TU E
RIIPPU M
fifi
10 l 2011 jou u-ta mmikuu
i .voima.f
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
VALELÄÄKÄRI & POLIISI S. 8 KUNTOJUMPPAFILOSOFI S. 20
än s. 30 kiipeämä Opi
TOSIIR RE KA LOH CKS RO
10
Häkämies säteilee 9 Ylen astronominen vitutus 24 Sika 9, 34 & 44 Duunarit leffassa 50 Kuorojen sota 55
IS
M IA
. TIL A A V
OI
Suvilahden
KIRPPUTORI
Sunnuntaisin klo 9-15
11.12.
18.12.
8.1.
15.1.
22.1.
29.1.
Suvilahti, Kattilahalli, Sörnäisten rantatie 22 A/rak.1, 00540 Helsinki
Tervetuloa Suvilahden hulppeaan Kattilahalliin löytämään kivoja tavaroita ja vaatteita, joita et vielä edes tiennyt tarvitsevasi. Aarteenetsinnän lomassa voit nauttia virvokkeita edullisessa kahvilassa. Pihalla on satoja ilmaisia parkkipaikkoja.
TULE MYYMÄÄN
Myyntipaikka Suvilahden kirpputorilla maksaa 25 euroa, sisältäen myyntipöydän ja rekin. Myyjät pääsevät sisälle kello 8 alkaen ja ovet suljetaan kello 16. Myyntipaikoista ei tehdä ennakkovarauksia vaan ne jaetaan saapumisjärjestyksessä. Järjestäjä: Bewe Sport, www.bewesport.fi, 040 580 0831
Suvilahti on Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallinnassa oleva entinen energiantuotantoalue, joka on nykyään kulttuurin ja sitä tukevan liiketoiminnan käytössä. Yhtiönä kannatamme kierrätystä kaikissa muodoissaan - kierrätämmehän me itsekin entisiä teollisuuskiinteistöjä, Kaapelitehdasta Ruoholahdessa ja Suvilahden energiantuotantoaluetta. Suvilahden alueen muuttuminen kulttuurikeskukseksi on osa Sörnäistenrannan ja Kalasataman laajaa kehitystyötä. www.suvilahti.fi
Kimmo Jylhämö & Klaus Welp (toim.)
Oivaltava ja räävitön vastamainoskirja tekee jäynää kaikkialle tunkevalle mainostulvalle ja avaa silmät visuaalisen markkinoinnin logiikalle. Virkistävä mielen saastumisen vastalääke!
Tähän kutkuttavaan opukseen on koottu Voima-lehdessä vuodesta 1999 ilmestyneitä vastamainoksia. Etusija on kuvilla, jotka tarjoavat ehtymättömiä oivalluksia ja löytämisen riemua jokaiselle nyky-yhteiskuntamme
visuaalisessa ympäristössä kasvaneelle. Kuvien ohessa valotetaan vastamainosten taustoja sekä tarjotaan eväitä omaehtoiseen mainosanalyysiin tai ideoita omien mainosparodioiden tekemiseen.
8
TEKSTI KOLLAASI
10
MIKKO NISKASAARI MIRKKA HIETANEN
2011
Poliisi ei viitsinyt tutkia valelääkäriä
Poliisi olisi saanut valelääkärin uran poikki jo kolme vuotta sitten, mutta se jätti rikosilmoituksen tutkimatta. Niin Suomessa käy kansalaisten ilmoituksille & kanteluille.
OIKEUTTA VAI UHKAPELIÄ? U teoksesta Kuvat teoksest Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia. http://bit.ly/ uMkwLf f
Ä N Ä S Y K S Y N Ä poliisi ulotti valelääkäritutkinnan Valviraan, jonka tehtävä on valvoa terveydenhuollon henkilökuntaa. Valvirassa tiettävästi jätettiin huomioimatta valelääkäri Esa Laihosta toukokuussa 2010 tehty kantelu, ja poliisilla on hyvä syy epäillä sitä virkarikokseksi. Tapauksen historiassa on kuitenkin muutakin epäselvää. Helsingin poliisilaitos sai jo 2. lokakuuta 2008 tutkintapyynnön Esa Laihosta. Poliisi jätti ilmoituksen kokonaan tutkimatta, perustein jotka ovat ilmeisen väärät ja siten myös lainvastaiset. Olisi siis loogista tutkia myös poliisin laiminlyönti. "Ai se vanha juttu? Ei minulla ole ajatusta sitä tutkia", selittää tutkinnanjohtaja Hannu Männikkö puhelimessa. Poliisin virkarikoksia ei ole tapana tutkia.
T
T U T K I N TA P Y Y N N Ö S S Ä kerrottiin Esa Laihon passittaneen pois hoivakodista 75-vuotiaan Alzheimer-potilaan, joka ei tullut kotona toimeen omin avuin. Laihoa epäiltiin heitteillepanosta. Rikosilmoituksia Helsingin poliisilaitoksella seulova rikoskomisario Mikko Masalin tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei tutkittavaa ollut. "Kyseisen [rikoksen] tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää sitä, että henkilö saatetaan avuttomaan tilaan, jonka seurauksena hänelle aiheutuu konkreettinen (todellinen) henkilövahingon vaara", hän perusteli kantaansa tuolloin. Perustelu on virheellinen. Ilmoittaja ei väittänyt Esa Laihon olevan syypää vanhuksen huonoon kuntoon. Hän ilmoitti lääkärin jättäneen heitteille avuttoman vanhuksen, josta hän hoitosuhteen vuoksi olisi ollut velvollinen huolehtimaan. Päätös oli väärä myös siksi, ettei kansalaisen tarvitse tietää, mikä rikosnimike saattaa tulla kyseeseen. Riittää, kun selostaa, mitä on tapahtunut. Viranomaiset, viime kädessä tuomioistuimet, päättävät, onko kyseessä rikos ja jos, niin mikä. Tässä tapauksessa on ollut vahvat perusteet epäillä myös virkavelvollisuuksien rikkomista, mut-
ta siitä komisario ei lausunut mitään. "Päätös on tehty ja se on oikein", kommentoi Mikko Masalin ratkaisuaan.
E M M E V O I T I E TÄ Ä ,
olisiko valelääkäri paljastunut jo vuonna 2008, jos
isen ei ansala etää, K e ti tarvits snimike iko mikä r a tulla saatta een. kysees
ilmoitus olisi tutkittu siten kuin laki vaatii. Ainakin siihen olisi ollut mahdollisuus, koska lääkärin ammattitaito asetettiin kyseenalaiseksi hyvin perustein. Kansalaisten tekemät rikosilmoitukset jäävät kuitenkin Suomessa tutkimatta lähes säännönmukaisesti, varsinkin, jos ne koskevat virkarikoksia. Sisäministeriö hehkuttaa teettämiänsä poliisibarometreja, joissa suuri osa väestöstä antaa poliisin luotettavuudesta korkean arvosanan. Barometreista löytyy kuitenkin myös
lukuja, joita ministeriö ei mainosta: vuoden 2010 poliisibarometrin mukaan vain 18 prosenttia kansalaisten tekemistä rikosilmoituksista johtaa esitutkintaan. Luku on jatkuvasti laskenut, mutta oli edellisellä kerralla sentään vielä 27 prosenttia. Sekin on vähän. Toki kansalaisten rikosilmoituksista osa on aiheettomia. Osa koskee niin vähäisiä asioita, että ne voidaan jättää laillisin perustein tutkimatta. Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että useampi kuin neljä viidestä kansalaisten tekemästä rikosilmoituksesta olisi väärä tai koskisi mitättömiä asioita. Myös poliisin ja muiden viranomaisten tekemistä rikosilmoituksista iso osa on aiheettomia, ja erityisen paljon he tekevät ilmoituksia pikkujutuista. Silti ne tutkitaan lähes aina. Kansalaisten rikosilmoituksia pidetään siis vähempiarvoisina kuin viranomaisten tekemiä. Tämä on vastoin esitutkintalakia ja rikkoo perustuslain takaamaa kansalaisten yhdenvertaisuutta lain edessä.
S A M A N T Y Y P P I N E N kohtalo on viranomaisille tehdyillä kanteluilla. Niihin suhtaudutaan yhtä yliolkaisesti kuin rikosilmoituksiin. Entinen oikeuskansleri Paavo Niku-
la kertoi aikoinaan ratkaisseensa kymmenessä vuodessa noin 8 000 kantelua ja joutuneensa määräämään vain kerran asian esitutkintaan. Hänen mielestään tulos oli hyvä. Ei ollut. Tulos on huono ja erittäin huolestuttava. Tiedämme varmasti, että merkittävässä osassa kanteluita on perää, sillä oikeuskanslerinvirastolle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetyistä kanteluista noin neljäsosa johtaa jonkinasteisiin toimenpiteisiin. Yleensä moitteet ovat riittävä seuraus. Kantelutie toimii silloin, kun kysytään, onko virkamies toiminut asiallisesti, hyvien hallintotapojen mukaan. Se ei toimi lainkaan silloin, kun kyseessä on ilmeinen rikos: sellaista koskee arviolta 510 prosenttia kanteluista. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. artikla edellyttää, että kansalaisilla on tehokas oikeussuoja myös silloin, kun oikeuksia on loukannut viranomainen. Käytännössä kansalaisen vaikuttamiskeinoihin kuuluvat rikosilmoitukset ja kantelut. Kun ne jätetään tutkimatta tai tutkitaan hutiloiden, Suomi rikkoo järjestelmällisesti ihmisoikeuksia. Lisäksi moni rikos, myös vakava, jää selvittämättä.
Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.
10
2011
9
SIKALOIDEN ARKIPÄIVÄÄ. Kuvan sikala täyttää lain vaatimukset. Onko laillinen aina oikein, kysyy Oikeutta Eläimille.
Aivokylpy Lasipalatsissa
Helsingin TEDx-seminaarissa jukuripäiseen kansaan ajettiin tietotalouden henkeä .
T Y K ÄT K Ä Ä T O V E R E I S TA N N E !
Laki suojelee sikatilallisia valitettavasti
Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kuvat sikatiloilta ovat jälleen järkyttäviä. Eläinten pahoinvointi on arkipäivää.
-yhdistys paljasti marraskuun lopulla uusia, viimeisen puolen vuoden aikana kuvattuja järkyttäviä kuvia kotimaisilta sikatiloilta. Tähän mennessä elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sikaloihin tekemissä tarkastuksissa on löytynyt vain vähän huomautettavaa. "Emme ole missään vaiheessa epäilleet eläinsuojelurikkomuksia kuvatuilla tiloilla, vaan yhdymme Sikayrittäjien näkemykseen siitä, että kuvissa näkyy sikaloiden tavallista arkipäivää",
Ohjelmoikaa aivonne! Mennään yhdessä kohti hyvää! Jee! Ongelmana on, että luovuustalouden näkökulmasta suomalaiset ovat tylyä kansaa. "Työskentelen mieluummin ryhmässä kuin yksin." N2-mainostoimiston roadmap director Kari Tervonen esitteli tilastoja, joiden mukaan vain 29 prosenttia suomalaisista on jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. "Tää sosiaalinen kyvyttömyys on aika rajua", Tervonen kommentoi. Pahempaa seuraa. Suomalaiset käyttävät joka päivä telkkariin, tietokoneeseen ja harrasteisiin kuhunkin keskittyneesti 45 minuuttia, mutta kuuntelevat perheenjäseniään vain kuusi minuuttia. Koska tapahtumaan ei kutsuttu yhteiskuntatieteilijöitä, ilmeinen kysymys jäi esittämättä: mistä tilanne johtuu? Onko muita tapoja vaikuttaa kuin yksilöön kohdistettu moralismi?
J O S L U O V U U S ja aivojen yhteistyö ovat tietotalouden kaksi pe-
rusosaa, etiikka on kolmas. Yleisölle näytettiin meritieteilijä Sylvia Earlin Kalifornian TEDissä pitämä puhe. Juontaja muistutti, että marraskuun aikana muutamat helsinkiläiset sushiravintolat ilmoittivat lopettavansa uhanalaisen tonnikalan käytön. Juontaja vetosi yleisöön Porkkanamafian hengessä: "Meidän toiveemme on, että jokainen täällä olevista kävisi sushilla seuraavan kuukauden aikana jossakin näistä ravintoloista, jotka ei tarjoa uhanalaisia lajeja." Toimittaja Riku Siivonen kertoi, miten tulla hyväksi ihmiseksi: tekemällä hyviä ja sitoutuneita tekoja. Jos on paha olo siitä, että tekee maailmaa tuhoavaa työtä, kannattaa mennä vapaaehtoistyöhön esimerkiksi säestämään vanhusten kuoroa. Se kannattaa jo itsekkäistä syistä. Siivonen oli kärrännyt oman vanhuskuoronsa Lasipalatsin aulaan laulamaan TED-yleisölle. Aplodien jälkeen tarjoiltiin kasviswrappeja ja suklaamuffinseja.
Pontus Purokuru
O
I K E U T TA E L Ä I M I L L E
Saila Kivelä Oikeutta Eläimille -yhdistyksestä sanoo. "Tuotanto-olot ovat lain sallimia, joten eläinsuojeluilmoitusten tekeminen ei johda mihinkään. Nyt tulisikin keskustella siitä, onko tällainen eläintenpito oikein."
J O U L U K I N K K U J A tilataan jo, vaikka tuotantoeläinten olot ovat jälleen herättäneet huolta. Oikeutta Eläimille -yhdistys on julkaissut materiaalia sikaloista osoitteessa tehotuotanto.net vuonna 2007. Sikatehtaat.fi-sivustolla on julkaistu kuvia ja videoita sikalois-
ta vuonna 2009. Nyt julkaistut kuvat mukaan lukien Oikeutta Eläimille on kuvannut yhteensä yli sadalla suomalaisella sikalalla. "Viranomaiset ja poliitikot ovat reagoineet ihmisten huoleen lupaamalla, että eläinten oloihin tiloilla tulisi muutos. Vuonna 2009 aktivistien julkaisemat kuvat osoittivat, että vuonna 2007 annetut lupaukset eivät olleet toteutuneet. Nyt, kun uudet videot on julkaistu, on selvää, ettei mikään ole vieläkään muuttunut."
Hannele Huhtala
fifin luetuimmat
1. Blogi
ajalta 2.11.1.12.2011
4. Heidi Merima-Halonen
Vastamainokset
Hengissä narsistin jäljiltä
Väkivaltaiseen parisuhteeseen ei kannata jäädä.
Häkämies säteili Japanissa
Suomalainen valtuuskunta lobbasi ydinvoiman puolesta Fukushimasta toipuvassa Japanissa.
Alexander Stubb (kok.) ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) kävivät marraskuun lopussa Japanissa edistämässä suomalaista energiatuotantoa ja ympäristöteknologiaa. Stubb kävi myös tutustumassa jälleenrakennustyöhön pohjoisella tuhoalueella. Stubbin seurueessa matkusti kuuro rap-muusikko Signmark, joka piti ilmaiskonsertin Sendaissa, viime maaliskuisen maanjäristyksen episentrin eli keskuspaikan lähellä. Häkämies taas osallistui Tokiossa japanilais-suomalaiseen energia- ja ympäristöteknologiaseminaariin, jossa tutkailtiin maiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia tällä alalla. Pressitilaisuudessa Häkämies piti puheen otsikolla Finland will keep on promoting nuclear energy in the future. Vaikka on varma, että osa HäkäNISTERI
2. Hanna Kaisa Hellsten
Perussuomalaiset nuoret mainostavat muiden puolueiden kasvoilla.
"Ei meille tullut mieleenkään, että kuvasta joku olisi voinut loukkaantua."
3. Laura Haapala
5. Petter Nissinen
Muutaman biljoonan bisnes
Yhdysvaltojen sotateollisuus jatkaa kasvuaan veronmaksajien varoilla.
6. Veera Nikkilä
U
LKOMAANK AUPPAMI-
miehen isännistä Japanin talous- ja poliitikkopiireistä ilahtui puheesta, kalskahti se hieman oudolta.
ep on will ke ear d Finlan ing nucl t promo y in the energ e. futur
S A M A A N A I K A A N muut kansainväliset lähetystöt ja paikallinen Suomen lähetystö keräävät rahaa tuhoalueelle. Suomi on rekrytoinut avustustehtävään joulunalusaikana Muumimaailma-leikkipuistot ja Joulupukin kiertueineen. Saastuneella seudulla on edelleen
liki 100 000 ihmistä evakossa maaliskuisen ydinonnettomuuden seurauksena. He eivät tiedä, milloin pääsisivät kotiinsa, saati sitten sitä, onko se ikinä edes mahdollista. Ja kun 80 prosenttia japanilaisista toivoo ydinvoiman osuuden vähentämistä sähköntuotannossa, ei ole ehkä huono arvaus, että tämän alan teknologian kaupitteleminen Japaniin juuri nyt on vähintäänkin mautonta. olisi päästetty Suomesta ympäristöystävällisten energiamuotojen kehittelijöitä ja markkinoijia, kauppasaumarakoa ja yhteistyöhalukkuutta olisi varmasti löytynyt. Näistä ei kuitenkaan puhetta pidetty.
J O S TA A S P A I K A L L E
Huorasatu teki ohjaajasta vihaisen feministin
Teatterikorkeakoulun Huorasatu käsittelee naisia vimmaisesti. Se jätti jälkensä Sakari Hokkaseen.
Boheemi polkupyöräreissu
Tanskalainen taiteilija-muusikko Goodiepal matkustaa ekologisesti Snappidaggilla.
blogeissa marraskuussa
Veli Itäläinen Nina Sarell
Venäjä haluaa muutosta
Mutta vielä ei ole sen aika.
Kahdeksan kohtaa onnesta
On tehtävä asioita, joilla on oikeasti väliä.
Eija Niskanen, Tokio
10
2011
11
"Biokaasuautoilua halutaan lisätä eteläisessä Suomessa. Etelä-Suomessa tuotettu biokaasu voisi riittää jopa 170 000 auton vuoden ajoihin." Yle 30.11.
Mika-Pekka Markkanen
TAKAA-AJETTU. Mapucheaktiivi Mijael Carbone piilottelee Chilen viranomaisilta väkivallan pelossa.
This machine connects creators
på svenska, suomeksi, in English
http://kulturforum.fi
Maan alle
Mapuchejohtaja on väkivaltaisen ajojahdin kohteena Chilessä.
O K A K U U S S A Suomessa vieraillut Temucuicuin yhteisön mapuchejohtaja Mijael Carbone on joutunut Chilen poliisin ajojahdin kohteeksi. Carbonea haastateltiin Voimassa 11/2011. Allianza Territorial Mapuche -järjestön mukaan Chilen poliisin aikeena on saada 22-vuotias Carbone kiinni "elävänä tai kuolleena". Lauantaiaamuna 26. marraskuuta vahvasti aseistettu yli 200 poliisin joukko tunkeutui Temucuicuin yhteisön alueelle. Poliisit tulittivat kylää, heittivät kyynelkaasupommeja ja tunkeutuivat koteihin. Poliisit vaativat tietää Carbonen olinpaikan. Kyynelkaasu vahingoitti kolmea pikkulasta, joista nuorin oli 2-kuukautinen. "Lähdin pakoon, koska minua osoitettiin revolverilla", Carbone sanoi
L
maanantaina 28. marraskuuta G80nettisivuston haastattelussa. Mapuche-aktiivi pohtii jäämistä maan alle. Hänen mukaansa takaa-ajosta on tehty korkean tason poliittinen päätös. "Nyt etsitään epätoivoisesti mitä tahansa tekosyytä, josta meitä voidaan syyttää." 23. marraskuuta mapuchet järjestivät eri puolilla Chileä suuria mielenosoituksia, joissa puolustettiin mapuche-alueen perinteistä ekosysteemiä ja vastustettiin lentokentän rakentamista mapuche-kansalle perinteisesti kuuluneelle Kepen alueelle Temucuicuin lähelle. Carbone oli yksi protestin järjestäjistä. Poliisin mukaan Carbonen koti ratsattiin, koska hänestä oli annettu pidätysmääräys, kertoo maan valtamediaa edustava La Tercera -lehti. Lehden muKESK IVIIKKONA
kaan Carbonea epäiltäneen useasta eri rikoksesta, kuten hyökkäyksistä poliisia vastaan. Radioasema Bíobíon mukaan pidätysmääräys johtuu epäillystä tapon yrityksestä. Carbone kiistää syytteet ja sanoo kuulleensa pidätysmääräyksestä vain median kautta.
Kati Pietarinen
Mijael Carbone kävi Helsingissä lokakuussa 2011. Hän tapasi Helsingin yliopistossa kansalaisjärjestöjen & saamelaisten edustajia. "Chileläinen skitsofrenia", Kati Pietarisen Carbonehaastattelu, löytyy Voiman juttuarkistosta.
Su 22.1.2012 Lasipalatsin aukiolla
14-18 Lohikäärme- ja leijonatansseja · Kiinalaiset markkinat ja ruokatori · Taikuriesityksiä · Uudenvuoden show suorana lähetyksenä Pekingistä · Sekä paljon muuta! Suuri kiinalainen ilotulitus Töölönlahdella
18.20
Vapaa pääsy!
Järjestäjät: Tukijana: Yhteistyössä:
SUOMI-KIINA-SEURA KIINAN KANSANTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ
libyan energiavarat
Agnès Stienne, Le Monde diplomatique
Libyan energiavarat VÄLIMERI TUNISIA Zawya wya Z Zin Zi n Zintan Roujbane Al-Aziziya Riyayna Jafran Gualich Jadu Jebel Nafusan Machachiya Sirt
Lähde : Yhdysvaltain energiaministeriön tietohallinto (EIA).
Misrata Taourgha Bani Walid
Tärkeimmät kaasuesiintymät Öljysatama Öljy- ja kaasuputkia
Ghadames
Tr ipolitania Al-Wafa ALGERIA Bergen Fezzan Ubari Sebha Brak Sammu
Waddan
Metriä 2 000 1 500
LIBYA
Hun Soukna
1 000 500 200 100 0 -100
Brian Kramer (USA) - laulu, kitara, Tomi Leino - huuliharppu, kitara, Eero Paalanen - basso ja Mikko Peltola - rummut to 12.1.2012 klo 19, alk. 10 Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu, malmitalo.fi Ala-Malmin tori 1, Helsinki
Kramer
Brian
Tribute to Muddy Waters
Murzuk
Murzukin hiekka-aavikko
0
100
200 km
12
10
2011
"Suomen ilmastosijoituksessa ei juhlimista. Durbanin ilmastokokouksessa julkaistu vertailu maiden ilmastotoimista sijoittaa Suomen luokkaan "heikko" (poor) sijalle 37. Vuonna 2011 Suomen sijoitus oli 31." Luontoliitto 6.12.
Tyhjät lupaukset
Stora Enso & sen brasilialainen tytäryhtiö Veracel ovat viime vuosina panostaneet vihreään julkisuuteen niin paljon, että kriitikoita jo kiusaannuttaa, sanoo brasilialaisen MST-järjestön aluekoordinaattori Eliane Oliveira.
Hanna Nikkanen
Mitäs me panttivangit?
M I H I N E U R O O P A N unionin velkakriisi johtaa? Hajoaako unioni? Löystyykö se, jos osa jäsenistä irtautuu eurosta? Vai käykö päinvastoin, kuljetaanko kohti Euroopan yhdysvaltoja, jolla on yhteinen talouspolitiikka ja kovemmat keinot patistaa (osa)valtioitaan? Kävi miten kävi, tärkeintä on, minkä suunnan yhtenäinen tai hajanainen Eurooppa talouspolitiikassaan kriisin kautta valitsee. Rikkaimmille näyttää hyvältä. Ilmeisesti velkakriisi hoidetaan yksityistämällä valtionomaisuutta, heikentämällä sosiaaliturvaa ja veritankkaamalla yksityisiä pankkeja verorahoilla. Verotuskin kiristyy, sijoittajien turvaamiseksi. Voitot henkilökohtaisia, tappiot yhteisiä.
SELLUN LÄHDE. Eukalyptusplantaasin reuna & selluyhtiö Veracelin kauhakuormaaja Ponto Centralin kylässä. Eukalyptuspuut kaatuvat 80 kappaleen tuntitahdilla.
yrittää ylläpitää talouskasvua lainarahalla ja kannattelee kotimaista tuotantoa ja kysyntää vaikka väkisin. Ja pankit puolestaan tietävät, että valtiolle kannattaa lainata aina, koska sillä on parhaat vakuudet ja vähiten intoa julistautua maksukyvyttömäksi konkkapotilaaksi ja lainamarkkinoilla spitaaliseksi. Eikä valtio uskalla laittaa pankkeja kriisin maksumieheksi, koska se romahduttaisi myös valtion omien sijoitusten, kuten eläkerahastojen, arvot. Näin kuljemme kriisistä kriisiin kasvupyrähdysten kautta. Pyrähdysten aikana valtioita vaaditaan kansainvälisen kilpailukyvyn ja talouskasvun nimissä karsimaan verotusta, palveluita ja sosiaaliturvaa. Kriisin sattuessa listaan lisätään turpaansa saaneiden pankkien ja suuryritysten elvytys verorahoilla. Uhkapeli voisi jotenkuten toimia, jos talous edelleen voisi kasvaa länsimaissa 1950- ja 1960-luvun vauhtia. Mutta kun ei voi, sillä kaikkea paitsi aikaa meillä on jo liikaa, ja kasvun ekologinen hinta on jo alkanut hidastaa myös itse kasvua, ei vain pilata tulevaisuutta. Eikä Eurooppa voi maailmankaupassa pärjätä alhaisimman palkkatason ja verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan maille. Paitsi jos onnistuu ajoissa viemään ja istuttamaan niihin verotuksen ja sosiaaliturvan idean. Ennen kuin USA juurruttaa niihin omansa.
Y H Ä U S E A M P I V A LT I O
Jokaisesta etusivun mainoksesta on syytä huolestua.
erityisesti virheistä oppimista ja arvostelijoiden kuuntelemista. Brasiliassa ja Kiinassa tämä virheistä oppiminen ei näytä toistaiseksi kanavoituneen konkreettisiksi muutoksiksi. Esimerkiksi Brasilian Bahian osavaltiossa sijaitsevan Veracelin sellutehtaan laajennus, joka on noussut kiistakysymyksistä keskeisimmäksi, näyttää saavan Stora Ensolta vihreää valoa päinvastaisista lupauksista huolimatta. Toisaalta monet positiiviset hankkeet, joita Stora Enso mainostaa ulospäin, ovat itse asiassa Brasilian ympäristölakien tai rikostuomioiden edellyttämiä pakollisia toimenpiteitä: esimerkiksi Brasilian atlanttisen sademetsän rippeiden suojelu ja asukkaiden kuulemiset eivät ole yhtiöltä vapaaehtoisia toimia, vaikka PR-materiaaleja lukiessa sellaisen käsityksen voi saada.
S U O M A L A I S K U L U T T A J I L L E Stora Enson Rethink-kampanja näkyy erityisesti Helsingin Sanomien etusivulla. Kun julkisuuteen nousee kritiikkiä yhtiötä kohtaan, se ostaa valtakunnan päälehden etusivun kertoakseen suojelevansa sademetsiä Brasiliassa tai raivaavansa miinoja Laosissa. Eliane Oliveiran mielestä jokaisesta etusivun mainoksesta on syytä huolestua, koska mainosrahaa käytetään juuri silloin, kun kritisoitu toiminta on laajentumassa. "Mitä enemmän plantaasit laajenevat, sitä aggressiivisemmin yhtiö käyttäytyy, ja sitä enemmän he panostavat esiintymiseen." Hanna Nikkanen
Eurooppa ei kuitenkaan pysty viemään poliittisia ideoita vaan alistuu omaksumaan niitä Atlantin toiselta puolen. Euroopan tulevaisuutta voi siis käydä ennakkoon katsomassa USA:ssa, jossa on nyt vauraiden maiden suurimmat tuloerot: vaurain prosentti kotitalouksista saa 25 prosenttia koko väestön tuloista. USA:ssa vauraimman neljäsosan tulot ovat vuoden 1979 jälkeen kasvaneet seitsemän kertaa nopeammin kuin pienituloisimman neljäsosan ja rikkaimman prosentin tulot 20 kertaa nopeammin. Vankien osuus väestöstä on maailman suurin, kolmetoistakertainen Suomeen verrattuna, joten esimerkiksi luovan talouden keitaana pidetty Kalifornia joutuu kuluttamaan vankeinhoitoon enemmän rahaa kuin korkeamman asteen koulutukseen. Entä mitä kaikella tällä vyönkiristyksellä, talouskasvun jumaloinnilla ja kilpailukyvyn trimmauksella on USA saavuttanut? Maailman suurimman valtionvelan ja isonumeroisimman ekologisen jalanjäljen. Euroopassa ei pyritä samaan, mutta ei näytetä pystyvän muuhunkaan, koska olemme jättäytyneet sijoitusmarkkinoiden ja talouskasvun panttivangeiksi.
TÄ L L Ä H E T K E L L Ä
T O I V O T TAVA S T I en törmää naamaani seuraavan yritysvastuuraportin kannessa", mutisee Eliane Oliveira, brasilialaisen MST-järjestön aluekoordinaattori. Hän on osallistunut suomalais-ruotsalaisen Stora Enson kutsumana useisiin tilaisuuksiin, joissa on ollut tarkoitus käydä dialogia metsäyhtiön ja sitä vastustavien kansanliikkeiden välillä. Erityisesti eräs viime vuonna järjestetty tilaisuus oli Oliveiralle pettymys. Yhtiö esitteli brasilialaisaktivisteille suomalaisvieraansa, muun muassa kansanedustaja Pekka Haaviston ja toimitusjohtaja Jouko Karvisen. Lupauksia esitettiin, maljoja juotiin, kohteliaat mutta varautuneet maanvaltaajat esittelivät vieraille hökkeleitään mutta suunvuoroa oli vaikea saada. "Niin kauan kuin suomalaiset olivat täällä, kaikki olivat aurinkoisia ja lupailivat vaikka mitä. Suomalaiset tuntuivat luottavan todella vahvasti kaikkeen siihen PR-puheeseen." Oliveiran haastattelun aikaan vierailusta oli kulunut kuukausia, ja Veracelin tekemiin yhteistyölupauksiin liittyneet aikarajat olivat umpeutuneet. Yhtiöstä ei ollut kuulunut sanaakaan. O L I V E I R A N M U K A A N Stora Enso ja sen brasilialainen tytäryhtiö Veracel ovat viime vuosina panostaneet vihreään julkisuuteen niin paljon, että kriitikoita jo kiusaannuttaa. Dialogikutsuja esitetään paljon, mutta itse tilaisuuksissa keskitytään vain ottamaan valokuvia, jotta Euroopassa voitaisiin kertoa osakkeenomistajille ja tiedotusvälineille dialogin etenemisestä. Aktivisteille on vaikea paikka löytää kasvonsa Stora Enson yritysvastuuraportista, jonka sisältöä he eivät
allekirjoita. Toisaalta, jos MST lopettaisi yhtiön tilaisuuksissa käymisen, Stora Enso epäilemättä syyttäisi sitä dialogihaluttomuudesta. Stora Enso ryhtyi panostamaan aktiivisesti vihreään PR-työhön muutama vuosi sitten, kun uutiset konflikteista ja oikeuskiistoista Kiinassa ja Brasiliassa osuivat ikävästi samaan hetkeen, jolloin yhtiötä arvosteltiin Suomessa tehtaiden sulkemisesta. Yhtiö on sittemmin lanseerannut uuden yritysvastuustrategian käytännössä joka vuosi tämänhetkinen on nimeltään Rethink ja korostanut eurooppalaisille tiedotusvälineille suuntaamassaan julkisessa puheessa
Artikkelin kirjoittaja seuraa Stora Enson toimintaa Etelä-Amerikassa. Nikkanen sai lokakuussa Valtion tiedonjulkistamispalkinnon kirjastaan Viaton imperiumi (Into 2010), jossa hän tutkii suomalaisten yritysten yritysetiikkaa.
EETTISET YRITYSVASTUUMISSIKISAT?
Tänä vuonna Finnwatch osallistui yhtenä tuomareista suomalaisyritysten vastuullisuusraportointikilpailuun ja hämmensi valitsemalla parhaaksi Stora Enson. Olen tottunut pitämään Finnwatchia itsenäisenä ja tinkimättömänä tutkimusten ja tiedon tuottajana. Raporttikisan tuomarina Finnwatchin toiminta kuitenkin näyttäytyi oudon kritiikittömänä. Finnwatch palkitsi Stora Enson erityisesti siksi, että yhtiö toi Finnwatchin mukaan hyvin esiin järjestöjen kritiikin sekä sidosryhmäyhteistyön ja ihmisoikeushaasteet. Sujuvasti raportoitujen asioiden todenmukaisuutta tai yhteiskunnallista painoarvoa Finnwatch ei arvioinut, koska kyseessä oli valitsijaryhmän mukaan raportointikisa, ei yritysvastuukisa. Tämä muodostui uskottavuusongelmaksi Maan ystäville. Mitä järkeä on pitää kisaa vastuullisuusteemalla, jos sii-
nä mitataankin tiedon designia? Stora Enson viestintään olisi syytä suhtautua kriittisesti, sillä yhtiö ärsyttää monia kansalaisjärjestöjä massiivisilla mainoskampanjoilla. Ne ovat keskittyneet julistamaan yhtiön suuria ympäristötekoja ja sitä miten Stora Enson plantaasihankkeet tuovat etelässä maaseudulle vaurautta ja elinvoimaa. Nämä mainosten lupaukset ovat katteettomia, ja viime vuonna kansalaisjärjestöt pitivät Stora Enson yhtiökokouspäivänä mielenosoituksen, jonka johtava teema oli vaatimus viherpesun lopettamisesta.
Noora Ojala
Kirjoittaja toimii Finnwatchin hallituksen varajäsenenä Maan ystävien edustajana. Finnwatch on ay- & kansalaisjärjestöjen verkosto, joka tarkkailee suomalaisten & tänne vahvasti sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa.
Teemu Mäki
14
10
2011
"Effi ry riemuitsee EU-tuomioistuimen (ECJ) tänään julkaistusta päätöksestä, jossa Internet-operaattorille annettu sensurointimääräys todettiin EU-oikeuden vastaiseksi." Electronic Frontier Finland 24.11.
