Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. / ISSN 1459-2134??23. vuosikerta viro.nyt 1/2023
1/2023?viro.nyt 2 Tässä numerossa 3 Toimituksesta 4 Viron parlamenttivaalien loppukiri alkaa 6 Katse Viroon! 8 Innostunut ja vihtaisa, sitä on saunavuosi 2023! 10 Tarinoita tiedesillalta: Johannes Gabriel Granö 12 SVYL:n toimintaa 15 Strategia luotsaa liiton toimintaa 16 Katse vuoteen 2023: uuden puheenjohtajan tervehdys 17 nyt.puhuttaa 18 Viron kansallismuseon näyttelyissä historiaa ja tätä päivää 20 verkkopuoti.svyl.fi 22 Latvialainen taiteilija rakastui suomalaiseen Elliin: katso kuvat! 24 Käännöskirjojen keidas: kirjakahvila Pagu 25 Viron itsenäisyyspäivän tapahtumia Helsingissä 24. helmikuuta 26 Eestikeelne kogudusetöö Mediatiedot Julkaisu: viro.nyt, ISSN 1459-2134, 23. vuosikerta Levikki: 2500-3000 Julkaisija: Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. (SVYL) Eesti Maja, Sörnäisten rantatie 22 C, 00540 Helsinki p. + 358 40 777 4618, svyl@svyl.fi, www.svyl.fi www.facebook.com/SVYL.fi Tilaukset: 20,00 €/vuosi (4 nroa), ulkomaat 30 €/vuosi. Toimitus: Kirsi Bongwirnso päätoimittaja toimituksellinen työ suomennokset (s. 8–9) kirsi@svyl.fi Juhani Juurik taitto www.juur.studio Lisäksi lehdellä on useita avustajia. Etukannen kuva: Visit Estonia / To?nu Runnel Lehden koko: 28 s., A4 (marginaalit 20 mm, paitsi sisämarginaali 15 mm) Painopaikka: Lehtisepät Oy Laskutus: SVYL lähettää mainostajalle laskun lehden ilmestyttyä. Reklamaatiot: 14 vrk lehden ilmestymisestä. Reklamaatioon ei ole oikeutta, mikäli mainostajan toimittama materiaali on ollut virheellinen tai se ei ole täyttänyt aineistovaatimuksia. Aineistovaatimukset: Aineisto tulee lähettää lehden toimitukseen sähköpostitse, kuvat ja mainokset liitetiedostoina (pdf, psd, tiff; resoluutio väh. 300 pixels/inch); svyl@svyl.fi Ilmoitushinnat: 1/1: 300 EUR 1/2: 250 EUR 1/4: 170 EUR 1/8: 150 EUR 1/16: 130 EUR Seuraava numero: 2/2023: Ilmestyy 5.5.2023. Aineiston jättäminen viimeistään 7.4.2023. Oikeus muutoksiin pidätetään.
? viro.nyt ?1/2023 3 Toimituksesta V aalikevät 2023, se näkyy ja kuuluu niin Virossa kuin Suomessa. Vaalien yksiä suuria teemoja ovat lahden molemmin puolin tälle ajalle ominaisesti energian hinta ja turvallisuus. Toimittaja Rain Kooli avaa seuraavalla aukeamalla Viron vaaleja, niiden teemoja ja puolueita tarkemmin. Tilanteet saattavat olla muuttuneet vaikkapa puolueiden kannatuksen osalta tämän lehden ilmestyessä, mutta perusasetelmat ovat samat, kiinnostavat. Yksi vaaleihin ja vähän kaikkeen muuhunkin vaikuttavista asioista on tietysti Ukrainan sota. On uskomatonta, että sodan alkamisesta on kulunut jo lähes vuosi! Ajatukset ovat erityisesti Ukrainassa varmasti taas 24. helmikuuta, kun saamme juhlia itsenäistä Viroa. Päivän juhlistamisesta voi lukea lehden sivuilta 12–14 ja 25. Nyt kun korona hellittää, saamme onneksi taas juhlia kasvokkain ja perinteisin menoin. Vaikka korona-aika hankaloitti paljon yhdistyselämääkin, pakotti se myös kokeilemaan ja opettelemaan uutta. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen ja kiinteäksi osaksi monen yhdistyksen käytäntöjä, muun muassa kokouksia pidetään edelleen etänä tai hybridinä. Korona-aikana opittu tilaisuuksien kuvaaminen ja taltiointi mahdollistaa suoratoistot edelleen, mikä lisää huomattavasti tapahtumien saavutettavuutta, kun osallistua voi kotisohvalta käsin. Toimintaympäristön digitalisoituminen on otettu myös Suomen Viroyhdistysten liiton tuoreessa strategiassa (s. 15) huomioon. Digitaalisuus nähdään liitossakin mahdollisuutena, vaikkei sen tuomia haasteita unohdetakaan. Yhdenvertaisuus on tärkeä arvo SVYL:ssa, ja se koskee myös digitaalisuutta: tekniikka ei saa luoda eriarvoisuutta jäsenistön keskuuteen. SVYL:n strategiaprosessi toi esille sen, kuinka paljon hienoa ja hyvää yli 30 vuodessa on saatu aikaan. SVYL on upea Viro-asiantuntijoiden verkosto, jonka asiantuntijuus vain karttuu vuosi vuodelta. Haaste onkin tunnistaa ja viestiä tuo kaikki osaaminen myös liiton ulkopuolelle, jotta yhä uudet ihmiset löytävät Viro-toiminnan piiriin. Toimeliasta Viron liikuntaja saunavuotta kaikille! Nähdään laduilla ja lauteilla! n Kirsi Bongwirnso SVYL:n toiminnanjohtaja
4 1/2023?viro.nyt Viron parlamenttivaalien loppukiri alkaa – pääteemoja ovat turvallisuus ja toimeentulo Vaaleista on tulossa pääministeri Kaja Kallaksen liberaalin reformipuolueen sekä konservatiivisen kansanpuolueen Ekren mittelö. Vaalien yllättäjäksi voi nousta Eesti 200 -puolue, jolla ei tällä hetkellä ole yhtään edustajaa parlamentissa. Rain Kooli V iron parlamentin Riigikogun vaalit pidetään 5. maaliskuuta eli kuukautta ennen Suomen vastaavia vaaleja. Parlamentissa on 101 paikkaa, joista käydään kunnon kisa. Vaaleihin on ilmoitettu yhdeksän puolueen ehdokaslistat sekä yksitoista riippumatonta ehdokasta. Yhteensä ehdokkaita on 969 eli lähes kymmenen kutakin paikkaa kohti. Viron vaalien erikoisuus Suomeen verrattuna on viiden prosentin äänikynnys: mikäli puolue tai ehdokas saa taakseen alle viisi prosenttia äänistä, parlamenttiin ei ole asiaa. Niinpä Riigikogun ulkopuolella ovat esimerkiksi itsensä uudistusmieliseksi tulevaisuuspuolueeksi määritellyt Eesti 200 sekä vihreät (kannatus vuoden 2019 vaaleissa 4,4 ja 1,8 prosenttia). Toinen erikoisuus näiden vaalien alla on perinteisen hallituksen ja opposition välisen eron sumentuminen. Viron hallituksen kokoonpano on nimittäin vaihtunut päättyvällä vaalikaudella kahdesti. Kaikki parlamenttipuolueet ovat ehtineet olla neljän vuoden aikana sekä oppositiossa että hallituksessa, mikä tekee muiden puolueiden kritisoimisesta hankalampaa. Niinpä Eesti 200 -puolue on onnistunut markkinoimaan itseään vaihtoehtona ”vanhoille” puolueille niin tehokkaasti, että tällä kertaa parlamentin ovet saattavat aueta. Mikäli se kykenee realisoimaan nykyisen kymmenen prosentin kannatuksensa, äänikynnys ylittyy. Leipää ja ohjuksia Vuoden 2023 vaalien pääteemoja ei tarvitse kaukaa hakea ainakaan kenenkään sellaisen, joka on seurannut uutisia kuluneen vuoden aikana. Kuluttajahintojen vuosimuutos (19,4 prosenttia) on ollut pienten markkinoiden Virossa Euroopan kärkeä, joten inflaatio, ostovoiman kasvattaminen ja energian
? viro.nyt ?1/2023 5 hinnan alentaminen hallitsevat puolueiden vaaliohjelmia. Toinen pääaiheista on turvallisuus, jonka tärkeyttä Ukrainan sodan jatkuminen aina vain alleviivaa. Virossa vallitsee melkoinen yksimielisyys sen suhteen, että kansalaisten toimeentulo on vähintään yhtä tärkeä osa turvallisuutta kuin asejärjestelmät. Jopa markkinaliberaali reformipuolue lähtee vaaleihin lupaamalla virolaisille eläkeläisille 67 prosentin eläkkeennousua seuraavan vaalikauden aikana. Toteutuessaan lupaus tarkoittaisi keskimäärin noin 600 euron eläkkeen nousemista tuhanteen euroon. Samalla linjalla ovat myös keskustapuolue, Eesti 200 ja sosiaalidemokraatit. Konservatiivinen kansanpuolue Ekre maksaisi eläkeläisille inflaation vaikutusten tasaamiseksi vuosittain yhden ylimääräisen eläkkeen. Palkansaajia puolueet kosiskelevat verohelpotuksilla, lapsilisien korotuksilla sekä erilaisilla energian hintatuilla. Keskusta on kirjannut vaaliohjelmaansa myös lupauksen perustulon pilottihankkeen järjestämisestä joissakin kunnissa. Ekre lähtee vaaleihin hinnat alas -teemalla. Sen puheenjohtajan Martin Helmen mukaan esimerkiksi sähköä voisi myydä kuluttajille kolmella sentillä kilowattitunnilta – samalla sähkön pörssihinta on huidellut yli kaksikymmenkertaisissa luvuissa. Verotus uusiksi, mutta miten? Virolaista verojärjestelmää on totuttu pitämään Suomessa helppona ja yksinkertaisena: kaikille sama 20 prosentin tasavero, jota ei makseta erikseen säädetyltä verottomalta määrältä. Tosiasiassa verotuksessa on jo vuodesta 2018 lähtien ollut muutama mutka. Tuolloin uudistetun verojärjestelmän mukaan verottoman tulon määrä alkaa pienentyä, mikäli henkilön tulot ylittävät 1 200 euroa kuukaudessa ja katoaa kokonaan 2 100 euron kohdalla. Eli käytännössä verotukseen on kirjoitettu pieni progressio, joka on viime aikoina saanut kovaa kritiikkiä. Lakiin kirjatut tulorajat nimittäin syövät inflaation takia jo pienija keskituloisten toimeentuloa. Reformipuolue haluaisi nyt suoristaa mutkat eli poistaa verovapaan tulon rajoitukset kokonaan ja palauttaa kaikille samanlaisen käytännön. Keskusta puolestaan siirtäisi portaan muualle: se korottaisi yli kaksi kertaa keskitulojen verran eli yli 3 400 euroa tienaavien veroprosentin 30:een. Sosiaalidemokraatit tekisivät samoin, ero on vain yksityiskohdissa: 3 000 euroa ylittävien tulojen veroprosentti olisi 28. Myös Ekre vastustaa verotuksen portaita, toinen konservatiivinen virolaispuolue Isänmaa sen sijaan ei. Eesti 200 puolestaan alentaisi sekä palkansaajien että yrittäjien veroja, mutta lisäisi varallisuusveroja. Eesti 200 -puolueen vaaliohjelma pyrkii muutenkin erottumaan muista korostamalla ”pikkaa plaania” eli pidemmän tähtäimen suunnitelmaa. Puolue katsoo yhden vaalikauden sijaan viidentoista vuoden päähän ja aikoo puhutella varsinkin rationaalisesti ja tietopohjaisesti ajattelevia virolaisia. Puolustukseen rahaa kaikilta Turvallisuus ja maanpuolustus ovat aihealue, josta virolaisten puolueiden on näissä vaaleissa mahdotonta saada aikaan kunnon ottelua. Puolustusmenot pidetään yksimielisesti vähintään kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Hankintalistalla ovat muun muassa keskipitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmät, rannikkopuolustusjärjestelmät sekä Ukrainan sodassa mainetta niittäneet HIMARS-raketinheitinjärjestelmät. Sen sijaan puolueiden energiapolitiikassa on jonkin verran eroja. Reformipuolue, Eesti 200, sosiaalidemokraatit ja vihreät korostavat lähinnä uusiutuvaa energiaa ja vihersiirtymää. Varsinkin Ekre, keskusta ja Isänmaa katsovat myös palavankiven laitosten suuntaan halvan sähkön lähteenä. Konservatiivit edistäisivät syntyvyyttä Ekre ja Isänmaa ovat sisällyttäneet vaaliohjelmiinsa useita kohtia, jotka sitovat kansalaisten toimeentulon lasten määrään. Hallituspuolueena Isänmaa on profiloitunut syntyvyyden edistäjänä Ekreä näkyvämmin, mutta perusajatus on kummallakin yhteinen: virolaisiin perheisiin tarvitaan enemmän lapsia. Puolueet muun muassa lisäisivät tulonsaajien verotuksen lapsivähennystä merkittävästi. Ekre tarjoaa lisäksi myös asuntolainan mitätöintiä neljänneksen verran jokaisesta lapsesta. Eläkeläisten kohdalla puolestaan korotettaisiin nyt jo käytössä olevaa indeksiä, joka nostaa eläkkeitä sen perusteella, montako lasta eläkkeensaaja on elämänsä aikana saanut. Suuri vastakkainasettelu Vaalien ennakkosuosikki on tuoreimpien kannatuskyselyjen mukaan pääministeri Kaja Kallaksen reformipuolue. Kallas on saanut paljon näkyvyyttä Ukrainan sodan aikaisena vahvana johtajana, ja hänen henkilökohtainen suosionsa on vetänyt ylöspäin myös puolueen suosion. Säätämällä pikavauhtia sähkön ja kaasun yksityisille kuluttajahinnoille hintakaton Kallas jarrutti myös energian hintakriisin käyttöä lyömäaseena puoluettaan vastaan. Reformipuolueen kannatus oli tammikuun puolivälissä 28–32 prosenttia, toisella sijalla olevan Ekren 21–23 prosenttia. Juuri näiden kahden välillä nähtäneen vuoden 2023 Riigikogun vaalien suurin vastakkainasettelu. Puolueet edustavat varsinkin arvokysymyksissä melko lailla äärilaitoja. ”Edustamme kahta Viron kannalta täysin vastakkaista suuntaa: vapaata ja avattua yhteiskuntaa tai sisäänpäin kääntynyttä, yksinäistä ja yrmeää pienvaltiota”, pääministeri ja puoluejohtaja Kaja Kallas sanoi puoluekokouksessa tammikuun puolivälissä. ”Meidän tehtävämme on pelastaa Viro liberaalien hävitykseltä. Haluamme rakentaa Virosta hyvinvoivan ja turvallisen kansallisvaltion, heidän johdollaan saamme monikulttuurisen, köyhän, kahtia jakautuneen, rikollisen ja korruptoituneen Viron, joka on eurofederaation provinssi”, Ekren puheenjohtaja Martin Helme puolestaan julisti viikkoa aikaisemmin puolueensa talvijuhlassa. Keskustaa kannatti tammikuun puolivälissä 17–18 prosenttia äänestäjistä, Eesti 200:aa 10–11, sosiaalidemokraatteja 8–10, Isänmaata 7 ja vihreitä 2–3 prosenttia. n Kirjoittaja on Ylen Viron-toimittaja ja Turun Sanomien kolumnisti. Riigikogun rakennus Toompean linnassa ta?ytti viime syyskuussa sata vuotta. Kuva: Riigikogu fotoarhiiv / Erik Peinar.
