Elämä kallis Hintojen nousu hirvittää, mutta liika säästäminen ruokkii lamaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 8 Palkankorotuksiin on varaa 30 Hirsitaloja mittatilauksena 40 Neuvottelemaan voi oppia 50 Förhandlingsbordet kallar igen 56 Runttaajan pelipaikalla 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 11/2022 Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 1 8.11.2022 14.14 8.11.2022 14.14
VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. FÖRTROENDEMANNAVAL 1.11–31.12 VI VÄLJER FÖRTROENDEMAN! ? ? ? På arbetsplatserna inom industrin väljs förtroendemännen i november–december. Förutom huvudförtroendeman väljs också vice huvudförtroendeman och förtroendemän. Förtroendemannaperioden är två år åt gången. ? ? Förtroendemännen representerar fackavdelningen och förbundet på arbetsplatsen. Förtroendemannen får använda arbetstid till att sköta de anställdas ärenden. I företag som anställer fler än 400 personer ska det finnas en huvudförtroendeman på heltid. ? ? Fackavdelningarna kan beställa material som behövs vid anordnandet av förtroendemannaval på Industrifackets webbsida www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 2 8.11.2022 13.26 8.11.2022 13.26
11/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ A N TT I J. LE IN O N EN KA N N EN KU VA EM IL IE U G G LA EM IL IE U G G LA VAALEISSA VAIKUTETAAN TOIMEENTULOON Ensi kevään eduskuntavaaleissa on pelissä jokaisen työntekijän tulevaisuus. On entistä tärkeämpää, keitä Arkadianmäellä istuu yhteisistä asioista päättämässä. ELÄMISEN HURJA HINTA KANSI Elinkustannukset ja korot nousevat, inflaatio laukkaa, ostovoima rapautuu. Moni miettii mistä vielä voisi säästää. Miten välttää talouden pysähdys ja uhkaava lama? HYVÄSSÄ HENGESSÄ JA MITTATILAUKSENA Hirsitaloteollisuus on uusi työehtosopimusala, jonka yritykset toimivat aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä. Yksi alan yrityksistä on Kontiotuote, joka valmistaa räätälöityjä hirsirakennuksia Pudasjärvellä. 10 ? Joona Klemetti valvoo sormiliitoskonetta Kontiotuotteen tehtaalla. 24 TU O M A S IK O N EN 30 Tekija?_2022_11_sisus.indd 3 Tekija?_2022_11_sisus.indd 3 9.11.2022 15.05 9.11.2022 15.05
4 Tekijä 11/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .12 . 30 Hyvä henki ja sopiminen miellyttävät Kontiotuotteella 38 TYÖYMPÄRISTÖ Usko ja työ yhteensovitetaan tasa-arvolla 40 KURSSIT Pohjoisen luottamushenkilöt harjoittelivat neuvottelua ja sopimista 42 LIITTOKOKOUS 2023 Äänioikeutetut ja liittokokousesitykset 43 STIPENDI Liitto tuntuu hyvältä edunvalvojalta, sanoo liiton stipendin saanut Kalle Railo 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies Markus Laukkanen 56 HARRASTAJA Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Satu Lampela 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Strategian kulmakivet, osa 3: Yhteiskuntavaikuttaminen 08 TYÖEHTOSOPIMUKSET Teknossa ja kemiassa neuvotteluihin uusista työehtosopimuksista 10 KANSI Elämä kallistuu, mistä vielä tinkiä? 18 KOKIJA Pertti Lappalainen voitti oikeusjutun liiton avulla 22 VIERAILIJA Sparraaja Juha Heikkala 24 Eduskuntavaaleissa on kyse työelämän pelisäännöistä 29 Lyhyet ? HARRASTAJA "Parasta lajissa on kontakti. Mikään ei ole parempaa kuin taklata toinen tonttiin”, sanoo amerikkalaista jalkapalloa harrastava Satu Lampela. STIPENDI ”Olen todella kiitollinen stipendistä. Kellosepän erikoistyökalut ovat kalliita”, sanoo liiton stipendin saanut Kalle Railo. ? OIVALTAJA ”Kolmen kuukauden kurssin tes-simulaatio oli hyvin todentuntuinen harjoitus”, kertoo KSPT-Insulationin pääluottamusmies Markus Laukkanen. 56 43 50 I TIDEN Dags för avtalsförhandlingar inom teknologioch kemibranscherna 52 FACKET Praktikanterna lär för arbetet och livet på Industrifacket 54 BRIEF IN ENGLISH Joint goals for the coming years 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA PA TR IK LI N D ST RÖ M H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN JO H A N N ES TE RV O Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. 45 46 MAAILMA Inflaatio vaikeuttaa sopimista muuallakin 49 Lyhyet Tekija?_2022_11_sisus.indd 4 Tekija?_2022_11_sisus.indd 4 9.11.2022 15.06 9.11.2022 15.06
11/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.11.2022 Vuoden tärkein valinta työpaikoilla T eollisuuden työpaikoilla valitaan marrasja joulukuun aikana luottamusmiehet. Toimikausi on kaksi vuotta. Työntekijöiden kannalta kysymyksessä on vuoden tärkein valinta työpaikoilla. Luottamusmiehet ovat työntekijöiden edustajia, neuvottelijoita, sovittelijoita ja viestinviejiä, kun työntekijöiden työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja työpaikkojen yhteistoiminnallisia asioita käsitellään yritysten johdon edustajien kanssa. Luottamusmiehet ovat toisaalta korkealle arvostettu, mutta toisaalta myös aliarvostettu voimavara. Luottamusmiesten sekä ammattiliittojen jäsenyyteen perustuvan luottamushenkilöjärjestelmän arvostus näkyy selvimmin niillä työpaikoilla, joissa johdon ja henkilöstöryhmien välinen yhteistoiminta on nivottu osaksi työkulttuuria. Avoimuus ja vuorovaikutus kantavat hedelmää työoloissa, töiden sujuvuudessa ja tuloksen teossa. Luottamusmiesten sekä luottamushenkilöjärjestelmän vähättelyä puolestaan esiintyy sellaisilla työpaikoilla, joissa työntekijöitä ei nähdä voimavarana ja osaavina toiminnan kehittäjinä. Sen sijaan työntekijöitä kohdellaan joukkona, jonka tehtävänä on toimia ylhäältä alaspäin annettujen ohjeiden ja määräysten toteuttajina. Osallistamiselle, yhdessä suunnittelemiselle ja yhteistoiminnalle ei anneta arvoa. Edellä kuvattu kaksijakoisuus on pelkistetty ja ehkä kärjistäväkin, mutta kokemuksiin perustuvat käytännön esimerkit löytyvät työelämästä. Ääripäät ovat kaukana toisistaan. Työpaikkojen sujuva yhteistoiminta lähtee liikkeelle luottamusmiesten valinnasta. Valituksi tulleet luottamusmiehet saavat tehtävän hoitamisessa tarvittavan Teollisuusliiton järjestämän koulutuksen. Lisäksi heillä on käytössään suora yhteys liiton asiantuntijoihin. Työehtosopimusten sisältöjä ja tulkintoja tai työpaikan edunvalvonnan kehittämistä ja paikallista sopimista ei siten tarvitse pähkäillä yksin, vaan apua on aina tarjolla. Luottamusmiehillä on käytössään myös suora yhteys Teollisuusliiton jäsenten työttömyysturvapalvelut tuottavaan A-kassaan ja sen tarjoamaan neuvontaan. Luottamusmiesten kertoman mukaan tehtävän hoitaminen on vaativa, mutta avartava kokemus. Erityinen arvo annetaan koulutuksissa ja muissa liiton tilaisuuksissa luontevasti tapahtuvalle verkostoitumiselle muiden luottamustehtäviä hoitavien ihmisten kanssa. Verkostoitumisen rinnalla luottamusmiehillä on mahdollisuus vaikuttaa, oppia ja viedä asioita omalla työpaikalla parempaan suuntaan. Mekaanisessa metsäteollisuudessa luottamusmiesten määrä on jo lähtenyt nousuun. Muut teollisuuden alat voisivat pistää siitä vielä paremmaksi. Erinomainen tavoite on saada luottamusmies jokaiselle teollisuuden työpaikalle. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi "Nyt jos koskaan, ensi kevään eduskuntavaalien alla, on oikea aika rummuttaa teknisen työn arvostuksen, opetuksen ja tuntimäärän lisäämistä. Toivottavaa on, että puolueet ja kansanedustajaehdokkaat ottavat tavoitteekseen teknisen työn ja tekstiilityön tasavertaisen opetuksen sekä yksilön opiskelu-uraa tukevan valinnaisuuden palauttamisen peruskouluihin." HANNU SILTALA Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Tekija?_2022_11_sisus.indd 5 Tekija?_2022_11_sisus.indd 5 9.11.2022 15.06 9.11.2022 15.06
Viesti kuuluu ja vaikuttaa T eollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut. Uuden strategian valmistelussa on neljä kulmakiveä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteiskuntavaikuttaminen on liiton näkökantojen pitämistä esillä. Käytännössä vaikuttaminen on esimerkiksi median ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa keskustelua sekä erilaisia tiedotustilaisuuksia. – Pitää tunnistaa muutos tai tarve muutokselle ja muodostaa kanta ja näkökulmat. Tämän jälkeen aletaan viedä viestiä eteenpäin, Nevaranta kertoo. LAAJAT VAALITAVOITTEET Eduskuntavaalit lähestyvät ja työmarkkinoilla on noussut esiin puutteita, joita on mahdollista paikata lainsäädännöllä. Työehtojen yleissitovuuden määritelmän päivittäminen on yksi Teollisuusliiton vaalitavoitteista. Tällä hetkellä mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä noin 95 prosenttia on Teollisuusliiton solmimien yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä. Siltikään alalle ei nykylainsäädännön piirissä voida julistaa yleissitovia kaikkia alan yrityksiä koskevia työehtoja. – Lainsäädäntö ei jousta, vaikka alalla on selvästi edustavat ehdot, Nevaranta toteaa. Eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluvat myös muun muassa ostovoiman tukeminen, työmarkkinarikollisuuden kitkentä, luottamusmiesten aseman vahvistaminen sekä teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen. Asialistalla on myös teollisen työn kunnianpalautus. Teollisuusalat kärsivät työvoimapulasta, vaikka tänä päivänä monet teollisuuden työt ovat keskipalkattuja korkean teknologian töitä. Vientivetoisessa kansantaloudessa teollisuus on liikkeellepaneva voima. – Ilman teollisuusliiton jäsenten työtä ei ole hyvinvointivaltiota, Nevaranta sanoo. Tavoitteet on tärkeää pitää keskusteluissa ennen vaaleja, ja erityisen tärkeää on pyrkiä saamaan omat tavoitteet Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. – Työ alkaa 3. huhtikuuta 2023, kun nähdään, ketkä ovat kansanedustajat ja mitkä ovat suurimmat puolueet, Nevaranta toteaa. Yhteiskuntavaikuttaminen vaatii myös kärsivällisyyttä. Suomalaisessa järjestelmässä hallituksissa on yleensä monta puoluetta, joten uudistukset syntyvät pala kerrallaan kompromissien kautta. – Vaikka on selkeä tavoite, kuten alipalkkauksen kriminalisointi, poliittisessa ympäristössä sen toteuttaminen saattaakin muodostuu hankalaksi, Nevaranta antaa esimerkin. Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Yhteiskuntavaikuttaminen on liiton kantojen muodostamista ja tavoitteiden ajamista esimerkiksi hallitusohjelmaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA 11 AVAAJA 6 Tekijä 11/2022 Tekija?_2022_11_sisus.indd 6 Tekija?_2022_11_sisus.indd 6 9.11.2022 15.06 9.11.2022 15.06
KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA JOUSTAVA Yhteiskuntavaikuttamisen tapaan vaikuttaa suuresti se, millainen hallitus Suomessa on vallassa. Liiton viisivuotisen strategian kirjoittamisen haasteena on, ettei etukäteen voi tietää, millainen hallitus on vallassa vaalien jälkeen vuonna 2023 tai 2027. – Työhömme vaikuttaa keskeisellä tavalla, minkä värinen hallitus muodostetaan, Nevaranta sanoo. Strategia linjaa Teollisuusliiton toimintaa, joten ammattiosastoilta toivotaan liittokokousesityksiä siitä, mihin suuntaan liittoa ja yhteisiä tavoitteita halutaan kehittää. – Haastaisin ammattiosastot pohtimaan asioita laajasti, Nevaranta sanoo, ja toivoo aloitteita kuitenkin tehtävän matalalla kynnyksellä. Liittokokouksen käsiteltäväksi annettava strategialuonnos kirjoitetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta. Hyvä strategia on sekä käytännönläheinen että joustava. – Tämä on strategiatyössä haaste. Miten strategia on tarpeeksi konkreettinen, mutta ei lukitse vaihtoehtoja, Nevaranta toteaa. VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA – Yhteiskuntavaikuttamisen merkitys on kasvamassa. Asioita edistetään muuallakin kuin tes-pöydissä, sanoo kehityssuunnittelija VeliPekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. Työpaikoilla luottamusmiehet ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa työntekijöiden edunvalvonnassa. – Luottamusmiesten aseman vahvistaminen on avain siihen, että onnistutaan työmarkkinatoiminnassa ja järjestöllisessä vahvuudessa, Heino viittaa strategian muihin kulmakiviin. Yhteiskuntavaikuttaminen on valtakunnallista, alueellista ja paikallista. – On todella tärkeää, että osastot ja jäsenet alueillaan edistävät aktiivisesti esimerkiksi oman kotikunnan teollisuuspolitiikkaa, Heino sanoo. Jokainen jäsen voi olla yhteiskuntavaikuttaja äänestämällä vaaleissa työntekijöiden puolella olevia puolueita ja ehdokkaita. Sillä on merkitystä, kun Teollisuusliiton noin 200 000 jäsentä käyttävät äänioikeuttaan. – Tällä jäsenmäärällä voidaan ratkaista vaaleja, Heino sanoo. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä. JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS YH TE ISK UN TA VA IK UT TA MI NE N TYö MA RK KIN ATO IM INT A MAHDOLLISTAJAT: Jäsenet Osaaminen Viestintä Tietojärjestelmät Liiton talous Osa 3: Yhteiskuntavaikuttaminen STRATEGIAN KULMAKIVET 11/2022 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_2022_11_sisus.indd 7 Tekija?_2022_11_sisus.indd 7 9.11.2022 15.06 9.11.2022 15.06
Yrityksillä on varaa palkankorotuksiin N euvotteluasetelma laajentui myös tekstikysymykset sisältäväksi siksi, että osapuolet eivät saavuttaneet yhteistä näkemystä viimeksi solmittujen työehtosopimusten toisen vuoden palkankorotuksista. – Teknologiasektorin palkkaratkaisuneuvottelut päättyivät 14. lokakuuta tuloksettomina. Jäimme palkkatavoitteissa työnantajien kanssa kauas toisistamme. Näkemyksemme on, että yrityksillä on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvin varaa palkankorotuksiin. Kulunut vuosi on useimmilla yrityksillä mennyt hyvin tai jopa erinomaisesti. Vaikka tilanne yrityksissä hieman heikkenisikin, hallaa niille ei ole muodostumassa, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen tiivistää. Virtanen muistuttaa, että yritysten suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä työvoiman ja materiaalien saatavuudessa. – Kysynnän hiljentyminen tulee yritysten mukaan vasta näiden jälkeen. Toisaalta on suhdanne mikä tahansa, niin aina on joukossa yrityksiä, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Teollisuusliiton tavoite 9. marraskuuta käynnistyneissä neuvotteluissa on selvä. – Haluamme turvata jäsentemme ostovoiman mahdollisimman hyvin elämisen kustannusten noustessa, Virtanen toteaa. NORMAALI VALMISTAUTUMINEN Teollisuusliitto pyysi heti palkkaneuvottelujen kariuduttua ammattiosastoilta esitykset työehtosopimusten uudistamiseksi ja sopimuskierroksen neuvottelutavoitteiksi lokakuun loppuun mennessä. – Vaikka neuvottelujen kohteena olevien asioiden kirjo laajentui, voi asetelman arvioida normaaliksi. Me teemme omat valmistelumme ja työnantajat hoitavat omansa. Siitä siirrytään eteenpäin varsinaisiin neuvotteluihin, Virtanen kuvailee. – Astetta vaikeammaksi neuvottelut kuitenkin nyt muodostuvat, kuin jos olisi sovittu vain palkoista. Tekstikysymyksissä ei ole viime aikoina isompia harppauksia otettu ja nyt sekin puoli tulee käsiteltäväksi. – Teknologiateollisuudessa vaikeusastetta nostaa se, että perhevapaauudistus on vielä kokonaan sopimatta. Siitä neuvottelimme työnantajien kanssa keväällä muutaman kuukauden ajan, mutta yhteiseen näkemykseen emme päässeet, Virtanen kertoo. Vuoropuhelua on työnantajien kanssa Virtasen mukaan käyty koko ajan asiallisessa hengessä. – Miksei tästä voitaisi siltä pohjalta tulokseen päästäkin. Toisaalta on varauduttava siihen, että tulos ei synny helpolla. Siksi jokaisen työntekijän pitää olla valmis puolustamaan omia työehtojaan, jos neuvottelut oikein tiukkaan kulmaan ajautuvat. NEUVOTTELUKULTTUURIA KEHITETTÄVÄ Teollisuusliiton tavoite on ollut ja edelleen on saada uudet työehtosopimukset valmiiksi ennen kuin edellisten sopimusten voimassaolo päättyy. – Sopimuskulttuurissamme huono asia on se, että työnantajat eivät näytä tulevan tosissaan Teknologiasektorilla ja kemian alalla käydään täysimittaiset neuvottelut uusista työehtosopimuksista. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA USEITA NEUVOTTELUPÖYTIÄ Teknologiasektorin neuvoteltavat työehtosopimukset ovat 1) teknologiateollisuus, 2) malmikaivokset, 3) peltija teollisuuseristysala ja 4) tekninen huolto ja kunnossapito. Kemian sektorin neuvoteltavat sopimukset ovat 1) autonrengasala, 2) Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät, 3) harjaja sivellinalat, 4) jakelu, 5) jalometalliala, 6) kemian perusteollisuus, 7) kenkäja nahkateollisuus, 8) kumiteollisuus, 9) lasikeraaminen teollisuus, 10) lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala, 11) mediaja painoalan työntekijät, 12) muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, 13) suorajakelu, 14) tekstiilija muotiala, 15) tekstiilihuoltoala, 16) veneenrakennusteollisuus, 17) viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry ja 18) öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus. Joulukuun puolivälissä neuvottelupöytään astuvat 1) maaseutuelinkeinot, 2) puutarha-ala, 3) turkistuotantoala ja 4) viherja ympäristörakentamisala. Näillä aloilla sopimukset päättyvät tammikuun lopussa. 8 Tekijä 11/2022 TYÖEHTOSOPIMUKSET Tekija?_2022_11_sisus.indd 8 Tekija?_2022_11_sisus.indd 8 9.11.2022 15.06 9.11.2022 15.06
