TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Näin vältät SUUNNITTELUVIRHEET kulunhallinnassa 26 vankilan turvatekniikan KILPAILUTUS TULEVAISUUDEN KAUPUNGIT Rakennus palot kuriin & uusi paloilmaisin tekniikka SALATTU sähköposti turvaa viestinnän 1 / 2020 • HELMIKUU TEKNOLOGIA | PALVELUT | TIETOTURVALLISUUS | PALONTORJUNTA | TYÖTURVALLISUUS | LAINSÄÄDÄNTÖ Tu rva llis uu s & Ris kie nh alli nta 1/2 02 SUURKATSAUS TURVALLISUUSKOULUTUKSEN
TU RV A LL IS UU S & RI SK IE N HA LL IN TA TILAA LEHTI 6 NUMEROA VUODESSA Miksi tilata? Pysyt ajan tasalla yritysturvallisuudesta: teknologiasta, palveluista, tietosuojasta, tietoturvasta, lainsäädännöstä, palontorjunnasta, riskienhallinnasta ja innovaatioista. Kerromme hyvistä ratkaisuista ja miten vältät sudenkuopat. Seuraamme trendejä ja tulevaisuutta. Kehitämme lukijoidemme ammattiosaamista edelleen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tilaajana saat myös 6 kertaa vuodessa ilmestyvät sähköiset turvallisuuden ja riskienhallinnan e-Uutisemme suoraan sähköpostiisi. TILAUSTARJOUS Lehdestä: › Arvostettu auktoriteetti alalla jo yli 30 vuoden ajan. › Tekee yhteistyötä 20 Suomen merkittävimmän turvallisuuden ja riskienhallinnan yhdistyksen kanssa. › Yli 90% tilaajista on tutkitusti lehteen tyytyväisiä › 93% lukijoista säilyttää tutkitusti kaikki lehdet, kiinnostavimmat lehdet, tai laittaa lehdet kiertoon. › Jakaa vuosittain Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinnot yhteistyössä kumppaneidensa kanssa TILAA HELPOSTI Soita (03) 424 65340 Lähetä email tilaajapalvelu@turvallisuus.com Tilaa sivustolta www.turvallisuus.com Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan, vain 37€ Sisältää printtilehden ja digitaalisen näköislehden
TU RV A LL IS UU S & RI SK IE N HA LL IN TA S ana vastuullisuus saa useat meistä miettimään, mitä vastuullisuus tarkoittaa. Meillä on esimerkiksi yhteiskuntaja yritysvastuu, johon kuuluu valtavasti erilaisia asioita: muun muassa yksittäisten kansalaisten, yritysten, organisaatioiden ja kolmannen sektorin vastuullista toimintaa. Onkin syytä kysyä, mitä vastuullisuus todella tarkoittaa käytännössä. Jos vastuullisuus tarkoittaa sitä, että toimitaan vastuullisesti, noudatetaan lakeja, toimitaan eettisesti oikein, huomioidaan toiset, ja lukuisa määrä muita vastuulliseen toimintaan liittyviä asioita, vastuullisuus kasvaa hyvin laajaksi ja epämääräiseksi termiksi. Epämääräisyys on myös yksi syy, miksi yritykset pyrkivät itse määrittämään sen, mitä vastuullisuus yrityksen omassa toiminnassa tarkoittaa. Asiakkaiden on vaikea hahmottaa, miten vastuullista yrityksen toiminta on oikeasti – ja mitä yrityksen vastuullisuus pitää sisällään. Vastuullisuus voi merkitä vaikkapa ympäristövastuullisuutta, kestävää kehitystä, sosiaalista tai taloudellista vastuullisuutta, vastuullista viestintää, tietosuojaa tai vaikkapa hallinnon ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Jos yritys käyttää toiminnastaan yleisiä termejä toimimme vastuullisesti, ainakin itse odotan, että yritys toimii silloin vastuullisesti kaikessa mahdollisessa. Ongelma on, etten edes usko sataprosenttisesti vastuullisen liiketoiminnan olemassaoloon. Yrityksissä pitäisikin määritellä tarkasti, mitä vastuullisuus niiden käytännöissä tarkoittaa, jotta yrityksen vastuullisuutta voitaisiin valvoa, auditoida, raportoida ja toteuttaa. Lisäksi asia, jota monet yritykset voisivat myös harkita, on turvallisuusvastuullisuus. Se voisi kertoa ainakin siitä, että yritysjohto ja sen myötä henkilöstö suhtautuvat turvallisuuteen vakavuudella ja hoitavat turvallisuusvastuunsa kunniallisesti. Timo Lahtinen päätoimittaja Vastuullisuus pitäisi määritellä tarkasti Pitäisikö meillä olla myös turvallisuusvastuullisuus? PÄÄKIRJOITUS POST SCRIPT C ertego oy:n markkinointipäällikkö Marja Hämäläinen suositteli, että kuuntelisin Michelle Obaman kirjan Minun tarinani. Vien suositusta eteenpäin: tämä bestseller auttaa ymmärtämään amerikkalaista yhteiskuntaa, rakenteita, ajattelumalleja, vaalijärjestelmiä, unelmia, mahdollisuuksia, ristiriitoja, rikollisuutta ja suunnatonta kiitollisuutta. Tarina on syvällinen välähdys maassa asuvien 330 miljoonan ihmisen arkeen ja 50:een osavaltioon, jotka muodostavat tämän globaalin supervallan. Kirjan kuuntelun jälkeen ymmärtää Yhdysvaltoja taatusti monipuolisemmin kuin seuraamalla vain suomalaista valtamediaa. Suosittelen myös rikosylikomisario Juha Rautaheimon Hermo – murharyhmän mies kirjan kuuntelemista – tai lukemista. Hermo on Rautaheimon lempinimi. Hän teki 40-vuotisen elämäntyönsä pääasiassa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä; toki muuallakin, kuten rikostutkinnan opettajana, tutkintamenetelmien kehittäjänä, palonsyytutkijana ja paljon muuta. Hermon tarinat tempaavat mukaansa tietämään lisää hänen näkemistään ja kokemistaan koko Suomeakin ravistelleista asioista. Hermolla on asiantuntemus, joka on vertaansa vailla. Kirja on myös tietokirja siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii hyvässä ja pahassa. Sydäntä kylmäävää on kuunnella, millaisia porsaanreikiä on tuomioistuinkäytännöissämme. Sydäntä lämmittävää on hersyvä huumori. Kyyneleet voi tulla silmiin poliisin ja uhrien kokemusten myötäelämisestä. Oikeustieteellinen lääketiedekin saa ansaitsemaansa kiitosta. Koko elämänsä kirjoittamista harrastanut Rautaheimo taitaa tarinankerronnan. Tämän lehden sivulta 58 löydät lyhyen esittelyn kirjan sisällöstä. Onneksi kirjat tekevät lukuja äänikirjapiirien myötä uutta nousua, ja hyvä niin, sillä kirjallisuuden tarkoituskin on avartaa ajattelua ja tuoda myös valoa elämään. Suosittelen. Paula Koskivirta sisällön tuottaja Äänikirjoista intoa ajatustenvaihtoon Vauhtia, käänteitä ja faktaa uskomattomista tarinoista ja tutkinnoista. Kirja kasvatti uskoani suomalaisen yhteiskuntaan – mielestäni yllättäen. 1/2020 | 3 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PÄÄKIRJOITUS 1/2020
TEKNIIKKA Älykaupungit .................................. 14 Viime vuoden lopulla Smart City Expo World -kongressissa havainnollistettiin sitä, millaisia voivat olla tulevaisuuden älykaupungit. Vankilat uusivat turvatekniikkansa ..........................17 Suomen 26 vankilan turvatekniikka uusitaan. Selvitimme, miten tämä yli kymmenen miljoona euron hankesopimus kilpailutettiin ja mitkä asiat ratkaisivat kilpailutuksen. Kulkemisen suunnittelussa voidaan tehdä virheitä ............... 20 Varoittavana esimerkkinä toimii eräs vuoden 2019 alussa valmistunut taloyhtiö, jossa asukkaiden kulkeminen tulee arvioitua kalliimmaksi. KOULUTUS Turvallisuuskoulutusta joka tarpeeseen ......................................22 Suurkatsauksessa selvitämme, millaista turvallisuuskoulutusta maassamme tarjotaan ja kuka koulutusta tarjoaa. PALONTORJUNTA Helsingin rakennuspalojen määrä laskee ...............................................32 Yli 650 000 asukkaan Helsingissä rakennuspalojen määrä on laskenut alle sataan paloon vuodessa. Selvitimme, mitä kaupungissa on tehty oikein. Uusi paloilmaisintekniikka haistaa jopa sähköjohtojen lämpenemisen .............................. 36 Uusi olosuhteita ja olosuhdemuutoksia seuraava tekniikka on merkittävästi vähentänyt rakennuspaloja. Kysyimme neljältä yritykseltä uudesta teknologiasta. TIETOJA KYBERTURVALLISUUS Salattu sähköposti turvaa yritysviestinnän ............................ 39 Perinteiset sähköpostit ovat turvattomia ja avoimesti luettavissa kuin postikortit. Kysyimme neljältä yritykseltä niiden salatuista sähköpostipalveluista. Alle 20 prosenttia organi saa tiois ta toipuu kyber hyökkä yk sestä alle kahdessa viikossa ............... 43 Accenturen State of Cyber Resilience -tutkimus paljasti huolestuttavia tietoja. YRITYSTURVALLISUUS Capitis Control oy:n tarina ........ 44 Millainen on tämän pohjoissuomalaisen turvallisuusalan yrityksen menestystarina. Yhtiö täytti joulukuussa kymmenen vuotta. TULEVAISUUS ”Elämä on oppimista” ................. 46 Näin sanoo kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll. Kysyimme häneltä, mihin meidän tulee varautua 2020-luvulla. KOLUMNI Tolkkua?.......................................... 49 Lauri Kotilainen kertoo esimerkkejä siitä, miten turvallisuuden maksimointi tuhoaa turvallisuuden. LAINSÄÄDÄNTÖ Oikeuden maailma ...................... 50 Oikeusoppineet Vesa Ellonen ja Jyri Paasonen kertovat, miksi POP Pankki sai tietosuojavaltuutetulta huomautuksen. VASTINPARI Vastinpari ........................................52 Uudella Vastinpari-palstalla tapaamme kiinnostavia henkilöitä. Teemme heille samat kysymykset, kuuntelemme erilaiset vastaukset. Tapasimme Mika Suden ja Markku Rajamäen. YHDISTYKSET Turvaurakoitsijat ry ..................... 60 Vuosi kokemusta turvallisuusalan elinkeinoluvasta, mikä on muuttunut? Turvaalan yrittäjät ry .................. 61 Droonit ovat täällä jäädäkseen, torjuntakeinotkin kehittyvät. Finnsecurity ry ..............................62 Finnsecurity ja FISC yhdistivät voimansa kyberseminaarissa. Turvallisuusmuseo kannatusyhdistys ry ................... 64 Kun susikoira melkein nielaisi Ahosen kitaansa. Näin riskienhallinta ja riskianalyysit rantautuivat Suomeen. MUUTA Kirjaesittely: Hermo – murharyhmän mies ... 58 Vuoden 2019 lehtien sisällysluettelo.............................. 66 Tapasimme EK:n johtavan yritysturvallisuusasiantuntijan Markku Rajamäen (vas) ja FISC ry:n toiminnanjohtajan Mika Suden. Kyselimme, mutta miten he vastasivat? Sivut 52–56 Vaasan vankilan ja Vaasan yhdyskuntaseuraamistoimiston johtajana toimiva Pekka Keskinen kertoo vankiloiden turvatekniikan kilpailuttamisesta. Sivut 17–19 VAKIOT Pääkirjoitus....................................... 3 Uutiset ................................................ 6 Ulkomaan uutiset / messut ........10 Turvallisuustilastot ........................12 Tuoteuutiset ...................................56 4 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA SISÄLTÖ 1/2020
ISSN 1799-697X 35. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU • Nro 1/2020 28.2.2020 • Nro 2/2020 24.4.2020 • Nro 3/2020 15.6.2020 • Nro 4/2020 2.9.2020 • Nro 5/2020 29.10.2020 • Nro 6/2020 17.12.2020 KUSTANTAJA • PUBLISHER Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy, www.turvallisuus.com TOIMITUS • OFFICE Business Center Colosseum, PL 44 Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa Toimitusjohtaja / Tuottaja • CEO / Producer Paula Koskivirta, 040 584 0212 paula.koskivirta@turvallisuus.com Päätoimittaja • Editor-in-Chief Timo Lahtinen, 050 594 2718 timo.lahtinen@turvallisuus.com Taitto • Layout / Design Sam Muldia / Printall ILMOITUKSET • ADVERTISEMENTS Mediakonsultti • Media Consult Kia Kangas, 040 843 9595 kia.kangas@turvallisuus.com Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai toiminnallisista syistä, esim. lakko, tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, kustantaja ei vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Kustantajan vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAAJAPALVELU • SUBSCRIBER SERVICE Marianne Ylitalo, (03) 424 65340 (Jaicom Oy) tilaajapalvelu@turvallisuus.com YHDISTYSTILAUKSET Finnsecurity ry Joona Vuorenpää, 050 5987 063 toimisto@finnsecurity.fi Tietoja viestintätekniikan ammattilaiset, TIVIA ry 020 741 9888, jasenasiat@tivia.fi Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry, Ona Gardemeister, 044 7333 114 ona@lukkoliikkeet.fi Turva-alan yrittäjät ry, Kimmo Arenius, (09) 5476 1421 kimmo.arenius@turva-alanyrittajat.fi Irtonumeromyynti turvallisuus.com lehtiluukku.fi Tilaushinnat 12 kk, määräaikainen 78 € (sis. alv) kestotilaus 73 € (sis. alv) TIETOSUOJA Lehden tilaajat ovat kustantajan asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. PAINOPAIKKA Turvaposti Oy:n toimitusjohtaja Markku Vettenniemi on yksi neljästä, jolta kysyimme salatuista sähköpostipalveluista. Sivut 39–43 Turvallisuuskonsultti Mirva Viljakainen kertoo, mikä meni pieleen taloyhtiön kulunhallinnan toteuttamisessa. Sivut 20 –21 Palopäällikkö Anja Aatsinki kertoo Helsingin kaupungin palontorjuntatyöstä. Sivut 31–34 Turvallisuusmuseon Jouko Ahonen kertoo hulvattoman tarinan, kun susikoira melkein nielaisi hänet kitaansa. Sivu 64 Kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll on huomannut, miten tärkeä on esittää myös vastakysymyksiä. Sivut 46–48 SISÄLTÖ 1/2020 | 5 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA SISÄLTÖ 1/2020
Identiteettivarkaudet internetin käyttäjien suuri huolenaihe AJANKOHTAISTA Lisää uutisia www.turvallisuus.com. Voit myös tilata ilmaisen sähköisen uutiskirjeemme uutiskirje.turvallisuus.com EuroSafety-messuilta löytää tietoa ”EuroSafety-messuilla on pitkä perinne työettä paloturvallisuuden tapahtumana. Messukävijät saavat monipuolisen käsityksen näiden molempien tärkeiden turvallisuudenalojen ajankohtaista asioista ja tuoteuutuuksista”, sanoo Teknosafe oy:n toimitusjohtaja Anna Helminen. Hän kertoo, että Teknosafe on osallistunut EuroSafety -messuille jo useita kertoja, ja niin yhtiö aikoo tehdä tänäkin vuonna. ”Messukävijöiden toimialat edustavat niitä toimialoja, joille meilläkin on tuoteja palveluvalikoimallamme annettavaa. Maahantuomme ja toimitamme työturvallisuusja paloturvallisuustuotteita, joten pystymme tässä tapahtumassa esittelemään asiakkaille koko yrityksemme toimintaa.” Kansainväliset EuroSafety-messut järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.–10. syyskuuta. Myös Pirkanmaan Turvallisuusklusteri järjestää halleissa 10. syyskuuta korkeatasoisen Turvallisuustutkimuksen Symposiumin, jonka ohjelma julkistetaan myöhemmin. Symposium kokoaa laajasti turvallisuustutkijat yhteen. EuroSafety-messujen kanssa samaan aikaan halleissa järjestetään Työhyvinvointi-messut, Logistiikka-messut ja ensi kertaa myös Elintarviketeollisuus-messut. n Katri Koskelasta Suomen ensimmäinen naislukkoseppämestari Itä-Helsingin Lukko oy:n toimitusjohtaja Katri Koskela on Suomen ensimmäinen naislukkoseppämestari. Aiemmin tutkinnon on suorittanut 1990-luvun puolivälistä alkaen nelisenkymmentä miestä. Mestarilukkosepän tutkinnon suorittaminen ei ollut Katri Koskelan mukaan läpihuutojuttu, vaan hän joutui tekemään tutkinnon eteen tosissaan töitä oman päätyönsä ohella. Tutkinnon suorittaminen vei Koskelalta 14 kuukautta. ”Tutkinnon vaadittavia osaamisalueita olivat muun muassa projektinhallinta, rakenteellinen suojaus, turvasuojaus, omaisuuteen liittyvien riskien hallinta ja turvallisuusnormitja ohjeet”, Koskela mainitsee esimerkkejä. ”Pitää pystyä osoittamaan, että tuntee alaa koskevat lait ja säädökset, osaa tulkita alan dokumentaatiota, kuten rakennustai sähköpiirustuksia. Lisäksi pitää pystyä kartoittamaan asiakkaan tarpeet ja valita kohteeseen oikea lukitusja turvallisuustekniikka. Valinnat pitää myös pystyä perustelemaan tutkinnon vastaanottajille, jotka haastavat jokaista valintaasi ja saavat sinut epäilemään itseäsi”, Koskela sanoo. Katri Koskela toimii jo kolmannessa polvessa Itä-Helsingin Lukossa. Yhtiön perusti hänen isoisänsä Veikko Vesanto 50 vuotta sitten, joten yhtiö viettää tänä vuonna myös 50-vuotisjuhliaan. n Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden huhtikuun numerossa 2/2020 tulemme kertomaan laajemmin lukkoseppämestarin tutkinnosta. F-Securen tuoreesta raportista ilmenee, että identiteettivarkaudet huolestuttavat kuluttajia eniten. Raporttiin on koottu yhdeksässä eri maassa toteutetusta kuluttajakyselystä saatuja tietoja. Lähes yhdeksän kymmenestä kuluttajasta on vähintään jonkin verran huolissaan pankkitiliensä hakkeroinnista ja rahan varastamisesta, verkkokaupoissa tehtävistä petoksista ja oman identiteettinsä käyttämisestä rikollisiin toimiin. Brasilialaisista internetin käyttäjistä noin 76 prosenttia ovat todennäköisimpiä kyberrikoksen uhreja, Yhdysvalloissa luku on 62 prosenttia ja Ruotsissa 52 prosenttia. Saksalaisista vain noin kolmannes on kokenut kyberrikoksen lähipiirissään. Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan identiteettivarkauksista ja kyberrikoksista, kun taas miehet raportoivat joutuneensa enemmän niiden uhriksi. n Tieto20-harjoitus testaa yhteistoimintaa laajassa kyber häiriö tilanteessa Tieto20-harjoitus on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus laajojen kyberhäiriöiden varalta. Harjoitus on skenaariopohjainen strategisen tason harjoitus, joka järjestetään kolmiosaisena. Ensimmäinen harjoitus pidetään maaliskuussa, sitten toukokuussa ja lokakuussa. Harjoitukseen osallistuvat elintarviketeollisuus, kauppaja jakelu, öljynjakelu, logistiikka ja liikenne – erityisesti logistiikkakeskittymät – sekä vesihuolto. Mukana ovat myös keskeiset teleja ict-palveluntuottajat, vartiointiliikkeet ja media-ala. Lisäksi harjoitukseen osallistuvat toimialoista vastaavat viranomaiset, Huoltovarmuuskeskus, Liikenneja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Puolustusvoimat, Yleisradio ja poliisi. n Katri Koskela Kuva: Icb / Pixabay 6 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET
Tekoälyn eettisen käytön ohjeistus etenee vauhdilla Syyskuussa 2018 SAP julkaisi suuntaviivat siitä, miten tekoälyä (AI) voidaan käyttää mahdollisimman eettisesti. SAP toikin tiettävästi ensimmäisenä Euroopassa esiin suuntaviivat tekoälylle. Sen jälkeen monet muut yritykset, kuten Microsoft ja IBM, ovat aloittaneet saman työn. ”Pidimme tätä välttämättömänä aloitteena, koska vielä ei ole olemassa yhteisiä globaaleja normeja tai käytäntöjä tekoälyn käytölle”, kertoo yhtiön AI:n eettisen ohjauskomitean jäsen ja SAP Cloud Platform -yrityspalveluiden johtaja Markus Noga. ”Tavoite ei ole ainoastaan omaa tekoälyämme ympäröivät eettiset vaatimukset, vaan myös asiakkaidemme AI-etiikka. Haluamme lisäksi jakaa asiantuntemusta globaaleissa keskusteluissa tekoälystä.” Konsultointiyhtiö McKinseyn vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet yrityksistä hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan, ja 30 prosentilla on käynnissä pilottihankkeita. Lisäksi 44 prosenttia yrityksistä aikoo palkata ulkopuolisia toimittajia tekoälytarpeisiinsa. n NIMITYKSIÄ Certego oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty kauppatieteitten maisteri Kaarlo Kankkunen, joka on toiminut marraskuusta 2016 lähtien yhtiön talousjohtajana. Kankkusella on aikaisempaa kokemusta useista johtotehtävistä Atoy-konsernissa, Fiskarsilla, Tamrolla ja TeliaSonerassa. ”Otan innolla vastaan uuden haasteen ja lähdemme yhdessä henkilöstön kanssa kehittämään Certegoa turva-alan palvelutalona. Meillä on hieno asiakaskunta ja haluan, että palvelemme heitä joka päivä paremmin.” Pääkaupunkiseudun myyntiorganisaatioon on myös nimitetty kolme myyntipäällikköä: Jari Niiranen turvajärjestelmäratkaisujen myyntiin ja kehittämiseen. Samu Tiilikainen ja Sami Wuorenjuuri vahvistavat erityisesti uusasiakashankintaa. Tuomas Rytikangas on nimitetty ERP-projektipäälliköksi viemään läpi merkittävän järjestelmähankkeen. Aiemmin hän on toiminut Service / Project Managerina CGI:llä Hätäkeskuslaitos Valtioneuvosto on nimittänyt valtiotieteiden maisterin, diplomi-insinöörin Taito Vainion Hätäkeskuslaitoksen johtajaksi FSM Group Hallituksen jäseneksi on nimitetty Hannu Kankkunen. Hän on aiemmin toiminut useamman turvallisuusalan yrityksen toimitusjohtajana, omistajana ja hallituksessa. Petri Närvä on nimitetty ostajaksi ostoja logistiikkatiimiin. Alessandro Psenda on nimitetty Connectivity-tuotteiden tuotepäälliköksi. Joel Hannuksela on nimitetty sähkötukkumyyjäksi. Mika Turpeinen on aloittanut teknisessä tuessa. Tom Helminen on nimitetty myyntija tuotepäälliköksi. Timo Mäki on nimitetty myyntipäälliköksi. Pekka Satukangas on nimitetty tekniseen tukeen Kaarlo Kankkunen Hannu Kankkunen Jari Niiranen Petri Närvä Samu Tiilikainen Alessandro Psenda Joel Hannuksela Sami Wuorenjuuri Mika Turpeinen Tuomas Rytikangas Tom Helminen Timo Mäki Pekka Satukangas 1/2020 | 7 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET
AJANKOHTAISTA Urkkijat naamioituvat useimmiten Facebookiksi – suosittuja myös Spotify, Netflix ja PayPal Tietoturvayhtiö Check Pointin tutkijat selvittivät, että Facebook on tietojenkalastelijoiden eniten matkima brändi. Sähköpostiurkinnassa suosituin on Yahoo! ja verkkokalastelussa Spotify. Raportti nostaa esiin brändit, joiden nimissä rikolliset yrittävät useimmiten urkkia yksityishenkilöiden henkilökohtaisia tietoja ja maksutietoja. Tarkasteltu ajanjakso oli vuoden 2019 viimeinen neljännes. Brändihuijauksissa rikolliset yrittävät jäljitellä tunnettujen brändien virallisia verkkosivustoja käyttämällä samankaltaista verkkotunnusta tai URL-osoitetta ja sivuston ulkoasua kuin alkuperäinen sivusto. Linkki väärennettyyn verkkosivustoon voidaan lähettää uhrille sähköpostitse tai tekstiviestinä tai uhri voidaan ohjata sivustolle nettiä selatessa tai saastuneen mobiilisovelluksen kautta. Väärennetty verkkosivusto sisältää usein lomakkeen, jonka tarkoitus on varastaa hyökkäyksen kohteen käyttäjäja maksutietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Suositut kalastelubrändit Brändit on luokiteltu niiden huijausyrityksissä yleisen ulkoasun perusteella: Facebook liittyi 18 prosenttiin kaikista brändihuijausyrityksistä maailmanlaajuisesti. Yahoo! 10 prosenttia, Netflix ja PayPal kumpikin 5 prosenttia, Microsoft ja Spotify kumpikin 3 prosenttia, Apple, Google, Chase ja Ray-Ban kukin 2 prosenttia. Sähköpostiurkinnassa kärkeen nousi Yahoo!. Seuraavina tulivat Rbs (Ray-Ban aurinkolasit), Microsoft ja DropBox. Verkkokalasteluhyökkäysten kärjessä oli Spotify. Mobiilikalasteluyritysten kärjessä Chase Mobile Bank, ja sen jälkeen Facebook, Apple ja PayPal. n Caruna jakoi turvallisuuspalkintonsa Lähisuhdeväkivallan seuraukset ovat kauaskantoisia Poliisin virkapukua koskevaa asetusta muutetaan Sähkönjakeluyhtiö Caruna on jakanut turvallisuuspalkintonsa Netel oy:lle, N3M oy:lle ja Jaki-Matik oy:lle. Viidettä kertaa jaettavien palkintojen myöntämisperusteissa painotettiin luotettavaa kumppanuutta ja esimerkillisiä turvallisuuteen liittyviä yksilösuorituksia. ”Turvalliset työmaaolosuhteet, sähköturvallisuuteen vaikuttavien riskien tunnistaminen ja hallinta sekä ammattitaitoiset työntekijät ovat sähköverkon rakentamisen peruspilareita. Kun ne ovat kunnossa, vältymme henkilövahingoilta, vaaratilanteilta ja sähkönjakelun häiriöiltä. Palkitsemamme kolme yhteistyökumppaniamme ovat osoittaneet erinomaista osaamista näillä osa-alueilla”, Carunan verkkojohtaja Kosti Rautiainen sanoo. n Poliisi muistuttaa lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja torjunnan tärkeydestä. Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Lapsiin tai vanhuksiin kohdistuessaan väkivalta voi ilmetä esimerkiksi laiminlyöntinä ja erilaisena kaltoinkohteluna. Usein väkivallan muodot yhdistyvät niin, että sama henkilö joutuu kohtaamaan erilaisia tekoja. Lähisuhdeväkivallan torjumisessa on keskeistä, että rikoksen uhri ymmärtää tilanteensa, ja hänet saadaan avun piiriin. Myös väkivallan tekijä on saatava ymmärtämään toimintansa vahingollisuus ja avun piiriin. ”Väkivaltaiset ratkaisumallit periytyvät usein omasta lapsuudesta, ja kierre on saatava poikki”, painottaa poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta. Viranomaisten tietoon tulleissa parija lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 9 900 uhria vuonna 2018. ”Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että uhri ei häpeän tai pelon vuoksi kerro kaikkea asiaan liittyvää, vähättelee vammojaan tai muuten pyrkii suojelemaan tekijää”, Heikkinen mainitsee. Hän muistuttaa, että lähisuhdeväkivalta koskettaa ja aiheuttaa kärsimystä uhrin lisäksi myös muille lähipiiriin kuuluville. ”Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, ota yhteyttä hätätapauksessa numeroon 112 tai kiireettömässä tapauksessa paikkakuntasi poliisiin.” Järjestöjen apua väkivallan uhreille tarjoavat muun muassa Rikosuhripäivystys, Ensija turvakotien liitto, Nollalinja ja Monika-naiset. Väkivallan tekijöille apua tarjoavat muun muassa Lyömätön linja, Miehen linja ja Jussi-työ. n Poliisi voi jatkossa käyttää Suomen kansallislippua kaikissa poliisin virka-asusteissa myös kotimaassa, eikä vain kansainvälisissä tehtävissä. Muutos poliisin virkapukua koskevaa asetukseen tulee voimaan 1.3.2020. Muita virkapuvussa käytettäviä merkkejä ovat muun muassa erilaiset kaulusmerkit, kaulusnauhat sekä virkalakissa käytettävät merkit. n Työturvallisuuspalkinnon saaneet urakoitsijat. 8 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET
Keskusrikospoliisi aloitti Kuulusteluhuone-podcastit Keskusrikospoliisi avaa toimintaansa kuuden jakson mittaisella Kuulusteluhuone-podcastilla. Sarjassa tutustutaan krp:n arkeen vaativista esitutkinnoista rikosten ennalta estämiseen ja rikosteknisen laboratorion tutkimuksiin. Sarjassa myös esitellään ihmisiä talon sisältä ja kerrotaan tositarinoita kentältä. Kevään jaksoissa puhutaan esimerkiksi kyberrikoksista, liivijengeistä, suurista taiderikosvyyhdeistä ja uhrin tunnistamisesta. Ääneen pääsevät poliisit ja viraston asiantuntijatehtävissä työskentelevät siviilit. Sarjan juontaa keskusrikospoliisin viestintäpäällikkö Anna Zareff. Kuulusteluhuoneen ensimmäisessä osassa keskusteltiin muun muassa kyberja taiderikoksista. Vieraina olivat kyberrikosten parissa työskentelevät rikoskomisario Marko Leponen ja rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Väärennetyn taiteen maailmaa valotti rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen. Kuulusteluhuoneen jokaisessa jaksossa kuullaan myös muistoja rikosylikomisario Thomas Elfgrenin vaiherikkaalta uralta. Ensimmäisessä jaksossa hän kertoi 1970-luvun lopulla tutkimastaan henkirikoksesta, joka jäi mieleen teon taustalla vaikuttaneen, irrationaaliselta tuntuneen motiivin vuoksi. Kuulusteluhuoneen jaksot julkaistaan kahden viikon välein. Jaksot voi kuunnella Applen podcasteista, Spotifysta, yleisimmistä podcast-palveluista sekä Youtubesta. Podcastin verkkosivut löytyvät osoitteesta www.poliisi.fi/keskusrikospoliisi/ kuulusteluhuone. n Stanley Security on aloittanut iLoqin jälleenmyyjänä Lauri ”Late” Johansson: ”Vankiloiden ongelmien juuri on vakava päihdeongelma” Kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja asiakkaille toimittava Stanley Security oy on aloittanut iLoqin jälleenmyyjänä. Iloq oy on nopeasti kasvava suomalainen lukitusalan yritys. n Radio Deissä 4. helmikuuta alkaneessa uudessa Ex-Criminals-radiosarjassa entiset rikolliset Lauri ”Late” Johansson ja Ali Niemelä keskustelevat vieraidensa kanssa rosoisesti elämän suurista kysymyksistä. ”Nykyään Suomen vankiloissa kaikkien ongelmien juuri on vankien vakava päihdeongelma. Neljällä vangilla viidestä on vakava päihderiippuvuus, kuten oli minullakin”, paljastaa ”Late” Johansson sarjan avausjaksossa. Johansson pitää tärkeänä, että vankien päihdeongelmiin olisi laitoksissa tarjolla apua, kuten AA-ryhmiä. Itse hän sanoo päässeenä päihdekoukusta irti uskon avulla. Vaikka Johansson ilmoittautuu vankien päihdehoidon kannattajaksi, vankien hyysäämisestä hän sanoutuu jyrkästi irti. Johansson ja Niemelä kutsuvat ExCriminals-ohjelmaansa laajalla skaalalla vieraita. Avausjaksoon vieraaksi saapui helsinkiläinen yliopistomies ja bio kemisti Pauli Ojala, joka tekee työtä vankien kanssa ja auttaa vapautuneita vankeja työllistymään. Radiossa Johansson kertoo hänelle ongelmista, joihin on itse puolitoista kuukautta kestäneen koevapautensa aikana törmännyt. ”Asunnon saaminen tuntui mahdottomalta, kun vuokrasopimusta tehtäessä piti kertoa nimi. Sähkösopimuksen solmiminenkin onnistui vasta kolmannen firman kanssa.” Johanssonin mukaan tärkeintä on kuitenkin katkeruuden kierteen katkaiseminen. n Ali Niemelä, Pauli Ojala ja Lauri Johansson. Kuva: Radio Dei / Mikael Juntunen Kansalaiset kokevat Suomen turvalliseksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on toteuttanut kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta luotaavan kyselyn vuosina 2015, 2017 ja nyt kolmannen kerran vuonna 2019. Turvassa 2019 -raportissa esitellään 3000 hengen haastatteluaineiston tulokset. Lähes kaikki vastaajat kokevat henkilökohtaisen turvallisuuden olevan hyvä, ja suurin osa pitää Suomea turvallisena maana. Arjen vaarat ja sään ääriilmiöt aiheuttavat huolta Yhdeksän vastaaja kymmenestä arvelee asuinalueensa turvallisuuden pysyneen viime vuosina samankaltaisena. Arjen vaaroista eniten huolta kannetaan liikenneonnettomuuksista, kotija vapaa-ajantapaturmista, internetiin kytkeytyvistä rikoksista sekä tulipaloista. Tutkimuksen mukaan yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien arvioissa todennäköisimpinä pidetään muun muassa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia, väestöryhmien välisten jännitteiden kasvua, laajamittaisen maahantulon aiheuttamia häiriöitä ja tai rikoksia sekä pitkittynyttä taloudellista taantumaa. Luottamus mediaan jakaa kansaa Valtamediaa koskeva luottamus jakaa kansaa. Kolmasosa vastaajista katsoo valtamedian levittävän luotettavaa ja oikeaa tietoa. Sama määrä, kolmasosa, vastaajista on eri mieltä. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan koe pelkoa uutisotsikoiden vuoksi. Yli puolet katsoo sosiaalisen median sisältävän paljon tahallista ja harhaanjohtavaa tietoa. Noin joka viides ilmoittaa sosiaalisen median levittävän vihapuhetta ja herättävän pelkoa. Tulosten perusteella yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla on merkittävä vaikutus turvallisuuden tunteelle. Kansalaisten arvion mukaan turvallisuuden tunnetta lisäävät etenkin pelastuslaitos, ihminen itse, terveyspalvelut, poliisi, ystävät ja lähipiiri. ”Luottamusta ja turvallisuuden tunnetta vahvistaa se, että viranomaiset ovat näkyvissä ja tavoitettavissa arjessa”, sanoo tutkija Heikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Sisäministeriön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä tilaaman tutkimuksen aineiston keruusta vastasi Suomen Kyselytutkimus oy. n Kuva: Rudy ja Peter Skitterians/ Pixabay Jatkuu sivulla 59 1/2020 | 9 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET
ULKOMAAN UUTISET Lisää uutisia löydät verkkosivuiltamme www.turvallisuus.com Etsintätyö antaa toivoa uhanalaisen lajin tulevaisuudelle Australian maastopaloissa arvioidaan kuolleen yli miljardi eläintä. Nyt erityiskoulutuksen saaneita koiria käytetään etsimään eloonjääneitä koaloita, jotta niiden kunto voidaan tarkastaa ja niille voidaan jättää juomavettä. Esimerkiksi Queenslandin osavaltiossa etsijäkoirat löysivät kahdessa päivässä seitsemän elossa olevaa koalaa palaneesta metsästä. Englanninspringerspanielit Taz ja Missy on koulutettu jäljittämään koaloita niiden ulosteiden perusteella. Koirien hajuaisti on erittäin hyvä, ja ne ovat etsintätyössä todella nopeita. Vaikka Tazin ja Missyn tämänkertaisen etsintäpaikan Southern Downsin alueella metsäpalot aiheuttivat tuhoa jo marraskuussa 2019, osa puista savusi vielä tammikuun 2020 lopulla. ”Ensimmäisenä etsintäaamuna koirat löysivät nopeasti tuoretta koalan ulostetta, ja kun katsoimme ylös, näimme koalan poikasensa kanssa puussa. Ne olivat hyväkuntoisen oloisia”, kertoo ekologi Olivia Woosnam, joka johtaa koaloiden etsintätyötä koirien avulla. Etsijätyötä rahoittavat WWF ja australialainen huonekaluyritys Koala. Kahden ensimmäisen etsintäpäivän aikana koirat löysivät yhteensä seitsemän koalaa, joista osa vaikutti kärsivän nestehukasta. Koirat löysivät lisäksi todisteita muistakin elossa selvinneistä koaloista. Veden puute on vakava ongelma henkiin jääneille villieläimille. ”Tällä alueella koko eukalyptuspuiden latvusto ei ole onneksi palanut, joten koaloilla on jonkin verran ruokaa ja mahdollisuus selvitä. Kun löydämme elossa olevia koaloita, jätämme vesipisteitä niille puiden alle”, Woosnam kertoo. ”Puut ja kasvusto kyllä uusiutuvat palojen jälkeen. Kuvista näemme, kuinka palaneessa maisemassa toivoa tuovat sinne tänne ilmestyneet kirkkaanvihreät uudet versot. Akuuttien toimenpiteiden jälkeen tärkeintä on se, miten onnistumme ennallistamaan palaneita alueita, jotta luonto ja lajit pääsevät elpymään”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. WWF Australian ohjelmapäällikkö Stuart Blanch kertoo, että WWF Australia on ohjannut tähän mennessä yli puoli miljoonaa euroa hätäapuvaroja villieläinten pelastamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Etsijäkoiraprojekti on osa tätä työtä. Myös suomalaiset ovat lahjoittaneet varoja Australiaan. ”Olemme todella kiitollisia kaikille tukijoillemme eri puolilla maailmaa. Heidän ansiostaan koaloiden pelastaminen on nyt mahdollista”, Blanch kertoo. n Taz ja Missy löysivät kahdessa päivässä seitsemän koalaa ja merkkejä muistakin eloonjääneistä koaloista. Palaneessa maisemassa toivoa tuovat sinne tänne ilmestyneet kirkkaanvihreät uudet versot. Tässä Olivia Woosnam johtaa etsijäkoiratyötä. Turvallisuusmessuja alkuvuosi 2020 Helmikuu Sicur International Security, Safety and Fire Protection Exhibition Helmikuu, 25–28, Madrid, Espanja easyFairs Skydd & Säkerhet SYD Trade Show within the Future in Protection and Safety Helmikuu, 26–27, Malmo, Ruotsi Securexpo International Protection and Security Expo Helmikuu, 26–29, Krasnodar, Venäjä Maaliskuu International Hardware Fair Cologne Internationale Eisenwarenmesse The leading global trade fair for the hardware industries Maaliskuu, 1–4, Köln, Saksa Security Show Maaliskuu, 1–3, Chiba / Tokio, Japani ISS World Intelligence Support Systems for Lawful Interception, Criminal Investigations and Intelligence Gathering Maaliskuu, 9–11, Dubai, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat Securex Kazakhstan International Security Exhibition Maaliskuu, 17–19, Almaty, Kazakhstan ISNR International Exhibition for Security and Resilience Maaliskuu, 31 – huhtikuu 2, Abu Dhabi, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat Huhtikuu Securika Moscow International Protection, Security and Fire-Fighting Exhibition Huhtikuu, 13–16, Moskova, Venäjä FDIC Fire Department Instructors Conference Huhtikuu, 20–25, Indianapolis, USA Safety Expo Kyrgyzstan International Exhibition of Industrial Safety and Rescue Means Huhtikuu, 21–23, Bishkek, Kirgisia Securex International Security Exhibition Huhtikuu, 21–23, Poznan, Puola Sawo International Fair of Work Protection, Rescue and Fire Fighting Huhtikuu, 21–23, Poznan, Puola SPIE Defence + Commercial Sensing Annual International Conference and Exhibition on Infrared Imaging, Optics and Sensor Equipment Huhtikuu, 26–30, Anaheim, USA ITEC Europe’s only dedicated Conference and Exhibition for Defence Training, Education and Simulation Huhtikuu, 28–30, Lontoo, UK Critical Infrastructure Protection and Resilience Americas Huhtikuu, 28–30, New Orleans, USA Toukokuu International Police Expo Toukokuu, 14–15, New Delhi, Intia Securexpo International Specialized Exhibition for Security, Fire and Safety Toukokuu, 15–17, Ateena, Kreikka Counter Terror Expo International Security for Envolving World Toukokuu, 19–21, Lontoo, UK International Firex The Official Event for the UK Fire and Rescue Services Toukokuu, 19–21, Lontoo, UK IFSEC Security Solutions & Network Advantage Toukokuu, 19–21, Lontoo, UK Kiosh International Occupational Safety and Health Conference and Exhibition Toukokuu, 20–21, Nur-Sultan, Kazakhstan ArbeitsSicherheit Schweitz Exhibition for Occupational Safety, Health and Prevention Toukokuu, 26 –28, Bern, Sveitsi 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 Yhteistyössä: 10 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET | Ulkomaat
8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 Yhteistyössä:
TURVALLISUUSTILASTOT Kuva havainnollistaa, miten monta miljoonaa valvontakameraa kussakin maassa on. Kuvasta puuttuvat Kiina ja Yhdysvallat. Kiinassa arvioidaan olevan 200 miljoonaa valvontakameraa ja Yhdysvalloissa 50 miljoonaa. Suomen valvontakameroiden lukumäärää yritimme selvittää poliisilta ja turvallisuusyhdistyksistä, mutta tietoa ei löytynyt. Lähde: precisesecurity.com Kuvassa kameroiden määrä on suhteutettu maiden väkilukuun, ja suhdeluku kertoo kameroiden määrän sataa kansalaista kohti. Kiinan suurista lukumääristä huolimatta Yhdysvalloissa kameravalvontaan panostetaan eniten. Lähde: precisesecurity.com Omaisuusrikosten kokonaismäärä kasvoi hieman vuoden 2019 ennakko tietojen mukaan. Omaisuusrikosten kokonaismäärään sisältyy muitakin rikostapoja kuin kuvassa mainitut. Lähde: Tilastokeskus Omaisuusrikokset yht. 178326 Omaisuusrikokset 2015-19 2015 178643 2016 162460 2017 155115 2018 158172 2019 Liikemurrot 3111 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 18,00 Australia Hollanti E-Korea Ranska Japani UK Saksa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Ete läKo rea Ra ns ka Vie tn am Ja pa ni Au str ali a Al an ko ma at Sa ks a UK Kii na US A 2576 2348 2229 2072 Ryöstöt 1165 1238 1257 1293 1302 Vahingonteot 28737 27289 26087 23088 22761 Kavallukset 2095 2232 2346 2491 2565 Petokset 19464 19270 17316 18161 20698 12 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TURVALLISUUSTILASTOT
Koonnut ja grafiikat: Timo Lahtinen Kaikkein vakavimpien eli kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä on viime vuosina vähentynyt. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus Viro erottuu muista selvästi ikävämmillä luvuillaan. Silti muillakin mailla on parantamisen varaa. Lähde: Nordicfirestatistics.com Globaaleissa luvuissa ovat mukana hardware, turvallisuuspalvelut, integraatio, konsulttipalvelut, koulutus ja valmennus sekä suurimpana osa-alueena software. Lähde: precisesecurity.com Rakennuspaloja syttyy monista syistä. Huomiota kiinnittää se, että Norjassa ja Tanskassa rakennuspalojen syitä on tämän tilaston mukaan jätetty tutkimatta yllättävän paljon. Lähde: Nordicfirestatistics.com 2009 työmatka Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus 1 961 335 2 144 841 6 100 2 050 1 468 2 119 292 2 648 944 855 357 2 069 2 989 3 935 2 937 650 1 586 5 767 1 917 3 224 213 6 190 4 278 2 194 6 313 1 982 13 192 8 643 2 948 18 924 1 165 15 010 17 883 50 4 224 15 005 3 731 3 377 6 819 1 487 13 590 4 978 Huolimattomuus/sähkölaitteet Tupakointi Kynttilä Huolimattomuus/avotuli Savupiippupalo Vika sähkölaitteissa Muu syy Ei tutkittu Huolimattomuus/sähköliesi Tahallisuus 1 074 3 282 795 12 043 Tanska 2010 13,3 51,9 14,9 6,3 13,2 13,8 Tanska Viro Suomi Islanti Norja Ruotsi 2011 11,5 55,1 12,2 9,4 10,8 2012 11,8 40,9 15,1 7,9 10,8 2013 12,4 35,7 10,6 11,9 10,0 2014 14,7 41,1 15,7 10,5 8,3 2015 11,9 38,0 13,3 6,7 11,0 2016 9,00 29,6 14,9 5,9 7,6 10,5 2017 10,6 28,8 10,5 4,9 10,4 Viro Suomi Norja Ruotsi Palkansaajien kuolemaan johtaneet tapaturmat 2009-17 Palokuolemat lähimaissa 2010-17 miljoonaa asukasta kohti Rakennuspalojen syyt lähimaissa 2010-18 Tietoturvateknologian arvioitu markkinoiden kasvu miljardia US-dollaria 140 120 100 80 60 40 20 160 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 työpaikka 2010 2011 2012 2013 2014 10 24 18 6 2015 2016 2017 1/2020 | 13 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TURVALLISUUSTILASTOT
Teksti Paula Koskivirta TEKNIIKKA Barcelonassa Espanjassa järjestettyä Smart City Expo World -kongressia mainostettiin viime vuoden lopulla teemalla kaupungit, jotka on rakennettu unelmista. Jättitapahtumassa jaettiin myös useita erilaisia älykaupunkeihin liittyviä palkintoja. World Smart City -palkinnon sai Tukholma. K olmen päivän aikana Smart City Expo -tapahtuma toi yhteen ennätykselliset yli 700 kaupunkia viideltä eri mantereelta, yli tuhat näytteilleasettajaa, yli 400 puhujaa ja yli 24 000 tapahtumavierasta, mikä oli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Smart City Expon tarkoitus on edistää innovaatioita, luoda kumppanuuksia ja lisätä kaupankäyntiä, sekä pyrkiä parantamaan maailmanlaajuisesti kaupunkien tulevaisuutta. Älykaupungit ovat kasvava trendi ja erittäin kuuma puheenaihe ympäri maailman. Tukholma nousi kärkeen Tapahtumassa jaetuista palkinnoista kannattaa nostaa esiin muun muassa World Smart City -palkinto, joka myönnettiin Tukholmalle. Palkintoraadin mukaan Tukholman kaupunkistrategiassa on onnistuttu kehittämään älykästä ja toisiinsa kytkettyä kaupunkia, jossa on valtavasti innovaatioita, avoimuutta ja ”liitettävyyttä”. Raadin näkemyksen mukaan Tukholma tarjoaa asukkailleen aiempaan nähden parempaa elämänlaatua ja parempia toimintaympäristöjä. Muita älykaupunkisarjan finalisteja olivat Bristol Britanniasta, Curitiba Brasiliasta, Montevideo Uruguaysta, Soul Koreasta ja Teheran Iranista. Tapahtumassa jettiin myös esimerkiksi Innovative Idea -palkinto, Digital Transformation -palkinto, Urban Environment palkinto, Mobility-palkinto, Governance & Finance -palkinto sekä Inclusive & Sharing Cities -palkinnot, jotka liittyvät kaupunkien innovatiivisiin ja edistyksellisiin projekteihin. Lisäksi jaettiin kymmenittäin erilaisia kunniamainintoja. Tässä visioidaan sitä, mitä kaikkea 5g-teknologilla voisi tehdä älykaupungeissa. Tavallisen kansalaisen, organisaation ja yrityksen kannalta kriittisen tärkeää on, että 5g-teknoloiaan liittyvät tietoturvaongelmat onnistutaan ratkaisemaan. ”Kiertokaupungit” pyrkivät luomaan vaurautta ja lisäämään omavaraisuutta samalla, kun ne irrottavat arvon luomisen rajallisten resurssien kulutuksesta. Kaupungit, jotka on rakennettu unelmista 14 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNIIKKA | ÄlykaUpUngit
Kiinnostava havainnekuva älykatujen valaistuksesta. Valaisinpylväästä löytyy tulevaisuudessa esimerkiksi liikenneja äänisensorit, energian seuranta, suorituskyvyn seuranta, valvontakamerat, valaistuksen kontrolli ja paljon muuta. Unelmien älykaupungit mahdollistavat jatkossa valtavasti uutta; kaikkea on turha edes yrittää tiivistää tähän artikkeliin. Päätimmekin julkaista joitakin tapahtumassa jaettuja älykaupunkeihin liittyviä kuvia. Ne havainnollistavat sitä, mistä on kyse, ja mitkä todennäköisesti tulevat olemaan megatrendejä ja ennen kaikkea, mikä kaikki on mahdollista – ainakin unelmissa. n Lisätietoa: smartcity.expo.com Traka Ratkaisu avainten ja välineiden automatisoituun hallintaan Kuinka paljon yrityksessäsi käytetään aikaa avainten tai yhteiskäytössä olevien välineiden hallintaan? Tiedätkö todella, kenellä avaimet ja välineet milloinkin ovat? Traka keskittää resurssienhallinnan yhdeksi älykkääksi kokonaisuudeksi, jolloin voit unohtaa sattumanvaraiset sopimukset avainten ja välineiden luovuttamisesta ja palauttamisesta. Traka Touch -lokerikot välineiden hallintaan • Organisoitu, turvallinen säilyttäminen – välineet aina oikeassa paikassa • Automaattisesti ladatut ja päivitetyt IT-laitteet – aina valmiina käyttöön • Ajantasainen kulkurekisteri ja raportointi – täysi näkyvyys välineiden käytöstä • Vikaraportointi huoltohenkilölle – vähemmän käyttökatkoja Traka Touch Paljon enemmän kuin avainkaappi • Keskitetty avainhallinta – vähemmän hukka-aikaa • Monta luotettavaa tapaa tunnistautua – avaimet aina oikeissa käsissä • Aina ajan tasalla – tehokasta kulunja resurssienhallintaa TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA ÄLYKAuPuNGIT | TEKNIIKKA
Liikkuvuutemme tulevaisuus. Kuva havainnollistaa esimerkiksi sitä, miten megatrendit tulevat vaikuttamaan koko yhteiskunnan liikkuvuuteen. Koska hallinnot avataan, asiat paranevat. Mitä kummaa: yhteiskunnat taitavat jopa kukoistaa! Älykäs kaupunki tuottaa valtavat määrät dataa Tarjolla voi olla runsaasti uusia bisnesmahdollisuuksia Datan reaaliaikainen käyttö haastavassa ympäristössä asettaa uudenlaisia vaatimuksia tietoverkolle, älylaitteille ja tietoturvallisuudelle. Smart Cityeli älykäs kaupunki -konsepti tarkoittaa kaupunkien kehittämistä tietoja viestintäteknologioiden avulla. Konseptin tavoite on parantaa kaupunkien toimivuutta ja mukavuutta ja kohentaa kaupunkien ekotehokkuutta. Älykkäiden kaupunkien kehittäminen asettaa uusia vaatimuksia teknologioille, sillä monissa käyttötarkoituksissa äly – toisin sanoen teknologia – pitää viedä olosuhteisiin, jotka ovat kaukana teknisten laitteiden mukavuusalueesta. Sen lisäksi, että älykkäiden kaupunkien pitää pysyä ”järjissään” kaikissa olosuhteissa, pitää älykaupunkien kyetä tallentamaan dataa ja hyödyntää sitä reaaliaikaisesti. Tämä asettaa tietoverkoillekin omat vaatimuksensa: kun älykäs kaupunki kerää suuren määrän tietoa, jota halutaan hyödyntää älykkään kaupunki-infran hyväksi, se edellyttää uudenlaisia toimintamalleja tietoliikenneoperaattoreiltakin. ”Jos rakennetaan esimerkiksi ulkotiloihin reaaliaikaiseen käyttötarkoitukseen tietoa keräävä ’pömpeli’, se pitää suunnitella ja rakentaa alusta alkaen tietoliikenneyhteydet huomioiden. Jos dataa syntyy todella paljon, ja data tallennetaan verkon yli konesaliin, josta sitä on tarkoitus hyödyntää reaaliajassa, on edessä suuria haasteita”, kuvailee yhden maailman johtavan sähkökytkentä ja it-laitekaappien sekä konesalien rakentajan Rittalin kumppanuuspäällikkö Vesa Tarvainen. Kehitys luo uusia bisnesmahdollisuuksia Jo asemansa vakiinnuttaneet perinteiset toimijat eivät välttämättä ole niitä, jotka tulevaisuudessa tuottavat älykkäitä palveluja tai niiden toteuttamisen mahdollistavia tietoliikenneratkaisuja kaupunkeihin. ”Tämä liittyy läheisesti paljon otsikoissa olleen 5g:n rakentamiseen. On mielenkiintoista nähdä, miten pelikenttä muuttuu. Saattaa syntyä esimerkiksi mikro-operaattoreita, jotka operoivat hyvinkin paikallisesti. Nykyiset toimijat eivät välttämättä pysty tai halua olla näiden palvelujen tarjoajia”, Tarvainen näkee. Älykkään kaupungin keräämää datamassaa voidaan tarvittaessa prosessoida pilven sijaan myös paikallisesti. ”Suurten datamäärien reaaliaikainen hyödyntäminen vaatisi verkolta todella paljon ’muskeleita’. Vaihtoehtoisesti laskentateho pitää viedä paikan päälle – kyse on paljon puhutuista edge-ratkaisuista”, Tarvainen toteaa. Tekniikan tulee sietää hankalia olosuhteita Olosuhteiden hallinta on keskeinen tekijä rakennettaessa älykästä kaupunkia, sillä reaaliaikainen äly täytyy viedä sinne, missä ihmiset liikkuvat – toisin sanoen usein ulkoilmaan ja säiden armoille. Esimerkiksi niinkin yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu kuin kameravalvonta sisältää ulko-olosuhteissa monenlaisia vaatimuksia: kameran pitää sopia maisemaan, se ei saa houkutella ilkivaltaan ja laitteen tulee toimia niin syyssateella kuin talven pakkasilla. Vesa Tarvaisen mukaa älykäs kaupunki muuttuu todellisuudeksi ensin rajatuilla, selkeästi esimerkiksi omistuksellisesti tai toimintatarkoituksellisesti rajattavilla alueilla, joissa kyseisen alueen – esimerkiksi kauppakeskuksen – omistaja hyödyntää teknologiaa alueen kehittämisessä. Vastakkaista äärilaitaa edustavat julkiset kaupunkitilat, joissa on monta operoijaa ja intressiryhmää. ”Ensimmäisiä käyttökohteita ovat paikkatietoon liittyvät sovellukset. Tiedetään, mitä missäkin on, onko jotain jossakin liikaa ja niin edelleen. Toisaalta meillä on jo nyt älyä kaupungeissa yllin kyllin alkaen liikennevaloista. Kenties kaupungit osataan tulevaisuudessa suunnitella mukavammiksi ja helppokäyttöisemmiksi”, Tarvainen pohtii. Artikkeli on lyhennetty toimitukseemme toimitetusta vapaasti julkaistavasta artikkelista. Vaikka tämä näyttää äkkiä katsottuna valvomolta, se kuvaa älykkäästi toimivan kaupungin ohjaamoa. Näyttääkin siltä, että älykaupungit tuovat tullessaan myös uutta sanastoa. Kuva: Rittal TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA 16 | 1/2020 TEKNIIKKA | ÄLYKAuPuNGIT
Teksti Lauri Kotilainen ”Henkilöstöä tarvitaan lähityöhön” Vankilat uusivat turvatekniikkansa TEKNIIKKA Suomen 26 vankilan turvatekniikka uusitaan. Rikosseuraamusvirasto perusti uusimista varten projektiryhmän, jota johti erityisasiantuntija Pekka Keskinen. Tavoitteena oli luoda keskitetty hankintasopimus, jolla vankiloiden tekniikka yhtenäistetään ja nykyaikaistetaan. N ykyään Vaasan vankilan ja Vaasan yhdyskuntaseuraamistoimiston johtajana toimiva Pekka Keskinen kertoo: ”Suomessa on 26 vankilaa; 15 suljettua ja 11 avolaitosta. Vankiloiden turvatekniikka vanhenee, joten vankiloissa ilmeni tekniikan päivitystarvetta. Ongelma oli, että jokaisessa vankilassa oli omanlaistaan tekniikkaa, eikä tekniikka ollut keskenään yhdenmukaista”, Keskinen jatkaa. Hän kertoo, että myös vankeinhoidon henkilökuntaa koulutetaan käyttämään vankiloiden tekniikkaa koulutusvalvomossa, ja siksikin tekniikan pitäisi olla yhdenmukaista. ”Totesimme, että tyydyttävään lopputulokseen ei päästä ilman keskitettyä sopimusta ja yhtä kokonaistoimittajaa. Katsoimme järkeväksi, että meillä on yksi valtakunnallinen toimija, jolloin voimme toimia ’yhden luukun’ kautta sekä hankinnassa että huollossa.” Hankintasopimuksen arvo on yli kymmenen miljoonaa euroa. Hankintasopimus kattaa koko turvalaitetekniikan kuten nämä kamerat, lasertutkat ja kaiken muun. Kuva Mikkelin vankilasta. 1/2020 | 17 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA tUrvatekniikan kilpailUtUs | TEKNIIKKA
Puolentoista vuoden kilpailutusprosessi Hankinta kilpailutettiin hankintalain mukaan. Prosessi kesti noin puolitoista vuotta. Hankintaa varten perustettiin projektiryhmä, jossa Pekka Keskinen oli projektipäällikkönä. Hän oli silloin Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) hankinnoista vastaava erikoisasiantuntija. Keskinen kertoo: ”Haimme olemassa olevalle tekniikalle huoltoja vikakorjauspalvelua. Sopimus koskee myös uusien järjestelmien hankintaa. Hankinnan kohteena oli videovalvontajärjestelmä, päällekarkaushälytinjärjestelmä, ip-pohjainen sellija pikapuhelinpuhelinjärjestelmä, murtovalvontaja ulkoalueen valvontajärjestelmät, äänentoistoja kuulutusjärjestelmä, sekä erityissellien audiotarkkailujärjestelmä.” Järjestelmille haluttiin valtakunnallinen toimittaja, joka myös huoltaisi ja korjaisi ne. Tarjouspyyntö lähti keväällä 2018. Kesä ja syksy menivät neuvotteluissa. Tarjouspyyntö täsmentyi, ja hankintapäätös tehtiin loppuvuodesta 2019. Viidestä tarjoajasta valittiin lopulta yksi Hankintasopimuksen arvo on yli kymmenen miljoonaa euroa. Järjestelmän toimittajiksi oli aluksi viisi ehdokasta, joista kolme valittiin neuvotteluihin. Sen jälkeen käytiin neuvottelut tarjouspyynnön sisällöstä ja vertailuperusteista. Neuvottelukierroksia oli kaksi, ja sen jälkeen syntyi lopullinen tarjouspyyntö. Mitkä kriteerit painoivat toimittajan valinnassa? Pekka Keskinen kertoo: ”Hintakori oli yksi valintaperuste. Selvitettiin palvelujen tuntihinnat, laitejärjestelmien ja järjestelmien täyshuoltosopimusten hinnat.” ”Valinnassa painoivat myös huoltomiesten cv:t. Kenellä oli paras huoltohenkilöstö, sai eniten vertailupisteitä.” Kateprosentti oli yksi vertailuperuste Keskinen selittää kateprosenttiajattelua: ”Tekniikka menee eteenpäin. Kun on esimerkiksi annettu hinta kamerasta, niin sitä kameraa ei jossain vaiheessa enää saa. Sen on korvannut parempi tuote. Jotta toimittaja ei pystyisi ylihinnoittelemaan korvaavaa tuotetta, sovelletaan ennalta määrättyä kateprosenttia.” ”Meillä oli open book -menetelmä. Kateprosentteja vertailtiin toimittajien välillä, joten ne joutuivat antamaan kateprosenttinsa avoimesti. Tämä ei ole kovin yleinen käytäntö, mutta kyllä sitä käytetään.” Lopulta toimittajaksi valikoitui Certego oy. Ei saa jäädä ”naimisiin” yhden kanssa ”Me edellytämme, että järjestelmät ovat yleisiä, avoimia. Silloin niitä voi tarjota ja toteuttaa moni tarjoaja. Emme ole yhden toimittajan kanssa ’naimisissa’”, Keskinen korostaa. ”Sopimuksen mukaan järjestelmätoimittajan pitää tehdä kartoitus kaikista vankiloista. Kiersimme toimittajan kanssa vankilat läpi ja kartoitimme turvatekniikan tilanteen. Mitä pitää uusia, ja millä aikavälillä. Ja mitä se maksaa, jotta osaamme budjetoida ja jaksottaa hankintaa.” Keskinen jatkaa, että samalla toimittajan huoltohenkilökunta tutustui paikkoihin. ”Asentajat perehdytettiin myös siihen, miten suljetussa laitoksessa toimitaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa”, hän mainitsee. Kaikille vankiloissa työskenteleville asentajille on Suojelupoliisi tehnyt turvallisuusselvityksen. ”Asentajien kanssa on tehty myös salassapitosopimukset.” Asiat tehdään aina samalla tavalla Turvallisuusinsinööri Ari Pakarinen Risestä jatkaa: ”Meillä oli aiemminkin valtakunnallinen toimittaja vuosien ajan, joten meille alkoi kertyä kokemusta siitä, miten vankiloiden teleja turvatekniikkaa hallitaan. Meillä ei ole mahdollisuutta perustaa mitään teknistä yksikköä, vaan tekniikka pitää hoitaa olemassa olevilla resursseilla. Hyödynnämme kumppaneita”, Pakarinen sanoo. ”Kumppanuus ei ole sitä, että vain myydään ja asennetaan. Meillä on Risessä keskitetyssä tietokannassa teleja turvasuunnitteluohjeet, joita päivitetään koko ajan.” ”Pohjoisja Etelä-Suomen vankiloissa järjestelmät rakennetaan samalla tavalla. Kun kaikki siirtyy digitaaliseksi, on helppo keskittää yhteensopivat järjestelmät”, Pakarinen tuumaa. ”Kun tulee valvomo, siihen voidaan keskittää palveluja mistä vankilasta vain. Kokonaisuus saadaan parempaan hallintaan. Järjestelmät eivät enää elä laitoskohtaisesti omaa elämäänsä.” Valtakunnallinen ja samalla paikallinen Pakarinen kertoo, että turvalaitetoimittajaksi haluttiin valtakunnallinen toimija. Mutta tärkeätä on, että asennustoiminta tapahtuu paikallisella tasolla, lähellä. ”Maakunnissa tykätään, kun asentaja on paikallinen ja tuntee seudun – ja aikaa myöten laitoksenkin. Ei olisi järkeä, että Pohjoisen vankilaan lähtisi asentaja Helsingistä.” Pakarinen kertoo, että laitoksiin rakennetaan etähallintayhteydet. ”Vikatapauksessa vika voidaan analysoida etänä. Huoltohenkilöllä on jo mennessään tarvittava varaosa. Tuplakäynnin tarve poistuu.” Asiakkuuspäällikkö, eli yhden puhelun periaate Ari Pakarinen kertoo, että hänelle on myös tärkeää, että järjestelmätoimittajalla on asiakkuuspäällikkö. ”Hänen pitää ymmärtää tekniikkaa, sopimuksia ja hinnoittelua. Kun soittaa yhdelle henkilölle, asia menee eteenpäin”, Ari Pakarinen sanoo. ”Olemme tyytyväisiä nykyisen toimittajan Certegon yhteyshenkilöömme Janne Antilaan. Hän hallitsee tekniikkaa ja kaupallisen puolen.” ”Ja laskutuksen ja urakoiden pitää olla niin läpinäkyvää, että ekonomia ja teknistä asiantuntijaa ei juurikaan tarvita. Pimeitä kuluja ei saa olla. Kenen tahansa organisaatiossamme on pysyttävä tarkastamaan yksiselitteisesti laskut”, Pakarinen korostaa. ”Pitkäaikainen sopimuksella ”Koulutamme omassa koulutusvalvomossamme henkilökuntaa käyttämään vankiloiden tekniikkaa. Silloin tekniikan pitää olla kaikkialla yhdenmukaista”, sanoo projektia johtanut Pekka Keskinen. Laskutuksen ja urakoiden pitää olla niin läpinäkyvää. Pimeitä kuluja ei saa olla. Jotta toimittaja ei pystyisi ylihinnoittelemaan korvaavaa tuotetta, sovelletaan ennalta määrättyä kateprosenttia. 18 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNIIKKA | tUrvatekniikan kilpailUtUs
hinnoittelu pysyy hallinnassa.” Ari Pakarinen kertoo, että tuotteet, joita he hankkivat, ovat yleisiä ja standardien mukaisia. ”Jos seuraavassa kilpailutuksessa toimittaja vaihtuu, tekniikkaa ei tarvitse vaihtaa.” ”Markkinat maksavat tuotekehityksen, emme me!” Pakarinen tuumaa. Henkilökuntaa ei rasiteta rutiineilla Ari Pakarinen muistuttaa, että henkilökunnan pitää keskittyä vankeinhoitoon eli lähityöhön vankien kanssa. ”Tekniikka tekee turvallisuusrutiinit. Koulutetun henkilökuntamme resursseja käytetään kanssakäymiseen ihmisten kanssa.” ”Ei ole järkeä istuttaa ihmistä vartiointikopissa. Hänen paikkansa on vankien parissa. Tekniikka ei ihmistä korvaa. Kamera ei aisti eikä havainnoi. Se on ihmisen työtä”, Ari Pakarinen linjaa. n Järjestelmätoimittajan näkökulma: ”Meillä on oma luotettava henkilökunta” ”Tärkeätä projektissa on vankiloiden olemassa olevien analogisten turvajärjestelmien ylläpito ja niiden päivitys digitaalisiksi vaiheittain”, kertoo Certegon aluemyyntijohtaja Janne Antila. ”Tämä asiakkuus on kannaltamme hyvin merkittävä. Meiltä osallistuu tähän vankilajärjestelmien uudistamiseen suoraan satakunta henkilöä.” ”Emme käytä aliurakoitsijoita, vaan toimimme omalla luotettavalla henkilökunnallamme, jonka hallinta on meillä itsellämme”, Antila korostaa. Vankiloiden sisällä työskentelevistä Certegon työntekijöistä on tehty turvallisuusselvitykset. He ovat antaneet myös salassapitositoumukset. ”Kaikki, mitä nähdään ja kuullaan vankilan sisällä, jää sinne. Tähän projektiin ei pääse kuka tahansa mukaan, vaan henkilöllä pitää olla kokemusta ja näyttöjä, jotta hänen tekemisiinsä voidaan luottaa täysin”, Janne Antila vakuuttaa. ”Vankiloiden tekniikan uusimiseen osallistuu meiltä noin sata henkilöä. Toimimme vain omalla väellä, johon voimme luottaa”, kertoo Certegon aluejohtaja Janne Antila. Lujatekoinen sellipuhelin palvelee puhelujen ja hälytysten lisäksi esimerkiksi äänentoiston ja valaistuksen ohjaimena. ERÄIDEN OSAJÄRJESTELMIEN TOIMITTAJIA TÄLLÄ HETKELLÄ Osajärjestelmien toimittajat voivat vaihtua tilanteen mukaan. • äänentoistoja kuulutusjärjestelmä: Zenitel, • videovalvontajärjestelmä: Mirasys + Axis + Bosch, • henkilöturvajärjestelmä ASCO, • Ip-pohjainen sellija pikapuhelinjärjestelmä Zenitel, • murtovalvontaja ulkoalueen valvonta HHL + Laser, • erityissellien audiotarkkailujärjestelmä Zenitel, • Lisäksi ilmaisimia ja antureita useilta valmistajilta. Turvallisuusinsinööri Ari Pakarinen kertoo, että laitetoimittajaksi haluttiin valtakunnallinen toimija. Mutta tärkeätä on, että asennustoiminta tapahtuu paikallisella tasolla, lähellä. 1/2020 | 19 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA tUrvatekniikan kilpailUtUs | TEKNIIKKA
Kun taloyhtiön asukas tarvitsee viisi eri kulkemisen tunnistetta päästäkseen liikkumaan kotitalossaan, jotakin on mennyt pieleen. Tällainen pieleen meneminen on arkipäivää joissakin taloyhtiöissä. Lisäksi, jos asioista ei ole perillä, kulkemiseen liittyvät ylläpitoja elinkaarikustannukset saattavat yllättää melkoisesti. Kannattaa siis olla hereillä – ajoissa. K äytän varoittavana esimerkkinä erästä vuoden 2019 alussa valmistunutta taloyhtiötä. Laskentatavasta ja asukkaan tarpeista riippuen asukas saa käyttöönsä vähintään viisi eri kulkemisen tunnistetta, joita kaikkia ylläpidetään eri järjestelmissä. Taloyhtiössä on asuntojen lisäksi liiketiloja ja parkkihalli, joka on naapuritalojen kanssa yhteinen. Taloyhtiössä kulkemisen hallinta on toteutettu näin: Asuntoon kulkeminen: Asuntojen ovissa ja yleisissä tiloissa, kuten pyörävarastoissa, jätehuoneessa ja irtaimen omaisuuden varastossa, on perinteinen mekaaninen lukitus. Jos asukas haluaa kulkea kadunpuoleisesta porrashuoneen ovesta, hänellä on neljä keinoa päästä sisään: asuntokohtaisella mekaanisella avaimella, koodilla, kulkutunnisteella ja myös kaukosäätimellä, sillä talossa on liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitettuja erityisvarusteltuja asuntoja. Jos asukas haluaa kulkea sisäpihan puoleisesta ovesta, hän voi käyttää asuntokohtaista mekaanista avaintaan tai ovipuhelinta, jos joku on kotona ja avaa oven kotoa. Autoilevan asukkaan kulkeminen: Jos asukkaalla on auto, hän ajaa sen pysäköintihalliin. Hallin nosto-ovi toimii gsm-avauksella, eli ovi aukeaa, kun asukas soittaa tiettyyn numeroon. Pysäköintihallista asukas pääsee suoraan porraskäytävään, jonka ovi avautuu kulkutunnisteella. Porraskäytävän oven kulkutunnistus pohjautuu kuitenkin eri tunnistejärjestelmään kuin kadunpuoleisen porrasoven lukitus. Liiketilojen käyttäjien kulkeminen: Taloyhtiön liiketilojen käyttäjille on oma takaovi, jossa on mekaanisen lukituksen lisäksi koodilukko. Kerhoja saunatiloihin kulkeminen: Taloyhtiön kerhoja saunatilojen sisäänpääsyä hallitaan kello-ohjauksella, jota hallinnoi kiinteistöpalveluyhtiö. Jos järjestelmän ohjaukseen tarvitaan muutos, se vaatii kiinteistöpalveluyhtiöltä kohdekäynnin – asiaa ei siis voi hoitaa etänä, sillä järjestelmään ei ole etäyhteyttä. Ovet on ohjattu olemaan auki kerhotilavarausten, lenkkisaunojen ja huoneistojen saunavuorojen mukaan. Näihin liittyvä varausjärjestelmä on nettipohjainen, mutta sitä ei ole integroitu osaksi lukitusta: se on puhtaasti kalenteritoiminto, jota hallinnoi tällä hetkellä taloyhtiön aktiviinen hallitus. Hallitus sitten käskyttää kiinteistöpalveluyhtiötä tekemään tarpeen mukaan muutoksia ovien aukioloon. Viisi kulkemisen järjestelmää Tässä taloyhtiössä tarvitaan siis vähintään viisi kulkemisen järjestelmää, joita hallista autopaikan omistava asukas joutuu käyttämään, jotta pääsee kotiinsa. Asukas siis tarvitsee: • mekaaniset avaimet • parkkihallin tunnisteen • (porrasovien tunnisteen) • henkilökohtaisen gsm-numeronsa, joka toimii autohallin nosto-oven avaimena • koodin, jonka hän voi antaa ystävälleen, jos ystävä tai vaikka pitsakuski sattuu tulemaan sisään kadun puolelta, eikä siis kävele sisäpihan puolelle, jossa olisi ovipuhelin. Nämä viisi kulkemisen järjestelmää eivät kuitenkaan ole vielä ”mitään”, sillä asiaan liittyy paljon muutakin. TEKNIIKKA Artikkelin kirjoittaja Mirva Viljakainen on KeyConin turvallisuuskonsultti. Teksti Mirva Viljakainen Taloyhtiö varoittavana esimerkkinä Kulkemisen suunnittelussa voidaan tehdä virheitä Koska emme osaa hallinnoida järjestelmiä oikein, kustannukset voivat karata käsistä. Kuvan talo ei liity tässä kerrottuun tapaukseen. Kuva Brandon Griggs / unplash 20 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNIIKKA | kUlUnhallinta
