Katse eteenpäin Osaaminen, laatutuotteet ja hyvinvointi ovat Suomen kilpailuetuja myös ensi vuonna. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Ylityökiellolla painetta neuvotteluihin 26 Monen tekijän jakkara 40 Jäsenmaksu alenee 48 Medlemsavgiften sjunker 56 Suolahden mäkikotka 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 12/2021 Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 1 Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 1 7.12.2021 14.20 7.12.2021 14.20
LIITTO TIEDOTTAA KUOPIO TAMPERE HELSINKI / HELSINGFORS TURKU / ÅBO LAHTI VAASA / VASA OULU ALUEORGANISAATIO UUDISTUU ?Teollisuusliitossa on 1.1.2022 alkaen seitsemän aluekeskusta. Uusi alueorganisaatio on maakuntapohjainen, joten nykyiset toimintaalueet muuttuvat osittain. ?Uudistuksen taustalla on Teollisuusliiton strategia, jonka mukaan aluetoimistoverkostoa kehitetään vastaamaan jäsenistön ja toimipaikkojen sijoittumista ja tarpeita. ?Uudistuksen tavoitteena on liiton toiminnan tehostaminen sekä edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen parantaminen. Aluekeskukset ? Uusimaa: Helsinki ? Etelä-Suomi: Lahti ? Länsija Sisä-Suomi: Tampere ? Lounais-Suomi: Turku ? Pohjanmaa: Vaasa ? Itä-Suomi: Kuopio ? Pohjois-Suomi: Oulu www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 2 Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 2 7.12.2021 14.20 7.12.2021 14.20
12/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ KA N N EN KU VA ER IC LE RA IL LE Z TYÖNTEKIJÄN ÄÄNI HYVINVOINNIN PÄÄTÖKSIIN ALUEVAALIT Uusien hyvinvointialueiden päättäjät ratkaisevat, miten sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi järjestetään. Se vaikuttaa jokaisen elämään ja arkeen. HYVÄ KIERTÄÄ, NIIN TULOSTA SYNTYY KANSI Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on monelta osin kunnossa, mistä kertovat tänä vuonna täyttyneet tilauskirjat. Tasa-arvoinen yhteiskunta ja hyvinvointi ovat perusta, jonka pohjalta tuottavuutta voidaan kasvattaa. TAIDOLLA TAIVUTETTU TAIDONNÄYTE Alvar Aallon suunnittelema Jakkara 60 on nyt suosionsa huipulla. A-Factory Oy:n työntekijät valmistavat klassikkojakkarat Kaarinan tehtaalla. Jakkaran taivutetun jalan valmistustapa patentoitiin vuonna 1933. 26 10 22 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 3 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 3 8.12.2021 15.46 8.12.2021 15.46
4 Tekijä 12/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 19 .1. 26 Aallon jakkara elää parasta aikaansa 34 TYÖYMPÄRISTÖ Pikkujouluista hauskanpitoa ja yhteisöllisyyttä 36 SOPEUTUJAT Säynätsalon UPM:n irtisanotut uusilla poluilla 39 Lyhyet 40 Liiton syysvaltuusto alensi jäsenmaksun 1 prosenttiin 43 TOIMIJA Jäsenhuoltaja ja varapääluottamusmies Eero Heikkinen 45 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Birgitta Tapaila 56 HARRASTAJA Mäkihyppääjä Timo Maukonen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 Neuvotteluihin vauhtia ylityökiellolla 08 AVAAJA Jäsenmaksun perintä on kirjattu useimpiin työehtosopimuksiin 10 KANSI Suomi pärjää osaamisella myös ensi vuonna 18 KOKIJA Minna Savilahti onnistui tumppaamaan tupakoinnin 21 VIERAILIJAT Opinto-ohjaajat Tarja Mäenpää ja Hanna Salminen 22 ALUEVAALIT Valinnat vaikuttavat jokaisen elämään 24 KEKSINTÖ 3D-tulostuksella edullisia osia muovista ja metallista 25 Lyhyet ? HARRASTAJA Timo Maukonen innostui mäkihypystä jo lapsena. Armeijan jälkeen harrastus jäi, mutta hän palasi lajin pariin kolmikymppisenä. Sittemmin hän on kiertänyt mäkikisoja ulkomaita myöten. TYÖYMPÄRISTÖ Työpaikan pelisäännöt luovat kokemuksen oikeudenmukaisuudesta ja ehkäisevät epäasiallista käytöstä. ? KOKIJA Tee päätös lopettaa, hae tukea, vältä houkuttavia tilanteita ja uskalla sanoa ei, kehottaa tupakoinnin lopettanut koneenasentaja Minna Savilahti. 56 18 46 MAAILMA Yhdysvalloissa John Deeren lakko sai tukea 47 Lyhyet 48 FACKET Fullmäktige vill satsa på fackavdelningarna 50 I TIDEN Viktigt att fackavgiften dras av från lönen 52 BRIEF IN ENGLISH Membership dues go down to one per cent 54 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johanna Minkkinen 040 848 2994 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. EM IL IE U G G LA 35 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 4 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 4 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
"Välfärdsområdesvalet anordnas 23.1.2022. Det viktigaste du kan göra är att rösta på en kandidat du tycker representerar dig bäst. Och så kan du uppmana alla andra vänner och bekanta, arbetskompisar och familjemedlemmar att också gå och rösta. Låt oss tillsammans se till att industriarbetaren får sin röst hörd i valet!" NINA WESSBERG Organisationsombudsman vid Industrifacket 12/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.12.2021 Aluevaaleissa äänestetään hyvinvoinnista S uomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään ensi tammikuussa. Vaaleissa äänestetään siitä, ketkä saavat päättää hyvinvoinnista kotimaamme 21 hyvinvointialueella. Vain Helsingissä vaaleja ei järjestetä. Aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot, joissa toimivat aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueensa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Toisin sanoen aluevaltuustoissa tehdään linjaukset ja annetaan vastaukset siihen, miten julkiset hyvinvointipalvelut järjestetään, missä ja miten ne ovat saatavilla. Hyvinvointipalveluilla ja niiden saatavuudella, kuten terveyskeskuksilla, neuvolalla, vanhusten hoivapalveluilla tai hammashoidolla, on suuri merkitys ihmisten arjessa juuri silloin, kun niille on tarve. Silloin olennaista on, pääseekö vastaanotolle nopeasti vai pitääkö jonottaa, sijaitsevatko palvelut lähellä vai matkan päässä. Aluevaltuustojen tehtäviin sisältyy jo pitkään valmistellun sote-uudistuksen eteenpäin kuljettaminen. Sote-uudistus puolestaan on kautta aikain suurin liikkeenluovutus Suomessa. Näin ollen aluevaalit ovat myös resurssien kohdentamisen näkökulmasta ja euroissa punnittuna merkittävä vaikutusväylä. Sote-palveluiden ja pelastustoimen valtakunnallinen budjetti oli viime vuonna noin 20 miljardia euroa, siis 20 tuhatta miljoonaa euroa ja 3 600 euroa jokaista suomalaista kohden. Samalla muutoksessa lähes 200 000 sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Aluevaaleissa äänestetään hyvinvoinnista. Aluevaltuustojen tulevat linjaukset ja päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen konkreettisesti. Kun aluevaltuustot tekevät näitä linjauksia nyt ensimmäistä kertaa, on niiden painoarvo poikkeuksellisen suuri. Kysymys on palvelutuotannon ja palvelujen järjestämisen pohjan valamisesta ja kokonaisuuden rakentamisesta hyvinvointialueilla. Se on perusta tulevaisuuden päätöksenteolle, jossa alkuperäisiin päätöksiin, eli hyvinvointipalvelujen tuottamisen perusteisiin, ei enää välttämättä kovin herkästi kajota. Äänioikeuden käyttäminen on aluevaaleissa tuiki tarpeellista. Äänestäminen on paras tapa vaikuttaa asioihin. Samalla on hyvä muistaa, että myös äänestämättä jättäminen vaikuttaa lopputulokseen. Mitä vähemmän vaaleissa äänestetään, sitä pienemmän joukon käsiin päätösvalta hyvinvointialueilla siirtyy. Mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee, sitä suurempi joukko on ollut hyvinvoinnin tulevia linjauksia rakentamassa, ja sitä demokraattisempi on vaalien lopputulos. Kannattaa siis olla silmä tarkkana ja kuunnella valppaasti, mitä puolueet ja ehdokkaat asioista linjaavat. Eroja varmasti löytyy omaa valintaa helpottamaan. Ennakkoäänestys alkaa tammikuun 12. päivä. Varsinainen äänestyspäivä on 23. tammikuuta. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 5 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 5 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
TES... Aukeamalla on kuvattu tilanne lehden mennessä painoon 8.12. Teollisuusliitto päättää ja tiedottaa jokaisesta työtaistelutoimesta erikseen. Seuraa tilannetta liiton verkkosivuilta www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehdestä www.tekijalehti.fi. Seuraa tilannetta myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisista. Yl ity ök ie lto 4. – 19 .12 . Ylityökielto vauhdittamaan palkkaratkaisua Teollisuusliitto julisti teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloille ylityöja vuoronvaihtokiellon. Liitto ei voinut hyväksyä työnantajapuolen palkkaesitystä, joka heikentäisi työntekijöiden ostovoimaa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA T eollisuusliiton hallitus päätti perjantaina 3.12., että teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloilla alkaa ylityökielto sekä vuoronvaihtokielto. Työtaistelutoimet tulivat voimaan 4.12. ja ne ovat voimassa 19.12. saakka, jos neuvotteluissa ei edetä aiemmin. Vuoronvaihtokielto koskee työnantajien aloitteesta tehtäviä vuoronvaihtoja. Työtaistelutoimet aloitettiin, sillä neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa eivät olleet edenneet toivotulla tavalla. Tekstikohdissa oli edetty, mutta palkkaratkaisussa osapuolet olivat kaukana toisistaan. Neuvottelut keskeytyivät 30.11. osapuolten yhteisellä päätöksellä. Hallituksen kannanotossa todetaan, että työnantajapuolen palkankorotusesitykset tarkoittaisivat ostovoiman merkittävää heikennystä alan työntekijöille. – Työnantajan tarjous oli sellainen, jota ei voitu hyväksyä. Haetaan ratkaisua, joka kasvattaa jäsenten ostovoimaa, kertoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Teollisuusliiton näkökulma on, että palkkaratkaisun on oltava ostovoimaa vahvistava, sillä teollisuuden työntekijöiden työ on mahdollistanut viennin poikkeuksellisen nopean elpymisen koronataantuman jälkeen. YLITYÖKIELLOLLA MERKITTÄVÄ VAIKUTUS Ylityökielto ja vuoronvaihtokielto koskevat noin 150 000 työntekijää. – Arviomme on, että ylityökiellolla on merkittävä vaikutus, Aalto toteaa ja viittaa teollisuuden täysiin tilauskirjoihin. Liitto seuraa tehtyjen työtaistelutoimien vaikutuksia. Hallitus linjasi, että tarvittaessa Teollisuusliitto ryhtyy raskaampiin työtaistelutoimiin. Tavoitteena on edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisu. – Neuvottelupöytään palataan, kun on otollinen aika. Pyritään saamaan mahdollisimman hyvä ratkaisu, Aalto viestittää jäsenille. Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan ja perustavansa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n neuvottelemaan työehtosopimuksia. Uuden työnantajayhdistyksen toiminta alkoi vasta syksyllä, mistä syystä neuvotteluilla on ollut kiire. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa, eli 1.12. siirryttiin sopimuksettomaan tilaan. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 6 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 6 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
12/2021 Tekijä 7 AJASSA YLEINEN JÄLKIVAIKUTUS JATKUU TOISTAISEKSI Työoikeuden asiantuntija, oikeustieteen tohtori ja dosentti Jaana Paanetoja piti 3.12. järjestetyssä mediatilaisuudessa katsauksen työehtosopimusten yleisestä jälkivaikutuksesta. Oikeuskäytännössä vahvistettu linja on, että työehtosopimuksen ehtoja noudatetaan myös sopimuksen päättymisen jälkeen, kunnes korvaava työehtosopimus on solmittu. Jälkivaikutuksen pituudelle ei ole ajallista enimmäismittaa. – Jälkivaikutus jatkuu toistaiseksi, Paanetoja vahvistaa. Myöskään uuden työnantajayhdistyksen perustaminen ei poista työehtosopimuksen jälkivaikutusta. – Ei ole merkitystä, että uusi työnantajapuoli on solmimassa sopimusta, Paanetoja sanoo. Teollisuusliiton tietoon on tullut, että joissain yrityksissä on suunniteltu työehtojen heikennyksiä sopimuksettoman tilan alkaessa, eli työehtosopimuksen jälkivaikutusta ei kunnioitettaisi. Tälle ei löydy oikeudellista perustaa. – Ei ole normia, joka oikeuttaisi ehtojen yksipuolisen heikentämisen, Paanetoja sanoo. Puheenjohtaja Aalto muistuttaa, että jälkivaikutus koskee myös mekaanista metsäteollisuutta, jossa parhaillaan neuvotellaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia. TYÖEHTOJA SUOJELLAAN KAIKIN KEINOIN Oikeudellisten perusteiden puuttumisesta huolimatta työnantajapuolella on kyseenalaistettu työehtosopimusten jälkivaikutusta. Teollisuusliiton hallitus antoi valtuutuksen suojella työehtoja lakkoaseella. Yrityskohtaisia lakkoilmoituksia voidaan antaa sitä mukaa, kun liitto saa tiedon jälkivaikutusta rikkovista yrityksistä. – Hallitus on antanut johtoryhmälle valtuudet aloittaa työtaistelutoimet yrityksiä kohtaan, jotka eivät noudata jälkivaikutusta, Aalto tiivistää. Hän katsoo, että jälkivaikutuksen suhteen tilanne on nyt selkeä. – Työsuhteen ehdoista ei tarvitse olla huolissaan, Aalto viestittää jäsenille. KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund piti mediatilaisuudessa katsauksen teollisuuden näkymistä sekä keskeisten kilpailijamaiden teollisuuden viimeaikaisista palkkaratkaisuista. Eklundin mukaan Suomen teollisuus on selvinnyt korona-ajasta hyvin ja tänä vuonna tilauskirjat ovat täyttyneet vauhdilla. Jo tänä vuonna ylitetään koronaa edeltänyt tuotannon taso. – Suomalainen teollisuus pärjäsi hyvin ennen koronaa, on pärjännyt koronan aikana ja mitä todennäköisimmin pärjää, kun korona on ohi, Eklund sanoo. Todistusaineistoa katsomalla ei löydy perusteita väitteille, joiden mukaan maailmalla ei olisi kysyntää suomalaisille tuotteille tai suomalainen teollisuus ei pystyisi saamaan tilauksia. – Kilpailukyky on kunnossa ja kysyntää riittää, Eklund kertoo. Teollisuusliiton selvityksen mukaan Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on sovittu suurempia palkankorotuksia kuin Suomen metsäteollisuuden yrityskohtaisissa palkkaratkaisuissa. Selvityksessä oli mukana erityisesti metalliteollisuudessa tehtyjä palkkaratkaisuja Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Itävallassa. Eklund kertoo, että kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet 2–3 prosentin luokkaa vuositasolla. ? SOPIMUKSETON TILA ? Sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä. ? Työrauhavelvollisuutta ei ole. Työtaistelutoimet, kuten ylityökielto, ovat sallittuja. ? Sopimuksettoman tilan aikana ei solmita paikallisia sopimuksia. Lisätietoja ylityökiellosta saat luottamusmieheltäsi, liiton verkkosivuilta tai liiton työsuhdeneuvonnan päivystyksestä. Verkkosivujen www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset ylityökiellosta. Työsuhdeneuvonnan päivystyksen puhelinnumero on 020 690 447. Päivystys on avoinna arkisin klo 8.30–15.00. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi . Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen Teollisuusliiton tiedotustilaisuudessa 3.12. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 7 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 7 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
Työnantajaperintä vahvistaa yhteistyötä J äsenmaksun työnantajaperintä perustuu työntekijän antamaan lupaan, jonka hän vahvistaa allekirjoittamallaan perintäsopimuksella. Tällä sopimuksella työnantaja saa pidättää työntekijän palkasta jäsenmaksua vastaavan summan, minkä summan työnantaja sitten tilittää kyseiselle liitolle. Vuoden alusta Teollisuusliiton jäsenmaksu laskee 1,33 prosentista 1 prosenttiin jäsenen veronalaisista palkkatuloista. Liitto maksaa Avoimen työttömyyskassan eli A-kassan kuukausittaisen 8 euron jäsenmaksun liiton työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten puolesta. A-kassa on entinen Teollisuuden työttömyyskassa, johon Rakennusalan työttömyyskassa ja Finka sulautuivat. Liiton jäsenen ei tarvitse tehdä mitään kassamuutoksen vuoksi, vaan liitto takaa jäsenelleen työttömyysturvan aivan entiseen tapaan. Työttömiltä Teollisuusliitto ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Kolmesta Teollisuusliiton muodostaneesta liitosta kaksi oli perinyt jäsenmaksua myös työttömiltä. OSA TYÖEHTOSOPIMUSTA – Työnantajaperintä on kirjattu suurimpaan osaan työehtosopimuksia, kertoo Teollisuusliiton vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola. Yleissitovana työehtosopimusten pykälät sitovat kaikkia alan työnantajia. Kaikkein äänekkäimmin työnantajaperinnästä luopumista on vaatinut Suomen Yrittäjät. Sen medianokkela toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen osaa nostattaa lausunnoillaan tiedotusvälineiden kiinnostuksen, vaikkei faktapohjaa olisikaan. Juusola jättää SY:n vaatimukset omaan arvoonsa. – Suomen Yrittäjät ei ole edes työmarkkinaosapuoli. He huutelevat ihan toisista ovista, Juusola kuvailee. Työnantajaperintä on ollut Suomessa käytössä 1970-luvun taitteesta lähtien. Juusola toteaa, että tuolloin haluttiin vahvistaa yhteistyön kuvioita. – Nyt katsellaan ilmeisesti eri ikkunoista. Joitain vuosia neuvottelupöydissä on nyt pyöritelty työnantajaperinnän lopettamista. En tiedä, onko se työnantajapuolelta uhkailua vai taktiikkaa vai mitä, mutta ainakin se on käsittämätöntä. Periminen on jo leivottu sisään työehtosopimusten palkkaratkaisuihin. Siitä ei tule ylimääräistä kulua työnantajalle. Työnantajaperinnän lopettamisajatuksia Juusola pitää kummallisina myös siksi, että työntekijäpuoli haluaa, että heidän työnantajansa menestyy. – Työntekijät toivovat, että yritys menestyy ja pystyy maksamaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Työntekijän ammattitaitoon kuuluu ymmärrys siitä, miten tärkeää on liittyä ammattiliiton jäseneksi. Työnantajaperintä on helpoin ja yksinkertaisin tapa maksaa jäsenmaksu. Ammattiliiton jäsenmaksun työnantajaperintä on osa pohjoismaista yhteistyön yhteiskuntaa. Niin kannetaan maksut myös Ruotsissa ja Norjassa. Perintä ei maksa työnantajalle mitään ylimääräistä. 12 AVAAJA TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 8 Tekijä 12/2021 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 8 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 8 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
ITSEMAKSAVIA VAJAA NELJÄNNES Lokakuisen tilaston mukaan Teollisuusliiton jäsenistä 23 prosenttia tilittää maksunsa suoraan liittoon. He ovat itsemaksavia jäseniä. Työssäkäyvien jäsenten 77 prosentin enemmistön jäsenmaksut ovat edelleen työnantajaperinnässä. Juusola toteaa, että joillain sopimusaloilla, esimerkiksi maataloudessa, on muita aloja enemmän itsemaksavia jäseniä. Tämä voi johtua Juusolan mielestä työpaikkarakenteesta, mutta muitakin juurisyitä on. Suomessa on yhdistymisvapaus eikä työnantaja saa syrjiä työntekijää ammattiliiton jäsenyyden perusteella. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan toimi Suomen lakien mukaan, eli työntekijä voi joutua salaamaan jäsenyytensä. – Nämä jäsenet pelkäävät leimautuvansa työnantajan silmissä. He eivät halua, että työnantaja tietää heidän kuuluvan liittoon. Tämä on erittäin valitettava juttu. Sellaisilla työpaikoilla olisi erityisen tärkeää, että työntekijät liittyisivät liittoon. Maatalousaloilla on myös paljon järjestäytymättömiä kausityöläisiä. Monet heistä ovat ulkomaalaisia viipyen Suomessa korkeintaan puoli vuotta. Juusola kertoo, että heille yritetään löytää nyt sellainen jäsenyysmuoto, joka olisi oikeudenmukainen myös kaikkia muita jäseniä ajatellen. Esillä on ollut esimerkiksi Saksan tuore malli. Siinä mallissa kausityöläinen maksaa kohtuullisen kertasumman ja pääsee välittömästi esimerkiksi oikeusavun piiriin. – Saimme viime kesänä ensi kertaa Suomessa jaettua kausityöläisille infoa työehtosopimuksista. Siinä kerrottiin myös liiton palveluista. Ensi kesänä saamme lisää kokemuksia, ja niiden pohjalta polun päässä on varmasti oikeanlainen ja tasapuolinen jäsenyys myös kausityöläisille, Juusola lupaa. MUKAAN KEHITYKSEEN Vastaava järjestöasiantuntija sanoo, että työnantajaperintä on ”pyhä asia” ammattiyhdistysliikkeelle eikä siitä hevillä luovuta. Samaan aikaan on liittojen kuitenkin pysyttävä mukana yhteiskunnan ja tekniikan kehityksessä. – Onhan näitä laitteita ja härpäkkeitä. Itsemaksavien järjestelmiä on kehitettävä helpommiksi ja yksinkertaisemmiksi. Liitto on saanut hyvät kokemukset siitä, että jäsenmaksunsa rästiin jättäneisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. – Jäsenet eivät tahallaan jätä maksuja hoitamatta. He pitävät siitä, että liitosta soitetaan. Aina vain enemmän jäseniin pitäisi olla suoraan yhteyksissä. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 12/2021 Tekijä 9 AJASSA TEOLLISUUSLIITON JÄSENTEN JÄSENMAKSUTAVAT IKÄRYHMITTÄIN Itsemaksava Työnantajaperinnässä 15–29 v. 30–49 v. 50–64 v. Yli 65 v. 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 31.10.2021 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 9 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 9 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
