CELIAKIRJASTON ASIAKASKUNTA LAAJENI S. 6 ESITTÄVÄN KUVAN LUMO Hannan elämän palettiin löytyivät värit s. 12 6 / JOULUKUU 2021– TAMMIKUU 2022 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA VAMMAISROOLI JÄNNITYSSARJAAN Aleksi Puranen haluaa käsikirjoittaa todellisia ihmisiä s. 8 MIKÄ ON DIAGNOOSISI? Vammaisiin ihmisiin kohdistetaan tungettelevaa huomiota s. 22
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt. Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Lehdestä 1/2022 alkaen tilaushinnat ovat 43 e (4 kk), 53 e (6 kk) ja 96 e (1 v. ja kesto). Syynä ovat viimeisten 2 vuoden aikana kohonneet kustannukset. Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 25. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Reusner AS Kansikuva: Heini Saraste s. 18 Ole rohkea – tartu unelmiin! Jesse Hukkanen on trampoliinitaituri ja tuore isä. s. 28 Triathlonissa ei tule valmiiksi Anni Aalto rakastaa kisojen voittamista. s. 32 Tukipointti Yhteisölle annettu apuraha auttaa monia. s. 32 Tukitori Tarjolla luentoja ja käsityötuotteita. s. 38 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja elo–syyskuussa 2021. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukijafoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2021 22 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Tarttuvat tiksit ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Työkanava Oy aukeaa Vammaisia työllistävä yhtiö aloittaa tammikuussa. s. 7 7 kysymystä Celia-kirjastosta Vastaajana johtaja Minna von Zansen. s. 17 Vammaisten päivä Koe Tukilinjan sponsoroima Dida-juhla verkossa 3.12. s. 26 Iloa lemmenleikeistä Moni vammainen hyötyisi seksuaalineuvonnasta. IHMISET s. 8 Vammaisrooli Evilside-sarjaan Käsikirjoittaja Aleksi Puranen luo realistisia roolihahmoja. s. 11 Tulilinjalla Enemmän, isommin, lujempaa? s. 22 Mikä on diagnoosisi? Tungettelu ei paranna kenenkään päivää. s. 30 Blogilinjalla J.H. Jylkkä matkaa kohti uusia horisontteja. TUKIKOHTEET s. 12 Esittävän kuvan lumo Hanna Mäkeläinen sai apurahan taideopintoihin. s. 14 Intohimona peligrafiikka Tietokone ja kuulokkeet tuovat työrauhan Janicalle. Vienkin tämän naapurille! Mieti ennen kuin puhut. 53 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 6/2021
Elämme parhaillaan yhtä myrskyisiä aikoja kuin vuosina 1848, 1917 ja 1968. Tukilinja 6/2021 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.2.2022. Protestointi kannattaa PROTESTOINTIA TUNTUU nyt tulevan vastaan joka puolella eikä kyse ole näköharhasta: The Washington Post -lehti kertoi artikkelissaan Why is the world protesting so much? (4.11.) tutkimuksesta, jonka mukaan elämme parhaillaan yhtä myrskyisiä aikoja kuin vuosina 1848, 1917 ja 1968. Tälläkin hetkellä protestoidaan poliittisen järjestelmän epäonnistumisen vuoksi, mutta järjestelmä, joka ei toimi kunnolla, on usein demokratia. Suurin osa (53 %) protestoijista vastustaa epätasa-arvon lisääntymistä. Artikkelissa todetaan, että tahtonsa esille tuominen kannattaa: tilastojen mukaan noin 42 prosenttia protesteista johtaa ainakin osittaiseen menestykseen. MARRASKUUSSA JÄRKYTTYNEITÄ kannanottoja herätti vammaispalvelujen järjestämisessä tapahtunut, vastuuhenkilöiden arvot paljastava epäonnistuminen, josta kertoi ensimmäisenä MOT-ohjelma: autistista poikaa oli pidetty vuosikaudet epäinhimillisesti kahlittuna sen sijasta, että hänen hoitonsa olisi järjestetty ammattitaitoisesti ja yksilöllisesti, jolloin pakottamiseen ei olisi ollut tarvetta. Tuohtuneista kannanotoista nousi esiin kaksi ehdotusta: Joukko kansanedustajia esitti vammaisasiavaltuutetun viran perustamista tilannetta valvomaan. Kahden kehitysvammaisen pojan isä ja vammaisalan vaikuttaja Jyrki Pinomaa puolestaan kyseenalaisti hintakilpailutuksen perusteena valita yksilöllisten vammaispalvelujen järjestäjä. Mielipidekirjoituksessaan (HS, 14.11.) hän toteaa vastaansanomattomasti näin: ”Yksilöllistä apua ei voida vakioida eikä vertailla. Suurtuotannon tehokkuusetuja kustannusten karsimiseksi ei siksi ole saavutettavissa”. Toivotaan, että protestit ja ehdotukset johtavat järjestelmän korjaamiseen, sillä monissa kannanotoissa tapauksesta puhutaan jäävuoren huippuna. NO, LÖYTYY onnistumisiakin. Kerromme tässä lehdessä unelmiaan toteuttavista, Tukilinjan apurahan saaneista opiskelijoista Hanna Mäkeläisestä, Janica Pellikasta ja Jesse Hukkasesta sekä urheilu-uralle tähtäävästä Anni Aallosta. Perehdymme seksuaalineuvontaan, joka voi vammaiselle(kin) nuorelle avata oven onnellisempaan elämään, ja selvitämme, mitä entiselle näkövammaisten kirjastolle nykyään kuuluu. Laajemmissa jutuissa tutustumme vammaisten ihmisten kuvaa tv-tuotannoissa uudistavaan käsikirjoittajaan Aleksi Puraseen ja kuulemme, mitä kaikkea ihmisten suusta pääsee, kun he kohtaavat vammaisen kanssaihmisen. Paljon tapahtuu nyt maailmassa, pysytään siis menossa mukana. Virkistävää vuodenvaihdetta kaikille! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen KORJAUS Tukilinja-lehdessä 5/2021 kerrottiin virheellisesti, että Lilla Teaternin Den besynnerliga händelsen med hunden oma natten olisi musikaali. Kyseessä on kuitenkin näytelmä. Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Vammaisten päivä 3.12. Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään taas 3. joulukuuta. Tukilinjan sponsoroima vammaiskulttuuritapahtuma Disability Day Art & Action eli DiDa tarjoaa maittavia esityksiä sekä Vimma-vammaiskulttuuripalkinnon jaon Musiikkitalon tiloista nettistriiminä. Lue ohjelmasta lisää tämän lehden sivulta 17! Päivää voi juhlistaa jo ennalta tutustumalla Unescon tukemaan Vijay S. Johdhan valokuvanäyttelyyn Born to perform, josta näytteenä oheinen kuva japanilaisesta viulistista Uysuke Anazawasta. Näyttely löytyy guuglaamalla valokuvaajan ja näyttelyn nimellä. Verkosta löytyy myös Invalidiliiton verkkoseminaari 3.12 (linkki liiton sivuilla) sekä somehaaste #yhdenvertaisuusteko. Haasteeseen voi vastata erilaisilla teoilla, vaikkapa kysymällä kaverilta, mitä hänelle kuuluu ja haastamalla hänet samalla mukaan. Kehitysvammaisten tukiliitto järjestää puolestaan teemaviikon aiheenaan kiusaamisesta selviäminen. Ohjelma löytyy liiton nettisivuilta. Hyvää ja saavutettavaa vammaisten päivää kaikille! 4 Tukilinja 6/2021 Tarttuvat tiksit? Yhdysvalloissa kohutaan nyt YouTubessa ja TikTokissa leviävästä oudosta muodista: Neurobiologisiin häiriöihin kuuluvat ticit – Touretten syndroomassa esiintyvät äänelliset tai motoriset nykimisoireet – tuntuvat kiehtovan joitakin huumorisomettajia niin paljon, että he ovat alkaneet matkia niitä. Nyt epäillään, että matkiminen olisi myös sairastuttanut joitakin Touretten syndroomaan. Wired-lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan kyseessä on todennäköisesti jonkinlainen joukkohysteria. Tourette-vammaisaktivistien mukaan matkiminen vahingoittaa todellisia Tourette-oireisia, jotka muutenkin kohtaavat torjuntaa ja epäluuloa huomiota herättävien oireidensa vuoksi. Kuvassa nähdään Touretten omaava suosittu tubettaja Jan Zimmerman äitinsä kanssa. Ticien matkijoiden uskotaan ottaneen mallia hänen YouTube -sivultaan Gewitter Im Kopf. Burleski vapauttaa Brittein saarilla toimiva burleskikoulu DisabiliTease Academy järjestää verkko-opetusta ja festivaaleja vammaisille ihmisille, jotka haluavat vapautua vammaisuuteen monesti liitetystä ankeasta ja sukupuolettomasta kehonkuvasta. Kabareeja burleskiesiintyjinä vammaiset ihmiset voivat tuoda esiin hurmaavaa ja seksikästä puoltaan. ”Tuntuu kuin lentäisin, en tunne kipua enää... Monet ihmiset eivät usko, että me olemme seksuaalisia tai harrastaisimme seksiä... se nähdään häpeällisenä ja piilottettavana, mutta ei sitä tarvitse hävetä”, kertoo burleskiesiintyjä Dottie May BBC:n Newsbeat-ohjelmassa. KOVAA ELÄMÄNKOULUA 150 vuotta täyttävä Kansallisteatteri avaa juhlavuotensa Kaisaniemen koulussa nähtävällä Elämän koulu -esityksellä, joka pohjaa Antti Röngän koulukiusaamista käsittelevään romaaniin Jalat ilmassa (2019). Aikuisyleisölle suunnattu immersiivinen eli katsojat mukaan ottava, fyysistä mielenteatteria edustava teos sijoittuu nykytanssija teatteriesityksen, konsertin ja kuunnelman välimaastoon. Joukon, yksilön ja kiusaamisen dynamiikka avautuu niin uhrin, kiusaajan, osallistujan kuin sivustakatsojankin näkökulmista. Tanssija-koreografi Valtteri Raekallion luomassa esityksessä nähdään ammattitanssijoita ja ilmaisutaidon lukion opiskelijoita. Siinä kuullaan myös Igor Stravinskyn Kevätuhri kahden nuoren pianistin soittamana. HYVÄÄ ELÄMÄÄ Valokuvanäyttely Harvinaisen hyvää elämää nähdään Helsingissä Galleria ArtKaarisillassa 5.12. asti. Se koostuu valokuvaaja Valtteri Nevalaisen ottamiin herkkiin muotokuviin 12 harvinaissairaasta ihmisestä. Kuvatuilla on erilaisia sairauksia, jotka myös ilmenevät eri tavoin. Näyttelyssä voi tutustua myös henkilöiden elämäntarinoihinsa sekä tekstinä että näyttelijöiden ääneen lukemina. Valokuvanäyttely nähdään jatkossa mm. Lappeenrannassa, Kokkolassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Kajaanissa, Hämeenlinnassa, Vaasassa ja Kouvolassa. Sen voi myös tilata omalle paikkakunnalleen omiin tiloihinsa!
MUSEOT AMOS REX Maan alla keskellä Helsinkiä sijaitseva taidemuseo Amos Rex on kouluttanut henkilökuntaansa autismin kirjon ihmisten kohtaamisesta ja tarjoaa nettisivuillaan ohjeet ja vinkit autismiystävälliseen näyttelykierrokseen – alkaen siitä, miten ulko-ovi avataan. Näyttelykoosteessa esitellään myös näyttelyn teosten ominaisuuksia. Ohjeista on hyötyä muillekin näyttelyvieraille, jotka jännittävät julkiseen tilaan tuloa ja siinä toimimista tai joilla on aistiherkkyyksiä. Saavutettavuusponnistuksistaan museolle on myönnetty Autismiystävällinen-sertifikaatti. PORIN TAIDEMUSEO Saavutettavuuteen erityisesti näkövammaisten kannalta panostaa puolestaan Porin taidemuseo. Sen verkkosivuilta osastosta Kuuntele löytyy valikoima museota ja näyttelyjä taustoittavia ääniaineistoja. Kuvailutulkatussa näyttelykäynnissä ohjataan saapumaan taidemuseoon ja sen näyttelyhalliin. Taiteen ääni -podcastissa tavataan mielenkiintoisia asiantuntijoita ja museon työntekijöitä. Kuvassa näkyy museon pedagogiseen aineistoon kuuluva kosketeltava veistosmallinnus. Wellness-mallin pitkä tie Lokakuussa Wellnessmalli-kisan voittanut Roosaliina Sunikka, 28, kertoi mm. Ilta-Sanomille adhd-diagnoosistaan ja nuorena kärsimästään, pitkään jatkuneesta depressiosta. Sunikka kertoo olleensa lapsesta saakka muita äänekkäämpi ja pitäneensä esillä olosta, minkä vuoksi hän joutui silmätikuksi ja masentui. Tämä vaikutti myös koulumenestykseen. Ongelmistaan selvinnyt, personal traineriksi opiskeleva someyrittäjä ja sisällöntuottaja haluaa nyt avoimuudellaan kannustaa nuoria vaalimaan omaa erilaisuuttaan ja olemaan armollisempi itselleen. Itsensä voi kokea kauniiksi ja arvokkaaksi ilman kauneusleikkauksiakin! Tukilinja 6/2021 5 AITO HULK ON KUULOVAMMAINEN Moni tuntee Marvelin Hulk-supersankarihahmon lähinnä vaihtelevan vastaanoton saaneesta Hulk-elokuvasta (2003). Vanhemmalle polvelle ainoa todellinen Hulk on kuitenkin television klassikkosarjan Hulk (Incredible Hulk, 1978-82) pääosan esittäjä, jykevä Lou Ferrigno (kuvassa). Tämä Mr. Universe-tittelinkin kaksi kertaa voittanut kehonrakentaja on käyttänyt kuulolaitetta 4-vuotiaasta saakka. Vuonna 2021 hän sai kuuloimplantit ja esiintyy nykyään niiden innokkaana puolestapuhujana. Uutissivusto DiverseAbilityn jutussa Ferrigno kertoo kuulevansa nykyään jopa vaimonsa kuiskauksen. ”Kuulen s-kirjaimen. En ole kuullut konsonantteja kunnolla vuosiin, ehken koskaan. Puheeni on selkeytynyt paljon eikä minun tarvitse enää ponnistella kuullakseni.” USA:ssa vain 5 prosentilla niistä, jotka hyötyisivät implantista, on sellainen. Ferrigno toivookin ottaneensa implantin jo aiemmin. ”Minulla on ollut syvä kuulonalenema melkein koko ikäni, joten jos implantti toimii minulle, muillakin on toivoa. Ei ole häpeä kuulla huonosti ja saada siihen hoitoa.” ONNEA PALKITUILLE Kirjailija Tapani Bagge (kuvassa) voitti syyskuussa Seesam-palkinnon selkokirjallisuuden edistämisestä. Muun tuotantonsa ohella hän on kirjoittanut viisi vauhdikasta, humoristista ja salaviisasta selkokirjaa, joista viimeisin on Tuhon torni (Avain 2021) Brittein saarilla Royal College of Nursing palkitsi sairaanhoitaja Rebecca Crossleyn suunnitteleman autismija kehitysvammaystävällisen rokotepisteen. Siihen saavutaan aisteja rauhoittavan puutarhan läpi eikä lomakkeita tarvitse täytellä ennen pistosta. Rokotus tapahtuu erillisessä, rauhallisessa tilassa, jossa hoitolaitteet on piilotettu sermin taakse. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sai klassillisen filologian dosentti Marke Ahonen teoksestaan Oopiumia ja ajatusharjoituksia (2020). Siitä selviää, miten antiikin aikana suhtauduttiin sairauteen, kärsimykseen, mielenterveyteen, lääkkeisiin ja seksuaalisuuteen. Vuoden vanhusteko -tunnustuksen sai palvelukanava KotiTV, jonka kautta kotona tai palveluasumisessa asuvat vanhukset saavat päivittäisiä liikuntaharjoitteita ja opastusta hyvinvointiin ja digilaitteiden käyttöön. Nopeasti suosioon noussut tv-kanava on piristänyt monen ikäihmisen arkea epidemian aikana. K U V A : L E H T IK U V A . K U V A : V E IK K O S O M E R P U R O . LAULAJA TUBETTAA Niklas Sillanpää, 27, voitti helmikuussa 2021 ensimmäisen Special Voice -laulukilpailun, joka oli suunnattu kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille. Sillanpäällä itsellään on cp-vamma. Voitosta lähtien Sillanpää on tehnyt musiikillista yhteistyötä turkulaisen kehitysvammaisten räpryhmän Herkkuräbärien kanssa ja löytänyt esityksilleen myös uuden ilmaisukanavan: tubetuksen. Hänen kanavansa löytyy nyt YouTubesta ja Instagramista nimellä Nikun Channel. Yritteliäs hervantalainen musiikkimies esiteltiin paikallislehti Tamperelaisen juttusarjasa Tärkeä tamperelainen . MENESTYJÄ HYVÄLLÄ ASIALLA Vuoden Nuori Menestyjä on Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kilpailu, jossa etsitään 18–40-vuotiaita suomalaisia uuden sukupolven esikuvia. Tämän vuoden kolmesta menestyjästä yksi on biomateriaalialan tutkija, tekniikan tohtori ja startup-yrittäjä Laura Koivusalo, 32. Hän onnistui kaupallistamaan Tampereen yliopistossa kehitetyn, kantasoluihin perustuvan uuden hoitomenetelmän sarveiskalvosokeuteen, jota ei tähän mennessä ole pystytty parantamaan.
Työkanava aukeaa Tammikuussa aloittaa toimintansa valtionyhtiö Työkanava Oy. Pitkällä tähtäimellä sen tavoitteena on työllistää tuhansia osatyökykyisiä työnhakijoita. tuhannen vaikeasti työllistyvän osatyökykyisen työllistäminen vuoteen 2025 mennessä. Näin kun ihan nollasta lähdetään, niin se on hyvä luku, Lindberg toteaa. Yhtiömallia on muokattu nykyisille suomalaisille työmarkkinoille sopivaksi, ja tullaan muokkaamaan vastakin.Tällä hetkellä suurin ero Samhalliin on se, että Samhall ottaa työntekijät palkkalistoilleen yleensä pysyvästi. Vain noin 7 % heistä siirtyy avoimille työmarkkinoille. Työkanava Oy:n osalta ei siirtymien tavoite ole vielä tiedossa, mutta lakiesitys viittaa siihen, että osuus tulee olemaann korkeampi. Työkanavan toimintamalli Työkanava Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tavoitteena on työllistää niitä vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, joille ei tähänastisin keinoin ole onnistuttu työtä löytämään. Työnhakijoiden rekrytointi tapahtuu tehokkaasti yhden TE-toimiston kautta. Tavoitteena on välittää työvoimaa yksityisille yrityksille ja mahdollistaa näin saadun työkokemuksen ansiosta henkilön työllistyminen jatkossa avoimille työmarkkinoille. Työkanava toimii siis ponnahduslautana ja tukirakenteena ensimmäiseen työpaikkaan. Käytännössä yhtiö toimii itsekin työnantajana, joka harjoittaa palvelujen myyntiä tai työvoiman vuokrausta asiakasyrityksille. Se tukee työntekijöitään esimerkiksi työnohjauksella, lisäkoulutuksella ja edistämällä heidän työkykyään. Vates-säätiö pitää tärkeänä, että työnohjaukseen ja työhönvalmennukseen resurssoidaan riittävästi varoja, muuten todellisia siirtymiä avoimille työmarkkinoille ei tapahdu. Vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille on annettava tasavertaiset mahdollisuudet kerryttää omaa osaamistaan tulevaisuuden työelämän vaatimusten suuntaan, Jukka Lindberg linjaa. Osaamiskeskus perusteilla Hänen mukaansa on myös tärkeää, että Työkanava toimii yhteistyössä muiden välityömarkkinatoimijoiden, kuten järjestöjen ja säätiöiden, kanssa. Merkittävä yhteistyökumppani on myös yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, jonka perustamiseen työja elinkeinomisteriö myönsi tänä syksynä 3 miljoonaa euroa valtionavustusta. Hanketta koordinoi Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry eli Arvoliitto ja mukana ovat Vates-säätiön lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Osuustoimintakeskus Pellervo ja Silta-Valmennus. Jukka Lindberg on Vatesin hankevastaava ja yksi neljästä vateslaisesta hankkeessa. Hän kertoo Vatesin osallistuvan osaamiskeskuksessa erityisesti tiedon tuottamiseen, sidosryhmätyöhön ja viestintään. Kuinka moni työllistyy? Suomessa on arviolta 50 000–60 000 työhön haluavaa ja siihen kykenevää osatyökykyistä. TE-palveluissa on tällä hetkellä 34 500 työnhakijaa, joilla on diagnoosiin liittyvä työkyvyn alenema. Tarve työpaikkoihin on siis suuri. Varovasti voisi laskea, että Työkanava ja yhteiskunnalliset yritykset voisivat tulevaisuudessa, 5–10 vuoden aikaperspektiivillä, työllistää useita tuhansia osatyökykyisiä, nyt työtä vailla olevia henkilöitä. Kunnianhimoiseksi yhteistavoitteeksi voisi asettaa 15 000 henkilön työllistymisen, sanoo Jukka Lindberg. Työvalmennus on yksi keskeisiä keinoja integroida vammaisia työmarkkinoille. Työvalmentaja Tara Vallenius (oik.) käy säännöllisesti Wilma Tornin työpaikalla Sanervakodissa. K U V A : JU S S I H E LT T U N E N . VATES-SÄÄTIÖ = Asiantuntijaorganisaatio, jonka tavoite on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertainen työllistyminen. TYÖKANAVA OY = Valtiollinen erityistehtäväyhtiö vaikeasti työllistettävien osatyökykyisten työllistämiseen. TEKSTI Sari Heino-Holopainen TYÖKANAVA OY:TÄ koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022, ja yritys voi silloin aloittaa toimintansa, kertoo Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, joka on ollut mukana hankkeeseen liittyvässä yhteistyössä. Yrityksen johto valitaan loppuvuonna. Syntymässä on myös neuvottelukunta, jonka yhtenä tehtävänä on valvoa, ettei työmarkkinoille synny vääristynyttä kilpailutilannetta. Uskon, että ensin pilotoidaan muutamalla keskenään erilaisella alueella, Lindberg kertoo. Osatyökykyisiä voidaan alkaa työllistää etsimällä asiakasyrityksiä ja painottamalla heidän työllistämistään julkisissa hankinnoissa. Hyviä mahdollisuuksia löytyy myös yhteiskunnallisen yrittämisen kautta esimerkiksi kiertotaloudessa ja hoiva-alalla. Mitään työelämän sektoria tai ammattialaa ei Lindbergin mukaan kuitenkaan suljeta etukäteen vaihtoehdoista pois. Lähtökohtana Samhall Mallina Työkanavalle on ollut Ruotsissa jo pitkään toiminut, noin 26 000 henkilöä työllistävä valtionyhtiö Samhall AB. Sen työvoimasta 88 prosenttia on osatyökykyisiä. Työkanavan tavoite on aluksi määrällisesti vaatimattomampi: lakiesityksen mukaan tähtäimessä on aluksi noin 6 Tukilinja 6/2021 YHTEISKUNTA
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Celia Celia muuttui Celia – entinen Näkövammaisten kirjasto Celia – palvelee nykyään kaikkia lukuesteisiä. Kirjojen postittamisen sijasta palveluja käytetään pääasiassa netin ja lähikirjastojen kautta. Kyselimme muutoksesta Celian johtaja Minna von Zansenilta. Tukilinja 6/2021 7 Suurin ryhmä, 47 prosenttia, ovat ihmiset, joilla on oppimisvaikeuksia. 1. Miten ehdotettu lakiuudistus parantaisi lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa? ”Tavoitteena on, että laki huomioi yhteiskunnassa ja kirjaston toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Digitaalinen kehitys on muuttanut palveluja, lisännyt kaupallisten aineistojen tarjontaa ja parantanut niiden saavutettavuutta. Myös säädösympäristön muutoksilla sekä väestön ikääntymisellä ja moninaistumisella on omat vaikutuksensa.” 2. Ketkä nykyään käyttävät Celian äänikirjapalvelua? ”Celian kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikille, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi lukea painettua tekstiä tai käsitellä painettuja kirjoja. Kohderyhmän määritelmä ei itse asiassa ole muuttunut viraston perustamisesta vuonna 1978.” ”Suurin ryhmä, 47 prosenttia, ovat ihmiset, joilla on oppimisvaikeuksia. 30 prosentilla syy on jokin muu, kuten afasia, muistisairaus, motoriset haasteet tai sitten tietoa syystä ei ole tallennettu. 23 prosentilla on näköön liittyvä syy käyttää palvelua. Lisäksi on pieniä käyttäjäryhmiä, jotka tarvitsevat äänikirjojen sijasta tai lisäksi taktiiliaineistoja, kuten pistetai koskettelukirjoja.” 3. Miten mediaympäristön muutos on vaikuttanut Celian äänikirjalainaukseen? ”Monet Celian asiakkaat käyttävät myös kaupallisia ja ulkomaisia äänikirjapalveluita, joiden kokoelmien monipuolisuutta meidän on mahdotonta saavuttaa.” ”Celian tavoitteena on tehdä lukemisesta yhdenvertaisempaa ihmisille, joilla on lukemiseste. Siksi olemme ilolla tervehtineet äänikirjabuumia.” 4. Miten suurena näet vaaran, että Celian palvelujen siirtyminen verkkoon vähentää näkövammaisten asiakkaiden kirjastonkäyttöä? ”Koska myös kunnallisten kirjastojen ja kaupallisten toimijoiden äänikirjapalvelut ovat kehittyneet voimakkaasti, käyttäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet käyttää niitä palveluita, jotka sopivat itselle parhaiten.” ”Sanoisin, että näkövammaisten ihmisten kirjastopalveluiden käyttö ei vähene, vaan erilaistuu ja toivottavasti myös mahdollistuu entistä paremmin.” 5. Celia toimii saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Riittävätkö voimavarat myös lainauspalveluun? ”Celia tulee jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään omia lainauspalvelujaan, koska tiedämme, että osalle asiakkaistamme ne ovat ainoa vaihtoehto saada maksuttomia kirjastopalveluita. Samalla on tarpeellista suunnata voimavaroja ja osaamistamme myös koko yhteiskunnan kehittämiseen saavutettavammaksi ja yhdenvertaisemmaksi – se hyödyttää näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten ihmisten lisäksi aivan kaikkia.” 6. Jatkuuko monille näkövammaisille asiakkaille tärkeä kirjojen kotiin postittaminen? ”Verkkopalvelujen käyttö antaa asiakkaille mahdollisuuden lainata äänikirjoja missä ja milloin vain, mutta myös puhelinja postituspalvelua on tärkeää pitää yllä.” ”Osa lähikirjastoista tarjoaa lukemisesteisille asiakkailleen Celian äänikirjoja cd-levyllä hyllystä lainattavaksi. Näillä kirjoilla voi täydentää omaa lukuvalikoimaa tarvitsematta rekisteröityä Celian palvelun käyttäjäksi. Siksi näitä kirjoja hyödynnetään paljon myös kirjastojen kotipalvelussa. Lainaajan täytyy toki edelleen olla lukemisesteinen.” 7. Miten Celian kirjastopalvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa ja miten näkövammaiset tässä otetaan huomioon? ”Näkövammaiset ihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ihmisiä. Osa heistä on sokeita, osalla on heikentynyt näkö, osa on työssäkäyviä, toiset eläkeläisiä. Valtaosa näkövammaisista lapsista on monitarpeisia eli heillä on näkövamman lisäksi myös esimerkiksi kehitysvamma. Osa käyttäjistä on taitavia apuvälinekäyttäjiä, toisilla on käytössään vain cd-kuuntelulaite. Vain pieni osa lainaa pistekirjoja. Tästä johtuen Celiallakaan ei tavallaan ole erityisiä palveluita ihmisille, joilla on näkövamma, vaan näkövammaiset asiakkaamme käyttävät pääosin samoja palveluita kuin kaikki muutkin.” ”Celian suosittua chat-palvelua olemme vaihtamassa toiseen, joka on erityisesti näkövammaisten apuvälinekäyttäjien kannalta saavutettavampi.” Minna von Zansen Johtaja Celia
TV-SARJA Vammaisrooli Evilside-sarjassa Aleksi Puranen käsikirjoittaa Elisa Viihteelle kuusiosaista Korvessa kulkevi – Evilside -sarjaa, jonka kuvaukset alkavat joulukuussa. Jännitysdraamassa on keskeinen rooli CP-vammaisella näyttelijällä. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Petteri Löppönen Tv-sarja Korvessa kulkevi (Evilside). 6 x 45 min. Film noir -tyyppinen jännityssarja. Budjetti Yli 2 miljoonaa euroa. Juoni Pohjoisessa kalastajakylässä tapahtuneesta nuoren miehen murhasta epäillään nuorta, syrjittyä Johannaa, jonka on todistettava syyttömyytensä. 8 Tukilinja 6/2021
Tukilinja 6/2021 9 Kuka? Aleksi Puranen, 43, Oulu. Ammatti Ohjaaja, käsikirjoittaja. Tuotanto Mm. dokumenttielokuva Wheels of Freedom (2018). BLACKFACE = Vähemmistöön kuuluvan roolihahmon esittäjänä käytetään enemmistön edustajaa, joka maskeerataan rooliin sopivaksi. Näin on toimittu mm. etnisten roolien kohdalla. E lokuvakäsikirjoittaja ja ohjaaja Aleksi Puranen kertoo, että hänen lapsuuden haaveammattinsa oli NHL-jääkiekkoilija. Vaikka muuta unelmaa ei pitkään aikaan ollut, hän piti koulussa myös ainekirjoituksesta. Puranen ehti kokeilla töitä esimerkiksi tilitoimistossa ja rakennuksilla, mutta veri veti media-alalle. Aluksi edessä oli medianomin koulutus Torniossa. Monien vaiheiden jälkeen opinnot jatkuivat Manchesterissa elokuvataiteen maisteriksi saakka. Monitoimimiehestä ohjaaja Puranen kuvailee tehneensä elokuvan parissa lähes kaikkea mahdollista hommaa assistentista valomieheen ja autonkuljettajaan. Omaa ohjaajan kokemusta karttui hieman yllättäen muiden työkuvioiden kautta. Vuonna 2013 oli vain pakko saada jostain rahaa. Ville Jaaranto haki henkilökohtaista avustajaa ja päädyin siihen hommaan. Ville kertoi reissuhaaveestaan eli halusta matkustaa sähköpyörätuolilla Oulusta Lissaboniin. Niin syntyi dokumentti Wheels of Freedom (2018). Avustajan työ tutustutti vammaisuuteen Aleksi Puranen kertoo, ettei hänellä ollut aiempaa kokemusta vammaisuudesta. Parin vuoden pesti henkilökohtaisena avustajana oli kuitenkin avartava ikkuna siihen, miten vammaisiin henkilöihin ylipäänsä suhtaudutaan. Osittain näihin oppeihin pohjaa Purasen yhdessä Antti Kairakarin ja Oona Haapaniemen kanssa käsikirjoittama, tänä talvena Oulussa kuvattava tv-sarja Evilside eli suomalaisittain Korvessa kulkevi. Yksi sen henkilöhahmoista on CP-vammainen nuori Tuomas. Sarjan nähdään Elisa Viihteellä. Vuonna 2016 Purasesta tuli sarjaa tuottavan oululaisen Whatevergroup-tuotantoyhtiön osakas. Avustajan hommat jäivät ja työn fokus on ollut koko ajan enemmän pitkissä elokuvissa ja tv-sarjoissa. Suoratoistapalveluiden ansiosta draamatuotantojen kysyntä on kasvanut, joten alalla on kansainvälisestikin tilaa uusille tekijöille. Murha kalastajakylässä Korvessa kulkevi sijoittuu kuvitteelliseen pieneen kalastajakylään Oulussa. Sieltä löytyy nuori poika murhattuna. Tuomas on murhatun pojan pikkuveli, jolla on sarjan henkilöistä viidenneksi eniten kohtauksia. Rooli on siis keskeinen. Aleksi Puranen sijoitti käsikirjoittamansa murhatrillerin omaan kotikyläänsä, Kiviniemen kalasatamaan.
10 Tukilinja 6/2021 Aleksi Purasen omat elämänkokemukset näkyvät tv-sarjan tapahtumissa. Sarjan nuoret ovat live-roolipelanneet yhdessä ja Tuomas on katsonut veljeään ylöspäin. Veljesten välinen dynamiikka muistuttaa omaa kokemustani. Myös metallia olen kuunnellut koko ikäni. Olen kotoisin Kellon Kiviniemen kalasatamasta, pienestä kylästä, jonne olen aina halunnut sijoittaa tarinan. Nyt haave toteutuu, sillä se on keskeinen kuvauspaikkamme, Puranen iloitsee. Sarjan päähenkilö Johanna ( Olivia Ainali) on taiteellinen ja monien mielestä hiukan erikoinen tyyppi, joka piirtää ja kuuntelee metallimusiikkia. Häntä aletaan epäillä rikoksesta. Pienessä kylässä kaikki tuntevat toisensa. Muissa tärkeissä rooleissa nähdään muun muassa Jakob Öhrman Johannan isänä, Amira Khalifa tapausta tutkivana poliisina, putouksesta tuttu Dennis Nylund sekä Matti Onnismaa. Ei säälipisteitä Sarjan tekijöille ja tilaajalle oli alusta asti itsestään selvää, että vammaista hahmoa tulee näyttelemään vammainen näyttelijä. Sopivaa 15–16 vuotiasta henkilöä alettiin etsiä viime kesänä CP-liiton kanavien kautta ja hakemuksia rooliin tuli parisenkymmentä. Kaikki hakijat haastateltiin videopuhelulla ja osa koekuvattiin Helsingissä. Varmasti meidän olisi ollut helpompaa löytää vammaton näyttelijä. Emme kuitenkaan halunneet tehdä tästä mitään blackfacea. Ei kaiken tarvitse ollakaan helppoa. Minulla, sarjan ohjaaja Jussi Hiltusella ja toisella käsikirjoittajalla Antti Kairakarilla oli kaikkien koekuvattavien kanssa pitkä tapaaminen, koska juuri kellään heistä ei ollut tällaisista kuvauksista aiempaa kokemusta. Purasen mukaan roolissa ei ole kuitenkaan keskeisintä vammaisuus. Sarjan kaikki henkilöt ovat kokonaisia ihmisiä, joilla on monenlaisia ominaisuuksia. Vammaisuuden kuvauksen ”korkeakoulunaan” hän pitää Wheels of Freedomia. Siinäkään ei kalasteltu säälipisteitä tai tehty Jaarannosta sankaria, vaan hänet esitettiin omana itsenään. ”Emme halunneet tehdä tästä mitään blackfacea. Ei kaiken tarvitse ollakaan helppoa.” Kuvaukset pian käyntiin Korvessa kulkevi -sarjaa aletaan kuvata joulukuussa. Kuvaukset päättyvät helmikuun lopulla ja sarjan julkaisu on tällä tietoa luvassa vuonna 2023. Haastattelun ajankohtana muutama rooli oli vielä auki ja joitain kuvauspaikkoja piti tarkistaa. Eräs nuorukainen harjoitteli jo kohtauksia muiden sarjan nuorten näyttelijöiden kanssa. Purasen mukaan hän on vahva ehdokas Tuomaksen rooliin. Ohjaajaa ei tuotantoyhtiö ollut vielä julkistanut. Aleksi Puranen odottaa kuvausten alkua jo innolla. Oman sarjan tekeminen on totta kai tosi hieno juttu. Olen vannoutunut klassisen murhamysteerin fani ja olen kaivannut sellaista televisioon. Odotan, että kamera käy, ja tietysti lopputuloksen näkemistä. Toivottavasti se koukuttaa katsojat! Ensimmäisessä oululaisessa draamasarjassa sukelletaan pohjoisen film noirin ja goottihenkisten roolipelien synkkiin tunnelmiin. Nykyään Oulun kaupunkiin kuuluvassa Kellossa sijaitsee Kiviniemen idyllinen kalasatama.
TULILINJALLA / KOLUMNI Anni Kyröläinen Kolumnisti Anni Kyröläinen, 33, Helsinki. Toimintarajoite: Osteogenesis Imperfecta Ammatti: Esteettömyysasiantuntija, konsultti. Kun läheltä löytää uusia kokemuksia, jaksaa epävarmuuden ja työelämän kiireen kanssa paremmin. Enemmän, isommin, lujempaa? kunnassamme sen verran tehtävää, että minulle elämys oli myös vanhaan rakennukseen tehty maatilamajoitus kesälomamatkalla. Siellä oli nimittäin rakennettu puinen ja toimiva ramppi, jonka avulla pääsi jopa navetan yläkertaan. VAIKKA PUHUINKIN aiemmin itse oivaltamisesta, toivon, että kirjoitukseni sysää juuri sinua sinne suuntaan. Elämyksen käsitteen laajeneminen on nimittäin tuonut ainakin minun elämääni paljon iloa ja eräänlaista rauhaa. Kun läheltä voi löytää uusia kokemuksia, jaksaa epävarmuuden ja vaikkapa työelämän kiireen kanssa paremmin. Eikä tämän tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki aiemmin elämykseksi mielletty loppuisi. Käsite on vain laajentunut ja saanut uusia vivahteita. Aivan, kuten toisinaan iloa on pienistä päiväunista ja toisinaan pitkistä, kunnon yöunista. VIIMEISET NOIN puolitoista vuotta ovat muuttaneet monia asioita. Paljon käydään keskustelua mediassa, tutkimusryhmissä ja kahvipöydissä siitä, mitä olemme oppineet – mikä muuttuu pysyvästi ja mitä hyvää tai huonoa tämä koko epidemia jälkeensä jättää. Itsekin olen näitä keskusteluja käynyt. Viimeksi menneenä viikonloppuna itseni kanssa. Voi kuulostaa kliseeltä, jonka varmasti ainakin jokunen somevaikuttaja tai kolumnisti jo ennen minua on kertonut, mutta suhteeni elämyksiin on muuttunut. Jos minulta olisi ennen pandemiaa kysytty, mikä on elämys, olisi päässäni pyörinyt ”enemmän, isommin, lujempaa” -tyyppinen ajattelumalli. Suuret festivaalit, eksoottiset matkakohteet ja ylipäänsä sellaiset asiat, jotka aina ylittävät jollain tapaa odotukset tai edellisen vastaavan kokemuksen, olivat käsitykseni elämyksestä. TOTTA KAI minulla on upeita muistoja mitä erikoisimmista ja suurimmista elämyksistä, ja tulen niitä varmasti hamuamaan jatkossakin, siitä ei ole kyse. Kyse on elämyksen käsitteen laajenemisesta. Elämys ei enää mielessäni vaadikaan pitkää matkaa, isoa kontrastia tavalliseen kesäpäivään tai suurta väkijoukkoa. Elämys voi olla lähellä. Jos joku olisi minulle yrittänyt väkisin tyrkyttää tätä asiaa aiemmin, olisin asettunut vastahankaan ja kenties jopa jupissut jotakin siitä, että noin sanovat vain sellaiset ihmiset, jotka eivät ole kokeneet tarpeeksi suuria elämyksiä. Oleellista onkin – ainakin minun kohdallani – että sen sai itse oivaltaa. ELÄMYS ON se, kun lähtee yökylässä olevan kuusivuotiaan kanssa kuulaana syyssunnuntaina aikaisin aamulla urheilukentälle ja katsoo, kuinka hän löytää liikunnan riemun ja itse voin kaahata sähköpyörätuolillani perässä. Elämys on se, kun saamme eteläiseen Suomeen kylmän talven ja aivan metroaseman kupeessa olevan asuntoni lähellä on jääkenttä. Viimeksi lapsena olen kruisaillut tuolillani jäällä – yhtä hauskaa oli näin yli 30-vuotiaanakin kurvailla liukkaalla pinnalla ja vetää perässä luistimin kulkevaa ystävää. Elämys löytyy myös esteettömästä kalastusretkestä tai hotelliyöstä omalla kotipaikkakunnalla. Esteettömyyden suhteen on vielä yhteisTukilinja 6/2021 11
12 Tukilinja 6/2021 UNELMAT TODEKSI Esittävän kuvan lumo Apuraha taidekoulun opintomaksuun avasi Hanna Mäkeläiselle uuden vaiheen, jossa koko elämän palettiin ovat löytyneet oikeat värit. TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste HANNA MÄKELÄINEN, 31, suorittaa tällä hetkellä taiteilijan ammattitutkintoa Helsingissä taidekoulu Herassa. Suunnitelmissa on opiskella myös tatuoijaksi. Tällä ammatilla hän aikoo jatkossa ansaita pääasiallisen elantonsa. Olen saanut myös henkisen palettini kuntoon, kun lähiverkosto on hyvä enkä enää stressaannu niin vähästä, Mäkeläinen kertoo. Perinne kiehtoo Esittävä taide on aina kiehtonut Hanna Mäkeläistä, ja ihanteina ovat alan suuret mestarit Leonardosta ja Rafaelista Ilja Repiniin. Hän näkee taiteilijan ammatin vanhan käsityöperinteen jatkumossa, jossa suuri merkitys on nimenomaan kädentaidoilla. Repinin näyttelyssä hän oivalsi, että esittävääkään kuvaa ei saa maalata ihan puhki – katsojan mielikuvitukselle tulee jättää tilaa. Esittävän taiteen opettamisen traditio on ikävä kyllä ollut Suomessa kadoksissa, kun on keskitytty abstraktiin ilmaisuun, hän pohtii entisen Lapinlahden sairaalan valoisalla käytävällä. Näissä tunnelmallisissa tiloissa Mäkeläinen pääsee tekemään rakastamiaan asioita, sillä hän opiskelee siellä taidekoulu Herassa muun muassa muotokuvan piirtämistä ja maalaamista. Tutuiksi tulevat kaikki kuvan tekemisen perustaidot. Kädentaidot kehittyvät Kolme vuotta sitten perustettu Hera on Suomen harvoja taidekouluja, jonka opintosuunnitelma keskittyy esittävään kuvataiteeseen. Tehdään kuvia, joista tunnistaa pikkutarkasti, mistä on kyse. Hanna Mäkeläinen Kuvataiteen opiskelija, 31, Helsinki Toimintarajoite Fibromyalgia. Tukilinja-apuraha Taidekoulun opintomaksuun. Tästä pääkallosta Herassa vieraillut kulttuuriministeri Antti Kurvinen piti, vaikka se oli vielä kesken, kertoo Hanna Mäkeläinen. Aika hyvä, vaikka itse sanonki !
Tukilinja 6/2021 13 Tänne on tosi kiva tulla joka aamu metrolla Kalliosta Ruoholahteen ja siitä vehreän puiston ja hautausmaan vierestä näihin ihaniin tiloihin, Mäkeläinen kertoo. Kesällä koulun toimisto siirtyi yläkerran tiloihin, joten alakerrasta vapautui lisää tilaa taiteen tekemiseen. Mäkeläinen kehuu myös opiskelijaporukkaa, jossa on mukana kaikenikäisiä nuorista eläkeläisiin. Opettajat ovat alansa ammattilaisia ja henki kannustava. Koulun vanhojen huoneiden tunnelma ruokkii luovuutta. Täällä on hieno henki, Hannan Mäkeläinen tiivistää. Leipätyöksi tatuointi Vaikka takana on jo taideopintoja Limingan taidekoulussa ja henkilökuvissa on selvästi ammattilaisen ote, Mäkeläinen pitää itseään edelleen opiskelijana. Kun näkee taitavien opettajien paneutuneisuuden, tuntee itsensä nöyräksi. En ole vielä löytänyt omaa tyyliäni, mutta nyt on oppimisen aika. Tyyli kehittyy vain tekemisen ja toiston kautta. Ammattilaisten kanssa työskennellessään Mäkeläinen on nähnyt, että kuvataiteilijuus vain harvoin elättää ihmisen. Se vuoksi hän päätti opiskella vielä tatuoijaksi. Koronan takia aie on kuitenkin viivästynyt. Sen hän on tiennyt jo lapsesta, että aikuisuuden ammatti liittyy jotenkin kuvantekemiseen. Jo ihan pienestä olin intohimoinen piirtäjä. Pitkä tie diagnoosiin Asuttiin Kajaanissa Teppanan kaupunginosassa ja Mäkeläinen oli yksinhuoltajaäidin ainoa tytär. Pian ylioppilaaksi pääsyn jälkeen hän lähti opiskelemaan Limingan taidekouluun. Olin silloin itseni kanssa aika kadoksissa, hän kertoo. Elämässä vallitsi näköalaton fiili ja kummalliset kiputilat näversivät. Stressinsietokyky oli olematon ja otin hirvittävät pultit joka asiasta. En kyennyt nukkumaan kolmea tuntia pitempään ja olin jatkuvan väsymyksen vallassa. Taisin olla siihen aikaan aika sietämätöntä seuraa, Mäkeläinen naurahtaa. Sitten löysin internetin välityksellä kaverit ja Helsingin. Ajattelin, että jos muutan Helsinkiin, saan paremmat työllistymismahdollisuudet. Lisäksi löytyi diagnoosi: vuosien testaamisen tuloksena hänellä todettiin olevan vaikea fibromyalgia. Asiat alkoivat loksahdella paikoilleen. Terapiasta tukea Mun henkinen palettini onkin tällä hetkellä kunnossa: on rakas avopuoliso, ihana anoppi ja ystäväpiiri, ja lisäksi terapia ja lääkitys. Erityisesti anoppi on rakas, hän on joutunut kokemaan suuren surun, mutta jaksaa silti kannatella muita, Hanna Mäkeläinen kertoo. Kun ennen menin paniikkiin ja aivan sekaisin jo aivan pienestä, nyt pelkään paljon vähemmän. Terapiassa tuli sellainen kullanarvoinen oivallus, että elämässä on asioilla tapana järjestyä. Kipupotilaat tiukilla Pelon aiheita on silti, eivät ne ole mihinkään kadonneet. Esimerkiksi se, miten käy maaliskuussa, kun on uhkana, että erityisluvallisen lääkityksen saanti vaikeutuu tai jopa loppuu. Lääke lopetti hänen jatkuvat lääkärikäyntinsä ja korvasi monia fibromyalgiassa käytettyjä lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksia Hanna Mäkeläinen kuvaa “hirveiksi”. Nykyisen lääkitykseni avulla pääsin eroon suuresta lääkearsenaalista kertaheitolla. Eikä minun ole tarvinnut mennä kahden vuoden sisällä kuin kerran lääkäriin. Silloinkin syynä oli se, että lemmikkikäärme puri sormeen. Perinteinen esittävä kuvataide on Hanna Mäkeläisen intohimo. Tarkka piirtäminen on hyvä pohja myös tatuoijan ammattiin.
UNELMAT TODEKSI INTOHIMONA PELIGRAFIIKKA Janica Pellikka Opiskelija, 17 v. Espoo. Toimintarajoite Autismin kirjo. Tukilinja-apuraha Peligrafiikkaan soveltuva tietokone ja vastamelukuulokkeet. Janica tekee mallinnuksia vapaaajallaankin. Muita harrastuksia ovat kitaransoitto, lemmikit ja ratsastus. 14 Tukilinja 6/2021
Tukilinja lahjoitti pelialaa opiskelevalle Janicalle tietokoneen ja häiritseviä ääniä poistavat vastamelukuulokkeet. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helminen OVI AVAUTUU ja vastassa on pari ystävällistä haukahdusta tarjoava Stigu-koira. Se vartioi Janica Pellikan, 17, huonetta, jonne hän puheen jo iloisesti pulputessa kutsuu minut ja kuvaajan. Siellä meitä odottaa myös musta Jack-pupu. Nuoren naisen huonetta hallitsee iso tv-näyttö, joka on yhdistetty Janican tietokoneeseen. Sen ääressä Stadin ammattiopistossa pelialaa toista vuotta opiskeleva Janica työskentelee – kaikesta päätellen uutterasti. Teen myös musiikkia ja piirrän. Sarjakuvat ovat mieluisimpia! Janica valaisee Jack sylissään. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa voi opiskella osa-alueena pelialaa, jossa painotetaan pelikehitystä. Viime vuonna tein jo peruskursseilla 3Dja 2D-grafiikoilla pelejä, Janica kertoo innostuneena. Hän paljastaa tekevänsä 3D-mallinnuksia myös vapaa-ajallaan. Eikä siinä kaikki. Laulan ja soitan kitaraa. Kirjoitan itse biisejä ja sävellän, testailen melodioita kitarallani. Janican vapaa-aikaa vie myös ratsastaminen ja hän kertoo tekevänsä tallitöitä voidakseen maksaa ratsastustuntinsa. Hän on myös maalannut hevosia ja myynyt taulujaan netin kauppapaikoilla. Kuin saven muotoilua Janica esittelee meille tietokoneelta tekemiään 3D-töitä: taidetta ja malleja peleihin. Animaatioiden tekeminen kiinnostaa myös ja hän kän kertoo tekevänsä Youtubeen näytteeksi pelivideoita, joista osa on roolipelejä. Janica viimeistelee meille näytteeksi yhden mallinnuksensa pupusta. Vaikuttavaa! Viivat vain vilisevät ja vaihtavat paikkaansa ruudulla. 3D on kuin saven muovailua. Se muotoutuu eri muotoihin sun kontrolloimana, Janica selittää samalla, kun kanin pää pitkine korvineen muotoutuu siinä silmiemme edessä. Ja tämä on terapeuttista! Näyttääkö mallinnus Jackiltä? Emme voi varmistua, sillä Jack karkaa sukkelasti Janican huoneesta. Janica nauraa: Jack on oikea parkour-pupu. Välillä se piiloutuu sängyn alle niin, ettei sitä saada kiinni. 3D on kuin saven muovailua. 3D MALLINNUS = Kolmiulotteista, tietokoneavusteista suunnittelua esim. taideteosten, talojen, laitteiden tai animoitujen hahmojen ja ympäristöjen valmistamiseksi. PARKOUR = Rakennettua ympäristöä hyödyntävää, kekseliästä ja akrobaattista liikuntaa. TIC = Äänellisiä ja motorisia, yksilöllisiä nykimisoireita. Tukilinja 6/2021 15
16 Tukilinja 6/2021 KULTTUURI Tietokone tarvittiin Meidän perheellä ei ole paljoa rahaa. Siksi olimme äidin kanssa tosi tyytyväisiä, kun saimme Tukilinjalta tämän tietokoneen, joka on mahdollistanut opiskeluni, Janica kertoo. Voisin työskennellä ja mallintaa tällä vaikka kuinka kauan! Janica sai Tukilinjalta myös vastamelukuulokkeet, joiden ansiosta hän pystyy käymään koulussa paikan päällä. Janica kuuluu autismikirjoon ja yksi hänen ominaisuuksistaan on aistija ihokosketusyliherkkyys. Matalat äänet sattuvat, esimerkiksi Stigu-koiran kuorsaus, Janica sanoo ja hymyilee perään. Matalat äänet aiheuttavat myös tic-kohtauksia. Niinpä etäopiskelu sopii hänelle hyvin. Tällä hetkellä Janica kertoo käyvänsä Helsingissä koulussa muutamana päivänä viikossa. Etenkin julkisessa liikenteessä vastamelukuulokkeet ovat silloin tarpeelliset. Pelottaa mennä julkisille paikoille. Aluksi äiti oli mukanani matkoilla, jotta opin missä jäädä pois. Nopea oppija Opiskelu sujuu Janicalta kuitenkin mallikkaasti. Ammattiopiston opettajien kertoman mukaan hän on varsinkin 3D-kurssilla edellä muita. Jo ensimmäisenä opiskeluvuonna hän oli 3D-kurssinsa paras. Opiskelu kestää kolme vuotta, jonka jälkeen Janican toiveena on päästä tekemään pelejä. Muitakin haaveita on, sillä eläimet ovat aina kiinnostaneet häntä. Välillä Jack-pupu istuu hänen sylissään, kun hän työskentelee, toisinaan se kiitää ympäri huoneistoa. Yritämme saada Janican samaan kuvaan eläväisten lemmikkiensä kanssa, mutta miltään linssiluteilta ne eivät vaikuta, vaikka Janica yrittää pitää niitä ruodussa. Näkee, että ne ovat hänen ystäviään. Muista ystävistä hän mainitsee samassa koulussa valokuvauslinjalla opiskelevan Mean. Autistia ei moni halua ystäväkseen, Janica toteaa. Juhlia odotellaan Näyttää kuitenkin, että hänen elämässään riittää vilinää ja vilskettä muutenkin. Sanna-äiti ja kaksi siskoa ovat vahvasti mukana arjessa, ja he ovat aina taiteilleet ja askarrelleet yhdessä. Äiti kehuu Janican olleen pienestä pitäen perheen kakkumestari. Talven tullessa edessä on äidin järjestämä taiteellinen Halloween-juhla, johon kaikki jo miettivät asujaan. Sen jälkeen odotetaan upeasti koristeltua joulunaikaa sukulaiskekkereineen. Vammaisten päivän juhla Kuuron valokuvaajan Jussi RintaHoiskon valokuva Hissi jumissa nähtiin Mäntän kuvataideviikkojen näyttelyssä Näkymättömät asiantuntijat. Näkövammaisen hevimuusikko Mikko Herranen tulevan levyn musiikkia kuullaan Dida-tapahtumassa. Kuvataiteilija ja taidepedagogi Maarit Hedman on jatkanut uraansa sokeutumisesta huolimatta. Dida-tapahtuma Viihdettä, keskustelua ja taidetta kansainvälisen vammaisten päivän hengessä. Missä ja milloin? 3.12. klo 17 – 21 striimattuna nettisivulla disabilityday.net. Kenelle? Kaikille kiinnostuneille. Janican perhe rakastaa kotoilua ja valmistautuu talven juhliin yhdessä askarrellen.
Tukilinja 6/2021 17 KULTTUURI Vammaisten päivän juhla Tutustu vammaisiin taiteen tekijöihin vammaisten päivän verkkotapahtumassa 3.12. TEKSTI Sanni Purhonen VAMMAISTEN PÄIVÄN juhla kutsuu kaikkia taiteen ystäviä monipuolisen ohjelman ääreen. Kansainvälisen vammaisten päivän tapahtumakokonaisuus DiDa – Disability Day Art & Action, järjestetään 3.12. – jo kuudennen kerran ja viime vuoden tapaan verkossa. Tapahtuman tuottajat, tuottaja ja musiikintekijä Riku Kivilivaaja ja taiteilija Jussi Rinta-Hoiska teoksellaan Hissi jumissa. Mukana on myös Utopia-teatteri. DiDan perinteinen keskustelupaneeli järjestetään teemalla mentoroinnin merkitys. Aihetta ruotivat Teatteri Neon taiteilijat, muusikko Mikko Herranen sekä mentori Petteri Tuomimaa. Aiempien vuosien tapaan DiDa huipentuu Vimma-kulttuuripalkinnon jakoon. Tulevaisuuden suunnitelmia Tuottajat uskovat, että tapahtuman henki tulee välittymään hyvin myös striimattuna. Etätapahtumaan voi osallistua ympäri Suomea, ja sellainen tulee olemaan osa vammaisten päivän festivaalia jatkossakin. Tulevaisuuden visoihin kuuluu kuitenkin myös livetapahtuman paluu ja tapahtumien levittäytyminen ympäri pääkaupunkiseutua ja Suomea. Olisihan se hienoa saada action-puolta vähän takaisin. On tärkeää nostaa kansainvälinen vammaisten päivä vuosittain esiin ja lisätä keskustelua siihen liittyvistä aiheista, mutta myös ihan vain löytää uusi kiinnostavia taiteilijoita ja taidetta, tuottajat pohtivat. Klikkaa mukaan! Tuottajat toivovat, että mahdollisimman moni tämänkin lehden lukijoista löytää mukaan tapahtuman linjoille ja somekanaviin juhlistamaan vammaisten päivää porukalla ja hyvällä fiiliksellä! Tukilinjakin kuuluu Dida-festarin sponsoreihin, joten klikkaa itsesi mukaan 3. joulukuuta osoitteessa disabilityday.net. Lisätietoa löytyy Facebookista Didan sivulta. nna ja kulttuurituottaja AMK Taru Perälä, lupaavat järjestää jokaiselle osallistujalle ja kaikille aisteille jotakin hienoa. DiDa 2021 päätettiin jo hyvissä ajoin epidemiatilanteen epävarmuuden vuoksi pitää etätapahtumana. Vammaistapahtumn kannalta etätoteutuksessa on tuottajien mukaan sekä haasteita että hyviä puolia. Keskeinen tapahtumapaikka Tuottajia innostaa tänä vuonna erityisesti Musiikkitalon terassilämpiön varmistuminen striimauspaikaksi. Puitteet ja tekniikka ovat ainakin kunnossa. Tämä on tapahtumalle hieno areena! Emme ole missään poteroissa vaan siellä, missä muutkin! Taru Perälä kertoo. Etätapahtuma on tietysti aina vähän kaksiteräinen miekka. Yhtäältä on paljon varmistettavaa varsinkin saavutettavuuden kannalta. Toisaalta tämä on mahdollisuus saada lisää näkyvyyttä ja aitoa osallisuutta, Riku Kivilinna pohtii. Tapahtumaa on mahdollista seurata myös viittomakielellä sekä kirjoitustulkkauksen välityksellä. Mukaan taidekentälle Monipuolisuuden puutteesta vammaisten päivän juhlaa ei tänäkään vuonna voi syyttää. Esiintyjälistalta löytyy esimerkiksi hevimuusikko Mikko Herranen, jolta on ilmestymässä ensimmäinen suomenkielinen pitkäsoittolevy. Kuvataiteilija Maarit Hedman toteuttaa visuaalisen teoskokonaisuuden ja valokuvataidetta edustaa valokuK U V A : T E R H I Y L IM Ä IN E N .
18 Tukilinja 6/2021 UNELMAT TODEKSI OLE ROHKEA – tartu unelmiisi! Liikuntaneuvojaksi opiskeleva, huimia trampoliinitemppuja harrastava Jesse Hukkanen sai Tukilinjalta tietokoneen. Sillä onnistuu opiskelun ohella myös trikkivideoiden editointi. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Markku Keski-Oja Yleensä temppuilu aloitetaan huomattavasti aiemmin. Tein serkkuni kanssa trampalla ollessa vahingossa takaperinvoltin ja aloin heti miettiä, mitä muuta voisin tehdä, Jesse Hukkanen muistelee harrastuksensa alkuhetkeä. Trampoliini taitolajina Mistä lajissa on kyse? Trampoliinilla tehtävistä hypyistä, volteista ja tempuista. Lajissa ei varsinaisesti kilpailla, mutta Hukkanen on ollut mukana järjestämässä epävirallisia, leikkimielisiä kilpailuja, joiden esikarsinnoissa hän myös tuomaroi. Finaalissa Hukkanen kisasi itse. Lajissa on hänen mukaansa se hyvä puoli, ettei kilpailua oikeastaan synny: kaikki tuntevat toisensa, iloitsevat toistensa saavutuksista ja tietävät, että jokainen voisi voittaa muut jossain taidossa. Parasta harrastuksessa onkin Hukkasen mukaan kavereiden kanssa oleminen ja tietenkin taitojen kehittäminen. Aluksi hän ei omien sanojensa mukaan edes osannut viettää aikaa kavereidensa kanssa, elleivät he olleet trampoliinilla. Ystäviä ulkomailtakin Harrastus on tuonut Hukkaselle ystäviä myös ulkomailta, sillä ihmiset jakavat netissä innoissaan temppujaan ja verkostoituvat. Trampoliinin lisäksi kuvioihin on parin viime vuoden aikana tullut akrobaattisiin temppuihin keskittyvä trikkaus. Vaikka monet temppuilijat tekevät somea vähintään puoliammattilaisina, ei Hukkasen kohdalla ole näin. Youtube on jäänyt lähes kokonaan Instagramin varjoon eikä hän sinnekään ehdi nyt päivitellä niin usein kuin tahtoisi. Muutama video Hukkasella tosin on mielessä, ja hän toteaa saaneensa haastattelustamme inspiraatiota uusien somesisältöjen tekemiseen. ADHD osana elämää Jesse Hukkasen mukana arjessa kulkee keskittymishäiriö ADHD. Poissa silmissä, poissa mielestä, hän kuvailee sen vaikutusta elämäänsä. Hän tarvitsee muistuttelua saadakseen asiat tehtyä ajallaan, joko itse laittamiensa kännykkämuistutusten kautta tai jonkun toisen VIDEOPUHELUUN VASTAA pirteä nuori mies, jonka arki on suuren muutoksen edessä. Jesse Hukkasesta on nimittäin muutaman päivän sisällä tulossa isä. Tammikuussa 2021 hän muutti tyttöystävänsä kanssa Lapinlahdelta Tampereelle ja opiskelee nyt Varalan urheiluopistossa liikuntaneuvojaksi. Sen ohella hän työskentelee ohjaajana tamperelaisessa, akrobatiaan ja trikkaukseen erikoistuneessa LegendTrick Gymissä. Kun alamme puhua liikunnasta ja Hukkasen tulevaisuudensuunnitelmista, hänen silmiinsä nousee pilke, josta näkee aiheen olevan hänelle sydämenasia. Liikunta on aina ollut osa mun elämää, hän toteaa. Akrobatiaa hän on harrastanut pienestä pitäen, mutta freetrampoliinihyppäämisen hän aloitti verrattain myöhään, vasta 11-vuotiaana. TRIKKAUS = Näyttävä liikuntalaji, jossa esitetään taistelulajeista ja akrobatiasta tuttuja temppuja. KENDAMA = Japanilainen taitolelu, jossa on kahva, naru ja pallo.
Huimien temppujen takana on kova harjoittelu. 19-vuotias Jesse Hukkanen on jo vuosia työskennellyt akrobaattisten temppujen ohjaajana. Lasten kanssa työskentelyä helpottaa, kun on itse vähän villi. Jesse Hukkanen Opiskelija, liikuntaohjaaja, 19 v., Tampere. Toimintarajoite ADHD. Harrastukset Freetrampoliini, trikkaus, somettaminen. Tukilinja 6/2021 19
20 Tukilinja 6/2021 sanomana. Sosiaalisissa tilanteissa hän saattaa eksyä omiin ajatuksiinsa ja kuvitella, että on jo vastannut henkilölle, vaikkei ole niin tehnyt. Joskus hän saattaa myös tahtomattaan loukata jotakuta, koska ei välttämättä ajattele sanomisiaan loppuun asti. Toisaalta hän on rohkea lähestymään ihmisiä eikä pelkää kertoa mielipiteitään. Taitoja bonuksena ADHD:n takia Hukkasen olo on usein levoton ja vaatii jatkuvasti tekemistä. Tämän ansiosta hänelle on kehittynyt monia taitoja, joita hän itse kuvaa ”turhiksi”, esimerkkinä Rubikin kuutiot, jonglööraus, videopelit, käsilläseisonta, kendama, korttitemput ja erilaisten esineiden, kuten koripallon, pyörittely sormen päällä. Hän innostuu asioista helposti ja on ollut mukana muun muassa järjestämässä freetrampoliinihyppääjien tapahtumaa MidFin Meetupia. Tapahtuma oli aluksi pieni, mutta on kasvanut vuosi vuodelta. Voi sanoa, että hän on onnistunut kääntämään ajoittain haastavan rajoitteensa pitkälti hyödykseen.
TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Tämä on jännittävää ! Tukilinja 6/2021 21 UUTISIA Lasten kanssa työskentelyä helpottaa, kun on itse vähän villi, toteaa Hukkanen. Hän on onnistunut tekemään liikunnasta rakkaan harrastuksen lisäksi myös työn. Töissä idolin salilla Jesse Hukkanen päätyi LegendTrick Gymiin sattumalta. Vuonna 2018 hän oli Oulussa osallistumassa trampoliinitapahtumaan, kun huomasi siellä Vellu Saarelan, salin perustajan. Hän meni juttusille ja siitä kaikki lähti: yhtäkkiä Hukkanen huomasi tekevänsä töitä idolilleen. Hän aloitti tekemällä markkinointiin somesisältöjä, mutta on pikkuhiljaa alkanut myös vetämään lasten ryhmiä trikkauksessa ja akrobatiassa. Ihan hullua ajatella, että olen tässä pisteessä! Tietokone Tukilinjasta Jo lukiolaisena Hukkanen kävi viikonloppuisin Tampereella vetämässä kursseja ja opettelemassa trikkausta. Tukilinjalta saatu kone auttoi häntä editoimaan videoita reissun päällä ja mahdollisti siten hänen hektisen työja opiskeluelämänsä. Lukioajat olivat keskittymishäiriön vuoksi haastavia, mutta lääkkeet auttoivat. Nyt Hukkanen on aloittanut oppisopimuskoulutuksessa liikuntaneuvojan opinnot. Hän voi siis jatkaa töitään salilla ja osallistuu sen ohella lähiopetusviikkoihin, joista ensimmäinen on edessä tammikuussa. Trikkaus kiinnostaa Jesse Hukkanen tahtoisi jo opettamisen lisäksi itsekin esiintyä trikkaajana. Hänelle oli kuluneena syksynä varattu esiintyminen alan kansainvälisessä tapahtumassa Tanskassa, mutta hän priorisoi perheen: jos synnytys käynnistyisi etuajassa, oli vaarana ettei hän pääsisi mukaan. Esiintyminen saa siis vielä odottaa. Siihen asti hänen temppujaan voi katsella kuitenkin somessa. Kaikkinensa Hukkasen elämä vaikuttaa olevan mallillaan. Jokainen voisi ottaa mallia ainakin hänen elämänasenteestaan, joka tälle toimittajalle kiteytyy sanoihin: Ole rohkea – tavoittelemalla unelmiasi menetät vähemmän kuin sillä, ettet koskaan edes yritä. KARTTAPALVELU HUONO-OSAISUUDESTA Diakissa eli Diakonia-ammattikorkeakoulussa kehitetty ilmainen karttapalvelu Huono-osaisuus Suomessa sijoittui jaetulla toiselle sijalle Tilastokeskuksen Datamenestyjät-kilpailussa. Se yhdistää tilastotietoa huono-osaisuuden mittareiksi ja siinä voi vertailla esimerkiksi pitkäaikaistai nuorisotyöttömien osuutta, väkivaltarikoksien määrää tai pienituloisuusastetta eri alueilla. Oheisessa kaaviossa näkyy koulutusta vaille jääneiden nuorten osuus maakunnittain. Karttapalvelua on kiitetty helppokäyttöiseksi ja sitä on jo hyödynnetty paikallisen päätöksenteon tukena eri puolilla Suomea. Paikallismedioita se auttaa vertaamaan oman alueen tilannetta maan keskiarvoon. APUA SENIORISURFFAAJALLE Digilaitteiden ja -palveluiden käyttäminen on monelle tänä päivänä välttämätöntä. Asiat hoituvat vielä yleensä perinteisemmilläkin keinoilla, mutta rivakammin diginä. ”Laitteita kannattaa opetella käyttämään, jotta niistä tulee vihollisen sijaan apureita. Kysy opastusta ja ole kärsivällinen, opit kyllä”, neuvoo Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. Monessa paikassa digitukea on tarjolla jopa enemmän kuin sitä osataan kysyä. Yksi hyvä paikka etsiä digitukea on SeniorSurfin kokoama Opastuspaikkakartta: www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/ YOUTUBE KARSII YouTube ilmoitti syyskuussa blogissaan poistavansa palvelustaan virheellistä rokotevastaista tietoa levittävät videot. Tähän mennessä palvelusta on karsittu vain koronarokotteista jaettava väärä tieto, kuten esimerkiksi se, että rokotteessa olisi digitaalisesti jäljitettäviä ainesosia. Jatkossa kielto koskee kaikkia niitä rokotevalmisteita, jotka WHO tai muu terveysviranomainen on hyväksynyt käyttöön. Jatkossa poistetaan esimerkiksi väitteet, joiden mukaan pikkulapsille annettava niin kutsuttu kolmosrokote aiheuttaisi autismia. Lääketiedettä yleisemminkin koskeva virheellinen tieto kuuluu YouTubessa poistettavien aineistojen listalle.
IHMISET ANTEEKSI, MIKÄ ON DIAGNOOSISI? Auttaminen on ystävällistä, kun kohtaa toimintarajoitteisen kanssaihmisen, joka on pulassa esteellisessä ympäristössämme. Tungetteleva kysely ja väkisin auttaminen eivät sen sijaan paranna kenenkään päivää. TEKSTI Heini Saraste KUVITUS Väinö Heinonen Hän sai jonkinlaisia kiksejä siitä, että pääsi kommentoimaan elämääni. Olen alkanut välttää reittejä, joissa joudun ylämäkeen, koska silloin avunantajat hyökkäävät. Taustalta kuuluu oman elämän ihastelu. Omista rajoista kiinni pitäminen herättää aggressioita. Eikö voidakaan surkutella sua yhdessä? 22 Tukilinja 6/2021
Tukilinja 6/2021 23 HAASTATTELIN USEITA vammaisia, yhteiskunnassa aktiivisesti toimivia vammaisia ihmisiä siitä, ovatko he kohdanneet epäasiallista kohtelua vammansa vuoksi. Selvisi, että kaikki olivat: Vammaiset ihmiset joutuvat usein henkisen ja jopa fyysisen tungettelun kohteeksi. Tilanne tuntuu heidän mukaansa aina pahalta, ja sitä on myös vaikea käsitellä. Siksi he eivät esiinny tässä tekstissä omilla nimillään. Tuttava kysyi minulta aivan yllättäen, että kuinka huolehdit intiimihygieniastasi. Se oli melko hätkähdyttävää! Kysymyksen ymmärtäisi, jos hän olisi avustajani ja olisimme lähdössä matkalle, mutta kyseessä oli puolituttu, joka halusi vain tyydyttää uteliaisuuttaan”, kertoo 37-vuotias virkanainen. Vammaisen ihmisen tilanne on se, että muut suhtautuvat aina meihin emmekä me muihin, ja helposti alamme itsekin katsella itseämme toisten silmin. Meistä tulee kohde, hän pohtii. Vammaisena sitä on tottunut jo pienenä selvittämään lääkärille myös intiimit asiat, joten kun ihmiset tulevat vaikkapa kadulla kysymään jotain hyvinkin henkilökohtaista, ei osaa pitää tökeröäkään utelua kummallisena. Vasta jälkikäteen sitä säpsähtää ja miettii, että mitä ihmettä, eihän minun tilanteeni kuulu kenellekään!” Aina jokin pielessä Jo palvelun tarpeen kartoittaminen voi johtaa siihen, että on pakotettu vastaamaan kysymyksiin, joihin ei muutoin tulisi mieleenkään vieraammalle vastata. Yksityisyyden raja rikkoutuu helposti, oli sitten kyseessä fysioterapia, avustajatunnit tai oikeus kuljetuspalveluun. Lapsuudestaan tämä nainen muistaa, että aina puolen vuoden välein lääkärintutkimuksissa ja kuntoutuksessa punnittiin, mikä hänessä oli pielessä – sillä jotainhan vammaisessa on aina korjattavaa. Erityisen haastavaa tällainen on murrosikäiselle vammaiselle nuorelle, joka hakee omaa identiteettiään. Epämiellyttävät määrittelyt voivat olla itsetunnolle hyvin haavoittavia. Oletko naimisissa? Immuuneja utelutaudille eivät ole viranhaltijatkaan. Esimerkiksi palvelusuunnitelmaa laadittaessa voidaan kysellä täysin asiaankuulumattomia kysymyksiä. Minulta on usein tiedusteltu, onko minulla tuloja tai olenko naimisissa. Mitä se henkilökohtaiseen palvelusuunnitelmaan kuuluu? Onneksi minulla oli viimeksi mukana sossu-ystäväni, joka vinkkasi että hei, tuohon sun ei tarvitse vastata, kertoo yksi haastatelluista. Tässä vaikuttaa taustalla valta-asema: Toisella osapuolella on valta päättää toisen arkisen elämän ehdoista ja koko selviämisestä. Jotta saisi tarpeeksi vaikkapa avustajatunteja, on oltava mukautuvainen ja miellytettävä, ja pahimmillaan kerrottava kaikki.
24 Tukilinja 6/2021 Myös avustamiseen liittyy yksityisyyden suojan problematiikkaa. Avustajan hienotunteisuus ja kyky pitää etäisyyttä on haastateltavien mukaan kullanarvoista. Monen mielestä avustajasta ei tämän vuoksi pitäisikään koskaan tulla kaveri. Kaverille on huomattavasti hankalampaa sanoittaa omat rajansa. Vammainen vertailukohteena Nuori vammainen nainen muistaa, miten hänen ikäisensä sosiaaliterapeutti, jolla näytti itsellään olevan elämä oikein mallillaan, kehtasi joka kerta tavatessa tiedustella häneltä, onko hän naimisissa tai seurusteleeko hän. Kun sitten pakotettuna vastasin kieltävästi, hän alkoi aina kovasti säälitellä, että voi harmi. Voi voi, jokainenhan tarvitsee kumppanin! Hän sai jonkinlaisia kiksejä siitä, että pääsi kommentoimaan elämääni. Se oli inhottavaa! Haastateltavien mukaan muut ihmiset pyrkivät vertailemaan omaa elämäänsä vammaiseen. Usein aivan oudot tyypit tulevat kadulla tiedustelemaan, että mikä vamma se sinulla on, ja sitten avautuvat ja kertovat, että ovat itsekin joskus tunteneet jonkun vammaisen. Taustalta kuuluu myös usein oman elämän ihastelu. Kyllä heillä sentään menee hyvin, kun vertaa tähän vammaiseen raukkaan! Jos kysymykseen sitten vastaa, että minulla menee ihan hyvin, seuraa vastareaktiona jonkinlainen pettymys tai ärtymys, että mitä, eikö minun kontaktinottoni kelpaakaan? Eikö voidakaan surkutella sua yhdessä? Hissiutelut piinaavat Pyörätuolia käyttävä nuori nainen on kohdannut utelijoita myös arkisissa tilanteissa. ‘Anteeksi, mikä on diagnoosisi’, kysyi tuntematon ihminen minulta hississä. En ilahtunut, sehän on minun yksityinen terveystietoni. ‘Kun vain haluaisin ymmärtää paremmin’, tämä tiedonhaluinen jatkoi. En tietenkään kertonut diagnoosiani hänelle. Omista rajoista kiinni pitäminen herättää aggressioita ja syyttelyä. Tilanteet voivat kehittyä jopa pelottaviksi. Kyllä minulla on oikeus tietää! he sanovat eivätkä voi ymmärtää, miksi en halua kertoa. Pakkoauttajat harmina Myös yli-innokas avun tarjoaminen voi olla harmillista. Eräs haastateltava luettelee kolme uskomusta, joiden pohjalta auttaminen menee usein pieleen: 1. Kun näen kadulla vammaisen ihmisen, hän tarvitsee AINA apua. 2. Tiedän kysymättäkin, millaista apua hän tarvitsee. 3. Voin auttaessani rikkoa huoletta yksityisyyden rajoja. Tämä johtaa pahimmillaan väkisin autettujen elämän vaikeutumiseen: Olen alkanut välttää reittejä, joissa joudun
Tukilinja 6/2021 25 ylämäkeen, koska juuri silloin avunantajat hyökkäävät. Kun sitten kieltäydyn avusta ja sanon tiukasti ei, he suhtautuvat minuun kuin olisin pahatapainen kakara. Että miksi olen niin ylpeä! Kysymättä paras Pahin tilanne oli, kun yhtäkkiä yksi rouva alkoi työntää minua vilkasliikenteisen kadun ylitse ja kaatoi vahingossa tuolini ja minut päistikkaa katuun. Se oli jopa hengenvaarallista. Kun sitten kerroin työpaikallani toisille vammaisille työtovereille tapahtuneesta, he alkoivat, kuinka ollakaan, sääliä tätä rouvaa! Pakkoauttaminen on jopa lisääntynyt, kertoo haastattelemani nuori nainen: Kun on hoettu, että suomalaiset ei auta, niin ihmiset ovat sitten ruvenneet oikein joukolla auttamaan. Itse olen kauniina vammaisena naisena helppo kohde avuliaalle rouvalle nostaa statustaan. Ihmiset myös naureskelevat, kun puolustaudun, etten tarvitse apua, että niin – tehän haluatte olla niin itsenäisiä. Se on todella ahdistavaa! Suhde auttamisen kohteena olemiseen on kuitenkin henkilökohtainen ja vaihtelee riippuen vamman laadusta ja ehkä myös temperamentista. Sokea ystäväni on sitä mieltä, että jos joku huikkaa hänelle risteyksessä, tarvitseeko hän apua, hän ei pistä sitä pahakseen. Liikenteen seassa apu voi olla hänelle hengenpelastus. Kannattaa siis hetken tarkkailla tilannetta ennen kuin tarjoaa apua – ja jos apu näyttää tarpeelliselta, muista kysyä myös, millaista apua toivotaan. Seksi kiinnostaa Erityisesti seksuaalisuuden alueella tungettelu voi olla äärimmäisen ahdistavaa ja viedä itsetunnon. ‘Kyllä mä voin sulle antaa, että säkin joskus saisit’, sanoi nuori mies minulle, kun olin kaksikymmenvuotias ja vielä neitsyt”, kertoo eräs nuori nainen. Nuorelta vammaisaktivistilta puolestaan vieras mies kysyi seksiklubin aulatilassa, miten seksi onnistuu, kun käyttää pyörätuolia. Vastasin, että käsittääkseni seksiä harjoitettaessa ei istuta. Askel kerrallaan Tuntuu, että vammaiselta voi kysyä ihan mitä vain – voi jopa lupaa kysymättä pussata poskelle tai ottaa tuolista kiinni. Vammaiset ovat ikään kuin yhteistä omaisuutta. Eräs mies istui kännipäissään syliini rock-klubilla. Ja eräs nainen alkoi minulta lupaa kysymättä pestä selkääni saunassa, noin vain! nuori nainen kertoo. Silti jossain tutustumisen aiheessa asioita on voitava myös kysyä. Henkilökohtaisessa elämässä on monta askelta, jotka on pakko käydä läpi, kun tutustutaan, rakastutaan ja tullaan läheisemmiksi. Mutta se onkin sitten ihan eri tarina. Tätä artikkelia varten on haastateltu viittä vammaisjärjestöissä aktiivista henkilöä, joiden on ollut helpompi puhua aiheesta nimettömänä.
26 Tukilinja 6/2021 IHMISET ILOA lemmenleikeistä TOISIN KUIN usein ajatellaan, eivät ainoastaan lapset ja nuoret tarvitse opastusta seksuaalisuuden kiemuroista, sitä tarvitsevat kaikki. Seksuaalisuus on pitkään ollut yksityinen asia, josta puhumista on pidetty tabuna. On ollut kauhistus ajatella etenkin valtavirrasta poikkeavien ihmisten, kuten vammaisten, lähisuhteita. Seksuaalisuus on kuitenkin lähtökohdista riippumatta osa meitä kehdosta hautaan, ja siihen liittyvä tieto on jokaisen oikeus. Vammaisten on ollut tätä tietoa haastavaa saada. Ajatukset myllyyn Tässä seksipositiivisessa somekuplassa, jossa tulevana seksuaalineuvojana ja aktivistina elän, käsitys siitä, mitä seksi ja seksuaalisuus ovat, voi olla lavea. Kuplan ulkopuolella ei tapaa yhtä vapautunutta puhetta. Tiedän kokemuksesta, kuinka arka aihe seksuaalisuus voi vamman omaavalle olla, sillä oma teini-ikäni oli kipuilua teeman ympärillä. Kun suhteeni seksuaalisuuteen parani, kiinnosLuontevassa suhtautumisessa omaan seksuaalisuuteen tarvitaan tietoa ja joskus myös neuvontaa. Muutosta asenteisiin ja palveluihin tarvitaan erityisesti vammaisten kohdalla. TEKSTI Pinja Eskola CIS = Henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. HETERONORMATIIVISUUS = Oletus, että heteroseksuaalisuus on kaikille ominaista. Seksistä pitäisi puhua lapsille ja nuorille yhtä arkipäiväisesti kuin ruoasta. tuin asiasta yleisemminkin ja tahdon nyt auttaa muita tulevana seksuaalineuvojana. Vaikka jokainen voi sivistää itseään lukemalla aiheesta ja käymällä keskusteluja toisten kanssa, on lasten ja nuorten opastamisessa päävastuu kotona ja koulussa. Etenkin vanhemmilla saattaa kuitenkin olla taipumus kasvattaa vammaista lasta pumpulissa ja ajatella suojelevansa lasta jättämällä kertomatta hänelle vaikkapa seksistä. Älä suojele väärin Alan ammattilaiset varoittavat tällaisesta “suojelusta”. Koskaan ei ole liian aikaista puhua seksistä ja seksuaalisuudesta. Tieto auttaa tekemään vastuullisia päätöksiä. Miten voisi olla turvassa, jos ei tiedä, millainen kosketus on oikein tai väärin? kysyy Helsingissä Ilonkipinä-yritystä pyörittävä seksuaalikasvattaja Raila Riikonen. Hän muistuttaa, että vammaisen käsitys omista kehon rajoistaan voi olla hämärtynyt. Hän kun joutuu ottamaan lähikontaktia erilaisiin ihmisiin jo avuntarpeensa vuoksi. Keskustelut koskemattomuudesta ovat siis tärkeitä. Jos vammaista (tai ketä tahansa) ei opeteta ymmärtämään oikeuttaan omaan kehoon ja sen koskemattomuuteen, on hän entistä herkemmässä asemassa joutua kaltoinkohdelluksi emotionaalisesti ja myös fyysisesti.
Tukilinja 6/2021 27 Seksuaalisuudesta ja seksistä pitäisi puhua lapsille ja nuorille yhtä arkipäiväisesti kuin ruoasta. toteaa seksuaalineuvoja Amu Urhonen videopuhelussamme. Vamma voi rajoittaa Ihminen tarvitsee ruokaa tyydyttääkseen nälkänsä. Seksuaalisuus synnyttää myös monille tarpeita. Jotta ne voitaisiin toteuttaa turvallisesti, seksuaalisesta kanssakäymisestä on pystyttävä puhumaan. Seksi mielletään edelleen usein penetraatiokeskeisesti. Tämä sulkee ulos ihmiset, jotka eivät varsinaista yhdyntää halua tai siihen pysty. Osa vammoista voi esimerkiksi spastisuudesta johtuen aiheuttaa yhdyntäkipuja. Urhosen mukaan tietoa seksuaalisuuden vammaisnäkökulmasta alkaa jo olla saatavilla myös suomeksi. En kuitenkaan ole huomannut tutkimuksia eri vammojen vaikutuksesta. Jos niitä on, tuloksista ei puhuta tarpeeksi. Vamma tai sairaus ei siis vie tarpeita tai haluja pois, mutta ne voivat vaikuttaa mahdollisuuksiin tai tapoihin harrastaa seksiä. Onneksi nautinnon tapoja on useita. Olenko haluttava? Asiaa ei kuitenkaan auta, että mediassa on yhä vahva käsitys siitä, millainen keho on haluttava. Vammaisen keho istuu tähän harvoin. Vammaisten seksuaalisuudesta on alettu puhua, mutta Urhonen nostaa Vammaisaktivismia etsimässä -hankkeen blogikirjoituksessaan hienosti esiin sen, miten media yrittää edelleen tehdä aiheesta yllätyksellistä. Sitä sen ei pitäisi enää olla. Vanhempia ei tässä ilmapiirissä voi aina syyttää siitä, jos he eivät halua tai osaa ottaa asioista selvää tai lasten kanssa puheeksi. He ovat mitä luultavammin kasvaneet aikakautena, jolloin seksi oli vaiettu aihe. Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy sille, että jollekin ihmisryhmälle ei annettaisi tietoa. Seksuaalikasvatus on pitkälti ollut (seksi) taudeista ja ei-toivotuilta raskauksilta suojautumisesta puhumista. Keskustelu esimerkiksi suostumuksen tärkeydestä on noussut, itseäni järkyttäen, keskusteluun vasta viime vuosina. Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei seksiä ole ilman suostumusta. Koska monet vammat vaikeuttavat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden ja pienten vihjeiden hahmottamista, olisi neuvonnassa erittäin tärkeää kiinnittää huomiota kommunikaatioon ja siihen, kuinka toista ihmistä lähestytään. Myös omat rajat – se, mihin on valmis seksuaalisessa kanssakäymisessä – tarpeet ja halut on tärkeä osata sanoittaa. Se, että henkilö tarvitsee erityistä ohjausta tai tukea näiden sanoittamiseen, ei tarkoita, ettei hän olisi täysin kyvykäs nauttimaan seksuaalisuudestaan yksin tai kumppanien kanssa. SelkoSeks-sivustolta löytyy nykyään kuvapankki helpottamaan puhevammaisten kommunikaatiota. Koulujen skarpattava Seksuaalikasvatuksen tärkeys koulussa tunnistetaan. Sen tunnit on kuitenkin jaettu ongelmallisesti: niitä on peruskoulussa 5. ja 8. luokalla. Porukalta menevät puhutut asiat ohi, pohtii Riikonen. Joko aihe tuntuu vielä kaukaiselta tai sitten ihmisillä on jo kokemuksia, jolloin he ajattelevat, etteivät saa siitä juuri mitään irti Saattaa myös olla, että jotkut oppilaat kokevat cis-heteronormatiivisuuden ulossulkevaksi. Riikosen mielestä olisikin hyvä, jos seksuaalikasvatuksen yhdistettäisiin kouluissa myös osaksi muita tunteja. Historiasta voisi esimerkiksi puhua sateenkaarevien näkökulmasta. Koulun muuhun opetukseen yhdistettynä aihe ei ehkä tuntuisi niin luotaantyöntävältä ja tavoittaisi enemmän ihmisiä oikeaan aikaan. Lähikouluissa puutteita Koska vamma tuo mukanaan haasteita seksuaalisuuden toteuttamiseen, on ainakin joissain erityiskouluissa oma seksuaalineuvoja pitämässä tunteja ja yksilötapaamisia. Vammaiset lähikoululaiset ovat huonommassa asemassa. Terveystiedon kirjoissa vain mainitaan, että vammaisillakin on seksuaalisuus. Se ei riitä, mutta kouluilla ei ole resursseja käsitellä kaikkea. Jotta tarpeet voitaisiin toteuttaa turvallisesti, seksuaalisesta kanssakäymisestä on pystyttävä puhumaan. Oppilaasta ei saa myöskään tehdä silmätikkua kesken tunnin vaan hänelle tulee tarjota mahdollisuus puhua yksityisesti, Riikonen muistuttaa. Sexpo-säätiöllä on hanke, jonka tavoitteena on saada joka kouluun seksuaalineuvoja. Miten huolehditaan, että tämä neuvoja osaa huomioida vähemmistöt? Yksi vaihtoehto on, että neuvoja voisi ohjata asiakkaan toiselle neuvojalle, jolla on spesifimpää osaamista. Mistä apua ja tietoa? Neuvontaan voi hakeutua, kun miettii onko jokin kehon toiminnoissa tai ulkonäössä normaalia, kun omat fantasiat tai kiinnostukset mietityttävät tai kun ei tiedä, millä tavoin seksuaalisuuttaan voisi toteuttaa. Neuvontaan voi kuitenkin hakeutua mistä tahansa seksuaalisuuteen liittyvästä ongelmasta. Mikäli omalla alueellasi on julkisella puolella tarjolla seksuaalineuvontaa, voit hakeutua sinne pyytämällä lähetteen tai pyytämällä lääkäriä varaamaan ajan. Käynti maksaa poliklinikkakäynnin verran. Etsi osaava neuvoja Seksuaalineuvojat erikoistuvat usein eri osa-alueisiin. Esimerkiksi vammaisuus voi tuoda mukanaan sellaisia haasteita, että paras apu ja tuki tulee vammaisuuteen erikoistuneelta seksuaalineuvojalta. Joskus tuntuu helpommalta puhua kanssavammaiselle, joita onneksi löytyy. Oheen on listattu joitakin vammaisuuteen perehtyneitä seksuaalineuvojia tai seksuaaliterapeutteja, joista osalla on itselläänkin vamma. Amu Urhonen painottaa vammaisten kanssa työskentelevien koulutuksen tärkeyttä. Tietoa on ja sitä tulee hyödyntää. Vaikutukset alkavat hänen mukaansa jo näkyä asumisja työtoimintayksiköissä. Vammaisille tarjotaan niissä mahdollisuuksia toteuttaa itseään, ja heidän oviinsa ovat ilmestyneet lukot. Kirjoittajana voin allekirjoittaa tämän: minulta kysyttiin juuri, lähtisinkö seksivälineiden tuote-esittelijäksi autismikirjoon kuuluvien yksikköön. Hyvä kun kysyttiin , vaikka se tuntui nololta Seksologeja: Erityisosaamista vammaisuudesta, osa itsekin vammaisia. Hinnat noin 40 e–75 e/tunti. Myös etätapaamiset mahdollisia. • Tanja Roth, Oulu (tasapainoiseksi.fi) • Hanna Pinomaa, Helsinki (www.tunnekeskeinenpariterapia.fi) • Amu Urhonen, Tampere (Kynnys ry) • Heidi Huttunen, Helsinki (heidi.huttunen@cp-liitto.fi) • Aura Kaskisydän, Vantaa (lemmenleikit.fi) • Raila Riikonen, Helsinki (ilonkipina.fi/ ) • Oliver Lindqvist (Facebook: Aurinkoiseksi) • Pinja Eskola, Tampere (www.kynaniekansalaisetmietteet.com, valmistuu 12/2021)
28 Tukilinja 6/2021 UNELMAT TODEKSI Triathlonissa ei tule valmiiksi Anni Aallon unelmana on voittaa triathlon-kisoissa kultaa. Startti-stipendi auttaa häntä löytämään pyörän, jolla unelma toteutuu. TEKSTI JA KUVA Jasmin Koskinen UINTI ON tamperelaisen Anni Aallon tuttu voimalaji. Kun siihen yhdistetään juoksu ja pyöräily, haastetta voitonnälkäiselle urheilijalle riittää. Aalto on pääsemässä uudessa triathlon-harrastuksessaan vauhtiin, kunhan vain sopiva triathlonpyörä löytyy. Ei taida olla montaa urheilulajia, joita Anni Aalto, 32, ei olisi tähän mennessä testannut. Juuri nyt hänen harrastusvalikoimaansa kuuluu kilpalajien – melonnan, hiihdon ja avantouinnin – lisäksi juoksua ja jalkapalloa. Aalto on tammikuussa 2023 lähdössä ensimmäistä kertaa Special Olympics -talvimaailmankisoihin Kazaniin, missä hän edustaa Suomea maastohiihdossa. Melonnassa hän on ehtinyt osallistua jo edellisiin kesämaailmankisoihin Abu Dhabissa 2019. Ensi keväänä odottavat vielä avantouinnin MM-kisat Petroskoissa, jos pandemiatilanne sallii. Yksilölajit helpompia Autistiselle urheilijalle vuorovaikutusta vaativat joukkuelajit ovat hankalia, yksilölajeissa hän sen sijaan pääsee loistamaan. Urheilu on elämässä avainasemassa, sillä se rauhoittaa sopivasti Aallon levottomuutta. Erityisesti kylmässä vedessä hän on elementissään. Innokas avantoja Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla. Kun mitali on kaulassa , elämä ja Anni hymyile vät.
UUTISIA UUTISIA avovesiuimari on tutustunut uinnin myötä nyt myös uuteen lajiin, triathloniin. Keväällä olin ensimmäistä kertaa mukana triathlonleirillä Pajulahdessa. Siellä saa tehdä kaikkea – uida, juosta ja pyöräillä. Parasta on, että saa voittaa uinnissa! Syksyllä oli päästävä leirille uudestaan, Anni kertoo yhdessä äitinsä Aino Aallon kanssa. Porukka tukena Triathlonleireiltä on löytynyt mukava porukka, jonka mukana Anni pääsee kehittymään lisää myös juoksussa ja pyöräilyssä. Kun Anni on mielestään tarpeeksi hyvä jossain, hän toteaa usein, että osaa jo. Triathlonissa ei kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, siinä voi kehittyä aina lisää ja Anni saa tarpeeksi haastetta, Aino Aalto selittää. Kilpailemisesta pitävän Aallon tavoitteena triathlonissa on napata uusia voittoja, ja äidin mukaan Anni osallistuisi kaikkiin triathlon-kisoihin, joita vain löytyy. Voittoja on tullut jo muutama, vaikka Anni on joutunut toistaiseksi kilpailemaan liian hitaalla pyörällä. Haasteena onkin nyt löytää hänelle sopiva pyörä. Apuraha apuna Aalto haki keväällä Tukillinja-säätiön ja Suomen Paralympiakomitean Startti-stipendiä, joka hänelle myönnettiin uuden triathlonpyörän hankintaan. 157-senttiselle aikuiselle sopivaa pyörää ei kuitenkaan noin vain löydy edes pyöräilyn erikoisliikkeistä. Anni on perinyt pituuteni, joka tuottaa meille molemmille hankaluuksia välineurheilussa. Niin pyörien kuin suksien kanssa ongelmana on, että pituuden puolesta Annille sopivia olisivat lasten mallit, mutta niille taas aikuisen normaalikin paino on liikaa, Aino Aalto harmittelee. Pyörä räätälöidään Onneksi olemme saaneet triathlonleirien hyvältä vetäjältä Erwin Borremansilta lisää neuvoja, ja tarvittaessa oikean kokoinen runko saadaan tilattua Annille räätälöitynä vielä ennen kevään pyöräilykauden alkua, Aino Aalto kertoo. Sitten päästään harjoittelemaan lisää turvallista tekniikkaa. Vauhtia Anni kyllä osaa pitää! Tulevaisuus näyttää, kuinka kovassa vauhdissa tuore triathlonisti sopivan pyörän selässä vielä nähdäänkään. Parasta on, että saa voittaa! Uinti on Anni Aallolle voimalaji, ja triathlonissa voimaa tarvitaan. Tukilinja 6/2021 29 ESTEETÖN KANSI Tähän asti purkkeihin pakattu kosmetiikka ei ole ollut – ainakaan helposti – niiden henkilöiden saavutettavissa, joiden on vaikea avata purkin kiertokantta tai nähdä sen pienellä präntättyjä tuotetietoja. Kosmetiikkayhtiö Olay tarjoaa nyt helposti avattavan, siivekkään purkin kannen suosituimpiin kasvovoiteisiinsa. Se ei ole patentoinut keksintöä, jotta idea leviäisi nopeammin muillekin kosmetiikan valmistajille. Kannessa on myös pistekirjoitusmerkintä ja erottuvalla kontrastilla isossa koossa painettu voiteen nimi. Ja kun voide loppuu, kannen voi siirtää uuteen purkkiin. Easy Open Lid -kantta on valmistettu vasta rajoitettu erä. Sen saa ostamansa voidepurkin mukana ilmaiseksi osoitteessa https://www.olay.com/opentochange. Sivulta löytyvät myös mallipiirustukset kanteen, mikäli joku toinenkin yhtiö kiinnostuisi asiasta. JOUSTAVUUTTA TYÖELÄMÄÄN Yli puolet pitkäaikaissairaista työntekijöistä arvioi potilasjärjestöjen syyskuussa julkistetussa työelämäselvityksessä saaneensa työpaikallaan vähän tai ei lainkaan tukea sairautensa kanssa. Tuesta hyötyisi selvityksen mukaan noin 1,9 miljoonaa pitkäaikaissairasta. Työnantajat eivät tunne sairauksien vaikutusta työntekoon eivätkä osaa tarjota työtä helpottavia mukautuksia, kuten työtehtävien muokkausta, joustoja työaikaan tai osasairauspäivärahaa. Asiakastyötä tekeviä saatetaan moittia sairauteen liittyvistä muutoksista toimintakyvyssä tai ulkonäössä. Neuvoja tilanteeseen ei myöskään osata hakea, vaikka niitä olisi tarjolla esimerkiksi ammattiliitoissa, työsuojelussa ja potilasja vammajärjestöissä. Työntekijät ovat sinnikkäitä, sillä tuen vähyydestä huolimatta yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista on pystynyt jatkamaan nykyisessä työtehtävässään tai työpaikassaan.
BLOGILINJALLA / J.H. Jylkkä Kohti uusia horisontteja “BY THE GOD-EMPEROR!” huudan ääneen lukiessani taistelukypärän visiiriin ilmestynyttä viestiä. Juoksen järeässä taisteluhaarniskassa kohti liekehtivää horisonttia. Ympärilläni on tuhansia muita sotilaita, jotka juoksevat kanssani samaan suuntaan. “Tukilinja-lehti kyselee, että haluanko olla vieraileva bloggaaja!” jatkan hämmentyneenä väistellen samalla plasmaluoteja. “Tämähän vain lisää stressiä, minulla on jo dokumentin tekoa ja kahden kirjan kirjoittamista!” luettelen itselleni. Pysähdyn ja jään katsomaan mietteliäänä liekehtivää horisonttia. “Mutta tämä on kyllä jälleen mielenkiintoinen käänne, jota en osannut odottaa. Mahdollisuus tehdä jotain, missä haluan olla isona tosi hyvä!” totean helpottuneena. MAA ALKAA TÄRISEMÄÄN holtittomasti. Pilvenpiirtäjän kokoinen taistelurobotti juoksee vierelleni ja ampuu tykeillään horisonttiin. Sitten se kääntyy katsomaan minua. “By the God-Emperor! Mitä te oikein seisotte täällä?” se kysyy piirrettymäisen kimeällä äänellä. Horisontissa tykkien ammukset iskeytyvät maahan ja muodostavat tusinan verran sienipilviä taivaalle. ”Taistelukenttä on tuolla suunnalla!” jatkaa taistelurobotti osoittaen piipuillaan kohti tuhoa. Jokin hohtavissa sienipilvissä saa minut huolestuneeksi ja käännyn katsomaan sitä. “Mutta mitä minä kerron lukijoille?” kysyn epäuskoisena. Nostan oikean käteni ylös ja tervehdin näkymätöntä hahmoa edessäni: “Hei! nimeni on J.H. Jylkkä, 42-vuotias mies Helsingistä! Olen työkokeilussa Helsinki Urban Art ry:ssä, missä toimin käsikirjoittajana, ohjaajana, kuvaajana, tuottajana ja leikkaajana ja...”, totean tekopirteästi, mutta sitten jokin taas säikäyttää minut. “By the God-Emperor! Ne tietenkin haluavat kuvan minusta! Kirotut selfiet!” huudan pelokkaana taistelurobotille. “Mitä minä teen? Mitä minä kerron?” kysyn nousevassa paniikissa. Taistelurobotti tuhahtaa ja istahtaa maahan niin, että maa tärisee. Sitten se ampuu taas muutaman ammuksen kohti horisonttia. “MUISTATKO, KUN noin viisi vuotta sitten päätit, mitä haluat tehdä loppuelämäsi?” se kysyy arvoituksellisesti. Horisonttiin nousevat taas sienipilvet. “Kun sairastuit, se halu vain kasvoi ja piti sinut järjissäsi pahimpien kipujen aikana. Se vie sinua eteenpäin. Olkoot päivät kyllästettyjä kivulla tai masennuksella, lopulta palaat sen halun avulla takaisin ihmisten pariin”, taistelurobotti pohtii. Käännyn katsomaan tätä suurta, pilvenpiirtäjän kokoista hahmoa, joka puhuu kimeällä äänellä. “Ja se halu, mikä palaa sisälläsi, on kertoa…”, taistelurobotti jatkaa ja kääntyy katsomaan minua. Naurahdan. “Siitä, kuinka meidän ei pidä pelätä niitä mörköjä sängyn alla. Nekin etsivät vain ystävää, mutta ne ovat niin ujoja, että meidän täytyy ottaa se ensimmäinen askel”, jatkan lausetta lempeästi. “Wau-uuuu!” sanoo taistelurobotti haltioituneena. Huokaisen helpotuksesta. “Kiitos, ystävä”, totean ja taputan taistelurobottia jalkaan. “Muista tulla välillä käymään, täällä on muuten liian yksinäistä”, se anelee. “Älä huoli, ainahan minä”, vastaan hymyillen. Pelihahmoni katoaa taistelukentältä. “Noh, kohti tulisadetta sitten!”, tuumaa taistelurobotti ja nousee ylös. Sitten se juoksee hihittäen kohti liekehtivää horisonttia. RAKAS LUKIJA, tämä on parhain tapa tutustua minuun – siihen, mitä päässäni pyörii ja miten kohtaan maailman. Seikkailen faktan ja fiktion rajamailla. Tulen kertomaan omalla tyylilläni matkastani kohti kirjailijan ja dokumentintekijän uraa. Pitkä matka on vaaroja täynnä – trapetsitaiteilua kiputilojen ja vaikean masennuksen kanssa. Mutta mitä synkemmäksi asiat menevät, sitä voimakkaammin toivo loistaa pimeydessä. Aina. Kuka? J. H. Jylkkä, 42. Helsinki. Toimintarajoite Pysyvä hermovaurio, vaikea masennus ja refluksitauti. Toimenkuva Sisällönluoja. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla joulukuussa 2021 – tammikuussa 2022. (www.tukilinja.fi). 30 Tukilinja 6/2021 Tukilinja-lehti kyselee, että haluanko olla vieraileva bloggaaja!’ jatkan hämmentyneenä väistellen samalla plasmaluoteja.
APURAHOJA OSALLISTUMISEEN! TUKILINJA TUKEE apurahoillaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. APURAHOILLA EDISTETÄÄN koulunkäyntiä, opintoja, harrastuksiin osallistumista ja työllistymistä, ja niitä voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt. HAKEA VOI ympäri vuoden. Alkuun pääsee helposti tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Tukilinjan yhteisöapuraha Tukea pienille toimijoille! Tukilinjan yhteisöapurahoja myönnetään sellaisille pienimuotoisille, yleishyödyllisille toimijoille ja yhteisöille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tavoitteena on tukea heidän mahdollisuuksiaan tasavertaiseen koulutukseen, työllistymiseen ja aktiiviseen elämään. Yhteisöapurahoja myönnetään esimerkiksi yhteisöjen tapahtumiin, matkakuluihin sekä uusien toimintamuotojen kokeiluun ja niissä tarvittaviin toimintaja apuvälineisiin. Apurahoja voi hakea ympäri vuoden nettisivuiltamme löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09 4155 1508 | www.tukilinja.fi LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (apurahat / hae yhteistyöja yhteisöapurahaa / yhteisöapuraha) Sähköposti: yhteisoapurahat@tukilinja.fi Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. JOS SAIT KOKOON KOLME RUKSIA, KANNATTAA TUTUSTUA APURAHAN HAKUOHJEISIIN NETTISIVUILLAMME WWW.TUKILINJA.FI/ APURAHAT
Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen yhteisoapurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Vaikutus on kokoaan suurempi Yhteisöllistä tukea alkuun lähteneestä toiminnasta vakuuttuneena Tukilinja myönsi Ihme ja Kummalle loppuvuodesta 2015 Vuoden Toimija -yhteisöapurahan. Tämä mahdollisti toiminnan jatkumisen. Nyt yhdistyksellä on käytössään yhteisöllinen kaupunkiolohuone, ja se voi tarjota työmahdollisuuksia nuorille paitsi leipomoja catering-toiminnassa myös mediastudiossa ja omassa paikallisradiossa. Tällä hetkellä Ihme ja Kummalla on muitakin tukijoita ja uusia, innovatiivisia hankkeita. Viime vuonna se sai esimerkiksi hankerahoituksen toimintaansa Euroopan sosiaalirahastolta ja Suomen valtiolta. Yhdistykseen voi jatkossa tutustua myös tulossa olevan tosi-tv -ohjelman kautta. VIIMEISEKSI HALUAN esitellä yhden suositun kohteen yhteisöapurahoillemme: luokkaretket. Niiden kautta tuemme käytännön oppimista, ja niillä edistetään myös vammaisten lasten ja nuorten yhteiskuntaan osallistumista. Luokkaretkien varainhankinnassa erityisoppilaiden perheet ovat tavallista haasteellisemmassa asemassa jo lisääntyneiden arjen haasteiden vuoksi. Matkakustannukset nousevat näillä luokkaretkillä myös monesti tavanomaisia matkakuluja korkeammiksi. Apurahat tulevat siis hyvään tarpeeseen! Pienryhmä Rantavitikan koulusta Rovaniemeltä kävi luokkaretkellä Helsingissä. TUKILINJA TUKEE vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä paitsi henkilökohtaisten apurahojen, myös pienille yhteisöille myönnettyjen apurahojen kautta. Näiden apurahojen osuus kokonaistuesta on melko pieni, mutta niiden vaikutus on kokoaan suurempi: yhteisöapurahojen kautta tukemme voidaan jakaa helpottamaan koko kyseisen yhteisön toimintaa. Syksyllä 2020 myönsimme yhteisöapurahan Mahdollisuus Lapselle ry:n perustaman digipeliryhmän toimintaan. Tässä pienryhmässä pelataan nuorten kiinnostuksen mukaisia pelejä ja tutustutaan netissä toimiviin peliyhteisöihin. Idea ryhmän perustamiseen lähti siitä, kun huomattiin, ettei erityistä tukea tarvitseville pelaajille ollut omaa pelaajayhteisöä, jonka kautta olisi turvallista ja sujuvaa osallistua netin peliympäristöihin. Apurahalla ryhmälle ostettiin tietokoneen osat, joista osallistujat kasaavat asiantuntevassa ohjauksessa itse toimivan laitteen käyttöönsä. Kokoamisen aikana opitaan kärsivällisyyttä ja tiimityötä. Pelaaminen itsessään kehittää sekin elämässä tarvittavia tärkeitä taitoja, kuten keskittymiskykyä, yhteistyötaitoja ja kykyä noudattaa sääntöjä. MONI PIENI YHTEISÖ tarvitsee tukea jo toimintansa käynnistämiseen ennen pitkäaikaisemman rahoituksen varmistumista. Esimerkkinä tästä on Salosta käsin toimiva Ihme ja Kumma Tuki ry, joka tarjoaa nuorille monipuolisia mahdollisuuksia työharjoitteluun, palkkatyöhön ja opiskeluun. Toiminnan käynnistyessä vuonna 2015 ei pysyvästä rahoituksesta ollut vielä tietoa. Hyvin 32 Tukilinja 6/2021 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Luentoja erilaisuudesta Kierrän puhumassa erilaisuuden kohtaamisesta oppilaitoksissa, järjestöissä ja tilaisuuksissa. Taustaltani olen erityisopettaja ja kommunikoin halvaantumiseni jälkeen avustajieni tulkkaamana sekä kirjaintaulun ja otsahiiren välityksellä. Voit tilata ryhmällesi räätälöityjä luentoja sekä kirjoja ja luentovideoita. Marja Korhonen marjakorhonen.fi marjakorh@gmail.com Käsityötuotteita Suomalaista, ekologista käsityötä modernilla otteella: Nettisivuiltani voit tilata kauniita harjoja ja värikkäitä ekopärekoreja. Tarjolla myös mehiläisvahakynttilöitä, linnunpönttöjä, liikelahjapaketteja sekä vaihtuvia kausituotteita. Sweephouse www.sweephouse.fi info@sweephouse.fi
Tukilinja 6/2021 33 KIRJAVINKKI Pukinkonttiin on tarjolla kotimaista laatukirjallisuutta ja lastenkirja, jossa seikkaillaan sähköpyörätuolilla. KIRJAILIJAN SYDÄN ULOS VAI SISÄÄN? AGRICOLA SAIRASTAA HIIPPARIJAHTI Toimitu ksen valinta JARI TERVO: PÄÄSKYT TALVEHTIVAT JÄRVEN POHJASSA Romaani. Otava 2021. 456 s. Jari Tervon uutuusromaanissa pääosassa on suomen kielen isä Mikael Agricola (noin 1510–1557). Häntä seurataan kolmena ajanjaksona, ensin Torsbyn kylässä pikkupoikana, joka on kiinnostunut Malin-piian värikkäästä tavasta käyttää suomen kieltä. Lapsuusvuosista tarina etenee Wittenbergiin Martti Lutherin (1483–1546) vaikutuspiiriin sekä aikaan jolloin Agricola Turun piispana lähtee kuningas Kustaa Vaasan käskystä Iivana Julman vieraaksi rajariitoja ratkaisemaan. Agricolan vaiheikasta elämää värittää tässä fiktiivisessä tulkinnassa lapsesta saakka sairastettu epilepsia. Hän häpeää eikä ymmärrä tätä aikanaan syntisenä pidettyä sairautta. Karmivassa tarinan jaksossa mies päätyy jopa parantajan pakeille ja hänen kalloonsa miltei porataan reikä. Tervon historiallinen romaani on monine suurmiehineen herkullista luettavaa ja tuo mieleen Hilary Mantelin Cromwell-trilogian. Montakaan kiinnostavaa naista tarinaan ei mahdu. Agricolasta kuitenkin maalataan niin elävä kuva, että kirjalle uskaltaa povata menestystä erilaisia palkintoja jaettaessa. Sanni Purhonen JUKKA VIIKILÄ: TAIVAALLINEN VASTAANOTTO Romaani. Otava 2021. 379 s. Finlandia-palkitun Jukka Viikilän toisessa romaanissa jonkun verran Viikilää itseään muistuttava kirjailija Jan Holm joutuu avosydänleikkaukseen. Veri on kiertänyt sydämessä väärään suuntaan jo pitkään ja niin edessä on pelottava operaatio. Sairaalasta päästyään Holm julkaisee kokemuksistaan romaanin, josta monella on pian vahva mielipide. Noista moniäänisistä mielipiteistä eli taivaallisesta ja vähemmän suopeasta vastaanotosta teos rakentuu. Se etenee lyhyinä katkelmina, joista erottuu muutama muukin keskeinen henkilöhahmo. Heitä olennaisempaa on kuitenkin äänien sekoittuminen ja kirjan tyylillinen leikittely. Romaanissa pohditaan tietysti paljon esimerkiksi taidekritiikkiä, mutta myös sairastumista, kuolevaisuutta ja sitä, millaisen jäljen meistä itse kukin tähän maailmaan jättää. Minua yhteen pötköön etenevät tekstikatkelmat runsaudessaan jo hieman uuvuttivat. Ne voisi yhtä hyvin lukea esimerkiksi epäjärjestyksessä. Enimmäkseen viihdyin hyvin Jan Holmin ja tämän lukijoiden seurassa. Sanni Purhonen ESSI RAEKOSKI – MIRA PIITULAINEN (KUV.): KUMINAKUJAN JULLE JA KAURI HIIPPARIJAHDISSA. Lastenkirja. Arktinen Banaani 2021. 96 s. Julle ja Kauri ovat parhaat ystävykset, jotka asuvat perheineen samassa talossa Kuminakujalla. Pihan lapset ja aikuisetkin säikähtävät, kun seudulla aletaan tehdä havaintoja epäilyttävästä hiipparista. Mikä pahinta, jopa talon hartaasti odotetut kesäjuhlat uhkaavat peruuntua. Niinpä neuvokkaiden kaverusten on aika ottaa ohjat omiin käsiinsä ja lähteä jännittävään hiipparijahtiin. Keskeistä tarinassa on myös jäätelöjoogaksi nimetty villitys, jota moni hahmoista harrastaa. Essi Raekosken esikoisteoksessa, jota Mira Piitulaisen kuvat hauskasti elävöittävät, parasta on, ettei toisen päähenkilön vammaisuus ole mikään iso juttu. Julle nimittäin käyttää sähköpyörätuolia ja se on hänelle ennen kaikkea oiva kulkupeli. Eniten asia näkyy juonen tasolla siinä, miten Jullen taksikuski-ystävä on jahdissa avuksi. Saarnaamaton ja huomaamaton ratkaisu vaikuttaa varmasti ainakin joidenkin kirjaa lukevien lasten – ja miksei aikuistenkin – asenteisiin. Sanni Purhonen VAMMAISET IHMISET KANSALAISINA Tieteellinen artikkelikokoelma. Antti Teittinen, Mari Kivistö, Merja Tarvainen ja Sanna Hautala (toim.). Vastapaino 2021. Pituus 324 s. Vammaisuuteen perehtyneiden yhteiskuntatieteilijöiden uraauurtavassa artikkelikokoelmassa käsitellään vammaisten ihmisten asemaa kansalaisina, yhteiskunnan toimijoina. Teos on ajankohtainen kahdestakin syystä: Pandemiaolot ovat paljastaneet hämmentäviä puutteita siinä, miten vammaisten ihmisten oikeudet ja toimijuus otetaan poikkeusoloissa huomioon. Suomalainen yhteiskunta on myös vihdoin integroimassa kaikkia kynnelle kykeneviä osaksi palkkatyövoimaa. Se on tärkeä muutos työelämän tähän asti syrjimille vammaisille. Artikkeleiden näkökulmat vaihtelevat työmarkkinoiden rakenteista ja vammaispalvelujen välittämistä arvoista oikeuskäytäntöihin ja vanhemmuuteen. Erityisesti kannattaa lukea Jari Lindhin artikkeli Vammaisten työmarkkinakansalaisuus poliittisena ongelmana. Hän kiteyttää keskeisen ongelma näin: ”Poliittisella tasolla ei ole tehty selvää valintaa, halutaanko sosiaaliturvan avulla siirtää työmarkkinoilta pois ne, joiden työkyvyssä on vajausta, vai etsiä kestäviä tapoja heidän työllistämisekseen.” Iris Tenhunen
Joulun ja alkuvuoden elokuvia hallitsevat huijarit ja sankarit. Erityisiä naisia ja tieteisseikkailuja 34 Tukilinja 6/2021 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT ETERNALS 5.11. Teattereihin on jo saapunut Oscar-voittaja Chloe Zhaon supersankarielokuva. Sen ”ikuisten” joukossa on myös supernopea Makkari. Kuuron, viittomakielisen näyttelijän Lauren Ridloffin esittämä sankari on ensimmäinen kuuro Marvel Cinematic Universe (MCU) -hahmo koskaan. NIGHTMARE ALLEY 3.12. Guillermo del Toron friikkisirkusmaailmaan sijoittuvassa uutuudessa Bradley Cooper esittää mestarimanipuloija Stan Carlislea. Huijari tapaa vertaisensa, psykiatri Lilith Ritterin ( Cate Blanchett), joka on häntäkin vaarallisempi. Tarina pohjautuu William Lindsay Greshamin romaaniin. SHIRLEY 4., 9., JA 21.12. Kino Reginan joulukuun kuukauden elokuva perustuu Shirley Jacksonin (1916–1965) romaaniin The Haunting of Hill House (1959), joka käynnisti aikanaan vainottujen talojen kauhufilmatisoinnit. Ohjaaja Josephine Deckerin draaman (2020) pääosassa vakuuttaa Elisabeth Moss epävakaana, alkoholisoituneena kirjailijana. THE MATRIX RESURRECTIONS 22.12. Lana Wachowskin hartaasti odotettu neljäs elokuva mullistavasta ja suositusta tieteiselokuvien sarjasta, jossa setvitään ihmisten ja koneiden suhdetta. Keanu Reeves ja Carrie-Anne Moss palaavat ikonisiin rooleihinsa Neona ja Trinitynä. ANETTE 29.12. Cannesissa parhaana ohjaajana palkitun Leos Carax’n uutuus on absurdi satu. Henry McHenry ( Adam Driver) on kiistanalainen stand up -koomikko, jonka rakastettu on oopperatähti Anne ( Marion Cotillard). Annen ja Henryn tytär Annette osoittautuu hänkin poikkeuksellisen lahjakkaaksi – kyseessä on erityislapsi sanan kaikissa mahdollisissa merkityksissä. RUN Kotikoulua käyvä, pyörätuolia käyttävä Chloe (pyörätuolia käyttävä Kiera Allen) alkaa epäillä äitinsä ( Sarah Paulson) puuhia. Aneesh Chagantyn trilleri (USA 2020) osoittaa, miten vammaisen näyttelijän käyttäminen vammaisen henkilön roolissa lisää onnistuneesti tarinan uskottavuutta ja kauhua. CMore Suomi. TICK, TICK… BOOM Lupaava nuori teatterisäveltäjä ( Andrew Garfield) kohtaa kolmenkympin kynnyksellä lemmenpulmia, ystävyyssotkuja sekä taiteilijaelämän paineita ja HIV-epidemian New Yorkissa. Elokuva on Lin-Manuel Mirandan ohjausdebyytti. Netflix. NAISENKAARI Kiti Luostarisen dokumentti (1997) on sukellus naisvartaloon ja omakohtainen essee siitä, millaista on kasvaa, kukoistaa ja vanheta naisen ruumiissa. YLE Areena. ELYSIUM 8.12. Vuonna 2154 maa on ylikansoitettu ja saastunut. Rikas eliitti asuu Elysium-avaruusasemalla, mutta köyhä enemmistö joutuu elämään kurjuudessa ja vailla terveydenhuoltoa maapallolla. Sitten Max ( Matt Damon) joutuu säteilyonnettomuuteen työpaikallaan. Elokuvan (Elysium, USA 2013) on ohjannut Neill Blomkamp. Nelonen. DOCPOINT Suomen ainoa dokumenttielokuviin keskittyvä elokuvafestivaali järjestetään Helsingissä 31.1.–6.2.2022. FESTIVAALIT Toimitu ksen Valinta
Välinevinkki Apuväline: Suurennuslasilla varustettu pinsetti Edustaja: www.tokmanni.fi Hinta: 2,90 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 6/2021 35 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen THE LONG CALL TV1 JA AREENA, 11.12. Uusi rikossarja Vera Stanhope tutkii -sarjan tekijöiltä perustuu Ann Cleavesin kirjasarjaan. Avoimesti aviomiehensä kanssa elävä etsivä Matthew Venn ( Ben Aldridge) palaa lapsuudenmaisemiinsa ja joutuu jälleen kohtaamaan ahdasmieliset perheenjäsenensä. MEIL KANS ALFA TV, PERMANTO.FI Salossa toimiva tukiyhdistys Ihme ja Kumma esittäytyy AlfaTV:ssä. Tarjolla on jakso ohjelmasarjassa Kansan kesken, jossa konkaritoimittaja Juha Veli Jokinen kulkee suorassa lähetyksessä tyrnimarjapuskan kanssa haastattelemassa nuoria ja vetäjiä tiloissa, joissa toimii mm. kahvila, paikallisradio, kirppis ja tietokonehuolto. 10-osaisessa reality-sarjassa Meil kans seurataan puolestaan yhdistyksen työllistämiä kehitysvammaisia nuoria työn touhussa ja vapaalla. MAAJUSSILLE MORSIAN EXTRA MTV3-PALVELU 14. tuotantokauden extrajaksoissa seurataan aiempien kausien osallistujien kuulumisia. Rautavaaralainen Osmo, joka toipui vakavasta onnettomuudesta, nähtiin 4. kaudella. Sen jälkeen hän on perustanut perheen ja saanut lapsen. Jaksoissa nähdään onnellinen pariskunta, jonka Minttu-tyttärellä on downin syndrooma. KAMIKAZE HBO MAX Tanskalaisessa draamasarjassa koko perheensä lento-onnettomuudessa menettänyt nuori, varakas Julie ( Marie Reuther) etsii epätoivoisesti merkitystä elämälleen. Hän ottaa haasteen vastaan ja lähtee hurjalle matkalle toiselle puolelle maailmaa. Sarja perustuu Erlend Loen romaaniin Muleum. DR DEATH CMORE Tosipohjainen draamatrilleri (2020) kertoo amerikkalaisesta neurokirurgista Christopher Duntschista (Joshua Jackson), joka aiheutti lähes 40 potilaansa kuoleman ja lukuisien muiden pysyvän vammautumisen. Kun kaksi lääkärikollegaa tajuaa lääkärin leväperäisyyden, alkaa pitkä kamppailu hänen pysäyttämisekseen. Muissa pääosissa Alec Baldwin ja Christian Slater. LOVE ON THE SPECTRUM NETFLIX Kuusiosaisella toisella kaudellaan australialainen deittiohjelma seuraa edelleen autismikirjoon kuuluvien osallistujien seikkailuja rakkauden ja seurustelun mutkikkailla poluilla. Mukana on sekä vanhoja että uusia osanottajia, joiden kautta tutustutaan autismikirjon erilaisiin ulottuvuuksiin. Suurentava pinsetti SUURENNUSLASILLA VARUSTETTU pinsetti on kätevä pieni apuväline, joka voi helpottaa elämää monessa tilanteessa. Suurennuslasi on asennettu pinsettiin kiinteästi ja sen suurennos on viisinkertainen. Yhdistelmää voi hyvin käyttää yhdellä kädellä. MONI LUKIJOISTAMME on varmaan monta kertaa elämänsä aikana yrittänyt ottaa tikkua sormesta näkemättä sitä kunnolla. Tämä pinsetti tuo tilanteeseen kätevästi apua. koska tikun näkee suurempana ja se on helpompi poistaa. Sama koskee vaikkapa hiekkaisen naarmun puhdistamista. Kätevää on myös se, että pinsetti ja suurennuslasi kulkevat mukana yhtenä varusteena eli jos muistaa ottaa mukaan pinsetin, on suurennuslasikin mukana. Se on käytettävissä myös pelkkänä suurennuslasina. PINSETIN KÄYTTÖÖNOTTO on helppoa. Sitä säilytetään suurennuslasin muovisen kahvan sisällä ja sen saa esiin joko vetämällä etupään esiin kahvasta tai painamalla pinsetin takapäästä. Pinsetti jää kiinni kahvaan, mutta siitä pidetään kiinni perinteiseen tapaan. Suurennuslasin etäisyyttä pinsetin päästä voidaan säätää hieman, mutta pisin etäisyys toimi kokeilun aikana yleensä ongelmitta. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Toimi tuksen valin ta
LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN:: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi RAKAS HARRASTUS JATKUU Hei. Iso kiitos Tukilinjalle, joka mahdollistaa avustuksellaan minulle rakkaan harrastuksen jatkamisen! Teette hienoa työtä kaikkien eteen, jotka tarvitsevat apua harrastustensa toteuttamiseen. Ystävällisin terveisin, Susanna van der Steen KOTIKUNTOILU AUTTAA Hei! Pääsen harjoittelemaan ja kohottamaan kuntoa ennen todennäköistä lonkkien leikkausta sekä muuten pitää kunnosta huolta. Sairauksia on paljon. Kiitoksia teille koko sydämestäni ? Olen äärettömän kiitollinen ja onnellinen ?? t. I.S. TIETOKONE NOPEUTTI OPINTOJA Hei, sain teiltä 700 euron tukirahan tietokoneeseen opiskelua varten. Olen saanut opinnäytetyöni valmiiksi tällä välineellä! Laite nopeutti työtäni huomattavasti, ja siitä kiitos kuuluu Tukilinja-säätiölle. Haluan osaltani edesauttaa vastaavassa tilanteessa olevia ja lahjoittaa rahaa säätiölle. En kuitenkaan voi sitä vielä tehdä, koska työpaikka ja palkka puuttuu. Ystävällisin terveisin Virpi Tolonen SUURI KIITOKSENI AVUSTUKSESTANNE Haimme uuden tietokoneen hoitajan kanssa Järvenpään Gigantista, laitoin omistani 100 euroa koneeseen ja sain sillä ja tuellanne mieleisen koneen. On minulle kone henkireikä täällä Ohkolan sairaalassa. Olen kirjoitellut vanhalla, rikki menneellä koneella, blogiani, missä on noin 71 tuhatta käyntiä. Olen kehunut teitä hienosta toiminnastanne minun koneen saantiin. Olen erittäin tyytyväinen Tukilinjan toimintaan ja vielä oli nopeaa toiminta, en ollut kauaa ilman konetta. Hoidan omatoimisesti pankin asiat verkkopankillani. Olen kavereihin yhteydessä Facebookissa, on minun sosiaaliseen toimintaani kone ehdoton. Kiitän teitä sydämestäni koneen saannista. Mihin varmaan auttoi ihanan Johanna-hoitajan panos, mitä sitten se olikaan laittanut tekstiä menemään eteenpäin, talossa sossuille ja lääkärille. Olen tehnyt tutkivaa journalismiani monessa hoitopaikassa ja saanutkin parannuksia aikaiseksi. Kerron paljon blogissani sairaaloidenkin epäkohdista. Kiitos teidän koneen hankinnan rahoituksen, työni tutkijana jatkuu keskeytymättä. Kai Olavi Hyvönen, Ohkolan sairaala 36 Tukilinja 6/2021 TWITTER VIESTIT PERILLE Hei, kiitos ? apurahasta, sain toimivan kommunikointikannettavan. ?? Susanna Järvi Joskus harrastamiseen riittävät lenkkikengät ja ulkoiluvaatteet. Varusteet lenkeille Epäröiden ja tuumaillen, onko tuikitavallinen kävelyharrastukseni tarpeeksi ”arvokas” tuettavaksi, hain Tukilinjan harrasteapurahaa. Kävely on ollut minulle rakkain harrastukseni, jonka pariin pakenin murheitani ja huoliani jo toimiessani raskaassa omaishoitajan roolissa. Kävelemään olen lähtenyt myös kuntoilun vuoksi ja halutessani ylläpitää nivelrikkoisten jalkojeni liikkuvuutta. Masennukseni syvennyttyä vaikean masennuksen puolelle on kävely osoittanut puolensa myös mielenterveyden huollossa. Uskon, että ilman kävelyä en olisi enää tässä. Vaikka kävely sopii pienituloiselle pitkäaikaissairaalle harrastukseksi myös edullisuutensa vuoksi, olen jo pitkään kipuillut tilanteessa, jossa olisin tarvinnut kipeisiin, leikattuihin jalkoihini ja erikoisvalmisteisiin tukipohjallisiin sopivat lenkkikengät sekä Suomen vaativiin olosuhteisiin sopivat, säänkestävät ulkoiluvaatteet. Näitä tarvikkeita rohkaistuin sitten apurahana anomaan. Voitte uskoa, että riemullani ja kiitollisuudellani ei ollut rajoja, kun minulle myönnettiin näihin apuraha!!!! Nyt pärjään taas lenkkipolulla pitkään. Kiitokset kaikille lahjoittajille ja hyvää alkutalvea :) T. Maiju P.
MIELIPIDEKYSELY Tuntuu, että olen jotakin, ja voin antaa myös muille ihmisille hyvää mieltä. Tukilinja 6/2021 37 BLOGIPOIMURI ”Toivon, että ticeistä huolimatta jonain päivänä taas uskallan nousta tanssikengät jalassa lavalle. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus nauttia tanssista ja esiintymisestä.” Blogilinjalla Katariina Räikkönen, 3.11.2021 (www.tukilinja.fi) KORJAUS Tukilinja-lehdessä 5/2021 oli virhe kansiotsikossa. Otsikon ”Helsingissä panostetaan työnohjaukseen” sijasta siinä olisi pitänyt lukea: ”Helsingissä panostetaan työhönvalmennukseen”. Tabletilla viesti menee perille. Kommunikointi pelaa! Suurkiitos tabletista, johon sain oman puheohjelman. Nyt on helppo kommunikoida ihmisten kanssa. Puhe alkoi olla jo niin epäselvää, että oli vaikea saada selvää. Ystävällisin terveisin Arja Kotanen, Karstula Sari Miehonen käyttää valokuvia inspiraationa. Syksyiset terveiset Hei! Sain teiltä apurahan kameraan. Olen kuvannut paljon, ja tässä liitteenä valokuva Korkeasaaresta ja minun versioni siellä olleesta Tiikeristä. Tuntuu hyvältä saada tukea taiteeseen. Tulee itseluottamusta tekemiseen, kun haluatte auttaa pyyteettömästi, kannustaen. Tuntuu, että olen jotakin, ja voin antaa myös muille ihmisille hyvää mieltä. ON HIENOA ETTÄ OLETTE OLEMASSA, kaikkea hienoa tähän syksyyn. Toivoo Sari Miehola ONKO VAMMA KÄRSIMYS? Hei, miten taas kerran kiinnitinkin huomioni tällaiseen asiaan. Tukilinja-lehden 5/2021 sivun 4 jutussa 1,2 miljardia ihmistä puhutaan, että 15 % maailman ihmisistä KÄRSII näkyvästä tai näkymättömästä vammasta ja seuraavassa jutussa teräsmies Chris Nikistä, joka OMAA downin syndrooman. Meillä on 2 aikuista, kehitysvammaista lasta, joista toinen on vaikeasti kehitysvammainen ja toinen keskiasteisesti vammainen. En ole koskaan ajatellut heidän kärsivän vammaisuudestaan. He omaavat kromosomipoikkeaman, mutta se ei tee heistä kyllä kärsiviä. Makustelin tuon ylemmän jutun kohdalla, miltä tuntuisi lukea, jos siinä lukisi, että 15 % maailman ihmisistä omaavat jonkin näkyvän tai näkymättömän vamman. Aivan kuten alemmassa jutussa mies omaa downin syndrooman, ei hän kärsi downin syndroomasta. Usein olen tuota miettinyt ja nyt aktivoiduin teille siitä kirjoittamaan. Yt. Pirjo Pehu Hei Pirjo Olet aivan oikeassa, tuo on huolimatonta kieltä. Koetamme aktiivisesti välttää tällaista vanhentunutta ja asenteellista kieltä, mutta joskus näitä ei-toivottavia ilmaisuja vain lipsahtaa huomaamatta siivilän läpi. Olen pahoillani! Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, miten voimakas totunnaisen kielenkäytön ohjaava vaikutus on – ja miten tärkeää on muuttaa sitä, kun sen vaikutus ei ole hyvä. Lämmin kiitos muistuttamisesta! Ystävällisin terveisin Iris Tenhunen, päätoimittaja KYSYMYS Lahjoitat 100 euroa käytettäväksi vammaisille henkilöille annettaviin apurahoihin. Haluaisitko, että tukesi ohjautuu NÄIN VASTATTIIN: 1. Nuorelle tärkeän harrastuksen mahdollistamiseen. 53 % 2. Ammattia opiskelevalle nuorelle opiskeluvälineisiin. 30 % 3. Koululaiselle kotiläksyihin tarvittavaan tietokoneeseen. 10 % 4. Esikoululaiselle kouluvalmiuksien kehittämiseen. 8 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli lokakuussa 40.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA elokuussa ja syyskuussa 2021 ELOKUU 2021 TAMMILA V., TURKU Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi ja osa-apuraha kevytmoottoripyörän hankintaan 17-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Oma kulkuväline mahdollistaa itsenäisen liikkumisen kouluun ja harrastuksiin. NYHOLM V., UUSIMAA Tablettitietokone kokemusasiantuntijakoulutuksen välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. JOUTSENO E., SALO Haitari kuntoutujalle, joka soittaa bändissä. H.R., POHJOIS-KARJALA Tablettitietokone 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia, etäyhteydellä toteutettavaan sairauden hoitoon ja kuntouttavaan harjoitteluun. HANNONEN S., SALO Ompelukone käsityöharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jonka tavoitteena on hankkia lisätuloa käsityömyynnistä. SAARINEN M., KESKI-SUOMI Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan viittomakieliselle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu osallistuu sen hankintahintaan. K.O., HELSINKI Juoksukengät kuntoutujalle, joka harrastaa juoksemista. K.J., ETELÄ-POHJANMAA Sähköpiano kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. M.S., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle kokemusasiantuntija-koulutuksen ja harrastamisen välineeksi. HELENIUS J., TURKU Osa-apuraha piirtonäytön hankintaan 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. JÄRVI S., HELSINKI Kannettava tietokone asioinnin, kommunikoinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. K.A., NAANTALI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.S., HELSINKI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi kuulonäkövammaiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. M.M., OULU Älypuhelin kuntoutujalle nettiasioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi. G.S., SALO Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja harrastustoiminnan välineeksi. M.T., POHJOIS-SAVO Osa-apuraha sähköpyörän hankintaan näkövammaiselle kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu osallistuu pyörän hankintahintaan. H.J., OULU Kannettava tietokone yhteydenpitoon ja tietoteknisten taitojen ylläpitämiseen henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. OKSANEN A-K., HELSINKI Osa-apuraha tandempolkupyörän hankintaan näkövammaiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu osallistuu pyörän hankintahintaan. K.J., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. S.V., IMATRA Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. SAARINEN S., RAISIO Kannettava tietokone opiskelun ja polkupyörä liikuntaharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. MÄKINEN H., SAVONLINNA Valopöytä ja kannettava tietokone kuntoutujalle taideharrastuksen apuvälineiksi. A.R., TAMPERE Kannettava tietokone työnhaun ja yhteydenpidon välineeksi 24-vuotiaalle, pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. L.M., HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. K.S., SALO Kannettava tietokone ja taidetarvikkeita aktiiviselle kuvataiteen harrastajalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. T.T., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee Valma-opinnoissa. P.J-M., LAUKAA Polkupyörä kuntoutujalle liikuntaharrastuksen välineeksi. K.S., PORI Apuraha autokoulun maksuihin kuntoutujalle, jonka tavoite on työllistyä työkokeilun kautta. H.M., YLIVIESKA Apuraha kuntosalimaksuihin ja juoksukenkiin kuntoutujalle, joka käy avotyössä. Liikunta auttaa jaksamisessa. JUUTILAINEN E., KERAVA Apuraha ratsastustunteihin 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. T.T., KUOPIO Kannettava tietokone asiointiin kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. V.S., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja peliharrastukseen. KALLONEN M., PORVOO Apuraha kitaraan ja studiotarvikkeisiin kuntoutujalle, joka soittaa ja laulaa bändissä. 38 Tukilinja 6/2021
R.E., TAMPERE Kannettava tietokone ammattiopintojen apuvälineeksi kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. H.J., SAARIJÄRVI Osa-apuraha tietokoneen hankintaan näkövammaiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. KUNNARI J., ROVANIEMI Osa-apuraha omakustanteisiin opintoihin kuntoutujalle, joka tähtää yrittäjäksi. F.M., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja peliharrastukseen. P.V., TURKU Tietokone korkeakouluopintoihin 21-vuotiaalle kuntoutujalle. POHJOLA J., HELSINKI Apuraha lukukausimaksuihin 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee kuvataiteilijaksi. J.H., ROVANIEMI Kannettava tietokone asioiden hoitoon henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. KOSKI P., PORI Kannettava tietokone ammattiopinnot aloittavalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. L.A., JYVÄSKYLÄ Polkupyörä asiointiin ja liikuntaa varten kuntoutujalle, jolla on haasteita liikuntakyvyssä. KAUHTIO A., HELSINKI Kannettava tietokone asioinnin ja harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. T.M., JOENSUU Vastamelukuulokkeet keskittymisen avuksi kuntoutujalle, joka osallistuu työtoimintaan. LAAKSO M., PORI Apuraha kosketinsoittimien hankintaan. Ne tulevat harrastuskäyttöön 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka työskentelee osa-aikaisesti. H.K., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintoihin sekä harrastamiseen ja asiointiin. HAAPANEN M., NAANTALI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta oppisopimuskoulutuksessa. Työnantaja ei kustanna opinnoissa tarvittavaa laitteistoa. K.L., PORI Osa-apuraha kolmipyöräisen polkupyörän hankintaan 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Kunnan vammaispalvelu osallistuu polkupyörän hankintaan. S.T., JOENSUU Apuraha tietokoneeseen henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Tietokonetta tarvitaan opiskeluun ja harrastamiseen. L.P., LAPPEENRANTA Apuraha omaan harrastevälineeseen kuntoutujalle, joka on voittanut lajissaan mitaleita. T.X., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka harrastaa luovaa kirjoittamista ja jonka artikkeleita on julkaistu lehdessä. T.M-R., KITEE Tietokone korkeakouluopintoihin kuntoutujalle, joka on aloittamassa opintojaan. IISVIRTA A., HELSINKI Tablettitietokone ja vastamelukuulokkeet kuntouttavan pelaamisen ja arjen toimintojen välineiksi 6-vuotiaalle lapselle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. TURUN SANATAIDEYHDISTYS RY Apuraha sanataidekurssien kuluihin yhdistykselle, joka järjestää erilaisia sanataideryhmiä erityisnuorille sekä mielenterveyskuntoutujille. S.M., JOENSUU Apuraha kuntoutujalle kalastusharrastuksen välineisiin. RANTALA E., ÄÄNEKOSKI Polkupyörä liikuntaharrastuksen ja työssä käynnin välineeksi 18-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. T.M., JOENSUU Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. P.L., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 19-vuotiaalle, näkövammaiselle avoimen yliopiston opiskelijalle. Kunnan vammaispalvelu tai Kela eivät tue tietokonehankintaa. R.I., JYVÄSKYLÄ Älypuhelin näkövammaiselle korkeakouluopiskelijalle nettiasioinnin, vuorovaikutuksen ja arjen toimintojen välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. M.S., TAMPERE Kannettava tietokone taiteen tekemisen välineeksi kuvataiteilijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tietokoneen käytössä tarvitsemansa apuvälineet hän saa lääkinnällisen kuntoutuksen välineenä. K.K., KUOPIO Kannettava tietokone ammattikorkeakouluopintojen välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. U.H., PORI Kannettava tietokone ja polkupyörä kuntoutujalle, joka toimii vertaisohjaajana. M.J., HELSINKI Apuraha soittotunteihin kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen harrastus. H.T., KUOPIO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän on aloittamassa ammattiopinnot. H.L., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan kuvataiteilija. Hän tarvitsee tietokonetta kuvataideprojekteissaan ja vertaisohjauksen välineenä. HEINONEN A., ETELÄ-POHJANMAA Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle, joka asuu syrjäseudulla kaukana palveluista. Tukilinja 6/2021 39
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT SYYSKUU 2021 M.J., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja vapaa-ajan välineeksi. S.M., PORI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta asiointiin ja yhteydenpitoon. M.J., IISALMI Ammattiopinnoissa tarvittavat työkalut 23-vuotiaalle kuntoutujalle. MATARAINEN T., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone kalenteriohjelman käyttöön 10-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen haasteita. PIKKARAINEN V., JOENSUU Apuraha ratsastustunteihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. M.M., TAMPERE Apuraha rullalaudan ja kypärän hankintaan kuntoutujalle, joka haluaa aloittaa ajasta ja paikasta riippumattoman urheiluharrastuksen. HALME J., TURKU Kannettava tietokone harrastamisen ja opiskelun apuvälineeksi henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. MERTALA J., LAPPI Apuraha polkupyörän hankintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Polkupyörä mahdollistaa tulevaisuudessa itsenäisemmän liikkumisen. TYYSKÄ J., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. M.S., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi L.M., VANTAA Kannettava tietokone työnhaun ja opiskelun välineeksi 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. TOIVONEN K., JYVÄSKYLÄ Tietokone kuntoutujalle pelaamisharrastuksen välineeksi. P.T., JÄRVENPÄÄ Älypuhelin 24-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin välineeksi ja vertaisryhmiin osallistumista varten. PUUMALAINEN A., HELSINKI Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera opiskeluvälineiksi kuntoutujalle, joka on aloittanut media-alan opinnot. ÖSTERBACK A., MUSTASAARI Tablettitietokone koulunkäynnin ja arjen hallinnan välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla oppimisen ja kynänkäytön rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. M.L., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin tueksi ja harrastuskäyttöön. M.V., KANKAANPÄÄ Apuraha täydennyskoulutukseen kuntoutujalle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. Tavoitteena on osa-aikainen työnteko. 40 Tukilinja 6/2021 8 1 10 7 12 7 2 10 11 6 3 10 12 7 15 5 9 15 17 5 17 13 8 4 15 6 15 9 10 11 8 7 3 5 17 6 6 9 7 7 4 15 14 9 13 8 1 1 4 7 15 7 15 16 10 7 4 9 9 7 13 10 3 4 13 5 6 14 3 1 13 15 10 7 15 4 K A S U L A K A I P S V R U O A A K E U T A T S T A T I L A A A T Y I L S O L A L S L G Y U I A E A L I N A A T T E H Ä L A A T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 6 /2 2 1 Jari Haapa-aho evästää ratkojia näin: ”Tämänkertainen ristikko kysyy sekä tietoa että oivallusta. Vaikeusasteen arvioinnin jätän suosiolla nyt ratkojille”. Lähetä ratkaisusi 31.1.2022 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Ratkaisulauseet riittävät. Muista kertoa myös postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Vesa Helske Hallista. Kiitokset uskollisille lukijoillemme taas näppäristä ratkaisuista ja R IS T IK O N 4 /2 21 R A TK A IS U J.H. LASKETTELIJOILLE ”ESIKOULUT” LAADITTU PURONEN LENTOLIITTO KUUNNELTUJA SIEPPIIN YLÖS! LEO JALAN NAISIKSI! VAUVAKIN TÄTEN 40% ISTAN NIMISIÄ SYÖVYTTÄÄ VOI LÄHTEÄ KAKSIN PENKOA HELPPO 1/50 PILKKAAJAT PUNKIN AIHEUTTAMA SÄRKYYN ENNEN ASPIRIINIA FINNAIR TARVITSEE KOVETTAJAN 10 -18 CHRIS MERIKANTO 1/3 VOI HUOLTA SANOISTA KARVAPEITTEITÄ! LA UM A PORU HYTTYSEN VERBI UUDENSEELANNIN LINTUJA -KOE Puren mälliä. KALA KOE TEHTAISTAKIN AINEYHDISTELMÄ IRANIN VALUUTTA AJATUS MYÖNTYVÄLTÄ KARI JUSSI klo 9.00 klo 6.30 VÄESTÖWIRTANEN PIENI KUOPPA HYÖNTEISIÄ YOSHIKO PÄISSÄ ETÄÄNTYÄ -1. TEUVO KINOCLINT EASTWOODKIN LIITTOJA IDEOINTIPAIKKA? MÄKIHYPPÄÄJÄLLÄ PIIKIKÄS SYNNYTTÄNYT KORVATULEHDUS PESUIHIN MARTIKAINEN E R K K A A L I O M Ä T Ä S L I E N E E Ä U K A N I N O R O T U A R Y T I O T A K S U A S N A V A H O T S I J A U N T O T A M I R I A R A R A T T S E T A S I I V U T R A L E S I F T A S O K A S S I E L U I N A T A A A N I T A H A I R M T O R I N O E N S I S A L A U S A P I S V Ä R I T Ö N H E R R A U K O A L A O O B A M A R S V U L Y S A A B P L U S A V U S T A A R E M M I U K I R O T A K A M A L A V A S A L I M I K E I T E L L Ä Ä N I T A R A M I S T O S I T E R U J O S O T A A P A T I A V I I S A S ”Sopivan haastava ristikko, vihjeet mielenkiintoisia!” Sakari Varjakoski, Riihimäki ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun osallistun tähän. Ristikko oli hauska, ei liian vaikea, ei liian helppo.” Pekka Tiempo, Kotka ” Tekijä oli oikeassa, ei tämä vaikea ollut. Helpoin aikoihin.” Irma Puisto, Helsinki kommenteista, ja rattoisaa joulun odotusta uusien pähkinöiden parissa! Tukilinja 6/2021 41
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA R.M., HELSINKI Apuraha sairaanhoitopiiriltä saadun kolmipyöräisen polkupyörän sähköistämiseen 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia haasteita toimintakyvyssä. S.J., KAUHAJOKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. K.M-A., HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle opiskelun ja asioinnin välineeksi. L.S., HYVINKÄÄ Tablettitietokone vapaaehtoistyön välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka toimii aktiivisesti vertaistoiminnassa. E.A., JÄRVENPÄÄ Apuraha kuntosalimaksuihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka liikuntaharrastus tukee arjen hallintaa. MAUNULA S., VALKEAKOSKI Apuraha tanssiharrastukseen 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. HJELT P., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopiskelun välineeksi. KAIKKONEN S., VAASA Efektipedaali kuntoutujalle, jolle kitaransoitto on toimintakykyä edistävä harrastus. P.R., OULU Apuraha liikuntaharrastuksen kuluihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. V.V., VANTAA Kannettava tietokone henkilölle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. SALLINEN E., LOHJA Tietokone kuntoutujalle, joka työskentelee osa-aikaisesti. Hän tarvitsee tietokonetta asiointiin ja yhteydenpitoon. I.P., KLAUKKALA Kannettava tietokone opiskeluun kuntoutujalle, joka suunnittelee uudelleenkouluttautumista ja paluuta työelämään. BORG J., LAHTI Ompelukone käsityöharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena tehdä harrastuksesta ammatti. OLD POWER RY, ESPOO Osa-apuraha näkövammaisliikuntayhdistykselle, jonka naisten ja miesten maalipallojoukkueet ovat lähdössä kisamatkalle Portugaliin. Apuraha on tarkoitettu matkalle lähtevien 10 urheilijan omavastuuosuuden pienentämiseen. P.O-E., TAMPERE Apuraha kiipeilyharrastukseen kuntoutujalle. JOKINEN K., TUUSULA Tablettitietokone kuntoutujalle yhteydenpitoon ja verkkoviestintään. L.P., HELSINKI Kannettava tietokone harrastamiseen ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on liikkumisen ja oppimisen haasteita. SILANDER R., HELSINKI Videokamera henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on aktiivinen luovien alojen harrastaja. VÄÄNÄNEN V., TAMPERE Apuraha ratsastustunteihin näkövammaiselle henkilölle, jolle ratsastus on kehon hallintaa kehittävä harrastus. N.K-P., LOHJA Tablettitietokone kuntouttavaan pelaamiseen, yhteydenpitoon ja tiedonhakuun henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. P.S., HELSINKI Kannettava tietokone työvälineeksi kuntoutujalle, joka hankkii lisätuloa kevytyrittäjänä. B.V., HELSINKI Kannettava tietokone harrastustoiminnan ja yhteydenpidon välineeksi 16-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita. Oppilaitoksen tarjoama tietokone ei sovellu harrastuskäyttöön. ELOLAHTI E., HELSINKI Apuraha tutkintomaksuun kuntoutujalle, joka tähtää osa-aikaiseen työskentelyyn alallaan. MIETTINEN I., KUOPIO Kamera ammattimaisen harrastustoiminnan välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on kouluttautua alalle ja hankkia pientä lisätuloa kuvaamisesta. S.J., JYVÄSKYLÄ Saksofonin vaimennusjärjestelmä kotiharjoittelun tueksi kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia. HÄNNINEN J., OULU Apuraha omakustanteisten opintojen maksuun näkövammaiselle pienyrittäjälle, joka haluaa kehittää ammattitaitoaan. TIAINEN T-M., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle kokemusasiantuntijana työskentelyn välineeksi. P.A., OULU Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. NIEMI N., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone ja monitoimilaite ammattiopintoihin 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen ja toimintakyvyn haasteita. PELTONIEMI J., TURKU Kannettava tietokone ja monitoimilaite asioinnin ja yhteydenpidon tueksi kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. 42 Tukilinja 6/2021 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2020 apurahoja ja apuvälineitä yli 637 000 euron arvosta eli noin 53 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. MÄKÄRÄINEN H., PIRKANMAA Apuraha tietokoneen näyttöön henkilölle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Hän opiskelee uutta ammattia korkeakoulussa. IHALAINEN H., KUOPIO Tietokone lyhytelokuvien tekemisen välineeksi kuva-artesaanille, jolla on oppimisen rajoitteita. K.T., KEMPELE Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.K., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, vertaistuen ja kirjoitusharrastuksen välineeksi. KOPONEN S., OULU Tablettitietokone kertomisen tueksi 5-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen rajoitteita. M.J-P., AKAA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi ammattiopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. HEILÄ D., PORI Tietokone työnhakuun ja apuraha harrastamiseen kuntoutujalle, jolla on media-alan koulutus. M P A I N I J A D Y L AN I SO T S K OK EM U S YS T AD M I L O K Y Y T I I U S V T EM P P U I S I S HA I U T T I E A L UE O Y V L P E S A I SU K A S U L A K A I P S V R U O A A K E U T A T S T A T I L A A A T Y I L S O L A L S L G Y U I A E A L I N A A T T E H Ä L A A T T U R A O J A T M A T I A L I M Ö P I S M A K E I T E L N T A L K A S U L A K A I P S V R U O A A K E U T A T S T A T I L A A A T Y I L S O L A L S L G Y U I A E A L I N A A T T E H Ä L A A T T U R A O J A T M A T I A L I M Ö P I S M A K E I T E L N T A L Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) Elo–syyskuussa myönnettiin 174 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli noin 110 000 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput elo– syyskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
<< AKL Posti Oy << Tukilinja-säätiön rahankeräyslupa: RA/2020/811. JOULUKORTTIVARAT Lahjoittamalla joulukorttivarat Tukilinja-säätiölle tuet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden koulunkäyntiä, harrastamista, opintoja ja työllistymistä. Lahjoittajana saat käyttöösi myös sähköisen joulutervehdyksen, jonka voit halutessasi lähettää niille, joita jouluna haluat muistaa. Sähköisen joulutervehdyksen voit ladata Tukilinjan nettisivuilta osoitteesta: tukilinja.fi/lahjoita/joulutervehdys2021 LAHJOITA NYT! Lahjoittaminen onnistuu helposti joko nettisivujemme kautta www.tukilinja.fi//kertalahjoitus tai tilisiirrolla: Lahjoitustili: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 2244 Lisätietoa: www.tukilinja.fi lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi p. 09-4155 1510 (arkisin klo 9.00–14.00) Lahjoita