistan tekemikseni jotkut tuotteet. Täällä on monta kokenutta tekijää, ja minä olen melko uusi. En vielä tunnista kaikkia, kertoo nelivuotisen kultaseppäkoulun käynyt, pikkufirmassa harjoitellut ja elokuusta lähtien Kalevala Korulla työskennellyt Heikkilä. Hänen mukaansa kultasepän työssä on mahdollista kehittyä koko elämänsä ajan. – Moni eläkkeelle siirtyvä kultaseppä on sitä mieltä, ettei osaa läheskään kaikkea ja vielä olisi voinut oppia paljon lisää. Se on halu TEKI1811_3-58.indd 30 8.11.2018 9:37:12
11/2018 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? tulla paremmaksi käsityöläiseksi, mikä ajaa eteenpäin tässä ammatissa. TYÖNTEKIJÄT OSALLISTUVAT KEHITYSTYÖHÖN – Kultasepän työ tuntuu omalta alalta. En koe, että haluaisin tehdä jotain muuta. Uskon, että tälle alalle minulla on vielä paljon annettavaa, sanoo Heikkilä. Hänen mukaansa vastavalmistuneen kulta sepän asema on karu. Suuri osa on pitkään työttömänä tai he työllistävät itse itsensä ja hakevat sivuelinkeinoja saadakseen elannon. Parempien ansioiden perässä kultaseppiä vuotaa muille aloille. Toisaalta osaavista ammattilaisista on kysyntää. – Jos on taitava ja tarttuu mahdollisuuk siin, niin ansiot paranevat. Hyvälle tekijälle maksetaan. Mutta se vaatii sitkeää itsensä ? "Kultaseppä on valmis siinä vaiheessa, kun hän siirtyy eläkkeelle. Ehkä hän silloin on oppinut suurimman osan ammattitaidosta", pohtii pääluottamusmies, kultaseppä Anna Andersson. kehittämistä ja mahdollisuuksien etsimistä, että pääsee hyviin hommiin kiinni. Kalevala Koru on Heikkilän mukaan jalometallialan työpaikkana ainutlaatuinen. Tuote on tunnettu, hyvämaineinen ja kotimaista työtä, mikä motivoi työntekijöitä antamaan parastaan. – Tämä on selkeästi meidän alan suurin työnantaja. Vastaavia on vain yksi tai kaksi Suomessa. – Kaikista työntekijöistä huomaa, että he ajattelevat sitä, millainen kuva meistä menee ulos. Omaaloitteisesti he antavat palautetta, miten tuotetta voisi kehittää ja miten laatua saisi vielä paremmaksi. – En usko, että kovin monessa työyhtei sössä tapaa vastaavaa kehittämisintoa. Selkeästi halutaan, että tuote on laadukas ja kunniaksi myös itselle. TEKI1811_3-58.indd 31 8.11.2018 9:37:14
32 Tekijä 11/2018 – Löysin sellaisen ammatin, jossa ehkä voi elättää itsensä toisin kuin kuvataiteilijana, hän naurahtaa. – Tuntuu että olen omalla alallani. Tämä on konkreettista käsillä tekemistä. Ratkaisut, joita tässä joutuu tekemään vaativat luovaa ajattelua. Kalevala Korulla jalometalliseppä pystyy valitsemaan työnsä fiiliksen mukaan. – Meillä on aihiokärry, josta voi ottaa työn alle satsin oman maun mukaan. Tykkään tehdä mahdollisimman monipuolisesti senkin takia, että meillä nivelet ovat aika kovilla isojen sarjojen kanssa. Monipuolinen työ on työ hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Anderssonin mukaan kaunis kädenjälki on korusepän työssä olennaista. – Jossain tapauksissa voi yllättäen tunnistaa oman kädenjälkensä. Esimerkiksi Lapponian lukkomekanismin varahakasesta saattaa hyvinkin tietää, että tämä työ on minun tekemäni. Työ vaatii hänen mukaansa toistoa, jotta silmä oppii näkemään. – Kultaseppä on valmis siinä vaiheessa, kun hän siirtyy eläkkeelle. Ehkä hän silloin on oppinut suurimman osan ammatti taidosta. Työpaikalla vallitsee Anderssonin mukaan ”aika hyvä olo”. Ihmiset arvostavat sekä työtään että toisiaan. Työpaikan nurkassa on kahviautomaatti. Sillä on tärkeä rooli keskittymistä vaativassa työssä. – Kahvikuppi kourassa täällä harhaillaan. Jalometallialan ihmisiä yhdistää Anderssonin mukaan yhteinen piirre. – Ammattiylpeys on sellainen, mikä on kaikkialla olemassa. KOTIMAISUUS AUTTAA KILPAILUSSA Kultaseppä Anna Andersson tuli Kalevala Korulle töihin vuonna 2010. Kultasepän ammattitutkinnon hän teki Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Andersson hankki työkokemusta pikku firmoista ennen Kalevala Korulle tuloa. Neljä vuotta Andersson on ollut työpaikan pääluottamusmies. – Olen vuonna 1980 syntynyt ja sen verran nuori, etten ole tällä alalla kerennyt näkemään nousukautta. En ole elänyt kultaaikoja, vain leikkausaikoja. Lamaa on ollut useaan otteeseen. Kun tulin taloon, meillä työskenteli 230 henkeä, nyt 101. Ison rakennemuutoksen selittää kova kansainvälinen kilpailu. – Koruala itsessään on tosi kilpailtu, ja tavaraa tuodaan maailmalta järkyttäviä määriä. Kalevala Korun on pitänyt hengissä kotimaisuus. – Olemme suomalainen firma, teemme koti maista käsityötä, ja siitä meidät tunnetaan. Onneksi meiltä on tajuttu ostaa koruja sen verran, että olemme vielä hengissä. Työpaikan eräs valtti on ekologisuus. – Meillä pystytään kunnostamaan ja huol tamaan koruja, mitä ei tuontitavarayrityksissä voida tai haluta tehdä. Kotimainen jalometal liala on aina ollut hyvä korjaamaan ja kier rättämään. Koska raakaaine on arvokasta, ammattitaitoon kuuluu vanhan materiaalin hyödyntäminen uusissa koruissa. KAHVIKUPPI KÄDESSÄ HARHAILLAAN Andersson kävi taidelukion ja opiskeli piirtämistä, maalaamista ja taidehistoriaa. Hän halusi lavastajaksi, mutta päätyi opiske lemaan jalometallialaa. KALEVALA KORU PERUSTETTU 1937 KOTIPAIKKA Helsinki OMISTAJA Kalevalaisten Naisten Liitto HENKILÖSTÖ 101 TUOTANTO Yli 300 000 korua vuodessa LIIKEVAIHTO 13,5 milj. euroa (2017) Työkalunvalmistaja Petri Ijäs prässää. Koru saa muotonsa 20 tonnin puristuksesta. ? Joukko naisia halusi 1930-luvulla pystyttää patsaan suomalaiselle naiselle. Ideanikkarina toimi kirjailija Elsa Heporauta. Rahoittaakseen patsashankkeen naiset menivät Kansallismuseoon ja hankkivat sieltä historiallisten korujen malleja. Ensimmäinen mallisto julkaistiin joulukuussa 1937. Koruista tuli myyntihitti, joiden suosio ei ole laantunut. Nykyisin Kalevala Koruja valmistetaan yli 300 000 vuodessa. Englantilaisilla ovat kelttikorunsa, meillä kalevalakorumme. Yli 80 vuotta sitten syntynyt Kalevala Koru on yhä Kalevalaisten naisten omistama. Varojaan järjestö käyttää suomalaisen kulttuurin rahoittamiseen. TEKI1811_3-58.indd 32 8.11.2018 9:37:17
JALOMETALLIN MUTKAINEN TIE KORUKSI Alussa on taiteilijan tietokoneella suunnittelema korun kolmi ulotteinen malli tietokoneen ruudulla, josta 3-D-vahatulostuksella ja lopuksi valamalla tehdään korun metallinen malli. Nykytekniikalla on mahdollista suunnitella lähes minkä muotoisia koruja tahansa. Kalevala Korulla on käytössä kolme korunvalmistustekniikkaa: valaminen, prässääminen ja 3D-tulostus. VALU ? METALLIMALLI laitetaan kahden kumilevyn väliin. Vulkanointikoneen paineessa ja lämmössä levyt vulkanoituvat yhteen. Käsityönä kumi leikataan reunakohdista auki, ja metallimalli poistetaan. Jäljelle jää kaksi kumipuolikasta, joiden välissä on korun muotoinen tyhjä ontelo. Näin syntyy KUMIMUOTTI . Vahatulostuskoneessa kumimuoteilla valmistetaan VAHAMALLEJA . Ne kiinnitetään puumaiseen runkoon yksi kerrallaan ”oksiksi” kolvilla sulattamalla. Puun runkoon liitetään korusta riippuen 1–60 korun vahamallia. VAHAPUUT laitetaan kumialustoille. Kumipohjaisina ne työnnetään putkimaisiin sylintereihin. Upotuskoneessa sylinterit lasketaan täyteen kipsiä. Sylinterit nostetaan pöydälle, ja kipsin annetaan kovettua. Seuraavaksi sylinterit laitetaan autoklaaviin. Sylinteristä otetaan kumialusta pois, ja se asetetaan autoklaaviin alassuin. Lämmössä sen pohjalla olevasta vedestä muodostuu vesihöyryä, joka sulattaa vahan pois sylinterin sisältä. Näin on valmistunut kipsimuotti, jonka sisällä on vahapuun muotoinen tyhjä ontelo. Kipsimuotti pannan polttouuniin yön ajaksi. Uunin satojen asteiden kuumuudessa kipsi kovettuu, ja siitä haihtuu vesi sekä viimeisetkin vahan rippeet. Kovettunut kipsimuotti viedään valukoneelle, joita Kalevala Korulla on kolme erilaista: yksi kulta-, toinen hopeaja kolmas pronssivalua varten. Valukoneessa sylinterin sisään annostellaan metallia. Metalli sulatetaan ja valutetaan kipsimuottiin. Kuvatuilla toimilla vahapuut on saatu muutettua METALLIPUIKSI . Kipsi pestään painepesurilla pois metallipuun ympäriltä. Korujen aihiot leikataan irti puun rungosta paine ilma leikkureilla. Jalometallisepän eräs tehtävä on valujuoksun poisto. VALUJUOKSU on korun kyljessä pystyssä oleva ”tikku”, jolla aihio on kiinnittynyt puuhun. Valujuoksun leikkauksen jälkeen koruun jää leikkausjälki, josta vielä on päästävä eroon. Lopuksi aihiot tarkastetaan silmämääräisesti. HIONTA ? Karkeahiomossa korua hiotaan laikoilla pyörivä teräisissä koneissa. Karkean hionnan tärkeimpiä tehtäviä ovat valujuoksun ja valuroiskeiden hävittäminen. ? Hienohiomossa korua edelleen hiotaan ja kiillotetaan. Kiillotus tehdään vahoilla ja tahnoilla. Enää ei korusta poisteta lastua, vaan tehdään kiiltävää pintaa. ? Hiomosta koru siirretään rumpuhuoneeseen. Siellä on hiontaja kiillotusrumpuja, joissa on erilaisia hiontakappaleita, muun muassa KIVIÄ sekä hiontajauhetta. Koruaihiot kaadetaan rumpuun, jossa ne useiden tuntien aikana hioutuvat. Rumpuhionnassa saadaan karkeahiomon hiontalaikkojen naarmut piiloon eikä enää voi nähdä, missä kohtaa valujuoksu sijaitsi. Rummuissa hionta ja kiillotus tapahtuvat koneellisesti. Kiillotusrummuissa TERÄSKUULAT kiillottavat korun pinnan. PINTAKÄSITTELY ? Juotosten jälkeen aihiot menevät omille linjoilleen, hopeaiset hopeointi-, kultaiset kultausja pronssiset lakkauslinjalle. Automaattihopeointilinjalla HOPEOINTIROBOTTI dippaa aihioita altaasta toiseen, kunnes koru saa kauniin hopeapinnan. Myös kultausja lakkauslinjoilla toimivat vastaavanlaiset robotit. ? Hopeakorut jatkavat ALD-pinnoituslaitteelle. Siellä korut saavat pintaansa alumiinioksidikeraamikalvon. Kalvon paksuus on vain muutama atomi. Se estää korua hapettumiselta. KOKOONPANO ? Pintakäsittelyn jälkeen jatkuu kokoonpanotyö. VALMISTUS PRÄSSÄÄMÄLLÄ Metallilevy asetetaan suoran kappaleen ja metalli sen KUVIO INTITYÖKALUN väliin, ja prässätään levy korumuotoon 110 tonnin puristusvoimalla. Prässäys on nopeampi menetelmä kuin valaminen. Valamalla pystyy kuitenkin tekemään huomattavasti monimuotoisempia koruja kuin prässäämällä. Puristus menetelmällä tehdyt korut ovat levymäisiä. Prässäyksen käyttöä rajoittaa metallityö kalujen valmistamisen hintavuus, mutta menetelmä sopii suuriin sarjoihin. VALMISTUS 3D-TULOSTUKSELLA Kalevala Korulla 3D-tulostukseen turvaudutaan silloin, kun koru on niin monimutkainen, ettei se perinteisellä kumimuottimenetelmällä onnistu. Tällöin koru tehdään valamalla kumimuottivaihe oikaisten. 3D-tulostuksen käyttöä rajaa 3D-VAHATULOSTEIDEN kallis hinta. Tulostuksessa käytettävä vaha on kalliimpaa kuin esimerkiksi valussa käytetty hopea. 11/2018 Tekijä 33 ? Joukko naisia halusi 1930-luvulla pystyttää patsaan suomalaiselle naiselle. Ideanikkarina toimi kirjailija Elsa Heporauta. Rahoittaakseen patsashankkeen naiset menivät Kansallismuseoon ja hankkivat sieltä historiallisten korujen malleja. Ensimmäinen mallisto julkaistiin joulukuussa 1937. Koruista tuli myyntihitti, joiden suosio ei ole laantunut. Nykyisin Kalevala Koruja valmistetaan yli 300 000 vuodessa. Englantilaisilla ovat kelttikorunsa, meillä kalevalakorumme. Yli 80 vuotta sitten syntynyt Kalevala Koru on yhä Kalevalaisten naisten omistama. Varojaan järjestö käyttää suomalaisen kulttuurin rahoittamiseen. TEKI1811_3-58.indd 33 8.11.2018 9:37:19