6 1/2023?viro.nyt Katse Viroon! Virossa luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on nousujohteista, kun taas Suomessa taso laskee. Äskettäin ilmestyneessä selvityksessä tarkastellaan Viron menestystä ja pohditaan, miten Suomi voisi ottaa mallia Virosta. Anni Siltanen S uomalaisen osaamistason lasku on puhututtanut kovasti viime aikoina. Teollisuudessa olemme erityisesti huolissamme luonnontieteiden ja matematiikan (LUMA) osaamisen tason laskusta. Suomalainen kemianteollisuus on sitoutunut olemaan hiilineutraali ja luontopositiivinen vuoteen 2045 mennessä, ja tähän tavoitteeseen voimme päästä vain huipputason teknologiaratkaisujen avulla. Nämä ratkaisut vaativat huipputason osaamista niin ammatillisella tuotannon tasolla kuin innovaatioja tutkimuspuolellakin. Suomella ei ole varaa pudota kelkasta, osaamistason lasku kun vaikuttaa suoraan pienen maamme kilpailukykyyn. Ehkä hieman yllättävästikin – olisiko nyt aika kääntää katse Viroon? Suomi ja Viro eri teillä LUMA-osaamisessa Kemianteollisuus ry julkaisi 2. joulukuuta 2022 yhdessä useiden työelämän edunvalvontajärjestöjen kanssa selvityksen, jossa tarkastellaan Viron verrattain erinomaista Pisamenestystä LUMA-aineissa ja pohditaan, miten Suomi voisi ottaa mallia Virosta. Tälle selvitykselle on todellakin ollut valtakunnassamme tarvetta jo pitkään. Virossa LUMA-osaaminen on nousujohteista siinä, missä suomalaisten nuorten luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen taso on laskussa. Suomessa on erityisesti syytä kantaa huolta osaamisen nopeasta ja jyrkästä laskusta sekä osaamisen kasaantumisesta ja sukupuolittuneisuudesta. Suomalaisten tyttöjen osaaminen on edelleen verraten
? viro.nyt ?1/2023 7 hyvää, mutta he eivät syystä tai toisesta hakeudu luonnontieteellisille aloille. Tutkinnot ja opinnot kasaantuvat Suomessa niille, joilla on jo ennestään hyvä koulutus. Suomalaisten nuorten motivaatio paneutua ja kiinnostua LUMA-aineista ei ole samalla tasolla kuin naapurimaassa, eivätkä suomalaisnuoret monesti osaa haaveilla tulevaisuudesta luonnontieteellisten tai teknillisten haasteiden ratkaisijoina. Se on harmillista, sillä ratkaisijoita teollisuus tarvitsee. Meillä on tarjolla maailmanpelastustöitä monenlaisille LUMAosaajille, ja on vaikea kuvitella montaa tärkeämpää asiaa kuin tulevaisuuden energiaratkaisut tai uusiutuvat polttoaineet. Virolaisnuoret ovat huomattavasti valmiimpia käyttämään vapaa-aikaansa luonnontieteiden parissa kuin suomalaiset ikätoverinsa. Osaksi ehkä siksi, että tiedekerhot ovat vakiinnuttaneet asemansa osana koulunjälkeistä iltapäivätoimintaa Virossa, ja myös vanhemmat ovat valmiita jopa rahallisesti panostamaan niihin. Tottumus luonnontieteestä osana harrastuksia sekä kiinnostus teknologiaan ja ongelmanratkaisuun (ja sitä kautta luonnontieteisiin) muodostuvat jo varhain. Teollisuuden on näissä talkoissa tehtävä osansa. Meidän on pystyttävä osoittamaan nuorille, miksi teollisuudessa kannattaa tehdä töitä ja millaisia urapolkuja me pystymme tarjoamaan. On erittäin tärkeää, että pystymme esimerkein kertomaan, mitä teollisuudessa tehdään. Vielä tärkeämpää on pystyä tarjoamaan jatkossakin nuorille työelämään tutustumisen mahdollisuuksia, kesätöitä ja työssäoppimista. Osana yhteiskunnallista keskustelua voisimme yhdessä vanhempien, koulun, opinto-ohjaajien, kouluttajien ja muiden sidosryhmien kanssa myös pohtia, miten lisäämme opinto-ohjaajien ja luonnontieteellis-matemaattisten aineiden opettajien tietoisuutta teollisuuden aloista, hiilineutraaliustavoitteista ja näiden asioiden tärkeämpääkin tärkeämmästä merkityksestä Suomen tulevaisuudelle. Mallia Virosta, oppia selvityksestä Joulukuussa valmistuneessa selvityksessä edunvalvontajärjestöt julkaisivat suosituksia suomalaisen LUMA-osaamisen nostamiseksi takaisin huipputasolle. Suosituksiin lukeutuvat muun muassa tiedeja matematiikkakerhojen tuominen osaksi lasten ja nuorten iltapäivätoimintaa ja opintojen ohjaus LUMA-aineiden ja -alojen suuntaan. Lisäksi koko koulusysteemiämme ja sen itseohjautuvuuden lähtökohtaa on syytä tarkastella kriittisesti. Yhä useampi lapsi tulisi saada myös varhaiskasvatuksen piiriin. Suomi tarvitsee napakan strategian, jolla pidetään huolta siitä, että voimme tulevaisuudessa jälleen olla ylpeitä asemastamme osaamisen ja koulutuksen ykkösmaana – myös LUMA-osaamisessa. Mistä Suomen huolta herättävä suuntaus ja Viron oikea suunta sitten johtuvat? Tähän kysymykseen ei oikein kukaan osaa varmasti vastata. Oma ymmärrykseni perustuu paljolti virolaisten virkamiesten, opetushenkilöstön ja teollisuuden edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin, joiden pohjalta myös intouduimme yhteistyökumppaniemme kanssa selvittämään asiaa lähemmin. Yksi syy tuntuisi olevan virolaisten vahva usko koulutukseen, toinen virolaisten nuorten vahvempi motivaatio luonnontieteissä. Koulutus takaa Virossa mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen ja parempiin uramahdollisuuksiin, ja niin sen tietysti toivoisi Suomessakin olevan. Vahva usko oikeaan tekemiseen toki myös motivoi panostamaan koulutukseen ja tulevaisuuteen, niin yksilökuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Yksi asia on aivan varma: Suomen on löydettävä ratkaisuja kurssin kääntämiseksi. Johtopäätöksinä selvityksestä ehdotimme seuraavaa: 1. Itseohjautuvuuden ja opettajavetoisuuden suhdetta on tarkasteltava Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oleva vaade itseohjautuvuudesta voi olla monelle lapselle liian vaativa. Tarvitsemme perustavanlaatuista tarkastelua siitä, mille periaatteelle rakennamme koulutusjärjestelmäämme ja millaisia odotuksia meillä voi olla alakouluikäisten lasten itsensäohjaustaitojen suhteen. Vaikuttaa, että meillä on koulujen välillä liian suuria eroja siinä, miten itseohjautuvuutta ja opettajavetoista mallia painotetaan. Liiallinen itseohjautuvuus voi olla haitallista joillekin lapsille, ja heillä vahvempi opettajavetoisuus parantaisi oppimistuloksia ilman, että se heikentäisi muiden oppimista. 2. Tiedeja matematiikkakerhot osaksi Suomen harrastamisen mallia Luodaan lapsille mahdollisuuksia innostua matematiikasta ja muista LUMAaineista kerhotoiminnan kautta ottamalla LUMAkerhot mukaan Suomen harrastamisen malliin (opetusja kulttuuriministeriön hanke). Tiedekerhoilla on mahdollisuus tuoda LUMAaineisiin uutta, perusopetusta kiinnostavampaa lähestymistapaa. Ne tarjoavat myös lahjakkaille oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan pidemmälle. 3. Panostetaan erilaisten oppilaiden ohjaukseen Tarvitsemme uudenlaisia tapoja ohjata erilaisia oppilaita. Erityisen tuen oppilaat, pojat, maahanmuuttajataustaiset ja erityisen lahjakkaat tarvitsevat kaikki riittävästi huomiota. Ohjauksen kautta voidaan taklata sekä alojen sukupuolittuneisuutta että ylipäätään auttaa onnistuneissa ammatinvalinnoissa. 4. Vahvistetaan varhaiskasvatukseen osallistumista Varhaiskasvatukseen osallistumisella on selkeä yhteys myöhempään osaamiseen. Suomalaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kuitenkin verrokkimaita matalampaa. Jatketaan panostuksia varhaiskasvatuksen osallistumisen kasvattamiseen. n Kirjoittaja on Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija vastuualueinaan osaaminen ja vetovoima. Miten Virosta tuli Pisan ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä? -selvityksen tilasivat yhdessä TT-säätiön avustuksella Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Insinööriliitto ry, Tekniikan akateemiset ry ja Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry. Linkki selvitykseen löytyy osoitteen www.kemianteollisuus.fi sekä SVYL:n kotisivujen www.svyl.fi kautta. Kemiran Espoon tutkimus-ja kehityskeskus. Kuva: Riku Pihlanto / Kemianteollisuus ry.
8 1/2023?viro.nyt Innostunut ja vihtaisa, sitä on saunavuosi 2023! Teemavuosi antaa Virossa kaikille mahdollisuuden järjestää hienoja saunatapahtumia, mutta myös rakentaa tukevaa saunasiltaa Suomeen. Tulossa on saunayliopisto ja saunakonferenssi, saunatietokilpailuja, saunamaratoneja – ja 12 saunapääkaupunkia! Rein Sikk K un vuoden 2023 alkamista kuuluttaneet kellot alkoivat soida eri puolilla Viroa, aloitti Urmas-isäntä EteläViron mäkien takana Võrumaalla, Mooskan savusaunassa, rekilaulun. Saunojien yhteislauluna kaikuivat lauteilla pyhät saunasanat, joiden tarina ulottuu vuosisatojen taakse: Tere-tere sannakõnõ Tere sanna lõunõkõnõ Tere keresse kivikõnõ Tere pühä viikõnõ... Juuri näin rakettien ampumisen sijaan heitettiin löylyä ja juhlistettiin Viron historian ensimmäisen saunavuoden alkamista Võrumaalta Virumaalle läpi yön ja seuraavan päivän. Kadrinan yleisen kyläsaunan löylynheittäjät matkasivat kylän halki höyryävällä kylpytynnyrillä, jota veti paikallisen palokunnan auto. Ja taas kaikuivat saunalaulut! Virossa on vietetty kansallisia teemavuosia vuosituhannen alusta. On ollut muun muassa kuvataiteen vuosi ja kirjavuosi, teatterivuosi, merikulttuurin vuosi ja kirjastojen vuosi. Kaikki teemavuodet suuntaavat lisähuomiota jollekin kulttuurin alalle. Järjestetään teemakonsertteja, -kilpailuja, -konferensseja, -näyttelyitä ja -juhlia. Kansan luova energia pääsee valloilleen ja teemavuotta vietetään alueellisissa tapahtumissa. Kolmen vuoden odotus Esiinnyin vuonna 2019 Viron kuunnelluimmalla radiokanavalla Vikerraadiossa ja ehdotin, että järjestettäisiin maanlaajuinen saunavuosi, jolloin esiteltäisiin ja edistettäisiin saunakulttuuriamme: ”Pidetään saunavuosi, ennennäkemättömänä ja ainutlaatuisena! Ja se täytyy pitää ennen kuin viimeinen vihtomisesta iloa ja nautintoa saava on siirtynyt vehreämmille niityille. Saunavuotena olisi oma roolinsa ja mahdollisuutensa koko ajan kasvavalla kylpyläjoukolla, tavallisten kaupunkisaunojen lumolla sekä pienillä kyläsaunoilla. Kotien ruumiinja henkisten nautintojen mekoista puhumattakaan…” Ja kas ihmettä: jo samana päivänä aloin saada puheluita ja meilejä, että juuri näin, todellakin järjestämme saunavuoden! Mutta sitten tulivatkin saunavuoden sijaan koronavuodet… Lopulta vuoden 2022 keväällä oli Lammasmäen saunakeskuksessa Virumaalla eräs saunakoulutus, jonka puitteissa päätti Viron maaseutumatkailuyhdistys (Eesti Maaturismi Ühing) alkaa saunavuoden 2023 vetäjäksi ja Viron suurin viikkolehti Maaleht sen taustavoimaksi. Asia päätettiin Lammasmäen saunakeskuksen kaksikerroksisessa savusaunassa, joka on päätynyt Virumaalle Suomesta. Lammasmäellä myös päätettiin, että saunavuosi on ”innostunut ja vihtaisa”. Innostuksella tarkoitetaan sitä, että saunavuoden tapahtumia ei järjestä jokin tietty taho, vaan niitä voivat järjestää kaikki halukkaat kylänmiehistä presidenttiin. Voit opettaa naapurillesi vastan tekemistä tai järjestää saunakongressin – kaikki on mahdollista! Kaikki tapahtumat laitetaan myös saunavuoden avoimeen kalenteriin. Vihtaisuus tarkoittaa perinteiden vaalimista, niiden esittelemistä ja levittämistä. Voin esimerkiksi hyvillä mielin kertoa, että yksi virumaalainen perheenäiti Mooskan savusauna edustaa vo?rumaalaista savusaunaperinnetta?, joka on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla. Kuva: Visit Estonia.
? viro.nyt ?1/2023 9 vaikuttui saunavuoden alkulöylyjen saunalaulusta niin, että kirjoi laulun sanat suureen pyyhkeeseen ja laittoi sen saunan seinälle roikkumaan. Niin sanat on helppo jatkossakin lausua. Hän myös aikoo jatkaa sanojen kirjomista eri kankaille ja antaa niitä lahjoina ystävilleen ja tuttavilleen. Ennennäkemätön saunayliopisto ja 50 saunakirjastoa Samaa innostuneisuuden ja vihtaisuuden aatetta kannattaa myös tammikuun lopulla internetissä käynnistynyt saunavuoden saunayliopisto, ensimmäinen laatuaan maailmassa. Avajaisluennon piti maauskoa tunnustava perinnetutkija Ahto Kaasik. Yliopistossa, jonka luentoja voi kuka tahansa kiinnostunut netissä kuunnella, alkavat pyöriä niin vironkuin toivottavasti myös englanninkieliset luennot saunoista, saunomistavoista ja -perinteistä, saunakirjallisuudesta sekä saunan terveysvaikutuksista. Kaikkia Viron teemavuosia seuranneena tiedän, että kansalaisten, kulttuuritalojen, kirjastojen ja erilaisten yhdistysten teemavuoden juhlimisideat pääsevät valloilleen tavallisesti loppukesästä, jolloin monenlaisia tapahtumia nousee kuin sieniä sateella koko maassa. Saunavuonna on Virossa kuitenkin jo heti vuoden alettua syntynyt räjähdysmäisesti ideoita. Jo helmikuussa saunavuoden tapahtumissa on mukana yli 50 kirjastoa eri puolilla maata. Kirjastoissa ei ole vain saunakirjojen näyttelyitä, vaan esillä on myös tarinoita saunan hyödyistä ja saunasta saduissa sekä saunarunoja. Samoin aletaan kerätä saunamuistoja sekä sauna-aiheisia valokuvia, ja myös esimerkiksi erilaiset saippuat pääsevät esille. Paljon mukavaa suomalaisillekin Monet saunavuoden asiat kiinnostavat myös heimoveljiä suomalaisia. Ensinnäkin saunavuoden kotisivulta voi varata itselleen saunavuoron lähes 140 erilaisen saunan joukosta savusanoista aina laivatai turvesaunoihin saakka. Ensi kertaa nyky-Virossa on listattu myös yleiset saunat, joita tällä hetkellä on rekisterissä noin 40 ja joiden suosio kasvaa koko ajan. Näin myös suomalaisvieraiden joukossa, sillä yleisistä kyläja kaupunkisaunoista löytää kansan sielun ja luonteen. Yleiset saunat ovat kiinnostavampia kuin kylpylät, jotka tuppaavat olemaan samanlaisia kaikkialla Euroopassa. (Tämän totesivat suomalaiset, joiden kanssa keskustelin marraskuussa Martin markkinoilla Helsingissä.) Virossa käynnistellään myös systeemiä, jossa verkossa voisi ostaa lippuja yksityisiin saunoihin, joiden yksin varaaminen saattaisi olla liian kallista. Jos kuitenkin lipunostajia tulisi esimerkiksi kymmenen, laittaisi isäntä savusaunan lämpiämään. Suomalainen Risto Elomaa, joka on 21 valtion saunanystävät yhdistävän Kansainvälisen Saunaliiton puheenjohtaja, ehdotti Maaleht-lehdessä, että virolaisetkin alkaisivat viettää Suomen ja Ruotsin kanssa kansallista saunapäivää kesäkuun toisena lauantaina. Näin aiotaankin tehdä – käydä saunassa ja nostaa lippu salkoon. Saunapääkaupunkeja ja paljon muuta Tammikuun puolivälissä saunavuoden pääjärjestäjät julistivat Viron ensimmäiseksi saunapääkaupungiksi Kadrinan, joka on hienosti edistänyt saunaelämää ja perustanut saunamuseon. Kuukauden päästä kadrinalaiset antavat kiertopalkinnon eli saunakiulun eteenpäin seuraavalle saunapääkaupungille. Toivottavasti saunapääkaupunkeja on kertynyt vuoden lopussa 12 kappaletta. Saunateema on ollut esillä jo Viron television suositussa Eesti mäng -tietokilpailussa sekä helmikuisilla Tourest-matkailumessuilla, ja saunavuoden tapahtumakalenteri täyttyy huimaa vauhtia. Elokuussa Käsmussa järjestettävällä Viru Folk -festivaalilla tulee olemaan merenrannan myötäinen liikuteltavista saunoista muodostettu saunatie, jonka ”toinen pää” on Hiidenmaalla, jossa järjestetään samaan aikaan liikuteltavien saunojen festivaali. Kuten Virossa sanotaan: vihaga, kuid vihata – vihdalla, ei vihalla, ja näin koko vuoden! n Kirjoittaja on Maaleht-lehden toimittaja ja saunavuoden ideoija. Lisätietoja: ~ Saunavuoden kotisivu viroksi ja englanniksi; saunavuoden tapahtumat, Viron yleiset saunat: sauna2023.ee ~ Saunavuosi Facebookissa: www.facebook.com/Sauna2023 ~ Saunavuosi Instagramissa: www.instagram.com/sauna_2023 ~ Visit Estonian sivu saunavuodesta: www. puhkaeestis.ee/et/puhka-eestis/2023-oneestis-sauna-aasta-loe-mis-tulemas-on ~ Tietoa Tallinnan yleisistä saunoista: www.visittallinn.ee ~ Yksi Viron kuuluisimmista kyläsaunoista, saunapääkaupunki Kadrinan sauna Virumaalla: www.facebook.com/kadrina.saunaklubi ~ Maaleht-lehden saunauutisten ja -tietouden portaali: maaleht.delfi.ee/saun Sauna Kauksin lomakyla?ssa? Peipsin rannalla. Kuva: Ida-Virumaa turismiklaster. Viron saunavuosi on innostunut ja vihtaisa. Kuva: Mart Vares / Visit Estonia. Virostakin löytyy saunalauttoja. Kuva: Ju?rgen Voolaid / Visit Estonia.
