Nuoren työ on usein pätkää, silppua, nollasoppareita, osa-aikaa tai vuokratyötä NRO 11/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 YLITYÖKIELTO 24 Työsuojelu kannattaa aina 28 Tampereen ratikat tehdään Kajaanissa 50 Fluid-Bag satsar på export 56 Pilkkivieheet omin käsin 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI Tekijä_2019_11_kansiarkki.indd 1 5.11.2019 11.12
NYT VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! l Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. l Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. l Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. NU ÄR DET DAGS ATT VÄLJA ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE l Valet av representanter för arbetarskyddet är viktigt med tanke på intressebevakningen på arbetsplatsen. Arbetarskyddsval ordnas på arbetsplatserna vartannat år i november–december. l Arbetarskyddssamarbetet på arbetsplatserna grundar sig på lagstiftning och avtal mellan arbetsmarknads parterna. Målet är att främja dialogen mellan arbetsgivaren och arbetstagarna och att göra det möjligt för arbetstagarna att delta och påverka i de frågor som berör säkerhet och hälsa på arbetsplatsen. l På arbetsplatser med minst 10 arbetstagare ska en arbetarskyddsfullmäktig och två vicearbetarskydds fullmäktige väljas samt ett på förhand överenskommet antal arbetarskyddsombud. LIITTO TIEDOTTAA TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Läs mera och ladda ner valmaterial: www.teollisuusliitto.fi/sv/ arbetarskyddsval Tekijä_2019_11_kansiarkki.indd 2 5.11.2019 9.50
KANNEN KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ 11/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 8 EPÄTYYPILLISESTÄ TULLUT NUOREN TYYPILLINEN KANSI Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen haastaa työntekijöiden edun valvonnan ja työpaikkojen luottamusmiehet. SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VAUHTIA YLITYÖKIELLOLLA Teollisuusliiton ylityökielto teknologiateollisuuden, peltija teollisuuseristyksen, malmikaivosten ja puolustusministeriön työpaikkojen sopimusaloilla alkoi 4.11. ja päättyy 15.11. FART PÅ FÖRHANDLINGARNA GENOM ÖVERTIDSFÖRBUD Industrifacket övertidsförbud inom teknologiindustrin, plåtoch industriisoleringsbranschen, malmgruvorna och försvarsministeriets arbetsplatser inleddes 4.11 och avlustas 15.11. 28 RAITIOVAUNU ON MILLINTARKKA PAKETTI Tampereen tulevat raitiovaunut rakennetaan Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla. Ratikanrakentajien näkymät ovat valoisat, sillä Kainuun kiskokalustolle on kova kysyntä. 6 53 ? ”Olisihan niitä tunteja joskus saanut olla enemmänkin. Mutta toistaiseksi tämä on sopinut elämäntilanteeseen”, kertoo Assistor-Uutteralla nollatuntisopimuksella työskentelevä PDI-tarkastaja Ilkka Virolainen. Tekijä_2019_11__sisus.indd 3 6.11.2019 11.31
4 Tekijä 11/2019 ? PERHEPÄIVÄ Teollisuusliiton Helsinki–Uusimaan perhepäivä vei jäsenet Sirkus Finlandian taikapiiriin. Troupe Anhuin tuolitemppua ei kannata kokeilla kotona. ? TYÖYMPÄRISTÖ Vaarantaako henkilö suojainten testauksen yksityistäminen työn tekijöiden turvallisuuden? ? TYÖKAVERIT Uusi palsta! Mervi Riihiluoma ja Teresa Kvick ovat Nokian Renkaiden visuaalisia tarkastajia, työkavereita ja parhaita ystäviä. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 NÄKIJÄ Työelämätutkija Heikki Uhmavaara 18 PÖRSSIKATSAUS Osinko on omistajan palkinto 20 Digitaidot auttavat arjessa 24 VÄITTÄJÄT Vesa Kotaviita vs. Riitta Wärn 26 VIERAILIJA Ergonomiaasiantuntija Elina Parviainen TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Syövän torjunta tiukentuu 38 TYÖKAVERIT Mervi Riihiluoma ja Teresa Kvick, Nokian Renkaat 50 Möjligheten att påverka gör att jobbet smakar på Fluid-Bag 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Helsingin ja Uudenmaan perhepäivä sirkuksen pauloissa 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Erkki Mustajärvi 47 OIVALTAJA Rehtori Vesa Holappa 48 MAAILMA Ruotsissa arvostellaan teollisuussopimusta 49 Lyhyet 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Pilkkivieheiden tekijä Tommy Kauppila 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 11.12. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_11__sisus.indd 4 6.11.2019 11.31
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi MIRJA SUHONEN Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija ”Säilyykö työpaikka? Määrätäänkö karenssi? Johtaako varoitus potkuihin? Saanko vieläkään palkankorotusta? Pääsenkö opiskelemaan? Tällaisissa tilanteissa valtaosa meistä kokee epävarmuutta; tunnetta, minkä jotkut kestävät paremmin kuin toiset. (…) Liittomme jäsenet ja luottamusmiehet selvästikin kaipaavat enemmän tietoa työnantajilta ja myös enemmän tsemppausta meiltä työehtoneuvonnassa työskenteleviltä. Luottamusmiehen tukea tarvitsee työpaikoilla moni, ja luottamusmies taas apua meiltä. Tilanteet ovat raskaita ja ahdistaviakin, epävarmuus päällimmäisenä.” 11/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.11.2019 Epätyypillisyys hallintaan E pätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen. Työntekijöiden näkökulmasta olennaista on samalla tavalla kuin tyypillisissäkin työsuhteissa se, miten niitä säädellään ja miten sääntelyä noudatetaan. Toinen tärkeä seikka on, miten yhteiskunnan palvelut tukevat epätyypillisten töiden tekemistä. Katse on kohdistettava ennen muuta sinne, missä epäkohtia on päässyt syntymään. Esimerkiksi se, että joidenkin ihmisten elämäntilanteeseen epätyypilliset työt sopivat hyvin ei tarkoita sitä, että ne sopisivat ongelmitta kaikille. Kyky ja mahdollisuus toimia työnantajan asettamalla epäsäännöllisellä aikataululla ja sen mukaisella ailahtelevalla tulotasolla vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Yksinelävällä opiskelijalla joustonvara ainakin aikataulujen suhteen on todennäköisesti suurempi kuin lapsiperheiden vanhemmilla, joiden arki ohjautuu paitsi lasten myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen mukaan. Jos työmarkkinat halutaan todella saada pelaamaan, on elämäntilanne pystyttävä ottamaan nykyistä paremmin huomioon työn tarjonnassa ja yhteiskunnan palveluissa, kuten esimerkiksi päiväkotien käytettävyydessä. Epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvä jossain määrin korostunut kielteinen piirre on ollut työntekijän arvon kiistäminen, pelkän välinearvon näkeminen. Siinä on havaittavissa kaksi toteutumistapaa. Ensimmäinen on viesti siitä, että jos töitä ei ota vastaan silloin kuin työnantaja niitä tarjoaa, ei toista tarjousta tule. Toinen on työsuhteen aineellisista ehdoista, kuten palkasta ja muista korvauksista, luistaminen ja laatuun liittyvistä tekijöistä, kuten tauoista, tinkiminen. Hyväksikäytölle ei työelämässä ole sijaa. Siksi sääntelyllä pitää pystyä puuttumaan epäkohtiin tehokkaasti. Oma lukunsa ovat niin kutsutut nollatuntisopimukset. On vähintään kyseenalaista, ovatko ne sopimuksia lainkaan, kun velvoittavuus ja sitoutumisen tarve koskee vain toista osapuolta eli työntekijää. Teollisuuden nuorten esittämä 18 tunnin työtuntiminimi viikkoa kohden on edelleen kelpo keskustelunavaus nollatuntisopimusten historiaan siirtämiseksi. Tyhjän saa pyytämättäkin. Epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen käynnistyi 1990-luvun alkupuolen lamasta. Se oli samalla päätepiste Suomen teollistumisen ja modernisoitumisen myötä toteutuneelle kahdeksasta neljään työskentelyn yleistymiselle. Epätyypillisyys ei kuitenkaan ole lisääntynyt niin paljon kuin sen kasvun alkuvaiheissa enimmillään ennustettiin. Silti kysymyksessä on kehityskaari, joka on tuonut mukanaan ongelmia ja lieveilmiöitä työntekijöille ja työmarkkinoille. Työn teettämisen ja tekemisen muodot muuttuvat ja uudistuvat edelleen. Parasta kehitystä olisi se, että muutos ei toisi mukanaan uusia väliinputoajia. Kokemus puolestaan osoittaa, että harras toive ei riitä. Työehdoista kiinni pitäminen ja niiden kehittäminen edellyttävät tehokasta edunvalvontaa. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_11__sisus.indd 5 6.11.2019 11.31
6 Tekijä 11/2019 Aukeamalla on kuvattu tilanne lehden mennessä painoon 7.11. Teollisuusliitto päättää ja tiedottaa jokaisesta työtaistelutoimesta erikseen. Seuraa tilannetta liiton verkkosivuilta www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehdestä www.tekijalehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. Yl ity ök ie lto 4. – 15 .11 . Teollisuusliitto vauhdittaa sopimusneuvotteluja ylityökiellolla Teollisuusliitto on päättänyt ylityökiellosta teknologiateollisuuden, peltija teollisuuseristysalan ja malmikaivosten sopimusaloille sekä puolustusministeriön työpaikoille. l ? Ylityökielto alkoi maanantaina 4. marraskuuta ja päättyy perjantaina 15. marraskuuta. Sen piirissä on noin 100 000 työntekijää. Kielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta. Poikkeuslupia ylitöiden tekemiseen ei myönnetä. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ennen ylityökiellon alkamista päästy Teollisuusliittoa tyydyttävään ratkaisuun. Työnantajapuoli on pitänyt neuvotteluissa tiukasti kiinni kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä sovitun työajan pidennyksen jatkamisesta. Lisäksi työnantaja on pitänyt esillä myös muita työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin kohdentuvia heikennysesityksiä. Erityisesti työaikaan liittyvissä kysymyksissä työnantajien esitykset eivät ole olleet hyväksyttävissä. Liitolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vauhdittamaan neuvotteluja työtaistelutoimenpiteillä liiton jäsenten aseman ja oikeuksien puolustamiseksi. – On valitettavaa, että joudumme tällaisiin painostustoimiin työnantajia kohtaan. Teknologiateollisuuden uppiniskainen asenne neuvotteluissamme ei kuitenkaan jättänyt meille muuta vaihtoehtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi. Teollisuusliitto ei Aallon mukaan tavoittele neuvotteluissa kuuta taivaalta. Myös työntekijöiden kuuluu kuitenkin saada kohtuullinen osuutensa. Teknologiateollisuuden ajamilla heikennyksillä ainoastaan heikennetään ilmapiiriä työpaikoilla ja huononnetaan tuottavuuskehitystä. Ylityökieltoon asetetut neljä sopimusalaa kuuluvat Teollisuusliiton teknologiasektoriin. Kyseessä olevat työehtosopimukset umpeutuivat torstaina 31.10. SOPIMUKSETON TILA l Sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä. l Työrauhavelvollisuutta ei ole. Työtaistelutoimet, kuten ylityökielto, ovat sallittuja. l Sopimuksettoman tilan aikana ei solmita paikallisia sopimuksia. Lisätietoja ylityökiellosta saat luottamusmieheltäsi, liiton verkkosivuilta tai liiton työsuhdeneuvonnan päivystyksestä. Verkkosivujen Usein kysytyt kysymykse t -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset ylityökiellosta. Työsuhdeneuvonnan päivystyksen puhelinnumero on 020 690 447. Päivystys on avoinna arkisin klo 8.30–15.00. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi. Peltija teollisuuseristysala TIMO LÖPPÖNEN Pääluottamusmies Saimaan Eristys Oy Lappeenranta Tekijä_2019_11_6-7.indd 6 7.11.2019 10.13
l Tapio Kuhmosen mukaan ylityökielto alkoi vaikuttaa Kone Hisseillä heti. – Työnantaja on joutunut tekemään järjestelyjä ja laittamaan ylempiä toimihenkilöitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle yötöihin. Työntekijät hoitavat Kuhmosen mukaan päivystyksen hätätyöt ylityökiellon aikana normaaliin tapaan. Kysymys on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta sekä omaisuuden varjelemisesta. – Ylityökielto kohdentuu voimakkaimmin asennuksiin ja korjauksiin. Kahden viikon ylityökiellolla on varmasti tuntuvia vaikutuksia. Työaika, palkat ja työehtojen parantaminen ovat Kuhmosen kärkitavoitteet tes-neuvottelukierrokselle. – Meillä ei työajan pidennystä ensi vuonna ole, eikä sitä missään muodossa tule. Palkkoihin tarvitaan ostovoiman kasvun turvaava korotus. Työehtojen heikennyksiä ei voi hyväksyä. Päinvastoin työehtosopimukseen pitää saada parannuksia. Näiden pitää toteutua, että edes voitaisiin aloittaa puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä. – Yleinen ymmärrys on olemassa sille, että työtaistelutoimenpiteitä tarvitaan, jos neuvottelut eivät muuten etene. Työntekijöiden aseman ja työehtojen puolustaminen nähdään tärkeäksi tehtäväksi, Kuhmonen toteaa. KI TI H A IL A ”Pieni hinta tällä hetkellä” l Työntekijät suhtautuvat ylityökieltoon pääsääntöisesti myönteisesti, kertoo Timo Löppönen. Hinta on pieni verrattuna siihen, että nyt taistellaan ja väännetään isoista asioista. Teollisuuseristysja telineyrityksen pääluottamusmies kuvailee, että muutamaa asentajaa ylityökielto ”harmittaa”. He ovat näet juuri tällä haavaa töissä seisakkityömaalla. – Kyllä me tavallisesti teemme reilusti ylitöitä. Joka seisakkityömaalla menee yömyöhään ja viikonloppujakin tehdään. Mutta kyllä työntekijät ymmärtävät, että ylityökiellolla ajetaan heidän etujaan. Työtaistelutoimeen ajautuminen ei ole ”kummallekaan osapuolelle” mieluisaa, Löppönen toteaa. – Kiky on se suurin kysymys, ja tietysti palkankorotukset kuten ne tahtovat aina olla, Löppönen toteaa tes-kierroksen väännöistä. Pääluotto muistuttaa, että kikyhän on teknologiateollisuuden sopimuksesta irtisanottu päättymään ihan pykälien mukaisessa järjestyksessä. Ja sen pitää siitä myös lähteä ilman kustannusvaikutuksia, koska ilman kustannusvaikutuksia se tulikin. A RI N A KA RI 11/2019 Tekijä 7 AJASSA ”Kikyt pois, palkkoihin ja lisiin kunnon korotukset” l Ylityökielto tuntui heti, Pasi Heikkinen kertoo. – Tässä on huoltoseisakki päällä, ja siihen ylityökielto varsinkin vaikuttaa. Samoin jos vuorosta on joku pois, ei kutsutakaan siihen tilalle muita ylitöihin. Kaivoksen tai rikastamon puolella kärsii olla yksi työntekijä vuorosta pois. Jos on kaksi pois, pitäisi tavallisesti alkaa pyytää muuta porukkaa ylitöihin. Heikkisen mielestä kiky on tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluiden suurin kompastuskivi. – Kikyt pois, niitä ei saa missään tapauksessa mennä hyväksymään. Malmikaivoksillahan kiky on sovittu työehto sopimuksen liitteessä. Kolme vuotta ja pois. Ja nyt Teknologiateollisuus haluaa vängätä sitä sisään. Heikkisellä on muitakin toiveita neuvotteluihin. – Palkankorotuksia pitäisi tulla, ja reilusti. Vuorotyöläisille vuorolisien korotuksia. Kaivoslisään kunnon korotus. Sairaan lapsen hoidon ikärajaa nostettava. Noin esimerkiksi. Heikkinen uskoo työntekijöiden taistelutahtoon. – Jos neuvottelut jarraavat kikyn takia, niin uskon, että työntekijöillä on näyttää taistelutahtoa ettei sitä tule. JU H A Å M A N HAASTATTELUT PETTERI RAITO, SUVI SAJANIEMI JA ASKO-MATTI KOSKELAINEN ”Heikennyksiä ei hyväksytä, parantaa pitäisi” Teknologiateollisuus TAPIO KUHMONEN Pääluottamusmies Kone Hissit Oy Helsinki Peltija teollisuuseristysala TIMO LÖPPÖNEN Pääluottamusmies Saimaan Eristys Oy Lappeenranta Malmikaivokset PASI HEIKKINEN Pääluottamusmies Outokumpu Chrome Oy Kemi Tekijä_2019_11_6-7.indd 7 7.11.2019 9.26
Epätyypillinen työ haastaa edunvalvonnan 8 Tekijä 11/2019 Jenni Pekkala on työskennellyt SEO Bus Productionilla reilun vuoden. Ensi kesänä hän aikoo hakea opiskelemaan lääketiedettä. Tekijä_2019_11__sisus.indd 8 6.11.2019 11.31
? Epätyypillinen työ haastaa edunvalvonnan 11/2019 Tekijä 9 AJASSA Pätkätai silpputyöt, osa-aikaisuudet, nollatuntisopimukset. Niin sanottujen epätyypillisten töiden osuus kaikista työsuhteista on tilastojen mukaan pysynyt 2000-luvun ajan melko samana, mutta töitä tekevät entistä useammin nuoret. Työntekijöiden edunvalvonnalle ja työpaikkojen luottamusmiehille tilanne luo uudenlaisia haasteita. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT ANNIKA RAUHALA Tekijä_2019_11__sisus.indd 9 6.11.2019 11.31