Pieni unohdus, isot ylläpitokulut En käy läpi sitä, miten ihmeessä asukas on saanut muuton yhteydessä haltuunsa kaiken kulkemiseensa tarvittavan. Pohdin sen sijaan tilannetta, jossa asukas sattuu hävittämään yhden tai useamman viidestä kulkemisen tunnisteestaan: hän esimerkiksi unohtaa tai kadottaa koodin, tunnisteen tai mekaanisen avaimensa. Yleensä asukas ilmoittaa asiasta isännöitsijätoimistoon, joka reagoi asiaan – mutta miten? Taloyhtiössä kulkemisen järjestelmien hallinnointi on hajaantunut neljälle eri toimijalle. Kun asukas ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon, toimisto joutuu lähettämään tapauksesta riippuen jopa neljään eri paikkaan palvelupyynnön, jolla kadonnut tai unohtunut kulkemisen tunniste poistetaan käytöstä ja tilalle luodaan uusi. Näin neljä eri toimijaa joutuu tekemään työtä, jotta asukkaan yksi kadonnut kulkutunniste saadaan ”kuoletettua” ja uusi tilalle! Taloyhtiön asukkaiden tietosuojan kannalta on huomioitava, että henkilötietoja ylläpidetään useammassa eri järjestelmässä, ja niitä ylläpitää moni eri taho. Lisäksi taloyhtiön kulkemisen järjestelmistä kolme järjestelmää käyttää omaa erillistä verkkoyhteyttään. Yhteyksien toimivuuden varmistaminen tai korjaaminen vaatii siis myös pahimmillaan useamman osapuolen työtä. Mitä tämä kaikki tarkoittaa työmäärissä ja kustannuksissa? On luonnollista, että järjestelmien suuri määrä myös lisää niihin liittyviä ylläpitokustannuksia ja työtä. Tämä taloyhtiö on valmistunut vuoden 2019 alussa, joten kulkemisen todellisia vuosikustannuksia vasta lasketaan. Pääsääntö kuitenkin on: mitä useampi järjestelmä, tai monimutkaisempi hallinnointi ja ylläpito ovat, sitä suuremmat ovat vuosikustannukset. Suunnittele hankinta, ymmärrä kokonaisuus Valitettavan monella toimijalla on haasteita ymmärtää kulunhallintajärjestelmien kokonaisuus. Niistä voi ”yllättäen” rakentua mittava järjestelmäarkkitehtuuri, kuten tässäkin taloyhtiössä on käynyt. Siksi jo järjestelmien hankintavaiheessa pitäisi suunnitella muun muassa se, miten erilaiset kulunhallintajärjestelmät keskustelevat keskenään, kuinka paljon järjestelmiä todella tarvitaan ja mitä tietoa kuhunkin järjestelmään on tarpeen kerätä. Valitse palveluntarjoajat huolella, kenellä on riittävä osaaminen? Lukituksen ja turvatekniikan ylläpitoon on vaikea löytää toimijaa, jolta löytyisi osaaminen ja halu hallinnoida ja ylläpitää kaikki tämänkin kaltaisissa taloyhtiöissä käytettävät järjestelmät. Lisäksi järjestelmien ylläpidosta on saatettu tehdä jo hankintavaiheessa sopimus, jota ei ole mahdollista purkaa ainakaan sopimuskauden aikana. Haaste on myös löytää hallinnointiin toimijat, jotka täyttävät lakisääteiset vaatimukset. Esimerkiksi kulunhallintaan liittyvät ohjelmointija pääkäyttötyöt ovat turvallisuusalan elinkeinoluvanvaraista työtä, eikä niiden ylläpitoa voi ostaa varmistamatta toimijan lupia. Korostan myös sitä, että turvallisuusalan elinkeinolupa ei ole takuu toimijan laadusta tai osaamisesta. Se on vielä asia erikseen! Samalla pitää muistaa henkilörekistereihin ja tietosuojaan liittyvät asiat. Jokainen kulkemisen tietoja keräävä yksittäinen järjestelmä muodostaa henkilörekisterin, josta tulee tehdä henkilörekisteriseloste: mitä tietoja tällä järjestelmällä kerätään, miksi, ja kuka tietoja voi käsitellä. On hyvä ymmärtää, että asennetuista järjestelmistä ja niiden ylläpidosta aiheutuu jatkuvasti kustannuksia, vaikka erityistä ylläpitoa, kuten kadonneiden tunnisteiden kuolettamista, ei tarvittaisi. Tämänkin taloyhtiön tapauksessa osakkeen omistajien ja isännöinnin kannalta olisi ollut järkevintä keskittää hallinnointi yhdelle toimijalle, mutta se ei ollut mahdollista. Digitaalisuudessa hyvää, kustannuksiakin syntyy Paljon korostetaan, että digitaalinen kulkeminen on nykyään helppoa ja säästää asiakkaiden kustannuksia. Riippuu siitä, kenen silmin katsoo ja miten kokonaisuus on toteutettu – todellisuus voi olla toisenlainen. Eräs isännöitsijä totesi lakonisesti: ”Kyllä meillä ennen oli helppoa, kun oli vain yksi lukitusjärjestelmä. Kun vein lukkokansion lukkoliikkeeseen, sen säilytys ei maksanut mitään. Meillä isännöitsijöillä oli vain yksi paikka, johon soitimme, kun halusimme tilata lisää avaimia tai tehdä lukitukseen muutoksia… ” Oliko ennen kaikki sitten paremmin? Ei kaikilta osin. Modernit kulkemisen järjestelmät luovat yleensä turvallisempaa arkea, vaikka emme vielä osaa hallinnoida järjestelmiä oikein. Ja koska emme osaa hallinnoida järjestelmiä oikein, kustannukset voivat karata käsistä. Samalla verkkoarkkitehtuureista voi tulla monimutkaisia verkostoja, ja tunnisteiden käytöstä sekava kokonaisuus. Mikä on kokonaisuus, sen rakentajakin ymmärsi lopulta Asuntojen ja myös toimitilojen käyttötarpeet saattavat matkan varrella muuttua. Siksi onkin hyvä, että tarjolla on useita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista kunkin kohteen kulunhallinnan haasteet. Hyviä ratkaisuja löytyy varmasti useita kuhunkin kohteeseen. Varsinkin kokonaisratkaisujen tarjoaminen ja toteuttaminen ovat nykyään yhä useamman järjestelmätoimittajan missio, ja yhä useammin asiakkaat kokonaisratkaisujen perään myös kyselevät. Silti hankintahetkellä saatetaan sortua päätöksiin, joissa kokonaisuutta ei osata huomioida. Esimerkiksi tämän artikkelin taloyhtiössä olisi pienemmällä määrällä järjestelmiä saatu hallitumpi ja käyttökustannuksiltaan merkittävästi edullisempi lopputulos, jonka kohteen rakentanut yhtiökin myönsi ymmärtäessään, mitä tuli rakennettua. n Muistilista talo yhtiöiden päättäjille Taloyhtiöiden päättäjät ja kohteiden suunnittelijat: huomioikaa jo investointihetkellä järjestelmien ylläpidon ja pääkäytön kustannukset. Kirjatkaa hankittavasta järjestelmästä ainakin seuraavat kuluerät ja huomioitavat asiat, jotta käytännön elämä ei yllätä: 1. hankintahinta 2. dokumentaatio ja siihen liittyvät kustannukset 3. ohjelmistojen ylläpitomaksut 4. verkon ja verkkoyhteyksien kustannukset 5. korjausja huoltohinta 6. kulkuoikeuden aktivoinnin ja/tai passivoinnin kustannukset 7. määräaikaisen kulkuoikeuden eli ”avainlainan” valvonta ja/tai ohjelmointi 8. materiaalin ja tunnustietojen säilytys, haltijat ja niiden ylläpito 9. rekisteriseloste ja sen ylläpito 10. toimijan lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen, kuten turvallisuusalan elinkeinolupa 11. toimijan osaaminen valittujen järjestelmien ylläpitoon 1/2020 | 21 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA kUlUnhallinta | TEKNIIKKA
Teksti Timo Lahtinen ja Paula Koskivirta Opiskelussa luodaan verkostoja Turvallisuuskoulutusta joka tarpeeseen KOULUTUS Suomessa on tarjolla niin valtavasti erilaista ja eritasoista turvallisuuskoulutusta, että kokonaisuutta ei hallitse kukaan. Yritimme etsiä netistä turvallisuuskoulutusten tarjoajia ja tutustua tarjontaan, sivut 27-30 tässä lehdessä. Muutamista koulutuksista kysyimme tarkemmin, koska emme ole niistä aiemmin juuri kirjoittaneet. E nsimmäiseksi otimme yhteyttä Oulun yliopistoon ja kysyimme sen kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutin tarjoamasta Master of Safety -koulutuksesta. Sitä on tarjottu jo yli kymmenen vuoden ajan. Millainen koulutus se on? Kenelle se on tarkoitettu? Kuka voi osallistua? Mitkä ovat pääsyvaatimukset? ”Master of Safety -koulutus tarjoaa keinoja esimerkiksi liiketoiminnan strategisen kehittämisen tehtäviin”, kertoo ohjelmajohtaja Antti Kauppila, ja täsmentää: ”Koulutus laajentaa opiskelijoiden näkemyksiä tulosyksikköjen ja jopa kokonaisten yritysten johtotehtävistä. Akateeminen ympäristö ja ohjelmassa syntyvä asiantuntijaverkosto luovat mahdollisuuden syvempään perehtymiseen ja akateemiseen opintopolkuun jossakin tarkemmassa fokuksessa turvallisuuden johtamisen alalla.” ”Pääpainomme on safety-sisällöissä, sekä liiketoiminnan johtamisen kysymyksissä.” Kauppilan mukaan opiskelijoiksi hyväksytään ihmisiä, joilla on joitakin vuosia työkokemusta. ”Taustaltaan opiskelija voi edustaa mitä tahansa toimialaa.” ”Opiskelussa tarkastellaan myös muuttuvien liiketoimintaympäristöjen vaatimuksia, tuoreita tutkimuksia ja muuta tuoretta tietoa ja taitoja.” Uutta osaamista ja hyviä verkostoja Kysyimme neljältä Master of Safety -koulutuksen käyneeltä, mitä he koulutuksesta ovat oppineet. Kraton Chemical oy:n HSE&S Manager Elisa Tuhkanen kävi koulutuksen vuosina 2017–2018. Hänen vastuullaan on työnantajansa Oulun tehtaan ympäristö-, terveysja turvallisuusasiat. ”Opin tarkastelemaan omaa tekemistäni ja yhtiömme toimintatapoja tuorein silmin ja miettimään, missä olisi esimerkiksi parannettavaa. Opin myös jäsentämään ajatuksiani ja yhtiömme kehittämistoimenpiteitä, joita arjen työssäni voisin lähteä toteuttamaan.” Tuhkanen mainitsee opiskelijaryhmän edustaneen montaa eri toimialaa, ja ryhmän pystyneen luottamuksellisesti keskustelemaan ongelmallisistakin asioista. ”Saimme tukea ja uusia ideoita toisiltamme. Koin sen innostavaksi ja avartavaksi.” Tuhkasen mukaan hän oppi ihmisten johtamisesta ja esimiestyöstä esimerkiksi sen, miten ihmisiä autetaan ratkomaan itse ongelmatilanteita valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijasta. Hän kertoo olevansa kiitollinen opiskeluryhmästään ja käytännön tarinoista, joita sai kuunnella. Kotkamillsin tehtailla turvallisuusja työsuojelupäällikkönä toimivan Eeva-Kaisa Hietalan työ on tiivistä turvallisuusyhteistyötä koko tehtaan henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Hänkin kävi koulutuksen vuosina 2018–2019. ”Opin, että toimivan esimiestyön kokonaisvaltaisuus ja merkitys on valtava. Tuottavuus ja työhyvinvointi linkittyvät monilta osin esimiestyöhön ja sen onnistumiseen”, Hietala kuvailee. ”Arvokkain anti oli jakaa ajatuksia ja kokemuksia muiden osallistujien kesken. Parhaat muistot sain hyvästä porukastamme. Tarkastelimme aiheita myös syvälli”Master of Safety -koulutus tarjoaa keinoja esimerkiksi liiketoiminnan strategisen kehittämisen tehtäviin”, kertoo ohjelmajohtaja Antti Kauppila. Kotkamillsin tehtailla turvallisuusja työsuojelupäällikkönä toimiva Eeva-Kaisa Hietala kertoo oppineensa sen, että toimivan esimiestyön kokonaisvaltaisuus ja merkitys on valtava. Kraton Chemical oy:n HSE&S Manager Elisa Tuhkanen oppi muun muassa jäsentämään ajatuksiaan ja työnantajansa toimintaan liittyviä kehittämistoimenpiteitä. 22 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | koUlUtUs
sesti erilaisten esimerkkien ja kokemusten avulla.” Stora Enso Metsän turvallisuusja työsuojelupäällikkönä toimiva Kari Kellokoski vastaa Stora Enson tehtaiden puunhankinnasta ja terminaalitoiminnoista. Hän kävi koulutuksen jo vuosina 2010–2011. Kellokosken parhaat muistot liittyvät opintojen hyviin järjestelyihin ja opiskelijaryhmiin. ”Oli ilo esimerkiksi havaita pohjoispohjalaisten, kainuulaisten ja lappilaisten keskisuurten ja pientenkin yrittäjien into yritystensä kehittämiseen. Se toi keskusteluihin paljon värikkyyttä”, Kellokoski muistelee. Hänestä koulutuksen suurin anti tapahtui vasta opintojen päätyttyä. ”Silloin sain käytännön työelämässä soveltaa oppimaani.” Kellokoski on jatkanut kouluttautumistaan. Seuraavaksi hän suoritti eMBAopinnot ja opiskelee parhaillaan Aalto Pron turvallisuusjohdon koulutuksessa. Ejendals Suomi oy:ssä avainasiakaspäällikkönä toimiva Esa Kivisoja suoritti opinnot vuosina 2018–2019. Hänestä hienoa olivat loistavat opiskelukaverit, sekä hyvät ja huonot esimerkit työturvallisuudesta. ”Ne antoivat sisältöä ja tukea omille ajatuksilleni”, hän sanoo. Joustavaa koulutusta globaalisti ja paikan päällä Oulun yliopiston jälkeen otimme yhteyttä Kiwa Inspectaan. Sen koulutusportfolio on laaja; tarjonta sisältää yli 200 erilaista koulutusta. Yhtiön koulutustarjonta poikkeaa monien muiden kouluttajien tarjonnasta esimerkiksi siten, sillä Kiwa Inspecta tarjoaa turvallisuuskoulutusta myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Yhtiö toimii yli 50 maassa, ja palvelee myös isoja kansainvälisiä konserneja. Entä yhtiön turvallisuuskoulutus; millaista turvallisuuskoulutusta Kiwa Inspectalla on ja tarjotaanko se myös turvallisuuskoulutusta ulkomailla? ”Meillä on laaja kansainvälinen verkosto yhtiömme kautta, ja se mahdollistaa laajojen asiakastarpeiden hoitamisen”, kertoo koulutuksista vastaava Jukka Kervinen. Kiwa Inspectan koulutuksista vastaava Jukka Kervinen kertoo, että yhtiö tarjoaa turvallisuuskoulutusta myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Stora Enso Metsän turvallisuusja työsuojelupäällikkönä toimivan Kari Kellokosken mukaan koulutuksen suurin anti tapahtui opintojen päätyttyä. ”Silloin sain käytännön työelämässä soveltaa oppimaani”, hän toteaa. Uralla eteenpäin – koulutusta turvallisuusalan ammattilaisille Alan tutkinnot ja täydennyskoulutus: ? Turvallisuusalan ammattitutkinto ? Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto ? Close Protection – henkilösuojauskoulutus ? Door Supervisor – töihin ulkomaille tähtääville Muuta soveltuvaa koulutusta: ? Lähiesimiestyön ammattitutkinto ? Palvelumuotoilukoulutus Lisätietoja: Mia Niinikoski, 040 158 3225 mia.niinikoski@careeria.fi “Turvallisuusalan erikoisammattitutkinnosta sain hyvät eväät esimiestehtäviin.” Porvoo | Helsinki Lue lisää: careeria.fi/ turvallisuus ETSITKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISIA, YRITYKSIÄ, TOTEUTTAJIA, TUOTTEITA, PALVELUITA, RATKAISUJA? Klikkaa www.turvallisuus.com ja löydä näppärästi heti etusivulta turvallisuusyritysten hakemistoportaalit yritysesittelyineen, sekä tuoteja palvelutarjonta hakusanoilla. tuoteja palvelutarjonta hakusanoilla. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA. 1/2020 | 23 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA koUlUtUs | YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS
”Turvallisuuskoulutustarjontamme sisältää muun muassa työturvallisuuden peruskoulutusta, turvallisuuskulttuurikoulutuksia turvallisuuskulttuurien kehittämiseksi, pätevyyskoulutuksia erilaisten työtehtävien tekemiseen, kuten sähkötyöturvallisuus (SFS6002) sähköalan ammattilaisille tai trukkiturvallisuuskoulutus trukinkuljettajille”, Kervinen jatkaa. Hän kertoo, että Kiwa Inspecta on kehittänyt pitkään myös joustavia koulutusratkaisuja, joissa asiakkaat saavat valita, haluavatko suorittaa koulutuksia aikaja paikkariippumattomasti verkossa vai luokkakoulutuksina. ”Koulutuksemme voi olla räätälöity esimerkiksi vain yrityksen sisäisiksi koulutuksiksi tai kaikille avoimiksi luokkahuonekoulutuksiksi.” ”Suomessa kehitetyillä yritysten turvallisuuskulttuurin kehittämiseen keskittyneillä SafetyUp -koulutusohjelmillamme on tällä hetkellä kova kysyntä myös maailmalla. Olemme tehneet koulutusohjelmista myös paikallisia versioita eri maihin, esimerkiksi Kiinaan. Jokaisessa maassa on erilainen kulttuuri ja infra, joten koulutuksen on myös tärkeätä näyttää paikalliselta ja sulautua vallitsevaan kulttuuriin”, Kervinen toteaa. Tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta Seuraavaksi haastatteluvuorossamme on Kpedu eli Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. Se on monialainen ja toimintaansa aktiivisesti kehittävä koulutusorganisaatio. ”Järjestämme turvallisuuteen liittyen toisen asteen ammatillista perus-, ammattija erityisammattitutkintokoulutusta. Lisäksi järjestämme valmentavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja kansanopistokoulutusta”, mainitsee oppilaitoksen turvallisuusalan lehtori Jarmo Humalajoki. Kpedussa on mahdollista suorittaa myös vain jokin ammatillisen tutkinnon osa. Lisäksi turvallisuuteen liittyvää lisäja täydennyskoulutusta on runsaasti. ”Ne liittyvät esimerkiksi järjestyksenvalvontaan, vartiointiin, voimankäyttöön, turvalaitemyyntiin ja turvalaiteasennukseen, turvasaattajaan, henkilösuojaukseen, yksityisetsivätoimintaan, turvatarkastukseen ja arvokuljetukseen”, Humalajoki luettelee. Ulkomaille tähtäävät ammattilaisetkin huomioitu Seuraavaksi otimme yhteyttä Careeriaan. Se syntyi 1.1.2019, kun Edupoli ja Point College yhdistivät voimansa Careeriaksi. Turvallisuuskoulutusta kaikilla tasoilla Turvallisuusalan perustutkinnon opiskelijaksi voi hakea turvallisuusalasta kiinnostunut tai vailla ammatillista koulutusta oleva nuori tai aikuinen. Perustutkinnossa osoitetaan ammatilliset perusvalmiudet turvallisuusalan eri tehtäviin, kuten vartijan, pelastusja / tai suojeluvalvojan, myynnin ja asiakaspalvelun tehtäviin. Turvallisuusalan ammattitutkinto sopii niille, joilla jo on turvallisuusalan työkokemusta. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää. Turvallisuusalan erikoisammattitutkinto sopii henkilöille, joilla on pitempi työkokemus. Tutkinnossa osoitetaan syvällistä ammattiosaamista ja turvallisuusalan ammatinhallintaa ja monialaista turvallisuusosaamista, jota tarvitaan esimerkiksi turvallisuuspäällikön, kouluttajan tai turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittamisessa. Pelastajatutkintoa varten voi opiskella Pelastusopistossa tai Helsingin pelastuskoulussa. Molemmat tarjoavat myös erilaisia kursseja ja täydennyskoulutuksia. Sähkö ja automaatioalan tutkinnot Ne ovat väylä kouluttautua lukkosepäksi. Lukkoseppien on mahdollista jatkaa kouluttautumistaan ja suorittaa vaativa erikoistutkinto, jolloin he valmistuvat lukkoseppämestareiksi. Turvallisuusalan ammattikorkeakoulututkinnot Turvallisuusalalta voi suorittaa ”täysiverisen” ammattikorkeakoulututkinnon, kuten Laurean turvallisuuden ja riskienhallinnan amk-tutkinnon (myös ylempi amk-tutkinto) tai XAMKin amk-tutkinnon, Pelastusopiston pelastusalan päällystötutkinnon ja Poliisiammattikorkeakoulun poliisin amk-tutkinnon. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi erikoistua kyberturvallisuuden opintoihin. Ammattikorkeakouluilla on myös täydennyskoulutusta, esimerkiksi Laurean Risk Manager, Katakri-pääauditoija ja Certified Event Safety & Security Manager. Yliopistojen tarjoama turvallisuuskoulutus Yliopistot tarjoavat korkeatasoista turvallisuusja kyberturvallisuuskoulutusta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat profiloituneet kyberturvallisuusosaajiksi. Tampereen yliopistossa voi suorittaa poliisin turvallisuusorganisaation ja turvallisuusjohtamisen koulutusta. Myös Tampereen yliopiston avoimessa yliopistossa voi suorittaa turvallisuusjohtamisen koulutusta. Lisäksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset tarjoavat monipuolista täydennyskoulutusta. Tunnetuimmat täydennyskoulutukset lienevät Aalto Pron turvallisuusjohdon koulutus ja Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutin Master of Safety -koulutus. Itä-Suomen yliopiston Aducatessa voi laajentaa osaamistaan esimerkiksi tietoturvassa ja ympäristöturvallisuudessa. Korostamme, että tiedot eivät ole kaiken kattavia, vaan otteita tarjonnasta. Ejendals Suomi oy:ssä avainasiakaspäällikkönä toimiva Esa Kivisojasta hienoa olivat muun muassa hyvät ja huonot esimerkit työturvallisuudesta. Careerian uudet koulutukset ovat ulkomaille töihin tähtääville ammattilaisille suunnatut Close Protection ja Door Supervision -koulutukset. 24 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | koUlUtUs
Koulutuspäällikkö Sanna Kotomäki korostaa, että turvallisuusalalle pääsy ja työskentely vaativat entistä useammin lakisääteistä koulutusta, jonka pituus ja vaativuustaso riippuvat työtehtävistä. ”Tarjoamme koulutusta turvallisuusalalle aikoville, alalla jo työskenteleville ja esimerkiksi esimiehille ja johtajille”, Kotomäki mainitsee. ”Esimerkiksi turvallisuusalan johto-, asiantuntijaja esimiestehtävissä toimivat voivat syventää osaamistaan turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintokoulutuksessa, joka sisältää myös vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan pätevyyden.” Uutta Careeriassa ovat ulkomaille töihin tähtääville ammattilaisille suunnattu ja henkilösuojaukseen painottuva Close Protection -koulutus ja Door Supervisor -koulutus. ”Toteutamme nämä koulutukset yhteistyössä brittiläisen Elite Academyn kanssa”, Kotomäki sanoo. ”Kouluttajamme ovat kokeneita ammattilaisia, jotka tarvittaessa konsultoivat myös yritysten johtoa ja kouluttavat organisaatioiden henkilökuntaa turvallisen työja toimintaympäristön varmistamiseksi.” n Kpedussa voi suorittaa paitsi tutkintoihin johtavaa koulutusta, myös esimerkiksi voimankäyttöön, turvalaitemyyntiin ja -asennukseen, turvasaattajaan, henkilösuojaukseen, yksityisetsivätoimintaan, turvatarkastukseen ja arvokuljetukseen liittyvää koulutusta. Koulutukset pk-yrityksille alkavat Työturvallisuuden harjoitusalueella Tulevat koulutukset Kuopiossa 2020 • Työturvallisuuskortti-koulutus (teollisuus) 24.3. • Työturvallisuuskortti-koulutus (talonrakentaminen) 16.4. • Työturvallisuuskortti-koulutus (LVIS) 21.4. • Tulityökortti-koulutus (rakentaminen) 22.4. • AS1ja Hätäensiapu 4h -koulutus (rakentaminen) 29.4. • AS1ja Hätäensiapu 4h -koulutus (teollisuus) 6.5. • Työturvallisuuskortti-koulutus (infrarakentaminen) 19.5. • Tulityökortti-koulutus (teollisuus) 27.5. Koulutukset ovat yrityksille maksuttomia Koulutuspäiviin sisältyy kahvija lounastarjoilu sekä kurssimateriaali. Samasta yrityksestä max. 2 henkilöä. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu heti osoitteessa: www.ttha.fi/koulutukset NASTA VINKA 2020 -valmiusharjoitus 28.-30.8.2020, Tikkakoski Kurssit: • Drone-kurssi • Etsintä (Vapepa) • Informaatiovaikuttaminen • Jokanaisen selviytymispakki • Joukkomuonitus maastossa • Maastotaidot ja luonnonmuona • Myrskyn silmässä • Pohjoinen turva • Turvallisesti vesillä • Viestikurssi NASTA-harjoitukset ovat kaikille yli 16-vuotiaille suomalaisille naisille avoimia valmiusharjoituksia. Lisätietoja www.naistenvalmiusliitto.fi Ilmoittautuminen alkaa 27.5 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA koUlUtUs | YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS
Turvallisuusalan kouluttajat perustivat oman yhdistyksen Ensiapukoulutusalalla meneillään oleva, kaikkia osapuolia koskeva massiivinen uudistus edellytti koulutusyritysten näkökulman tuomista viranomaisten tietoon. Vaikuttamisen todettiin olevan tehokkaampaa yhdistyksenä kuin yksittäisenä henkilöiden kuulemisena. Suomen Turvallisuusalan Kouluttajat ry:n perustajaryhmä pohti viime syksynä uuden yhdistyksen tarvetta turvallisuuskoulutusalan toimijoille. Alalla toimii paljon yrityksiä, erilaisia liittoja ja yhdistyksiä, mutta yhtenäistä ja kaikkia turvallisuusalan kouluttajia palvelevaa yhdistystä ei ollut. Niinpä perustajaryhmä päätti perustaa Suomen Turvallisuusalan Kouluttajat ry:n 10.10.2019 Espoossa. Yhdistyksen tarkoitus on edistää turvallisuusja terveydenhuollon koulutusaloilla toimivien ammatinharjoittajien ja yritysten yleisiä ja yhteisiä etuja. Yhdistys edistää myös jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja haluaa edistää alan yleisiä liiketoimintaedellytyksiä. Tahtotila on saada myös entistä yhtenäisemmin ja voimakkaammin alan ääni kuuluviin asiantuntijaelimenä ja merkittävänä neuvottelukumppanina muutoksia suunnitellessa. Toiminta tarkoittaa käytännössä säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä alan toimijoiden, kuten Työturvallisuuskeskuksen, Tukesin, Traficom, Spekin, sosiaalija terveysministeriön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Yhdistyksen toimintaa voi seurata Facebookissa ja yhdistyksen verkkosivuilla. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana jäsenmäärä on kasvanut viidestä perustajasta noin 60 jäsenen yhteisöksi. Ensimmäinen koulutuspäivä Tukot 2020 – kouluttaja digiajassa pidettiin Tampereella 8.2.2020. Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta www.tukot.fi. Perustamiskokouksessa läsnä hallituksesta (vas.) Tuomas Liukkonen, Marko Ahtonen, Kati Kiirasmaa (pj) sekä Vesa Yrjölä. Master of Safety TM Alkaa jälleen syyskuussa www.mai.fi/koulutus tai puh. 0294 48 7355 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | koUlUtUs
Teksti Timo Lahtinen ja Paula Koskivirta Turvallisuuskoulutus 2020 KOULUTUS Etsimme netistä turvallisuusalan kouluttajia ja otteita koulutustarjonnasta. Tiedot eivät ole kaiken kattavia. Tähän katsaukseen emme ole tarkistaneet koulutusten sisällön oikeellisuutta, koulutusten laajuutta, emmekä koulutusten tarjoajien nettisivustojen ajan tasaisuutta. Uskomme silti, että katsaus toimii suuntaa-antavana sen suhteen, millaista turvallisuuskoulutusta maassamme on tarjolla. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja myös niistä turvallisuuskoulutuksista, joita tässä katsauksessa ei ole mainittu, saa kouluttajilta. Aalto Pro turvallisuusjohdon koulutusohjelma, TJK, digitaalinen turvallisuus aaltopro.fi Aaltoyliopisto kyberturvallisuus aalto.fi Agmen oy järjestyksenvalvonta, vartiointi, yksityisetsivät, henkilösuojaus, ensiapu, tekniset asiantuntijat agmen.fi Akaan Turva oy tulityö, työturvallisuus akaanturva.fi Alarm Control Alco oy ab paloilmoittimen käyttö, sprinklerija vesisumulaitteiston käyttö, paloilmoittimen asennus alco.fi Alertum oy työturvallisuus, tulityö, sähkötyö, tieturva, ensiapu, tietoturvallisuus, ynnä muuta alertum.fi Master of Safety TM Alkaa jälleen syyskuussa www.mai.fi/koulutus tai puh. 0294 48 7355 Nuorten ja aikuisten kouluttaja Kysy lisää erikoistumisopinnoistamme tai muusta turvallisuusalan koulutuksestamme: Jarmo Humalajoki p. 040 359 6268 hakijapalvelut@kpedu.fi p. 040 808 5010 Muu turvallisuusalan lisäja täydennyskoulutus • Järjestyksenvalvojan peruskoulutus 40h • Väliaikaisen vartijan koulutus 40h • Vartijan koulutus 80h • Voimankäytön perus-, kertaus-, lisäja erityiskoulutukset • Turvamyyjän jalaiteasentajan peruskoulutus 16h • Turvasaattajankoulutus 16h • Taktinen ensiapu 16h Laadukkaamman turvallisuuskoulutuksen puolesta! • Henkilösuojauskoulutus 16h • Yksityisetsivän peruskoulutus 16h • Arvokuljettajan erityiskoulutus 40h • Turvatarkastajan erityiskoulutukset 8-40h seuraaviin toimintaympäristöihin: eduskunta ja valtioneuvosto, satama (ISPS), maahanmuuttovirastot ja vankilat, tapahtumat, ydinlaitokset sekä oikeuslaitokset www.kpedu.fi/turva Hae nyt! Tutkintokoulutus Turvallisuusvalvojan perustutkinto 180 osp Turvallisuusalan ammattitutkinto 150 osp (jatkuva haku) Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto 180 osp (jatkuva haku) Careeria turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, vartiointi, järjestyksenvalvonta, työturvakortti careeria.fi EcoOnline oy työturvallisuus, mukaan lukien esimerkiksi kemikaaliturvallisuus, riskienarviointi, työturvallisuussäädökset, prosessiturvallisuus, vaarojen tunnistaminen ecoonline.fi EduSafety oy ensiapukouluttajille suunnattuja koulutuksia edusafety.fi EduSavo oy tulityö, työturvallisuus, vartijakoulutukset edusavo.fi Elisa Santa Monica oy yritysverkon tietoturva, kyberuhkien torjunta smn.fi Fiturvallisuuskoulutus (Fipalvelut oy) aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, ensiapu, jälkivahingot, kaasusumutin, ynnä muuta turvallisuuskoulutus.fi Finsec oy järjestyksenvalvonta, läpivalaisu, henkilöturvallisuus, vaaralliset tilanteet, ensiapu, paloturvallisuus, ynnä muuta finsec.fi Granite Partners oy verkkokoulutuksena tietoturva, tietosuoja ja henkilötietojen käsittelijöiden velvollisuudet granite.fi 1/2020 | 27 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA koUlUtUs | YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS
HA Safety Group oy työturvallisuus, tieturva, tulityö, alkusammutus, kemikaaliturvallisuus hasafetygroup.fi Helsingin pelastuskoulu pelastajatutkinto, paloja pelastuskursseja hel.fi/pela Helsingin Pelastusliitto, Helpe asuintalojen turvallisuushenkilöiden koulutus, yritysten turvallisuuskoulutus helpe.fi Helsingin seudun kauppakamari yritysturvallisuuskoulutusta ajankohtaisista aiheista helsinki.chamber.fi Helsingin yliopisto tietoturva-alan MOOC-kurssi yhteistyössä F-Securen kanssa helsinki.fi Hyria Koulutus oy vartija, turvallisuusvalvoja, työturvallisuus, tulityö, ensiapu, ynnä muuta hyria.fi Integral oy tietoturvaja tietosuoja integral.fi ItäSuomen yliopisto / Aducate oikeustieteet, tietosuoja, riskienhallinnan täydennyskoulutus uef.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jamk tietoja viestintätekniikka, insinööri, suuntautuminen kyberturvallisuuteen jamk.fi Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Gradia sähköja turvallisuus, sekä lyhytkursseja, esimerkiksi työturvallisuusja tulityökortti, vartiointi gradia.fi Jyväskylän yliopisto kyberturvallisuus jyu.fi Karhutiimi oy kaupanalan turvallisuuskoulutus karhutiimi.fi Kaupan Liitto ja PAM vaikeiden asiakastilanteiden hallinta, ynnä muuta kauppa.fi Keuda, KeskiUudenmaan koulutuskuntayhtymä turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, alkusammutus, sähkötyöturvallisuuskortti, työturvallisuuskortti, ynnä muuta keuda.fi Kiwa Koulutusmaailma työturvallisuus, tulityökortti, sähkötyöturvallisuus, ympäristöturvallisuus, putoamissuojainten tarkastaja, atex, ynnä muuta koulutusmaailma.fi Jedu, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, ynnä muuta. jedu.fi KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu, XAMK turvallisuusalan tradenomi, kyberturvallisuus xamk.fi Koulutuskeskus Salpaus vartija-, järjestyksenvalvojaja turvallisuusvalvojakoulutukset, henkilösuojaus, yksityisetsivä salpaus.fi Kpedu, KeskiPohjanmaan koulutuskuntayhtymä vartija, turvamyyjä, asentaja, ensiapu, arvokuljettaja, turvatarkastaja, tietoturva, ynnä muuta. kpedu.fi/turva KPMG oy tietoturva, verkkokoulutus home.kpmg Lappia, KemiTornionlaakson koulutuskuntayhtymä tulityö, työturvallisuus, sähkötyöturvallisuus, tietoturva ja tietosuoja lappia.fi Laureaammattikorkeakoulu turvallisuus ja riskienhallinta amk-tutkinto ja ylempi yamk-tutkinto, Risk Manager, ynnä muuta laurea.fi Luksia, LänsiUudenmaan koulutuskuntayhtymä turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja, ynnä muuta. luksia.fi Maanpuolustuskorkeakoulu maanpuolustuksen koulutukset ja kurssit maanpuolustuskorkeakoulu.fi Mielenrauha Koulutuspalvelut oy haastavat palveluja vuorovaikutustilanteet, puhejudo, häirinnän ennaltaehkäisyja hallinta, matkustusturvallisuus mielenrauha.com Naisten valmiusliitto varautumisja turvallisuuskoulutus, kyberturvallisuus, Nasta-harjoitukset naistenvalmiusliitto.fi Navisec henkilöstön tietoturvaja tietosuoja, opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen tietosuoja ja tietoturva navisec.fi Nousiko oy nostotöiden turvallisuus nousiko.fi Offire oy paloturvallisuus, ensiapu, uhkaja väkivaltatilanteet offire.fi Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä tullialan ammattitutkinto, turvallisuusalan ammattija erikoisammattitutkinto omnia.fi Oulun seudun ammattiopisto, OSAO turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, vartijakoulutukset, pelastusja tapahtumaturvallisuus osao.fi Oulun yliopisto / Martti Ahtisaari Instituutti Master of Safety -koulutus mai.fi Pelastusopisto ja Työturvallisuuden harjoitusalue paloja pelastusalan koulutus, sekä teollisuuden, talonrakentamisen ja infran, LVISalan työturvallisuuskursseja, hätäensiapu, ynnä muuta pelastusopisto.fi ja ttha.fi Jatkuu sivulla 30 28 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | koUlUtUs
HAKU 17. TURVALLISUUSJOHDON KOULUTUKSEEN ON ALKANUT Turvallisuusjohdon koulutusohjelmassa opit omaehtoisen ja vaatimustenmukaisen turvallisuuden hallintaa yhdistäen sekä asioiden että ihmisten johtamisen. TJK:n suorittaneet yli 500 suomalaista turvallisuusalan asiantuntijaa arvostavat erityisesti ohjelman kokonaisvaltaisuutta ja sen myötä syntyvää verkostoa. TJK:n suorittamista pidetään tärkeänä myös turvallisuusalan rekrytoinneissa. Johda turvallisuutta – rakenna luottamusta. Lue lisää ja ota yhteyttä: www.aaltopro.fi/tjk Anna-Maija Ahonen, 010 837 3831, anna-maija.ahonen@aaltoee.fi 31291413_AaltoPro_TJK_ilmoitus_210x297.indd 1 31291413_AaltoPro_TJK_ilmoitus_210x297.indd 1 26/11/2019 10.23 26/11/2019 10.23
Poliisiammattikorkeakoulu poliisikoulutus polamk.fi Qreform oy verkkokursseja, esimerkiksi turvallisuutta ja paloturvallisuutta taidolla, potilasturvallisuuden teemakursseja, tietosuojan perusteet, kotihoitoa turvallisesti qreform.com Raja ja merivartijakoulu rajavartijakoulutus raja.fi Rastorinstituutti turvallisuusalan ammattija erikoisammattitutkinto, tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto – turvallisuusala rastorinst.fi Ratekoulutus oy työsuojeluja työturvallisuus, haastavien tilanteiden hallinta asiakaspalvelussa ratekoulutus.fi Rikosseuraamusalan koulutuskeskus rikosseuraamusala rskk.fi Redu, Lapin koulutuskeskus oppisopimuskoulutukset, sähköturvallisuus, tulityö, tietoturva, vesityö redu.fi Safety Group opastoiminta ulkomailla, matkustusturvallisuus, itsepuolustus, henkilökohtainen turvallisuus, taktinen toiminta hätätilanteissa safetygroup.fi Salon seudun ammattiopisto tieturva, tulityö, sosiaalija terveydenhuollon työturvallisuuskortti sskky.fi Saranen Consulting oy Cyber Security Academy -koulutusohjelma saranen.fi Second Nature Security oy kyberja tietoturvakoulutus 2ns.fi Securitas oy monipuolisesti erilaista turvallisuuskoulutusta yrityksille, vartijakoulutus securitas.fi Sedu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän koulutusorganisaatio turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, järjestyksenvalvonta, variointi, kaasusumutin, ynnä muuta sedu.fi Suomen Palopäällystöliitto paloturvallisuus, defusing-ohjaajakoulutus, varautuminen, sosiaalija terveydenhuollon turvallisuus, turvallisuusviestintä, yritysturvallisuus sppl.fi/koulutukset Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Spek paloturvallisuus, tulityö, tietoturva, matkailualan turvallisuuspassi, ynnä muuta spek.fi Suomen Punainen risti, Spr Ensiapukoulutus, ynnä muuta spr.fi Stadin ammattiopisto vartijakoulutukset, turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, turvallisuusvalvoja, tulityö hel.fi Suomen Ensiapukoulutus oy ensiapu, työturvallisuus, työsuojelu suomenensiapukoulutus.fi Suomen Turvavalmennus oy uhkatilannevalmennus, poistumisharjoitukset, evakuointi, alkusammutus, ensiapu, itsepuolustus turvavalmennus.fi Taitotalo (AEL ja Amiedu yhdistyivät 1.1.2020) vartija-, järjestyksenvalvojaja turvallisuusvalvojakoulutukset, yrittäjyys, lähiesimies, lukkoseppäja lukkoseppämestari, ynnä muuta. taitotalo.com Tampereen ammattikorkeakoulu, Tamk turvallisuuden erikoistumisopinnot tamk.fi Tampereen aikuiskoulutuskeskus vartijakoulutukset, tulityö, työturvallisuus, yritysten henkilöstön koulutus takk.fi Tampereen yliopisto turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu tuni.fi Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, matkailualan turvallisuuspassi, ynnä muuta tredu.fi Turun aikuiskoulutuskeskus, Turun akk oppilaitosten turvallisuusvastaavien koulutus, turvallisuuskoulutukset, oppisopimukset, ynnä muuta turunakk.fi/turvallisuus Työturvallisuuskeskus työturvallisuuden perusteita esimiehille, vaarojen tunnistaminen, riskiarviointi ttk.fi Uudenmaan Aikuiskoulutuskeskus, Uakk tulityö, matkailualan turvallisuuspassi, korkealla työskentely, alkusammutus, järjestyksenvalvonta, tietoturva, turvallisuusneuvonantaja, ynnä muuta uakk.fi Varia, Vantaan ammattiopisto turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, turvallisuusvalvoja, turvallisuusala maahanmuuttajille, ynnä muuta varia.fi WinNova, LänsiRannikon koulutus oy turvallisuusalan perusja ammattitutkinto, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, vartijakoulutukset, turvallisuuskoulutukset yrityksille, järjestyksenvalvonta, kaasusumutinkoulutus, vartijan rekrykoulutus, käytössä pelastusharjoitusalue winnova.fi Jatkoa sivulta 28 30 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | koUlUtUs
Helsingissä rakennuspalot on saatu ensimmäistä kertaa laskemaan vuosi tasolla alle sataan, mikä on historiallista. Yritimme selvittää, miten näin hyvään tulokseen on päästy; kaupungissa asuu sentään yli 650 000 ihmistä. Suotuisan kehityksen avainasioiksi nousevat pelastuslaitoksen valistustyö, audi toivat palotarkastukset, kehittynyt turvallisuusteknologia, monimuotoinen viestintä, raken teellisten palo turvallisuusratkaisujen osaaminen ja vaativan kaupunkirakentamisen ohjaus. T ilastojen mukaan Helsingissä rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä on viidessä vuodessa vähentynyt peräti 39 prosentilla. ”Kun vuonna 2013 Helsingissä tapahtui noin 140 rakennuspaloa tai palon alkua, viisi vuotta myöhemmin vuonna 2018 palojen lukumäärä laski ensimmäisen kerran alle sataan, 86:een. Tämä on merkittävä askel parempaan”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen vs pelastuskomentaja Jani Pitkänen. ”Muiden onnettomuuksien lukumäärät ovat tilastojen mukaan pysyneet normaalilla vaihteluvälillä.” Rakennuspalojen määrän laskuun on vaikuttanut merkittävästi ainakin paloja ennalta ehkäisevä paloilmaisutekniikka ja muu turvallisuustekniikka, Helsingin pelastuslaitoksen järjestelmällinen paloja ennalta ehkäisevä toiminta ja valistustyö, auditoivat palotarkastukset, rakentamisen paloturvallisuuden kehittyminen, paloturvallisuussuunnittelu, laaja yhteistyö eri toimijoiden kesken ja monikanavainen viestintä. Valistusta kouluissa ja päiväkodeissa Miten Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa toimitaan? Pelastuslaitoksella työskentelee päätoiTeksti Matti Valli Helsingin rakennuspalojen määrä laskee Tehokkaampi tekeminen, monipuolinen yhteistyö, viestintä ja uusi teknologia tuovat tulosta PALONTORJUNTA Helsingissä järjestelmällinen ja monipuolinen turvallisuustyö ovat tuoneet tulosta. Kuva: Indineo / Pixabay 1/2020 | 31 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA rakennUspalot | PALONTORJUNTA
misesti kahdeksan turvallisuuskouluttajaa, jotka toimivat valistajina. Johtava turvallisuuskouluttaja Annukka Saine-Kottonen vastaa pelastuslaitoksella turvallisuuskoulutuksen suunnittelusta. Hän kertoo, että pelastuslaitos on keskittynyt kaupungin omien organisaatioiden, kuten päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten henkilökunnan turvallisuuskouluttamiseen. ”Tulipalot tapahtuvat usein taloissa, joissa asutaan. Siksi meidän on tärkeää myös neuvoa, ohjata ja auttaa asukkaitakin huolehtimaan itse omasta turvallisuudestaan. Koulutuksen tärkein tavoitteemme on tukea ja auttaa ihmisiä toimimaan turvallisesti”, Saine-Kottonen kuvailee. Hänen mukaansa sosiaalinen media on yhä tärkeämpi kanava esimerkiksi tiedon välittämisessä. Toiminnan ytimessä ovat myös kattavat yhteistyöverkostot ja erilaiset kumppanuudet. ”Räätälöimme muun muassa turvallisuusyhteistyön tarpeitamme vastaaviksi”, Saine-Kottonen toteaa. Auditoiva palotarkastusmalli huomioi riskiluokat Palopäällikkö Anja Aatsinki kertoo, että keskeisimpiä muutoksia Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palotarkastustoiminnassa on ollut auditoivan palotarkastusmallin käyttöönotto. ”Valvontatyömme on riskiperusteista. Valvontaväliemme suunnittelun pohjalla on valtakunnallinen kohdeluokittelu ja pelastuslaitoksen oma kohdetyyppien kriittisyysluokittelu. Auditoivan palotarkastuksen perusteella annamme kohteelle riskiluvun, joka perustuu tarkastuksella tehtyihin havaintoihin. Yhdessä kriittisyysluokan kanssa riskiluku vaikuttaa siihen, miten usein teemme kohteeseen valvontakäyntejä. Haluamme kohdentaa valvontaa kiinteistöihin, joissa riskit ovat suuremmat”, Anja Aatsinki selvittää. Kokonaisvaltaista turvallisuuttakin arvioidaan Pelastuslaitoksen tarkastajat arvioivat valvontakäynneillään myös, miten hyvin kohteen turvallisuusjohtamista hoidetaan, miten onnettomuusriskien hallinta on toteutettu, miten tekniset ja rakenteelliset ratkaisut toimivat, miten turvallisuusviestintä on hoidettu ja miten lakisääteiset turvallisuuteen liittyvät asiakirjat on laadittu. ”Kohteiden turvallisuuskulttuureissa on vaihtelua. Monin paikoin turvallisuuskulttuuri on hyvää, ja toisissa paikoissa on paljon kehitettävää. Toivomme, että pystymme antamaan kohteille eväitä turvallisuusasioiden kehittämiseen. Usein puutteiden takana on tietämättömyyttä tai sitä, ettei asiaan ole syystä tai toisesta osattu kiinnittää huomiota”, Anja Aatsinki kertoo. ”Vakaviakin puutteita, kuten suurta piittaamattomuutta, tulee vastaan toisinaan. Jotkut rikkovat tietoisesti ohjeita ja määräyksiä niin, että tulipalon tai muun onnettomuuden vaara on ilmeinen”, Aatsinki harmittelee. Rakennusvalvonta yhteistyökumppanina Rakennuslupaprosessissa pelastusviranomaisella ei ole virallista lain tai asetuksen tuomaa asemaa, paitsi varatiejärjestelyissä. Helsingissä uudisja korjausrakentamiseen liittyvä rakenteellisen paloturvallisuuden neuvonta on kuitenkin erittäin merkittävä toiminto, ja siihen onkin osoitettu päätoiminen palotarkastajien tiimi. Toiminta perustuu rakennusvalvontaviranomaisen kanssa sovittuun yhteistyöhön. ”Yhteistyö on todettu erittäin tarpeelliseksi, jotta paloturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat riittävällä tavalla huomioitua jo suunnitteluvaiheessa”, Anja Aatsinki painottaa. Keskeisimpiä työtehtäviä ovat ennen rakennusvalvonnan käyttöönottotarkastusta suoritettavat erityiset palotarkastukset sekä suunnittelijoiden ohjaus ja neuvonta. Palopäällikkö Anja Aatsinki kertoo, että keskeisimpiä muutoksia Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palotarkastustoiminnassa on ollut auditoivan palotarkastusmallin käyttöönotto. ”Koulutuksen tärkein tavoitteemme on tukea ja auttaa ihmisiä toimimaan turvallisesti”, johtava turvallisuuskouluttaja Annukka Saine-Kottonen kuvailee. TIETOLAATIKKO Pelastuslaitoksen suorittaman valvonnan tulee aina olla riskiperusteista ja perustua vuosittain laadittavaan valvontasuunnitelmaan. Helsingissä esimerkiksi suuren rakennuskannan johdosta asuinkiinteistöjä valvotaan eri tavalla kuin muita kiinteistöjä. Asuintalojen paloturvallisuuden itsearviointiin on kehitetty uusi toimintamalli, jonka tavoite on parantaa asukasviestintää ja saada turvallisuustieto koteihin asti entistä paremmin. Malli on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä uudenmaan alueen neljän pelastuslaitoksen kesken. Monin paikoin turvallisuuskulttuuri on hyvää, ja toisissa paikoissa on paljon kehitettävää. 32 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PALONTORJUNTA | rakennUspalot
”Vaativan kaupunkirakentamisen ohjaaminen alkaa suunnittelun ensihetkistä, ja työ jatkuu kohteen käyttöönottoon asti”, sanoo vs pelastuskomentaja Jani Pitkänen. HELSINKI • perustettiin vuonna 1550 Tallinnan kilpailijaksi Vantaanjoen suulle • siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1640 • tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812 ja Suomen pääkaupungiksi maan itsenäistyessä vuonna 1917 • asukkaita tällä hetkellä yli 650 000 • laajemmalla Helsingin seudun metropolialueella asukkaita yli 1,5 miljoonaa Lähde: Wikipedia Tarvittaessa tehdään myös tarkastuksia työmaavaiheen aikana. Tiimi osallistuu myös rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvien ohjeiden ja linjausten valmisteluun. ”Ohjauksemme tarkoituksena on, että paloja poistumistieturvallisuus sekä pelastustoimen edellytyksiin liittyvät asiat ovat kunnossa”, Aatsinki mainitsee. Vaativaa kaupunkirakentamista Rakenteellisen paloturvallisuuden neuvonnan lisäksi pelastuslaitos panostaa myös vaativan kaupunkirakentamisen ohjaukseen. Vaativalla kaupunkirakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi kompleksisia maanalaisten tilojen ja korkean rakentamisen sekä moninaisten käyttötapojen yhdistämistä. ”Vaativan kaupunkirakentamisen ohjaaminen alkaa suunnittelun ensihetkistä, ja työ jatkuu kohteen käyttöönottoon asti. Myös käytönaikainen toiminta ja mahdollisesti käytönaikaiset pelastusharjoituksetkin kuuluvat toimenkuvaamme”, jatkaa Helsingin pelastuslaitoksen vs pelastuskomentaja Jani Pitkänen. Korkeaan rakentamiseen liittyvää turvallisuustietoa on hankittu Euroopasta ja maailmalta. Pelastuslaitoksen henkilöstö osallistuu myös säännöllisesti asiantuntijaseminaareihin ja erilaisiin työryhmiin. Suunnittelijoille on laadittu ohje, jonka he saavat käyttöönsä heti suunnittelun alkuvaiheessa. ”Kyse ei ole rakettitieteestä. Suomessa korkeat rakennukset ovat varsin matalia verrattuna siihen, joita olemme käyneet maailmalla katsomassa. Pelastustoimen taktiikka ja paloturvallisuuden rakennustekniset ratkaisut soveltuvat niin 150-metrisiin kuin sitä korkeampiinkin rakennuksiin. Tietoa on maailmalta saatavilla, ja sitä ei tarvitse itse keksiä uudestaan”, Pitkänen toteaa. n Autonominen viranomainen Suomen 22 alueellista pelastuslaitosta ovat autonomisia viranomaisia. Helsingin pelastuslaitos on ainoa, joka toimii pelkästään yhden kunnan alueella. Pelastuslaki velvoittaa alueen pelastusviranomaista suorittamaan tiettyjä tehtäviä, mutta laissa ei sanota, miten tehtävät tulee tehdä. Helsingin pelastuslaitoksen vs pelastuskomentaja Jani Pitkänen pitää autonomiaa hyvänä. ”Alueelliset pelastuslaitokset voivat suunnitella toimintaansa omien riskienarviointiensa pohjalta ja tehdä vapaasti yhteistyötä naapurilaitosten kanssa, mikä antaa synergiaetuja. Tietoja vaihdettaessa kaikki voivat oppia toisiltaan.” Helsingin sekä Itä-, Keskija Länsi-Uusimaan pelastuslaitokset muodostavat niin sanotun Hiklu-alueen. Hiklussa tehdään monenlaista yhteistyötä, johon liittyy muun muassa varautumista erilaisiin pelastustilanteisiin ja onnettomuuksien ehkäisyyn. ”Pelkonani sote-uudistuksessa on, että nyt toimivaa yhteistyörakennetta lähdetään romuttamaan. Miksi pitäisi lähteä muuttamaan toimivaa konetta? Lisäksi Uudellemaalle syntyisi jättimäinen pelastuslaitos suhteessa muihin, jolloin pelastuslaitosten eriarvoisuus kansallisesta näkökulmasta kasvaisi”, Pitkänen pohtii. Sisäministeriöstä tulee ohjeita Sisäministeriön pelastusosaston rooli on johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa ja valmistella sitä koskevaa lainsäädäntöä. Mutta ministeriöltä ei tule automaattisesti rahoitusta. ”Siten esimerkiksi pelastusasemien rakentaminen, sekä varusteiden ja kalustohankintojen toteutus on pelastuslaitoksen omassa päätäntävallassa. Meillä on vapaus kehittää omaa toimintaamme”, Pitkänen sanoo. ”Kaikki kehitystoiminta kannattaisi kuitenkin tehdä valtakunnallisesti, jotta hyvät käytännöt saataisiin nopeasti maanlaajuiseen käyttöön. Tällä hetkellä kehitystoimintaa koordinoidaan pelastuslaitosten kumppanuusverkoston eri osa-alueiden asiantuntijaryhmissä.” Onnettomuuspaikalla kuvaaminen ongelmana, lakialoite tekeillä Ministeriössä on tekeillä lakialoite onnettomuuspaikalla tapahtuvan kuvaamisen rajoittamiseksi. Pitkänen ymmärtää ministeriön huolia ja näkökantaa lakialoitteen taustalla. ”Vahinkotilanteissa, esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, ihmiset tarttuvat nopeasti kännykkäänsä ja haittaavat helposti pelastustöitä. Kuva halutaan jakaa nopeasti esimerkiksi somessa tai myydä medialle. Ihmiset eivät ymmärrä huolehtia liikenneturvallisuudesta. Kun joku kuvaa onnettomuuspaikalla, hänen keskittymisja havainnointikykynsä herpaantuu. Se voi aiheuttaa lisävahinkoa muille tien käyttäjille ja pelastushenkilöstölle”, Pitkänen harmittelee 1/2020 | 33 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA rakennUspalot | PALONTORJUNTA
Sähköauto palaa korkealla lämpötilalla ja voimakkaasti. Sammuttamisen jälkeen auto voi syttyä useamman kerran uudestaan. Tämä sähköajoneuvo tuhoutui kokonaan kesäkuussa 2016 Kristiansandissa. Auton omistaja ja hänen tyttärensä onnistuivat pelastautumaan autosta, kun tunsivat savun hajun. Kuvakaappaus YouTube-videolta. VERKKOKOULUTUKSET -10 % LEHDEN LUKIJOILLE Kiwa Koulutusmaailma tarjoaa laajan valikoiman turvallisuuteen liittyviä verkkokoulutuksia. Tarjous koskee kaikkia verkkokoulutuksiamme. Saat tarjouksen ostamalla verkkokoulutuksen osoitteessa www.koulutusmaailma.fi. Käytä ostaessasi alennuskoodia TURVA2020. verkkokoulutuspäivä? Suomen Turvakilvet Oy turvakilvet.? Kokemusta Kaikkien parhaaksi TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PALONTORJUNTA | rakennUspalot
Sähköautopalo voi syttyä uudestaan, palava auto upotettava veteen Hiklu-yhteistyössä yksi toteutuva yhteishankinta on todennäköisesti sähköautopalojen sammutuskontti. Sähköauton sammuttaminen edellyttää, että auto upotetaan vuorokaudeksi veteen. ”Sähköauto palaa korkealla lämpötilalla ja voimakkaasti. Sammuttamisen jälkeen auto voi syttyä useamman kerran uudestaan. Vakioituna käytänteenä maailmalla on sähköauton upottaminen veteen tai vedellä täytettävään konttiin”, Pitkänen selvittää. Sähköautopalojen sammutuskontin hankinta kannattaa Pitkäsen mukaan tehdä yhteishankintana, koska sähköautopaloja tapahtuu varsin harvoin, ainakin toistaiseksi. Tekeillä on myös ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, joka koskee sähköautopalojen sammuttamista maanalaisissa tiloissa. Ennaltaehkäisy kuuluu jokaisen työtehtäviin Helsingin pelastuslaitoksen tavoite on, että onnettomuuksien ehkäisytyö kuuluu tarkoituksenmukaisella tavalla jokaisen työtehtäviin. Ehkäisytyötä tekevät turvallisuuskouluttajat ja palotarkastajat, palomestarit ja muu operatiivinen henkilöstö. ”Perusta onnettomuuksien ehkäisylle on asiantuntemuksessa. Esimerkiksi kaikki palotarkastajat eivät tee perinteisiä palotarkastuksia, vaan osa asiantuntijatyöstä voidaan kohdentaa erikoiskohteisiin, kuten satamiin, korkeisiin rakennuksiin tai kemian laitoksiin”, Pitkänen kuvaa. ”Pelastusyksiköiden asiantuntemus liittyy muun muassa pelastustoiminnan edellytysten tarkastamiseen ja vaikkapa yleisötapahtumien tarkastuksiin. Työ pelastuslaitoksella on monipuolista ja kirjavaa.” Palojen syttymissyihin voidaan vaikuttaa Pääkaupunkiseudulla rakennuspalojen aiheuttajat ja syttymissyyt ovat linjassa valtakunnallisten syiden kanssa. Syttymissyissä koneja laiteprosessi on ykkösenä ja ruuan valmistus kakkosena. Ne ovat olleet piikkipaikalla jo pitkään. ”Mukana on tuottamuksellista huolimattomuutta ja varomattomuutta. Ihmisen toiminta syttymissyynä on asia, johon voimme yrittää vaikuttaa turvallisuusviestinnällä”, palopäällikkö Anja Aatsinki näkee. ”Palotarkastuksella emme keskity vain rakennukseen ja tekniikkaan, vaan käymme läpi myös kohteen turvallisuusjohtamista ja -kulttuuria sekä sitä, miten hyvin ihmiset osaavat erilaisissa vaaratilanteissa toimia.” n Juttukokonaisuus jatkuu sivulla 36 @turvakolmio STA Y TUN ED TADAA!!! Ei, tämä ei vielä ollut se vihjailemamme muutos. Halusimme vain tulla hieman paukuttelemaan henkseleitämme, nimittäin toimimme nykyään ABLOY OS-jakelijana! Palataan taas.. 1/2020 | 35 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA rakennUspalot | PALONTORJUNTA
Ympäristön olosuhteita ja olosuhdemuutoksia seuraava moderni paloturvallisuustekniikka on merkittävästi vaikuttanut rakennuspalojen vähentymiseen. Palot eivät pääse edes syttymään, koska niin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi rakenteiden sisällä kytevät palotkin huomataan. Kysyimme uudesta tekniikasta neljältä eri yritykseltä. T ekniikka mahdollistaa yhä varhaisemmassa vaiheessa tapahtuvan hälyttämisen, jolloin itse palotapahtumakin saadaan nopeasti rajattua mahdollisimman pieneksi. Usein palo ei pääse edes syttymään. Myös erheelliset palohälytykset ovat alkaneet vähentyä. Markkinoille on viime vuosina tuotu useita uusia tekniikoita eri tarkoitukseen. Päätimme tutustua niistä muutamiin. Näytteenottoputkistosta ilma laserilmaisimelle Aloitamme paloilmaisimista. Krift oy:n edustaman amerikkalaisen United Technologies Corporationin eli UTC:n uusi tuote on ModuLaser-näytteenottojärjestelmä, joka imee ilmaa ympäristöstään ja kuljettaa ilman analysoitavaksi ilmaisimeen. Kriftin tekninen päällikkö Jarmo Karumo selventää, että ero perinteisiin ilmaisimiin on se, että perinteiset ilmaisimet vain passiivisesti haistelevat ympäristöstään ilmaisimeen ajautuvaa ilmamassaa. ”Sen sijaan ModuLaserissa on näytteenottoputkisto, johon porataan muutaman millin läpimittaisia reikiä, ja putkisto asennetaan valvottavaan tilaan. Ilmaisin voidaan asentaa eri tilaan.” ”Ympäristöstä putkeen imetty ilma menee laserilmaisimelle, joka tunnistaa näytteenottoilmasta mahdollisesti löytyvät savupartikkelit. Niitä voi alkaa muodostua jo esimerkiksi sähköjohtojen lämpenemisestä. Tieto tästä lähtee paloilmoittimelle”, Karumo havainnollistaa. Putket kattoon tai lattialle, esteettisyys huomioon Karumon mukaan putket asennetaan yleensä kattoon, mutta konesaleissa putket voivat sijaita lattiassakin, jossa kulkee paloherkkiä kaapeleita. ”Joissakin kohteissa perinteisten ilmaisimien kaapelointi tai huolto voi olla vaikeata. Tällaisia ovat korkeat kohteet, tai kohteet, joissa esteettisistä syistä ilmaisimia ei haluta asentaa näkyville.” Karumo sanoo, että esteettisissä tiloissa, kuten näyttelysaleissa ja vaikkapa omakotitaloissa, putket asennetaan yleensä välikattoon eli alas lasketun katon yläpuolelle. ”Kattoon porataan pieniä ilmareikiä, joiden olemassaoloa ei kauempaa huomaa”, hän mainitsee. ”Lopputulos on esteettisempi kuin perinteisiä paloilmaisimia käytettäessä. Ilmaisimien näkymätöntä estetiikkaa arvostetaan myös kirkoissa ja taidegallerioissa.” Järjestelmän voi hajauttaa ModuLaserin ero perinteisiin näytteenottojärjestelmiin on myös se, että järjestelmän voi hajauttaa ympäri kiinteistöä. ”Keskusyksikköön voidaan liittää enintään kahdeksan ilmaisinyksikköä, jotka voidaan sijoittaa rakennuksen eri osiin. Jokaiseen ilmaisinyksikköön vedetään yksi putkilinja”, Jarmo Karumo selvittää. Suomessa ModuLaser lanseerattiin noin vuosi sitten, ja tähän mennessä järjestelmiä on toimitettu noin kahteenkymmeneen kohteeseen. ”Näytteenottojärjestelmä on yhteensopiva kaikkien markkinoilla olevien paloilmaisinkeskusten kanssa”, Karumo tähdentää. Sopii haastaviin paikkoihin Jarmo Karumon mukaan järjestelmällä voidaan korvata perinteiset ilmaisimet kohteissa, joissa vaaditaan erityisen herkkää ilmaisua, tai jos kohde on haastava joko lämpötilan tai ilmassa olevan pölyn tai vahvojen kaasujen takia, jollaisia ovat erimerkiksi karjasuojat ja tuotantolaitokset. ”Äärimmäisen herkkää ilmaisua vaaditaan muun muassa datakeskuksissa, joista ilmoitus tarvitaan heti, kun johdot alkavat kuumentua. Systeemi havaitsee sähköjohtojen kriittisen kuumenemisen ennen syttymistä.” ”Myös eläinsuojissa on vahvoja kaasuja, kuten ammoniakkia, mistä syystä perinteiset ilmaisimet eivät kestä eläinsuojissa kauaa. Teollisuuslaitoksissa ilmassa voi olla paljon likaa, mikä myös asettaa perinteiset ilmaisimet lujille”, Karumo listaa. ”Putkisysteemillä monta ilmaisinta voidaan korvata yhdellä ilmaisimella, joka toki sekin likaantuu ja joudutaan puhdistamaan.” Yhteen paloilmoitinkeskukseen monta eri järjestelmää FSM oy on edustanut italialaisen Inimin lisenssivapaita paloturvallisuustuotteita runsaat kymmenen vuotta. Yhtiön tuotepäällikkö Juha Etula kertoo, että uusinta tekniikkaa edustaa Inim Previdia -järjestelmä, jossa samaan paloilmoitinkeskukseen voidaan liittää turvavalaisimet, äänievakuointi, kuivasammutteet, savunpoisto, ip-kamerat ja kiinteistöautomaatio. ”Esimerkiksi kuivasammutteet ovat toimiva ratkaisu ullakkotiloissa, joissa sammutusvesi voi aiheuttaa paljon tuhoa”, Etula mainitsee. Hän sanoo, että huoneistokohtaisiin ilmaisimiin on saatavana tallennettuja ääniopasteita, kuten savua havaittu, tuuleta huone. ”Systeemi toimii integroidusti. Yhdellä tuotteella voidaan suorittaa monenlaisia toimintoja, kuten esimerkiksi myös äänievakuointi.” Paloilmoittimelle elinkaarikirja Juha Etulan mukaan Inim Previdia -järjestelmässä erinomaista on myös anturitekniikka ja sitä hyödyntävät lämpöoptiset monikriteeri-ilmaisimet. ”Kun ne analysoivat ympäristöään, ne pystyvät tuottamaan tarkan ja virheettömän hälytyksen”, Etula toteaa. ”Ohjelmoitava keskus siirtää tiedot reaaliaikaisesti pilvipalveluun. Nerokasta on myös järjestelmän täydellinen digitaalinen valvonta: kun huolto on suoritettu, asia Teksti Matti Valli Uusi paloilmaisintekniikka haistaa jopa sähköjohtojen lämpenemisen PALONTORJUNTA Jatkoa sivulta 35 36 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PALONTORJUNTA | kehittyvÄ teknologia
kirjataan pilveen asiakkaan nähtäväksi.” ”Tästä syntyy automaattisesti reaaliaikainen paloilmoittimen elinkaarikirja.” Etula jatkaa, että järjestelmä tarkastaa myös turvavalaisimien kunnon automaattisesti joka kuukausi ja rekisteröi häiriöt. ”Ihminen ei voi merkitä tuotetta toimivaksi, jos se ei ole siinä kunnossa, kun sen pitää olla.” Kaikki näkyy pilvipalvelussa, ipkamera tuo varmuutta Kaikki asiaan liittyvä on Etulan mukaan myös nähtävissä ja ohjattavissa pilvipalvelun kautta mobiilisti tai pc:ltä. Lisäksi: ”Hälyttävään pisteeseen linkitetty reaaliaikainen ip-kamerakuva tuo varmuutta ja nopeutta tilanteiden todentamiseen erityisesti suurissa kohteissa”, Etula sanoo. ”Järjestelmä voidaan kytkeä kaikkeen talon kiinteistöautomaatioon BACnet tai MODbus tiedonsiirtoprotokollien kautta.” ”Rajapinnat ovat avoimia ja lisenssivapaita. Toisin sanoen asiakasta ja loppukäyttäjää ei sidota elinkaaren ajaksi yhteen toimijaan, vaan hän voi vapaasti kilpailuttaa ylläpidon ja huollon”, Etula korostaa. Graafinen informaatio merkittävä lisäarvo Juha Etulan mukaan etenkin sairaaloissa ja kauppakeskuksissa palojen ehkäisyissä tärkeätä on se, että tilannetta koskeva graafinen informaatio on sairaalan ja kauppakeskuksen mobiililaitteissa, tietokoneilla ja pilvipalveluissa. ”Esimerkiksi vastaanoton tiskillä ruudusta voidaan nähdä, jos esimerkiksi pysäköintihallissa syttyy palo”, Etula havainnollistaa. Merkittävänä edistysaskeleena hän pitää sitä, että virheelliset hälytykset ovat vähentyneet. ”Keskusten ja ilmaisimien teknologia ei aikaisemmin mahdollistanut kokonaisuuden digitaalista ymmärtämistä sillä tasolla, että olisi voitu seuloa pois ne tapaukset, jotka eivät ole todellisia paloja.” Todellinen verkossa toimiva paloilmoitinratkaisu Schneider Electric toi vuonna 2018 markkinoille Esmi Sense FDP -paloilmoitinkeskuksen, jonka ominaisuudet ja toiminnallisuudet mahdollistavat verkkoyhteyden hyödyntämisen myös paloturvallisuudessa. ”Vuonna 2016 lanseerattu EcoStruxure Fire Expert on puolestaan paloilmoitinkeskusta tukeva selainkäyttöinen pilvipohjainen etäkäyttöliittymä”, Schneiderin paloturvallisuustuotteista globaalisti vastaava tuotepäällikkö Atte Pihlava kertoo. Järjestelmä on tarkoitettu kiinteistöihin ja toimitiloihin. Pihlava sanoo, että kahdesta Schneiderin tuotteesta muodostuva kokonaisuus on ensimmäinen todellinen verkossa toimiva paloilmoitinratkaisu. ”Paloilmoitin yhdessä etäkäyttöliittymän kanssa mahdollistaa käyttäjälle aikaisempaa paremman tilannekuvan, nopeuttaa merkittävästi asennusta ja käyttöönottoa sekä tarjoaa uudenlaisen palvelumallin paloilmoitinjärjestelmien ennakoivaan huoltoon ja ylläpitoon”, Pihlava toteaa. Pilvipohjaisen etäkäyttöliittymän avulla käyttäjä voi seurata ja ohjata paloilmoitinjärjestelmiä tietokoneeltaan, älypuhelimestaan tai tabletiltaan milloin ja missä tahansa, Schneider Electricin paloturvallisuustuotteista vastaava tuotepäällikkö Atte Pihlava kertoo. Asuinhuoneistojen ja kerrostalojen nykyiset 240VAC verkkovirtaan kytketyt, kymmenessä vuodessa vanhenevat palovaroittimet voidaan korvata Previdia-keskuslaitteeseen liitetyillä 24VDC osoitteellisilla ilmaisimilla. Samalla ilmaisimeen voidaan liittää ääniohjauskanta, FSM:n tuotepäällikkö Juha Etula toteaa. Oppimisominaisuutensa takia ModuLaser sopii muun muassa konesaleihin, joissa ilma on äärettömän puhdasta. Ratkaisu sopii myös likaisiin ja pölyisiin tiloihin, kuten eläinsuojiin, Kriftin tekninen päällikkö Jarmo Karumo kertoo. 1/2020 | 37 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA kehittyvÄ teknologia | PALONTORJUNTA