Laatua kyydissä Suomen kilpailukyky on monin tavoin kunnossa, mutta kehityksen kelkasta ei ole varaa pudota vuonna 2022. Työt ja tekijät pitää saada kohtaamaan entistä paremmin, jotta laatutuotteita valmistuu jatkossakin. Samalla on pidettävä kiinni hyvinvoinnista, joka on kehityksen perusta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ KUVAT KITI HAILA 10 Tekijä 12/2021 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 10 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 10 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
12/2021 Tekijä 11 ? AJASSA Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 11 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 11 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
12 Tekijä 12/2021 S uomi pärjää myös vuonna 2022, kun maassa on paljon hyviä työpaikkoja, joissa syntyy kotija maailmanmarkkinoilla kaupaksi käyviä tuotteita. – Paketti on viimeiset viisi vuotta ollut hyvin kasassa. Kun maailmalla tarvitaan tuotteita, Suomessa on paljon yrityksiä, jotka pystyvät kilpailukykyisesti tuottamaan niitä, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Paikoilleen ei kuitenkaan tule jäädä lepäämään, vaan pakettia kannattaa kehittää jatkuvasti. – Kilpailu kovenee maailmalla, Eklund toteaa. Osaaminen on kilpailuvaltti, josta kannattaa pitää kiinni. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila katsoo, että tänä syksynä voimaan tullut oppivelvollisuuden pidennys torjuu koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. – Pidän uudistusta todella merkittävänä, Anttila sanoo. Toimivassa yhteiskunnassa yrityksillä on hyvät lähtökohdat menestyä. Koulutuksen lisäksi erilaiset palvelut ja turvaverkot luovat pohjaa Suomen menestykselle. – Koko yhteiskunnallisen infran pitää olla kunnossa, Anttila toteaa. VAHVUUKSILLA ETEENPÄIN Omien vahvuuksien ja heikkouksien analysointi on tärkeää: luontaisten tai luotujen kilpailuetujen tunnistaminen auttaa keskittymään olennaiseen. – Kun on analysoitu vahvuudet, pitäisi mennä pitkäjänteisesti siihen suuntaan, Eklund toteaa. Esimerkiksi hän nostaa Suomessa kasvussa olevan akkuklusterin. Suomessa on raaka-aineita, alan osaamista ja energiakin on kilpailukykyisen hintaista, joten menestysmahdollisuudet ovat olemassa. Myös terveysteknologiassa Suomi on menestynyt osaamisella ja pitkäjänteisyydellä. Alueelliset vahvuudet maan sisällä kannattaa käyttää hyväksi. – Markkinatalouden perusperiaatteet hämärtyvät, mutta pitää olla mahdollisuudet vastata kilpailijamaiden valtiontukiin, Eklund sanoo. AJOITUKSET KUNTOON Vihreän siirtymän teknologioissa ja osaamisessa Suomi on hyvissä asemissa, mutta asemat eivät säily itsestään. – Kaiken politiikan ja yritysten toiminnan pitää olla lähellä ensiluokkaista, Eklund sanoo. Toisenlainen esimerkki löytyy kuluttajaverkkokaupasta, jossa suomalaiset yritykset eivät maailmanlaajuisesti ole menestyneet. Verkkokaupan kansainvälisten jättien rinnalle on vaikea ponnistaa, eikä päätä kannata hakata seinään liian pitkään. – Ehkä on hyväksyttävä, että Suomelta puuttuu jokin kilpailukykytekijä verkkokaupassa, Eklund pohtii. Uusien tuotteiden tai palvelujen kehitys ja saaminen oikeaan aikaan maailmanmarkkinoille on herkkä laji, jossa sattumallakin on sijansa. – Oikea ajoitus tarkoittaa myös, että ei huudella asiasta etukäteen. Teollisuuden digitalisoituminen etenee yrityksissä askel askeleelta, ja kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa, Anttila sanoo. TUTKI JA KEHITÄ Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on toimiva keino pärjätä. Suomen kilpailijamaat ovat kehittyneitä maita, joissa panostuksia tehdään. Suomessa käytetyt rahasummat kuitenkin kertovat, että parantamisen varaa on tutkimusja kehitystoiminnassa. – Verrattuna moneen muuhun maahan summat ovat huomattavan vähäisiä. Suomessa kuitenkin on tuotekehittelyä, Anttila sanoo. Esimerkiksi hän antaa tekstiiliteollisuuden, jossa tuotekehitystä ja suunnittelutyötä tehdään Suomessa, vaikka itse tuotteet valmistettaisiin pääosin Baltian maissa tai kauempana maailmalla. KORONA VOI VIELÄ YLLÄTTÄÄ Koronaviruksen tuoma poikkeusaika on heitellyt maailmanmarkkinoita moneen suuntaan. Alussa lähes kaikki toiminta meni jäihin, ja sittemmin erilaisia rajoituksia on kiristetty ja löysätty pandemiatilanteen mukaan. Talous on kääntynyt kasvuun tänä vuonna, ja vuosi 2022 näyttää vahvan kasvun ajalta. – Tilanne on nyt monilta osin parempi kuin ennen koronaa, Eklund kertoo. Kasvuennusteisiin ei kuitenkaan kannata tuudittautua. – Koronan suhteen talouskehitys on yllättänyt monta kertaa. Kannattaa pitää valmiutta erilaisiin toimiin taloudellisen elvytyksen jatkamiseksi, Eklund suosittaa. Työllisyys on kohentunut vuoden 2021 aikana kohisten. Koronakuopasta on noustu pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammalle. ”Koko yhteiskunnallisen infran pitää olla kunnossa.” – Terveydenhoitoklusterille on syntynyt huippuyrityksiä, jotka ovat keskittyneet etenkin Turun ja Kuopion yliopistosairaaloiden ympärille, Anttila kertoo. Menestyminen ei kuitenkaan ole helppoa. Kilpailijayritykset maailmalla panostavat tuotekehitykseen, ja kilpailijavaltiot saattavat käyttää merkittäviäkin valtiontukia. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 12 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 12 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
12/2021 Tekijä 13 ? AJASSA – Teollisuusliiton jäsenissä ansiopäivärahan saajien määrä on pudonnut alle puoleen verrattuna vuoden alkuun. Ihmiset ovat löytäneet töitä, Anttila kertoo. Myös yleinen työllisyyskehitys on positiivinen. Lokakuussa 2021 työllisyysaste kohosi jo 72,7 prosenttiin. – Tilauskirjat ovat monessa työpaikassa täynnä. Vastaan alkaa tulla pula materiaaleista, komponenteista, tekijöistä ja kapasiteetista, Anttila kertoo. TYÖT JA TEKIJÄT KOHTAAMAAN Avoimet työt ja työttömät tekijät eivät tällä hetkellä kohtaa sujuvasti. Yksi syy näyttää olevan asenteissa, jotka eivät muutu samaa tahtia kuin työmarkkinat. Marraskuussa julkaistu Teollisuusliiton laaja luottamusmieskysely kertoo, että yritykset ovat olleet passiivisia työvoimapulan ratkaisussa. Osaavia tekijöitä ei ole houkuteltu palkkoja nostamalla, eikä osaamista ole ryhdytty parantamana omatoimisesti. – Työnantajat eivät ole tottuneet ottamaan työntekijää, joka ei ole täysin valmis. Ajatusmallit ovat syvälle juurtuneita, Eklund pohtii. Töiden ja tekijöiden kohtaamattomuus on myös sukupuolikysymys. Perinteiset ajatusmallit miesten ja naisten töistä jäykistävät työmarkkinoita. – Miksi naiset eivät voisi tulla töihin nykyistä enemmän perinteiseen teollisuuteen, Anttila kysyy. Hän pohtii, että teollisuuden perinteinen imago voi vähentää alan houkuttelevuutta. Tänä päivänä teollisuudessa koneet tekevät raskaimmat työt, joten ruumiinrakenne ei rajaa tekijöitä. Myös päästöttömyyteen ja vihreisiin arvoihin panostaminen voivat parantaa mielikuvia. – Teollisuuden imago-ongelma pitäisi ratkaista, jotta saadaan naiset ja uudet sukupolvet teollisuuden töihin, Anttila sanoo. NÄYTÖT OVAT KOVAT Suomi on osoittanut, että keinot menestykseen ovat edelleen omissa käsissä. Uudistuminen on tärkeää, mutta hyväksi havaituista valteista kannattaa pitää kiinni. – Vuosikymmenien mukana osaaminen ja yritykset ovat kehittyneet. Yritykset lähtevät tarjouskilpailuihin hyvistä asemista, Eklund toteaa. Pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on perustunut siihen, ettei ole luotu halpatyömarkkinoita. Kilpailukyky on rakennettu muilla keinoin ja samalla on luotu tasa-arvoista yhteiskuntaa. – Näytöt ovat kovat. Onko syytä lähteä tuntemattomille teille, Eklund kysyy. ”Tilauskirjat ovat monessa työpaikassa täynnä. Vastaan alkaa tulla pula materiaaleista, komponenteista, tekijöistä ja kapasiteetista.” Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 13 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 13 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
on panostettu tutkimukseen ja kehitykseen. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen Suomessa työn tuottavuus on ollut hitaassa kasvussa. Maliranta arvioi, että monien suomalaisten yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat olleet hyvällä tasolla, jos tilastoista siivotaan pois Nokian romahdus. – Muussa kansantaloudessa on voimakkaasti lisätty panostusta tutkimukseen ja kehitykseen. Pitkäjänteisen panostamisen jälkeen tuottavuuden kasvun seuraava vaihe on työpaikkarakenteen muutos. Kehittyvät yritykset kasvavat ja palkkaavat lisää työvoimaa, ja osa yrityksistä kuihtuu pois. Tätä kutsutaan myös luovaksi tuhoksi. Suomessa monilla aloilla puhutaan työvoimapulasta, mikä voi olla merkki myös luovasta tuhosta ja työn tuottavuuden kasvusta. – On mahdollista, että meillä on nopeamman tuottavuuskasvun jakso edessä, Maliranta arvioi. UUSIUTUMISKYKYISET TYÖMARKKINAT Suomen työmarkkinoita on monissa yhteyksissä nimitetty jäykiksi. Maliranta kuitenkin kertoo, että esimerkiksi 2000-luvulla Yhdysvaltoihin verrattuna Suomen työmarkkinat ovat uusiutumiskykyiset. Yksittäistä syytä työmarkkinoiden dynaamisuuteen on hankala osoittaa, mutta muun muassa sosiaaliturvaja koulutusjärjestelmät tukevat uusiutumista. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut ongelma Suomen työmarkkinoilla. Lääkkeeksi on usein Suhdanteella vauhtiin, tuottavuudella lentoon Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta näkee merkkejä tuottavuuden paranemisesta. Vuosi 2022 näyttää Suomessa vahvalta nousukaudelta, jota maailmanlaajuinen suhdanne pönkittää. Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta kertoo, että suhdannekasvun jälkeen on keskeistä, miten kasvua jatketaan tuottavuutta parantamalla. Aiemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksena tunnetun Laboren vuosien 2021–2023 talousennusteessa vuoden 2022 kasvuksi arvioidaan 3,5 prosenttia ja vuoden 2023 kasvuksi 1,8 prosenttia. – Ollaan siirtymässä noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen, Maliranta kertoo. Koronapandemian helpottaessa kasvua on kirittänyt ensin yksityisen kysynnän elpyminen, ja ensi vuonna vauhtia antaa vientikauppa. Maailmantalouden suhdanteet menevät ylös ja alas, joten pidemmän päälle pelkän suhdanteen varaan ei kannata laskea. – Suhdannekasvun vaihe on ohi ensi tai sitä seuraavan vuoden aikana. Sitten jännityksellä seurataan, alkaako tuottavuuden kasvuun perustuva kasvun vaihe, Maliranta pohtii. TUOTTAVUUDEN KASVUSTA MERKKEJÄ Tuottavuuden kasvu perustuu pitkäjänteiseen työhön. Maliranta kertoo, että tuottavuuskasvu näkyy 5–15 vuoden viiveellä siitä, kun yrityksessä 14 Tekijä 12/2021 HYVÄN KEHÄÄ EI KANNATA KATKAISTA Hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jos Suomi haluaa pärjätä jatkossakin. Tilastot ja kyselyt kertovat, että erityisesti nuorten hyvinvoinnissa on korjausvelkaa maksettavana. – Politiikka on pitkään ollut samaa, eli perusturvasta on pidetty melko hyvin huolta, Ahokas toteaa. Suomessa sotien jälkeisenä aikana ajatuksena on ollut, että väestön hyvinvointi, työkyky ja osallistumismahdollisuudet luovat tuottavuutta. Tällä reseptillä hyvinvointivaltiota on rakennettu. – Kehä ruokkii itseään. Kun tehdään panostuksia, niin sitä enemmän niihin on varaa, Ahokas kuvailee. NUORTEN PAHOINVOINTI HUOLENA Tänä päivänä ei ole selvää, että hyvän kehä ruokkii kaikkia kansalaisia. Eri tunnusluvut ja kyselytutkimukset kertovat erityisesti nuorten pahoinvoinnista. – Suomi on edelleen aika hyvin yhdenvertaisuutta ylläpitävä yhteiskunta, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Soste on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosiaalija terveysalan järjestöä. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa talouskasvu tarkoittaa hyvää valtaosalle väestöä, ja tukea pyritään tarjoamaan tarvitsijoille. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 14 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 14 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
AJASSA tarjottu työttömyysturvan heikennyksiä ja erilaisia aktiivitoimia. Maliranta pohtii, että tällaiset keinot täytyy harkita tarkkaan, jottei lääke tee kipeämpää kuin itse tauti. – On tärkeää katsoa, miten tauti etenee ja missä määrin paranee itsestään, Maliranta sanoo. Korona-aikana Suomen työmarkkinat ovat näyttäneet sopeutumiskykyään. – Meillä on lomautusjärjestelmä ollut käytössä iät ja ajat valmiiksi viritettynä, kun korona alkoi, Maliranta muistuttaa. Lomautusjärjestelmä on työnantajalla toimiva tapa sopeuttaa kustannuksia, ja työttömyysvakuutusjärjestelmä auttaa työntekijän lomautusjakson yli. PANOKSIA PERUSTUTKIMUKSEEN Julkinen sektori on auttanut yrityksiä vaikean ajan yli. Koronatukien kohdentumista on kritisoitu, mutta erilaiset tuet näyttävät kantaneen montaa yritystä poikkeusaikana. – Yritystukea kannatti lapioida kunnolla ja nopeasti, ettei tullut konkurssiepidemiaa, Maliranta toteaa. ? Julkiselle panostukselle on tarvetta normaaliaikoinakin. Maliranta pohtii, että Suomessa oli innovaatioita rahoittaneen Tekesin aikaan toimiva malli, jossa julkista rahaa sijoitettiin yliopistojen perustutkimukseen ja yritysyhteistyöhön. Nykyisin tällaista yhteistyöympäristöä kutsutaan myös innovaatioekosysteemiksi. – Tekesin kautta valtiovalta rahoitti kunnianhimoisia hankkeita, Maliranta toteaa. Vuonna 2018 Tekes ja kansainvälistymis-, investointija matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro yhdistyivät ja uudeksi nimeksi tuli Business Finland. – Olen surrut, että painopiste on mennyt perustutkimuksen rajapinnasta markkinointiin ja loppuvaiheeseen, Maliranta kertoo. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeässä roolissa on panostaa uusien vihreiden teknologioiden kehitykseen. – Julkinen valta voi parhaimmillaan vahvistaa innovaatioekosysteemiä, jotta teknologiaa kehitetään laajemmalla kunnianhimolla, Maliranta toteaa. 12/2021 Tekijä 15 ”Ollaan siirtymässä noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen.” Vuonna 2020 Suomessa alle 40-vuotiaita oli lähes 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Kouluterveyskyselyissä kasvava osuus nuorista kertoo kokevansa terveytensä huonoksi ja alle 24-vuotiaiden koulutustaso on laskenut viime vuosina. – Kun näillä indikaattoreilla katsoo, hyvinvointiinvestointeihin on tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa, Ahokas sanoo. Nuorten koulutustason parantamiseen saatiin apua tänä syksynä, kun oppivelvollisuusikä nousi tarjoten maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Ahokas toteaa, että vastaavia sijoituksia hyvinvointiin tarvitaan jatkossakin, sillä korona-aika on entisestään heikentänyt tilannetta. – Toivottavasti ensi vuonna ja tulevina vuosina korjausvelkaa hyvinvoinnin kentällä maksetaan pois. Työllisyysasteen kannalta katsottuna nuorten ongelmiin on erityisen tärkeää tarttua. – Tämä on se ikäryhmä, jolla työuraa on mahdollisesti jäljellä vuosikymmeniä, Ahokas muistuttaa. JÄRJESTÖT HYVINVOINNIN TUKENA Soste on ajanut Suomeen terapiatakuuta, jolla voitaisiin auttaa muun muassa nuoria varhaisessa vaiheessa. – Kevyetkin interventiot voivat tuottaa hyvän tuloksen ja kantaa pitkälle, Ahokas sanoo. Julkisen sektorin lisäksi suomalaista hyvinvointia rakennetaan kolmannella sektorilla järjestöissä. – Sote-järjestöt ovat osaltaan rakentaneet hyvinvointivaltion palvelurakenteita, Ahokas toteaa. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 15 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 15 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
16 Tekijä 12/2021 ”Kilpailemaan kyllä pystyy” Teollisuusliittolaisilla työpaikoilla on nähty, että osaaminen, toimitusvarmuus ja raaka-aineet ovat kilpailuetuja. Myös työehtosopimus luo vakautta toimintaympäristöön. RAAKA-AINEET JA OSAAMINEN VALTTEINA – Puurakentaminen on hyvällä mallilla. Nykyisin tehdään puukerrostaloja ja -päiväkoteja, sanoo Teollisuusliiton hallituksen jäsen Maritta Nousiainen. Pitkään mekaanisen metsäteollisuuden töitä tehnyt Nousiainen jäi viime kesänä pois töistä ja kohta on eläkkeelle siirtymisen aika. Viimeinen työpaikka oli 11 vuoden ajan Veljekset Vaara Oy:n Tervolan sahalla. Nousiainen katsoo, että mekaanisessa metsäteollisuudessa Suomen valttina on raaka-aineen läheisyys ja työntekijöiden osaaminen. – Suomessa opetetaan ihmiset kunnolla töihin. Kun on tietotaitoa, pystyy itse tekemään ratkaisuja, Nousiainen pohtii. Viimeisimmässä työpaikassa hän näki uuden yrittäjäpolven astumisen perheyrityksen johtoon. Sahalla on tehty useita investointeja, eli tulevaisuuteen löytyy luottoa. Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Teollisuusliiton näkökulmasta tämä tarkoittaa noin 200 yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekemistä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Nousiainen kertoo, että työpaikalla työantajapuolen ilmoitus nosti paljon kysymyksiä. – Alettiin miettiä, että miten sitten käy ja kuka meitä puolustaa, Nousiainen kertoo. – Kilpailemaan kyllä pystyy, kun on osaava henkilökunta, sanoo Hydnum Oy:n pääluottamusmies Jarmo Markkanen. Hän on myös Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja. Hydnum kehittää ja valmistaa Muhoksella sisustusmattoja hyötyajoneuvoihin ja työkoneisiin. – Pystytään kilpailemaan laadulla ja nopealla muutoskyvyllä. Toimitusvarmuus on meidän valttimme, ja hinnallakin on pärjätty, Markkanen kertoo. Mattojen valmistus on työtä, johon ei suoraan valmistu mistään koulusta. Osaamista ylläpidetään ja jaetaan oman talon sisällä. – On niin erikoishommaa, että opetetaan itse, Markkanen toteaa. Kolmivuorotyössä valmistetaan urakkapalkalla mattoja, jotka painavat jopa parikymmentä kiloa. – Henkilöstön jaksamista voidaan ja pitääkin kehittää edelleen, Markkanen sanoo. Viime aikoina raaka-aineiden hinnannousu on ollut haasteena, mutta se ei ole pilannut näkymiä. – Nyt homma rullaa ja ensi vuosi näyttää hyvältä, Markkanen kertoo. Työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta ihmetyttävän, sillä hyvinvointia ja tasa-arvoa on Suomessa rakennettu yhdessä sopien. – Paljon on tehty hyvää. Jos järjestelmää rappeutetaan, niin ei tässä ole voittajia, Markkanen sanoo. Jarmo Markkanen Maritta Nousiainen Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 16 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 16 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