10 Tekijä 11/2019 M illaista on työ? Jos kysymykseen pitäisi vastata ensimmäisenä mieleen nousevilla sanoilla, suurin osa suomalaisista epäilemättä kuvailisi perinteistä kahdeksasta neljään -työtä. Siis työtä, jota palkansaaja tekee yhdelle työnantajalle vakituisessa työ suhteessa kokoaikaisesti, työnantajan määräämässä paikassa. Tällaista työsuhdetta olemme tottuneet pitämään normaalina. 1990-luvun laman seurauksena määräja osa-aikaisten töiden määrä lähti kasvuun. Kasvu jatkui vahvana uuden vuosituhannen alkuun asti, mutta tasaantui sitten. Viimeiset 15 vuotta kaikista työsuhteista noin neljäsosa on ollut muita kuin vakituisia ja kokoaikaisia. Uutena ilmiönä on kuitenkin 2000-luvulla nähty muun muassa työnteko nollatunti sopimuksilla. Yksi muutos on myös ollut, että nuoret tekevät nyt entistä useammin epätyypillisiä töitä. – Osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet, määräaikaisuudet sen sijaan eivät, kertoo työelämän tutkimukseen erikoistunut sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta. Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisimpiä palvelu ammateissa, kuten kaupan ja majoituksen aloilla sekä koulutuksessa. Nämä alat työllistävät usein nuoria, jotka käyvät osa-aikatyössä opintojensa ohella, eikä työn sisältö välttämättä liity lainkaan heidän opiskelemaansa alaan. – Opiskelijoiden työnteon lisääntyminen voi olla seurausta opintotuen heikosta tasosta ja toimeentulon vaikeudesta. Samansuuntaista kehitystä on ollut myös muissa pohjoismaissa. Varmaan myös kaupan aukioloaikojen vapautus on lisännyt osa-aikaisuuksia, arvioi Nätti. Professori korostaa, että kaikkia normista poikkeavia työsuhteita ei voi niputtaa yhteen, sillä ”epätyypillisyys” ei automaattisesti kerro mitään siitä, miten työntekijä itse kokee asemansa. – Osa-aikatyötä tehdään useammin omasta halusta, esimerkiksi elämäntilanteen takia, mutta määräaikaisuus on useimmille työntekijöille vastentahtoista. Yksilön kannalta tämä ero on hyvin merkittävä. Osa-aikatyö on Suomessa selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisista osa-aikaisia on noin 20 prosenttia palkansaajista, miehillä vastaava luku on 10 prosenttia. Keskeinen syy tähän on, että osa-aikatyö on tavallista naisvaltaisilla aloilla, kuten palveluammateissa sekä hoiva-alalla. ”TILASTOT KERTOVAT OSATOTUUDEN” Tilastojen näyttämä kuva epätyypillisten työ suhteiden harvinaisuudesta teollisuudessa ei ole koko totuus. – Tilastokeskus sijoittaa vuokratyöntekijöiden työn palvelujen tilastoon, koska henkilöstöpalveluyritys toimii palvelualalla. Niinpä teollisuudessa tehtävä vuokratyö ei näy teollisuutta koskevissa tilastoissa, selittää Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. – Tähän yritämme saada muutosta, koska emme muuten voi kunnolla seurata Teollisuusliiton piiriin kuuluvien alojen työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrää. Tilastokeskuksen tilastot koskevat vain Suomen kansalaisia. Kuitenkin juuri ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja vuokratyötä. Toisaalta kehitys kulkee siihen suuntaan, että teollisuuden ja palveluiden erottaminen toisistaan ei aina ole yksinkertaista. – Teollisuuteen luettavissa töissä on myös selvää palvelutoimintaa, kuten autojen tai hissien huolto ja korjaus. Eli tilastot kertovat aina osatotuuden, sanoo Anttila. Perinteisen palkkatyön rinnalle on myös tullut uusia työn muotoja. Palkansaajat siirtyvät itsensätyöllistäjiksi, kun työtä teetetään työsuhteen ulkopuolella. Työtä ostetaan palveluna esimerkiksi ompelijoilta ja metsureilta. Osa tästä palveluyrittäjyydestä on pakkoyrittäjyyttä. Palvelun ostaja välttyy järjestelyssä maksamasta työnantajalle kuuluvia palkan sivukuluja, kuten vakuutuksia ja eläkemaksuja. – Ja kun työ muuttuu palveluitten suuntaan, niin palkanmuodostuksen rakennekin alkaa muuttua. Esimerkiksi myynti-, huoltoja korjaamistöissä provisiopalkkojen osuus kasvaa, sanoo Anttila. VUOKRATYÖ YLEISTYI TEOLLISUUDESSA Teollisuutta koskevien kyselytutkimusten mukaan vuokratyön teettäminen on alalla selvästi lisääntynyt. Teollisuuden työpaikoista 51 prosenttia käytti vuokratyövoimaa vuonna 2016, kun vuonna 2009 osuus oli 27 prosenttia. Vuokratyötä teetetään etenkin metalliteollisuuden suurilla, yhteisillä työpaikoilla. – Vuokratyötä ostamalla jotkut työnantajat ulkoistavat uuden työvoiman rekrytoinnin ja ostavat heiltä myös koulutusta työhön, toteaa tutkimuspäällikkö Anttila. Yhteistoimintalain mukaan työnantajan pitää ilmoittaa henkilöstön edustajille aikeesta käyttää vuokratyöntekijöitä. Käytännössä näin ei aina tapahdu. – Merkkejä on ollut myös työsuhteiden ketjutuksista. Niiden laittomuutta saatetaan kiertää siten, että määräaikaisten työnantajana toimivat vuorotellen vuokratyötä välittävä yritys ja vuokraava yritys, joskus työntekijä jopa siirtyy tekemään töitä yrittäjänä, sanoo Anttila. LÄHTEET: Findikaattori.fi, Työolobarometri 2017, Metalliliiton vuokratyökysely 2016 Tekijä_2019_11__sisus.indd 10 6.11.2019 11.31
11/2019 Tekijä 11 Asiat voi hoitaa reilustikin l Vuokraduunarien määrä on SOE Bus Productionissa poikkeuksellisen suuri, mutta pääluottamusmies Tommi Vanhalan mukaan se ei ole johtanut työ ehdoista piittaa mattomaan villin lännen menoon. Silloin, kun epä kohtia on ollut, syynä on yleensä ollut teknologia teol li suuden työehtosopi muksen vajavainen tuntemus. – Luullaan esimerkiksi, että vuokratyöntekijöille eivät kuuluisi pekkaset. Tai että jos ne jäävät pitämättä, niin tiliä ei makseta. Joskus meille on myös yritetty soveltaa rakennusalan työehto sopimusta, muistelee Vanhala. Työvoimaa on hankittu vuosien varrella muutamalta vuokratyöyritykseltä, ja Vanhalan kokemuksen mukaan Kiltan kanssa yhteistyö on sujunut parhaiten. – He ovat olleet mukana alkumetreiltä asti. Jos vuokratyöntekijöillä on joitain ongelmia tai epäselviä kysymyksiä, soitan tarvittaessa Kiltan toimitusjohtajalle Harri Vaittiselle, ja pari kertaa vuodessa istumme saman pöydän ääreen. SOE Bus Productionin tuotantopäällikkö Markku Ansio vahvistaa, että myös työnantajan näkö kulmasta rahalle on saatu vastinetta. – Pääsääntöisesti Kiltalta on löytynyt henkilöitä hyvin. He myös osaavat valmistaa ihmiset työtehtäviinsä, koska tuntevat meidän toimintamme. Tämä auttaa keventämään meidän työtämme, ja itse emme ole juurikaan rekrytoineet. ? AJASSA Vuokratyöntekijöiden vakinaistamista on tapana harkita, kun heillä tulee vuosi täyteen. – Alkuvuodesta ja ennen kesälomia katsotaan vakinaisen työvoiman tarvetta, sanoo pääluottamusmies Vanhala. Tosin Vanhala muistaa yhden työntekijän, joka halusi pysyä mieluummin Kiltan kirjoilla kuin tulla vakituiseksi työntekijäksi SOE Bus Productioniin. – Hän oli ollut siellä aika monta vuotta, joten lomat pyörivät ja oli muutkin vanhan työntekijän edut. Kyseessä oli toki poikkeustapaus, normaalisti työntekijän toiveena on pysyvä työsuhde. – Vuokrafirmojen välillä on tässä suuria eroja. Toiset esimerkiksi katkaisevat työsopimukset joulunpyhiksi, jotta pääsevät halvemmalla ja välttävät arkipyhäkorvausten maksamisen. Kilta ei ole lähtenyt tähän kikkailuun mukaan, kehuu Vanhala. Vanhalan mukaan liittoon kuuluminen on vuokra työntekijöillä kirjavaa, koska vaihtuvuus on heillä suuri. – Vanhemmat työntekijät keskimäärin kuuluvat useammin liittoon kuin nuoremmat. TALON KIRJOIHIN PÄÄSY TOI TALOUDELLISTA TURVAA Kimmo Leppäsalo, 21 ja Jenni Pekkala, 20 työskentelevät ulkovarustelijoina eli lisäävät busseihin muun muassa etuja takavalot, listat, kahvat ja pyyhkimet. – Olen ollut täällä vuoden ja kuukauden ja yksi kuukausi on vielä jäljellä, kertoo Pekkala. Leppäsalo on otettu SOE Bus Productionin palkkalistoille muutama viikko sitten. Hänkin oli yrityksessä ? SOE Bus Productionin väen ja vuokratyön tekijät erottaa työvaatteista, sillä molemmat saavat vaatteensa omalta työnantajaltaan. Joskus väriero on selkeä, mutta Kimmo Leppäsalon ja Jenni Pekkalan vaatteiden ainoa ero on, että Kiltan kautta töissä olevalla Pekkalalla ei lue sinisen paidan rinnassa nimeä. VUOKRATYÖ SOE Bus Production, Lahti Työntekijöitä runsaat 200, joista vuokratyöntekijöitä noin 50 Tekijä_2019_11__sisus.indd 11 6.11.2019 11.31
12 Tekijä 11/2019 aiemmin kiltalaisena. Sopimus on määräaikainen ja kestää ensi kesään asti, mutta tuntui silti mukavalta. – Se tuo taloudellisen turvan. Ennen ei ikinä voinut olla varma, milloin työt loppuvat, sanoo Leppäsalo. Pekkalaa sopimuksen loppuminen ei harmita. Hänen suunnitelmiinsa vuokratyö on sopinut, sillä hän aikoo hakea opiskelemaan lääketiedettä. – Aiemmin olen ollut kaupan alalla ja liikunta keskuksen asiakaspalvelussa. Tämä bussien varustelu on ollut ihan jees, mukavaa hommaa. Työporukka on täällä tosi hyvä ja se on iso plussa. Leppäsalo ja Pekkala saavat keltaisen matalalattia bussin varusteltua. Seuraavaksi auto siirtyy viimeistely linjalle, ja sieltä se lähtee matkalle kohti EteläRuotsia. ”RAHA MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN” – Me keskitymme Lahden ympäristöön ja palvelemme käytännössä vain teollisuutta. Tämä helpottaa asioiden hoitamista, kun tunnemme paikalliset yritykset sekä työvoiman, kuvaa Kiltan toimitus johtaja Harri Vaittinen yrityksen linjauksia. Henkilöstöpalveluyritys Kilta on toiminut Päijät Hämeen alueella kohta 20 vuotta. Yhtenä keskeisenä periaatteena Vaittisen mukaan on myös työehto sopimusten kunnioittaminen. – Alusta asti olemme lähteneet siitä, että hoidetaan asiat reilusti. Kyllähän se välillä kirpaisee ja maksaa aika isojakin summia, mutta uskomme, että se raha on maksanut itsensä meille takaisin. Välillä vaatii selvittelyä l Nollatuntisopimusten käyttö sai alkunsa AssistorUutterassa, silloisessa Huolinta keskuksessa, kun tarvittiin työntekijöitä ajamaan autoja Turun satamasta noin kilometrin päähän Pahaniemeen, jossa yrityksen toimipiste sijaitsee. – Nollatuntisopimuksella on hallissa neljä. He tekevät varustelua ja maahantulo tarkastuksia. Lisäksi on lista tarvittaessa töihin tulevista, joille soitetaan, kun täytyy siirtää autoja, kertoo pää luottamusmies Janne Nieminen. Nollatuntisopimuslaiset tulevat AssistorUutteraan vuokratyövoimaa välittävän Varamiespalvelun kautta. – Silloin kun autojen ajamista satamasta tulee, niin ajomiehillä on yleensä ollut työtunteja 7–15 viikossa. Niillä, jotka ovat hallin puolella, on useimmiten ollut täydet viikkotunnit, myös nollatuntisopimuksella. Välillä asetelma tuottaa pääluottamusmiehelle ylimääräistä selvittelytyötä. Esimerkiksi ulkotyölisiä – työehtosopimuksen mukaan 59 senttiä/tunti – on joskus vuokratyöntekijöiden tilinauhasta puuttunut. – Kaveri on minulta tullut kysymään, että milloin niitä kuuluu ruveta maksamaan. Olen sitten maininnut tästä meidän henkilöstöhallinnon edusta jalle, ja hän on ollut vuokratyöyritykseen yhteydessä, että asia on saatu kuntoon. Ja joskus on jäänyt yleis korotuksia puuttumaan tai arkipyhiä maksamatta, sanoo Nieminen. Yksi nollatuntisopimuksella työskentelevistä on PDItarkastaja eli maahantulotarkastuksia tekevä Ilkka Virolainen. Hän on ollut AssistorUutterassa vähän yli vuoden. Virolainen opiskelee auto ja kuljetustekniikkaa ja on pystynyt yhdistämään koulun sekä työnteon. – Olisihan niitä tunteja joskus saanut olla enemmänkin. Mutta toistaiseksi tämä on sopinut elämäntilanteeseen. Työnantaja on hyväksynyt, että olen voinut olla koulussa, jos tarve vaatii. – Se joskus unohtuu, että nollatuntisopimus on nollatunti sopimus molempiin suuntiin. Jos työn antaja ei tarjoa tunteja, niin ei myöskään työntekijällä ole läsnäolovelvollisuutta, huomauttaa pääluottamusmies Nieminen. Virolaisen sopimus jatkuu vuoden vaihteeseen. Sen jälkeen hänen suunnitelma naan on muuttaa Helsinkiin avopuolison luokse. – Pari mahdollista työpaikkaa pääkaupunki seudulta on jo mielessä, hän kertoo. ”NOLLATUNTISOPIMUKSILLA OLTAVA HYVÄT PERUSTELUT” Autoalan työehtosopimuksessa ei ole erillistä kirjausta vuokratyövoiman käytöstä tai nollatunti sopimuksista. Pääluottamusmies Nieminen pitää nollatuntisopimuksia hyväksyttävinä, jos niille on järkevä peruste. – Kyllähän nollasopimuksien tarkoitusta yritetään työnantajien puolella kiertää. Mutta en ole jyrkästi sitä mieltä, että ei nollasopimuksia. Jokin raja niissä pitää kuitenkin olla, että milloin niitä tehdään, Nieminen sanoo. – Esimerkiksi se autojen ajaminen satamasta, siinä kohtaa sen ymmärtää. Laivoja autolastissa tulee hyvin epäsäännöllisesti ja autojen määrät ovat mitä ovat, joskus voi tuhrautua ajamiseen päivä kausia. Ei silloin tietenkään voi jättää töitä hallissa seisomaan. Työnantajapuolella on kuitenkin halua testata sopimusjärjestelmän rajoja. Keväällä muutettiin kahden varustelutehtävissä olleen työntekijän 37,5 viikkotunnin sopimukset nollatuntisopimuksiksi. – Perusteluna oli, että ei voi varmasti luvata onko töitä vai ei. Mutta minusta nollatuntisopimusten periaate ja syy ei enää täyty, jos työntekijä on ollut talossa kuukausia tai jopa vuosia. Jos työnantaja logiikan mukaan mennään, niin meidät voisi sitten kaikki siirtää nollatuntisopimukselle, arvostelee Nieminen. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ NOLLATUNTISOPIMUS Assistor-Uuttera, Turku Työntekijöitä noin 20, joista nollatuntisopimuksella 4 Tekijä_2019_11__sisus.indd 12 6.11.2019 11.32
11/2019 Tekijä 13 ? AJASSA Ilkka Virolainen on töissä Turun Assistor-Uutteralla vuoden loppuun, ja sen jälkeen muuttaa Helsinkiin ja hakee töitä pääkaupunkis eudulta. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ NOLLATUNTISOPIMUS Assistor-Uuttera, Turku Työntekijöitä noin 20, joista nollatuntisopimuksella 4 Tekijä_2019_11__sisus.indd 13 6.11.2019 11.32
14 Tekijä 11/2019 VUOKRATYÖNTEKIJÄ JA TES l ? Vuokratyövoiman käyttö voi luoda ongelmia luottamusmiehille ja työntekijöiden edunvalvontaan. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tilan netta on takavuosiin verrattuna parantanut pykälä, jonka mukaan tilaajayrityksen pääluottamus mies voi edustaa työpaikallaan myös vuokraaja yrityksen työntekijöitä, jos eteen tulee työsuhteeseen liittyvä erimielisyys. – Ennen kuin tämä pykälä tuli, pääluottamus miehellä ei ollut mandaattia. Työnantaja saattoi sanoa hänelle, että ei tämä ole sinun asiasi. Pykälän sovelta misen ehtona on, että tilaaja yrityksen pääluottamus miehellä on vuokratyöntekijöitten suostumus asian selvittämiseen eikä vuokratyöntekijöillä ole valittuna omaa luottamusmiestä, kertoo teknologiateollisuuden sektorijohtaja Jyrki Virtanen. Sama ”edustamispykälä” on malmikaivosten työehto sopimuksessa, mutta pelti ja teollisuuseristys alalta se puuttuu. Kemian sektorin ja puutuotesektorin sopimuksissa vastaavaa kirjausta ei ole. – Kemianteollisuudessa vuokratyövoiman käyttöä on hillinnyt se, että työtehtävät vaativat usein erikoisosaamista, sanoo kemian sektorin sektori johtaja Toni Laiho. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoitetaan kuitenkin suurimmissa, teollisuutta koskevissa työehto sopi muk sissa. Rajoitukset säätelevät sitä, millä ehdoilla ja missä tilanteessa työantaja voi vuokratyötä käyttää. – Periaatteena on, että pääluottamusmiehen on saatava työnantajalta ulkopuolisen työvoiman käytöstä olennaiset tiedot. Kuka tekee, miksi tekee, mitä hommaa tekee ja miten kauan. Töiden täytyy ajoittua tuotannon ruuhkahuippuun tai vaatia sellaista osaamista, jota omassa firmassa ei ole, selittää Laiho. Puutuotesektorin työehtosopimuksissakin vuokratyö on sallittua vain tuotantohuippujen aikana. – Erityisen kiellettyä on käyttää vuokratyövoimaa jatkuvasti. Tältä osin kirjaukset ovat tiukempia kuin teknologiateollisuuden tessissä. Sopimuksissa ei ole mainintaa vuokratyöntekijöiden edustamisesta. Käytännössä tilaajayrityksen pääluottamusmiehet kyllä tekevät sitä ja ottavat asioita esille tarvittaessa, sanoo sektorijohtaja Jyrki Alapartanen. Erityisalojen sektorin 15 työehtosopimuksesta useimmissa ei ole vuokratyövoimaan liittyviä pykäliä, koska sopimusaloilla vuokratyö on niin harvinaista. – Eniten sitä on teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen alaisissa töissä, mutta myös tekstiili ja muotialalla. Näissä vuokra työvoiman käyttö on rajattu ruuhkahuippuihin, kertoo sektori johtaja Marko Rosqvist. Myös viestintäalaan liittyvissä työehtosopimuksissa (media ja painoala, jakelu ja graafiset toimihenkilöt) on kirjauksia vuokratyövoiman käytöstä. ”Edustamispykälän soveltamisen ehtona on, että tilaaja yrityksen pääluottamusmiehellä on vuokratyöntekijöitten suostumus asian selvittämiseen eikä vuokratyöntekijöillä ole valittuna omaa luottamusmiestä.” Firman kirjoissa l Sanomalassa Vantaalla painetaan muun muassa Helsingin Sanomat , Ilta-Sanomat ja Hufvudstadsbladet . Nollatuntisopimuksella olevat työntekijät ovat Sanoma Oy:n omissa kirjoissa, eivät vuokratyöyrityksen kautta hankittuja. He toimivat esimerkiksi postittajina eli huolehtivat lehtinipuista ja osoitteista. Tuotannossa on aamu-, iltaja yövuoro. – Lehdenteko on aika erilaista kuin tavallinen prosessi teollisuus. Meillä asiakas vaatii, että lehti on aina saatava valmiiksi aamuun mennessä. Olennainen asia on työsuoritus, ei työaika, selittää pääluottamusmies, rotaatiopainaja Heikki Heikkilä. Niinpä alalla on käytössä aikaurakka, joka alkaa muuten olla Teollisuusliiton sopimusaloilla harvinaisuus. – Kahdeksasta tunnista maksetaan palkka, kiinteää ruokatuntia ei ole, lisät ovat huonommat kuin muilla aloilla. Kotiin lähdetään siinä vaiheessa, kun lehti on tehty, kertoo Heikkilä. Nykyään kahdeksan tunnin palkka maksetaan myös nollatuntisopimuksella työskenteleville. Näin ei aikaisemmin ollut. – Kaksi kaveria samassa vuorossa tekivät samanlaista työtä. Jos lehti tuli valmiiksi kuuden tunnin jälkeen, toiselle maksettiin vain kuudesta tunnista, toiselle kahdeksasta. Nollatuntisopimuslaisten työtä käytetään etenkin silloin, kun lehtien väliin tulee isoja liitteitä. Liitteiden aikatauluja ei useinkaan pystytä ennakoimaan. – Asiakkaat ovat välillä aika lyhytjänteisiä, voi tulla viikon varoitusajalla. Jos on Hesari ja Hufvudstadsbladet työn alla ja niissä vaikka kolme liitettä, yhtäkkiä yövuoron väentarve tuplaantuu, Heikkilä sanoo. Kesän ja syksyn aikana töitä on riittänyt melko hyvin myös muille kuin kokoaikaisille työntekijöille. – Moni on tehnyt täysiä tunteja ja ylitöitäkin, koska kesätyöntekijöitä otettiin liian vähän. Alkuvuodesta liitteitä on yleensä vähemmän, koska mainospiikki osuu joulu sesonkiin, ja tästä syystä työtunteja ei ole tarjolla niin paljon. ”ON TULLUT ERIMIELISYYSMUISTIOITA KIRJOITETTUA” Nollatuntisopimusten käyttäminen alkoi Sanomalassa vuosituhannen vaihteessa. Se työllisti pääluottamusmiestä varsinkin alkuvuosina. – Minä olen tästä asiasta neuvotellut ja riidellyt paljonkin. Muutama erimielisyysmuistiokin on tullut kirjoitettua. Oikeuteen saakka ei ole lopulta tarvinnut mennä, on saatu sovittua ilman. Mutta tämän käytännön alkaessa välijohdolla oli sellaista suhtau tumista, että jippii, nyt vaan kutsutaan kun tarvitaan, enää ei tarvitse välittää työehdoista, Heikkilä muistelee. Nollatuntilaisten työehtoja on saatu hilattua paremmiksi vuosi vuodelta. Heidän työsopimuksensa muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi 2010-luvun alussa. Kokoaikaistaminen ei kuitenkaan ole onnistunut, mitä Heikkilä pitää valitettavana. – Lain mukainen peruste osa-aikaiselle työsopi mukselle on olemassa, ja osa-aikaisia sopimuksia voi tehdä aina uudestaan. Tekijä_2019_11__sisus.indd 14 6.11.2019 11.32