1/2023?viro.nyt 10 Tarinoita tiedesillalta Johannes Gabriel Granö – virolaisen maantieteen perustaja Tiedesillan tarinat siirtyvät nyt Tarton yliopiston tunnetumpiin suomalaisiin opettajiin, joista ensimmäisenä esittelyvuorossa on maantieteilijä Johannes Gabriel Granö. Sten-Erik Tammemäe N yt, kun olemme sarjan edellisten artikkelien kautta saaneet lisää tietoa vähemmän tunnetuista suomalaisista yliopisto-opettajista maailmansotien välisen ajan Tarton yliopistossa, on hyvä jatkaa tutustumista heidän hieman laajemmin tunnettuihin kollegoihinsa. Palatkaamme siis vuoden 1919 kesään, kun Tarton yliopiston väliaikainen neuvosto yritti kuumeisesti löytää vironkieliselle korkeakoululle päteviä opettajia. Sen lisäksi, että täyttämistä odottivat monet jo aikaisemmin toimineet professuurit, tarvittiin eteviä tieteilijöitä ja opettajia niihin virkoihin, joita perustettiin itsenäisen Viron tarpeet ja tieteen yhä laajeneva kirjo huomioon ottaen. Yksi näistä uusista tieteenaloista, joilla ei ollut aikaisemmin ollut Tarton yliopistossa omaa professuuria, oli maantiede, joka nyt koettiin yhtenä kansallisesti tärkeistä aihepiireistä. Tämän, kuten monen muun ”kansallistieteen” yliopistoopettajia etsittiin ennen kaikkea Suomesta. Vuoden 1919 kesän aikana löytyi kaksi varteenotettavaa ehdokasta, molemmat Helsingin yliopiston dosentteja: Iivari Leiviskä ja Johannes Gabriel Granö. Yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjosi elokuussa maantieteen professorin paikkaa Johannes Gabriel Granölle, joka otti viran vastaan. Granötä voi pitää yhtenä nuoren itsenäisen Suomen etevimmistä ja lupaavimmista tieteilijöistä. Hän oli aluksi opiskellut laajasti luonnontieteitä, mutta päätyi pian maantieteen pariin ja teki opiskeluvuosiensa aikana monta tutkimusmatkaa Siperiaan, Mongoliaan ja Altai-vuoristoon. Siellä suoritettujen havaintojen pohjalta hän väitteli vuonna 1910 tohtoriksi. Tämän jälkeen hän ehti sekä järjestää yli kolme vuotta kestäneen tutkimusmatkan Altaille että toimia assistenttina ja dosenttina Helsingin yliopistossa, opettajana koulussa ja yleistajuisten artikkelien kirjoittajana. Kuten moni muu suomalainen tieteilijä, ei Johannes Gabriel Granökään ollut Suomen itsenäistymiseen mennessä onnistunut löytämään koulutustaan ja kokemuksiaan vastaavaa akateemista virkaa, vaan oli joutunut tyytymään muihin töihin. Granön tapauksessa näitä olivat kustannustehtävät, jotka eivät jättäneet tutkimustyölle kovin paljon aikaa. Virka Tarton yliopistossa tarjosi hänelle kuitenkin mahdollisuuden kehittää vapaasti sekä maantieteen opetusta että tutkimusta, sen lisäksi se tarjosi vakaat taloudelliset tulot kolmilapsisen perheen elättäjälle. Granön päätöksentekoa ja hänen soveltuvuuttaan Tarton yliopiston opettajaksi helpotti se, että Viro, virolaiset ja viron kieli eivät olleet hänelle täysin vieraita – hän oli Siperianja Altain-matkojensa yhteydessä tutustunut moniin paikallisiin virolaisiin, ja vuoden 1907 tutkimusmatkalla hänen apulaisenaan toimi virolainen Karl Vokk. Viron kotiseutututkimuksen isä Granön päätös siirtyä Tarttoon tuli hänen kollegoilleen epämiellyttävänä yllätyksenä, ja moni tieteilijä, mukaan lukien Granön opettaja Johan E. Rosberg, tähtitieteilijä Anders Donner ja kielitieteilijä Emil Nestor Setälä ilmaisivat harminsa siitä, että niin lahjakas ja Suomen näkökulmasta erittäin tarvittu tieteilijä karisti kotimaan pölyt jaloistaan. Granö itse kuitenkin heittäytyi uuteen virkaansa täydellä innolla. Seuraavan kolmen vuoden aikana hän luennoi yleisestä maantieteestä, maisematieteestä, kartografiasta, kulttuurimaantieteestä ja Fennoskandian maantieteestä. Luentoja täydensivät harjoittelut ja seminaarit, joissa perehdyttiin maantieteeseen sekä sen historian ja metodologian kysymyksiin. Opetusja tieteellisen työn tukemiseksi Granö perusti nopealla aikataululla maantieteen instituutin ja kirjaston, johon tilattiin Suomesta runsaasti kirjoja ja karttoja. Tähän instituuttiin keskittyi valtaosa Granön johtamista hankkeista, mukaan lukien vironkielisen maantieteellisen sanaston kehitystyöryhmä. Granön ympärille kokoontui tiivis joukko maantieteen opiskelijoita, joista etevimmiksi osoittautuivat myöhemmin professoreiksi nousseet August Tammekann ja Edgar Kant sekä maisteri Jaan Rumma. Johannes Gabriel Granö. Kuva: Tartu U?likooli Raamatukogu / Herbert Normanni fotokogu.
? viro.nyt ?1/2023 11 Yksi Granön suurimpia ansioita virolaisen tieteen saralla oli kotiseutututkimuksen edistäminen. Vaikka Virossa oli kotiseutututkimusta ollut jo ennen maan itsenäistymistä, rakensi Granö sille uuden ja suunnitelmallisen perustan, joka nojautui sekä Granön omiin että muidenkin suomalaisten tutkijoiden kokemuksiin. Hän laati pitäjien kuvailemisen ohjeet ja järjesti opiskelijoille erilliset kotiseutututkimuksen kurssit, jossa heille jaettiin sekä tarvittavia tietoja, taitoja että työvälineitä. Vuonna 1921 Granö suuntasi ensimmäistä kertaa opiskelijoineen kenttätöihin Tarton maakuntaan, ja hankkeeseen liitettiin myös Granön kollega, arkeologian professori Aarne Michaël arkeologian opiskelijoineen. Laajamittaisen projektin tavoitteena oli kerätä aineistoa jokaisesta Viron pitäjästä ja koota niiden pohjalta perusteelliset maakuntateokset. Ensimmäinen, Tarton maakuntaa käsittelevä teos, ilmestyi kuitenkin vasta vuonna 1925, kun Granö oli jo palannut Suomeen. Kotiseutututkimuksen lisäksi Granö käynnisti myös kaupunkitutkimustyöt, ja tätäkin varten hän laati erillisen ohjekirjan kaupunkien ja taajamien kuvailemiseksi. Ensimmäinen tutkimuskohde oli luonnollisesti Tartto, jossa työt aloitettiin vuonna 1922. Tämän hankkeen tuloksena ilmestyi vuonna 1927 kattava kokoelmateos Tarton historiasta, maantieteestä ja tuon aikaisista oloista. Yllä mainittujen ja muiden tehtävien ohella Granö ehti kuitenkin jatkaa omiakin tieteellisiä tutkimuksiaan. Tartossa asuessaan hän sai valmiiksi nuoruusvuosiensa tutkimusmatkoihin perustuvan kaksiosaisen matkakirjan Altai (WSOY 1919–1921). Tämän lisäksi hän julkaisi edellä mainitut pitäjien ja kaupunkien kuvailemisen ohjekirjat sekä opetusja tiedesuunnitelmansa Geograafia kui teadus ja ülikooli aine (Postimees 1920). Virolaisen maantieteen näkökulmasta tärkeimpänä voi kuitenkin pitää hänen tutkielmaansa Eesti maastikulised üksused (julkaisussa Loodus 1922), jossa hän jakoi Viron 33 maantieteelliseen alueeseen. Tämä aluejako on pienine muutoksineen pysynyt laajalti samana, ja monet Granön eri alueille antamista nimistä, esimerkiksi Lahemaa, Soomaa ja Vooremaa, ovat nykyään laajalti käytössä. Tarton-vuodet olivat Granölle hedelmällisiä myös maantieteen teorian kehittämisen osalta. Tuona aikana muodostui hänen näkemyksensä puhtaasta maantieteestä eli maisematieteestä, jossa tutkimusaiheena oli koko ympäröivä maisema, josta ihminen pystyi kaikilla aisteillaan tekemään havaintoja. Maisema oli Granön mukaan tietty maanpinnan osa tai alue, jossa ihmisen oli mahdollista olla. Maisematieteen päämääränä oli löytää ja kuvailla yhtenäisiä, mutta toisistaan eroavia maantieteellisiä alueita. Lyhyt mutta vaikuttava Tarton aika Granön Tarton-vuosien kollega, itämerensuomalaisten kielten professori Lauri Kettunen on muistellut, että Granö oli mukava, älykäs ja käytännönläheinen herrasmies, joka oli ”itse vaatimattomuus”, mutta vaati itseltään paljon ja oli taloudellisissa asioissa aina tarkka. Kettunen ja Granö olivat jossain vaiheessa suunnitelleet Tartosta yhteisen talon ostamista, mutta Granö olikin sitten vuokrannut puisen talon, jossa sekä Kettunen että muut suomalaiset professorit kävivät usein iltaa viettämässä. Granön oppilas Edgar Kant on muistellut, että Granö oli perusteellinen ja Viron asioista aidosti ja läheisesti kiinnostunut ihminen, loistava organisoija ja ahkera työmies, jolle oman kotimaan ja maiseman tutkiminen oli tieteellisen työn ja intohimon kauneimpia ilmaisukeinoja. Opettajana Granö oli Kantin mukaan varma, luotettava ja lämminsydäminen, hänellä oli aina aikaa oppilailleen ja hän piti oppilaisiinsa yhteyttä myöhemminkin, Tartosta lähtemisen jälkeen. Granön kausi Tarton yliopiston professorina jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Suomessa oli käynnistynyt ”hanke” houkutella Granö takaisin Suomeen. Suomen Maantieteellinen Seura, jonka jäsen Granö oli, tarjosi hänelle vuonna 1922 seuran sihteerin, seuran aikakauskirjan Fennia päätoimittajan ja uuden Suomen kartaston päätoimittajan virkoja. Granö hyväksyikin tämän tarjouksen, vaikkakin sillä ehdolla, että saa jatkaa Tartossakin, kunnes on ehtinyt kouluttaa siellä itselleen pätevän seuraajan. Yhtäaikaiset työt osoittautuivat kuitenkin vaikeiksi, ja Granö joutui pyytämään Tartosta osittaista virkavapaata. Tämä antoi hänelle myös mahdollisuuden muuttaa perheineen takaisin Helsinkiin. Vuoden 1923 helmikuussa Helsingin yliopistoon perustettiin uusi maantieteen professorin virka, johon valittiin Granö. Tämän takia Granö erosi Tarton yliopiston professorin virasta ja piti viimeisen luentonsa saman kevään toukokuussa. Hänen seuraajanaan toimi muutaman vuoden ajan unkarilainen Mihály Haltenberger, mutta vuonna 1927 oppituolin peri Granön oppilas August Tammekann. Granö itse siirtyi vuonna 1926 Helsingistä Turkuun sikäläisen uuden suomalaisen yliopiston professoriksi. Tarton yliopisto kunnioitti Granötä valitsemalla hänet vuonna 1932 yliopiston 300-vuotisjuhlan yhteydessä kunniatohtorikseen. Vaikka Granön taival Tartossa jäi vajaan neljän vuoden pituiseksi, oli sillä Viron maantieteen näkökulmasta perustavanlaatuinen vaikutus. Hän loi vakaan perustan maantieteen opetukselle ja sen metodeille, perusti hyvin varustetun maantieteen laitoksen, josta johdettiin kaikkia myöhempiä hankkeita, mukaan lukien kotiseutuja kaupunkitutkimus, ja ehti kehittää merkittävästi vironkielistä maantieteellistä sanastoa. Granön käynnistämät hankkeet tuottivat maailmansotien välisenä aikana ensimmäiset kattavat vironkieliset katsaukset Viron maakunnista ja runsaasti arvokasta tietoa Viron maantieteestä. Granön oppilaista Tammekann ja Kant nousivat myöhemmin professoreiksi, ja kun molemmat lähtivät toisen maailmansodan myllerryksissä maanpakoon, siirtyivät Granön opit Tammekannin ja Kantin välityksellä nuorille maantieteilijöille myös Suomessa ja Ruotsissa. Granöstä ja hänen oppilaistaan sekä Virossa että Suomessa onkin käytetty nimitystä virolaissuomalainen maantieteellinen koulukunta. Vaikka Granö itse ei koskaan palannut Viroon, säilyi hänellä yhteys virolaisiin oppilaisiinsa, joiden oppilaat olivat taas myöhemmin avainroolissa Suomen ja Viron maantieteilijöiden suhteiden palauttamisessa. Tällä tavalla Granön perintö on välittynyt nykypäivään asti. n Kirjallisuutta: Granö, Johannes Gabriel: Eesti maastikulised üksused (Loodus 2/1922, 4/1922, 5/1922) Kant, Edgar: Johannes G. Granö (teoksessa Kant, Edgar; Kurs, Ott [toim.] Linnad ja maastikud) (Ilmamaa 1999) Kant, Edgar: Organiseeritud kodu-uurimise esimene aastakümme: 1920–1930 (teoksessa Kant, Edgar; Kurs, Ott [toim.]: Linnad ja maastikud) (Ilmamaa 1999) Kettunen, Lauri: Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä. Murrosvuodet 1918–1924 (WSOY 1948) Kurs, Ott: August Tammekann teaduses ja kultuuris (teoksessa Kaalep, Ain [toim.]: Akadeemia 8/1994) (Eesti Kirjanike Liit 1994) Kurs, Ott: Johannes Gabriel Granö Eestis (teoksessa Olesk, Sirje [toim.]: Kultuurisild üle Soome lahe. Eesti-Soome akadeemilised ja kultuurisuhted 1918–1944) (Eesti Kirjandusmuuseum 2005) Kurs, Ott: Maateadusest Eestis. Geograafiast ja geograafidest 20. sajandil (Õpetatud Eesti Selts 2007) Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies. J. G. Granön tutkijantie 1882–1956 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011)
1/2023?viro.nyt 12 SVYL:n toimintaa Viron itsenäisyyspäivä Helsingissä 24.2. Viron itsenäisyyspäivää vietetään Helsingissä perinteisten seppeltenlaskujen ja konsertin merkeissä. Lue päivän ohjelma sivulta 25! Muun Suomen juhlinnasta voit lukea sivuilta 12–14. viro.nyt 2-2023 ilmestyy 5.5. Vuoden 2023 toinen viro.nyt ilmestyy toukokuun alussa kattaen loppukevään ja kesän 2023. Lehden materiaalipäivä on 7.4. Siihen mennessä kaiken lehteen tulevan aineiston sekä päivitettyjen jäsentietojen tulee olla toimistolla svyl@svyl.fi. Suomen Viro-yhdistysten liiton vuosikokous Tampereella 6.5. SVYL palaa koronavuosien jälkeen normaaliin rytmiin ja vuosikokous pidetään taas keväällä. Tällä kertaa paikkana on Tampere, jossa kokouksen lisäksi vieraillaan museokeskus Vapriikissa Viron kansallismuseon näyttelyssä. Tarkempi tieto päivän ohjelmasta tulee lähempänä jäsenyhdistyksille sähköpostitse sekä liiton kotisivulle www.svyl.fi, mutta päivän voi laittaa jo kalentereihin! Liiton ansiomerkki SVYL myöntää omaa ansiomerkkiä tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta Suomen ja Viron välillä. Merkin myöntää liiton hallitus omasta tai jäsenseuran aloitteesta. Kysy lisää liiton toimistolta: svyl@svyl.fi. OLUTSILTA – ÕLLESILD Tarkistathan tapahtumien ajantasaiset tiedot nettisivultamme www.olutsilta.fi/tapahtumat. Kevätkokouskutsu Olutsilta – Õllesild ry:n jäsenet, tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen 8.3. klo 18. Kokouspaikkana Villi Wäinö (Kalevankatu 4, Helsinki). Kuukausitapaamiset Helsingissä olutravintola Villissä Wäinössä (Kalevankatu 4) 8.3. klo 18 Sääntömääräinen kevätkokous ja oheisohjelmaa 12.4. klo 18 Vieraana Viron suurlähettiläs Sven Sakkov 10.5. klo 18 esiintyjä varmistumatta vielä 7.6. klo 18 esiintyjä varmistumatta vielä Olutsillan Klamilan osasto Tiedotukset tapahtumista paikallislehdissä ja Facebook-ryhmässä Olutsilta – Klamilan osasto. Olutsillan Kotkan osasto Ajantasaiset tiedot tapahtumista julkaistaan Olutsillan Kotkan osaston Facebookissa ja Olutsillan nettisivuilla. Saunaklubi Kevään ohjelmaa: 21.3. klo 17 Bodomsauna Espoossa Huhtikuu Astan sauna Jätkäsaaressa (päivämäärä avoin) 20.–21.5. Jo?hvin saunat (omatoimimatka) Tulevien tapahtumien tiedot löydät tapahtumakalenterista www.olutsilta.fi/tapahtumat tai fb-ryhmästä Olutsilta Saunaklubi. Voit myös liittyä saunaklubin sähköpostijakeluun ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi Juhalle: juha. karsikas(at)icloud.com. VP-lounaat Vapaapäivälounaat Helsingin seudulla kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13: 22.2. Kaarti 29.3. Factory Kamppi 26.4. Suski 31.5. Ravintola Helsinki (klo 12.45!) Jälkioluet lähipubissa. Tervetuloa! Teatteri Menemme 11.5. klo 19 Kansallisteatteriin katsomaan Varamiehet-näytelmää. Andra Teeden ja Aino Kiven näytelmä on haikea komedia virolaisten keikkatyöläisten karusta arjesta Suomessa. Lue lisää: www.kansallisteatteri.fi. Varaa ilta jo kalenteristasi. Tarkempi info ja ilmoittautuminen helmikuussa. Voit laittaa teatteri-ideoita ja -toiveita sähköpostitse annealahonkola@gmail.com. Keilailu Fun Bowling (Helsinginkatu 25, Hesarin urheilutalo) klo 12: 2.3., 16.3., 30.3., 13.4., 27.4., 11.5. ja 25.5. Olutsillan Hyvämaineisten Naisten Ompeluseura Kokoontuu joka kuukauden 3. maanantai klo 18 ravintola Kurvittaressa Helsingissä. Tervetuloa mukaan – myös miehet! Matkat Kevätmatka perinteiseen tapaan suunnitteilla huhtikuun tienoille. Tiedot matkasta tulevat helmikuun aikana Olutsillan nettisivuille www. olutsilta.fi/tapahtumat. Tallinnassa tapahtuu Õllekomando Õllekomando jatkaa tutustumista Tallinnan kulttuuriin ja baareihin. Komandon iskuista ilmoitetaan Facebookissa www.facebook.com/ groups/ollekomando/. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan! Onhan meillä oikea osoite? Jos olet Olutsillan jäsen, mutta et saa tätä lehteä kotiisi tai Olutsillan tiedotteita sähköpostiisi, ilmoitathan voimassa olevat osoitetietosi sähköpostilla: jasenrekisteri@olutsilta.fi. Lisää tietoa Olutsillan toiminnasta ja tulevista tapahtumista: www.olutsilta.fi POHJOIS-KARJALAN SUOMI-VIRO-SEURA Vuosikokous 16.3. klo 18 Torikievarissa Jäsenillat 23.2. ja 20.4. klo 17 Torikievarissa Kirjapiiri 2.3., 13.4. 4.5. klo 17 Pääkirjaston Opinpesässä PORIN SEUDUN SUOMI-VIRO-SEURA Seuran ja Eesti klubi Poris edustajien kunniakäynti ja kukkatervehdyksen lasku Keski-Porin kirkkopuiston muistokivelle 23.2. klo 16.30 Viron 105. itsenäisyyspäivän kunniaksi ja tämän jälkeen klo 17 seuran järjestämä kahvitilaisuus Satakunnan Museossa (Museo Cafén viereinen neuvotteluhuone, os. Hallituskatu 11, Pori) Samalla pidetään seuran hallituksen tilinpäätöskokous. Sääntömääräinen kevätkokous 16.3. klo 18 (sisääntulo klo 17.30 alkaen) ravintola Martina Porin kabinettitilassa (Itäpuisto 8, Pori) Kokouksen jälkeen keskustelua aiheesta: Mitä kuuluu Viro? – Arkea Virossa. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja siitä, miten epävarma turvallisuusja taloustilanne Euroopassa on vaikuttanut virolaisten ihmisten arkeen. Seuran jäsenilleen tarjoaman iltapalan takia kokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään
? viro.nyt ?1/2023 13 maanantaina 13.3.: pj. paivi. ylikauhaluoma@gmail.com. Tiedot seuran vuoden 2023 jäsenmaksun maksamista varten Syyskokous 24.11.2022 päätti, että seuran vuoden 2023 henkilöjäsenmaksu on 20 €/ henkilö ja yhteisöjäsenmaksu 35 €/yhteisö. Jäsenmaksu pyydetään maksamaan seuran pankkitilille: Länsi-Suomen Osuuspankki FI31 5700 0220 0787 39 ja viestikenttään jäsenen nimi/nimet sekä maininta ”Jäsenmaksu 2023”. SALON SEUDUN SUOMI-VIRO-SEURA Viron itsenäisyyspäivän juhla Turun yliopiston Publicum-rakennuksessa 25.2. klo 14 Tärkeäksi perinteeksi yhdistyksellemme muodostunutta Turun Viro-organisaatioiden järjestämää Viron itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään jälleen kolmen vuoden tauon jälkeen. Juhlaesitelmän tilaisuudessa pitää Viron sosiaaliministeriön erityisasiantuntija, ent. ministeri Helmen Kütt. Juhlan jälkeen vastaanotto ja kahvitarjoilu aulassa. Linja-auto lähtee Salon torilta klo 12.45 ja palaa samaan paikkaan. Ilmoittautumiset 11.2. mennessä Maritalle p. 050 511 6835 tai maritta_alho@hotmail.com. Yhdistys tarjoaa linja-automatkan. Tervetuloa juhlimaan Viron itsenäisyyspäivää! Matka Elvaan ja Valgaan 17.–19.3. Salon seurakunta järjestää matkan Perniön alueen ystävyysseurakuntaan Elvaan. Matkan aikana tutustutaan myös eteläisen Viron historiaan. Salon seurakunta toivottaa lämpimästi tervetulleeksi matkalle myös yhdistyksemme jäsenet! Kirkkoherra Vallo Ehasalun opastuksella tutustumme Tarttoon ja Latvian rajalla sijaitsevaan Valgaan, jonne ajamme Sangasten ja Otepään kautta. Yövymme Tarton keskustassa hotelli Dorpatissa. Matkan hinta on 220–255 €/hlö osallistujamäärästä riippuen. Hintaan sisältyy bussija laivamatkat, 2 yötä hotellissa aamiaisineen (2 hh), lounas Valgassa ja 2 buffetateriaa laivalla. Ilman laivan aterioita hinta on 156–191 €. Lisämaksu 1 hh on 53 € ja lippu lauantai-illan Annely Peebon mustalaislaulujen konserttiin Tarton yliopistolla 25 €. Lisätietoja www.salonseurakunta.fi sekä matkanjohtajilta: Martti Rouhiainen p. 044 977 0944 tai rouhiainenmartti46@gmail. com ja Timo Viitanen p. 044 774 5295 tai timo.viitanen@ evl.fi. Ilmoittautuminen matkalle 15.2. asti seurakunnan sivulla olevan linkin kautta. Huomioithan, että paikkoja on rajoitetusti. Jos sinulla ei ole sähköpostia, laita ilmoittautumiskohdassa sähköpostin kohdalle timo.viitanen@evl.fi. Linkki avautuu uudella välilehdellä ja laskutusosoitteesi kohtaan ”Huomioitavaa”. Viroon ja Latviaan matkustettaessa tarvitaan kuvallinen henkilökortti tai passi. Kansainvälinen Kela-kortti on syytä ottaa mukaan. Seurakunta on vakuuttanut matkalaiset (ei yli 80-vuotiaita). Vastuullinen matkanjärjestäjä on Salon Matkatoimisto. Tarkempi ohjelma: www.salonseurakunta.fi/ tule-mukaan/matkat-ja-retket SAVONLINNAN VIRO-YHDISTYS 15.3. klo 17 Savonlinnan pääkirjasto Joelin Miittisalissa yleisötilaisuus Suomen Viro-yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kirsi Bongwirnso kertoo ajankohtaisista Viroon liittyvistä asioista. Toukokuussa perinteinen Virolaisen ruoan ilta Ensin kokkaamme yhdessä virolaisia herkkuja ja nautimme sen jälkeen työmme tuloksista. Molemmista tilaisuuksista tarkemmin tulevissa jäsentiedotteissa. SUOMEN-POIKIEN PERINNEYHDISTYS Viron itsenäisyyspäivä 24.2. Helsingissä Suomen-poikien perinneyhdistys osallistuu Viron itsenäisyyspäivän tapahtumien järjestämiseen Helsingissä. Lue lisää sivulta 25! Lisätietoja seuran toiminnasta sihteeriltä: Antti Moisio, antti_.moisio@ pp.inet.fi tai p. 040 531 2606. TAMPERE-TARTTO-SEURA 24.2. klo 17 Kunniakäynti Kalevankankaalla Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten muistokivellä Ohjelmassa kukkatervehdykset, mieskuorolaulua ja puheita. 25.2. klo 14 Laikun musiikkisalissa Viron 105. itsenäisyyspäivän juhla sekä Inga ja Toomas Lungen konsertti Juhlan päätteeksi kahvija teetarjoilu herkkuineen. Järjestää Eesti klubi. Kaikki Viron ystävät ovat tervetulleita juhlaan. 28.3. klo 18 TampereTartto-seuran kevätkokous Laikun luentosalissa Kirsi Bongwirnso vierailee. Kahvitarjoilu. 23.6. klo 13 Voitonpäivän kunniakäynti Kalevankankaan muistokivellä Kukkatervehdykset ja puhe. Seuran matkat 16.–17.5. Tallinnaan mm. Konstantin Pätsin jalanjäljille 3.–6.8. mm. Setumaalle kuningaskunnan juhlintaan Voitte ilmoittaa mahdollisen kiinnostuksenne matkoihimme pj. Liisalle p. 050 561 1166. Samalla kuulette yksityiskohtia matkoista. VAASA-PÄRNU-SEURA Viron 105-vuotisjuhla 18.2. klo 14–16 Arbetets Vännerin juhlasalissa (Ajurinkatu 14, Vaasa) Tervetuloa juhlistamaan Viron itsenäisyyspäivää musiikin, runojen ja matkailun merkeissä! Ohjelmassa mm. Vaasan virolaiset esittävät soitinmusiikkia, Lis Laviola lausuu virolaisia runoja ja lopuksi tietokirjailija Tapio Mäkeläinen luennoi Pärnun keväästä ja kertoo kirjoittamistaan Viron matkaoppaista. Hän asuu nykyään Tallinnassa ja on kirjoittanut useita mielenkiintoisia matkaoppaita Virosta. Vaasan kaupunki tuo tervehdyksen ja tarjoaa kahvit. Tervetuloa! Tere tulemast! Ilmoitamme tilaisuudesta mm. Vaasa-Pärnu Seuran kotisivuilla, sekä Facebooksivuilla ja toimintapalstoilla. Viron itsenäisyyspäivän aamuna 24.2. nostetaan
1/2023?viro.nyt 14 liput salkoon Pärnu-puistossa Toivekonsertin paluu 11.3. Vaasan kaupungintalossa: Vaasan kaupunginorkesteri, joht. Maano Männi Vaasa-Pärnu Seuran jäsenet pääsevät konserttiin jäsenetuhintaan: 27 €, eläkeläiset 22,50 € ja opiskelijat/ lapset 9 €. Varaa lippusi pj. 0440 352 118 viim. 25.2. Vaasa-Pärnu Seura ry:n kevätkokous 10.5. klo 18 Arbetets Vännerin tiloissa (Ajurinkatu 14, 2. krs) Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksen jälkeen Tarja Autio kertoo omasta harjoitteluajastaan juuri itsenäistyneessä Virossa. Kahvitarjoilu. Ilmoitamme kokouksista tarkemmin jäsentiedotteessa, kotisivulla ja Facebook-sivulla sekä mahdollisesti lehdissä. Teeme ära! -siivoustalkoot toukokuussa 2023 Siivoustalkoopäivä Teeme ära – Hoidamme homman -idea on saanut alkunsa Virosta vuonna 2008 ja sen jälkeen siitä on tullut kansainvälinen tempaus, joka on levinnyt ympäri maailmaa. Järjestämme siivoustalkoot toukokuussa yhdessä Vaasan ympäristöseuran jäsenten kanssa. Tarkemmat tiedot ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan myöhemmin. Pidetään huolta kotikaupunkimme ympäristöstä! Seuraa Vaasa-Pärnu Seura ry:n kotisivuja ja Facebook-päivityksiä. Kesän 2023 matkoja Vaasan Latu ry järjestää pyöräilymatkan 14.–20.5. Haapsaluun. Lisätietoja Vaasan Ladun kotisivulla. Matka-Ärrän kanssa järjestämme 26.–31.7. linjaautomatkan Pärnuun, josta teemme retkiä Viljandiin ja Riikaan. Lisätietoja myöhemmin Vaasa-Pärnu Seuran kotisivuilta ja Facebook-sivuilta. Vaasa-Pärnu Seura ry:n jäsen Ilmoita osoitteenmuutoksesta jäsenvastaava Antti Kaukoselle, antti.kaukonen@ valokyltti.fi tai p. 044 202 0019. Seuratkaa Vaasa-Pärnu-seuran Facebook-sivuja sekä kotisivuja vaasaparnuseura.svyl.fi, jossa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta tarkemmin. Tervetuloa mukaan toimintaan! VALKEAKOSKEN SEUDUN SUOMI-VIRO-SEURA Helmikuussa vuosikokous ja jäsenilta Toukokuussa perinteinen saunailta Seuraa tiedotusta! VARSINAIS-SUOMEN VIRO-KESKUS 24.2. klo 18 Kokoonnumme Turun Kirjastosillalle juhlistamaan Viron itsenäisyyspäivää Sinimustvalge juhlavalaistus tiedossa – kiitos yhteistyöstä Turun kaupunki! Ohjelmassa tanssia ja yhteislaulua ja ilta jatkuu toimistolla. 25.2. klo 14 Perinteinen itsenäisyyspäivän juhla Turun yliopistolla (Publicum, sali 1) Juhlapuhujat Helmen Kütt ja Anne-Mari Virolainen, tervehdyssanat rehtori Jukka Kola. Musiikkia: Ansambel Päev, johtaa TriinuLiis Kull. Tervetuloa! Tähistame iseseisvuspäeva 24.02 Turu Raamatukogusilla juures kell 18 ja 25.02 kell 14 Publikumis Turu ülikoolis Tere tulemast! Järgneb eestlaste kohtumine meie aukülalise Helmen Küttiga. Turu Eesti koor Koor saab kokku teisi päeviti kell 18 Linnankatu 31 Huvikeskuses. Vironkielinen kuoro kokoontuu tiistaisin klo 18 (Linnankatu 31), uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan! Kysy lisää toimistolta. Laste lauluring neljapäeviti kell 17.30 – Lasten musiikkirinki torstaisin klo 17.30 (Linnankatu 31) Keramiikkaa ja muuta käsityötä, kulttuuri-iltoja, keskustelupiirien kokoontumisia ja muita mukavia tapahtumia tiedossa kevään mittaan. Seuraa Viro-keskuksen Facebook-tiedotteita ja sähköpostikutsuja! Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous 28.3. klo 18, Vanha Suurtori 3 Käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022 ja muut sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Ühingu üldkoosolek 28.03 kell 18, tere tulemast! Seuraava konsulipäivä Turussa 11.5. Merkkaa jo kalenteriin, jos tarvitset uuden Viron id-kortin tai passin lähikuukausina. Järgmine konsuli külastus Turus toimub 11.05. Tere tulemast so?rmejälgi andma id-kaardi vo?i passi jaoks. Toimiston puhelinnumerot: vironkielinen palvelu (eesti keeles) 040 147 5221 suomenkielinen palvelu (soome keeles) 040 221 8237 Helmikuussa toimistolla esillä Tapani Teittisen valokuvanäyttely Matkalla Tallinnasta itään Tervetuloa! VILJANDIN YSTÄVÄT Viljandin ystävät ry. tekee perinteisen matkan Viljandin folkfestivaalille myös tulevana kesänä. Festivaalilippu on lähetetty postitse ilmoittautuneille. Matka on loppuun varattu. Kevään tapahtumista tiedotetaan Viljandin ystävien Facebook-sivulla ja jäsenkirjeissä sitä mukaa, kun tapahtumien tiedot ovat tarkentuneet. Viljandin ystävät ry:n yhteystieto: viljandinystavat@gmail.com VIROLAISEN KULTTUURIN YSTÄVÄT VIRKKU Virkkujen vuoden 2023 käsityöprojekti Projektiin voivat osallistua niin kutojat, virkkaajat kuin ompelijat! Yhteistyökumppanimme Tallinnassa on Peetelin seurakunnan sosiaalikeskus, jonne valmiit käsityöt toimitetaan syksyllä. Työskentelyaikaa on syyskuun loppuun asti. Tiedotamme Virkun Facebooksivulla projektin etenemisestä ja kerromme myöhemmin, minne valmiit tuotteet voi toimittaa. Nyt kudotaan, virkataan tai koukutaan kaikenkokoisia lapasia niin lapsille, nuorille, naisille kuin myös miehille. Mallin ja värit valitsee jokainen tekijä mielensä mukaan. Jos lapasten teko ei innosta, niin toinen vaihtoehto on valmistaa patalappuja tai pannunalusia eri materiaaleista ja eri menetelmillä. Patalaput ovat oiva mahdollisuus käyttää jäännöslankoja ym. -materiaaleja. Suosittelemme virkkaamaan, kutomaan ja ompelemaan patalappuja ja pannunalusia, sillä niiden kuljetus on helpompaa, kun käytämme pehmeitä materiaaleja. Lisätietoja: maijaliimat@hotmail.com tai marianne.mikola@gmail.com. Nyt puikot ja koukut keikkumaan!
? viro.nyt ?1/2023 15 Varamiehet/ Varumehed Suomen Kansallisteatterissa Kansallisteatterissa esitetään keväällä Kansallisteatterin ja Viron Draamateatterin yhteistuotantona Andra Teeden näytelmä Varamiehet/Varumehed. Se on haikea komedia virolaisten keikkatyöläisten karusta arjesta Suomessa. Teatteri järjestää 11.5. klo 17.30 teemakeskustelun näytelmästä ja klo 19 on näytelmän esitys suurella näyttämöllä. Hanki itse lippusi tähän esitykseen joko soittamalla lippumyymälään p. 010 733 1331 tai käymällä siellä. Lippuja myy myös lippu.fi. Eläkeläislipun hinta on 35–45 €. Keväälle on suunnitteilla myös Virkku-klubeja ja muuta mukavaa, seuraa tiedotusta jäsenkirjeissä ja Virkun Facebookissa www. facebook.com/VirkkuRy! n Strategia luotsaa liiton toimintaa Suomen Viro-yhdistysten liiton vuosien 2023–2027 strategia on konkreettinen työkalu avuksi koko liiton yhdistysarkeen. viro.nytin toimitus S uomen Viro-yhdistysten liiton vuosikokous vahvisti marraskuussa liiton strategian tuleville vuosille. Strategiaa tehdessä otettiin huomioon yhdistyskenttään yleisesti vaikuttavat trendit ja signaalit, joista keskeisiä ovat väestön vanheneminen ja eliniän piteneminen, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhde, digitaalisuus, kulutustottumukset (palvelujen merkitys kasvaa) sekä asuinpaikka maaseudulla, kaupungissa tai molemmissa. Haasteita ja vahvuuksia Tällä hetkellä SVYL:n jäsenistöä haastaa etenkin jäsenten vanheneminen ja sitä myötä seurojen kuihtuminen, myös hallituksiin on vaikea saada uusia aktiiveja. Liiton toimistolle ja hallitukselle haaste onkin, kuinka tukea jäsenyhdistyksiä? Millaista apua oikeasti tarvitaan? Vaikka yhdistyskentällä onkin haasteensa, on Viro-seuroilla selkeitä vahvuuksiakin. Alueellisesti aktiiviset jäsenyhdistykset luovat näkyvyyttä ja vaikuttavuutta koko Suomessa. Sekä liitolla että jäsenyhdistyksillä on vuosittaisia tapahtumia, joiden ympärille muodostuu monipuolinen kulttuurivuosi. SVYL:lla on vahva ja laaja kumppanuusverkosto Suomessa ja Virossa, pitkäaikaisten, luotettavien kumppanien kanssa tapahtumienkin toteuttaminen on mutkatonta. SVYL:n viestintä on vahvaa sekä liiton että jäsenyhdistysten tasolla: on viro.nytpaperisena ja verkkoversiona, aktiivisia sosiaalisen median kanavia ja monipuolisia kotisivuja – liitolla jopa kaksi, kun SVYL-Verkkopuodillakin on omansa! Verkkopuoti onkin jotain aivan omaa, jota ei toista Suomessa ole. Satrategiassa nähdään suurena mahdollisuutena SVYL:n ja sen jäsenyhdistysten asiantuntijuus. Viro tunnetaan monipuolisesti niin kulttuurin, historian, kielen kuin yhteiskunnallistenkin aiheiden kautta. Kolme strategista teemaa SVYL:n strategian ytimen muodostaa kolme strategista teemaa, joiden mukaan SVYL on osaava ja asiantunteva, kokeileva, osallistava ja avoin sekä tukee jäseniään ja varmistaa heidän yhdenvertaisuutensa. 1. Osaava ja asiantunteva SVYL on monipuolinen Viro-asiantuntija. Kulttuurin ja historian lisäksi kiinnitetään huomiota virolaista yhteiskuntaa kohtaan laajemmin. SVYL jatkaa vakiintunutta tapahtumatoimintaa, jonka ympärille rakennetaan jatkuvasti uutta. Toiminnassa otetaan huomioon Viron kulttuuriministeriön teemavuodet ja Tarton Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2024. SVYL kehittää kumppaniverkostoaan ja tekee vaikuttamistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti: viedään eteenpäin liiton tavoitteita, haasteita ja onnistumisia sekä ehdotetaan mittareita, joilla toimintaa mitataan (jäsenmäärä ei ole ainoa mittari!). Viestintää tehostetaan ulospäin – asiantuntijuus ja toiminta saavat näkyä ja kuulua. Jäsenyhdistyksillä on suuri rooli viestinnässä omilla paikkakunnillaan. Liiton toimisto neuvoo ja kouluttaa jäseniään tarvittaessa. 2. Kokeileva, osallistava ja avoin SVYL on tarjoaa matalan kynnyksen Viro-toimintaa, johon on helppo osallistua. Esim. erilaiset projektiluontoiset pop-up-tapahtumat, vapaaehtoistoiminta tai talkoot ovat sellaista toimintaa, johon ei tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa, mutta joihin osallistumalla pääsee osaksi yhteisöä ja tekemään merkityksellistä työtä. On myös muita osallistumisen muotoja kuin jäsenyys. SVYL kannustaa jäsenyhdistyksiään ottamaan toimintaansa mukaan löyhiä verkostoja. Jäsenten perheet, sukulaiset, ystävät ja työkaverit ovat tervetulleita mukaan toimintaan ilman jäseneksi ryhtymistä. Heistä voi tulla Viron-ystäviä ja myös jäseniä ajan myötä. Tarjotaan toimintaa kiireellisille, kauempana asuville ja sellaisille jäsenille, jotka haluavat olla mukana vain tukemassa (ns. kannattajajäsenet). Järjestetään hyväntekeväisyyskampanjoita, tempauksia yms., joihin voi osallistua helposti mistä tahansa ja pääsee mukaan osaksi yhteisöä ja vaikuttamaan. Kannustetaan järjestämään kohtaamisia, joissa pääroolissa on vapaamuotoinen yhdessä oleminen. Yhteisöllisyys vaikuttaa sitoutumiseen, hyvinvointiin ja siihen, että tuntee kuuluvansa johonkin. 3. Jäseniään tukeva, yhdenvertaisuuden varmistava SVYL:n jäsenyhdistysten hallitukset kartoittavat ja osallistavat uusia vastuuhenkilöitä hallituskauden aikana. Uudet ihmiset otetaan mukaan mutkattomasti, annetaan vastuuta ja rohkaistaan ideoimaan uutta. SVYL:n toimisto on tukena jäsenyhdistysten osaamisen kehittämisessä. Kun jäsenyhdistykset kertovat haasteistaan, niitä ratkotaan yhdessä. SVYL ja sen jäsenyhdistykset varmistavat, ettei tekniikka eriarvoista tilannetta, vaan kaikki pääsevät mukaan myös etätapahtumiin. Neuvotaan ja järjestetään lisäkoulutusta. n Lue lisää SVYL:n strategiasta: www.svyl.fi/suomen-viro-yhdistystenliitto-svyl/strategia
1/2023?viro.nyt 16 Katse vuoteen 2023: uuden puheenjohtajan tervehdys H yvää SVYL:n 32. toimintavuotta, kaikki Virosta kiinnostuneet, Viron kesyttämät tai villiinnyttämät! Kiitän marraskuussa Tallinnassa pidettyä vuosikokousta luottamuksesta ja puheenjohtajaksi valinnastani. Toivottavasti tapaan mahdollisimman monia teistä näin Viron 105-vuotisjuhlavuonna – joko Suomenlahden etelätai pohjoispuolella. Tänä vuonna SVYL:n hallitus miettii toimia, joiden avulla lähdemme käytännössä edistämään vuosikokouksen hyväksymää strategiaa. SVYL:n lukuisat jäsenyhdistykset saavat yhdessä ideoidusta ja laaditusta strategiasta eväitä toimintaan omissa Viro-yhdistyksissään. Strategian pääajatus on, että SVYL:ssä ja sen Viro-yhdistyksissä toimitaan avoimesti, yhdenvertaisesti ja yhteistyössä. Tämä tarkoittaa sitä, että Viro-yhdistyksiin ja sen myötä SVYL:n toimintaan on helppoa tulla mukaan, olemme hyvä yhteistyökumppani ja vaikutamme monenlaisissa verkostoissa. Toimintaamme toivotetaan tervetulleiksi erilaiset ihmiset. Kuntosalit mainostavat usein ilmaista kokeilukertaa. Ja Virossa vietetään tänä vuonna liikunnan vuotta. SVYL:n toiminta on myös kokeilevaa ja osallistavaa: ystävänpäivänä alkoi SVYL:ssa kaverikuukausi – kehotamme kaikkia jäseniä kutsumaan oman Viro-seuran tapahtumaan myös uuden Virosta kiinnostuneen henkilön, virolaisen ystävän tai tuttavan, joka ei vielä kuulu Viro-yhdistykseen. Tällä lailla saamme kerrottua Virosta ja toiminnastamme myös muille – ja mikä parasta, saattaa olla, että uudet ihmiset innostuvat ja liittyvät myöhemmin jäseniksi. Kaverikuukaudesta voi jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kaverikuukausi tai #sõbrakuu. Mieti myös, onko omalla paikkakunnallasi Viro-yhdistystä, joka voisi hyötyä SVYL:n jäsenyydestä. SVYL on kymmenien Viro-yhdistysten kattojärjestö, jolla on jäseniä ympäri Suomen ja Virossa saakka. Se tarjoaa jäsenseuroille vetoapua tapahtumien järjestämisessä, konkreettista rahallista tukea Virosta saapuvien esiintyjien matkakustannuksiin, laadukkaan kulttuurilehden, jäsenetuja ja vaikuttavan verkoston sekä asiantuntijaettä ruohonjuuritasolla. SVYL:n toimistosta saa myös vinkkejä siitä, mikä on Virossa ajankohtaista juuri nyt. Osallistuin tammikuussa Viron ja Suomen yhteistyötä tarkastelevan 1+1=3 -tulevaisuusraportin inspiroimaan ajatuspajaan Tallinnassa. Sen tavoitteena oli miettiä, millaisin toimin voidaan ryhtyä viemään eteenpäin Viron ja Suomen yhteistyötä. Ajatuspajan innoittamana näin eduskuntavaalien alla lienee ajankohtaista kysyä myös omilta kansanedustajaehdokkailta, miten he ovat valmiita edistämään Suomen ja Viron välistä yhteistyötä esimerkiksi koulutuksen, matkailun, kielen, innovaatioiden ja talouden kohdalla. Ajatuspajan ylirajaista elämää elävien nuorten puheenvuoroissa nousi esiin se, että heitä ei aina oteta mukaan Viron ja Suomen välisiä asioita koskevaan keskusteluun. Kävin hiljattain myös tapaamassa suomalaisia lukiolaisia, jotka ovat kiinnostuneita Virossa opiskelusta. Viron Pisamenestys kiinnostaa tällä hetkellä monia. Jollain tavalla tulisi luoda edellytykset ja alusta nuorten, yhteiskunnan, oppilaitosten ja Viro-toimijoiden väliselle vuoropuhelulle. SVYL:sta löytyisi tilaa varmasti myös nuorten omille Viro-yhdistyksille – ja alusta suomalaisten, virolaisten ja ylirajaisten nuorten keskustelulle. Otetaan myös nuoret mukaan! Seuraavana ryhdyn odottamaan Viron 105. itsenäisyyspäivää, jota samalla varjostaa tarkalleen vuoden takainen Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Keväällä on aika jännittää maaliskuussa ratkeavien Viron Riigikogun vaalien tuloksia, ja laskea päiviä Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun vuonna 2024, toistaiseksi sähkönsäästötalkoiden nimissä kynttilänvalossa. P.S. Miten sinun yhdistyksessäsi huomioidaan kulttuuripääkaupunkivuosi #Tartu2024? n Jenni Kavén Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Jenni Kavén ~ SVYL:in puheenjohtaja 2022–, hallituksen jäsen 2012– ~ Virkku ry:n jäsen ~ työskennellyt Eesti Majassa (Viro-instituutti 2012–2013, SVYL 2011, Tuglas-seura 2009–2010 ~ auktorisoitu kääntäjä viro–suomi ~ viron kielen ja kulttuurin FM (Helsingin yliopisto) ~ opiskellut Tarton yliopistossa ja työskennellyt Tartossa Tampere Majassa sekä Suomeninstituutissa (2006–2009) ~ Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toiminnanjohtaja Jenni Kavén. Kuva: Maarit Laitinen.