12/2021 Tekijä 17 AJASSA Marraskuun 2021 lopussa Teollisuusliitto oli tehnyt kaksi yrityskohtaista sopimusta. – Toivottavasti sopimuksenteossa päästään nyt vauhtiin, Nousiainen sanoo. SUUNNITTELU JA TUOTANTO LÄHEKKÄIN – Suunnittelu on kotimaassa ja tuotanto siinä kyljessä. Saadaan ulos laadukasta tavaraa, jolla pärjätään monia kilpailijoita vastaan, sanoo Hitachi Energyn Vaasan tehtaan pääluottamusmies Tapio Ruostetoja. Hän on myös Teollisuusliiton valtuuston jäsen. Hitachi Energy suunnittelee, valmistaa ja huoltaa muun muassa tuulivoimaloissa käytettäviä muuntajia. Tuulivoimaa rakennetaan jatkuvasti lisää ja muuntajien tehovaatimukset kasvavat. – Pystytään kehittämään tuotteita työntekijöidenkin näkökannat kuullen, Ruostetoja kertoo. Osaaminen ja sitä kautta monipuolinen asiakkaiden toiveisiin vastaaminen ovat valtteja Vaasassa. Vihreät arvot ovat tänä päivänä asiakkaiden vaatimuslistoilla korkealla. – Kunhan saadaan pidettyä tehdas erikoismuuntajatehtaana tulevaisuudessakin, niin ollaan kova tekijä, Ruostetoja kertoo. Tulevan vuoden tilauskanta näyttää hyvältä. Suomen teollisuudessa on puhuttu paljon työvoimapulasta. Ruostetoja kertoo, että viitteitä pulasta on näkynyt, mutta uuden työvoiman saanti on pääosin toiminut. – Oppisopimusjaksojen kautta on saatu palkattua meille osaavia ihmisiä. Työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta tuntuvat hätiköidyiltä, sillä sopimalla on luotu vakautta monella tasolla. – Kun työehtosopimukset ovat pöydässä, niin se antaa työrauhaa firman sisälläkin, Ruostetoja sanoo. ? ”Hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jos Suomi haluaa pärjätä jatkossakin.” Tapio Ruostetoja Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 17 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 17 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
Lenkkeily ei kuulunut ennen tupakoinnin lopettamista harrastuksiin, nyt kuuluu. 18 Tekijä 12/2021 – Minua alkoi ärsyttää ajatus siitä, että miksi ihmeessä en vaan imuroi ja ole sitten tyytyväinen? Tajusin, että polttaminen taitaa olla ongelma. Ja silloin ensi kertaa ajattelin, että haluan lopettaa, Savilahti kertoo havahtumisestaan vuoden 2018 lopulla. JOTAIN, MIKÄ EI OLLUT TOTTA Tamperelaista Messukylän lukiota käydessään Savilahti poltti tutussa kaveripiirissä joka välitunnilla. Ja bussia odotellessa. Ja bussista pois astuttua. Ja kun oli pahalla tuulella. Ja kun oli hyvällä tuulella… Tappeluni, minä ja nikotiinin pirulainen ”Harmitti, kun tupakka alkoi hallita ajankäyttöni suunnittelua. Tein lopettamispäätöksen itseni takia”, kertoo Minna Savilahti. Hänestä lopettamista harkitsevia auttaisivat parhaiten entisten tupakoitsijoiden tarinat. ”Tulisi todellinen kuva siitä, millaista on tapella nikotiinin pirulaista vastaan.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN K oneenasentaja Minna Savilahti on Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen tehtaan varapääluottamusmies. Tupakasta hän pääsi eroon keväällä 2019. Itse hän teki päätöksen ja itse hän kävi taistelun. – Huomasin suunnittelevani asioita niin, että pääsin polttamaan. Kun olen hakenut lapsen tarhasta, sitten saan polttaa. Kun olen hoitanut imuroinnin, sitten saan polttaa. Polttaminen oli kuin palkinto. KOKIJA Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 18 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 18 8.12.2021 15.18 8.12.2021 15.18
12/2021 Tekijä 19 ? AJASSA "Tampereella oli yleistä tietoa, että eräs keskustorin kioski myi tupakkaa alaikäisille.” – Oli sanottu, että tupakkaan jää koukkuun. Mutta minulla oli sellainen mielikuva, että kyllä minä voin lopettaa, jos vain haluan. – Mutta ei se ollut totta. Tupakoivaksi lukiolaiseksi tie oli käynyt aivan tavanomaista polkua; kokeiluista kohti tapaa, joka oli vain itsestään selvä osa omaa elämää. Ensimmäiset kokeilut tupakan vetämisestä Savilahti kertoo muistavansa teini-iästä. Olkahisten koulun oppilaat pitivät seuraavanlaista temppua sangen sankarillisena. – Ravintolan eteisessä oli tupakka-automaatti. Kävimme ravintolan vessassa ja sitten kun ei ketään henkilökuntaa ollut paikalla, kolikot äkkiä sisään, tupakat mukaan ja lähimetsään tupakkaa polttamaan. – Eihän sitä silloin edes henkeen vetänyt, ja tupakka maistui järkyttävän pahalta. Mutta sitä piti jotenkin coolina. Jotenkin sitä ajatteli, että tupakka auttaa, kun kiukuttaa. Ja elokuvista välittyi myös mielikuva; olo helpottuu kun käy vetämässä hermosauhut. Tampereen keskustaan, klassilliselle yläasteelle jatkettuaan Savilahti jatkoi tupakointia. Vielä piti tapaa tosin piilotella, sillä jos bussista Hämeenkadun pysäkille astuttua joku opettaja sattui näkemään, rapsahti jälki-istuntoa. – Poltettiin jossain porttikongissa. Tai mentiin Koskipuiston suihkulähteen luokse, siihen Tammerin hotellin viereen. KIOSKILLA JA KOULULLA Rahanahneet aikuiset avittivat mielellään riippuvuuden syntymistä. – Oli yleistä tietoa, että eräs keskustorin kioski myi tupakkaa alaikäisille. Sieltä sai vaikka viisi askia mukaansa. Piti vain katsoa, ettei kioskissa ollut silloin muita aikuisia asiakkaina. Nyt tuntuu uskomattomalta, mutta kouluissa sai todellakin vielä luvalla polttaa silloin, kun Savilahti kävi lukiota. – Koulun alueella oli tupakointialue, jossa pystyi vetämään kessua. Sinne mentiin joka välitunti. Muuta tekemistä ei välitunnilla ollutkaan. Kun koulussa sai polttaa, kasvoi tupakoinnin määrä ainakin kymmeneen savukkeeseen päivässä. – Tietyn kaveriporukan kanssa mentiin kessulle. Se oli niin hyväksyttyä ja normaalia, Savilahti toteaa. Ainoa ikävä puoli tupakkapaikassa oli nuorten mielestä se, että joskus tupakkaringin jengi laitettiin siivoamaan natsat pois. LAKKOON LAPSEN TAKIA Tupakka seurasi mukana, kun Savilahti pääsi Sandvikille vakinaisiin töihin 2011 valmistuttuaan koneenasentajaksi Tampellan teollisuusoppilaitoksesta. Aiemmasta, lyhyestä pestistä K-kauppojen vuokrakassana selvittiin näin: – Minulla oli kuuden tunnin työpäivässä vain yksi tauko. Minun oli helpompi tehdä ensin neljä tuntia töitä, sillä tauon jälkeen minun oli taisteltava enää vain kaksi tuntia polttamatta. Missään vaiheessa tupakoitsijan ”urallaan” Savilahti ei ole antanut terveysriskeille elefantinkokoista ykkössijaa. – Perhetausta opetti, että syöpään voi sairastua tupakoimattakin. Sen sijaan ensimmäisen kerran tupakointi meni tauolle, kun Savilahti alkoi odottaa lasta. – Raskaustesti näytti positiivista syksyllä 2015. Silloin joutui tupakoinnin lopettamista miettimään ihan tosissaan. Kyse ei ollut enää vain omasta terveydestä. Savilahti lopetti tupakoinnin odottaessaan vuoden 2016 kesäkuussa syntynyttä tyttöä. – Nyt ei vaan voi polttaa, Savilahti kertoo päätöksestään. Lakko ”onnistui yllättävänkin kätevästi”. Kunnes… – Lapsen ristiäispäivään asti en vetänyt yhtä ainutta tupakkaa. Mutta jonkin aikaa ristiäispäivän jälkeen lähdettiin kaupungille syömään. Muutaman alkoholijuoman jälkeen iski tupakanhimo, ja sitä oli pakko kokeilla. Eihän se tupakka vieläkään hyvältä maistunut, mutta eihän sitä nyt yhteen jää koukkuun, Savilahti kertoo kuvitelmistaan ja siitä tosiasiasta, että siitä viihteellä käynnistä kaikki taas sitten lähti. – Aloin antaa itselleni luvan polttaa. Jos olen viihteellä. Tai jos nyt yhden ruokiksella. Tai jos nyt kun työt on loppuneet. Aina löytyi lupa ja tekosyy. Olinhan kieltänyt itseltäni tupakan niin pitkään. Savilahti kertoo eronneensa lapsen isästä kesällä 2017. – Polttamista ei tarvinnut enää peitellä häneltäkään. Lasta en koskaan altistanut tupakansavulle, koska häntä halusin suojella. AHDISTUKSESTA PÄÄTÖKSEEN Vuoden 2018 elokuussa Savilahdella oli tulossa teollisuusliittolaisten matka saksalaisen IG Metallin vieraiksi. Edessä olisi lento ja useamman tunnin savuttomuus. – Huomasin, että minua ahdisti ajatus siitä, etten saisi polttaa lennolla. Mutta en ollut silloin vielä valmis tekemään lopetuspäätöstä. Savilahti otti selvää, missä tilanteessa ihminen pystyy sen päätöksen tekemään. – Silloin, kun hänellä on oma tahto lopettaa. Siitä ei tule mitään, että toinen sanoo, että sun tarvii lopettaa. Alan Carrin kirjaa Stumppaa tähän! on myyty maailmalla 13 miljoonaa kappaletta. Opaskirjan tekijä oli pystynyt lopettamaan sauhuttelun, vaikka oli Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 19 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 19 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
20 Tekijä 12/2021 ketjupolttanut 100 tupakkaa päivässä. Savilahti osti kirjan joulukuussa 2018 lipastoon odottamaan ja alkoi lukea sitä helmikuussa 2019. Maaliskuussa 2019 oltiin maalissa. – Luin viimeistä lukua. Yhden tupakan sain vielä polttaa, viimeiseni. Nautin siitä täysin siemauksin. – Menin aivan voittajafiiliksissä nukkumaan. Seuraavana aamuna tunteet olivat toisenlaiset; edessä olisi keskustelu, se aidosti rehellinen keskustelu, itsensä kanssa. – Keitin kahvit ja oli hyvä fiilis. Hetken kuluttua iski kuitenkin halu mennä tupakalle. Jouduin käymään itseni kanssa aikamoisen taistelun. Naulitsin itseni sohvaan ja sanoin, että tupakointi on vain tapa, jonka haluan nyt lopettaa. Noin 15 minuutin kuluttua tupakanhimo meni ohi. Keräsin kaikki loput tupakat ja vein ne lapsen kanssa pihan toisella puolella sijaitsevaan roskakatokseen. Ajattelin, että seuraavalla kerralla vastaavan tupakanhimon iskiessä en ehtisi kauppaan ostamaan tupakkaa. – Silloin joutui myöntämään, että lopettaminen ei käy noin vain sormia napsauttamalla. Se keskustelu oli pakko käydä itsensä kanssa. Savilahti tunnustaa, että hän yritti siinä sohvalla istuessaan vielä ystävän kanssa tekstailemalla hakea ”lupaa” siihen, että voisi polttaa ja lopettaa vasta seuraavalla viikolla. Viisas ystävä tekstasi takaisin: lopettaminen on sinun oma päätöksesi. Mutta maaliskuun 2019 jälkeen Savilahti ei ole polttanut, eikä käyttänyt korvikelaastareita. – Ei tullut mieleenkään, että olisin vaihtanut koukuttavan nikotiinin vain toiseen muotoon, Savilahti painottaa. – Älkää sanoko lopettaneelle, että lähde nyt tupakalle, edes seuraksi! Viihteellä ei kannata tarjota tupakkaa niille, jotka ovat lopettaneet. Tämän neuvon Savilahti antaa kaikille niille, jotka haluavat tukea tupakasta eroon pyristeleviä. Itselleen hän salli lopettamisen jälkeisenä kesänä, esimerkiksi festareilla ollessaan, varmuudella täysin nikotiinittoman sähkösavukkeen hönkäilyn, lähinnä henkiseksi tueksi. MITEN TYÖPAIKALLA? Pienenä, mutta ei kuitenkaan tärkeimpänä syynä Savilahden stumppauspäätökseen oli työnantajan eli Sandvikin ilmoitus siitä, että tehdas muuttuu savuttomaksi vuoden 2020 alusta. – Huhtikuussa 2019 oli sellainen infotilaisuus, jossa lähinnä työterveyshuollon edustajat kertoivat, mitä hyötyjä tupakoinnin lopettamisesta on. – Minä kerroin heille, että tämän teidän tilaisuutenne jälkeen minun tekee ihan järkyttävästi mieli tupakkaa. Olin ollut silloin neljä viikkoa polttamatta. – Osa ihmisistä oli siellä aika hermostuneita. Minä tiedän sen tuskan, jos tupakoitsijalta viedään mahdollisuus polttaa. Savilahden mielestä olisi fiksua antaa entisten tupakoitsijoiden kertoa kokemuksistaan. – Tehtaalla olisi voitu esimerkiksi kysyä, ketkä ovat lopettaneet. Sitten olisi järjestetty avoin tilaisuus. Ainakin minä olisin ollut vapaaehtoinen kertomaan siellä oman tarinani. Paljon enemmän pitäisi olla vertaistukitoimintaa. Minulla oli aika paljon myötätuntoa tupakoitsijoita kohtaan. Ei se niin helppoa ole, että sen kun vaan päätätte olla polttamatta ja lopetatte sen, Savilahti kritisoi koskaan tupakoitsemattomien valistajien asennetta. Sandvik järjesti kyllä tukitoimia tupakasta vieroittumiseen. Oli yksilöohjausta, ryhmävalmennusta, korvaushoitoa ja vieroituslääkkeitä. – Näitä käytettiin jonkin verran. Tupakoitsijoiden määrä on vähentynyt, mutta edelleen tupakoidaan, Savilahti kertoo Sandvikin tämän hetken tilanteesta. Tehdasalue on nykyään savuton, ja tupakoinnin joutuu hoitamaan omalla ajalla eli leimaamaan itsensä ulos ja takaisin sisään. Tämä varapääluottamusmies, entinen tupakoitsija, tiivistää neuvonsa tupakoinnin lopettamista harkitseville seuraaviin pointteihin. – Tee päätös. Hae tukea, vaikka kirjallisuudesta. Ymmärrä itseäsi ja ole rehellinen itsellesi. Vältä lopettamisen jälkeen tilanteita, joissa houkutus tupakointiin kasvaa, ja uskalla sanoa ei. Kokenut kaiken tietää. Savilahti vakuuttaa, että hän on todellakin lopettanut tupakoinnin. Rähmälleen tuupertunut, riutunut nikotiinin pirulainen makaa hengettömänä tantereessa. ? Lue lisää tupakan vaikutuksista Tekijä 6/2020 -lehdestä. Juttukokonaisuus Tupakointi vaarantaa koko maapallon terveyden on luettavissa myös verkkolehdessä osoitteessa www.tekijälehti.fi. Tupakoinnin lopettamisen kriittisenä hetkenä oli nauliuduttava sohvaan: tupakointi on vain tapa, josta pääsee eroon. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 20 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 20 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
12/2021 Tekijä 21 VIERAILIJAT Rohkeasti opiskelemaan! TARJA MÄENPÄÄ JA HANNA SALMINEN Kirjoittajat ovat opinto-ohjaajia, jotka työskentelevät Koulutuskeskus Salpauksen Ohjauspiste Suunnassa. He ohjaavat työkseen ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia. ”J os ei tiedä, mikä ala kiinnostaa, kannattaa mennä lukioon. Mutta jos ei pääse sinne, niin amiksessa esimerkiksi merkonomi on sellainen yleispätevä ala”, ohjeistaa eräs Salpauksen opiskelija tämän kevään yhteishakuun osallistuvia ysiluokkalaisia. Onko todella niin, että ammatilliseen koulutukseen hakevalla 15–16-vuotiaalla nuorella on oltava kirkas visio omasta työtulevaisuudestaan – muut menkööt lukioon miettimään? Suomessa on tällä hetkellä tarjolla 42 eri ammatillista perustutkintoa, joista voi valmistua yhteensä 121:llä eri tutkintonimikkeellä. Miten sen itselle sopivan ensimmäisen ammatin voi näiden joukosta löytää? Nuorten alavalintaan vaikuttavat usein voimakkaasti omat vanhemmat, kaverit ja muu lähipiiri. Nuori saattaa saada aika painokkaita neuvoja ja kommentteja omiin suunnitelmiinsa, mutta neuvojien omat tiedot ja käsitykset eri ammattialoista saattavat olla vaillinaisia tai vanhentuneita. Omaa suuntaa kannattaakin etsiä esimerkiksi TET-jaksoilla ja vierailemalla oppilaitoksissa tai alan työpaikoilla. Monet oppilaitokset järjestävät nykyisin myös virtuaalisia koulutusmessuja ja muita tutustumismahdollisuuksia. Oppilaitosten opinto-ohjaajat tarjoavat asiantuntevaa tukea valintoihin sekä tietoa ammateista, työtehtävistä ja alojen työvoimatilanteista. Ja jos suunta ei näilläkään konsteilla kirkastu, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA antaa nuorelle vuoden lisäaikaa valinnan tekemiseen. Ensimmäisen koulutuspaikan valinta ei todellakaan ole viimeinen, loppuiän työuraa määrittävä päätös. Ammatilliset perustutkinnot ovat nykyisin joustavia ja niistä aukeaa monenlaisia uramahdollisuuksia. Koulutusalan valinta on vasta ensimmäinen päätös. Pakollisten tutkinnon osien jälkeen opiskelijat voivat rakentaa itselleen sellaisen opiskelupolun, joka vie kohti omia tavoitteita. Ehkä oma unelmatyö aukeaisikin nappaamalla osaamista myös jostain toisesta tutkinnosta? Vai lähtisikö kohti korkeakouluopintoja sisällyttämällä tutkintoon avoimia ammattikorkeakouluopintoja tai suorittamalla yhdistelmätutkinnon ammatillisen perustutkinnon rinnalla? Tai hankkisiko vahvan ammattitaidon opiskelemalla oppisopimuksella? Ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden ikäluokka on tänä syksynä aloittanut maksuttomat toisen asteen opinnot. Kun nuoren ei alaa valitessaan enää tarvitse pohtia opiskelussa tarvittavien välineiden ja varusteiden hintaa, alan voi valita rohkeasti oman kiinnostuksensa mukaan. Tämä on upea mahdollisuus. Suomen nuorison kutistuville ikäluokille on paljon kysyntää. Heitä tavoitellaan työvoimaksi yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta tärkeille aloille. Toisaalta opetusja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuonna 2030 yli puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Me tarvitsemme useita erilaisia, joustavia ja nopeita väyliä työelämään ja jatko-opintoihin. Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa niitä, niin nuorille kuin aikuisillekin. Rohkeasti ammattia opiskelemaan! ”Tarvitsemme erilaisia, joustavia ja nopeita väyliä työelämään ja jatko-opintoihin.” AJASSA Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 21 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 21 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
22 Tekijä 12/2021 ALUEVAALIT Mistä aluevaaleis sa äänestetään? Sote-uudistus ja aluevaalit tuntuvat monesta kaukaisilta ja vierailta. Kyse on kuitenkin arkisista palveluista – neuvolasta vanhustenhoivaan. Aluevaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa omaan arkeensa. A luevaalit ovat vuosikausia väännetyn sote-uudistuksen kruunu. Vaalit todistavat, että viimein sote-uudistus tulee. Vaaleissa kansalaiset pääsevät valitsemaan, ketkä päättävät siitä, miten sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi käytännössä hoidetaan omalla kotiseudulla. – Uudet aluevaltuutetut ovat paljon vartijoina. Olemme nyt ihan uuden edessä ja ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Miten sote kullakin alueella toteutetaan? Tätä mietintää ei samassa mitassa tehdä toistamiseen. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että aluevaltuustoihin saadaan nyt hyviä valtuutettuja, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo. Aluevaaleissa valitaan jäsenet 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Helsingissä vaaleja ei järjestetä. Aluevaltuustot ovat hyvinvointialueiden ylin päättävä elin samaan tapaan kuin kunnanvaltuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä kunnissa. Valtuustojen työ painottuu alussa suunnitteluun. Valtuusto vetää hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden järjestämisen suuria linjoja. MIKSI KANNATTAA VAIKUTTAA? SAK:n järjestöpäällikön Eija Harjulan mukaan aluevaaleissa on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, miten veroeurot käytetään ja liikkeenluovutus hoidetaan. Vaikuttaa voi äänestämällä tai menemällä vielä mukaan hyvänä pitämänsä ehdokkaan tukiryhmään. – Sote-uudistus ei ole mitään rakettitiedettä, vaikka se mutkikkaalta kuulostaakin. Pohjimmiltaan kyse on arkisista palveluista, joista etenkin SAK:laisilla aloilla työskentelevillä on kokemusta. – Mitä tarkoittaa, jos hammashoitoon on pitkät jonot tai jos terveysasema siirtyy kauemmas? Melko harvalla SAK:laisella palkansaajalla on mahdollisuutta käyttää yksityisen sektorin palveluita, joten toimivat, laadukkaat ja helposti saavutettavat julkiset palvelut ovat ihmisille todella tärkeitä, Harjula huomauttaa. Sote-uudistus on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, kun lähes 200 000 sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaista saa uuden työnantajan. Samalla, kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, siirtyy työntekijöiden ohella myös paljon rahaa. Viime vuonna sote-palveluiden ja pelastustoimen budjetti oli noin 20 miljardia euroa, eli noin 3 600 euroa jokaista suomalaista kohti. Harjula tähdentää, että aluevaltuustoihin tarvitaan myös tekijöiden ääntä – sosiaalija terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaisten asiantuntemusta. – Ymmärrän kyllä, että ihmisillä voi olla vaaliväsymystä. Näissäkin vaaleissa pätee kuitenkin se, että vain äänestämällä ja osallistumalla voi vaikuttaa, Harjula tähdentää. MIKÄ MUUTTUU? Mikä sitten muuttuu vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa? – Ei välttämättä heti kovinkaan paljon. Esimerkiksi terveysasemien määrä ja sijainti voivat muuttua, ja sähköisiä palveluita saattaa olla nykyistä enemmän käytössä. Samoin henkilöstön liikkuvuus saattaa lisääntyä, Työläjärvi arvioi. Hän toivoo, että sote-uudistusta alueilla tehtäessä pohdittaisiin uudenlaisia työn tekemisen ja palveluiden toteuttamisen tapoja. Esimerkiksi palveluiden liikkuvuutta ja etäyhteyksien käyttöä voitaisiin lisätä. – Toivon mukaan eri ammattilaisten vahvuuksia hyödynnetään vastaisuudessa nykyistä paremmin. Nyt puhe on aika lääkärikeskeistä. Kysytään, miten nopeasti pääsee lääkärin vastaanotolle, vaikka joku toinen ammattilainen voisi hoitaa homman yhtä hyvin, Työläjärvi visioi. Henkilöstön kannalta uudistuksessa on mahdollisuudet sekä entistä parempaan että entistä huonompaan. – Muutosvaihe on jo itsessään kuormittava. Siirtymävaiheessa vakaan ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Henkilöstön pitää päästä mukaan miettimään palveluiden toteuttamista. Monelle työnantajan vaihtuminen voi tietää myös entistä pidempää työmatkaa. Toisaalta uudistus voi myös mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet, Työläjärvi pohtii. TEKSTI ANU VALLINKOSKI Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 22 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 22 8.12.2021 15.47 8.12.2021 15.47
