KULTTUURI • POLITIIKKA • AKTIVISMI • Kritiikki 8/2014 lokakuu | fifi.voima.fi Terveysbisnes & verosuunnittelu: lypsä sitä murmelia! talouspeto elää s.14 • thaimaan etsityin ihminen s. 20 • maidanin unelma haihtui s. 25 • voiko kristitty olla cool? s. 38
www.helsinginkirjamessut.fi #kirjamessut HELSINGIN KIRJAMESSUT Esillä uutuuskirjat ja antikvariaattien aarteet. Ohjelmalavoilla yli 1100 kirjailijaa, tiedemiestä ja taiteilijaa. Osastoilla haastatteluja ja signeerauksia. Teemamaana Italia. Tule nauttimaan tunnelmasta ja tekemään löytöjä! 23.–26.10. Neljä messupäivää Avoinna: to, la–su klo 10–18, pe klo 10–20. Liput: Aikuiset 16 €. Lapset (7–15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat, ryhmät 10 €/hlö. Kokoaikalippu 30/20 €. Samalla lipulla Helsingin Musiikkimessut ja Viini, ruoka & hyvä elämä. Eva Wahlström Kuva: Toni Härkönen Sofi Oksanen Tuomas Kyrö Rosa Liksom Salla Simukka OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Riku Rantala ja Tunna Milonoff Kuva: Sandy Haggart Arman Alizad Li Andersson Kuva: Pekka Mustonen Jari Tervo Esko Valtaoja Kuva: Veikko Somerpuro Ville Haapasalo Kuva: Juha Metso Juba Tuomola Kuva: Veikko Somerpuro Kuva: Nauska Pertti Jarla Kuva: Juha Metso Kuva: Mirva Kakko Kuva: Ursa Kuva: Uzi Varon Nappaa ohjelma puhelimeesi! Kirjamessujen ohjelma mahtuu nyt taskuun. Voit selata ohjelmatietoja älypuhelimellasi, valita kiinnostavimmat esitykset ja tallentaa ne omaan aikatauluusi osoitteessa m.helsinginkirjamessut.fi 30 / 20 € Erik Axl Sund
MATKAILE SOHVALLASI Juha Vakkuri & Juha Metso VOODOO – Afrikan arkea Vaikuttava tieto- ja valokuvakirja vodunista eli voodoosta kertoo uskonnon merkityksestä länsiafrikkalaisille ihmisille. Se läpäisee koko elämän: se on sekä arkea, bisnestä että henkien manipulointia. Juha Vakkuri AFRIKAN SYDÄMEEN Mukaansatempaava matkakertomus vie lukijan Afrikan sydämeen. Silminnäkijän kertomuksista Eritreasta, Ruandasta ja KeskiAfrikan tasavallasta kuoriutuu esiin maiden arki ja ihmisten elämänusko vaikeissakin oloissa. Anni Valtonen & Milka Alanen UUSIA SUOMALAISIA Suomessa lähes joka kahdeksas avioliitto solmitaan suomalaisen ja muunmaalaisen välillä. Upeasti kuvitettu kirja kertoo kahdentoista pariskunnan tarinan ja osoittaa, että maahanmuutto ei ole pelkästään pakolaisuutta, vaan moni muuttaa maahamme myös rakkauden vuoksi. Giuseppe Gatozzella ET KAI VAIN PELKÄÄ? Tunnetulla videolla somalityttö Samia juoksee viimeisenä Pekingin olympialaisissa yleisön kannustaessa. Hän päätti pyrkiä Eurooppaan, jotta voisi kehittyä urheilijana. Matkalla Välimeren yli hänen veneensä kuitenkin upposi ja hän hukkui. Italialaistoimittajan koskettava tarina kertoo tytöstä, joka kuoli unelmiensa tähden. w w w. l i ke . f i
Helsingin kirjamessuilla osasto 6e80 books.aalto.fi
ilmoitus TEENKUISKAUS KUISKAUS TEEN Kiinalainen, Suomessa asuva TaoLin yhdistää Teen Kiinalainen, Suomessa asuva TaoLin yhdistää Teen Kiinalainen, Suomessa asuva TaoLin yhdistää Teen kuiskaus -kirjassaan kaksi suurta rakkauttaan, kuiskaus -kirjassaan kaksi suurta rakkauttaan, rukuiskaus -kirjassaan kaksi suurta rakkauttaan, ru-runouden teeseremonian. Teen nautittaessa kesnouden ja teeseremonian. Teen nautittaessa kesnouden ja ja teeseremonian. Teen nautittaessa keskitytään olennaiseen, henkistymiseen herkistykitytään olennaiseen, henkistymiseen ja herkistykitytään olennaiseen, henkistymiseen ja ja herkistymiseen.Teeseremonian hidas eteneminen tarjoaa miseen.Teeseremonian hidas eteneminen tarjoaa miseen.Teeseremonian hidas eteneminen tarjoaa runoilijalle tilaisuuden puhua elämän ja kuoleman runoilijalle tilaisuuden puhua elämän ja kuoleman runoilijalle tilaisuuden puhua elämän ja kuoleman kysymyksistä. kysymyksistä. kysymyksistä. www.enostone.fi www.enostone.fi www.enostone.fi KOSSU KOSSU ”Maailmalta sisältöä elämääni hain Koskenkorvassa ”Maailmalta sisältöä elämääni hain Koskenkorvassa ”Maailmalta sisältöä elämääni hain Koskenkorvassa vastauksen etsimääni sain” – Irwin Goodman vastauksen etsimääni sain” –– Irwin Goodman vastauksen etsimääni sain” Irwin Goodman Suomen suosituin alkoholijuoma kovissa kansissa. Suomen suosituin alkoholijuoma nyt kovissa kansissa. Suomen suosituin alkoholijuoma nytnyt kovissa kansissa. Osta ja nauti. Osta ja nauti. Osta ja nauti. www.minervakustannus.fi www.minervakustannus.fi www.minervakustannus.fi SYDÄMENMEKANIIKKA MEKANIIKKA SYDÄMEN Jazzin ystäviä ystäviä Jazzin Jazzin ystäviä hemmotellaan hemmotellaan hemmotellaan jäljäl-jälleen! Nelipäiväinen leen! Nelipäiväinen leen! Nelipäiväinen festivaali tarjoaa tarjoaa festivaali festivaali tarjoaa kattauksen moderkattauksen moderkattauksen modernia huippujazzia nia huippujazzia nia huippujazzia ja ja ja maailmanmusiikin maailmanmusiikin maailmanmusiikin kärkinimiä.Telakka, Telakka, kärkinimiä. kärkinimiä. Telakka, Pakkahuone Klubi Pakkahuone ja Klubi Pakkahuone ja ja Klubi täyttyvät letkeästä täyttyvät letkeästä täyttyvät letkeästä svengistä jyrisevässvengistä ja jyrisevässvengistä ja ja jyrisevästä free jazzista, kotitä free jazzista, tä free jazzista, kotikotimaisista ja kansainvälisistä kokoonpanoista. maisista ja kansainvälisistä maisista ja kansainvälisistä kokoonpanoista. kokoonpanoista. Lauteilla legendoja Linton KwesiJohnsonista Johnsonistaja Lauteilla legendoja Linton Lauteilla legendoja Linton Kwesi Kwesi Johnsonista ja ja Terence Blanchardista Friselliin. Terence Blanchardista Bill Friselliin. Terence Blanchardista BillBill Friselliin. Konserttiliput passit 0–100 Konserttiliput ja passit 0–100 €. Konserttiliput ja ja passit 0–100 €. €. www.tamperemusicfestivals.fi/jazz www.tamperemusicfestivals.fi/jazz www.tamperemusicfestivals.fi/jazz Jack syntyy syntyy vuonvuonJack Jack syntyy vuon1874 kaikkein kylna 1874 kaikkein kylnana 1874 kaikkein kylmimpänä yönä, sydän mimpänä yönä, sydän mimpänä yönä, sydän jäässä. Aikakauden Aikakauden jäässä. jäässä. Aikakauden hylkiöiden suojelija, hylkiöiden hylkiöiden suojelija, suojelija, noitatohtori Madeleine noitatohtori Madeleine noitatohtori Madeleine pelastaa vastasynvastasynpelastaa pelastaa vastasyntyneen asentamaltyneen asentamaltyneen asentamaltämänrintaan rintaankäla la latämän tämän rintaan kä-käkikellon.Tikittävä Tikittäväja kikellon. kikellon. Tikittävä ja ja kukkuvakello kellotoimii toimii kukkuva kukkuva kello toimii tahdistimena, kunhan tahdistimena, kunhan tahdistimena, kunhan Jack vain ei rakastu. 10-vuotiaana Jack kuitenkin kohJack vain ei rakastu. Jack kuitenkin kohJack vain ei rakastu. 10-vuotiaana 10-vuotiaana Jack kuitenkin kohtaa puolisokean Miss Acacian ja käkikellosydämen taa puolisokean Miss Acacian ja käkikellosydämen taa puolisokean Miss Acacian ja käkikellosydämen mekaniikka menee täydellisen sekaisin. Synkänkaunis mekaniikka menee täydellisen sekaisin. Synkänkaunis mekaniikka menee täydellisen sekaisin. Synkänkaunis ja intohimoisen vinksahtanut rakkaustarina tulvilja intohimoisen vinksahtanut rakkaustarina tulvilja intohimoisen vinksahtanut rakkaustarina on onon tulvillaan omintakeista huumoria ja runollista taikaa. laan omintakeista huumoria ja taikaa. laan omintakeista huumoria ja runollista runollista taikaa. www.scanbox.com www.scanbox.com www.scanbox.com VOIMANSILKKIMAKUUPUSSIT SILKKIMAKUUPUSSIT VOIMAN un lokaku merkki et -tuotte Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käytvalmistamat mainiot makuupussit käytvalmistamat mainiot makuupussit moneen moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaitöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaitöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. kenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. kenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 gg g Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla väreissä. Saatavilla eri väreissä. Saatavilla erieri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista Rosebudin kirjakaupoista tai Rosebudin kirjakaupoista taitai suoraan toimituksesta. suoraan toimituksesta. suoraan toimituksesta. Hinta euroa Hinta 42 euroa Hinta 4242 euroa kotiin postitettuna: kotiin postitettuna: kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi tilaukset@voima.fi tilaukset@voima.fi VINKIT SISUSTAMISEENJAJA VINKIT SISUSTAMISEEN BLOGGAAMISEEN BLOGGAAMISEEN Sisustusbloggaajan kotona -kirja esittelee kansainSisustusbloggaajan kotona -kirja esittelee kansainSisustusbloggaajan kotona -kirja esittelee kansainvälisten sisustusbloggaajien hurmaavia koteja. Saat välisten sisustusbloggaajien hurmaavia koteja. Saat välisten sisustusbloggaajien hurmaavia koteja. Saat hyödyllisiä neuvoja oman online-valtakunnan perushyödyllisiä neuvoja oman online-valtakunnan perushyödyllisiä neuvoja oman online-valtakunnan perustamiseen, alkaen blogialustan valinnasta aina persootamiseen, alkaen blogialustan valinnasta aina persootamiseen, alkaen blogialustan valinnasta aina persoonallisen tyylin luomiseen. nallisen tyylin luomiseen. nallisen tyylin luomiseen. Tilaa verkkokaupasta Tilaa verkkokaupasta Tilaa verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi www.rakennustietokauppa.fi www.rakennustietokauppa.fi osta kirjakaupasta, tai osta RT kirjakaupasta, taitai osta RTRT kirjakaupasta, Runeberginkatu Runeberginkatu 5. Runeberginkatu 5. 5. JALOTOFUNUUTUUSTUOTE: UUTUUSTUOTE: JALOTOFUN ANNOSKOKOINENMIETO MIETOCHILI CHILI ANNOSKOKOINEN PAISTOPALA ON ARJENNOPEA NOPEA PAISTOPALA ON ARJEN RATKAISU RATKAISU Jalotofu-perheen uusin tulokas herkullinen Mieto Jalotofu-perheen uusin tulokas on herkullinen Mieto Jalotofu-perheen uusin tulokas onon herkullinen Mieto Chili. Annoskokoinen Jalotofu sopii keittiöön moChili. Annoskokoinen Jalotofu sopii keittiöön moChili. Annoskokoinen Jalotofu sopii keittiöön monenlaisessa muodossa – se on heti valmis pannulle, nenlaisessa muodossa – se on heti valmis pannulle, nenlaisessa muodossa – se on heti valmis pannulle, grilliin, keittoihin sellaisenaan raikkaiden salaatgrilliin, keittoihin tai sellaisenaan raikkaiden salaatgrilliin, keittoihin taitai sellaisenaan raikkaiden salaattien sekaan. Tarkoin valitut yrtit ja mausteet antatien sekaan. Tarkoin valitut yrtit ja mausteet antatien sekaan. Tarkoin valitut yrtit ja mausteet antavat Jalotofulle herkullisen maun – luomuna ilman vat Jalotofulle herkullisen maun – luomuna ilman vat Jalotofulle herkullisen maun – luomuna ilman muuta muuta !! ! muuta 150 vastuullisen herkullista Yli 150 vastuullisen herkullista YliYli 150 vastuullisen herkullista Jalotofureseptiä löydät Jalotofureseptiä löydät Jalotofureseptiä löydät osoitteesta jalotofu.fi/reseptit osoitteesta jalotofu.fi/reseptit osoitteesta jalotofu.fi/reseptit HEMPSTER TAKKI / HAMPPUA HEMPSTER TAKKI / HAMPPUA JAJA LUOMUPUUVILLAA LUOMUPUUVILLAA Suomalaisen Suomalaisen Suomalaisen RCMCLOTHINGCLOTHINGRCM RCM CLOTHINGvaatemerkin takvaatemerkin vaatemerkin taktakki sopii loistavasti ki sopii loistavasti ki sopii loistavasti syksyyn. Hamppusyksyyn. Hamppusyksyyn. Hamppukangason ekolokangas kangas ononekoloekologinen,lämpöä lämpöäsiginen, ginen, lämpöä si-sitova ja erinomaitova ja erinomaitova ja erinomaisesti hengittävä. hengittävä. sesti sesti hengittävä. Nettikaupassa Nettikaupassa Nettikaupassa nyt nytnyt myös hamppukenmyös hamppukenmyös hamppukenja asusteet! gät ja gätgät ja asusteet! asusteet! www.rcm-clothing.com www.rcm-clothing.com www.rcm-clothing.com
8 / 2014 • 7 6.10.–9.11.2014 Kari Sihvonen ajassa 10–17 Denk, Schwein! Laura Räty verosuunnitteli, mutta kuka hyötyi? Normiho ovoimaam ! s. 16-17 Kenen lukuun ministeri verosuunnitteli? s. 8 • Lukijaposti s. 10 • Ratsaako poliisi etnisin perustein? s. 12 • Hallitus ohitti kolmikannan s. 13 • Talouspeto kaatui, muttei kuollut s. 14 • Ruokatohtori s.15 tässä lehdessä 20–31 Aleksi Toivanen Thaimaan etsityin ihminen Junuya Yimprasert puolustaa Suomessa marjanpoimijoita. Thaimaassa hän on etsintäkuulutettu. Thaimaan etsityin ihminen s. 20 • Kuinka Maidanin unelma haihtui s. 25 • Graffititaiteilija maalaa koteja maailmalla s. 28 kulttuuri 33–50 Noora Kananen Aleksi Toivanen 33 38 48 Terävintä kärkeä s. 33 • Tositarinoita maahanmuutosta s. 37 • Jeesus oli ensimmäinen dandy s. 38 • Vierasta elämää s. 39 • Runoja tulevalle kansalle s. 40 • Mahdottoman kielen puhujat s. 42 • Kun Eva kohtasi Lilithin s. 44 • Naamio hajoaa s. 45 Kauas kaduilta kaupungin s. 46 • 20 vuotta myöhemmin s. 48 kolumnit 12, 14, & 34 Olavi Uusivirta Kannen kuvitus: Kari Sihvonen 8 Banker Wanker Musiikkimessujen ohjelma s. 30–31 Mari Kasurinen Antti Rautiainen kulttuurihäiriö 50 50 Voiman päätoimittajalle tärkeintä tällä hetkellä on hyvät energiat ja vibat. pä ä k i r j o i t u s K äv i n k at som a s sa Berliinin Deutsches Theaterissa Warten auf Godotin. Samuel Beckettin sodanjälkeinen näytelmä on suomennettu nimillä Huomenna hän tulee, Godota odottaessa ja Godot’ta odotellessa. Jo nimistä voi päätellä, että näytelmässä odotellaan tyyppiä nimeltä Godot, jonka pitäisi tulla. Olen nähnyt Godot’n Suomessa kolme kertaa, joten odotin, että pysyisin mukana saksankielisessä versiossakin. Pimeä sali ja terävästi valaistu näyttämö saivat minut haukottelemaan jo ennen kuin näyttelijät puhuivat saksaa. Nukahdin muutaman kerran. N ä i n G o dot ’ n ke r r a n s ite n , että olin edellisenä iltana käynyt puuduttamassa pakarani Richard Wagnerin Jumalten tuhon kuusituntisessa esityksessä. Jumalten tuho näyttäytyi minulle 1900-luvun maailmansotien hirvittävänä profetiana, metaforana ja ennakkonäytöksenä. Natsien ihannoima Wagnerhan oli kirjoittanut oopperansa jo 1870-luvulla. Seuraavana päivänä esitetty Godot ruumiillisti sodanjälkeisen Euroopan absurdin ja eksistentiaalisen kysymyksen: mitä meidän pitäisi odottaa? Peräkkäisinä päivinä nähdyt ooppera ja näytelmä muotoutuivat päässäni yhdeksi kokemukseksi, joka palaa mieleeni aina välillä. Se on sitä vanhanaikaista muistamista. L e n to ko n e e s s a käteeni osuu lehti, jossa hehkutetaan uutta muistamista: ”Me emme talleta asioita enää – älypuhelimet, kovalevyt ja muistitikut tekevät sen puolestamme”, kirjoittaa pääministeri Alexander Stubb Finnairin Bluewings-asiakaslehdessä. Älypuhelimet eivät kuitenkaan ole kovin älykkäitä: ”Ne ovat pikemminkin älykkäille verkoille suunniteltuja tyhmiä päätteitä”, väittää Rasmus Fleischer kirjassa Verkko suljettu. Fleischer tarkoittaa sitä, että puhelimen ”äly” tai ”ajattelu” tapahtuu itse laitteen sijaan verkossa ja pilvessä sijaitsevilla palvelimilla. Äly on siis ulkoistettu. Pä ä m i n i s te r i S tu bb puolestaan uskoo vakaasti äly- teknologiaan. Hän sanoo olevansa ”informaatioteknologia-maailman maahanmuuttaja”. Stubbin kolumni on otsikoitu Smarter than you think. Hän ylistää älypuhelimia, jotka lisäävät tekstien tuottamista ja julkaisemista: ”Ihmiset kirjoittavat enemmän kuin ennen. Ja me tiedämme, että kirjoittaminen on yksi parhaista tavoista kehittää aivoja. Se pakottaa artikuloimaan, ajattelemaan.” Kun Deutsches Theaterin Godot’ssa isäntä pakottaa orjansa ajattelemaan, hän huutaa Denk, Schwein! Orja aloittaa filosofisen älämölön, joka kuulostaa pääministerin Twitter-tililtä luettuna ääneen. Ajattele, sika! Kimmo Jylhämö Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala (opintovapaalla 12.9.–14.12.) Toimitussihteerit Teemu Muhonen, Veera Nuutinen, Kati P ietarinen ULKOASU AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo voiman dokumenttiteatteriprojekti tuottaja Susanna Kuparinen (apuraha) (09) 7744?3113 & erikoistoimittaja Jari Hanska (apuraha) 050 551 8997 toimitusjohtaja Teemu Matinpuro Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen (opintovapaalla) 040 507?7165 valokuvaajaharjoittelija Aleksi Toivanen kuvittajaharjoittelija Noora Kananen ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Maryan Abdulkarim, Jussi Ahokas, Sampo Apajalahti, Anu Brask, Jarkko Fräntilä, Maria-Kaisa Jurva, Tanu Kallio, Kimmo Laakso, Noora Laaksonen, Pertti Laesmaa, Hanna Lammi, Ville Lähde, Tuomo Manninen, Annukka Mäkijärvi, Bertha O, Pilli-Liisa, Tuomas Rantanen, Antti Rautiainen, Aleksis Salusjärvi, Tomi Setälä, Kari Sihvonen, Janne Siironen, Kasper Strömman, Leif Sundström, Impi Susi, Kaisu Tervonen, Oksana Tšelyševa, Tuukka Tuomasjukka, Laura Ukkonen, Olavi Uusivirta, Timo Varamäki, Miia Vistilä, Sami K. Vitikainen, Banker Wanker Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.fi & Juho Paavola Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744?3112 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Alma Manu Oy, Tampere Painos 60?000, Voima 9/14 ilmestyy 10. marraskuuta. ISSN 1457-1005
8 • ajassa 8 / 2014 Finnwatchin uusi raportti paljastaa vakavia ongelmia Neste Oilille palmuöljyä tuottavien plantaasien työoloissa Malesiassa. Suomen valtion enemmistöomisteisen yrityksen ja sen käyttämien kansainvälisten sertifiointijärjestelmien valvonta on pettänyt. Finnwatch 16.9. Kenen lukuun ministeri verosuunnitteli? teksti jari hanska kuvitukset kari sihvonen K Laura Räty ei välttämättä hyötynyt yhtiöjärjestelystään kovinkaan paljon. Voima kertoo, ketkä hyötyvät. u n sosiaalija terveysministeri Laura Rädyn holdingyhtiöjärjestely paljastui elokuun lopussa, Räty sanoi saaneensa järjestelystä vain “joidenkin sato- jen eurojen” rahallisen hyödyn. Jos hyöty todella on niin vähäistä kuin ministeri sanoo sen olevan, herää kysymys siitä, miksi lääkärit ylipäätään haluavat käyttää monimutkaisia yhtiöjärjestelyjä. Yksittäisten lääkärien takaa paljastuu suuri, koko yk- sityisen terveydenhuollon läpäisevä koneisto, joka välikäsien kautta siirtää Suomessa tehtyjä voittoja verottajan ulottumattomiin. Rädyn kaltaiset lääkärit ovat olennainen osa koneistoa, mutta sen suurimmat voittajat löytyvät ulkomailta. Suurimmat häviäjät ovat puolestaan suomalaiset veronmaksajat ja rahoitusvaikeuksien kanssa painiva terveydenhuolto, jota Laura Räty nyt sosiaali- ja terveysministerinä luotsaa. Ministeri oli siis mukana likaamassa tulevaa kotipesään- sä, mutta ketkä kaikki hänen yhtiöjärjestelystään hyötyivät? 1. Diilerit Räty perusti vuonna 2006 Groundhog Holding -nimisen yhtiön, joka liittyi osakkaaksi
ajassa 8 / 2014 • 9 Kasvatustieteen maisteri Annukka Muurin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus paljasti myös, että maahanmuuttajaoppilaat arvioivat itse suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi. Äidinkieli uhkaa kuihtua keskustelukieleksi. Turun yliopisto 26.9. silloisen terveyspalveluyhtiö MedOnen lääkäreiden omistamaan tytäryhtiöön DocOneen. Holdingyhtiön kautta Räty pystyi nostamaan palkkansa kevyemmin verotettavina luontaisetuina ja osinkoina. Nykyään MedOne on nimeltään Attendo ja DocOne puolestaan Terveyden Tuottajat Oy. Näistä yhtiöistä Räty nosti palkkaa ja osinkoja vuoteen 2011 saakka, jolloin hän aloitti työnsä Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Voiman saamien laskelmien mukaan Terveyden Tuottajat ehti kuuden vuoden aikana periä Radyltä pelkästään hallinnointipalkkioita lähes 10 000 euroa. Toisin sanoen Räty on verojen sijaan maksanut mieluummin Terveyden Tuottajille tuhansien eurojen korvauksen saamatta itse kovinkaan suurta hyötyä. Terveyden Tuottajat on viime vuosina tehnyt erinomaista tulosta. Yhtiön liikevoitto on noussut jopa yli 40 prosenttiin. kanssa uuden yrityksen nimeltä MedOne. Yhtiö välitti lääkäreitä hoitamaan hankalat päivystysajat. Vuoteen 2004 mennessä MedOne oli kasvanut Suomen suurimmaksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien vuokrauspalvelujen välittäjäksi, ja vuonna 2007 yhtiö myytiin ruotsalaiselle yksityiselle terveyspalveluyhtiö Attendolle. MedOnen perustaneet Pertti Karjalainen ja hänen kollegansa tekivät kaupalla miljoonien eurojen voitot. Kauppasummasta ei ole tietoa, mutta Verohallinnon tiedoista selviää, että Karjalaisen pääomatulot nousivat vuonna 2007 noin miljoonasta jopa 22 miljoonaan euroon. M e d O n e–At t e n d o - k au pa n yhteydessä Pertti Karjalainen koetti minimoida omaa verotustaan. Asia käy ilmi oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Oikeudenkäyntipöytäkirjat liittyvät tapaukseen, jossa Karjalainen sai verotusasiois- R ät y e i s u i n k a a n ole ainoa sijoitusyhtiötä käyttävä osakaslääkäri. Pelkästään Terveyden Tuottajilla on osakkaanaan yli 400 lääkäriä, ja samankaltaisia “diileriyhtiöitä” on Suomessa useita. Terveyden Tuottajat houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa nimenomaan sijoitusyhtiöön liittyvillä etuuksilla, kuten työsuhdeautolla ja -puhelimella, lounas- ja liikuntaseteleillä sekä verosuunnittelupalveluilla. Helsingin Sanomat uutisoi lokakuussa 2012, että Terveyden Tuottajien lääkäreille suuntaamassa markkinointimateriaalissa luvattiin, että osakasmallilla veroista ja työeläkemaksuista säästäisi kolmessa jopa 100 000 euroa. 2. Alkuperäiset omistajat Verosuunnittelupalveluilla lääkäreitä palvelukseensa houkutelleet yhtiöt ovat menestyneet hyvin, ja menestyksestä ovat luonnollisesti päässeet nauttimaan yhtiöiden perustajat. Esimerkkitapauksena käytettäköön Attendoa. Yhtiön tarina lähti liikkeelle vuonna 2000, kun lääketieteen tohtori Pertti Karjalainen perusti kolmen lääkärikollegansa Räty on verojen sijaan maksanut terveyden tuottajat oy:lle tuhansien eurojen korvaukset. sa konsultointia lakitoimisto Borenius & Kemppisen asianajajalta Janne Juuselalta. Karjalainen ei ollut mielestään pyytänyt konsultaatiota veroasioissa ja kieltäytyi maksamasta Borenius & Kemppisen reilun 2000 euron laskun. Helsingin käräjäoikeus kuitenkin ratkaisi riidan Borenius & Kemppisen hyväksi. Oikeudenkäyntipöytäkirjoista selviää, että Karjalaisen ja Juuselan tapaamisen ”tarkoituksena oli ollut neuvotella siitä, oliko olemassa keinoja välttää MedOnen omistajien myyntivoittoveroja tai keventää niitä.” Karjalainen ei ollut kiinnostunut Juuselan esittämistä ratkaisuista, koska ”Juuselan tekemät ehdotukset eivät olleet sisältäneet mitään uutta siihen nähden, mitä järjestelyjä yhtiössä oli jo aiemmin tehty.” Oikeudenkäyntipöytäkirjoista ei selviä, miten Karjalai- nen ja muut MedOnen osakkeenomistajat kaupan lopulta järjestelivät. 3. Ulkomaiset sijoitusyhtiöt Kaikista suurimman hyödyn terveydenhuollon verosuunnittelukoneistosta nappaavat ulkomaiset sijoitusyhtiöt, jotka ovat ostaneet Suomessa menestyneitä terveyspalveluyrityksiä. Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi lokakuussa 2013 Ei tietoja, ei tuloja – Outotec, Attendo ja vastuullinen veronmaksu -raportin, jonka mukaan Attendo harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua. Attendo kiisti väitteen. Suomen Attendon takaa löytyy pitkä omistusketju, joka vie aina Jerseyn saarelle ja Guernseyhyn asti. Attendo Finland Oy:n omistaa ruotsalainen Attendo Intressenter AB, jonka omistaa Luxenburgiin rekisteröity Augustus International Sarl -yhtiö, jonka puolestaan omistaa Jerseyn veroparatiisisaarelle rekisteröity IK 2004 -rahasto. Suomessa Attendo Finlandilla on yli 30 tytäryhtiötä. Tässä ketjussa Pohjoismaissa tehdyt voitot on siirretty kohti Luxemburgia ja Jerseyn saarta konsernin sisäisillä lainoilla. Esimerkiksi Attendo Finland teki useita vuosia tappiota, vaikka sen tytäryhtiö Terveyden Tuottajat on jatkuvasti tehnyt erinomaista tulosta. Attendo Finlandin tulos on pysynyt pakkasella, koska yhtiö on maksanut lainoja ja lainanhoitokuluja Ruotsiin Attendo Intressenter AB:lle. r a p or ti n m u k a a n Attendo käytti konsernin sisäistä lainaa verosuunnitteluun aina vuoteen 2012 asti. Silloin lainasta maksettiin yhtiön sisällä jopa 15 prosentin korkoa. Järjestely herätti Ruotsissa kriittistä keskustelua, ja lopulta yhtiö luopui siitä. Finnwatchin mukaan Attendo siirsi Luxemburgiin neljän vuoden aikana 110 miljoonan euron edestä korkotuloja. Raportissa nostetaan esiin myös lopulliset hyötyjät. Yksi heistä on ruotsalainen Björn Savén, joka kuuluu IK Investment Partnersin avainhenkilöihin. Ruotsin verottaja on vaatinut Savénilta 875 miljoo- naa kruunua eli noin 100 miljoonaa euroa maksamattomia veroja. At te n do n tavo i n ovat toi- mineet esimerkiksi sen kovimmat kilpailijat Terveystalo ja Mehiläinen. Mehiläinen maksoi vuonna 2011 lähes 40 miljoonan euron liikevoitostaan veroja vain 360 000 euroa. Samana vuonna Terveystalo onnistui konserniavustuksilla nollaamaan lähes kokonaan 15 miljoonan euron tuloksensa ja siten myös verotaakkansa. Yksityisten terveyspalveluyritysten menestystä on edesauttanut se, että Suomen kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhuoltoaan. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten teettämän Sosiaalibarometri 2013 -raportin mukaan yli puolet kunnista on sitä mieltä, että sote-palvelujen ulkoistus on tuottanut huonompaa laatua kalliimmalla. Vain hieman yli 14 prosentissa kunnista koettiin ostopalvelujen tuottaneen säästöjä. Tässä artikkelissa kuvattu laillinen verosuunnittelu tekee tilanteesta kansantalouden kannalta entistä kestämättömämmän: yhteiskunta maksaa palveluista aiempaa enemmän, mutta saa heikomman laadun lisäksi entistä pienemmän osan rahoista verotuloina takaisin. Laura Rätyä ja muita lääkäreitä ei voi syyttää terveyspalveluyhtiöiden ja niiden omistajien harjoittamasta laillisesta verosuunnittelusta. Selvää kuitenkin on, että holdingyhtiöjärjestelyllään Räty liittyi osaksi koneistoa, joka on ollut osaltaan ajamassa julkisia palveluita rahoitusvaikeuksiin. Mitä eri toimijat voivat tehdä? Hallitus voi halutessaan rajoittaa yksityishenkilöiden ja yritysten mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Valtiovarainministeri on jo ilmoittanut puuttuvansa lääkäreiden holding-yhtiöjärjestelyihin. Verottaja voi valvoa terveyspalveluyritysten toimintaa entistä tarkemmin. Se on tänä vuonna ottanut syyniin Terveyden Tuottajat Oy:n osinkojen maksatukset. Osakaslääkäreitä uhkaa Helsingin Sanomien mukaan yhteensä jopa 8 miljoonan euron jälkiverot. Kunnat voivat välttää ostamasta palveluita verosuunnittelua harjoittavilta yrityksiltä. Sosiaalibarometrin mukaan jo kolmannes kunnista on alkanut palauttaa palveluita omaan tuotantoonsa. Euroopan unioni ja muut ylikansalliset elimet voivat puuttua kansainväliseen veronkiertoon ja veroparatiisien olemassaoloon. Suomi voi ajaa veroparatiisien tilkitsemistä EU:ssa, jossa konkreettiset teot veropaon tukkimiseksi yhä antavat odottaa itseään.
