Opiskelutekniikoista pontta pänttäämiseen ?6 Opiskelutekniikoista pontta pänttäämiseen ?6 | | Mielenilmaus Aurumilla jakoi mielipiteitä Mielenilmaus Aurumilla jakoi mielipiteitä ?10 ?10 Jyvät akanoista – tentissä edustajistovaalien ehdokkaat Jyvät akanoista – tentissä edustajistovaalien ehdokkaat ?14 ?14 || Etsinnässä universaali vitsi ?24 Etsinnässä universaali vitsi ?24 5/2023 5/2023 VALTA VAIHTUU! VALTA VAIHTUU! Edustajisto vaalit Edustajisto vaalit 30.10.– 8.11. 30.10.– 8.11.
T yönlausujat: pe 27.10. klo 19 (sisältää TYEMYYn dj-illan) la 28.10. klo 18 ke 1.11. klo 19 pe 3.11. klo 19 su 5.11. klo 15 ke 8.11. klo 19 pe 10.11. klo 19 (sisältää TYÖ-lauluillan) la 11.11. klo 18 ti 14.11. klo 19 ke 15.11. klo 19 pe 17.11. klo 19 Hellyyden huone: Ensi-ilta: Pe 1.12. klo 19.00 Muut esitykset: Su 3.12. klo 15 Ma 4.12. klo 19 Pe 8.12. klo 19 La 9.12. klo 19 Su 10.12. klo 15 Ke 13.12. klo 19 Pe 15.12. klo 19 La 16.12 klo 15 Turun Ylioppilasteatterin esitykset: Taiteen talon joulumyyjäiset 9.12.2023 klo 11-17 Ajankohtainen tapahtumakalenteri taiteentalo.fi/tapahtumat taiteentalo.fi Nunnankatu 4, Turku Art in progress. Etsinnässä tila yksityistilaisuuteen tai tapahtumaan? Laita viestiä info@taiteentalo.fi koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 PE 27.10. PEKKA LAINE & ENCHANTED LA 28.10. DYNAMON HALLOWEEN: KISSA PE 3.11. SALALIITTO & YKÄ LA 4.11. EX TUUTTIZ PE 10.11. MELO PE 17.11. NGHT RDIO & NELLI MILAN LA 18.11. EGE ZULU PE 24.11. SMC (SOLD OUT) LA 25.11. SOFA PE 1.12. PAMBIKALLIO & NÖSSÖ NOVA LA 9.12. DRAAMA-HELMI & KUU PUU PE 15.12. MARKUS KRUNEGÅRD LA 16.12. AAVIKKO VIIKONLOPPUISIN DJ’T KLO 04.30 ASTI TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOKSI YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA Avoinna: to-la 21-05 ennakkoliput: Dynamo app, Eventu.al& 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta TI 31.10. Klo 19: BÄNGERBINGO KE 1.11. Klo 19: TRIVIAALIKOULU -BAARIVISA PE 10.11. Live: REBEKKA HOLI (21.00) KE 15.11. Klo 19.30: KUKAN LEVYRAATI TI 5.12. Klo 19: BÄNGERBINGO PE 8.12. Live: WALTER FM (21.00) LA 9.12. Klo 21: MUSIIKIN MAAILMAN MESTARUUS KILPAILU KE 13.12. Klo 19.30: KUKAN LEVYRAATI KE 20.12. Klo 19: TRIVIAALIKOULU -BAARIVISA PE 29.12. LIVE: LÄTSÄ (21.00) AVOLAVA OPEN MIC SUNDAY WITH WALTTERI PAHLAMA JOKA SUNNUNTAI! DJ’t VIIKONLOPPUISIN RUNSAS OLUTJA PELIVALIKOIMA! TI–PE 11–19 LA–SU 11–17 turuntaidemuseo.fi TURUN TAIDEMUSEO AURAKATU 26, TURKU VAPAA PÄÄSY FREE ENTRY OPISKELIJAKORTILLA / WITH A STUDENT CARD OPISKELIJOIDEN PÄIVÄ / STUDENT DAY PE / FRI 3.11.2023
Kyyti leffaan ja takaisin. Fölikortti opiskelijahintaan 38 €/kk föli.fi/opiskelijat
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 27.10.2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 93. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Helmi Henell ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 10000 kpl SEURAAVA NUMERO tammikuussa 2024. Universaalia vitsiä etsimässä Jyvät akanoista Mielenilm aus yliopistoll a Tylkkäri tenttasi ehdokkaita kaikilta edarivaalilistoilta. Onko enää asiaa, jolle jokainen voi nauraa? Huumorin ammattilaiset vastaavat. Aurumin valtaus jakoi kampuksella mielipiteitä suuntaan ja toiseen. 14 14 10 10 24 24 Pääkirjoitus Tämä asia ärsyttää monia suomalaisia ? 5 Uutiset Opiskelutekniikoista pontta pänttäämiseen Tiitta tavoittelee Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajuutta ? 6, 7 Tutkija Voidaanko Putin tuomita sotarikoksistaan, Mikko Huttunen? ? 8 Lukijoilta Puhuisimmeko argentinalaisesta tangosta? Mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun turvattava ? 9 Essee Silmät auki ja korvat hörölle ? 30 Kolumni Uusia näkökulmia lykkäämiseen ? 31 Essee Vielä kerran lykkäämisestä ? 32 Luottoresepti Tortillat tehtaantakuulla ? 34 Näkökulma Aikuistumisen kynnyksellä ? 35 sisältö 5/2023 ??
pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi M iksi suomalaiset pitävät jäätelöstä? Asiantuntija kertoo syyn herkun valtaisaan suosioon. Tietoisku havahduttaa älylaitteen ruudulla. Nytkö se on saatu selville? Palan halusta tietää. Klikkaan jutun auki. Luen uutisen. Artikkelin mukaan suomalaiset tykkäävät jäätelöstä, koska se on hyvää. Ei perkules, olipa turha juttu. J at k e ta a n p l a r a a m i s ta . Silmään tarttuu uusi ujosti kysyvä otsikko. Oletko avannut ketsuppipurkkisi väärin? Tällä pienellä niksillä voit parantaa suoritustasi huomattavasti. Uskoakseni kyllä minä kai ketsuppipurkin osaan avata. Olenko kuitenkaan asiasta täysin varma? Mitä jos olen tehnyt sen aina väärin? Jos en lue juttua, en varmaan saa ikinä tietää. Joudun elämään ikuisessa epävarmuuden kiirastulessa. Uteliaisuus voittaa. Avaan linkin. Kerrohan vastaus asiaan. Ketsuppipurkki avataan korkista. Voi veljet, tekisitte parempia uutisia. p a r e m p i s i i r t yä somealustojen pariin. Mistä täällä tänään jupistaan? Lintu laulaa tsirp tsirp. Näytölle tarjotaan linkkiä, joka lisää suivaantumisen määrää hetkessä. Joku oman elämänsä someaktivisti on riehunut maailmalla sekä pahoittanut mielensä jostain turhasta. Nyt on hermo pinnassa. Ei auta muu kuin laittaa julkaisu heti jakoon. Vihaisia kommentteja sekä postauksia perään. Saavat palvelun mainostajat mammonaa ja sovellus osaa jatkossakin suositella syötteeseeni vastaavaa pöyristyttävää sisältöä. m i l lo i n as i at muuttuivat niin, että suomalaisista tuli klikkiotsikoiden suurkuluttajia ja mielipiteiltään kärkkäitä hiekkalaatikkolaisia? Sylttytehtaan jäljet taitavat johtaa hetkeen, kun sosiaalinen media sai oikeuden päättää mitä uutisia luemme. Entä miksi klikkiotsikoita tehdään? Taustamotiivina on raha ja elannon hankinta. Lehtien ostaminen vähenee. Ihmiset lukevat ennemmin netistä ilmaisia uutisia. Ehkä osa sisimmässään myös haluaa lukea turhia uutisia. Mikäs sen parempaa kuin valittaa niiden turhuudesta. Saa kokea itsensä samalla älykkääksi. J o s u u t i s i s ta ei ole valmis maksamaan, yhden ärsyttävien klikkien alkutekijöistä voi nähdä itsestään. Otsikoista tehdään silloin jatkuvasti ärsyttävämpiä. Mitä enemmän niitä on, sitä enemmän sappi kiehuu. Tämän myötä uutisista ollaan jälleen valmiit maksamaan vähemmän. Pyörä pyörii, vaikka hamsteri on kuollut. Millä pelin saisi poikki? Seuraavan kerran klikkiotsikon kohdatessasi älä päästä itseäsi helpolla ja mieti, että jestas mitä humpuukia. Sen sijaan kysy itseltäsi: tulisiko lukea uutiset ilman suodattimia sekä algoritmeja luotettavista lähteistä? Pitäisikö maksaa siitä mitä luen ja tilata lehti? k u u lo s ta a Jä r k e vä ltä . Täytyy mennä kertomaan väläyksestä heti kavereille. Mutta sitä ennen hetkinen, mitäs tuolla kirjoitetaan? Oletko voidellut leipäsi aina väärin? Tässä siihen ainoa oikea tapa. Ota voita veitsellesi. Levitä voi leivän pinnalle tasaisesti. Noinko se pitää tehdä? Tähän asti olen ottanut kimpaleen kädellä suoraan kirnusta ja haukannut siitä leivän kanssa vuorotellen. Oppia ikä kaikki. Tämä asia ärsyttää monia suomalaisia
uutiset M arraskuussa opiskelijoiden äänitorvelle, Suomen ylioppilaskuntien liitolle (SYL), valitaan uusi puheenjohtaja. Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen nykyinen puheenjohtaja Akseli Tiitta tavoittelee tätä pestiä. –Koen, että minulla on ehdottomasti paljon annettavaa SYL:lle, Tiitta sanoo. Tiitta pitää arvokkaana sitä, että opiskelija voi vaikuttaa myös puoluepolitiikan ulkopuolella. –Monesti täytyy kantaa jotain pelipaitaa mukana, mutta itselleni on tuntunut hyvältä ja luontevalta toimia sitoutumattomana, sillä en koe sellaista vetoa puoluepolitiikkaan, Tiitta pohtii. t i i ta n m i e l e s tä SYL tarvitsee liikettä ravistelevaa näkökulmaa ja myös koko ylioppilaskenttää yhdistävää johtamista. Mitä se tarkoittaa? Puheenjohtajaehdokkaan mukaan SYL on vaikutusvaltainen toimija silloin, kun se toimii omien vahvuuksiensa mukaisesti, mutta hänestä SYL ei useinkaan aina käytä vaikutusvaltaansa parhaalla mahdollisella tavalla. –SYL:n vaikuttamistyö on usein keskittynyt siihen, että yritetään saada tähtiä taivaalta ilman konkreettista suunnitelmaa siitä, miten sinne tähtiin kiivetään, Tiitta summaa. 7 H ä n ot ta a esimerkiksi SYL:n kärkitavoitteen kevään eduskuntavaalien aikaan, jolloin SYL ajoi sadan euron opintorahakorotusta kaikille opiskelijoille. Tiitan mukaan kyseessä oli sinänsä äärimmäisen tärkeä ja kannatettava ajatus, mutta SYL ei kyennyt esittämään tarpeeksi teräviä argumentteja siitä, mitä ongelmia sata euroa per opiskelija korjaisi. Tavoite ei toteutunut. –Kun puhutaan opiskelijoita koskettavista asioista, on tehtävä selvä ero sen välille, mitä tavoitteita ajetaan lyhyellä aikavälillä ja mitkä ovat suurempia visioita tulevaisuudessa, Tiitta sanoo. l i sä ks i t i i t ta tahtoo kiinnittää huomiota siihen, kuinka moninainen joukko opiskelijat ovat. Tiitan mukaan yliopistojen yksioikoinen systeemi ei kuitenkaan tunnista erilaisissa tilanteissa olevia opiskelijoita. –Täten systeemien ja toimintatapojen on muututtava maailman mukana. Eli esimerkiksi yliopistojen rahoitusmallin tulisi tunnistaa moninaisemmin koko opiskelijajoukko eikä vain keskiverto-opiskelijaa, joka suorittaa tutkintonsa viidessä vuodessa ja jatkaa matkaansa työelämään, Tiitta sanoo. O piskelutekniikat ovat oppimaan oppimisen perusta ja niistä löytyy laajasti tietoa netistä. Opiskelua harjoittelemalla voi käyttää opintoihin käytetyn ajan tehokkaammin ja sisäistää informaatiota paremmin. k o l m at ta v u ot ta Turun yliopistossa poliittista historiaa opiskeleva Anni Kalliokoski Turun yliopistosta kertoo saaneensa koko koulu-uransa läpi paljon erilaisia vinkkejä ja neuvoja opiskeluun. Näistä hän ei kuitenkaan kokenut suoranaista apua. Kirjoituksiin saakka Kalliokoski kertoo pärjänneensä muistin avulla. Yliopistossa vaatimus sisäistää tietoa on voimakkaampi. Tietoa on paljon ja sitä pitäisi oppia ymmärtämään lyhyessä ajassa: yksi periodi kestää 7–9 viikkoa. –Olen yrittänyt kokeilla mahdollisimman montaa eri tekniikkaa, joista olen sitten päätynyt valitsemaan itselleni toimivat. En tosin koe, että olisin enemmän kuulemalla tai tekemällä oppiva, vaan ennemminkin päivästä ja Opiskelutekniikoista pontta pänttäämiseen Jos opiskeleminen junnaa tai tuntuu, että mitään ei jää päähän, voi opiskelutekniikoista saada tekemiseen uutta vauhtia. Tylkkäri jututti kolmea opiskelijaa heidän tavoistaan opiskella. mielentilasta riippuen sovellan kaikkia aisteja tarpeen mukaan, Kalliokoski kertoo. Kalliokosken mukaan hänen suhtautumisensa opiskeluun on vaihtelevaa. Mielenkiintoisten aiheiden parissa opiskelu tuntuu mielekkäältä ja innostavalta. Jos aihe ei juurikaan kiinnosta, jää opiskeleminen lyhyisiin pyräyksiin takarajan kurkistellessa jo oven takana. s u o m e n k i e l e n opiskelija Mariette Oksanen kuvaa samankaltaisia tuntemuksia. –Yliopistossa olen kohdannut enemmän haasteita opiskeluun liittyen. Asiat voi tuntua liian vaativilta ja siksi vähemmän houkuttavilta. Paksujen tenttikirjojen lukemiseen tarvittavaa motivaatiota ei aina tunnu löytyvän, Oksanen kertoo. Hän kuitenkin kertoo tykänneensä aina opiskella, motivaatiota etsiessä oivallukset ja vertaistuki kurssikavereilta auttavat. Oksanen on napannut opiskeluun useita opiskelutekniikoita. Pelillistäminen, luentojen aktiivinen seuraaminen ja toisto ovat joitain Oksasen käyttämiä keinoja opiskelun tehostamiseen. k e m i a n , f ys i i k a n ja matematiikan aineenopettajaksi opiskeleva Reetta Kyynäräinen kuuluttaa myös aktiivisen oppimisen ja tiedonrakentelun perään. –Vaadin aina jotain tekemistä oppimisen tueksi: kirjoittamista, laskemista tai keskustelua, Kyynäräinen summaa. Hän käyttää miksi-kysymystä apuna kokonaiskuvan kasaamisessa. Paras opiskelutekniikka määräytyy Kyynäräiselle käytetyn ajan suhteesta. –Mitä vähemmällä opiskeluun käytettävällä ajalla pärjään, sitä parempi. ANITA KOMULAINEN 6 Käsin kirjoittaminen on tehokas keino prosessoida tekstiä nopean koneella kirjoittamisen sijaan. Luennoilla muistiinpanojen kirjoittaminen pitää aktiivisena. uutiset Akseli Tiitta tavoittelee Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajuutta Tiitasta Suomen ylioppilaskuntien liitto tarvitsee toimintaansa uutta näkökulmaa. HELMI HENELL Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Akseli Tiitta asettuu ehdolle Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajakisaan. Puheenjohtaja valitaan marraskuussa liittokokouksessa Tampereella. Pomodoro-tekniikkassa opiskelua tahditetaan kellolla. Useimmiten rytmitys tarkoittaa 25 min opiskelua ja 5 min taukoa. Pomodoro tarkoittaa italiaksi tomaattia ja nimen kerrotaan tulleen tomaatinmuotoisesta keittiöajastimesta. Reetta Kyynäräinen pyrkii luennoilla luomaan sekä yhteyksiä että syyseuraussuhteita uuden ja vanhan tiedon välille. Kuva: Reetta Kyynäräinen. Ajatuskartta on monelle tuttu tekniikka. Sen käyttö tehokkaana opiskelutekniikkana vaatii kuitenkin harjoittelua. e d u s k u n tava a l i t k äy t i i n jo, joten minkälaista työtä SYL pystyy tekemään nyt, kun hallitusohjelma on jo valmis? –Vaikka vaalit menivät ja merkittäviä parannuksia opiskelijan asemaan ei hallitusohjelmassa nähty, peli ei missään nimessä ole pelattu, toteaa Tiitta. Hänen mukaansa SYL:n rooli vain korostuu, kun sen täytyy olla neuvottelemassa asioista ja vaikuttamassa taustalla. Tässä työssä SYL Tiitan mukaan parhaimmillaan onkin. –Tästä vain hommat jatkuvat ja entistä kovemmalla vauhdilla. Vaalien äänestysaika alkaa 30. lokakuuta ja päättyy 8. marraskuuta. Edustajistovaalit näkyvät kampuksella marraskuussa TOIMITUS Keskusvaalilautakunnan tavoitteena on äänestysprosentin kasvattaminen. t u r u n y l i o p i s to käy edustajistovaalit marraskuussa. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Aliisa Wahlstenin mukaan vaalien valmistelut ovat edenneet ajallaan ja suunnitellusti –Päätehtävänämme on järjestää vaalit sujuvasti ja yhdenvertaisesti. e d u s ta J i s tova a l e i s sa e H d o l l a on monipuolinen joukko Turun yliopiston opiskelijoita: yhteensä 276 kappaletta 12 eri vaaliliitosta. –Äänestäminen on valtaa. Muista käyttää sitä. Se vie kuitenkin lopulta vain 2 minuuttia, Wahlsten kannustaa. vaaleis ta lisää s . 14-23!