neuvottelupöytään ilman paineistamista. Tämä näkyy heidän toiminnastaan, että paine pitää olla, jotta sopimus saadaan aikaiseksi. Näyttää siltä, että siellä jäsenyritykset ajattelevat, että rahaa jaetaan löysästi, ellei vastapuoli aloita ensin painostustoimia. Ja sitten he moittivat meitä julkisuudessa, että miten noiden kanssa voi neuvotella, kun ne aina julistavat näitä uhkia, Virtanen sanoo. – Tähän pitää saada muutos. Parempi olisi, että voisimme neuvotella ilman paineistamista ja niin, että sopimuskaudet seuraavat katkeamatta toisiaan. ”YHDESSÄ PÄRJÄÄMME, KUTEN ENNENKIN” Kemian alan neuvottelut voimassa olevan työehtosopimuksen toisen vuoden palkankorotuksista kariutuivat syyskuun lopussa. – Jäimme työnantajan kanssa kauas toisistamme. Me halusimme rakentaa jäsenillemme riittävän puskurin inflaatiota vastaan ja saada vuoden rauhallista aikaa katsoa, miten asiat kehittyvät meillä ja maailmalla. Yritimme loppuun asti olla luovia ja ratkaisuhaluisia, mutta se ei riittänyt, Teollisuusliiton kemian sektorin sektorijohtaja Toni Laiho toteaa. Tämän seurauksena neuvottelut laajentuivat palkkojen lisäksi työehtosopimusten teksteihin. – Ammattiosastojen uusien tes-esitysten lisäksi meillä on tallessa nippu aikaisempia esityksiä sekä matkan varrella esiin nousseita ajatuksia työehtosopimusten kehittämistarpeista. Saksassa sorvattu kemian alan kriisisopimus puolestaan on mielenkiintoinen vertailukohta. Siellä on esimerkiksi sovittu 6,5 prosentin palkankorotuksesta 20 kuukauden sopimuskaudella. Laiho sanoo lähtevänsä neuvotteluihin rauhallisin mielin. – Ajatuksenamme on aloitella neuvottelut marraskuun puolivälin paikkeilla ja saada sopimukset valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Aikataulua ei kuitenkaan ole sovittu. Siitä ei pidä tehdä liian kireää. – Taloustilanne asettaa ehtonsa ja rajoitteensa. Inflaatio laukkaa ja hinnat kallistuvat. Tavoitteenamme on neuvotella jäsentemme ostovoimaa tukeva ratkaisu ja rakentaa uudella työehtosopimuksella puskuri inflaatiota vastaan. – Yhdessä pärjäämme, kuten ennenkin. Pidetään päät kylmänä ja sydän lämpimänä. Toivottavasti neuvottelupöytä riittää ratkaisuun, Laiho sanoo. ? 11/2022 Tekijä 9 AJASSA ”Haluamme turvata jäsentemme ostovoiman mahdollisimman hyvin elämisen kustannusten noustessa.” Palkkaratkaisuneuvotteluissa työnantajien kanssa jäätiin toistaiseksi kauas toisistamme, kertovat sekä kemian sektorin johtaja Toni Laiho (vas.) että teknologiasektorin osalta työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Tekija?_2022_11_sisus.indd 9 Tekija?_2022_11_sisus.indd 9 9.11.2022 15.06 9.11.2022 15.06
ELINTARVIKKEIDEN JA ALKOHOLITTOMIEN JUOMIEN HINTOJEN MUUTOS, 2016–2022 Muutos edellisestä vuodesta, % 2017 2018 2019 5 Lähteet: Yle, Tilastokeskus 10 Tekijä 11/2022 Tekija?_2022_11_sisus.indd 10 Tekija?_2022_11_sisus.indd 10 9.11.2022 15.07 9.11.2022 15.07
Kallis elämämme E linkustannusten, korkojen ja inflaation ennätyksellinen nousu vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. On eri asia olla kaupungissa kaukolämmitetyssä kerrostalossa asuva yksineläjä kuin haja-asutusalueella öljyllä lämmitettävässä omakotitalossa asuva perheellinen. – 1990-luvun lamasta tiedetään, että perheessä katsotaan ensin perheenjäsenten tarpeet, sitten mahdollisuudet saada niitä, eli vertaillaan esimerkiksi hintoja eri tuotteiden ja merkkien välillä. Tämän jälkeen tehdään valintoja. Kun perheessä nyt päätetään, mikä on välttämätöntä, valitaan yhä useammin edullinen vaihtoehto, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo. Kuinka tässä näin kävi: Hinnat nousevat nopeammin kuin palkat. Korkojen nousu syö velallisten varoja. Inflaatio laskee rahan arvoa. Ostovoima rapautuu. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS EMILIE UGGLA KUVAT EMMI KALLIO AJASSA 2020 2021 2022 15 10 11/2022 Tekijä 11 ? Syyskuu 2022 +14,5% Tekija?_2022_11_sisus.indd 11 Tekija?_2022_11_sisus.indd 11 9.11.2022 15.07 9.11.2022 15.07
12 Tekijä 11/2022 Laman aikana luovutaan yleensä harrastuksista, lehtitilauksista, kampaamoja parturikäynneistä, hieronnoista, taksiajoista ja matkailusta. Jos palveluita käytetään, valitaan halpoja vaihtoehtoja tai tehdään itse. Energian, eli sähkön, lämmön ja polttoaineiden, hinnan nousu syö nyt eniten ostovoimaa. Omistusasujien kustannukset ovat nousseet vuokralla asujia enemmän. Korkojen nopea nousu on heille myrkkyä. Jokapäiväiset elintarvikkeet, kuten jauhot, munat, voi ja kahvi, ovat kallistuneet 30–40 prosenttia vuodessa. Toisaalta pitää muistaa, että ruoan osuus kulutuksesta on pudonnut 40 vuodessa reilusta 20 prosentista noin 10 prosenttiyksikköä. ON PAKKO VALITA Kun ostovoima heikkenee, valintoja tehdään sekä eri elämänalueiden sisällä että niiden välillä. Valitaan halvempia hedelmiä kalliimpien sijaan tai toisaalta ostetaan monipuolisesti hedelmiä, mutta tingitään harrastuksista. – Korona-aikana ihmiset ovat huomanneet, etteivät välttämättä tarvitse kuntosalikorttia, vaan kotona voi ajaa kuntopyörää tai fillaroida töihin. Ulkomaille ei tarvitse lähteä joka talvi. Suomalaisilla on koronavuosien aikana kasvanut sietokyky ja kyky elää tilanteen mukaan, Anttila sanoo. Kuluttajatutkimus on Anttilan mukaan osoittanut, että kulutustaso yleensä vakiintuu ja siksi valintojen teko on vaikeaa. – Työssä käyville hintojen nousut ovat vielä siedettäviä, jollei ole tosi pienituloinen. Jos ostovoima heikkenee inflaation kasvaessa, käytössä oleva varallisuuden ja tarpeiden välinen kuilu voi kasvaa yli sietorajan. Tällöin paineet elää velaksi kasvavat, Anttila sanoo. Ostovoimavajetta lisää poikkeuksellinen inflaatio, eli rahan arvon heikkeneminen. Kuluttajille inflaatio näkyy voimakkaana hintojen nousuna. Kun palkat eivät nouse, syntyy ostovoimavaje. HOLTITTOMIA HINTOJENNOUSUJA Elintarvikkeiden hintoja on nostettu turhankin paljon. – Korotusten syitä on usein vaikea jäljittää. Tutkimusprofessori Mika Pantzar on sanonut osuvasti: Kun kauppiaan pitää nostaa sinapin hintaa, hän toteaa, että nostetaan samalla ketsupinkin hintaa, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska toteaa. Ruoasta tingitään helposti, koska ruokakaupassa käynti on osa arkea. Asumisen osuus on huomattavasti suurempi, eli noin 20–40 prosenttia menoista asumistavasta riippuen, mutta siihen on sekä omistusettä vuokra-asujan vaikeampi vaikuttaa. Tarjonnassa kaupat ovat reagoineet ihmisten käyttäytymiseen. Suuria alennuksia nähdään erityisesti niissä tuotteissa, joiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Joissakin ruokakorivertailuissa hinnat ovat jopa laskeneet. Paineet tavaroiden ostoon ovat Wilskan mukaan nyt pienet, koska pandemian aikana kodit kyllästettiin hankinnoilla. Pihakalusteet, kuntopyörät, kajakit ja kulmasohvat ovat uusia. Erikoistavara-, rautasekä vaatekauppa kohtaakin nyt synkät ajat. KOTI ON KULLAN KALLIS Omistusasujille iskee kovimmin nopea lainakorkojen nousu. 100 000 euron lainan korkokulu on hypännyt vuodessa noin 1 000 eurosta yli 3 000 euroon. Niinpä asuntovelallisten kulutuksesta häviää yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Tämä vastaa euromäärää, joka lohkesi matkailuja ravintola-alan liikevaihdosta koronavuonna 2020. Vuokria nostetaan erityisesti, jos vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Sähkön, veden ja lämmityksen hinnannousut nostavat vuokria. – Suurissa kaupungeissa kaukolämmön korotukset ovat maltillisia. Haja-asutusalueilla, missä asuu paljon Teollisuusliiton jäseniä omakotitaloissa, lämmityskulujen vaikutus on iso. Sähkön hintakehitys on arvoitus. Sähkölämmityksen rinnalla voi toki olla haketai puulämmitys sekä erilaisia ilmalämpöpumppuja, Anttila sanoo. Polttoainekulut voivat kasvaa yli sietorajan haja-asutusalueilla asuville. He käyttävät työmatkoihin pääasiassa omaa autoa. Näin siksi, Tekija?_2022_11_sisus.indd 12 Tekija?_2022_11_sisus.indd 12 9.11.2022 15.08 9.11.2022 15.08
11/2022 Tekijä 13 ? AJASSA että työmatkat ovat pitkiä, julkinen liikenne on vähäistä ja tehdään vuorotyötä. Energian ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat muun muassa ruoan logistiikkakustannuksiin ja sitä kautta ruoan hintoihin. Wilskan mukaan elinkustannusten nousu on vaikuttanut suoraan muun muassa polttoaineiden ja sähkön säästöön. Tämä on näkynyt Energiateollisuuden tilastossa niin, että tänä vuonna syyskuussa kotitalouksien sähkönkulutus oli 13,5 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Muutos on niin suuri, ettei sitä voi selittää lämpimällä säällä tai suhdanteilla. Säästäminen näkyy myös isojen hankintojen lykkäämisenä. Se näkyy asuntomarkkinoilla: hinnat ovat koko maassa laskussa ja kauppojen määrät vähentyneet. Asuntomarkkinoiden ongelmat voivat kärjistyä siihen, että samalla kun korkokulut kasvavat, lainojen vakuutena olevan asunnon arvo laskee asuntomarkkinoiden jo alkaneen luisun seurauksena. – Asuntomarkkinoilla voi tapahtua tällaisessa tilanteessa eriytymistä, jolloin myös varallisuuserot omistusasujien välillä kasvavat, Laboren tutkija Eetu Isotalo sanoo. Osa suomalaisista voi joutua myymään asuntonsa, ja ne, joilla on varallisuutta, voivat hyödyntää laskevia hintoja. Suomi pärjää suhteellisen hyvin ”Kun kauppiaan pitää nostaa sinapin hintaa, hän toteaa, että nostetaan samalla ketsupinkin hintaa.” Kun Suomen inflaatiota vertaa EU-keskiarvoon, pärjäämme hankalasta tilanteesta huolimatta melko hyvin. Suuri kysymys suomalaisten yritysten tulevaisuudelle on se, miten Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Euroopan vientimarkkinoilla. Jos Saksan metallija puuteollisuuden tilanne heikkenee ja investoinnit sakkaavat, näkyy tämä suomalaisyritysten tilauskirjoissa ja työllisyydessä. – Inflaatiossa pitää muistaa, että syyskuussa 2022 se on 7,4 prosenttia. Koko ensi vuodeksi Suomen Pankki ennusti syyskuussa inflaatioasteeksi 4,3 prosenttia. Sen taustaoletuksina on, että taantuma on jäänyt lyhyeksi ja palkankorotukset ovat maltillisia, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo. Inflaatio alkoi kasvaa jo loka– marraskuussa 2021, jolloin se kipusi yli 3 prosentin alkuvuoden alle yhden prosentin tasosta. Tämä siis jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. – Kapitalistinen järjestelmä vaan toimii niin, että pitkän hyvän kasvun jälkeen päädytään kasvun hidastumiseen ja taantumaan. Vaikka inflaatio laukkaa, korot nousevat ja ostovoima heikkenee, meillä eivät ole monen muun mittarin osalta asiat kovin huonosti. Esimerkiksi teollisuustuotanto on vuoden 2019 lopun tasolla tai ylikin, ja moni yritys tekee edelleen vahvaa tulosta. Nordean lokaja syyskuun korttimaksutietoihin perustuvasta kulutusmittarista ilmenee, että päivittäistavarakauppa käy edelleen vahvana. Sama näkyy ravintolaja vapaa-ajanpalveluissa. Sen sijaan polttoaineiden kulutus on alavireistä, ja rautasekä urheilukaupassa on selkeää laskua viime vuoteen verrattuna. – Meillä ei ole taantuma tai lama, vaan lähinnä epävarmuuden aika. Pitää myös nähdä, miten työmarkkinatilanne sekä kevään eduskuntavaalit nostavat keskusteluun vaatimuksia valtionvelan ja palkkojen alhaisesta tasosta, Anttila muistuttaa. Tekija?_2022_11_sisus.indd 13 Tekija?_2022_11_sisus.indd 13 9.11.2022 15.08 9.11.2022 15.08
14 Tekijä 11/2022 Saavumme kauniin siniharmaan talon pihaan Hämeenkyrön Sarkkilan perinnemaisemassa. Pihalla on samansininen autotalli ja varastorakennus. Edellisen talonomistajan aikana varastorakennuksen toisessa päässä asui kanoja, ankkoja ja yksi sika. Postin varhaisjakaja Cheryl Barck-Kukkonen ottaa meidät lämpimästi vastaan. Hänen selkänsä takaa kurkkii valkoinen siamilaiskissa Nita. Se on seurannut Barck-Kukkosen elämää läheltä pian 17 vuotta. Hämeenkyrön kotiin Barck-Kukkosen perhe muutti kesällä 2022. Pari vuotta hän oli miehensä kanssa etsinyt rauhallisempaa ympäristöä ja lapsille parempaa kasvupaikkaa verrattuna aiempaan Pirkkalaan. Uusi koti, sen ympäristö ja huikea maalaisnäkymä yli järven ovat Barck-Kukkoselle sekä unelman toteutuma että paluu lapsuuden kesiin. Kouvolassa kerrostalossa talvet viettänyt kaupunkilainen pääsi lapsena kesäloman tullen 20 vuotta vanhemman siskonsa luo maaseudun rauhaan Karijoelle. Perheen uusi kotitalo on rakennettu vuonna 1933. Paikalliset tuntevat sen Apteekkarin talona. Alun perin hirsirakenteinen talo on lautavuorattu ja useampaan kertaa eri suuntiin laajennettu niin, että se näyttää nyt modernilta. RUNSAASTI SÄÄSTÖKOHTEITA Uusi koti antaa Barck-Kukkosen perheelle runsaasti säästömahdollisuuksia, vaikka monet heidän ystävänsä epäilivät valinnan järkevyyttä. – Kun muutimme tänne, ajattelimme kaikkia niitä asioita, missä voimme säästää. Peltoa ”Lasten tarpeista en tingi” Varhaisjakaja Cheryl Barck-Kukkosen perhe säästää muun muassa kasvattamalla omalla maalla juureksia ja marjoja sekä lämmittämällä taloa leivinuunin lämmöllä. Tekija?_2022_11_sisus.indd 14 Tekija?_2022_11_sisus.indd 14 9.11.2022 15.09 9.11.2022 15.09
11/2022 Tekijä 15 AJASSA ? voimme raivata lisää ja kasvattaa omat vihannekset siinä. Muuttoa helpotti se, että Barck-Kukkosen perhe sai vanhasta asunnostaan saman verran kuin vajaan hehtaarin tila Hämeenkyrössä maksoi. Velkaa on edelleen, mutta lainan korkokatto suojaa perheen taloutta koronnousulta. Vaikka sähkösopimuksessa kilowattitunnin hinta nousi viidestä sentistä viiteentoista senttiin, ei se ole öljylämmitteisessä talossa taloudellinen katastrofi. Muhkea ruskea leivinuuni antaa lämpöä, jota uunin edessä kattoon kiinnitetty retromallinen tuuletin levittää taloon. Puut ja öljyt ostettiin hyvissä ajoin kevätkesällä, jolloin niiden saatavuus ja hinta olivat toista kuin nyt. Talon kaivosta saadaan käyttövesi, jota lämmitetään katolla olevien aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä. Pihalla on mansikkamaa, marjapensaita ja kasvimaa, jonka kunnostamista Barck-Kukkonen odottaa. Kun perheessä on mietitty arjen säästökohteita, on toinen autoista listan kärjessä. Barck-Kukkonen on käyttänyt tähän saakka vähänkuluttavaa ja verotuksessa pakettiautoksi luokiteltua autoaan pääasiassa työssään. Perheen toinen auto on tarpeen yhteisillä reissuilla ja muun muassa päiväkotikuskauksissa. PERITYT SÄÄSTÄMISEN KEINOT Äidiltään Barck-Kukkonen on oppinut säästäväisyyden. – Katson aina kilohintaa. Sen lisäksi arvioin yhä enemmän sitä, mikä on pakollista ja mikä ei. Äidiltä opin myös sen, että pakkasessa ja kaapeissa on aina vararuokaa. Kun pitää tinkiä, on valinta selvä. – Lapsien tarpeista en tingi, omistani kyllä. Miltä tinkiminen tuntuu? – Olisihan se kivaa ostaa sitä, mitä itse haluan syödä tai käydä elokuvissa tai teattereissa. Tilanne on nyt tämä, että haluan laittaa lapsemme ja kissavanhuksemme itseni edelle. Vapaa-ajan harrastuksista ei tingitä. Viisivuotias poika harrastaa parkouria ja uimista, minne Barck-Kukkonen vie hänet mielellään. Oma partioharrastus Sudenpenturyhmän vetäjänä on tärkeä. – Kyläily on jäänyt. En lähde 200 kilometrin päähän tapaamaan sukulaisia. Pitäisi erikseen budjetoida, että minulla olisi siihen varaa. Uuteen taloon liittyy paljon toiveita. Listalla ovat muun muassa keittiöja kylppäriremontti sekä pintojen uusiminen. – Remonttitarvikkeet maksavat satasia. Nyt korjaamme vain, jos jokin paikka menee rikki tai on tarpeellista. Barck-Kukkonen arvioi perheensä talouden uhkakuvista huolimatta hyväksi. Yksi asia pitää olla kuitenkin mielessä. – Jos palkka menee yhdellä kauppareissulla, niin se on huono asia. Sellaisestakin ajasta minulla on kokemusta, Barck-Kukkonen muistelee. 80 000 KILOMETRIÄ ÖISIÄ TYÖAJOJA VUODESSA Varhaisjakajana Barck-Kukkosen alueeseen kuuluu koko Pirkanmaa. Hänen tehtävänään on paikata aamujakelua tekeviä työtovereitaan esimerkiksi silloin, kun joku on sairastunut. Barck-Kukkonen huristaa Opel Corsallaan milloin Mänttään, milloin Orivedelle. Tieto seuraavan yön keikasta tulee yleensä edellisenä iltapäivänä, mutta joskus vasta liki puolta yötä. ”Katson aina kilohintaa. Sen lisäksi arvioin yhä enemmän sitä, mikä on pakollista ja mikä ei.” Työ alkaa kotiovelta puoliltaöin ja päättyy viimeistään kello kuusi. Kilometrejä saattaa kertyä aamuyön taipaleella parikin sataa ja vuodessa noin 80 000 kilometriä. Töiden jälkeen hän auttaa lapsia aamutoimissa ja vie heidät järven toisella puolen olevaan ympäristöja luontoasioihin erikoistuneeseen päiväkotiin. Kotona uni maistuu iltapäivään, kunnes hän hakee lapset kolmelta kotiin. Vuoteen 2019 saakka Barck-Kukkonen oli Alma Manun eli Alma Median aamujakeluyhtiön palveluksessa. Muutos tuli, kun Posti osti yrityksen. Töitä ei ole enää yhtä säännöllisesti kuin ennen, ja kokonaispalkka on pudonnut noin puoleen. TOINEN TYÖ TUO LISÄTULOA Kun nyt syksyllä on ollut pitkä flunssakausi, se on näkynyt parin sadan euron pudotuksena palkassa: Sairaspäiväraha on peruspalkkaa pienempi, ja lisät ovat jääneet pois. Työ vaihtelee melkoisesti: välillä ei töitä ole lainkaan ja välillä saisi tehdä pidempäänkin. Pidemmät vuorot eivät Barck-Kukkoselle sovi, koska hänen on ehdittävä puoli seitsemäksi kotiin viemään lapsia tarhaan. Jo pari vuotta sitten Barck-Kukkonen mietti raskaana ollessaan, että vähentyneitä tuloja pitää paikata. Tänä syksynä hän lähti etsimään hoiva-avustajan keikkahommia. – Käyn joka keskiviikko kuusi tuntia Nokialla avustamassa erästä naista, Barck-Kukkonen sanoo. Vaikka palkka on pudonnut, ryhtyi BarckKukkonen keväällä 2022 säästämään joka kuukausi vaihtelevan summan pahan päivän varalle. – Tavoitteeni on saada ensin kahden kuukauden palkka pysyväksi vararahaksi. Vielä en ole siihen päässyt, mutta veronpalautukset auttoivat jonkin verran. – Toinen tavoite on se, että meillä on hieman ylimääräistä remontteihin tai niin, että pääsen joskus vielä perheen kanssa ulkomaille. Tekija?_2022_11_sisus.indd 15 Tekija?_2022_11_sisus.indd 15 9.11.2022 15.09 9.11.2022 15.09