Alkuperäiskansat tien päällä tietä vastaan
B O L I V I A S S A O N vireillä valtatiehanke, joka on osa eteläamerikkalaista valtamerten välisen liikenteen tehostamisprojektia. Tie oli määrä vetää Isiboro Sécuren kan-
sallispuiston läpi. Alue on vuonna 1990 julistettu alkuperäiskansojen territorioksi. ja luonnonsuojelijat järjestivät alueen suojelemiseksi kaksi kuukautta kestäneen marssin, joka päättyi Bolivian pääkaupunkiin La Paziin 19. lokakuuta. Presidentti Evo Morales lupasi
A L K U P E R Ä I S K A N S AT
neuvottelujen jälkeen mielenosoittajille, ettei tietä vedettäisi kansallispuiston läpi. Laki aiheesta säädettiin heti seuraavan viikon alussa, mutta kiista ei loppunut tähän. Hallituksen mukaan alkuperäiskansat ovat hoitaneet aluetta huonosti ja tehneet esimerkiksi hakkuusopimuksia puutavarajättien kanssa. Syytökset lienevät osin oi-
keutettuja, mutta myös osa Bolivian hallituksen kampanjaa painostuksen alla laaditun lain kumoamiseksi. Toiset asiantuntijat väittävät, että alkuperäiskansojen taloudenhoito on ympäristöystävällistä. He huomauttavat myös, että YK:n kansainväliset sopimukset alkuperäiskansojen itsehallinnosta koskevat aluetta edelleen.
Avoimeksi on edelleen jäänyt, mihin tie lopulta vedetään.
Juha Uski
Viiden tähden ekoilu
Vesikriisi voi odottaa Indonesian paratiisisaarta jo parin vuoden päästä. Turistit vievät balilaisten vedet.
Ekoturismin ongelma on, että sen nimellä voidaan myydä mitä tahansa.
Hyäryttömät?
opetus- ja kulttuuriministeriön aikeista lakkauttaa Lahden taideinstituutin toiminta. Olen toiminut opettajana lähes kaikissa Suomen taidekouluissa, Lahdessa 1990-luvun alusta lähtien, ja nähnyt taideinstituutin kehittyvän yhdeksi maamme johtavista opinahjoista. Vahva yhteistyö Lahden muotoiluinstituutin kanssa, galleriatoiminta kaupungilla ja ympäristötaiteen kehittäminen ovat selvästikin Lahden keskeisintä kulttuuritoimintaa visuaalisella alueella. Lopetuspäätös kuulostaa yhtä absurdilta kuin jos mäkihyppytornit purettaisiin tuottamattomina yksikköinä. Tornit ovat maamerkki ja symboli Lahdelle, kuten taideinstituuttikin on. Pikemminkin kuvittelisi satsattavan lisää juuri tällaiseen toimintaan ja hyödynnettävän sitä kaikin tavoin. Tulevaisuus muovautuu yhä visuaalisemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Tieto on saatavissa koneilta. Mielikuvitusta ja tunneaivoja on koulutettava.
K AUHISTUIN P E R U S K O U L U T U K S E S S A pääpaino on valjastettu palvelemaan mekaanista teknistaloudellista kilpailuyhteiskuntaa, taiteita väheksytään. Nykytaide on kuitenkin laajentanut luovuuden käsitettä pelkästä kuvantekemisestä myös sosiaalisille alueille. Eräät Lahden taideinstituutista valmistuneet oppilaat antoivat ryhmänsä ja galleriansa nimeksi Hyäryttömät. Murrehauskuttelun takana oli vakava turhautuminen yhteiskunnan ennakkoluuloihin taiteen hyödyttömyydestä. On totta, että taiteilijat eivät vielä löydä koulutustaan vastaavia töitä, mutta tulevaisuudessa on toisin. Taideinstituutti on tuottanut monia merkittäviä taiteilijoita, kuten tämän vuoden Ars Fennicalla palkitun Anssi Kasitonnin. Muistan hänet hyvin instituutin oppilaana, joka hyödynsi koulun tiloja ja välineitä omaperäisiin ideoihinsa. Tällaiset menestystarinat ovat silti vain koulutuksen sivutuote. Pääasia ovat ne sadat nuoret, jotka ovat käyneet sen lävitse ja päässeet kehittämään sosiaalisia taitoja ja minävoimaisia tunneaivoja. Y H T E I S K U N T A ei paljoakaan piittaa taiteista ja jättää kouluttamansa taiteilijat heitteille. Taidehan perustuu tunteiden kehittämiselle, käden työlle ja vapauden kokemukselle. Yhteiskunta kärsii suunnattomasta tunneköyhyydestä; jo 15-vuotiaat ovat masentuneita ja tulevaisuus näyttää synkältä. Nuorilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia löytää identiteettiään tässä maailmassa. Taidekeskukset ovat edelläkävijöitä, joista säteilevät esiin tulevaisuuden tervehdyttämisohjelmat. Jos Lahden taideinstituutin nykyinen rahoitusmuoto on lakkautettava, on välttämätöntä kehittää sille uusi esimerkiksi ottamalla taiteilijat ja kouluttajat mukaan yhteiskuntasuunnitteluun.
VIELÄ VIHERTÄÄ. Kasvava turismi pönkittää Balin taloutta, mutta ajaa paikalliset ahdinkoon. Saaren vesivarat eivät riitä sekä turismin että maanviljelyn tarpeisiin. Turistit kuvauttavat itsensä Tegallalangin riisiterasseilla Etelä-Balilla Indonesiassa.
harmistuneena nuupahtanutta ja kuivahtanutta riisipeltoa lähellä Ubudin kaupunkia Balin saarella Indonesiassa. "Sato pitäisi korjata kahden viikon päästä, mutta suurin osa jyvistä on tyhjiä. Ne täytyy heittää pois", hän murehtii. Deni on tullut työskentelemään pellolle viereiseltä Lombokin saarelta. Siellä riisinkorret uivat miltei parikymmentä senttiä korkeassa vedessä, mutta Balilla pelto näyttää hädin tuskin kostealta. Näky ei ole poikkeuksellinen. Indonesialaiset ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ovat varoittaneet, että Bali ajautuu vesikriisiin vuoteen 2015 mennessä. Nopeasti kasvava turismi on imenyt saaren luonnonvesivarat tiukille, ja tilanteeseen etsitään nyt kuumeisesti ratkaisua. "Ennen riisinviljelijät olivat tottuneet siihen, että vesi tuli pelloille suoraan vuorilta. Nyt vuorilla on putket, jotka johtavat suuriin hotelleihin. Viljelijät ihmettelevät, mihin vesi katosi", ympäristökonsultti ja paikallisen kansalaisjärjestö Wisnun vetäjä I Made Suarnatha kertoo.
D
E N I K AT S O O
hoaa koko saaren", ympäristöystävällistä Udayana Ecolodges -majataloa Jimbaranin kylässä pyörittävä australialainen Alan Wilson sanoo. Jos keskiluokkainen balilainen perhe kuluttaa 100 litraa vettä päivässä, luksushotellin vastaava kulutus voi olla yli 50 000 litraa. Pienimmissä kylissä perheen naiset joutuvat pahimmillaan kulkemaan joka päivä kolmen kilometrin matkan hakeakseen sangollisen vettä lähimmästä purosta perheelleen. Pullotettua vettä tuodaan jo nyt saaren ulkopuolelta. ratkaisu on suuri kysymysmerkki. Hallitus on ehdottanut, etta Balin itäosassa juoksevan Undajoen vettä ohjattaisiin myos eteläiseen Baliin prosessoitavaksi ja ihmisten käytettaväksi. Ympäristöjärjestöt pitävät ehdotusta järkevänä, sillä suurin vedenkulutus on nimenomaan Balin eteläosien suurissa turistikeskuksissa, kun taas saaren luonnonvesivarat ovat pääasiassa pohjoisen vuorilla. Ehdotus silti tuskin yksin ratkaisee ongelmaa. "Taloudellisia resursseja tehdä mitään on vähän, joten meidän on oltava luovia", I Made Suarnatha sanoo. Kummastusta on herättänyt se, miksi saaren pääkaupungin Denpasarin halki kulkevia Badung- ja Ayung-jokia ei ole hyödynnetty. Syynä on niiden saasteisuus. Ongelma on tiedostettu turistibisneksen puolella. Balin hotellinomistajia edustava järjestö houkuttelee parhaillaan ulkomaisia sijoittajia projektiin, jonka tarkoituksena on mahdollistaa meriveden puhdistaminen juomakelpoiseksi.
VESIKRIISIN
Y H T E N Ä P E L A S T U K S E N A pidetään ekoturismia, jonka pyrkimys on saada turismin hyödyt paikalliselle ympäristölle ja yhteisölle suuremmiksi kuin haitat. Adam Wilsonin majatalo esimerkiksi kierrättää jätevetensä ja roskansa, kompostoi puutarhajätteet ja käyttää etikkaa kemiallisten pesuaineiden korvikkeena. Osa pesuvedestä on aurinkovoimalla lämmitettyä, kerättyä sadevettä. Majatalon tavoitteena on täysin neutraali hiilijalanjälki. Ekoturismin ongelmana on, että sen nimellä on mahdollista myydä mitä tahansa. "Ei ole olemassa mitään tähtijärjestelmää, joka mittaisi kuinka ekoja palvelut ovat", Wilson muistuttaa. "Mutta viiden tähden ekokokemuksen voi periaatteessa saada kahden tähden hotellissa."
Kalle Heino
BALI IN MY EYES
· Bali on yksi Indonesian saarista. Sen koko on noin 5 600 neliökilometriä · Balin turismi sai alkunsa 1970-luvulla, kun taiteilijat ja lainelautailijat alkoivat vyöryä saarelle etenkin Australiasta. · Vuonna 2010 Indonesiassa vieraili seitsemän miljoonaa turistia. Näistä reilu kolmasosa kävi Balilla. · Asukkaita Balilla on hieman päälle 3,5miljoonaa. Kaiken kaikkiaan Indonesiassa on noin 240 miljoonaa asukasta.
Erkki Pirtola
Lue Voiman sivulta 52 juttu Anssi Kasitonnista.
saari oli maatalousvaltainen, mutta nykyään se on täysin riippuvainen turismista. Arvioiden mukaan jopa neljä viidesosaa Balin taloudesta perustuu matkailuun. Indonesian hallitus on tähdännyt turismin kasvuun, ja viime vuonna Balilla saavutettiin 2,5 miljoonan kävijän raja. Balilla on tällä hetkellä noin 3,5 miljoonaa asukasta. "Tilanne on hankala. Balilaiset tarvitsevat turismia, mutta samalla se tuV IEL Ä 1970-LUVULL A
PUNAISEN
MIKA KOSKISEN ELOKUVA
¿KATSO VIDEO?
SÍ, CHE! KATSO OHJEET VIERESTÄ.
"For those who appreciate fine wine, fanatical soccer fans, steamy Latin lovers and the tango." - A LISSA S IMON , V ARIETY
METSÄN HOTELLI
OLE CHRISTIAN MADSENIN ELOKUVA
Matkalippusi Buenos Airesiin!
KATSO TRAILERI KÄNNYKÄLLÄ!
ENSI-ILTA 13.1.2012
WWW.REDFORESTHOTELTHEMOVIE.COM
(Epä)romanttinen komedia avioerosta, Buenos Airesin helteestä ja vuoden futismatsista.
ELOKUVATEATTEREISSA 16.12.2011
Tämä ei ole painovirhe
Kokeile!
AA LAT
1 2 3
N SKA NA A
Skannaa koodi Tutustu sisältöön
Lataa puhelimeesi ilmainen QR-lukuohjelma puhelimesi sovellukaupasta
e ol ei os ä n m ai Tä m
Energiajuomakriisi
2 0 1 0 - L U K U TA R J O A A L A P S I L L E
TEKSTI & KUVAT
NIKITA GAVRILENKO
& vitality, For women, Vitabiotics, low calorie, RC cola, Kick, virkistävä Vita Nova, Guru, 100% natural, WellMan, Just for men, high performance, Lipovitan-D, 200% enemmän kofeiinia!, SEXergy, Chillo, Energel, Quickshot, For use during exercise, Starter 1l, Weisse Dose, Sniper, Hitman, Monster, Rockstar, Rodeo, Juissi redenergy, ED schizzo, Strong Hustler Energizer, TeH2O, energiavesi, ED GRL, Burn, Blue energy, high caffeine, Pitbull, Brainssstarter, Red Rain, natural health product, Elixir of fashion, F88, I love fashion, Designed to play & win, Luxury energy drink, Austrian water, R20, Longlife, Xact, Xtreme, alla 18 ei soovitata - voib pohjustada seksuaalset erutust!
ja nuorille hermostuttavia juomia, joiden nimet ja sloganit kiteyttävät aikamme arvot: miXXed up, Superfruit, Energy shot, Sixtynine, Action, Effect, Metal Pump, The Real Energy Drink, vita-
lizes body and mind, Thunder, Burn, Schwarze Dose, Russian Power, Dark Dog, Hype, organic, Dynamite, 10% extra energy, Big energy Shock, Bitter, For (wo)man, Enlite, Drivers Energy, Original, XL, LX, WellWoman, Health
20
LIIKUNNAN PUOLESTA, ASIALLISESTI. "Ylenmääräinenkään liikunta ei tee ajattelustamme arvoiltaan parempaa vaan siihen tarvitaan jotain muuta keskusteluja toisten ihmisten kanssa, kohtaamisia, kokemuksia, taidetta & ajattelua", liikunnanohjaaja-filosofi Marianne Airisniemi sanoo.
10
2011
10
TEKSTI KUVAT
2011
21
HANNELE HUHTALA TOPI LAITI
"Me olemme hauiskääntö"
Liikunnanohjaaja-filosofi Marianne Airisniemi inhoaa tekopirteää terveysfasismia.
P
E R J A N TA I - I L L A N
Happy Dance -tunti on aina loppuunvarattu. Minun on päästävä kokeilemaan sitä. Unisportin tunneille voi varata ajan viikkoa aiemmin, ja kilpa parhaille tunneille pääsemisestä alkaa keskiyöllä. Vihdoinkin minua onnistaa ja pääsen tanssitunnille, joka on haastava, innostava ja vauhdikas. Kehun ystävälleni tuntia ja yritän etsiä, missä muualla tunninvetäjä Marianne Airisniemi pitää tanssitunteja. Löydän linkkejä filosofian luentoihin ja keskustelutapahtumiin. Hämmennyn ja kohtaan omat ennakkoluuloni: liikunnanohjaaja, joka on filosofi? Onko se mahdollista? Marianne Airisniemelle molemmat ovat lähellä sydäntä: liikunta ja filosofia. Mutta liikunnan löytäminen leipälajiksi otti aikansa. Hänelle, kuten monelle muulle, peruskoulun liikuntatunnit aiheuttivat epävarman suhteen liikuntaan. Pakolliset hiihtopäivät, pukkihypyt ja Cooperin testit ovat aiheuttaneet monelle traumoja, joiden vuoksi liikunta ei maistu aikuisiälläkään. Toiset kokevat, että liikunta on vain pinnallisten ihmisten pullistelua. Nyt liikunnanohjaaja Marianne Airisniemi sanoo, että hän haluaisi kaikkien löytävän liikunnan ilot ja hylkäävän ennakkoluulot. "Olen ollut aina huono liikunnassa. Olin muutoin aina kympin oppilas, mutta liikuntanumerot olivat minulla aina seiskaa." Airisniemi kertoo, että hän on aina tykännyt tanssia, "mutta sitähän ei koululiikunnassa juuri ole". Yläasteella Airisniemi pyydettiin kotipaikkansa Iisalmen naisvoimistelijoiden esiintymisryhmään. Sitä kautta hänelle syntyi luottamus omaan kehoonsa. "Ymmärsin, että osaankin liikkua ja taidan olla tässä aika hyvä. Halusin kuitenkin aina opiskella jotain teoreet-
tista, enkä luottanut, että voisin ryhtyä tanssijaksi, koska kuvittelin että siinä täytyisi olla tietynlainen keho, jollainen omani ei ollut." Airisniemi aloitti filosofian pääaineopinnot Helsingin yliopistossa ja kävi usein iltaisin Vuosaaressa eräällä salilla jumpissa. Salilta kysyttiin, haluaisiko Airisniemi kouluttautua ryhmäliikunnanohjaajaksi. Aloittelevan aerobicohjaajan koulutus voi olla vaatimaton, se saattaa olla vain viikonlopun koulutus. "Työ opitaan sitten käytännössä." Osalla ohjaajista on jokin muu koulutus, he ovat esimerkiksi fysioterapeutteja tai opiskelleet ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaajan tutkinnon. "Kiinnostus alaa kohtaan kasvoi, vaikka jatkoin opiskeluja yliopistolla. Halusin tehdä tätä työkseni, vaikka palkka on aika matala, ammatin status on aika alhainen ja tietynlaiset stereotypiat, jotka liittyvät aerobicpimuihin, häiritsivät minua. Häpeilin myöntää, että teen liikunnanohjaajan hommia ja halusin korostaa, että opiskelen filosofiaa. Ja haluan vieläkin."
Airisniemi kertoo, että hänen mummonsa on pahoillaan, kun hän on valinnut ruumiillisen työn. "Mummoni mielestä minun pitäisi olla europarlamentissa kääntäjänä tai edes Voiman toimittajana." Filosofian opiskelua Airisniemi jatkaa erityisesti siksi, ettei oma ajattelu kuihtuisi. on ollut liikuntaohjaajana 12 vuotta ja hän vetää muun muassa tanssitunteja Helsingin yliopiston Unisportissa, erilaisia rankkoja lihaskuntotunteja ja spinningiä sekä taukojumppavartteja firmoissa. "Aloin arvostaa sitä, että annan ihmisille liikuntahetken, ja siinä on paljon merkitystä terveyden kannalta, mutta myös se yhdessä tekemisen hetki on hieno kokemus ja se että saa olla luova. On aina ilo mennä töihin." Airisniemi on tehnyt myös filosofian opettajan tuntitöitä lukioissa viiden vuoden ajan. "Nyt tuntuu antoisammalta olla liikunnanohjaaja, vaikka poliittisesti oliNYT AIRISNIEMI
si ehkä merkittävämpää olla filosofian opettaja. Tosin liikuntatunteihin liittyy paljon voimauttamista ja sukupuolirooleja, joihin voi vaikuttaa. Oman kehollisuuden avaamisessa on paljon tehtävää." Samaan hengenvetoon Airisniemi lisää, että toisaalta keho ja sen kauneus on joillekin ylikorostunut. "Järkevä suhde kehoihin on hukassa." filosofian suhteen pohtiminen saa Airisniemen ylistämään fenomenologiaa. hänen mukaansa fenomenologian käsitys ruumiista ja mielestä yhtenä kuvaa kehollisuutta oikein. "Taustalla on antiikin ideaali: terve sielu asuu terveessä ruumiissa. Sen jälkeen dualistisen ajattelun myötä ajateltiin satojen vuosien ajan, että keho ja mieli ovat erillisiä. Fenomenologian kautta tulee ajatus, että olemme kokonaisuus, ja että jos puhutaan ruumiista ja mielestä erikseen, se on aina jonkinlainen abstraktio. Meidän ajattelu on aina myös kehossa." Airisniemi puristaa kätensä nyrkkiin ja käyttää esimerkkinä hauiskääntöä. "Tiedämme, että hauiskääntöä tehdessämme, sähköimpulssi lähtee aivoista, joka saa lihaksen supistumaan. Mutta sitähän me emme koe. Emme ajattele, että käsi olisi myöskään mikään työkalu, koska se on osa meitä, me olemme se hauiskääntö. Jos tiede jättää huomioimatta tämän kokemuksellisen puolen, se kertoo vain osan totuudesta, sen takia filosofian tapa pystyä puhumaan tästä kokemuksellisuudesta on tärkeä. Liikunnalla ja filosofialla on paljon tekemistä keskenään, emme ole vain siellä ajattelussa." Airisniemi lisää, että tämän päivän tutkimuksien myötä on selvinnyt, että ihmisen aivotoiminnan ja kognitiivisten kykyjen ja liikunnan välillä on nähtävissä yhteyksiä. "Toisaalta tällainen hyötyajattelu on yksipuolista ja ongelmallista eikä ylenmääräinenkään liikunta tee ajattelustamme arvoiltaan parempaa vaan siihen tarvitaan jotain muuta keskusteluja toisten ihmisten kanssa, kohtaamisia, kokemuksia, kirjallisuutta, tietoa, taidetta, tiedettä, sivistystä ja ajattelua."
LIIKUNNAN JA
uhde kevä s n "Jär hin o kehoi a." s hukas
PÄTKÄJUMPPAA
Liikunnanohjaajien työsuhde on tyypillisesti kaksineljä kertaa vuodessa katkolla. Unisportissa, Helsingin yliopistolla, jossa Marianne Airisniemi opettaa, työsuhteet ovat katkolla lukukausien mukaan, neljä kertaa vuodessa. Alalla ei ole palkallisia lomia. Airisniemi sanoo, että alan liitolla eli Erityisalojen toimihenkilöliitolla (Erto) on paljon tehtävää. Liitto haluaisi saada liikunnanohjaajien sairasloma-aikojen palkat kuntoon, sillä nyt käytännöt vaihtelevat työnantajasta riippuen. Joillakin saleilla maksetaan sairasajankorvaukset täysmääräisinä, toisissa korvataan puolet, joissakin paikoissa ei saa mitään. "Alalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä tunteja saa sekä sitä, kuinka paljon tunteja on."
Tuntikorvausmäärät voivat Airisniemen mukaan heittää jopa kymmenellä eurolla, jossa kokeneemmat ja koulutetummat tähtiohjaajat saavat huomattavasti parempia palkkioita. "Tällekin alalle on tyypillistä että jokaisesta ohjaajasta haluttaisiin yrittäjä, jotta työnantajan ei tarvitsisi miettiä sairauspoissaoloajan korvauksia tai eläkemaksuja. Tilanne on samanlainen esimerkiksi perhepäivähoitajilla." Airisniemi haluaisikin pysyä työntekijänä eikä ryhtyä yrittäjäksi. "Esimerkiksi Unisportissa työterveyshuoltoon on oikeutettu, kun työtunteja on samalle työnantajalle 14 viikossa. Monet ohjaajat tekevät eri työnantajille, kuten minäkin. Minulla ei ole työterveyspalveluita missään."
Airisniemelle sen taiteellisen luonteen kautta. "Se
TA N S S I O N TÄ R K E Ä Ä
22
10
2011
on keino leikkiä artistia, esiintymistä. Filosofinen puoli liikkumisessa on läsnä kaikessa tekemisessä, tosin tanssissa on niin paljon korua päällä, joka hämärtää suhdetta kehoon. Esimerkiksi jossain kehonhuolto- ja venyttelytunnilla yritetään enemmän päästä vain takaisin kehoon kuin puhtaasti tanssissa." Ryhmäliikuntatunneilla on käytössä peilit, jotka Airisniemelle on tärkeä työkalu, mutta niidenkin käyttöä voisi hänen mukaansa kyseenalaistaa. "Jotkut joogaopettajathan vieroksuvat peilejä juuri sen takia, että niiden kautta keskittyy ulkoiseen. Feminististen teorioiden kautta voi pohtia, että olenko minä objekti ja vain muiden katseiden kohde. Tai pohtia sitä, keskitytäänkö tanssitunnillakin liikaa vain siihen pinnallisuuteen, tyyliin että heiluuko reiteni liikaa." että taukojumpat ovat erittäin hyvä keino pitää työntekijät työkykyisinä. "Onko esimerkiksi rakennustyöA I R I S N I E M I S A N O O,
maiden työntekijöille lainkaan mitään aamuverryttelyjä? Tässä sukupuoliroolit näkyvät, sillä kaikki minun vetämiin taukojumppasessioihin osallistuneet ovat olleet naisia. Eihän se olekaan mitään voimakehitystä, ja siksi taukojumppa koetaan naisten
ä on, ett ikuva n aikaa Miel lla o ei porvar tennistä. pelata
näpertelynä, vaikka verryttelystä olisi hyötyä ihan kaikille. Kun työ on yksipuolisesti kuormittavaa, kuten rakennustyömaalla, jumpasta olisi hyötyä, jotta raskasta työtä jaksaa tehdä." Puhe kääntyy mielikuviin, joita liikunnasta on: porvareilla on aikaa pelata tennistä, mutta ruumiillista työtä tekevän duunarin on saatava löhöillä
töiden jälkeen. "Rasittavan työn tekijät ansaitsevat löhöilyn, mutta se voisi sisältää edes vähän huoltavia liikkeitä. Työväenluokalle keho on ollut työväline ja ehkä siksi vierastetaan, että keholle sinänsä tehtäisiin jotain, ilman että siitä saadaan palkkaa." Raitis ja reipas kehoideaali näyttäytyy ylempien luokkien ja keskiluokan harrastuksena. "Fasismin vaikutus voi olla myös yksi selittävä syy sille, miksi vasemmistolainen kulttuuriväki vierastaa liikuntaa. Kun tervehenkisyys, voimakkuus ja vahvuus yhdistetään koti, uskonto ja isänmaa -ajatteluun tai ajatukseen, että pitää olla hyvä palvelija sotarintamalla, se voi olla hyvin vieraannuttavaa. Joukkuelajeissa on paljon sotaisaa retoriikkaa, se vieraannuttaa pasifisteja. Samoin nationalismi, kaikenlainen kansallistunteen pönkitys, jota tehdään urheilun kautta." Airisniemi lisää, että stereotyyppinen ajattelu siitä, että vasemmistolainen älymystö vieroksuu lii-
IHANAA, TANSSIA! Helsingin yliopiston Unisportissa pääsee myös tanssitunneille. "Niitähän ei juuri koululiikunnassa ole", Marianne Airisniemi sanoo. Koululiikuntatraumoista voi päästä yli ja luottamus omaan kehoon voi syntyä kokeilemalla erilaisia lajeja.
kuntaa, selittyy osin ymmärtämällä 196070-luvun aatteita. "Silloin haluttiin häivyttää subjekti kokonaan yhteisön hyväksi, ehkä sitä kautta oman terveyden ylläpito koetaan itsekkääksi ja epäsolidaarisuudeksi." Toisaalta nykyään omasta kehosta on tullut toisille mieletön projekti. "Kehoon saatetaan pistää älyttömästi rahaa, ja esimerkiksi lasten saannin jälkeen ommellaan vatsat pieniksi ja leikataan rinnat isoiksi ja ylös. Liikuntaan liittyy paljon kaupallista, pinnallista ja tuotteistamista, mikä vieroksuttaa toisia." Airisniemi miettii, että onko tämä stereotyyppinen jaottelu liikuntaa vieroksuviin vasemmistolaisiin ja pinnallisiin kehonpalvojiin enää nykypäivää. "On mahdollista että tämä on nimenomaan stereotypia, joka ei anna oikeaa kuvaa siitä miten ihmiset oikeasti ajattelevat tai toimivat." Airisniemi lisää, että on hyvä reagoida sitä vastaan, että liikuntaa tulisi harjoittaa lähinnä sen vuoksi, että olisimme mahdollisimman pitkään mahdollisimman tehokkaita työntekijöitä ja maksaisimme yhteiskunnalle mahdollisimman vähän pysyessämme terveinä. "Tämän tapainen hyötynäkokulma uhkaa haudata alleen muut tärkeät seikat minkälainen elämä on hyvää elämää, minkälainen ihminen on hyvä ihminen, minkälainen yhteiskunta on
"Kun lit o uoliro sukup kaikkien an, riisuta ot ovat keh isia." manla sa
hyvä yhteiskunta ja niin edelleen. Mutta se, että liikunnallisella elämäntavalla olisi myös tällaisia positiivisia vaikutuksia työelämään ja yhteiskunnan talouteen ei kai kuitenkaan ole huono asia tai syy vastustaa liikunnallisuutta ja hyvää oloa. Mutta keskustelun pitäisi lähteä siitä mitä hyvä elämä on", Airisniemi toteaa. "Ja hyvään elämään tulisi sisältyä myös oikeus ja mahdollisuus sanoa ei liikunnalle ja terveysajattelulle.
U U D E N L A I N E N L U O K K A J A K O on vaarassa syntyä siitä, että toisilla on varaa ostaa liikunnan lisäksi spa-ympäristö, hieronnat ja henkilökohtaiset palvelut. Airisniemi sanoo, että on ensiarvoisen tärkeää, että on liikuntamahdollisuuksia, joihin kaikilla on varaa. "Ei kaikilla ole varaa pistää 70 euroa kuussa kuntosalimaksuihin." "Ryhmäliikunta on maagista, se ei ole joukkuelaji, vaan yksin yhdessä tekemistä. Meistä tulee ryhmä ja saamme toisistamme voimaa. Sitä on helppo ironisoida, mutta todellisuudessa se on jotenkin hienoa." Yksi motivaatio on tietenkin ulkonäkö, Airisniemi myöntää, mutta hän haluaa korostaa muita etuja, joita liikunnasta saa. Jotkut sairastuvat ulkonäköpaineista. Ryhmäliikunnanohjaajille ei ole tarkemmin ohjeistettu, miten tällaisiin tilanteisiin tulisi puuttua.
"Olisi mahdotonta antaa porttikieltoja saleille, sillä miten kaikki saataisiin kartoitettua? Jos yhdestä tietää, että hän sairastaa, ei kuitenkaan kaikista pysty päättelemään ulkonäöstä, sillä syömishäiriöitä on eriasteisia." Syyt sairastua ovat niin monimuotoisia ja samoin se, miten siitä parannutaan. Aina voi kuitenkin mennä liikkumaan muualle tai juostaan yksin maanisesti Töölönlahtea ympäri. "Olisiko silloin kuitenkin parempi, että liikkuisi muiden seurassa, jossa olisi mahdollisuus saada positiivisia kokemuksia? Jos tiedän jonkun voivan huonosti, uskallan kohdata hänet ja sanoa, että harkitse puhumista jollekulle. Monelle syömishäiriöiselle liikuntatunti voi olla se paras hetki, tervehtymisen paikka ja tila, jossa oppia liikkumaan oikein." Unisportissa pystyy varaamaan vain yhden tunnin päivässä, joka on yksi keino rajoittaa yli menevää liikuntainnostusta. "Totta kai ne ympäristöt, joissa tänä päivänä liikuntaa harjoitetaan, voivat omalta osaltaan ruokkia ulkonäköpaineita. Tämä onkin yksi asia, johon kiinnitän omassa työssäni paljon huomiota. En koskaan motivoi tiettyjä liikkeitä esimerkiksi sanomalla, että tämä tekee pakaroista piukkoja tai vatsasta littanan." Airisniemi sanoo, että on olemassa muita syitä miksi näitä liikkeitä tehdään, kuten esimerkiksi kehon toimintakyky ja hyvä olo. "Liikunnan ilot pitää vain löytää itse. Jos hokee, että kokeile, ja ole kiltti kehollesi ja liiku, niin se alkaa kuulostaa tekopirteältä terveysfasismilta ja viesti kääntyy itseään vastaan." Koululiikuntatraumat ovat Airisniemelle sydämen asia, ja hän pitääkin tärkeänä sitä, että kaikki löytäisivät omaehtoisen tavan liikkua aikuisena. Salille voi tulla missä tahansa vaatteissa, "enemmän se on ihmisten päässä, että salilla pitäisi näyttää tietyltä."
" M I K S I S I LT I joistain lajeista on tullut niin sanotusti miesten lajeja ja toisista naisten lajeja? Aina on kuitenkin joku, jolle häviää voimassa tai notkeudessa, sukupuolesta riippumatta. Jos tykkää kahvakuulasta, miksei harrastaisi sitä, vaikka on nainen tai menisi venyttelytunnille, jos on mies", Airisniemi kysyy. "Olisi hyvä, jos minä voisin työni kautta saada naiset uskomaan siihen, että heidänkin kehostaan löytyy voimaa ja miehiä innostumaan venyttelystä. Kun sukupuoliroolit riisutaan, kaikkien kehot koostuvat verestä, rustoista, lihaksista ja lihakset kiinnittyvät samoihin paikkoihin kehossa. Rakenteellisia ja toiminnallisia eroja on kaikkien yksilöiden välillä." Airisniemi pitää harmillisena sitä, että ihmiset rajaavat omia kokemuksiaan jo etukäteen, pelkkien ennakkoluulojen takia. "Joku olettaa, ettei jaksa nostaa raskaita esineitä, koska on nainen. Toinen olettaa, ettei voi tanssia tai taipua tuohon asentoon, koska on mies." Liikunnanohjaajana Airisniemi toivookin, että voisi tarjota voimaannuttavia kokemuksia. "Avata ihmisille oman kehon mahdollisuuksia ja ihmeitä, poistaa joitakin rajaavia kahleita ja opittuja, vääränlaisia malleja."
KUUKAUDEN ELOKUVA 15.12. & 18.12. & 19.12.
KOLME VÄRIÄ: SININEN esittelee to 15.12. klo 17
Dome Karukoski
ORIONIN KEVÄTKAUSI ALKAA 10.1.2012!
Hae ohjelmavihko Orionista tai lue lisää netistä
PÄIVÄPERHO 28.12. & 1.1.
LUIS BUÑUEL 25.11.8.1.
ORION
Liput 5,50 /4,50 /2
ELOKUVATEATTERI
Eerikinkatu 15, Hki
Kapteeninkatu 26
KANTAESITYS 23.11.2011
TOTTA
NÄYTTÄMÖSOVITUS Anna Viitala OHJAUS Kalle Chydenius ROOLEISSA
· · · · · Laura Malmivaara Vilma Melasniemi Eero Milonoff Marja Packalén Pekka Valkeejärvi
Riikka Pulkkinen
Sukupolvien mittainen kertomus jäähyväisten ääreltä
Liput 28,-/25,-/15,- KOM -lipputoimisto Kapteeninkatu 26, puh. (09) 6841 841 Myös Lippupalvelu, www.kom-teatteri.fi
24
10
2011
TÄSSÄ SE ON! Milloin olet viimeksi nähnyt kaupallisessa mediassa Yleisradiota puolustavan artkkelin?
TEKSTI KUVITUS
SUSANNA KUPARINEN KLAUS WELP
Hyss, olet Ylessä
Ylen rahoitusta uudistetaan, eikä paranoialta ole säästynyt kukaan. Vastakkain ovat budjettirahoitus & mediamaksu. Budjettirahoituksen puolesta on lobattu ankarasti. Miksi juuri sen?