T utkijatohtorina Lapin yliopistossa toimiva Mikko Huttunen on julkaissut rikosoikeuden professorin Minna Kimpimäen kanssa aiheesta tuoreen tutkimusartikkelin, jossa pohditaan valtionjohdon rikosoikeudellista vastuuta. Huttunen sanoo, että Putinilla on valtionjohtajan asemansa ansiosta koskemattomuus vieraassa valtiossa. Näin ollen häntä ei voi lähtökohtaisesti syyttää toisen valtion kansallisessa tuomioistuimessa sinä aikana, kun hän on virassaan. J o s p u t i n syystä tai toisesta menettäisi asemansa Venäjän johdossa, heräisi kysymys missä tuomioistuimessa hänen mahdollisia sotarikoksiaan käsiteltäisiin. Huttunen sanoo, että Venäjän tapauksessa on pohdittava valtion omaa oikeuskulttuuria ja oikeusjärjestelmän toimivuutta. Ne huomioon ottaen hän pitää todennäköisenä, että Putinin kohdalla rikosoikeudellisessa prosessissa olisi tarve kansainvälistetyille elementeille k o ko k ysy m ys siitä, voidaanko Putinia koskaan tuomita sotarikoksista tai mistä häntä ylipäätään syytetään, on Huttusen mukaan vahvasti spekulatiivinen. –Tässä kohtaa puhuisin pikemminkin esitutkintavaiheesta, Huttunen sanoo. –Tuomioistuinkäsittely tulisi kyseeseen vasta, jos Putin todella otettaisiin kiinni ja hän olisi tutkintavankeudessa. Keskustelu Putinin saattamisesta oikeuden eteen lähtee Huttusen mukaan pääasiallisesti siitä olettamuksesta, että Putin ei enää olisi valtionjohdollisessa asemassa. Sodan Ukrainassa ei välttämättä tarvitsisi loppua, mutta vallan pitäisi Venäjällä vaihtua dramaattisesti. p o i k k e u s ovat kuitenkin kansainväliset rikostuomioistuimet, jotka eivät koskemattomuudesta välitä. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi Putinista pidätysmääräyksen maaliskuussa 2023. Pidätysmääräyksen perusteena oli ukrainalaisten lasten pakkosiirtäminen Venäjälle. Huttunen sanoo, että pakkosiirrot ovat vain pieni osa kaikkia niitä rikoksia, joita Putin ja muu Venäjän valtiojohto ovat mahdollisesti tehneet. J o s p u t i n matkustaisi maahan, joka on ICC:n jäsen, hänet voitaisiin siellä pidättää ja kuljettaa tutkintavankeuteen Haagiin, jossa ICC sijaitsee. Huttunen sanoo, että pidätysmääräys rajoittaa konkreettisesti Putinin liikkumatilaa kansainvälisesti. Kotoaan Putinia ei kuitenkaan tulla oikeuden eteen hakemaan. Kuinka tehokas kansainvälinen oikeus ylipäätään on, jos valtionjohtajan saattaminen oikeuden eteen on näin mutkikasta? Huttunen myöntää, että jos verrataan kansalliseen oikeusjärjestykseen, jossa lähtökohtana on, että rikokset tutkitaan ja niistä saadaan rangaistus, kansainvälinen oikeus on heikkoa. H u t t u n e n k e H ot ta a kuitenkin pohtimaan asiaa siltä kannalta, että vielä 150 vuotta sitten sotaa pidettiin juridisestikin luonnollisena kansainvälisen politiikan jatkeena. Nyt sen sijaan sotaa aloittanutta valtionpäämiestä pidetään rikollisena ja hänestä on tehty kansainvälinen pidätysmääräys. –Sitä vasten peilaten on tapahtunut dramaattinen kehitys, parannus ja muutos, Huttunen sanoo. Voidaanko Putin tuomita sotarikoksistaan, Mikko Huttunen? Ukrainassa on ollut käynnissä sota puolitoista vuotta. Tullaanko Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia saamaan sodasta minkäänlaiseen vastuuseen? tutkija 8 25.10. 1963/26 ELOKUVAT f i L m i E n L i i A n n O p E A A VA i h T U m i s TA VO i K y L L i n h ä m m ä s T E L L ä . TAVA L L i s i s s A E LO K U V i s s A j A n i m E n O m A A n h y V i s s ä E LO K U V i s s A K äV i j ä n O n m A h d OTO n TA E d E s T i E Tä ä j O K A i s E s TA K E s K E L L ä V i i K KOA y h Tä K K i ä O h j E L m i s TO O n T U L E VA s TA f i L m i s Tä p U h U m AT TA K A A n s i i Tä , E T Tä h ä n E L L ä s i T T E n O L i s i T i L A i s U U s K äy dä s i Tä h E T i K AT s O m A s s A . T U O r E i n E s i m E r K K i A s i A s TA O n V i i m E V i i KO n T i i s TA i n j A K E s K i V i i KO n b O s TO n i i n A m pA i s s U T f r A n K cA p r A n V U O n n A 1936 VA L m i s T U n U T E LO K U VA h i s TO r i A n m E r K K i T E O K s i i n K U U LU VA m r . d E E d s T U L E E K AU p U n K i i n , j OTA O L i pA i K A L L A KO U r A L L i n E n pA i K A L L E s AT T U n E i TA T U r K U L A i s i A . s A n O i s i n : sy y O n A i n A K i n y h Tä s U U r E s s A m ä ä r i n E s i T Tä j ä p U O L E n K U i n y L E i s ö n . MITÄ TAPAHTUI 60 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? HistoriaN HaviNaa HistoriaN HaviNaa 9 lukijoilta o sa l l i s t u k e s k u s t e lu u n ! to i m i t u s p i dät tä ä i t s e l l ä ä n o i k e u d e n va l i ta J u l k a i s tavat k i r J o i t u ks e t . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n . t y l pa ato i m i t ta Ja @ u t u . f i M itä on argentiinalainen tango? Annan sinulle määritelmäni. Tango on kuin salaperäinen ja karkaava rakastaja. Joskus se on läsnä. Joskus katoaa. Mutta kun se saapuu, kaikki muu häviää. Jäljellä olet vain sinä ja tango. Kun tango saapuu, kaikki saa merkityksensä. Kuka on kertonut sinulle, että tango on tanssi? Tango on tunne, jota tanssitaan. e n tä m i s sä sitä tanssitaan? Yksinkertaisesti milongassa. Se voi olla mikä väin luolasta palatsiin. Paikalla ei ole väliä. Se ei haittaa. On hyvä, että siellä on lattia, jolla voi pyörähdellä, mutta se ei ole välttämätöntä. Ihmiset ja musiikki luovat milongan. Paikka on sen kehys. Milongan etsiminen ja löytäminen on yhtä taianomaista kuin aarteen löytäminen. Kuvittele, että olet matkalla. Saavut milonga-tapahtumaan. Et tunne ketään, eikä kukaan tunne sinua, mutta haluat tanssia k u i n k a löy dät parin? Se on kutsu, joka tehdään katseilla yleensä etäisyydeltä. Käytetään esimerkkinä miestä, vaikka sama pätee myös naisiin. Mies katsoo naista, jonka kanssa haluaa tanssia. Odottaa, että nainen katsoo häntä. Hän odottaa kuin kalastaja rannalla. Kun nainen katsoo takaisin, mies tekee päänliikkeen ja ilmeen, josta nainen ymmärtää sen olevan kutsu tanssiin. Tätä kutsutaan cabeceoksi. Nyt miehen sydän hakkaa nopeammin ja tapahtuu jännittynyt, mutta pienen pieni odotus. Joko kutsu hyväksytään ja se johtaa tanssiin tai se hylätään ja miehen täytyy teeskennellä, että mitään ei tapahtunut. Jos nainen hyväksyy, hän pitää katsekontaktin ja vastaa samalla päänliikkeellä, he menevät tanssimaan kietoutuneina syleilyyn. k u t e n n ä e t , parin löytäminen milongassa voi olla seikkailu. Sellainen on tango. Dramaattinen jopa ennen kuin se alkaa. Ja mielestäni sen pitää olla niin, koska tangon tanssiminen ei ole vain liikettä. Se on ilmaisua. Siihen tarvitaan omistautumista ja halua oppia askelia kotona, voidaksesi unohtaa ne milongassa. k at s e i d e n Ja hienovaraisten päänliikkeiden peli, joka tekee kutsun on tärkeä, koska sitoudut, kuten avioliitossa, tanssimaan koko tandan yhdessä. Tanda on setti 3–4 samanlaisen rytmin kappaleita, jotka kutsuvat sinut tanssilattialle. Jos haluamme nauttia täysillä, on tärkeää tietää, minkälaisia tunteita juuri tuo tanda herättää. Siksi itse pidän siitä, että kuuntelen ensin tanssisetin ensimmäiset soinnutvoidakseni päättää haluanko tanssia ja kenen kanssa. Rakastan tangoa ja kutsun sinut tutustumaan tangon maailmaan. Lähetän sinulle milonguero-halauksen! Puhuisimmeko argentiinalaisesta tangosta? Puhuisimmeko argentiinalaisesta tangosta? HELMI HENELL Mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun turvattava Mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun turvattava O ma fuksivuoteni oli täynnä sairastelua, mutta opiskeluintoa minulla kuitenkin oli vaikka muille jakaa. Kun vihdoin sain tietokoneen sairaalavuoteelle opintojen jatkamista varten, minua odotti karvas pettymys. Olin jo parin viikon jälkeen tippunut useammalta kurssilta. Tuntui kuin minua rangaistaisiin sairastumisestani. Käytännöt sitovat tietenkin jokaista enkä odottanutkaan mitään erivapauksia itselleni, mutta juuri näitä käytäntöjä meidän tulisi uudistaa. Miten on mahdollista, että vielä nykypäivänäkin yliopistomme itsenäisesti suoritettavien kurssien tarjonta on näin kehnoa? p a n d e m i a n ta k i a kahden vuoden ajan kaikki opiskelut hoidettiin kotoa käsin. Niin opiskelijoille kuin opettajillekin opetettiin valtava määrä uusia tietokoneohjelmia, joiden avulla kurssien suorittaminen etänä arkipäiväistyi. Nyt puolestaan sekä etäkurssit että itsenäisesti suoritettavat kurssit tuntuvat olevan kiven takana. J o s n ä m ä kurssit ovat pystytty aikaisemmin toteuttamaan itsenäisesti, miksi tuota mahdollisuutta ei enää ole? Nähdäkseni itsenäisesti suoritettavat kurssit opettavat työskentelytaitoja, joita tarvitaan työelämässäkin. Tuskin monikaan opiskelija osasi käyttää Zoomia tai Teamsia ennen pandemiaa ja etäopetusta. Nykyään harvassa ovat ne työpaikat, joissa ei kyseisiä alustoja työskentelyn tukena käytettäisi. Lisäksi työelämä muovautuu jatkuvasti etätyöpainotteisemmaksi. Työpaikkailmoituksia selatessa vastaan tulee jatkuvasti mainintoja etätyöskentelystä. k a i k k i k u r s s i t eivät tietenkään sovellu itsenäisesti suoritettaviksi, mutta miksi me edelleen joudumme tönöttämään esimerkiksi pakolliset englannin ja ruotsin kielen kurssit luentosalissa, vaikka kurssit pystyisi vaivattomasti toteuttamaan myös itsenäisesti nykytekniikan avulla? Läsnäolopakko myös eriarvoistaa opiskelijoita. Esimerkiksi sairastavat, työssäkäyvät ja useamman yliopiston opinto-oikeuden omaavat opiskelijat eivät pahimmassa tapauksessa pysty edistämään opintojaan läsnäolopakon vuoksi. Nämä opiskelijat eivät välttämättä pääse fyysisesti paikan päälle opiskelemaan, mutta pystyisivät ja haluaisivat toteuttaa opintonsa itsenäisesti. Lisäksi läsnäolopakko vaikeuttaa sellaisten opiskelijoiden opintoja, jotka haluaisivat opiskella normaalista poikkeavalla tahdilla. e n m i s sä ä n nimessä sano, että perinteiset luennot tulisi kuopata, mutta perinteisen opiskelumuodon lisäksi tulisi olla tarjolla itsenäinen suoritustapa. Olisiko siis jo aika ottaa askel nykyaikaisempaa monimuotoista opiskelua? ELLEN KORPELA EDUSTAJISTOVAALIEHDOKAS (KOK.) TURKU NELLY LLERENA MARTINEZ FILOSOFIAN MAISTERI BIODIVERSITEETTIYKSIKKÖ TURUN YLIOPISTO
