14/2011
TY
ÄRI LKK
RIS VA
LLA SUO
Vaasasta Vakkelle muuttanut Kosovar pitää kotilähiötään rauhattomana. Hän on yksi harvoista. s. 15
SpORT HenRIK pUReTAAn S. 5 TIeTeen RAHOITUS S. 10 feLIx zengeR S. 12
NUMERO 14/2011 11.11.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi
PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT JOEL HAAPAMÄKI ja LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi
ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS
OpISKeLUpALKKAA VAI TOImeenTULOn TAe?
le vapaa työssäkäyntioikeus -ryhmä, jossa vaaditaan opintotuen tulorajojen poistamista. Ryhmän vastustuksen kohteena on se, että tietyn ansiotulotason saavutettuaan opiskelija ei enää ole oikeutettu opintotukeen. Jos opiskelija on nostanut tukia ja silti tienannut enemmän kuin järjestelmä sallii, hän joutuu pulittamaan osan tuistaan takaisin valtiolle takautuvasti. Jos opiskelijan tulot ylittävät 22 300 euroa vuodessa, hän ei ole enää oikeutettu yhteenkään opintotukikuukauteen. Osallistumisaktiivisuudesta päätellen hankkeella on kannatusta. Ryhmä keräsi nopsasti yli 63 000 osallistujaa, mikä on enemmän kuin millään toisella opiskelijoihin liittyvällä tempauksella. tähän asti ajaneet opintotuen tulorajojen poistamista. SYL: n hallituksen varapuheenjohtaja Jarno Lappalainen muistuttaakin, että asiassa kannattaa katsoa kokonaisuutta. Opintotuen tulorajojen poistaminen maksaisi Kelan arvion mukaan valtiolle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Viime keväänä hallitusohjelmaan kirjattu, syksyksi 2014 luvattu opintotuen indeksiin sitominen maksaa puolestaan hieman päälle 20 miljoonaa euroa vuodessa. SYL on laskenut hintalaput erilaisille ehdotuksille opintotuen kehittämisestä. Vertailtuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi kympin korotus opintorahaa, 145 euron huoltajakorotus lapsellisille opiskelijoille ja vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistaminen. Toimenpiteiden vuosikustannukset vaihtelevat kymmenen ja kahdenkymmenen miljoona euron välillä. Näihin verrattuna tulorajojen poistamisen kustannuksiksi laskettu 300 miljoonaa euroa on tyystin eri kokoluokkaa.
YLIOPPILAsKUNNAT JA niiden kattojärjestö SYL eivät ole LOKAKUUssA FAcEbOOKIIN pulpahti Ahkeralle opiskelijal-
"
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Ajateltiin, että jos meitä ei huolita, ollaan kolme päivää tivolissa."
"
Plækä-verkkokaupan perustajakaksikko bisnesneuvotteluissa Kööpenhaminassa. S. 14
Ehkä musta tulee Suomen ensimmäinen beatboxprofessori."
Felix Zenger soittaa suutaan. S. 12
TULORAJOJA KOsKEvAN keskustelun taustalla on kahden ajattelutavan välillä oleva periaatteellinen ero. Tulorajojen poistoa ajavaan ryhmään kuuluvat ajattelevat, että tulorajat rankaisevat opiskelijoita työnteosta. Ajatus kumpuaa siitä, että opintotuki nähdään palkkiona ahkerasta opiskelusta. Silloin tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että opintojen ohella ansaitut tulot vaikuttavat tuen määrää. Perinteisesti opiskelijaliikkeessä opintotuki on kuitenkin nähty toisin: tukimuotona, joka takaa perustoimeentulon yhdelle erityisryhmälle. Silloin on loogista, ettei tukea saa, mikäli tienaa kylliksi. Jälkimmäisen ajattelutavan mukaiseen opintotukeen tarveharkintaisuus kuuluu elimellisesti. Tulorajat eivät tarkoita sitä, että opiskelijaa kiellettäisiin tekemästä töitä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että yhteiskunnan tuki on haluttu suunnata sitä tarvitseville. Jos henkilö pystyy elättämään itsensä työllään, hän ei tarvitse tukea. ANNA-ELINA MATILAINEN
80 vuoTTa
Vakavaa ajattelemista kultturipoliitikoille
A-klinikka parantaa krapulan varmasti
Aamuisin kello 7-10 on yhden illan juomiseen sopivaa lääkehoitoa. Klinikan kymmenvuotisen kokemuksen mukaan parantuminen on miltei vuoren varmaa. Klinikalle tuloon ei tarvitse suhtautua tirskuen, häpeillen, moralisoiden tai itseään syytellen. Tuleminen on luonnollista työtehon, hyvinvoinnin, ulkonäön ja lähimmäisten viihtyvyyden kannalta. TYL 14.2.1969
tyl-paatoimittaja@utu.fi
SYL:n uudet kehitysyhteistyösivut on avattu osoitteessa kehitysyhteistyo.syl.fi.
KAUppATIeTeILIjÄT jA VASemmISTO meneST YIVÄT T Y Yn VAALeISSA
Turussa äänesti 34,6 prosenttia äänioikeutetuista, mikä oli täpärästi enemmän kuin missään toisessa ylioppilaskunnassa.
MARRAsKUUN KAHTENA ensimmäisenä päivänä järjestetyt edustajistovaalit muuttivat Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston valtasuhteita. Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden vaaliliitto TuKY kahmi jaossa olleesta 41 edustajanpaikasta yhdeksän. Edellisessä edustajistossa TuKY:läisiä istui kuusi. Myös edustajiston vasemmistosiipi vahvistui. Demariopiskelijoiden paikkamäärä nousi yhdestä kolmeen ja Vihreän vasemmiston kahdesta kolmeen. TuKY:n jälkeen suurimmat ryhmät uudessa edustajistossa ovat luonnontieteilijöiden Hy-
bridiaani ja Vihreä lista, joilla molemmilla on viisi edustajaa. Suurin pudotus ryhmistä oli lääketieteilijöiden TYY Terveeksi -listalla, joka menetti kuudesta paikastaan kaksi. Yhdestä edustajasta joutuivat luopumaan Keskustaopiskelijat, Vihreä lista, Humanistilista ja kasvatustieteilijöiden Eduxi. Viimeisestä edustajistopaikasta taistelivat tasatuloksen saaneet Hybridiaanin ja oikeustieteilijöiden Ryhmä Lexin ehdokkaat. Arpa suosi luonnontieteilijää. Uutena listana mukana mittelössä ollut Kristityt opiskelijat
jäi täpärästi ilman ensimmäistä paikkaansa. Edustajistovaalien äänestysaktiivisuus nousi hieman ja oli 34,6 prosenttia. Vuoden 2009 vaalien äänestysprosentti oli tasan 33. Turussa äänestettiin aktiivisemmin kuin missään toisessa Suomen ylioppilaskunnassa. Kaikkiaan tämän syksyn vaaleissa annettiin noin 5100 ääntä, joista lähes 90 prosenttia käytettiin sähköisesti.
ANNA-ELINA MATILAINEN
Lue lisää edustajistovaaleista sivulta 7.
ReHTORIen TULOT nOUSIVAT
Yliopistouudistus toi Turun yliopiston johtajalle 30 000 euron tulonlisäyksen.
vIIME vIIKOLLA julkistetuista verotiedoista käy ilmi, että Turun yliopiston rehtorin ansiotulot nousivat vuoden 2010 alussa 24 prosenttia. Rehtori Keijo Virtanen tienasi viime vuonna 154 639 euroa. Tulojen nousu johtuu siitä, että uusi yliopistolaki astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Uudistuksen myötä yliopistot eivät enää ole valtion virastoja,
Sport Henrikin liikuntapalveluita käyttää viikoittain noin 1200 opiskelijaa. Lajivalikoim
eivätkä niiden johtajien palkat määräydy valtion palkkausjärjestelmän mukaan. Uuden yliopistolain myötä rehtori on myös vastuussa yliopiston taloudesta. Keskimäärin suomalaisten yliopistojen rehtorien ansiotulot nousivat vuonna 2010 23 prosenttia. Kaikki ansiotulot eivät välttämättä ole palkkaa rehtorin työstä. Korkeimmat tulot oli Svenska
Handelshögskolanin Eva Liljeblomilla, joka sai 293111 euroa. Kärjen tuntumassa olivat myös Helsingin yliopiston Thomas Wilhelmsson (204437 euroa), Jyväskylän yliopiston Aino Sallinen (184 617 euroa) ja Aaltoyliopiston Tuula Teeri (178 003 euroa). Sallisen tulot nousivat prosentuaalisesti eniten, peräti 62 prosenttia.
ANNA-ELINA MATILAINEN
SpORT HenRIK pU LIIKUnTATILOjen
YLIOPIsTOLIIKUNNAN käytössä oleva Sport Henrikin rakennus aiotaan mitä todennäköisimmin purkaa. Yliopistoliikunnan ryhmäliikuntatunnit saavat jatkua rakennuksessa ensi kesään saakka, jos talotekniikka kestää liikunnan järjestämisen. "Etsimme parhaillaan korvaavia tiloja ensi vuoden ryhmäliikunnalle", yliopiston liikuntasuunnittelija Anu Hirvonen sanoo. Kiinteistön omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n tavoiteaikataulu on, että purkutyön suunnittelu voidaan aloittaa ensi kesänä. "Rakennuksen peruskorjaus tulisi selvitysten mukaan liian kalliiksi. Tällä hetkellä olemme uudisrakennuksen suunnitteluvaiheessa ja teemme rakennus-
Yliopistoliikunnan tunnit Henrikinkadun liikun
lupapiirustuksia", SYK:n Turun kampusmanageri Tuija Nummela selvittää. Sport Henrikin liikuntapalveluita käyttää viikoittain noin 1200 yliopistoliikunnan ohjatuilla tunneilla käyvää opiskelijaa. Lisäksi tiloja käyttävät myös muut ryhmät. Tiloissa harrastetaan muun muassa tanssiliikuntaa, pilatesta, joogaa, kuntonyrkkeilyä ja sisäpyöräilyä.
velkauhka k a
Italian
SILvaSTI
svaa
Vuokratilat harvassa
Yliopiston liikuntasuunnittelijat Hirvonen ja Teija Hakala pitävät tilannetta erittäin huolestuttava. "Tavoitteena on löytää korvaavat vuokraliikuntatilat mahdolli-
Valtakunnallisesti edustajistovaalien suurin ryhmä oli vasemmisto 8,9 prosentilla
uuTISET
AAKE KINNUNEN
KYSY Y: KÄY TÄTKö YLIOpISTOLIIKUnnAn pALVeLUITA?
LAURI HANNUS
Siiri Veijonen, 1. vuoden oikeustieteen opiskelija. Kyllä. Sport Henrikissä en ole tosin käynyt. Käytän Educariumin kuntosalilla.
maan kuuluu esimerkiksi 40-luvun New Yorkista peräisin oleva Lindy hop -tanssi.
UReTTAneen TULeVAISUUS epÄSeLVÄ
simman läheltä kampusaluetta. Tähän mennessä olemme käyneet katsomassa yhtä tilaa, joka ei ollut sopiva", Hakala kertoo. Haasteellista uusien tilojen löytämisestä tekee se, että niiden pitää soveltua sekä ryhmäliikuntaan että sisäpyöräilykäyttöön. "Tämä on paljon hitaampi prosessi kuin esimerkiksi tavallisen vuokra-asunnon etsiminen. Tilan tulisi olla noin 300 neliömetriä suuri, siellä tulisi olla ilmastointi ja mahdollisuus toistaa musiikkia", Hirvonen listaa. Liikuntasuunnittelijat toivovat, että vastaavaa liikuntaa voitaisiin tarjota opiskelijoille heti ensi syksyn alusta alkaen. Liikuntapalveluiden osittainen ulkoistaminen ei Hirvosen mukaan kuitenkaan tule kysymykseen. "Yliopistoliikunta on investoinut omaan kalustoon, kuten sisäpyöriin", hän sanoo.
ntasalissa saavat armonaikaa ensi kesään saakka.