10 • lukijapalaute/ fifi.voima.fi 8 / 2014 Fifin luetuimmat 1.9.–29.9. 1. Eliitin kotouttaminen 2. Ukraina Wikileaksin mukaan 3. Jääkiekkovaikuttaja ja lätkähomot Ihan tavallisia asioita todellisuudesta vieraantuneille. Mitä diplomaattisähkeet kertovat Ukrainan kriisistä? Edustavatko Juhani Tammisen sanat jääkiekkoyhteisön näkemyksiä? Maryan Abdulkarim Teemu Muhonen Jukka Vuorio kommentti Vastine Abdulkarimille l u k i j a pa l a u t e palaute@voima.fi M a rya n A b d u lk a ri m kirjoittaa (Voima Imperialismin huuhaa-huuruista Maryan Abdulkarimin artikkelista Voimassa 7/2014: Naurettavaa rasismin näkemistä kaikkialla. ”Somalit ovat pitkään olleet yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä, mutta heidän kotimaansa on suomalaisille etäinen ja tuntematon.” Abdulkarimin mukaan ”tämäkin kannanotto on rasistinen ja tökerö.” Aika naurettavaa paskaa on lehteen printattu... Nimetön Oli jo aikakin Vuosia sitten me monikulttuurisuudella leipämme ansainneet muistimme aina huomauttaa, että keskustelu muuttuu sävykkäämmäksi sitten, kun ääneen pääsevät maahanmuuttajataustaiset ihmiset itse. Syyskuun Voima-lehdessä arvioidaan kaksi Somaliaa käsittelevää kirjaa, ja arvostelijoilla näyttäisi niin kirjoitusten sisällön kuin sukunimiensä puolesta olevan kyseisestä maasta ns. sisäpiirin tietoa. On ehkä liioiteltua puhua jostain niin jyhkeästä kuin kulttuurisen dominantin siirtymästä, mutta yhtä kaikki myönteisestä kehityssuunnasta on kyse. Olli Löytty Growing up? Congrats with the new ‘adult’ layout. RJ Hatunnosto objektiivisuudesta Kiitos Ukrainan tilanteeseen liittyviä Wikileaks-paljastuksia käsittelevästä artikkelista (Teemu Muhonen, Voima 7/2014). Asia ei tosiaankaan ole lainkaan niin yksioikoinen ja mustavalkoinen kuin mediassa on lähes poikkeuksetta esitetty. Tässä tilanteessa panokset ovat niin korkeat, että uutisoinnin objektiivisuus olisi äärimmäisen tärkeää, ja mediassa pitäisi pystyä ottamaan etäisyyttä oman viiteryhmän (Suomen median tapauksessa: ”länsimaat”) intresseihin. Asia ei ole niin yksinkertai- nen, että ainoastaan Venäjä harjoittaa propagandaa ja ettei länsimailla olisi omia agendojaan. Ei tarvitse olla mikään Putin-fani tai ”Venäjä-mielinen” (en ole itse kumpaakaan) havaitakseen tämän. Hatunnosto teille objektiivisen uutisoinnin periaatteiden kunnioittamisesta. Vesa Raiskila Hukkaan menee? Kiitos Wikileaks-Ukraina-artikkelista. Erinomainen oivallus, jos kohta vaikea käsittää, ettei jutun räjäyttävä relevanssi tunnu tavoittavan juuri kenenkään tajuntaa. Eeva Mäki pihalla, mä en Professori Teemu Mäki kirjoitti Voiman numerossa 7/2014 lehdessä kolumnin Kolme viisasta miestä. Muutama kysymys Mäelle: 1) Miksi pitäisi miettiä samanaikaisesti Israelin teknobuumia ja palestiinalaisten miehitystä? Mitä tekemistä niillä on toistensa kanssa? Et varmaankaan mieti Venäjän, Kiinan ja Turkin vastaavanlaisia asioita. 2) Israel ei todellakaan voi hävitä yhtään sotaa, kuten Timo Soini sanoo. Israelia ei enää häviön jälkeen ole. Surettaisiko se sinua? 3) Gustav Hägglundin ajatukset ovat hänen omiaan. Eivät kaikki juutalaiset ole neroja. Olen Israelissa nähnyt jopa juutalaisia bussinkuljettajia, joita ei voi kutsua älyn jättiläisiksi. 4) Erään suomenjuutalaisen Israelin yliopistossa opiskelleen henkilön mukaan Israelin korkeatasoisissa yliopistoissa on paljon mm. arabeja. He eivät ole juutalaisia. He pääsevät helpommin opiskelemaan kuin juutalaiset. Muslimeilla on jopa omat rukouspaikkansa kampuksilla. Hepreaa he toki osaavat, koska ovat Israelin kansalaisia. Maahanmuuttajille on omat kielikurssinsa ja heitä autetaan. Kuriositeettina todettakoon, että joka kerta kun israelilainen sotilas kuolee konfliktitilanteessa, arabiopiskelijat riemuitsevat ja juhlivat. Ei heitä silti poisteta yliopistoistaan. Olisiko se mahdollista Venäjällä, Kiinassa ja Turkissa? Kun on Israelfoobikko niin sitä on. Leif Furman 7/2014) Ioan Lewisin teoksen Somalia ja Somalimaa olevan ”avoimen rasistinen” ja kirjoitettu ”imperialismin huuruissa”. Hän vääristelee rajusti kirjan sisältöä, ja haluan siksi esittää Voiman lukijoille toisenlaisen näkemyksen. Keväällä edesmennyt Ioan Lewis tutki Somaliaa vuosikymmeniä ja ensimmäisen tutkimusmatkansa hän todella teki brittiläiseen Somalimaahan 1955. Sen jälkeen hän jatkoi tutkimuksiaan itsenäisessä Somaliassa eläen paimentolaisten keskuudessa ainakin kahden vuoden ajan. Lewis oli myös somalien keskuudessa arvostettu tutkija, joka toi heidän kulttuuriaan ja tapojaan laajempaan tietoisuuteen. Hän sai toki osakseen myös kritiikkiä, esimerkiksi puolustaessaan voimakkaasti Somalimaan itsenäisyyden tunnustamista. Lewis kirjoitti Somaliasta ja sen kulttuurista useita teoksia, ja suomennettu teos on lyhyt yleisesitys, joka pohjautuu Lewisin tutkimuksiin. Se on siis tietokirja eikä väitä olevansa tieteellinen tutkimus, kuten Abdulkarim antaa ymmärtää. Siten siinä ei ole tarpeenkaan esitellä tutkimusmetodeja. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 2008, ei 1970-luvulla, kuten Abdulkarim väittää. Suomenkielistä laitosta varten Lewis päivitti teostaan. A b d u l k a ri m i a tuntuu vaivaavan se, että Somalian historiasta ja kulttuurista kirjoittaa joku muu kuin somali. On kuitenkin tavallista, että jonkin maan historiasta kirjoittaa ulkomaalainen. Somalian historian tapauksessa ulkopuolinen kirjoittaja on erityisen perusteltu, sillä somaliaksi kirjoitettua tai somalin kirjoittamaa Somalian historiaa ei tietääkseni ole. Lewisin kirjan tarkoituksena onkin jakaa maasta lisää tietoa. Itse keskustelin kirjasta muutaman somalin kanssa, eivätkä he pitäneet kirjaa millään muotoa vääristelevänä, saati sitten rasistisena. Turhan voimakas liputtaminen Somalimaan itsenäisyyden puolesta tuli kyllä esiin. A b d u l k a ri m e i o s oita , mitä hänen mainitsemansa ”avoimen rasistiset” ja loukkaavat kohdat kirjassa ovat. Hän ei esitä syytöksilleen perusteluja eikä konkreettisia esimerkkejä. Kaikkein käsittämättömin kommentti koskee kuitenkin kirjan takakantta. Siinä on kaksi kuvailevaa lausetta, joilla ei millään tavalla arvoteta Somaliaa tai somaleja. Ensimmäinen kuuluu: ”Somalit ovat pitkään olleet yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä.” Tämä on tilastollinen fakta, sillä somalit ovat Suomen neljänneksi suurin maahanmuuttajaryhmä. Virke jatkuu: ”mutta silti heidän kotimaansa on suomalaisille etäinen ja tuntematon”. Olisin todella yllättynyt, jos suomalaisilla olisi kovinkaan hyvät tiedot Somalian tilanteesta ja tämä lause olisi vääristelevä. Abdulkarim kuitenkin kommentoi näitä lauseita sanomalla, että ”tämäkin kannanotto on rasistinen ja tökerö”. Uskon rasismilla leimaamisen siellä, missä sitä ei ole, kääntyvän lopulta itseään vastaan, sillä se hämärtää niitä asioita, joihin rasismi todella voi liittyä. Leif Sundström Somalia ja Somalimaa -kirjan suomentaja
8 / 2014 • 11 4. Piketty-ilmiö paljastaa vasemmiston heikkouden Lauri Holappa Vasemmiston ei kannata perustaa politiikkaansa Thomas Pikettyn kirjalle. 5. Se, mistä ei saa puhua: mainokset Häirikkö Yleisön ja mainostajien vuoropuhelusta ei tahdo tulla mitään. K i r j o i t t a j a va s t a a Kiitos va s ti n e e s ta s i tekstiini, jos- sa arvostelin kääntämääsi teosta. Toivottavasti tämä vastaukseni selventää Sinulle kritiikkiäni, joka kohdistui teokseen. Ioan Lewis oli yksi vanhimmista ja tunnetuimmista tutkijoista somalitieteissä, ja hän kirjoitti Somaliasta paljon. Hänen tutkimuksissaan on kuitenkin vakavia ongelmakohtia, jotka on tärkeää nostaa esille, kun hänen tutkimuksiaan esitellään suomenkieliselle yleisölle. Näihin ongelmakohtiin on puututtu, ja niistä on kirjoitettu laajasti somalitieteissä viimeisten 30 vuoden aikana. Tästä seuraa se, että Lewisin työtä lukiessa kriittinen tarkastelu on hyvin olennaista. L e w i s i n te k s te jä ovat kritisoineet muun muassa tutkijat Lidwien Kapteigns, Catherine Besteman ja Abdi Samatar. Vakavimmat ongelmat Lewisin tutkimustyössä ja sen esittelyssä ovat seuraavat: 1. Kun Lewis tarkastelee somaliyhteisöjen siteitä, vaatteita ja arvoja, hän keskittyy yksinomaan klaanijärjestelmään ja ohittaa muut järjestäytymistavat. 2. Hän ei kiinnistä riittävästi huomiota klaanisuhteiden dynaamiseen luonteeseen, vaan esittelee ne muuttumattomina ja jäykkinä. 3. Lewis aloitti tutkimuksensa 1950-luvun puolivälissä, ja sen kontekstin poliitiikka vaikutti siihen, miten klaanidiskurssi kehittyi. Lewisin tutkimukset edistivät yk- sittäisen klaanidiskurssin vahvistumista ja jatkuvuutta. Y ll ä m a i n it u t seikat sekä se, että Lewisin työssä ei ole riittävästi huomioitu sukupuolta, ovat vaikeuttaneet kamppailua yksinkertaistavaa ja rasistista kuvastoa vastaan. Tämä kuvasto on luonut käsityksen somaleista sisäsyntyisesti aggressiivisina, väkivaltaisinä ja hallitsemattomina ihmisinä. Somalitieteiden myöhemmin syntynyt kriittinen, feministinen ja postkolonialistinen tutkimuskenttä on asettanut Lewisin tutkimustyön uuteen valoon. Tätä ei teoksen 2008 päivitetyssä versiossa mainita, kuten ei myöskään Gaudeamuksen julkaiseman kirjan alku- tai loppusanoissa. L e w i s i n t yö h ö n liittyvän aiheellisen kritiikin esittäminen ainoastaan somalialaisten vastustuksena hänen tuelleen Somalimaata kohtaan on suunnatonta vääristelyä. Kaikki Somaliaa ja somalialaisia koskeva tutkimus, niin akateeminen kuin ei-akateeminenkin, on tervetullutta riippumatta tutkimuksen tekijän etnisestä taustasta. Arvioni ja kriittikini koski aineistoa, ja pyrin parhaani mukaan pitämään sen teoksen sisällössä sekä kontekstissa, jossa aineistoa on tuotettu. Maryan Abdulkarim PERHEARVOJA EUROOPAN KOMISSIOON EUROOPAn PARLAmEnTTI on tutkiskellut 27 komissaarieh dokkaan pätevyyttä ja sopivuutta tehtäviin. Moni kuvittelee parlamentin huvikseen tiputtelevan päitä, yhden oikealta, tasa painon vuoksi toisen vasemmalta. Edellisellä kierroksella vuonna 2009 tunsimme syvää myötähä peää, kun edessämme istui Bulgarian ehdokas, joka osoittautui tietämättömäksi hänelle uskotusta humanitaarisen avun salkus ta ja vieläpä hyvin heikolla harkintakyvyllä varustetuksi. Hätiin kutsuttiin yksi parhaista komissaareista, Kristalina Georgieva. Parlamentti osoitti siis suurta vastuullisuutta, johon komission puheenjohtaja Barroso ei ollut pystynyt. Kansalaisyhteiskunta on nyt ollut erityisen tuohtunut Espan jan Miguel Arias Canetesta, jonka taustasta on kaivettu häm mästyttävä määrä intressiristiriitoja ja epäilyksiä vaikutusvallan väärinkäytöstä. Kansanpuolueen kokenut kehäkettu on pätevöitynyt ilmasto ja energiakomissaariksi erityisesti öljyyhtiöiden omistuksilla. Maan ystävät järjestön mukaan Arias Caneten on vaikutusval lallaan hankkinut yhtiöilleen edullisia julkisen sektorin öljyntoi mitussopimuksia. Parlamentin oikeusasioiden valiokunnan tehtävänä on tutkia komissaarien riippumattomuutta. Todettiin, että Arias Canete ja nähtävästi myös hänen vaimonsa ja poikansa olivat 18.9.2014 myyneet suoran omistuksensa kahdesta öljyyhtiöstä, Petrolife ra Ducalista ja Petrologis Canarisista, yhteensä muutaman pro sentin niiden osakekannasta. Samaan aikaan komissaariehdokkaan kaksi lankoa hallitsee kysei siä yrityksiä. Hollantiin rekisteröity pöytälaatikkoyhtiö Havorad BV on niiden suurin osakas. Tätä kautta perhe omistaa öljyyhtiöistä 73 ja 79 %. Lisäksi pöytälaatikkoyhtiö omistaa kolmanneksen es panjalaisen öljyyhtiön panamalaisesta tytäryhtiöstä. pilli-liisa Mieshän on todellinen perhearvojen tukipylväs! Arias Caneten katsottiin olevan osakekauppojensa jälkeen riippu maton ja vapaa edistämään Euroopan unionin etua, vaikka käytän nesääntöjen mukaan komissaarin tehtäviin ei saa kuulua ”asioita, joihin hänellä tai hänen perheellään on henkilökohtainen tai talou dellinen intressi, joka voisi vaarantaa hänen riippumattomuutensa”. Käytännesäännöissä on puute, joka parlamentin on korjattava. Ne eivät nimittäin määrittele, mitä intressillä tarkoitetaan. Pitämällä härkäpäisesti kiinni Arias Canetesta Juncker veisi poh jan unionin ilmastopolitiikalta ja koko komission uskottavuudelta. H E I D I H AU TA L A Euroopan parlamentin jäsen www.heidihautala.fi | www.greens-efa.org
12 • ajassa 8 / 2014 Italialaistutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttäjät myös luottavat toisiin vähemmän kuin muut; suomalaistutkijat epäilevät tutkimuksen johtopäätöksiä. Helsingin Sanomat 17.9. Anarkistit tekevät liittojen duunit Tii s ta i n a 23.9. J u lki s te n ja hyvinvointialojen liitto JHL järjesti pääkaupunkiseudun merkittävimmän työtaistelun vuosiin. Lakko vastusti Helsingin kaupungin kiinteistöpalveluyhtiön Palmian yhtiöittämistä. Konsulttiyhtiön selvityksen perusteella toimi laskisi Palmian siivoojien, vartijoiden, ruokapalvelutyöntekijöiden ja huoltomiesten peruspalkkoja 4–8 prosenttia ja lisiä jopa 16 prosenttia. Metron ja raitiovaunujen kuljettajat ovat JHL:n jäseniä, joten ne eivät kulkeneet lakon aikana. HSL ryhtyi toimenpiteisiin murtaakseen metrolakon järjestämällä korvaavaa liikennettä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ilmoitti, että sen kuskit eivät korvausbusseja aja. Korvausbusseja saatiin kuitenkin liikenteeseen huijattujen ja peloteltujen työntekijöiden ja esimiesten kuljettamina. L a k ko i h i n ry h dy tä ä n , jotta neuvottelujen vasta- puoli ymmärtäisi lakkoilijoiden tekemän työn arvon. Mikäli lakko ei haittaa vastapuolta lainkaan, lakon viesti on päinvastainen. Haittaa on usein mahdotonta kohdistaa niin, etteivät siitä kärsisi myös ulkopuoliset. Suurin osa ihmisistä ymmärtää tämän ja tukee lakkoja niiden aiheuttamasta haitasta huolimatta. Ihmiset myös pääsääntöisesti ymmärtävät, että mikäli lakon murtamista katsotaan sormien läpi, ei minkään lakkojen järjestämisestä tule mitään. Itse katson lakon murtamisen vaarantavan etuni, millä tahansa alalla sitä yritetäänkin, ja osallistuin yritykseen estää lakonmurto. Yritys oli anarkistisen ryhmän järjestämä, ja siihen lähdettiin, vaikka JHL:n puheenjohtaja Merja Ruotsalainen ei sitä toivonut. Joukossamme oli ainakin kaksi lakossa ollutta JHL:n jäsentä ja yksi ajoittain Palmian siivoojana työskennellyt, jotka halusivat ajaa omaa etuaan itse. Estimme korvaavan liikenteen lähtemisen rautatieasemalta alle 30 hengen voimin noin 40 minuutin ajan, minkä jälkeen poliisi aloitti kiinniotot. Yleensä jos anarkisteja seisoo poliisin mielestä väärässä paikassa, poliisi käy kimppuun siekailematta. Nyt se vältti sekaantumista viimeiseen asti, koska kyseessä oli työtaistelu. Jos AKT, JHL tai edes satakunta satunnaista tukijaa olisi osallistunut, poliisi ei olisi tehnyt mitään ja rikkuribussit eivät olisi päässeet ajamaan koko päivänä. E n t i e dä , pe l k ä s i kö JHL nimensä yhdistämistä anarkisteihin vai joukkoliikenteen käyttäjien ärsyyntymistä, mutta kumpikin vaara on täysin toissijainen verrattuna lakkojen murtamiseen. Rikkuriliikenteen pysäyttäminen oli tarpeen tulevien lakkojen vuoksi. 20–30 vuotta sitten tämä olisi ollut itsestäänselvyys. Jos liitot jättävät jatkossakin työnsä anarkistien tehtäväksi, käy niin, että kaikki edun ajaminen leimataan ääritoiminnaksi. Antti Rautiainen Noora Kananen Kirjoittaja on Voiman idänsuhteiden asiantuntija ja Fifin entinen kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasista. toisinajattelija Ratsaako poliisi etnisin perustein? E lokuun viimeisenä viikonloppuna poliisi suoritti yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa LänsiUudellamaalla ratsian, jossa yli kolmekymmentä eri alan viranomaista tarkasti yhdessä 52 niin sanottua etnistä ravintolaa. Ratsian ensisijainen tavoite oli poliisin tiedotteen mukaan paperittomien ja ilman työlupaa työskentelevien metsästäminen. Yksi maassa paperittomasti oleskeleva henkilö otettiin kiinni. Yle Svenskan toimittaja Tove Virta haastatteli 1. syyskuuta tarkastusoperaatiossa tutkinnanjohtajana toiminutta Länsi-Uudenmaan poliisin talousrikosyksikön rikoskomisario Minna Immosta, joka kertoi, että tarkastettavat ravintolat valittiin sen perusteella, että niiden omistajat tai johtajat ovat ulkomaalaistaustaisia. Omistajien tausta oli selvitetty etukäteen. Jos Immosen kertoma pitää paikkansa, poliisi on voinut syyllistyä tapauksessa syrjivään etniseen profilointiin. Toiminta saattaisi rikkoa esimerkiksi perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltoa. Tov e V i r r a n haastattelema, tarkastuksessa puhtaat paperit saanut ravintoloitsija Nazar Ali kertoo, että tarkastuksessa pyydettiin henkilöllisyystodistus “ulkomaalaisen näköisiltä”. Henkilöllisyystodistuksen pyytäminen ulkonäön perusteella rikkoo syrjintäkieltoa, kommentoi valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen Voimalle. Henkilöpapereita voi pyytää vain, jos etsitään tiettyä henkilöä, joka on esimerkiksi tehnyt rikoksen. Silloin voi tarkastaa ihmisiä, jotka sopivat tuntomerk- keihin. Tämä pätee myös silloin, kun etsitään ilman papereita maassa olevia. Nieminen muistuttaa, että kuka tahansa voi näyttää ulkomaalaiselta. Suomen suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset, jotka muistuttavat ulkonäöltään kantaväestöä. “Myös valkoihoinen ihminen voi olla laittomasti maassa”, Nieminen toteaa. R i kos kom i s a r io Minna Im- monen kieltäytyi Voiman haastattelusta, ja lopulta hänelle osoitettuihin kirjallisiin kysymyksiin vastasi Länsi-Uudenmaan poliisin viestintäpäällikkö Petri Launiainen. “Ravintoloiden omistajien tai työntekijöiden syntyperä ei ollut kriteerinä valvontakohteita valittaessa. Valvottavien kohteiden joukossa oli myös syntyperältään suomalaisten omistamia ravintoloita. Kysymyksessänne viittaamanne lähteen uutisointi ko. valintaprosessista ei ollut kaikelta osin paikkansapitävä”, Launiainen kirjoittaa sähköpostissaan. Hän väittää, että Svenska Ylen toimittaja ymmärsi asian väärin. “Aiemman haastattelun väärinkäsitys liittyi siihen, et- tä toimittajan mukaan poliisi olisi valikoinut kohteet niiden omistajien syntyperän perusteella. Todellisuudessa näin ei tietenkään ollut.” T o i m i tta j a Tove Virran esimies, Yle Svenskan Länsi-Uudenmaan osaston päätoimittaja Patrik Rosström pitää Launiaisen väitteitä hämmästyttävinä. “Haastattelunauhalla rikoskomisario Minna Immonen sanoo aivan selvästi ainakin kahteen kertaan, että ravintolat on valittu omistajien ulkomaalaistaustan perusteella.” Rosströmin mukaan Immonen vielä tarkentaa, että joskus tehdään myös suomalaistaustaisiin ravintolanomistajiin kohdistuvia tarkastuksia, mutta tällä kertaa vuorossa olivat etnistä ruokaa tarjoavat ulkomaalaistaustaiset. Immonen selittää nauhalla, että ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat Suomen kansalaisia. Petri Launiainen ei suostunut kommentoimaan Rosströmin esittämiä väitteitä, vaan vahvisti sähköpostitse aiemmin kirjoittamansa asiat. KATI PIETARINEN Etninen profilointi Kun henkilö pysäytetään tai tarkastetaan yksinomaan tai pääasiallisesti hänen rotunsa, etnisen alkuperänsä tai uskontonsa takia, kyse on syrjinnästä, joka on lainvastaista. Syrjintä kielletään Suomen pe- rustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Poliisitoimien kohdistaminen tiettyihin ryhmiin voi silti olla oikeutettua, mutta toimia on pystyttävä perustelemaan tarpeeksi painavalla yhteiskunnallisella tavoitteella.
ajassa 8 / 2014 • 13 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa yhteensä 319 400 työtöntä työnhakijaa. TE-toimistoissa oli elokuussa avoinna 61 500 työpaikkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö 23.9. Hallitus ohitti kolmikannan Hallituksen esitys ansiosidonnaisten päivärahojen leikkaamisesta on historiallinen, sillä siihen ei kysytty lupaa työmarkkinajärjestöiltä. H a l l i t u s antoi syyskuussa eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen, jonka tavoitteena on leikata suurimpia ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja ja tuoda valtiolle 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Varsinaisista säästöistä ei kuitenkaan ole kyse, sillä työttömyysturvan ansiosidonnaista osaa ei kustanneta verovaroilla vaan työttömyysvakuutusmaksuilla, joita työnantajat ja työntekijät maksavat Työttömyysvakuutusrahastolle (TVR). Esityksen mukaan TVR pakotetaan maksamaan suurimpia ansiosidonnaisia nauttiville aiempaa pienempää päivärahaa ja tilittämään säästämänsä 50 miljoonaa suoraan valtiolle. Suunnilteltu leikkaus kohdistuu niihin työttömiksi jääviin, jotka ovat töissä ollessaan tienanneet yli 3115 euroa kuukaudessa. Vuonna 2013 tähän joukkoon kuului vajaat 20 prosenttia kaikista ansiosidonnaista päivärahaa saavista. Jos hallituksen esitys menee eduskunnassa läpi, kuten todennäköisesti käy, uusi laki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Se ei vaikuta sitä ennen alkaneisiin työttömyyskorvauksiin. P o i k k e u k s e l l i s e n lakiesityksestä tekee se, että sitä ei neuvoteltu niin sanotussa kolmikannassa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK, STTK, Akava ja EK ovat perinteisesti olleet mukana päättämässä kaikista ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksista. Päätöksenteossa on noudatettu samaa maksaja päättää -periaatetta kuin esimerkiksi eläkeneuvotteluissa: koska vakuutusmaksut kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä, heidän etujärjestöjensä päättävät rahojen käytöstä. Kolmikannan hylkäämistä kritisoivat kaikki työmarkkinajärjestöt, mutta hallituksen Siirrytäänkö suomessa pois kolmikantaisesta päätöksentekojärjestelmästä? päätös on erityisen kipeä korkeasti koulutettuja edustavalle Akavalle, jonka jäsenistä monet ovat hyvätuloisia. Akavan Jarmo Pätäri ei osaa sanoa, miksi hallitus päätti ohittaa kolmikannan juuri tässä asiassa. “Ainakaan lähihistoriasta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa kolmikanta olisi sivuutettu näin. Toivottavasti tämä ei ole suunta jatkossa.” L a k i e s i t y k s e n valmistelua johtanut sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo on sitä mieltä, että työ- markkinajärjestöt olisivat voineet valmistelun aikana tehdä omia ehdotuksia. Sen sijaan ne hyväksyivät hiljaisesti hallituksen päätöksen leikata vain korkeimpia ansiosidonnaisia päivärahoja. Salo ei osaa nimetä aiemmilta vuosilta yhtään tapausta, jossa kolmikanta olisi ohitettu, mutta uskoo, että niin on joskus tehty. “Samalla tavalla toimittiin varmaan 90-luvun alussa, kun toden teolla leikattiin. Silloin kun pitää säästää, järjestöt eivät ole aina niin innokkaita tekemään päätöksiä.” I tä- S u o m e n yliopiston sosiaalioikeuden professorin Toomas Kotkaksen mukaan hallituksen esityksen taustalla on laajempi kysymys siitä, siirrytäänkö Suomessa pois nykyisestä kolmikantaisesta päätöksentekojärjestelmästä. “Yhden tapauksen perusteella ei voi suuria päätelmiä tehdä, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tästä eteenpäin tapahtuu.” Kotkas ei ota kantaa siihen, onko kolmikantajärjestelmä jo aikansa elänyt. Hän kuitenkin tietää, että monet ovat sitä mieltä. “Muutoksen tarvetta perustellaan demokratialla. Eihän tämä maailman demokraattisin järjestelmä ole, että työmarkkinajärjestöt päättävät keskenään suurista yhteiskunnallisista asioista.” Teemu Muhonen Aleksi Toivanen
14 • talous & ruoka 8 / 2014 Ilman henkilöstön vähennyksiä emme tule hyväksymään veronkorotusta, Espoon suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma linjaa. Länsiväylä 17.9. Lo ntoo n pa n kkii r i e n työmarkkinat ovat vuosien alakulon jälkeen heränneet eloon. Juuri kun pikkupankkiiri on alkanut hautoa exit-suunnitelmaa, headhunterit, nuo pankkimaailman shakaalit, ryhtyvät pommittamaan häntä mitä mielikuvituksellisimmilla työtarjouksilla. Usein työura yhden työnantajan leivissä ei kestä muutamaa vuotta pidempään, joten on helppo lähteä muhkeamman palkkapussin perässä kilpailijan leipiin. Siksi pankkiirien kannustinpaketit on viime vuosina pyritty rakentamaan niin, etteivät rotat lähde uppoavasta laivasta ainakaan taskut täynnä rahaa. Va i kk a pa lkk a pu s s i e n kilpailuttaminen on hyväs- sä työtilanteessa vaivatonta, työpaikan vaihtoon liittyy omat ongelmansa. Pankkimaailmassa ehtii harvoin kiintyä työkavereihinsa, mutta on aina olemassa riski, että uusi pomo ja uudet kollegat ovat vielä pahempia kuin edelliset. Toisinaan tulokas saattaa jäädä tyhjään pöytään, jos koko hänen uusi tiiminsa hyppää kilpailijan leiriin. Tämän lisäksi työnantajia kilpailuttavan pankkiirin tulee tehdä kunnon taseanalyysi. Pankkien palkanmaksukyky vaihtelee, ja koska osakkeenomistajille pitää kaataa massia, helpoin tapa säästää on heittää silloin tällöin muutama pankkiiri pihalle. Viime aikoina suosiossa ovatkin olleet valtio-omisteiset pankit. Niiden tappiot kuittaa veronmaksaja, joten pankkiiriläskiä ei hevillä potkita pihalle. T yö pa i k a n va i hto o n s e h e tki , kun pikkupank- kiiri pystyy neuvottelemaan itselleen korkeamman palkan ja lisää lomapäiviä. Viisas pankkiiri kuitenkin ymmärtää, että näissä eduissa piilee vaara: kun sykli kääntyy, kalliit kaverit pannaan ensimmäisinä pihalle. Lihavina vuosina täytyy siis laittaa jotain sukanvarteen, jotta laihoina vuosina voi esittää menestynyttä pienemmällä kassavirralla. Lo ntoo n pa n kki m a a i l m a n herääminen on joka tapauksessa hyvä uutinen suurelle yleisölle. Yltäkylläisesti voivien pankkiirien pöydiltä alkaa nimittäin muutaman vuoden viiveellä tippua muruja tämänkin lehden lukijoille. Äkkirikastuneet pankkiporhot maksavat enemmän veroja, palkkaavat toisen siivoojan ja tilaavat Fiona Timantilta vaimolle uniikkipäähineen. Jopa maalaustaiteen hinta seuraa viiveellä osakemarkkinoiden tuottoja, ja pian Niilo Nykytaiteilijakin löytää työlleen ostajan. Tykkää siitä tai ei, pankkiirien seteleiltä haiseva palkkausrumba ennakoi parempia aikoja kaikille. Banker Wanker Noora Kananen Työmarkkinat tulessa City-duunari Banker Wanker operoi suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena ilmaiset lounaat ja rugbypelaajat. rahan voima Talouspeto kaatui, muttei kuollut Maailman talousjärjestelmä on kuin kreikkalaisen mytologian peto, väittää Yanis Varoufakiksen kirja. K r e i kk a l a i s e n mytologian Minotauros syntyi, kun rakkauden jumala Afrodite antoi Kreetan kuningattaren rakastua jumalaiseen härkään. Afroditen teko oli kosto jumalia petkuttaneelle kuningas Minokselle. Minos rakennutti ihmisverta himoinneelle Minotaurokselle labyrintin, josta hirviö ei koskaan osaisi vapauteen. Minos määräsi ateenalaiset luovuttamaan yhdeksän vuoden välein seitsemän nuorta miestä ja seitsemän nuorta naista uhrattavaksi Minotaurokselle. Uhraaminen jatkui, kunnes Ateenan kuninkaan ottopoika Theseus surmasi pedon. Samalla Kreetan sortovalta päättyi ja Ateena vapautui kaikista velvoitteista Minoksen valtakuntaa kohtaan. Ate e n a n yliopiston taloustie- teen professori Yanis Varoufakis käyttää Maailmantalouden Minotauros -kirjassaan kreikkalaista mytologiaa analogiana sille maailmantalouden järjestykselle, joka syntyi 1970-luvun alussa ja porskutti eteenpäin vuoden 2008 globaaliin finanssikriisiin asti. Varoufakisin mukaan järjestelmä perustui siihen, että Yhdysvallat toimi maailmantalouden kysyntäpumppuna. Valtavilla julkisen sektorin ja kauppataseen alijäämillä maa imi talouteensa niin paljon tuontihyödykkeitä kuin muut taloudet ehtivät tuottamaan. Hengissä pysyäkseen maailmantalouden Minotauros tarvitsi valtavia pääomavirtoja, jotka suuntautuivat en- nen kaikkea Wall Streetin investointipankkien hallinnoimiin rahastoihin. Pääomavirrat estivät dollarin vaihtosuhteen alenemisen, ja dollari säilytti ostovoimansa maailmanmarkkinoilla. Kir jan keskeinen sanoma on se, ettei talousjärjestelmä ole kestävällä pohjalla, jos siinä ei ole joustavaa ja tehokasta ylijäämien kierrätysjärjestelmää. Varoufakiksen mukaan sekä 1800-luvulla syntynyt kultakanta että toisen maailmanso- jos yhdysvallat nousee uuteen velkavetoiseen kasvuun, peto mylvii jälleen. dan jälkeinen Bretton Woods -järjestelmä kaatuivat siihen, että ylijäämät kasaantuivat tietyille maille ja talousalueiden välinen epätasapaino kasvoi liian suureksi. Myös Minotauroksesta puuttui kierrätysmekanismit, mutta pääomavirrat paikkasivat tätä puutetta. Ko t i ta l o u k s i e n velkaantumisen kuin seinään pysäyttänyt sub prime -kriisi ja finanssikriisi osuivat Minotaurokseen kuin Theseuksen miekka tarinoiden pedon sydämeen. Syvään taantumaan vaipunut Yhdysvaltojen talous ei enää pumpannut maailmantalouteen kysyntää, ja Varoufakiksen mukaan peto vajosi kuoleman kieliin. Tämän tulkinnan ongelma on se, että vaikka Yhdysvalloissa kokonaiskysynnän kasvu on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja kauppataseiden ylijäämät ovat pienentyneet, maailmantalouden perusrakenteet ovat edelleen samat kuin ennen finanssikriisiä. M i n otau ros ta ei siis ole vie- lä syytä julistaa kuolleeksi. Jos Yhdysvallat nousee uuteen velkavetoiseen kasvuun, peto ponkaisee jaloilleen ja mylvii niin kauan, kunnes Theseuksen miekkana toimiva kapitalismin epävakaus painuu jälleen sen sisuskaluihin. Maailmantalouden Minotauroksesta päästään eroon vain siten, että globaalin talouden rakenteita lähdetään muokkaamaan kansainvälisessä yhteisössä samalla tavoin kuin Bretton Woodsissa 60 vuotta sitten. Varoufakis jättää tulevan talousjärjestyksen periaatteet lähes kokonaan käsittelemättä, mutta kirja on tästä huolimatta suositeltavaa luettavaa. Jussi Ahokas Kirjoittaja on ekonomisti ja tietokirjailija. Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Vastapaino 2014. 299 s.