16 Tekijä 11/2022 KESKILUOKKA KARSII, MUTTA KÖYHÄ KURJISTUU Keskiluokkaan kuuluvien elintaso laskee, mutta se merkitsee Wilskan mukaan vain kuluttamisen karsimista. He joutuvat tinkimään joistakin asioista ja ostamaan halvempaa. Keskiluokalla on pandemian ajalta kertyneitä puskureita, joita käyttämällä se selviää ruokaja energiakriisistä. Toisin on köyhillä, jotka kärsivät aina pahiten taantumassa ja lamassa, sillä heillä ei ole taloudellisia puskureita. – Kiinteät kulut ovat heillä niin suuret, etteivät köyhät yksinkertaisesti selviä, Wilska sanoo. Tuloasteikon toisessa ääripäässä, eli varakkaimmalle tuloneljännekselle, on ihan sama, kuinka paljon sähkö, ruoka tai bensa maksavat. Heille jää vain hieman vähemmän säästöön. Yrityksilläkin on paljon lainoja. Kun ne eivät selviä nousevista koroista, tulee konkursseja ja lomautuksia. Niin kauan, kun ihmisillä on töitä, ei tapahdu katastrofeja. Jos suuri joukko yrityksiä joutuu vaikeuksiin, konkurssiaalto pyyhkii yli Suomen ja joukkotyöttömyys iskee, ostovoima romahtaa kunnolla. – Työttömyys on vihoviimeinen niitti, jolloin ostovoima alkaa syöksyä, Wilska sanoo. Inflaatio syö ostovoimaa ja johtaa pahimmillaan stagflaatioon – Kun inflaatio on palkkojen nousua suurempi, ihmisten ostovoima laskee, ja silloin tingitään kulutuksesta. Taloudellisista puskureista riippuu, paljonko joudutaan tinkimään, ja osittain ihmisen omista valinnoista, mistä tingitään, Laboren tutkija Eetu Isotalo sanoo. Hän tekee säännöllisesti niin sanottuja esimerkkiperhelaskelmia, jossa arvioidaan seitsemän esimerkin kautta, miten talouden muutokset heijastuvat erilaisten perheiden arkeen. Ohjauskoron nostoilla keskuspankki yrittää hidastaa taloutta. Kun pankkien maksama rahan hinta nousee, myös niiden antolainauksen korko, kuten euribor, nousee. Kuluttajat eivät ota korkeakorkoisia asuntoja autolainoja kulutusluotoista puhumattakaan. Yritykset siirtävät velkavetoisia investointejaan ja punnitsevat riskejään aiempaa tarkemmin. – Kun rahan määrä taloudessa vähenee, sen arvo nousee. Sillä saadaan inflaatio perinteisesti kuriin, Isotalo sanoo. Vaikka tulevaisuus on monin tavoin epävarma ja muutokset nopeita, ennusteita tehdään. – Esimerkkiperhelaskelmissa hyödyntämämme ennuste on, että inflaation nousu heikkenee. Tällöin palkkojen kasvun myötä ostovoima alkaa palautua ensi vuonna kaikilla muilla paitsi asuntovelallisilla, Isotalo sanoo. Pahin tilanne sekä kansantaloudelle että jokaiselle suomalaiselle on se, että ostovoima heikkenee pitkään. Näin käy Isotalon mukaan, jos inflaatio jää korkealle tasolle, eikä tuottavuutta saada kasvu-uralle. – Koko talous voi siirtyä stagflaatioon, eli tilanteeseen, jossa on samanaikaisesti lama, korkea työttömyys ja korkea inflaatio. Lama on talouden taantuma, jolloin bruttokansantuote laskee 10 prosenttia tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään. Taantuma on lamaa lievempi tilanne, eli sellainen, jossa maan bruttokansantuote supistuu kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin. ”Ihmiset tinkivät palveluiden kuluttamisesta pelon takia, vaikkei ole pelättävää.” ITSEÄÄN RUOKKIVA LAMA Lama ruokkii itseään. Monet alat kärsivät, kun kulutusta karsitaan. Ylellisyystuotteet, palvelut, tapahtuma-ala, ravintolat, vaatetusala ja matkailu tuntevat pihistelyn seuraukset. Tätä syksyä leimaa yleinen varovaisuus. Nekin, joiden ei olisi pakko säästää, säästävät talven varalle, koska kukaan ei tiedä inflaation, korkojen tai hintojen muutoksista. – Tällä hetkellä mietitään hyvin tarkasti, mihin rahaa laitetaan, Isotalo sanoo. Jo 1990-luvulla lamaa pahensi se, että hyvätuloisetkin alkoivat säästää. – Ihmiset tinkivät palveluiden kuluttamisesta pelon takia, vaikkei ole pelättävää. Meillä on paljon varsinkin ikäihmisiä, jotka eivät vapauta säästöjään palveluiden kulutukseen, Wilska sanoo. KULUTTAMISEN HOHTO HIMMENEE Hyvä uutinen on, että uudenlainen kulutustapa on mahdollinen pitkälti pandemian seurauksena. – Ihmiset ovat nyt tyytyväisiä vähempään. Ei tarvitse ostaa kaikkea krääsää. Tilanne on helpompi, kun voimme kollektiivisesti Tekija?_2022_11_sisus.indd 16 Tekija?_2022_11_sisus.indd 16 9.11.2022 15.09 9.11.2022 15.09
AJASSA Keskuspankit yrittävät hillitä inflaatiota nostamalla ohjauskorkojaan. Toistaiseksi tästä lääkkeestä ei ole ollut apua. – Jos palkkoja lähdetään tässä tilanteessa nostamaan vastauksena inflaatiolle, on vaarana, että palkkojen ja tuotteiden hintojen nousu ajautuu itseään ruokkivaan nousukierteeseen, joka kiihdyttää inflaatiota entisestään, Isotalo sanoo ja jatkaa: – Paras ratkaisu olisi se, että reaalinen työn tuottavuus saadaan kasvu-uralle. Kasvuun tarvitaan sekä innovaatioita että talouden jatkuvaa uudistumista. Näiden vaikutukset tulevat kuitenkin hitaasti talouteen. ? yrittää säästää sähköä ja syödä halvemmin, kunhan saamme olla yhdessä ja käydä töissä. Arvomaailmat saattavat muuttua, Wilska sanoo. Samalla kun työssä käyvillä on tilanne kohtuullisen hyvä, on tärkeää olla solidaarinen heikoimmassa asemassa oleville: alentaa heidän veroprosenttiaan ja tarjota kohdennettua sosiaaliturvaa heille. – On aivan älytön ajatus, että kaikkien lapsilisää korotetaan, Wilska sanoo. Wilska uskoo siihen, että ihmiset hyväksyvät säästämisen ja sen, ettei heikoimmassa asemassa olevia saa päästää putoamaan. Tämä ei vaadi valtaisia ponnisteluja ja on yhteiskuntarauhalle välttämätöntä. – Köyhtyminen, sosiaaliturvan varassa eläminen, kouluttamattomana oleminen on jo nyt ylisukupolvista. Jos niin sanottu alaluokka kasvaa, se johtaa poliittiseen levottomuuteen sekä ääriliikkeiden ja rikollisuuden kasvuun. On tärkeää, että sosiaalituet ovat kannustavia niin, että ihmisen kannattaa aina tehdä töitä, Wilska sanoo. Wilska rauhoittaa meitä kaikessa median luoman uhkan edessä. – Pidetään rattaat pyörimässä, eikä anneta lamalle valtaa, Wilska sanoo. KOHDENNETTUJA KEINOJA OSTOVOIMAN YLLÄPITOON Ostovoimaa pitäisi Wilskan mukaan tukea kohdennetusti pienituloisille. Näin siksi, että heidän putoamisensa kurjuuteen tulisi kalliiksi yhteiskunnalle. Yleiset tuet pitää välttää, eli ei tasasuurta bensaveron alennusta kaikille, vaan tukia niille, jotka todella tarvitsevat. Toinen tukimuoto voisi olla valittujen tuotteiden arvonlisäveron laskeminen. Kolmas kategoria ovat yritystuet, joiden kohdennuksen pitäisi olla hyvin tarkkaa. Myös hintojen nousulle olisi löydettävä rajat. – Pitäisi löytää toimenpiteitä, niin ettei hintoja nosteta tarpeettomasti, Wilska sanoo ja viittaa erinomaista tulosta tekevään päivittäistavarakauppaan. KAKSITERÄISET PALKANKOROTUKSET Anttila huomauttaa, että ostovoimaa voidaan parantaa nostamalla kuluttajien käytössä olevia varoja. Yksi keino on Teollisuusliiton ehdottama työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen 2,05 prosentin palauttaminen työnantajan maksettavaksi. – Matalapalkka-alojen kuoppakorotukset ja kohtuullinen prosentuaalinen korotus parantaisivat ostovoimaa. Jos ostovoima kasvaa samassa suhteessa kuin kustannukset, emme velkaannu eikä kulutustasoon tule häiriöitä. ”Pidetään rattaat pyörimässä, eikä anneta lamalle valtaa.” 11/2022 Tekijä 17 Tekija?_2022_11_sisus.indd 17 Tekija?_2022_11_sisus.indd 17 9.11.2022 15.09 9.11.2022 15.09
18 Tekijä 11/2022 KOKIJA Kouvolassa. Lappalaisella oli takanaan viisi erillistä määräaikaista työsuhdetta vuosina 2016–2019. Yritys on renkaiden ja vanteiden nettikauppa, jolloin siihen sovelletaan kaupan alan työehtosopimusta, minkä Itä-Suomen hovioikeus oli tuomiossaan vahvistanut jo vuonna 2020. Kun Lappalainen ja samassa asemassa työskentelevä toinen työntekijä eivät enää suostuneet solmimaan määräaikaista sopimusta vapun, eli palkallisen Vaaditut saatavat maksuun, kiitos liiton ”E n itse edes tiennyt, että minut olisi pitänyt vakinaistaa, kuvaa Pertti Lappalainen tilannettaan, kun hän vuonna 2019 otti yhteyttä liittoon kysyäkseen vain palkkakuittiensa oikeellisuutta. Kuusankoskelainen Lappalainen oli työskennellyt kontinpurkajana ja nastoittajana Vannetukku Oy:ssä KOKIJA ”En olisi yksin uskaltanut riskeerata kaikkea mitä minulla oli ja viedä työnantajaa oikeuteen. Kaikki vaatimukset menivät läpi”, iloitsee Pertti Lappalainen liitolta saamansa oikeusavun merkityksestä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT LAURI ROTKO Tekija?_2022_11_sisus.indd 18 Tekija?_2022_11_sisus.indd 18 9.11.2022 15.10 9.11.2022 15.10
11/2022 Tekijä 19 ? AJASSA vapaapäivän, päälle sijoitetun sopimuskatkoksen jälkeen 2019, loppuivat heiltä työt. Lappalaiselle se olisi ollut kuudes määräaikaisuus. Varastotyöntekijä kertoo, että hän ei ollut koskaan saanut huomautuksia työstään. Päin vastoin, Lappalaiselle kerrottiin, että hän olisi tervetullut takaisin töihin, jos töiden tarvetta ilmaantuisi. Vakinaisia työntekijöitä oli työmäärään nähden Lappalaisesta aivan liian vähän, ja kiireapulaisia otettiin taloon yhdestä kolmeen kuukautta kestävillä määräaikaisilla sopimuksilla. MÄÄRÄAIKAISUUS, POIKKEUS Kantajan, eli Lappalaisen, asianajaja vetosi kanteessa siihen, että työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. ”En itse edes tiennyt, että minut olisi pitänyt vakinaistaa.” ”Se oli minusta täysin häikäilemätöntä toimintaa.” Lappalainen ja hänen työkaverinsa olivat kummallisessa väliinputoajien asemassa. Kun työnantaja ei ollut halukas noudattamaan alan työehtosopimusta, Lappalainen päätti ottaa yhteyttää liittoon ja kysyä palkkakuittiensa oikeellisuutta tuon vapunpäivän jälkeen. – Ajattelin, että ehkä saisin 200 euroa lisää rahaa. KORVAUKSET ERI LUOKKAA – Mutta nyt puhutaan ihan eri summista, satakertaisista korvauksista, Lappalainen kertoo liiton oikeusavun merkityksestä Vannetukku Oy:tä vastaan voitetussa oikeudenkäynnissä. Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomio on annettu 20. toukokuuta 2021. Korkein oikeus ei myöntänyt yhtiölle valituslupaa hovioikeuden päätökseen olla myöntämättä jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen. Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan yksiselitteisesti, että ”työnantaja on olennaisesti rikkonut työsuhteesta aiheutuvia velvoitteitaan”. Tuomiossa todetaan yksikantaan myös näin: ”Työnantajan tulee maksaa kantajalle korvausta, koska työnantajan on katsottava perusteettomasti päättäneen toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen olemalla jatkamatta työsuhdetta”. Lappalainen kertoo omasta työstään Vannetukussa ja niistä monista oudoista väitteistä, joita työnantaja toi oikeusprosessiin ja jotka kaikki osoittautuivat perättömiksi. – Purin merikontteja ja talvella 2018–2019 nastoitin renkaita. Olin jo aikaisemmin tehnyt merikonttien purkua. Lappalainen ei siis ollut päätoiminen siivooja kuten työnantaja yritti väittää. Työkaveri todisti oikeudessa senkin, että työpaikalla oli ”erikseen siivoojat, joita hän näki univormuissaan joka päivä”. Lappalaiselle oli myös kahdeksan vuoden kokemus varastotyöstä, joka oikeutti hänet kaupan alan palkkaryhmään ”Varastotyö B2, muu Suomi”. ”Kaikki tehtiin minulle todella helpoksi. Ei minun oikeastaan tarvinnut muuta kuin vastailla puhelimessa tai sähköpostissa esitettyihin kysymyksiin”, Pertti Lappalainen kuvailee valmistautumista oikeudenkäyntiin. Lappalaisen korvausvaatimusten tueksi vedottiin myös siihen, että hänen kanssaan jätettiin tekemättä uusi määräaikainen sopimus nastoittamisesta marraskuussa 2018. Samoin jätettiin tekemättä uusi sopimus kevätsesonkia ja merikonttien purkamista varten keväällä 2019. Näin ollen sopimussuhteen katsottiin työsopimuslain mukaisesti hiljaisesti pidentyneen ja muuttuneen toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi, sillä Lappalainen sai edellä todetusta huolimatta jatkaa töitään huhtikuun 2019 loppuun. Tekija?_2022_11_sisus.indd 19 Tekija?_2022_11_sisus.indd 19 9.11.2022 15.10 9.11.2022 15.10
20 Tekijä 11/2022 – Ensin sanotaan huhtikuun puolivälissä, että tehdään uusi sopimus. Mutta sitten siirretään sopimuskatkos palkallisen vapaapäivän päälle. Se oli minusta täysin häikäilemätöntä toimintaa, Lappalainen kuvaa kohteluaan. ASIAT TEHTIIN MINULLE HELPOIKSI – Kaikki tehtiin minulle todella helpoksi. Ei minun oikeastaan tarvinnut muuta kuin vastailla puhelimessa tai sähköpostissa esitettyihin kysymyksiin. Näin Lappalainen kuvaa häntä avustaneen asianajajan toimintaa sen jälkeen, kun hän oli päättänyt hyödyntää liiton hänelle myöntämää oikeusapua ja vaatia korvauksia entiseltä työnantajaltaan liiton avustuksella. Käräjäoikeuden istuntopäivä oli kuitenkin koettelemus, vaikka Lappalainen tiesi, että hän puhuu totta eikä hänellä siinä mielessä ollut mitään pelättävää. – Edellisenä päivänä jännitti niin paljon, etten pystynyt syömään mitään koko päivänä. Oikeudessa paljastui aina vain uusia kummallisuuksia työnantajan toiminnasta. Vannetukku yritti vakuuttaa tuomioistuimen siitä, että määräaikaisista, kirjallisista työsopimuksista huolimatta Lappalaisen olisi pitänyt ymmärtää, että hänet oli vakinaistettu. Näin ollen Vannetukku väitti olevansa oikeutettu saamaan Lappalaiselta korvausta siitä, että tämä oli muka päättänyt työsuhteensa ilman irtisanomisaikaa lopettaessaan työt huhtikuun viimeisenä päivänä 2019. Käräjäoikeus päätyi tuomiossaan yksiselitteisesti Lappalaisen kannalle todeten seuraavasti: ”Lappalaisen tapaus on poikkeuksellinen siinä mielessä, että työnantaja on käytännössä kohdellut työntekijää määräaikaisessa työsuhteessa olevana ja vasta jälkikäteen kantajan tehtyä tilanteestaan numeron joutunut myöntämään toimintatavan olleen virheellinen. Edelleenkään vastaajayhtiö ei ole ollut valmis kantamaan vastuutaan, vaan yrittää sälyttää vastuun kantajalle väittämällä tämän rikkoneen työsopimusta ja työntekovelvoitettaan. Väite on osoittautunut esitetyn näytön valossa hyvinkin epäjohdonmukaiseksi ja virheelliseksi.” TÄRKEÄ ETU JÄSENELLE – Minun ei olisi ollut ikinä mahdollista hakea rahojani oikeudesta. En olisi ikinä uskaltanut yksin viedä Vannetukkua oikeuteen. Oikeusapu on erittäin tärkeä etu liiton jäsenelle. Pelkästään minun oikeudenkäyntikuluni olivat yli 17 000 euroa. Eikä vielä käyty edes hovissa, Lappalainen pohtii liiton jäsenetuihin kuuluvan oikeusavun merkityksellisyyttä. Käräjäoikeuden tuomion mukaan Vannetukun on maksettava Lappalaiselle työsopimuslain mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkkaa, palkkasaatavia, vahingonkorvausta ansionmenetyksestä ja odotusajan palkkaa yhteensä lähes 22 000 euroa ja lisäksi viivästyskorot. Lisäksi yhtiön on suoritettava työllisyysrahastolle yli 4 000 euroa. – En ole saanut vielä euroakaan, sillä Vannetukku ei ole maksanut tuomion mukaisia rahoja. Ne menevät ilmeisesti ulosottoon, Lappalainen toteaa. Vannetukun töiden jälkeen Lappalainen oli muutaman kuukauden työttömänä. Nyt hänellä on vakituinen työ pakkaamotyöntekijänä Teampacilla. Oikeusprosessi koetteli, mutta nykytilanteensa mies summaa hymyillen näin: – Oikeudenkäynti oli hirveä stressi, mutta kyllä se palkitsi. Kaikki vaatimukset menivät läpi. Olen tavattoman tyytyväinen, että lähdin tähän prosessiin. Viihdyn nykyisessä työssäni. Työkaverit ovat tosi mukavia. ? ”Edellisenä päivänä jännitti niin paljon, etten pystynyt syömään mitään koko päivänä.” ”Oikeudenkäynti oli hirveä stressi, mutta kyllä se palkitsi. Olen tavattoman tyytyväinen, että lähdin tähän prosessiin”, Pertti Lappalainen kertoo. Tekija?_2022_11_sisus.indd 20 Tekija?_2022_11_sisus.indd 20 9.11.2022 15.11 9.11.2022 15.11
12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2022 Teollisuusliit on jäsenelle Tekija?_2022_11_sisus.indd 21 Tekija?_2022_11_sisus.indd 21 9.11.2022 15.11 9.11.2022 15.11
22 Tekijä 11/2022 VIERAILIJA Digitalisaatio haastaa ammattiliittojen toimintatavat JUHA HEIKKALA Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori sekä järjestöjen ja yhdistysten sparraaja ja fasilitaattori. S en näkee kaikkialla. Kadulla, bussissa, kahvilassa. Sen huomaa kännyköistä, tietokoneista ja nappikuulokkeista. Se vie ihmisten ajan ja huomion – joidenkin mielestä järjenkin. Nimeksi sille on annettu digitalisaatio. Digitalisaation sanotaan muuttavan kaiken – minkä kaiken? Helppo vastaus on se, että digitalisaatio muuttaa käyttäytymistämme ja ajankäyttöämme yhä teknologisempaan ja laiteriippuvaisempaan suuntaan. Tuijotamme tietokoneen näyttöä herkeämättä, postaamme kommentteja someen, puhumme kovaäänisesti kännykkäämme tai riitelemme lastemme kanssa ruutuajasta. Haemme tietoa verkkolähteistä tai keskustelupalstoilta, maksamme laskut tai teemme lainahakemuksen verkossa, ostamme lomamatkan tai tilaamme ruokaa verkkokaupasta, käymme lääkärin virtuaalisella vastaanotolla tai teemme ansiotyötä digitaalisella alustalla. Digitalisaatio on dramaattisella tavalla vallannut arkemme, hyvässä ja pahassa. Laitteet ja sovellukset eivät kuitenkaan ole tässä näytelmässä pääosassa. Teknologia luo kyllä ne käyttöliittymät, joiden kautta ihmiset pääsevät osallisiksi uudenlaisiin toimintoihin ja palveluihin, yhteisöihin ja verkostoihin. Mutta tämä on toimintatapojen muutosta, ei yksinomaan teknologian kehittymistä. Digitalisaatio tarkoittaakin ennen kaikkea perustavanlaatuista toimintatapojen muutosta, jota teknologinen murros vauhdittaa. Muutoksella on kauaskantoisia vaikutuksia ammattiliittojenkin toimintaan. Digitalisaatio on paljastanut yleisemminkin järjestöjen heikkouksia. Järjestötoiminta ei houkuttele uusia sukupolvia mukaansa. Perinteinen yhdistysmuotoinen toiminta ei innosta, hallintoon on vaikea löytää vastuunkantajia, aktiivisuus kasautuu ja polarisoituu. Ihmiset kyllä haluavat olla mukana tärkeäksi kokemissaan asioissa, mutta järjestökentän 100-vuotiaat rakenteet ja toimintatavat eivät kaikilta osin vastaa tähän tarpeeseen. Ei ole sattumaa, että järjestötoiminnan muutos haasteineen ajoittuu samaan ajankohtaan digitaalisen murroksen kanssa. Verkkomaailma tarjoaa siihen tottuneille sukupolville lähes rajattomat mahdollisuudet hakea tietoa verkosta, löytää samanhenkisiä ihmisiä vapaamuotoisista ryhmistä sekä vaikuttaa suoraan itselleen tärkeissä asioissa. Kuka nuori jaksaa enää odottaa vuoroaan jopa vuosia, kun verkkomaailma tarjoaa tilaisuuksia henkilökohtaisesti merkitykselliseen, näkyvään ja konkreettiseen vaikuttamiseen tässä ja nyt? Ammattiliittojen ja niiden paikallisyhdistysten on haastettava omat rakenteensa ja toimintatapansa säilyttääkseen paikkansa yhteisöllisenä käyttöliittymänä, ammatillisen identiteetin rakentamisen alustana ja keskitettynä tiedon lähteenä. Panostaminen vain valtakunnalliseen edunvalvontaan ei riitä, jos perusta samalla murenee. Aito jäsenlähtöisyys sekä tila uusille ajatuksille ja toimintatavoille ratkaisee myös ammattiliittojen tulevaisuuden kansanliikkeeseen pohjautuvana instituutiona. ? ”Järjestötoiminta ei houkuttele uusia sukupolvia mukaansa.” Tekija?_2022_11_sisus.indd 22 Tekija?_2022_11_sisus.indd 22 9.11.2022 15.11 9.11.2022 15.11