12/2021 Tekijä 23 AJASSA Mistä aluevaaleis sa äänestetään? MIKSI UUSI SOTE TEHDÄÄN? Sote-uudistusta on puuhattu vuosikausia. Uudistuksen tekeminen on ollut vaikeaa, sillä poliittiset puolueet ovat olleet erimielisiä siitä, miten se pitäisi käytännössä toteuttaa. Samaan aikaan kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä siitä, että uudistus tarvitaan. – Uudistus tehdään, koska kunnilla on liian kapeat hartiat näin vaativien ja kalliiden palveluiden järjestämiseen. Tarvitsemme isompia ja vahvempia NÄIN TYÖNJAKO MUUTTUU ? Jatkossa on 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Ne vastaavat sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. ? Kunnille jäävät ennaltaehkäisevät toimet ja velvollisuus huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. ? Yhteistyöalueita on viisi. Ne huolehtivat esimerkiksi vaativista erikoissairaanhoidon palveluista. ? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS huolehtii oman alueensa erikoissairaanhoidosta ja valtakunnallisesti erittäin vaativasta erikoissairaanhoidosta, kuten elinsiirroista. ? Valtio huolehtii hyvinvointialueiden rahoituksesta, antaa strategista ohjausta ja seuraa toimeenpanoa. ? Yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt täydentävät julkista palvelua. Ehdokasasettelu päättyi 14.12.2021 Ennakkoäänestys alkaa 12.1.2022 Varsininen vaalipäivä on 23.1.2022 Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022 Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille 1.3.2023 ”Näissäkin vaaleissa pätee se, että vain äänestämällä ja osallistumalla voi vaikuttaa.” alueita. Tavoitteena on, että kaikille suomalaisille on tarjolla laadukkaat ja oikea-aikaiset, yhdenvertaiset peruspalvelut. Nyt vaihtelu on ollut suurta kunnasta toiseen, Työläjärvi selittää. Uudistukselle on myös taloudelliset perusteet. Sosiaalija terveydenhuollon kustannuksissa on suuria nousupaineita, kun väestö ikääntyy ja hoidot kallistuvat. Palveluja järkeistämällä on tarkoitus hillitä kustannusten nousua. ? RIKU AALTO: ALUEVAALEILLA ON VÄLIÄ ”Julkisen keskustelun perusteella voisi saada kuvan siitä, etteivät tulevat aluevaalit olisi tärkeät. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisen suomalaisen arkea koskettavat kysymykset siitä, millä tavalla terveysja sosiaalipalvelut on järjestetty omassa asuinkunnassa ja kuinka paloja pelastustoimi on hoidettu. Sillä, miten mainitut palvelut on järjestetty, on väliä paitsi ihmisten arjen, niin myös töiden kannalta. Sormen jäädessä sirkkeliin on tärkeää, että ambulanssi saapuu rivakasti paikalle, ja jos tehdashallissa syttyy tulipalo, on toivottavaa, että paloauto saapuu paikalle mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Valitettavasti puhe aluevaaleista, kuten koko sote-uudistuksesta, on pyörinyt liikaa hallinnon tasojen ja rakenteiden ympärillä. Kyse on kuitenkin siitä, millä tavalla meille kaikille tärkeät hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut toteutetaan. Aluevaaleilla on väliä, paljon. Joten käytä ääntäsi.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 23 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 23 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
24 Tekijä 12/2021 KEKSINTÖ BETONITALO VALMISTUI 3D-TULOSTUKSELLA Hollantiin valmistui tämän vuoden keväällä maailman ensimmäinen 3D-tulostettu talo. Bunkkerimainen, betonista kerroksittain tulostettu omakotitalo on koottu parista kymmenestä erillisestä osasta. Materiaalien osalta 3D-tulostusta hallitsee ylivoimaisesti muovi, jonka jälkeen tulevat metallituotteet. Teknologiaa käytetään myös kumin, lasin, grafiitin ja hiilikuidun valmistamisessa. Yksi uusista innovaatioista on 3Dbiotulostus, jota voidaan hyödyntää kudosja soluviljelyssä sekä hiusten ja ihon tulostamisessa. 3D-tulostus kehittyy koko ajan 26/26 TEKSTI XXX / UP KUVA XXX ? Mitä on 3D-tulostus? Moni on kuullut termin, mutta teknologia on silti jäänyt vähän hämärän peittoon. – 3D-tulostuksen voi sanoa lähteneen liikkeelle Yhdysvalloissa 1980-luvulla, kun lentokoneiden suihkumoottoreiden pyörivissä osissa alettiin käyttää titaanista valmistettuja komponentteja, toteaa lahtelaisen Materflow-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Timo Peltonen. – Titaanissa yhdistyvät monet tärkeät ominaisuudet. Se on kevyt ja luja metalli, joka kestää hyvin lämpöä. Mutta titaanista oli vaikea valmistaa osia perinteisillä menetelmillä. Tähän tuli avuksi 3D-tekniikka. Peltosen mukaan Suomessa olevat merkittävämmät 3D-tulostukseen erikoistuneet yritykset voi laskea kahden käden sormilla. Laitteistojen valmistamiseen liittyvää osaamista löytyy eniten Yhdysvalloista, Saksasta ja Kiinasta. Ohjelmisto-osaajia on jo sitten ympäri maailmaa. 3D-tulostuksessa tulostuskone valmistaa kolmiulotteisen kappaleen digitaalisen mallin pohjalta. Lähtöraakaaine on aina samaa ainetta kuin lopputuote. Teollisuudessa käytetyimmät materiaalit ovat muovi ja metalli. Suuren, teollisuusuunia muistuttavan koneen luukusta voi seurata, kuinka kelkka levittää alustalle muovijauhetta tasaiseksi kerrokseksi, minkä jälkeen kone sulattaa kerroksen lasersäteellä. Kerrosten korkeus voi vaihdella, mutta useimmiten puhutaan millin kymmenestai sadasosista. Ajoprosessi voi kestää tunneista vuorokausiin. – Ajon jälkeen jauhekakku otetaan pois koneesta ja irtojauheen seasta nostetaan esiin valmiit tuotteet, jotka puhdistetaan käsin tai suljetussa tilassa lasikuulapuhalluksella. – Yhdessä ajossa voi valmistua tuhansia pieniä muovikomponentteja. Metallin 3D-tulostus tapahtuu kuitenkin eri tavalla. Tuote tulostuu yhdelle ainoalle alustalle, ja siihen tarvitaan mukaan tukia, jotka irrotetaan pois tulostuksen jälkeen. Vuonna 2014 perustettu Materflow valmistaa tuotteita viidestä eri muovimateriaalista sekä alumiinista, kobolttikromista, ruostumattomasta teräksestä ja työkaluteräksestä. Sekä muoviettä metallituotteiden tulostamisessa käytetään jauhepetitekniikkaa. Muovituotteet muodostavat 80 prosenttia yrityksen tuotannosta. Tuotekehityksestä ja mallinnuksesta vastaavat yritykset itse. 3D-tulostusta käytetään sekä erilaisten prototyyppien että lopputuotteiden valmistukseen. Valttina ovat nopeus, helppous ja edullinen hinta. 3D-tietokonemallin varastointi on myös helpompaa kuin itse tavaran varastointi. Materflow on valmistanut 3D-tuotteita muun muassa elintarvikeja kaivosteollisuudelle, niin Suomeen kuin ulkomaille. Yrityksen tuotteita ovat tilanneet esimerkiksi Ikea ja Outotec. Eräs asiakas on PL Varaosat, joka asentaa ja huoltaa asiakkailleen parvekeja terassilaseja. Eri ikäisissä laseissa on satoja erilaisia muoviosia, mutta kun niistä on teetetty 3D-malleja, on varaosien tilaaminen haurastuneiden osien tilalle helpompaa. – Lähin paikka, mistä suomalainen voi löytää meidän valmistamamme tuotteen, on kuitenkin oma suu, sillä valmistamme kobolttikromista 3D-tulostamalla hammasproteesien runko-osia. KIRJASTOISSA VOI KOKEILLA TULOSTUSTA 3D-tulostukseen voi tutustua vaikka kirjastoissa, sillä 3D-laitteita on hankittu jo kymmenille paikkakunnille. Niitä löytyy muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Kuopion ja Lahden kirjastoista. Helsingin pääkirjastosta Oodista löytyy useampia 3D-tulostimia, joita asiakkaat voivat varata käyttöönsä ja tulostaa niillä yksinkertaisia esineitä. Tulostamiseen tarvitaan 3D-mallitiedosto STL-muodossa. Tulostusmateriaalina käytetään mustaa ja valkoista myrkytöntä PLA-muovia. RIKOLLISET TEHNEET OSIA ASEISIIN Poliisi otti Suomessa kesällä kiinni lähes sata henkilöä osana isompaa kansainvälistä operaatiota. Samassa yhteydessä se löysi Tampereelta asepajan, jossa oli valmistettu 3D-tulostuksella osia aseisiin. Tulli takavarikoi paikalta toimivia aseita, aseiden osia sekä ampumatarvikkeita. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa törmättiin tällaiseen toimintaan. Aseen osien valmistaminen 3D-kotikoneella ei ole kovin vaikeaa, mutta aseen kokoaminen vaatii jo enemmän osaamista. Aseissa on kriittisiä osia, joissa muovi kestää huonosti. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA MATERFLOW Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 24 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 24 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
? Teollisuusnuorten päivät Murikassa: “Tes-tilanne on outo ja uusi” ? Jäsenmaksu alenee, palvelu paranee ? HARRASTAJA: "Kädenvääntö kiehtoo" ? BLOGI: Riku Aalto: Teknologiateollisuuden neuvottelut voidaan ? Valtuuston yleiskeskustelu: "Nyt pitää pelastaa ostovoima" LUETUIMMAT MARRASKUU www.tekijälehti.fi Tenu-päivien illanvietto huipentui naamiaisiin. EM M I KA LL IO ENSIMMÄISET SOPIMUKSET MEKAANISEEN METSÄTEOLLISUUTEEN YRITYSKOHTAISET TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 12.11. kaksi ensimmäistä yrityskohtaista työehtosopimusta mekaaniseen metsäteollisuuteen. Yritysten koko henkilöstöä koskevat sopimukset solmittiin Varkauden Puun ja Anaika Wood Groupin kanssa. Molempien sopimusten sopimuskausi on 1.1.2022–31.12.2024. Solmitut yrityskohtaiset työehtosopimukset noudattelevat mekaanisen metsäteollisuuden nykyistä valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, ja ovat Teollisuusliiton neuvottelukierrokselle asettamien tavoitteiden mukaisia. Teollisuusliitolla on käynnissä neuvottelut yli 40 mekaanisessa metsäteollisuudessa toimivan yrityksen kanssa. Tunnusteluja neuvottelujen aloittamisesta käydään noin 50 yrityksen kanssa. Neuvottelujen piirissä olevien yritysten määrä on kaikkiaan noin 200. YRITYKSET PASSIIVISIA TYÖVOIMAPULAN EDESSÄ TYÖVOIMAPULA Teollisuusliiton laaja luottamusmieskysely osoittaa, että teollisuuden yrityksissä on jätetty hyödyntämättä ne keinot, joilla yritykset voisivat itse pyrkiä ratkaisemaan työvoimapulaa. Luottamusmiehille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella ylivoimaisesti suurin osa teollisuuden työnantajista ei ole ottanut käyttöön osaamisen kehittämisen ja palkkauksen keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto peräänkuuluttaa elinkeinoelämältä ja teollisuudelta ryhtiliikettä tilanteen korjaamiseksi. – Kaikista nopeimmat keinot akuutin työvoimapulan helpottamiseksi ovat julkisen vallan sijaan elinkeinoelämän omissa käsissä, mutta jostain syystä näitä keinoja ei haluta käyttää. Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista. Ottaen huomioon työvoimapulan yleisyyden teollisuuden yrityksissä kyselytutkimuksen tulokset ovat tyrmistyttäviä, Aalto toteaa. Kyselytutkimuksesta selviää, että vain hyvin pieni osa teollisuuden työpaikoista on nostanut työntekijöiden palkkoja rekrytointien edistämiseksi. OIKAISU Tekijän numeron 11/2021 Avaaja-palstan ja ruotsinkielisten sivujen jutuissa Avoimesta työttömyyskassassa oli virheitä. Työttömyyskassa Finkan jäsenmäärä on oikeasti 17 400, ja siten A-kassan yhteisjäsenmäärä on 197 400. TURVETUOTANTOALALLE KOLMEN PROSENTIN YLEISKOROTUS TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliiton hallitus ja Koneyrittäjien liiton hallitus hyväksyivät turvetuotantoalalle saavutetun neuvottelutuloksen 4.11. Neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimuskausi on 1.11.2021–31.10.2023. Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yhteensä 3 prosentin yleiskorotuksella, jonka lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yhteensä 5,4 prosentilla. Seuraa liiton sopimusalojen tes-neuvottelujen etenemistä: www.teollisuusliitto.fi/tes-neuvottelut MAJOITU EDULLISEMMIN MURIKANRANNASSA JÄSENETU Teollisuusliiton jäsenenä yövyt Murikanrannassa muita edullisemmin 1.1.2022 alkaen. Jäsenalennus on ympäri vuoden 20 euroa / huone / vuorokausi. Murikanranta on täydellinen majoitusvalinta luonnossa viihtyville tai rentoutumista tarvitseville 40 minuutin päässä Tampereen keskustasta. Pääset myös nauttimaan ravintolan antimista ja hiljattain uusitusta kylpyläosastosta. Varaukset ja tiedustelut: 020 774 1500 tai myynti@murikanranta.fi Jäsenetu: MAJOITUS 12/2021 Tekijä 25 LYHYET AJASSA Etsimme Riihimäelle KONEISTAJIA, KONEENHOITAJIA ja TUOTANTOTYÖNTEKIJÖITÄ Tarjoamme sinulle: Haastavia ja monipuolisia metallityötehtäviä nykyaikaisessa, siistissä ja jatkuvasti kehittyvässä konepajaympäristössä. Tehtävän vakavaraisessa ja kasvavassa kansainvälisessä vientiyrityksessä. Tarjoamme hyvät henkilöstöedut sekä autamme tarvittaessa asunnon löytämisessä ja muissa järjestelyissä. Olemme kansainvälisesti tunnettu ja vakavarainen perheyritys, jonka menestyminen perustuu uniikkeihin tuotteisiin, tinkimättömään laatuun ja ennen kaikkea työntekijöidemme vankkaan ammattitaitoon. Tutustu työtehtäviin ja meihin osoitteessa rekry.sako.fi Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 25 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 25 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
26 Tekijä 12/2021 26 Tekijä 12/2021 TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ Alvar Aallon suunnittelema kohta 90-vuotias Jakkara 60 on suosionsa huipulla 2020-luvulla. A-Factoryn työntekijät valmistavat klassikkojakkarat Kaarinassa tarkkojen laatuvaatimusten mukaisesti. Ajatonta laatua TAIDONNÄYTE Jakkara 60 A-Factory Oy Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 26 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 26 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
12/2021 Tekijä 27 ? 12/2021 Tekijä 27 TYÖSSÄ J akkara 60 tiedetään kaikkialla maailmassa. Aalto-jakkaranakin tunnettu Alvar Aallon vuonna 1933 valmiiksi suunnittelema kolmijalkainen istuin ja sisustuselementti on kestänyt aikaa. Nykyään jakkaroiden kysyntä on kovempaa kuin koskaan aiemmin. Tähän kysyntään vastataan Kaarinassa Littoisten taajamassa Turun rajalla sijaitsevassa A-Factory Oy:n huonekalutehtaassa. Neljä puuseppää perusti tehtaan vuonna 1910 nimellä Oy Huonekaluja Rakennustyötehdas Ab. Yksi puusepistä oli Otto Korhonen, joka yhdessä Alvar Aallon kanssa tutki vuodesta 1929 alkaen huonekalujen valmistustapoja ja -materiaaleja. Aalto-jakkaran L-muotoon taivutetun jalan valmistustapa patentoitiin vuonna 1933. Tuote on pidetty entisellään näihin päiviin saakka, vaikka valmistustapoja on kehitetty. Huonekalutehtaan nimi muuttui vuonna 1966 Huonekalutehdas Korhonen Oy:ksi. Vuonna 2010 sata vuotta toimineen tehtaan ohi kulkeva katu nimettiin Otto Korhosen kaduksi. Vuonna 2013 huonekalutehdas ja Aallon huonekaluja myyvä ja markkinoiva Artek Oy liitettiin osaksi sveitsiläistä huonekaluyritys Vitraa, jolloin tehtaan nimi muutettiin A-Factory Oy:ksi. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 27 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 27 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
28 Tekijä 12/2021 28 Tekijä 12/2021 KONEPUUSEPPÄ ALPO GUSTAFSSON valvoo laitteita, jotka nostavat koivulankut linjastolle, jossa lankut katkotaan ja suikaloidaan jakkaran jalan kokoisiksi. 39 vuotta tehtaalla työskennellyt Gustafsson kertoo, että koneiden tulo on muuttanut työnkuvaa viime vuosina. Aalto-jakkaroiden raaka-aine on Viitasaaren seudulla Keski-Suomessa kasvanut, kaadettu ja sahattu koivu. Ilmavasti ladotut lankut kuivuvat noin vuoden ajan katon alla ulkoilmassa A-Factoryn tontilla. 2 VAIKEUKSISTA KASVUA KOHTI Nykyinen tehdas on rakennettu vuonna 1965 ja sitä on laajennettu vuosina 1975 ja 1982. Tehtaalla 11 000 neliömetrin tiloissa työskentelee 76 henkeä, joista tuotannossa on 67 henkilöä. – Tiedän, että työntekijät osaavat arvostaa näitä huonekaluja. Meillä on hyvin tarkat laatukriteerit, kertoo pääluottamusmies Sanna Pyykkö. Pitkät työsuhteet ovat tehtaalla tavallisia, sillä jopa yli 40 vuoden työrupeamat ovat tuttuja. Järjestäytymisaste on 90 prosentin luokkaa. Vuodesta 2008 tehtaalla työskennelleen Pyykön työpiste on tuotantolinjan loppupäässä pintakäsittelyssä, jossa tuotteet saavat lakan tai maalin pintaansa. ”Työntekijät osaavat arvostaa näitä huonekaluja. Meillä on hyvin tarkat laatukriteerit.” NÄ IN SE N TE IM ME 1 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 28 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 28 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
12/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ OSKARI KOIVISTO JA JUHA SALMINEN lajittelevat puut muun muassa oksaisuuden mukaan. Vajaakanttiset puut menevät tehtaan lämpöenergian tuotantoon. ? Ammattiosaston toiminnan ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien kautta pääluottamusmieheksi valittu Pyykkö on pääluottona nyt yhdeksättä vuotta. Hän muistelee, että Korhosen viimeiset vuodet ja Vitralle siirtyminen olivat vaikeita aikoja yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen. Sittemmin Vitran maailmanlaajuiset jakelukanavat ovat auttaneet tuotteiden menekkiä uusiin ennätyksiin. Myös korona-aika on innostanut ihmisiä entistä enemmän huonekalujen ostoon. KEHITYSTÄ KESKUSTELLEN Pääluottamusmies kertoo, että aiemmin johtajien kanssa on voinut olla vaikeaa päästä samalle taajuudelle, mutta nykyisen toimitusjohtajan Jukka Silvennoisen kanssa keskusteluyhteys toimii. A-FACTORY OY KOTIPAIKKA Kaarina PERUSTETTU Vuonna 1910 nimellä Oy Huonekaluja Rakennustyötehdas Ab. Vuonna 1966 nimeksi Huonekalutehdas Korhonen Oy. Liitettiin vuonna 2013 yhdessä Artek Oy:n kanssa sveitsiläiseen huonekaluyritys Vitraan, jolloin nimeksi A-Factory oy. TUOTANTO Artekin huonekalut, muun muassa jakkarat, tuolit, nojatuolit ja pöydät HENKILÖKUNTA Tuotannossa 67, toimihenkilöitä 9 LIIKEVAIHTO Noin 9,2 miljoonaa euroa (2020) 3 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 29 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 29 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