? viro.nyt ?1/2023 17 nyt.puhuttaa Uutisia viro.nytille luki Antto Terras Huhtikuusta alkaen museoidaan! Yli sataan virolaiseen museoon pääsee huhtikuun lopusta lähtien uudella Muuseumikaartilla eli museokortilla. Museokortin voi hankkia osoitteesta www. muuseumikaart.ee, ja se maksaa 59 euroa. Vierailukohteiden listaus löytyy samasta osoitteesta, myös suomen kielellä. Kortti on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Viron museokortti poikkeaa suomalaisesta versiosta siinä, ettei se ole saatavana fyysisenä, vaan kortti toimii matkapuhelimeen ladattavalla QR-koodilla ja on käyttäjäkohtainen. Valtiollisten ja kunnallisten museoiden lisäksi kortti käy myös esim. Keksintötehdas PROTO:ssa, ja jatkossa järjestelmän piiriin saadaan myös lisää uusia kohteita. Aktiiviselle museokävijälle on tästä innovaatiosta varmastikin hyötyä: Viron museoiden kertalipun keskihinta on n. 9 euroa, ja kansallismuseo ERM:n lippu maksaa nykyisin 14 euroa. Mulgit ja heidän puuronsa Mulgin kulttuuri-instituutti on lähtenyt ennakkoluulottomasti hakemaan perinnepuurollensa paikkaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalta. Mulgipuuro on Virossa kansallisruoan asemassa. Puuro valmistetaan yleensä perunoista, ohrasuurimoista ja possun lihasta, ja sen kyytipojaksi sopii hyvin joko piimä tai kotikalja. Mulgit eli Viljandin ja Valgamaan asukkaat rohkenivat aloittaa hakuprosessin, sillä Võrun alueen väki ehdotti vuonna 2013 savusaunaansa samaiselle Unescon listalle, ja vuotta myöhemmin heidän hakemuksensa myös hyväksyttiin. Pärtin paluu kirkkauteen Virolaissäveltäjä Arvo Pärt (s. 1935) on jälleen valloittanut itselleen kuuluvan ykkössijan maailman eniten esitettynä nykysäveltäjänä. Maestron sävellyksiä on käytetty sadoissa elokuvissa, ja hänen mahtipontiset sinfoniansa tunnetaan laajalti. Pärt on tottunut olemaan ykkösesitettynä – hän hallitsi sävellystilastoja suvereenisti vuosina 2012–2019. Arvon herran Laulasmaan koti on nykyisin klassisen musiikin ystävien pyhiinvaelluspaikka. Salaisuuksien obeliski? Tallinnan Piritan rantatien varrella sijaitsevan Maarjamäen alueelle pystytettiin vuonna 1960 Neuvosto-Venäjän laivaston oletettujen sankaritekojen kunniaksi 35 metriä korkea Jääretki-obeliski. Vuonna 2022 ryhdyttiin kartoittamaan obeliskin ja muiden Maarjamäen alueen rakennelmien kuntoa. Alue kuuluu Viron valtiolle, ja sille on julistettu hautarauha. Arkistojen kätköistä löytyi yllättäen obeliskin tarkat piirustukset. Niiden mukaan obeliskin jalustassa maan alla on ovi, mikä johtaa rakennelman sisälle. Päästäkseen ovelle tutkijat joutuvat siirtämään tonneittain maa-ainesta. Työhön on lupa ryhtyä nyt keväällä. Puolustusministeriö, joka aluetta hallinnoi, edellyttää, että hanke tulee toteuttaa kymmenen päivän aikana. Neuvostoaikaisten muistomerkkien siirtely ja kunnossapito aiheuttaa Virossa yleensä eri väestöryhmien välisiä jännitteitä. Timanttisin siivin Hiidenmaalle! Viron toiseksi suurimman saaren Hiidenmaan ja Tallinnan välistä lentoreittiä ryhtyi tammikuun lopussa operoimaan Diamond Sky -yhtiö Saab 340 -lentokoneella. Vesiteitse Hiidenmaalle pääsee perinteisesti sekä manner-Virosta (Rohuküla–Heltermaa) että Saarenmaalta (Triigi–Sõru). Arkisin lennot starttaavat Tallinnasta kohti Kärdlaa kahdesti, aamulla kello 7:17 ja illalla kello 17:00. Lauantaisin ja sunnuntaisin reittiä lennetään kerran päivässä. Koneen kyytiin mahtuu 33 matkustajaa, joten liput kannattaa hankkia ennakkoon osoitteesta www.eestilennud.ee. Yhden suunnan piletti maksaa 25 euroa eli hintaa voidaan pitää yleisen kustannustason nousun valossa erittäinkin kilpailukykyisenä. Lipun hintaan kuuluu yksi enintään 15 kiloa painava matkalaukku. Lentoaika Tallinnasta Hiidenmaalle on noin puolisen tuntia. Kärdlan kentältä pääsee ”keskustaan” ilmaisella bussikuljetuksella. Rakentaa vai eikö, kas siinä pulma 110-vuotiaan Estonia-teatterin kulisseissa kuohuu. Teatterin tilat ovat käyneet liian pieniksi esittävän taiteen ammattilaisille. Isompia tuotantoja ja merkittävämpiä vierailuja ei pystytä teatterissa nykyisin edes järjestämään. Estonialle suunnitellaan nyt modernia lisärakennusta, mutta teatteritalo ja sen tontti ovat monella tapaa haasteellisia. Estonia on suojeltu rakennus. Arkeologien arvion mukaan on lisäksi todennäköistä, että alueelta voi rakennustöiden yhteydessä löytyä historiallisesti merkittäviä kohteita. Nykyistä teatteritaloa huomattavasti isommalle lisärakennukselle on tarjottu tonttia myös Tallinnan sataman alueelta. Luultavaa onkin, että varsinaiseen rakentamiseen päästään vasta monen vuoden tehokkaan riitelemisen jälkeen. n Perinneruoka mulgi puuro on matkalla Unescoon. Kuva: Tiit Mo?tus / Visit Estonia.
1/2023?viro.nyt 18 Viron kansallismuseon näyttelyissä historiaa ja tätä päivää Uudet näyttelyt esittelevät maalaistuoleja ja matkamuistohuiveja sekä laittavat pohtimaan ruumiin kulttuurisia merkityksiä. Viron kansallismuseo V iron kansallismuseon uusi ja hieno rakennus ei olekaan enää niin uusi, onhan se jo kuusi vuotta palvellut vieraita Tarton kaupungin laidalla Raadilla. Museo itse on 113-vuotias, perustettu ensisijaisesti vanhojen tavaroiden pelastamiseksi ja esittelemiseksi. Tänä päivänä museolla on monia velvollisuuksia: takahuoneissa talletetaan ja konservoidaan, tutkitaan ja valmistellaan näyttelyitä. Alkuvuonna 2023 Viron kansallismuseossa avataankin kolme suurta ja tärkeää näyttelyä. Oikea kroppa, väärä kroppa? 18.3.2023–18.3.2024 Ihmisen kehokokemus on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin ruumiin pelkkä fyysinen olemassaolo. Hahmotamme maailmaa kehon kautta, mutta ymmärrämme ruumiilliset kokemuksemme kulttuurin välityksellä. Sanojen ”oikea” ja ”väärä” merkitykset ovat yhteiskunnissa sopimuksenvaraisia. Käsitykset luonnollisesta ja luonnottomasta, puhtaasta ja likaisesta, terveestä ja sairaasta ja niin edelleen vaihtelevat kulttuureittain. ”Oikeana” voidaan pitää sekä jossain vaiheessa voimassa olevaa järjestystä että toivottavaa tilannetta, johon pyrkiä. Ihmistä voidaan arvioida suhteessa olemassa olevaan ja todeta hänen olevan oikea ja normaali. Kuitenkin häntä voi verrata myös odotuksiin ja todeta riittämättömäksi. Oikea kroppa, va?a?ra? kroppa. Kuva: Viron kansallismuseo.
? viro.nyt ?1/2023 19 Normit ja rajoitukset yhdistävät yhteiskuntaa. Kuitenkin, aivan kuten ihmissuhteet muuttuvat ajan myötä, myös normit muuttuvat. Uudistuksista tulee tottumuksia ja itsestäänselvyyksiä. Muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti, asteittaisena sopeutumisena, mutta joskus ne voivat tapahtua myös yhtäkkiä, odottamattoman tai traumaattisen tapahtuman seurauksena. Näyttely Oikea kroppa, väärä kroppa? valaisee kehon kulttuurisia merkityksiä Virossa. Ne ovat olleet ajankohtaisia menneisyydessä, mutta ne aiheuttavat keskustelua ja kiistoja myös nykyään. Millainen keho on kaunis? Millainen on säädyllinen? Mitkä ruoat ovat keholle hyviä ja mitkä vaarallisia? Missä elämänvaiheissa keho on haavoittuvainen ja miten sitä voidaan suojata? Kuinka korvata ja parantaa kehoa? Kuinka ymmärtää kipua? Millaisia fyysisiä ominaisuuksia valtio vaatii kansalaisiltaan? Kuinka laajentaa fyysisen suorituskyvyn rajoja? Kuinka voi saada superkyvyt? Varoitus! Näyttely käsittelee myös seksuaalisuutta, alastomuutta, kuolemaa ja ruumiillista kipua. Suosittelemme, että lapset katsovat näyttelyn yhdessä aikuisen kanssa. Virolaisia maalaistuoleja 24.2.–4.12.2023 Näyttelyssä Neljä jalkaa maassa. Virolainen maalaistuoli vierailija pääsee kierrokselle virolaisten maalaistuolien rikkaaseen ja monipuoliseen maailmaan. Näyttelyyn on valittu yli sata ainutlaatuista tuolia, jotka kertovat ilmeikkäästi ajasta, jona tuoli on valmistettu, ja arvoista, joita sen valmistaja on pitänyt tärkeinä. Tuolilla oli maalaisen asumuksessa suurempi merkitys kuin normaalilla käyttöesineellä, ja se oli muuten niukan irtaimiston joukossa mielenkiintoisin esine monipuolisen rakenteensa ja koristeidensa vuoksi. Suuren maailman tyylivaikutukset päätyivät maatilojen kalusteisiin viiveellä. Moderneja ideoita mukautettiin ja yksinkertaistettiin sekä yhdisteltiin jo tuttuihin tekniikoihin ja kehiteltiin pidemmälle. Näin maalaistuoli kertoo tarinaa luovuudesta, kekseliäisyydestä ja taidoista yhtä paljon kuin kodin sisustuksesta sekä muodin ja huonekalujen historiasta. Osa tuoleista on yksinkertaisia istuimia, jotka maanviljelijä valmisti itselleen voidakseen istuskella tulisijan edessä, mutta joukossa on myös monimutkaisempia tuoleja, jotka on tilattu kylän puusepältä, ja sellaisia, jotka valmistuivat suvun merkkipäiviä varten: morsiamelle häälahjaksi tai tyttärelle myötäjäisiksi. Viron kansallismuseossa on Viron suurin maalaistuolien kokoelma, johon kuuluu yli 370 esinettä. Vanhimmat näytteille asetetut tuolit ovat peräisin 1800-luvun alkupuoliskolta, uusimmat 1930-luvulta. Näyttelyssä tutkimme, miten maalaistuoleissa heijastuvat eri aikakausien kalustemuodit: englantilainen rokokoo, biedermeier tai varhaisemmat klassismin virtaukset. Ottivatko paikalliset tuolimestarit esimerkkiä Windsorin tuoleista tai William Morrisin kuuluisasta Sussexin tuolista? Millaisen muodon Euroopassa laajalti tunnetut porrasselustalliset ja penkkituolit ovat saaneet Virossa entä millainen istuin voitiin tehdä käyrästä männynjuuresta tai paksusta oksasta? Kun huonekaluja tehtiin käsin, kehittyi mielenkiintoisia paikallisia ”koulukuntia”. Omaleimaisten, muualla Virossa tuntemattomien piirteidensä ansiosta erottuvat saariston tuolit: muhulaiset ja kihnulaiset sekä vironruotsalaisten tuotanto Pakrissa ja Ruhnussa. Viestejä kolmiossa. Näyttely Viron 1900-luvun matkamuistohuiveista 14.4.–29.10.2023 Laulujuhlien, olympialaisten, kaupunkien, festivaalien, tapahtumien ja organisaatioiden matkamuistohuivit olivat 1900-luvulla arvostettuja asusteita, jotka värittivät Neuvosto-Viron arkea. Huivit ovat tunnettujen taiteilijoiden suunnittelemia, heijastavat eri vuosikymmenten taiteen trendejä ja muotia sekä toimivat usein virolaisten suunnittelijoiden maalauskankaina. Näytteillä on puolisensataa huivia, jotka kertovat tarinansa. Pysyvät näyttelyt kertovat sukukansoista Viron kansallismuseossa on myös kaksi pysyvää näyttelyä: Uralin kaiku, joka kertoo suomalais-ugrilaisten kansojen tarinan (ja on maailman suurin näyttely suomalais-ugrilaisista) sekä virolaisista kertova näyttely Kohtaamisia. Kaikkein hienoimman asian museossa kävijä saa mukaansa jo infotiskiltä: Viron kansallismuseon pääsylippu on älykäs! Tämä tarkoittaa, että kun koskettaa lipulla näyttelyiden infotauluja, vaihtuvat taulujen tiedot vieraan toiveiden mukaan – kaikki tieto on tietysti myös suomeksi. Älylipun mukana saa kaiken tiedon myös mukaan kotiin, jossa nähtyä voi tutkiskella rauhassa uudestaan. Museon ravintola Pööripäev on avoinna museon aukioloaikoina eli tiistaista sunnuntaihin klo 10–18. Avarassa ravintolassa saa sekä kahvia ja leivonnaisia että lämmintä ruokaa, arkisin klo 12–15 myös lounasta. Museokaupassa on matkamuistoja, virolaista designia, perinteisiä virolaisia käsitöitä sekä paikallisia herkkuja. Jos jonkin asian hankkimatta jättäminen jää harmittamaan, niin museokaupalla on myös verkkokauppa, joka toimittaa tilaukset Suomeenkin. n Lue lisää: www.erm.ee Viron kansallismuseo tuo keväällä näyttelyn Olipa kerran, tarina satujen synnystä museokeskus Vapriikkiin Tampereelle, jossa se on esillä 28.4.2023–10.3.2024. Lue lisää: www.vapriikki.fi Virolaisia maalaistuoleja. Kuva: Viron kansallismuseo.