talous & ruoka 8 / 2014 • 15 Pohjois-Euroopan suurin aurinkovoimala suunnitteilla Nakkilaan. Yle 12.9. ruokatohtori osa 16 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Aleksi Toivanen Vaikea vege Vaiva: Haluaisin syödä kasvisruokaa, mutta valitettavasti allergiat rajoittavat ruokavaliotani huomattavasti. En voi syödä soijaa, vehnää, ohraa, ruista, maapähkinöitä, hasselpähkinöitä, useimpia muita pähkinöitä tai siemeniä. Miten varmistaisin riittävän ravintoaineiden saantini kasvisravinnolla, kun monet kasvisruokavaliossa käytetyt raaka-aineet ovat mahdottomia? Diagnoosi: Allergikoilla on ankeaa, ja ne ovat muutenkin hankalia. Vegaanit ne vasta vaikeita ovatkin. Kuulostaako tutulta? 90-luvun puolivälissä vuotta sitten vege sai ravintolassa pääruuaksi makaronivelliä ja jälkiruuaksi vittuilua. Helsingissä harmaana vaeltavan fennovegaaniporukan pystyi laskemaan yhden käden sormilla ravintola Kasviksen jonosta. Laktoosi-intolerantikot piereskelivät menemään, ja pullasta kieltäytyvät keliaakikot aiheuttivat hämmennystä ja pelonsekaisia tuntemuksia. Etnisten ravintoloiden yleistyttyä vaihtoehdot kasvoivat. Karvalakkikansa tutustui tofuun ja muihin ulkomaanihmeisiin. Maailma avautui. Internet yleistyi. Nykyään vastaan tulee jos jonkinmoisia ruokavalioita. Osa on pakon sanelemia, osa tuulesta temmattuja. Allergisen vegaanin ainoa vaihtoehto ei enää ole riisikakut ja keripukki. Kun luonnon s u o m e n y d in vo im a a in e n ik a n a h n a v u is a k r at C raaka-ainekirjoon tutustuu laajakulmalasit nenällä, sieltä löytyy korikaupalla hyviä ja makoisia proteiininlähteitä kasvissyöjällekin. Nyt siis hetimmiten ostoslistalle esimerkiksi kvinoa, chia ja tattaria. Äläkä missään nimessä unohda syksyn sienisatoa! Suppilovahvero on proteiinikingi ja pullollaan Dvitamiinia, aminohappoja ja kuituja. Hus, metsään siitä! Vilkaise kuitenkin sitä ennen tohtorin reseptikyhäelmät Fifin arkistosta. Sieltä löydät useita ruokavalioosi sopivia ohjeita. Sienisaaliistasi voit valmistaa tätä: Resepti Chili con tattari ja suppis Noin 1,5 litraa suppilovahveroita (tai muita esikäsittelyä kaipaamattomia metsäsieniä) 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä 2 rkl öljyä 1 tölkki tomattimurskaa 5 dl kasvislientä 1 tölkki pinto- tai kidneypapuja 1 tl–1 rkl kuivattua chiliä (riippuu siitä, kuinka stydistä tykkää) 1 rkl paprikajauhetta 1 tl jeeraa 2 tl kuivattua oreganoa 2 dl tattaria (kypsentämätöntä) 0,5 tl mustapippuria 1–2 tl suolaa 1 limen mehu 1 puntti korianteria Hienonna sipuli ja valkosipulit. Puhdista sienet ja pilko ne tarvittaessa pienemmiksi paloiksi. Kuumenna öljy kattilassa ja korkeareunaisessa paistinpannussa. Freesaa sipulit ja valkosipuli pehmeiksi. Lisää sienet ja kuivat mausteet ja kypsennä 5 minuuttia. Kaada joukkoon tomaattimurska ja kasvisliemi. Kiehauta. Valuta pavut ja huuhtele tattari. Lisää ne keitokseen ja kysennä chiliä miedolla lämmöllä 15–20 minuuttia tai kunnes tattari on kypsää. Mausta suolalla, pippurilla ja limen mehulla. Nakkaa vielä ennen tarjoilua joukkoon hienonnettu korianteri. vo i m a s u o s i t t e l e e Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.10. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. KANSANKEITTIÖ KULTTUURIAAMIAINEN Sunnuntaisin klo 16 16.10. klo 10–11 Kupoli, Helsinki Stoa, Helsinki Kupolissa on joka sunnuntai tarjolla edullista vegaanista ruokaa eri järjestöjen toimesta. Tilaisuuteen kuuluu usein myös muuta ohjelmaa. http://kupoli.wordpress.com/kupolin-herkku Kulttuuriaamiaisen teemana on tällä kertaa Somalia. Tarjolla on canjeero-lettuja sesam-öljyllä ja mausteista kardemummateetä. TOINEN PÄÄOMA 11.10. klo 11–16 RAHATALOUS HALTUUN 21.10. alkaen Tampereen yliopisto Opistotalo, Helsinki Karl Marxin Pääoma on aiheena seminaarissa, jossa ääneen pääsevät muun muassa toimittaja Hannu Taanila sekä sosiologian professori Harri Melin. www.desili.fi Viitenä peräkkäisenä tiistaina luentosarjassa käsitellään kapitalistisen rahatalousjärjestelmän kehitystä ja maailmantalouden kriisiä. Luentojen alaotsikko kuuluu ”Irti kurjistavasta talouspolitiikasta”. limate Foundationin selvitysten mukaan vuoteen 2050 mennessä voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähintään 80 prosenttia nykytasosta. Tarvittava energia saadaan aikaan uusiutuvalla energialla ja olemassa olevalla ydinvoimalla – kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tärkein energianlähde vuosisadan puolivälissä olisi aurinkovoima. Tällaiseen kehitykseen Suomessa tehty uusi ydinvoimapäätös ei istu. Lisäämällä ydinvoimaa vähennetään uusiutuvien energianlähteiden markkinoita ja kannustimia. Kun fossiilisten polttoaineiden osuus vähenee, ydinvoiman suhteellinen osuus tuotannosta kasvaa ja uusiutuvan energian tarve vähenee. Riippuvuus yhdestä energiamuodosta kasvaa, kun sen sijaan tulisi lisätä energiantuotannon joustavuutta hajauttamalla kapasiteettia pienempiin yksiköihin. Ydinvoima kankeana ratkaisuna on merkittävä taloudellinen riski, mikä heijastuu myös siinä, ettei yksityistä rahoitusta hankkeille ole löytynyt. Suomessa rahoittajina – ja riskien kantajina – ovat suomalaiset kunnat, jotka ovat sitoutuneet ostamaan sähköä omakustannehintaan riippumatta siitä miten sähkön markkinahinta kehittyy. Kokonaiskuvan kannalta on investoitava hajautettuihin ja joustaviin energiaratkaisuihin, jotka pohjautuvat erityisesti uusiutuviin energialähteisiin. Ydinvoiman onnettomuusriski on pieni, mutta toteutuessaan sen ympäristölle ja terveydelle aiheuttamat tuhot ovat valtavat. Ydinvoima on kuin negatiivinen lottovoitto. Jo pelkästään siitä syystä tulisi ensisijaisesti kehittää uusiutuvaa energiatuotantoa, johon liittyvät riskit rajoittuvat taloudellisiin. Ydinvoimalla tuotetun energian hinta ei toistaiseksi sisällä sen potentiaalisesti suunnattomia kustannuksia. Sijoitus ydinenergiaan vaikuttaa energiapolitiikkaan kymmenien vuosien päähän – aikaan jonka teknisiä valmiuksia tai maailman tilannetta emme voi tietää. Energiapoliittiset tavoitteet ovat kuitenkin selvillä. Vuoteen 2050 mennessä energian tuotannosta 60 prosenttia tulee tulla uusiutuvista energialähteistä ja resurssien käytön tehokkuusaste tulee nostaa 40 prosenttiin. Ydinvoimaratkaisu ei istu niin ikään maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Samalla viikolla kun Suomessa viimeisteltiin sopimusta uuden ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle, Euroopan parlamentti kehotti jäsenmaita pitäytymään energiayhteistyön tiivistämisestä Venäjän kanssa. Koonnut Kaisu Tervonen EETTINEN JA EKOLOGINEN RUOKA 9.10. klo 16.50–18.20 Opistotalo, Helsinki Vegaaniliiton Riina Simonen kertoo eettisestä ja ekologisesta mutta myös nautinnollisesta ruuasta niin oman kuin koko maailman hyvinvoinnin takaajana. Kokonaiskuvassa on vaikea nähdä, mitkä ovat ne ydinvoiman ylivertaiset edut, joiden vuoksi Suomen pitää ajaa väkisin tätä hanketta. Ne eivät perustu ainakaan taloudelliseen kannattavuuteen, vähäriskisyyteen tai energia- ja ilmastopolitiikan tarpeisiin.
16 • nhl 8 / 2014 tuntinimittelystä monta vuotta jatkuneeseen henkiseen ja fyysiseen piinaan. Joan Riversinkin paljon viljelemä itseironia on ase, jota voi käyttää itsepuolustukseen. On turha vitsailla toisen kustannuksella, jos tämä tekee sen itse paljon nopeammin ja paremmin. H u u m o r i a on tutkittu pal- teksti ja kuvitus Janne Siironen Joan, siunaa hinttejä hyvällä läpällä! H om ot rakasti- vat syyskuun alussa menehtynyttä koomikkolegenda Joan Riversiä. Syitä lienee monia. Gla- mour? Plastiikkakirurgia? Tupeerattu tukka ja olkatoppaukset? Check, check ja check! Entäs huumori? Se nimittäin yhdistää meitä enemmän kuin arvaammekaan. Kokemukseni mukaan ho- mot ovat usein seurueensa viihdyttäjiä, vitsiniekkoja, jopa stand-up -koomikon nopeudella varustettuja huuliveikkoja. Olen miettinyt jo pidempään, onko tämä synnynnäistä vai pakon sanelemaa. Kuinka monen homon on pitänyt kasvaa jo lapsena helvetin hyväksi suustaan vain jotta välttyisi jatkuvalta turpaanvedolta? Kaikkia tuntemiani homoja on nimittäin kiusattu. Variaatio kulkee satunnaisesta väli- jon. Psykologia tunnistaa sen yhdeksi aikuisen defenssimekanismeista. Ihmisen selviytymisen kannalta huumori on tärkeä keino jatkaa eteenpäin. Joan Riversin mauttomat vitsit holokaustista eivät muutu yhtään hauskemmiksi tiedosta, että Rivers oli itse juutalainen ja hänen aviomiehensä perhe holokaustin uhreja. Mutta ehkä huumorin ei tarvitsekaan aina naurattaa. Ehkä se voi joskus olla vain toteamus: olen edelleen täällä ja hengissä, minua ei ole nitistetty, kerronpa teille vitsin. Vuonna 1987, kun Joan Rivers palasi stand-up -klubin lavalle muutama kuukausi aviomiehensä itsemurhan jälkeen, hän aloitti setin vitsillä aiheesta. O li s i h i e n oa elää maailmas- sa, jossa #kutsumua-kampanjat toimisivat eikä ketään nimiteltäisi hintiksi päivästä toiseen. Sitä maailmaa rakentaessamme toivon, että Joan siellä jossain taivaan TV-shopissa toimii jokaisen pikku hintin suojelusenkelinä ja ripottelee meille extranopeaa läppää, jolla taistella tämän maailman jauhopäisiä goljatteja vastaan. lma Näköku Otatsä naiselta perseeseen? V iimeaik aiset hoitoni ja exäni ovat olleet minua lähemmäs kymmenen vuotta nuorempia. Puuma – täytän kriteerit paperilla, mutta siihen se jääkin. En ole keski-ikäistyvä nainen, joka haluaa nuoren miehen ottavan ja rynkyttävän päätäni loputtomalla erektiollaan sängynpäätyä vasten. En tarvitse miehen voimakasta kosketusta. Minä otan myös. Myös minä rynkytän sträppärillä ja vedän tukasta, miestä. Hoitojeni nuoruus liittyy siihen, että Y-sukupolven loppupuolen miesedustajat ovat liikkuvampia sukupuoliroo- leissa. Heillä ei ole ongelmaa feminiinisyytensä kanssa. Heidän naisillaan ei tarvitse olla pitkää tukkaa tai meikkiä – pitkä tukka ja meikki on heillä itsellään. Ot e ta a n e s i m e r k i k s i vuo- dentakainen hoitoni netistä: 22-vuotias poika palasi tarkastelemaan profiiliani, kunnes kysyin, että jatkammeko toistemme profiilien vakoilua vai menemmekö kahville. Deitilläni oli enkelimäiset kasvot, kilometrin pituiset silmäripset, hontelo pojan vartalo ja eksentriset taidelumput verhonaan. Hetero. Nuorukaiseni hämmentyi ja punasteli suloisesti flirttailustani, mutta selvästi nautti siitä. Keskustelimme syvällisesti taiteesta, ja kun lähdimme baarista, hän halusi mennä kanssani sillalle katsomaan kaupungin valoja. Enkelipojan kämpän pöydällä oli sama ripsiväri, jota itse käytän, nurkassa rekillinen lisää artsurättejä, ja kämpän valtasi outojen helähdyksien ja herkkien äänien satumetsämusiikki. Makasimme selällämme sängyllä käsi kädessä tuijottamassa diskopallon tähtiä katossa. Tämä on taianomaista, olen Sofia Coppolan elokuvassa, vain yksisarvinen puuttuu, ajattelin. Sitten löy- sin yksisarvisen enkelipojan housuista. Myös e x- p o i k ays tävä n i oli 22-vuotias. Hän ahdistui ikäistensä tyttöjen kanssa, jotka odottivat hänen olevan mies. Hän kihersi ihastuksesta, kun toin hänelle kukkia. Meikkasin häntä, lainasimme toistemme alusvaatteita ja kälätimme apua-mitä-mä-paan-päälle. Biseksuaali. Minä panin häntä joka reikään, ja hän minua – ei yksipuolisia rooleja. Hän rakasti siilipäätäni. Minä rakastin häntä farkuissa ja t-paidassa, koroissa ja mekossa. Missä ovat tällaiset ikäiseni miehet? Ne, joista voisin olla kiinnostunut, ovat homoja. Heterot kavahtavat jo tukkaani ja aloitteellisuuttani, puhumattakaan queer-sukupuolestani ja biseksuaalisuudestani. Mitä oli vedessä 90-luvulla, että poikavauvoista kasvoi sukupuolikäsityksissään avoimempia? Puuma jahtaa nuorta intohimoista ottajaa, minä rooleja rikkovaa tasavertaista kumppania. Paljastakaa itsenne yli 25-vuotiaat feminiiniset miehet, jotka otatte naiselta perseeseen! Impi Susi Kirjoittaja on kolmikymppinen pseudonyymi ja sinkku.
nhl 8 / 2014 • 17 teksti Timo Varamäki kuva tanu kallio Rakkautta ja häpeää sivunäyttämöllä Esikoiskirjailija-näyttelijä Antti Holma häpesi ja opetteli kävelemään kuin mies. Nyt hän kirjoittaa miehen halusta teatterissa. A nt ti Holman Järjestäjä lienee syksyn kirpein kirja. Esikoiskirjailijan tulokulma haluun ja seksuaalisuuteen nyrjähtää normien raja-alueille. Terävän tyylin alta löytyy synkkiäkin sävyjä. Romaanissa päähenkilö Tarmo häpeää miehisyyden puutettaan. Pakkomielteinen rakkaus nuoreen miesnäyttelijään johtaa hänet Suomalaisen Teatterin järjestäjäksi. Holma valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2005. Siitä lähtien hän hän on työskennellyt mm. Suomen Kansallisteatterissa sekä teatteri Takomossa. ”Teatterin maailma on kassihien hajuinen – miehenä oleminen on juttu. Post-turkkalainen trauma vaikuttaa vielä: miehekkäät miehet ja naiset heiluvat halon ja Raamatun kanssa miehekkäissä ympäristöissä”, Holma analysoi. ”En mä siihen kaipaa ho- moutta, vaan koko systeemi kaipaisi jotain kehollista rentoutta.” Romaani ei pysähdy perkaamaan identiteettipoliittisia kysymyksiä, vaan pureutuu tutkimaan halua ja valtajännitteitä – ja niitähän teatterissa riittää. Teemat ovat kirjailijalle omakohtaisia, ja hän on käsitellyt niitä aiemminkin, muun muassa monologiesityksessään Johtaja. Holman mukaan ihmisen luontainen toive yhteydestä toisiin johtaa helposti siihen, että luovuttaa vallan itsestään muille – tai vaikka jumalalle. ”Mä en ole kiinnostunut esimerkiksi avioliittolakikeskustelusta. Mielestäni siihen liittyy toive normaaliudesta. Kenen normaalius on tavoittelemisen arvoinen?” Holma heittää. ”Mä en metsäläisiltä tai uskovaisilta seksivinkkejä kysele.” H o l m a ke r too nuorena poteneensa häpeää ja pyrki- lumikki . Yhden merkittävimmistä roolisuorituksistaan Antti Holma teki Voiman numerossa 8/2013. neensä siivoamaan feminiiniset maneerinsa voidakseen olla näyttelijä. ”Mun ainoa ajatus oli, että mun täytyy oppia kävelemään kuin mies. Pyöritän persettäni ja olen muutenkin akkamainen.” Nyt hän ajattelee, että syyt silloisiin komplekseihin olivat enemmän sisäisiä kuin ulkoisia. Järjestäjä-romaanin Tarmo häpeää ja hakee ratkaisuja itsensä ulkopuolelta, itsehoito-oppaasta. Samalla hän etsii itselleen alistajaa nettifoorumeista. ”Homoista puhutaan seksi edellä. Mua kiinnostaa netti vessaseksikulttuurin jatkajana. Koodi.fi:n keskustelujen perusteella homoista saa ihan karmean kuvan – siellähän on pelkkiä trolleja! Nyt ymmärrän sen, mutta nuorena ajattelin, että tämä on oikeasti tällaista.” Holma oli kouluaikoina töissä ravintola DTM:ssä ja sai lopulta tarpeekseen kaupallisesta homokulttuurista. ”Tunkkainen, nurkkaan ajettu homo-etuliite olisi pitänyt olla kaikessa”, hän tuhahtaa. ”Olin lopulta siinä tilassa, että kun ulkomaalaiset turistit tulivat kysymään, että missä täällä on homoravintola, vastasin, että eikö edes caesarsalaattia voi syödä ilman, että joku homo tarjoilee sen. Kun DTM lopetti Iso-Robalta, tietty aikakausi elämässäni tuli päätökseen. Nykyään mietin, että onko alakulttuuria edes olemassa”, hän summaa. Holman mielestä komedia tarjoaa puheteatteria enemmän liikkumatilaa tekijöille. Hän on muun muassa mukana syksyllä MTV3:n Putoussarjassa. Monitaituri pelaa jatkossakin avoimin kortein. ”En voi salata itseäni tai näitä juttuja työssäni. Olen ajatellut, että mun pitää vaan työskennellä etuliitteistä välittämättä. Me itse luodaan kulttuuria, ja ihmisillä on mahdollisuus katsoa. Se on ainoa, mitä voi tehdä.” So fucking young So f u c ki n g yo u n g , so fucking young, so fucking young. Mantra on tarttunut tajuntaani netin muotiblogeista, ja yhdyn siihen täysin. Olisin yhtynyt erityisesti sinä heinäkuisena päivänä, kun juoksin keski-ikääntyvän miehen lohdutonta jolkotusta Kaivopuiston ja Eiranrannan suunnalla. Kaikista pojista oli yhtäkkiä tullut to-del-la komeita. Puolialastomuudessaan itsevarmoja, atleettisia ja niin fucking young! Helteisenä kesäpäivänä oli tultu framille. Kauniit, vapaat sielut tyytyväisinä kauniissa, jäntevissä kehoissaan. Siinä minä sitten hölkkäsin, nuoren lihan merellä, ja mietin milloin minusta oli tullut tämän näytelmän statisti. Minusta oli tullut vastakohta, sellainen, joka antaa kauneudelle merkityksen. Tarpeellinen, mutta ulossulkevasti vanha. Juoksin lujempaa. Oi ke a s ti e n kos k a a n o le kuulunut tuohon jumalaiseen näytelmään. En, koska sitä ei 90-luvulla ollut, ja koska minä olin kaksikymppisenä vielä niin kesken. Silloin nuorten homomiesten tuli olla ahdistuneita ja alistettuja, surullisia marginaalihahmoja ja tyttöystäviensä bestiksiä, jotka vuosien kipuilun jälkeen uskalsivat mennä Lost & Foundiin, juoda kahdeksan kaljaa ja viimein raahata kotiin toisen ressukan. Ettei vain olisi ollut vielä aidskin väijymässä jokaisessa tohelossa petting-räpellyksessä. Nykyään se on sitä ja sinne. Oikein ylpeästi. Etelähelsinkiläinen otanta voi vähän vääristää, mutta kaksi tuntia salilla viisi–kuusi kertaa viikossa ja joogat päälle on ihan normi. Kukaan ei makaa kotona vahtaamassa telkusta Salkkareiden Kallea. Ruokavalio koostuu pääasiassa proteiinilisistä ja raakavegaanikakkeleista. Ja jokainen kundi, homo tai hetero, who the fuck cares, näyttää ihan saatanan hyvältä! Vä h ä n e n n e n puolimaratonia endorfiinit kirkasti- vat mieleni. La grande bellezza! 40 todella on uusi 30. Helsinkiin on viimeinkin kehittynyt keski-ikäisten homomiesten vapautunut skene, jossa kaljan lipittäminen mahdollisimman pimeässä ja rumassa kapakassa on vain yksi sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. Botox ja Viagra ovat vapauttaneet aikuisen miehen ikääntymisen ikäviltä sivuvaikutuksilta, mutta kyse on isommasta kulttuurisesta muutoksesta. Kaapistatulleiden sukupolvi on saavuttanut keski-iän! Parempaa kuin näiden kahden häpeilemättömän itsetietoisen ja kauniin homotodellisuuden ilmaantuminen kaupunkiin on niiden välinen silta. Nuorille pyssyille asenne on tullut annettuna, minä olen kasvanut siihen. Mutta me pousataan samoilla huudeilla. Sairaan siisti nuoruus, jota minulla ei koskaan ollut, alkaa nyt. Sami K. Vitikainen Kirjoittaja on 38-vuotias juokseva eskapisti, joka surffaa mahdollisuuksien laineilla ja joogaa. Mitä nyt jäbät tekee.
KIRJASTOLEHTI MIELENTERVEYS ISSUEX SOLIDAARISUUS Kirjallisuutta, kulttuuria ja kirjastoasiaa. Kysy kirjastosta! Mielen hyvinvoinnin erikoislehti tarjoaa kattauksen asiantuntijatietoa, selviytymistarinoita ja ajankohtaisia ilmiöitä. Taidekeskustelun uusi foorumi elää, viestii ja sykkii taiteesta. Se nostaa esiin mielenkiintoisia ajatuksia, suuntauksia, trendejä, henkilöitä ja teoksia. Lehteä julkaisee Taideyliopisto ja kirjoittajiksi kutsutaan kiinnostavimpia taiteilijoita ja taiteen asiantuntijoita. Solidaarisuus-lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, johon Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tasa-arvon, toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi vaikuttaa. ILMESTYY 5 KERTAA VUODESSA, HINTA 60 EUROA. T I L A U K S E T: WWW.KIRJASTOLEHTI.FI 6 NUMEROA VUODESSA 50 EUROA, KESTOTILAUS 41 EUROA (JÄSENILLE PUOLEEN HINTAAN), OPISKELIJATILAUS 25 EUROA. T I L A U K S E T: TILAUKSET@ MIELENTERVEYSSEURA.FI 4 NUMEROA VUODESSA, 30 EUROA. T I L A U K S E T: ISSUEX@UNIARTS.FI WWW.MIELENTERVEYSSEURA.FI WWW.ISSUEX.FI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ILMAINEN TILAUKSET: SOLIDAARISUUS@SOLIDAARISUUS.FI WWW.SOLIDAARISUUS.FI BLUES NEWS SUOMEN LUONTO VOIMA T I E D O N A N TA J A Blues- ja juurimusiikin päääänenkannattaja Suomessa jo vuodesta 1968! Kriittinen luonnon puolestapuhuja, laadustaan palkittu luonnonystävän ykköslehti. Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. Rohkeasti vasemmalla oleva viikkolehti. Paljastaa kapitalismin törkeyksiä, kertoo vaihtoehdoista meillä ja muualla. 10 NROA VUODESSA / 39 EUROA 48 NUMEROA VUODESSA. 3 KK 30 KUUSI NROA VUODESSA, 38 EUROA IRTONUMEROT 6,50 EUROA TUTUSTU NYT EDULLISESTI: KOLME NUMEROA VAIN 13,90 EUROA (NORM. T I L A U K S E T: WWW.BLUESNEWS.FI 25,50 EUROA). VUOSIKERTA 72/64,50 EUROA (TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT EUROA (10 NUMEROA). IRTONUMERO T I L A U K S E T: 25 EUROA). 6 KK 55 EUROA (TYÖT- 8,50 EUROA. TILAUKSET@VOIMA.FI TÖMÄT JA OPISKELIJAT 40 EUROA). T I L A U K S E T: WWW.VOIMA.FI 12 KK 90/65 EUROA (TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT 65 EUROA) WWW.SUOMENLUONTO.FI/ LEHTITILAUS TILAUKSET: TOIMISTO@TIEDONANTAJA.FI WWW.TIEDONANTAJA.FI
LÖYDÄ KALTAISESI LEHTI Helsingin Kirjamessuilta 23.–26.10. Kultin osastolla sata lehteä täynnä kulttuuria, kritiikkiä ja tiedettä valtamedian vastavirrasta. Tilaukset ja irtonumerot messutarjoushintaan. Mukana myös uudistunut Iso Numero. S E U R A A K U LT T I A FA C E B O O K I S S A J A T W I T T E R I S S Ä , V O I T V O I T TA A M E S S U L I P P U J A . K U LT T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U LT T I RY LAPSEN MAAILMA MUSTEKALA ELONKEHÄ K U LT T U U R I V I H K O T Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti. 73. vuosikerran kunniaksi näymme myös facessa ja twitterissä. Mustekalan lonkerot ulottuvat taidemaailman keskiöstä uusiin virtauksiin ja marginaaleihin. Lehti julkaisee neljä teemanumeroa vuodessa sekä viikoittain kritiikkejä ja blogeja. Kulttuuriyhdistys Mustekala ry:n kustantama lehti on luettavissa ilmaiseksi verkossa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet lehden toimintaa. Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänenkannattaja vuodesta 1995 alkaen. Vasemmalle kalteva humanistien, kulttuurityöläisten ja marxilaisten ilmaisukanava. Aiheita Päätalosta punkiin, Leninistä liberalismiin. 11 NUMEROA VUODESSA, HINNAT VUONNA 2013: 63 EUROA (KESTO), 74 EUROA (12 KK), 49 EUROA (OPISKELIJAT 12 KK) T I L A U K S E T: WWW.LAPSENMAAILMA.FI 6 NUMEROA VUODESSA. KESTOTILAUS 4 NUMEROA VUODESSA. TILAUS 32 43 EUROA / VUOSI, MÄÄRÄAIKAINEN EUROA, VARATTOMILLE 25,5 EUROA. 51 EUROA / VUOSI. TARJOUS: ENSIM- IRTONUMERO 8 EUROA. MÄISET PUOLI VUOTTA KESTONA VAIN 16,90 EUROA. T I L A U K S E T: ELONKEHA.TILAUS@GMAIL.COM T I L A U K S E T: TILAUS@KULTTUURIVIHKOT.FI. WWW.MUSTEKALA.INFO WWW.ELONKEHA.COM PUH. (09) 4114 5369 WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI YDIN ARKKITEHTI KRISTOSOFI NUORISOTUTKIMUS Ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Kriittinen mielipidelehti vuodesta 1966. Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Rakennukset, arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, kritiikki. Monipuolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena. Uskonnoista ja muinaistaruista, kehityksestä Vuorisaarnan valossa, aseettomasta sivistyksestä, kristosofisista opettajista ja heidän kirjallisuudestaan Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuoriso- ja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita. 6 NUMEROA VUODESSA, 80–100 S. 10 NUMEROA VUODESSA 4 NUMEROA VUODESSA. VUOSI- IRTONUMERO 17 EUROA, 35 EUROA, IRTONUMEROT 4 EUROA TILAUSHINTA 32/30 EUROA. KESTOTILAUS 92 EUROA. (ALV 0 %) IRTONUMERO 8 EUROA. T I L A U K S E T: JULKAISUT@ARK.FI T I L A U K S E T: 050 369 7534, T I L A U K S E T: ANJA.KESAVUORI@GMAIL.COM WWW.NUORISOTUTKIMUSSEURA.FI/ 4 NUMEROA VUODESSA, KESTOTILAUS 28 EUROA, SIS. ALV 10 %. ALENNETTU TYÖTTÖMILLE JA OPISKELIJOILLE 20 EUROA, SIS. ALV. 10 %. MYÖS IPAD-VERSIO KESTONA TILATTAVISSA APPSTORESTA 21,99 SIS. ALV 24% T I L A U K S E T: YDIN@YDINLEHTI.FI WWW.YDINLEHTI.FI WWW.ARK.FI LEHTITILAUS WWW.KRISTOSOFI.FI WWW.NUORISOTUTKIMUSSEURA.FI
20 • 8 / 2014 maaseudun tytär . ”Olen ylpeä siitä, että tulen maanviljelijäperheestä. Se kasvatti minut vahvaksi”, sanoo Junya Yimprasert. Suomessa marjanpoimijoiden puolestapuhujana esiintynyt Yimprasert on kotimaansa Thaimaan tunnetuimpia ihmisoikeus- ja demokratia-aktivisteja. isot
isot 8 / 2014 • 21 pä ä h e n k i l ö Thaimaan etsityin ihminen Junya Yimprasert tunnetaan Suomessa marjanpoimijoiden puolestapuhujana. Kesäkuussa Thaimaan sotilasjuntta etsintäkuulutti hänet. teksti kati pietarinen A u r i n ko on juuri laskenut metsän laidalla sijaitsevan vaalean omakotitalon ikkunoiden ulkopuolella. Täsmälliset veitseniskut pilkkovat bataatin, lähimetsän kantarellit ja kesäkurpitsan. Tofu on kuutioitu omaan astiaan. Morttelissa valmistuu tuore, vihreä currytahna. Yksi kerrallaan ainekset kumotaan wokkipannuun. Määrätietoisin elein keittiössä toimiva nainen on pukeutunut sinisävyisiin puuvillavaatteisiin ja vetäissyt tummat hiuksensa nopealle poninhännälle. Hän kertoo hullaantuneensa taikinajuureen ja harmittelee, ettei huoneen nurkassa seisova jykevä puu-uuni toimi. ”Minkä Pohjoismaan leipä on teidän mielestänne parasta?” hän kyselee ja kertoo omaksi suosikikseen tanskalaisen. On vaikea käsittää, että 48-vuotias Junya Yimprasert on Thaimaan etsityin ihminen. Hänen kuvansa on ensimmäisenä etsintäkuulutettujen julisteessa, jonka maassa toukokuussa vallan kaapannut sotilasjuntta on kesällä levittänyt kaikille suomalaisen keskiluokan suosikkilomamaan poliisiasemille. L e k ta r koit taa thain kie- lellä pientä. Se on sekä pienikokoisen Junya Yimprasertin että Thaimaan kuninkaan Bhumibol Adulyadejn eli Rama IX:n, perheensä nuorimmaisen, lempinimi. Thaimaata vuosisatoja hallinneeseen Chakri-dynastiaan kuuluva lähes yhdeksänkymppinen Rama IX on maailman pitkäaikaisin hallitsija: hän on istunut valtaistuimella 68 vuotta. Kuningas-Lek on myös maailman rikkain kuninkaallinen. Forbes arvioi vuonna 2011 hänen netto-omaisuutensa olevan noin 23 miljardia euroa – summa vastaa lähes 8:aa prosenttia 70 miljoonan asukkaan Thaimaan bruttokansantuotteesta. Junya Yimprasert puolestaan syntyi vuonna 1966 riisinviljelijäperheeseen pieneen kylään, joka sijaitsee sadan kilometrin päässä pääkaupunki Bangkokista. Kylässä ei ollut sähköä, mutta kodin seinällä ylimpänä riippui kuningasperheen kuva. Kun sähköt lopulta saatiin, äiti ja isoäiti kävivät joka ilta naapurissa katsomassa kuningasperheen tekemisistä kertovat uutiset. ”Olin onnekas, koska olin perheeni seitsemäs lapsi. Vanhemmat sisareni työskentelivät sairaalassa siivoojina ja maksoivat minun ja nuoremman sisareni koulutuksen. Olen koko elämäni kokenut olevani velkaa. Siskoni uhrasivat oman elämänsä kouluttaakseen minut”, Yimprasert kertoo. S i s ko j e n sa t yö n ansiosta Yimprasert pystyi käymään lukion. Hän sai erinomaisesti suoritetuista opinnoista kuninkaallisen palkinnon, jonka ojensi itse Thaimaan prinsessa. Parikymppisenä Yimprasert pääsi sukunsa ja kotikylänsä ensimmäisenä Bangkokiin maineikkaaseen Silpakornin yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä ja kehitystä. Yliopisto avasi Yimprasertin silmät. Osa tytöistä tuli luennoille omalla autolla, kun hänen kotikylässään yhdelläkään perheellä ei ollut varaa autoon. Yliopisto oli vahvasti valtion tukema, mutta Yimprasertin mukaan vain alle viisi prosenttia opiskelijoista tuli maanviljelijäperheistä. ”Aloin ymmärtää, miten epätasa-arvoinen Thaimaa on. Koin olevani velkaa sen, että kuvat aleksi toivanen taistelen epätasa-arvon vähentämiseksi.” O piskelija-a k tivistit kiersivät maaseudulla rakentamassa kouluja ja kirjastoja kyliin. Yliopistolla opettajat valoivat uskoa vaikuttamiseen: Yimprasertiin teki vaikutuksen professori, joka neuvoi, että puolet siitä mitä saa pitää antaa takaisin yhteiskunnalle. Samalla Yimprasert alkoi kyseenalaistaa naisten asemaa, uskonnon käyttöä kuninkaan palvelemiseen ja thaimaalaisia perinteitä. ”Kävin lähes kaikilla Thaimaan paikkakunnista ja tutustuin omaa taustaani syvempään köyhyyteen. Opiskelukaverit pitivät minua ou- Yimprasertilla ja Thaimaan kuninkaalla on sama lempinimi, Lek. tona, koska en ollut koskaan luennolla, vaan aina jossain kiertämässä maata. Silti menestyin tenteissä.” Valmistumisensa jälkeen 90-luvun alussa Yimprasert vietti seitsemän kuukautta tutkimusavustajana maan eteläosassa Koh Samuin saarella. Tutkimuksen aihe oli kasvavan turismin vaikutus paikallisväestöön. ”Olin sitä ennen ollut todella naiivi. Tunsin maaseudun köyhyyden, mutta Koh Samuissa näin kuinka saaren kalastajat oli häädetty pois kylistään isojen investoijien tieltä. Kiersin yökerhoissa tapaamassa seksityöntekijöitä, näin parittajia ja lavalla bikineissä toisiaan hakkaavia naisia. Ymmärsin, miten suuria thaimaalaisten naisten uhraukset ovat.” Koh Samuin kaduilla länsimaiset miehet huutelivat, että he saavat kenet tahansa thainaisen rahalla. Ette saa, Yimprasert huusi takaisin. ”Kun kertoo ulkomailla olevansa Thaimaasta, on kuin otsaan olisi tatuoitu sana huora. Olen elänyt niiden kommenttien kanssa koko elämäni.” V ihaisimmaksi Yimprasertin tekee se, että patriarkaalisessa Thaimaassa moni nainen raataa koko elämänsä elättääkseen vanhempansa tai sukulaisensa, koska sosiaaliturva on vähäistä. Vuoteen 2000 asti maassa ei ollut universaalia julkista terveydenhoitoa. Sama pakko ajaa niin ulkomaiden rakennustyömaille, tehtaisiin ja marjametsiin päätyviä kuin seksityötä tekeviä naisiakin. ”Thaimaa elää naisten ruumiista.” Yimprasert julkaisi aiheesta keväällä puolifiktiivisen kirjan. Nyt kirja on kielletty. V al m i s tum i s e n sa jälkeen Yimprasert työskenteli Hong Kongissa Asian Migrant Center -järjestössä, jossa hän auttoi hyväksikäytettyjä thaimaalaisia siirtotyöläisiä rikosilmoitusten sekä oleskelulupahakemusten teossa. Vuonna 2000 hän perusti ystäviensä kanssa Thaimaassa Thai Labour Campaign -järjestön, joka pyrki saamaan huomiota vaate-, koru- ja leluteollisuuden työntekijöiden oloihin. Järjestön kampanjayhteistyö ulottui Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja eri puolille Aasiaa. ”Pyrimme saamaan isoja brändejä, kuten Nikea, Reebokia ja GAPia tunnustamaan tehtaiden ongelmat. Saimme joitakin voittoja, mutta työ oli