Hirvonen visioi. Nummela kuitenkin vahvistaa, että uudisrakennukseen on suunnitteilla vain toimistotiloja. Hänen mukaansa yliopisto ilmoitti aiemmin kuluvana vuonna SYK:lle haluttomuudestaan osallistua rakennuksen suunnitteluun. "Normaalisti teemme vuokralaisen kanssa esivuokrasopimuksen ja kartoitamme tarpeita. Tämä hanke on tässä mielessä erilainen. Toivomme vuokralaiseksi yliopistoa, mutta jos yliopisto ei ole kiinnostunut tilan vuokraamisesta, voimme vuokrata sen myös muille tahoille", Nummela sanoo. Yliopistolla tulkitaan tilannetta eri tavalla. "Uudisrakennuksesta on alustavasti keskusteltu SYK:n kanssa, ja yliopisto on todennut hankkeeseen osallistumisen haasteelliseksi taloudellisen tilanteen johdosta. Lopullisia päätöksiä tästäkään ei kuitenkaan ole tehty", kommentoi talousjohtaja Siru Helminen. Lisäksi turkulaiset korkeakoulut ovat suunnitelleet yhteisenä hankkeenaan opiskelijaliikuntaan soveltuvan urheiluhallin rakentamista. TYYn hallituksen liikuntavastaavan Tuulia Merivuoren mukaan suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuoden päivät, mutta hankkeen toteutustavasta ei ole päästy eri osapuolten kanssa yksimielisyyteen. "Jos Sport Henrikin uudisrakennukseen ei tule liikuntatiloja, on yliopistolla entistä suurempi velvollisuus edistää urheiluhallin rakentamista", hän linjaa.
LAURA MYLLYMÄKI
Mats Jakobsson, 6. vuoden tietojärjestelmätieteen opiskelija. Käytän. Juoksen ja kuntoilen Åbo Akademin ASA-liikuntasalissa.
Uudisrakennukseen toimistoja
Yliopistolla on tällä hetkellä liikuntatilat myös Educariumilla ja Iskerissä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan myös Iskeri on menossa remonttiin vuonna 2015. "Tilan on tarkoitus jäädä liikuntatilaksi", Hirvonen vahvistaa. Liikuntasuunnittelijat toivoisivat, että myös Sport Henrikin uudisrakennuksen suunnittelussa otettaisiin huomioon liikuntatilat sosiaali- ja suihkutiloineen. "Tällainen tila voisi sijaita vaikka rakennuksen kellarissa",
Hanna Julku, 2. vuoden kasvatustieteiden opiskelija Tänä vuonna en ole vielä käynyt, mutta keväällä olisi tarkoitus aloittaa taas. En tiennyt Sport Henrikin tilanteesta.
annetuista äänistä. Pienimmän äänisaaliin sai kristilliset, 0,9 prosenttia.
pOLIITTISILLA RYHmILLÄ SUURImmAT VAALIbUdjeTIT
TYYn edustajistovaalien suurin budjetti oli Kokoomuksella. Toisena oli Demariopiskelijat. Humanistilista selvisi ehdokkailta kerätyllä kahdentoista euron kolehdilla.
Lista Demariopiskelijat Humanistilista Hybridiaani Keskustaopiskelijat Kokoomus Ryhmä Lex Soihdunkantajat TuKY Vihreä lista Vihreä vasemmisto Budjetti (euroa) 1350 12 142,50 190,56 1600 300 + bileiden tuotto 260 150 354,97 430 Lähteet Varainkeruukampanja, Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden SONK, TOSYn julkaiseman Tosi-lehden mainosmyynti Ehdokkaat Hybridi ry Tuki Keskustan opiskelijaliitolta (KOL) AKN:n tylkkärinjakopalkkioita, Tuhatkunnan avustus ja Varsinais-Suomen Kokoomuksen avustus Lex ry ja bileiden järjestäminen Tapahtumat (kuten sitsit) sekä aiempien vuosien voitot. TuKY ry Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n kampanjatuki, kolehti ehdokkailta Vasemmisto-opiskelijat sekä ehdokkaiden omat varat Käyttökohteet Esitteet, julisteet, lehtimainokset, tarjoilut Julisteiden painatus Lehtimainos ja vaalijulisteet Vaalijulisteet, flyerit ja karkit Lehtimainokset, esitteiden painokulut ja tarjoilut Julisteet, bileet ja vaalimateriaali Julisteet, flyerit, pinssit, vaalivalvojaiset, tarjoamiset Julisteet ja kampanjakarkit Vaalimateriaalit, tarjoilut, bensat Raumalle Lehtimainos, flyerit, tarjoilut
Kerro muistosi Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta opiskelijan gradun pohjaksi. Voit
aJaSSa
NaaMaKIRJa
LAURI HANNUS
Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja.
Karaoke-emäntänä opiskelurahoja tienaavaa Milja Henttosta pyydetään useimmiten laulamaan Sinead O´Connoria. Asialla saattaa olla tekemistä hänen ulkonäkönsä kanssa.
pOLIITIKKO jA KARAOKe-emÄnTÄ
TYYn ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen on perusluonteeltaan lappilainen pasifisti.
Milja Henttonen, olet TYYn ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen. Kerro riviopiskelijalle, mitä SYL:n hallitus tekee? SYL on valtakunnallinen opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, johon kaikki ylioppilaskunnat ja sitä kautta ylioppilaskuntien jäsenet kuuluvat. Itse pidän tärkeänä sitä, että valtakunnallisen vaikuttamisen lisäksi SYL tukee ylioppilaskuntia paikallisessa työssä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Opiskelet pääaineena markkinointia. Millaisena tyyppinä markkinoisit itseäsi? Olen ihminen, joka innostuu siitä, että huomaa maailmassa olevan virheen. Minua motivoi tässä työssä halu vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat opiskelijoiden asemassa perustavalla tavalla väärin. Teen asioita suurella sydämellä. Miten luonnehtisit Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan TuKy:n ja TYYn yhdistymisprosessia? Jos verrataan esimerkiksi Aalto-yliopiston yhdentymisprosessiin, niin kyllä yhdistyminen täällä on sujunut suhteellisen kivuttomasti. On hienoa, että TuKY:läiset ovat halunneet aktiivisesti osallistua ylioppilaskunnan kehittämiseen. Varmasti molemmilla puolilla on omia perinteitä, joiden yhteensovittaminen vie aikansa. Suunta on kuitenkin oikea. Opiskelit Lapin yliopistossa vuosina 20052008. Kumpi on mestampi paikka, Rovaniemi vai Turku? Olen kotoisin Halikosta. Äitini on kuitenkin alunperin Oulun seudulta, ja minäkin tunnen olevani perusluonteeltani enemmän lappilainen kuin turkulainen.
Lapin yliopistossa viettämäni kolme vuotta ovat ehdottomasti olleet elämäni parhaita. Silti sanon Turku, sillä olen juurtunut tänne.
pilaskunnan toimistolta? Me kaikki yhdessä tehdään jäsentensä näköinen TYY. Olet ollut enemmän tai vähemmän mukana edunvalvontatyössä koko opiskeluaikasi. Tähtäätkö poliitikoksi? Taidan jo olla poliitikko. Se, lähdenkö koskaan mukaan valtakunnan- tai kunnallispolitiikkaan, jää nähtäväksi. Toistaiseksi minulle riittää opiskelijapolitiikka. Miksi sinä sitten ryhdyt isona jollet poliitikoksi? No joo, unelmaduunini on järjestösektorilla, joten kai minusta laajan määritelmän mukaan tulee poliitikko joka tapauksessa. Suosikkisitaattisi on Facebookin mukaan Mahatma Gandhin "Eye for an eye and the whole world will be blind".
Oletko pasifisti? Kyllä, henkeen ja vereen. Toimit karaoke-emäntänä Pub Port Arthurissa. Mikä on kapakan suosituin karaokebiisi? Sinä aikana kun minä olen ollut töissä, suosituin biisi on ehdottomasti ollut Lapin kesä. Se halutaan laulaa vähintään kerran illassa, joskus kolmesti. Henkilökohtaisesti poistaisin sen kyllä listalta. Entä mikä on oma bravuurisi? Useimmiten minulta pyydetään Sinead O´Connorin Nothing Compares 2U:ta. Olet biseksuaali. Kumman kaa olisit mieluummin, Bradin vai Angelinan? Kimpassa on kivempaa.
ANNA-ELINA MATILAINEN LAURA MYLLYMÄKI
Olet ollut kuluvalla kaudella TYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava. Mitä olet saanut aikaan? Minulle itselleni se näyttäytyy niin, että olen onnistunut tuomaan sosiaalipoliittista työtä vähän lähemmäs alayhdistyksiä. Niissä on tänä vuonna ollut paljon opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Ehkä olen myös kumonnut ylioppilaskuntapoliitikkoihin liittyviä pelottavia mielikuvia, sillä olen aika helposti lähestyttävä persoona. Haluaisitko lähettää jäsenistölle jotain terveisiä täältä yliop-
vastata anonyyminä osoitteessa www.webropolsurveys.com/kulttuuritarinani.net.
KoLuMNI
TeSTASI:
VIIKOnLO
Bossaliinan poistuminen jätti monille
TEKsTI JA KUvAT: IDA KANKAANPÄÄ
KIeLI pOSKeSSA
P
ikkuveljeni lanseerasi kerran adjektiivin bräksta. Se on sana, jota ei ollut aiemmin olemassa, mutta jolle oli ollut mielestäni selvä tilaus. Bräkstaa on esimerkiksi strömsöläinen nikkarointi, tasainen jälki käsityössä tai täydellinen musiikki. Sanan on tarkoitus kuvata illuusiota vaivattomuudesta ja asioiden tekemisen helppoudesta. Näin käy minulle silloin tällöin. En aina löydä tilanteen tai tunnetilan kuvailemiseen sanoja. Olen se ärsyttävä tyyppi, jonka joka toinen lause on englannin- tai jopa ranskankielinen. Tiedättehän, you know. Comme i comme a. Oui oui. Käytän eri kieliä sekaisin ja mitä todennäköisimmin vielä väärin. Etsin jatkuvasti uusia tapoja kertoa juuri sen, mitä kulloinkin tarkoitan. Kuulostan luultavasti 24-vuotiaalta teiniltä.
J
o hyvin varhaisessa vaiheessa minulle ja läheisilleni kävi selväksi, että matematiikka ja sen variaatiot eivät ole minua varten. Kun opin lukemaan, katsoin mummin kanssa televisiosta Kauniita ja rohkeita ja poimin puoliksi tiedostamattomasti vieraan kielen sanoja takaraivooni. Tukeuduin koulussa äidinkieleen ja englantiin. Kasiluokalla aloitin ranskan ja sain suurta nautintoa, kun pääsin kokeilemaan rajojani autenttisessa ääntämisessä. Saan muuten edelleen. Tilanne pahenee aina, kun olen ulkomailla. Yhdysvalloissa jenkkienglantini autenttinen vaikutelma oli historiaa, sillä minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia kilpailla ääntämisessä paikallisten kanssa. Yhtäkkiä olin tyttö with a funny Scandinavian accent. Itseilmaisuni oli kriisissä, enkä tiennyt, miten minun olisi kuulunut puhua ja ilmentää itseäni. Imin kuitenkin vaikutteita kuin sieni. Opin, kuinka minun kuuluu käyttäytyä ikäisteni joukossa. Oppikirjoista opitun englannin tutut ilmaukset korvautuivat nuorten käyttämällä kielellä. Silti jäin keskustelutilanteissa usein kauas siitä, mitä olisin oikeasti halunnut sanoa.
R
anskalainen semiootikko Roland Barthes puhui aikanaan kolmannesta merkityksestä, jonka päästä katsoja voi saada kiinni elokuvaa seuratessaan. Kolmas merkitys on jotain elokuvallista, jota kieli ei voi saavuttaa. Emme myöskään täysin tiedä, mistä on kysymys, kun todistamme näitä kolmannen merkityksen hetkiä. Barthesin ajatukset soveltuvat kenties myös arjen ihmettelemiseen. Ehkä nuo minulle niin tutut kielen päässä olevat, kiusalliset ilmauksettomat hetket ovat tosielämän kolmansia merkityksiä. Maailmaa ei voi eikä ehkä pidäkään täysin saavuttaa sanoilla. Who knows.
LAURA MYLLYMÄKI
Miia Ala-Uotila täyttää lautasen Aulan herkuilla.