L
OK AKUUN
Voimassa julkaistiin Ylestä Seuraan lähteneen toimittaja Ari Korvolan haastattelu, jossa hän selitti lähtönsä syyksi sen, että Ylessä suhtaudutaan poliittiseen painostukseen aiempaa varovaisemmin. Muutama viikko sitten tuttu toimittaja kävi Ylessä työasioissa. Hän oli käynyt kahden Ylen toimittajan kanssa kummallisen sananvaihdon. "Toinen heistä otti puheeksi Voiman Korvolajutun ja Ylen ongelmat." "Kysyin heiltä, että millainen Ylen tunnelma sitten on", toimittaja kertoo. "Täysi tabu, kuului vastaus. Ylen sisällä näistä ei puhuta." Mitä "näistä" tarkoittaa, ei tarkalleen ottaen selvinnyt, mutta jäi ilmeiseksi, että talon ilmapiiri on tukahtunut ja paranoidi. on viimeiset kaksi vuotta ollut Ylen rahoitusmallin roikkuminen. Pitkittynyt rahoitusratkaisu on kiristänyt Yleisradion henkilösuhteita ja hyydyttänyt talon resurssit.
Helsingin Sanomien Jyrki Räikkä kirjoitti toukokuussa 2011 Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen huonosta ilmapiiristä. "Lautakasa painaa yhä Ylen journalismia", otsikossa todettiin. Rahoitusratkaisun viivästyminen on tehnyt Yleisradion johtoportaan ylivarovaiseksi, jutussa todettiin. "Muistakin kuin poliittisista jutuista sensuroidaan varmuuden vuoksi riskipitoiset osat, vaikka toimittajalla olisi esittää faktat", yksi Hesarin laajalla soittokierroksella haastattelemista Ylen toimittajista kuvaili. Voiman tietojen mukaan Yleisradiossa pidettiin Helsingin Sanomien artikkelin johdosta kriisipalaveri, jossa sen herättämään julkiseen keskusteluun suhtauduttiin "defensiivisesti vähätellen". Toukokuun jälkeen huhumylly Ylen ympärillä on vain yltynyt tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta yleläisiin vahtimestareista ja rivitoimittajista päällikkötasolle asti. Suuri osa suorasta ja epäsuorasta kritiikistä kiertyy uutis- ja ajankohtaistoimituksen johtajan Atte Jääskeläisen henkilön ympärille. Helsingin Sanomien jutun jälkeen, 30. toukokuuta 2011 Ylen johtajistoa kokoontui Hämeenlinnan Aulangolle kesäseminaariin. Seminaarissa käytiin paneelikeskustelu, johon osallistui Ylen viisi vastaavaa toimittajaa. Paikalla oli myös Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Kiviseltä oli kysytty, oliko hän lukenut Hesarin jutun, ja mitä mieltä hän on siitä, että Yle on ollut usein julkisuudessa negatiiviseen sävyyn.
Kivinen vastasi, että hänen tehtävänsä ei ole puuttua sisältöihin ja painotti, että vastaavat toimittajat ovat niitä henkilöitä, joiden puoleen ongelmatilanteissa pitää kääntyä. Kivinen määritteli, että hänen vastuullaan on päättää, keitä nämä vastaavat toimittajat ovat. Kivisen lausuntoa on tulkittu kahdella vastakkaisella tavalla. Jääskeläiseen ja Yleen kriittisesti suhtautuvat
t aluava tkut h ikuvaa, "Jo miel vittää ytimessä le len että Y jotain olisi ää." päselv e
tahot ovat tulkinneet Kivisen kommentin verhotuksi uhkaukseksi Atte Jääskeläistä kohtaan. "Kivinen ajattelee kelpo toimitusjohtajan tavoin ja tajuaa mitä merkitsee, kun asiantuntijayhteisössä on kriisi", kaupallisen median johtotehtävissä työskentelevä ex-yleläinen analysoi. "On helpompi vaihtaa valmentajaa kuin koko tiimi. Näin toimii toimitusjohtajan logiikka." Ylessä tämä tulkinta kiistetään jyrkästi. Kivisen viesti on nähty nimenomaan luottamuslauseena Ylen komentoketjua kohtaan. "Minä ja viestintäpäällikkömme Marja Niemi olimme molemmat tuolla Aulangon tilaisuudessa läsnä tilai-
suuden alusta loppuun samoin viitisenkymmentä muuta yleläistä eikä kumpikaan meistä muista kuvaamaasi keskustelua käydyn tuossa sävyssä", Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen kirjoittaa sähköpostissaan. Mikä tulkinnoista on oikea? Uskottavimmalta tuntuu ymmärtää lausunto luottamuksen osoitukseksi eikä uhkaukseksi jo siksikin, että korkealla tasolla uhkauksia tuskin esitettäisiin näin julkisesti. Jääskeläisen oma totuus ei ole kumpikaan näistä. Hän pitää oireellisena lähinnä sitä, että tarinaa levitetetään: "Joku tai jotkut haluavat levittää ja ylläpitää mielikuvaa, että Ylen ytimessä olisi jotain epäselvää."
L O P P U U N mennessä Ylen rahoitus ratkeaa. Kauan toivottua työrauhaa se ei silti välttämättä takaa. Hufvudstadsbladet uutisoi 17. marraskuuta, että lehden saamien tietojen mukaan vaaka on kallistumassa budjettirahoituksen puolelle. Jos budjettirahoitus tulee, ei Jääskeläisen asema ole jatkossakaan kadehdittava. Miten Ylessä voidaan tehdä poliittista journalismia henkilöistä, joilla on tiukka ote talon resursseihin? Tilannetta voisi verrata kaupallisen median päätoimittajaan, joka joutuisi päättämään julkaisulinjasta varoen, etteivät mainostajat hermostu. Budjettirahoituksen myötä kasvava riippuvuus poliitikkojen oikuista ei ainakaan helpota tilannetta. Oikuistahan on kokemusta jo nyt. Kääpiöksi kutistuneen keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen uhkaili vii-
meksi lokakuussa Yleisradiota, kun Ylen uutiseen Raha-automaattiyhdistyksen rikossyytteistä oli livahtanut keskustapoliitikkoa koskeva virhe. "Jos tämä olisi sellainen päivä, että keskustan edustaja olisi joutunut muodostamaan kantansa (Ylen) rahoitukseen, niin kyllä tämä [virhe] olisi päässyt karheuttamaan tilannetta", Laaninen sanoi.
OLIITIKKOJEN ärhentelystä huolimatta Atte Jääskeläinen ei näe budjettirahoituksen pahimpana haittana poliittista painetta. Hänen mukaansa uhat nousevat alan sisältä. "Budjettirahoitus altistaisi Yleisradion jokavuotiselle poliittiselle lobbaukselle, joka näyttää olevan kovin intensiivistä erityisesti yksityisen median puolelta", Jääskeläinen kommentoi Voimalle syyskuussa. Vain pari päivää Jääskeläisen lausunnon jälkeen Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa tyrmättiin kaikki tähän asti pohditut rahoitusvaihtoehdot lupamaksuista tuloveromalliin. "Eri rahoitusmalleista valtion budjettirahoitus on varteenotettavin", Ilta-Sanomat kirjoitti ja tähdensi, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se merkitsee "Ylen rahoitustason merkittävää rajaamista ja tehtävien rajaamista". Seuraavaksi Ilta-Sanomissa luetellaan vakiintunut kaunalista Yleä kohtaan. "Yleisradio on tietoisesti pyrkinyt sähköisen mediakentän kuninkaaksi laajentamalla toimintansa internetiin ja maakuntiin, joissa julkisesti rahoi-
P
V
UODEN
K
O L M E P Ä I VÄ Ä
O
NGELMAN YTIMESSÄ
1 10
2011
25
tettu mediajättiläinen syö perinteisten maakuntalehtien ja niiden verkkopalvelujen leipää", pääkirjoituksessa moititaan. media on koko kuluneen vuoden kirjoitellut Ylen "rahoitusfarssista", jota se tosin on ollut itse luomassa. Mikään malli ei ole kelvannut. Edellisellä hallituskaudella heikko viestintäministeri Suvi Lindén säikähti painostusta ja veti valmiin mediamaksumallin pois. Pääkirjoitusten ohella yleinen juttutyyppi on tämä: keskituloisen mutta niukahkosti toimeentulevan perheen vanhemmilta kysytään, haluavatko he jotakin Ylen palvelut ilmaiseksi vai maksaa siitä paljon. Kysymyksenasettelu on sellainen, että siihen voi vastata vain yhdellä tavalla. Suosittu lobbauskeino on myös kaupallisen mediakonsernin oman pomon haastattelu, jossa pomo saa kertoa, että Yle tappaa kilpailun. Lausunto on kirjoitettu lehteen ilman muistutusta siitä, että kyse on intressitahon haastattelusta. Helsingin Sanomissa 27. marraskuuta Sanoman hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo liputti Ylen budjettirahoituksen puolesta: "Julkinen palvelu on päätöksenteon alaista jatkuvasti. Se, että budjettirahoitus jotenkin lisäisi tai vähentäisi toimituksen integriteettiä, on urbaani legenda. Ylehän on muutenkin täysin poliitikkojen kontrollissa", Rauramo sanoi ja haukkui samaan hengenvetoon julkisen palvelun ilmaiset internet-sisällöt.
K
AU PA L L I N E N
se olisi niin tarkoitushakuinen. Rahoitusratkaisuun hirtetty Yle ei vaikuta poliitikkojen lemmikiltä. Jos Hesarissa etsitään syitä rangaistukseen, katse kannattaisi kääntää omaan politiikan toimitukseen, joka teki ansiokasta työtä vaalirahapaljastuksissa. ja ajankohtaistoimituksen tilanteesta huolestuneet kirjoitukset vaikuttavat tekopyhiltä, kun samaan aikaan samat lehdet ovat vaatimassa Ylen uutistoiminnan alasajoa. Kaupallinen media ei halua kilpailla paremmilla jutuilla, sen sijaan yhteisesti rahoitettu Yle pitää ajaa alas. Ylen alueellinen uutistoiminta taas pitää lakkauttaa siksi, että maakuntalehdet vahvistuvat, kun julkinen kilpailija katoaa. Mutta kuinka kauan vaikkapa Alma-konsernin kukkaro venyisi kompensoimaan hupenevia mainostuloja, jos joku sen maakuntalehdistä ryhtyisi tekemään kriittistä journalismia, joka suututtaisi paikallisen eliitin, painostusryhmän tai suuren mainostajan? "Maissa, joissa budjettirahoitus on otettu käyttöön, se on johtanut yleisradion merkittävään pienentymiseen, koska rahoitus on ollut auki toimialan sisäiselle lobbaukselle. Tavoitteet eivät ole viestinnällisiä tai yhteiskunnallisia vaan kaupallisia", Jääskeläinen muotoilee.
MISTÄ RAHAT YLELLE?
L U P A M A K S U T VA I budjettirahoitus? Kas siinä pulma, joVA I K K A S U O M E S S A Ylen rahoituksesta parhaillaan käy-
Y
LEN UUTIS-
ka periytyi edelliseltä hallituskaudelta nykyisen hallituksen ratkaistavaksi. Lupamaksun puolustajat korostavat, että valtion budjetista riippumaton rahoitus on ainoa keino taata Ylelle kohtuullisen tasaiset ja poliittisista puhureista riippumattomat taloudelliset puitteet toiminnalleen. Monet budjettirahoituksen kannattajatjat kokevat lupamaksun kalliiksi ja epäoikeudenmukaiseksi: aina on niitä, jotka katselevat televisioitaan suljettujen ovien takana, maksuja maksamatta. Sitä paitsi kukaan ei oikein tunnu tietävän, kuinka Yleisradion internetiin tuottamien sisältöjen käyttöä pitäisi rajoittaa tai hinnoitella. Ja niitäkin on, jotka hokevat Ylen olevan veronmaksajille liian kallis, vaikka verojen maksamisella ei toistaiseksi ole Yleisradion rahoituksen kanssa mitään tekemistä. Valitse tässä nyt sitten mielipide.
T U T K I J A K A R O L J A K U B O W I C Z muistuttaa yleisradio-
issa issa, jo s on "Ma hoitu djettir ttöön, bu käy otettu dio on yleisra nyt." ty pienen
yhtiöitä vertailevassa artikkelissaan "Julkisen palvelun median rahoitus poliittisena pelinappulana" siitä, kuinka kävi, kun Hollannissa siirryttiin lupamaksuista budjettirahoitukseen vuonna 2000. Ensimmäisenä vuonna rahat hankittiin korottamalla valtionverotuksessa ylintä veroluokkaa reilu prosentti. Tuolloin luvattiin, että budjettirahoitukseen siirtyminen ei tarkoittaisi leikkauksia yleisradion budjettiin. Toisin kävi: vuonna 2004 rahoitusta leikattiin 40 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna 20 miljoonaa, vuosina 2006 ja 2007 kymmenen miljoonaa kumpanakin. Katsojaluvut pienenivät ja talousvajetta syntyi 160 miljoonaa euroa. Sitten pitikin jo ryhtyä julkisiin pelastustoimiin. Vuosina 20082010 Hollannin yleisradio sai valtiolta lisärahoitusta 50 miljoonaa euroa vuotta kohden ja vuonna 2011 jo sata miljoonaa. Lisäksi perustettiin puskurirahasto mainostulojen heittelyn vaikutuksia kompensoimaan. Budjettirahoitus teki Hollannin yleisradion rahoituksesta poliittisen jojon tavalla, joka teki pitkänlinjan talous- ja ohjelmistosuunnittelun vaikeaksi ellei mahdottomaksi koko 2000-luvun ajan.
Y L E I S R A D I O Y H T I Ö I D E N rahoituksesta on pelkästään Euroopassa jo nyt käytössä monia erilaisia malleja. Britanniassa, Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa julkisen palvelun mediatoiminta rahoitetaan yksinomaan lupamaksuilla. Lupamaksujen ja mainosrahoituksen yhdistelmä on käytössä Saksassa, Irlannissa, Itävallassa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa, Sveitsissä, Romaniassa, Tsekissä, Sloveniassa ja Puolassa. Lupamaksujen, mainosrahoituksen ja budjettirahoituksen yhdistelmää sovelletaan Portugalissa, Slovakiassa ja Makedoniassa. Kokonaan ilman lupamaksuja, pelkän budjettirahoituksen ja mainostulojen turvin, yleisradioita pyöritetään Espanjassa, Belgiassa, Virossa, Hollannissa, Islannissa, Unkarissa, Serbiassa, Bulgariassa, Liettuassa ja Latviassa. Mallit eivät eroa toisistaan vain sen perusteella, mistä varat ohjelmatoimintaan saadaan. Valittu malli vaikuttaa suoraan myös siihen, millaista ohjelmaa yleisölle tarjotaan. Vuosina 19911996 tehdyn vertailun mukaan kokonaan luparahoitteisen Ruotsin yleisradion tarjonnasta oli julkiseksi palveluksi laskettavia asia-, kulttuuri- ja lastenohjelmia 53 prosenttia ohjelmistosta. Samaan aikaan mainostuloilla ja pienellä valtionavustuksella pyöritetyn Portugalin yleisradion ohjelmista vain 27 prosenttia oli julkista palvelua. Viihdettä ja urheilua Portugalin ohjelmistosta sen sijaan oli seitsemisenkymmentä prosenttia, kun Ruotsissa niiden osuus oli 45 prosenttia.
däänkin julkista kädenvääntöä, kiistaa eri rahoitusmalleista hallitsee ainakin pinnalta katsoen vakaa usko siihen, että jonkinlaista julkisen palvelun ohjelmatoimintaa halutaan tuottaa, rahoittaa ja vastaanottaa jatkossakin. Tämäkään ei kuitenkaan ole varmaa. On mahdollista, että Yleisradio oli sellaisen kansallisen yhtenäiskulttuurin tuote, johon ei ole enää paluuta tai sitten ei. On mahdotonta ennustaa, onko median kulutus menossa yhä yksilöllisempään, tilattuja ja räätälöityjä mediasisältöjä edellyttävään suuntaan, vai halutaanko jatkossakin käpertyä koko kansakunnan voimin Dynastian, Euroviisujen tai linnan juhlien kaltaisten mediaspektaakkeleiden ääreen. Joka tapauksessa elämme jo nyt aikaa, jolloin perinteisillä televisiolla ja radiolla on uusia välityskanavia kilpailijoinaan. Saksassa tv-lupamaksu korvattiinkin tästä syystä jo vuonna 2007 mediamaksulla, joka on pakollinen kaikille, joilla on internetyhteys. Sveitsissä, Irlannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Ranskassa lupamaksu on maksettava, vaikkei omistaisi televisiota lainkaan vaan katselisi ohjelmansa tietokonepäätteeltä. Myös Britanniassa median rakennemuutokseen on jo alettu varautua. Britannian viestintävirasto on esittänyt, että tulevaisuudessa johdonmukaisempaa voisi olla puhua julkisen palvelun mediasisällöistä yleisradiotoiminnan sijaan. Termin vaihdos viittaa siihen, että jatkossa ei ehkä olisi olemassa lainkaan yleisradiota instituutiona ja laitoksena. Olisi vain erilaisia sisällöntuottajia, joiden tarjoomusten välillä kuluttajat surffaisivat ja maksaisivat ohjelmista kulutuksensa mukaan.
J A K U B O W I C Z O N skeptinen villeimpien visioiden edes-
epäilee haastattelussa, että hallituksen päätös nostaa lehtitilausten arvonlisäveroa on rangaistus kaupalliselle medialle. "Moni arvelee, että arvonlisäverolla halutaan rangaista nimenomaan Sanoman johtoa siitä, että se on arvostellut ankarasti Yleä", jutussa spekuloidaan. Keitä nämä "monet" ovat, jää epäselväksi. Hesarissa julkaistiin syyskuussa artikkeli, jossa vihjattiin, että syyllinen alv-korotukseen on Atte Jääskeläinen. Väitteen pohjana on debatti Jääskeläisen ja Hesarin vastaavan päätoimittajan Mikael Pentikäisen välillä Kanavalehdessä vuonna 2009. Pentikäisen mielestä bisneksen tekeminen on liian hankalaa, kun kentällä on julkisin varoin tuettu Yle. Jääskeläinen näpäytti takaisin ja ihmetteli tilausmaksujen nollaverokantaa. Salaliittoteoria olisi huvittava, ellei
R
AUR AMO
palaa vielä myöhemmin ristiriitaisiin kertomuksiin Aulangon tapahtumista. Hän kertoo tarkistaneensa usealta läsnäolijalta, olivatko he tulkinneet Kivisen kommentin uhkailuksi. Kaikki kiistivät. "Meillä on Kivisen kanssa hyvät välit", Jääskeläinen sanoo ja epäilee Voiman lähteiden vilpittömyyttä. "Minun täytyy ehkä tarkistaa aistieni toiminta ja sosiaalinen havaintokykyni. Olen ollut kyseisessä tapahtumassa paikalla, enkä ole rekisteröinyt mitään tällaista tapahtumaa enkä ole reagoinut siihen." "Ylen tilanteesta puhutaan jatkuvasti myös persoonaani liittyen. Siinä on omat motiivinsa taustalla. Keskustelu on auennut Nuorisosäätiö-virheistä. Yhdestä yksittäisestä aiheesta ja siihen liittyvästä vaikeiden tilanteiden ketjusta on tullut työkalu tässä keskustelussa." "Väittäisin, että näitä ihmisiä ei ole kovin monta, mutta he ovat kovin äänekkäitä." Eikä jääskeläinen kerro, keitä he ovat.
J
ÄÄSKELÄINEN
sä. Hän ei usko, että julkisen palvelun sisältöjen tuottaminen jatkuisi ilman tarkoitukseen kehitettyjä organisaatioita, siis yleisradioyhtiöitä toimituksineen. Ja julkisen palvelun sisältöjä tarvitaan jatkossakin kipeästi. Yleisradioyhtiöt sekä muovaavat yhteiskuntia että selittävät maailmaa meille sen jäsenille. Ne voivat auttaa meitä työstämään terrorismin, demokratian kehityksen, energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin ongelmiin liittyviä ajattelumalleja. Jakubowicz toteaakin: "Poliitikot, jotka haluavat lopettaa julkisen palvelun yleisradion tai korvata sen kilpailutettavalla rahoituksella, ottavat ison riskin pyrkiessään riistämään yhteiskunnalta tällaisen instituution aikana, jolloin sitä kipeästi tarvitaan."
Elsi Hyttinen
Lähteenä käytetty Karol Jakubowiczin artikkelia Julkisen palvelun median rahoitus poliittisena pelinappulana teoksessa Leppänen & al.: Yleisradio median murroksessa. Vastapaino & RTTL 2011. 256 s.
Atte puhuu seuraavalla sivulla!
26
10
2011
JÄÄSKELÄINEN ENNEN & NYT
"Minun juttujeni perusteella on eronnut enemmän talouselämän & politiikan johtajia kuin kenenkään muun", Jääskeläinen kertoo.
"AT T E J Ä Ä S K E L Ä I N E N on parhaita
esimiehiä, joita minulla on koskaan ollut", Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen toteaa. "Hän oli sparraava ja auttavainen ja antoi toimittajien tehdä korit eli uutisvoitot." Pietiläinen sanoo, että Jääskeläisen tietylle "besserwisserimäisyydelle" oli hyvä syy: "Hän oli hyvin tietäväinen." Jääskeläinen työskenteli 1990-luvun alussa Helsingin Sanomissa finanssiasioita seuraavana toimittajana. "Pankkikriisi tuotti useita isoja juttuja ja paljastuksia", Jääskeläinen muistelee. Vuodesta 1995 hän on työskennellyt Hesarin politiikan- ja taloustoimituksen esimiehenä, STT:n päätoimittajana sekä Yleisradion uutistoiminnan päätoimittajana ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana. Journalistiset meriitit ovat kiistämättömät. "Olen tehnyt mielestäni tosi kovaa journalismia ja erittäin kovia skuuppeja ja paljastuksia", Jääskeläinen sanoo itsekin.
J Ä Ä S K E L Ä I N E N nostaa urallaan tärkeiden juttujen joukkoon muun muassa Kouri-kaupat, Postipankin Washingtonin-valuuttakaupat, Soneran johtamiskriisin ja teleurkinnan ja "koko finanssikriisin eskaloitumisen ja Suomen valuuttajärjestelmän murtumisen". Osassa Jääskeläinen oli itse tekijänä, osassa tiimistä vastuullisena. "Todennäköisesti minun juttujeni perusteella on eronnut enemmän yksittäisiä talouselämän ja politiikan johtajia kuin kenenkään muun juttujen perusteella", Jääskeläinen kertoo. "Silti en ole kertaakaan ollut Julkisen sanan neuvostossa tai oikeudessa koska olen halunnut, että juttujen pohjat kestävät. Myös Yleisradiossa haluan, että kun mennään kovalla väitteellä ulos, niin se väite on huolellisesti mietitty." Hän myöntää olevansa tässä mielessä ehkä varovainen, mutta se ei tarkoita varovaista journalismia. "Se, että poliitikko suuttuu, on lähes jokapäiväinen päätoimittajan ammattiin kuuluva juttu. Konflikteja tapahtuu kaiken aikaa, ja sitten meidän täytyy kyetä puolustamaan sitä mitä me teemme, eikä siinä ole mitään ongelmaa." V O I M A N H A A S TAT T E L E M AT ny-
nä 2011 A-studio väitti, että muun muassa pääministeri Mari Kiviniemi olisi saanut Nuorisosäätiöltä vaalirahaa. Uutinen perustui poliisitutkinnasta vuotaneisiin papereihin, joiden tiedot osoittautuivat epätarkoiksi. "Vitutukseni määrä on astronominen", Jääskeläinen oli manannut toimituksessa.
J Ä Ä S K E L Ä I N E N kiistää jyrkästi, et-
tä hänen journalististen standardiensa taustalla olisi huoli rahoitusratkaisusta. Hän viittaa strategiapapereihinsa neljän vuoden takaa ajalta, jolloin kysymys rahoitusratkaisusta ei ollut akuutti. "Journalismin luotettavuus ja eettinen kestävyys lunastaa Yleisradion olemassaolon oikeutuksen pitkällä aikavälillä. Se perustuu yleishavaintoon, että Yleisradion pitää olla muuta kuin kaupallinen media. Meillä on mahdollisuus tehdä työmme perinteisten journalististen arvojen mukaan, kun taas kaupalliset mediat joutuvat kaupallisista paineista johtuvien ratkaisujen eteen."
" M I E T I N V I E L Ä , että vastasinko ol-
KULTTUURIALAN ENNAKKOTEHTÄVÄT
Kuvataiteen koulutusohjelma, Tampere Kuvataiteilija (AMK) Elokuvan ja television koulutusohjelma, Tampere e Medianomi (AMK) Viestinnän koulutusohjelma,Virrat Medianomi (AMK) > Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki > Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu Musiikin koulutusohjelma, Tampere Musiikkipedagogi (AMK) > Musiikinohjaaja > Musiikkipedagogi > Musiikkiteknologia Muusikko (AMK) > Esittävä säveltaide > Kirkkomusiikki > Säveltäjä > Teatterimusiikki ja musiikkidraama Kuvataiteen, elokuvan ja television sekä viestinnän ennakkotehtävät ja musiikin hakijan opas julkaistaan helmikuun alussa
OIVALT AMISEN ILOA!
kyiset ja entiset yleläiset suhtautuvat Jääskeläiseen ristiriitaisemmin. Tuntuu, että Ylessä hän jakaa mielipiteitä eri syistä. Osa nykyisistä alaisista sanoo, että on oppinut luottamaan Jääskeläiseen, osa taas pitää Jääskeläisen puuttumista toimituksellisiin sisältöihin asiattomana. Lopulta on vaikea sanoa, onko kyseessä eriävä käsitys hyvästä journalismista vai Jääskeläisen ja Ylen johdon ylivarovaisuus. Joka tapauksessa Voiman tietojen mukaan Jääskeläinen on kantanut huolta Ylen rahoista jo pitkään. "Viime kevättalvena Atte paasasi taas kerran, että tää ei voi olla vaikuttamatta rahoitusratkaisuihin", eräs exyleläinen kertoo. Tammikuun 27. päivä-
lennkaan tähän viimeiseen kysymykseesi, että olenko varovainen vai haluanko miellyttää", Jääskeläinen pohtii ja kuittaa sitten koko haastattelun epäolennaisena. "Keskustelunaiheet, jotka ovat olleet esillä, ovat minun näkökulmastani aika triviaaleja. Jos mietin, että mistä journalistisista sisällöistä poliitikot ovat pillastuneet, niin itse asiassa ne eivät ole lainkaan näitä aiheita, joista me olemme keskustelleet." "Nuorisosäätiöstä saamamme kritiikki on ollut julkista, mutta poliitikkojen ja toimittajien todellinen vuorovaikutus ja ne todelliset konfliktit tapahtuvat aivan muilla foorumeilla." Eikä Jääskeläinen kerro, missä.
Haku 5.3.3.4.2012
Degree Programme in Media, Tampere Bachelor of Culture and Arts
Application period 9.1.14.2.2012
Susanna Kuparinen
Lisätietoja p. 03 245 2395, 245 2398
Valmistaudu yo-kirjoituksiin!
Kesäyliopiston talven 2012 abiturienttikursseilla
2012
Abiturienttikurssit
Talvi 2012
· englanti (pitkä/keskipitkä oppimäärä) · ruotsi (keskipitkä oppimäärä) · äidinkieli (suomi) · matematiikka (pitkä ja lyhyt oppimäärä) · fysiikka · kemia Kurssit alkavat tammikuussa 2012. Kursseilla kerrataan lukion oppimäärää ja harjoitellaan ylioppilaskokeen osa-alueita.
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
Joululahjavinkki: Kesäyliopiston lahjakortti on hyödyllinen ja henkistä pääomaa kerryttävä lahja, joka ei kuormita kaatopaikkoja. Lahjakortti on voimassa ostopäivästä seuraavan vuoden loppuun.
www.kesayliopistohki.fi
Hanki ihmisen ammatti!
AMK-yhteishaku 5.3.-3.4.2012
järjestö- ja nuorisotyö kulttuurituotanto viittomakieliala
Kielet ja kulttuuri, maailmanpolitiikka ja talous, valtio-oppi, opintomatkat, pääsykoevalmennus, yliopisto-opintoja
Hae kevään opintoihin. Opiskele intensiivisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan.
www.humak.fi
akatemia.org
Vanha Turuntie 14 Kauniainen
28
10
2011
MSDTY. Mielenosoittaja esittelee Mohdammed Mahmud -kadulta löytämäänsä tyhjää kyynelkaasupatruunaa ja luodinhylsyjä. Viranomaiset ovat käyttäneet marraskuussa myös tavallista kyynelkaasua huomattavasti vahvempia CS- ja CR-kaasuja mielenosoittajien taltuttamiseen.
MSDTY. Kansallistunteen nousu. Vallankumouksen myötä Egyptin lipusta on tullut tavallinen näky sekä mielenosoituksissa että katunäkymässä. Monet sanovatkin vallankumouksen palauttaneen egyptiläisten ylpeyden kotimaastaan.
MSDTY. Protestitaidetta. Mohammed Mahmud -katu on marraskuun väkivaltaisuuksien alettua peittynyt aktivistien varsin suorasukaisiin graffitteihin.
Neljän kuukauden vaalit
Ensimmäiset vapaat vaalit ovat alkaneet Egyptissä, jossa faaraot & yksinvaltiaat eivät ole kansan mielipidettä juuri kyselleet.
TEKSTI KUVAT
KATI MIETTUNEN DAVID WHITE
politiikka pyörii tällä hetkellä täysin marraskuun lopussa alkaneiden parlamenttivaalien ympärillä. Vaaleihin on viitattu mediassa ensimmäisinä vapaina vaaleina Egyptin historiassa sitten faaraoiden ajan, mikä itse asiassa tekee niistä ensimmäiset vapaat vaalit Egyptissä koskaan, yksinvaltiaat ja faaraot kun eivät kansan mielipidettä juuri kyselleet. Vaaleja värittävät niiden monimutkainen rakenne ja varovastikin arvioiden heikko organisointi. Henkilökuntaa ei ole koulutettu kunnolla, ääntenlaskenta on ollut yhtä kaaosta ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tarkkailla prosessia ovat olleet kutakin äänestyspistettä johtaneen tuomarin tai turvallisuusviranomaisten mielivaltaisesti päätettävissä. Naisille on ollut niin vähän äänestyspisteitä, että monet ovat joutuneet
GYPTISSÄ
E
odottamaan äänestysvuoroaan jopa kahdeksan tuntia.
V A A L I T J Ä R J E S T E TÄ Ä N kolmessa osassa alahuone, yksittäisehdokkaiden toinen kierros sekä ylähuone. Koulutetun vaalihenkilökunnan vähäisyyden vuoksi maa on jaettu kolmeen osaan, jotka äänestävät eri aikaan. Vähintään joka toisen kansanedustajan on oltava työläinen tai maanviljelijä, joskin määrittely tälle on hieman epämääräinen. Koko prosessi kestää yhteensä nelisen kuukautta. Kuulostaako monimutkaiselta? Et ole yksin. Useimmilla egyptiläisillä ei ole mitään käsitystä, miten heidän äänensä käytännössä lasketaan. Tästä huolimatta äänestysaktiivisuus on ensimmäisellä kierroksella ollut 62 prosenttia, korkeampi kuin koskaan entisen presidentin Hosni Mubarakin valtakaudella, ja monet egyptiläiset ovat olleet vilpittömän innostuneita mahdollisuudesta osallistua maan rakentamiseen vaaleilla. Myös vaaleja seuranneet kansalaisjärjestöt ovat pääosin olleet sitä mieltä, että puutteet järjestelyissä ovat nimenomaan heikkoa organisointia eivätkä tähtää minkään tietyn puolueen menestykseen suuri askel eteenpäin, kun edellisvuotiset vaalit järjestettiin käytännössä legitimoimaan jo etukäteen päätettyä vaalitulosta.
merkityksestä huolimatta on hyvä muistaa, ettei Egypti pyöri automaattisesti puoluepolitiikan varassa. Tammikuussa alkaneen kansannousun seurauksena sen rinnalle on noussut protestipolitiikka, joka ei näytä olevan väistymässä. Tämä tuli selväksi viimeistään marraskuussa, kun Tahrir nousi jälleen uutisotsikoihin egyptiläisten palatessa aukiolle osoittamaan mieltään armeijan hallintoa SCAF:ää vastaan. Ehkä yllättävää, mutta protestipolitiikka ei ole kovinkaan demokraattisV A A L I E N K I I S TAT T O M A S TA
mielestä mielenosoitukset olivat tässä vaiheessa tarpeettomia ja riskialttiita. Niiden katsottiin vaarantavan vaalit, turvallisuuden sekä hitaasti palaavan turismin ja siten monen elannon. Protestipolitiikan tietynlainen epädemokraattisuus ei toisaalta tarkoita, etteikö se palvelisi demokratiaa. Viimeisimmässä kansannousussa mielenosoittajat saivat aikaan merkittäviä tuloksia, kuten ex-pääministeri Sharafin inhotun hallituksen irtisanomisen sekä presidentinvaalien ja SCAF:n vallasta luopumisen aikaistamisen kesäkuulle.
H Y P P ÄY S T A H R I R I LT A vaaleihin ei todennäköisesti tarkoita Egyptille niin vallankumouksellista askelta kuin moni toivoo. Monille aktivistiystävilleni on ollut kova paikka niellä se, miten moni äänestää nimenomaan pitääkseen kaiken mahdollisimman vakaasti ja tasaisesti ennallaan. Kymmenien vuosien autokratian myötä ihmiset ovat yksinkertaisesti oppineet varovaisiksi, epäluuloisiksi ja konservatiivisiksi, mikä näkyy sekä puoluepolitiikassa että suhtautumisessa protestipolitiikkaan. Mielenosoittajien motiiveja epäillään, venettä ei haluta keikuttaa eikä saavutetuista eduista luopua. Vaalitulos näyttääkin alahuoneen ensimmäisen kierroksen jälkeen lupaavan suurta voittoa islamisteille.