22 • isot 8 / 2014 humanismia marjanpoimintaan . Junya Yimprasert on hakenut rahoitusta hankkeelle, jossa suomalaiset työttömät ja thaimaalaiset poimijat yhdessä kehittelisivät mallia osuuskuntamuotoiselle marjanpoiminnalle ja -jalostukselle. ”Sen, että poimii marjoja elääkseen ei pitäisi olla häpeä. Valtion pitäisi luoda mahdollisuus siihen.” loputonta: yksittäisiä asioita korjattiin, mutta rakenteet eivät muuttuneet.” Yimprasertin perustama Thaimaan siirtotyöläisten ammattiliitto taistelee sekä thaimaassa olevien ulkomaisten työntekijöiden että ulkomaille lähtevien thaimaalaisten oikeuksien puolesta. ”Olen matkustanut 40– 50 maassa puhumassa thaimaalaisten työntekijöiden tilanteesta. Olen tavannut kansalaisjärjestöväkeä, ammattiliittoja ja naisverkostoja. Harva on nähnyt niin paljon. Se velvoittaa toimimaan.” N el jä v u o t ta sitten Yimprasertin maailma murtui. Vuonna 2006 sotilasjuntta oli kaapannut vallan maata johtaneelta pääministeriltä Thaksin Shinawatralta. Keväällä 2010 kymmenet tuhannet entisen pääministerin punapaitaiset tukijat vyöryivät Bangkokin kaduille vaatimaan maahan ennenaikaisia vaaleja. Satakunta ihmistä kuoli, kun Thaimaan kuninkaallinen armeija murskasi mielenosoitukset. Yimprasertin mukaan noin 3000 Shinawatran punapaitaista tukijaa pidätettiin protestien aikana ja niiden jälkeen. Heistä satakunta on edelleen vangittuna. ”Silloin tajusin, etten voi jatkaa entisellä tiellä. Minun oli puhuttava thaimaalaisesta politiikasta ja armeijan sekä kuningasperheen roolista.” Pian Bangkokin tapahtumien jälkeen Yimprasert kirjoitti pitkän, omaelämäkerrallisen Miksi en rakasta kuningasta -tekstin, joka julkaistiin netissä englanniksi ja thaiksi. Siinä Yimprasert kertoo, kuinka hänen ihailunsa on elämän varrella muuttunut pettymykseksi kuninkaaseen, joka on hyväksynyt uransa aikana kaksitoista sotilasvallankaappausta. R ansk ankielisell ä käsitteellä lèse majesté tarkoitetaan lakeja, jotka kieltä- Thaimaassa kuninkaan arvostelukielto tukkii toimittajien suut. vät hallitsijan loukkaamisen. Thaimaan laki kuuluu maailman tiukimpiin. Korkeimman oikeuden viimevuotisen tulkinnan mukaan arvostelukielto koskee sekä kuolleita että eläviä kuninkaita. Se ulottuu kaikkiin kuningasperheen projekteihin, tapoihin, elämäntapoihin, omaisuuteen ja varainkäyttöön. Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen kuninkaan kunnian loukkaamisesta, ja poliittiset viholliset käyttävät lakia toisiaan vastaan. Arvostelukielto sitoo myös kaikkia Thaimaassa toimivia ulkomaalaisia. Sillä on merkitystä, koska miljoonakaupunki Bangkok on Mekongin alueen keskus, jossa toimii lukuisia järjestöjä ja yrityksiä, myös suomalaisia ja suomalaisten tukemia. Yimprasertilla on tästä ehdoton mielipide. ”Kansainvälisten järjestöjen ei pitäisi toimia Thaimaassa. Muutosta tuovaa työtä ei voi tehdä, jos hyväksyy sananvapauden, kokoontumisvapauden ja järjestäytymisvapauden rajoittamisen. Järjestöt, jotka toteuttavat Thaimaassa hank- keita mutta välttävät ottamasta kantaa politiikkaan, tuhlaavat energiaansa. Tuomitsen sellaisen toiminnan”, hän painottaa. ”Olen yrittänyt puhua tästä Suomessa. Minulle vastataan, että parempi toimia kuin olla toimimatta. En ole samaa mieltä. Toiminta legitimoi Thaimaan diktatuuria ja syö järjestöjen omaa uskottavuutta.” Y impr a sertin mukaan kuninkaan arvostelukielto tukkii myös toimittajien suut. ”Lèse majesté -laki saa Thaimaan-kirjeenvaihtajat pysymään hiljaa, jos he haluavat jäädä maahan. Useilla on thaimaalainen puoliso, ja heidän on oltava varovaisia myös perheen vuoksi.” Kritiikki kuningasperhettä kohtaan onkin ollut vähäistä. Huhtikuussa 2010 australialainen ABC-kanava näytti
isot toimittaja Eric Campbellin reportaasin, joka käsitteli kriittisesti Thaimaan kuningasperhettä. Ohjelmasta syntyi kohu sekä Thaimaassa että Australiassa. ”Tällaisen jutun voi tehdä vain ihminen, joka ei työskentele tai elä Thaimaassa. Valitettava puoli on se, etten voi koskaan palata maahan”, Campbell kommentoi australialaismedialle. T u o m i ot kuninkaan ar- vostelusta ovat rankkoja: vähintään kolme ja enintään viisitoista vuotta vankeutta. Tuomioita on viime vuosina annettu herkästi. Pelkästään kuluneen kesän aikana uusia syytteitä on nostettu ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan 14 tapauksessa. Kesäkuussa 2008 poliisi pidätti parikymppisen Rachapin Chancharoenin, joka ei ollut noussut elokuvateatterissa seisomaan varsinaista elokuvaa ennen näytettävän, kuningasperhettä ylistävän kansallishymni-videon aikaan. Darunee Charnchoensilpakul on istunut jo kuusi vuotta viidentoista vuoden tuomiostaan. Hänet tuomittiin lèse majestén perusteella poliittisesta kampanjapuheesta, jossa hän ei maininnut kuningasperhettä suoraan, mutta kritisoi johtavaa luokkaa. Tammikuussa 2013 päätoimittaja Somyot Prueksakasem- 8 / 2014 • 23 suk tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan hänen lehdessään julkaistusta kahdesta artikkelista, joissa kuninkaaseen viitattiin vain vertauskuvallisesti. Y l l ä m a i n itt u i h i n tapa- uksiin verrattuna Yimprasertin netissä julkaisema teksti ei jätä mitään tulkinnan varaan. Tekstin lopussa on vaatimuslista: lèse majesté -laki on kumottava, kansalaisilla on oltava oikeus keskustella kuningasperheen varallisuudesta ja palatsin budjetin kasvusta 20-kertaiseksi. Kuningasperheen hankkeiden on oltava läpinäkyviä. Kuningasperhettä vartioivaa 60 000 sotilaan joukkoa ei tarvita, jos kansa todella rakastaa kuningastaan. Vaikka Yimprasert ei puhu itse monarkiaa vastaan tai vaadi tasavaltaan siirtymistä, tekstin julkaisemisen jälkeen hänellä ei ollut palaamista kotiin. ”En ole vuoden 2010 jälkeen käynyt Thaimaassa tai Aasiassa lainkaan.” Y i m p r a s e r t p u k e e ulkoiluvaatteet, punaiset kumisaappaat ja ison pipon hirvikärpäsiä vastaan. Kirkkaanpunaiset puolukat näkee jo metsän laidan hiekkatieltä, sitten vähitellen alkaa huomata, että mustikoitakin on joka puolella. Yimprasert kauhai- kuuntele poimijaa . Marjanpoimijoilla pitää olla todellinen mahdollisuus valittaa ongelmista ja saada ne tarvittaessa oikeudessa selvitettyä, Junya Yimprasert vaatii. ”Olen suositellut, että poimijoiden kotialueelle Thaimaan Isaniin avattaisiin toimisto tai palveleva puhelin, johon ongelmista voisi olla yhteydessä.” see marjapoimurilla tottuneesti. ”Minulle on tärkeää omavaraisuus. Se, että tuottaa itse oman ruokansa.” Juuri marjat toivat Yimprasertin Suomeen vuonna 2009. Hän on haastatellut satoja kotiin palanneita poimijoita Isanin alueella KaakkoisThaimaan maaseudulla ja vieraillut yli kymmenellä marjanpoimijoiden leirillä Suomessa. Yimprasertin mukaan Suomi käyttää hyväkseen Thaimaan poliittista kaaosta lypsääkseen köyhiä riisinvilje- ”Ei kukaan suomalainen poimi neljää tonnia marjoja kesässä.” lijöitä. Thaimaassa ihmiskauppakartellien edustajat houkuttelevat poimijoita matkaan, hän sanoo. Hän ei arastele puhua orjakaupasta. ”Poimijoille tulee maksettavaksi 4000 euron kulut lentomatkoista Suomeen, majoituksesta, heille vuokratuista autoista ja bensasta. Jottei jää tappiolle kesän töistä, on poi- mittava selvästi yli neljä tonnia marjoja, päivässä noin 60 kiloa.” Yimprasertin mukaan vain kymmenesosalle poimijoista jää kesän töistä mitään käteen. Kolmasosa, tuhat ihmistä vuodessa, jää tappiolle, kun otetaan huomioon kaikki poimintamatkan kulut, hän arvioi. Hän näkee, että taustalla on äärimmäisen kolonialistinen kuva työvoimasta: poimijoita ei kohdella ihmisinä vaan marjanpoimintakoneina. ”Itse sain poimittua 5–6 kiloa mustikkaa, ja se oli rankkaa hommaa. Ei kukaan suomalainen poimi neljää tonnia marjoja kesässä. Ei sellainen ole inhimillistä.” M a r jay r i ttä jät väittä- vät, että ilman ulkomaisia poimijoita marjat mätänevät metsiin. Mädäntyköön sitten – yrittäjien tukeminen ei Yimprasertin mukaan voi olla peruste poimijoiden oikeuksien polkemiselle. ”Kampanjoimme Thaimaassa siitä, että siirtotyöläisille pitää taata samat oikeudet kuin paikallisille, ja onnistuimme saamaan lain läpi. Kyllä nämä asiat Suomessa tiedetään!” Suomessa työntekijöitä koskee taustasta riippumatta samat lait. Kyse on siitä, ettei marjanpoimijoita pidetä työntekijöinä. He ovat juridisesti harmaalla alueella. Yimprasertin mukaan poimijat ovat päivänselvästi heidät kutsuvien yritysten työntekijöitä: sanat työntekijä ja työnantaja toistuvat kaikissa virallisissa papereissa, jotka poimijat Thaimaan puolella ennen lähtöään allekirjoittavat. Marjayritysten käyttämät thaimaalaiset välittäjät opastavat poimijoita ja ohjaavat työtä. Poimijoille ei myöskään makseta suoraan marjoista, vaan koordinaattori pitää kirjaa tienesteistä. Yimprasertin mukaan poimijoille pitää siis maksaa tuntipalkat, lomapäivät ja ylityökorvaukset, ja heillä on oltava oikeus työterveyshoitoon ja järjestäytymiseen. Samoilla linjoilla oli työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön asettama selvitysmies Markus Wallin, joka suositteli poimijoiden työsuhteistamista kevättalvella 2014 julkaistussa raportissaan. Marjayrittäjät ovat sanoneet julkisuudessa, että jos poimijat työsuhteistetaan, suomalaiset työttömät jonottavat heille töihin. Yimprasert ei pidä sitä huonona vaihtoehtona. ”Poimijoiden tuominen toiselta puolelta maailmaa ei ole taloudellisesti järkevää. Siitä jää myös raskas ekologinen jälki.” T ä m ä n v u o d e n toukokuussa Thaimaassa tapahtui jälleen sotilasvallankaappaus. Vuonna 2011 valtavalla vaalivoitolla maan johtoon noussut pääministeri Yingluck Shinawatra, Thaksinin sisko, oli siirretty syrjään jo kuun alussa. Heti vallankaappauksen jälkeen sotilasjuntta julisti ulkonaliikkumiskiellon. Yli viiden hengen kokoontumiset kiellettiin. Heinäkuuhun mennessä yli 300 ihmistä oli pidätetty, Human Rights Watch kertoo. Juntta pani toimeen laajan sensuurin, joka käytännössä kieltää sen toiminnan kritisoimisen mediassa. Neljä päivää vallankaappauksen jälkeen Yimprasertin passi peruttiin, ja kesäkuun lopulla hänet etsintäkuulutettiin. Yimprasertin ystävät välittivät tälle valokuvan julisteesta, jossa on kuvat noin 60:stä Thaimaan etsityimmästä ihmisestä, ensimmäisenä Yimprasert. Valokuva oli otettu hänen henkilöpaperihakemuksestaan. A i k a i s e m m i n tä n ä vuonna Yimprasertille oli tarjottu työtä kamputsealaisen naisjärjestön johtajana, ja hän oli harkinnut paluuta Aasiaan. Suunnitelmat muuttuivat, ja Yimprasert päätti hakea turvapaikkaa Suomesta. Se myös myönnettiin. Edelliset kolme vuotta hän oli asunut Suomessa ystäviensä luona väliaikaisilla oleskeluluvilla. ”En halunnut hakea turvapaikkaa, koska koin, että minun olisi pitänyt tehdä jotain maksaakseni saamani sosiaaliturva takaisin yhteiskunnalle. Ajatus tuntui raskaalta. Elin mieluummin kitsaasti pienillä kirjoituspalkkioilla.” Yimprasert sanoo pelkäävänsä, että häntä pidetään täällä pelkkänä riidankylväjänä, koska hän nostaa esille marjanpoimijoiden kohteluun liittyvät ongelmat. ”En kuitenkaan voi vaieta siksi, että olen Suomelle kiitollisuudenvelassa.” Nyt Yimprasert käy suomen kielen kurssia muiden ulkomaalaisten kanssa, mutta hänen ajatuksensa ovat muualla. Vaikka paluu Aasiaan peruuntui, ihmisoikeusaktivisti kokee, että suurin työsarka odottaa häntä siellä. ”Thaimaa tarvitsee minua, Aasia tarvitsee minua. Suomessa voin poimia mustikoita tai pestä vessoja. Ei Suomi minua tarvitse.”
Antama Lönnströmin taidemuseo Lönnströms konstmuseum / Lönnström Art Museum pe 21.11. klo 19 Valtakatu 7, 26100 RAUMA/RAUMO | 045 261 0 504 ti – to/Tue –Thu 12 –17 | pe – su/fr – sö/Fri – Sun 12 –16 Klubi-ilta, A-oikeudet, ovet avataan klo 18.30 Liput: (09) 310 12000 tai Lippupalvelu. Mosaiikkitori 2, vuotalo.?, Vuotalo www.lonnstromintaidemuseo.fi Irtonumero 10,90 euroa ta | 42. vuosiker | turku & I ImperIalIsm ih kulttuuriv 4–5 | 2014 Kreikkalais-suomalainen Antama vieraineen syöksyy Egeanmeren ääniaaltoihin ja luotaa kreikkalaisille ja turkkilaisille yhteistä sävelaarteistoa. Yhdessä Nefes-yhtyeen Yonca ja Murat Ermutlun kanssa toteutettu ilta liikuttaa niin mieliä kuin jalkojakin. Liput alk. 10/8 €. | 4–5 kulttuurivihkot kot | 2014 | turku lIsmI & ImperIa Syksyn mi suuralbu issä! n nyt myyn smi imperialinyt ennen ja ästä a id osTa omasi akaTeemisesTa kirjakaupasTa Tai kulTTuurivihkojen verkkokaupasTa! saaTavana myös digilehTenä. www.kulttuurivihkot.fi ilennot CIA:n vank i ja Suom hin Minna Cant salongissa Valo Valo en ikäluokki Suurten vaikea tie turku tautinsa kourissa Turun TauTi, imperialismi, minna CanTh, suureT ikäluokaT ja paljon muuTa Stoa 30 vuotta ästä a id Stoa 30 vuotta Valoa idästä! Su 26.10. klo 12–19 Vapaa pääsy Ohjelmassa mm. Felix Zenger Musta Barbaari Jimi Tenor ja Abdissa Assefa Eija Ahvo ja Soili Perkiö: Muumiperheen lauluretki Iltapäivätanssit Livemaalausta Bollywood-tanssia Lyhtyjä, pinssejä Tulta sarvistaan syökseviä peuroja Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.fi, stoansivu a 100 sivu0 e vain 10,9
isot 8 / 2014 • 25 Kuinka Maidanin unelma haihtui Suomeen paenneen ukrainalaisaktivistin mukaan Ukrainaa hallitsevat edelleen samat oligarkit, jotka ovat vuosia ryövänneet kansaansa. teksti Oksana TŠelyŠeva kuvat kyllikki pärssinen T a m m i k u u n 23. päivänä Ukrainan poliisi otti Kiovassa asuneen Kirillin kiinni tämän omassa asunnossa. Kirilliä ja tämän ystävien epäiltiin vieneen aseita Maidanin aukion mielenosoituksiin. Kirill oli liittynyt mielenosoituksiin mellakkapoliisin hyökättyä näytöksenomaisesti ylioppilaiden kimppuun. Hän työskenteli turvallisuuspäällikkönä Kiovalaisessa yrityksessä ja toisin kuin opiskelijat, hän osasi puolustaa itseään. Kirill sanoo vieneensä mielenosoituksiin muonitusta ja barrikadeilla poltettuja renkaita, mutta ei aseita. Poliisi piti häntä tutkintavankeudessa kaksi kuukautta. Syytteiden perusteella Kirilliä uhkasi kymmenen vuoden vankeustuomio. Kirill kertoo, ettei poliisi ei juurikaan tutkinut tapausta: häntä kuulusteltiin koko aikana vain kerran. Hänen mukaansa olot lukuisissa selleissä, joissa häntä kierrätettiin, vastasivat kidutusta. Vallanvaihdon jälkeen mielenosoituksiin osallistuneet armahdettiin. Viimeisten joukossa vapautettu Kirill palasi yhteiskunnallisen aktivismin pariin, ja vankilakokemuksen voimistamana hän alkoi vaatia entisiä vallanpitäjiä tilille teoistaan. Kesäkuussa ”asianomistajaksi” ilmoittautuneen osapuolen asianajajat aloittivat valitusprosessin Kirillin armahduksen kumoamiseksi. Ensimmäisen instanssin oike- uskäsittely teki ratkaisun Kirillin eduksi, mutta syyttäjänvirasto valitti päätöksestä. Kirill sanoo, että lisäksi hä- ”Maidan aloitti aivan toisenlaisen prosessin kuin sen lopputulos oli.” nen sukulaisiaan ja muita läheisiä alettiin uhkailla, joten hän päätti poistua maasta. Hän ei esiinny haastattelussa omalla nimellään, koska pelkää turvallisuutensa puolesta. K e r t o i s i t ko i t s e s tä s i . Miksi ryhdyit yhteiskunnalliseksi aktivistiksi, ja mitä teit ennen sitä? ”Periaatteessa elin tavallista elämää. Pyöritin yritystä, ja vapaa-aikani täyttivät urheilu ja muut harrastukset. Harkitsin pyrkimistä yliopistoon. Yritin osallistua isänmaani toimintaan, en minään korkeana virkamiehenä vaan valveutuneena kansalaisena. Osalllistuin erilaisiin aktioihin, joista osan järjestin itse. En kuitenkaan kutsuisi toimintaani yhteiskunnalliseksi aktivismiksi. Kansalaisen ei pidä seistä passiivisena sivussa, jos kansa haluaa esittää hallitukselle vaatimuksia. Ihmisten tulee yhdistyä ja vaatia Ukrainan perustuslain noudattamista, koska vallanpitäjät eivät täytä lupauksiaan ja heistä monet ovat oligarkkien klaanien apureita. Maassamme on jo kauan sitten unohdettu, mitä tarkoittaa vallanpitäjien vastuu valitsijoiden edessä. Ihmisoikeuksien loukkauksista on tullut jokapäiväistä arkea.” M i k s i pä ätit liittyä Maida- nin mielenosoituksiin? ”En vastaa vain itseni vaan myös kaikkien muiden puolesta. Ihmiset eivät lähteneet mielenosoituksiin uusien tai vanhojen vallanpitäjien puolesta. Ihmiset lähtivät kaduille itsensä ja paremman elämän puolesta. He eivät lähteneet kamppailemaan Yhdysvalto- torilla tavattiin . Maidanin mieken- osoitukset antoivat toivoa paremmasta huomisesta, mutta jäikö lopulta mitään käteen? ”Kansa ymmärsi, että se voi ratkaista ongelmansa itseorganisoitumisen kautta”, ukrainalaisaktivisti Kirill sanoo.
26 • isot 8 / 2014 ei vapautta , ei veljeyttä . Kirill asui viimeiset 15 vuotta Kiovassa, mutta on syntyjään itäukrainalainen. ”Ukrainalaiset ja venäläiset ovat veljeskansoja, jotka halutaan nyt erottaa toisistaan lopullisesti”, hän sanoo. jen puolesta Venäjää vastaan. He halusivat arvokasta elämää. Viktor JanukovytŠin neljän vuoden presidenttikausi tuhosi Ukrainan talouden. Valtaa pitänyt ryhmittymä ei tehnyt mitään maan puolesta. He olivat liian kiireisiä ryöstämään kaiken, mitä edellisten ryöväripresidenttien jäljiltä oli säilynyt. Ennen kuin ylioppilaat hakattiin Maidanilla marraskuun lopussa, kävin aukiolla säännöllisesti, mutta en tehnyt sen enempää. Raa’an pahoinpitelyn jälkeen minä ja ystäväni teimme kaikkemme, jotta telttaleirillä riittäisi ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Joulukuun alun jälkeen en poistunut Maidanilta kertaakaan ennen tammikuista kiinniottoani. Koko tuon ajan elin Maidanin rytmissä. Aika ajoin olin vartiossa yön yli. Me emme kuuluneet mihinkään Maidanin ryhmittymistä. Me muodostimme erillisen ryhmän ystäviä, jotka auttoivat toisiaan ja leiriä.” M i ltä U k r a i n a n kehitys vuoden 1991 jälkeen sinusta näyttää? ”Ukraina sai Neuvostoliitolta merkittävän perinnön. Noin neljäsosa kaikesta Neuvostoliiton teollisuudesta, mukaan lukien sotateollisuus, sijaitsi Ukrainan alueella. Itsenäisyytensä aikana maa ei kuitenkaan ole kehittynyt lainkaan. Vaikuttaa siltä, että presidentti Leonid Kutšman kaudella (1994–2005) koko Ukraina laitettiin naftaliiniin. Hänen aikakautensa oli vakaampi kuin kenenkään häntä seuranneen presidentin aikakausi, mutta Kutšman vakaana aikanakaan maa ei kehittynyt mihinkään. Ukrainalla oli valtava potentiaali, sillä se saavutti itsenäisyytensä ilman ainuttakaan laukausta. Jos ylimmät vallankäyttäjät eivät olisi siunanneet Ukrainan ryöväämistä kaikkien itsenäisyyden vuosien ajan, Ukraina olisi yksi Euroopan vahvimmista valtioista tai ainakin kehittymässä sellaiseksi.” M ite n s e lit tä i s it Maidanin suomalaisille, joille mahdollisuus protestoida kaduilla on perusoikeus? ”Maidanin aloitti aivan toisenlainen prosessi kuin sen tulos oli. Kaikki päättyi siihen, että samat oligarkit ovat edelleen vallassa. Maidanilla oli uskomaton itseorganisaation ja keskinäisen avun henki. Ihmisistä tun- tui siltä, että he voivat muuttaa jotain. Ei ollut mitään vaatimuksia ”Venäjää vastaan” tai ”Amerikan puolesta”. Ihmiset tulivat Maidanille, koska he halusivat muuttaa elämänsä. Kansa väsyi edel- ”olen varma siitä, että paikalla oli kolmas osapuoli.” tävien vuosien aikana siihen, että sen suu tukittiin tämän tästä. Sitten tuli hetki, jolloin ihmiset tunsivat, että he merkitsevät ja voivat tehdä jotain. Nyt todellisuus on se, että ihmisiä ukrainalaisia ollaan jälleen pettämässä. Maidanin ansiosta kansa kuitenkin ymmärsi kykenevänsä ratkaisemaan ongelmansa itseorganisaation kautta.” M i s tä u s kot Maidanin vä- kivaltaisuuksien johtuneen? ”Ennen kaikkea inhimillisistä vaistoista. Paikalla oli kaksi osapuolta, poliisi ja kansa. Heidän välillään oli valtava kuilu, jonka syy oli koko valtiokoneiston läpäisevä korruptio. Tässä valtiossa poliisin tehtävä oli estää kansan tahdon ilmentymät. Heidän ainoa päämääränsä oli pitää järjestelmää pystyssä. Ikävä kyllä näin on yhä. Kansan ja vallanpitäjien ero on niin perustavanlaatuinen, että sitä voi sanoa geneettiseksi. Kansalaiset pitävät politiikkaa vihollisvoimana, joka käy heidän taskuillaan. Ukrainalaisten silmissä virkamies on petturi, joka ei tee mitään. Maidanilla provosoitu teurastus oli mielestäni poliittisen manipulaation tulosta. Arvatenkin uusilla vallanpitäjillä oli kätensä pelissä. Mielenosoitukset olivat pitkään olleet täysin väkivallattomia, joten oli luotava väkivaltainen konflikti, johon ihmiset joutuisivat.” U s kot s i i s , että Maidanin ampujat oli määrätty tulittamaan sekä mielenosoittajia että poliisia? ”Molempiin suuntiin ammuttiin. Olen varma siitä, että ampumisen järjesti jonkinlainen kolmas osapuoli. Kansa ei halunnut kuolla eikä tappaa. Janukovytšin johtama Alueiden puolue olisi protestit hajottaakseen tarvinnut vain pienen määrän uhreja, ei joukkomurhaa. En voi varmasti sanoa, kuka ampumiset järjesti, mutta uskon, että Ukrainan nykyiset vallanpitäjät sysäsivät ihmiset verenvuodatukseen. Ensimmäiset provokatiiviset laukaukset ammuttiin 22. tammikuuta, ja niistä alkoi pysäyttämätön prosessi, joka vei Ukrainan sisällissotaan.” E l i m ä ä r it t e l e t Ukrainan konfliktin sisällissodaksi. ”Itä-Ukrainassa on käynnissä sisällissota, joka voi minä hetkenä hyvänsä levitä naapurialueille. Sotaa käyvät ihmiset, jotka eivät ole samaa mieltä siitä, mitä maassa tapahtui. Vastakkaisilla osapuolilla on aivan samanlaisia päämääriä, kuten ”taistelu fasismia vastaan”. Todellisuudessa sota on vain sen pienen ihmisryhmän intresseissä, joka hallitsee kansallista varallisuutta niin Venäjällä kuin Ukrainassakin. Mielestäni ukrainalaiset ja venäläiset ovat samaa kansaa. Propagandakoneisto tekee nyt kaikkensa erottaakseen veljeskansat toisistaan lopullisesti.
Herkulliset ja edulliset lounas-, lista- & take awayannokset. Käytämme tuoreita vihanneksia. Tarjolla runsaasti vegaaniannoksia. Syksyn kunniaksi keittiö suosittelee: Tom Yum tofu (hot) UUdet aUkioloajat: ma–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä Terike Haapoja & Laura GusTafsson: oikeusjuttu Mitä jos eläimillä olisi oikeussubjektin asema ja omat asianajajat? festivaalilla ensi-iltansa saava esitys on osa taiteilijakaksikon Toisten historia -projektia. Markus ÖHrn, nya raMpen & insTiTuTeT (sWe/fin): Bis zum Tod Länsimaisen ydinperheen tragediaa puivan trilogian päätösosassa perheidylli murentuu. self-helpiä, black metallia, kieroutunutta rakkautta. BaLTic circLe kansainväLinen nykyTeaTTerifesTivaaLi 9.–16.11.2014 Helsinki Tutustu festivaalin koko ohjelmistoon: www.balticcircle.fi Markus Öhrn, nya rampen & institutet (sWe/ fin), Dries verhoeven (neD), Terike Haapoja & Laura Gustafsson (fin), juha valkeapää & Taito Hoffrén (fin), iggy Malmborg (sWe), nadaproductions (auT/cHi/sui), Maike Lond (esT), alexandra pirici (roM), Walkapolis (fin), vibes (fin), kimmo Modig (fin), Maija Hirvanen (fin), saara Hannula (fin), pekko koskinen & johannes ekholm (fin), Minna Henriksson (fin) ä t l i m yttää nä n e n i a l a k k i afr i r e t ? s p i h l ailmankuva > katso ma ehti.fi < tilaa, itke, naura ja nauti 6 numeroa 19€ tilaa osoitteessa: maailmankuvalehti.fi/maku
28 • isot 8 / 2014 EGS World Map no. 2 Graffititaiteilija maalaa koteja maailmalla Egs tekee graffiteja eteläafrikkalaisiin slummeihin, Ulan Batorin viemäreihin ja albanialaisperheiden kotioviin. Vastalahjaksi tuodaan kirsikoita. teksti jari tamminen P kuvat egs i a n kolmenkymmenen vuoden ajan uraa tehnyt Egs on mahdollisesti kansainvälisesti tunnetuin suomalainen graffititaitelija. Hänen perinteitä kunnioittavaa graffitiaan näkee niin Mongolian pääkaupungin Ulan Batorin kuin Albanian Tiranan kaduilla. Lisäksi Egsin abstrakteja karttatypografioita esitellään gallerioissa Suomessa ja maailmalla. Miehen teoksia yhdistää se, että ne sisältävät aina vain ja ainoastaan kirjaimet e, g ja s – sekä tietty innostus matkustamiseen. ”Olen ikäni katsonut karttoja. Aikana ennen internetiä kävin esimerkiksi Akateemisessa katsomassa matkakirjoista minkälaisia metrokarttoja oli Soulista, Kairosta tai Tokiosta. Tein mielikuvitusmatkoja”, taiteilija kertoo. Egsistä kehittyi reissaaja, joka on kiertänyt maailmaa ristiin rastiin. Tänä vuonna Egs on käynyt muun muassa Albaniassa, Kosovossa ja Virossa. Lokakuussa hän käy maalaamassa Art Stena -taidefestivaalilla Pietarissa. ”Olen kiinnostunut kulttuurista ja historiasta. Löytöretkeily, eli mahdollisuus matkustaa, tavata uusia alan harrastajia ja nähdä paikoista uusia puolia pitää mielenkiintoa graffitien tekemiseen yllä.” Eri kohteissa suhtautuminen graffitiin muuttaa taiteen tarkoitusta. ”Esimerkiksi Albanian Tiranassa ei oikeastaan ole graffitia juuri ollenkaan, eikä siten sen vastaisuuttakaan. Siel- lä minulla ei ole mitään syytä tehdä teosta kapinallisena eleenä. Haluan että taide reagoi ympäristöön ja ehkä ilahduttaa joitakin”, Egs kertoo. ”Graffiti on aika lailla ympäristötaidetta. Olen itse yrittänyt löytää erityisesti paikkoja, jotka ovat ikään kuin unohdettuja ja joilla on historia. Olen kiertänyt paljon esimerkiksi entistä itäblokkia. Samalla dokumentoin ja taltioin gentrifikaation kohteena olevia paikkoja.” Myös muut dokumentoivat Egsin maalauksia. ”Tein Ulan Batoriin esikaupungin viemäriin jemmaan graffitin, ja kuva siitäkin löysi tiensä internettiin.” E g s työskentelee yhdessä yhteisöjen kanssa. Hänellä on ollut tapana matkoillaan pyytää ihmisiltä lupaa maalata heidän talojensa seiniin, muureihin tai vaikka oviin. Usein lupa on hellinnyt helpolla ja monesti myös naapurit ovat innostuneet. ”Tiranassa maalasin tänä kesänä pari viikkoa ja ainoastaan kerran minulle sanot-
isot 8 / 2014 • 29 Laeva, Eesti, 2014 Hong Kong, Kiina 2014 Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 2014 tiin ei – ne ihmiset olivat juuri muuttamassa pois siitä talosta. Kaikki muut tykkäsivät ajatuksesta ja tarjosivat kahvia tai olutta tai kirsikoita siinä maalaamisen ohessa”, Egs kuvailee. ”Oli tärkeää olla hyvissä väleissä sen yhteisön kanssa. Mikäli olisin mennyt sinne yön tunteina, niin he olisivat voineet kokea sen tungettelevana, jopa pelottavana. Oli hauskempaa selittää paikallisille, mistä tässä on kysymys. Lapsista oli hauskaa katsoa, kun setä maalaa.” Toiset kohtaamiset ovat odottamattomia ja järkyttäviä. Egs kävi taannoin maalaamassa eteläafrikkalaisessa townshipissa eli slummissa. Pieni poika istuskeli vieressä katsomassa työskentelyä. Maalauksen valmistuttua Egs antoi pojalle muutaman maalilekan. ”Jos hän vaikka olisi innostunut koristelemaan asuinympäristöään”, Egs perustelee. Autossa matkalla pois pai- kalta tuli kuitenkin nuhteita ja valistusta paikallisilta maalaajilta: tölkit menivät imppaukseen. Matkoilla on tullut vastaan kurjuutta ja tuloerojen aiheuttamia kuiluja. ”Etelä-Afrikassa tuli ajoittain vaivaantunut olo. Vaikka olin siellä mielestäni hyvällä asialla, niin kuitenkin minä olin se, jolla on varaa tulla sinne, tehdä taidettani ja poistua hyvillä mielin. Ne ihmiset jää sinne. Mun maalaukseni, jotka sinne jäävät, eivät joudu taistelemaan jokapäiväisestä selviämisestään.” E lähempänä ympäristötaidetta ja performanssia, ja taideteos on aina muutakin kuin se lopputulos.” Monien mielestä galleriaan siirretty graffiti menettää luonteensa graffitina. Jos graffiti on useiden tekijöiden summa, jonka muodostavat sekä ”voimakkaampaa viivanvetoa ei olekaan kuin se, että piirtää maan rajat.” g s in työskentelytapaa voi- si määritellä yhteisölliseksi taiteeksi, tai performanssiksi. ”Välillä olen sitä mieltä, että graffiti on taidetta ja välillä että ei ole. Eihän kaikki öljyvärimaalauskaan ole taidetta. Graffitikin voi olla välillä enemmän itseilmaisua kuin taidetta. Taiteena se on maalaamisprosessi, ympäristö että itse maalaus, niin pelkkä maalaus gallerian seinällä ei oikein täytä määritelmää. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma Egsille. Hänen niin Suomessa kuin ulkomaillakin nähdyt galleriateoksensa ovat Tirana, Albania, 2104 muuta kuin katutaide: äärimmäisen abstrakteja tutkielmia kartoista, jotka aina pitävät muassaan ne kirjaimet e, g, ja s. Hanke alkoi sattumalta tehdystä huomiosta työhuoneella. ”Maalasin jotain mustetyötäni ja huomasin, että sehän näyttää kartalta. Silloin syntyi ajatus kokeilla maalata maailmankartta, jossa säilyisi typografia. Se on ajatus, mitä olen viimeiset pari vuotta tutkinut. Olen sittemmin perehtynyt karttoihin paljonkin”, Egs selittää. ”Siihen liittyy sekin, että aika lailla kaikki konfliktit maailmassa johtuvat kartoista ja siitä, kuka kartan on piirtänyt. Voimakkaampaa viivan vetoa ei olekaan kuin se, että piirtää maan rajat.” Galleriateoksia ei erota kaduille maalatuista pelkästään karttateema. Myös muotokieli on tyystin erilainen. ”Yritän aina sovittaa teoksen paikkaan. Jos alustana on ruosteinen metalliseinä, niin siihen sopii kromi tai kupari. Jos alustana on harmaantunut betoni, niin siihen sopii vaikka yksi kirkas väri, vähän sen mukaan, mitä haluaa tehdä. Eivät ne kaduille maalatut teokset istu galleriaympäristöön. Mietin sitten, että miten toisin ne kirjaimet, abstraktin typografian ja ekspressiivisen ilmaisun galleriaan niin että se näyttää hyvältä siellä.” Tärkeintä oli, että teokset sopivat ympäristöönsä eivätkä näytä siltä, että ne olisi repäisty pois paikoiltaan. ”Ettei tule sellaista tuntua, että afrikkalainen kylä on raahattu sirkukseen Belgiaan. Galleria on erilainen ympäristö, mutta jatkan sitä kolmen kirjaimen tutkimista. Olen myös toistaiseksi rajannut väripaletin tyystin mustavalkoiseksi.” Jari Tamminen Egs: 3 Letters. Spray Daily 2014. 160 s.