11/2019 Tekijä 15 AJASSA MITÄ TEKEE HALLITUS l Määräaikaiset työsuhteet ja nollatuntisopimukset saivat erillisen kirjauksen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmaan. ”Parannetaan pätkätöissä ja nolla tunti sopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksista sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.” Kirjauksen toteuttaminen kuuluu työministeri Timo Harakan (sd) toimenkuvaan. Hallitus aloitti työnsä kesäkuussa, ja toistaiseksi ollaan vielä valmisteluvaiheessa. – Asiaa käsitellään kolmikantaisessa työryhmässä. Tarkoituksena on parantaa varsinkin niiden asemaa, jotka ovat vastentahtoisesti vajailla tunneilla ja haluaisivat enemmän tunteja. Työlainsäädäntöhän lähtee siitä, että suojellaan työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. Toisaalta pitää hakea tasapainoa siten, että otetaan huomioon myös työllisyys vaikutukset, sanoo työministeri Harakka. Edellisen kerran nollatunti sopimuksella työskentelevien asemaa muutettiin lailla, joka tuli voimaan kesällä 2018. Laki toi mukanaan joitain parannuksia muun muassa sairausajan ja irtisanomisajan palkan maksuun sekä karenssin määräytymiseen. Epävarmuutta työtuntien määrästä laki ei edelleenkään poistanut. Teollisuusliiton nuoret ovatkin julkilausumassaan kannattaneet 18 tunnin vähimmäisviikko työaikaa, jolla paran nettaisiin työntekijän ansioiden ennakoitavuutta. Nuorten kannanotossa sanotaan: ”Vaihtelevaan työaikasopimukseen suostuva kantaa yrittäjäriskin yrittäjän puolesta. Yrittäjäriskin kantaminen näkyy työntekijän arjessa ansioiden ennakoi matto muutena, jolloin oman elämän suunnittelusta tulee miltei mahdotonta.” NOLLATUNTISOPIMUS Sanoma Oyj:n sanomalehtipaino, Vantaa Työntekijöitä vajaat 100, joista nollatuntisopimuksella noin 5–10 Osa-aikaisista moni on nuori ja opiskelija, joille tilanne ei välttämättä ole ongelma. – Heidän on helpompi sopeutua yövuoroon kuin vanhempien. Ja kun tosiasiallinen työaika on yleensä lyhyempi kuin kahdeksan tuntia, jää päivä vapaaksi. Mutta jotkut myös elävät tällä työllä. Se on selvä epäkohta, ettei heille luvata tuntimääriä etukäteen. Kuinka monella tavallisella ihmisellä on niin paljon rahaa tilillä, että säästöillä selviäisi hiljaisen ajan yli? Heikkilä kysyy. Heikkilän mielestä työelämä olisi joka tapauksessa reilumpaa ilman nollatuntisopimuksia. – Onhan sellaisia, jotka tekisivät satunnaisesti töitä pienillä tuntimäärillä, mutta niitä on hyvin vähän. Jollei rahan tulosta ole takeita, niin onhan se nollasopimus aika huono ratkaisu. Ilman muuta olisi hyvä, että olisi takuu jostain tuntimäärästä. Nollasopimus on yrittäjäriskin siirtämistä työntekijälle, Heikkilä sanoo. – Työntekijällehän nollasopimus tarkoittaa sitä, että kun on hiljaisempi pätkä töissä, niin seuraa pienempi tili ja eletään kädestä suuhun. Luottamusmiehen kannalta taas tämä nollasopimusten ja tarvittaessa töihin tulevien käyttäminen vaatii sitä, että täytyy olla hyvin tarkoin perillä lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta. Jos näin ei ole, vaan luotetaan vain siihen, että kyllä työnantaja varmaan toimii sääntöjen mukaan, niin sitten menee vaikeaksi. l ? ”Kun ryhdyin työnantajan kanssa puhumaan nollasopimuksella olevien työehdoista, he huomasivat, että liitosta on hyötyä heillekin. Että liitto ei aja vain kokoaikaisten ja vakituisten työntekijöitten etua”, pääluottamusmies Heikki Heikkilä kertoo. Tekijä_2019_11__sisus.indd 15 6.11.2019 11.32
16 Tekijä 11/2019 NÄKIJÄ Palkatonta työtä tekevät opiskelijat ja työttömät H eikki Uhmavaara määrittelee palkattoman työn ilman työsopimusta tapahtuvaksi työssä oppimiseksi tai harjoitteluksi, josta ei makseta palkkaa. Raportissaan hän käsittelee myös viime vuosina lisääntynyttä, laajaksi kasvanutta työttömien kuntouttavaa työtoimintaa, mutta ei laske sitä palkattomaksi työksi. – Jätin sen ulos sillä perusteella, että sen ainakin pitäisi olla henkilön työkyvyn kohentamista edistävä sosiaalipalvelu, eikä se saisi korvata palkallista työtä. Mutta rajanveto on häilyvä, koska Suomessa on ollut pyrkimyksiä laajentaa kuntouttavaa työtä alihankin taan, jolloin se menee palkattoman työn puolelle. PALKATTOMAT EIVÄT OLE YHTENÄINEN PORUKKA Uhmavaaran laskelman mukaan Suomessa tehdään vuosittain palkatonta työtä 66 000 henkilötyövuotta. – Sitä tekevät henkilöt koostuvat työvoima hallinnon työvoimakoulutuksessa ja työkokeilussa olevista, ammatillisen koulutuksen työssä oppijoista sekä ammattikorkea ja korkeakoulujen harjoitte li joista. Ihmisiä, joiden elämänvaiheessa jossakin yhtey dessä esiintyy palkatonta työtä, on raportin mukaan noin 530 000. Kyse on erityyppisissä elämäntilanteissa olevista henkilöistä. Siihen kuuluvat niin yliopisto opintoihin liittyvää harjoittelua suorittavat kuin TEkeskuksen työkokeiluun ohjaamat henkilöt, ja moni ryhmä siltä väliltä. – Kun lehdet kirjoittavat, että yli puoli miljoonaa tekee palkatonta työtä, niin on huomioitava, että he eivät ole yhtenäinen joukko, eivätkä he ole siinä tilanteessa samaan aikaan. Osittain uutisointi on sensaatiohakuista. Kyseessä ei ole joukko, joka tekisi jotakin varjotyötä. Palkaton työ ei merkitse sitä, että työtä pitää tehdä ilman vastiketta, sanoo Uhmavaara. – Sen eri muodoissa tekijä saa rahaa opintotukena tai työttömyystukena. Erona palkalliseen työhön on se, että työnantaja ei maksa palkkaa, vaan vastike tulee yhteiskunnalta. Vastiketta tulee myös osaamisen karttumisen ja koulutuksen muodossa. YLI PUOLET AMMATTIIN OPISKELIJOITA Eniten palkatonta työtä tekevät ammattiin opiskelijat. Heidän osuutensa on 34 000 henkilötyövuotta. Se on kokonaismäärästä yli puolet. – Palkattoman työ määrässä tapahtui iso lisäys, kun ammatillinen koulutus uudistui. Sen määrä kasvaa edelleen, kun uudistus tulee kokonaisuu dessaan voimaan. ”Niitä henkilöitä, joiden opintoihin tai työvoimapalveluihin jossakin vaiheessa sisältyy palkatonta työtä, on yli puoli miljoonaa. Heidän määränsä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt”, kertoo ilmiötä tutkinut työelämätutkija Heikki Uhmavaara. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ ”Koulutussopimus on uusi palkattoman työn muoto.” Tekijä_2019_11__sisus.indd 16 6.11.2019 11.32
11/2019 Tekijä 17 AJASSA Ammattikorkeaja korkeakouluopinnoissa palkattoman työn osuus on huomattavasti vähäisempää kuin ammattiopinnoissa. Ammattikorkeakouluissa se on laskelman mukaan 10 000 henkilö työvuotta ja korkeakouluissa tuhat henkilötyövuotta. Kun kuntouttava työtoiminta rajataan ulos, palkatonta työtä tehdään työvoimahallinnon palvelujen piirissä Uhmavaaran laskujen mukaan 22 000 henkilötyövuotta. Sekä työvoimakoulutuksessa että työkokeilussa olevien osuus on yhtä iso eli 11 000 henkilötyövuotta. KUNTOUTTAVA TYÖ JA TYÖKOKEILUT LISÄÄNTYNEET Uhmavaara on laskenut myös työvoimapalveluihin sisältyvän kuntouttavan työn määrän. Sitä tehdään 25 000 henkilötyövuotta. Vuodesta 2010 lähtien määrä on kolminkertaistanut. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli Uhmavaaran mukaan kuluvana vuonna maaliskuun lopussa 26 676 ja työkokeilussa 10 280 henkilöä. Työministeriön seuranta tutkimuksen mukaan työkokeilupaikkoja on tarjolla erityisesti sosiaalija terveysalalla ja palvelualalla. Työkokeilijoista suurin osa on naisia. Seurantatutkimuksen mukaan työkokeilu on selkeästi profiloitunut matalamman koulutustason palveluksi erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Toimivimmillaan se on auttanut nuoria opintoihin ja työuralle. Työkokeilun kautta ihmisiä on päässyt takaisin työelämään, mutta pitkään työttömänä olleille ja monialaista palvelua tarvitseville sen vaikutukset ovat olleet vähäisiä. TEOLLISUUDESSA HARVINAISEMPAA Teollisuudessa palkattoman työn osuus on Uhmavaaran mukaan pienempi kuin työelämässä keskimäärin, yhteensä noin 9 000 henkilötyövuotta. – Teollisuuden tehtävät eivät useinkaan sovellu esimerkiksi työkokeiluun yhtä hyvin kuin jotkin palvelu alojen työtehtävät. Syynä ovat muun muassa työsuojelu kysymykset ja tarvittava osaamisen lähtötaso. Toisaalta teollisuudessa työharjoittelussa olevilla on usein mahdol lista suorittaa harjoittelu palkallisena kesätöissä. Teollisuusliiton edunvalvonnan piirissä palkattoman työn määrä on noin 4 100 henkilötyövuotta. – Sektoreittain palkaton työ jakautuu niin, että sitä on metalliteollisuudessa noin 2 800, kemian teollisuudessa 600, puuteollisuudessa 500 ja teollisuuden erityisaloilla 250 henkilötyövuotta. Ammatillisen koulutuksen osuus on noin kaksi kolmannesta ja työvoimapalveluiden yksi kolmannes. VÄÄRINKÄYTTÖÄ ESIINTYY Uhmavaaran mukaan palkaton työ on viime vuosina lisääntynyt. – Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen palkatonta työtä tehdään enemmän etenkin ammattiopinnoissa mutta myös työvoima palvelujen piirissä. Kuntouttavan työtoiminnan mielekkyys on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa kyseenalaistettu. – Selvityksen mukaan kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin työllistymiseen. Muutaman kuukauden työtoimintajakso päättyy yleisimmin uuden toimintajakson alkamiseen. Työkokeiluja on arvosteltu siitä, että työnantajan on mahdollista käyttää järjestelmää korvaamaan palkattua työvoimaa. – Se ei saa olla työnantajille keino jättää palkkaamatta ammattitaitoista työvoimaa ja säästää työvoima kuluissa. Väärinkäytösten valvonta on seurantatutkimuksen mukaan käytännössä hankalaa asioiden tulkinnanvaraisuuden takia ja siksi, että siihen ei ole TE-toimistojen asiantuntijoilla riittävästi resursseja. Parannettavaa on myös työssäoppijoiden asemassa. – SAK:n luottamushenkilökyselyn mukaan heitä ei käytetä teollisuuden työpaikoilla säännöllisesti korvaamaan vakituista työvoimaa. Joskus näin kuitenkin tehdään runsaassa neljänneksessä vastaajien työpaikoista. l ”Teollisuuden tehtävät eivät useinkaan sovellu työkokeiluun.” ”Kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin työllistymiseen.” HEIKKI UHMAVAARA on valtiotieteen maisteri ja sosiologi, joka on pitkään toiminut työelämätutkijana. Tekijä_2019_11__sisus.indd 17 6.11.2019 11.32
1 200 1 000 800 600 400 200 M ilj . eu ro a Nokia Kone Wärtsilä Stora Enso Neste UPM Kymmene Nokian Renkaat Valmet Konecranes Metso Osingonjako 2013–2018 Caverion Sanoma Outokumpu 18 Tekijä 11/2019 Osinko palkitsee omistajan Pörssiyhtiö maksaa usein isompia osinkoja, jos kannattavia investointikohteita ei ole. Monen teollisuusyrityksen osingot ovat olleet nousussa. lukumäärää, jolloin jäljelle jääneiden osakkeiden painoarvo kasvaa ja osakkeen kurssi saattaa nousta. Pörssiyrityksen osakkeen kurssiin ovat latautuneet odotukset tulevaisuuden osingoista. Velkojen kuittaaminen vähentää tulevia rahoituskuluja. OSAKE ON AINA RISKI Hankkiessaan pörssiyhtiön osakkeita sijoittaja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurssiin tai osakkeen arvo romahtaa syystä tai toisesta. Suomalaisten yksityisten osakesäästäjien lisäksi varojaan osakkeisiin sijoittaneita osapuolia on muitakin. – Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista noin puolet on suomalaisessa ja puolet ulkomaalaisessa omistuksessa. Yksityishenkilöiden lisäksi Suomen valtio, eläkeyhtiöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja muut yhteisöt ovat merkittäviä osakkeenomistajia, Kärkkäinen toteaa. Esimerkiksi Wärtsilän osakkeista omistivat vuoden 2018 lopussa hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 54,5, kotitaloudet 17,9, julkisyhteisöt 10,7, yksityiset yritykset 7,6, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6,1 sekä rahoitusja vakuutuslaitokset 3,2 prosenttia. Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kolmas osa ilmestyy kesällä 2020. Koko juttusarja on luettavissa juttujen ilmestymisen jälkeen omana kokonaisuutenaan Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi. PÖRSSIKATSAUS LE H TI KU VA / M A RT TI KA IN U LA IN EN O sakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yleensä pörssiyritys maksaa siihen sijoittaneille voitto-osuutta, osinkoa, jos yhtiökokous hallituksen esityksestä niin päättää. Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osake pääomaa, hankkimalla yhtiölle sen omia osakkeita tai purkamalla yhtiö. Pörssiyritys voi jättää jakamatta osinkona voitto varansa tai ainakin osan niistä. – Pörssiyhtiöt ovat taipuvaisia jakamaan isompia osinkoja, mikäli niiltä puuttuu sopivia ja kannattavia investointikohteita, toteaa Teollisuusliiton erikois tutkija Mika Kärkkäinen. – Jos osingot jätetään jakamatta, ne kasvattavat yrityksen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvattaa yhtiön voittoja ja arvoa tulevina tilikausina. Investointien lisäksi varoja voidaan sijoittaa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita. Kärkkäisen mukaan onnistuneet investoinnit ja sijoitukset heijastuvat yhtiön tuleviin voittoihin. Takaisinostot vähentävät ulkona olevien osakkeiden NOKIAN YHTIÖKOKOUS 2017 2 Tekijä_2019_11__sisus.indd 18 6.11.2019 11.32
1 200 1 000 800 600 400 200 M ilj . eu ro a Nokia Kone Wärtsilä Stora Enso Neste UPM Kymmene Nokian Renkaat Valmet Konecranes Metso Osingonjako 2013–2018 Caverion Sanoma Outokumpu 11/2019 Tekijä 19 Osinko palkitsee omistajan KONSERNI LIIKEVAIHTO TILAUSKANTA NETTOTULOS HENKILÖSTÖ 1–6/2019, MILJ. EUROA MILJ. EUROA* 1–6/2019, % 2. NELJ/2019 Nokia 10 726 +5 % .. -5,9 101 210 -1% Outokumpu** 3 416 -4 % .. -1,0 10 490 +1 % l Kone 4 739 +9 % 8 407 +6 % +8,6 58 060 +4% l Wärtsilä 2 368 +2 % 6 470 +9 % +5,1 19 240 +0 % l Metso** 1 739 +16 % 1 850 +15 % +8,8 14 680 +15 % l Valmet** 1 587 +1 % 3 216 +22 % +4,4 13 630 +7 % l Konecranes 1 552 +7 % 1 967 +19 % -1,0 16 060 -1 % l Caverion 1 027 -6 % 1 704 +7 % -0,4 14 690 -7 % Neste** 7 826 +6 % .. +7,5 6 010 +5 % Nokian Renkaat 763 -1 % .. +20,2 4 880 +3 % UPM Kymmene 5 298 +4 % .. +10,3 19 760 -1 % Stora Enso** 5 243 +0 % .. +5,3 26 560 +1 % Sanoma 601 -4 % .. +9,5 4 370 -1 % AJASSA AJASSA Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjes tyk sessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on erilajisia osakkeita, kuten A, B ja Cosakkeita, joilla on ehkä erilainen oikeus osinkoon. Osakeyhtiön osingonjakovara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön kertyneet voittovarat, joita ei vielä ole jaettu. – Pörssiyhtiöissä on tavanomaista, että osinko pyritään pitämään vuodesta toiseen joko tasaisena tai tasaisesti kasvavana, vaikka yhtiön vuotuinen voitto vaihtelisi. Silloin sijoit tajat kenties luottavat yhtiön johdonmukaisesti kehittyvään osingonjakoon myös tulevaisuu dessa, toteaa erikoistutkija Kärkkäinen. l l Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys. l Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. l Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. l Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus. LÄHTEET: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia l Melkein jokainen 13 seuratusta yhtiöstä on jakanut enemmän osinkoa tilikaudelta 2018 kuin vuotta aikaisemmin. Useiden yhtiöiden osingonjako on ollut viime aikoina nousujohteista tilikaudesta toiseen. l Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 alkupuoliskolla liikevaihtoaan verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Samoin yli puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää verrattaessa kesäkuun lopun tilannetta vuotta aiempaan. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, ja osan nettotulos on jäänyt miinukselle. Jokaisella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli kesäkuun lopussa suurempi kuin vuotta aiemmin. *** *** *** ***muutos edellisestä vuodesta **merkittävä valtio-omistus *tilauskanta 30.6.2019 SEURANTA OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörssistä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon juuri tässä osingonjaossa. Sijoittaja on oikeutettu osinkoon, mikäli se omistaa osakkeen irtoamispäivää edeltävänä iltana. TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuusjärjestelmän mukaan päivä, jonka omistajaluettelon perusteella määräytyvät oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhtiökokoukseen osallistumiseen. OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko maksetaan osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Suomessa se on usein kolmas pankkipäivä yhtiökokouksen jälkeen. OSINKOJEN JAKAMINEN l Osingot maksetaan osakkeenomistajille. l Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. l Osakeyhtiön hallitus tekee esityksen yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. l Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä. l Osingonjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. l Osingonjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa asemassa. l Osinko on perinteisesti maksettu yleensä kerran vuodessa. l Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden. l Säännösten vastainen varojenjako on laitonta. l Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteenlaskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat kehittyneet varsin myönteisesti varsinkin kahtena viime tilikautena. * Nokia jakaa tilikauden 2018 osinkoja neljässä erässä. Lokakuussa se ilmoitti keskeyttävänsä osinkojen maksamisen muun muassa rahoittaakseen 5g-kehityshankettaan. Nokian osakekurssi lähti samalla jyrkkään laskuun. * Tekijä_2019_11__sisus.indd 19 6.11.2019 11.32
20 Tekijä 11/2019 Tekijä_2019_11__sisus.indd 20 6.11.2019 11.32