Aurumin valtaus Aurumin valtaus jakoi mielipiteitä jakoi mielipiteitä kampuksella kampuksella KUVAT & TEKSTIT KUVAT & TEKSTIT HELMI HENELL HELMI HENELL
t i i s ta i n a 19. syyskuuta Helsingin yliopistolla se alkoi. Heti seuraavana päivänä, keskiviikkona 20. syyskuuta Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijat valtasivat Aurumin aulan. Toimeentulostaan huolestuneet opiskelijat nousivat osoittamaan mieltään Orpon hallituksen kaavailemia leikkauksia vastaan. o p i s k e l i Java ltau ks i s sa o n leikkausten ohella otettu myös kantaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Valtaukset ovat levinneet oppilaitoksiin ympäri maan. Turun yliopiston rehtori Jukka Kola ja Åbo Akademin rehtori Mikael Lindfelt ovat antaneet tukensa mielenilmauksen järjestämiseen. Aurumin tiloissa saa olla ja yöpyä, kunhan mielenosoitus sujuu rauhallisesti eikä vaikuta rakennuksen muuhun käyttöön. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on todennut, että valtaajien tavoitteet ovat yhteneväisiä TYY:n poliittisen linjapaperin tavoitteiden kanssa. t u r u n y l i o p p i l as l e H t i kävi jututtamassa valtaajia maanantaina, kun valtausta oli jatkunut vajaat kaksi viikkoa. Aurumin aulassa vastaan tulee iso määrä banderolleja ja pahvikylttejä, joihin on kirjoitettu leikkauksia kritisoivia iskulauseita. Näpit irti asumistuista. Hyvästi hyvinvointi. Pääministerille hupitonni, opiskelijalta pois viimeinenkin onni. Aulan pöydillä näkyy lautapelejä ja evästä. Naulakoiden vieressä näkyy muutama teltta. Osa valtaajista on yöpynyt yliopiston tiloissa. t u n n e l m a o n kaiken kaikkiaan rauhallinen. Mielenosoittajia on paikalla muutama. Moni istuu kuulokkeet päässä tietokone auki. –Väki on ehkä vähän vähentynyt, ainakin näin päiväsaikaan, arvioi kulttuurihistoriaa opiskeleva Jenna Haanpää. –Päivät ovat hiljaisempia, kun ihmiset ovat luennoilla, yhteiskuntatieteitä Åbo Akademissa opiskeleva Naava Lahtonen vahvistaa. H ä n e n m u k a a n sa ilta-aikaan väkeä on kuitenkin riittänyt. Aurumin tiloissa on järjestetty iltaisin valtaajien toimesta erinäistä ohjelmaa, kuten esimerkiksi keikkoja, keskustelutilaisuuksia tai lautapeli-iltoja. Viime perjantaina pidetyt varjokirjamessut vetivät Lahtosen mukaan paikalle hyvin porukkaa. Haastateltavat kehuvat valtauksella vallitsevaa henkeä. –Kun ollaan yhteisellä asialla, näkyy se kyllä tunnelmassa, Haanpää sanoo. H a l l i t u ks e n s u u n n i t e l m i s ta kritiikkiä saavat erityisesti asumistukeen suunnitellut leikkaukset sekä opintorahan indeksikorotusten jäädyttäminen seuraavaksi hallitus. Indeksikorotusten jäädyttämisellä tarkoitetaan sitä, että opintorahan taso jäädytetään tämän vuoden tasolle vuosiksi 2024–2027. Lahtonen lisää, että valtaajat ovat myös kansainvälisten opiskelijoiden puolella ja vastustavat lukukausimaksuja. Lisäksi valtaajat ovat hänen mukaansa huolissaan opiskelijoiden mielenterveydestä. Mielenterveyteen liittyviä palveluita tulisi parantaa. 12 13 k a i k k i o p i s k e l i Jat eivät ole yhtä mieltä valtaajien kanssa. –Opiskelijoiden etu on yhteinen asia, mutta olisi hienoa, jos mielenosoittajat ymmärtäisivät sen, että kaikki opiskelijat eivät näe asiaa samalla tavalla tai allekirjoita valtaajien vaatimuksia, sanoo taloustieteen opiskelija Julia Siimento. s i i m e n n o n m i e l e s tä on kuitenkin hienoa, että opiskelijat osoittavat kiinnostusta politiikkaan ja kansalaisaktiivisuuteen. Hänen mukaansa mielenosoituksissa on puhuttu koulutusleikkauksista. Siimento tahtoisi kuitenkin, että keskustelussa huomioitaisiin se puoli, että yliopistojen rahoitusta ei olla leikkaamassa vaan tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoitusta ollaan kasvattamassa. –Opiskelijan toimeentuloa muutetaan lainapainotteisemmaksi ja tehdään indeksijäädytys. Se on ihan fakta, hän lisää. Siimento toivoo, että mikäli mielenosoitukset jatkuvat, ne pysyvät rauhallisina ja että vuoropuhelua käydään puolin ja toisin. k au p pat i e t e i d e n o p i s k e l i Ja Valtteri Vuori korostaa, että aktivismi ja mielenosoittaminen ovat hyviä ja hyväksyttäviä tapoja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. –Vaikka olen valtaajien kanssa eri mieltä leikkauspolitiikasta, pidän hyvänä sitä, että opiskelijat uskaltavat tuoda tällä tavalla näkemyksiään esille. Vuori sanoo kuitenkin pitävänsä valtaajien retoriikkaa aika ajoin kovana. –Jos pääministeriä verrataan autoritäärisiin johtajiin tai hallituksesta puhutaan fasisteina, menevät siinä ehkä vähän puurot ja vellit sekaisin, hän sanoo. v u o r i p i tä ä osaa hallituksen kaavailemista leikkauksista vallitsevassa taloustilanteessa välttämättöminä. Toisaalta osa leikkauksista, esimerkiksi asumistuen ansiotulovähennys ei saa hänen tukeaan. Vuoren mukaan opiskelijan toimeentulo Suomessa on hyvällä tolalla, mikäli huomioon otetaan opintorahan lisäksi asumistuki sekä opintolaina hyvityksineen. –Mieluummin itse velkaannun tutkinnon takia kuin että valtio velkaantuu sen vuoksi, Vuori sanoo. –Optimitilanne toki olisi, että kukaan ei velkaantuisi. a u r u m i l l a l a H to n e n sanoo, että valtaajat ovat saattaneet saada kummeksuvia katseita, mutta hän ei ole itse kokenut minkäänlaista ikävää kommentointia. Yliopiston henkilökuntaa on myös käynyt paikalla osoittamassa tukeaan opiskelijoille, mikä saa Lahtoselta kiitosta. Haanpäälle kukaan ei ole suoraan tullut sanomaan mitään pahaa. –Kyllä tuosta ruokajonosta on välillä kuullut, kun ihmiset ovat keskenään puhuneet. Valtaus on herättänyt neutraalia, positiivista ja negatiivista keskustelua, hän tiivistää. Haastatellut mielenosoittajat eivät osaa arvioida, kuinka pitkään valtaus tulee vielä jatkumaan. Haastateltuja on mukana edustajistotoiminnassa, Haastateltuja on mukana edustajistotoiminnassa, mutta he kommentoivat jutussa yksityishenkilöinä. mutta he kommentoivat jutussa yksityishenkilöinä. Tylkkäri hakee järjestöjä jakamaan lehtiä! Turun ylioppilaslehti hakee TYYn piirissä toimivia järjestöjä jakamaan Turun ylioppilaslehteä lehtitelineisiin ja TYS:n kohteisiin keväällä 2024. Lehti ilmestyy kevään aikana alustavasti kolme kertaa tammikuun ja kesäkuun välillä. Varsinainen jakeluaikataulu sovitaan järjestön kanssa kunkin lehden ilmestymispäivän mukaan. Jakopäivä on yleensä ilmestymisviikon perjantai. Kriteerinä valinnassa otetaan huomioon työtehtävän edellyttämän henkilöreservin ja työtehtävään sitoutumisen osoittaminen hakemuksessa sekä tehtävästä saatavan palkkion tarpeellisuus järjestön varainhankinnalle. Edellytyksenä on myös, että TYYn järjestöllä on Ytunnus ja että TYYn järjestö on ennakkoperintärekisterissä. Y-tunnus ja tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta tulee kirjata hakemukseen. Mikäli käytettävissä on lehtien kuljetukseen soveltuva kulkuneuvo, katsotaan se eduksi hakemuksessa. Kulkuneuvon käytöstä toteutuneet kustannukset korvataan. Ilmoittakaa hakemuksessanne, haetteko kaupunkijakelijan, ständivai TYS-jakajan tehtävää. Ständijako Tylkkärillä on noin 30 lehtitelinettä eri puolilla kampusta ja kaupunkia. Palkkio kevään kolmen telinejakelun hoitamisesta on yhteensä 400 euroa. TYS-jako Turun ylioppilaslehden jokainen numero jaetaan TYS:n asuntoihin mm. Ylioppilaskylän ja Halisten alueella. Tammi-kesäkuulle 2024 jakoa toteuttamaan valitaan kaksi järjestöä, joista molemmilla on kaksi jakokertaa (viimeinen jakokerta on yhteinen). Järjestölle maksetaan yhteensä 600 euron palkkio. Kaupunkijakelu Tylkkärin kaupunkinumero jaetaan Turun keskustassa suoraan kaupunkilaisille käteen. Kaupunkijaosta maksetaan 500 euron palkkio. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee lähettää viimeistään 1.12.2023 klo 23.59 sähköpostitse osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ” Jakeluhakemus kevät 2024”. Valinnan tekee hakemusten perusteella Turun ylioppilaslehden johtokunta joulukuun 2023 aikana. Lisätietoja: päätoimittaja Hermanni Sankelo (tyl-paatoimittaja@utu.fi), puh. 045 356 4517 Mielenilmaus Aurumilla päättyi 12. lokakuuta. Mielenilmaus Aurumilla päättyi 12. lokakuuta.