HELSINGIN MUSIIKKIMESSUT BACKSTAGE OF MUSIC 23.–26.10. www.helsinginmusiikkimessut.fi Aukioloajat: to klo 10–18, pe klo 10–20, la klo 10–18, su klo 10–18 Pääsyliput: Aikuiset 16 €/hlö. Lapset (7–15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 10 €/hlö. Aikuisten ryhmälippu (väh. 10 hlöä) 10 €/hlö. Perhelippu (max. 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 37 €. Kokoaikalippu (neljä messupäivää) aikuiset 30 €, lapset (7-15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 20 €. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. facebook.com/musamessut #musiikkimessut Samaan aikaan: Samalla lipulla kirjamessuille – yhteensä yli 1100 esiintyjää! Liput ovelta tai verkkokaupasta Pääsylippuja voi ostaa tapahtuman aukioloaikoina Messukeskuksen ovelta tai ennakkoon verkkokaupasta: shop.messukeskus.com BACKSTAGE halli 6 Puhetta musiikista Torstai 23.10. Perjantai 24.10. 14.00 Jussi Raittinen ja Janne Salmi VANHA ROKKISTARA. JUSSI RAITTINEN JA THE BOYS 1977–2014 11.00 Reetta Niemelä, Linda Bondestam ja Jytäjyrsijät JYTÄJYRSIJÄT – KUUTAMOKEIKKA Jussi Raittisen ja The Boysin tarina on huikea matka suomalaisen musiikin vuosikymmeniin. Raittinen on yksi maamme monipuolisimmista muusikoista – ja hänen luotsaamansa viisikymppinen The Boys on tunnustettu rockin kotimaiseksi korkeakouluksi. Lavalla Jussi Raittinen ja kirjan toimittanut Janne Salmi. Karisto Jytäjyrsijöiden basso jytkyy ja sähkökitara ujeltaa treenikämpällä. Ahkera treenaaminen ja biisien nikkarointi tuottavat tulosta: fanit jonottavat bändin keikalle. Lämpimän anarkistinen kirja rokin kiehtovasta maailmasta pienimmille rokkifaneille. Lasten Keskus 15.00 Mato Valtonen ja Kalle Isokallio MATO VALTONEN. ROKKARI, KAUPPIAS, PUHETYÖLÄINEN, ELOKUVANÄYTTELIJÄ, MOBIILIBISNESMIES Suomen rocktaivaan kiintotähti ja supertähtien esikuva Michael Monroe kertoo elämäkerrastaan Michael Monroe. Haastattelijana Petri Leppänen. Like Mato Valtonen on elämänsä aikana toteuttanut lukemattomia mahdottomuuksia – hän esimerkiksi järjesti Leningrad Cowboysin ja Punaarmeijan yhteisen suurkonsertin. Paasilinna 12.30 MICHAEL MONROE 13.00 Antti Vihinen MINÄ JA MOZART Länsimaisen taidemusiikin suurmies Mozart oli aikansa rocktähti. Hän on myös yksi maailman arvokkaimmista brändeistä. Miten salzburgilaisesta lapsitähdestä tuli jumalainen Amadeus? Mikä on Mozartin musiikin merkitys klassiselle musiikille nykyään? Haastattelijana Minna Lindgren. Into 14.00 Juha Henriksson MUSIIKKI: JAAKKO SALO Kuva: Paasilinna Muutokset mahdollisia. Kuva: Sannaliisa Ilkka Kuva: Henrik Schütt Tietokirjailija Henriksson esittelee kirjaansa ja kertoo samalla, miten musiikkituottaja voi vaikuttaa laulutähtien uraan. Haastattelijana toimittaja ja tutkija Mikko Mattlar. Suomen Jazz & Pop arkisto 15.00 EDITH SÖDERGRANIN RUNOJA SUOMEKSI Lappeenrantalainen musiikinopettaja, lauluntekijä Hanna Hyvärinen on säveltänyt yli 50 Södergranin runoa ja esittää niitä trionsa Tulevaisuuden Kulkue kanssa. Melodiset pop/ rock-sävelmät puhuttelevat yllättävällä ajankohtaisuudellaan myös nuorempaa kuulijakuntaa. 16.00 Viljami Puustinen, Sami Kuoppamäki ja Jukka Jylli KINGSTON WALL – PETRI WALLIN SAAGA Legendaarisen Kingston Wall -yhtyeen jäljelle jääneet muusikot ja Petri Wallin elämäkerran kirjoittaja muistelevat nuorena kuollutta rocklegendaa. Like 17.00 INTERNATIONAL CLASSICAL MUSIC AWARDS Juryn jäsen, toimittaja Aarno Cronvall kertoo kansainvälisestä kilpailusta. 18.00 SUOMEN MUUSIKKOJENLIITON TUNNUSTUSPALKINTO 2014 Muusikkojen liitto jakaa 37. tunnustuspalkintonsa merkittävästä työstä liiton toimintapiirissä. 5000 euron palkintosumman lahjoittavat Muusikkojen liitto ja Suomen Messusäätiö.
Tue sateenkaarevaa ihmisoikeustyötä ja liity HeSeta ry:n jäseneksi osoitteessa: www.heseta.fi
kulttuuri taide · teatteri · kirjallisuus · musiikki · elävä kuva Aleksi Toivanen kirjailija . Hassan Blasimin silmittömän väkivaltaisten novellien kieli on runollista ja lakonista. Terävintä kärkeä Kuusi vuotta sitten Voima torppasi kirjailija Hassan Blasimin novellitarjouksen. Nyt hän on maailmankirjallisuuden tähti. M arr a skuuss a 2008 Voi- maan saapui s ä h kö p o s t i arabian kielen tutkija Marko Juntuselta, joka tarjosi julkaistavaksi kääntämäänsä novellia. Hassan Blasim on Helsingissä asuva 34-vuotias irakilainen kirjailija-elokuvaohjaaja. Hän on tehnyt YLE:lle kolme dokumenttia ja toimittaa laajaa irakilaiskirjailijoiden nettilehteä Iraqstory.comia. Hassanin novelleja on julkaistu englanninnoksina Britanniassa. Voima kieltäytyi tarjouksesta. Kuusi vuotta myöhemmin tiukkakatseinen Hassan Bla- sim istuu kalliolaisessa Rytmibaarissa puolityhjän tuopin ja tietokoneen ääressä. ”Toivottavasti saat selvää tönkköenglannistani”, Blasim pahoittelee. Kirjailijasta on tullut kuuluisuus. Blasimin vuonna 2009 englanninnoksena julkaistu esikoisnovellikokoelma Vapau- denaukion mielipuoli sai väkevät kehut The Guardianissa ja The Independentissä. Mustan huumorin sävyttämät, väkivaltaiset ja maagiset novellit tekivät vaikutuksen. Independent-lehti nosti kirjan vuonna 2010 ehdokkaaksi ulkomaisen fiktion palkinnolleen, jonka saajien joukossa on nobelisteja ja muita kirjamaailman supertähtiä. Kansainvälisesti tunnetun Blasimista teki vuonna 2013 julkaistu novellikokoelma Irakin Purkkajeesus. Sillä Blasim sitten pokkasi Independentin palkinnon vuonna 2014, ensimmäisenä arabiankielisenä kirjailijana.
34 • kulttuuri 8 / 2014 Dig it M u mmi ku o l i o i k e a a n a i k a a n , vapun tienoilla 2001. Ei tarvinnut hänen todistaa sellaisiakaan ilmestyskirjan näkyjä, kuin kesämökin yöpöydällä latautuva ”tabletti” tai ”Euroviisujen Twitter-seuranta”. Tyttäreni taisi myös syntyä oivalliseen aikaan, jäiden lähtiessä 2014. Eipä osaa kaivata filmikameroita tai hehkulampun osaaottavaa kajoa. Minun kammottavana kohtalonani oli syntyä vuonna 1983. Synnyin läpeensä analogiseen maailmaan ja kuolen varpaista hampaisiin digitoituna, kun joku hakkeridiktaattori saa vihdoin päähänsä painaa formatointinappia. Miten sellaisesta voi selvitä turruttamatta sydäntään ja muuttumatta tuhahtelevaksi kalastajaksi? K at so n v i e r e s tä , kun kaikki inhimillisen elämän osa-alueet muutetaan nolliksi ja ykkösiksi. Yritän hymyillä, olla mukana ”kehityksessä”. En haluaisi jumiutua ennen-oli-paremmin-jääräksi. Ihan kohta keksitään saastuttamaton auto. Elintaso nousee, tupakanpoltto laskee, kasvisvaihtoehdot lisääntyvät, Susikoira Roi -vitseistä tulee valtavirtaa, HIV:n kanssa voi elää. Jotain silti puuttuu. Junat eivät haise, kiskot on steriloitu. Kellot eivät varsinaisesti lyö kenellekään, vasaroista on luovuttu tarpeettomina. Pöly on laskeutunut, savu ei nouse. Meidän vallankumouksemme on virheetön, koska se on täysin digitaalinen. E n k a i pa a c d - le v yjä , c-kasetteja tai vinyylilevyjä. Minusta on kiva naputella Spotifyn hakukenttään ”neil young harvest moon” ja painaa playtä. Olen jo totuttautunut ajatukseen Viimeisen Levykaupan hautajaisista. Siellä soittavat Peitsamo ja Pistepirkot, viinitonkista kaivetaan pussit ja tiristetään viimeiset punkut kahvikuppeihin. Birdyn väliosassa on kerrankin hiljaista. Se, mitä ikävöin, on matka levykauppaan ja sieltä kotiin, lämmin tunne, kun saa 2,50 alennusta, vuosikymmenten ajan muuttumattomana säilynyt ruma muovipussi, päivittelyt, kuinka äidit taas ostivat vääriä levyjä lahjaksi tyttärille. K a i pa a n a n a lo g i s i a ko k e m u k s i a . Juuri tässä on digitaalisen heikko kohta: se voi olla miltei kaikkea maan ja taivaan välillä mutta se ei voi olla analoginen. Siksi meidän sydämemme pakahtuvat suutarissa, ja kun ruotsinlaiva vielä muodon vuoksi tuuttaa. Tieto siitä, että M.A. Numminen kommunikoi telefaxilla, ja Kotiharjun saunassa vielä kupataan, pitää meidät ruodussa. Vielä löytyy elonpiiristä ilmiöitä, joita ei ole digitaalisesti mallinnettu. Todellisuudessa me vihaamme Facebookia enemmän kuin rakastamme sitä. Haluaisimme kuitenkin hieman nuolla postimerkkejä. M e itä s ii r t ym ä k au d e n lapsia varten on kehitetty nerokas korvaushoitojärjestelmä: mummonmökkiverkosto. Mökin ovesta astuessa sitä ottaa keuhkot täyteen ilmaa ja kuvittelee haistavansa 60-luvun. Emalivadit kolisevat tiskatessa söpösti ja raudanmakuinen juomavesi pumpataan kaivosta. Klapejakin on hakattava, tännehän jäätyy! Kesken jäänyt mökkikirja, Timo T.A. Mikkosen Takana loistava tulevaisuus, luetaan loppuun. Siitä otetaan kuva Instagramiin. Sauna lämpiää jo. Olavi Uusivirta Kirjoittaja on popmuusikko ja näyttelijä. k u lt t u u r i t a n t t a Bag da di s sa kasvanut Hassan Blasim tiesi haluavansa kirjailijaksi jo teininä. Silti hän päätyi ensin elokuvaohjaajaksi. ”Kysyin kaveriltani, mitä minun kannattaa opiskella, jos haluan kirjailijaksi.” Ystävä keksi ehdottaa elokuva-alaa. Elokuvakoulussa Blasim teki harjoitustöinä boheemille taideopiskelijalle tyypillisiä lyhytelokuvia, joissa hän näytti vihaisuutensa. ”Kun tein dokumentin köyhästä tyypistä, salaisen poliisin miehet uhkailivat minua.” Blasim pakeni ensin vuonna 1998 Pohjois-Irakin Kurdistaniin. Sieltä hän päätyi pitkien mutkien kautta Eurooppaan. Suomesta hän sai turvapaikan vuonna 2004. Blasim ei ole ainoa irakilaisen kulttuuridiasporan tähti, joka elää täällä: Irakin purkkajeesuksen esipuheessa hän kiittää video- ja installaatiotaiteestaan tunnettua Adel Abidinia. ”Olemme samanikäisiä ja opiskelimme Bagdadissa samassa taideakatemiassa, mutta tutustuimme vasta Suomessa. Adel opiskeli maalausta iltakurssilla. Yliopistolla oli aina pientä kilpailua, eivätkä elokuvaopiskelijat pitäneet maalaajista, joten siellä emme koskaan kohdanneet.” Blasim on tietoisesti paennut maahanmuuttajataiteilijan roolia. ”Täällä on paljon pieniä rahoja, joita voi hakea puuhastellakseen maahanmuuttajana jotain pientä, ja silloin jää siihen lokeroon. Tein alkuvuosina Suomessa pari dokumenttia Ylen Basaari-ohjelmaan, mutta en pitänyt siitä, että maahanmuuttajille tarjotaan kapeaa tilaa tehdä juttuja maahanmuutosta.” B l a s imi n matka näkyy miehen novelleissa, jotka kulkevat eri aikakausien Bagdadista Iraniin, Turkkiin, Bulgariaan, Unkariin ja lopulta suomalaismaisemiin. Konkreettisista tapahtumapaikoista huolimatta novellien todellisuutta hallitsee Blasimin luoma älytön mutta ymmärrettävä maailma. Novellissa Jäniksenä vihreällä vyöhykkeellä lakitekstejä lueskeleva Hajjar ja kulttuurieliitin kanssa Facebook-väittelyitä käyvä Salsal odottavat bagdadilaisessa omakotitalossa komennusta terrori-iskun tekoon, kun lemmikkikanin häkkiin ilmestyy muna. ”Tiedän paljon kirjallisuudesta ja haluan kirjoittaa jotain erilaista. Mutta lopulta muoto vain tulee, en minä suunnittele kirjoittavani surrealismia”, Blasim kuvailee. Blasim myöntää teini-iän suosikeikseen Franz Kafkan ja maagisen realismin esi-isäksi kuvaillun argentiinalaisen Jorge Luis Borgesin. ”Mutta vaikutteet tulevat kaikkialta, kirjojen lisäksi elokuvista ja taiteesta. Novelliin Jäniksenä vihreällä vyöhykkeellä sain idean tamperelaiskirkon taulusta.” Blasimin luomaa maailmaa leimaa silmitön väkivalta: jo- ”Maahanmuuttajille tarjotaan kapeaa tilaa tehdä juttuja maahanmuutosta.” kaisessa hänen kahden kokoelmansa 26 novellista joku henkilöistä kuolee väkivaltaisesti. ”Jos olisin metsässä aikaa viettänyt suomalaiskirjailija, voi olla, että kirjoittaisin metsästä. Ranskalaiskirjailija Pariisista istuu joen rannassa ja kirjoittaa siitä. Olen irakilainen, ja Irakissa väkivallasta on tullut arkea. Lapsena näin kuolleita kadulla – ja edelleen, nyt sitä herää aamulla ja näkee Isisin tappamat ihmiset.” Blasim ei ole yllättynyt Isisin menestyksestä. ”Näin jo vuosia sitten, että sisällissota tulee syvenemään. Shiioilla ja sunneilla opettajat opettavat uskontoa eri tavoin. Nuori sukupolvi on kasvanut Yhdysvaltain valloituksen jälkeiseen kaaokseen ja sotaan.” Ir a ki n purkkajeesuksen nimi- novellin nimihenkilö, masentuvainen, tutkakuvia keräävä Daniel pohtii näännyksiin asti kysymystä siitä, miten ihminen voi elää normaalia elämää tuhoutuvassa maailmassa. Omassa elämässään Blasim on ratkaissut tämän ongelman mielikuvituksen avulla. ”Ne kliseet, että elämä on kuin unta tai fiktiota, auttoivat minua Irakissa. Jos sinut vangitaan ja sinua kidutetaan, masennut, jos ajattelet, että tällaista käy vain sinulle. Kun tietää, että on vain pieni osa ihmiskuntaa, tätä meidän elämäämme fiktiota, oma kohtalo ei satuta niin paljon.” Autopommi-iskuista, silvotuista ruumiista, elävältä hautaamisista ja joukkoraiskauksista huolimatta Blasimin novellit eivät ahdista. Runollisen, lakonisen kielen ja älyttömien tapahtumakulkujen ansiosta niissä on hullua, vertauskuvallista filosofisuutta ja kummaa keveyttä. ”Huumori on toivoa. En näe maailmaa mustana. Kuulostaa ehkä romanttiselta, mutta kaikesta kivusta huolimatta uskon elämään.” kati pietarinen seinäkukka Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi. hel sinki. Dallapén puisto, heinäkuu 2014.
kulttuuri 8 / 2014 • 35 yksityisasia k u va k u va Niina on tavallinen länsimainen nainen. Yksityisasia on kuvakertomus, jossa yhteiskunta tunkee hänen housuihinsa. Kuva Laura Ukkonen, teksti Bertha O Kuva on otettu seinällä roikkuvasta vanhasta valokuvasta. Taustalla hämäränä näkyvä huone heijastuu seinällä roikkuvan kuvan lasipinnasta. Toinen kuvan etualalla esiintyvistä lapsista on mummoni. Vasemmalle heijastuva henkilö on mallina toiminut silloinen tyttöystäväni. Kuva on siis sekoitus autenttisuutta ja asetelmallista lavastamista. Koen heijastuksen aikaansaaman kerroksellisuuden mielenkiintoisena, koska se tuo eri aikatasot näkyväksi. Seinän kuva on otettu äitini vanhassa kotitalossa Sallassa Kallungin kylässä. Isovanhempani ovat kuolleet aikaa sitten, ja talo on nykyisin PAPERIN TAIDE KOLMAS VALTAKUNNALLINEN PAPERITAITEEN NÄYTTELY 11.10.–16.11.2014 SUSANNA AUTIO / SYNNÖVE DICKHOFF / ANNA HYRKKÄNEN HANNA VAN INGEN / JOSEPH JAMES / HANNA JÄRVENPÄÄ HELENA KAIKKONEN / TANJA KALLIO / SIRPA KIVILOMPOLO ANTTI JOHANNES KÄÄRIÄINEN / KAIJA LEINONEN / LIISA MALKAMO / SATU NIKKU / NINA NISONEN / MARJA PALMUJOKI REETTA PARTANEN / HEIDI PIIPPO / JAANA RÄMÄ / KRISTINA SEPPÄNEN / BIRGIT SÄRMÖ-WOLL / MINNAMARINA TAMMI ANSSI TAULU / TATU TUOMINEN / JOHANNA VIRTANEN Näyttelykonsepti ja kuratointi: paperitaiteilija Jaana Rämä paperintaide.blogspot.fi TR1 Taidehalli Väinö Linnan aukio 13, Finlayson, Tampere Puh. (0)3 5656 6411 www.tr1.tampere.fi Avoinna: ti–pe 9–17, la–su 11–18, ma suljettu, pe 15-17 vapaa pääsy enimmäkseen tyhjillään. Pidän asumattomista taloista ja vanhoista valokuvista niihin liittyvän melankolisuuden vuoksi. Taideteosteni lähtökohtina toimivat usein omaan sukuhistoriaani liittyvät paikat ja valokuvat. Teoksissani pyrin kuitenkin laajentamaan yksityistä kokemustani siten, että teokseni olisivat ymmärrettäviä myös ilman yksityiskohtaista taustatietoa. Sampo Apajalahti Sampo Apajalahti: Muistojen huoneet Galleria FAFAsssa 4.–26.10.2014. Teoskuva: Susanna Autio, Kieli keskellä suuta, 2014 (yksityiskohta) Ajan kerroksia
"FOR THE SOPHISTICATED AND THE SAVAGE" W W W.TAB UL AL AND.COM Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry AJAN HERMOLLA Aktiivista kansalaisuutta tukemassa ja kouluttamassa Tutustu materiaaleihin: www.ksl.fi/julkaisut TILAA IMAGE NYT TARJOUSHINTAAN 3 NROA -50% VAIN 12?€! 118x156mm_Voima_nro8.indd 1 Tutustumistarjous Voima-lehden lukijoille! Tilaa Image netissä: www.image.fi/tilaus Tarjouskoodi: pu4im451 HEIN ÄKUU U 20 14 2014 8,20? € –ELO KUU IM AG E 21 SÄ 2014 1 KE KU U 20 14 I KOKK N : ”OLE RÄ KÖ N: EN VIRAL NE ”R EK MI LINEN KA EH ON KESÄ IHMIN ET KO KU SK EN.” VI A od True BlohuKo tiö bussiyh us Onnib et ois ht Vaihtoekohteet matka uotsi Pakkoromen Su attomin tuntemr-voittaja t Osca parhaa Kesän htumat tapa ousut Uimah pardija leo vio ku HÄN ON VASEMMIST ON EJ A.” AINOA TOIVO KAIKILLE, JOTKA ON MUA ÄÄNESTÄN YT, SUOM IK VIELÄAN: KERR KENT onen Juha ItkYINI D ja suku a H KS RY UME IAA polvens HU UPP laisen ääni A a K om rin Su ttidiile ne na ri ta A A N MINRIKK PA nkä- telijan Ke unnit SI: su sit AA tee RT PO N RE NINE TUS ET HDISASSA PU RM I BU ST tö VÄ eis a HY JAT istyn oppa KIRsi siv ja sh Uu kkaa ko ”OLEN LUVANNU T ONEN MI HERRANRIT HIPSTE lla Seinäjoe ainta muodikkus on Jees PSI KUN LA TUU MASENhoitaa Kuinka mieltä? nuorta LI ANDERSS ON: TERH KI I R SUIPEM KSISKOT ETTÄ MÄ EN MUUTU, JOTEN MUN VAAN TÄYTYY OLLA TÄLLAINE N.” Normaali tilaushinta 24?€. Tutustumistarjous on voimassa kotimaassa uusille tilaajille 31.12.2014 asti. ori aatt o vok Timen Pro äin annik uv Hä Elokjaaja i oh iem ri N ssa Inaertailuupers ariV k san uvat k elo riisinä Pa kes i L ke Lyk aikki K esä k tä gis t?& n ke lmio sit So hort s Tämänkin lehden painoi Manu. 8/2014 SYYSKUU 8,20?€ IMAGE 213 SYYSKUU 2014 KU 0?€ HEIN ÄKUU E 212 SÄ –ELO KUU IMAG KE 8,2 26.9.2014 16:29:26 MUTTA ONK O LI ANDERSSON TARPEEKSI VAHVA PELASTAAK SEE N AATTEEN? JARI AARNIO Rosvo vai polii si? PAULA VESALA Uusi alku Los Angelesissa HAPPI LOPPUU Kiina tukehtuu ilmansaasteis iin VÄ N HY IN LINE ITTÄ EL ER TÄYD EN I IN ELLE IHM a ja Pauliin kkonen Terhi Kotoisistaan saavat t parhaa esiin puolet Mirel Wagner Rakkautta?& Anarkiaa Michel Houellebecq Detroit tuhon jälkeen Michael Cunningham Helsinki Design Week Pieti Poikola Kumppanisi paino- ja jakelupalveluissa www.almamanu.fi
sarjakuva 8 / 2014 • 37 Tositarinoita maahantulosta Sarjassa eri puolilta maailmaa pohjoiseen tulleet kertovat maahantulokokemuksestaan. Tarinat on toteutettu piirtäjän ja kertojan yhteistyönä. Sarjakuvat julkaistaan albumina keväällä 2015. D a l e n tuli vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Suomeen vuonna 1989. Hän oli silloin pikkulapsi. Toisinaan Dalen kaipaa Kambodshasta lapsuuden makuja, kuten takapihalla kasvanutta mangolajiketta. osa 4 1. 2. 3. 4. Dalenin tarinan piirsi A n n u k k a M ä k i j ä r v i , joka on susirajalta helsinkiläistynyt kuvittaja ja graafinen suunnittelija.
38 • kulttuuri 8 / 2014 Noora Kananen Jeesus oli ensimmäinen dandy Voiko kristitty olla cool, pohtii Kimmo Laakson essee. K ys ymys maun ja kris- tinuskon suhteesta on askarruttanut mediaa viime aikoina. Urbaanien nuorten aikuisten maun mukaisista trendikirkoista ovat kirjoittaneet Image (Herran hipsterit, 7-8/2014) ja Helsingin Sanomat (Pienestä trendikirkosta hipsterikin löytää kodin, 13.8.2014). Jutuissa mainitut elementit esiintyivät jo Christian Today -lehden vuonna 2010 julkaisemassa artikkelissa Hipster Faith: jumalanpalvelus yökerhossa, jättiscreenit ja Arcade Firea kuunteleva kristitty, jolla on nenärengas. Kun artikkeleissa kummastellaan pillifarkkuihin pukeutuvia uskovaisia, lukijaa jää vaivaamaan epätietoisuus: onko tyylitietoinen kristitty lopultakin mauton pelle? Vai tuleeko ovelta ovelle -saarnaajasta cool, jos hänelle puetaan folkartisti Sufjan Stevensin bändipaita? Voiko kristitty olla cool? Kysymys on tietenkin naurettava, mutta se on pakko kysyä, koska se osoittaa piinallisen tosiasian. Makuasiat eivät rajoitu vain tuoleihin, design-lamppuihin tai aurinkolaseihin. Tietty maku määrittää myös vakaumuksia ja henkilöitä, jotka kantavat niitä. Sama närkästys, joka saa meidät sylkemään surkean kahvin lattialle, purkautuu närkästyksenä ihmisten vakaumuksia kohtaan. Kristinuskoa pidetään konservatiivisena vakaumuksena, koska poliittisella konservatismilla on monopoli kristinuskoon. Siihen liitetään homokauhu, ahdasmielisyys, seksikielteisyys ja rasismi. Tämän vuoksi kristinuskoon liittyy samanlainen kaapissa piilottelun tarve kuin seksuaaliseen suuntautumiseen joskus. Kuinka usein olenkin halunnut pysytellä kaapissa uskoni kanssa, vain, jotta olisin ei-kristittyjen silmissä cool. Mutta koska itsepetos ei ole kovin tyylikästä, olen usein lopulta astunut ulos. M itä sit t en tarkoittaa olla cool? Dick Pountain ja David Robins yrittävät selittää tätä kirjassaan Cool Rules: Anatomy of an Attitude (2000). Kirjoittajille cool on aina suhteessa kulttuurin valtavirtaan. Syntyy vaikutelma, että uskonto tai politiikka eivät ole cool. Coolius on Robinsille ja Pountainille aina yksilön asenne, jolla vastustetaan valtavirtaa. Kyse ei ole poliittisesta toiminnasta vaan eräänlaisesta ironisesta välinpitämättömyyden tilasta. Tässä mielessä cooliin kätkeytyvä jännite ja uhma tuovat mieleen Jules Barbey D’Aurevillyn luonnehtiman dandyn muotokuvan (Dandyismista ja George Brummelista, 1845). D’Aurevilly ei tietenkään käytä sanaa cool puhuessaan dandystä sosiaalisena ilmiönä, mutta hänen kuvailemansa yksilöllinen asenne on kuin onkin jonkinlainen coolin henkilön käsikirja. Tässä mielessä coolius on pienten erojen ja vivahteiden taidetta. Vaatteet tai yöllä käytetyt aurinkolasit ovat osa coolia asennetta, mutta cool ei tyhjene pelkäksi tyylikysymykseksi. Cooliin voidaan liittää stoalaisten filosofien hokema nil mirari, älä hämmästele mitään. Coolius sisältää annoksen kyynisyyttä. D’Aurevillyn mukaan dandyn coolius perustuu hänen riippumattomuuteensa. Kuten D’Aurevilly itse vihjailee, coolius vaikuttaa asettuvan poikkiteloin kristillisten vakaumuksen kanssa: mieleltään tyyni henkilö ei kykene innostumaan mistään, sillä innostuminen on ihastumista. Ihastuminen puolestaan on välittämistä, ja välittäminen oman alemmuutensa tunnustamista. Dandy on cool, koska hänellä on hyvä itsekuri. Hän pitää kasvonsa peruslukemilla, tuli mitä tuli. Monessa mielessä Jeesus oli dandy, oikukas poikkeus. Evankeliumit ovat täynnä kohtauksia, joissa Jeesus ilmentää käytöksellään mahtipontista ylimielisyyttä. Monet Jeesuksen antamat vastaukset saattavat hänen yleisönsä ymmälleen. Tyypillinen Jeesuksen tyly vastaus on muotoa ”en minäkään, kun ette tekään”. Jeesuksen viehätysvoima on sukua dandyn rohkeudelle, jossa on kiehtovaa riippumattomuutta. Omalla sosiaalisella toiminnallaan dandy paljastaa sosiaalisen elämän irvokkaat puolet. Dandyn julkeus on toisinaan vaarallisen lähellä moukkamaisuutta. Jeesus oli kärttyisä marttyyri, rohkea totuudenpuhuja, jota rakastettiin hänen coolin asenteensa vuoksi. Mutta tämä coolius johti hänet myös kuolemaan. Hänet teloitettiin, koska hän ei suostunut olemaan kuuliainen ympäristönsä odotuksille vaan häiriköi loppuun saakka vallanpitäjiä. Tässä mielessä coolius on sukua jääräpäisyydelle. Se on tinkimättömyyttä, pysymistä uskollisena asialleen, vaikka mikä olisi. Kuten D’Aurevillykin sanoo, cooliudessa on jotain jumalallista. Jeesuksen coolia asennetta kuvaa kenties parhaiten Raamatun kohta, jossa hän ratsastaa aasilla kaupunkiin. Kuninkaallisten menojen matkiminen on ele, jossa tyylillä on korostunut merkitys. Kyse on ironiasta. D’Aurevillyn mukaan ironia antaa dandylle auran, joka kiehtoo muita kuin salaisuus. Se herättää levottomuutta. Cool merkit see uskonnol- lisessa kontekstissaan malttia ja kohtuutta. Ihminen on luonnostaan hillitön, ja Jumalan sanalla on taipumus viilentää, tehdä tyyneksi. Jumalan sanan viilentämän henkilön vastakohta on ihminen, joka syyllistyy kohtuuttomuuteen käyttäytymisessään. Uuden testamentin evankeliumit kertovat opetuslapsista, TABULALAND Netissä HOP HELSINKI 17.–18.10. 10.10. alkaen Kaapelitehdas, Helsinki Turun taidemuseo Islantilaisen postmodernistin yksityiskohtia pursuilevassa kuvataiteessa on niin yhteiskunnallista otetta kuin sarjakuvavaikutteita. www.turuntaidemuseo.fi RMEO & ULIA 8.–14.10. Suvilahti, Helsinki Todellisuuden tutkimuskeskuksen esityksessä käsitellään sitä, miten näemme ”toiset”: paperittomat, lapset, mielenterveyspotilaat ja muut usein näkymättömäksi jäävät ihmiset. www.todellisuus.fi/toisten_nakeminen KERAMIIKKA TILASSA 10.10. alkaen Designmuseo, Helsinki Kotimaista nykykeramiikkaa esittelevä näyttely Keramiikka tilassa – keramiikan tila pyrkii esittelemään taiteenalan moninaisuuden, niin sen poeettisen, humoristisen kuin poliittisen ulottuvuuden. www.designmuseum.fi Tanssitapahtumassa pääsee myös itse osalliseksi liikkeen riemusta, ainakin newyorkilaiskoreografin Miguel Gutierrezin Deep Aerobics -teoksessa, mielikuvituksellisessa ja yhteisöllisessä tanssitreenissä. http://tanssintalo.fi/hophelsinki2014 lnes Sebalj Tuore nettigallerian ja verkkokaupan yhteenliittymä esittelee kotimaista kuvataidetta erityisalueenaan populaari- ja alakulttuurivaikutteinen taide. Taiteilijoihin kuuluvat muun muassa Anssi Kasitonni, Johanna Rojola ja Petri Ala-Maunus. www.tabulaland.com Koonnut Kaisu Tervonen ERRÓ Jan Anderzén, Lennosto 20, 2013 Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.10. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. voim a suosi t t elee
kulttuuri jotka ovat täysin ymmällään siitä, mitä Jeesus sanoo ja opettaa. Kun Jeesus käski myrskyä tyyntymään, hänen opetuslapsensa menettivät malttinsa, kun käsky ei heti tehonnut. Jeesus moitti heitä tästä. Opetuslapset ilmaisevat kovin huonosti sitä rohkeaa määrätietoisuutta, joka heidän opettajansa toimintaa luonnehtii. Raamatun perusteella saa käsityksen, että ainoa kristitty, joka on cool, on juutalainen Jeesus. Kristinuskon ytimessä on tämä jännite: kristityt eivät vaikuta tajuavan, mitä heidän herransa yrittää sanoa. Mitä Jeesus esimerkiksi tarkoittaa sanoessaan, että ei ole tullut tuomaan maailmaan rauhaa, 8 / 2014 • 39 vaan miekan? Onko hän terroristi? Trollaako hän? Kun Jeesus väittää, että rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan, tarkoittaako hän, että Björn Wahlroos joutuu helvettiin? Jeesuksen sanoman monitulkintaisuus on omiaan herättämään meissä tulkitsijoissa levottomuutta. Kristityiltä odotetaan malttia – cooliutta – tämän monitulkintaisuuden äärellä. Cool asenne eräänlaisena mielentyyneytenä on myös kristinuskon ytimessä. Kristitty cool on ihanne, johon pyritään. Kimmo Laakso SARJAKUVIEN ERIKOISLIIKE KULKU-KATIN POIKA Mahtavat tarjoukset loka-marraskuussa! Katso facebookista! · Länt. Brahenkatu 12, 00510 Hki Aukioloajat: Ark. 11–17.30 La 11–15 P. 09-738 303 Email: kulkukatinpoika@elisanet.fi Sylvia Javén Nina Lassila Juha Mäki-Jussila Sebastian Mügge Maria Nordbäck Mattias Olofsson Jukka Rajala-Granstubb Gunilla Samberg Lisa W Carlson & Janne Björkman / Thinktank Imbalance Ulla Thøgersen Anna-Mari Vierikko 17.10.2014 – 25.1.2015 Nykytaidetta Merenkurkun molemmin puolin Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja. Modernin taiteen museo Sisäsatama Vaasa WWW.KUNTSI.FI Vierasta elämää Emigrantteja on monenlaisia: ihmisiä ja kasveja. ” Vitun p e r u n a ! ”, ”Suomi suomalaisille, kurkut takaisin Himalajalle!” Näitä huutoja emme kuule torilla, vaikka sieltä voikin löytää vierasperäisiä tulokkaita. Taiteilija Kalle Hamm tutkii teoksissaan muuttoliikkeitä ja rinnastaa ihmisten liikkumisen kasvien maailmaan. Hammin tuotantoa on koottu näyttelyyn Keravan taidemuseoon. Yhdessä Iranista Suomeen paenneen Dzamil Kamangerin kanssa toteuttamassaan Emigranttitarha-teoksessa Hamm esittää 26 Suomeen kulkeutunutta tai useimmiten varta vasten tuotua vieraskasvilajia, joista monet ovat muuttuneet osaksi arkipäiväistä elämäämme. ”Kyllä se on kannanotto maahanmuuton puolesta. Haimme kasvien kautta vain hieman poeettisempaa metaforaa”, Hamm kertoo. a j at u s M AA H AN M UUTTA - JA L AJEISTA lähti liikkeelle Hammin ja Kamangerin kahvipöytäkeskusteluista. Teema on sittemmin saanut monia muotoja vesivärimaalauksista pieniin viljelmiin ja viimeisimpänä kasvien tuottamasta äänestä levytetyn albumin. ”Haitallisten vieraslajien puutarha -teoksessa meitä kiinnosti erityisesti, millä perustein Maa- ja metsätalousministeriö on julistanut neljä lajia haitallisiksi vieraslajeiksi ja on nimenomaan julistanut ne ei-toivotuiksi Suomeen.” ”Ovat haitta kasvualueidensa virkistyskäytölle.” ”Alentavat kiinteistöjen arvoa.” ”Valtaavat hallitsemattomalla kasvulla elintilaa maamme alkuperäisiltä lajeilta ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät ne täysin.” Ministeriön perusteet kuulostavat samanlaisilta kuin Homma-foorumin ”maahanmuuttokriittisisten” keskustelujen argumentit. T u t u s t u e s s a a n kasveihin Hamm havahtui siihen, että niillä ei tavallisesti ole omaa ääntä. Hän kuitenkin törmäsi 1920- ja 1930-luvuilla Intiassa kehitettyyn, Neuvostoliitossa jatkojalostettuun tekniikkaan, joka muuttaa kasvien sisäiset sähköimpulssit ääneksi. ”Halusin antaa äänen näille ‘toisille’.” Hamm äänitti kasvien elämää kiinnittämällä niihin kaksi johdinta. Piuhan toisen pään hän kytki kiinni nauhuriin, joka muutti sähkövirran automaattisesti ääneksi. Paavoharju-yhtyeen Lauri Ainala tuotti Hammin keräämästä äänipankista Immigrant Garden -levyn. Albumilla ei ole käytetty mitään ulkopuolisia ääniä, vaan kaikki on peräisin kasveista. Jari Tamminen Kalle Hamm: Vieraalla maalla Keravan taidemuseossa 2.11. asti ja Mikkelin taidemuseossa 21.11.2014-15.2.2015.