30 Tekijä 12/2021 30 Tekijä 12/2021 KONEPUUSEPPÄ TEPPO AARNIO nostaa viilutetut jakkaranjalat koneesta, joka on taivuttanut, kovettanut liiman ja puristanut jalan L-muotoon. 4 NÄ IN SE N TE IM ME – Meillä yhteistyö pelaa hyvin. Voidaan keskustella ja sopia, Pyykkö kertoo. Yhteistoiminnan yksi saavutus on vuonna 2019 aikaansaatu palkkamallin uudistus, joka muun muassa oikaisi vuosien varrella syntyneitä palkkavääristymiä. Vitran mukana tehtaan toimintaan tuli myös 5S-toimintamalli, jossa panostetaan muun muassa työympäristön siisteyteen, työvälineiden järjestykseen, turvallisuuteen ja tehokkuuteen. – Alkuun tuntui, että onpa mennyt turhan tärkeäksi, mutta kun tottuu toimintamalliin, niin se helpottaa myös työn tekemistä, Pyykkö kertoo. Toimintamalliin kuuluu, että tehdasta kiertää ryhmä, joka tarkkailee muun muassa siisteyttä. Mallin noudattaminen on myös yksi Lajittelun läpäisseet puut höylätään ja niiden päätyihin sahataan urat viilutusta varten. Tässä vaiheessa jalat liimataan rinnakkain kahden jalan paketeiksi, jotta jatkokäsittely helpottuu ja nopeutuu. Viilutuskone lisää viilut ja liiman sahattuihin uriin. Alvar Aallon ja Otto Korhosen kuvan alla roikkuu erilaisia jalkamalleja. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 30 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 30 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
12/2021 Tekijä 31 ”Meillä yhteistyö pelaa hyvin. Voidaan keskustella ja sopia.” bonusperuste, eli oikeilla työskentelytavoilla on mahdollista saada lisäsenttejä palkkaan. Pyykön mukaan työturvallisuus oli jo Korhosen aikaan hyvällä tasolla, mutta Vitran myötä työympäristöasioita on kehitetty edelleen. UUSIA TUOTANTOMENETELMIÄ Aalto-jakkaran kasvavaan menekkiin vastataan tuotannon automaation lisäämisellä. Esimerkiksi hionnassa ja lakkauksessa on käytössä robotteja. Tähän asti esimerkiksi jakkaran jalat on viimeistelty käsityönä pystynauhahiomakoneella. Jatkossa robotti hoitaa hionnan. Pyykkö kertoo, että yksittäisen jalan hionta ei ole suuri ponnistus, mutta pidemmän päälle hiojan jäsenet ovat kovilla. 5 TYÖSSÄ ? Kuivauksen jälkeen yhteen liimatut jalkaparit halkaistaan toisistaan irralleen, niihin porataan reiät, taivutetut kohdat kitataan, reunat pyöristetään ja jalat käyvät leveänauhahionnassa. 6 KONEPUUSEPPÄ KATRI HIILESVUO viimeistelee jalkojen hionnan pystynauhahiomakoneen avulla. 15 vuotta tehtaalla työskennellyt ja kuusi vuotta pystynauhahiontaa tehnyt Hiilesvuo kertoo, että työ vaatii hyvää näppituntumaa: käden ja silmien yhteistyön täytyy toimia. Pitkän päälle hionta rasittaa jäseniä. Jatkossa pystynauhahionta tehdään robottivoimin. KONEPUUSEPPÄ MAURI PENTTILÄ siirtää taivutetut jalat noin viideksi päiväksi uuniin, jossa jalkojen kosteusprosentti laskee noin kahdeksaan. Uunin lämpötila nostetaan päivien kuluessa 45 asteesta noin 55 asteeseen. Penttilä on työskennellyt tehtaalla 39 vuotta. Työ on muuttunut uusien koneiden myötä, mutta uunit eivät ole vielä vaihtuneet. 7 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 31 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 31 8.12.2021 15.51 8.12.2021 15.51
32 Tekijä 12/2021 NÄ IN SE N TE IM ME – Kun hiot miljoona jalkaa käsin, niin tiedät hioneesi, Pyykkö sanoo. Toimitusjohtaja Silvennoinen kertoo, että kohta 90-vuotias Jakkara 60 elää nyt parasta aikaansa. Tehtaan toiminta on ollut kolme vuotta kasvussa, eikä tasaantumista ole näkyvissä. – Tuote on järkyttävän ajaton, Silvennoinen toteaa. Hän kertoo, että laitehankinnoilla kehitetään valmistusprosessia, mutta robotit eivät ole korvaamassa ihmistä. PINTAKÄSITTELIJÄ OLIVIA KORMANO (ylhäällä) lastaa jakkaran jalat pintakäsittelyrobottiin, jossa jalat ensin sumutetaan vedellä, jotta seuraavassa vaiheessa lakka tarttuu pintaan paremmin. Kymmenien metrien mittaisen linjaston toisesta päästä tulee kuivalla lakkapinnalla varustettuja jalkoja. Myös pääluottamusmies Sanna Pyykkö (vasemmalla) työskentelee pintakäsittelyssä. PINTAKÄSITTELIJÄ SANTERI VUORINEN lastaa kertaalleen lakatut jalat välihiontarobottiin ja syöttää oikean hiontaohjelman. Robotin hoidettua hommansa Vuorinen viimeistelee jalan sivukaaret käsin. Jalat menevät vielä kertaalleen lakattavaksi, minkä jälkeen jalat ovat valmiit. ”Kohta 90-vuotias Jakkara 60 elää nyt parasta aikaansa.” 10 8 KONEPUUSEPPÄ IGOR KOUHIA niittaa istuinosan koivupalat yhteen. Tämän jälkeen istuinosa saa pintaansa koivuvanerin. Päällimmäiseksi liimataan lakattava tai maalattava koivuviilu. Pintaan voi tulla myös esimerkiksi linoleumi tai nahkapäällinen. 9 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 32 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 32 8.12.2021 15.51 8.12.2021 15.51
12/2021 Tekijä 33 TYÖSSÄ – Usealla miljoonalla on uusittu konekantaa. Se tuo tuottavuutta, turvallisuutta ja ergonomiaa, Silvennoinen sanoo. Hankintoihin kuuluvat myös esimerkiksi uudet purunpoistoja ilmanvaihtolaitteet. Turvalliset työolosuhteet ja rakentava ilmapiiri ovat myös korkeiden laatuvaatimusten takia tärkeitä. – Alvar Aalto -säätiö valvoo, että tuotteita ei saa muuttaa, mutta tuotantomenetelmiä voidaan kehittää, Silvennoinen kertoo. ? 11 Robotti leikkaa istuinosan pyöreäksi, minkä jälkeen puuseppä Topias Koskela (oikealla) liimaa istuinosan reunalistan paikoilleen. Hän on työskennellyt kolme vuotta A-Factoryllä. Puristimien apuna käytetään kiiloja, jotta listan väliin ei jää rakoja. VARASTOTYÖNTEKIJÄ CAMILLA KANDELIN pakkaa jalat, istuinosan, ruuvit, kokoamisohjeen, esitteen ja aitoustodistuksen pahviseen myyntipakkaukseen. Myös istuinosien pesu kuuluu työnkuvaan. Osa jakkaroista lähtee maailmalle koottuna, jolloin Kandelin myös ruuvaa jalat kiinni istuinosaan. Suomeen toimitettavat jakkarat lähetetään suoraan Artek-logistiikan kautta kohteisiinsa. Muualle maailmaan jakkarat kulkevat Saksan Vitra Campuksen kautta. Seuraavaksi viimeistelijä Nasim Isazadhe hioo istuinosan reunat sileiksi. Listaosan lakkauksen jälkeen istuinosa on valmis. 12 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 33 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 33 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
34 Tekijä 12/2021 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Pitääkö työpaikallakin juhlia? ”Ei kukaan jaksaisi pelkkää arkea tai pelkkää juhlaa. Sielu tarvitsee rytmisyytensä ja työpaikka pikkujoulunsa. Parhaimmillaan työpaikan pikkujoulut kohottavat yhteisöllisyyttä”, sanoo Juha Nirkko. S uomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko tuntee niin joulun kuin pikkujoulunkin luomiskertomukset. – Eivät kirkkoisät hölmöjä olleet. Ei ollut helppoa mitätöidä vanhan kansanuskon juhlia kokonaan unohduksiin. Paljon helpompi oli lanseerata niiden paikalle kristilliset juhlat, Nirkko toteaa. Kaikkialla on vuoden pimeintä hetkeä juhlistettu jollain lailla, ja nokkelat kirkkoisät sijoittivat tuolle kalenteripaikalle Kristuksen syntymäjuhlan. Joulupukille on puolestaan ollut esikuvana Pyhä Nikolaus. Hän oli kristitty piispa, joka asui 300-luvulla nykyisessä Turkissa, Myran kaupungissa. Nirkko kertoo, että Nikolaus kuvattiin myöhemmissä maalauksissa punaviittaiseksi henkilöksi. Tästä on lähes 2 000 vuotta myöhemmin amerikkalainen virvoitusjuomapukkikin ominut värityksensä. Pyhää Nikolausta jalostettiin vielä eteenpäin. Hänestä tuli lahjojen tuoja ja antaja, Raamatun kertomuksesta tuttuja itämaan tietäjiä matkien. Meillä jouluun ja joulupukkiin ympättiin vielä monet kekrin, eli satokauden päättäjäisjuhlien, elementit nuuttipukkeineen. – Suomalaisessa perinteessä nuorten aikuisten lauma kierteli talosta taloon. Sonnustauduttiin, stailattiin, ristiinpukeuduttiin. Keskushahmona oli tosi kummallinen, tunnistamaton ja karnevalistinen nuuttipukki, jolla oli päällään turkki oikein tai nurinpäin, ehkä sarvetkin. Mukana saattoi olla keritsimet, kirveenvartta, puntaria, kaikenlaista rekvisiittaa. – Pukki ei tuonut mitään, vaan nuorisojoukko pyysi kestitystä. Talo sai huonon maineen, jollei laumalle tarjottu ruokaa, ehkä viinaryyppykin, Norkko kertoo nuuttipukista. MISTÄ SYNTYI PIKKUJOULU? – Joulua edeltää adventin aika, ja ensimmäinen adventti on ollut joulun aloitus, pieni joulu. Ensin se oli perhejuhla, mutta myöhemmin yliopistoissa alettiin viettää iloisempia kekkereitä, puurojuhlia. Samoin esimerkiksi lyseoissa saatettiin viettää kepeämpiä kuusijuhlia. Joka tapauksessa Suomen pikkujoulujuhlien juuret löytyvät jo 1800-luvulta. Firman juhlat -käsitteen alle pikkujoulut alkoivat kotoutua Nirkon mukaan varmuudella jo ennen toista maailmansotaa. Ensimmäisten pikkujoulun järjestäjien joukossa 1920-luvulla on ollut Kone Oy, missä työnantaja tosin kustansi juhlat ensin ainoastaan konttorihenkilökunnalle. Vuonna 1933 mukaan pääsivät myös tuotannon työntekijät. Juhlimisen tavat ovat noista ajoista lähtien pysyneet jokseenkin samoina. – Pikkujoulu on kädenojennus työnantajalta. Työpaikan pikkujouluissa on oleellista hauskanpito. Pidetään hauskaa työpaikan vakiintuneiden hierarkioiden kustannuksella. Nirkko sanoo, että parhaimmillaan pikkujouluohjelma on työpaikan oman väen tuottamaa, ei suurella rahalla ja ulkoa ostettua aikuisten leikittämistä. – Aikuinen kyllä tarvitsee leikkimistä, mutta sen on oltava vapaaehtoista eikä siihen saa liittyä mitään nöyryyttämistä tai jännittämistä. Ja jos joku ei halua osallistua, häntä ei saa painostaa. Mainiointa on omin voimin tuotettu ohjelma, Nirkko sanoo. – Jos kännätään liikaa, se on firman pikkujoulujen ilmeinen haittapuoli. Mutta useimmiten pikkujoulut jäävät plussan puolelle. Yksinäiselle ihmiselle pikkujoulut voivat olla hyvä mahdollisuus tuntea olevansa osa yhteisöä. Parhaimmillaan pikkujoulut kohottavat työpaikan yhteisöllisyyttä. Joulupukki vuosimallia 1958 – Suomessa kristillisiin perinteisiin on sekoittunut kekrin eli sadonkorjuujuhlien aitoihin turkiksiin kietoutunut nuuttipukki. LE H TI KU VA / H O LG ER EK LU N D Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 34 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 34 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
TYÖYHTEISÖ Häirintä ja epäasiallinen käytös on työpaikoilla ja työnantajan järjestämissä tilaisuuksissa kielletty. Toimiva ja elävä työyhteisö koostuu tuntevista, ajattelevista ja ahkeroivista ihmisistä, joiden elämää kirjavoittavat koko elinkaaren tapahtumat ja kokemukset. Työtä tehdään ajatuksen ja motivaation voimalla. Tätä elävien ihmisten yhteisöä on aktiivisesti hoidettava ja ylläpidettävä. Sen kunnosta on vastuu koko porukalla. Jotta työyhteisön henki pysyy hyvänä ja tekemisen meininki mielekkäänä, toimintatavat ja pelisäännöt on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Ne kirjoitetaan auki ja käydään läpi rauhassa työyhteisön kanssa. Tietyin väliajoin tai tarpeen tullen säännöt myös uusitaan. 12/2021 Tekijä 35 TYÖSSÄ PELISÄÄNNÖT PIRTTIIN – JA PIKKUJOULUIHIN! VARHAINEN VÄLITTÄMINEN ”Pelisäännöt ja tuen tavat olisi hyvä keskustella ja päättää yhdessä yleisellä tasolla.” TYÖKYKY Monella meistä on työkaveri, joka on jatkuvasti väsynyt eivätkä hänen hommansa suju. Viinaakin näyttää kuluvan liikaa. Kenen tehtävä on ottaa asia esille ja miten? Työnantaja on toki vastuussa työntekijöiden työkyvyn seuraamisesta. Mutta entä jos itsellä nousee huoli? Valtaosalla työpaikkoja on varhaisen välittämisen, tuen tai puuttumisen malli. Sen tavoitteena on puuttua työkykyongelmiin mahdollisimman aikaisin. Silloin ne ovat helpommin hoidettavissa tai jopa ehkäistävissä. Varhaisen välittämisen käytännöt pitäisi sopia yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan ja työntekijöiden edustajien KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Meille suunnitellaan uutta päihdeohjelmaa. Mitä siinä olisi hyvä huomioida? Työpaikan päihdeohjelma, hoitoonohjaus ja muut päihteitä koskevat asiat pitää käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. Päihdeohjelma olisi siis parasta laatia esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa. Päihdeohjelman pitää sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden haitallisen käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Siinä on määriteltävä selvästi kaikkien vastuut ja työpaikan alkoholikulttuuri. Parhaimmillaan ohjelmaan rakennetaan päihdeasiamiesten eli tukihenkilöiden verkosto. Asiamiehinä voivat toimia esimerkiksi luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työhönoton yhteydessä ei saa tehdä huumausainetestejä, jollei niihin liittyviä oikeuksia ja käytäntöjä määritellä päihdeohjelmassa. On esimerkiksi nimettävä ne työtehtävät, joissa työntekijöitä saa ylipäänsä testata. kanssa. Näiden järjestelmällisten käytäntöjen on koskettava samalla tavalla kaikkia ja oltava kaikkien tiedossa. Pelisäännöt ja tuen tavat olisi hyvä keskustella ja päättää yhdessä yleisellä tasolla. On aivan eri asia puuttua työntekijän uupumukseen tai alkoholiongelmaan, jos siihen on selkeä ja kaikkia koskeva, ohjeistettu tapa ja jos myös puuttumisen kohde tietää tämän. Varhaisen tuen mallin pitäisi aina pohjautua luottamukseen siitä, että pyrkimyksenä todellakin on pitää ihmiset työkykyisinä ja töissä. Esihenkilöiden, työtekijöiden ja työterveyshuollon pitäisi seurata työkykyä osana arkipäivää, eikä mallista saisi jäädä kyttäyksen tunnetta. Parhaimmillaan varhaisen tuen malli on vahvuus, joka luo työpaikalle sellaisen ilmapiirin, ettei ongelmien esiin tuominen pelota. JENNI ULJAS Työyhteisön sosiaalista toimivuutta ei voida rakentaa ylhäältä päin. Itse tehty ja pureskeltu toimii parhaiten. Läpinäkyvästi ja lähelle tuoden laaditut pelisäännöt luovat kokemuksen oikeudenmukaisuudesta. Se on paras perusta epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn. Helposti ymmärrettävät toimintaohjeet tuovat turvallisuutta jokaiselle työpaikalla työskentelevälle. Häirintä ja epäasiallinen käytös ovat vakavia asioita, ja sellaisina niihin on työpaikalla suhtauduttava. Tästä syystä työntekijöiden perehdytysohjelmassa on käytävä läpi myös sosiaaliset pelisäännöt. Työturvallisuus on kokonaisuus, jota yhdessä kehitämme ja vaalimme. Pidetään huolta omasta mukavasta ja turvallisesta yhteisöstämme niin työpaikoilla, pikkujouluissa kuin siviilielämässä. SARI KOLA EM IL IE U G G LA Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 35 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 35 8.12.2021 15.53 8.12.2021 15.53
36 Tekijä 12/2021 SOPEUTUJAT Tehdassalin ikkunoista ei Päijänteen upeita maisemia ehtinyt ihailla. APUNA OMA VALMENTAJA Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää, miehet ajattelevat nykyään. Työnantaja esimerkiksi tuki henkilöstöä enemmän kuin olisi ollut pakko. – Kouluttautumiseen tai yrityksen perustamiseen sai rahaa, samoin muuttokuluihin. Halutessaan sai henkilökohtaisen muutosvalmentajan, Kemiläinen kertoo esimerkkejä. Niko Tiittanen keskusteli valmentajan kanssa usein ja koki sen rohkaisevaksi. Viime keväänä hän aloitti ammattikorkeakoulussa tietotekniikan ja viestinnän opinnot. – Ohjelmistoalan nörtiksi siis, entiset työkaverit naurahtavat. Välillä opiskelu on tuntunut Tiittasesta vaikealta. – Isoilla etäluennoilla osallistuminen ja avun kysyminen on toisenlaista kuin työelämän koulutusten luokkaopetuksessa. Mutta tykkään haasteista, ja alan työllisyysnäkymät vaikuttavat hyviltä. Potkuista uusille poluille T ehtaan viimeinen purilas 30.7.2020 klo 10.21. UMP Plywoodin Säynätsalon vaneritehtaan päätöshetket on kirjoitettu puuhun mustalla tussilla. – Purilas on ydin, joka tukista jää, kun siitä sorvataan viilu irti, esittelee entinen pääluottamusmies Jarno Kemiläinen. – Olin viimeisessä työvuorossani, kun tuota tukkia sorvattiin, muistelee Niko Tiittanen, silloinen työnjohtaja. Kemiläisen ja Tiittasen kanssa tehtaan jälkeisestä elämästä ovat kokoontuneet kertomaan työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen ja tuotannon tuen ”yleismies” Jari Savolainen. Kun sorvi seisahtui ja tehdas hiljeni, miehistä tuntui, että ”matto oli vedetty alta”. Tunteisiin sekoittui pettymystä, harmia, epävarmuutta ja huolta työkavereista. Mielessä liikkui kuitenkin myös uuden odotusta ja vähän helpotusta. – Aika kultaa muistoja, mutta kolmivuorotyö vanhoilla koneilla oli raskasta. Välillä väsytti paljon, Tiittanen toteaa. Lähes 150 ihmistä menetti työpaikkansa, kun UPM kesällä 2020 sulki Säynätsalon vaneritehtaan. Moni löysi uuden teollisuuspestin, ja toiset vaihtoivat alaa. TEKSTI TUIJA MANNERI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JÄLKIHOITORYHMÄ TYHJENTÄÄ TEHTAAN KONEKANTA VANHENEE, KANNATTAVUUS LASKEE TEHDAS AIOTAAN SULKEA TUOTANTO JATKUU ENÄÄ KAKSI KUUKAUTTA UUSI OMISTAJA: TEHTAASTA YRITYSALUEEKSI Säynätsalon UPM-tehtaan entiset työntekijät Matti Väänänen, Jarno Kemiläinen ja Niko Tiittanen. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 36 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 36 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
12/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Potkuista uusille poluille HARRASTUKSESTA TULIKIN TYÖ Muutosvalmentajaa tapasi myös Jari Savolainen, mutta hän lopetti sen hyödyttömänä. – Tuntui, että minulle puhuttiin kuin kakaralle. Yli 30 tehdasvuoden jälkeen Savolaisen uusi ura aukesi vanhasta harrastuksesta. Hänellä oli ennestään karavaanihuoltoyritys, ja nyt hän kävi yrittäjäkurssin ja sai muutosturvasta starttirahaa. Tehtaan purkufirman neuvonantajana Savolainen tapasi alueen uuden omistajan väkeä. – Nyt teen heille kiinteistönhuoltoa yrittäjänä. Yhtään ei harmita, sillä lähtö tehtaalta oli ollut monta kertaa mielessä, mutta aina jäänyt. Myös Jarno Kemiläinen löysi uuden ammatin harrastuksestaan, kun 20 vanerivuotta vaihtui politiikkaan. Hänestä tuli ensin Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön vaalityöntekijä ja tänä syksynä Jyväskylän työväenyhdistyksen viestintäja järjestötyöntekijä. – Kävi hyvä tuuri. Teen nyt työkseni sitä, mistä tykkään tosi paljon. PITKÄ KOKEMUS ON PLUSSAA Matti Väänänen kuului parinkymmenen hengen jälkihoitoryhmään, joka vastasi tehtaan tyhjentämisestä. – Valot sammutin 30.6.2021. Siihen päättyi 41 vuoden, kahden kuukauden ja 16 päivän työura. Seuraavana aamuna Väänänen heräsi tyytyväisenä eläkeläisenä kuten muutama työkaverikin. Vajaat kymmenkunta henkeä siirtyi UPM:n muihin tehtaisiin, ja myös Jyväskylän seudulle jääneet huomasivat, että töitä löytyy. Väkeä on nyt Nammolla Vihtavuoressa, Harvialla Muuramessa, Valmetilla Rautpohjassa ja varmaan melkein kaikissa alueen teollisissa yrityksissä, miesnelikko kertoo. Pitkät työsuhteet todistivat, että teollisuuden prosessit ja vuorotyö ovat hallussa. Silloin ei välttämättä haittaa, vaikka materiaali vaihtuisi puusta johonkin muuhun. – Nopeimmin työllistyivät sähköpuolen ammattilaiset. Sähköalalle lähti myös opiskelijoita. Lähihoitajiakin on joistain tullut, samoin linja-autonkuljettaja, urheiluhieroja ja joku meni maansiirtohommiin. Irtisanotuista 147:stä toistasataa on nyt töissä tai opiskelemassa. Luultavasti lähes jokainen, joka niin on halunnut, miehet arvioivat. Se kertoo, että isokaan muutos ei aina ole vain huono asia. – Olennaista on, ettei itse vaivu synkkyyteen, eikä passivoidu. Eikä jää yksin miettimään asioita, Jarno Kemiläinen on luottamusmiehenä huomannut. – Kun juttelee entisten työkavereiden kanssa, pienet asiat eivät pääse kasvamaan mielessä liian suuriksi. ? TYÖSSÄ HISTORIAN PÄÄTEPISTE Säynätsalon vaneritehtaan lopettaminen merkitsi mekaanisen metsäteollisuuden pitkän historian päättymistä Jyväskylän seudulla. – Samassa mittakaavassa se tuskin palaa. Uusia metsäteollisuuden innovaatioita tulee, mutta ei enää mekaanista metsäteollisuutta, ennustaa entinen pääluottamusmies Jarno Kemiläinen. Säynätsalon tehdas oli Suomen vanhin vanerinvalmistaja. Keski-Suomessa kasvoi kaskiajan perintönä havumetsien lisäksi paljon koivikoita, ja Hugo Parviainen perusti tehtaan vuonna 1913, jotta sahauksesta jäävä koivu saataisiin paremmin hyötykäyttöön. Tehdasta johti myös Hugon sisar Hanna Parviainen, Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos. Parviaiset menettivät tehtaan konkurssissa vuonna 1936. Sen jälkeen tehtaan omisti Suomen Pankki ja vuodesta 1946 Enso-Gutzeit, jolta Schauman Wood osti tehtaan vuonna 1990. UPM-Kymmene tuli omistajaksi vuonna 2004, ja kesällä 2020 havuja koivuvanerin tuotanto loppui. Nyt tehtaan tilalla on Redeve Oy:n Jyväskylän yritysalue, joka vuokraa toimisto-, tuotantoja varastotilaa. Lähteet: Museovirasto ja UPM Jarno Kemiläisen käsissä tehtaan viimeinen purilas. Jari Savolainen Säynätsalon Vanerilassa. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 37 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 37 8.12.2021 15.19 8.12.2021 15.19