Liity ajoissa: A-kassa.fi/liity Kun pätkätyöstä tulee pätkätyöelämää. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Avoin työttömyyskassa A-kassa Monta työtä, monta alaa –yksi työttömyyskassa. Teollisuusliitto Rakennusliitto Näyttelijäliitto Ay-toimihenkilöt Muusikkojen liitto Suomen Journalistiliitto Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme Mekin kuulumme A-kassaan: Ja elämä jatkuu. Tekija?_2022_11_sisus.indd 23 Tekija?_2022_11_sisus.indd 23 9.11.2022 15.11 9.11.2022 15.11
11/2022 Tekijä 25 ? AJASSA K evään 2023 eduskuntavaaleja lähestytään epävarmoissa tunnelmissa. Koronaviruksen vaikutukset näkyvät edelleen, Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, energiajärjestelmä on kriisissä ja kuluttajahinnat nousevat. – Eletään epävarmassa maailmassa, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa. Myös työmarkkinoilla on turvattomuutta, joka johtuu työnantajapuolen tekemistä irtiotoista. Elinkeinoelämän keskusliitto ei vuosiin ole neuvotellut perinteisessä kolmikannassa, ja Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen kokonaan. – Sekä työnantajapuoli että palkansaajaliike ajavat voimakkaammin tavoitteitaan lainsäädäntöön, Aalto sanoo. Porvaripuolueiden asialistalla on monia työntekijän asemaa heikentäviä tavoitteita: lakko-oikeuteen puuttumista, työttömyysturvan leikkausta ja yleisesti ammattiyhdistysliikkeen heikentämistä. – Nämä ovat ulossanottuja tavoitteita, Aalto toteaa. Äänestäminen on aina tärkeää, mutta tulevissa eduskuntavaaleissa tämä korostuu. – Jos oikeisto jyrää vaaleissa, tulee se näkymään työväestön heikentyvänä asemana, Aalto sanoo. Teollisuusliitto on esittänyt kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden harteille siirrettyjen noin kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksujen palauttamista työnantajien vastuulle. Siirto ei ole saanut vastakaikua hallituksessa, vaikka se paikkaisi työntekijöiden heikentynyttä ostovoimaa. – Vasemmistopuolueet ovat hallituksessa, mutta työnantajapuolella ei silti ole tarvinnut olla huolissaan, Aalto toteaa. PELISÄÄNNÖT KUNTOON Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteissa on laaja kattaus työelämää ja yleisemmin koko yhteiskuntaa kehittäviä tavoitteita. – Työelämän pelisäännöt ovat yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevissa vaaleissa, Aalto sanoo. Työehtosopimusten yleissitovuuden uudelleenmäärittely, luottamusmiesten aseman vahvistaminen ja tasapuolinen paikallinen sopiminen ovat asioita, joita on mahdollista kehittää lainsäädännössä. Näissä kysymyksissä työntekijöillä ja työnantajilla on hyvin erisuuntaiset tavoitteet. – Kumman eduksi pelisääntöjä kirjoitetaan. Tässä on se iso ristiriita, mikä tulee vaaleissa vastaan, Aalto toteaa. Yleisemmissä teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavissa vaalitavoitteissa löytyy työnantajan kanssa yksimielisyyttä: lupamenettelyjen, rahoituksen ja koulutuksen kehittämisestä ei tarvitse vääntää kättä. Teollisuutta vaivaavan työvoimapulan torjunta on yksi tärkeistä vaaliteemoista. Aalto pohtii, että monilla suomalaisilla ei ole ajantasaista käsitystä, millaisia töitä teollisuudessa tehdään. – Ei tiedetä, mitä teollisuuden työt ovat ja mikä niiden merkitys on, Aalto toteaa. Näin ollen tiedon lisääminen on yksi keino nostaa teollisen työn arvostusta ja saada alalle työntekijöitä. Teollisuudella on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muun muassa vihreisiin investointeihin tarvitaan tukea, jotta siirtymä olisi sekä yritysten että työntekijöiden kannalta sulava. – Ilmastotoimia pitää tehdä. Kysymys on, miten toimet järjestetään siten, että tavallisen ihmisen arkeen olisi mahdollisimman vähän vaikutusta, Aalto sanoo. Ääni reilulle työelämälle Kevään eduskuntavaaleissa on kyse työelämän pelisäännöistä. Työmarkkinoiden muuttuessa sekä työnantajat että palkansaajat ajavat tavoitteitaan entistä enemmän lainsäädännön kautta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_11_sisus.indd 25 Tekija?_2022_11_sisus.indd 25 9.11.2022 15.12 9.11.2022 15.12
26 Tekijä 11/2022 Monen kukkaro on koetuksella Kaikille maksettaisiin, mitä kuuluu, Eloranta pohtii työelämää, jossa perusteet ovat kunnossa. Vakaalta perustalta ponnistaminen on kaikkien osapuolten etu. – Kun perusasioista ei tarvitse olla huolissaan, voidaan keskittyä kysymyksiin, jotka lisäävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Se toimii myös työnantajien eduksi, Eloranta sanoo. Poikkeusaikoina mahdollisia vaaliteemoja ja keskustelunaiheita on paljon. On tärkeää, että työelämän kysymyksistä keskustellaan ennen vaaleja, jotta äänestäjä tietää, millaiselle työelämälle äänensä antaa. – Haastakaa kansanedustajaehdokkaita. Kysykää työelämän ja sosiaaliturvan asioista, Eloranta kannustaa palkansaajia. Reilun työelämän puolesta kannattaa äänestää. – Duunareiden vaikutusvalta säilyy vain niin, että eduskunnassa on ihmisiä, jotka ymmärtävät duunareiden asioita, Eloranta sanoo. ARJEN ASIAT KESKIÖSSÄ Maailmalla tapahtuu monia mullistuksia, mutta moni tekee äänestyspäätöksensä lähellä olevien asioiden perusteella. – Ihmisten arki on edelleen keskeinen asia eduskuntavaaleissa, sanoo erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt ja kuulunut lähes jokaisessa uutislähetyksessä viime helmikuusta alkaen. Ilman sotaa Suomessa olisi todennäköisesti keskusteltu enemmän sote-uudistuksesta, sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksesta, väestön ikääntymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Vaalien alla näistä perinteisistä teemoista olisi hyvä saada aikaan julkista keskustelua. – Toivoisin, että puolueet eivät käyttäisi Ukrainan sotaa tekosyynä, jolla jätetään yhteiskunnallisia ongelmiamme käsittelemättä, Elo sanoo. LOBBAAMINEN LISÄÄ TIETOA Päätöksentekijöihin ja päätöksiin vaikuttaminen, eli lobbaaminen, on mainettaan parempaa toimintaa. Parhaimmillaan eri ryhmät saavat äänensä kuuluviin ja lobbaaminen johtaa parempiin päätöksiin. – Kaikki saavat tuoda tavoitteita esille, ja poliitikkojen tehtävänä on punnita vaihtoehtoja ja valita, mitä haluavat viedä eteenpäin, Elo pohtii. Takavuosilta tutun kolmikantaisen sopimisen rapistuminen voi tuoda paineita poliittiseen päätöksentekoon. Eläkejärjestelmän tai sosiaaliturvan uudistukset voivat tuntua sanelulta, jos Fossiilisista polttoaineista irtautuminen nopeutuu Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota ja sen välilliset seuraukset ovat nostaneet energian hintaa, joka tuntuu erityisesti pienija keskituloisten työntekijöiden kukkarossa. Teollisuusliitto linjaa vaalitavoitteissaan, että kotitalouksia on tuettava energiasiirtymässä. Teollisuuden työpaikat ovat usein syrjässä julkisen liikenteen reiteiltä, joten polttoaineen hinnannousun vaikutuksia pitää loiventaa esimerkiksi verovähennyksillä, jotta töissä käyminen on kannattavaa myös omalla autolla. – Tämä on meidän jäsentemme edunvalvontaa, vaikka asiaa ei ratkaista työehtosopimuksissa, Riku Aalto sanoo. Teollisuusliitto on Suomen suurin ammattiliitto yli 200 000 jäsenellään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaalitavoitteet koskevat laajasti yhteiskunnan eri aloja. Muun muassa sosiaaliturva, verotus ja hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä teollisuusliiton jäsenille. – Ei ole yhtä yksittäistä narua, josta vetämällä kaikkien 200 000 jäsenen asiat parantuisivat, Aalto sanoo. VÄRILLÄ ON VÄLIÄ – Ensi kevään vaaleista voi hyvällä syyllä sanoa, että vaalit ovat erityisen tärkeät, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta. Aiemmin muun muassa eläkejärjestelmästä, työlainsäädännöstä ja sosiaaliturvasta sovittiin kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtiovallan kanssa. Työnantajapuolen vetäytyminen pois tästä päätöksenteosta on muuttanut asetelmaa. – Politiikalla, vaaleilla ja tulevalla hallituskoalitiolla on entistäkin suurempi vaikutus. Aiemmin asioista voitiin sopia hallituksen väristä riippumatta, Eloranta sanoo. Sopimisen kulttuuri on vähintään haastettu, kun työnantajapuoli on tehnyt irtiottoja perinteisistä sopimisen tavoista. – Työehtosopimusmaailma on rapistumassa, joten toivomme, että työelämän peruspilareita tuettaisiin lainsäädännöllä, Eloranta sanoo. TYÖELÄMÄN TEEMAT PINNALLE Työehtojen yleissitovuuden ja luottamusmiesten aseman vahvistaminen sekä työmarkkinarikollisuuden kitkentä ovat keskeisiä SAK:n vaalitavoitteita, joilla laitetaan kuntoon työelämän perusteita. – Töihin voisi mennä turvallisin mielin. Työpaikka olisi terveellinen ja turvallinen, ja siellä noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia. Tekija?_2022_11_sisus.indd 26 Tekija?_2022_11_sisus.indd 26 9.11.2022 15.12 9.11.2022 15.12
11/2022 Tekijä 27 AJASSA ”Duunareiden vaikutusvalta säilyy vain niin, että eduskunnassa on ihmisiä, jotka ymmärtävät duunareiden asioita." työmarkkinajärjestöt laajoine jäsenkuntineen eivät ole mukana päätöksiä tekemässä. – Näkisin, että tässä tilanteessa kannattaisi aloittaa keskustelu työntekijöiden ja työnantajien edustajien sekä poliittisten ryhmien välillä, jotta saataisiin pitkän aikavälin ratkaisuja, Elo sanoo. KESKUSTELUT KUNNIAAN Jotta äänestäjä voi tehdä järkiperäisen äänestyspäätöksen, puolueiden pitäisi kertoa avoimesti, millaista tulevaisuutta haluavat Suomelle. Historiassa tämä on onnistunut vaihtelevasti. – Joissain eduskuntavaaleissa on ollut isompia teemoja, jotka ovat ohjanneet keskusteluja. On ollut myös vaaleja, joissa ohjelmat ovat jääneet höttöisiksi, Elo arvioi. Taloussanasto hallitsee tämän päivän poliittista keskustelua puoluerajat ylittäen. Puhetapojen yhtenäistyminen on voinut luoda kuvan, että myös sisällöt olisivat yhtenäistyneet. – Puhutaan, että puolueet ovat samankaltaistuneet. Jos katsotaan puolueohjelmia, painotuseroja on selkeästi, Elo sanoo. Mitä monipuolisemmin keskustellaan vaalien alla, sitä useampi näkökulma tulee kuulluksi ja sitä useampi äänestää vaaleissa. – Jos jossain väestöryhmässä koetaan, että heidän äänensä ei kuulu, saattavat he mennä joko nukkuvien puolueeseen tai populistien äänestäjäksi, Elo kertoo. TUKEA TARVITAAN Tällä hetkellä monen suomalaisen suurin huoli on, miten rahat riittävät elämisen kustannuksiin nyt ja jatkossa. Hintojen nousu ravistelee monen arkea, eikä nopeaa käännettä parempaan ole näkyvissä. – Ylimenovaiheessa kysymys on, miten se kompensoidaan pienituloisille ja heikommassa asemassa oleville, kun elinkustannukset nousevat, Elo sanoo. Veroja tukipolitiikka ovat valtiovallan keskeisiä työkaluja heikossa asemassa olevien tukemisessa. Tässäkin tapauksessa ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevämpää kuin vaurioiden korjaaminen jälkikäteen. – Tutkimusta on metrikaupalla siitä, että köyhyydellä on henkilökohtaisia vaikutuksia ja ylisukupolvisia vaikutuksia. Puhutaan seuraavankin sukupolven mahdollisuuksista, Elo sanoo. ? Tekija?_2022_11_sisus.indd 27 Tekija?_2022_11_sisus.indd 27 9.11.2022 15.12 9.11.2022 15.12
28 Tekijä 11/2022 ILMIÖ HELPOTTAA VEIKKAAMISTA Johdannaismarkkinan suuri koko selittyy sillä, että johdannaisten avulla sijoittajat pääsevät veikkaamaan arvopapereiden hintamuutoksia halvemmalla kuin ostamalla esimerkiksi raaka-aineita varastoon tai käteistä pankkiholviin. Myös osakeoptioiden hinta on murto-osa osakkeiden hinnoista. Johdannaiset ovat samalla lisänneet finanssimarkkinoiden riskejä, koska kaikki sijoittajat eivät varaudu pahimpaan. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisi sai alkunsa johdannaisista, joihin oli paketoitu kymmenien tuhansien matalatuloisten asuntolainoja. Sijoittajien oletuksena oli, että suurin osa asuntolainoista ei voi kerralla kaatua sijoittajien syliin. Se oletus oli väärä. Vakuutuksia ja vedonlyöntiä Sijoitusmarkkinoilla on jos jonkinlaisia sijoitustuotteita, eivätkä kaikkien niiden yksityiskohdat tahdo aueta maallikoille. Monissa tuotteissa perusidea on kuitenkin yksinkertainen. JOHDANNAISET ovat laaja kategoria erilaisia SOPIMUKSIA ja MUITA SIJOITUSTUOTTEITA, joilla sijoittajat voivat KÄYDÄ KAUPPAA. Sopimuksen kohteena voi periaatteessa olla melkein mikä vain asia. Usein sopimuksen kohteena on jonkin osakkeen, valuutan tai raaka-aineen ARVO TIETTYNÄ PÄIVÄNÄ. Johdannaiset ovat joillekin eräänlaisia VAKUUTUKSIA, joilla suojataan sijoituksia tai liiketoimintaa. Toisille ne ovat VEDONLYÖNNIN VÄLINEITÄ. Esimerkiksi maanviljelijä voi toukokuussa sopia, että toimittaa syyskuussa sata tonnia vehnää ennalta sovittuun hintaan. Näin maanviljelijä haluaa suojata itsensä hinnan mahdolliselta laskulta. Samalla tavalla leipuri voi haluta suojata itsensä hinnan nousulta ja tehdä siksi maanviljelijän kanssa sopimuksen HINNASTA, MÄÄRÄSTÄ JA TOIMITUSAJASTA. Tällaisia sopimuksia kutsutaan FUTUUREIKSI. Futuureilla sijoittajat käyvät valtavia määriä kauppaa eri puolilla maailmaa. Tosin tänä päivänä suurimmassa osassa futuureita osapuolina eivät ole maanviljelijät ja elintarvikkeiden tuottajat vaan suursijoittajat. Käytännössä suursijoittaja A lupaa toimittaa tietyn määrän vehnää tiettynä päivänä ja tiettyyn hintaan. Suursijoittaja B lupaa ostaa vehnät, ja sopimus solmitaan. Sopimukseen voidaan myös kirjata mahdollisuus toteuttaa kauppa toimituspäivänä rahalla vehnän sijaan. Siinä missä maanviljelijä ja leipuri suojaavat liiketoimintaansa futuurilla, sijoittajat veikkaavat mihin suuntaan vehnän hinta on menossa. Osakkeiden isot omistajat puolestaan voivat haluta suojata osakkeitaan kurssilaskuilta ostamalla niihin joltain sijoittajalta eräänlaisen VAKUUTUKSEN eli esimerkiksi MYYNTIOPTION. Optiolla sovitaan, että sijoittaja on velvollinen ostamaan osakkeet tietyn ajan jälkeen, jos osakkeiden arvo laskee sovitun rajan alle. Vientiyhtiöt puolestaan haluavat usein hallita riskejä sopimalla johdannaisten avulla valuuttakurssin etukäteen. Kaikilla näillä esimerkkien johdannaisilla käydään vilkkaasti kauppaa moneen kertaan ennen kuin sovitut toimituspäivät koittavat. Välissä jotkut tekevät voittoja ja toiset tappioita. MARKKINAN KOKO EPÄSELVÄ Johdannaismarkkinan tarkkaa kokoa on vaikea määrittää. Tämä johtuu siitä, että asiaa voi mitata eri tavoilla. Jos käytetään mittarina kohde-etuuksien arvoa, lasketaan mukaan muun muassa kaikki ne osakkeet, valuuttaerät ja raaka-ainetoimitukset, jotka ovat johdannaissopimusten kohteena. Toisin sanoen johdannaismarkkina on tällä tavalla laskettuna moninkertaisesti suurempi kuin kaikkien näiden markkinoiden koot yhteensä. Siksi on ehkä järkevämpää mitata, kuinka suuret tappiot johdannaismarkkinoilla syntyisivät, jos mikään osapuoli ei pystyisi täyttämään sopimuksia ja sopimukset korvattaisiin päivän markkinahinnalla. Tällä tavalla mitattuna johdannaismarkkinan koko oli vuoden 2021 lopulla noin 92 529 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sitä voi verrata vaikka vuoden 2020 maailman osakemarkkinoiden kokoon, joka oli 93 686 miljardia dollaria. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ Miljardia dollaria *data vuodelta 2021 **data vuodelta 2020 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 JOHDANNAISJA OSAKEMARKKINOIDEN KOKO Johdannaiset Osakemarkkinat Maailman bkt Lä ht ee t: BI S, M aa ilm an pa nk ki 92 529 84 710 93 686 * ** ** Tekija?_2022_11_sisus.indd 28 Tekija?_2022_11_sisus.indd 28 9.11.2022 15.12 9.11.2022 15.12
AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA ? BLOGI: Hannu Siltala: Tekninen työ on rikki ? Palkankorotuksiin on sekä varaa että tarvetta ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? VIERAILIJA: Niina Lilja: Kielitaito on osa ammattitaitoa ? BLOGI: Turja Lehtonen: Liittokokousvaalit ja demokratia LUETUIMMAT LOKAKUU www.tekijälehti.fi Nykytaidot tietotekniikassa eivät poissulje käsityötaitoja, vaan ne täydentävät toisiaan, Hannu Siltala kirjoittaa. KI TI H A IL A PALKANKOROTUKSIIN ON SEKÄ VARAA ETTÄ TARVETTA Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on kunnossa, kertovat Teollisuusliiton ja Insinööriliiton asiantuntijat. Palkankorotukset eivät uhkaa kilpailukykyä, sillä palkat nousevat merkittävästi myös kilpailijamaissa. – Kilpailukyky on viime vuosina parantunut. Suomalaiset yritykset ovat pärjänneet tarjouskilpailuissa, ja tavarat käyvät kaupaksi, toteaa erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta. Tilastot kertovat, että Suomessa teollisuuden tuotanto on kasvussa, yritykset jakavat merkittäviä osinkoja ja työvoimakustannukset ovat nousseet hitaammin kuin keskeisissä kauppakumppanimaissa. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset SAK: AIEMPAA USEAMPI TYÖNANTAJA RIKKOO MÄÄRÄYKSIÄ KYSELY SAK:n kyselyyn vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan 32 prosenttia työnantajista on syyllistynyt kuluneen 12 kuukauden aikana lakija työehtosopimusrikkomuksiin. Vuonna 2016 näin ilmoitti 28 prosenttia vastanneista. Lakitai sopimusrikkomukset ovat lisääntyneet lähes kaikilla toimialoilla eivätkä ne ole vähentyneet yhdelläkään alalla. Yleisimmin työnantajat rikkovat voimassa olevaa työehtosopimusta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää tulosta hyvin huolestuttavana. – Tulos on karu ja kertoo siitä, että lakien ja sopimusten noudattamisessa on paljon parannettavaa. Niillä työpaikoilla, joissa työnantaja laiminlyö sopimusten ja lakien noudattamisen, paikallista sopimista ei ole mielekästä lisätä. Teollisuudessa rikkomuksista kertoi 25 prosenttia luottamushenkilöistä. Lue lisää: www.sak.fi > hae: ”määräyksiä” LYHYET AJASSA 29.11.–1.12. Tampereen messuja Urheilukeskus konepajamessut.fi #Konepaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Yhteistyössä P A J A N H E N K I O N VAHVANA MESSUILLA 11/2022 Tekijä 29 JAKAJILLE TYÖTURVALLISUUTTA OPAS Työturvallisuuskeskus on julkaissut lehdenjakajan työturvallisuuskoulutuksen kertausja täydennysmateriaalin. Itseopiskelumateriaali on tarkoitettu parantamaan työturvallisuutta jakajan työssä. Tavoitteena on tunnistaa vaaratilanteet ja osata omalla toiminnalla ehkäistä niitä, kiinnittää huomiota kokonaisvaltaisesti työhyvinvointiin ja tunnistaa kehitettävät alueet ja pystyä suunnittelemaan työ siten, että työhyvinvointi parantuu. Lue lisää: www.ttk.fi > hae: ”jakajan työturvallisuus” DIGITAALINEN NÄYTTELY MURIKASSA JA VERKOSSA NÄYTTELY Murikka-opistolla avattiin lokakuun Kulttuuriviikonlopun yhteydessä digitaalinen valokuvaja videonäyttely, jossa esitellään Teollisuusliiton jäsenten taideteoksia. Näyttely on nähtävissä 28.2.2023 asti. Teokset voi nähdä myös verkossa osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/digitaalinen SUURITULOISIMMAT HYÖTYVÄT ENITEN VEROTUKI Finnwatchin raportti paljastaa, miten epätasaisesti listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen verohyödyt jakautuvat Suomessa. Vuoden 2020 verotilastojen perusteella osinkoverohuojennus hyödyttää ennen kaikkea hyvätuloisimpia. Myös erot eri sukupuolten, ikäluokkien ja alueiden välillä ovat suuria. Verotuen määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Asiantuntijoiden arvostelema järjestelmä johtaa tulonmuuntoon ja kuntatalouden rapautumiseen. Finnwatch vaatii listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmän pikaista korjaamista. Lue lisää: www.finnwatch.org > hae: ”suurituloisimmat” Tekija?_2022_11_sisus.indd 29 Tekija?_2022_11_sisus.indd 29 9.11.2022 15.12 9.11.2022 15.12
