NUMERO 3/2012 17.2.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi
PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi
ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS
TORIPARKKI, NÄy TöS SATA
kaupunkikeskustan kehittämisestä. Tilaisuudessa esiteltiin kaupungin koolle kutsuman työryhmän laatima uunituore visio siitä, millainen kaupunki Turku on vuonna 2031. Turku 2031 -visio lupaa, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaupunkimme on vetovoimainen ja viihtyisä kulttuurikaupunki, josta pidetään hyvää huolta. Tulevaisuudenkuvassa Turun keskustaan ideoitiin parannuksia Puutorin kirppiksestä Aurajokirannan hiekkadyyneihin.
TURKU EI kuitenkaan olisi Turku, ellei keskustelu olisi kääntynyt kansalaisseminaarissakin ennen pitkää ikuisuusaihe Toriparkkiin. Ja pakkohan sen oli kääntyä. Kaupungin keskustan kehittäminen vaatii yhteisen näkemyksen siitä, miten liikennettä ohjataan ja edellyttävätkö suunnitelmat uusia pysäköintimahdollisuuksia. Seminaarin avannut kaupunginjohtaja Aleksi Randell viittasi puheenvuorossaan siihen, kuinka muissa saman kokoluokan kaupungeissa parkkikysymykset on saatu "hoidettua pois alta". Tulevaisuudennäkymien esittelyn jälkeen käytetyissä Meidän Turku ry:n varapuheenjohtaja Maarit Nermes taas epäili koko paperia Toriparkkia ajavaksi juoneksi. KAUppAToRIN ALLE rakennettavan pysäköintilaitoksen tarpeellisuutta on perusteltu sillä, että ellei ydinkeskustasta löydy tarpeeksi parkkitilaa, asiakkaat siirtyvät automarketteihin ja keskustan liikkeet näivettyvät. Vastustajat taas ovat korostaneet, että pysäköintitilaa on jo nyt keskustan puolityhjissä parkkihalleissa yllin kyllin, ja niitä voidaan tarvittaessa laajentaa. Vastustajat ovat vedonneet myös hankkeen kustannuksiin, ympäristövaikutuksiin sekä torikaupalla rakennushankkeesta koituvaan haittaan. oN KUITENKIN kaksi asiaa, joista Toriparkin kannattajat ja vastustajat ovat suloisen samanmielisiä. Ensinnäkin kaikki keskusteluun osallistuvat allekirjoittavat tavoitteen autottomasta keskustasta. Toisella puolella "autojen ajaminen maan alle" nähdään parhaana keinona päämäärän saavuttamiseksi, toisella puolella se taas koetaan "keskustan rakentamiseksi yksityisautoilun ehdoilla". Toiseksi kaikki osapuolet myöntävät farssin jatkuneen aivan liian pitkään. Kaikki toivovat näytelmän seuraavan käänteen olevan vihdoin viimeinen. Esiripun sulkeutuessa toiset haaveilevat näkevänsä parkkiluolan, toiset enää sen haamun. TÄssÄ LEhdEssÄ kerromme näytelmän käänteet niille, jotka eivät ole seuranneet sitä alusta saakka. Heitä lienee turkulaisissa opiskelijoissa paljon, sillä asiasta on kiivailtu nyt yli kaksikymmentä vuotta. Uusi Kauppatorin kaava annetaan kaupunkilaisten tarkasteltavaksi helmikuun lopussa. Siinä on kaavoitusarkkitehdin mukaan paneuduttu erityisesti liikenneratkaisujen selvittämiseen. ANNA-ELINA MATILAINEN TURUN KAUpUNKI järjesti tammikuussa kansalaisseminaarin
"
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Kyllä me oikeudessakin istuttiin, ja sakkoja tuli makseltua."
DJ Esko Routamaa paljastaa villin ravenuoruutensa. S. 14
"
Jonkinasteinen sitoutumiskammo tuntuu yhdistävän nuoria aikuisia lähestulkoon universaalisti."
Kulttikamaa-koluministi sukeltaa metapelin maailmaan. S. 18
SILVASTI
uhkaili Oinonen: Wallin perussuomalaisia
tyl-paatoimittaja@utu.fi
Yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien haku päättyy perjantaina 17.12. klo 16.
KALERvO vÄÄNÄNEN vALITTIIN TuRuN yLIOPISTON REHTORIKSI
Uuden rehtorin toimikausi alkaa elokuun alussa ja kestää viisi vuotta.
TURUN YLIopIsToN hallitus valitsi keskiviikkona 15.2. pidetyssä kokouksessaan yliopiston uudeksi rehtoriksi Kalervo Väänäsen. LKT Kalervo Väänänen on aikaisemmin toiminut Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina. Lisäksi Väänänen on toiminut muun muassa Turun yliopiston solubiologian professorina sekä Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen johtajana. Väänäsellä on myös kokemusta yrityselämästä. Hän on muun muassa turkulaisen Hormos Medical Ltd:n perustajaosakas ja hallituksen jäsen. "Kalervo Väänäsellä on laaja kokemus yliopiston eri osa-alueista. Hän on toiminut sekä tutkijana, opettajana että johtotehtävissä. Hallitus uskoo, että Väänäsen johdolla yliopisto pystyy toteuttamaan uutta strategiaansa
ja siten vahvistamaan asemaansa sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa", Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen sanoo. Yliopistolain 18. pykälässä säädetään, että "rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito." Soveltuvuusarviointiin hallitus oli pyytänyt hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella FT Harri Lönnbergin, MMT Anneli Paulin ja Väänäsen. Tehtävää haki yhteensä kymmenen henkilöä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta haastatteli Lönnbergin, Paulin ja Väänäsen lisäksi neljää hakijaa, LKT Pentti Huovista, LKT Sirpa Jalkasta, FT Reijo Lahtea ja FT Hannu
Tenhusta. Haastattelutilaisuuteen osallistui yliopiston koko hallitus sekä psykologi Seppo Romana Romana Management Oy:stä. Turun yliopiston johtosäännön mukaan "rehtori ja vararehtorit sekä tiedekuntien ja yliopiston muiden yksiköiden johtajat ja varajohtajat toimivat yhteistyössä yliopiston tehtävien toteuttamiseksi." Lisäksi rehtori edustaa yliopistoa. Yliopistolain mukaan rehtori johtaa yliopiston toimintaa, vastaa yliopiston tehtävien taloudellisista hoitamisesta, vastaa yliopiston kirjanpidosta, toimii hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelijana ja esittelijänä ja panee täytäntöön hallituksen päätökset, jollei johtosäännössä toisin sanota.
TYL
SuOMEKSIKIN KIR JOITETTu TuTKIMuS vOI OLLA HuIPPuA
Tieteelliset seurat kritisoivat sitä, että kotimaisilla kielillä tehty tutkimus rankataan automaattisesti englanninkielistä alemmas. Uusi rahoitusmalli painottaa julkaisujen roolia yliopistojen rahanjaossa.
"TUsKIN oN mahdollista, että
TuRKu vALMIS LISÄ
TURUN YLIopIsTo on valmis kasvattamaan lääketieteellisen tiedekunnan sisäänottomääriä, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää riittävästi korvamerkittyjä lisävaroja koulutuksen kulujen kattamiseen. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa seuraavat viisi vuotta kattavan opetuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa toistuu jo hallitusohjelmassa esitetty toive lääketieteen koulutuspaikkojen lisäämisestä nykyisestä reilusta 600 aloituspaikasta peräti 770 paikkaan. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Tapani Rönnemaan mukaan Suomen kaikki viisi lääketieteellistä tiedekuntaa ovat kiinnostuneita kasvattamaan opiskelijamääräänsä, jos lisävaroja saadaan. Turussa opiskelijamäärän kasvattaminen vaatisi hänen mukaansa noin kahdenkymmenen uuden opetushenkilön
Lääkisläiset kantavat huolta opetuksen laadus
palkkaamista, jotta voidaan olla varmoja, ettei opetuksen laatu heikkene. "Yhtään uutta professuuria ei tarvitse perustaa, mutta yliopistonopettajien ja kliinisten opettajien määrää pitää lisätä merkittävästi. Henkilöstöresurssit ovat tärkein asia, mutta niiden lisäksi tarvitaan jonkin verran lisärahaa infrastruktuuriin", Rönnemaa toteaa. OKM:n ja yliopistojen väliset neuvottelut lääkärikoulutuksen lisäämisestä käynnistyivät tiistaina. Päätöksenteko etenee siten, että maaliskuun toiseen päivään mennessä yliopistot ilmoittavat ministeriölle, kuinka moneen uuteen aloituspaikkaan niillä olisi mahdollisuus ja millä ehdoin. Rönnemaa ei voinut vielä kertoa, kuinka moneen uuteen aloituspaikkaan Turussa on mahdollisuus. Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut tavoittelevansa
kaikkien maailman tieteenalojen laatulehdistä vain muutama prosentti tulee englanninkielisen alueen ulkopuolelta", todettiin 60 tieteellisen seuran kannanotossa Monipuolisen ja -muotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta helmikuun alussa. Tieteellisten seurojen huolena on ollut, että arviointimalli ei kohtele kaikkia tieteenaloja ja tutkimussuuntauksia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti Keskustelua herättäneen kannanoton seurauksena julkaisujen laatua arvioiva Julkaisufoorumi käsitteli aihetta ohjausryhmänsä kokouksessa 3.2. Julkaisufoorumi on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen yliopistot -yhdistys Unifin hanke, jonka tarkoituksena on
arvioida julkaisujen laatua. Luokitustyötä hankkeessa tekee 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia. Hankkeessa tieteellisiä julkaisuja on luokiteltu kolmeen tasoon. Kolmatta tasoa on pidetty kaikkein korkeatasoisimpien julkaisukanavien ja sarjojen luokituksena. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että myös humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteenalojen paneelit voivat luokitella tasolle 2 suomen- tai ruotsinkielisiä johtavia tieteellisiä lehtiä, jotka kattavat tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti. Lisäksi ohjausryhmä päätti, että European Science Foundationin European Reference In-
dex for Humanities -luokituksen tieteenalat kattavat paneelit voivat halutessaan luokitella tasolle 2 muilla kuin englannin kielellä julkaisevia, ERIH-arvioinnissa tasolle A luokiteltuja lehtiä ja sarjoja. Keskustelu julkaisujen merkityksestä liittyy läheisesti opetus- ja kulttuuriministeriön esittämään yliopistojen uuden rahoitusmallin. Julkaisujen painoarvo nousisi mallissa entisestä 2,5 prosentista 13 prosenttiin yliopistojen rahoituksesta. Kymmenen prosenttia tulisi kansainvälisistä referee-julkaisuista, jotka kuuluvuat Julkaisufoorumin 2- ja 3-tasoihin, ja kolme prosenttia muista julkaisuista, jotka lukeutuvat Julkaisufoorumin tasoon 1.
TYL
YTHS:n ei tarvitsekaan lomauttaa työntekijöitään, sillä Kela myönsi säätiölle tarvittavat r
UUTISET
LAURI HANNUS
KySy y: KOSKA SINuLLA ON vIIMEKSI OLLuT T yLSÄÄ?
LAURI HANNUS
Riku Teräväinen 7. vuoden oikeustieteen opiskelija
Eilen. Olen viime aikoina valitellut monille, kun on ollut niin tylsää. On ollut paljon ikäviä asioita tehtävänä.
Lääketieteen opiskelijat osoittivat helmikuun kahdeksantena mieltään koulutusmäärien nostoa vastaan ympäri Suomea.