Tämän ei tietenkään tarvitse tarkoittaa tappiota demokratialle, ihmisoikeuksille tai millekään muullekaan tammikuun kansannousun ihanteista. Joidenkin islamistipuolueiden edustajien puheet shariasta ja lakien tiukentamisesta toisaalta muistuttavat, että näinkin voi käydä. vaalit ovat erityisen tärkeät. Vaikka demokratiassa vaalien ei koskaan pitäisi olla maailmanloppu, kansa kun voi seuraavalla kerralla valita uuden hallituksen jos ei ole tyytyväinen vanhaan, tällä kertaa parlamentti vaikuttaa perustuslakia laativan komitean kokoonpanoon. Kenellekään ei kuitenkaan liene yllätys, että vielä ei ole päätetty, miten suuri osa perustuslakikomiteasta tulee parlamentista. Veikkaukset ja esitykset ovat vaihdelleet 2080 prosentin välillä. Egypti elää vaaleja ja kansanäänestyksiä ainakin seuraavat puoli vuotta, mikä voi tarkoittaa joko huomattavaa harjaantumista demokraattisiin prosesseihin tai täydellistä kyllästymistä koko vaalien ideaan. Nähtäväksi jää, sujuuko koko vaalimaraton yhtä rauhanomaisesti kuin sen ensimmäinen osio.
K ÄY N N I S S Ä O L E VAT
yöatian m opr Autok et ovat is tä ihm varovaisikpineet uloisiksi & lu si, epä atiivisiksi. v konser
ta. Tammikuussakin varsin merkittävä osa egyptiläisistä vastusti Tahrir-aktivisteja, Mubarakin hallinnon kun katsottiin edustavan vakautta, pysyvyyttä ja vaurautta. Mielenosoituksia olisi tuskin aloitettu, jos kansa olisi päättänyt niistä demokraattisesti. Viimeisimpiä protesteja kannatti vielä huomattavasti pienempi osa kansasta; useimpien egyptiläisten
Kirjoittaja on asunut viimeiset yhdeksän kuukautta Egyptissä.
10
2011
29
TAHRIR TULEE DOKUMENTTIFESTAREILLE
S T E F A N O S A V O N A N dokumentti-
filmi Tahrir Liberation Square kertoo 25. tammikuuta 2011 alkaneesta kahdeksantoistapäiväisestä kansannoususta Egyptissä. Protesteja Egyptin entistä hallitsijaa Hosni Mubarakia vastaan seurataan kolmen nuoren aktivistin näkökulmasta. Dokumentti tarkkailee ilman sen kummempaa kerrontaa tai selitystä aukiolle kerääntyneitä ihmisiä ja heidän keskustelujaan toiveita, pelkoja, protestoinnin mukanaan tuomaa ylpeyttä, epätoivoa ja ennen kaikkea protestoijien moninaisuutta sekä taustoissa että toiveissa. Vapauden, oikeudenmukaisuuden ja demokratian kaltaiset ihanteet eivät ole läheskään kaikille tärkeimpiä motiiveja protestointiin, vaan paremmat minimipalkat, työpaikkojen saatavuus, halvempi leipä tai korruption vähentäminen ovat paljon polttavampia ja tärkeämpiä kysymyksiä. Kansannousussa tällä ei kuitenkaan ollut väliä. Protestoijia sitoi suuria ihanteita konkreettisemmin yhteen halu päästä eroon Mubarakista, josta oli tullut epäoikeudenmukaisuuden ruumiillistuma.
S A V O N A N elokuvaus on varsin realis-
ongelmat järjestyvät. Huomaan kuitenkin olevani hieman skeptinen. Elokuvan katsottuani jäin miettimään, katsoisinko sitä samalla tavalla, jos en olisi asunut Egyptissä viimeistä yhdeksää kuukautta. Päällimmäiseksi mieleeni jäi turhautumisen tunne samat ongelmat, joita tammikuussa murehdittiin ja pyöriteltiin, ovat edelleen ratkaisematta. Pitkälti samat ihmiset ovat edelleen vallassa. Tapahtuiko Egyptissä ylipäätään vallankumousta tai "vapautumista"?
Y H D E S S Ä kohtauksessa nuoret kes-
tista, ja jopa vallankumouksen tietynlainen pitkäveteisyys puskee ilmoille siellä täällä. Suuri osa protestoinnista on odottamista. Toisaalta siihen kuuluu myös verta, hikeä ja kyynelkaasua. Kaikkea löytyy. Dokumentti on monin paikoin tavoittanut hyvin sen toivon, jonka vallankumous herätti. Ihmisten innostus ja usko siihen, että maailmasta tai ainakin Egyptistä saadaan parempi paikka tekemällä eikä odottamalla sekä koskettaa että inspiroi. Tahririlla uskottiin, että kunhan Mubarakista päästään eroon, loputkin
kustelevat mahdollisuudesta saada transitiovaiheen siviilineuvosto toive, jota on nostettu esille myös viime viikkoina joka muodostuisi "rakastetuista egyptiläisistä". Kohtausta katsoessa on vaikea olla miettimättä, keitä nämä ihmiset olisivat. Varsin kasvottomalla liikkeellä on niin vähän keulakuvia ja näistäkin vähistä niin monet ovat vailla poliittista kokemusta tai halua lähteä mukaan politiikkaan, että vaihtoehtoja ei juuri ole. Ainoa poliittisesti kokeneempi toimija oli Muslimiveljeskunta. Toisaalla nuoret keskustelevat armeijan merkityksestä ja kuinka se olisi pidettävä minimissä. Osaisin ehkä kokea elokuvan toiveikkaampana, jos keskustelunaiheet olisivat viimeisten kymmenen kuukauden aikana muuttuneet edes hieman enemmän.
Kati Miettunen Tahrir Liberation Square on osa helsinkiläisen DocPoint-festivaalin ohjelmistoa 24.29.1.2012. www.docpoint.info
TAHRIRIN TOINEN KANSANNOUSU
L Ä H E S J O K A P E R J A N TA I S E N mie-
lenosoituksen jälkeen satakunta ihmistä, lähinnä tammikuun kansannousussa ja aiemmissa mielenosoituksissa kuolleiden ja vammautuneiden sukulaisia, jäi marraskuussa 2011 Tahrirille. Tässä ei sinänsä ollut mitään epätavallista. Poikkeukselliseksi tilanne muuttui, kun sit-in eli istumismielenosoitus yritettiin seuraavana aamuna hajottaa kovin ottein. Leirin hajotus ei ainoastaan epäonnistunut, vaan pieni ja varsin huomaamaton sit-in muuttui suureksi ja äänekkääksi mielenosoitukseksi armeijaa vastaan tuhansien egyptiläisten kiirehtiessä aukiolle hyökkäyksen kohteeksi joutuneen ryhmän tueksi. Protestoijat vaativat siviilihallintoa, joskin aukion mielipiteet jakautuivat sen suhteen, pitäisikö tämän tapahtua välittömästi vai riittäisikö päivämäärän asettaminen presidentinvaaleille ja armeijan vallasta luopumiselle. Mediassa mielenosoituksista kerrottiin lähinnä sen lähellä olevan Muhammed Mahmud -kadun näkökulmasta, jossa protestoijat taistelivat poliisin ja armeijan kanssa ja jossa kyynelkaasu, kumilla päällystetyt teräsluodit ja haulit lensivät. Noin viikon kestäneissä yhteenotoissa kuoli 42 henkeä, tuhansia haavoittui ja moni sokeutui saatuaan hauleja silmiinsä. Tahrirille perustettiin jälleen useita kenttäsairaaloita, jotka toimivat
vapaaehtoisvoimin ja lahjoituksin: ihmisten halu auttaa oli niin valtava, että osa kenttäsairaaloista joutui käännyttämään lääketarpeita takaisin.
M O H A M M E D Mahmud -kadun taistelut ovat kuitenkin vain osa tarinaa. Tahririn aukiolla oli toisenlainen tunnelma; ihmiset juttelivat, väittelivät, joivat teetä, lauloivat protestilauluja. Muutaman minuutin välein Mohammed Mahmudilta ajoi ambulanssi aukion toisella laidalla sijaitseviin kirkkoon ja moskeijaan perustettuihin kenttäsairaaloihin mielenosoittajien väistäessä ambulanssireittejä merkitsevien köysien taakse. Mieliala oli protestien verisyydestä huolimatta jollain kummalla tavalla toiveikkaampi kuin se oli ollut useimmissa protesteissa viime kuukausien aikana, jolloin turhautuminen vallankumouksen suuntaan ja etenemisvauhtiin oli ollut lähes käsinkosketeltavaa. Monet mielenosoittajat uskoivatkin, että vallankumous saataisiin vihdoin päätökseen ja armeijan tiukentunut ote kansalaisyhteiskunnasta höltyisi. Läheskään kaikki aukiolla eivät olleet samaa mieltä taisteluista Mohammed Mahmudilla, mutta sillä ei ollut väliä: he halusivat ennen kaikkea tukea jokaisen oikeutta sanan- ja kokoontumisvapauteen.
HEDE LM PUUT Ä-
ANNA TÄNÄ JOULUNA LAHJA, JOKA AUTTAA KEHITYSMAISSA ASTI!
toisenlainenlahja.fi avalikoima www. o Toisenlainen lahj 0 787 1201 Kats sesi puhelimitse 02 tai tee lahjatilauk
Kati Miettunen
30
10
2011
Siirtolohkareita metsästämässä
TEKSTI & KUVAT
MIKA-PEKKA MARKKANEN
Boulder-kiipeilyssä ei turvauduta valjaisiin vaan tekniikkaan, voimaan & sisuun - & putoamista pehmentävään patjapinoon.
muovaamille siirtolohkareille löytyy käyttöä, jos niillä vain on tarpeeksi kokoa. Boulder- eli siirtolohkarekiipeilyyn soveltuvien kivien sijainteja, reittejä ja niiden kuvauksia löytyy internetistä. Kruunun koko hommalle antaa kuitenkin sellaisen kiven löytäminen, jolla kukaan ei luultavasti ole aikaisemmin kiipeillyt. Helsinkiläinen Marko Siivinen kertoo löytäneensä monia uusia kiipeilykelpoisia kiviä, joitain läheltä, joitain kauempaa. "Se vaatii vain aikaa karttojen äärellä ja retkiä metsään", Marko kertoo. Näinä päivinä on jo vaikeaa löytää koluamattomia kiviä, sillä Suomessakin on kiipeilty jo vuosikymmeniä. Voima lähti harmaana marraskuisena aamuna Marko Siivisen ja Mikko Mannisen matkaan heidän löytämälleen "tuoreelle" kivelle Inkooseen.
Ä ÄK AUDEN
J
1. KIVEN PAIKANNUS. Nykyajan
tekniikasta on iso ilo kiviä paikantaessa. Kartasta näkee kivet, ilmakuvista voi kenties päätellä niiden koon ja gps kertoo, missä mennään. Karttapalveluissa on se miinus, että vaikka ne näyttävät kiviä, ei sen perusteella voi vielä sanoa onko kivi jääkaapin vai kerrostalon kokoinen, siihen tarvitaan ilmakuvia ja niitä retkiä metsään.
2. KULKUVÄLINE. Farmarista on hyötyä, vaikka kiville lähtisi vain kaksi miestä.
PUKIN SÄKIT OVAT KIRJOJA PULLOLLAAN!
Karl e ausgå Karl Ove Knausgård arl g
Taavi Kassila avi av Kassi
Lu Moodysson ukas
Jasm Jas in Darznik
TAISTELUNI · Ensimmäinen kirja
Norjalaiskirjailijan taidokasta romaania ei o jala skirjail jan alai jailij syyttä ole kutsuttu Pohjolan suurimmaksi yy ä ole utsu t e kirjallisuustapaukseksi. rjall uust pau eks al
BHAGAVAD-GITA · Jumalainen laulu
Klassikkoteoksen uusi tulkinta o kaikkien s ulki on inta in jooganharrastajien perusteos. eru s
ISÄN AIKA
Ruotsalaisohjaajan vaikuttava romaani ttav ttava r t isän ja pojan vaikeasta suhteesta. eesta. a
IRANILAINEN TYTÄR
Koskettava tositarina nuoresta naisesta st t länsimaisen ja iranilaisen kulttuurin välissä.
Imbi Paju
Moby & Miuyn Park M y a
Gunilla Ander
Neil Jo ordan
SUOMENLAHDEN SISARET KAMARA · Mitä kaikkea syömmekään
Vavahduttava tietokirja Viron ja Suomen lottien yhteisistä ko- Vakuuttava kirja elintarvikekemuksista ja naisten vaietuista teollisuuden härskeistä taustoista. kohtaloista.
PUUVILLAN LIKAINEN TARINA
Tietokirja vaateteollisuuden pimeästä puolesta.
ILMETTY
Oscar-palkitun elokuvaohjaajan o v taidokas mysteeritarina ta identiteetin hämärtymisest ämä tym s stä. m ymi mise
Hal Duncan
Dmit Dmitri Gluhovski
Amir & Khalil
J. A. Mäki M
PAKO HELVETISTÄ!
Kuumeinen fantasiaromaani neljästä syntisestä, jotka yrittävät paeta Helvetistä.
METRO 2034
Jännitystä ja klaustrofobiaa Moskovan metrotunneleissa.
ZAHRAN PARATIISI
Kiinnostavan ajankohtainen sarjakuva Iranista.
HERMOLOMAMATKA
Radiopuhelimista tutun Mäen sarjakuva miehestä ja viinapirusta.
K U N N I A L L I S I S TA K I R J A K A U P O I S TA K A U T TA M A A N .
w w w. l i k e . f i
Elämää ja elämyksiä jouluun
M MISK A R RANTANEN K ATE A ATKINSON
22,60
M Mies yleisimmät y tyy tyyppiviat j ja niihin s sopeutuminen
K Kuvitettu opas. Jos miehenä oleminen olisi kivaa, niin kaikkihan sitä tekisi.
I Ihan tavallis sena päivänä
E Ei vain paras lukem mani romaani tänä v vuonna, vaan koko v vuosikymmenen paras jännäri. Stephen King
kuva: Jouni Harala
J JOHANNA R ROJOLA (toim.)
S STEPHEN FRY
V Virtahepo
R Raikas, rietas, railak kas ja räjähtelevä. London Evening S Standard
S Suffragettien c city
M Mitä v****a? H Hauskoja femin nistejä!
K KRISTINA O OHLSSON
S SIR PILKINGTON S SMYTHE
"Tulin jouluaattona känniin jo aika varhain."
Hänen novellikokoelmansa on hyvä. Sen näkee jo jokaisen jutun avausvirkkeestä.
T Tuhatkaunot
A Ajankohtainen d dekkari piirtää k kuvan monikulttuur risesta maailmasta j jossa jokainen etsii v vapautta ja maksaa siitä eri hinnan.
O Omituisten o otusten e ensyklopedia
H Hervoton tietopaketti o outojen eläinten i ihmeellisestä maailmasta.
Helsingin Sanomat
philip teir Donner-ryhmä & muita novelleja
W W W. S C H I L D T S . F I
22,40
M MIKKO PORVALI
O Operaatio H Hokki
J Jatkosodan u uhkarohkeimman k kaukopartio o operaation uskom maton tarina.
TIETO -FINL ANDI A -EHD OKAS 2011
F FERDINAND V VON SCHIRACH
R Rikoksia
T Tarinat ovat e elämännäköisiä, ja m murhaajaksi ajautuva v voisi olla kuka t tahansa meistä. Helsingin Sanomat
kuva: Tommi Tuomi
Oman aihealueensa ehdotonta kärkeä Keskisuomalainen
F FEISSARI MOK AT. C COM
F FRANCESCO F FORGIONE
N Netti ei v vaan toimi!
H Hauskimmat ja n noloimmat Facebookm mokat.
H Harvinaisen jännitt t tävä ja viihdyttävä t tietokirja. Apu
H HUGLEIKUR D DAGSSON
B BARBARA D DEMICK
P Perimmäinen P Pohjola
M Mytologia kohtaa t talouskriisin albumillis sessa pimeintä h huumoria.
"Kalevin kanssa oli vain kiitos, kyllä ja ihanaa."
Esikoisnovelliteos Lihakuu on karskia mutta taidokasta luettavaa. Savon Sanomat
S Suljettu maa
N Näistä tarinoista P Pohjois-Korean virall linen uutistoimisto v vaikenee. New York Post
Janica Brander Lihakuu
W W W. AT E N A . F I
La 17.12. 15.00 Andrei Sergejeff: Afganistanin historia (Gaudeamus) 15.20 Mikko Määttälä: Vihollisina vangitut (Atena) 15.40 Ari Turunen: Raakaa voimaa (Atena) Su 18.12 15.00 Sanna Turoma ja Kirsti Ekonen: Venäläisen kirjallisuuden historia (Gaudeamus) 15.20 Pekka Peltola: Afrikassa (Into) Ti 20.12. 15.00 Esko Seppänen: Oma pääoma (Into) 15.30 Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Into) 1617 Hannu Taanilan presidentinvaalipaneeli. Mukana muun muassa Paavo Väyrynen, Paavo Arhinmäki, Pekka Haavisto, Eva Biaudet ja Sauli Niinistö
Ke 21.12 16.00 Jaakko Hämeen-Anttila & Inka Nokso-Koivisto: Kalifien kirjastossa (Avain) 16.20 Jaakko Hämeen-Anttila: Tuhannen ja yhden yön erotiikka (Otava) 16.40 Laura Gustafsson: Huorasatu (Into) 17.00 Paavali-keskustelu: Alain Badiou, Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander, Janne Porttikivi & Mika Ojakangas To 22.12. 17.00 Satu Itkonen: Taidekuvan äärellä (KVS) 17.20 Leena Jäppilä: Pieni kantaattikirja (KVS)
Ohjelmassa mukana mm.
Laura Gustafsson, Sofi Oksanen, Juha Vuorinen, Jaakko Hämeen-Anttila ja Otso Kantokorpi
absurdia · a la carte kirjat · arktinen banaani · armonkirjat · artemisia · atar · atena · avain basam · bazar · eetos · gaudeamus · into · kansanvalistusseura · kirjakeidas · lurra editions maailman kuvalehti · minerva · nemo · niin et näin · parvs publishing · poesia · prometheus kustannus rosebud · schildts · suomen antiikki- ja taidekirjat · taidekirjansitomo · teos · tiedonantaja tutkijaliitto · vantaan antikvariaatti · vihreä lanka · voima
LAURA GUSTAFSSON
Tymäkät joulukirjat Into Kustannukselta!
Laura Gustafsson:
HUORASATU
Huorasatu on naisen luomiskertomus ja tekijänsä mukaan vähän kuin Raamattu. Vain lyhyempi.
Le Monde diplomatique:
HISTORIA-ATLAS
Historia-atlas piirtää terävän kuvan kaoottisesta 1900-luvusta ja sen konflikteista.
MAAILMANPOLITIIKAN ATLAS
Isojen pulmien käsikirja hahmottaa kansainvälisiä suhteita ja kysymyksiä tiiviiden tekstien, karttojen ja kuvioiden kautta.
YMPÄRISTÖATLAS
Kartasto analysoi ympäristökysymyksiä ja esittää ratkaisuehdotuksia ilmaston lämpenemiselle ja hiilidioksidiongelmalle
Lidia Ginzburg: Heli Kuusipalo: Jani Laasonen:
DOLCE PATATA
Iloinen keittokirja täynnä herkullisia kasvisreseptejä Italiasta ja Suomesta.
ZEITGEIST AJAN HENKI
Johdatus maailmanlaajuisen Zeitgeist-liikkeen ajatteluun.
LENINGRADIN PIIRITYKSEN PÄIVÄKIRJA
Omaelämäkerrallinen kertomus nälänhädän vaikutuksista kaupunkilaisten arkeen.
Matti Salminen: Le Monde diplomatique:
Charles C. Mann:
YRJÖ KALLISEN ELÄMÄ & TOTUUS
Sisällissodassa neljä kuolemantuomiota saaneen filosofin ajatukset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan.
SATA SIVUA POLIITTISTA SARJAKUVAA 1
Laatujournalismi yhdistyy nykysarjakuvaan.
1491 Amerikka ennen Kolumbusta
Jännittävä ja perinpohjainen tutkimus tieteen uusista paljastuksista ja Amerikasta ennen eurooppalaisten valloitusta.
Tilaa jouluksi ennen 15.12.! www.intokustannus.fi
FORUMIN J O U LU K AU P PA
Syksyn tärkeät uutuuskirjat ja hyvä valikoima lastenkirjoja. Satoja hienoja pokkareita edullisesti.
Tervetuloa ostoksille!
J O U LU K AU P PA I TÄ K E S K U K S E S S A ,
Stockmannin ja Anttilan välissä. Uutuudet, lastenkirjat, Myyrät ja hieno valikoima pokkareita.
Avoinna arkisin kello 919, la ja su 1118
Avoinna arkisin kello 1019, la ja su 1118
R O S E B U D I L L A K U U S I YM PÄ R I V U OT I S TA K AU P PA A M M . K I A S M A S S A , AT E N E U M I S S A J A K A A P E L I T E H TA A L L A
Devra Davis: Pätkii!
Matkapuhelinten terveysriskit ja niiden vähättelyn historia
Ympäristöriskien asiantuntija ja palkittu tietokirjailija luo sisäpiirin katsauksen matkapuhelinten säteilyn terveysvaikutusten tutkimukseen ja alan hämäriin teollisuuskytköksiin. Kirja opastaa turvalliseen puhelimenkäyttöön ja on samalla vetoomus valmistajille turvallisempien puhelinten kehittämiseksi.
A5, nid., kansiliepeet, 264 s., 25 e
www.g reen spot.fi · Kirjoja Maasta
Verkkokauppa avoinna 24 h
Psykologien Kustannus Oy tarjoaa käytännöllisiä kirjoja psykologian eri sovellusaloilta ammatti- ja arkikäyttöön.
www.psykologienkustannus.fi
Ei mikään joulutorttu...
APEIRON KIRJAT Uudistettu painos Zizek-klassikosta
Levinasia seuraten Levinasia vastaan
Janne Kurki: Lacanin diskurssiteoria
Slavoj Zizek: Ideologian ylevä objekti
Janne Kurki: Lapsi Toinen
tilaukset@apeironkirjat.com
www.apeironkirjat.com
books.aalto.fi
Taideteollisen korkeakoulun uutuuskirjoja
Hämeentie 135 C, 6.krs Avoinna mato 1116, pe 1115 p. 050 313 7086
eljelle lopedia V e Ensykl en Enoll e Itsekse non Itsell Vastakaa alta elle Toisa ttuva Tois t! muu by be quie Isälle Boo h le Äidille Sc ia Isoäidil jofinland ar apaat Vaarille V aimolle V räkatu V Isoympy Tyttärelle elle Naku h rama kädet Mie jalle Futu uhoja Po elle Tekstina Kalamieh Sanakirja elle lle Varjot Koululais smatkaaja varuu lle Remora A an kiertäjä eista Ma t . astronau steroideja likoima a Va
www www.poesia.fi/nettikauppa
Lahja lukutaitoiselle!
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. Tilaa lahjalehtitilaus netissä ja tulosta samantien lahjan saajalle lahjakortti. www.maailmankuvalehti.fi/lahjatilaus
LUKUTAITOISILLE
Uo
h
H
18.-19.2.2012 Sibeliustalo
lahdenkirjamessut.fi lahdenruokamessut.fi lahdenpostimerkkikerho.fi Järjestäjä:
lahdenruokamessut.fi
lahdenkirjamessut.fi
Postimerkki messut
lahdenpostimerkkikerho.fi
Lahden
EXPODY
Kaikkiin kolmeen messuun samalla pääsylipulla, Tervetuloa
Kello löi viisi viisi löi takaisin
Hannu Kankaanpää: Uutiset seis. Runoja lapsille. Kuvittanut Päivi Niinikangas. Tuula Sandström: Räsymatto levitoi. Runoja. Matti Särkkä: Runoja maan alta. TaoLin: Tuhat syytä lentää. Runoja. Raimo Vahtera: Kylmä idylli. Romaani.
Finlandia Junior -voittaja 2011
www.enostone.fi
Vilja-Tuulia Huotarinen VALOA VALOA VALOA
"Vilja-Tuulia Huotarisen kielen rytmi ja sointi on valtavan kaunis. Lauseet eivät ole olemassa vain tarinan kertomista varten, vaan ne elävät niin kuin runo tai laulu. Tämän kirjan minä olisin halunnut lukea silloin kun olin neljätoista."
Otteita Finlandia Junior -palkinnon valitsijan, muusikko Paula Vesalan perusteluista
www.karisto.fi
www.netkirja.fi
Kuva: Jyrki Nisonen
10
2011
31
4. KIVEN PUHDISTUS.
Ensimmäinen tehtävä uuden kiipeilyhaasteita tarjoavan kiven löydyttyä on puhdistaa se kunnolla. Magnesiumjauhe auttaa lisäämään kitkaa ja helpottaa reitille kuuluvien otteiden hahmottamista. Tämä kostea päivä ei ole kaikkein otollisin, varsinkaan näin vaativille ongelmille, kuten boulder-reittejä usein kutsutaan.
3. PATIKOIMINEN. Metsässä liikkujat saattavat välillä törmätä tällaisiin patikoiviin patjoihin. Pädit kulkevat mukavasti selässä, ja niiden väliin saa kätkettyä kenkiä, kameralaukkuja ja muita tarvikkeita.
5. KIVEEN TUTUSTUMINEN (JA ONGELMIEN LUOMINEN). Uuteen kiveen on tutustuttava huolella, mahdollisia otteita ja reitti-mahdollisuuksia tutkittava. Ongelmia on luotava, jotta niitä pääsee ratkomaan.
6. KIREÄT KENGÄT. Oikeastaan ainoa itse boulderoimiseen tarvittava varuste (magnesiumjauhon lisäksi) ovat tiukat kiipeilytossut, usein monta numeroa käyttökenkiä pienemmät, tässä tapauksessa vielä eri paria. Kengät ovat kiipeilyä varten ja ne usein otetaankin pois aina tasaisella maalla. Varo nyrjäyttämästä nilkkaa kenkiä jalkaan repiessä.
7. KIIPEILY. Kun jäsenet on lämmitelty kunnolla - joka varsinkin näin nollakeleillä on tärkeää patjat paikalleen ja ei muuta kuin kiveä halaamaan. Itsevarmuus ja tarkkuus ovat valttia tekniikan ja voiman ohella. Yksi "reitti" eli boulder-ongelma voi hyvin olla alle kymmenen liikkeen sarja kiven päälle, mutta vaikeampi ongelma voi vaatia kymmeniä ja kymmeniä yrityskertoja ja useita retkiä kivelle, ennen kuin reitti on kiivetty alhaalta ylös.
8. JALAT/TEKNIIKKA. Jalat ovat
boulderoinnissa tärkeämmät kuin voisi äkkiseltään kuvitella, mutta tosiaan, onhan niissä enemmän ruutiakin. Kun heel- ja toehookitkin ovat hallussa, kiipeily siirtyy uudelle tasolle. On siis hyvä muistaa venytellä, varsinkin jos aikoo kiivetä Markon lailla.
9. VARMISTAJA. Kaveria tarvitaan paitsi pädien siirtelyyn myös sen varmistamiseen, ettei kiipeilijä tule esimerkiksi niskoilleen alas.
32
10
2011
10. HAVERIT. Tekevälle sattuu!
Viheliäinen kide pienen pienen otteen alla. Käden livettyä otteelta se napsahti aina samaan terävään kiteeseen, kerta toisensa jälkeen.
11. SISU. Sisulla siitä selvitään! Teippiä
sormeen ja kiveen kiinni. Teipille on myös käyttöä sormien tukemisessa. Pienet sormivammat ovat boulderoinnissa yleisiä. Sormien nivelet ja jänteet eivät kehity samaa vauhtia lihasten ja tekniikan kanssa. Siksi on hyvä malttaa aloittelijana ottaa aluksi iisimmin ja muistaa sormien lämmittely ennen kovaa kiipeilyä.
12. KOTIMATKA. On aika jättää kivet taakse tältä kertaa. Ilma ei ollut kovin suosiollinen vaan erittäin kostea. Ihanneolosuhteisiin vaadittaisiin vähintään pari poutapäivää ja kylmä ja kuiva ilma. Tällöin kitka olisi parhaimmillaan, kun sormetkaan eivät hikoilsi kuin kesäkuumalla. Moneen viikkoon ei ole ollut kahta poutapäivää peräkkäin. Suuri osa kiipeilijöistä, näitä muutamia sissejä lukuunottamatta, on jo suosiolla jättänyt ulkokiipeilynsä ensi kesälle. Sillä aikaa on hyvä käydä treenaamassa esimerkiksi Helsingin Konalassa ja Pasilassa sijaitsevissa Boulder-keskuksen tiloissa.
Vasen suora.
Joka perjantai tarjoamme kansalle leipää ja sirkushuveja kotiin kannettuna. Viikonlopun tuhti lukupakettimme on kaikkien kuviteltavissa olevien mittareiden ja lukijatutkimusten mukaan mainettaan parempi lukuelämys. Varsinainen vasen suora, joka pyöräyttää sinut kanveesiin ensimmäisessä erässä suoraan asiaan pureutuvilla jutuilla ja ajankohtaisella kulttuuritarjonnalla. Älä nyt heitä pyyhettä kehään. Ole rohkea ja kokeile. Kuukauden lehdet, näköislehden käyttöoikeudet ja kylpypyyhe kymmenellä eurolla! Tilaa, tutustu ja ylläty osoitteessa www.kansanuutiset.fi
n Kuukaude lehdet!
ti ja kylpy Näköisleh n pa pyyhe kau lle! pää
10
www.facebook.com/kansanuutiset
10
2011
33
MYYNTI KIELLETTY. Siementen vaihtoa elokuussa Itävallan Kremsissä.
NOOAN ARKKI SÄILYTTÄÄ TIETOA. Itävaltalainen siemenpankki Arche Noah järjestää siementen vaihtoa ja opastaa viljelyssä
Poliittinen siemen
TEKSTI & KUVAT
TARU SALMENKARI
Kasvinsiementen vaihto on vastarintaa. Vaihtamalla taistellaan byrokratiaa & suuryrityksiä vastaan.
pari tuhatta ihmistä käy vuosittain Brightonin siementen vaihtopäivillä, vaikka toiminta on laitonta. Itävallassa rekisteröimättömien lajikkeiden siemeniä saa vaihtaa, muttei myydä. Ranskassa Kokopelli-niminen siemenpankki neuvoo, kuinka kerätä siemenet omalta kasvimaalta ja säilyttää ne kylvökauteen. Suuret siemenyhtiöt ovat haastaneet sen useita kertoja oikeuteen. Luonnosta tai omasta pellosta kerätyistä siemenistä uhkaa tulla lainsuojattomia EU:ssa.
R I TA N N I A S S A
B
S I E M E N E T H A L U TA A N
desta siemenlaista. Laissa aiotaan tiukentaa siementen standardisointia ja yhtenäistää eri valtioiden menettelytapoja. Vaikuttaakseen lain valmisteluun puolisensataa järjestöä kokoontuu jälleen ensi keväänä vuosittaisille toimintapäiville Brysseliin. Järjestöt vaativat pienviljelijöille oikeutta istuttaa omasta sadosta korjattu siemen ja perinnelajikkeille vaihtoehtoista rekisteröintijärjestelmää. standardisointi paljastaa, kuinka kaukana EU:n talouspolitiikka on sen saarnaamasta vapaakaupan ideaalista. Siemenpankki Kokopelli ajaakin parhaillaan asiaansa Euroopan unionin tuomioistuimessa. Sen kanta on, että siemenkaupan rajoitukset ovat EU:n perussopimusten vastaisia juuri vapaan kaupan rajoittamisen vuoksi. Markkinoiden byrokratisointi on vapaan kaupan vastaista, mutta EUvirkamiehistö näkee itsensä vapaan kaupan edistäjinä. Se katsoo purkavansa kaupan esteitä, kun kaikkialla EU:ssa voi ostaa täysin samanlaista siementä. Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä ei huomaa, että maatilat yleisesti jalostavat ja säilyttävät siemenensä seuraavan vuoden kylvöä varten. Puolassa viljelijät ovat onnistuneet säilyttämään yli 90 prosenttia siementuotannosta itsellään. Suomessa vastaava prosenttiluku on 70.
SIEMENTEN
Kansainvälinen agribisnes ei luota biologiaan vaan kasvimyrkkyihin tautien torjunnassa. Monet alan yrityksistä tuottavat sekä siemeniä että myrkkyjä. Siten ne saavat voittoa myös taudeista ja tuholaisista. EU:n valmisteluasiakirjoissa tunnustetaan biodiversiteetin säilyttämistarve ja sen merkitys ilmastonmuutoksesta selviämiseksi. Toisaalta niissä niellään maatalousyritysten käsitys siitä, että luonnon monimuotoisuuden kehitys on ihmisten käsissä. Yritykset väittävät, että juuri kilpailu uusien kaupallista voittoa tuovien lajikkeiden kehittämisestä synnyttää monimuotoisuutta. Luonnon osa on
ian Biolog jatus lta a kanna kaisesta mu yhden estä on siemen ön. älyt
olla vain geenivarastona tiedemiesten tarpeisiin, eikä sitä nähdä aktiivisena kokeilijana ja kehittyjänä. viljeltävien lajikkeiden määrä vähenee maailmassa kahden prosentin vuosivauhtia. Lajikkeiden standardisointi hidastaa maatalousteknologian kehitystä, koska se vaikeuttaa rekisteröityjen siementen jatkojalistamista uusiksi lajikkeiksi. Vaarana on myös katalogin ulkopuolelle jääneiden siementen perimän katoaminen. Arviolta 75 prosenttia perinteisistä viljelylajikkeista on hävinnyt sadassa vuodessa koneellisen ja teollisen ruokatuotannon myötä. Tasalaatuisuus ja -kokoisuus helpottavat koneiden toimintaa ja varastojen suunnittelua. MaatalouskoneiTODELLISUUDESSA
den valmistajat ja elintarviketeollisuus säästävät, kun laitteita ja tuotantoprosesseja ei tarvitse suunnitella tai säätää suurelle vaihtelulle. Myös kauppaketjut hyötyvät. Kun myy samaa tuotetta kaikkialla, mainoskampanjan voi suunnitella koko maan tai mantereen laajuiseksi. Kaupan keskusliikkeiden logistiikka yksinkertaistuu ja valta kasvaa. Ennen valmistajat hinnoittelivat tavarat tuotantokustannusten perusteella. Nyt kauppaketjut saattavat sanella jopa tuotantokustannuksia alemman hinnan, koska samaa tavaraa saa aina jostain muualta. Suomessakin eräiden elintarvikkeiden tuotanto on kannattavaa enää vain EU:n maataloustukiaisten avulla. Toisin sanoen veronmaksajien on tuettava viljelijöitä, joiden panos hukkuu kaupan voittomarginaaleihin. monopolisoituvat, tuottajat voivat kilpailun puutteessa nostaa hintoja pienviljelijöiden maksukyvystä ja väestön ruokkimisesta piittaamatta. Seuraukset näkyvät jo monissa kehittyvissä maissa, joissa viljelijät velkaantuvat siemenkauppiaille. Kehittyvät maat sidotaan globaaleihin markkinoihin, joilta ne saavat valuuttatuloa, mutta joilta ne samalla valuutalla joutuvat ostamaan siemenen, kasvimyrkyt ja maatalouskoneet. Paras maatalousmaa varataan vientituotteille, mutta edes heikommalla maalla kasvavia kotimaiseen kulutukseen meneviä lajikkeita ei turvata. Pahimmillaan ne kielletään. Tuloksena maailman nälkäänäkevistä puolet on viljelijöitä. EU:n maatalouspolitiikka edistää tätä kehitystä maailmanlaajuisesti. Solmiessaan kahdenvälisiä kauppasopimuksia se on painostanut kehittyviä maita kieltämään viljelijöiden säilyttämän siemenen. Näin se haluaa avata markkinoita eurooppalaiselle siemenK U N S I E M E N M A R K K I N AT
tuotannolle. Jopa katastrofiapu on valjastettu eurooppalaisten siemenyritysten ylivallan kasvattamiseen. EU:kin on mukana ohjelmissa, jotka antavat siemenviljaa nälänhädästä kärsiviin maihin. Esimerkiksi Haitin maanjäristyksen jälkeen maahan virtasi avustuksena siemenviljaa, vaikka siemen ei järistyksessä tuhoutunut. siemenpelin ainoa kärsijä. Myös syöjän valinnanvaraa rajoitetaan. Suomessa huoltovarmuutta on tuettu siemenviljelyn kansallisilla tuilla. Ne loppuivat vuoden 2011 alussa. Siemenviljaa pidetään varmuusvarastoissa vuodenkin tarpeisiin. Juuri kotimaisen siemenen ansiosta siemenen hinta on Suomessa pysynyt KeskiEurooppaa alhaisempana. Silti Suomessakin kontrolli siemenestä on valumassa ulkomaille. Vaikka maassamme käytettävistä lajikkeista 70 prosenttia on kotimaisesti jalostettuja, niistä monien ylläpitäjä on ulkomainen yritys. EU:n siemenlakien kiristyessä suuryritysten valta ruuan saatavuuteen ja hintaan kasvaa entisestään. Miksi saksalaista suuryritystä kiinnostaisi köyhien ostettavissa olevan ruuan riittävyys Suomessa, kun se ei ole kiinnostunut siitä aliravitsemuksesta kärsivissä Afrikan maissakaan?
V I LJ E L I J Ä E I O L E
yksityistää ja kaupallistaa. Euroopan unioni tukee siemenkaupan keskittymistä rekisteröimällä sekä siementen tuottajat että myytäväksi sallitut siemenet. Myös maataloustukiaisten ja luomumerkinnän ehdot ovat keinoja painostaa viljelijät standardisoitujen lajikkeiden viljelijöiksi. EU pyyhki puolitoistatuhatta lajiketta myynnistä jo vuonna 1980 luodessaan unioninlaajuisen siemenkatalogin. Monet kasvit eivät päässeet katalogiin, koska EU:n mukaan ne ovat paikallinen versio toisesta lajikkeesta. Monet standardin tunnustamat "versiot" olivat suuryritysten immateriaalioikeuksien alaisia muunneltuja lajikkeita, kun taas myyntikieltoon joutuneet siemenet olivat perinteisiä lajikkeita. Vuonna 2012 EU aikoo päättää uu-
ajatus maailmanlaajuisesti käytettävästä yhdenmukaisesta siemenestä on älytön. Evoluutio on saanut tuulen ja hyönteiset pölyttämään kasveja juuri siksi, että niiden geeniperimä monipuolistuisi. Vaihtelu geeniperimässä mahdollistaa sopeutumisen monenlaisiin ja muuttuviin elinoloihin. Sen ansiosta ainakin jotkut kasvit selviävät tuholaisista, taudeista ja ympäristön muutoksista.
B I O L O G I A N K A N N A LTA
www.seed-sovereignty.org, www. arche-noah.at, www.kokopelli-seedfoundation.com, www.seedysunday. org, www.grain.org EU-valmisteluasiakirjat: http:// ec.europa.eu/food/plant/propagation/ evaluation/index_en.htm Suomen kasvilajikerekisteröinti: https://kasvilajikelautakunta.evira.fi/ portal/fi/
Kauppakatu 4 · 33210 Tampere · 03-2121479 · www.runsaudensarvi.net
Luksusjoulusuklaat
ja muut vegaaniset juhlaherkut.
10
TEKSTI KUVA
2011
37
ALEKSI MALLEA, OONA RAUTIAINEN DSFDSF
& ANTTI TARVAINEN
Aikuisten Disneyland
Turistirantoja & tarkastuspisteitä: matka Israelin ja Palestiinan rinnakkaistodellisuuksiin.
TEL AVIV. Sadan kilometrin päässä tästä näkymästä käydään veristä sotaa. Tel Avivin hiekkarannalla Israelin ja Palestiinan kriisistä muistuttavat vain ajoittain yli lentävät taisteluhelikopterit.
M
aurinkoisella hiekkarannalla Tel Avivissa toisten turistien ympäröiminä. Ainoat asiat, jotka aiheuttavat harmia, ovat joka paikkaan tunkeutuva hiekka ja pian loppuva olut. Mistään ei voi päätellä alle sadan kilometrin päässä käytävän sotaa, kunnes Gazasta palaavat taisteluhelikopterit lentävät rannan yli tehtävänAKAAMME
sä suoritettuaan. Tel Aviv on juhlimisen ja hedonismin pääkaupunki, jossa helposti unohtaa olevansa sotaa käyvän maan taloudellisessa keskuksessa. Saapuessamme hostelliimme, vastaanottotiskin nuori virkailija tiedustelee matkasuunnitelmiamme. Kertoessamme suuntaavamme seuraavana päivänä
kohti Ramallahia hän hämmästyy. "Ramallahiin? Olen käynyt siellä kerran asepalvelusta suorittaessani." Omien sanojensa mukaan virkailija oli Ramallahissa terroristijahdissa, eikä hän tunnu ymmärtävän, miksi Israeliin tuleva turisti haluaisi ylipäätään mennä sinne. Olemme selkeästi vähemmistö Tel Avivin klubeja kansoit-
tavien jenkkinuorten ja Jeesuksen jäljillä kulkevien uskovien parissa. Täällä sota ja uutisissa välkkyvä konflikti tuntuu kaukaiselta ja epätodelliselta. "Monet israelilaiset eivät edes tunnista Palestiinan lipun värejä saati tiedä, mitä miehitetyllä alueella tapahtuu", suomalainen järjestötyöntekijä kertoo.
38
10
2011
ILLAN HÄMÄRT YESSÄ
pakkaamme laukkumme ja lähdemme kohti Länsirantaa ja Ramallahia. Matka kestää huomattavan pitkään verrattuna siihen, miltä etäisyys Tel Avivin ja Ramallahin välissä näyttää kartalla. Saavumme yön keskellä Ramallahin lähellä sijaitsevaan majataloomme ja vasta aamun valjetessa huomaamme katselevamme hämmentävää maisemaa. Kukkulat ovat täynnä muureilla ympäröityjä asuinalueita, kiemuraisia teitä, lisää muuria ja siellä täällä yksittäisiä kyliä. Erään kukkulan laelta näemme horisontissa suuren asutuskeskuksen. "Se on Tel Avivin esikaupunkialuetta", taksikuski kertoo. Kaupunki on siis matkan ajallisesta kestosta huolimatta kirkkaalla säällä näkömatkan päässä. "Nämä kylät ovat perinteisesti olleet kristittyjen arabien asuttamia. Viime vuosina tänne on kuitenkin rakennettu neljä uutta moskeijaa. Kylään muuttaneet ovat lähialueilla asuneita muslimeita, joiden kodit Israelin armeija on tuhonnut uusien siirtokuntien tieltä", kertoo majatalomme isäntä aamiaispöydässä. Hänen perheensä on asunut alueella aina. Isäntämme lapsuudenkodin paikalla on nyt vesipuisto. "Vietin vuosia siivoten lattioita hotellissa, joka oli rakennettu entisen kotikyläni tilalle", kertoo toinen oppaamme. tuhottu tekaistun perustein lähtien epäselvistä maanomistussuhteista Israelilaisten turvallisuustilanteen parantamiseen. Paikallisten näkökulma on kuitenkin selvä: siirtokuntien jatkuva rakentamisen tarkoitus on hajottaa palestiinalaisalueiden
K Y L ÄT O N
yhtenäisyys ja tuhota heidän mahdollisuutensa elää kansana. Samaan aikaan hyvinvoinnin kertyminen, palestiinalaisin voimin toimiva talous ja mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa palestiinalaisen työn avulla ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa minkään valtion kehityksessä. Näin kertoo yrittäjäperheen tytär Aini Khoury vieraillessamme Ramallahin lähellä sijaitsevalla Taybehin pienpanimolla. "Israel pyrkii selkeästi edistämään koulutettujen palestiinalaisnuorten aivovuotoa ulkomaille", hän kuvailee. "Olisin voinut jäädä opintojeni jälkeen asumaan Yhdysvaltoihin, mutta halusin palata takaisin rakentamaan kotimaatani", hän jatkaa. Ei ole kuitenkaan lainkaan tavatonta, että poissaolon aikana palestiinalaisnuoret menettävät vähäisetkin kansalaisoikeutensa, eikä heillä välttämättä ole pääsyä koteihinsa maasta lähtemisen jälkeen. tehty vaikeaksi, mutta niin myös normaali työssäkäynti. Israelilaiset ovat monin tavoin riippuvaisia arabityövoimasta, ja Ramallahin ja Jerusalemin välisellä tarkastuspisteellä onkin päivästä ja ajankohdasta riippumatta jono. Kalandian pisteellä tapaamamme palestiinalaiset kertovat jonotuksen vievän pahimmillaan viisikin tuntia. "Joudun heräämään jo kahdelta aamulla ehtiäkseni töihin Jerusalemiin kahdeksaksi", edellämme jonottava mies kertoo odotuksen lomassa. Jonottajat ovat tarkastuspisteitä miehittävien, asepalvelustaan suorittavien nuorten miesten ja naisten armoilla, jotka tylsistyessään päätyvät usein kohtelemaan jonossa tavallisia palestiinalaisia kuin terroristiepäiltyjä.
Y R I T TÄ M I N E N O N
"Sotilaita on tarkastuspisteillä niin vähän, että ainut keino pitää palestiinalaiset kurissa on pelon lietsonnan ja nöyryyttämisen kautta", nuori sotilas kertoo. Hän edustaa Breaking the silence-nimistä järjestöä, jonka tavoitteena on paljastaa israelilaisille, miltä sotilaiden arki miehitetyillä alueilla näyttää. Perjantaiseen rukoushetkeen jonottavien lisäksi tapaamme karsinaa muistuttavalla tarkastuspisteellä israelilaisia vapaaehtoistarkkailijoita, joiden läsnäolo pitää huolen siitä, etteivät sotilaat riko palestiinalaisten ihmisoikeuksia ainakaan julkeasti. Heillä
a haisilt inohar at Va tuntuv stävät elut ke uulust yli kolme k i reilust kellä yötä. kes tuntia
on tarvittavat verkostot tavoittaa jopa korkean tason sotilasjohtoa, mutta itse järjestelmään heillä ei ole mahdollisuuksia puuttua. Suomalaisen ihmisoikeustarkkailijan mukaan järjestelmä ei kuitenkaan pyri israelilaisten turvallisuuden lisäämiseen vaan ensisijaisesti palestiinalaisten ihmisarvon totaaliseen polkemiseen. Jerusalemissa on monille Länsirannalla asuville palestiinalaisille ainoa varteenotettava vaihtoehto. Israel rajoittaa ihmisten lisäksi myös tavaroiden liikkumista rajan yli
T Y Ö S S Ä K ÄY N T I
halvaannuttaen palestiinalaisyrittäjien elinkeinomahdollisuudet. Jopa monien strategisiksi nähtyjen alojen, esimerkiksi tiettyjen insinööritieteiden, opiskelu on tyystin kielletty Länsirannan korkeakouluissa, mikä osaltaan edistää koulutusta haluavien muuttoa ulkomaille. Jerusalemiin palattuamme tunnelma muuttuu oudon painostavaksi. Kolmen suuren uskonnon ja lukemattomien epämääräisten hiippakuntien pyhä kaupunki vaikuttaa epätodelliselta. "Aikuisten Disneyland", kiteyttää toverimme osuvasti. Hartaan uskovaiset turistit todella näkyvät katukuvassa. Via Dolorosalla törmäämme ristiä kantaviin puolalaisiin, jotka taakkaan väsyessään voivat poiketa osuvasti nimettyyn Pizza Dolorosaan. "Jeesus ei käyttänyt bussia, miksi sinä käyttäisit", kysyy matkailumainos kadulla. Käytämme vapaapäivän käymällä Betlehemissä katsomassa Jeesuksen syntymäkirkkoa. Matka julkisilla liikennevälineillä käy varsin sujuvasti, tosin Betlehemissä joutuu kävelemään muutaman korttelinvälin. Kaikki matkailijat eivät näe kaupungista senkään vertaa: kirkon edustalla parveilee länsimaisia turisteja, jotka pääsevät kätevästi hotelleiltaan ilmastoiduilla busseilla suoraan ovelta ovelle. Myös Betlehemin ja Jerusalemin välinen tarkastuspiste on huomattavasti miellyttävämpi kokemus kuin Kalandian vastaava. Pääasiassa tällä tiellä tarkastetaankin turisteja, mikä on aistittavissa myös sotilaiden käytöksestä tapaamamme naissotilas uskaltautuu jopa flirttailemaan kanssamme.
Tel Aviviin palestiinalaisalueilla vietetty aika vie meidät pohtimaan valtionmuodostuksen rakennuspalikoita. Palestiinalaisilla on kieli, jonkinasteinen hallinto ja kulttuuri. Onkin selvää, että elinkeinoelämän ja toimeentulomahdollisuuksien halvaannuttaminen on yksi isoimmista tekijöistä, mikä tällä hetkellä estää alueen kehittymistä osaksi tulevaa Palestiinan valtiota. Ilman yrittäjyyttä, työtä ja mahdollisuutta kehittää valtiota niin materiaalisen kuin henkisen varallisuuden kasvattamisen kautta, yhtenäisen Palestiinan rakentaminen vaikuttaa mahdottomalta. Tel Avivissa kaikki on kuten lähtiessämme, tunnemme itsekin tulleemme kuin toiseen maahan. Kaoottiselta tuntuneen Länsirannan ja Jerusalemin jälkeen ranta tarjoaa hetken unohduksen ja lepoa väsyneille matkaajille. Vasta saapuessamme lentokentälle todellisuus tulee iholle. Epämiellyttävät, vainoharhaisilta tuntuvat kuulustelut ja matkatavaroiden penkominen kestävät reilusti yli kolme tuntia keskellä yötä: "Poistuitko Tel Avivista? Osaatko arabiaa? Oletko varma?", kuulemme useaan otteeseen. Tällaiseen on tarvetta vain sotaa käyvässä maassa. Monelle turistille kokemus lentokentällä on kuitenkin ainut muistutus todellisuudesta.
P A L U U M AT K A L L A
Kirjoittajat opiskelevat Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. He vierailivat Israelissa ja Palestiinassa marraskuussa 2011.
TEKSTI KUVA
MARIA SEPPÄLÄ PAULIINA LIUKKONEN
Länsirannalta ei mitään hyvää
Israelin hallitus koventaa otteitaan Palestiinassa. Seuraavaksi miehityksen kovaa kouraa joutuvat maistamaan Länsirannan beduiinit.
aikoo lähiaikoina pakkosiirtää ItäJerusalemin liepeiden beduiinikylät Jerusalemin ulkopuolella sijaitsevan Abu Disin kaatopaikan viereen. Myöhemmin koko Palestiinan beduiiniväestö on tarkoitus pakottaa reservaatteihin. Kokonaisuudessaan operaatio tulee olemaan valtava: Länsirannan beduiinikylissä asuu miltei 30 000 paimentolaista. Suuri osa heistä on asettunut paikalleen asumaan, ja vain harva on enää puhtaasti nomadi ja vaeltaa elääkseen. Israelin valtion perustamisvuodesta 1948 lähtien palestiinalaiset ovat joutuneet kokemaan useita pakkoSRAEL
I
siirtoja. Palestiinalaiset, joihin Länsirannan beduiinitkin kuuluvat, ovat maailman suurin pakolaisryhmä. Tällä hetkellä heitä arvioidaan olevan 7 miljoonaa ympäri maailman, ja maansisäisiä pakolaisia on 110 000. Nyt beduiinit asuvat alueella, joka on kansainvälisen mielipiteen mukaan Palestiinaa, mutta Israel kohtelee aluetta niin kuin se olisi osa Israelia. Yhteensä kuusivuotiseksi suunniteltua operaatiota perustellaan beduiinien omalla turvallisuudella. Beduiineilla on ongelmia paitsi väkivaltaisten siirtokuntalaisten myös Israelin armeijan kanssa. Tämä ei ole yllättävää: miehitysvalta kohtaa vastarintaa. Armeijan terrorin ohella myöskään siirtokuntalaisten väkivaltaa paikallisväestöä kohtaan ei ole saatu tai haluttu saada loppumaan.
pakkosiirron taustalla on beduiinikylien strateginen sijainti alueella. Kylät ovat lähellä ItäTÄ R K E I N T E K I J Ä
siirron Pakko duiinien n be jälkee tapa ei ole n elämä hdollinen. a enää m
Jerusalemia, ja niitä ympäröivät ympäri maailmaa muuttaneiden juutalaisten siirtokunnat, joissa asuu useiden arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä. Osa siirtokuntalaisista on ideolo-
gisia sionisteja, jotka ovat vahvasti aseistautuneita ja jotka valtaavat jatkuvasti uusia palestiinalaisalueita sissihengessä. Siirtokunnat ovat laittomia, mutta Israel antaa niille silti taloudellisesta tukea niiden laajentuessa ja vakiintuessa. Näin siirtokunnat myös juurtuvat entistä tiukemmin Palestiinaan. Kansainvälinen yhteisö on useaan otteeseen ja usean länsimaisen johtajan suulla tuominnut Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun toimet siirtokuntien lisärakentamiseksi. Varsinaisiin rangaistuksiin ei kuitenkaan ole turvauduttu. Israelin ja juutalaisten dramaattinen menneisyys on tulenarka aihe, ja siksi konflikti on jätetty sikseen. perinteiseen elämäntapaan kuuluu eläinten kanssa vaeltaminen, suuren karjan pitäminen ja uusien
BEDUIINIEN
laidunmaiden etsiminen. Pakkosiirron jälkeen traditionaalinen elämäntapa ei ole enää mahdollinen. Israelin armeija on ilmoittanut, että "uuteen paikkaan" kaatopaikan viereen eläimiä ei voi ottaa mukaan. Siirrosta tai sen ajankohdasta ei ole neuvoteltu kyläyhteisöjen kanssa. Ihmiset odottavat lähdön tulevan minä päivänä hyvänsä. Ensimmäinen pakkosiirto, joka koskettaa noin 2 700:ta beduiinia, on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2012. Pakkosijoitus vie käytännössä leivän beduiinien suusta ja pakottaa heidät köyhien alimpaan kastiin: kerjäämään ja varastamaan. kylä on tyyppiesimerkki yhteisöstä, joka painii lähestyvän uhan kanssa. Kylä sijaitsee uutuuttaan hohtavan JerusalemJeriko-moottoritien vieresKHAN AL-AHMARIN
40
10
2011
Vuoden hurrikaanit
virallinen hurrikaanikausi päättyi juuri. Atlantilla hurrikaanikausi oli erittäin aktiivinen, trooppisia pyörremyrskyjä muodostui yhteensä yhdeksäntoista. Vuosi 2011 sijoittuu kaikkien aikojen tilastoissa jaetulle kolmannelle sijalle yhdessä vuosien 1887, 1995 ja 2010 kanssa. Tätä suurempi määrä trooppisia pyörremyrskyjä on havaittu Atlantilla vain vuosina 1933 (21 myrskyä) ja 2005 (28 myrskyä). Tilastot alkavat vuodesta 1851, ja niiden mukaan Atlantin hurrikaanikauden aikana muodostuu keskimäärin
TÄ M Ä N K E S Ä I N E N
yksitoista myrskyä. Tyynenmeren itäosan hurrikaanikaudella trooppisia pyörremyrskyjä syntyi vain yksitoista, kun keskiarvo on viisitoista. Ennätyksellinen suuri osa myrskyistä voimistui hurrikaaniksi. Vain yhdestä myrskystä ei tullut hurrikaania! Marraskuussa Tyynenmeren kausi huipentui vielä yhteen ennätykseen, kun poikkeuksellisen myöhäinen ja ylivoimaisesti voimakkain näin myöhään vuodesta esiintynyt hurrikaani Kenneth ilmestyi kuvioihin.
Maria Haanpää
Varo matemaattista mallia!
TEKSTI KUVITUS
VILLE-PEKKA SORSA NINNI KAIRISALO
voima voima m
Kaamos dot com
moneen päivään ajattelemaan kunnolla muuta kuin valoa ja lämpöä. Minä istumassa auringonpaisteessa rakkaideni ympäröimänä. Olisin hyväntuulinen. Hän olisi hyvätuulinen. He olisivat. Hiekkaa jalkojen alla. Ystävällisiä kasvoja. Herkullisia ruokia nautittuna tyynyjen päällä rantahietikolla. Naurua. Loistavia silmiä. Kirkas taivas. Haleja. Kunnon yöunia. Sanoinko jo sanat rantahietikko, aurinko ja lämpö? Entä hyväntuulisuus? Lentäminen on epäekologista. Ei saisi. Ei, ei ja vielä kerran ei. En ole varannut lentolippuja, vaikka hyvä ystäväperhe houkuttelee Kuubaan, jossa on kuulemma noin kolmekymmentä astetta lämmintä, rannalla on oltu ja sillai. Kuuba on perheen isän kotimaa ja tyypit ovat siellä nyt puoli vuotta. Siellä soi salsa. Rakastan salsaa. Enkä ole koskaan käynyt Kuubassa. Siellä saattaisi olla ihanaa. Koetan katkaista haaveilultani kärjen ajattelemalla kaikkia kuulemiani ikäviä asioita Kuubasta. Se auttaa hieman. Ajattelen silti lentolippuja keskimäärin 30 kertaa päivässä enkä siis todellakaan pidä lentämisestä. Eikä siis todellakaan olisi varaa. Mutta aurinko. Mutta salsa. Mutta ystävät. Mutta lämpö. Argh, pelastakaa minut marraskuulta ja itseltäni.
EN OLE PYST YNY T
Ennustajaeukko: rahoitusmarkkinoilla lintua ei pidä tutkia kalana.
Jablonskan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon vuonna 2011 tekemän matematiikan alan väitöskirjan Markkinoiden kuohunta nestefysiikan ilmentymänä päämäärä on jalo. Väitöskirjan tarkoituksena on ennustaa hintojen äärimmäisiä heilahteluja markkinoilla psykologiasta ammennettujen mallien avulla. Väitöskirjan perusasetelma on tuttu. Matematiikka on epäonnistunut mallintamaan rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Syy ei kuitenkaan ole markkinoissa vaan käytetyssä mallissa. Tutkijan mukaan nestefysiikasta poimitut matemaattiset mallit näyttävät kuvaavan melko hyvin sähkömarkkinoiden kehitystä. Rahoitusmarkkinoiden tutkimukseen taas tarvitaan markkinapsykologian eli Keynesin "eläimellisten vaistojen" ymmärrystä. Lintua ei pidä tutkia kalana.
M
AT Y L D A
kijöitä ja jälkimmäiset endogeenisiä eli mallin sisäpuolisia tekijöitä. Yhteiskunnan tutkimuksessa vahvoihin yksinkertaistuksiin perustuva tutkimus on suunnilleen samaa kuin yrittäisi selittää kahden henkilön välisiä suhteita psykologisesti ottamatta huomioon, että toinen sattuu olemaan organisaatiossa johtaja ja toinen hänen alaisensa. Tai että tutkija tarkastelisi puiden sijaintia täysin ottamatta
rmuus Epäva enkaan ei kuit häviä n koskaa kään, minne ottaisi sen vaikka uomioon. h kuinka
huomioon, että hän on mennyt metsään tarkastelemaan niitä. Eksogeenisten ja endogeenisten tekijöiden erotteleminen ja tutkijan oma motiivi erotteluun tulee aina perustella huolellisesti. työssään, että epävarmuus pitää ottaa paremmin mukaan malleihin. Epävarmuus ei kuitenkaan koskaan häviä minnekään, vaikka sen ottaisi kuinka hyvin huomioon. Käyttäytymismallit voivat aina muuttua, vaikka niitä kuinka ennakoisi, koska ihmiset voivat yksinkertaisesti päättää toimia yhdessä "mallia vastaan". Mutta myös markkinoiden institutionaalinen rakenne voi muuttua koska tahansa. Itse asiassa markkinat voidaan aina päättää järjestää toisin tai vaikka hajottaa kokonaan. Markkinaheilahteluja ei pystytä koskaan kokonaisvaltaisesti selittämään, ellei instituutioita ja politiikkaa oteta tutkimuksessa huomioon. Jablonska ei tätä tee. Jos Jablonskan tutkimus ei pysty
J A B L O N S K A E S I T TÄ Ä
selittämään markkinoiden muutosta, niin miksi siitä pitäisi sitten olla kiinnostunut? Tutkimushan vaikuttaa varsin viattomalta liike-elämän tarkoituksiin räätälöidyltä työltä ja erinomaiselta käyntikortilta rahoitusmaailmassa. Viattomuus on kuitenkin kiinni mallin lukijasta. Taitavaa kuvaajaa voidaan toki pitää asiantuntijana, joka osaa myös selittää muutosta. Mikäli uskomme asiantuntijan malliin perustuen, että hintojen kehitys on kiinni tietystä markkinoiden sisäisestä toiminnasta, unohdamme kokonaan kaikki mallin ulkopuoliset tekijät. Kuten politiikan. Tämä ei kuitenkaan ole tärkein syy. Matemaattisten, erityisesti taloustieteellisten mallien laatimisen on havaittu tutkimuksessa olevan usein luonteeltaan performatiivista. Tällä tarkoitetaan sitä, että todellisuutta kuvaavat mallit päätyvät vähitellen markkinatoimijoiden omaksumiksi toimintatavoiksi. ja vahvasti keskinäisriippuvaiset mallit voivat johtaa ongelmiin, kun niiden keskinäiset suhteet otetaan huomioon nykyaikaisilla pitkälti automatisoiduilla rahoitusmarkkinoilla. Jos tietokoneiden selkeät käskyt ja monimutkaiset matemaattiset algoritmit ovat markkinoiden kova ydin, ei virheiltä voida välttyä. Esimerkiksi sosiologi Donald MacKenzie kuvasi automaattisen kaupankäynnin ongelmaa toukokuun London Review of Books -lehdessä. Jos kaikki rahoitusmarkkinoiden kaupankäynti perustuu algoritmeille ja millisekuntien mittaiselle automaattiselle kaupankäynnille, voi joidenkin mallien välinen dynamiikka johtaa kansainväliseen markkinaromahdukseen silmänräpäyksessä. Näin oli todella käydä toukokuussa 2010. Yhteiskunnan matematisoiminen ei siis ole aina erityisen järkevää. Rahoitusmaailman tapauksessa tilanne on varsin vitsikäs, koska sen suurin bisnes on riskienhallinta. Vaikka maMONIMUTKAISET
kanssa ohjelmaideaa nimeltä Sadventures. Inhorealistinen matkaohjelma, jossa ainaisen auringonpaisteen ja herkkuaterioiden sijaan näytettäisiin kolikon kääntöpuoli. Hotellin työntekijöiden röttelömajoitus luksushotellin takapihalla. Ruokamyrkytykset. Lapsiprostituoidut. Juopot turistit palaneine nahkoineen. Kaatopaikat paratiisisaarten keskellä. Huumatut apinat ja suitsukkeita käsin tekevät kolmevuotiaat. Sekä kaikki se muu ahdistava, joka on yhtä totta kuin toisten selkänahasta nyhdetty kolonialistinen onni. Ok, ruokamyrkytys ja jalat suussa itäeurooppalaisessa bussissa matkustaminen koettelevat matkustajan omiakin ruumiinosia, mutta silti. Tällaista matkailuohjelmaa emme ole nähneet. Jopa hiukan vaihtoehtoisemmissakin ohjelmissa lennetään suhteellisen surutta toiselle puolelle maapalloa ja ollaan hiukan muita ylempänä, kun tajutaan chillata oravanpyörän sijaan. Sadventuresissa podettaisiin syyllisyyttä ja turistiripulia. Tultaisiin ryöstetyksi ja järkytyttäisiin milloin mistäkin. Sadventures elämäsi paskin loma! Hmmm. Löytyisiköhän masentavalle ohjelmallemme katsojia?
K E H I T T E L I M M E K AV E R I N I
Laura Rantanen
maallikon korviin varsin järkevältä lähestymistavalta. Tutkimus nojaa kuitenkin samoihin lähtökohtiin kuin suurin osa rahoitusmarkkinoiden matemaattisesta tutkimuksesta. Markkinahintojen historiallisen kehityksen tarkastelulla ja erilaisia oletuksia pyörittelemällä pyritään muodostamaan näkemys siitä, miten hinnat kehittyvät tulevaisuudessa. Kyseessä ei siis ole selittävä tutkimus. Eron aiempaan tutkimukseen tekevät vain uuden mallin matemaattinen muoto ja (väitetysti) parempi ymmärrys suurten hintavaihtelujen ottamisesta mukaan malliin. Tällaisessa tutkimuksessa ei oteta huomioon markkinoiden keskeisimpiä institutionaalisia tekijöitä, kuten sääntelyä, rahajärjestelmää tai kulttuuria. Siinä vain oletetaan joidenkin toimijoiden toimivan tietyillä tavoilla tarkkaan määriteltyjen instituutioiden puitteissa. Ensin mainitut asiat ovat tieteellisessä puheessa niin sanottuja eksogeenisiä eli mallin ulkopuolisia teTÄ M Ä K U U L O S TA A
10
2011
41 41
temaattinen malli olisi kuinka hyvä, ei se kestä mitään isompia muutoksia yhteiskunnassa. Markkinoiden monimutkaisuus ja läpinäkyvyyden heikkous tekee tilanteesta edelleen ongelmallisemman. On esimerkiksi täysin mahdollista, että seuraava kansainvälinen finanssikriisi ei synny siitä, että Kreikka jättää velkansa maksamatta. yhtä lailla siinä, että Kreikka todella maksaa kaikki velkansa ajallaan. Matematisoitu rahoitusmaailma ei vähennä yhteiskunnan epävarmuutta, vaan ainoastaan puskee sitä korkeammalle tasolle ja lisää
SY Y VOI OLL A
sitä. Samalla se antaa poliitikoille hyvän tekosyyn tehdä maailmasta sellaisen, joka vastaa rahoitusmaailman yksinkertaistettuja malleja mahdollisimman hyvin. Voi siis olla, että tulevaisuudessa Jablonskan käyttämät nestefysiikka ja "eläimelliset vaistot" todella tulevat ohjaamaan yhteiskuntaa hyötyineen ja ongelmineen aiempaa vahvemmin. Akateemisten kammioiden asukit jatkavat tilanteen tarkkailua valppaina.
Ville-Pekka Sorsa Kirjoittaja tutkii talouden finanssoitumista Helsingin yliopistossa
Omistukset piiloon go-go
asetettiin vuonna 2009 työryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää arvopaperikaupan sääntelyä. Työryhmän keskeisimpiä ehdotuksia oli laajentaa hallintarekisteröinti, eli pörssiyhtiöiden omistusten salaaminen koskemaan kotimaisia sijoittajia, jotka omistavat suomalaisia arvopapereita. Hallitus päättää suuntalinjat hallintarekisteröinnin kehittämiseen. Hallitusohjelmassa painotetaan verottajan tiedonsaannin varmistamista hallintarekisteröinnin kehittämisessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen tiedusteli 26. lokakuuta, miten istuva hallitus suhtautuu hallintarekisteröinnin laajentamiseen, kun "poliisin ja verohallinnon tietojen mukaan hallintarekisteröintiin liittyvä omistusten salaaminen lisää harmaan talouden toimintamahdollisuuksia nostaen vastaavasti samalla sen torjunnan kustannuksia".
ÖSSÄ
V
A LT I O V A R A I N M I N I S T E R I -
löytyy VM:n verkkosivuilta: Verohallinnon arvion mukaan yksistään pörssiyhtiöiden omistuksen salaaminen on aiheuttanut vähintään 100 miljoonan euron vuosittaiset veromenetykset. hyödynnetään veronkierrossa, koska sen avulla arvopaperin omistaja on voinut piilottaa tulonsa verottajalta. Hallintarekisteröinti itsessään ei mahdollista veronkiertoa. Päinvastoin, suunnittelemalla lainsäädännön yksityiskohdat huolella voitaisiin paikata porsaanreiät, jotka syntyivät, kun hallintarekisterit sallittiin ulkomaisille sijoittajille. Onnistuiko työryhmä tukkimaan porsaanreiät? Ei nimenomaan huoli veromenetyksistä nousi esiin, kun useat tahot antoivat lausuntonsa lakiehdotuksesta keväällä. Lisäksi esimerkiksi Verohallinto moitti lausunnossaan työryhmän taustaselvityksiä ehdotuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista yksipuolisiksi. Verottaja haluaa tietää, kuka saa ja keneltä otetaan. Lakiehdotuksen puutteiden vuoksi VM tiedottikin lokakuussa, että hallintarekisteröinnin mahdollinen laajentaminen siirtyy myöhemmäksi ja verottaja otetaan mukaan valmistelutyöhön. Uutta ehdotusta on odotetaan ensi toukokuussa.
H A L L I N TA R E K I S T E R Ö I N T I Ä
Jyri Häkämies (kok.) vastasi kysymykseen hallituksen puolesta. Häkämies oli opetellut hallitusohjelman ja VM:n tiedotteen sisällöt hyvin eikä lipsauttanut mitään uutta. "Yhteisillä arvopaperimarkkinoilla on tärkeää, että sekä EU- että kansallinen lainsäädäntö turvaavat eri maissa toimiville mahdollisimman tasapuoliset kilpailuolosuhteet." Hallintarekisteröinnin laajentaminen on siis tapetilla edelleen. Juvonen kysyi lisäksi, onko hallitus teettänyt laskelmia aiheutuvista verotulomenetyksistä ei ole. Häkämiehelle vinkiksi, että tietoa menetyksistä
ELINKEINOMINISTERI
Lauri Finér Voiman numerossa 3/2011 käsiteltiin arvopaperien hallintarekisteröintiä. Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta otsikolla Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään.
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.1. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Jouko Kajanoja, Jukka Peltokoski, Laura Tuominen, Kaisu Suopanki, Simo Ruottinen, Johanna Perkiö & Mikko Jakonen, kello 1720 Helsingin ravintola Dubrovnikissa (Eerikinkatu 11).
TAPAHTUMA
miten se ratkaistaan, keskustelemassa Jan Otto Andersson, Jussi Ahokas, Miapetra Kumpula-Natri & Kari Uotila, kello 1214 eduskunnan kansalaisinfossa (lisärakennus, Arkadiankatu 3). 14.12. VEGA ANILIITON AKTIIVIKOKOUS kello 17 Helsingin Espresso Edgessä, Liisankatu 29, www.vegaaniliitto.fi.
13.12. EUROOPAN TALOUSKRIISI, 10.1. PERUSTULON POLITIIKK A -SEMINA ARI,
LUENNOT
Työväenopiston avoimessa luentosarjassa pohditaan hyvän yhteiskunnan merkitystä eilen, nyt & tulevaisuudessa, luennoimassa tutkija Teppo Eskelinen, 10.1. Hyvä yhteiskunta mikä se on? 17.1. Yhteiskunta ja yksilö, 24.1. Yhteiskuntautopiat ennen I: uudenlainen järjestys, 31.1. Yhteiskuntautopiat ennen II: talouskasvu ja modernisaatio, 7.2. Yhteiskunnallisen mielikuvituksen loppu? Opistotalo, Helsinginkatu 26.
HELSINKI HY VÄ YHTEISKUNTA?
perustulo on välttämätön uudistus, mutta miten se toteutetaan & millainen on yhteiskunta, jossa maksetaan riittävä perustulo jokaiselle, keskustelemassa muun muassa
10
2011
45
M US I I K K I TA PA H T U M AT
16.1.
GYM CLASS HEROES (USA) Helsingin Tavastialla.
Metallica, mon amour
pioneeri, sittemmin raskaanpuoleisen mainstream-rockin jättiläiseksi kasvanut Metallica on tehnyt jännittäviä käännöksiä urallaan. Vuonna 1991 Musta albumi räjäytti yhtyeen suuren yleisön tietoisuuteen. Levy myi jotain tsiljoona kappaletta, ja pojille satoi rahaa ovista ja ikkunoista. Mustan albumin menestyksen jälkeen linja kuitenkin vaihtui taas jyrkästi. Seuranneet levyt Load ja ReLoad esittelivät muun muassa kantria soittavan bändin, jonka jäsenet näyttivät Anton Corbijnin ottamissa kuvissa lähinnä kuubalaisilta sutenööreiltä. Levyjen kansikuvina on Andres Serranon verestä, virtsasta ja spermasta tekemät teokset Blood and Semen III sekä Piss and Blood. Puristit haukkuivat, vaikka levyt olivat hyviä kun mitkä. Laulaja-kitaristi Hetfield vastasi arvostelijoilleen (vapaasti lainaten), että "kyllähän me olisimme voineet levyttää uuden Kill `Em Allin, mutta miksi? Johan me sen teimme". Yhtyeen debyyttialbumi Kill `Em All on trash metallin merkkipaalu. Loadien tavoin myöskin yhtyeen uusi, Lou Readin kanssa levytetty Lulu haukuttiin ja toivotettiin helvettiin. Tosin Lulu manattiin sinne jo ennen ilmestymistään. Sekä Metallica- että Lou Reed -fanit tahoillaan huusivat vääryyttä ja oikeus-
T
29.1. 18.12.
SIRQUS ALFON, ilmiömäinen musikaalinen trio, jonka uniikki ilmaisutyyli syntyy elektron, dancehallin, euroteknon, beatboxingin, klovnien, kaaoksen & komedian sekoituksesta, kello 16 Helsingin Aleksanterin teatterissa, esitys yli 7-vuotiaille. METSATÖLL (EST) Helsingin DOMissa.
R A S H M E TA L L I N
murhaa. Reed sai tappouhkauksia Metallica-faneilta. teille tässä ja nyt, että levy on tolkuttoman hyvä. Reed pujottelee tyylilleen uskollisesti nuottien välistä osumatta kertaakaan kohdalle, ja Metallica on juuri sellainen riffihirviö, kuin vain Metallica osaa olla. Väitän myös, että molemmissa leireissä on operoitu oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja siellähän se kehitys tapahtuu, kuten Jari Sarasvuo niin pistämättömästi laittaa. Okei, saksalaisen ekspressionisti Frank Wekindin (18641918) teksteihin perustuvat sanoitukset ovat vähintään varttihulluja, ja välillä Lou-parka hukkuu kitaravalleihin. Silti käsillä on timantti, ja pelkkä ajatuskin siitä, että Metallica soittaa artsua, lämmittää mieltä. Junnaava drone ja kirskuvat hälyäänet ovat ennenkuulematonta Metallicaa. Ja fanittamiseni kannalta sillä, pidänkö levyn musiikista, ei loppupeleissä ole suurtakaan merkitystä. Se, että muusikot näinä päivinä, jolloin onnistumiset mitataan pelkästään rahassa, tekevät jotain näin yllättävää ja kaupallisesti riskaabelia, on hatunnoston arvoista. Ja ensimmäinen video Lululta? Iced Honeyn ohjaajaksi on kiinnitetty Darren Aronofsky. Huh-huh.
M I N Ä PÄ K E R RO N
Amarillossa. Oulun 45 Specialissa. MOTÖRHEAD (USA) Tampereen Pakkahuoneella & 18.12. Helsingin Kaapelitehtaalla. HARDCORE SUPERSTAR (SWE), AVATAR & AMMOTR ACK Turun Klubilla. Piparirockissa PYHÄT TEPOT, CAROLINE, HUNTERS, K ADUN Ä ÄNET Helsingin Gloriassa. ROCK & ROLL SENSATION Helsingin DOMissa. TURMION
17.12. MOKOMA
K ÄTILÖT, SHADE EMPIRE, FEAR OF DOMINATION & R AGE MY BITCH
18.12.
Helsingin Nosturissa. KOMPOSTI SOUND Helsingin BassmenHelsingin Tavas-
tissa.
21.12. DON JOHNSON BIG BAND
tialla. Turun Klubilla. 26.12. Perinteinen joulushow: K ARI PEITSAMO, DJ Repe Helsingin Semifinalissa. 27.12. CHILDREN OF BODOM & MEDEIA Helsingin The Circuksessa & 28.12. Tampereen Pakkahuoneella. 29.12. Rockabilly Jamboree On Tour Feat. JOHN
23.12. L ANGENNUT TONT TU: HE V INKELIUM
assa. FEMME EN FOURRURE & BENDAGR AM Helsingin Bassmentissa. Reggae Bash 2012: PUPPA J, dj Anza & friend Turun Klubilla. 11.1. MA STODON (USA) Tampereen Pakkahuoneella. 12.1. PEKK A ALISA ARI & EUFORI A Porin Bar Kinossa. MASTODON (USA) Helsingin The Circuksessa. 14.1. SERI AL HUMPERS, ST. FELI X Helsingin Semifinalissa. 19.1. PEKK A ALISA ARI & EURFORIA Helsingin Bar Loosessa. 20.1. UB40 (UK) Helsingin The Circuksessa. 21.1. PULSE PL AYS PINK FLOYD Tampereen Pakkahuoneella. CHISU Helsingin Nosturissa. 23.1. DRE AM THE ATER (USA) Helsingin Jäähallissa. 26.1. AMAR ANTHE (SWE) Tampereen Pakkahuoneella & 27.1. Helsingin DOMissa.
30.1. ALESANA (USA), WE CAME AS ROMANS (USA),
17.12. Sufi-illassa NEFES esittää turkkilaisen runoilijan & sufilaisen mystikon Yunus Emren runoihin sävellettyjä kappaleita jello 18.30 Helsingin Stoassa, Turunlinnantie 1. 30.1. THE BL ANK S, a cappellaa USA:sta Helsingin Savoy-teatterissa.
KLUBIT
Helsinki Koko Jazz Clubilla Koko Jazz Christmas Jam. 16.12. SHAMPOOKLUBI 2011: Tiger Bell (SWE), Mindos, Värikäs, Marlon & Rakkauden Apostolit Turun Klubilla. 17.12. MOODSWINGS-KLUBILL A dj. Soulmate Rovaniemen Café Kauppayhtiössä. JOULUMANTELI II -KLUBILL A Jesse & Randy Barracuda Helsingin Siltasessa. 22.12. TÖRSTDAG-KLUBILL A Illmari & Tripple J Helsingin Siltasessa. 29.12. TÖRSTDAG-KLUBILL A TBA Helsingin Siltasessa. 31.12. BOOGALUMBIA! NEW YEAR -klubi Rovaniemen Café Kauppayhtiössä. SOUL K ITCHEN CLUB & TÖRSTDAG ESITTÄ Ä KUTOSEN UUSIVUOSI, livenä Mad Max Mattel Helsingin Siltasessa. 7.1. PSYCHOTROPIC CAR AVAN CLUBILL A Plain Ride, Slussenanalys & Octopus Syng Helsingin Lepakkomiehessä.
15.12.
IWRESTLEDABEARONCE (USA) & GL AMOUR OF THE K ILL (UK)
Helsingin Nosturissa.
LINDBERG TRIO (SWE), HILLBILLY CASINO (USA), FL ATBROKE TRIO, SHOEBOX REVUE
31.1. ARCH ENEMY (SWE), PROFANE OMEN & OM-
Turun Klubil-
la.
30.31.12. MICHAEL MONROE & IMPERI AL STATE
Helsingin Nosturissa. PMMP Helsingin Virgin Oilissa. 31.12. Ikonifestissä ICONCR ASH, SHAMR AIN, FOTOSHOP, UNZYME & R AIN DIARY Helsingin GloriELECTRIC (SWE)
Helsingin The Circuksessa. Helsingin Nosturissa. K YLESA (USA), CIRCLE TAKES THE SQUARE (USA) & KEN MODE (CAN) Jyväskylän Lutakossa.
NIUM GATHERUM
4.2. ANGEL WITCH (UK) & ENFORCER (SWE)
Jari Tamminen
MUUT
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI
VALLILAN VARIETEE
30.12. klo 19
Akrobatiaa ja taikuutta
SPAGETTIOOPPERA VÄLILASKU-KAMARIOOPPERA
7.1. klo 19 ENSI-ILTA 2.2.
muut esitykset
Pave Maijanen
Tanssit liveorkesterin säestyksellä
Lipunmyynti:
4.2./5.2./8.2.
Pääosissa Juha Kotilainen ja Reetta Ristimäki
46
10
2011
Koonnut Pertti Laesmaa
Pelko teki hulluksi?
Sarjakuvataiteilija Frank Miller on vajonnut vainoharhaan: uusin teos Holy Terror lietsoo pelkoa.
Pidetään hauskaa ja yllätetään itsemme. Meidän hommamme on naurattaa ja vihastuttaa, itkettää ja provosoida. Herättää ihmetystä, pelkoa ja raivoa. Kaunista, rumaa ja herkkää. Meidän pitää heittäytyä, nolata itsemme, onnistua, epäonnistua ja häikäistä. Ollaan pöljiä. Parempi mennä kunnolla metsään kuin jäädä takapihalle raapimaan nivusia. Taide on tapa kokea elämää ja katsoa maailmaa. Elämä on liian lyhyt haaskattavaksi edes yhtä päivää nysväämiseen. Laitetaan kiekko maalille eikä pyöritä kulmissa maila hanurissa. Heikki Törmi, Teatteri 7/2011
Lohtua nolkytluvulle toi kaikkien tietoisuuteen noussut tositelevisio ja virtuaalimaailmassa bloggaavat ja mokaavat julkkikset. Luusereista pääsee eroon äänestämällä ja mitä enemmän solvataan, vähätellään tai väheksytään, sitä myyvempää. Sami Liukkonen, Mielenterveys 6/2011
HERE BE MADNESS. Vaikka Frank Millerin uusin teos Holy Terror on umpihullu, ei hänen aikaisempaa tuotantoaan tulisi hylätä. Niitä voi kerrata & lueskella taiteilijan järkiinsä tulemista odotellessa. Tai niiden äärellä voi hiljentyä, mikäli järjen valo ei taiteilijaa koskaan enää löydä.
On jännä ajatus, että naisen häpykarvoitus olisi jotenkin "luonnostaan" kolmion mallinen. Ei todellakaan ole. Luonnollinen malli muistuttaa muodoltaan enemmänkin Urho Kekkosen kansallispuistoa. Virpi Salmi, Tulva 3/2011
S
ARJAKU VAK ERRONTA A
Keskimääräiset palkat ovat vuokratöissä nousseet nopeammin kuin palkat yleensä. Syynä ei ole se, että vuokratyöntekijä tienaisi paremmin kuin vakityöntekijä. Heitä vain otetaan paremmin palkattuihin hommiin. Kovapalkkaisissa hommissa vuokratyöntekijöitä kutsutaan usein konsulteiksi. Johtajiakin vuokrattiin viime vuonna 17 miljoonalla eurolla. Kuinkahan monta sillä rahalla sai? Heikki Lehtinen, Pam 18/2011
töillään mullistanut Frank Miller ilmoitti etukäteen, että hänen uusin albuminsa Holy Terror on "puhdasta propagandaa" ja että se "tulee loukkaamaan kaikkia". Tässä hän kyllä oli oikeassa. Miller tunnetaan muun muassa siitä, että hän loi uudelleen Batman-hahmon ja siirsi sen camp-laarista myyttisiin mittoihin kasvaneeksi traagiseksi sankariksi. Millerin uusi albumi ottaa aimo harppauksen fantasiamaailmasta todellisuuden puolelle, eikä jälki ole kaunista. Newyorkilaistaiteilijan 9/11-iskujen kymmenenvuotispäivän tietämillä ilmestyneessä Holy Terrorissa pelon politiikka on pinnassa, ja 1980-lukulaiset kommunistipelot ja muslimiterroristit menevät herttaisen sekaisin. vuotta työn alla ollut Holy Terror sai alkunsa BatmanLÄHES KYMMENEN
tarinana, jossa sankari käy nyrkit tanassa al-Qaidan kimppuun. Projektin edetessä kävi kuitenkin selväksi, että tarinaa ei julkaistaisi. Tekeillä oli niin hullu paketti, että Batmanin oikeuksia vaaliva DC Comics vihelsi pelin poikki. Millerin piti keksiä tarinaan uusi päähenkilö. Syntyi Fixer, joka on vain vaivoin verhoiltu Batman.
or sai ly Terr manHo Bat lkunsa ana. a tarin
sadistisesta ja rasistisesta maailmasta? Islamofobiselta teos joka tapauksessa haisee. Voiko tämän sensuuria ja poliittista korruptiota vastustaneen taiteilijan teos olla umpimielisen rasistinen? Ehkä vastaus Holy Terrorin tulkintaan löytyy albumin lopusta: teos on omistettu hollantilaiselle, vuonna 2004 murhatulle Theo van Goghille. Van Gogh tuli tunnetuksi islam-kriitikkona ja -foobikkona. tekemään eroa al-Qaidan ja muslimien suuren enemmistön välillä. Kaikkien muslimien rinnastaminen al-Qaidaan on yhtä fiksua kuin kaikkien kristittyjen rinnastaminen Ku Klux Klaniin. Millerin vahvan kontrastinen kerronta on aina osoittanut moraalisten valintojen lopultakin tapahtuvan harmaalla alueella. Tällä kertaa harmaata ei paletilta löydy. Muslimit ovat pahoja, siinä kaikki. Vaikuttaa siltä, että Millerin mopo lähti keulimaan 9/11-iskujen jälkeen. Fasismi- ja totalitarismikritiikki on muuttunut fasistiseksi totalitarismifantasiaksi. Millerin epäluottamus on aiemmissa töissä kohdistunut poliitikkoihin, liittovaltioon sekä suuryrityksiin, nyt pelon kohteiksi ovat valikoituneet muslimit. 9/11-iskujen jälkeisessä maailmassa tämän voi ehkä ymmärtää. Hyväksyä sitä ei tarvitse.
MILLER EI ONNISTU
Kuinka tätä pelon lietsomaa, sekopäistä kosto- ja väkivaltafantasiaa pitäisi sitten lukea? Onko tämä hulluutta vai sittenkin parodiaa esimerkiksi 24-televisiosarjan edustamasta
Koteihinsa talvipakkasilla sulkeutuneilla suomalaisilla oli aikaa pohdiskella. Kansantarut ja -viisaudet syntyivät ja levisivät torpasta torppaan. Todennäköisesti monta asiaa saunasta AIV-rehuun olisi jäänyt kehittelemättä ilman talvien pimeitä iltoja. Myöhempien aikojen kommunikaatioteknologian saavutuksiakin varmasti edesauttoi haluttomuus lähteä 20 asteen pakkasella lähikylään kaveria moikkaamaan. Maria Rautio, Nuorten Luonto 4/2011
FANTASTINEN MENNEISYYS
F R A N K M I L L E R I N vaikutusta sar-
Lapseni toisessa kotimaassa Dominikaanisessa tasavallassa ihmiset ihastelevat hänen verraten vaaleaa ihoaan ja suoria hiuksiaan. Suomalaiset aikuiset taas kehuvat hänen "täydellistä rusketustaan" ja "suklaasilmiään". Kommentteja siivittää usein lallatus monikulttuurisuudesta hienona asiana. Jokin minua tässä häiritsee: tapa kiinnittää korostetusti huomiota lapseni "ihaniin" ja "eksoottisiin" piirteisiin ja ylistää häntä maasta taivaisiin on mielestäni ristiriidassa monikulttuurisuuden periaatteiden kanssa. Tällä tavoin toimiva ihminen kun katsoo oikeudekseen määritellä, mikä on normaalia. Sen jälkeen hän onnittelee itseään kyvystään hyväksyä ja jopa ylistää erilaisia ihmisiä. Kirsi Cheas, Maailman Kuvalehti 11/2011
jakuvataiteelle ei voi kylliksi ylistää. Batman: Dark Knight Returns nosti ilmestyessään vuonna 1986 Batmanin campsuosta ja käytännössä määritteli tuolloin yhdessä Alain Mooren Watchmenin kanssa aikuisille suunnatun sarjakuvagenren suunnan. 1990-luvulla julkaistu Sin City -sarja yhdisti film noirin ja tarantinolaisen väkivaltaisen valtakritiikin ennennäkemättömällä tavalla. 2000-luvulla Millerin työt ovat kuitenkin jakaneet mielipiteitä alati kiihtyvällä tahdilla. Menestyksen myötä hän on saanut enemmän taiteellisia ja kerronnallisia vapauksia, ja tämän seurauksena on syntynyt soveliaisuuden rajoja koettelevia töitä.
V U O S I N A 20052008 ilmestynyttä
Vuosina 19902007 julkaistut Martha Washington -dystopiakuvaukset puolestaan kuvaavat amerikkalaisen demokratian luisumista orwellilaiseksi valvontayhteiskunnaksi. Neiti Washingtonin elämänkaaren kattava tarinakokonaisuus on inhimillisyyden ylistyslaulu.
M I L L E R I N T Ö I D E N tulkinta ei ole
Allstar Batman & Robinia kritisoitiin siitä, että Batman esitettiin väkivaltaisena sosiopaattina. Kritiikki ei täysin osunut maaliin. Kai nyt ihminen on mieleltään järkkynyt, jos hän pukeutuu jyrsijätrikoisiin ja lähtee jakamaan oman käden oikeutta kaduille.
yksinkertaista. Hänen spartalaisten Thermopylain solassa käymää taistelua kuvannutta albumiaan 300 syytettiin fasistiseksi, mutta eiväthän spartalaiset mitään kukkahattutätejä olleet. Onko fasismin näyttäminen itse fasistista? Ehkä. Millerin puolesta puhuu myös hänen käsikirjoittamansa elokuva Robocop 2 ja sen alkuperäiseen kässäriin perustuva sarjakuva, jotka ovat kerrassaan ensiluokkaista korporaatiofasismin ja yksityistämisvimman kritiikkiä.
hyökkäsi sanallisesti Occupy Wall Street -mielenosoittajien kimppuun: "Herätkää selkärangattomat kuonat. Amerikka sotii armotonta vihollista vastaan", Miller julisti kotisivuillaan. Pelko nostaa ikäviä puolia ihmisistä esiin ja saa aikaan rumaa jälkeä. Toivottavasti luova prosessi oli puhdistava, ja Frank voi pian aloittaa pitkän ja raskaan vaelluksen takaisin täyspäisten keskuuteen. Martha Washingtonin kaltaisille tarinoille olisi tilausta.
H I L J AT TA I N M I L L E R
Jari Tamminen Frank Miller: Holy Terror. Legendary Comics 2011. 120 s. http://frankmillerink.com/2011/11/ anarchy
Jari Tamminen
Exo_www_Voima_125x28
1
9/1/11
5:34 PM
10
2011
47
Etnopornoa
"Tämä on paras kurdeista lukemani tietokirja", hehkuttaa tuttavani, maahanmuuttajalasten opettaja, Jari Tervon Layla-kirjaa. On siis pakko lukea se.
elävästi kirjoitettu ja tempaisee heti mukaansa. Tarkat yksityiskohdat niin Istanbulista kuin Helsingistä antavat tunteen, että olen itsekin Avcilarin lähiössä tai Liisankadulla. Kirja käsittelee ajankohtaisia aiheita: kunniamurhia, prostituutiota, ihmiskauppaa ja salakuljetusta. Se tuntuu antavan kasvot monimutkaisille ongelmille, mutta hauskasti kuvatut episodit ovat irrallaan todellisuudesta. Kirja antaa kuvan kurdeista kansana, joka ei ole pelkästään takapajuinen vaan suorastaan psykopaattinen. Suomalainen lukija ymmärtää kotimaisen päähenkilön Helenan kuvauksesta kuinka epäuskottava kirja on. Lapsensa huoltajuuden menettänyt alkoholisti alkaa prostituoiduksi saadakseen lapsensa takaisin. Työ pitää hänet niin kiireisenä, että hän raitistuu. Aikaa juomiseen ei ole. Sossutädille Helena kertoo saaneensa varat kolmion vuokraamiseen Helsingin keskustasta voittamalla lotossa, ja huoltajuusasia alkaa edetä hyvin.
L
AY L A O N
HUOLIMATTOMAT
KARI HOTAKAINEN / JUHA KUKKONEN
bulin kalaravintoloissa, mutta häneltä on jäänyt huomaamatta vaarallinen etninen polarisointi, joka Turkissa on menossa.
S U O M E N L A K I kriminalisoi etnisen vihan lietsonnan. Avoimen rasismin rinnalla on myös huomaamattomampia menetelmiä. Kirjailijan olisi tunnettava vastuunsa, kun hän tekee viihdettä herkistä aiheista, kuten kunniamurhista. En tiedä, onko kyseessä Jari Tervon puutteellinen taustatietojen hankinta vai tietoinen päätös välittää kurdeista Turkin valtion suosima mielikuva, että he ovat vaarallisia ihmisiä. Tämä on ollut kurdien vastaisen propagandan suosituin väite siitä lähtien, kun Turkin tasavalta perustettiin. Niin sanottu kunniaväkivalta nousee varmaan lähiaikoina enemmänkin julkiseen keskusteluun, kun ensi tammikuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Fadime Sahindalin isä ampui hänet Ruotsissa. Ongelman taustalla on traditionaalin elämän liian nopea muutos moderniksi ja näiden yhteentörmäys kahden sukupolven välillä samassa perheessä. On vaarallista, kun suomalaiseen yleiseen mielipiteeseen leviää täysin väärä kuva, että syynä on jonkun etnisen ryhmän kollektiivinen takapajuisuus.
KOMISARIO ANTERO MOKAN TUTKIMUKSIA YKSINÄISYYDESTÄ.
Ohjaus: ALEKSIS MEANEY Rooleissa: JANNE HYYTIÄINEN MINNA SUURONEN TAISTO OKSANEN INKA KALLÈN LAURI TILKANEN
ENSI-ILTA 9.2.2012
Liput: 29/24/15 Ryhm.lipunmyynt. puh. (09) 718 622 tai Lippupalvelun kautta. www.ryhmateatteri.fi
14.2. - 28.4.2012
tilannetta suomalaisten on vaikeampi arvioida. Vaikka arkipäivän asioiden kuvaukset ovat pääosin kohdallaan, isommissa asioissa kirja antaa täysin väärän kuvan Turkista. Päähenkilö, kurdityttö Layla, oli lapsena onnettomuudessa, jossa hänen immenkalvonsa puhkesi. Siksi lakana on puhtaan valkoinen hääyön jälkeisenä aamuna. Perhettä kohtaa häpeä, jonka vain kuolema puhdistaa. Layla pakenee isäänsä ja veljeään ja päätyy suomalaiseen bordelliin Liisankadulle. Murhanhimoiset kurdit murhaavat turkkilaisen muurarin, joka on puhunut Laylan kanssa. Mitäpä turkkilaiset poliisit välittävät yhdestä kadonneesta muurarista, todetaan kirjassa. Nimenomaan välittävät. Jos kirjassa kuvattu episodi tapahtuisi todellisuudessa, Turkin viranomaiset kääntäisivät koko kaupungin. Kurdien tekemä murha hyödynnettäisiin heidän mustamaalaamisessaan, johon turkkilaiset nationalistit pyrkivät kaikin keinoin. Kirjailija Tervo on istuskellut IstanTURK IN JA KURDIEN
nyt on jää ta Tervol aamatta huom larisointi. n po etnine
Kristiina Koivunen Jari Tervo: Layla. WSOY 2011. 362 s.
K I RJA LL I S U US
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.1. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
16.1. L A STENK IRJA ILTA, aiheena lastenkulttuurin tila & toimijat, keskustelemassa Arja Kanerva aiheena Lastenkirjallisuustalo haavetta & totta, sekä Saara Vesikansa aiheena Taikalamppu-verkosto lastenkulttuuria laajalla pensselillä, kello 18.15 Tampereen Lastenkirjainstituutissa, Puutarhakatu 11 A. 19.1. LUKUL AMPPU, avoin lukupiiri kello 18.30 Turun Kupittaan srk-kodissa, Sirkkalankatu 4. Helsinki SARJAKUVAKESKUK SEN talven & kevään monipuoliset kurssit & tapahtumat kaikenikäisille, aloittelijoista ammattilaisiin, www.sarjakuvakeskus.fi.
TAPAHTUMAT
14.12. L ÄHES TAVALLISIA TARINOITA,
runomatinean on ohjannut Maija-Liisa Majanlahti, kello 18 Tampereen vanhan kirjastotalon luentosalissa, Keskustori 4. 14.12. RUNOK AR AOKE, tarjolla on runokirjoja, joista voi lausua lempirunoja, lava on vapaa myös omille runoille, kello 20 Tampereen Teatterin kulttuuriravintola Kivessä, Keskustori 2.
TURUN KAUPUNGINTEATTERIN
Lippumyymälä 02 262 0030 (tila 1219) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 915) Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi
KEVÄT NYT MYYNNISSÄ!
48
10
2011
Verenhimoinen joulukissa
Hugleikur Dagssonin minimalistiset ja absurdin ilkeät tikku-ukkosarjakuvat ovat Suomessakin suosittuja: niitä on käännetty suomeksi peräti viiden osan verran ja myyty lähes 50 000 kappaletta. Itse en ole Saako tälle edes nauraa -sarjaa lukenut, mutta poikaystävä etsiytyy aina sen luo kirjakaupoissa ja hihittelee. Miehen ensimmäinen albumi taas on valitettavasti lattea. Siinä talouskriisiä taltuttavat poliitikot metsästävät rahapulassaan maan taruolentoja eläintarhaan. Poukkoillaan kaupungissa, maaseudulla ja avaruudessa, lasten, olentojen ja johtajien maailmassa. Keskusidea on hetken hauska, muttei kanna kokonaisen albumin matkaa. Yksittäisissä kohtauksissa on kyllä toimivan absurdia menoa, ja visuaalisesti Dagsson näyttää osaavansa luoda
Outoa faunaa & runollista fantasiaa
S I K O I S R U N O I L I J A Silene Lehdon esikoisteos Hän lähti valaiden matkaan on ystävällinen kirja. Se on ystävällinen jopa kuvatessaan äitiä kiristävää syyllisyyttä, kun hän ei aivan pysty rakastamaan kalanpyrstöpäistä lastaan: "kun se hymyilee, sinä sanot, / ja äänessäsi on nyt vihamielinen sävy". Silene Lehdon runoissa todellisuuden lävistää usein fantastinen elementti klassisena muodonmuutoksena tai ympäristönvaihdoksena: "lyhtykala sädehtii vastaan". Tuttu arki on kirjassa läsnä työpaikkojen, matkatavaroiden, lapsiperhekohtausten ja kahviloiden avulla. Samaan aikaan fantastiset eläinhahmot siirtävät runon henkilöitä toisille, todellisuutta ylemmille tasoille. Keskeistä on muutos, jota ilmentävät eksoottiset ja muinaiset luontokappaleiden nimet: "Hankittuani kuulokojeen aloin kuulla mioseenikauden metsän" tai "lasius niger / nimittäin on aika kehno vertauskuva millekään: vielä sata miljoonaa / vuotta sitten se oli ampiainen".
I
SLANTILAISEN
tunnelmallisia maisemia. Tarina vain jää tylsällä tavalla lapselliseksi. käännöksessä on oudosti albumiin loppuun sijoitettu islantilaisten kansantaruhahmojen esittelysivu; siitä olisi ollut enemmän hyötyä alussa. Oli hienoinen pettymys tajuta, että tarinan omituisimmat ja nerokkaimmat hahmot eivät olleetkaan Dagssonin keksimiä vaan suoraan islantilaisesta mytologiasta. Toisaalta ne herättivät kiinnostuksen maan kulttuuriin: kuka tiesi, että pienessä ja siistissä pohjoismaassa verenhimoinen, jättikokoinen Joulukissa syö suihinsa kaikki lapset, joilla ei ole jouluna uusia vaatteita?
SUOMENKIELISESSÄ
E
vyydestä, mutta ei konkreettinen itsessään. Kallion kirjaston kirjastonhoitajana toimivan Lehdon runot ovat ikään kuin herkästi verkottuvaa lupausta siitä, että jokin loitsu vielä kohottaa meidät arjesta: "heidän haltioituneet ilmeensä siimajalkaisten äärellä, / kuin se olisi maailman ihmeellisin kukka". Tässä runo toimii kuin mainos, joka vetoaa hetkellisen kuvan taianomaiseen lupaukseen. Proosarunon tarinallinen muoto on mutkattomasti käytössä.
L U P A U S T E N J A mielikuvien poetiikka voi palvella runoudessa sanomaa, vaikka se taiteellisesti onkin tyhjä, jopa kyseenalainen, väline. Luonnon ennakoimattomuus voi johtaa arjen ylevöitymiseen, lukuisiin mahdollisuuksiin lähteä "valaiden matkaan", runoteos opettaa. Sanomaan sekoittuu tietoisuus ympäristön tilanteesta: "ei ole lainkaan mahdotonta tukehtua muovipussiin sisäpihalla, varsinkaan / näinä ilmastonmuutoksen aikoina". Tamariinit ja jättiläisvyötiäiset ovat taas tuttuja kiiltäväpaperisista kirjoista, dokumenteista ja suurten kaupunkien eläintarhoista ja museovitriineistä. Oudon faunan olomuodot muistuttavat hartauden välineitä, ne vievät tuonpuoleiseen sinne, missä iguaanit ja gaviaalit heiluttelevat häntiään. Vakavista kysymyksistä, kuten jäätiköiden sulamisesta, kirja jutustelee herra Darwinin kanssa. Kehitysoptimismin epäily luontuu näinkin: hitsaamalla suuren teollistumisen vuosisadan luontokuvastoon tietoa luonnonkatastrofista.
Kati Pietarinen Hugleikur Dagsson: Perimmäinen pohjola. Atena Kustannus 2011. 96 s.
valaiden matkaan -kokoelman kuvasto on eheä. Eksoottinen fauna ja muistutukset sen väärinkäytöstä, rikoksista luontoa vastaan, muodostavat yhtenäisen linjan. Tarinoiden kiepsauttelut ja etenkin olioiden nimet luovat jatkuvasti mielikuvia siitä maailmasta, jota kirja ehdottaa. Merensyvänteiden ja aarniometsien menetetty maailma on runoissa jäljellä reliikkimäisinä taikakaluina. Eksoottinen otus aktivoi mielikuvitusta, kuten eläinhahmo Osmo Rauhalan tauluissa. Se on vihje merkityksen syHÄN LÄHTI
valaiden matkaan sitten on runoteoksena? Se on rakennettu keskisiistillä ja läpinäkyvällä kielellä, jossa pilkahtelee välillä runouden perinne, välillä kevyesti hirtehinen huumori. Kuitenkaan sen hiukkasen maanpinnan yläpuolelle asettuvan runopuhunnan viisaus ei yllä taidekeinoina paljon muuhun kuin hyvän maun ja runoilijantaidon esittelemiseen. Kirjasssa "oikeamielinen" huolikin jää hillityksi. Siksi sen voi siirtää varsin helposti syrjään. Luonto olentoineen ei ole inhimillinen välttämättömyys vaan aiheistoa runollisesti tärkeälle ja sievälle. Hän lähti valaiden matkaan todistaa runouden erikoiskyvystä taikoa suloista oivallusta, fantasiaa, joka paremminkin siirtää katseen pois todellisuudesta kuin kohdistaa sen asioiden ytimeen.
MIK Ä HÄN LÄHTI
Maaria Pääjärvi Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan. WSOY 2011. 99 s.
Maria Haanpää, Marjo Jääskä, Hanna Kärppä, Kati Pietarinen & Henry Salonen
Laurence C. Smith: Uusi pohjoinen Maailma vuonna 2050. 050. Ursa 2011. 378 s.
Iceberg Slim: Parittaja. Kustantaja: S Sammakko 2011. 322 s. 22
A Andy Mulligan: Roskaa. oskaa. W WSOY 2010. 223 s.