Online tilannekuva, irtikytkennät huomataan Atte Pihlavan mukaa online-tilannekuvan ja ennakoivan ylläpidon ansiosta järjestelmä on luotettavampi, ja virhehälytyksiä on vähemmän, mikä pienentää asiakkaan liiketoiminnan riskejä. ”Jos kiinteistössä tehdään esimerkiksi tulitöitä, ja joku ilmaisin tai alue joudutaan kytkemään irti, niin valvonnan puutteen takia irtikytkentä ei jää vahingossakaan päälle.” ”Tieto järjestelmän huoltotarpeistakin saadaan välittömästi vaikkapa puhelimeen”, Pihlava sanoo, ja jatkaa, että Fire Expert -pilvipalvelun myötä paloilmoitinliikkeen työ helpottuu ja tehostuu. ”Yksi henkilö voi tehdä kaikki järjestelmän käyttöönottoon tarvittavat testit. Aikaisemmin testeissä yksi mies seisoi paloilmaisimen vieressä, ja toinen mies seurasi tilannetta paloilmoitinkeskuksessa.” Valot päälle ja lukot auki Pihlavan mukaan Schneiderin ajatusmaailmassa kiinteistönhallintajärjestelmä on kaiken kiinteistönhallinnan sydän. ”Integroimalla eri kiinteistötekniikan osat yhteen pystytään ketjuttamaan toimintoja”, hän näkee. ”Integraation ansiosta esimerkiksi tulipalon kaltaisessa poikkeustilanteessa, jolloin ihminen ei välttämättä toimi aina loogisesti, pystytään rajaamaan vahinkoja ja ihmisten pelastaminen helpottuu”, Pihlava sanoo. Palvelutaloissa on hänen mukaansa rakennettu toimintoketjuja, joissa paloilmoittimen tekemän palohavainnon jälkeen katkaistaan pistorasioista sähköt, sytytetään valot ja avataan huoneiston tai poistumisreitin lukot. ”Samalla palografiikan näytöllä näytetään tapahtumapaikka ja mahdollinen kameravalvonnan kuva. Myös ilmanvaihtoa voidaan hallita savun leviämisen ehkäisemiseksi”, Pihlava kertoo. Hän sanoo, että perinteisesti paloilmoitinjärjestelmillä on ohjattu vain turvallisuusjärjestelmiä, kuten savunpoistoja sammutusjärjestelmiä tai palo-ovia. ”Mutta kun kaikki muutkin palon edellyttämät toiminnot tapahtuvat automaattisesti, on hätätilanteessa pelastajilla aikaa keskittyä tärkeimpään”, Pihlava muistuttaa. Älypalovaroitin katkaisee sähköt, nopea reagointi Myös palovaroitinjärjestelmät ovat kehittyneet. Esimerkki on SafetyBlox oy:n tuottama Fidepro Älypalovaroitin, joka hälyttäessään katkaisee automaattisesti sähköt valituista kohteista ja ehkäisee näin sähköperäisten tulipalojen syntymistä ja leviämistä. ”Palovaroitin havaitsee huoneistossa olevan savun tai käryn noin yhdestä kolmeen minuutissa ja reagoi savuun tai käryyn laukaisemalla sähkökeskuksessa olevan vikavirtakytkimen”, selvittää yhtiön toimitushohtaja Jere Putkisaari. ”Kun tulipaloa ruokkiva sähkönsyöttö katkeaa automaattisesti, myrkyllisten savukaasujen muodostuminen lakkaa. Sähköt palautuvat takaisin, kun vikavirtasuojan vipu nostetaan normaaliasentoon”, Putkisaari jatkaa. Pienessä kohteessa yksi varoitin riittää Putkisaaren mukaan hälytysääni on kuuluva, noin 85 desibeliä, joten huoneistossa olevat henkilöt havaitsevat hälytyksen välittömästi. ”VTT ja Tukes ovat testeissään todenneet ratkaisun erittäin toimivaksi”, Putkisaari mainitsee. Hänen mukaansa ennalta ehkäisevän paloturvateknologian merkitys nähdään nykyään ratkaisevan tärkeänä. ”Yhdellä varoittimella voidaan turvata kerralla koko huoneisto, jolloin esimerkiksi keittiö, kylpyhuone, olohuone, makuuhuone ja pistorasiat ovat suojassa. Isommassa huoneistossa eri kohteet voidaan turvata kohdennetusti useammalla varoittimella”, Putkisaari sanoo. Sopii erilaisiin kohteisiin Jere Putkisaaren mukaan älypalovaroitin on helppo ja edullinen vaihtoehto kotiin, kesämökille ja työpaikallekin. ”Näitä on käytössä esimerkiksi uusissa ja vanhoissa omakoti-, rivija kerrostaloasunnoissa, sekä toimistoissa, liiketiloissa ja teollisuuskiinteistöissäkin.” ”Palovaroittimen nykyinen tuoteversio on suunniteltu tulipalojen estämiseen, eikä se kerää kohteesta muuta kiinteistökohtaista tietoa”, Putkisaari vielä mainitsee. n Aluehälytyskeskuksissa vanhahtavaa tekniikkaa FSM oy:n tuotepäällikkö Juha Etula kertoo, että Suomessa hätäkeskusten vastaanottotekniikka ei ole parasta mahdollista. ”Se ei esimerkiksi mahdollista tiedonsiirtoa valvotusti ethernet /3G SIAIP:n kautta. Pidän tilannetta huolestuttavana”, Juha Etula sanoo. Etula ihmettelee, miten laitetoimittajien ja vartiointiliikkeiden valvomot pystyvät aivan helposti vastaanottamaan pisteentarkkaa hälytystietoa graafisine karttoineen, mutta eivät hätäkeskukset. ”Tämä on suurin ongelma paloturvallisuuden kehittämisen tiellä. Lyhyesti sanottuna tarjolla oleva hälytysteknologia on edellä sitä, mitä nykyisten hätäkeskusten palvelut mahdollistavat”, Etula lataa, ja kummeksuu: ”Hälytysajoneuvot joutuvat kyselemään tarkkoja tietoja kohteesta sitten muualta, kuten vartiointiliikkeiden valvomoista, koska aluehälytyskeskukset eivät pysty valvomoiden tuottaman massadatan vastaanottamiseen.” Etula sanoo, että historialliset ja tekniset ratkaisut ovat aikanaan sanelleet sen, että julkisten avoimien järjestelmien liittäminen hätäkeskusten nykyisiin systeemeihin ei ole mahdollista. ”Takavuosina oli perusteltua se, että hälytyssiirtojen perille meno pyrittiin varmistamaan kaikin mahdollisin tavoin. Valtion omistama valtakunnallisesti toimiva operaattori oli tuohon aikaan varmasti paras taho asiaa hoitamaan, mutta tilanne on muuttunut.” Tulipaloista suurin osa on sähköperäisiä. Se tarkoittaa, että tuote, joka pysäyttää alkamassa olevan tulipalon katkaisemalla sähkönsyötön lisää turvallisuutta merkittävällä tavalla, korostaa SafetyBlox oy:n toimitusjohtaja Jere Putkisaari. 38 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PALONTORJUNTA | kehittyvÄ teknologia
Sähköposti on yksi kätevimmistä ja yritysten eniten käyttämistä viestintämenetelmistä. Valitettavasti perinteiset sähköpostit ovat kuitenkin avoimesti luettavissa kuin postikortissa. Apuun tulevat salatut sähköpostipalvelut. Kysyimme neljältä yritykseltä, millaisia sähköpostien salauspalveluita ne tarjoavat. T avallinen sähköposti on valitettavan turvaton viestintämuoto, sillä sähköposti kulkee verkossa selväkielisenä. Sähköposteja voikin lukea kuin avointa kirjaa, jos vähänkin ymmärtää tietotekniikasta enemmän. Siksi tärkeissä ja ainakin liiketoiminnan kannalta kriittisissä sähköposteissa kannattaa aina käyttää salauspalveluja. Palvelut ovat helppokäyttöisiä, ja ne tarjoavat paitsi sähköpostin, myös liitetiedostojen salauksen. Käyttö sujuu älypuhelimella, tabletilla, läppärillä ja pöytätietokoneella. Yksinkertaisimmillaan salauspalvelu on käytössä välittömästi tunnuksen luomisen jälkeen, eikä käyttö edes maksa mitään. Kuukausimaksua vastaan palvelut tarjoavat kuitenkin laajemman valikoiman salauspalveluja, suojaustasoja sekä enemmän salattuja sähköpostitilejä. Mitä tietoja kannattaa lähettää salatusti? Lista on pitkä ja kattaa kaiken henkilön yksilöivän tiedon sekä liiketoiminnan kannalta tärkeät dokumentit – siis kaiken, mitä et lähettäisi postikortillakaan. Salaus estää urkinnan Salattuja tietoja ovat esimerkiksi terveystiedot, sosiaalipalvelujen käyttötiedot, uskontoon ja poliittiseen näkemykseen liittyvät tiedot, työhakemukset, henkilötunnukset, pankkitilin numerot, asiakastiedot, raportit, tuotekehitystiedot, sijoitustiedot, sopimukset, kehitysprojektit, tulostiedot, fuusiot, yritysostot, patenttiasiat, turvajärjestelyt, viranomaistiedot ja juridiset tiedot. Toimialoittain tarkasteltuna salaustarpeen pääkäyttäjät ovat finanssija vakuutusala, julkinen sektori, kauppa ja teollisuus, kunnat, palveluala, koulut ja oppilaitokset sekä säätiöt ja järjestöt. Myös turvallisuusalan tulisi arkaluontoisine tietoineen ehdottomasti käyttää salattua viestintää. Sähköpostin salausratkaisut vaihtelevat käyttöalueen ja yritysten tarpeiden mukaan. Saatavilla ovat suojattu sähköposti, turvalliset lomakealustat, salatut ryhmäviestit ja ryhmätyötilat sekä turvallinen digitaalinen allekirjoitus. Sähköpostien Teksti Pekka Tolonen Sähköisen viestinnän suojaus yleistyy Salattu sähköposti turvaa yritysviestinnän TIETOTURVA Suojattu sähköposti on suljettu kirje, jonka viestintäsalaisuus on suojattu lailla. 1/2020 | 39 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA sÄhköpostien salaUs | TIETOTURVA
suojaustasoja on monesti myös useammanlaisia, ja niistä kannattaa kysyä tarkemmin palveluntuottajilta. Suojatulla lomakealustalla voidaan luoda, muokata ja julkaista yritysten sähköisiä lomakkeita tietoturvallisesti. Suojatulla digitaalisella allekirjoituksella taas saadaan sähköisiin dokumentteihin allekirjoitukset. Salauspalveluissa hyödynnetään vahvaa verkkopankkien ja finanssilaitosten käyttämää TLS/SSL-salausta. Lisävarmenteina voidaan käyttää kaksivaihetunnistusta joko tekstiviestin tai pankkitunnistautumisen avulla. Näin varmistetaan, että salatun viestin käyttäjä on oikeasti se, joka väittää olevansa. Deltagon Suomen Erillisverkot oy: suojausmalleja moniin tarpeisiin ”Deltagon on 20 vuoden ikäinen yritys, joka fuusioitiin Suomen Erillisverkkoihin tammikuun alussa. Fuusiosta huolimatta yhtiö jatkaa Deltagon-nimen alla liiketoimintaansa ulkomailla ja kotimaassa”, selvittää yhtiön ohjelmistotoiminnon myyntijohtaja Jussi Ranta. ”Salaustuotteita on neljä, joista eniten käytetään sähköpostin salausta. Suomessa asiakaskuntamme käsittää yli 2000 organisaatiosta. Lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa asiakkaita on satoja. Viime vuonna teimme yli 400 kauppaa”, Ranta lisää. Suurin segmentti koostuu julkishallinnon asiakkaista. Muita vahvoja segmenttejä ovat pankkija finanssisektori, asianajotoimistot ja teollisuus. Sähköpostin salaus toimii sähköpostijärjestelmästä riippumatta, eikä liitetiedostoille ole kokorajoituksia. ”Lisenssi on käyttäjäkohtainen, mutta sen voi hankkia myös yrityksen koko henkilökunnalle. Kelluva malli soveltuu tilanteisiin, jos esimerkiksi tuhannen henkilön yrityksessä suojattua sähköpostia halutaan vapaasti allokoida esimerkiksi vaikka sadalle henkilölle. Hinnoittelu riippuu käyttöasteesta, ja alkaa muutamasta eurosta käyttäjää kohden kuukaudessa”, Ranta kertoo hinnoittelusta. Helppo käyttää ja vahva salaus Sähköpostin salausratkaisu tukee muun muassa TLSja S/MIME -salausta ja mahdollistaa valtionhallinnon ST IIIja IV -turvatason mukaisen suojauksen. Salatun sähköpostin voi lähettää kaikkiin osoitteisiin, ja käyttö sujuu kaikilla päätelaitteilla. ”Käyttö on suoraviivaista ja helppoa, mutta vahvasti suojattua. Saatavilla on myös kryptattu lomakealusta, jolla luodaan, muokataan ja julkaistaan yritysten sähköisiä lomakkeita. Näiden käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoja”, Ranta painottaa. Tiedonjakopalvelun avulla suojattuja tiedostoja voidaan jakaa ryhmän kesken turvallisesti. Ryhmätyötilojen luonti on helppoa, ja ryhmissä voi olla mukana sekä sisäisiä että ulkoisia käyttäjiä. ”Lisäksi dokumentit voidaan varustaa sähköisellä allekirjoituksella. Allekirjoittajia voi olla useampia, joka nopeuttaa hyväksyntäprosesseja, jos henkilöt sijaitsevat eri toimipisteissä, vaikkapa ympäri maapallon”, Ranta kertoo. Suomen Turvaposti oy: tehokasta estoa tietovuodoille Suomen Turvaposti on salannut suomalaisten yritysten, julkishallinnon ja yhteisöjen viestintää vuodesta 2004 alkaen. Turvapostille on myös myönnetty Avainlippu-tunnus osoituksena palvelun kotiMiksi sähköposti on helposti vakoiltavissa? Perinteinen sähköpostiviesti matkaa selkokielellä usealta eri sähköpostipalvelimelta toiselle, ja tavallisesti viesti käväisee matkan varrella myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vaikka lähettävä ja vastaanottava palvelin olisivatkin suojattuja, muiden kauttakulkupalvelimien suojauksesta ei voida varmistua. Sähköpostit voidaan siis salakuunnella matkan varrella. Useilla valtioilla, kuten Ruotsilla ja Yhdysvalloilla on lainmukainen oikeus seurata viestiliikennettä, joten Suomesta ulkomaille virtaavaa viestiliikennettäkin tarkkaillaan. Luottamukselliset ja salaamattomat sähköpostit tietoineen vuotavat helposti vääriin käsiin. Perinteistä sähköpostia käyttäessä ei voida edes varmistua viestin perille saapumisesta ja vastaanottajan henkilöllisyydestä. Tärkeät viestit liitteineen voivat myös sekoittua muuhun massaan ja jäävät epähuomiossa lukematta, tai sähköpostikansiossa säilytettävät luottamukselliset viestit voivat joutua ulkopuolisten silmiin. Mitä sanoo laki? Suomen perustuslakin kymmenes pykälä määrittelee kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaamattomaksi. Perinteinen selväkielinen verkossa liikkuva sähköpostiviesti ei kuitenkaan ole kuten kirje, joka on tarkoituksellisesti suljettu. Suojaamaton viesti rinnastuu tietoturvatasoltaan postikorttiin, jonka viesti on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Salattu sähköposti on puolestaan kirjeen tavoin kiistatta suljettu, ja lainmukainen viestintäsalaisuus suojaa sen sisällön. Perustuslaki määrittelee myös henkilötietojen suojaamisen lailla. Yritysten työntekijöiden ja asiakkaiden sekä sosiaalija terveysalan toimijoiden tulee lain mukaan noudattaa tieturvallisuutta ja salauskäytäntöjä henkilötietojen käsittelyssä ja lähettämisessä sähköpostitse. ”Sähköpostin salausratkaisut vaihtelevat. Saatavilla ovat suojattu sähköposti, turvalliset lomakealustat, salatut ryhmäviestit ja ryhmätyötilat sekä turvallinen digitaalinen allekirjoitus”, kertoo ohjelmistotoiminnon myyntijohtaja Jussi Ranta Deltagon-yhtiöstä Salauspalveluissa hyödynnetään vahvaa verkkopankkien ja finanssilaitosten käyttämää TLS/SSL-salausta. 40 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TIETOTURVA | sÄhköpostien salaUs
Kuva havainnollistaa sähköpostien kulkemista eteenpäin salatussa palvelussa. EDELLÄKÄVIJÄN TURVALLISUUTTA | CERTEGO.FI | P. 010 700 701 ENEMMÄN TURVAA, VÄHEMMÄN HUOLTA Certegon kulunvalvonta palveluna sisältää yhdellä kuukausimaksulla kaiken tarvittavan nykyaikaisen kulunvalvonnan toteuttamiseen; palvelimen, ohjelmistot sekä järjestelmän pääkäytön. Täydellisesti hallittua kulkemista. ei enää palvelinhuolia! Perinteisen sähköpostin lähettäjä SecMail® suojatun postin lähettäjä SecMail® suojatun postin vastaanottaja SecMail® suojatun postin palvelin Perinteisen sähköpostin vastaanottaja palvelin palvelin palvelin palvelin palvelin palvelin I N T E R N E T 1/2020 | 41 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA sÄhköpostien salaUs | TIETOTURVA
maisuudesta. ”2000-luvulla salatun sähköpostin käyttö oli vielä pientä. 2010-luvulla kysyntä lähti nousuun Edward Snowdenin NSA-paljastusten myötä. Toinen kysyntäpiikki tapahtui pari vuotta sitten gdpr-asetuksen ansiosta”, taustoittaa Suomen Turvaposti Oy:n toimitusjohtaja Markku Vettenniemi. ”Aiemmin monet yritykset lähettivät sähköpostitse https-linkkejä dokumentteihin ja kuvittelivat, että salaus on sillä hoidettu. Tuollainen turvataso vastaa kuitenkin sitä, että ovi kyllä suljetaan, mutta avain jätetään lukkoon. Kuka hyvänsähän pystyy avaamaan dokumentin linkistä.” ”Nyt olemme tilanteessa, jossa yritykset ymmärtävät salauksen, ja suojatusta sähköpostista on tulossa valtavirtaa kaikilla toimialoilla. Laki myös velvoittaa kaikkia sensitiivisiä tietoja käsitteleviä organisaatioita käyttämään suojausta henkilötietovuotojen estämiseksi”, Vettenniemi painottaa. Salatun sähköpostin kysyntä kasvaa ”Turvaposti otetaan käyttöön varmentamalla ensin tilaajan henkilöllisyys ja organisaatio. Sen jälkeen tehdään sopimus ja kytketään palvelu päälle. Tämän jälkeen käyttäjät voivat lähettää salattua sähköpostia lisäämällä sähköpostiosoitteensa loppuun turvaposti.fi-liitteen”, Vettenniemi selvittää toimintaa. ”Salatun viestin vastaanottaja saa tavallisena sähköpostina ilmoituksen salatusta sähköpostista sekä tekstiviestillä salasanan, jolla viestin voi noutaa ja avata. Vastaanottaja voi vastata viestiin salauksen avulla. Turvapostissa voidaan myös käyttää vahvaa tunnistusta, joka toimii älypuhelimen mobiilivarmenteen tai pankkitunnistautumisen avulla”, Vettenniemi lisää. Menetelmä Turvapostin lähettämiseksi omasta sähköpostista on patentoitu Suomen lisäksi yhdessätoista muussa Euroopan maassa ja USA:ssa. Turvapostin käyttäjäkunta koostuu yrityksistä, kaupunkija kuntasektorista sekä järjestöistä ja liitoista. Hinnoittelu riippuu käyttäjämäärästä, ja alkaa 495 euron vuosilisenssistä. Online Solutions oy: salattuja ja tuhoutuvia viestejä laiteriippumattomasti Online Solutions oy on toimittanut kehittämiään sähköisen liiketoiminnan ja tietoturvan ratkaisuja jo 20 vuotta. Aiempi SecMail-sähköpostiturva eli roskapostin sekä virus-, haittaja markkinointiviestien torjuntaratkaisu on muutama vuosi sitten saanut rinnalleen sähköpostien salauksen. ”SecMail-suojattu posti omaa useita erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Yleisimmin palvelua käytetään suoraan omasta sähköpostista tai selainkäyttöisenä tavallisen webmailin tavoin”, kertoo Online Solutions oy:n myyntijohtaja Sami Vainioniemi. Palvelu on laiteja sähköpostipalveluriippumaton, ja sen avulla voidaan lähettää sekä salattuja sähköposteja että suuria liitetiedostoja. Käyttö on helppoa, ja hinnoittelu alkaa muutamasta eurosta käyttäjää kohden kuukaudessa. ”Viesti lähetetään perinteisen sähköpostiviestin tavoin, ja viesti tallentuu Suomessa sijaitsevalle suojatulle SecMail-palvelimelle. Se lähettää vastaanottajan sähköpostilaatikkoon saapumisilmoituksen ja linkin salattuun viestiin. Lukeakseen viestin vastaanottaja siirtyy linkin kautta vahvaan käyttäjätunnistukseen ja avaa lopulta viestin tekstiviestitse saadulla istuntosalasanalla”, Vainioniemi kertoo toiminnasta. Vastaanottaja voi myös vastata viestiin salatusti. Viestit salataan TLS/SSL-käytännön mukaisesti, ja viestit tuhoutuvat ennalta määritellyn voimassaoloajan kuluttua. ”Edelläkävijät ottivat salatun sähköpostin käyttöönsä jo yli kymmenen vuotta sitten. Gdpr-asetuksen myötä käynnissä on nyt laajentumisvaihe. Asiakkaat ovat tiedostaneet tietoturvallisuuden tärkeyden ja etsivät käytännön toimintamalleja”, Vainioniemi korostaa. eTaika oy: suojattuja pakettiratkaisuja vuosimaksulla eTaika oy:n kehittämä tietosi.fi on selainpohjainen sähköpostin salauspalvelu. Palvelu kattaa myös salatut liitetiedostot. Palvelu on tyypiltään suoraviivainen pakettiratkaisu, ja se on käytössä heti käyttäjätilin luomisen jälkeen. Toimintamalli perustuu vuosimaksuun ja käyttötarpeiden mukaan räätälöityihin paketteihin. Palvelu on suunniteltu yrityksille, jotka tarvitsevat edullisen tavan hoitaa EU:n tietosuoja-asetuksen tuomat tietopyyntövelvoitteet tehokkaasti. Edullisimmillaan palvelun käyttö on täysin ilmaista ja kattaa salattujen sähköpostiviestien ja tiedostojen lähetyksen perussuojaustasolla. Suosituin 99 euron hintainen Starter-paketti tuo mukaan vahvan pankkitunnuksella ja mobiilivarmenteella toimivan salauksen sekä tietopyyntöjen käsittelyn, jota voidaan käyttää kymmenessä lähetyksessä. 499 euron Medium-paketti nostaa vahvasti salattujen viestien tai tietopyyntöjen määrän sataan kappaleeseen. Lisäksi se tarjoaa viisi käyttäjätiliä. 2990 euron Large-paketti laajentaa määrän tuhanteen vahvasti salattuun viestiin tai tietopyyntöön sekä sataan käyttäjätiliin. Perussuojattuja viestejä palvelussa voidaan lähettää ja vastaanottaa rajattomasti. n ”Salatuissa viesteissä voidaan käyttää myös vahvaa tunnistusta, joka toimii älypuhelimen mobiilivarmenteen tai pankkitunnistautumisen avulla”, painottaa Suomen Turvaposti oy:n toimitusjohtaja Markku Vettenniemi. Asiakkaat ovat tiedostaneet tietoturvallisuuden tärkeyden ja etsivät käytännön toimintamalleja. Suojatusta sähköpostista on tulossa valtavirtaa kaikilla toimialoilla. 42 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TIETOTURVA | sÄhköpostien salaUs
Idesco Mobile Lite www.idesco.fi Kulkutunniste älypuhelimeen. Toimii ilman pilvipalvelua. Liitä valmiiseen järjestelmään Idescon 8 CD 2.0 MI -lukijoiden kanssa. Lataa sovellus ja lisää mobiilitunniste järjestelmään. Kolme turvatasoa sisäänpääsyyn: 1. Automaattinen. 2. Sovelluksen painikkeella. 3. Puhelimen turvalukituksella Alle 20 prosenttia organisaatioista toipuu kyberhyökkäyksestä alle kahdessa viikossa TIETOTURVA Accenturen State of Cyber Resilience -tutkimus selvitti, miten organisaatioiden on muutettava toimintatapojaan torjuakseen kyberhyökkäyksiä entistä tehokkaammin. T uoreesta State of Cyber Resilience -tutkimuksesta selviää, että vaikka viimeisen kolmen vuoden aikana investoinnit kyberturvallisuuteen ovat kasvaneet globaalisti, vain alle 20 prosenttia organisaatioista pystyy vastaamaan kyberhyökkäyksiin tehokkaasti. Tutkimuksessa kysyttiin yli 4600 yrityksen turvallisuusasiantuntijalta, miten vahvasti organisaatiot priorisoivat turvallisuutta, käytössä olevien turvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta sekä uusien turvallisuuteen liittyvien investointien vaikutusta. Tuloksista havaittiin 17 prosentin joukko edelläkävijäorganisaatioita, jotka saivat huomattavasti parempia tuloksia investoinneistaan. 74 prosenttia organisaatioista luokiteltiin keskitason suoriutujiksi kyberturvallisuudessa. ”Mikään organisaatio ei ole täydellisesti suojautunut huomisen uhilta, vaan organisaatioiden on jatkuvasti kehitettävä toimintansa suojaamista”, kommentoi Accenture Securityn johtaja Yacine Zaitri. ”Edelläkävijöiden menestykseen vaikutti niiden keskittyminen olemassa olevien kykyjen ylläpitämiseen, kun taas keskitason suoriutujien huomio kiinnittyi uusien ratkaisujen pilotointiin ja skaalaamiseen.” Vahinkojen korjaamiseen kului jopa yli kuukausi Edelläkävijät erottautuivat hyökkäysten estämisessä, nopeassa havaitsemisessa ja korjaamisessa, sekä kyvyssä heikentää hyökkäysten vaikutuksia. Ne esimerkiksi huomasivat kyberhyökkäykset neljä kertaa keskitason toimijoita todennäköisemmin vuorokauden sisällä. Edelläkävijät pystyivät myös lähes aina korjaamaan vahingot alle 15 vuorokaudessa. Puolella vastaajaorganisaatioista vahinkojen korjaamiseen kului yli kuukausi. ”Erot ovat huimia. Kyberhyökkäyksillä ja niistä toipumisella on yhteys paitsi yritysten toimintaan ja talouteen, myös brändiin ja maineeseen”, kertoo Zaitri. Accenturen tutkimuksen mukaan enemmän kuin 83 prosenttia vastaajista uskoo, että organisaatioiden tulisi nähdä kyberturvallisuus oman yrityksen suojaamista laajempana kokonaisuutena ja pyrkiä turvaamaan koko alan ekosysteemiä. Kyberturvallisuudesta tulisikin huolehtia koko organisaation ekosysteemissä, sillä noin 40 prosenttia hyökkäyksistä tulee sidosryhmien ja kumppaneiden kautta. ”Tutkimus osoittaa selvästi, että organisaation toimitusketjun kautta tulevien hyökkäysten osuus on merkittävä. Yritysten on siis entistä selvemmin varmistettava, että kyberpuolustus ulottuu myös yrityksen omien seinien ulkopuolelle”, toteaa Zaitri. n Accenture Securityn johtaja Yacine Zaitri. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA tUtkimUs | TIETOTURVA
Kaikki alkoi keittiön pöydän äärestä vuonna 2009, jolloin Arto Kärki kysyi Esa Qvistilta ja Petri Tomperilta, kiinnostaisiko heitäkin olla yrittäjiä. Kiinnosti kyllä. Pian syntyi Capitis Control oy, joka viime joulukuussa täytti kymmenen vuotta. Yhtiö on vaivihkaa kasvanut yhdeksi Pohjois-Suomen merkittävimmäksi turvallisuusalan yrityksistä. Työntekijöitä on 18. Millainen on tämä pohjoissuomalainen tarina? T arkoitus on palkata lisää väkeä – ehkä jopa lähikuukausina”, availee tuntojaan yrityksen toimitusjohtaja Petri Tomperi yhtiön kymmenvuotishaastattelussamme. Omia toimipisteitä Capitis Controlilla on jo Oulussa, Rovaniemellä, Kokkolassa ja Kajaanissa. ”Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihinkin laajenemista olemme harkinneet”, Tomperi paljastaa. Ensin oli pikkupiirin kahvihetki Petri Tomperi näkee mielessään elämänsä mullistaneen kahvihetken Kajaanissa vuonna 2009. Tuolloin hän, siis Tomperi, sekä Capitis Controlin tekninen johtaja Esa Qvist ja hallituksen puheenjohtaja Arto Kärki olivat Arto Kärjen kotona nauttimassa kahvikupposia. Yllättäen Kärki teki ennalta arvaamattoman kysymyksen. ”Kiinnostaisiko minua ja Esa Qvistiä lähteä toteuttamaan turvatekniikkaa yhdessä hänen kanssaan, siis että perustaisimme kolmisin oman turvallisuustekniikan yrityksen”, Petri Tomperi muistelee kohtalonsa kääntänyttä kysymystä. Tomperi toimi tuohon aikaan Pelco Finland oy:n aluemyyntipäällikkönä, ja oli toiminut jo viisi vuotta. Esa Qvist oli tehnyt merkittävän uran Are oy:llä ja toimi yhtiön teleja turvayksikössä projektipäällikkönä. Kärki itse oli toiminut yrittäjänä yli 30 vuoden ajan Pohjolan Euroilma oy:ssä, Kainuun Automaatiopalvelu oy:ssä ja Capitis oy:ssä, ja oli myynyt vuonna 2007 Kainuun Automaatiopalvelun liiketoiminnan Schneider Electric Finland oy:lle. Kärki oli aika nopeasti Kainuun Automaatiopalvelun myynnin jälkeen ruvennut visioimaan jo uuden yrityksen perustamista. Tämän keittiöpöydän ääressä olisi nyt sopiva hetki tunnustella potentiaalisia uusia kumppaneita. ”Vastasimme Esa Qvistin kanssa Kärjelle, että kyllä, halusimme yrittäjiksi”, Tomperi muistelee. Kärki, Qvist ja Tomperi selvittelivät perustettavan yrityksen asioita seuraavat viikot. Capitis Control oy:n perustamispaperit kolmikko allekirjoitti Kajaanissa 2. päivä joulukuuta vuonna 2009, jälleen Kärjen kotona. ”Sitten lämmitimme saunan ja otimme kunnon löylyt. Häkä saattoi sumentaa nuppiamme jo saunomisen lopussa”, Petri Tomperi nauraa hekottaa. Mutta mistä juontaa yrityksen nimessä eriskummallinen etuliite Capitis? ”Se tulee latinan kielen sanasta capitis, joka tarkoittaa suomeksi päitä, tarkemmin sanottuna kärkiä. Capitis on siis (Arto) Kärki latinaksi”, Tomperi sanoo. Myös control on latinaa, kuten myös englantia, ja tarkoittaa ohjausta ja valvontaa – sana kuvaakin hyvin turvallisuustoimintaa. ”Yhtiömme nimi on suomennettuna kärkiohjaus”, Tomperi muotoilee. Sitten asetettiin tavoitteet korkealle Capitis Controlin perustamisen aikaan perustajakolmikko oli ennättänyt kerätä turvallisuuskokemusta yhteenlaskettuna 30 vuotta, mikä oli hyvä enne: perustajat tiesivät, mistä turvallisuudessa oli kyse. Lisäksi Kärjellä oli pitkä yrittäjäkokemus, joten ainakin hän tiesi, mitä yrittäminen vaatii. Teksti Paula Koskivirta Ensin oli pieni kahvipöytäpiiri... Siitä alkoi Capitis Controlin tarina SYNTYMÄPÄIVÄHAASTATTELU Jos töitä riittää, täytyy riittää tekijöitäkin. Toimitusjohtaja Petri Tomperista tuli yllättäen yrittäjä kymmenen vuotta sitten. 44 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YRITYSTURVALLISUUS | yritystarina
