4 / ELO–SYYSKUU 2022 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA PARANTAVAT SANAT Minka Salmirinne on toipumisen asiantuntija s. 12 OUTSIDER ART FESTIVAL Punkmiehet ryhtyivät tuottajiksi s. 8 HELPPOA ELÄMÄÄ? Vammaispalvelut herättävät kateutta s. 18 UUSI VAMMAISLAKI VOIMAAN VUODEN VAIHTEESSA S. 6
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09 4155 1502 ma–pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 43 e 6 kk 53 e 1 v 96 e Kesto 96 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 26. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Reusner AS Kansikuva: Suvi Elo. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Sarjakuva TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2022 8 s. YHTEISKUNTA 3 Pääkirjoitus 4 Valokeilassa Billie Eilishin Touretten oireyhtymä ja muita näkyviä ilmiöitä. 6 Vammaispalvelulaki uudistuu Palvelut suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaisiksi. 7 7 kysymystä nuoren tukemisesta Vastaajana nettiauttaja Julianna Brandt. 15 Apu kiven alla Maahanmuuttajalasten kuntoutus viipyy. 16 Rinta rottingilla töihin Vinkit cp-vammaiselle työnhakijalle ja työnantajille. 22 Iloista painonhallintaa Näin torjut salakavalan tukevoitumisen. IHMISET 8 Punkkarit perustivat festarin Euroviisuyhtye PKN:n jäsenet tuottavat nyt vaihtoehtokulttuuria. 11 Tulilinjalla Anni Kyröläisellä on kova paikka edessä. 18 Helppoa elämää? Vammaisten palvelut herättävät myös kateutta. 30 Blogilinjalla Heidi Merima ja journalistin kuntoutuspolku. TUKIKOHTEET 12 Parantavat sanat Sanataideohjaaja Minka Salmirinne auttaa kohtalotovereitaan löytämään toivon. 14 Raviunelmat toteutuivat Peppi halusi ajaa kilpaa raveissa, mutta lukutaito puuttui. 24 Tukipointti Uudistuksia vai niukennuksia? 24 Tukitori Tarjolla hierontaa. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2022. Pertti Kurikalla on kiireitä. 58 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA Kun Pertti Kurikan Nimipäivät -bändi pani pillit pussiin vuonna 2016, en olisi arvannut, että kundit perustavat kivijalkakaupan. Juttukeikalla Pertin Valinnassa hämmästyin toiminnan laajuutta ja ammattimaisuutta. Minuun teki vaikutuksen, kuinka Pertin Valinnan suurtuotanto Outsider Art Festival oli liitetty osaksi Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa. Pidän siitä, että erityisryhmien kulttuuri liitetään tasaveroisena mukaan valtavirran kulttuuriin ilman erityisyysleimaa. Mukaan jää aina tietty roso, jonka koen voimavaraksi ja Pertti Kurikan Nimipäivien punk-perinnöksi. Riitta Skytt TOIMITUKSELTA Kiva päästä taas kouluun! K U V A : L E H T IK U V A . 2 Tukilinja 4/2022
Toivottavasti esillä on myös hyvinvointiimme merkittävästi vaikuttava, hallituksen ohittama terapiatakuu. Tukilinja 4/2022 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.10.2022 Mihin jäi lyhytterapia? ENSIN SE pitkän odotuksen jälkeen tuli, nyt vedellään viimeisiä – ei, en tarkoita palkkaa vaan kesää. Eikä tässä tietenkään loppusuoralla olla, vielä on ihania marjaja sienimättäitä koluttavana, elokuisia iltoja istuttavana ja sadonkorjuun herkkuja maisteltavana. Nautitaan loppuun asti! Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, ovatko helteet ja sateet jaksottuneet sopivasti, mutta otetaan vastaan, mitä luonto voi meille tarjota. Itsepähän nykyään lopputuloksesta vastaamme, joten tiedämme valitusosoitteen. SYKSYN UUTISISSA ovat varmasti esillä sekä hyvinvointialueiden startti että kevään eduskuntavaalit. Mielenterveysongelmat ovat suurin kansanterveysongelmamme, joten toivottavasti esillä on myös hallituksen ohittama terapiatakuu. Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck pahoitteli Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa sitä, ettei asiaan oltu ilmeisesti perehdytty: Takuu voisi olla 30 päivää, että potilas ehtii terapiavalmiuttaan miettiä, ja kyse voisi olla korkeintaan 20 kerran lyhytterapiasta, joka ennaltaehkäisevänä hoitona olisi tehokkaampi ja edullisempi kuin vahingon jo satuttua eteen tuleva, pitkäkestoinen kuntoutusterapia. JÄLKIMMÄISTÄ WAHLBECK kutsui Kelan 30 euron käyntikohtaisen omavastuun vuoksi ”luksushoidoksi”. Lyhytterapia palvelisi muitakin kuin varakkaita, sillä sen saisi terveysasemalta perushoitona yleislääkärin lähetteellä. Silti se tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin sairastuminen ja työkyvyttömyys. Koettakaahan vaikuttaa asiaan! TÄSSÄ LEHDESSÄ elämme vielä kesätunnelmissa: Kerromme Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen alanvaihdoksesta merkittäväksi vaihtoehtokulttuurin tuottajaksi Pertin Valinnaksi, joka järjestää elokuussa kesäfestarin Outside Art Festival. Tutkimme cp-vammaisten työtilannetta ja pitkäaikaisen toimintarajoitteen usein mukanaan tuomaa paino-ongelmaa. Pohdimme, miksi jopa vammaistukia Suomessa kadehditaan, ja tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin apurahan saajiin raviradoilta kirjoittajapiireihin. Ihanaa loppukesää! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja KAVERISUKALLA SEURAA 80 prosenttia meistä suomalaisista jörriköistä kokee itsensä usein yksinäiseksi, mutta pitää asiaa liian nolona mainittavaksi. HelsinkiMissio ryhtyi tuumasta toimeen ja lanseerasi kesän korvalla Prisma-markettien kanssa Kaverisukka-malliston. Kaverisukka on pariton sukka, jota pitämällä voi kertoa, että kaveeraaminen on tervetullutta. Sukan kuosin suunnitteli artisti Robin Packalén (kuvassa), ja niitä on rajoitettu erä. 4 Tukilinja 4/2022 Koomikko autismin kirjolla 23-vuotias Eve Kulmala on saanut yli 23 tuhatta seuraajaa pelottomasti rasismia ja pseudotieteitä käsittelevillä, koomisilla Instagramja Kioski-sketseillään. Alkuvuonna ilmestyi myös esikoisteos Hauskan tytön käsikirja. Komiikan oivaltamisella on kuitenkin kääntöpuolensa: Eve Kulmala uskoo, että koomikoiden keskuudessa on runsaasti ihmisiä, jotka näkevät maailman omin silmin siksi, että heillä on neuropsykiatrisia haasteita. Haastattelussa, joka julkaistiin Ylen uutissivustolla toukokuun lopulla, hän kertoo omista piirteistään, joiden vuoksi kokee kuuluvansa autismikirjoon: Hän ei osaa small talkia ja pitää sosiaalisia jutustelutilanteita ahdistavina. Ihmisten tunteiden tulkinta on vaikeaa eikä ”verkostoituminen” isoilla kutsuilla kiinnosta vähääkään. Virallisen diagnoosin teko on vasta tekeillä, mutta räväkkänä ihmisenä Kulmala kertoi tilanteestaan avoimesti sekä Ylen haastattelussa että Instagram-tilillään. Oona Kaparilla adhd Tuottaja-lauluntekijä Oona Kapari juhlisti kesäkuussa 40-vuotissyntymäpäiväänsä julkaisemalla singlen Elämä täysin levällään. Sen toistuvana säkeenä on: ”Joskus olen harmittavan huoleton”. Helsingin Sanomiin 13.6. haastateltu Kapari kertoi, että lause on peräisin hänen ensimmäisen luokan todistuksestaan ja sopii hyvin myös nykytilanteeseen, jossa hän on vastikään saanut adhd-diagnoosin. ”Huomasin, että olin itse asiassa kirjoittanut aika paljon musaa adhd:stä.” Oona Kaparin huhtikuussa ilmestynyt single Voima, vahvuus kertoo feminiiniseksi mielletystä, sitkeästä voimasta. Kapari kertoo olevansa onnekas, koska hänen vanhempansa ovat kannustaneet häntä tekemään asioita, jotka kiinnostavat, kuten musiikkia. Myös adhd-diagnoosin saaneita neuvotaan tekemään niin, sillä silloin keskittyminen onnistuu. NAIVISTIT ESILLÄ IITTALASSA Taidekriitikko Veikko Halmetoja kuratoi Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyn jo toista kertaa, ja sanoo uskaltaneensa nyt ottaa isompia riskejä. Mukana on esimerkiksi videoteos, valokuvia ja ryijyjä. ”Kutsuin mukaan myös yhden erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan. Osa hänen teoksistaan on selvästi naivistisia, mutta mukana on myös sarja maalauksia, jotka lähentelevät enemmänkin realismia. Koen että esimerkiksi kehitysvammaisten tai autismin kirjon taiteilijoiden tulee voida osallistua kaikkiin näyttelyihin, ei vain heille itselleen räätälöityihin tapahtumiin”, toteaa Halmetoja. Iittalan puukoulussa pidettävän näyttelyn nimi on Taivas kattona ja se on, jos mahdollista, entistäkin värikylläisempi. Näyttely on auki 28.8. saakka. VAMMAISIA TYTTÖJÄ PÄÄROOLEIHIN Yhdysvalloissa tehdään nyt kahta vammaisuuteen liittyvää elokuvaa, joissa vammaisella näyttelijällä on päärooli. Hallmarkin tuottama tv-elokuva Color My World With Love kertoo äitinsä suojeleman, taiteellisesti lahjakkaan tytön kasvutarinan. Kendallilla on Downin oireyhtymä ja kokkikurssilla hän tapaa down-nuorukaisen, johon rakastuu. Kendallia näyttelevä Lily D. Moore (kuvassa) tunnetaan Netflix-sarjasta Never Have I Ever, jossa hän esittää Rebekkaa. Disney puolestaan tuottaa elokuvan cpja puhevammaisesta, pyörätuolia käyttävästä Melody-tytöstä, joka haluaa käydä tavallista koulua. Elokuva pohjautuu Sharon M. Draperin romaaniin Out of My Mind ja sen pääosaan on valittu cp-vammainen, pyörätuolia käyttävä Phoebe-Rae Taylor, 12. Brittiläinen lapsinäyttelijä löytyi kansainvälisen haun kautta. Elokuvan tuottaa Peter Saraf, joka on tuottanut mm. elokuvan Little Miss Sunshine.
FESTARIT ART FOR ALL Taideopiskelijoiden tuottama kesäfestivaali haluaa tukea taiteen pariin palaamista epidemian jälkeen tavalla, joka tuo esiin muitakin kuin vakiintuneita tekijöitä ja instituutioita. Tavoitteena on myös tehdä taiteesta saavutettavampaa. Mukana on paljon uransa alussa olevia taiteen tekijöitä UNDER-GROUND -teemalla. Art For All -festivaali järjestetään enimmäkseen ulkotiloissa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä. OUTSIDER ART Helsingin Juhlaviikkojen ystäväfestivaali ja Suomen Kulttuurirahaston Taidetta yhdessä -kärkihanke Outsider Art Festival levittäytyy 20 tapahtumallaan pääkaupunkiseudulle 12.–21. elokuuta. Luvassa on omaperäistä ilmaisua, sillä painopisteenä ovat kehitysvammaisuuteen liittyvät teokset ja taiteilijat elokuvista kuvataiteeseen ja musiikkiin. Kuvassa nähdään festareilla esiintyvä jazzmuusikko Sepi Kumpulainen – ”laulava talonmies”. Lue lisää sivulta 8! Tukilinja 4/2022 5 Billie Eilishillä Tourette Suosittu yhdysvaltalainen laulaja Billie Eilish, 20, kertoi toukokuussa Netflixin ohjelmassa My Next Guest Needs No Introduction with David Letterman avoimesti siitä, millaista hänen elämänsä on lievän Touretten oireyhtymän kanssa. Eilish kokee saaneensa lisää itseluottamusta kerrottuaan vaivastaan julkisesti ja huomattuaan, että oireyhtymä on melko yleinen. 11-vuotiaana diagnosoitu Eilish saa päivittäin tic-oireita eli tahattomia liikkeitä tai äännähdyksiä, jotka hän kokee väsyttävinä. Mikäli keskustelukumppanit huomaavat ne, he tulkitsevat ne usein vitsailuksi ja nauravat. Tämä puolestaan loukkaa Eilishia. Konserteissa ja aktiivisesti liikkuessa tic-oireet pysyvät poissa. Uraakaan tourette ei ole häirinnyt, sillä laulajalla on nuoresta iästään huolimatta jo 16 Grammy-palkintoa. K U V A : L E H T IK U V A . Kvartetto Edinburghin festivaaleille Kehitysvammaisten tanssijoiden ja koreografi Kati Raatikaisen yhteistyöesitys Kvartetto syntyi esiintyjien elämänkokemuksista ja tunteista, ja siinä näkyy myös Raatikaisen oma tanssin filosofia. Kiitelty ja palkittu esitys sai ensi-iltansa juuri ennen koronaepidemiaa vuonna 2019. Elokuussa se nähdään yhdessä maailman suurimmista tanssitapahtumista, brittiläisessä Edinburg Festival Fringessä, osana suomalaisen tanssitaiteen esittäytymistä. Residenssitaiteilijat valittu Tilaa taiteilijuuteen – vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuus on Kulttuuria kaikille -palvelun toteuttama kaksivuotinen hanke, jossa kehitetään taiteilijoiden ammatillisia valmiuksia ja verkostoja residenssityöskentelyn keinoin. Tavoitteena on kehittää toimiva residenssin toteutustapa myös vammaisille taiteilijoille. Kesäkuussa hankkeeseen valittiin seuraavat taiteilijat ja taiteilijaparit: Sofia Karinen on 21-vuotias suomalais-ranskalainen kuvataiteilija ja taideopiskelija, joka maalaa lähiluontoa. Viittomakielinen työpari Aino Laiho ja Olga Green tutkii vuorovaikutuksen ja leikin keinoja ilmaisussa. Kari Toiviainen on cp-vammainen teatterin ja audiovisuaalisen ilmaisun ammattilainen, joka tekee yhteisöllistä videotaidetta. Näkövammainen Maarit Hedman (kuvassa) ja näkevä Anu Haapanen työstävät yhdessä näyttelykokonaisuutta. Taiteilijat työskentelevät Torniossa ja Haaparannassa useita jaksoja syksyllä 2022. Hankkeen rahoittaa Koneen säätiö. LUOSTARINMÄELLE PYÖRÄTUOLILLA Turun historiallinen Luostarinmäen museokortteli on kesäkuussa avattu uudistettuna ja saavutettavampana. Sinne on mm. rakennettu helppokulkuinen, pyörätuolin käyttäjille soveltuva opastusreitti kuuteen eri pihapiiriin. Myös krouvien historiasta kertovaan näyttelyyn pääsee pyörätuolilla. Tarjolla on ääniopastus 51 entisaikojen asukkaan elämään sekä lapsille mahdollisuus tutkia esineitä, rakennella ja leikkiä. Kujilla kuullaan menneisyyden kaupunkiääniä. Opasteita, valaistusta ja levähdyspaikkoja on lisätty ja museoon tulijoille on tarjolla pyöräja koiraparkki.