TEKSTIT HELMI HENELL HELMI HENELL KUVAT HELMI HENELL, HELMI HENELL, EHDOKKAIDEN OMAT EHDOKKAIDEN OMAT Valinnan paikka Valinnan paikka
Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valitsee jälleen joukostaan 41 opiskelijaa istumaan edustajistoon ja käyttämään ylintä päätäntävaltaa. Voit vaikuttaa käyttämällä ääntäsi edustajistovaaleissa 30.10.–8.11. Turun ylioppilaslehti jututti jokaiselta listalta yhtä ehdokasta. Vilka Räisänen, Viher-TYY "Sillä ei pitäisi olla väliä, minkä listan edustajalta jokin mielipide tulee." 16 Anita Komulainen, Fuusio "Henkilökohtaisesti sanoen olisi huippua, jos voisimme olla hiilinegatiivisia." Ellen Korpela, Kokoomus 17 ? e n g l a n n i n k i e lTä opiskeleva Vilka Räisänen kertoo, että häntä motivoi opiskelijavaikuttamisessa sama kuin kaikessa muussakin yhteiskunnallisessa päätännässä: –Se, että saadaan oikeasti tulevaisuuteen katsova osa edustajistosta enemmän esille. r ä i s ä s e n j a hänen edustamansa Viher-TYYn (entinen Vihreä lista) tärkeimpänä tavoitteena on pitää jokaisessa neuvottelutilanteessa ympäristöja yhdenvertaisuusasiat mukana. Viher-TYYn ansioksi Räisänen nostaa feministisen toiminnan korostamisen TYYn toiminnassa. Feministisiä arvoja halutaan painottaa kaikessa päätöksenteossa. v i h e r -T yy n tärkeimpänä teemana on Räisäsen mukaan tällä hetkellä estettömyys, sillä TYYn tilat eivät monestikaan ole esteettömiä. Räisänen tahtoo puhua myös opiskelijayksinäisyydestä ja osalle opiskelijoista korona-aikana syntyneestä irrallisuuden tunteesta. Räisäsen mukaan TYY voisi laittaa enemmän rahaa TYYn alaisiin järjestöihin. Tavoitteena on monipuolisempi järjestövalikoima ja TYYn alaisen järjestön perustamisen helpottaminen. r ä i s ä n e n p o h T i i myös sitä, voiko ylioppilaskunta Unican pääasiallisena omistajana tehdä jonkinlaista omistajanohjausta, jolla pyrittäisiin siirtymään ekologisempaan suuntaan. Edustajiston nykyisestä toiminnasta Räisänen ajattelee, että edustajiston tulisi olla keskenään nykyistä yhteistyökykyisempi. –Sillä ei pitäisi olla väliä, minkä listan edustajalta jokin mielipide tulee, hän sanoo. –v a i k u T Ta m i n e n o n lähes velvollisuuden kaltainen tunne, kuvailee Anita Komulainen. Hän pitää edustajiston tärkeimpänä tehtävänä edustaa opiskelijoita moniäänisesti ja monipuolisesti. Varaedustajana kaksi kautta toiminut biokemian ja kasvatustieteiden opiskelija ja Fuusion puheenjohtaja kiittelee edustajistoa siitä, että vaikka keskinäiset mielipiteet saattavat erota toisistaan yllättävänkin paljon, haluavat kaikki edustajistossa kuitenkin lähtökohtaisesti hyvää opiskelijoille. Tietynlaisesta kahtiajaosta hän antaa kuitenkin risuja. k o m u l a i n e n s a n o o , että hänen edustamalleen Fuusiolle (entinen Hybridiaani) ovat tärkeitä ympäristöasiat. Ryhmä pyrkii ajamaan kaikin keinoin sitä, että ympäristöasioissa ollaan vaativia ja tavoitteellisia ja niiden suhteen tehdään aidosti töitä Fuusio tavoittelee TYYstä hiilineutraalia toimijaa. –Henkilökohtaisesti sanoen olisi huippua, jos voisimme olla hiilinegatiivisia, Komulainen lisää. F u u s i o n k e s k e i s e n ä tavoitteena on myös pitää huolta siitä, että opiskelijoilla säilyy käyttömahdollisuus erilaisiin tiloihin, joissa viettää aikaa ja ylläpitää opiskelijakulttuuria. Komulaisen sanoin, “jotta opiskelijaelämä olisi muutakin kuin opiskelemista”. Tilojen lisäksi Komulainen tahtoo pitää esillä saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. –Ylioppilaskunta on kaikille. Myös niille, joilla on erilaisia esteitä ja tarpeita, hän summaa. . "Haluaisin vaikuttaa siihen, että joka ikisellä opiskelijalla olisi sellainen olo, että he pärjäävät yliopistossa ja heillä on hyvä olla siellä." Edarivaalit tulevat, Edarivaalit tulevat, oletko valmis? oletko valmis?
v i h r e ä n va s e m m i s To n edustajistoryhmän puheenjohtaja, kulttuurien tutkimuksen opiskelija Laura Kallio näkee, että perimmäinen syy edustajiston olemassaololle on opiskelijoiden edunvalvonta ja sen takaaminen, että kaikilla opiskelijoilla on turvallista olla. v i va l l a o n kanta siitä, että TYY on olemassa opiskelijoita varten. Kallion mukaan on tärkeää, että TYY näkyy konkreettisesti opiskelijan arjessa esimerkiksi tapahtumina, vuokrattavina tiloina tai ylioppilaskunnasta saatavilla palveluilla. Hän korostaa kuitenkin edunvalvonnan ensisijaisuutta. k a l l i o h a lua a nostaa esille sen, että Turun yliopisto on monikampuksinen. Hänen mukaansa TYYnkin toiminta on usein hyvin Turku-keskeistä, vaikka päätökset vaikuttavat myös Rauman ja Porin kampuksiin. Lisäksi Viva ajaa näissä vaaleissa saavutettavaa ja vapaata akateemista maailmaa, yhteisöllisyyden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin korostamista sekä ilmastokriisin ja luontokadon torjumista. Luontokatoon ja ilmastokriisiin Viva tahtoisi vaikuttaa erityisesti Unican kautta. –v a i k u T Ta m i s e s s a o n tärkeää sekä tehdä töitä parempien asioiden saavuttamiseksi että pitää kiinni siitä hyvästä, mitä on jo saatu, tiivistää Kallio. Viime kaudella TYYn edustajisto päätti noudattaa tasa-arvotoiminnassaan feministisiä ja antirasistisia periaatteita. Tästä ViVa tahtoo pitää kiinni. Henkilökohtaisesti Kallio toivoo, että linjapaperissa olisi myös intersektionaalisen feminismin periaatteita. Laura Kallio, Vihreä vasemmmisto k o o k o m u k s e n l i s To i lTa edustajistoon pyrkivä Ellen Korpela toivoo, että edustajisto voisi vielä entistä paremmin ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. –Oma ensimmäinen opiskeluvuoteni oli melko raskas, ja sen vuoksi haluaisin vaikuttaa siihen, että joka ikisellä opiskelijalla olisi sellainen olo, että he pärjäävät yliopistossa ja heillä on hyvä olla siellä, Korpela summaa. k o r p e l a a j a a monimuotoisempaa opiskelua, jossa huomioitaisiin esimerkiksi liikuntarajoitteiset, sairastavat, työtä tekevät tai sellaiset opiskelijat, joilla on opinto-oikeus jossain muualla. Korpela toivoo, että mahdollisimman monen kurssin voisi suorittaa myös etäopintoina. –Opiskelu pitää viedä enemmän 2020-luvulle, hän sanoo. k o r p e l a k o k e e , että edustajisto ei ole paikka, jossa parannetaan koko maailmaa vaan hän haluaa painopisteen pysyvän opiskelijan eduista huolehtimisessa. Hän laittaisi myös taloudellisesti eniten resursseja tähän puoleen. k o r p e l a h a lua a TYYn satsaavan siihen, että jokaiseen tutkintoon saataisiin sisällytettyä jonkinlaista työelämäosaamista. Korpela on edustamansa kokoomuksen kanssa yhtä mieltä siitä, että TYYn jäsenyyden ei tule olla pakollista opiskelijalle. Lisäksi hän tahtoo tehdä läpinäkyvämmäksi kaikille TYYn jäsenille, mihin esimerkiksi jäsenmaksuun käytetyt rahat menevät. 19 r y h m ä l e x i ä edustava oikeustieteen opiskelija Jimi Salonen kokee, että vaikuttaminen tuo itselle paljon. s a lo n e n p u h u u paljon pakkojäsenyydestä, joka on kirjattu TYYn vaikuttamistyön pohjaksi. Ryhmä Lex on jo pitkään vastustanut pakkojäsenyyttä. Salonen nostaa esille sen, että Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan on kirjattu, että pakkojäsenyysasiaa tullaan tarkastelemaan ja siitä tehdään päätökset kevään 2024 aikana. Salonen sanoo, että linjapaperin kirjaus pakkojäsenyydestä on vanhentunut, mikäli Suomen hallitus päättää tuoda pakkojäsenyydestä luopumista koskevan lakiesityksen eduskuntaan ja hyväksyä sen. Tähän ei olla Ryhmä Lexin mielestä varauduttu tarpeeksi. s a lo n e n h a lua a painottaa opiskelijoiden edunvalvontaa. –Opiskelijat ovat hetkellisesti hyvin köyhiä, ja nyt meiltä leikataan taas. Opiskelijuus on kuitenkin suurimmalle osalle pieni elämänvaihe, Salonen pohtii. Hänen mukaansa opiskelijan edunvalvonta on periaatteessa keskiluokan edunvalvontaa. –Täytyy pitää mielessä se, että linjapaperin keskeinen idea on pitää ovi auki keskiluokkaan. s a lo n e n j a Ryhmä Lex ovat huolissaan opiskelijoiden toimeentulosta. Salonen sanoo, että täysipainoisen opiskelun tulee olla mahdollista, mutta kuitenkin niin, että osa-aikaisella työn tekemisellä on kannusteet kunnossa. Jimi Salonen, Ryhmä Lex "Täytyy pitää mielessä se, että linjapaperin keskeinen idea on pitää ovi auki keskiluokkaan." m i i k k a k e s T i k i e va r i lähtee vaaleihin teemoinaan opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen sekä opiskelijoiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Ensimmäisen vuoden filosofianopiskelijalle nämä vaalit ovat ensimmäiset. Kestikievari sanoo, että hänellä on vahva kiinnostus yliopiston päätöksentekoa kohtaan, ja hän tahtoo itse olla vaikuttamassa asioihin. k e s T i k i e va r i p o h T i i , kuinka TYY voisi huolehtia siitä, että opiskelijat pärjäävät myös yliopiston ulkopuolella ja kykenevät elämään kohtuullista opiskelijalelämää. Tämä liittyy vahvasti opiskelijoiden toimeentuloon. Myös moninaisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen on Kestikievarille tärkeää. –Miten voisimme edistää sellaista asenneilmastoa, jossa kaikilla olisi lähtökohtaisesti turvallinen olla? hän pohtii. Kestikievari nostaa esille ajan koronan jälkeen. Hän pitää tärkeänä sitä, että jokainen opiskelija tuntisi olevansa yliopistoyhteisön jäsen. Hänelle tärkeää on myös se, että opiskelijoiden yhteisiä tiloja tuetaan, sillä ne ovat hänen mukaansa merkittäviä foorumeita, joissa kohdata muita opiskelijoita k e s T i k i e va r i To i v o o , että TYY ottaisi kantaa myös opiskelijavalintoihin. Hän pohtii esimerkiksi, voisiko tulevaisuudessa yhteispistevalinnan ottaa takaisin käyttöön. –Hakuprosessit vaativat selkeyttämistä, hän sanoo. 18 ? "Vaikuttamisessa on tärkeää sekä tehdä töitä parempien asioiden saavuttamiseksi, että pitää kiinni siitä hyvästä, mitä on jo saatu." "Miten voisimme edistää sellaista asenneilmastoa, jossa kaikilla olisi lähtökohtaisesti turvallinen olla?" Miikka Kestikievari, Soihdunkantajat
20 21 Tsel i s Ta lTa ponnistava Tuomas Alm kokee, että Suomessa opiskelijoilla on suhteellisen poikkeuksellinen asema siinä mielessä, että opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan opiskelijaympäristöönsä. –Mielellään sitä tekee työtä sen eteen, että opiskelijaelämä Turussa olisi toimivaa, hän sanoo. Tsel i s Ta l l a o n Almin mukaan ollut vahvana tavoitteena koulutuksen laadun ylläpitäminen. Ryhmä haluaa, että yliopiston aloituspaikkoja ei ainakaan lisätä, mutta jos niitä lisätään, pitää resursseja tulla saman verran. Viime vuosina on Almin mukaan korostunut se, että niin kauppatieteellisellä kuin muillakin aloilla opiskelijat ovat hyvin kuormittuneita. TSE tahtoisi saada enemmän psykologinpalveluita ja parempaa tukea opiskelijoille. e n Tä Ta lo u s p u o l i ? Kauppatieteellisestä kuitenkin on kyse. –TSE-lista on ollut hyvin tarkka siitä, mihin rahaa käytetään, Alm sanoo. –Yleensä rahaa on kuitenkin aina saanut asioihin, jotka ovat hyvin perusteltuja, hän täydentää. a l m i n m u k a a n edunvalvonta on ylioppilaskunnan ykköstehtävä, ja siihen on perusteltua laittaa rahaa. Myös järjestöille ja suoraan opiskelijoille tarjottaviin palveluihin ollaan valmiita antamaan rahaa. Sen sijaan kriittisemmin TSE on suhtautunut tilavuokriin, erityisesti Q-taloon. B i o T e k n i i k a n o p i s k e l i j a Miku Kuuskorpi kertoo saaneensa kimmokkeen vaikuttamistyöhön ilmastonmuutokseen liittyvästä huolesta. –Halusin lähteä ilmaston ja koulutuspolitiikan puolustajaksi, hän tiivistää. k u u s k o r p i k o r o s T a a , että koko demariliike lähtee siitä, että työtä ei tehdä ainoastaan yksittäisten tai parempiosaisten opiskelijoiden edustamiseksi vaan kaikkien, mukaan lukien kansainväliset opiskelijat. d e m a r i o p i s k e l i j o i d e n j a sitoutumattomien tärkein vaaliteema on Kuuskorven mukaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon takaaminen yliopistossa. Yhdenvertaisuustavoite liittyy Kuuskorven mukaan myös kysymykseen ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä. –Jokainen osallistuu omalla panoksellaan, mikä mahdollistaa sen, että jokainen opiskelija voi osallistua esimerkiksi kaikkiin tapahtumiin, Kuuskorpi sanoo. T o i n e n v a a l i T e e m a on sujuva opiskelija-arki ja vapaus opiskella. Tällä tarkoitetaan Kuuskorven mukaan sitä, että opiskelijoille taataan sujuvat palvelut opintoneuvonnasta laadukkaisiin mielenterveyspalveluihin. Näin opiskelija saa myös jäsenmaksulleen vastinetta. Vapaudella tarkoitetaan mahdollisuutta opiskella myös etänä. Lisäksi Kuuskorven mukaan opiskelijan pitäisi tulla toimeen opintorahalla, jotta täysipainoinen opiskelu olisi mahdollista. Kolmas tärkeä teema listalle on ilmastollisesti kestävä ja vastuullinen yliopisto. Tuomas Alm, TSE-lista "Mielellään sitä tekee työtä sen eteen, että opiskelijaelämä Turussa olisi toimivaa." Miku Kuuskorpi, Demariopiskelijat ja sitoutumattomat "Halusin lähteä ilmaston ja koulutuspolitiikan puolustajaksi." Paavo Jordman, Humanistilista k u n k u lT T u u r i e n tutkimusta opiskeleva Paavo Jordman viime keväänä seurasi yliopiston muutosneuvotteluja, jotka iskivät erityisesti humanistisille aloille, syttyi kipinä vaikuttamiseen. –Humanistit ansaitsevat sen, että heidän äänensä on kuuluvilla ja nimenomaan puoluepoliittisesti sitoutumattomalla tavalla, Jordman sanoo. j o r d m a n i l l e o n tärkeää, että ylioppilaskunta on monialainen, monipaikkainen ja moniarvoinen. Monialaisuudella Jordman tarkoittaa sitä, että TYY on olemassa kaikkia aloja edustavia opiskelijoita varten ja että jokainen ala hyötyy siitä yhtä lailla. Monipaikkaisuuden suhteen Jordman nostaa esille sen, että opiskelijoita on myös Porin ja Rauman kampuksilla, ja heidät tulisi ottaa toiminnassa paremmin huomioon. Moniarvoisuudesta puhuessaan Jordman painottaa, että TYY ei saisi politisoitua kokonaisuudessaan. –TYYssä saa näkyä erilaisia poliittisia ideologioita, ja se on ihan oikein, Jordman sanoo. j o r d m a n Ta h To o korostaa TYYn roolia toiminnan mahdollistajana. Konkreettisimmin tämä näkyy siinä, että TYY tarjoaa opiskelijoille ja järjestöille esimerkiksi toimitiloja ja avustuksia. Jordman toivoo, että edustajiston toiminta tulisi vielä enemmän näkyväksi ulospäin. –Sen ei pitäisi näyttäytyä pois sulkevana sisäpiirinä tai joidenkin alojen tai poliittisten ryhmien mellastuskenttänä. –m i n u T a j o i edaritoimintaan alun perin kiinnostus politiikkaan sekä havainto siitä, että yliopisto on liian vihervasemmistolainen omaan makuuni, kertoo poliittisen historian opiskelija Riku Leppänen. Leppäsen mielestä TYYllä ei tällä hetkellä ole mitään järkevää roolia eikä hän koe TYYn auttaneen häntä opinnoissaan millään tavalla. Leppäsen mielestä TYY kerää opiskelijoilta ison summan rahaa ja käyttää siitä suurimman osan oman organisaationsa pyörittämiseen. –TYY toimii mielestäni kuin mafia, hän sanoo. l e p pä s e n m u k a a n TYYn isoin ongelma on rahan tuhlaaminen. Hän pitäisi järkevämpänä, että jokainen ainejärjestö keräisi itse omat rahansa vapaaehtoisella jäsenmaksulla. Leppänen lakkauttaisi muun muassa Tylkkärin, lopettaisi Turun ylioppilasteatterin tukemisen rahallisesti ja lopettaisi kehitysyhteistyöhankkeet. Erilaisiin TYYn järjestämiin perinteisiin, kuten vapputapahtumiin Leppänen olisi valmis laittamaan hyvin pienen summan rahaa. o i k e i s To k o n s e r vaT i i v i e n Tä r k e i n vaaliteema on ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä luopuminen. Leppänen sanoo listansa kannattavan, että mielenterveysongelmia tarkasteltaisiin esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja alkoholin käytön vähentämisen kautta mieluummin kuin terapiatakuulla. Opiskelijan toimeentulon suhteen Oikeistokonservatiivit painottavat opiskelijan omaa vastuuta. Riku Leppänen, Oikeistokonservatiivit "Humanistit ansaitsevat sen, että heidän äänensä on kuuluvilla ja nimenomaan puoluepoliittisesti sitoutumattomalla tavalla." "TYY toimii mielestäni kuin mafia." ?