11/2019 Tekijä 21 ? AJASSA E ntistä useampi arkipäiväinen asiointi hoidetaan tietokoneella tai mobiililla. Työpaikkaa haetaan sähköisellä lomak keella, lääkäriaika ja päivähoitopaikka varataan netissä ja syksyllä tehtiin ensimmäinen digitaalinen asuntokauppa. Palvelujen siirtymisen digitaalisiksi ei aina helpota asiointia. Sähköisessä asioinnissa vaadi taan taitoja, joita kansalaisille ei välttämättä ole kertynyt. Ei riitä, että osaa työskennellä tieto koneella. Pitää ymmärtää siirtymiset sivulta toi selle ja kunkin palveluntarjoajan logiikkaa. Digisyrjäytymiseen voi olla muitakin syitä kuin heikot tietotekniset taidot. Myös pääsy internetiin voi olla hankalaa tai ihmisellä voi olla vamma tai toimintarajoite. JOKA KOLMANNELLA NUORELLA ONGELMIA Kansainvälisen tutkimuksen mukaan digisyrjäy tyminen koskee yllättäen myös suomalaisia nuoria. OECD:n tutkimuksessa osa nuorista on ohjel moinnin huippuosaajia, mutta osalla on vaikeuksia selviytyä yksinkertaisenkin sähköisen lomakkeen täyttämisestä. Kun eteen tulee vaativampia sähköisten asioinnin tehtäviä, liki 70 prosenttia nuorista 25–35vuotiaista selviää niistä, mutta kolmannes ei. Tosin suurimmat erot digiosaamisessa ovat ikäluokkien välillä. Vain joka kymmenes 55–65vuotiaista selviää OECD:n mukaan vaati vammasta sähköisestä asioinnista. Internetissä asiointi on tuttua valtaosalle suo malaisista. Yhä harvempi konkaripolvesta ei ole käyttänyt nettiä lainkaan. Tilastokeskus kertoo, että viime vuonna 75–89vuotiaistakin useampi kuin joka neljäs asioi netissä päivittäin. Tutkijoiden mukaan digisyrjäytyminen ei liity väistämättä ikään. Ongelmat eivät katoa minne kään ikäluokkien vanhetessa. Sähköinen asiointi yleistyy koko ajan, ja nuoremman polven digi syrjäytyminen muuttuu todelliseksi uhaksi, jollei heidän digitaitojaan paranneta. KOMPASTUSKOHTIA RIITTÄÄ Työikäisten digitaitojen kohentamiseen on tart tunut muun muassa Työväen Sivistysjärjestö, joka tarjoaa sekä työnhakukoulutusta että Opetus hallituksen tuella maksutonta koulutusta tieto tekniikan perustaitoihin. Myös SAK on huomannut työikäisten digi taitojen puutteet. SAK ryhtyy järjestämään Googlen ja Demos Helsingin kanssa maksuttomia koulutuksia SAK:laisten liittojen jäsenille. – Teknologia ja digitalisaatio tulevat, ja ihmiset pitävät niitä hyödyllisinä. Ihmisten valmiudet ovat kuitenkin kompastuskohta, SAK:n koulutus ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo. – Jos haluaa toimia aktiivisena kansalaisena sosiaali ja terveyspalveluissa, verottajan kanssa tai missä vain, sähköiset palvelut ovat arkipäivää. Pitää ymmärtää, kuinka digitaaliset alustat toi mivat. Pitää olla rohkeutta käyttää niitä. Heinikosken mukaan sähköisen asioinnin kyn nyksen madaltamisen lisäksi tarvitaan ymmär rystä ja keinoja tunnistaa valeuutiset. Muutoin voi joutua huijatuksi ja pahimmassa tapauksessa joutua identiteettivarkauden uhriksi. Arki vaatii digitaitoja Arkipäiväiseen asiointiin tarvitaan monenlaisia digitaitoja. Jos sähköinen asiointi muuttuu kompastuskiveksi, voi jäädä ilman palveluja. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2019_11__sisus.indd 21 6.11.2019 11.32
22 Tekijä 11/2019 Vaarana on digisyrjiminen Digitaalinen asiointi yleistyy. Opintotuki asioiden ja perheetuuksien hoitamista on kokeiltu Kelassa siten, että chatin hoitavat robotit. Noin 150:ssä Kelan palvelupisteessä ja sen lisäksi yhteispalvelupisteissä asioinnin voi hoitaa myös paperilla, mutta niissäkin tarjotaan ensim mäiseksi asiointiin tietokonetta. KESKUSTELUKUMPPANI ONKIN BOTTI Yhä useammassa chatissa vastaajana on tieto koneohjelma. Se tunnistaa kysymykset ja antaa etukäteen ohjelmoidun vastauksen. Bottipohjaista eli automatisoitua asiakaspalvelua kehitetään kii reen vilkkaan esimerkiksi energiaalan yrityksissä. Kun entistä useammin vastauksen antaminen jätetään tietokoneohjelmalle, vaarana on digisyrji minen. Siksi vastauksia ja kysymyksiä testataan koko ajan. Tietokoneohjelma ei voi ”tietää”, että esimer kiksi maaseudulla yksinään asuvalta keskiikäi seltä mieheltä ei saa evätä lainaa. Jos algoritmiin on kirjattu maaseutu, yhden hengen talous, keski ikä ja mies lainariskeiksi, ohjelma tekee kielteisen päätöksen. Tietosuojavaltuutettu on puuttunut algorit mien perusteella tehtäviin ratkaisuihin. Palveluun rekisteröidyllä ihmisellä on ”oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pel kästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profi lointiin”, jos päätöksellä on oikeusvaikutuksia tai jos päätös ”vaikuttaa vastaavalla tavalla merkit tävästi”. Kieltoon on joitakin poikkeuksia, mutta joka tapauksessa ihmisellä on oikeus toimittaa lisätietoja ja oikeus saada selvitys päätöksestä. Digitaidot eivät pelasta digisyrjinnältä, mutta ne ehkäisevät sitä. Tutkijoiden mukaan luku taito, informaatiolukutaito, medialukutaito ja monimedia lukutaito auttavat selviämään digi taalisessa maailmassa. Mitä heikommat taidot, sitä varmemmin digisyrjäytyminen uhkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvit tänyt, että sähköistä soteasiointia estävät käyt täjien kokema heikompi digiosaaminen, huono terveys ja huono elämänlaatu sekä asuinalue. Myös puutteelliset taidot ymmärtää terveyttä tai teknologiaa vähensivät sähköistä soteasiointia. Nuorten digitaitojen erilaistuminen huolettaa Kelaakin. – Moni nuori liikkuu verkossa ongelmitta, mutta julkishallinnollisen tahon verkkoasiointi ei välttämättä suju, Kelan asiakkuuksien kehit tämisyksikön päällikkö Pirkko Kilpeläinen sanoo. – Ehkä nuorille on epäselvää, miten virastoissa asioidaan. Kela tarjoaa digitukea muun muassa Ohjaamoissa , alle 30vuotiaille tarkoitetuissa matalan kynnyksen palvelupaikoissa, joissa autetaan nuoria koulutus tai työpolulle. Lisäksi Kelan henkilöstö jalkautuu aiempaa useammin opetta maan verkkoasiointia erilaisiin paikkoihin, jotta heikommillakin digitaidoilla oppisi käyttämään Kelan verkkopalveluja. Lain mukaan kaikkien lakisääteisten palve luiden tule olla helposti saavutettavissa. Niinpä Kelassa käydään läpi palveluja, jotta asiointi onnistuu myös näkövammaiselta. Jokaisella olisi hyvä olla ainakin perustaitoja digiasioinnissa. HUOMAAMATONTA ASIOINTIA Aina ei ole kyse osaamisesta. Kelan digiasiointi saa joskus myös korkeakoulutetut raivon partaalle. Osa Kelan vastauslauseista tulee valmiista algo ritmista, jolloin lopullista ratkaisua voi olla mah doton ymmärtää. Kelasta kerrotaan, että asioinnin helpottami seksi on kehitetty muun muassa chatpalvelua. Siinä keskustellaan asiakkaan kanssa kirjallisesti. Seuraavaksi on luvassa verkkoneuvontaa chatin kautta. Kilpeläisen mukaan ideana on saada Kelan kanssa asiointi niin helpoksi, että asiakkaan ei tarvitse olla lainkaan yhteydessä Kelaan. Palve luja kehitetään siten, että ne tulevat huomaamat tomasti, kuten lääkekorvaus suoraan apteekista. Näitä asiointeja on jo 40 miljoonaa vuosittain, mukana on myös taksimatkojen ja lääkäripalk kioiden Kelaosuuksia. Tekijä_2019_11__sisus.indd 22 6.11.2019 11.32
11/2019 Tekijä 23 AJASSA Sosiaalityön asiantuntijat muistuttavat, että ihminen kaipaa sähköisen asioinnin ohella keskustelua ja vuorovaikutusta kasvokkain. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n tilaamassa tutki muksessa todetaan, että sähköisessä asioinnissa on myös harmaa alue, sillä uudet työvälineet muuttavat palveluiden saatavuutta, toimivuutta ja sosiaalityön asiakkaan ja ammattilaisen välistä suhdetta. Palveluiden sisään voi rakentua syrjäyttävä mekanismi. RAUTAINEN AMMATTITAITO EI YKSIN RIITÄ Joku on verrannut digitalisoitumista teollistumisen alkuaikaan. Murros on vähintään yhtä suuri. Tarvitaan uudenlaisia taitoja. Jyväskylän yliopiston tutkijat Kirsi Heinonen ja Kirsi Lainema kertovat yliopiston Tutkimusuutisissa , että digitalisoituvassa työssä tarvitaan teknologisten taitojen lisäksi vahvempia yhteisöllisen työn ja vuorovaikutuksen taitoja. Pahitteeksi eivät ole myöskään kriittinen tiedon arviointi, tiedon jakaminen ja vastuullinen toiminta. SAK:n Mikko Heinikoski sanoo, että digitaitojen puute saattaa johtaa työttömyyteen ja pitkittää sitä. – Voi olla, että ihmisen muu osaaminen on aivan rautaista, mutta työskentely sähköisillä alustoilla voi olla haastavaa. Aika pienelläkin satsauksella digitaitoihin voidaan parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. RATKAISUT NOPEAMMIN Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi hakea edelleen myös paperitse, ainakin hakemuksen voi laittaa vireille paperilla. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila kertoo, että erot sähköisessä asioinnissa vaihtelevat suuresti. – Meillä on työttömyyskassoja, joihin hakemukset tulevat 98-prosenttisesti sähköisesti. Sitten on kassoja, joissa osuus on huomattavasti vähemmän. Työikäisten valmiudet sähköiseen asiointiin eivät Jussilan mukaan ole kiinni koulutustaustasta, vaan enemmänkin työn luonteesta. Jos työssä on totuttu asioimaan sähköisesti, se sujuu myös omissa asioissa. Jussila huomauttaa, että sähköiset hakemukset on helpompi ja nopeampi käsitellä järjestelmissä. Paperiset palvelut pysyvät ainakin lähivuodet. – Kun kuitenkin kyse on ihmisten toimeentuloon liittyvästä etuudesta, etuutta pitää voida hakea tavalla tai toisella. Toivotaan, että paperinen asiointi käy tarpeettomaksi. Järjestelmät tulisi Jussilan mielestä kehittää sellaisiksi, että niitä olisi helppo käyttää. – Ei tulisi miettiä vain sähköisten järjestelmien vaatimuksia tai pelkästään käsittelyprosessia, vaan myös järjestelmän käyttäjää. l Tekijä_2019_11__sisus.indd 23 6.11.2019 11.32
24 Tekijä 11/2019 VÄITTÄJÄT Onko työsuojelu sijoitus vai kuluerä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO TYÖSUOJELU ON KALLISTA. RIITTA WÄRN: Kannattaa pohtia, kumpi on kalliimpaa: työsuojeluun sijoittaminen vai se, että riski toteutuu ja tulee kustannuksia muun muassa sairauspoissaoloista. Työtapaturmien kokonaiskustannukset työnantajille ovat kaikkiaan noin kaksi miljardia euroa vuodessa. VESA KOTAVIITA: Työsuojelu kannattaa aina. Se on tärkeää tuottavuuden ja koko yrityksen toimintakyvyn kannalta. Työsuojelutoimintaan pitää panostaa resursseja ja huolehtia työympäristö sellaiseksi, että siellä voidaan tehdä terveellistä ja turvallista työtä. TYÖTURVALLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ VAIKUTUS YRITYKSEN TULOKSEEN JA TEHOKKUUTEEN. KOTAVIITA: Kyllä, se ja luo edellytykset tuottavuuteen ja työympäristön yhteiseen kehittämiseen. Tärkeää on viedä työsuojelun positiivista viestiä työpaikolle, jotta tuloksia saadaan aikaan vielä laajemmin. WÄRN: Työnantajan tärkein tehtävä on työsuojeluvaltuutetun kanssa käydä läpi riskejä ja miten niitä pystytään pienentämään. Raamit lähtevät yrityksen johdosta, joka antaa tavoitteet ja resurssit. Isommissa yrityksissä työturvallisuustyö on hyvällä mallilla, ongelmia on pienissä yrityksissä. Asetuksia on paljon, eikä ole aina henkilöä, joka tuntee ne kaikki. Pienessä yrityksessä työturvallisuustyötä vetää usein toimitusjohtaja, ja se on haastavaa yrityksen pyörittämisen rinnalla. KOTAVIITA: Tietämättömyys ei kuitenkaan vapauta vastuista. Turvallisuutta pitää johtaa, ja esimiesten ja työntekijöiden pitää tuntea vastuunsa ja velvoitteensa. TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLA ON RIITTÄVÄSTI AMMATTITAITOA. KOTAVIITA: Työsuojeluvaltuutettu on nähtävä työpaikkansa kehittäjän roolissa, hänellä on keskeinen asema tehdä esityksiä työn sisältöön ja toimintatapoihin. Koulutusta on syytä hankkia, silloin onnistuu paremmin. WÄRN: Työsuojeluvaltuutetun on nimenomaan informoitava esimiestä, jos jokin on pielessä. Johdon asia on laittaa asiat kuntoon. On yhä tärkeämpää, että valtuutettu oman porukkansa kanssa käy läpi, miten töitä tehdään turvallisesti. Hänen pitää olla esimerkkinä ja puuttua hälläväliä-asenteeseen. KOTAVIITA: Työsuojeluvaltuutetun asema edellyttää, että on riittävästi resursseja. Aikaa on löydyttävä ennakoivaan työhön, kuunteluun ja keskusteluun. Näin saa viestiä eteenpäin. Seppä työnsä tuntee. WÄRN: Toisaalta tarkkailua voi tehdä koko ajan oman työn ohella. Ei sitä tehdä vain sille varatulla ajalla, eikä siinä voi aina laskea minuutteja. TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TURVALLISUUSJOHDON YHTEISTYÖ VOISI OLLA PALJON TEHOKKAAMPAA. KOTAVIITA: Meillä on ruvettu puhumaan työturvallisuuskulttuurista, jossa huolehditaan yhteisistä arvoista ja asenteista. Sen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja se edellyttää kaikilta tahtoa. VESA KOTAVIITA TYÖYMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ TEOLLISUUSLIITTO Tekijä_2019_11__sisus.indd 24 6.11.2019 11.33
11/2019 Tekijä 25 WÄRN: Jos johto ilmoittaa, että turvallisuus on tärkeä asia, se menee keskijohdon kautta ja asian pitäisi välittyä myös työntekijäpuolelle. Välillä ihmetyttää, että yrityksissä ei kovin helposti anneta varoituksia tai irtisanota, jos joku toistuvasti toimii määräysten vastaisesti. KOTAVIITA: Sanktiomenettelyt ovat työturvallisuuskulttuurin vastakohta, vaikka ymmärränkin, että joskus tarvitaan muitakin keinoja. Ennen kuin siirrytään sanktioihin, olosuhteiden sekä toimintakulttuurin pitää olla kunnossa. Työtä pitää siis valvoa ja työohjeita noudattaa. KOSKA TYÖELÄMÄ MUUTTUU JA MUUN MUASSA HENKINEN KUORMITUS KASVAA, TYÖSUOJELUN TOIMINTATAVAT OVAT JÄÄNEET AJASTAAN JÄLKEEN. WÄRN: Kyllä psykososiaalisiin asioihin kiinnitetään huomiota, mutta ei ole helppoa, kun ei voi tietää, mitä ihmisten päässä liikkuu… Työntekijöiden pitäisi pystyä nostamaan kiire, häirintä tai kiusaaminen puheeksi, ja työnantajan selvittää tilanne. Mutta sellaiseen mikä ei näy, on vaikea puuttua. KOTAVIITA: Psykososiaalisten vaarojen tunnistaminen on usein vaikeaa. Työyhteisön ilmapiiri on voinut olla haastavaa pidemmän aikaa tai yhteiset tavoitteet ovat olleet epäselviä. Henkisen kuormituksen tuomat tuntemukset ovat yksilöllisiä, mutta kuuluvat koko organisaatiolle. SUOMALAISISSA TEOLLISUUSYRITYKSISSÄ TYÖSUOJELU ON HYVÄLLÄ MALLILLA. WÄRN: Kehittämisen varaa on, ei maailma ole valmis. Puhun aina itsekin, että tärkeintä on johdon sitouttaminen. Toivoisin, että työntekijöille kerrottaisiin, mitä työsuojelu valtuutettu voi saada aikaan, ja ettei tarvitse pelätä, että joutuu työnantajan silmätikuksi. Eikä pidä ajatella, että työnantajalle annetaan kritiikkiä, vaan nähdään rooli kehittäjänä. KOTAVIITA: Yleisesti työpaikoilla on suunta eteenpäin suhtautumisessa työsuojeluun. Vielä tarvitsemme perusasioiden tarkentamista yrityksille, joissa työsuojelu valtuutetut ja päälliköt ovat valitsematta eikä toiminta ole riittävän ennakoivaa. WÄRN: Tänä päivänä ehkä riskejä kasvattavat ne yritykset ja henkilöt, jotka tulevat maista, joissa työturvallisuuskulttuuri ei ole vahvaa. Meidän pitää pystyä ulottamaan hyvä asenne kaikkiin yrityksiin ja myös niille työntekijöille, jotka eivät ole liittojen jäseniä. RIITTA WÄRN JOHTAVA ASIANTUNTIJA ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK TYÖTURVALLISUUS Suomessa tapahtuu vuodessa yli 100 000 tilastoitua työtapaturmaa. Ne ovat jopa lisääntyneet, mutta vakavien turmien määrissä on suunta alaspäin. Maailman työjärjestö ILO on arvioinut, että tapaturmat ja työperäiset sairaudet pienentävät bruttokansatuotetta noin neljä prosenttia per maa. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka työsuojelujärjestelmä kestää: www .tekijälehti.fi AJASSA TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Lue lisää, sivu 2 VIDEO Tekijä_2019_11__sisus.indd 25 6.11.2019 11.48
OPASTE OPASTE OPASTE OPASTE 28 Tekijä 11/2019 Jouni Lämpsä ja Berliiniin menevä raitiovaunu. 28 Tekijä 11/2019 Tekijä_2019_11__sisus.indd 28 6.11.2019 11.42
11/2019 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Raitiovaunu Tampereelle lähtee Kajaanista Ensimmäistä Tampereen raitiovaunua rakennetaan Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla. Tehtaalla on historiansa paras tilauskanta, sillä Kainuussa tehty kiskokalusto on kysyttyä myös Keski-Euroopassa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT MISKA PUUMALA ? KAINUU TARVITSEE TEKIJÖITÄ – Eläköitymisen myötä hupenevista osaajista joudutaan käymään kisaa, pohtii pääluottamusmies Jouni Lämpsä. – Voi olla, että kaikkeen tarpeeseen ei alueen oma työvoima ihan riitä. Kun isot ikäluokat jäävät eläkkeelle, jotenkin pitää paikata se aukko. Reseptiksi hän esittää ammatin arvostuksen nostamisen työntekijöiden asemaa ja hyvinvointia parantamalla. – Kun niihin panostetaan, se on parasta kilpailukyvyn parantamista. Kuunnellaan työntekijöitä ja pidetään heistä hyvää huolta. Se on paras keino siihen, että saadaan porukka viihtymään työpaikalla, ja se auttaa varmaan rekrytoinnissa. Lämpsä uskoo lujasti Kainuun seudun elinvoimaan. – Kainuuta ja Kajaania pidän ihmiselle hyvänä elinympäristönä. Täällä on suhteellisen hyvä työtilanne tällä hetkellä. Kainuussa on tulevaisuutta lapsiperheille, työntekijöille, osaajille. Jos perheitä muuttaa tänne, niin uskon, että kaikille löytyy sopivasti työpaikkoja. – Täällä on asuntojen hinnat vielä kohtuullisia. Helsingin hintoihin verrattuna Kainuusta saa kaksion hinnalla omakotitalon. On metsästys-, luontoja muut harrastusmahdollisuudet. Palvelut varmaan ovat saman tasoiset kuin Helsingissä. Kassajonot eivät ehkä ole yhtä pitkiä. Jouni Lämpsä ja Berliiniin menevä raitiovaunu. Tekijä_2019_11__sisus.indd 29 6.11.2019 11.43
30 Tekijä 11/2019 ”H itsarilla pitää olla tasainen käsi ja hyvä silmä, että hän näkee, mitä tekee. Taito kehittyy vuosien varrella”, kertoo Tampereen ensim mäisen raitiovaunun hitsaustöitä tekevä Pekka Piippo. Piipon ja työtovereiden rakentama vaunu lähtee Tampereen raitiotiellä koeajoon vuoden 2020 alussa. Kevään aikana Otanmäen tehtaalla käynnistetään Tampereen linja ja valmistetaan ensimmäinen 19 vaunun sarja. Pirkanmaalaisten arkikäyttöön ne tulevat elokuussa 2021. Myöhemmin raitiovaunuja tehdään lisää. Raitiovaunussa hitsaustyö on Piipon mukaan vaativampaa kuin alumiinihitsaus VR:n tilaamissa alumiinijunavaunuissa, joka on toinen hänen leipälajeistaan. ”Vaatimustaso on kahdeksan vuoden aikana huomattavasti kasvanut. Laatua koko ajan parannetaan. Se tietysti vaikuttaa meidän teke miseemme. Työstä on tullut tosi tarkkaa.” PEKKA PIIPPO Hitsari Tekijä_2019_11__sisus.indd 30 6.11.2019 13.33
11/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? – Aika haastavaa ratikanvalmistus on, koska se tehdään monesta pienestä osasta. Työvaiheita on paljon: alustan teko, seinän teko, kattojen teko ja päätyjen teko. Raitiovaunussa on paljon pikkuista osaa ja kilkutinta. Alumiinihitsauksessa hitsaus saumat ovat pitempiä. Nämä ovat kaksi erilaista työtä. METALLIMIEHISTÄ KYSYNTÄ Piipon kahdeksan vuotta kestäneen hitsarinuran aikana työn vaikeuskerroin on lisääntynyt. – Vaatimustaso on kahdeksan vuoden aikana huomattavasti kasvanut. Laatua koko ajan paran netaan. Se tietysti vaikuttaa meidän teke mi seemme. Työstä on tullut tosi tarkkaa. Piippo tuli Transtechille töihin ammattikoulussa suoritettujen metallialan opintojen ja armeijan jälkeen. Hän kertoo viihty neensä ammatissa. Hän on hankkinut Kajaanista oman asunnon. Hitsarin tulevaisuuden näkymä on työntäyteinen. – Aivan varmasti Transtechillä on metalli hommia hitsareilla ja muilla metallityön teki jöillä myös tulevina vuosina. Tilausten määrä näyttää koko ajan vain kiihtyvän. Töitä on paljon, ja hitsareista tuntuu olevan kova kysyntä. HUIPPUTARKKAA HITSAUSTA Telihitsari Juha Pikkarainen on työskennellyt Transtechin Otanmäen tehtaalla sen perustamisesta lähtien vuodesta 1985. Otanmäen kaivoksen sulke minen oli syy tehtaan avaamiseen, jotta työpaikkoja Kainuussa säilyisi. Nyt historia on pyörähtänyt ympyrän, ja kaivostakin ollaan avaamassa uudelleen. ? Tulevina vuosina Otanmäen tehtaalla tarvitaan jopa satoja hitsareita lisää. Tekijä_2019_11__sisus.indd 31 6.11.2019 13.33