Vammaispalvelulaki uudistuu 2023 Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi tuodaan eduskunnan käsittelyyn syyskuussa ja sen on tarkoitus astua voimaan vuodenvaihteessa. Luvassa on entistä yksilöllisempiä palveluja. TEKSTI Sari Heino-Holopainen denhuollon ammattilaisen, jonka kunta järjestää. ”Tarkoituksena on, että kommunikoinnissa ja siinä, että tukea tarvitsevan oma tahto tulee esiin, käytetään hänelle sopivaa viestintää – viittomakieltä, selkokieltä tai esimerkiksi puhetta korvaavia kommunikointikeinoja.” Koko kehitysvammalaki oli tarkoitus kumota vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Koska laajempi itsemääräämisoikeuslainsäädännön (IMO) valmistelu siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, joudutaan osa kehitysvammalain säännöksistä jättämään vielä voimaan muutettuina. Pykälät koskevat itsemääräämisoikeuden vahvistamista, perusoikeuksien rajoittamista sekä tahdosta riippumatonta erityishuoltoa. Oma tarve esiin Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikille annetaan samanlaisia palveluja, vaan että palvelut suunnitellaan kunkin tarpeiden mukaan. Tarve ei kuitenkaan tule esiin, ellei sitä selvitetä. Sirkka Sivula painottaakin palvelusuunnittelun prosessin uudistamisen tärkeyttä: ”Palvelutarpeiden kartoitus ja arviointi pitää tehdä yhdessä niin, että mukana on työntekijä, vammainen henkilö itse ja tarvittaessa myös läheinen henkilö. Asiakkaan pitää saada tukea oman tahtonsa muodostamiseen ja ilmaisemiseen, jos hän sitä tarvitsee. Yksityiskohtaisesti tulee käydä läpi, miten ja millä tavalla palvelut toteutetaan.” ”Työntekijän tehtävänä on kertoa vaihtoehdoista. Toteutumisen seuranta on tärkeää ja asiat tulee myös kirjata ylös hyvin. Suunnitelmaa muutetaan tarpeen niin vaatiessa.” Ei määrärahasta kiinni Uudessa laissa korostuu myös oikeus riittäviin palveluihin. Lakiin tulee oma pykälä osallisuuden tukemisesta jo palveluja suunniteltaessa. Palveluihin sisältyy myös valmennus, joka tähtää itsenäiseen elämisessä selviytymiseen – eikä se ole määrärahoista riippuvaista, lupaa Sivula. ”Kaikkiin tärkeimpiin palveluihin on subjektiivinen oikeus, mikä tarkoittaa, sitä, että palvelu ei ole riippuvainen varatuista määrärahoista.” Hän muistuttaa kuitenkin, että laissa on kolmen vuoden siirtymäaika eli siirtymäsäännökset. ”Jos vanhat palvelut ovat hyvät, ei ole kiirettä tehdä uutta palvelusuunnitelmaa.” Kriittisiä ääniä Vammaisfoorumin puheenjohtaja, Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko huomauttaa, että vammaisjärjestöt esittivät joitakin lakiesityksen kohtia korjattaviksi kevättalvella 2022 käydyllä lausuntokierroksella. ”Vaikutusarviointiin ja ylipäätään lain selkeyteen on kiinnitettävä tarkempaa huomiota”, hän terottaa. ”Laista esimerkiksi puuttuvat kokonaan aistivammat. Ne on ehdottomasti lisättävä, sillä siten selkiytetään näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten henkilöiden asemaa. Aistivammat on mainittu erikseen myös YK:n vammaissopimuksessa.” Ongelmallisina on nähty myös siirtymäsäännökset sekä ikääntyneiden vammaisten ja ikääntyneenä vammautuvien asema. Ihan oma kysymyksensä on, määräytyvätkö palvelut heille jatkossa vammaispalvelulain vai vanhuspalvelujen pohjalta. Lopputulos auki Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen saattaa lain myötä vahvistua sitä kautta, että laissa mainitaan laajempi kirjo mahdollisia yksilöllisiä palveluja. Vammaispalvelumatkoihin tulisi oikeus kulkea myös lähikuntiin vammaisen henkilön elämän kannalta merkittäviin kohteisiin sekä hyödyntää kilometrija euromäärään perustuvia matkoja koko maan alueella. Lopputulos jää avoimeksi ennen eduskunnan käsittelyä. Yhteiskuljetukset toimivat edelleen pohjana ja yksilöllinen tarve taksimatkoihin määritellään joka hyvinvointialueella erikseen. ”Liikkumisen tuen järjestämistavat saattavat monipuolistua. Muuta en uskalla sanoa, kun en tiedä, millaisena laki on lopulta eduskuntaan menossa”, kommentoi Sari Kokko. VAMMAISPALVELULAIN KOKONAISUUDISTUS tuo vuonna 2023 kaikki vammaispalvelut yhden lain piiriin. Tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta niin vammaisten ihmisten kesken kuin vammaisten ja muiden kansalaisten välillä. Vain muutama säädös kehitysvammalaista jää odottamaan itsemääräämisoikeudesta säädettävää lakia. Uuden vammaispalvelulain valmistelusta vastaava sosiaalija terveysministeriön lakimies Sirkka Sivula tuntee vammaisalan, sillä hän on toiminut aiemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton johtavana lakimiehenä. Osallisuutta tuetaan ”Yksi iso muutos laissa on erityinen osallisuuden tuki”, Sivula kertoo. Se tarkoittaa, että kun henkilökohtainen apu ei ole sopiva palvelu esimerkiksi kehitysvamman tai vaikean aivovamman vuoksi, vammainen henkilö voi saada tuekseen sosiaalija terveyK U V A : A D O B E S TO C K . Vammaisten kuljetuspalvelun ehtoihin on tulossa muutoksia. 6 Tukilinja 4/2022 YHTEISKUNTA
7 kysymystä TEKSTI Heini Saraste KUVA Julianna Brandtin kotiarkisto Anna nuorelle aikaa Työkseen nuoria netissä auttava Julianna Brandt kehottaa kuuntelemaan nuoria nyt herkin korvin. Moni tarvitsee koronavuosien jälkeen apua sosiaaliseen elämään palaamisessa. Tukilinja 4/2022 7 Julianna Brandt Asiantuntija Nuorten Mielenterveysseura Yeesi ry ja Sekasin-ryhmächat 1. Psykiatrista hoitoa tarvitsevien nuorten määrä lisääntyi korona-aikana kolmanneksella. Miten muutos näkyy työssäsi? ”Esimerkiksi Sekasin-ryhmächatin hektisenä tahtina. Sanoisin sen näkyvän myös niin, että mielenterveysteema kiinnostaa yhä laajempaa joukkoa. Yeesin vapaaehtoisten määrä on tasaisessa kasvussa ja saamme paljon erilaisia yhteistyöpyyntöjä oppilaitoksilta.” 2. Korjaantuuko nuorten tilanne sillä, että sosiaalinen elämä palaa entiselleen? ”Asia ei varmasti ole kaikkien nuorten kohdalla niin yksinkertainen. Työssäni yksi keskeinen teema, joka säännöllisesti nousee keskusteluun, on yksinäisyys. Kaikilla nuorilla ei ole turvaverkkoa tai sosiaalista piiriä, johon palata. Nuoret ovat saattaneet elää kehityksensä kannalta kriittiset vuodet pandemia-aikana, jolloin paluu ns. normaaliin voi paitsi pelottaa myös tuntua uudelta ja jännittävältä.” ”Chatissä, somessa ja netissä on helpompi puhua ja tutustua anonyymisti muihin. Verkkotyö on saavutettavampaa myös erilaisen toimintakyvyn omaaville nuorille, ympäri Suomea asuville sekä niille, jotka eivät esimerkiksi mielenterveyssyistä pysty osallistumaan kasvokkaiseen toimintaan.” 3. Millaista apua nuoret toivovat? ”He tarvitsevat apua muun muassa arkirutiineihin ja elämänhallintaan. Yksinäisyys voi olla suurta, varsinkin korona-aika lisäsi tätä ahdistusta. Toisaalta nuoret ovat voimakkaita ja heillä on tulevaisuus edessään. Heistä voi tulla mitä vain, tätä aina korostan.” ”Luomme verkkoon turvallista yhteisöä, johon kiinnittyä, ja sitä kautta moni nuori löytää elämäänsä tärkeitä sosiaalisia kontakteja.” 4. Miten Ukrainan sota on vaikuttanut? ”Se ahdistaa nuoria ja heitä hämmentää sekin, tuleeko Suomeen sota. Venäläisvihamielisiä puheenvuorojakin esiintyy. Vihapuhetta ei kuitenkaan sallita. Pitää korostaa, että Putin on eri asia kuin kansa.” 5. Onko nuorten vapaehtoistoiminnassa otettu huomioon toimintarajoitteet. ”Vammaiset nuoret, joihin itsekin kuulun, voivat hyötyä nimenomaan chatista. Myös nettipalvelujen anonyymisyys on vapauttavaa. Nuorelle voi olla suuri kynnys ottaa käteen kännykkä ja yrittää tavoittaa asiantuntijaa, kun vielä jonot mielenterveyspalveluihin ovat pitkät.” 6. Miten aikuiset, isovanhemmat ja vanhemmat voivat auttaa nuorta jaksamaan? ”Nuorelle on yksinkertaisesti annettava aikaa. On maltettava kuunnella nuoren mietteitä maltilla ja herkällä korvalla. Sotateemaa ei esimerkiksi isovanhemman kannata kuitata lauseella, että kyllä minäkin muistan, miten isä ja äiti Karjalasta lähtivät evakkoon. Nuori elää tässä ja nyt!” ”Joillakin nuorilla ei ehkä ole yhtään turvallista aikuista ympärillään. Silloin juuri nuorten keskinäiset verkostot voivat olla kullanarvoisia.” 7. Mikä sai sinut lähtemään mielenterveystyöhön? ”Ehkä oma taustani. Olen kokenut paljon vaikeuksia nuoruudessani ja olisin varmaan tarvinnut paljon tukea. Sitten sain Kelan psykoterapian ja lääkkeet, toivuin ja tervehdyin. Nyt oma historiani auttaa ymmärtämään muita.” ”Tärkeintä on ymmärtää, että tunnelin päässä on valoa, aina. Nuorissa on myös uskomatonta voimaa, koska heillä on kaikki mahdollisuudet muuttua miksi vain. Tulevaisuus on meidän!”
Punkkareista tuli kulttuurituottajia Pertti Kurikka tai oikeastaan Kalevi Helvetti neuvottelee Teuvo Merkkiniemen kanssa OAF:n näyttelyyn tulevista Helvetin uusista töistä. 8 Tukilinja 4/2022 KULTTUURI
Yrittäjyys, sekotavarakauppa ja oma festivaali – kauas on tultu Pertti Kurikan Nimipäivien astumisesta Euroviisuareenalle seitsemän vuotta sitten. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riitta Skytt, OAF / Pertin Valinta K un punkbändi Pertti Kurikan Nimipäivät lopetti keikkailun vuonna 2016, sen jäsenet perustivat Helsinkiin Pertin Valinta sekotavarakaupan yhdenvertaisen ja monimuotoisen kulttuurin edistämiseksi. Tukilinja oli mukana tukemassa toimintaa myöntämällä Pertin Valinnalle Vuoden Toimija -apurahan vuonna 2018. Nyt yrityksen suurin vuosittainen tuotanto on Outsider Art Festival, joka levittäytyy elokuussa ympäri Helsinkiä. Toukokuussa se valittiin Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahaston kärkihankkeeksi. Pertin Valinta Helsingin Hakaniemessä kauppa käy vilkkaasti. Torilla ja hallissa kuhisee ihmisiä. Viereisessä korttelissa, Hakaniemenkujan kulmassa, on hieman toisenlainen kauppa, Pertin Valinta. Sisään astuessa törmää ensimmäiseksi keltaiseen sohvaryhmään eikä heti selviä, onko tämä levydivari, ehkä jonkun olohuone, galleria vai onko meneillään joku taidetai hengailutapahtuma. Paras siis istua nojatuoliin ihmettelemään. Ikkunan edessä on monta laatikkoa selattavia vinyylilevyjä. Seinällä pelottelee hurja maalaus Kalevi Helvetistä ja toisella seinällä on Tokasikajutun leffajuliste. Kahdella myyntipöydällä ja hyllyssä on tarroja, rintanappeja, kyniä, tyyny, kori, kasseja, kortteja ja kaikenlaista muuta. Vaaterekistä voi ostaa t-paidan, jossa on asennetta: We Are Coming To Let’s Go. Helvetti ja Helle Pari askelmaa alempana, isossa valoisassa tilassa, tutun näköinen hahmo piirtää keskittyneesti – sehän on Pertti Kurikka, legendaarisen punkbändin, Pertti Kurikan Nimipäivien kitaristi. “Mä oon eläkkeellä”, hän sanoo. Kurikan ollessa eläkkeellä hommissa on hänen alter egonsa Kalevi Helvetti, joka piirtää, esiintyy ja kirjoittaa. Helvetti näyttää piirustustaan, jossa kaksi hahmoa hymyilee sängyissä tai laatikoissa. “Nämä on ruumisarkuissa”, Helvetti selventää. Pertin Valinnan toimitusjohtaja Teuvo Merkkiniemi tuo Kalevi Helvetille lisää paperia. He neuvottelevat hetken siitä, olisiko luontevampaa, jos Ukrainan sotaa käsittelevissä piirustuksissa kuolleet ihmiset eivät hymyilisi. “Kyllä arkussa saa hymyillä”, Helvetti mutisee ja jatkaa piirtämistä, mutta seuraavat vainajat eivät enää hymyile. Pyöreän pöydän ääressä entinen punkbasisti Sami Helle liimaa keltaisia logotarroja firman paperikasseihin. Helle kertoo, että hän käy hommissa Pertin Valinnassa kolme kertaa viikossa: “Kun mä olen yksi Pertin Valinnan omistajista.” Sosiaaliset yrittäjät työllistävät Toimitusjohtaja Merkkiniemi kertoo taustoista: “Alunperin perustettiin yritys nimeltä Daatso Oy, koska kundit keikkailivat ja rahantulo piti hoitaa järkevällä tavalla. Pertin Valinta on aputoimija markkinointinimi, millä me näymme ulospäin.” Vuonna 2018 perustettu Pertin Valinta on Suomen ensimmäinen ja ehkä ainoa yritys, jonka omistajat ovat kehitysvammaisia ihmisiä. Helle on ylpeä yrittäjyydestään: “Kaupan tuotolla me työllistämme erityisryhmiä. Annetaan mahdollisuus päästä töihin tai tekemään juttuja.” Kaupan ja gallerian lisäksi Pertin Valinta on outsider-taiteen tuotantotalo ja välitystoimisto. Kalevi Helvetillä on työn alla sotakuvia, sillä Outsider Art -festivaaleilla (OAF) järjestetään taidenäyttely Ukrainan puolesta. Sami Helle liimaa Pertin Valinnan tarroja paperikasseihin. Hän käy hommissa Pertin Valinnassa kolme kertaa viikossa. Tukilinja 4/2022 9