TALLINNAN-LIIKENTEEN TALLINNAN-LIIKENTEEN MOOTTORIALUKSET MOOTTORIALUKSET RAUD PUBLISHING 20 1/2023?viro.nyt Tyyni valtameri Kai Aareleid Kustantamo S&S 2023 suom. Outi Hytönen O n niin paljon sellaista, mitä emme tiedä omista vanhemmistamme. On niin paljon sellaista, mitä he eivät tiedä meidän tietävän.” Pietari, vuosi 2010. Stella näkee sattumalta, miten hänen vierailulle saapunut äitinsä kohtaa miehen, joka tuntuu etäisesti tutulta. Tapahtuma raottaa oven muistoihin lapsuudesta ja nuoruudesta 1970–1980-lukujen Virossa ja kohtauksiin vanhempien avioliitosta, jonka sileä lasipinta heijasti kaikki kysymykset takaisin. Samaan aikaan Stella yrittää ratkaista oman avioliittonsa mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä huomatessaan, että pettävän tyynen alta voi paljastua kokonainen vaiettu elämä maininkeineen, syvänteineen ja hyökyaaltoineen. Tyyni valtameri on hienovaraisen tarkka kamarinäytelmä hyväksyvästä rakkaudesta ja anteeksiannosta. Kirja ilmestyy maaliskuussa. Hinta: 28 € + postikulut. Puutarha vailla muureja Tiit Aleksejev Enostone 2023, 360 s. suom. Hannu Oittinen S yyria vuonna 1098. Antiokia on vapautettu sen jälkeen, kun muslimit on murskattu ratkaisevassa taistelussa. Kirjan päähenkilö, joka on yksi taistelun sankareista, on julistettu lainsuojattomaksi ja hänen rakastettunsa on normannien hallussa panttivankina. Päähenkilö ryhtyy toimiin päästäkseen rakastettunsa luokse, yhdistääkseen hajanaisen talonpoikaisarmeijan ja viedäkseen sen Jerusalemiin. Tämä on samalla matka mielen pimeydestä kohti kirkkainta valoa. Puutarha vailla muureja on kolmas osa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevästä romaanisarjasta, jonka ensimmäinen osa sai Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010. Tiit Aleksejevin (s. 1968) romaanisarjasta ovat aiemmin ilmestyneet Hannu Oittisen suomentamina Pyhiinvaellus (2013) ja Väkevä kaupunki (2015). Kirja ilmestyy maaliskuussa. Hinta: 25 € + postikulut. Olipa kerran saari. Muistoja Viron Vormsilta Aura Koivisto & Risto Sauso AtlasArt 2022, 144 s. E räänä päivänä Aura Koivisto ja Risto Sauso päättivät muuttaa Viroon Vormsin saarelle, vaikka eivät olleet siellä koskaan käyneetkään. He kaipasivat jotakin uutta – ja ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta. Pariskunta vietti Vormsilla seuraavat 11 vuotta, vuodesta 2001 vuoteen 2012. Pieni saari tarjosikin runsaasti luonnon kauneutta, mutta myös värikkään ihmisyhteisön. Kirjassa tehdään retkiä metsiin ja meren rannoille, hoidetaan perinnemaisemia ja vietetään kodikasta maalaiselämää. Pihassa kuoputtelevat kanat ja vanhalle työhevoselle tarjotaan eläkeläiskoti. Tutuiksi tulevat viisaat ja hyväsydämiset mummot, hilpeän huolettomat miehet ja muut elämää nähneet persoonallisuudet. Olipa kerran saari on lämmöllä kerrottu tarina ajasta, jota ei enää ole. Hinta: 30 € + postikulut. Tallinnan liikenteen moottorialukset Peter Raudsepp Raud Publishing 2023, 250 s. T eos esittelee kaikki Helsinki–Tallinnalinjalla liikennöineet alukset ja varustamot. Siinä on paljon tarkkaa tietoa reitin historiasta ja tapahtumista Neuvosto-Viron ajoista Viron uudelleenitsenäistymisen kautta nykypäivään. Esiteltäviä aluksia on yli sata! Teoksesta selviää, kuinka laivalinjan uudelleenavaaminen vuonna 1965 onnistui. Millaista oli laivalla matkustaminen Neuvosto-Viroon? Miten laulava vallankumous ja Viron uudelleenitsenäistyminen vaikuttivat matkailuun? Mistä reitin laivat on hankittu ja mihin linjan entiset alukset ovat päätyneet? Mitä onnettomuuksia reitillä on sattunut? Miten Suomenlahden yli on pendelöity töiden vuoksi? Miten Helsinki–Tallinnalaivareitistä on kehittynyt yksi maailman vilkkaimmista matkustajalaivalinjoista? Tallinnan liikenteen moottorialukset -kirja sopii kaikille Suomen merenkulusta kiinnostuneille ja Viron-matkojen ystäville. Kirja ilmestyy maaliskuussa. Hinta: 35 € + postikulut. verkkopuoti.svyl.fi
21 ? viro.nyt ?1/2023 Viron retkiopas Timo Nuoranen 2022 V iron retkiopas on 180-sivuinen teos, jossa esitellään 50 kiinnostavinta retkikohdetta Länsi-Virossa. Julkaisu sisältää runsaasti valokuvia Virossa esiintyvistä linnuista, kasveista ja eläimistä. Kuvat on lähes poikkeuksetta otettu Virossa. Teos on tarkoitettu jokaiselle Virosta kiinnostuneille retkeilijälle. Kirja esittelee kohteita, joille on helppo päästä omatoimisesti tai pienellä porukalla. Suurimmalle osalle kohteista ei tarvita ajo-ohjeita, mutta muutamille vaikeammin löydettävistä yleisohjeet on annettu. Kirjassa oleva lajitieto on pääasiallinen syy, miksi kirja on syytä hankkia, sillä sitä ei ole löydettävissä kootusti mistään muualta suomeksi. Hinta: 20 € + postikulut. Apteeker Melchior 2. Viirastus Elmo Nüganen Taska Film, Nafta Films, Apollo Film Productions, Hansafilm 2022, dvd, 90 min. K eskiaikaisen jännitystarinan toisessa osassa yövartija säikähtää kamalaa kummitusta, rikkaan kauppiaan traagisesti hukkunutta tytärtä. Aamulla vartija löydetään korkeasta tornista pudonneena, ja samanlaiset onnettomuudet koituvat vielä useiden muidenkin kohtaloksi. Apteekkari Melchior alkaa tutkia tapausta, ja jäljet johdattavat hänet Piritan luostariin, jonka suojissa piilee synkkä ja vaarallinen salaisuus. Samaan aikaan Melchiorin mieltä painaa ihmetys siitä, miksi hänen rakastettunsa Keterlyn purki yhtäkkiä heidän kihlauksensa. Elokuva Apteeker Melchior 2 perustuu Indrek Harglan huippusuosittuihin Melchiordekkareihin. Hargla, ohjaaja Elmo Nu?ganen ja Olle Mirme poimivat aiheita Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus -kirjasta ja loivat elokuvaa varten aivan uuden juonipunoelman. Elokuva on vironkielinen, tekstitykset englanniksi, venäjäksi ja viroksi (kuulovammaisille). Hinta: 15 € + postikulut. Fred Jüssi. Olemise ilu Jaan Tootsen Taska Film 2020, dvd, 64 min. O lemise ilu -dokumenttielokuva on kunnianosoitus virolaiselle luonnolle ja Virossa kaikkien tuntemalle luontofilosofille Fred Ju?ssille. Hän on pohtinut niin ihmisenä olemisen kuin luonnon keskeisiä kysymyksiä. Elokuvan äänimaailmana ovat luontoäänet, hiljaisuus ja Jüssin luonto-ohjelmista tuttu pehmeä ääni. Luontodokumentti on ylistys pysähtymiselle, hetkessä olemiselle. Katsoja pääsee sukeltamaan syvälle metsään luonnon keskelle ja voi hetkeksi unohtaa kaupungin kiireen ja melskeen. Kuten Jüssi itse sanoo: välillä tulee olla laiska, syntinen ja ihan vain itsensä kanssa. Elokuva on vironkielinen, tekstitykset englanniksi ja venäjäksi. Hinta: 15 € + postikulut. Viimne reliikvia Grigori Kromanov Tallinnfilm 1969/2022, dvd, 87 min. V iimne reliikvia on Grigori Kromanovin ohjaama seikkailuelokuva vuodelta 1969. Se perustuu Eduard Bornhöhen kertomukseen Vürst Gabriel (1893). 1500-luvun Liivinmaan sotaan sijoittuvassa tarinassa Piritan luostari haluaa haltuunsa Pyhän Birgitan pyhäinjäännökset varmistaakseen oman tulevaisuutensa. Nuori aatelismies lupaa hankkia ne luostarille, jos saa vastalahjaksi kauniin nuoren Agneksen vaimokseen. Viimne reliikvia sai NeuvostoVirossa valtavan suosion. Sen näki elokuvateattereissa 772 000 katsojaa, mikä oli yli puolet Viron asukasmäärästä. Vauhdikkaasta seikkailuelokuvasta on tullut myös myöhempien sukupolvien suosikki niin, että sitä kutsutaan ainoaksi virolaiseksi kulttielokuvaksi. Vuonna 2002 elokuvakriitikot äänestivät Viimne reliikvian kaikkien aikojen neljänneksi parhaaksi virolaiselokuvaksi. Elokuva on vironkielinen, tekstitykset suomeksi, englanniksi, latviaksi, saksaksi, venäjäksi ja viroksi (kuulovammaisille). Hinta: 15 € + postikulut.
1/2023?viro.nyt 22 Latvialainen taiteilija rakastui suomalaiseen Elliin: katso kuvat! Rozent?ls-seuran kiertonäyttely matkustaa ympäri Suomea kertomassa suomalaislatvialaisten kulttuurisuhteiden historiasta ja rakkauden voimasta. Jenni Kallionsivu I ntohimon tuulet ovat viime kuukausina puhaltaneet niin Porissa kuin Joensuussakin. Romantiikan tulvan on aiheuttanut Katse Suomessa, sydän Latviassa -pienoisnäyttely Janis Rozent?lsista – Latvian kansallistaiteilijasta, suomalaisten vävypojasta ja hetken aikaa jopa Kulosaaren tavoitelluimmasta ukkomiehestä (tavoitteluksi se jäi, sillä Janis oli jo löytänyt oman kauneuden ideaalinsa). Kyseessä on Rozent?ls-seuran kaikkien aikojen romanttisin (ja ainoa) kiertonäyttely, joka matkustaa ympäri Suomea kertomassa A) suomalaislatvialaisten kulttuurisuhteiden historiasta ja B) rakkauden voimasta. Rakkaustarinan sankarista ystävyysseuran nimikkotaiteilijaksi Suomi–Latvia-ystävyysseuran nimi on Rozent?ls-seura, ja edustaessani yhdistystä eri tilaisuuksissa saan usein kuulla kysymyksiä nimen merkityksestä. Janis Rozent?ls oli Latvian kansallistaitelija, ehkäpä häntä voisi nimittää Latvian Gallen-Kallelaksi. Syy, jonka takia hänen nimensä on päätynyt ystävyysseuran käyttöön, liittyy kuitenkin hänen yksityiselämäänsä. Syksyllä 1902 Rozent?ls kohtasi Riiassa konserttimatkalla olleen suomalaisen laulajan Elli Forssellin, ja ymmärsi heti ensi silmäyksellä löytäneensä kauneuden ideaalin ja sydämensä valitun. Elli oli sydänten yhteenkuuluvuudesta välittömästi samaa mieltä eikä arkaillut kertoessaan tunteistaan kirjeitse perheelle Suomeen. ”Kaksi sielua, jotka syntymästä toisillensa jo kuuluivat, ovat kohtalon, ei, Jumalan ihmeellisen käden kautta toisensa löytäneet–- Mutta koska en vielä paljon saata ymmärtää hänen kieltänsä (sitä kyllä jo opiskelen), täytyy meidän käyttää saksan kieltä (joka tosin on aivan liian banaali niin pyhälle tunteelle kuin meidän rakkautemme). Hän on 36-vuotias, pitkä, tumma, kaunis vartalo, komea mies, suuret syvät ruskeat silmät, jotka minun silmiini niin hellästi, ihanasti katsovat – ilman intohimoa – sellaisella katseella ei saata kenkään muu katsella, ainoastaan Jan!–-–Meidän liitollamme on suuri kansallinen merkitys,–ensi kertaa kai nämä kansat Janis Rozenta?ls. Laiturilla. Kuva: Latvian taidemuseo.