40 • kulttuuri 8 / 2014 Runoja tulevalle kansalle Kari Aronpuron runous oli 50 vuotta sitten vuosikymmeniä aikaansa edellä. Sittemmin runouden uusista muodoista innostuva sukupolvi on löytänyt hänen varhaiset teoksensa. Aleksis Salusjärvi edelläkävijä . Kari Aronpuro on runoillut paon viivoista ja rihmastoista mannermaisten filosofien Deleuzen ja Guattarin hengessä. T a m pe r e l a i n e n runoilija Kari Aronpuro, 74, istuu sateisena alkusyksyn päivänä työhuoneessaan selin oveen odottelemassa haastattelijaa. Tänä syksynä tulee viisikymmentä vuotta täyteen siitä, kun Aronpuron esikoisteos Peltiset enkelit ilmestyi. Aronpuron mittavaa tuotantoa leimaavat konseptuaaliset runokeinot, jotka olivat vuosikymmeniä aikaansa edellä. 22 kokoelmaa julkaissut runoilija on vuosikymmenten saatossa saanut lukuisia runoudelle myönnettäviä palkintoja ja tunnustuksia. Suomalaisen runouden suurmies puhuu hiljaisella äänellä harkittuja lauseita. ”Äidinkielenopettajani varjeli herkkyyttäni ja kannusti lähettämään tekstejä kilpailuun. En ymmärtänyt, mitä varten ne menestyivät. Ihmiset ovat tällaisia, että jos saa hyvää palautetta jostain, toimintaa jatkaa”, Aronpuro pohtii. ”Peltisten runoista osan kirjoitin ennen armeijaan menoani 1962. Loppupään runot syntyivät intin jälkeen. Olisin ottanut kirjaan vain ne, mutta kirjailija Eeva-Liisa Manner halusi mukaan myös runot, joilla olin voittanut edellisellä vuosikymmenellä Erkon kirjoituskilpailun. Manner oli kirjan kätilö.” Aronpuron kirjoittamisen päämetodi on aina ollut lukeminen. ”Luen ja luen, aineistoa ja teoriaa. Teen lukemisen mukaan jonkinlaisen rakenteen ja sitten täytän sen. Se sapluunan täyttäminen on sitä kirjoittamista.” Uusimman kirjansa pelkkää barnumia Aronpuro on kirjoittanut sirkusmoguli Phineas Taylor Barnumista. Kirjan synnyn laukaisi Gilles Deleuzen ja Felix Guattarin Anti-Oidipuksessa oleva lause: ”Psykoanalyytikko pystyttää sirkuksensa tyrmistyneeseen tiedostamattomaan, pelloista ja tehtaista tulee silkkaa Barnumia.” ”Ihmettelin, että mikä ihmeen Barnum, ja aloin haalia hänestä tietoa”, Aronpuro kertoo. Yhdysvaltalaista P. T. Barnumia pidettiin maailman kuuluisimpana ihmisenä 1800-luvun loppupuolella. Barnum oli mainonnan keksijöitä. Hän oli jonkin aikaa myös museomies mutta nähtävästi kyllästyi, kun hänen omistamansa Amerikan museo New Yorkissa tuhoutui kahdesti tulipalossa. Barnumia pidetään myös show-huijausten tuottajana. ”Kuuluisimpia huijauksia ovat Joce Heth, muka 161-vuotias musta nainen, jota Barnum näytti maksusta yleisölle ”Kirjastonhoitajan ammatti oli kuin perustulo, kansalaispalkka.” presidentti Washingtonin lapsenlikkana. Toinen tuottoisa huijaus oli Fejeen merenneito, apinankallosta ja kalanpyrstöstä kokoon kursittu otus.” Barnum kirjoitti myös kolumneja lehtiin, joista osan Aronpuro on kääntänyt pelkkää barnumia -teoksen osioon Humpuukien kirja. ”Hän oli kirjailija ja lehtikirjoittaja, hän oli myös politiikassa mukana sekä liike-elämässä. Ja Barnumin retkikunnat kiersivät Afrikas- sa ja Intiassa pyydystämässä eläimiä Amerikan museoon sekä hänen eläintarhoihinsa, akvaarioihinsa ja sirkuksiinsa.” A ro n p u ro o n sommitellut runsaasti runoja löytämistään teksteistä. Sellaisia, joita nykyään lännessä kutsutaan nimellä found poetry. ”Olen tehnyt sitä 60-luvulta lähtien. Olen miettinyt, miksi löysin tällaisen muodon. En miettinyt asiaa tuolloin paljoa. Löysin nuorempana T. S. Eliotin Aution maan, ja ajattelin, että tällaisenkin rakenteen voisi tehdä. Elliotin runoelmahan on tavallaan kollaasi.” Viime vuosina runouden uudet muodot ovat läpäisseet kulttuurin, ja akateeminen tutkimus seuraa poetiikan uudistumista. Esimerkiksi Juri Joensuun kokeellista runoutta käsittelevässä väitöskirjassa Aronpuron runoudella on keskeinen rooli. ”Sitä huomaa itsensä yhtäkkiä ihan merkkihenkilöksi, kun on tällaisen tutkimuksen keskiössä. Sitä on vaan keksittävä uusia järkytyksen aiheita. Tuntuu ennemmin, että tämä on niin kuin alkuräjähdys. Tästä se vasta lähtee sinkoutumaan.” Aronpuro on erityisen ilahtunut siitä, että viimeisen viiden vuoden aikana parikymppiset ovat löytäneet hänen varhaiset kirjansa. Voisiko sanoa, että kirjallisuus elää silloin, kun teoksilla on oma kaarensa, joka ei ole enää kirjailijan kanssa tekemisissä? ”Näin sen pitäisi varmaan mennä. Tämä on kaunis muotoilu, että tehdään vähäkirjallisuutta tulevalle kansalle. Taidemaalari Paul Klee sanoi, että hän tekee kuvia tulevalle kansalle. Filosofit Deleuze ja Guattari ovat jaotelleet minorkirjallisuuden ja valtakirjallisuuden erilleen. Minor-kirjallisuus on käännetty nyttemmin vähäkirjallisuudeksi, ja se on mielestäni hyvä käännös.” V i i m e v u os i n a Aronpuro on julkaissut teoksiaan pienkustantamo ntamolla. Hän sanoo sellaisen sopivan, koska kokoelmat saa nopeasti julki, kun ne valmistuvat. Mutta eivätkö uudet kustannusmuodot vaikeuta lukijoiden löytämistä? ”Tämän tapaisen kirjallisuuden elämä on aika paljon verkossa ja somessa. Ne, jotka tällaisesta runoudesta ovat kiinnostuneet, löytävät kaiken sieltä.”
kulttuuri 8 / 2014 • 41 Terveiset Tampereelta! & Uskotko, että kustannustoiminnan koko rakenne tulee muuttumaan? ”Jäljellä ei ole paljoa muuta kuin markkinavetoisuus. Silloin tällaiset vähäkirjallisuuden ilmentymät tiputetaan pois. Toiset kustantamot ovat lopettaneet runouden kokonaan. Traagisinta on nykyään varmaan kustannustoimittajien työ. Sieltä lentää alta aikayksikön ulos, jos tekee väärän valinnan.” Aronpuro ei kuitenkaan pidä kaupallisten kustantamojen hiipumista isona uhkakuvana runoudelle. ”Runous elää omaa elämäänsä näissä pienissä muodoissa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana runous on elävöitynyt. On tullut lehtiä, yhteenliittymiä, pieniä kustantamoja. Sodan jälkeen runokokoelmien nimikemäärä oli noin 150 vuodessa. Nyt ollaan samansuuruisessa nimikemäärässä.” Aronpuron mukaan ero on, että nyt suurten ja keskisuurten kustantamoiden osuus nimikkeistä on vain ehkä vajaa parikymmentä. Häntä kuitenkin mietityttää, miten pienten kustantamoiden aikana käy kirjastojen tehtävälle pitää yllä ja säilyttää kaikkea kirjallisuutta. ”Näyttää, että pienten kustantamoiden tuotteet eivät päädy Fennica-kokoelmaan. Kirjapainot eivät noudata enää lakia. Ne eivät lähetä painamiaan teoksia yliopistokokoelmiin. Sitten tulee varmaan joku uusi Matti Pohto, joka kerää kaiken poisjääneen aineiston talteen.” Aronpuro viittaa ylistarolaiseen talonpoikaan, joka pelasti suomalaisen kirjallisuuden Turun palon jälkeen kiertämällä maata ja hankkimalla listattuja kirjoja kansalliseksi pesämunaksi. H u o l i k i r ja s to i s ta ei ole sattumaa. Aronpuro päätyi kirjastonhoitajan työhön 1960-luvulla, tamperelaisen kulttuurivaikuttajan, kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän ehdotuksesta, ja teki lopulta yli neljänkymmenen vuoden uran. 11 vuotta sitten Aronpuro jäi eläkkeelle. ”Kirjastonhoitajan ammatti oli hyvä ammatti. Se oli minulle kuin perustulo, kansalaispalkka. Kirjastoissa käy ihmisiä aivan eri taustoista, ammateista ja yhteiskuntaluokista.” Aronpuro pitää keskeisenä kirjastojen kykyä uusiutua. ”Jos kirjastotoimi olisi keskittynyt tähän nimensä mukaiseen kirjastona olemiseen, se olisi varmaan jäänyt historiaan koko laitos. Väki, joka nykyään käyttää kirjastoa, etsii paljolti muuta aineistoa kuin kirjoja. Musiikkiosastot ovat varmaan suosituimpia”, Kari Aronpuro pohtii. Myös ihmisten tapa liikkua on muuttunut huomattavasti vuosikymmenten aikana. Koska kirjastojen käyttöaste on vähentynyt, päättäjät suosivat isompia palvelupisteitä. ”On vaikea perustella enää tiheää kirjastoverkkoa. Toisaalta kilometri–puolitoista on raja, jonka ala-asteikäinen liikkuu kirjastoon omin voimin. Sitten täytyy mennä vanhempien kanssa autolla.” K i r ja s tot ovat yksilöllisiä ja niissä näkyy kokoelmaa luoneiden kirjastonhoitajien oma näkemys. Määrärahojen niukkuus on kuitenkin vienyt kirjastoja suuntaan, jossa uutuudet ja markkinoiduimmat kirjat nostetaan etualalle. Hankintamäärärahaa jaetaan lainausmäärien mukaan. Samalla kirjastojen kirjallisuutta vaaliva sivistystehtävä on muuttunut toisenlaiseksi. ”Kun tulee pitkiä varausjonoja, se näkyy tietenkin kappaleiden hankinnassa. Lainausjärjestelmä on nykyään reaaliaikainen. Kirjastoverkon kaikkien kirjastojen kokoelmat muodostavat yhteisen kelluvan kokoelman. Näin yksittäisten kirjastojen kappalemäärät tietysti laskevat.” Talousjärjestelmän murrokset koskevat kaikkia instituutioita. Vaikka sivistystä vaalitaan, emme ole turvassa. Guy Debordin maksiimi on kuvaava: mikä on hyvää, se näkyy ja mikä näkyy, se on hyvää. Se on niin murskaava muotoilu tästä näyttötalouden maailmasta, että täytyy olla riittävän kyyninen, ettei tapa itseään. Jos sen sisäistää vakavassa mielessä, kuten sen esittäjä, niin henki siinä menee”, Aronpuro pohtii. ”Minun pientä, kipeää rohkeuttani on päivittäin ylläpitänyt läppärini kanteen liimaamani runoilija Wilhelm Ekelundin lause: Frihet är ignorera vad man icke kan ändra. Då strömmar livet till dig ur det minsta och enklaste, och du har plötsligt händerna fulla.” ”Vapautta on olla välittämättä siitä, mitä ihmiset eivät voi muuttaa. Silloin elämä virtaa luoksesi pienestä ja yksinkertaisesta, ja yhtäkkiä sinulla on kädet täynnä.” Aleksis Salusjärvi Kirjamessut Turussa 3.–5.10., Helsingissä 23.–26.10. WWW.GALLERIADADA.FI OhjelmistOssa myös: Pikku Prinssi hurjaruuthin näyttämöllä 17.9.–11.10. talvisirkus Kaapelitehtaan pannuhallissa 6.11.2014 – 6.1.2015 uni ni u ni uni TanssiTeaTTeri HurjaruuTH www.talvisirkus.fi 09 565 7250 MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKIN KLUBISARJAT KÄHÄRÄÄ KAPSÄKISSÄ Anna-Mari Kähärän emännöimässä klubisarjassa kuullaan Kähärän sävellyksiä. 10.10. klo 19 Philomela-kuoro Johtaa Marjukka Riihimäki 7.11. klo 19 Tässä iässä Susanna Haaviston levynjulkaisukiertue 5.12. klo 19 Anna-Mari Kähärän Orkesteri 13.12. klo 19 Vääränlainen mies mm. Kristiina Halttu RUUSKANEN RAILIO KLUBI Maija Ruuskasen ja Veera Railion emännöimä klubisarja. Klubeilla muusikkovieraiden tuotantoa sielukkaina sovituksina. 23.10. klo 19 Jussu Pöyhönen (Suurlähettiläät, Bel Vel) 12.11. klo 19 Erja Lyytinen Liput Kapsäkistä: 20/16 €, Vääränlainen mies 28/24 € Katso koko kausi: www.kapsakki.fi Hämeentie 68, Helsinki • www.kapsakki.fi • 09 260 0907 22.-26. LOKAKUUTA 2014 HELSINKI CINEMAISSÍ www.Cinemaissi.org
42 • kirjallisuus 8 / 2014 Noora Kananen Ariekeiden kieli ja mieli ovat yhtä, samoin heidän kielensä ja maailmansa. Ihmisten on lähtökohtaisesti mahdotonta ymmärtää tällaista elämää, puhetta ja ajattelua. Miéville on kuitenkin tehnyt mahdolliseksi upottautumisen mahdottomaan tilanteeseen, mikä tekee Embassytownista yhden science fictionin eittämättömistä mestariteoksista. ”Niiden kieli on järjestynyttä ääntä, kuten meidänkin kielemme, mutta niille jokainen sana on kanava. Kun meille jokainen sana merkitsee jotain, Isäntäväelle jokainen on kulkutie. Ovi, jonka kautta viittauskohteen ajatus, itse sanaa tavoitellut ajatus, voidaan nähdä.” Ko s k a i h m i s t e n ja ariekei- Mahdottoman kielen puhujat China Miévillen mestarillinen Embassytown käsittelee kolonialismin vaikutuksia tieteisromaanin keinoin. K auk a i s e l l a Ariekan planeetalla syntynyt Avice Cho Brenner on ikuisensukeltaja, maailmojen välinen matkaaja. Hän on nähnyt lukemattomia hajaantuneen ihmiskunnan siirtokuntia ja muukalaisten maailmoja. Kaikkien kokemusten ja ihmeiden jälkeen kotiplaneetta Arieka on silti edelleen oudoin kaikista maailmoista. Lähes kaikki Ariekan ihmiset asuvat Lähettiläskaupungissa, jonka planeetan Isäntäväki, arieket, ovat heille rajanneet oman kaupunkinsa keskelle. Arieket puhuvat mahdotonta kieltä, ja heidän mielensä on mahdoton. Lähettiläskaupungin ihmisten kulttuuri on ihmisten kolonisaation etäisin pesäke, jossa asuu muita muukalaisrotuja ja tietoisia tai ainakin sellaisilta vaikuttavia koneita. Eräs Avicen läheisimmistä ys- tävistä on kone, mutta ihmislapsi joutuu jatkuvasti pohdiskelemaan, onko ystävän tietoisuus todellista. Avice, joka on pikemmin kertomuksen sivustaseuraaja kuin perinteinen päähenkilö, kohtaa jatkuvasti oman ulkopuolisuutensa. Hänen elämäänsä seurataan menneisyyteen ja nykyisyyteen sijoittuvina episodeina. C h i n a M i é v i l l e tunnetaan yhteiskunnallisia teemoja työstävistä ”uuskumman” suuntauksen romaaneista, jotka yhdistelevät science fictionin, fantasian ja maagisen realismin elementtejä. Embassytown on käsittelemiensä aiheiden ja kielensä vuoksi hänen ehdottomasti haastavin kirjansa. Kirjan pääteemoja ovat vieraus, kommunikaation vaikeus ja erot ylittävä ymmärrys. Miéville käyttää scifin tarjoamia mahdollisuuksia nivoa ne monitahoisesti tarinaan. Embassytown on Miévillen ensimmäinen kirja, joka sijoittuu klassisen science fictionin ympäristöön avaruusaluksineen, muukalaisineen ja vieraine maailmoineen. Kuvitteellisen maailman rakenne tukee kirjan teemoja. Kirja kertoo kielestä, ja sen kuvaama maailma on läpikotaisin kielellinen. Arieka-planeetan muukalaiset, arieket, ovat niin vieraita ja erilaisia olentoja, että lukijan on liki mahdoton käsittää sitä. Ariekeiden Kieli on ihmisen kohtaamista mysteereistä suurimpia, sillä se ei oikeastaan ole kieli. Kahdella suullaan ja elehtivillä siivillään kommunikoivilta ariekeilta puuttuu kokonaan esittämisen ja symboloinnin mahdollisuus. den mielet ja olemassaolon tavat poikkeavat radikaalisti toisistaan, myös kommunikaation heidän välillään pitäisi olla mahdotonta. Ariekeille ihmiset ovat ääniä päästeleviä lihakimpaleita. Ihmiset voivat ymmärtää pinnallisesti ariekeiden sanojen käyttöä ja kontekstia, mutta jos ihminen yrittää toistaa Kieltä, se jää merkityksettömäksi. Arieket eivät ymmärrä Kieltä, jos sen puhujalla on vieras mieli. Ihmiset ovat kuitenkin onnistuneet luomaan lähettiläitä, kaksosia, joiden ”väärennetyn” kaksiäänisen Kielen Arieket voivat kuulla puheena. Vierauden muuri ei murru: lähettiläät pysyvät ariekeille mysteerinä samalla tavalla kuin tekoälyt ihmisille. Kun Ariekaan saapuu siirtokuntaa hallitsevalta Bremen-planeetalta uudenlainen, mahdottomalta vaikuttava Lähettiläs EzRa, ariekeiden kulttuuri mullistuu peruutta- Kirja kertoo kielestä, ja sen kuvaama maailma on läpikotaisin kielellinen. mattomasti. EzRa ei ole muiden lähettiläiden kaltainen kaksosyksilö vaan riitaisa, lähempänä kahta persoonaa. Sen puhuma Kieli on ariekeille tunnistettavaa, mutta myös mahdotonta, sillä sen taustalla ei ole muiden lähettiläiden kaltaista yhtenäistä mieltä. Ariekeille EzRan puhe on turmiollinen huume, joka muuttaa kaiken peruuttamattomasti. Ariekeiden sivilisaatio alkaa romahtaa, koska ne kaihoavat vain uusia annoksia kielihuumetta. Lähettiläskaupunkia johtavat ihmiset pitävät EzRan äänestä riippuvaisia ariekeita kurissa annostelemalla niille lähettiläiden puhetta. Lopulta ariekeiden alisteinen asema synnyttää vastaiskun. Joukko ariekeita on valmiita uhraamaan sekä itsensä että kykynsä puhua Kieltä, jotta ne voisivat tuhota ihmiset. Avice ei ole ulkopuolisuutensa ansiosta kiinni Lähettiläskaupungin perinteisissä ajattelutavoissa. Hän ymmärtää, että vakiintuneiden valtasuhteiden aika on ohi ja kykenee keksimään uudenlaisia tapoja toimia ja kommunikoida. U u d e n l ä h e t ti l ä ä n vaiku- tuksia kuvaamalla Miéville käsittelee onnistuneesti ihmistieteiden ja kolonialismin ristiriitaista suhdetta. Antropologia on ollut niin alistamisen apuväline kuin ihmisyyden moninaisuuden korostaja. Sitä on käytetty psykologisen sodankäynnin suunnitteluun ja rauhanneuvotteluiden opastamiseen. Embassytownin lähettiläät vertautuvat antropologeihin, joiden tietämystä vieraista kulttuureista voidaan hyödyntää monenlaisiin päämääriin. Lähettiläiden avulla hankittu tieto ariekeiden Kielestä on antanut ihmisille mahdollisuuden hallita muukalaisia. Valta voi kuitenkin synnyttää myös ennakoimattomia katastrofeja. Science fictionin vahvuus on siinä, että se voi käsitellä vierauden, kielellisyyden ja kolonisaation teemoja turvautumatta tuttuihin kokemuksiin. Lähettiläskaupungin mahdottomat asukit avaavat ikkunan äärimmäisen vieraaseen kulttuuriin. Tämä tarjoaa eväitä pohtia toiseutta myös omassa todellisuudessamme. Myös ihmisten kielet voivat olla vieraita toisilleen, mutta kommunikaatiokuilut eivät ehkä ole niin peruuttamattomia kuin luulemme. Ville Lähde China Miéville, Embassytown. MacMillan, London 2011.
kirjallisuus Koonnut Kaisu Tervonen Kristian Tervo PROSAK-KLUBI 14.10. klo 19 Lavaklubi, Helsinki Lokakuun proosaklubilla kuullaan kahta kirjailijaa: kirjallisuuden monityöläistä Marjo Heiskasta ja kehutun esikoisensa tänä vuonna julkaissutta Tommi Kinnusta. www.nuorenvoimanliitto.fi BOTTA ON! OULUN SARJAKUVAFESTIVAALI 7.–8.11. Oulu Sarjakuvaa juhlitaan marraskuussa jo kolmatta kertaa Oulussa, jonne vieraiksi saapuvat muun muassa norjalainen Jens K. Styve sekä ruotsalainen Josefin Svenske. www.oulucomics.com/14 Heini Lehväslaiho Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.10. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. voima suositt e l e e 8 / 2014 • 43 RIIKKA PELO 5.11. klo 18–19.30 Maunulan kirjasto, Helsinki Maunulan kirjailijavieraana on marraskuussa Riikka Pelo, joka kertoo Finlandiapalkitusta romaanistaan Jokapäiväinen elämämme. Pirulliseen nälkään. Helvetilliseen janoon. Real Food, Real Pub Ma - Pe klo 11 - 04 La klo 14 - 04 P. 09 - 580 77 707 Su - Ti klo 15 - 01 Ke - La klo 15 - 03 P. 09 - 580 77 222 Tilaa juhlia! Kokous ja juhlatilaa. P. 09 - 580 770 myynti@botta.fi KIRJAILIJAN KANSSA 28.10. klo 18.30 Kallion kirjasto, Helsinki Helsinkiläisen lukupiirin tapaamisissa mukana on aina myös kirjailija. Lokakuussa keskustellaan Joel Haahtelan kanssa hänen kirjastaan Tähtikirkas, lumivalkea. Ilmoittautumisohjeet nettisivulla. www.kirjailijankanssa.fi Tohtori Moreau, Frankenstein ja Desty Nova 27.10. klo 18.30–20 www.botta.fi Museokatu 10 Myllyteatteri 10 vuotta esittää Tapaus?Gaala Kanneltalo, Helsinki Minerva Schultz pitää yleisöluennon kirjallisuuden tieteilijäkuvauksista ja kysyy, miksi fiktioiden tiedemies on usein hullu. muut lehdet koonnut Pertti Laesmaa Ohjaus Miira Sippola • 10.10.–14.11. KokoTeatterissa, Hämeentie 3 • myllyteatteri.fi • Liput tiketti.fi Tulin puolisen vuotta sitten hankkineeksi lapsen mutta huomasin pian, ettei tämä äitiyshommeli ole minua varten. Voiko lähes käyttämättömän lapsen myydä eteenpäin jossain ja mitä siitä kannattaisi pyytää? Mukana tulisi äitiyspakkaus, bonaa, pilttiä ja joitain vaippasysteemejä. Mother Dearest Onneksi kierrätysmarkkinat vetävät tätä nykyä hyvin ja jokeltelijoille ja karvaturreillle on kysyntää. Keltainen pörssi ja Tori.fi ovat oikeita paikkoja myynti-ilmoituksellesi. Vähän käytettystä leikkisästä lapsesta saatetaan pyytää jopa useita satasia, mutta tavanomaisemman imeväisen kohdalla 100 – 150 euroa lienee käypä hinta. Koska tarjosit mukana kattavan hoitopaketin, niin ilmoitukseen voisit täräyttää hinnaksi jopa 200 euroa. Sillä saa ostaja sitten pitkäksi aikaa pienten jalkojen tepsutusta ja seinille suljettyjä puuroja ja vellejä.” Pythia, Tulva 3/2014 Timo Soini on pauhannut vuosia kehitysapua vastaan. Hänestä apu valuu kansojaan sortavien gebardihattuisten diktaattorien luxuselämään. Persupomo saa yllättävää tukea. Presidentti Tarja Halosen ex-lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk myöntää, että hänen oli ’vaikea suhtautua neutraalisti Kongon demokraattisen tasavallan presidenttiin Joseph Kabilaan, joka kalliissa asuissaan ja krokotiilinnahkakengissään tuli pyytämään rahaa ja sijoituksia köyhälle maalleen’.” Trooppinen puutarha GARDENIA-HELSINKI Eksoottinen ympärivuotinen käyntikohde kaikenikäisille! Matti Simula, Suomen Kuvalehti 39/2014 Von Bagh pani merkille, että festivaalin päävieraat eri maista olivat tulleet elokuvan pariin aivan muista sfääreistä kuin varsinaisista elokuvakouluista. Niinpä hän julisti perinteisessä aamukeskustelussa Aki Kaurismäen kanssa jutustellessaan, että ’elokuvakoulut on paskaa’. Siitäkös akateemiset piiriit taas innostuivat! Juuri tällaisena keskustelun provokaattorina Petteri tunnettiin ja häntä rakastettiin tai vihattiin.” Pentti Stranius, Tiedonantaja 34/2014 Kokous- ja juhlatilat SISÄÄNPÄÄSYT Aikuinen Lapsi, opiskelija Eläkeläinen Perhelippu Opastukset 4,00 € 2,00 € 2,30 € 9,00 € Lasten synttärit AUKIOLOAJAT ma-to klo 10-18 pe suljettu la-su klo 10-17 Poikkeavat aukioloajat netissä. Kurssit ja tapahtumat WWW.GARDENIA-HELSINKI.FI Koetilantie 1, Viikki, Helsinki p. (09) 3478 400, (09) 3478 4050 info@gardenia-helsinki.fi myynti@gardenia-helsinki.fi
44 • kirjallisuus 8 / 2014 Kun Eeva kohtasi Lilithin Lepakkoluola-antologiassa myytit kerrotaan uudelleen. T e a m Pä r v e l ö n julkaisemassa Lepakkoluola-antologiassa suomalaiset sarjakuvataiteilijat kuvittavat uudelleen historiaa ja myyttisiä tarinoita naisten näkökulmasta. Tarinoiden ytimessä ovat toisiaan rakastaneiden naisten kohtalot. Samalla kerrotaan elämästä eri aikakausina ja erilaisista tavoista olla vähemmistössä. Albumi on jatko-osa aiemmin ilmestyneelle, suomalaisesta poikarakkaudesta eri aikakausina kertoneelle Hyi, homoa! -albumille. Team Pärvelö tunnetaan myös Gaijinlehdestä, jossa aloittelevat nuoret sarjakuvataitelijat kertovat japanilaisesta kulttuurista sarjakuvien avulla. Lehden tarkoituksena on levittää tietoa ja antaa nuorille tekijöille mahdollisuus saada töitään esille sekä tienatakin julkaisusta. Hyi Homoa! ja Lepakkoluola on tehty samoilla periaatteilla, vaikka tekijät ovatkin vanhempia ja kokeneempia. puraisu . Lepakkoluola- sarjakuva-antologian kannen on kuvittanut Laura Haapamäki. kaisessa tarinassa tapahtuu jotain yliluonnollista. Kliseisiin myytteihin on saatu uutta eloa ja särmää kääntämällä tarinamallit päälaelleen. Huonoinakin aikoina naisille käy hyvin, ja rakkaus kukoistaa esteistä huolimatta. Suurin osa sarjakuvista on hyvää ammattilaisjälkeä, mut- Jokaisessa tarinassa tapahtuu jotain yliluonnollista. manga Samurailuokan nainen. Suurimman vaikutuksen tekee Tubbsin varmalla viivalla piirtämä lännenmanga Calamity vs. Annie, jossa kunniallisen naisellisesti käyttäytyvä Annie Mestariampuja kohtaa rennon miehisen roolin omaksuneen Calamity Janen. Naisten välisen monipuolisen jännitteen ohella tarina käsittelee yhteiskunnan arvojen ja yksilön moraalin välistä ristiriitaa. Molemmat naiset ajattelevat muiden hyvinvointia enemmän, kuin ympäröivässä miehisessä kulttuurissa yleensä ajatellaan. Toi n e n erinomainen sarjaku- sa vahvasti läsnä. Lähes jo- ta mukaan on otettu myös pari selvästi harjaantumatonta kynänkäyttäjää. Visuaalisesti vaikuttavimpia ovat Joiku Rauhalan pehmeällä viivalla piirretty, kehitysvammaisesta naisesta kertova Metsänpeitto ja Raakel Hokkasen ilmeikäs va on Ainur Elmgrenin piirtämä ja käsikirjoittama matkaseikkailu Mieletön blues, jossa mustien shownaisten toivo ja unelmat törmäävät syrjintään. Pienillä yksityiskohdilla siirrytään tunnelmasta toiseen ja osoitetaan, millaisten vaihtoehtojen joukosta rohkeat nuoret aikuiset joutuvat valintansa tekemään. Tarina on esinäytös Elmgrenin Goldenbird-sarjaan, jossa kerrotaan tanssija-Mayn myöhemmistä vaiheista. Hugleikur Dagsson: Kuvitetut klassikot. Suom. Ville Lähteenmäki. Ateena 2014. 96 sivua. Pekka Peltola: Päätä seinään – idealistin muistelmat. Into 2014. 270 s. Liisa Vihmanen: Varpaille. Balettia koko elämä. Kirjapaja 2014. 156 s. Fa n ta s i a on Lepakkoluolas- kirjat Riikka Takala: Ole hyvä. Atena 2014. 152 s. Pirjo Houni & Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti. Otava 2014. 204 s. Onnettomat hyväntekijät Riikka Takalan kirja kuvaa kolmea kantasuomalaista naista, jotka kokevat olevansa hyviä: koulutettuja ja onnellisia. He käyvät afrotanssitunneilla, joita vetää tarkemmin määrittelemättömästä Afrikan maasta lähtöisin oleva Florence. Oppilaskolmikko päättää avustaa opettajaa, joka on heidän mielikuvissaan kärsivä afrikkalainen. Tilanne on kuitenkin päinvastainen: kolmikko on itse kukin tavallaan hukassa ja tarvitsisi apua enemmän kuin heidän avustuksensa kohde. Kirjan voi lukea kuvauksena länsimaisesta hyväntekemisestä raadollisimmillaan. Sitä enemmän se on kuvaus suomalaisesta onnettomuudesta: köyhyyteen johtavista kierteistä ja siitä, miten yksi huono valinta voi johtaa totaaliseen ja väistämättömään katastrofiin. Takalan tarinoissa näyttää siltä, että kun kierre saa kerran alkunsa onnettomuudesta, huonosta suhteesta tai sairastumisesta, voimat eivät enää riitä muutokseen. Teksti on pääsääntöisesti lyhyitä lauseita. Kunkin naisen ajatuksille on omat, lyhyet lukunsa. Naisten kohtalot tuntuvat menevän sekaisin, eikä kaikilla ole onnellista loppua. Se, ettei kaikille käy hyvin, kuvaa valitettavasti myös nykyajan Suomea. Hannele Huhtala Siwasta piimää Maria Romantschukin työvuosia erityisesti presidentin lehdistöpäällikkönä kuvaava Ei, rouva presidentti on liikuttava kuvaus Suomen ensimmäisestä naispresidentistä ja tämän ensimmäisestä kuuden vuoden kaudesta. Samalla käydään läpi Romantschukin omia elämänvaiheita, lapsia, erottamisia ja eksiä. Mikään paljastuskirja teos ei ole, vaikka nimestä olisi jotain sellaistakin voinut päätellä. Nimi kuvannee Romantschukin asennetta: presidentin kanssa sai olla eri mieltä, kunhan perusteli näkemyksensä. Kirja on liian lyhyt, sillä sen ahmaisee intohimolla. Romantschukin elämänvaiheista olisi halunnut lukea lisää, vaikka hän ei olekaan mikään valtakunnanjulkkis. Romantschuk kuvaa Halosen lempeänä. Miespresidentin ”äksyilyä” olisi varmasti pidetty määrätietoisuutena, Halosen kohdalla vain hankaluutena, kuten Romantschuk arvelee. Kirjassa voimistuu käsitys koko kansan Tarjasta, joka toi Romantschukille tuliaiseksi piimää Siwasta ennen kuin tästä tuli presidentin lehdistöpäällikkö. He ovat yhä hyvissä väleissä, joskaan eivät niin läheisissä kuin joku virkamies on huhussaan väittänyt: suhdetta heillä ei Romantschukin mukaan koskaan ole ollut. Kirjan tämäkin paljastus on siis antipaljastus. Hannele Huhtala Neroutta kahdella tasolla Hugleikur Dagssonin räävittömät stripit ovat mahtavuudestaan huolimatta myös hieman puuduttavia. Dagsson pyrkii rikkomaan kuvillaan kaikkia mahdollisia ja mahdottomia soveliaisuuden rajoja. Jossain kohdassa elämää ihminen vain saavuttaa pisteen, jonka jälkeen lastenvaunuihin oksentava äiti tai insestihuumori ei oikein jaksa enää huvittaa. Itselleni tämä piste tuli vastaan jossain kohdassa Huumorin mustaa kirjaa (2012), joka sisältää 666 valittua strippiä Dagsonin tuotannosta. Mutta ”hurraa” - olen palannut ruotuun ja diggaan jälleen Dagssonista. Hänen Kuvitetut klassikot -teoksensa sisältää liudan kuvituksia klassikkokirjoihin. Nyt analyysi on tiukkaa ja tapahtuu usein parillakin tasolla samanaikaisesti. Nälkäpeli-kirjan kannen kuvituksena on kaksi langanlaihaa mallityttöä, joista toinen toteaa: ”Onnea! Sinä pääset jatkoon Huippumalli haussa -kisassa.” Onhan tuo nerokasta. Harmillisesti osa vitseistä hieman ontuu käännettyinä – esimerkiksi Moby Dickin kannessa esitetty syytös: ”Sinä olet mulkku, Moby!” Toisaalta ajoittainen käännösdada on kenties jopa kirsikka kakun päällä. Ja kyllä taiteilijan muukin tuotanto naurattaa, kun sen nauttii sopivina annoksina. Jopa lastenvaunuihin oksentaminen. Jari Tamminen Työstä ja sen vähentämisestä 60-luvun aktivistisukupolveen kuuluva Pekka Peltola kuvaa omaelämäkerrassaan poliittisten liikkeiden historiaa ja omia elämänvaiheitaan. Kun Peltolan puoliso Kati Peltola (vas) ryhtyi ammattipoliitikoksi, Pekka pysytteli etäällä puolueista ja teki uraa niin toimittajana, ammattiyhdistysaktiivina kuin virkamiehenäkin. Luin muistelmat ennen kaikkea kuvauksena menneiden vuosikymmenien yhdistys- ja työelämästä. Peltolan työura vaikuttaa ihmeen vaivattomalta liihottelulta työpaikasta toiseen. Headhuntatuksi tullakseen ei ole aina tarvinnut tutkintoa, jos sattui olemaan sopiva mies (sukupuolesta lienee ollut etua) sopivassa paikassa ja parahultaiseen aikaan. Nyt tällainen työelämä on mennyttä aikaa. Pitkä kokonaisuus kirjasta on omistettu Peltolan lempilapselle työajan lyhentämiselle, jota useat yritykset kokeilivat 1990-luvun laman jälkeisessä Suomessa erinomaisin tuloksin. Peltolan katkeraksi pettymykseksi Paavo Lipposen hallitus ei halunnut viedä työministeriön hanketta eteenpäin. Kirjoittajan kyky hahmottaa laajat kokonaisuudet helpottaa aikalaiskuvausten suhteuttamista tähän päivään ja pakottaa pohtimaan viidessäkymmenessä vuodessa tapahtuneita yhteiskunnallisia muutoksia. Veera Nuutinen Kyllä, baletti on ihanaa! Toimittaja Liisa Vihmasen kirja kattaa kaiken, mitä baletista Suomessa voisi kuvitella haluavansa tietää. Vihmanen on itsekin baletinharrastaja ja tehnyt aiheesta useita juttuja. Vihmanen on tehnyt maalailevaan kirjaan paljon haastatteluja. Asiaa on paljon, mutta haastattelut ovat hieman epämääräisiä, eikä teoksessa ole lähteitä. Kun haastatellaan Doris Laineen kaltaista suomalaisen baletin merkkihenkilöä, primadonnaa ja kansallisbaletin entistä johtajaa, toivoisi, että häneen keskityttäisiin kunnolla. Muitakin kiinnostavia hahmoja löytyy, ja tarina soljuu Pietarin ja Venäjän historian tanssipiireistä nykynuorten ulkomailla opiskeluun. Pääosin Vihmanen on valikoinut mukaan kiinnostavia tarinoita, kuten Utsjoella asuvat kaksossisarukset, jotka matkustavat tanssitunneille Norjan puolelle ja välillä Rovaniemelle. Kaikista ei toden totta tule ammattilaistanssijoita, mutta kuten Vihmanen toteaa, baletti tarjoaa haastavuudestaan huolimatta oppimisen oivalluksia nopeasti kaikilla opiskelijatasoilla. Tälle sanoo aamen baletin vasta aikuisena löytänyt kriitikkokin. Hannele Huhtala
kirjallisuus Antologian parhaimmistoon kuuluvat myös Raamatun luomiskertomuksen uuteen valoon saattava tarina Eevan ja Lilithin rakkaussuhteesta, herkkä aatelisromanssi Uskollinen palvelija sekä selviytymisfantasia Noita. 150-sivuisesta albumista riittää luettavaa ja pohdittavaa pitkäksi aikaa. Tarinat sopivat 8 / 2014 • 45 a j e r u u t Kult ! n i i h e k myös keskustelunavauksiksi naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemasta historiassa ja tarinankerronnassa. Miia Vistilä Lepakkoluola. Toimittanut HannaPirita Lehkonen, julkaissut Team Pärvelö. Rakkautta & Vihaa Kulttuurikeskus C Tuomo Manninen aisan syksyssä CaisaKulttuuri caisa.kulttuurikeskus caisa.fi | Mikonkatu 17 C JEAN SIBELIUS - POUL KNUDSEN SCARAMOUCHE sanaton näytelmä naamioille ja sinfoniaorkesterille Kapellimestari: Pekka Helasvuo Ohjaus: Soile Mäkelä Metropolia Sinfonia Rooleissa esittävän taiteen opiskelijat Esitykset 15. -17.10. klo 19, 18.10. klo 15 Konserttisali Metropolia Ammattikorkeakoulu Ruoholahdentori 6 00180 Helsinki Lippuvaraukset: scaramouche@metropolia.fi 050 341 6510 www.metropolia.fi/tapahtumat Liput 10/5€ naisten roolit . Puhumatonta Elisabeth Vogleria (Marja Salo) hoitaa Alma (Minka Kuustonen). Naamio hajoaa K a n s a l l i s t e at t e r i on tuonut lavalle alun perin Ingmar Bergmanin elokuvana nähdyn tekstin mielen hajoamisesta, skitsofreniasta tai identiteettihäiriöstä. Persona on kiinnostava teos. Juoneen pujahtaa tahtomattaankin sisään. Kansallisteatterin lavalla kohtaavat Elisabeth Vogler (Marja Salo) ja hänen hoitajansa Alma (Minka Kuustonen). Vogler esitellään näyttelijänä, joka on vaiennut. Tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään fyysistä eikä psyykkistä syytä hänen puhumattomuudelleen. Alma määrätään hänen henkilökohtaiseksi sairaanhoitajakseen. Pari päätyy loma-asuntoon rannalle ja heidän suhteensa muuttuu varsin tiiviiksi. Mikään ei ole enää ennallaan. Bergmanin elokuvalle oli annettu aikanaan suomenkielinen nimi Naisen naamio. Naiseutta teos käsitteleekin, erityisesti suhdetta lapseen ja aborttiin. Se kuvaa myös rooleja, joihin naiset patriarkaalisissa yhteiskunnissa helposti sijoitetaan ja joita joskus päädytään näyttelemään. Näytelmän naiset purkavat suhdettaan miehiin. Enemmän äänessä on tietysti sairaanhoitaja-Alma, joka tilittää heterosuhteistaan. Näytelmän aluksi lavalta tuijottavat silmät, joista ei pysty päättelemään, ovatko ne Voglerin vai hänen hoitajansa. Persoonallisuuden rajat hämärtyvät. Vaikka Persona on Kansallisteatterissakin dramaattinen, se ei ole niin kauhunsekainen kuin Bergmanin elokuva. Alkuperäisen elokuvan pääsee näkemään syksyllä Helsingin Orionissa. Hannele Huhtala Michael Baran: Persona, Helsingin Kansallisteatterin Omapohjassa 29.11. asti. Ingmar Bergman: Persona Helsingin Orionissa 21. & 26.10. & 19.12. Taiteilijatreffit lämpiössä klo 15.15!