Se tarjoaa myös tapahtumaja työskentelytiloja outsider-taiteen tekijöille ja yhteistyökumppaneille. Tarvittaessa järjestyy catering-palveluakin. Radio Helsingin viikoittainen radio-ohjelma Pertin Valinnat nostaa esiin erityistaiteilijoita, uutta musiikkia ja ajankohtaisia projekteja. Sponsorit tukevat Vuonna 2018 Pertin Valinta oli yksi Tukilinjan valitsemista Vuoden Toimijoista ja sille myönnettiin 2000 euron apuraha. Merkkiniemi kertoo, että apuraha käytettiin Pertti’s Choice Pop Up -tapahtumaan Lontoossa. Suomen Lontoon Instituutin kanssa järjestettyyn, neljän päivän mittaiseen tapahtumaan mahtui monenlaista ohjelmaa, kuten virtuaalilaseilla koettava virtuaaliteos Inside Outside Finland, joka esitteli suomalaisia outsider-taiteilijoita. Nykyisin Pertin Valinnan toimintaa rahoittavat opetusja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki, Suomen kulttuurirahaston Uudenmaanrahasto sekä tänä vuonna Taiteen edistämiskeskus Taike. Lisäksi saadaan hankeja avustusrahoja. Toimintaan osallistuu myös yrityksiä joko suoralla taloudellisella tuella tai mahdollistamalla erityisryhmien työllistymistä. Tänä vuonna Pertin Valinnan ja Kyrö Distilleryn yhteisen True Equality -kampanjan tavoitteena on työllistää 100 henkilöä. “Meillä ihmiset pystyvät työllistymään niin monin tavoin. Suurin osa on toki keikkaluontoista, koska välitämme keikkoja ja tuotamme tapahtumia”, Merkkiniemi selittää. Outsider Art Festival Pertin valinnan suurin vuosittainen tuotantopanostus on kuitenkin Outsider Art Festival eli OAF, johon taiteilijat valitaan inklusiivisella kuratointimallilla. 12. elokuuta alkaen se osana Helsingin Juhlaviikkoja levittäytyy 10 päivän ajaksi eri puolille pääkaupunkia ja verkkoon. OAF sisältää yli 20 tapahtumaa, joissa ovat yhteistyökumppaneina mielenterveysalan kulttuuriyhdistys Kukunori ja Autismisäätiö. Tämän kesän ohjelmistosta Merkkiniemi haluaa nostaa esiin OAF:n karjalankielisen karaoken: “Se on iso juttu! Teos nähdään Kansalaistorilla Musiikkitalon mediaseinällä festivaalin avajaispäivänä kello 17. Karaoketiähti olet sinä! on hauska tapa tuoda karjalaista kulttuuria ihmisille.” Vierailevia taiteilijoita OAF:n tuottaja Tanja Becher ehtii myös istahtaa keltaiselle sohvalle. Hän kertoo olevansa innoissaan festareiden vierailevista residenssitaiteilijoista. Kaksi ruotsalaista taiteilijaa, Marianne Schmidt ja Malin Karlsson, ovat työskennelleet Helsingissä kuukauden ajan. Schmidt tekee lyhytelokuvan suomalaisesta underground-taiteesta ja Karlsson tekee samasta aiheesta visuaalisen installaation. Radio Helsingin Pertin Valintojen toimittaja Miika Turunen on juuri lähdössä, mutta hän sanoo olevansa iloinen siitä, että “Kalevankadun laulava talonmies” Sepi Kumpulainen esiintyy OAF:n musiikillisessa mikrokosmoksessa. Kumpulainen on kuulemma elämänsä vedossa, tekee uutta musiikkia ja esiintyy bändinsä kanssa. Vuoden kohokohta Sami Helle on aivan fiiliksissä: “Odotan festaria todella paljon! Viime vuonna oli niin mahtavaa! Toi on mun vuoden kohokohta.” Helle – taiteilijanimeltään Sam Heat – on yksi OAF:n esiintyjistä. Pari vuotta sitten hän julkaisi sooloalbuminsa Blue Moments. Toimittaja Jemo Kettunen kehui, että Heatin laulussa on suklaakakun pehmeää ydintä, mutta pinnan alla uivien haikalojen vatsoissa polttaa tuli, joka kiusaa musiikillisia makuhermoja. “Habanero chili-chili”, laulaa Heat. OAF:n elokuvaohjelmiston kuraattoreina toimivat Joonas ja Niklas Nyholm sekä mentorina Jukka Kärkkäinen. Nyholmin veljekset ovat myös runoilijoita, kokkeja, elämäntapafilosofeja ja autisteja. Pertin Valinnan toimitusjohtaja Teuvo Merkkiniemi, OAF:n tuottaja Tanja Becher ja Radio Helsingin Pertin Valinnat -ohjelman toimittaja Miika Turunen ovat innoissaan kohta alkavien Outsider Art Festivaalien monipuolisesta ohjelmasta. OUTSIDER ART = Taidemaailman käytäntöjen ulkopuolella tehty kuvataide, johon on 2000-luvulla alettu sisällyttää myös erityistä tukea tarvitsevia taiteen tekijöitä. Odotan festaria todella paljon! Viime vuonna oli niin mahtavaa! 10 Tukilinja 4/2022
Ne ovat ensimmäiset arvokisani ja pieni jännitys meinaa jo hiipiä. TULILINJALLA / KOLUMNI Anni Kyröläinen Kolumnisti Anni Kyröläinen, 33, Helsinki. Toimintarajoite: Osteogenesis Imperfecta Ammatti: Esteettömyysasiantuntija, konsultti. Kentällä tavataan jollain tavalla mielessä. Yrityksen kautta keskitymme konkreettisiin kiinteistöjen ja työympäristöjen esteettömyyshaasteisiin, yhdenvertaisuussuunnitelmiin ja rekrytointiprosesseihin. Vammaisfoorumin kautta pääsen sukeltamaan järjestöjen tärkeän työn sekä yhteiskunnallisen suuriin linjoihin vaikuttamisen äärelle. JOTTA PALETTI olisi täysi ja kahden työn lomassa pääsisi rentoutumaankin, on minulla myös rakas harrastus. Jos työasiat meinaavat pyöriä mielessä niin, ettei niitä saa sammutettua, ei tarvitse kuin mennä salibandykentälle ja olo paranee ja rentoutuu. Harrastan nimittäin sähköpyörätuolisalibandya. Moinen sanahirviö kuulostaa pitkältä, joten yleensä puhutaankin spt-salibandysta. Olen harrastanut lajia jo vuodesta 2008 ja päässyt etenemään siinä maajoukkueeseen. Päädyin lajin pariin ystäväni kautta. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa pelattiin paljon jalkapalloa ja jääkiekkoa. Olin kova penkkiurheilun ystävä ja haaveilin, että olisipa joukkuelaji, jota voisin itsekin harrastaa. Onneksi minulla oli useampi sisarus – heidät pakotin pelaamaan kanssani omia versioitani eri lajeista: istumajalkapalloa, salibandya, jossa itse ajoin pyörätuolilla ja he kulkivat takaperin, ja niin edelleen. Helsinkiin muuttaessani kuulin sitten ilouutisen: ystäväni harrasti spt-salibandya. Minua ei juuri tarvinnut treeneihin houkutella ja sille tielle jäin. Lajia on taktinen kontaktilaji, jota pelataan normaaleja tuoleja nopeammilla ja ketterämmillä tuoleilla. Osa pelaa tavallisilla salibandymailoilla ja kentällä on aina myös pelaaja tai pelaajia, jotka pelaavat tuoliin kiinnitetyllä mailalla. Näin lajia voivat pelata myös ne, joiden käsivoimat eivät riitä mailan käsittelyyn. VAIKEASTI VAMMAISILLE henkilöille ei joukkuelajeja juuri ole tarjolla. On mahtavaa, kun sellaisen parissa saa toimia ja harrastaa! Maajoukkueemme on Paralympiakomitean alainen ja valmistaudumme tällä hetkellä elokuussa Sveitsissä pelattaviin maailmanmestaruuskisoihin. Ne ovat ensimmäiset arvokisani ja pieni jännitys meinaa jo hiipiä. Tällainen joukkuelaji tarjoaa urheilun, kehittymisen ja onnistumisen tunteiden lisäksi myös muita tärkeitä elementtejä. Helsinkiläisseurassamme on juniorijoukkue, jossa lajin pariin pääsee jo nuorena. On mahtava seurata juniorien kehitystä. Osa onkin jo noussut maajoukkuerinkiin, kun ikää on karttunut. Sähköpyörätuolisalibandya voivat tosiaan pelata kaikki, jotka käyttävät arjessaan jotain liikkumisen apuvälinettä – sen ei tarvitse olla sähköpyörätuoli. Toivoisin, että vammaisurheilu saisi vielä enemmän näkyvyyttä ja resursseja – ja että voisimme puhua ihan vain urheilusta. Liikunta ja urheilu ovat meille kaikille tarkoitettuja. Muistakaahan seurata edesottamuksiamme. Maajoukkueemme löytää Instagramista tunnuksella powerchairhockeyfinland. Elokuun MM-pelimme tulevat netistä laadukkaina lähetyksinä. Kenties kentillä tai niiden laidoilla tavataan! TEEN TÄLLÄ hetkellä kahta työtä. Nuorena vannoin, etten koskaan tee työtä, jossa ollaan tekemisissä vammaisuuden tai esteettömyyden kanssa. Liekö se ollut osa teini-iän kapinointia tai oman identiteetin hakemista. Nyt 33-vuotiaana havahdun siihen, että olen erilaisten mutkien kautta ajautunut tekemään asioita, joista suuresti nautin ja jotka kumpikin liittyvät vahvasti vammaisuuteen ja esteettömyyteen: toimin omassa esteettömyyskonsultointiyrityksessäni Riesa Consultativessa ja Vammaisfoorumin pääsihteerinä. Hauskaa on se, miten kumpikin työ palkitsee, kun kokee voivansa muuttaa asioita paremmaksi itselleen ja muille. Töissäni on erilaiset tulokulmat joten koen, että esteettömyyden, yhdenvertaisuuden ja vammaisuuden kokonaisvaltainen kuva Suomessa säilyy minulla ainakin Tukilinja 4/2022 11
UNELMAT TODEKSI Kuka? Minka Salmirinne Sanataiteen vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija, 29, Turku. Toimintarajoite Mielenterveystoipuja. Tukilinja-apuraha 2020 Apuraha kesäyliopiston kuvallisen ilmaisun kurssiin. PARANTAVAT SANAT MIELENTERVEYSTOIPUJA MINKA Salmirinne kirjoitti teini-ikäisenä päiväkirjaansa: “Tiedän, etten ole yksin, mutta mitä väliä.” Tuolloin Minkalla ei ollut tukena ketään, jolle hän olisi voinut jakaa huoliaan. Nykyään 29-vuotias Minka auttaa muita samassa tilanteessa olevia sanataiteen toipumisen kokemusasiantuntijana. Hän on myös sanataiteen ohjaaja, Turun Sanataideyhdistys ry:n puheenjohtaja ja Kirjan talon hallituksen jäsen. Tammikuussa 2020 Minka Salmirinteelle myönnettiin Tukilinjan apuraha kuvan käyttöä käsittelevän kesäyliopistokurssin kuluihin. Minka kertoo saaneensa kurssilla tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja löytäneensä uudenlaista iloa kuvalliseen ilmaisuunsa. Aaltoileva vointi Iloa tarvitaankin, sillä mielenterveysongelmat ovat varjostaneet Minkan elämää lapsesta asti. Kesken toipumisprosessin hänet valtasi ajatus, että hän epäonnistuu, ellei toivu nopeasti ja täydellisesti. Toipumisen suorittaminen ei vienyt parempaan suuntaan vaan johti psykoosiin sairastumiseen vuonna 2015. Se vei Minkan psykiatriselle osastolle. Ilman tukiverkkoa ja luottamusta ihmisiin psyykkinen vointi huononi tämän jälkeenkin kerta toisensa jälkeen. Minka kertoo pitkittäneensä aina avun hakemista, koska ajatteli sairastuessaan epäonnistuvansa. “Edelleen kamppailen tämän ajatuksen kanssa. Kokemusasiantuntijana minun on kuitenkin tärkeää muistuttaa itseänikin siitä, että toipuminen on aaltoilevaa.” Minka Salmirinne auttaa sanataiteen ohjaajana muitakin löytämään sen tuen ja toivon, joka häntä itseään auttoi toipumaan. TEKSTI Katariina Räikkönen KUVAT Suvi Elo 12 Tukilinja 4/2022
Taide on turvallinen tapa käsitellä haasteita. Tukilinja 4/2022 13 Voimaa myönteisyydestä Kysyn, mikä merkitys taiteella hänelle on. Minka hohkaa salamannopeasti uudenlaista innostusta ja kertoo taiteen kuuluneen elämäänsä aina. Kun hän alkoi yläasteikäisenä käydä nuorisopoliklinikalla, hän piirsi vastaanotolla kuvia ja kertoi poliklinikan hoitajalle kirjoittavansa päiväkirjaa. Hoitaja neuvoi häntä kirjoittamaan esimerkiksi muutamalla ranskalaisella viivalla muistiin varsinkin asioita, joita Minka itse piti hyvinä. “Minulle se oli hyvä ja toimiva neuvo. Opin suuntaamaan huomiota myönteiseen, vaikka aluksi se oli vaikeaa ja vastenmielistä”, Minka muistelee. Henkireikänä kirjoittaminen Taiteesta ja kirjoittamisesta oli myöhemmin apua myös psykoosista toipumisessa. Ennen kuin hän oppi puhumaan tunteistaan tai käsittelemään niitä muilla keinoin, hän oppi kirjoittamaan niistä. “Kirjoittaminen on minulle henkireikä.”. Taide on turvallinen tapa käsitellä haasteita ja käydä surun ja ilon tunteita läpi. Sillä voi myös tehdä itseään näkyväksi, ilmaista ja toteuttaa itseään. Se onkin Minkalle yksi monista hyvistä syistä ohjata vertaistuellisia sanataideryhmiä. “Taide yhdistää ihmisiä, tuo ilon ja onnistumisen kokemuksia ja lisää hyvinvointia”, hän listaa. Vertaistuesta saa toivoa Vertaistuella on ollut suuri merkitys Minkan omassa toipumisessa. Hän haluaakin korjata vääränlaisia mielikuvia vertaistukiryhmistä: Jotkut luulevat, että siellä vain itketään. Tosiasiassa siellä nauretaan paljon, ollaan yhdessä ja hyväksytään jokainen sellaisena kuin on. Minka kertoo saaneensa ryhmistä kullanarvoista toivoa. Sitä hän on itsekin vertaisohjaajana ja kokemusasiantuntijana antanut monille mielenterveystoipujille. “On tärkeää tietää, ettei ole yksin”, Minka toteaa. Lempeitä kesämenoja Kesällä hän aikoo nauttia kiireettömyydestä ja kesäpäivistä: “Olisi kiva käydä Kuhankuonossa päiväretkellä ja muutenkin viettää enemmän aikaa luonnossa.” Minkalla on mustavalkoinen Manta-kissa, joka pitää erityisesti jaloissa pyörimisestä. “Manta tuo elämääni rakkautta ja lempeyttä.” Maailma on Minkan mielestä nyt ihmeellinen ja ihana paikka. “Toipuminen tuntuu hyvältä, kuten myös tämä elämä, jonka saan kokea”, hän iloitsee. Aina toipuminen ei ole helppoa, mutta on myös paljon hetkiä, jolloin elämästä voi nauttia. “Minulla on nykyään vaikeissakin tilanteissa entistä vahvempi luottamus tulevaisuuteen ja elämään.” Kun kysyn, haluaisiko hän muuttaa maailmaa, Minka vastaa elävänsä jo unelmaansa: “Eihän tämä elämä täydellistä ole, mutta en minä täydellisyyttä odottanutkaan. Saan tehdä juuri sitä mitä haluan: sanataidetta, sen ohjaamista ja muiden auttamista.”
14 Tukilinja 4/2022 UNELMAT TODEKSI Raviunelmat toteutuivat Peppi Hautala halusi ajaa kilpaa raveissa, mutta lukutaidon puute esti raviajokortin. Tandemkärryt ja omat ravilähdöt vammaisille ratkaisivat ongelman. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Markku Pajunen RAVITALLEILLA YMPÄRI Suomea on toiminnassa mukana lukuisia vammaisia henkilöitä, jotka rakastavat hevosia ja tekevät tallin aputöitä pyyteettömästi, oman toimintakykynsä rajoissa. Tässä raviurheilun luvatussa maassa moni heistä on varmasti haaveillut raviohjastajankin urasta. Syksystä 2021 lähtien haaveista on tullut todellisuutta, kiitos Hanna Malmivaaran ja hänen perustamansa yhdistyksen Para ravi ja ratsastus ry. Tytär innosti Pitkään ravipiireissä mukana ollut ja parhaillaan ravivalmentajaksi kouluttautuva hattulalainen Malmivaara on kehitysvammaisen tyttärensä Peppi Hautalan omaishoitaja. ”Peppi on vuosikaudet sanonut, että hän haluaisi ajaa kilpaa, mutta hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä siksi pysty suorittamaan raviajokorttia”, Malmivaara alustaa. ”Pari vuotta sitten tutustuin Facebookissa lapualaiseen CP-vammaiseen Eetu Fossiin, joka lopulta soitti minulle ja kysyi, voisinko järjestää ravit, joissa hänkin voisi ajaa.” Malmivaaralla ei ollut lopullista ideaa siitä, miten se onnistuisi, mutta siemen oli kylvetty. ”Mietin, että täytyy olla enemmänkin vammaisia, jotka haluaisivat ajaa kilpaa. Otin yhteyttä Suomen Hippokseen ja siellä raviurheilun johtaja Tomi Himanka nappasi heti ajatuksesta kiinni.” Tukena ammattilaiset Ratkaisu vammaisten ohjastajien raviajokortittomuuteen oli ottaa kärryihin mukaan ammattiohjastajia, jotka voivat tarvittaessa tarttua ohjaksiin. Se vaatii tavallisia ravikärryjä isommat kärryt. ”Parhaiten tarkoitukseen sopivat tandemkärryt, joissa ammattiohjastaja istuu vammaisen henkilön takana. Ne ovat kalliita ja niitä tekee vain yksi toimija tilaustöinä, joten ei ole Peppi Hautala sai vuonna 2018 harrastusapurahan tandem-ponikärryihin, joilla ajaminen sujuu turvallisesti. Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla. SUOMEN HIPPOS = Raviurheilun ja hevoskasvatuksen kattojärjestö PARARAVI = Ravikilpailumuoto, jossa vammaisen ohjastajan tukena on ammattiohjastaja.