Aula Café Itäinen Rantakatu 4-6 Lauantaisin klo. 1115 Suurin osa tuotteista vähälaktoosisia ja gluteenittomia. Gluteenitonta leipää saa pyydettäessä. Hinta 15e joilee nimensä mukaisesti ruokaa jazzin ja bossanovan sävelin maustettuna. Aboa Vetus & Ars Novan palatsin kyljessä toimiva kahvila on miljöönä avara ja moderni, mutta pöytärykelmät tuovat muistoja kouluruokala-ajoista. Brunssille on syytä saapua ajoissa, jotta pääsee varaamaan sohvapaikat. Aulan brunssi toimiikin parhaiten kesällä, jolloin se on mahdollista nauttia vehreällä terassilla. Karuhko ympäristö unohtuu
AULA cAFéN JAzz bRUNssI tar-
Kirjoittaja on Tylkkärin toimittaja ja mediatutkimuksen opiskelija, joka fanittaa How I Met Your Motherin Barneyn kielellisiä vitsejä.
kuitenkin brunssitarjontaa vilkaisemalla. Tarjoilupöydän täyttävät erilaiset salaattivadit ja raikkaat hedelmät, mutta myös leivän ja croissantin kaveriksi ehdotellaan kattavaa määrää levitteitä. Ehdoton plussa on valkohomejuustokimpaleet, joita voi yhdistää maukkaaseen hyytelöön. Makuorgasmi räjäyttää tajunnan, joten rasvamäärälle ei edes kannata suoda ajatusta. Kovempaan nälkään on tarjontaa sekä kasvis- että lihansyöjälle, sillä lämpimässä odottavat niin paistetut sienet kuin myös munakokkeli ja nakit. Jälkiruokapöydästä löytyvistä vohveleista paistaa keinotekoisuus, mutta kermavaahto ja marjat lepyttelevät ruokaelitistiä. Tarjolla on tosin myös kakkua ja pullaa, joten halkeamisvaara on hälyttävä.
Turun Kirjakahvila Vanha Suurtori 3 Sunnuntaisin 11-14 Hinta 6e (kahvin/teen kanssa opiskelijalta 7,20e) Tuotteet vähägluteenisia.
KIRJAKAHvILAN vEgEbRUNssI
tarjoaa nimensä mukaisesti kasvissyöjiä hemmottelevan aterian. Ällistyttävän edullinen brunssi antaa kuitenkin myös paatuneelle lihansyöjälle maukkaan ruokahetken. Suolaisen puolen brunssibravuurina toimivat leivän kanssa tarjottavat levitteet, joiden joukosta löytyy muun muassa hummusta ja vielä kotona asti suussa maistuvaa valkosipulilevitettä. Myös karjalanpiirakoiden kanssa tarjottava munavoin korvike toimii. Salaatti tosin on ikävän
Nuku hyvin, voi hyvin! TYYn edunvalvontavaliokunta ja YTHS järjestävät Päiv
aJaSSa
pUn RUOKA-AIKA
brunssinälän, mutta onneksi lohturuokaa on tarjolla.
Fontanan brunssi on kallein, mutta myös ruokaisin.
Fontana Cafe Aurakatu 1 Sunnuntaisin 1216 Hinta 17e Maitotuotteet laktoosittomia, gluteenittomia vaihtoehtoja saa keittiöön huikkaamalla.
TUNNELMALLINEN kynttilävalaistus houkuttelee ruokahetkelle muutoin melko kylmästi sisustettuun Fontanaan. Kahvilan brunssin korkea hinta selittyy
tarjoilupöydän antimilla. Täällä ei kohtuutta tunneta, joten jo ensimmäinen lautanen täyttyy erilaisista salaateista, levitteistä ja pikkusuolaisista. Lämpimät karjalanpiirakat ja munavoi kruunaavat lautasen kestävyyttä koettelevan annoksen. Seuraavaa lautasta täyttäessä saakin jo käydä sotaa vatsalaukun tilavuutta vastaan, sillä lämpöastian kannen alta paljastuu nakkeja, kanaa ja munakasta.
Kasvissyöjälle Fontanan valikoima on tarjonnan määrään nähden suppea, mutta ehdoton plussa on falafelpyörykät. Jos muisti pukeutua telttamaisiin vaatteisiin, niin voi kokeilla myös jälkiruokapöydän antimia. Pannarit ja kakku maistuvat, mutta viimeistään suklaamousse saa toivomaan, ettei olisi ahminut liikaa suolapaloja. Ruokaa kaipaakin seuraavan kerran vasta myöhään illalla.
mauton ja muutenkin oleskellut turhan kauan kylmäkaapin puolella. Makeaosastolta löytyy kuitenkin brunssin yllättäjä, raikas smoothie. Tilana kirjakahvila on tunnetusti hieman kolkko, johtuen lähinnä silmiä kirveltävän kirkkaasta valaistuksesta. Brunssiaikaan kaipaisikin tunnelmallisempaa ympäristöä. Ruoan saattaa saada nauttia harmonisessa hiljaisuudessa, mutta Tylkkärin testiryhmän vierailuaikana henkilökunta päätti, että kansan tulee kuulla myös hipahtavaa elektroa ja triphopia. Ruokaa voi vielä jäädä sulattelemaan Kirjakahvilan tarjoamalle ilmaiselle elokuvahetkelle, joka alkaa brunssin päätyttyä klo. 14. Kirjakahvilan brunssilla saa tuoretta leipää ja montaa lajia levitteitä.
Muista myös nämä:
Blanko Aurakatu 1 Yksi kaupungin suosituimmista brunsseista tarjoillaan sunnuntaisin klo. 12-17. Brunssin hinta 15e. Cafe Celi Kristiinankatu 4 Erityisesti gluteenittoman ruokavalion huomioiva brunssi sunnuntaisin klo. 11-15 hintaan 18,90e. Kortteliravintola Kerttu Läntinen Pitkäkatu 35 Brunssin korvikkeena toimii lauantaisin ja sunnuntaisin klo. 12-18 järjestettävä hampurilasbuffetti hintaan 12,80 euroa. Myös monet hotellit tarjoavat brunssin kokoista aamiaista.
väunet kampuksella -tapahtuman Educariumilla torstaina 17.11. klo. 11-14.
Ilmainen huonekalujen kotiinkuljetus opiskelijoille!
Tarjous voimassa vuoden loppuun
· Kuljetamme huonekaluja ilmaiseksi 10 kilometrin etäisyydelle Kontista. · Varauduthan opiskelijakortin esittämiseen sopiessasi kuljetusaikaa.
mILLÄ RAHA
Vaikka yliopistojen ulkopuolisesta rahoituksesta on viime vuosina keskusteltu paljon, tiedettä rahoittavat edelleen lähinnä valtio ja muut julkiset tahot, eivät niinkään yritykset.
Kontti, oiKea aarreKauppa
SPR:n Kontti-kierrätystavaratalo Satakunnantie 105, 20320 Turku Puh. 020 701 2900 www.facebook.com/DIYbyKontti Avoinna: mape 918, la 915
Puhelun hinta lankaverkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min ja matkapuhelinverkosta 8,28 snt/puh + 17 snt/min
ENsI vUODEN talousarvioehdotuksessa Suomen valtion 52 miljardin euron budjetista noin 1,8 miljardia on osoitettu yliopistojen rahoittamiseen. Eniten rahaa valtio sijoittaa teknilliseen alaan. Hyvänä kakkosena tulevat luonnontieteet. Vuonna 2009 valtio rahoitti teknillisiä tieteitä noin 300 miljoonalla eurolla ja luonnontieteitä noin 250 miljoonalla. Kolmannelle sijalle yltävään lääketieteeseen valtio käytti 150 miljoonaa, ja humanistisiin tieteisiin hieman vähemmän, 130 miljoonaa. Näiden jälkeen tulevat rinta rinnan kauppatieteet, yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet, joihin valtio käytti noin 100 miljoonaa euroa kuhunkin. Oikeustieteellinen ala on kustannusten suhteen pikkutekijä, sillä sitä valtio rahoitti vain 22 miljoonalla. Esimerkiksi maa- ja metsätieteellisen alan ja taideteollisen alan rahoitus on oikeustieteisiin nähden lähes kaksinkertainen.
Täydentävä raha on edellytys
Valtion sijoittama rahamäärä Turun yliopistossa edustettuina oleviin tieteenaloihin on vähintään puolitoistakertaistunut viimeisen yhdentoista vuoden aikana kaikilla tieteenaloilla kasvatustieteitä lukuun ottamatta. Eniten on kasvanut valtion panostus yhteiskunta- ja kauppatieteisiin sekä teknillisiin tieteisiin. Suuren osan 2000-luvusta Turun yliopiston vararehtorina toimineen Harri Lönnbergin mielestä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Lönnberg korostaa perustutkimuksen merkitystä ja toteaa, että erityisesti kokeellisissa tieteissä
tutkimusta on nykyisin hankalaa tehdä ilman täydentävää eli ulkopuolista rahoitusta. Täydentävän rahoituksen merkitys on kasvanut jatkuvasti 1990-luvun puolivälistä asti, eikä yliopistolain muutos ole Lönnbergin mukaan muuttanut kehitystä suuntaan tai toiseen. Valtion perusrahoitus on vain kaksi kolmannesta yliopistojen rahoituksesta. Perusrahoitusta täydentävää ulkopuolista rahoitusta saavat erityisesti teknilliset alat ja lääketiede. Näillä aloilla täydentävän rahoituksen määrä lähentelee valtion perusrahoituksen suuruutta. Myös luonnontieteet saavat ulkopuolista rahaa keskimääräistä enemmän. Yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet puolestaan saavat hieman alle kolmanneksen rahoituksestaan täydentävänä rahoituksena. Humanististen ja oikeustieteen kohdalla ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on noin viidennes, kasvatustieteillä vielä tätäkin pienempi. Kilpaillun rahoituksen merkitys saisi Lönnbergin mielestä olla nykyistä pienempi. "Suomalaisen tiederahoituksen erityispiirteenä on suuri kilpailurahoituksen osuus sekä vahva innovaatiopainotus. Tiettyyn rajaan asti kilpailtu raha on toki hyvä, mutta Suomessa ollaan nyt lähestymässä tätä rajaa."
Julkinen rahoitus akatemian kautta
Merkittävin yksittäinen ulkopuolinen rahoittaja on perustutkimusta rahoittava Suomen Akatemia, jonka rahat tulevat myös valtion pussista. Vuonna 2009 kerätystä ulkopuolisesta rahoituksesta ainoas-
Aura Street Marketin Nykyaikaiset joulumarkkinat 26.-27. marraskuuta Vimmassa.
aJaSSa
11
ALLA TIedeTTÄ TeHdÄÄn?
TIeTeen RAHOITUS VUOnnA 2009
mIL jOOnAA eUROA
ANNA-ELINA MATILAINEN, LÄHDE: OKM
600 539 500 bUdjeTTIRAHOITUS 409 400 TÄYdenTÄVÄ RAHOITUS
300
266
200
163
155
148
117 28
100
TeKnILLInen
LUOnnOnTIeTeeLLInen
LÄÄKeTIeTeeLLInen
HUmAnISTInen
KAUppATIeTeeLLInen
YHTeISKUnTATIeTeeLLInen
OIKeUSKASVATUSTIeTeeLLInen TIeTeeLLInen
taan kauppatieteissä ja teknillisissä tieteissä Suomen Akatemialta tuli alle viidennes. Oikeustieteissä ja yhteiskuntatieteissä ulkopuolisesta rahoituksesta akatemiarahaa on yli neljäkymmentä prosenttia, humanistisissa tieteissä jopa yli puolet. Toinen merkittävä ulkopuolinen rahoittaja ovat muut kotimaiset rahoittajat, kuten ministeriöt, säätiöt ja kunnalliset ja maakunnalliset rahoittajat. Erityisen tärkeä rahanlähde nämä ovat kasvatus-, oikeus- ja kauppatieteille, jotka tekevät näille erilaisia tilausselvityksiä. Tekes on merkittävä rahoittaja teknillisille tieteille, mutta kauppatieteitä lukuun ottamatta sen merkitys muille tieteenaloille on melko pieni. Yrityksiltä ei rahaa tieteen tekemiselle ole herunut. Vain teknilliset alat ja lääketiede saivat vuonna 2009 keräämästään
ulkopuolisesta rahoituksesta yli viidenneksen yrityksiltä. Kauppatieteissä yritysrahaa oli kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta hieman yli kymmenesosa. EU:n merkitys on kymmenen prosentin luokkaa kaikilla tieteenaloilla humanistisia ja oikeustieteitä lukuun ottamatta. Lönnbergin mukaan juuri EU-rahaa pitäisi yrittää jatkossa saada Suomeen enemmän, sillä suomalaisen tieteen rahoituksen kehitys ei näytä nykyisessä taloustilanteessa kovin valoisalta. "Kaltaisemme pienet maat kuten Hollanti, Tanska ja Sveitsi ovat pärjänneet meitä paremmin tieteen saralla. Tyypillistä on se, että näissä maissa perusrahoituksen osuus on merkittävästi suurempi kuin Suomessa", Lönnberg huomauttaa. "Meillä pitäisi luottaa yliopistoihin enemmän."
