Lieto-mitalit annettiin kolmelle ansioituneelle s. 4 Rusko teki alijäämäisen budjetin, jolla turvataan kuntalaisten palvelut s. 5
TURUN TIENOO
58. VUOSIKERTA Nro 93
TIISTAI 10.12.2013
LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO
Kurkista joulukalenterin
luukkuihin
karvakorvat oy 10.
tai liikkeessämme.
Jokapäivälle lemmikkimäiset
11.
tarjoukset !!!
Rauhaisaa Joulunaikaa 24.
karvaisille ja karvattomille 14.
asiakkaillemme
21.
Glögi-pannu
KUUMANA
koko joulukuun
24.
? la a tu a le m m i kill e s i ?
MA-PE 10-18
LA
10-14
Härkäpolku 19
MA-PE 10-18
LA
10-15
Varkkavuorenkatu 34
www.karvakorvat.com
P. (02) 487 6707 LIETO
TURKU P. (02) 237 7717
www.mepu.com
www.mepu.com
www.karvakorvat.com
Toveri
sotilasläänin
komentajaksi
UUSI
OSOITTEEMME ON
OIKOKUJA 6,
21380 AURA
Puolustusvoimain komentaja
on määrännyt upseereita uusiin tehtäviin 1. tammikuuta
2014 lukien. Prikaatikenraali Pekka Toveri on määrätty Länsi-Suomen sotilasläänin
komentajaksi.
Itsenäisyyspäivänä prikaatikenraaliksi ylennetty Toveri
palvelee tällä hetkellä Panssariprikaatin komentajana. Aikaisemmin hän on palvellut
muun muassa apulaisoperaatiopäällikkönä ISAF-operaatiossa Afganistanissa, yhteysupseerina United States Joint
Forces Command'ssa USA:ssa
sekä Panssarikoulun johtajana.
Loput
Japaklapikoneet
Kaikki
Fransgårdtyökoneet
-15%
-10%
AURAN Y-AGRON AVAJAISET
TO 12.12. KLO 9-16
Tarjouksia, työnäytöksiä, esittelijöitä, sekä
tarjoilua. Lämpimästi tervetuloa!
www.yrma.net
Lisätietoja:
Tomi Aaltonen, ? 044 755 5378 ? Heimo Kankaanranta, ? 040 900 9525
KULJETTIMET
Kimmo Raininko,
? 0400 320 889 ? Y-Agro Aura, Oikokuja 6, 21380 Aura
ENERGIAPUUKOURA
Mepu kuljettimet
Ruskolla pohditaan yhtenäiskoulua
ENERGIAPUUKOURA
Mepu tarjoaa ammattilaisen kuljetinratkaisut
Rusko Maunun, Hiidenvainion ja Kirkonkylän koulun
opettajat eivät usko, että näiden kolmen koulun yhdistäminen yhtenäiskouluksi toisi
merkittävää etua.
Ruskon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
on
aloittanut selvityksen, jonka
päämääränä on harkita, muodostetaanko Ruskolle yhte-
KIRE
kaikkiin viljansiirron kohteisiin. Siirrät varmasti
ja tehokkaasti niin vaaka- kuin pystysuoraan tai
näiskoulu.
Nuorikkalan mukaan yhhalutussa kulmassa. Lastaat tai vaihdat siilosta
?Yhtenäiskoululla
olisi yh- tenäiskoulu toimii luontevastoiseen ? aina luotettavasti.
teinen hallinto ja yhteinen toi- ti sellaisissa kouluissa, joissa
mintakulttuuri. Oppilaalle se kaikki oppilaat saadaan koottarkoittaa esimerkiksi samoja tua samaan rakennukseen.
oppilashuollon henkilöitä lä- Ruskolla Hiidenvainion, Kirpi koko kouluajan ja opettajil- konkylän ja Maunun koulut
le kaikkien yhteisiä kokouksia, toimivat kaikki omissa rakenselventää yhtenäiskoulun aja- nuksissaan.
tusta johtava rehtori Ari Nuorikkala.
Katkaisu
Kuormausasento
Terä rungon
sisällä
Lastaus
Quality equipment Nummek Oy, www.nummek.fi
Katkaisu
Itsenäistä
Suomea
juhlittiin
n
Kuormausasento
Terä rungon
sisällä
Lastaus
Quality equipment Nummek Oy, www.nummek.fi
Suomen itsenäisyyttä
WheatHeart - ruuvikairatjuhlitiin perjantaina ym-
Uudistunut paikallinen
Neste Oil Lieto palveluksessasi.
päri Tienoon aluetta. Juh-
WheatHeart vetävät 8 & 10? ruuvikairat valmistetaan yhdessä maailman suurimmista alan
tehtaista. WheatHeart ruuvikaira on helppo
ja joustavakäyttöinen kuljetin. Vankan rakenteensa ansiosta se on luotettava työkalu viljan
Kapasiteetti
lamenot olivat perinteiset:
8?? = 81 tonnia / hjumalanpalvelus,
käynti
10??= 114 tonnia /hautausmailla
h
ja pääjuhKapasiteetti testattu kuivalla vehnällä 15 asla. Kuva on Ruskon santeen kulmassa ja 85% syöttöasteella. Kulman
siirtoon. Ruuvikairan pituudet 5 ? 18,5 m.
noustessa 30 asteeseen kapasiteetti tippuu
heenvuoron käytti Kerttu
20% ? 25%. Kulman noustessa 45 asteeseen
Kairan vakiotoimitukseen kuuluu:
? kairan perusosa varustettuna moottorilla
kapasiteetti tippuu 35% - 40%.
karihaudoilta, joissa puNikinmaa. Juhlista lisää
keskiaukeamalla.
? tarvittavat jatko-osat (putki + kierukka)
? syötön säädin (sulkuluukku)
? syöttöpään laakerisetti
? kannatuspanta (kiinnitysvaijereille)
Joulupöytä katettuna
keskiviikkona 11.12.
klo 10.30?16.00
Lisävarusteena saatavissa:
? kaatosuppilo
? kaatosuppilo + kansi
1200
/ asiakas
Saatavilla myös pyörillä ja tukirangalla varustettuna 8?? 9,5 m?15,5 m ja 10?? 9,5 m?12,5 m.
Tervetuloa perinteiselle
Turun Tienoon ja
POP Pankin
Henkilöauton
Tehopesu
Hintoihin sisältyy alv 23%
sis. esipesu, alustapesu, kuumavaha
14
Kulta
Katriina
Hintoihin
sisältyy alv 23%
kahvi 500 g
%32 vla yytläsis nihiotniH
295
00
pkt
kpl
raj.erä
TIISTAINA 17.12.
klo 10.00 ? 15.00
5,90?/kg
Maittava lounas
joka päivä,
myös mukaan!
Uudesta salaattibaarista
Salaattiannokset,
myös mukaan!
T A L V I L A A T U
Pakkaskesto ?37 °C
Liedon aseman
liiketalon pihalle
Joulupukki paikalla
klo 10.00 ? 12.00
Lämmintä Joulumieltä toivottaen
Neste Oil Lieto
Markku Eko, Haimiontie 25,
Vanhalinna, puh. (02) 487 8610
Avoinna: ark. 6-21, la 7-21, su 11-20
Liedon konttorin
tarjoamalle jouluiselle
ohrapuurolle
ja fäskynäsopalle
Liedon Osuuspankki
TURUN TIENOO
Lieto, asema
2
Anna koskettava joululahja!
? Fysikaaliset hoidot
? OMT-fysioterapia
? Nikamakäsittelyt
? Vodder-lymfaterapia
? Akupunktio
? LPG-hoidot
SILMÄLÄÄKÄRIEN
Hoito & Valmennus
ajanvaraus
www.liedonoptiikka.fi
HIERONNAT ja TERAPIA
p. 487 7997, 050 571 1200
?
?
Liedon seurakunnan
gospelkuoron
virsilevy sisältää
11 virttä kuorolle ja
bändille sovitettuina.
Lieto, Turku
p. 050 555 4442 / Vuokko Alvari
Lisätiedot www.alvari.com
Jussi Tuominen
Mikko Leinonen
Levyä myy Kirjakauppa Q hintaan 12,90 ?
? tervehdyksiä
Rusko varautuu
uuden opetussuunnitelman tekoon
Rusko Tulevaan opetussuunnitelmien uudistukseen varaudutaan Ruskolla nimeämällä
kaksi opettajaa opetussuunnitelmavastuuopettajiksi. Heidän tehtävänään on koordinoida
opetussuunnitelman
uudistamista. Uudet opetussuunnitelmat on otettava käyttöön lukuvuoden 2016?2017
alussa.
Ruskolla uuteen opetus-
suunnitelmaan sisällytetään
ainakin tieto- ja viestintätekniikan uudenlainen käyttö
opetuksessa.
?Ne oppilaat, jotka aloittavat koulunsa 2016 ovat työelämässä noin vuonna 2040,
taustoittaa uuden opetussuunnitelman luomisen haastetta
johtava rehtori Ari Nuorikkala.
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
Näkövamman vuoksi en lähetä joulukortteja
Sulo Havanko (Supa)
Halmelan kaavaehdotus nähtävillä
Lieto Täydennyksenä Tienoon
juttuun Halmelan kentän alueen asemakaavasta ja Halmelan leikkipuistosta (TT 5.12.)
kerrottakoon, että alueen asemakaava ja asemakaavan
muutosehdotus ovat parhaillaan nähtävillä 8. tammikuuta
saakka.
Alueen kaavaluonnos oli
nähtävillä elo-syyskuun vaihteessa.
Tapahtuu Liedossa tammikuussa
ilmestyy TIISTAINA 31.12.,
jota varten tiedot on toimitettava julkisista kaikille
avoimista ikään katsomatta, maksuttomista
tilaisuuksista kirjallisina VIIMEISTÄÄN maanantaina
30.12. klo 11 mennessä Turun Tienoo -lehteen,
os. Elotie 26, 21360 Lieto as. fax 489 2099 tai
jarmo.helttula@turuntienoo.fi
Tiedusteluihin vastaa Jarmo Helttula p. 489 2010.
HUOM! Lehti voi lyhentää tekstejä
vastaamaan tapahtumakalenterin luonnetta.
TÄHÄN PALSTALLE EI KUULU
YHDISTYSTEN JA SEUROJEN OMIEN KERHOJEN
KOKOONTUMISISTA ILMOITTELU.
n Liedon torille osui joulunavauksen aikaan kaksi joulupukkia, jotka äityivät väittelemään siitä, kumpi on valepukki.