Tukilinja 4/2022 15 UUTISIA TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! mahdollista hankkia käytettyjä. Tällä hetkellä olemme saaneet yhdistykselle kahdet tandemkärryt. Loput ajavat koppakärryillä, jossa ammattiohjastaja ja vammainen henkilö istuvat vierekkäin”, Malmivaara kertoo. Kärrykuluja Tukilinjalta Para ravi ja ratsastus ry on saanut Paralympiakomitean ja Tukilinja-säätiön yhdessä myöntämän Startti-stipendin sekä varsinaisen Tukilinjan apurahan, joiden avulla kärryhankintoja on rahoitettu. ”Olemme kiitollisia Tukilinjalle. Heiltä saamamme avustus on ollut yhdistyksellemme todella merkittävä”, Malmivaara toteaa. Yhteistyökumppanit ovat nuorelle yhdistykselle tuiki tärkeitä. Malmivaara tekeekin pitkää päivää paitsi pararavilähtöjen järjestämisessä myös kumppaneiden haalimisessa. Raviradat innostuivat Ensimmäinen pararavilähtö piti olla jo vuonna 2020, mutta koronaviruspandemia siirsi aloitusta. Helsingin Vermossa ajettiin marraskuussa 2021 ensimmäinen lähtö, jossa oli mukana yhdeksän vammaista ohjastajaa. Toukokuussa Forssan Pilvenmäellä ajetussa kolmannessa pararavilähdössä ohjastajia oli jo 12. Heinäkuussa ajettiin puolestaan kilpaa Turun Metsämäessä. ”Alkuun soittelin itse raviradoille, että voisivatko he ottaa meidät mukaan raveihinsa. Olinkin kiitollinen ja iloinen, kun sain kuulla, että Metsämäen ravirata oli jo toivonut meidän tulevan ajamaan sinne.” Verkosto kasvaa Uusi tulokas on ravipiireissä huomattu ja yhteistyö jatkuu. ”Tornion Nuorisoravigaalassa, jossa saimme Vuoden sykähdyttävin hetki -kunniamaininnan, sovimme että tulemme 2023 ajamaan Tornioon”, Malmivaara kertoo. Yksikään ammattiohjastaja ei ole vielä kieltäytynyt kutsusta osallistua pararavilähtöön vammaisen ohjastajan apuna. Myös poneja on saatu haalittua lähtöihin riittävästi, vaikka se teettääkin Malmivaaralle runsaasti töitä. ”Pilvenmäen lähdössä oli 12 ponia, joista vain yksi oli raveissa mukana jossain muussakin lähdössä. Eli 11 ponia tuotiin paikalle meidän lähtöä varten. Ilman ammattiohjastajien ja ponien omistajien myötämielisyyttä näitä kisoja ei voitaisi järjestää. Olen heille erittäin kiitollinen.” Palkintona iloa Malmivaara on heittäytynyt täysin pararaviasian edistäjäksi. Rahallista palkkiota hän ei saa, päinvastoin, mutta palkinnosta hänelle käy, kun näkee, miten paljon kilpailemaan pääseminen merkitsee vammaisille henkilöille, jotka ovat tähän saakka olleet ravipiireissä sivuroolissa. ”Näen tämän hyvin vahvasti yhdenvertaisuusasiana. Vammaisilla henkilöillä pitää olla mahdollisuus harrastaa ja osallistua siinä missä muillakin. Ymmärrän, että rallikuskiksi ei kehitysvammainen henkilö voi ryhtyä, mutta raviohjastajaksi pystyy”, Malmivaara linjaa. Hanna Malmivaara sai viime vuonna 1000 euron Startti-stipendin pararavitoiminnan käynnistämiseen Suomessa. Jos perheeltä puuttuu kielitaitoa, lapsen kuntoutus viivästyy. APU KIVEN ALLA Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret päätyvät muita harvemmin kuntoutuksen ja mielenterveyspalveluiden piiriin, kertoo tuore Kelan tutkimus. Syyksi todettiin mm. vanhempien puutteellinen suomen kielen taito ja kulttuuriset erot kuntoutusajattelussa. Lasten kielellisten ja mielenterveysongelmien havaitseminen on eri äidinkielestä johtuen keskimääräistä hitaampaa. Aikaa on kulunut myös tulkkauksen organisointiin, kuntoutuksen tavoitteista ja vanhempien panoksesta keskusteluun, hakemuksen tekoon ja terapeutin etsimiseen. Kun terapia sitten on järjestynyt, se on sujunut kuten muillakin lapsilla. Lapset ja nuoret ovat suuri kuntoutuspalvelujen käyttäjäryhmä, ja 12 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista on maahanmuuttajatausta. Pääkaupunkiseudulla heitä on neljännes tästä ikäryhmästä.
Rinta rottingilla TÖIHIN Eka työpäivä täältä tullaan! 16 Tukilinja 4/2022 TYÖELÄMÄ Uudenmaan Cp-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Laiho on itsekin cp-vammainen.
”IHMISILLE, JOILLA on cp-vamma, työ on yhtä tärkeää kuin kenelle tahansa muullekin. Mielellään haluttaisiin myös tehdä työtä, joka sopii itselle ja kiinnostaa”, sanoo Suomen CP-liiton Uudenmaan yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Laiho. ”Monet cp-vammaiset työnhakijat ovat suorittaneet ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. Tämän ammattitaidon hyödyntäminen on tärkeää niin heille itselleen kuin yhteiskunnallekin.” Cp-vamma on liikuntavamma, johon ei lähtökohtaisesti liity älyllisen kehityksen ongelmia. Työnteon potentiaalia vamma saattaa jopa lisätä, sillä kun elää vammaisena ei-vammaisten maailmassa, kerryttää sitkeyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Rajoitteet vaihtelevat Cp-vamma ilmenee ihmisillä eri tavoin. Toinen saattaa tarvita hahmotuksen ongelmien vuoksi mukautuksia, toinen pystyy tekemään hyvinkin fyysistä työtä, Laiho kuvailee. Yksilöllisiä eroja on myös, kuten kaikissa työntekijöissä. Jos tarvitsee enemmän aikaa työn tekemiseen, on olennaista, että työn määrä vastaa voimavaroja. Silloin tuloskin voi yllättää. ”Toiset saavat aikaan muutamassa tunnissa paljonkin osa-aikatyönä”, Laiho muistuttaa. Laiho itse käyttää nykyään liikkumisen apuvälineenä sähköpyörätuolia. ”Olen toiminnanjohtajan pestissä neljä tuntia päivässä, ja tunnen saavani aikaan tosi paljon näiden hetkien aikana. Työaika sopii myös työnkuvaani. On hyvä muistaa, että joskus cp-vammasta voi olla etua työssä, kuten minun tapauksessani. Omakohtainen kokemus vammasta auttaa minua cp-yhdistyksen toiminnanjohtajan työssä.” Korkeakoulutetuilla töitä Korkeakoulutetut cp-vammaiset työnhakijat ovat Sari Laihon mukaan työllistyneet pääosin hyvin. Ammatillisen tutkinnon omaavat, kuten merkonomit, työllistyvät vaikeammin. Syynä voi olla se, että esimerkiksi merkonomin työtehtävissä toivotaan usein nopeutta ja hyvää motoriikkaa, mikä voi joillekin cp-vammaisille tuottaa haasteita. Laiho luettelee niitä moninaisia ammatteja, joihin ihmiset, joilla on cp-vamma, ovat päätyneet: ”Niitä on kirjastonhoitajasta linja-autonkuljettajaan ja pastorista lääkäriin. On kodinhoitajaa, oikeustradenomia, järjestöalan ammattilaisia, sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Lisäksi on kielenkääntäjää ja kielten opettajaa sekä muun muassa sovellusjärjestelmien asiantuntija.” Työllisyyttä ei kartoiteta Taidoistaan huolimatta moni, jolla on cp-vamma, jää työelämän ulkopuolelle. ”Ei ole tilastoa siitä, kuinka moni ihminen, jolla on toimintarajoite, on töissä kokotai osapäiväisesti. Työikäisiä vammaisia ihmisiä on vajaat 200 000, joista palkkatyössä noin 30 000–40 000. Vammaryhmittäin on vaihtelua, mutta siitä ei ole olemassa tarkkaa seurantatietoa,” Kelan tutkimuspäällikkö Antti Teitttinen selvittää. Asia voi muuttua, kun valtiollinen yhtiö Työkanava aloittaa syksyllä työllistämistoimintansa. Tarkoitus on siinä yhteydessä kartoittaa työelämän ulkopuolelle jääneitä vammaisia ihmisiä. ”Suunta on, että eri vammaryhmät tullaan ottamaan huomioon. Tarjotaan ja etsitään erilaisia työpaikkoja työnhakijan edellytysten mukaan”, sanoo Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg. Turhat esteet pois Työvalmentajilta, TE-toimistoilta ja työnantajilta Laiho toivoo avointa mieltä niin, ettei pysähdytä tuijottamaan vammaa vaan rakennetaan kuva henkilön kyvyistä ja tahtotilasta. ”Työpaikallaan ihminen on ensisijaisesti ammattilainen.” Laiho peräänkuuluttaa panostamaan asenneilmapiiriin, jossa ollaan valmiita tekemään mukautuksia, että töihin pääsee. Vaikka esteettömiä kynnyksiä tai erilaista valaistusta työpisteessä tarvittaisiin, se ei myöskään saisi estää uutta työntekijää olemasta yksi työkaveri muiden joukossa. ”Sen ihmettelystä, että vammaiset ihmiset ylipäätään käyvät töissä, pitäisi päästä eroon.” Myy ammattitaitosi Tällä hetkellä tilanne on se, että pätkätöitä cp-vammaisillekin löytyy, mutta vakituisista työpaikoista on kova kilpailu kaikkien työnhakijoiden kesken. ”Vammaisilta työnhakijoilta tarvitaan pikkuisen enemmän yritystä, sinnikkyyttä ja uskoa itseen. Oma ammattitaito pitäisi osata ikäänkuin myydä”, Laiho suosittelee. Työnantajien tulisi puolestaan huolehtia siitä, että työntekijä osataan ottaa vastaan. ”Ensin täytyy löytyä sopiva työ ja siihen sopiva työntekijä. On erilaisia mukautuksen keinoja, joilla voidaan tukea työhön pääsyä. Työssä pysymiseen kannattaa myös panostaa, sillä varmasti jokaiselta työpaikalta löytyy kehitettävää.” Etenkin ensimmäinen työpaikka ja sen antama työkokemus on Laihon mukaan tärkeä tulevassa työllistymisessä. ”Pidän palkkatukea tämän takia hyvänä tukimuotona. Pienellä rahalla toimivat yhdistykset ja yrityksetkin voivat palkata tarvitsemansa työntekijän, joka taas saa tarvitsemansa työkokemuksen.” Cp-vammaisen on osattava myydä ammattitaitonsa työnantajalle. Työpaikan olisi puolestaan osattava ottaa hänet yksilönä vastaan. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Eeva-Liisa Kiviniemi Tukilinja 4/2022 17 CP-VAMMA = Etupäässä liikkumiseen ja motoriikkaan vaikuttava, varhaislapsuudessa saadun aivovaurion aiheuttama vamma. Cp-vammaisia on Suomessa noin 10 000 (2 % väestöstä).
18 Tukilinja 4/2022 IHMISET HELPPOA ELÄMÄÄ?
Tukilinja 4/2022 19 Vammaisten ihmisten taksikyydit, terapiat ja avustajat herättävät joissakin sivustakatsojissa kateutta. Koetamme hälventää sitä. TEKSTI Heini Saraste PIIRROS Väinö Heinonen K ateellisen katsojan silmässä karvastelee malka: varakkaat tai urallaan menestyvät vammaiset koetaan röyhkeiksi ja aggressiivisiksi henkilöiksi, jotka noin vain hurauttavat taksilla muiden ohitse tai joita palvelevat yhteiskunnan maksamat piiat. Heitä kadehditaan taksimatkoista, avustajista ja ”helposta” elämästä. Taustalla vaikuttaa sula tietämättömyys vammaisten arjesta. Tässä jutussa vammaiset aktiivikansalaiset kertovat, miten heitä on kadehdittu – ja millaisille suurille väärinkäsityksille tämä kateus perustuu. Nahjus kelpaisi Onko niin, että vammaisen kuuluu olla säälittävä, syrjästä asioita seuraava nahjus tai sitten söpö ja vaaraton – sellainen, jota voi taputtaa päälaelle ja jonka seurassa voi tuntea olevansa ainakin vähän parempi? Omia oikeuksiaan puolustava, urallaan menestyvä ja rikas vammainen herättää kateutta. Millään ei soisi vammaiselle sitä, mitä itsellä ei ole. Sen soisi vielä itsensä kaltaiselle, mutta kun kyseessä on vammainen, se panee miettimään, miten minä en pysty tuohon, kun tuokin näyttää pystyvän. Vammaisia kadehditaan taksimatkoista, autoedusta, terapiasta, yleisestä huomiosta ja avustajan seurasta tai vaikkapa koulussa liikuntatunneista vapautuksesta. Harva kadehtija olisi kuitenkaan valmis ottamaan vastaan koko paketin eli vammaisuuden tuomat hankaluudet ja palvelujen saamisen edellyttämät anelut ja usein myös nöyryyttämisen kokemukset. Urakateutta, sisarkateutta… Työelämässä vammaisen ansiot pyritään kiistämään ja väitetään, että hän on saanut asemansa armosta. Se loukkaa. Millään ei soisi vammaiselle sitä, mitä itsellä ei ole.