”Tavoitteemme oli alusta alkaen rakentaa yrityksestämme Pohjois-Suomen johtava turvatekniikan ja -palveluiden toimittaja”, Petri Tomperi kuvailee. ”Päätimme erottautua kilpailijoista korostamalla tukipalveluitamme. Olimme havainneet, että asiakkailla oli todellinen tarve myös etänä toteutettaville tukipalveluille.” Sudenkuoppiakin on polulle osunut, mutta yhtiö on onnistunut välttämään ainakin pahimmat. ”Olemme esimerkiksi välttäneet hinnoitteluvirheet”, Tomperi tuumaa. ”Olemme pitäneet sinnikkäästi kiinni tarjouslaskentamme hinnoitteluperiaatteista ja luottaneet asiantuntemukseemme.” ”Olemme pitäneet kiinni myös hyvistä kumppaneistamme ja laitetoimittajista. Lisäksi olemme keskittyneet vain niihin järjestelmiin ja palveluihin, joissa osaamisemme on vahvinta”, Tomperi painottaa. Henkilökohtaisesti hän oppinut kymmenessä vuodessa myös yrittäjyydestä. ”Välillä pitää löysätä ja unohtaa työasiat edes hetkeksi. Kaikkea ei voi hallita yksin.” ”Yhteistyöverkostollamme on suuri merkitys, ja verkostoa kannattaa hyödyntää.” ”Meidän on oltava sopivan rentoja, ammattimaisia ja toimintamalliemme on toimittava.” ”Asiakkaiden luottamus on säilytettävä. Meidän pitää olla myös joustavia ja ketteriä.” Jos töitä riittää, on riitettävä tekijöitäkin Petri Tomperi sanoo, että yhtiön perustajakolmikko on oppinut nopeista kasvuvuosista kokemuksen kautta muutakin: ”Jos töitä riittää, täytyy riittää tekijöitäkin. Työmäärä ei saa uuvuttaa liiaksi. Aluksi näin meinasi käydä, ja osittain kävikin.” Tomperi kiittelee myös vuolaasti yhtiön ammattitaitoista henkilöstöä, joka on ollut menestyksen tukijalkana. ”Olemme saaneet suuria asiakkuuksia. Lisäksi osa asiakkaistamme on ollut toiminnassamme mukana alusta asti. Sitoutuminen meihin on mielestäni signaali luottamuksesta ja yhteistyömme toimivuudesta”, Tomperi näkee, mutta toppuuttelee samalla: ”Menestyksemme ei tietenkään ole rakentunut sen varaan, että Capitis Control olisi jotenkin erityisen erinomainen. Meillä on siis myös erittäin hyvä kumppaniverkosto ja erittäin hyvät laitetoimittajat. Olemme kiitollisia heille.” ”Olemme kiitollisia myös asiakkaillemme, jotka ovat esittäneet kehitysideoita toimintaamme.” Askelmerkit tulevaan otettu Petri Tomperi kertoo, että yhtiö on laatinut askelmerkit jo tulevillekin vuosille. ”Seuraavaksi aiomme vahvistaa tarjontaamme kasvavilla alueillamme Oulun, Rovaniemen, Kokkolan ja Kajaanin seuduilla. Kehitämme palveluitamme entistäkin sopivammiksi juuri näiden seutujen asiakkaille.” ”Olemme vahva paikallinen pohjoissuomalainen toimija, mutta tulevaisuudessa voimme olla vahva, merkittävä ja uskottava toimija myös valtakunnallisesti. Saatamme laajentua myös Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, joissa meillä on jo asiakkaita”, Tomperi mainitsee. Kasvun mahdollistavat Tomperin mukaan uudet teknologiat, jotka avaavat uudenlaisia palveluiden tuottamismuotoja. ”Kysyntä turvallisuuspalveluille tulee kasvamaan”, Tomperi tietää. ”Yrityksillä on aiempaa enemmän tarvetta tehostaa kiinteistöjen käyttöä ja parantaa kiinteistöjen turvallisuutta. Uuden tekniikan rooli tulee kasvamaan.” ”Odotamme innokkaina tulevaa.” Vielä yksi kysymys Vielä on asetettava Petri Tomperille yksi kimurantti kysymys, sillä kimurantteja kysymyksiä hän on tälle syntymäpäivähaastattelulle toivonut. Kysymyksen kimuranttiudesta en tiedä, mutta kysyn kuitenkin. Miten Pohjois-Suomessa kannattaa toimia, jos haluaa pärjätä? ”Pitää ymmärtää hitaus. Täällä on rauhallista. Aikaa myöten sitten huomaa, jos alkaa tapahtua, ja voi tapahtua nopeasti. Silloin on osattava reagoida heti. Mekin olemme reagoineet ja palkanneet jo 18 työntekijää, aika nopeasti”, Tomperi naurattaa. ”Pitää osata olla myös avoin, rehti ja rehellinen. Vaikka tilanne olisi miten haasteellinen, kesken haastettakin luottamusta on vain kasvatettava. Silloin asiakassuhde kestää pitkään.” n Perustajakolmikko. Vasemmalta Esa Qvist, Petri Tomperi ja Arto Kärki yhtiön kymmenvuotisjuhlassa viime joulukuussa. CAPITIS CONTROL OY • perustettu vuonna 2009 Kajaanissa, jossa on edelleen toimipiste • 2010 toimipiste Ouluun Oulun Puhelimen entisiin tiloihin, joissa yhtiö toimi vuodet 2010–2011 • toiminta kasvoi, uudet toimitilat Oulun Limingantullista, jossa yhtiö toimi vuodet 2012 –2013 • toiminta jatkoi kasvuaan; vuonna 2014 yhtiö muutti nykyisiin toimi tiloihinsa Oulun Technopolikseen • oma toimipiste 2012 Rova niemelle, jossa on kolme työn tekijää – toimisto on juuri muutta massa suurempiin tiloihin • toimipiste 2014 Kokkolaan, jossa on neljä työntekijää; Kokkolankin toimipiste on juuri muuttamassa suurempiin tiloihin • toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Pohjanmaan seutu; toiminta laajenee • portfolio: tekniset turvallisuusratkaisut, kuten henkilöturvallisuus, hälytyksensiirto, kulunvalvonta, työajanseuranta, paloilmoitin, rikosilmoitin, videovalvonta, kulunhallinta ja äänentoisto • palvelut: turvallisuusjärjestelmien dokumentointija suunnittelupalvelut, etähallintaja tukipalvelut, huoltoja ylläpitopalvelut. Olemme esimerkiksi välttäneet hinnoitteluvirheet. 1/2020 | 45 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA yritystarina | YRITYSTURVALLISUUS
Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll: ”Elämä on oppimista” YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS Kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mukaan 2020-luvulla tulee korostumaan ennakointikyky ja häiriöiden sietokyky, kysymysten ja vastakysymysten asettaminen, ja ainakin kolmen jatkuvasti entistä tärkeämpään rooliin nousevan asiakokonaisuuden ymmärtäminen ja niissä kehittyminen. Millaisia uuden vuosikymmenen käytännön vinkkejä Jarno Limnéll antaa yrityksille ja kansalaisille? Teksti Paula Koskivirta ja Timo Lahtinen ”Olen havainnut, että vastakysymykset saavat ihmiset ajattelemaan”, sanoo kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll. 46 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | tUlevaisUUs
P rofessori Jarno Limnéllin mukaan ensiksikin on välttämätöntä ymmärtää, että meidän tulee ainakin yrittää harjaantua ennakoimaan sitä, mihin suuntaan yhteiskuntamme turvallisuus on menossa. ”Tässä auttaa, kun seuraa aktiivisesti aikaa, perehtyy ajanmukaisiin tutkimuksiin ja osallistuu aktiivisesti asiantuntijakeskusteluihin.” ”Lisäksi kannustaisin kaikkia visioimaan haasteita ja mahdollisuuksia omista näkökulmistaan”, Limnéll alustaa. Pienetkin ongelmat ehkä kokoaan suurempia Jarno Limnéllin mukaan häiriötilanteiden sietokyky tulee jatkossa korostumaan aiempaa enemmän. ”Se johtuu siitä, että yhteiskunnassa toimiminen on jatkuvasti helpompaa. Asiat toimivat napin painalluksilla: sähköä tulee, internet toimii ja asiat soljuvat eteenpäin”, hän mainitsee esimerkkejä. ”Mutta helppous tuo haavoittuvuuksia. Erityisesti kiihtyvällä vauhdilla kehittyvä ja kaikkialle ulottuva teknologia tuo mukanaan uusia turvallisuushaasteita. Tulemme todennäköisesti kohtaamaan aiempaa enemmän häiriötilanteita. Lisäksi pienetkin ongelmat voivat tuntua turvallisuuden tunteessa kokoaan suuremmilta, koska olemme tottuneet helppoon ja sujuvaan toimintaan”, Limnéll näkee. ”Siksi toiminnallisen ja etenkin henkisen sietokykymme merkitys tulee kasvamaan”, hän ennakoi. Harjoittele henkisen sietokyvyn kasvattamista, koko väki mukaan Miten yritykset ja kansalaiset voivat käytännössä harjoitella sietokykynsä kasvattamista? Limnéll korostaa, että yritysten tulisi pohtia, millaisin keinoin ne voivat varautua esimerkiksi vakaviin sähköhäiriöihin, tietovuotoihin ja internet-yhteyksien katkeamiseen. ”Pitää lisäksi kysyä, millaista on oma osaaminen häiriötilanteessa toimimisessa ja mitä osaamisen lisäämiseksi voisi tehdä. On erittäin tärkeä myös tunnistaa, millainen on organisaation kaikkien työntekijöiden henkinen sietokyky sietää häiriöitä.” Limnéll muistuttaa, että hyvää kehitystä on se, että monissa turvallisuusstrategioissa on jo määritelty henkisen kriisinsietokyvyn kehittäminen keskeiseksi toiminnaksi. Totta silti on, että monesti strategiat jäävät vain juhlapuheiksi. Millaisilla käytännön keinoilla professori Limnéll näkisi sen, että organisaatiot kasvattaisivat henkilöstönsä henkistä kriisinsietokykyä? ”Kyse on kyvykkyydestä toimia vastoinkäymisistä huolimatta. Siksi erilaisia vastoinkäymisiä kannattaa harjoitella, ja harjoitustilanteisiin kannattaa osallistaa koko henkilöstö.” Entä kansalaiset, jotka eivät ole työelämässä; esimerkiksi työttömät, nuoret, koululaiset ja ikäihmiset; miten he voisivat kasvattaa henkistä kriisinsietokykyään? ”Ihmisten tiedot, taidot ja erityisesti oikeanlainen asenne luovat perustan turvallisuudelle. Jokainen voi aloittaa henkisen sietokykynsä harjoittelun esimerkiksi sillä, että kokeilee, miten pärjäisi yhden vuorokauden ilman älylaitteista ja internetiä”, Limnéll mainitsee esimerkin. Hänen mukaansa ”yhden kortin varassa” oleva teknologia ei milloinkaan voi olla kriisinsietokyvyn kasvattamisen ainut ratkaisu. ”Yhteiskunnallisesti on jopa hyvä, että tietoliikenneyhteydet silloin tällöin hieman takkuavat, tai järjestelmät eivät toimi. Se osaltaan opettaa varautumaan ja pohtimaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja palautuskyvykkyyttä.” Professori Limnéll nostaa esiin Helsingin Kauppakamarin tutkimuksen, josta ilmeni, että suomalaisista yrityksistä peräti 43 prosenttia olisi toimintakyvyttömiä jo yhden internetittömän päivän jälkeen. ”Siis toimintakyvyttömiä vain yhden päivän jälkeen! Asiaa kannattaa pysähtyä pohtimaan. Mitä tapahtuisi, jos henkilöstöllä on heikko kriisinsietokyky, ja henkilöstö ärsyyntyisi ja turhautuisi, tai rupeaisi purkamaan kiukkuaan someraivona tai muilla ikävillä tavoilla?” ”Ja jos 43 prosenttia yrityksistä olisi toimintakyvyttömiä yhden ainoan internetittömän päivän jälkeen, millaisen massaraivon se voisi ainakin teoriassa saada aikaan?” ”Henkisen kriisinsietokyvyn kasvattaminen ja maltin ylläpitäminen on erittäin tärkeä taito.” Pienetkin ongelmat voivat tuntua turvallisuuden tunteessa kokoaan suuremmilta. Millainen on organisaation kaikkien työntekijöiden henkinen sietokyky sietää häiriöitä? JARNO LIMNÉLL • Aalto-yliopisto, kyberturvallisuuden professori • Jyväskylän yliopisto, turvallisuuden dosentti • Maanpuolustuskorkeakoulu, kyberturvallisuuden dosentti • Tampereen yliopisto, kyberturvallisuuden dosentti • Tosibox oy, toimitusjohtaja • Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen salattu sähköposti salattu sähköposti 1/2020 | 47 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA tUlevaisUUs | YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS
Kokonaisuus jopa isompi kuin osiensa summa Professori Limnéllin mukaan haasteellista on sekin, että elämme maailmassa, jossa lähes kaikki vaikuttaa lähes kaikkeen, ja turvallisuusympäristö on monimutkainen. ”Tätä lähes kaikkeen vaikuttamisen kokonaisuutta meidän pitäisi pystyä ymmärtämään entistä paremmin. Erilaiset raja-aidat hämärtyvät ja menevät jollakin tavalla yhteen. Meidän tulisi kyetä hahmottamaan asioita jopa ’suuremmiksi kokonaisuuksiksi’ kuin perinteiset osiensa tai osiensa ominaisuuksien summat. Lisäksi meidän olisi ymmärrettävä yksityiskohdat.” ”Tämä on valtava haaste.” Miten valtavan kokonaisuuden ymmärtämistä voisi koettaa ymmärtää aiempaa paremmin? Onko siihen keinoja? ”Yksinkertaistaen voisin sanoa, että on ymmärrettävä yhä paremmin turvallisuuden kokonaisuutta – ei siis vain yksittäisten uhkatekijöiden ilmenemistä. Eri tekijöiden ja ilmiöiden yhä vahvempi keskinäinen vuorovaikutus on yksi aikamme trendi.” Ihmiset saatava ajattelemaan, tee vastakysymyksiä Jarno Limnéll sanoo, että yhteiskunnan trendeistä puhuttaessa on hyvä kysyä aina myös vastakysymyksiä. ”Jos esimerkiksi sanotaan, että ’kaikki’ voidaan pian digitalisoida, ja ’kaikki’ myös digitalisoidaan jonakin päivänä, pitää myös kysyä, mitä ei kannata digitalisoida”, Limnéll mainitsee esimerkin vastakysymyksestä. ”Olen havainnut, että vastakysymykset saavat ihmiset ajattelemaan.” Limnéll muistuttaa, että Suomessa halutaan esimerkiksi olla digitalisaatiossa edelläkävijöitä. Siksi vastakysymys voisi olla, kannattaisiko vaikkapa vaalit jättää digitalisoimatta. ”Minusta erittäin viisas päätös on olla digitalisoimatta vaaleja. Sähköiseen tai internetpohjaiseen äänestämiseen liittyvät riskit ovat saatavia hyötyjä suuremmat.” ”Myös turvallisuusjohtamisessa kannattaa harkita ja tehdä vastakysymyksiä. Mitä asioita kannattaa esimerkiksi hoitaa etänä ja luottaa ihmisten oppimiskykyyn? Missä määrin tarvitaan fyysistä läsnäoloa?” ”On muistettava, että turvallisuus on pitkälti motivointija koulutuskysymys”, professori Limnéll korostaa. Kolme isoa kokonaisuutta, ensimmäinen kokonaisuus: etiikka Professori Limnéll on ahkera kehittämään itseään ja ajatteluaan. Hän sanoo, että on vähintään kolme erityyppistä asiakokonaisuutta, joissa ainakin hän itse haluaa kehittyä 2020-luvulla. Siksi hän aikoo opetella ymmärtämään näitä kolmea asiakokonaisuutta paremmin. Ne kolme liittyvät etiikkaan, viestintään ja poliitikkojen ja teknologian kehittäjien väliseen vuorovaikuttamiseen. Miksi etiikkaan? ”Sen merkitys korostuu laajalla rintamalla. Esimerkiksi joulukuussa Kiinassa tuli voimaan uusi laki, jonka mukaan ihmisen, joka ostaa puhelimen tai internetliittymän, on annettava lupa kasvojensa skannaukseen. Näin voi käyttää teknologiaa, jos halutaan. Valinnat ovat arvopohjaisia.” ”Tämä on vain yksi esimerkki eettisen toiminnan korostumista; emme vielä tiedä Kiinan lain vaikutuksia. Erilaisia esimerkkejä ympäri maailman on kuitenkin valtavasti, ja tulee koko ajan lisää. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, kaikki vaikuttaa myös luottamukseen ja eettiseen toimintaan, mikä puolestaan on turvallisuuden ydin”, Limnéll korostaa. Hän jatkaa: ”Etiikan merkitys tulee kasvamaan. Teknologian tulevaisuuden tärkeimmät kysymykset ovat eettisiä.” Limnéll korostaa vielä, että olemme hiljalleen siirtymässä mitä teknologian avulla voidaan tehdä -kysymyksistä yhä vahvemmin mitä teknologian avulla pitäisi tehdä -kysymyksiin, joissa eettisyys ja eettiset valinnat ovat keskeisellä sijalla. ”Kuten tiedämme, teknologiaa voidaan hyödyntää ja väärinkäyttää eri käyttötarkoituksiin.” Toinen kokonaisuus: viestintä, sillä luodaan mielikuvaturvallisuutta Entä miksi viestintää tulisi ymmärtää paremmin? ”Koska puhumme tällä vuosikymmenellä yhä enemmän mielikuvaturvallisuudesta. Puhumme psykologisesta turvallisuudesta, esimerkiksi turvallisuuden tunteista. Ja puhumme digitaalisuuden ’kovasta’ turvallisuudesta, vaikkapa tietoverkkoihin pohjautuvista havainnoista. Tärkeitä kysymyksiä ovatkin: Kenen luomat mielikuvat voittavat? Miksi ne voittavat? Turvallisuuden tulevaisuus on jatkossa pitkälti erilaisten mielikuvien, tarinoiden ja tarinoiden kerronnan taitoa”, Limnéll näkee. ”Tällainen narratiivisuus, tarinankerrollisuus, tulee näyttelemään merkittävää roolia viestinnässä. Siksi viestinnässä onnistumiseen ja viestinnän ymmärtämiseen on panostettava. Viestintään liittyvää ammattitaitoa on yrityksissä ja yhteiskunnassa kehitettävä.” Kolmas kokonaisuus: vuorovaikutus, sillä kurotaan umpeen kuilua Miksi poliitikkojen ja tekniikan kehittäjien välistä vuorovaikutusta on ymmärrettävä ja siinäkin kehityttävä? ”Koska poliitikot ja teknologian kehittäjät eivät ymmärrä riittävästi toisiaan. Heidän välillään on kuilu”, Limnéll muotoilee. ”Mielestäni esimerkiksi teknologiaan liittyvien asioiden tulisi olla huomattavasti merkittävämmässä roolissa poliittisessa päätöksenteossa varsinkin, kun arvioidaan sitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa kehitetään. Poliitikkojen tulisi ymmärtää paremmin teknologian kehittymisen vaikutukset.” ”Toisaalta tekniikan kehittäjien on vaikea ymmärtää poliitikkojen haasteita ja yhteiskunnallista näkökulmaa nimenomaan yhteiskuntaan liittyvissä asioissa.” ”Näiden kahden osapuolen välistä kuilua pitäisi pystyä kaventamaan; vahvasti myös turvallisuutemme ja sen tulevaisuuden takia.” ”Elämä on oppimista”, Limnéll alleviivaa. n Kenen luomat mielikuvat voittavat? Miksi ne voittavat? Viestinnällä luodaan mielikuvaturvallisuutta. 48 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS | tUlevaisUUs
TOLKKUA? TOLKKUA? Turvallisuuden maksimointi tuhoaa turvallisuuden Kun sutta pakenee, tulee karhu vastaan. Kun turvallisuutta maksimoi liikaa, turvallisuus häviää. Ovi 1. Itä-Suomessa asunut sukulaiseni, leskirouva, halusi maksimoida turvallisuutensa. Asennutti kerrostaloasuntonsa oveen myös sisäpuolelta lukittavan turvalukon, johon kellään toisella ei ollut avainta – turvallisuussyistä. Tuli vakava sairauskohtaus, tarvittiin ambulanssia ja ensihoitoa. Turvalukon takia apu oli todella vähällä jäädä saamatta. Turvallisuus rouvalta melkein hävisi – turvallisuuden maksimoinnin takia. Ovi 2. Joulukuun alussa 2019 uutisoitiin, kuinka Yhdysvalloissa eräs omakotiasukas oli suivaantunut poliisin tehottomuuteen. Miehen kotiin oli tullut varas toistamiseen. Mies päätti toimia itse. Hän otti laillisen pistoolinsa ja kiinnitti sen ulko-oven pieleen. Varusti pistoolin laukaisuautomatiikalla. Pistooli laukeaisi, kun asiaton ihminen astuisi taloon sisään. Mies tuli kotiin, mutta ei muistanut kytkeä automatikkaa pois päältä. Seuraavana päivänä hän löytyi kuolleena omalta kotioveltaan. Turvallisuuden maksimointi tuhosi turvallisuuden. Traagista, mutta koko Yhdysvaltojen todellisuus on vielä traagisempi. Taustaa käsiaseiden paljoudelle antaa USA:n perustuslakiin 1791 hyväksytty toinen lisäys. Se on oikeus omistaa ja kantaa ampuma-asetta, jotta voisi ”puolustaa itseään ja maataan ulkoisia tai sisäisiä hyökkääjiä vastaan”. Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi 2010luvulla useissa päätöksissä, että perustuslain toinen lisäys koskee liittovaltion lisäksi myös osavaltioita ja paikallishallintoa, ja koskee myös aseita, joita ei ollut olemassa vuonna 1791. Yhdysvalloissa on siis miljoonia käsiaseita kotien turvallisuuden maksimoimiseksi. Karkeasti sanoen noin 30 000 ihmistä kuolee joka vuosi näiden laillisten aseiden luoteihin. Vajaat 20 000 ihmistä kuolee vuosittain oman käden kautta. Pöytälaatikossa säilytetty käsiase on liian helppo tapa päättää päivänsä hetken mielijohteestakin. Loput noin 11 000 ihmistä vuodessa kuolee vahingossa. Uhrit ovat enimmäkseen perheenjäseniä, lapsia, sukulaisia, naapureita, postinjakajia ja muita syyttömiä sivullisia. Ja jos lapsi saa huolimattomasti säilytetyn aseen käteensä, koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Näin kävi valitettavasti eräälle etäiselle sukulaiselleni 1950-luvulla Suomessa. Pistoolille sai nimismieheltä kantoluvan perusteltuun tarkoitukseen. Etäisen sukulaiseni isällä oli perusteltu tarkoitus. Hän oli myymälänhoitaja ja asui kaupan yhteydessä. Kukaan ei ollut ryöstämässä kassaa, mutta kaupanhoitajan pikkupoika löysi pistoolin ja leikki sillä, kunnes ampui vahingossa itseään vatsaan. Onneksi poika ei kuollut. Kaksi arpea vatsassa muistuttavat tapauksesta. Suomessa on todella paljon aseita, varsinkin metsästysaseita. Pakollinen ja hyväksytty asekaappi estää ehkä pahimmat ja äkilliset väärinkäytöt. Tarkoitukseni oli esimerkeillä sanoa, että turvallisuutta ei pidä liioitella. Yhdysvalloissa tapahtuu vuosittain useita kouluampumisia. Olemme uutisista nähneet, miten sikäläinen ylin poliittinen johto on ehdottanut kouluampumisongelmien ratkaisuksi opettajien varustamista ampuma-aseilla. Seköhän ratkaisisi koulujen turvallisuuden? Ampumista vieroksuva, ampumaan kouluttamaton opettaja, jonka työpöydän laatikossa olisi ladattu käsiase? Sopiiko arvailla: Kukahan etsisi opettajan aseen käsiinsä, ja mihin sitä käyttäisi? Lauri Kotilainen Kolumnin kirjoittaja Lauri Kotilainen on seurannut lehtimiehenä elektroniikkaa, sekä informaatioja tietotekniikkaa yli 40 vuoden ajan. 1/2020 | 49 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA KOLUMNI
OIKEUDEN MAAILMA LAINSÄÄDÄNTÖ Tällä Oikeuden maailma -palstalla Laki ja Järjestys Oy:n yrittäjät, yritysjuridiikkaan erikoistunut varatuomari Vesa Ellonen (vas) ja oikeustieteitten tohtori Jyri Paasonen tarkastelevat turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyviä ajankohtaisia oikeudellisia kysymyksiä. Teksti Vesa Ellonen ja Jyri Paasonen Tapaus POP Pankki Puutteellisesti annettu tieto johti huomautukseen Tietosuojavaltuutettu on antanut ensimmäiset Eu:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset päätökset loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana. Esimerkiksi POP Pankki sai tammikuun alussa tietotosuojavaltuutetulta huomautuksen. Se liittyy keväällä 2019 tapahtuneeseen tietoturvaloukkaukseen. T ietosuojaan liittyvää sääntelyä on uudistettu voimakkaasti viime vuosina muun muassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Lisäksi Suomessa saatiin viime vuonna vihdoin ja viimein voimaan kansallinen tietosuojalaki, joten nyt meilläkin on toimivaltainen valvontaviranomainen. Uudenlaisen sääntelyn soveltaminen käytännössä on kuitenkin osoittautunut monelle organisaatiolle vaativaksi tehtäväksi; tästä esimerkkinä ovat tietosuojavaltuutetun tuoreet huomautukset. Tietosuojavaltuutetun toimistossa on lisäksi vireille tulleita asioita merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosina. Uusia vireille tulevia asioita oli vuoden 2019 lopussa lähes 10 000. Ensimmäisiä päätöksiä Suomessa Suomessa ensimmäiset hallinnolliset seuraamukset on voitu määrätä vuoden 2019 elokuusta lähtien. Tuolloin aloitti toimintansa tietosuojavaltuutetun toimiston kolmijäseninen seuraamuskollegio, jonka tehtävä on muun muassa hallinnollisten sakkojen määrääminen vakavista tietosuojarikkomuksista. Tietosuojavaltuutettu onkin nyt antanut ensimmäiset EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset päätöksensä. Kaikki päätökset ovat luettavissa Finlexistä, joka on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton internet-palvelu. Pankin huomautuksen juuret tietoturvaloukkauksessa Apulaistietosuojavaltuutetun päätöksessä 3.1.2020 POP Pankille on kyse huomautuksesta, joka liittyy keväällä 2019 tapahtuneeseen tietoturvaloukkaukseen. Kyse on tarkemmin siitä, että osalla rekisterinpitäjän käyttämän käsittelijän henkilöstöstä on ollut julkaisujärjestelmään käyttöoikeudet, jotka ovat mahdollistaneet tarpeettoman laajan pääsyn verkkosivuston lomakkeiden sisältämiin henkilötietoihin. Kun tietoturvaloukkaus on tullut ilmi, rekisterinpitäjä on ilmoittanut muuttaneensa verkkosivuston lomakkeita siten, etteivät lomakkeiden sisältämät henkilötiedot tallennu tietokantaan. Rekisterinpitäjä on ottanut haltuunsa aikaisemmin tietokantaan tallennettujen lomakkeiden sisältämät tiedot ja varmistunut, että ne ovat kokonaisuudessaan rekisterinpitäjän hallussa. Rekisterinpitäjä on pyytänyt käsittelijää hävittämään aikaisemmin tallennetut lomakkeet pysyvästi. Rekisterinpitäjä on selvittänyt, että se on solminut yleisen tietosuoja-asetuksen 28 artiklan tarkoittaman sopimuksen henkilötietojen käsittelystä kyseessä olevan käsittelijän kanssa. Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä ovat sopineet, että henkilötiedot eivät tallennu tietokantaan, eikä käsittelijällä siten ole pääsyä tietoihin. Jos tietoja tästä huolimatta tallentuisi tietokantaan virhetai häiriötilanteen vuoksi, käsittelijällä on oikeus käsitellä henkilötietoja vain rekisterinpitäjän tilannekohtaisen ohjeistuksen mukaisesti virhetilanteen korjaamiseksi. Pankki antoi puutteellista tietoa Tietosuojavaltuutettu on nyt määrännyt rekisterinpitäjän ilmoittamaan tietoturvaloukkauksesta rekisteröidyille ja muuttamaan käsittelytoimet yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten mukaisiksi; ne eivät sitä kaikilta osin toistaiseksi ole olleet. Tietoturvaloukkauksen jälkeen rekisterinpitäjä on ottanut yhteyttä vain osaan tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneista henkilöistä. Koska POP Pankilla ei ollut käytettävissä kaikkien tietoturvalouk50 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA LAINSÄÄDÄNTÖ | tietosUoja
kauksen kohteeksi joutuneiden riittäviä yhteystietoja, pankki on julkaissut tiedonannon tietoturvaloukkauksesta verkko sivuillaan ja Facebook-sivullaan. Tiedonannosta on kuitenkin saanut sen käsityksen, että kaikkiin tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneisiin oltaisiin oltu yhteydessä myös henkilökohtaisesti. Apulaistietosuojavaltuutetun mukaan POP Pankin kanssa asioineet ovatkin saattaneet perustellusti uskoa, että tietoturvaloukkaus ei ole koskenut heitä, koska he eivät ole saaneet asiasta pankilta henkilökohtaista ilmoitusta. Huomautuksen keskeisin syy on siis se, että pankki on antanut verkkosivuillaan ja Facebook-sivullaan puutteellisesti tietoa siitä, onko kaikkia tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneita henkilöitä informoitu henkilökohtaisesti vai ei. Tietoturvaaukko tuli Britanniassa kalliiksi EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisia hallinnollisia sanktioita Suomessa ei ole vielä langetettu, kuten on langetettu muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ison-Britannian tietosuojaviranomainen Information Commissioner’s Office määräsi Marriott-hotelliketjulle noin 110 miljoonan euron hallinnollisen sanktion. Syy oli vuoden 2018 lopulla Marriottin varausjärjestelmästä löydetty tietoturva-aukko, jonka kautta paljastui noin 500 miljoonan asiakkaan henkilötietoja. n Viimeisimmät tietosuojavaltuutetun päätökset löytyvät osoitteesta finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv. Tämä kuvakaappaus sivustolta on otettu 11. helmikuuta 2020. Kuva: Pete Linforth / Pixabay 1/2020 | 51 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA tietosUoja | LAINSÄÄDÄNTÖ
VASTINPARI? VASTINPARI? Tällä uudella Vastinpari?-palstalla haastattelemme kiinnostavia henkilöitä. Vastinpari tarkoittaa sanana sitä, että vastinparin kanssa voi tehdä yhteistyötä. Palstan nimen perässä on kuitenkin kysymysmerkki, sillä emme tiedä ennen haastattelua, voisivatko haastateltavat tehdä yhteistyötä. Teemme heille samat kysymykset, kuuntelemme vastaukset. ”Turvallisuustoimijoiden pitäisi löytää tulokulmia, joissa turvallisuus koetaan uskottavaksi positiiviseksi laatuasiaksi”, näkee EK:n johtava yritysturvallisuusasiantuntija Markku Rajamäki (vas). ”Hyvä keino saada satsaukset ja hyödyt konkretisoitua näkyviin voisi olla turvallisuuden tilinpäätöksen tekeminen”, ehdottaa FISC:n toiminnanjohtaja Mika Susi. Ku va Pe gg y ja M ar co La ch m an n / Pi xa ba y 52 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA HENKILÖT | vastinpari
Teksti ja valokuva Timo Lahtinen Toiminnanjohtaja Mika Susi: ”Emme pelottele, vaan luomme mahdollisuuksia” Johtava yritysturvallisuusasiantuntija Markku Rajamäki: ”Luomme verkostoja ja nostamme esiin ratkaisuehdotuksia” Kun kaksi kokenutta yritysturvallisuuden ammattilaista siirtyy uusin työtehtäviin, yleensä esille nousee tuoreita näkemyksiä. Niin nytkin. Mitä uutta on siis ilmassa, kun yritysturvallisuuden arvostetut asiantuntijat Mika Susi ja Markku Rajamäki ovat hiljattain aloittaneet uusissa työtehtävissään? Tai, jos heillä olisi yksinvalta, mitä he muuttaisivat koko turvallisuusalalla? U usi vuosi, uudet kujeet”, availee tuntojaan viime lokakuussa Finnish Security Cluster ry:n eli FISC:n toiminnanjohtajana aloittanut Mika Susi. Hänet on opittu tuntemaan kokeneena ja arvostettuna yritysturvallisuuden ammattilaisena, joka toimi vuosina 2014–2019 Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n johtavana yritysturvallisuusasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli Suojelupoliisissa yhdeksän vuoden ajan, vuodet 2005–2014. Kun Mika Susi siirtyi FISC:n toiminnanjohtajaksi, hänen tilalleen EK:n uudeksi johtavaksi yritysturvallisuusasiantuntijaksi siirtyi toinen kokenut yritysturvallisuuden ammattilainen, Posti Groupin turvallisuusja riskienhallintajohtajana lähes kaksitoista vuotta, vuodet 2008–2019, toiminut Markku Rajamäki. ”Kiinnostava vuosi tulossa, paljon opittavaa”, kuvailee vuoden alun tuntojaan Rajamäki. ”Substanssi on tuttu, mutta verkostoa pitää kasvattaa julkishallinnon suuntaan. Näkökulma ja ’lentokorkeus’ on nyt toinen aiempiin työtehtäviini nähden.” Kerrataan taustat, sitten kysellään Kysyimme Mika Sudelta ja Markku Rajamäeltä heidän turvallisuusnäkemyksistään, uusista työnkuvistaan, ja miten Suomessa kannattaisi toimia, jotta turvallisuusnäkökulmat nousisivat merkittävästi nykyistä tehokkaammin esiin. Mika Suden edustama FISC on yhdistys, jonka päätavoite on toimia tietoja kyberturvallisuusalan yritysten edunvalvojana ja verkostoitumisalustana. Yhdistyksen tavoite on rakentaa turvallista digitaalista Suomea. Tehtävä on iso ja haastava. Jäsenyrityksiä FISC:llä on tällä hetkellä noin 80, ja jäsenet toimivat kyberturvallisuusalalla Suomessa ja kansainvälisesti. Yhdistyksen tavoite on luonnollisesti lisätä myös jäsenyritystensä lukumäärää, koska uudella ja dynaamisella toimialalla ei ole aiemmin ollut varsinaisia edunvalvontarakenteita. Rajamäen edustaman EK:n yritysturvallisuuden päätavoite on perinteisen lainsäädäntövaikuttamisen lisäksi luoda verkostoja yritysten kesken, sekä luoda verkostoja yritysten ja viranomaisten kesken, sekä yhdistää ihmisiä ja turvallisuusasioita ja nostaa esille turvallisuuden haasteita ja ratkaisuehdotuksia. Toimintakenttä on koko Suomi. Käytännössä se tarkoittaa EK:n jäsenliittojen kautta noin 15 300 yritystä. Rajamäen toimintakenttä on suorastaan valtava. Mika Sudella ja Markku Rajamäellä on paljon opittavaa uusista työnantajaorganisaatioistaan ja niiden tavoitteista. Heillä on myös paljon annettavaa, sillä niin kokeneita yritysturvallisuuden ammattilaisia he ovat. Ryhdytäänpä asettelemaan kysymyksiä. Mika Susi ja Markku Rajamäki, millaiset ovat uudet työnkuvanne? Mika Susi (MS): Pitkälti verkostojen kautta vaikuttamista. Teen erilaisilla foorumeilla yhteistyötä erilaisten toimijoiden, kuten viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Käyn keskusteluja kotimaisten ja kansainvälisten alasta kiinnostuneiden päättäjien sekä tietysti jäsenyritystemme kanssa. Lisäksi valmistelen ja toteutan paljon toimintaamme liittyviä tapahtumia ja 1/2020 | 53 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA vastinpari | HENKILÖT