32 Tekijä 11/2019 – Samaan aikaan, kun tehdasta rakennettiin, kävin 11 kuukautta kestävän vaununrakentajan kurssin, Pikkarainen kertoo uransa alkupolusta. Teli on rautatiekaluston alla oleva akseli yhdistelmä. Niitä on tehty juniin ja rautatie vaunuihin Otanmäen tehtaalla kymmenkunta vuotta. Pikkarainen on ollut mukana hieman yli kymmenen henkilön telitiimissä alusta alkaen. Telin hitsauksen aloittaa robotti, mutta sen viimeistelee ammattihitsari. – Pätevyyskoe telihitsauksessa on hieman vaati vampi kuin konepajahitsareilla. Mittatarkkuuden vaatimus on aika kova. Telintapainen kappale on hankala saada pysymään toleranssissa. Mielellään milliä enempää ei telin toteutuma saa heittää. Kun näitä on tehnyt paljon, aika helposti tulevat mitat kohdalleen, mutta alussa se teetti töitä. VIIMEINEN ARTIC-VAUNU MENEE BERLIINIIN Alkujaan Neuvostoliittoon tilattujen tavaravaunujen valmistukseen perustetun Otanmäen tehtaan tarina on vaiheikas, osa Rautaruukin ja Valmetin historiaa. Neuvostoliiton hajottua tärkein asiakas oli pitkään VR, kunnes vuonna 2010 Transtech aloitti raitio vaunujen valmistuksen. Asiakkaaksi tuli isoin raitiovaunutilauksin Helsingin kaupungin liikenne laitos HKL. Haastattelua tehtäessä Pikkarainen oli hitsaa massa viimeisen Helsingin Articraitiovaunun teliä. Tuon vaunun numero 73 osoite ei ole kuitenkaan Suomen pääkaupunki, vaan Berliini. Helsinkiin tehdyllä työnäytteellä on ollut vaikutusta siihen, että Kainuussa valmistettu raitiovaunu kiinnostaa KeskiEuroopassa. Otanmäen tehtaan omistaja on vaihtunut monesti. Viimeksi neljä vuotta sitten, kun Škoda osti tehtaan. Vuonna 2018 ja kuluvana vuonna Škoda Transtech on saanut satojen miljoonien eurojen tilauksia muun muassa Saksan Mann heimista ja Latviasta. Euroopan mittavien raide hankkeiden odotetaan tuovan runsaasti työtä Kajaaniin. – Toiminnassa on ollut ylä ja alamäkiä, mutta olen viihtynyt. Katto on pään päällä ja lämmintä. Palkan ovat maksaneet joka kerta, mainitsee Pikkarainen. – Nyt raitiovaunut ovat kovassa buumissa. Isoja projekteja on edessä. Aika näyttää, miten niistä selvitään. Uutiset tilauksista lämmittävät aina mieltä. ? Ompelija Kaisa Tolosesta tuli raitiovaunun varustelija. ? Juha Pikkaraisen ammatti teli hitsarina vaatii vakaata kättä. TRANSTECH OY PERUSTETTU 1985 PERUSTAJA Rautaruukki KOTIPAIKKA Oulu PÄÄOMISTAJA Škoda Transportation TUOTANTO Kiskokalusto, konepajatuotteet HENKILÖSTÖ 650 (2018), Otanmäen tehtaalla työntekijöitä noin 450 (2019) LIIKEVAIHTO 109,3 miljoonaa euroa (2017) Tekijä_2019_11__sisus.indd 32 6.11.2019 11.43
11/2019 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ Tekijä_2019_11__sisus.indd 33 6.11.2019 11.43
34 Tekijä 11/2019 TYÖ OPETTAA Transtechin varustelijoilla Jarno Mikkosella ja Kaisa Tolosella on yhteistä se, että he kumpikin ovat tulleet töihin vuokrafirman kautta. Mikkonen on ollut töissä kolme vuotta ja Tolonen vuoden. – Hain vuokrafirman kautta tänne. Silloin se oli normaali reitti. Täällä oli uusi linja alkamassa ja työvoimapula, Mikkonen kertoo. Nykyisin hän on vakituinen Transtechin mies. Varustelija asentaa mekaanisia komponentteja vaunuihin. Hänen mukaansa työpaikan pitkät tilauskannat näkyvät siinä, että ei ensimmäiseksi tarvitse miettiä mitä tekisi: varusteltavaa riittää. Töihin tullessaan Kaisa Tolosella oli ompelijan koulutus ja takana 12 vuotta pesulatyötä, mutta ? Teollisuusmittaaja Eero Hakola varmistaa, että hitsaukset ovat millintarkat. ennen viime marraskuuta hänellä ei ollut koulutusta tai kokemusta metallialasta. – Ala kiinnosti. Työ on opettanut, ja etumies ja työntekijät ovat opastaneet. Kuten ommellessakin piirustuksista katson, mitä pitää tehdä. Positiivinen kuva metallialasta minulle on syntynyt. Mielelläni jatkan työssä. MITTAAMINEN VARMISTAA TULOKSEN Eero Hakola työskentelee tehtaalla teollisuusmittaajana. Hänen työuransa alkoi Otanmäen kaivoksesta, jossa hän jo mittasi. Transtechilla hän on ollut tehtaan perustamisesta alkaen. Hakola tekee 3D-mittausta työvälineenään ”ehkä hieman normaalia parempi kamera”. – Siinä suunnittelijan tekemä 3D-kuvanto ja mittakuvanto painetaan päällekkäin. Kun alla on kuvina suunniteltu teli ja päällä mitattu teli, niin tavoite on, että niiden välillä ei ole poikkeamia. Se pystytään kuvista tarkistamaan jopa tuhannesosayksiköiden tarkkuudella. – Mittaus on tärkeää senkin takia, että nykyajan työrytmi on kova. Välillä tulee mittapoikkeamia, joita ei voi hyväksyä. Mittaaminen varmistaa tuloksen, sanoo Hakola. Transtechin tulevaisuuden näkymät ovat tilausten valossa sen historian parhaat. Tampereen ykkösvaiheen jälkeen vaununrakentamista työllistää Helsingin Raide-Jokeri ja isot Keski-Euroopan raidekalustohankkeet. Tilauksia, raitiovaunujen huoltosopimuksia ja niiden optioita on näköpiirissä 2030-luvulle asti. Hakola muistuttaa, että viime kädessä tehtaan tulevaisuus on kansainvälisen omistajan kädessä. – Meillä on omistaja, jolla on rahaa. Mutta tulevaisuutemme riippuu siitä, miten tärkeänä he pitävät tätä laitosta. ? Jarno Mikkonen asentaa komponentteja. Tekijä_2019_11__sisus.indd 34 6.11.2019 11.44
11/2019 Tekijä 35 Hiljaista tietoa tarjolla nuorille ”Transtechin henkilöstölle on yli 30 vuoden ajalta kertynyt sellaista hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa, mitä ei suoraan kouluista saa”, sanoo pääluottamusmies Jouni Lämpsä. TYÖSSÄ l Transtechilla ammattilaisia tarvitaan satoja lisää lähes joka toisen työntekijän eläköityessä kymmenen vuoden aikana. Osaamisen siirtämisestä nuo relle polvelle on pääluottamusmies Jouni Lämpsän mukaan tullut iso haaste. – Työpaikan hiljaista tietoa ja sosiaalista pää omaa pitää hyödyntää tulevina vuosina. Muuten on vaarana, että se menee porttien ulkopuolille. Lämpsän mielestä oppisopimus ammatillisten opintojen päätteeksi voisi olla malli, josta hyötyvät kaikki. – Kokeneetkin työtoverit saisivat uutta tietoa koulusta, ja oppisopimusoppilas saa työpaikan hiljaisen tiedon. Kun tuottavuutta Suomessa halutaan nostaa, kannattaa Lämpsän mielestä kuunnella työntekijää, joka on oman työnsä paras asiantuntija. – Jokaiselle, joka tekee työtä, toistoja tulee paljon. Työntekijä tietää, missä kohtaa kivi kengässä hiertää. Yhteistoimintaa työpaikoilla tarvitaan enemmän. Tiedon pitää kulkea paremmin. Tämä on hyvä ohje koko alalle. Transtechilla yhteistoiminta on Lämpsän mukaan ottanut isoja askelia eteenpäin. – Se vanha sanonta pitää paikkansa, että viisaat oppivat toisiltaan, keskinkertaiset kantapään kautta ja jääräpäät eivät opi milloinkaan. Parempaan suuntaan on meillä menty. Lämpsän mielestä Transtech on nuorille haasteellinen ja monipuolinen työpaikka. – Kun täällä tekee töitä, saa kattavan kuvan monenlaisista työtehtävistä. Vaativina esimerkkeinä hän mainitsee sähköasennukset, hitsaukset, asennukset, hydrauliikka-asennukset, koneistukset, särmäykset, osanvalmistuksen, verhoilun, ladun tarkastukset ja mittaukset, laadun tarkastukset ja mittaukset. Työtehtäviin tarvitaan hänen mukaansa erityyppisiä persoonia. – Töissä kaivataan naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja. Jos verrataan futismaajoukkueeseen, niin Litmanen ja semmoiset kaverit ovat pelin tekijöitä ja siihen tarvitaan juoksijoita ympärille. Pitää olla kokemusta ja lisäksi nuoruuden tietoa, taitoa ja intoa. Kaikkia tarvitaan. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Erilai suus pitää hyväksyä. Erilaisista persoonista tulee toimiva joukkue. Luottamusmiehen työssä Lämpsä sanoo pääsevänsä toteuttamaan työhyvinvointivalmentajan roolia. – Semmoinen toivomus minulla on, että saadaan ilmapiiri läpinäkyväksi ja reiluksi. Puhutaan asiat halki. Se on hyvän työyhteisön tunnusmerkki. Myös vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan, eikä syyllisiä saa etsiä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. – Hyvä työyhteisö on kaveruutta, keskustelua, vuorovaikutusta ja palautetta myös ikävistä asioista. Pitää osata kannustaa kaveria. Virheiden teon pitää olla sallittua. l ”Pitää osata kannustaa kaveria.” Tekijä_2019_11__sisus.indd 35 6.11.2019 13.37
36 Tekijä 11/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Syövän torjunnassa päivitys 3.0 Konepajat, valimot, kaivokset, puunjalostusteollisuus ja rakentaminen ovat aloja, joilla työntekijöiden suojelua syöpävaarallisilta aineilta tiukennetaan. EU:n syöpädirektiivin kolme päivitystä pannaan Suomessa täytäntöön muuttamalla asetusta työperäisen syövän torjunnasta vuoden 2020 alussa. T yössään syöpävaarallisille aineille altistuneiden työntekijöiden ASArekisteriä on pidetty vuodesta 1979. Edelleen kuitenkin vain pieni osa työperäisistä syövistä paljastuu ammattitaudeiksi. Työterveyslaitos on kehottanut lääkäreitä noudattamaan tarkemmin velvolli suuttaan ilmoittaa ammatti tauti epäilyistä AVI:lle. – Tyypillisesti syövän kehittyminen kestää kymmeniä vuosia. Vuosien takainen työperäinen altistuminen ei tule useinkaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkärikään osaa asiaa epäillä. STM:n neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski tuntee entisenä syöpätutkijana perinpohjin nämä ongelmat; syöpä ei jälkikäteenkään ilmoita, mistä se syntyi. Työperäisiin syöpiin sairastuu Suomessa arviolta 1 000 ihmistä vuodessa, mutta ammattitauteina korvataan noin 150, suurin osa niistä asbestin aiheuttamina. Suomessa EU:n syöpädirektiivin päivitykset toteutetaan muuttamalla valtioneuvoston asetusta työhön liittyvästä syöpävaaran torjunnasta. Asetuksen on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2020. Monissa syöpävaarallisissa aineissa on suomalaisilta työnantajilta jo nyt vaadittu hengitysilman altistuksen pitämistä HTP-arvojen alapuolella. Paljoakaan ei Saarikosken mukaan muutu lakeja noudattaneissa yrityksissä, sillä Suomen HTP-arvot ovat yleensä yhtä tiukkoja kuin uusissa EU:n sitovissa raja-arvoissa. – Suomessa on menty etukenossa. Mutta nyt kun HTP muuttuu sitovaksi raja-arvoksi, tämän raja-arvon rikkomisesta sanktiot ovat kovempia. Työsuojelutarkastajilla on nyt tuke vampia keinoja käytössään, Saarikoski arvioi. Sitovat raja-arvot tulevat nyt muiden muassa kvartsipölylle, kromi(VI)-yhdisteille, kovapuu pölylle, mukaan lukien koivun pöly, ja dieselpakokaasuille. – Kvartsipölylle altistuu Suomessa arviolta 48 000 työntekijää, esimerkiksi valimoissa, kaivoksissa ja rakennuksilla, Saarikoski kertoo niistä muutoksista, jotka koskevat kaikkein suurimpia työntekijäjoukkoja. Koivun ja muiden lehtipuiden pölylle altistuvien työntekijöiden luvuksi on puolestaan arvioitu 10 000. Suomessa uudistetaan myös edellä mainittua ASA-rekisteriä. ASA oli jäädä aineluettelossaan aina jälkeen, Saarikoski kertoo. Nyt ASA:n vaarakategoriat noudattavat EU:n aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettua CLP asetusta. Sitä päivitetään jatkuvasti. ASA-rekisteriin pitää vastaisuudessa ilmoittaa myös työprosesseissaan syöpävaarallisille aineille altistuvat. Esimerkiksi käy kuusiarvoinen kromi, jolle altistutaan erityisesti ruostumattoman teräksen hitsauksessa ja plasmaleikkauksessa. Uutta on myös se, että ASA koskee nyt kaikkia niitä, jotka altistuvat merkittävästi dieselpakokaasuille. Päivityksessä huomautetaan monien aineiden kohdalla myös ihon kautta saadun altistuksen syöpävaarallisuudesta. Tähän kategoriaan kuuluvat käytetyt moottoriöljyt, joilta kädetkin pitää tarkkaan suojata ihosyövän riskin takia. – Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoltotöitä tekeviä ja autoja moottoripyöräkorjaamoissa työskenteleviä. Painetta työolojen kohentamiseen pitäisi Saarikosken mielestä tulla myös itse työpaikoilta, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetuilta. – Tietenkin vaarojen torjuminen on periaatteessa työnantajan velvollisuus. Mutta on muistettava, että aineiden tai prosessien syöpävaaran havaitseminen on todella paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi vaikka sen havaitseminen, että tähän sirkkeliin tarvitaan suojalaite. Työsuojeluvaltuutetut voivat olla tekemässä havaintoja, toimia työnantajan tukena olojen parantamiseksi. l Lue Tekijän verkkolehdestä, miksi syöväntorjunta työpaikoilla jumittui EU:ssa pitkäksi aikaa paikoilleen: www.tekijälehti.fi ASA on Työtervey slaitoksen ylläpitämä rekisteri työssään syöpävaarallisille aineille altistuneista työntekijöistä AVI on Suomen aluehallintovirasto CLP-lyhenteellä tarkoitetaan EU:n asetusta aineluokituksesta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä HTP tarkoittaa haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia hengitysilmassa STM on sosiaalija terveysministeriö Pysy ajan tasalla! Seuraa www.tyosuojelu.fi ja www.teollisuusliitto.fi -sivustoja! ”Vuosien takainen työperäinen altistuminen ei tule useinkaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkärikään osaa asiaa epäillä.” VE SA RA N TA JA A KK O H EI KK IL Ä Tekijä_2019_11__sisus.indd 36 6.11.2019 11.44
l Yksityinen yritys on Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan lokakuun alusta hoitanut esimerkiksi hengitystä, kuuloa ja silmiä suojaavien henkilökohtaisten varusteiden testausta ja sertifiointia. Työterveyslaitokselta 12 henkilöä siirtyy yritykseen vanhoina työntekijöinä. – Minä olen kokenut, että henkilösuojainten testaus oli Työterveyslaitoksella ammatti maisissa käsissä ja sitä tehtiin hyvissä olosuhteissa ja hyvissä puitteissa. Hyvin toimivaa ei olisi siis pitänyt liiton työympäristöasiantuntijan Juha Sutisen mielestä rikkoa. Myyntimanööveri tuli Sutisen mukaan Teolli suus liitolle täytenä yllätyksenä. Hän ei ymmärrä Työterveyslaitoksen perusteluja testausja standardointityön yksityistämiselle. Perusteluissa mainitaan mahdollisuus kehittää suomalaista henkilösuojainosaamista ja ”ennen kaikkea skaalata tämä globaalisti merkittävään rooliin”. Yksityisellä puolella on Sutisen mukaan jo nyt osaamista suojainten kehittämisessä, ja kansainvälistyminen on hänestä toki myönteinen asia. Mutta kun valmistetaan ja testataan varusteita Suomessa, suomalaisille markkinoille, ei suojaintyön myymistä voida perustella väitteillä ”globaalista roolista”. Sutinen näkee yksityistämisessä vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle. – Kaikki testit pitää tehdä tiukkojen laboratoriomääritysten mukaan ja sellaisilla laiteilla, jotka nekin on tarkkaan määritelty. Tästä huolimatta markkinoille on jo aiemmin päässyt esimerkiksi CE-merkitty eli testistä läpi päätetty autonostin, joka voi kuitenkin romahduttaa auton alas. Sutinen muistuttaa, että vaikkapa kaasuilta suojaavan hengityssuojaimen sertifioinnissa tehty virhe voi merkitä samalla tavalla hengenvaaraa tai ammattitautiin sairastumista. – En epäile, etteikö suojaintoiminnan ostaneessa yrityksessä olisi osaamista ja ammatti taitoa. Mutta kaikkein parhaiten minusta voi riippumattomana testaajana toimia valtiollinen laitos, Sutinen arvioi. Työympäristöasiantuntija uskoo, että oman vaikeuskertoimensa tuo vielä se, että nyt Tulli ja yksityinen firma joutuvat sovitte lemaan järjestelmiään ja toimintakulttuurejaan yhteen. – Henkilösuojainten valikoima on valtavan laaja hanskoista alkaen, ja niitä tulee paljon EU-maiden ulko puolelta, Sutinen toteaa. Liiton työympäristöasiantuntijan mielestä pitäisikin pohtia vakavasti sitä, kannattaako työsuojelutoimintoja altistaa markkinoiden ja rahan määräiltäviksi. Työsuojelun valvontakin pitää tehdä lain mukaan riippumattomana politiikasta tai vaihtuvista hallituksista. – Nämä ovat poliittisia päätöksiä, mutta meillä pitäisi olla testaajat, jotka ovat niin lähellä riippumattomuutta kuin mahdollista. Pitäisi vetää raja, jonka yli ydintoimintoja ei yksityistetä, Sutinen vaatii. 11/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ SUOJAINTESTAUS YKSITYISELLE, MIKSI? Työterveyslaitos on myynyt henkilösuojainten testausja sertifiointipalvelut yksityiselle yritykselle. Yllätysmyynti voi vaarantaa testauksen laadun ja riippumattomuuden. TYÖ VAIKUTTAA SAIRAUSLOMAN PITUUTEEN POISSAOLOT Tutkimuksen mukaan eri puolilla Suomea kirjoitetaan eri pituisia sairauslomia samasta vaivasta tai sairaudesta. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, sillä työntekijän työ ja työolot tulee aina ottaa huomioon. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaan on oikeutettu työntekijä, joka on omaan työhönsä tai siihen lakisääteisesti verrattavaan työhön työkyvytön. Tämän vuoksi erilaista työtä tekevät voivat saada eri pituisia sairauslomia samallakin diagnoosilla. Muut kuin työ terveyslääkärit eivät yleensä myöskään tunne sairastuneen työntekijän työtä ja työolo suhteita. Mutta miten pitkää sairauspoissaoloa sairaudet ja vammat edellyttävät? Jotta lääkärit voisivat paremmin arvioida työntekijän sairausloman tarvetta, on lääkäreille nyt julkistettu Käypä hoito -suositus sairauspoissaolon tarpeen arvioin nista erilaisia työkyvyttömyys tilanteita varten. Suositus on hyvä, ja siihen on yhteen paikkaan koottu voimassa olevat säädökset, käytännöt ja ohjeet. Kuntoutuskin on huomioitu. Sairauspoissaolon (sairausloman) tarve suhteu tetaan edelleenkin siihen työhön, jota työntekijä tekee (sairausvakuutuslaki 8. luku §4) . Pieni miinus ohjeistuksessa on, ettei ”korvaavan työn” käsitettä ole tarpeeksi sidottu työehtosopimuksiin. MARJUT LUMIJÄRVI www.kaypahoito.fi Hae: ”sairauspoissaolon tarpeen arviointi” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Olen sairauslomalla. Työnantaja lopettaa pian palkan maksamisen, vaikka sairaus lomani jatkuu. Pitääkö minun hakea Kelan päivärahaa ja miten suuri se on? Työehtosopimuksesta näet, miten pitkään työnantajan tulee maksaa sinulle palkkaa. Päivien määrä riippuu työsuhteen pituudesta. Yleensä työnantaja on hakenut Kelalta päivärahaa koko sille ajalle, joka on merkitty lääkärintodistukseen. Jos näin ei ole, tai saat jatkoa sairauslomallesi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden loputtua, pitää sinun tehdä hakemus itse. Hakemus on mahdollista tehdä kirjallisesti tai verkossa. Liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus, josta voit ottaa vaikka valokuvan. Jos työkyvyttömyys alkaa vuoden 2019 puolella, Kelan päiväraha lasketaan vuoden 2017 tulojen perusteella. Päivärahojen taso paranee 2020, kun Kela alkaa laskea päivärahat tulorekisterin tiedoilla. Eli päiväraha määräytyy suoraan edeltävien 12 kuukauden tulojen mukaan. Kelan verkkosivuilla on laskuri, jolla voit arvioida päivärahan suuruuden. ? TESTAUKSEN PITÄÄ OLLA RIIPPUMATONTA! ASA on Työtervey slaitoksen ylläpitämä rekisteri työssään syöpävaarallisille aineille altistuneista työntekijöistä AVI on Suomen aluehallintovirasto CLP-lyhenteellä tarkoitetaan EU:n asetusta aineluokituksesta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä HTP tarkoittaa haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia hengitysilmassa STM on sosiaalija terveysministeriö Pysy ajan tasalla! Seuraa www.tyosuojelu.fi ja www.teollisuusliitto.fi -sivustoja! VE SA RA N TA JA A KK O H EI KK IL Ä PE N TT I O TS A M O Tekijä_2019_11__sisus.indd 37 6.11.2019 11.44