46 • musiikki 8 / 2014 Kauas kaduilta kaupungin Katuorkesteri Hermanni Turkki soittaa useammin keikkalavoilla kuin kaduilla. Tomi Setälä H mekkala . Hermanni Turkin folkmelske syntyy akustisista instrumenteista, selkeistä melodioista ja kovaäänisestä laulusta. e r m a n n i Turkin perustajajäsenet Taneli Kainulainen (ukulele, laulu) ja Joonatan Turkki (laulu, harmonikka, huuliharppu) istuvat treenikämpällään Helsingin Kalliossa. Yhtye on kesän aikana keikkaillut ja äänittänyt kolmannen levynsä, joka on painoa vaille valmis. Alun perin ystävykset perustivat katuorkesterin, koska halusivat tehdä jotain täysin vierasta ja keksiä itse, mistä jutussa on kyse. ”Katusoittobändejä ei lopulta ole monia, eikä niiden nimiäkään tiedetä muutamia tapauksia lukuunottamatta”, Kainulainen sanoo. Hermanni Turkki kuitenkin tiedetään. Vuonna 2011 perustettu yhtye sai nopeasti positiivista huomiota, kun City-lehti valitsi bändin yhdeksi ”Helsingin parhaista asioista”. Samana kesänä yhtye soitti keikan Flow Festivalin Heineken OSSlavalla, jonka esiintyjät valittiin yleisöäänestyksellä. Kyläjuhlilla ja kaupunkifestivaaleilla usein nähty Hermanni Turkki on julkaissut omakustanteena pitkäsoiton ja Lihava Kuu -ep:n. Painoa vaille melodioista ja kovaäänisestä laulusta. Soitto on kansanmusiikkihenkistä ja rosoista, ja ääntä pitää olla paljon. Livenä Hermanni Turkki on fyysinen esiintyjä. Yhtyettä on jopa tilattu keikalle vain sekoilemaan. ”Meininki lähtee lavalla automaattisesti käsistä, kun Joonatan huitoo teatraalisesti ja iso osa heiluu mukana”, Kainulainen kuvailee. Viitasen Piia: Uni onnesta. Texicalli Records 2014. Saijaa Saijaa: Mitäs Me Sankarit. Karkia Mistika 2014. valmis kolmosalbumi ilmestyy ensi vuoden alussa. Bä n di m ä ä r ittä ä tyylikseen ”folkmelskeen”. Se kuvaa hyvin seitsenhenkinen yhtyeen mekkalaa, joka syntyy akustisista instrumenteista, selkeistä ”Jos tekee mieli huutaa, niin huudetaan.” levyt Mantar: Death by Burning. Svart Records 2014. Aynur: Hevra Together. Sony Music 2014. Helvetin viihdyttävää Uskontoihin varovaisen kiinnostuneesti suhtautuvana, ulkopuolisena tarkkailijana olen tietenkin kiinnostunut myös uskonnollissävytteisestä musiikista. En ehkä niinkään maailmoja syleilevästä Herran ylistyksestä – joka on usein musiikillisesti melko tylsää – vaan sellaisesta synkeästä ahdistuksesta, jota mörinäbändit syytävät. Otetaan nyt vaikkapa Mantar. Tämän saksalais-turkkilaisen duon levy Death by Burning vilisee bisarreja viittauksia jos minkälaisiin uskomuksiin. Ehkä yhtye jopa leikittelee vihtahousun tontilla. En oikein kuitenkaan jaksa uskoa muusikoiden satanistiin tai okkultistisiin taipumuksiin. Ennemminkin uskon hyvään show’hun – ja voi pojat, sitä piisaa. Soundillisesti ollaan murisevan mustissa doom-maisemissa, joiden päälle vokalisti karjuu käheää, tuskaista saarnaa kuulostaen kilahtaneelta Lemmy Kilmisteriltä. Levyn kansitaiteesta ison osan lohkaisevat keskiaikaiset piirustukset, joissa noidat ja muu epäluotettava aines mestataan ja poltetaan roviolla. Mantarin veijarit tarjoavat hyvän muistutuksen uskontojen varjopuolista – ja päräyttävää musiikkia siinä ohessa. Jari Tamminen Jukka Nousiainen: Huonoa Seuraa. Äänetön 2014. Uniikki sekoitus Kurdilaulajatar Aynur Do?anin yhteistyö espanjalaisen tähtituottajan Javier Limónin kanssa on varsin onnistunut. Repertuaarissa on Aynurin omia sanoituksia ja sävellyksiä sekä perinteistä kurdilaista kansanmusiikkia. Tällä kertaa kappaleita sävyttävät myös flamencokitara ja -laulu. Jopa flamencotanssin askelkuviot tuovat pontta rytmitykseen. Välillä jazzahtaa. Hevra Togetherin moninaisista instrumenteista mainittakoon esimerkiksi nay- ja bilûr-huilut, klarinetti, sello, dafrumpu ja espanjalainen laúd-jousisoitin. Ne muodostavat tapetin, jota Aynurin ääni koristaa ja syventää. Ei silkinpehmeän hunajaisesti, vaan voimakkaasti, samalla intiimisti. Lauluissa on surullista kaihoa, joka juontaa juurensa kurdivähemmistön kokemuksista Turkissa. Huippulevyn pieninä helminä tuikkivat kaksi Madridissa taltoitua livekappaletta, joita komppaavat ainoastaan piano ja kurdilainen jousisoitin tembur. Maria-Kaisa Jurva Humalahakuista lo-fia Jukka Nousiainen soittaa Räjäyttäjissä, joka on livenä loistava yhtye, mutta levyltä siitä karisee vaara ympäriltä. Nousiaisen soolotuotanto ei perustu räminään vaan tarinoihin ja kappaleisiin. Siksi se onkin kotioloissa huomattavasti helpompaa kuunneltavaa. Nousiaisen kappaleet ovat täynnä huumoria. 1000?000 känniviestin mies kertoo nimensä mukaisesti miehestä, joka pitää oluesta. Pelkästä huumorista ei silti ole kyse. Albumin avaava Meneehän se aika tässäkin on kauniilla melodialla varustettu kappale, joka soi alakuloisesti. 5 vuotta sitten tänään on perinteinen ränttätänttärocklaulu, jossa nainen jättää. Ilman sua en elää vois on silkkaa Leevi And The Leavingsiä ja iskelmää. Levyn soundi on niin lo-fi, että kuvittelin aluksi kopiossani olevan jotain vikaa. Se jakanee mielipiteitä vahvasti, mutta eivätpä Jay Reatardinkaan albumit mitään studiotaidonnäytteitä ole. Tunnelma ja melodiat ovat tärkeimpiä. Kappaleiden perusteilla Jukka juo hyvin paljon olutta, mutta niin tekee aika moni muukin, joten ei vielä huolestuta. Jarkko Fräntilä Maalailevaa melankoliaa Debyyttialbumin kappaleita tehdään usein pitkään: hiotaan, keikkaillaan ja aloitetaan levytysprosessi vasta sen jälkeen. Seuraaja puristetaan kasaan huomattavasti edeltäjäänsä tiiviimmin, jolloin ylletään harvoin debyytin tasolle. Nepalissa laulujen kirjoittamisen iltapuhteenaan aloittanut Piia Viitanen ei petä odotuksia uudella levyllään. Yhtyeensä kanssa Viitasen Piiana esiintyvä laulaja-kitaristi julkaisi hienolle omakustanne-esikoiselleen seuraajan levy-yhtiön kautta. Lähtöasetelma kuuluu: sovitukset ovat suurempia ja soundi hiotumpi. Esikoislevyllä viehättänyt folkpop ottaa nyt askeleen synkempään suuntaan. Suurin muutos on mukaan tullut sähkökitara, joka tukee tuttua akustista näppäilyä. Toistuvat teemat vanhuus ja kuolema tuovat mieleen Mirel Wagnerin. Viitanen rakentaa tunnelmaa varioimalla kuluneitakin kielikuvia. Tästä huolimatta levyllä on paljon hienoja teoksia, kuten Uuno Kailaan runosta mukaeltu Luopumisen aikaan. Vaikka osa yhtyeen viehätystä oli juuri sen villasukkaisuus, Uni onnesta ottaa hienon suunnan. Bändi kuulostaa kertakaikkisen hyvältä, ja Viitasen Piian maalailevassa melankoliassa on jotain ainutlaatuista. Tuukka Tuomasjukka Porin ässä Vielä 25 vuotta sitten Pori tunnettiin humalassa väkivaltaisiksi yltyvistä alkuasukkaistaan, Ässistä ja Yöstä. Sitten tulivat Circlen ja Magyar Possen kaltaiset yhtyeet, jotka osoittivat, että Kokemäenjoen suulta voi tulla myös taidetta. Saijaa Saijaan jäsenistöä on soittanut Kakka-hätä 77:ssä, Baby Sweetcornissa ja Eleanoora Rosenholmissa. Superbändistä on silti vaikea puhua, sillä Saijaa Saijaa on enemmän kuin osiensa egorunkkaileva summa. Avainsanat ovat uusi aalto ja punk, mutta suomalaisvaikuttein. Maalta kaupunkiin on suoraviivainen rypistely, jossa on hieno kitarakuvio, Hyvä tykypäivä taas silkkaa Kauko Röyhkää. Ehdoton kohokohta albumilla on kuitenkin Joen rantaan, joka soi lähes iskelmällisesti mutta kuitenkin ilman paatosta, ja olisi siksi paremmassa maailmassa radiohitti. Aivan loppuun saakka Mitäs me sankarit ei kestä, ja kuulijan keskittyminen herpaantuu. Silti albumilta kuuluu rakkaus sävellyksiä ja musiikkia kohtaan. Se on aina piristävää. Jarkko Fräntilä
musiikki 8 / 2014 • 47 Yhtye on soittanut kolmen vuoden aikana yli sata keikkaa. ”Meillähän on sillä tavalla unelmasetti, että voimme vain mennä johonkin seisomaan ja alkaa soittaa. Kaikki instrumentit ovat akustisia, joten ei tarvita sähköjä”, Kainulainen sanoo. Myös äänentoistollisia keikkoja on runsaasti, sillä Hermanni Turkki on esiintynyt alusta asti myös konserttilavoilla. S e u r a ava n keikkansa Hermanni Turkki soittaa musiikin ammattilaisille suunnatun Musiikki ja Media -tapahtuman yhteydessä järjestettävällä Lost in Music -festivaalilla Tampereella. Tavanomaiseen katusoittopoppooseen verrattuna yhtye on päässyt kauas. Promootiokeikka musiikkiväelle vaikuttaa epätodennäköiseltä paikalta katusoittoyhtyeelle, joka tekee levyistä musiikkivideoihin kaiken itse. Bändi suhtautuu keikkaan mahdollisuutena tuoda itsensä esille uudella tavalla. ”Mielellään tavataan uusia ihmisiä ja luodaan kontakteja. Näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi levy-yhtiötä tai muuta taustavoimaa tähän taakse ei tarvita, me voidaan pyörittää tätä hommaa itseksemme”, Kainulainen kertoo. Yhtye tähdentää, että se ei silti halua sulkea ovia, vaan keskustelee mielellään uusista mahdollisuuksista ja yhteistyöstä. K äv i s h owc a s e - festareilla kuinka tahansa, Hermanni Turkki on urallaan murrosvaiheessa. Katusoittaminen jäi kesän aikana vain muutamaan keikkaan, vaikka sellaisia haluttaisiin kuulemma tehdä enemmän. Onko Hermanni Turkki enää katusoittoyhtye? Kainulaisen mielestä nimitys on yhä ajankohtainen. ”Kadun tarve on profiloinut sen, miltä bändi kuulostaa: millaisia esimerkiksi biisien pitää olla, että ne kuuluvat vaikkapa autojen hurinan ja ihmisten hälyn yli.” Vaikka mittakaava kasvaakin koko ajan, yhtyeen tavoitteena on pitäytyä folkmelskeessä. ”Lähtökohta kaikelle tekemiselle on, että soitetaan soittamisen ilosta eikä hiota liikaa. Musiikin mahtavimpia aspekteja on, kun esimerkiksi jameissa jengi räimii mitä räimii. Se on folkmelskettä: jos tekee mieli huutaa, niin huudetaan.” Muistaa ja suojella, 2014. Kuva Samuli Heimonen 26.9.–9.11.2014 Samuli Heimonen 21.11.2014–15.2.2015 Kalle Hamm – Vieraalla maalla Gli indesiderati, 2013. Kuva Kalle Hamm tuukka tuomasjukka Hermanni Turkki Lost in Music -festivaalilla Tampereella 20.10. Koonnut Kaisu Tervonen COMBAT ROCK ROADSHOW 31.10.–21.11. Lappeenranta, Pori, Turku… Santtu Särkäs Joukko Combat Rock -levylafkan bändejä lähtee kiertämään Suomea. Wastedin, Kuudennen Silmän ja Heartburnsin lisäksi mukana on myös juuri kolmannen pitkäsoittonsa julkaissut Särkyneet. www.fireinsidemusic.com/wp DOBRANOTCH 9.10. ja 11.10. Kanneltalo ja Stoa, Helsinki Osana venäläisen kulttuurin viikkoa Kanneltalossa esiintyy klezmer-orkesteri Dobranotch, jonka juuret ovat ympäri Eurooppaa ja entistä Neuvostoliittoa mutta nykyinen koti Pietarissa. http://dobranotch.ru/abouteng.html ANTOINE CHESSEX 22.–26.10. Helsinki, Turku, Pori, Tampere Suomessa vierailee sveitsiläinen äänitaiteilija, säveltäjä ja saksofonisti Antoine Chessex, jonka lisäksi keikoilla kuullaan Tommi Kerästä, 10-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävää noise-artistia. http://soundimplant.com/achessex OIKEUS OLLA SUSI Ristimäenkatu 5, 50100 Mikkeli • Puh. 015 194 2424 • www.mikkeli.fi/museot Avoinna ke 12–19, to, pe, su 10–17, la 10–13, ma–ti suljettu. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.10. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. vo i m a s u o s i t t e l e e 30.10. Mikkelin taidemuseon syksyn näyttelyt Tavastia, Helsinki Luonto-Liiton susiryhmän 20-vuotista taivalta juhlitaan mystisissä tunnelmissa, kun lavalta kuullaan annos psykedeliaa ja doomia muun muassa Hexvesselin ja Horse Latitudesin tuottamana. www.luontoliitto.fi/susiryhma 3.–9.11. Helsinki Maailmanmusiikin festivaali vie Kataloniasta Balkanille ja Arabiaan. Ohjelmistoon kuuluu myös walesilaisharpistin Catrin Finchin ja senegalilaisen kora-soittajan Seckou Keitanin konsertti Savoyssa. www.etnosoi.fi Josh Pulman ETNOSOI! 6.9.2014–29.3.2015 Katso oheisohjelma www.postimuseo.fi 10 €/4 €, Alaverstaanraitti 5, Tampere
48 • elävä kuva 8 / 2014 20 vuotta myöhemmin Anna Odell ohjasi elokuvan luokkakokouksesta, johon hän ei saanut kutsua. R u ot s i - maa, jossa hy- perusteella samanlainen tyyppi on taiteilija, elokuvaohjaaja Anna Odell. Häntä kiinnostavat konfliktit ja sosiaalisten normien rikkominen. Luokkajuhlassa elokuvaoh- jaaja Anna Odell saapuu kutsumattomana vieraana peruskoulun luokkatovereidensa juhliin. Odell pitää pitkiä ja kiusallisia puheita entisille luokkatovereilleen, joita esittävät näyttelijät. Hän kertoo, että oli koulussa hylkiö ja haluaa keskustella kiusaamisesta ja ulossulkemisesta. Idea elokuvasta syntyi, kun Odell kuuli, että hänen peruskoulun luokkatoverinsa olivat järjestäneet hänen tietämättään luokkajuhlat, joihin kaikki muut oli kutsuttu. Kohtaus juhlista, jotka keskeytyvät riitasointuun ja kiusallisiin puheisiin, on toisinto Thomas Vinterbergin elokuvasta Juhlat (1998). Siksi herkullinen idea tehdä elokuva luokkajuhlien kuokkavieraasta lässähtää hieman. Konfliktin etenemisen voi aavistaa ennalta. Ohjaaja Anna Odell on tässä elokuvassa se tyyppi, joka pilaa muiden juhlat kritisoimalla ja puhumalla ikävistä asioista. Hän rikkoo kaikkia mahdollisia sosiaalisia normeja eikä vaikene, vaikka hänet yritetään hiljentää ryhmän paineella, kiusaantuneilla reaktioilla, ohittamalla, syyllistämällä, vaatimalla parem- David Fincher: Gone Girl. Ensi-ilta 3.10. Pekka Lehto: Ulvilan murhamysteeri. Ensi-ilta: 3.10. vät käytöstavat ovat kultaa. Mielikuvissani kaikki ruotsalaiset käyttäytyvät yhtä moitteettomasti kuin kuningasperhe. Niin myös tuntemani ruotsalaiset, jotka ovat kohteliasta, sosiaalisesti lahjakasta ja hyvätapaista porukkaa. Ruotsalainen yhteiskunta vaikuttaa tuottavan ihmisiä, jotka sopeutuvat erinomaisesti sosiaalisiin normeihin. No, taisin kyllä vähän kärjistää. Ja vaikka ruotsalaiset olisivatkin hyvätapaista kansaa, minusta vaikuttaa myös siltä, että Ruotsissa ei kaihdeta konflikteja. Ruotsista tulevat mieleen sellaiset nimet kuin Liza Marklund, Susanna Alakoski, Karin Dreijer ja Tiina Rosenberg. Nämä ihmiset jakavat mielipiteitä, koska kaikki eivät pidä puhetta luokkaeroista, rasismista, sukupuolesta ja epätasa-arvosta mukavana ja sopivana. L u o kk a j uhl a - e l o kuva n riitasointu . Ohjaa- ja Anna Odell avautuu kouluaikojensa kärsimyksistä luokkatovereilleen. elokuvat Richard Linklater: Boyhood. Ensi-ilta 10.10. Leif Lindblom: Vadelmavenepakolainen. Ensi-ilta 3.10. Poikuus Teksasissa Ohjaaja Richard Linklater tunnetaan etenkin Rakkautta ennen aamua -elokuvatrilogiastaan, joka on kuvattu yhdeksän vuoden välein: pääpari vanhenee valkokankaalla saman verran kuin todellisuudessa. Tuoretta Boyhoodia taas on kuvattu kahdentoista vuoden ajan samojen näyttelijöiden kanssa. Teksasilaisten liberaalivanhempien Mason-poika (Ellar Coltrane) kasvaa elokuvassa kuusivuotiaasta yliopistoopiskelijaksi. Lapsinäyttelijöiden uskottavuus tekee heti alkuun hätkähdyttävän vaikutuksen. Omalaatuinen ohjaus luo psykologisesti vahvan dynamiikan vaikeita kokevan ja määrätietoisen yksinhuoltajaäidin, rentun mutta hyväsydämisen viikonloppuisän (rasittava Ethan Hawke), perheen moniin muuttoihin yllättävän hyvin sopeutuvan Masonin ja koulussa menestyvän isosiskon väille. Silti päällimmäiseksi jää hämmennys kaiken ennalta-arvattavuudesta. Söpöstä pikkupojasta kasvaa juuri sellainen komea, vähän taiteellinen ja vähän eksynyt nuorimies kuin älykkäässä jenkkileffassa kuuluukin. Tätäkö elämä on? Kati Pietarinen Kaksinaamaista kansalaisuutta Miika Nousiaisen kirjaan (2007) perustuva, Leif Lindblomin ohjaama Vadelmavenepakolainen on perustaltaan vino komedia suomalaisuudesta ja ruotsalaisuudesta. Nelikymppinen ruotsalaisuusfriikki Mikko Virtanen ymmärtää syntyneensä väärän maan kansalaisen kehoon. Mahdollisuus kansallisuuden vaihtamiseen aukeaa, kun hän törmää itsemurhaa hautovaan ruotsalaiseen Mikael Anderssoniin. Näin Virtanen hyppää elämään Anderssonin elämää. Vadelmavenepakolaisen komiikka perustuu uuden roolin omaksumisen haasteisiin. Virtanen huijaa vaihtelevalla menestyksellä Anderssonin dementoitunutta äitiä, epäilevää sisarta ja sattumalta kohtaamaansa ihanaa Lottaa, joka ryhtyy hänen kanssaan perheen perustamiseen tähtäävään yhteiselämään. Kansallisten stereotypioiden paikallistaminen onnistuu välillä osuvasti ja välillä tökerömmin. Vadelmavenepakolaisen suurin ongelma on, että tarinan synkät ja moraalisesti ongelmalliset juonteet eivät istu kepeän komedian tyylilajiin. Petollisuuden ja kuolemantuottamukseen tai heitteillejättöön perustuvan identiteettivarkauden käsitteleminen vaatisi pitkitetyn vitsin taakse ulottuvaa tragedian hallintaa. Tuomas Rantanen Xavier Beauvois: Muumit Rivieralla. Ensi-ilta: 10.10. Aidot Muumit yllättävät Animaatioelokuva Muumit Rivieralla on ylistys Tove Janssonin Muumi-sarjakuville. Elokuva perustuu vanhoihin Muumisarjakuviin ja etenkin Muumiperhe Rivieralla -tarinaan. Alkuperäisteosten Muumeissa on enemmän särmää ja itsekkyyttä kuin sittemmin japanilaisen tv-sarjan tunnetuiksi tekemissä muumeissa. Ranskalaisohjaaja Xavier Picard tuo työllään muumeihin lisää syvyyttä. Muumilaakson boheemi elämänmeno saa elokuvassa vastaparikseen ylellisen rantaelämän, kun Muumit, Niiskuneiti ja Pikku Myy purjehtivat Rivieralle. Elokuva on ennen kaikkea Niiskuneidin revittely. Hän ei ole pelokas ja valittava teini, vaan iloisesti luksuselämästä nauttiva nainen. Muumien persoonalliset tavat pääsevät oikeuksiinsa, ja jokaisella on oma pieni seikkailunsa. Tarina opettaa tuttuja teemoja esimerkiksi suvaitsevaisuudesta, vapaudesta ja luonnonläheisyydestä. Kovin tunteita räjäyttävää elokuvakokemusta aikuisten on turha odottaa, vaikka elokuvassa onkin politiikkaa ja huumoria. Varmimmin katsomossa viihtyvät lapset, Jansson-fanit ja Muumeja vielä tuntemattomat katsojat. Parasta elokuvassa ovat sen kaunis, murrettu värimaailma ja käsin piirretyt animaatiot, jotka jäljittelevät Janssonin piirroksia. Noora Laaksonen Murha median varjossa ”I did not murder my wife,” harjoittelee Nick Dunne (Ben Affleck) televisiohaastatteluaan varten. Menikö se nyt uskottavasti? Gone Girl perustuu Gillian Flynnin menestysromaaniin Kiltti tyttö. Nickin vaimo Amy (Rosamund Pike) katoaa yllättäen parin viisivuotishääpäivänä. Tapauksesta kehkeytyy nopeasti murhatutkimus, ja epäilykset kääntyvät kohti aviomiestä. Media pyörittää villisti näytelmää, jonka rooleja esitetään kameroiden ehdoilla. Ensimmäisenä päivänä kielletään, toisena tunnustetaan ja kolmantena kadutaan. Keitosta möyhentävät tvjuontajat, jotka jakavat armottomia tuomioitaan. David Fincherin (Fight Club, Benjamin Button, Girl with the Dragon Tattoo) psykologinen jännityselokuva toimii laskelmoivalla tarkkuudella. Verrattuna television kertakäyttötrillereihin ja pakkopatologiaan Fincher luo älykkään ja visuaalisesti vaikuttavan kokonaisuuden. Ohjaajan mieltymys ihmismielen pimeään puoleen ei jää tälläkään kertaa epäselväksi. Vaikka kyseessä on fiktioelokuva, ei voi välttyä miettimästä Oscar Pistoriusta tai vaikka Anneli Auerin tapausta. Mediakriittisyys tekeekin Gone Girlistä perusjännäriä kiinnostavamman. Kuka puhuu totta? Mediapelissä totuus jää lopulta toissijaiseksi. Hanna Lammi Ulvilan tutkintafarssi Jokaisella vähänkin mediaa seuranneella on varmasti oma käsityksensä Anneli Auerista ja Jukka S. Lahden kuolemasta Ulvilassa vuonna 2006. Pekka Lehdon dokumenttielokuva Ulvilan murhamysteeri hämmentää katsojien käsityksiä tapauksesta lisää ja antaa poliisista ja oikeuslaitoksesta absurdin kuvan. Elokuvan tekemisen vuonna 2009 aloittanut Lehto on kerännyt ainutlaatuista materiaalia. Nyt kaikilla on mahdollisuus kuulla kuuluisa hätäkeskuspuhelu, nähdä lasten lausuntoja ja jopa perhealbumin valokuvia. Lasten kuvien näyttäminen tulee varmasti herättämään keskustelua, mutta se tuskin auttaa lapsia, joista vanhin on jo täysi-iän kynnyksellä. Jotkut yksittäiset viranomaisten haastattelut ja kohtaukset ovat kiinnostavia ja yllättäviä. Lehto esimerkiksi paljastaa poliisin käyttäneen jopa selvänäkijää tapauksen tutkimisessa. Elokuva kyseenalaistaa poliisin rikostutkinnan ja oikeuslaitoksen ammattitaidon sekä tarjoaa Auerille mahdollisuuden puolustaa itseään. Dokumentissa ei päästä päähenkilön iholle, mutta tutkinnan ja oikeusprosessin analyysi on tervetullutta yhteiskuntakritiikkiä. Auerin tapaus on syksyllä jälleen hovioikeudessa, ja elokuvan perusteella tuomio on mielipideasia. Noora Laaksonen
elävä kuva paa käytöstä ja leimaamalla hulluksi. ”Oikeasti en olisi koskaan käyttäytynyt noin, sillä eihän niin sovi tehdä”, ohjaaja sanoo elokuvassa. ”Halusin kuitenkin kuvitella, mitä tapahtuisi, jos joku tekisi niin.” Tämä on elokuvan ensimmäinen osa. E lokuvan toisessa osassa Odell tapaa entisiä luokkatovereitaan (joita esittävät edel- Konfliktin etenemisen voi aavistaa ennalta. leen näyttelijät), näyttää heille elokuvan ja keskustelee sen herättämistä ajatuksista. Luokkajuhla on ”puolidokumentaarinen” fiktioelokuva. Ohjaajan mukaan kaikki toisessa osassa nähtävät asiat tapahtuivat oikeasti. Elokuvassa nähdään kuitenkin kohtauksia, jotka saavat epäilemään, onko näin. Itse kai haluaisin, että myös elokuvan loppuosa olisi enemmän kuin todellisuuden rekonstruktio. Mietin, 8 / 2014 • 49 miksi ohjaaja ei ole käyttänyt enemmän fiktion tarjoamia vapauksia. Miksi luokkatovereiden tai Odellin reaktiot eivät ole heidän tavatessaan yllättäviä, päättömiä tai mielikuvituksellisia? Lapsena ilkeät luokkatoverit ovat aikuisinakin pikkumaisia ja noloja. Eikö muuta? Onko luokkatovereista pyritty rakentamaan todellisille esikuvilleen uskollisia? Sellaisiksi hahmot ovat liian mustavalkoisia, kuin kiusaamisesta traumatisoituneen mielen kuvittelemia, ohuita heijastuksia. He ovat myös epätodennäköisiä: hyvinvoivia, keski-ikäisiä, keskiluokkaisia ja norminmukaisia ruotsalaisia. Tämä ei kai ole läpileikkaus kenenkään koululuokasta. Luokkajuhlan ensimmäisessä osassa on katarsis, mitä tulee sosiaalisiin normeihin ja niiden rikkomiseen. Toisessa osassa sitä ei ole. Mitään ei vedetä yli eikä asetelmaa käännetä nurin päin: Odell on edelleen luokan oudoin tyyppi, ainakin omasta mielestään, ja häntä sorsineet yhä vähän niskan päällä. Ehkä siksi elokuva jättää jälkeensä hieman pettyneen olon, kun se päättyy Laurie Andersonin Let X = X -kappaleen soidessa. Rikollinen mieli Tositapahtumiin perustuva omaelämäkerrallinen esikoiskirja pureutuu syvälle ihmismielen pimeimpiin puoliin. Kassakaappimurtoja tehneen ammattirikollisen rankka kertomus siitä, miten helppoa on joutua pahan kierteeseen, ja miten vaikea on päästä pois. Veera Nuutinen www.rikollinenmieli.f Anna Odell: Luokkajuhla. Ensi-ilta: 7.11.2014. Koonnut Kaisu Tervonen PUOLAN ELOKUVAVIIKOT 11.–17.10. Niagara, Tampere Puolalaista elokuvaa esittelevään ohjelmistoon kuuluu niin säestetty mykkäfilmi Strong Man kuin elokuvafestivaaleilla palkintoja kerännyt Ida, viime vuonna valmistunut laatudraama nuoresta nunnasta. www.elokuvakeskus.fi/niagara/niagara.htm CINEMAISSI 22.–26.10. Helsinki Kymmenettä kertaa järjestettävä latinalaisen Amerikan elokuviin keskittyvä festivaali ulottuu fiktiosta dokumenttiin ja lyhytelokuviin. Yksi fiktioista on teini-ikäisistä veljeksistä kertova meksikolaiselokuva La vida después. www.cinemaissi.org/2014 MAXIMUM HALLOWEEN 3014 29.10.–2.11. Helsinki Särmikkään elokuvafestivaalin ohjelmistoon mahtuu auteureja, kulttikamaa ja genreelokuvaa. Kankaalla nähdään niin rikosjournalismin maailmaan sukeltava Nightcrawler, kauhukomedia WolfCop kuin Texas Chain Saw Massacre – 40th anniversary edition. www.nightvisions.info VINOKINO 4.–8.11. Rovaniemi 24.–26.10. Turku Elokuvafestivaalin teemana on tänä vuonna Rakkautta Pohjolassa. Uutta on ohjelmistossa näkyvä yhteistyö grönlantilaisen Greenland Eyes -festivaalin kanssa. http://arktistavimmaa.org Homo- ja lesboelokuvan festivaali vie muun muassa lontoolaiselle nahkaklubille The Age of Consentin mukana ja Palestiinaan Out in the Darkin myötä. Festivaali näkyy myös Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. www.vinokino.fi Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.10. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. voi m a suosittelee ARKTISTA VIMMAA Niklas Wikholm www.telakka.eu/teatteri
50 • kulttuurihäiriö 8 / 2014 Terroristien pelit Terroristijärjestö ISIS lanseerasi hiljattain oman räiskintäpelinsä trailerin YouTubeen. Grand Theft Auto: ISIS on tietysti luvatta tehty muunnos Grand Theft Autosta. Pelissä jihadistit huutavat allahu akbaria ja ampuvat sotilaita sekä poliiseja. ISISin pr-siipi ilmoitti, että pelin pyrkimyksenä on taistelijoiden moraalin nostaminen ja taistelutaitojen opettaminen lapsille. Tätä on pidetty yleisesti arveluttavana ja paheksuttavana. Vastaavia pelejä ovat julkaisseet ennen ISISiä myös al-Qaida, Hizbollah ja Iranin valtio. Kaikkia on pidetty pöyristyttävän propagandistisina tekeleinä,. Sitä ne epäilemättä ovatkin. On kuitenkin hyvä huomata, että toisellakin puolella osataan. Yhdysvaltain sotavoimat, kansalliskaarti ja puolustusministeriö ovat osallistuneet luke- mattomien avoimen propagandististen pelien tuottamiseen. Räikeimpiä esimerkkejä ovat America’s Army ja Soldier of Steel. Mikä eri puolien tuotoksia sitten erottaa? Lähinnä budjetti ja se, keneen varaukseton ylistys kohdistuu. Jari Tamminen Lue lisää aiheesta Häirikkö-blogista: fifi.voima.fi ”Oivalsin jo ensimmäisten teosten kohdalla, että avain onnistuneeseen muotokuvaan on henkilöbrändin analysointi. Koen prosessin mielenkiintoiseksi tavaksi avartaa populaarikulttuuria”, Kasurinen kertoo. Kasurisen huomion keskipisteessä on kulutusta ja yksilöllisyyttä ihannoiva kulttuuri. Hän on yhdistellyt My Little Pony -leluja popikoneihin, kuten Lady Gagaan ja Darth Vaderiin. Viime aikoina Kasurinen on siirtynyt myös homoikonien maailmaan. Komea esimerkki tästä on Tom of Finlandin ja Ponyn symbioosi. ”My Little Tom of Finlandia tehdessäni pohdin, että onkohan tämä lopultakin se teos, mikä suututtaa Hasbron”, Kasurinen pohtii suhdettaan My Little Pony -lelujen valmistajaan. little tom . Toistaiseksi My Little Tom of Finland -ponilla on ollut julkisissa esiintymisissään nahkapöksyt jalassa. Ponilla on myös useita vaihdettavia heijareita, joista isoimmat ovat ori-kokoluokkaa. My L i tt l e To m of Finland Poni pukeutuu nahkaan Mari Kasurisen ponit niittävät mainetta maailmalla ja Suomessa. P opku lttu u r in kuvas- to ui elämäämme kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kanavia pitkin. Kun sen elementtejä yhdistelee yl- lättävillä tavoilla, todellisuuteen avautuu uusia näköaloja. Taiteilija Mari Kasurinen toimii juuri näin: hän yhdistää lasten leluiksi mielletyt My Little Ponyt aikuisen maailman hahmoihin. Vuonna 2007 alkanut My Little Popicon -sarja kattaa jo toistasataa teosta, eikä loppua näy. edustaa Kasurisen tuotannon ristiriitaisempaa päätä. Myös tuoreesta vauvaponin ja Alienelokuvista tutun facehuggerötökän toisiinsa sulauttavasta teoksesta löytyy vastakohtaisuutta: My Little Facehugger yhdistää absoluuttisen viattomuuden absoluuttiseen pahuuteen. Söpön ponin turvalle sovitettu parasiittiolio asettaa rinnakkain aseksuaalisuuden ja raiskausmetaforan. ”Ristiriitaisten elementtien vastakkainasettelussa minua kiinnostavat erityisesti valtasuhteet – kumpi elementti on Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.10. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. vo i m a s u o s i tt e l e e AUDRE LORDE lopulta dominoivampi ja miksi? Mitä tapahtuu alistetulle elementille? Millaista vuorovaikutusta tapahtuu?” Kasurinen kysyy ja vastaa heti perään: ”Etenkin katsojan henkilökohtaiset kokemukset ja mieltymykset ottavat radikaalisti ohjat, kun hän peilaa omaa suhtautumistaan teokseen.” Ovatko Kasurisen teokset puhdasta fanitusta vai onnistuuko hän etäännyttämään itsensä tarkastelemistaan ilmiöistä? ”Huomaan toistuvasti, että kuvastot ja aiheet pääsevät ihoni alle, elleivät ole olleet siellä jo valmiina. Yritän kuitenkin olla objektiivinen vastarannan kiiski.” Niin, eihän mikään koskaan ole suoraviivaista tai yksiselitteistä. Ta i d e t eo s t e n pohjana toimiviin poneihin Kasurisella on viha-rakkaussuhde. Nuo ihmisenkaltaiset söpöt elukat kuvaavat omalla vääristyneellä tavalla omaa aikaansa ja yhteiskuntaa, joka synnytti ne, kaikkine ongelmineen. ”Ponyt ovat 1980-luvulta lähtien kuvanneet uskollisesti aikansa kauneusihanteita. Lelun ulkonäköä on muutettu aina siten, että lapset voisivat samaistua siihen mahdollisimman hyvin ja kokea sen miellyttävänä ja kauniina.” Ponit ovat yhteiskunnan peili, niin hyvässä kuin pahassa. Jari Tamminen http://marikasurinen.com Koonnut Kaisu Tervonen PYÖRÄILIJÄN HELSINKI FEMINISMIÄ! RUOKA JA KÖYHYYS 8.10. klo 14 ja 18 8.10. klo 14–16 9.10. klo 18 16.10. klo 16–20 Stoa, Helsinki Porthania, Helsinki Caisa, Helsinki Stoassa esitetään Dagmar Schultzin ohjaama dokumenttielokuva queerfeministi-aktivisti Audre Lordesta. Elokuva keskittyy Lorden Saksassa viettämiin vuosiin 1984–1992. Osana Helsingin yliopiston ympäristöviikkoa järjestetään keskustelu pyöräilystä, sen ympäristövaikutuksista ja pyöräilyn edistämisestä Helsingissä. Keskustelemassa ovat HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Otso Kivekäs sekä kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen. Työväenmuseo Werstas, Tampere Muun muassa Naisasialiitto Unioni on ollut mukana järjestämässä luentosarjaa, jonka avaa tutkija Riikka Taavetin luento uudesta naisliikkeestä ja sosialistisesta feminismistä. www.tampere.fi/tyovaenopisto/ kurssit/yleisluennot/feminismiluentosarja.html Taidetta, musiikkia ja puheita sisältävää tapahtumaa vietetään Maailman ruoka -päivän sekä Köyhyyden poistaminen -päivän kunniaksi. www.wbintl.info MAXIMUM TOLERATED DOSE 22.10. klo 19.30–22.30 Kirjakahvila, Turku Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön järjestämässä elokuvasarjassa esitetään Karol Orzechowskin dokumentti eläinkokeista.