Mato Valtonen: Rakkaani alkoholi. li. Tammi 2011. 191 s.
Barack Obama: Laulan sinusta kirje tyttärilleni. ni. WSOY 2011. 36 s. .
Salaa pikasivistävä
Eivätkö tulevaisuuden kauhukuvat jaksa kiinnostaa? Tartu silloin tähän opukseen. Nimestään huolimatta Uusi pohjoinen Maailma vuonna 2050 käsittelee enimmäkseen lähimenneisyyttä ja olettaa, että samat trendit jatkuvat myös lähitulevaisuudessa ilman yllätysmullistuksia. Vuoden 2050 maailma on siis hyvin tutun näköinen, jos tietää mitä tähän mennessä on tapahtunut. Niitä tähänastisia kannattaakin kerrata ja täydentää tästä kirjasta. Aihepiiri ei suinkaan rajoitu pohjolaan vaan käsittelee koko maailmaa. Ihmiskunnan demografinen kehitys, luonnonvarojen kysyntä, globalisaatio ja ilmastonmuutos jäsennellään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Siinä on hyvä vertailla Suomea muihin pohjoisiin maihin. Teksti sisältää sinänsä musertavan määrän faktaa, mutta kerronnan persoonallinen, suorastaan viihteellinen ote auttaa lukijaa keskittymään suuriin linjoihin. Asioiden yksinkertaistamisessa ja havainnollistamisessa on osuttu hallitusti napakymppiin. Lukija pikasivistetään kuin salaa ja saadaan kiinnostumaan vielä lisää. Millainen maailma olisikaan vuonna 2050, jos koulukirjat olisivat tällaisia? Näin mainio teksti olisi ansainnut värillisen ja ehkä runsaammankin kuvituksen, mutta kelpaa tämä tosiaan näinkin. Uusi pohjoinen on ajankohtaista ympäristökirjallisuutta parhaasta päästä. (MH)
Pimpillä hyvää elämää
Huorat ja työläiset ovat samanlaisia: "Molemmat tietää ääliösydänmissään olevansa pölvästejä. Molemmat tarvii jonkun kuuntelemaan kun ne valittaa murheistaan." Iceberg Slimin tarina on kertomus rutiköyhästä tummaihoisesta miehestä 1900-luvun alkupuoliskon Yhdysvalloissa. Ihmiskauppiaan kasvu parittajaksi on ällöttävää luettavaa, mutta paljon muutakin. Kirja on tärkeä kuvaus rotusyrjinnästä ja köyhyydestä. Parittajan uraa aloitteleva Slim rukoilee hyväksyntää Jumalalta: hän haluaa vain maistaa hieman valkoisille varattua hyvää elämää. Tummaihoiset parittajat myyvät omia "tyttöystäviään" rahakkaille valkoisille, ikään kuin kostaakseen rotusyrjinnän lypsämällä sekä naisiltaan että valkoiselta keskiluokalta jokaisen irti lähtevän taalan. Iceberg Slimin parittajanura keskittyy vuosien 193050 Chicagoon, jossa hänestä ainakin omasta mielestään kehittyi alan legenda. Parittamisen tärkeimmät elementit ovat manipulointikyky, rautainen itsehillintä ja hyvältä näyttäminen. Huorien tienaamat rahat täytyy kerätä heiltä pois ennen kuin antaa heille, mitä he haluavat. Kielenkäyttö kirjassa on rikasta ja rasvaista. Kirjailija kuvittaa sekunti sekunnilta jokaisen atomin ilmasta, toisaalta laajat tapahtumasarjat vain luetellaan alta pois. (HS)
Tänään voi olla onnenpäiväsi
Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään kolme teini-ikäistä poikaa, kaatopaikka, köyhyys ja korruptio? Teatteriohjaajana ja opettajana toimineen englantilaiskirjailija Andy Mulliganin uusin teos Roskaa avaa lukijan silmät sille, että kurjuus ei lopu maailmasta ikinä. Jättimäisellä kaatopaikalla asuvat teinipojat Raphael, Gardo ja Rotta tienaavat elantonsa roskia lajittelemalla. Kulutuskulttuuriin sopeutuneelle suomalaislukijalle tulee kieltämättä hieman epämiellyttävä olo. Mulligan ei kuitenkaan saarnaa tai jahkaile maailmanpahoinvointifiilistelyn kanssa pidempään, vaan keskittyy poikien vauhdikkaaseen seikkailuun pahoja aikuisia vastaan. Mulliganin kirja saa osakseen suitsutusta useasta suunnasta ja sitä ollaan julkaisemassa kahdellatoista eri kielellä ympäri maailmaa. Leffakin on jo onnistuneesti tekeillä. Kyllä, kirjoitus etenee jouhevasti. Tarina on realistinen, järkyttävä, jännittäväkin. Mutta mitä uutta se tarjoaa veijaritarinoiden kirjoon? Ei oikeastaan mitään. Ironista kyllä, herättelevästä kuvauksestaan huolimatta Roskaa on niitä kirjoja, jotka luetaan kerran ja unohdetaan sen jälkeen kaapin pohjalle. (HK)
Ihana, kamala alkoholi
Alkoholi on asia, johon näillä leveysasteilla on vaikea suhtautua välinpitämättömästi tai neutraalisti. Päätyipä sitten raittiuteen tai alkoholinkäyttöön, valinta on aina jotenkin latautunut. Tunteita tulvillaan on myös Mato Valtosen kirja Rakkaani alkoholi, joka oikeastaan on pitkän kirjeen muotoon kirjoitettu alkoholielämäkerta. Suhde nautintoaineeseen alkoi teini-ikäisenä ja kukoisti kiivaina muusikkovuosina, mutta on sittemmin seestynyt, jopa täydelliseen taukoon asti. Omakohtaisten muistojen ohella pohditaan suomalaisten alkoholiasenteita ja mietitään muun muassa tyrkyttämisen filosofiaa. Kirjoittaja ihmettelee, miksi lasit aina pidetään täynnä, mutta ruokaa illan isäntä ei lapa lautaselle koko ajan lisää. Entä mistä kertoo kovan viinapään ihailu? Kirja koostuu lyhyistä jutuista, joissa läppä lentää letkeästi. Huumoria riittää kosteiden keikka- ja kiertuesekoilujen raporteissa, mutta tummempia sävyjäkin kokemuksissa on. Viina on tanssittanut turhan kiivaasti useita Valtosen kavereita. Monet jopa hautaan asti. Rakkaani alkoholi on aiheensa kaltainen kirja: annostelun kanssa sietää olla tarkkana. Teos viihdyttää maltillisesti maisteltuna, mutta liian isoina kerta-annoksina jättää vähän väsähtäneen jälkimaun. (MJ)
Jenkkisankareita lapsille
Kun lastenkirjan on kirjoittanut mies nimeltä Barack Obama, kyseessä ei ole pelkkä lastenkirja. Vaalivoiton ja virkaanastujaisten välillä kirjoitettu kirje tyttärille onkin avoimesti isänmaallista henkeä nostattava amerikkalaisten ylistys: se esittelee 13 jenkkisankaria menneiltä vuosisadoilta 1970-luvulle asti. Kukin sankari edustaa tiettyä arvoa, joita lastenkin olisi pidettävä tärkeänä esimerkiksi luovuutta, urheutta tai toisten auttamista. Kirjan tärkein tehtävä lie amerikkalaisen kaanonin uudistaminen. Kuolleiden valkoisten mahtimiesten rinnalle nostetaan myös kuolleita mustia miehiä ja naisia, espanjalaissukuniminen maatyöläinen, intiaanipäällikkö Istuva Härkä sekä elävä kiinalaistaustainen taiteilija. Nykylastenkirjallisuudessa harvemmin puhutaan arvoista tai sankareista näin suoraan. Obaman teksti onkin mahtipontisuudessaan melko raskasta. Suomessa, jossa isänmaan suuruuksia esittelevä lastenkirjallisuus on ylipäänsä harvinaista, formaatti tuntuu kummalta esittelyssähän ovat kaukaisen maan sankarit. Tekstiä kuvittavat Loren Longin jylhän kauniit maalaukset, mutta monotoninen taitto tekee kirjasta visuaalisesti vanhanaikaisen. Kansisivuilla seikkailee itse presidentti tytärtensä ja näiden suurta mediahuomiota saaneen koiran kanssa. (KP)
kirja
49
10
2011
49
Muisti & torjuminen
Virolainen kirjallisuus palaa 40-luvulle. Yhä uudestaan.
eivät pääse ikinä yli 194050-luvun tapahtumista. Viron kirjallisuudessa tuon ajan paino tuntuu selvästi. Aiheesta on kirjoitettu paljon, mutta myös jokaisella suvulla on omat tarinansa siitä, mitä tuolloin tapahtui. Kukaan ei tosin enää muista tarkkaan. Viroon jäi tuhansia Saksan armeijaan kutsuttuja virolaisia sotilaita. Neuvostoliiton miehittämässä Virossa miehet menivat piiloon metsiin ja ryhtyivät metsäveljiksi, vastarintaliikkeeksi. Palkittu kirjailija, metsäveljen tytär Ene Mihkelson etsii totuutta romaanissa Ruttohauta. Kirjassa päähenkilö tajuaa, että hänen koko elämänsä on perustunut valheelle. Hän on luullut olevansa orpo ja asunut tätinsä luona. Vasta aikuisena hän alkaa tutkia, mitä oikeastaan tapahtui hänen lapsuudessaan. Se, mitä hän saa selville, ei ole kaunista vaan paljastaa ihmisen huonomman puolen.
V
IROL AISET
olosuhteissa. Ruttohaudasta löytyy rivien välistä vastauksia kysymykseen, miten sodanjälkeinen miehitysaika vaikutti sen kokeneisiin ihmisiin, seuraaviin sukupolviin ja miten se vaikuttaa vielä tänä päivänäkin. kirjaa on vaikea ja hidas lukea. Jos sinulla ei kokemusta kirjojen lukemisessa tai jos kielesi on köyhää, niin kehotan olemaan lukematta. Mihkelsonin kirja on klassiko jo nyt, ja Mihkelson takuuvarmasti elitistinen kirjailija. Ja kyllä elitistisiä kirjailijoita tarvitaan. Uskon myös, että jos tulevaisuudessa ylipäänsä tarvitaan vielä paperille painettuja kirjoja, ne ovat juuri Mihkelsonin romaanin tapaisia. Kirjoja, jotka vaativat kirjahyllyn ja lukijan, joka todella rakastaa kirjallisuutta. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka kuka tahansa voi ruveta kirjailijaksi. Viron presidentin rouva kirjoitti ruokakirjan, nyt hänkin on kirjailija. Itse kuulun niihin, jotka uskovat vieläkin, että todellinen kirjailija on jotain muuta. Valitettavasti kuulun varmasti vähemmistöön.
ENE MIHKELSONIN
aa. Siinä on lauseita, joita voit joutua lukemaan pari kertaa ennen kuin ymmärrät ne. Lauseissa sanotaan paljon enemmän kuin kirjailijan tarinansa kertomiseksi tarvitsisi. Tekstin vaikeus kuitenkin helpottaa sen ymmärtämistä, miten miehitysaika voi vaikuttaa ihmisiin. Mihkelsonia kiinnostaa historian psykologinen puoli, ihmisen muisti ja muistojen torjuminen. Hän etsii totuutta ja etsimisen jälkeen selviää, että sitä ei ole. aihe jätettäisiin huomiotta, Ruttohauta lisää ymmärrystämme ihmisestä: meillä kaikilla on pelkoja, me kaikki teemme virheitä, meillä kaikilla on muistoja ja ajan kuluessa muisti muuttuu. Voi olla, että ikinä ei voi olla yhtä ainoaa historiallista totuutta, koska me kaikki muistamme asioita eri lailla. Eesti Ekspress -viikkolehdessä lueteltiin sata Viron tärkeintä naista. Mihkelson oli listalla. Hänestä sanottiin seuraavasti: "Ene Mihkelson tekee samaa kuin Sofi Oksanen, mutta täysin toisella tavalla: hän kirjoittaa viron kielellä virolaisille lukijoille, hän tietää mistä puhuu, mutta hänen lukemisensa on monelle liian raskasta."
VA I K K A K I RJ A N
Gaddafin Libya suomalaisittain
Libyasta kerrotaan uutisissa melkein joka päivä, harva ymmärtää mistä oikeastaan on kyse. Harri Leppäsen kuvaus elämästä Tripolissa tekee monet asiat ymmärrettäviksi. Liikennesuunnitteluinsinööri Leppänen muutti Libyaan perheensä kanssa vuonna 1976 kun Muammar Gaddafi oli nousemassa valtaan. He seurasivat alusta alkaen kuinka "massojen valta" toteutui. Kirja on täynnä elävästi kuvattuja yksityiskohtia libyalaisesta arjesta: avolavapakettiautot ovat kahden kamelin vetoisia ja kansainvälisen koulun joulukuvaelmassa Marialla ja Joosefilla oli elävä aasi. Leppäsen tyyli on lämmin ja elävä ja tempaisee lukijan mukaansa: "Matkalla ohitamme beduiinien telttakylän. Jokaisesta teltasta nousee televisioantenni ja jokaisen eteen on pysäköity uudehko avolavapikappi. Paimentolaisuus on liittynyt valtakun-
V
AIKKA
sesta "Jokai ousee an teltast ntenni." ioa televis
ei kuollutkaan, mutta äiti ei ollut myöskään syyttömänä vainottu isänmaanystävä. Asiat ovatkin monimutkaisempia. Päähenkilöä jää askarruttamaan, onko tietäminen hyvästä vai onko menneisyytensä kaivaminen sama kuin ruttohaudan avaminen. Lukija pohtii päähenkilön mukana, miksi ihminen tekee mitäkin ja käyttäytyy niin kuin käyttäytyy tiukoissa
PÄ Ä H E N K I LÖ N Ä I T I
Sofi Oksasen kirjoja, tiedät jotakin siitä, mitä oli elämä Virossa, kun pelättiin kyydityksiä, kuulusteluja ja tapetuksi tulemista. Jos haluat tietää enemmän, lue Ruttohauta. Ruttohaudan ymmärtämiseksi ei ole niinkään tärkeää tuntea hyvin historiJOS OLET LUKENUT
nan verkkoon ja noussut pyörille." Gaddafin kunnailla on kirja Libyasta, mutta myös kirja suomalaisesta Firmasta ajalta, jolloin suomalaiset yritykset ottivat ensimmäisiä askeleita kansainvälisillä markkinoilla. Nimiä mainitsematta Leppänen kertoo, kuinka suomalaisfirmat ottivat osansa Libyan öljytuloista Gaddafin aikana. Tämän puolen toivoisi kiinnostavan suomalaisia tutkivia journalisteja: esimerkiksi konferenssikeskus Muammar Gaddafin kotikaupungissa Sirtessä on rakennettu suomalaisten johdolla. Gaddafin poika, arkkitehti Said al-Islam puolestaan kävi Suomessa tutustumassa Alvar Aallon arkkitehtuuriin.
Kristiina Koivunen Harri Leppänen: Gaddafin kunnailla. Into 2011.
Kadri Taperson Ene Mihkelson: Ruttohauta. Suom. Kaisu Lahikainen. WSOY 2011. 363 s.
50
10
2011
Arton kanssa varastossa
Varhain kuollut taksikuski, feministi & kirjailija Arto Salminen jatkaa postuumia Suomen valloitustaan Taru Mäkelän Varasto-filmatisoinnissa.
R T O , varastokaverinasi paljastan että Varasto on hyvä elokuva. Varaston jälkeen meillä on toiveena nähdä enemmän elokuvia nuhjautumisesta kollektiivisessa työelämän varastossa. Tästä genrestä 1960-luvun brittielokuvassa käytettiin nimitystä kitchen sink realism. Varasto on parasta suomalaista elokuvaa pitkään aikaan ja tervetullutta vaihtelua huumerikollisille, hurjastelevalle nuorisolle, rintamalotille ja sänkileukaisille yksityisetsiville. Sitäpaitsi Varasto on halpa. Kuin lihikset Alepassa. Varaston tuotantobudjetti oli 748 105 euroa. Suomalaisen elokuvan keskimääräinen budjetti on 1,4 miljoonaa euroa. Viime vuosina elokuvasäätiö on ryhtynyt tukemaan isompien tuotantojen rinnalla Varaston pienemmällä budjetilla ja nopeammalla aikataululla toteutettavia aikalaiselokuvia. Varastolla on myös harvinaisempi rahoittaja, työsuojelurahasto. Työsuojelurahasto on tukenyt Varastoa 40 000 eurolla. Ajatus on, että katsomalla Varastoa työntekijät alkavat hyvinkin voida paremmin. Tosin Varaston katselu saattaa aiheuttaa myös halua lopettaa työnteko kokonaan. Rahastosta kerrotaan, ettei se ole eiemmin tukenut yhtäkään kokopitkää fiktioelokuvaa. Nyt työn ja fiktion liitto on kuitenkin muodissa.
A
FAST TALKING DAME. Mirkku Mustakallion roolityössä on muistumia varhaisen äänielokuvan naishahmoista.
Väite, ettei työtä kuvata elokuvissa, tykyttää päässäni. Ei sillä, että haikailisin takaisin 1990-luvulle, varastoon Arton kanssa. Arkadiankadun Tapetti ja Väri on sitäpaitsi lopetettu. Joka kerta kun näen mustan miehen siivoamassa junaa tai naisen hinkkaamassa kerrostalon kusentahrimia rappuja, muistan miltä tuntui siivota Korsossa ja haaveilla, että joku kirjoittaisi siitä kaikesta romaanin. Minulla ei ollut käsitystä siitä, että se rillipää silloin vuonna 1990 suunnitteli jotain tällaista. Minulla ei ollut käsitystä siitäkään, että joku joskus voisi kirjoittaa romaa-
elokuvissa, eivät työläiset voi luoda identiteettiään elokuvallisten esitysten kautta.
E L O K U V A N M I E S P Ä Ä O S A A esittävä Rousku (Kari-Pekka Toivonen) on henkisesti heikko ja moraalisesti epäilyttävä hahmo. Hänessä, kuten muissakaan nykyajan duunareissa ,ei ole mitään kirkasta, toteaa tarinan kommunistiroisto (Vesa Vierikko). Ainoa kirkas asia Varastossa on Minttu Mustakallion esittämä nopeasti puhuva daami, Karita. Karitan tuoma elokuvallinen mielihyvä liittyy siihen että hän puhuu. Hän on nopeaälyinen. Tosin hän ei lue kirjoja eikä Stephen Hawkingin Ajan lyhyttä historiaa kuten Rousku. Hän on kuin varhaisen äänielokuvan hiukan koppava fast talking dame kääntäessän odotukset sukupuolirooleista ylösalaisin. Karita on kuin on kuin Katherine Hepburnin esittämä Susan Vance elokuvassa Hätä ei lue lakia vuodelta 1938. Hänen näppäryytensä jättää Rouskun täysin varjoon. Mäkelän mukaan juuri tämä screwball-komedia onkin Varaston esikuva. Nopeasti puhuvien daamien historiassaan leffakriitikko Maria DiBattista osoittaa, että äänielokuvan tulon myötä naiset alkoivat puhua nopeammin. Ja voi olla, että suomalainen elokuva ei ole vielä koskaan todistanut puhuvan naisen mielihyvää ei ennen kuin nyt.
uuni akkad K ei ole an assaka elokuv p. po
nin nimeltä Varasto, joka sijoittuu maalivarastoon, joka oli minun ensimmäinen työpaikkani. Eipä Artollakaan ollut aavistusta siitä, että päätyisimme sosiaaliseen maalipönttörealismiin, joka takaa kuvitellun, mutta, ah, niin hyväätekevän sankaruuden. valkokankaan hahmoihin on aina narsistinen hän haluaa nähdä oman itsensä jatkeet suotuisassa valossa. Koska kakkaduuni ja siitä tykkääminen ei ole todellisuudessa pop, se ei ole elokuvassakaan pop. Ja koska työtä ei kuvata
K AT S O J A N SUHDE
elokuvissa", ohjaaja Taru Mäkelä selittää aamupäivän valossa helsinkiläisessä elokuvateatterissa. Varasto onkin ainutlaatuinen kotimainen elokuva kuvatessaan tyytymättömyyttä työhön. Työ varastossa on parhaimmillaan, kun sitä voi avoimesti inhota.
" D U U N A R E I TA E I N ÄY
Kimmo Laakso Taru Mäkelä: Varasto. Ensi-ilta 30.12. Arto Slaminen: Varasto. WSOY 1998. 148 s. Maria DiBattista: Fast Talking Dames. Yale UP 2001. 384 s.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Mika Koskinen: Punaisen metsän hotelli Ensi-ilta 13.1. Ole Christian Madsen: River Plate & Boca Juniors Ensi-ilta 16.12. Samuli Valkama: Hulluna Saraan Ensi -ilta 27.1. Joe Cornish: Attack The Block Ensi-ilta 9.12. Clint Eastwood: J. Edgar Ensi-ilta 6.1.
Suomalaiset pahanteossa
Kiinassa on alettu ymmärtää, että ympäristöongelmat saattavat muodostua maan taloudellisenkin kehityksen uhkatekijäksi. Kierrätys, metsien istuttaminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja yhden lapsen politiikasta kiinni pitäminen ovat tässä suhteessa tähdellisiä työkaluja Pekingissä pitkään asunut Mika Koskinen lähtikin optimistisin mielin EteläKiinan Guanxiin selvittämään, miten ruotsalais-suomalaisen Stora-Enson eukalyptusviljelmiin perustuva paperitehdashanke etenee. Dokumentista tuli kuitenkin kuvaus siitä kuinka kiinalainen hallinto tekee kaikkensa estääkseen journalistisen raportoinnin länsimaisen yhtiön ympäristön ja paikallisten viljelijöiden kannalta kyseenalaisesta toiminnasta. Voi arvata, että yhtiön miehet kiirehtivät purnaamaan, että jos riistäjinä eivät olisi suomalaiset, siellä olisivat jotkut vielä ahneemmat. Toki näin voi olla, silti kysyä sopii, vapauttaako se Stora-Enson tai meidät suomalaiset vastuusta? (TR)
Toinen jalka paitsiossa
Superclásicoksi kutsutaan Argentiinan jalkapallopääsarjan kiihkeää paikallisottelua River Platen ja Boca Juniorsin välillä. Ole Christian Madsenin samannimisessä elokuvassa käydään kyllä matsissakin, mutta sen pääpaino on silti enemmän parisuhteiden paitsioansoissa ja kantapääkikoissa. Tragikoomisessa elokuvassa keskiikäisyytensäkin suhteen hukassa oleva viinikauppias lähtee poikansa kanssa etsimään vikkeläjalkaisen futarin mukaan kadonnutta vaimoaan. Jalkapallo pyörii elokuvassa hiukan turhan oloisena kehyksenä, mutta eri kulttuurien kohtaamisessa saadaan irti paljon elämänmakua. Mustasukkaisuuden ja itsesäälin ansat vaanivat, mutta eivät sittenkään suista syövereihinsä. Parisuhteiden karikot, ikääntyminen, rakastumisen kipeä kaikkivoipaisuus, itsekunnioituksen huojuvat rakennustelineet ja toveruuden palkitsevuus maalautuvat melko tuoreestikin. Elämä on sittenkin enemmän kuin jalkapalloa. (TR)
Amerikkalainen höttö
Samuli Valkaman ensimmäinen pitkä elokuva Hulluna Saraan on kolmiodraamakomedia entisestä tenavatähdestä (Jussi Nikkilä) ja hänen rokkari -isästään (Ville Virtanen). Miehet rakastuvat epätoivoisesti amerikkalaiseen rivitanssinopettajaan Saraan (Emilie De Ravin). Sinänsä hyvän juonenkulun pilaa käsittämätön Amerikan ja amerikkalaisuuden ihannointi, joka kärjistyy kammottavaan huippuunsa ex -presidentti Ronald Reaganin noustessa paikoin lähes jumalan asemaan. Isän ja pojan kasvutarina voisi olla hyvinkin mielenkiintoinen ilman jenkkihöpötystä. Reagan ja De Ravin hautaavat alleen tarinan varsinaisen ytimen, isän ja pojan kipuilun naisen tullessa heidän väliinsä. Tällaisenaan elokuva ei yllä kotimaiseen kärkikastiin, mutta tarjoaa kelvollista ajankulua etenkin Amerikka -faneille. Ville Virtasen roolisuoritus vanhenevana naistenmiehenä on ehdottomasti elokuvan parasta antia. (HM-H)
Parodia osoittaa naurettavuuden
Valtavirtaelokuvat ovat luoneet populaarin scifi-kuvaston, jossa (jenkki-) sotilaat torjuvat ufojen hyökkäyksen. Pum-pum. Asetelma on niin vakiintunut, että sitä ei yleensä edes kyseenalaisteta. Onneksi jotkut kyseenalaistavat. Syyskussa levitykseen tullut Cowboys & Aliens rikkoi odotuksia pudottamalla avaruuden muukalaiset villiin länteen. Harmillisesti Cowboys & Alien toimi ainoastaan idean tasolla ja oli elokuvana kömpelö. Attack the Block sen sijaa ei ole kömpelö ollenkaan. Avaruuden ölliäiset ländäävät Etelä-Lontoon slummiin ja saavat vastaan lähiön pikkunilkit. Puolitoistatuntinen kulttuurien törmäys on hilpeää ja terävä yhteiskuntakritiikkiä sekä allegoria ihmisen ja luonnon kohtaamisesta. Merkittävintä tässä on kuitenkin muistuttaa yleisesti hyväksyttyjen viihdekonventioiden naurettavuudesta. (JT)
Homo poliisi
USA:n poliisijohdossa yhteensä liki 50 vuotta vaikuttanut J.Egdar Hoover aloitti uransa jahtaamalla virkaintoisesti kommunisteja. Hoover taisteli liittovaltion poliisille merkittävät valtaoikeudet ja määrärahat, kehitti epäiltyjen arkistoinnin systemaattiseksi ja satsasi rikosten tekniseen tutkimukseen. Hän väärensi turhamaisesti mediakuvaansa, pisti agenttinsa vakoilemaan päättäjiä ja sotkeentui vainoharhoineen poliittiseen päätöksentekoon. Hoover oli myös kaapissa elänyt homoseksuaali, jolla oli peitelty varjoelämä. Mafia kiristi häntä ja hän asemassaan poliitikkoja ja mediaa. Republikaanina tunnettu Eastwood kertoo Hooverin tarinan vain hiukan pehmitellen. Todellisuus olisi antanut aineksia enempäänkin, mutta Hollywood-alustan käyttämisestä Hooverin poliittisen perinnön avaamiseen voi mainiosti myöntää lisätähden. (TR)
10
2011
51
Kekkoslovakian perilliset
Kolkyt & risat Jari & parivuotias Touko testasivat retrot lastenelokuvat.
aikuisetkin pääsevät ja joutuvat katsomaan lastenohjelmia. Nykyään monissa animaatioissa kerronta kulkeekin kahdella tasolla, lapset nauravat vitseille ja aikuiset kaksimielisyyksille. Välillä tuo juopa on turhankin leveä, ja osa aikuisten jutuista on vajonnut syvälle vesirajan alapuolelle. Toinen lähestymistapa vanhempien koukuttamiseen on retroilu. Pengotaan arkistojen kätköistä vanhempien lapsuudesta tuttua materiaalia ja kääritään se uuteen pakettiin. Reilun vuoden aikana elokuvalevitykseen on päässyt kolme retroleffaa: Muumi ja punainen pyrstötähti, Nukkumatti seikkailu unimaassa sekä pian ensi-iltansa saava Täältä tulee Myyrä. Muumi perustuu vuosina 197882 tehtyyn puolalaiseen nukkeanimaatioon. Tove Janssonin tekstiin pohjautuvassa käsikirjoituksessa on paljon janssonmaisia hulluuksia, eikä se seuraile aikuisten logiikkaa. Tästä lisäpisteitä Toukolta. DDR:n hyväntahdonlähettiläs, Nukkumatti, on ulkokuorestaan huolimatta uusiotuotantoa. Pikku Kakkosesta tutusta lyhytformaatista on luovuttu ja aiheesta tehty täyspitkä elokuva. Suo-
L
APSIPERHEISSÄ
raviivaisesta juonesta puuttuvat unimaailman pähkähulluudet. Suurimman vaikutuksen Toukoon tekee Nukkumatin ajoneuvo, joka muuttaa muotoaan autosta junaksi, lentokoneeksi, veneeksi ja raketiksi. Miinuksia kerää Nukkumatin huono käytös: "Nukkumatti on tuhma, ei saa heittää hiekkaa", Touko tuomitsee. Tsekkiläinen Myyrä on suosittu kaikenikäisten keskuudessa. Myyrä-elokuva on kooste alkuperäisistä lyhyistä animaatioista. Myyrän seikkailut ovat piilo-opetuksen ja suoran valistuksen helmiä. Luonnonsuojelu, ihmisen aiheuttama luonnon elintilan kaventuminen sekä suvaitsevaisuuden tärkeys olivat rankkaa sisältöä kommunistisessa Tsekkoslovakiassa ja uppoavat nykySuomessakin.
Jari Tamminen Maria Lindberg: Muumi ja punainen pyrstötähti. Blu-ray & DVD. Jesper Møller, Sinem Sakaoglu: Nukkumatti Seikkailu unimaassa. DVD. Zdenek Miler: Täältä tulee Myyrä. Ensiilta 23.12.
TURUN TAIDEMUSEON PIMIÖ: Animaation apupyörä (FI) 18.11.201115.1.2012 PORIN TAIDEMUSEON MEDIAPISTE: Eurooppalaista nykyanimaatiota, kuraattori Anna Daneri (IT) 29.11.201115.1.2012 www.turku2011.fi/animoi
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen 23.12. MTV3: Lämäri (USA, 1977) George Roy Hillin ohjaamassa kaikkien aikojen hauskimmassa urheilukomediassa aina hurmaava Paul Newman koutsaa tappiokierteessä ja markkinavoimien puristuksessa rimpuilevaa pikkukaupungin lätkäjoukkuetta, jonka ykkösketjun harvahampaiset Hansonin veljekset varmasti viihtyisivät myös nykyisen SM-liigan kehollisen kommunikaation huikean hienostuneessa ilmapiirissä. 27.12. Yle Teema: Afrikan jako (Ranska 2010) Vähintään sen, joka hiukkaakaan epäilee länsimaiden vastuuta Afrikan mantereen nykyisestä köyhyydestä ja sen kansojen välisistä sodista, lienee syytä päivittää Joël Calmettesin dokumenttielokuvan avulla käsityksensä siitä, kuinka länsimaiden herraisoherrat sopivat 1884 Berliinissä Afrikan ja sen resurssien jaosta kuulematta yhtään afrikkalaista ja välittämättä muusta kuin rahasta, vallasta ja vähemmän jumalallisesta tehtävästä pistää pakanat järjestykseen. 22.1. Yle 1: Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalivalvojaiset Tätä katajaista kansaa ei yhdistä niinkään kumuloituva ennakkojännitys siitä, käydäänkö tämä kansallinen tosi-tv-mittelö euro- vai markka-ajassa, eikä edes kilpalaulanta siitä, pääseekö toiselle kierrokselle enemmän Paavoja kuin naisia, vaan tietenkin luokkajaot ylittävä odotus siitä, kuinka Ylen asiallisesti ottaen täysin tarpeeton vaalinennuste mahtaa tällä kertaa mennä pieleen.
P PI VE R H D A L E IN
Kevään 2012 oopperaohjelmisto
PUCCINI: TURANDOT (encore) Keskiviikkona 18.1. kello 19.00 Lauantaina 21.1. kello 13.00 MASSENET: MANON (encore) Keskiviikkona 15.2. kello 19.00 Lauantaina 18.2. kello 13.00
E LO K U VAT
8.1.
ASTI. LUIS BUNUEL, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston sarjassa ohjaaja & runoilija & surrealisti Luis Buñuelin elokuvia, sarjassa nähdään muun muassa Andalusialainen koira, Tämä intohimon hämärä kohde, Las hurdes maa ilman leipää & Päiväperho, esitykset Helsingin Orionissa, Eerikinkatu 15.
PUCCINI: LA BOHEME (LIVE) Tiistaina 13.3. kello 21.00 vain Espoo ja Hämeenlinna
DONIZETTI: ANNA BOLENA (encore) Keskiviikona 11.4. kello 19.00 Lauantaina 14.4. kello 13.00 ALFANO: CYRANO DE BERGERAC (LIVE) Torstaina 10.5. kello 21.00 vain Espoo ja Hämeenlinna GIORDANO: ANDRE CHENIER (encore) Perjantaina 25.5. kello 19.00 Maanantaina 28.5. kello 19.00
Liput: Live 32 Encore 22 Eläkeläiset, opiskelijat ja varusmiehet 2 alennuksella
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.1. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TAPAHTUMAT
Anarkistiset Leffafestarit Helsingissä. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. 14.12. DOC LOUNGE -KLUBI, ohjelmassa esitetään yksi DocPoint 2012 -festivaalin elokuvista, paikalla myös dokkaripukki, kello 1923 Helsingin Café Talossa, Hämeentie 2 b, http:// doclounge.se/helsinki/ HELSINKI DOCPOINT-FESTI VA ALI, esillä ajankohtaiset arabimaat & hämmentynyt Euroop13.15.1.
pa, 24.29.1. keskustan elokuvateattereissa, www.docpoint.info. K INOKOPL A on Turun ylioppilaskunnan ylläpitämä kaikille avoin elokuvakerho, jonka kaksi vuosittaista pääsarjaa esittelevät monipuolisesti eri maiden elokuvia, www.kinokopla.fi. TAMPERE PUNA ISEN METSÄN HOTELLI, Mika Koskisen dokumentti kertoo karulla tavalla siitä, kuinka suomalaisjohtoisen metsäteollisuusyrityksen & Kiinan paikallishallitusten yhteiset intressit riistävät maanviljelijöiltä sekä heidän maansa että ihmisoikeutensa, Pirkanmaan elokuvakeskus Niagarassa, ensi-ilta 13.1., www.elokuvakeskus.com/niagara.
Koko ohjelmisto ja lisätiedot oopperoista
www.biorex.fi
52
10
2011
KORKEAA MATALAA. Liito-oravaksi naamioitunut orava sai kukkahattuisen toimittajasedänkin nauramaan itselleen.