ELIAs LAITINEN
demOKRAATTISTA TIedeRAHOITUSTA
Tampereella perustettu Vertaisrahasto kerää lahjoituksia tieteelle ja päättää niiden käytöstä demokraattisesti.
JOUKKO TAMPEREEN yliopiston tutkijoita kyllästyi tieteen rahoittamisen byrokraattisuuteen ja päätti tehdä asialle jotain. He ideoivat Vertaisrahaston, joka aloitti toimintansa keväällä 2011. Vertaisrahastossa tieteen tukijat rahoittavat lyhyitä tutkimusprojekteja. Tutkimusta voi tukea ja rahoitusta hakea kuka tahansa. Rahasto on tarkoitettu lyhyiden 1-3 kuukautta kestävien tutkimusprojektien rahoittamiseen, esimerkiksi nuorille tutkijoille ensimmäiseksi portaaksi tiedeyhteisöön tai varttuneemmille tutkijoille keskittyneen tutkimusvapaan mahdollistamiseen.
Tieteen avoimuus toteutuu, sillä kaikki vertaisrahaston tukemat tutkimukset julkaistaan kaikkien saataville. Varsinainen innovaatio Vertaisrahastossa on kuitenkin sen toimintamalli. Rahat kerätään lahjoituksina, ja niiden käyttämisestä päätetään demokraattisesti. Vertaisrahaston perustajat haluavat toimintaperiaatteellaan vastustaa timokratiaa eli sitä, että valta määräytyy sijoitetun rahasumman suuruuden mukaan. Vertaisrahastossa lahjoitetun summan suuruus ei vaikuta äänimäärään, vaan jokaisella tuki-
jalla on yhtä paljon valtaa äänestää tuettavista hankkeista. Tiedemaailman vertaisarvioinnin käytäntöjen mukaisesti hankkeet esitellään rahoituksen myöntäjille nimettöminä. Tiettävästi toimintamalli on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Ensimmäisellä hakukierroksellaan rahasto tuki maaseutuelämän ympäristöystävällisyyttä käsittelevää tutkimusprojektia 1100 eurolla. Jatkossa rahoitusta on tavoitteena jakaa kolmesti vuodessa.
ELIAs LAITINEN
www.vertaisrahasto.fi
Mikä mättää ilmastopolitiikassa -seminaari 14.11. klo. 14 Turku-salissa.
LAURI HANNUS
Masi-Pekka Rydman ja Tommi Kuokkanen päättivät ryhtyä maahantuomaan itsensä näköisiä kledjuja.
pÄIVISIn Ope, ILTAISIn VAATeKAUppIAS
Kaksi turkulaista luokanopettajaopiskelijaa keksi perustaa huvikseen vaatekaupan nettiin. Nyt verkkokaupan varasto löytyy yksiön nurkasta yo-talosta, ja vaateharrastus vie suurimman osan vapaa-ajasta.
TURUN opettajankoulutuslaitoksella kolmatta vuotta opiskelevat Masi-Pekka Rydman ja Tommi Kuokkanen huomasivat vaatemakunsa olevan hyvin samanlainen. Molemmat ostivat suurimman osan vaatteistaan internetistä, koska yhtä siistejä vaatteita ei Turusta saanut. "Olemme molemmat tällaisia urbaaneja luontoveijareita. Diggaamme erityisesti muutamasta tanskalaista vaatemerkistä, jotka tekevät meidän tyylisiämme vaatteita. Siitä kehkeytyi ajatus, että hei, miksemme me voisi tuoda näitä maahan", valottaa Kuokkanen nettikauppa Plækän syntyhistoriaa. Kummallakaan pojista ei ollut kokemusta yrittämisestä. Ennakkoluulottomasti he kuitenkin varasivat lennot Tanskaan jo ennen kuin olivat ilmoittaneet suunnitelmistaan tanskalaisille vaatemerkeille. "Ajateltiin, että jos meitä ei huolita, ollaan sitten kolme päivää tivolissa", Rydman hymyilee.
Bisnesneuvottelua baarikierroksella
Kolmen päivän vierailulla poikien aikataulu oli yllättäen kiireinen. Kaikki kolme vaatemerkkiä, joita he kosiskelivat, ottivat heidät hienosti vastaan. Diilit pienistä vaatetilauksista pienelle nettikaupalle syntyivät helposti. "Kaikkein eniten halusimme myyntiin Andersen-Andersenmerkin villapaidan. Se oli tuote, jota kaavailimme yrityksemme lippulaivaksi. Siksi myös jännitimme tapaamista herra Andersenin kanssa", pojat kuvailevat. Villapaidan suunnittelija Peter Andersen ehdotti tapaamispaikaksi hämyisää pubia, jota pojat eivät olleet ensin löytää. "Se oli tosi epäilyttävä paikka. Mutta siellä Peter odotti meitä päällä oma rähmäinen villapaitansa. Baari oli kuulemma Kööpenhaminan vanhin punk-baari, jossa Peterin sanojen mukaan törmää samoihin happopäihin vuodesta toiseen", Kuokkanen naureskelee.
Bisnesneuvottelut villapaidan Suomeen viennistä käytiin Death Row -nimisellä baarikierroksella, jolla Andersen tutustutti luokanopettajaopiskelijat nuoruutensa kapakoihin. "Ensimmäinen bisnesneuvottelu todella oli jotain ihan muuta kuin kahvia ja pasteijaa konferenssihuoneessa. Mutta hienosti se meni!" Rydman kuvailee.
bisneksessään. "Ajateltiin, että me voitaisiin ottaa TET-harjoittelija töihin, esimerkiksi jommankumman partiolippukunnasta! Se tettiläinen voisi hoitaa kaikki raskaat työt. Luokanopettajina meillä on ehtymättömät voimavarat", pojat vitsailevat.
asiakkaan kanssa yhteinen aika sovitukselle. Turussa pojat myös kantavat vaatteet mielellään itse ostajan kotiovelle. "Tähän ainakin pyrim-
Kaikki apu on ollut tarpeen
Moni on ollut poikien projektista niin innostunut, että on tarjonnut auttavaa kättä. Esimerkiksi Plækän nettisivujen suunnittelija Krister Ehrlund tarvitsi näyttöä kouluun hakemista varten ja halusi siksi mukaan. "Ehkä tämä on jotenkin niin älytöntä tai älyttömän makeeta, että ihmiset ovat innostuneet", pojat hämmästelevät. Luokanopettajaopiskelijat ovat keksineet, miten voivat hyödyntää koulutustaan uudessa
Erikoisuutena käsiposti
Kekseliäiden poikien nettikaupan varasto löytyy yo-talosta Rydmanin yksiöstä. Varastoituja vaatteita varten uudet yrittäjät kävivät ostamassa hyllyn, koska siististi hyllyssä vaatteet vievät vähemmän tilaa kuin pahvilaatikoissa. "Masi onneksi asuu yksin. Meillä tyttöystävä olisi hiukan harmissaan, jos roudaisin vaatevaraston kotiin", Kuokkanen irvistää. Plækän ajatus on, että nettikaupankin vaatteita on mahdollista sovittaa. Tavoitteena on löytää
"Luokanopettajina meillä on ehtymättömät voimavarat."
me, koska on kiva tavata ostajia, eikä postiautojenkaan tarvitse huristella turhaan."
TUULI TOIvANEN
Plækän showroom We own the night -juhlissa Turun VPK-talolla pe 2.12.
1
mAIneenSA VAnKI
Otsikoissa viihtynyt Varissuo on 35-vuotiaana seesteisempi kuin koskaan. Nuoruuden kasvukivut ovat vaihtuneet rauhalliseen ja monikulttuuriseen elämään.
TEKsTI: JOEL HAAPAMÄKI, KUvAT: LAURI HANNUs
"T
oivottavasti sulla on vakuutukset kunnossa." Varissuo on paikka, josta jokaisella turkulaisella on mielipide. Useiden ei-varissuolaisten mielissä alue näyttäytyy itäblokkimaisena betonihelvettinä, jossa pätevät katujen lait. Paikallisia kuunnellessa esiin kuitenkin nousevat kerta toisensa jälkeen muun muassa monipuoliset palvelut, hyvät kulkuyhteydet ja sekä alueen vehreys. Juuri kukaan varissuolaisista ei päivittele kotilähiönsä paljon puhuttua vaarallisuutta. Tylkkäri lähetti uinuvalla omakotialueella koko pienen ikänsä asuneen toimittajan tarkastelemaan Turun pahamaineisinta lähiötä.
V
arissuo on kaupunginosa itä-Turussa, noin kuuden kilometrin päässä keskustasta. Entinen varisten kansoittama suometsä asutettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Varissuo on tiheään kasattuine elementtitaloineen varsin tavallisen näköinen lähiö, mutta alueen infrastruktuuri on kaikkea muuta kuin tyypillinen. Lähiötä kiertää hevosenken-
gän muotoinen autotie ja alueen ytimeen pääsee ainoastaan jalkautumalla. Kaupunginosan pystyy kävelemään päästä päähän ilman, että tarvitsee ylittää yhtäkään autotietä. Alun perin Varissuota asuttivat lähinnä suuret ikäluokat lapsineen. Monet maalta kaupunkiin muuttaneet hankkivat edulliselta alueelta ensimmäiset omistusasuntonsa. Paikka ei kuitenkaan pysynyt lapsiperheiden lintukotona pitkään. 80-luvun puolivälissä kahden neliökilometrin alueelle asutettiin lähes 12 000 ihmistä ja vuokra-asuntojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Kaupungin omistamia asuntoja täytettiin muun muassa narkkareilla ja entisillä rikollisilla. Lisäksi maahanmuutto kiihtyi ja satojen lapsiperheiden nuoret varttuivat yhdessä teini-ikään. Tyhmyys tiivistyi muun muassa ilkivallan muodossa. 90-luvun alussa rikosaalto pyyhkäisi lähiön yli ja turkulainen media sai ikioman Jakomäkensä. Muutaman vuoden kärvisteltyään laman sisuunnuttamat ja jääkiekon MM-kullan ylpis-
tämät kansalaisaktiivit vaativat muutosta. Paikalliset tekivät kaupunginvaltuustolle äänekkään esityksen Varissuon "epäsosiaalisen aineksen" muualle sijoittamisesta. Vaikka Varissuon asukasluku on nyttemmin tippunut alle yhdeksään tuhanteen, noin kolmasosa Turun vuokra-asunnoista sijaitsee yhä alueella, ja maahanmuuttajia on enemmän kuin koskaan.
V
arissuo on Suomen monikulttuurisin asuinalue, jonka asukkaista maahanmuuttajia lasketaan olevan 37 prosenttia. Määrä on jatkuvassa kasvussa. Alueelle mahtuu yli 40 kansallisuutta ja 60 kieltä. Monikulttuurisuus tulee vastaan yhtä lailla ruokaostoksilla, asuintalojen rappukäytävissä ja koulujen pihoilla. Suomen ensimmäisessä katetussa kauppakeskuksessa, Varissuon liikekeskuksessa, on Suomen ensimmäinen itämainen basaarialue. Paikka on sisustettu erittäin autenttiseksi ja sisään astuessaan lähestulkoon unohtaa olevansa Suomessa. Kokovartalohunnutetut naiset käyvät mattokauppaa, maustei-
den vahvat tuoksut sekoittuvat toisiinsa ja olut on alkoholitonta. Basaari on turkulaisen yrittäjän ja poliitikon Ahmed Al-Chibibin (sd.) perustama. "Olen Ahmedin isäpuoli. Sain hänen kauttaan kolmen kuukauden työharjoittelupaikan täältä", kertoo basaarin elintarvikepuolen myyjä Mahmood Mansur tulkinnanvaraisella suomella. Hän on asunut Varissuolla vasta puolitoista vuotta. Työnteko ja koulutus ovatkin ainoita maahanmuuttajien syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä oljenkorsia.