työpajoja sekä luonnollisesti teen edunvalvonnan perustyötä, eli valmistelen erilaisia kannanottoja ja lausuntoja. Työtäni voisi kuvailla edunvalvonnan yleismiehen arjeksi. Viestintä on työssäni isossa roolissa. Markku Rajamäki (MR): Työni koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäinen on edunvalvonta, eli lobbaan elinkeinoelämän suuren äänen kuulumista lainsäätäjän ja toimeenpanovallan suuntaan. Toinen kokonaisuus on se, millaista tukea voimme tarjota 24 jäsenliitollemme ja niiden kautta jäsenliittojemme noin 15 300:lle jäsenyritykselle. EK:lla on erilaisia toimintamalleja, sekä paljon tietoa riskeistä ja ratkaisumalleista. Isot yritykset pärjäävät yleensä hyvin omillaan. Suurin tuen tarve onkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Olemme juuri aloittaneet esimerkiksi kampanjan, jossa EK jalkautuu kevään aikana kentälle ja tapaa tuhat jäsenyritystä. Kentän äänen kuuleminen ja tarpeiden ymmärtäminen on toiminnan elinehto. Käytän kampanjaa itsekin hyväksi omassa perehdytyksessäni EK:n toimintaan. Pyrin löytämään myös vinkkejä siihen, mihin suuntaan EK:n pitkää ja perinteikästä yritysturvallisuustyötä voisi kehittää, jotta mahdollisimman monen yrityksen turvallisuustarpeet voisi tyydyttää. Kenelle raportoitte? MS: Yhdistyksemme hallitukselle. Lisäksi johtoryhmämme on toimintamme operatiivinen tukinyrkki, jossa on työryhmien vetäjiä ja hallituksemme varajäseniä. MR: Kuulun Lainsäädäntö ja hallinto -vastuualueeseen ja raportoin sen vetäjälle. Lähimmät kollegani ovat juristeja, jotka työskentelevät nimenomaan lainsäädännön ja siihen liittyvän toimeenpanolobbauksen piirissä. Millaisia haasteita on tehtävissänne? MS: Kun pienestä yhdistyksestä lähdetään kehittämään isompaa yhdistystä, on päästävä seuraavalle tasolle. Se on aina kovan työn tulosta, ja onnistuminen vaatii yrittäjämäistä asennetta. Olen onneksi kasvanut yrittäjäperheessä, joten yrittäjyys on tuttua ja luontevaa. Suomen suurimmasta edunvalvontajärjestöstä EK:sta siirtyminen pienempään FISC:iin pakottaa minut työskentelemään merkittävästi pienemmillä resursseilla. Verkostorakenteita hyödyntämällä yhdistyksemme voi kuitenkin onnistua. Johtoryhmämme, työryhmiemme vetäjät ja jäsenyritystemme vastuuhenkilöt jakavat työkuormaani vapaaehtoispohjalta. Arvostan sitä todella paljon. MR: Olen toiminut noin 20 vuotta yritysturvallisuustehtävissä, joten kontakteja minulle on kertynyt. Voisin ehkä sanoa, että verkostoni on jo olemassa, mutta lisääkin totta kai otan mukaan. Ensimmäinen haasteeni on ”ottaa haltuun” viranomaisia, sekä erityisesti etsiä hyviä kontakteja myös eduskunnasta. Mikä on työnantajienne päätehtävä? MS: Turvallinen digitaalinen Suomi. Kyberturvallisuusalan yritykset mahdollistavat sen. Emme pelottele, vaan luomme mahdollisuuksia. MR: Roolimme on toimia verkostojen luojana yritysten kesken ja myös yritysten ja viranomaisten kesken, sekä yhdistää ihmisiä ja asioita ja nostaa esille turvallisuuden haasteita ja ratkaisuehdotuksia. Suomi on pieni maa hyvässä ja pahassa. Täällä ei kannata toimia liian lokeroidusti. Millaisia haasteita teillä on turvallisuuden edistämisessä? MS: Tavoitteemme ovat isoja ja merkittäviä. Tavoittelemme esimerkiksi sitä, että Suomi on paras ympäristö kyberturvallisuusalan yrityksille. FISC ei kuitenkaan voi toteuttaa tavoitetta yksin, eikä hetkessä. Haaste on esimerkiksi se, miten pystymme tekemään yhteistyötä laajasti erilaisten toimijoiden kanssa ja voimme olla pitkäjänteisesti mukana monenlaisissa projekteissa. Uskon myös yritysten ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Onnistuminen tässä on kriittisen tärkeää. Haluan tehdä yhteistyötä myös muiden turvallisuusyhdistysten kanssa. Turvallisuusyhdistyksillä on paljon samankaltaisia tavoitteita. Niillä on myös verkostoja, jotka pystyvät tukemaan yhteisiä tavoitteitamme. Vaikutamme myös erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa ja foorumeissa esimerkiksi EU:ssa, jossa edistämme kyberturvallisuuden kehitystä. Meidän on löydettävä kaikki kyberturvallisuusyritykset mukaan yhteiseen foorumiin ja yhteistyöhön. MR: Suurin haasteeni liittyy siihen, miten voimme tavoittaa pienet ja keskisuuret yritykset. Miten saamme pienten ja keskisuurten yritysten johdon ja suunnannäyttäjät heräämään turvallisuusasioihin ja saamme heidät saamaan vähintäänkin turvallisuuden perustason asiat kuntoon. Tässä on valtavasti sarkaa kyntämättä. Miten toteutatte viestintäänne? MS: Se on elintärkeää työtämme yhdistyksemme sisällä ja yhdistyksestä ulospäin. Haluamme viestinnän keinoin kehittää kyberalan brändiä ja näkyä aiempaa voimakkaammin. Haluamme olla kyberalan ääni yhä enemmän myös ulospäin. Olemme ottaneet käyttöön jo sosiaalisen median alustoja. Verkkosivumme ovat uudistuneet, ja julkaisemme siellä uutisia ja ajankohtaista tietoa. Aloitin hiljattain myös blogien kirjoittamisen. MR: Tavoitteemme on viestiä moneen suuntaan koko ajan. Yritämme viestinnän avulla herätellä ja myös tarjota turvallisuuden ratkaisuvaihtoehtoja ja luoda polkuja, joiden avulla yritykset löytävät lisää tietoa ja resursseja. Jotta viestintämme olisi tehokasta, sen tulisi olla monikanavaista, hyvin toteutettua ja samalla valikoivaa. Mitä uutta aiotte toteuttaa tai kehittää? MS: Haluan jatkaa kyberturva-alan imagon kehittämistä. Alalle pitää saada rakennettua myös täysiverinen edunvalvontaorganisaatio. FISC alkaa jo olla hyvä edunvalvoja, mutta kehitettävää riittää. Kyberosaamiseen liittyvä keskustelu on myös aivan keskeisessä roolissa, ja haMIKA SUSI • ikä: 42 • koulutus: poliisikoulutus, valtiotieteiden maisteri, riskienhallintapäällikkö • aiemmat työpaikat: Helsingin poliisilaitos, Suojelupoliisi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK • perhe: vaimo, kolme lasta ja koira • kotoisin Länsi-Suomesta Äetsästä, asuu nykyisin Keski-uudellamaalla • motto: ”Jos on aina itse valmis auttamaan, voi myös odottaa itselleen apua, ja vaikka ei ikinä sitä tarvitsisikaan, työ ei ole milloinkaan mennyt hukkaan.” Kun pienestä yhdistyksestä lähdetään kehittämään isompaa yhdistystä, on päästävä seuraavalle tasolle. Se on aina kovan työn tulosta, ja onnistuminen vaatii yrittäjämäistä asennetta. — Mika Susi 54 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA HENKILÖT | vastinpari
luamme olla keskusteluissa ehdottomasti mukana. Lisäksi haluaisin vaikuttaa koulutusja maahanmuuttopolitiikkaan, jolla voisimme edistää kyberalan yritysten mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tarvitsemme huippuammattilaisia ja perusosaajia. Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu, joten hyvin koulutettua väkeä pitäisi voida myös kouluttaa edelleen niille aloille, joilla tarve on suurin. MR: Haluaisin jatkaa esimerkiksi viestintämme kehittämistä. Resurssimme ovat rajalliset, joten asioita on priorisoitava ja mietittävä muutenkin kaikkia kehitettäviä asioita sen kannalta, mikä on koko suomalaiselle elinkeinoelämälle ja ennen kaikkea myös pk-sektorille turvallisuuden ja riskienhallinnan kannalta kaikkein tärkeintä. Omasta taustastani johtuen tavoittelen myös toiminnan harkittua laajentamista kokonaisvaltaisen riskienhallinnan suuntaan. On tärkeää, että yrityksissäkin riskienhallinta ja yritysturvallisuus löytävät keskinäiset synergiansa. Miten turvallisuusliiketoiminta kehittyy lähitulevaisuudessa? MS: Kyberturvallisuus on tuoreen kyberturva-alan markkinatutkimuksen mukaan kasvuala. Globaalilla tasolla ala on kasvanut noin kymmenen prosenttia vuodessa. Veikkaan, että kasvu jatkuu. Vaikka erilaisia kauppapoliittisia riskejä on ilmassa, ne eivät ehkä heijastu kovin kielteisesti kyberalalle. MR: Suomessa on digitaalisten palvelujen kehittämiselle hyvät puitteet, korkeasti koulutettua väestöä ja neutraaliksi koettu maabrändimme. Samaan aikaan alalla on työvoimapula. Tätä ongelmaa on vaikea, mutta ei mahdotonta ratkaista. Turvallisuusalan yritysten haaste on mielestäni nyt se, miten henkilötyökeskeistä työtä voi uudistaa siten, että palvelut vastaavat muuttuvia tarpeita, työvoiman saatavuutta, ja tasapaino säilyy muutosten eri vaiheessa. Jos Sinulla olisi yksinvalta muuttaa mitä tahansa turvallisuusalalla, mitä muuttaisit? MS: Kehittäisin pysyvämpiä rakenteita yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöhön. Suomessa sanotaan aina, että täällä on matalat raja-aidat ja paljon yhteistyötä. Kuitenkin toiminta on ihmisten välistä, joten tarvitsemme tehokkaampia yhteistyön rakenteita. Tekisin asiat koordinoidummin. Monissa maissa on hyviä kokemuksia esimerkiksi siitä, että ihmiset alkavat kiertää toimialojenkin välillä, kun yhteistyön rakenteita on ensin kehitetty. Suomalainen nykytoimintamalli on jonkinlainen sekametelisoppa. Muuttaisin tämän sekametelisopan rakenteita melko lailla. MR: Muuttaisin sen, että yritykset saisivat turvallisuuden tekemiseen ja tuottamiseen riittävät resurssit. Se voisi syntyä esimerkiksi siten, että saisin päätöstentekijät sisäistämään aidosti sen, että halusivat he tai eivät, turvallisuus on osa ja sen pitää olla osa kaikkia tuotteita, järjestelmiä ja palveluita. Muuttaisin yritysjohtajat sellaisiksi, että he suunnittelisivat ja rakentaisivat turvallisuuden mukaan kaikkeen tarjontaansa yhtä laadukkaasti kuten kaikki muutkin palveluittensa ja tuotteidensa elementit. Mitä turvallisuustoimijoiden olisi nyt kiireesti syytä tehdä? MS: Meidän pitäisi katsoa avoimin silmin raja-aitojen yli ja yrittää löytää yhteisiä asioita ja kiinnostuksen kohteita. Liikkeelle pitäisi lähteä pienellä yhteisellä nimittäjällä. Useimmiten sellainen kyllä löytyy. Kun yhteinen nimittäjä löytyy, sen pohjalle voi alkaa rakentamaan luottamusta. Kun on luottamusta, yhteistyö lähtee rullaamaan. MR: Laajasti ajatellen Suomessa turvallisuus nähdään edelleen liian usein negatiivisia asioita torjuvana asiana. Tämä pitäisi kiireesti muuttaa. Turvallisuustoimijoiden pitäisi löytää tulokulmia, joissa turvallisuus koetaan uskottavaksi positiiviseksi laatuasiaksi, hyvinvointia ruokkivaksi kierteeksi. Turvallisuusihmiset tämän ymmärtävät. Mutta alan ihmisten keskinäinen näkemys ei johda laajaan muutokseen koko Suomen yritysturvallisuudessa. Siksi pitäisi erityisesti osata kommunikoida yritysjohtajien kanssa. Turvallisuudella saavutettavat hyödyt pitää konkretisoida mieluimmin euroiksi. Esimerkiksi maine, arvot ja henkilöstön turvallisuus ovat hyviä argumentteja. MS: Hyvä keino saada satsaukset ja hyödyt konkretisoitua näkyviin voisi olla turvallisuuden tilinpäätöksen tekeminen. Voisiko FISC ja EK olla vastinpari ja tehdä yhteistyötä? Jos kyllä, mitä konkreettista yhteistyötä voisitte tehdä? MS: Ehdottomasti teemme yhteistyötä! EK on laajasti suomalaisen elinkeinoelämän ääni ja merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa. Meillä on paljon asioita, joita voimme edistää yhdessä. Kyberturvallisuudessa erityisesti tietoisuuden kasvattaminen yrityskentässä sekä myös päättäjien suuntaan on tärkeä yhteinen asia, jonka ympärille voimme rakentaa yhteistyötä. MR: Ilman muuta. Uskon laajaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Kuten totesin, Suomi on pieni maa, ja meille on suuri vahvuus, jos onnistumme toimimaan maamme yhteiseksi hyväksi yli organisaatiorajojen. Siitä hyötyvät aivan kaikki. FISC:n kanssa voimme tehdä yhteistyötä esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämiseksi ja tärkeiden asioiden esille nostamiseksi. Miten irrottaudutte arjen haasteista? MS: Valmennan painijunioreja. Molemmat poikani kilpailevat kansainvälisesti. Itsekin nuhjaan edelleen toisinaan painimatolla. Luonto, kalastus ja kirjallisuus auttavat myös rentoutumaan. MR: Ostin kesällä kitaran. Nyt opettelen soittamaan sitä omaksi ilokseni. Aktivoiduin viime vuonna myös liikunnassa. Se tuo jaksamiseen paljon lisäpaukkuja. Kesällä vietän paljon aikaa perheen kanssa mökillä. Kalastelen lasten kanssa. n MARKKU RAJAMÄKI • ikä: 48 • koulutus: oikeustieteen maisteri, johtamisen erikoisammattitutkinto • aiemmat työpaikat turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyen: Nordea 2000–2004, Nokia 2004–2008, Posti Group 2008–2019 • perhe: vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta • kotoisin Noormarkusta (vuodesta 2010 osa Poria), asuu nykyisin Espoossa • motto: ”Pää kylmänä, sydän lämpimänä ja jalat maassa.” Motto on lainaus eräältä Rajamäen aiemmalta esimieheltä, ja Rajamäki näkee, että se pätee moneen. Suurin haasteeni liittyy siihen, miten voimme tavoittaa pienet ja keskisuuret yritykset. — Markku Rajamäki 1/2020 | 55 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA vastinpari | HENKILÖT
Kolmen turvatason mobiilitunnistussovellus Idesco on julkistanut Idesco Mobile Lite -mobiilitunnistussovelluksen kulunvalvontaan. Sovellus toimii ilman pilvipalvelua. Mobiilitunnistetta voi käyttää yksin tai tavallisten DESFire-tunnisteiden rinnalla kulunhallintaan; Idescon 8 CD 2.0 MI -lukijat lukevat molempia. Käyttäjien ei tarvitse rekisteröityä erikseen minnekään. He lataavat vain sovelluksen puhelimeensa, minkä jälkeen heillä on järjestelmään lisättävä mobiilitunniste käytössään. Sovellus soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeasti väliaikainen kulkutunniste. Lisäksi sovellus soveltuu hyvin kohteisiin, joissa halutaan helpottaa kulkemista siten, että kulkuoikeus todennetaan, ja ovi avautuu sitä lähestyttäessä. Sovelluksessa on kolme turvatasoa. Matalin turvataso sallii ovesta kulkemisen jopa puhelin taskussa ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään. Korkeimmalla turvatasolla ovi aukeaa vasta, kun puhelimen oma turvalukitus avataan. Turvatasojen hallinta on ainutlaatuisella tavalla joustavaa, koska lukijoiden turvatasoa voi vaihtaa suoraan ovella päivittämällä lukija konfigurointikortilla. Lisätietoa: Idesco oy Mari Kauppinen, 050 546 5099 mari.kauppinen@idesco.fi www.idesco.fi Tekoäly valvontakameroissa tehostaa turvallisuutta Dahuan Artificial Intelligence eli AI-teknologiaa tullaan hyödyntämään kaikissa suosituimmissa Dahuan tuotteissa. AI tuo Pro-sarjan kameroihin seuraavia ominaisuuksia: aluevalvonta, henkilön ja ajoneuvon havaitseminen kuvasta, hälytyksen aktivointi ja henkilölaskenta. Kaikissa malleissa on myös Starlight-tuki. Dahuan kaikki Pro-sarjan (4000ja 5000-sarjat) kameramallit päivittyvät uusilla Pro AI -kameroilla. uudistuksista huolimatta hintataso pysyy samana, ja osassa malleista hinta jopa laskee. Lisätietoa: FSB Group Henna af Hällström henna.afhallstrom@fsm.fi www.fsm.fi Turvallisuusoppia verkkokoulutuksena Koulutusmaailma-palvelu on uudistettu vastaamaan työturvallisuus-, työhyvinvointija ympäristöturvallisuuden koulutustarpeita. Eri osa-alueiden asiantuntijat vastaavat koulutuksen sisällöistä, oikeellisuuksista ja pätevyyksien vaatimustenmukaisuuksista. Sisällöntuottajat, omat koodarit, pedagogit ja graafikot ovat tehneet visuaalisista koulutuksista oppimisen kannalta tehokkaita ja joustavia oppimisalustoja. uusimpia koulutuksia ovat Sähkötyöturvallisuuskortti, Työsuojelulainsäädännön perusteet esimiehille ja johdolle sekä Työmatkaturvallisuus. Lisätietoa: Kiwa Inspecta oy koulutusmaailma.fi/fi Ranneke hälyttää heti, jos käyttäjä putoaa veteen Sea-Tags on uusi turvallisuustuote, joka hälyttää välittömästi, mikäli rannekkeen käyttäjä putoaa veteen. Hälytys tapahtuu veneessä olevaan älypuhelimeen tai tablettiin, jolle on asennettu ilmainen Sea-Tags-sovellus. Sovellus neuvoo selkeän graafisesti ohjaussuuntaa ja etäisyyttä Mies-Yli-Laidan -tilanteessa. Sea-Tags on yksinkertainen ja edullinen, ja sitä voidaan monitoroida useilla eri älypuhelimilla. Lisätietoa: ProNav oy www.pronav.fi/sea-tags.php UUDET TUOTTEET 56 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TUOTEUUTISET
Tehoa litiumpalojen sammuttamiseen Perinteisillä sammuttimilla ei litiumpaloja saada taltutettua. Housegardin AVD-litiumpalosammutin onkin kehitetty erityisesti vaikeita litiumakkutulipaloja sammuttamaan. AVD-sammutusaine tukahduttaa palot litiumakuissa: pieniä mineraaleja sisältävä vesipohjainen seos muodostaa keraamisen kuoren kaltaisen peittävän pinnan ja estää siten hapen saannin. Näin tulipalo tukahtuu nopeasti. Vermikuliitti kestää jopa yli tuhannen Celsius-asteen lämpötiloja, joten AVD-kalvo säilyy ehjänä vaikeimmissakin sammutustilanteissa. Litiumakut ovat yleisiä elektronisissa laitteissa, kuten matkapuhelimissa, tableteissa, RC-tuotteissa, leluissa ja sähköautoissa. Lisätietoa: If Turvakauppa turvakauppa.if.fi Masennuksen kokeneet suunnittelivat verkkokurssin masennuksesta Mielenterveyden keskusliitto on avannut uudenlaisen verkkokurssin masennukseen sairastuneille, heidän läheisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Kurssin ovat suunnitelleet ja tuottaneet masennuksen itse kokeneet ihmiset. Kurssi on Suomessa ensimmäinen laatuaan ja herättänyt kiinnostusta jo ennakkoon. Kurssi on kaikille avoin, maksuton, ja sille voi ilmoittautua milloin vain. ”Masennus kuin ikisade?” -kurssi kertoo tekstein, kuvin ja kielikuvin, podcastein, videoin, musiikilla sekä testien, käytännön vinkkien ja tutkitun tiedon avulla, miltä masennus näyttää ja tuntuu siihen sairastuneen ihmisen ajatuksissa, tunteissa ja arjen kokemuksissa. Vastaavaa koulutuskokonaisuutta ei aiemmin ole tehty. Masennusta sairastaa vuosittain Suomessa 5–7 prosenttia väestöstämme eli noin 275 000–385 000 ihmistä. Lisätietoa: Mielenterveyden keskusliitto Riitta Hämäläinen, 050 529 9729 riitta.hamalainen@mtkl.fi Kurssin traileri: tiny.cc/ikisade Kaksitoiminen kamera palonilmaisuun ja tunkeutumisen havaitsemiseen Palkittu Hikvision-kamera DS-2TD1217-2 / V1 mahdollistaa sisätiloissa nopean palon havaitsemisen bi-spektritekniikan avulla. Kamera kuvaa lämpösäteilyä ja tavallista kuvaa näkyvällä valolla. Näyttämällä optiset ja lämpökuvat yhdessä fuusiokuvana tai kuvan kuvassa, kamera auttaa turvallisuushenkilöstöä tunnistamaan nopeasti tulipalon lähteen. Kamera laukaisee myös hälytyksen, kun lämpötila ylittää asetetun raja-arvon. Koska kamera on kaksitoiminen ja soveltuu palonilmaisuun ja tunkeutumisen havaitsemiseen, kameraa suositellaan sisätiloihin, varastoihin, museoihin, tietokeskuksiin ja toimistoihin. Hikvision on saanut Innovative Achievement Award -palkinnon tästä termisestä ja optisesta verkkokamerastaan 2019 Detektor International Awards -sarjassa Ruotsissa. Lisätietoa: Hikvision Europe B.V. Timo Miettinen, 050 560 6123 timo.miettinen@hikvision.com UUDET TU Tuotetiedotteet osoitteeseen tuotteet@turvallisuus.com 1/2020 | 57 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TUOTEUUTISET
KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY Hermo — murharyhmän mies Juha ”Hermo” Rautaheimo teki yli 40 vuotta kestäneen uran Helsingin poliisissa, pääasiassa väkivaltarikosyksikössä ja murharyhmässä, jonka johtaja hänestä myös tuli. Toki hän toimi muuallakin, kuten rikostutkinnan opettajana ja palonsyytutkijana. Yksi asia on melko varma: Hermolla on sellainen asiantuntemus, että on vaikea kuvitella Suomesta toista ihmistä, joka olisi nähnyt ja kokenut yhtä paljon – sisäpiiriläisenä. Kirja avaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa hyvässä ja pahassa ainutlaatuisella tavalla. Juha ”Hermo” Rautaheimo aloittaa kirjansa sanomalla: ”Vaikka poliisi ei koskaan kuulunut toiveammattini joukkoon, jo 11-vuotiaana dekkarin hommat kiinnostivat”. Hermosta tulikin puolivahingossa poliisi. Toki ennusmerkit olivat olemassa jo pikkupoikana: kun hän lapsena leikki rosvoa ja poliisia, hän halusi aina olla poliisi, sheriffi, salainen agentti tai yksityisetsivä. Hänen suosikkikirjansa olivat Viisikot ja Jerry Cottonit. Hermo – murharyhmän mies -kirjaa on vaikea esitellä lyhyesti, sillä kirja on melkoinen tietokirja ja katsaus hämmästyttäviin tositapahtumiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla kirja on eräänlainen omaelämänkerrallinen tarina Hermon yksityisestä elämästä, iloineen ja suruineen. Hän on kokenut myös pahimman mahdollisen: oman tyttären äkillisen kuoleman liikenneonnettomuudessa. Viimeistään tämä tragedia avasi hänet ymmärtämään myös uhrien aidot kärsimykset ja näkökulmat. Hermon työelämän tarinat ja oman elämän tarinat nivoutuvat kirjassa lomittain kerrontaan mukaan, mikä on hyvä asia. Se keventää sisältöä. Hermo kertoo suuren määrän Suomea järkyttäneitä tapauksia suoraan poliisin tutkinnan kannalta, sekä pohtii lainsäädäntöä, oikeuslääketieteellistä tutkimusta, ja paljon muuta. Hän käsittelee myös poliisikoulutusta, ensikosketuksiaan henkirikoksiin ja palonsyyntutkintaan, ja mitä niissä on oikeasti tapahtunut. Hän avaa kymmenittäin tositapahtumia: Allan Grönqvistin murha. Susanne Lindholmin murha. Poliittinen terrorismi. Tuhopolttosarjat. Helena Mäntylän murha. Jakomäki-Mikkeli-panttivankidraama. Herlinin suvun Minna Nurmisen kidnappaus, eli tapaus Operaatio Ullakko. Venekauppiaan selvittämätön murha. Anna-vauvan tapaus. Vilja Erikan tapaus. Pyjamanaisen tapaus. Vanhan valokuvan arvoitus eli kultaseppämurha. Tiirikkaraiskaajan tapaus. Naisopiskelijan raaka murha. Palkkamurhan yritys. Ja monia muita tapauksia ja ihmisten yllättäviä katoamisia. Mitä niissä oikeasti tapahtui? Miten tutkinnat etenivät? Miten tutkinnat päättyivät? Kuka teki ja mitä? Tarinat perustuvat faktoihin. Hermo selvittää myös murhapolttajan muotokuvaa, sekä palorikosten tutkintataktiikkaa, ja miten vaikeaselkoinen on lainsäädäntö. Osansa saavat myös tuomioistuimien langettamat käsittämättömän lievät tuomiot. Hän kertoo raskaasta rikostutkijan työstään ja miten on itse saanut mielenrauhaa: Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Toinen mielenrauhan ja ilon antaja on ”laulava onnellinen mies”, joka hän sananmukaisesti kertoo olevansa Keravan mieslaulajissa. Kuorolaulaminen tuo yhteen ”veljet keskenään” ja myös iloisia laulumatkoja ulkomaita myöten. Ja tietenkin myös kuntosali ja kaverit siellä tuovat iloa ja jaksamista elämään. Poliisiopisto tarvitsi aikoinaan rikostutkinnan opettajaa, ja sekin Hermosta tuli. Hän perehtyi myös oikeuslääketieteeseen, toimi yhdessä oikeuslääkäreiden kanssa, ja hän avaa oikeuslääketieteen merkitystä poliisin työssä ja korostaa sen merkitystä poliisikoulutuksessa. Mortui non silent – vainajat eivät vaikene on yksi asia, jota Hermo korostaa. Mitä uusi pakkokeinolaki käytännössä tarkoitti ja mitä se muutti poliisin työtä. Mikä nyt oli mahdollista, mikä ei enää. Hermon ura eteni askel kerrallaan. Eräänä päivänä hän päätyi tutkinnanjohtajaksi ryöstöjaokseen. Perustettiin Helsingin poliisin rikospoliisin tutkintaja koulutusjaosto. Lopulta Hermo oli henkirikostutkinnan johtaja. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2018. Hän kertoo myös jengiväkivallasta, poliisimurhista, Autotalon potkimisjutusta ja miten sillä haettiin tuomioistuimessa rajoja tapon yritykselle. Kirjassa esitellään kymmenittäin raskaita juttuja, mutta kun tarinoissa on mukana onneksi runsaasti myös hersyvää huumoria ja koko Suomea koskettavia tunneskaaloja ja myötäelämistä, rehellisyyttä, aidosti yrittämistä, vuorokauden ympäri tapahtuvaa tutkintaa paineen keskellä, ja valtavasti onnistumisia, lopulta ainakin oma uskoni suomalaiseen yhteiskuntaan ja poliisitoimintaan kasvoi vähintään kaksinkertaiseksi. Paula Koskivirta Juha Rautaheimo Toimittanut: Sari Rainio Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Siltala Kirjan voi lukea tai kuunnella äänikirjana 58 | 1/2020 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA KIRJAESITTELY
LenelS2 esitteli Tukholmassa viime marraskuussa Envision eli tulevaisuuden mahdollisuudet -tapahtumassaan viimeisimpiä turvallisuusteknologioita ja tulevaisuuden visiotaan, sekä tuotedemoja yhdessä teknologiapartnereiden kanssa. Tapahtuma sai niin hyvää palautetta, että samankaltainen tapahtuma järjestetään myös Helsingissä 14. lokakuuta tänä vuonna. Paikalla Tukholmassa oli LenelS2 Suomen Area Sales Manager Anssi Kuvaja. Hän kertoo, että tilaisuudessa esiteltiin Onguard-kulunvalvontajärjestelmän viimeisimpiä ominaisuuksia ja tulevaisuuden suuntaa. ”Tapahtumaan osallistui loppukäyttäjiä, konsultteja, integraattoreita ja teknologiapartnereita Pohjoismaista”, Kuvaja mainitsee. ”Aiheita olivat muun muassa tietoturva, webja mobiilikäytettävyys, sekä Microsoft, Azure ja Amazon Web Services, vierailijanhallinta, Mobile BlueDiamond -lukijat, langattomat lukot ja videoratkaisut.” LenelS2:n teknologiapartnereista paikalla olivat muun muassa Milestone, Mercury Security, SimonVoss ja Idemia, jotka esittelivät omaa toimintaansa. Taukojen aikana ja iltapäivällä oli mahdollisuus tutustua valmistajien ratkaisuihin käytännön tasolla. ”Vieraat olivat selvästi kiinnostuneita muun muassa integroidusta Onquardja Milestone -demoista, sekä Mobile BlueDiamond -ratkaisusta, kuten myös Morpho Wave 3D-sormenjälkilukijasta”, Anssi Kuvaja kertoo. LenelS2 on osa globaalia UTC -konsernia, jonka liikevaihto on noin 65 miljardia dollaria. Toisin sanoen liikevaihto on enemmän kuin koko Suomen valtion vuosibudjetti. Parhaillaan UTC eriytyy kolmeen eri yhtiöön: UTC, Carrier ja Otis. Muutoksen jälkeen LenelS2 kuuluu osaksi Carrier-konsernia. n IHMISET & TAPAHTUMAT LenelS2 Envision Stockholm keräsi hyvää palautetta, tapahtuma tuodaan myös Suomeen Asiakasväkivalta sairaalaja terveyden huoltohenkilöstöä kohtaan lisääntynyt Joka neljäs sairaalaja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivaltatai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi 26 prosenttia työntekijöistä. Tavaroiden heittelystä raportoi 22 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja 9000 työntekijää vuonna 2019. Asiakasväkivaltaa joutuivat työssään kohtaamaan eniten nuoret työntekijät. Lyömisestä ja potkimisesta raportoi lähes puolet alle 30-vuotiaista työntekijöistä. Vuonna 2015 näin raportoi kolmannes nuorista vastaajista. n Securitas tarjoaa pääkaupunkiseudun lukiolaisille vartija kurssia ja kesätyöpaikkaa Securitas on aloittanut yhteistyön pääkaupunkiseudun lukioiden kanssa tavoitteena kouluttaa opiskelijoista vartijoita kesätöihin. Vartijakurssin voi valita lukion kurssiportaalista. Kurssista saa yhden opintopisteen ja työpaikan. ”Ajatus lähti haasteesta tavoittaa nuoret työnhakijat. Miten voimme tavoittaa ne nuoret, jotka tarvitsevat kesäksi töitä, mutta kokevat työnhaun raskaaksi vähäisen työkokemuksen tai -koulutuksen vuoksi”, kertoo Securitaksen rekrytointikoordinaattori Teemu Leppäsalko. ”Lukiossa on ollut jo pitkään mahdollista suorittaa ajokortti, joten miksi ei myös vartijakortti. Vartijakortista on myös rahallista hyötyä, koska tarjoamme varman työpaikan kurssin hyväksytyksi suorittaneille”, hän jatkaa. Kurssit alkavat keväällä heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen huhti-toukokuussa. Securitas vastaa kurssien kuluista, ja ne toteutetaan aina kohdelukion tiloissa. n Vasemmalla Lumon lukion rehtori Marianna Sydänmaanlakka, opinto-ohjaaja Petri Laaksonen ja Securitaksen rekrytointikoordinaattori Teemu Leppäsalko. AJANKOHTAISTA Jatkoa sivulta 9 1/2020 | 59 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA IHMISET JA TAPAHTUMAT
Y HD IS TY KS ET Lakisääteinen vaatimus turvallisuusalan elinkeinovasta turvasuojauspuolen osalta astui voimaan vuosi sitten tammikuun alussa. Kaikilla Turvaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksellä elinkeinolupa onneksi on, vaikka keväällä hakemusajat venyivät kuukausien mittaiseksi. Se puolestaan johtui Poliisihallitukseen tulleesta valtavasta hakemussumasta ”kalkkiviivoilla”, siis juuri ennen lain voimaan astumista siirtymäkauden loppuessa. Poliisihallituksen verkkosivuilta käy ilmi, että turvallisuusalan elinkeinolupa on tammikuussa 2020 mennessä myönnetty jo 819 yritykselle tai elinkeinonharjoittajalle. Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyttyjä on 910 ja vastaavan hoitajan sijaiseksi hyväksyttyjä 111. Lisäksi turvasuojaajaksi hyväksyttyjä on peräti lähes 7 000. Kaikki siis hyvin, vai onko? Ainakin vääriä tietoja poistettu Onko turvallisuusalan luvanvaraisuus sitten muuttanut turvaurakointialalla mitään ensimmäisen vuoden aikana? Varsinaiset vaikutukset näkyvät tulevina vuosina, mutta jo nyt meillä on ollut ainakin laillinen mahdollisuus ilmoittaa poliisille ilman elinkeinolupaa toimivista yrityksistä. Tällaisia ilmoituksia yhdistyksemme on tehnyt lähes parikymmentä. Ymmärrettävistä syistä lupa-asiat eivät kuitenkaan ole poliisilaitosten tehtävien tärkeysjärjestyksen kärjessä, eikä poliisi meille myöskään ilmoita, mihin toimiin se on ilmoitustemme johdosta ryhtynyt. Jotta meille jotakin kerrottaisiin, meidän pitäisi tehdä rikosilmoitus tai tutkintapyyntö. Koska olemme antaneet vain vihjeitä, emme ole asianosaisia, eikä ilmoitusvelvollisuutta meidän suuntaamme ole. Vaikea on siis arvioida, onko kaikki hyvin. Sen onneksi tiedän, että ainakin jotkut yritykset ovat joutuneet poistamaan nettisivuiltaan vääriä tietoja, ja esitutkinnassa on luvatta toimivia yrityksiä. Se kuvaa sitä, että poliisi valvoo resurssiensa puitteissa ja keinojensa kautta näitä asioita. Hyvä merkki sekin. Tiedotus on avainasemassa Turvallisuusalan elinkeinolupaan liittyvä tiedotus, eli se, että asiakkaat tietävät turvasuojaustoiminnan olevan luvanvaraista työtä, on erittäin tärkeää. Tiedotuksen avulla viestimme siitä, että luvattomasti toimivat yritykset saadaan kitkettyä pois markkinoilta. Turvaurakoitsijat ry:n avuksi tiedottamisessa tulee viime kuussa valmistunut vuoden 2020 viestintästrategiamme, jonka avulla saamme levitettyä tietoa yrityksiin ja kuluttajille. Tulemme muun muassa panostamaan voimakkaasti sosiaalisen median eri kanaviin tietoisuuden lisäämiseksi, sekä asiantuntijavideoiden ja erilaisten uutisten muodossa – muutamia keinoja mainitakseni. Elinkeinolupaan kuuluu myös olennaisena osana paikallisten poliisien tekemät määräaikaistarkastukset. Ensimmäiset jäsenyrityksemme tarkastettiin joulukuussa, ja tarkastuksia tulee olemaan muutaman vuoden välein jokaisessa jäsenyrityksessämme. n Kirjoittaja Ona Gardemeister on Turvaurakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Vuosi kokemusta turvallisuusalan elinkeinoluvasta Onko mikään muuttunut? Juhlavuotemme päätapahtuma lähestyy Turvaurakoitsijat ry viettää 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen tärkein tapahtuma on Euroopan Lukkoseppäliitto ELF:n konventio Clarion Hotel Helsingissä 14.–16.5.2020. Tapahtumassa on esillä yrityksiä, joita ei Suomessa ole vielä koskaan ennen nähty. Tapahtuman kaksipäiväisten messujen osastot ovat lähes kokonaan myytyjä. Tapahtumasta tulee mittavin koko yhdistyksemme historian aikana, ja se on ainoa pelkästään lukitusja turvallisuusalaan keskittyvä tapahtuma tänä vuonna Suomessa. Tapahtuma on turvallisuusalan ammattilaisille suunnattu, ja se on maksuton kokopäiväistä 15.5.2020 pidettävää seminaaria lukuun ottamatta. Rekisteröinti aukeaa helmikuun aikana osoitteessa www.elf2020.com. Kävijätavoite on noin tuhat henkilöä ja arvioimme, että ulkomaalaisia näistä on noin 25 prosenttia. Jo nyt on vieraita tulossa Euroopan lisäksi Australiaa ja Kiinaa myöten. 60 | 1/2020