34 Tekijä 11/2018 ”IHAN YLPEÄNÄ TYÖTÄ TEEN” Kymmenen vuotta sitten Elisa Aaltonen vaihtoi päiväkotityön korujen valmistukseen Kalevala Korussa. Hän työskentelee laadun tarkastajana. – Jokainen aihio tarkastetaan, ja osa pintakäsitellään jo valimossa, kun ne tulevat valusta. Toki teen paljon muutakin eri osas toilla, muun muassa vahojen pystytystä. Hän kertoo aina pitäneensä työstään. – Kun kaverit kysyvät, missä olen töissä, oikeastaan aika ylpeänä kerron, että olen Kalevala Korulla. Tämä on tunnettu korun valmistaja ja brändi, suomalaista työtä. – Oman kätensä jäljen näkee työssä. Tuottaa aina iloa, kun tulee onnistuneita valuja, mitä voi laittaa eteenpäin sepille. – Pidän itsenäisestä työstä, jota saan yksinäni tehdä. Päiväkodissa aikoinaan oli äänekästä. Tykkään rauhallisuudesta ja siitä, että saa tehdä omaan tahtiin. Ilon aihe Aaltoselle ovat työtoverit. – Tämä on niin pieni firma, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja yhteistyö eri osastojen välillä toimii. Aaltonen kertoo suhteensa koruihin muuttuneen, kun hän tuli Kalevala Korulle. – En koskaan ole ollut mikään korujen suurkäyttäjä. Mutta nykyään vähintään korvakorut killuu korvissa. HAPOTELLAAN JA RUMMUTELLAAN Pintakäsittelijä Taina Kanerva on oppinut tehtävänsä monipuoliset tekniikat pitkän työuransa aikana. Hän tuli Kalevala Korulle töihin 23 vuotta sitten Savonlinnasta. Taidelukion jälkeen hän oli työskennellyt hirsirakennuspiirtäjänä. – Työpaikat olivat silloin tiukassa. Korut kiinnostivat. Kalevala Korulla sai jatkaa käsillä tekemistä, joka minulle oli ollut aina tärkeää. Tänne tuli 1990luvulla paljon porukkaa. Kanerva luonnehtii työtään monipuoliseksi ja fyysiseksi. – Pinnoille voidaan tehdä esimerkiksi kulu tusta ja kiillotusta. Me lakkaamme pronssi koruja, hopeoimme hopeakoruja, kultaamme Lapponian kultakoruja ja kirkashopealle tehdään hopeakoruihin pinnoitus, joka estää tummumista. – Korusta kaikki osaset tulevat pinnoi tukseen: koruosa, ketjut ja erikseen lukot. Erilaisia koruja on satoja, jopa tuhansia. Kaikki tehdään eri systeemeillä. Siinä on aikamoinen paletti, mitä pidetään kasassa. – Se tuo mielenkiintoa hommaan, että tulee uutuuksia. Ne testataan. Esimerkiksi pronssi koruun saatetaan haluta kirkas pronssi, joka on vähän mattainen. Sitä haetaan, hapotel laan ja rummutellaan. Etsitään yhteinen sävel siihen, että sen saa suhteellisen järkevästi tehtyä ja koru on sellainen kuin halutaan. TYÖPAIKKA ON TURVALLINEN – Työn hyvä puoli on sen vaihtelevuus ja fyysisyys. Käsityössä on palkitsevaa, kun näkee tehneensä koruun pinnan, joka näyttää hyvältä. Myös ihanat työkaverit ovat iso asia. Työsuojeluvaltuutettuna toimivan Kanervan mukaan työolot Kalevala Korulla ovat hyvät, ja ne vain paranivat työpaikan muutettua elokuussa uusiin tiloihin. Turvallisuuteen on työpaikalla satsattu. – Kemikaalit meillä ovat omissa huoneis saan, ja imut ja vetokaapit on loistavasti järjestetty. Meillä on happimaskeja myöten kunnon suojavälineet. Kaikki tietävät, miten pitää käyttäytyä ja mitä suojavälineitä käyttää. Kun uusia ihmisiä tulee, on tärkeää, että heidät koulutetaan ja opastetaan hommaan. Työ on turvallista, kun nouda tetaan ohjeita. l ? Elisa Aaltonen kiinnittää korun vahamalleja vahapuuhun. ? Taina Kanerva kiillottaa hopeakoruja kiillotusrummussa, jossa on teräskuulia. TEKI1811_3-58.indd 34 8.11.2018 9:37:20
11/2018 Tekijä 35 TYÖSSÄ TEKI1811_3-58.indd 35 8.11.2018 9:37:28
Kemianteollisuus on luonut parhainta mahdollista kaavaa alan työhyvinvoinnin kohentamiseen Hyvää huomista -ohjelmalla vuodesta 2010 lähtien. Teollisuusliitto on vahvasti mukana. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA SIPOLA Mittareita on Suomessa kehitetty kemian teollisuuden omaehtoisessa RC eli Responsible Care vastuullisuusohjelmassa, yhteistyössä palkansaajien kanssa. Ohjelmassa ei esimer kiksi LTItilasto (poissa oloon johtaneet tapaturmat) ole riittävä mittari. Vuori toteaa, että ennakoivat mittarit tukevat vahvasti yritysten turvalli suustyön kehittämistä. Näin ollen tiedon keruussa tullaan kokoamaan tiedot läheltä piti tilanteiden lisäksi turvallisuus havainnot. Nyt halutaan saada koko yrityksen väki tekemään havaintoja. – Joka vuosi keräämme yrityksiltä numeeriset tiedot, se motivoi, alleviivaa Alexandra Peth, vastuullisuusasian tuntija Kemianteollisuudesta. RCohjelma näyttää perustuvan samaan ajatusmalliin kuin Joutsenmerkki . Merkin käyttö hän vaatii jatkuvaa laadun kohotta mista. Peth painottaa, että vastuullisuus ja hyvinvointi työ yrityksissä vaatii jatkuvaa parantamista. T änä vuonna tehdään erityisesti yritys vierailuja, joissa markkinoidaan ohjel massa kehitettyjä työkaluja ja palveluja yrityksille. Samalla kerätään tietoja yritysten omista hankkeista ja kehitys tarpeista ja tiivistetään vuoropuhelua, sillä keskiössä on aina kaikkien osapuolten välinen yhteistyö. – Aina on lähdetty yrityksen omista tarpeista, toteaa Riitta Juvonen, joka on työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtava asiantuntija Kemianteollisuus ry:ssä. Merja Vuori on turvallisuuden johtava asian tuntija samassa yhdistyksessä. – Alalla on pitkät perinteet yhteistyössä vastuullisuustyön kehittämiseksi. Siinä olisi malliksi muillekin toimialoille, Vuori kehaisee. Ohjelman tarjoamia työkaluja ovat esimer kiksi Varhaisen välittämisen malli ja Paremman työn opas, joka ohjaa sisäisen motivaation nostamiseen ja työtyytyväisyyden lisäämisen työpaikoilla. Jälkimmäinen julkaistaan tänä vuonna myös englanniksi. Ohjelma hakee aina uusia yrityksiä mukaan työhyvinvointitoimintaan. Vastaa malla yrityk sille lähetettävään työhyvin voinnin indikaattori kyselyyn yritys saa mahdollisuuden käyttää hyväkseen esimerkiksi ohjelman yrityksille suunnattua koulutusta. Käyttöön saadaan vain lisää ja tarkempia mittareita siitä, millä tasolla työhyvinvointi yrityksessä on. Tämä käy työntekijöillekin. – Heti kun mitataan jotain, asenne muuttuu, henkilön asemasta riippumatta, toteaa kemian sektorin johtaja Toni Laiho Teollisuusliitosta. Kemianteollisuudessa haetaan Hyvää huomista -ohjelmalla uusia tapoja edistää työhyvinvointia. Arto Kekäläinen teki töitä Borealiksella, kun yritys oli ohjelman pilottiyritys vuonna 2015. UUTTA YHTEISTYÖTÄ OPPILAITOSTEN KANSSA Tietoja ja tietoutta viedään myös ammatti kouluihin, ammatti korkeakouluihin sekä yliopisto tasonkin opin ahjoihin. Yhteistyötä tehdään Turvallisuus kumppanit -otsikon alla. Kumppaneihin kuuluu Teollisuus liitto. – Työpaikoille tulevilla nuorilla ammatt i laisilla on asenteessa ja osaamisessakin selkeitä puutteita. Tätä viestiä on tullut meille useilta tahoilta. Turvallisuus osaaminen on kemian teollisuudessa kuitenkin osa ammattitaitoa ja tärkeää käytännön työtehtävissä, Vuori toteaa. 36 Tekijä 11/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Työhyvinvoinnin kemiallinen kaava PE KK A SI PO LA O jelmasta on sovittu alan työehto sopimuksissa. Ammattiliitoista mukana Teollisuusliitto, Pro ja YTN. TEKI1811_3-58.indd 36 8.11.2018 9:37:30
Kemianteollisuus on luonut parhainta mahdollista kaavaa alan työhyvinvoinnin kohentamiseen Hyvää huomista -ohjelmalla vuodesta 2010 lähtien. Teollisuusliitto on vahvasti mukana. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA SIPOLA PIENILLÄ ISOT ONGELMAT TEHOVALVONTA Pienten työpaikkojen kemikaali turvallisuudessa on huomat ta van usein perustavanlaatuisia puutteita, kertoo alue hallintoviraston työ suojelun vastuualue.Työsuojeluviran omainen teki kemikaaliturvalli suuden tehovalvontaa yhteensä 396 työpaikkaan ympäri Suomen lokakuussa. Kohteena oli etupäässä pieniä teollisuuden työ paikkoja, autoja moottoripyöräkorjaamoja sekä pesuloita. Näistä valta osalla (68 %) ei ollut asianmukaista kemikaaliriskin arviota: 33 %:lla työpaikoista se puuttui kokonaan ja 35 %:lla arvioinnissa oli puutteita. Monilla työpaikoilla ei osattu esimerkiksi hyödyn tää kemikaalien käyttö turvallisuus tiedotteita, joista kuitenkin selviää, miten kemikaalia käytetään ja varastoidaan turval lisesti sekä toimintaohjeet onnettomuus tilanteiden varalta. Monella työpaikalla aiemmilla tarkas tuksilla annetut velvoitteet oli jätetty hoitamatta tai hoidettu vain osittain. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/ tyoolot/kemialliset-tekijat KOHTI PAREMPAA Ihmisten sosiaaliset oikeudet ovat jääneet yritysten etujen jalkoihin markkinauskoisessa EU:ssa. Nyt on otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan työoikeuksien vahvistamisessa. Ihmisiä on peluutettu toisiaan vastaan palkkoja ja työehtoja polkemalla. On luotu epävarmuutta ja eriarvoisuutta. Tyytymättömyys omaan elämään ja toivottomana näyttävä tulevaisuus näkyvät joka puolella Eurooppaa oikeisto populismin ja ääri oikeisto laisuuden nousuna. EU:ssa on kuitenkin alettu myöntää, että verovälttelyn ja veronkierron hiljainen salliminen ja työvoiman polkumyyntiin perus tuva talousmalli ei ole kenenkään eduksi. Nyt jo loppusuorallaan olevalla vaalikaudella komissio on tehnyt useita lakiesityksiä, joilla työntekijöiden asema voi parantua, jos vain direktiivit ehditään saada maaliin ennen ensi toukokuun eurovaaleja. l Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin edistyksellinen sisältö ja koko läpimeno yllättivät monet. Pitkien poliittisten neuvottelujen jälkeen kaikki jäsenvaltiot suostuivat siihen, että lähetettyihin työntekijöihin sovel letaan kohdemaan työehtoja. Direktiivi on merkittävä askel kohti reilumpia pelisääntöjä Euroopan sisämarkkinoilla. l Perhevapaadirektiivissä komissio ja europarlamentti olisivat halunneet pidemmät ja paremmin korvatut perhevapaat kuin jäsen valtioiden hallituksista koostuva EU:n neuvosto. Perhevapaissa neuvostolta ei löydy samaa poliittista tahtoa kuin työaikadirektiivissä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen koko EU:n kattavilla minimitasoilla etenee kankeasti. Pieni toivonkipinä vielä elää, että neuvotteluilla saataisiin parannusta edes osaan EU-maista. l Euroopan työviranomaisesta on tarkoitus tulla EU:n 22. yhteisviranomainen. Uusi virasto helpottaisi kansallisten työviranomaisten työtä, kun nämä valvovat työoikeuksia, verotusta tai sosiaaliturvaa yli rajojen. Viraston lopullinen toimivalta ja tehtävänkuva ovat vielä neuvottelujen alla. Nähtäväksi jää, miten vahvan aseman tai merkityksen uusi viranomainen saa. SAILA RUUTH 11/2018 Tekijä 37 TYÖSSÄ OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ ILMAN TURVAOHJAAMOA PIENTYÖKONEET Suomessa tapahtui näillä laitteilla viimeksi kohtalokas onnettomuus syyskuussa. Tapaturmavakuutuskeskus raportoi asiasta näin: ”Kausityöntekijä puristui päältä ajettavan ruohonleikkurin alle. Työntekijä oli ollut tekemässä hautausmaalla huoltotöitä ja oli ennen onnettomuutta kuljettanut perävaunullista päältä ajettavaa ruohonleikkuria. Kone oli vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä kaatunut rinteeseen ja työntekijä puristunut sen alle. Työntekijä kuoli puristumisen seurauksena saamiinsa vammoihin.” Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan vastaavien onnettomuuksien välttä miseksi otsikolla Ajettavien pientyökoneiden turvallisuus . Oppaassa keskitytään erityisesti siihen, miten ehkäistään ilman turvaohjaamoa ajettavien pientyökoneiden turvallisuusriskejä. Opasta on ollut julkaisemassa Työturvallisuuskeskuksen maatalous alojen työala toimikunta ja monia eri yhteistyötahoja edustava työryhmä, jossa Teollisuusliiton edustajana on toiminut Jari Sirviö. www.ttk.fi Hae ”ajettavien pientyökoneiden turvallisuus” UUSI OPAS AUTOALALLE TYÖSUOJELU Työturvallisuuskeskus on julkaissut uuden työsuojeluoppaan autoalalle. Hyvin käytännönläheinen ja yksityiskohtainen opas on laadittu yhteistyössä keskuksen autoalan työalatoimikunnassa. Työalatoimikunta on autokaupan ja autokorjaamoalan yhteistyöelin, joka edistää työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistä alan työpaikoilla. Toimikunnassa on 10 jäsentä. Heistä neljä edustaa työnantajia, neljä teknisiä toimi henkilöitä ja neljä työn tekijöitä. Työ alatoimikunnan työn tekijäpuolen jäsenet Mika Poikolainen, Matti Rantanen, Tuomo Sairila ja Harri Valkonen edustavat kaikki Teollisuusliittoa. www.ttk.fi Hae ”autoalan työsuojeluopas” UUSIA OPPAITA! LUE SÄHKÖISINÄ, TILAA TARVITTAESSA. PE N TT I O TS A M O EU:ssa on kuunneltu enemmän yritysten kuin työntekijöiden etua. Tilanne voi olla muuttumassa. TEKI1811_3-58.indd 37 8.11.2018 10:36:37
JÄSENKOR TTI -3 snt/l Korotettu alennus* KOKO loppuvuoden! Joululahjat Teboililta Keräilyleimat myös polttoainekuitilla! *Korotettu alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 15.11.-31.12.2018. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Etu on normaalisti 2,1 snt/litra. Jokaisesta 10 € ostoksesta saat yhden keräilyleiman. 20 € ostos = 2 leimaa, 30 € ostos = 3 leimaa jne. Automaattiasemalla tehdystä tankkauksesta saat leimat esittämällä kuitin Teboil-huoltamolla. 5 leimalla voit lunastaa yhden keräilytuotteen -40% alennuksella. Keräilyleimoja saa 31.12.2018 asti. Kampanjatuotteita voi ostaa 7.1.2019 asti. Lisätiedot teboil.fi/fiskars € ostos = leima TEKI1811_3-58.indd 38 8.11.2018 9:37:31
11/2018 Tekijä 39 11/2018 Tekijä 39 LYHYET TYÖSSÄ ENSIMMÄINEN PALKKAKATSAUS Teollisuusliiton ensimmäisen palkkakatsaus julkaistiin lokakuussa. Katsauksen painotus on teollisuusalojen palkoissa, vaikka mukana on myös palvelualoja, esimerkiksi pesulapalvelut. Katsauksen palkkatilastot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan, vuotta 2017 koskevaan palkkarakenneaineistoon. Katsauksessa on hyödynnetty myös Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilastoja. SUOMESTA AKKUMATERIAALEJA Terrafame Oy rakentaa akkukemikaalitehtaan Sotkamoon Terrafamen eli entisen Talvivaaran tehdasalueelle. Tuotannon pitäisi käynnistyä vuoden 2021 alussa. Saksalainen BASF-yhtiö perustaa puolestaan Harjavaltaan akkukemikaaleja valmistavan tehtaan Norilsk Nickelin nikkelija kobolttijalostamon läheisyyteen. Tehtaan pitäisi olla valmis vuonna 2020. Lue lisää: www.tekijälehti.fi/ tyossa ”Uusia suoria työpaikkoja tulee noin 150. Tehtaalla työskentelevät tulevat olemaan yhtiön omia työntekijöitä. Tehdäänhän valtaosa ydintoiminnoista nytkin omalla väellä.” Terrafame Oy:n pääluottamusmies Jukka Vetola ”Meidän tehtaamme henkilökuntaa rakennuspäätös ei lisää. Mutta jatkuvuutta se turvaa pidemmällä aikavälillä. Emme me ole huonosti pärjänneet nytkään, mutta akkumateriaalit ovat tulevaisuutta.” Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n pääluottamusmies Kimmo Mäkinen DIESELPAKOKAASUILLE KURIA EU on tehnyt merkittävän päätöksen, jolla suojellaan aiempaa paremmin työntekijöitä dieselin pakokaasuilta. EU:n karsinogeenija mutageenidirektiivi tulee kattamaan myös dieselpakokaasut. Tästä hyötyvät erityisesti kemian-, metallija autoteollisuuden työntekijät. ”Dieselpakokaasut ovat merkittävä syy työperäisiin kuolemantapauksiin. Valitettavasti on yhä paljon työnantajia, joiden mielestä he eivät voi pakokaasualtistukselle mitään. Tämähän ei ole totta. Ammattiliittoina tulemme tekemään yhdessä työnantajien kanssa työtä sen eteen, että laillisesti sitovia altistumisrajoja noudatetaan.” Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n liittosihteeri Esther Lynch BLOGI ”Monilla Teollisuusliiton piiriin kuuluvilla teollisuuden aloilla naiset tekevät pääsääntöisesti vähemmän vaativia töitä, kun taas enemmistö miehistä tekee vaativia, koulutustaan vastaavia ammattitöitä. Tämä näkyy tilastoissa palkkaerona. Pääasiallinen syy on se, että työtehtävien lisäksi myös ammatillinen koulutus on eriytynyt naisja miesammatti aloittain. Ilman oikeaa ammattiosaamista työn vaativuustaso jää auttamatta alhaiseksi.” Lue Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilan blogikirjoitus palkka katsauksen tuloksista: www.tekijälehti.fi/blogi EI MAAHANMUUTTAJIEN ALIPALKKAUKSELLE SAK ei hyväksy ehdotuksia maksaa maahanmuuttajille pienempää palkkaa ja huonompaa sosiaaliturvaa kuin kantasuomalaisille. Palkan on määräydyttävä ensisijaisesti työn vaativuuden perusteella. SAK ehdottaa räätälöityä oppisopimusta, jolloin työnantajaa voitaisiin tukea palkkatuen avulla. Keskeisintä työllistymisessä on kielen oppiminen. ”Kaikkia työntekijöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa kaikille. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pidä tehdä syrjivillä käytännöillä. Jo nykyään aloitteleville työntekijöille voidaan maksaa työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa työntekijän kansallisuudesta riippumatta.” SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta LIIKEVAIHTO KASVAA, TEKIJÖITÄ TARVITAAN Teknologiayritysten tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 6 % suurempi kuin kesäkuussa ja 20 % suurempi kuin vuosi sitten. Yritykset arvioivat henkilöstömäärän kasvavan vuosina 2018–2021 yhteensä 27 000:lla. Tämän päälle tulevat rekry toinnit, joilla korvataan eläkkeelle siirtyviä ja työpaikkaa vaihtavia. ”Osaaja pulaan on suhtauduttava entistäkin suuremmalla vakavuudella. Koulutus on saatava kohdilleen kaikilla tasoilla, jotta se ei räjähdä käsiin yhä suuremmaksi kasvun esteeksi. Työperäisestä maahanmuutosta ja monikulttuurisuuteen oppimisesta on tehtävä kansallinen projekti, sillä kotimaiset ikäluokat eivät riitä vastaamaan osaajatarpeeseen.” Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola JÄSENKOR TTI -3 snt/l Korotettu alennus* KOKO loppuvuoden! Joululahjat Teboililta Keräilyleimat myös polttoainekuitilla! *Korotettu alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 15.11.-31.12.2018. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Etu on normaalisti 2,1 snt/litra. Jokaisesta 10 € ostoksesta saat yhden keräilyleiman. 20 € ostos = 2 leimaa, 30 € ostos = 3 leimaa jne. Automaattiasemalla tehdystä tankkauksesta saat leimat esittämällä kuitin Teboil-huoltamolla. 5 leimalla voit lunastaa yhden keräilytuotteen -40% alennuksella. Keräilyleimoja saa 31.12.2018 asti. Kampanjatuotteita voi ostaa 7.1.2019 asti. Lisätiedot teboil.fi/fiskars € ostos = leima LUETUIMMAT LOKAKUU www.tekijälehti.fi ? Hevosalan epäkohdat: Sairaana töissä seitsemän euron palkalla ? Lakkoliivit päälle 3. lokakuuta: ”Porukka innolla mukana” ? Lakossa 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä” ? Lakossa 3.10. Lahden Iskulla: ”Olen ylpeä meidän porukoista” ? Lakossa 3.10. Mikkelin Mölnlyckellä: ”Isompi auttaa pienempää” LE H TI KU VA / KI M M O RA U AT M A A Lue lisää: www.tekijälehti.fi/ tyossa Lue palkkakatsaus: www.teollisuusliitto.fi/ katsaukset TEKI1811_3-58.indd 39 8.11.2018 10:36:58