11/2022 Tekijä 31 ? Hirsitehtaalla ei nipoteta TYÖSSÄ ? Prosessityöntekijä Teijo Apila kuljettaa trukilla useita tonneja painavia hirsinippuja. Kontiotuotteen Pudasjärven tehtaalla valmistetaan hirret kaikenkokoisiin rakennuksiin. Sopimisen kulttuuri ja hyvä henki ovat työntekijöiden mieleen. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ANTTI J. LEINONEN Tekija?_2022_11_sisus.indd 31 Tekija?_2022_11_sisus.indd 31 9.11.2022 15.21 9.11.2022 15.21
32 Tekijä 11/2022 K ontiotuotteen tehdasalueen portilla vieraita tervehtii puusta veistetty kookas karhu. Ollaan Koillismaalla lyhyen matkan päässä Pudasjärven keskustasta. Taustalla kuormaaja nostelee tehtaalle saapuvia mäntypöllejä sahan linjastolle. Tehtaalle saapuu 13–14 tukkirekkaa vuorokaudessa, eli puuta käytetään noin 140 000 kuutiometriä vuodessa. Sahalla työskentelevä tehtaan pääluottamusmies Kari Kellolampi on ollut Kontiolla 19 vuotta. Kun edellinen työ meni reissuhommiksi, niin haussa oli paikallinen palkkatyö. – Soitin tänne, että onko töitä. Vastaus oli, että tulepa huomenna, Kellolampi muistelee töiden alkua. Vieressä seisoo työsuojeluvaltuutettu Asko Nurmela, jolle kontiolaisia työvuosia on kertynyt ? Tekninen päällikkö Harri Hiltula, pääluottamusmies Kari Kellolampi ja työsuojeluvaltuutettu Asko Nurmela toteavat, että tehtaalla ei tarvitse nipottaa, kun työt hoidetaan asiallisesti. Kontiotuote käyttää noin 140 000 kuutiometriä puuta vuodessa. KONTIOTUOTE OY PERUSTETTU Toiminta käynnistyi 1972, yritys perustettu 1976 KOTIPAIKKA Pudasjärvi TUOTANTO Hirrestä valmistetut talot, huvilat, saunat ja piharakennukset sekä julkiset rakennukset HENKILÖSTÖ 288, josta tuotannossa noin 150 LIIKEVAIHTO 71,5 miljoonaa euroa (2021) Tekija?_2022_11_sisus.indd 32 Tekija?_2022_11_sisus.indd 32 9.11.2022 15.21 9.11.2022 15.21
11/2022 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? 27. Luottamushenkilöt pohtivat, että pitkät työsuhteet ovat tavallisia, joskin nykyään nuori väki vaihtuu entistä tiheämmin. – Pisimmät työsuhteet ovat 40 vuotta ja ylikin, Kellolampi kertoo. ASIALLISESTI ETEENPÄIN Sahattu puutavara odottaa ulkona pinossa kuivausta. Tekninen päällikkö Harri Hiltula kertoo, että puutavara kuivataan kamareissa, joihin se nostetaan kuormaimella. Kuivattu puutavara on sekin ulkona, mutta joka pinolla on oma katto päällänsä. Kolmikko pohtii, että tehtaalla on kaikkiaan lupsakka henki. Kun työt hoidetaan asiallisesti, niin muuten voi ottaa rennommin. – Ei tarvitse nipottaa eikä pokkuroida, Kellolampi toteaa. Asiallinen ja jouheva tyyli kuvaa myös yhteistoimintaa. Ensimmäistä vuotta työsuojeluvaltuutettuna toimiva Nurmela kertoo, että keskusteluyhteys on hyvä johdon suuntaan. – Helppo on neuvotella, kun asiallisesti esitetään asiat, Nurmela sanoo. Työsuojelullisesti tehtaalla suurimmassa vaarassa ovat tekijöiden sormet. Työtapojen kehityksen, tuotannon automaation ja laiteinvestointien ansiosta käsipelillä tehdään entistä vähemmän, joten vakavia työtapaturmiakaan ei ole sattunut pitkään aikaan. – Kun tulin sahalle, niin työ oli repimistä. Nivelrikot tuli molempiin olkapäihin, Kellolampi kertoo. Nykyään työ ei ole enää riuhtomista, vaan isolta osin tuotantoprosessin valvontaa päätelaitteilla. ? Prosessityöntekijä Risto Sarajärvi valvoo puutavaran höyläystä. Tekija?_2022_11_sisus.indd 33 Tekija?_2022_11_sisus.indd 33 9.11.2022 15.21 9.11.2022 15.21
34 Tekijä 11/2022 34 Tekijä 11/2022 Kuivattu puutavara matkaa seuraavaksi höyläämöön, jossa Nurmela työskentelee tiiminvetäjänä. Höylästä tulee 70–80 erilaista nimikettä, jotka Nurmelan mukaan oppii nopeasti. – Kun kerran höylää, niin muistaa mitat ja tuotteet, Nurmela sanoo. PUU JUOKSEE LINJASTOLLA Seuraavaksi astutaan tehdasalueen uusimpaan halliin, jossa säilytetään hirsiaihioita. Hallin vakaat olosuhteet helpottavat aihioiden jatkotyöstöä. Hallin viralliset avajaiset ovat seuraavana päivänä, mutta ensimmäiset hirsiaihioniput ovat jo hallin nurkassa. Teijo Apila kurvaa sisään kombitrukilla, jonka piikeissä on useita tonneja painava hirsiaihionippu. Painostaan notkuva pino asettuu nätisti edellisen nipun päälle. – Vähän ahdas, mutta hyvä ajaa, Apila arvioi trukin sisätiloja ja käytettävyyttä. Kolme vuotta vakituisena ja kaikkiaan neljä vuotta Kontiotuotteella työskennellyt Apila kertoo, että työnkuvaan kuuluu linjojen täyttöä ja raaka-aineen tilausta. – Palkka ei ole hääppöinen, mutta työpaikka on muuten hyvä, Apila toteaa, ja kurvaa seuraavan nipun hakuun. Viereisessä hallissa höylätty puutavara saapuu sormijatkoslinjalle, jossa kone havaitsee ja leikkaa pois huonot kohdat. Kone myös tunnistaa puun sydänpuolen, joka tulee ulospäin. – Täällä jatketaan puuta. Tästä pystyy ohjaamaan prosessia, huutaa prosessityöntekijä Joona Klemetti taustamelun yli ja osoittaa ohjaustaulua. Vuoden 2021 juhannuksesta alkaen Kontiolla työskennellyt Klemetti valvoo, miten laite sahaa puiden päihin sormiliitokset ja liimaa puut päittäin yhteen. Liimatut aihiot katkotaan 12-metrisiksi. Klemetin kahdeksantuntisen vuoron aikana linjastolla kulkee 7 000 juoksumetriä puuaihiota. ? Prosessityöntekijä Joona Klemetti on työskennellyt Kontiolla kohta puolitoista vuotta. ”Lieneekö kahta samanlaista rakennusta tehty ikinä.” AUTOMAATIO MUUTTANUT TYÖTÄ Seuraavaksi sormiliitetyt aihiot liimataan kokonaisiksi hirsiaihioiksi, jotka jatkavat höylään. Linjastolla valmistuu myös hirttä, jossa on tavalliseen verrattuna myös pystysuuntaista puuta, mikä tekee lamellihirrestä painumattoman. Vähän matkan päässä tavataan sähkötrukin ohjaamosta Leo Junnonaho, joka kertoo trukin kyydissä olevan seitsemän tonnin nippu hirsiaihioita. – Palvelen linjoja ja huolehdin, että pojilla on puutavaraa. Eli tämä on palveluammatti, Junnonaho sanoo naurahtaen. Hänellä tulee kohta 34 vuotta täyteen Kontiotuotteen palveluksessa. Työtehtävät ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet automaation myötä. – Nykyään ei tarvitse käsin koskea puuhun, kun koneilla tehdään, Junnonaho sanoo. Myös alla oleva sähkötrukki oli muutama vuosi sitten vain haave. – Tämä on oikein hyvä laite. Ei tule pakokaasua sisälle, Junnonaho kertoo. Hän pohtii, että nykyään monet nuoret työntekijät käyvät kääntymässä tehtaan töissä. Junnonaho itse arvostaa vakaata työpaikkaa. – Palkka ei ole koskaan ollut myöhässä, Junnonaho toteaa. LOHENPYRSTÖJÄ OMAKOTITALOIHIN Aihioista syntyy valmiita hirsiä työstölinjastolla, jossa hirret porataan, katkotaan ja työstetään muotoonsa. Suosituin hirsimalli omakotitalojen tekoon on lohenpyrstöliitoksilla varustettu 205x275-millinen hirsi. – Tämä on kolmen miehen linja. Tässä siirtelen työjonoon tehtäviä, kertoo puolitoista vuotta Tekija?_2022_11_sisus.indd 34 Tekija?_2022_11_sisus.indd 34 9.11.2022 15.22 9.11.2022 15.22
11/2022 Tekijä 35 ? TYÖSSÄ Kontiolla töissä ollut prosessityöntekijät Henri Hiltula. Uusin linjasto on itse ohjelmoitavissa uuden tuotteen tekoon. Vanhan mallin linjasto menee täysin uusiksi uuden tuotteen tullessa työstöön. – Uusi kone on huomattavan erilainen. Kiitettävän hyvä, prosessityöntekijä Jukka Seliö vahvistaa 19 vuoden Kontio-kokemuksella. Valmiit hirret paketoidaan ja nostetaan pihamaalle odottamaan kuljetusta rakennuspaikalle. Tehtaan pihasta lähtevästä talopaketista syntyy parissa päivässä säältä suojassa oleva isokin omakotitalo. Ostaja voi kasata rakennuksensa itse tai tilata rakennustyön Kontiolta. Kontiotuotteen linjastolta valmistuvilla hirsillä on jokaisella oma paikkansa jossain tilatussa hirsirakennuksessa. Hirsirakennukset räätälöidään asiakkaan mieltymysten mukaan. – Lieneekö kahta samanlaista rakennusta tehty ikinä, Kellolampi pohtii. TALVI ON HILJAISEMPAA AIKAA Korona-aikana ihmiset sijoittivat rahaa kotiin, kun esimerkiksi matkustaminen oli käytännössä Yläkuvassa oleva lohenpyrstöliitos on luja. Alakuvassa näkyy, miten puutavara liimataan yhteen sydänpuoli ulospäin. ? Prosessityöntekijä Henri Hiltula valvoo hirsien työstölinjaston toimintaa. VASTUUTA JA VAKAUTTA Hirsitaloteollisuus on uusi työehtosopimusala, jonka yritykset toimivat aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä. Metsäteollisuus ry:n lopetettua työehtosopimusten tekemisen hirsitaloteollisuuden yritykset järjestäytyivät Puuteollisuus ry:hyn, joka neuvotteli Teollisuusliiton kanssa uuden valtakunnallisen työehtosopimuksen. Teollisuusliitto hyväksyi kaksivuotisen työehtosopimuksen maaliskuun 2022 alussa. Hirsitaloteollisuudessa työskentelee noin 700 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä. Järjestäytyneitä yrityksiä on 11, joissa työehtosopimuksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liikevaihdosta ja työntekijöistä. Sopimus on vahvistettu yleissitovaksi, eli kaikkia alan yrityksiä koskevaksi. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen kertoo, että pitkään näytti siltä, ettei millekään mekaanisen metsäteollisuuden sisällä olevalle toimialalle synny alakohtaista sopimusta. Hirsitaloteollisuuden yritykset kuitenkin järjestäytyivät ripeästi, ja Puuteollisuus ry otti vastuun sopimusneuvotteluista, joten uuden sopimusalan synty mahdollistui. – Näemme yleissitovat työehtosopimukset vastuullisena työmarkkinatoimintana. Hyvä, että saimme sopimuksen tehtyä, Alapartanen sanoo. Kattava sopimus rauhoittaa tilanteen kaikille osapuolille. – Yleissitovan työehtosopimuksen pitäisi tuoda vakautta työsuhteen ehtoihin ja työrauhaan liittyvissä kysymyksissä, Alapartanen sanoo. Teollisuusliitossa puurakentamisen lisäämistä pidetään tärkeänä, sillä puu rakennusaineena on osa ilmastonmuutoksen hillintää ja sisäilmaongelmien torjuntaa. – Puu on uusiutuva raaka-aine, joten sen jalostamisen yhteiskunnan käyttöön pitää olla yhteinen intressi, Alapartanen sanoo. Tekija?_2022_11_sisus.indd 35 Tekija?_2022_11_sisus.indd 35 9.11.2022 15.22 9.11.2022 15.22
36 Tekijä 11/2022 noudatettu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus lakkasi olemasta sopimuskauden päättyessä. – Aluksi oli kysymyksiä, että millainen soppa tästä tulee, Kellolampi kertoo työntekijöiden tuntemuksia. Nopeasti yrityksen johdolta tuli lupaus, ettei työehtoja olla heikentämässä ja tarkoitus on jatkaa tuttuun malliin. Seuraavaksi kysymys oli siitä, jatketaanko töiden tekoa yrityskohtaisen vai alakohtaisen työehtosopimuksen piirissä. Keskustelujen jälkeen hirsiteollisuuteen syntyi yhteisymmärrys toimialakohtaisen työehtosopimuksen neuvottelemisesta. Kellolampi kertoo, että henkilöstön näkökulmasta työehtosopimusneuvottelut olivat sujuvat. – Palkankorotuksissa olisi toivomisen varaa, mutta pääsääntöisesti ollaan tyytyväisiä, Kellolampi kertoo. Siirtyminen vanhasta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta uuteen hirsitaloteollisuuden sopimukseen oli kitkaton. Vanhat paikalliset sopimukset jäivät voimaan myös uuden työehtosopimuksen tullessa voimaan. Sujuvan toiminnan perusta on lakien ja työehtosopimuksen noudattamisessa ja hyvässä keskusteluyhteydessä yrityksen ja työntekijöiden kesken. – Meillä tehdään kaikki kuten kuuluu, niin ei ole ollut epäselvyyksiä, Kellolampi sanoo. ”HIRRELLÄ ON HYVÄ ASEMA” Kontiotuotteen hirsistä rakennetaan taloja, huviloita, saunoja ja piharakennuksia sekä julkisia rakennuksia. Toimitusjohtaja Mika Rytky kertoo, että esimerkiksi Tuusulaan rakennettavaan lukioja kulttuuritalo Monioon tulee 25 kilometriä hirttä Kontiolta. – Hirrellä on hyvä asema julkisessa rakentamisessa, Rytky sanoo. Nykyään joka viides omakotitalo rakennetaan hirrestä. Kontio on toimittanut 50 toimintavuotensa aikana noin 50 000 rakennusta. Vuonna 2021 tehtaalta lähti 1 806 hirsirakennusta. Henkilöstö on yrityksen keskeinen menestystekijä. – Olemme kaikki kontiolaisia. Hyvällä yhteishengellä mennään sopien eteenpäin, Rytky sanoo. ? ? Kontiotuotteen Oulun toimistolla kuvattu toimitusjohtaja Mika Rytky kertoo, että hirsirakentaminen on voimakkaassa kasvussa. ”Ihan kohtalainen työpaikka, onhan täällä viihtynyt”, toteaa prosessityöntekijä Risto Sarajärvi töiden lomassa. LUE LISÄÄ VERKKOLEHDESTÄ: Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky ja Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias kertovat hirsitaloteollisuuden työehtosopimuksen synnystä ja alan näkymistä. www.tekijalehti.fi/tyossa mahdotonta. Tämä näkyi myös Kontiolla, jossa työtä oli ennätyspaljon. – Talvi tahtoo olla hiljaisempaa aikaa, mutta viime talvi pyöri ilman lomautuksia, Kellolampi kertoo. Kontiotuote aloitti 24.10.2022 muutosneuvottelut heikentyneen kysyntätilanteen ja normaalin kausivaihtelun takia. Koko henkilöstöä koskeneissa neuvotteluissa oli kyse korkeintaan 90 päivän lomautuksista sekä enintään yhdeksän henkilön irtisanomisesta, osa-aikaistamisesta tai lomauttamisesta toistaiseksi. Tehtaalla on pystytty sopimaan asioista ilman suurempia vääntöjä. Paikallisesti on sovittu joistain työehtosopimusta paremmista työehdoista. – Minun aikanani ei ole ollut isoja ristiriitoja. Ei työntekijöiden, eikä työnjohtajienkaan kanssa, Kellolampi kertoo. PYKÄLIEN MUKAAN MENNÄÄN Loppuvuonna 2020 työnantajapuolen Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Näin ollen myös Kontiolla ”Kun on joustoa molemmin puolin, saadaan porukka pysymään talossa.” Tekija?_2022_11_sisus.indd 36 Tekija?_2022_11_sisus.indd 36 9.11.2022 15.22 9.11.2022 15.22
11/2022 Tekijä 37 ”Nykyään ei tarvitse käsin koskea puuhun, kun koneilla tehdään.” LEO JUNNONAHO Prosessityöntekijä TYÖSSÄ Tekija?_2022_11_sisus.indd 37 Tekija?_2022_11_sisus.indd 37 9.11.2022 15.22 9.11.2022 15.22
38 Tekijä 11/2022 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Tasa-arvoa uskoon ja työhön T yöntekijän pyytäessä uskonnollisen vakaumuksensa perusteella erityisjärjestelyjä työssään, pitää työnantajan käsitellä asia työntekijän kanssa ja selvittää, mitkä ovat työn muokkauksen mahdollisuudet. Tässäkin asiassa ennakointi luo joustavuutta, reagointikykyä ja päätöksenteon mahdollisuuksia esihenkilöille. Erinomainen työkalu on esihenkilöille rakennettu ja kirjattu ohjeistus, kuinka kohdata, käsitellä ja huomioida työntekijöiden uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät erityishuomiot ja kysymykset. YHDENVERTAISUUSLAKI VELVOITTAA Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa syrjiä työhönotossa, työssä eikä työsuhteen päättyessä ketään uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Syrjintää on, jos hakijaa tai työntekijää on juuri uskonnollisen vakaumuksen vuoksi kohdeltu huonommin kuin muita. Työhaastattelutilanne on vuorovaikutteinen tapahtuma. Työnantaja selvittää tarjolla olevan työn sopivuutta työntekijälle, ja työntekijä selvittää työn sopivuutta henkilökohtaiseen elämäänsä. Usein työhaastattelut mielletään työnantajan tenttitilaisuuksiksi, vaikka tarkoitus on selvittää aidossa vuorovaikutuksessa työn asettamia vaatimuksia suhteessa työntekijän mahdollisuuksiin hoitaa kyseinen työtehtävä. Työntekijän on hyvä olla yhteydessä työn tarjoajaan jo ennen hakemuksen lähettämistä ja tiedustella työnkuvasta ja työyhteisöstä. Näin hakija voi pohtia työn sopivuutta ja omia odotuksiaan työskentelystä kyseisessä yrityksessä. Kannattaa tiedustella esimerkiksi työaikaa, työpaikkaa, mahdollisuuksia työskennellä sekä läsnä että etänä, joustoja ja muitakin työhön liittyviä tekijöitä. On kummankin osapuolen etu, että työtä hakevalla on mahdollisuus jo ennakolta rakentaa käsitys työssä menestymisen edellytyksistä. EI SYRJINNÄLLE, EI SUOSIMISELLE Työhakemuksessa, työhaastattelussa ja koeaikana katsotaan molemmin puolin työn sopivuutta, mutta toisinaan vasta työnteon alettua työn ja siviilielämän toisillensa vastakkaiset tarpeet tulevat esiin. Syrjintää ei saa silloinkaan tapahtua. Työnantajan on kuultava työntekijän tarpeet ja huomioitava ne mahdollisimman hyvin työjärjestelyissä. Työntekijöitä ei kuitenkaan saa asettaa edes tahtomattaan eriarvoiseen asemaan. Yhteiset pelisäännöt, joissa voidaan huomioida työntekijöiden yksilöllisyys ja mahdolliset tilapäiset muutostarpeet luovat myötämielisen, joustavan ja luottamuksellisen työpaikan. Avoin keskustelu, suvaitsevaisuus ja näiden asioiden huomioiminen yhdenvertaisuussuunnitelmassa edesauttavat tasa-arvoisen työyhteisön luomisessa ja syrjinnän ehkäisyssä. SARI KOLA Tauko töihin perjantairukousta varten? Pekkasvapaa ortodoksisen pääsiäisen aikaan? Loma kiinalaisen uudenvuoden tienoille? Jousto ja ennakointi palvelevat tasa-arvon toteutumista myös uskossa ja työssä. KUVAT ISTOCK, KUVANKÄSITTELY EMILIE UGGLA Tekija?_2022_11_sisus.indd 38 Tekija?_2022_11_sisus.indd 38 9.11.2022 15.23 9.11.2022 15.23
