fifi.voim
lm 2010 He 1 ikuu
a.fi
1
Nokia Meksikossa 8 Haitin kallis vapaus 14 Autot lyttyyn 21 DJ Tixan ihana elämä 32 Sata-komitean seikkailut 38
Vegetaarinen vaihtoehto, Hämmästyttävän hyvää
Makua ja väriä talven juhlapöytiin.
Seesaminuggetit
Kasvispihvi
Kasvispyörykät
Soijanakki
www.halsanskok.fi
ilmoitus
HELMIKUUN MERKKITUOTTEET
voima 1 / 2010
7
1.2.28.2.2010
rjoitus
sis
Gulabi Gang
Naiset vaaleanpunaisessa ajavat oikeuksiaan Intiassa.
Ei mitään erikoista
historia on pitkä. Kreikkalainen Aiskhylos opetti tragediassaan Turvananojat, että turvananojien piti kantaa mukanaan valkonauhoin seppelöityjä oksia ja puhua "nöyrästi, pyytävästi, murheen kielellä". Lisäksi piti välttää käyttämästä röyhkeää kieltä ja varmistaa, ettei pakenemisen syynä ollut veririkos. Kasvojen ilmeen piti olla kaino ja katseen tyyni. "Ja muista antaa myöten; olet anoja, paennut muukalainen. Sillä röyhkeys ei sovi heikompien huulille." Millä perusteella turvapaikkapäätös tehtiin Aiskhyloksen aikana 2 500 vuotta sitten? Turvapaikananojien piti olla samaa etnistä alkuperää kuin kohdemaan kreikkalaiset, heidän piti palvella samaa jumalaa, joka oli siis tässä tapauksessa Zeus. Päätöksen teki kansa, koska kuningas ei uskaltanut tehdä päätöstä yksin. Viimeisenä perusteena oli Zeus-jumalan vaade, että "älä hylkää pakolaista, jonka kaukaa kotoansa ajoi jumalaton uhka".
T U R VA PA I K A N A N O M I S E N
Köyhien tarpeet
30
Jukatan eli Tixa
Hyvän fiiliksen diilaaja Tixan elämä ja teot.
Raportti Sata-komiteasta & EU:n köyhyyseminaarista.
38
32
Ohjaajana Uruguayssa
Ystävykset Leticia Jorge & Ana Guevara kertovat Uruguayn elokuvakulttuurista.
osaavat nykyäänkin anomisen ja alistumisen, mutta se ei riitä. Ikuisuuskysymys kuuluu: kenelle turvapaikka pitäisi antaa? Kansallista eheyttä puolustavat painottavat sitä, että turvapaikanhakijoiden pitäisi olla lähialueilta ja etnisesti samaa ryhmää kuin me. Vapaata liikkumista painottavat taas yhtäläisiä oikeuksia kaikille ihmisille. Kaikki vapaudethan on jo annettu pääomallekin, miksei siis ihmisille? Perusteettomasti turvapaikkaa hakeva ihminen herättää vihaa, mutta viha ja epäluulo kohdistuvat yhä useammin kaikkiin maahanmuuttajiin. Kuka tietää, mikä on perusteltua ja mikä ei? Esimerkkinä perusteettomista turvapaikanhakijoista on käytetty Bulgarian romaneja. Bulgarialaisten turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna yli 700.
K Y L L Ä T U R V A P A I K A N A N O J AT
17
Hijabisoidut mainokset
Princess Hijab maalaa mainosmalleille huivit, jotta katukuvan yleisilme tulisi kyseenalaistettua.
s.16
os amaviinteen vast - ih
ED: TV reja, WANTille uusia uh ä. alttar a nöyryyttä joit
hakemuksia tuli, mutta he eivät hae Suomesta turvapaikkaa. "Romanikerjäläiset eivät saa Suomen valtiolta avustuksia, vaan elättävät itsensä enimmäkseen kerjäämällä ja pulloja keräämällä. Romanit eivät voi hakea toimeentulotukea, sillä apuun tukeutuminen toimii käännytysperusteena", kerrotaan Kukka Rannan tekemässä Romanian romani Princen haastattelussa (s. 27). Kuitenkin Helsingin Sanomissa poliisi sanoo, että "bulgarialaisia houkuttelevat Suomeen ilmainen majoitus ja toimeentulotuki eikä suojelun tarve". Ristiriitaista, koska romanialaisia ja bulgarialaisia koskevat samat lait. Kaikki tietävät, että EU-kansalaisen ei ole helppo saada turvapaikkaa toisesta EU-maasta.
ROMANIAN ROMANIENKIN
35
Ruusu Haarla
Teppo Eskelinen
Olli Tammilehto ehto
s. 12
fifi.voima.fi
1 2010 Helmik uu
R RAUHAN PUOLESTA 1/10
s. 42
Ajassa .....................816 Kulttuurihäirintä .........10 Poliittinen kirja .............11 Voimakalenteri ......1723 Talous .........................42 Media ..........................49
s. 58
Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253 Voima testaa ...............54
eniten turvapaikkahakemuksia tuli Irakista (1 183), Somaliasta (1 169), Bulgariasta (722), Venäjältä (599) ja myös Afganistanista (445), jossa Suomellakin on sotilaita. Miten suhtautua afganistanilaiseen turvananojaan? Tähän ongelmaan törmäsi professori Juha Suoranta, joka tarjosi turvapaikkaa ventovieraalle ja piilotteli nuorta afgaanimiestä viranomaisilta estääkseen kohtuuttoman palautuksen Kreikan pakolaisleirille. Nyt mies opiskelee ammattikoulussa. Kirjassaan Piilottajan päiväkirja Suoranta palaa 2500-vuotisen perinteen alkuun: "En koe tehneeni mitään erikoista. Eteeni on vain tullut tilanne, jossa apuani tarvittiin ja jossa tunsin tekeväni oikein. Tekoni on mahdollinen kelle tahansa. Tuntuu tärkeältä sanoa tämä selvästi ääneen."
VUONNA 2009
1/10
1
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Suomen Rauhanpuolustajat
kimmo jylhämö
RAUHAN PUOLE A RAUHAN PUOLESTA AUHAN UOLE AUHAN PUOLESTA A
R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R
1
Nokia Meksikossa 8 Haitin kallis vapaus 14 Autot lyttyyn 21 DJ Tixan ihana elämä 32 Sata-komitean seikkailut 38
ollaan ollaan ihmisiksi
1
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelija Tapani Möttönen (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Suvi Auvinen, Eeva Berglund, Georg Bolt, Anoine Breant, Micke Brunila, Annika Dahlsten, Teppo Eskelinen, Lei Gong, Ruusu Haarla, Olli-Pekka Haavisto, Lauri Hannus, Heikki Hiilamo, Teemu Hiilinen, Markus Himanen, Anna-Sofia Joro, Ina Kallis, Tuula Kuusisto, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ville Lähde, Akshay Mahajan, Christophe Meireis, Riikka Pulkkinen, Erkki Pirtola, Kukka Ranta, Petri Rautiainen, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Miika Saukkonen, Heidi Savilakso, Joose Siira, Kasper Strömman, Olli Tammilehto, Tero Tikkanen, Karstein Volle, Juho Vuopala, Jukka Vuorio Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 2/10 ilmestyy 1. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 1 / 2010
TEKSTI: RIIKKA PULKKINEN KUVITUS: MIRKKA HIETANEN
¡Viva pätkätyö!
Nokia näyttää Meksikon Raynosassa, miltä pätkätyö maistuu pahimmillaan.
tehtailla Meksikossa poljetaan työläisten oikeuksia työnvuokrausfirmojen avulla. Pätkätöillä pidetään työntekijät kurissa ja palkkakustannukset minimissä. Nokian Meksikossa Reynosan rajakaupungissa toimivassa kahdessa tehtaassa työskentelee tällä hetkellä yli 3 000 paikallista. Nokia käyttää heidän palkkaamisessaan työvoimaa välittäviä toimistoja, Adeccoa ja Manpoweria. Keskeinen syy välikäsien käyttämiselle on välttää työntekijöiden laittomasta kohtelusta koituvat vaikeudet: näin Nokia ei ole laillisessa vastuussa erottamisista ja muista väärinkäytöksistä. Monissa tapauksissa Nokia on erottanut työntekijöitä vain tunnin varoitusajalla, pitkän työpäivän päätteeksi. Työntekijöillä on kontakti ainoastaan työvoimaa järjestävään toimistoon, joten tehtaan johto ei joudu vastaamaan irtisaOKIAN
N
nomisista. Yleensä erottamisen syyksi on sanottu, ettei tehtaalla ole enää antaa töitä ja että sopimus oli määräaikainen. Työnantajat haluavat työtekijöiden allekirjoittavan paperin, jossa kertovat lopettavansa työt vapaaehtoisesti. Työläisten liiton edustajat eivät ole paikalla näissä keskusteluissa. Allekirjoituksen myötä työntekijälle annetaan erorahaa vain noin 8002 500 pesoa. Ilman työntekijän allekirjoittamaa asiakirjaa Nokia joutuisi maksamaan Meksikon lainsäädännön mukaisen erorahan. CEREALin (Centre for Reflection and Action on Labour Rights) Jorge Barajas pitää tilannetta erittäin huolestuttavana: "Palkat pienenevät samaa vauhtia kuin sopimukset lyhenevät. Tällä hetkellä 75 prosenttia Nokian työntekijöistä on palkattu Manpowerin kautta, ja näin he saavat vain kuukauden mittaisia työsopimuksia. Tämä on Meksikon lainsäädännön vastaista, mutta josT YÖ L Ä I S T E N L I I T TO
tain syystä meksikolainen virkavalta ei ole tutkinut Nokian toimia." Barajasin mukaan Nokia haluaa välttää työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinnan. "Meksikossa työntekijöiden oikeudet lomiin, etuihin ja erorahoihin paranevat työsuhteen kestäessä pidempään. Kuukauden sopimuksilla Nokia välttää vastuun eikä joudu tukemaan työntekijöitä näin lyhyen työrupeaman jälkeen. Nokian tehtailla olot huononevat jatkuvasti." Väärinkäytökset eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan Nokian omiin tehtaisiin. Esimerkiksi Foxconn, joka toimittaa osia Nokialle, on ollut CEREALin huolenaihe jo pitkään. "Nokian yhteistyökumppaneiden tehtaissa tilanne on vieläkin huonompi. Chihuahuassa sijaitsevassa Foxconnin tehtaassa 90
prosenttia työntekijöistä on palkattu toimistojen kautta, ja heidän sopimuksensa ovat vain 15 päivän mittaisia", Barajas kertoo. Palkat Nokian tehtailla ovat 95 pesoa (noin 5 euroa) päivässä. Barajas kertoo, että CEREALin laskelmien mukaan palkalla ei voi ostaa vaatteita eikä ole varaa käyttää julkisia kulkuneuvoja. "Kaksi vuotta sitten palkka oli vielä 100 pesoa. Näin lyhyessä ajassa se on pudonnut jo viisi prosenttia." Meksikossa sijaitsevat tehtaat ovat globaalin Nokian omistuksessa eli tehtaiden ylin johto on Suomesta. Paikanpäällä toimivat tehtaiden johtajat eivät kuitenkaan ole suomalaisia. Elokuusta 2009
N O K I A N M O L E M M AT
i ole Nokia e stuussa sa va laillises amisista erott sta ja mui sistä. äytök väärink
tehtaiden toiminnasta on päättänyt yhdysvaltalainen John W. Guerryentre. Hänen edeltäjänsä Jeff Marquis on siirtynyt Nokian Pekingin-toimipisteen johtoon. "Nokian toimintalinjat Meksikossa eivät ole Suomesta peräisin, vaikka Nokialla onkin näennäinen maailmanlaajuinen tehtaiden johdolle suunnattu ohjesääntö. Minun mielestäni Nokia Suomessa on hyvin tietämätön Meksikossa vallitsevasta tilanteesta", Barajas kertoo. "Otimme CEREALista tämän vuoden aikana moneen kertaan yhteyttä Nokian Meksikon toimipisteiden johtajiin ja selitimme huolemme työntekijöiden tilanteesta heidän tehtaissaan. Emme kuitenkaan koskaan saaneet vastausta. Lopulta otimme yhteyttä Nokian johtajiin Suomessa. Nyt heillä siis tulisi jo olla tietoa tilanteesta. Valitettavasti tämän tiedon täytyi välittyä CEREALin eikä Meksikossa toimivan Nokian kautta", Barajas jatkaa. Samaan aikaan työvoimaa järjestävät toimistot etsivät uusia työntekijöitä samoihin tehtaisiin. Työttömyyden pelko on tuttu tehdasalueilla, sillä huomattavan monet työntekijät joutuvat odottamaan uusia sopimuksia ilman tukea tai lupauksia palkkauksesta tulevaisuudessa. Barajas kertoo, että tämä on yksi tilanteen mahdollistavista syistä: "Näin tehtaat saavat työllistetyt meksikolaiset hyväksymään jatkuvasti huonontuvat olot. He eivät välitä vähentyvistä eduista, sillä työpaikan säilyttäminen on heidän selviytymisensä edellytys." Tämä työntekijöiden riistämisen vahvistuva kierre on johtanut myös siihen, että meksikolaisten Nokian tehtaiden kilpailukyky on parempi kuin Kiinassa sijaitsevien. "Kuinka paljon oloja voidaan vielä huonontaa kilpailun kiristyessä?" Barajas pohtii.
N O K I A N T E H TA I L L A N A I S T E N tilanne on erityisen vaikea. Raskaaksi tuleminen merkitsee lomauttamista. Naisille myös kerrotaan, että raskauden ollessa jo neljännellä tai kuudennella kuukaudella heidän ei kannata etsiä töitä muistakaan maquiladorista (halvan työvoiman tehtaista), sillä heitä ei tulla palkkaamaan. Työnvälitystoimiston mukaan he saavat kaksi kuukautta ilmaista terveydenhoitoa, mutta joillekin naisista tämä ei ole tarpeeksi, sillä he eivät vielä synnytä näiden kuukausien aikana. Tilanteen muuttaminen on vaikeaa. Työnvälitystoimiston vastaus naisten vaatimuksiin on ollut yksinkertainen: "Teillä ei ole oikeutta ehdottaa muu-
10 voima 1 /2010
kulttuuri häirintä
Mr. Gay China
Onnea Kapis!
Kapinatyöläinen (tuttavallisemmin Kapis) täyttää 20 vuotta. Se on kunnioitettava ikä vapaaehtoisvoimin tehdylle anarkistiselle aikakauslehdelle. Kun Kapis vuonna 1989 alkoi ilmestyä, toimi lehden esikuvana englantilainen Class War. Luokkasodasta otettiin periaate: "Kapinatyöläisen tarkoitus on innostaa ihmisiä kapinaan yhteiskunnan hallitsevaa eliittiä vastaan." Alatyylis-humoristis-väkivaltaisen lehden alkuaikojen kansissa nähtiin muun muassa hirtetty Raimo Ilaskivi.
UUSIN
Tästä piti tulla positiivinen lehtijuttu, jossa esiteltäisiin homo-Kiinan uudet, hymyilevät kasvot.
sopinut haastattelevani Mr. Gay China -kilpailun tulevaa voittajaa. Hänet olisi valittu 15. tammikuuta ottamaan suuri symbolinen askel maassa, jossa homous luokiteltiin vuoteen 2001 asti mielisairaudeksi. Askel jäi kuitenkin ottamatta. Kiinan viranomaiset estivät Mr. Gay China -tapahtuman pitämisen Lan Clubilla vain tuntia ennen avajaisia. Uutinen perumisesta levisi länsimaisiin medioihin. Paikalla olleet toimittajat raportoivat takaiskusta ja monesti kuulluista tekosyistä, joilla tapahtuma peruttiin: luvat muka puuttuivat ja turvallisuusjärjestelyt olivat huonot.
Kapinatyöläinen #43 saatavilla Akateemisista kirjakaupoista sekä anarkismi.net/ tasajako.
O
TA PA H T U M A N
LIN
Bolivia lähtee Cola-sotaan
Evo Morales ilmoitti, että maa alkaa tuottaa Coca-Colla-juomaa. Morales on ollut kokaviljelijöiden ammattiliiton johtaja ja heidän oikeuksiensa vankkumaton puolustaja, ja niinpä bolivaarinen virvoitusjuoma sisältääkin kokaa. Aikaisemmin Boliviassa on valmistettu kokapensaan lehdistä muun muassa teetä, jauhoja, hammastahnaa ja alkoholijuomia.
BOLIVIAN PRESIDENTTI
www.treehugger.com
J Ä R J E S T Ä N E E N Gayographic-organisaation Ben Zhang pitää syitä tekaistuina. "Kiinassa käytetään tällaisia syitä tapahtumien estämiseen. Ei pelkästään homotapahtumien, vaan muidenkin", Zhang selventää. "Ironista on, että Lan Club, jossa meidän piti järjestää tämä tilaisuus, on itse asiassa luksusyökerho ja siellä järjestetään jatkuvasti tapahtumia, eivätkä viranomaiset ole koskaan ennen peruneet niitä." Z H A N G K E R T O O valmistautuneensa mahdolliseen kampitukseen, vaik-
ka viime vuosien aikana Kiina onkin antanut merkkejä asenteiden lieventymisestä. Ensimmäistä Mr. Gay Chinaa oli jo pedattu merkkipaaluksi kohti laajempaa hyväksyntää. Maalisuoralle asti ehtineet kisat olivat keränneet laajasti julkisuutta. Eikö kampitus viime metreillä tunnu hölmöltä Kiinahan oli joka tapauksessa tapahtumineen keskellä kansainvälistä huomiota? "Ehdottomasti. En usko, että he ovat tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen sen", Zhang toteaa. "Heidän olisi pitänyt vain antaa meidän järjestää tämä se olisi ollut mahtava PR-tempaus Kiinalle, jonka edistyksellisyyttä ja
vapaamielisyyttä olisi kehuttu maailmanlaajuisesti. No, he eivät vain taida välittää." kuitenkin positiiviselta. "Minulla on luottamusta yhteiskuntaan ja julkiseen keskusteluun. Peruminen nosti monia kysymyksiä. Se tulee rohkaisemaan monia ihmisiä ajattelemaan ja toimimaan. Uskon, että ensi kerralla saamme enemmän tukea ihmisiltä täällä Kiinassa." Petri Rautiainen
Z H A N G K U U L O S TA A
a Kiinass än käytetä ä t tekosyi en umi tapaht een. s estämi
H&M:n feikkiluomu
luomubisnekset karahtivat kiville, kun yhtiön käyttämä luomupuuvilla paljastui tarkastuksissa geenimuunnelluksi. Financial Times Deutschland uutisoi, että suuri määrä intialaista GM-puuvillaa on myyty viime vuonna luomuna ja puuvillaa on päätynyt myös H&M:n vaatteisiin. Saksalaiset kansalaisjärjestöt ja kuluttajansuojaviranomaiset ovat vaatineet selvitystä tapahtuneesta.
HENNES & MAURITZIN
KIINA EI EDUSTA OSLOSSA
olisi myös edustanut Kiinaa helmikuussa Norjan Oslossa pidettävissä kansainvälisissä Worldwide Mr. Gay -kauneuskilpailussa. Nyt Oslon kisat jäävät luultavimmin vaille kiinalaista osallistujaa. Joissakin uutislähteissä Gayographicin kerrottiin harkitsevan kandidaatin lähettämistä. Worldwide Mr. Gayn tuottaja ToM R . G AY C H I N A
www.dw-world.de
re Aasheim kertoo kiinalaisten viranomaisten pelottelevan mahdollisia Oslon kisoihin osallistuvia kansalaisuuden menetyksellä, joten osallistuminen jää tämänhetkisten tietojen mukaan haaveeksi. Myös Kiinan Mr. Gay China -kisojen järjestäjien passit on lehtitietojen mukaan takavarikoitu.
Petri Rautiainen
Lei Gong
Asetarkastajan mystinen kuolema
Britannian puolustusministeriön biologisen sodankäynnin asiantuntijan ja YK:n asetarkastajan, kuolinsyyraportti julistettiin 70 vuodeksi salaiseksi tammikuussa 2009, The Guardian -lehti kertoo. Kelly löydettiin kuolleena kotinsa läheltä vuonna 2003. Kelly oli paljastanut BBC:lle, että maan hallituksen Irakiin hyökkäämisen oikeutuksena käyttämät väitteet joukkotuhoaseista olivat vääriä. Kellyn kuolema julistettiin itsemurhaksi, vaikka monet epäilivät muuta.
D A V I D K E L LY N ,
KÄYTTÄMÄTÖN PUKU. Ben Zhang saksalaisen muotisuunnittelija David Ublen puvussa päivää ennen tapahtuman alkua, vielä positiivisin mielin. Pukua ei koskaan ehditty käyttää.
Israel osti YK:n tyytyväiseksi
YK:lle 10,5 miljoonaa dollaria korvauksia viimevuotisen Gazan sodan aikana järjestölle aiheuttamistaan tuhoista. Hyökkäyksen aikana tuhoutui yhteensä 53 YK:n rakennusta, näiden joukossa muun muassa 37 koulua. Israel ilmoitti, että korvausten maksaminen ei tarkoita syyllisyyden tunnustamista.
I S R A E L M A K S O I TA M M I K U U S S A
english.aljazeera.net
Naistenlehtien uusi tulokas
lupaa käsitellä naistenlehdistä tuttuja teemoja järkevästi ja ilman mainoksia. Jutut on kirjoitettu ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta. Sivuston lisäksi Uusi Musta on radio-ohjelma, joka starttaa maaliskuussa Yle radio 1:n Suoraa puhetta -sarjassa. Moderni marttaliike tahtoo tietää ekokenkien uutuuksista ja luomutuotteiden valikoimista eri kaupoissa. Mahtavaa!
U U S I M U S TA - S I V U S T O
uusimusta.squarespace.com/
12 voima 1 /2010
Kaupungit turvallaan
Vainoharhaisessa Suomessa opitaan ostamaan turvaa.
ohjaa Suomessakin yhä enemmän yksityisomaisuuden turvaaminen. Näin on myös Britanniassa, jossa kameravalvonta kukoistaa ja keskituloiset vetäytyvät aidatuille asuinalueille. Uuden kaupunkisuunnittelun tuomaa brittiläistä onnettomuutta esittelee journalisti Anna Minton kirjassaan Ground Control: Fear and happiness in the twenty-first-century. Luokkajärjestelmän riuduttamassa Britanniassa pelot hallitsevat kaupunkeja. Tutkija Hille Koskelan kirja Pelkokierre taas kuvaa pelokasta Suomea. Nykyään kaavoittaja ei välttämättä ymmärrä, että muillakin kuin kuluttajilla on oikeus kaupunkitilaan.
R
Citius, altius, fortius
OLEN KOUKUSSA
A K E N TA M I S TA
le ei anneta tilaisuutta. Esimerkiksi sisäänkäynnit voidaan sijoittaa niin, ettei piiloutuminen lähistölle onnistu. Mintonin ja Koskelan kirjoista selviää, että kaupunkisuunnittelijoiden ratkaisut nakertavat yhdessä elämisen käytäntöjä, sillä ne perustuvat ajatukseen, että ulkopuolinen on aina potentiaalinen pahantekijä. arkkityypit löytyvät köyhien maiden megakaupungeista, kuten São Paulosta, sekä globaalin finanssitalouden keskuksista, kuten Lontoosta. Niissä eriarvoisuus kukoistaa ja rikkaat ovat pitkään vetäytyneet omaan yksityisyyteensä. Uutta on, että järeät puolustuskeinot ja pelokkaat asenteet kulkeutuvat luksusalueilta kaikkien arkeen.
P E L O K K A A N R A K E N TA M I S E N
listen ongelmien taustalla piilee erilaisuus ja/tai ulkopuolisuus. Suomessakin on kai syytä tottua sisäänpäin lämpiävyyteen, kaikkialle ilmestyviin kieltoihin ja vainoharhaisuuden kukoistamiseen, vaikka vielä sukupolvi sitten suomalaiset olivat oppimassa avoimuutta ja kaupunkilaiselämälle ominaista vieraiden kanssa sovussa elämistä. Koskela sanookin, ettei "kaikkien mahdollisten asioiden turvallistaminen edistä kenenkään turvallisuutta". Eeva Berglund
Hille Koskela: Pelkokierre: Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Gaudeamus 2009. 397 sivua. Anna Minton: Ground Control: Fear and happiness in the twenty-first-century. Penguin 2009. 240 s.
scifisarja Taisteluplaneetta Galacticaan. Sarjan innoittamana näin eräänä yönä unta, jossa yritin saada takaisin oman sotilasarvoni, oman arvonimeni. Olin unohtanut sen. Yritin selittää ihmisille, että tällainen keltainen univormu ja siihen kuuluva arvonimi kuuluu minulle, en vain osaa sanoa mikä arvonimeni pitäisi olla. En edes tunne sotilasprotokollaa. Minun oli pakko saada tuo titteli takaisin. Ajattelin, että ilman sitä en voi auttaa muita ihmisiä eikä minusta ole mitään hyötyä. Ilman sitä olen merkityksetön ja hyödytön ympäristölleni enkä voi toimia sen hyväksi.
TODELLISUUS ON
vastaavanlainen. Olen työtön aikuisopiskelija ja sosiaalipummi. Arvonimen puute kasvaa koko ajan sen myötä kun tulen vanhemmaksi. Mitä vanhemmaksi tulen, sen arvottomammaksi muutun. Kulut kasvavat ja sairaus syvenee. Potentiaali pienenee. Olen "nuorisotyötön" ja "syrjäytynyt". Tai toiset sanovat "pudokas". Voin varmuudella todeta, että esitän unessa itse itseäni ja arvonimen puute kuvastaa todellista arvonimen puutettani tässä yhteiskunnassa. Uni siis kertoo: tunnen oman arvoni, mutta sitä eivät tunne muut. Minun täytyy saada titteli voidakseni toimia yhteiskunnassa, tullakseni kuulluksi, näkyväksi ja toisille ihmisille tarpeelliseksi. Siinä on kenen tahansa nuoren ystäväni tragedia. Erään ystäväni tarina sai kuitenkin vakavamman pisteen, kun hän kuoli oman käden kautta uudenvuoden päivänä. Hän oli lahjakas, älykäs, aktiivinen, urheilullinen, iloinen ja hyvänäköinen. Ja silti hän oli "pudokas" jos joku. Traagisuudesta puhumattakaan.
S U O M E S S A U S K O TA A N turvallisuudessa hyvään suunnitteluun. Esimerkkinä Koskelan tutkimuksessa mainitaan Tampereen Muotialan asuinalue. Siellä rakentamisen turvateknologiaa koskevaa normistoa ei tarvita, koska pyrkimyksenä on sosiaalinen kontrolli. Asiantuntijalle "sosiaalinen kontrolli" on rikosten tai epäilyttävän käytöksen ehkäisemistä fyysisen ympäristön suunnittelulla. Konsepti kumpusi Yhdysvalloissa aikoinaan poliisin tarpeista. Periaatteena on, että rikoksel-
tutkijat ovat osoittaneet, ettei turvaratkaisujen sisäänrakentaminen sinänsä edistä turvallisuutta. Sen sijaan turvallistamisen imperatiivi lisää vainoharhaisuutta ja eristäytymistä. Koskelan mukaan asenteet kovettuvat sitä mukaa kuin virkavalta, media ja tutkijat pönkittävät oletusta, että rikollisuuden ja sosiaaJ O V U O S I K A U D E T K A N S A I N VÄ L I S E T
Naamat ruvella
Israelin viranomaiset valehtelevat EU:n viranomaisille.
tuodaan kosmetiikkaa vastoin Geneven sopimuksia. Israelilaisena myytävä Ahava-kosmetiikka on valmistettu Mitzpe Shalem -siirtokunnassa, joka sijaitsee Kuolleenmeren rannalla vuonna 1967 palestiinalaisilta miehitetyllä alueella. Aluetta ei ole kansainvälisesti tunnustettu osaksi I Israelia ja sen pal lauttamista palestiin nalaisille vaadittiin O Oslon sopimuksessa vuonna 1993. Ahava-tuotteita m myyvät Suomessa muun muassa St Stockmann-tavarata talot ja S-ryhmän my myymälät. Geneven sopimu mukset kieltävät mie miehittäjiä hyödyn dyntämästä valtaam taamiensa alueiden luon luonnonvaroja.
U N E N I L U O M A V E R TA U S
suomalaisesta yhteiskunnasta sotilaallisena instituutiona ei ole mahdottoman huono. Suomihan on sodassa. On lama, työttömyys on huipussaan, nuoret pahoinpitelevät itseään ja toisiaan. Ajat ovat kovat ja suomalaiset taistelevat. Kokoomusteltta on pystytetty pakkaseen, Jyrki Katainen seisoo sen edessä ja puhuu ihmisille, vaikka on todella kylmä ilma. Kokoomusnuoret, terveet ja tiukat toivon lähettiläät pistävät perseensä kirjaimellisesti pantiksi isänmaan puolesta. Kertoiko uneni tästä taistelusta? Vai kertoiko se jostakin laajemmasta, sodasta jossa vihollinen on tuntematon. Hälytystilasta, jossa ihmiset elävät juosten ja huohottaen. Yrittävät yrittämästä päästyään, tavoitellen korkeinta, parasta, kauneinta ja nopeinta.
S
UOMEEN
mukaisesti Israelissa tuotetuilla hyödykkeillä on oikeus tullietuuskohteluun. Ahava on pyrkinyt häivyttämään suhdettaan miehitettyihin alueisiin ilmoittamalla Tel-Avivin eteläpuolisen Holonin kaupungin kotipaikakseen. Samalla Mitzpe Shalem mainostaa Ahavan tuotantolaitosta ja kylpylää siirtokunnan suurimmiksi työllistäjiksi. Raimo Saarakkala Tullihallituksesta ei ota kantaa yksittäisen yrityksen maahantuonnin yhteydessä esittämiin asiapapereihin, mutta toteaa, että viranomaisilla ei juurikaan ole keinoja puuttua ongelmalliseen tuontiin, jos asiapaperit ovat kunnossa. "Mikäli löytyy Israelin viranomaisten myöntämä todistus alkuperämaasT U L L I TA R I F F I P Ä Ä L L I K K Ö
Tuskin Israelin viranomaiset myöntävät kirjoittaneensa rin todistuksia vää perustein.
ta, me emme voi kuin hyväksyä sen. Voimme lähettää verifiointipyynnön Israelin viranomaisille, mutta tuskinpa siellä myönnetään, että todistuksia olisi kirjoitettu väärin perustein."
TULLIL AINSÄ ÄDÄN-
Y H T E I S K U N TA M M E O N tilassa, jossa nuoret miehet ja naiset huitovat rintamalla kätensä irti tietämättä miksi. Ja kun käsiä ei ole, he eivät voi tehdä "duunii duunii". He istuvat kädettöminä asunnoissaan ja kyynelehtivät omaa riittämättömyyttään. Kun tilanne on tämä, on ehkä armollisempaa hypätä takaisin valheelliseen putkeen, jossa pelastetaan Suomea lamasta. Paskaduuneja ja armotonta kulutusta, sillä kaikki muu on laman ruokkimista, viholliselle veljeilemistä. Ja vaikka lama loppuu, lamataistelu ei lopu. Se jatkuu hellittämättä. Ja nuo juoksupyörän pudokkaat ovat vain koneiston elotonta lihaa, läskiä juoksevassa kehossa. Eivätkö juoksijat huomaa, että ulkona on hyytävän kylmä ja että se on läpikotaista? Se on yhteiskunnan luissa ja ytimissä.
T Ö on EU-lainsäädäntöä. Niin kauan kun Geneven sopimusta ei ole sisällytetty EU:n tullilainsäädäntöön, eivät viranomaiset voi asialle mitään. Ilman laillista perustetta ei tuontia voi estää. Poliitikot ovat avainasemassa Geneven sopimuksen voimaansaattamisen suhteen. "Jos asia on nostettu Hollannissa esille, ovat mahdollisuudet ihan hyvät, että asiaan puututaan myös EU:n tasolla", Saarakkala toteaa.
Jari Tamminen
A H A V A - kosmetiik-
ruusu haarla
kaa ei saisi tuoda EU:n alueelle. Sitä kuite kuitenkin tuodaan, vieläpä vieläp tuontihelpotusten voimalla, potus koska tuotteille on annettu etuuskohannet teluun oikeuttava alkuperätodistus alkup Israelis Israelissa. EU: EU:n ja Israelin kauppasopimuksen kauppa
AHAVA ULOS HOLLANNISTA?
Maxime Verhagen määräsi marraskuussa tutkimuksen Ahava-tuotteiden alkuperästä. Verhagen vaati, että tuotteilta evätään tullietuudet, mikäli ne ovat peräisin siirtokunnista. Syytösten jälkeen Ahava totesi tiedotteessaan, että "Kuollutmeri ja sen
HOLL ANNIN ULKOMINISTER I
aarteet ovat kansainvälisiä, eivätkä kuulu yhdelle valtiolle". Ahava on joutunut kansainvälisen huomion kohteeksi viime aikoina. Esimerkiksi brittiläinen kansalaisjärjestö Oxfam, israelilainen Gush Shalom ja yhdysvaltalainen Code Pink ovat kampanjoineet sitä vastaan.
Jennie Dielemans
TERVETULOA PARATIISIIN
Miau... Uusia kirjoja!
www.kedm.fi
voima 1 / 2010
xxxxxxx
21
taidekuva
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
HELSINKI. Pursimiehenkatu, tammikuu 2010.
Jokaiselle jotakin
Oletko tullut hulluksi?
K U V A K U V A Teoksessani Lintunainen etualalla on sulkeutuneen ja ehkä vähän surumielisenkin oloinen naishahmo, jonka hiuksiin on pesiytynyt lintuja. Naishahmo viittaa Raffaello Gambogin maalaukseen Hullut (Le Pazze) vuodelta 1906. Gambogi oli naimisissa suomalaisen taidemaalarin Elin DanielsonGambogin kanssa, ja sitä kautta maalaus päätyi Suomeen. Nelimetrisestä öljymaalauksesta on jäljellä enää keskiosa, jossa nunna tukee mielisairasta potilasta luostarin pihalla. Näin maalauksen ensikertaa pari vuotta sitten, kun pohdin hysterian käsitettä ja miten poikkeavaan käytökseen on histori-
allisesti suhtauduttu. Erityisesti 1800-luvun lopussa naisten sairautena tunnettu hysteria johti ihmisten kontrolloimiseen ja eristämiseen. Sairaalat esittelivät hysteerikkoja valokuvin ja näytöksin. Gambogin teos Hullut muistutti mielestäni näitä kuvia. Linnut naisen hiuksissa viittaavat saksalaiseen sananparteen "Hast Du einen Vogel?" eli "Oletko tullut hulluksi?". Tein "hysteerikoista" kymmenkunta muotokuvaa ja kutsun sarjaa potilaskuviksi. Osa potilaista esiintyy keimaillen tai haastaen katsojaa. Toiset pakenevat katsetta, sulkeutuvat omaan todellisuuteensa, kuten Lintunainen. Teokset ovat kaikki kivilitogra-
fioita. Tällä vanhalla kirjapainotekniikalla sain aikaan kuultavia, maalauksellisia sävyjä. Kun kerran käytin Raffaello Gambogia muusanani, halusin lainata myös Elin Danielsonia. Tein animaation, joka pohjautuu Danielsonin maalaukseen Teepöydän ääressä (1890). Animaatiossani teepöydän raukea idylli särkyy, kun astiat nousevat ilmaan ja nainen alkaa syöstä tulta, tulee hulluksi.
ANNIK A DAHLSTEN
Hysteria, Annika Dahlstenin teoksia 9.2. asti Tampereella galleria Mältinrannassa, mato 1218, pesu 1216.
T U K I K E I K K A Kuten kaikki aikaansa seuraavat ja ei-tynnyrissä asuvat tietävät, pelastaa kasvissyönti luonnon ja ympäristön, eläinten elämän ja ihmisten terveyden. Suomen suurin kasvissyöntiä edistävä tapahtuma Vegfest-festivaali kokoaa toukokuussa Tampereelle kaikki kasvissyönnin parissa työskentelevät yrittäjät, yhteisöt ja vapaaehtoiset ja esittelee kasvissyönnin iloja kaupunkilaisille. Toista kertaa järjestettävä Vegfest toimii vapaaehtoisin talkoovoimin, mutta nielee silti muiden resurssien lisäksi yllättävän paljon rahaa. Tapahtuman mainostus ja markkinointi, telttojen ja tilojen vuokrat, vakuutukset, musiikki- ja muu laitteisto, jätehuolto, pöydät ja tuolit ja työpajojen materiaa-
lit vaativat melkoisesti lahjoituksia ja pahimmillaan euroja järjestäjien omasta pussista. Vahinkojen minimoimiseksi eli varojen keräämiseksi Vegfestille järjestetään kolme tukikeikkaa, joiden ohjelmassa on jokaiselle jotakin. On naamiaiset ja naamiaispalkintoja, itämainen tanssiesitys, runonlausuntaa ja rockbändejä. Ja jos nämä eivät riitä, on ravintoloissa tietysti A-oikeudet, mikä yleensä jo yksistään riittää useimmille baariin menemiselle.
Jukka Vuorio Vegfest-tukikeikat 20.2. Tampereen Artturissa, 19.3. Turun S-Osiksessa & 27.3. Helsingin Wäiskissä.
LUMIKKI Ensi-ilta 13.2. klo 15. Ohjaus: Elina Lajunen. Esitykset 27.3. saakka KUUNEITI Vierailuesitys Hurjaruuthin näyttämöllä 3.-7.3. SIRKUS HELIUM Hykerryttävä yhden miehen sirkusshow 7.-11.4. RUUTIA!-TANSSIFESTIVAALI LAPSILLE JA NUORILLE Kansainvälisiä tanssiesityksiä Hurjaruuthissa 17.-25.4.
Tanssiteatteri Hurjaruuth, Tallbergink. 1 A, Helsinki Puh. 09 565 7250 www.hurjaruuth.fi
22 voima 1 /2010
sarja
Heidi Savilakso Karstein Volle
Juho Vuoppala
Aiju Salminen
Kasper Strömman
Tuomas Kyrö
ohjelma:
Järjestäjät: Suomi-Moçambique -seura ry, Suomi-Brasilia -seura ry, Suomi-Portugali -yhdistys ry
Esitykset Turun Kaupunginteatterissa ja Tehdas Teatterissa
Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 | Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) www.teatteri.turku.fi | Liput 20 ,- / 18,-
Tukijat:
Yhteistyössä:
WWW.Q-TEATTERI.FI
Q-TEATTERI | Tunturikatu 16 | Etu-Töölö p. 09-4542 1333 ja Lippupalvelu
Slavenka Drakuli´ Antti Hietala c
ELENA LEEVE HANNU-PEKKA BJÖRKMAN LOTTA LEHTIKARI JUSSI NIKKILÄ
AIVAN KUIN MINUA EI OLISI on näytelmä Bosnian sodasta. Se kertoo yhden nuoren naisen selviytymisestä kuilun partaalta aikana jolloin meillä oli kaikki hyvin. ENSI-ILTA 17.2.2010
ENSI-ILTA 11.3.2010 ESA LESKINEN SAMI KESKI-VÄHÄLÄ
KOMEDIA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDESTA
ohjaus ESA LESKINEN rooleissa LAURA BIRN TANELI MÄKELÄ TAISTO OKSANEN ANNIKA POIJÄRVI VALTTERI SIMONEN MINNA SUURONEN ROBIN SVARTSTRÖM
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ ESITYKSET 9.3.-16.10.2010 LIPUT MYYNNISSÄ NYT! LIPUT 27/22/14 , ark. 11-17 P.(09) 718 622 ja LP · www.ryhmateatteri.fi
Tatarstan on upeita maisemia, huikeita elämyksiä, henkevää historiaa ja uusia ystäviä. Pääkaupunki Kazan on eri kansojen, kulttuurien ja uskontojen sulatusuuni. Kun kaukokaipuu iskee, aloita reissaaminen kotisohvaltasi. Hyvän oppaan kanssa se onnistuu!
Seikkailu alkaa Tallinnan Balti jaamilta, lähijunien asemalta. Matkalipun voi ostaa "keskelle ei-mitään", ja silti löytää ihmeellisiä asioita: sotilastukikohdan, keskitysleirin jäännökset, kauniita kartanoita, hautuumaita ja laajoja uimarantoja. Näitä maisemia markkinatalous ei ole ehtinyt tuhoamaan.
myy kirjoja netissä ja kaupoissaan Helsingissä. Tervetuloa selaamaan ja ostoksille!
Uusi aluevaltaus Kaapelitehtaan pääaulassa. Toiminnan ytimessä. Aktiivinen maanantaista lauantaihin.
Hämeentie 48. Kantaaottavaa kirjaviisautta maanantaista lauantaihin.
Nykytaiteen risteyksessä. Tyyliä ja tietoa tiistaista sunnuntaihin. p. (09) 1733 6505 Klassikoita. Upea korttivalikoima. Tervetuloa tiistaista sunnuntaihin. p. (09) 1733 6434 Iso Roba 20. Katu-uskottavaa meininkiä maanantaista lauantaihin. p. 0400 249 565
Mariankatu 21. Aarrearkku Krunikassa, p. 040 720 5985
Perunatorilla, Hansakujalla. Stadin kattavin tietokirjakauppa. p. o40 777 6694
Saara Salo ja Kirsi Tuomi ara S o ja Kirs T omi rs m
Alain Badiou Etiikka Jacques Rancière Aistittavan osa Esteettinen ja poliittinen Maurice Blanchot Ääretön keskustelu Vol. 1 Slavoj Zizek Tervetuloa reaalisen autiomaahan!
Kaikki nämä kirjat 10 euroa/kappale (sis. alv) + postitusmaksu 4 euroa. Mitä APEIRON edellä, sitä muut vuosia perässä...
HOIVAA JA LEIKI
Vauvan ja vanhemman n vuorovaikutus
Tietoa, au uja a leikkejä hyvä Tietoa, lauluja ja leikkejä hyv n etoa kkej vuorovaikutukse synny tä iseksi vuorovaikutuksen synnyttämiseksi r ai nytt raskausajas leikki ikää raskausajasta leikki-ikään. Perustuu skau a k e ki kään erustuu therap lay-vuorovaikutusterapiaan. h rapla -v uo va ikutusterap ia . pl s iaan Sis. Si D. s 25 Si . CD. 61 s, 25
www.apeironkirjat.com
26 voima 1 /2010
ISÄN TYTÖT. Romanian romani Prince leikkii lastensa Carinan ja Amalian sekä serkkunsa lapsen kanssa väliaikaisessa majoitustilassa Helsingissä. Perheiden naiset ovat kerjäämässä.
voima 1 / 2010
27
TANSSIA RUUSUILLA
Prince etsii tulevaisuutta lapsilleen. Yhteiskuntaa, joka ei potki ulos. Keinoja tulla toimeen ja mahdollisuutta asua oikeassa kodissa kuten normaalit ihmiset.
TEKSTI: KUKKA RANTA KUVA: KLAUS WELP
"Prince" Busen on yksi Suom e e n tulleista Romanian romaneista. Helsingin sosiaaliviranomaiset ovat majoittaneet joulukuusta lähtien muutamia itäeurooppalaisia romaniperheitä talven kovimpien pakkasten yli. Princen lapset uhataan ottaa huostaan, ellei hän poistu Suomesta tammikuun loppuun mennessä. Helsingin sosiaaliviraston ja Diakonissalaitoksen hätämajoitukseen otettiin sisään sosiaalikeskus Sataman pihalla ja Rastilan leirintäalueella yöpyneet lapsiperheet. Majoitustilassa lapset juoksentelevat, toiset tapittavat televisiota. Miehet laittavat ruokaa ja kaitsevat pienimpiä. Naiset ovat kerjäämässä, sillä heille heruu helpommin huomiota. Prince kaataa kahvia kuppiin ja silittää hellästi 10-kuukautisen Carinatyttärensä hiuksia huokaisten. "En halua elää tätä elämää, koska aina tapahtuu näin", Prince sanoo häätöuhasta. on vasta 19-vuotias. Prince syntyi kesäkuussa vuonna 1990 Romanian Rosiori de Veden kaupungin laitamilla. Google Earthista tarkentuu, että paikka on metsikköä. Kaupunki on noin 30 000 asukkaan keskittymä eteläisessä Romaniassa. Sadan romaniperheen muodostaman slummin ja virallisen kaupungin erottaa toisistaan välissä virtaava joki. "Kylässämme olemme turvassa, mutta alueen ulkopuolella pitää pelätä hakatuksi tulemista." Jos romani tavattiin esimerkiksi kahvilassa, elokuvateatterissa tai kadulla, hän saattoi joutua vankilaan. "Kaikki perheestäni on hakattu poliisin toimesta", Prince sanoo. Hän osoittaa arpista silmäkulmaansa. Tämän jälkeen hän kääntää päätään esitelläkseen toisenkin kulmansa. "Hakatuksi tuleminen on hyvin tavallista romaneille. Vapaaksi pääsee, jos on varaa lahjoa poliisit, muuten saattaa joutua kahdeksi viikoksi sairaalaan."
K AHDEN LAPSEN ISÄ
P
RINTISOR
li vuotta baarissa tarjoilijana. Prince pääsi jälleen kouluun. kiertolaiselämä. Perhe matkusteli ympäri Espanjaa töiden perässä. Isä työskenteli Sevillassa, Malagassa, Castellonissa ja Aragonassa, milloin sipuleita, mansikoita, mandariineja tai oliiveja poimien. "Kun isäni sai pidemmän työsopimuksen, esimerkiksi neljä kuukauden ajaksi, vuokrasimme talon. Espanjassa riittää, että menet asuntojen vuokraustoimistoon, näytät työsopimusta ja muutat asumaan." Yleensä työsuhteet olivat muutaman viikon mittaisia, parhaimmillaan viiden. "On paljon parempi, jos saa pitkän työsopimuksen. Silloin ei tarvitse jatkuvasti matkustaa ja etsiä", Prince tähdentää. Vuonna 2005 Princen isä sairastui diabetekseen ja palasi Romaniaan. Lääkkeet maksavat 100 euroa kuukaudessa läpi loppuelämän.
SIT TEN ALKOI K U N P R I N C E täytti 15 vuotta, hän palasi Romaniaan etsimään puolisoa itselleen. "Romanikulttuurissa mennään nuorena naimisiin. 1617-vuotiaana olet jo vanha ilman vaimoa", Prince nauraa. "Näin tulevan vaimoni, Oprea Florican, puistossa yhdessä serkkujensa kanssa. Tiedustelin tutuilta hänen hyveellisyydestään ja siitä onko hän vielä vapaa. Kylässä tunnemme kaikki toisemme. Lopulta menin kysymään lupaa avioitumiseen tytön äidiltä, kun perheen isä oli jo kuollut." Vanhemmat neuvottelivat avioliitosta. Sitten kaikki romanit kokoontuivat juhlimaan häitä. "Tutustuin vaimooni vasta häiden jälkeen", Prince muistelee.
a, En halu ni se että lap man t sa kokeva se elin. it minkä
Prince kokeili onneaan Saksassa. Princen tultua täysi-ikäiseksi perhe muutti hänen veljensä luokse Berliiniin, kun varat eivät riittäneet Lontoossa elämiseen. Berliinistäkään ei töitä löytynyt. Prince työskenteli vähän aikaa Dortmundissa keräten kaduilta kuparia ja muita metalleja, jotka sitten myytiin metallinkeräyspisteeseen. Eräänä yönä Prince oli veljensä Leonardon kanssa keräämässä metallia Berliinin kaduilla, poliisi pysäytti auton ja uhkasi sakoilla, jos vielä löytäisivät heidät ilman metallinkeräyslupaa liikkeellä. Saksassa maksamattomasta sakosta joutuu helposti vankilaan, eikä heillä olisi varaa sakkojen maksuun. Prince alkoi pestä liikennevaloihin pysähtyneiden autojen ikkunoita, mutta poliisit eivät kuitenkaan sallineet liikenteen häiritsemistä, ja uhkailivat ottaa työllä ansaitut rahat pois. Romanit laittoivat tienaamiaan rahojaan muovipussiin, jotka kaivettiin päivittäin piiloon maan alle. Näin poliisit eivät voineet ryöstää heitä.
ENNEN SUOMEEN TULOA 2 0 0 8 Prince perheineen saapui Suomeen. Isoveli oli tullut jo edeltä ja löytänyt albanialaisen miehen vuokraaman talon Malmilta. Suomessa veljekset jatkoivat metallin etsimistä ja löysivätkin ison läjän Kalasataman rannasta. Alueen metallikierrätyksen työntekijä suostui maksamaan metallista vain kun mukana oli suomalainen romanimies. Helsingissä romaninaiset kerjäävät kaduilla päivisin. Kesäisin miehet myyvät kukkia. Läpi vuoden he keräävät pulloja. Ne, joilla on ollut varaa hankkia soittimia, musisoivat kaduilla. JOULUKUUSSA
Lopulta kahden tunnin jälkeen sosiaaliviranomaiset maksoivat meille yhden yön hotellissa. "Sosiaalityöntekijät tyrkyttivät apuaan ehdottamalla lastemme huostaanottoa ja sijaisperheisiin ohjaamista", Prince kertoo järkyttyneenä. "Romanikulttuurissa uskomme, että jos hylkäät lapsesi, joudut helvettiin. Perheenjäsenet ovat kaikkein tärkein asia elämässä, tärkeämpi kuin raha tai mikään muu." Hotelliyön jälkeen Prince muutti serkkunsa ja veljensä perheiden kanssa Rastilan leirintäalueelle neljän hengen kokoiseen mökkiin kahdeksi viikoksi. 15 henkeä yöpyi mökissä, jonka vuokra viikossa oli 250 euroa. perheineen siirtyi yöpymään sosiaalikeskus Sataman viereiseen tyhjään halliin. Ei mennyt kauan kun poliisi saapui ja oli ajamassa romaniperheitä pois. "Kun poliisi hääti meitä pois, Satamasta tuli ihmisiä selvittämään tilannetta. He tarjosivat apua ja vaatteita lapsille. Ostin erään suomalaisen romanimiehen kautta asuntovaunun perheelleni 300 eurolla ja siirryimme leiriytymään sosiaalikeskuksen pihalle." Kesän aikana romaneja majoittui pihan työmaakopissa, asuntovaunuissa, autoissa ja teltoissa. Romanit saivat käyttöönsä talon keittiön, peseytymistilat ja vessan. Pitkin syksyä sosiaaliviranomaiset pistäytyivät sosiaalikeskus Sataman pihalla tapaamassa romaneita. Poliisit taustavoimana tiedusteltiin lasten ja raskaana olevien naisten lukumäärää. Aina vierailun päätteeksi tarjottiin paluulippua Romaniaan.
HUHTIKUUSSA PRINCE
nelivuotiaana, mutta ei kestänyt neljää vuotta pidempään. Opettaja kuritti hakkaamalla karttakepillä sormille. Muut lapset räpsivät kuminauhalla päähän ja nimittelivät jatkuvasti mustalaiseksi. "En halua sitä omille lapsilleni." Vuonna 2000, koulun lopettamisen jälkeen 10-vuotias Prince muutti perheensä kanssa Espanjaan. Isä sai töitä Valenciasta mandariiniviljelmiltä. Isän vuoden työsopimuksen ajan Prince kävi koulua ja hänellä oli hyviä espanjalaisia, marokkolaisia ja englantilaisia kavereita. Elämä oli hyvää. Työsopimus päättyi ja perhe muutti Alicanteen, jossa isä työskenteli puoPR INCE ALOIT TI PERUSKOULUN
Prince matkasi takaisin Espanjaan vaimonsa kanssa, missä veljet auttoivat nuortaparia taloudellisesti. 16-vuotias Prince ei kuitenkaan löytänyt töitä ikänsä vuoksi. Oprea Florica ei ole koskaan käynyt koulua eikä osaa lukea. Tie vei Englantiin, jossa sosiaaliviranomaiset tarjosivat apua Princen täysi-ikäisyyteen saakka. Pariskunta muutti Pohjois-Lontoon Edmontoniin. Asunnossa oli keittiö, makuu- ja olohuone, vessa ja suihku. "Kävimme viikoittain sosiaalityöntekijän kanssa kaupassa, saimme 35 puntaa viikkorahaa ja matkustuskortin 16 vyöhykkeille". Prince teki viikon ajan turkkilaisia pitaleipiä, mutta sosiaaliviranomaiset kielsivät työnteon tukien menettämisen uhalla. Princen ja Oprea Florican ensimmäinen lapsi Amalia syntyi Englannissa tammikuussa 2007. Toinen lapsi syntyi Suomessa helmikuussa 2008.
KOLMEN KUUK AUDEN JÄLK EEN
Malmin asunnon omistaja palasi Albaniasta, eivätkä Prince ja Juliano perheineen löytäneet uutta kotia. "Eräs maaliskuinen pakkasyö olimme kaikki ulkona perheinemme, minä, Juliano ja serkkuni Gilbert. Toinen lapseni oli juuri syntynyt muutamaa viikkoa aikaisemmin. Istuimme lastemme kanssa Helsingin rautatieaseman vastapäisessä McDonaldsissa, kun vartija tuli hätistelemään meitä ulos. Syyksi hän ilmoitti, ettei paikka ole tarkoitettu lapsille keskiyön jälkeen. Yritimme selittää, ettei meillä ollut muutakaan paikkaa ja nimenomaan lasten takia olimme sisällä. Vaihtoehdoiksi jäi ulos poistuminen tai poliisien kutsuminen." Prince soitti keskellä pakkasyötä Helsingin kaupungin Diakonissalaitokselle ulkoistetun romaniprojektin Rom po Dromin työntekijälle Marjatta Vesalaiselle ja pyysi apua. Vesalainen kieltäytyi. Juliano-veli siirtyi nukkumaan Kampin bussilaitureiden penkeille lastensa kanssa.
N E LJ Ä N K U U K AU D E N J Ä L K E E N
alun perin loppua 10. tammikuuta, mutta romanit saivat kuitenkin jatkoaikaa. Princen kaikki muut sisarukset ovat palanneet sairaan äidin tueksi Romaniaan. Hänkin aikoo nyt lähteä, mutta pelkää palaamista. "En halua, että lapseni kokevat saman minkä itse elin. Haluan, että heitä kohdellaan koulussa kuten muitakin, ja että he voivat tulevaisuudessa ansaita rahaa ja elää normaalisti. Romaniassa tämä ei ole mahdollista. Siellä tienaat korkeintaan muutaman euron päivässä, Suomessa parhaimmillaan 25 euroa." Kaikesta huolimatta Prince pysyy positiivisena. "Pidän matkustamisesta. Seuraavaksi haluan joko Kanadaan tai sitten Yhdysvaltoihin, jossa asuu Oprea Florican serkku. En tiedä missä tarkalleen, sillä hän muuttaa koko ajan", Prince lisää. "Haluan jättää Euroopan, koska se on hyvin rasistinen."
H ÄTÄ M A J O I T U K S E N P I T I
Tarpeettomia ihmisiä? Suomen Pakolaisavun järjestämä keskustelutilaisuus ulkomaalaislain uudistamisesta & maahanmuuttopolitiikasta 5.2. Helsingin Eurooppasalissa, Pohjoisesplanadi 31, kello 14.3017.
< ROMANI >
Itävallan Wienissä alaikäisen lapsen osallistumisesta kerjäämiseen voi seurata 700 euron sakot. Italiassa romaneilta on kerätty sormenjälkiä. EU-parlamentti totesi Italian toiminnan olevan etniseen taustaan perustuvaa syrjintää. Roomassa puskutraktoreilla tyhjennettävien hökkelikylien operaatioissa on kuollut useita Romanian kansalaisia, joista osa on ollut lapsia. Espanjassa siirtolaiset ja romanit ovat menettäneet työpaikkoja, kun talouskriisin myötä espanjalaisille itselleenkin on alkanut kelvata huonommilla työehdoilla täytetyt työpaikat, kuten työt erilaisilla viljelmillä. Euroopan maista rasistisin on todennäköisesti Unkari, jossa on viime vuosien aikana murhattu jo kymmeniä romaneja. Esimerkiksi elokuussa 2009 tarkka-ampuja murhasi romanialaisen naisen ja haavoitti tämän tytärtä. Helmikuussa 2009 isä ja viisivuotias poika ammuttiin kotiovelleen ja heidän kotinsa poltettiin. Ranska maksaa uuden ulkomaalaislain mahdollistaman ohjelman mukaisesti Romaniaan palautettaville lentolipun lisäksi aikuisille 300 euroa ja lapsille 100 euroa humanitaarisena apuna.
KOSKA OLEN
Romanikerjäläiset eivät saa Suomen valtiolta avustusta, vaan elättävät itsensä enimmäkseen kerjäämällä ja pulloja keräämällä. Romanit eivät voi hakea toimeentulotukea, sillä sosiaaliapuun tukeutuminen toimii käännytysperusteena. Sisäasiainministeriön työryhmän mukaan sosiaalitoimen
välttely viittaa "jonkin asteiseen organisoituun tai järjestettyyn toimintaan", koska romanit eivät raportin mukaan voisi muuten niin hyvin tiedostaa EU:n vapaan liikkuvuuden sääntelyä tai sosiaaliturvan ja maastapoistamisen yhteyttä.
Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) mukaan noin 45,6 prosentilla Romanian romaneista ei ole syntymätodistusta, sillä sen hankkimisen kerrotaan olevan Lasten ja vanhusten osallistuminen kerjäämiseen antaa viranomaisille syyn väliintuloon.
kallista. Todistusta ei saa, jos ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Henkilötodistus puuttuu neljäsosalta. Ilman henkilöllisyystodistusta ihmiset eivät saa koulutusta, terveyspalveluja, asuntoja eivätkä sosiaaliturvaa.
Usein romanit työskentelevät roskien keräämisen ja lajittelun parissa. Riittämättömät tulot johtavat usein lainan ottamiseen, ja moni romani elääkin syvässä velkakierteessä. Pahimmillaan rahat on lainattu rikollisilta ja kotimaahan paluuseen saattaa liittyä vakavia uhkia.
Euroopan maita yhdistää se, että romanit eristäytyvät entistä enemmän omille asuinalueilleen.
Poliisin lisäksi myös vartijat usein puuttuvat romanien tapoihin ansaita rahaa.
Joulukuussa 2009 15-vuotias raskaana ollut tyttö huostaanotettiin. Sosiaaliviranomaisten mukaan ilman huoltajiaan
Helsingissä romaneja otetaan kiinni, jos kysymyksessä on häiritsevä kerjääminen. Sisäasiainministeriön työryhmä määritteli vuoden 2008 raportissaan kukkien ja muiden hyödykkeiden myynnin sekä katusoittamisen aggressiiviseksi. Kerjääminen on sallittua, kunhan se tapahtuu hiljaa ja paikallaan.
Kommunismin aikana Ro-
30 voima 1 /2010
VAALEANPUNAINEN VALLANKUMOUS. Bundelkhandin naiset ovat kyllästyneet pahoinpiteleviin miehiin ja korruptoituneisiin viranomaisiin.
Gulabi Gang
voima 1 / 2010
31
Intian Bundelkhandissa naiset ovat varastaneet aloitteen väkivaltaisilta miehiltä ja korruptoituneilta viranomaisilta. Pinkkiin pukeutuva Gulabi Gang pistää vaimonhakkaajat pelkäämään.
TEKSTI JA KUVAT: AKSHAY MAHAJAN
B
t Sampa too l ker Devi Pa ka viruu a, jo naisest iehensä oman m ina. vank
UNDELKHANDIN
slummiutunut alue sijaitsee Keski-Intiassa Uttar Pradeshin ja Madhya Pradeshin välillä. Täällä naiset kantavat köyhyyden taakkaa, mutta toivo pukeutuu pinkkiin. Bundelkhandin naiset ovat kyllästyneet pahoinpiteleviin miehiin ja korruptoituneisiin viranomaisiin. He ovat lyöttäytyneet jengiksi ja ovat aseistautuneet pinkeillä kepeillä. Univormuna toimii pinkki sari. Jengin nimi on Gulabi Gang. Gulabi tarkoittaakin vaaleanpunaista. Jo yli 500 naista pukeutuu pinkkiin asuun, ja Brandan alueen kylistä tulevista jäsenistä on tullut kansansa sankareita Robin Hood -tyylisine operaatioineen. Uhkarohkein temppu on ollut kaapata kuorma-autot, jotka olivat viemässä köyhille tarkoitettuja ruokia myytäväksi korruptoituneiden viskaalien hyväksi. Naisten keino hankkia oikeutta saattaa toimiakin. He taistelevat korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan, naisten ja muiden alistettujen puolesta.
VASTARINNAN EDESSÄ. Vartijat myöntyvät yllättyvän vastarinnan edessä. Monia vaimonhakkaajia on vangittu.
N A I N E N N O S T A A punaisen bandininsa kevyesti silmiensä päälle, niin että se on vain hieman hänen nenänsä yläpuolella. Hänen suutaan peittää ojennettu käsi, hänen kasvonsa ovat pelkkää silhuettia, ne kätkeytyivät käden ja sarin taakse. Saan tietää, että hänen nimensä on Saritadevi. Sen kertoo hänen sylissään istuva poika, vaikka osoitankin kysymykseni suoraan naiselle. Joka kerta kun khakiin pukeutunut poliisi kävelee ohi, nainen anelee miehensä vapauttamista. Jeeppi kaahaa poliisiasemalle ja yskin pölyn täyttämästä ilmasta. Jeeppi saa täyden huomion aseman vartijoilta. Autosta nouseva tarkastaja vastaa tervehdyksiin istuutumalla ulkona olevan pöytänsä ääreen isännän elkein. Saritadevi nilkuttaa kohti pöytää ja nojautuen eteenpäin hän tarttuu tarkastajan jalkoihin. Melodraama kertoo feodalismin yhä jatkuvasta perinnöstä. Tarkastaja hilaa tuoliaan eteenpäin työntäen samalla Saritadevia kauemmaksi. Hän alkaa näyttää ärtyneeltä. "Tätä tapahtuu joka päivä Bundelkhandissa", tarkastaja sanoo. "Me otimme hänen aviomiehensä kiinni, kun mies oli pahoinpidellyt hänet lähes kuoliaaksi ja kärventänyt häntä kuumalla hiilellä. Päivää myöhemmin hän kuitenkin vaati miestään vapaaksi". "Nainen on köyhä eikä hän saa käydä töissä. Hänen miehensä on ainoa, joka tuo leipää pöytään. Hän ei selviä ilman miestä, ja siinä on tilanteen ironia."
toukokuun keskipäivänä Gulabi Gang saapuu keppejä heilutellen poliisiasemalle, piirittää sen ensin ja valtaa sen sitten huutaen samalla solidaarisuutta ylistäviä iskulauseita. Sitten he kohtaavat tarkastajan. Ryhmän perustaja ja johtaja, 46-vuotias Sampat Devi Pal, astuu uhmakkaasti esiin. Sampat Devi Pal kertoo naisesta, joka viruu oman miehensä vankina: mies yrittää kiristää naisen vanhemmilta suurempia myötäjäisiä. Appivanhemmat ovat yrittäneet kolmasti tavata tyttärensä, mutta mies ei ole tähän suostunut. Miehen vaatimuksena on 20 000 rupiaa. Sampat Pal kysyy raivoissaan tarkastajalta, miksei tämä ole puuttunut tilanteeseen, vaikka naisen vanhemmat ovat käyneet asemalla jättääkseen valituksen. Tarkastaja antaa periksi yllättävän vastuksen edessä ja lähettää poliisin jeepin matkaan.
ERÄÄNÄ MENNEEN
on tuotu tarkastajan eteen. 18-vuotiaana hän näyttää kasvoiltaan vaikeuksien varhain vanhentamalta, vain ruumis on nuoren tytön. Hänen aviomiehensä Kishan istuu pitäen heidän 2-vuotiasta tytärtään kädestä ja katselee keltatautisin silmin. "Hän nai minut rakkaudesta rahaan", Hemal nyyhkyttää. "Hänellä on toinen nainen ja hän hakkaa minua." Hemal laskee sarin kaulusta ja paljastaa arven kaulassaan. "Onko tämä totta?" kysyy Sampat Pal varastaen tarkastajan roolin. Aviomies tuijottaa tyhjin silmin kuluneisiin sandaaleihinsa. Alun kiistäminen on vaihtunut hiljaiseksi myöntymiseksi. Kishan viedään pois rotevan viiksekkään poliisin painaessa hänen päätään alas. Häpeissään hän vilkaisee tytärtään vielä viimeisen kerran ennen kuin katoaa poliisiaseman hämärään. Poliisimies palaa toinen rähjäinen mies otteessaan ja tönäisee tämän rajusti eteenpäin. Saritadevi kumartuu miehensä tueksi ja auttaa tämän liikkeelle. Yksi vaimonhakkaaja on vaihdettu onnistuneesti toiseen. Gulabi Gangin suostuttelun ansiosta oikeus on toteutunut ainakin päällisin puolin.
VA P I S E VA H E M A L
Käännös: Tapani Möttönen.
32 voima 1 /2010
TIKKAKOSKEN TIXA. ITEtaitelija, fiiling diiler & DJ. Timo Jukan eli Tixan työ on levittää hyvää mieltä.
Helsingin virallinen kylähullu
TEKSTI: ERKKI PIRTOLA KUVAT: TIXA JA KLAUS WELP
Timo Juka eli dj Tixa kertoi Erkki Pirtolalle elämänsä. Tässä Tixan hyvän mielen tarina.
S
musakokemukset äidin vatsassa, kun hän kävi kitarakuorossa. Synnyin 11.12.1958. Äidin nimi on Maija ja isän Topi. Maya-intiaanien yksi pääjumalista on Topilzin. Sukunimeni on Juka, etunimet Timo Taneli, siis Juka Tan eli Timo. Jukatanin niemimaalla sijaitsi mayojen kulttuurikeskus. Nimet ja numerot ovat sopimuksenvaraisia. Rytmit ikuisia.
A I N E K AT O L E E L L I S TA O N ,
että faijan erektio ei kärsinyt, vaikka hän muuntui juopot-
televasta puukkojunkkarista helluntaisaarnaajaksi. Faijalla meni niin huonosti, että oli menossa hirttäytymään puuhun. Kun isä oli virittämässä köyttä, hän kuuli Jumalan puhuvan puusta. Siltä paikalta hän käveli kylillä olleeseen helluntailaistelttaan, jossa hän kertoi tapahtuman köysi kädessä. Hän tuli uskoon. Teltan takaosassa istui Maija, jonka luokse hän käveli suoraan esityksen jälkeen sanoen "Jumala on määrännyt meidät naimisiin". Minä synnyin hei-
dän kuudenneksi lapsekseen. Kaikki tarpeellinen tapahtuu. Sattumalle voi laittaa synonyymejä. tapahtuivat ensimmäiset teatteriesitykseni. Faija oli vapaamielinen saarnaaja ja erikoistunut apokalypsiin. Hän joi sallitut ryypyt päivässä ja seurusteli myös "pakanoitten" kanssa. Ulkopuolinen sivistys tunkeutui brutaalisti aivoihin, mutta uskonto oli vapauttava suoja. Kuljin pikkufiatissa faijan mukana ymS E U R A K U N N A N H I E K K A L A AT I K O L L A
päri Suomea ja me laulettiin "kielillä". Joka sunnuntai oli kieliklubi, rukouskokous. Ne olivat seurakuntalaisia mammoja, uppoutujia, jotka vapautuivat puhumalla kaikenlaisilla mantrisilla hölökielillä. Eläydyin niihin aivan pienestä, mikä saattaa selittää kiinnostustani verbaaliakrobatiaan. mentaalibalanssia, tasoitti isän luontoa. Heidän geneettinen balanssinsa pelasti juuri henkeni. Olin äskettäin sydäninfarktihoiÄITI PITI YLLÄ
Sara Hildénin taidemuseossa
Nykytaiteen huipulta
Wilhelm Sasnal
20.2.-30.4.2010
Nuoren puolalaisen taiteilijan maalauksia ja lyhytfilmejä
Laiturikatu 13 (Särkänniemi), 33230 Tampere, puh. (03) 5654 3500 Ti - su 11 - 18, 6/3 . www.tampere.fi/sarahilden
kulttuuri häirintä
voima 1 / 2010
35
Princess Hijab
hunnuttaa Pariisin
Taiteilijanimeen verhoutuva pariisilainen katutaiteilija Princess Hijab hunnuttaa katumainosten malleja maalitussein ja spraykannuin.
Anoine Breant
HUNNUN TAKAA. Princess Hijab hunnut-
taa mainoksia, jotta niiden viestit kyseenalaistettaisiin.
36 voima 1 /2010
kulttuuri häirintä
A R I I S I L A I N E N Princess Hijab on löytänyt radikaalin, joskin luvattoman tavan vastustaa kaikkialle levittäytyvää kaupallista kuvastoa. Hän maalaa mainosten vietteleville malleille hunnut kasvoille. Näin ohikulkija haastetaan
P
Christophe Meireis
tulkitsemaan mainos uudestaan. Mainoksia maalannut omien sanojen "hijabisoinut" taiteilija ei kerro taustastaan juuri mitään. Hän ei anna haastatteluja kasvokkain tai puhelimitse, nämäkin kommentit tulivat sähköpostitse. Jossain lähteissä hänen iäkseen on ilmoitettu "reilut 20 vuotta". "Työni eivät ole reaktiota taustaani kohtaan. Tämä on henkilökohtaista, hyökkäys rasistista yhteiskuntaa vastaan. Hijabisoidut mainokset on todistusaineistoa rikospaikalla." käyttämät huivit herättävät pelkoa ja keskustelua myös vapauden, veljeyden ja tasa-arvon syntysijoilla.
MUSLIMIT JA MUSLIMINAISTEN
Anoine Breant
PARIISIN METROSSA. Mainostajat ja Princess Hijab tähtäävät
samoille paikoille: sinne missä on paljon katseita.
HUNTUJEN TAKANA
Islaminuskossa hijab (arab. ) merkitsee naisten vaatimatonta pukeutumista, mikä useimmissa yhteyksissä merkitsee muiden kehon osien kuin käsien, jalkojen ja kasvojen verhoamista julkisilla paikoilla. Vastoin yleistä käsitystä hijab ei ole aiHUIVI NIQABI BURKA
noastaan naisten huivi, vaan hijabin merkitys islamissa on laajempi merkiten "vaatimattomuutta", "moraalisuutta" ja "yksityisyyttä". Lähde: Wikipedia
"Haluan paljastaa sekä rasistisen että kaupallisen propagandan kiihkoilevan, synkän luonteen. Sitä ei voi parantaa ennen kuin se on tehty näkyväksi." Vuonna 2004 huntujen käyttö kiellettiin Ranskan kouluissa, parhaillaan maan parlamentissa ajetaan läpi kasvot peittävien burkien ja niquabien täyskieltoa. Princess Hijab on tussannut mainoksia vuodesta 2006 lähtien.
MUSLIMIMAIDEN NAISILLE
ksia Maino iteilija nut ta maalan austastaan t ei kerro itään. m
"Mainokset määrittelevät sen, miltä menestyvien kansalaisten tulisi näyttää. Ranskassa ilmiö kiertyy lisäksi nationalistisen identiteetin ympärille. Kaikki ei ole kunnossa yhteiskunnassa, jos monikulttuurisuuden voittona juhlitaan sitä, että senegalilainen pääsee päättämään urheiluasioistamme. Olemme melko surullisessa tilanteessa." Senegalilaissyntyinen Rama Yade on Ranskan urheiluministeri.
ta jälleen ihmisiä." Metroasemien mainoskyltit ovat otollinen kohde Princess Hijabille samasta syystä kuin mainostajillekin: koko kaupunki on yleisönä. "Yhteiskunta tarvitsee suurimittaisen rasismin ja yhtiövallan vastaisen liikkeen. Obaman vaalivoitto palveli tarkoitusta, mutta hänen presidenttikautensa kaikkea muuta." maalata mustat hunnut mallien vartaloiden peitteeksi ei ole ainutlaatuinen maailmassa. Monissa muslimivaltioissa hallituksen sensorit sottaavat samoin länsimaisista lehdistä naiset, joiden ulkoasu ei sovi heidän moraalikäsitykseensä. "Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että ei ole olemassa mitään niin seksuaalisesti manipuloivaa kuin sensuuri."
P R I N C E S S H I J A B I N TA P A
asettama huntupakko ei pohjimmiltaan poikkea länsimaiden naisille asettamista ulkonäkövaatimuksista. Seksuaalisuuden piilottaminen ja tukahduttaminen ei ole niin kaukana sen jatkuvasta esittelystä ja korostamisesta.
" V I E R A S T A N A J A T U S T A P U H U A mainosten malleista ihmisinä, joilla olisi identiteetti. Mainokset ovat kuvia malleista, joiden elämä on omistettu sille, että he näyttävät hyviltä kameran edessä. Minun työni tekee malleis-
Jari Tamminen
Eko- ja hyvinvoinninkauppa verkossa
Versokaupasta ekologisia ja reiluja tuotteita jokaiseen kotiin Mm. O pesupähkinät O puhdistusaineet O luomumausteet ... ja paljon muuta
Nopeat set toimituk
Puh. 040 758 7906
AISEN AIK AKAUSLEHTI KULTTUURIVIHKOT VASEMMISTOL Taidetta ja yhteiskuntaa Runoja ja manifesteja Kuudesti vuodessa 68 sivua numerossa ERIKOISTARJOUS UUDELLE KESTOTILAAJALLE!
puoli vuotta vain 9,9 5369 tilaus@kulttuurivihkot.fi / 09 4114
vain 9
ulttuurivihkot.fi suoraan kustantajalta: tilaus@k Akateemisesta kirjakaupasta tai
Keskustelut, blogit, uutiset, videot, tilaukset
Kolmas maailma on täällä
Avaa silmäsi: Maailman kuvalehti Kumppani uudistuu ja tuo kolmannen maailman asiat ulottuvillesi entistä kiinnostavammin. Tilaus vain 28 euroa/vuosi. www.maailmankuvalehti.fi
Veganismi -enemmän kuin pelkkää hyvinvointia
Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 3449524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta.
lukutaitoisille
w w w. v e g a a n i l i i t t o . f i
38 voima 1 /2010
TEKSTI: HEIKKI HIILAMO KUVITUKSET: TERO TIKKANEN
Sata-komitean seikkailut
Köyhien tarpeet pyyhkäistiin pöydältä.
oli nykyisen hallituksen kunnianhimoinen hanke uudistaa sosiaaliturva ja torjua köyhyys. Hallitus siirsi toimikautensa alusta asti kaikki sosiaalipolitiikan ikävät kysymykset Sata-komitealle. Mallivastaus kuului: "Sata-komitea selvittää sitä." Lopputulos oli joukko teknisiä muutoksia. Pääsin osallistumaan Sata-komitean perusturvajaoksen työskenteATA - K O M I T E A
lyyn. Miten uljaat odotukset päättyivät kirpeään pettymykseen?
Perusturvan uusiminen
Osmo Soininvaaran johtama perusturvajaosto kokoontui ensimmäisen kerran pari kuukautta komitean asettamisen jälkeen eli 27. elokuuta 2007. Perusturvajaoston tehtävä oli ehkä komitean keskeisin, koska tehtäväksi-
annon perusteella suurimmat uudistuksen tarpeet ja odotukset kohdistuivat perusturvaan. Jaostoon kuului edustajia sosiaalija terveysministeriöstä (STM), valtiovarainministeriöstä, Kelasta, Kuntaliitosta, MTK:sta, Stakesista, Vaasan yliopistosta ja Väestöliitosta sekä EK:sta ja STTK:sta. Itse edustin ilmeisesti kirkkoa, koska nimittämiseni aikaan työskentelin Kirkon diakonia- ja
yhteiskunnallisen työn johtajana. Jälkeenpäin ihmeteltiin, miksi perusturvajaoksessa oli mukana myös työmarkkinajärjestöjen edustajia. Heitä varten oli tehty oma hiekkalaatikko eli ansioturvajaosto. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti riittänyt työmarkkinajärjestöille. Ansioturvajaoston kokoonpanon malli levisi muihinkin jaostoihin. Toimeksiantomme oli skitsofree-
voima 1 / 2010
39
ninen. Totesimme ensimmäisessä kokouksessa, että perusturvan tason on liian matala, mutta tiedossa ei ollut, mistä löytyisi varoja sen nostamiseen.
Perustuslaki kunniaan
Toimeksiannon mukaan sosiaaliturva piti nostaa riittävälle tasolle. Riittävyys tarkoittaa käytännössä sitä, että niin sanottujen syyperusteisten etuuksien olisi turvattava ihmisten toimeentulo ilman, että he joutuvat hakemaan toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. Perustuslain mukaan "lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella". Tämä pykälä on edellisen laman jälkeen ollut vaarassa muuttua kuolleeksi kirjaimeksi, koska toimeentulotuesta on tullut pysyvä tuki erityisesti työttömän perusturvan saajille. Ennen edellistä lamaa toimeentulotuki oli väliaikainen apu niille, joiden tulot jäivät syystä tai toisesta hetkellisesti erittäin alhaisiksi. Laman jälkeen toimeentulotuesta muodostui kuitenkin suomalaisen köyhälistön pysyvä tulonlähde.
vastustamista, koska ansioturva on rakennettu Suomessa perusturvan päälle. Yllätyksekseni havahduin siihen, että eräät STM:n virkamiehet olivat erittäin nihkeitä uudistamaan sosiaaliturvaa. He löysivät lähes jokaisesta uudistusesityksestä jonkun detaljiongelman, joka heidän mielestään esti idean kehittelyn. Tuntui siltä, että kolmikannalla hallituksella, työntekijä- ja työnantajajärjestöillä oli oma ankkurinsa myös STM:ssä. kymmenen vuoden ajan. Toimeentulotuki vaatii työtä ja vaivaa paitsi hakijoilta myös myöntäjiltä. Sosiaalitoimistossa on käsiteltävä muun muassa tiliotteet ja isännöitsijän todistukset, lääke- ja lääkärilaskut sekä lasten harrastusmenot. Jo perusturvajaoston avauskokouksessa esitettiin, että syyperusteinen turva pitäisi saada niin korkealle, ettei tarvetta toimeentulotukeen olisi. Esillä oli kaksi mallia: nykyisen järjestelmän selkeyttäminen tai kokonaan uuden mallin rakentaminen. Tarvetta selkeyttämiselle oli, sillä sosiaaliturvaa säädellään kymmenillä eri laeilla ja siihen kuuluu noin sata etuusnimikettä. Toinen keskeinen haaste oli parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Pohdimme sitä, voisivatko työttömän perusturvan saajat saada lisätuloistaan enemmän käteen kuin ansiosidonnaisen turvan saajat.
Perusturva ylös!
Toimeentulotukea haetaan verojen maksamiseen ensisijaisista syyperusteisista etuuksista sekä asumistuen omavastuun kattamiseen. Syynä on se, ettei työmarkkinatukea eikä asumistukea ole nostettu palkkojen eikä asumiskustannusten mukaan. Lisäksi yleisen veronkeventämisen kääntöpuolena työmarkkinatuen ja alimpien päivärahojen verotusta on kiristetty
Syksy 2007 kyttäilyä
Sosiaaliturvan kehittämisen näköalat olivat melko valoisat syksyllä 2007.
HEIPPA, HYVINVOINTIVALTIO
nykyisten terveydenhuoltomenojen osuutta voi verrata vuoteen 1990, jolloin Suomessa oli vielä hyvinvointiyhteiskunta? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n Tiina Palotie-Heino kertoo, että ei voi oikein verrata: "Terveydenhuollon menojen suhteuttaminen valtion budjettiin ei kannata, sillä valtion budjetista rahoitetaan vain osa terveydenhuollon menoista." Parempi on tutkailla kotitalouksille kohdistuvia julkisia terveyspalveluja. Tilastokeskuksen vuoden 2006 kulutustutkimuksen Kotitalouksien kulutus 19852006 mukaan terveyspalvelujen suhteellinen osuus on noussut ja sosiaalipalvelujen osuus laskenut. Myös työttömien mahdollisuudet kuluttaa ja käyttää palveluita ovat heikentyneet verrattuna muihin talouksiin.
MISSÄ MÄ ÄRIN
tavat. Terveydenhuollon tila on periaatteessa hyvä. Tulevaisuudessa saattaa Suomessakin syntyä sukupolvi, joka kuolee elintasosairauksiin ennen vanhempiaan."
K U N P U H U T A A N pohjoismaisesta köyhyydestä, kyse on suhteellisesta köyhyydestä. Köyhiksi lasketaan ihmiset, jotka tienaavat 60 prosenttia keskivertokansalaisen tuloista. Tuloeroja voidaan kuvata esimerkiksi Gini-kertoimella, joka on tulonjaon tasa-arvoisuuden mittari. Täydellisen tasa-arvon arvo on 0, täydellinen epätasa-arvo on 1. Professori Markus Jäntin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa Ginikerroin koko väestön tulonsaannissa on 0,261 ja lasten kohdalla 0,24. Aikavälillä 19962007 suomalaisten lasten köyhyys on kasvanut viidestä prosentista 14 prosenttiin. Vuonna 1996 joka kymmenes yksinhuoltajaäitien lapsi oli köyhä, kun taas vuonna 2007 joka neljäs yh-lapsi oli köyhä. "Vanhempien alhainen koulutustaso, vanhempien nuoruus, vanhempien työttömyys ja erityisesti yksinhuoltajaäitiys" lisäävät Jäntin mukaan köyhyysriskiä.
Vaikka komitealle ei ollut luvattu selkeitä rahasummia, STM:n ministereiltä tuli signaaleja siitä, että tehkää hyvä ehdotus, niin me kyllä etsimme siihen rahat. Hyvinvointivaltion kehittäminen oli ollut pysähdyksissä 1990-luvun lamasta saakka. Rajuista veronalennuksista huolimatta valtiolle oli kuitenkin nyt kertynyt kirstuun sellaisia ylijäämiä, että todelliset uudistukset olivat vihdoin mahdollisia. STM painatti Satakomiteasta hienon esitteen Kohti mahdollisuuksien sosiaaliturvaa. Syksyn 2007 aikana kokoonnuimme kuukausittain perehtyen lähinnä tuleviin haasteisiin. Käytimme paljon aikaa erittäin monimutkaisen asumistukijärjestelmän selvittämiseen. Selvitimme myös pitäisikö eri ikäryhmien indeksejä muuttaa, toisin sanoen pitäisikö nuorten ja vanhojen etuuksia korottaa eri tavoilla. Taustalla oli ruokien hintojen raju nousu. Vastaus oli kielteinen: hinnat nouset kaikilla suurin piirtein saman verran. Lokakuun 2007 lopussa esillä oli perusturvan kannustavuus rohkaiseeko perusturva laiskotteluun. Esitin piirroksen, joka todisteli, ettei kaikkia perusturvan saajia pidä kohdella samalla tavalla. Etuja saavat monet sellaiset ihmiset, joille perusturvan laskeminen on kuin kuollutta konia piiskaisi. Vain niitä voidaan kannustaa, jotka ovat työkykyisiä, mutta eivät työhaluisia. Monet nyökyttelivät. Tämä herätti toiveita, sillä voisimme nostaa ainakin niiden turvaa, joita ei saada edes kepillä töihin (kuten lopulta osittain tapahtuikin). Kokouksissa ei vielä otettu jyrkkiä kantoja suuntaan eikä toiseen, mutta sain vähä vähältä enemmän tietoja siitä, että jäsenet hioivat sapeleitaan omissa pajoissaan. Ainakin työmarkkinajärjestöjen ja Kelan edustajilla oli omat taustaryhmät, joissa valmisteltiin kantoja ja linjauksia. Työmarkkinajärjestöillä oli vahvimmat verkostot, sillä ne olivat toiminnassa jo paljon ennen Sata-komiteaa.
Toimeentulotuki on katiska
Oma tavoitteeni oli perusturvan täysremontti enkä pitänyt kynttilääni vakan alla. Ajatus oli toki mahtipontinen, mutten nähnyt muuta vaihtoehtoa suurimpien ongelmien ratkaisuksi. Erityisesti halusin vähentää nöyryyttävänä pitämäni toimeentulotuen merkitystä. Marraskuussa 2007 kirjoitin kokousmuistiinpanoihini: "toimeentulotuki on kuin katiska". Toinen, realistisempi tavoitteeni oli köyhien ansaintamahdollisuuksien parantaminen. Ajattelin vakavasti, että työmarkkinajärjestöt ainakin EK ja ehkä myös valtiovarainministeriö oivaltaisivat perusturvan saajien työllistymisloukkujen purkamisen tarpeen. Kyse oli sekä kannustinloukusta että byrokratialoukusta. Perusturvan saajalle ei jää esimerkiksi satasen lisätulosta käteen etujen pienentymisen ja verotuksen kiristymisen vuoksi kuin kymppi tai kaksi. Toinen pulma on se, että työtulo hajottaa etupaletin eli johtaa tukien palautusvaatimuksiin ja rahavaikeuksiin. Arvelimme tuolloin, että työmarkkinoilta lähtee lähivuosina puoli miljoonaa ihmistä eläkkeelle. Tilalle ja lisäksi tarvitaan työvoimaa, jotta eläkkeet voitaisiin maksaa. Osatyökykyinen työvoima on suurin hyödyntämätön työvoimareservi Suomessa. Uskoin, että työnantajien ja palkansaajien edustajat olisivat kiinnostuneita tästä väestä muutoinkin kuin vain uhkana alimman tuloryhmän palkkakehitykselle. Kolmas tavoitteeni liittyi kouluttamattomien ja nuorten pienten lasten yksihuoltajien asemaan. Myös pienten lasten hoidossa on Suomessa jokotai -malli. Miksi kotihoidon tuki ja päivähoitomaksut eivät voisi olla suorassa yhteydessä toisiinsa. Osapäiväinen kotihoidon tuki ja osapäiväinen päivähoito tukisivat erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiä.
on ntivalti yvinvoi inen oli H m kehittä hdyksissä sä ollut py un lamasta v 1990-lu akka. sa
Helmikuun puolivälissä saimme valmisteltavaksi esityksen vähimmäiseläkkeestä, joka myöhemmin sai nimen takuueläke. Se paransi erityisesti niiden asemaa, joita ei voi millään pakottaa töihin eli ilman työuraa olevien työkyvyttömien tilannetta. Samalla puhuimme syrjäytymisongelmista: nuorten pikavipeistä, matalasta ulosoton suojaosuudesta, lasten kesätyötulojen leikkaamisesta toimeentulotuessa. Karkauspäivän kokouksessa alkoi hahmottua malli perusturvan valuvirheiden korjaamiseksi: leivotaan toimeentulotukinormi sisään syyperusteisiin etuuksiin! Toisin sanoen muuttaisimme syyperusteisia etuuksia siten, ettei juuri kenenkään tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen. Pohdimme myös sitä, miten opiskelijat saataisiin pois hanttihommista ja heidän tilalleen muutoin vaikeasti työllistyviä. Opintotukijärjestelmä takaa opiskelijoille työstään kolminkertaiset tulot syrjäytymisvaarassa oleviin verrattuna. Jokainen opiskelija voi ansaita työmarkkinatuen verran ilman opintotuen pienentymistä. Työmarkkinatuen saaja menettää lähes kaikki lisätulot tukien pienentyessä ja verotuksen kiristyessä. Komitean puheenjohtaja Markku Lehto loi lisää toivoa kunnon uudistuksesta Sata-komitean ja jaostojen jäsenille maaliskuun 5. päivänä järjestetyssä seminaarissa. Lehdon mukaan komiteassa uskotaan pohjoismaiseen malliin, mutta ideana ei ole tehdä urheiluautoa, vaan farmari, johon mummo ja vaarikin mahtuvat mukaan. Ansioturvajaoston puheenjohtaja Matti Toiviainen kertoi, että menolaskelmien sääntönä oli käytetty mallia, jossa työttömän perusturvan korotukset eivät nostaisi ansioturvaa. Maaliskuun puolivälissä saatiin lisää hyviä uutisia perusturvan ja pienten työtulojen yhteensovittamisesta. Syksyllä oli kuulemma käynnistymässä kokeilu, jossa pitkäaikaistyöttömät ja kouluttamattomat nuoret voisivat ansaita 500 euroa kuukaudessa kolmen kuukauden ajan ilman etujen vähentymistä. Tämä kokeilu jäi oikeuskanslerin pöydälle, mutta loppuraporttiin tuli ehdotus harkinnanvaraisen työllistymissetelin kokeilusta.
Kuka tekee pohjapaperin?
Maaliskuun lopussa aika tuntui olevan kypsä sille, että joku lähtisi liikkeelle uuden perusturvamallin hahmottamiseksi. Kirjoitin muistiin: "Kuka tekisi perusturvamallista pohjapaperin? Ode tekee pohjapaperin." Komitea sai lisävahvistusta, kun köyhyyden mittaamisesta väitelleestä Stakesin erikoistutkijasta Pasi Moisiosta tuli komitean sihteeri. Huhtikuussa asumistuen uudistamisen periaatteet oli lyöty lukkoon. Pinta-alarajat olivat poistumassa eli tuen laskennassa otettaisiin huomioon vain ruokakuntakohtainen kokonaisvuokra. Toisin sanoen tuen saajat voisivat itse päättää, asuisivatko he pienemmässä
Virkamiehet jarruttavat
Vähitellen jaoston jäsenten kannat alkoivat hahmottua ja aika pian useiden henkilöiden puheenvuoron sisällön tai ainakin viestin tiesi jo ennakolta. Valtiovarainministeriö ei halunnut sitoutua mihinkään uudistukseen, joka tarkoitti lisämenoja. EK säesti (se oli jo tässä vaiheessa asettanut työnantajien Kela-maksun poiston ehdoksi uudistuksille). STTK vastusti perusturvan parannuksia, mikäli ne heikentäisivät ansioturvan asemaa. Käytännössä tämä tarkoitti lähes kaikkien uudistusten
Rahaa tulee pöytään
Vuoden 2008 alussa pääsimme jo tarkastelemaan menolaskelmia. Helmikuun alussa meille kerrottiin, että työttömän perusturvan nostaminen kansaneläkkeen tasolle maksaisi 50 miljoonaa euroa, josta kolmasosa menisi ansiosidonnaisen turvan jatkeeksi. Puheenjohtaja Soininvaara vihjaili varovasti muutamista sadoista miljoonista, jotka ehkä olisivat käytettävissä perusturvan parantamiseen.
sosiaali- ja terveysmenoista enemmän nyt kuin 1990-luvun alussa. Heikki Punnonen THL:stä vahvistaa, että terveydenhuollosta on tullut kallimpaa. "Tilanteeseen vaikuttavat tekonivelet, kaihileikkaukset ja kehittyneet nukutusaineet. Toisaalta myös diabeteksen yleistyminen ja liikunnan harrastamisen vähentyminen vaikutK U N N AT M A K S A V AT
Hannele Huhtala
40 voima 1 /2010
asunnossa kaupungin keskustassa vai lähiön suuremmassa asunnossa. Tuessa luovuttaisiin myös monimutkaisista omavastuutaulukoista ja korvattaisiin ne tulojen mukaan lineaarisesti määräytyvällä mallilla. Tuen saajien olisi helpompi itse arvioida, miten heidän tulonsa vaikuttavat tuen suuruuteen. Pulmana oli tosin vain se, että uusi malli laskisi joidenkin perheiden tukea. Tätä ei kuitenkaan pidetty ylikäymättömänä ongelmana, jos löytyisi edes vähän lisää rahaa. Jaosto oli paljolti Kelan tekemän valmistelun varassa. Asumistuesta laskelmia saatiinkin kiitettävästi. STM:n ylijohtaja Raimo Ikonen, kannatti yhden luukun periaatetta, mutta aloin silti haistaa palaneen käryä. EK:n, Akavan ja TEM:n edustajat jaostossa tulkitsivat, että nykyinenkin toimeentulotuki ylittää sen, mitä perustuslaki määrittelee ihmisarvoisen elämän edellyttämäksi välttämättömäksi toimeentuloksi. Samat henkilöt tuntuivat muutoinkin vastustavan perusturvan uudistamista. Tässä vaiheessa ensimmäiset merkit taloustilanteen heikentymisestä olivat jo näköpiirissä. Ehdittäisiinkö tehdä ehdotuksia ennen myrskyn alkamista? Talouskriisi voisi syödä komitean rahat, jos pian ei tehtäisi linjauksia. Toinen uhka oli syksyllä lähestyvät kunnallisvaalit. Vaalien jälkeinen tilanne voisi pakottaa jommankumman päähallituspuolueen omiin irtiottoihin (kuten myöhemmin tapahtui vaalit hävinneen keskustapuolueen kohdalla). Myöhemmin selvisi, että Markku Lehto oli ehdottanut väliraportin antamista jo keväällä 2008, mutta ei löytänyt ajatukselle riittävää tukea. Sen sijaan hallituksen iltakoulussa käsiteltiin Sata-komitean työtä ja annettiin kannanotto, joka täsmensi aikataulua ja korosti sosiaaliturvan kannustimia. Tämä oli laiha lohtu. Jos väliraportti olisi hyväksytty aikaisemmin ja sen toimet otettu osaksi maaliskuussa alkanutta budjettivalmistelua, niistä ei olisi ehkä peräännytty enää myöhemmin. Kevään 2008 aikana ei kuitenkaan tehty mitään merkittäviä linjauksia. Kesäkuussa komitea kyllä keskusteli pitkään yhden luukun periaatteesta, mutta sen toteuttaminen jakoi vahvasti mielipiteitä. Kiivaimpia vastustajia olivat työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä STM:n vakuutusosaston virkamiehet. en kehittämiseksi. Ehdotuksemme ei kuitenkaan lopulta edennyt.
Yhä toivon merkkejä
Maailman rahamarkkinat olivat romahtamispisteessä, mutta Sata-komitealla oli vielä toivoa. Lokakuun 30. päivän seminaarissa Markku Lehto vakuutti, että uudistuksessa luodaan riittävä ja kestävä perusturva. Seminaarissa puhuneen Osmo Soininvaaran mukaan vähimmäisetuudet nostetaan samalle tasolle ja perusturvaa parannetaan niillä, joilta ei voi vaatia työtuloja. Soininvaaran mukaan työn vastaanottamisesta tehdään myös kannattavampaa, koska porkkana tehoaa paremmin kuin keppi tai aktiivinen työvoimapolitiikka. Marraskuu 11. päivän kokouksesta merkitsin ylös, että komitea oli tilannut jaostoltamme laskelman työmarkkinatuen korottamisesta. Meille kuitenkin kerrottiin, että komiteassa oli erimielisyyttä perusturvan ja ansioturvan erottamisesta. Kysymys oli niin tärkeä, että sen selvittäminen jäi Markku Lehdon vastuulle. Myönteisiä signaaleita olivat keskustelut tulotakuusta ja pakollisesta työttömyysvakuutuksesta. Pakollinen työttömyysvakuutus parantaisi niiden tilannetta, jotka eivät itse oivalla liittyä työttömyyskassaan. Kaikkien palkasta kuitenkin peritään työttömyysvakuutusmaksu riippumatta siitä, ovatko he kassan jäseniä vai eivät. Ay-liike vastusti ajatusta kiivaasti.
Kylmä suihku
Minua pyydettiin vappuaattona 2008 esittelemään hahmotelmiani perusturvan uudistamisesta toiselle jaokselle eli hallinto- ja prosessijaokselle. Tiesin, että jaoston puheenjohtaja,
si voisi ouskrii tean Tal omi syödä k s pian ei jo rahat, njauksia. i li tehtäis
Hiljainen hetki
Talouskriisin syksy 2008 alkoi surullisesti. Pidimme hiljaisen hetken heinäkuussa kuolleen perusturvajaoksen jäsenen ja Stakesin pääjohtajan Matti Heikkilän muistolle. Heikkilä vei mukanaan korvaamatonta asiantuntemusta ja poliittista pelisilmää, joita olisi tarvittu tulevissa väännöissä. Myöhemmin komitea koki toisen menetyksen, kun arvostettu ansioturvajaoksen puheenjohtaja Matti Toiviainen menehtyi. Varsinainen työ perusturvajaoksessa käynnistyi nyt. Tapasimme kaksi kertaa useammin kuin ensimmäisen vuoden aikana eli kahdesti kuussa. Ensimmäisenä työnämme oli tulotakuun selvittäminen. Tulotakuu tarkoitti mallia, jossa Kela olisi maksanut tulotakuuta niille syyperusteisten etuuksien saajille, jotka muutoin olisivat olleet oikeutettuja toimeentulotukeen. Näin sosiaalitoimistojen toimeentulotuki olisi palannut alkuperäiseen rooliinsa eli tilapäiseksi kriisiavuksi. Syykuussa kuulimmekin, että komiteassa oli kannatusta tulotakuulle. Lokakuun hyvä uutinen oli se, että puolison tarveharkinnan poisto työmarkkinatuesta oli myös myötätuulessa. Kyse oli siitä, että ilman työhistoriaa olevat työttömät toisin kuin joskus kassaan kuuluneet työttömät menettävät työmarkkinatuen, jos heidän puolisonsa ansaitsevat vähänkin enemmän. Ihmisten parisuhteiden jahtaaminen ja arviointi on yksi Kelan epäkiitollisimpia tehtäviä. Lisäksi työmarkkinatuen puolison tarveharkinta on yksi syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten negatiivisimmista kannusteista uusien ihmissuhteiden solmimiselle: kuka työssä oleva haluaa kumppanikseen sellaisen, jota joutuu heti elättämään? Onneksi edes tämä uudistus meni lopulta läpi. Meillä oli pieni työryhmä osapäiväisen päivähoidon ja kotihoidon tu-
Lehdon agenda
Loppuvuonna 2008 perusturvajaoksessa valmisteltiin kannanottoja komitean väliraporttia varten. Nyt pellit olivat auki. Jokainen ajoi häpeämättömästi oman taustaryhmänsä etua, eikä jaoksesta lähtenyt yhtään yksimielistä ehdotusta. Täysi julkisuussota oli alkanut. Komitean sisäinen luonnos väliraportiksi vuodettiin Yleisradion toimittajalle marraskuun alussa. Nyt alkoi olla selvää, että suuret ratkaisut tapahtuisivat komitean ulkopuolella. Ylelle vuodettu raportti oli Markku Lehdon linjaus, jolla oli kaikkien hallituspuolueiden tuki. Kyse oli vallankumouksellisesta paperista. Lehto hahmotteli mallia, jossa oli purettu kytkös ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työttömän perusturvan väliltä. Silloin työttömän perusturvaa voitaisiin nostaa ilman ansiotasoon sidoksissa olevan ansioturvan korottamista. Lehdon paperissa ehdotettiin vähimmäisturvan yhtenäistämistä. Perusturva on erilainen riippuen siitä, onko sairas, työtön tai pienen lapsen hoitaja. Ihmisten on vaikea siirtyä etuudelta toiseen ja muutoinkin hahmottaa järjestelmää. Erilaisille etuuksille ei ole mitään järkevää syytä. Päivärahat ovat erilaisia, koska ne ovat syntyneet eri aikoina ja turvaverkko on kudottu kuin tilkkutäkki.
Ristivetoa kommenteissa
Jaoksessa oli keskusteltu alusta asti siitä, miten voisimme tukea sellaisia työikäisiä, joiden kyvyt eivät riitä
voima 1 / 2010
41
ainakaan avoimille työmarkkinoille kuntoutuksenkaan jälkeen, mutta jotka eivät kuitenkaan saa työkyvyttömyyseläkkeen takaavaa diagnoosia. Avustavien töiden katoaminen työmarkkinoilta on kasvattanut tätä väliinputoajien joukkoa, eikä loppua ole näkyvissä ilman uusia innovaatioita. Komitea oli osoittanut myötätuntoa ongelmalle ja päätimme lähteä etsimään ratkaisuita. Ansioturvan ja perusturvan yhteyden purkaminen aiheutti sellaisia poliittisia jännitteitä, että raportin valmistuminen oli lykkäytymässä kuukautta suunniteltua myöhäisempään eli tammikuun loppuun. Joulukuussa perusturvajaostossa käsiteltiin kommentteja komitean väliraporttiin. Koska kannat olivat niin erimielisiä, päädyimme jälleen siihen, että jokainen lähetti omat kommenttinsa sähköpostilla. Ne koottiin ja raportoitiin sellaisenaan komitealle. Käynnissä oli sama eturyhmäpeli, joka oli estänyt perusturvan korottamisen jo lähes 20 vuoden ajan. Ihmettelin itsekseni sitä, että työmarkkinajärjestöt olivat niin vahvasti perusturvan parantamista vastaan. Ay-liike tuntui unohtaneen köyhät ja kurjat ja EK puolestaan ajavan riistokapitalismia. Alaluokan edut pidetään matalina, jotta alimpiin palkkoihin ei tule korotuspaineita. Samalla yritysten ja hyvätuloisten verot voidaan pitää matalina ja rahaa riittää elinkeinoelämän tukemiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut tunnustaa tosiasia: on vihdoin aika siirtyä teollisuusyhteiskunnan sosiaalitur-
vasta palveluyhteiskunnan sosiaaliturvaan.
Kaikkien aikojen välistäveto
Tammikuun 23. päivän kokous aloitti jaoston viimeisen vuoden. Käytännössä kokous oli kuitenkin jaoksen viimeinen. Työskentelyaikaa oli vielä vuosi jäljellä ja parhaat ideat odottivat hiomistaan, mutta meiltä vedettiin matto alta. Kaksi päivää aikaisemmin työmarkkinajärjestöt olivat tehneet niin sanotun sosiaalitupon eli sopineet sosiaaliturvauudistuksista, jotka veivät Sata-komitean rahat ja jotka löivät lukkoon uudistuksia kahlitsevat rakenteet. Perusturvan nostaminen oli mahdotonta, koska se sidottiin jälleen ansioturvaan. Kirjoitin muistiin tammikuun kokouksesta: "Perusturva ei voi nousta, koska se parantaisi myös ansiosidonnaista turvaa -> köyhien asemaa ei voi parantaa ilman että ei-köyhien asema myös paranee -> köyhien suhteellista asemaa ei saa parantaa!" Ay-liike juhli sitä, että keskituloisten työttömyysturvaa ja työssä olevien etuja muun muassa vuorotteluvapaata parannettiin. Suurimmassa tarpeessa olevat työttömän perusturvan saajat jäivät nuolemaan näppejään. Sata-komitean ja perusturvajaoksenkin työ jatkui tämän jälkeen, mutta lopputulos oli jo selvillä: köyhien kyykyttäminen toimeentulotuella jatkuisi. Ay-liike pyrki torjumaan työttömyysturvan muutokset. EK puolestaan
halusi päästä eroon työnantajien kansaneläkevakuutusmaksusta. Näiden tavoitteiden yksisilmäinen ajaminen tarkoitti köyhimpien tarpeiden pyyhkimistä pöydältä.
Katajaan kapsahdettiin
Vielä kevään, kesän ja syksyn 2009 aikana perusturvajaoksessa hahmoteltiin kuin varjonyrkkeilynä erilaisia malleja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseksi ja loukkujen purkamiseksi. Toimeentulotuen Kela-siirto oli esillä pisimpään. Lopulta komiteassa ei hyväksytty edes sitä, että Kela-siirrosta olisi järjestetty uusi kokeilu. Viimeinen taistelu perusturvajaoksessa käytiin erityisestä tuesta vaikeasti työllistyville. Puheenjohtaja Soininvaara laati ehdotuksen, jonka mukaan vaikeasti työllistyvät henkilöt voisivat saada työvoimapoliittisen lausunnon perusteella määräajan pieniä ansiotuloja ilman työmarkkinatuen alentumista. STM:n vakuutusosaston virkamiehet arvostelivat ehdotusta kehnosta valmistelusta ja saatuaan tehtäväksi valmistella aiheesta uuden ehdotuksen totesivat tehtävän mahdottomaksi. Esillä oli myös ajatus siitä, ettei ketään pitäisi palkita pitkäaikaistyöttömyydestä!
ulos Lopput oli jo en : köyhi selvillä minen tä kyykyt lotuella ntu toimee uisi. jatk
Perusturvajaoksen viimeisessä kokouksessa 6. marraskuuta Osmo Soininvaara kävi läpi surullisen listan, joka osoitti jaoston epäonnistuneen miltei kaikissa tavoitteissaan. Soininvaaran power point -esityksen otsikko oli: Katajaan kapsahdettiin. Myöhemmin Soininvaara kirjoitti blogiinsa: "Voidaan kiistellä siitä, onko parempi antaa nälkäiselle kala vai onki, mutta jompikumpi pitäisi antaa. Samalla kun työmarkkinatuen nostamisesta luovuttiin, ei myöskään helpotettu työmarkkinatuelle juuttuneiden mahdollisuuksia helpottaa köyhyyttään työtä tekemällä. Tässä ei ollut kyse edes rahan puutteesta, sillä jokainen työhön tarttuva työtön parantaa julkisen talouden tilaa."
Hukattu hetki
Julkistamistilaisuudessa komitea yritti vyöryttää yleisön uudistusten määrällä: parannusehdotuksia oli yhteensä yli 50. Kyse oli kuitenkin lähinnä teknisistä viilauksista. Rakenteellisiin ongelmiin ei puututtu. Ainoat todelliset uudistukset olivat asumistuen yksinkertaistaminen, puolisoiden tuloharkinnan lopettaminen työmarkkinatuessa, työttömien aktivointilisä sekä takuueläke. Kaksi viimeksi mainittua voivat tulevaisuu-
dessa avata portin perusturvan nostamiseksi. Työmarkkinajärjestöt turvasivat komiteassa vanhan järjestelmän jatkuvuuden. Tämän seurauksena kokopäiväisestä työstä on tulossa yhä selvemmin hyvinvoinnin linnake. Sen ulkopuolelle ovat vaarassa jäädä sirpaleisen työuran nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja maaseudun köyhät. Komitea ei onnistunut varautumaan myöskään uusiin sosiaalisiin riskeihin: silpputyöhön, ylivelkaantumiseen ja parisuhteiden purkautumiseen. Tuloksena ei ollut uudistettu, vaan entistäkin vanhanaikaisempi järjestelmä. Harvinaisesta hetkestä perusturvan uudistamiseksi tuli hukattu hetki. Lopputulos ei ole yllätys siinä mielessä, että se jatkaa samaa politiikkaa, jota edellisen laman jälkeen on harjoitettu. Köyhien etuuksien on annettu jäädä koko ajan jälkeen ansiotasosta. Rakenteellisten uudistusten sijaan on valittu kosmeettisten, aukkoja paikkaavien köyhyyspakettien linja. En lopulta osaa sanoa, kaatoiko lama komitean vai oliko se vain kunniallinen tekosyy epäonnistumiselle. Seuraavaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ei kuitenkaan kannata alkaa rakentaa samalla konseptilla. Ainoa lohtu on se, että Sata-komitea tuo entistä selvemmin näkyville ne ongelmat, joiden korjaamisessa se epäonnistui.
VOIMAN ERIKOISNÄYTÖS ENSI-ILTAPÄIVÄNÄ 26.2.2010
· Klo 16.30 @ Kinopalatsi 10 (Kaisaniemenkatu 2, Helsinki) · Liput 6,80 Finnkinon teattereista ja verkkokaupasta (www.finnkino.fi)
Elokuvanäytöksen yhteydessä keskustelutilaisuus JAMALIN TULEVAISUUS JA MENNEISYYS
· Vieraana vapaa toimittaja ja tietokirjailja Ville Ropponen · Haastattelijana Tuomas Rantanen, Voima-lehti
42 voima 1 /2010
voima
Autokauppiaan mielipide
A M M AT T I K U N TA N I E D U S TA J I L L A
oli joulun alla hauskaa. Itä-Suomen yliopisto oli "yllättäen" havainnut nykyisen lain edellyttämän yksityisen rahoituksen keräämisen vaikeaksi ja joutunut kääntymään Joensuun rikkaimman miehen puoleen. Autokauppias ja vanha talousrikollinen Yrjö Laakkonen ilmoitti harkitsevansa lahjoituksen tekemistä yliopistolle, kunhan varmistettaisiin, että rahat eivät mene filosofeille. Ensimmäinen tällaisesta uutisesta heräävä tunne oli lämmin ammattiylpeys. Filosofiasta ei ole onnistuttu tekemään yritysjohtajien seminaareihin kelpaavaa konsulttijargonia, vaikka eräät tahot kovasti yrittävätkin.
Puhutaan köyhistä
Vanhukset, naiset & romanit on laitettu jonon etunenään, kun EU keskustelee köyhistä.
köyhyyden vastaisen vuoden virallista avajaiskokousta vietetään Madridissa, EU:n tuoreen puheenjohtajamaan pääkaupungissa. Aika osuvaa. Onhan Espanja yksi unionin pahiten talouskriisistä kärsivistä valtioista. EU on pyhittänyt vuoden 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiselle taistelulle. "In EU we trust", lukee kokousvieraille jaetun lehtisen kannessa. Talouskriisin ja köyhyysvuoden epäpyhä liitto on sekä kiusallinen että hyödyllinen EU:lle. Kiusallinen siksi, että pankkituki vei rahat ja köyhyys on lisääntynyt nousukauden ajan, hyödyllinen siksi, että teemavuosi tuskin jää huomiotta: EU-kansalaiset ovat peloissaan kriisin seurauksista.
TA P A U S O N K U I T E N K I N oireellisuudessaan myös vakava. Tautologinen tosiasia nimittäin on, että yksityinen rahoitus tekee aina jostakusta lahjoittajan. Lahjoittajalla on luonnollisesti oikeus määritellä, miten toivoo avokätistä lahjoitussummaansa käytettävän. Alueellisille talousvaikuttajille on ominaista, että heillä on paljon mielipiteitä ja liioiteltuja käsityksiä omista yhteiskunnallisesta visiostaan. Siksi he kertovat mielellään mielipiteitään ja olettavat niitä myös kuunneltavan. Rahoitusmalleista päätettäessä päätetäänkin ensisijassa siitä, saako näitä mielipiteitä pitää sinä, mitä ne ovat kohtuullisen mielenkiinnottomana yksityisajatteluna, sellaisena jolla mielipidesivut väsyttävät lehtien lukijoita päivittäin. R A H A N V A LTA A K R I T I S O I TA E S S A onkin hyvä muistaa, että todella voitonhakuinen raha on varsin sidottua. Tuottovaatimus asettaa tiukat ehtonsa, eikä rahamies voi muuta kuin kanavoida pääomaa lainalaisuuksien ja laskelmien mukaan (olkoonkin, että näitä lainalaisuuksia ohjaava politiikka on yleensä suunniteltu kelvottomasti). Toisin on voittoa tavoittelemattoman rahan laita. Rahan valta on puhtaimmillaan silloin, kun sitä voi kanavoida oikkujen perusteella. Tämä pätee vain ja ainoastaan lahjoituksiin.
E
U ROO PA N
pi kädessään. Mies ei tiedä, että vain paria tuntia aiemmin Espanjan pääministeri Zapatero nosti EU:n yhdeksi tavoitteeksi juuri hänen tilanteensa kohentamisen. "Vanhukset, naiset ja romanit ovat keskeiset kohderyhmät", Zapatero linjasi. Romaneista puhutaan unionin köyhyyskokouksissa jatkuvasti, sillä kun muiden eurokansalaisten kohdalla puhutaan suhteellisesta köyhyydestä, romanien köyhyys on absoluuttista. He ovat pohjalla kaikilla mittareilla.
Z A P AT E R O P U H U I universaaleista oikeuksista, joiden täytyy koskea kaikkia unionin alueella asuvia ihmisiä. Tähän asti siirtolaiset ovat olleet sivuroolissa. Väistyvä työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiain komissaari Vladimir Spidla sanoi suoraan, että vuoden tärkein päämäärä on tunnustaa köyhyys myös eurooppalaiseksi ilmiöksi. Mahtipontinen "Lopetetaan köyhyys nyt" ei siten tosiasiassa tarkoita nyt vaan joskus tulevaisuudessa. "Alettaisko pikkuhiljaa puhumaan köyhyydestä", olisi osuvampi slogan.
PÄÄTYVÄTKÖ KÖYHYYSPUHEET Ö-MAPPIIN?
foorumeita, joilla käsitellään köyhyyttä ja syrjäytymistä koskevia ongelmia. Osallistuin viime toukokuussa Brysselissä järjestettyyn People experiencing poverty -konferenssiin, johon kutsuttiin jo seitsemättä kertaa kaikista Euroopan maista myös köyhiä tai joskus köyhyyttä kokeneita ihmisiä. Monen mielestä tällaisista kokouksista saatu hyöty on vähäinen. Saksan delegaatio otti asian esille ja ilmoitti havainneensa, että mitään edistystä ei ole tapahtunut kokouksista huolimatta. Lausunto herätti ihastusta mutta myös vihastusta.
E U O N AVA N N U T U U S I A " V I I M E K Ä D E S S Ä E U R O O P A N unionin sosiaalipolitiikka rakentuu sekä Euroopan tason linjausten että jäsenvaltioiden tekemien strategisten valintojen seurauksena", todetaan Eurooppatiedotuksen julkaisemassa kirjassa Sosiaalinen Eurooppa murroksessa. Jäsenvaltiot etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan, vaikka EU antoi jo 1990-luvun alussa jäsenvaltioille suositukset siitä, miten riittävä sosiaaliturvan taso taattaisiin. Edistystäkin on tapahtunut: maasta toiseen siirtyvä on oikeutettu kohdemaan sosiaaliturvaan. Äkkiseltään sosiaaliturvaa koskevien minimistandardien määrittely EU-tasolla kuulostaa oikeudenmukaiselta. Kirjan mukaan merkittävän edistysaskel on se, että Lissabonin strategia nosti sosiaalipolitiikan samalle tasolle työllisyys- ja talouspolitiikan kanssa ja sitä tarkastellaan niiden yhteydessä.
joka kuudes on köyhä. Yli 80 miljoonaa eurooppalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Heti kokouspaikan, Espanjan sosiaali- ja terveysministeriön ulkopuolella istuu romanikerjäläinen pahvikupE U : N K A N S A L A I S I S TA
Susanna Kuparinen
rahoituksen yhdistelmä verrattuna kokonaan julkiseen rahaan ei yleensä muuta rahoituksen määrää. Tärkeät asiat hoidetaan tavalla tai toisella. Sen sijaan rahan kanavoinnin logiikka muuttuu. Kun tällainen rahoitusmalli hiipii myös elämälle välttämättömien palveluiden kentälle, yksityisestä rahoituksesta tulee todella vaarallista. Yliopistojen joillakin laitoksilla voi olla varaa olla ylpeitä kirppuisesta imagostaan, mutta kaikilla ei ole. Kierous on siinä, että mitä tärkeämpiä toimintoja sotketaan ohjaamalla rahoitusta yritysten imagohuolen tai satunnaisen rahamiehen päähänpistojen perusteella, sitä suuremman moraalisen latauksen asia saa taakseen. Mallin kritisoija saa välittömästi niskaansa syytöksen: mitä sinä itse olet sitten tehnyt tämän tärkeän asian hyväksi? Oikea vastaus: en mitään paitsi vaatinut, että tarvittavat resurssit hoidetaan käyttöön niin, että niitä kyetään kohdentamaan järkevästi.
YKSITYISEN JA JULKISEN
NÄIN KÖYHYYS VÄHENEE
Tuloeroja pitää kaventaa jäsenvaltioiden sisällä ja välillä.
Keskiluokan ja hyvätuloisten elintaso on parantunut enemmän kuin köyhien. Jos tuloerot kasvavat, on samantekevää minkä verran köyhyyden ehkäisyyn kanavoidaan rahaa. Ruuan, vuokran, sähkön ja veden kaltaisten perustarpeiden hinnat karkaavat köyhien ulottuvilta. Erot jäsenmaiden välillä taas johtavat epäreiluihin työsopimuksiin ja pimeään työhön.
Universaalit oikeudet.
Lähtökohtana pitää olla ihmisarvo, hyvinvointi ja tasa-arvo. Esimerkiksi Ruotsissa hyvinvoinnin ideologinen kannatus on niin vahva, että Ruotsin porvarihallituksen ministerit ja virkamiehet kuulostivat EU:n pyöreän pöydän kokouksessa viime lokakuussa suomalaisilta demareilta.
Ay-liikkeen ryhdistäytyminen.
Ay-liikkeestä pitää tehdä globaali kuten kapitalistit ovat tehneet liiketoiminnoilleen. Eurooppalaisen ay-liikeen pitäisi tukea Afrikan, EteläAmerikan ja Aasian työolosuhteiden kohentamista. Houkutus siirtää työpaikat nälkärajalla kitkuttavan työväestön maihin vähenee, kun heillekin pitää alkaa maksaa kunnon palkkaa, eikä työntekijöitä voi potkia pihalle milloin vain.
Terveydenhuolto kuntoon.
Euroopassa satsataan rahaa kansalaisiin syntymästä asti, niinpä julkiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon uppoaa paljon verorahoja. Siksi on erityisen typerää jättää ihmiset heitteille juuri silloin, kun he tarvitsevat apua. Esimerkiksi Suomi sai huomautuksen OECD:ltä mielenterveyspotilaiden huonosta hoidosta.
että EU ei pidä sosiaalipolitiikkaa yhtä tärkeänä kuin talouspolitiikkaa. Sosiaalipoliittisia uudistuksia on vaikeata toteuttaa EU:n alueella, sillä sen suhteen ei anneta jäsenvaltioille edes suosituksia, säädöksistä puhumattakaan. Ongelmaksi on muodostunut jännite kilpailukykyä ja työllisyyttä korostavan poliittisen eliitin ja hyvinvointivaltiota kannattavien unionikansalaisten välillä.
K E TÄ Ä N E I V A R M A S T I Y L L ÄTÄ ,
Tuula Kuusisto Kirjoittaja on Suomen köyhien ja köyhyyttä kokeneiden ihmisten EAPN-verkoston jäsen. Matti Kari, Mervi Kattelus & Juho Saari: Sosiaalinen Eurooppa murroksessa Euroopan unionin sosiaali- ja terveyspolitiikka. Eurooppatiedotus, ulkoasiainministeriö 2008.
Teppo Eskelinen
Susanna Kuparinen
HelsinginAikuisopisto.fi
Kulttuuriala lle
DEGREE
Kulttuurialalle?
Pekka Halosen akatemiassa opiskelet kuva-artesaaniksi tunnetussa ja tunnustetussa oppilaitoksessa, upeassa ympäristössä. Koulutusohjelmat graafinen suunnittelu, kuva- ja mediataide sekä valokuvaus. Tarjolla peruskoulupohjaisena ja yo/ammatillinen perustutkintopohjaisena sekä aikuiskoulutuksena. Haku nuorisokoulutukseen maaliskuun yhteishaussa, aikuiskoulutukseen suora haku 9.4. mennessä. Molempiin ennakkotehtävä. Hakuohjeet: www.pekkahalosenakatemia.fi.
Hyvinvointialalle?
Tule Keuda Tuusulaan opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi! Opit suunnittelemaan, järjestämään ja ohjaamaan monipuolista toimintaa erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille. Tarjolla peruskoulu- ja yo/ ammatillinen perustutkintopohjaisena. Tutustu koulutukseen tarkemmin osoitteessa www.keuda.fi/hae ja pistä hakemus vetämään maaliskuun yhteishaussa.
11.1. -- 12.2.
www.admissions.fi
PROGRAMME IN ME DIA:
SUOMENKIELISEN KOULUTUKSEN YH
1.3. -- 16.4.
www.amkhaku.fi
TEISHAKU:
Keuda -Taitavana työelämään
www.keuda.fi
> > > >
Degree Programme in Media Tampere Elokuvan ja television koulutusohjelma
Tampere
Kuvataiteen koulutusohjelma Tampere Musiikin koulutusohjelma Tampere
Median, kuvataiteen, elokuvan ja television sekä viestinnän ennakkotehtävät ja musiikin hakijan opas:
>
> > > > > > > > >
www.tamk.fi
Lisätietoja: hakutoimisto@tamk.fi p. 03 245 2395 03 245 2397
Esittävä säveltaide Kirkkomusiikki Musiikinohjaaja Musiikkipedagogi Musiikkiteknologia Teatterimusiikki ja musiikkidraama Säveltäjä
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää vuoden 2010 aikana sosiaalisen median seminaarisarjan. Seminaarin tavoitteena on tarkastella sosiaalisen median vaikutusta viiteen eri aihealueeseen: 17.3. 5.5. Sosiaalisen median vaikutukset mediamaailmaan Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen kehittämisessä 15.9. Maine, brändi ja sosiaalinen media 13.10. Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 17.11. Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen Tieteiden talo, Helsinki (Kirkkokatu 6) Lisätiedot: http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com
Viestinnän koulutusohjelma Virrat
Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu
HAKUAIKA 1.3.-16.4.2010
Kankaanpääss Kankaanpäässä kaan ss
URA TAITEENTEKIJÄNÄ N
KUVATAIDE kuvataitei KUVATAIDE kuvataite lija (AMK) | 240 o ATAID A at t 240 op 0
E Erikoistumisalat: stum l st st isalat: tai e r taidegrafiikka, maalaus, kuvanveisto esiintymistaide al us, kuvanve sto, uvanv taide Ennak Enn kkotehtävät ja hakuohjeet: samk.fi/kuvataide kuohjee sam o j am e Lisät e oja Li ätietoj koulutuksesta: a (0 (02) 620 6191 tai (02) 620 6192, kuvataiide@samk.fi 0 92 kuvataide@ amk. v aide de@s mk V lintak Valintakurssi: 31.5.3.6.2010 n 6 01 0
Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi
Avoin AMK
PORRAS
korkeakoulututkintoa
kohti
ammatti-
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala
www.humak.fi/avoinamk
The
Global
Intern 2010
Näe maailmaa, kerää kansainvälistä työkokemusta ja hanki lisäpotkua ansioluetteloosi!
Tartu kansainväliseen Global Intern 2010 haasteeseen, jonka voittaja pääsee kolmen ereelle, e kuukauden työharjoitteluun kolmelle eri mantereelle, oman valintansa mukaan.
Osallistuminen on helppoa! Mene osoitteeseen www.ef.com/globalintern :
1) Lähetä meille ansioluettelosi
2) Kerro meille 3 minuutin YouTube-videolla, miten työharjoittelu muuttaisi sinun elämäsi
Kaikista osallistujista valitaan ensin maakohtainen voittaja, joka pääsee mukaan kansainväliseen finaaliin 30.4.2010. Suomen haku päättyy 23.4.2010. EF Education First Kalevankatu 44, 01800 Helsinki 09- 6869 2312 kielikoulut@ef.com, www.ef.com
VALMENNUSKURSSIT ARKKITEHTIOSASTOILLE
KAAPELITEHTAALLA
ALKAEN 1.3.2010
info@arkki.net
09-685 6426
VISION KEVÄÄN 2010 KOULUTUKSET YHDISTYSTOIMIJOILLE!
KEVÄÄN 2010 ILTA- JA VKL-KURSSIT YHDISTYSTOIMIJOILLE:
Yhdistyksen taloushallinnon peruskurssi Helsinki, 9.2. 8.3.2010 Yhdistyksen viestinnän suunnittelu Turku, 2.3.- 24.4.2010 Järjestäjohtamisen peruskurssi Helsinki, 3.-17.3.2010 Varainhankinnan peruskurssi Helsinki, 14.-28.4.2010 Vapaaehtoisten työnohjauksen peruskurssi Helsinki, 24.4.2010
Avustuksia nuorisojärjestöille ja nuorten porukoille vuonna 2010
Huomaa myös nämä!
KESTÄVÄ KEHITYS JA ILMASTO
Maailma Kööpenhaminan jälkeen -seminaarit. Hki 2.2., Tku 15.2. ja Tre 8.3.2010 Kokkaa vegaanisesti! kasvisruokakurssi Turku 20. ja 27.4.2010 Veganismin ABC yleisöluento Helsinki 6.5.2010
H
elsinkiläisille nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille myönnetään avustusta vuosittaiseen toimintaan sekä nuorisotoiminnallisen projektin, hankkeen, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen tai siihen osallistumiseen. Etusijalla ovat nuorten osallistumiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävät hankkeet. Toiminta-avustus on uusi avustusmuoto, jota voi saada varsinaiseen vuosittaiseen toimintaan nuorisoyhdistys, jonka jäsenistä 2/3 on 1625-vuotiaita helsinkiläisiä. Toiminta-avustus on haettavissa 26.2.2010 klo 16.00 mennessä. SPONSSI on erityisesti nuorten toimintaryhmille tarkoitettu jopa 1000 euron tuki nuorisotoiminnallisen tapahtuman, hankkeen tai projektin järjestämiseen. SPONSSIA voi hakea läpi vuoden, kunhan hakemus on toimitettu nuorisoasiainkeskukseen ennen ko. hanketta. Näiden lisäksi vuoden 2010 yleis- ja palkkausavustukset ovat haettavissa 26.2.2010 klo 16.00 mennessä. Käy katsomassa myös projektiavustusten hakuajat sivuiltamme osoitteesta nuoriso.hel.fi >järjestöille ja nuorten ryhmille. Sivuiltamme löytyvät myös tarkemmat tiedot myöntämiskriteereistä ja muista järjestöpalveluista. avustuksista,
KESTÄVÄ KEHITYS
Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa:
www.visili.fi
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO Ruoholahdenranta 1 E, 00180 Helsinki p. 09-6129 120, visio@visili.fi, www.visili.fi
Lisätietoja avustusasioista antavat nuorisosihteeri Heli Kinnula puh. 310 89144 ja nuorisosihteeri Virpi Talasmäki puh. 310 89132. Osoite: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki
voima 1 / 2010
47
ta hierarkkiseen järjestykseen. Hänen ajatuksistaan on tehty tulkintoja, joita on käytetty kummallisilla tavoilla. Sen sijaan lukiessani Darwinin päiväkirjoja, kirjeitä ja muistiinpanoja vaikutuin: hänhän oli suuri humanisti!" Monimuotoisuuden puolesta siis! Entä Andersson itse? Vielä vuonna 2002 hän julisti The Knifen Manhood -kappaleessa olevansa feministi ja sosialisti. Andersson, mitä sosialismi tarkoittaa tänään? "Teimme kappaleen juuri ennen vaaleja. Toivoimme silloin, että ihmiset olisivat äänestäneet vasemmistoa. Mutta tuskin kukaan ymmärsi sitä.
Mutta kysymyksenne... se on valtava. Minulle sosialismi tarkoittaa tasavertaisuutta kaikille, sekä sukupuoli- että talouskysymyksissä. Mutta luulen, että asiat ovat nykyään pikemminkin menossa toiseen suuntaan."
Mikael Brunila, Akuliina Saarikoski, Miika Saukkonen The Knifen uusi levy, Mt. Simsin ja Planningtorockin kanssa yhteistyössä tehty versio oopperasta Tomorrow, In A Year ilmestyy 1. maaliskuuta.
Lauri Hannus
IMPROVISAATIOTA TURUSSA. Alan Courtis kehotti säveltämään kangaspalasta Turun B-galleriassa.
Nuottiviivaston ulkopuolella
Alan Courtisin rohkaisee soittamaan ja elämään säännöistä huolimatta.
O N TÄ R K E Ä Ä ylittää se raja, kun ihmiset pelkäävät soittavansa väärin tai luulevat, että heitä jotenkin testataan", argentiinalaismuusikko Alan Courtis sanoo. Noiseskenen legendan, 37-vuotiaan Courtisin historia on värikäs: artistin levytyksillä voi kuulla kasettinauhojen vahvistettua rahinaa, kielettömän sähkökitaran kiertoääntä tai monumenttien kuten Eiffel-tornin raapimista. Courtis saapui tammikuussa ohjaamaan improvisaatiotyöpajaa Turun B-galleriaan. "Tässä on partituuri teidän ryhmällenne, siitä on tarkoitus tehdä tunnissa sävellys, jonka esitätte", leppoisa Alan Courtis sanoo ja asettaa taitellun kangaspalan soittimia käsissään pitävän ryhmän keskelle. B-galleriaan kokoontunut ryhmä tutkii hetken kangaspalan kuviointia ja keskustelee siitä, minkälainen musiikki sopisi parhaiten kuvaamaan kunkin väristä ruutua. "On aikamoinen menestys saada 20 työpajan osallistujaa joista suurin osa ei ole muusikkoja ja jot-
ka eivät ole koskaan ennen tavanneet esittämään sävellys. Perinteisessä konservatoriossa tähän menisi vuosia."
C O U R T I S I N K U U L U I S A N , nykyisin jo lopettaneen Reynols-bändin ensimmäinen julkaisu oli "dematerialisoitunut CD" eli tyhjä kotelo. Bändi protestoi kerran argentiinalaista keikkakäytäntöä kytkemällä kitarat vahvistimien sijaan yhteen kurpitsaan. Argentiinalaiset poliisit keskeyttivät kyseisen äänettömän keikan, sillä se "oli huono esimerkki turisteille ja antoi huonon kuvan maasta". Courtis työskentelee omien projektiensa ohessa vammaisille tarkoitetussa keskuksessa. "Kaikki musiikki on poliittista, tavalla tai toisella", Courtis toteaa. "Minulle työskentely vammaisten kanssa on todella poliittista, se miten heidät saadaan hyväksytyksi osaksi maailmaamme." Hän painottaa, että mielenkiintoista ja haastavaa musiikkia voivat hyvin tehdä myös ne, jotka eivät kykene perinteisen klassisen musiikin vaatimuksiin. "Täytyy antaa heidän kertoa, mikä on heille mahdollista ja mikä ei. Ei ole olemassa universaalia reseptiä kaikille." Viimeinen lainaus voisi hyvin tiivistää myös tuotteliaan ja uutta etsivän Courtisin oman elämän periaatteen.
Petri Rautiainen
48 voima 1 / 2010
Iain Banksin uusin teos Transition on satu muutoksesta.
noita, jo väsyksiinkin asti tuttu. Pitkästä aikaa kerrontamuoto liittyy vahvasti kirjan sisältöön. Tässä mielessä Transition muistuttaa loisteliasta teosta Inversions (1998). Yhteiskuntien ja historian monimutkaisuus ja tapahtumien ymmärtämisen vaikeus on kirjan sydämessä, sitä risteävien tarinoiden verkkokin tavoittelee. "Epäluotettava Kertojaääni" paikantaa kertomuksen meidän maailmamme kolme suuren murroksen, "Muurin kaatumisen", "Tornien sortumisen" ja "Markkinoiden romahduksen" avulla. Tämä poliittinen vihje on kuitenkin avoin hämäys, sillä Banks haluaa sadun keinon koetella tapaamme ymmärtää historiaamme: "Kenties tällaiset satunnaiset elämän kirjanmerkit rauhoittavat meitä. Vaikka ne auttavatkin kiinnittämään tällaiset henkilökohtaiset aikakautemme osaksi jaettua historiaamme, ovat nämä historian yhdenmukaisuudet oikeastaan merkityksettömiä."
K IRJAN ALUSSA
maailmamme tuolla puolen on lukemattomien maailmoiden moninaisuus. Sen turuilla kulkevat "Siirtyväiset", tavallisten ihmisten kehoissa vaeltavat salaiset agentit. Murhaten ja pelastaen he toteuttavat monimaailmoiden tilaa tarkkailevan "Huolenpidon" suurta suunnitelmaa. Huolenpito on järjestö, joka tuntee siirtymän salat: joka hetki kaikkialla kaikki on muuttumaisillaan. Iain Banksin uusin teos Transition on satu muutoksesta, kaaoksesta, järjestyksestä ja mahdottomista yrityksistä hallita kohtaloa. Hän on palannut tuotantonsa juurille.
RKISEN
on toki tuttu hänen tapansa käyttää limittyneitä tariBANK SIN LUK IJOILLE
että ihmiset jättävät räikeätkin asiat huomaamatta, jos ne uhkaavat ennakkoluuloja tai rauhoittavia uskomuksia: "Olemme sokeita juuri sille, mikä voisi avata silK E R T O J A Ä Ä N I M U I S T U T TA A ,
Arviot
Anarkokommunismin
kummisetä
Pjotr Kropotkinin kirjoitukset eivät käännytä skeptikkoa oikopäätä anarkismiin.
menetelmä ei toimi, täysjärkinen ihminen vaihtaa sen toiseen. Kun ihminen ajetaan epätoivoiseen tilanteeseen, on tämä valmis epätoivoiseenkin vastarintaan. Tämä on logiikka, johon Pjotr Aleksejevits Kropotkin (18421921) perusti uskonsa vallankumoukseen ja anarkistisen yhteiskuntajärjestyksen toteutumiseen. Kapinahenki (Savukeidas 2009) esittelee Kropotkinin anarkiakäsityksen lähtökohdat. Tieteellistä uraa tehnyt ja Darwinin kehitysopista vakuuttunut Kropotkin lupailee anarkismilleen luonnontieteellisia perusteluita, mutta argumentaation perustana on pikemminkin kapitalismin ja valtion historiallinen kritiikki. eurooppalainen valtio on yksinvaltiuden ja orjuuden suora jatkaja. Kuningasvalta on vain korvautunut valtion suojelemalla rahan diktatuurilla. Tuotantovälineiden omistusoikeus tarjoaa porvaristolle kuristusotteen työläisistä, jotka ovat pakotettuja myymään työpanoksensa polkuhintaan. Tämä pääoman kritiikki on sosialismin peruskauraa, johon Kapinahenki ei tuo mitään mullistavaa uutuutta. Sen sijaan tehdessään pesäeron valtiokommunismiin ja määritellessään anarkismille oman äärimmäisen linjansa Kropotkin tarjoaa hätkähdyttävän näkökulman valtioajattelun itsestäänselvyyksiin.
KROPOTKINILLE AIK ANSA
K
UN JOKIN
voima 1 / 2010
49
mämme." Tämä on virkistä virkistävä yritys saarnaavan teoksen Steep Approach to Garbadale (2007) ja ohueksi jääneen Matter-teoksen (2008) jälkeen, etenkin kun se palaa hämärtämään Banksin scifin ja "mainstreamin" rajalinjaa. Va l i t e t t a v a s t i Banks ei onnistu yrityksessään kunnolla, ja kikkailussaan kirja on vähän rasittavakin. Silloin tällöin hän myös sortuu irralliselta tuntuvaan saarnaamiseen.
TR ANSITION M YÖS
toriaa paremmille urille mitä moninaisimmin keinoin salamurhista pamfletet tien levittämiseen. Myös Siirtyväiset joutuvat pohtimaan oman toimintansa moraalista luonnetta ja suhdettaan Huolenpitoon. Banks ottaa tällä tavoin käsitelt äväkkäsiteltäväkseen aiheita ta, jotka a,
luominen ovat selkeitä viittauksia viime vuosiin, puhumattakaan "salaisen salaisen saaren" kiduttajasta Filosofista: "Juuri siksi, etten nauti työstäni, olen niin hyvä siinä. Olen tarkk illut kkai kk llut tarkkaillut työssään niitä, jotka nauttivat yhteinauttivat yhteiivat htei a isestä kutsumuksestamme, eivätkä he e saa aikaan parhaita tuloksia. He innostuvat liikaa ja alkavat nautiskell sen nautiskella sijaan, että pysyisivät asiassa. Pitää saada aikaa
raa. Huolenpidon avulla hän onnistuu kuvaamaan hienovaraise sitä, miten hienovaraisesti objektiivisuuden, tietee tieteellisyyden, realismin ja epäitsekkyydenkin kaapuun epäitsekkyyde verhoutuva järjestelmä tarvitsee ykelmä t e y telmä tarvitsee yks öi n okea ussilöiden sokeaa u silöiden soke a usk koa. koa.
KIRJAN MAAILMAN TA U S TA -
tärkein sisällöllinen pointti on historian, satunnaisuuden ja monimutkaisuuden pohdinnassa. Koska maailma
Banks sortuu a välillä irralliselt tuntuvaan . saarnaamiseen
keskustelee kiintoisasti Bank-
sin tuotannon kivijalan, Kulttuuri-kirjojen kanssa. Sekä Kulttuuri että Huolenpito ovat ristiriitaisia "metasivilisaatioita", jotka tasapainottelevat hyväntahtoisuuden ja imperialismin, vapauden ja hallinnan välillä. Tämä korostuu etenkin Siirtyväisissä, jotka tönäävät rinnakkaismaailmoiden his-
ovat paljon lähempänä päivänpolitiikkaa kuin Kulttuuri-kirjojen yleisinhimilliset moraalikysymykset. piilevät salaliitot, paranoia ja viholliskuvien
HUOLENPIDON SOPUKOISSA
tuloksia ja tunnistaa ne, kun ne on aikaansaatu." Samalla tavalla Banks käsittelee markkinarealismin ja auktoriteettiuskon välisiä yhteyksiä ja niissä piilevää kiihkoilun vaa-
ei jak jakaannu selkeiksi alueiksi, eikä a historia aikakauhist siks siksi, vaatii ajan ja tilan hallitseminen tiukkoja rajanvetoja, muukalaisuut muukalaisuutta, ulkopuolta. Huolenpidolle muide maailmojen muiden hallitsemispyrkimykset o ovat välttämätön olemassaolon oike oikeutus. Samalla kuitenkin niihin sisältyy vapauden elementti, sillä niiden mon moninaisuus vastustaa lopulta hallinnan pyrkimyksiä. Tämä jännite sisältyy Si Siirtyväisten periaatteisiinkin: "Valveutuneiksi kutsumme niitä, kut jotka ymmärtävät, ette ettemme elä yhdessä maailmassa ain ainutlaatuisessa, vakiintuneessa ja lineaa lineaarisessa vaan maailmojen moninaisuudessa, joka moninaisu alati moninkertaistuu räjähdyksen lailräj
la, yhä uuteen potenssiin." Toki tämä myös vertautuu meidän maailmamme moneuteen: luokkien, omaisuuden ja tiedon rajoihin, joita pyrkyri-Adrianin hahmon kautta kuvataan. On joka tapauksessa olennaista, että Banksille tällainen "metafyysinen" pohdinta ei ole koskaan itseisarvo, vaan aina kanava elämän konkreettisten kysymysten käsittelemiseen. Banks irvailee salaviisaasti Matrixin sinisille ja punaisille pillereille, sillä ovat ne minkä värisiä tahansa, tai heitetään pillerit vaikka nurkkaan, vapauden ja orjuuden ongelmat eivät katoa, eikä itsestään selvää poliittista perspektiiviä löydy. On sääli, että Banks ei kuitenkaan osaa sulkea tätä rakennelmaa. Tällainen tarina ei kaipaisi loppua, ei kaiken selittämistä. Halu solmia tarinan irtonaiset juonteet yhteen sotii itseään vastaan. Lukijan puhuttelu oman ajan illuusioihin uskomisesta ei ole vakuuttavaa, jos illuusion murtaa tarinassa.
Ville Lähde Iain Banks: Transition. Little, Brown and Company 2009. 416 s.
mitään muotoa, jolla vallan keskittäminen tapahtui se sitten monarkismin, parlamentarismin tai bolsevistisen diktatuurin nimissä voisi palvella enemmistön etua. Tuloksena on kaikissa tapauksissa se, että yhteiskuntarakenne ajaa vähemmistön käyttämään enemmistöä hyväksi. Jos korrektisti ajattelee, että kansanedustajisto on virassaan äänestäjiä varten, on poliittisten päätösten ostaminen vaalirahalla pyhäinhäväistys. Jos taas ajattelee Kropotkinin tapaan, että hallitusvalta on vain kansainvallan illuusio ja tarkoitettu suojelemaan eliitin etua, on korruptio edustuksellisen demokratian itsestään selvä, rakenteellinen ominaisuus.
KROPOTKIN EI NÄE
potkinin unelma on niin kaukana tunnetusta todellisuudesta, ettei sitä voi tyrmätä täysin ihmisluonnon raadollisuudesta vakuuttuneenakaan.
Tapani Möttönen Pjotr Kropotkin: Kapinahenki. Kirjoituksia anarkismista. Toimittanut & suomentanut: Juha Kulmala. Savukeidas 2009. 351 s.
Novelleja Zimbabwen arjesta
Petina Gappahin kolmetoista novellia kuvaavat inflaation ja moniavioisuuden Zimbabwea.
kylän hajoittavat puskutraktorit puolestaan ovat kylän laitamilla, lapseton vaimo kuulee parkua Marthan mökistä. Kohtalon hetkellä Jumala antaa lapsen sitä eniten tarvitsevalle, niin ainakin vaimo uskoo. Novellien henkilöhahmot kertovat moniavioisen miehen toisen vaimon asemasta ja aidsiin sairastuneesta sulhasesta. Sekä loputtomista unelmista, jotka voi saavuttaa Englannissa tai USA:ssa. Zimbabwen käsittämättömästä inflaatiosta hämmästyttävät, Petina Gappah kertoo, miltä valuuttakurssi tuntuu perheenäidin kauppalistassa. "Ne vähäiset chema-hautajaislahjoitukset kulhossa keittiön pöydällä, ne lukuisten hikisten käsien tahmaamat setelit kattavat hädin tuskin mustasta pörssistä hankitun maidon, leivän ja sokerin."
JOS UUTISET
sä kauppaoikeudessa. Vaikkei Gappah enää asu Zimbabwessa, hän on onnistunut kirjaamaan tarkkoja kuvia zimbabwelaisista vuonna 2009. Gappah ei osoittele eikä paasaa. Hän osaa näyttää.
Hannele Huhtala Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta. Tammi 2009. 199 s. http://petinagappah.blogspot.com/
anarkismiin kulminoituu siihen, että kun oikeat ulkoiset edellytykset toteutuvat, yhteistyö ja solidaarisuus syrjäyttävät kilpailun ja itsekkyyden. On kyseenalaista, ovatko Kropotkinin kuvaamat olosuhteet mahdollisia an sich. On vielä vaikeampi kuvitella sellaista valaistunutta vallankumousta, joka tarjoaisi käytännön tien anarkismin edellyttämään valtatyhjiöön. Ajatuksella valtatyhjiöstä on kuitenkin mukava leikitellä: jospa se paljastuisi itseään ylläpitäväksi voimaksi. KroKROPOTKININ USKO
V
A I K K A S I L M ÄT O S U VAT
kamalimpaan kansitaiteeseen, mitä hetkeen olen nähnyt, ei kannata pelästyä. Kasarin neonvärit ja epätarkka kuva kirjailijasta luovat ajatuksen köyhästä Afrikasta, joka on kuitenkin ooh niin värikäs. Ei houkuttele. Mutta sisältö Petina Gappahin esikoisteoksessa Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta houkuttelee. kertoo lapsettomasta perheestä väliaikaisessa mökkikylässä, joka on perustettu kun Harare on siivottu köyhistä Englannin kuningattaren vierailun ajaksi. Kylän yksinkertaisin asukas Martha on yhtäkkiä raskaana. Kun tämän mökkiE L E G I A E A S T E R LY L L E - N O V E L L I
oikeustieteen tutkinto Cambridgen, Grazin ja Zimbabwen yliopistoista. Hän asuu Genevessä ja työskentelee organisaatiossa, joka avustaa kehitysmaita kansainvälisesG A P PA H I L L A O N
50 voima 1 / 2010
Nenetsin kehtolaulu
Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui ovat tehneet yhdessä jo 11 elokuvaa, kaikki tavalla tai toisella arktisten alkuperäiskansojen elämästä. Nyt ihmisen suhde luontoon on jätetty sivummalle. Sukunsa viimeinen kertoo nenetsitytöstä venäläistämisen paineessa. Neko on Veran nenetsisuvun viimeinen lapsi. Hänelle annetaan suuri vastuu: suvun shamanistisen perinteen jatkaminen. Haaste on mahdoton. Lapsia kerätään tundralta kouluun ja Nekostakin tehdään pieni pioneeri.
Lapsuin ja Lehmuskallion elokuvan näyttämö on taas arktinen Siperia. Nyt tähtäimessä on kulttuurin katoaminen ja lasten välinen julmuus.
M
ARKKU
Anastasian elokuva", Lehmuskallio kertoo. "Käsikirjoitus perustuu Anastasian tekemään radiohaastatteluun vuodelta 1991. Hän haastatteli erästä opettajaa Panayevskin kylässä Jamalin niemimaalla. Tämä nainen oli viimeinen Vera." Tämän naisen tarinaan Lapsui on sitten lisännyt omia kokemuksiaan. "Kaikki tapahtumat ovat totta, mutta elokuvaa on siistitty. Elämä internaatissa on todellisuudessa ollut paljon kauheampaa." Lehmuskallion mukaan sisäoppilaitoksissa on ollut lapsia monista eri kansoista, nenetsejä, tataareja ja venäläisiä, ja lapset ovat sortaneet toinen toisiaan. "Lapsia on yritetty venäläistää, mutta arkielämän kauheus on tullut lasten välisestä kanssakäymisestä."
" TÄ M Ä O N E N N E N K A I K K E A E L O K U V A N K E S K E I N E N teema on kuitenkin kulttuurin katoaminen. "Täs-
sä elokuvassa kaikki yrittävät tehdä parhaansa oman uskomuksena mukaan", Lehmuskallio sanoo. "Anastasian näyttelemä isoäiti yrittää säilyttää kulttuurin entisellään. Nekon äiti sairastaa vuosia keuhkotautiparantolassa ja palaa lopulta muuttuneena. Hän on vakuuttunut, että Nekon on pärjätäkseen opittava venäjän kieli." "Sitten on Nekon setä", Lehmuskallio jatkaa. "Hän on shamaani ja ollut vangittuna kuten shamaanit neuvostoaikana usein. Hän pelkää harjoittaa omaa ammattiaan. Näin yhteisö murenee myös sisältä päin. Sitten on koulu, joka muuttaa meidät kaikki. Vaikka yrittääkin vain saada ihmiset tulemaan toimeen tässä maailmassa." Yhdessä elokuvan avainkohtauksista Neko nimetään koulussa Nadyaksi. "Tämä on yleistä, Anastasiakin
on saanut nimensä koulussa. Venäläiset opettajat kun eivät osaa lausua nenetsinimiä." "Toisaalta elokuvassa nimenvaihdos ei ole vain menetys. Nekon uusi nimi Nadya tarkoittaa toivoa. Lopussa hän sanoo yrittäneensä olla nimensä veroinen". Eli kunnon neuvostokansalainen.
Jatkuvana taustavireenä elokuvassa on pettymys kommunismiin. Lehmuskallio myöntää elokuvan olevan itselleen epätavallisen poliittinen. "Sukunsa viimeinen näyttää miten asiat sujuvat, mutta ei ota siihen kantaa. Ei sano, että tämä on syntinen ja tämä ei. Kaikki ovat yhtä syntisiä."
SUKUNSA VIIMEINEN
dokumentaarisuus on jälleen tunnelmana läsnä. "Dokumentaarisuus tulee luontaisesti, sitä näkee elokuvan sellaisena. Monet tosin penäävät, että
telmäelokuva,
on näymutta
LApsui & lehmuskallio. Ohjaajapariskunnan 12. elokuva kertoo nenetsityttö Nekosta venäläistämispaineiden alla.
Kimmo Jylhämö, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
saaret kuuluvat edelleen siirtomaaisäntä Britannialle. Etelä-Afrikka valmistautuu 15 vuotta rugbyn MM-turnauksen jälkeen järjestämään jalkapallon MM-turnauksen yhteiskunnan ollessa totaalisen kaaoksen tilassa. (JT) Clint Eastwood: Invictus Voittamaton. Ensi-ilta 5.2. seen. Perheenpäänä patsastellut juristi-isä huomaa olevansa entinen patriarkka. Pian hän menettää otteensa jopa omasta elämästään. Isän päähän iskostuu epäilys, että hänen vieraaksi kokemallaan tyttärellä ja oidipaalista isänmurhaa tekevällä pojalla on keskenään seksisuhde. Entä jos onkin? Salmenperä käsittelee haastavaa asetelmaa kaikkea muuta kuin helpoimman kautta. Tabun äärelle mennään häpeämättömästi sekä psykologisen draaman että räävittömän mustan huumorin keinoin. Salmenperä ei tee elokuvan einestuotteita vaan sorvaa lopputuotteeksi ammattilaisen laadukasta käsityötä. (TR) Aleksi Salmenperä: Paha perhe. Teattereissa nyt. pidätystä vastaan. Tämä tuntui minusta pöyristyttävältä. Seksin harjoittaminen 13-vuotiaan kanssa oli ja on yhä sekä laipetaan. Elokuva on uudelleenfilmatisointi BBC:n 1980-luvun puolivälin TV-sarjasta Pimeyden ytimessä, jonka tunnusmusiikin soitti Eric Clapton. Pidin sarjasta tavattomasti enkä siksi juurikaan odottanut, että elokuva voisi olla mitenkään siedettävä. Elokuvan pahikset pyörittävät itärannikon ydinaseteollisuutta kyseenalaisin keinoin. Kertomus on pääosin rauhallinen, poliisikliseiden sisälle rakennettu lähimmäisen menettämistä käsittelevä salaliittodraama. Sitä katsellessa tulee miettineeksi, kuinka hyvin sitä onkaan omaksunut amerikkalaisen poliisielokuvan koodiston ja kuinka normaalina sen elementit näkeekään.
Elämää suuremmat ottelut
Maajoukkueiden kohtaamisia voisi pitää vesitettynä sodankäyntinä. Sivistyneiden valtioiden ei sovi sotia pienistä, mutta kansalaisille pitää kuitenkin osoittaa oman maan erinomaisuutta. Urheiluotteluun kulminoituu siis paljon muutakin kuin mitä kentällä tapahtuu. Vuonna 1986 Argentiina ja Englanti kohtasivat toisensa jalkapallon MM-turnauksessa, neljä vuotta aiemmin maat kohtasivat Falklandin sodassa. Argentiina hävisi sodan, mutta voitti jalkapallossa ja pudotti Englannin jatkosta. Voiton merkitystä kansakunnalle ei voi liikaa korostaa. Maradonan tekemä "Jumalan käsi" -maali vain kruunasi legendan. Vuonna 1995 Etelä-Afrikka järjesti rugbyn MM-turnauksen. Apartheid-hallinnon aikana rugby oli ollut puhtaasti valkoisen yläluokan laji, johon ruumiillistui mustan väestön silmissä rotusorto. Kun tuore presidentti Nelson Mandela tuki avoimesti maansa rugbyjoukkuetta, hän onnistui muuttamaan rugbyturnauksen poliittiseksi työkaluksi, jolla yhdistää kansakunta. Ei kuitenkaan kannata innoissaan unohtaa realiteetteja ja urheilun rajallista vaikutusta maailman menoon. Falklandin
Perhe on pahin
Aleksi Salmenperää voi hyvällä syyllä kutsua miesohjaajaksi. Ei vain hänen sukupuolensa takia, vaan siksi, että hänen elokuvissaan sekä aihe että näkökulma pyörivät paljon miesidentiteetin rakentumisen ympärillä. Miehen työ (2007) oli kuvaavinaan miesprostituutiota, mutta oikeastaan se käsitteli suomalaisen miehen suhdetta työhön ja perheeseen. Paha perhe jatkaa näistä teemoista, tosin sillä erotuksella, että työ on häivytetty sivurooliin, ja keskeinen ihmissuhde näyttää päättyneen yli 10 vuotta ennen elokuvan nykyhetkeä. Elokuvassa mies saa yllättäen kuulla entisen vaimonsa kuolleen. Ulkomailla äitinsä kanssa asunut yhteinen, nyt jo aikuistunut tytär päätyy yllättäen isänsä uusperhee-
Enemmän kuin luuranko kaapissa
Marina Zenowichin dokumentti kerii elokuvaohjaaja Roman Polanskin pitkää uraa ja ristiriitaista persoonaa auki. Kulminaatiopisteenä ovat vuoden 1977 tapahtumat Jack Nicholsonin Los Angelesin -huvilalla. Syytetään, että tuolloin Polanski huumasi ja raiskasi valokuvamallinaan olleen 13-vuotiaan tytön. Aikanaan oikeudenkäynnissä Polanski tunnusti sukupuoliyhteyden. Tutkintavankeuden jälkeen hän pakeni maasta ennen tuomion julistamista. Yllättäen viime syksynä Polanski pidätettiin Sveitsissä. Elokuvaväki ja kulttuurieliitti reagoivat voimakkaasti Polanskin
tonta että moraalisesti tuomittavaa. Zenowichin dokumentti syvenee nimenomaan analyysiksi amerikkalaisen oikeusjärjestelmän ongelmista. Sikäläisessä systeemissä puolustus, syyttäjä ja tuomari sopivat, mikä rangaistus annetaan, jos syytetty tunnustaa osan syytteestä. Nyt tuomari näyttää muuttaneen sopimusta omista motiiveistaan johtuen kesken prosessin ja ajaneen tapausta muutenkin laittomin keinoin. Mutta miten asetelma tulisi lopulta ratkaista? Vaikka prosessin ongelmat otetaan huomioon lieventävinä asianhaaroina, silti yleisen oikeustajun kannalta olisi parasta käsitellä asia vihdoin loppuun oikeudenkäynnissä. (TR) Marina Zenowich: Roman Polanski: Wanted and Desired. Teattereissa nyt.
Oikeudenmukaisuuden ytimessä
"Kenestä tahansa voi tulla aktivisti, kun näkee liikaa epäoikeudenmukaisuutta", todetaan Bond-ohjaaja Martin Campbellin uudessa elokuvassa. Elokuva kertoo poliisista (Mel Gibson), jonka aktivistitytär ta-
Campbellin käsissä elokuvasta muotoutuu moralistinen, oikeudenmukaisuutta käsittelevä teos ihan hyvässä mielessä. "Älä ota mitään pahiksilta", päähenkilö opettaa. Lopussa kuolevat kaikki, hyvikset ja pahikset, kun oikeudenmukaisuus löytää toteuttajansa teloittajasta, joka osoittaa millä mittapuulla falskia politiikkaa pitäisi arvioida. Amerikkalaisen elokuvan ratkaisuna tämä saakoon kaiken kunnian. (KJ) Martin Campbell: Pimeyden ytimessä. Ensiilta 5.2.
voima 1 / 2010
51
elokuvissamme pitäisi olla enemmän draamaa", Lehmuskallio sanoo. "Yksi keskeinen tekijä on se, että nenetseillä ei ole teatteritoimintaa ja ammattinäyttelijöitä. Tämä tekee elokuvista totuuselokuvaa. Kun amatöörin kanssa onnistuu, niin se elää kuin oikeaa elämää. Ihmiset tekevät asiat tosissaan." "Ihmiset myös kieltäytyvät myös tekemästä asioita. Eräässä kohtauksessa Nekon tulevaisuutta piti kysyä niin taivaan jumalilta kuin maanalaisilta, mutta ihmiset sanoivat, että tämä on liian vaarallista. Meidän on pakko ottaa huomioon yhteisö, jossa teemme elokuvamme."
E L O K U VA N ALUSSA AIKUINEN
at ovat Tapahtum elota totta, mut itty. iist kuvaa on s
Neko laulaa nenetsien kehtolaulun, lopussa nuori Neko laulaa pioneerien laulun. Sukunsa viimeinen ei kuitenkaan ole nenetsien kulttuurin muistokirjoitus. "Kulttuurihan ei kuole leikaten vaan h i i p u m a l l a ", Lehmuskallio
sanoo. "Esimerkiksi nenetsin kieli elää sitkeästi. Sen kohtalo on sidottu asumisen ja elämisen tapoihin. Valtaosa ihmisistä elää edelleen tundralla paimentolaisina." "Ihmiset elävät maakaasukentän päällä, jota ruvetaan nyt ottamaan käyttöön. Ihmisten elämä muuttuu kyllä, heitä siirrellään tundralta kyliin putkien ja pumppausasemien tieltä. Mutta kyllä ihmiset siellä paimentavat poroja niin kuin ennenkin, vaikka laitumet ovatkin pienentyneet." "Toisaalta kylissä alkoholismi ja väkivalta rehottavat. Siirtyminen rahatalouteen on myös ongelmallista", Lehmuskallio sanoo. "Moottorikelkat sitovat nenetsit rahaan ja paradoksaalisesti myös paikkaan. Bensat on haettava taipaleitten takaa. Mutta vielä tänäänkin polttoainetta vaihdetaan kalaan. Kala lienee vieläkin se kovin valuutta." Sukunsa viimeisen moraali? Lehmuskallio ei nosta nenetsien kulttuuria muiden yläpuolelle. "Kaikissa elämäntavoissa on mukana rappio. Paimentolainen voi menettää elämänlinjansa, menettää poronsa ja joutua muiden avun varaan." "Ongelma on muutoksen nopeus ja rajuus. Eskimoiden parissa huomasin, että televisiota joka oli auki 24 tuntia vuorokaudessa pidettiin oikean elämän mallina ja Dallas-sarjaa täytenä totena. Meille TV:n luoma totuus on tullut hienovaraisemmin."
MIKÄ ON
LÄPI VUODEN
ELOKUVAFESTIVAALI
BLACK HISTORY MONTH
vieraana MARIO VAN PEEBLES
DO THE RIGHT THING 25.2./28.2. KAUNOTAR JA HIRVIÖ 10.2./13.2.
MARIO VAN PEEBLES 1.-6.2.
TROUBLE EVERY DAY 11.2./14.2.
näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan
VASTAAVUUKSIA
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
Elokuvateatteri
Tapani Möttönen Anastasia Lapsui & Markku Lehmuskallio: Sukunsa viimeinen, ensi-ilta 26. helmikuuta.
VOIMAN TV-LIITE
25.2. YLE TV1 Piano (Australia/Ranska 1992) Perustellusti kerta toisensa jälkeen uusittava Jane Campionin herkkäviritteinen, mutta silti särmikäs elokuva kertoo voimauttavan tarinan siitä, kuinka hiljaisuus voi iskeä syvemmälle kuin huuto, ja siitä, kuinka aikana, jolloin vaimo miellettiin miehensä omaisuudeksi siinä missä salin huonekalut, saattoi löytyä tilaa myös keskinäiseen kunnioitukseen perustuvalle epäsäätyiselle intohimolle. 27.2. YLE Teema: Sam Peckinpah Teemalauantain aiheeksi on nostettu ohjaajamestari Sam Peckinpah, jonka tuotannon kiteyttävä Hurja joukko (USA 1969) on enemmän muodoltaan kuin sisällöltään loputtomiin kopioitu tutkielma rujon väkivallan kiihottavasta estetiikasta, miehenylpeyden ja siihen liittyvien onttojen kunniakäsitysten vääjäämättömästä logiikasta sekä taitavan allegorian kautta Vietnamin sodasta. Sunnuntaisin MTV3: X Factor Mainostelevision mitenkuten suomalaistama realitytuote on kiinnostava ainoastaan esimerkkinä siitä, kuinka monta kertaa loppuunkulutetun formaatin kopionkopiota voi vielä kopioida ja miten pitkälle toisinaan itseään jopa uskottavina uutisvälineinä esittävät mediat jaksavat kilvan osallistua tuotantoyhtiöiden promootiovedätykseen, jonka surkuhupaisa tähtioivallus tällä kierroksella näyttää olevan se, että käsikirjoituksen mukaiseksi vittuilevaksi paskiaistuomariksi on istutettu umpeen tatuoitu ex-vegaanitappelija.
tuomas rantanen
52
voima 1 / 2010
posti
Suomalais-ugrilaisten oma kansalaisyhteiskunta
Ville Ropponen esitti Toisaalta-palstan kirjoituksessaan (Voima 10/2009) näkemyksiään Venäjän kansalaisjärjestökentän tilasta. Ropponen suuntasi erityisesti Suomi-Venäjä-Seuralle kritiikkiään, johon haluan Suomalais-ugrilaisen koulutushankkeen projektipäällikkönä vastata. Koulutushankkeemme tavoitteena on parantaa suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen valmiuksia toimia tehokkaasti paikallisessa ympäristössään. Järjestöille tarjotaan projekti- ja viestintäkoulutusta. Koulutukseen osallistuu vuoden aikana noin sata kansalaisjärjestötoimijaa ja 20 suomalaisugrilaisten kulttuurikeskusten (Syktyvkar ja Saransk) yhteistyöverkon jäsentä. Osallistujia tulee kaikilta suomalais-ugrilaisilta alueilta aina Karjalasta HantiMansiaan. Vuonna 2009 osallistujista 70 prosenttia oli alle 40-vuotiaita. Koulutuksen hedelmät tulivat parhaiten näkyviin suomalais-ugrilaista tematiikkaa käsittelevissä projekteissa, joita osallistujat kotitehtävinään laativat. Toisin kuin Ropponen oletti, "folkloristiset esitykset" eivät näissä projekteissa olleet pääosassa, vaan useimmissa hankkeissa pyritään vastaamaan suomalaisugrilaisten kansojen nykyhetken haasteisiin, ennen muuta kielen ja kulttuurin säilymiseen jälkipolville. Mielenkiintoisista projekteista esimerkkeinä voidaan mainita suomalais-ugrilaisten kielten keskusteluopas kännykkään, kiertävä kieli- ja kulttuurikoulu udmurtialaisille lapsille, komin kielen opettajien virtuaalinen materiaalipankki, suomalais-ugrilainen nettilehti "Vuonó", marinkielinen it-sanakirja ja komilaisen etnoturismin kehittämishanke. Vastaan mielelläni tarkemminkin Ropposen ja muiden kysymyksiin siitä, mitä Suomalais-ugrilaisessa koulutushankkeessa todellisuudessa tehdään.
Voiman & Nestlén suhteesta
Voimassa 10/2009 oli mielenkiintoinen katsaus siihen, miten lehden paukut ja painopisteet ovat muuttuneet. Otetaan vaikka tuo tapaus Nestlé: Vielä kymmenen vuotta sitten lehti kehotti lukijoitaan "olemaan ostamatta Nestlén tuotteita" (s. 28). Nykyään se mainostaa niitä itse (s. 5) saadakseen siten rahaa (s. 57). Periaatteessa Voima ei tee yhteistyötä niin sanottujen riistofirmojen kanssa, sillä lehden brändiin sopiva kohderyhmä ovat "eettisesti valikoivat kulttuurija koulutushakuiset kuluttajat" (s. 42). Käytännössä päätoimittaja kylläkin epäilee koko eettisyyttä (s. 7) eivätkä toimittajatkaan jaksa sitä selvitellä, jos tarjolla on mainosrahaa (s. 57). Totta kai Voima yhä tuomitsee Nestlén touhut kehitysmaissa. Silti se nykyään hyväksyy Nestlén kumppanikseen. Tämä on riippumattomuutta: lehti voi kritisoida riistofirmoja ja silti samalla julkaista niiden mainoksia. Yhteistyö päättyy vasta, jos riistofirma suuttuu kritiikistä. (S. 4243.) Kuulostaa siltä, että teillä siellä Voimassa on paljon liikkumatilaa: voitte näykkiä teitä ruokkivaa kättä. Eettisesti valikoivan lukijanne johdatte kuitenkin harhaan. Hän luottaa lehteen ja ostaa siinä mainostettuja tuotteita. Lopputulos on sama kuin ennenkin: Nestlé voittaa. Anu
kuin Voima-lehti tai sitä kustantava Voima Kustannus Oy. Voimassa mainostamisesta voi päätellä siis lähinnä sen, että kukin mainostaja kokee Voiman lukijayleisön kiinnostavana kohderyhmänä itselleen.
Tuomas Rantanen, toimitusjohtaja Voima Kustannus Oy
Kiitos Sääasemasta
Yritän tässä selvittää, mitä tapahtui Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ja Sääaseman blogit ovat valottaneet kulkua noin sata kertaa paremmin kuin valtamedian uutisointi. Kiitos teille, vaikka olisihan se kiva, jos valtamediastakin saisi yhtä pätevää tietoa...
Saara Korpela
Arvoisa Voima
Pidän lehdestänne, etenkin vastamainoksenne ovat loistavia. Haluaisin kuitenkin huomauttaa parista asiasta. Miksette ole tehnyt vastamainosta liittyen hanhien kynimiseen elävältä? Teette sen sijaan jostain Pradasta. Sitten, onko mielestänne siinä jotain väärää, että MS antaa ilmaisnäytteitä kouluihin. Mitä pahaa siinä on? Ja vaikka MS haluaisi koukuttaa lapsia, niin onko se jollain tapaa väärin? Joka ikinen yrityshän yrittää saada ihmisiä puolelleen, ja moni paljon pahemmilla keinoilla. Sen lisäksi vastamainos oli vielä toteutettu surkeasti, toisin kuin yleensä. Käytättekö muuten itse Linuxia?
Kustantaja vastaa
Voimassa 10/01 kerrottiin, että kasvisruokia mainostavasta Tiwall Sweden AB:sta Nestlé omistaa 57 prosentin osuuden. Viime lehden jutuissa haluttiin nimenomaan korostaa, että minkään firman mainostaminen lehdessä ei vaikuta siihen, miten lehti journalismissaan suhtautuu mainostavaan yritykseen tai sen omistajiin. Voimassa journalistinen ja ilmoituksellinen aineisto halutaan pitää toisistaan täysin erossa. Voimassa mainostaminen ei siten tarkoita myöskään, että lukija voisi yksin mainoksen perusteella päätellä minkään ei-kaupallisen mainostajan olevan samaa mieltä eettisistä asioista
Nuutti
Voimaa viikoittain?
Mitenkäs paljon maksavia tilaajia tarvisi olla, että Voima voisi ilmestyä vaikka viikoittain. Haluaisin järkevää aamukahvilukemista useamminkin kun kerran kuussa. Voisiko siitä suorittaa vaikka jonkinlaista asiakaskyselyä, että olisiko halukkaita tilaajia tarpeeksi?
Sanna Raatikainen
Riku Savonen toiminnanjohtaja Suomi-Venäjä-Seuran Länsi-Suomen piirijärjestö ry
Voima-makuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
35
Voima-laukku
Ar Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut ka V Voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
Diplon arvostettu Ympäristöatlas sisältää noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä ja tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Voit tilata kirjan erikseenkin, jolloin hinta on 19 euroa. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja www.intokustannus.fi.
Ulrika Yliojan ja Sami Kortemäen luoma Iiris Vispilä esiityi Voima-lehdessä 2000-2004 neljänkymmenen valokuvastripin verran. Kuvauspaikat vaihtelivat Linnamäen ja vehnäpeltojen kautta Naistenklinikalle, Uspenskin katedraaliin ja Himalajan vuoristoon. Uudelleen samplattujen strippien ohella kirja paljastaa myös sarjan tekovaih heita. Nidottu, 52 s sivua. Voit tilata k kirjan erikseenkin, j jolloin hinta on 20 e euroa. Lisätietoja w www.ulrika.fi.
posti
voima 1 / 2010
53
Vikaan mennyt vastamainos
Numeron 10/2009 vastamainos sivulla 16 meni pahasti metsään - tai ainakaan en ymmärtänyt sen pointtia. Oliko tarkoitus kritisoida Aalto-yliopistoa (joka tosin aloittaa jo 2010, ei 2012), ilmastoskeptikoita, innovaatiopolitiikkaa yleisesti, 2012-elokuvaa vai Helsingin valitsemista maailman designpääkaupungiksi, vai jotain muuta? Designpääkaupunkius on Helsingille ja koko Suomelle kertakaikkiaan mahtava tunnustus, josta en alalla toimivana ja helsinkiläisenä voi olla iloitsematta. Joka tapauksessa mainos oli vain komeaa pintaa, sisältö pahan kerran hukassa. Joskus (tosin viime aikoina harvemmin) olette onnistuneetkin. Joko on ideat vähissä tai sitten niitä on liikaa.
Heikki Sallinen
Vastamainoksen PDF uupuu
Heip, vastamainoksen 14/2009 PDF uupuu. Voisin haluta printata tuon Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan toimiston seinälle. ;)
Toimitus vastaa
Linkki on korjattu. Sieltä vaan printtaamaan.
Sikatilojen ongelmat
Viitaten uusiin paljastuksiin sikatilojen ongelmista. Tämä laatimani adressi taitaa olla edelleen ajankohtainen: www. adressit.com/eroaanttila.
Elisa Kissa
Israelin asekaupat
Kirjoititte Israeliin suuntautuneista asekaupoista. Tässä iso hankinta Israelista 30 miljoonaa: "Vuonna 2008 Suomi hankki Horneteihin kymmenen Litening- maalinosoituslaser ja tähtäyslaitetta. Siprin mukaan laserit ovat israelilaisia mutta tilattu USA:n kautta. Kaupan arvo on 30 miljoonaa dollaria." Toinen juttu: Suomi on iso asiakas asetehtaille, yksi suurimmista. Harva tietää tuon. Alkuperäislähteet ym. täällä: http://pseudonyymi. blogspot.com/2009/06/ suomi-on-maailmanluokanasepeluri.html
Anssi Avulias
lehtiä ja uutisia netistä, rupee surettaa, kun sieltä tulee niin paljo kuraa meijän pienten ihmisten pään menoksi. Oon löytäny todella hienon sivuston nimeltä sprword.com, olette ehkä kuullu siitä, se on omistettu matskulle mitä ei valta mediassa näytetä. Toivon todella että tekisitte jutun siitä! Äitini Voiman mulle joskus käteen tyrkkäsi, isoäiti sanoo että liian negatiivinen ja mollaa kaikkia muun muassa jenkkejä. LOL. Meijän ympäröivä maailma vaan näyttää olevan aika huonos jamassa. Hieno numero tää 10/2009 mut toi "aina oikessa jo kymmenen vuotta" kuulostaa omahyväseltä. Noh, jäipä toi kritiikki pieneksi. Onnittelen kymmenestä vuodesta toimitusta, ootte Voimakkaita!
Mikael Hyry
Valtamedia vaikenee
"Climategatesta" ei keskustella, siitä ei saa kysyä eikä valtamedia ole tutkinut asiaa lainkaan. Helsingin Sanomat ja Die Zeit vaikenee asiasta 100%. Räikeä esimerkki kysymysten hautaamisesta: http://www.youtube.com/ watch?v=VG16U4vwlFE
Otso Rajala
Kaksi asiaa
1. Onnittelut 10-vuotispäivän johdosta! 2. Jukka Vuoriolle: "Kansallinen vastarinta" on verkossa, osoitteessa: www.patriootti.com. Huoh, meitä on moneksi...
Jukka Laari
Oikaisu
Voiman numerossa 10/2009, s. 40, lukee seuraavaa: "8.9. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon tämän blogikirjoitusten vuoksi sakkoihin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan." Sikäli kuin väärä tieto ei ole tahallinen, pyydän oikaisemaan sen. Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin Helsingin käräjäoikeudessa. Sain sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta.
Jussi Halla-aho
Suomen rehellisin lehti
Hoi toimitus, oon lukenu Voimaa jokusen vuoden ja sen perusteella teillä on Suomen rehellisin lehti, journalistisessa mielessä. Kun nykyään katsoo tv:tä,
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 39,00 ¤, saan kaupan päälle le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen tai iiris vispilän valokuvastrippikirjan tilaan ainoastaan le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen hintaan 15 tilaan ainoastaan iiris vispilän valokuvastrippikirjan hintaan 20 tilaan voima-makuupusseja hintaan 35 kpl, värit:
(värivaihtoehdot sininen, vaaleansininen, punainen, oranssi, vihreä, vaalenavihreä, violetti, ruskea ja musta)
tilaan voima-laukun hintaan 19 Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut. Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja.
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
Kuvat: Kukka Ranta
54 voima 1 /2010
ilmastokokouksen
Lääkettä Köpis-debikseen
timuksiin ei suostuta ja taloudellisesta kasvusta pidetään kiinni vaikka sadat miljoonat mahdollisesti jopa miljardit ihmiset kuolevat ja vältämme täydellisen katastrofin vain tuurilla.
Rikkaiden metodi: hajota ja hallitse
Koska ilmastosopimukseen tarvittavaa yksimielisyyttä ei voitu saavuttaa neuvottelemalla, rikkaat maat turvautuivat köyhien rintaman hajottamiseen, lahjontaan, kiristykseen ja kokoustaktiikkaan. Ensin Kiina, Intia, EteläAfrikka ja Brasilia otettiin samaan neuvottelupöytään USA:n kanssa. Kun nämä oli saatu hyväksymään näennäissopimus, ryhdyttiin lahjomaan ja uhkailemaan heikompia köyhiä maita. USA ja Britannia ilmoittivat avoimesti, että avustusrahaa tulee vain sopimukseen suostuville. Joillekin luvattiin sairaaloita, toisia uhattiin kaikkien Maailmanpankin lainojen jäädyttämisellä. Kuitenkaan Bolivia, Venezuela, Kuuba, Costa Rica, Nicaragua, Somalia ja Tuvalu eivät hyväksyneet tyhjänpäiväistä sopimusta. Tuvalun edustaja Ian Fry totesi: "Näyttää siltä, että meille tarjotaan 30 hopearahaa, jotta kavaltaisimme kansamme ja tulevaisuutemme." Sudanin edustajan Lumumba di-
SOPIMUS VAI KATASTROFI. Desmond Tutu julisti, että "on parempi olla tekemättä
sopimusta kuin tehdä huono sopimus. Se olisi katastrofi monille päättäjille, mutta siten kaikki muut välttäisivät todellisen katastrofin."
ilmastokokouksen tulos sai monet aktivistit vaipumaan epätoivoon. Se oli pettymys myös niille virkamiehille ja poliitikoille, jotka olivat vuosikausia neuvotelleet uudesta ilmastosopimuksesta. Joulukuisessa Tanskassahan ei saatu aikaan mitään varsinaista sopimusta.
K
ÖÖPENHAMINAN
Yksimielisyyttä ei löytynyt
Kööpenhaminan sopimus (Copenhagen Accord) merkittiin vain kokouksen tiedoksi, koska tarvittavaa yksimielisyyttä ei löytynyt. Vaikka yksimielisyyteen olisi päästykin, kaikki sopimusehdotukset olisivat olleet aivan liian heikkoja päästöalennusten ja aikataulujen suhteen. Päästöjen säätely olisi perustunut tehottomaan ja keinottelulle alttiiseen päästökauppaan. Maailman suurimpien kivihiilen louhijoiden, USA:n, Kiinan, Intian, Australian ja Etelä-Afrikan hiilikerhon myötävaikutuksella syntyneen tiedoksi merkityn paperin arvo on lähinnä siinä, että ilmaston lämmittämisen jatkamiselle saatiin vain huono oikeutus.
pallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta esiteolliseen aikaan nähden. Tulvat, myrskyt, kuivuus ja metsäpalot tappavat ihmisiä. YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johtaman tutkimusryhmän varovaisen arvion mukaan jo nykyään 300 000 ihmistä kuolee vuosittain köyhässä etelässä ilmastonmuutoksen seurauksena. Kuitenkin Intiaa ja Kiinaa lukuun ottamatta köyhien maiden historiallinen panos ilmastonmuutoksen synnyttämisessä on mitätön. Niinpä saarivaltiot ja kaikki kehitysmaat (G77 ja Kiina) vaativat Kööpenhaminan kokouksen loppumetreille saakka, että lämpötilan nousu on rajoitettava 1,5 asteeseen ja teollisuusmaiden on maksettava valtavasta ilmastovelastaan satoja miljardeja dollareja takaisin köyhille maille.
t maat Rikkaa at köytuiv turvau man hajotta hien rin n ja lahjone tamise an. ta
ta. Julkaistut pelottelu-uutiset, poliisien massiivinen läsnäolo ja väkivallan käyttö sekä mielivaltaiset pidätykset pyrkivät kääntämään ilmastomielenosoitusten merkitykset ylösalaisin: ihmiskunnan historian ylivoimaisesti suurimman turvallisuusuhan aiheuttaneita, öljyllä voideltuja eliittejä vastaan mieltä osoittavat aktivistit olivatkin nyt itse suuri turvallisuusuhka. Kööpenhaminan mielenosoituksiin ja muihin tapahtumiin osallistuneiden yli 100 000 ihmisen motiivi ei ollut vain vaikeuttaa huonon sopimuksen syntyä. Siksi virallisen kokouksen epäonnesta huolimatta Kööpenhamina oli monille aktivisteille toivoa luova kokemus.
Julkilausuman keskeisenä sisältönä on järjestelmän muutos. Kannanotossa hylätään ilmastonmuutoksen torjunnan näennäisratkaisut, kuten ydinvoima, kivihiilivoimaloiden hiilidioksidin talteenotto, puhtaan kehityksen mekanismi ja ilmaston keinomuuntelu. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa "edellyttää sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten rakenteiden perustavaa laatua olevaa muutosta sekä sukupuoleen, luokkaan, rotuun, ikään ja kansallisuuteen perustuvan epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden oikaisemista."
www.klimaforum09.org/Declaration
Rakenteiden on muututtava
Suuri yhteiskunnallinen muutos on jälleen mukana globaalisti verkostoituneiden yhteiskunnallisten liikkeiden vaatimuksissa. On puututtava kriisejä synnyttäviin rakenteisiin. Myös toinen toimintasuunta nousi esille Kööpenhaminan kokouksen tuloksettomuudesta: ilmaston keinomuuntelu eli geoengineering. Jos kerran poliitikot eivät saa nykyisen ilmastoa lämmittävän teknologisen järjestelmän toimintaa muutettua, pitää luoda uusi teknologinen järjestelmä, joka viilentää maapalloa. Levittämällä valtava määrä sulfaatteja aerosoleina ilmakehään voitaisiin saada nykyistä enemmän auringonsäteilyä heijastumaan takaisin avaruuteen ennen sen saapumista maanpinnalle. Seurauksena olisi tietenkin monia uusia ongelmia kuten otsonikatoa ja happosateita. Kööpenhaminan jälkeen teollistuneella ihmiskunnalla näyttää siis katastrofin odottelun lisäksi olevan kaksi vaihtoehtoa: jatkaa nykyisellä ympäristötuhoon johtaneella tiellä siirtymällä entistä intensiivisempään ja riskialttiimpaan luonnon ja ihmisten teknokraattiseen hallintaan tai sitten muuttaa nopeasti yhteiskunnat ja talous aidosti demokraattisiksi, jolloin ylivaltaan kytköksissä oleva energiankulutuksen ja luonnon muuttamisen tarve vähenisi ratkaisevasti.
Olli Tammilehto
Klimaforum
Kööpenhaminan keskustassa sijainnut vaihtoehtotori Klimaforum ylitti odotukset. Sen lukuisiin seminaareihin, keskusteluihin, työpajoihin ja konsertteihin osallistui noin 50 000 ihmistä. Foorumin osanottajat, lähes 400 järjestöä, hyväksyivät julkilausumaluonnoksen 10.12. Joukossa oli lukuisia Maan ystävien ryhmiä, Suomen ja muiden maiden Attac-järjestöjä sekä Via Campesinan jäsenjärjestöjä.
Ihmiskunta rikkaiden pelinappulana
Rikkaissa teollisuusmaissa ilmastomuutoksen ei odoteta aiheuttavan vielä dramaattisia vahinkoja. Maiden päätöksentekokulttuuriin on iskostunut rasismia muistuttava ideologia, joka mitätöi köyhien hengen arvon. Niinpä ne hyväksyvät periaatteessa kahden asteen lämpötilan nousun, mutta niukoilla päästövähennyslupauksillaan maat käytännössä siunaavat ainakin kolmen, mahdollisesti jopa neljän asteen nousun. Monien analyysien mukaan lämpötila nousee 3,54 astetta. Etelän ylikuumenemisen lisäksi näillä lämpötilan nousuilla päästään ainakin 50 prosentin todennäköisyydellä hallitsemattomaan globaaliin ilmastokatastrofiin. Tyndallin ilmastotutkimuslaitoksen johtajan Kevin Andersonin mukaan neljän asteen nousu merkitsisi noin kuuden miljardin ihmisen kuolemaa vain noin 0,5 miljardia jäisi henkiin.
Ilmastovelka pitää maksaa kehitysmaille
Kaikki maat eivät lähteneet ilmastoneuvotteluihin samalta lähtöviivalta. Saarivaltiot ja köyhä etelä kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksesta, kun maaPIDÄTYKSIÄ. Poliisi pidätti mielenosoitusta järjestäneen Tadzio Müllerin syytettynä "väkivaltaisen mellakan" valmistelusta. Mielenosoitus sujui ilman väkivaltaisia yhteenottoja. Müller vapautettiin 19.12.
SUURMARSSI. Lauantain Global day of Action -marssille osallistui 100 000 ihmistä.
Apingin mukaan "nykyinen esitys tuomitsee Afrikan tuliseksi pätsiksi, koska kaksi astetta merkitsee Afrikassa 3,5 astetta IPCC:n raportin mukaan. Esitys pyytää Afrikkaa allekirjoittamaan itsemurhasopimuksen, tuhkaksipolttamissopimuksen, jotta muutamien maiden taloudellinen valta-asema säilyisi."
FIFI UUTISOI JA TAUSTOITTI ILMASTOKOKOUKSEN
ilmastokokousta ja kuohuja sen ympärillä. Mikael Brunila kirjoitti tapahtumasta. "Ilmastoliike sai karusti kokea, ettei se välttämättä voi toistaa globalisaatioliikkeen voittoja liimaamalla uusia etikettejä vanhan aktivismin pintaan. Kööpenhaminan jälkeisessä elämässä tarvitaan uudelleenarviointia. Todistimmeko vain poliisin onnistumista vai myös omaa epäonnistumistamme?" Henri Purjeen mukaan ilmastokriisiä ei enää nähdä vain ympäristökysymyksenä: "Takana on kansainvälisten massaprotestien vuosikymmen, jonka aikana erilaisten kansalaisliikkeiden on usein ollut vaikea löytää yhteistä säveltä. Kööpenhaminan ilmastokokous saattoi muuttaa asian." Elina Venesmäki haastatteli ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä siitä,
K U K K A R A N TA VA L O K U VA S I
Tarvitsemme talouslamaa
Pohjoisen vallanpitäjät ovat varmaankin mielessään ajatelleet, että suostuminen köyhien maiden alle 1,5 asteen vaatimukseen johtaisi ainakin 50 prosentin todennäköisyydellä talouden kasvun ja yhtiöiden voittojen hyytymiseen teollisuusmaissa. Kevin Anderson totesi hiljattain The Timesissa: "Tarvitsemme suunniteltua talouslamaa. Taloudellinen kasvu ei sovi yhteen päästöjen vähentämisen kanssa." Teollisuusmaiden eliittien ratkaisu tässä tilanteessa oli selvä: etelän vaa-
Kansalaisliikkeet tukevat köyhiä maita
Olennainen syy etelän kokousedustajien pysymiseen kannassaan oli se, että yhteiskunnalliset liikkeet ja järjestöt tukivat niitä kuten Seattlessa vuonna 1999 ja Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007. Toisenlaista globalisaatiota vaativa liike on yhtynyt radikaaliin ilmasto-oikeudenmukaisuusliikkeeseen. Oikeudenmukaisuusvaatimukset kuuluivat voimakkaasti myös Kööpenhaminan kaduilla ja kokouspaikalla Bella-keskuksessa. Tosin viranomaiset pyrkivät heikentämään liikevaikutus-
mitä Suomi aikoo Kööpenhaminassa. Suomi odottaa muiden siirtoja. Venesmäki seurasi myös Naomi Kleinia varjokonferenssissa. Oikea kokous sulki kansalaisjärjestöt ulos. Janne Junttila raportoi Pohjolan pyöräilykaupungin vihreästä menosta. Fifin Sääasema-blogissa kokouksen kulkua ovat kommentoineet YK:n nuorisodelegaatiolainen Samuli Sinisalo, Polttava kysymys -kampanjakoordinaattori Meri Pukarinen, Voiman toimittaja Jukka Vuorio, pilapiirtäjä Seppo Leinonen ja KÖP15-kampanjakoordinaattori Minna Sumelius. Yleisempiä ilmastouutisia pui blogin vakikasvo Maria Haanpää. http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/Kooste-Fifi-Kööpenhaminassa/664
T I M O PA R V E L A
MUSIKAALI
· ERI PIETIÄINEN MARKO PURO · MILKO LEHTO · MIMMI RESMAN PETT
VA L O K U VAT L A U R I L U N D A H L
Musiikki teatteri Kapsäkk i Hämeen tie 68, 00550 Helsinki www.ka psakki.fi
Liput 28 18 , Lippupiste ma-su 7-22 p. 0600 900 900 (1,75 / min+pvm ) tai www.lipp u.fi · Ryhmät: liput@kap sakki.fi
ENSI-I LTA 28.2.2 010, ESITYK SET 9.4. SAAKK A
9
02/2010
Halpaa sinulle kallista ympäristölle ul
Maksa lentomaksu www.lentomaks u.fi