TERESA KVICK: Olemme tunteneet Mervin kanssa pitkään, mutta ystävystyminen tapahtui, kun Nokian Renkailla neuvoteltiin palkoista reilu kymmenen vuotta sitten, ja toimin luottamustehtävässä. MERVI RIIHILUOMA: Itse en ole ikinä ollut luottamusmies, mutta neuvotteluissa olen aina ollut tukena. Olemme Teresan kanssa samanhenkisiä. Jos emme ole samaa mieltä, niin pystymme puhumaan asiat halki ja loppupeleissä olemme samaa mieltä. TERESA: On tärkeää, että kumpikin perustelee mielipiteensä. Joskus aikanaan on sovittu, että jos toisessa jokin ärsyttää, niin sanotaan se suoraan. Vaikka oltaisiin eri mieltä, kunnioitetaan myös sitä, että toisen mielipide on erilainen. Ei se ole sen oikeampi tai väärempi kuin omakaan, se on vain erilainen. MERVI: Ei olisi ystävyyttä, jos toinen olisi alistettu. Pitää olla erilaisia mielipiteitä. On rohkeutta ja todellista ystävyyttä, että pystyy sanomaan, että miksi sää sanot noin. Meillä on semmoinen päätös, että se mitä täsä puhutaan, se puhutaan ja sitä ei sitten… TERESA: …huudella eteenpäin! MERVI: Ei puolin, eikä toisin. Sen takia arvostan Teresaa sydämeni pohjasta. KAVERI TÖNÄÄ PYSTYYN TERESA: Me tarkastamme renkaita. Mervi on kokenein. Meidän vuoron viisaus asuu hänessä. Hän on niin pitkään tarkastanut, että osaa sen vaikka unissaan. MERVI: Olen tehnyt sitä 41 vuotta. Työelämän aloitin 15-vuotiaana Nokian Paperitehtaan puolella. TERESA: Minä tulin tarkastukseen 18 vuotta sitten. Meidän vuorossa porukkahenki on mahtava. Sinne jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Ei tarvitse jännittää tai esittää mitään. Jos joku haluaa olla tietynlainen, se hyväksytään. MERVI: Meitä on neljä naista ja kaksi miestä. On sovittu, että kun lähdetään taukotilasta, mikään asia ei lähde oven ulkopuolelle. Naisten lisäksi myös miehet puhuvat kaikki asiat ja murheensa. Se on tiivis porukka. TERESA: Henki Renkailla työntekijöiden keskuudessa on ok, mutta viimeisten 12 vuoden yyteet ja jatkuva jännitys näkyvät ihmisissä. Ei ole hetken rauhaa, että voisi luottaa, että vielä ensi vuonnakin voi käydä töissä. Se on ollut rankkaa. Osa on ihan rikki. Kuitenkin jaksamisen pitäisi tänä päivänä olla tärkeä juttu. Pelastukseni on ollut Mervi ja hyvät ihmiset työporukassa. On ollut sellainen luottamus, että joku tönää pystyyn, kun meinaa kaatua. KAKSI ERI MAAILMAA TERESA: Eri-ikäisyys on rikkaus. Mervi tuntee rengas tehtaan historian ja osaa tuoda erilaisen näkökannan. MERVI: Tehdas on aivan eri laitos kuin 1978, kun 18-vuotiaana tulin. Silloin ei ollut kuin napsaus, ja kaikki olimme lakossa. Se iski kuin märkä rätti päin kuonoa, kun ei edes tiedetty, minkä takia lakkoon lähdettiin. Piti itse ottaa selvää. Olin nuori ja innokas, ja istumassa joka ainoassa neuvottelussa. Kun huudettiin lakko, syynä oli milloin mitäkin. Yleensä työnantaja nöyryytti luottamusmiehiä ja veti mielivaltaisia kuvioita. TERESA: Onhan maailma muuttunut. Lakko ei ole enää se ase, millä voi työnantajaa vastaan taistella. Rahalla ei ole kasvoja. Me olemme suuri pörssiyritys. Tuijotamme kvartaalia, emmekä osaa katsoa pitemmälle. Ennen maailma oli inhimillisempi. Silloin kaikki myrskyt eivät tulleet Suomen niemelle samalla lailla kuin nyt. Kun jossain Kiinassa sakkaa, se näkyy heti meillä. Silloin renkaita tehtiin lähipiiriin. MERVI: Työnantajan touhu ei näy lattiatasolla niin vahvana kuin 1970–80-luvuilla. Silloin työnantaja nöyryytti. Hekin ovat läksynsä lukeneet, ja ymmärtävät, että ihmisiä mekin olemme. Eivät he sillä tavalla tule enää sanomaan ulkonäöstä tai mistä tahansa. TERESA: Työnantajapuolta on koulutettu. Enää ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Ei silloin edes kukaan tiennyt, ettei tollai saa ihmisiä kohdella. MERVI: On hämmästyttävää, miten hienosti on elämä mennyt eteenpäin. On alettu arvostaa ihmistä. TERESA: Tietyissä asioissa kyllä. Ennen oli hyviä patruunoita, jotka pitivät työntekijöistä huolen. Nykyään ei ole sellaista kulttuuria. Heti kun vähän sakkaa, niin ei muuta kuin väkeä pihalle. Törkeä kohtelu on vähentynyt. Törkeys on erilaista nykyisin. ISTU ENSIN JA MIETI HETKI! TERESA: Mervi on opettanut minulle, että taipua saa, mutta taittua ei! MERVI: Nöyrä saa olla muttei nöyrtyä! Olen omille lapsille sanonut, että ole aina nöyrä. Älä pure ruokkivaa kättä, jos työnantaja antaa sinulle töitä. Mutta älä nöyristele! Taipua täytyy työelämässä, mutta taittua et voi tai se on menoa. TERESA: Näin se menee! Mervi on tuonut minuun sellaista rauhallisuutta, jota tarvitaan palkkaneuvotteluissa. Hän on sanonut, että istu ensin ja mieti hetki. MERVI: Jos sinä suutut, niin häviät. Jos työnantaja hiiltyy, me voitetaan. Näin se on mennyt. TOSI YSTÄVYYS KESTÄÄ TERESA: Me olemme erilaisia musiikkimakua myöten. MERVI: Erilaisuus on haaste. Yritän ottaa opikseni. Monta kertaa lopputulos on se, että mitä toinen sanoo, onkin hyvä juttu. TERESA: Jos ihminen on koko ajan kanssasi samaa mieltä, et saa siitä niin paljon irti kuin siitä, että hän on kanssasi eri mieltä. Silloin joudut haastamaan myös itseäsi, ja se toinen haastaa sinua. Se antaa paljon enemmän. MERVI: Meillä on hyvä ystävyys. TERESA: Ja se kestää hautaan asti ja senkin yli. MERVI: Ihminen säilyy muistoissa. On harvinaista, että tuntee semmoisen tyypin, josta voi vielä jälkeenpäinkin sanoa, että siinä ihmisessä olisi monelle opittavaa. l 38 Tekijä 11/2019 TYÖKAVERIT "Puhutaan asiat halki, poikki ja pinoon." ”Erilaisuus on vahvuus” Työtovereista on tullut toistensa parhaat kaverit. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA JYRKI LUUKKONEN Tekijä_2019_11__sisus.indd 38 6.11.2019 13.38
SARJA JATKUU. Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi 11/2019 Tekijä 39 TERESA KVICK Visuaalinen tarkastaja Varapääluottamusmies ja osaston luottamusmies Nokian Renkaat Oyj MERVI RIIHILUOMA Visuaalinen tarkastaja Työnopastaja Nokian Renkaat Oyj Tekijä_2019_11__sisus.indd 39 6.11.2019 11.44
Tekijä-lehti 11/2019, 13.11.2019 TYÖVAATE Alna • materiaali 100 % polyesteriä, 215 g/m² • Helly Tech® Performance • Primaloft® Black -lämpöeristys • hengittävyys lk 3 • EN 343 3,1 • EN 342, 0,328 m² K/W • väri: fl.keltainen/t.harmaa Talvityövaatteet Takki • EN ISO 20471 lk 3 • koot: S-3XL HH71394-369-S/3XL 179,Tarjoukset voimassa 31.12.2019 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Softshell takki • 100 % polyesteriä, 320 g/m² • EN ISO 20471 lk 3 • väri: fl.keltainen/musta • koot: S-3XL HH74272-369-S/3XL 129,Stretch housut • neljään suuntaan joustava kangas • 93 % polyamidi, 7 % elastaani, 315 g/m² • Cordura® polvisuojustaskut • lahkeet pidennettävissä 5 cm • EN ISO 20471 luokka 1 • väri: fl.keltainen/t.harmaa • koot: C46-C60 HH77471-369-C46/C60 149,Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Extrat Työvaatteet ICU Housut • irrotettavat joustavat olkaimet, takana vetoketju • EN ISO 20471 lk 1 • koot: C46-C62 HH71494-369-C46/C62 169,MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU T! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! Aidosti asiantunt evaa palvelua! Meillä hinnat sisältävät ALV 24% IKH_Tekija-lehti_210x297_131119.indd 1 30/10/2019 9.16 Tekijä_2019_11__sisus.indd 40 6.11.2019 11.44
TEOLLISUUDEN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISPANOSTUKSET KASVUSSA + 3 % Tutkimukseen ja kehittämiseen käytettiin 2,6 miljardia euroa LÄHDE: TILASTOKESKUS VUONNA 2018 JA RN O A RT IK A H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IO N EN A RI M Ä KE LÄ 11/2019 Tekijä 41 LYHYET TYÖSSÄ 11/2019 Tekijä 41 Tekijä-lehti 11/2019, 13.11.2019 TYÖVAATE Alna • materiaali 100 % polyesteriä, 215 g/m² • Helly Tech® Performance • Primaloft® Black -lämpöeristys • hengittävyys lk 3 • EN 343 3,1 • EN 342, 0,328 m² K/W • väri: fl.keltainen/t.harmaa Talvityövaatteet Takki • EN ISO 20471 lk 3 • koot: S-3XL HH71394-369-S/3XL 179,Tarjoukset voimassa 31.12.2019 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Softshell takki • 100 % polyesteriä, 320 g/m² • EN ISO 20471 lk 3 • väri: fl.keltainen/musta • koot: S-3XL HH74272-369-S/3XL 129,Stretch housut • neljään suuntaan joustava kangas • 93 % polyamidi, 7 % elastaani, 315 g/m² • Cordura® polvisuojustaskut • lahkeet pidennettävissä 5 cm • EN ISO 20471 luokka 1 • väri: fl.keltainen/t.harmaa • koot: C46-C60 HH77471-369-C46/C60 149,Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Extrat Työvaatteet ICU Housut • irrotettavat joustavat olkaimet, takana vetoketju • EN ISO 20471 lk 1 • koot: C46-C62 HH71494-369-C46/C62 169,MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU T! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! Aidosti asiantunt evaa palvelua! Meillä hinnat sisältävät ALV 24% IKH_Tekija-lehti_210x297_131119.indd 1 30/10/2019 9.16 LUETUIMMAT LOKAKUU www.tekijälehti.fi ? Kiteen sahalle olisi ostaja, Stora Ensolla ei myyntihaluja ? BLOGI Turja Lehtonen: Miksi järjestäytymisellä on merkitystä? ? Yhä useampi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle ? Euroopan työnantajat hyökkäävät sopimista vastaan ? REPORTAASI: Suomen Levy käynnisti metallilevyleikkaamon PALKKAKATSAUS JULKAISTU RAPORTTI Teollisuusliiton palkkakatsauksessa käsitellään muun muassa tämän syksyn palkkakartoitukseen osallistuneiden pääluottamusmiesten suhtautumista palkka-avoimuuteen ja palkankorotuksia liiton sopimusaloilla. Lisäksi katsauksessa esitellään Elinkeinoelämän keskusliiton tilastoja sekä Tilastokeskuksen Teollisuusliitolle tuottamia tilastoja. www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliiton-palkkakatsaus MUISTOT TALTEEN TYÖSTÄ MUISTITIETOKERUUT Teollisuusliitto ja Työväen Arkisto toteuttavat vuoden 2020 aikana Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruun, joka kokoaa liiton pitkäaikaisimpien jäsenten kokemuksia työuran varrelta. Muistitietoa kerätään Teollisuusliiton ja sen edeltäjäliittojen eläkeläisjäseniltä sekä työuransa 1960–1970-luvuilla aloittaneilta vielä työelämässä mukana olevilta. Keruuseen voit osallistua yksin tai porukalla: ? Kirjoita oma työntekoa kuvaava elämäkertasi, jolloin osallistut myös kirjoituskilpailuun. ? Osallistu työnteon muutosta koskevaan elämäkerralliseen haastatteluun tai porukkamuisteloon yhdessä työtovereittesi tai oman ammattiosastosi jäsenten kanssa. Lue lisää ja osallistu: www.tehdasperinne.fi MUISTOT TALTEEN JOHTAMISESTA Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS kerää muistoja johtamiskokemuksista. SKS kutsuu kirjoittamaan johtamiskokemuksistasi sekä johtamiseen liittyvistä mielikuvistasi tai havainnoistasi. Miltä tuntui olla johdettavana? Millaista on hyvä tai huono johtaminen? Kokemukset ja havainnot voivat liittyä työelämän ohella esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan, kouluun tai vapaa-aikaan. Lue lisää ja osallistu: www.finlit.fi/johtajat ? ? KAHVIA! NÄYTTELYT Suomalaisilla ja kahvilla on ainutlaatuinen suhde. Miten kaukana etelässä kehite tystä juomasta tuli lähes koko kansan suosima herkku? Näyttely käsittelee myös kahvintuotantoon liittyviä ongelmia, kahvin sääntelyä sekä nykypäivän muuttunutta kahvikulttuuria. Komuutti-galleria, Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere. Vapaa pääsy. KIRJAPAINOJEN KUUROT ESILLÄ Kuurot kirjatyöntekijät -näyttely kertoo kuurojen toiminnasta kirjapainoalalla 1900-luvulla Oskar Wetzellin perustamasta kirjansitomosta sekä kuurojen oman kirjapainon Oy Surdus Ab:n toiminnasta. Kuurojen hakeutuminen kirjapainoalalle 1900-luvun alussa merkitsi isoa muutosta ajattelussa kuuroille sopivista ammattialoista. www.tyovaenmuseo.fi Kuurojen museo, Valkea talo, Helsinki. 4.9.2020 asti. Avoinna pe klo 14–16 tai sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. OSAAJIA ETSIMÄSSÄ Teollisuuteen koneja metallialalle tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia ammattilaisia, mutta mistä ja miten he löytyvät? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia Teollisuusliiton Vaasan ja Keski-Suomen alueen verkostoseminaarissa. Lue lisää: www.tekijälehti.fi 24.11. ASTI Tekijä_2019_11__sisus.indd 41 6.11.2019 11.45
42 Tekijä 11/2019 HELSINKI-UUSIMAA PERHEPÄIVÄ 5.10. SIRKUS FINLANDIA HELSINKI Peetu, Toni, Sari ja Sara sirkuksen pauloissa Parasta oli kaikki, paitsi että jotkut esitykset naurattivat, ihmetyttivät ja jännittivät vielä enemmän kuin toiset. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PETRI PUROMIES Duo Garcian rakettiesitys jätti ihmetyksen valtaan. Miten ihmeessä he välttivät katsomoon sinkoutumisen? Tekijä_2019_11__sisus.indd 42 6.11.2019 11.45
LIITOSSA S ari Kinisjärvi ja tyttärensä Sara Karhinen sekä Toni Salo ja poikansa Peetu saapuivat Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen järjestämään Sirkus Finlandian perhe näytökseen odottavin mielin. – Sen verran käväisimme netissä etukäteen, että tiesimme, minne piti tulla. Ohjelmaan emme ole tutus tuneet. Se on mukavampi niin sanotusti lähteä puhtaalta pöydältä katsomoon, Toni ennakoi. – Saran kanssa olemme käyneet kerran aikai semmin sirkuksessa. Siitä on jo aikaa. Odotukset ovat iloiset ja jännittyneet, että mitä sirkus tänä päivänä tarjoaa, Sari jatkaa. – En oikeastaan tiedä, mitä odottaa, kolmannella luokalla koulussa oleva Sara pohtii. – Enkä minä. Katsotaan, mitä tapahtuu, kuudes luokkalainen Peetu päättää. TELTTA TÄYNNÄ TEOLLISUUSLIITTOLAISIA Perhenäytös järjestettiin 5. lokakuuta Helsingin Kaisaniemessä. Sirkus Finlandian teltan täyttänyt Teollisuusliiton 1 200päinen väki sai todistaa toinen toistaan hämmästyttävämpiä esityksiä. Areenalla nähtiin akro batiaa monessa eri muodossa, poneja, koiria, klovni, voimamies, robottimies ja päätä huimaava rakettiretki sirkusteltan katossa. – Kaikki esitykset olivat hyviä. Tykkäsin, Peetu summaa sirkusohjelman kokonaisannin. – Nauratti, kun koirista se yksi lähti aina eri suuntaan kuin muut ja kouluttaja yritti saada sen kiinni. Niistä poneistakin yksi vaan kiersi esteet, joiden yli muut hyppäsivät, Sara kikatti vielä näytöksen jälkeen. – Klovni oli ihan paras. Kolmetonnisella autolla yliajettu voimamies puolestaan oli todella hurja esitys, Sari kommentoi. – Mua ei jännittänyt, Sara toteaa. Tonin huomion kiinnitti muun muassa tuolien varassa monen metrin korkeudessa temppuja tehnyt akrobatia ryhmä Troupe Anhui . – Heillä oli tasapaino todella hallinnassa, Toni arvioi. – Joo, sitä tuolitemppua voitaisiin kokeilla sunnuntaina kotona, Sara ehdottaa. Saria, Tonia ja Peetua Saran ehdotus hykerryttää. – Jos käytetään tuoleja kotona ihan vaan istumista varten, Sari toppuuttelee. l Naruhyppely on taitolaji, ja hyvin näyttää pärjäävän kouluttaja Pat Clarrisonkin. Seremoniamestari Sebastian ja klovni André pääsivät Peetu ja Toni Salon, Sari Kinisjärven ja Sara Karhisen kanssa yhteiskuvaan. Lue verkosta mitä Sari Kinisjärvi ajattelee työn, perheen ja luottamustehtävien yhdistämisestä www.tekijälehti.fi 11/2019 Tekijä 43 Tekijä_2019_11__sisus.indd 43 6.11.2019 11.46
Varmista alennuksesi Teboililla jatkossakin Kirjoita viestiin: · Etuja sukunimi · Osoite, postinumero ja paikka · Puhelinnumero ja syntymävuosi · Saadaksesi ajankohtaisimmat tarjoukset ja edut puhelimeesi kirjoita numero 1 Tilaa maksuton Asiakaskortti maksutta numerosta 18252 Tekijä_2019_11__sisus.indd 44 6.11.2019 11.46