ÄMÄÄN LÄÄKETIETEEN KOuLuTuSTA
Tapani Pulkkinen 1. vuoden matematiikan opiskelija
sta ja potilasturvallisuudesta opiskelijamäärän noustessa.
kolmeakymmentä uutta paikkaa. Rönnemaan mukaan Turulla ei ole aikomusta jäädä maan yksiköistä pienimmäksi, joten kyse lienee ainakin paristakymmenestä aloituspaikasta. Viime kädessä aloituspaikoista päättää yliopiston hallitus. kelijat korostivat puheenvuoroissaan, että suurien ryhmäkokojen seurauksena esimerkiksi mahdollisuudet toimenpiteiden harjoittelemiseen vähenevät. "Resurssit ovat jo nyt osin riittämättömät", neljättä vuotta lääketiedettä Turussa opiskeleva Sebastian Abrahamsson sanoi. Harjoituksen puute voi opiskelijoiden mukaan olla riski potilasturvallisuudelle. Usein kliinistä harjoittelua joudutaan tekemään 812 opiskelijan ryhmissä, mikä on epämiellyttävää myös tutkittavan potilaan kannalta. "Tavoitteena lisäresursseissa on, että ryhmäkoot eivät saa kasvaa, vaan pikemminkin pienentyä", Rönnemaa vakuuttaa Myös ylitarkastaja Johanna Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä tähdentää, että neuvottelujen tavoitteena on selvittää, kuinka lääkäreitä saadaan työmarkkinoille lisää niin, että koulutus säilyy laadukkaana. vuorotteluvapaita. "Jonkinasteinen tarve lääkärien koulutuksen lisäämiseen siis on", Rönnemaa sanoo Turun Lääketieteenkandidaattiseuran hallituksen puheenjohtaja Samu Österman korostaa, etteivät opiskelijat vastusta koulutuspaikkojen lisäämistä, mutta ovat huolissaan, että se tehdään opetuksen laadun kustannuksella. Lääketieteen opiskelijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet OKM:n laskelmat vedoten sosiaali- ja terveysministeriön helmikuussa 2011 esittämään kantaan, jonka mukaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusmääriä ei tarvitse lisätä. "Lääketieteellisen koulutuksen sisäänottomäärä on nykyisellään jo niin suuri, että se riittää korvaamaan eläköitymisen vaikutukset aivan huippuvuotta lukuun ottamatta", Österman sanoo.
ANNA-ELINA MATILAINEN
En ole varma. Välillä on tylsää. Viime aikoina ei ole ollut, kun on ollut niin paljon kaikkea.
Ratkaisuja lääkäripulaan
OKM:n halu lisätä lääkärikoulutusta juontuu laskelmista, joiden mukaan lääkäreiden eläköityminen ja väestön ikääntyminen pahentavat tulevaisuudessa lääkäripulaa erityisesti perusterveydenhuollossa. Rönnemaan mielestä lääkärien määrä on sinänsä Suomessa hyvä, mutta siitä huolimatta maassa on alueita, joilla on selvä pula lääkäreistä. "Lääkärin työ on muuttunut paljon: nykyään pitää seurustella paljon tietokoneen kanssa, joten lääkäri ehtii hoitaa vähemmän potilaita kuin aikaisemmin." Lääkärit haluavat myös tehdä paljon osa-aikaisia töitä tai pitää
Suuret ryhmät huolestuttavat
Suunnitelmat koulutuspaikkojen lisäämisestä saivat lääketieteen opiskelijat takajaloilleen. He järjestivät opiskelijamäärän lisäystä vastustavia protesteja helmikuun alussa kaikilla Suomen lääkispaikkakunnilla. Turun mielenilmauksessa jaettiin hernekeittoa soppatykistä ja pidettiin puheita kirpeässä pakkassäässä Medisiina-rakennuksen edustalla. Entiset ja nykyiset lääkäriopis-
Sanni Hietamäki 2. vuoden oikeustieteen opiskelija
Eilen, kun luin finanssioikeuden tenttiin. Joskus minulla on tylsää mutta ei kovin usein.
rahat. Vielä syksyllä rahoituksen saaminen oli epävarmaa ja säätiössä käynnistettiin yt:t.
1989: Professori Antero Markelin tekee Kauppatorin kunnostamisesta yleissuunnitelman, joka ei sisällä toripysäköintiä.
1990
1993: "Pro Keskusta -liike" esittää vetoomuksessa kaupunginhallitukselle toripysäköinnin rakentamista.
1994: Turun keskustan kehittäminen -näyttelyssä esitellään suunnitelmia 300 600 autopaikan pysäköintilaitoksesta Kauppatorin alle.
1996-1997: Turun ydinkeskustan kehittäminen -raportit valmistuvat. Valtuusto päättää, että Kauppatorin alle voidaan suunnitella 300 autopaikan laitosta. 2001: Kauppatorin 420-paikkaisesta pysäköintilaitosta suunnitellaan osana Turun kaupunginkirjaston laajennusremonttia. Kirjaston uudisrakennus aiotaan rakentaa Linnankadulle "Österbladin tontille" (mm. Dynamon ja kirpputori Lähimmäisen puutalokorttelin kohdalle), jonka omistaa yritys nimeltä Oy J. Österblad Ab. Yritys on luvannut lahjoittaa tontin kaupungille, mutta sopimuksessa tontin luovuttaminen on kytketty parkkilaitoksen kaavoittamiseen. Suunnitelma kaatuu, kun kytkös todetaan laittomaksi kaupunginhallituksen tilaamassa selvityksessä. Österbladin suurin osakas on TS-yhtymä.
2000
IP R TO EM I K
TEKsT
n pu alle o si torin ko auppa ylkkäri ko K T Turun
I: A
2004: Toriparkki on osana torin kunnostussuunnitelmaa. Ainoassa koskaan julkaistussa kustannusarviossa hinta todetaan niin kalliiksi, että pysäköintilaitoksen kaavoittamisesta luovutaan.
Elo-lokakuu 2005: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell ehdottaa Turun Sanomissa toripysäköinnin rakentamista. Kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle luovutetaan 4547 henkilön allekirjoittama Toriparkin vastainen vetoomus.
2006: Joukko yrityksiä (mm. Turun Osuuskauppa, TS-yhtymä, Turun Seudun Osuuspankki, Liedon Säästöpankki, Salmela-Yhtiöt, Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Veritas ja Sponda Oyj) perustavat Turun Toriparkki Oy:n, jonka on tarkoitus toteuttaa ja omistaa torin alle perustettava pysäköintilaitos.
2005
Marraskuu 2005: Turun kaupunginhallitus päättää 700-paikkaisen Toriparkin ottamisesta mukaan Kauppatorin suunnitteluun. Perusteena ovat Marina Palacen alle rakennettujen parkkitilojen Toriparkin arviota edullisemmiksi osoittautuneet kustannukset.
Syksy 2008: Joukko Toriparkkia vastustavia yhdistyksiä ja aktivisteja kerää lähes 13 000 nimeä kansanäänestyksen vaatimiseksi. Määrä on noin 9 prosenttia äänioikeutetuista kaupunkilaisista, kun lain mukaan aloitteen kansanäänestyksestä voi tehdä 5 prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Turun Sanomien kyselyssä Toriparkkia vastustaa 74 prosenttia vastaajista.
Turun Pomponrahkan soidensuojelualueelta on löydetty Euroopalle uusi hyönteislaji, Geo
UUTISET AJASSA
M
a jo aitost en. öintil e pysäk nteet yht tu uuhat lmän kää EN RppIN näyte JA KA
ATI INA M N, K LAINE UVITU s: AN
IN RK A T RA U
vuo yli 20 tta.
Lokakuu 2012: Kuntavaalit: kuinka käy valtuuston valtasuhteiden? Edellistä Toriparkki-kaavaa kannattivat Kokoomus ja SDP, joilla on nykyisessä valtuustossa vain yhden paikan enemmistö.
Toukokuu 2012: Turun virkamiesjohto on esittänyt julkisuudessa toiveita uuden asemakaavan saamisesta kaupunginvaltuuston käsittelyyn jo toukokuussa 2012. Kaupunginhallitus ei ole kuitenkaan toistaiseksi esittänyt tällaista.
Maaliskuu 2012: Uudesta kaavasta järjestetään lausuntokierros ja se on kaupunkilaisten nähtävillä. Sen jälkeen ehdotus esitellään ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana.
-EL ANNA
Maaliskuu 2009: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kauppatorin asemakaavan äänin 3829. Kaavassa on suunnitelma noin 800-paikkaisesta parkkiluolasta. Useat tahot, mm. ELY-keskus, Meidän Turku ry. ja torin laidalla sijaitseva asunto-osakeyhtiö sekä yksittäiset henkilöt valittavat valtuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Helmikuu 2012: Virtanen ja muut Turun johtavat virkamiehet päättivät, että kaavaesitystä tehdään 740-paikkaisen, osin yksi- ja osin kaksikerroksisen Toriparkin pohjalta.
2012
Loka- marraskuu 2011: Korkein hallintooikeus (KHO) hylkää 24. lokakuuta Turun kaupungin valituksen Toriparkki-kaavan hylkäämisestä. Hallinto-oikeuden hylkäävä päätös kaavasta jää siis voimaan.
Joulukuu 2011: Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd.) esittelee Turun valtuustoryhmien johtajille uuden suunnitelman kuusikerroksisesta Toriparkkiluolasta. Turun kaupunginhallitus päättää Kokoomuksen ja SDP:n äänin 7-6 panna vireille Kauppatorin kaavamuutoksen.
2010
Helmikuu 2009: Kaupunginvaltuusto päättää äänin 2740, ettei kansanäänestystä järjestetä. Päätöstä perustellaan äänestyksen hinnalla ja sillä, että kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kertoa kantansa Toriparkista edellisen syksyn kuntavaaleissa. Vastustajat taas muistuttavat, että osa esimerkiksi sosiaalidemokraattien valtuutetuista on kääntynyt valituksi tultuaan Toriparkin kannalle, vaikka vastustivat sitä ennen vaaleja.
Maaliskuu 2010: Hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan, koska liikennettä sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteita koskevat selvitykset eivät ole riittäviä. Turun kaupunki valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.
orthocladius platystylus. Kaksisiipisiin kuuluvan surviaissääsksen määritti Lauri Paasivirta.
TyöVAATTEISSA
Tylkkärin tyyliä tarkastelevassa juttusarjassa kysytään, minkälaisissa vaatteissa yliopistolla uurastetaan. Kevään kolmannessa osassa pukimiaan esittelevät TYYn hallituksen jäsenet.
"T y yLINI ON vAKIO"
TEKsTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVAT: LAURI hANNUs
Salla Mistola TYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Minulla on päällä yhden suosikkimerkkini Nanson mekko ja jakku sekä halpiskengät, jotka ovat kuitenkin mieluisat. Minulla on myös TYY-pinssi, koska tänään on edustustehtäviä. Tyylini on klassinen mutta välillä räväyttävä ja huomiota herättävä. Vaatteiden alkuperä on minulle tärkeää. Suosin suomalaista designia ja vintagea. Käytän paljon mustaa ja kirkkaita, selkeitä värejä. Teen myös kulttuurintuottajan töitä, jolloin voin pitää enemmän omannäköisiä vaatteita päälläni kuin edustustehtävissä, joiden ylhäältä päin asetetut tyylivaatimukset ovat melko kaavamaisia. Käytän aamuisin noin 45 minuuttia laittautumiseen, mikä saattaa johtua myös siitä, että olen hidas aamuherääjä. Paola Suhonen inspiroi minua, ja jumaloin hänen suunnittelutyötään.
Juha Laurila TYYn hallituksen viestintävastaava Tänään minulla on päällä vaatteet. Käytän toistuvasti kauluspaitaa ja v-aukkoista mustaa neuletta, jotka ovat pukeutumiseni kulmakivet. Tyylini on vakio. Lisäksi minulle on muodostunut fiksaatio punaisiin housuihin. Olen puna-vihersokea, mikä hieman vaikeuttaa värien käyttöä. Pyrin tavoittamaan pukeutumisessani klassisen miestenmuodin. Työvaatetukseni ei poikkea arkivaatetuksestani. Aamuisin käyttän laittautumiseen noin kolme minuuttia, kymmenen, jos täytyy silittää paita. Winston Churchill inspiroi minua.