? viro.nyt ?1/2023 23 yhtyvät niin jaloilla edustajilla – tästä tulee ihanata taidetta tulevaisuudelle!” Tällainen avoimuus kirjallisessa viestinnässä on tietysti yli sadan vuoden kuluttua kirjeitä nuuskivalle historiankirjoittajalle herkkupala. Ne huokuvat niin hillitöntä rakastumisen auvoa, että nykyajan kyyninen ihmisolento järkyttyy. Kun sarkastisesta ensireaktiostaan pääsee eroon, ajatus Jumalan käden yhteen liittämistä toisilleen kuuluvista sydämistä alkaa liikuttaa ja herkistää. Ellin kirjeitä lukiessa tuntui siltä, että hänen kanssaan olisi mukavaa istahtaa kahville, ehkä kuitenkin mieluiten sellaisessa elämänvaiheessa, kun hänen ajatuksiinsa mahtui muutakin kuin Jan, joka katsoi niin hellästi kuin ei kenkään muu… Väitetään, että intohimoisinkin rakkaus väljähtyy ajan myötä. Elleivät elämän tyrskyt laimenna lempeä, se törmää viimeistään ihmiselämän rajallisuuteen, sillä kukaan meistä ei ole täällä ikuisesti. Rozent?lsien tarina elää kuitenkin edelleen seuran nimessä: vaikka emme olekaan varsinaisesti taiteilijan nimikkoseura vaan monipuolisesti toimiva ystävyysseura, haluamme kertoa Janiksen ja Ellin elämästä suomalaislatvialaisten kulttuurisuhteiden rakentajina. Vuonna 1990 seuraa perustettaessa tuntui vielä hyvältä ajatukselta nimetä uusi ystävyysseura kuuluisan kulttuurihenkilön mukaan eikä esimerkiksi Suomi–Latvia-ystävyysseuraksi. Valinta oli hyvä, sillä nimen myötä saimme myös kiehtovan tarinan. Rozent?ls, Suomi ja suomalaiset Taidehistorioitsijat ovat väittäneet, että syksyn 1902 jälkeen Janis Rozent?lsin tuotannossa näkyy voimakas tunteiden purskahdus. Joka tapauksessa maalauksiin ilmestyy uusi malli. Rozent?ls maalasi Elliä vuodesta toiseen erilaisissa rooleissa, mutta useimmiten kuitenkin madonnana lapsi sylissään tai vähintäänkin lähellään. Ellin lisäksi hän maalasi tämän suomalaisia läheisiä, joista tunnetuin on Ellin serkku ja ystävä Maila Talvio. Rozent?lsin maalausten Suomessa on aina kesä, sillä silloin oli tietysti luontevaa viettää aikaa vaimon sukulaisissa. Elli ja Janis perheineen olivat usein nähtyjä kesävieraita esimerkiksi Vihdin Nummelassa, josta Ellin isä oli vuokrannut talon. Rozent?lsien ateljeekoti riikalaisen jugend-talon ylimmässä kerroksessa oli latvialaisen ja joskus myös Latviassa vierailevan suomalaisen kulttuuriväen kohtauspaikka, jota emännöi ahkerana ja viehättävänä ihmisenä tunnettu Elli. Vieraita kävi myös kesäkodissa Suomessa. Noina kesinä syntyi useita upeita maalauksia niin Janis Rozent?lsin itsensä kuin myös muiden latvialaisten taiteilijoiden tekeminä. Idylli katkesi ensimmäiseen maailmansotaan, jonka tieltä suuri osa Riian asukkaista pakeni. Rozent?lseille luonteva pakopaikka oli tietysti Suomi. Erinäisten vaiheiden jälkeen he päätyivät Kulosaareen, jossa Elli piti täysihoitolaa. Tuonne päätyi kesällä 1916 myös Aino Kallas, joka oli saapunut vanhaan kotimaahansa kirjoittamaan rauhassa, ilman perhe-elämän rasituksia. Pian Janis Rozent?ls esiintyikin Kallaksen päiväkirjassa. ”Hän on minun mieheni, hänessä yhtyy voima ja hienostus, aistillisuus ja puhtaus. Ei hetkeäkään ole minulla tunne vääryydestä. Tämä ei voi olla väärin, se on liian suurta, liian koko olemusta ja elämääni koskevaa, liian kohtalokasta, oma tahtoni ei tule siinä lainkaan kysymykseen.” Rozent?ls ryhtyi myös maalamaan Kallaksen muotokuvaa. Pettyneiden päiväkirjamerkintöjen mukaan suhde ei kuitenkaan edennyt merenrantakävelyitä pidemmälle. Kaiken lisäksi Rozent?ls maalasi Kallaksen muotokuvan päälle toiset kasvot, todennäköisesti täysihoitolan palvelijalle kuuluvat. Tarinat elävät edelleen Rozent?lsin kuolema tapaninpäivänä 1916 vain 50-vuotiaana oli yllätys kaikille. Kaipaamaan jäivät Elli ja kolme lasta, joista nuorin oli isän kuollessa vasta 9-vuotias. Rozent?lsin poismeno oli suuri menetys myös latvialaiselle taiteilijayhteisölle, joka sodan vuoksi oli hajautunut ympäri maailmaa. Maalaamatta jäi myös useampi suomalaisten asiakkaiden tilaama muotokuva: ulkomaalaisen taiteilijan työllistyminen Suomessa ei tuolloin ollut sen helpompaa kuin nytkään, mutta kovalla työllä ja sukulaisten tuella tilauksia oli alkanut tulla. Suomesta löytyy edelleen useita Rozent?lsin maalauksia ja ehkä vielä enemmän piirroksia. Niitä päätyi tänne niin vuonna 1917 Ateneumissa järjestetystä muistonäyttelystä kuin myös myöhemmin Ellin kautta. Rozent?lsin maalauksia on myös Ellin suomalaisten sukulaisten ja ystävien jälkeläisten hallussa. Elli Rozent?le asui Kulosaaressa vuoteen 1920 asti, jolloin hän muutti lapsineen takaisin Latviaan. Hän halusi kasvattaa lapsensa latvialaisiksi, ja latvialaiset taas tahtoivat kansallistaiteilijansa lapset takaisin. Ehkäpä Latvia tuntui Ellistä enemmän kodilta kuin Suomi, johon hän oli joutunut pakenemaan sodan keskeltä, mutta josta olikin pian tullut verisen sodan näyttämö. Samana vuonna myös Janis Rozent?lsin arkku siirrettiin Latviaan. Elli kasvatti lapsensa Riiassa ja elätti perheen niin taidesalongin pitäjänä kuin käsityöläisenäkin. Hänen elämänsä päättyi vuonna 1943 sydänvaivoihin, joihin toisiaan seuranneet Neuvostoliiton ja Saksan miehitykset olivat ehkä myös vaikuttaneet. Toista, pitkää Neuvostoliiton miehityskautta Ellin ei enää tarvinnut nähdä. Hän lepää Janiksensa kanssa Riian metsähautausmaalla samassa haudassa, mutta heidän jälkeläisiään elää Latviassa edelleen. Myös tarinat elävät, vaikka niiden päähenkilöt ovatkin jo poissa. Rozent?lseista kiinnostuneille löytyy niin Riiasta kuin muualtakin Latviasta paljon nähtävää. Tärkein vierailupaikka on tietysti Latvian taidemuseo, jonka pysyvässä näyttelyssä pääsee näkemään tämänkin jutun otsikossa mainittuja Ellin kuvia. Niissä rakastava katse ja sen kohde pysyvät yhä uusien sukupolvien löydettävinä. n Kirjoittaja on Rozent?ls-seuran toiminnanjohtaja Katse Suomessa, sydän Latviassa. Latvian kansallis taiteilija Janis Rozent?ls Haluatko järjestää näyttelyn omalla paikkakunnallasi? Ota yhteyttä! ~ 6 roll-up-seinää, avattuina 1 m x 2 m ~ Paino yhteensä n. 25 kg ~ Toimitetaan pakattuina kantopusseihin ~ Helposti pystytettävä ~ Mahdollisuus järjestää näyttelyn teemoja syventävä FM Jenni Kallionsivun luento Lisätietoja: Jenni Kallionsivu jenni@rozentals-seura.fi 045 105 8815 Janis Rozenta?ls. Pihlajan alla. Kuva: Latvian taidemuseo.
24 1/2023?viro.nyt Käännöskirjojen keidas: kirjakahvila Pagu Viihtyisä ilmapiiri (hyllyt ja pöydät täynnä kirjoja), kuppi teetä ja kahvilanpitäjän miellyttävä juttuseura – näitä tarjoaa piipahdus Adam Cullenin kirjakahvilaan. Merja Aho L änsivirolaisen merenrantakaupungin Haapsalun kulttuurielämä sykkii kiivaimmillaan kesäkaudella. Nykyään kulttuurielämyksistä voi nauttia monipuolisemmin ympäri vuoden. Yksi uusi kohde on kirjakahvila Pagu, jota isännöi kääntäjä-runoilija Adam Cullen. Merja Aho: Adam, olet asunut Virossa 15 vuotta, mutta miten ihmeessä päädyit kolmisen vuotta sitten Haapsaluun? Adam Cullen: Pidän kaupungin sijainnista: meri on lähes joka puolella. MA: Käännät virolaista kirjallisuutta englanniksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, käännöstyötä on riittävästi. Mutta mikä on kaikkein kiinnostavin tai haastavin käännöstyö, minkä kimpussa olet viime aikoina uurastanut? AC: Ehkäpä Tõnu Õnnepalun teos Harjutused (Exercises, Dalkey Archive Press 2020). Toinen kiinnostavimmista käännöstöistäni on ollut Jüri Arrakin kirja Panga-Rehe jutud (Panga-Rehe stories, 50 Watts Books 2022). MA: Olet myös runoilija ja olet julkaissut vironhaikumittaan kirjoitettuja runoja kokoelmassa Väikses linnas (Tuum 2018). Mikä innosti sinua kirjoittamaan runoja viroksi eikä esimerkiksi omalla äidinkielelläsi englanniksi? AC: Viron kieli itse houkutteli kirjoittamaan. MA: Perustit alkusyksyllä 2022 kirjakahvilan Pagu. Mistä idea tähän syntyi? AC: Tarvitsin itselleni työskentelytilan ja ajattelin, että miksen jakaisi sitä muiden kanssa. Samalla kirjakahvila on viron kielestä käännettyjen kirjojen tukikohta: jos joku on kiinnostunut virolaisesta kirjallisuudesta ja haluaa lukea sitä omalla äidinkielellään, niin ainakin jotain maistiaisia on tarjolla. MA: Mitä kirjakahvilassa on myytävänä? AC: Suurin osa kirjoista on virolaista kaunokirjallisuutta, nyt jo yli 20 eri kielellä. Myynnissä on myös pieni valikoima tuoretta vironkielistä kaunokirjallisuutta, samoin käytettyjä ei-vironkielisiä kirjoja. MA: Vaikuttaa siltä, että elämäsi pyörii paljolti kirjojen ympärillä: käännöstöitä ja kirjakahvilan ylläpitoa. Mutta kerro vielä vähän nykyisestä kotikaupungistasi: mikä Haapsalussa – kodin ja kahvilan lisäksi – on mielipaikkasi? AC: Bürgermeistri holm. Se avattiin äskettäin yleisölle ja kesäisin se onkin erinomainen uimapaikka. Ja myös talvella, koska siellä on mainiot mahdollisuudet pulahtaa avantoon. MA: Palataan vielä kirjakahvilaasi. Miksi kahvilan nimi on Pagu? Mihin se viittaa? AC: Mietin nimeä jonkin aikaa, maistelin sitä: pagu, pagulus… Sanakirjassakin on sellainen sana kuin pagu, pakopaikka. Adam Cullenin isännöimä kirjakahvila Pagu on juuri sellainen, hiljainen ja rauhallinen – pakopaikka arkisen kiireen keskeltä. Kahvilassa voi nauttia virvokkeita, lukea ja ostaa eri kielille käännettyä virolaista kirjallisuutta ja rupatella kahvilanpitäjän kanssa. Kahvila soveltuu myös pienten kirjallisuustapahtumien järjestämiseen. n Adam Cullen ~ Syntynyt vuonna 1986 Yhdysvaltojen Keskilännessä Minnesotassa ~ Asunut Virossa 15 vuotta, joista Haapsalussa 2,5 vuotta ~ Kääntää viron kielestä englanniksi aikuisten proosaa, lastenkirjallisuutta, näytelmiä ~ Runoilija ~ Kirjakahvila Pagun omistaja ~ os. Posti 19, Haapsalu (p. +372 5620 1826) ~ www.pagu.ee (kotisivun sisältöä täydennetään pikkuhiljaa) ~ www.instagram.com/kohvikpagu Kirjakahvila Pagu on viron kielesta? ka?a?nnettyjen kirjojen tukikohta. Adam Cullen on ka?a?nta?ja? ja runoilija ja nyt myös haapsalulainen kahvilayritta?ja?. Kuvat: Merja Aho.
? viro.nyt ?1/2023 25 Viron itsenäisyyspäivän tapahtumia Helsingissä 24. helmikuuta Klo 13 Kunniakäynti ja seppeleenlasku sodissamme kaatuneiden virolaisten vapaaehtoisten hauta-alueelle Malmin hautausmaalla Klo 15 Seppeleenlasku Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten haudalle Vanhankirkon puistossa (Lönnrotinkatu 6) Puheen pitää Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Jenni Kavén. Klo 17.30 Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2) Viron itsenäisyyspäivän konsertti klo 19 Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2, Helsinki) Esiintyvät Sekakuoro Siller ja haitaristi Maimu Jõgeda Kuoroa johtaa Leiu To?nissaar Ohjelmassa säveltäjät Ernesaks, Sarapik, Tormis, Mägi jne. Ilmainen sisäänpääsy, käsiohjelma 10 € Eesti Vabariigi aastapäeva kontsert kell 19 Alppila kirikus (Kotkankatu 2, Helsingi) Esinevad Segakoor Siller ja akordionist Maimu Jo?geda Dirigent Leiu To?nissaar Kavas Ernesaks, Sarapik, Tormis, Mägi jt. Sissepääs tasuta, kava 10 € Päivän järjestelyistä vastaavat: Helsingin vironkielinen seurakuntatyö, Suomen-poikien perinneyhdistys, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Tuglasseura ja Viron suurlähetystö. Sekakuoro Siller. Kuva: Maria Lume.
26 1/2023?viro.nyt Eestikeelne kogudusetöö Kevad 2023 Eestikeelse kogudusetöö tegevus on suunatud nii eestlastele kui ka eesti sõpradele – kõigile, kes on huvitatud osa saama eestikeelsest koguduse elust ja kultuurist. Kogudusetöö tegevuses osalemiseks ei pea kuuluma kogudusse. Tegevus on kõigile avatud ja tasuta. Kevadised jumalateenistused 19.02 kl 11.00 Eestikeelne armulauaga jumalateenistus 24.02 kl 17.30 Eesti Vabariigi iseseisvuspäeva jumalateenistus 19.03 kl 11.00 Eestikeelne armulauaga jumalateenistus 16.04 kl 11.00 Eestikeelne armulauaga jumalateenistus 21.05 kl 11.00 Eestikeelne armulauaga jumalateenistus Tähelepanu, leerikoolihuvilised! Esimene kogunemine toimub P 19.02 kell 11 Alppila kirikus. Lisainfo ja registreerimine aadressil: ekkt.helsinki@evl.fi Täpsem info tundide kohta osalejatele kohapeal. Tasuta. Piibliring koguneb igal paaris nädala kolmapäeval 25.01, 08.02, 22.02, 08.03, 22.03, 05.04, 19.04 ja 03.05 kell 18.00-19.15 ZOOM-keskkonnas. Lisainfo: ekkt.helsinki@evl.fi Pereklubi Sipsik pakub vo?imalust koos eesti keelt rääkivate juhendajate ja emade-isadega, vanavanematega mängida, meisterdada, laulda, sportida ning o?ppida uut ja huvitavat. Pereklubi koguneb laupäeviti kell 11.00-14.00 Alppila kiriku ruumides 21.01, 04.02, 18.02, 04.03, 18.03, 01.04, 15.04, 29.04 ja 13.05. Osalemine on tasuta, oma tulekust ette teatama ei pea. Lisainfo: pereklubisipsik@gmail.com Laste liikumisring koguneb igal kolmapäeval Alppila kiriku vo?imlas: kell 17.00-17.45 (3-5aastased lapsed) ja 17.45-18.30 (6-10aastased lapsed). Ringi eesmärgiks on arendada lapse füüsilisi ja sotsiaalseid oskusi. Lisainfo: liikumisring.helsingis@gmail.com Tasuta. Laste Rahvatantsurühm vo?tab vastu uusi väikseid tantsuhuvilisi. 8–12aastastele lastele suunatud tantsutrenn koguneb igal teisipäeval kell 18.00-19.00 Alppila kiriku kabelisaalis. Lisainfo: lasterahvatantsuring@gmail.com Tasuta. Laste Lauluring – tere tulemast laulma! 7–14aastastele lastele ja noortele mo?eldud koor harjutab neljapäeviti kell 17.0018.00 Alppila kiriku kogudusesaalis. Ringi eesmärgiks on arendada laulurühma lapse vokaalvo?imeid, soolo-ja ansamblilaulmise oskusi ning esinemisjulgust. Lisainfo ja registreerimine: ekkt.helsinki@evl.fi Tasuta. Ukulele algkursus koguneb iga paaritu nädala kolmapäeval 18.01, 01.02, 15.02, 01.03, 15.03, 29.03, 12.04, 26.04, 10.05 ja 24.05 kell 17.00-18.00 Alppila kiriku väikeses saalis. Ukulele on lihtne, kuid suurte vo?imalustega pill, millel on üsna kiiresti vo?imalik saavutada esimesi edusamme ja omandada lihtsamate laulude saatmise oskus. Kursus on mo?eldud algajatele, eelnev pillimängukogemus ei ole vajalik. Õpetus on eesti ja soome keeles. Kursus on tasuta, soovitav omada isiklikku pilli. Ukulelet o?petab koguduse kantor Dagmar Õunap. Lisainfo: dagmar.ounap@evl.fi Rahvatantsurühm Ülelahedad on Soome eestlaste segarühm, kus rahvatantsu naudivad nii algajad kui vilunud tantsuhuvilised. Ülelahedad harjutavad Alppila kiriku vo?imlas igal teisipäeval kell 19.30-21.00. Lisainfo: helsingi.ulelahedad@gmail.com Eestikeelne evangeelne luterlik kogudusetöö Helsingis Alppila kirik Kotkankatu 2, 00510 Helsinki FB: Eestikeelne kogudusetöö Helsingis Kogudusetööd koordineerib kantor Dagmar Õunap Tel. +358 50 3259 596 E-mail: dagmar.ounap@evl.fi UUS! UUS! Kuva: Dagmar O?unap.