Valmiina vaaleihin! I loinen naurunremakka täytti vähän väliä Murikka opiston auditorion, kun Teollisuusliiton nuoret kommentoivat terävään sävyyn yhteiskunnallisia asioita Teollisuusnuorten päivillä. – Olen näiden ihmisten takia täällä. Tämä porukka tajuaa, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset. Voimme käydä älyllistä debattia ilman, että se menee tunne tasolle, sanoo Minna Kamberg. Kamberg kuuluu Pyhännän Puutyöväen ammatti osasto 813:een. Hänelle liittoon kuuluminen on aina ollut selviö, sillä Kambergin molemmat vanhemmat ovat olleet luottamustehtävissä. – Jäsenyys on antanut minulle uskallusta omaan tekemiseen, hyvin vahvan oikeustajun ja elinikäisiä ystäviä. Tässä porukassa ei tarvitse olla hiljaa omien mielipiteidensä kanssa. Teollisuusnuorten päivät kokosivat marraskuun ensim mäisenä viikonloppuna Murikkaopistoon Tampereen Teiskoon kaikkiaan sata nuorta eri puolilta Suomea. – Lähes kolmannes porukasta oli ensimmäistä kertaa Murikassa. He ovat joko uusia jäseniä tai sitten he eivät ole tienneet, että meillä on omaa koulutusta Teollisuusliiton nuoret saivat tietoa yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ensi kevään eduskuntavaaleista. Teollisuusnuorten päivät keräsivät Murikkaan sata nuorta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT EMMI KALLIO ja toimintaa nuorille, kertoo Teollisuusliiton järjestö toimitsija Petteri Männistö. Kaikkiaan Teollisuusliittoon kuuluu noin 43 000 alle 36vuotiasta jäsentä. Yksi heistä on varkautelainen Aki Kakri ainen. Hän istuu Voikosken Kemian työntekijät ao. 546:n hallituksessa ja toimii pääluottamusmiehenä. – Murikassa saan aina tuoreimmat tiedot asioiden tämän hetkisestä tilasta, Kakriainen perustelee osallistumistaan Teollisuusnuorten päiville. Tällä kertaa Kakriaista kiinnostivat erityisesti tuleviin eduskuntavaaleihin liittyvät teemat. – Ensi kevään vaaleissa pitää oikeasti vaikuttaa. En todellakaan toivo, että Suomesta tulee joku Yhdysvallat 2, jossa terveydenhuolto on köyhemmän kansanosan ulottumattomissa. KOHTI VAPAIDEN VALTAKUNTAA Lauantaina Teollisuusliiton nuoret kuulivat ajan kohtaisesta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ensi kevään eduskuntavaaleista. – Hallituksen tavoitteena on heikentää ayliikkeen 40 Tekijä 11/2018 V TEOLLISUUSNUORTEN PÄIVÄT 3.–4.11.2018 MURIKKA-OPISTO TEKI1811_3-58.indd 40 8.11.2018 9:37:47
– Toisen asteen oppivelvollisuutta täytyy laajentaa. Jokaiselle nuorelle pitää saada toisen asteen tutkinto, koska ilman sitä nuoret eivät pärjää, Marin sanoi. KOULUTUS MONILLE YKKÖSJUTTU Teollisuusliiton Haapajärven ao. 792:n nuoriso vastaavaa Lyyli Nivala on yksi monista Teollisuusliiton nuorista, joille koulutus on ykkösasia ensi kevään eduskuntavaaleissa. – Kannatan oppivelvollisuusiän nostoa ja pieniä ryhmäkokoja. On ihan älyttömän lapsellista jättää äänestämättä, koska äänestämällä voit vaikuttaa omaan ja läheistesi arkeen. Nivala kaipaa politiikalta rehellisyyttä ja ihmis läheisyyttä. Oman kortensa hän kantaa kekoon olemalla ensimmäistä kertaa mukana kaverinsa vaalikampanjassa. – Minulla on tosi kova ilmastonmuutosahdistus. Minua ihmetyttää, miten suurvallat saadaan tajua maan, että tässä on ihan oikeasti hätä, Nivala miettii. Lauantaina keskustelut jatkuivat saunassa ja Murikan spaosastolla. Ilta huipentui Halloween naamiaisiin ja Fool Overload bändin esiintymiseen Mutteriklubilla. Sunnuntaina Teollisuusliiton järjestöasiantuntija VillePetteri Risberg kertoi liiton nuorille jäsenille luottamusmiesvaaleista, liitossa vaikuttamisesta ja työpaikan edunvalvonnasta. l asemaa rakentamalla pohja yleissitovuuden purka miselle ja viemällä työehdoista sopiminen yritystasolle. Näin totesi Hyvinkään metalli työväen ao. 58:n nuorisovastaava Mikael Kölhi esityksessään. Hän kertoi Palkansaajanuorten Vapaiden valtakunta kampanjasta. –Se on uusi kampanjamuoto. Tarkoituksena on tuoda esiin kahden miljoonan palkansaajan tarpeita ja saada aikaan konkreettisia muutoksia, Kölhi sanoo. Vapaiden valtakunta on puoluepoliittisesti sitoutu maton kansanliike. Sen tavoitteena on saada edus kuntavaaleissa läpi mahdollisimman monta ehdokasta, jotka sitoutuvat edistämään palkansaajien asemaa. VISIO 2030-LUVULLE Tutuilta näyttävät, totesi kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin Vapaiden valtakunnan tavoitteista. Hän vieraili Teollisuusnuorten päivillä lauantaina iltapäivällä. – SDP työstää parhaillaan visiota siitä, millainen yhteiskuntamme on 2030luvulla. Yksi isoista tavoit teistamme on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Meidän mallimme on yleisturva. Yleisturva jakautuu takuutasoon, yleistasoon ja aktiivitasoon. Alin takuutaso vastaa Marinin mukaan nykyistä toimeentulotukea, mutta omaa sosiaaliturvaa voi nostaa olemalla aktiivinen. Sosiaaliturvan uudis tamisen lisäksi SDP etsii nyt keinoja, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. Marin avasi Murikassa myös puolueensa koulutus poliittisia tavoitteita. 11/2018 Tekijä 41 LIITOSSA Teollisuusnuorten päivillä vieraili SDP:n kansanedustaja Sanna Marin. Virallisen osuuden lisäksi ohjelmassa oli hyvää ruokaa, vapaata keskustelua, saunomista ja rentoutumista Murikan spa-osastolla. Lauantai-illan päätteeksi Mutteri-klubin Halloween-naamiaisissa musisoi Fool Overload. Katso lisää kuvia www.tekijälehti.fi Seuraavan kerran Teollisuusliiton nuoret ovat koolla helmikuussa nuorten alueellisissa tapahtumissa. Sen jälkeen vuorossa ovat valtakunnalliset Nuorisovastaavapäivät 6.–7.4.2019. www.facebook.com/ teollisuusliitonnuoret TEKI1811_3-58.indd 41 8.11.2018 9:38:05
11/2018 Tekijä 43 LIITOSSA LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. l Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marrasja joulukuussa. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. l Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet, jotka edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. l Lokakuussa 2018 Teollisuusliiton tiedossa oli 2 348 pääluottamusmiestä, 1 669 varapääluottamusmiestä ja 1 298 luottamusmiestä. l Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. l Teollisuusliiton Murikka-opisto kouluttaa luottamusmiehiä tehtävän hoitamiseen, minkä lisäksi liitto järjestää alueellista ja paikallista koulutusta. Valitulla luottamus miehellä on mahdollisuus osallistua luottamusmies kursseille, kunhan asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Kursseilta aiheutuvat ansionmenetykset korvataan osallistujalle. Liitto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä kouluttautumaan. l Luottamushenkilöillä on voimassa liiton maksama vapaaajan tapaturmavakuutus. – Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kunnolla kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja ja jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava VillePetteri Risberg. – Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet hommaan valitaan. – Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, jos asema on virallinen, Risberg sanoo. Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa. – Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään firman kehittämis suunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia pitkän aikavälin päätöksiä. ASKO-MATTI KOSKELAINEN MIKÄ LUOTTAMUSMIES? l Luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja Teollisuusliiton edustaja. Hän on työpaikan työntekijä ja Teollisuusliiton ammattiosaston jäsen. l Hän toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. l Hän ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvotteluja yhteistoimintaa sekä välittää tietoa. l Hän edistää järjestäytymistä ja jäsenhankintaa. l Ammattiosaston jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet. Ammattiosasto vahvistaa valinnat. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä. l Pääluottamusmies toimii koko työpaikan alueella, luottamusmiehen toimialue sovitaan työnantajan kanssa. l Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelukokouksessa. Jos tehtävää kohti on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useita, ammattiosastolla on oikeus järjestää työpaikalla luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat Teollisuusliiton ammattiosaston jäseniä. l Ammattiosaston on ilmoitettava valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä kirjallisesti työnantajalle sekä Teollisuusliiton aluetoimistoon. VALITAAN LUOTTAMUSMIES – NYT! Pitääkö työpaikalla olla luottamusmies? Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2018 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit KI TI H A IL A Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton uutta luottamusmiesvaalimateriaalia, esimerkiksi uusi luottamusmiesvaaliohje: www.teollisuusliitto.fi/ luottamusmiesvaalit TEKI1811_3-58.indd 43 8.11.2018 9:38:08
Joulun makeimmat lahjat kätevästi netistä! JOULUHERKUT Joulun makeimmat lahjat kätevästi netistä! J OULUHERKUT Nestlé Quality Street -konvehtisekoitus – 2,9 kg Fazer Vihreitä kuulia – 2,2 kg Karl Fazer Suomi -konvehtirasia – 375 g 9,28 €/kg. Verk.com/44448 26 ,90 2,9 kg Anthon Berg Diplomat -suklaakonvehti – 1 kg Anthon Berg Signature Selection -konvehdit – 500 g 16 erilaista konvehtia. 29,90 €/kg. Verk.com/51773 6,77 €/kg. Verk.com/69445 39,73 €/kg. Verk.com/68733 17 erilaista konvehtia. 33,80 €/kg. Verk.com/41817 16 ,90 500 g 14 ,90 375 g 14 ,90 2,2 kg 23 ,90 1,8 kg Karl Fazer Maitosuklaa -jättilevy – 1,8 kg 13,27 €/kg. Verk.com/58280 29 ,90 1 kg TEKI1811_3-58.indd 44 8.11.2018 9:38:13
TONI LAUKKONEN ”Talonmiehelle kuulu myös töiden organisointia. Kaikki työtehtävät on otettava vastaan. Jos ei kuulu minulle, niin sitten järjestetään. Teen pienempiä remontti ja korjaustöitä, maalauksia ja muuttotöitä. Paljon on lukkojen ja saranoiden vaihtoa, huoltoa ja rasvausta. Alun alkaen kävin täällä sinkkikurssin. Sain prosessin hoitajan paperit vuonna 2002. Monessa paikkaa olen kerennyt olla: pasuton koneryhmässä, sivutuotteella anodin valussa, viisivuorokonepäivystäjänä… Seitsemän vuotta olin elektrolyysin irrotuksessa. Halusin päivävuoroon, ja LVIhuoltomiehen paikka oli auki. Pääsin siihen ja siitä sitten talonmieheksi. Aloitin viime pääsiäisenä. Päivävuoroon siirtymisessä oli monta syytä. Minulla on Crohnin tauti, ja lääkärikin totesi, että säännöllinen rytmi olisi parempi. Poika aloitti silloin esikoulun, ja kun vaimo on kaupan alalla vuorotöissä, niin toisen on hyvä olla päivässä. Vuorotyöt vaikuttavat arjen pyörittämiseen ja perheen yhteiseen aikaan. Ei 24/7yhteiskunta hyvältä kuulosta. Jos on yhtenä pyhänä kauppa kiinni, niin näyttää syntyvän kauhea paniikki, että ruoka loppuu. Mutta senhän takia ne ovat auki, että saataisiin ihmiset kuluttamaan enemmän. Liittoon liityin vuonna 1998. Olin kesätöissä täällä ja pääluottamusmies kertoi, mitä liitto on. Minusta liitto on hyvällä asialla, pidetään työntekijöiden puolta. Liittojen fuusio oli minusta hyvä. Teollisuusliitto pystyy ehkä paremmin ajamaan vuorotyöläisten etuja. Rahan takia vuorotöissä ollaan. Kukapa muuten uhraisi viikonloppujaan ja joulujaan? Vuorolisät pitää saada paremmiksi. Liiton luottamustehtäviin en tässä vaiheessa lähtisi. Pitäisi olla enemmän tietämystä ja kiire on nytkin. Olen sen luontoinen, että en raaskisi millään ostaa mitään, jos tiedän, että osaan tehdä itse nopeammin ja paremmin. Tekemistä kasaantuu. Kesälomalla tein saunaremontin, ja nyt on vene työn alla.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ ”Järjestetään, vaikkei minulle kuuluisikaan” TONI LAUKKONEN Talonmies Boliden Kokkola Oy Kokkolan metallurgisentehtaantyöväen ao. 135 Liittynyt 1998 11/2018 Tekijä 45 LIITOSSA JÄSEN Joulun makeimmat lahjat kätevästi netistä! JOULUHERKUT Joulun makeimmat lahjat kätevästi netistä! J OULUHERKUT Nestlé Quality Street -konvehtisekoitus – 2,9 kg Fazer Vihreitä kuulia – 2,2 kg Karl Fazer Suomi -konvehtirasia – 375 g 9,28 €/kg. Verk.com/44448 26 ,90 2,9 kg Anthon Berg Diplomat -suklaakonvehti – 1 kg Anthon Berg Signature Selection -konvehdit – 500 g 16 erilaista konvehtia. 29,90 €/kg. Verk.com/51773 6,77 €/kg. Verk.com/69445 39,73 €/kg. Verk.com/68733 17 erilaista konvehtia. 33,80 €/kg. Verk.com/41817 16 ,90 500 g 14 ,90 375 g 14 ,90 2,2 kg 23 ,90 1,8 kg Karl Fazer Maitosuklaa -jättilevy – 1,8 kg 13,27 €/kg. Verk.com/58280 29 ,90 1 kg TEKI1811_3-58.indd 45 8.11.2018 9:38:18
JÄRJESTÄJÄKURSSI Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Teollisuusliiton sopimusalojen työpaikoilla järjestetään luottamusmiesvaalit marras–joulukuussa. Uusia luottamusmiehiä koulutetaan heti vuoden alusta alkaen. LIITTO KOULUTTAA 19.1. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa Ilmoittautuminen 3.1. mennessä 19.1. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Ruissalon Kylpylä, Turku Ilmoittautuminen 3.1. mennessä Sokos Hotel Vaakuna, Pori 26.1. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski Ilmoittautuminen 10.1. mennessä 26.1. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Scandic, Kuopio Ilmoittautuminen 10.1. mennessä Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli 2.2. VAASA–KESKI-SUOMI Kahvila Kotiruoka, Jyväskylä Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Scandic, Vasa (på svenska) 2.2. OULU–LAPPI Sokos Hotel Arina, Oulu Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Scandic Pohjanhovi, Rovaniemi Ilmoittaudu sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas puh. 020 774 1042. UUSI luottamusmies, lähde kurssille! KEVÄT 46 Tekijä 11/2018 Hakuohjeet sekä kurssihakemus osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu MURIKAN LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSIT Valitun luottamusmiehen kannattaa hakea osaamista ja varmuutta uuteen tehtäväänsä Murikan luottamusmiesten peruskursseilta, joita järjestetään useita vuoden aikana sekä Tampereen Teiskossa että sivutoimipisteessä Helsingin Hakaniemessä. Kursseilla opit keskeiset asiat työlainsäädännöstä sekä pääkohdat työehtosopimuksesta. Kurssilla perehdytään myös paikalliseen sopimiseen ja neuvottelutaitoihin. 14.–18.1. 21.–25.1. 21.–25.1. * 28.1.–1.2. 4.– 8.2. H 11.–15.2. 25.2.–1.3. 25.2.–1.3. 4.–8.3. H 25.–29.3. 8.–12.4. H 6.–10.5. 13.–17.5. 20.–24.5. UUSIEN LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla aloittaneille uusille luottamusmiehille. Yksipäiväisellä kurssilla käydään läpi luottamusmiehen tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Lisäksi saat tietoa koulutusmahdollisuuksista ja voit verkostoitua muiden uusien luottamusmiesten kanssa. Kurssilta saat hyvän startin luottamusmieheksi! *autoala mukana H = Hakaniemi SANNA JÄRVINEN Järjestäjäharjoittelija Teollisuusliitto, Varkaus Siilinjärven Kemiantyöntekijät ao. 559 TEKI1811_3-58.indd 46 8.11.2018 9:38:19
”Oli mentävä mukavuusalueen ulkopuolelle” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA Siilinjärveläisellä Sanna Järvisellä on tausta kemi anteollisuudessa ja TEAMaktiivina. Järjestäminen oli alun perin metalliliittolainen toimintatapa, johon hän ei ollut erityisesti perehtynyt. Mutta kiinnostus toimintaan syttyi ammattiosastojen alueellisessa tapahtumassa Mikkelissä, ja syys kuussa Järvinen osallistui Helsingissä liiton järjestäjäkurssille. – Avoimin mielin lähdin. Tuttavapiiristä olin kyllä saanut vinkkiä, että kurssi voisi olla aika vaativa, hän kertoo. Tuttujen tiedot osoittautuivat oikeiksi. Mutta Järvistä miellytti se, että opiskelijat laitettiin hakemaan omia rajojaan. – Kurssille ei tosiaan menty vain viihtymään. Oli pakko mennä oman mukavuusalueen ulko puolelle. Varsinkin kurssin ykkösosio oli hyvinkin intensiivinen, sai olla koko ajan skarppina. Järjestämistoiminnassa keskeinen taito on sosiaalinen vuorovaikutus, ja sitä kurssilla harjoiteltiin ahkerasti. – Piti heittäytyä. Tuntui aluksi aika vieraalta, että esitän jotain tiettyä roolia ja käyn keskustelua toisen opiskelijan kanssa ryhmän edessä. Mutta se oli myös palkitsevaa, ja niistä tilanteista oppi paljon. Järvinen lähti järjestäjäkurssille hakemaan uutta motivaatiota aytoimintaan. Tavoite toteutui, ja hankituille taidoille löytyi pian käyttöä myös tosielämässä. – Ykkösjakson aikana minulle aukesi mahdol lisuus lähteä järjestäjäharjoittelijaksi Varkauden aluetoimiston alaisuudessa. Hän on hiljattain aloittanut järjestämistyönsä yrityksessä, jossa järjestämiskampanjaa ei ole aiemmin tehty. Hanke on lähtenyt liikkeelle lupaavasti. – Olen yrittänyt edetä kurssin oppien pohjalta. Kohtaamiset ovat olleet etupäässä työajan ulkopuolella. Mutta sen on jo nyt alkuvai heessa huomannut, että työntekijöillä on halua muu tokseen ja päästä vaikuttamaan asioihin, hän kuvailee. Järjestäjäkurssi soveltuu Järvisen mielestä parhaiten niille jäsenille, joilla on jo kokemusta liiton tai ammattiosaston tehtävistä ja pää määränä syventää omaa osaamistaan. – Jos tahtoo kehittyä ja mennä eteenpäin, niin silloin tämä on juuri oikea kurssi. l JÄRJESTÄJÄKURSSI 11/2018 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA 19.1. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa Ilmoittautuminen 3.1. mennessä 19.1. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Ruissalon Kylpylä, Turku Ilmoittautuminen 3.1. mennessä Sokos Hotel Vaakuna, Pori 26.1. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski Ilmoittautuminen 10.1. mennessä 26.1. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Scandic, Kuopio Ilmoittautuminen 10.1. mennessä Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli 2.2. VAASA–KESKI-SUOMI Kahvila Kotiruoka, Jyväskylä Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Scandic, Vasa (på svenska) 2.2. OULU–LAPPI Sokos Hotel Arina, Oulu Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Scandic Pohjanhovi, Rovaniemi Ilmoittaudu sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas puh. 020 774 1042. SANNA JÄRVINEN Järjestäjäharjoittelija Teollisuusliitto, Varkaus Siilinjärven Kemiantyöntekijät ao. 559 JÄRJESTÄMISKOULUTUS antaa liiton aktiiveille valmiudet toimia järjestäjänä ja toteuttaa järjestämiskampanjoita. TEKI1811_3-58.indd 47 8.11.2018 9:38:21
LE H TI KU VA / A FP PH O TO / O LG A M A LT SE VA 48 Tekijä 11/2018 MAAILMA Sulkeeko suurvaltakiista Sundsvallin sulaton? RUOTSI Yhdysvaltain pakotteet venäläistä miljardööri Oleg Deripaskaa vastaan voivat johtaa Kubalalumiinisulaton sulkemiseen Sundsvallissa Ruotsissa. Yli 400 ihmistä menettäisi työpaikkansa. 1942 perustettu tehdas siirtyi vuonna 2007 venäläiselle Rusalyhtiölle, joka on maailman suurimpia alumiinin tuottajia. Presidentti Jeltsinin vävy Deripaska aloitti alumiini bisneksen vuonna 1991. Nyt hän hallitsee jättiyhtiö Rusalia EN+ Group yhtiönsä kautta ja on kerännyt miljardiomaisuuden. Huhtikuussa 2018 Yhdysvallat kielsi maan kansalaisilta ja yrityksiltä liiketoiminnan Deripaskan ja hänen yhtiöidensä kanssa. Venäläisten oligarkkien katsottiin sekaan tuneen Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Rusalin pörssiarvo romahti ja alumiinin hinta nousi. Sundsvallissa varauduttiin jo tehtaan pikaiseen sulkemiseen, mutta Yhdysvallat antoikin lisäaikaa lokakuulle Deripaskan vetäytymiselle omistajuudesta. Sekä Ruotsin että EU:n viranomaiset aloittivat neuvottelut Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Ne pyysivät siirtymäaikaa, koska Deripaska oli aloittanut irtautumisen Rusalista ja sijoitusyhtiöstään. Rusalin koko hallituskin erosi pakotteiden välttämiseksi. Ruotsin kauppaministeri Ann Linde vietti lokakuussa kolme päivää Washingtonissa yrittäen puhua viranomaisia muuttamaan päätöstään. Hänen sanomansa on, että Deripaska on jo aloittanut omistuksistaan luopumisen, ja että ruotsalaisilla ei ole mitään tekemistä pakotteiden syyn kanssa. REILU KOROTUS PUUTARHOILLA SAKSA Palkat nousevat reippaasti puuja taimitarhoilla. IG BAU -liitto on solminut tänä syksynä aloille työehtosopimuksia 8,6 prosentin korotuksilla. Sopimukset ovat yleensä 16 kuukauden pituisia. Sopimukset tehdään osa valtioittain, joita Saksassa on 16. Esimerkiksi viiden osavaltion loka kuussa solmittu puutarhaalan sopimus nostaa palkkoja tänä syksynä 6,1 prosenttia ja ensi toukokuussa 2,5 prosenttia. Oppisopimuksella työskentelevät saavat jatkossa 40–90 euron lisän kuukausikorvaukseensa. LUOTTAMUSMIEHILLE KIINAA MALAWI Viisi teollisuuden luottamusmiestä aloitti yhdeksän kuukauden mandariinikiinan kurssin voidakseen keskustella työnantajien kanssa. Kiinalaiset ovat vankasti mukana Malawin taloudessa, mutta moni maassa työskentelevä puhuu vain kiinaa. Kun liiton edustaja haluaa kertoa työpaikan pulmista, työnantaja sanoo usein, ettei ymmärrä englantia. Työolojen valvonta ja alan lainsäädännön noudattaminen on jo ennestään heikkoa. Ummikkotyönantajien lisääntyminen heikentää tilannetta lisää. Kiina satsaa mittavasti Afrikkaan ja siitä on tullut monen maan tärkein kauppaja investointikumppani. Malawille Kiina on myöntänyt miljardilainoja ja osallistunut laajasti maan infrastruktuurin rakentamiseen. Muun muassa maan parlamenttitalo, presidentin palatsi, hiilivoimala ja teknillinen yliopisto ovat kiinalaisten rakentamia, samoin useat tiet. Kiinan tunneille luottamusmiehet lähettivät maan viisi teollisuuden ammattiliittoa. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee Malawin liittojen työtä Teollisuusliiton avustamana. ? Suurvaltapolitiikkaa heiluttaa työpaikkoja Ruotsissa. Venäläinen miljardööri Oleg Deripaska omistaa nykyään Sundsvallin Kubal-alumiini sulaton, jota nyt uhkaa sulkeminen Yhdysvaltojen pakotteiden takia. Linde kertoo saaneensa asialleen ymmär rystä, mutta päätös on hyväksyttävä senaatissa. Tämä voi olla vaikeaa, sillä moni senaattori haluaa tiukentaa pakotteita. IF Metall on kriisin alusta alkaen toiminut tehtaan puolesta. Liitto pitää tiiviitä yhteyksiä yritykseen, ammatti osastoonsa sekä maan hallitukseen, sanoi tiedottaja Jesper Pettersson SVT:lle jo keväällä. Kubalin pakotteiden toteuttamista lykät tiin uudelleen, nyt joulukuun 12. päivään asti. Kubal on Ruotsin ainoa alumiinin valmistaja. – Tuntuu hyvältä, että saimme lisäaikaa. Mutta tästä [pakotteista] on päästävä kokonaan eroon, sanoo IF Metallin ammatti osaston puheenjohtaja Stefan Hultin Arbetet lehdelle. Sama kohtalo uhkaa Rusalin omis tamaa Aughinish Aluminaa Limerickissä Irlannissa. Irish Timesin mukaan se tuottaa 30 prosenttia EU:n alumiinista ja sen suurin ostaja on Airbustehdas Toulousessa. Elokuussa Rusal sulki pakotteiden vuoksi alumiinisulattonsa Karjalan Nadvoitsissa, hiukan Rukajärvestä itään. HEIKKI JOKINEN TEKI1811_3-58.indd 48 8.11.2018 9:38:22
11/2018 Tekijä 49 LIITOSSA LYHYET JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA KATSO MUUT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN ILMOITUKSET: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Teollisuusliiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous 20.–21.11. l Vuoden 2019 jäsenmaksut, toiminta suunnitelma ja talousarvio l Ammattiosastojen valtuustolle esittämät asiat. SEURAA KOKOUSTA www.teollisuusliitto.fi Facebook ja Twitter HAE LAKKOAVUSTUSTA VIIKOLTA 43. VIIMEISTÄÄN 19. MARRASKUUTA LISÄTIETOA: www.teollisuusliitto.fi/ tyotaistelu KIKY-PIDENNYKSET IRTISANOTTU VIIDELLÄ ALALLA Teollisuusliitto irtisanoi lokakuussa kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen työehtosopimuksista, jotka Metalliliitto solmi vuonna 2016. Irtisanominen koskee teknologiateollisuutta, autoalan kauppaa ja korjaamotoimintaa, peltija teollisuuseristysalaa, malmikaivoksia sekä teknisestä huoltoa ja kunnossapitoa eli reilua 100 000 työntekijää. l Metalliliitto ja Teknologiateollisuus sopivat kilpailukykysopimukseen liittyneestä 24 tunnin työajan pidennyksestä syksyllä 2016. Se koskee vuosia 2017, 2018 ja 2019. Pidennyksestä sovittiin Metalliliiton solmimaan työehtosopimukseen lisäpöytäkirjalla, joka on ensimmäisen kerran irti sanottavissa päättymään 31.12.2019. Sopimus pystyttiin irtisanomaan vain entisen Metalliliiton aloilta, koska työajan pidennys on lähes kaikilla muilla aloilla sovittu itse työehtosopimukseen, ei erilliseen pöytäkirjaan. Tilaa 18.6. mennessä! Toimi eAsioinnissa seuraavasti: • Klikkaa eAsioinnin painiketta liiton verkkosivuilla www.teollisuu sliitto.fi • Kirjaudu henkilökohta isilla verkkopankk itunnuksillasi. Mobiilivarme nteella tunnistautum inen onnistuu Osuuspankin kautta myös muiden pankkien asiakkaille. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tilaus jatkuu automaattise sti myös tulevina vuosina. Luottamusm iehet voivat halutessaan ensi syksynä tilata pienen määrän kalentereita jaettavaksi. Lisäohjeista tiedotetaan myöhemmin. Teollisuusliito n jäsenenä voit maksutta tilata itsellesi vuoden 2019 taskukalente rin. Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalente rin liiton jäsenyysyksik östä puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostilla jasenpalvelu @teollisuusliit to.fi tai vierailemalla aluetoimistolla . eAsiointi Tilaa Teollisuusliito n taskukalente ri 2019 UNOHTUIKO? Vielä voit tilata Teollisuusliiton maksuttoman jäsenkalenterin kirjautumalla verkkopankkitunnuksillasi eAsiointiin . Valitse kohdasta Jäsenedut > Kalenteri > rastita valinta ruutuun Tilaan . TILAUS ON VOIMASSA MYÖS TULEVINA VUOSINA! LEIRILLE MUONIOON! Teollisuusliiton työttömille ja lomautetuille nuorille järjestetään kurssi Muonion Utkujärvellä 30.11.–5.12. Valmennusta työhön l lumikenkäretki l saunomista l yhdessä oloa + mahdollisuus laskette luun tai murtomaahiihtoon Olos-tunturilla + retkeen Levin kylpylään. Matkakulut korvataan (yhteiskuljetus mahdollinen). Paikat (15) täytetään ilmoittautumis järjestyksessä. Kurssi järjestetään yhdessä Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsin kanssa. Ilmoittaudu 22.11. mennessä: annukka.kalliokoski@tatsi.org LEIRI ON MAKSUTON LÄHDE GENEVEKOULUUN Oletko mukana ammattiyhdistystoiminnassa? Haluatko oppia yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa lisää siitä, miten voimme kansainvälisessä yhteistyössä vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin? Saat neljän viikon koulutuskokonaisuuden myötä muun muassa ainutlaatuisen tilaisuuden seurata YK:n työjärjestö ILO:n vuosittaista työkokousta paikan päällä. Haku Genevekouluun 2019 on avattu. Lue lisää: www.geneveskolan.org VERKOSSA VALTAKUNNALLINEN LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI Murikka-opisto 4.–5.12. Teollisuusliiton sopimussektorien järjestämä seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työpaikkojen pääluottamusmiehille. Tarkoituksena on laajentaa ja syventää luottamusmiehen toimintaedellytyksiä ja pelisääntöjä koskevia taitoja sekä antaa myös välineitä ja valmiuksia yhteistoiminnan edistämiseen työpaikalla. Seminaari on luottamus miehille maksuton. Ellei työnantaja maksa ansion menetyskorvausta ja matka kustannuksia, liitto maksaa kurssistipendin ja -päivärahan sekä korvaa matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaan. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN 18.11. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/teemaseminaari TURVETUOTANTOALALLE NEUVOTTELUTULOS Uusi työehtosopimus on ajalle 2.11.2018–31.10.2020. Sopimukseen on kirjattu optio mahdollisesta kolmannesta vuodesta. Neuvottelutulos menee vielä erityisalojen sektorin johtokunnan käsittelyyn. l Sektorijohtokunta kokoontuu 22.11. Lopullisesti työehtosopimuksen hyväksyy Teollisuusliiton hallitus. Turvetuotanto on kausiluontoinen ala, joka työllistää vuosittain keväästä syksyyn tuhansiakin kausityöntekijöitä. Alan työehtosopimus on yleissitova. www.teollisuusliitto.fi/turvetuotantoala l Teollisuusliiton eAsioinnissa voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä työtaistelutilanteessa. l Työnantajaperinnässä olevien jäsenmaksutarkkailu jatkuu. Tarkista eAsioinnissa että jäsenmaksutietosi ovat kunnossa ajalla 1.1.–30.6.2018. Mikäli jäsenmaksutiedoissasi on katkoa, ota yhteyttä jäsenpalveluun, puh. 020 690 446 tai sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi l Yhteistyökumppanimme YAP Solutions Oy:n nimi on 1.11. alkaen Futunio. VIELÄ EHTII! AMMATTIOSASTOT! Työväen Arkisto on julkaissut arkistointiohjeen. Osasto voi luovuttaa vanhat asiakirjat ja valokuvat arkistoon säilytettäväksi. LATAA OHJE: www.teollisuusliitto.fi/arkistointiopas-ammattiosastoille TEKI1811_3-58.indd 49 8.11.2018 9:38:24
50 Tekijä 11/2018 RIKU AALTO: Vi godkänner inte att uppsägningsskyddet försämras ”Målsättningen är så klart att saken kan förhandlas till den punkt att man inte behöver ta till fackliga stridsåtgärder”, säger ordförande Riku Aalto. TEXT PETTERI RAITO FOTO KITI HAILA I sitt extra sammanträde den 30 oktober beslutade Industrifackets styrelse att inte vidta fackliga stridsåtgärder tills vidare. Man beslöt att handla på detta sätt tills det klarnar på vilket sätt regeringens föreslagna uppsägningslag samt dess motivering formuleras. Möjligheten att eventuellt lösa tvisten om den föreslagna uppsägningslagen genom förhand lingar uppstod i slutet av oktober när landets regering lämnade sin tredje proposition om en ny uppsägningslag. – Element som bidrar till ojämlikhet avlägsnades från lagförslaget, såsom den skarpa gränsdragning som separerar företag och anställda enligt företags storlek, som ingick i den tidigare versionen. I stället togs en mer allmän formulering in, som är en del av rådande rättspraxis. – Samtidigt sade statsminister Juha Sipilä att avsikten är att ändra lagen endast på så sätt att den motsvarar gällande rättspraxis med hänsyn till företagsstorleken, samt att inga yttranden om att underlätta uppsägning på enskild basis ska nämnas i lagens motivering. – Då statsministern utöver detta öppnade kanalen för trepartsberedning, fattade vi beslutet att gripa chansen och se vad vi kan åstadkomma genom förhandlingar, berättar Aalto om bakgrunden till upplägget. SYFTE OCH ÖNSKEMÅL OFÖRÄNDRADE Enligt Aalto har Industrifackets syfte och önskemål visavi uppsägningsskyddet och uppsägningslagen inte förändrats. Facket godkänner inte att uppsägnings skyddet försvagas eller att det i lagens motivering TEKI1811_3-58.indd 50 8.11.2018 9:38:26
11/2018 Tekijä 51 I TIDEN VARFÖR FÖRHANDLAR MAN? ? Landets regering avlägsnade en punkt om olikhet från lagen. ? Sipilä lovade att den nya lagen ska motsvara nuvarande praxis. ? Vi vill ge treparten en chans. ? Vi godkänner inte ett försämrat uppsägningsskydd. Riku Aalto ordförande RIKU AALTO: Vi godkänner inte att uppsägningsskyddet försämras ”Målsättningen är så klart att saken kan förhandlas till den punkt att man inte behöver ta till fackliga stridsåtgärder”, säger ordförande Riku Aalto. TEXT PETTERI RAITO FOTO KITI HAILA nämns sådant som underlättar uppsägning på individuella grunder. Ingen har glömt regeringens första förslag till uppsägningslag, enligt vilket upp sägning kunde baseras på att arbetsgivaren upplever ett sviktande förtroende för arbetstagaren. – Vi har redan från början lyft fram att diffusa termer om försvagat förtroende inte passar oss. Då kan ju t.ex. ett medlemskap i facket ligga bakom. Sådana formuleringar duger fortfarande inte åt oss, varken i själva lagtexten eller i dess motivering. Med trepartsberedning förstår och avser Aalto just den välkända process på arbetsmarknaden som beaktar de olika parternas synpunkter och mål, under vilken man håller fast vid överenskomna saker. – Vi eftersöker en äkta trepartsberedning och ett slut resultat. Det innebär att parterna bidrar med sina egna åsikter och förslag till diskussionen. Utgående från dessa börjar man tillsammans argumentera och förhandla om den gemensamma ståndpunkt som kan främja saken och stifta lagar. Om vi uppnår en gemensam uppfattning, kommer vi att gå i mål med den. – Lägg på minnet att beredning och mål som uppnåtts med trepartsförhandling har en bredare allmän godtagbarhet än något som landets regering ensam drivit igenom. Den senaste pensionsreformen är ett bra exempel på detta. Det var en svår sak som fick mycket kritik, men den gemensamma lösningen håller. Trepartsförhandlingar är ett bra sätt att styra politiska opinioner på så sätt att fackliga stridsåtgärder inte behövs. FÖRBEREDNINGARNA ÄR OFÖRÄNDRADE Trepartsförhandlingarna om uppsägningsskyddet i början av november har beskrivits ha förts i god anda. Utgående från detta tog FFC:s styrelse på sitt möte den 5 november en ståndpunkt som för processen vidare, men som är kritisk till regeringens nya lagproposition om uppsägning och förutsatte att propositionen överlämnas till riksdagen i den form som överenskommits i trepartsförhandlingarna. När Tekijä tidningen gick i tryck den 7 november var behandlingen av frågan på hälft i Industrifackets förvaltning. Målsättningen är så klart att saken enligt treparts processen kan tas till den punkt att man inte längre behöver ta till fackliga stridsåtgärder. – Förberedelser för eventuella fackliga stridsåtgärder har vi dock hållit igång i bakgrunden. Detta är ett förbe håll inför den situation att förslaget till uppsägnings lag inte tillfredsställer oss, d.v.s. att propositionen med motiveringar i slutändan inte motsvarar det som stats ministern har meddelat, sade Aalto innan tidningen gick i tryck. Enligt den tidtabell som regeringen ursprungligen meddelat ska förslaget till uppsägningslag lämnas till riksdagen vecka 47. l I sitt extra sammanträde den 30 oktober behandlade industrifackets styrelse regeringens proposition till en ny uppsägningslag. ? FÖR UPPSÄGNINGSSKYDDET Industrifacket accepterar inte en underminering av arbetstagarnas uppsägningsskydd. l Industrifackets styrelse beslutade den 24 augusti om åtgärder som stegvis ska vidtas mot statsminister Juha Sipiläs regering. l Det första skedet, övertidsförbudet, trädde i kraft den 17 september och fortsatte fram till 26 oktober. l Det andra skedet, strejkdagen den 3 oktober, stannade upp arbetet på cirka 150 företag i fackets branscher. Antalet arbetare som strejkade var nästan 22 000. l Den tredje etappen var avsedd för tre dagars strejker på utvalda arbetsplatser under vecka 43 – 45. Vecka 43 fanns det cirka 7 000 anställda i trävaruoch specialbranscherna och 90 driftsställen i olika företag. l Industrifacket avbröt arbetsstridsåtgärderna tillsvidare 27 oktober efter att FFC:s styrelse hade behandlat landets regerings förslag till lösning av tvisten om uppsägningslagen samt överfört ärendet till medlemsorganisationernas styrelser för bedömning och godkännande. l Industrifackets styrelse krävde den 31 oktober att Sipiläs regerings nya förslag om uppsägningsparagrafen i arbetsavtalslagen ska beredas med trepartsförhandlingar till slut. l FFC:s styrelse diskuterade den 5 november Sipiläs regeringsproposition och krävde att uppsägningslagen ska föras som trepartsförhandling till riksdagen enligt avtalad form. När Tekijä går i tryck 7.11 Industrifackets styrelse har inte hunnit behandla propositionen om en ändring av arbetsavtalslagejämte dess motivering. Läs den senaste situationen: www.teollisuusliitto.fi/sv TEKI1811_3-58.indd 51 8.11.2018 9:38:28
52 Tekijä 11/2018 Ja! Måste det ?nnas förtroendeman på arbetsplats? Förtroendemannaval 1.11–31.12.2018 www.teollisuusliitto.?/sv/fortroendemannaval TEKI1811_3-58.indd 52 8.11.2018 9:38:28
11/2018 Tekijä 53 Ja! Måste det ?nnas förtroendeman på arbetsplats? Förtroendemannaval 1.11–31.12.2018 www.teollisuusliitto.?/sv/fortroendemannaval LIITOSSA FÖRTROENDEMANNAVAL 1.11–31.12 l På arbetsplatser inom industrin väljs förtroendemän i november och december. Förtroendemännens mandatperiod är två år i sänder. Förutom huvudförtroendemannen väljs även en vice huvudförtroende man samt förtroendemän som på arbetsplatserna representerar fackavdelningen. l I oktober 2018 hade Industrifacket kännedom om 2 348 huvudförtroendemän, 1 669 vice huvudförtroendemän och 1 298 förtroendemän. l En förtroendeman får använda sin arbetstid för att sköta arbetstagarnas ärenden. I företag med över 400 arbetstagare finns en huvudförtroendeman som sköter uppdraget på heltid. l Industrifackets Murikka-institut utbildar förtroendemän i att sköta uppdraget. Utöver detta anordnar facket regionala och lokala utbildningar. De valda förtroendemännen har möjlighet att delta i förtroendemannakurser, om det avtalas med arbetsgivaren, och de inkomstbortfall som kurserna förorsakar ersätts för deltagarna. Facket uppmuntrar alla förtroendevalda att utbilda sig. l Utöver detta har förtroendevalda en gällande olycksförsäkring för fritiden som facket betalar. – Utan förtroendemän får facket ingen riktig insikt i vardagen på arbetsplatserna och ingen möjlighet att bevaka arbetstagarnas intressen. Förtroendemannen är den viktigaste intressebevakaren för arbetsta garna på arbetsplatsen och den viktigaste länken för medlemsanskaffning och organisering, säger VillePetteri Risberg, organisationsexpert och sekretessansvarig på Industrifacket. – Som förtroendeman kan man påverka saker på den egna arbetsplatsen och konkret hjälpa arbetskamraterna. Om arbetsplatsen ännu inte har valt en huvudförtro endeman, lönar det sig att samla ihop gänget och börja fundera över vem som ska väljas till uppdraget. – Även om det inte skulle finnas en huvudförtroende man, uppstår det ofta rutiner på arbetsplatsen där en viss person representerar arbetstagarna gentemot arbets givaren. Det är lättare för personen att sköta saker och ting om ställningen är officiell, säger Risberg. Förtroendemännen medverkar även i utvecklingsprojekt i företaget. – Via förtroendemannen lyfts arbetstagarnas synpunkter fram bättre, när utvecklingsplaner och andra långsiktiga beslut som berör arbetsförhållandena görs i företaget. ASKO-MATTI KOSKELAINEN VAD ÄR EN FÖRTROENDEMAN? l Förtroendemannen är fackavdelningens och Industrifackets representant på arbetsplatsen. Förtroendemannen är arbetstagare på arbetsplatsen och medlem i Industrifacket. l Förtroendemannen är fackavdelningens representant i ärenden som gäller tillämpning av kollektivavtalet och arbetslagstiftningen samt i förhållanden mellan arbetsgivaren och arbetstagaren och frågor rörande företagets utveckling. l Förtroendemannen upprätthåller och utvecklar förhandlingskontakten och samarbetet mellan företaget och personalen samt förmedlar information. l Förtroendemannen främjar organiseringen och medlemsanskaffningen. l Fackavdelningens medlemmar väljer huvudförtroendemannen, vice huvudförtroendemannen samt övriga förtroendemän. Fackavdelningen stadfäster valen. Valet av koncernförtroendeman kan avtalas lokalt inom koncernen. l Huvudförtroendemannen är verksam inom hela arbetsplatsens område, förtroendemannens verksamhetsområde avtalas med arbetsgivaren. l Kandidaterna ska nomineras på ett nomineringsmöte. Om det bara finns en kandidat per uppdrag, blir han eller hon vald. Om det finns flera kandidater, har fackavdelningen rätt att ordna förtroendemannaval på arbetsplatsen. I valet har de arbetstagare på arbetsplatsen som är medlemmar i Industrifackets fackavdelningar. l Fackavdelningen ska meddela valda huvudförtroendemän och förtroendemän skriftligen till arbetsgivaren och Industrifackets regionbyrå. VI VÄLJER FÖRTROENDEMAN – NU! KI TI H A IL A Läs mer och skriv ut eller beställ Industrifackets nya material om förtroendemannavalet, till exempel den nya instruktionen för förtroendemannaval: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fortroendemannaval TEKI1811_3-58.indd 53 8.11.2018 9:38:30
54 Tekijä 11/2018 SOVITELTU PÄIVÄRAHA POISTETTAVA KOKOAIKATYÖSTÄ Kokoaikatyössä alle kahden viikon työsuhteiden osalta on palattava alkuperäiseen käytäntöön työttömyys korvausten määräytymisen suhteen: Joko olet työssä ja saat palkkaa, tai olet työttömänä ja saat työttömyys korvausta. Aina näin, kunhan omavastuuaika vaan on suoritettuna. Lyhyiden kokoaikaisten työkeikkojen vastaanottaminen olisi siis aina järkevää. Siinä poistuisivat niin kannustin-, tulo-, kuin byrokratialoukutkin. Työtön vain merkkaa työkeikat korvaushakemukseen työssäolopäiviksi. Näin hän saa työttömyyskorvauksen työttömiltä päiviltä ja palkan työssäolopäiviltä. Työntekijä toimittaa erittelyt työkeikoista omalle työttömyyskassalleen heti kun hän on ne työnantajiltaan saanut. Julkisuuteen on syötetty paljon väärää tietoa ansio sidonnaisista työttömyyskorvauksista. Joidenkin lähteiden mukaan niiden varassa eletään herroiksi töitä vältellen. Oikeassa elämässä mitään ylisuuria päivä rahoja tai liian pitkiä korvausjaksoja ei ole olemassa. Kaksi esimerkkiä bruttokuukausiansiosta ja kuinka monen prosentin työttömyyskorvaus palkkatuloon nähden niistä muodostuu: Kuukausipalkka 2 500 e = 58 %, 4 500 e = 45 %. Työhistorian kolmen ensimmäisen vuoden aikana korvauspäiviä on ainoastaan kolmesataa. Alle 58 vuoden ikäisillä niitä ei ole neljääsataa enempää, ja ennen näiden rajojen saavuttamista pitää uuden työssäoloehdon täyttyä tai putoaa pois ansioturvan piiristä. Kuka kehtaa edes kuvitella, että joku keskituloinen pystyisi keplottelemaan aina takaisin samalle palkka tasolle, josta edellinen korvaus