JUHLAVUOSI Kemianteollisuuden Responsible Care -ohjelma juhlii tänä vuonna kolmikymmenvuotista taivaltaan. Kemianteollisuus ry:n mukaan ohjelman aikana työtapaturmat ovat vähentyneet alalla 91 prosenttia, energian kulutus 20, veden kulutus 51 ja kasvihuonepäästöt 28 prosenttia. Teollisuusliitto on mukana ohjelman ohjausryhmässä. Liiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas korostaa yhdessä tekemisen ja keskustelun tärkeyttä. Työpaikan kaikkien toimijoiden näkökulmat on otettava huomioon. – Työn varsinaiset tekijät on saatava mukaan keskusteluun siitä, mitä vastuullisuus yrityksessä käytännössä tarkoittaa, Uljas alleviivaa. AKRYLAATIT AISOIHIN – ILMOITTAUDU WEBINAARIIN! ALTISTUMINEN Työterveyslaitos järjestää torstaina 24.11.2022 kello 12–14 avoimen, maksuttoman webinaarin Akrylaattiallergioiden ehkäiseminen kokoonpanoja asennustyössä . Ilmoittautuminen ja ohjelma: www.ttl.fi > hae: ”akrylaattiallergioiden ehkäiseminen” TYÖOLOT – ELÄMÄN JA KUOLEMAN KYSYMYS ITSEMURHAT Maailmanlaajuisista tutkimuksista on tiedetty, että töissä oleminen yleensä suojaa mielenterveyttä ja on omiaan vähentämään itsetuhoisia ajatuksia työttömyyteen verrattuna. Mutta tuoreet tutkimukset osoittavat, että näin ei toimi mikä tahansa työ. Huonot työolot päinvastoin kasvattavat riskejä. On selvää, että itsemurhan yrittämiseen ja tekemiseen vaikuttaa monimutkainen tekijöiden vyyhti. Ruotsalaiset ja tanskalaiset tutkijat osoittavat, että riskejä kasvattaa ennen kaikkea sellainen työ, jossa ei ole oikeutta vaikuttaa omaan työhönsä. Erityisesti tällaista vaarallista psykososiaalista kuormaa kerryttää tilanne, jossa työntekijä ei myöskään saa tukea sen enempää esimieheltään kuin työkavereiltaan. Samaten miestyöntekijöillä työpaikkakiusaaminen kasvattaa itsemurhariskiä. Lue lisää englanniksi: www.sjweh.fi > hae: ”Psychosocial job stressors” Lue lisää: www.kemianteollisuus.fi/fi/ vastuullisuus/ responsiblecare 11/2022 Tekijä 39 TYÖSSÄ 30 VUOTTA VASTUULLISUUTTA Webinaari on suunnattu mm. asennusja kokoonpanotyötä tekeville työntekijöille, esihenkilöille, kouluttajille, työterveyshuolloille ja työsuojeluviranomaisille. ”Ohjelmassa on mukana kaikkiaan yli 60 maata ympäri maailmaa.” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työntekijä aiheutti vahingon työssä. Kuka korvaa? Välillä työtä tehdessä sattuu vahinkoja. Vahingot voivat olla joko henkilövahinkoja tai esinevahinkoja. Pääsäännön mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa virheen tai laiminlyönnin seurauksena työtä tehdessään. Tätä kutsutaan niin sanotuksi isännänvastuuksi. Isännänvastuu koskee vahinkoa, jota ei ole aiheutettu tahallisesti. Jos työnantaja ei syystä tai toisesta pysty maksamaan korvauksia esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi, vahinkoa aiheuttanut työntekijä voidaan tuomita korvaamaan siitä sellainen määrä, jonka oikeus arvioi kohtuulliseksi. Korvaus maksetaan sille, joka on kärsinyt vahinkoa. Tahallisesti aiheuttamansa vahingon työntekijä yleensä joutuu korvaamaan kokonaan. Vahingonkorvauksille maksetaan usein viivästyskorkoa. Käytännössä työnantajan vakuutukset, kuten työtapaturmaja ammattitautivakuutus, oikeusturvavakuutukset ja omaisuusvakuutukset, kattavat suuren osan vahingoista. Jos työntekijä loukkaantuu työssä tai työmatkalla, kannattaa varmistaa, että työnantaja on tehnyt huolellisen tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle. Tekija?_2022_11_sisus.indd 39 Tekija?_2022_11_sisus.indd 39 9.11.2022 15.23 9.11.2022 15.23
Eväitä elämän neuvotteluihin ”A siat henkilöityvät väkisin, kun ihmiset neuvottelevat, sanoo Kraton Chemicalin Oulun tehtaan pääluottamusmies Marko Käpynen. Parhaimmillaan henkilösuhteet työnantajaan ovat luontevat, ja yhteys toimii mutkattomasti. Sitten on ollut niitäkin johtajia, joiden kanssa on tuntunut siltä kuin seinälle puhuisi. – Yksin ei voi neuvotella, Käpynen sanoo. Hyvän neuvottelusuhteen luominen edellyttää, että molemmilla puolilla on siihen halua ja kykyä. Lisäksi vaaditaan oikeaa otetta. – Neuvottelutilanteessa tarvitaan inhimillistä yhteyttä. Ilman sitä ei ole neuvottelua, sanoo pääluottamusmies Tellervo Sirviö. Hän työskentelee Darekonin Haapaveden tehtaalla, joka tekee elektroniikan alihankintaa teollisuudelle. Työpaikkojen neuvotteluissa korostuvat käytännön taidot, tiedonhankinta ja inhimillinen yhteys vastapuolen kanssa. Teollisuusliiton Pohjois-Suomen alueen luottamushenkilöt hioivat neuvottelutaitojaan Oulussa lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Sirviö kertoo menevänsä neuvotteluihin aina työntekijöiden edustajana mutta ilman sen kummempaa roolia. – En mene esittämään omia ajatuksiani vaan sen, mitä on yhdessä päätetty. Olen kuitenkin oma itseni. Myös Akseli Polojärvi on sitä mieltä, ettei neuvotteluissa voi esittää mitään muuta kuin on. Hän toimii varapääluottamusmiehenä Pölkky Oy:n Taivalkosken tehtaalla. Polojärvi ei ole vielä edustanut työntekijöitä pääneuvottelijana, mutta pitää valmistautumista tärkeänä. – Koulutuksessa oppii paljon uutta ja saa neuvottelutaitoja myös elämää varten. KÄYTÄNTÖ OPETTAA Teollisuusliiton Pohjois-Suomen alueen pääluottamusmiehet kertasivat paikallisen sopimisen kiemuTEKSTI ANTTI GOMAN KUVAT VESA RANTA 40 Tekijä 11/2022 PAIKALLINEN SOPIMINEN JA NEUVOTTELUTAITO -KURSSIT, 28.–30.10. OULU ? Ryhmätyöt olivat useimpien mielestä kurssin parasta antia. Pienryhmissä harjoiteltiin käytännön neuvottelutilanteita eri tilanteissa ja rooleissa. Kuvassa vasemmalta Esa Enilahti, Tellervo Sirviö, Mallu Pollari ja Janne Leinonen. Tekija?_2022_11_sisus.indd 40 Tekija?_2022_11_sisus.indd 40 9.11.2022 15.23 9.11.2022 15.23
roita ja hioivat neuvottelutaitojaan Oulussa lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Koulutuksen parasta antia olivat useimpien mielestä ryhmätyöt, joissa harjoiteltiin käytännön neuvottelutilanteita pöydän eri puolilla. Käpynen sanoo kehittyneensä neuvottelijana valtavasti kymmenessä vuodessa. – Minulle on sanottu, että olen temperamenttinen tyyppi ja kiihdyn hetkessä nollasta sataan. Olen oppinut hillitsemään tätä ominaisuutta. Jos neuvottelut alkavat mennä niin sanotusti vihkoon, sanon, että jatketaan tästä ensi kerralla. Sirviö pitää itseään rauhallisena ja ratkaisukeskeisenä. Sirviö korostaa, ettei riitaa haastamalla voita mitään, vaan asiat pitää ratkaista muilla tavoilla. Käpysellä on takanaan kova neuvotteluputki, sillä Kratonin tehtaalla siirryttiin metsäteollisuuden työehtosopimuksesta kemian alan tessiin. Tiukimman tulkinnan mukaan muutos olisi tarkoittanut ylimmässä palkkaluokassa jopa 20 000 euron laskua vuosiansioihin. – Onneksi työnantaja ymmärsi tilanteen, ja olemme alustavasti sopineet asioista. Neuvottelut jatkuvat edelleen, ja molemmilla on yhteinen tavoite, että sama ansiotaso ja työehdot säilyvät. Hän haluaa kiittää erikseen Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Petri Ahokasta ja aluetoimitsija Asko Alasalmea, joista oli suuri apu neuvottelujen taustatukena. PORUKAN TUKI TÄRKEINTÄ Kaikki luottamushenkilöt sanovat, että neuvottelussa pitää olla varma oman porukan tuesta. Jos keskusteluissa tulee vastaan isoja uusia asioita, pitää ottaa tauko ja kysyä muiden mielipidettä. Pienistä asioista, kuten kahviautomaatin paikasta, pitää pystyä päättämään itse senkin uhalla, että saa haukut työkavereilta. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus työpaikan ilmapiirille ja neuvotteluyhteydelle. – Hyvä esimerkki on firman yhteinen sählyvuoro. Siinä oppi tuntemaan toimihenkilöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin, Käpynen sanoo. Sirviö kertoo, että työntekijät arvostavat työnantajan järjestämää tyky-toimintaa ja osallistuvat siihen mielellään. Sillä on positiivinen vaikutus työpaikan ilmapiiriin. “USKALLA NEUVOTELLA” Työväen sivistysliiton kouluttaja Jari Toivo korostaa uskallusta ja aloitteellisuutta. Neuvotteluja kannattaa käydä myös pienistä asioista. – Toimitusjohtajan huoneeseen ei mennä kovin helposti, mutta on hyvä muistaa, ettei työnantaja päätä asioista yksin. Vähintään yhtä tärkeää on tiedonhaku ja valmistautuminen. Luottamushenkilöiden pitäisi ottaa taustatyölle aikaa, sillä tieto lisää valmiuksia argumentoida uskottavasti ja saavuttaa hyvä lopputulos. Tärkeintä on kuitenkin harjaantuminen. – Neuvottelemaan ei opi kuin neuvottelemalla. KESTÄVYYSLAJI Sirviö muistuttaa, että työnantajalla on lopulta viimeinen sana siinä, miten työt järjestetään. Käpysellä on asiasta hieman eri näkemys: – Jos ollaan isosta asiasta eri mieltä, pitää neuvotella vielä lisää ja katsoa, voitaisiinko asiaan saada muutoksia. Diplomaattien mukaan neuvotteluja kannattaa jatkaa niin kauan kuin se on mahdollista. Lopputulos ei ole välttämättä kenenkään mieleen, mutta sen kanssa voi elää. – Eikö se ole niin, että asiat ovat menneet ihan hyvin, jos lopputulos harmittaa kaikkia vähän, Käpynen sanoo. ? 11/2022 Tekijä 41 LIITOSSA ”Neuvottelutilanteessa tarvitaan inhimillistä yhteyttä. Ilman sitä ei ole neuvottelua.” TELLERVO SIRVIÖ Pääluottamusmies, Darekon Ltd. Haapaveden tehdas ”Koulutuksessa oppii paljon uutta ja saa neuvottelutaitoja myös elämää varten.” AKSELI POLOJÄRVI Varapääluottamusmies, Pölkky Oy, Taivalkoski ”Jos neuvottelut alkavat mennä niin sanotusti vihkoon, olen oppinut sanomaan, että jatketaan tästä ensi kerralla.” MARKO KÄPYNEN Pääluottamusmies, Kraton Chemical Oulu Tekija?_2022_11_sisus.indd 41 Tekija?_2022_11_sisus.indd 41 9.11.2022 15.24 9.11.2022 15.24
42 Tekijä 11/2022 2022 20.11. mennessä ilmoitus liitto kokouksesta ammatti osastoille 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. klo 12–16 valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa Liittokokous 2023 #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Äänioikeutetut Äänioikeutettuja ovat ammattiosastojen varsinai set jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ensimmäistä äänestyspäivää, ja jotka voivat esittää tästä pyydet täessä todisteen tai jotka on merkitty äänioikeutet tujen luetteloon. Äänioikeutettuja eivät ole kokonaan vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ammattiosaston jäsenet. Kaikille äänioikeute tuille jäsenille lähetetään liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella todiste äänioikeudesta äänestystä varten. Liittokokous esitykset Esityslistan liittokokoukselle laatii hallitus. Varsinai selle liittokokoukselle käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on jätettävä liiton hallitukselle kirjallisina viimeistään neljä kuukautta ennen liittokokousta eli 21.1.2023 mennessä. Ammattiosastojen esityksiä liittokokoukselle otetaan vastaan 30.11. alkaen asiointipalvelun kautta osoit teessa asiointi.teollisuusliitto.fi. Osastojen esityksiä voivat asiointipalvelun kautta hoitaa sääntömääräiset nimenkirjoittajat eli ammattiosaston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä sihteeri. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Tekija?_2022_11_sisus.indd 42 Tekija?_2022_11_sisus.indd 42 9.11.2022 15.24 9.11.2022 15.24
11/2022 Tekijä 43 LIITOSSA STIPENDI Kalle Railo ryhtyi toteuttamaan haavettaan vuonna 2020: hän alkoi opiskella kellosepäksi. Teollisuusliiton stipendi oli mahtava ilonaihe, joka mahdollisti työkalujen hankinnan. TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA PATRIK LINDSTRÖM K alle Railo, 46, kiinnostui kelloista jo pikkupoikana. Alakoululaisena hänellä oli aina kello kädessä, ja vuosien varrella kaappiin ehti kertyä kymmeniä rannekelloja. Hän mietti monta kertaa kelloseppäopintojen aloittamista, mutta aika ei koskaan tuntunut olevan sopiva. Syksyllä 2019 Railo näki televisiossa uutisen, jossa kerrottiin, että kelloseppäkoulun jatko on vaakalaudalla huonon taloustilanteen takia. Hän ymmärsi, että jos hän mielisi alalle, aika olisi juuri nyt. Railo haki kouluun ja pääsikin sinne. Puoliso oli juuri samaa aikaan opiskelemassa toisaalla, joten omat opinnot siirtyivät vuodella. KÄSILLÄ TEKEMINEN ON OMA JUTTU Railo aloitti Kelloseppäkoulussa Espoossa vuonna 2020. Alku oli innostavaa. Sitten koronarajoitukset ajoivat etäkouluun alkutalvesta 2020 ja etäopiskelu jatkui huhtikuun lopulle. – Itse pystyin rakentelemaan tulevaa työhuonetta kotona ja harjoittelemaan kellojen parissa, mutta monille opiskelija-asunnossa asuville luokkakavereille tilanne oli hankala. Joka arkiaamu herätys on kotona Ylöjärvellä kello 04.30, jotta mies ennättää kouluun Espooseen kahdeksaksi. Iltapäivällä sama reitti takaisin kotiin, jonne hän ennättää vasta illalla myöhään. Rankka rupeama on kannattanut. – Opiskeluaika on ollut upeaa ja mahtavaa. Olen oppinut valtavasti. Kun intoa riittää, vaativatkin asiat voi kääntää positiivisiksi. – Kotona on kaksi lähes teini-ikäistä lasta. Ajattelen, että junamatka on omaa aikaani. Erityisen kiitoksen saa koulun opintomatka Sveitsiin. Oli hienoa nähdä Vallee de Jouxin kellolaakso ja hienot kellotehtaat puitteineen siellä. Vastaavaa ei ole Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Railo ennätti tehdä parisenkymmentä vuotta töitä muulla alalla, viimeiset vuodet televerkkojen viankorjauksen työnohjaajana. Hän ymmärsi, ettei Excel-taulukkojen katseleminen ole sitä, mitä hän haluaa työkseen tehdä. Käsillä tekeminen on se oma juttu. STIPENDI KULUI TYÖKALUIHIN Railo on tällä hetkellä opintovapaalla Eltel Networksilta. Valmistumisen jälkeen hän aikoo tehdä osa-aikaisesti työtä nykyiselle työnantajalle. On parasta toimia varman päälle. Kelloseppäkoulusta valmistuu joka vuosi 15 kelloseppää ja saman verran mikromekaanikkoja. Työtilanne on hyvä. Suunnitelmissa on oma verstas ja keskittyminen kellojen huoltoon ja korjaamiseen. Teollisuusliittoon hän liittyi, kun jäsenyyttä ehdotettiin kerran koulun kahvihuoneessa. Liitto on tuntunut hyvältä edunvalvojalta. Erityisen hienoa oli saada liiton stipendi. Se kului työkalujen hankintaan. – Olen todella kiitollinen stipendistä. Erikoistyökalut ovat kalliita. Olen ostanut stipendillä työkaluja käytettyinä. ? Kelloseppää aina tarvitaan Kalle Railo päätti toteuttaa unelmansa ja opiskella kellosepäksi. Käsillä tekeminen ja tarkka työ innostavat. TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän syksyn hakukierros päättyy 30.11. Lue lisää ja hae: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi Tekija?_2022_11_sisus.indd 43 Tekija?_2022_11_sisus.indd 43 9.11.2022 15.24 9.11.2022 15.24
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Täydennyskoulutusta luottamushenkilöille 3 kk kurssi – luottamushenkilöiden korkeanpaikan leiri Muutoksen eväät – kolmen kuukauden kurssi 6.3.—2.6.2023 ? Tutkimalla oppiminen ? Työehtosopimussimulaatio ? Työyhteisösovittelun perusteet ? Tietotekniikan, kirjoittamisen ja puheviestinnän opintoja ? Opintomatka Saksaan: tutustumista saksalaiseen yhteiskuntaan ja ammattiyhdistysliikkeeseen ? Ajankohtaisia luentoja kiinnostavista aiheista Murikan kolmen kuukauden kurssilla korostuu itsenäinen ja tutkiva oppiminen, mikä auttaa ongelmanratkaisussa työpaikalla. Kurssi on suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja liiton hallinnon edustajille. Opiskelu koostuu yhteisistä sekä valinnaisista opinnoista. Yhteisiä opintoja ovat muun muassa: Työsuojelun verkkostartti työsuojelutoimijoille 26.11.2022 Koulutuksessa tutustutaan työsuojelun perusasioihin ja saadaan valmiuksia toimia työsuojelutehtävissä työpaikalla. ? 1.—2.12. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen ? 7.—8.12. Nostoapuvälinekurssi ? 12.—16.12. Järjestötoimijan perusteet ? 12.—16.12. Tietotekniikan täydennyskurssi ? 12.—16.12. Luottamusmiesten peruskurssi ? 12.—16.12. Työsuojelun peruskurssi Murikan kursseja joulukuussa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Työsuojelukoulutusta verkossa Tekija?_2022_11_sisus.indd 44 Tekija?_2022_11_sisus.indd 44 9.11.2022 15.24 9.11.2022 15.24
”Tes-simulaatiossa väännettiin pari päivää” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Yksi hyödyllisimmistä harjoituksista Murikkaopiston kolmen kuukauden kurssilla oli Markus Laukkasen mielestä tes-simulaatio. Siinä opiskelijat jäljittelivät mahdollisimman tarkoin työehtosopimuksesta käytäviä neuvotteluja. – Osa meistä edusti työnantajaa, osa työntekijöitä. Minun roolini oli työntekijäpuolen lakimies. Yritettiin sopia palkoista ja muista työehdoista, ja pari päivää siinä väännettiin. Teollisuusliiton toimistolta harjoitukseen osallistui muun muassa monet tes-neuvottelut läpi tahkonnut työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Opettaja Marjo Nurmi julkaisi välillä kirjoittamiaan ”lehtijuttuja” neuvottelujen etenemisestä, joten neuvottelijat saivat kokea myös julkisuuden painetta. – Oli hyvin todentuntuinen harjoitus. Siinä oppi esimerkiksi sen, että kun työnantajan kanssa neuvottelee, niin täytyy kuunnella asioista molemmat puolet. Sovussa saatiin lopulta ratkaisu aikaan. Myös kurssiin kuuluva lopputyö on antanut Laukkaselle tukea luottamustehtävän hoitamisessa. Hän toimii toista kauttaan pääluottamusmiehenä peltija teollisuuseristysalan työehtosopimusta noudattavassa KSPTInsulationissa, ja lopputyön aiheena oli paikallisen sopimisen käytännöt sopimusalalla. MUUTOKSEN EVÄÄT – KOLMEN KUUKAUDEN KURSSI – Soittelin peltialan muita pääluottamusmiehiä läpi ja kyselin, millaisia sopimuksia he ovat tehneet. Tein vajaat kymmenen puhelinhaastattelua. Tämähän on aika pieni sopimusala, niin siinä jo tuli aika kattavasti. Kävi ilmi, että alalla käytännöt vaihtelivat laidasta laitaan. Eräissä yrityksissä paikallista sopimista ei ollut lainkaan, toisissa paljonkin. – Ei se yleensä luottamusmiehistä kiinni ollut vaan työnantajasta. Toimitusjohtaja usein on selittävä tekijä siinä, onko paikallista sopimista vai ei, Laukkanen tiivistää lopputyönsä tuloksia. KSPT-Insulationissa on tehty paikallinen sopimus työaikapankista. – Se oli vakiintuneena käytäntönä meillä jo aiemmin, mutta ei kirjattuna paperille. Kirjoitin sopimusluonnoksen, ja se meni työnantajalle läpi käytännössä sellaisenaan. Kurssi pidettiin koronakeväänä 2020. Opiskelijat olivat fyysisesti Murikassa, mutta omissa huoneissaan ja kontaktissa videoyhteyden välityksellä. Poikkeusjärjestelyistä huolimatta keskusteluja käytiin runsaasti, ja niiden myötä Laukkasella syttyi uudenlainen kipinä edunvalvontaan ja poliittiseenkin vaikuttamiseen. – Ennen politiikka ei kiinnostanut minua, mutta kurssilla oli valveutunutta porukkaa. Juteltiin asioista, minä kyselin ja sain vastauksia ja tietoa. ? 11/2022 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? ”Opin esimerkiksi sen, että kun työnantajan kanssa neuvottelee, niin täytyy kuunnella asioista molemmat puolet”, Markus Laukkanen sanoo. MARKUS LAUKKANEN Pääluottamusmies, telineasentaja KSPT-Insulation Oy Jyväskylä Eristyspeltiseppien ao. 155 Tekija?_2022_11_sisus.indd 45 Tekija?_2022_11_sisus.indd 45 9.11.2022 15.25 9.11.2022 15.25