Uusi Vanha Juko T
on lahtelainen, vuonna 1995 perustettu vapaa eli lainsuojaton ammattiteatteri. Lainsuojattomia ovat teatterit, jotka eivät saa säännöllistä, teatteri- ja orkesterilain määrittelemää toiminta-avustusta valtiolta. Minkälainen peluri teatterikentällä Juko on, teatterinjohtaja Jussi Sorjanen? "Ei me Lahdesta saada yksin ainakaan kulttuuri- tai teatterikaupunkia väännettyä, en tiedä tarviiks edes. Me etsitään uutta kansanteatteria, tavoitteena on vapaa taiteellinen vyöhyke. Meidän haaste on saada jengi, joka ei teatterissa käy, käymään meillä ja uudistaa käsitystä teatterista nimenomaan sisällöllisessä mielessä. Se on ihan tajuton haaste." Muoviukkelin vastaanotto on ollut intoutunutta, mutta katsojamäärät pieniä. Joulukuun vierailuesitykset Helsingin Korjaamolla ovat kuitenkin myyneet hyvin. Mikseivät lahtelaiset löydä Vesijärvenkadun rinteeseen? "Lahtelaisen on pakko tietää miE AT T E R I V A N H A J U K O
Kaikkien nörttien sankari
Taiteilija Anssi Kasitonnin töissä yhdistyvät pop, huumori, korkeataide & hulluus.
2 0 0 5 kävin viemässä Voima-lehtiä Galleria Rajatilaan ja kuten niin usein, tuollakin kerralla katsastin jakelureitille sattuvaa runsasta kulttuuritarjontaa. Tamperelaisgallerian alakerrassa pyöri videoteos taiteilijalta, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Aihe liito-oravat kuitenkin vaikutti kiinnostavalta, ja henkilökunnan suosiollisella avustuksella video saatiin pyörimään. Anssi Kasitonnin Liitäjät-lyhytelokuva on tekijälleen ominainen, näennäisen kömpelö täytetyin oravin toteutettu animaatio. Nämä jyrsijät suojelevat kotimetsäänsä kehityksen rattailta ja metsätyökoneilta tekeytymällä liito-oraviksi. Lyhärillä isä opettaa vastentahtoista poikaansa liitämään irtosiivillä. "Liito-oravuus sinänsä ei ole mitään muuta kuin kovaa harjoittelua ja bongatuksi tulemista", hän opastaa. Tajuntani räjähti, ja olisin ollut valmis palkitsemaan tekijän Ars Fennicalla siltä seisomalta. Harvoin kaltaiseni puita halaileva kukkahattutäti saa nauraa näin makeasti itselleen.
tä se kaksikymppisellään saa. Muoviukkeli on epäilyttävä esitys. Se on ironiahyökkäys Lahteen, ironian tykistökeskitys! Jos ei pysy kärryillä, voi säikähtää että pilkataanko tässä keskiluokkaa. Näytelmä on alaotsikkonsa mukaan groteski farssi kuolemanpelosta ja käsittelee isänmaallisia asioita, siinä on jo monta inhottavaa asiaa." Päteekö Jukon perustajan Jari Juutisen vanha slogan "katsoja ei ole numero vaan ihminen" vielä? Onko siihen varaa? "On varaa, siihen pitää olla varaa. Jos rahaa haluaa, niin kuka saatana tässä maailmassa teatteria rupeaa tekemään. Perusperiaatteista ei voi tinkiä. Mä vastustan sanaa marginaali tai vaihtoehtoteatteri, kun me mieluummin muutetaan käsitys mainstreamista. Se on koko teatterikentän haaste."
Piia Peltola
V
UONNA
Kasitonnin töistä mieleen ovat painuneet erityisesti omaa nuoruuttanikin nostalgisoivat teokset. Kylän suurin kypärä ja letkeä letku esittää erektio-ongelmaisen Darth Vaderin. Juha "Watt" Vainion biisistä nimensä lainannut teos naittaa yhteen taiteenlajeja yli valtamerten ja samalla tulee piikitelleeksi fetisistiselle scifikuvastolle. Tuijotuskilpailu-pahviveistoksessa toisiaan ainokaiseen kiilusilmään
SITTEMMIN
Flash Gordonia ja ties mitä lainaava Planet of Sexes -scifi-lyhäri on jo itsessään oodin arvoinen.
K A S I T O N N I O N töillään salakavalasti ujuttanut syvästi rakastamaani nörttiskeneä korkeataiteen puolelle. Kunnioitettava saavutus. Tähän kuvastoon voi nyt tutustua Amos Andersonin taidemuseon kattavassa näyttelyssä. Mutta ne oravat, mikään ei voi niitä voittaa. Vuosiin ei missään päässyt näkemään Liitäjiä säällisellä kuvalaadulla. Nyt tämäkin videoteos pyörii Andersonin näyttelyssä. Mikäli ei kuitenkaan halua olla riippuvainen satunnaisista näyttelyistä, voi Liitäjät skorata nyt myös omaan kotiin. Kaikki Kasitonnin videot vuosilta 2001-2011 on julkaistu näppärästi yhdellä dvd:llä. Ilonpäivä ja vanhuudenturva.
Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa.
JOTAKIN PUUTTUU
N U O R I O H J A A J A L A U R I Maijala on eittämättä ansainnut maineensa hienojen näyttämökuvien tekijänä. Niitä nähtiin ainakin Brechtin Mahagonnyssä viime elokuussa ja nähdään parhaillaan Muoviukkelissa. Muoviukkeli on sekava ja harrastajateatterimainen näytelmä hysteerisestä pariskunnasta ja kehitysvammaisesta pojasta, josta kehkeytyy ihmehypyllä sotaveteraani. Ehkä näytelmä yrittää sanoa, että sotaveteraanius hyvittää kaiken. Sitä ei katsoja kuitenkaan näyttämöllä näe. Muoviukkeli jatkaa suomalaisen poliittisen teatterin viime vuosien perinnettä: halutaan provosoida mutta ei oikein tiedetä, mitä sanottaisiin. Ollaan kyynisiä mutta parhaimmillaan keksitään loppuun jokin poliittisesti kohottava "sanoma", joka ikään kuin korvaa kaiken muun. Muoviukkelissakin rakennetaan
avuus iito-or uta "L u ei ole m vaa o kuin k lua." tte harjoi
tuijottavat Cylon-robotti tv-sarjasta Taisteluplaneetta Galactica ja ihmeauto KITT Ritari Ässästä. Teoksen nykytaiteelle ominainen intertekstuaalisuus hykerryttää: molemmat lainatut hömppäsarjat ovat tuottajaguru Glen A. Larsonin luomuksia.
ideologinen taso, joka nojaa vahvasti oikeaoppisiin vihervasemmistolaisiin näkemyksiin mutta ne eivät liity materiaaliin. Näkemykset miellyttävät näkemyksinä mutta eivät teatterina. Maijala ammentaa teatterin perinteestä ja hyödyntää tunnistamisesta syntyvää nautintoa. Vanhat vasemmistolaiset sutkautukset puetaan uusiin kuoseihin ilman, että niillä olisi muuta merkitystä kuin se että niitä lainataan. Kollaasiteatterin tekniikat ovat hallussa.
Kimmo Jylhämö Lauri Maijala: Muoviukkeli eli veteraani Johanneksen ilmestys. Lahden Teatteri Vanha Juko & Helsingin Korjaamo.
Jari Tamminen Anssi Kasitonni: Lobster Love From The Deep Films 2011-2011. AV-arkki 2011. Anssi Kasitonni Ars Fennica 2011 Amos Andersonin taidemuseossa tammikuun loppuun asti.
N ÄY T T E LY T
31.12.
ASTI. CONTEMPORARY BURNERS, yhteisnäyttely esittelee töitä neljältä gaafikolta/kuvittajalta, jotka käsittelevät graffitikulttuuria eri tekniikoin, näyttely on eläköön-huuto graffitille & tutkimusmatka sen alkuperäisille juurille, MAKE YOUR MARK Garage / Galleryssä, Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6, Helsinki.
15.1.
ASTI. MAISEMA RAJAN TAKANA, nostalginen matka itäiseen Karjalaan, Keravan taidemuseossa, Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 F, Kerava.
22.1.
ASTI. AITO, uutta suomalaista korutaidetta & vaatesuunnittelua Oulun taidemuseossa, Kasarmintie 7, www. oulu.ouka.fi/ taidemuseo/ ASTI. MAALAAMISEN RIEMUSTA, Maija Keräsen työt hehkuvat värejä, spontaanius & impressionistinen ote ovat tärkeitä, Galleria Y.L.Oksasessa, Torikatu 6, Sotkamo.
31.1.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.1. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
lokuvagalleria Hippolytessa, Kalevankatu 18 B.
JOHAN JAKOB REINBERG VARHAISIN VALOKUVA-
maankatu 4-6, sisäpiha. Juha Suonpään kuvia 8.1. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7. TAMPERE R AVINTOL A PIDOT, teos on Ars Fennicalla 2007 palkitun kuvanveistäjä Markus Kåhren ensimmäinen videoteos & vahva näyttö hänen taikurimaisesta kyvystään luoda tilallisia illuusioita, 5.2. asti Tampereen taidemuseossa, Väinö Linnan aukio 15.
OULU HOLY MEL ANCHOLY,
GALLERIA
HELSINKI NUORET 2011, nuorten suomalaistaitei-
MUSEOT
nykykuvanveiston neljän kärkinimen näyttely peilaa taiteen & elämän peruskysymyksiä, 22.1. asti Lönnströmin taidemuseossa, Valtakatu 7. TORNIO JOULUTÄHTI & TALVIYÖ, esillä muun muassa Rosa Liksomin installaatio Lapland in memoriam & Kalle Lampelan HC Matkamuistoja, 15.1. asti Aineen taidemuseossa, Torikatu 2.
RAUMA MÄK IL ÄHTÖ,
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
keskusteluja Suomesta, Karjalasta & Venäjästä, Kimmo Sarjen näyttely on montaasi, joka johdattaa Petroskoin metafysiikkaan, suomalaisen nationalismin & kommunismin ytimiin, 30.12. asti VaHELSINKI A SUNTO VALTAK ADULL A,
virolaissyntyisen Reinbergin henkilökuvat & maisemat avaavat näkymän 150 vuoden takaiseen Turkuun, 15.1. asti valokuvataiteen museossa, Tallberginkatu 1 G. PUNK, Santtu Särkäs on kuvannut kolmenkympin molemmin puolin huojuvan väen arkielämää baari-iltoineen & punk-keikkoineen, 28.12. asti Galleria Kingi Kongissa, Vaasankatu 15. TIIKERIN VUOSI, Annette Arlanderin stillkuvia & videoita 11.29.1. Galleria Jangvassa, UudenTAITEILIJA?
lijoiden maalauksia, mediataidetta, valokuvia, installaatioita & performanssia, 8.1. asti Taidehallissa, Nervanderinkatu 3.
TAMPERE PAINOA K AK SI VUOSIK YMMENTÄ GR A-
Osmo Rauhalan teoksia, muun muassa Game Theory -sarja sekä kolme videoteosta, 8.1.asti Galleria Himmelblaussa, Finlaysoninkuja 9.
FIIKK A A & VIDEOITA,
10
2011
53
Voima suosittelee
Charles Dickens: Saiturin joulu. Ohjaus Kurt Nuotio.
Suomen Kansallisteatterissa 7.1. asti. Saituri on old school -teatteria parhaimmillaan: lumihiutaleita, hopeahilettä, ihmeellisesti laulavia ja soittavia lapsia ja vittumaisia one-linereita äsähtelevä Ebenezer Scrooge (Kari Heiskanen). Kun tarina on ajankohtainen, sitä ei tarvitse alleviivata: "Eikö meillä ole vielä köyhäinlaitoksia ja vankiloita", koronkiskonnalla ja keinottelulla omaisuutensa luonut Scrooge tokaisee kerjääville lapsille. pohjana suhdettaan isäänsä Asko Sarkolaan. Lopputulos ei kuitenkaan ole tirkistelyä yksittäisen perheen pyykkikoriin, vaan syvästi koskettava kuvaus siitä, millaista on olla ihminen, lenkki sukupolvien ketjussa. Mitään ei tulkita valmiiksi eikä selitetä liikaa. Näyttelijäkaarti on taidokas ja toimii hyvin yhteen. Silti erikseen tekee mieli mainita Hanna Raiskinmäki, jonka suoritusta voi pitää jo virtuoosimaisena.
Kaksi maailmaa. Sovitus Katja Katja Krohn: Pikkujättiläinen. Ohjaus Katja Krohn
Suomen Kansallisteatterissa 9.5. asti.
Riikka Pulkkinen: Totta. Sovitus Anna Viitala. Ohjaus Kalle Chydenius.
Helsingin Kom-teatterissa 28.4. asti.
Aistillinen ja intiimi Komin uutuus löytää tummasävyisestä tarinasta elämäniloa, vaikka rinnalla tehdään kuolemaa kahdessa eri aikatasossa. On boheemi taiteilija, taiteilijan intellektuelli vaimo ja pariskunnan elämänhaluinen lapsenlikka, joka silputaan kuin ohimennen. Julmimmat teot tehdään hymyssä suin.
Milja Sarkola: Perheenjäsen. Ohjaus Milja Sarkola.
Helsingin Takomo-teatterissa 25.2. asti.
Näytelmä kaikille, joilla on isäsuhde. Milja Sarkola on käyttänyt tekstin
Termi well made play tarkoittaa hyvin tehtyä näytelmää. Mitä tulee käsikirjoitustyön arvostukseen elokuvassa tai teatterissa, pyrkimys well madeen ei ole Suomessa valtavirtaa. Katja Krohnin kirjoittama ja ohjaama Pikkujättiläinen väittää ohjelmavihkossa olevansa hyvin tehty ja ihme kyllä, se on pirun hyvä näytelmä. Pikkujättiläinen on ihmissuhdenäytelmä, joka pyörittelee kysymyksiä aktivismin ja passivismin, uusperheen ja innovaatioyrityksen, äidin ja pojan, aktivistien ja keskiluokan välillä. Se pohtii, mitä on vastuu ja millaisia uhrauksia maailman muuttaminen ja ura saattavat vaatia. Uskomatonta, että tästä näytelmän tekeminen tästä aiheesta onnistuu olematta kyyninen.
Punkbändi nimeltä Nazi Death Camp
Nähtiin bändin jätkien kanssa Heinähatussa, joka oli tuolloin eli 2008 meidän kantapaikka. Tarkoitus oli lähteä johonkin muualle ottamaan kuvia, mutta parin bissen jälkeen päätettiin ettei lähdetä merta edemmäs kalaan vaan napataan kuvat Heiniksen miesten vessassa, joka oli noin 1,5m päässä. Olotila oli kaikilla sen verran hulvaton, että pelleilyksihän se meni, ja sehän on aina kuvaajalle helppoa kun turjakkeet pistävät pahintaan. Kitaristi Osku joutui "piinapenkkiin" koska ainahan sitä klassisesti rillipäitä kiusataan. Santtu Särkäksen valokuvia on esillä Helsingin Galleria Kingi Kongissa 5.28.12.2012. Näyttely on Sörnäisissä sijaitsevan gallerian ensimmäinen.
Santtu Särkäs
54
10
2011
Kohtalo paperin varassa
Kansallisteatterin Paperiankkuri haluaa tuoda näkyville turvapaikanhakijoiden todellisuuden. Esityksen ohjaaja & koreografi Hanna Brotherus kohtasi prosessin aikana omat pelkonsa, mutta toimittaja pitkästyi katsomossa.
Niko Backström
PÄÄTÄ KIVISEINÄÄN. Paperiankkuri kuvaa turvapaikanhakijoiden elämän rankkoja puolia. Synkästi.
VA I K U T TAVA E S I T YS."
"Hyvä teko Yleltä ja vaikuttava esitys, jonka mahdollisimman monien soisi nä-
kevän." Sana vaikuttava toistuu useimpien esityksen nähneiden kommenteissa. Aihe on tärkeä. Paperiankkuri on osa Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön maaliskuussa 2011 startannutta Vastaanotto-projektia. Työskentely alkoi jalkautumisjaksolla Kyläsaaren vastaanottokeskukseen, jossa työryhmä tutustui turvapaikanhakijoihin ja valmisti esityksiä heidän kanssaan. Hienoa, että turvapaikanhakijoille on tarjottu mukavaa tekemistä. Mutta. "Oli varmaan kulunut neljä päivää siitä, kun ruumiita alettiin haudata",
esityksessä monotoninen ääni kertoo nauhalla. "Se haju oli aivan hirveä, ihminenhän haisee ihan kamalalta, kun se alkaa mätänemään. Linnut söivät mätäneviä ruumiita... jossain on aina joku joukkohauta." Ja sama varmuuden vuoksi kaksi kertaa peräkkäin, jotta kamaluus ei jäisi varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan, että kokisin tarmoa toimia paremman maailman puolesta huomaan toivottoman ahdistuksen täyttävän minut. Henkilöt lavalla ovat kasvottomia yksilöitä pieksämässä ja raiskaamassa toisiaan. Mitä tämä esitys haluaa sanoa ja kenelle? Että kamalaa, aivan kamalaa on?
" K U VA O N
dokumentaarisen tutkimustyömme tulos. Emme voi käsittää, että joukossamme elää ihmisiä, joita on kidutettu, joiden perheet on
ammuttu silmien eteen, joiden on pitänyt jättää kaikki ja tulla tänne odottamaan. He ovat ihmisiä, jotka ovat selvinneet kaikesta, mistä ihminen voi selviytyä", Hanna Brotherus tiivistää Paperiankkurin ytimen. Hän ei pidä esitystään lohduttomana. "Lohduttomalta tuntuvat enemmänkin meidän hyväosaisten asenteet." Niin. Esityksessä turvapaikanhakijat kohtaavat suomalaisia, ja se kohtaaminen menee tietysti näin: Suomalaiset oksentavat ämpäreihin aggressiivisessa kännissä ja huutavat turvapaikanhakijoille: "Go home!" Katselen ympärilleni Kansallisteatterin katsomossa. Tuttuja järjestötyöntekijöiden ja poliitikkojen naamoja. Muutama taiteilija. On vaikea kuvitella näitä ihmisiä huutamassa kenellekään "Go home" oksennusämpäri kädessään. En itsekään samastu lavalla hilluviin "suomalaisiin."
kantaväestölle. Yleisradio esitti ensi-illan suorana Yle Teemalla. Kantaväestö. Kansallisteatteri ja Yle Teema. Miksi minulla on tunne, että meidät makaronilaatikkoa syövät automarketin asiakkaat tavoittaisi paremmin, jos aihetta käsiteltäisiin Salattujen elämien jälkeen tai ennen Big Brotheria? Käsi sydämellä, kuinka monen sellaisen, jota esityksen todellisuus ei kiinnosta, uskotte hakeutuvan Kansallisteatterin katsomoon? Jo se on toki jotain, että prosessi avasi "kantasuomalaisten" tekijöiden silmät. "Jouduimme ankaraan itsetutkiskeluun, hätään hädässä olevien kanssa. Teoksen tekeminen oli äärimmäisen rankkaa mutta myös hauskaa - huumori ja hyvä työryhmä pelasti meidät sortumasta", Brotherus kuvailee. Hän itse oppi Paperiankkurin myötä ymmärtämään omia ennakkoluulojaan ja voittamaan pelkojaan. "Aikaisemmin ajattelin, että muualta tulleet ovat uhka minulle. Pelkäsin myös nähdä ja kuulla hirvittäviä tarinoita; ajattelin, että ne asettuvat osaksi itseäni tai jollain tavalla tarttuvat minuun tai meihin. Pelkäsin konkreettisesti vihanpurkauksia ja likaisuutta, jonkinlaista saastaisuutta, josta olisin tullut osalliseksi. Pelkäsin toisin sanoen omia irrationaalisia pelkojani", Brotherus kuvailee. Tästä näkökulmasta esitystä onkin helpompi ymmärtää. Se on tekijöidensä kokemusten kuva. "Tajuan kiviseinän tunnun päässä, jota siihen hakataan." Taas se pateettinen ääni. Ja jälleen lisää väkivaltaa tanssin keinoin ilmaistuna. Puuduttavaa. Kunnes lavalla alE S I T Y S O N S U U N N AT T U
kaakin pyöriä vastaanottokeskuksessa kuvattu video. Joukko turvapaikkaa odottavia miehiä tanssii. Siinä on jotain todella koskettavaa. ihmiset, jotka on viskattu loputtoman tuntuiseen epävarmuuteen. Siinä he nyt tanssivat ja piirtävät. Siihen on helppo samastua, ja siksi pääsen hetken ajaksi siihen tunnelmaan, jota toivoisin tuntevani koko esityksen ajan. Että ihmisiä täällä kaikki ollaan. Ja sitten esiintyjien kädet rikkovat valkokankaan ja tanssivat miehet ja piirrokset viedään pois. Esitys ei näytä sitä todellisuutta, jossa turvapaikanhakijoiden lapset käyvät päiväkodissa tai leikkivät pihalla. Esitys näyttää väkivaltaa ja traumoja. Ja vielä hiukan lisää väkivaltaa. Jos joku saa Paperiankkurista sysäyksen positiivisiin tekoihin ryhtymiseksi, niin hienoa. Minut se lamaannutti. Missä toivo luuraa, ohjaaja Hanna Brotherus? "Toivoa näkyy, kun ihmiset avaavat silmänsä ja korvansa kuulemaan toisiaan. Toivoa on, jos emme sulje itseämme ja maatamme vaan ymmärrämme tarvitsevamme myös niitä, jotka ovat meille vieraita." Kunpa viestin saisi kulkemaan makaronilaatikon äärelle asti. Etenkin ämpäriin oksentajille.
KOV I A KOK ENEET
aiset uomal vat S a oksent in & eih ämpär vat: huuta me!" "Go ho
Laura Rantanen Kansallisteatterin Paperiankkurin kiertue-esityksiä muun muassa vastaanottokeskuksissa alkuvuodesta 2012. Kiertueen aikataulut osoitteessa www. kansallisteatteri.fi/esitykset/paperiankkuri.
RU UM I I N K ULT T U UR I
THE WEIGHT OF MY HEART, Liisa Pentin soolo on feminiini kamarikomedia & rakkaudenosoitus muistamisen kyvylle, esitykset 13. & 15.12. Galleria G18:ssa, Yrjönkatu 18, Helsinki, & 18. 19.1. & 21.22.1. Liisa Pentti & Co:n studiolla, Henry Fordin katu 6, Helsinki, www. liisapentti.com.
14.1.
ASTI. TUULETUS, Tukkateatterin musiikkinäytelmä on kipeänhauska kertomus yhdessä asuvista ystävistä, jotka vahingossa rakastuvat samaan mieheen, esitykset Tammelan puistokatu 29:ssä,Tampere, www.tukkateatteri.fi
ASTI. SORIN SIRKUKSEN JOULUSHOW 2011 NURJA, Nurja on seikkailu täynnä vauhtia & vaarallisia tilanteita, Sorin Sirkuksessa, Ahlmanintie 63, Tampere.
8.1.
ASTI. MINNA CUNT EI KENENKÄÄN VAIMO kertoo Julien kamppailusta sukupuolitetussa maailmassa, esitykset Ilves-Teatterissa, Sampsantie 50, Helsinki, www. ilvesteatteri.com.
20.1.
riipaiseva tarina uskonsa kanssa kamppailevista ihmisistä, esitykset 3.2. asti Tampereen Ylioppilasteatterissa, Itsenäisyydenkatu 1214, tampereenylioppilasteatteri.net.
LENZ,
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 28.11. asti, voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TEATTERI
teatteriseurue Tursuksen riemukas esitys vallasta, alistamisesta ja petoeläimistä, 18.12. asti Taiteen vaihtolavalla, Fleminginkatu 21, www.teatteriseurueursus.com. ÄITI PUTOSI AVARUUTEEN ULOTTUVUUS 2, kahden tuoreen äidin lämmin & itseironinen tutkielma äidiksi kasvamisesta, esitykset 14.12. &
T YR ANNI,
7.8.1., 11. & 17.1. Teatteri Naamio & Höyhenessä, Korkeavuorenkatu 17, www.nh.fi. PIKKUJÄTTIL ÄINEN, Katja Krohnin uutuusnäytelmä on ajankuva ihmisistä, jotka kannattelevat maapalloa harteillaan, ensi-ilta 2.12. Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. VIIMEINEN ESIT YS, teos päättää vuonna 2002 perustetun Viipurin Taiteellisen Teatterin toiminnan ja kysyy, onko mahdollista lopettaa, erota, lähteä juhlista kun juhlat ovat parhaimmillaan, ensi-ilta 31.12. Teatteri Takomossa, Fredrikinkatu 18, www.viipurintaiteellinenteatteri.fi.
STAND UP & IMPRO
Tampereen ylioppilasteatterin improryhmä kisailee kahden joukkueen, muusikon & MC:n voimin, kello 19 Tampereen Ylioppilasteatterissa, Itsenäisyydenkatu 1214. 16.12. RIKU SOT TINEN + jouluinen buffet kello 19.30, sen jälkeen Tyyne & Martta -show kel15.12. IMPROGOUND,
lo 22, Tampereen Music Bar Palatsin Stand Up -kellarissa, Hämeenkatu 30. 17.12. STAND UP UNDERGROUND, reilu otanta Suomen hauskimpia ihmisiä & tulevia koomikkosuuruuksia, kello 19 Tampereen Ylioppilasteatterissa, Itsenäisyydenkatu 1214.
SIRKUS
esitykset 8.1. asti Kaapelitehtaan Pannuhallissa, www.hurjaruuth.fi.
HELSINKI TALVISIRKUS NENÄ,
10
Ahti Viluksela
2011
55
26.11.2011- 5.2.2012
TUOHTUMUSTA KUOROKENTÄLLÄ. Musiikkitalon kuoro koostuu harrastajalaulajista, jotka eivät saa työstään palkkaa. Tästä eivät kaikki pidä.
S K ÅHRE MARKU
RAVINTOLA PIDOT
Kuorojen sota
ELSINGIN Musiikkitalo päätti syksyllä perustaa orkesterien konserteissa avustavan sinfoniakuoron. Kuoroon on hakenut yli kolme ja puolisataa laulajaa. "Odotan kuorolta monenlaista taipuisuutta ja joustavuutta niin äänenmuodostuksen, äänenvärin kuin liikkuvuudenkin kannalta", kiteyttää uutta keikkainstrumenttiaan jo odotteleva RSO:n tuleva ylikapellimestari Hannu Lintu. Kuoro tulee toimimaan projektiluonteisesti. Ensimmäisellä toimintakaudellaan sen on määrä avustaa neljässä sinfoniakonsertissa. Muun muassa Birminghamissa ja Turussa eiammattimaisten kuorojen kanssa isoja teoksia johtanut Lintu luottaa Musiikkitalon kuoron taitotasoon. "Oman kuoron perustaminen oli Musiikkitalolle logistisesti järkevämpi ratkaisu kuin mitä olisi ollut yksittäisten kuorojen värvääminen tiettyihin teoksiin ja jokaisen konsertin erillistreenien säätäminen näiden kuorojen omien kulkemisten mukaan", Lintu sanoo. Suomen ainoa kokopäivätoiminen ammattilaulajista koostuva kuoro on Suomen Kansallisoopperan kuoro. Sibelius-Akatemialla on lisäksi johtajiksi opiskeleville käytössä ammattilaulajista koostuva vokaaliyhtye, joka esiintyy lähinnä opiskelijoiden tutkintokonserteissa. Teatterit kokoavat useimmiten musikaaleihin ja operetteihin produk-
H
tiokohtaisesti kuoron, jonka laulajille maksetaan esiintymispalkkiot. eivät suhtaudu uuteen kuoroon yksinomaan riemumielellä. Kuoromestari, lehtori Tapani Länsiö on julistanut kuorolaisten olevan mukana puhtaasti harrastuksen ilosta, ja hänenkin palkkionsa maksetaan Sibelius-Akatemian viranhoitomomentilta. Kuorolaulajien oletetaan tekevän ilmaiseksi sen, mistä soittajille maksetaan ainakin keikkapalkkiot ja päätoimisille orkesterimuusikoille tietysti säännöllinen palkka. Erityisen happamia olivat harrastajakuorojen johtajat, jotka ovat pelänneet ammattinsa arvostuksen laskevan ja jopa palkanmaksuperusteiden olevan vaarassa. "Toivottavasti uusi kuoro saa Musiikkitalolta muutakin kuin nimensä. Lisääkö tämä mainostettu ilmaisuus kuoromusiikin arvostusta", kyselee Kansallisoopperan kuoropäällikkö ja aktiivinen kuoroharrastaja Mikko Hannuksela. "Kyllä ammattilaiselle pitää maksaa tehdystä työstä. Musiikkitaloon kootaan amatöörikuoro, joka harjoittelee periodiluonteisesti ja jonka jäsenyys ei maksa mitään! Birminghamin orkesterin kuorossa palkattomuus on käännetty muotoon, että jäsenyys ei maksa", Hannuksela vertailee.
M U S I I K I N A M M AT T I L A I S E T
TERVETULOA RAVINTOLA PITOIHIN KUUNTELEMAAN PUHETTA RAKKAUDESTA..
PUUTARHAKATU 34, 33101 TAMPERE /// PUH. (03) 5656 6577 TI-SU 10-18 /// LIPUT: 6/4/2 , LAPSET ALLE 7.V MAKSUTTA PERJANTAISIN KLO 15-18 VAPAA PÄÄSY! WWW.TAMPERE.FI/TAIDEMUSEO
Mikko-Oskari Koski
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
HELSINKI. Kallvikintie, 12.11.2011.
56 56
10
2011
posti
palaute@voima.fi
Vastauksia Purokurulle
Voima nro 9:n artikkelissa "Terve ruumis terve ideologia?" sen kirjoittaja Pontus Purokuru kysyy, että kenen ongelma liikkumattomuus täsmälleen on: huolestuneiden virkamiesten vai jämähtäneen kansan. Purokuru kirjoittaa, että politiikan tutkija Jiri Nieminen on Radio Moreenissa kysynyt, että mikä ongelma siinä on, jos nuoret työläismiehet haluaa elää lujaa ja kuolla nuorina. Kirjoittaja itse kysyy, että mikä ongelma siinä on, jos suomalaiset tahtovat viettää päivänsä liikkumatta ja kuolla huonokuntoisina. Vastaukset näihin kirjoittajan ja tutkijan esittämiin kysymyksiin ovat mielestäni itsestään selviä, mutta kerrotaan ne silti. Huonokuntoisuus ei ole vain huonokuntoisuutta, vaan se tuo mukanaan erinäisiä sairauksia, joiden hoito on yhteiskunnalle kallista. Pysyttelemällä kohtuullisessa kunnossa voi huonokuntoisuuden aiheuttamilta sairauksilta välttyä. Vaikkei tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin suoranaisesti kuolekaan, maksaa niiden sairauksien hoitaminen pitkän pennin. Lisäksi on todettava, että huonokuntoisuus on osasyynä ainakin moniin verenkiertoelinten sairauksiin, jotka ovat yhä se suomalaisia eniten tappava sairausryhmä. Eli kun kuntoilemattomuuden seuraus on kuolla huonokuntoisena, niin ennen kuolemaansa tällainen kuntoilematon henkilö on tullut yhteiskunnalle todella kalliiksi. Nikkisen ja kirjoittajan toinen pointti on se, että mitä siitä jos on
sairas, kun kuolee nuorena. Yhteiskunta kuitenkin tarvitsee sellaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka verojen muodossa osallistuvat yhteiskunnan kustannuksiin. Jos kuolee nuorena, niin ennen kuolemaansa tällainen huonokuntoisena olemisen valinnan tehnyt henkilö ei ole aiheuttanut kuin kustannuksia yhteiskunnalle. Eli koottuna: se, että yhteiskunnan jäsenet huolehtivat kunnostaan, on yhteiskunnalle edullista.
Petri Haapa, Nastola
eivät pidä jätteenpolttolaitoksista. En voi ymmärtää ihmistä, joka mielestään suojelee luontoa sallimalla kaatopaikat ja kieltämällä jäteen polton.
Topi Linkala
Demokratia ei ole roskaa
Viitaten laatikkoonne otsikolla "Onko Demokratia Roskaa?" Voima 9/2011 totean seuraavaa: Demokratia ei ole roskaa, mutta tulipaloa ei sammuteta demokraattisella päätöksellä. Analogiaa voidaan hyvin jatkaa: tulipalon sammuttajien ei tule kysyä miten palo sammutetaan sen paremmin amatööreiltä kuin tulen sytyttäjiltäkään, mutta tulen sytyttäjiltä voi kysyä miten tuli sytytettiin. Euroopan talouskriisiä ei voida hoitaa kunnolla sen paremmin kysymällä kansalta kuin pankkiireiltakaan, miten se tulisi tehdä. On aika kysyä pankiireilta, mitä he ovat tehneet, ja tehdä siitä johtopäätökset sen suhteen, miten kriisi tulisi hoitaa.
Topi Linkala
Roskat uuniin!
Tero Tähtinen kirjoitti Toisinajattelija-palstalla kaatopaikkataiteesta ja päätti kirjoituksensa näin: "Pitäisikö nykypäivän ympäristötiedostavan luontolyyrikon sisällyttää rehellisyyden nimissä säkeisiinsä avohakkuut, harvesterit, lentokonemelu, ojanpientareille heitetyt roskat ja uimakelvottomaksi rehevöityneet hiekkarannat? Miettikääpä tätä seuraavan kerran, kun viette roskia ulos." Mielestäni noita ajatuksia tulisi miettiä paremminkin silloin kun heittää roskan luontoon tai kirjoittaa nimensä adressiin, jossa vastustetaan roskienpolttoa. Taloudestani ei käytännössä tule mitään jätettä, jota ei voi käyttää jonkin prosessin raaka-aineena. Miksi sitten sitä kaikkea ei käytetä, vaan läjitetään kaatopaikoille? Yksi syy on nimenomaan se, että luontoihmiset
Kiitos runouden huomioimisesta!
Koko Vastakaanon-työryhmä oli hyvin otettu mainiosta tekstistä, joka antologiastamme oli viimeisimmässä Voima-lehdessä. Teksti oli käsitteellisesti ja muodollisesti onnistunut ja tuotti meille suurta iloa.
puoti
postitilaukset jouluksi 16.12. mennessä!!!
brändi-paidat ja -hupparit
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Materiaalina luomupuuvilla!
(huppari luomupuuvillaa/ kierrätyspolyesteriä)
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: ösekä olka- että vyötäröhihnat!
...ja Tilaa vielä Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Tuet riippumatonta journalismia ja autat meitä tekemään parempaa lehteä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.