20 Tukilinja 4/2022 Eräs työelämässä hyvin menestynyt vammainen, keski-ikäinen nainen kertoo, että kadehtijoina ovat nimenomaan vammattomat ihmiset, jotka eivät ole edenneet urallaan toiveittensa mukaisesti. Perheissä saattaa myös olla kateutta vammaista perheenjäsentä kohtaan, koska tämä ei ikinä joudu ”täyttämään tiskikonetta”. Sisarukset kysyvät, miksi vammainen sisarus pääsee niin helpolla, miksi vammaista veljeä tai sisarta paapotaan. Menestys vaatii töitä Toisaalta juuri vammaiset aktivistit korostavat, että heitä on lapsuudenperheissään kohdeltu tasavertaisesti. He ovat saaneet tuta vanhempien palkinnot ja rangaistukset siinä, missä vammattomatkin sisaruksensa. Paapomiselle näyttäisi kuitenkin olevan kysyntää. ”On olemassa joukko ihmisiä, jotka eivät ole vammaisia mutta haluaisivat ikään kuin lukeutua vammaisten joukkoon. He sanovat olevansa niin heikossa hapessa, että ei heiltä pitäisi vaatia töihin menoa. Näin he ainakin itse uskovat”, kertoo vammaisaktivismihankkeen asiantuntija Amu Urhonen. Taustalla on hänen mukaansa halu saada huomiota ja huolenpitoa, jota vammaisten katsotaan saavan. ”Kun lukeutuu vammaisten joukkoon, pääsee vähemmällä, he uskovat.” Palvelut kiven alla Vammaisaktivisti Julianna Brandt (ks. s. 7) on yhdessä vammaisen ystävänsä Janniina Järven kanssa toimittanut radio-ohjelmaa ja podcastia Vammaiskultti, joka nosti vammaiskeskustelun Suomessa hetkeksi lähemmäs yleisen keskustelun keskiötä. Brandt kertoo, että kadehdittujen avustajapalvelujen saamiseen tarvitaan todellisuudessa paljon työtä eikä kaikilla riitä edes voimia niistä taistella. Brandtille tarjottiin 16-vuotiaana mahdollisuutta jäädä eläkkeelle. ”Että olis sitten chillailut koko elämänsä… Menin lukioon, sitten ammattikouluun ja sitten yliopistoon, ja nyt teen töitä nuorten mielenterveyshankkeessa.” Brandt muistaa, miten kouluaikana häntä kadehdittiin vaikkapa siitä, ettei hänen tarvinnut luistella vaan hän sai liukua kengillään jäällä tai hänet vapautettiin liikuntatunneista. ”Joskus käytin vammaiskorttia ihan tahallani enkä osallistunut esimerkiksi vanhojen tansseihin.” Ei koskaan yksin Myös ratsastusterapiasta tai avustajan seurasta voidaan kadehtia. ”Voi, sun ei tarvitse koskaan olla yksin!” kuulee Brandtin mukaan joskus huokaistavan. Mutta mutta kuka haluaisi rinnalleen ihmisen, joka ei ole ystäväsi, mutta jonka apua ilman et pärjää? Ihmiset eivät ymmärrä sitäkään, mikä itsensä nöyryyttämisen prosessi edun saamista edeltää: Saadakseen avustajan vammaisen on kerrottava kuinka usein käy vessassa, kuinka huonosti kävelee tai kuinka ei pääse sänkyyn. Saadakseen tukia on joka ikinen vuosi avattava intiimi elämänsä toisten arvioitavaksi. Kuka sitäpaitsi haluaisi vapaaehtoisesti ottaa kotiinsa siivoamaan vieraan ihmisen, joka ei ehkä osaa lainkaan siivota? Kynnys päättää ottaa avustaja tai pyytää avustajapalveluita on korkea. Suuri väärinkäsitys Myös taksimatkoja kadehditaan. Ihmiset eivät ymmärrä, että ilman buutä moni vammainen ei lähtisi yhtään mihinkään, ei varsinkaan talviaikana. Julkiset liikennevälineet ovat edelleen monelle vammaiselle täysin mahdottomia. ”Kaikki vammaiset eivät myöskään kykene ajamaan itse autoa”, sanoo pitkän linjan vammaisaktivisti ja Kynnyksen aluekoordinaattori Olli Nordberg. ”Kyseessä on suuri väärinkäsitys sekä myös täydellinen tietämättömyys.” Kun ihmiset katsovat taksilla pyyhältävää vammaista, he ajattelevat, että noin sitä vaan yhteiskunnan rahoilla huristellaan. Harva suostuisi ottamaan vastaan koko pakettia. Jos ymmärtäisi, mitä vammaisen ihmisen luihin ja nahkoihin meneminen todella merkitsee, ymmärtäisi myös, ettei kyseessä ole luksus vaan kompensaatio. Päättäjätkin nuivia Nordberg sanoo, että kateus leimahtaa esille aina, kun hän esiintyy esimerkiksi jossain lehtijutussa. ”Ei viitsi mennä someen katsomaan, mitä roskaa siellä kirjoitetaan”, hän tiivistää. Urhonen on puolestaan kuullut, miten kuntapolitiikassa toimiva hyvinvointipalvelujen johtaja on ilmaissut raakaa kateutta vammaisia kohtaan. Hän on huomannut, että tällaista kateutta ja kitsautta tapaa erityisesti ihmisissä, joiden mielestä vammaispalvelut ovat sellaista ylellisyyttä, joista vammaisen kuuluisi olla kiitollinen. Koska vammaisen elämänlaatu ja toisinaan jopa hengissä pysyminen on kiinni näistä päättäjistä, asetelma on monella tapaa vammaisen kannalta ikävä. Päättäjä pitää kiinni kukkaronnyöreistä ja vammainen pannaan todistamaan vammaisuuttaan vuosi vuoden perään. Niin kuin esimerkiksi CP-vamma yhtäkkiä ottaisi ja parantuisi. Asenne näkyy siinäkin, että i matkojen yhdistelyllä säästetään rahaa, Urhonen kertoo. ”Ajatellaan, että matkojen käyttäjät ovat pääosin vanhaa väkeä, joilla katsotaan olevan aikaa odottaa. Ei oteta huomioon, että osa matkantekijöistä on säännöllisesti töihin kulkevia keski-ikäisiä tai nuoria vammaisia.” Ai, sulla on lumenluoja… Ekomatkojen pyörittäjällä Marjut Ounilalla on yhteensä neljä avustajaa ympäri vuorokauden. Myös hänen miehensä avustaa häntä puolipäiväisesti. Ounilalla on lihasairaus, jonka takia hän käyttää sekä sähköpyörätuolia että hengityskonetta. 15-vuotta sitten hän ajoi yksinään pyörätuolilla Oulusta Helsinkiin ja vaati lakisääteisiä avustajapalveluita. Nykyään hän on Kynnys ry:n puheenjohtaja. Lisäksi hän on perustanut matkatoimiston, joka tarjoaa matkoja vaikeasti liikkuville. Ounila asuu puolisonsa kanssa maaseudulla luonnon keskellä omakotitalossa. ”Monet kadehtivat taloa ja Fordia pihassa. Kysyvät, milläs rahoilla nämä on ostettu, vaikka kyllä ne on ostettu ihan omilla säästöillä ja palkkarahoilla. Ja verotkin on maksettu, kuten muutkin palkansaajat!” Avustaja, ei seuraneiti Ounila korostaa, että kateuden takana on usein tietämättömyys. Se vaivaa hänen mukaansa myös avustajaksi pyrkiviä, jotka eivät tiedä, mitä avustajajärjestelmä käytännössä on. Avustajaksi hakeva saattaa odottaa seuraneidin roolia. Kun edessä on oikeaa työtä, moni kyllästyy kahdessa viikossa. Moni lopettaa myös, kun tajuaa, että kyseessä onkin ihminen, jolla on oma tahto. ”He eivät ole ymmärtäneet, että olen ihminen joka harrastan, teen töitä, maksan veroni ja matkustan. Teen päätökseni sataprosenttisesti itse eikä minua manipuloida.” Ounila onkin reissannut paljon. Häämatkansa hän teki Meksikoon ja siellä oli mukana kaksi avustajaa. Sekös herätti kateutta. Hän on käynyt myös Norjassa, interraililla ja Karibian-risteilyllä 50-vuotisjuhliensa kunniaksi. Kateus ja onni Olli Nordberg kertoo tehneensä itsestään mielenkiintoisen havainnon: Mitä vanhemmaksi tulee, sen vähemmän kateutta tuntee. Sillä, mitä omistat tai miten rikas olet, ei ole merkitystä, ainoastaan pienillä onnen hetkillä. Nordbergin kaikki kolme lastenlasta ovat iältään yhden vuoden molemmin puolin ja asuvat hänen lähellään. Pieniä onnen hetkiä tarjoavat hänelle Enni, Meea ja Eevi. Vielä hidasliikkeistä ukkia ei päästetä yksin heitä vahtimaan, koska hän ei pääsisi lasten perään, mutta kun järki kasvaa, on ehkä Ollin vuoro. Voi ei. Kateuden karvas sappi nousee nyt pintaan monella. Voi, sun ei tarvitse koskaan olla yksin! Milläs rahoilla nämä on ostettu? Että olis sitten chillailut koko elämänsä…
Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-415 515 008 LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi – Apurahat. TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi osiosta Apurahat. Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat Tukilinja muuttaa maailmaa Jokainen Tukilinja-lehti vaikuttaa asenteisiin ja levittää tietoa kehitystarpeista. Jaamme kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean vammaisia liikuntaharrastukseen kannustavia Startti-stipendejä ja tuemme Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. järjestettävää vammaiskulttuurin verkostofestivaali DiDaa (Disability Day Art & Action), jossa jaettavaan vammaiskulttuuripalkinto Vimmaan kuuluu 5000 euron työskentelyapuraha Tukilinjalta. Tasa-arvon perusteita vahvistavaa vammaistutkimusta tuemme tutkimusapurahoin. Jaamme joka vuosi myös useita Vuoden Toimija -apurahoja innovatiivisille ja vaikuttaville vammaisalan toimijoille, joilta puuttuu resursseja. Muuta maailmaa kanssamme ja ehdota seuraavaa Vuoden Toimijaa 30.10. mennessä!
22 Tukilinja 4/2022 Iloista painonhallintaa Painon kertymisestä on kuitenkin muodostunut terveysongelma. Passivoiva elämäntapa Mira kertoo, ettei motivaatio riitä laihduttamiseen, vaikka lääkäri on siihen kehottanut ja kertonut ylipainon riskeistä. Hän viihtyy kehossaan ja on hakenut apua myös itsetunto-ongelmiinsa. Lääkärin sanat ovat silti jääneet mietityttämään. Ehkä jopa pelottamaan. ”Lääkärit väittävät, että olen hengenvaarallisen lihava. Kyllähän tuollaista säikähtää! Mitään ohjeita en silti ole saanut koskaan. Ainoastaan käskyn laihduttaa”, Mira tuskailee. Hän ei ole ongelmansa kanssa yksin, sillä vain kolmannes yli 30-vuotiaista suomalaisista on enää normaalipainoisia. Epäterveellisten ruokien lisääntynyt tarjonta ja edullinen hinta sekä elämäntavan passivoituminen ovat nostaneet esimerkiksi diabeteslukemat ennennäkemättömän korkeiksi. Myös Miran elämäntavat ovat rempallaan: Aamupala jää usein väliin ja lämmin ruoka tulee syötyä vasta illalla, kun Heikki ehtii sen tekemään. Hän käyttää Miran mielestä liikaa rasvaa IHMISET Vammaisilla ja pitkäaikaissairailla on haasteita, joita vammattomat ja terveet eivät tule ajatelleeksi. Yksi niistä on salakavala painon kertyminen. Tässä vinkkejä siihen! TEKSTI Heidi Merima MONI VAMMAINEN tai pitkäaikaissairas ihminen on jämähtänyt ajattelumalliin, jossa painolla ei ole väliä, kun on vakavampiakin ongelmia. Vielä parikymmentä vuotta sitten vammaisten paino-ongelmia hyssyteltiin. Painon kertyminen kuitenkin pahentaa liikuntarajoitteita. Mira Arkimaa, 27, istuu keittiön pöydän ääressä ja silittelee pientä, valkoista koiraa. Hänellä on ollut useita diagnooseja lapsesta saakka, mutta elämä on silti melko lailla mallillaan. Hän käy työpajalla töissä ja harrastaa kaikenlaista yhdessä avopuolisonsa Heikin kanssa. Kun pitää treenikassin eteisessä aina pakattuna, tulee liikuntakertoja helposti lisää. Aloittajan muistilista Syö säännöllisesti, lisää kasviksia aterioihin ja pidä 12 tunnin yöpaasto. (Sen aikana saa juoda kahvia tai teetä ilman sokeria ja maitoa!) Kysy terveyskeskuksesta painonhallintaryhmistä. Vertaistukiryhmiä löytyy myös sosiaalisesta mediasta. Kansalaisopistot tarjoavat erityisliikuntaryhmiä. Monissa kunnissa on liikuntaneuvontaa. Netistä löytyy painonhallintasovelluksia, esimerkiksi suomenkielinen Sulamo. Aseta tavoite ja tee viikkoaikataulu. Kirjaa liikuntamuistutukset kalenteriin. Pakkaa kassi valmiiksi! K U V A : A D O B E S TO C K
Tukilinja 4/2022 23 ja kermaa, mutta pääasia, että ruoka tulee laitettua Miralle itselleen se on haastavaa. Mistä jatkuva tuki? Tukija liikuntaelinliitto TULE ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen kuvailee Miran ongelmaa yleiseksi. ”Ihmiset on jätetty todella yksin elämäntapamuutoksen keskellä. Jos lihavuusepidemia voitaisiin ratkaista neuvoilla, epidemiaa ei olisi.” Liikuntarajoitteisille ja vammaisille henkilöille suunnattuja painonhallintaryhmiä ja muokattuja materiaaleja on toistaiseksi vähän, vaikka kysyntä on suurta. Moni tarvitsisi myös liikuntaan soveltuvat apuvälineet, joiden saamisesta voi joutua taistelemaan. Liikuntarajoite on lihavuusriski Selkäydinvammaisilla henkilöillä on tutkimusten mukaan kehossaan 10–12 % enemmän rasvaa kuin vammattomilla henkilöillä ja tilanne on samansuuntainen muissakin liikuntarajoitteisten ryhmissä. Tämä johtuu usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta: käyttämättömät lihakset surkastuvat ja niiden tilalle kertyy rasvaa. Liikuntarajoitteisen saattaa olla myös vaikeampi kuluttaa energiaa liikkumalla. Iän karttuessa rasvaa kertyy ja lihasmassaa katoaa huomattavasti enemmän vammattomiin verrattuna. Sairauden, vamman tai ylipainon kolhaisemalla itsetunnollakin on monesti osuutta asiaan. Liikuntapaikkojen käyttö voi tuntua vaikealta ja kaikille avoimiin ryhmiin meno pelottaa, jos sopiva ryhmä ylipäätään löytyy. Ravintoneuvojan luona Vaikka laihtuminen ei Miraa kiinnosta, hän suostuu tapaamaan diplomiravintoneuvoja Pauliina Koiviston. Pääasiallisiksi ongelmikseen Mira nimeää napostelun ja pitkät ruokailuvälit. Myös motivaation puutteesta on puhetta. ”Lähdetään liikkeelle pienistä asioista. Lisätään aamupala, joka on etenkin painonhallinnan kannalta tärkeä”, Koivisto neuvoo. Aamupalan on hyvä sisältää proteiinia, joka pitää nälkää. Esimerkiksi rahkat ja soijajogurtit toimivat hyvin. Niihin voi halutessaan lisätä pähkinöitä, siemeniä ja marjoja. ”Yksi tärkeimmistä neuvoistani on viiden värin syöminen päivässä”, Koivisto kertoo. Ideana on saada kasvikunnan tuotteista vitamiineja, hivenaineita ja kuituja. Makeanhimo on usein merkki riittämättömästä proteiinin saamisesta. Kuiduilla on myös verensokeria tasaava vaikutus, joka helpottaa napostelutaipumusta. Älä piinaa kaloreilla Koiviston mukaan kaloreita on yleensä turha laskea – kunhan niitä on riittävästi. Keskity lisäämään hyviä asioita ja huonommat jäävät pois ihan huomaamatta. Mahtava neuvo ja tekniikka todella