Heikki Isotalo TYYn hallituksen varapuheenjohtaja Tänään minulla on päällä käytettynä ostettu turtleneckneule, iäkkäät farkut ja yhdysvaltalaiset, toisen maailmansodan aikaiset maihinnousukengät, tosin kopiot. Tyylini on melko traditionalistinen miesten tyyli. Koitan pysyä perinteisissä ratkaisuissa mutta välttää tylsää. Tänään olen hallinnon harmaissa, sillä aamulla oli kokous. Ostan vaatteita nykyään usein käytettyinä ja tilaan ne netistä. Aamuisin käytän noin vartin laittautumiseen. Tasapainoilen vaatteiden edustavuuden, mukavuuden ja materiaalin laadun välillä. Pakko sanoa, että minua inspiroi serkkuni Juha Isotalo, jolla on oma, jopa eksentrinen tyylinsä. Inspiroidun hänestä, mutta en imitoi häntä.
ANNA PALAuTETTA T yLKKÄRISTÄ - vOITA BEzzERwIzzER-LAuTAPELI! www.T yLKKARI.FI TAI T yL@uTu.FI
Ravinto- ja hyvinvointivalmentajat Aaro Löf ja Teemu Syrjälä luennoivat raakaruoasta ma 20
AJASSA
NAAMAKIRJA
LAURI HANNUS
Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja.
"Niin siinä käy, että menee naimisiin rakkaudesta, mutta huomaa olevansa keskellä ideologista kriisiä", hääbloggari sari härkönen nauraa. sari vei Tylkkärin vierailulle turkulaiseen hääliike Fiancéehen, josta hänen oma pukunsakin on tilattu. Kuvassa tosin jännityksen säilyttämiseksi eri mekko.
HÄÄHuLLu FEMINISTI
Mediatutkija ja kaappikauppislainen Sari Härkönen bloggaa häistään ja haaveilee jonain päivänä elättävänsä itsensä hääsuunnittelulla.
Hääbloggari Sari Härkönen, valmistuit juuri filosofian maisteriksi mediatutkimuksen oppiaineesta. Analysoi, miksi häät ovat juuri nyt niin muodissa. Se liittyy varmaan samaan asiaan kuin sisustus- ja muu lifestyle-buumi: ihmiset hakevat ympärilleen kauniita asioita. Toisaalta netti tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miten häitä vietetään esimerkiksi rapakon takana. Tai ehkä ihmisillä vain on liikaa aikaa? Ensi kesänä tanssitaan omia häitäsi. Minkä pelkäät menevän pieleen? Tosiasia on, että jotain menee varmasti pieleen. Meidät vihitään ulkona, joten huonon sään sattuessa suunnitelmat menevät uusiksi. Laskeudun vihkipaikalle pitkiä portaita, joten näen myös painajaisia siitä kuinka kaadun. Tunnistan kyllä itseni morsianparodioista, mutta yritän olla pikemminkin zen-bride kuin bridezilla. Olet yhtä aikaa feministi ja häähullu. Eikö avioliitto ole patriarkaalinen instituutio? Olen miettinyt tätä tosi paljon. Niin siinä käy, että menee naimisiin rakkaudesta, mutta huomaa olevansa keskellä ideologista kriisiä! Ajattelen kuitenkin, että tärkeintä on, että minulla ja miehelläni on samat arvot. Avioliitto ei myöskään ole muuttumaton, vaan perinteistä voi tehdä itsensä näköisiä. Kannatatko samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta? Mielestäni kaikkien pitäisi olla lain edessä tasa-arvoisia. Kirkko on asia erikseen, se päättäköön itse suhtautumisestaan. Kumpi teistä kosi? Aina jos joku kysyy minulta, kuinka kosinta tapahtui, vastaan että Citymarketin käytävällä. Meille oli ollut jo pitkään selvää, että ensin ostamme talon, sitten menemme kihloihin ja sitten naimisiin. Päätös kihlojen ostamisesta tehtiin kauppareissulla. Ostimme sormukset seuraavana päivänä ja vaihdoimme niitä istuessamme autossa parkkihallissa. Pohdin hetken Queeniä, mutta intiimi, humoristinen ja herkkä Samuli Putron keikka olisi kyllä enemmän meidän näköisemme. Putron lyriikat ovat kovasti meidän molempien sydäntä lähellä. Ajattelen, että Putron biiseihin kiteytyy sielukkaan suomalaisen miehen alaston olemus.
Saattaako isäsi sinut "alttarille"? Ei, tässä aion rikkoa perinteitä ja kävellä vihkipaikalle yksin. Gradusi otsikko oli "Valkoinen morsian ja hirviöäiti" ja tutkit siinä ruumiillisuuden representaatioita Lady Gagan musiikkivideoissa. Mitä olet oppinut Lady Gagalta? Että ei kannata aina vetää ihan överiksi. Voisin sanoa myös, että asiat kannattaa tehdä omalla tavallaan, mutta olen sitä mieltä, ettei Lady Gaga tee asioita kokonaan uudella tavalla, vaan ainoastaan vetää edeltäjiensä teot ihan yli. Jos saisit valita kenet tahansa elävän tai kuolleen muusikon, kenet tahtoisit häihisi keikalle?
Kummilla oli paremmat häät, Victorialla ja Danielilla vai Williamilla ja Katella? Nämä kuninkaalliset häät eivät juurikaan onnistuneet herättämään mielenkiintoani, enkä seurannut niitä televisiosta. Tässä kohtaa kahden ihmisen välisen rakkauden juhliminen muuttuu pikemminkin mediasirkukseksi ja joskus jopa alkuperäinen juhlanaihe tuntuu unohtuvan. Daniel ja Victoria taitavat kuitenkin vetää pisteet kotiin Danielin ihanalla puheella, joka ainakin näin ruudun toisella puolella sai aikaa pienen herkistymisen.
Taidat ajatella nykyisin aika paljon hääasioita. Huolestuttaako sinua, ettei häiden jälkeen enää ole elämää? Disney-elokuvat opettivat meille, että "sitten he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka". Me ajattelimme selvittää, miten se oikein tehdään. Ja onneksi voin seurata verkossa muiden morsianten hääsuunnitelmien etenemistä. Haluaisit olla hääsuunnittelija tai perustaa morsiusliikkeen. Mitä hyötyä humanistisesta tutkinnosta on yrittäjänä? No, oikeastaan en ole ihan täysiverinen humanisti. Olen lukenut sivuaineen kauppakorkeakoulussa. Kun valmistuin viidessä ja puolessa vuodessa, kaverini kysyikin, olenko joku kaappikauppislainen.
ANNA-ELINA MATILAINEN
Sarin neuvoja hääsuunnitteluun voi lukea osoitteessa www.projektinahäät.fi.
0.2. klo 15-16 luentosalissa Pub 3. Luento on ilmainen eikä etukäteen tarvitse ilmoittautua.
KOLUMNI
MIELIpIDE
KOSKA MINÄ SANON NIIN
E 7
n ymmärtänyt perustelua lapsena, kun naapurin setä kielsi nurmikolla kävelyn. En hyväksynyt sitä teiniikäisenä, kun vartija kielsi skeittaamasta parkkihallissa. Minusta se ei saisi riittää perusteluksi aikuisillekaan. Kuntauudistuksen tapauksessa kuulen kuitenkin päässäni
lapsuudesta tutun lauseen. En ihmettelisi, jos näkisin lähipäivinä lööpin: "Henna Virkkunen: Koska minä sanon niin". Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti tuomitsee Red Bullin mainostempauksen Educariumin kirjastossa 30.1. Yritys kävi maanantai-iltapäivällä jakamassa ilmaisia tuotteitaan ja mainoksiaan kirjastossa lukeville opiskelijoille häiriten täten heidän rauhaansa. Mainoksen iskulauseita olivat muun muassa "Opiskelija, joka ei nuku luennolla, herää pian johtajan tuolilta." ja "Red Bull on aikamme juoma. Sen avulla jaksat puskea." Avanti pitää mainoksen sisältöä alentavana täsmämainontana, joka käyttää hyväkseen opiskelijoiden valmistumispaineita. Avantin mukaan Red Bull häiritsi häikäilemättömästi opiskelijoiden rauhaa hyödyntäessään kirjaston käyttäjien mahdollista väsyneisyyttä loppuiltapäivästä. Pidämme käytäntöä suomalaiselle kirjastofilosofialle vieraana ja opiskelurauhan törkeänä häirintänä. Red Bull, joka on jo aiemmin mainostanut itseään mm. TYYn tapahtumissa, kuten vaalitoreilla, on menettänyt lopullisesti luottamuksemme.
yRIT yKSET uHKAAvAT OPISKELIJOIdEN T yöRAuHAA
kirjastojen käyttösäännöstä: "Työskentelyrauha Mikäli kirjaston käyttäjä [tässä Red Bull] käytöksellään häiritsee kirjaston toimintaa tai muita käyttäjiä, häneltä voidaan kieltää kirjaston käyttö määräajaksi. - - Kirjaston työntekijällä ja yliopiston turvahenkilöllä on oikeus pyytää kirjaston toimintaa ja muita asiakkaita häiritsevää asiakasta poistumaan." Avanti on huolissaan yliopisto-opiskeluun tarkoitetun tilan kaupallistumisesta. Olemme näreissämme myös yliopistolle, joka ei ole riittävällä otteella puuttunut yhä lisääntyvään yksityisten voittoa tavoittelevien yhtiöiden tunkeutumiseen opiskelijoiden arkeen eli opiskeluun. Mielestämme kaiken opiskelun tulee Suomessa olla vapaata kaupallisista etupyrkimyksistä ja opiskelurauhaa loukkaavasta mainonnasta. Avantin mukaan on kohtuutonta, että voittoa tavoittelevat yritykset saavat toimia opiskelijoiden rauhaa selkeästi häiritsevästi jopa yliopiston tiloissa, mutta poliittisilta alayhdistyksiltä on kielletty kampanjointi yliopiston alueella kokonaan muutamia poikkeusajankohtia lukuun ottamatta. Esteet poliittisen ajattelun kehittämiselle ja mainonnan voimistuminen ovat Avantin mukaan osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan kaupallistumista. Vapaan sivistysyliopiston periaatteisiin kuuluu edistää tasa-arvoa ja demokratiaa, ei tukea kaupallisten yhtiöiden voitonpyyntiä. Avanti vaatii yliopistolta päätöksenteon avoimuutta ja selkeitä pelisääntöjä yritysten toiminnalle yliopistolla. Yliopiston on avattava opiskelijoille sitä, millä periaatteilla se jakaa mainosoikeuksia alueellaan tiloissaan. Yliopisto ei ole kauppakeskus, jossa opiskelijat kuluttavat palveluita, vaan korkeakoulu, jolla on merkittäviä yhteiskunnallisia, myös epäkaupallisia tehtäviä. Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtaja
0 on pelottava luku. Vertailun vuoksi: vuonna 1609 Suomessa oli 130 hallintopitäjää, ja väkiluku oli tuolloin 6 prosenttia nykyisestä. Eihän se kokoomuksen mielestä mitään tarkoita, mutta kansanperinteen opiskelijana (lue: ei-tuottavana yksikkönä) tällaisia asioita tulee mietittyä. Toimittajana tulee myös nähtyä paljon paikallisuutta.
Kun menen Luvialle katsomaan juhannussalon pystytystä, ihmiset muistuttavat olevansa nimenomaan Luodonkylästä, eivät siis mistä tahansa "Luvialta". Pakkoliitokset eivät tietenkään yksin tuhoa ihmisten paikallisidentiteettiä tai yhteisöllisyyden kokemusta. Mutta jos Luodonkylässä ei asu ketään, juhannussalko lahoaa pystyyn. Mätä juhannussalko kuulostaa kyllä eeppiseltä, mutta näkisin mielelläni maakunnissa jotain muutakin.
H
arvoin iltapäivälehtien lööpissä uutisoidaan koko uutispäivä. Viime viikon keskiviikosta tuli "musta keskiviikko", kun samana päivänä luettiin madonluvut kunnille, varuskunnille ja Nokian työntekijöille. Maanpuolustuksesta en ole tippaakaan huolissani. Ehkä
se on pasifistisesti vinoutuneen kotipuolen perua.
Halonen on kuitenkin oikeassa siinä, ettei mikään kunta ei voi olla vain varuskuntansa varassa. Enemmän harmittaa niiden puolesta jotka valitsevat
saska heino
aseellisen palveluksen ja joutuvat matkustamaan puoli Suomea lähimpään varuskuntaan. Kohtahan alokkaat ovat samassa asemassa kuin sivarit (joille on Suomessa yksi koulutuskeskus).
Seuraavassa ote yliopiston
S
yytän luonnollisesti jokaista, joka ei äänestänyt Väyrystä. Hänellä on koko ajan ollut vaihtoehto kaupungistumispakolle, palveluiden alasajolle ja paikallisuutta vastaan sotiville pakkoliitoksille. Väyrynen olisi todennäköisesti jättänyt allekirjoittamatta
hallituksen valmisteleman kuntauudistuslain. Ei se välttämättä mitään olisi auttanut, mutta presidentiltä se olisi edes joskus kiva ele. Elämme outoja aikoja. En olisi ennen vuotta 2012 voinut kuvitella tuntevani sympatiaa keskustaa kohtaan. Mutta kuten olemme nähneet, globalisoituva maailma ruokkii ääriliikkeitä. Viime viikolla suustani pääsi ensimmäistä kertaa "Helsingin herrat". Eikä se ollut ironiaa.
JANTso JoKELIN
Nuorten aikuisten psykoterapiaryhmässä TILAA Turussa!
Ota yhteyttä!
Psykoterapeutit: Eeva-Liisa Lahti-Helttula puh 0405015214 www.edelta.fi Leena Sipilä puh 0504927439 www.ryhmapsykote rapiaturku.fi
Kirjoittaja odottaa Arvid Järnefeltin toista tulemista.
Turun yliopiston naisten amerikkalaisen jalkapallon joukkueen ottelu Caribiassa 9.3.
ESSEE
11
MATKAOPAS T yLSy y TEEN
Ikävystyminen on aikamme vakavimpia ongelmia. Pahinta on, ettei sitä edes huomaa.
TEKsTI: JANTso JoKELIN, KUVAT: LAURI hANNUs
E
räänä päivänä kävellessäni kohti entuudestaan tuntematonta osoitetta kokeilin ensimmäistä kertaa älypuhelimen navigaattoria. Seurasin kävellessäni puhelimen ruudulta, kuinka punainen pallo liukui hitaasti kanjonia pitkin kohti vihreää nuolta. Suojatiellä olin jäädä auton alle.
Määränpää löytyi. Suurta muotoiluakatemiaa ei voinut olla huomaamatta. Älypuhelimen ja navigaattorin avulla löysin nopeasti kohteeseeni, mutta samalla tuntui kuin minulta olisi viety mahdollisuus eksyä. Kävelymatkasta tuli tiedoston lataamisen kaltainen kokemus, jossa minun tehtäväni oli odottaa. Vaik-
ka katsoin eteeni, ajattelin karttaa. Se oli tylsää. Ensimmäistä kertaa vuosiin huomasin olevani ikävystynyt. Myöhemmin aloin tarkistella pikkuasioitakin älypuhelimella. Nykyään olen tottunut siihen, että Napoleonin kuolinvuosi on puolen minuutin päässä vaikka istuisin soutuveneessä. Knoppitietoa
aprikoidessa kyse on vain siitä, kuka seurueesta vetää nopeimmin. Taskusta on tullut tietoisuuden jatke. Tässä kehityksessä elämääni on astunut jälleen lapsuudesta tuttu tylsyyden tunne.
K
un Googleen kirjoittaa "mitä vo", hakukone ehdottaa ensimmäisenä kysymystä "mitä
voi tehdä kun on tylsää". Pahinta on, että juuri sitä minäkin olin kysymässä. Minut ohjataan Tylsää.fi -sivustolle, jossa voin ampua peltikanoja tykillä. Toinen hakutulos on keskustelufoorumi, jossa kysytään mitä poikaystävän kanssa voi tehdä jos on tylsää. Vastaukseksi tarjotaan
ESSEE
juomista ja naimista. Tylsyys on epidemia. Olen pitkään kuvitellut, että se on ongelmistamme vähäisimpiä. Nälänhädän rinnalla pitkästymisestä valittaminen tuntuu naurettavalta, mutta jos puoli maailmaa
"Ikävystynyt ihminen on luovuttanut maailmalle vastuun omaan viihtymiseensä. "
ampuu ritsalla lintuja luottokortin kokoisen näytön ääressä, on ilmiölle suotava ainakin muutama ajatus. Eikä tässä nyt parempaakaan te-
kemistä ole. Ikävystyminen näyttäisi olevan sangen uusi ilmiö. Useisiin eurooppalaiskieliin sana (englannin boredom, saksan Langeweile) on juurtunut norjalaisen Lars Svendsenin mukaan vasta 1700-luvun loppupuolella. Ennen 1700-lukua aikaa ei ole koettu samalla tavalla tylsänä kuin nykyään, ongelmana joka pitäisi ratkaista tekemällä. "Vasta romantiikan aikakaudella 1700-luvun lopulla aletaan vaatia, että elämän on oltava mielenkiintoista ja että yksilön on saatava toteuttaa itseään", Svendsen kirjoittaa. Hänen teoksensa Ikävystymisen filosofiaa on yritys tulkita tätä modernia tunnetta. Romantiikan ajalla yleistyvät erityisesti taiteilijoiden suosimat sanat ennui ja spleen, ikävystyminen sekä romanttinen tunne siitä, että kaikki on jo nähty. Ikävystyminen on pitkään ollut ylellisyyttä, sillä vain rikkailla on ollut varaa siihen. Näemme edelleen jälkiä tästä, kun tuijotamme alusvaatemainoksia bussipysäkeillä. Katso tympääntynyttä mallia silmiin, ja katsot ikävystymisen historialliseen kuiluun.
Sitten on tietysti myös Sofia Coppola, jonka elokuvissa ei tapahdu yhtään mitään. Nuorten aikuisten suosikkiohjaajan jokainen elokuva kertoo siitä, kuinka rikkailla on tylsää. Mutta tylsistyminen koskettaa meitä kaikkia. Se ei ole ainoastaan yksilön ominaisuus, vaan salakavalasti kaiken päällä leijuva aave. Miten saada ravistettua se pois?
joillekin ja puhua koko matkan ei yhtään mistään. Vaikka puhelu katkeaa koko ajan. Terveydenhoitaja kutsuu minut sisään. Kysyn mitä voi tehdä, jos kaikki tuntuu merkityksettömältä. Hän arvelee, että olen masentunut ja laittaa minut jonoon odottamaan psykologiaikaa. Ja minähän odotan.
T
erveyskeskuksen käytävällä kello hakkaa hitaasti. Vuorooni on 9 minuuttia, ja jokainen minuutti tuntuu kiinalaiselta vesikidutukselta. Luen Cosmopolitanista, kuinka miehen G-pistettä pitäisi hieroa. Olen kysellyt ihmisiltä ympärilläni, mikä heidän mielestään on tylsää. Opiskelijat mainitsevat suurimmaksi tylsyyden aiheuttajaksi odottamisen. Monet saavat raivokohtauksen tietokoneen ääressä, kun kaikki ei tapahdu oletusnopeudella. Odottaminen on ajanhukkaa. "Tämä on ainoa asia, jota minulle ei vain saisi tapahtua", eräs ystäväni sanoo, kun nettivideo ei lataudu. Jokainen on varmasti huomannut, kuinka junan nytkähtäessä liikkeelle ihmiset alkavat soitella
T
oinen ystäväni sanoo kävelemisen olevan kaikista tylsintä. Erityisesti ennalta tunnettuun paikkaan käveleminen tuskastuttaa. Ikävystymisen torjutaan kuuntelemalla musiikkia tai puhumalla puhelimeen. Hän soittaa minulle liikenteen metelistä ja pyytää puhumaan jostain. Käveleminen on suuri seikkailu, alkuperäistä meditaatiota, ihmiskunnan perustavinta sydämellisyyden ja sielullisuuden harjoitusta. Näin Gary Snyder luonnehtii kävelemistä. Käveleminen voisi olla meditaatiota, mutta se koetaan ennemminkin tuhlaukseksi. Naisystäväni ei edes ymmärrä, miten voin vain kävellä ilman tiedossa olevaa määränpäätä. Käytäi-
siin nyt edes Prismassa, niin olisi joku mihin mennä. Kävellessä ei voi tehdä mitään muuta. Se tuskastuttaa ihmisiä. Junissa ja lentokoneissa on internetyhteydet, kahvi- ja alkoholitarjoilut sekä audiovisuaalista viihdettä. Matkanteon ajatuksesta tahdotaan eroon. Mutta tämä navigaattorijuttu ei käy minulle. Tahdon mieluummin astua harhaan.
S
vendsen puhuu tylsistymiskirjoituksissaan distinktiopyrkimyksestä. Jatkuvassa uuden tavoittelussa teemme yhä suurempia eroja yhä pienempien asioiden välille: kahden viskin, kahden vaatemerkin, kahden hajuveden. Ihminen heittäytyy uutuuksien pariin toivoen, että niillä olisi yksilöivä funktio ja että ne tarjoaisivat elämälle henkilökohtaista merkitystä, mutta kaikesta tulee pian vanhaa, eikä lupaus henkilökohtaisesta merkityksestä koskaan toteudu, ainakaan muuten kuin väliaikaisesti. Meidät sosiaalistetaan kokonaismerkitykseen eli ajatukseen siitä, että elämällä pitää olla merkitys.
ESSEE
13
Olisiko otettava huomioon myös mahdollisuus, ettei kokonaismerkitystä ole? Ihmisiä tuntuu ohjaavan ajatus, että kun mikään ei merkitse kaikkea, mikään ei merkitse mitään. Merkityksettömyyden kauhu valtaa mielen. Hiljalleen se muuttuu arkiseksi ikävystymiseksi, joka upottaa kuin juoksuhiekka. Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmässä kaksi miestä odottaa tienvarressa, että Godot saapuisi. Mutta Godot eli Jumala, eli merkitys ei tule. Merkityksen sijaan kohtaamme vain sattumanvaraisia ja seinähulluja hahmoja, jotka ovat samalla ulottuvuudettomalla toivioretkellä kuin mekin. Istun Dynamon yläkerrassa kädessäni joku kallis juoma. Ensimmäistä kertaa ihmettelen, miten joku voi viihtyä tässä kammottavassa lätissä. Ihmiset ovat muuttuneet avaruuden ääniksi, kirjoituksiksi, osaksi integroituja ryhmiä ja jälkiä. Ne ovat pelkkiä sanoja ei-missään. Maailma on läpänheittopaikka, jossa ihmiset kuhkivat öisin kuin varkaat. Juha Seppälä voisi hyvin kirjoittaa Dynamon tanssilattiasta,
mutta tähtäimessä on ikävä kyllä elämä. Otan yökerhosta naisen ja vien kotiin. Katsomme YouTube-videoita, naimme ja makaamme kuunvalossa. Herään aamulla, tarjoan teetä ja suljen oven hänen perässään. Emme soittele enää. Ei meitä kiinnosta.
T
einit ovat tylsistymisen ammattilaisia. Heidän notkumistaan ostoskeskuksissa jaksaa seurata loputtomiin. Heillä on kyky ikävystyä, vaikka heidän käytössään on valtatie maailman kaikkiin ihmeisiin, viimeisin teknologia, kalliita harrastuksia ja paljon vapaa-aikaa. Psykologi Philip Zimbardon esittelemän tutkimusten mukaan 21 vuotta täyttäessään amerikkalainen mies on pelannut vähintään 10 000 tuntia videopelejä yksin. Tämä tarkoittaa sitä, että he viettävät suuren osan vapaa-ajastaan maailmassa, jonka luomisesta yksin he vastaavat. Samassa kehityskulussa markkinoilta katoavat laitteet,
jotka tekevät vain yhtä asiaa. Lapset eivät enää pidä rannekelloja, sillä se on "single-functioning device". Luokkahuoneessa nuorilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen tai tunnin kulkuun. Joku puhuu edessä, eikä oppilas voi hallita mitään. Kuvasta, äänestä tai videosta ole tietoakaan. Nykylapset eivät enää sopeudu yksisuuntaisiin opetusrutiineihin. Zimbardon mukaan opetuksemme perustuu liialti passiiviselle vastaanottamiselle suhteessa siihen, kuinka paljon vuorovaikutteisuutta ja multimediaa vapaaaika sisältää. Uudet sukupolvet tulevat tutuiksi jo hyvin varhain tylsyyden kanssa. Sillä jos jossain on tylsää, se on yläasteen saksantunnilla. Omissa muistoissani ne tunnit edustavat syvintä mahdollista tyhjyyttä. Ny-
"Pakenin halvaannuttavan tylsää tilannetta ja runkkasin käymälässä aivan kuin olisin tehnyt sitä kymmenen vuotta."
kyään, kun pinnani on YouTubevideon mittainen, saisin saksantunnilla varmasti raivokohtauksen. Onkohan sattumaa, että ihminen keksii masturboimisen juuri syvimmän tylsyyden elämänvaiheessa? Arkiseen ikävystymiseen ei liene intuitiivisempaa ratkaisuyritystä kuin runkkaaminen. Se tarjoaa yksiselitteisen tyydytyksen eikä epäonnistu juuri koskaan. Jos uskomme tutkimusta, jonka mukaan 10 000 tuntia mitä tahansa harjoitusta tekee mestarin, runkkaamisessa tulee myös varhain ammattilaiseksi. Tunnit ovat allekirjoittaneella varmasti tulleet täyteen jo aikapäiviä sitten. Muistan elävästi ensimmäisen kerran. Kuinka ollakaan, olin alaasteen historiantunnilla. Yhtäkkiä tuntui, kuin universumi olisi kertonut minulle miten runkataan, sillä koin pakottavaa tarvetta poistua vessaan. Pakenin halvaannuttavan tylsää tilannetta ja runkkasin käymälässä aivan kuin olisin tehnyt sitä kymmenen vuotta. Sinä päivänä käsiini laskeutui uusi taito, itsensä viihdyttämisen
kultainen avain.
I
kävystymisen suurin ongelma on se, että se odottaa ratkaisun tulevan ulkopuolelta. Ikävystynyt ihminen on luovuttanut maailmalle vastuun omaan viihtymiseensä. Mutta vaikka maailma tekisi mitä, emme juuri sillä hetkellä viihdy. Toisin kuin monet akuutit ongelmat, kuten hammassärky tai läheisen kuolema, tylsyys on lähes näkymätön tappaja. Siihen on mahdoton tarttua. Filosofi Martin Heidegger tutki ikävystymistä ihmiselämän perustuntemuksena. Hän uskoi, että me emme ikävysty vaan itse asiassa ikävystyminen ikävystyy. Kielipeli on outo, mutta tällä havainnolla hän vaikuttaisi olevan asian ytimessä. Ajatus muistuttaa jopa zen-buddhalaista huomiota: Minä en ole käsitykseni maailmasta. Ja mikä tärkeintä tylsistymisen kannalta: aika ei ole minussa kiinni. Istun IC-junassa ja tuijotan ikkunasta ulos. Katoavassa hetkessä näen metsänrajassa peuran ihmettelemässä ohi puhaltavaa junaa. Takanani istuva nainen puhuu puhelimeen Jani-Petterin kurapöksyistä.
1
HERRASMIES KLuBILLA
On vuosi 2012. DJ Esko Routamaa soittaa, turkulainen klubikansa tanssii. Sama mies oli mukana, kun nuoriso kokoontui ensimmäisiin laittomiin varastoreiveihin 80-luvun lopulla.
TEKsTI: IIsA EIKAAs KUVA: LAURI hANNUs poLVET JoUsTAVAT epätahdissa, lihakset alkavat olla maitohapoilla, kello lyö jo kolmea. Tiskin takana on Turun suosituimpiin DJ:ihin, muun muassa Dynamon ja jazzbaari Monkin vakiokasvoihin kuuluva Esko Routamaa. Tumma pikkutakki, kauluspaita ja viimeistellyn klassinen tyyli erottuu rosoisessa klubiympäristössä. Routamaa on vaikuttanut kotikaupunkinsa klubikulttuurissa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Häntä on kuultu paitsi useimmissa turkulaisissa konemusiikkitapahtumissa myös Flow-festivaaleilla ja lukuisissa kulttuuritapahtumissa ympäri maailman. Hän keskittyy tanssilattialla vellovan ihmismassan sijaan levyihin. "Oikeastaan en edes näe yleisöä kovin tarkasti. Soittaessa mulla täytyy olla nämä lukulasit, joten kauempana olevat hahmot näkyvät sumeina", Routamaa sanoo ojentaen vahvasankaisia kakkuloitaan. Näkö on saattanut heikentyä, mutta kyky villitä tanssilattia mitä ilmeisimmin ei.
TVO-klubilla. "Baarikulttuuri oli tietenkin silloin hyvin erilainen. Oli lähinnä keskikaljabaareja, jotka sulkivat ovensa kahdeltatoista. Musiikkivetoiset klubit olivat harvassa." Uudet tuulet Turun ummehtuneeseen bilekulttuuriin puhalsivat Euroopan suurkaupungeista. Routamaa ystävineen oli ensimmäisten suomalaisten joukossa käynyt varhaisissa varastoreiveissä Lontoossa ja Berliinissä. He inspiroituivat uudenlaisesta house-musiikista ja omaehtoisesta bileiden järjestämisestä. Syntyi Hyperdelic Housers, ytimessään DJ:t Esko Routamaa, Tommi Grönlund ja Mika Vainio. "Aloitimme kesällä 1989, jolloin vuokrasimme kuukaudeksi hylätyn pienteollisuustilan." "Ajateltiin, että järjestetään niin monet bileet kuin ehditään. Kyllä se sitten alta menikin poliisin toimesta."
Tehdashallien estetiikka
"GOVERNMENT VS. ACID HOUSE THE RIGHT TO PARTY". Dekadentti tunnelma ja leikittelevä kapinallisuus huokuu Hyperdelic Housersin futuristisisesti kuvioiduista lentolehtisistä. Osoite jätettiin ilmoituksissa usein mainitsematta. Juhlat aloitettiin puoliltaöin, ja bassot pauhasivat aina aamuun saakka. Itse järjestetyt, undergroundhenkiset tapahtumat antoivat sijaa klubikeikkoja suuremmille taiteellisille vapauksille. Suurimmissa reiveissä Kupittaan saven tehtaalla Routamaa kertoo odotuttaneensa yleisöään tunteja soittaen vain haastattelunauhoja ja kuunnelmia beat-
kirjailija William Burroughsin teoksista. Askeettisten tehdashallien karu estetiikka oli osa rave-kulttuuria, mutta hylättyjen teollisuusrakennusten omatoiminen varustelu oli usein työlästä. "Eräät uudenvuoden juhlat pidimme suuressa, tyhjässä teräshallissa sataman liepeillä. Ulkona oli 15 astetta pakkasta, mutta saimme hankittua lämmitykseksi suuria liekinheittimiä, jotka asetimme puhaltamaan hallin toisesta laidasta", Routamaa kuvailee. Jälkeenpäin suurpiirteinen tee-se-itse-meininki luovine ratkaisuineen hieman puistattaa. "Tietenkin niissä tehdasympäristöissä itsessäänkin oli omat riskinsä, kuten paikkoja, joista olisi saattanut pudota. Olen helpottunut, ettei mitään tapahtunut." Hyperdelic Housers ei rajoittanut toimintaansa vain Turkuun. "Kävimme pariin kertaan soittamassa suuremmissa reiveissä myös Neuvostoliiton Leningradissa."
koluttu." Routamaalla on myös 23vuotias poika. Emil syntyi samoihin aikoihin kuin Hyperdelic Housers aloitti toimintansa. Routamaa ei kuitenkaan allekirjoita, että vakiintuminen olisi vaikuttanut reivien jäämiseen taka-alalle. "No en nyt tiedä, vakiinnuinko mä ikinä, mutta pidin toki asiat tärkeysjärjestyksessä. Lapsen itsenäistyttyä soittamiseen on ehtinyt keskittyä taas enemmän."
asti ainoa kappale, joka saa minut spontaanisti pillahtamaan itkuun."
Musiikkirakkautta
Routamaa voisi puhua loputtomiin musiikista, itsestään vähemmän. Soittaminen on elämäntapa, jolle omistautuminen vaatii aikansa. "Pyrin siihen, että käytän ainakin neljä tuntia päivässä levyjen kuuntelemiseen, uuden musiikin etsimiseen ja vanhojen arkistojen kaiveluun. Tavanomaisille klubikeikoille levyvalinnat syntyvät nopeasti, mutta levyjen etsiminen erityistilaisuuksiin voi viedä aikataulun salliessa jopa kuukausia." Yksittäisen kappaleen tai artistin sijaan kuuntelijat tulevat useimmiten toivomaan DJ:ltä tanssittavuutta. "Joka tarkoittaa siis sitä, että biisi täytyy tuntea ei sitä, että musiikki itsessään olisi tanssittavaa." Routamaa nauttiikin erityisesti istuvalle yleisölle soittamisesta. Varsinaiselle teatteriyleisölle hän kertoo soittaneensa kaksi keikkaa, toisen Pariisissa ja toisen Torinossa kiertäessään Italiaa Jimi Tenorin kanssa. Taloudellista motiivia soittamisella ei ole. "Rahaa menee levyihin enemmän kuin satunnaisista DJ-palkkioista kertyy. Keikkojen yhteisöllisyys tuo toki oman lisänsä, mutta kyllä rakkaus musiikkiin on se päällimmäisin syy", hän summaa. Kirkkaat valonsäikeet halkovat tanssilattian harvoja kansoittamattomia neliösenttejä. Routamaa hoitaa loppuspiikin vähäeleisen kohteliaaseen tyyliinsä. "Ja nyt viimeinen biisi. Ilta... humpsahti... aika nopeasti. Kiitos paljon."
Kuva ja ääni
Päivätyökseen Routamaa valokuvaa. "Aiemmin työskentelin studiokuvaajana, nykyisin freelance-pohjalta." Kahden taiteenalan yhdistäminen on Routamaalle luontevaa. Hän kertoo pyrkineensä jo ensimmäisellä keikallaan yhdistämään sekä musiikillisen että visuaalisen annin ottamiensa kuvien, tekemänsä flyerin ja tilaisuutta varten koostamansa projisointisarjan kautta. "Koin silloin tärkeäksi, että musiikin lisäksi oli myös nähtävää. Olen myös soittanut paljon taidenäyttelyiden avajaisissa ja monitaiteellisissa kulttuuritapahtumissa." Hän kaivaa laukustaan poikkeuksen sääntöön, Robert Wyattin Rock Bottom -albumin, jota hän tituleeraa elämänsä tärkeimmäksi levyksi. "Ostin levyn viidentoista vanhana, ja etenkin sen ensimmäinen kappale Sea Song teki lähtemättömän vaikutuksen." Vakavasti halvaantunut Wyatt laulaa hauraasti ja korkealta sävelkulultaan hämmentävässä, melankolisessa rakkauslaulussa. "Vaikken edes ymmärtänyt lyriikoita, laulutapa kosketti suuresti. Se on tähän päivään
Rave tuli Turkuun
Herrasmiesmäisen hillitty olemus kätkee taakseen värikkään menneisyyden. Nykyään lähinnä rytmimusiikin monipuolisena asiantuntijana tunnettu Routamaa kuuluu myös suomalaisen rave-kulttuurin pioneereihin osana Hyperdelic Housers -DJkollektiivia. Routamaan intohimon musiikkiin syttyi jo varhain. "Aloitin levyjen keräilyn kymmenennen ikävuoden jälkeen, ja siitä pohjasi kiinnostus soittaa niitä myös muille." Ensimmäisen virallisen DJkeikkansa hän soitti vuonna 1985 nyttemmin kuopatulla
Rikos ja rangaistus
Routamaa painottaa, ettei laittomuus ollut koskaan Hyperdelic Housersille itsetarkoitus. "Vaikka loihan se varmaan tiettyä jännityksen tunnetta niin yleisöön kuin järjestäjiinkin", hän myöntää. "Bileet saattoivat loppua milloin tahansa ja usein loppuivatkin täysin kesken. Kyllä me oikeudessakin istuttiin, ja sakkoja tuli makseltua." Vähitellen toiminta hiipui. "Ei me sitä kovin montaa vuotta tehty", Routamaa sanoo. "Se acid housen soundimaailma, joka touhussa eniten kiehtoi, oli lopulta aika nopeasti
LAURI HANNUS
Juho Järvelinin (vas.) ääni kantaa harjoituksissa. Suvi Puolakkainen, Liisa Koivu, Piia Gynther, Kaisa Salminen, Kaisa Viiki, Ilona Jakobson ja Emma Viikinkoski arvioivat tilannetta.
JOuKKOvOIMAA !
Turun lääkäriopiskelijoista kuoriutuu tapahtumatuottajia, kun perinteitä noudattavaa Speksi-projektia työstetään vuosittain uusittavalla reseptillä.
Turun Lääketieteenkandidaattiseuran juhlatila Tivoliin kiemurtelee tammikuisena sunnuntaina verryttelyhousuihin pukeutuneiden opiskelijoiden letka. Sisällä joku näppäilee kitaraa ja toinen virittää viulua. Ryhmä tanssijoita laskee kahdeksaan ja tapailee askeleita. Joku avaa ääntään juhlatilan saunassa. On tullut aika saattaa yhteen tämän vuoden speksin eri osat: näytelmä, tanssi ja musiikki. Tänä vuonna päähenkilönsä nimeä kantava speksi Rocco kertoo 50-lukulaisen mafiatarinan, joka vilisee populaarikulttuuriviittauksia. Sanana speksi viittaa suomen kielessä spesifikaatioon, kun taas englanniksi specs tarkoittaa teknisiä tietoja tai määräyksiä. Jos joku antaa toiselle speksit jostain, tulee hän kuvailleeksi kyseisen tilanteen tolan. Kuvailusta on kyse myös lääketieteilijöiden spekseissä. Opiskelijoiden musiikkia, tanssia ja teatteria yhdistelevä esitys ottaa vauhtia omstarteista, uudelleen aloittamisista. Kuka tahansa yleisöstä voi huutaa kohtauksen päätteeksi omstart ja lavalla olevien on toteutettava kohtaus uudelleen yleisön toivomalla tavalla "Turun lääkiksen spekseillä on perinteisesti ollut melko hulvaton maine. Lavalla heittäydytään kunnolla ja tehdään myös aika övereitä juttuja", vuoden 2012 speksin apuohjaaja Julius Tikka sanoo. Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Tikan aisaparina ja speksin ohjaajana toimii Eero Latva-Rasku. "Olemme olleet molemmat mukana spekseissä jo usean vuoden ajan", hän sanoo. Speksissä ohjaajan tittelit nimittäin periytyvät. Edellisen vuoden ohjaajat nimittivät sekä Latva-Raskun että Tikan pesteihinsä. "Kai meillä oli sitten aika paljon ideoita", kaksikko arvelee. Myös tämänvuotinen speksi on lääkisläisten joukkovoiman taidonnäyte. Yhteensä noin 100 opiskelijaa osallistuu esityksen valmisteluun. Omat vastaavansa on bändillä, tanssijoilla ja näyttelijöillä. Vastuualueita ovat myös käsikirjoitus, tiedotus, lavastus, valot, ääni, markkinointi, liput, kiertue ja talous. Puvustuksesta huolehtii joukko ompelutaitoisia opiskelijoita, ja lisäksi harjoitusten muonituksesta vastaa speksin catering-tiimi. "Tänään meillä on lasagnea, lihalla ja ilman. Kaikki on tehty laktoosittomista tuotteista, mutta varmuuden vuoksi kävimme ostamassa myös laktoosipillereitä", keittiöstä huikataan. Ohjaajakaksikko kertoo, että hallinnollisesti speksi on osa kandidaattiseuran toimintaa. Tuotannolla on oma varainhankintansa, ja yhteyshenkilönä seuran ja speksin välillä toimii tuottaja. Rahoitus kerätään lipputuloilla ja mainosmyynnillä. "Voittoa emme pyri tekemään", Tikka linjaa. Turun lääketieteen kandidaatit ovat esittäneet speksejä vuodesta 2000 lähtien. Teekkariperinteenä tunnettu tapahtuma saapui Suomeen Ruotsista, missä speksi on ollut tunnettu jo 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lääkisläisten lisäksi speksejä ovat esittäneet perinteisesti myös kauppatieteilijät. Latva-Raskun ja Tikan arvion mukaan Turun lääkisläisten speksi saavuttaa vuosittain yhä enemmän ja enemmän katsojia myös oman tiedekunnan ulkopuolelta. Kiinnostuneiden joukossa on ainakin kauppakorkeakoululaisia ja oikeustieteen opiskelijoita. "Lääkäriläppä onkin nyky-
Työryhmätyöskentelyä
Esityksen läpimeno alkaa, kun speksin tuottaja, Sandra Tötterman, pyytää kaikkia läsnäolijoita muodostamaan ympyrän ja esittäytymään. Kierroksen aikana jokainen speksiin tavalla tai toisella osallistuva kertoo nimensä ja sen, mihin työryhmään kuuluu. Raikuvimmat aplodit saa cateringista vastaava Simo. Lopuksi ilmoille kajautetaan speksilaulu, jonka melodia noudattelee Martti Vainaa & Sallitut Aineet -bändin Pelimies-biisiä.
TYYn kuoro, Brahe Djäknar ja Florakören järjestävät kvartettikonsertin Akatemiatalolla lauan
KULTTUURI
1
ään karsittu minimiin", Tikka sanoo.
Ensikertalaisia ja työelämätaitoja
Ohjaajakaksikon auktoriteettia koetellaan heti harjoitusten alussa, kun Tivolilla käy tasainen puheensorina. "Nyt tarvitaan hiljaisuutta!" Latva-Rasku kehottaa. Tämän vuoden speksissä käsittelyssä oleva mafiatarina on Tikan mukaan perinteinen jännityskertomus. "Nähtävillä on perinteinen hyvä-paha-asetelma", ohjaajat paljastavat. Kahdella speksissä näyttelevällä on kokemusta teatterista, ja bändin jäsenet sekä tanssijat ovat myös kokeneita harrastajia. "Puoliammattilaisia", kehaisee Tikka. Harrastuneisuutta ei ole kuitenkaan pidetty edellytyksenä osallistumiselle. Moni speksiläinen on esiintymisen saralla ensikertalainen. Näytelmän roolit on jyvitetty syksyn tapaamisten ja LatvaRaskun järjestämien improvisaatioharjoitusten perusteella. Lopulta ohjaajat arvioivat, kuinka hyvin kokelaat heittäytyivät erilaisiin tilanteisiin, ja istuivat alas miettimään roolijakoa. Tikka ja Latva-Rasku näkevät speksiprojektiin osallistumisessa myös suoran yhteyden lääkärin ammatin harjoittamiseen. Työelämässä esiintymistaitoja peräänkuulutetaan yhä enemmän ja enemmän, mutta tiedekunnan kursseilla taitoja ei opiskella riittävästi. "Ensimmäisen speksini oli minulle ensisijaisesti esiintymisjännitykseni voittamista", Tikka kertoo.
Saara Väre keskittyy speksin pukuloiston luomiseen.
Liikuntaa ja kollegiaalisuutta
Ensimmäinen läpimeno lähestyy kliimaksia. Osa porukasta on siirtynyt syömään cateringtiimin loihtimaa lasagnea. Ompelukoneet surisevat tasaisesti ja esiintymisasuja syntyy miltei liukuhihnatahdilla. Rocco-speksin käsikirjoitus synnytettiin alkusyksystä elokuussa, kun käsikirjoittajat vetäytyivät viettämään mökkiviikonloppua Köyliön metsiin. "Viikonlopun ajan sitä väännettiin, ja kokoon se saatiin", Latva-Rasku sanoo.
Speksin selkärangan muodostavat tanssi, musiikki ja näytelmä.
Kiireisin aika on käsillä kuitenkin juuri nyt. Turun helmikuun-näytösten lisäksi speksi lähtee maaliskuussa kiertueelle Ouluun, Helsinkiin ja Kuopioon. Kun speksi kokonaisuudessaan on lähes esitysvalmis ja tekijät osaavat asiansa, jää jäljelle vain yksi kysymys: miten lääkisläisillä riittää aikaa moiseen?
Tiedekunta tunnetaan kenties koulumaisimpana yliopistojen eri koulutusalojen joukossa. Suurin osa opetettavista kursseista on pakollisia kaikille, ja opiskelijoiden päivärytmiä ohjaa yksityiskohtainen lukujärjestys. "Kyse on ajankäytön hallinnasta", Latva-Rasku luonnehtii. Ohjaajakaksikko arvioi, että
lääkisläiset ovat perinteisesti myös harrastaneet paljon. "Lääkiksessä on paljon väkeä, ja 99 prosenttia opiskelijoista on Turussa yhteensä kuuden vuoden ajan. Harjoituksissa ihmiset saavat harrastaa liikuntaa, soittaa ja tanssia. Speksissä toteutuu myös ajatus kollegiaalisuudesta, kun kokeneemmat speksiläiset ohjaavat nuorempia", Latva-
Rasku kiteyttää. "Tyttöystävä on kyllä kovilla", Tikka hymyilee.
LAURA MYLLYMÄKI
Lääkiksen speksin ensi-ilta 20.2. Linnateatterissa. TuKy-spkeksin ensi-ilta 3.3. Barker-teatterilla. Lexin Spexin ensi-ilta 13.4. Aurinkobaletissa.
ntaina 18.2. kello 18. Opiskelijalippu viisi euroa. Luvassa on laulumusiikkia laidasta laitaan.
KULTTIKAMAA
Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat
TRAAGINEN JA LuMOAvA RAKKAuSTARINA
gian wood ei ole fantasiaa Kafka rannalla ja Suuri lammasseikkailu -romaanien tapaan, mutta lumoava tarina se on alusta loppuun asti. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten kirjoitettu Murakamin kansainvälinen läpimurtoteos on ehtinyt ihastuttaa jo elokuvana ennen kirjan suomennosta. Romaani kertoo parikymppisen Torun ensirakkaudesta. Toru on muuttanut Tokioon opiskelemaan, mutta kantaa mukanaan henkistä painolastia, sillä hänen paras ystävänsä, Kizuki, on tehnyt itsemurhan. Toru tapaa Kizukin tyttöystävän Naokon, ja heidän suhteensa syvenee. Heidän maailmansa olisi täydellistä nuoruuden pumpulirakkautta, ellei Kizuki olisi heidän välissään. Vaikka hän on poissa, hän on silti läsnä joka hetkessä. Tapahtuneen vuoksi Naoko kärsii mielenterveysongelmista. Hän muuttaa parantolaan asumaan ja kaikkoaa entistä kauemmaksi Torusta. Myös Torua viedään toisaalle. Hän tapaa tytön, Midorin, joka on Naokon täydellinen vastakohta, elämäniloinen ja vapaamielinen. Romaani sijoittuu kuusikymmentäluvun opiskelijaradikalismin aikoihin. Japanilaisnuoriso kuuntelee muun maailman tavoin Beatlesia, jonka kappaleesta on romaanin nimi lainattu. Yhteiskunnalliset asiat ovat kuitenkin viimeisenä päähenkilön mielessä, kun oma maailma on pirstaleina. Toru käy moraalista kamppailua rakkauden halun ja merkityksettömän seksin välillä. Jälkimmäinen aiheuttaa tyytyväisyyden sijasta enemmänkin inhoa ja tyhjyyttä. Maailmantuskaa ei kuitenkaan podeta vaivaannuttavalla tavalla. Eteenpäin hyrräävä elämä pitää Torun liikkeessä. Humoristinen kerronta puolestaan pitää romaanin kasassa. Moralistiset pohdinnat ja kuivakka huumori täydentävät hyvin toisiaan. Murakamilla on taito puhaltaa syvyyttä sinänsä kliseemäisiin hahmoihin. Hän kirjoittaa pelkistettyjä lauseita, eikä lukijan koskettaminen vaadi kuin yksinkertaisia totuuksia. Norwegian wood on traaginen rakkaustarina, ja Murakami esittää sen kokonaisena: toisaalta on maailmaa pirstaloivat traumat, toisaalta nuoren rakkauden keveys.
KATI sAoNEGIN
SuHdESOTKuJA vIRTuAALIMAAILMASSA
V P
ideopelit mielletään usein lasten ja nuorten harrastukseksi. Entertainment Software Associationin tekemän tutkimuksen mukaan videopelejä kuluttavat kuitenkin eniten kolmekymppiset miehet. Tämän valossa Atlus-yhtiön vastikään julkaistu Catherine edustaa kenties pelihistorian osuvinta kohderyhmämarkkinointia. elin päähenkilö on Vincent, 32-vuotias nörtti, joka pistää mieluummin vähät rahansa uusimpaan älypuhelimeen kuin ajattelee pitkäjänteisesti. Tyttöystävä Katherine haluaisi sankarimme aikuistuvan ja menevän kanssaan naimisiin. Ahdistunut Vincent päätyy humalaisen illan päätteeksi sänkyyn Catherine-nimisen blondin kanssa, jonka seurauksena miestä alkavat vainoamaan toistuvat freudilaiset painajaiset. Pelaajan täytyy muun muassa paeta jättikokoista demonivauvaa ja vastailla parisuhdemoraalia koskeviin kysymyksiin. Naoko otti vasemman kätensä pois taskusta ja tarttui käteeni. "Sinulla ei ole mitään pelättävää", hän sanoi. "Sinä kyllä pärjäät. Vaikka kirmaisit täällä keskellä yötä, et varmasti putoaisi siihen kaivoon. Enkä minäkään putoa, jos pidän sinusta kiinni."
KIRJA. Japanilaiskirjailija Haruki
J
onkinasteinen sitoutumiskammo tuntuu yhdistävän nuoria aikuisia lähestulkoon universaalisti. Catherine lienee ensimmäinen peli, jonka sisältö perustuu yksinomaan tämän kollektiivisen turhautuman työstämiseen. Myös tässä suhteessa peli on riemastuttavalla tavalla itsetietoinen. Pelimaailmassa kohdataan puhuvien lampaiden muodossa muita suhdesotkujen kanssa painiskelevia miehiä. Heiltä voi saada neuvoja siihen, miten pahasta unesta voi parhaiten selviytyä.
Murakami on saavuttanut viime vuosina valtavan suosion ympäri maailmaa. Hänen teoksiaan on ylistetty, palkittu ja julistettu tuleviksi klassikoiksi, eikä syyttä. Hän on onnistunut luomaan omintakeisia maailmoja yhdistämällä syvällisen sanoman helppolukuisuuteen ja maustamalla realistisen kerronnan ripauksella fantasiaa. Uutuussuomennos Norwe-
Haruki Murakami: Norwegian wood suom. Aleksi Milonoff Tammi 2012
O E
n vaikea kuvitella Catherinea vahvempaa metakokemusta: se on peli pelaajista pelaajille. Peli, jossa itse pelaamisen sijaan suurempaan rooliin nousee se, miksi pelaaja pelaa. Pelissä on myös mahdollista pelata varsinaista peliä muistuttavaa peliä pelin sisällä. Alkaako jo huimata? Niin minuakin. nnen kaikkea on virkistävää huomata, miten hulvattomia ideoita syntyy, kun yleisö liitetään suoraan osaksi taideteosta. Pelit sopivat tähän tehtävään hyvin, koska osallistuminen on niissä niin suuressa roolissa. Catherine osoittaa, ettei neroutta kenties olekaan pelkästään vanhan kaavan muuttaminen, vaan se, että määrittelee uudelleen koko kaavan merkityksen.
TUoMAs JALAMo
TAIANOMAINEN NOSTALGIATRIPPI
Ohjaajalegendan ensimmäinen 3D-elokuva on visuaalisesti tyylikäs kunnianosoitus elokuvan perinteelle.
ELoKUVA. Ohjaaja Martin Scor-
Kirjoittaja on mediatutkimuksen opiskelija ja vapaa toimittaja, joka nukkuu suurimman osan öistään rauhassa.
sese tunnetaan monista kovaksikeitetyistä elokuvistaan kuten Taksikuski (1976), Kuin raivo härkä (1980) ja The Departed (2006). Onkin vähintään hämmentävää, että vanhoilla päivillään ohjaajaveteraani tekee kolmiulotteisen lastenelokuvan. Kirjailija ja kuvittaja Brian Selznickin teokseen Hugo Cabret: Kuvaromaani perustuvassa teoksessa seurataan 30-luvun Pariisissa asuvaa 12-vuotiasta Hugoa. Rautatieaseman kelloista huolehtiva poika tutustuu lelukaupan myyjään ja tämän seikkailumieliseen kummityttöön. Lähtökohtaisesti tarina vaikuttaa suoraan kouluikäisille suunnatulta, eli läpeensä tylsältä.
Hugo on kuitenkin jotain aivan muuta. Selkeästi kahdesti hyvin erityyppisestä osasta koostuvassa elokuvassa on hetkensä jokaisen ikäluokan edustajalle. Scorsese onnistuu myös osoittamaan, että kiistelty 3D-efekti pääsee oikeuksiinsa osaavissa käsissä. Jos Werner Herzog ja Wim Wenders ovat jo todistaneet kolmiulotteisuuden toimivuuden dokumenteissa, niin viimeistään Scorsese näyttää efektin potentiaalisuuden fiktion tasolla. Ohjaaja ei mässäile, vaan kuvaa hienotunteisesti keskittyen pieniin yksityiskohtiin. Vaikka visuaalisuus onkin huippuluokkaa, on myös muistettava, että Scorsesella on millä mällätä. Hollywood-elokuvan malliesi-
merkissä tämä näkyy tietenkin myös huippunimekkäässä näyttelijäkokoonpanossa ja tasokkaissa taustajoukoissa. Hugon suurin ansio on kuitenkin tribuutti elokuvahistorian alkutaipaleelle. Scorsese näpäyttää koko elokuvateollisuutta käyttämällä uusinta teknologiaa vanhan ylistämiseen. Katsoja saattaa päästä kurkistamaan jopa ohjaajan omaan sielunmaisemaan. Samalla vähän kosiskellaan Oscartuomareita. ****
IdA KANKAANpÄÄ
Hugo (USA 2011) O: Martin Scorsese N: Asa Butterfield, Ben Kingsley, Chloë Grace Moretz, Sacha Baron Cohen
Luokanopettajaopiskelijan Lukas Priklopilin näyttely polkupyörämatkasta maailman ympäri
KULTTUURI KULTTUURI
1
vALOKuvAN MONET MuOdOT
Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä juhlistaa 20-vuotiasta turkulaista valokuvakoulutusta kokoamalla saman katon alle teoksia hyvin erilaisilta taiteilijoilta.
KUVATAIdE.Wäinö Aaltosen mu-
seon yhdessä Turun AMK:n Taideakatemian kanssa toteuttamassa näyttelyssä Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä on esillä teoksia yhteensä 26:lta Turussa valokuvausta opiskelleelta taiteilijalta. Valokuvien lisäksi näyttelytiloista löytyy myös installaatioita ja videoteoksia. Näyttely tuntuu runsaudestaan huolimatta yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Näyttelyn nimi viittaa valokuvaan taiteilijoiden työskentelyn lähtökohtana. Muitakin yhdistäviä piirteitä voi löytää, varsinkin teemojen tasolla. Monet näyttelyn taiteilijoista ammentavat teoksissaan luonnosta, ja myös ihmisyyttä käsitellään eri tavoin. Näyttely on rakennettu sen ajatuksen ympärille, että kaikkia näitä taiteilijoita yhdistää valokuvakoulutus Turussa. Useat heistä ovat kuitenkin jatkaneet koulutustaan
muualla ja profiloituneet esimerkiksi Taideteollisen korkeakoulun kasvatteina. Turkulainen valokuvakoulutus onkin monella näyttelyn taiteilijoista ollut vahva pohja, josta on ponnistettu kohti uusia mahdollisuuksia. Mukana on monia sellaisia nuoria valokuvaajia, joiden teoksia on ollut esillä viime aikoina näyttelyissä myös ulkomailla. Esimerkiksi Anni Leppälän, Nelli Palomäen ja Susanna Majurin valokuviin on aina ilo törmätä, mutta tällä kertaa kuvien tuttuus syö hieman niiden vaikuttavuutta. Tällaisessa laajassa yhteisnäyttelyssä on tietysti väistämätöntä, että jotkut teokset jäävät toisten varjoon. Ripustuksessa muutama ratkaisu kummastuttaa. Esimerkiksi Maria Ylikosken erään perheen arkielämää kuvaava Det smakar lite konstigt -videoteos (2011) on
Alun perin Turussa valokuvausta opiskelleen Susanna Majurin teoksia on ollut esillä näyttelyissä myös ulkomailla. Susanna Majuri: Fire (2011).
sijoitettu niin, että sen kertojaääni kaikuu viereiseen tilaan saakka ja luo tahattomalta tuntuvan ristiriidan sinne ripustetun Kirgisian väkivaltaisuuksia käsittelevän Japo Knuutilan Situation in Osh -teoskokonaisuuden (20102011) kanssa. Videoteoksista karmivalla tavalla kiehtovimman elämyksen saa aikaan Mikko Kuoringin kaksikanavainen projisointi Turn the Light (2011). Katsoja kääntyilee avuttomana kahden kuvan välillä, kun vastakkaisilla seinillä mies kääntää spottivaloja ympäri uhkaavassa
talvimetsän pimeydessä. Kristian Jalavan Odotushuone-installaatiossa (2012) kuvat muuttuvat arkisiksi käyttöesineiksi selailtavien kuvapäiväkirjojen muodossa. Elämä on lyhyt, siitä kannattaa ottaa kaikki irti eikä vain jäädä seuraamaan vierestä vuodenaikojen vaihtumista, tuntuu teos sanovan. Olisi hienoa nähdä Odotushuone esillä yksinään jossain galleriassa, jolloin sen ääressä voisi viettää pidemmänkin ajan. WAM:issa täytyy kiirehtiä jo seuraavan luokse. Jari Silomäki yhdistää tyylilleen
uskollisena kuviin tekstiä ja luo valokuviensa ympärille tarinoita, pieniä novelleja. Toinen kiinnostava tekstin ja kuvan yhdistelmä on Kuoringin Vision #5 (2012), jossa taiteilija luo sanoilla katsojan mieleen elävän kuvan arkisesta mutta silti kauniista hetkestä.
AURA NIKKILÄ
Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä 27.1.15.4.2012 Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38 tisu klo 1018
SANASOTA
Ohjaaja Roman Polanski näyttää, mitä ihmisestä paljastuu, kun kulissit romahtavat Carnagessa.
ELoKUVA. Yksityiselämässäänkin
useasti ahtaalle joutunut ohjaaja Roman Polanski on todistanut muun muassa elokuvillaan Inho (1965) ja Vuokralainen (1976) olevansa klaustrofobian mestari. Tällä kertaa tilaa on kutistettu entisestään, sillä Yasmina Rezan palkittuun Vihan jumala -näytelmään perustuva Carnage sijoittuu alku- ja loppukohtausta lukuun ottamatta yhteen kerrostaloasuntoon. Keskiluokkaisen newyorkilaiskodin näyttämöllä kohtaavat pariskunnat Longstreet ja Cowan. Pienimuotoiseen vanhempainiltaan koettiin tarvetta, kun
perheiden pojilla oli fyysinen yhteenotto. Kakkukahvittelun aikana parit pyrkivät ylläpitämään diplomatiaa, mutta viimeistään whisky-pullon korkkaaminen saa veitsenterävät solvaukset sivaltamaan ilmaa. Elokuvan tasolla kuvat kertovat kuitenkin enemmän kuin sanat. Vaikka farssissa viljellään synkähköä huumoria, on tunnelma lähinnä piinaava. Polanskin kuvakulmat yhdistettynä karikatyyrimäisiin henkilöhahmoihin kiskaisevat katsojankin mukaan kahakkaan. Myös näyttelijäntyön rautaisista ammattilaista erityisesti kireäkasvoinen Jodie Foster
Roman Polanski sulkee elokuvansa hahmot häkkiin, ja päästää verbaaliset pedot valloilleen.
ja kyyninen pukumies Christoph Waltz tukevat tunnelmaa. Vaikka Carnage ei yllä Polanskin parhaimmistoon, onnistuu ohjaaja ironisesti heristämään keskaria kohti Yhdysvaltoja.
Vihjailuista osuvin lienee sanaharkkaparin taustalla vilahteleva Brooklyn, vaikka elokuva onkin kuvattu Polanskille turvallisessa Pariisissa. ***
IdA KANKAANpÄÄ
Carnage (Ranska/Saksa/Puola/Espanja 2011) O: Roman Polanski N: Jodie Foster, Kate Winslet, Christoph Waltz, John C. Reilly.
i "Safely Around the World"- on esillä 23.2. lähtien Educariumin 2.kerroksessa.
Ty y
ALAyHdIST ySTEN INFOPALSTA
AKATEEMISET KANSALLISET NUORET Turun kokoomusopiskelijat järjestää 27.2. mielenkiintoisen vierailun Turun kaupunginvaltuustoon klo. 17 alkaen, kokoontuminen kaupungintalon (Aurakatu 2) ala-aulaan klo. 16.50. Valtuuston toimintaa ja historiaa esittelevät Katriina Kerttula-Hiippavuori ja Jukka Mikkola, jonka jälkeen jäämme seuraamaan kaupunginvaltuuston kokousta. Tervetuloa mukaan, ilmoittautumista ei tarvita! Akn on mukana myös Fastlaskiaisessa Vartiovuorenmäellä klo. 14-17. Tule teltalle kuulemaan toiminnasta lisää tai vaikkapa vaan vaihtamaan kuulumisia kuuman kahvin ääressä, jaossa myös haalarimerkkejä ja karkkia! Kalenteriin kannattaa myös merkata jo nyt 6.3., jolloin on vuorossa kevään uusien ilta piiritoimistolla! Lisätietoja näistä ja muusta saat pj. Mikko Pousilta: mikko.pousi@utu.fi AVANTI Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa torstaina 23.2. klo 17.00 Proffan kellarissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyssäännön muuttaminen. Kokousessa äänivaltaisia ovat yhdistyksen jäsenet. Tervetuloa! DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15 Urheiluvuoro keskiiviikkoisin Iskerissä klo 18.30-19.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00 INDEX Indexin legendaarinen Winter Tour lähestyy! Talvinen baarikierros järjestetään perinteisesti laskiaistiistaina 21.2. Idea on kiertää Turun keskustan parhaita juottoloita 3-6 hengen joukkueissa tähtäimessä uniikki haalarimerkki sekä laskiaisen parhaat bileet. Vielä ehdit lunastamaan oman lippusi hintaan 4 Indexkartanolta maanantaina 20.2. klo: 11.30-12.30. Koko joukkue tulee ilmoittaa ja maksaa yhdellä kertaa. Winter Tourin jatkoja the Monkeyssa ei ehdottomasti kannata jättää väliin vaikka et itse kierrokselle pääsisikään, liput 5 ovelta! Tarkempaa tietoa Winter Tourista osoitteessa index.utu.fi. SYNAPSI RY Synapsi ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään to 1.3. kello 18.00 alkaen matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kokoustilassa. Tervetuloa! TuKoRes ry TuKoRes ry:n kevätkokous järjestetään keskiviikkona 7.3.-12 klo 1800 Ravintola Proffan Kellarin kabinettitiloissa, Rehtorinpellonkatu 6:ssa. Kokouksessa käydään läpi sääntöjen §10 asiat. Tervetuloa! ps. Muistathan tiistaiset ampuma- ja saunavuorot, tervetuloa niillekin! www.tukores.fi. TURUN EV.lLUT OPISKELIJA- JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. 21.2. Laskiaismäki. 28.2. Lauri Parvio: Uskon yhden pyhän apostolisen kirkon (Ef.4:1-16). Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www. opko.fi/turku In English: Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. Shrove Tuesday Downhill on 28.2. Student evening 6.3. Lilit Avayan: How to consider God's calling at 6 pm in Sirkkalankatu 4. You are warmly welcome! Read more: www.opko.fi/turku/ english. TURUN YLIOPPILAITTEN KRISTILLINEN YHDISTYS TYKY:n neulontakerho kokoontuu Kappelilla joka toinen keskiviikko. Seuraavan kerran neulontakerho kokoontuu keskiviikkona 22.2 klo 19 TYKY:n kappelilla. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Jotta osaamme varata riittävästi lankoja ja puikkoja, suosittelemme ilmoittautumista neulontakerhoon etukäteen osoitteeseen tyky.kappeli(a)gmail.com. Neulontakerho ottaa mielellään myös sponsoripua vastaan. Jos sinulla on villalankaa, jolle ei ole käyttöä ja haluat lahjoittaa sen neulontakerholle, anna kuulua itsestäsi! Neulontakerhon tuotteet välitetään hyväntekeväisyyteen eli sairaalan eri osastoille. Torstaina 23.2 klo 18 pohditaan, mikä yhdistää eri kristillisiä kirkkokuntia? Voisivatko katoliset, protestantit, ortodoksit ja mitä erilaisimmat pienet kirkot jonain päivänä rukoilla yhdessä ja iloita erilaisuudestaan?TYKY: n teemaillassa Kirkkohallituksen ulkoasiain ja teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen alustaa kirkkojen ykseyspyrkimysten onnistumisista ja vaikeuksista. Tervetuloa etsimään yhteyttä! Ekumeeninen taidekappeli Turun Hirvensalossa on kristittyjen yhteinen toivon merkki. Kappelin lasireliefeissä on kolme sanaa: "Usko -Toivo - Rakkaus" ja Jeesuksen lupaus: "Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät".Tule kokemaan tämä lupaus ja lähde TYKY:n kanssa vierailulle ekumeeniseen taidekappeliin keskiviikkona 29.2 klo 18! Yhteislähtö Sokos Wiklundin pääoven luota klo 17:00, josta matkataan yhdessä julkisilla paikan päälle. Kappelissa pidetään hartaus klo 18:00. Vierailulla myös tutustutaan kappeliin ja sen historiaan. Tervetuloa! Miten löytäisin hiljaisuuden ja rauhan arjen kiireiden keskellä? Meditaatio voi olla yksi avain siihen. Pastori Henri Järvinen johdattaa torstaina 1.3 klo 18 TYKY:n kappelilla kristilliseen meditaatioon ja antaa eväitä siihen, miten hiljaisuutta voi viljellä omassa arjessaan. Keskiviikkona 7.3 klo 19 on taas luvassa TYKY:n neulontakerho. Tervetuloa mukaan! Tervetuloa TYKY:n ja kansainvälisen seurakunnan yhteistyössä järjestämään "Sing and Pray" -iltaan, jossa lauletaan kansainvälisiä ylistyslauluja. Ilta järjestetään keskiviikkona 14.3 klo 18 TYKY:n kappelilla. Torstaina 15.3 on luvassa Taidepajatyöskentely. Taidepajatyöskentelyn aiheena on Kevät ja Jumalan luomakunta- uuden toivon herättäjä, kasvun ja virkistymisen aika. Taidepajaan voit osallistua, vaikka et osaisi lainkaan piirtää tai maalata. Työskentelyssä tärkeintä ei ole lopputulos, vaan se, mitä mielessä liikkuu työskentelyn aikana. Taidepajan vetää Hanna Kuisma. TYKY tarjoaa tarvittavat välineet. Tervetuloa kokeilemaan ja etsimään uuden toivon lähteitä! Nähdään kappelilla teemailloissa! Osoitehan oli Rehtorinpellonkatu 4-6C, Turun kauppakorkeakoulun ulko-ovea vastapäätä. Lisätietoa illoista tyky.kappeli@gmail.com. Terveisin, TYKY:n paikallissihteeri. TYRMY TYRMY presents: Affinity / Carnalation / Wrathrone. Keikkailta S-Osiksella perjantaina 24.2. Liput 3 jäsen / 5 ei-jäsen. Ovet: 21.00. K-18.
APRILLIROCK!
- Artistihaku
TYYn kulttuurivaliokunta järjestää 29.3. Turun Klubilla Aprillirockin, jossa artistit pääsevät näyttämään taitonsa yleisön ja tuomariston edessä. Musiikkityylillä, kielellä tai sillä, esiinnytkö yksin vai porukassa ei ole väliä, sen sijaan tärkeää on usko itseensä ja halu pitää hauskaa. Kappaleista enemmistön tulisi olla covereiden sijaan omia. Esiintyjiltä ei edellytetä aiempaa esiintymiskokemusta, joten tulkaa rohkeasti mukaan! Tarjolla on mm. puolisen tuntia lava- aikaa ja näkyvyyttä tapahtuman tiedotuksessa. Illan vakuuttavin ja viihdyttävin esiintyjä pääsee esiintymään monisatapäiselle joukolle Vappupiknikillä 1.5. Voittajan lisäksi myös yleisön suosikkiesiintyjä palkitaan. Jos sinä tai joku bändikavereistasi on Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen, niin ilmoita itsesi tai yhtyeesi 2.3. mennessä ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunnalle Johanna Eroselle jkeron@utu. ja laita mukaan seuraavat tiedot: · Artistin/orkesterin nimi · Artistin/orkesterin kotisivuosoite (esim. MySpace), joka voidaan ilmoittaa tapahtuman julisteessa ja muussa tiedotuksessa, ja missä valitsijat pääsevät tutustumaan sielusi tuotoksiin harkitakseen juuri Sinua tai Teitä lavalle. · Musiikkilaji · Orkesterin jäsenet ja instrumentit · Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite (mielellään TYYn jäsen) Esiintyjien valinta suoritetaan viikolla 10. Ilmoittautumisia odotellessa! Lisätietoa: tyy- kulttuurivk@utu.
Opiskelijoiden yhteinen laskiainen Vartiovuorenmäellä laskiaistiistaina 21.2. klo 14-17.