J
oka neljäs varissuolainen on työtön. Kaikista työttömistä työnhakijoista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia. "Työttömät ja syrjäytyneet ovat suurin ongelmamme. Työnteko on erityisesti ulkomaalaisille tärkeää, sillä se lisää arvokkuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta", kansanedustaja Maria Lohela (ps.) pohtii. Lohela keräsi viime eduskuntavaaleissa suurimman äänisaaliinsa juuri Varissuolta, missä hän on itsekin asunut viimeiset seitsemän vuotta.
Eduskuntavaaleissa ainoastaan SDP sai Varissuon alueella enemmän ääniä kuin perussuomalaiset. Molemmat puolueet keräsivät yhteensä noin puolet kaikista alueen äänistä. Varsinais-Suomen vaalipiirin äänikuningatar Heli Paasio (sd.) näkee Varissuon jatkuvasti kehittyvänä asuinalueena. "Varissuo ja Lauste ovat perinteisesti olleet ne Turun hankalat alueet. Maahanmuuttajien runsas määrä aiheuttaa tietynlaisia haasteita, mutta kaupunki on tehnyt hyvää lähiötyötä näiden alueiden ja niiden maahanmuuttajien puolesta." Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajien alueellisen osuuden noustessa kolmannekseen alueen väestöstä integroituminen vaikeutuu ja alkuperäisväestö muuttaa vähitellen pois. Kyseinen ilmiö on synnyttänyt esimerkiksi Malmön Rosengårdin kaltaisia ongelmapesäkkeitä. Yksi ratkaisu tähän on pelkillä toimeentulotuilla elävien ihmisten haja-asuttaminen. "Pakolaisten haja-asutusta on ajanut moni taho, jopa maahanmuuttajat itse. Kysymys on kuitenkin rahasta. Ne, jotka elävät
Idän Basaarissa työskentelevä Mahmood Mansur ei ole yksi Varissuon yli tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta työttömästä.
tukien varassa, saavat kaupungin halvimmat asunnot. Turussa nämä asunnot sattuvat sijaitsemaan juuri Varissuolla", Lohela sanoo.
V
arsinais-Suomen poliisilaitoksen mukaan Varissuo on ydinkeskustan jälkeen Turun toisiksi väkivaltaisin alue. Siksi Varissuolla toteutettiin syyskuussa "Poliisi näkyy" -rikoksentorjuntahanke, jolla pyrittiin parantamaan alueen yleistä järjestystä ja turvallisuutta. "Turvallisuusindeksissä ei kuitenkaan otettu huomioon Varissuon asukastiheyttä. Kun 4500 ihmistä asuu neliökilometrin sisällä, niin väkisinkinhän siinä
tapahtuu joskus jotain", Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen huomauttaa. Jauhiaisen mielestä Varissuo on kaikkea muuta kuin rauhaton. Hän muistuttaa, että esimerkiksi yöllä humalassa toikkaroivalle mikä tahansa kaupunginosa on vaarallinen. "Varissuon maine on ehdottomasti liioittelua. Joudun todistelemaan sitä jatkuvasti." Alueella partioi Jauhiaisen lisäksi Varissuon Aluevalvontayhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Kuusisto hymähtää salaperäisesti, kun häneltä yrittää kysellä tarkemmin partioiden liikkeistä. "En voi ikävä kyllä kertoa."
Yhdistys perustettiin kymmenen vuotta sitten, kun Varissuolla oli meneillään varsinainen automurtobuumi. Tuolloin kolmen hengen rikollisryhmä tehtaili yli sata murtoa. "Kun tuo porukka jäi kiinni, tilanne rauhoittui. Nykyään täällä on aika rauhallista. Ainoastaan juottoloiden lähellä saattaa olla joskus vähän levotonta." Aluevalvontayhdistyksen partiot ovat säästyneet väkivallalta. Sen jäsenet ovat koulutettuja järjestyksenvalvontatehtäviin. "Jokamiehen oikeuksilla mennään. Jos syytä on, soitamme paikalle poliisin tai ambulanssin", Kuusisto kertaa ryhmän toimintaperiaatteita.
Yli 20 vuotta alueella asunut kansalaisaktiivi arvostaa alueen palveluita ja pihojen viihtyisyyttä ja sanoo pitävänsä monikulttuurisuutta rikkautena. Toisaalta hän toivoo monen iäkkäämmän varissuolaisen tavoin, että alueelle ei enää muuttaisi enempää ulkomaalaistaustaisia. "Joskus ostoksilla käydessäni huomaan olevani kaupan ainut suomea puhuva."
"Ei varsinkaan tässä pelikoneen äärellä, hyvänen aika." Eikä huonojalkainen vanhus halua siirtyä mihinkään. Ja miksi haluisikaan; voitot näyttävät yli kahtakymmentä euroa.
L
V
Talent-kykyjenetsintäkilpailussa semifinaalivaiheeseen edennyt Blerim Cimili valloitti liikekeskuksessa tanssinumerollaan.
arissuon liikekeskuksessa toimii basaarialueen lisäksi päivittäistavarakauppoja, Kelan toimisto, pankki, baareja, ravintoloita, itsepalvelupesula ja posti. Kivenheiton päässä sijaitsevat lisäksi kirjasto, terveyskeskus, kirkko, peruskoulu, lukio, nuorisotalo ja jäähalli. Liikekeskuksen hyvän tahdon hedelmäpelejä ruokkii tuttuun tapaan pääasiassa vanhempi väki, muun muassa eläkeläiset Sirpa ja Tuija. Vanhusten osuus katukuvassa on merkittävä. Moni paikallinen on asunut alueella sen synnystä saakka. "Itseäni häiritsee alkoholiongelmaisten ja sekakäyttäjien määrä ja ylenpalttinen meno. Nuorison kanssa olen aina tullut toimeen", Sirpa kertoo. Tuija manaa alueen meluistumista, palveluiden vaikeaa saatavuutta "huonojalkaiselle vanhukselle" ja harrastusmahdollisuuksien jatkuvaa supistamista. Kumpikaan ei suostu kuvattavaksi.
iikekeskuksen penkeillä ja pihalla norkoilee illan tullen paljon alaikäisiä miehenalkuja, sillä nuorisotalolla on tyttöjen ilta. Joka neljäs varissuolainen on alle 18-vuotias. Myös Vaasasta Turkuun muuttaneet viisitoistavuotiaat serkukset Geni Shala ja Kosovar Jashari joutuvat tänä iltana tyytymään ulkona oleskeluun. Pojat ovat asuneet Varissuolla muutaman vuoden. Monet heidän vanhoista tutuistaan muuttivat Varissuolle jo ennen heitä. "Täällä on paljon hyviä kavereita, mutta paikka on muuttunut levottomaksi. Vaasassa oli rauhallisempaa", vertailee Jashari, ja serkkupoika komppaa. "Samat tyypit rötöstelevät koko ajan. Monet on jo passitettu lastenkotiin." Eräs nuorten kanssa päivittäin tekemisissä oleva henkilö on Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Annika Hongisto. Peruskoulun ja lukion sisältävässä opinahjossa opiskelee 20:llä eri kielellä noin 1300 lasta ja nuorta. Hongisto näkee Varissuon vahvuuden juuri lapsissa ja nuorissa. "Kun opettelimme eri uskontoja useissa luokissa, yksi tyttö
1
Manaji, Edmira ja Almna lakkaavat kynsiään Varissuon nuorisotalon tyttöjen illassa.
ei vaikuttanut löytävän oikeaa luokkaa. Mennessäni kysymään häneltä, mitä uskontoa hän lukee, tyttö kertoi minulle Varissuon uskonnosta."
N
uorisotalon tyttöjen illassa on hiljaista. Iltoja järjestetään niitä tyttöjä varten, joiden vanhemmat eivät salli heidän viettävän aikaansa poikien kanssa. Huivipäinen kaksikko pelaa pöytätennistä ja neljä tyttöä lakkaa kynsiään. Kynsilakan haju on yhtä pistävä kuin nuorimman tytön katse. Pojat eivät selvästikään ole tervetulleita. Yksikään tytöistä ei löydä Varissuosta mitään moitittavaa. Kotiseutuylpeys näkyy ja kuuluu. "Varissuo on hyvää aluetta, ja täynnä ihania ystäviä", kertoo kolmetoistavuotias Almna, joka asui ennen Mikkelissä. "Siellä oli ihan vammaista. Vihasin sitä." Saksasta puoli vuotta sitten muuttaneet siskokset Manaji ja Mariana ovat samoilla linjoilla. Myös yli kymmenen vuotta Suomessa asunut Edmira pitää asuinalueestaan, vaikka hänellä ei olekaan vertailukohtia. "En tiedä, missä asuin ennen kuin muutin tänne."
H
elluntailaisessa Uusipesulaseurakunnassa käy kuhina. Joka torstainen ruokajakelu täyttää seurakunnan salin ääriään
myöten viikko toisensa jälkeen. Ulkopuolelle pystytetyn paviljongin alla kolme emäntää paistaa lettuja nälkäisille, kun sisätiloissa odotellaan malttamattomina viimeisen käyttöpäivän leipiä. "Pahimmillaan meillä on ollut jonottamassa leipää lähes 300 ihmistä. Kun ihmiset putoavat odottamatta pelkän peruspäivärahan varaan, tämä on tulos. Myös pitkäaikaistyöttömyys näkyy, sillä edes noususuhdanne ei pysäyttänyt leipäjonon kasvua", Uusipesulan vanhimpiin kuuluva Helge Kennovaara kertoo. Kennovaara paljastaa, että osa on käynyt jonottamassa leipää joka viikko jo useamman vuoden ajan. "Monet vievät leipää myös koteihinsa, koska siellä on ihmisiä, jotka eivät sitä itse pysty hakemaan." Myös paikallinen kuuluisuus, erikoislääkäri Heikki Hedborg on yksi Uusipesulan perustajista ja ruokajakelun organisoijista. Hedborg aloitti Varissuon terveysaseman lääkärinä kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Myöhemmin hän perusti liikekeskukseen oman praktiikkansa Lääkäri allekirjoittaa väitteen alueen rauhoittumisesta. Hän näkee, että Varissuolla ja naapurilähiö Lausteella kunnioitetaan erilaisuutta täysin ainutlaatuisella ja yhteisöllisellä tavalla. "Keskinäisen arvostuksen kautta täällä on syntymässä jotain suurta", Hedborg maalailee
Maj-Britt on asunut Varissuolla vuodesta 183. "En pidä alueen monikulttuurisuudesta, mutta muuten olen viihtynyt."
Kristillisen Uusipesula-seurakunnan Helge Kennovaara kertoo Varissuon leipäjonojen kasvavan jatkuvasti.
LAURI HANNUS
Mia Halme pitää tärkeänä, että pystyy samastumaan dokumenttiensa kohteena oleviin ihmisiin.
peRHedOKUmenTARISTIn LApSImAnIfeSTI
Lukuisia ihmisläheisiä dokumentteja tehneen Mia Halmeen uusin elokuva käsittelee huostaanotettujen lasten elämää.
ALA-AsTEIKÄIsET sIsARUKsET
Miko ja Mette ovat asuneet sijaisperheessä viisi vuotta, kun muuttovalmistelut takaisin heidän biologisen äitinsä ja tämän miesystävän luokse alkavat. Toisaalla murrosiän kynnyksellä olevan Inkan äiti on kuollut ja isä vankilassa. Hän on asunut sijaisperheessään kuusivuotiaasta. Vaikka ohjaaja Mia Halmeen uusin dokumentti Ikuisesti sinun on ensisijaisesti kertomus lapsista, nousevat myös heidän sijaisperheensä ja biologiset vanhempansa tärkeään rooliin. "Olen nähnyt ja kokenut miten vahva biologisten vanhempien suhde lapsiinsa on sekä rakkaudessa että vihassa. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen", ohjaaja sanoo.