toimii! ”Painonhallinta ole pelkästään sitä, että kulutetaan enemmän kuin syödään. Stressitaso vaikuttaa suuresti elimistön toimintaan”, muistuttaa Koivisto. Hyvä vinkki on myös pitää iltaja aamupalan välissä 12 tunnin yöpaasto, jotta elimistö saa rasvakudoksen purkamisen käyntiin. Pilko tavoite Kannattaa aloittaa selvästä päämäärästä, esimerkiksi ”Vuoden kuluttua haluan olla 10 kg kevyempi.” Jaa tavoite osiin: Mitä voit saavuttaa kuukaudessa? Yhdessä viikossa? Päivässä? Tee sitten viikkosuunnitelma ja siitä kalenteriin muistutukset. Jos liikkumaan tai ulkoilemaan lähtö tuntuu hankalalta, lähde liikkeelle ennen kuin aivosi ehtivät keksiä tuhat ja yksi tekosyytä. Nouse, pue, kerää tavarasi ja mene ovesta ulos. Auttaa, jos välineet on valmiiksi pakattu. Marja Kinnusella on motivaatiovinkki liikuntarajoitteisille: ”Voi pohtia vaikka, että jos teen tietyt harjoitukset päivittäin, miten ne vaikuttavat toimintakykyyni vuoden tai viiden vuoden päästä.” ”Jos tekeminen on kivaa, siitä on myös helpompi muodostaa rutiini kuin vastenmielisestä tekemisestä.” Vaihda automaatioita Marja Kinnunen kehottaamyös tutustumaan Tule ry:n sivuihin, joilta löytyy kaikille avoimia, ilmaisia työkaluja painonhallintaan. Hän muistuttaa, että etenkin liikuntarajoitteisen voi olla todella vaikea liikkua niin paljoa, että se vaikuttaisi energiankulutukseen. Ravitsemuksella on siis suurin merkitys. ”Syömiseen liittyy automaatioita. Kun muuttaa tapojaan edes vähän, jossain vaiheessa uudetkin tavat muuttuvat automaattiseksi”, Kinnunen rohkaisee. ”Lisää vaikka marjoja puuroon joka aamu. Syö jokaisella aterialla edes vähän kasviksia. Tee joka päivä yksi liike fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Kun onnistumisia tulee, on helpompaa lisätä näitä asioita. Ilon ja nautinnon kautta! Etenkin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla pienistä puroista tulee iso joki.” Ruokatottumusten muuttaminen vaatii sinnikästä harjoittelua. Mira etsii nyt makeutta hedelmistä. K U V A : H E ID I M E R IM A
Tukipointti Teksti: Sara Liukkonen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 4/2022 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Uudistuksia vai niukennuksia? ENSI VUODEN ALUSSA tapahtuu kaksi uudistusta, joilla on vaikutusta myös Tukilinjan tukitoimintaan. Voimaan astuu uusi vammaispalvelulaki ja käyttöön otetaan uudet hyvinvointialueet. Suosittelen asiasta kiinnostuneita tsekkaamaan THL:n sivuilta vammaispalvelujen neuvottelupäivien tallenteet. Niistä selviää, miten uudistukset tulevat vaikuttamaan vammaisten henkilöiden palveluihin ja etuuksiin. Esimerkiksi hyvinvointialueiden yksi tavoite on varmistaa, että koulutettua henkilökuntaa on paremmin saatavilla kaikkialla Suomessa. Tämä tuo asiantuntemusta myös vammaispalveluihin, sillä monessa kunnassa ei pätevää vammaispalvelujen henkilökuntaa ole ollut saatavilla. Tosi hienoa, että seminaareissa ei tarvitse enää aina olla paikan päällä, vaan tärkeä tieto on saatavilla myöhemminkin! UUDEN VAMMAISPALVELULAIN tavoitteena on myös yhdenmukaistaa palveluja ja etuuksia. Olemme tälläkin palstalla kertoneet, miten ohjaamme apurahan hakijat selvittämään, ovatko he oikeutettuja saamaan tarvitsemansa välineen esimerkiksi Kelan, vammaispalvelujen tai sairaanhoitopiirin kustantamana. Kyseessä ovat etenkin näkövammaisten tietokoneet ja älypuhelimet sekä harrastamiseen liittyvät pyörätuolit, polkupyörät ja muut harrastusapuvälineet. Tämä on pitänyt selvittää henkilökohtaisesti, sillä vammaispalvelulain ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinesuositusten tulkinnoissa on ollut eroja. Voisimme antaa lukemattomia käytännön esimerkkejä tästä alueellisesta epätasa-arvosta ja jopa virheellisistä laintulkinnoista. Esimerkkinä vaikkapa tuhansia euroja maksava sähköpyörätuolijalkapallon pelituolin hankinta. Samassa joukkueessa pelaavat nuoret ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa, kun toisen kotikunta maksaa puolet harrastepyörätuolin hankintahinnasta ja kuntarajan toisella puolella asuva nuori joutuu maksamaan tuolinsa kokonaan itse. Toisessa kunnassa on linjattu, ettei harrastuksen apuvälineitä tueta, vaikka tulkittava laki on täysin sama. On hienoa, jos etuuksien toteutuminen ei jatkossa ole enää kiinni kotikunnasta! SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEENA on yhdenvertaistaa palveluja. Pääsemme täällä apurahatoiminnassa osaltamme seuraamaan, miten se käytännössä onnistuu, ovathan asiakkaamme kaikkialta Suomesta. Tavoitteena on kuitenkin myös taloudellisen säästön saaminen. Seuraako tästä siis se, että palvelut saadaan jatkossa vain kaikkein niukimman tulkinnan mukaisesti? Kun päätöksen teko yhdenmukaistuu, selkenevät – toivottavasti – myös lain tulkinnat niin, ettei meidän tarvitse enää ”juoksuttaa” hakijoita hakemaan etuuksia, joita toisaalla Suomessa on mahdollista saada ja toisaalla ei. Johdonmukaisen päätöksenteon luoma yhdenvertaisuus on kaikkien etu. Sara Liukkonen Tukitoiminnan koordinaattori Hierontaa ja kuntohoitoa Näkövammainen hieroja tarjoaa urheiluhierontaa, mobilisoivaa ja lihaskalvokäsittelyä, akupunktiota, imukuppihierontaa ja teippausta. Teen myös yritysja kotikäyntejä. Urheiluhieroja/kuntohoitaja Hannu Huovinen Lahti P. 0400 7003 84. (Mikäli en pysty vastaamaan, soitan takaisin.) Hoitavaa hierontaa Klassista ja urheiluhierontaa, raskaushierontaa, intialaista päähierontaa sekä perinteistä jäsenkorjausta. Vastaanotto Tuusulan Jokelassa, Puistokuja 3. Hieroja Jari Mikola www.mikolat.fi (nettiajanvaraus) Facebook: hierojajarimikola, p. 040 709 6955 (Jos netistä ei löydy sopivaa aikaa, soita!) Tämä maastopyörätuoli on mahtava!
Tukilinja 4/2022 25 KIRJAVINKKI Antti Tuuri kertoo lämmöllä kehitysvammaisen ihmisen merkityksestä läheisilleen. VIERAAT VANHEMMAT SELKEÄÄ VIESTINTÄÄ SYÖKSY PIMEÄÄN KIRJAN ARVOINEN TUOMAS MUSTIKAINEN: MUTTA PIMEYS NÄKEE SYDÄMEN Romaani. Like 2022. 313 s. Toimittaja lähtee Gazaan tekemään juttusarjaa Israelin ja Palestiinan kriisistä. Sodan käsittämättömät kauhut vaikuttavat mieheen syvästi. Matkalta palattuaan hän irtisanoutuu työstään ja käy terapiassa. Sitten elämänilon palauttaa uusi rakkaus israelilaisen toisinajattelijaan. Onnea kuitenkin uhkaa taas kriisi, sillä mies sokeutuu täysin yllättäen. Tuomas Mustikaisen romaani on omaelämäkerrallinen ja hän sokeutui kesken sen kirjoittamisen. Kirjailija aiheutti pienoisen kohun kertomalla kokemuksistaan näkövammaisten parissa, joita hän luonnehti rasistisiksi näkeviä kohtaan. Mustikaisen teos ei kuitenkaan lopulta kerro paljonkaan sokeudesta, ainakaan kirjaimellisessa mielessä. Näön menetys kehystää vain tarinan alkua ja loppua. Vammautumisen aiheuttaman trauman käsittely on päähenkilöllä vielä aivan kesken. Se jää ainakin tässä kirjassa myös kirjoittajalta syvemmin käsittelemättä. Sen sijaan sodan järjettömyyden kuvaus on kokonaisuuden hallitseva ja mielenkiintoisin osa. Sanni Purhonen CLAUDIA DURASTANTI: TUNTEMANI VIERAAT Romaani. Suom. Taru Nyström. S&S 2022. 256 s. Claudia Durastantin kiitetyssä romaanissa on vahvan omaelämäkerrallisia aineksia. Kirjailijan taustaa mukaillen päähenkilö Claudian molemmat vanhemmat ovat kuuroja, mutta kieltäytyvät käyttämästä viittomakieltä. Perheellä ei siis ole tavanomaista, yhteistä kommunikaatiotapaa. Kysymys ei kuitenkaan ole vain pariskunnan hankalasta suhtautumisesta vammaisuuteensa. Vanhemmat ovat muutenkin erikoisia tapauksia. Heidän suhteensa niin lapsiinsa kuin eron jälkeen toisiinsakin on jännittynyt. He ovat jossain määrin myyttisiä ja vieraita hahmoja niin tyttärelleen kuin ympäröivälle yhteiskunnalle eivätkä aina ole kertojina kovin luotettavia. Perheen tarina kuvaa myös siirtolaisuutta ja köyhyyttä. Teoksen vahva tunnelma rakentuu runsaista, tunnistettavista yksityiskohdista ja viittauksista. Luova Claudia jäsentää hänkin maailmaa tarinoin esimerkiksi lukemalla, kirjoittamalla ja katsomalla elokuvia. Sanni Purhonen ANTTI TUURI: MIES KUIN PANTTERI Elämäkerta. Otava 2022. 159 s. Kun Antti Tuuri kirjoittaa kirjan kehitysvammaisen ihmisen elämästä, siihen kannattaa tutustua. Tuuri yllättää tuntemalla kehitysvammaisten aseman ja historian Suomessa hyvin. Hän on vuosikymmeniä toiminut edunvalvojana langolleen, jota kutsuu arvokkaasti pelkällä sukunimellä Wahlroos. Sukutausta näkyy hyvänä, yksilöllisenä hoivana, jota Wahlroos perheen huomassa asuvana poikamiehenä ja Aula työkodin pitkäaikaisena työntekijänä saa osakseen. Toisinkin olisi voinut käydä, Tuuri antaa ymmärtää. Hän kirjaa suorastaan selkokielimäisen ytimekkäästi Wahlroosin elämänvaiheita ja elämäntapaa, matkoja, perhetapahtumia ja kaikenlaisia sattumuksia. Niistä kasvaa kuva siitä, millaista kehitysvammaisen ihmisen elämä voi parhaimmillaan olla läheisten rakastamana ja arvostamana, toimivien palvelujen ystävällisessä huomassa. Sekin välittyy, ettei tämä ole itsestäänselvyys vaan omaisten perustamien järjestöjen kovan työn tulosta. Iris Tenhunen ARI SAINIO: AVAIMET SELKOKIELEEN Tietokirja. Opike 2022. 208 s. Selkokielinen viestintä ei lisäänny, jos sitä osaa kirjoittaa vain harvalukuinen asiantuntijajoukko ja jos sitä käytetään vain julkishallinnon lakisääteisessä viestinnässä. Ari Sainio vastasi koulutustarpeeseen kirjoittamalla käytännön oppaan siitä, miten asiatekstiä tehdään selkokielellä. Oppaaseen kannattaa tutustua kaikkien, jotka kirjoittavat suurelle yleisölle tarkoitettua tekstiä. Selkeän kielen tarve koskee moninaista asiakaskuntaa, sillä 11 prosentilla työikäisistä on merkittäviä puutteita lukutaidossa ja selkokielisestä viestinnästä hyötyy vielä useampi. Vaikea kieli karsii asiakkaita! Kun Sainio opastaa tekstin aloittamisessa, lukijan puhuttelemisessa, lauseiden ja kappaleiden jäsentelyssä, kuvien käytössä tai sanavalinnassa, hän havainollistaa aiheen aina esimerkeillä todellisista, onnistuneista teksteistä: näyttelyopastuksista, sopimuksista, TE-toimiston ohjeista, kyselyistä tai strategiaja kriisiviestinnästä. Mainio lisä on tiivis pikaohje selkotekstin kirjoittajalle. Näillä onnistuu! Iris Tenhunen AVAIMET SELKOKIELEEN Ari Sainio OPIKE Toimituksen valinta
Loppukesällä teatterin valtaavat kotimaiset huiput. Myös festivaalit tekevät paluun. Karaokea ja rakkaustarinoita 26 Tukilinja 4/2022 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT BALLADI VALKOISESTA LEHMÄSTÄ 5.8. Minan (elokuvan toinen ohjaaja Maryam Moghadam) aviomies on tuomittu syyttömänä kuolemaan. Viittomakielinen, kuuro tyttö Avin Poor Raoufi vakuuttaa ensimmäisessä elokuvaroolissaan Minan seitsenvuotiaana Bita-tyttärenä, joka rakastaa elokuvia. Tarinan toinen ohjaaja on Behtash Sanaeeha. KARAOKEPARATIISI 12.8. Einari Paakkasen dokumentti on kertomus suomalaisista, jotka paljastavat laulaessaan ilonsa ja surunsa. Elina ei Parkinsonin taudin vuoksi kävele, mutta punk -kappaleet saavat hänen sielunsa lentämään. Laura taas laulaa, koska puhuminen on liian tuskallista. VEDEN VARTIJA 2.9. Puhdas vesi on loppumassa maailmasta ja vallassa oleva sotilashallinto kontrolloi vesivaroja tiukalla otteella. Isänsä kuoltua Noria ( Saga Sarkola) saa selville sukunsa salaisuuden: erämaasta löytyy puhtaan juomaveden lähde. Pitkälle tulevaisuuteen sijoittuva Saara Saarelan elokuva perustuu Emmi Itärannan menestysromaaniin Teemestarin kirja (2012). RAKKAANI MERIKAPTEENI 30.9. Klaus Härön ohjaus kertoo vanhasta merikapteenista ( James Cosmo), joka rakastuu kodinhoitajaansa ( Brid Brennan). Miehen aikuinen tytär ( Catherine Walker) ei kuitenkaan noin vain hyväksy suhdetta. SPEAK NO EVIL 30.9. Tarina alkaa perheiden kohtaamisesta Toscanassa. Tanskalaisperheen tytär ja hollantilaispariskunnan poika tulevat hyvin juttuun. Pojalla ( Marius Damslev) tosin on synnynnäinen vamma kielessään eikä hän juuri puhu. Tanskalaiset saavat loman jälkeen yllätyskutsun viikonlopun viettoon Hollantiin. Perillä selviää, ettei vierailu todellakaan olisi kannattanut. Christian Tafdrupin kauhuelokuva on kerännyt kiitosta. MABUSE-ELOKUVAT Manipulaattori, muodonmuuttaja ja mielisairaalaan päätyvä Mabuse on legendaarinen elokuvaroisto, joka ilmestyi valkokankaalle sata vuotta sitten. Fritz Langin luoman elokuvasarjan 4 Mabuse-filmiä (1922–1960) sekä Werner Klinglerin uudelleenfilmatisointi (1962) ovat katsottavissa Yle Areenassa lokakuun loppuun asti. YLE Areena. PINOCCHIO Tom Hanksin tähdittämä näytelty versio klassikkosadusta saa ensi-iltansa syyskuussa. Tämän tulkinnan ohjaaja on Robert Zemekis. DISNEY+. CHA CHA REAL SMOOTH Cooper Raiffin Sundancepalkitussa menestyskomediassa 22-vuotias Andrew (Raiff) ystävystyy nuoren äidin (Dakota Johnson) ja tämän teini-ikäisen autistisen tyttären ( Vanessa Burghardt) kanssa. AppleTV+ JOURNEYMAN 11.9. Elokuvassa (Iso-Britannia 2017) nyrkkeilyn keskisarjan mestari Matty Burton (ohjaaja Paddy Considine) puolustaa maailmanmestaruuttaan rankassa ottelussa, ja hänen puheja liikuntakykynsä sekä muistinsa romahtavat. Pitkän kuntoutuksen aikana vaarantuu myös yhteiselämä vaimon ja pienen tyttären kanssa. YLE TV2. ESPOO CINÉ Espoo Ciné International Film Festival on vuorossa jälleen 29.8–4.9. KYNNYSKINO Vammaiselokuvafestivaali KynnysKino järjestetään 2.–4.9. Helsingissä WHS Teatteri Unionissa. RAKKAUTTA & ANARKIAA 35. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali järjestetään 15.–25.9. Tapahtuman festivaalijulisteen on luonut vuoden 2022 R&A-taiteilija, Vimmallakin palkittu Tiitu Takalo. FESTIVAALIT Toimit uksen valinta
Välinevinkki Apuväline: Kännykkäteline Edustaja: www.select.fi Hinta: 6,95 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 4/2022 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen SJUKT YLE FEM, 18.8. SVT:n 8-osaisessa, humoristisessa draamasarjassa seurataan 24-vuotiaan Alicen kuhmuraista taivalta arkeen hänen selvittyään kohdunkaulan syövästä. Yritykset kilpistyvät ikäviin takapakkeihin: työpaikka on menetetty, kriittisiä kohtia alapäästä leikattu ja poikaystävä jättänyt. Panseksuaaliseksi tunnustautuvan Alicen on pakko muuttaa takaisin vanhempiensa luo ja etsiä elämän tarkoitus uudelleen. Omaelämäkerrallisen sarjan on käsikirjoittanut Lisa Ambjörn. OUTO KESÄ AREENA, 19.8. Draamatrilleri kertoo parikymppisten pikkukaupunkilaisten Minnan ja Ainon myrkyllisestä ystävyydestä ja kasvamisen vaikeudesta. Tytöt viettävät kesää ennen muuttamista kaupunkiin opiskelujen perässä. He alkavat harrastaa uneliaan naapuruston taloihin murtautumista öisin, mutta kyseenalainen leikki muuttuukin vaaralliseksi. Sarjan on käsikirjoittanut ja ohjannut Lauri-Matti Parppei ja se voitti nuorisoraadin palkinnon Tampereen Elokuvajuhlilla 2019. MÄ OON MÄ AREENA Mä oon mä -sarja (2019) antaa äänen viidelle nuorelle, jotka ovat raivanneet maailmaan omannäköisensä tilan. Elokuvaohjaaja ja rap-riimittelijä Emilia kärsii monikemikaalioireyhtymästä. Runoilija Sanna-Mari ei uskalla poistua kotoaan, mutta kirjoittaminen pitää hänet kiinni maailmassa. Sonja kokee itsensä erityisja sähköherkäksi ja pyörittää keppihevostilaa. Joel on autistinen stand up -koomikko ja Christer kuuro jääkiekkoilija kuulevien joukkueessa. PIILOTETUT KYVYT AREENA Kolmiosaisessa tanskalaisessa sarjassa seurataan joidenkin autististen henkilöiden tietä työelämään. Monilla autismin kirjolla olevilla on erityisiä kykyjä: he voivat esimerkiksi oppia vieraan kielen lyhyessä ajassa tai heillä voi olla valokuvamuisti. Usein heidän on kuitenkin vaikea löytää työpaikka. Sarjassa seurataan esimerkiksi taitavaa piirtäjää Ninaa sekä Louisea, jolla on ilmiömäinen työtahti. Kristianilla on puolestaan absoluuttinen sävelkorva ja Kaspar muistaa aikataulut. Sarjassa haastatellaan myös autismin ja työelämän asiantuntijoita. MUA KUULUUKIN LYÖDÄ TEEMA, 1.9. Thomas Freundlichin ja koreografi Valtteri Raekallion dokumenttielokuva vie Elämän koulu -tanssiesityksen rakentumisen vaiheisiin. Kirjallisuuden ja tanssin keinoin se vie katsojan myös matkalle koulukiusaamiseen liittyvien lapsuusmuistojen maailmaan. Kohtaavatko koulukiusaamista vastustavien tsemppijulisteiden iskulauseet koululaisten todellisuuden? Miksi ilmiön edessä ollaan yhä niin voimattomia? Kännykkäteline videokäyttöön KÄNNYKKÄÄ KÄYTETÄÄN nykyään paljon sekä videoiden katseluun että videopuheluihin. Erityisesti näissä tilanteissa on hyvä, että kännykkä pysyy tukevasti paikallaan. Tähän tuo avun yksinkertainen ja edullinen kännykkäteline. Puhelun aikana kamera pysyy nätisti paikallaan eikä heilu sinne tänne. Myös elokuvia voi katsella juuri oikealla katselukorkeudella. TELINEESSÄ KÄNNYKKÄÄ voi pitää joko pystyssä tai vaaka-asennossa. Telinettä voi käyttää pöydällä, mutta se toimii myös auton takapenkillä kiinnittämällä se etupenkin niskatukeen. Haluttaessa sen saa kiinnitettyä vaikka niskansa taakse, jolloin voi käydä videopuheluja kävelyllä. KÄYTTÖ ON helppoa: Teline on tehty muovisesta putkesta, jonka sisällä on teräslanka. Langan avulla teline voidaan taitella haluttuun muotoon. Kännykkä kiinnitetään telineeseen kahdella pidikkeellä, minkä jälkeen kännykkä käännetään haluttuun kulmaan. Sen jälkeen teline lukitaan paikoilleen. Kännykän voi helposti irrottaa pidikkeistä, ja kun sen laittaa takaisin paikalleen, se on heti oikeassa asennossa valmiina videoiden katseluun tai videopuheluun. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Toimituksen valinta
LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN:: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi KITARA SOITTAJALLE Kiitos teille! Olen ylpeä uuden kitaran omistaja, sain rahalla uuden kitaran. Kiitokset myös Kuopion F-musiikille. T. Harri 28 Tukilinja 4/2022 INSTAGRAM INSTAGRAM INSTAGRAM Kiitos Terveisin, Susanna Veteli Uudella pyörällä pääsee asioille! Tukilinjalle Minulta meinasi tärkeä unohtua. Eli suuret kiitokset saamastani apurahasta, sen saaminen on virkistänyt tavattomasti mielialaani ja tänään kävi miesystäväni asentamassa työpöydän paikoilleen. Olen iloinen tästä! Terveisin SS
MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 4/2022 29 BLOGIPOIMURI ”Kun on sairas, heikoilla ja heikkona, niin se läheisyys, lämpö, kuunteleva korva ja sykkivä sydän siinä vierellä ovat ainoita asioita, joita ihminen tarvitsee. Silloin ei jaksa miettiä kukkasia, kortteja tai kyselyjä kuulumisista. Välttämättä ei jaksa puhua tai lukea yhtään mitään. Hyväksykää. Kohdatkaa. Kuunnelkaa.” Blogilinjalla Elisa Javarus, 14.6. (www.tukilinja.fi) KYSYMYS Talossasi on väestösuoja. Miten hyvin tunnet sen käytön ja pelastussuunnitelman? NÄIN VASTATTIIN: 1. Tiedän, missä suoja on. En tunne pelastussuunnitelmaa. 50 % 2. Olen lukenut pelastussuunnitelman. Siinä ei käsitelty toimintarajoitteita 25 % 3. En ollenkaan. 25 % 4. Tunnen pelastussuunnitelman ja osaan sen ohjeilla auttaa toimintarajoitteisia naapureitanikin. % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla 3.–19.6. Vastaajia oli 4. Ikimuistoinen opintoretki Muistolan koulun pienluokka 6–9 D lähti opintoretkelle Aitoon koulutuskeskukseen Pälkäneelle 25.5.2022. Matkan mahdollisti Tukilinja-säätiöltä saatu matka-avustus. Idea retkikohteesta syntyi edessä olevan yhteishaun myötä. Etäisyyttä Sastamalasta Aitooseen on puolentoista tunnin ajomatkan verran eikä normaaleissa jatko-opintojen tutustumisissa ole mahdollisuutta lähteä näin kauaksi. Matka alkoi koululta aamulla kello kahdeksan. Kanniston taksien auton kyytiin nousi kuusi innokasta oppilasta, ohjaaja ja opettaja. Kuskiksi olimme saaneet Jaanan, joka osallistui joukkomme mukana päivän tapahtumiin. Aitoon koulutuskeskuksessa meidät vastaan otti opinto-ohjaaja Taina Toivettula, ja tutustuimme koulutusaloihin ja oppimisympäristöihin. Jamista oli hienoa nähdä kiinteistöpalveluiden opiskelijoiden käyttämiä koneita. Hänen ajatuksissaan on joskus päästä ajamaan samanlaista ruohonleikkuria. Osallistumme myös metsäretkeen ja teimme itsemme ja toistemme kehumisharjoituksen. Sarasta opintoretkellä oli hienoa, kun käveltiin paljon. Hän yhdisti päivään jalkatreenin. Tapasimme myös koulumme entisiä, tuttuja oppilaita, jotka nyt opiskelivat Aitoossa. Ruokailukin tapahtui Aitoossa. Karoliinaa viehätti siellä vallitseva hyvä henki ja ilmapiiri. Paluumatkalla pysähdymme Vehoniemen automuseossa Kangasalla, jossa söimme koululta mukaan ottamamme eväät sekä ostimme herkkuja museon kahviosta. Milja piti eniten Vehoniemen automuseon vanhoista autoista. Uskaltauduimme myös kiipeämään museokahvilan vieressä olevaan näkötorniin, josta aukesivat huikeat näköalat. Sofian mielestä parasta opintoretkellä oli nähdä vanhoja kavereita. Myös automuseon munkit maistuivat. Koululle palasimme väsyneinä mutta onnellisina viiden aikoihin. Aitoon koulutuskeskus oli ihanteellinen retkikohde meille, sillä koulutusalojen ja oppimisympäristöjen esittelyn lisäksi siellä voi kiertää luontopolkua, osallistua ohjattuun Metsämieliretkeen sekä pelata erilaisia pihapelejä. Lisäksi siellä on mahdollisuus lounaaseen sekä nuotiopaikat. Tutta ja Anna-Leena Lisätietoa Aitoon koulutuskeskuksesta löydät osoitteesta www.aikk.fi. Opettaja Tiina Rajala esitteli vieraille artesaanikoulutusta. Roineen rannassa retkeläiset Milja, Sara, Paavo, Jami, Karoliina ja Sofia. Jami ja Sofia ihmettelevät moottorin toimintaa Vehoniemen automuseossa. HYVÄ TUKILINJAN PÄÄTOIMITTAJA Olen kymmeniä vuosia maksanut lehden tilauksesta. Ensin lehti meni neuvolaan, mutta sitten halusin sen itselleni. Haluaisin onnitella todella hienosta lehdestä. Ahmin sen, kun se tulee. Jutut ja kuvat ovat ihania! Olisin kiinnostunut jutusta ukrainalaisvammaisnuoresta, jos sellaista olisi tullut Suomeen. Kaunista kesää toivottaen Heidi Tuorila-Kahanpää HYVÄ HEIDI TUORILAKAHANPÄÄ Kiitos sydämellisestä kirjeestäsi! Tällainen palaute ilahduttaa puurtajaa ja koko työyhteisöämme. Olemme kyllä seuranneet pakolaistilannetta ahkerasti kevään lehdissämme, mutta tämä juttuvinkki on kyllä paikallaan. On tosiaan aika käydä kyselemässä joltakulta nuorelta, millainen kokemus Suomeen tulo on ollut. Pannaan toimeksi, kunhan lomilta palataan! Hyvän ja rauhallisen kesän toivotuksin Iris Tenhunen, päätoimittaja
BLOGILINJALLA / Heidi Merima Ihan(an) tavallinen ihminen si. Menin samana vuonna naimisiin. Muutaman vuoden kuluttua päädyimme kuitenkin eroamaan ja juuri, kun olin pääsemässä jaloilleni, jouduin vakavaan autokolariin. MUISTAN IKUISESTI HERÄTYKSEN TAYSin teho-osastolla. En pystynyt kohdistamaan katsettani ympärilläni oleviin ihmisiin ja heidän puheensa kuulosti vanhanaikaisen modeemin vinkunalta. Sain kuitenkin selkoa sanoista ”halvaantunut” ja ”selkäydin tuhoutunut.” Elän ihanan tavallista, tavallisen ihanaa elämää. Teen unelmieni töitä, harrastan monipuolisesti ja tapaan ystäviä. Halvaus ei jäänyt pysyväksi, vaikka niskani ja selkäni ovat murtuneet. En ole täystyökykyinen ja väsyn nopeasti, mutta mitä sitten? Olin todella otettu, kun minut kutsuttiin Tukilinjan vierasbloggariksi. Pääsen jakamaan kanssanne huikean kesän. Tarjoan omille asiakkailleni itsetuntokuvauksia ja -valmennusta, käsikirjoitan ja toteutan radiodokumenttisarjaa Yle Areenaan. Teen satunnaisia vuoroja mielenterveyskuntoutujien ohjaajana, kierrän luennoimassa itsetunnon merkityksestä ja lähden heinäkuussa kuukaudeksi Lontooseen kirjoittamaan matkaopaskirjaa vammaisille ja pitkäaikaissairaille matkailijoille. OLEN ITSETUNTOJA TAVOITEVALMENTAJA . Journalisti ja sisällöntuottaja. Valokuvaaja. Entinen sairaanhoitaja, nykyään myös mielenterveyskuntoutujien ohjaaja. Olen ratsastaja, sukellusapukouluttaja ja kauhuleffafriikki. Olen myös pitkäaikaissairas, erityisherkkä ja vammainen. Olen Heidi Merima, 47, Pihtiputaalta. Asuin ennen ”Puttaalle” muuttoa Lontoossa ja Brightonissa. Muuton sinne piti olla pitkäaikainen ratkaisu. Liikuntavammani paheni kuitenkin pandemian ja ulkonaliikkumiskiellon vuoksi niin paljon, että oli palattava Suomeen. Olen silti sydämeltäni ikuinen lontoolainen – kenties siksi, että vietin ison osan lapsuuttani matkustaen merikapteeni-isäni ja tullin jaostopäällikkö -äitini kanssa. Lontoo oli heillekin kuin toinen koti, ja nyt heidän kuoltuaan tunnen Lontoossa heidän läheisyytensä ihan toisella tavalla kuin Suomessa. Suomeen paluulleni oli myös toinen syy. Läheisin ystäväni Hanna sairastui syöpään viime keväänä. Asunnon saaminen Suomesta ja etenkin Hannan läheltä kaupunkialueelta oli haastavaa. Päädyin laittamaan Facebookiin kyselyn, olisiko jollain ystävälläni tiedossa minulle sopiva asunto. TIINA, JOHON OLIN tutustunut haastateltuani häntä radioon, vastasi: ”meillä on tilaa, mutta tämä on sitten Pihtiputaalla!” Kuukautta myöhemmin pakkasin vähäiset tavarani ja muutin asumaan Kärväskylän vanhaan kyläkouluun. Tiina perheineen asuu alakerrassa, minä kissoineni yläkerrassa. Pihalla on kaupunkilaistytön suureksi ihmetykseksi lehmiä, lampaita ja kanoja. Tämä kuulostaa ihan tavallisen ihmisen elämältä, eikö kuulostakin? Tavallinen minä olenkin, vaikka olenkin pitkäaikaissairas, vammainen ja erityisherkkä. Sairasteluni alkoi 2000-luvun alussa, jolloin burn outini diagnosoitiin ADHD:ksi ja virhelääkitys johti ensin riippuvuuteen ja myöhemmin sydänläpän tuhoutumiseen. Sain sydänläppäproteesin vuonna 2009, jonka jälkeen olin vuoden kuntoutuksessa. Liikuin alkuun pyörätuolilla, myöhemmin rollaattorilla. Kuntouduin työkykyiseksi ammatillisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan kautta. Perustin media-alan kollektiivin vuonna 2011, ja vuonna 2015 kollektiivi virallistettiin yrityksekTYÖPROJEKTIEN LISÄKSI JAAN kanssanne oman arkeni riemuja ja haasteita. Joitakin vuosia jatkuneet oireeni ovat saamassa nimiä. Erityisherkkyys ja syömishäiriö ovat uusia, vielä tässä vaiheessa epävarmoja diagnooseja, jotka mietityttävät arjessani. Heinäkuussa alkava Iso-Britannian seikkailu jännittää erityisen paljon: millä motivoin itseni kuntoilemaan vähän enemmän, jotta jaksan kiertää Lontoota? Jää nähtäväksi. Tervetuloa matkakaveriksi kesäseikkailuuni! XoXo Hede 30 Tukilinja 4/2022 Teen unelmieni töitä, harrastan monipuolisesti ja tapaan ystäviä. Halvaus ei jäänyt pysyväksi, vaikka niskani ja selkäni ovat murtuneet. En ole täystyökykyinen ja väsyn nopeasti, mutta mitä sitten? Kuka? Heidi Merima, 47, Pihtiputaa Toimintarajoite Pitkäaikaissairaus ja liikuntavamma. Toimenkuva Journalisti, sisällöntuottaja, itsetuntovalmentaja ja mielenterveyskuntoutujien ohjaaja. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla elo–syyskuussa. (www.tukilinja.fi).
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA huhtikuussa ja toukokuussa 2022 kuntavamma ja joka on aloittamassa lajin tavoitteellisen harrastamisen. YHTEISÖILLE UNIFIED-KÄSIPALLON KOKEILUTAPAHTUMA/ JULIA FONSEN Stipendi unified-käsipallon kokeilutapahtuman kuluihin. Tapahtuma toteutetaan osana Vammaiset vaikuttajiksi -koulutusta. LIEDON PALLO RY Stipendi soveltavan jalkapallojoukkueen varusteja välinehankintoihin seuralle, joka on käynnistämässä soveltavaa lajitoimintaa. PUISTOLAN URHEILIJAT RY Stipendi uuden toiminnan markkinointikuluihin seuralle, joka on käynnistämässä lasten ja nuorten soveltavan jalkapallojoukkueen toimintaa. den hankintaan 28-vuotiaalle henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. PAUNIO A., HELSINKI Stipendi bocciassa tarvittavien välineiden hankintaan 16-vuotiaalle nuorelle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. HUTTUNEN A., HELSINKI Stipendi bocciassa tarvittavien välineiden hankintaan henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka osallistuu ensimmäistä kertaa lajin SM-kisoihin. SEPPÄLÄ R., TAMPERE Stipendi tanssikäyttöön soveltuvan sähköpyörätuolin hankintaan 29-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka haluaa edetä lajissa. RANTANEN P., HELSINKI Stipendi näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut ilma-aseammunnan aktiivisen harrastamisen. RUKKO K., ESPOO Stipendi lumilautailussa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on näkövamma ja joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. HEIKKILÄ P., TURKU Stipendi heittotuolin ja keihäiden hankintaan keihäänheiton aloittaneelle henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut. MAJANMAA S., ESPOO Stipendi keilailussa tarvittavien varusteiden ja välineiden hankintaan henkilölle, jolla on liiHUHTIKUU 2022 P.J., OULU Piirtonäyttö kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. H.R., IMATRA Kosketinsoitin kuntouttavan musiikkiharrastuksen välineeksi 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. K.M., LOHJA Apuraha musiikkivälineistön ja piirtopöydän hankintaan kuntoutujalle. U.S., HELSINKI Tietokone opiskelun, harrastamisen ja netin välityksellä tapahtuvan hoidon välineekSTARTTI-STIPENDIT KEVÄÄN 2022 STARTTI-STIPENDIT HARRASTAJILLE WILKMA N., VANTAA Stipendi urheiluvarusteiden hankintaan 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoite ja joka on aloittanut tavoitteellisen yleisurheilun harrastamisen. JATKONEN J., JÄMSÄ Stipendi jousiammunnassa tarvittavien välineiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut tavoitteellisen harrastamisen ja jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. HAIKARAINEN S., OULU Stipendi jääkiekkokelkan hankintaan henkilölle, joka on aloittanut parajääkiekon tavoitteellisen harrastamisen. Oma kelkka mahdollistaa kehittymisen lajin parissa seuraavalle tasolle. KOIVUSALO S., MASKU Stipendi jääkiekkokelkan hankintaan henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka on löytänyt parajääkiekosta itselleen soveltuvan harrastuksen. VÄLIAHO P., JYVÄSKYLÄ Stipendi yleisurheilussa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. KNOLL I., JYVÄSKYLÄ Stipendi hiihtokelkan hankintaan 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on liikuntavamma ja jolle kelkkahiihto on mieluisa harrastus. PIHLAJAMÄKI C., HELSINKI Stipendi kuulantyönnössä tarvittavien varusteiden ja välineisi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa. J.S., KLAUKKALA Leipurin työvälineet ammattitaidon kehittämisen välineiksi 18-vuotiaalle leipuri-kondiittori–opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. EKHOLM K., SIPOO Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan näkövammaiselle henkilölle asioinnin ja luottamustehtävien hoitamisen välineeksi. Kunnan vammaispalvelut maksavat puolet laitteen hinnasta. JÄRVINEN J., TAMPERE Apuraha musiikkistudion välineiden hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia ammattimaisesti. Hän on aiemmin työskennellyt musiikkialalla. M.E., OULU Apuraha matkakustannuksiin 16-vuotiaalle nuorelle, joka opiskelee ammattiopinnoissa ja kulkee opiskelupaikkakunnalta kotiin viikonloppuisin. LUKKARI M., KAJAANI Kannettava tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. H.M., HÄMEENLINNA Osa-apuaraha sähköpyörän hankintaan 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. J.M., VAASA Apuraha kalastustarvikkeisiin kuntoutujalle. Tukilinja 4/2022 31
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT P.L., JANAKKALA Tietokone opiskelun apuvälineeksi 23-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. W.L., LOIMAA Tietokone harrastustoiminnan ja asioinnin välineeksi 18-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. LEINO N., TURKU Apuraha polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. K.A., KURIKKA Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on oppimiskyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa itsenäisen liikkumisen ja asioinnin. PALMU L-P., LOHJA Apuraha pelikerhoharrastuksen maksuun 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. VOUTILAINEN K., TAMPERE Järjestelmäkamera valokuvausharrastukseen kuntoutujalle, jolla on monia haasteita toimintakyvyssä. KASURINEN T., HYVINKÄÄ Tabletti asiointiin ja vertaistoimintaan 29-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. TOUKOLA N., HELSINKI Apuraha tietokoneeseen kuntoutujalle ammattitaidon ylläpitoon ja harrastuskäyttöön. SOININEN J., KUOPIO Kannettava tietokone uuden ammatin opiskelun apuvälineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. L.J-P., NOKIA Polkupyörä 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Pyöräily on hänelle kuntouttava harrastus. VALLI J., VAASA Bassovahvistin kuntoutujalle, joka soittaa bändissä. TIKKANEN J-P., HYVINKÄÄ Kitaravahvistin kuntoutujalle, joka soittaa bändissä. NUUNU N., TURKU Apuraha kokemusasiantuntijakoulutuksen kuluihin kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. K.M., SATAKUNTA Apuraha taidetarvikkeisiin ja kameraan kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. KALOKOH A., HELSINKI Kannettava tietokone tulevien opintojen välineeksi ja asiointiin henkilölle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. K.O., IMATRA Tietokone kuntoutujalle asioinnin ja vertaistoiminnan välineeksi. JANTUNEN S., ETELÄ-SAVO Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopinnoissa. RYNTTY V., TAMPERE Apuraha tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa 3D-mallinnusta. R.E., TURKU Kannettava tietokone työnhaun välineeksi henkilölle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. 32 Tukilinja 4/2022 4 3 6 1 1 8 8 6 6 8 18 1 8 4 3 6 1 12 8 10 6 4 8 1 8 3 4 11 7 1 8 1 8 15 3 14 14 17 2 15 6 4 5 6 4 8 12 11 6 1 12 11 6 12 5 8 10 12 2 6 15 12 4 10 16 9 13 2 4 6 4 7 5 8 4 2 S R B S U A A A K P S A A I O L N T T R A I O T I T J A A I A R T V P A A I Ä E P K K T I A Ä T H A S I O T Y T V I Y E I T S I Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 4 /2 2 2 J ari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Katselin saamaani kuvaa ja kuulostelin sen aiheuttamia tuntemuksia. Päälauseet vaikuttavat aina muuhun sanastoon. Tällä kerralla moni ratkoja joutunee tarkastamaan pari asiaa esim. googlesta.” Lähetä ratkaisusi 1.8.2022 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, jos haluat osallistua 35 euron ristikkopalkinnon arvontaan. Kommentit pähkinöistä ovat tervetulleita! R IS T IK O N 3/ 20 22 R A TK A IS U Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Lehden 3 ristikkopalkkion sai Eija Maikkola Oulusta. Mahtavaa loppukesää ja pähkinäisiä pähkäilyjä tämänkertaisen ristikon parissa! Tukilinja 4/2022 33 J.H. YLITSE JÄÄNEET TILAA ERI TAVALLA! KÄRSIÄ Hae sinä minullekin! RANTU KANSA MAITOTUOTTEITA KALUSTEFIRMA SUUNTAUKSET PIKASIMAN NUMERO! TOIMINTAKÄYTÖSLENTOLIITTO KOREASTA OSTAJA Ca KATKOEN SIEMENEN VERBI TAATAN TOINEN SAVOSSA MUKAVA! ISTUMALLAKIN OIKEA NAOMI ASENNE ILMAN VIIMEISTÄ TEKEE RENKAITA VAARA NOUSEVIA OKSA URAANI KULJETTAA! KLAPEISTA LÄJÄTTY MONESSA KAUPASSA ELOKUUSSA PYKÄLÄN ALAKOHTA VARKAISTAKIN LUOTTOVANKI LHASATERÄSMIEHENÄKIN MIES, JUOKSUU TAKAA! UURNAAN ANTTILAN NIMISIÄ ENNEN EUROA ZEUKSEN POIKA KUMMITUKSET POROSTAKIN NAARAAJA KIRJ. PENTIN SUKU Onpa kiva nähdä! MARKKU USEIN -SUIN AARTELAN ”KAIMAT” VILJELIJÄLLÄ LUSI KAUAN ALOITTAA TÄMÄ RULLA LIKI LATTIAA? SYTTYY AUTON OVEN AUETESSA SANNA Olempas taas ollut tosi typerä! Ruoskikaa minut! TUOHEN IRROTTAMISEEN SÄÄSTÄÄ ENITEN AIKAA, VAI SÄÄSTÄÄKÖ? TÄSTÄ NATO! 1/4 MIDLER KUKA . . . . ESTYMISIÄ (5. = B) HOIVAYRITYS 20 20 20 20 20 VESIPETOJA USEIN SÄISTÄ RAUTARINNAT! JOSKUS ENNEN TILIPÄIVÄÄ MERKKITULI PERHEYRITYS B L U F F I A J A U R A V I V A K U U K K A N E N U T T I N I D E M A R I A N N E U I K E I K O L A S A K A A L I T Ä V A V O T A K K A A K T I S E P P Ä E L I S A K I N A N I E R I Ä T S I N E T T I T A L I I T Ä Ä B R N Ä E T T I E T L A R K I T Y L I T Y S T Y Y L I L I I T O T R U T I L Y S M Ä T U H L A K I I R A K M K E L O K U V A P A T A R I K U U U A R T E K K O V A Ä K O R I S T E L I U O S A R V O I M U K E L A A T U A L K E E T L E I K A R I T A N A K K E L U O T S A T A L A T I E S I T Y S ”Eipä ollutkaan ristikko bluffia, vaikka hetken siltä vaikutti.” Tytti Wessman, Vaasa ”Kiitoksia ristikosta. Oli kivasti kinkkinen ja taaskin taattua laatua.” Irma Puisto, Helsinki
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA K.K., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, yhteydenpidon ja opiskelun välineeksi. P.I., KERAVA Apuraha ratsastustunteihin 18vuotiaalle opiskelijalle, jolle ratsastus on kuntouttava harrastus. T.J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja tulostin harrastustoiminnan välineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa runojen kirjoittamista. TEIKARI T., KOTKA Kannettava tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle digitaitojen harjoittelun ja tiedonsaannin välineeksi. RINKINEN T., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja verkko-opiskelun välineeksi. VETELI S., IISALMI Apuraha polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Liikunta tukee toimintakykyä. TOUKOKUU 2022 PIETILÄINEN G., HELSINKI Ompelukone ja käsityötarvikkeita kuntoutujalle, joka on valmistunut käsityöalan ammattiin. P.O., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone opiskelun ja työllistymisen välineeksi 22-vuotiaalle media-alan opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. A.A., KUOPIO Järjestelmäkamera harrastusvälineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. V.N., TURKU Kannettava tietokone asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. L.H., LIEKSA Apuraha harrastustoimintaan kuntoutujalle. LAINE A-K., HELSINKI Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle asiointiin ja tiedonsaantiin. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. JÄRVINEN M., LAHTI Kannettava tietokone vapaaehtoistyön välineeksi kuntoutujalle. V.R., TURKU Älypuhelin nettiasioinnin ja muun yhteydenpidon välineeksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. A-A.F., HELSINKI Kannattava tietokone näkövammaiselle henkilölle yhteydenpidon välineeksi. Kunnan vammaispalvelut eivät osallistu hankintaan. KARHUNEN T., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita, asioinnin ja harrastamisen välineeksi. E.J., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. P.M., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone ja tulostin henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. KIISKINEN J., IISALMI Apuraha fatbike-maastopyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla pyöräily on mieluisa liikuntamuoto. TAPANAINEN P., SEINÄJOKI Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle kuvataide on toimintakykyä edistävä, pitkäaikainen harrastus. K.J., IISALMI Apuraha kuntosalija uintimaksuihin henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. J.J., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone omakustanteisiin opintoihin ja harrastustoimintaan 25-vuotiaalle kuntoutujalle. F.L., HELSINKI Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle netin välityksellä tapahtuvaan hoitoon, yhteydenpitoon, asiointiin sekä opiskelun välineeksi. K.K., SIIKAJOKI Kannettava tietokone vapaa-ajan käyttöön henkilölle, jolla on oppimisen haastetta. K.T., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. K.P., JOENSUU Kannettava tietokone tiedonhankintaan ja sähköpostin käyttöön kuulovammaiselle henkilölle. L.V., OUTOKUMPU Apuraha tanssileirin osallistumismaksuun kuntoutujalle, joka opiskelee tanssia ammattiopistossa. M.J., JYVÄSKYLÄ Apuraha kuntoutujalle toimintakykyä edistävien liikuntaharrastusten välineisiin ja maksuihin. SONNTAG T., TAMPERE Kannettava tietokone pienimuotoisen työnteon välineeksi kuntoutujalle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hänellä on graafisen alan koulutus. R.A., PIEKSÄMÄKI Tablettitietokone ja järjestelmäkamera kokemusasiantuntijana toimimiseen henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. PIRHONEN M., LOHJA Tietokone valokuvauksen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita ja joka on palaamassa pienimuotoisesti aiemman valokuvausammattinsa pariin. 34 Tukilinja 4/2022 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2021 apurahoja ja apuvälineitä noin 622 700 euron arvosta eli noin 52 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. P.P., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle korkeakouluopiskelun ja yhteydenpidon välineeksi. L.J., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. S.J-P., JYVÄSKYLÄ Apuraha musiikkiharrastuksen maksuihin henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. J.S., PORI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia arjen hallintaan ja kokemusasiantuntijana työskentelyyn. B.A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja opiskelun välineeksi. L.L., VANTAA Kannettava tietokone sekä apuraha kurssimaksuihin ja oppikirjoihin kuntoutujalle, joka opiskelee iltalukiossa. SO I T T A A I I A P T A SO I T E A L I S A T AO S R U T A T A N O M M J ÄN I S K I S A ER I T E R I E K A L E Ä I NE S L YÖ V Ä S I SU K A S Ä S R B S U A A A K P S A A I O L N T T R A I O T I T J A A I A R T V P A A I Ä E P K K T I A Ä T H A S I O T Y T V I Y E I T S U H T A N A A T N A A T I A S T A I K E T K A T E A R S I R Y E V S R B S U A A A K P S A A I O L N T T R A I O T I T J A A I A R T V P A A I Ä E P K K T I A Ä T H A S I O T Y T V I Y E I T S U H T A N A A T N A A T I A S T A I K E T K A T E A R S I R Y E V Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Huhti–toukokuussa 2022 myönnettiin 151 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 94 449 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä, loput löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita Tukilinja-säätiö on Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n jäsen. OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinjaapurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta voi estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet saattavat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinjasäätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä viesti 20 TUKILINJA numeroon 16588.