Y HD IS TY KS ET Droonit ovat täällä jäädäkseen – hyvässä ja pahassa Torjuntakeinot kehittyvät Puheenjohtajalta Kettil Stenberg puheenjohtaja Arvioiden mukaan Suomessa on yli 50 000 droonia, joista suurin osa on harrastuskäytössä. Myös ammattikäytössä drooneja on tuhansia. Määrät ja käyttötavat lisääntyvät kovaa vauhtia. Poliisi on Suomessa edelläkävijä ammattikäytössä. Hyviä kokemuksia on saatu myös esimerkiksi pelastusja etsintätehtävissä, tilannekuvan luomisessa, suurien yleisötapahtumien valvonnassa, rajavalvonnassa ja teollisuuden tarkastuksissa, kuten vuotojen paikantamisessa ja lämpökamerakuvauksissa. Drooneilla tehtävistä kuljetuspalveluista on tulossa kovaa vauhtia monimuotoista bisnestä. Elokuvaja tv-tuotannoissa drooneilla kuvataan ahkerasti. Kiinteistövälittäjätkin käyttävät niitä. Ei pelkkää hupia ja hyötyä Droonien hyödyt ovat kiistattomat, mutta asioilla on kaksi puolta. uusi tekniikka antaa uusia mahdollisuuksia myös rikollisille, esimerkiksi yritysvakoiluun. Suomessa on myös ollut tapauksia, joissa vankilaan on yritetty kuljettaa drooneilla huumeita ja laittomia esineitä. Eri puolilta maailmaa välitetyistä uutisista näkee, miten drooneja käytetään terrori-iskuissa. Lisääntynyt droonien käyttö näkyy ilmailurikkomustilastoissa: rikkomuksia kirjattiin Suomessa viime vuonna selvästi enemmän kuin aiemmin. Drooneilla ylitettiin maksimilentokorkeuksia ja lennettiin lentokieltoalueilla. Tyypillisiä lentokieltoalueita ovat ydinvoimala-alueet, valtionhallinnolle tärkeät maanpuolustuskohteet ja lentoasemien lähistö. Helsinki-Vantaalla tehtiin useita havaintoja vaarallisen lähellä lentokoneita lentäneistä drooneista. Muualla maailmassa lentoaseman toiminta on jouduttu jopa keskeyttämään droonihavaintojen takia. Torjuntakeinot tehostuvat Droonien havaitseminen on vaikeaa, koska ne ovat pieniä ja voivat lentää sekä matalalla että hitaasti. Mikään droonien havaitsemiseen tarkoitettu tekniikka ei ole täysin aukoton, mutta kehitys käy kiivaana. Akustinen valvonta perustuu droonin äänen tunnistamiseen akustisen sensorin avulla. Optinen valvonta perustuu droonin ulkomuodon tunnistamiseen kameroilla. Tutkavalvonnassa lähetetään radioaaltoja ympäristöön ja havaitaan kohde heijastuneiden radioaaltojen perusteella. Yleisimmin käytetty radiovalvonta perustuu droonin ja sen ohjauslaitteen välisen langattoman tietoliikenteen kuunteluun. Sen etu on mahdollisuus paikantaa myös droonin lennättäjä. Paras lopputulos saadaan, kun yhdistetään kahta tai useampaa tekniikkaa. Kun drooni havaitaan, se on mahdollista torjua. Torjunta perustuu yleensä droonin ja sen ohjaimen välisen signaalin radiohäirintään. Myös laseraseita, verkkoja heittäviä torjuntadrooneja ja jopa isoja lintuja, kuten kotkia, on kokeiltu torjuntakeinoina. Droonin hakkeroinnissa puolestaan kaapataan droonin ohjaus omaan käyttöön. Sääntelyyn tulee muutoksia Drooneihin liittyvä sääntely Suomessa on Euroopan kevyimpiä. Harrastajalle perusperiaatteita ovat olleet muun muassa lennättäjän näköyhteys drooniin, lennättämistä ei sallita ihmisjoukon päällä eikä lentokieltoalueilla, ja maksimi lentokorkeus on 150 metriä. Lisäksi rikoslain salakatselusäännökset on täytynyt huomioida ja kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä ja kotirauhaa. Koko Eu:n kattavat drooniasetukset on julkistettu 2019, ja niitä ryhdytään pääsääntöisesti soveltamaan Suomessa kesästä 2020 alkaen. Traficomin mukaan jako kaupallisen ja harrastetoiminnan väliltä poistuu, lentokorkeus alenee 150 metristä 120 metriin, ja lisäksi lennättämiseen on kaavailtu verkossa tehtävää teoriakoetta ja rekisteröitymistä. Lisätietoa aiheesta kannattaa hakea Traficomin mainiolta droneinfo.fi-sivustolta. Vain taivas rajana? Ennusteiden mukaan drooneista povataan merkittävää tulevaisuuden bisnestä. uusia käyttötarkoituksia ja -kohteita keksitään jatkuvasti. Samalla kasvaa tarve kehittää valvontaan liittyvää tekniikkaa ja droonien käyttöön liittyvää koulutusta. Kehityksessä suomalaisuus voi olla kovaa valuuttaa. Joustava sääntely Suomessa on suosinut kotimaan toimijoita – ja toisaalta tuleva yhtenäinen eurooppalainen sääntely helpottaa pääsyä ulkomaisille markkinoille. Sitä paitsi, jos jostain, niin Suomesta löytyy harvaan asuttuja alueita ja vapaata ilmatilaa droonien käyttöön. n 1/2020 | 61
Y HD IS TY KS ET Toiminnanjohtajan uutiskatsaus Joona Vuorenpää Finnsecurity ry Finnsecurity ja FISC yhdistivät voimansa kyberseminaarissa Finnsecurity ry ja Finnish Information Security Cluster (FISC) ry järjestivät 5. helmikuuta ensimmäisen yhteisseminaarinsa kyberturvallisuuden tiimoilta. Senaatti-kiinteistöjen Virastotalon auditorioon Hakaniemenrantaan kerääntyi kiitettävät yli 60 osallistujaa. Maksuton seminaari oli tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille ja vetävät otsikko Kun fyysinen kohtaa digitaalisen – miten käy turvallisuuden? nostatti jo sopivasti kulmakarvoja esiintyjien teemojen lisäksi. Seminaarissa perehdyttiin turvallisuuspalvelupäällikkö OlliPekka Laakson esityksellä ison kiinteistötoimijan kyberturvallisuushaasteisiin ja vaatimuksiin Senaatti-kiinteistöjen kokemuksella. Merkittävän turvalaitetoimittajan (ja ostajan) näkökulman laitevaatimuksiin antoi Securitas Oy:n myyntipäällikkö Janne Par viainen. Varsinaista ”herkkua” saatiin kuulla F-Securen niin sanotun Red Teamin edustajalta, Senior Security Consultant Niklas Särökaarelta. Tiimihän testaa asiakasyritysten toiveesta sisäänpääsyä erilaisiin järjestelmiin, ja onnistumisprosentit ovat melkoisia. Tämän jo luulisi herättävän monet. Finanssiala ry kertoi, miten Suomessa ala on varautunut ja varautuu alati pankkija maksujärjestelmiin kohdistuviin riskeihin. Esiintyjä, johtava asiantuntija Mika Linna korosti, että digitaalisuus pankkimaailmassa ulottuu kymmenien vuosien taakse, joten myös osaamistaso on kehittynyt linjassa tämän kanssa. Lopuksi Zenitel Finlandin toimitusjohtaja Juha Uskali avasi kuulijoille – monille ihan uudella tavalla – miten ääni liittyy turvallisuusjärjestelmiin ja pitää suojata se äänikin. Kyse ei ole vain tietojärjestelmistä, kameroista, kulunvalvonnasta, sensoreista ynnä muista. Ääni on kytkettävissä tärkeänä kommunikointikanavana melkein kaikkeen. Päänavaus Finnsecurityn ja FISCin seminaariyhteistyössä sai kiitosta. Monelle ehkä vielä tuntematon FISC ry on perusF-Securen Senior Security Consultant Niklas Särökaari kertoo yrityksen Red Teamin toiminnasta. Myyntipäällikkö Janne Parviainen kertoo Securitaksen ratkaisuista. Turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso Senaatti-kiinteistöistä. Yli 60 osallistujaa kuulivat tuutin täydeltä kiinnostavia puheenvuoroja. 62 | 1/2020
Toiminnanjohtajan uutiskatsaus Joona Vuorenpää Finnsecurity ry ”TÄTÄ ET KUULE MUUALTA” -turvallisuusseminaari 4.–6.3. Turvallisuusmuseo ja Huoltovarmuuskeskus järjestävät yhteisseminaarin M/S Mariellalla Helsingistä Tukholmaan 4.–6. maaliskuuta. Lisätiedot ilmoittautumis-, ym. tarpeellisine tietoineen ja ohjeineen www. turvallisuusmuseo.fi/seminaari2020. n Finnsecurityn kevätkokous 27.4. Laureassa Finnsecurity ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27. huhtikuuta Laurean auditoriossa. Samassa yhteydessä ennen kokousta kuulemme esityksiä teemasta Kun työhyvinvointi kohtaa turvallisuuden. Lisätietoja ja aineistot lähempänä kokousta. n EK:n turvallisuus alan neuvottelu päivät 4.–5.6. risteilynä Tallinnaan EK järjestää perinteiset Turvallisuusalan neuvottelupäivänsä hieman tavanomaista myöhemmin eli kesäkuussa. Lisäksi Tukholman sijasta laivan keula suuntaa Tallinnaan, joten ajankäytöllisesti hieman lyhyempi seminaari lienee monelle osallistujalle suotuisa. n RIMPUILUA PUHEENJOHTAJAN PALSTA Liian usein kumppanuus perustuu uskomuksiin Aikaisemmin ainakin suurimmilla organisaatiolla oli omat tuotantoja laitetilat, joissa järjestelmistä huolehti organisaation omat työntekijät. Henkilöstöllä oli vain yksi isäntä, jonka määräyksiä tuli seurata ja noudattaa. Tilat, joissa käsiteltävät tiedot sijaitsivat, kuuluivat organisaatiolle itselleen. Tänä päivänä tilanne on muuttunut; jokainen organisaatio on riippuvainen kumppaneista ja niiden palveluista. Tällöin korostuu yhteinen ymmärrys palvelun sisällöstä ja toimivuudesta poikkeustilanteissa, koska intressit eivät ole välttämättä yhteneväiset. On erittäin tärkeää varmistua, että molemmat osapuolet ymmärtävät samalla tavalla palvelun sisällön. usein unohtuva seikka on, että vastuuta ei voi ulkoistaa. Vastuu säilyy viime kädessä aina organisaatiolla itsellään. Asiakasta ei kiinnosta, kenen taholta virhe on tapahtunut, ellei hän saa tilaamaansa. Liian usein kumppanuus perustuu uskomuksiin. Varmistuminen yhteisymmärryksestä alkaa jo sopimusneuvotteluista, joissa sovitaan vaatimuksista, velvollisuuksista ja vastuista koko tuotantoketjuille. Tulee varautua etukäteen myös mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Millaisia vaikutuksia palvelulle poikkeustilanteista voi aiheutua? Tehtävien ja roolien selkeä jakaminen, kenen vastuulla on reagointi, yhteisymmärrys toimintojen kriittisyyksistä sekä mitä tietoja voidaan menettää, ovat välttämättömiä vahinkojen minimoinnissa ja palveluiden tehokkaassa palauttamisessa. Näistä sopiminen on myös palveluntuottajan etu. Let’s be careful out there. Juha Härkönen puheenjohtaja tettu vuonna 2012. Sen jäsenistö koostuu kansallisesti merkittävistä tietoja kyberturvatuotteita sekä -palveluita tarjoavista yrityksistä ja organisaatioista. Yhdistys on samalla alansa edunvalvoja. Yhdistyksen ensimmäisenä täysaikaisena toiminnanjohtajana aloitti viime syksynä valtiotieteitten maisteri Mika Susi. n Mika Suden haastattelun löydät tästä lehdestä sivuilta 52-55. Seminaarikumppani, FISC:in tuore toiminnanjohtaja Mika Susi. 1/2020 | 63
Y HD IS TY KS ET ”Muistan hyvin päivän 1970-luvulla, kun kävin asentamassa erään Munkkiniemessä asuvan vuorineuvoksen kotiin hälytysjärjestelmän. Siihen kuului kolme mikroaaltoilmaisinta”, aloittaa Jouko ”Jokke” Ahonen, joka tunnetaan eläväisenä tarinankertojana. Hänen kätensäkin veivaavat pään päällä kuin propelli, kun hänelle on kerrankin annettu lupa kertoa tarinoita – suorastaan pyydetty niitä. Ahonen on kova nauramaan. Tässä tarinassa on silti kyse vakavasta turvasuojauksesta, eikä mistään leikkisuojauksesta. ”Asensin vuorineuvoksen kotiin ohituslukoksi Ademcon avaimella pelaavan ohituspurkin”, Ahonen jatkaa turvallisuusalan slangilla. Ohituslukko tarkoittaa lukkoa, jossa on rikosilmoitinjärjestelmän päälleja pois päältä -toiminto. Ohituspurkki tarkoittaa myös päälleja pois päältä -toimintoja, mutta toiminto ei ole lukossa, vaan erillisessä laitteessa seinällä. Kun Ahonen oli asentanut ohituspurkkinsa seinään ja opastanut vuorineuvosta purkin käytössä, Ahonen ojensi vuorineuvokselle purkin avaimen. Siihen oli stanssattu numero kolme (kaikki avaimet oli aina numeroitu). ”Vuorineuvos jäi tuijottamaan avainta”, Ahonen muistaa. ”Hän ei päästänyt minua lähtemään, vaan vaati tietää, mitä numero kolme avaimessa tarkoittaa.” Ahonen mietti kuumeisesti vastausta. Nopeasti idea tupsahti hänen mieleensä, kuin joku olisi kuiskannut korvaan: sano sille, että numero kolme tarkoittaa, että kotiisi on nyt asennettu kolme uuden hienon teknologian mikroaaltoilomaisinta. Ahonen teki korvakuiskauksensa mukaan. ”Numero kolme tarkoittaa sitä, että Teidän kotiinne on nyt asennettu kolme uuden hienon teknologian mikroaaltoilmaisinta”, Ahonen vastasi vuorineuvokselle. ”Se oli mielestäni nokkela vastaus”, Ahonen tuumaa. Mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, että luku kolme johtaisi hänet myöhemmin eriskummalliseen suojausboomiin ”asennusmestariksi”, siis toteuttamaan koko ajan yhä enemmän laajenevaa asennusrulettia pitkin ja poikin kaupunkia. Vuorineuvoksilla ja kauppaneuvoksilla oli nimittäin siihen aikaan tapana tavata toisiaan säännöllisesti Suomalaisella Klubilla ja leuhkia saavutuksillaan. ”Munkkiniemen vuorineuvos oli heilutellut Klubilla ohituspurkin avainta ja arvuutellut muilta, mikähän tämä oikein on”, Ahonen tietää kertoa. ”Minullapa on kolmen mikroaaltoilmaisimen hälytysjärjestelmä. Harmittaako teitä köyhempiä?” vuorineuvos oli kuuleman mukaan oikein pröystäillyt. Ahonen puolestaan oli kuvitellut, että voisi vuorineuvoksen asennuskeikan jälkeen jatkaa arkista puurtamistaan ja käydä hissukseen asentelemassa hälytinjärjestelmiä sinne ja tänne. Mutta parin viikon päästä Ahonen sai taas puhelun. Nyt se tuli ökyrikkaiden alueelta Kulosaaresta. Ökyasunnossa asui eräs kauppaneuvos. ”Voisitko tulla katsomaan kotiani”, kauppaneuvos pyysi Ahosta. ”Kun soitin kauppaneuvoksen ovikelloa, kukaan ei tullut avaamaan ovea. Sitten neuvos aukaisi lukon yläkerrasta kaukosäätimellään. Kun astuin eteiseen, jumalattoman kokoinen susikoira syöksyi yläkerrasta hampaat irvessä muristen minua kohti”, Ahonen muistaa pelon kouraisseen sydäntään. ”Nyt lähtee henki”, Ahonen ennätti juuri ja juuri ajatella ennen ”viimeistä henkäystään”. Mutta onneksi hän kuuli rauhoittavan karjaisun. Se tuli jostakin portaiden suunnasta: ”Se puree vain kommunisteja”, kauppaneuvos huitoi kaukosäädin kädessään. Koira ei purrut Ahosta, ja kauppaneuvoskin rauhoittui: ”Et siis ole kommunisti.” Ahosenkin sydän lopetti pomppimisen, ja hän arvioi kohteen lupsakkaan tyyliinsä. Jaa-a, jaapa-jaa, hän mietiskeli ja mittaili seinänpituuksia mittanauhallaan ja katseli etäisyyksiä. ”Sitten lupasin toimittaa kauppaneuvokselle tarjouksen hälytinjärjestelmän asentamisesta”, Ahonen kertoo, nykyään jo hyvin vapautuneena tuosta yli 40 vuotta sitten kokemastaan kauhunhetkestä, kun susikoira oli melkein nielaissut hänet elävältä kitaansa. Mutta ennen kuin Ahonen ennätti poistua kauppaneuvoksen ökytalosta, neuvos halusi tietää, montako mikroaaltoilmaisinta hänen kotiinsa tulee. ”Kolme”, Ahonen vastasi. ”Ei käy. Tarvitsen viisi”, kauppaneuvos vaati. ”En asenna; ilmaisimet tulevat häiritsemään toisiaan, enkä ota vastuuta huonosti toimivan järjestelmän asennuksesta”, Ahonen oli tiukka. Parivaljakko mitteli toisiaan. Yhtäkkiä kauppaneuvos sai väläyksen: ”Toimita ne kaksi ylimääräistä ilmaisinta pakkauksissa autotallini nurkkaan ja stanssaa siihen avaimeen luku viisi. Ja toimita se avain minulle heti tänään iltapäivällä.” Ahonen ihmetteli kummallista pyyntöä ja vielä enemmän kiirettä. ”Meillä on tänään Klubilla kokous. Minun Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry Kun susikoira melkein nielaisi Ahosen kitaansa 1970-luvun puolivälissä Helsingissä elettiin porvariston hillittyä charmia. Eräänä päivänä charmiin tuli kuitenkin särö. Munkkiniemessä asuva vuorineuvos nimittäin päätti aloittaa mittelön, joka johti kotien hillittömään suojausbuumiin. Kuukausien mittaan boomi sai hyvin hassunkurisia piirteitä. Propellimies Jouko Ahonen. Kuva Anton Soinne 64 | 1/2020
Y HD IS TY KS ET täytyy hiljentää yksi vuorineuvos Munkkiniemestä”, kauppaneuvos myöntyi vihjaamaan. Miten ihmeessä tämmöinen paremmuuden mittelö vuorija kauppaneuvosten välillä lopulta päättyi? Kauanko sitä kesti? ”Minusta tuli aivan erikoismies”, Ahonen hekottelee. ”Pörräsin seuraavat kuukaudet joka päivä entistä mielenkiintoisimmissa paikoissa asentamassa mikroaaltoilmaisimia erilaisten neuvosten koteihin ja myös moneen suurlähetystöön. Neuvokset pyysivät avaimiinsa aina entistä isompia numeroita.” ”Pääsin kyllä aika useaan kotiin, joihin vain harvat pääsevät. Samalla näin parin päivän ajan heidän elämänmenoaan, sepä oli virkistävää.” n Paula Koskivirta Avaimeen stanssattu luku 3 aiheutti ennennäkemättömän asennusruletin. Tämä avain ei kuitenkaan ole jutun alkuperäinen avain. Näin riskienhallinta ja riski analyysit rantautuivat Suomeen Systemaattinen riskienhallinta ja riskianalyysit rantautuivat Suomeen vakuutustoiminnan tuloksena. Pioneeri oli Vakuutusyhtiö Pohjola, jonka johto seurasi vakuutustoiminnan kansainväistä toimintaa ja ymmärsi riskienhallinnan merkityksen asiakkaitten turvallisuustekijänä. Hyvä riskienhallinta merkitsi vahinkojen vähenemistä ja vakuutusmaksujen pysymistä siedettävinä. Vakuutusyhtiö Pohjola palkkasi 1970-luvun puolivälissä useita diplomi-insinöörejä paloinsinöörien tehtäviin. Itsekin olin yksi heistä, ja aloitin Pohjolan pääkonttorissa Munkkivuoressa vuonna 1975. Valinnan suoritti äskettäin edesmennyt johtaja Sep po Soratie. Paloinsinööriksi valittiin myös hyvä kollegani Pentti Laurila, joka myös on jo edesmennyt. Meillä oli Pentin kanssa sama yhteinen työhuone, ja kehittelimme yhdessä riskianalyysiaihioita kansainvälisten tietojen pohjalta. Tuolloin Pohjolassa jaettiin riskit liikeja vahinkoriskeihin, ja meidän tehtävämme oli keskittyä vahinkoriskeihin. Pääosin vahinkoristit voitiin jo tuolloin siirtää vakuutusyhtiöille tietyin edellytyksin, kuten nykyäänkin. Ensimmäinen riskianalyysi Suomen Höyhenelle Pentti Laurila teki Pohjolan ensimmäisen riskianalyysin vuonna 1976 Suomen Höyhen oy:lle. Analyysi oli Pohjolan päänavaaja riskienhallintatyössä. Samalla se oli myös systemaattisen riskienhallintatyön alku. Seuraavan yhtiömme riskianalyysin tein itse. Kohde oli haastava ja iso, kaikki Kone oy:n Suomen kohteet. Kone oli tuolloin hyvin erilainen kuin nykyään. Sillä oli runsaasti erilaisia liiketoimintoja eri puolella Suomea. Sain onneksi avukseni analyysin tekoon Koneelta yhden sen palkkalistoilla olevan insinöörin. Kiersimme yhdessä kaikki Koneen Suomen kohteet, tarkastimme ne ja haastattelimme avainhenkilöt. Kirjasimme tiedot ja kokosimme ne mappeihin. Työ vaati tuhottomasti aikaa ja oli järjettömän hidasta. Lopputulosraportin tekemiseen ja esittämiseen kului noin kaksi kuukautta, ja analyysi sisälsi yksitoista mapillista aineistoa. Esittelimme lopputulokset ja suosituksemme Koneen johdolle Pohjolan pääkonttorin johtokunnan huoneessa. Saimme kiitokset ja päänsilitykset työstämme sekä Koneen että Pohjolan johdolta. Kone myös toteutti esittämämme riskienhallintatoimenpiteet toimipisteissään. Kaikki avainhenkilöt riskienhallinnan kolutukseen Riskienhallinnan työtä jatkettiin Pohjolassa kaikkien silloisten paloinsinöörien johdolla. Pohjolan johto näki myös aiheelliseksi kouluttaa kaikki avainhenkilönsä riskienhallinnan osaajiksi. Saimmekin Pentti Laurilan kanssa tehtäväksemme perehdyttää noin 700 Pohjolan pääkonttorin ja alueorganisaation työntekijää riskienhallinnan maailmaan. Koulutuksen toteutimme Rantasipin tiloissa Hyvinkäällä. Kerralla koulutuksessamme oli 60–90 työntekijää kahden päivän jaksoissa. Valmistimme Pentin kanssa myös kurssimateriaalin, joka sisälsi useita käytännön analyysiesimerkkejä. Kaikkien avainhenkilöiden riskienhallintakoulutuksen seurauksena Pohjolalla oli etulyöntiasema riskienhallintatyössä omassa asiakaskannassaan sekä kilpailussa uusista yritysasiakkaista. Riskienhallintatyö toi uskollisen asiakaskunnan Pohjola jatkoi ja kehitti riskienhallinnan toimintaansa osana vakuutusten hallintaa edellä kuvattujen esimerkkien pohjalta. Riskienhallintatyö toi pitävän ja uskollisen asiakaskannan tuleviksi vuosiksi. Riskienhallinnan kokonaisuutta ja syvyyttä on sittemmin laajennettu, ja riskienhallinta on nykyään pysyvä elementti vakuutustoiminnassa. Riskienhallinta olisi nyt maailmanlaajuista Jos edellä kuvatut ensimmäiset riskianalyysit tehtäisiin tänä päivänä, riskianalyysien laajuus ja sisältö olisivat vallan erilaisia. Analyysimenetelmät ovat muuttuneet huimasti, ja käytettävissä olevat tietokonepohjaiset ohjelmistot helpottavat analysoijien työtä. Analyysit ulottuvat nykyään myös muihin kuin vahinkoriskeihin, joka on varsin suppea riskikenttä. Riskianalyysit tehtäisiin Koneenkin tapauksessa todennäköisesti niin sanotun kokonaisvaltaisen riskienhallinnan eli Enteprise Risk Managementin (ERM) periaatteiden mukaisesti, ja analyysi koskisi Koneen toimipisteitä ja liiketoimintoja kaikkialla maailmalla. n Lisää ERM-aiheesta löytyy muun muassa Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission (COSO) sivuilta. Artikkelin kirjoittaja, diplomi-insinööri Toivo Mäkynen on toiminut riskienhallinnan ja vakuutusten parissa vuodesta 1975 Suomessa ja ulkomailla. Hän toimii edelleen vakuutusmeklarina. Kuvio COSO:n ERM:n esitteestä vuodelta 2017. 1/2020 | 65
FINNISH SECURITY AWARDS 2019 Turvallisuusala kerääntyi palkitsemaan omiaan ..................... 6/2019 Elämäntyöpalkinto: Jouko Ahonen ... 6/2019 Vuoden turvallisuuskonsultti: Iiro Uusitalo ................................... 6/2019 Turvallisuusyhteistyön edistäjä: Jari Honkanen ................................ 6/2019 Vuoden turvallisuusteko: Jarkko Aspin vakuutustutkinta ............................ 6/2019 Oikein hyvä turvallisuusoivallus (Ohto): VTT:n luonnon materiaaleista kehitetty palonsuojapinnoite......................... 6/2019 Vuoden turvallinen organisaatio: Stora Enson Imatran tehtaat ................... 6/2019 Turvallisuustyön vapaaehtoinen: Suomen Lentopelastusseura ....................... 6/2019 Vuoden turvallisuusyritys: Securitas oy ................................... 6/2019 Vuoden turvallisuustutkija: Jonna Järveläinen ........................... 6/2019 Vuoden turvallisuuspäällikkö: Vesa Manninen .............................. 6/2019 Tulevaisuuspalkinto: Uusi turvallisuus -foorumi ............... 6/2019 Muut turvallisuuspalkitut ................ 6/2019 HENKILÖSTÖTURVALLISUUS LähiTapiola tarttui stressaavien asiakastilanteiden hallintaan .......... 4/2019 Hallitse kehonkieli .......................... 4/2019 HISTORIA Fiksua, vai mitä – jo 1970 luvulla turvallisuusjärjestelmiä integroitiin toisiinsa ..........................................1/2019 Osattiin sitä Sörkassakin................. 2/2019 Bensa-asemille oli helppo murtautua, ja Finnairin viinavarastokin kiinnosti ... 5/2019 Vartiointitapauksia matkan varrelta .. 6/2019 KOLUMNI #SafetyMoment – epäonnistumisen ylistyskulttuuri ................................1/2019 #SafetyMoment – moniulotteista ajattelua turvallisuusvarusteiden merkityksestä ................................ 2/2019 #SafetyMoment – nolla – onko se edes mahdollista? .................................. 3/2019 Tolkkua – tekoälyn algoritmit voivat tehdä meistä rasisteja ja sovinisteja – kysymättä meiltä yhtään mitään...................... 6/2019 LAINSÄÄDÄNTÖ Milloin pääurakoitsija ja alihankkija tarvitsevat turvallisuusalan elinkeinoluvan? ...............................1/2019 Olivatko tuotantopäällikkö ja työsuojelupäällikkö syyllisiä vai eivät? ............ 3/2019 Tulossa oleva yksityistä turvallisuusalaa koskeva EU:n laajuinen päästandardi on hyvä asia ....................................... 4/2019 PALVELUT & KOULUTUS Tilaajat vaativat palveluilta aiempaa enemmän .......................................1/2019 Festivaalien turvaratkaisut ovat osaamisen taidonnäytteitä ................................1/2019 WinNovassa huikea turvallisuuden oppimisympäristö ...........................1/2019 Vartiointiyritykset kehityksen kärjessä ....................... 4/2019 Kirjanpitäjästä vartijaksi ................. 5/2019 TALOUSRIKOLLISUUS Arvonlisäveropetokset uhkaavat siirtyä tietoverkkoihin ................................1/2019 Arvonlisäveropetokset päästö-, sähkö-, sertifikaattija identiteettikaupassa .. 2/2019 TAPASIMME Certego oy:n toimitusjohtaja Marianne Hynninen ........................................1/2019 75 vuotta täyttävän Kaso oy:n toimitusjohtaja Risto Palkama ......... 3/2019 TEKNIIKKA Yhdistetty sisäja ulkotilapaikannus lisäävät turvallisuutta merkittävästi ..1/2019 Paikkatietojen turvallinen käyttö ja säilytys .............................1/2019 Tekoäly tuo edullisen sisätilapaikannuksen.......................1/2019 Kuusi teknologian avaintrendiä ........1/2019 Äly on kiinteistön turva ....................1/2019 Digitaalinen kaksonen tehostaa paloturvallisuutta ........................... 2/2019 Näin toteutetaan toimiva turvavalaistus..................... 2/2019 Sairaaloiden digitalisaation haasteet .................. 3/2019 Nyt tarjotaan ja ostetaan ketterää kulunhallintaa ................................ 3/2019 Väsymätön tekoäly antaa esivaroituksia ....................... 3/2019 Uudet paloturvallisuustuotteet ........ 3/2019 Kameravalvonta turvalliseksi apteekille ja asiakkaille ...................................... 4/2019 Kameravalvonnan tietoturva avainasemaan ................................ 4/2019 Näin suojaat kameravalvonnan hakkeroinnilta ................................ 4/2019 Älykäs äänianalyysi tulee videovalvontaan .................... 4/2019 Turvallinen vai turvaton RFID? ......... 4/2019 Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen: ”Meidän on aivan pakko uudistua” ....................................... 5/2019 Älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä ................................. 5/2019 Missä menet, tekninen turvallisuus? . 5/2019 Älykäs kiinteistö tuo säästöjä .......... 5/2019 Lukituksen uudet ratkaisut ............. 5/2019 Kaupunkiekosysteemeissä äly lisääntyy ................................... 6/2019 Tarkat ohjeet: Näin teet ip-valvontakameroistasi tietoturvallisia ............ 6/2019 TIETOJA KYBERTURVALLISUUS Valtio, joka kynnelle kykenee, vakoilee myös yrityksiä .................................1/2019 F-Secure on hyödyntänyt tekoälyä edistyksellisesti ..............................1/2019 Digitaalisen turvallisuuden saarnamies ja aivoriihi: Huoltovarmuuskeskuksen digipooli ........................................ 2/2019 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa panostetaan kyberturvallisuuteen .. 3/2019 Kyberrikollisuus haastaa oikeusjärjestelmämme tosissaan .... 3/2019 Mikko Hyppönen: ”Seuraava sukupolvi tulee vihaamaan meitä” .................. 6/2019 Kyber-ene-hanke ............................ 6/2019 TULEVAISUUS Emeritusprofessori Esko Valtaoja: ”Elämme ylivoimaisesti maailmanhistorian rauhallisinta ja väkivallattominta aikaa” .................. 2/2019 TURVALLISUUSJOHTAMINEN ABB oy on noussut maailman turvallisuuseliittiin ...........................1/2019 Safe-kauppakeskusten ytimessä on hyvä turvallisuusjohtaminen ................... 2/2019 Tampereen kaupunki kehittää riskienhallintaansa ......................... 2/2019 Kolme erilaista johtajan työnkuvaa.. 2/2019 Miten ylimmän johdon saisi sitoutumaan turvallisuustyöhön? ........................ 2/2019 Tietoturvallisuutta kannattaa johtaa ja hallita hyvin ................................... 2/2019 Väitöskirjatutkija Aarne Hammelholm: Tietoverkkojen turvallisuus on haaste myös johtamiselle ................................... 2/2019 Miten päiväkotien tulisi johtaa turvallisuuttaan? ............................ 3/2019 Turvallisuuden muutosjohtaminen .. 3/2019 Turvallisuustiedolla johtaminen ”helikopteriperspektiivistä” ............. 5/2019 TUTKIMUKSET Finnsecurity ry:n suhdanneraportti: 70 prosenttia turvallisuusyrityksistä uskoo kasvuun ......................................... 5/2019 Turvallisuuteen liittyvän tiedon hyödyntämissä paljon kehitettävää ............ 5/2019 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS Elintarvikepetokset suolasta sahramiin — pikkuvilpeistä mafian rahoittajaksi .. 3/2019 FinnSec 2019, osa ohjelmatarjonnasta .................. 3/2019 Suomesta turvallisuusinnovaatioiden lippulaivamaa? ............................... 3/2019 Työ kohdemaissa on tehnyt tiedustelijasta mestarin ........................................ 3/2019 FinnSec 2019 -messuopas ............... 4/2019 FinnSec 2019 -uutuuksia ennakkoesittelyssä ......................... 4/2019 Galileon luotettavuus on taattu myös poikkeusoloissa ........... 4/2019 Huippukorkeiden talojen hissien turvallisuus ........................ 4/2019 Raportti Finnsec-messuilta: Tuttua, uutta ja turvallista................ 5/2019 Opiskelijoiden työpaja Finnsecissä: Yleisö innostui vastaamaan peräti 117 kertaa .............................. 5/2019 Turvallisuuden megatrendit ............ 6/2019 Lisäksi runsaasti uutisia, tuoteuutisia, turvallisuus alan yhdistysten uutisia ja muuta ajankohtaista tietoa. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA -lehti SISÄLTÖ VUONNA 2019 Vuoden 2019 lehtiemme sisällön löydät suuntaa-antavasti ja aakkosittain sekä aihealueittain tältä sivulta. Esimerkiksi 1/2019 tarkoittaa, että artikkeli on julkaistu lehdessä 1/2019. Kaikkien lehtien sisällysluettelot löydät www.turvallisuus.com/lehti/lehtiarkisto. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voit tilata irtonumeroina tilaajapalvelu@turvallisuus.com. 66 | 1/2020
TULOSSA HUHTIKUUSSA Lisätietoa ja yhteydenotot www.turvallisuus.com/mediainfo/mediakortit Turvallisuus & Riskienhallinta 2 / 2020 ilmestyy 24. huhtikuuta Tilaajapohjaisen jakelun lisäksi ylimääräinen jakelu Pohjoinen Teollisuus -messut Oulussa, sekä suurten teollisuusyritysten laatu-, ympäristö-, turvallisuusja työturvallisuuspäälliköt, sekä kiinteistöja it-päälliköt. Ilmoitusvaraukset viimeistään 3.4. Lehti 3 / 2020 ilmestyy 15. kesäkuuta Tilaajapohjaisen jakelun lisäksi ylimääräinen jakelu rakennusalan laatu-, ympäristö-, turvallisuusja työturvallisuuspäälliköt. Lisäksi kaupunkien ja kuntien kiinteistöpäälliköt ja -johtajat sekä ammattiisännöitsijät. Ilmoitusvaraukset viimeistään 26.5. Lehti 5 / 2020 ilmestyy 29. lokakuuta Tilaajapohjaisen jakelun lisäksi yli määräinen jakelu elektroniikkaja sähkö teollisuuden sähkö-, teleja turvallisuus suunnittelijat, sekä energia-, sähköja telealan hankintapäättäjät, kuten myös kaupunkien hankintayksiköiden päälliköt ja it-päälliköt. Ilmoitusvaraukset viimeistään 7.10. Lehti 4 / 2020 ilmestyy 2. syyskuuta Tilaajapohjaisen jakelun lisäksi ylimääräinen jakelu EuroSafety-messut Tampere, sekä teollisuuden turvallisuusja työturvallisuuspäälliköt, sekä kaupunkien, kuntien ja terveydenhuoltosektorin turvallisuuspäälliköt ja -johtajat. Ilmoitusvaraukset viimeistään 10.8. Lehti 6 / 2020 ilmestyy 17. joulukuuta Tilaajapohjaisen jakelun lisäksi yli määräinen jakelu pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajat, kiinteistöpäälliköt ja it-päälliköt, ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen rehtorit. Ilmoitusvaraukset viimeistään 24.1. Kuva Larisa Koshkina / Pixabay
Uhkien kasvaessa perinteinen kulunvalvonta ja muut kiinteistön turvallisuusjärjestelmät eivät pysy ajan tasalla. Tarvitaan älykkäämpää kiinteistön teknologiaa: integroituva turvaratkaisu EcoStruxure Security Expert tuo kiinteistöösi uuden aikakauden turvallisuutta. Kulunvalvonta, murtoilmaisu ja kameravalvonta kytkeytyvät saumattomasti muihin kiinteistön järjestelmiin, ja ratkaisu skaalautuu kaikenkokoisiin kohteisiin. Esmikko-järjestelmän päivitys Security Expertiin käy todella vaivattomasti. Päivitä nyt kiinteistösi turvallisuus vastaamaan tulevaisuuden tarpeita! Security Expert www.se.com/fi/ecostruxure-security-expert – integroitu kulunvalvonta, murtoilmaisu ja kameravalvonta Katso miten viet kiinteistön turvallisuuden uudelle aikakaudelle.