on laskettu, kun olisi ensin ”laiskotellut” maksimit kortistossa. Tällainen henkilö olisi äkkiä syrjäytynyt tämän tason työpaikkojen saannin kilpailusta. Kyllä työntekijämassat haluavat tehdä oikeita palkkatöitä oikeilla palkoilla, eikä esimerkiksi olla 55 prosenttia pienemmällä työttömyys korvauksella syrjäytymistä odottelemassa. Oikeassa elämässähän ongelma ei ole liian suuret tai pitkäkestoiset työttömyyskorvaukset. Ongelma sen sijaan on liian pienet palkat ja niistä muodostuvat minimaaliset ansiosidonnaiset etuudet. Asiallista työtä, jolla saa ihmisarvoisen elämän myös pääkaupunki seudulla, ei ole ollut, eikä ole nytkään kaikille halukkaille tarjolla, varsinkaan niin, että sitä eheinä työvuosina jatkuvasti riittäisi jokaiselle haluavalle. Näin ei tapahdu edes noususuhdanteissa. Sen sijaan Suomessakin on jatkuvasti tarjolla kokoaikatyötä, jonka jatkeeksi työntekijä joutuu hakemaan sosiaalisia tulonsiirtoja saadakseen edes auttavan toimeentulon järjestetyksi. Eniten ansiosidonnaisten etuuksien meisselöintiä haluaisivatkin harjoittaa ne, joilla ei ole ymmärtämystä niistä ihmisistä, joille vuodesta toiseen vakiintunut ansio taso muodostuu palkan ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen yhdistelmästä. TAPIO NIEMELÄ Metallin komennusmies evp, Jämsä NÄIN OTAT YHTEYTTÄ HELSINKI JA UUSIMAA Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 VARSINAIS-SUOMI Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 SATAKUNTA Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 HÄME Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 PIRKANMAA Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 KAAKKOIS-SUOMI Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 SAVO-KARJALA Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 KESKI-SUOMI Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 VAASA Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 OULU Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 LAPPI Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki 020 774 001 (vaihde) etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 SULJETTU TORSTAISIN jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi LIITTO TIEDOTTAA Teollisuusliiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 MIELIPIDE www.tekijälehti.fi/mielipide Lähetä mielipidekirjoitus: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki TEKI1811_3-58.indd 54 8.11.2018 9:38:30
11/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TEtoimistoon. n Ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osaaikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osaaikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TEbyrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via etjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 11/2018 Tekijä 55 TEKI1811_3-58.indd 55 8.11.2018 9:38:30
56 Tekijä 11/2018 Ihmistä etsimässä Kun pelastuskoira harjoittelee ihmisen etsimistä, maalimies istuu ja odottaa. Odottaa, vaikka istuisi pimeässä kaivossa. Rauniokoiria kouluttava Merja Ruuskanen tietää, että vuosien harjoittelun ansiosta koira ja sen ohjaaja voivat tositilanteessa pelastaa ihmishengen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA J uuri tänä syksyisenä iltana ei sada kaatamalla, tuulikaan ei ole kuin navakka. Säällä ei sinänsä ole väliä. Opastevalmistaja Merja Ruuskanen tulee kuitenkin säännöllisesti raunioradalle Espoon Kellonummeen vetämään viikoittaista harjoi tusta. Matkassa mukana on innokas nuori raunioopis kelija, labradorinnoutaja Riepu, 4 kuukautta. Seuraa tekee myös jo puolieläkkeelle palvelustehtävistään vetäytynyt Riimi, 9 vuotta, sekin labradorinnoutaja. MERJA RUUSKANEN Opastevalmistaja Opastemestarit Espoo Metsikön keskellä on vanhoja kaivonrenkaita, tiili kasoja, portaita, haljenneita sementtiseiniä, vanhoja öljytynnyreitä, ruostuneita peltilevyjä… raunioiksi sortuneita ihmisten laitoksia. Tällä radalla ESPY:n eli Espoonseudun Pelastusalan Yhdistyksen rauniokoiraryhmä harjoittelee joka maanantai. Koirat koulutetaan siihen, että ne löytävät kaivoon pudonneen tai vaikka romahtaneen seinän alle jumittuneen ihmisen ja osaavat sen myös kertoa 56 Tekijä 11/2018 HARRASTAJA TEKI1811_3-58.indd 56 8.11.2018 9:38:32
11/2018 Tekijä 57 VAPAALLA Ihmistä etsimässä Kun pelastuskoira harjoittelee ihmisen etsimistä, maalimies istuu ja odottaa. Odottaa, vaikka istuisi pimeässä kaivossa. Rauniokoiria kouluttava Merja Ruuskanen tietää, että vuosien harjoittelun ansiosta koira ja sen ohjaaja voivat tositilanteessa pelastaa ihmishengen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA Ruuskanen on selvinnyt Riimin kanssa pelastus koirien perus ja rauniokokeista, samoin metsähaun peruskokeesta, mutta sen pidemmälle tämä ”koirakko” eli koira ja ohjaaja eivät enää edes pyri. Riimillä on nimittäin havaittu krooninen selkävaiva. Ruuskanen itse on kuitenkin näyttänyt monipuoliset taitonsa myös luonnossa ja maastossa kulkijana. Hän on nyt kartturina ESPY:n virallisessa hälytysryhmässä. Se on VAPEPA:n eli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun alaista toimintaa viranomaista auttamiseksi pelastus tehtävissä. Hälytyksen tultua etsintään lähtee yleensä pelastuskoirakokeet selvittänyt koira, sen ohjaaja ja kartturi, joka pitää etsijät kartalla ja hoitaa yhteydet etsinnän johtoon. Riepupennusta Ruuskanen haluaa kehittää juuri tuollaisen korkeimman tason ”hälykoiran”. Esimerkin antaa Riimi. – Aina kun laitan huomioliivit päälle ja harjoitus repun selkään, Riimi on into pinkeenä ovella odotta massa. Ja pentu on kohta samanlainen. Työntekoa rakastava ja ihmisistä pitävä koira nauttii työstään, aina häntä heiluen. l Riepu & Ruuskanen www.tekijälehti.fi ? Harjoituksissa koira etsii "maalimiestä", tällä kertaa roolissa Maija Nordman. ohjaajalleen. Ryhmän toisena vetäjänä toimiva Ruuskanen tietää, mikä on sekä hauskaa että haastavaa. – Koiria on helpompi kouluttaa. Ne ovat aika suoraviivaisia. Koiran ohjaajan kouluttaminen on hankalampaa. Ihmiset kun ovat kaikki erilaisia. Heidän on opittava lukemaan koiraansa ja toimimaan etsinnöissä suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti keli ja olosuhteet huomioon ottaen. ETSIVÄ LÖYTÄÄ – JA SAA PALKAN – Kun löydän ihmisen, saan palkan. Niin siteeraa Ruuskanen koiran aivoituksia, joita vahvistamalla koko koulutus onnistuu. Varhais opinnoissa riittää se, että ohjaaja lähtee koiran kanssa vaikka tiilikasan päällä istuskelevaa ihmistä kohti, ja koira saa tehdä havainnon: ”Vau, siinähän on ihminen.” Sitten kun ollaan ihmisen luona, koira saa palkan – tai kun ”maalimies” löytyy, kuten koira harrastajien ammatti kielellä tavataan sanoa. – Leikkivän koiran kanssa leikitään vaikka sukka pallolla tai ahneelle koiralle annetaan ruokapalkinto. Nämä minun labbikseni ovat ahneita, ja ne saavat ruokapalkan, Ruuskanen naurahtaa. Pikkuhiljaa etsintöjen vaikeustasoa nostetaan. Maalimies piiloutuu pois näkyvistä, tai heitä on monta, tai sitten he painuvat ihan kokonaan maan alle. – Täällä meillä on kolme metriä syviä kaivoja, ja niistä vielä sivulle tunneleita, Ruuskanen toteaa. Radalle voidaan nauhalta ajaa vaikka moottori sahan pärinää tai ambulanssin ujellusta. Koira ei saa säikähtää edes starttipistoolin laukausta eli se ei saa ”jäätyä” toimintakyvyttömäksi. – Koira ei saa olla paukku tai häiriöarka, Ruuskanen toteaa. Koira on opetettava myös osoittamaan täsmälli sesti, mistä maalimies on löytynyt. – On haukkuvia koiria, on kertovia koiria ja sitten on rullakoiria, Ruuskanen selvittää. Riimi on rullakoira; sen kaulassa roikkuu rulla mainen panta, jonka se ottaa suuhunsa maalimiehen löydettyään lähtien sitten hakemaan ohjaajaansa. Haukkuva koira lopettaa löydön jälkeen haukkumisen vasta, kun ohjaaja antaa luvan. Kertova koira käy näppäämässä vaikka ohjaajansa vaatteisiin ripustettua palloa tai muuta merkkiä maalimiehen löydettyään. – Täällähän minä olen oikeastaan vain kuski. Maalimies koiran opettaa. Esimerkiksi haukkuvalle koiralle on annettava palkka ”haukun päälle”. Jos sen antaa liian myöhään, koira luulee, että löytä misen merkkinä on hiljaa oleminen. Koulutusta ei voi toteuttaa ilman hyviä ja oikein toimivia maalimiehiä. Heille suuri kiitos! KAVIOISTA KÄPÄLIIN – Minulla on ollut omia hevosia. Hevosihmiset ovat hyvin usein myös koiraihmisiä. Talleilla oli palvelus koiraharrastajia ja siitä se kiinnostus minulla lähti. Ruuskanen kertoo ”hypänneensä” palveluskoira puolelta pelastuskoiria harrastamaan useasta syystä. – Tämä on hauskaa ja opettaa koiralle paljon. Mutta minä myös haluan oikeasti tehdä koirani kanssa sellaista, mistä voi olla hyötyä. VIDEO TEKI1811_3-58.indd 57 8.11.2018 9:38:35
58 Tekijä 11/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www.tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Paljonko suomalaiset maksoivat viime vuonna tuloistaan veroa? 2. Missä urheilumuodossa Lasse Urpalainen ja Joona Sotamaa ovat maailmanmestareita? 3. Mitä raaka-ainetta on tiikerikakun raidat? 4. Mihin teollisuuskaupunkiin viittaa Tampereen lempinimi Manse? 5. Missä Pohjoismaassa on eniten järviä? 6. Kuka istui kyydissä, kun Anssin Jukka ajoi hevosella häihin? 7. Entä mikä istui aisalla? 8. Mitä toista nimeä käytetään hidastelakosta? 9. Kuka on kirjoittanut kirjan Ajan lyhyt historia ? 10. Mikä on tummansininen seuralainen J. Karjalaisen laulussa? VA ST A U KS ET : 1 .N oi n 30 m ilj ar di a eu ro a. 2. El ek tr on is es sa ur he ilu ss a. 3. Ka ak ao ta . 4. M an ch es te ri in . 5. Ru ot si ss a. 6. A m al ia -s is ko . 7. Pi ru . 8. It al ia la in en la kk o. 9. St ep he n H aw ki ng . 10 . Tu m m an si ne n au to . TEKI1811_3-58.indd 58 8.11.2018 9:38:36
11/2018 Tekijä 59 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1811_kannet.indd 59 7.11.2018 9:58:09
Tilaa Puodista itsellesi tai ammattiosastollesi Teollisuusliiton paidat, pipot, mukit, kynät ja muut tuotteet. Tuotteisiin on mahdollista saada myös oma painatus, kuten ammattiosaston logo. Osta verkossa: puoti.teollisuusliitto.fi TERVETULOA JOULUOSTOKSILLE – Puodista löydät lempituotteesi TEKI1811_kannet.indd 60 7.11.2018 9:58:26