TOIMIJA LIITOSSA ERKKI MUSTAJÄRVI Kemian prosessihoitaja, pääluottamusmies Cabb Oy, Kokkola Kokkolan Kemiantyöntekijät ao. 597 ”Miten me suostuimme kikyyn?” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA KITI HAILA ERKKI MUSTAJÄRVI ”Nyt ollaan tiukasti kikyä vastaan. Mutta miten koskaan suostuimmekaan kikyyn? Ammattiyhdistysliike on keskiluokkaistunut liikaa. On haettu sopimusmyönteisyyttä ja unohdettu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, alkaen siitä, että palkankorotuksia ei ole tehty senteissä tai euroissa, vaan prosenteissa. Tämä suosii jo valmiiksi palkkataulukkojen yläpäässä olevia. EK ei enää neuvottele raamiratkaisuja. Keskitettyjen ratkaisujen aikaan pystyttiin sentään nostamaan huonoimpia palkkoja. JHL on nyt vaatinut [naisvaltaisille] aloilleen 20 pinnaa yli muiden. Teollisuusliitto ei ole ainakaan julkisesti sanonut, että se suhtautuisi tähän suopeasti. Selvää on, että EK edelleenkin vetelee taustalla naruja. En hyväksy ay-liikkeen nöyrtymistä poliittisten puolueiden talutusnuoraan. Ay-liikkeen tulee olla aina oppositiossa, oli hallitus mikä tahansa! Toiminta työpaikoilla kantaa ammattiyhdistysliikettä. Minä tuon aina esiin sen, että työntekijöiden ei kannata tuijottaa Helsinkiin. Katsokaa, miten me luottamusmiehet ajamme työpaikan asioita emmekä politisoi. Puutumme ongelmiin ja neuvottelemme niihin ratkaisuja työnantajan kanssa. Solidaarisuutta ansaitsevat muiden muassa Suomesta turvaa hakeneet pakolaiset. Yllytän ayliikettä oppositioon tässäkin asiassa ja toivon, ettei nykyinen hallitus jatkaisi Sipilän säälimätöntä linjaa. Mitä järkeä on siinä, että turvapaikanhakijoita makuutetaan pakolla vastaanotto keskuksissa, vaikka he haluaisivat tehdä töitä? Ja sitten laitetaan valtavasti henkistä pääomaa ja rahaa oikeuden istuntoihin ja käännytyksiin. Tällainen on valtavaa haaskausta. Minä ehdotan, että kaikille myönnetään viisumi neljäksi vuodeksi. Pakolaiselta edellytetään, että hän käy koulua tai töissä sinä aikana. Näitä sen sijaan, että sotaa paenneita ihmisiä roikotettaisiin neljä vuotta löysässä hirressä, he oppisivat suomen kieltä ja tekisivät töitä. Vaikka edes viisi kymmenestä saisi töitä, olisi se jo valtava säästö. Pakolaiselle voisi mahdollisesti hyväksyä ensimmäisessä työpaikassa alemman palkan, jonka pitäisi kuitenkin taata säällinen toimeentulo. Mutta työnantajalle tulisi velvollisuuksia! Hänen tulisi työllistää jatkossakin ja opettaa suomen kieltä. Sellaisia uusia ehtoja pitäisi olla. Kaihdan politikointia ay-liikkeessä, mutta heräämistä poliittiseen todellisuuteen en missään nimessä torju. Viime vaaleissa perussuomalaiset nappasivat aika monen työntekijän äänen. Mutta heidän talouspolitiikkansa voisi olla aika monelle yllätys. Aika monessa maassa, missä oikeistolaiset puolueet ovat vallassa, heikentävät ne johdon mukaisesti työntekijän asemaa. Niiden ideo logiaan kuuluu oikeistolainen talouspolitiikka.” Haastattelu tehtiin 7.10. Kunnon työn päivän seminaarissa eli kansainvälisen ay-liikkeen kampanjapäivän Suomen tapahtumassa. 11/2019 Tekijä 45 Varmista alennuksesi Teboililla jatkossakin Kirjoita viestiin: · Etuja sukunimi · Osoite, postinumero ja paikka · Puhelinnumero ja syntymävuosi · Saadaksesi ajankohtaisimmat tarjoukset ja edut puhelimeesi kirjoita numero 1 Tilaa maksuton Asiakaskortti maksutta numerosta 18252 Tekijä_2019_11__sisus.indd 45 6.11.2019 11.46
AMMATTIOSASTOJEN KEHITTÄMISVIIKON LOPUT TOIMINNAN PULSSI – ammattiosastojen kehittämisviikonloput Murikassa LIITTO KOULUTTAA 8.–9.2. Oulu Lappi 14.–15.3. Vaasa Keski–Suomi 25.–26.4. Kaakkois–Suomi Savo–Karjala 12.–13.9. Varsinais–Suomi Satakunta 10.–11.10. Häme – Pirkanmaa 14.–15.11. Helsinki – Uusimaa Onhan sinunkin ammattiosastosi mukana Murikan sykkeessä! Teollisuusliiton juhlavaltuusto päätti kesäkuussa 2019, että Murikka-opistossa järjestetään vuoden 2020 aikana kuusi ammattiosastoille suunnattua kehittämisviikonloppua. Kädenojennus on merkittävä, sillä samalla liitto sitoutui maksamaan kaikki järjestelyistä aiheutuvat kulut. Tulkaa porukalla kohtaamaan muita alueenne ammattiosastoissa toimijoita, hakemaan uutta sykettä ja virtaa osaston ja alueen yhteistoimintaan. Luvassa mm. ajatuksia herättäviä ja ehkä sykettä nostavia tietoiskuja, ammattiosastojen kehittämiskeskusteluista nousseita asioita sekä ideointia tulevaisuuden ammattiosastosta. Onko toimintamme pulssi yhteinen arvopohja vai mikä se on? Kukin osasto voi ilmoittaa maksimissaan kahdeksan hallituksen jäsentä. Mikäli ilmoittautumisia on runsaasti, liitto varaa itsellään mahdollisuuden rajoittaa osastokohtaista osallistumista. Osastojen kannattaa jo syksyn 2019 kokouksissa miettiä, ketkä lähtevät kehittämisviikonloppuun mukaan. Alueellisen verkostoimisen näkökulmasta kukin viikonloppu on suunnattu aluekohtaisesti: 46 Tekijä 11/2019 Kehittämisviikonloppuun ilmoittaudutaan koontilomakkeella osastokohtaisesti. Lomake löytyy osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/toiminnan-pulssi VESA HOLAPPA Murikka-opisto Rehtori Tampere Tekijä_2019_11__sisus.indd 46 6.11.2019 11.46
”Viisaus kumpuaa paikalla olijoista” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA KITI HAILA Ensi vuoden ammattiosastojen kehittämisviikon lopuissa Murikassa kirkastetaan toimintaa ja etsitään keinoja kiinnittää jäsenet tukevammin mukaan osaston toimintaan. Tavoitteena on päästä pois pelkkien sääntömääräisten kokousten ja pilkkikisojen järjestämisestä kohti oman toiminnan virkistymistä. – Tämä on liitolta kädenojennus osastoille, viikonloput ovat ilmaisia eikä ammattiosastojen tarvitse osallistua kustannuksiin. Joka viikonlopun aloittaa varmaankin jokin ajatuksia herättelevä alustus, mutta loppu on osallistujien varassa. Viisaus kumpuaa paikalla olijoista. Tavoitteena on miettiä ammattiyhdistysliikkeen arvoja ja sitä, mikä on ydintoimintaamme, Murikkaopiston rehtori Vesa Holappa kaavailee. Kolme kehittämisviikonloppua pidetään kevätkaudella, kolme syyskaudella 2020. Joka alueelta toivotaan ammattiosastojen hallituksista kahdeksaa henkilöä kustakin. Jos Murikan yhden hengen huoneiden kapasiteetti eli 100 henkeä ylittyy, ryhdytään osallistujamääriä rajoittamaan, Holappa toteaa kehittämisseminaarien käytännön kulusta. – Tämä ei ole lupaus, että viikonlopun jälkeen kaikki ongelmat osaston toiminnassa tulisivat taklatuiksi. Mutta tämä on jatkoa ammatti osastojen kehityskeskusteluille. Niissä on nähty, mitkä asiat hiertävät, kun useinkaan toiminta ei puhuttele tavallista rivijäsentä, varsinkaan nuoria jäseniä. – Viikonlopuissa yritetään löytää vielä kerran se, miksi ammattiosastot ja ylipäänsä ammatti yhdistysliike ovat olemassa. Jaetaan ideoita ja keskustellaan siitä, miten jäsensuhdetta tiivistetään. Viikonlopun aikana yritetään löytää sellainen yhteinen sävel alueen ammattiosastojen välille, että voidaan puhua jonkinlaisesta loppujulki lausumasta ja sitoutumisesta jatkamaan toiminnan päivitystyötä. – Aluetoimistot tulevat mukaan tämän työn seuraamiseen ja tukemiseen, Holappa lupaa. Murikkaopiston rehtori on hyvin tietoinen siitä, miten suuressa puristuksessa koko ayliike on. Työelämän rakenteet muuttuvat, ja työnantajat haluavat painaa työn ehtoja aina vain kehnom miksi kansainväliseen kilpailukykyyn vedoten. – Melkoisissa puolustusasemissa me olemme. Mutta voisivatko ammattiosastot löytää uusia yhteistyön muotoja? Voisivatko ammattiosastot tiivistää esimerkiksi vaikuttamistyötään ja edunvalvontaa alueellisesti, yhdessä, Holappa yllyttää miettimään uusia voimaantumisen keinoja. AMMATTIOSASTOJEN KEHITTÄMISVIIKON LOPUT 11/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA Arvoja pilkkimään kalastuskilpailujen sijaan! Sellaiseen yllyttää ammattiosastoja Murikan rehtori Vesa Holappa. VESA HOLAPPA Murikka-opisto Rehtori Tampere Tekijä_2019_11__sisus.indd 47 6.11.2019 11.46
48 Tekijä 11/2019 MAAILMA Ruotsin mallia arvostellaan RUOTSI Suomessa moni pyrkii työehtosopimuksissa kohti Ruotsin mallia. Siinä teollisuuden liittojen sopimukset asettavat palkankorotuksille rajat, joissa muutkin pysyvät. Ruotsissa on kuitenkin alettu pyristellä irti tästä mallista. Työehtosopimuskierroksen pohjan luo vuonna 1997 solmittu industriavtal eli teollisuussopimus. Siinä ovat mukana puuja graafisen alan GS, elintarviketyöläiset, teollisuusliitto IF Metall, insinöörien liitto sekä teollisuuden toimihenkilöiden Unionen. Tämä Facken inom industrin -yhteenliittymä määrittää käytännössä Ruotsin palkankorotukset. Linjaus tunnetaan nimellä märket . Järjestelyn vahvuutena nähdään se, että palkankorotukset asettuvat tasolle, jonka maan vientiteollisuus kestää. Tämä on kutistanut inflaatiota ja nostanut reaalipalkkoja. Kritiikki teollisuussopimusta kohtaan on kuitenkin kasvanut yhä äänekkäämmäksi. Selkeimmin sen muotoilee yhteistyöjärjestö 6F. Siinä ovat mukana rakennustyöväen, sähköalan, kiinteistötyöntekijäin ja maalarien liitot sekä julkisten palveluiden liitto Seko. 6F julkaisi moniosaisen raportin teollisuussopimuksen vaikutuksista. Sen mukaan nykyjärjestelmä ei kykene kaventamaan tuloeroja, se päinvastoin sementoi ne. Eniten ansaitsevat saavat suurimman hyödyn, 6F sanoo. Se laskee, että vuodesta SUKUPOLVISOPIMUKSESTA TYÖNTEKIJÄN OIKEUS ALANKOMAAT Metallija teknologiateollisuuden uusi työehto sopimus tuo 300 000 työntekijälle 7,93 prosentin palkankorotukset 28 kuukauden sopimuksella. Lisäksi he saavat 306 euron kertakorvauksen. Samalla työnantaja lupasi vakituisen työsuhteen 5 000:lle nyt Alankomaissa yleisellä joustavalla sopimuksella töitä tekevälle. Suuri voitto oli aiemmin henkilökohtaisesti sovittavan sukupolvisopimuksen muuttaminen työntekijän oikeudeksi. Nyt 60 vuotta täyttänyt työntekijä voi vähentää työaikansa 80 prosenttiin, saada 90 prosenttia palkastaan ja 100 prosenttia eläkkeestään. Näin avautuu töitä nuorille, joita ala kaipaa. Alle 21-vuotiaiden palkkoja nostettiin erityisesti. Työnantajien osuus eläkemaksusta nousee summalla, joka vastaa 3,65 prosenttia alan palkkapotista. KONE NOSTAA PALKKOJA 7,8 PROSENTTIA – ESPANJASSA ESPANJA Tammikuusta asti käydyt neuvottelut Kone Elevadores -yhtiössä Espanjassa päättyivät 7,8 prosentin palkankorotuksiin kolmen vuoden sopimuksella. Kone tarjosi alkujaan kahta prosenttia ja liitot vaativat yhdeksää. Sopimuksen takana olevat kolme liittoa vauhdittivat asiaa lakolla ja mielenilmaisulla huhtikuussa. Ne pitivät Koneen tarjousta osakkeenomistajien hyödyttämisenä, ei työntekijöiden. Lakko oli ensimmäinen yhtiössä ja nyt tehty työehtosopimus on toinen lajiaan. Liitot arvostelivat Kone Elevadoresia siitä, että se vei asian varhain sovitteluun tekemättä itse sopimusehdotusta. Tätä liitot pitivät pyrkimyksenä sivuuttaa neuvottelut. 1997 toimihenkilöiden ja työntekijöiden palkkaero on kaksinkertaistunut. Lisäksi miesvaltaiset alat ovat voittajia ja nais valtaiset häviäjiä. Toinen kritiikin kohde on se, että useimmat liitot ja alat ovat vailla vaikutusvaltaa sopimukseen. 6F vaatiikin teollisuussopimuksen romuttamista. Sopijoiden tulisi olla LO – Ruotsin SAK – ja toimihenkilöiden yhteistyöjärjestö PTK. Tämä parantaisi kotimarkkinasuuntautuneiden liittojen mahdollisuuksia vaikuttaa, 6F sanoo. Samalla joka tes-kierroksella määrättäisiin kunnon matalapalkkaerä kaikille alle 2 580 euroa kuussa ansaitseville. Nykyjärjestelmän puolustajat muistuttavat, että tämä on mahdollista nytkin. Vuonna 2016 kaikkiaan 130 000 apuhoitajaa sai kolmivuotisella sopimuksella yleistä linjaa selkeästi isommat korotukset. IF Metallin puheenjohtaja Marie Nilsson ei kannata teollisuussopimuksen romuttamista. Hän sanoo, että olisi erehdys repiä rikki 20 vuotta toiminut ja reaali palkkoja nostanut malli. Ensi vuonna Ruotsissa neuvotellaan 485 työehtosopimusta. Paperiliitto ja julkisen alan Kommunal ilmoittivat jo, että ne toimivat itsenäisesti, ilman LO:n linjauksia. Paperiliitto vaatii neljän prosentin korotuksia, Kommunal reilua korotusta hoitoalalle. HEIKKI JOKINEN Palkkasi on tulevaisuutesi, puolusta oikeuttasi siihen, julisti kolme espanjalaista liittoa keväällä. Lakko oli ensimmäinen Kone Elevadoresilla. Tekijä_2019_11__sisus.indd 48 6.11.2019 11.46
LIITON YHTEISTYÖKUMPPANI VAIHTUU JÄSENEDUT 1.1.2020 alkaen saat Teollisuusliiton jäsenkortilla alennusta polttonesteestä St1ja Shell-asemilla ympäri Suomen. Alennus ei koske Shell Express -asemia. Liiton tarjoama jäsenetu Teboil-asemilla lakkaa 31.12.2019. TARJOLLA URAPALVELU Teollisuusliitto on hankkinut jäsentensä käyttöön kattavat urapalvelut. Yhteistyökumppani UP Partnersin kanssa tuotettujen urapalveluiden tavoitteena on tarjota jäsenille tukea ja ohjausta työelämän eri tilanteisiin, esimerkiksi uuden työn etsimiseen, omaan kehittymiseen ja työhyvinvointiin. Verkkopalvelussa jäsenten käytössä on monipuolinen valikoima verkkokursseja, videoita, webinaareja sekä mahdollisuus varata puhelintai videovalmennusaika henkilökohtaiselle ohjaukselle. Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, ja se on jäsenten käytettävissä missä ja milloin tahansa. www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut MUISTA TEOLLISUUSLIITON JÄSENEDUT www.teollisuusliitto.fi/jasenedut MEMBERSHIP BENEFITS ALSO IN ENGLISH Members of the Finnish Industrial Union enjoy a wide range of union benefits, including guidance and training, settling disputes with employers, legal aid, as well as recreational and holiday activities, travel insurance and discounts for various services and commodities. www.teollisuusliitto.fi/en/membership-benefits MISTÄ SAA LIITON TASKUKALENTERIN? Teollisuusliiton maksuton jäsenkalenteri 2020 on tilattavissa liiton eAsioinnista. Saat kalenterin kotiin postissa. Tilaaminen onnistuu kirjautumalla verkkopankki tunnuksilla liiton eAsiointiin. Valitse kohdasta Jäsenedut > Kalenteri > rastita valinta ruutuun ”Tilaan”. Kalenterien postitus on alkanut. Jos olet jo aikaisemmin tilannut jäsenkalenterin, tilauksesi on yhä voimassa ja saat ensi vuoden kalenterin automaattisesti. Kalenteritilaukset myös jäsenpalvelusta, puh. 020 690 446. Teollisuusliiton jäsenmaksu ennakonpidätyksen alaisesta tulosta vuonna 2019 on... Vuoden 2020 jäsenkalenterissa ilmoitettu 1,49 % on virheellinen. l Teollisuuden työttömyyskassan eAsiointiin kirjaudutaan nyt joko kassan sivujen tai Suomi.fi -verkkopalvelun kautta verkkopankkitunnuksilla. Samalla Suomi.fikirjautumisella voi käyttää myös mm. Kelan ja TE-toimiston palveluita. EM M I KA LL IO 1,45 % 11/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA eAsioinnit ”HEI, HEI, HEI – KIKYLLE EI” Teollisuusnuorten päiviltä 2.–3.11. oli turha etsiä kilpailukykysopimuksen kannattajia. Kikyn lisäksi liiton nuoret keskustelivat Murikka-opistolla muun muassa oppilaitostiedotta misesta ja työsuojeluvaaleista ja pitivät hauskaa merirosvobileissä. Lue lisää ja katso kuvat: www.tekijälehti.fi VOITTAJAT SELVILLÄ KEILAMESTARUUS Teollisuusliiton 2. keilamestaruuskilpailut keilattiin Tampereella Kaupin Keilahallissa 30.9.–20.10. Keilaajia oli ympäri Suomea, kaukaisimmat tulivat Oulusta ja Joensuusta. Naisten sarjan voittaja oli Laura Aaltonen Porista, miesten Jorma Kupi Eurasta, veteraanisarjan Arvo Immonen Hämeenlinnasta ja parikilpailun Kari Lintunen ja Olli Mäkinen Tampereelta. Kilpailujen parhaasta sarjasta (ilman tasoituksia) vastasi Pasi Mecklin yhdeksän kaadon tuloksella 288. Vuonna 2020 pidettäviä keilamestaruuskilpailuja osastot voivat anoa Teollisuusliitosta. Lue lisää ja katso tulokset: www.teollisuusliitto.fi/keilamestaruus LIITTO KASSA Voit liikkua kahden eAsioinnin välillä kirjautumalla sisään verkkopankkitunnuksilla. Liiton puolella paina linkkiä Hae etuutta ja kassan puolella linkkiä Jäsenyys. VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta l Jäsenkortti 2020–2021, postitus on alkanut Jäsenkortit postitetaan erissä, joten kaikki jäsenet eivät saa sitä samaan aikaan. Kalenteri ei ole jäsenkorttikuoressa, vaan se postitetaan erikseen sen tilanneille. l Työttömyysajan ilmoittaminen Ilmoita aina jäsenyysyksikköön, kun siirryt Kelan maksamalle etuudelle (esim. työttömyyskassan maksaman enimmäismäärän jälkeen). Kela ei välitä näitä tietoja liittoon. l Eläkepäätöksen toimittaminen Jäädessäsi eläkkeelle lähetä kopio eläkepäätöksestäsi jäsenyysyksikköön, niin tarkastamme jäsenyytesi tilan ja mahdollisen vapaajäsenyyden. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? ? Tekijä_2019_11__sisus.indd 49 6.11.2019 11.46
50 Tekijä 11/2019 På Fluid-Bag gäller rotation Fluid-Bag tillverkar jättesäckar som fylls med hudsalva, motorolja, mediciner och sötsaker. Här har man också lyckats avtala lokalt om såväl bonussystem som att skippa arbetstidsförlängningen. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO I ntrycket är närmare laboratorium än fabrik då man stegar in i på det Solving-ägda Fluid-Bag i Jakobstad. Företaget har renoverat och byggt nytt under de senaste åren och väggarna glänser fortfarande vita. Företaget tillverkar stora säckar som används vid transport av vätskor, flytande och trögflytande. Standardprodukten rymmer 1000 liter vätska. I behållarna färdas till exempel smörjmedel, hudsalva, lim eller målarfärg världen över. – Vi tycker om att nämna att mintfyllningen i After Eight-chokladen transporteras i en fluidbag, säger huvudförtroendeman Björn-Johan Backlund. Backlund började jobba på Fluid-Bag år 2007 och nästan lika länge har han varit huvudförtroendeman för nuvarande Industrifackets medlemmar inom produktionen. Hygienkraven är höga och därför ska anställda och besökare klä på sig både hårnät och munskydd så att inte några hårstrån hamnar där de inte hör hemma. Redaktören med aningen sämre skäggväxt klarar sig med hårskydd på huvudet och labbrock den här gången. Produktionen sker i tre produktionslinjer. I det första skedet svetsas plastfolier ihop med värme och tryck, sedan åker de vidare till den så kallade draglinjen där man drar på den yttre väven på säcken. Det sista skedet utgörs av en genomförlig kvalitetsgranskning. Tumregeln är ”ju mer trögflytande vätska desto större utloppsrör”. Ingeborg Enbär jobbar för tillfället med det första arbetsmomentet, det vill säga svetsar hon ihop och fäster ventilerna på den innersta säcken. – Jag började jobba som sömmerska här för mer än 20 år sedan. På den tiden fanns sådana här. Det var ju stor skillnad på den tiden och inte trodde jag att jag skulle stå vid en maskin, säger Enbär. Inom produktionen roterar arbetsuppgifterna så att de anställda byter arbetsuppgifter med två till fyra timmars mellanrum. Kim Nylund har 15 år bakom sig Tekijä_2019_11__sisus.indd 50 6.11.2019 11.46