LUOTTAMUSMIEHET KOOLLA MURIKASSA TEEMASEMINAARI Teollisuusliittolaiset luottamusmiehet kokoontuivat 9.–10. joulukuuta teemaseminaariin Murikkaan. Ohjelmassa oli muun muassa keskustelua ajankohtaisista aiheista, työehtosopimuskierrokseen liittyviä työpajoja sekä tulevaisuustutkija Ilkka Halavan puheenvuoro. Lue juttu: www.tekijälehti.fi SUOJAOSA TAAS 300 EUROA ANSIOPÄIVÄRAHA Joulukuun alusta alkaen ansiopäivärahan suojaosa on taas 300 euroa. Työttömyysturvan suojaosa korotettiin 500 euroon väliaikaisella lakimuutoksella vuoden 2020 kesäkuussa. 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkoi viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla. Suojaosalla tarkoitetaan sitä osa-aikatai keikkatyön palkan tai sivutoimisen yritystoiminnan tulon määrää, joka ei vaikuta ansiopäivärahaan. Suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Lue lisää: www.tyj.fi TESTAA DIGIPELIÄ YRITYSTURVALLISUUS-digipeli on Teollisuusliiton, Teknologiateollisuus ry:n ja Topaasia Oy:n yhdessä kehittämä keskustelupeli, jonka tavoitteena on yritysturvallisuuden edistäminen. Pelin avulla voidaan tehdä kehitystyötä osallistamalla koko henkilöstöä. Mitä paremmin turvallisuus on arjessa johdettua ja ymmärrettyä, sitä paremmat mahdollisuudet se antaa myös selviytyä mahdollisista kriiseistä. Yksittäinen peli-istunto vie aikaa noin tunnin ja tarvitset vain internetyhteyden ja laitteen, joka on yhteydessä verkkoon. Sopiva määrä pelaajia on 4–8, jotta keskustelulle, ideoille ja ajatuksille jää tilaa. Lue lisää ja katso video kokemuksista yritysturvallisuuden kehittämisestä Topaasia-hyötypelillä: www.teollisuusliitto.fi/testaa-digipelia TYÖVOIMAPULA ON TOTISTA TOTTA TYÖPAIKOILLA TOIMIALAKATSAUS Työvoimapula on totta teollisuusliittolaisten työpaikoilla, kertoo lähes puolet (42 %) tämän syksyn Teollisuusliiton toimialakatsauksen suhdannekyselyyn vastanneista pääluottamusmiehistä. Erityisesti puuja metalliteollisuuden työpaikoille on ollut tarvetta rekrytoida uusia työntekijöitä. Lisäksi joka viides (20 %) pääluottamusmies arvioi, että tarve rekrytoida syntyy joko lähiaikoina tai vuoden sisällä. Työpaikkojen tarpeet ja rekrytoitavien taidot vaihtelevat. Kolmasosa (35 %) työpaikoista etsii ammattitaitoisia työntekijöitä ja viidesosa (21 %) työntekijöitä suorittaviin työtehtäviin. Ammattitaitoisista työntekijöistä on pula yrityskoosta riippumatta. Prosentit eivät kerro kuitenkaan kaikkea: vaikka erityisosaajille on tarvetta vain harvalla (5 %) työpaikalla, niistä moni on kaikkein suurimpia, yli 500 henkeä työllistäviä yrityksiä. Metalliteollisuudessa rekrytointitarve kohdistuu erityisesti ammattitaitoisiin työntekijöihin (39 %). Puuteollisuudessa on suurin tarve sekä ammattilaisista (39 %) että suorittavan työn tekijöistä (34 %). Erityisosaajille puolestaan on tarvetta eniten (9 %) autoja rengasalalla. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/toimialakatsaus SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona 12/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET Osallistujan areenat – kuukauden kurssi 28.2.–25.3.2022, Murikka-opisto Tervetuloa luottamushenkilöiden korkeanpaikanleirille! Lue lisää ja ilmoittaudu: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri 210x297_Henkivakuutus_Tekija_122021.indd 1 210x297_Henkivakuutus_Tekija_122021.indd 1 30.11.2021 10.58.55 30.11.2021 10.58.55 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 39 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 39 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
Jäsenmaksu alenee, palvelu paranee T eollisuusliiton valtuusto päätti 25. marraskuuta ensi vuoden jäsenmaksun. Se on täsmälleen yksi prosentti jäsenten ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Teollisuusliiton jäsenmaksu alentuu nyt neljättä vuotta peräkkäin. Pudotus on tällä kerralla selvästi aikaisempaa suurempi, 0,33 prosenttiyksikköä. Liiton jäsenmaksu sisältää Avoimen työttömyyskassan A-kassan jäsenmaksun, joka vuonna 2022 on 8 euroa kuukaudessa. Teollisuuden työttömyyskassan, Rakennuskassan ja työttömyyskassa Finkan sulautumisena perustettu A-kassa aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Jäsenten ei tarvitse tehdä muutoksessa mitään, vaan jäsenyys siirtyy automaattisesti ja katkoksetta uuteen A-kassaan. AMMATTIOSASTOJEN JÄSENMAKSUPALAUTUS ENNALLAAN Teollisuusliiton ammattiosastojen osuus jäsenmaksutulosta on 0,18 prosenttia. Osuus on sama kuin tänäkin vuonna. Ammattiosastojen jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ole hyväksynyt vuoden 2017 ylimääräisen liittokokouksen ja liiton kevätvaltuuston vuonna 2021 hyväksymiä ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patenttija rekisterihallitukseen. Toiseksi palautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ilman hyväksyttävää syytä ole toimittanut sääntöjen mukaista toimihenkilöilmoitusta liittoon 28.2.2022 mennessä. Kolmanneksi ammattiosaston hallituksen pitää olla sääntöjen mukaan valittu, jotta jäsenmaksupalaute voidaan maksaa. TOIMINNAN PAINOPISTEET Teollisuusliiton pitkän tähtäimen tavoitteet eli strategia hyväksyttiin liittokokouksessa vuonna 2017. Kuluvan vuoden aikana strategian tavoitteet jäsenneltiin uudestaan, jotta ne niveltyvät paremmin yhteen liiton toiminnan kanssa. Liiton toiminnalliset tavoitteet on uudessa jäsentelyssä jaettu neljään välineeseen, jotka ovat työmarkkinatoiminta, yhteiskuntavaikuttaminen, järjestöllinen Teollisuusliiton jäsenmaksu vuonna 2022 on tasan 1 prosentti. Se sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. vahvuus sekä mahdollistajat, jotka tukevat edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista. Mahdollistajia ovat korkea järjestäytymisaste, laadukas jäsenpalvelu, aktiiviset ja koulutetut luottamushenkilöt, aktiivinen viestintä, vahva ja kestävä taloudellinen tilanne sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Tältä pohjalta valtuusto päätti, että Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2022 ovat jäsenten aktivoiminen, työehtosopimusten aseman vahvistaminen, työelämän oikeuksien parantaminen ja ammattiosastojen uudistaminen. JÄSENTEN AKTIVOIMINEN Jäsenten aktivoimisen tavoitteena on se, että jäsenet sitoutuvat yhteiseen edunvalvontaan ja tietävät, miten liitto toimii. Välineitä tavoitteen saavuttamiseen ovat esimerkiksi omien työehtojen puolesta käytävät kampanjat sekä tes-kampanjan Tee elämäsi soppari jatkaminen. Muita toimenpiteitä muun muassa ovat jäsenten kannustaminen osallistumaan Murikan tarjoamaan koulutukseen, liiton tarjoaman työllisyyspalvelun parantaminen, liiton jäsenten yhteiskunnallinen aktiivisuus, uusien jäsenten hankkiminen ja olemassa olevista jäsenistä kiinni pitäminen, oppilaitostiedottaminen ja liiton jäsenpaneelin käyttäminen erilaisten kyselyjen tekemiseen. Vuoden aikana valmistaudutaan myös vuonna 2023 järjestettävään liittokokoukseen ja liittokokousvaaleihin. TYÖMARKKINATOIMINTA Työmarkkinatoiminnan tavoitteena vuonna 2022 on se, että työehtosopimukset ovat tulevaisuudessakin yleissitovia, valtakunnallisia ja liiton neuvottelemia. Vahva neuvotteluasema saavutetaan vain, kun järjestäytymisaste on korkea. Käynnissä olevalla työehtosopimuskierroksella jäsenten palkkakehityksen ja ostovoiman kasvun turvaavien palkkaratkaisujen lisäksi tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa luottamusmiesten aseman ja koulutusoikeuksien varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Työehtosopimuskierroksesta tehdään loppuanalyysi, jonka tulokset hyödynnetään neuvottelutoiminnan kehittämisessä. YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN Teollisuusliitto edistää jäsentensä asemaa vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, virkamiesvalmisteluun, mediaan ja yleiseen mielipiteeseen. Yhteiskuntavaikuttamiseen sisältyy kansainvälisyys. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA 40 Tekijä 12/2021 TEOLLISUUSLIITON SYYSVALTUUSTO 25.–26.11. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 40 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 40 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
Ensi vuonna tavoitteena on työehtosopimusten aseman vahvistaminen ja työelämän oikeuksien parantaminen. Liitto tähtää siihen, että minimityöehdot ovat liittojen neuvottelemia. Sen lisäksi halutaan parantaa luottamusmiesten neuvotteluoikeutta ja luoda työnantajille velvollisuus neuvotella aidosti. Yleissitovuuden määrittelyn pitäisi tapahtua aikaisempaa vahvemmin työntekijöiden järjestäytymisen mukaan. Yrityskohtaisten työehtosopimusten asema halutaan selkiyttää. Maan hallituksen ohjelmaan sisältyy toistaiseksi toteuttamista vailla olevia työelämätavoitteita. Liitto pitää yhteyttä hallitusryhmiin ja vaikuttaa siihen, että nämä tavoitteet etenisivät. Liiton Teollisuuspoliittinen ohjelma päivitetään seuraavalle liittokokouskaudelle. Vuoden aikana aloitetaan myös valmistautuminen seuraaviin eduskuntavaaleihin. Tavoitteena on äänestysaktiivisuuden nostaminen. JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS Teollisuusliitto on järjestönä sitä vahvempi, mitä enemmän ja sitoutuneemmin jäsenet osallistuvat toimintaan. Ensi vuonna kehittämiskohteena on ammattiosastojen toiminnan vahvistaminen ja uudistaminen. Käytännön toimenpiteistä esimerkki on alueellisten Tulevaisuuden ammattiosasto -tilaisuuksien järjestäminen. Niissä käytyjen pohjalta valmistellaan vuoden 2023 liittokokoukselle asiakirja ammattiosastojen tulevaisuudesta. Liittokokous käsittelee myös liiton säännöt ja ammattiosastojen mallisäännöt, mitä varten tehdään tarvittavat valmistelut. Muita toimenpiteitä ovat ammattiosastojen aktiiveille tarkoitetun järjestämiskoulutuksen uudistaminen, Ay-klinikoiden ja Toiminnan pulssi -tilaisuuksien järjestäminen, ammattiosastojen yhdistymisten tukeminen sekä ammattiosastojen toiminnasta kertominen Tekijä -lehdessä. Vuoden aikana valmistaudutaan yhdistyslain tulevaan uudistamiseen. Vuoden alussa toimintansa käynnistää seitsemän aluekeskusta. Ne sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. TALOUSARVIO Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan vuoden 2022 talousarviossa olevan 56,8 miljoonaa euroa. Sen arvioidaan kasvavan 12,5 miljoonaa euroa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Kasvu on seuraus siitä, että liitto vakuuttaa jäsenensä työttömyyden varalta Avoimessa työttömyyskassassa eli A-kassassa. Kun varsinaisen toiminnan tuotoista vähennetään jäsenmaksutuotot, jää sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi 22 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulokseksi arvioidaan noin 44 miljoonaa euroa. Näin ollen tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 22 miljoonaa euroa ylijäämäinen. AMMATTIOSASTOJEN ESITYKSET Valtuusto sai 10 ammattiosastolta yhteensä 43 esitystä. Valtuuston vastaukset lähetetään esitykset tehneille ammattiosastoille. Valtuusto vahvisti vuoden 2023 liittokokousvaalien äänestysja vaalijärjestyksen ja liiton hallituksen kautta käsittelyyn tulleet muutokset liiton hallintoelimissä. 12/2021 Tekijä 41 LIITOSSA ? Syysvaltuusto pidettiin Helsingissä Paasitornissa. Etualalla Ari Rintala ja Tapio Ruostetoja. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 41 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 41 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
42 Tekijä 12/2021 Näkymät vaihtelevat aloittain Teollisuusliiton valtuuston jäsenet eri sopimusaloilta kertovat, että koronan vaikutukset ja markkinatilanteet näyttäytyvät moninaisina. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA T eollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa keskusteltiin muun muassa työmarkkinatilanteesta, teollisuuden näkymistä ja jäsenhankinnasta. Työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta ja siirtää valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen uuteen työnantajayhdistykseen on puhuttanut tänä vuonna. Uuteen yhdistykseen kuitenkin liittyi riittävästi yrityksiä, joten neuvotteluja on käyty uudesta yleissitovasta työehtosopimuksesta. Vanha työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa. – Aika kovasti tulee kyselyjä, missä vaiheessa neuvottelut ovat, valtuuston jäsen Sirpa Koski teknologiasektorilta kertoo työpaikan tunnelmista. Hän ihmettelee työnantajan irtiottoja, sillä selkeät työehdot ovat kaikkien osapuolten etu. Koski työskentelee Cargotec Finland Oy:n Hiab Multiliftillä Raisiossa. Valtakunnallisesti puhuttanut työvoimapula on näkynyt myös Varsinais-Suomessa. Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:n hallituksen jäsenenä Koski pysyy perillä alueen näkymistä. – Alueelta kuulee, että työntekijöitä ei meinaa saada, Koski kertoo. Hyvät työolot ja kunnollinen palkka auttavat rekrytointia. Koski kertoo, että havaittavissa on entistä enemmän siirtymisiä työpaikasta toiseen. – Jos ihmiselle maksetaan kunnon palkkaa, kynnys tulla töihin madaltuu. AUTOALALLA KORONA VAIKUTTAA PITKÄÄN Valtuuston jäsen Jari Paldán kemian sektorilta kertoo, että autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan sopimusalalla käynnissä olevat työehtosopimusneuvottelut on otettu vastaan rauhallisesti hänen työpaikallaan Lapin Autolla Rovaniemellä. – Ei sen isommin ole kyselty. Työpaikalla tiedetään, että neuvottelut ovat käynnissä, Paldán kertoo. Teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajapuolen irtiotot eivät juuri ole keskusteluttaneet autoalan työpaikalla. – Työasiat ja työn riittävyys ovat keskusteluissa, Paldán kertoo. Korona-aikana uusien autojen myynti vähentyi, mikä näkyy vuosienkin viiveellä autojen varustelussa ja huollossa. – Jos tällaisena jatkuu automyynnin kanssa, kovin suurta kasvua ei tule, Paldán arvioi. Teollisuusliiton valtuusto päätti laskea liiton jäsenmaksun yhteen prosenttiin. Paldán arvioi, että alennettu jäsenmaksu voi olla valtti uusien jäsenten hankinnassa ja vanhojen jäsenten säilyttämisessä. – Jäsenetujen toitottaminen isommalla äänellä on tärkeää, Paldán sanoo. Jäsenhankinnassa on tärkeää muistuttaa, että saavutetut työehdot perustuvat joukkovoimalla neuvoteltuihin työehtosopimuksiin. Lainsäädäntö ei tarjoa muun muassa lomarahoja, vuorolisiä tai lukuisia palkallisia arkipyhiä. – Se on ongelma. Ei ymmärretä, mistä edut ovat tulleet, Paldán harmittelee. EPÄVARMUUKSIA ILMASSA Metsäteollisuudessa työnantajapuolen ratkaisujen takia työehtosopimukset neuvotellaan tällä kierroksella yrityskohtaisesti. Teollisuusliiton näkökulmasta tämä tarkoittaa noin 200 sopimuksen solmimista mekaanisessa metsäteollisuudessa. Valtuuston jäsen Kimmo Huvinen puutuotesektorilta kertoo, että uudenlainen tes-tilanne puhuttaa työntekijöitä Suomen Kuitulevy Oy:llä Heinolassa. – Päivittäin kysytään, mikä on tilanne, Huvinen sanoo. Huvinen pohtii, että muuttuneen työmarkkinatilanteen luulisi lisäävän kiinnostusta ammattiyhdistysliikettä kohtaan. – Työnantajapuolen irtisanoutuminen sopimusten teosta on selkeä epävarmuustekijä. Uskon vahvasti, että liiton jäsenmaksun alentaminen on hyvä juttu, kun maksu sisältää kassamaksunkin, Huvinen sanoo. Hänen työpaikallaan viimeiset vuodet ovat olleet vaikeita. Käänne positiiviseen suuntaan on kuitenkin tapahtumassa, ja investointeja on tulossa ensi vuodelle. – Tänä vuonna töitä ja tilauksia on ollut hyvin. ? TEOLLISUUSLIITON SYYSVALTUUSTO 25.–26.11. LUE LISÄÄ: Valtuuston yleiskeskustelu: "Nyt pitää pelastaa ostovoima" Teollisuusliiton valtuusto evästi työehtosopimusneuvottelijoita ja kertoi työpaikkojen olevan valmiita tukemaan neuvotteluja. www.tekijälehti.fi Sirpa Koski Jari Paldán Kimmo Huvinen Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 42 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 42 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
”Mitä kaikkea liitto onkaan!” EERO HEIKKINEN ”Jäsenet eivät aina tiedä, miten laaja-alaisesti Teollisuusliitossa on porukkaa. Kun kaksi ammattiosastoa lakkautettiin ja ne yhdistettiin meihin, joku ihminen jopa erosi liitosta. Harmi, etteivät he osanneet ajatella, mitä kaikkea liitto kantaa sisällään. Meidän osastossamme on nyt 1 300 jäsentä. Omalla 100 hengen työpaikallani on koko ajan uusien työntekijöiden haku päällä, mutta saatavuusongelmia on, on työvoimapula. Jäsenistä huolehtiminen alkaa minulla jo siellä työpaikalla, jossa olen varapääluottamusmies. Kyselen kaikilta uusilta, ovatko he liiton jäseniä ja tehdään perintäsopimukset. Jäsenhuoltajan tärkeisiin tehtäviin kuuluu rästihomma. Liitosta tulee esimerkiksi tieto niistä jäsenistä, joiden työnantaja ei ole tilittänyt pitkään aikaan työnantajaperinnässä olevia jäsenmaksuja. Välillä lähetän jäsenelle kirjeen, välillä tekstaan, välillä soitan. Kirjeeseen katson aina valmiiksi, jos on joitain katkeamia jäsenmaksussa, vaikka heinäkuu, ja sitten kyselen, että mitähän sinä siinä kuussa teit ja mistähän tämä johtuu. Kelan rahalle siirtyneitä on usein. He eivät ole muistaneet ilmoittaa liittoon. Samoin on vanhuuseläkkeelle siirtyneitä. Muistutan heitä, että laittavat liittoon paperin eläkkeelle lähdöstä. Ne tapaukset ovat helppoja, joissa on vaikka samasta firmasta 10 ihmiseltä maksut rästissä. Silloin soitan firman palkanlaskijalle ja sanon, että laitapa maksut menemään. Ja se on aika ovelaa, että vuokratyöntekijälle ei vahingossakaan kerrota, että hänen on tehtävä uusi perintäsopimus, kun hän siirtyy talon kirjoille. Asia voi paljastua vaikka silloin, kun työntekijä näyttää tilinauhaa luottamusmiehelle ja kysyy, että missäs se jäsenmaksu on. En tiedä sitten, miten tahallista se kertomatta jättäminen on… Minusta on hyvä, että ammattiosaston hallituksen kokouksessa käydään aina uudet jäsenet läpi. Tiedetään, mihin työpaikkaan on tullut uusia. Samaten ajan e-hallinnasta syyskokoukseen listoja, jotta tiedämme, mikä on esimerkiksi jäsenistön keski-ikä. Nyt se on 50 vuoden tuntumassa. Meillä oli ennen 50 naisjäsentä, nyt on 150, tämä taas on hyödyllinen tieto naisjaoston vetäjälle. Toivon, että meidän 10 ammattiosaston yhteistyöryhmä pyytäisi liitosta koulutusta e-hallinnasta. Saisin silloin kaivettua vielä lisää hyödyllistä esiin jäsenlistoista. Minä yritän näyttää omalla esimerkillä, että liittoon kannattaa kuulua. Jos työpaikalla tulee ongelma tai kiista, silloin näkyy, kun liiton luottamusmies auttaa. Luottamusmiehenä on turvatumpi olo, kun pitää huolta siitä, että osasto saa jäseniä. Voisihan sitä pitää oma-aloitteisesti osaston järjestämiskampanjan. Kaikki luottamusmiehet kävisivät hallit läpi ja pyytäisivät jäseneksi, samalla voisi selvittää jäsenille tes-tilannetta.” EERO HEIKKINEN CNC-sorvari, varapääluottamusmies, Metalpower Oy, Kempele Jäsenhuoltaja, Oulun metallityöväen ao. 56 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA VESA RANTA 12/2021 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 43 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 43 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Osallistujan areenat – kuukauden kurssi Aloita uusi vuosi Murikan kurssilla Työsuojelun starttikurssit alueilla Murikan kursseja ? 17.–21.1. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 17.–21.1. Työsuojelun peruskurssi ? 17.–21.1. Neuvottelutaito ? 24.–28.1. Työsuojelun peruskurssi ? 24.–28.1. Luottamusmiesten peruskurssi ? 24.–28.1. Tietotekniikan peruskurssi ? 28.–30.1. Toimiva kokous ? 31.1.–4.2. Työsuojelun peruskurssi ? 31.1.–4.2. Työsuojelun jatkokurssi ? 31.1.–4.2. Ammattiosaston johtaminen ? 31.1.–4.2. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit alueilla ? 22.1. Uusimaa (Tuusula), Länsija Sisä-Suomi (Tampere), Itä-Suomi (Mikkeli ja Kuopio) ? 29.1. Lounais-Suomi (Turku ja Pori), Länsija Sisä-Suomi (Jyväskylä), Pohjanmaa (Vaasa), Pohjois-Suomi (Oulu) ? 29.1. Startkurs för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige (Vasa) ? 5.2. Etelä-Suomi (Lahti ja Lappeenranta) Osallistujan areenat – kuukauden kurssi 28.2.–25.3. Tuhti täydennyskoulutus luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille työelämän ja ammattiyhdistysliikkeen aktiiveille. Neljä viikkoa Murikassa on voimaannuttava kokemus, jonka aikana kasvavat tieto, taito ja hyvinvointi. Teemoina työhyvinvointi, muuttuva työelämä, työelämän kehittäminen ja yhteiskunnan muutostrendit. Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 44 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 44 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
”Sain varmuutta viedä omia ajatuksia eteenpäin” Birgitta Tapaila sai työsuojelun peruskurssilta sysäyksen viedä ideoitaan eteenpäin omalla työpaikallaan. – Olin jo ennen kurssia pyöritellyt mielessäni juttuja, joita olin työtä tehdessäni huomannut, ja joissa minusta olisi parantamisen varaa. Kurssilta sain lisää itsevarmuutta, ja kun sitten otin asiat puheeksi toimitusjohtajan kanssa, sain ajatuksilleni myös vastakaikua, kertoo työsuojeluvaltuutettuna ensimmäistä kauttaan toimiva Tapaila. SSG Pajaservice on pieni, kymmenkunta henkeä työllistävä alihankintayritys, joka tekee koneiden kunnossapitoa ja asennuksia metallisekä elintarviketeollisuudelle. Tapailasta tuli työsuojeluvaltuutettu, kun tehtävää aiemmin hoitanut henkilö suositteli häntä asettumaan ehdolle työsuojeluvaaleissa. – Edeltäjä myös sanoi, että kannattaa mennä peruskurssille, sieltä saa paljon tietoa omasta roolista ja vastuista. Selvittelin sitten kurssiaikoja ja soitin liittoonkin. Olisin mennyt jo keväällä, mutta silloinhan kaikki lähikurssit oli peruttu koronan takia. Syyskuussa lähtö Murikka-opistoon viimein toteutui. Maanantaista perjantaihin kestäneellä kurssilla opiskelijat pääsivät vaihtamaan keskenään kokemuksia. – Osallistujia oli sekä pienistä että isoista yrityksistä, ja siinä kyllä huomasi, että TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI työsuojelussa on eri paikoissa hyvin erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Myös työsuojelukentän monipuolisuus oli Tapailan mukaan hieman yllättävä havainto. – Työsuojelun käsitehän ulottuu hyvinkin laajalle. Sosiaalinen puoli ja henkinen hyvinvointi ovat isossa roolissa. Eli kun kaikilla on töissä hyvä olla ja työyhteisö on avoin, niin asioista pystytään puhumaan. Entä mitä ovat ne SSG Pajaservicen kehityskohteet, joita Tapaila on kurssin jälkeen puskenut eteenpäin? Ne liittyvät esimerkiksi työterveydenhuoltoon. – On tehty selvemmäksi sitä, mitä kaikkea työterveydenhuoltoon sisältyy. Voiko vaikka mennä röntgeniin tai magneettikuvaukseen. Tai mihin mennään hoitoon ja minne kuuluu tehdä ilmoitukset, jos sattuu tapaturma. Suojavarusteisiin sekä työkalujen ja koneiden asianmukaiseen käyttöön on myös kiinnitetty enemmän huomiota. Tavoitteena on samalla vaikuttaa työnteon kulttuuriin ja lisätä yhteisvastuullisuutta. – Kaikilla on oltava suojalasit, kuulosuojaimet ja muut turvavarusteet, ja niitä pitää myös käyttää. Ja rikkinäisillä työkaluilla tai koneilla ei tehdä töitä ennen kuin ne on korjattu. Kaveriakin voi vähän tarkkailla ja sanoa, että älä aloita tuota hommaa, ennen kuin on suojavarusteet kunnossa. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO 12/2021 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Birgitta Tapaila aikoo hakeutua myös työsuojelun jatkokurssille, mikäli koronatilanne sallii lähikurssien järjestämisen. BIRGITTA TAPAILA Mekaaninen asentaja, työsuojeluvaltuutettu, Kangasala SSG Pajaservice Oy, Pirkkala Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 45 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 45 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
46 Tekijä 12/2021 A P / LE H TI KU VA MAAILMA Joukkorahoitusta ja sympatiaa lakkoilijoille YHDYSVALLAT John Deere -maatalousja työkoneistaan tunnetun Deere & Company -yhtiön tehtaat seisoivat Yhdysvalloissa viisi viikkoa lokakuusta marraskuulle. Lakkoon yhtyi yli 10 000 työläistä useassa osavaltiossa. Sopimus syntyi yhtiön ja United Auto Workers -liiton kolmatta, työläisten hylkäämää ehdotusta muokkaamalla. Lakkorintama piti, sillä lakko sai paljon ymmärrystä ja sympatiaa kansalaisilta. Tämä on poikkeuksellista, koska ammattiliitot on ahdistettu maassa hyvin ahtaalle. Sanomalehti Des Moines Register selvitti iowalaisten tukevan laajasti lakkolaisia. Peräti 58 prosenttia asettui lakossa olevien puolelle ja vain 16 prosenttia työnantajien puolelle. Tuki ei riippunut poliittisesta kannasta, asuinpaikasta, etnisestä taustasta tai uskonnosta. Jopa republikaaneista työläisiä tuki 49 prosenttia ja työnantajia vain 24 prosenttia. Kansalaisten sympatia näkyi toisellakin tavalla: lakkolaisille kerättiin tukea joukkorahoituksella. Liitosta riippumaton hanke keräsi yli 140 000 euroa, lähes kokonaan pieninä lahjoituksina. UAW-liiton lakkoavustus jäsenilleen oli 242 euroa viikossa. Kansalaisten tuen selittää yhtiön voiton raju kasvu. Tämä vuosi on John Deeren kaikkien aikojen tuottoisin ja voitoksi arvellaan 5,2 miljardia euroa. Osingot kasvoivat reippaasti. Yhtiön toimitusjohtaja sai 160 prosentin palkankorotuksen. ELETROLUX MAKSOI KORVAUKSIA MEKSIKO Ruotsalainen kodinkoneyhtiö Electrolux maksaa korvauksia Ciudad Juárezin tehtailtaan erottamilleen työntekijöille. Koronapandemian iskiessä jääkaappitehdas sai luokituksen yhteiskunnan kannalta elintärkeäksi työksi. Tuotanto jatkui, mutta moni sairastui ja kymmenkunta työläistä kuoli virukseen. Työläiset vaativat suojavarusteita ja kritisoivat tehtaan toimia. Electrolux vastasi erottamalla satakunta työntekijää. Heistä noin 70 otti korvauksen, joka oli lakisääteistä matalampi. Kuusi työntekijää kieltäytyi siitä ja nyt, puolentoista vuoden väännön jälkeen, yhtiö saatiin sopimaan asia. Korvauksen taso jäi vaaditun alle, mutta sillä vältettiin yksi vuosi lisää oikeusistuimissa. RAMZI DARDAR VAPAUTETTAVA ALGERIA Maailman ammattiliitot vaativat laajasti algerialaisen automekaanikon ja Union Algérienne des Industries -liiton johtajan Ramzi Dardarin vapauttamista. Hänet pidätettiin kesäkuussa syytettynä terrorismista sekä armeijan ja kansallisen yhtenäisyyden horjuttamisesta. Tekaistut syytökset liittyvät Dardarin ay-toimintaan. Maassa vainotaan laajasti riippumattomia ammattiliittoja ja useita aktiiveja on vangittu. Dardar on suljettu Batnan vankilaan samalle osastolle kuin kuolemaantuomitut ja terroristit. Hänen terveytensä on heikentynyt vakavasti. Näillä eväillä yhtiö lähti neuvottelemaan sopimuksesta. Se tarjosi pieniä korotuksia ja halusi poistaa uusilta työntekijöiltä eläkevakuutuksen. Yhdysvalloissa ei ole kansallista sairausvakuutusta ja työntekijät ovat erittäin riippuvaisia työnantajan vakuutuksista. Yhtiö ilmoitti voivansa selvitä lakon yli lisäämällä tuotantoa tehtaillaan muissa maissa. John Deere -tuotteita valmistetaan Suomessakin. Silti sen oli suostuttava alkuperäistä ehdotustaan paljon parempaan sopimukseen. Se tuo heti 10 prosentin korotuksen, kaksi 5 prosentin korotusta sopimuskaudella, elinkustannusten nousun mukaiset korotukset neljännesvuosittain, eläkevakuutuksen uusillekin työntekijöille, 7 500 euron bonuksen sopimuksen allekirjoittaville sekä kolmesti kolmen prosentin kertamaksun. Sairausvakuutus säilyy ja eläke-edut paranevat. Lakossa ei ollut kyse ainoastaan rahasta. Työntekijät kokivat yhtiön unohtavan, mistä omistajille ja johtajille siirretty ennätystulos tulee: tehtaiden työläisten työstä. He eivät hyväksyneet sitäkään, kuinka yhtiö yritti jakaa työntekijät eri kasteihin eri oikeuksin. HEIKKI JOKINEN ? Lakossa olleet ammattiliitto UAW:n jäsenet osoittivat mieltään John Deeren tehtaan ulkopuolella Ankenyssä Iowassa 20. lokakuuta. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 46 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 46 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
TIEN PÄÄLLÄ JÄRJESTÄJÄN MUKANA Teollisuusliiton järjestäjän Jari Pekkarisen työhön kuuluvat työpaikkavierailut, ihmisten kohtaaminen ja tiedon lisääminen. Pyhännän seudulla toimipaikkapyyhkäisyjen keskiössä oli mekaanisen metsäteollisuuden muuttunut työehtosopimustilanne. Lue juttu: www.tekijalehti.fi/tien-paalla KÄDENTAITOJA TAIDEHARRASTAJA, VASTAA KYSELYYN! HARRASTAJAT Teollisuusliiton kädentaitoja taideharrastajista ollaan kokoamassa listaa. Listalle voivat ilmoittautua kaikki ne liiton jäsenet, jotka harrastavat kädentaitoja tai taiteita ja ovat kutsuttavissa erilaisiin liiton tapahtumiin. Ilmoittautumalla listalle annat Teollisuusliitolle luvan käyttää yhteystietojasi liiton sisäisesti. Ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/huomio-kadentaito LIITON VERKKOKAUPPA UUDISTUU OHEISTUOTTEET Teollisuusliiton verkkokauppa uudistuu palvelemaan jäseniä ja ammattiosastoja aikaisempaa laajemmalla tavaravalikoimalla. Verkkokauppaan tulee tarjolle pienemmän ja hieman isomman rahan tuotteita. Tarjonnasta löytyy kotimaisia vaihtoehtoja, ja eettisyys on otettu huomioon kaikissa tuotteissa. Tarjolla olevaa tavaravalikoimaa muunnellaan ajan oloon kysynnän mukaisesti. Liiton nykyinen verkkokauppa Puoti sulkee ovensa vuoden vaihteessa. Uusi verkkokauppa aloittaa toimintansa 10.1.2022. Palvelun toteuttajana toimii Innoflame Oy yhteistyössä Teollisuusliiton kanssa. Asiasta tiedotetaan myöhemmin lisää. TUCHASHVILI JA HEISKANEN KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan marraskuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu LP Viestin passari Viktoriia Tuchashvili ja Karelian Hurmoksen yleispelaaja Jere Heiskanen. Tuchashvililille valinta on jo uran kuudes, kun taas Heiskaselle se on ensimmäinen. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan kuusi miesja naispelaajaa. Hanki jäsenetuna vapaalippu Mestaruusliigan otteluun: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga NÄIN TILAAT MOBIILIJÄSENKORTIN LATAUSLINKIN eASIOINNISTA ? Kirjaudu eAsiointiin henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnistautuminen onnistuu myös mobiilivarmenteella. ? Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. ? Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. ? Kohdassa Mobiilijäsenkortti valitse Tilaan. Paina Tallenna. ? Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. Kirjaudu ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/easiointi VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2022 aletaan postittaa itsemaksaville jäsenille viikolla 51. Itsemaksava jäsen saa viitelistan huolimatta siitä, onko sillä hetkellä työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista; viitelistan voi ottaa käyttöön tarvittaessa. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Jäsenyysyksikkö toivottaa kaikille jäsenille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pyhännän Puu-Top Oy:n toimitusjohtajan Hannu Hjulbergin (oikealla) kanssa keskustelemassa Harri Pernu ja Jari Pekkarinen. 12/2021 Tekijä 47 LYHYET LIITOSSA A N TT I H YV Ä RI N EN TILAA JÄSENKALENTERI 30.12. MENNESSÄ KALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri Tunniste pattern i Industri facket 2022 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 47 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 47 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
Medlemsavgiften sjunker, tjänsterna blir bättre F rån och med början av år 2022 är Industrifackets medlemsavgift jämnt en procent av medlemmens bruttolön. Det beslutade fullmäktige på sitt möte den 25 november. Det här är fjärde året i rad som medlemsavgiften sjunker, denna gång klart mer än tidigare; med 0,33 procentenheter. Medlemsavgiften innehåller medlemsavgiften i A-kassan, som år 2022 är 8 euro i månaden. A-kassan, som grundades när Industrins arbetslöshetskassa, Byggbranschens arbetslöshetskassa och arbetslöshetskassan Finka gick ihop, börjar sin verksamhet i början av år 2022. Medlemmarna behöver inte vidta några åtgärder, utan medlemskapet förflyttas automatiskt till den nya A-kassan. Förutom att medlemsavgiften sjunker, tänker både facket och arbetslöshetskassan förbättra sina tjänster. En enhetlig och bredare verksamhetsmodell ger goda förutsättningar för det. Fackets målsättning är ännu bättre intressebevakning och organisationsverksamhet samt samarbete mellan medlemmarna och förtroendepersonerna. A-kassans målsättning är att kunna stå till medlemmarnas förfogande ännu bättre än förut och att behandla ansökningar snabbt och smidigt. TYNGDPUNKTERNA I VERKSAMHETEN Industrifackets långsiktiga målsättningar, alltså fackets strategi, godkändes på förbundsmötet år 2017. Under det gångna året har man strukturerat målsättningarna på nytt, så att de bättre passar fackets verksamhet. Målsättningarna för verksamheten delas i fyra grupper; arbetsmarknadsverksamhet, samhällspåverkan, organisationsstyrka samt de faktorer som gör det möjligt att uppnå målsättningarna. Sådana faktorer är en stor andel fackmedlemmar, medlemstjänster av hög kvalitet, aktiva och utbildade förtroendepersoner, aktiv kommunikation, en stark och hållbar ekonomi samt en professionell personal. Utgående från detta beslutade Industrifacket att tyngdpunkterna i verksamheten för år 2022 är att aktivera medlemmarna, att stärka kollektivavtalens Industrifackets medlemsavgift är jämnt en procent år 2022. Den innehåller arbetslöshetskassans medlemsavgift. ställning, att förbättra rättigheterna i arbetslivet samt att förnya fackavdelningarna. ATT AKTIVERA MEDLEMMARNA Målet med att aktivera medlemmarna är att medlemmarna ska engagera sig i gemensam intressebevakning och veta hur facket fungerar. Man försöker uppnå detta bland annat genom olika kampanjer samt genom att fortsätta tes-kampanjen Gör ditt livs kontrakt så att kampanjens huvudsakliga teman är intressebevakning och medlemsanskaffning. Kampanjerna ökar fackets synlighet på arbetsplatserna och i offentligheten. Andra åtgärder är bland annat att uppmuntra medlemmarna att delta i de utbildningar som Murikka-institutet erbjuder, förbättra de sysselsättningstjänster som facket erbjuder, att öka medlemmarnas samhälleliga aktivitet, att få med nya medlemmar och att hålla fast vid de nuvarande medlemmarna, samt att använda fackets medlemspanel för att göra olika enkäter. Under året kommer man också att förbereda sig på förbundskongressen år 2023 och förbundskongressvalen. Medlemmarna uppmuntras att delta och påverka, eftersom medlemmarnas aktivitet påverkar hur bra förbundskongressen lyckas med sin uppgift att definiera fackets verksamhet de kommande åren. ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Målet för arbetsmarknadsverksamheten år 2022 är att kollektivavtalen också i framtiden ska vara allmänbindande, nationella och framförhandlade av facket. En stark förhandlingsposition går inte att uppnå utan en hög andel fackanslutna. Förutom löneuppgörelser som ska trygga medlemmarnas löneutveckling och en ökad köpkraft är viktiga frågor bland annat att stärka förtroendemännens ställning och att trygga rätten till utbildning i alla lägen. Till åtgärderna inom arbetsmarknadsverksamheten hör att öka kunskapen och förståelsen om kollektivavtalen bland medlemmar och förtroendemän samt ett aktivt deltagande i den samhälleliga debatten. Vad gäller den samhälleliga debatten är målsättningarna att lyfta fram positiva effekter av kollektivavtalen, som arbetsfred och stabilitet samt att bemöta felaktiga påståenden med korrekt information. Andra åtgärder är bland annat att följa med kollektivavtalsverksamheten och löneutvecklingen i konkurrerande länder. Det kommer att göras en slutanalys av kollektivavtalsrundan och resultaten används för att utveckla förhandlingsverksamheten. TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHANNA MINKKINEN BILD KITI HAILA INDUSTRIFACKETS HÖSTFULLMÄKTIGE 25.–26.11. 48 Tekijä 12/2021 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 48 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 48 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