Kaupallista
joulua!
t
e
ILMOITAT
s
i
Ilo t
EDULLISESTI
Uutise
TURUN TIENOOSSA
Hinnat koskevat
näitä vakiokokoja:
lev. 44 mm, kork. 25 mm .........10 ?
lev. 44 mm, kork. 50 mm .........20 ?
lev. 92 mm, kork. 25 mm .........20 ?
lev. 92 mm, kork. 35 mm .........28 ?
lev. 92 mm, kork. 50 mm .........40 ?
kaikki kihlaus-, vihki-,
syntymä-, kaste-,
tervehdys- ja
kiitosilmoitukset
Ilmoitukset kuvalla tai ilman. Aineiston voit lähettää
sähköpostilla eija.lepisto@turuntienoo.fi tai
paivi.teerimaki@turuntienoo.fi
Voit myös tuoda kuvan meille tai lähettää
kirjeessä os. Turun Tienoo, Elotie 26,
21360 Lieto as. Palautamme kuvat.
Hinnat koskevat vain yksityishenkilöitä, ei yhdistyksiä ym.
(edulliset hinnat vain
Turun Tienoon tilaajille)
Tämän kokoinen
Matti Meikäläisen
kiitosilmoitus
maksaa sinulle
vain 10 ?
TURUN TIENOO
Tilaaja,
ota
yhteyttä
Jarmo Helttula p. 489 2010
Eija Lepistö p. 489 2016
Päivi Teerimäki p. 489 2011
Lieto
Elina Lavonen
?Paljon puhutaan, että joulu
on kaupallistunut, mutta onko se lopulta huono asia? Saahan siitä moni elantonsa, pohti
yrittäjä Oili Riikonen elinkeinotoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa Liedon
joulunavauksessa.
Nykyihmisellä saattaa olla
tavaraa riittämiin, mutta lahja
voi olla myös palvelua, ruokaa,
yhteistä tekemistä tai mitä kukin uskoo toisen arvostavan.
?Joulukaupassa
liikkuvasta isosta rahamäärästä soisi yhä suuremman osan ajautuvan pienemmille yrittäjille,
jotka kiristyvillä markkinoilla tarjoavat palveluitaan entistä pienemmillä katteilla, lausui
Riikonen kannustaen lietolaisia jouluostoksille kotikunnan
liikkeisiin.
Samoilla linjoilla olivat Raija Oivanen ja Anja Lahti yleisössä.
?Minä tykkään, että lahjaksi sopii käypä tavara. Ei mitään turhanpäiväistä. Kun ikää
rupeaa tulemaan, sitä kynttilänjalkaa ja muuta on jo riittämiin varastossa. Minulla on
tapana viedä vanhemmille ihmisille joululahjaksi ruokaa,
tehdä esimerkiksi leipää ja laatikoita. Nuoremmille annan
rahaa tai lahjakortteja, kertoi
Raija Oivanen.
?Kirja ainakin on hyvä
lahja minusta. Olen itse saanut
hyviä kirjoja ja arvostanut lahjaa, tuumasi Anja Lahti.
Musiikkikoulu Ilosen nuorten bändin mukana torilla
esiintynyt Tanja Rantala tykkää hänkin käytännöllisistä
lahjoista. Mieluinen joululahja
tänä vuonna olisivat uudet talvikengät.
?Lahja on hyvä silloin, kun
se on mietitty just sille tietylle
henkilölle. Semmoinen, missä
on ajatus mukana. Ostan jou-
lulahjoja tärkeimmille ihmisille. Jotain sellaista, mistä he
tykkäävät ja mitä he toivovat,
sanoi Tanja Rantala.
Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Liedon kunnan ja
paikallisten pankkien järjestämään
joulunavaustapahtumaan osallistui mukavasti väkeä. Joulupukkejakin oli
paikalla kaksin kappalein. Liedon Yrittäjien ja Perussuomalaisten puurotykeillä jonotettiin keskustassa pitkin päivää.
n Liedon ammatti- ja aikuisopiston ihastuttavat opiskelijat Isabella Sousa ja Katariina Mäkelä avasivat tapahtuman tonttutanssilla.
099
3
Tarjoukset voimassa tiistaista keskiviikkoon 10.?11.12. ellei toisin mainita
Hyvää suomalaista
RUOKAPERUNAA
5 kilon pussi
Rajoitus
2 pss/teatteri
(0,20/kg)
4000
kg:n
erä
5 KG:N
PUSSI
PAISTETUT SILAKKAPIHVIT
599
Pyyntituore suomalainen
SILAKKAFILEE
KG
Lähiruokaa Liedon asemalta
Tuoreet idut ovat mainio lisä tuoreravinnossa. Ituja on helppo käyttää
salaateissa, wokkiruoissa, sekä erilaisissa pata- ja keittoruoissa,
koska ne ovat heti käyttövalmiita.
Ituja ei tarvitse pestä eikä pilkkoa, eikä niiden kuoriakaan tarvitse
poistaa, sillä ne ovat hyvää kuituainesta. Ituja ei kuitenkaan pidä
kuumentaa liikaa, eikä missään nimessä keittää, sillä kuumennuksessa
tuhoutuvat monet hyödylliset vitamiinit, hivenaineet ja entsyymit.
Tuore suomalainen
MERI
KIRJOLOHI
kokonaisena
TIISTAINA 12?18
ILMAINEN FILEOINTI KIRJOLOHELLE
799
KG
599
100
KG
Rajoitus 4 rasiaa/talous
SEURAAVAT 2,99/rasia
MUNGPAVUN ITUJA 150 g
SINIMAILASEN ITUJA 100 g
ITUSALAATTI 150 g
PORKKANAMUNGSALAATTI 150 g
RASIA
500 rasian erä (6,67-10,-/kg)
AITOA SAVUKALKKUNAA
Todellista lähiruokaa suoraan PAIMIOSTA. Uunituoreet JOULUKALKKUNAT
on valmistettu salaisella reseptillä aidossa SAVUSAUNASSA. Salainen
resepti on kulkenut mukana useiden sukupolvien ajan. Juuri siksi voimme
väittää, että Hanhialan tilan JOULUKALKKUNA ON VARMASTI PARASTA.
Varaa kalkkunasi 15.12. mennessä. Voit noutaa kalkkunasi
vaikka vasta aaton aattona ma 23.12. klo 18 mennessä.
kkuna
l
a
k
u
v
a
s
0 kg:n
1
o
t
aat sen
i
s
a
a
ä
n
t
l
a
i
a
e
k
m
k
Tilaa
g puoli
k
5
/
a
n
kokonaise a joulupöytään.
en
uunituore
TÄSTÄ EI KALKKUNA
PARANE
LIETO
1899
KG
Tavallista parempi Ruokakauppa
Palvelemme arkisin 7.00?21.00
la 7?18, su 12?21
Nimi
Puh.
Paino noin
Palauta lihatiskille su 15.12. mennessä
OLEMME MYÖS
FACEBOOKISSA!
4
TURUN
TIENOO
Päiväkotien ruokailua
viilataan lasten mukaan
Rusko Päiväkotien ruokalistaa
viilataan hieman pienten lasten tarpeiden suuntaan. Pienimmille hoidokeille voi tilata
esimerkiksi teen ja sämpylän
tai murojen sijaan nyt puuroa,
ja heille tehtäviin laatikkoruo-
kiin ja kastikkeisiin laitetaan
miedommin mausteita.
Ruokahävikkiä on saatu vähennettyä myös. Päiväkodit ilmoittavat keskuskeittiölle jatkossa aamulla todellisen lasten
lukumäärän ryhmässä, jolloin
ruokaa tehdään vain tarvittava määrä.
?Aiemmin on tehty ruokaa koko 21 lapsen ryhmälle, mutta jos sieltä on vaikkapa viisi lasta pois, ruokaa on
jäänyt helposti yli, havainnol-
listaa Ruskon varhaiskasvatusjohtaja Tuula Ala-Karvia.
Ruskolla on yhteensä viisi
päiväkotia, joissa jokaisessa on
useita hoitoryhmiä.
n pääkir joitus
Uusia tontteja
tarvitaan myös
yritystoiminnalle
Ruskon kunnan ensi vuoden talousarvioesityksessä on
varattu lähes puoli miljoonaa euroa maanhankintaan.
Kunta on ostamassa nykyisen kaava-alueensa vierestä
maata asuntotuotannon tarpeisiin. Kunta varautuu tulevaan, ja hyvä niin, vaikka varannot niin Valkiavuoressa
kuin Päällistönmäessä ovat riittävät moneksi vuodeksi.
Päällistönmäkeen tehdään kunnallistekniikkaa etupainotteisesti, koska katu- ja tieverkoston rakentamiseen
on saatavissa Aran eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta 30 prosentin avustus.
Rusko ei kuitenkaan halua leimautua pelkäksi nukkumakunnaksi, vaan kunta kaavailee nostavansa työpaikkaomavaraisuuttaan. Tulppana tuolle pyrinnölle on
tonttipula. Viime vuosina ei Ruskolla ole juurikaan ollut tarjota yritystontteja. Ruskon eteläosan osayleiskaavoitus, jolla määritellään yritysrakentamiseen tulevat
alueet, makaa jumissa muun muassa lentokentän ympäristölupaprosessin venymisen vuoksi. Kunnan pohjoisosassa sentään tehdään kaavaa yrittämiselle, mutta
se koskee alueella nykyisin olevien kahden merkittävän
yrityksen, Vak Oy:n ja Suomen Hoitolatukun, kehittämistoimien turvaamista.
Ruskon ? ja etenkin sen eteläisten osien lentokentän
tuntumassa ? sijainti on erinomainen yritystoiminnan
kannalta. Raisio alkaa olla jo täyteen rakennettu, ja Turun alueet lentokentän tuntumassa tarvitsevat vaihtoehdon. Kun kaava-asiat saadaan kuntoon, Ruskon puolelle
on mahdollisuus rakentua merkittävänkin yrityskeskittymän.
Ensi vuoden budjettinsa Rusko on rakentanut ilman
paniikkijarrutuksia. Kunnanhallitus ei ole kavahtanut
alijäämän näyttämistä esityksessään, sillä pääpaino on
pantu palveluiden turvaamiseen. Toki tuollainen peli ei vetele pitemmän päälle, joten talouden tasapainon
tavoite on kolmen vuoden päässä, mikä tietää nyt tehdyn veronkorotuksen lisäksi myös seuraaviksi vuosiksi
tuloveroprosentin nostoa. Jos ja kun asuintonttien lisäksi saadaan myös yritystonttikauppa käyntiin, tulee sitä
kautta rahaa kunnan asukkaiden tarpeisiin.
Rauli Ala-Karvia
n sivuhuomautus
Sitten mitalikahveille!
Itsenäisyyspäivänä jaettiin Lieto-mitalit kolmelle hienoa
työtä tehneelle henkilölle. Kunnanjohtaja Terhi Isotalo,
monessa vapaaehtoistoiminnassa ja myös pitkään kunnan luottamushenkilöhallinnossa toiminut Lea Kuusisto sekä maan ravivalmentajien ja -ohjastajien eliittiin
kuuluva Harri Koivunen saivat palkintonsa. Kolmikon
toimet ovat kovin erilaisia, mutta omilla saroillaan he
ovat esimerkillisiä ja erinomaisen ansioituneita. Ne mitalit menivät oikeisin kohteisiin.
Rauli Ala-Karvia
Lieto-mitali
kolmelle kovalle
Lieto
Elina Lavonen
Liedon kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa luovutettiin kolme Lieto-mitalia, jotka menivät kulttuurille, urheilulle ja
kunnallishallinnon ponnisteluille.
Tunnustuksen Liedon hyväksi tekemästään arvokkaasta työstä saivat kunnanjohtaja
Terhi Isotalo, aktiivinen monitoiminainen Lea Kuusisto
sekä raviohjastaja ja -valmentaja Harri Koivunen.
Terhi Isotalo aloitti Liedon kunnassa taloussihteerinä vuoden 1984 alussa.
Virkatyössään hän eteni kunnankamreerin ja hallintojohtajan kautta kunnanjohtajaksi
vuonna 2007. Tästä työstä Iso-
talo on hiljalleen väistymässä
eläkkeelle.
?Kunnanjohtajana Terhi
on ammattitaitoinen, energinen ja tehokas. Hän on kehittänyt muun muassa kunnan
sähköistä
palvelukokonaisuutta ja luonut edellytyksiä
tiiviimpään seutuyhteistyöhän. Terhin aikana moni pitkään valmistelussa ollut asia
on viety päätökseen. Vaikka kunnanjohtaja Terhillä on
pieni kengännumero, on hänen työsaapikkaansa tulevaisuudessa vaikea täyttää, kiitteli
Lieto-mitalit jakanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Liisa Koivisto.
Lea Kuusisto on toiminut Liedon kunnanvaltuustossa kolmena kautena vuosi-
na 1985?1996, joista kahtena
kautena kunnanhallituksessa. Aktiiviselle laborantille on
kertynyt monenmoista luottamushenkilökokemusta, etenkin asuntoyhtiöiden hallituksissa.
?Erityisen huomion Kuusiston Lea saa vapaaehtoistyöstään niin luontoaktiivina kuin
pyöräretkien vetäjänä. Hän on
vuosia tehnyt pyyteettömästi töitä Liedon museotoimen
ja kulttuurin eteen likemmäs
3.000 tuntia. Lea on iloinen
ja energinen. Nautelankosken
museonjohtajan Leena Viskarin sanoin hän on taivaan lahja museolle, perusteli Koivisto.
Kolmannen Lieto-mitalin
sai neljä ravikuninkuutta ohjastajana voittanut Harri Koi-
vunen. Viimeisin kuninkuus
on tältä vuodelta Erikassonilla. Koivunen aloitti ravihevosten valmennuksen synnyinkaupungissaan Porissa 70- ja
80-lukujen taitteessa. Hän on
ajanut yli 30.000 starttia voittaen niistä yli 3.400. Koivunen
on Suomen kaikkien aikojen
seitsemänneksi voitokkain raviohjastaja.
?Harri Koivunen pitää 30
hevosen valmennustallia Metsämäen raviradalla. Koivusen
työ ja menestys jatkuu siinäkin
suhteessa, että hänen vanhempi poikansa ohjasti ensimmäisen ravilähtönsä isäänsäkin
nuorempana eli 16-vuotiaana
vuonna 2011.
Kirkkovaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion
Vanhan seurakuntatalon
saneeraus on suurin hanke
Lieto Liedon kirkkovaltuusto on hyväksynyt ensi vuoden
talousarvion sekä toiminta- ja
taloussuunnitelman vuosille
2015?2016.
Talousarvio osoittaa ensi
vuodelle 364.660 euron alijäämää. Verotulojen arvioidaan
olevan hieman suuremmat
kuin kuluvana vuonna eli
3,055 miljoonaa euroa. Liedon
seurakunnan väkiluku on noin
14.200. Liedon kunnan asukasmäärä on 17.100.
Ensi vuoden merkittävin
investointi on Vanhan seurakuntatalon saneeraus, jonka kustannuksiksi arvioidaan
400.000 euroa. Kirkonkirjojen
digitointiin varataan 37.000
euroa, kirkon vesikaton maalaukseen 55.000 euroa ja Tapulin paanujen tervaukseen
sekä puuosien kunnostamiseen 60.000 euroa.
Pappilan sisätilojen remonttiin on varattu 50.000 eu-
roa. Viinimäen hautausmaan tatyöhön menee 60 prosenttia.
uudelleen käyttöönottoon va- Seuraavana tulee kiinteistötoirataan 150.000 euroa. Yhteen- mi 22 prosentilla, yleishallinto
sä investoinnit ovat 812.000 13 prosentilla ja hautaustoimi
euroa.
viidellä proKun seusentilla.
?Johdon ainoa ja nimenrakunnan
Seurakunkustannuktavaalit
ovat
omaan ainoa tehtävä on 9. marraskuusia tarkastellaan lajeittain, huolehtia, että työnteki- ta ensi vuonon
henki- jät pärjäävät, jaksavat na. Ennakkolöstökulujen
äänestys on
osuus hieman ja työskentelyolosuhteet 27.?31. lokayli puolet eli
kuuta. Taloustilojen ja välineiden
52 prosentarviossa maitia. Palvelui- osalta ovat sellaiset, että nitaan myös
den
ostoityöntekijät siunaavat seurakunnan
hin menee 22
kirkkoherran
prosenttia, ai- eivätkä kiroa päätöksen- vaalin toimitneisiin ja tartaminen.
tekijöitä.?
vikkeisiin 12
Kohdassa
prosenttia ja
"Toiminnan
poistoihin yhdeksän prosent- painopistealueet" kirkkohertia. Lisäksi on pienempiä kus- ra Esko Laine kirjoittaa seuratannuksia.
kunnasta työyhteisönä.
Toimialoittain seurakun?Suurin osa työntekijöistä
nan kustannuksista seurakun- työskentelee aivan epätyypilli-
sissa työoloissa, ilman työaikalain suojaa, Laine muistuttaa.
Tiivistäen voisi sanoa, että
seurakunnan työntekijät ovat
töissä silloin, kun muu yhteiskunta hiljentyy.
?Johdon ainoa ja nimenomaan ainoa tehtävä on
huolehtia, että työntekijät
pärjäävät, jaksavat ja työskentelyolosuhteet tilojen ja välineiden osalta ovat sellaiset, että työntekijät siunaavat eivätkä
kiroa päätöksentekijöitä.
Seurakunnassa kirkkovaltuusto edustaa ylimpänä päätöksentekijänä työnantajaa.
Seurakuntarakenne kohtaa
suuria muutoksia lähivuosina.
Laine painottaa, että muutoksen onnistuminen riippuu ratkaisevasti työyhteisöstä.
5
Tunnelmallinen kynttiläuinti
joulun alla myös Paattisilla
Turku Tunnelmalliset kynttiläuinnit Turun kaikissa uimahalleissa tarjoavat rentouttavan
hetken
jouluvalmisteluhässäkän keskellä. Kynttilöiden
pehmeässä valossa kiire unohtuu ja mieli lepää.
Paattisen
uimahallissa
kynttiläuinti järjestetään tiistaina 17. joulukuuta kello 6?
10. Erityistä tunnelmaa tarjoaa myös Lucia-neidon vierailu
Impivaaran uimahallissa keskiviikkona 18.12. kello 8 ja
torstaina 19.12. kello 18.
Jouluaattona ja joulupäivänä myös uimahallien työntekijät nauttivat joulunrauhasta
ja kaikki uimahallit on suljettu. Mutta jo tapaninpäivänä ja
joulun ja uudenvuoden väli-
päivinä on Impivaaran uimahallissa tarjolla erikoisohjelmaa kuten lasten vesipeuhuja
ja erilaisia vesijumppia.
Paattisten ja Lausteen uimahallit ovat kiinni joulun
ja uudenvuoden välin, mutta
Paattisten kuntosali on avoinna normaalisti, paitsi 24.?
25.12. ja 1.1., jolloin kuntosali
on kiinni.
Uudenvuodenpäivänä kaikki uimahallit ovat kiinni.
Tiistai
10.12.2013
Ylennyksiä
Tienoon
alueella
Länsi-Suomen sotilasläänin
komentaja
kenraalimajuri Pertti Salminen on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön
kuuluvat 6.12.
Vääpeliksi Hannu Olavi
Jälkö Ruskolta.
Ylikersantiksi Aki Raimo
Sakari Teini Liedosta.
Kersantiksi Niko Petteri
Suo-Heikki Maariasta.
Korpraaliksi
Juhana
Aleksi Simolin Ruskolta.
Ylirajajääkäriksi Antti Tapani Siira Ruskolta.
Koponen
lähtee
TOK:sta
Turku Turun Osuuskauppa ja toimitusjohtaja Harri
Koponen ovat sopineet, että Koponen jättää tehtävänsä
10.12.2013 alkaen. Koponen
on ollut Turun Osuuskaupan toimitusjohtajana vuodesta 2003. Toimitusjohtajan
tehtävää hoitaa toistaiseksi
toimitusjohtajan varamies,
TOK:n talousjohtaja Niko
Toivanen.
Uuden toimitusjohtajan
haku käynnistetään välittömästi.
n Terhi Isotalo ja Lea Kuusisto ovat ansainneet Lieto-mitalin paikkakunnan eteen tekemästään arvokkaasta työstä. Kolmas ansioitunut, Harri Koivunen ei päässyt työesteen vuoksi pokkaamaan tunnustusta itsenäisyysjuhlassa.
Rusko turvaa palvelut asukkaille
Ensi vuoden miinusmerkkinen budjetti karttaa hätiköityjä ohjausliikkeitä
Rusko
Rauli Ala-Karvia
Vaikka Ruskon kunnanhallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi näyttää veroprosentin nostonkin jälkeen
menevän 1,3 miljoonaa euroa
pakkaselle, kunnanhallituksen
puheenjohtaja Sisko Hellgren
(kok.) ei ole hirmuisen huolestunut.
?Emme halua tehdä ylenmääräisiä ohjausliikkeitä. Haluamme edelleen olla Suomen
paras kunta ja pitää palvelut
ennallaan. Kuntasektorilla on
nyt niin paljon erilaisia häiriötekijöitä, ettemme halua lähteä
hötkyilemään, vaan pidämme
oman linjamme. Rahaa on varattu se mitä tarvitaan, Hellgren sanoi.
Vuosikate on ensi vuonnakin plussalla, ja taseisiin on
kertynyt sen verran ylijäämää,
ettei tuhkaa ole syytä ripotella
päälle.
Pitemmällä tähtäimellä verotusta joututaan kuitenkin
kiristämään, koska valtionosuudet näyttävät edelleen laskevan.
Kunnanjohtaja Arto Oikarinen sanoo, että nyt tehty 0,75
prosenttiyksikön nosto 19 prosenttiin saanee seurakseen korotukset seuraavina vuosina.
Taloussuunnitelmassa verotuloennuste on laskettu sen mukaan, että veroprosentti nousee 0,5 prosenttiyksiköllä sekä
vuonna 2015 että 2016.
koska Aralta on saatavissa 30
prosenttia katuverkoston rakentamiskustannuksista.
Keskustassa pannaan alulle Ohjaluodontien risteysjärjestely, josta kunnan osuus on
puolet.
Rahaa kunta on varannut
myös maa-alueiden ostami-
seen. Asuntorakentamiseen
hankitaan maata 460.000 eurolla.
Pienempiä
investointeja ovat muun muassa keskuskeittiön laitehankinnat, Ruskotalon automaatio ja kamerat
sekä Maununtuvan turvajärjestelmä sprinklereineen.
Vahdolla kunnan kiinteistöt
on jo liitetty hakkeella tuotettavaan aluelämpöön. Ruskolla pyritään jossain vaiheessa
samaan. Päiväkoti Satumetsään rakennetaan ensi vuonna
maalämpöjärjestelmä. Seuraavana vuonna maalämpö tulee
Merttelän kouluun.
Rusko Päiväkotilapset alkavat saada ensi elokuusta lähtien xylitolipurukumit tai
-pastillit ruokailun jälkeen
maksutta.
Ruskon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti noudattaa Suomen sosiaali- ja terveysministeriön
ohjetta. Tähän saakka xylitolipurukumien kustannukset
on kerätty vanhemmilta.
Muutos maksaa Ruskolle
noin 4.000 euroa vuodessa.
Vanhatie
tarvitsisi
kevyen
liikenteen
väylän
Investoinnit
pienenevät
Tähän vuoteen verrattuna
kunta investoi ensi vuonna selvästi vähemmän. Tänä vuonna
rahaa meni ennen muuta siirtoviemäriin ja Laukolan päiväkotiin sekä koulun laajennukseen.
Ensi vuonna rahaa haudataan viemäriverkostoon etenkin Vahdolla. Kun Vahdonkin
jätevedet johdetaan Kakolan
puhdistamoon, halutaan sadevedet pois laskutettavan jäteveden joukosta.
Päällistönmäen katu- ja tieverkon rakentamista aikaistetaan ja puistoja rakennetaan,
Xylitolipurkat
maksutta
n Kunnanjohtaja Arto Oikarinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Sisko Hellgren ja hallintojoh-
taja Kari Lehtinen esittelivät budjettiehdotuksen, joka menee valtuuston hyväksyttäväksi.
Rusko Vanhatien liikennöinnissä tulee ottaa huomioon
yhtenäisen kevyen liikenteen väylä mahdollisimman
vähin tienylityksin turvallisuus huomioiden. Näin lausuu Ruskon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta,
joka keskusteli kokouksessaan keskustan asemakaavan
uudistamisesta. Lautakunta
piti hyvänä Vanhatien avaamista liikenteelle.
6
keskiTIENOO
Kysyimme
Liedon
Keskuskoulussa:
Mitä olet
saanut
Suomelta?
Veera Venetpalo
Erkka Kilpeläinen
?Koulutuksen, kielen, terveydenhuollon ainakin. Itse voin
antaa Suomelle oman työpanokseni ja maksaa veroja.
?Turvallisen maan. Ei tarvitse pelätä yöllä kadulla kävellessä esimerkiksi ryöstetyksi
tulemista. Itse voin olla Suomelle kunnon kansalainen,
jotta osaan tarvittaessa edustaa
Suomea.
Vahdon VPK:n toiminta v
n Vaakun Vartijain partiolaiset toivat Suomen lipun juhlaan. Kuvassa Tiia Angervo ja Oliver Pitkä-
nen ja lipun takana Tiina Tähtikari.
Koti, uskonto ja isänmaa
Paattisten juhlapuheissa
Paattinen Paattisten itsenäisyyspäivän juhlien puheissa korostuivat sanat koti, uskonto ja
isänmaa. Aihetta käsitteli pastori Menni Heikkinen puhuessaan sankarihaudoilla, ja samoja
teemoja käsitteli myös aluetalolla pidetyssä juhlassa Turun Tienoon päätoimittaja Rauli AlaKarvia.
?Käsitys isänmaasta syntyy omasta kielestä,
kodista ja oikeudesta harjoittaa uskontoa, AlaKarvia sanoi ja näki Suomessa arvokkaaksi sen,
että maamme on kaksikielinen ja siis myös kaksikulttuurinen.
?Rikkautta on, että saamme oppia molempia kotimaisia kieliä koulussa. Näin menetellen
kieli ei muodosta erottavaa tekijää, vaan se yhdistää suomalaisia ja avaa tietä yhteiseen pohjoismaiseen demokraattiseen elämäntapaamme.
Uskontoa käsitellessään Ala-Karvia ihmetteli, että yli 70-prosenttisen kannatuksen saava
luterilainen kirkko kiemurtelee kuin hengenhädässä.
?Ehkä siksi, että sen on ajan mittaan pakko
muuttua jäsentensä muodostamaksi seurakun-
naksi eikä hallinnoksi, joka hoitaa kastamiset,
vihkimiset, hautaan siunaamiset ja kauneimmat joululaulut. Usko ei suomalaisilta ole loppunut muuhun kuin ehkä instituutioihin.
Ala-Karvia näkee valtiokirkon tulevaisuuden samanlaisena kuin muidenkin uskonnollisten yhteisöjen. Verotusoikeuden sijaan tulee jäsenmaksu tai lahjoitusvarat.
?Silloin keskiöön nousee usko ja uskonto, ei
organisaatio ja hallintorakenne, puhuja tiivisti.
Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella, jonka jälkeen tehtiin kunniakäynti sankarihaudoilla ja Karjalan jääneiden muistomerkillä. Sankarihaudoilla airueina olivat Tiina Tähtikari ja
Minna Kraama, Karjalaan jääneiden muistomerkillä Olavi Ermala ja Oliver Pitkänen.
Aluetalolla pidetyn juhlan juonsi Jenni Haaki. Musikista vastasivat harpisti Helka Ermala sekä Trio Corvus, jonka muodostavat Arttu
Selonen (piano), Jesse Berg (kitara) ja Matilda
Hiironen (laulu).
Paattisten neuvotteluyhdistyksen järjestymän juhlan kahvitarjoilusta vastasi Paattisten
koulun vanhempainyhdistys.
Rusko
Mari Kokkonen
Ruskolla itsenäisyyttä juhlittiin kirkonmenojen jälkeen
Rusko-talolla. Vuoden ruskolaisena tekona palkittiin Vahdon VPK ja sen nuoriso-osasto.
Koko Suomenkin mittakaavassa erityisen aktiivinen ja
taitava vapaapalokunta on tiiviisti sidoksissa vahtolaisiin.
Vahdon vapaapalokunnan toiminnassa on mukana 120 vahtolaista, ja sen nuorimmat jäsenet ovat vain 7-vuotiaita.
?Viime vuonna Vahdon
VPK järjesti suurleirin, mikä
oli pienelle vapaapalokunnalle todella suuri voimanponnistus. Tänä keväänä Vahdon
VPK:n nuoriso-osasto voitti palokuntanuorten kalustonkäsittelyn Suomen mestaruuden eli Veikon maljan selkeällä
erolla muihin, perusteli palkitsemisen ajankohtaisuutta kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Sauli Lähteenmäki.
Tilaisuudessa juhlapuheen
piti
Siirtolaisuusinstituutin
ruskolainen johtaja ja Ruskon
kunnanvaltuutettu Ismo Söderling. Söderlingin juhlapuheessa maailma ja Suomi sen
mukana nähtiin ensisijaisesti muuttuvana jo Söderlingin
isoisän ajoilta saakka.
?Meillä on nyt 250.000
maahanmuuttajaa, mutta jo
yhden sukupolven jälkeen, eli
noin 30 vuoden kuluttua, maahanmuuttajia on Suomessa
miljoona. Itsenäisyyttäkin tullaan juhlimaan toisella tavalla:
ehkä silloin nauretaan enemmän, Söderling katsoi tulevaisuuteen.
?
n Ruskon rintamaveteraanit laskivat seppeleet sankarivainajien haudoille.
n Vahdon vapaapalokunnan
ja erityisesti sen nuoriso-osaston toiminta palkittiin vuoden
ruskolaisena tekona. Tunnustuksen ottivat vastaan Vahdon
VPK:n hallituksen puheenjohtaja Mika Uusi-Seppälä, varapuheenjohtaja Marko Teini ja
nuorten kilpailuvastaava Oskari Hurula.
Keskuskoulun
Lieto
Mari Kokkonen
?Täällä Liedon yläkoulussa ja
lukiossa sain opiskella kieliä,
myöhemmin opintolaina mahdollisti valmistumiseni kauppakorkeakoulusta.
Minusta
tuli omiin mahdollisuuksiini
uskova sekä itsenäiseen pään Keskuskoulun yhdeksänsin Trio Corvus (Arttu Selonen vas., Matilda Hiironen ja Jesse Berg) esiintyi juhlassa. Arttu Selonen
hoiti myös kahvittelumusiikin ja säesti maakunta- ja Maamme-laulut.
en luokkien oppilaat juhlistivat Suomen itsenäisyyttä yhteisellä juhlalla.
7
Joni Kujansuu
Jenny Mannonen
Eemeli Hämäläinen
?Ilmaisen, hyvän koulutuksen, hyvän lapsuuden ja ilmaisen terveydenhuollon. Itse aion käydä töissä ja maksaa
veroja.
?Elämän. Olen saanut kasvaa itsenäiseksi ja tasa-arvoiseksi, vahvaksi naiseksi. Itse äidinkielen opettajana osallistun
yhtenä osana koulutusjärjestelmäämme uusien sukupolvien sivistämiseen.
?Koulutuksen, eikä se ole
maksanut mitään. Sen turvin
on hyvä lähteä ilmaiseen jatkokoulutukseen ja työllistyä.
Aikuisena aion itse maksaa veroja, joilla tätä koulutusta järjestetään.
vuoden ruskolainen teko
n
Suvianna
Seppälän mukaan yliopiston historian
laitoksella kannetaan huolta siitä, että
oman maamme historian
tuntemus on
heikentynyt
jopa historian
opiskelijoiden
parissa.
Muistitietoa talkoilla talteen
Kuvassa vasemmalta Niilo Kaarila, Oiva Virtanen, Arvi Haapaluoto ja Kauko Välilä.
n Merina Kallionpää (vas.) ja Matilda Tammi lausuivat Jorma Et-
ton runon Suomalainen.
n ylimmät luokat juhlivat itsenäisyyttä
töksentekoon kykenevä. Isoäitini ja äitini ikäluokan kaikilla
naisilla ei ollut sitä mahdollisuutta, muistutti suomalaisnuorten valinnanvapaudesta lietolainen kansanedustaja
Anne-Mari Virolainen Liedon Keskuskoulun yhdeksänsien luokkien oppilaita torstaina.
Virolainen piti juhlapuheen, kun Keskuskoulun yhdeksänsien luokkien oppilaat
juhlivat Suomen itsenäisyyttä.
Nuorten työllistymisestä ja tu-
levaisuudesta ennenkin huolta
kantanut Virolainen kuuluttaa
joustavuuden perään matkalla
koulusta työelämään.
?Kysymys kuuluu, mitä
teemme niille nuorille, joille
pulpetissa istuminen ei maistu. Monissa Euroopan maissa
on hyviä esimerkkejä, miten
nuori pystyy suorittamaan tutkinnon työtä tekemällä ja ammattiin harjaantumalla. Oppisopimus, mestari-kisälli tai
mitä niitä nyt onkaan, ei nimellä ole väliä, kun opintopo-
lut olisivat joustavia ja antaisivat nuorille mahdollisuuden
valmistua itseään kiinnostavaan ammattiin ja saamaan
tutkinnon. Haastankin kaikki
aikuiset pohtimaan nuorison
parasta, joustavat opinpolut ?
teissä on Suomen tulevaisuus.
?
n Kahdeksansien luokkien tyttöjen tanssiesistys oli taattua
kasariretroa.
Lieto
Elina Lavonen
Itsenäisyyspäivää
vietettiin
kulttuuripitoisen ja arvokkaan
juhlan merkeissä Liedon kunnantalolla. Suomen historian
tutkijatohtori Suvianna Seppälä pureutui juhlapuheessaan
paikallisuuteen niin Liedon
kuin Suomenkin näkökulmasta.
?Aika pian muutettuani
perheeni kanssa Lietoon löysin
oman mielenmaiseman läheltä
kotipihaa. Noustessani puiset
portaat ylös Linnavuoren laelle ja istuessani kalliolla tuli vähitellen tuttu ja kotoinen olo.
Jollekulle lietolaiselle mielenmaisema on ehkä Parmaharju, Littoistenjärvi tai Nautelankoski. Näihin paikkoihin
liittyy paljon muistoja.
?Suullisen historian kerääminen ja tallentaminen on lisääntynyt historiantutkimuksessa viime vuosikymmeninä.
Olisiko jo nyt aika tallentaa
60-, 70- ja 80-lukujen lietolaista arkipäivän historiaa, jota
voitaisiin kerätä talkoilla, herätteli Seppälä.
Yhtä tärkeää on myös lasten
ja nuorten tuntea oman ympäristönsä menneisyys. Kotiseutukasvatusta voitaisiinkin lisätä tuomalla kouluopetukseen
lähihistorian muistitiedon keruu.
?Koululaiset voisivat haastatella isovanhempiaan jälleenrakennusajasta, kultaises-
ta 50-luvun nuoruudesta ja
seuraavien vuosikymmenten
rakennemuutoksesta. Lasten
omat vanhemmat puolestaan
voisivat kertoa 70-luvun leikeistä, kesälomamatkoista ja
peruskoulun ensivaiheista, visioi Seppälä puheessaan.
n Valtteri Kankaanpää kantoi sotainvalidien lipun ulos valtuus-
tosalista itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien pääteeksi.
8
TURUN TIENOO
MEIDÄN
TIENOO
n haloita
puh. 489 2012
Antakaa lapsille
raitis joulu
Lietolainen nainen soitti ja vetosi aikuisiin ihmisiin, että
edes joulu rauhoitettaisiin alkoholin käytöltä.
?Lapset kärsivät, jos isä tai
äiti tai molemmat ovat joulunakin humalassa, soittaja sanoi.
Ketkä ovatkaan
rosvojoukko?
Turkulainen Teuvo Turunen
pahoitti mielensä, kun poliisi nimitteli itsenäisyyspäivänä
Tampereella hälyä aiheuttaneita rosvojoukoksi.
?Ihmiset osoittivat mieltään. Ei se oikeuta siihen, että
poliisi kutsuu heitä rikollisiksi. Tasapuolisesti olisi voinut
Tampere-talolla juhlineita kutsua rosvojoukoksi, sillä poliittinen eliitti on EU-sopimuksella riistänyt Suomen kansalta
edut ja oikeudet, Turunen sanoi.
Rauhallisesti
risteykseen
Lietolainen naisautoiloja toivoo, että sivutieltä päätietä lähestyvät hiljentäisivät hyvissä
ajoin ennen risteykseen tuloa.
?Kun tullaan tuhatta ja sataa, päätiellä liikkuva ei voi olla varma, ajaako auto suoraan
eteen. Säikähdys voi aiheuttaa
vaaratilanteen, soittaja sanoi.
n facesta
Oikeaan vai
vasempaan?
Kysimme Facebokissa (facebook.com/turuntienoo): oikeaan vai vasempaan?
?Jyrkkä oikea.
?Loiva vasen.
?Aina oikealle
?Yksinkertainen kysymys.
Onko Tienoolla muuten koskaan monimutkaisia kysymyksiä?
?Piirun verran oikealle
?Aina vasemmalla, näin
on turvallisempaa!
?Vasempaan. Eroaa tarkoituksella, oikealle toinen
suunta.
?Jatkaisin suoraan.
?Ihmisyyden verran vasemmalle.
?Oikea on oikea.
?Vasempaan tietenkin
?Vasenkätisenä helppo todeta: sopivasti vasemmalle .
?Aina oikeaan.
?Vuorotellen.
?Yleensä oikeaan.
?Vakaa vasen.
?Niin kuin elämässä yleensäkin: tilanteen mukaan mennään.
?Oikealla mennään.
Elotie 26, 21360 Lieto as
Puh. 02 489 200 Fax. 489 2099
Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin
(heinäkuussa vain torstaisin)
etunimi.sukunimi@turuntienoo.fi
Kustantaja: Turun Seutu Oy
Painopaikka:
Pirkanmaan Lehtipaino Oy
Jakelupäivystys
Posti
0200 72822
Toimitus ja konttori avoinna
ma?pe klo 9.00?16.30
TOIMITUS
toimitus@turuntienoo.fi
Päätoimittaja
Rauli Ala-Karvia 02 489 2012
0500 326 440
Toimittajat
Mari Kokkonen 02 489 2013
Pekka Remes
02 489 2014
Elina Lavonen 02 489 2015
la-su toimittaja 050 3722 641
Kerro, mitä tienoolla tapahtuu!
Ilmoitukset ja tilaukset
Markkinointipäällikkö
Jarmo Helttula 02 489 2010
0500 876 350
Ilmoituskonsultit
Eija Lepistö
02 489 2016
eija.lepisto@turuntienoo.fi
Päivi Teerimäki 02 489 2011
paivi.teerimaki@turuntienoo.fi
Turun Tienoo julkaisee tällä sivulla lukijoiden kirjoituksia ja puhelimitse annettuja lyhyitä kannanottoja.
Toivottavaa on, että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa.
Naapureiden keskinäisiä riita-asioita emme julkaise, emmekä tällä sivulla myöskään ilmoitusmateriaalia.
Omat uutiset -palstan tekstin tulee olla napakka. Kuvien on oltava digitaalisia ja värillisessä jpeg-muodossa.
Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetettyjä
julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta.
Miksi vain pienet ihmiset?
Rakenneuudistuksen
mahdollisuuksia
Sari Ojala kirjoitti Turun Tienoossa (TT 3.12.) mielipiteensä Lieto-lisästä. Kirjoituksen
loppuosasta selvisi, että hän
myös kritisoi lasten viemistä kunnalliseen päivähoitoon,
vaikka pienet lapset voitaisiin
hoitaa kotona. On siis tulkittava, että hänen mukaansa voi
olla joko töissä tai sitten kotona lasten kanssa.
Perheissä voidaan joutua
miettimään sitä, voiko vanhempi jäädä kotiin lapsen tai
lasten kanssa niin, että kaikki
talouden velvoitteet voidaan
hoitaa kodinhoidontuen (noin
300 ?/kk) ja puolison palkan
avulla. Yksinhuoltaja tekee käsittääkseni vielä rajumpaa räknäystä.
Pitkään rakenneuudistuksen
erilaisia vaihtoehtoja on pyöritetty ja työnnelty suuntaan
jos toiseenkin, nyt näkyviin
on tullut valoa tunnelin päästä! Hallitus on saanut aikaan
päätöksiä säästöistä ja niiden
linjauksista. Rivien välistä on
luettavissa halu panostaa ennaltaehkäisevään sosiaali- ja
terveystoimintaan, tästä oppivelvollisuusiän korotus on
nuorille kohdistettu mainio
toimi, mihin kohdistetut rahat
varmasti saadaan yhteiskuntamme takaisin moninkertaisesti.
Nyt tarvitaan uskallusta jatkaa samalla linjalla, ovathan jo
vuosikausia jopa vuosikymmeniä tutkimustulokset todistaneet, että ennaltaehkäisevä toiminta on yhteiskunnan
kannalta edullisinta ja parhaiten tuottavaa toimintaa. Ei
enää pelkästään oikeistolaisia leikkauksia leikkauksien
perään sosiaali- ja terveystoimeen, vaan lisätään resursseja vaikka lainmuutoksien voimalla
ennaltaehkäisevään
terveystoimeen ja työtervey-
Ymmärtääkseni joissakin
perheissä lapset tosiaan joudutaan viemään päivähoitoon,
koska vanhempien on käytävä
töissä hankkiakseen tarpeeksi rahaa arjen käyttötalouteen.
Vanhemmat eivät siis voi valita, jäävätkö kotiin vai menevätkö töihin. Palkasta käteen
jäävä raha on päivähoitomaksun jälkeenkin suurempi kuin
kotihoidontuki ja Lieto-lisä
yhteensä. Vai käykö joku töissä ansaitakseen 450?500 euron kuukausitulon?
On siis mahdollista, että
lasta ei voida hoitaa kotona,
mikäli kuukausittain käteen
jää liian vähän rahaa. Lietolisä on bonus, kunnan kurahousuinen kädenpuristus pie-
niä lapsia kotona hoitaville
vanhemmille. Bonus tuo arjen
käyttötalouteen niitä ulkoilupukuja ja puurohiutaleita, joita pelkällä kotihoidontuella ei
ole mahdollista hankkia.?
Lieto-lisä on tässä kunnan
talouteen tehtävistä säästöistä käytävässä keskustelussa
hyvin pieni siivu. Kun kerran
henkilöstökulut ovat kunnassa
suurin menoerä (TS 8.12.2013
Viikon analyysi), eikö voisi
miettiä vaikkapa välillä teknisen puolen toiminnan tehostamista varhaiskasvatuksen,
terveyden ja sosiaalipuolen lisäksi?
Mervi Tiensuu-Tsiopoulos
kunnanvaltuutettu (vihr.)
Lieto
Vaarallinen Vintalantie
Vintalantien turvattomuus on
ollut esillä vähän väliä, mutta edelleenkään sitä ei tulisi unohtaa. Nopeusrajoitus
on laskettu 60:stä 50 kilometriin tunnissa välille Kirkkotie?Väljäntie. Riskit on siis
jo huomattu. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä. Kevyen
liikenteen väylän tarpeellisuus
tulee mieleemme lähes aina,
kun käytämme tietä autolla tai jalan. Erityisesti Vintalantien alkupään mutkakohdat
ovat poikkeuksellisen vaaralliset. Kevyttä liikennettä on aiempaa enemmän asutuksen
lisäännyttyä esimerkiksi Väljäntien varrella.
Kulkiessamme perheemme
kanssa Vintalantiellä, tilanne
on usein tämä: toisen aikuisen on mutkissa varmistettava
edellä, että lasten on turvallista tulla ja lastenvaunuja työntävän aikuisen on oltava valmiina hyppäämään sivuun.
Mutkissa autoilija havaitsee
kulkijan vasta aivan läheltä.
Kun aikoo lähteä jalan Vintalantielle, kannattaa katsoa
n esko
kelloa, ettei ole liikkeellä vilkkaimpaan aikaan. Kuluneen
kahden viikon aikana on tien
alkupäässä ollut ainakin kaksi ulosajoa, viimeksi torstaina
5.12 klo.12:30. Auton kaikki
lasit olivat rikki ja palomiehiä
oli paikalla, poliisi ohjaamassa
liikennettä. Vain kaksi tuntia
aikaisemmin oli toinen meistä ollut aikeissa lähteä kävelylle lastenvaunujen kanssa Vintalantielle. Tilanne pysähdytti
ja saimme ajatuksen tuoda jälleen kyseessä olevan asian esille. Aikaisemmin joku kirjoitti
aiheesta "Hengenvaara Vintalantiellä", tämä todella pitää
paikkansa.
Ymmärrämme, että tällä hetkellä talous on tiukalla,
mutta ehdottaisimme ja peräänkuuluttaisimme seudun
asukkaissa ja kunnan päättäjissä viitseliäisyyttä selvittää erilaisten rahoitusmallien
mahdollisuutta. Esimerkiksi EU:n tai muiden vastaavien
tahojen mahdollistamat hankkeet voisivat olla viisastenkivi
tässä tärkeässä asiassa.
Mielestämme Vintalantien
kevyen liikenteen väylän tarpeellisuutta ei voi lähteä selvittämään liikennetiheyden
laskennella (Ely-keskus 2013),
koska kyseessä on aivan poikkeuksellinen liikenneympäristö. Olemme tehneet kesällä 2013 ELY-keskukselle
aloitteen Vintalantien alkupään kevyen liikenteen väylän rakentamisen liittämisestä Kurkelantien toteutuvaan
hankkeeseen. ELY-keskuksen
puolella ei ollut tällä hetkellä
osoittaa varoja asiaan.
Jos saisimme ensin toteutettua pyörätien Vintalantien alkupäähän, voisi sittemmin rohkeaksi visioksi asettaa
pyörätien ulottamisen Liedon
Asemalle saakka. Tällöin Liedon seudulla olisi käsissään
upea, mahdollisuuksia antava
kevyen liikenteen kokonaisuus
käsittäen Vintalantien, Vanhan Tampereentien ja Kurkelantien.
Tienkäyttäjät
Hanna-Kaisa ja Vili Santala
Lieto
teen. Näin saadaan vastinetta sijoituksille jo lyhyen ajan
sisällä erikoissairaanhoidon
kustannusten
pienentyessä,
kun saadaan mahdolliset alkuvaiheen vaivat hallintaan ennen kuin ne ehtivät kehittyä
vaikeasti hoidettaviksi sairauksiksi.
Yritykset voivat sijoittaa
saamaansa yhteisöveron alennusta ennakoivaan terveydenhuoltoon ja valtio ja kunnat
panostaa
terveyskeskuksiin
ennakoivan hoidon yksiköihin. Näin yksinkertaisilla toimilla saadaan terveempiä, pitkäikäisempiä työntekijöitä ja
kansalaisia, jolloin kaikki voittavat.
Todennäköisesti eläkeikäkin lähtee ilman pakotteita
nousuun parempikuntoisten
ikäluokkien kasvaessa kohti eläkeikää. Tällaisilla toimilla kukaan ei pitkällä aikavälillä
häviäisi vaan tilanne olisi voitoksi kaikille. Näillä eväillä pikaisesti rakennemuutoksen tekoon.
Jari Lehtola
Rusko
Vanhushoidosta
huolehtiminen
Lehdissä on viime päivät keskusteltu vanhuudesta, osin
melko pelokkainkin äänensävyin
Huoli iäkkäiden kansalaistemme tulevaisuudesta on oikeutettu. Maamme ikääntyy, ja
jotta voimme jatkossakin tarjota läheisillemme laadukasta
hoivaa ja apua, on meidän tehtävä muutoksia siihen tapaan,
jolla palveluita tarjoamme, on
siis muutettava palvelurakenteita. Tässä yhtälössä nykyinen
laitoshoitoon painottava malli
tulee kalliiksi ja on myös epätarkoituksenmukainen. Mikäli jatkaisimme samalla tavalla,
kasvaisivat kuntien kustannukset vuoteen 2017 mennes-
sä yli 500 miljoonalla eurolla.
Myös
rakenneuudistuksen jälkeen ihmisillä on oikeus saada tarvittaessa pitkäaikaista laitoshoitoa, kun
perusteet niin vaativat. Kesällä
voimaan astunut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että kansalaisten mahdollisuudet toimia
täysivaltaisina yhteiskunnan
jäseninä turvataan mahdollisimman pitkään. Avun tarvitsemisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että omasta kodista on
lähdettävä.
Ilkka Kantola
Heli Paasio
kansanedustajat (sd.)
Turku
?
n lukijan kuva
Yhdessä ruokaillen
n Ruskolainen Aki Jalava lähetti valokuvan lintujen ruokintapai-
kalta, jossa silloin tällöin tiaisten seurana käy myös käpytikka.
9
Ilmaristen koulu
juhli tanssimalla
Lieto
Mari Kokkonen
?Vuonna 1914 maailma ajautui kammottavaan kriisiin,
kun uhittelevien eurooppalaisten valtioiden välille puhkesi useita sotia, jotka sittemmin
muuttuivat
ensimmäiseksi maailmasodaksi. Suomi oli
tuolloin osa Venäjää, kuitenkin lähes itsenäinen suuriruhtinaskunta. Venäjän olojen
epävakaus ja pelko siitä, että
Venäjällä asuneet vähemmistökansallisuudet tullaan ajan
mittaan venäläistämään johti
siihen, että Suomessa alettiin
haikailla yhä enemmän itsenäisyyden perään.
Näin johdattivat Ilmaristen yhtenäiskoulun oppilaat
itsenäisyysjuhlan yleisön illan
teemaan keskiviikkona Lietohallilla. Koko Ilmaristen koulun väki pienimmistä oppilaista ensi keväänä koulunsa
päättäviin juhlisti Suomen itsenäisyyttä tanssimalla ja kutsumalla kotiväenkin mukaan
juhlaan.
Tuloksena oli juhlava ja
iloinen ilta.
Resonus tuo lietolaisten joulunodotukseen lumoa ja lunta
? Ei neljäsosia, tehdään musiikkia. Uudestaan tahdista
kolmekymmentä, kuoronjohtaja Kari Jantunen ohjeistaa.
Turkulaisen Resonus-kuoron viimeiset harjoitukset ennen Lumoa ja lunta -joululevyn julkistuskiertuetta ovat
käynnissä. Tunnelma on odottava.
?Joulumusiikin tekeminen on ehdottomasti kuoromme ykkösjuttu! Kun aloimme
miettiä seuraavaa isompaa tavoitetta, visio joululevystä oli
kaikkien mielessä, Resonuksen puheenjohtaja Helena
Risku-Salminen sanoo.
Alun perin raisiolainen
ja sittemmin turkulaistunut
Resonus on profiloitunut Turun alueella tasokkaaksi nuorten naisten kuoroksi. Lietolaiset Risku-Salminen, Saara
Wittfooth ja Katja Rivilä ovat
laulaneet kuoron sopraanoissa jo yli 10 vuotta. Levynjulkaisukiertueelta he odottavat
paljon uusia kasvoja yleisössä
ja lämmintä joulunodotustunnelmaa.
?Konserttimme
tarjoavat koskettavia hetkiä ja mahdollisuuden rauhoittua joulun
tunnelmaan. Perinteisten joululaulujen lisäksi luvassa on
myös tuntemattomampia kappaleita, Rivilä sanoo.
?Lempikappaleeni levyl-
lä on Cherry Tree Carol. Siinä hieno tarina ja paljon hyviä
sooloja, Wittfooth jatkaa.
Lumoa ja lunta on Resonuksen kolmas joululevy. Kuoronjohtaja Jantunen on tehnyt
levylle omia sävellyksiä ja uusia sovituksia suomalaisista ja
eurooppalaisista joululauluista.
?Joulurunoon sain inspiraation Anna-Mari Raittilan
tekstistä, Jantunen kertoo sävellystyöstään.
Levyllä mukana ovat myös
jousiyhtye ja urkuri-pianisti Tiina Ilonen, joka luotsaa
musiikkikouluja Liedossa ja
Piikkiössä. Piikkiön seurakunnassa kirkkomuusikkona toimivalle Iloselle yhteistyö kuorojen kanssa on tuttua.
?Emme tunteneet kuoron kanssa entuudestaan, vaan
päädyin mukaan levyn tuottajan Timo Lehtovaaran kautta.
Olen työskennellyt enimmäkseen mies- ja sekakuorojen
kanssa, joten kuoron sointi on
kivalla tavalla erilainen, Ilonen
sanoo.
Resonuksen Lumoa ja lunta
-joulukonserttikiertue käynnistyi lauantaina 7.12. Turun
tuomiokirkosta. Tänään tiistaina kello 19 Resonus konsertoi Liedon kirkossa ja perjantaina 13.12. Piikkiön kirkossa.
Kaikki konsertit alkavat klo 19.
n Kari Jantunen on johtanut Resonusta vuodesta 2008.
Resonus
? vuonna 1994 perustettu naiskuoro
? laulajia vaihtelevasti noin 20?30
? johtajana vuodesta 2008 Kari Jantunen
? julkaissut 4 levyä: Tuikkeessa joulukynttiläin
(1998), Satua vai unta (2000), Unteni joululaulu (2004) ja Lumoa ja lunta (2013)
? osallistunut Tampereen Sävelen kuorokatselmukseen hyvällä menestyksellä vuonna
2000, 2007 ja 2013
10
Kotimäki täytti 60 vuotta
?Tässä talossa on itketty ilosta ja surusta?
Maaria
Mari Kokkonen
Ensi torstaina on kulunut päivälleen 60 vuotta siitä, kun Kotimäen seurakuntatalo vihittiin käyttöön. Vuonna 1953
joulukuun 12. päivänä Maarian seurakunta oli viimein
saanut silloin syrjäiseen Jäkärlään oman paikan. Oli ollut sellainen puhe, että syrjäseuduillakin on kirkolla oltava
toimintaa, muutoin uhkaa separatismi.
Kotimäen
seurakuntatalon sai aikaan silloinen rovasti Jaakko Haavio.
Ellei Huiskulan suurpuutarhuri Reino Murto olisi hoidellut asioita Kotimäen seurakuntataloa rakennettaessa, hukka
minut olisi perinyt, Haavio kirjoittaa muistelmateoksessaan.
Oli istuttu toimikunnassa jos toisessakin, suunniteltu,
anottu rahaa ja odotettu päätöksiä. Ja nyt se oli siinä.
?Tässä talossa on itketty
niin ilosta kuin surustakin. On
naurettu ja laulettu. Kuusi vuosikymmentä Kotimäessä on
ollut tekemisen meininki, tiivistää talon hengen kirkkoherra Katri Rinne sunnuntaina,
kun Kotimäen seurakuntatalon väki kokoontui juhlimaan
60-vuotiaita seiniä ja sen myötä sitä arvokasta työtä, jota
Maarian seurakunta Kotimäen
tiloissa on tehnyt.
Tarkemmin sanottuna Kotimäen tekemisen meiningissä
on kyse yhdessä tekemisestä.
?Jokainen on tehnyt, mitä on osannut, ja se on sidottu yhteiseen nippuun, vertasi
puheessaan johtava diakoniatyöntekijä Helena Korhonen.
Maarian
seurakunnan
kanssa yhdessä on toiminut
monikin taho, mutta yhteistyö
SPR:n kanssa on jo pitkään ollut erityisen tärkeää.
?Se mahdollistaa monelle lapsiperheelle hyvän joulun,
Korhonen sanoo.
n Seurakuntajuhla menneiltä vuosikymmejniltä. Talo on täynnä.
Aikansa etsivää
nuorisotyötä
Painittukin Kotimäessä on.
Taloon rakennettiin asunto nuoriso-ohjaajalle. Entinen öljysataman työmies
Jorma Kivikko oli hengellisen herätyksen saatuaan käynyt nuoriso-ohjaajakurssin ja
ryhtyi paimentamaan paikallista nuorisoa menetelmin, joita nykyisin sanottaisiin etsiväksi nuorisotyöksi.
?Isä kulki nuorten keskuudessa, ja kerhot syntyivät
nuorten kanssa yhdessä pohtien. Alakerrassa oli moottorikerho ja siellä rakennettiin
jollia ja kanootteja. Yläkerrassa oli painimatot. Joskus isä toi
mukanaan elokuvakoneen, ja
silloin kaikki kerholaiset kokoontuivat katsomaan elokuvia, kertoi talon toiminnasta ja
Jorma Kivikon työstä lapsuutensa talossa asunut talon vahtimestari Helena Mäkinen.
Kivikkoa ei oikeastaan olisi
ollut varaa palkata, ellei seurakunta olisi saanut palkanmaksajaksi kumppania. Talossa
nimittäin toimi myös Osuuskassa, jota Kivikko nuorisotyön ohella hoiti. Puolet hänen
palkastaan tuli sitä kautta.
?Ajattele! Toimisiko tänä
päivänä, että vaikkapa Liedon
Säästöpankki muuttaisi seura-
n Kotimäen 60-vuotisjuhlassa oli vieraana myös joukko pikkuenkeleitä. Päiväkerhon lapset ovat
jo valmiina jouluun.
kuntatalolle ja heillä olisi seurakunnan kanssa yhteinen
työntekijä, huvittelee ajatuksella Maarian alueneuvoston
puheenjohtaja Merja Nurmio.
Kaikkien talo
Tänä päivänä talon toiminta on vähintään yhtä monipuolista. Partiolla on tilat alakerrassa. On tuolijumppaa,
perhekerhoa ja päiväkerhoa.
Kotimäessä kokoontuvat myös
maarialaiset ikäihmiset tapaamaan toisiaan.
?Aluetyön juhlaa oli sekin,
kun saimme tänne Kotimäkeen omat ehtoollisvälineet.
Ja juuri pääsiäisvaelluksissa
oli ihanaa, että meillä oli myös
kastemalja. Molemmat ovat
oman talon arvokkaita esineitä, sanoi Kotimäen pitkäaikainen isäntä Salme Ahlamo.
n Kaivon kannella
istuu nuoriso-ohjaajan vaimo Toini
Kivikko, joka kasvatti viisi lastaan
talossa.
n Juhlassa puhui talon pitkäaikainen isäntä Salme Ahlamo (vas.).
Helena Korhonen vastaa talon diakoniatyöstä.
11
Raitis, autoileva
RUSKO
JOULUPUKKI
alueella Maaria, Ylimaaria,
Moisio, Jäkärlä, Lieto as.
Puh. 0400 510 911
Ruskon valtuuston kokous
Kisällikellarin pajatuotteiden
pidetään kunnantalolla maanantaina 16. päivänä
joulukuuta 2013 klo 18.30 alkaen.
joulumyyjäiset
Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
tiistaina 10.12. klo 9?19
110 §
Kokouksen laillisuuden päätösvaltaisuuden
toteaminen
Uniikkeja ja laadukkaita lahjoja
pukinkonttiin Kisällikellarista!
111 §
Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen
112 §
Ruskon keskustan kehittämissuunnitelman
tarkistaminen
113 §
Ruskon kunnan ja Kuntarahoitus Oyj:n välisen
kuntatodistusohjelman limiitin nosto
114 §
Ruskon kunnan vuoden 2014 talousarvio ja vuosien
2015?2016 taloussuunnitelma
115 §
Valtuutettujen mahdollisesti esille tuomat asiat
116 §
Muut mahdollisesti esille otettavat ja kiireellisiksi
julistettavat asiat
117 §
Ilmoitusasiat
118 §
Kokouksen päättäminen ja muutoksenhakuohjeet
Tuo samalla
turhat tavarat
kierrätykseen!
Glögitarjoilu!
kisällikellari
KIERRÄTYSKESKUS KISÄLLIKELLARI
MA, KE, TO 9-16, TI 9-19, PE 9-15
Teollisuuskuja 2, Nuolemo Lieto
p. (02) 4873 3392 www.lieto.fi/kierratyskeskus
Tiistaina 17.12.2013
Kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä kunnantoimistossa perjantaina 20.12.2013 klo 9 ? 14.
Ruskolla 9.12.2013
Kehit
tämis
päivä
n
? Pääkirjasto on suljettu
Liedovuoksi
n kirj
? Kirjastoauto ei aja tiistain reittiä
asto
on
tiista suljettu
? Palautuksia voi jättää pääkirjaston
ina 1
7.12.
palautuslaatikkoon (Kirkkotien puolella)
> palautuspäiväksi tulee 17.12.2013
SAULI LÄHTEENMÄKI
valtuuston puheenjohtaja
? MY YTÄVÄNÄ
TILAA JOULUKALKKUNASI AJOISSA!
Liedon kirjasto
Kalkkunat pikkujouluihin, jouluksi,
uudeksi vuodeksi sekä vuoden muihin juhliin
LÄH IA
RU OKA
Lieto ja LTU voittoihin
Lieto Liedon Pallo voitti ÅIFK
2:n maalein 3?6 miesten futsalin Kakkosessa. LTU voitti
ÅIFK:n maalein 12?2.
Seitsemän ottelukierron jälkeen LTU on sarjassa sijalla 8,
Lieto on sijalla 9.
Nelosessa LTU 2 hävisi FC
Gasellelle maalein 6?7. AC
Sauvolle LTU 2 hävisi maalein
7?5.
FC Ruskon Pallo on lohkossa sijalla 3. Rusko pelaa seuraavat ottelunsa ensi sunnuntaina
Salossa. LTU 2 on sijalla 7.
Vitosen lohkossa 1 FC Ruskon Pallo 2 on sijalla 3. Lieto
2 on lohkon viimeisenä. LTU 3
on Vitosen lohkossa 2 neljäntenä.
B-poikien Liigassa Liedon
yhteisjoukkue on sarjassa toisena. FC Ruskon Pallo on seitsemäntenä. Sarjan joukkueet
SAVUSTETTUA KALKKUNAA
SAKSAN TILA, Piikkiö
Puh (02) 479 8914, 050 567 2787, 0500 740 453
www.saksantila.fi
ovat pelanneet eri määrän otteluita.
B-poikien Ykkösessä lohkossa 2 Lieto 2 on sarjakärjessä.
C-poikien liigassa Lieto 99
Mustat on sarjakärjessä täysin pistein. LTU 00 Keltainen
on sarjakakkosena 7 pisteellä.
C-poikien Ykkösessä LTU on
toisena 9 pisteellä. LTU Musta
on sijalla 10.
D-poikien P01 Liigassa Lieto on sijalla 6 ja LTU Futsal
Keltainen sijalle 7. D-poikien
P01 Ykkösessä LTU Musta on
sijalla 11.
D-poikien P02 Liigaa johtaa Lieto Mustat 6 pisteellä.
PO2 Ykkösessä Lieto Punaiset
on toisena. LTU on sijalla 9.
Naisten ylälohkossa Liedon
Pallo on sijalla 4. Naisten alalohkossa LTU on sijalla 5.
? VUOKR ATTAVANA
VUOKRATTAVANA
LIETO
Loukinainen, uutta liike/-toimistotilaa 120 m2 ja n. 60 m2
(yhdistettävissä). Hyvä ja näkyvä sijainti Hämeentien ja
Loukinaistentien risteyksessä, uuden Valintalon vieressä.
Hyvättyläntie, liiketila 104 m2
K-Supermarket Lieto pääoven vieressä.
TURKU
Kauppakeskus Pilotti, Talolankatu, liiketila 113 m2
K-Market Jäkärlän pääoven vieressä.
Kristian Lindqvist 0400 505 887
kristian.lindqvist@kiinteistoetappi.fi
Olli Saha 040 769 5955
olli.saha@kiinteistoetappi.fi
Remontoitu
3H+K+S
kerrostalosta Lieto keskusta
Vapaa tammikuussa
p. 050 529 9966
Turun Tienoo järjestää lukijoiden kesken äänestyksen, jossa valitaan Vuoden
tienoolainen 2013. Kuka sinun mielestäsi on saanut jotain merkittävää aikaan?
Kuka on tuonut paikallisuutta esiin maininnan arvoisella tavalla?
Anna äänesi omasta mielestäsi ansioituneelle henkilölle ja perustele valintaa niin
halutessasi. Henkilön ei tarvitse välttämättä asua Tienoon levikkialueen kunnissa,
vaan panos tämän seudun hyväksi riittää.
Vuoden tienoolaiseksi nimitetään eniten ääniä saanut henkilö. Äänestyksen tulokset ja
voittajan haastattelu julkaistaan jouluaaton lehdessä.
Äänestää voit sähköpostitse toimitus@turuntienoo.fi tai oheisella kupongilla, joka tulee toimittaa osoitteeseen Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Äänestysaikaa on 15. joulukuuta saakka. Äänestäjien kesken arvotaan palkintoja.
? HINAUSPALVELUJA
Uusiomateriaaleja
maarakentamiseen
Suomessa syntyy vuosittain
miljoonia tonneja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja, joilla voitaisiin
korvata luonnon kiviainesten käyttöä. Uusiomateriaalien
käyttöä edistetään nyt laajalla
yhteistyöohjelmalla, jossa ovat
mukana sekä julkiset että yksityiset tahot.
Uusiomateriaalien käytöllä
on mahdollista saavuttaa merkittäviä talous- ja ympäristöhyötyjä. Maarakentamiseen
soveltuvia uusiomateriaaleja
saadaan esimerkiksi ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista, pilaantuneista maista ja
vanhojen rakennettujen maarakenteiden
materiaaleista.
UUMA2, eli Uusiomateriaalit
maarakentamisessa -ohjelman
tavoitteena on saada markkinoille lisää tuotteistettuja uusiomateriaaleja, tukea tilaajia suunnittelun ja hankinnan
kehittämisessä sekä vähentää kallio- ja soramateriaalien
käyttöä maarakentamisessa.
Vaikka riskittömiä maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja on tarjolla, vain
osa niistä on laajasti käytössä.
?Uusiomaarakentaminen pitää saada käytännöksi
eri puolille Suomea paikallisin materiaalein ja sovelluksin.
Tätä varten toteutamme 10
alueyhteistyöhanketta. Etsimme tällä hetkellä erillisiä pilottikohteita, joista saadaan uutta
tietoa uusiomateriaalien sovel-
n
de
uo en?
ä V in
st la
ne oo
Ke ien
t
Kenelle peukutat?
Tistaisin ja torstaisin
TURUN TIENOO
mainospaikka, joka
kunnioittaa
lukijaansa.
VIPINVATAKSI
040 676 3359
tuvuudesta, kertoo ohjelman
koordinaattori Pentti Lahtinen Rambollilta.
Ohjelma toteutetaan niin
sanottuna
demonstraatiohankkeena, eli uusiokäyttöön
soveltuvia materiaaleja ja ohjeita testataan käytännössä
eri puolilla Suomea käynnissä olevissa rakennushankkeissa. Ohjelma tuottaa myös tietoa ympäristölainsäädännön
kehittämistä varten, jotta lainsäädäntö tukisi ekotehokasta
maarakentamista. Lisäksi tarvitaan hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittämistä,
mikä ottaa huomioon uusiomateriaalien hyödyntämisen.
?Etsimme eri infra-alueilta, kuten väylien, kenttien,
satamien ja esimerkiksi kaivosten rakentamisesta demonstraatiohankkeita, joissa
voidaan testata koko prosessia
hankinnasta suunnitteluun,
materiaalien käsittelyyn ja rakentamiseen saakka, Lahtinen
toteaa.
Liikenneviraston pääjohtaja
Antti Vehviläinen kertoo, että Liikennevirasto on vahvasti
mukana ohjelmassa.
?Kestävän
kehityksen
edistämisellä on Liikennevirastossa tärkeä rooli ja UUMA2-ohjelma toteuttaa sitä
erinomaisella tavalla, Vehviläinen perustelee.
kuluttaja
haluaa
mainokset
mieluiten
painetusta
lehdestä.
Lähde: Yhteisöllistyvä media 2013.
VIPTILATAKSI
040 676 3359
TURUN TIENOO
Ehdotukseni Vuoden tienoolaiseksi:
TILAUSHINNAT 1.1.2013
Kestotilaus
78 ?
12 kk
87 ?
6 kk
48 ?
3 kk
36 ?
Hinnat sisältävät alv. 10 %
Perustelut:
ILMOITUSHINNAT 1.1.2013
Etusivu
1,55 ?/pmm
Tekstin ed. ja ts. 1,23 ?/pmm
Tekstin jälk.
1,18 ?/pmm
Takasivu
1,40 ?/pmm
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %
Nimi ja osoite:
TURUN TIENOO
Markkinointipäällikkö
Jarmo Helttula p. 02 489 2010
jarmo.helttula@turuntienoo.fi
Ilmoituskonsultit
Eija Lepistö p. 02 489 2016
eija.lepisto@turuntienoo.fi
Päivi Teerimäki p. 02 489 2011
paivi.teerimaki@turuntienoo.fi
TURUN TIENOO 10.12.2013
12
Kotirata kelpasi itsenäisyyspäivän iltana
Maaria
Rauli Ala-Karvia
Aste lämmintä, ajoittain pientä pyryä, viidennestä lähdöstä
alkaen kurasuojapakko, katsojia vajaa tuhat ? siinä puitteet
itsenäisyyspäivän iltaraveille
Metsämäessä. Kotiradan hevoset olivat monessa sarjassa
kärkipäässä.
Ykkösten keräilyn aloitti juuri poissaolevana Lieto-mitalilla palkittu Harri
Koivunen. Hän ohjasti ensikertalaisen Callela Fancymanin voittoon ajalla 20,8. Voittovauhtiin Koivunen hoputti
vetopelinsä myös kylmäveristen Tupla-Tonnissa, joka juostiin tasoitusajona. Vahtolaisen
Bella Varjosen valmentama
Laurilan Aamor piti kärkipaikan Peter Lindroosin ajaman
Bongarin hangoitteluista huolimatta ja voitti ajalla 32,7. Koivusen iltaan kuuluivat myös
kakkostilat Meadow Matchin
(18,7a) ja Ranch Morrisonin
(18,9) ohjaksissa.
Toisen polven Koivunen eli
Olli Koivunen kuskasi voit-
toon Tiia Kaihtelan valmentaman Caerbannogin (18,6a).
Valmentajana kaksoisvoittajaksi nousi Bella Varjonen,
jonka treenaama saksalaisruuna Benito Kievitshof (17,8a)
juoksi lämminveristen Tupla-Tonnin kaksi tuhatta euroa
Ari Moilasen naruttelemana.
Lähdössä kakkoseksi tuli lietolaisen Pertti Isotalon valmentama Apropos S (17,9a)
Seppo Markkula kyydissään.
Maarialaisen Janne Ulmaksen
kuskaama Finish Them (19,6)
oli oman lähtönsä kolmas.
Vermossa lauantaina lietolaisen Kenneth Danielsenin
Vihte oli kilpakumppaneilleen
liian kova luu. Ruuna voitti
kolmen tonnin arvoisen ykkösen ajalla 27,6 perässään kakkosena Bella Varjosen treenaama Luiskeri, joka sai 1.500
euron matkarahat. Samanlaisen potin kääräisi Olli Koivusen ajama Iceberg, joka oli lähtönsä kolmas.
n Harri Koivunen ajoi maaliin ykkösenä Bella Varjosen valmentamalla Laurilan Aamorilla. Taakse jäi Bongari, jota ajoi Peter Lindroos.
Lieto-Koris murskasi NaKon
Lieto Lieto-Koriksen B-pojat
voittivat Naantalin Koripalloilijat pistein 78?24 1-divisioonan läntisen alueen ottelussa.
Kahdeksan ottelukierroksen jälkeen Lieto-Koris on
lohkossaan kolmantena. Sar-
jan seuraavat ottelut ovat tammikuun alussa.
Lieto-Koriksen
miesten
joukkue voitti turkulaisen
Uni-koriksen pistein 72?64
4-divisioonassa. Keskiviikkona vastaan asettuu kaarinalai-
nen Ura Nitro.
Lieto-Koriksen C-pojat hävisivät Loimaan Korikonkareille pistein 106?26 ja Turun
NMKY Whitelle pistein 55?
30 2-divisioonan läntisen alueen otteluissa.
PERINTEISET
JOULUTERVEHDYKSET
JULKAISTAAN TURUN TIENOOSSA
Ti 24.12.2013
Jouluinen tervehdys
Jouluinen tervehdys
Yritysten tervehdykset
Yhteisöjen ja yksityisten
ke 18.12. klo 12 menn.
Pe 20.12. klo 12 menn.
Joulusivuille
Joulutervehdykset
JOULUISIN TERVEISIN:
Jarmo
(02) 489 2010
Eija
(02) 489 2016
Päivi
(02) 489 2011
Lähetä aineistot:
eija.lepisto@turuntienoo.fi tai paivi.teerimaki@turuntienoo.ti
TURUN TIENOO
www.turuntienoo.fi
n Lietolaisten joukkue kohtasi lauantain kyläkiekon avausturnauksessa Pöytyän ja Marttilan.
Avausturnaus pelattiin Tarvasjoen jäähallissa.
Kyläkiekkoon kaivataan pelaajia
Tarvasjoki/Lieto
Mari Kokkonen
Tänä talvena jääkiekkoa pääsee pelaamaan omalla kylällä ihan ilmaiseksi. Tarvasjoen
jäähallissa pelattiin lauantaina
kyläkiekon avausturnaus, jossa Liedon, Auran, Marttilan
ja Tarvasjoen joukkueet ottivat tuntumaa toisiinsa tulevaa
talvikautta ennakoiden. Turnauksen voittajasta tosin ei ole
tietoa, sillä kyläkiekossa ei kilpailla. Siksi maalejakaan ei lasketa.
?On paljon lapsia, jotka
haluaisivat pelata jääkiekkoa,
mutta syystä tai toisesta eivät
osallistu seurojen toimintaan.
Siksi käynnistämme kyläkiekon, jota pelataan talven ajan
kylien omissa lähikaukaloissa,
kertoo TarU Hockeyn toiminnanjohtaja Lauri Isotalo.
Tällä hetkellä kyläkiekossa on mukana noin 50 lasta, ja
heistä yhdeksän on lietolaisia.
?Lapsia on ainakin Yliskulmalta, Saukonojalta ja Liedon Asemalta. Olisi hienoa,
jos saisimme Liedon Asemalle
ja ehkä Loukinaisiinkin oman
kyläkiekkojoukkueen ja heil-
le aikuiset ohjaajat, sanoo tällä hetkellä Liedon ainoa kyläkiekko-ohjaaja Reijo Heikkilä
Yliskulmalta.
Liedossa kyläkiekko käyn-
nistyy, kun pakkasta on sen
verran, että kentät saadaan
jäähän. Yliskulman kentällä pelataan keskiviikkoiltaisin
kuudelta.
I
T
N
Y
Y
M
N
U
U
P
LOP
taan 23.12.
liike lopete
Kaikki malli huonekalut,
jop a
t
e
s
k
u
sohvat, kirjahyllyt, a le n n
patjat, lepotuolit
ym. myydään pois
-90%
Pidä kiirettä, parhaat viedään käsistä!
USKALLATKO OLLA OSTAMATTA!
Avoinna
ma?pe 10?18
la 9?14
Huuskantie 10 21380 Aura P. 486 6551