Halmetta kiinnostavat lapset nimenomaan ihmisinä, eivät niinkään lapsina. Hän pitää heitä turmeltumattomuudessaan paljon aikuisia viisaimpina ja haluaa myös näyttää sen. "Vaikka kuvaisin aikuisia, siihen liittyy aina juonne siitä, millaisia he ovat lapsina. Aikuiset ovat monessa tilanteessa ihan lapsia itsekin."
mukana. "Ei tuntunut hetkeäkään siltä, että tekisin yhdentekevää työtä."
Dokumentin kuvausten valmistelussa hankalimmaksi vaiheeksi muodostuivat lupaky-
symykset. Luvat lasten kuvaamiseen tarvittiin sijaisvanhemmilta, biologisilta vanhemmilta,
AVANTON PRODUCTIONS
Lasten ääni kuuluviin
Halme piti dokumenttinsa tekoa raskaana, mutta antoisana prosessina. On kyse sitten työstä tai yksityiselämästä, hän on tekemisissään sataprosenttisesti
On yhteishalin aika, kun sisarukset palaavat takaisin biologisen äitinsä luokse.
Tule mukaan Kinokoplan toimintaan! Elokuvakerhon hallitukseen voivat hakea kaikki leffois
KuLTTuuRI
1
sosiaaliviranomaisilta ja lapsilta itseltään. Halme ymmärtää varovaisuuden. "Lapsien kuvaaminen on vaikeaa, sillä ei voi ikinä tietää, mitä siitä heille seuraa. En ole tosin yrittänytkään esittää, ettei tässä ole mitään ongelmaa. Asiasta on puhuttu paljon sosiaaliviranomaisten ja vanhempien kanssa." Ohjaaja kuitenkin kokee, että hänen projektinsa ovat lopulta ennen kaikkea vahvistavia kokemuksia lapsille. "Tämä on väylä, jolla he saavat itsensä näkyviin ja äänensä kuuluviin."
jäi kaipaamaan dokumenttinsa lapsia. "Lapsia ikävöi ihan eri tavalla kuin aikuisia. Ei riitä, että heille vain soittaa ja kyselee kuulumiset." Myös Halmeen oma jälkikasvu on tavannut elokuvan henkilöt, vaikka ei olekaan nähnyt äitinsä tuotosta vielä kokonaan. "He ovat kyllä aika hyvin perillä tekemisistäni", hän naurahtaa.
Seuraavaksi aikuisia
Kaikilla elokuvassa esiintyvillä oli sananvaltaa jälkituotannossa. He saivat nähdä raakaversion ja kertoa mielipiteensä. Juuri mitään ei haluttu kuitenkaan muuttaa. "Esimerkiksi Inka sanoi heti, että toivottavasti sukulaiseni nyt ymmärtävät minua. Oli hienoa, miten hän otti elokuvan omaan käyttöönsä. Mikolle ja Metelle Ikuisesti sinun on taas kuin valokuva-albumi menneisyydestä. Luulen, että vasta heidän hieman kasvettuaan näkyy, miten he reagoivat sisältöön."
AVANTON PRODUCTIONS
Ei vain tarkkailua
Dokumentissa esiintyvät lapset löytyivät vaivattomasti. Halme teki ennakkotyötä kaksi vuotta ja tapasi monenlaisia perheitä. "Se oli enemmänkin sellaista omaa valmistautumista kuvauksiin. En joutunut etsimään kuvattavia perheitä itse, vaan he tulivat luokseni." Vaikka Halme tekee paljon
Kirjakahvila perustettiin Henrikinkadulle vuonna 181. Nykyisin se sijaitsee Brinkkalan pihassa. Kirjan kuvitusta.
VAKIInTUnUT VAIHTOeHTO
Kirjakahvilan kolmikymmenvuotista taivalta on muisteltu tänä vuonna useissa tapahtumissa ja nyt myös juhlajulkaisussa.
"TUNTUI TODELLA siltä, että kaik-
ki kiinnostava ja uusi kytkeytyi Kirjakahvilaan", muistelee Turun kaupunginteatteria johtava Raija-Liisa Seilo 80-luvun alkua teoksessa Kirjakahvila. 30 vuotta vaihtoehtoisuuden kaipuuta. Seilo kuuluu Kirjakahvilan perustajasukupolveen ja majaili itse puolisonsa ja toisen opiskelijapariskunnan kanssa samassa puutalokiinteistössä kuin vastaperustettu osuuskunta. "Kirjis" täyttää tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Pyöreitä vuosia juhlittiin jo kesäkuussa kasariteemaisilla pihajuhlilla. Hank-
keen historiaa luotaava artikkelikokoelma julkaistiin lokakuun lopulla. Juhlakirja katsoo osuuskunnan menneisyyttä ja nykyisyyttä niin queer-kulttuurin, sukupolvikonfliktien kuin yhteiskunnallisen yrittäjyydenkin näkökulmasta. Kirjakahvila näyttäytyy eriikäisille ystävilleen ennen kaikkea vaihtoehtona valtavirralle. "Punk-sukupolven ja vihreiden projektina" tunnetun kahvilan aktiivit pohtivat teksteissään, onko kahvilan "vaihtoehtoisuus" karissut, kun sen asema on va-
kiintunut. Kirjakahvilan hallituksen viimeisin puheenjohtaja Tea Tönnov tuo artikkelissaan kysymykseen "kädet tiskivedessä" -näkökulman: "Viattomuuden kukkeimpinakin kulta-aikoina Kirjakahvilassa joku on istunut laskemassa rahoja, listaamassa varastossa olevia kirjoja, karhuamassa laskuja ja hoitamassa viranomaisvelvoitteita." Vaihtoehtoisuuden edellytys on vapaaehtoisten uurastus. Niitä Kirjakahvilalla on riittänyt jo kolmekymmentä vuotta.
ANNA-ELINA MATILAINEN
Miko on yksi kolmesta dokumentissa seurattavasta lapsesta.
taustatyötä, hän ei koe tärkeänä pitkäaikaista tutustumista kuvattaviin ennen kameran mukaantuloa. Esimerkiksi Inkan ohjaaja oli tavannut aikaisemmin vain muutaman kerran. "Huomaan aika nopeasti, toimiiko yhteistyö vai ei. Inkasta näki heti, että hän tajuaa nämä asiat. Hän on vahva ja herkkä tyttö." Halme pitää intiimin tyylinsä kulmakivenä itsensä projisointia kuvattaviin. "Samaistun äiteihin äitinä ja lapsiin ikään kuin lapsena. Elän heidän kanssa nämä tilanteet, enkä jää vain ulkopuoliseksi tarkkailijaksi." Ei siis ihme, että intensiivisten kuvausten loputtua Halme
Seuraavaksi Halme jättää lapsiin fokusoituvat dokumentit ainakin hetkeksi. Hänellä on työn alla kaksi projektia, jotka pyörivät tutuissa aihepiireissä, mutta tällä kertaa aikuisten näkökulmista. Palkitsevimpina kokemuksina dokumenttiensa teossa Halme pitää kaikkia hetkiä, jolloin hän huomaa miten omalla painollaan asiat sujuvat. "Kun tuntee sen flown ja tajuaa, että näin näiden asian oli tarkoitus tapahtua, muistaa miksi tätä työtä tekee."
JOEL HAAPAMÄKI
Ikuisesti sinun -elokuvan valtakunnallinen teatteriensi-ilta 11.11.
sta kiinnostuneet TYYn jäsenet. Hakemukset 20.11. mennessä osoitteeseen kinokopla@utu.fi.
KuLTTIKaMaa
Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat
UnOHdUKSen ÄÄnI
rullaaviin lopputeksteihin. Kristina Carlsonin William N. Päiväkirja lukeutuu niihin kuluvana vuonna yhden käden sormilla laskettaviin kotimaisiin proosajulkaisuihin, joiden edessä asennevammainen kriitikkokin herkistyy. Historiallisen henkilön (kasvitieteilijä William Nylander, 18221899) fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä kehkeytyy ihailtavan monitasoista aatehistoriallista taideproosaa, termin lempeimmässä mahdollisessa merkityksessä. Teoksen alkuasetelma on pettävän simppeli. Jäkälätutkija Nylander viettää sosiaalisen eristäytyneisyyden ja materiaalisen niukkuuden värittämiä vanhuudenpäiviään pariisilaisessa yksiössä. Omaelämäkerta tavoitteenaan Nylander ryhtyy pitämään päiväkirjaa, mutta vaatimattoman arjen konstailematon kuvaus ja katkeransävyisiksi paljastuvat muistelot ajavat pian tieteellisten saavutusten ylöskirjaamisen edelle. Carlsonin rakentama kaunokirjallinen henkilökuva on kerrassaan häkellyttävä suoritus. Nylanderia ei käy sääliksi eikä kateeksi, vaan taidokkaasti rakennettua tekstikokonaisuutta lähestyy nöyrästi kuin vanhaa, vähän vieraaksi käynyttä ystävää. Niteen etuliepeestä vuosilukuja tavanneen lukijan valtaa kuitenkin lohduton melankolia. Alusta pitäen on selvää, että Nylanderin päivät ovat pian luetut tai oikeammin kirjoitetut. Unohduksen ja "historiaan jäämisen" dynamiikkaa käsitellessään teos törmäyttää toisiinsa muutamia erilaisia ihmiskuvia, naureskelee protagonistinsa suulla porvarillisen tapakulttuurin kummallisuuksille ja äityy siinä sivussa filosofeeraamaan tieteellisten faktojen historiallisuuden äärellä. Tyylin taitajana Carlson on suomalaisittain huippuluokkaa. Vuonna 2009 ilmestyneen Herra Darwinin puutarhurin leikkisä moniäänisyys on vaihtunut päiväkirjamuodon huoliteltuun monologiin. Tekstin taustapiruna väijyy silti edelleen äänen antamisen humanistinen rakkaudenteko, ihmisarvon pilkahteleminen sellaisilla todellisuuden transmodernistisilla takapihoilla, joilla eivät tainat koikkelehdi.
MIIKKA LAIHINEN
KUKA OmISTAA ImpeRIUmIn?
"O
wn every moment." Alkuperäisen Star Wars -trilogian Blu-ray paketoinnin mainoslause tavaratalon ständissä on houkutteleva. Tulin hakemaan akkupattereita, mutta voisin muutamaa vaivaista kymppiä köyhempänä kävellä ulos omistaen todellisen kulttieepoksen. Vähät siitä, että olen nähnyt elokuvat monituisia kertoja tai siitä, ettei asunnostani edes löydy formaattia tukevaa soitinta. Trilogian mainoslause kutkuttelee setämies-minääni. Hyllyni pursuavat lukemattomia kirjoja ja ennennäkemättömiä elokuvia, mutta olisiko tässä se ankkuri, joka pitäisi minut kiertoradallani? Lisäksi saagan säilyttäminen fyysisillä tallenteilla tuntuu perustellulta. Digitaalisen vallankumouksen kuolemantähti posauttelee mennessään kaikenlaista, eikä George Lucasistakaan voi ikinä olla varma. Jos en osta nyt, saattaa seuraavassa editiossa Ewokkien pihapuissa piipittää Angry Birds -tiaisia.
Matalamielisten ihmisten juorujen kuunteleminen on ikävää eivätkä yliopisto ja tieteelliset piirit tässä suhteessa ole pullapuotia kummemmat, joten on paras pysyä omassa seurassaan. Tasapaksun, oireellisesti usein "nykyproosaksi" kutsutun tusinatarinoinnin edessä tulee herkästi unohtaneeksi, että romaanikin on pohjimmiltaan taidemuoto. Todellisuuden hiilikopioita kilpaa työstävien skribenttien hyppysissä teksti vain taipuu perin harvoin taiteeksi asti. Sujuvasta kerronnasta ja sukkelasta juonikyhäelmästä on tullut itseisarvoja, kustantajien syksyn uutuusluettelot sekoittuvat helposti Kotikadun tasaisina
KIRJA
O
mistaminen on sitä paitsi kova sana rosvojen aikakaudella. Luvaton digitaalinen levitys nakertaa viihdeteollisuuden tuloja kuin halla torpparin leipää, ja uudenlaisten laillisten levityskanavien normalisoituminen vienee vielä aikansa. Huolettomaan latailuun tottunut nuoriso on kulttuurinmyyjien painajaisuni: kuin harhaoppinen munkki, joka on päättänyt lopettaa paavin taivaaseen asti kurottuvan katedraalin rahoittamisen. Kuka enää suostuu aneiden ostajaksi, kun armoa saa ilmaiseksikin? Uhkaako hyvää viihdekulttuuria tuho, jos tallenneostamisen alamäki jatkuu? Ehkä osittain muttei ainakaan klassikoiden kohdalla. Tästä pitävät huolen loputtomat fanimukaelmat Star Wars Uncutista Youtuben hämmentäviin legoparodioihin. Jedi-ritarien henki hohtaa kirkkaimpana juuri siellä, missä omistamisen rajat ovat hämärimmät. Jähmeä imperiumi lakimiesdroideineen on pinteessä. Henki vie voiton materiasta, intomielinen kohkaaminen surround-äänestä. Huikeasta kuvalaadustaan huolimatta pompöösi levynippu on tuotteena ristiriitainen: se johdattaa juuri sille pimeälle puolelle, jossa halutaan demokraattisten ihanteiden sijaan julistautua yksinvaltiaaksi, muita paremmaksi faniksi.
Kristina Carlson William N. Päiväkirja Otava 2011. 159 s.
S
SUOmALAISmAmU jOUTUU pInTeeSeen
Kjell Sundvall ohjasi jatko-osan viisitoista vuotta sitten ilmestyneelle elokuvalleen.
Metsästäjät (1996) oli aikoinaan suuri jännärimenestys kotimaassaan Ruotsissa. Kjell Sundvallin ohjaama elokuva kertoi tukholmalaispoliisi Erikistä, joka palasi kotiseudulleen Norlantiin. Siellä hän sai vastaansa häikäilemättömän salametsästäjäporukan, jonka pomona toimi Jarmo Mäkisen näyttelemä suomalaiskarpaasi. Heistä selvittyään Erik palasi takaisin Tukholmaan. Nyt ilmestyneessä jatko-osassa Pedon jäljillä Sundvall lähettää Erikin jälleen kerran Norlantiin. Tällä kertaa Erikin on tarkoitus johtaa tutkimuksia rikostapauksessa, jossa Elin-nimisen tytön uskotaan tulleen murhatuksi. Ruumis on tosin vielä kadoksissa.
ELOKUvA
keptikon lukuohje mainontaan on se, että usein tuote lupaa juuri sitä mitä se ei ainakaan anna. Tupakka antaa vapauden valita, murokeksi hoikistavaa energiaa, bensafirma tiikereitä. Hetkien omistajuus on metafyysisestikin kinkkinen konsepti, mutta ainakaan marketin tallennehyllystä sitä ei jaeta. Pahvista tehty valomiekka on takapihan taisteluissa kaupasta ostettua parempi ase, sillä siinä kiteytyy tekemisen henki ja innostus. Juuri näiden sangen maallisten supervoimien avulla Tähtien sodan alkuperäinen mahtavuus syntyikin, ja tätä henkeä on syytä vaalia elintason ja pikselitiheyden kasvusta huolimatta. Toisaalta on hyvä muistaa sekin, että juuri pahvivalomiekkojen kanssa tuhertavat vesat ovat seuraavan imperiumin potentiaalisinta asiakaskuntaa. Nuoruuden sankariteot kun on ollut tapana jossain vaiheessa paketoida hyllyn päälle ihasteltavaksi.
LAURI HANNUs
Kirjoittaja on valokuvaaja ja laiska kapinallinen.
Muukalaisvihamielisillä norlantilaispoliiseilla on kuitenkin jo varma syyllinen tiedossa. Paikkakunnalla närää aiheuttanut suomalaistaustainen väkivaltarikollinen Jari Lipponen on luonnollisesti oiva syntipukki. Niinpä poliisit nappaavat mamun kiinni. Erik ei kuitenkaan usko Jarin syyllisyyteen. Sen sijaan tutkimuksiin osallistuvalla paikallisella poliisilla Torstenilla ei tunnu olevan puhtaat jauhot pussissa. Hieman laahaavan oloisen alun jälkeen Pedon jäljillä etenee kohtalaisen oikeille uomille. Jännitys pysyy yllä loppua kohden, vaikka mitään suuria yllätyksiä ei ole luvassa. Ykkösosan vai-
kuttavuutta Sundvall ei onnistu saavuttamaan. Pituuttakin yli parituntisella elokuvalla on hieman liikaa. Rolf Lassgård näyttelee vähäeleisen herkästi rehdin Erikin roolin. Peter Stormare on ilmiömäinen pahana Torstenina, jonka vittumaisuutta hän kasvattaa hienovaraisesti kohtaus kohtaukselta. Myös Juho Milonoffia on kiittäminen hyvin tehdystä suomalaismiehen roolista.***
HENRI WALTTER REHNsTRÖM
Pedon jäljillä/Jägarna 2 (Ruotsi, 2011) Ohjaus: Kjell Sundvall. N: Rolf Lassgård, Peter Stormare, Tove Olsson, Juho Milonoff, Kim Tjernström
Turun elokuvakerhon syyssarja starttaa to 10.11. klo 19 Puutarhakadun auditoriossa elokuv
KuLTTuuRI
21 21
HULLUUden KAKOfOnIA HAASTAA mUSeOKÄVIjÄn
Alankomaalainen kulttuuriteoreetikko Mieke Bal ja englantilainen elokuvaohjaaja-taiteilija Michelle Williams Gamaker ovat toteuttaneet Aboa Vetus & Ars Nova -museoon näyttelyn, joka lähestyy hulluutta monesta suunnasta.
NÄYTTELY Nykytaiteen
tutkija Mia Hannulan kuratoima Mielettömyyden maisemat on osa laajempaa näyttely-, elokuva- ja tutkimushanketta, mutta jo itsessään iso kokonaisuus. Näyttely levittäytyy koko Ars Novan puolen alempaan kerrokseen sekä Aboa Vetuksen portaikkoon ja vaatii kävijältä paitsi aikaa myös keskittymistä. Hulluutta monipuolisesti lähestyvä kokonaisuus vyöryy museovieraan päälle niin visuaalisesti, tilallisesti kuin äänellisestikin. Eri huoneiden videoprojisointien äänet sekoittuvat useiden kielten kakofoniaksi, josta on vaikea erottaa yksittäisiä sanoja tai lauseita. Mielettömyyden maisemat näyttely koostuu videoista, esineistä ja valokuvista ja juoksuttaa mukanaan intertekstuaalisia
viittauksia hulluuden historiaan. Videoissa esiintyy muun muassa Don Quijoten hahmo sekä mielisairaalapotilas, joka kuvittelee olevansa Itävalta-Unkarin keisarinna Elisabet, eräänlainen hullun naisen historiallinen arkkityyppi. Tärkeäksi nousee trauman ja hulluuden suhde sekä trauman välittyminen sukupolvelta toiselle. "Painajaiset kulkevat sodasta sotaan", todetaan eräässä videoteoksessa. Lauseeseen kiteytyy hienosti sotien mielettömyys, niiden lähtökohtainen hulluus. Monitahoinen ja hieman sekavakin näyttelykokonaisuus vaatii rinnalleen paljon selittävää tekstiä, johon syventymiseen harvalla kävijällä lienee aikaa taikka jaksamista. Esittelytekstit on lisäksi sijoitettu hankalasti yhtenä nippuna heti näyttelyn toiseen
Mielettömyyden maisemat -näyttelyn Välitila -videoteoksessa hulluutta katsotaan psykoanalyytikon silmin. Ote teoksesta
huoneeseen. Tämä on harmillista, koska juuri näiden tekstien kautta kokonaisuuteen avautuu uusia ulottuvuuksia, maisemia. Hulluutta tarkastellaan myös karnevalistisen kuvaston kautta. Visuaalisten ärsykkeiden runsaus ja äänten kakofonia muodostavat koko näyttelystä eräänlaisen karnevaalin, joka tuo hulluuden näyttelykävijän ulottuville. Näyttelyn helmeksi nousee
viimeisen huoneen Välitila-teos, jossa katsoja joutuu keskelle psykoanalyytikon ja tämän potilaan terapiaistuntoa, jolla ei tunnu olevan alkua eikä loppua. Terapeutin vastaanottoa muistuttavassa installaatiossa katsoja voi nähdä psykoanalyysin prosessin molempien osapuolten näkökulmasta. Mielettömyyden maisemat vaatii kävijältä paljon, mutta ei
välttämättä anna samalla mitalla takaisin. Näyttelystä voi saada mielenkiintoisia oivalluksia ja sen sisältämät tarinat voivat myös liikuttaa, mutta vain jos jaksaa syventyä tarpeeksi.
AURA NIKKILÄ
Mielettömyyden maisemat 21.10.201129.1.2012 Aboa Vetus & Ars Nova Itäinen Rantakatu 46
KOLmIULOTTeInen TInTTI VALLOITTAA
PARAMOUNT PICTURES
Jarmo Koski loistaa kapteeni Haddockina Steven Spielbergin taitavassa seikkailussa.
ELOKUvA Innokkaimmat eloku-
vaelitistit kiertävät dubatut elokuva kaukaa. Tällä kertaa kannattaisi kuitenkin tehdä poikkeus. Hergén Tintti-albumeihin perustuvan jenkkielokuvan Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus suomeksi jälkiäänitetty versio on ääninäyttelemisen suurta juhlaa. Varsinkin lukuisissa animaatioissa esiintynyt Jarmo Koski tekee mestaritoimittaja Tintin ystävän kapteeni Haddockin äänenä elämänsä roolin. Hän tulkitsee antaumuksella alkoholisoituneen merikarhun sielunmaisemaa. Aivan kuin elokuvan animaattorit olisivat tehneet Haddockin kasvonilmeet Kos-
ken replikoinnin perusteelta eikä päinvastoin. Muutkin ääninäyttelijät tekevät erinomaista jälkeä Carla Rindellin henkilöohjauksessa. Suomeksi jälkiäänitetty versio tarjoaa katsojalle myös entistä paremman mahdollisuuden keskittyä 3D-animoitiin, kun katse ei lähde harhailemaan kohti tekstitystä. Animointi on toteutettu uskomattoman todentuntuisesti. Välillä syntyy vaikutelma kuin katsoisi elokuvaa, joka olisi tehty elävillä näyttelijöillä ja oikeilla tapahtumapaikoilla. Sujuvasti kirjoitettu tarina nappaa katsojan heti mukaansa. Elokuva alkaa vilkkaalta toril-
Uuden Tintti-elokuva animointi on aidon tuntuista.
ta, jossa Tintti saa käsiinsä vanhan purjelaivan pienoismallin. Pian hän huomaa, että paatti pitää sisällään salaisen viestin, jota havittelee myös epäilyttävä herra Sakarin. Tintti ja hänen uskollinen koiransa Milou joutuvat
hengenvaaralliseen seikkailuun, jonka varrella törmäävät ensi kertaa kapteeni Haddockiin. ****
HENRI WALTTER REHNsTRÖM
Tintin seikkailut: Yksinsarvi-
sen salaisuus/The Adventures of Tintin: The secret of the Unicorn (USA, 2011) Ohjaus: Steven Spielberg. N: Samuel Harjanne, Jarmo Koski, Antti Jaakkola, Santeri Kinnunen, Jukka Laaksonen.
valla Haudattu. Seuraavaksi luvassa elokuvat Black Swan, Melancholia ja Häiden jälkeen.
vIIHDE
KO Ke IL U jA
Tylkkärin syksyn juttusarjassa tutut tyyp it joutuvat epämukavuusalueelle. Heidät haastetaan tekemään jotain, mitä he eivät ole aiemmin tehneet.
An nÄLKÄ TTISen LIH eKSOO
Larppaava sarjakuvapiirtäjä Tuuli Hypén kokeilee Tylkkärin haastetehtävässä, miltä antilooppi maistuu. Samalla ehditään jutella muun muassa suomalaisesta sarjakuvasta.
LAURI HANNUS
TUULI HYPéN piirtää kohtalaisen paljon syömiseen liittyviä sarjakuvia, sillä hänellä on usein nälkä. Hypèn määrittelee itsensä kaikkiruokaiseksi, tosin enemmän kasvis- kuin lihansyöjäksi. "Tähän mennessä olen maistellut perinteisempien liharuokien ohella biisonia, sammakonreisiä ja jänistä", hän luettelee. Tänään listalle lisätään antilooppi. Texmex-ravintola Cantina Aztecan listoilta löytyy eksoottisempia liharuokia. Antiloopin lisäksi listalta voi tilata strutsia. "Annoksessamme on hyppyantiloopin ulkofileetä, joka on marinoitu oluessa. Valmistaminen ei juuri poikkea muiden lihojen valmistamisesta. Maku on kuitenkin riistaisempi ja koostumus hiukan härän sisäfileemäinen", kuvailee ravintolan keittiöpäällikkö Jari Palmroth. HYPéNIN NANNA-sarjakuvaa on voinut lukea Turun Sanomista, Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista. Nannaa on saatavilla myös kahden albumillisen verran. Sarja kertoo cityketusta, joka soluttautuu kaupunkielämään ja omaksuu ihmismäisen hahmon.
Silti ihmisissä ja kaupungissa riittää kummasteltavaa entiselle metsäneläimelle. Tuuli on opiskellut kulttuurihistoriaa Turun yliopistossa. Hän kirjoitti gradunsa digitaalisia pelejä koskevista moraalipaniikeista. Sarjakuvanpiirtäjä hänestä tuli kokeilun kautta. "Osallistuin Sarjis 2009 -kilpailuun. Olin piirtänyt aina, joten päätin kokeilla myös sarjakuvaa. Sain kilpailussa kunniamaininnan ja vanhemmilta tekijöiltä taputteluja olalle." Hypénin mielestä hänen oma piirtäjänkutsumuksensa on aivan jotain muuta kuin tulosvastuuta. "Jos haluaisi työllistyä helpoiten piirtämällä, olisi varmempaa tuottaa vektorigrafiikkaa. Mutta minulle on tärkeämpää viihdyttää ja hauskuuttaa ihmisiä kuin saada palkka ja työtunnit täsmäämään."
sARJAKUvAT OvAT esimerkiksi Yhdysvaltojen markkina-alueella varsin marginaalinen bisnes. Sarjakuva on päätynyt lähinnä muiden myyntiartikkelien kylkituotteeksi. Vastikään Suomessa vieraillut ankkapiirtäjä Don
Rosa avautui yhteistyöstään Disneyn ja eurooppalaisen kustantajansa Egmontin kanssa. Hän kertoi, ettei ollut rikastunut sarjakuvalla, eikä yhteistyö toiminut kustantajan tai jättiyhtiön kanssa. Suomessa asiat ovat hiukan paremmin. Tuttu hokema kuuluu, että "suomalaisella sarjakuvalla menee lujaa". Hypén on osittain samaa mieltä. "Koen, että pääsin sarjakuvaskeneen helposti sisälle ja julkaiseminenkin onnistui. Toinen asia on, ostetaanko sarjakuvia." Sarjakuvia tekevät päivätyönä Suomessa vain harvat. Kärki tahkoaa tilipussia erityisesti oheistuotteista. "Esimerkiksi Fingerporia piirtävä Pertti Jarla on päässyt siihen harvinaiseen pisteeseen, että hän saa jatkuvasti tarjouksia oheistuotteista aina Fingerporikatiskoja myöten. Hänellä on varaa päättää, mihin haluaa lähteä mukaan."
ANTILOOPPIANNOs sAAPUU puheensorinan saatellessa pöytään. "Kaverini on kokeillut tätä ja kertoi, että liha on kuivanlaista", Tuuli summaa ennakkoluulo-
jaan. Ensimmäinen pala livahtaa suuhun. Liha on ilmeisesti mediumia. "Mureaa ja kosteaa. Ei ollenkaan jänteikästä ja sitkeää. Ei maistu antiloopin tuskanhiki lä-
pi", hän makustelee. Ruoka saa osakseen pelkästään positiivisia huomioita. "Todennäköisesti poikkean tänne toistekin syömään samaa annosta!"
HEINI KILPAMÄKI
nÄITÄ OLen jO KOKeILLUT
Jehovan todistajien kokous "Olin jutellut ovelleni tulleiden Jehovan todistajien kanssa jo hyvän aikaa muun muassa homoista, evoluutiosta ja dinosauruksista, kun sain kutsun heidän kokoukseensa. Ajattelin, että mikä jottei, voin käydä katsomassa. Kokouksessa minulle välittyi seurakunnasta hyvin tiivis vaikutelma. Mietin, ovatko nämä ihmiset keskenään näin onnellisia, vai onko tämä minua varten luotu esitys." Larppaus pakolaisen roolissa "Otin osaa Dublin 2 -larppiin Helsingin keskustassa. Larpin oli tarkoitus herätellä yleisöä Euroopan ihmisoikeuskysymyksissä. Meitä osallistui parinkymmenen hengen joukko. Erikoista larpissa oli, että larppasimme oikeiden henkilöiden kertomusten pohjalta. Itse esitin nuorta kurdinaista. Kokemus oli henkisesti rankka." Kummitusjuttuja holveissa "Vierailimme Edinburghin maanalaisissa holveissa. Kierroksella kerrottiin holvien historiasta ja kummitusjutuista. Meille annettiin sähkövirtoja mittaavia magneettilaitteita käteen, joita kunnon ghosthunteritkin käyttävät. Itse en nähnyt kummituksia. Se oli vähän sääli."
TYYn 89. vuosijuhlien avoimet jatkot 12.11. noin yhdestätoista alkaen biletila Tivolissa.
TY Y
YLI23
ALAYHdIST YSTen InfOpALSTA
AKATEEMINEN PARTIOKILTA Tässäpä loppuvuoden toimintaa: avantoon pulahdetaan 22.11., Tuorlan planetaarioon tutustutaan 24.11. ja pikkujouluja juhlistetaan 29.11. Tarkemmat tapahtumapaikat ja -ajat löydät netti- ja FB-sivuiltamme. Lisäksi 9.12. järjestetään hallituksen kokous, jossa suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa. Tervetuloa sekä uudet että vanhat jäsenet! AKATEEMISET KANSALLISET NUORET Edarivaalit ovat ohi ja katse on pikkuhiljaa suunnattu jo ensi vuoteen. Jos olet kiinnostunut Turun Kokoomusopiskelijoiden toiminnasta, niin lisätietoja meistä löytyy nettisivuiltamme www.akn.fi tai saat pj Juho Heinolta juhjhe@ utu.fi. Loppuvuoden aikana on vielä tiedossa ekskursio Turun satamaan 22.11 klo 12-14, sekä Kokoomusopiskelijoiden pikkujoulut joulukuun puolivälissä! Nyt on loistava aika tulla mukaan toimintaan! ASTERISKI RY. Asteriski ry järjestää sääntömääräisen syyskokouksen 21.11. kello 18.00 ICT-Talon Lambda salissa. DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15 Urheiluvuoro keskiiviikkoisin Iskerissä klo 18.3019.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00 Saunavuoro keskiviikkoisin Yo-Kylä 10A 20.00-22.00 Deltan Barokkisitsit torstaina 24.11., ilmoittautuminen Deltan toimistolla. DIALECTICA Jostain syystä ruoska. Aikamoinen jänes; se sellainen pakastearkusta elävien kirjoihin seikkailemaan huljahtanut ruttonäätä. Lieriömäinen vikatila. Roiskuuko? Tunnistatko itsesi? Sinä keimaileva, giljotiinin marinoima lapanen - luovuta! Ja silloin supistuin. kauden toimijoita! Lisäksi TURUN EV.LUT. OPISluvassa on hupaisa peli-ilta KELIJA- JA KOULULAIS14.11. toimistolla kello 18 LÄHETYS ja viini-ilta 22.11. Aikalassa Tule mukaan kristilliseen kello 18. opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Luvassa MUSEION RY. mm. laadukasta Museion ry:n syyskoko- raamattuopetusta, mukaus pidetään 22.11. klo 18 vaa yhdessäoloa, laulua ja Proffan kellarin isossa ka- iltapalaa. 15.11. Kun hisbinetissa. Käsitellään sään- toria päättyy, Pekka Esketömääräiset asiat ja valitaan linen. 22.11. Evankeliumia uusi hallitus ensi kaudelle! Etiopiaan, Kimmo MaliTervetuloa! nen. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toiminSLAVA RY. taamme! Lisätietoja www. Slava ry:n syyskokous pide- opko.fi/turku tään 24.11.2011 klo.18.00 In English: Glad Tidings Edisonissa. Kokous avoin Bible Studies on Tuesdays jäsenille ja venäjän kielen at 16.15 in Sirkkalankatu 4. pää- ja sivuaineopiskelijoil- You are warmly welcome! le. Tervetuloa. Read more: www.opko.fi/ turku/english
HUMANITAS RY. Humanitas ry:n syyskokous järjestetään 22.11.2011 klo 18 Sirkkalan kasarmilla Janus -luentosalissa. Esityslista ja hallituksen pohjaesitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi on luettavissa yhdistyksen nettisivuilta. Syyskokouksessa äänivaltaa käyttävät jäsenjärjestömme, joten toivomme osanottoa jokaisesta humanistisen tiedekunnan TPO ainejärjestöstä. Pohjalaisella osakunnalla valmistaudutaan syksyn ja talven pimeyteen 23.11. klo KANSAN RAAMATTU- 18.00 toimistollamme järSEURAN OPISKELIJAT jestettävien heijastintontHyvä seurakuntayhteys on tuilujen merkeissä. Tapahtoinen koti! Opiskelijan tumassa tehdään heijastimia näköinen seurakuntayhte- ja virittäydytään lähestyvän ys löytyy joka perjantai klo joulun tunnelmaan glögiä 18.30 alkaen Aureliasta, Au- juoden, riisipuuroa syöden rak.18. Kauttamme löydät ja tonttulauluja kuunnelitsellesi myös pienryhmän, len. Tervetuloa mukaan! Alfa-kurssin ja muun kris- 16.11. klo 17.00 toimistolla tillisen opiskelijatoimin- hallituksen kokous, jonnan. Olemme sekalainen ka jälkeen vapaamuotoista joukko eri alojen kristittyjä hengailua "perustoimisopiskelijoita. Rakennamme toillan" muodossa. TPO: yhteisöä, johon on helppo n improvisaatioteatteriliittyä mukaan. Uskomme ryhmä kokoontuu 17.11., Jumalan mahdollisuuksiin 24.11., 1.12. ja 15.12. klo opiskelijan elämässä. Tule 17.30 Turku-salissa. Tuletsekkaamaan ja katso sitä vista tapahtumista kannatennen www.opiskelijat.fi tai taa jo merkata kalentereikysy lisää opiskelijapappi hin myös 4.12. järjestettävä Vesalta, vesa.siltala@sana.fi perinteikäs terwailta sekä 2.12. osakuntien legendaariset pikkujoulut. AjankohKRITIIKKI RY. taista tietoa tapahtumista Yhdistyksen syyskokous löytyy nettisivuiltamme järjestetään keskiviikkona osoitteesta http://org.utu. 16.11.2011 Turku-salissa fi/tyyala/tpo sekä Facebookello 17 alkaen. Tervetuloa kista. ehdolle hallitukseen tai ainakin valitsemaan tulevan
TVO -Päivystää joka arki-iltapäivä. -Sääntömääräinen syyskokous tiistaina 15.11.2011 klo 18.00 Varialla. -Perinteiset siivoustalkoot 16-18.11.2011, perinteinen tarjoilu. -Seniorijuhlat lauantaina 19.11.2011. -Avantokerho sunnuntaina 20.11.2011. -Tykkikerhon jalkapalloilta tiistaina 22.11.2011: Napoli - Manchester City -Siivoustalkoot, toinen osa 23-25.11.2011, perinteinen tarjoilu -Turun yliopiston avoin flipperimestaruus 2011 syysturnaus perjantaina 25.11.2011 kello 18.00 alkaen Lisätiedot, ja kaikki mikä unohtui: http://org.utu.fi/ tyyala/tvo/main.php (02) 233 0255.
T YKKÄÄ T YLKKÄRISTÄ fAcebOOKISSA jA SAA KAmpUKSen pAIKALLISUUTISeT SUORAAn SeInÄLLeSI
TYYn kulttuurivaliokunnan järjestämä kulttuuriklubi Dynamossa 17.11. klo 20 alkaen.