46 Tekijä 11/2022 D PA / LE H TI KU VA MAAILMA Inflaatio vaikeuttaa sopimista TYÖEHTOSOPIMUKSET Syksyn työehtosopimusneuvottelut käydään Euroopassa erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Hurjaksi äitynyt inflaatio, eli hintojen nousu, vaivaa kaikkialla ja sen kehittymistä on vaativaa ennustaa. EU:n tilastotoimisto Eurostat laski, että rajuin inflaatio syyskuussa nähtiin Virossa, 24,2 prosenttia, ja pienin Ranskassa, 6,2 prosenttia. Suomen luku oli 8,4 prosenttia. Työehdoista sopimista helpottaa, kun molemmilla osapuolilla on samansuuntaiset ja luotettavat ennusteet tulevasta. Nyt näin ei välttämättä ole. Työehtosopimukset ovat eri pituisia ja tulevat uusittaviksi eri aikoina. Tämäkin tuottaa nyt Euroopassa vaihtelevia palkankorotuksia. Inflaation huippumaa Virossa järjestäytyminen on matalinta EU:ssa ja työehtosopimukset kattavat OECD:n tiedon mukaan vain 6,1 prosenttia työntekijöistä. Kansallisen tason sopiminen rajoittuu vähimmäispalkkaan. Se nousee ensi vuonna 10,9 prosenttia. Uusi summa on 725 euroa kuussa ja 4,30 euroa tunnilta. Saksassa IG BCE -liitto teki huhtikuussa "siltaratkaisun". Se siirsi sopimista lokakuulle, jolloin nähdään inflaation taso. Syyskuussa se olikin 10,9 prosenttia. Kaikille kemian työntekijöille maksettiin odotteluajalta 1 400 euroa, mikä merkitsi 5,3 prosentin korotusta. Nyt IG BCE tavoittelee ostovoiman korottamista kestävällä tavalla. Saksan keskusjärjestö DGB:n liitot alkavat neuvotella 1,6 miljoonan kuntien ja SOPIMUKSIA YKSINYRITTÄJILLE EUROOPAN UNIONI EU:n komissio sallii ammattiliitojen neuvottelevan yksinyrittäjien työehdoista. Syyskuinen päätös on merkittävä ja historiallinen. Neuvotteluoikeus on tähän asti torjuttu kilpailusääntöjen perusteella eli yksinyrittäjien yhteistoiminta tulkittiin yritysten toimintaa uhkaavaksi kartelliksi. Päätös koskee niitä, jotka tarjoavat palveluja pääasiassa yhdelle yritykselle, työskentelevät rinnakkain sen työntekijöiden kanssa tai tarjoavat palveluja työtä välittävälle digialustalle tai sen kautta. Neuvotteluoikeus syntyy silloinkin, kun yksinyrittäjän asema suhteessa työn tarjoajaan on heikko. Rajaksi määriteltiin yritys, jonka liikevaihto tai tase on vähintään kaksi miljoonaa euroa tai jolla on vähintään kymmenen työntekijää. Neuvotteluoikeus syntyy, jos yksikin ehdoista täyttyy. Ammattiliitot EU-maissa iloitsevat päätöksestä, joka on pitkän vaikuttamistyön tulos. Se tuo merkittävän määrän uusia ihmisiä työehtosopimusten piiriin. WÄRTSILÄ VASTATUULESSA ITALIA Wärtsilän aie sulkea moottoritehtaansa Triestessä mutkistui. Ammattiliitot veivät yhtiön oikeuteen irtisanomissääntöjen rikkomisesta. Triesten käräjäoikeus oli samaa mieltä, liittojen oikeuksia loukattiin ja tiedotus sekä konsultaatiot olivat puutteellisia. Suuret, jopa 15 000 ihmistä koonneet mielenosoitukset saivat poliitikotkin toimimaan. Lakia muutettiin ja yt-neuvottelujen kestoa pidennettiin 30–120 päivään. Paikallislehti Il Piccolo kertoo, että Wärtsilä ei valita oikeuden päätöksestä. Liitot sanovat julkilausumassaan, että kamppailu työpaikoista jatkuu. valtion työntekijän sopimuksista. Tavoite on 10,5 prosentin korotus ja kaikille vähintään 500 euroa kuussa. IG Metall -liitto tavoittelee 8 prosentin korotuksia elektroniikkaja metalliteollisuudessa vuoden sopimuksella. Kesällä terästeollisuus sopi 6,5 prosentin korotuksista sekä 500 euron bonuksesta. Hollannin FNV:n elektroniikkaja metalliteollisuuden sopimus nostaa palkkoja 11 prosenttia joulukuusta alkavalla 18 kuukauden kaudella. Maan rautatieyhtiö NS:n työläiset saavat 9,25 prosentin korotukset sekä tuhannen euron bonuksen tänä ja ensi vuonna. Itävallassa PRO-GE ja GPA -liitot hyväksyivät marraskuussa metalliteollisuuteen vuoden sopimuksella palkkaluokasta riippuen 6,9–8,9 prosentin korotukset. Tanskassa työväenliikkeen tutkimuslaitos EA laskee inflaation olevan ensi vuonna viisi prosenttia. Se kehottaa pyrkimään tätä vastaaviin palkankorotuksiin. Lähtökohta eri maissa on kuitenkin sama: ammattiliitot eivät halua, että hintojen noususta koituva lasku jää työntekijöiden ja kotitalouksien maksettavaksi, varsinkin jos ja kun yritysten voitot kasvavat. HEIKKI JOKINEN ? Asiakas poimi tuotteita hyllystä halpakauppaketju Aldin myymälässä Münchenissä eteläisessä Saksassa. Maan inflaatio oli syyskuussa 10,9 prosenttia. Tekija?_2022_11_sisus.indd 46 Tekija?_2022_11_sisus.indd 46 9.11.2022 15.50 9.11.2022 15.50
Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Ilman liittoa olisin jäänyt tyhjän päälle. Grigoris ”Gregory” Mandilas, viimeistelijä Tekija?_2022_11_sisus.indd 47 Tekija?_2022_11_sisus.indd 47 9.11.2022 15.25 9.11.2022 15.25
48 Tekijä 11/2022 PAT556K PAT556O PAT542O PAT542N ADLEY Collegepaita • 100% polyesteri pikee, 280 g/m² • harjattu (fleece) sisäpuoli • EN20471 luokka 2 • värit: fl.keltainen ja fl.oranssi • koot: XS-3XL PAT556K/O 42, 42,-K O Xstream Bluetooth ® Kuulonsuojaimet • patentoitu kaiutinrakenne antaa loistavan äänenlaadun musiikin kuunteluun • sisäänrakennettu mikrofoni • IPX4 • SNR 29 dB: H 32 dB, M 26 dB, L 17 dB • EN 342-1, 4, 6, 8, ANSI S-3.19-1974 Sankamalli HLL48001 Kypäräkiinnitys HLL48101 Kotimaiset turvajalkineet SK52191 SK52417 Viper Roller S3 • sporttiset puolikengät • alumiini varvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • koot: 35-48 SK52191 139, 139,-Spider Roller XL + S3 HRO • alumiinivarvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • kuumankestopohja • koot: 35-50 -kitkapohjalla! Pitävällä SK52417 189, 189,-Stretchhousut riipputaskuilla • 290 g/m² polyesteripuuvilla • polvisuojataskut, moni puolisesti muitakin taskuja • lahkeita saa pidennettyä 6 cm • EN 20471 luokka 1 TRITON Miesten malli • värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-5XL, D88-D116 K O P PAT542K/O/P DESPINA Naisten malli • värit: fl. keltainen/musta • koot: XS-2XL K PAT542N 95, 95,-kpl kpl 219, 219,-kpl kpl Kuuleva Tarjoukset voimassa 30.11.2022 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Verkkokauppamme on aina auki! Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Laaja valikoima työvaatteita ja Laaja valikoima työvaatteita ja turvajalkineita ammattilaisille turvajalkineita ammattilaisille MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! Tekija?_2022_11_sisus.indd 48 Tekija?_2022_11_sisus.indd 48 9.11.2022 15.25 9.11.2022 15.25
VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat LIITON VALTUUSTO KOOLLA 28.–29.11. HALLINTO Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu syyskokoukseen 28.–29.11. Valtuusto käsittelee kokouksessaan sääntömääräiset asiat, kuten liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2023 sekä ammattiosastojen esitykset. Lisäksi päätetään muun muassa ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen ja ensi vuoden jäsenmaksun suuruus. Seuraa liiton verkkosivuja, Facebook-sivua ja Twitter-tiliä kokouksen aikana! MUUTOKSIA JÄSENKORTTIKÄYTÄNTÖIHIN JÄSENYYS Vuodesta 2023 alkaen Teollisuusliiton mobiilijäsenkortti muuttuu ensisijaiseksi jäsenkortiksi ja muovinen jäsenkortti on tilattava erikseen eAsioinnin tai liiton jäsenpalveluiden (jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi, p. 020 690 446) kautta. Uutta on myös se, että muovinen jäsenkortti ei enää 1.1.2023 alkaen toimi Turvan matkavakuutustodistuksena. Löydät matkavakuutustodistuksen Teollisuusliiton mobiilikortista. Tarvittaessa voit myös tulostaa sen Turvan verkkopalvelussa www.turva.fi (edellyttää tunnistautumista). Voit myös pyytää todistuksen soittamalla numeroon 01019 5110 tai poiketa hakemaan sen Turvan toimistolta. Osoitteessa www.turva.fi/teollisuusliitto voit tilata todistuksen, joka toimitetaan sähköpostilla kolmen arkipäivän kuluessa. Joulukuun alussa liitto lähettää tekstiviestin kaikille niille jäsenille, joilla ei vielä ole mobiilikorttia ja joiden matkapuhelinnumero on jäsentiedoissa. Viestissä on latauslinkki, josta voit ladata mobiilikortin älypuhelimeesi. Jos olet jo ladannut Teollisuusliiton mobiilijäsenkortin, ei sinun tarvitse ladata sitä uudestaan. YHTEISTYÖ JATKUU, SIEVÄNEN JA JOKELA KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Teollisuusliitto ja Lentopalloliitto jatkavat vuonna 2020 alkanutta yhteistyötä uudella kaksivuotisella sopimuksella, joka kestää kevääseen 2024 saakka. Yhteistyön aikana Teollisuusliitto on mukana tukemassa Lentopalloliiton toimintaa ympäri Suomen ja saa näkyvyyttä muun muassa Mestaruusliigassa, Suomen Cupissa, Power Cupissa sekä lentopallon maajoukkueissa. Mestaruusliigassa Teollisuusliitto palkitsee jatkossakin miesten ja naisten Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Kauden ensimmäisiksi eli lokakuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu LP Kangasalan libero Tiiamari Sievänen ja Raision Loimun hakkuri Joonas Jokela. Molemmat on palkittu kuukauden parhaana kerran aiemmin: Sievänen tammikuussa 2020 ja Jokela marraskuussa 2017. Teollisuusliiton jäsenille tarjotaan tilaisuus lähteä katsomaan lentopalloa: mobiilijäsenkortista löytyvä vapaalippu oikeuttaa yhteen Mestaruusliigan otteluun. JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA LYHYET LIITOSSA 11/2022 Tekijä 49 ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero020 690 446. ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? A-kassan ansiopäivärahan saajana oleva jäsen, muistathan antaa suostumuksen maksutietojen siirtoon, niin jäsenyytesi pysyy kunnossa liiton puolella. ? Sinulla on äänioikeus liittokokousvaaleissa, kun jäsenyytesi on kunnossa 10.12. mennessä. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää joulun odotusta! ONKO TEILLÄ SUOMEN PARAS TES-TYÖPAIKKA? KAMPANJA Kilpailu Suomen parhaasta TES-työpaikasta 2022 on käynnissä 12.10.–30.11. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kolme kappaletta laadukkaita Kajo Bright -reppuja. Voittajalle ja hänen valitsemalleen tiimille on luvassa liikunnallinen tapahtuma luonnon keskellä saunomisen ja illallisen kera! Lisäksi voittajatiimiä haastatellaan myös Tekijä -lehteen. Voittajan valinnassa käytetyt kriteerit ja ilmoittautumiset: suntessi.fi Lue ohjeet mobiilijäsenkortin lataamiseen: www.teollisuusliitto.fi/ mobiilijasenkortti TILAA JÄSENKALENTERI KALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri Tekija?_2022_11_sisus.indd 49 Tekija?_2022_11_sisus.indd 49 9.11.2022 15.26 9.11.2022 15.26
50 Tekijä 11/2022 Företagen har råd med löneförhöjningar Nu inleds kollektivavtalsförhandlingar inom teknologisektorn och i kemibranscherna. TEXT PETTERI RAITO FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS ? "I förhandlingarna om nästa års löneförhöjningar låg våra och arbetsgivarnas synpunkter för långt ifrån varandra", berättar sektorchefen för kemisektorn Toni Laiho (t.v) och arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen. AVTALSRÖRELSEN F örhandlingsläget har förändrats i flera av Industrifackets avtalsbranscher då parterna inte nådde en överenskommelse om löneförhöjningarna för avtalsperiodens andra år. – Förhandlingarna avslutades den 14 oktober utan att vi hade nått ett resultat. Gällande lönerna låg våra och arbetsgivarnas mål för långt ifrån varandra. Vi anser att företagen för tillfället har råd med löneförhöjningar. Det senaste året har gått bra, eller rent av utmärkt, för de flesta företagen. Trots att utsikterna i företagen nu skulle försämras en aning så skapas det inte problem för dem, säger Industrifackets arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen. Virtanen vill påminna om att de största utmaningarna för företagen för tillfället ligger i bristen på arbetskraft och tillgången på råmaterial. – Krympande efterfråga ligger på tredje plats, enligt företagen. Samtidigt är det så att oberoende konjunkturläget finns det alltid företag som har problem med ekonomin. Industrifackets mål i förhandlingarna är klart och tydligt. – Vi vill trygga medlemmarnas köpkraft så bra som möjligt då levnadskostnaderna stiger, säger Virtanen. FÖRBEREDELSER I VANLIG ORDNING Genast efter att förhandlingarna om löneförhöjningar strandat bad Industrifacket fackavdelningarna lägga fram kollektivavtalsinitiativ med förslag på hur avtalen ska förnyas och vilka mål förbundet ska sikta på inför förhandlingarna. Fackavdelningarna kom med drygt 300 initiativ före tidsfristen löpte ut i slutet av oktober. – Trots att det nu finns flera saker vi förhandlar om kan utgångsläget beskrivas som normalt. Vi gör våra förberedelser och arbetsgivarsidan förbereder Tekija?_2022_11_sisus.indd 50 Tekija?_2022_11_sisus.indd 50 9.11.2022 15.26 9.11.2022 15.26
11/2022 Tekijä 51 sig på sitt sätt. Sedan går vi vidare till själva förhandlingarna, säger Virtanen. – Förhandlingarna blir aningen svårare än då vi bara skulle komma överens om lönerna. När det kommer till de så kallade textfrågorna har vi inte tagit några större steg framåt den senaste tiden och nu ska vi behandla också den biten. Inom teknologiindustrin ligger en del svårigheter i att parterna inte nått en överenskommelse angående hur föräldraledighetsreformen skrivs in i avtalen. – Det förhandlade vi om med arbetsgivarna i våras under några månader men vi kom inte fram till en överenskommelse, berättar Virtanen. Han betonar att diskussionerna med arbetsgivarna har förts i god anda. – Varför skulle vi inte kunna nå ett resultat från det här utgångsläget? Samtidigt måste vi förbereda oss på att det inte kommer att bli lätt. Därför måste varje arbetstagare vara förberedd på att försvara sina egna arbetsvillkor om det blir ett pressat läge i förhandlingarna. FÖRHANDLINGSKULTUREN MÅSTE UTVECKLAS Industrifackets mål har varit och är fortsättningsvis att få till stånd nya kollektivavtal före de gamla löper ut. Virtanen pekar ändå på brister i förhandlingskulturen på arbetsmarknaden idag. – Arbetsgivarna verkar inte förhandla på allvar före man lägger tryck på dem. Det måste skapas ett tryck före man får till stånd ett avtal. Det verkar som om medlemsföretagen i arbetsgivarförbunden tänker att det delas ut pengar för lätt om inte motståndaren tagit till stridsåtgärder. Sedan gnäller de på oss i offentligheten om att man inte kan förhandla med oss då vi hela tiden hotar med olika stridsåtgärder, säger Virtanen. – Här måste vi få en förändring. Det vore bättre om vi skulle kunna förhandla utan att det hela tiden ska läggas tryck på varandra och att avtalsperioderna skulle följa varandra utan avbrott. ”VI KLARAR OSS TILLSAMMANS, PRECIS SOM TIDIGARE” Kemibranschens förhandlingar om löneförhöjningarna för avtalsperiodens andra år strandade i slutet av september. – Vi låg ganska långt ifrån varandra, arbetsgivarna och vi. Vi ville bygga en tillräcklig buffert mot inflationen för våra medlemmar och försökte få en lugn period på ett år där vi skulle se hur läget utvecklas här hos oss och ute i världen. Vi försökte ända in i det sista vara kreativa och lösningsorienterade, men det räckte inte ända fram, säger Toni Laiho, sektorchef för kemisektorn vid Industrifacket. På grund av det här ska parterna nu förhandla om hela avtalet, också de så kallade texterna. – Förutom fackavdelningarna nya kollektivavtalsinitiativ har vi också en bunt av tidigare initiativ och tankar om hur kollektivavtalen borde utvecklas. I Tyskland fick man ihop ett krisavtal för kemiska branscherna och det är ett intressant avtal att utföra jämförelser med. Där har man till exempel avtalat om löneförhöjningar på 6,5 procent under en avtalsperiod på 20 månader. Laiho säger att han är lugn med tanke på förhandlingarna. – Tanken är att vi börjar förhandla i mitten av november och avtalen står klara senast vid årsskiftet. Vi har inte kommit överens om en tidtabell. Man ska inte ha en för stram sådan. – Ekonomiska läget skapar förutsättningarna och begränsningarna. Inflationen skenar och priserna stiger. Vårt mål är att förhandla fram en lösning som stöder våra medlemmars köpkraft och genom det nya kollektivavtalet bygger en buffert mot inflationen. – Tillsammans kommer vi att klara av det, precis som tidigare. Vi håller huvudet kallt och hjärtat varmt. Hoppas det räcker med förhandlingar för att vi ska få till stånd ett avtal, säger Laiho. ? FYRA HÖRNSTENAR I INDUSTRIFACKETS NYA STRATEGI Industrifackets kongress spikar i maj 2023 förbundets strategi för följande femårsperiod. Utarbetandet av strategin har pågått redan en längre tid. Strategin bygger på förbundets verksamhet på arbetsmarknaden, organisatorisk styrka, samhällspåverkan och så kallade ”möjliggörare”. Vad betyder det här? På Tekijäs webbsida tekijalehti.fi/svenska presenteras de fyra hörnstenarna i en artikelserie. De tre första delarna har redan publicerats och den fjärde kommer ut i december. FLERA FÖRHANDLINGSBORD Förhandlingarna inom teknologisektorn förs om avtalen i följande branscher 1) teknologiindustrin, 2) malmgruvorna, 3) plåtoch industriisoleringsbranschen 4) teknisk service och tekniskt underhåll. Avtalen inom kemisektorn är följande 1) bildäcksbranschen, 2) Fiskars Finland Oy Ab:s anställda 3) borstoch penselbranschen 4) utdelning 5) ädelmetallbranschen, 6) kemisk basindustri 7) skooch läderindustri 8) gummiindustri, 9) glaskeramisk industri, 10) glasningsbyggnadsinglasnings och glasförädlingsindustri 11) medieoch tryckeribranschen 12) plastproduktindustri och kemisk produktindustri 13) direktutdelning 14) textiloch modebranschen 15 textilvårdsbranschen 16) båtbyggnadsindustrin 17) tjänstemän i den grafiska branschen Grafinet ry och 18) olje-, naturgasoch petrokemisk industri. I mitten av december inleds förhandlingarna inom 1) landsbygdsnäringarna 2) trädgårdsbranschen 3) pälsproduktionsbranschen 4) grönoch miljöbyggnadsbranschen. De här avtalen löper ut i slutet av januari 2023. I TIDEN Tekija?_2022_11_sisus.indd 51 Tekija?_2022_11_sisus.indd 51 9.11.2022 15.26 9.11.2022 15.26