11/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET på Fluid-Bag. Han håller till vid draglinjen där man drar på den yttre väven på säcken. – Det här är det tyngsta jobbet inom produktionen, på svetslinjen är det litet lättare, säger Nylund. Nylund är skiftesförman och ansvarar för utbildningen för alla nya anställda inom produktionen. Sen i våras är det sju personer som anställts och Nylund har ansvarat för utbildningen. – Maskinerna har inte ändrats alls under min tid. Det är ju mer automatisering som gäller i framtiden, men då finns förstås risken att jobben ryker, funderar Nylund. Det var också här vid draglinjen som huvudförtroendeman Backlund inledde sin karriär på Fluid-Bag. – Jag jobbade på kontor innan jag började här. Jag gick ner fem kilo i vikt på en kort tid för man måste vara i gång hela tiden, säger Backlund som jobbade på en reklambyrå innan han sadlade om. JOBBET KAN BLI TUNGT Arbetarskyddsfullmäktige Kristian Brunell har en ungefär lika lång bana bakom sig på Fluid-Bag som Backlund, men han är inne på sin första period med hand om arbetarskyddet. – Medeltalet för hur länge människor jobbat här ligger på 13 år. Med tanke på arbetets art så är det bra, eftersom det är frågan ett ganska fysiskt ansträngande arbete. Speciellt då maskinparken börjar vara ganska gammal. Det handlar fortfarande långt om handarbete, säger Brunell. Tony West är den nyaste förstärkningen i teamet och enligt sin egen bedömning yngst på fabriksgolvet. Han håller till vid slutgranskningen och kvalitetsgranskar ”baggarna”, som man säger här. Han fyller dem med tryckluft, testar att de håller tätt och packar sedan ihop dem i kartonglådor. – Det är bra folk här. Dessutom är det ett skönt arbete då man får röra på sig. Jobbet ligger också på cykelavstånd från mitt hem, radar West upp de goda sidorna med jobbet efter ju månader i produktionen. West, som är datanom till utbildningen, var inte helt obekant med Fluid-Bag från tidigare då han sommarjobbat på lagersidan. – Jag har inga problem med skiftesjobbet. Vi körde nattskifte i våras, men det vara bara i tre veckor, säger West. I regel går produktionen i två skift. Fluid-Bag är ett renodlat exportföretag. De största kunderna finns ute i Europa och Nordamerika. Förutom Jakobstad har företaget också en fabrik i Thailand där den yttre väven på säckarna tillverkas. Dessutom grundade företaget ett försäljningskontor i USA för fyra år sedan, strax utanför Cincinnati i den amerikanska industrins hjärta i Ohio. – Jag har för mig att det är ungefär 96 procent som går på export för tillfället. De enda inhemska kunderna jag kan Huvudförtroendeman Björn-Johan Backlund (t.v) anser att det varit bra att man på Fluid-Bag klarat av att avtala lokalt bland annat om ett system för produktionsbonus där arbetstagarna tillsammans kan påverka. Arbetarskyddsfullmäktige Kristian Brunell till höger. ? Säckarna ska tåla tunga transporter och kvalitetsgranskas därför noggrant. Tony West jobbar med slutgranskningen. ? ? Jag började jobba här som sömmerska, säger Ingeborg Enbär som jobbat på Fluid-Bag i mer än 20 år. Nu har hon hand om att svetsa ihop den inre säcken. FLUID-BAG GRUNDAT 1984. Ägs idag av Solving HEMORT Jakobstad, grundat i Karleby VERKSAMHETSOMRÅDE Mer än 90 % går på export PRODUKTION: Säckar för transport av flytande och trögflytande vätskor PERSONAL 22 i produktion, runt 50 totalt i Finland OMSÄTTNING 8,9 miljoner (2018) Tekijä_2019_11__sisus.indd 51 6.11.2019 11.46
52 Tekijä 11/2019 komma tänka på rak arm är ett företag som samlar upp björksav och ett företag som tillverkar målfärg för vägmarkeringar. För tillfället går det rätt så bra för företaget vilket beror bland annat på att de största kunderna beställt mer än tidigare år. – Vi har en specialprodukt, som det kan vara svårt att sluta använda, när man väl börjat. Men och andra sidan kan tröskeln vara hög att ta den i bruk, säger Brunell. I ljuset av den senaste tidens diskussioner om arbetstiden bör det nämnas att man på Fluid-Bag experimenterat med sextimmars arbetsskift, men slopat det för runt fem år sedan. I praktiken innebar de kortare arbetsdagarna att också ”pekkasdagarna” inte fanns i det systemet. Arbetsgivaren bestämde dock senare om att återgå till åttatimmarsskift och frågan har inte kommit upp på alvar efter det. – De finns de som tyckte mycket om kortare skiften, inklusive jag själv, men många oroar sig för att det skulle innebära mindre betalt, säger Backlund. Kim Nylund jobbar vid draglinjen där den yttre väven dras över behållaren. På Fluid-Bag har man arbetsrotation och byter arbetsuppgifter med två eller fyra timmars mellanrum. – Sedan jag började har vi haft sju stycken samarbetsförhandlingar. Senast för ett år sedan. Då sade två anställda upp sig frivilligt. Den ena har kommit tillbaka och jobbar här igen medan den andra studerar, summerar huvudförtroendeman Backlund ihop de senaste samarbetsförhandlingarna. PLAST ÄR EN UTMANING – Det finns inga hinder för att återvinna materialet i säckarna. Huruvida kunderna gör det är en annan sak. En kund hade för flera år sedan gjort en reklamation men det kom fram att behållaren använts tolv gånger, säger Backlund. På råvarusidan har man satt fokus på att minska på mängden plast. Det här har man gjort genom att ett lager i Fluid-Bag innerbehållarens plastfilm bytts ut mot en modifierad version och på så vis har filmen kunnat göras en tredjedel tunnare. I praktiken betyder det här att det går åt ungefär 300 gram mindre plast per behållare. PÅ SVENSKA 23–24.11 Framtidens arbetsliv – FFC:s svenska seminarium, Clarion Helsingfors 1.2 2020 Startkurs för arbetarskyddsfullmäktige, Vasa Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/ svenska-kurser ARBETARSKYDDSVALET pågår som bäst. Kom ihåg att meddela de valda personerna till facket! Anmälan om arbetar skyddsfullmäktige finns på sidan: www.teollisuusliitto.fi/sv/ material/arbetarskyddsval FLERA LOKALA AVTAL l På Fluid-Bag har det gått bra att göra upp lokala avtal. Det gäller bland annat löneoch bonus system där arbets tagarna inom produktionen gemensamt ansvarar för slutresultatet. Arbetstidsförlängningen, arbetsmarknadshöstens heta potatis, har man också avtalat lokalt om här. – Den har vi nu under det sista året helt struntat i, och det har alla varit med på, säger huvudförtroendeman Björn-Johan Backlund. KOM PÅ KURS! Tekijä_2019_11__sisus.indd 52 6.11.2019 11.46
11/2019 Tekijä 53 FACKET Industrifacket sätter fart på förhandlingarna Förhandlingarna som inleddes i augusti hade inte framskridit till ett nytt avtal då kollektivavtalet löpte ut 31.10. Industrifacket utlyste övertidsförbud den 4 november. Övertidsförbudet berör samtliga arbetsplatser inom följande avtalsbranscher inom teknologisektorn: l Teknologiindustrin l Plåtoch industriisoleringsbranschen l Gruvbranschen l Försvarsministeriets arbetsplatser Under pågående övertidsförbud vägrar arbetstagare jobba övertid. Arbetsgivaren har i förhandlingarna hållit hårt fast vid att de oavlönade talkotimmarna som infördes i samband med konkurrenskraftsavtalet stannar kvar. Arbetsgivarna har inte avstått från sina krav på försämringar av arbetstagarnas ställning, rättigheter och arbetsvillkor. Beskrivande för arbetsgivarnas attityd är att de inte kommit till förhandlingsbordet med ett enda förbättrings initiativ gällande arbetsvillkoren. Industrifackets ordförande Riku Aalto bekräftar att arbetsgivarnas mål under förhandlingarna kännetecknats av ett gemensamt drag. Förslagen bygger på en vilja att smula sönder avtalssystemet och försämra arbetsvillkoren för de anställda. – Förslagen har gällt att förlänga arbetstiden, skära i lönerna, försämra de sociala bestämmelserna, försvaga förtroendemännens ställning och begränsa strejkrätten, säger Aalto. Dessutom har arbetsgivaren kommit till förhandlingsbordet med en nollinje gällande löneförhöjningar. – Arbetstagarna har burit sitt strå till stacken för företagens och Finlands konkurrenskraft. Det är rent utsagt ofattbart att tänka att arbetstagarna inte förtjänat sina löneförhöjningar, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Övertidsjobb förutsätter alltid ett godkännande av arbets tagaren. Arbetstagaren har rätt att vägra utföra övertidsarbete. Då en fackförening utlyst stridsåtgärden har arbetsgivaren inte rätt att säga upp eller häva anställningsförhållandet för en l ? Arbetsgivarsidan har upprepat sitt budskap inför de kommande avtals förhandlingarna: löneökningstakten måste växlas ned. Konjunkturprognoser och rapporter om växande arbetslöshet har sedan dess spelat dem i händerna. Facken inom industrin i Sverige – IF Metall, GS, Livs, tjänste manna facket Unionen och Sveriges Ingenjörer, ser också avmattningen i ekonomin och en långsammare tillväxt. Men de ser däremot ingen anledning att sänka nivån på lönehöjningarna. I november presenterade de sitt lönekrav, 3,0 procent. – Vi tar ansvar för en normering som ger både fler jobb och riktiga löneökningar, säger IF Metalls ordförande Marie Nilsson till Dagens Arbete. Förutom lönehöjningar går de svenska facken inom industrin till förhandlingar med tre krav för kollektiv avhandlingarna där man siktar på nya avtal 2020. AVTALSLÖST TILLSTÅND l ? Det gamla kollektivavtalets bestämmelser gäller i ett avtalslöst tillstånd. l ? Arbetsfredsplikt gäller inte. Stridsåtgärder, som övertidsförbud, är tillåtna. l ? Inga lokala avtal ingås. l ? På fackets webbsida finns en Frågor och svar -sida där de vanligaste frågorna om övertidsförbudet besvaras. l ? Telefonnumret till jouren är 020 690 447. Där svarar man på frågor under må–fre kl 8.30–15. Frågor kan även skickas in per e-post till lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi Detta var läget då tidningen gick i tryck 7.11. Industrifacket besluter och meddelar enskilt om varje stridsåtgärd. Följ med läget på Industrifackets webbsidor www.teollisuusliitto.fi/sv och www.tekijalehti.fi. Följ Industrifacket på facebook och twitter. person som deltar i arbetskonflikten. INDUSTRIFACKEN I SVERIGE KRÄVER 3,0 % ? Mer avsättning till deltidspension Deltidspension, eller flexpension, infördes 2013. Det ger rätt att gå ner i deltid från 60 års ålder. Facken inom industrin kräver en höjning av premierna som betalas in för deltidspensionen. ? Minska arbetsskadorna och förbättra rehabiliteringen Vid anställning, inhyrning, när någon fått ny befattning eller varit borta från arbetet en viss tid, kräver facken inom industrin att introduktion till arbetsmiljörisker, säkerhetsrutiner och arbetarskydd ges. ? Motverka negativa effekter av föräldraledighet Föräldraledighet ger negativ effekt på yrkes-, lön-, och karriärutveckling. Det drabbar främst kvinnor som tar ut merparten av föräldraledigheten. Facken inom industrin kräver en kartläggning av åtgärder för att förhindra de negativa effekterna. ÖVERTIDSFÖRBUD 4.11–15.11 Tekijä_2019_11__sisus.indd 53 6.11.2019 11.47
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Tekijä_2019_11__sisus.indd 54 6.11.2019 11.47
11/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 11/2019 Tekijä 55 HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_11__sisus.indd 55 6.11.2019 11.47
Herkullista, tuumasi ahven Päivät kotona sairaana tuntuivat pitkiltä, eikä aika oikein tahtonut kulua. Silloin Kauppila päätti kokeilla vanhan harrastuksensa elvyttämistä. Hän vuokrasi itselleen työhuoneen Vaasan Vaskiluodosta vanhan sokeritehtaan tiloista. Vuokra oli edullinen ja siihen kuuluivat myös lämmitysja sähkökulut, joten päätös oli helppo. Aluksi mies vietti pajalla vain pieniä hetkiä kerrallaan ja meni sitten kotiin huilaamaan. Kunnon kohentuessa vieheiden työstäminen alkoi sujua, ja nälkä kasvoi syödessä. Kauppila hankki pajalle entistä parempia työkaluja ja rakensi maalausja lakkauskaapit, joihin asensi imurit. – Työsuojeluvaltuutettuna olen tarkka turvallisuudesta. Imuri huolehtii, että maalin tai lakan huurut eivät pääse hengitysilmaan. Silti pidän vielä erikoissuodattimilla varustettua raitis ilmamaskia maalatessani. Terävillä työvälineillä työskennellessään Kauppila käyttää viilto suojahanskoja, ja vieheiden valuvaiheessa hänellä on aina hanskat kädessä lyijyn takia. AUTON OSASTA VIEHEEKSI Tasapainovieheet syntyvät käsityönä alusta loppuun. Työvaiheita on Kauppilan laskujen mukaan kolmisen kymmentä. Ensin hän valmistaa vieheen aihiolle muotin. Siinä ovat apuna lego-palikat, joista syntyy kehikko valumuotille. Itse muotti tehdään silikonin ja kumin seoksesta, johon Kauppila kaataa metallisulan joko omalla terassillaan tai mökillä. – Valu on tehtävä ulkona, koska siinä syntyy lyijyhuuruja. Kun seos on jäähtynyt, muotti avataan ja valuaihio siistitään puukolla. Vielä on jäljellä monta vaihetta, ennen kuin viehettä päästään koristelemaan. Valuaihio pohjustetaan probionaatilla niin monta kertaa, että pinta on sileä. Sitten aloitetaan maalaus. Raaka-aineena ovat vanhat autonrenkaiden tasapaino tuspalat. Kauppilaa naurattaakinsana leikki, että hän tekee tasapaino paloista tasapainovieheitä. – Yleensä maalaan pinnan ensin valkoiseksi, koska valkoisesta värit erottuvat parhaiten. Toisinaan lisään tässä vaiheessa hileitä ja muita erikoistehosteita. Viime aikoina Kauppila on tilannut muun muassa erilaisia pinnoitusmateriaaleja verkosta. Askartelutarvikkeissa on valtavasti valinnan varaa, vaikkapa hologrammirouhetta tai kiiltoteippiä kaikissa Mitä tekee pohjalainen mies, kun kaupasta ei löydy juuri sitä oikeaa pilkkiviehettä? No, tekee sellaisen itse. Tommy Kauppilan tasapainovieheisiin ovat ihastuneet niin ihmiset kuin kalatkin. TEKSTI NADIA PAAVOLA KUVAT JOHANNES TERVO O nko tuo pastakone? Maalipurkkeja, silikonimuottien materiaalia, erilaisia koristelutarvikkeita – Tommy Kauppilan vuokraaman 15 neliömetrin varastotilan hyllyillä on siististi laatikoihin järjesteltynä kaikkea, minkä voisi kuvitella liittyvän pilkkivieheiden tekemiseen. Mutta mitä ihmettä pastakone tekee näiden tavaroiden joukossa? Sillä ei suinkaan ole tarkoitus karkottaa yllättävää nälkää, vaan muokata koristeita tasapainovieheiden pintaan. – Haen kangaskaupasta tylliä ja rautakaupasta alumiini teippiä ja asetan ne tällä tavalla päällekkäin. Pastakone puristaa tyllin tiukasti alumiinia vasten, ja teipin pintaan jää kalan suomuja muistuttava kuvio, Kauppila kertoo. Hän aloitti pilkkivieheitten tekemisen jo vuonna 1994. Kalamies ei ollut tyytyväinen kaupan viehevalikoimaan, joten hän päätti tehdä itse parempia. Aiemmin hän oli tehnyt muutaman vaapun, joten perustietoa oli jo jonkin verran. Pian Kauppilan työkaveritkin halusivat hyväksi havaittuja tasapainovieheitä. Kun niillä alkoi nousta Vaasassa yli kilon painavia ahvenia, kiinnostus levisi kaveripiirin ulkopuolellekin. 12 vuotta mies teki talvisin tasapainopilkkejä iltaja viikonloppupuhteinaan. Sitten harrastus jäi pitkäksi aikaa elämäntilanteen muuttuessa. UUSI AIKA, UUDET TILAT Pari vuotta sitten Kauppilan elämä mullistui jälleen. Hän sairastui syöpään ja joutui sen vuoksi pitkälle sairauslomalle työstään ABB:n Länsi-Suomen alueen työsuojeluvaltuutettuna. 56 Tekijä 11/2019 HARRASTAJA Tekijä_2019_11__sisus.indd 56 6.11.2019 11.47
11/2019 Tekijä 57 VAPAALLA sateenkaaren väreissä. Glitteriä hänellä on hyllyllä viiden kilon satsi. Sitten maalataan, ja siinäkin vain mielikuvitus on rajana. Maalin päälle voi vielä tehdä lisää pintaa. – Mökillä tein kevennetyn pilkin, jonka päällystin aidolla ahvenen nahalla. Pinnoituksessa voi käyttää lähes mitä tahansa materiaalia, kunhan työn viimeistelee kestäväksi. Lopuksi viehe saa vielä lakkapinnan, ja sitten sille maalataan silmät. Takaosaan kiinnitetään perälevy, jonka liimauksen jälkeen vielä kerran lakataan. – Sellainen takuu näillä on, että kalan takia perälevy ei irtoa. Ja jos irtoaa, niin annan ilmaiseksi uuden. VERKKOKAUPPA HAAVEISSA Tommy Kauppilan vieheet tunnetaan pilkkipiireissä tuotenimellä Kauppilankoukut. Hän tekee yleensä 200–300 tasapainoviehettä talven aikana, ja niitä on myynnissä vaasalaisessa eräja kalastusliike Kurressa. Pilkkivieheitten tekeminen kokonaan käsityönä on hidasta, joten harrastusta ei voi sanoa rahasammoksi. Myynti kattaa nyt kulut, mutta Kauppila on miettinyt varovaista laajentamista verkkokauppaan. – Tuotteita on esillä Instagramissa ja Facebookissa, ja kiinnostusta olisi laajemminkin kuin Vaasan alueella. Verkkokaupan kautta näitä olisi helppo myydä. Missään vaiheessa hän ei ole kuitenkaan suunnitellut päivätyönsä jättämistä. Työ ABB:lla on mielekästä, ja harrastuksella on elämässä toisenlainen merkitys. Se tarjoaa vastapainoa työasioiden miettimiselle. – On hienoa saada puhelimeen viestejä, joissa minun tekemälläni vieheellä on noussut kymmenen kiloa ahventa. Kauppila ei itse nykyisin ehdi kalastaa yhtä paljon kuin aiemmin. Suosikkikala on edelleen ahven, ja niitä hän lupaa Kauppilankoukuilla nousevan. Entä mikä hänen tekemistään pilkkivieheistä on paras ja suosituin malli? – Suosikkeja on yhtä monta kuin ihmisiäkin, ja kalamiehillä on omat uskomuksensa siitä, millä vieheellä nappaa. Viime vuonna kiiskikuvio taisi kuitenkin olla eniten sekä ihmisten että kalojen mieleen. l TOMMY KAUPPILA Työsuojeluvaltuutettu ABB Oy Vaasa Tommy Kauppila elvytti rakkaan harrastuksensa sairauslomalla. Nyt virtaa riittää sekä töihin että pilkkivieheiden tekemiseen. Tekijä_2019_11__sisus.indd 57 6.11.2019 11.51
58 Tekijä 11/2019 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Miten hinnoille käy inflaatiossa? 2. Mitä ranskan kielen ilmaisu je t’aime tarkoittaa? 3. Kuka kirjoitti Saatanalliset säkeet ? 4. Mikä on moto ? 5. Mihin juhlapäivään liittyy ukrainalainen paska -niminen leivonnainen? 6. Kuka jalkapalloilija on tehnyt eniten maaleja Suomen maajoukkueessa? 7. Mitä nimeä käytetään eläinsadusta? 8. Kuinka kaukana kuu on maasta? 9. Mitä tuotteita entisessä Kyrönmaan Osuusmeijerissä valmistetaan? 10. Mitä taloustieteessä tarkoittaa disruptio ? VA ST A U KS ET : 1. N e no us ev at . 2. M in ä ra ka st an si nu a. 3. Sa lm an Ru sh di e. 4. H ak ku uk on e. 5. Pä äs iä is ee n. 6. Ja ri Li tm an en . 7. Fa ab el i. 8. N oi n 38 00 ki lo m et ri n pä äs sä . 9. A lk oh ol iju om ia . 10 . In no va at io n ai he ut ta m aa m ur ro st a m ar kk in oi lla . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekijä_2019_11__sisus.indd 58 7.11.2019 8.20
11/2019 Tekijä 59 ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12. VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_11_kansiarkki.indd 59 5.11.2019 8.57
Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergykantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Tekijä_2019_11_kansiarkki.indd 60 5.11.2019 8.57