VIELÄ EHTII! VALOKUVIA 1950-LUVUN HELSINGISTÄ 30.11.2014 SAAKKA HAKASALMEN HUVILA (FINLANDIA-TALON VIERESSÄ) MANNERHEIMINTIE 13B TI–SU 11–17 TO 11–19 AINA VAPAA PÄÄSY helsinginkaupunginmuseo.fi
! a o t n I a t Uut stita valitsemasi Ra ä! öj yt lö e te ja t se uk rjo n ta Tsekkaa Innon ja Pystykorva kirjan valikoima ja 0 25 i yl , et ud tu uu ki ik Ka . stita kirjat, taittele, teippaa ja po anpuolustajat.org uh ra ja fi s. nu an st ku to in sa lisää tarjouksia nettikaupas Sinikka Paavilainen: Kyynelvaunut antti vihinen: Kyynelvaunut on tositarinoihin perustuva romaani inkerinsuomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa, Suomessa ja Virossa. Kolme perhettä pakenee sortoa ja sotaa rajan yli. 28 € (ovh 32 €) hippo taatila: iSiPaPPablueS Hippo Taatilan esikoisromaani on mustan huumorin sukupolvitarina 2010luvun alun Helsingistä. Kirja kuvaa vanhemmuuden kiirastulta ja heittää perinteiset sukupuoliroolit päälaelleen. minä ja mozart Wolfgang Amadé Mozart on yksi kulttuurihistorian suurista neroista. Miten pienestä salzburgilaisesta Wolfgangista kasvoi kaikkien tuntema Mozart, jumalainen Amadeus? Minä ja Mozart on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu Mozartin elämäkerta, rock-asenteella. 30 € (ovh 34 €) 22 € (ovh 25 €) Pentti haanpää: Karl Kraus: eräS avioliitto myrKyn Käyttöohje Tässä riemukkaassa novellikokoelmassa Haanpää käsittelee nykyaikaisia teemoja: ahneutta, petollisuutta ja sitä miten liiallisesta kauneudesta voi syntyä elämän rumuus. Kirjailija ja lehtimies Karl Kraus (1874–1936) tarkkaili Wienin kahviloissa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian tuhoa ja pian sen jälkeen nousevan kansallissosialismin uhkaa. Esseistinä tunnetun Krausin kirkkaat aforismit valottavat teeskentelyn ja itsepetoksen. – ja muita kadonneita juttuja 26 € (ovh 29 €) 22 € (ovh 25 €) bernd brückler & risto Pakarinen: elämää Khl:SSä – lätkää, lääkäreitä ja rahasäkkejä Muistelmakirja paljastaa kaiken KHL-liigasta, jonne Jokerit siirtyy syyskaudella 2014. Mitä salaisuuksia mystinen KHL-liiga kätkeekään? 22 € (ovh 25 €) ville yliaska: tehoKKuuden toiveuni – uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970luvulta 1990-luvulle 1970-luvulla sotien jälkeinen talouskasvu oli länsimaissa hyytynyt. Taloutta lähdettiin elvyttämään ja hyvinvointivaltiota ryhdyttiin leikkaamaan. Ville Yliskan tutkimus käsittelee uuden julkishallinnon taustaa ja leviämistä Suomeen viime vuosikymmeninä. Mitä tapahtui ja kuka vaikutti? milla Peltonen (toim.): 28 € (ovh 32 €) Hurriganes tarjosi YYA-ajan Suomessa omatekoisen tulkinnan Amerikasta ja rock ’n’ roll. Yhtye levitti vahvistimiensa eteen Yhdysvaltojen lippuja, ajeli 50-luvun jenkkiautoilla ja oli muutenkin avoimen kaupallinen ja uhmakas. 21 € (ovh 24 €) – esseitä aikamme kulttuurista Lukemisen hulluus -kokelman esseet nostavat valokeilaan ilmiöitä aikamme kulttuurivirrasta. Esseet käsittelevät kirjallisuuden ja musiikin ilmiöitä intohimoisesti ja asiantuntevasti. 22 € (ovh 25 €) 15 € (ovh 17 €) remu & hurriganeS KeKKoSlovaKiaSSa Internet ei ole vain avoimuuden mekka, vaan myös täynnä rajoja. Tieto ja sen käyttö keskittyvät yhä harvempien käsiin. Kirja kertoo, kuka verkkoa hallitsee ja miten internet muuttuu yhtä aikaa sekä avoimemmaksi että suljetummaksi. luKemiSen hulluuS Kokoelman 22 novellia valittiin Työ ja työttömyys -kirjoituskilpailun parhaimmistosta. Tuloksena on kiehtova läpileikkaus aikamme työelämästä. Petri laukka: verKKo Suljettu – internet ja avoimuuden rajat mikko majander: Päätön – novelleja työstä ja työttömyydestä 28 € (ovh 32 €) mikael brunila & Kimmo Kallio (toim.): Syed Saleem Shahzad: Kuoleman SiSäPiiri – terroristijohtajat bin ladenin jälkeen Keitä ovat uudet islamistijohtajat? Mitkä ovat heidän strategiansa? Miten he ajattelevat? Kuoleman sisäpiiri raottaa mysteeriä ääriliikkeiden ympärillä ja paljastaa terrorismin kasvot. 25 € (ovh 26 €) Kalle Kniivilä: Putinin väKeä – venäjän hiljainen enemmistö Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista – sellaisia on jo liikaakin. Vähemmän on kerrottu tavallisista venäläisistä, jotka Putinia kannattavat. Ja heitä on paljon. 23 € (ovh 26 €)
luiz ruffato: rutoSti hevoSia Hypnotisoiva yhdenpäivänromaani São Paulon vimmaisesta metropolista on moneen kertaan palkittu, yksi brasilialaisen kirjallisuuden käänteentekevistä teoksista. Vasemmiston tila Euroopassa on tietopaketti, joka tarjoaa tiiviit tilastot ja esseet eri maiden asetelmista. Yhdessä niistä kasvaa kokonaiskuva. jarmo Stoor: SieluhäKKi ihmiSoiKeudet aaSiaSSa Rosoinen romaani mielikuvituksen parantavasta voimasta. Sieluhäkki on tositapahtumiin pohjaava kertomus pojasta ja pahuuden heijastumisesta sukupolvesta toiseen. 27 € (ovh 29 €) 22 € (ovh 25 €) marjut hjelt: laPSuuden Sadut ja SeiKKailut jonathan balcombe: Kaunis ja runsaasti kuvitettu tietokirja kertoo elävästi klassisista satukirjoista ja -hahmoista, satujen kirjoittajista ja keräilijöistä. eläimellinen nautinto PilaKuvia PerSeeStä ii Mr. Fishin pureva, älykäs ja hauska poliittinen satiiri ei jätä ketään kylmäksi. 13 € (ovh 15 €) Eutanasia-keskustelun klassikkoon on koottu tärkeimpiä puheenvuoroja eutanasiasta. Näistä tohtori Irma KerppolaSirolan artikkelit isänsä kuolemasta ja sairaaloiden äänettömistä, liikkumattomista potilasriveistä tulivat kuuluisiksi ulkomaillakin. 24 € (ovh 27 €) Suomi öljyn jälKeen 20 € (ovh 23 €) 2010-luvulla tuotanto vähenee ja öljyn hinta nousee pilviin. Mitä tekee Suomi – tuo pieni pohjoinen maa, jolla ei ole omaa öljyntuotantoa? 20 € (ovh 28 €) Salla Korpela: yhteinen talo – ryhmärakennuttaminen ja yhteisöasumisen pohjoismainen malli Mitä ryhmärakennuttaminen on? Miten se eroaa muista rakennuttamishankkeista ja mitä etuja se tuo mukanaan? 23 € (ovh 26 €) jari tamminen: KaiKella raKKaudella attila Csernok: Useimmiten homoista, biseksuaaleista ja transihmisistä puhuvat heterot. Tässä kirjassa he ovat äänessä itse. Katkennut silta tarttuu moniin Unkarin historiaa ja tulevaisuutta koskeviin kipeisiin kysymyksiin. häiriKöt Häiriköt on runsaasti kuvitettu tietokirja ja ensimmäinen kulttuurihäirintää laajasti käsittelevä kotimainen teos. Se perkaa mainontaa ja tarjoaa ilmiöstä ainutlaatuisen läpileikkauksen. KatKennut Silta 29 € (ovh 33 €) Maarit Korhonen: herää, Koulu! 20 € (ovh 29 €) hanna moilanen, jukka Peltokoski, jaana Pirkkalainen & tero toivanen: eveliina lundqvist: Herää, koulu! kertoo, miksi nykykoulu on muinaisjäännös ja miten sen voi palauttaa ajan tasalle. Se kokoaa tuikitärkeää keskustelua, jota maailmalla jo käydään. 15 € (ovh 17 €) Salainen PäiväKirja eläintiloilta Paljastava ja koukuttava päiväkirja eläintuotannosta. Mitä tiloilla todella tapahtuu, kun toimittajat ja aktivistit eivät ole näkemässä? 23 € (ovh 26 €) Kl aSSiKKoSar jan uuSintaPainoS! uuSi oSuuSKunta – tekijöiden liike 2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä. Osuuskunnassa kasvaa uudelleen lupaus vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta, jossa työtä tehdään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten. 23 € (ovh 26 €) jussi Förbom: väKi, valta ja viraSto Miten suomalainen turvapaikkapolitiikka ja sitä ohjaavat linjaukset ovat syntyneet? Miksi politiikka on niin tiukkaa ja mikä on ollut vuonna 2008 perustetun Maahanmuuttoviraston rooli? 22 € (ovh 25 €) Pekka Peltola: Päätä Seinään – idealistin muistelmat Pekka Peltola on vastustanut ydinaseita ja asevarustelua, auttanut Namibiaa itsenäistymään ja vallannut Vanhaa. Kirja on sukupolvikertomus niistä liikkeistä ja aatteista, jotka muuttivat Suomen. 22 € (ovh 25 €) teppo eskelinen & inari juntumaa (toim.): KaPitaliSmin SanaKirja edgar rice burroughs: john Carter 6 –marSin nero 21 € (ovh 24 €) Rakennusoppaaksi uuden sähköjärjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsikirjaksi sellaiselle, joka on tilaamassa valmista aurinkosähköjärjestelmää avaimet käteen -periaatteella. rauli Partanen, harri Paloheimo & heikki Waris: Nimekkäät kirjoittajat kertovat suomalaisen sosialidemokratian tarinan ja analysoivat vasemmiston ja hyvinvoinnin nykyhetkeä ja tulevaisuutta. 23 € (ovh 26 €) Uusintapainos kaikkien aikojen huikeimman seikkailufantasian harvinaisesta kuudennesta osasta! 28 € (ovh 32 €) janne Käpylehto: möKille SähKöt auringoStaja tuuleSta vaSemmiSton tulevaiSuuS johanna Korhonen & jeanette östman (toim.): Jääkiekko on raju peli, mutta vielä hurjempaa on kulisseissa, talouden ja politiikan otteluissa. 22 € (ovh 25 €) Pirjo alijärvi, hildur boldt, ismo Kainulainen & Katri Söder (toim.): 25 € (ovh 28 €) mr. Fish: Ensimmäinen suomenkielinen esitys kantaa ottavista ja toiminnallisista tutkimusperinteistä sekä tutkimuksesta aktivismina. 20 € (ovh 23 €) Historian ensimmäinen kirja, jonka aiheena on eläinten kyky tuntea nautintoa. 26 € (ovh 29 €) 22 € (ovh 25 €) Johannes Ojansuun aforismit tutkivat luonnon ja ihmismielen järjestystä katoavaisuuden peiliä vasten. lemPeä Kuolema Ovatko filippiiniläiset hoitajat vain kausityövoimaa Suomelle? Miten Arevan ydinvoimalahanke vaikuttaa intialaisiin? Ihmisoikeudet Aasiassa kertoo, miten eurooppalaisten teot vaikuttavat aasialaisten ihmisoikeuksiin. Anna Kontulan uutuusteos on kuvitteellinen romanttinen kirjeenvaihto vasemmistopoliitikon ja oikeistovaikuttajan välillä. KatoavaiSuuden aineiSto Sinikka airas, Pirkko lahti & ilkka taipale (toim.): eija niskanen (toim.) : Pentti Sainio: Kummolan KääntöPiiri – urheiluviihteen kulissien takaista peliä johannes ojansuu: 24 € (ovh 27 €) 20 € (ovh 23 €) 23 € (ovh 26 €) Vastustamaton kirja oikeudenmukaisemman ja rehellisemmän kirkon puolesta. Sadinmaan sanan äärelle pysähtyvät niin uskovat kuin uskomattomatkin. taiSteleva tutKimuS vaSemmiSton tila eurooPaSSa Venäläisen elokuvaohjaajan Pavel Sanajevin kirjoittama romaani, koulupojan sepityksiä nerokkaasti tavoittava lapsuuden tarina. Kirjeitä oiKealle juha Suoranta & Sanna ryynänen: tino aalto & mikko majander: haudatKaa minut jalKaliStan taaKSe anna Kontula: 10 KäSKyä KirKolle 26 € (ovh 29 €) 22 € (ovh 25 €) Pavel Sanajev: Kai Sadinmaa: Eri alojen tutkijat ja kansalaisaktivistit selittävät kapitalismin keskeiset käsitteet. john Carter oSat 1–3 30 € john Carter oSat 4–5 30 € 25 € (ovh 29 €)
noam Chomsky & david barsamian: vahvemman oiKeudella Noam Chomsky tutkii USAn nykytilannetta ja tulevaisuutta globaalistuvassa maailmassa. 5€ daniele ganser: naton SalaiSet armeijat Teos on paljastava tutkimus Naton salaisten armeijoiden tekemistä laittomuuksista Länsi-Euroopassa kylmän sodan aikana. 5€ Fredrik S. heffermehl: nobelin rauhan PalKinto Nobelin rauhanpalkinto on tänään vain nimi. Todellisuudessa siitä on tullut osa Norjan parlamentin omaa palkitsemisjärjestelmää. 5€ hannu reime: iSrael/PaleStiina Kokenut poliittinen toimittaja syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen konfliktin olemuksesta. 5€ Peter mclaren: Che, Freire ja vallanKumouKSen PedagogiiKKa Kahden erilaisen kasvattajan näkemyksiä oikeudesta inhimilliseen elämään. 5€ amy Chua: maailma lieKeiSSä Pierre Schori: tie uloS aFganiStaniSta robin hahnel: KilPailuSta yhteiStyöhön Demokratiaa ja talousuudistuksia tyrkytetään vastaukseksi maailman poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Afganistanin sota uhkaa liittoutumattomien maiden asemaa rauhanvälittäjinä. Taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel käy läpi hyvinvointivaltioiden taloushistoriaa ja rakentaa havainnollisesti kuvaa siitä, millaisten valintojen kautta nykytilanteeseen on päädytty. 5€ Per gahrton: georgia Georgia ei ole pelkästään läpikulkualue, jonka kautta öljy tai kaasu kuljetetaan maailmalle, vaan sillä on toisenlaisetkin kasvot. Kirjassa kerrotaan alueen pitkästä historiasta sekä kulttuurista ja politiikasta. 5€ jean-Pierre tuquoi: ranSKa ja maroKKo Ranskan ja Marokon ”pyhä alianssi” on aina ollut ainutlaatuinen. 5€ Phyllis bennis: tulilinjalla yK USA:n valta-asema uhkaa YK:n viimeisiäkin demokraattisia rakenteita. Kirja on täynnä kulissien takaisia juonitteluja YK:sta. 5€ 5€ Pekka isaksson & jouko jokisalo: hiStorian liSälehtiä Globalisaatiokehitys ja monikulttuuristuva yhteiskunta haastavat kansallisen historiantutkimuksen ja -tietoisuuden sekä koulujen ja yliopistojen historianopetuksen. 5€ liisa liimatainen: iran: huntu ja haaSte Tunnetun toimittajan teos avaa Iranin yhteiskunnan otsikoiden takaa. 5€ jouko jokisalo & raisa Simola: KulttuuriSia KohtaamiSia Tekstejä ja sarjakuvia rasismista, rasisminvastaisuudesta, monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. 5€ reko ravela: aFganiStanin loPuton Sota Teos on terävä analyysi siitä, miksi nykyinen amerikkalaisjohtoinen miehitys on epäonnistunut. 5€ ritva Parviainen: hanKi oma elämä Teos on subjektiivinen muistelma, joka sisältää paljon asiatietoa Mosambikista lukijoille, joille maa on vieras. 10 € Kari eloranta: alKuPiSte – nollaPiSte – time zero – ground zero Valokuvadokumentaari Afrikasta, sen historiasta ja nykyhetkestä. Kirjan materiaali on syntynyt kymmenkunnan matkan ja seitsemän vuoden aikana. Valokuvasarjojen teemoja taustoittaa kaksikielinen, tekijän matkapäiväkirjoihin pohjautuva teksti (suomi–englanti). 10 € 10 € ryan alexandertanner & William ayers: oPPimiSen ihanuudeSta tarja tuovinen: hiKeä, Kyyneleitä ja SideharSoa – naisena kriisipesäkkeissä Sairaanhoitajan päiväkirjamerkinnät piirtävät rosoisen kuvan avustustyön arjesta Palestiinassa, Sudanissa, Afganistanissa ja Sri Lankassa. Rohkaiseva ja ajatteluun sekä toimintaan kannustava sarjakuvateos kaikille pulpetin molemmilla puolilla istuville. 15 € 10 € liisa liimatainen: Saudi-arabian toiSet KaSvot – rohkeita naisia ja kybernuoria joni Krekola: maailma KyläSSä 1962 Noin 12 000 nuorta idästä, lännestä ja etelästä saapui kesällä 1962 Helsinkiin Maailman nuorison ja ylioppilaiden VIII rauhan ja ystävyyden festivaalille. Tunnelma oli jännittynyt, sillä vastustajat pitivät festivaalia kommunistinuorison juhlana. 10 € Liisa Liimataisen kirjassa kymmenet naiset, nuoret ja itäisen energialäänin shiia-vähemmistön edustajat kertovat, mikä on heidän tavoittelemansa, toisenlainen Saudi-Arabia. 15 € jarmo Pykälä: Suomalainen aSeKauPPa – rahan, vallan ja sodan ytimessä Peik johansson (toim.): Kolmannen maailman Puheenvuoroja Suomalaisen radiotuotannon moderni klassikko Ylen Kolmannen maailman puheenvuoroja -radio-ohjelmasarjassa on esitelty ja arvioitu Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan ajattelijoiden näkemyksiä, joita ei ole suomen kielellä muutoin ollut saatavilla. Kirjaan on koottu parhaita paloja vuosien varrelta. 10 € Pystykorvalöytöjä! Suomalainen asekauppa on perusteos, joka kertoo aiheesta niin politiikan, talouden ja maanpuolustuksen kuin asevalvonnan näkökulmista. 15 € nämä kirjat voit tilata tällä lomakkeella, tai netissä rauhanpuolustajat.org tamas matekovits: budaPeSt metro – Kaupunki ja vallankumous pinnan alta Budapest Metro on matkakirja ja kuvallinen tutkielma, jossa etsitään tietä ulos aikaamme leimaavien ongelmien noidankehästä. 15 €
ari turunen & Petja Partanen: raaKaa voimaa – Suomalaisen jäänmurtamisen tarina KauhuFantaSia-Kult tiSarja venä jältä! Sergei lukjanenko: yöPartio (pokk.) Omaperäinen sekoitus vampyyritarinaa, fantasiaa ja kauhua Moskovan kaduilla. Raakaa voimaa kertoo suomalaisten jäänmurtajien tarinan ja esittelee voimakkaat erikoisalukset ja niihin liittyvien keksintöjen historian. 5 € (ovh 11 €) 25 € (ovh 37 €) Peter Singer: maailman maat marX Kirja käy läpi maailman kaikki 194 itsenäistä valtiota ja joitakin itsehallinnollisia alueita ja kuvaa niiden historian keskeiset piirteet. Mukana on kaikkien lippujen kuvat. Kirja avaa Marxin elämän ja ajattelun ydinkohdat ja tärkeimmät käsitteet, kuten vieraantumisen, historiallisen materialismin ja pääoman. 30 € (ovh 37 €) johanna Pohjola: mate Upeasti kuvitettu tietokirja vie lukijan elämysmatkalle Etelä-Amerikkaan ja opastaa maten kulttuuriin. 25 € (ovh 35 €) Pentti haanpää: ilmeitä iSänmaan KaSvoilla 23 novellia, joista yhtä, ”Herra tohtori, kirkko ja porvarin jäniskoira”, ei ole koskaan julkaistu yhdessäkään Haanpään kirjassa. 20 € (ovh 29 €) 18 € (ovh 19.90 €) Pertti Simula: KäSiKirja ihmiSelle Käsikirja ihmiselle sopii arjen avuksi ja virikkeeksi niin ammattilaisille kuin elämässä oppijoille. 25 € (ovh 29 €) erkki aurejärvi: Kovaa Peliä Aurejärvi menee nappulat edellä päin suomalaisia juristeja, tuomareita, professoreja ja tietysti tupakkateollisuutta. Kirja on täynnä kiinnostavia anekdootteja. Muistelmien punaisena lankana kulkeekin tekijän suhde oikeuslaitokseen. tom Standage: ihmiSKunnan Syötävä hiStoria Miten ruoka on muuttanut historiaa? Ihmiskunnan syötävä historia kertoo huikean tarinan – ja uskomattoman maukkaita anekdootteja. 20 € (ovh 28 €) 30 € (ovh 32 €) domenico losurdo: matti Salminen: liberaliSmin muSta Kirja Pentti haanPään tarina Liberalismin musta kirja kuvaa liberalismin aatehistoriaa 1700-luvulta 1900-luvulle. Kriitikoiden ylistämä ensimmäinen kattava elämäkerta kirjailija Pentti Haanpäästä. 26 € (ovh 28 €) 25 € (ovh 35 €) hämärän Partio PäiväPartio Venäjällä kulttimaineessa olevan kauhufantasia-sarjan toisessa osassa pääosassa ovat Pimeyden palvelijat. Kaikki kolme 35 €! Kimmo Kiljunen: Sergei lukjanenko: Sergei lukjanenko & vladimir vasiljev: Sergei Lukjanenkon maailmaa valloittavan Partio-sarjan kolmas osa! Hämärän Partiossa sukelletaan jälleen syvemmälle Yöpartion ja Päiväpartion viitoittamaan maailmaan. 15 € (ovh 32 €) 25 € (ovh 32 €) merryl Wyn davies & ziauddin Sardar: gene Sharp: väKivallattomuuS iSlam Ainutlaatuinen kirja avaa islamin historiaa, maailmankatsomusta ja suhdetta länsimaihin. Teos tuo esiin nykypäivän kovat haasteet ja uskonnon sisäiset kamppailut eri tulkintojen välillä. Väkivallattomuus on tiivis tutkimukseen perustuva tietokirja väkivallattomuudesta ja opas käytännön toimintaan. Samalla se on pamfletti väkivallattoman toiminnan puolesta. 6 € (ovh 7 €) 6 € (ovh 7 €) bertha von Suttner: tuomo Pietiläinen & tutkiva työryhmä: aSeet PoiS! WahlrooS – epävirallinen elämäkerta Vuonna 1889 ilmestynyt Aseet pois! -teos on eräs kaikkien aikojen sodanvastaisimmista kirjoista. Se oli valtava menestys, joka käännettiin heti useille kielille. Kirja sisältää vuonna 1912 ilmestyneen suomennosversion. Harvinaislaatuinen tutkivan journalismin hanke valottaa Wahlroosin lapsuutta, nuoruutta, rikastumista ja Pohjoismaiden valloitusta. 8 € (ovh 9 €) 15 € (ovh 37 €) ha-joon Chang: 23 toSiaSiaa KaPitaliSmiSta (pokkari) elli Kytömäki (toim.): Hilpeä kirja, jonka vakava päämäärä on paljastaa uusliberaalin talousajattelun taustaoletukset. Ei ydinaseille! – Suomalaisen aktivismin historia on kunnianosoitus kotimaiselle rauhankeskustelulle. ei ydinaSeille – Suomalaisen aktivismin historia 6 € (ovh 7 €) 8 € (ovh 10 €) Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat (halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle) Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita. Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi ja www.rauhanpuolustajat.org, puh. 040 179 5297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa! Nimi Into Kustannus maksaa postimaksun 0 € (ovh 34 €) Tilaan Diplon tällä lomakkeella ja saan Maailman kuvat -karttakirjan tilaajalahjaksi. Osoite 25 € (ovh 34 €) Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS Jokainen kulttuuri pitää itseään maailmannapana. Näin on ajateltu muinaisesta Babyloniasta Kiinaan ja nykyajan Eurooppaan. Ari Turunen esittelee näyttävästi maailmankarttoja eri kulttuureista ja eri aikakausilta. Postinro maailman Kuvat – mitä kartat kertovat meistä ja muista Puhelin ari turunen: Sähköposti si Tilaa nyt, saat tilaajalahjak Maailman kuvat -kirjan! Allekirjoitus 34 € /vuosi (määräaikainen tilaus, sisältää digilehden) Hintoihin lisätään postikulut, max. 5 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista. 30 € /vuosi (toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää digilehden ja tilaajalahjan) VOIMA 8/14 Le Monde diplomatique on maailmanpoliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomenkieliseen Diploon käännetään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä.