2 ? huhtikuu–toukokuu 2015 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA PKN lähtee Euroviisuihin! Mobiilipelihitissä temppuillaan pyörätuolilla ? 7 Näkövammainen Janne Silas opiskelee joogaopettajaksi ? 18 Sokevan RAY-tuki loppui ? 12 ja 24 ?8
PÄÄKIRJOITUS Kevät on käsillä ja intoa uuteen riittää. Maa saa esimerkiksi uuden eduskunnan ja hallituksen. Toukokuussa saamme jännittää, miten käy Euroviisuissa. Kehitysvammaisten punkkareidemme Aina mun pitää on etukäteissuosikki, joten ainakin viisumaailmassa puhaltavat uudet tuulet. Toivottavasti PKN:n suosio siivittää myös kehitysvammaisten ja muistisairaiden pakkokeinoja koskevan itsemääräämislain säätämistä. Hallitus hyväkAjassa 4 Ajassa mukana Extreme-kelausta mobiilipelissä; Krista Kosonen epilepsialähettiläänä; Muotihistoriaa; The Great Walk; Maailma kylässä ja Savas-Rock; Kuvailutulkkaus Miekkailijaan; Herra Holbein ja kahvila; Breaking the Waves teatteriin 6 Vaalitoiveet ja lupaukset Esittelemme vammaisjärjestöjen toiveet ja pääpuolueiden linjanvetoja vammaispalveluihin. 12 7 kysymystä Näkövammainen Pasi Päivinen haastatteli näkövammaista käsityöyrittäjä Jere Pienkellomäkeä RAY:n lopetettua materiaalituen Sokeva-Käsityölle. Artikkelit 8 PKN Euroviisuihin Miten punkyhtyeemme valmistautuu Wienin koitokseen? 10 Mukana mielenosoituksessa Junan ovi pysyi kiinni, kun Kynnys ry osoitti mieltään ravintolavaunujen esteellisyydestä. 14 Kesäleirillä oppii rohkeutta Esteettömillä kesäleireillä hoidetaan puutarhaa, liikutaan ulkona ja kokeillaan uusia asioita. 22 Korealaista tanssia Esteettömän kulttuurin seminaarissa nähtiin kaukaisia vieraita. 27 Jousiampujalle apua rugbysta Vammaisjousiampuja Jean-Pierre Antonios aloittaa mitalitoivoja esittelevän juttusarjamme. TÄSSÄ NUMEROSSA Julkisuus siivittää uudistuksia IRIS TENHUNEN PKN iloitsi UMK-laulukisojen voitosta. Selina opettelee kylvämään puutarhaleirillä. 14 2 tukilinja 2 • 2015 Nro 2 huhtikuu–toukokuu Kannen k uv a: L eh tik uv a. KUSTANTAJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAAJAPALVELU P. 09-4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TUKILINJA-APURAHAT Verkkosivumme www.tukilinja.fi tarjoavat tietoa apurahoista sekä sähköisen lomakkeen tuen hakuun. Henkilökohtaiset apurahat, p. 09-4155 1508 Hankeja ryhmäapurahat, p. 09-4155 1510 Sähköposti: apurahat@tukilinja.fi Osoite: Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TUKITOIMINNAN TUKILUURI Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155 1508 sekä apurahat@tukilinja.fi. IT-TUKILUURI IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. P. 09 4155 1506 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi. TILAUKSET 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e 1 v/Kesto 89 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-4155 1504, toimitus@tukilinja.fi Toimitusneuvosto: Sanni Purhonen, Pasi Päivinen, Heini Saraste, Riitta Skytt. AD: Timo Saarinen / Pelagus substantiae infinitum ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuun 1. viikolla.
syi YK-sopimuksen, mutta vasta seuraava voi allekirjoittaa sen, kun itsemääräämislaki on hyväksytty. Olisiko YK-sopimus mennyt tällaisella varauksella loppupäiviään kompuroivan hallituksen seulasta läpi ilman Pertti Kurikan nimipäivien asialle tuomaa julkisuutta? Mene ja tiedä. Medialla on nykydemokratiassa entistä merkittävämpi vahtikoiran rooli. Julkisuutta saavat henkilöt ja asiat purjehtivat vallan saleissa myötätuulessa. Median unohtamat asiat junnaavat käsittelyjonon hännillä. Vammaisia koskevat uudistukset ovat yleensä jääneet sinne perää pitelemään. Tulisiko vallan vahtikoirille siis hankkia silmälasit? Vai käyttää julkisuutta hyväksi ja ja tuoda vammaisia taiteilijoita ja menestyjiä entistä tehokkaammin esiin? Tukilinja kantaa molemmilla tavoilla kortensa kekoon ja pyrkii myös mediana uusiutumaan. Tarjoamme uusiutuneilla nettisivuillamme nyt sähköisen tuenhakulomakkeen ja tukityön blogin. Itse pidän Päätoimittajalta-blogia. Seuraavaan Tukilinjaan uusimme vielä lehden ulkoasun. Kiinnitän huomionne lopuksi uutiseen, joka ei noussut etusivuille: Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea arvioi 11.2.2015 Suomen toimeentulotuen perusosan tason riittämättömäksi. Miksi tämä on vammaisille tärkeää? Toimeentulotuen hakumyllyyn tippuu usein sellainen toimintarajoitteinen, jonka toimintakyky ei riitä työn hakuun eivätkä vaivat työkyvyttömyyseläkkeeseen. Riittävän perustulon turvaaminen ilman byrokratiaa antaisi heille mahdollisuuden käyttää vähäiset voimansa kuntoutumiseen ja työnteon aloitteluun. Julkisuus siivittää uudistuksia Vakiot 13 Välinevinkki 17 Tulilinjalla Pasi Päivinen pohtii vammaisten opiskelijoiden torjuntaa oppilaitoksista. 21 Kirjavinkki 25 Leffafriikki 26 Ruudun takaa 28 Lukijafoorumi 31 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua Kaisa Lekan sarjakuva. ”Olisiko YK-sopimus mennyt loppupäiviään kompuroivan hallituksen seulasta läpi ilman Pertti Kurikan nimipäivien asialle tuomaa julkisuutta?” Minna Sinkkonen bloggaa vammaisen avustajan arjesta. Tukitoiminta 12 Tukipointti Uusilta nettisivuiltamme löytyy sähköinen hakulomake ja tukityön blogi. 18 Jooga toi tasapainon Aikuisena sokeutunut Janne Silas opiskelee Tukilinjan tuella joogaopettajaksi. 23 Tukitori 32 Tukipäätöksiä Tukilinjan apurahoja joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Janne Silas innostui joogasta. www.tukilinja.fi Uutuutena lehden ja tukitoiminnan blogit sekä ilmainen lehtiarkisto. Tukitori-palvelusta löydät toimintarajoitteisia ihmisiä työllistäviä tuotteita ja palveluja. Facebook ja Twitter Kerromme päivittäin vammaisalan menovinkeistä ja puheenaiheista. Lähetä omatkin uutisesi jakoon! 18 3 tukilinja 2 • 2015
”1800-luvulla kunnat antoivat orpolapsia, vanhuksia ja vammaisia huutolaisiksi niille, jotka pyysivät heidän ylöspidostaan vähiten rahaa. Nykyään yhä useampi kunta kilpailuttaa yrityksiä siitä, kuka hoitaisi vanhat ja vaivaiset halvimmalla.” Kun hoivasta tuli bisnes, HS 15.3.2015 AJASSA MUKANA SITAATTI Extream-kelausta mobiilipelissä Maaliskuussa ilmestyneessä mobiilipelissä Extreme Wheelchairing pelaaja etenee pyörätuolilla pikkuhiljaa vaikeutuvia reittejä. Molemmin puolin näyttöä on pyörät, joilla menoa hallitaan. Peli sai heti innostuneen vastaanoton. Siinä edetään esteiden läpi, tehdään stuntteja ja hyppyjä, ja tietysti varotaan kaatumasta ja putoamasta. Piilotettuja aarteitakin on luvassa. Kun pelin perustaso on suoritettu, siirrytään vaikeampiin maisemiin, kuten portaisiin, ramppeihin ja liikkuville alustoille. Extreme Wheelchairing havainnollistaa, kuinka vaikeaa pyörätuolin ohjailu voi olla. Eli kelauskokemuksesta on siinä todella hyötyä! Tässä tuore peliarvio: ”Kun nimenä on Extreme Wheelchairing, olettaa automaattisesti, että pelissä testataan hyvän maun rajoja. Suureksi yllätyksekseni – ja pelaamisen jälkeen ilokseni – huomasin että tästä ei todellakaan ole kyse.” Itsekin pyörätuolissa istunut pelaaja kehuu peliympäristön realistiseksi ja onnistuneeksi. ”Tuolin käyttö vaatii taitoa, mutta hyvien kelaajien tulokset voivat olla hämmästyttäviä”. Ruotsalaisen pelifirman peli on ladattavissa Androidille, iOSille ja WinPhone 8:lle. Esittelyvideo löytyy Youtubesta. Riitta Skytt Krista Kosonen epilepsialähettiläänä Näyttelijä Krista Kosonen esiintyi epilepsiapäivänä 9.2. Kampin Narinkkatorilla Helsingissä epilepsiakohtauksen ensiapu-demonstraatiossa. Hänen tehtävänään oli olla tietämätön ohikulkija, kun harrastajanäyttelijä Rosa Nylén esitti epilepsiakohtauksen saavaa, keskelle ihmistungosta kaatuvaa nuorta. Tilanteella pyrittiin herättämään ihmisiä auttamaan epileptikkoa tarpeen tullen. Improvisaatio ei ollut Kristalle niitä helpoimpia: ”Epilepsian ensiapu on minulle vieläkin uutta, vaikka otin mahdollisimman paljon selvää tästä sairaudesta valmistautuessani aikoinani Suden vuosi -elokuvan päähenkilön, epilepsiaa sairastavan Sari Karaslahden rooliin.” Krista Kosonen juonsi myös epilepsiapäivän illan yleisötilaisuuden, jossa esiteltiin arjen sankaritarinoita. Ensi syksynä tulee ensiiltaan Katja Ketun romaaniin pohjautuva elokuva Kätilö, jossa Krista Kosonen näyttelee ”vikasilmäksi” haukuttua Helenaa. Sari Heino-Holopainen Maailma kylässä ja Savas-rock Festarikesä lähtee käyntiin suositulla, ilmaisella ja esteettömällä Maailma kylässä -tapahtumalla 23.–24.5. Helsingissä. Festareiden kärkiesiintyjä Aziza Brahim on maailmanmusiikin ykkösnimi. Ennakkotietojen mukaan esiintyjiin kuuluvat myös jazz-kosketinsoittaja Kalle Salonen, jolta odotellaan uutta levyä, sekä räppäri Kalle Havumäki, molemmat kehitysvammaisia. Tarjolla on myös paneelikeskustelu vammaisten lasten ja nuorten koulutuksesta sekä kehitysvammaisten Kalle Havumäen ja näyttelijä Sanna Sepposen kokemuksia vammaisten kehitysyhteistyöstä Tansaniassa. Iisalmessa päästään rokkaamaan Savasrockissa 24.4., jossa esiintyvät mm. Yö ja Laura Voutilainen. Yleisöksi toivotaan kehitysvammaisten ja autismin kirjon aikuisten lisäksi myös muita rockin ystäviä. Luvassa on esteettömät rockbileet! Kuvailutulkkaus Miekkailijaan kännyllä Klaus Härön uuden Miekkailija -elokuvan kuvailutulkkaus eli puhuttu tapahtumaselostus näkövammaisille on kuultavissa jokaisessa esityksessä iOs tai Android-älypuhelimesta. Ilmaisen MovieReading -sovelluksen voi ladata osoit teesta www.moviereading.com/en/. Tulkkauksen on pilottiprojektina tuottanut Suomen elokuvasäätiö. Krista Kosonen ja Rosa Nylén improvisoivat epilepsiakohtauksen ensiavun keskellä kauppakeskusta. Kuv a: T apani Romppainen Yö nähdään Savas-Rockissa. 4 tukilinja 2 • 2015
TIESITKÖ Joka toisella suomalaisella on säännöllistä lääkitystä vaativa krooninen sairaus. Heistä puolet on sitä mieltä, että sairaus heikentää heidän työkykyään ainakin jonkin verran. Lääketeollisuus ry:n tutkimus UUTUUSVIN KIT FACEBOOK ISSA Tukilinja päivittää jatkuvasti FB-sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt ajassa mukana! Breaking the Waves näyttämölle Lars Von Trierin menestyselokuvaan Breaking the Waves (1996) pohjautuva teatteriesitys kertoo Skotlannin syrjäkylille sijoittuvan tarinan yksinkertaisesta, uskonnollisesta Bessistä, joka menee naimisiin öljynporauslautalla työskentelevän Janin kanssa. Janin halvauduttua avioliiton arki muuttuu tavallisesta poikkeavaksi. Breaking the Waves toteutetaan Turun ja Espoon kaupunginteattereiden yhteistuotantona. Ensi-ilta on Turussa 17.4. Syyskaudella Taneli Mäkelän ja HelmiLeena Nummelan tähdittämää vahvaa draamaa esitetään sekä Turussa että Espoossa. Lahden kaupunginteatterissa puolestaan nähdään kehitysvammaisia näyttämöllä 24.–25.4. Esitys on yhteisprojekti Timotei-teatterin kanssa. Muotihistoriaa Näyttelijän töitä esimerkiksi American Horror Storyssa tehnyt 30-vuotias Jamie Brewer teki helmikuussa historiaa olemalla ensimmäinen New Yorkin muotiviikoilla esiintynyt malli, jolla on downin syndrooma. Hän esiintyi suunnittelija Carrie Hammerin muodin naiskuvaa kritisoineessa näytöksessä Role models not runway models (Roolimalleja, ei lavamalleja). The Great Walk vie Suomen läpi Entinen Scotland Yardin rikosetsivä Terry Caunter asuu nykyään Kuopios sa ja totuttelee uusiin, suomalaisiin proteesijalkoihinsa. 1.5. alkaen hän kävelee Utsjoelta Helsinkiin noin 20 km päivävauhtia. Mukaan hyväntekeväisyystapahtumaan pääsevät kaikki halukkaat, lisätietoa Facebooksivuilla The Great Walk. Palkinnot USA:ssa elokuva-alan Oscar-palkinnot parhaista pääosasuorituksista menivät vammaisroolien esittäjille: Eddie Redmayne esitti Stephen Hawkingia Kaiken teoriassa ja Julianne Moore muistisairasta naista elokuvassa Edelleen Alice. Kuurojen Liiton Vuoden viittomakieliteko-palkinto 2014 myönnettiin kansanedustaja Mikaela Nylanderille. Kettuki ry:n Vuoden taiteilija 2015 on Harri Blomberg, jonka näyttely nähdään Helsingissä Art Kaarisillassa 5.4.–3.5. Yhden viidestä teatteritaiteen Thalia-palkinnosta sai Duvteatern yhteisöteatteriesityksestä Den Brinnande vargen. Osa Duvteaternin näyttelijöistä on kehitysvammaisia. Ihmisen parhaaksi -palkinnon sai Sairaanhoitajapäivillä HYKSin Peijaksen sairaalan osasto 1, jossa on onnistuttu lyhentämään skitsofreniapotilaiden sairaalajaksoja mm. potilaiden ja omaisten vertaistuen sekä lääkehoitoon sitouttamisen keinoin. Herra Holbein ja kahvila Lyhdyssä tapahtuu muutakin kuin euroviisuvalmistelua. Valokuvaaja Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä ovat kuvanneet ja videoineet muotokuvia Hans Holbeinin tyyliin. Ne nähdään Keravalla Sinkassa 14.2.– 19.4. valokuvanäyttelyssä Kuka painoi nappia, herra Holbein? Kuvat löytyvät myös samannimisestä, kauniista muotokuvakirjasta. Helsinkiin Kallion kirkon naapuriin odotellaan kesän korvalla avattavaa Lyhty ry:n lounaskahvilaa, joka tarjoaa työtoimintana kahvilatyötä kehitysvammaisille. Avajaispäivä selviää seuraamalla Lyhdyn Facebook-sivuja. 5 tukilinja 2 • 2015
Selvitimme, mitä tavoitteita vammaisjärjestöillä on tulevalle hallituskaudelle. TEKSTI JA KUVA: SARI HEINO-HOLOPAINEN Vammaisjärjestöjen kannalta keskeisiä ensi hallituskauden hankkeita ovat jo päätetyn YK-vammaisyleissopimuksen ratifioinnin loppuun saattaminen, rahapeliyhtiöiden mahdollinen yhdistäminen ja sen seuraukset järjestöjen saamalle tuelle sekä VALAS-laki eli kehitysvammalain yhdistäminen vammaispalvelulakiin. ”Lakien yhdistämisessä tulisi ottaa erityisesti huomioon kuljetuspalvelut ja palveluasuminen. Esteettömyys on myös olennainen asia”, sanoo Vammaisfoorumin puheenjohtaja ja Näkövammaisten keskusliiton järjestöjohtaja Merja Heikkonen. Vammaisjärjestöjen ehkä keskeisin tavoite on se, että vammaispalveluista ei tulevalla hallituskaudella leikata. ”Talouskriisin ei tarvitse merkitä ihmisoikeuskriisiä”, kiteyttää Heikkonen. Tuoreen yhdenvertaisuuslain toimeenpano onkin tulevalla hallituskaudella tarkan seurannan paikka. Esteetöntä arkea Lamaan vedoten on julkisuudessa esitetty rakentamisen esteettömyysnormien lieventämistä. Invalidiliitto ja Kynnys tähtäävät nyt siihen, että rakentamisen esteettömyysnormeja pikemminkin tiukennettaisiin ja niiden rikkomisesta seuraisi tuntuvia sanktioita. Kynnys ry toivoo hallitukselta myös työntekoa ja opiskelua tukevan sosiaaliturvan kehittämistä. Kehitysvamma-ala toivoo laitosasumisen lakkauttamisen jatkamista, vammaispalvelujen irrottamista hankintojen kilpailuttamisesta ja henkilökohtaista budjetointia yhdeksi palvelujen järjestämismalliksi. Myös tuettu päätöksenteko tulisi kehittää osaksi palvelujärjestelmää. Mukaan työmarkkinoille Suuri ja ilmeisen pysyvä kehityskohde on vammaisten heikko työllisyysaste. Kynnyksen mielestä julkisen sektorin tulisi näyttää työnantajana mallia vammaisten työllistämisessä ja ottaa työllistämisvaikutus huomioon myös julkisissa hankinnoissa. Nuorisotakuu ammatillisesta koulutuksesta tulisi ulottaa vammaisiin nuoriin. Vammaisten koulutukseen hakeutumista haittaava SORA-lainsäädäntö tulisi purkaa ja vammaisten osallistumista ammatilliseen ja korkeakoulutukseen lisätä. Ja kun eläkeiän takaraja nousi, tulee kuntoutustakin saada Kelalta 68 ikävuoteen saakka. Työsyrjintään olisi myös puututtava tehokkaasti. Vates-säätiö nostaa vaalikeskusteluun työurien keskivaiheen kehittämisen. Ehdotuksiin kuuluu sosiaaliturvan ja palkkatulon yhteensovittaminen niin, että toimeentulo turvataan ja kannustavuus toteutuu. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelua TEtoimistoissa tulee myös parantaa. Vaaleissa puutteita esteettömyydessä Etyj eli Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö kiinnitti alkuvuonna Suomen vaaliprosessia koskeneessa raportissaan huomiota ongelmiin vammaisten henkilöiden äänestämisessä. Pyörätuolissa istuvan äänestyslippu voi raportin mukaan näkyä äänestyskopin seinien alta. Vaalitilaisuuksiin ei myöskään aina ole esteetöntä kulkua. Helmikuussa Näkövammaisten Keskusliitto testasi 8 suurimman puolueen verkkosivut. Niistä vain viiden sivut olivat riittävän esteettömiä eikä yksikään täyttänyt kansainvälistä standardia verkkosisällön saavutettavuudesta (WCAG). Heikosti pärjäsivät perussuomalaiset ja SDP. Keskusta oli keskinkertainen ja hyvän arvosanan saivat Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, Vasemmisto ja Vihreät. Rahapeliyhtiöt yhdistymässä Kansainväliset nettirahapelit houkuttelevat myös suomalaisia sijoittamaan rahansa RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton sijasta rajojen ulkopuolelle. Jo neljännes verkkopeleistä tapahtuu kansainvälisillä sivuilla. Ratkaisuksi suunnitellaan suomalaisen pelilainsäädännön uudistamista ja rahapeliyhtiöiden yhdistämistä vahvemmaksi kotimaiseksi toimijaksi. Uudistus siirtyy alkavalle hallituskaudelle. Alustavasti on kuitenkin jo sovittu, että eri järjestösektoreiden osuus kokonaispotista pysyy samana kuin se nyt on. Tätä vammaisjärjestöt toivovat Eduskunnan kansalaisinfo puolueiden vammaisohjelmista keräsi paikalle kaikenikäisiä kansalaisia. 6 tukilinja 2 • 2015
Vammaistuki tasavertaistuu Kelan maksamaa 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi 1.6.2015 alkaen hakea ilman sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Edellytykseksi riittää sairauden tai vamman aiheuttama haitta. Uusina tuensaajina tämän perusvammaistuen piiriin voivat nyt päästä esimerkiksi ne yli 16-vuotiaat, joilla mielenterveyden häiriö aiheuttaa olennaista haittaa, mutta ei nykylain tarkoittamia erityiskustannuksia. Koska tuen saaminen ei enää edellytä kustannusten osoittamista, Kela voi myöntää perusvammaisetuudet nykyistä pitemmäksi ajaksi ja entistä useammin toistaiseksi. Erityiskustannukset voivat korottaa tuen määrän perustuesta korotetuksi tueksi. Tätä vammaisjärjestöt toivovat YK-vammaissopimus viivästyy Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa YK:n vammaisyleissopimuksen mutta päätti, että se ratifioidaan allekirjoituksin vasta, kun lainsäädäntö on kunnossa itsemääräämislain osalta. Laki säätelee kehitysvammaisten ja muistisairaiden oikeuksia ja niiden rajoittamisperusteita. Ratifiointi jäi siis seuraavalle hallitukselle. Euroopassa ainoastaan Irlannissa ja Alankomaissa sopimus on Suomen lisäksi yhä vahvistamatta. 8 vuotta sitten allekirjoitetun YK-sopimuksen on vaatinut Suomen lainsäädännön muuttamista sopimuksen edellyttämälle tasolle, jossa vammaisilla henkilöill ä on samat oikeudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen kuin muillakin. TEKSTI: IRIS TENHUNEN Puolueiden vammaisuuteen liittyvistä linjauksista on osin vaikea ottaa selkoa, sillä vain yhdellä kuudesta pääpuolueesta oli maaliskuussa ajantasainen vammaispoliittinen ohjelma ja toisella sellaisen luonnos. Muilta löytyi vanhoja ja uusia kannanottoja. Alla on poimintoja suurimpien puolueiden vammaisuuteen ja vammaisten työllistymiseen liittyvistä tavoitteista. Lisätietoa löytyy puolueiden sivuilta. Linkkejä vammaispoliittisiin ohjelmiin on koottu Vammaisfoorumin sivuille (www.vane.to). KESKUSTA Puolueen tuoreessa vammaispoliittisessa ohjelmassa esitetään kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistusta, uuden valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman käynnistämistä (2015–20) sekä vammaisvaltuutetun viran perustamista. Muita ehdotuksia: Työhönvalmennusta lisätään. Työolosuhteiden järjestämistukea nostetaan. Tukea suunnataan aloittaville vammaisille yrittäjille. Asumispalveluita ei haluta kilpailuttaa ja rakentamisen esteettömyysnormeista pidetään kiinni. Henkilökohtaista budjetointia ja palvelusetelijärjestelmiä kehitetään. Kuntoutusvastuu siirtyisi Kelalta kunnille vasta 68-vuotiaana. SDP Vammaispoliittisen ohjelmaluonnoksen mukaan työkyvyttömyyseläkeläisiltä tulisi poistaa tulojen ansaintaraja. Palkkatuki pysyväksi. Työterveyshuoltoon vammaisosaamista. Työhönvalmennus valtakunnalliseksi palveluksi. Nuorten kuntoutusrahan ylärajan nosto 22 ikävuoteen ja nuorisotakuu koskemaan vammaisiakin. Työtoiminta määräaikaiseksi ja tavoitteelliseksi. Verkkopalvelut esteettömiksi. Laitosasumisen purkua jatkettava. Koulutus yhtenäiseksi mm. esteettömiä kouluja rakentamalla. Asumisen esteettömyysnormit säilytettävä. Henkilökohtaista apua saatava joustavammin ja myös nuorten vapaa-aikaan. Avun kustannukset katettava tarpeen mukaan. Henkilökohtaista budjetointia kehitettävä. Kuljetuspalveluja ei tulisi sitoa kuukausittaiseen matkamäärään. Vammaispalveluja ei tulisi kilpailuttaa ja itsenäistä päätöksentekoa tulisi tukea. KOKOOMUS Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään syksyllä 2015. Nykyinen (2005) esittää mm. seuraavaa: Eläkevakuutusyhtiöille perustettava yhteisrahasto kattamaan osatyökykyisten työkyvyttömyyseläkekustannukset. Pysyvä alv-vapaus vaikeavammaisille yrittäjille. Työosuusrahaa korotettava työtoiminnassa. Myös vammaisille nuorille järjestettävä työharjoittelupaikkoja. Vammaisen tulee saada jatkaa opiskelua ensimmäisen tutkinnon jälkeen. Ensisijaisiin etuuksiin indeksikorotuksia, palvelusuunnitelmat lakisääteiseksi. Kaikille kunnille pakollinen vammaispoliittinen ohjelma. Oman auton muutostyöt kokonaan korvattaviksi. Valinnanvapautta ja mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin on lisättävä. PERUSSUOMALAISET Vammaispoliittista ohjelmaa ei löytynyt puolueen sivuilta. So siaalija terveyspolitiikassa puolue vastustaa etuuksien leikkaamista ja palvelujen karsimista ja toivoo vammaisten suurempaa osallisuutta. Sosiaaliturvan kannustinloukut olisi purettava. Vammaisia koskevan lainsäädännön olisi oltava täsmällistä, jotta oikeuksista ei joutuisi taistelemaan. Mielenter veystyöhön lisää matalan kynnyksen avopalveluita. Omaishoitajien palkkiot siirrettävä Kelalle. VIHREÄT Vaaliohjelmassa nostetaan esiin perustulomalli eli kansalaispalkka sosiaaliturvan mallina, osa-aikaisen työskentelyn helpottaminen sekä uusi perusja ihmisoikeusohjelma. Puolue lupaa uusia vammaispoliittinen ohjelmansa vielä ennen vaaleja. Edellisen (2006) mukaan esimerkiksi viimeisen työnantajan eläkeriskiä tulisi pienentää ja kuntoutusta tarjota myös yli 65-vuotiaille. Vaikeavammaisten oikeus avustajaan tulee laajentaa henkilöihin, jotka eivät pysty toimimaan työnantajana. Avustajakulut tulisi siirtää Kelalle ja tulk kauspalvelut laajentaa koko maahan ympärivuorokautisiksi. Julkinen tiedotus, julkinen liikenne, koulutuspaikat ja työpaikat esteettömiksi, kotimaiset tv-ohjelmat tekstitettävä. VASEMMISTO Vammaispoliittista ohjelmaa ei löytynyt puolueen sivuilta. Puolue kannattaa kuitenkin sosiaaliturvan mallina perustuloa, joka auttaisi vammaistenkin joustavassa työllistymisessä. Sivuilta löytyi eduskuntaryhmän tuore tiedote ”Vammaisten henkilöiden työllistymistä parannettava” (19.2.2015). Siinä työllistymisen edistämiseen ehdotetaan lähinnä sopivia työvälineitä ja asennemuutosta. Seuraavaan vammaispoliittiseen ohjelmaan tulisi sen mukaan kirjata myös vammaisten köyhyyden torjunta, esteettömyyden laajaalainen vahvistaminen ja vammaistutkimuksen edistäminen. … ja tätä puolueet aikovat: 7 tukilinja 2 • 2015
PKN lähtee Wieniin Toukokuun 23. päivänä nähdään, miten pitkälle suomalainen punk kantaa. Tähän mennessä se on jo siivittänyt YK-vammaissopimuksen hyväksymistä ja levittänyt sanomaa suomalaisesta alkuvoimasta ja osaamisesta ympäri maailman. TEKSTI: IRIS TENHUNEN Järjestyksessään 60. Eurovision laulukilpailut järjestetään Wienissä, jonne ne vei Conchita Wurstin sukupuolirajoja rikkova esitys. Kisoilta odotetaan vuosi vuodelta rohkeampia ja räväkämpiä esityksiä. Halutaan vaikuttaa ja keskustella, joten se että PKN:n jäsenet ovat kehitysvammaisia, taitaa näissä kisoissa olla vain etu. On erotuttava. On oltava sanoma. Olisiko nyt suomalaisten vastarannan urosten vuoro kerätä pinnat? Huomion he ainakin tulevat keräämään. Jo PKN:n osallistuminen viisukarsintoihin herätti kiinnostusta maailman mediassa, ja sanavalmiit muusikkomme olivat vuoroin venäläisen uutiskanava RT:n, vuoroin brittiläisen laatulehti Independentin ja amerikkalaisen indie-musiikkilehti Death and Taxesin haastateltavina. Nuoriso heräsi, kun legendaarinen punkyhtye Dead Kennedys jakoi musiikkilehden jutun fb-sivuillaan. PKN:n mainetta siivittäneelle dokumenttielokuvalle Kovasikajuttu (2012) kuvataan jo jatko-osaa. Siitä tulee vientituote jo syntyessään, jos mukaan saadaan sekä viisuhurmos että tilanteet lavan takana. Toukokuussa ilmestyy bändin uusi kokoomalevy The Best of Greatest Hits. Sami haastatteli ministeriä Ennen UMK:n finaalia nähtiin 10.2. TV2:ssa Ajankohtaisen Kakkosen Kehitysvammailta, 8 tukilinja 2 • 2015
jossa PKN:n jäsenetkin olivat mukana. Ilta päättyi heidän edustuskappaleensa esitykseen, joten oli selvää, miksi aihe oli ajankohtainen. Keskustelijat olivat sekä kehitysvammaisia että alan ammattilaisia eikä arkojakaan aiheita kartettu. Tunnelma pysyi myönteisenä, mutta myös avoimena ja realistisena. Käsiteltiin niin pakkokeinoja kuin kehitysvammaisten avioliittoakin. Tällaisia marginaaliryhmien arvon tunnustavia ja heihin tutustuttavia iltoja kaivataan lisää! Karsintavoiton jälkeen yhtyettä haastateltiin 6.3. jälleen Ajankohtaisessa kakkosessa. Radiotoimittajana Lyhty ry:ssä työtoimintaa tekevä Sami Helle lainattiin myös toimittajaksi haastattelukäynnille eduskuntaan. Aiheena oli YK:n vammaissopimuksen hidas ratifiointi Suomessa. Sami haastatteli tottuneesti ulkoministeri Erkki Tuomiojaa ja eri puolueiden kansanedustajia. Perussuomalaisten Tom Packalén oli heistä ainoa, joka epäili vammaisten oiSami Helle: Taustakuoroa ei tule! Miten PKN on valmistautunut Wieniin, basisti Sami Helle? ”Kaikki on vielä aika kesken ja kahden viikon reissun valmisteluissa on paljon puuhaa. Nyt yritetään latautua ja saada hyvä tunnelma aikaiseksi.” Miten aiotte pukeutua esitykseen? ”Meitä ei stailata millään tavalla. Emme mitenkään erityisesti pukeudu vaan menemme omana itsenämme. Eli samat kuteet kuin Suomessa.” Entä taustakuoro, tuleeko sitä? Tai tanssityttöjä? ”Ei ikinä! Ei todellakaan, se ei ole meidän tyylimme. Savua ehkä enemmän… Musiikki on tärkeää, ei show.” Miten julkisuus on vaikuttanut bändin arkeen? Haastatteluja on ollut valtavasti. ”Olihan sitä julkisuutta ennenkin, mutta nyt se on aivan eri laajuudessa. Sitä yritämme vakuuttaa itsellemme, ettemme anna nousta hattuun. Että pysymme samoina omina itsenämme kuin ennen tätä voittoa.” Jos voitatte Euroviisut, mitä sitten? ”En mä tiedä (naurua). Katotaan sitten, kun se aika tulee… Toivotko että esiintymisenne vaikuttaa kehitysvammaisten arkeen muualla? Esimerkiksi Itä-Euroopassahan kehitysvammaisuus edelleen on suuri häpeä. ”Teemme musiikkia, emme politiikkaa. Emme ole ajamassa jotain asiaa, mutta jos asiat paranevat, se on tietysti hyvä.” Olet seurustellut jo muutaman vuoden. Oletko saanut tukea tyttöystävältä? ”Kyllä hän on kestänyt tämän ruljanssin hienosti eikä ole ottanut jalkoja alle (naurua). Esiinnyit upeasti televisiossa, kun puolustit YK:n vammaisten sopimusta tietämättömiä poliitikkoja vastaan. Oletko saanut jutusta palautetta? ”Kyllä omaiset ovat olleet kovasti tohkeissaan, että miten voidaan ajatella noin, että sopimusta ei tarvittaisi! Minua itseäni on syrjitty vammaisuuden takia ja uskon, että joka ikistä vammaista, myös tässä maassa. Niin kauan kuin on syrjintää, tarvitaan sopimusta.” Heini Saraste Sami Helle työskentelee Lyhty ry:n työtoiminnassa basistina ja radiotoimittajana. keudet takaavan YK-sopimuksen tarvetta. Sami ei jäänyt vastausta vaille, vaan selvitti kyynel silmässä, vapisevin äänin mutta asiasta horjumatta Packalénille, mistä oli kyse. Punk muuttaa maailmaa Vammaissopimus hyväksyttiinkin eduskunnassa seuraavalla viikolla, vaikka moni muu jo sovittu lakiasia meni siellä loppupäivinä ns. penkin alle. Olisikin vaatinut kansanedustajilta aika paljon rohkeutta siirtää YK-sopimuksen hyväksymistä tällaisten esiintulojen ja mediahuomion jälkeen. Punk-musiikilla pyritään muuttamaan maailmaa. Tällä kerralla se näytti onnistuvan. Jos jo alku oli tällaista, tulee mediamylly Wienissä olemaan melkoista. Mutta oheisen Sami Helteen haastattelun ja manageri Kalle Pajamaan rauhallisten lausuntojen pohjalta näyttäisi, että yhtyeen jalat tulevat pysymään maassa. Tsemppiä matkaan, Pertti Kurikka, Kari Aalto, Sami Helle, ja Toni Välitalo! Pertti Kurikan Nimipäivien esiintyminen Wienissä tulee kehitysvammaisille merkitsemään todennäköisesti samanlaista käännekohtaa kuin suomalaisten itsetunnolle merkitsi jääkiekon ensimmäinen maailmanmestaruus: Se ei ehkä muuta paljoa hetkessä, mutta se voi muuttaa koko skenen pitkässä juoksussa. Pertti Kurikan Nimipäivät esittää kappaleensa Aina mun pitää Euroviisujen semifinaalissa 19.5. Jos yhtye pääsee jatkoon, se esiintyy finaalissa 23.5. Kuvassa yhtye juhli voittoaan Uuden Musiikin Kilpailussa. 9 tukilinja 2 • 2015
Joukko mielenosoittajia pyrki pyörätuoleilla Helsinki–Tamperejunaan. Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota VR:n uusien ravintolavaunujen esteellisyyteen. Ja esteelliseksi vaunu totta tosiaan osoittautui. TEKSTI: HEINI SARASTE KUVA: ISMO HELÉN Olen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan matkalla mielenosoitukseen. Tarkoituksena on ilmaista paha mieli siitä, miten VR jälleen kerran nöyryyttää vammaisia. Pyörätuolia käyttävät ystäväni ovat raivoissaan: VR rakennuttaa 20 uutta ravintolavaunua, joihin ei pääse pyörätuolilla. Ensimmäiset ovat jo valmistuneet ja kuinka ollakaan, vaikka ulko-ovi on esteetön, pyörätuolin kulun vaunun sisällä estää kaide. Myöskään viereisestä vaunusta ei pääse sisälle – rappujen takia. Lohdutuspalkintona VR on tarjonnut mahdollisuutta, että konduktööri tuo vammaiselle matkustajalle tarjoilun viereiseen, ns. tarjoilualueella sijaitsevaan vaunuun. Siellä sen voi sitten invapaikallaan juoda. Eli edelleenkään vuonna 2015 vammaiset ihmiset eivät pääse suomalaisen junan ravintolavaunuun. Vastarinta vaatii sisua Invataksissa matkalla Tikkurilan asemalle mielialani on ristiriitainen. Kun kuulen, että meidän on tarkoitus laittaa hassunkuriset ruokalaput (”Minunkin kaltaiseni haluavat VR:n ravintolavaunuun” tai ”Ihmiset syövät yhdessä”) kaulaamme ja kyyhöttää käytäväntukkona kuin isot vauvat, kurkkua alkaa kuristaa. Vanhat pyörätuolimarssikonkarit Marjut Ounila, Kalle Könkkölä sekä Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen sen sijaan ovat innoissaan. Heillä on ruutia ottaa mittaa vammaisia syrjivästä VR:stä. Idean äiti ja priimusmoottori Jenni-Juulia WallinheimoHeimonen häärii taustalla iloisena videokaLUKIJAÄÄNESTYS: Paras juttu 2014 Äänestä Tukilinja-lehden parhaat sisällöt vuodelta 2014. Olet mukana lehden kehittämisessä ja tablettitietokoneen arvonnassa! Tutustu vuoden 2014 lehtien sisältöön Tukilinjan ilmaisessa näköislehtiarkistossa (www.tukilinja.fi). Valitse paras artikkeli ja vaikuttavin palstakirjoitus. Lähetä äänestämäsi artikkelin ja vakiopalstan otsikot sekä tieto, missä lehden numerossa ne ilmestyivät. (Vakiopalstoja ovat kaikki lehden toistuvat osiot.) Kerro myös, mikä äänestämissäsi jutuissa tehosi! Nimesi, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi tarvitsemme arvontaa varten. Lähetä vastauksesi joko sähköpostitse (toimitus@tukilinja.fi) tai postitse (Tukilinja, Pasilanraitio 5, 00240 Hki). Kirjoita kuoreen tai sähköpostin aiheeksi ”Paras juttu 2014”. Äänestystulos julkaistaan Tukilinjassa 4/2015 (elo–syyskuu). Lisätietoa: Iris Tenhunen, toimitus@tukilinja.fi tai p. 09 4155 1504 Kilpailuaika: 1.4.–22.5.2014. Palkinnot: Äänestäneiden kesken arvotaan: 1. Tablettitietokone (iPad, android tai windows). 2. Pyyhelahjapakkaus (Puustellin työkylä) 3. Pyyhepakkaus (Palvelukeskus Sampola) Ei yksin voi juoda olutta! VALOKUVAKILPAILU Elämää vamman kanssa Tukilinja-lehden kilpailussa etsitään lehden kuvituskuviksi soveltuvia, laadultaan painokelpoisia valokuvia, joiden aiheena on elämä vamman tai sairauden kanssa. Aiheena voi olla esimerkiksi arjen toimivuus, työnteko, lomailu, perhe-elämä tai harrastaminen. Kilpailun raatiin kuuluvat Tukilinjan päätoimittaja Iris Tenhunen sekä toimitusneuvoston jäsenet Riitta Skytt, Heini Saraste, Pasi Päivinen ja Sanni Purhonen. Kilpailu on kaikille avoin. Siihen voi osallistua 1–10 itse ottamallaan kuvalla, joita ei ole aiemmin julkaistu. Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä, kuvaajan tulee pyytää heiltä kuvauslupa. Tukilinja-lehdelle jää käyttö oikeus palkittujen osallistujien kuviin. Kuvituskuviksi voidaan lunastaa myös muita kilpailukuvia (á 40 €). Kilpailuaika 1.4.–18.9.2015. Osoite toimitus@tukilinja.fi Lähetä kuvat sähköisinä tiedostoina jpgtai tiff-muodossa. Jos tiedostot ovat isoja, käytä lähettämiseen pilvipalvelua, kuten Dropboxia. Kirjoita viestiin kuvaajan nimi, mahdollinen nimimerkki, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Kilpailun kulku Kaikki osallistuvat kuvat näkyvät Tukilinjan Pinterest-sivuilla ja lukijat voivat kilpailuaikana äänestää niistä suosikkinsa (toimitus@ tukilinja.fi). Parhaat kuvat ovat esillä myös Apuvälinemessuilla 2015 Tukilinjan osastolla. Voittajat julkaistaan Tukilinjassa 6/2015 (marraskuu–tammikuu). Lisätietoa: Päätoimittaja Iris Tenhunen, p. 09 4155 1504 tai toimitus@tukilinja.fi Palkinnot 1. 400 € lahjakortti kamerakauppaan 2. 300 € lahjakortti kamerakauppaan 3. 200 € lahjakortti kamerakauppaan Esajuhani Seppäsen valokuva ”Ohhoh, tämä kamerahan toimii” palkittiin Tukilinjan valokuvauskilpailussa Tuki meni perille vuonna 2013. Jäikö jokin juttu tai palstakirjoitus viime vuoden Tukilinjoista mieleesi? Nyt voit palkita tekijän. 10 tukilinja 2 • 2015
meroineen. Kynnyksen pientä suurta miestä Tuomas Tuurea sentään vähän epäilyttää, ei niinkään mielenosoitus vaan ne ruokalaput… Ravintola on kohtauspaikka Totta kai ymmärrän kynnysläisiä: Miten monta kertaa olen katsellut maiseman vilinää olutlasin äärellä hyvässä seurassa, kun juna on kiitänyt läpi kolmentoista tunnelin ja lumisten maisemien, ja pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Miten monta maailmankatsomuksellista väittelyä olen käynyt tuntemattomien kanssa – ja on sitä ollut junaihastuksiakin. Miltä tuntuisi, jos minulle tarjottaisiin virvokkeeni tavallisessa vaunussa, kun ystäväni syventäisivät suhdettaan ravintolavaunussa? Entä jos haluaisin tilata lisää? Tuskin kehtaisin pyytää edes sitä yhtä. Kynnyksen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän mukaan ei edes tarvittaisi huippukalliita muutoksia. Jo yhden kaiteen poistolla ravintolavaunussa voisi kulkea pyörätuolilla. Se, että invavessa löytyy vasta viereisestä vaunusta, ei ole ongelma vammaisille ihmisille, ainoastaan pykälänikkareille. Vaunua voi vaihtaa junan seisahtuessa, ja pyörätuolin käyttäjät ovat tottuneita ajoittamaan vessakäyntinsä. Huomaamattomia hätäkeinojakin löytyy. 10 hengen joukkomme saapuu Tikkurilan asemalle. Sieltä on tarkoitus pyrkiä Tampereelle menevän junan ravintolavaunuun, tukkia sen käytävä ja katsoa, mitä tapahtuu. ”Joudutaankohan me putkaan...?”, miettii Tuomas. Ovi ei aukea! Rullaamme ravintolavaunun esteettömän oven eteen. Kuinka ollakaan, ovessa lukee lappu, että ovi on rikki. Miten se on mahdollista! Onko VR:lle tihkunut tietoa tempauksesta? Ryhmitymme viereisen vaunun oven eteen ja selitämme konduktöörille, että haluam me ravintolavaunuun. ”Ovi on rikki”, konduktööri vakuuttaa. Syntyy lievä välien selvittely, jonka jälkeen osa joukosta – ne jotka eivät käytä sähköpyörätuolia – onnistuu menemään sisään viereiseen vaunuun. Minä ja sähkärinkäyttäEi yksin voi juoda olutta! jät jäämme ulkopuolelle. Juna lähtee, seisomme laiturilla. Meille kyseessä oli ehkä maailmanhistorian lyhyin mielenosoitus. Kolme junaan päässyttä sen sijaan jatkaa taistelua. Ismo Helén konttaa portaat ylös ja alas ja Jenni-Juulia videoi. Sanni Purhosen kantaa ravintolavaunuun junan konduktööri. VR tuskin toimisi näin, jollei mukana olisi videokameraa ja yhteyksiä lehdistöön. Tavallinen ujo Möttönen jäisi kantamatta. Paluumatkalla Helsinkiin mielialani on apea ja lohduton: Olen jäänyt jostain paitsi. Olen jäänyt laiturille, kun muut lähtivät. Juuri sellainen on varmaan ytimeltään syrjinnän kokemus. Se, mitä me, jotka aina pääsemme kaikkialle, emme tunnista. Mielenosoituksesta 11.2.Tikkurilan asemalla oli kerrottu etukäteen medialle. Sattumoisin juuri kyseisen junavuoron ravintolavaunun ovi ilmoitettiin vialliseksi ja pysyi kiinni. Kuvassa vasemmalla junan henkilökuntaa, keskellä Kalle Könkkölä, oikealla Jenni-Juulia Wallinheimo kainalosauvoineen. 11 tukilinja 2 • 2015
Näkövammaisten Keskusliitto lakkautti Sokeva-Käsityön, kun RAY vuodenvaihteessa lopetti sille antamansa elinkeinotuen omien avustussäännöstensä vastaisena. Näkövammainen Pasi Päivinen haastatteli näkövammaista käsityöyrittäjää, 24-vuotiast Jere Pienkellomäkeä, joka aiemmin osti materiaalinsa edullisesti Sokeva-Käsityöltä. 1. Mitä tuotteita valmistat ja miten Sokeva-Käsityön lopettaminen työhösi vaikuttaa? ”Olen kokopäivätoiminen yksityisyrittäjä ja valmistan pienkoreja, harjatuotteita sekä rottinkihuonekaluja. Työskentelen Sokeain ystäviltä vuokratuissa tiloissa Helsingissä. Sokeva-Käsityö on välittänyt meille käsityöntekijöille raaka-aineita. Joitakin käsityöläisiä on työskennellyt Sokeva-Käsityön tiloissa, heihin toiminnan päättyminen vaikuttaa välittömämmin.” ”Raaka-aineiden hankintahinta on noussut 25 %. Arvioisin myös tulotasoni laskeneen vähintään samat 25 prosenttia. Paremman kuvan tilanteesta saan puolen vuoden kuluessa.” 2. Ovatko työsi jo loppuneet vai voitko jatkaa tällä kustannustasolla? ”Eivät ole vielä loppuneet ja jatkan ainakin toistaiseksi. Nyt selvitellään, voisiko rottinkia ostaa keskitetysti nykyistä edullisemmin joko jostain päin Eurooppaa tai suoraan Indonesiasta. Muutama Sokeva-Käsityön entinen työntekijä ja näkövammainen käsityöläinen on perustanut tätä varten osuuskunnan 3.3.2015. Tavoitteena on aloittaa raaka-aineiden välitys. Käynnistämiseen menee tietysti oma aikansa, joten edullisten raaka-aineiden saatavuuteen tulee taukoa. Hintoja ei voi korottaa 25 prosentilla, joten kustannussäästöt ovat ainoa vaihtoehto.” 3. Miten teille käsityöläisille ilmoitettiin Sokeva-Käsityön lopettamisesta ja miltä se tuntui? ”Meille ei ilmoitettu mitään, vaan satuin lukemaan siitä NKL:n ja Sokeva-Käsityön nettisivuilta. Tieto pisti kyllä miettimään omaa työtilannetta ja tulevaisuutta käsityöntekijänä.” 4. Oletko ilmoittautunut työnhakijaksi tai onko sinulla muita työllistymissuunnitelmia? ”En ole ilmoittautunut. En halua luovuttaa, vaan yrittää vielä pärjätä käsityöntekijänä. Teen yhteistyötä Helsinginja Uudenmaan Näkövammaisten omistaman Annansilmät-Aitan kanssa ja sinne menee vielä toistaiseksi myyntiin jonkin verran. Lisäksi panostan omaan markkinointiin ja pyrin myymään tuotteitani suoraan yksityisille ihmisille. Myös uusi osuuskunta antaa uskoa tulevaisuuteen.” 5. Miten tilanne on vaikuttanut arkielämääsi? ”Asia on pyörinyt mielen päällä päivittäin. Se, että on päivittäin mielekästä tekemistä ja tapaa työkavereita on tosi tärkeää.” 6. Mitä tukea tai käytännön neuvoja työllistymiseen olet saanut sen jälkeen, kun töiden loppuminen kerrottiin? Keneltä? ”En ole saanut mitään tukea, mutta olisin kyllä toivonut saavani Näkövammaisten Keskusliitolta ja Sokeva-Käsityöltä neuvoja ja tukea. Työkavereiden kanssa ollaan juteltu, ja se on ollut tosi arvokasta vertaistukea.” 7. Jos korvaavaa työtä tai koulutusta uuteen ammattiin ei järjesty, pärjäätkö pelkällä eläketulolla? ”Kyllä se aika tiukkaa tekee, sillä pelkkä eläketulo ei riitä. Jos työtilanne tästä vielä heikkenee, on pakko kouluttautua uuteen ammattiin. Olen päättänyt kuitenkin jatkaa vielä yrittämistä toistaiseksi.” Huomasitteko jo, että Tukilinjan uudet nettisivut ovat auenneet? Monia vuosia hyvin palvelleet sivustoomme ovat siirtyneet historiaan, ja olemme päivittäneet kaiken sivuilla olevan tiedon nykyaikaan ulkoasua myöten. Me tukitoiminnan koordinaattorit olemme olleet mukana erityisesti Apurahat-osion päivittämisestä. Sen sisältöä on selkeytetty ja pyritty tekemään apurahan hakemista entistä helpompaa. Tukitoiminnasta ja hakemisesta kerrotaan nyt myös englanniksi, ei pelkästään ruotsiksi ja selkokielellä, kuten ennen. Laadimme myös Usein kysytyt kysymykset -osion ja kerromme Asiakasrekisterin periaatteet. Suurimpana uudistuksena on kuitenkin se, että sivuilta löytyvät nyt sähköiset Hakulomakkeet tuen hakemista varten. Niitä on kaksi: toinen yksityishenkilöille ja toinen yhteisöille ja yrityksille. Kun klikkaa haluamaansa nimeä, alle avautuu oikea lomake. Kun lomakkeen täyttää kohta kohdalta ja mukaan liittää sähköisinä liitteinä kaikki tarvittavat liitteet asiantuntijalausunnoista verotuspäätöksiin, ei paperipostia tarvitse välttämättä lähettää ollenkaan. Ja kun sivustolta läheTEKSTI: PASI PÄIVINEN KUVA: ALI KINNUNEN Näkövammaiset käsityöläiset pulassa nen kuin täyttää hakemuksen nettisivuilla. Jos liitteitä vielä lähetysvaiheessa puuttuu, mutta tarkoituksena on lähettää ne pikapuoliin, tämäkin kannattaa mainita hakemuksessa. Silloin tukitoiminnan koordinaattori ei suotta lähetä lisäselvityspyyntöä. Vaikka apurahan hakeminen Tukilinjalta on siirtymässä pääosin nettiin, emme halua unohtaa hakijoita, joilla ei ole mahdollisuutta lähettää hakemusta sähköisesti. Apurahaa voi siis yhä hakea vaikka käsin kirjoitetulla TUKI POINTTI KYSYMYSTÄ tetty anomus löytyy suoraan tukitoiminnan työntekijän näytöltä tarvittavine liitteineen, se lyhentää hakijan odotusaikaa huomattavasti. Nettisivujen kohdasta Hakuohjeet löytyy edelleen lista hakukohdekohtaisia ohjeita. Ohjeita annetaan esimerkiksi harrastusapurahan tai tietokonehakemuksen tekoon. Niitäkin on hieman päivitetty. Esimerkiksi entinen Ryhmäja hankeapuraha on uudelta nimeltään Yhteisöapuraha. Ohjeita kannattaa tarkastella, kun miettii tuen hakemista. Tarvittavat liitteet on nimittäin hyvä koota ja skannata enApurahoja haetaan nyt sähköisellä lomakkeella 12 tukilinja 2 • 2015
hakemuksella. Olennaista on, että kuoresta löytyvät kaikki hakemusohjeissa ja hakulomakkeessa kysytyt tiedot ja tositteet. Kohta Tätä tuemme kannattaa aina lukea ennen hakemuksen tekemistä. Siellä on lueteltu tuen painopisteet eli ne kohteet, joihin Jere Pienkellomäki on nuori yrittäjä, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Näkövammaiset käsityöläiset pulassa Ryhti kuntoon vaivatta Monella nuorella ja aikuisellakin on nykyään ongelmia ryhtinsä kanssa. Yksi merkittävä syy tähän on istuminen sekä kännyköiden ja tablettien räplääminen päivät pitkät. Olisi hyvä muistaa suoristaa selkä ja nostaa päätä ylös aina välillä. Ongelmaan löytyy apua myös suomalaisen Lepohelin kehittämästä Selkäryhti-nimisestä asentoa muokkaavasta painoliivistä, joka on valmistettu kankaasta ja täytetty viljalla. Tuotteen taustalla on alavutelainen, jo 30 vuotta työfysioterapeuttina työskennellyt Helena Liesmäki. Valmistajan mukaan olkapäille asetettava tuote aktivoi ryhtilihaksia vahvistumaan. Vaikka liikettä ei näy, se tuntuu. Valmistajan mukaan haitallinen, kipuja aiheuttava ylävartalon lysähtänyt asento helpottaa jo 3 minuutin päivittäisessä pystyasennon harjoittelussa. Kokeilussa toimittiin tuotteen käyttöohjeiden mukaan. Tuotetta ei pidä käyttää liian paljon ensimmäisinä päivinä, mutta myöhemmin tuotetta voidaan käyttää vaikka koko työpäivän ajan joko seisaallaan tai istuallaan. Harjoittelu pitää kuitenkin aloittaa seisaaltaan, sen jälkeen voidaan istua alas työtuoliin. Lyhyen kokeilun perusteella on tietysti vaikea sanoa, kuinka hyvin tuote toimii. Sen ehkä suurin merkitys on siinä, että se muistuttaa ryhdistä ja automaattisesti vetää ylävartaloa hieman taaksepäin. Selkäryhti myös lämmittää niskaa ja selkää, ja tuntuu senkin takia mukavalta. Sen paino ei ole liian suuri, mutta koko ajan huomaa kuitenkin kantavansa jotain selässään. Myyjän mukaan parasta olisi päästä alkuun kouluttajan avulla. Tuotetta myydään kuitenkin verkkokaupassa, joten useimpien käyttäjien on tultava toimeen pelkillä käyttöohjeilla. Selkäryhdistä on kaksi eri kokoa, joista pienempi on tarkoitettu hentoja kapeaharteisille. Molemmat mallit maksavat saman verran. Jollei muuten muista hoitaa ryhtiään, Selkäryhti voi olla kokeilemisen arvoinen apuväline. Clas von Bell Lähetä vinkkejä muista näppäristä ja toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi. Apuväline: Helppi-3 Selkäryhti Edustaja: www.lepoheli.fi Hinta: 136,40 euroa VÄLINEVINKKI Hakulomakkeemme netissä näyttää tältä. kannattaa meiltä apurahaa hakea. Jos sen jälkeen jää vielä kysymyksiä, voi avata toisen uuden osion: Usein kysytyt kysymykset! Viimeiseksi mainittakoon Tukipointti-blogimme, josta löytyvät jatkossa lehdessä julkaistujen Tukipointti-palstojen lisäksi myös kuulumisemme lehden ilmestymiskertojen välissä. Sieltä voit siis seurailla, mitä tukitoiminnassa tapahtuu. Voit myös kommentoida ja kysellä tukitoimintaan liittyvistä asioista. Henkilökohtaiset hakemiseen liittyvät kysymykset kannattaa kuitenkin edelleen kysellä sähköpostilla tai puhelimitse. Sara Liukkonen Tukitoiminnan koordinaattori 13 tukilinja 2 • 2015
Kesä on kasvun aikaa. Ympäri Suomea on lapsille ja nuorille – myös toimintarajoitteisille – tarjolla leirielämyksiä, joihin osallistumalla pääsee itsenäistymään, oppimaan vuorovaikutustaitoja ja ennen kaikkea kokemaan uutta, hauskaa ja jännittävää! TEKSTI: SARI HEINO-HOLOPAINEN KUVAT: FRANK LEIMAN / IMAGENARY ”Milloin on mun vuoro?”, kuuluu iloinen kysymys kasvimaalta. Siemenet ovat esillä ja on aika istuttaa salaattia, aluksi pieniin ruukkuihin. Kasvua on sitten jännittävä seurata. Sipulit on jo laitettu maahan, perunat ja porkkanat istutettu. Lapset ottavat tarkasti siemeniä sormillaan. ”Yksikään siemen ei saa mennä hukkaan!” Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on Helsingin sosiaaliviraston tuella järjestänyt jo kahdeksana kesänä leiritoimintaa lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisille lapsille ja nuorille Kumpulan koulukasvitarhalla. Kaksiviikkoisen päiväleirin tavoitteena on saada onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä seKesäleireillä opitaan tarttumaan toimeen kä puutarhatöissä että niiden ohessa taiteillen. Tuloksena paikalle on kohonnut iso maja, jonka rakennustarpeet saatiin raivaamalla puutarhan villiintynyttä vesakkoa. Toiminnanjohtaja Eeva-Maija Bergholm esittelee vehreitä viljelypalstoja. Kaupungin keskellä on kuin iso keidas, missä voi uppoutua luontoon ja laittaa kätensä multaan! Sateen kylvettämällä, kesäisen auringon lämmittämällä pellolla nuoret touhuavat iloisina ja innoissaan. Nyt ei mikään ole tärkeämpää kuin yhteinen kasvimaa. Kesällä 2014 Kuokka-leirejä järjestettiin kokeiluluontoisesti kaksi samaan aikaan. Toinen oli suunnattu alakouluikäisille ja toinen yläasteikäisistä 18-vuotiaisiin. Pienemmille on kevyempää puuhailua puutarhassa ja isommille kesätyömäistä toimintaa, josta nuori saa myös työtodistuksen yhdistykseltä. Ideana on tehdä puutarhaympäristössä asioita, jotka ovat toimijalle hyväksi. ”Aina voi loistaa jossakin tekemisessä, vaikkapa pellon kääntämisessä.” Kaiken touhuamisen keskellä on aikaa ystävystyäkin. Pauliina ja Ida-Maija riemuitsevat yhdessä kesäpäivistä leirillä. Heidi on innostunut sahaamisesta ja nikkaroinnista. Leirillä on rakennettu jo maja. 14 tukilinja 2 • 2015
Tekeminen on parasta terapiaa ”Puutarhassa erityislapset menevät muiden lasten mukana. Ei ole väliä, onko kehitysvammaa vai ei. Täällä ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa niin kuin koulussa”, Eeva-Maija kertoo. Pellolla kävely kehittää tasapainoa ja lihaskuntoa. Istuttaessa tulee harjoiteltua pinsettiotetta. Leirillä olo on kuin luonnollista toimintaterapiaa. Ohjaajat Laura, Helios ja Janne kertovat, että erityislapset osaavat elää hetkessä. Palautekin tulee heti, ja riemu näkyy vaikka mansikoita poimies sa. ”Puutarha opettaa myös sietämään pettymyksiä. Aina siemenet eivät idäkään ja sitten ollaan pettyneitä; luonto määräsi toisin. Toisaalta puutarhassa korostuu syklinen aikakäsitys. Aina tulee uusi kevät ja kesä, jolloin voidaan yrittää uudelleen. Kaikkea ei tarvitse saada heti”, kertoo Laura. Kehitysvammaiset lapset ja nuoret ovat loppukesällä muiden mukana satoa korjaamassa, ja leirien aikana järjestetään myös vammaisten ja vammattomien leiriläisten yhteiset, legendaariset Olympialaiset saappaanheittoineen. Nikkarointia, pizzaa ja juoruamista Nikkarointitaitojakin harjoitellaan. Jonas on yksi nuorista miehistä vasaran varressa: ”Teen kaikkea vaan, ehkä joskus rakennan talon. Kivaa on!” Leo kertoo tekevänsä perushommia: ”Lautojen naulaamista ja peltohommia. Haluan täältä sen työtodistuksen, ja jatkaa taas ensi kesänä.” Kun leiripäivä on ohi, sen tapahtumia muistellaan. Leon äiti on taas vastassa Reinokoiran kanssa, jonka Sofia muistaa jo viime kesältä. Ennen omaa kotiinlähtöä Sofia kertoo odottavansa pizzapäivää, jolloin jokainen tekee oman pizzansa. ”Mä laitan ainakin tomaattia, kinkkua ja...”, Sofia jää miettimään. Sofian äiti Riitta kehuu, että reipas tyttö on ollut jo viitenä kesänä leirillä. On helppo tuoda lapsi lähileirille. ”Tämä katkaisee pitkän yksinäisen kesän, kun koulua ei ole. Leiri on suosittu, sieltä saa helposti kavereita. Ja Sofia iloitsee, kun voi tehdä erilaisia asioita kuin kotona.” Tämän lisäksi vanhemmat saavat vähän omaakin aikaa ja voivat tavata toisiaan lapPuutarhaleirille Kumpulan koulukasvitarha Helsingissä on esteetön ympäristö, jossa toimitaan vain ulkona. Kuokka-leireille otetaan 6–8 lasta/ nuorta. Omatoimisuus on plussaa, mutta puutarhan kiireettömässä tunnelmassa jokainen saa vuorollaan ohjausta. Kuokka-leirit 1 ja 2 29.6.–10.7. Hakuohjeet ja lisätiedot: www.lastenpuutarha.fi. Muuallakin Suomessa löytyy puutarhatoimintaa lapsille. Verkostoa rakennetaan lastenpuutarha.fisivustolle. 15 tukilinja 2 • 2015
sia odotellessa, ”juoruta”, niin kuin Riitta sen ilmaisee. Kansainvälisellä leirillä tapahtuu ”Mäkin osaan”, kuuluu lentävä lause Vamlaksen kansainvälisellä kesäleirillä, joka pidettiin viime kesänä Helsingissä Ruskiksella eli Ruskeasuon koululla toimivassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisja ohjaus keskuksessa. Leirin energisessä menossa saa kokeilla monenlaisia asioita. Mukaan on saapunut kaksitoista 10–18-vuotiasta leiriläistä, joista puolet on kansainvälisiä vieraita, tällä kerralla Pietarista. ”Viisi päivää on sopiva leiriaika, sillä yli viikon pituisella leirillä osallistujat ehtisivät jo väsyä”, kertoo Vamlasin eli Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön suunnittelija Sanna Luoma. ”Jokainen ohjaaja suunnittelee leirille yhden oman tapahtumansa. Tänään on riemuisan sirkuspäivän jälkeen ennen iltaa vuorossa vielä sisäisen taiteilijan vapauttaminen valokuvauksen avulla.” Osa leiriläisistä asuu Ruskeasuon koululla, joka on esteetön. Yhteinen kieli syntyy yhdessä puuhailun kautta. Venäläisillä on myös tulkki, ja osalla leiriläisistä on avustaja mukanaan. Julia ja Eeva pitävät valokuvaustyöpajaa. Leiriläiset kuvaavat tableteilla lähiympäristöä ja samalla tutustuvat siihen. Illalla on mukava yhdessä katsoa tuotoksia ihmetellen ja nauraen. Seuraavana päivänä heilutellaan lantei”Kun jotkut jäävät koulussa varjoon, täällä pääsee loistamaan. Leirillä luodaan kaarta rohkeuteen ja avoimuuteen.” ta Eliaksen ideoimassa tanssija musiikkitapahtumassa. ”On hauska kokeilla kaikkia uusia juttuja”, kertovat nuoret kuin yhdestä suusta. Jousiammunnassa jännitystä ainakin tuli täysin mitoin. Leirillä sitä opetti paralympiatähti Keijo Kurttila apureineen läheisellä kentällä. Ensi kertaa grillaamassa Iltaisin tälläkin leirillä usein grillataan. Venäläiset vieraat eivät olleet ennen laittaneet itse ruokaa, ja ylpeinä taidoistaan muut ovat ohjanneet heitä. Iltapiirissä kokoonnutaan vielä juttelemaan yhdessä päivän tapahtumista ja tunnelmista. Leiriläisten palautteesta Sanna on oppinut, että leireillä kannattaa kokeilla asioita, joita lasten ja nuorten arkipäivässä ei ole tarjolla. Tällä leirillä harjoiteltiin esimerkiksi englannin puhumista yhdessä. Ohjaajat eivät ajattele, että leirillä on ryhmä vammaisia nuoria, vaan he ovat ryhmä nuoria, joita pusketaan tekemään uusia asioita. ”Kun jotkut jäävät koulussa varjoon, täällä pääsee loistamaan. Leirillä luodaan kaarta rohkeuteen ja avoimuuteen.” Esteettömiä kesäleirejä: » www.c-p.liitto.fi/jasenyhdistykset » www.kvtl.fi (Kehitysvammaisten Tukiliitto) » www.kvps.fi (Kehitysvammaisten palvelusäätiö) » www.lastenpuutarha.fi » www.leiri.fi » www.mtlh.fi (Maaseudun Terveysja lomaliitto) » www.uvps.fi (Uudenmaan vammaispalvelusäätiö) » www.vamlas.fi » www.yhteiselo.fi » www.vammaisurheilu.fi (VAU) Oman alueen esteettömiä kesäleirejä voi etsiä kunnan nettisivuilta. Kysele myös vammaispalveluista sekä vammaisja potilasjärjestöjen alueyhdistyksistä. Urheiluleirille Esteettömät liikunta-ja lajileirit löydät VAUn kautta (valitse: Liikunta ja urheilu / Lapset ja nuoret). Yhteystiedot alueleireille löytyivät maaliskuussa VAU:n uutissivuilta haulla ”Liikunnan aluejärjestöt”. Kesällä 2015 Vamlas pitää vuotuisen kesäleirinsä yhdessä VAUn kanssa liikuntaleirinä nimeltä Pitkis Sporttis (www.vamlas.fi). Jonas kääntää maata pellolla uusia taimia varten, perunat ja porkkanat on jo istutettu. 16 tukilinja 2 • 2015
TULILINJALLA Vuonna 2012 astui voimaan Sora-lainsäädäntö. Sora on lyhenne sanoista ”opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja”. Sora-säädökset koskevat osaa sosiaalija terveysalan, liikunta-alan, tekniikan ja liikenteen alan, humanistisen ja kasvatusalan sekä luonnonvaraja ympäristöalan tutkintoja. Lain tarkoitus oli estää esimerkiksi päihderiippuvaisten tai mielenterveyspotilaiden opiskeleminen aloilla, joissa heidän katsotaan olevan turvallisuusriski. Vaikka lain perusajatus oli säädäntövaiheessa oikean suuntainen, lain vaikutusten arvioinnissa epäonnistuttiin ja sen soveltamisessa on menty metsään. Lain perusteella on runsaan kahden vuoden aikana evätty jo ainakin 16 vammaiselta perusteettomasti opiskelupaikka. Tapauksia on ollut eniten toisen asteen ammattikoulutuksessa, muutamia myös ammattikorkeakouluissa. Sosiaalija terveysala on erityisen ongelmallinen ja Sora on vaikeuttanut eniten aistivammaisten opiskelemaan pääsyä. Esimerkiksi syksyllä 2014 kuurolta espoolaismieheltä peruttiin opiskeluoikeus yksityisessä Helsinki Design Schoolissa. Tapaus nostatti kohun mediassa ja miehelle myönnettiin opiskelupaikka, jota hän ei kuitenkaan lopulta halunnut ottaa vastaan. Asiallisia perusteluja opiskelupaikan eväämiselle oli täysin mahdotonta löytää Sorasta tilanteessa, jossa kuuro mies haki opiskelemaan graafikoksi. Viime tammikuussa puolestaan Tampereen ammattikorkeakoulu eväsi kuurolta naiselta opiskelupaikan sairaanhoitajakoulutuksessa. Naisopiskelija oli saanut huippupisteet pääsykokeessa, mutta opiskelupaikka evättiin kuurouden perusteella. Hän ei tyytynyt päätökseen, vaan teki oikaisuvaatimuksen. Aamulehti uutisoi ensimmäisenä tapauksesta, joka ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Tampereen ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta käsitteli oikaisuvaatimuksen pikavauhtia ja perui päätöksen. Kuuro naisopiskelija sai opiskelupaikan, jonka hän otti vastaan. Huomion arvoista tapauksessa on, että kyse ei ollut edes ennakkotapauksesta, vaan kuuroja sairaanhoitajia on jo aiemminkin valmistunut Jyväskylän ja Lahden ammattikorkeakouluista. Kuurojen ohella lain kielteiset vaikutukset ovat koskettaneet erityisesti lähihoitajaksi haluavia näkövammaisia. Useita näkövammaisia on kouluttautunut lähihoitajiksi ennen Sora-lain voimaantuloa, ja he työskentelevät edelleen lähihoitajina. Opintoihin kuuluu mm. lääkkeiden tunnistaminen, pistäminen, haavojen hoitaminen, verensokerin mittaaminen ja katetrointi. Sora-säädöksiä on alettu tulkita opinnoissa näkövammaisten osalta niin, ettei näkövammainen ”selviytyisi” edellä mainituista tehtävistä. On totta, että vaikka täysin sokea diabeetikko osaa pistää ja mitata verensokerin itseltään, sokea ei välttämättä selviydy toisen ihmisen pistämisestä eikä pysty tunnistamaan lääkkeitä tai hoitamaan haavoja. Näkövammoja on kuitenkin erilaisia. Moni näkövammaiseksi luokiteltu heikkonäköinen kykenee suoriutumaan edellä mainituista työtehtävistä. Oleellista on kuitenkin se, että lähihoitajaopiskelija voi hoitotoimenpiteiden sijasta suuntautua esimerkiksi asiakaspalveluun, jolloin tarkka näkökyky ei ole opinnoissa ja työssä selviytymisen ehdoton edellytys. Näkövammaisia lähihoitajia työskentelee jo esimerkiksi lääkäriasemien vastaanotossa ja tunnen useammankin näkövammaisen, lähihoitajataustaisen koulunkäyntiavustajan ja lastenhoitajan. Tunnen myös cp-vammaisen lähihoitajan, jolle sovellettiin opetussuunnitelma hänelle sopivaksi. Lähihoitajaopinnot ovat siis mahdollisia vammaisille, myös näkövammaisille. Näyttää kuitenkin siltä, että Soran myötä oppilaitoksista on tullut ylivarovaisia ja lakia sovelletaan helposti vammaisiin henkilöihin silloinkin, kun todellisia perusteluja opiskelupaikan eväämiseen ei ole ja hakija on osoittanut soveltuvuutensa menestymällä pääsykokeessa. Johtopäätös on se, että opiskelemaan pääsyä ei saisi estää pelkän diagnoosin perusteella, vaan jokaisen hakijan tilannetta tulisi katsoa yksilöllisesti. Koska lainsäädäntötyö on hidasta ja epäonnistuneen Sora-lain uudistaminen lyhyellä aikavälillä ei ole mahdollista, vammaisten opiskelijoiden tulee nyt itse valvoa oikeuksiaan ja tehdä rohkeasti oikaisuvaatimus, jos opiskelupaikka perusteettomasti evätään. KOLUMNI ~ PASI PÄIVINEN Opiskeluun soveltumattomat? Pasi Päivinen on näkövammainen kansainvälisen politiikan tutkija, joka on työskennellyt virastoissa, ministeriöissä ja EU-parlamentissa. Hän asuu Joensuussa ja kirjoittaa uutta kirjaa. ”Asiallisia perusteluja opiskelupaikan eväämiselle oli täysin mahdotonta löytää tilanteessa, jossa kuuro mies haki opiskelemaan graafikoksi.” 17 tukilinja 2 • 2015
Janne Silas löysi elämäntapansa joogasta. Mieli rauhoittui, verenpainelääkkeet jäivät ja kilot katosivat. Hän opiskelee Tukilinjan tuella Suomen ensimmäiseksi sokeaksi jooganopettajaksi. Eläminen ilman näköaistia vaatii paljon ponnistelua, kärsivällisyyttä ja elämänuskoa. Näkövammainen joutuukin liikkumaan varovaisesti ja jännittyneesti. Koska esteet tulevat usein eteen yllättäen, hyvä tasapaino on tärkeä. Jooga sopiikin mielestäni erinomaisesti näkövammaisen harrastukseksi juuri kehonhallinnan kehittäjänä ja mielenliikkeiden tasapainottajana. Mutta miten opettaa monimutkaiset joogaliikkeet näkövammaiselle? Ja mitä siitä tulee, jos sokea opettaa sokealle joogaa? Minä voin kertoa. Toinen elämäni 18 vuotta sitten loukkaannuin työtapaturmassa ja sokeuduin täysin. 34-vuotialla nuorella miehellä oli edessä melkoinen elämänmuutos. Tilanne oli haasteellinen paitsi minulle, myös läheisilleni. Toipumiseni aikana menetin perheeni, työni ja suuren osan kavereistani. Sokeutumishetkellä kolmevuotias tyttäreni Anette pysyi kuitenkin mukana elämässäni. Ensimmäiset pari vuotta räpiköin kuin lapsi uutta elämäntapaani opetellen. Opettelin liikkumaan valkoisen kepin avulla, lukemaan pistekirjoitusta, käyttämään tietokonetta kymmensormijärjestelmällä ja selviämään kanssakäymisestä ihmisten kanssa. Palasin entiseen työhönikin, mutta tein sen vain lähinnä todistaakseni itselleni pystyväni siihen. Vuoden todistelun jälkeen jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Liikunta on ollut yksi parhaimmista terapeuteistani. Muutuin intohimoisesta autoilijasta kävelijäksi. Tampereen avoimessa yliopistossa muutuin ATK-insinööristä filosofiksi. Vuosien aikana opettelin myös uusia harrastuksia, kuten ryijyjen solmimisen ja kanteleen ja saksofonin soittamisen. Matkailu kiinnosti minua suuresti. Aneten varttuessa matkustin hänen kanssaan kolmessa eri maanosassa. Perhe liikkuu yhdessä Kahdeksan vuotta sitten elämääni astui Valeriina. Olemme nyt naimisissa, meillä on kolJooga toi tasapainon elämään Jo vuoden harjoittelun jälkeen jooganopettaja suositteli Janne Silakselle jooganopettajan opintoja. Kuvauspaikan tarjosi Om Yoga -koulu. SPON SORED BY TEKSTI: JANNE SILAS KUVAT: ARI KORKALA 18 tukilinja 2 • 2015
”Viime keväänä kävelimme koko perheen voimin noin 800 kilometrin mittaisen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.” mevuotias Arttu ja neljävuotias Alina. Itsenäisestä liikkumisestani huolehtii viisivuotias opaskoirani Uuno. Harrastamme vaimoni kanssa matkailua, kävelemistä ja joogaa. Viime keväänä kävelimme koko perheen voimin noin 800 kilometrin mittaisen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin. Kirjoitimme matkasta myös kirjan, joka ilmestyi helmikuussa (Perheloma el Caminolla). Kuusi vuotta sitten Tampereen seudun näkövammaiset perustivat joogaryhmän, jossa aloitti noin 15 erilailla näkövammaista. Ohjaajaksi tuli silloinen Tampereen seudun joogayhdistyksen puheenjohtaja Antti Palokangas. Pelkästään puheella ohjaten hän selosti joogaliikkeet ytimekkäästi ja perusteellisesti. Hän kirjoitti meille myös sanalliset ohjeet harjoituksen asennoista eli asanoista. Pystyimme lukemaan ohjeet tietokoneillamme joko puhesyntetisaattoria tai pistekirjoitusnäyttöä käyttäen. Hän myös äänitti kaksi kokonaista harjoituskertaa, joiden mukaan saatoimme harjoitella kotona. Venyttelystä elämänmuutokseen Aluksi tarkoitukseni oli vain venytellä pitkistä kävelyistä kireytyneitä lihaksiani. En aavistanut, että joogaharjoittelu paitsi poistaisi jännitystilat, myös parantaisi aineenvaihduntaa. Koko kehoni energiakierto muuttui paremmaksi. Muutaman vuoden joogattuani huomasin, että olin tullut tietoisemmaksi kehostani ja hengityksestäni. Joogassa hengitys toimii siltana kehon hitaan rytmin ja mielen poukkoilevan rytmin välillä, ja pikkuhiljaa harjoittelu vaikuttaa tyynnyttävästi mieleen. Joogan perimmäinen tehtävä onkin saada aistit aset19 tukilinja 2 • 2015
tumaan lepoon. Lopulta on vain rauha ja hiljaisuus. Vuosien mittaan olen muuttanut ruokavalioni puhtaasta liharuoasta kasvispainotteisemmaksi. Painoni on pudonnut toistakymmentä kiloa, olen lopettanut verenpainelääkkeiden käytön ja muuttunut lähes absolutistiksi. Kun elän joogan tilassa, kehoni ja mieleni voivat paremmin. Joogattuani reilun vuoden Antti suositteli, että aloittaisin jooganopettajakoulutuksen Saarijärven joogaopistossa. Tampereen seudun joogayhdistys ja Suomen näkövammaissäätiö tukivat apurahoilla kouluttautumistani. Ajatukseni oli lähinnä syventää omaa harrastustani. Vasta kurssilla sain kuulla, että 8 vuoden opiskelun jälkeen minusta tulisi Suomen ensimmäinen sokea jooganopettaja. Nauhoittaminen auttoi Koulutuksen alussa jännitin, miten ymmärtäisin uusien jooganopettajien ohjeita. Muut kurssilaiset olivat myös jooganneet huomattavasti minua kauemmin. Koska en pystynyt lukemaan ohjeeksi piirrettyjä tikku-ukkopiirroksia, nauhoitin kaikki harjoitukset ja pysyin mukana tahdissa. Toisena vuonna vauhdissa pysyminen oli jo helpompaa. Kolmantena vuonna aloin harjoitustyönä ohjata Tampereella kymmenen näkövammaisen oppilaan ryhmää. Tänä vuonna opiskelen kuudetta kurssia, joka on syventävien opintojen toinen osuus. Tukilinja myönsi minulle apurahan sen suorittamiseen. Vuonna 2017 tulen olemaan valmis jooganopettaja. Mutta lupasin alussa kertoa, miten sokea jooganopettaja onnistuu opettamaan sokeita opiskelijoita. Tampereen opetusryhmäni oppilaat ovat eri tavoin näkövammaisia eikä suurin osa heistä ollut aiemmin joogannut. Tärkeintä oma harjoittelu Aluksi tuntui aika oudolta, etten nähnyt oppilaita eikä suurin osa heistä nähnyt minua. Ensimmäisillä kerroilla mukana olikin kurssikaverini ”näkevinä silminä”. Hän korjasi muutamia minulta kertomatta jääneitä kohtia. Pian opin kertomaan kaiken tarvittavan ja oppilaani harjaantuivat ymmärtämään ohjeitani. Harjoitustilanteessa he pystyvät näkövammaisina myös seuraamaan liikkeitäni ääneni suunnan perusteella. Joka tapauksessa, kuten olen heillekin kertonut, oma suoritus ja sen intensiivinen kokeminen on joogassa tärkeämpää kuin mekaanisesti toistetut liikkeet. Oppilaani etenevät joogan tiellä. Myös suurin osa niistä 12 näkövammaisesta, jotka aloittivat kanssani kuusi vuotta sitten, jatkaa edelleen joogan opiskelua yhdessä. ”Joogan perimmäinen tehtävä on saada aistit asettumaan lepoon.” Näkövammaisen joogaajan on helppo keskittyä omaan harjoitukseensa. Joogasalin positiivisen energian kokemiseenkaan ei näköaistia tarvita. 20 tukilinja 2 • 2015
Kotini on kotisi Helen Garner: Vierashuone. Suom. Taina Wallin. Romaani. Atena Kustannus, 2015. 160 s. / 32 €. Helen Garnerin romaani Vierashuone kertoo Helenistä, joka tarjoaa vierashuoneensa syöpäsairaalle Nicolalle vaihtoehtoisen hoitojakson ajaksi. Samalla Helenistä tulee käytännössä ystävänsä sairaanhoitaja. Nicola riippuu kiinni toivossa itsepintaisen aurinkoisesti, vaikka loppu tuntuu lähestyvän väistämättä. Myös Nicolan vastaanottama hoito alkaa pian vaikuttaa puoskarien huijaukselta, mutta hän ei edelleenkään suostu näkemään totuutta. Vierashuone käsittelee uskottavasti niin ystävyyttä kuin kuoleman hyväksymisen vaikeuttakin. Kirja on jo ehtinyt voittaa paljon palkintoja. Se erottuukin edukseen tarinoiden massasta, sillä tilanteita tai ihmisiä ei kaunistella. Myöskään vaihtoehtohoitojen kritisointi ei kovin usein päädy romaanin aiheeksi. Kuolemansairaan läheisen kanssa voi nauraa, mutta hänelle on lupa myös suuttua. Tämä teoksen läpäisevä asenne tekee henkilöistä sympaattisia ja todellisia. Sanni Purhonen Kerro jotain parempaa Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää. Suom. Heli Naski. Romaani. Gummerus, 2015. 476 s. / noin 20 €. Kerro minulle jotain hyvää on tarina Louisasta, joka aloittaa olosuhteiden pakosta työt neliraajahalvaantuneen Will Traynorin henkilökohtaisena avustajana. Vauhdikasta elämää elänyt Will on katkeroitunut onnettomuutensa jälkeen. Louisa yrittää palauttaa miehen elämänilon ja saada hänet luopumaan eutanasia-ajatuksista. Jojo Moyes on suosittu chic litin eli naisille suunnatun viihdekirjallisuuden kirjoittaja. Tämäkin romaani on kirjoitettu sujuvasti, tunnistettavia henkilöhahmoja ja kieltä käyttäen. Sääli, ettei kirjailija ole valjastanut osaamistaan uskottavampaan vammaisuuden kuvaukseen. Turhan pitkäksi venytetty kertomus nimittäin käy mittansa aikana läpi kaikki kliseet vammaisuudesta tragediana. Ennen kunniakasta näyttämöltä poistumistaan sarkastinen ja viisas vammautunut tietysti ehtii valistaa muita elämän arvokkuudesta. Oli avustetusta kuolemasta mitä mieltä tahansa, eloa saadakseen tämä tarina kaipaisi vähemmän arvattavia käänteitä. Sanni Purhonen Kuuro narkkari ja psykopaattizombit Carl-Johan Vallgren: Varjopoika. Suom. Maija Kauhanen. Ruotsalainen dekkari. Otava 2015. 348 s. / n. 24 € Ruotsalainen jännitysgenre elää nousukautta, mutta Stieg Larsonin Millennium-dekkareiden maailma leimaa vahvasti uusinta manttelinperijää, Carl-Johan Vallgrenin Varjopoikaa. Sen monisärmäistä päähenkilöä on kuvattu norjalaisen Jo Nesbøn sankarin, alkoholisti Harry Holen ja Larsonin as-henkilö ja it-guru Lisbeth Salanderin risteytykseksi: psykopaatiksi diagnosoitu entinen narkkari Danny Katz on sekä kieliettä it-velho. Myös tarina maistuu Millenniumilta: dekkariksi ryhtyvä amatöörietsivä saa rikkaalta teollisuussuvulta toimeksiannon etsiä kadonnut perillinen. Juoni vie Katzin etsintäkuulutetuksi ja tutustumaan kokeilevilla myrkyillä tehtyihin psykopaattivakoojiin ja zombeihin. Mielenkiintoisin tuttavuus on kuitenkin kuuro narkomaanipoika, joka yrittää päästä selville vesille. Varjopojan mukaan syrjäytyneitä, kuuroja narkomaaneja löytyy Ruotsista enemmänkin. Iris Tenhunen Vammaisten 1900-luku Vammaisten elämä ja elämäkerta, tulkintoja vammaisuudesta 1900-luvun Suomessa. Toim. Joel Kivirauma. Tutkielmakokoelma. Kynnys 2015. 223 s. / 22 €. Til. jari.gusev@kynnys.fi tai p. 09 6850 110. Vammaisten elämä Suomessa -hanke keräsi vuosina 2013–14 vammaisten ihmisten elämäkertoja haastattelujen ja kirjoituskeruun kautta. Tästä aineistosta erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma toimitti Suomen Vammaistutkimuksen Seuran vuosikirjana julkaistun kokoelman tutkimuksia viime vuosisadan vammaishistoriasta. Teos on lajissaan uraauurtava: Siinä käydään asian tuntijakirjoittajien voimin ja elämäkertojen esimerkein läpi niin vammaishuolto, asema työelämässä, koulutusolot kuin seksuaalisuuden toteutuminenkin. Myös vammaisten oma asenne on käynyt läpi muutoksia. Antti Teittisen analyysi työllistymisen muutoksista on varsin valaiseva. Hän katsoo, että työllistymisen perusehdot ovat yhteiskunnalliset, mutta ehdottaa että ammattikoulutuksessa keskityttäisiin opettamaan aktiivista työnhakua ja realismia työelämän suhteen. Korkea koulutus on myös hyvä työnsaantivaltti. Iris Tenhunen Opintojen keskeyttäjät Otetta opintoihin, toim. Sami Määttä. Niilo Mäki Instituutti, 2014. 259 s./ noin 36 e. Toisen asteen opinnot keskeytyvät Suomessa herkästi. Usein se tapahtuu heti ensimmäisenä vuonna eli nuori ei onnistu siirtymään nivelvaiheessa eteenpäin. Psykologian tutkija Sami Määtän kokoamassa teoksessa eri asiantuntijat yrittävät valottaa, mistä se johtuu ja miten se torjuttaisiin. Olennaista on tunnistaa se 30 % opiskelijoista, joita riski koskee. Heillä on usein oppimisen ja tarkkaavaisuuden ongelmia, jotka vievät negatiivisten kokemusten kierteeseen. Kirja tarjoaa lääkkeiksi turvallisen opetusryhmän, opiskelun jaksottaminen hallittaviksi kokonaisuuksiksi, apua opiskelutilanteeseen ja mahdollisuuden tehdä omia valintoja, hallita omaa opiskelua. Ammattilaiselta tuki edellyttää yksilöllistä otetta ja omaa motivaatiota. Kasvattajat ovat tunnetyöläisiä, joiden eleet ja äänensävyt viestivät siinä missä sanatkin. Tutkimustietoa tiivistävä teos soveltuu hakemistoksi, josta ammattilainen löytää kättä pidempää. Iris Tenhunen KIRJAVINKKI 46-vuotian brittikirjailija Jojo Moyesin teokset nousevat usein myyntilistoille. Tuore romaani Kerro minulle jotain hyvää kertoo romanttisen tarinan vammaisen henkilön avustamisesta. 21 tukilinja 2 • 2015
Annanpura litteroi ja konsultoi Annanpura on Näkövammaisten keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa nauhoitusten litterointia, esteettömyyskonsultointia ja koulutusta. Yritys työllistää 17 näkövammaista ja yhden liikuntavammaisen osaajan. Tuotteet: –haastattelunauhoitteiden, lääkärin sanelujen ja oikeudenkäyntinauhoitteiden litterointia. –Verkkoja mobiilisivujen sekä palvelujen esteettömyyskonsultointia, testausta ja koulutusta. Osoite: Marjaniementie 74, 00930 Helsinki Nettisivut: www.annanpura.fi Näin tilaat: Ota yhteys nettisivujen lomakkeen kautta, sähköpostilla (info@annanpura.fi) tai puhelimitse, (050 4618766). Olemme innokkaita palvelemaan! Heavenly Swing lääkitsee musiikilla Lääke on nelihenkisen kristillishenkisen jazzyhtye Heavenly Swingin toinen levy, joka on toteutettu vibrafonistilahjakkuus Matti Volotisen muusikonuran kunnioittamiseksi ja kannanotoksi mielenterveyskuntoutujien puolesta. Kun mieli särkyy, sairastunut usein jätetään yksin. Toivomme, että levy voisi olla tähän asenteeseen lääke. Lainaus esityksen palautteesta: ”Solistina oli vibrafonisti Matti Volotinen, jonka käsissä kapulat (4 kpl) hyppivät niin iloista swingiä koskettimilla, että sitä olisi kuunnellut loputtomiin. Koskettimissa oli monitoimimies Reijo Vaurula, joka myös tosi lupsakkaasti juonsi koko illan. Antoi meille myös sanallisesti hieman pohdittavaa, sillä sivuttiin mielenterveysasioita ja lähimmäisen huomioimista. Kiitos teille Heavenly Swingin pojat, että toitte meille lääkettä!” Tuotteet: –Lääke-levy –Heavenly Swing -yhtyeen voit tilata keikalle ympäri Suomea. Nettisivut: www.facebook.com/HeavenlySwing Näin tilaat: Levyä (20 e) ja esiintymiskeikkoja voi tilata Reijo Vaurulalta, reijo.vaurula@kinno.fi tai p. 0500 848 025. ”En ole ikinä nähny mitään noin hellää ja herkkää”, huokaisee Tampereen vammaisneuvoston jäsen Toivo Enqvist. Eteläkorealainen tanssiryhmä The Light Sound Friends on herkistänyt kaikki muutkin katsojat. Aasialainen estetiikka ei ollut yleisölle liian vierasta. Tamperelainen Esteetön taide ja kulttuuri (Etku) ry järjesti maaliskuussa kansainvälisen saavutettavan taiteen tapahtuman eli ACCAC 2015-konferenssin (Accessible Arts Light Sound Friends Pyörätuolitanssin huippuryhmä Etelä-Koreasta esitti Tampereella sekä modernia että perinteistä tanssia. Sen tavoitteena on parantaa vammaisten ihmisten asemaa. TEKSTI JA KUVAT: RIITTA SKYTT 22 tukilinja 2 • 2015
”En ole ikinä nähny mitään noin hellää ja herkkää.” Light Sound Friends and Culture). Etkun puheenjohtajan Kirsi Mustalahden mukaan nelipäiväisen tapahtuman teemoina olivat soveltava liikunta, vammaisurheilu, taiteen innovatiivinen monimuotoisuus sekä esteettömyyskoulutus. Tapahtumapaikkana oli Tampere-talo, jolle Tampereen vammaisneuvosto myönsi viime vuonna esteettömyyspalkintonsa. Vaikka puitteet siis olivat kunnossa, yleisöä ei liiemmin parveillut tapahtumassa sen toiseksi viimeisenä päivänä. Yksi mielenkiintoisimmista osallistujista oli eteläkorealainen järjestö The Light Sound Friends. Se toi mukanaan integroidun tanssiryhmänsä, johon kuuluu neljä pyörätuolitanssijaa ja kuusi pystytanssijaa. Korean ensimmäiset pyörätuolitanssijat esiintyivät nyt ensimmäistä kertaa Euroopassa. Tampereella nähtiin neljä erilaista esitystä, joista erityisesti Kyoungheen uni oli äärimmäisen kaunis ja herkkä. Esitys perustuu korealaiseen, vammaisesta tytöstä kertovaan runoon, jossa tyttö on todellisuudessa kukka, muut eivät vain sitä tiedä. Palkattomat ammattitanssijat The Light Sound Friendsin perusti sen johtaja, terveydenhoidon alalla toimiva virkamies Choi Young-Mook vuonna 2008. Ajatus oli syntynyt vammaisten oikeuksia koskevista keskusteluista pyörätuolikilpatanssia harrastavan Kim Yong-woon kanssa. He halusivat tarjota lahjakkaille vammaisille ihmisille mahdollisuuden taiteelliseen ilmaisuun ja arvostetumpaan asemaan. Ryhmän pyörätuolitanssijat Kim Yongwoo, Kim Jeong-hun, Jeon Seung-hun ja Choi Jong-cheol ovat vahvoja ja teknisesti taitavia tanssijoita. Järjestö esittelee heidät ammattitanssijoina, mutta kysymys kuukauTanssiesitys Kyoungheen uni perustuu vammaisesta tytöstä kertovaan runoon. Sen mukaan tyttö on kukka, vaikka muut eivät sitä tiedä. sipalkasta saa nuoret miehet hörähtämään nauruun: ”Never” (Ei koskaan). ”Valitettavasti heille ei makseta säännöllisesti palkkaa, mutta esiintymisiä on kahdenlaisia. Yhdet ovat heidän omia projektejaan, joihin he kutsuvat yleisöä. Silloin he voivat ansaita vähän lipputuloja”, tulkki kiirehtii vastaamaan. ”Muista esityksistä heille saatetaan maksaa sen mukaan, minkälaisia tanssijoita he ovat ja minkälaisesta tilaisuudesta on kyse.” 23 tukilinja 2 • 2015
Vammaluokitus määrää tuet Nuoret tanssijat tulevat toimeen eri tavoin. Jotkut heistä saattavat ansaita pitämällä kouluissa taideja kulttuuritapahtumia. Pari heistä saa pientä sosiaalitukea ja yksi saa rahaa vakuutuksesta. Yhteistä kaikille on omalta perheeltä saatava tärkeä taloudellinen tuki. Vaikka Etelä-Korea on noussut maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon, vammaiset ihmiset ovat siellä edelleen pääsääntöisesti vähävaraisia tai köyhiä. Heidät luokitellaan tiukani lääketieteellisin perustein ja mahdollisuudet saada sosiaalitukea, eläkettä tai vammaispalveluja määräytyvät luokituksen mukaan. Korealaiset vammaisaktivistit ovat kampanjoineet luokitusjärjestelmää vastaan, koska he kokevat sen loukkaavan vammaisten ihmisarvoa. Esiintyjien tilat usein esteellisiä Tanssijat harjoittelevat tavallisesti kolmena päivänä viikossa 4 tuntia kerrallaan. Kun heillä on esityksiä, harjoituspäiviä saattaa olla kuusi. Aasiassa ryhmä esiintyy paljon, Japanissakin se on vieraillut kahdesti. Kor kean taiteellisen tasonsa vuoksi he ovat joissain tapauksissa saaneet Korean valtiolta matkaapurahaa. Etelä-Koreassa julkisten tilojen ja rakennusten saavutettavuus on viime aikoina parantunut. Myös kulttuurilaitosten esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota. Mutta kukaan ei ole tullut ajatelleeksi, että esiintyjätkin voivat olla vammaisia: näyttämölle tai pukuhuoneisiin ei useinkaan pääse pyörätuolilla. ”Näin pystymme vaikuttamaan” Light Sound Friends -tanssiryhmän koreografi on vammaton. Siksi pyörätuolitanssija Kim Yong-woon valmistuu tänä vuonna koreografiksi. Hän on myös saanut valtiolta apurahan valmistaakseen oman tanssiesityksen. Yong-woo puhuu haastattelussa lopuksi itse englantia ohi tulkin ja kertoo haluavansa, että esitykset herättävät ihmisissä tunteita: ”Yleisön on nähtävä tanssijoiden taito ja se, että me olemme taiteellisesti vähintään samalla tasolla vammattomien taiteilijoiden kanssa. Me olemme samanlaisia ihmisiä. Tämän päivän maailmassa vammaistaiteen on mahdollista olla ainutlaatuista ja monimuotoista”, Yong-woo sanoo ja katsoo tiukasti silmiin. ”Näin me pystymme vaikuttamaan yhteiskuntaan.” Katso video The Light-Sound Friendsin esityksestä Tukilinjan nettisivuilta (www.tukilinja.fi). Pyörätuolitanssijat Jeon Seung-hun, Kim Jeong-hun, Kim Yong-woo ja Choi Jong-cheol pukuhuoneessa. Takana tanssiryhmä LUXin näkövammaisia tanssijoita. Light-Sound Friends esitti tapahtumassa myös korealaista tanssiperinnettä kunnioittavan esityksensä Hwarang, Sword Dance eli Miekkatanssi. Sokevagate puhutti Helmikuun alussa leimahti räväkkä mediakeskustelu, kun STM ilmoitti RAY:n avustusten kohteet 2015. Demokraattilehti syytti kokoomusministeriä siitä, että tämä oli hyväksynyt RAY:n avustusehdotuksen, jossa Näkövammaisten Keskusliiton käsityötoiminnan eli Sokeva-Käsityön materiaalija rahtiavustus päättyi. Taustalla on RAY:n toiminnan painopisteiden tarkistaminen lainmukaisiksi ja elinkeinotuen lopettaminen. RAY keskittyy uusien toimintamallien kehittämiseen ja syrjäytymisvaarassa olevien projektimuotoiseen tukemiseen. Tilanne ei ole helppo, sillä RAY:ta perustamassa olleiden vanhojen vammaisjärjestöjen kuten NKL:n toimintakulut ovat tähän asti tulleet suurimmaksi osaksi RAY:ltä. Vuoteen 2018 mennessä NKL:n tuen määrä laskee 3,5 miljoonaan euroon, joka on vain puolet vuoden 2014 tasosta. Sopeuttamistoimina henkilöstöä vähennetään jopa 58 henkilötyövuotta. SokevaKäsityön 9 työntekijän irtisanominen on siis vasta alkua. Rakennemuutoksen keskellä moni joutuu kärsimään – ne jotka menettävät työpaikkansa ja varsinkin ne vammaiset ihmiset, joiden turvalliset työkuviot loppuvat. Heidän työnsä loppuminen ei kuitenkaan ole väistämätöntä: RAY:n avustuksia voidaan hakea, kun toiminta vastaa sen avustussääntöjä. Sokeain Ystävät ry on vastannut haasteeseen ja ehdottanut NKL:lle uutta toimintamallia, jossa Annansilmät-Aitta toimittaisi materiaalin kaikille näkövammaisille käsityöntekijöille. Ohjauskin järjestyisi. Harrastusluonteinen tai pientä lisäansiota tuova käsityöläisyys koskee noin 700 näkövammaista. Heidän toimintansa liitettäisiin kerhomuodossa NKL:n alueyhdistyksiin. Tukea voisi hakea myös niiden noin 130 käsityöammattilaisen työkuvioiden kehittämiseen, jotka tähtäävät kokopäivätyöhön. RAY on jo ilmoittanut, että se suhtautuu myötämielisesti ehdotuksessa listattujen osapuolten avustushakemuksiin. ”Yksi vaihtoehto voisi olla sosiaalinen yritys. Toiminta on erittäin tärkeää, sitä me ei kielletä. Toivomme, että se voisi jossain muodossa jatkua”, kommentoi RAY:n hallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio YLEn jutussa. Iris Tenhunen Sokevagaten kulku löytyy YLEn Kioskipalvelusta haulla ”Kuka vei ja kenen rahat?” 24 tukilinja 2 • 2015
Tarkka-ampuja ostoksilla, kuurojen koulu ja sijaisrobotteja Leffafriikin keväässä on elokuvan ystäville tarjolla niin toiminnantäyteisiä, rosoisia kuin ihan vain omituisia tarinoita. TeaTTereihin on jo tullut Clint Eastwoodin ohjaus American Sniper (2014), jossa tutustutaan amerikkalaisiin Irakinsodan veteraaneihin. Chris Kyle (Bradley Cooper) on taitava tarkka-ampuja ja selviää taisteluista naarmuitta. Hän ei silti palaa kotiinsa haavoittumattomana. Filmi on kerännyt kotimaassaan suuren yleisön, mutta myös syytöksiä liiallisesta patriotismista. 10.4. on ensi-illassa todellinen harvinaisuus – viittomakielinen elokuva viittomakielisillä amatöörinäyttelijöillä, ilman tekstityksiä. Ukrainalaisen Miroslav Slaboshpitskyn ohjauksessa The Tribe (2014) kuuro miehenalku Sergey (herkkäkasvoinen Grigoriy Fesenko) lähetetään kuurojen sisäoppilaitokseen. On kiinnostavaa seurata tarinaa, jonka kieltä ei ymmärrä. Vielä kovemmalle katsojan pistää koulun maailma täynnä rikollisuutta ja prostituutiota. Vaikuttava kokonaisuus syöpyy mieleen, muttei sovi herkille katsojille. ranskassa menestynyt draamakomedia Bélierin perhe (2014) on ensi-illassa 24.4. Perheen vanhemmat ja pikkuveli ovat kuuroja, mutta tytär Paula (Louane Emera) on kuuleva. Lahjakas laulaja Paula saa tarinassa elämänsä tilaisuuden. sarjakuvisTa ja animaatioista tunnetun iranilaisen Marjane Satrapin ensimmäinen Yhdysvalloissa ohjaama elokuva The Voices (2014) on ensi-illassa 8.5. Musta komedia kertoo rakkaudesta ja murenevasta mielenterveydestä. Ryan Reynolds tekee kiintoisan roolin Jerrynä, erikoisena tehdastyöläisenä, joka on rakastunut työtoveriinsa Fionaan (Gemma Arterton). Pakkaa sekoittaa Jerryyn ihastuva toinen työtoveri, Lisa (Anna Kendrick). Naiset eivät kuitenkaan tiedä Jerryn salaisuutta: hän kuulee ääniä. Mad Maxin apokalyptinen tarina jatkuu 15.5. George Millerin ohjauksessa Mad Max: Fury Road (2015) Max (Tom Hardy) etsii rauhaa menetettyään perheensä. Karulla tulevaisuuden aavikolla ihmiset on ajettu fyysisesti ja henkisesti koville. Mukana hurjassa joukossa ovat Furiosa (Charlize Theron), jolla on komea käsiproteesi sekä arpinen Nux (Nicholas Hoult). DVD:lle on tullut belgialaisten Dardenne-veljesten Kaksi päivää, yksi yö (Deux Jours, une nuit, 2014). Marion Cotillard tekee pääosassa hienon roolin Sand rana, tehtaassa työskentelevänä kahden lapsen äitinä, joka on toipunut vaikeasta masennuksesta. Ollessaan palaamassa töihin Sandra saa tietää, että hänet on irtisanottu. Pelastaakseen työpaikkansa hänen pitää viikonlopun aikana voittaa puolelleen työtoverinsa, joille lähtö olisi tiennyt bonuksia. DVD:llä on tarjolla myös sympaattinen komedia My Old Lady (2014). New Yorkissa asuva Mathias (Kevin Kline) perii pariisilaisasunnon isältään, jota hän ei tuntenut. Perillä häntä odottaa yllätys, vanharouva Mathilden (Maggie Smith) ja hänen suojelevaisen tyttärensä (Kristin Scott Thomas) asuttaessa asuntoa. Selviää, että Mathiaksen isällä ja Mathildella on ollut salaisuus, ja taitavien näyttelijöiden elokuva saa yllättävän vakavia sävyjä. vinksahTaneessa Alzheimer-tarinassa The Taking (tai The Taking of Deborah Logan, 2014). Mia Medina (Michelle Ang) on löytänyt kohteen tautia käsittelevälle väitöstyölleen ja seuraa Deborah Loganin (Jill Larson) elämää. Pian käy ilmi, että aivan jokin muu kuin Alzheimer on ottanut vallan Deborahista. Muistisairaus yhdistyy manaaja-genreen nokkelasti ja tehokkaasti. TV TeleVisiossa Robin Williams on hyvässä vedossa yhdessä muistetuimmista rooleistaan elokuvassa One Hour Photo (2002) MTV3:lla 17.4. Hän näyttelee yksinäistä valokuvausliikkeen työntekijää, jolla on epävakaa persoonallisuushäiriö ja joka kehittää pakkomielteen asiakasperhettä kohtaan. TV nelosella 18.4. Bruce Willis esittää pääosaa elokuvassa Surrogates – Sijaisrobotit (2009), jossa FBI-agentti Greer ryhtyy selvittämään murhatapausta. Uhri liittyy pyörätuolia käyttävään tiedemieheen (James Cromwell), jonka suuri keksintö ovat yhteiskunnan mullistaneet sijaisrobotit. TV orson Wellesin ohjaama rikosjännäri Nainen Shanghaista (The Lady from Shanghai, 1948) esitetään Teemalla 24.5. Merimies (Welles) saa töitä rikkaan liikuntavammaisen lakimiehen (Everett Sloane) ja tämän hemaisevan vaimon (Rita Hayworth) jahdilla, mutta sotkeutuu murhajuoneen, jonka kohteena on tietysti vammainen aviomies… Sanni Purhonen LEFFAFRIIKKI Mad Max -elokuvien sarja 1980-luvulta jatkuu. Maxin (Tom Hardy) kumppaneina nähdään nyt proteesikätinen Furiosa (Charlize Theron) ja arpinen Nux (Nicholas Hoult). Robin Williamsin ikimuistoisimpia rooleja on vinksahtanut valokuvausliikkeen omistaja elokuvassa One hour photo. Elokuvaa The Tribe on seurattava ilman tekstitystä. Teot kuitenkin puhuvat, sillä viittomakielisessä koulukodissa Ukrainassa elämä on rankkaakin rankempaa. 25 tukilinja 2 • 2015
Mielikuvitusystävä tukena Moone Boy / Irlantilainen nuortensarja, K-7 / TV2 / 24.3. alkaen (7 pv Areenassa) Monilapsisen Boonen perheen nuorin vesa, puolustuskyvytön 12-vuotias Martin joutuu 1980-luvun Irlannissa jatkuvasti kiusatuksi. Nahjusmaisesta isästä ei ole malliksi. Martinilla on kuitenkin yritystä korjata tilanne: tukena on kiltti mielikuvitusystävä, aikuinen Sean, joka piristää ja neuvoo. Emmy-palkinnon saanut nuortensarja on tehty huolella ja lämmöllä. Sitä voi suositella katsottavaksi varsinkin tilanteessa, jossa nuorella on vastaavanlaisia ongelmia. Ja kenelläpä ei joskus olisi? Kun elämä käy tarpeeksi vaikeaksi ja kasvetaan aikuisiksi, tällaisia mielikuvitushahmoja aletaan kutsua harhoiksi. Mutta tässä ollaan alkulähteillä, mielikuvituksen parantavassa maailmassa. Martinia esittävä David Rawle on luonnonlahjakkuus eikä huono ole Seania näyttelevä Chris O´Dowdkaan. Parasta on kuitenkin sarjan humoristinen, elämää kaunistelematon ote. Kerrontaa piristävät laulupätkät ja animaatiot, jotka lähtevät liikkeelle Martinin piirustuksista. Moone Boysta tehdään jo kolmatta tuotantokautta ja amerikkalaista uusioversiota. Eli katsottavaa riittää. Lisää sairaalanuoria Sairaan kaunis elämä, 1. ja 2. kausi / Espanjalainen nuortensarja, K-12 / Yle Teema / 1. kausi 24.3. ja 2. kausi 22.4. alkaen (30 pv Areenassa) Espanjalaisesta nuortensarjasta nähdään ykköskauden uusinnan jälkeen toinen kausi, jossa siirrytään 2 vuotta eteenpäin. Tapahtumat sijoittuvat katalonialaiseen lastensairaalaan ja perustuvat käsikirjoittaja, kirjailija Albert Espinosan lapsuuteen, josta 10 vuotta kului syöpähoidoissa. Espinosan kirjoista on suomennettu kaksi. Sairaalassakin lapset ja nuoret tarvitsevat kaveruutta, joten he perustavat jengin. Yhdellä on syöpä, toisella aspergerin syndrooma ja kolarivammoja, kolmannella sydänvika ja neljäs kertoo koko tarinan koomasta käsin. Jengin tyttöjäsenellä on syömishäiriö. Sarjan vire on silti lämmin ja hauska. Sairastaville lapsille ja nuorille sarjan hulvaton meno on hyvää vertaistukea, joka kannustaa pitämään elämänmenon normaalina. Kakkoskauden jaksoissa entisestä jengistä on sairaalassa jäljellä enää Toni, joka on siellä töissä, sekä syöpää sairastava Lleó, joka odottaa uloskirjausta. Uusia potilaita ovat lyhytkasvuinen Dani, rintasyöpää sairastava villikkotyttö Rym, luustonhaurautta sairastava Lucas sekä hengityssairas Mariona. Iältään pääosien esittäjät ovat noin 10–18vuotiaita. Kehitys vammaiset esiin A2 Kehitysvammailta / Ajankohtainen keskusteluohjelma / TV 2 / 10.2. Ajankohtaisen kakkosen satsaus kehitysvammaisten tilanteeseen oli Uuden musiikin kilpailun aikana mittava: se järjesti keskusteluillan aiheesta tilanteessa, jossa PKN oli noussut euroviisukarsintojen ennakkosuosikiksi. Sama toimitus otti PKN:n Sami Helteen mukaansa eduskuntaan haastattelemaan poliitikkoja siitä, miksi YK:n vammaissopimus tulisi hyväksyä eikä jättää odottamaan. Moni palanen loksahti onnellisesti yhteen: taitava ja sanavalmis kehitysvammainen yhtye, tasa-arvoisuuteen valmis kansakunta sekä eduskunta, jolla ei ollut varaa suututtaa Euroviisujen herättämiä äänestäjiä vaalien alla. Tuloksen tiedämme: Suomen kansa päätti, että on aika kehitysvammaisten nousta tasa-arvoisiksi kansalaisiksi niin lain kuin viihteenkin saralla. Juuri näin tulee Yleisradion toimia – olla vallan vahtikoirana ja unilukkarina. Kehitysvammaillassa sananvuoron sai moni kehitysvammainen ihminen, jolla oli sanottavaa ei-kodinomaisesta asumisesta ja ohjailusta. Sanansa saivat sanoa myös laitosvaihtoehdon ja ohjaamisen puolustajat. Kehitysvammaisten vanhemmuudesta kertoi aviopari, joka ei uskonut pystyvänsä lapsesta vastuuta kantamaan, vaikka parisuhde toimikin. Ohjelmaan otti puhelimitse osaa myös äiti, joka oli juuri menettänyt vammaisen vauvan. Hän ei ollut halunnut estää lapsen syntymää, vaikka tiesi vammaisuudesta. Moniääninen keskustelu sai ajattelemaan. Se oli hyvä. Fantasiasaaga jatkuu Game of Thrones, 5. kausi / Amerikkalainen fantasiatoimintasarja / HBO / 13.4. Suosikkisarja Game of Thronesin 5. tuotantokausi pyörähtää käyntiin maksullisella nettikanava HBO:lla samaan aikaan kuin muual la maailmassa. Sarjassa on monia vammaisia hahmoja. Mikä auttaa autismiin? Tiededokumentti: Apua autismiin/ Brittiläinen dokumentti / Yle Teema / 23.4. Brittidokumentti etsii vastausta siihen, onko sovellettu käyttäytymisanalyysi paras keino opettaa autistisille lapsille uusia taitoja. Mummit reporttereina Raging grannies / Amerikkalainen realityohjelma / Yle Fem / 9.4. alkaen Suomeksi tekstitetty jenkkirealitysarja kertoo Raging Grannies -liikkeen innoittamana lähes 90-vuotiaista Shirleysta ja Hindasta, jotka lähtevät tien päälle selvittämään, miksi kulutuksen pitää kasvaa. Korkea ikä, sairaudet ja haastateltujen asenteet tuovat lisänsä reportterien työhön. Islantilainen South Park Hulli / islantilainen animaatiosarja / TV2 / 30.4. alkaen Underground-sarjakuvan brutaali kulttituote, islantilaisen Hugleikur Dagssonin animaatiosarja Hulli kertoo epäonnisen sarjakuvapiirtäjän elämästä Reykjavikissa. Päähenkilön agentilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Videoita homekouluista Kaikki kuvaa! / Kotimainen kilpailuohjelma / TV2 / 6.4. alkaen Nuorten lyhytvideokilpailun osanottajia voi äänestää Yle Areenassa. Voittajat nähdään Galaxyssa 27.6. alkaen. Hengitysliiton kilpailusarjassa etsitään kuvauksia sisäilmaongelmista ja homekouluista. Asperger-miljardööri The Jinx / Amerikkalainen dokumenttisarja / HBO Laatutekijöiden 6-osainen dokumenttisarja kertoo oudosti käyttäytyvästä miljardööri Robert Durstista, jota epäillään kolmesta murhasta. Asianajajat saivat hänet vapautettua viimeisimmästä syytteestä todistamalla hänen kärsivän Aspergerin syndroomasta. Sarjassa kuullaan myös Durstia itseään. KATSO HUHTI–TOUKOKUUSSA Tv-palsta: Iris Tenhunen RUUDUN TAKAA Sean (Chris O´Dowd) piristää ja auttaa 12-vuotiasta Martinia (David Rawle) kestämään kiusaamista koulussa. Keinot ovat kuitenkin rajalliset, koska hän on mielikuvitushahmo. 26 tukilinja 2 • 2015
Jean-Pierre Antonios on paitsi pyörätuolirugbyn Suomen mestari myös vammaisjousiammunnan Euroopan ja maailmanmestari. Tähtäimessä ovat Rion paralympialaiset 2016. TEKSTI : LAURI JAAKKOLA Pyörätuolirugbyn SM-sarjan menestynein pelaaja on Turun Trojansia edustava Jean-Pierre Antonios. Hän on paitsi pyörätuolirugbyn kaksinkertainen Suomen mestari myös vammaisjousiammunnan hallitseva maailmanja Euroopan mestari. ”Olen pelannut pyörätuolirugbya sivulajinani kolme vuotta. Näin aikoinaan Trojansista jutun Turun paikallistelevisiossa. Suurin osa joukkueen pelaajista käy samalla fysioterapeutilla kuin minä, joten pääsin sitä kautta mukaan”, Antonios kertoo. Pyörätuolirugbyn pelituolit ovat arvokkaita eikä Antonios halunnut ostaa itselleen uutta tuolia. Raisiosta löytyi kuitenkin Turun yliopistolliselle keskussairaalalle aikoinaan lahjoitettu pelituoli, josta saatiin pienillä muokkauksilla Antoniokselle sopiva peliväline. ”Sen jälkeen kun aloitin pyörätuolirugbyn, ovat myös jousiammuntasuoritukseni parantuneet. Tarvitsin oheisharjoittelua, jossa saa hikoilla kunnolla, ja rugby on ollut siihen tarkoitukseen erinomainen laji.” Suomi isännöi syyskuussa Nastolan Liikuntakeskus Pajulahdessa pyörätuolirugbyn EMkilpailuja, joissa on jaossa kaksi paikkaa vuoden 2016 Rio de Janeiron paralympialaisiin. Antonios on erinomainen pyörätuolirugbyn pelaaja, mutta hän ei pelaa syksyllä Pajulahdessa vaan tavoittelee Rion paikkaa sen sijaan Saksassa elokuussa järjestettävissä vammaisjousiammunnan MM-kilpailuissa. ”Vaikka voitin viime vuonna Euroopan mestaruuden, en vielä saanut paikkaa Rioon, sillä ensimmäiset paikat ovat jaossa vasta tämän vuoden MM-kilpailuissa. Olen kuitenkin elämäni kunnossa, joten olen luottavainen.” Sivulajissaan pyörätuolirugbyssa Antonios koki keväällä 2015 pienen pettymyksen, kun helsinkiläinen Roosters kiilasi lajin Suomen mestariksi ohi Antoniosin Trojansin, joka oli voittanut kaksi edellistä mestaruutta. Jousiammunnassa EMja MM-kullan jälkeen Antoniosin seuraava tavoite on ensimmäinen paralympiamitali. Turkulainen on ollut mukana jo kolmissa paralympialaisissa, mutta vielä ei ole mitalia irronnut. Antonios on viime vuosien menestyksen ansiosta noussut opetusja kulttuuriministeriön suuren urheilija-apurahan saajaksi. 20 000 euron apuraha on merkittävä tuki matkalla kohti Rioa. ”Tarvitsin oheisharjoittelua, jossa saa hikoilla kunnolla, ja rugby on ollut siihen tarkoitukseen erinomainen laji”, kertoo Antonios. Jean-Pierre Antonios: Pyörätuolirugby teki minusta paremman jousiampujan Tukilinja jakaa yhdessä VAU ry:n kanssa Startti-stipendejä urheilijanuraansa aloitteleville liikkujille. Seuraamme jatkossa joka lehdessä vammaisurheilun menestystarinoita, joista kertoo Vammaisurheilu & liikunta -lehden päätoimittaja Lauri Jaakkola. Tavoitteena on esitellä Rion paralympialaisten mitalitoivot kisoihin mennessä. Kuv a: Laur i Jaak kola Kuv at: P ar alympiakomit ea ja Laur i Jaak kola 27 tukilinja 2 • 2015
LUKIJAFOORUMI Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Korjaus Tukilinja-lehden 1/2015 jutussa Näin tuimme vuonna 2014 oli kaksi vuosilukuvirhettä: Faktalaatikon otsikon Muutoksia tukitoimintaan 2014 tulisi olla Muutoksia tukitoimintaan 2015. Jutun tekstissä kerrotaan, että ”Kaikkien Tukilinjan apurahojen hakuväli on 2014 alusta 4 vuotta.” Vuosiluvun tulisi siinäkin olla 2015. Eli hakijat, jotka ovat saaneet myönteisen tukipäätöksen 1.1.2015 jälkeen, voivat seuraavan kerran hakea apurahaa 4 vuoden kuluttua. Tukilinjan toimitus 11-vuotias Nea Tilli Riihimäeltä sai koulunkäyntinsä tueksi tablettitietokoneen. Tietokoneesta paljon apua Sydämelliset kiitokset kannettavasta tietokoneesta sekä tulostimesta, joista on minulle hyvin paljon apua sekä arjessa, mutta myös työllistymiseen liittyvissä asioissa. Hyvää kevättä ja paljon kiitoksia :) Jaana, Helsinki Autokoulu onnistuu Hei! Sain ilokseni myönteisen päätöksen Tukilinjafoorumilta haettuani rahaa ajokortin saamiseksi. Nyt saamani rahan avulla mahdollistuu minulle ajokortin hankkiminen, mikä parantaa merkittävästi mahdollisuuksiani päästä mukaan työelämään. Lämmin kiitos! Tiia Tallgren Tietokone auttaa asioimaan Tuhannet sydänlämpimät kiitokset teille Tukifoorumin väelle kannettavasta ja tulostimesta, joista sain eilen päätöksen. Nyt odotan innolla niiden saapumista. Niistä tulee olemaan suuri apu arjen asioinnissa kuin myös yhteydessä ystäviin. Elämä helpottuu paljon näiden ansiosta. Aila Hedman Taidetta tietokoneen avulla Sain tietokoneen ja monitoimilaitteen taiteeni harrastamisen edistämiseen Tukilinjasta, ja tästä suurkiitos! Olen mielenterveyskuntoutuja ja asun tällä hetkellä tuetussa asumismuodossa. Hoitosuunnitelmaani kuuluu, että muutan vielä itsenäiseen asumiseen. Tässä asunnossa olen asunut kohta 3 vuotta. Olen kuntoutunut hyvää vauhtia, ja siitä olen kiitollinen tässä asumisyksikössä oleville hoitoalan ammattilaisille! Olen ollut ammattitaiteilija, mutta monien vaikeiden asioiden kautta romahdin psyykkisesti enkä enää kestänyt omin voimin. Mitä sitten olen tehnyt laitteilla tähän mennessä? Tietokonegrafiikkaa olen Paint-ohjelmalla tehnyt ja skannannut omia maalauksiani. Ja olen myös kirjoitellut tekstejä ajatuksistani. Elämä on hieno juttu ja se pitää elää sopusoinnussa ihmisyyden kanssa. Terveisin! Ilpo Pynnä – wuluuabaddon! (taiteilijanimi) Ilpo Pynnän maalauksia on nähtävillä hänen nettisivuillaan www.pynil.com. Piirustus on syntynyt Paint-ohjelmalla Tukilinjalta saadun tietokoneen avulla. 28 tukilinja 2 • 2015
Mielipide Työkaverisi sairastuu syöpään ja palaa sairauslomalta. Mitä sanot? 1. Hei, mukava nähdä. Mitä kuuluu? 90 % 2. Moi. Takaisin jo? Tsemppiä! 6 % 3. Jaksoit sitten jo tulla. Olisit vain ottanut lomaa kun voit. 2 % 4. Hei. 2 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla helmi– maaliskuussa 2015. NETTIKYSELY Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Luokkaretkiterveiset! Kauan odotettu luokkaretki on nyt tehty ja kaikki saapuivat tänään tyytyväisin mielin kouluun. Menomatkan haasteista huolimatta koimme retkellä monta mukavaa asiaa ja kaikki onnistui hienosti. Matkasimme hieman ”pidemmän kaavan” kautta Helsinkiin VR:n aiheuttamien ongelmien takia. Matka kesti kaikkiaan 8 tuntia ja linja-automatkailukin tuli tutuksi parin eri firman busseilla... Iloksemme voimme vain todeta, että onpa meillä kärsivällistä ja sopeutuvaa porukkaa; oppilaat matkasivat koko ajan tyytyväisinä ja iloisin mielin. Helsingissä majoituimme hotelliin, ja sen jälkeen lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Illan aikana nautittiin ihmisvilinästä, kierreltiin ja katsottiin eri kauppakeskuksia, nautittiin jäätelöt auringon paisteessa minkä jälkeen suuntasimme ruokailemaan Hard Rock Cafehen. Tämä oli varmasti mieleenpainuva elämys kaikille, harva voi sanoa käyneensä luokkaretkellä ruokailemassa yhdessä maailman tunnetuimmista ravintoloista! Torstaina kävelimme Tuomiokirkolle, josta jatkoimme matkaa kohti Kauppatoria. Sää oli meille suosiollinen; vesibussin kyydissä istuskelimme kattoterassilla matkalla Korkeasaareen. Kaikki jaksoivat kierrellä ja etsiä eläimiä niiden piilopaikoista. Palattuamme nautimme iltapäiväkahvit ja pullat torin vilinässä ja jatkoimme matkaa kohti rautatieasemaa ja metrotunnelia. ”Wautsi”, oli yhden oppilaan niin spontaani reaktio, että tiesimme tunnelin tehneen vaikutuksen. Metroajelun jälkeen suuntasimme Pizza Hutiin, ja salaatit ja pizzat upposivat niin hyvin, että laukkujen nouto ja kävely rautatieasemalle tuotti osalle pieniä vaikeuksia ;). Matkalla ehdimme kuitenkin nähdä Kiasman ja Eduskuntatalon sekä tehdä viimeiset ostokset. Kotimatkalla katselimme reissulta otettuja kuvia ja videoita, nautimme jäätelöt ravintolavaunussa ja muistelimme matkan käänteitä. Kaikki olivat väsyneitä mutta onnellisia. Reissu oli hieno kruunu upealle vuodelle, kiitos että mahdollistitte reissumme! Vaajakummun autismiluokka, Vaajakoski Vaajakummun autismiluokkalaiset tutustuivat Helsingin nähtävyyksiin Tukilinjan apurahan tuella. 29 tukilinja 2 • 2015
”Selvästi Suomen viisuedustaja on edistänyt maan vammaiskeskustelua, mutta se on vielä kovin henkilöitynyttä. Nostetaan esille sankaritarinoita ja uhreja, vähemmän keskustellaan asiaongelmista.” Lukijakommentti 9.3. FB-KOMMENTTI LUKIJAFOORUMI Kirjoittajalle jo toinen kone Aurinkoisen päivän terveiset täältä Virroilta teille kaikille toimijoille ja auttajille siellä! Ja oikein paljon kiitoksia sekä menneistä (2005) että nyt (2014), kun lupasitte mulle, niin monesti särkyneelle, vielä kerran uudet atk-koneet. Että saan taas kirjoittaa oikein sydämeni halusta ja mieleni syvistä, hyvistä ja huonoistakin syövereistä iloa ja vertaistukea toisille, niin sadoille, vammaisille. Olen ns. mielivammainen eli hienosti vain psyyken vammainen. 13 kertaa mielisairaalaan viety ja samat kerrat sieltä pois päässyt. Olen elänyt täysillä koko ajan, ja noussut aina uskon ja muutamien läheisten tukemana. Kirjoittaminen on minulle rakas harrastus, terapiaa ja joskus kuin pakkomielle. Mutta niinhän se on ollut usein eri taiteilijoille ja kirjailijoille, kuten Aleksis Kivelle ja Eeva-Liisa Mannerille – ja sairastuihan se jo Nebukadnesarkin 7 vuodeksi mieleltään, sanoo Raamattu. Olen Oriveden kirjoittajakursseilta Kaari Ut rion ja Väinö Kirstinän oppilapsia. Kun on hyvä kirjoituskone – atk – niin on helppoa suoltaa tekstiä päästään ja muististaan, kun se vielä pelaa. Niin paljon historiaa, sukuja kylätarinoita menee hautaan mummojen mukana. Atk:n hallinta ja osaaminen tuottaa mielihyvää. Huomaa, että pärjää. Se kohottaa itsetuntoa niin, että jo liikkuukin enempi ja pukeutuu paremmin. Hyvä itsetunto on tärkeää. Tässä palautan mukana vastaanottoilmoituksen. Tietokirje tuesta tuli eilen. Olin todella yllättynyt ja iloinen. Ihan ilon kyyneleet tuli silmiini, kun ajattelin, että vielä minuakin joku hoitaa – muistaa – auttaa. Yritän nyt olla luottamuksen arvoinen ja palvella vielä läheisiä lapsiani ja osin yhteiskuntaakin, jos ei muuten niin kirjoittamalla eri aiheista. Kirjoitin muuten 11 sivua ja keksin Virroille tämän Juhannuskaupunki-idean. Sauli Niinistölle silloin eka pressanvaaleissa sen työväenpressa-idean. No, aikansa kutakin. Hyvät on juuret Tuupovaaran Vaaranpään maatilalta saatu. Iso kiitos Teille koneesta! Odotan sitä pian. Terveisin, Elvi Huurinainen Jere Pohjonen sai Tukilinjalta opintomatka-apurahan Taiteilijalle tunnustusta Jere Pohjonen tässä. Kiitos vielä kun myönsitte tukea, ja kiitos hienosta jutusta, joka oli NY:kin matkastani lehdessänne (Tukilinja 6/2014, s. 30) Taideasiani ovat sen jälkeen edenneet roimasti. Pääsin Etelä-Suomen Sanomien kanteenkin! Sain juuri valmiiksi nettisivuni, joita aina päivitän, ja joita halusin jakaa kanssasi, ja joissa taidettani: www.jerepohjonen.net Hyvää alkavaa kevättä! Jere Pohjonen (Toim.huom: Tukilinjan arkistolehdet ovat luettavissa nettisivuilla www. tukilinja.fi) 30 tukilinja 2 • 2015
BLOGILINJALLA Olen Minna Sinkkonen Joensuusta ja kirjoitan Tukilinjan netissä Blogilinjaa huhti-toukokuussa. Vammaisuus on minulle tuttua työni kautta, sillä työskentelen henkilökohtaisena avustajana. Olen avustanut aikaisemmin kokopäiväisesti esimerkiksi erästä cp-vammaista henkilöä, mutta tällä hetkellä minulla on useampia erilaisia vammaisia avustettavia, joita avustan säännöllisesti. Olen avustanut vuosien varrella cpvammaisia, näkövammaisia, kuurosokeita, reumaatikkoja sekä kolarissa tai muuten halvaantuneita. Lista on pitkä. Teen toisinaan satunnaisia avustuskeikkoja. Minua pyydetään aika usein, mutta osaan sanoa myös ei kiitos, sillä avustaminen on välillä varsin raskasta työtä ja avustajakin tarvitsee lepoa. Olen koulutukseltani lähihoitaja ja suuntautunut kuntoutukseen. Lisäksi olen suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon (AMK). Olen tehnyt hoitotyötä palvelutaloissa ja kotihoidossa, kuolemaakin olen kohdannut. Koulutuksessa tuodaan esille hoitotyön ihanteet, mutta käytännössä niihin ihanteisiin on hyvin pitkä matka. Hyppäsin pois hoitotyöstä, koska kiireessä tehdyt jotenkuten-hoitamiset sotivat minun periaatteitani vastaan. Kyynistyä en halunnut. Haluan tehdä henkilökohtaisen avustajan työtä sen mielekkyyden ja tärkeyden vuoksi, vaikka hoitoalalla on henkilökuntapulaa ja voisin koska tahansa palata paremmin palkattuun hoitotyöhön. Koen nykyisen avustajan työni mielekkäänä ja tärkeänä, vaikka palkkataso onkin erittäin alhainen ja työ toisinaan raskasta. Moni nykyinen lähihoitaja on entiseltä koulutukseltaan kodinhoitaja. Nykyään kodinhoitajia ei juuri ole tai heitä annetaan sosiaalisin perustein koteihin niukasti. He kaipaavat entisestä työstään aikoja, jolloin pystyi keskittymään ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Oli aikaa työvuoron aikana ruoanlaittoon ja ihmisen kanssa ulkoiluun toisin kuin nykyisessä hoitotyössä. Henkilökohtaisen avustajan työssä saa tehdä noita asioita huomattavasti enemmän. Näistä asiois ta tulen avautumaan blogissani. Harrastan pyörätuolitanssia pystyparina eli perinteisiä lavatansseja ja lattareita. Olenpa itsekin saanut välillä istahtaa pyörätuoliin kokeillakseni, millaista on tanssiminen tuolista käsin. Ei helppoa! Kirjoitan myös jonkin verran ja harrastan valokuvausta. Pidän vanhuksille keskustelusekä toiminnallisempia ryhmiä ja olen CP-yhdistyksen aktiivijäsen. Olen mukana myös joensuulaisessa Able Art group -tanssiryhmässä. Harrastajaryhmään kuuluu 11 vammaista tai pitkäaikaissairasta, taustoiltaan hyvin erilaista ihmistä. Mukana olevilla esiintyjillä on erilaisia neurologisia sairauksia ja aistivammoja (cp-vamma, Downin syndrooma, näkövamma, MS-tauti, muu neurologinen sairaus tai henkilö on muulla tavoin invalidisoitunut). Myös kolme esiintyjien avustajaa osallistuu teokseen. Teoksessa käsitellään ilmastonmuutosta yhdistäen liikekieltä, äänimaailmaa ja visuaalisia kokemuksia. Muodoltaan teos on runollinen ja ylistää luonnonkauneutta. Harjoittelemme parhaillaan kuumeisesti myös GRIDLOCK & FLOOD (Umpikuja ja tulva) -teosta varten, joka saa ensi-iltansa 24.4.2015. Tästä mielenkiintoisesta ja vaativasta urakasta saatte lukea blogissani pian! Olen mukana monissa vammaisten menoissa Joensuussa; osassa työni puolesta ja osassa omalla ajallani joko vapaaehtoisena tai puhtaasta mielenkiinnosta. Tämä aiheuttaa hämmentäviä tilanteita, kun minut mielletään yleensä avustajan rooliin, vaikka nimeäni ei olisikaan yleisavusta jien listalla. Haluaisin olla välillä osallistujanakin, mutta usein on käynyt niin, että tapahtuma on mennyt minulta ohi, kun olen viettänyt ajan vessareissuilla. Tietenkin autan aina, vaikka olisinkin tapahtumassa omalla ajallani, mutta toivoisin todella kuntapäättäjien ymmärtävän, että myönnetyt avustajatunnit eivät useimmiten riitä. Avustamistyötä on Tukilinjassa aikaisemmin käsitelty ansiokkaasti avustettavan näkökulmasta(*) mutta blogissani pääsette kurkistamaan avustajan arkeen moninaisine iloineen, suruineen ja huolineen. Toivon vuorovaikutteista blogia, joten kommentoikaa, kysykää ja kertokaa omista kokemuksistanne niin henkilökohtaista apua käyttävät kuin avustajatkin. Tervetuloa kahden kuukauden matkalle avustajan arkeen! (*) Jari Rummukaisen juttu avustajan työnantajana olemisesta löytyy Tukilinja-lehdestä 1/2013. Sen voi lukea ilmaiseksi Tukilinjan nettisivuilla sijaitsevasta näköislehtiarkistosta), MINNA SINKKONEN Blogi löytyy osoitteesta www.tukilinja.fi Avustajan työstä tuli myös harrastus Minna Sinkkonen on joensuulainen lähihoitaja, joka toimii vammaisten henkilöiden avustajana. Hän kertoo työstään Tukilinjan Bloglinjallavierasblogissa huhti–toukokuussa. ”Haluan tehdä avustajan työtä sen mielekkyyden vuoksi, vaikka voisin koska tahansa palata paremmin palkattuun hoitotyöhön.” 31 tukilinja 2 • 2015
Joulukuu 2014 » O.K., Tampere Apuraha tietokoneen ja videoeditointiohjelman hankintaan 17-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta sekä opiskelun että lyhytelokuvaharrastuksen välineenä. » T.M., Turku Tietokone, Office-ohjelmisto, värilasertulostin ja järjestelmäkamera 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on graafisen alan koulutus ja joka opiskelee nyt toista tutkintoa. Hän tarvitsee välineitä sekä työllistymisen että keskeneräisten opintojen tueksi. » P. Jokelainen, Oulu Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla ja käyttää tietokonetta säädettävän apupöydän ja avustajan avulla. Hän tarvitsee tietokonetta pankkija muuhun asiointiin. » V. Nousiainen, Tampere Apuraha käytetyn salibandy-sähköpyörätuolin hankintaan 16-vuotiaalle nuorelle, jonka joukkue on aloittanut pelaamisen lajin ykkösdivisioonassa eli Finlandia-sarjassa. Jotta tuen saaja voi pelata tasavertaisesti muiden kanssa, hän tarvitsee turvallisen ja nopean pelituolin. » N. Tikkanen, Jokela Apuraha tietokoneen hankintaan 28-vuotiaalle henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta opintoihin, asiointiin ja vapaa-ajan käyttöön. » L. Eklund, Naantali Apuraha kajakin hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän on yhdistysaktiivi ja vetää potilasyhdistyksessään melontaryhmää kerran viikossa. Oma kajakki mahdollistaa entistä aktiivisemman, kuntouttavan liikuntaharrastuksen. » A.S., Aura Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, joka käyttää pidemmillä matkoilla apuvälineenä pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. » S. Saarela-Hirvi, Järvenpää Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto, monitoimilaite sekä apuraha taidetarvikkeiden hankintaan ja opistomaksuihin kuntoutujalle, joka harrastaa maalausta ja keramiikkaa ja valmistelee omaa näyttelyä. » J.H., Naantali Digikamera 6-vuotiaalle lapselle, jolla on kommunikoinnin haasteita. Kameran avulla hän voi kuvata päivän tärkeitä tapahtumia ja näyttää kuvia kertomisen tukena. » A. Kasa, Jyväskylä Tablettitietokone 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Tablettiin voidaan koulussa siirtää kotitehtäviä, ja hän pystyy sen sovelluksilla harjoittelemaan lukuja kirjoitustaitoja. Kotona ei ole tietokonetta. » J. Luotomäki, Helsinki Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta työllistyäkseen myyntityöhön kotoa käsin. » L. Lumijärvi, Kempele Apuraha ompeluharrastukseen 30-vuotiaalle henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee leikkuupöydän ja ompelupöydän voidakseen työskennellä ergonomisessa asennossa. » A.L., Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta ammattiopintojen apuvälineeksi. » V. Moilanen, Suomussalmi Apuraha järjestelmäkameran hankintaan henkilölle, jolla on kommunikoinnin rajoitteita. Hän harrastaa luontokuvausta ja on osallistunut useisiin potilasjärjestön luontokursseihin. » R.K., Kuopio Kannettava tietokone, erillinen näppäimistö ja hiiri, Open Office -opas ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Tuen saaja on sairauslomansa aikana kouluttautunut uuteen ammattiin ja tähtää nyt osa-aikatyöhön. » S.K., Hyrynsalmi Apuraha tietokoneen ja tulostimeen hankintaan henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. » H.M., Kuopio Apuraha tietokoneen hankintaan henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineinä kävelykeppejä ja pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja harrastamisen välineeksi. » S. Lindgren, Nummenkylä Tietokone ja tulostin 6-vuotiaalle lapselle, joka kommunikoi kuvin ja viittomin. Kunta on myöntänyt hänelle Board Maker -ohjelman kuvien tulostamista varten. Kommunikaatioapuvälineeksi hänelle on myönnetty sairaanhoitopiiriltä tablettitietokone. Koska sairaanhoitopiiri myöntää kommunikointiin vain yhden apuvälineen, sieltä ei voi saada tietokonetta, jota tarvitaan Board Maker -ohjelman käyttämiseen. » E. Natunen, Joroinen Apuraha oman taidenäyttelyn järjestämiseen henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä ja jolle taiteen tekeminen on pitkäaikainen ja kuntouttava harrastus. Hän on aikaisemmin osallistunut paikallisen taideyhdistyksen yhteisnäyttelyihin. » M. Kumpulainen, Pihtipudas Kannettava tietokone 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja vapaa-ajan vieton välineeksi. Tietokone on hänelle paras väline pitää yhteyttä muualla asuvien läheisten sekä vertaisryhmiin kuuluvien kanssa. » J.H., Naantali Tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelmisto 8-vuotiaalle lapselle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä ja kommunikoinnissa. Oma tietokone mahdollistaa hänelle näiden taitojen kotona tapahtuvan, tietokoneavusteisen harjoittelun. » J. Röholm, Matka-apuraha sokealle taiteilijalle, jonka kaksi maalausta ovat vuoden ajan olleet esillä Italiassa Art Senses -taidenäyttelyssä. Näyttely on kiertänyt useissa kaupungeissa. Tuen saaja tutustuu matkalla näyttelyyn sekä sen järjestäjiin ja paikalliseen taideyhdistykseen. » Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edustaa vammaisia ihmisiä lainsäädännön valmistelussa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Se on myös ollut keskeisesti mukana valmistelemassa YK:n vammaissopimuksen ratifiointia Suomessa. Vammaisfoorumin rahoitus pohjautuu yksinomaan jäsenmaksuihin, joita ei ole yleisen taloustilanteen vuoksi voitu korottaa. Apuraha on tarkoitettu julkisessa vaikuttamistyössä tarvittavien tiedotusaineistojen ja tiedotusprojektien kuluihin. » Kirsikoti ry / 20 perhettä -projekti, Lieksa Kirsikoti on kehitysvammaisten taiteilijoiden asuin-, harrastusja työyhteisö Lieksassa. Se on tehnyt kehitysvammaisten asukkaiden ja oppilaiden ammattimaista taidetoimintaa tunnetuksi jo 21 vuoden ajan. Koska alueen kehitysvammaisilta nuorilta puuttuu harrastusmahdollisuuksia, Kirsikoti aloittaa nuorille suunnatun kolmivuotisen projektin, jossa perustetaan viikoittaiset musiikkiharrastusryhmä ja kokkikerho. Apurahalla hankitaan musiikkiryhmälle soittimet. » Ravimäkiyhdistys ry / Kamu!-ravintola, Hamina Asumispalvelua ja työtoimintaa Haminan alueella tarjoavan Ravimäkiyhdistyksen vuonna 2014 toimintansa aloittanut ravintola Kamu! tarjoaa keittiöja tarjoilutyötä kehitysvammaisille työntekijöille. Ravintolan esikuvana on Roomassa sijaitseva Gli Amici -ravintola, johon Kamun 10 kehitysvammaista työntekijää lähtevät tutustumaan. Apuraha on tarkoitettu heidän ja mukaan tarvittavien 2 ohjaajan matkakuluihin. » Able Art Group, Integroidun tanssin ja taiteen ryhmään Able Art Group kuuluu 11 eri tavoin vammaista tanssijaa. Sen taiteellisena johtajana toimii tanssitaiteilija Minni Hirvonen. Ryhmä valmistelee kokoillan esitystä, ja se esiintyy Tampereella maaliskuussa 2015 esteettömän taiteen Accac-konferenssissa. Monet jäsenistä käyttävät harrastukseensa kaikki kuljetuspalvelun vapaa-ajan matkansa. Apuraha on tarkoitettu sekä tasa-arvoistamaan ryhmän jäsenten matkakuluja että ryhmän yhteisiin kurssija esityskuluihin. TUKIPÄÄTÖKSIÄ … jatkuu sivulla 34 32 tukilinja 2 • 2015
RI ST IK K O 2 /2 15 RI STI KO N LA ATI : JAR I H AAP A-AH O VA LO KU VA : EL IN A TA NH UA RI ST IK O N 1 /2 01 5 R A T K A IS U Lähetä ratkaisemasi ristikko toukokuun loppuun mennessä postitse osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja. fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Otamme mielellämme vastaan myös kommenttejasi ristikosta! Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Ristikon 2/2015 ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä 3/2015. Uudessa Päätoimittajalta-blogissa muuten kerrotaan, miten te sinnikkäät lukijat aikoinaan saitte tämän ristikon mukaan Tukilinjaan (www.tukilinja.fi, Blogit, 25.2.). Käykäähän kommentoimassa! Ristikon 1/2015 ratkaisseista onnetar valitsi palkkion saajaksi lohjalaisen Terttu Silfvergbergin. Hänen mielestään ristikko oli ”hyvä, siis sopivan vaikea!” D A R S E E N I N A L T I A T A S U I N I T A A N A I O T K L A H J A K K U U S A A T I U V I E R E E N L O K K A O S A T I L L I L A P A K A A M A R E I Ä T A M I R A M M A N M U L T I A V A N H E M P I A L A S N P I R T U A U N E K O H E L O A R O N A T A R A K I E V Ä S A P R O E I J A E R Ä Ä T L I P O A S E A N K A T K O E T U I L U T A N S A Ä S I R K I T E M E T A A R A O S A A I K A A I T O R A I L H S A I R S A T U N U T K O A K I T A T I U T B U S H S A T K A T A P A T I A P U U R A H I K A L O O T K I A T S J.H. LUONNOLLAKIN HALLITSIJANIMIÄ KARI JUSSI SI-JÄRJESTELMÄSSÄ MITTAYKSIKKÖ HUIPUIN IHOSAIRAUS TYTÖN TAPANA? MAASSA KURJISTA JUHLAVIA RAAKA MUODISSA TORSTAINA! VEDETTÄVÄ TYTTÖ ÄMMÄLLÄKIN! EKSTRAHOIDA SUOJAA Yök! TEHDÄÄN VOITTAA YKSI PENNEISTÄ INTIAA BAARISSA VOI NAPPIA MOLSKILLA -1. TURVAKSEMME Me kyllä jeesataan! NÄNNI Kyllä sitä apua minäkin suon! ENNEN RAUDAN KEKSIMISTÄ KÄYTETTY TUHAT KERTAA ELI NASTASE “ “ PIILI -PELLE -SAKSA ESTOIHIN! +T POMOT? AIVAN Nyt lähti liirtoon! EPPU KURT KILTTI VOI OLLA KAMERASSA ELEKTRONINEN PELOKAS DIEETTIMIES LOVETA INDONESIAA TAISTO TÄNNE! AUKKO SAMA JOS LOPPUUN MAS -OPPINUT MURHEISELLE SUOTU KARHUTKIN NISÄLLINEN SAARI “VANKILAN JALOITTELUALUE”? -PUHALLIN TIHUT Ö Y KIIHKOMIELINEN Tuollaisia pallopäitä! Tolloja vielä! SAA AIKAISEKSI TAVALLISTA ENEMMÄN 33 tukilinja 2 • 2015
» SirkusRakkaus Pum Pum ry, Tampere Pirkanmaalla toimiva, vuonna 2011 perustettu lastenkulttuuriyhdistys järjestää sekä vapaaehtoistoimintana ilmaisia että ohjelmatoimiston kautta maksullisia, esteettömiä lastenkulttuuritapahtumia ja -työpajoja. Esitykset ja taidepajat kattavat kaikki taiteenalat. SirkusRakkaus Pum Pum on mukana Tampereen teatterikesässä ja Cross Over -festivaaleilla. Apuraha on tarkoitettu ilmaisten, esteettömien taidetapahtumien järjestämiseen. » Taidekeskus Into Ry, Turku Taidekeskus Into ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, joka pyrkii edistämään turkulaista kehitysvammaisten kuvataidekulttuuria järjestämällä harrastuspiirejä ja näyttelyjä. Kettukin vuoden taiteilijaksi valittu 2014 Tiina Elina Nurminen on toiminnassa mukana. Yhdistys järjestää kesällä kaksi näyttelyä, toisen Turussa ja toisen Pori Jazzin yhteydessä. Apuraha on tarkoitettu taidetarvikkeisiin ja näyttelykustannuksiin. Tammikuu 2015 » E.K., Helsinki Ammattitutkintostipendi laitoshuoltajaksi valmistuneelle henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hänen työuransa ei ole riittävän pitkä ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan ammattitutkintostipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. » N. Päärni, Lohja Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta ammatillisissa opinnoissaan. » J.O., Pyhäsalmi Osa-apuraha kolmipyörän hankintaan 29-vuotiaalle henkilölle, joka käyttää rollaattoria liikkumisen apuvälineenä. Erikoisvalmisteinen pyörä mahdollistaa itsenäisen liikkumisen pidemmillä matkoilla. Kunnan vammaispalvelu on myöntänyt osa-apurahan pyörän hankintaan. » J. Aaltonen, Oulu Tablettitietokone ja langaton monitoimilaite 8-vuotiaalle lapselle, joka käyttää kuvia kommunikoinnin ja päivittäisen toiminnan tukena. Oma tabletti mahdollistaa hänelle kuntouttavien sovellusten käyttämisen sekä kuvien ottamisen ja niiden hyödyntämisen päivittäisessä vuorovaikutuksessa. » K. Vuori, Muurame Tablettitietokone ja langaton monitoimilaite 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on rajoitteita käsien toimintakyvyssä ja jonka on helpompi tehdä muistiinpanoja näppäimistöllä ja valokuvaten. Sairaanhoitopiiri on tehnyt suosituksen Kelalle, että se myöntäisi hänelle tablettitietokoneen. Kela ei kuitenkaan myönnä laitetta, koska katsoo nuoren selviävän opinnoistaan ilman sitä. » S. Vaske, Hamina Apuraha kitaran ja vahvistimen hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa kitaransoittoa ja laulamista. Musiikki on hänelle voimaannuttava ja tärkeä harrastus. » Palveluyhdistys Kaseva ry:n asukkaat, Littoinen Osa-apuraha kahdenistuttavan, kolmipyöräisen side-by-side–polkupyörän hankintaan kehitysvammaisten asumisyksiköissä asuville 50 asukkaalle. Polkupyörällä he pääsevät luontoretkille yhdessä hoitajan kanssa. Näin ulkoilusta voivat nauttia myös ne asukkaat, jotka eivät pysty liikkumaan itsenäisesti. » T. Takayama, Porvoo Tablettitietokone henkilölle, jolla on monia toimintarajoitteita ja joka käyttää sähkömopoa liikkumisen apuvälineenä. Hän tarvitsee tablettia yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. » T. Airola, Lohja Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi sekä lisäämään itsenäisyyttä arjen hallinnassa. » J.S., Järvenpää Osa-apuraha kuntouttavaan, omarahoitteiseen aikuiskoulutukseen osallistumasta varten kuntoutujalle, joka suunnittelee paluuta työelämään. » L. Lehtonen, Helsinki Erillinen tietokoneen näyttö kuntoutumista edistäväksi harrastusvälineeksi ja yhteydenpitovälineeksi henkilölle, jolla on vaikeita rajoitteita toimintakyvyssä. Tietokoneen käyttömahdollisuus tuo turvaa ja sisältöä vapaa-aikaan. » E. Telaranta, Muurame Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineenä. » E. Haga, Hyvinkää Ammattitutkintostipendi laitoshuoltajaksi valmistuneelle henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hänen työuransa ei ole riittävän pitkä ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan ammattitutkintostipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. » T. Ikäläinen, Tuusula Tablettitietokone 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Netin käyttömahdollisuus tuo sisältöä vapaaaikaan. Tabletti mahdollistaa hänelle esimerkiksi Papunetin pelien pelaamisen, sähköpostin käytön sekä lehtien lukemisen. » N. Käyhkö, Jyväskylä Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto henkilölle, joka käyttää rollaattoria ja pyörätuolia liikkumisen apuvälineinä ja kommunikoi apuvälineiden avulla. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon sekä harrastusten, kuten musiikin kuuntelun, välineenä. » M. Jumppanen, Joensuu Apuraha kuntosaliharjoitteluun 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattioppilaitoksessa. Kuntoilu auttaa häntä ylläpitämään säännöllistä päiväjärjestystä ja fyysistä terveyttä. » M. Kuusela, Rovaniemi Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja monitoimilaite henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän toimii potilasyhdistyksen hallituksessa ja tarvitsee tietokonetta yhdistysasioiden hoitamiseen ja jäsenrekisterin ylläpitoon sekä muun yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. » A. Suorsa, Kajaani Kannettava tietokone, monitoimilaite, kuulokkeet ja mikrofoni henkilölle, jolle tiedonsaanti ja kommunikointi tuottavat kuulovamman vuoksi vaikeuksia. Hän tarvitsee laitteita yhteydenpitoon ja tiedon etsintään. Tietokonetta ei Kainuussa myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä eikä harkinnanvaraisena tukena sosiaalitoimen vammaispalvelusta. » J. Lipasti, Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia oppimisen haasteita. Hän hyötyy oppimisessa toistosta, ja esimerkiksi Ekapeli ja Papunetin pelit sopivat hänelle kuntoutuskäyttöön. » L. Huttunen, Kuopio Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta tiedon etsimisen, lehtien lukemisen ja asioinnin välineeksi. » I. Tilanto, Helsinki Apuraha taidenäyttelyn kehystyskuluihin näkövammaiselle henkilölle, joka pitää kahden muun näkövammaisen taiteentekijän kanssa yhteisnäyttelyn. Valokuvataide on hänelle pitkäaikainen harrastus. Hän on ollut mukana useassa yhteisnäyttelyssä ja pitänyt myös oman valokuvanäyttelyn. TUKIPÄÄTÖKSIÄ … jatkuu sivulta 32 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2014 apurahoja ja apuvälineitä yli 526 000 euron arvosta eli noin 43 800 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on pääsääntöisesti tarveharkintaista. Hakuohjeet: www.tukilinja.fi 34 tukilinja 2 • 2015
» P.P., Seinäjoki Apuraha järjestelmäkameraan sekä kuntouttavalle aikuiskoulutuskurssille osallistumiseen kuntoutujalle, joka on harrastanut valokuvausta useita vuosia. » Loimaan kehitysvammapalvelujen asiakkaat, Alastaro Apuraha kehitysvammaisten ryhmälle Tallinnaan suuntautuvaa, kuntouttavaa virkistysja opintomatkaa varten. Matkalla tutustutaan mm. Merimuseoon. Kehitysvammaiset joutuvat maksamaan myös henkilökunnan matkakulut. Apurahalla pienennetään 12 lähtijän omavastuuosuuksia. » J.V., Tampere Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Hänelle on lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetty kommunikoinnin välineeksi tietokone, mutta sitä ei ole mahdollista käyttää vapaa-ajan välineenä muilla ohjelmilla. Oma tietokone mahdollistaa netin käytön avustajan tuella, mikä tuo sisältöä vapaa-aikaan. » N. Mustasaari, Rautio Tablettitietokone 21-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Oma tabletti mahdollistaa hänelle muistiinpanojen tekemisen koulussa ja niiden kertaamisen pitkillä koulumatkoilla. Tablettiin saa kalenterisovelluksen, joka helpottaa ajan hallintaa. Tabletin käyttö mahdollistaa myös virikkeellisemmän vapaa-ajan vieton. » U.T., Kokkola Osa-apuraha Roomaan suuntautuvan, opintoihin liittyvän opintomatkan kuluihin 17-vuotiaalle lukiolaiselle, joka vuorovaikutuksen haasteiden vuoksi tarvitsee matkalle avustajan. Matkalla syvennetään historian oppisisältöjä ja kehitetään kielitaitoa. JA LO IT TE LU A Ka isa Le ka on sa rja ku va pi irt äj ä, jo lle on te ht y mo lem pi en ja lko jen am pu ta at io leik ka us . Jatka lukemista netissä ja somessa www.tukilinja.fi Nettisivuiltamme löydät aikaisemmat lehdet sekä helposti selattavassa näköismuodossa että tekstiversiona. Tukitori-ilmoituspalvelussa tutustut vammaisia työllistäviin tuotteisiin. Facebookissa ja Twitterissä vinkkaamme tuoreeltaan vammaisalan tapahtumista, uutuuksista ja ilmiöistä. Pinterestissä näet lehden kauneimmat kuvat, myös ne jotka eivät mahtuneet lehteen. Ryhdy ystäväksemme ja jaa omat vinkkisi! Seuraavassa lehdessä on luvassa lisää mielenkiintoista asiaa. Lue esimerkiksi sokeasta iranilaisesta Azra Tayyebista, joka opiskelee tietojenkäsittelyä Joensuussa sekä tamperelaisesta Sirkus Rakkaus Pum Pumista. Tukilinjassa 3/2015 kerrotaan Tukilinjan Vuoden toimija -apurahan saaneesta Sirkus Rakkaus Pum Pumista. 35 tukilinja 2 • 2015
Tukilinjan julkaiseminen alkoi laman jälkeen vuonna 1996, kun valtiovalta toivoi järjestöjen ottavan enemmän vastuuta syrjäytymisen torjunnasta. Lehteä julkaisemaan ja tukea jakamaan perustettiin tukiyhdistys, ja työ alkoi. Vuosina 1996–2014 on lehden tuottamilla tuloilla jaettu apurahoja yli 7,2 miljoonan euron arvosta, joista suurin osa yksityishenkilöille. Vuonna 2014 tukea annettiin yli 43 800 euroa kuukaudessa. Tukitoiminnalla on saatu aikaan monia menestystarinoita. Myös Tukilinja-lehti on lunastanut paikkansa vammaisalan erityisaikakauslehtenä. Lukijoihin mahtuu niin laajaa yleisöä, vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään kuin vammaisalan ammattilaisiakin. Tukilinja noudattaa työllistymistavoitteitaan myös lehden tekijöitä valitessaan. Lehti levittää tietoa vammaispalveluiden hyvistä toimintamalleista ja pyrkii käsittelemään eri toimintarajoitteiden vaikutusta tasapuolisesti. Ennen muuta se antaa äänen vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille sekä heidän läheisilleen. Sen sisältö toimiikin vertaistukena monille lukijoille. Haluamme toiminnallamme edistää työllisyyttä, koska se tukee tehokkaimmin vammaisten ihmisten elämänlaatua sekä sosiaalista ja taloudellista tasaarvoisuutta. Koulutus on varmin tie työllistymiseen. Se ei kuitenkaan riitä: Joka kolmannen vammaisen suomalaisen työkyky on erinomainen tai hyvä, ja yli puolella se on vähintään kohtalainen. Useimmat heistä haluaisivat tehdä edes osa-aikatyötä. Silti vain 17– 20 % työikäisistä vammaisista ihmisistä on Suomessa palkkatöissä. Tanskassa, Itävallassa, Saksassa ja Belgiassa töissä on noin 60 % vammaisista. Pystymme kyllä samaan, jos yritämme – ja haluamme. Tukilinja vaikuttaa asenteisiin. Se antaa myös konkreettista vetoapua, kun sitä ei muualta saa. Lehden tilaus on luotettava, yksilöllinen ja vaivaton tapa vaikuttaa. Tervetuloa joukkoomme – ja lämmin kiitos lehtitilauksestanne! Apurahoja yksityishenkilöille ja hankkeille Tukilinjafoorumi myöntää hakemuksesta apurahoja ja apuvälineitä. Tukea voi hakea jatkuvasti ja se on tarveharkintaista. Apurahoilla tuetaan kouluttautumista ja työllistymistä. Tukea voi hakea myös toimintakykyä edistävään ja tasa-arvoa lisäävään toimintaan. Tukilinja myöntää apurahoja esimerkiksi opiskelun, pienyrittämisen, harrastamisen ja kilpaurheilun kuluihin, kulkuvälineisiin, tietoteknisiin ja muihin apuvälineisiin sekä kulttuuritoimintaan ja vammaistutkimukseen. Ennen tuen hakemista kannattaa tutustua hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukikoordinaattorin yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 2. TILAA TUKILINJA-LEHTI! P. 09 4155 1500 tai www.tukilinja.fi