fifi.v
oima
.fi
10
2012
joul
ukuu
MARI
NALED
A,
ANDA
LUSIA
N
UTOP
IA
S. 40
IME TÄTÄ
S. 32
HÄIRIKÖT
S.36
IHAN TAVALLISTA
VÄKIVALTAA
S. 39
SUOMEN
KANTAESITYS
SUURELLA
NÄYTTÄMÖLLÄ
23.1.2013
ohjaus
MIKA MYLLYAHO
7$5,1$ 5$..$8'(67$ -$ 78+267$
LIPUT
37? / 34? / 19?
rooleissa
HELI HALTIA, OLLI IKONEN, ISMO KALLIO, MARIA KUUSILUOMA, MINKA KUUSTONEN,
PETRI LISKI, ESA-MATTI LONG, ANTTI LUUSUANIEMI, KATJA SALMINEN SEKÄ AMOS
BROTHERUS / LAURI KARO / PABLO OUNASKARI
78/266$
PP
:<<90°5f@;;f4k
ESA LESKINEN - SAMI KESKI-VÄHÄLÄ
>033,5:(<5(
FJODOR DOSTOJEVSKI
64(76/1(
JEAN CAGNARD
.(//$5,/28..2
3(5+26,$ $6.(/7(1 $//$
Komedia suomalaisesta demokratiasta
OHJAUS ESA LESKINEN, 20.3.2013
LIPUT 37? / 34? / 19?
Ajatteleminen tekee hulluksi!
OHJAUS MIKA LESKINEN, 27.2.2013
LIPUT 29? / 26? / 15?
Häikäisevää nykynukketeatteria!
OHJAUS ANNE RAUTIAINEN, 1.3.2013
Esitystä suositellaan yli 10-vuotiaille.
LIPUT 25? / 22? / 15?
Yhteistyökumppani
7ff9(<;(;0,(:,4(5 =,:;0)@@30 (<3(
EMILIA PÖYHÖNEN
1(/-b6 7,(
Pääyhteistyökumppani
NXND WDKDQVD PHLVWl
²GRNXPHQWWL
70,50 5f@;;f4k
SARAH RUHL
(85<',.(
Moderni rakkaustarina
OHJAUS YANA ROSS, 20.2.2013
Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille.
LIPUT 32? / 29? / 17?
>033,5:(<5(
MIIKA NOUSIAINEN
0(76b-b77,
Melankolinen komedia metsäteollisuuden
ja metallimusiikin maasta
OHJAUS ALEKSIS MEANEY, 10.4.2013
LIPUT 29? / 26? / 15?
4((3((46
VEIKKO HUOVINEN
.2167$ 3</..b1(1
(76,, .2577((5,$
OHJAUS JUKKA RANTANEN, 19.3.2013
LIPUT 27? / 24? / 15?
.DQVDOOLVWHDWWHUL
)DFHERRNLVVD
OHJAUS SAANA LAVASTE, 28.2.2013
LIPUT 25? / 22? / 15?
LIPUT
010 733 1331
(0,083 puhelu+0,06/0,17? /min)
:<<9,5 5f@;;f4k5 3f470k
NUKKETEATTERI SYTKYT
LIPPUPISTE
0600 900 900
/817$
(1,97? /min+pvm)
Talven taikaa
OHJAUS JUHA LAUKKANEN 26.1.2013
Esitys on suunnattu 2-5 -vuotiaille.
LIPUT 10 ?
LIPPU.FI
Katso koko
ohjelmisto
WWW.KANSALLISTEATTERI.FI
Zero
Friction
VIP
16 preparoitua ja
moottorisoitua akustista
kitaraa ja live-elektroniikkaa.
Audiovisuaalinen teos liikkuu
ääni-installaation ja konsertin
rajamaastossa.
La 9.2. klo 17?18
vapaa pääsy
Näyttelyt
Heijastuksia
Killinmäen Taideryhmä Mansikan
Outsider-taidetta.
Music Station
t
Concerand
Nuku Nuku
Nurmilintu
Jaana Houessoun
ja Lotta-Pia Kallion
näyttely väkivallan
kokemisesta.
Club
Koravirtuoosi Solo Cissokho ja
balafontaituri Maarika Autio
esittävät senegalilaista
kansanmusiikkia.
La 16.2., klo 20?02, 5?
10.1.-27.2.
vapaa pääsy
Mikonkatu 17 C
www.caisa.?
Like
caisa.kulttuurikeskus
Vapaa
y!
s
pää
www.kiinalainenvuosi.?
La 9.2.2013 Lasipalatsin aukiolla
13.30 Kulkue Kolmen sepän patsaalta
14?18 Lohikäärme- ja leijonatansseja ? Kiinalaiset
markkinat ja ruokatori ? Kiinalaisia tanssija musiikkiesityksiä ? Uudenvuoden tv-show
suorana Kiinasta ? Sekä paljon muuta!
18.30 Suuri kiinalainen ilotulitus Töölönlahdella
Tervetuloa juhlimaan käärmeen vuotta!
Järjestäjät:
Tukijana:
Yhteistyössä:
SUOMI-KIINA-SEURA
KIINAN KANSANTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ
ilmoitus
JOULU?TAMMIKUUN
MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 10.12.? 27.1.2013
AJASSA 8?20
7
2012
PÄÄKIRJOITUS
Kimmo Jylhämö on vasemmistolainen
porvari, joka asuu Klaukkalassa.
8
10
Linnake-Eurooppa selätetty
Fifin Kreikan-kirjeenvaihtaja
auttoi afgaanipakolaisia.
?They let me free? s. 8 ? Kassat
varpaillaan s. 9 ? Lukijaposti s. 10
? Mainoskupla puhkesi taas s. 12 ?
Naurun asia s.12 ? Alinta kastia s. 13
? Sananvalta, Ruusu Haarla s. 14 ?
Diktaattorin tytät poptähtenä s. 14 ?
Rahan voima, Erkki Pirtola s. 16 ? Pese
hyvin s. 16 ? Työntekijän sana painaa s.
17 ? Toisinajattelija, Johanna Mitjonen
s. 18 ? Kääntäjäkapina s. 20
TÄSSÄ LEHDESSÄ 24?41
Tie, totuus & RoboCop s. 24 ? Talvivaara s. 30 ? Sata
vuotta ennen kuumaisemaa s. 32 ? Maailmanlopun
turismia s. 34 ? Ex-päätoimittaja ampui Mummoa s. 36 ?
Marinaleda - Utopia kohti rauhaa s. 40
Hymyillään
Sami Lotila ampuu
kovilla entistä työpaikkaansa & journalismin
tilaa.
Epäonnistu kiinnostavasti
-tutkimus: Yleisö
haluaa lisää syvällisyyttä ja analyyttisyyttä. Tilausta tutkivalle #journalismi ´lle?, arvostettu taloustoimittaja Tuomo
Pietiläinen tviittaa marraskuussa.
Sellainen se on, nykyajan tietopaketti, tviitti, some-uutinen: 130 merkkiä. Pietiläisen tviitti käsittelee tutkimusta
journalismin merkityksestä. Pietäinen toimii journalismin
vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.
Eikö siinä kiteydykin herramme vuosi 2012 ? vuosi, jolloin
professori tviittaa?
? U TA : N K E L L U V A K I I N N O S TA V U U S
ja analyyttisyyttä ihmiset
haluavat maailmasta aikana, jolloin myriadi syötteitä ja twitter- ja Facebook-viestejä vyöryy päällemme eri vempeleistä?
Tiedon lyhyttavaraa on tarjolla niin paljon kuin haluaa.
Ei, en tietenkään usko, että 2010-luvulla tietomäärä olisi yksipuolistunut verrattuna edellisiin vuosikymmeniiin, joihin
monet aina haikailevat.
On totta, että ennen sanomalehtien arvostelut ja esseet
olivat pidempiä. Silti nykyäänkin jokainen voi pitää blogia ja
kirjoittaa niin pitkiä sepustuksia kuin haluaa.
M U T TA M I TÄ S Y VÄ L L I S Y Y T TÄ
36
jäljet ja linkit liikkuvat somen
kautta, kuten professori Pietiläisen (@Valeproffa) tviitti Kelluva kiinnostavuus -tutkimuksesta, joka käsittelee sitä, mitä
se kiinnostavuus journalismissa itse asiassa on.
En kokenut, että yleisölähtöinen tutkimus vastasi kysymykseen lainkaan. Jos nykyään yleisö tietää, mikä on kiinnostavaa, he tekevät siitä jutun somessa itse.
Itse päätimme Voimassa joskus aikoinaan toimituspäällikkö Susanna Kuparisen kanssa, että emme julkaise lehdessä enää paskoja juttuja. Tarkoitimme lähinnä sitä, että
juttujen pitää olla kiinnostavia ja rosoisia ? ei riitä, että ne
kertovat tärkeistä aiheista.
Kuparinen on sittemmin ohjannut ja käsikirjoittanut samalla journalistisella asenteella Valtuusto- ja Eduskunta-teatteriesityksiä. Täytyy uskaltaa tarttua kiinnostaviin ja tärkeisiin aiheisiin ronskistikin.
K I I N N O S TAV I E N J U T T U J E N
KULTTUURI 43?57
Yhteiselämä uusiksi s. 42 ? ?Jätkä on niin Albukasem!? s. 42 ? Maksetaan luonnossa s. 44 ? Esineiden joulu s. 44 ? Juoksuaika on aina s. 46
? Reilusti naiivi s. 48 ? Mies, joka kielsi oman levynsä s. 50 ? Fanaattiset tiedepapit s. 52 ? Pelkoa lintukodossa s. 54 ? Monikulttuurisuuden
niksipirkka s. 54 ? Vittuilua, rakkaudella s. 55 ? Askartelua ja sähläämistä s. 56
44
48 54
KOLUMNIT 14, 16 & 18
AKTIVISMI S. 58
A S I O I S TA V O I O L L A eri mieltä: ?Journalismissa, toisin
kuin teatterissa, ei voi olla hyviksiä ja pahiksia, eikä dramaattisia kärjistyksiä. Mediassa ei asiansa esittäjästä tehdä pilaa eikä häntä aseteta naurunalaiseksi ? kuten hyvässä
teatteriesityksessä voidaan tehdä?, väitti Hesarin toimittaja
Katri Kallionpää.
Miksi media ei voisi tehdä kärjistyksiä? Kyllä Hesarinkin
tekee pahiksia köyhistä ja opiskelijoista, joiden jo vähäisiin
tuloihin lehden päätoimittaja Mikael Pentikäinen on vaatinut leikkauksia.
Kyllä media voi itse valita, mitä pitää tehdä. Näin ainakin
Voimassa. Eikä aina tarvitse onnistua, mutta voi ainakin yrittää ja epäonnistua, ja sitten yrittää uudestaan ja epäonnistua ehkäpä paremmin. Epäonnistu kiinnostavasti.
Kimmo Jylhämö
Ruusu Haarla
Kannen kuva: Klaus Welp
S. 14
Erkki Pirtola
S. 16
10
Johanna Mitjonen
S. 18
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.?, www.voima.? Vastaava
päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, vapaalla vuoden 2012 loppuun (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Mikko Siltanen & Anna Kankaanpää valokuvaajaharjoittelija Laura Happo ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa
Kaarina Grif?ths, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Jari Hanska, Derek Hallqvist, Kalle Heino, Teija Isorättyä, Marjo Jääskä, Jouko Kämäräinen, Pertti Laesmaa, Sakari Laurila, Sami Lotila, Oskari
Miettinen, Johanna Mitjonen, Tapani Möttönen, Teemu Muhonen, Hanna Nikkanen, Jorma Penttinen, Peristerakis, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Kasper Strömman, Lauri Tainio, Jari Tamminen, Martta
Tuomaala Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jorma Anttila, jorma.anttila@voima.? Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000,
Voima 1/13 ilmestyy 28. tammikuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
10
AJASSA
2012
?Veroparatiisit edistävät eriarvoistumista globaalisti ja maiden sisällä. Ne mahdollistavat varainsiirron köyhiltä rikkaille. Veroparatiisit ovat erityisen ongelmallisia kehitysmaille, joissa verovalvonta on usein varsin puutteellista.?
Ulkoministeriö 11.10.
They let me free
Linnake-Eurooppa selätetty 3?0. Fi?n Kreikankirjeenvaihtaja auttoi afgaaniperheen turvaan.
TEKSTI & KUVAT
PERISTERAKIS
S
puhelinsoiton eräältä afgaaniystävältäni. Kuulumisten
jälkeen hän vakavoituu ja kysyy
varovaisesti:
?Voitko auttaa? Asia on tärkeä, kyse on serkustani. Hän on
jäänyt perheensä kanssa Kreikan
ja Italian rajalla kiinni. Huonosti
väärennetyt passit. Poliisi otti paperit ja käännytti heidät takaisin
Ateenaan. He eivät tunne kaupungista ketään. Kaksi aikuista ja
lapsi ? 8-vuotias. Bussi on Ateenassa kello 3 yöllä.?
?Tämä tuli vähän äkkiä, mulla
ei ole itselläkään kämppää. Katsotaan mitä voin tehdä. Voit antaa heille numeroni?, vastaan.
Puhelinrumba alkaa. Soitan kaikki ystäväni läpi. Käyn
naapuruston squateissa. Yritän päästä laittomia siirtolaisia
AAN
avustavan järjestön puheille.
Mutta kaikki turhaa. Puolen yön
aikoihin saan eräältä tutulta
viestin: kääntäjien ammattiliiton toimistossa on vuodesohva
ja toimisto tyhjillään viikonlopun yli. Haen avaimet ja huokaan helpotuksesta.
kello neljä yöllä pihaan. Kyydissä on ystäväni serkku perheineen. He ovat
silmin nähden väsyneitä. Kättelemme muodollisesti, ja hyppään kyytiin. Tunnin päästä
kävelen takaisin kohti majapaikkaani. Miljoonakaupunki
on aamuyöllä hiljainen, perhe
majoitettu pieneen vaatimattomasti varusteltuun kellaritoimistoon.
Vien aamulla heille keksejä ja
kahvia. ?Teidän täytyy olla varovaisia kun liikutte täällä, varsinkin pimeällä. Ateena vilisee fasisteja.?
?Mitä tarkoitat?? perheen vaimo kysyy.
?Natseja. Ihmisiä, jotka eivät
pidä ulkomaalaisista.?
?Natseja? Et voi olla tosissasi?, hän ihmettelee.
?Ikävä kyllä. Ja teidän täytyy
varoa myös poliisia.?
TA K S I K U R V A A
Annan heille kartan ja näytän
turvalliset alueet.
Soittelen seuraavina päivinä asuntoilmoituksiin. Lyhyellä varoitusajalla on mahdotonta löytää mitään. Entäpä uusia
väärennettyjä passeja? Vielä vaikeampaa.
Viikonloppu menee, ja toimistosta täytyy lähteä. Saan puhuttua heidät sisään halpaan
hotelliin ja 10 euron alennuksen
huoneen hintaan. Tämä on kuitenkin liian kallista. Seuraavana
päivänä perhe jättää hotellin. He
a juttu
j
r
u
h
?Se on kaikki ja
ä
? jättä teä.?
läh
ovat tavanneet muita afgaaneja, jotka jakavat yhdessä pienen
asunnon. Ahtaassa yksiössä majailee kaikkiaan kymmenen ihmistä. Loukku.
Asuntosivustolle jättämääni ilmoitukseen
S I T T E N O N N I S TA A .
vastaa mies, joka tarjoaa yksiötä vuokralle. Käyn katsomassa
kämppää. Se on pieni sympaattisesti kalustettu yksiö suurella
parvekkeella kerrostalon katolla
& upea ateenalainen näköala ?
200 ? kuussa. ?Okei 160 ?, jos ei
tehdä sopimusta ja olet joulukuuhun saakka.?
?Selvä, otan sen.?
Olen lähdössä kuukauden lomalle saarille. Saan avaimet toimitettua perheelle samalla matkalla, kun menen satamaan. Mikä
tuuri.
Kahden viikon päästä saan
tekstiviestin nakurannalle: ?Poliisi pidättänyt 5 000 siirtolaista
Ateenassa, ovatko afgaaniystäväsi kunnossa??
Soitan heti heille. ?Olemme
ok. Olemme pysytelleet viime päivät sisällä. Emme uskalla mennä
ulos.? Yritän rauhoitella. ?Mutta
olkaa silti varuillanne.?
Ateenaan, perheellä on hyviä uutisia. He ovat
löytäneet miehen, jolta voivat
ostaa uudet passit, 250 ?/kappale. Selailen uutta matkustusasiakirjaa teelasillisen äärellä.
Löydän kevyelle paperille printatusta passista heti kaksi virhet-
KU N PA L A A N
tä: hologrammi ei toimi, ja sivun
ylälaitaan rei´itetty numerosarja
onkin vain sarja mustia pisteitä.
Juomme lisää makeaa teetä. Passi on tehty Afganistanissa.
Perhe on suunnitellut lähtevänsä laivalla. Teemme tarkastusvierailun satamaan. Yritämme
bongata siirtolaispoliiseja porttien kupeesta. Alue on eristetty
aidoilla. Emme pääse tarpeeksi
lähelle, että näkisimme itse sisäänkäyntiä. Menen matkatavaroita tarkastavan turvamiehen
puheille.
?Mummoni on pyörätuolissa.
Hän haluaisi matkustaa Italiaan,
mutta halusi minun selvittävän,
onko liikuntarajoitteisen helppo
päästä laivaan. Voisinkohan pikaisesti vilkaista sisäänkäyntiä.
Mummoni on hyvin tarkka nainen, ymmärräthän.?
Turvamies päästää minut hetkeksi sisään. En näe poliisia, en
edes epäilyttävän näköisiä kyttääjiä. Siviilipoliisin tunnistaa aina.
P E R H E E L L E J Ä Ä kuitenkin satamasta huonot ?ilikset. Menemme seuraavalla viikolla ostamaan
lentoliput. Matkatoimiston nainen näpyttelee rööki huulessa
uusista passeista uusia synty-
AJASSA
10
9
2012
?Suomessa tuottaa sanomalehtipaperia enää yksi kone, UPM:n paperikone 7 Kaipolassa Jämsässä. Sanomalehtipaperin vienti Suomesta on supistunut alle seitsemäsosaansa 2000-luvulla.? Maaseudun tulevaisuus 5.12.
Kassat varpaillaan
Kuuluuko ansiosidonnainen päiväraha satunnaisesti
itsenäisiä töitä tekevälle työttömälle?
U D E T laskutuspalveluja myyvät
osuuskunnat, kuten Eezy ja Ukko.
fi, herättävät närää työttömyyskassoissa.
Niiden kautta on voinut työskennellä yrittäjämäisesti olematta yrittäjä tai osuuskunnan jäsen.
Tämän ansiosta moni työtön on
saanut työllistettyä itsensä osittain, mutta säilyttänyt samalla
mahdollisuuden nostaa soviteltua ansiopäivärahaa.
Ansiosidonnainen päiväraha
on työttömyyskassojen jäsenilleen maksama työttömyysturva,
jonka määrä lasketaan edellisen
työsuhteen kuukausiansioiden
perusteella. Soviteltua päivärahaa taas maksetaan työttömille,
jotka työskentelevät pienimuotoisesti ja osa-aikaisesti. Työtulot vähentävät maksettua päivärahaa.
Tähän asti suurin osa laskutuspalveluiden kautta työskentelevistä on nostanut samalla
soviteltua päivärahaa ongelmitta. Käytännöt ovat kuitenkin epäselvät, ja osa on saanut kielteisen
päivärahapäätöksen.
U
muun muassa siitä, pitäisikö palveluita käyttävät luokitella joksikin muiksi
kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi,
kuten yrittäjiksi. Yrittäjä taas ei
voi saada ansiopäivärahaa.
?Meidän kannaltamme asia on
täysin selvä. Olemme työosuuskunta, jonka kautta työntekijät
voivat saada palkkaa. Kukaan
työntekijöistämme ei ole osuuskunnan jäsen, eikä näin myöskään missään mielessä yrittäjä?,
Ukko.fin markkinointivastaava
Olli Kopakkala sanoo.
Keskeinen kysymys on myös
työajan seuranta. Työttömyysturvalain mukaan soviteltua päiNYT KIISTELLÄÄN
mäpaikkoja tietokoneelle. Lähtö
on eräältä pieneltä lentokentältä. Valvonta on siellä kuulemma
löyhää.
Vaimo ja lapsi lähtevät yrittämään ensin. Helpompi päästä läpi
niin. Miehelle on kova paikka lähettää heidät kohti tuntematonta. Lähden saattamaan kaksikkoa
linja-autolla toiseen kaupunkiin.
Matkan aikana on jännittyneen
hiljaista. Yritän jutustella, että
olisi vähän kevyempää. Minuakin
jännittää.
?No, onko mukava lähteä?, kysyn pojalta.
?Joo. Ateenassa oli tylsää.
Katsoin monta päivää televisiota. Onneksi sieltä tuli samoja piirrettyjä, mitä näin kotona.
Odotan, että pääsisin kouluun
ja saisin uusia kavereita?, poika
kertoo ja juo pillimehusta. Todella rohkea tyyppi.
Seisomme passijonossa. ?Laittakaahan viestiä kun olette perillä?, hyvästelen heidät kuin olisimme vanhat tutut.
Äiti ja lapsi katoavat porttien taakse. Istun yksin bussissa takaisin Ateenaan. Vilkuillen
hermostuneesti puhelintani. Parin tunnin päästä saan viestin.
?Olemme perillä. Rajalla oli on-
gelmia, mutta poliisi päästi meidät läpi.? Huh! Nostan kämpillä
maljan. 2?0.
miestä päivää ennen hänen lähtöään. ?He
ovat jo Englannissa saakka?, hän
kertoo ja katsoo minua kuin katsoisi jonnekin kauas.
?Muutaman päivän päästä
olemme taas yhdessä. Elämä alkaa alusta. Se on hurja juttu ? jättää kaikki ja lähteä.?
Seuraavana iltana huonoja uutisia: ?Some problems, I will write
back soon?. Kiroan ääneen ja herjaan koko paskasysteemin maanrakoon. Lakimies. ?Do you need a
lawer?? kirjoitan. En saa vastausta. Täytyy löytää lakimies. Teen
joitain puheluita ja lähetän tekstiviestejä. Ei vastauksia. Tuntuu
voimattomalta ja vituttaa. Yhdeltätoista yöllä puhelimeni piippaa:
?They let me free! Morning train to
north.?
Ulkomaalaispoliisille tiedoksi:
Turha yrittää. Kaikki faktat on tekaistu ja koko teksti on ?ktiota ?
tai sitten ei.
K ÄY N TA P A A M A S S A
Peristerakis
värahaa voidaan maksaa vain niille, joiden kuukausittainen työaika
ei ylitä 80 prosenttia alan kokoaikaisen työsuhteen enimmäistyöajasta.
Alkukesästä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
totesi, ettei kahdella Eezyn kautta laskuttavalla hierojalla ollut
oikeutta nostaa töidensä ohella
soviteltua päivärahaa. Perustelun mukaan hierojien työaikaa ei
oltu voitu seurata asianmukaisesti, vaikka näillä olikin näyttää kuitit, joista työaika ilmeni.
Tämän jälkeen osa muistakin
Eezyn käyttäjistä sai kielteisiä
päivärahapäätöksiä. Pääasiassa
ti
nomis o
k
e
n
SAK: hköpostis
i sä
neuvo tautumaan
uh
saan s sella laskuvarauk veluihin.
tuspal
kyse oli samasta perustelusta:
työaikaa ei työttömyyskassojen
mukaan voitu luotettavasti seurata.
?Tätä väittämää käytettiin
myös sellaisiin työntekijöihimme,
jotka olivat olleet töissä esimerkiksi vain kahden päivän aikana
koko kuukauden aikana. Kiistettiin myös sellaisten työntekijöitten työaika, joiden työaikaa pystyimme valvomaan muun muassa
ajopäiväkirjojen, tuntipohjaisen
laskutuksen sekä toimeksiantajan suorittaman työajan kontrolloinnin avulla?, Eezyn perustaja
Jouni Valta kertoo.
R I S T I R I I T O J E N ratkomiseksi
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö tilasi työ- ja sosiaalioikeuden professori Seppo Koskiselta
selvityksen asiasta. Sen mukaan
osuuskuntamuotoisten laskutusyritysten kautta tehtävä työ pitäisi luokitella niin sanotuksi omaksi
työksi, ei työsuhteiseksi työksi.
Käytännössä omaksi työksi
luokittelu tarkoittaisi, että laskutuspalvelua käyttäville voitaisiin
maksaa soviteltua päivärahaa
ilman, että työajan valvonnalla olisi merkitystä. Luokittelun
seurauksena kuitenkin olisi, että
työ laskutuspalveluiden kautta ei
välttämättä kerryttäisi niin kutsuttua työssäoloehtoa.
Kyseessä on vaatimus, että saadakseen ansiosidonnaista
päivärahaa työttömyyskassan
jäsenen on oltava ollut viimeisen
28 kuukauden aikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Käytännössä laskutuspalvelua käyttävä
tippuisi vähitellen ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä.
näkee, että taustalla on ammattiliittojen
tavoite ?päästä epätoivotuista
jäsenistä eroon? ja torpata laskutuspalvelujen toiminta.
SAK:n Ilkka Kaukorannan
mielestä syytös on absurdi.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina
Jussilan mielestä ainakaan työttömyyskassoilla ei ole mitään laskutuspalveluja vastaan.
?Tavoitteena ei pitäisi olla, että kenenkään työttömyysturvaa
viedään. Tietenkin ammattiliitoilla voi olla omat näkemyksensä asiasta, jos heidän mielestään
kysymys ei ole työsuhteesta?,
Jussila sanoo.
E E Z Y N J O U N I VA LTA
suhtautumisen taustalla on mahdollisesti sähköpostiviesti, jonka
T YÖT TÖM Y YS K A SSOJ E N
MIKÄ LASKUTUSPALVELU?
L A S K U T U S P A L V E L U U N rekisteröitynyt voi laskuttaa toimeksiantajalta tekemänsä työn,
mutta saada tulonsa palkkana.
Palvelu hoitaa työn sivukulut ja
ottaa itse välistä muutaman prosentin maksun.
Käytännössä tämä mahdollistaa yrittäjämäisen toimintatavan
ilman yrittäjäksi tai osuuskunnan
ammattiliittojen keskusjärjestön
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta lähetti kesällä SAK:laisten
liittojen piirissä toimivien työttömyyskassojen johtajille.
Siinä viitattiin hierojien tapaukseen ja neuvottiin suhtautumaan varauksella ?Eezy-tyyppisiin puljuihin?.
Tämän jälkeen myös Rakennusliiton työttömyyskassan ja
Työttömyyskassa Pron asenne
Eezyn jäseniin muuttui.
?Ongelma on, että nämä ?rmat on osin suunniteltu työttömyysturvan näkökulmasta?, Ilkka Kaukoranta sanoo.
jäseneksi ryhtymistä.
Palvelujen käyttäjinä on esimerkiksi luovien alojen tekijöitä,
rakentajia, siivoojia, IT-ammattilaisia, kouluttajia ja konsultteja.
Eezyn ja Ukko.?:n lisäksi vastaavaa palvelua tarjoaa esimerkiksi Odeal, joka toimii osakeyhtiömuotoisena.
Kalle Heino
10
10
AJASSA
LUKIJAPALAUTE
2012
?Suomen ulkoministeriö kutsui tänään Israelin suurlähettilään Dan Ashbelin puhutteluun Israelin siirtokuntapäätöksen vuoksi. Valtiosihteeri Pertti Torstila ilmaisi Suomen pettymyksen Israelin päätökseen laajentaa siirtokuntiaan Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa.? Yle 4.12.
PILLI-LIISA
KOMMENTTI
Vastine Sampsa
Katutaiteinen -juttuun
)palaute@voima.?
jatkuu
...?Lex Karpela -teoksen tavoite
on kuitenkin paljon yhden baarin toiminnan kyseenalaistamista
laajempi.?
Aikana, jolloin todellisiin epäkohtiin puuttuvalle katutaiteelle
olisi tilausta, on tietysti harmillista törmätä näin tökeröön toimintaan. Kyseinen artikkeli kyseenalaisti taiteilijan ja toimittajan
työn eettistä pohjaa. Mikä motiivi
moisen sepittelyn takana on, sitä
voi vain ihmetellä.
Kaupunkitaiteen ja Voimakkaan journalismin puolesta,
Tapio Mäkelä
mbar oy toimitusjohtaja
mediataiteilija ja -tutkija
Päätoimittaja vastaa
Voimassa 9/2012 julkaistun jutun taustalla on Sampsana esiintyvän henkilön luvatta tekemä iso graffa mbarin
terassin mainospinnalle.
Mbar on 11 vuoden ajan tarjonnut monialaiselle ja
-kulttuuriselle yleisölle ilman pääsymaksua laadukasta
musiikkitarjontaa sekä tehnyt yhteistyössä monia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Olemme korostetusti toimineet myös ei-kaupallisena tilana urbaaneille taidemuodoille, kuten sarjakuvalle, vj-toiminnalle ja löydetyistä
materiaaleista tehdyille töille.
Ei-kaupallisella tarkoitamme sitä, että mbar ei peri
taiteilijoilta vuokraa tilasta saati provisiota, jos joku haluaa myydä töitään. Myös sarjakuva-automaatin tulot
menevät lyhentämättöminä tekijöilleen. Mikä mabarin
toimintamallissa kulttuuriravintolana on siis se, johon
kritiikki kohdistuu?
Sampsaa: ?(mbarin) verkkosivuilla
kuitenkin unohdetaan mainita, että tästä vallattavasta
tilasta pitää maksaa?, viitaten taiteen esittämiseen seinällä. Jotenkin tällä perättömällä kaupallisen gallerian
argumentilla Sampsa perustelee terassin mainospintaan tekemänsä kahden metrin tuotoksen.
Hieman huvittavaksi asetelman tekee se, että pinta,
johon maalaus oli tehty, vain odotti mbarin omaa printtiä. Printti tuli siihen omia aikojaan, enkä toimitusjohtajana edes saanut kuulla alle jääneestä mielenilmaisusta.
Toimittaja Jari Tamminen veti kuitenkin omat johtopäätöksensä: ?Lex Karpela -teos peitettiin välittömästi.
Tilalle tuli viinimainos, joka oli tehty sapluunagraf?tin
näköiseksi.? Hän myös katsoi journalistina olevan paikallaan kirjata herjauksen piirteet täyttävän sitaatin:
?Tämäkin kaupunki on täynnä tekopyhiä paskiaisia.
Jos olisin jäänyt kiinni mbarin terassia maalatessani,
ravintoloitsijan olisi sentään itse pitänyt nostaa syyte
minua vastaan saadakseen korvauksia. Se olisi kyseenalaistanut heidän kulttuurillisen asemansa, kukaan ei
käskenyt heitä peittämään työtä?, Sampsa sanoo.
VOIMA SITEER A A
toivottu, että poliittista taidetta tekevä
pohjaa argumenttinsa faktoihin ja kohdistaa kritiikkinsä johonkin, mikä on oikeasti pielessä? Vai onko kohteista pulaa? Hyvä toimittaja tarkastaa tiedot, etenkin
silloin kun tekstin lopputulema on vahvasti asenteellinen, paikoin solvaava. Toimittaja kuitenkin jatkoi:...
jatkuu
ONKO LIIK A A
Pahoittelen sitä, että jutussa ei
ollut kysytty mbarin näkemystä,
vaikka siinä esitettiin mbarista
jyrkkiä näkemyksiä. Se olisi pitänyt tehdä. Emme tässä mielessä
toimineet journalistisen etiikan
mukaisesti.
Toinen kysymys taas on se, mitä on katutaiteen ja graf?tin etiikka. Nehän määritelmällisesti ottavat haltuunsa paikkoja, jotka usein
ovat kiellettyjä, kuten mbarin seinä. Näin on ainakin jutussa haastatellun Sampsan osalta. Hän on
tuskin näkemyksessään yksin.
Kysyt, mikä mbarissa on se
toimintamalli, johon kritiikki kohdistuu. Vastaan, että Voima kertoi
tämän yhden katutaiteilijan näkökulman: mallin ?vika? on tietenkin se, että te määrittelette tilassanne, millaista urbaania taidetta
siellä julkaistaan. Tätä periaatetta vastaanhan katutaide usein
toimii: sitä ei toteuteta omistajan
vaan tekijän kriteerein.
Voiman juttu kertoi tästä ristiriidasta yksipuolisesti luottaen
siihen, että lukijat tekevät itse
moraaliset päätelmänsä.
Mbarissa olin oluella viimeksi
eilen, ja toivon hyvälle baarille hyvää jatkoa.
Kimmo Jylhämö
Vastaava päätoimittaja
Parahin
rakkausjuhlatyöryhmä
Eikös sinkkubileet tai -juhlat ole
jo nimenä mahdoton sanahirviö?
Siitä tulee mieleen lähinnä yksinäisyyden tunnetta entisestään
jalostava, hikisen pakotettu yritys pelastaa kasvonsa tälläkin,
elämän intiimeimmällä alueella.
Yksinäisyys ei tunnu välttävän
tulkintaa, jonka mukaan yhteiskunnallisten ongelmien syy on
aina viallinen yksilö. Ehdotankin,
että Voiman sinkkutapaaminen virittäisi keskustelua yksinäisyyden
ajan perustoivottomasta ilmapiiristä. Sen tulisi olla mahdollisimman rauhallinen tilaisuus, jonka
voisi aloittaa rakkautta ja halua
pohtivalla keskustelutilaisuudella. Juhlavammat ohjelmanumerot
voisi sitten aikatauluttaa myöhemmäksi.
Luulisi, että muitakin ns. heteromiehiä kiinnostaisi tuon sorttinen tilaisuus.
Vesa Karjalainen
Nestléstä
Kiitos Nestlén äidinmaidonkorvikkeita käsittelevästä jutusta.
Bona- ja Piltti-tuotteet ovat myös
Nestlén tuoteperhettä.
Elona
Pulloruokinnasta
Hyvä juttu tärkeästä aiheesta.
Toimittajalle sellainen palaute, että sana ?vastike? on syytä
jättää teksteistä pois. Oikea sana on äidinmaidonkorvike, joka
korostaa sitä, ettei tuote vastaa
äidinmaitoa vaan ainoastaan voi
korvata sen hätätapauksessa.
Mielellään soisin, että tähän
hyvään artikkeliinkin tuo muutettaisiin. WHO:n maailmanlaajuinen korvikkeen markkinointia
säätelevä ja valvova ns. korvikekoodi ottaa kantaa myös tähän
sanavalinta-asiaan.
media? Onko kurittaminen aina
väistämättä osa median kertomusta koulukulttuurista?
Koulutarinoita on hauska lukea, mutta joskus niihin toivoisi
jotakin tolkkua!
PS. Aiheesta kiinnostuneille
suosittelen Jari Salmisen mainiota teosta Koulun pirulliset dilemmat.
Heidi Väisänen
Kysytään kaivoksista
Tervehdys. Kiitos aktiivisesta lehdestänne.
Nyt kun kaivosyhtiöiden todellisia tekoja on raotettu pikkuhiljaa
suurelle yleisölle ehdottaisin sellaista, että olisiko Voiman mahdollista kerätä ihmisiä Eduskuntatalon eteen ns. kyselytunnille,
jossa voisi kysyä kaivosyhtiöiden
toiminnasta. Myös suuryhtiöiden
edustajia voisi houkutella paikalle vastaamaan. Joukko voisi myös
?kannustaa? ja vaatia globaalin
kaivostoiminnan lopettamista
Suomessa.
Näin tekisimme jotakin konkreettista.
Varpu Pekasti
Toimitus vastaa
Suosittelen olemaan yhteydessä
Stop Talvivaara -liikkeen aktiiveihin ja suunnittelemaan toimintaa
yhdessä heidän kanssaan. Yhteys
löytyy sivulta www.stoptalvivaara.com
Kimmo Jylhämö
päätoimittaja
Imetystukiäiti
Sanoista ja vallasta
Kiitos!
Kimmo Laakso muistelee Voimassa (9/12) 1970?80-lukujen koulumaailmaan liittyvää ilmiötä nimeltään ?käytöshäiriö?.
Juttu herätti kysymyksiä. Mikä on käytöshäiriö-ilmiön ero
nykyiseen työrauhaongelmaksi
kutsuttuun koulumaailman ilmiöön? Minkä osan lapsen tai nuoren käytöksestä luokkahuoneessa
koulu instituutiona itse tuottaa,
minkä esimerkiksi perhe ja minkä
Kiitos Nina Sarell kolumnistasi
Oravanpyörämeiningeistä. Varsinkin Voiman kaltaisen lehden
sivuilla, josta saa lukea kaikkea
mitä valtamedia peittelee. Matskuu, joka helposti myös nostaa
huolikäyrää ja vihaa ja muuta ku
maailma urpoilee (niinku meikäkin). Että sit muistutetaan tost
syvästä hiljaisuudesta.
?Jumalanpilkka?
ei ole rasismia
Voiman (9/2012 & Fi?) toimitus
esitti näkemyksensä videotempauksesta, jossa Afganistanista tulleiden pakolaisten
vieressä syötiin sianlihaa ja
juotiin olutta. Toimitus leimasi performanssin rasistiseksi
provokaatioksi, jonka tarkoitus on ?islamisaation? pysäyttäminen. Lainausmerkit ovat
Fi?n tekstissä ? itse en ole varma niiden oikeutuksesta.
Jälleen kerran tietoisesti sekoitetaan uskonto ja rotu. Rasismi-syytös perustui
siihen, että eduskuntatalon
eteen leiriytyneet nälkälakkolaiset olivat ?oletettavasti? muslimeja, eli kyseessä oli
enintään uskonnollisten ruokarajoitusten pilkkaaminen.
Jussi Anttonen
Jos uskontojen pilkkaaminen
kielletään, pitää kieltää kaikkien mielipiteiden pilkkaaminen.
Eli lisää poliiseja, ehkä jopa uskonnollisia poliiseja?
Kalevi Hölttä
Toimitus vastaa
Videon tulkinta rasistiseksi ei
johtunut pakolaisten mahdollisesta uskontokunnasta vaan
siitä, että koko video ? kotimaassaan henkensä puolesta pelkäävien, syömälakossa
olevien miehien kiusaaminen
grillaamalla ruokaa heidän
vieressään, tilanteelle irvailu
sekä maahanmuuttajien stereotyyppinen käsittely rikollisina ? on aggressiivinen ja rasistinen teko.
AJASSA
10
11
2012
?Mitä vähemmän auto kuluttaa, sitä pienemmät ovat sen
hiilidioksidipäästöt.? Motiva 04.12.
Suljettu eläkejärjestelmä
puskuriin, jolla varaudutaan
menojen vuosittaiseen vaihteluun. Puskuria on kertynyt jopa 1,5 miljardia euroa. Ylimääräistä siinä on arvioitu olevan
yli miljardi euroa. Muun muassa Suomen Yrittäjät ovat vaatineet liikaa perittyjen rahojen
palauttamista yrityksille.
Keväällä eduskunnassa hyväksyttiin uusi vakavaraisuuslaki. Lain myötä liikaa perityt
työkyvyttö-
myysmaksut yhdistetään vuoden 2013 alussa eläkeyhtiöiden vakavaraisuuspääomaksi.
Vaikka työkyvyttömyysrahoja
edelleen käytetään työkyvyttömyysmenoihin, niin jatkossa
näillä liikaa perityillä rahoilla
pönkitetään myös eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta.
Vakavaraisuus on keskeinen mittari eläkeyhtiöiden toiminnassa. Vakavaraisuuden
pitää olla riittävän korkealla tasolla, jotta eläkeyhtiöt voivat esimerkiksi
maksaa asiakashyvityksiä suurille yrityksille. Vakavaraisuus
vaikuttaa myös siihen
kuinka paljon eläkeyhtiöt
voivat sijoittaa korkean
riskin sijoituskohteisiin.
Nyt pk-yrityksiltä liikaa
perityillä rahoilla voidaan perustella sekä
asiakashyvitykset
suuryrityksille että
korkean riskin sijoitukset.
Jari Hanska
Klaus Welp
työeläkejärjestelmässä on tällä hetkellä kiinni
147 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Jari Hanska selvittää Fi?ssä, miten eläkerumba
pyörii.
Eläkealan lainsäädäntötyö poikkeaa monista muista
aloista. Yksi järjestelmän erikoisuuksista on eläkeyhtiöiden
etujärjestön Työeläkevakuuttajat Tela ry:n vahva asema.
Tela ilmoittaa perustehtäväkseen ?työeläkejärjestelmän
vahvistamisen? ja ?alan
toimintaympäristöön
vaikuttamisen?. Käytännössä Telan kautta eläkeyhtiöt pääsevät sanelemaan
heitä itseään koskevat päätökset.
Otetaan esimerkki. Viime keväänä julkiseen
keskusteluun
nousi työeläkeyhtiöiden pkyrityksiltä vuosikausien aikana
liikaa perimät työkyvyttömyysmaksut.
Maksuja on kerätty
SUOMEN
FIFIN LUETUIMMAT
ajalta 31.10.?2.12.
1. Veikko Eranti &
Jussi Nuortimo
3. Hannele Huhtala,
Voima 9/2012
Talvivaara on kansallinen projekti
Turun komeetta
Israel pommittaa
Gazaa uusiksi
Turun kunnallisvaaliääniharava Li Andersson pääsi otsikoihin vastustamalla sukupuolittuneita lastenkestejä.
Gaza-keskustelu Israelissa on
vaihtunut ?holokaustilla? uhkaamisesta Gazan ?reformatointiin?.
2. