Tikkurilan
Tikkurilan asiakaslehti nro 1 · huhtikuu 2011
KERROSTALORAKENTAMISEN UUDET IDEAT
KEVÄT TULEE HUOLEHDI PINNOISTA
ZEN JA TUNTO KIVI
SISÄLTÖ
4 6 10 12 13 14 17 18 19 20 21 22 24 26 28 30 32 34 36 39 Helsinki hakee uusia ideoita kerrostalorakentamiseen Seikkailun talon toinen elämä Uimahallista on moneksi Nyt saatavilla vesiohenteinen pohjamaali metallipinnoille Tunto Kivi luonnollinen lisä suosittuun tuoteperheeseen Korson seurakuntakeskuksen julkisivu muutti kasvonsa Tikkurila teki taidelahjoituksen Kiasmaan Pitsiä pintaan Katu täynnä väriunia Ovatko puutarhan väriharmoniat kohdallaan? Kestävää maisemataidetta Tikkurilan tuotteilla Loppupeleissä yhteistyö ratkaisee Pinnat puhtaaksi ja homeet pois täsmätuotteilla Pigrol Zen ja pintakäsittelyn taito Puurakentaminen tuo kiinnostavia tehtäviä myös maalareille Lisää tilaa Lapin taiteelle Tunnelmaa luksusristeilijään Tikkurilan maaleilla Tikkurilan tuotteet suojaamaan Swedbank Arenaa Puukerrostalorakentaminen tulevaisuuden trendi Tikkurilalle kunniaa julkisivuremonttikilpailussa
Nro 1/2011 83. vuosikerta Julkaisija Tikkurila Oyj Kuninkaalantie 1 PL 53, 01301 Vantaa puh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6902 www.tikkurila.fi Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): mape klo 819, puh. (09) 8577 3720 Sävytyskaavapalvelu: mape klo 816, puh. (09) 8577 3730 Väripalvelu: mape klo 816, puh. (09) 8577 3716 Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille): mape klo 819, puh. 010 860 8600 (pvm/mpm)
Tikkurilan
Päätoimittaja: Arto Lehtinen Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä, Marja Koivusaari, Pekka Kotilainen, Heidi Koukonen, Rami Kuparinen, Jarkko Mattila, Marika Raike, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif Wirtanen Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: Mirkka Lempiäinen Paino: Punamusta Oy ISSN 0356-3987
PÄÄKIRJOITUS
LAADULLA JA PALVELULLA KESTÄVÄÄ KASVUA
S
uomen taloudellinen tilanne näyttää tällä hetkellä selvästi valoisammalta kuin parina edel lisenä keväänä. Rakentaminen ja remontointi ovat lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle, ja kuluttajien halu panostaa kotiin ja ennen kaikkea sisustamiseen on säilynyt korkealla tasolla. Lisäksi useita ulkomaalauskohteita siirtyi viime kesän ennätyshelteiden takia tulevalle kaudel le. Maailmalla on nyt myös paljon positiivista virettä, joka näkyy investointien kasvuna ja siten myös teollisuutemme tilauskantojen vahvistumisena. Meillä on siis kaikki mahdollisuudet saavuttaa kestävä vakaa taloudellinen kasvu, jos vain muistamme laadun, osaamisen ja palvelun merkityksen valinnoissamme. Laadukas pinta käsittely pitkäikäisenä ratkaisuna säästää aina rahaa, vaivaa sekä ympäristöä. Samalla voimme oikeilla väri ja/tai struktuurivalinnoilla kaunistaa ja elävöittää elinympäristöämme. Optimaa lisen ratkaisun aikaansaamiseksi tarvitaan usein myös palvelua: asiakas kaipaa apua pystyäk seen tekemään parhaan mahdollisen valinnan omassa, monesti hyvin yksilöllisessä projektis saan. Tänä päivänä palvelujen merkitys korostuu alalla kuin alalla. Hyväkään tuote ei enää yk sin riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että kukin ratkaisu sopii parhaiten juuri kyseessä olevaan asiakastarpeeseen. Olemme Tikkurilassa panostaneet jo useita vuosia palvelujemme katta vuuteen maalausprojektin joka vaiheessa. Tarpeet vaihtelevat, ja siksi myös palveluvalikoiman monimuotoisuus on tärkeää. Joissakin tapauksissa ympäri vuorokauden auki olevat koti sivumme ovat paras ja kätevin vaihtoehto, kun taas joihinkin tilanteisiin sopii paremmin pu helinkontakti tai kasvotusten tapaaminen. Yksi monista palveluistamme on nyt kädessäsi oleva Tikkurilan Viesti. Olemme taas koon neet lehteen runsaasti tietoa tuoteuutuuksistamme ja mielenkiintoisista maalauskohteista. Mukavia lukuhetkiä,
Arto Lehtinen
3
Helsinki hakee uusia ideoita kerrostalorakentamiseen
Helsingissä tavoitellaan tiiviistä kaupunkirakennetta yhdistyneenä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Tästä syystä pääkaupungin asunnoista suurin osa nyt ja myös tulevaisuudessa sijoittuu kerrostaloihin. Uudenlaista näkemystä kaivataan niin rakentamiseen kuin asumiseenkin.
Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen
K
errostalorakentaminen on viime vuosina kärsinyt imagoongelmista. Rakentaminen on pysynyt sa mantyyppisenä vuosikymmeniä, eikä se ole enää kaikilta osin vastannut yhteiskunnan eikä asukkaiden tarpeita tai toivomuksia. Helsingissä onkin ryhdytty määrätietoisesti kehittä mään kerrostalorakentamista siten, että se tarjoaisi eri laisia yksilöllisiä asumisratkaisuja. Tavoitteena on myös tehdä kerrostaloasumisesta kilpailukykyinen vaihtoehto niillekin, jotka voivat valita asumistapansa. Kehittämises sä kiinnitetään huomiota teknisiin, toiminnallisiin, esteet tisiin, sosiaalisiin ja asuntopoliittisiin seikkoihin sekä itse rakentamisprosessiin. Tähän mennessä ohjelmaan on hy väksytty yksitoista hanketta eri puolilla kaupunkia. NCC:n 4
ja Fennian Itsenäinen kerrostaloasunto projekti on niistä ensimmäisiä. Itsenäistä asumista uuden ajan kerrostalossa NCC:n ja Fennian yhteisen kehittämishankkeen tulokse na Helsingin Viikkiin rakennetaan 166 asunnon uudis rakennuskortteli. Kortteliin tulee 71 hitasomistusasuntoa ja 95 vapaarahoitteista vuokraasuntoa. Suunnittelijana toimii arkkitehti Tuomo Siitonen. Toteutus perustuu koko korttelin kattavaan yhtenäiseen suunnitelmaan. Kehittämisideoiden yhteinen nimittäjä on tuoda ker rostaloasumiseen ominaisuuksia, joita tähän asti on lii tetty lähinnä omakotiasumiseen. Ne lisäävät asukkaan itsenäisyyttä ja tuovat asumiseen joustoa.
Viikin tiedepuistoon rakennettavat asuntoyhtiöt Vii kinportti ja Tsinnia jatkavat ansiokkaasti EkoViikin perin teitä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä, Hel singin kaupungin projektinjohtaja Heikki Rinne toteaa. Kohteen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Tuo mo Siitonen Oy. Talotyyppinä on syvärunkoinen energiaystävällinen pistetalo, jossa porrashuone on rakennuksen keskellä, kuitenkin luonnonvaloa hyödyntäen. Asunnoissa sisä ja ulkotilat liittyvät toisiinsa myös mahdollisimman valoi salla mutta energiatehokkaalla tavalla, professori Tuomo Siitonen valottaa. Yhtenä ideana on tuoda kaikki mahdolliset toiminnot asuntojen yhteyteen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että As Oy Tsinnian asuntojen yhteydessä on n. 5 m²:n suuruinen irtaimistovarasto, joka aukeaa joko huoneiston eteiseen tai porrashuoneeseen. Lasiseinäinen hissikuilu palvelee valokuiluna, ja hisseihin mahtuvat niin pyörätuolit kuin lastenvaunut ja polkupyörät. Isommissa huoneistoissa on myös saunat ja pyykin pesutilat. Parvekkeet ovat reilun kokoisia, ja erityisesti kesäisin parveke toimii huoneiston jatkeena omakotita lon terassin tapaan. Kohteessa on lisäksi ylimmässä ker roksessa erityisesti pienhuoneistoille ja miksei muillekin tarkoitettu yhteinen saunaosasto sekä näköalateras si. Useimmista huoneistoista avautuu näkymä Viikin jo 1500luvulta saakka viljellyille laajoille pelloille. Kahdenlaista lämpöä Tavoitteena on auttaa asukasta säästämään kustannuksia tarjoamalla uudenlaisia teknisiä ratkaisuja ja kulutusmit tauksia. Taloihin tulee ns. kaksoislämpö sekä huoneisto kohtaiset sähkö ja vesimittarit.
Lämmitysratkaisu on Suomessa ennen näkemätön: asukas valitsee itse huonelämpötilansa ja myös vastaa peruslämmön yli menevästä kulusta. Kaukolämmön ja mahdollisimman hyvin tasapainotetun patteriverkoston avulla huoneistoihin tuotetaan +17 °C:een peruslämpöti la. Se nousee 12 astetta ihmisten, valaistuksen ym. tuot tamalla "ilmaislämmöllä". Asukkaat voivat nostaa kunkin huoneen lämpötilaa haluamalleen tasolle asunnon tuloilmaventtiiliin sisään puhallukseen asennetulla sähkövastuksella. Esimerkiksi makuuhuoneissa lämpötila voi olla +18 °C ja olohuo neessa +21 °C, asukkaan valinnan mukaan. Ideana siis on, että peruslämpö tuotetaan kohtuuhintaisella kaukoläm möllä ja marginaalienergia selvästi kalliimmalla sähköllä. Lisälämmitykseen käytetty sähkö mitataan erikseen, ja asukkaat maksavat tämän sähkön kulutuksen normaalin sähkölaskunsa yhteydessä. Kohteeseen rakennetaan kaksi muuten identtistä taloa, mutta toinen perinteisesti, toinen edellä kuvatulla taval la, ja näin voidaan suorittaa tarvittava vertailu. Kulutus ta vertaillaan myös vuokra ja omistusasuntojen välillä. Kohteessa tehdään kaksi tutkimusta. Toisen toteuttaa ItäSuomen yliopiston asumisen tutkimisen professori Anneli Juntto. Hän selvittää asukkaiden kokemuksia ja suhtautumista huoneistokohtaisiin palveluihin. Energia talouteen liittyvät tutkimukset tekee tekniikan tohtori Jukka Pakarinen Optiplan Oy:stä. Erityisesti tutkitaan kuinka paljon huoneistokohtainen lämmönmittaus ja laskutus alentavat huoneistojen keskilämpötilaa ja ener gian kulutusta. Fennian vuokrataloon asukkaat pääsevät muuttamaan tämän vuoden huhtikuun alussa. Hitaskohde valmistuu keväällä 2012.
faktat
Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tärkeimmät tavoitteet: · talotyyppien monipuolisuus · asuntojen muuntojoustavuus · pihojen viihtyisyys ja toimivuus · kohtuuhintaisuus · asukaslähtöisyys · energiatehokkuus
5
SEIKKAILUN TALON TOINEN ELÄMÄ
Arkkitehtipariskunta Kati Miettinen ja Jarmo Suominen uudisti ajan kuluttaman omakotitalon 1960-luvun kokeellista arkkitehtuuria kunnioittaen. Vaatimattomaan ulkokuoreen kätkeytyy rento, viimeistellyn tyylikäs ja jännittävä koti.
Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Tuomas Pietinen
Arkkitehti Kati Miettinen uudisti 60-lukulaisen talon rohkeasti säilyttäen sen konstailemattoman tyylikkyyden.
6
K
ati Miettinen ja Jarmo Suominen etsivät pitkään 1960lu vun omakotitaloa perheelleen. Oikea löytyi pari vuotta sitten vehreästä Tapiolasta. Sattumalta kyseessä oli Katin en simmäisten opiskeluvuosien professorin, "HänkkäJaatisena" tunnetun Martti Jaatisen ja hänen puolisonsa Marjatta Jaati sen itselleen suunnittelema koti, jota perikunta oli myymässä. Kati tunnisti matalasta tiilitalosta lapsuuden kodin tunnelman. Asuin 60luvun kokeellisessa rivitalossa, jossa oli samat mittasuhteet ja tiikkikalusteita, kuten täällä. Monet lapsuu denystäväni ovatkin sanoneet, että "ihan kuin tulisi sinne Kai volankadulle". Kati ihastui talon 60luvun arkkitehtuurille ominaisiin piirtei siin. Talo on vaatimaton ulospäin, mutta samalla se on käyttöön sopiva, tyylikäs ja viimeistelty. Sitä luonnehtii tietty rentous. Täällä ei ole yritetty pröystäillä. Jaatisten itselleen suunnittelema kokeellinen talo oli alun perin pohjaltaan neliö, joka jakautui yhdeksään yhtä suureen osaan, neliöihin neliössä. Vaatehuone ja kylpyhuone sijoittui vat rakennuksen ikkunattomaan keskiosaan, jota ympäröivät olohuone, keittiö ja makuuhuoneet. Myöhemmin Jaatiset laa jensivat taloaan tehden siihen Lmuotoisen lisäosan, joka rajaa toista pihaa. Moduulimainen talo houkuttelee seikkailuun ja piiloleikkeihin: lapsista on varmasti ihana kiertää keskiosaa ym päri tai puikkelehtia sen läpi. Talosta tuli Katin ja Jarmon pienen perheen koti ja toimisto, jossa pidetään työpalaverien lisäksi asukasyhdistyksen koko uksia. Talo sopii sosiaaliseen toimintaan, Kati on huomannut. 60-lukulainen uudelle vuosituhannelle Kotoisa talo oli ostohetkellä kurjassa kunnossa: perhe joutui uusimaan kaiken putkia ja salaojituksia myöten. Kasvillisuus oli ottanut vuosikymmenien aikana talosta vallan. Köynnökset olivat tunkeutuneet karmien ja peltien alle sekä kiinni sokke liin. Ne loivat ihanan romanttisen tunnelman, mutta saivat läh teä, kun remontti alkoi. Pian tonttia ympäröi kolme metriä syvä monttu. Myös sisällä oli edessä iso työ. Kati ja Jarmo yhdistivät huo neita ja kunnostivat kuluneita pintoja: seinät maalattiin ja kat to lakattiin, lattiat ja vanhat tiikkikalusteet hiottiin ja käsitel tiin Zen Petsivahalla. Remontin suunnittelussa oli Tikkurilasta apuna maalarimestari Marketta Eskelinen ja käytännön työssä maalari Sonja Ikonen. Mittava peruskorjaus ei Katia hirvittänyt, onhan hän työs sään suunnitellut monia remontteja. Omaa kotiaan hän ei ole halunnut kunnostaa järjestelmällisesti vaan fiilistuntumalta. Kati toteaa oppineensa pitkään Australiassa asuessaan käyttä mään erilaisia materiaaleja ja saaneensa uskallusta suunnitte luun. Kati ja Jarmo uudistivatkin talon rohkeasti tähän päivään. Halusimme säilyttää talon voimakkaan hengen, mutta sa malla tehdä siitä näköisemme. Talo toimii myös showroomina, jossa asiakkaani käyvät katsomassa huonekaluja ja valaisimia. Talon henkeen vaikuttaa vahvasti tumma, matala katto. Se
Suojaisa, aidattu sisäpiha houkuttelee rentoon oleiluun. Talo on ulkopuolelta vaatimaton, sisältä mieleenpainuvan tyylikäs.
7
Rento sisustus sopii 60-lukulaisen talon tunnelmaan. Alkuperäinen kellertävä mäntykatto ja -lattia ovat saaneet uuden pinnan. Vaaleassa lattiassa ja tummassa katossa on vastakohtien voimaa. Vaaleat seinät antavat tilaa värikkäille kalusteille ja tiiliseinälle. Ne jatkuvat muualla talossa korostaen tilan yhtenäisyyttä.
Kapean käytävän varteen on maalattu Helmellä ja Harmonyllä värikkäitä raitoja, jotka jäsentävät ilmeikkäästi pitkää tilaa. Täällä katto on maalattu Paneeli-Ässällä vaaleaksi, jottei tilasta olisi tullut liian ahtaan tuntuinen. Faxe Lattiaöljyllä käsitellyllä mäntylautalattialla on ihana kävellä paljain jaloin.
korostaa 60luvun horisontaalisten viivojen arkkitehtuu ria ja luo tilasta intiimin. Ehkäpä ratkaisuun vaikutti Jaa tisten purjeveneilyharrastus. Paikoitellen voikin kuvitella astuneensa talon sijasta veneen kajuuttaan. 60luvun mäntyiset kattopaneelit käsiteltiin himmeäl lä lakalla, PaneeliÄssällä. Suurin osa katosta on sävytetty läpikuultavilla Lapponiavärikartan erikoisväreillä, joita sekoittamalla etsittiin talon lukuisten tiikkikalusteiden sävy. Läpikuultavien sävytyspastojen ansiosta valo heijas telee katosta kauniisti. Pitkän käytävän katto sävytettiin valkoiseen taitetulla lakalla, jottei kapeasta tilasta tulisi lii an ahtaan tuntuinen. Myös työhuoneen katto sai vaalean sävyn. Jännittävänä kontrastina tummalle katolle on vaalea, himmeäpintainen lattia. Kati halusi säilyttää alkuperäisen mäntylankkulattian, mutta halusi eroon sen kellertävyy destä. Lattiat käsiteltiin heleän vaaleiksi lipeällä ja Faxe Lattiaöljyllä. Luonnon raakaaineista valmistettu öljy suo jaa puuta, ja värillisellä öljyllä mäntylattian saa pysymään vaaleana pitkään. Öljytty puulattia vaatii huoltoa, varsinkin kun talos sa on lapsi ja koira. Aina saa olla mopin kanssa liikkeellä, mutta lattian tuntu on fantastinen. Puuöljy luo pinnan, joka on paljaalle jalalle ihanan samettinen. Miettisen värisuora Seiniin Kati ja Jarmo ovat valinneet sekä hillittyä valkoista että raikkaita värejä. Sonja Ikonen maalasi olohuoneen valkoiset lateksiseinät Tunto Hieno struktuuripinnoitteel 8
la, jolla saatiin aikaan rappausta muistuttava, elävä pinta. Se sopii hyvin yhteen punatiilisen päätyseinän kanssa, jonka Kati on halunnut säilyttää sellaisenaan. Sisätilojen rappaamattomaksi jätetyt tiiliseinät olivat 60luvulla uu sinta uutta. Talon rakenne sai näkyä. Ajatuksena oli myös, että tiilipinta yhdistää sisä ja ulkotilan. Talon uudisosan pitkän käytävän seinään Kati maala utti raidat, joiden värit hän sekoitti itse. Osa raidoista on kiiltäviä, Helmellä maalattuja, osa taas sai mattapinnan Harmonysisustusmaalilla. Pitkästä seinästä tuli kuin käy tävänmittainen taideteos, joka jäsentää tilaa yhdessä vas tapäisten kapeiden ikkunoiden kanssa. Lmuotoisen, uudemman osan perällä Jaatisten työti lat ovat muuttuneet makuuhuoneeksi ja vaatehuoneek si. Täällä Tunto Hienolla maalattu seinä on saanut syvän vihreän värin. Kati olisi halunnut säilyttää seinän alkupe räisen kauniin petrolinsinisenä, mutta kokonaisuudesta tiikkikalusteineen ja ruskeine kattoineen olisi tullut liian tumma. Sinisen korvannut vihreä sopii hyvin ajan hen keen sekä tiikkikalusteisiin ja luo makuutilaan rauhoitta van tunnelman. Tiikkikalusteet kuntoon petsivahalla Talossa oli paljon 60luvulla suosittuja tiikkikalusteita, monet niistä Antti Nurmesniemen suunnittelemia. Ne saivat seurakseen Katin lapsuudenkodin tiikkisiä kalustei ta, kuten keittiön ruokapöydän. Talon alkuperäiset tiikkikalusteet ja kaapit olivat kui tenkin huonossa kunnossa. Koska tiikkikalusteiden pin
Keittiön alkuperäiset, kuluneet tiikkikaapit saivat kauniin tasaisen pinnan Tikkurilan uudella Zen Petsivahalla. Katto käsiteltiin kalusteiden kanssa samansävyiseksi Lapponia-kartan erikoisväreillä.
nasta oli vaikea saada tasaista öljyllä, Marketta Eskelinen ehdotti uutta tuotetta, Zen Petsivahaa. Sillä kalusteet saivat yhtenäisen, kalvottoman ja vettä hylkivän pinnan. Zen Petsivaha sisältää luonnon karnaubavahaa, joka sopii hyvin puupintojen käsittelyyn. Katille materiaalien vähäpäästöisyys ja myrkyttömyys on tärkeää. Siksi talon kaikki sisäovetkin on maalattu vesiohenteisella Helmellä öljymaalin sijaan. Valitsen mieluummin terveellisiä materiaaleja, vaik ka ne olisivatkin hankalampia työstää. En halunnutkaan oviin tasaista pintaa, ja Helmi tuo niihin eloa. Paras kiitos Pari vuotta peruskorjausta, ja talo on saanut uuden elä män. Kati tosin toteaa, ettei remontti ole koskaan valmis. Aina jotain tapahtuu.
Kaksi vuotta talon myymisen jälkeen Martti ja Marjatta Jaatisen tytär tuli katsomaan lapsuudenkotiaan. Remon tin aikana paljon oli muuttunut, mutta lopputulos ilah dutti. Parhaan kiitoksen sain, kun hän sanoi olevansa onnel linen siitä, millainen talo nyt on. Myös moni naapuriston asukas, arkkitehtejä hekin, on tullut kiittelemään Katia ja Jarmoa siitä, että talo on pa lautettu vanhaan loistoonsa. Arkkitehtuurin idea on muutoksessa säilynyt.
faktat
Talo Jaatinen Espoon Tapiolassa · Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema, rakennettu vuosina 195764 · Pinta-ala n. 200 m² · Seinissä käytetty Tunto Hieno -struktuuripinnoitetta sekä Helmi- ja Harmony-maaleja · Lattiassa Faxe Lattiaöljy · Katossa Paneeli-Ässä · Saunassa valkoinen Supi Saunavaha · Tiikkikalusteissa Zen Petsivaha · Ulkona puupinnoilla Teho, Valtti Color ja Valtti Puuöljy ja teräspinnoilla Panssarimaali
9
Maalari Kari Kulmalan levittämä väripinta auttaa uimahallissa kävijää hahmottamaan tilaa ja kulkureittejä.
UIMAHALLISTA ON MONEKSI
Porin uudesta uimahallista on tulossa monipuolinen vesiliikuntakeskus. Toimivuus ja pitkäikäisyys on tärkeää, kun rakennus palvelee kaikkia kuntalaisia.
Teksti: Lotta Suistoranta Valokuvat: Jussi Partanen Havainnekuva: Arktes Oy
N
ykyuimahallit ovat kaikkea muu ta kuin ne 6070lukujen uima lat, joihin riitti 25 metrin allas ja kah vio lasin takana. Arkkitehtitoimisto Arktesilla ja arkkitehti Tapio Antikai sella on pitkä kokemus uimahallien ja kylpylöiden suunnittelusta. Vuosien varrella uimahallit ovat kehittyneet vesiliikuntakeskuksiksi. Uimahallien käyttötavatkin ovat muuttuneet. Nykyään altaassa juos taan, kuntopyöräillään ja jopa sauva kävellään, Porin keskustan uimahallin pääsuunnittelija Tapio Antikainen sa noo. Tilaa käyttäjille Julkisivun aaltoilevista, esipatinoi duista kuparipelleistä huolimatta näyttävä design ei ole ollut pääasia 10
tiukassa kuntataloudessa rakennet taessa. Porin uimahalli on suunniteltu ensisijaisesti käyttäjille, Antikainen ki teyttää. Tilat palvelevatkin monia erilaisia käyttäjäryhmiä. Seitsemän erikokoista ja syvyistä allasta, katsomo, hyppy torni sekä osittain rakennuksen ulko puolelle sijoitettu liukumäki palvele vat sekä aktiiviuimareita että nuoria ja lapsiperheitä. Lämmin monitoimiallas täydentää kaikenikäisille sopivien vesiliikuntapalvelujen valikoimaa. Ra kennuksessa on myös kuntosali, kah vio ja kokoustilat. Liikunta ja toimintaesteisten tar peet on huomioitu erikseen. Selkeät ja värein tehostetut sisätilat helpotta vat myös kenen tahansa ilman silmä
laseja likinäköisen kävijän liikkumista. Selkeyden vuoksi olen suosinut sisustuksessa enemmän väripintoja kuin kuvioita. Pienet kuviot häviävät helposti ihmisten ja pyyhkeiden se kaan, Tapio Antikainen kertoo. Kahdella tavalla kestävää Uimahallirakennusten elinkaari en nen suurempia remontteja on noin 2530 vuotta. Vesi, kosteus ja jatkuva käyttö luovat halleihin rankat olosuh teet. Materiaalit ja siisteys kärsivät ajan mittaan. Rakennuksen käyttöikä on kuiten kin niin pitkä, että suunnittelussa on mietittävä mikä on esteettisesti kestä vää vuosikymmenien kuluttuakin. Po rin sisätiloihin valitsin yksinkertaisen sävytyksen: vaaleanharmaata, puun
ruskeaa ja limeä tehosteena. Kellaritiloissa on sinistä ja kuntosalilla oranssia tehoste väriä, Tapio Antikainen kertoo. Vaativiin olosuhteisiin on valittu niitä kes tävät materiaalit. Kaikki kulutukselle alttiit yleisötilat, kuten aulat ja käytävät, on käsi telty Lujapintamaalilla. Maalin pitää kestää myös usein toistu vaa siivousta, Antikainen perustelee. Suurimman haasteen rakennuksen betonirungolle aiheuttaa kuitenkin vesi höyry. Allastilojen ulkoseinät on käsitelty sisä puolelta höyrynsulkumaalilla, koska pelkkä betonipinta päästäisi suuren määrän vesi höyryä ulos. Sitä eivät rakenteet kestäisi, Antikainen sanoo. Aurinkoenergiaa seinissä Myös osa hallin energiaratkaisuista on uudenlaisia. Rakennus tiivistetään hyvin, ja lämmin poistoilma sekä suihkujen ve den lämpö käytetään hyödyksi. Julkisivun kuparipaneeli kerää lämpöä auringosta, ja myös katolle tulee aurinkolämpö ja sähkö keräimet. Rakennustöidenkin osalta uimahalli on erityinen. Porilaiselle Maalausliike Altti Rin talalle osapuilleen vuoden kestänyt uima halliurakka on merkittävä. Uimahallin maalaustyöt poikkeavat ta vallisesta kerrostalorakentamisesta. Täällä käytetään paljon erilaisia maaleja, tilat ero avat toisistaan ja työ on hitaampaa ja vaati vampaa, Altti Rintala sanoo.
Uimahalli on merkittävä hanke Porin mittakaavassa. Arkkitehti Tapio Antikaiselle (kesk.) työmaata esittelivät MVR-Yhtymän tuotantojohtaja Rami Viitasaari (vas.) ja toimitusjohtaja Matti Rantanen (oik.) sekä maalaustöiden toteutuksesta vastaava Altti Rintala (toinen vas.)
Hyppytelineen pilari on väriläikkä syksyllä valmistuvan Porin keskustan uimahallin työmaalla. Maalarit Jukka Sjöholm ja Kari Kulmala vertailevat sävyjä Tikkurilan projektimyyntipäällikkö Jyrki Niemisen kanssa.
faktat
Porin uimahalli · Valmistuu syyskuussa 2011 · Kokonaispinta-ala 8 730 m² · Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy, Tapio Antikainen · Rakennusurakointi: MVR-Yhtymä Oy · Maalaustyöt: Maalausliike Altti Rintala Oy · Rakennuttaja: Porin kaupunki / Koy Porin Uimahalli · Julkisivussa rappaus, HybriSil-julkisivumaali, lasia sekä esipatinoitua kuparia · Ulkoseinien sisäpuolella höyrynsulku Temachlor 40:lla · Sisällä pääosin Luja puolihimmeä, pohjamaalina Luja Yleispohjamaali · Kellaritiloissa Ässäplast · Puupaneelit kuultokäsitelty Valtti Akvacolorilla ja Kiva-kalustelakalla
11
Nyt saatavilla vesiohenteinen pohjamaali metallipinnoille
Teksti: Hanna Salonen Kuvat: Mikko Auerniitty ja Tikkurila Oyj
P
eltikattojen ja muiden metallipintojen pohjamaala ukseen on jo pitkään toivottu vesiohenteista vaihto ehtoa. Tähän toiveeseen vastaa uutuustuote, himmeä pohjamaali Rostex Super Akva. Vesiohenteisuus tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon sekä tietysti li sää käyttömukavuutta, kun maalaustyössä vältytään liu otteen hajulta. Rostex Super Akvan sideaine on erityisesti metalli pinnoille kehitetty funktionaalisesti modifioitu akrylaatti. Kehitystyön tuloksena on tuote, jonka tartunta, kestä vyys ja ruostesuojaavuusominaisuudet ovat erinomai set. Rostex Super Akva sopii sinkittyjen pintojen, teräs pintojen sekä karhennettujen alumiinipintojen pohja maalaukseen. Rostex Super Akvaa voidaan käyttää sekä sisällä että ulkona. Ulkona suurimman käyttöalueen muodostavat peltikatot ja muut metallirakenteet, kuten 12
syöksytorvet, ritilät ja pellitykset, sisällä Rostex Super Ak valla voidaan pohjamaalata vaikkapa kylpyhuoneen pat teri. Tuote sopii myös kupari ja messinkipinnoille sekä ruostumattomille teräspinnoille. Rostex Super Akva levitetään pehmeäharjaksisella si veltimellä (esim. Tikkurilan sivellin T6) tai ruiskulla. Kerta maalauksella on pyrittävä 6080 m:n kuivakalvoon. Jos ilman lämpötila pohjamaalin kuivumisen aikana on yli 10 astetta ja suhteellinen kosteus alle 70 %, päällemaalaus voidaan tehdä aikaisintaan 4 tunnin kuluttua. Muussa tapauksessa pohjamaalauksen annetaan kuivua seuraa vaan päivään. Pintamaaliksi suositellaan aina vesiohenteista tuotetta, ulkona Panssari Akvaa ja sisällä esimerkiksi Lujapinta maalia. Rostex Super Akvasta on saatavilla kahta vakio väriä, vaaleaa ja tummaa harmaata. Pakkauskoot: 1/3 l, 1 l, 3 l ja 10 l.
TUNTO KIVI luonnollinen lisä suosittuun tuoteperheeseen
Kolmiulotteinen efektituotesarjamme Tunto on ihastuttanut ja inspiroinut asiakkaitamme reilun neljän vuoden ajan. Tunto-värikarttaa ja -opasta selatessa silmät ja mieli pysähtyvät aika ajoin kiviin. Tunnon sävyjenkin nimet viittaavat vahvasti geologiaan ja kivilajeihin, mutta jotain on tuntunut puuttuvan. Kevään odotettu uutuus on Tunto Kivi, jossa aidon luonnonkiven rouhea kauneus pääsee oikeuksiinsa. Kiven sävyt sisälle Luonnollinen kivipinnoite tuo eloa sisäseiniin. Tunto Kivi sarjaan kuuluu neljä peruskivipinnoitetta: Vaalea kalkki kivi, Harmaa graniitti, Punainen graniitti ja Musta gabro. Näistä kaksi on sävytettäviä. Vaaleasta kalkkikivestä (KPA) saadaan 10 vaaleaa sävyä, harmaasta graniitista (KPC) 15 tummaa sävyä, yhteensä 25 huolella valittua sisäväriä. Hyvä pitää mielessä Tuote on aitoa suomalaista luonnonkiveä, ja raakaaineen luonteesta johtuen tuoteerien väri saattaa vaihdella. Sik si on tärkeää ja suositeltavaa varata riittävä määrä samaa erää laajoja pintoja varten. Toinen tärkeä ominaisuus on tuotteen läpikuultavuus, jolloin akrylaattipohjamaali ja sen väri vaikuttavat ratkaisevasti lopputuloksen onnistu miseen. Parhaan tuloksen saat käyttämällä värikartassa suositeltuja pohjamaalisävyjä. Tunto Kiven väri muuttuu huomattavasti tuotteen kuivuessa, joten ei kannata huo lestua, jos esimerkiksi valittu tummanpunainen väri näyt tää märkänä selvästi vaaleammalta kuin värimalli. Näin teet kauniin kivipinnan Tunto Kivi on helppo levittää tasoitetulle ja pohjamaala
Teksti: Joonas Auvinen Kuvat: Martti Järvi ja Tikkurila Oyj
tulle pinnalle. Tuote levitetään aina sen omaa väriä vastaa van pohjamaalin päälle. Pohjamaaliksi sopivat Tikkurilan akrylaattimaalit, esim. Varma tai Harmony. Tuote levite tään teräslastalla ja tasataan pitkin loivin ja kevyin vedoin. Suurilla yhtenäisillä pinnoilla tuotetta kannattaa levittää kaksi kerrosta, joista päällimmäinen hierretään muovihier timellä. Kahden kerroksen tekniikka takaa tasaisimman ja elävimmän pinnan. Kenelle ja mihin? Tunto Kiven avulla voi luoda tunnelmaa niin julkitiloissa kuin kodeissa, eli tuote sopii kenelle tahansa. Ensimmäi senä sen todennäköisesti ottavat omakseen ammattilai set, arkkitehdit ja suunnittelijat. Kuluttajista rohkeimmat eli erikoisuutta tavoittelevat sisustajat ja "aitouden etsijät" ehkä ryhtyvät tuumasta toimeen tai etsivät ammattimaa larin toteuttamaan toiveensa. Tunto Kiven käyttökohteita ovat seinät ja takat. Tuot teella on helppo luoda näyttäviä tehosteseiniä sisätiloissa. Toisin kuin jo tutut Tunto Hieno ja Tunto Karhea, Tunto Kivi soveltuu myös kosteisiin tiloihin, ei kuitenkaan suo raan vesirasitukseen.
13
Vastaava työnjohtaja Mikko Hyle ja Vantaan seurakuntayhtymän rakennusmestari Liisa Jehkonen ovat tyytyväisiä lopputulokseen, joka kunnioittaa talon alkuperäistä arkkitehtuuria.
14
Korson seurakuntakeskuksen julkisivu
MUUTTI KASVONSA
Ulkoseinän sateen jättämät läikät saivat kyytiä, kun Vantaan Korson seurakuntakeskuksen julkisivu sai uuden, tuulettuvan pintarakenteen.
Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Tuomas Pietinen
K
irkko ja seurakuntakeskus ovat Vantaan Korson kes kustan maamerkkejä junaradan kupeessa. Arkkiteh dit Jari Frondelius ja Jaakko Keppo suunnittelivat eleet tömän tyylikkään seurakuntakeskuksen vuonna 1962 valmistuneen kirkon lisäosaksi. Seurakuntakeskus val mistui vuonna 2001 kytkeytyen kirkkoon rakenteeltaan ja ilmeeltään. Sen arkkitehtuuria on kiitelty ja rakennusta on esitelty Suomen rakennustaiteen museon näyttelyssä kotimaassa ja ulkomailla. Kaunis rakennus oli kuitenkin kuin vettä imevä pesusie ni, sillä slammattu harkkomuurauspinta päästi kosteutta läpi rakennusvirheen takia. Tilannetta vaikeutti rakennuk sen räystäättömyys, jonka vuoksi julkisivu kastui helposti. Sateen jälkeen julkisivu oli useita päiviä märkä, ja kosteus sekä kylmyys pääsivät seinärakenteisiin. Ikkunarakenteissa oli vesi ja lämpövuotoja. Lisäksi ra kennus oli kurjan näköinen, ja läikikäs pinta myös halkeili, kertoo rakennusmestari Liisa Jehkonen Vantaan seura kuntayhtymästä. Edessä oli 1 300 neliön verran julkisivun uudistamista. Meikkaus ei riittänyt Liisa Jehkosen mukaan julkisivuremontissa haastavinta oli työtavan valinta. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtoja oli kolme. Kevyin ja edullisin olisi ollut pinnoittaa vanha julkisi vu uudelleen. Mutta tämä olisi ollut vain meikkaamista, ja kosteusongelma olisi palannut pian uudestaan. Emme voineet siis valita halvinta vaihtoehtoa. Mietimme myös sitä, että vanha pinnoite olisi poistet tu ja julkisivu pinnoitettu kolmikerrosrappauksella, joko suoraan vanhaan betoniharkkoalustalle tai ohuehkon eristekerroksen päälle, mutta tämäkään ei olisi ratkaissut kaikkia ongelmia. Kolmanteen vaihtoehtoon päädyttiin, koska rakenteen piti tuulettua. Tuulettuvaksi se saatiin rakentamalla slammatun pin nan päälle kokonaan uusi rakenne, ikään kuin suojaava sadetakki. Se eliminoi alkuperäisen rakenteen ongelmat ja pa ransi aukkoliittymien kosteusteknistä toimintaa, kertoo saneerauksen rakennesuunnittelija ja työmaavalvoja Heikki Möttönen. Uusi rakenne kasvatti julkisivun paksuutta viisi senttiä. Laitoimme vanhan seinän päälle metallirangan, joka
ruuvattiin kiinni betoniruuveilla. Yritimme välttää hakkaa mista, jottei julkisivu kärsisi. Metallirangan päälle laitoim me sementtipohjaisen rakennuslevyn, jonka rappasim me ja pinnoitimme. Rakennetta myös tiivistimme lisää, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Hyle NHK Rakennus Oy:stä. Menetelmä on yleistymässä julkisivukorjauksissa, ja sitä käytetään varsinkin asuinkerrostaloissa, jos julkisivu vain on riittävän hyvässä kunnossa. Menetelmä mahdollis taa myös lisäeristämisen. Korson seurakuntakeskuksessa lisäeristystä ei tarvittu, koska uudehko rakennus täyttää lämpöarvovaatimukset.
Korson kirkkoon liittyvä uudisosa sai saneerauksessa uuden, tuulettuvan julkisivurakenteen ja alkuperäistä hieman tummemman pinnan. Saneerauksessa käytettiin Tikkurilan Finngard-menetelmää.
Remontissa myös avattiin ja kunnostettiin ikkunasmyy git sekä uusittiin sokkelit ja vesipellitykset. Tikkurila oli mukana suunnittelussa alusta asti. Remont tiin valittiin Tikkurilan Finngardmenetelmä, jossa käyte tään Knaufin sementtipohjaista, erityisesti julkisivujen rappausalustaksi kehitettyä Aquapanelrakennuslevyä. Levy päällystettiin Tikkurilan Finngard Silikonihartsi maalilla ja Finngard 3.0 H hiertopinnoitteella. Remontissa oli huomioitava käyttäjän tarpeet. Seura kuntakeskusta ei suljettu remontin ajaksi, joten rakennus työt oli sovitettava sen toimintaan. Mikko Hyle arvioi sisäpuolen töiden olleen hankkeessa haasteellisimpia ja odotettua vaikeampia. Julkisivuremontti sujui puoles taan jouhevasti. Oli vain yksi materiaalitoimittaja, jolta tuli hyvät oh jeistukset. Tyyli säilyi Remontti valmistui varsin nopeasti. Viime elokuussa alka nut julkisivuremontti saatiin päätökseen marraskuussa.
Remontti uudisti hieman rakennuksen ilmettäkin, kuiten kin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Emme halunneet, että korsolaiset näkevät kymmenen vuoden välein arkkitehtuurin päivän muotivirtauksen. Alkuperäisenä ideana oli, että seurakuntakeskus ikään kuin kehystää kirkon ja sitä piti saneerauksessakin ajatel la. Tutuksi tullut talon luonne haluttiin säilyttää. Raken nuksen dimensiot saatiin alkuperäistä vastaaviksi, vaikka rakenne kasvoi, arkkitehti Jari Frondelius toteaa. Pinnan rakenne vaihtui sileästä rosoisempaan, ja värikin muuttui jonkin verran. Jari Frondelius ja tilaaja, Vantaan seurakuntayhtymä, valitsivat neljästä eri värivaihtoeh dosta hillityn vaaleanharmaan sävyn, joka oli alkuperäistä aavistuksen tummempi. Värin hyväksyi vielä Vantaan kau punginmuseo. Korsolaiset ovat antaneet uudistuneesta ilmeestä jo palautetta. Ohikulkijat ovat huomanneet talon ulkonäön muut tuneen, kuulemma parempaan päin. Läikkiä ei seinissä enää ole, Jehkonen kertoo.
faktat
Korson seurakuntakeskus · Arkkitehti: AFKS Arkkitehdit Oy, Jari Frondelius ja Jaakko Keppo · Valmistunut 2001, julkisivuremontti 2010 · Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Möttönen Oy · Urakoitsija: NHK Rakennus Oy · Julkisivupinta-ala 1300 m² · Levyrappauksessa käytettiin Knaufin Aquapanel-levyä · Ohutrapattu levyrakenne pohjamaalattiin Tikkurilan Finngard Silikonihartsimaalilla. Päälle laitettiin Tikkurilan Finngard 3.0 H -hiertopinnoite
16
Kiasman edustajat (vas.) yhteistyöpäällikkö Salla Virman, intendentti Arja Miller ja vs. intendentti Eija Aarnio olivat tyytyväisiä saadessaan taiteilija Kari Cavénin (kesk.) työn kokoelmiinsa.
Tikkurila teki taidelahjoituksen Kiasmaan
Teksti ja kuva: Arja Schadewitz
N
yt voidaan syystä sanoa, että Kiasmassa on esillä Tikkurilan maaleja tähän astihan niitä on ollut vain seinissä. Tikkurila lahjoitti loka kuussa 2010 Helsingissä sijaitsevalle Nykytaiteen museolle teoksen Sil mät ristissä, jonka kuvanveistäjä Kari Cavén oli tehnyt Tikkurilan maaleilla. Teos oli esillä taiteilijan parin muun työn seurassa Kiasman avarassa Stu dio K näyttelytilassa lokakuun lopul ta helmikuun alkupuolelle. Alun perin teos valmistui vuon na 1999 mittatilaustyönä Vantaalle Tiedekeskus Heurekan aulaan, jota se koristi viime aikoihin asti. Heurekan halutessa uusia sisustustaan taulu palasi Tikkurilaan, jonne se valitetta vasti oli aivan liian kookas. Tarjolla ei yksinkertaisesti ollut tilaa, jossa esi tellä 4,8 x 2,4 metrin kokoista maala usta yhtenä kappaleena. Niinpä taulu odotteli uutta sijoituspaikkaansa jon kin aikaa varastossa.
Kiasman taidehankinnoista vastaa vat olivat erittäin tyytyväistä saades saan Kari Cavénin taulun kokoelmiin sa. Kiasmalla on jo entuudestaan yli 20 Cavénin teosta niin veistoksia kuin maalauksia, joita Silmät ristissä hyvin täydentää. Tiedettä ja taidetta sopivassa suhteessa Tikkurilan Viesti 1/2000 kertoi noin vuoden työn vaatineen taulun syntymisestä seuraavasti: "Teoksen pohjana on valkoiseksi päällystetty lasikuitulevy, joka pestiin Tikkuri lan Maalipesulla ja maalattiin Otex tartuntapohjamaalilla. Puiset ristit on maalattu Miranolin peruspunaisella ja vihreällä." Taiteilijan mukaan teoksen ideana on optinen harha, kolmiulotteisuu den illuusio, joka syntyy värien avulla: Kun taulua katsoo silmät sopivasti kierossa, sen valkealla pohjalla ole
vat punaiset ja vihreät ristit liukuvat päällekkäin ja yhtyvät harmaiksi. Ris tien muodostama matto näyttää ir toavan teoksen pinnasta ja taipuvan kolmiulotteiseksi, Cavén selostaa luo maansa autostereogrammia. Tikkurila on tehnyt yhteistyötä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa jo vuosia. Vuonna 1998 valmistu neen rakennuksen sisätiloihin käy tettiin runsaasti Tikkurilan maaleja ja pinnoitteita, ja tämän jälkeen yhtiön tuotteita on käytetty vaihtuvien näyt telyjen yhteydessä luomaan tiloihin erilaisia tunnelmia. Vuonna 2010 Tik kurila kustansi Kiasmassa pidettävät, erittäin suositut vauvojen väripajat. Huhtikuun puolivälissä avautuvas sa ARS 11 näyttelyssä Tikkurilalla on ollut merkittävä rooli nigerialaissyn tyisen Odili Oditan suureen seinä ja kattomaalaukseen liittyvässä konsul toinnissa. Teos tehdään Kiasman 5. kerroksen Panoramatilaan. 17
Vanhasta ristipistokirjonnasta kopioitu teksti näyttää hyvältä suurennettuna. Käsityömäisyys näkyy kirjainten huolettomassa sivellinmaalauksessa. Pohja Joker, väri S431 Delft ja kirjaimet Joker A-perusmaali.
Kakkupaperi on laminoitu pöydän pintaan maalilla. Kakkupaperista kannattaa irrottaa vain yksi kerros laminointityöhön, jotta paperi ei vedä ryppyyn. Pöytä on maalattu kiiltävällä Helmellä, väri Y498 Tussi.
PITSIÄ PINTAAN
Pitsikuvio ja vanhat käsityöt innoittavat maalauspuuhiin. Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista löytyy usein käyttökelpoista materiaalia pikkurahalla. Hylätyistä tekstiileistä maalaustyöhön kelpaavat myös ne, joissa on tahroja tai muita elämän jälkiä.
Teksti: Marika Raike Kuvat: Martti Järvi
P
itsiä voi laminoida suoraan seinän tai kalusteen pin taan, jolloin pitsikuvio jää kolmiulotteiseksi. Muo vi tai paperisablonin leikkaaminen pitsimäiseksi vaatisi valtavasti työtä, ja siksi pitsiä kannattaa käyttää myös sa blonina, kun halutaan hienosyistä kuviota. Etenkin Tunto Hienon kanssa pitsi toimii sablonina hienosti. Jos pitsiä käytetään sablonina maalien kanssa, sen pitää olla verrattain ohutta. Struktuuripinnoitteen, kuten Tunto Hienon kanssa voi käyttää paksumpaakin pitsiä. Pitsi kan nattaa kohdistaa ja kiinnittää seinään ennen maalausta Tikkurilan Sabloniliimalla tai muulla tarraliimalla. Tunto Hieno kannattaa levittää pitsin päälle muovisella tapetti lastalla. 18
Laminoitaessa pitsiä suoraan seinäpintaan kiinnityk seen voi käyttää Ässätexliimaa, muuta tapettiliimaa tai pohjamaalia. Pelkällä Varmapohjamaalillakin homma onnistuu.Täytyy kuitenkin olla tarkkana ja käyttää riittä västi maalia, jotta pitsi tarttuu alustaan kunnolla. Suureen mittakaavaan projisoitu pitsikuvio voi olla hie no sisustuselementti. Vanhat ristipistotyöt kopioituna suureen mittakaavaan tuovat käsityöperinteen mukavas ti maalattuun muotoon. Valitse ristipistokuvio, kopioi se kalvolle, heijasta suoraan seinään ja maalaa.
Teos: Susanna Alanne, Monoceros And Ursa Minor
Teos: Juho Helsten, Orangutan
Katu täynnä väriunia
Teksti: Pauliina Seppälä Kuvat: Satu Kettunen
H
elsingin katukuva täyttyy rakennustyömaista. Ne on yleensä peitetty korkeilla vaneriseinillä. Kolme visuaalista helsinkiläisnaista, toimittaja Pauliina Seppälä, urbaanin ympäristön tutkija Kavita Gonsalves ja taidekasvattajakuvittaja Satu Kettunen päättivät hankkia seinät täyteen taideteoksia. Idea nimeltä "multicoloured dreams" laskettiin liikkeelle kesäkuussa 2010, ja itsevarmasti ryhmä ilmoitti projektin sa elosyyskuun vaihteen Helsinki Design Weekin ohjel mistoon. Tuli kiire, kertoo Pauliina Seppälä. Projekti aiheutti jo kohua Facebookryhmänsä kautta, mutta lupia työ maaaitojen käyttöön ei vielä ollut, eikä hankkeella ollut minkäänlaista budjettia. Työryhmän iloksi luvat saatiin
kuitenkin nopeasti sekä Helsingin kaupungilta että työ maaaitojen omistajilta, ja ihan Helsingin keskustan pa raatipaikoille: Eduskuntatalon, Makkaratalon, Stockman nin ja Kluuvin työmaaaitoihin. Projekti tarvitsi enää tarvikkeet. Mukaan liittyi nuoria ku vittajia, jotka suunnittelivat isoja, monen vanerilevyn ko koisia upeita teoksia. Tikkurila toimitti taiteilijoille Vinhaa, joka on tarkoitettu ulkokäyttöön puupinnoille. Lähdettiin perusväreistä: kylmät ja lämpimät siniset, keltaiset ja pu naiset sekä reilusti valkoista ja mustaa. Taiteilijat sekoitti vat lopulliset värit paikan päällä. Osa heistä käytti lisänä spraymaaleja ja taiteilijoille tarkoitettuja akryylivärejä. Isokokoisia ja värikkäitä teoksia on nyt ympäri keskus taa, ja ne ovat ilahduttaneet niin turisteja kuin paikallisia. 19
OVATKO PUUTARHAN VÄRIHARMONIAT KOHDALLAAN?
PUUTARHAN UUSIMMAT IDEAT JA VÄRIT MARKETANPUISTOSSA
Teksti: Marika Raike Kuvat: Pirkko Merisalo
I
deapihat on Espoon Marketanpuiston uusi näyttelyosasto, joka luo suuntaa ja tarjoaa ideoita puutarhan värien, muo tojen ja materiaalien yhdistelemiseen. Puutarhaharrastuksen edelleen yleistyessä yhä useammat kaipaavat vinkkejä ja ideoita eri elementtien yhdistelemiseen. Ideapihat ovat syntyneet Tikkurilan, Kekkilän, Lemminkäisen, Puutarha Tah vosten ja Kotipuutarhalehden yhteistyönä. Pihoilla on nähtävissä koko puutarhan väripaletti kasveista maalattuihin suurikokoisiin julkisivuvärimalleihin. Uusi osasto sijaitsee infopistettä vastapäätä. www.ideapihat.fi
20
KESTÄVÄÄ MAISEMATAIDETTA TIKKURILAN TUOTTEILLA
Kemin kaupunki kirkastaa mielikuvaansa julkisen tilan taiteella, joka näkyy myös niille, jotka pyyhältävät moottoritietä pitkin kaupungin ohi. Tikkurila oli mukana mielenkiintoisessa designprojektissa, jossa moottoritiesiltaa elävöitettiin valoportilla.
Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Kati Leinonen
M
aisemasuunnittelu tekee ohi tusteistä ajatusten herättäjän. Tämän voit kokea Kemissä. Yli 30 met riä leveä Valoporttiteos sijoitettiin Kemin keskustaliittymän siltaraken teeseen E18moottoritielle. Liikenne virasto ja Lapin ELYkeskus halusivat tuottaa autoilijoille elämyksiä sekä myönteistä mielikuvaa Kemin kau pungista. Taide tarjoaa hyviä keinoja mielen kiintoisen väyläympäristön suunnit teluun, kertovat väyläilmeprojektia johtanut suunnittelutoimisto WSP:n muotoiluyksikön päällikkö Mari Siiko nen ja kuvanveistäjä Marjukka Korho nen. Haluttu ja kestävä värisävy lakkaefektillä Valoporttiteoksen valmisti valaisin pylväisiin erikoistunut Tehomet Oy. Teos koostuu Exel Composites Oyj:n valmistamista komposiittiputkista, jotka on pintakäsitelty Jäänsininen III lakkaefektisävyllä. Teoksen valooh jausyksiköllä voidaan tehdä tuhansia valaisuvariaatioita. Öisessä moottori tiemaisemassa teos näkyy kilometri en päähän ja tuo raikasta valoa myös sillan alle.
Tikkurilassa putkien pintakäsittely ratkaisun suunnitteli Application Engineer Mårten Juslin. Hän sanoo, että tehtävä ei ollut niitä helpoimpia. Sijoituspaikka on vaativa, ja teoksen on toimittava näyttävänä ympäristö taiteena päivän ja vuoden ympäri. Kemin korkeudella luonnollisesti lämpötilan vaihtelu on vuoden mit taan rajua, mutta sitäkin enemmän ulkona olevia pintoja rasittavat au ringon UVsäteily ja liikenteen aihe uttama likaantuminen, Mårten Juslin kertoo. Kehitimme valopylväitä varten Temadursarjasta lakkaefektin, jolla saimme aikaan halutun vaikutelman. Sävytetty polyuretaanilakka tarttuu hyvin ja muodostaa valoa läpäisevän väripinnan. Aikaisemmin samantyyp pistä vaikutelmaa on luotu karamelli lakoilla tai jopa kaukaisesti Alvar Aallon huonekaluissaan käyttämillä maitolakoilla. Valoputkien sileä pinta minimoi likaantumisen. Putket pestään vain kerranpari vuodessa ei moottori tiellä enempään ole mahdollisuuksia kaan.
Valoportti pohjoisen olosuhteisiin Auringonpaisteella putki tuottaa jäänsinistä metallista hohtoa, ja yöllä putki valaisee ympäristön taianomai sesti. Kemin maisemaarkkitehtuuri on tehnyt rohkean avauksen kaupun gin mielikuvan kehittämiseksi. On nistunut lopputulos vaati huolellista yhteistyötä. Testasimme efektisävyn valon läpäisykyvyn huolellisesti tiimiin kuulu neiden muotoilijoiden, arkkitehtien, valosuunnittelijoiden ja valmistajan kesken ja uskomme että valittu si ninen sävy kuvastaa ja kestää myös vaativaa pohjoista ilmastoa, Juslin va kuuttaa. Samaa lakkaefektiä on käytetty ai kaisemmin sisustusratkaisuissa, kuten elokuvateattereiden ja useiden ris teilyalusten sisustuslevyissä, sekä Lin nanmäen huvipuistossa. Kunnianhimoiset suunnittelijat antavat tarkan ohjeistuksen mitä ha kevat ja vaativat tinkimätöntä laatua ja erikoisia sävyratkaisuja. Sillä tavalla myös oma osaamisemme kehittyy jatkuvasti, kun toteutamme näitä eri koisprojekteja, Mårten Juslin koros taa.
21
Maalausten perusidea pelaavista ihmisistä löytyi nopeasti, samoin valkoisen ja harmaan eri sävyihin perustuva värimaailma, Hannamari Vahtikari muistelee.
LOPPUPELEISSÄ YHTEISTYÖ RATKAISEE
Teksti ja kuvat: Heikki Rautio
P
ehmeä hiekka pöllähtää, kun hi kinen pelaaja syöksyy lentopalloa kohti. Hetkessä pallo jatkaa matkaan sa takaisin verkolle, kunnes se tö mähtää iskulyönnin voimasta vasta puolen pelaajien ulottumattomiin. Joakim Knutar myhäilee tyytyväisenä onnistunutta torjuntaa ja iskua. Vaik ka tämä ottelu ratkesikin tähän, pe laajien venymistä voi ihastella Biitsi. fi Areenan seinämaalauksissa milloin tahansa. Helmikuussa 2010 Biitsi.fi Areena ja Tikkurila esittivät suunnittelukutsun Aaltoyliopiston Taideteollisen korkea koulun opiskelijoille. Tehtävänä oli suunnitella seinämaalaukset Salmi saaren liikuntakeskukseen tulevaan rantalentopallohalliin. Haasteeseen 22
tarttuivat graafisen suunnittelun opiskelijat Johannes Rantapuska, Hannamari Vahtikari, Martin Marto nen ja Tuukka Koivisto. Tilaajan toiveissa oli saada tilaan ajaton ja kestävä teos. Emme halunneet seinille värikäs tä palmumaisemaa, jollaisia olin näh nyt monissa beachvolleyballhalleissa Saksassa, vaan jotain joka olisi silmäl le vähän helpompaa, selittää Biitsi.fi Areenan seinämaalausprojektin puu hamies Joakim Knutar. Suunnittelupalavereissa pyöriteltiin ideoita hiekkadyyneistä, topografisis ta kartoista ja lämpökameralla kuva tuista ihmisistä. Maalausten perusidea pelaavis ta ihmisistä löytyi nopeasti, samoin
valkoisen ja harmaan eri sävyihin pe rustuva värimaailma, Hannamari Vah tikari muistelee. Lopullisessa suun nitelmassa hyökkääjää, puolustajaa ja pelinrakentajaa esittävät hahmot saivat kukin oman seinänsä. Hahmoihin haettiin rantalento pallon pelaajille ominaisia asentoja. Mukaan saatiin vielä lajille ominaista kehollisuutta ja anatomiaakin, toteaa Johannes Rantapuska. Projektin mittakaava paljastui neli kolle lopullisesti vierailulla rakennus työmaana olleeseen liikuntakeskuk seen. Rantalentopallohallin suuri koko hätkäytti. Vasta hallin valtavat seinäpinnat nähtyämme ymmärsimme maalaus ten todellisen koon. Samalla aloimme
Maalaushaasteeseen tarttuivat graafisen suunnittelun opiskelijat Johannes Rantapuska, Hannamari Vahtikari (kuvassa), Martin Martonen ja Tuukka Koivisto.
Ennen kuin lattian peittävä hiekkakakku levitettiin paikalleen, seinät saivat kuivua rauhassa useamman päivän.
miettiä myös ekonomisia tapoja to teuttaa ne, Johannes Rantapuska ker too. Maalauksen suuri koko toi oman twistinsä niin värien valintaan, maa laustekniikkaan kuin kuvaaiheen ja sen taustan väliseen toteutukseenkin. Tikkurilan puolesta opiskelijoita oli opastamassa sisustussuunnittelija ja erikoismaalari Sonja Ikonen. Sonjan kanssa teimme koemaala uksen oikeiden sävyjen löytämiseksi. Koemaalauksessa osa valitsemistam me sävyistä osoittautui isoina pintoi na liian tummiksi, joten vaihdoimme ne muutaman asteen vaaleampiin sävyihin, Hannamari Vahtikari kertoo. Maalausteknisesti monimetrisinä venyvät pelaavat ihmishahmot olivat haastavia. Tasaisten maalipintojen sijaan val
miiksi orgaaniset hahmot sallivat tai oikeastaan vaativat elävän maalaus jäljen, Hannamari toteaa Seinien maalausurakka vei kaikki aan 12 päivää. Aluksi teimme käsin luonnok sia, jotka skannattiin ja viimeisteltiin tietokoneella. Ääriviivapiirros heijas tettiin videotykillä hallin seinille, joi hin ne siirrettiin lyijykynällä, Hanna mari kertoo. Työn etenemisjärjestys oli mie titty tarkkaan etukäteen. Maalaus suunnitelma tulostettiin maalareille A4kokoisiksi sivuiksi, joihin oli väri koodein merkitty mikä sävy ja maali kuuluvat maalauksen mihinkin koh taan. Maalarien huolellisuus oli koetuk sella, kun piti muistaa Luja ja Lumi
maalien kuivumisajat. Maalatessamme etenimme suu rista pintaaloista pienempiin ja tum mista sävyistä vaaleampiin, Johannes kertoo. Väripinnat rajattiin toisistaan maalarinteipeillä, joiden poistamisen jälkeen reunat siistittiin vielä sivelti mellä, Hannamari täydentää. Haasteista huolimatta maalaus urakka saatiin onnellisesti päätökseen ennen huhtikuussa pidettyjä avajai sia. Ennen kuin lattian peittävä hiek kakakku levitettiin paikalleen, seinät saivat kuivua rauhassa useamman päivän. Biitsi.fi Areena on Salmisaaren liikuntakeskuksessa, Energiakatu 3, Helsinki. www.biitsi.fi 23
Pinnat puhtaaksi ja homeet pois täsmätuotteilla
Teksti: Pirjo Ahola Kuvat: DMP ja Päivi Viita
24
J
ulkisivujen ja aitojen pinnoille kerääntyy likaa ilmasta ja roiskeina. Likaiset pinnat ovat ikävän näköisiä, mutta sen lisäksi mikrobit kuten homeet ja levät elävät ja lisään tyvät tällaisissa pinnoissa. Mikrobit eivät heikennä alusta materiaalin kuten puun, kiviaineksen tai muovin lujuutta, mutta ne pilaavat pinnan ulkonäköä. Homeet käyttävät likaa ravintonaan ja aiheuttavat pintojen värjäytymistä. Homeet yleensä pilkuttavat pinnan harmahtavaksi, levät puolestaan kattavat pinnan vihreänä mattona. Homeet pitävät lämpimän kosteista ja varjoisista olo suhteista. Siksi ne viihtyvät hyvin räystäiden alla ja poh joisseinillä. Rakenteiden lähellä oleva kasvusto luo otol liset olosuhteet homesienille. Jos esim. vaahteroista tai koivuista valuu makeaa nestettä seinille, homeet leviävät nopeasti ja runsaina näiden ravinteiden pinnoilla. Puiden makeat nesteet ovat tahmeita ja voivat kiinnittyä tiukasti puun pintaan, joten puhdistukseen voidaan tarvita teho kasta harjausta pesuainekäsittelyn lisäksi. Pintasienten määrä vaihtelee vuosittain, koska niiden esiintymiseen vaikuttavat lämpötila ja kosteusolot. Läm pimän ja kostean syksyn ja talven jälkeen rakenteiden pinnoilla on odotettavissa runsaasti homeita. Uudesta puualustasta voi kosteuden mukana kulkeutua maa lin läpi vesiliukoisia ravinteita, jotka toimivat aivan kuin elatusalustana homeille ja saavat ne leviämään nopeasti laajoille alueille. Leviäminen on usein vielä epätasaista, jolloin jotkut laudat voivat olla aivan homeen peittämiä ja toiset puhtaita. Pese tai desinfioi Joskus saattaa käydä niin, että pinnoille suotuisissa olois sa ilmestyneet homeet häviävät tai peseytyvät itsestään
pinnoilta. Usein kuitenkin tarvitaan pesua. Pintoja puhdis tettaessa peseytyvät pois myös mikrobit, joko osittain tai kokonaan. Samalla mikrobeille suotuisat elinolosuhteet huononevat, kun ravinto vähenee ja ympäristö muuttuu. Pesutapoja on periaatteessa kaksi: pesu tai desinfiointi. Pesussa pinta käsitellään pesuainepitoisella vedellä, joka poistaa epäpuhtaudet pinnalta. Tähän tarkoitukseen on kehitetty Tikkurilan Huoltopesu. Puhdistusainekäsittelyn jälkeen pintaa ei tarvitse huoltomaalata. Jos homeet tai levät eivät ole pestävissä pois pelkällä pesuaineliuoksella, pinta pitää desinfioida. Mikäli ho mehtunut pinta joka tapauksessa on tarkoitus huolto maalata, suosittelen pinnan pesua desinfiointiaineella. Tikkurilan täsmätuote tähän tarkoitukseen on Homeen poisto. Homeenpoistokäsittelyn jälkeen pinta pitää aina huoltomaalata, koska käsittely vaikuttaa maalipinnan suojausominaisuuksiin. Lisätietoa saat Ratuohjekortista 850333 tai KHkor tista 9000421 Homeenpoistopesu. Ohjeessa kuvataan puisten, metallisten tai kiviaineisten rakennusosien maalipintaan tarttuneiden mikrobikasvustojen poistoa liuosmaisilla pesuaineilla tai poistamiseen soveltuvalla suojaaineella. Ohjeessa käsitellään myös homehaitan arviointia, työn suunnittelua ja toteutukseen liittyviä työturvallisuustehtäviä sekä käytettäviä materiaaleja ja kalustoa. Ohje on laadittu yhteistyössä Rakennustieto säätiön, Talonrakennusteollisuus ry:n, Suomen Maalari mestariliitto ry:n ja Väriteollisuusyhdistys ry:n kanssa. Yksityiskohtaiset huoltopesu ja homeenpoistokäsittely ohjeet löytyvät tuotteiden etiketeistä ja tuoteselosteista. Tuoteselosteet ovat luettavissa netissä www.tikkurila.fi.
25
PIGROL ZEN ja pintakäsittelyn taito
Tikkurila tuo tänä keväänä Suomen markkinoille puupintojen käsittelyyn tarkoitetun Pigrol® Zen-tuotesarjan, jossa moderni luonnonmukaisuus ja zeniläinen estetiikka yhdistyvät perinteiseen keskieurooppalaiseen pintakäsittelyosaamiseen. Zen-tuotesarja tulee Tikkurilan saksalaiselta tytäryhtiöltä Pigrolilta, jolla on pitkät perinteet erityisesti puupintojen suoja-aineiden valmistajana.
Teksti: Marja Koivusaari ja Pia Hämäläinen Kuvat: Martti Järvi ja Keijo Piispa
26
K
oko tuotesarja jalostetaan luon non omista kasviöljyistä ja va hoista, jotka auttavat säilyttämään puun luonnolliset hyvät ominaisuu det pitkään. Zentuotesarjassa on neljä erilaista, erilaiseen tarkoituk seen sopivaa tuotetta. Zen Petsivaha, väriä ja suojaa kalusteille ja suurille puupinnoille Suurilla puupinnoilla, kuten seinien ja kattojen puupaneeleilla, luon nollinen hengittävyys eli hyvä vesi höyrynläpäisevyys on olennaista, sillä puupinnat toimivat sisätiloissa kosteuden tasaajina. Pintakäsittely vesiohenteisella Zen Petsivahalla suojaa puuta likaantumiselta ja kos teudelta mutta jättää pinnan luon nollisen hengittäväksi. Zen Petsivahan sisältämä karnauba vaha on paitsi luonnontuote, myös kovempi kuin esimerkiksi monelle tutumpi mehiläisvaha. Petsivaha sopiikin seinäpintojen lisäksi kalus teiden, ovien ja ikkunoiden ym. ku lutukselle alttiina olevien pintojen käsittelyyn. Se on käyttäjäystävälli nen ja turvallinen M1luokiteltu tuo te. Petsivaha tuo myös visuaalista ulottuvuutta harkitun hillityllä väri valikoimallaan. Se onkin sarjan ainoa värillisenä myytävä tuote. Värivalikoi ma koostuu yhdeksästä luonnonlä heisestä valmisväristä ja värittömäs tä Petsivahasta. Väritön Petsivaha jättää puun värin neutraaliksi, eli se
ei syvennä puun väriä kuten öljykä sittely. Mitä useamman kerroksen Petsivahalla tekee, sitä enemmän vahaa jää pintaan, jolloin pinnasta tulee kiiltävämpi ja vahamaisempi sekä väristä peittävämpi. Seinä ja kattopinnoille riittää yleensä yksi ohut käsittely. Lempeä Zen Unikkoöljy leikkuulaudoille ja puukauhoille Zen Unikkoöljy on puhdas luon nontuote, joka on tehty unikonsie menistä puristamalla. Unikkoöljy on 100prosenttinen kuivuva kasviöljy, joten sitä voi turvallisesti käyttää elintarvikkeiden kanssa kosketuk siin joutuville pinnoille. Öljy imeytyy täysin puuhun ja suojaa pintaa kos teudelta ja likaantumiselta. Puuhun imeytyvä öljy on helppo levittää ja uusia aina tarpeen vaatiessa. Unikkoöljy syventää öljyjen ta paan puun omaa väriä, mutta sen sävy ei ole yhtä kellertävä kuin esim. pellavaöljyssä. Kestävä Zen Työtasoöljy puutasoille keittiöissä ja kylpyhuoneissa Zen Työtasoöljy on luonnonöljyjä sekä karnauba ja kandelillavahaa sisältävä öljy. Se on kehitetty mas siivipuisten tasojen pintakäsittelyyn keittiöissä ja kylpyhuoneissa, mis sä pinnat joutuvat alttiiksi erilaisil le ruoka ja kemikaalitahroille. Sillä on matala liuotepitoisuus, erittäin
hyvä kemikaalien kestävyys ja hyvät työstöominaisuudet. Työtasoöljy imeytyy puuhun ja antaa likaa, tahroja ja vettä hylkivän suojan. Säännöllisesti käsitelty pinta pysyy pitkään hyvännäköisenä. Se on myös helppo pitää puhtaana ja käsitellä tarvittaessa uudestaan. Imeytyvät öljyt syventävät kau niisti puun omaa väriä. Liuotteeton Zen Mehiläisvahaöljy, kevyt luonnollinen suoja puulle Zen Mehiläisvahaöljy on täysin liu otteeton, puhtaista kasviöljyistä ja mehiläisvahasta valmistettu puu pintojen käsittelyaine. Siksi se sopii erityisen hyvin esimerkiksi lasten puisten leikkikalujen käsittelyyn. Se antaa kevyen suojan myös muille puupinnoille seinistä kalusteisiin ja koristeesineisiin. Miellyttävän tuok suinen Zen Mehiläisvahaöljy imey tyy hyvin puuhun ja tekee siitä kau niin silkinhimmeän korostaen aidon puun luonnollista tuntua. Öljyissä itsesyttymisvaara Työtasoöljyä ja Unikkoöljyä käytet täessä on muistettava niiden itse syttymisvaara: tuotteiden kostutta mat rievut ja trasselit tai tuotteiden hiontapöly voivat syttyä itsestään, joten ne on säilytettävä vedellä kos tutettuna ennen hävitystä, kuivatta va ulkona tai poltettava välittömästi.
Zen Petsivaha
· Vesiohenteinen · Sisältää luonnonvahaa · 10 vakioväriä · Käyttökohteet: huonekalut, seinä ja kattopaneelit, ovet ja ikkunanpuitteet · Antaa kevyen suojan koste utta ja likaantumista vastaan
Zen Mehiläisvahaöljy
· Liuotteeton · Sisältää luonnonöljyjä ja mehiläisvahaa · Käyttökohteet: huoneka lut, seinä ja kattopaneelit, leikkikalut · Antaa kevyen suojan koste utta ja likaantumista vastaan
Zen Unikkoöljy
· 100-prosenttinen luonnon öljy · Soveltuu elintarvikekoske tukseen · Käyttökohteet: leikkuu laudat, puuastiat ja puiset keittiötyövälineet, leikkikalut · Antaa kevyen suojan koste utta ja likaantumista vastaan
Zen Työtasoöljy
· Liuoteohenteinen · Sisältää luonnonöljyjä ja vahoja · Käyttökohteet: keittiöiden ja kylpyhuoneiden massiivi puiset tasot · Antaa hyvän suojan kosteut ta ja likaantumista vastaan
27
PUURAKENTAMINEN
tuo kiinnostavia tehtäviä myös maalareille
Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Teemu Lahtinen
Metsähallituksen Pilke-toimitalo Rovaniemellä osoittaa, että moderni toimistorakennus voidaan rakentaa myös puusta. Pintakäsittelyissä haettiin sekä tarkoituksenmukaisuutta että visuaalista näyttävyyttä.
P
ilkkeessä, Metsähallituksen uudes sa toimitalossa Ounasjoen rannal la, on riittänyt vieraita. Talo valmistui lokakuussa 2010, mutta se oli maan kuulu jo ennen sitä. Monissa ammat tilehtien artikkeleissa nähtiin, että se osoittaa kuinka Suomestakin löytyy korkean lisäarvon puurakentamisen osaamista. Pilke on upea 5 600 neliömetrin toimisto 135 hengelle. Talon 650 neliömetrin laajuisessa näyttelytilassa
esitellään pohjoisten metsien kestä vää käyttöä. Mielenkiintoista on sekin, että nelikerroksisen puurakennuksen hiilijalanjälki on pienempi kuin vas taavan teräs tai betonirakennuksen. Rakennuksen arkkitehti ja pää suunnittelusta vastaa Artto Palo Rossi Tikka Oy, joka tunnetaan muun mu assa Lahden Sibeliustalosta. Pintakäsittelyt toteutti Kari ja Antti Laitilan Maalausliike Laitila. Tehtävät vaihtelivat rakennusmaalauksesta pa
losuojaukseen sekä talon sisäilmeen luoviin vihreisiin sisustusmaalauksiin. Toimitalo ja matkailukohde samassa tilassa Pilketalo on luontoihmisten mark kinapaikka. Metsähallituksen työn tekijöiden ja vieraiden lisäksi kesästä lähtien talossa kuhisee taaja matkai lijoiden virta, joka tutustuu metsien monimuotoisuudesta kertoviin näyt telyihin.
Pilke-talon näyttelytila on pohjakerroksessa, avoimen keskustilan pohjalla. Tomi Heino Tikkurilasta (vas.), Metsähallituksen Heikki Hepoaho ja pintakäsittelyistä vastannut Kari Laitila ihailevat avaran tilan näkymiä.
28
Tumma Pilke-talon fasadi ja vaalea Arktikum yhdistyvät ja erottuvat. Molemmilla on luonteensa. Maalatun pinnan ja puun sävyjen vaihtelu raikastaa ja avartaa Pilkkeen sisätilaa.
Näyttelyarkkitehti Heikki Hepoaho odottaa, että Pilke saavuttaa aika pian saman kävijämäärän kuin viereinen Arktikum eli Lapin maakuntamuseo ja Lapin yliopiston Arktinen keskus. Tavoitteena on, että matkaili jat käyvät molemmissa kohteissa ja kokemukset täydentävät toisiaan. Uskon, että talon maine ja rakenta mistapa lisäävät mielenkiintoa näyt telyihimme, Hepoaho veistelee. Puulla ja värillä luotiin yksityiskohtia Näyttelytilan lattialta, Pilkkeen pohja kerroksesta on yli 20 metriä avoin tila aina sisäkattoon saakka. Lattia on la dottu 20senttisistä kakkosnelosen pätkistä, ja se muistuttaa entisaikais ten verstaiden ja työtilojen lattioita. Näyttelytilan takaseinässä on koko korkeuden mittainen vihreiden maa likaistojen teos kuin korkeana kas
vavan metsän vertauskuvana. Kari Laitila kertoo, että hellekesälle 2010 osui muun muassa sisäkaton palosuojaus ja monia muita sisätöitä. Kyllä oli kuumaa varsinkin tuolla katonrajassa, mutta illalla ilma viileni ja päivää oli mukava jatkaa, Kari nau rahtaa. Suurin urakka tehtiin kuitenkin Lai tiloiden verstaalla kaupungin ulko puolella. Pitkää puutavaraa tuli rek kakuormittain palosuojaukseen ja pintakäsittelyyn. Siellä pystyimme tekemään te hokasta sarjatyötä kuutio toisensa perään. Työmaalle tuotiin sitten käsi teltyä tavaraa justontime periaat teella, sitä mukaa kun tarvittiin, Kari Laitila selvittää. Työmaana Pilke oli erittäin hyvin johdettu. Selvä järjestys työvaiheiden mukaan, helppohan siinä on oma osuutensa tehdä, hän korostaa.
Modernit ratkaisut myös pintakäsittelyissä Lapin puusepät tietävät, että pa ras kalustemänty saadaan arktisista mäntymetsistä, joissa vuosisadan hitaasti kasvanut puu on kovaa, puh dasta ja tiukkasyistä. Tuleva Pilkenäyttely kertoo kestä vistä ja ympäristöystävällisistä puu ja paperituotteista ja monista muista metsäluonnon kestävän käytön ja nautinnan tavoista. Kestävän työn periaatteita toteutettiin pintakäsitte lyissäkin. Teemaan sopii, että aina kun mahdollista, pintakäsittelyaineet oli vat vesiohenteisia. Halusimme Pilk keeseen uusimpia ratkaisuja, sanoo Heikki Hepoaho. Kyllä tämä nykyinen tuotekehitys on ollut iso edistysaskel. Terveyttä ja turvallisuutta lisäävät muutokset tekevät koko ammatista houkuttele vamman, vahvistaa Kari Laitila.
faktat
Pilke-talo Rovaniemellä · Omistaja: Metsähallitus · Pinta-ala: 5 600 neliömetrin toimistotilat ja 650 neliömetrin näyttelytila · Tilavuus: 31 500 kuutiometriä · Työtilat 135 työntekijälle · Suunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy · Maalaustyöt: Maalausliike Laitila · Julkisivu on käsitelty luonnonöljypohjaisella, vesiohenteisella Valtti Akvacolor -kuullotteella. Se suojaa puuta hidastamalla kosteuden imeytymistä sekä home- ja sinistäjäsienten leviämistä. Lisäksi se hidastaa kosteuden ja auringonvalon vaikutuksia. Sisäseinissä ja -katoissa on käytetty perusmaalina vesiohenteista Siroplast-tuotesarjaa. Väritehosteseinissä on käytetty silkinhimmeää Joker-akrylaattilateksimaalia.
29
LISÄÄ TILAA LAPIN TAITEELLE
Rovaniemen Kulttuuritalo Korundi avaa ovensa toukokuussa mittavan saneeraus- ja laajennusprojektin jälkeen. Rakennus yhdistää kollaasina 1930-luvun, 1980-luvun ja 2010-luvun tyylejä ja värejä.
Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Teemu Lahtinen
Uusi näyttelytila on valmis. Hilkka Liikkasen kanssa tunnelmaa arvioi Juhani Pallasmaan toimistosta arkkitehti Mika Väisänen.
L
apin sodasta Rovaniemellä selvisi vain muutama ra kennus. Yksi niistä, postiautovarikko, on saanut mon takin uutta elämää. Tarinan mukaan sodan jälkeen taloa laajennettiin kaupungilta raunioista kerätyillä tiilillä. Sei nät näyttävätkin paikoin rosoisilta, vapaalla kädellä teh dyiltä, ja ikäistään vanhemmilta. 1986 arkkitehti Juhani Pallasmaa suunnitteli taloon Rovaniemen taidemuseon tilat Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoituskokoelmalle. Museo omistaa huomat tavan kokonaisuuden suomalaista nykytaidetta. Teokset kiertävät omien näyttelyiden lisäksi ahkerasti maailmalla. Suositun museon laajennuksen arkkitehtuurisuunnittelu toteutettiin saman säätiön tuella 20092011. Rakenta misurakkaan kaupungin kiinteistöyhtiö sai EUtukea. Nyt taidemuseo saa lisää näyttelytilaa sekä työpaja ja palvelutiloja. Uudisrakennuksessa sijaitsee Lapin kamari orkesterin 340paikkainen sali, Liikkanen kertoo. Pallasmaa suunnitteli myös laajennuksen. Hän halu si suunnittelussaan kunnioittaa talon monia vaiheita ja käyttötarkoituksia. Rakennus on kuin kollaasi kaupungin historiasta. Van ha saa näyttää vanhalta ja uusi saa erottua. Karhea ja ele 30
gantti vuorottelevat 1930luvun punatiilen jatkaja on uudisrakennuksen teräsverhous, joka ruostuu punarus keaksi parissa vuodessa, hän sanoo. "Kyllä taidemuseoissakin saa väriä olla" Juhani Pallasmaa kaipaa enemmän aineen ja värin tun tua uusiin taidemuseoihin. Kovin usein tehdään pelkästään valkoisia ympäristöjä ja haluan kysyä miksi. Korundissa hän halusi tuoda kuvataiteen ja musiikin lähelle toisiaan. Konserttisalin sivuseinille tilattiin taiteilija Jorma Hautalalta värisyvennykset, joiden sävyjä Pallas maa nimittää visuaaliseksi musiikiksi. Konserttisali on kuin soitin, ja sävyt vaihtuvat salin ta kaosan tummista etuosan lämpimiin väreihin. Orkesterin sivustalla on valkoista, jotta soittaja voi keskittyä musiikkiin. Sävysarjan sekoittaminen onnistui hyvin ja liki kerralla, Pallasmaa kiittelee. Harvinainen kohde innostaa Maalausliike Laitilan toimitusjohtaja Kari Laitila on koke nut yrittäjä. Karin ja hänen veljensä Antin urakat työllistä
vät viitisentoista maalaria Rovaniemellä ja muualla Pohjois Suomessa. Korundi on mielenkiintoinen talo, kaupungin vanhinta rakennuskantaa. Harvoin pääsee tekemään korjausraken tamista suojelukohteeseen. Piirustuksia ei kaikista osista ole ja yllätyksiin saa varautua, Kari Laitila kertoo työmaalla joulukuussa 2010. Uusien tilojen rakennusmaalauksen lisäksi taidemuseos sa ja konserttisalissa tehtiin joitakin erikoispintakäsittelyjä. Näyttelytilan katossa puupanelointi käsiteltiin Akvivax vahalla. Himmeä valkoinen katto sopii nyt sekä taiteen taustaksi että tarvittaviin ripustuksiin pienet reiät eivät erotu siitä, Kari mainitsee. Konserttisalissa on akustiikan takia tarvittu mielenkiin toisia pintakäsittelyitä. Salin tuolien alla oleva ilmakammio käsiteltiin märkätilan pinnoitteella, jotta se kaikuisi oikealla tavalla, hän jatkaa. Ammattilaiset käyttävät tietopalveluita Tikkurilan projektimyyntipäällikkö Tomi Heino tuntee poh joisen työmaat ja urakoitsijat, sillä hänen myyntialueensa kattaa Suomen pohjoisen puoliskon. Oma maalausalan ko kemus takaa realistisen kuvan asiakkaiden tarpeista. Myynnin lisäksi Tomin tehtäviin kuuluu runsaasti tietopal velua ja neuvontaa. Ammattikuntamarkkinoinnin uusia palveluita halutaan hyödyntää. Yrittäjien ammattiylpeys on kova, joten me netelmistä ja uusista tuotteista haetaan aktiivisesti tietoa. Osaaminen auttaa kilpailussa jokainen työ myy seuraa vaa, Tomi kertoo. Jään kyydistä Napapiirillä ja katselen huurteen koris tamalla lentoasemalla, kun Tomin perävalot häipyvät kaamokseen. Hän aikoo hurauttaa seuraavaksi aamuksi Ouluun perehtymään 1900luvun alun puutalojen korjaus maalausprojektiin. Korundin avajaisviikkoa vietetään 26.31.5.2011.
Sisäkaton Akvivax-käsittely antaa Korundin näyttelytilalle ajatonta avaruutta.
faktat
Kulttuuritalo Korundin saneeraus ja laajennus · Omistaja: Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy, vuokrattu Rovaniemen kaupungille. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1933. Rakennuksessa on toiminut Rovaniemen taidemuseo vuodesta 1986. Laajennuksen jälkeen tiloihin muuttaa myös Lapin kamariorkesteri. · Pinta-alaa laajennuksen jälkeen 5 300 m². · Saneerauksen ja laajennuksen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa, projektiarkkitehti Mika Väisänen · Pintakäsittelyt: Maalausliike Laitila · Käytetyt tuotteet: Korundin sisätiloihin erilaisille puupinnoille käytettiin himmeää ja vesiohenteista, nopeasti kuivuvaa Akvivax-puuvahaa. Tuote voidaan levittää siveltimellä, telaamalla tai ruiskuttamalla. Ilmakammioiden pinnoitteena käytettiin kaksikomponenttista vesiohenteista Akvacoat-epoksimaalia. Muuhun uudis- ja korjausmaalaukseen käytettiin Presto- ja Siroplast-ammattilaistuotesarjoja.
31
TUNNELMAA LUKSUSRISTEILIJÄÄN TIKKURILAN MAALEILLA
Teksti: Leena Koskenlaakso Kuvat: Ingrid Fiebank
C
elebrity Cruises varustamon ti laaman luksusristeilijä Celebri ty Eclipsen runkoa alettiin rakentaa Meyer Werft GmbH:n telakalla Saksan Papenburgissa vuoden 2009 alussa, ja alus luovutettiin tilaajalle heinä kuussa 2010. Laivan pääruokasalin sisustuksen toteutti suomalainen Me rima Oy Tikkurilan MEDhyväksytyillä tuotteilla. Celebrity Eclipsen pääruokasalin seinäelementit maalattiin matkustaja ja risteilyalusten sisustukseen erikois tuneen Meriman tehtailla Suomessa, ja viimeistelymaalaus tehtiin Papen burgin telakalla ruiskumaalausteknii kalla. Sisustustyöt kestivät syyskuusta 2009 toukokuun loppuun 2010.
Paloturvallisuusnormit täyttyvät vakiotuotteilla Laivasisustuksessa käytettävien pinta käsittelyaineiden tulee täyttää tiukat paloturvallisuusnormit, ja tällaiset tuotteet löytyvät jo Tikkurilan perus tuotevalikoimasta. Celebrity Eclipsen pääruokasalissa käytetyt Temadur tuotteet ovat EU:n laivanvaruste eli MEDdirektiivin vaatimusten mukai sia. Pääruokasali Moonlight Sonatan seinät maalattiin puolikiiltävällä Te madur 50 maalilla ja viimeisteltiin Te madur Clear lakalla, johon oli lisätty alumiinin ja kullan väristä helmiäistä sekä erikoisefektejä luovaa struktuuri ainetta. Temadurtuotteiden värisävyt ja efektit räätälöitiin varustamon toivei
den mukaisiksi tiiviissä yhteistyössä Meriman ja arkkitehdin kanssa. Pää ruokasalin käsittelyyn kului 3 000 lit raa maalia. Tikkurilan tuotteita käytti vät myös muut aluksen sisustustöihin osallistuneet alihankkijat. Visuaalisuus ja yksityiskohdat tärkeitä laivasisustuksessa Luksusristeilijöiden sisustuksen suunnittelu on aivan oma maa ilmansa, jossa visuaalisuus ja mieli kuvat ovat olennaisen tärkeitä. Va rustamot houkuttelevat asiakkaita luksusristeilyille internetistä löytyvillä upeilla valokuvilla ja kolmiulotteisilla perspektiivikuvilla, joiden perusteella matkustajat voivat jo etukäteen tu tustua laivojen sisätiloihin ja niiden
32
TIKKURILAN TUOTTEET suojaamaan Swedbank Arenaa
Tikkurilan ja Rautaruukin parikymmenvuotisen yhteistyön viimeisin saavutus on Tukholmaan rakennettava Ruotsin kansallisstadion Swedbank Arena. Ruukki toimittaa stadionin teräsrakenteet ja kattoelementit, ja ne maalataan Tikkurilan maaleilla, jotka ovat osoittaneet kestävänsä vaativia sääoloja sekä voimakasta kulutusta.
Teksti: Liisa Strann Kuvat: Ari Karjalainen
34
S
Arvokas referenssi Tikkurilalle Kaikki Ruukin Swedbank Arenaan val mistamat terästuotteet pintakäsitel lään Tikkurilan metalliteollisuustuot teilla Ruukin maalaamoissa ennen niiden lähettämistä asennettavaksi. Lisäksi tarvitaan paikan päällä tehtä vää viimeistelymaalausta, mikä työ maaoloissa ja varsinkin talvella vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Swedbank Arenan projektilla on merkittävä referenssiarvo Tikkurilal le. Stadion on ainoa laatuaan Skan dinavian markkinoilla, kertoo Key Account Manager Ari Karjalainen Tik kurila Oyj:stä. Maalaus sujunut hyvin Swedbank Arenan teräsrakenteiden pohjamaaliksi valittiin Temazinc 77 ja välimaaliksi Temacoat SPA Primer, joka on kehitetty erityisesti teräs rakenteiden maalaukseen. Maali kui vuu erittäin nopeasti, joten rakenteet voidaan viivytyksettä viimeistellä Te mathane 50 polyuretaanipintamaa lilla. Maalien ympäristöluokkavaati mukset tulivat Peabilta, mutta me itse pääsimme vaikuttamaan tekniseen ratkaisuun. Yhdessä Tikkurilan asian tuntijoiden kanssa arvioimme, mikä olisi kokonaistaloudellisesti järkevin vaihtoehto ottaen huomioon myös tehtaidemme vaatimukset ja ympä ristönäkökohdat, Haapoja sanoo. Swedbank Arena on niin mer kittävä ja suuri kohde valmistukses samme, ettemme halunneet kokeilla mitään uutta ja tuntematonta, vaan päätimme pysyä tutuissa ja toimiviksi todetuissa tuotteissa. Maalaukset aloitettiin vuoden 2010 heinäkuussa, ja lokakuuhun mennes sä oli vajaa puolet kokonaismäärästä maalattu. Maalaus on sujunut hyvin, ja olemme tyytyväisiä valitsemaamme maalausyhdistelmään. Monipuolista yhteistyötä Ari Karjalainen kuvailee valittuja kol mea maalityyppiä hyviksi havaituiksi ja turvallisiksi tuotteiksi. Maalien tuotekehityksessä on otettu huomioon nykyaikaisille maa lauslinjoille asetettavat vaatimukset. Maalit kuivuvat nopeasti ja ovat maa larin näkökulmasta helppokäyttöisiä. Maalaustyö sujuu jouhevasti, ja kaikki kolme maalikerrosta saadaan valmiik si yhden päivän aikana. Tästä koituu kustannussäästöjä, ja maaleista tulee hinnaltaan kilpailukykyisiä. Tikkurila ja Ruukki vaihtavat tiiviisti tietoa maaleilta vaadittavista omi naisuuksista, yhteistyö ulottuu lisäksi maalareiden kouluttamiseen. Ruukki huolehtii peruskoulutuksesta ja työ hön perehdyttämisestä. Tikkurilan edustajat käyvät vuosittain pitämässä muutaman päivän koulutustilaisuuk sia, joissa muun muassa tutustutaan uusiin tuotantoon otettaviin maalei hin. Ari Karjalainen, jolla on kokemusta maalaamon tuotantopäällikön tehtä vistä, korostaa maalin käytettävyyden merkitystä. Maalien ja maalauslinjojen ke hittämisessä pitää selvittää, millaisia ne ovat käyttäjän eli maalaustyötä tekevän kannalta. Maalareiden näke mykset ja kokemukset ovat tärkeitä ja jopa rahanarvoisia.
wedbank Arenan rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 lopulla, ja projektin odotetaan valmistuvan elokuussa 2012. Urakoinnista vastaa Ruotsin suurimpiin rakentajiin kuulu va Peab AB. Stadionista tulee Pohjoismaiden suurin, ja sinne mahtuu urheilu tapahtumiin 50 000 katsojaa ja kon sertteihin 65 000 kuulijaa. Monipuo lisen käytön mahdollistaa liikkuva katto. Jalkapalloottelut voidaan jär jestää taivasalla, mutta muita tapah tumia, kuten esimerkiksi konsertteja ja näyttelyjä, varten stadionista saa daan sisätila. Ruukki on sopinut Peabin kanssa hallin katon kantavien teräsrakentei den ja kattoelementtien toimittami sesta ja asentamisesta. Projekti on suurimpia, missä olemme olleet mukana, ja sen rahalli nen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Toimitamme stadionin teräsraken teet, joista merkittävä osa on erikois lujia teräksiä. Koko valmistusprosessi ja asennus työmaalla ovat omissa käsissämme, joten pääsemme näyt tämään osaamistamme laajasti, Ruu kin Project Manager Sampo Haapoja kertoo. Suomesta toimitettavat teräsrun got valmistetaan Ruukin Ylivieskan, Kalajoen ja Peräseinäjoen tehtaissa. Valmistus aloitettiin vuoden 2010 huhtikuussa, ja ensimmäinen erä toimitettiin vuoden 2010 syyskuun alussa, jolloin asennus pääsi käyntiin. Kattoelementit Ruukki valmistuttaa alihankintana Norjassa ja toimittaa niihin teräsmateriaalin.
faktat
Swedbank Arena, Tukholma · Teräsrakenteiden toimittaja: Rautaruukki Oyj / Ruukki Construction · Vaadittu kestävyysluokka (maalaus): C3-H · Käytetty maalausyhdistelmä: TP90-EPZn(R)EPPUR160/3-FeSa2,5 · Käytetyt maalit: 1. pohjamaali, sinkkiepoksimaali, Temacink 77 2. välimaali, epoksipohjamaali, Temacoat SPA Primer 3. pintamaali, polyuretaanimaali, Temathane 50
35
PUUKERROSTALORAKENTAMINEN tulevaisuuden trendi
Puukerrostalorakentamisella on kaikki edellytykset nousta vahvaksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi muiden rakennusmuotojen rinnalle, sekä nostaa puun ekologinen arvostus sille kuuluvalle tasolle. Kehitystä vauhdittavat ja tukevat puurakentamisen uusi lainsäädäntö, kysynnän voimakas kasvu sekä kestävät ja ympäristöystävälliset pintamateriaalit.
Teksti: Heidi Hirvelä Kuvat: Pauli Ingström, Maalausliike Repton Oy (kerrostalokuvat) ja Puuinfo Oy (Markku Viljakaisen kuva)
36
P
uutalorakentamisella on pitkät perinteet Suomessa, mutta ker rostaloissa puu materiaalina on vasta yleistymässä. Siihen ovat vaikutta neet muun muassa kysynnän kasvu, erinomaiset kokemukset KeskiEu roopassa ja päättäjien mielenkiinto ekologisempien asuinalueiden suun nitteluun. Puurakennusalan uusilla ympäristöystävällisillä ja kestävillä ratkaisuilla sekä oikein valitulla pinta käsittelymenetelmällä saadaan mer kittäviä etuja rakentamis ja huolto maalauskustannuksissa. Mielenkiintoa puukerrostalo rakentamiseen on herätelty jo vuo sia. Yhdyskunta ja väestörakenteen muutokset, ekologisten arvojen korostuminen sekä uudistuneet pa lomääräykset ovat vauhdittaneet puukerrostalojen kaavoitusprojektien suunnittelua ja kehittämistä kunnissa. Puulla on merkittävä rooli myös kor jausrakentamisessa, kun betoniker rostalojen julkisivuja elävöitetään tai rakennetaan lisäkerroksia. Puukerrostalorakentaminen yleistyy Puun käytön laajentuminen kerros taloihin tulee olemaan tulevaisuuden trendi myös Suomessa. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa poliitti nen myötätuuli ympäristövaatimus ten osalta, energiatehokkaampien asuinalueiden suunnittelu sekä kulut tajien mieltymykset. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen, tule vat näkymään kerrostaloasujien mää rän kasvussa, selvittää Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Asukaskyselyiden perusteella erityi sesti näkyviin pintoihin halutaan yhä enemmän puuta, joka koetaan mate riaalina miellyttävänä, ekologisena ja kauniina, jatkaa Viljakainen. Ekologiset arvot kasvussa Kuluttajien lisäksi myös puuraken nusalan yrittäjät ovat kiinnostuneita ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Puu rakennusmateriaalina on edul lisempaa moneen muuhun materi aaliin verrattuna. Entistä enemmän
kiinnitetään huomiota myös puu tuotteiden valmistus ja pintakäsitte lyprosesseihin, joissa suositaan vesi ohenteisia menetelmiä. Puu on uusiutuva luonnonmateri aali, joka on rakentamisessa todettu kestäväksi ja energiatehokkaaksi rat kaisuksi. Sillä on myös pienemmät ympäristövaikutukset ja alhaisemmat valmistuskustannukset kilpaileviin materiaaleihin verrattuna. Nämä ovat tärkeitä päätöksentekoon vaikuttavia argumentteja kartoitettaessa puun käytön mahdollisuuksia kerrostalo rakentamisessa. Uudet palomääräykset helpottavat rakentamista Tänä vuonna astuvat voimaan uudis tetut palomääräykset, jotka tulevat helpottamaan puukerrostalorakenta mista. Ne mahdollistavat entistä pa remmin puisen ulkoverhouksen käy tön betonirunkoisissa taloissa sekä uudis että korjausrakentamisessa. Jos perinteiseen lähiötaloon olisi aikaisemmilla palomääräyksillä halut tu puuta ulkoseiniin tai lisäkerroksia, se olisi vaatinut vesisammutusjärjes telmän. Erilaiset tutkimukset ovat kui tenkin osoittaneet, että puun käytöllä ulkoverhouksessa ei ole merkitystä paloturvallisuuden kannalta. Puuker rostaloista voidaan uusilla palomää räyksillä rakentaa jopa 8kerroksisia, selventää Viljakainen tulevia muutok sia Moderni puukaupunki -hanke Valtakunnallista Moderni puukau punki hanketta on viety eteenpäin jo 13 vuotta. Tällä hetkellä kyseessä on Puuinfon ja Oulun Yliopiston yh teinen hanke, jota myös maa ja met sätalousministeriö tukee. Tavoitteena on edistää puurakentamista inno vatiivisilla ja energiatehokkailla rat kaisuilla ja synnyttää uusia, viihtyisiä puukerrostalo ja pientaloalueita eri puolelle Suomea. Nyt haetaan sellaisia alueita ja puurakennuskohteita, joiden avulla teollisuus sekä muut yritykset pää sevät kehittämään puurakentamista
ja erityisesti toteutukseen soveltuvia puurakentamisjärjestelmiä, kertoo Vil jakainen. Tavoitteena on saada aikaan esimerkillisiä puisia kerros ja pien talokohteita. Hankkeita on menossa tällä hetkellä useita eri paikkakunnil la, ja uusia suunnitellaan jatkuvasti. Merkittävimpiä kohteita ovat Viikin Latokartanon puukerrostalokortteli ja Heinolaan rakennettava 5kerrok sinen puukerrostalo. Muita hankkeita on mm. Turussa, Saarijärvellä, Mikke lissä, Joensuussa ja Kouvolassa. Puuinfo Oy:n yhtenä tavoitteena on edistää puukerrostalorakentamis ta. Järjestämme vuosittain useita tapahtumia eri kohderyhmille. Ke vään 2011 aikana pidämme kuntien päättäjille, suunnittelijoille ja raken nusalan ammattilaisille 11 paikkakun nalla seminaareja, joissa kerromme puukerrostalorakentamisen uusista ratkaisuista ja määräyksistä ja en nen kaikkea innostamme ja kannus tamme uusiin puutalohankkeisiin. Päämääränä on saada puukerrosta lorakentamiselle 20 %:n markkina osuus vuoteen 2020 mennessä, täs mentää Mikko Viljakainen. Tikkurila on mukana Oulun, Kuopion, Lahden ja Lappeenrannan tilaisuuksissa ker tomassa puun suojaamisesta uudella ProHousepintakäsittelykonseptilla, joka tuo uusia mahdollisuuksia puu rakentamiseen. Oikealla materiaalilla ja pintakäsittelyllä pidemmät huoltomaalausvälit Pintakäsittely suojaa puuta sää rasituksilta vähentämällä auringon valon ja kosteuden vaikutuksia. Kun puun kastumista ja kuivumista vä hennetään, se halkeilee, elää ja kie routuu vähemmän. Mitä kuivempana puu pysyy, sitä vähemmän siinä kas vavat sienet, kuten homeet, sinistäjät ja lahosienet. Pintakäsittelyllä myös vaikutetaan ulkonäköön sekä sovite taan rakennus ympäristöönsä. Ulkoverhouksissa käytettävän puun pitää olla korkealaatuista ja tarpeeksi paksua, jotta pintakäsittelylle saa daan mahdollisimman pitkä huolto 37
maalausväli. Tänä vuonna valmistuu tutkimus 90luvulla rakennettujen puutalojen pitkäaikaiskestävyydestä. Alustavien tietojen perusteella tutkimuskohteet Viikissä ovat toimineet erinomaises ti. Tutkimustuloksilla tulee olemaan merkittävä arvo uusien puukerros taloprojektien suunnittelussa, toteaa Mikko Viljakainen. Edistyksellistä puukerrostalo rakentamista löytyy myös Tuusulasta, jonne valmistui 4kerroksinen puu kerrostalo vuonna 1997. Asokodit Oy:n omistama kohde huoltomaalat tiin Tikkurilan tuotteilla kesällä 2010. Julkisivumaalauksen suoritti Maa lausliike Repton Oy, jonka mukaan alkuperäinen maalipinta oli pysynyt suhteellisen hyväkuntoisena. Home pesun jälkeen julkisivut käsiteltiin Ultratalomaalilla. Tikkurila ProHouse vastaa puurakentamisen haasteisiin Uudet pintakäsittelymenetelmät tuovat lisäarvoa myös puukerros
talorakentamiseen, jossa pitkät huoltomaalausvälit ovat avainase massa. Tikkurilan lanseeraaman Pro Housepintakäsittelykonseptin avulla huoltomaalausväliä saadaan mene telmästä riippuen pidennettyä jopa yli 15 vuoteen. Tämä tuo merkittäviä säästöjä maalaus ja työmaakustan nuksiin. ProHousekonseptin ideana on tuottaa valmiiksi pintamaalattua, korkeatasoista ulkoverhouspanee lia ja lautaa niin talotehtaille, ra kennuttajille kuin kuluttajillekin. Konseptissa on käytetty maalialan viimeisintä akrylaattipohjaista, ve siohenteista maaliteknologiaa, jolla teollinen pintakäsittely tehdään hal lituissa olosuhteissa kahteen kertaan Ultra Pro pintamaalilla suoraan puun päälle, ilman erillistä pohjamaalia. Pa neelien viimeistelymaalaus tehdään työmaalla Ultratalomaaleilla. Näin puuverhoilulle saavutetaan paras laa tu ja pitkäaikainen säänkestävyys. Luotettavan ProHouselaadun lähtö kohtana ovat korkealaatuiset materi
aalivalinnat ja valmistusmenetelmät. Tikkurila tekee yhteistyötä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. Laitos myön tää ProHousetuotesertifikaatin yri tyksille, joiden tuotanto ja valmistus prosessit täyttävät laadullisesti ja teknisesti kaikki sovitun sertifikaatin mukaiset osaalueet. Osoituksena tuotteen valmistuksen valvonnasta sertifikaatin haltijalla on oikeus käyt tää FIsertifiointimerkkiä ProHouse menetelmällä tehdyssä tuotteessa ja pakkauksessa. Sertifikaatin avulla var mistetaan laadun taso. Lisätietoja: www.puuinfo.fi www.tikkurila.fi/prohouse
Vuonna 1997 valmistunut puukerrostalo Tuusulassa sai huoltomaalauksen yhteydessä kauniin ja ajattoman sinisen värin. Julkisivumaalauksen suoritti Maalausliike Repton Oy kesällä 2010. Puiset pinnat pestiin Tikkurilan Homepesulla ja maalattiin Ultra-talomaalilla, väri 347X, ja vaaleat osat värillä G497 eli maalarinvalkoisella.
Uudistetuilla palomääräyksillä tulee olemaan merkittävä rooli puukerrostalorakentamisessa, kertoo Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.
38
TIKKURILALLE KUNNIAA JULKISIVUREMONTTIKILPAILUSSA
Teksti: Arja Schadewitz Kuvat: Kimmo Arho
H
elsinkiläinen As Oy Urkupillintie 7 sai kunniamai ninnan Julkisivuremontti 2010 kilpailussa. Kesällä 2010 valmistuneessa kohteessa on viisi betonirakenteista kerrostaloa, joissa on tehty julkisivu ja parvekeremontti. Julkisivuverhousten puuosat ja aidat maalattiin Tikkuri lan Ultratalomaalilla asiaankuuluvine esikäsittelyineen. Tikkurila myös antoi asianmukaiset pintakäsittelyohjeet ja suositteli kohteeseen kaupunkiilmastoa kestäviä tuot teita. Palkinto perusteltiin seuraavasti: "Kunniamaininnan sai helsinkiläinen As Oy Urkupillintie 7 julkisivu ja par vekekorjauksen kestävälle ja julkisivun rakenteellista toi mivuutta parantaneelle toteuttamistavalle, mutta ennen kaikkea eri osapuolten kesken muodostuneelle tiimityös kentelylle, joka oli korjaustyön eri vaiheissa esimerkillisen aktiivista ja innostunutta." Puuverhoukset vaihdettiin 99prosenttisesti. Alun perin oli tarkoitus säästää enemmän, mutta työn aikana alusrakenteet osoittautuivat huonoiksi. Ulkoverhouspuu tavara oli teollisesti pohjamaalattua ja käsittelyyhdistel mä sen mukainen eli Ultra kahteen kertaan, kertoo ark kitehti Eero Jukkola. Hänen toivomansa punainen väri löytyi Tikkurilan värimittarin ja värikarttojen avulla.
AKHA ry:n (Asunto ja Kiinteistöyhdistysten ammat tihallitusjäsenet) ja Julkisivuyhdistys ry:n yhdessä Kiin teistöpostilehden kanssa toteuttama Julkisivuremontti 2010 kilpailu oli ensimmäinen laatuaan. Tarkoituksena on edistää hyviä käytäntöjä asuntoosakeyhtiöiden julki sivukorjaamisessa. Palkintojen saajat julkistettiin syksyllä 2010 FinnBuildmessujen yhteydessä pidetyssä Julkisivu korjaamisen nykypäivää seminaarissa. Julkisivuremonttikilpailuun saatiin ehdotuksia 11 koh teesta. Kilpailutoimikunta kiinnitti valinnoissaan huomi ota erityisesti korjauksen onnistuneisuuteen, kestävän kehityksen periaatteisiin ja elinkaaritalouteen. Konkreet tisemmin kilpailuun ilmoitetuista kohteista arvioitiin mm. hankesuunnittelun ja päätöksentekoprosessin on nistumista, kustannusten hallintaa ja toimintaa remontin aikana sekä tiedottamista ja lopputuloksen laadukkuutta. Voittajaksi valittiin turkulaisen As Oy Raskintornien jul kisivuremontti, ja toisen kunniamaininnan sai helsinkiläi sen As Oy Eerikinkatu 31:n julkisivuremontti. Lisätietoja: www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari www.taloyhtio.net/korjausjaremontointi/koretiedotteet
faktat
As Oy Urkupillintie 7:n julkisivuremontin tekijät: · Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Laitinen · Isännöitsijä Kimmo Aro, Isännöitsijäkonttori Oy · Arkkitehtisuunnittelu: Eero Jukkola · Perusparannussuunnittelu: Leo Osara Oy · Rakennesuunnittelu ja valvonta: Jari Tuovinen, Insinööritoimisto Nexon Consulting Oy · Urakoitsija: Fimarak Oy, työpäällikkö Marko Toomik
39
Viestin osoitteenmuutokset ja tilaukset:
www.tikkurila.fi/viesti
Punamusta 810422