k au p paT i e T e i Tä o p i s k e l e va Lauri Salo kokee, että monet uudet ideat ovat lähteneet opiskelijaliikkeestä. Tämä motivoi myös häntä toimimaan opiskelijapolitiikassa. Edustajiston tärkein tehtävä on Salon mukaan tehdä vaikuttamista nimenomaan yliopiston suuntaan. Salo pitää arvokkaana sitä, että edustajistossa on paljon erilaisia ryhmiä edustettuna, sillä se tuo päätöksentekoon moninaisuutta. T yy n n y k y i s e n linjapaperiin sisältyy Salon mukaan jo paljon asioita, jotka ovat Keskustaopiskelijoille tärkeitä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi koulutuksen maksuttomuus ja opintotuen lainapainotteisuuden vähentäminen. Salo tahtoisi sisällyttää linjapaperiin tavoitteen perustulosta. Salo pitää tärkeänä sitä, että TYY käyttää rahaa mahdollisimman paljon sellaisiin asioihin, jotka ovat kaikille opiskelijoille näkyviä. Hän tunnistaa kuitenkin myös tarpeen resursoida rahaa näkymättömämpään vaikuttamistyöhön. k e s k u s Ta o p i s k e l i j o i l l e o n tärkeää, että opiskelijaruoan hinta ei nouse. Keskustaopiskelijat haluavat myös painottaa kotimaisuutta ja valinnanvapautta ruokailussa. Salo sanoo, että on tärkeää huomioida opiskelijoiden monimuotoisuus ja esimerkiksi perheelliset opiskelijat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten opetusvaihtoehtojen tarjoamista. Keskustaopiskelijoille on myös isona prioriteettina Rauman ja Porin kampusten säilyttäminen. –Meitä ihmetyttää puhe siitä, että satakuntalaisilla ei olisi oikeutta korkeakoulutukseen. v i i d e n n e n v u o d e n lääketieteen opiskelija Sanni Mattilalle opiskelijan edunvalvonta on lähellä sydäntä. –On tärkeää, että TYYssä kuuluu myös meidän tiedekuntamme ääni ja että lääketieteellisen tiedekunnan erityispiirteitä ei unohdeta, Mattila sanoo. Erityispiirteillä hän viittaa muun muassa läsnäolopakollisen opetuksen suureen määrään ja opintojen joustamattomuuteen. Mattila sanoo, että samalla lista ajaa myös muiden sellaisten tiedekuntien asiaa, joissa on paljon läsnäolopakollista opetusta. y h d e n k au d e n edustajistossa istunut Mattila kokee, että edustajiston ja hallituksen välinen vuorovaikutus toimii hyvin. Kiitosta saa myös se, että edustajisto on toteuttanut konkreettisia asioita. –TYYn täytyy näkyä opiskelijalle ja tiedekuntiin ulospäin, Mattila sanoo. Mattila kokee, että välillä edustajistossa käytävä keskustelu on turhan poliittista. Hän itse uskoo, että kaikilla on kuitenkin samat tavoitteet saada opiskelijoiden ääntä kuuluville ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. y Ths: n pa lv e lu T ovat tärkeitä TYY Terveeksi -listalle, ja lista tahtoo panostaa opiskelijaterveydenhuollon toimivuuteen. Mattila kokee, että jokaisella listalla on omat vahvuutensa, ja TYY Terveeksi -listalla on paljon sanottavaa terveydenhuollollista asioista. Lisäksi lista ajaa mielenterveyspalveluiden parantamista ja palveluiden jonojen pienentämistä. Sanni Mattila, TYY terveeksi Lauri Salo, Turun Keskustaopiskelijat "Meitä ihmetyttää puhe siitä, että satakuntalaisilla ei olisi oikeutta korkeakoulutukseen." "TYY:n täytyy näkyä opiskelijalle ja tiedekuntiin ulospäin." 22 Kaikki Kaikki edustajistovaalien edustajistovaalien ehdokkaat ehdokkaat osoitteesta: osoitteesta: https://www.tyy.fi/fi/vaalit/ehdokkaat https://www.tyy.fi/fi/vaalit/ehdokkaat Ainahan se on Ainahan se on mielessä. mielessä. Tiistai, torstai ja perjantai klo 20.00-21.00 HINTA: 120€ + tasokoemaksu 40€ KESTO: 16 harjoitusta, á 1 tunti HARJOITUSAJAT PERUSKURSSILLA: Katso tarkemmat ohjeet ja lisätiedot: www.kravmagaturku.fi info@kravmagaturku.fi AIKA : Tiistaina 9.1.2024 klo 20.00 PAIKKA: TFC (Turku Fighting Center) Hakapellonkatu 2, 20540 Turku KRAV MAGA TURKU K-17 PERUSKURSSI ALKAA: Peruskurssi_2022_115x150.indd 1 23.10.2023 10:37:47 TÄLLÄ KUPONGILLA ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY & YLLÄTYS NARIKASTA!
TEKSTI TEKSTI SANTERI SAARINEN SANTERI SAARINEN KUVAT KUVAT SANTERI SAARINEN & YELLOW FILMS SANTERI SAARINEN & YELLOW FILMS Polarisoitunut keskustelukulttuuri luo Polarisoitunut keskustelukulttuuri luo haasteensa myös komediakentälle. Kolme haasteensa myös komediakentälle. Kolme huumorin ammattilaista kertoo nyt, mitä huumorin ammattilaista kertoo nyt, mitä komedialle kuuluu, minne ollaan menossa ja komedialle kuuluu, minne ollaan menossa ja onko jotakin, jolle jokainen voi nauraa. onko jotakin, jolle jokainen voi nauraa. Universaalin vitsin Universaalin vitsin metsästys metsästys
26 27 N äyttelijä Kari “Hissu” Hietalahti tiivistää komedian olemuksen genren oppi-isä Groucho Marxin sutkaukseen: “Tavallista ihmistä naurattaa se, kun mummoksi pukeutunut näyttelijä kaatuu portaissa. Komedia-näyttelijälle sen täytyy olla oikea mummo." l a J e i s ta H e l p o i n ja vaikein elää jälleen murroskauttaan. Lukuisia kassamagneettikomedioita tuottanut, Yellow Filmsin Marko Talli katsoo, että polarisoitunut keskustelukulttuuri nostaa rimaa myös kaupalliselle huumorille. Tallin mukaan ilmiö on suotava, mutta lisää luonnollisesti myös tuotantojen riskikerrointa. Samalla suurten produktioiden rinnalla uudemmat kanavat kukoistavat. wGraafikko-koomikko ja hybridivaikuttaksi itse itsensä julistanut Kasper Strömman, on tuottanut huumoria sosiaaliseen mediaan yli vuosikymmenen ajan. –Nykyään huumori on paljon monipuolisempaa ja jokaiselle löytyy omat kanavansa, hän kuvaa. Suuremmat tuotannot pyrkivät etsimään paikkaansa pirstaloituvassa mediakentässä, jossa palaute on välitöntä. Polttava kysymys alalla on, onko vuonna 2023 enää asiaa, jolle jokainen voisi nauraa? v a n H o Ja ko m e d i asa r J o Ja katsoessa huomaa, kuinka paljon ajat ovat muuttuneet. Kännit saamelaisasussa riitti huumoriksi hyvin. Omia vanhoja sketsejä 1990-luvulta on Hissun mukaan muisteltu välillä hikeä pyyhkien. –Kyllähän siellä seassa on ihan helvetin arveluttavia juttuja, joita ei nykyään tehtäisi. Me apinoitiin aika suoraan Monty Pythonia ja muita. Niissä kyllä potkittiin alaspäin vähän koko ajan. Hietalahti pitää toivottavana sitä, että nykyään käsikirjoituksissa vaaditaan enemmän pelisilmää. –Se lisää haastetta, mutta niin kuuluukin olla. k o m e d i a n t e k e m i s e e n syntyneen tarkkuuden tarpeen tunnistavat myös Strömman ja Talli. –Kaikelle saa ja pitää edelleen nauraa. Komiikalla on silti sävynsä ja sen pitää kuitenkin pyrkiä lukemaan kulttuurista kontekstia niin, että se ei loukkaa ketään, jälkimmäinen arvioi. Välillä vaikeus syntyy siitä, että ei tiedä, onko kohde kertojan ylävai alapuolella, vai ehkä samalla tasolla. Entä jos pyrkii lyömään vaakatasossa rintaan, mutta täräyttääkin otsaan? –Olen joutunut huomaamaan, että lemmikin kuolema on yllättävän herkkä asia ihmisille, Strömman virnistää, ja täsmentää: –Ainahan sitä ei tajua, että lyö alaspäin. Kyllä nykyään täytyy olla tarkempi, mutta se on pääosin myönteinen asia. v a i k k a k a i k k i haastatellut ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen, tiedostavampi komedia on pääosin hyvästä, ei pelkkää myötäkarvaan silittämistä komedia voikaan olla. –Jos yrittää miellyttää ihan kaikkia, kyllä siinä menee aika todennäköisesti mönkään, Hissu toteaa. Hän nostaa esimerkiksi 2010-luvun taitteessa television myöhäisilloissa näytetyn Ihmebantun. Sarjan esitysaika valittiin Hissun mukaan sellaiseksi, että se ei aiheuttaisi mekkalaa. –Volanen sai käytännössä vapaat kädet siihen Studio Julmahuvin jälkeen. Kun sarja oli tehty ja se esitettiin Ylelle, siellähän oltiin melkein, ettei tätä voi edes näyttää. Lopulta se laitettiin ilmeisesti vähän tarkoituksella piiloon kaikkiin ihme kellonaikoihin. Itse tykkäsin siitä. Siinä oli juuri sellaista outoutta josta tykkään. –Nykyään puhutaan että millekään ei voi nauraa, eikä mitään saa sanoa. En oikein ymmärrä sitä. Kyllä saa, mutta se vaatii enemmän. Hietalahti painottaa käsikirjoituksen ja kontekstin merkitystä. Talli jatkaa samoilla linjoilla. –Nauru on parhaimmillaan vapauttavaa oikeassa ajassa ja paikassa, mutta koska olemme erilaisia arvoiltamme, niin väistämättä se myös jonkun mielen pahoittaa. k e n e l l ä o n lupa vitsailla mistäkin? Voiko taksikuski kertoa romanivitsin? Entä voiko parisuhteessa oleva homomies vitsailla incel-kulttuurista? Strömman kertoo, että Sällskapet-podcastissa, jossa hän itse viime vuoteen asti oli mukana päädyttiin jättämään vitsailu presidentti Sauli Niinistön koirasta Lennusta yleisöpalautteen vuoksi. –Muutama ukkeli lähetti aina lähetyksen jälkeen postia, että ei maan ykköskoirasta saa vitsailla. Ajattelin, että ei sitten, hän naurahtaa. Tulee mieleen, että ehkä kokkeja on enemmän hämmentämässä myös kommenttikeittoa. Komedian tuottajia on enemmän, mutta niin on myös ääneen pääseviä kuluttajia. Huumorin valikoiminen on helpompaa, samoin närkästyksen ilmaiseminen. t a l l i m yö n tä ä , että koko kansan komediaa on tuottajana entistä vaikeampi saada haaviin. Samalla komedia on siirtynyt pienempiin täsmällisempiin kanaviin, kuten sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Strömmanin pääasiallinen kanava on Instagram. Myös Hietalahti on tehnyt perinteisten tuotantojen ohessa peruukkikomediaa esimerkiksi Justimuksen kanssa. Tallin mukaan median sirpaloituminen vaikuttaa myös kaupalliseen komediaan. Kaikille sen lajeille ja yleisöille tulisi hänen mukaansa löytää silti paikkansa. "Nauru on parhaimmillaan vapauttavaa oikeassa ajassa ja paikassa, mutta koska olemme erilaisia arvoiltamme, niin väistämättä se myös jonkun mielen pahoittaa." "Ennen kuuli kaksi kaskua päivässä, nyt voi "Ennen kuuli kaksi kaskua päivässä, nyt voi lukea viisitoista vartissa." Kasper Strömman lukea viisitoista vartissa." Kasper Strömman uskoo, että jatkossa itselleen sopivaa uskoo, että jatkossa itselleen sopivaa huumoria voi löytää helpommin. huumoria voi löytää helpommin.