KURSER OCH EVENEMANG ? 22.–23.1.2022 Fart på verksamheten – utveckla fackavdelningen på en veckoslutskurs på Murikka ? 29.1.2022 Startkurs för arbetarskyddsfullmäktige i Vasa Anmälningar via teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ Kurssikalenteri-SE ORGANISATIONSSTYRKA Ju mer medlemmarna deltar i verksamheten och ju mer engagerade de är, desto starkare är Industrifacket som förening. Ett av utvecklingsmålen för nästa år att stärka och förnya fackavdelningarnas verksamhet. Målet är att skapa fackavdelningar där intressebevakningen är på hög nivå. Praktiska åtgärder är bland annat att ordna lokala Framtidens fackavdelning -evenemang (Tulevaisuuden ammattiosasto ). Diskussionerna där utgör grunden för dokumentet om fackavdelningarnas framtid till förbundskongressen år 2023. Man kommer också att förnya utbildningen för aktiva inom fackavdelningarna, ordna olika tillställningar samt stödja sammanslagningen av fackavdelningar och rapportera om fackavdelningarnas verksamhet i Tekijä -tidningen. Under året kommer man också att förbereda sig på den kommande förnyelsen av föreningslagen. I början av året inleder sju regioncenter sin verksamhet. Regioncentren finns i Helsingfors, Kuopio, Lahtis, Uleåborg, Tammerfors, Åbo och Vasa. ? FULLMÄKTIGEMEDLEM: FACKAVDELNINGARNA SKA HA MÖJLIGHET ATT BILDA STÖRRE ENHETER Ilkka Nordström från Jakobstad som sitter i Industrifackets fullmäktige, är nöjd över höstmötets skörd. – A-kassan är en viktig sak, liksom att sänka medlemsavgiften så att vi blir konkurrenskraftiga mot andra fackförbund, räknar Nordström upp viktiga saker som fullmäktige fattade beslut om på sitt höstmöte i Helsingfors 23–25.11. En annan viktig sak är fullmäktiges krav på att stärka förtroendemännens ställning i lagstiftningen. I dag saknar Finland lagstiftning som skulle befästa förtroendemännens ställning, och från vissa arbetsgivares håll har det till och med höjts röster för att slopa förtroendemännen. – Kollektivavtalen ifrågasätts hela tiden, så det här är en väldigt viktig fråga, säger Nordström. Hur ser du på avtalsläget just nu? – Jag är förstås orolig. Det finns hela tiden frågetecken; har vi ett kollektivavtal eller inte? När det gäller teknologiindustrin är jag inte så orolig. I våras trodde vi att de allmänbindande avtalen skulle försvinna helt, men sedan visade det sig ändå att de flesta arbetsgivare var för dem. Men jag är orolig över helheten. Vilka är Industrifackets viktigaste uppgifter nästa år? – En viktig fråga är att fackavdelningarna borde ha möjlighet att gå ihop och bli större enheter. Då kunde avdelningarna bli mer aktiva och lättare kunna sköta intressebevakning och medlemsanskaffning. Vi är på rätt spår, men förnyelsen tar ett tag, säger Ilkka Nordström. JOHANNA MINKKINEN 12/2021 Tekijä 49 Höstfullmäktige hölls i Paasitorni i Helsingfors. Medlemmarna i fullmäktige följde med diskussionerna på mötet. FACKET Ilkka Nordström Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 49 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 49 8.12.2021 15.55 8.12.2021 15.55
50 Tekijä 12/2021 Fackavgiften som löneavdrag stärker samarbetet F ör att medlemsavgiften i ett fackförbund ska dras av direkt från lönen krävs det att arbetstagaren undertecknar ett avtal. Med hjälp av avtalet får arbetsgivaren dra av fackavgiften från den anställdas lön. Arbetsgivaren betalar sedan summan till facket. I början av året sjunker Industrifackets medlemsavgift från 1,33 procent till 1 procent av medlemmens bruttolön. Facket betalar A-kassans medlemsavgift på åtta euro per månad för de sina medlemmar som är tillgängliga på arbetsmarknaden. A-kassan är gamla Industrins arbetslöshetskassa som också Byggbranschens arbetslöshetskassa och arbetslöshetskassan Finka gick med i. Att kassorna fusioneras påverkar inte medlemmarna, utan facket står för arbetslöshetsskyddet precis som förut. Industrifacket uppbär ingen medlemsavgift av arbetslösa. Av de tre fackförbund som bildade Industrifacket uppbar två medlemsavgift också av arbetslösa. EN DEL AV KOLLEKTIVAVTALET – Löneavdraget står i de flesta kollektivavtal, berättar ansvarig organisationsexpert Pekka Juusola vid Industrifacket. Allmänbindande kollektivavtal gäller alla branschens arbetsgivare. Företagarna i Finland hör till dem som mest högljutt har krävt att man slopar systemet med löneavdrag. Föreningens verkställande direktör Mikael Pentikäinen är medievan och får medierna att bli intresserade med sina uttalanden, även om de skulle sakna faktagrund. Juusola ger inte mycket för de krav Företagarna i Finland kräver. – Företagarna i Finland är inte ens arbetsmarknadspart. Dom ropar av helt andra intressen. Löneavdraget har använts i Finland sedan 1970-talet. Då ville man stärka samarbetet, konstaterar Juusola. – I dag ser man uppenbarligen på det med andra ögon. Vid förhandlingsborden har man i några års tid diskuterat att sluta med löneavdraget. Jag vet inte om det handlar om hot eller taktiserande från arbetsgivarsidan eller något annat, men åtminstone är det ofattbart. Löneavdraget finns inbakat i kollektivavtalens löneuppgörelser. Det innebär inga extra kostnader för arbetsgivaren. Juusola anser att diskussionen om att avsluta löneavdraget är märklig också eftersom arbetstagarsidan vill att arbetsgivaren är framgångsrik. – Arbetstagarna vill att företaget klarar sig bra och kan betala löner enligt kollektivavtalet. Det hör till en arbetstagares yrkesskicklighet att vara medveten om hur viktigt fackmedlemskap är. Löneavdrag är det lättaste sättet att betala medlemsavgiften. EN KNAPP FJÄRDEDEL BETALAR SJÄLVA Enligt statistik från oktober betalar 23 procent av Industrifackets medlemmar avgiften rakt till facket. Lejonparten av de medlemmar som jobbar, Att fackavgiften betalas som löneavdrag är en del av ett samhälle präglat av nordiskt samarbete. Fackavgiften uppbärs på samma sätt i Sverige och Norge. Löneavdraget kostar inte arbetsgivaren något extra. TEXT SUVI SAJANIEMI ÖVERSÄTTNING JOHANNA MINKKINEN BILDSÄTTNING EMILIE UGGLA FACKAVGIFTEN Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 50 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 50 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
12/2021 Tekijä 51 det vill säga 73 procent, betalar fortfarande sin avgift genom löneavdrag. Vissa avtalsbranscher, till exempel lantbruket, har fler medlemmar som betalar själva än andra. Enligt Juusola kan det här bero på strukturerna på arbetsplatsen, men det finns också andra grundorsaker. Finland har föreningsfrihet och arbetsgivaren får inte diskriminera en arbetstagare baserat på fackmedlemskap. Alla arbetsgivare handlar ändå inte enligt Finlands lagar utan en arbetstagare kan vara tvungen att hemlighålla sitt fackmedlemskap. – Dom här medlemmarna är rädda för att bli stämplade i arbetsgivarens ögon. Dom vill inte att arbetsgivaren ska känns till att dom hör till facket. Det här är mycket beklagligt. På sådana arbetsplatser skulle det vara speciellt viktigt att arbetstagarna blir fackmedlemmar. I lantbruksbranscherna finns det många säsongsarbetare som inte hör till facket. Många av dem är utlänningar som stannar i Finland i högst ett halvår. Enligt Juusola försöker man nu hitta en form av medlemskap för dem som också är rättvist för andra medlemmar. En modell som har diskuterats är Tysklands färska modell. Enligt den modellen betalar en säsongsarbetare en skälig engångsavgift och får genast tillgång till bland annat juridisk hjälp. – Förra sommaren informerade vi för första gången säsongsarbetare om kollektivavtalen. Samtidigt fick de information om Industrifackets tjänster. Nästa sommar får vi fler erfarenheter och på basis av dem hittar vi säkert ett bra och rättvist medlemskap också för säsongsarbetare, lovar Juusola. MED I UTVECKLINGEN Ansvariga organisationschefen säger att löneavdraget är ”heligt” för fackförbunden och att man inte lättvindigt ger upp det. På samma gång måste facken ändå hållas med i den samhälleliga utvecklingen och teknikutvecklingen. – Det finns en massa apparater och grejer. Vi måste göra systemet för de som betalar själva lättare och enklare. Facket har goda erfarenheter av att ta kontakt personligen med de medlemmar som låtit bli att betala medlemsavgiften. – Medlemmarna låter inte med flit bli att betala avgiften. Dom gillar att facket tar kontakt. Vi borde ha betydligt mer direktkontakt med medlemmarna. ? SÅ HÄR BETALAR INDUSTRIFACKETS MEDLEMMAR SIN MEDLEMSAVGIFT PER ÅLDERSGRUPP Betalar själv Dras av från lönen 15–29 år 30–49 år 50–64 år Över 65 år 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 31.10.2021 I TIDEN ”Löneavdrag är det lättaste sättet att betala medlemsavgiften.” Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 51 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 51 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
52 Tekijä 12/2021 Membership dues go down to one per cent BRIEF IN ENGLISH When a member of a trade union, one pays membership dues. In Finland, this is practical and convenient, as most employers deduct union membership dues directly from the wage or salary and pass it on to the union. On joining the union, the new member is signing a contract to accept the direct due payment to his or her union. The Industrial Union membership dues are now 1.33 per cent of taxable income. From the beginning of the year 2022, this will be cut to one per cent. This amount includes the unemployment fund contribution. This contribution goes to the newly formed Open Unemployment Fund A-kassa that will start operating on January the 1 st . The contribution to A-kassa will be a flat rate of 8 euros per month for all members. All current members of the Unemployment Fund of Finnish Industrial Workers will be transferred automatically to the new fund. No need to take any action. The system where employers collect the union dues has been in use in Finland since the 1970s. Since then, it is included in most of the collective agreements. The same procedure is widely used also in Norway and Sweden. A major part of the collective agreements in Finland are generally binding. In this case all employers in the given branch are obliged to follow the minimum salaries and other terms of work set out in the branch-level collective agreement. Due to this, most employers are doing their bit in collecting union dues. However, 23 per cent of the Industrial Union members pay their dues themselves to the union. For example, in the agricultural sector the share of those paying the dues themselves is higher than in other sectors. This might depend on the structure of the working places in the agricultural sector: many small employers, a lot of seasonal work and short-time employment. But there is another, more serious reason. Some union members might feel that they do not want their employer to know that they are in the union. In Finland, there is full freedom of organising, and it is strictly illegal to discriminate against anyone on the basis of union membership. Unfortunately, discrimination still happens as all employers do not always obey the law. But this is exactly why everyone should join the union in such workplaces. Only together we are strong. What to do if your membership dues have been delayed for some reason? Call the union and ask for advice. The union staff also tries to call a member with overdue fees to avoid anyone´s membership being terminated against his or her wishes. In many cases it is down to some mistake, generally not due to any real wish to leave the union. HEIKKI JOKINEN • Facebook Teollisuusliitto • Twitter @finindustrial • Instagram @teollisuusliitto • YouTube Teollisuusliitto • LinkedIn Teollisuusliitto Seuraa, tykkää, jaa! KATSO LISÄÄ suntessi.fi Ilman liittoa pieni ihminen olisi aika heikoilla, mutta porukalla tekemisessä on voimaa. Reilusta työelämästä pidetään kiinni, vaikka se paljon vaatisikin. Vain saman pöydän ääressä luodaan huominen, joka sopii meille kaikille. Lue lisää: suntessi.? MILLAISISTA EVÄISTÄ SYNTYY REILU TYÖELÄMÄ? Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 52 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 52 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
KATSO LISÄÄ suntessi.fi Ilman liittoa pieni ihminen olisi aika heikoilla, mutta porukalla tekemisessä on voimaa. Reilusta työelämästä pidetään kiinni, vaikka se paljon vaatisikin. Vain saman pöydän ääressä luodaan huominen, joka sopii meille kaikille. Lue lisää: suntessi.? MILLAISISTA EVÄISTÄ SYNTYY REILU TYÖELÄMÄ? Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 53 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 53 8.12.2021 16.51 8.12.2021 16.51
54 Tekijä 12/2021 Kun A-kassa aloittaa toimintansa 1.1.2022, Teollisuuskassan jäsenenä sinun ei tarvitse tehdä mitään. Siirryt automaattisesti uuden kassan jäseneksi, ja palvelusi paranevat uusien, suurempien resurssien ansiosta. a-kassa.fi Palvelunumero 020 690 455 Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki A-kassan palvelut avataan tammikuussa 2022. Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Huom! • Kassojen yhdistymisen vuoksi palvelumme sulkeutuvat 23.12. klo 14. • Avaamme palvelut 3.1.2022. • Hakemuksia ei käsitellä eikä etuuksia makseta katkon aikana. Obs! • P.g.a. fusionering av kassor stänger vi våra tjänster den 23.12. kl. 14. • Vi öppnar vår tjänst 3.1.2022. • Vi behandlar inte ansökningar och inte heller betalar ut förmåner under avbrottet. Tarkista mahdolliset muutokset kotisivuiltamme. teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 54 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 54 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
Kun A-kassa aloittaa toimintansa 1.1.2022, Teollisuuskassan jäsenenä sinun ei tarvitse tehdä mitään. Siirryt automaattisesti uuden kassan jäseneksi, ja palvelusi paranevat uusien, suurempien resurssien ansiosta. a-kassa.fi Palvelunumero 020 690 455 Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki A-kassan palvelut avataan tammikuussa 2022. Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Huom! • Kassojen yhdistymisen vuoksi palvelumme sulkeutuvat 23.12. klo 14. • Avaamme palvelut 3.1.2022. • Hakemuksia ei käsitellä eikä etuuksia makseta katkon aikana. Obs! • P.g.a. fusionering av kassor stänger vi våra tjänster den 23.12. kl. 14. • Vi öppnar vår tjänst 3.1.2022. • Vi behandlar inte ansökningar och inte heller betalar ut förmåner under avbrottet. Tarkista mahdolliset muutokset kotisivuiltamme. teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 55 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 55 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
56 Tekijä 12/2021 Kuin kotka konsanaan TIMO MAUKONEN Sahuri Metsä Wood Suolahti, Äänekoski Kun ponnistus osuu kohdalleen, Timo Maukonen pääsee hypyn päälle ja voi vain nauttia ilmalennosta. Ulkoilu mukavan lajin parissa ystävien kanssa piristää, hän sanoo. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN HARRASTAJA Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 56 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 56 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
12/2021 Tekijä 57 VAPAALLA M ies harmaassa hyppypuvussaan nostaa mäkisukset olalleen ja lähtee kiipeämään kohti hyppyrimäen tornia Saarijärven Kusiaismäessä. – Kiipeäminen on se kaikista rankin osa hyppäämistä, kertoo Äänekosken Suolahdessa asuva Timo Maukonen. Hän kiinnostui mäkihypystä jo ennen kouluikää. – Tiitisen hyppyrimäki näkyi kotipihaan. Iltaisin tuli kytättyä, milloin hyppääjä lähtee tornista. Sanoin jo pienenä, että minäkin hyppään tuolta vielä joskus, ja hyppäsinkin. Tuota Suolahden Nappamäessä sijainnutta 50 metrin mäkeä ei enää ole, sillä se purettiin vuonna 2006, niin kuin moni muukin vanha, rapistunut ja vähälle käytölle jäänyt hyppyrimäki. Kaksi pientä mäkeä sen sijaan Suolahdessa on yhä paikoillaan. – Hain kuusivuotiaana tuntumaa mäkisuksiin laskemalla kymmenen metrin mäen alastulorinnettä. Laskun jälkeen keräilin sitten varusteitani hangesta. Mäkihyppy oli 1990-luvun alkuun asti suosittu harrastus Suolahdessa. – Meitä junioreita oli parhaimmillaan toistakymmentä. Melkein asuimme mäellä. Hyppäsimme joka ilta ja viikonloppuisin kahdesti päivässä. Toistoja tuli todella paljon. Maukonen harrasti mäkihyppyä parikymppiseksi, mutta armeijan jälkeen se jäi. Hän palasi lajin pariin kolmekymppisenä ja on sittemmin kiertänyt veteraanikisoja ulkomaita myöten. ELÄKEIÄSSÄKIN VOI ALOITTAA Maukonen on kavunnut torniin ja on valmiina hyppäämään. Hän lähtee liukuun puomilta, ponnistaa hyppyrillä ja leiskauttaa alastulorinteeseen 40 metrin paikkeille. – Se oli ihan hyvä hyppy omaan tasooni nähden. Tavoitteenani on hypätä kerran viikossa, mutta se ei läheskään aina toteudu. Tavallisesti Maukonen hyppää yhdellä reissulla 5–6 kertaa. – Talvella, kun hissi on käytössä, voisin hypätä enemmänkin, mutta kun paras terävyys lähtee jaloista, sen jälkeen ei tapahdu juuri kehitystä. Mäkihyppääjäksi voi ryhtyä myös aikuisena, Maukonen sanoo. – Jotkut ovat aloittaneet lajin yli kuusikymppisinä. Rämäpäisyyttä pitää olla, jotta uskaltaa päästää puomista irti. Monet hyppäävät vielä yli seitsemänkymppisinäkin. Harrastus ei edellytä huippukuntoa, ja kevyt pitää olla vain, jos kisaa tosissaan, Maukonen sanoo. – Jos pääsee ylämäen laskuasentoon ja saa oikaistua jalkansa suoriksi, se riittää. Mitä enemmän jaloissa on ponnistusvoimaa, sitä paremmin hyppääminen onnistuu, mutta lajin aloittaminen ei jää siitä kiinni. “MUKAVA NÄHDÄ MUITA HYPPÄÄJIÄ” Hyppyrimäkeen ei ole asiaa ilman kaveria tai valmentajaa, Maukonen sanoo. – Mäkimontussa on aina oltava joku katsomassa, ettei kukaan ole mennyt monttuun kävelemään tai ettei hyppääjä kaadu. Se on turvallisuustekijä. Kovakaan tuuli ei haittaa hyppäämistä, jos tuulee sopivasta suunnasta, mutta puuskaisella tuulella Maukonen ei mielellään hyppää. – Sateesta ei ole muuta haittaa kuin että haalari kastuu, ja lumisateella jonkun pitää koko ajan harjata ylämäen latua, hän sanoo. Maukonen on välttynyt loukkaantumisilta eikä ole kaatunutkaan monta kertaa. – Minulla on varmaan ollut liikaa itsesuojeluvaistoa. Pysyn pystyssä, mutta hypyt jäävät huippulukemista. Maukosen toistaiseksi pisin hyppy kantoi 84 metriä. Sen hän hyppäsi Venäjän Tsaikovskissa vuonna 2013. – Pitkän hypyn salaisuus on tietenkin taito. Se, että osaa ja uskaltaa tehdä asiat oikein. Onnistuneen hypyn Maukonen tunnistaa pian ponnistuksen jälkeen. – Hyppy on hyvä, kun pääsen sen päälle. Silloin minun ei tarvitse jängätä hyppyä käsilläni minnekään, vaan voin olla vapaasti ilmassa ja nauttia. MÄESSÄ KESÄT, TALVET Lokakuun viimeisenä perjantaina nurmi vielä vihertää Saarijärvellä, kun Maukonen hyppykavereineen tulee vuoron perään tornista alas. – Kelien puolesta hienointa on hypätä kevättalvella, kun aurinko alkaa lämmittää. Kesällä mäen kunnostus helpottuu, kun lunta ei tarvitse tampata. Se käy työstä. Sulan maan aikaan latua ja alastulorinnettä pitää kastella vedellä, jotta kitka vähenee. Maukonen myös huuhtelee suksensa vesiletkulla joka hypyn jälkeen, jottei ladulle mene roskia. Saarijärven lisäksi Maukonen käy silloin tällöin hyppäämässä eri puolilla Suomea. Silloin hän maksaa muutaman kympin hissitai mäkimaksua. Jos kotipaikkakunnalla on mäki, ei mäkihyppy ole kallis harrastus, Maukonen sanoo. – Paikallisesta seurasta saa aina sen verran välineitä lainaan, että pääsee kokeilemaan, ja käytettyjä välineitä saa edullisesti. Niistä ei tarvitse maksaa kuin joitakin kymppejä. Kisaja harjoitusmatkat ovat sitten luku erikseen, Maukonen toteaa. Ulkomailla hän kilpaili viimeksi tammikuussa 2020 veteraanien talviolympialaisissa Itävallan Seefeldissä. Sieltä on peräisin myös hänen yllään oleva numeroliivi. – Seefeldissä en sijoittunut mäkihypyssä mitaleille, mutta yhdistetystä tuli kolmas sija. Maukoselle mäkihyppy tuo piristystä päivään. Hänelle se on paljon muutakin kuin vain mukava urheilulaji ulkoilmassa. – On mukavaa nähdä muita hyppääjiä. Olen saanut mäkihypyn kautta hyviä ystäviä, ja vaikka hypyt eivät kulkisikaan, niin kyllä me aina kahvilla käydään ja jutellaan. ? ? Se, että saan olla ulkona mukavan lajin parissa, tuo päivääni piristystä, sanoo mäkihyppyä harrastava Timo Maukonen. Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 57 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 57 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
58 Tekijä 12/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 58 Tekija?_2021_12 sisus_ID2021.indd 58 8.12.2021 15.20 8.12.2021 15.20
12/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 59 Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 59 7.12.2021 14.21 7.12.2021 14.21
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 60 Tekija_2021_12 kansiarkki_ID2021.indd 60 7.12.2021 14.21 7.12.2021 14.21