52 Tekijä 11/2022 ”Hungern har vuxit” Daniel Hannus och Anna Funck är två praktikanter vars insats bidragit till att hålla Industrifackets hjul i gång i år. TEXT JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA D aniel Hannus studerar till samhällspedagog vid Humanistiska yrkeshögskolan Humak. – Den inriktning som jag valt riktar sig på arbete med ungdomar och i samhälleliga organisationer. Utbildningen tar ungefär tre år, berättar Hannus. Hannus är studieledig i 15 månader från sitt jobb på kyldisktillverkaren Viessmann Refrigeration Systems i Borgå, där han varit huvudförtroendeman i ungefär åtta år. Hannus har beviljats vuxenutbildningsstöd från Sysselsättningsfonden för studierna. – I början skötte jag studierna vid sidan om jobbet, men efter en vår insåg jag att det blev ganska tungt. Jag tänkte att jag måst ta chansen när jag hörde om att man kan söka stöd från Sysselsättningsfonden. Organisationsfältet är väldigt bekant för Hannus sedan tidigare då han suttit i Industrifackets fullmäktige och varit aktiv inom fackavdelning 86, Östnylands industriarbetare. Dessutom har han deltagit i Genéveskolan, det vill säga den internationella fackliga folkhögskolan som ordnas årligen och avslutas i samband med FN:s arbetsorganisation ILO:s möte. – Hungern har vuxit under praktikperioden här på Industrifacket. Jag hade varit på fabriken i tjugo år så jag tänkte också att om jag skulle vilja pröva på något nytt så började det bli dags för det. Dessutom är det bra att ha en examen, något papper i handen. På Industrifacket har Hannus jobbat på förbundets avdelning för internationella ärenden. – Jag hade nytta av att kunna svenska då vi hade nordiska gäster från Industrianställda i Norden, Nordic IN, genast efter att jag börjat. Industrifacket deltar i internationellt samarbete bland annat genom nordiska och europeiska, men också globala organisationer. Nordic IN, det globala industrifacket IndustriALL och europeiska byggnadsoch träarbetarefederationen EBTF, bara för att nämna några. Hannus har under sin praktikperiod också sammanställt nyhetsbrev och förberett program för Industrifackets internationella kurs i Murikka. ”Jag tänkte att jag måste ta chansen när jag hörde om att man kan söka vuxenutbildningsstöd från Sysselsättningsfonden”, säger Daniel Hannus. ”Det är den fackliga världen som intresserar mest.” Tekija?_2022_11_sisus.indd 52 Tekija?_2022_11_sisus.indd 52 9.11.2022 15.26 9.11.2022 15.26
11/2022 Tekijä 53 FACKET KURSER PÅ SVENSKA ? 30.1 – 3.2.2023 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 11 – 12.2.2023 #tankesmedjan – Näring för fackavdelningen, Härmä Spa Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo. För mer information kontakta Nina Wessberg, 040 674 3891, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi satsa fullt ut på studierna under resten av året. Hon säger att hon hade en rätt realistisk bild av facket innan, men att det blivit starkare under praktiken. – När man jobbar här känns det som att det finns en mening med arbetet, det tjänar ett syfte som är större än bara mina egna intressen. Forskningsresultaten blir en del av en större helhet, som har ett syfte som jag upplever att är viktigt. Funck har samlat på sig en hel del erfarenhet av jobb inom Industrifackets avtalsbranscher. – Två år sedan jobbade jag på jordgubbsfält i Sagu och för ett år sedan sommarjobbade jag på ett tvätteri. Det har varit en bra övergång till informationsarbete då jag sluppit få en fraktur på grund av jobbet, skämtar Funck. En av höjdpunkterna under praktikperioden har absolut varit besöket till Åbovarvet och industriföretaget Sandviks anläggning. – Inte får man ju ofta möjlighet att komma in på sådana arbetsplatser och se runt, säger Funck. Nu väntar fortsatta studier vid Åbo Akademi och i framtiden hägrar en politices magisterexamen. – Det känns ju lite som att man precis kommit i gång med arbetet, så måste man tillbaka till studierna. Men jag kommer gärna tillbaka, säger Funck. Fackförbunden och fackliga centralorganisationer tar årligen emot praktikanter från olika utbildningsprogram. ? ”Här på facket är det så att ens forskningsresultat blir en del av en större helhet, som har ett syfte som jag upplever att är viktigt”, anser högskolepraktikant Anna Funck. – Det finns så många som inte alls vet vad som händer på andra håll. Det talas till exempel om hur höga löner vi har i Finland i jämförelse med andra länder. Det målas upp en bild som helt enkelt inte är sann, säger Hannus som med intresse följer med hurdana avtalslösningar som parterna på arbetsmarknaden når i konkurrentländer som Sverige, Tyskland och Nederländerna. För Hannus innebar studierna också en annan livsförändring genom en flytt från Lovisa till Esbo. Trots att själva studierna så gott som helt och hållet går på distans har flytten medfört bland annat att det är lättare för honom att ta sig till Industrifackets huvudkontor i Helsingfors. Hannus studier förutsätter ännu två praktikperioder till innan examen är klar. Då skulle till exempel ungdomsarbete kunna vara i tur. Hurdana planer för framtiden har då förtroendemannen? – Det är nog den fackliga världen som intresserar mest, men vem vet var man hittar sig, säger Hannus. ”KÄNNS SOM ATT DET FINNS EN MENING MED JOBBET” Anna Funck kommer ursprungligen från Kimito och studerar statskunskap för tredje året vid Åbo Akademi. Hon gjorde sin högskolepraktik på tre månader vid Industrifackets forskningsenhet sommaren 2022. – Det känns lite vemodigt. Jag har trivts bra och jag skulle gärna fortsätta. Jag tänker ändå att erfarenhet väger tungt men en examen är något man har för evigt sedan när man har den. Det har blivit en hel del mångsidiga uppgifter som att sammanställa en utredning om intresset för yrkesutbildning och förändringar i olika branscher i Finland mellan åren 2018 och 2022. Resultaten visar på stora förändringar i yrkesutbildningen efter den omdiskuterade reformen av yrkesutbildningen 2018. Rapporten går att hitta i sin helhet på Industrifackets webbsidor. Funck har jobbat en hel del som forskningsassistent vid forskningsenheten. – Folk har behövt hjälp med att samla information. Jag har skapat tabeller, läst rapporter, översatt en hel del texter till svenska och sedan har vi sysslat mycket med Hermes-projektet. Hermes är ett projekt där Industrifacket deltar med avsikten att utveckla en mobilapp som ska sprida pålitlig information om det finska arbetslivet till säsongsarbetare, av vilka de flesta kommer från utlandet. Funcks plan under studietiden har varit att jobba så mycket som möjligt under sommaren och ”Bra övergång till informationsarbete då jag sluppit få en fraktur på grund av jobbet.” Tekija?_2022_11_sisus.indd 53 Tekija?_2022_11_sisus.indd 53 9.11.2022 15.26 9.11.2022 15.26
Osallistu mobiilikorttiarvontaan – voita heijastava reppu! Arvomme 25 Kajon heijastavaa reppua kaikkien niiden kesken, jotka lataavat mobiilikortin ja ilmoittautuvat mukaan arvontaan 31.12.2022 mennessä. Ilmoittaudu arvontaan näin: Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemman yläkulman valikkoon. Valitse Arvonta ja ilmoittaudu mukaan ohjeita noudattamalla. Jos sinulla ei vielä ole mobiilikorttia, tilaa se näin: • Kirjaudu eAsiointiin osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. Tunnistaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. • Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. • Mene kohtaan Jäsenkortit ja valitse Tilaa mobiilijäsenkortti. • Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. Onnea arvontaan! 54 Tekijä 11/2022 Joint goals for the coming years BRIEF IN ENGLISH In order to get somewhere, it is good to know where you would like to go. This applies to trade unions, too. The Finnish Industrial Union, Teollisuusliitto, is now preparing its strategy for the years 2023–2028. The final document will be adopted by the Union Congress in May 2023 in Tampere. Union strategy might sound like something far removed from individual union members, but, in fact, just the opposite is the case. It is extremely important that union members in workplaces discuss what they want from their union and make motions as to what should be included in the document. The existing union strategy for the years 2018–2023 was made under different circumstances than now. In January 2018, the Industrial Union was born out of a merger of three unions: the Industrial Union TEAM, the Woodworkers’ Union and the Finnish Industrial Union (former Metalworkers’ Union). In November 2021, the union Council set four cornerstones. These were labour market activity, organisational strength, influencing society and so called enablers. The unions activity in the labour market concerns developing and safeguarding a just and good working life. Organisational strength is about working together and being present at local, regional and national levels. Influencing society includes, among other things, initiating debates and reforming working life. Enablers are things like activity, competence, ability to cooperate and financial solidity. The Industrial Union work is based on the traditional values of the trade union movement: a member-oriented approach, solidarity, equality and a commitment to defending the ones in a weaker position. This new document rises from these four core values of the Finnish Industrial Union. In November, the union organised gatherings for all local branches' representatives, based on a discussion paper adopted at the Union Council meeting in May. The paper provides some guidelines for the discussion and presents questions on how to proceed. Right now is the time for the local branches to make motions, the deadline is 21 January 2023. Based on these motions, a draft strategy will be written and delivered to the Union Congress in May 2023. All union members are welcome to influence the document through their own local branch. – Let's hope that these issues are discussed in local branch meetings. It will be interesting to see whether some issues that have gone unnoticed so far will surface, says Kirsi Törmänen from the developing unit at Teollisuusliitto. The strategy is about guiding the actions of the union as a whole, but the process to prepare the document is important, too. When the goals are created together, it is meaningful to engage with these. – The process is as important as the goal, Törmänen says. HEIKKI JOKINEN Tekija?_2022_11_sisus.indd 54 Tekija?_2022_11_sisus.indd 54 9.11.2022 15.27 9.11.2022 15.27
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2022_11_sisus.indd 55 Tekija?_2022_11_sisus.indd 55 9.11.2022 15.27 9.11.2022 15.27
SATU LAMPELA Ostaja/Asiakaspalvelija Kat-Metal Oy Vähäkyrö, Vaasa Tehtävänä taklata tonttiin ”Runttaamisen lisäksi tässä lajissa saa käyttää aivoja”, Satu Lampela sanoo. HARRASTAJA 56 Tekijä 11/2022 Tekija?_2022_11_sisus.indd 56 Tekija?_2022_11_sisus.indd 56 9.11.2022 15.27 9.11.2022 15.27
11/2022 Tekijä 57 VAPAALLA Satu Lampela on aina ollut kiinnostunut kontaktilajeista. Amerikkalainen jalkapallo hurmasi hänet kolme vuotta sitten. Palloa syvällä vastustajan päässä kiinniottavan pelaajan kannattaa olla nopea pelaaja, joka osaa hypätä korkealle ja ottaa palloa kiinni. Tarkoista roolituksista kentällä kertoo hyvin pelaajien suhde palloon. Suurin osa pelaajista ei nimittäin harjoittele pallon kiinniottamista lainkaan. – Ei sitä kaikkien kannata harjoitella. Esimerkiksi minä en yleensä pelin aikana koske palloon kertaakaan, Lampela sanoo. KYSEESSÄ TAKTIIKKALAJI Jenkkifutis on rajusta luonteesta huolimatta ennen kaikkea taktiikkalaji. Joukkueilla on erilaisia pelikuvioita satoja. Yhdessä ottelussakin niitä käytetään kymmeniä. – Sen runttaamisen lisäksi tässä lajissa saa käyttää aivoja. Hyökkäysvuorossa olevan joukkueen ensimmäinen valinta on yleensä, että yrittääkö pelinrakentaja heittää palloa jollekin kauempana olevalle pelaajalle, vai yrittävätkö pelaajat juosta linjasta läpi. Puolustuksen tehtävänä on yrittää havaita mahdollisimman nopeasti millaista kuviota vastapuoli yrittää ja estää hyökkäys. – On kiva päästä yllättämään hyökkäys ja pilata heidän pelinsä. Lampela kertoo, että tukimiehenä hänellä on iso rooli vastustajan kuvion havaitsemisessa. – Yleensä me linebackerit huudamme, että nyt tulee juoksupeli tai tulee heitto. Ei siitä linjasta näe, mitä siellä tapahtuu. Tukimiehen hyviin ominaisuuksiin onkin luettava myös kantava ääni. Kypärät on topattu niin hyvin, että pelaajat eivät kuule normaalia puheääntä edes vierestä puhuttuna. VAATII PALJON Jenkkifutis vaatii paljon pelaajien fysiikalta. Ensimmäinen haaste tulee pelin kestosta. Vaikka aktiivinen peliaika on vain tunnin, kestävät pelitapahtumat yleensä noin kolme tuntia. – Sen ajan olemme kentällä, oli sitten helle tai kaatosade. Toinen haaste fysiikalle ovat kaikki ne iskut, joita lajissa täytyy ottaa vastaan. – Kyllä paikat ovat hellät ja kipeät pelin jälkeen. Seuraavan viikon treeneissäkin lihakset ovat vielä väsyneet. Kauden ulkopuolella Lampelan joukkue harjoittelee neljä kertaa viikossa. Puolet on lajitreenejä ja puolet lihasharjoitteita. Näiden lisäksi Lampelalla on oma henkilökohtainen kuntovalmentaja, jonka suunnittelemaa harjoitusohjelmaa Lampela toteuttaa. – Pidän minä yhden lepopäivän viikossa. Kovalla harjoittelulla Lampela haluaa varmistaa sen, että hän pystyy auttamaan joukkuettaan. Lampela kertoo, että pelikauden aikana huonossa kunnossa olevat lihakset kipeytyvät helpommin ja tulee herkemmin loukkaantumisia. Ja auttaahan treenaaminen myös siihen, että hän voi jatkaa lajin parissa niin kauan kuin paikat vain kestävät. ? TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVA JOHANNES TERVO K un soikea pallo irtoaa maasta, alkaa armoton vilinä. Linjaan asettuneet puolustajat yrittävät juosta vastajoukkueen läpi tönimällä pelaajat tieltään. Muualla kentällä pelaajat juoksevat ja etsivät vapaita paikkoja. Lopulta peli yleensä päättyy jossain päin kenttää kovaan taklaukseen. Kaikki on yleensä ohi muutamassa sekunnissa. – Eihän tästä pelistä tajua mitään, jos ensimmäistä kertaa tätä näkee, Satu Lampela myöntää. Lampelalle amerikkalainen jalkapallo on avautunut siinä määrin, että häntä voisi kuvailla lajin intohimoiseksi harrastajaksi. Lampela perää kolmatta kauttaan Wasa Royalsissa. – Parasta lajissa on kontakti. Se möhinä. Mikään ei ole parempaa kuin taklata toinen tonttiin. PUOLUSTUSHOMMISSA Lampela pelaa heti puolustuslinjan takana linebackerina eli puolustuksen tukimiehenä. Tärkeimpänä tehtävänään Lampelalla on estää pallon kanssa juoksevaa hyökkääjää etenemästä, jos tämä pääsee puolustuslinjan läpi tai ohitse. Lampelan tehtävänä on siis taklata mahdollisimman kovaa, jotta toinen varmasti pysähtyy. Sitä kovan kontaktin kokemusta Lampela on lähtenytkin hakemaan. Kun Lampela kolmisen vuotta sitten lähti kokeilemaan lajia, hän tiesi pelipaikkansa jo etukäteen. – Tällä pelipaikalla tulee eniten runtua. KONTAKTI KIEHTONUT AINA Lampela kertoo, että hän on aina pitänyt kontaktilajeista. Hän harrasti 15 vuotta nyrkkeilyä. – Siinä alkoi ikä tulla vastaan. Nuoremmat alkoivat olla liian nopeita. Sen jälkeen Lampela harrasti rugbya kolme vuotta. Harrastajien määrä vain oli Vaasassa aika pieni. Siksi Lampela halusi lähteä kokeilemaan amerikkalaista jalkapalloa, kun huomasi, että Wasa Royals järjesti tilaisuuden lajista kiinnostuneille naisille. Paikalle tuli 50 naista, joista valtaosa pelaa edelleen. I-divisioonassa pelaavan joukkueen tavoite on nousta ensi kauden jälkeen korkeimpaan sarjaan. LAJI SOPII KAIKILLE Vaikka Lampelaa kiehtoo lajissa kontakti, hän muistuttaa, että laji sopii kaikenkokoisille ja kaikenikäisille. – Meidän joukkueessamme esimerkiksi nuorin on 15-vuotias ja vanhin 46-vuotias. Laji sopii monenlaisille tyypeille, koska eri pelipaikoilla tarvitaan erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Hyökkäystai puolustuslinjassa on hyötyä isosta koosta ja vahvoista lihaksista. Tekija?_2022_11_sisus.indd 57 Tekija?_2022_11_sisus.indd 57 9.11.2022 15.27 9.11.2022 15.27
58 Tekijä 11/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2022_11_sisus.indd 58 Tekija?_2022_11_sisus.indd 58 9.11.2022 15.28 9.11.2022 15.28
11/2022 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 59 8.11.2022 13.26 8.11.2022 13.26
S3 Sievi MGuard Roller -jalkineiden suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää mukavat jalkineet, jotka antavat käyttäjälle lisäsuojaa kaikissa käyttöolosuhteissa. MGuard Roller -jalkineissa on jalkineeseen integroitu Metashield®-jalkapöydänsuoja, joka suojaa käyttäjää myös jalkapöydän päälle tippuvilta esineiltä. MGuard RollerW -talviturvakengissä on lämpimän vuoren lisäksi 90-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista valmistettu PrimaLoft®-lämmöneriste. Vettähylkivä, hengittävä ja erittäin kevyt PrimaLoft®-lämmöneriste pitää jalkasi lämpiminä ja kuivina kaikissa olosuhteissa. Koko kantaosan kattava FlexEnergy®-joustoelementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55% energiasta palautuu askellukseen. Sievi TractionPro®-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää lämmin Alu-pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Lisää turvallisuutta Sievi MGuard Roller -jalkineilla MGuard RollerW XL+ S3 HRO Koot 39-48 sie v i.com Metashield® suojaa jalkapöydän päälle tippuvilta esineiltä. Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2022_11_kansiarkki.indd 60 8.11.2022 13.27 8.11.2022 13.27