28 o l i ko e n n e n sitten hauskemmin? –Ajattelen niin, että nykyään on jopa enemmän huumoria ilmassa kuin ennen, Strömman pohtii ja avaa tarkemmin. –Jos ennen kuuli sen kaksi kaskua päivässä ja niistäkin joka toinen oli rasistinen, nyt voi lukea kymmenen hauskaa twiittiä vartissa. Samalla hän uskoo, että myös poliittisesti epäkorrektille huumorille, jota enää ei julkisuudessa kuulla rakentuu jatkossakin omat areenansa. Haluttiin sitä tai ei. Talli katsoo, että polarisoituneen keskustelun avaamisessa komedia on yksi työkaluista. Haasteena on yrittää pysyä hidastekoisten elokuvien kanssa nopeasyklisen keskustelun mukana. Muutoksista huolimatta komedia ei kuitenkaan ole kolmikon mielestä kriisissä. –Komediaelokuva saattaa jäädä marginaaliin, vaikka yleisömenestyksiäkin syntyy. Komedia voi hyvin, vaikka nyt elämme aikaa, jolloin kaivataan jotain originaalia ja uutta jatko-osien sijaan, Talli sanoo.. H ä n m yö s muistuttaa, että samoja komediaelokuvia katsotaan uudestaan enemmän, esimerkiksi draamaan verrattuna. Moni myös nykystandardeilla kyseenalainen komedia, kuten Vintiöt, Kummeli tai Uuno Turhapuro-elokuvat, on säilyttänyt suosionsa. Trio katsoo, että sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut laajentavat parhaimmillaan huumorikenttää sellaiseksi, josta jokainen löytää oman vitsinsä. Polarisaatiosta huolestuneena kansalaisena on silti pakko kysyä, onko mitään, mille kaikki voisivat nauraa? Yllättäen Hissu ja Strömman vastaavat toisistaan tietämättä samoin. –Olisko se sitten niin, että se klisee on paras vitsi? Eli? –Mies liukastuu banaaniin. Siinä kai se on. Hehe! "Komedia voi hyvin, vaikka nyt elämme aikaa, jolloin kaivataan jotain originaalia ja uutta jatko-osien sijaan." Marko Talli on Marko Talli on tuottanut muun muassa tuottanut muun muassa menestyskomediat M/S menestyskomediat M/S Romantic ja Napapiirin Romantic ja Napapiirin sankarit. sankarit.
Essee: Silmät auki ja korvat hörölle ? 30 ? 30 Kolumni: Uusia näkökulmia lykkäämiseen ? 31 ? 31 Essee: Vielä kerran lykkäämisestä ? 32 ? 32 Luottoresepti: Tortillat tehtaantakuulla ? 34 ? 34 Raumalla opettajankoulutuslaitoksella opiskeleva Verna Myllymaa esittelee lehdelle takuuvarman tortillareseptinsä.
I tse kukin auktoriteetti painottaa vuorollaan, kuinka tärkeää on muistaa olla kriittinen mediaa kohtaan. Ymmärtää faktojen ja mielipiteiden ero. Ottaa vastuu tiedon levittämisestä, kyseenalaistaa saamansa tieto, tarkistaa tietolähteiden ja uutisten luotettavuus ja näin edelleen. Voisi jopa sanoa, että tietoa ei kannata juurikaan ottaa vastaan kyseenalaistamatta. Aina tulee soveltaa edes vähäsen sitä kuuluisaa kriittistä ajattelua. Nykypäivänä enää perinteinen “luin uutiset ja uskon, mitä niissä sanotaan” ei valitettavasti riitä. m e d i a lu k u ta i d o l l a o n tärkeä roolinsa. Sillä ei ole merkitystä vain esimerkiksi sosiaalista mediaa selatessa, vaan lähestulkoon kaikkialla. Esseitä, mielipidetekstejä, kannanottoja, kolumneja, uutisia tai vaikkapa pakinoita lueskellessa, poliitikkojen, asiantuntijoiden, opettajien, tuttavien tai ventovieraiden puheita kuunnellessa. Videoita, elokuvia tai mainoksia katsellessa. Medialukutaitoa voisikin kutsua yhtä lailla kansalaistaidoksi, kuin vaikkapa ruoanlaittotaitoa. Tärkeä näkökulma medialukutaitoon on sen tehtävä demokratian toteutumisen kannalta. Kuten varmasti jokainen tietää, on kansalaisten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon aivan kansanvaltaan perustuvan valtiojärjestyksen ytimessä. Tämä vaatii tietysti olennaisten vapauksien ja oikeuksien toteutumisen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lisäksi julkiselta vallalta avoimuutta, luotettavuutta ja paikkansapitävän informaation jakamista. Medialta puolueettomuutta ja vallan vahtikoirana toimimista sekä kansalaisilta kykyä kriittiseen ajatteluun sekä halua toimia aktiivisesti yhteiskunnan eteen. e r i t y i s e s t i vä ä r ä n tiedon eli disinformaation tunnistamisen taidolla tässä puolestaan on oma jalansijansa siinä vaiheessa, kun kansalaisten tulisi kyetä muodostamaan mielipiteitään. Esimerkiksi tekemään äänestyspäätös saamansa informaation perusteella. Kansalaisten tulee myös ottaa vastuuta jakamansa tiedon oikeellisuudesta: disinformaation eteenpäin jakaminen pahentaa tilannetta ja voi luoda jopa merkittävän uhan kansalliselle turvallisuudelle. Esimerkkinä tästä toimii vaikkapa Ukrainan sota ja Venäjän tehokas tiedon manipulointi, propaganda ja disinformaation levittäminen, joiden myötä on noussut merkittävä uhka ihmisten sananvapautta, lehdistönvapautta ja demokratiaa kohtaan. Sisäministeriön alkuvuodesta julkaisema kansallinen riskiarvio toteaa, että disinformaatiota on levitetty hallituksen päätöksistä, kansalaisten olosta ja kohtelusta sekä viranomaistoiminnasta. Jopa Suomen historiaa koskevia faktoja on vääristelty. Ongelmaksi tämä disinformaatio tietysti muodostuu, kun kansalaiset alkavat tietämättömänä jakamaan vääristeltyä tietoa eteenpäin. Näin yhteiskunnan levottomuus ja polarisoitumiSilmät auki ja korvat hörölle – mitä täällä voi enää uskoa? essee TEKSTI JULIA SIIMENTO nen kiihtyy ja Suomessa tunnetusti korkealle asettunut luottamus instituutioita kohtaan voikin alkaa rapautumaan. d i s i n f o r m a at i o n m ä ä r ä ä voi olla haastava hahmottaa. Se on todennäköisesti paisunut jo ällistyttäviin mittoihin. Ylipäätään datan ja informaation määrä on muutenkin kasvanut räjähdysmäisesti. Sen on arvioitu tuplaantuvan joka vuosi. Vuonna 2022 arkistoitiin noin 3,5 tsettatavua, ja arvioiden mukaan 2030 arkistoitavaa dataa voi olla yli 18 tsettatavua. Tsettatavu tuskin on kovin monelle tuttu termi, mutta luvun perään tulee 21 nollaa. Eli ei mistään ihan pienestä datamäärästä kyse. Arvioiden mukaan tuotamme päivittäin noin 95 miljoonaa Instagram-postausta, 500 miljoonaa twiittausta, 65 miljardia Whatsapp-viestiä ja yli 300 miljardia sähköpostiviestiä. Tämä valtava määrä dataa sisältää väistämättä myös paljon disinformaatiota. Lisäksi disinformaation tuottaminen ei ole enää yksittäisten henkilöiden näppäilyä, vaan automatisoitua ja systemaattista toimintaa, joka vain jatkaa kasvuaan koneälyoppimista ja tekoälyä hyödynnettäessä. Arkinen esimerkki tästä ovat tasaisin väliajoin puhelimeen kilahtelevat huijausviestit, joita on toisinaan hyvin haastavaa erottaa oikeasta. d i s i n f o r m a at i ota e i vät kuitenkaan levitä pelkästään trollitehtaat tai Venäjän kaltaiset terroristivaltiot. Toisinaan poliitikot. Kiintoisaa on seurata etenkin vaalien alla kuinka Yle ja muut faktantarkistusta harjoittavat tahot todella löytävät poliitikkojen puheista välillä merkittäviäkin virheitä. Muutama lukuvirhe sinne tai tänne, mutta oli ironista seurata eduskuntavaalien alla, kuinka yksi toisensa jälkeen politiikan kärkinimet lipsuivat totuudesta. Esimerkiksi Harry Harkimo totesi Suomesta puuttuvan 7 000 sairaanhoitajaa. Vuoden lopussa tarvittaisiin 10 000 lisää, joka ei pidä THL:n seurannan perusteella lähellekään paikkaansa. Puolestaan Petteri Orpo totesi työllistymisen nousevan merkittävästi työttömyysturvan loppuvaiheessa, joka ei myöskään ole täysi totuus. Samaa tapahtui kuntavaaleissa.Li Andersson totesi tuolloin Suomen käyttävän miljardi euroa vähemmän vanhusten palveluihin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ei sekään pidä paikkaansa. Joskus poliitikot käyttävät myös lähteitä, joita ei voida pitää kovin riippumattomana. Tällöin faktantarkistusta ei ole niin suoraviivaista toteuttaa. Esimerkiksi Sanna Marin käytti vaalien alla toisinaan Suomen ammatmitä luemme, pitää todella paikkansa. Törmäsin hiljattain itse Twitterissä kuvaan ala-asteikäisistä katsomassa liikuntasalissa luentoa aiheesta Onlyfans urapolkuna. Ehdin siinä jo triggeröitymään, että miten maailma tällaiseksi on mennyt. Lapsillekin jotain Onlyfansin perustamista suositellaan. Onneksi tajusin vilkaista kuvaa vähän tarkemmin. Muokattuhan se oli. Tästäkin kuitenkin huomasin, kuinka valtava merkitys hetken tunnekuohulla disinformaation leviämisessä on. Kun ärsytyksessä tai muussa voimakkaassa tunnetilassa ei ajattele rationaalisesti, lopputulos voi olla esimerkiksi holtiton disinformaation levittäminen. t i e t y t p sy ko lo g i s e t mekanismit vaikuttavat medialukutaitoomme. Niistä onkin hyvä olla tietoinen. Yksi olennainen on esimerkiksi lumetotuusvaikutus, jolla tarkoitetaan ihmisen alttiutta uskoa mitä tahansa kunhan sitä vain toistetaan tarpeeksi. Näin ollen esimerkiksi kuplautuminen ja X:n kaltaisissa palveluissa pyöriminen algoritmin syöttäessä juuri omaa näkemystä tukevaa sisältöä on hyvin vahingollista ja voi aiheuttaa lumetotuusvaikutuksen suurellekin joukolle. Kun kymmenet, sadat ellei tuhannetkin julkaisut hokevat samaa mantraa, on omaa käsitystä enää hankala oikaista. Toinen medialukutaidon kannalta olennainen psykologinen efekti on uskomusten pysyvyys. Ihmisen on hankala olla uskomatta ensimmäiseen kuulemansa tietoon, vaan monesti siinä pitäytyy kiinni sen aiheuttaman voimakkaan tunnereaktion vuoksi. p u o l e s ta a n vä ä r ä n tiedon korjaaminen ei enää aiheuta tarpeeksi voimakasta tunnereaktiota. Ensimmäisenä kuultu tieto jättää nuskomuskaiun eli negatiivisen käsityksen voimaan. Näin ollen lehtien oikaisut eivät aina riitä väärän tiedon korjaamiseen tarpeeksi hyvin. Kesän lopulla Ilta-Sanomat uutisoi virheellisesti Elina Valtosen ja Sari Essayahin kannattaneen Junnilan aloitetta Waffen-SS-sotilaiden perinneyhdistykselle myönnettävästä 45 000 euron lisärahoituksesta. Väitehän ei missään määrin pitänyt paikkaansa, mutta virheellinen uskomus jäi osittain elämään joidenkin alkuperäisen otsikon lukeneiden keskuudessa. Kaikenlaisia näkökulmia siis liittyy medialukutaitoon, ja disinformaation keskellä eläminen vaatii itse kultakin malttia ja älykkyyttä. Uskon, kuitenkin että sivistyneen, länsimaisen demokratian kansalaiset ovat samaa mieltä siitä, että demokratiaa ei tässä kukaan ainakaan toivottavasti halua lähteä rapauttamaan. Siksi vaihtoehtona on vain ja ainoastaan medialukutaidon kehittäminen. k i i n n i tä s i i s mediassa seikkaillessasi huomiota sisällön ristiriitoihin, erikoisiin konteksteihin, mahdollisesti harhaanjohtavaan sisältöön ja ilmoitettuihin tai ilmoittamatta jätettyihin lähteisiin. Venytä myös kuplasi rajoja. Älä jaa informaatiota ennen kuin perehdyt siihen huolellisesti ja toimi ylipäätään vastuullisesti. Näin pääset jo pitkälle, ja näytät samalla mallia muille. tiliittojen keskusjärjestö SAK:n laskelmia, joita ei voida riippumattomaksi lähteiksi laskea. a i n a s i sä l lö s sä ongelmana ei ole vääristellyt faktat, vaan esimerkiksi puolueellisuus. Muun muassa uutisia tuottavat lehdet tai verkkosivustot ja uutisia varten haastatellut henkilöt voivat edustaa tiettyä poliittista ideologiaa tai maailmankuvaa. Jos tätä seikkaa ei tuoda ilmi, lukijaa johdetaan harhaan piilotetun agendan avulla. Ongelma pahenee, mikäli lukija ajautuu lukemaan puolueellisia medioita kerta toisensa jälkeen ymmärtämättä, että sisältö ei ole objektiivista. Mielenkiintoni aiheeseen heräsi luettuani viime syksynä Katleena Kortesuon Journalismin Kuolema -teoksen, joka suhtautui nykypäivän journalismiin ihailtavan kriittisesti. Kortesuo esitti taitavasti argumentteja tietynlaisesta kriisistä, josta suomalainen journalismi on vuosien saatossa alkanut kärsiä enenevissä määrin. Sisältöjen objektiivisuuden ja neutraalisuuden murentumisesta aina joidenkin toimittajien ja medioiden puolueellistumiseen. s u r u l l i s e n a e s i m e r k k i n ä on Yleisradio, joka puolueettomana, verovaroin rahoitettuna mediana tunnetaan. Yleisradion puolueettomuus on päätynyt kritiikin kohteeksi sen esitettyä poliittisia aktivisteja jutuissaan joko asiantuntijoina tai satunnaisina kansalaisina. Kyseessä on oikein oppikirjaesimerkki puolueellisuuden piilottamisesta. Valitettava kansalaisten medialukutaidon rappeutumista voimistava tekijä on rajattujen, poliittisten kuplien muodostuminen ja niissä levitettävä valheellinen tieto. Kun ajatuksia ja tietoa vaihtaa vain samanmielisten kanssa, on alttiimpi disinformaatioon uskomiselle ja sen levittämiselle. Tällaisiä syntyy esimerkiksi poliittisesti aktiivisten piireissä, mutta myös ihan tavallisissa, arkisissa kuppikunnissa. Isoa roolia tässä näyttelee lisäksi sosiaalisen median algoritmit. Kun oma etusivu täyttyy vain omaa näkemystä tukevista julkaisuista ja samanmielisten ihmisten letkautuksista, ei välttämättä tilanteessa tajua kyseenalaistaa tiedon oikeellisuutta. Voi syntyä myös harha, että kaikki vastakkaista näkemystä edustavan henkilön julkaisema sisältö onkin valheellista disinformaatiota. Näin ennakkoluulot ja vastakkainasettelulle rakentuva kulttuuri vahvistuvat. Tämä jos jokin on uhka demokratialle. m i e l e n k i i n to i n e n ta r k as t e lu k u l m a medialukutaidosta puhuttaessa on psykologinen puoli. Monesti tahdomme uskoa, että se Medialukutaito on päivän sana. 31 31 kolumni a ino k ujari O lemme päässeet jo sen verran pitkälle syyslukukaudessa, että fukseilla siintää lähitulevaisuudessa ensimmäinen tenttirupeama. Tenttikoetukset voivat stressata etenkin, jos tenttimisen formaatti on aivan uusi. Suorituspaineet voivat johtaa turhaan stressaamiseen, väkisin opiskeluun sekä liialliseen suorittamiseen. u u s i o p i s k e l i Ja kuulee eri puolilta sanomaa, jonka mukaan kurssit ja niihin liittyvät työt kannattaa tehdä ajoissa. Tahdissa pysyminen on ajallaan valmistumista sekä elämänhallintaa ajatellen välttämätöntä. Tehokkuuteen kannustetaan. Lykkääminen on pahasta. Tämä on osittain totta, mutta tehokkuuden periaatetta ei voi soveltaa jokaiseen opiskelijaan aivan samalla tavalla. Olen koulupolkuni aikana kokeillut sekä tahdissa pysymistä että viime tingassa rehkimistä ja tullut jatkuvasti siihen tulokseen, että pakko on paras motivaattori ainakin minulle. Jos pidän yllä tiukkaa aikataulua ja suoritan orjallisesti kalenteriani, menee elämässä olennaisin ohi. s e n s i Ja a n viime aikoina vastoin kaikkia järjen ääniä olen opetellut tehtävieni lykkäämistä. Vieläpä erinomaisen hyvässä hengessä. Olen huomannut, että saan pakolliset tehtävät tehtyä tehokkaimmin. Usein vieläpä parhain lopputuloksin silloin, kun aikaraja kolkuttaa keskiyössä ja kaikki muut ovat jo lähteneet koteihinsa lepäämään. Tyhjä kirjasto tai peiton alla naputteleminen hehkuu tunnelmaa, josta erikoisella tavalla pidän. Kun irrottaa liikkumavaraa kalenterista ja opettelee viisaan lykkäämisen taidon, on helpompaa pitää huolettomasti hauskaa ja nauttia tärkeästä elämänvaiheesta. Tämä vaatii kuitenkin itseluottamusta. Jos on jatkuvasti vahvistunut kokemus siitä, että saa kaiken lopulta tehtyä, on varsin helppoa jättää luento välistä tai olla menemättä tenttiin. Jos taas pakolliset asiat lykkääntyvät kuukausilla ja lopulta vuosilla, on johonkin puututtava. k a i k k i o p i s k e l i Jat eivät sovi samaan tuotteliaisuuden muottiin, vaan jokaisen tulee itse kokeilla mikä tekniikka toimii parhaiten. Minulle toimii viime tingassa pusertaminen ja siinä ei ole mitään väärää. Saanhan työni tehtyä. Raskaan, työntäyteisen päivän päätteeksi olo on kuin superihmisellä. Tätä seuraa huojentava lepo ja sykli jatkuu. Osa minusta odottaa tulevia tenttejä ja niistä selviytymistä, sillä tiedän, että arvosanoilla ja suorituksilla ei ole elämän suuressa kuviossa ihmeemmin väliä. s e m i tä jonain päivänä valmistuminen vaatii, tulee kyllä lopulta tehdyksi. Siihen mennessä aion nauttia opiskelijaelämästä. Kirjoittaja on fuksi, joka kannustaa tänä syksynä rentouteen. Uusia näkökulmia lykkäämiseen
N opeasti kävi kuitenkin selväksi, että minun olisi vaikea keksiä aiheesta mitään sinänsä merkittävää sanottavaa. Lukijan mielenkiintoa on vaikea pitää yllä kirjoittamalla mieleeni juolahtaneista aiheista, kuten gradun yhteiskunnallisesta arvosta. Mutta tulin oikeastaan maininneeksi tässä tekosyyn. Oikeasti en vain viitsinyt alkaa työstämään tekstiä sen vaatimalla paneutuneisuudella. Aiheesta olisi varmasti voinut keksiä jotain mielekästä sanottavaa. Aina tuli vain jotain ei mielenkiintoisempaa, ei hyödyllisempää, ei parempaa, vaan jännittävämpää eteen. J ota i n , J o k a saisi mieleni hetkeksi pois kirjoitustyöstä. Jotain, joka tuottaisi hetken mielihyvää. Ja merkillistä kyllä, tämä samahan pätee itse asiassa sen gradunkin kirjoittamiseen. Ehkä siis kirjoittamisessa itsessään on jotain, joka sitoo kaikki tekstilajit yhteen. Ehkä koin jotain, jolla on kaikupohjaa muissakin opiskelijoissa kuin minussa. Sehän on sinullekin tuttu ilmiö, nimittäin lykkääminen. Lykkääminen, joka tunnetaan myös vitkasteluna on selvästi aikamme opiskelua kuvaava asiakokonaisuus. Siitä kertoo muun muassa alkuvuoden Hesarin pitkä juttu lykkäämisestä. m e v i t k as t e l i Jat -nimisessä artikkelissa todetaan, että ylivoimaisesti suurin osa korkeakouluopiskelijoista tunnistaa itsessään lykkääjän. Sitäkin tutumpi ilmiö se on sinulle, joka on saanut lukea hetki sitten varsin ansioikkaan Tylkkärin kolumnin lykkäämisestä. Sen kirjoittaja puolustaa omaa tapaansa jättää asioiden tekeminen viime tippaan. Näin itsekin tapasin tehdä opiskelujeni alkuvaiheessa, mutta samalla tavalla ei voi jatkaa gradua työstäessä. Gradua on pakko työstää aktiivisesti kuukausikaupalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta olen oikeutettu lähestymään lykkäämistä omasta opiskeluvaiheestani eli loppusuorasta. Tulokulmastani käsin miellän lykkäämisen käsitteeksi, jonka mukaan minä lykkään jonkin sellaisen asian tekemisen väliaikaisesti tulevaisuuteen, vaikka tiedän, että minun täytyisi tehdä nyt tai olisi jo pitänyt alkaa tehdä jotain sen eteen. Lykkääminen on määritelmäni mukaan aina eettisesti väärin, koska lykkääminen sinänsä ei välttämättä ole väärin tehty. Esimerkiksi jos herään kuumeisena, on järkevämpää toipua ensin ja tehdä gradua vasta sitten. Täten lykkäämiseen liittyy myös valinVielä kerran lykkäämisestä essee TEKSTI OLAVI PARTANEN KUVAT TOIMITUS nanvapaus lykätä tekeminen tuonnemmaksi. Koska lykkäämisessä on kyse itseaiheutetusta, vapaavalintaisesta turhautumista, lykkääminen saattaa tuntua järjenvastaiselta. m i ks i l a i m i n lyö dä omia tavoitteitaan? Miten näin on edes mahdollista toimia? Siksi, että tiettyjen tavoitteiden saavuttaminen koostuu viikoista, päivistä, tunneista, yksittäisistä hetkistä. Ajatellaanpa pitkän aikavälin tavoitteita, kuten sitä, että haluaa saavuttaa paremman fyysisen kunnon. Jos jättää kerran menemättä lenkille, on helppo ajatella niin, että eihän nyt yksi löhöilypäivä vaikuta mahdollisuuteen saavuttaa hyväkuntoisuus. Siispä on houkuttelevaa tehdä tänään poikkeus sääntöön ja siirtää huomiselle se, minkä saavuttaminen välittömästi tuntuu rankalta. Niin kauan kuin tavoite on edelleen toteutettavissa, tänään voi tehdä poikkeuksen luopumatta tavoitteesta. Mutta jos poikkeuksesta tulee sääntö, tavoitetta ei koskaan saavuteta. Näin ollen lenkkeilyn tai gradun lykkääjä on vapaamatkustaja omalla kustannuksellaan. Vapaamatkustamista voi harrastaa myös siten, että sillä on kauaskantoisesti hyviä seurauksia, mikä on tuttua meille kaikille vaikkapa koulun tai yliopiston ryhmätöistä. Jos on alusta asti selvää, että jotakin omaa ryhmässä kiinnostaa työn tekeminen enemmän kuin itseä, on helppo ottaa vähän löysästi. Kukin ryhmässä saa joka tapauksessa saman arvosanan. m u t ta e n tä jos on ainoastaan yksi vapaamatkustaja omien tavoitteiden suhteen? Hän pitää tavoitteen saavuttamisen mielessään, mutta hän ei tee juuri nyt mitään sen saavuttamiseksi. Jos hän toimii toistuvasti kuten ”juuri nyt”, hän paneutuu väistämättä hartuu muualle ja hän lykkää toiminnan jatkamista selaamalla feedit tai Netflixiä. Mitkä ovat syyt tällaiseen viivyttelyyn? Tavoitteelliseen toimintaan kohdistuvat tutkimukset käyttävät tässä kohdin riittämättömän tavoitesuojan käsitettä, joka tarkoittaa selkokielellä puutteellista itsekuria. Sillä viitataan tässä yhteydessä pitkän tähtäimen tavoitteiden suojaamiseen muilta kilpailevilta ja päällekkäisiltä ärsykkeiltä. Kun tavoitepyrkimys on kauaskantoinen, sitä on suojattava mahdollisesti häiritseviltä ärsykkeiltä, jotka voivat olla sekä sisäisiä (esim. ahdistuneisuus, väsymys tai ylikuormittuneisuus) että ulkoisia (häiriötekijät ja houkutukset). p i t k ä l l ä k at sa n to k a n n a l l a lykkääminen voi johtaa hyvin haitallisiin seurauksiin, kuten huonoon terveyteen, olemattomiin säästöihin ja keskeneräiseen tutkintoon. Koska nämä seuraukset ovat hyvin tiedossamme, etsimme usein strategioita, joilla voimme estää lykkäämiseen kietoutuvia kiusauksia. Mitkä ovat sitten parhaita tapoja välttää lykkäämistä? Kuten olen tähän asti pohtinut, lykkääminen liittyy tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi sitä voi ajatella tavoitteiden pilkkomisen kautta. Sainkin ensimmäisessä yhteisessä graduseminaarissa vinkin, että ei välttämättä kannata yrittää kirjoittaa yhtä kokonaista gradua, vaan yksittäisiä kirjoituksia, joiden kokonaisuus on yhtä kuin gradu. k u n sa a yhden osan valmiiksi, käynnistynee dominoefekti. Toinen yleinen tapa lykkäämisen välttämiseksi on mullistaa oma ajattelutapa. Siten ajateltuna lykkäämisessä on kyse negatiivisesta ajatuskierteestä: vaikka tiedän, että minun pitäisi tehdä toisin, toimin silti päinvastaisesti. Tehdessäni pohjustusta tämän esseen laatimiseksi satuin löytämään esseen, joka käsittelee lykkäämistä juurikin ajattelemisen ongelmana. Siinä kirjoittajan mukaan suurin sysäys siihen, että hän sai gradunsa valmiiksi, oli työnteon vimman löytäminen negatiivisen ajatuslähteen sijaan positiivisesta ajatuslähteestä käsin. Vaikka hän silti jäi epäilemään kykyjään saada gradunsa valmiiksi, epäilykset eivät johtaneet turtumiseen. Sen sijaan hän keskittyi siihen, mitä oli tekemässä ja miten oli edistynyt. Ei siihen kuinka paljon oli vielä tekemättä. t yö s k e n t e ly p o s i t i i v i s e s ta tilasta käsin muutti hänen mukaansa kaiken. Sen sijaan, että hän olisi tullut häkeltyneeksi tehtävän massiivisuudesta, häntä lohdutti tieto siitä, että jokainen edistysaskel merkitsi vääTurun ylioppilasteatterin syksyn pääohjelmistossa on Emmi Ihalaisen ohjaama Työnlausujat. Se kertoo nykyteatterin keinoin 1930-luvun työläiskuorosta. Lausuntakuoron johdossa oli aikansa tunnetuimpiin näyttämötaiteilijoihin kuuluva Elli Tompura. Työnlausujat asettuu pohtimaan nykypäivän poliittisia kysymyksiä ja nykypäivän työväenluokkaa. Poliittisuus on esityksessä ylioppilasteatterimaisesti suoraa ilman ilmiselviä metaforia. Teos on ajassaan kiinni. Hoitajat vaativat parempaa palkkaa. Vilhelm Junnilasta puhutaan Vilhelm Junnilana. Katsomoon välittyy, että esiintyjille näytelmän teemat ovat tärkeitä. Työnlausujat valitsee oman puolensa. Punaliput liehuvat ja Kenen joukossa seisot raikaa. Teos on täynnä paatosta, mutta se taitaa olla tietoinen, ehkä jopa itseironinen valinta. HELMI HENELL Tuomo Yli-Huttulan kirjoittama Presidentti ja porvarivalta (2018) on journalistisella otteella tehty tarina poliittisesta lähihistoriasta. Teoksessa kuvataan pukujen taakse kätkeytyvää valtapeliä, jonka jännitteistä julkisuuteen on välittynyt vain jäävuoren huippu. Kirjassa keskiössä on presidentti Sauli Niinistö sekä hänen suhteensa muihin kärkipoliitikkoihin. Teoksen journalistisuutta voi pitää kirjan vahvuutena sekä ongelmana. Se avaa uusia näkökulmia, mutta samalla silottelee tapaa puhua asioista. Joka tapauksessa teokseen mahtuu paljon valtakunnsn politiikan tilanteiden rohkean avointa sekä kriittistä läpikäyntiä. Kirja avaa myös näkymiä tulevaan presidenttipeliin, jossa Niinistön perintö on jaossa. TOIMITUS tutustu NäiHiN Vahvasti poliittista teatteria Valtapelin kulisseissa voin tehtäväänsä ja täten epäonnistuu pitkän tähtäimen suunnitelmassassaan. o l e ta n ly k k ä ä m i s e n määritelmässäni, että suurin haaste pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa liittyy tavoitteellisen toiminnan aloittamiseen. Lykkääjällä on aikomus toteuttaa tavoitteensa. Hänellä on vapaus toimia tavoitteensa mukaisesti, mutta hän välttää aikomuksensa toteuttamista. Aloittamatta jättäminen viittaa sekä siihen, että laiminlyö tavoitteellisen toiminnan – gradun lykkääminen vaikka haluaa saada tutkinnon – että tavoitteen suhteen haitallisen toiminnan jatkamisen – sohvaperunointi , vaikka tavoittelee parempaa fyysistä kuntoa. Ilmiötä on tutkittu tieteellisestikin, erityisesti lykkäämisen kohteesta koettua vastenmielisyyttä suhteessa todennäköisyyteen, että henkilö päätyy lykkäämään tehtävänsä. n ä i d e n vä l i l l e on havaittu vahva yhteys, jonka ajatellaan johtuvan houkuttelevien pitkän aikavälin seurausten ja vähemmän houkuttelevien lyhyen aikavälin seurausten välisestä pallottelusta. Lykkääjä voi esimerkiksi vakaasti aikoa noudattaa lenkkeilysuunnitelmaa pysyäkseen hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta päätöksentekohetkellä hän päättää jäädä makaamaan sohvalle. Tämä on lyhyessä katsantokannassa houkuttelevampi vaihtoehto. Saman on todettu pätevän akateemisten tavoitteiden, kuten gradun, täyttämiseen. l y k k ä ä m i s e e n s i sä lt y y toinenkin haaste aloittamisen vaikeuden lisäksi. On yhtä lailla yleistä, että lykkääjä ei osaa olla ajautumatta tarpeettomien häiriötekijöiden vietäväksi. Opiskelija voi esimerkiksi alkaa hahmotella gradua, kunnes hänen huomionsa kohdisjäämättä työn loppuunsaattamista. Tämä vähensi huomattavasti ahdistusta. Antoi mahdollisuuden työstää gradua eteenpäin. Kyse oli todellakin mielenkäytöstä. Siitä, että päättää ajatella toisin. y l e i s i m m ät tavat lähestyä lykkäämisen taklaamista liittyvät siis tavoitteisiin ja ajattelumallien muutoksiin. Kuitenkin väitän, että nämä lähestymistavat ovat eri syistä vääriä. Aloitetaan tavoitekeskeisyydestä. Harva meistä asettaa tavoitteita itselleen muuten vain, ihan läpällä. Tarkoituksena on niiden saavuttaminen. Mutta tavoitteet eivät sinänsä kytkeydy tavoitteiden saavuttamiseen, vaan ne ovat seurausta tietynlaisesta tekemisestä, pitkäjänteisestä, systemaattisesta työnteosta. Ei ole mieltä kuvailla tällaisen systeemin rakentamista, joka koostuu lukemattomista arkisista valinnoista. m e i l l e to i m i vat erilaiset rytmit ja tavat. Pointtini on kuitenkin se, että kannattaa rakentaa arjesta systeemi, joka tuottaa vääjäämättä hyviä tuloksia. Lopulta se tuottaa myös gradun. Väitteeni on linjassa myös sen kanssa, että lykkäämisessä ei ole kyse ajattelun ongelmasta. Tavoitteiden asettaminen on itsessään ajattelua, ja systeemit eivät rakennu ajattelun varaan, vaan toisteisiin, pitkälti automaattisiin tekoihin. Tätä mielestäni Johann Wolfgang von Goethe tarkoitti vastauksellaan kysymykseen, oliko hän elänyt onnellisen elämän. Onhan minulla ollut onnellinen elämä, mutta en muista yhtä ainutta onnellista viikkoa. s i i n ä , e t tä me opiskelijat ajattelemme ja näköjään myös kirjoitamme paljon lykkäämisestä, lienee jokin laajempi viesti. Lykkäämisen ajattelemisessa kun on kyse pitkälti tulevaisuudenhuolesta, ja sitähän me opiskelijat leimaavasti podemme. Ajattelemme paljon omaa tulevaisuuttamme. Kurssien ja lopputöiden tekemistä. Myös suomalaisen yhteiskunnan ja maapallon tulevaisuutta. Sitä vartenhan olemme yliopisto-opiskelijoita. Tulevaa varten. Mutta tulevaisuus, koska sitä ei voida vielä havaita, sisältää paljon epävarmuutta. Alunperin minun tuli kirjoittaa tämä essee gradun kirjoittamisesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. 33 33
S yksy on saapunut kampusalueille. Näin on myös Turun yliopiston Rauman yksikölle, jossa opettajankouluts on päässyt vauhtiin. Opettajankoulutuslaitoksella toimivan ainejärjestön Opekas ry:n puheenjohtajan Verna Myllymaan mukaan lukuvuosi on lähtenyt Satakunnassa hyvin käyntiin.Uudet fuksit on otettu lämmöllä vastaan ja vanhemmillakin tieteenharjoittajilla on ollut ilo palata takaisin opintojen pariin. r u ua n l a i t to k u u lu u keskeisenä osana opiskelijoiden päivään. Siihen Myllymaa suhtautuu aivan kuin harrastuksena. Hän viihtyy ja rentoutuu sen parissa. –Lisäksi poikaystäväni on kokki, jolta saan usein hyviä vinkkejä tai ideoita kokkailuihin, Myllymaa kommentoi. Luokanopettajaksi opiskeleva Myllymaa sanoo kotitalouden olleen yläkoulussa hänen lempiaineensa. –Sen tunneille oli aina kiva mennä ja rentoutua muiden koulutehtävien keskellä, Myllymaa toteaa. m y l ly m a a n e s i t t e l e e omana luottoreseptinään tortillat. Hän kuvailee reseptiä helpoksi ja takuuvarmaksi, joka maistuu aina. Täytteitä tortilloissa voi vaihdella näppärästi oman maun mukaan. –Mun lempparitäytteitä tortillaan ovat ainakin jauheliha, pavut, ranskankerma, punasipuli, salaatti, fetajuusto ja itsetehty valkosipulijogurttikastike, Myllymaa luettelee. –Valkosipulijogurttikastike on myöskin ehkä asia, joka tekee tortilloista superhyviä, Myllymaa tarkentaa. Tortillat tehtaantakuulla Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen opiskelijoiden yhteisen ainejärjestön puheenjohtajan Verna Myllymaan takuuvarma resepti on tortillat. luottoresepti Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi toimitus N äkökulma L apsena parikymppiset olivat kiistatta aikuisia. Kuvittelin, että 20 vuoden kypsässä iässä minulla olisi omia lapsia, oma koti, ehkä jopa koira ja kaikki muut aikuisuuden kliseet. p i e n i l a p s i toki hahmottaa maailmaa lähtökohtaisesti vinksahtaneesti. Tuntuivathan päiväkodin keinujen hurjapäiset eskarilaiset hirvittävän vanhoilta, kun he aloittaisivat seuraavana syksynä koulun. Äitini nauroi minulle taannoin, kun jossakin keskustelussa viittasin hänen ikäpolveensa aikuisina. Etkö sinä sitten ole aikuinen? Hyvä kysymys. t ot ta k a i olen aikuinen. Olen 24-vuotias. Opiskelen yliopistossa. Muutin lapsuudenkodistani omilleni viisi vuotta sitten. Hoidan laskuni ja käyn töissä. Usein en kuitenkaan tunne itseäni aikuiseksi. Sijoitan itseni jonnekin epämääräiseen nuoruuteen, täysi-ikäistymisen ja sen oikean aikuisuuden välimaastoon. Termi nuori aikuinen resonoi. Se ottaa jotain aikuisuudesta pois. Vähentää vastuuta ja antaa aihetta odottaa vielä lopullista aikuisuutta. Eihän tuossa ollut mitään järkeä. Aikuistumisriittejä HELMI HENELL TOIMITUSHARJOITTELIJA TURUN YLIOPPILASLEHTI Milloin minusta tulee aikuinen? Oikea aikuinen? m i tä as i o i ta aikuisuuteen kuuluu? Akkuporakoneen omistus? Jos meillä täytyy laittaa taulu seinään, joudun soittamaan isälleni tai vaarilleni, sillä huushollistamme ei löydy kapinetta, jolla saisi aikaan reiän kiviseinään. Oma sanomalehtitilaus? Luen äitini jakamilla tunnuksilla Helsingin Sanomia. Toisaalta äiti katsoo minun maksamillani tunnuksilla HBO:ta. Ehkä asiassa on jonkinnäköinen tasapaino. k a H v i n J u o n t i ? Ei kiitos. Omistusasunto? Juu, katsellaan asiaa myöhemmin. Nuorten ensiasunnon ostajien määrä ei varsinaisesti ole ainakaan räjähdysmäisesti kasvussa. Ajokortti? Moni suorittaa sellaisenkin siinä täysi-ikäisyyden kynnyksellä ja huristelee muutaman kilometrin aikuisuuden sille puolen. Itselläni on tämä operaatio vielä niin sanotusti työn alla. Teoriatunnit olen aloittanut! Aikuisuuden liikennesäännöt siis alkavat hahmottua. Valmistuminen? Palataan vaikka asiaan sitten joskus. H a a H u i l e m i n e n o n kai tälle sukupolvelle ominaista. Omaa paikkaa etsitään. Omaa juttua kokeillaan montakin kertaa, kun halutaan olla varmoja siitä, että tulee täysosuma. Meillä on aikaa enemmän kuin vaikkapa isovanhemmillamme, jotka oikeasti minun ikäisinäni pyörittivät jo kovaa vauhtia kotia. t o i sa a lta e i vät ne oikeatkaan aikuiset kovin aikuisilta näytä kun avaa Twitterin, anteeksi Äksän. Se vaikutta varsinaiselta aikuislasten temmellystarhalta, johon tarvittaisiin holhousta ja huolenpitoa. Pyydäpäs nyt anteeksi. Tuo ei ollut kivaa käytöstä. Näetkö? Toiselle tuli nyt tosi paha mieli. a i k u i s u u s o n mielentila, päätän. Mutta mielikuvissani vähän harmaa, sellainen virastonvärinen. Tai sitten vauvanruoanruskea. En ole siihen ihan vielä valmis. Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta Raaka-aineet: Jauheliha Pavut Ranskankerma Punasipuli Salaatti Fetajuusto Itsetehty valkosipulijogurttikastike 250 g maustamatonta kiinteää tofua 450 g pakaste wok -vihannessekoitusta Nuudelia Valmistus: 1. Paista päätäyte eli jauheliha. 2. Lisää päätäytteen sekaan valutetut kidneypavut. 3. Valmista kaikki muut haluamasi täytteet tortillaan. 4. Tortillat kruunaa itse tehty valkosipulijogurttikastike. Siihen tarvitset yksinkertaisesti vain valkosipulinkynsiä ja turkkilaista jogurttia. 5. Murskaa valkosipulinkynnet ja sekoita valkosipulimurska jogurtin sekaan. 6. Parasta olisi, että kastike saa maustua jääkaapissa jonkin aikaa ennen tarjoilua. Valkosipulia voi laittaa oman maun mukaan! 35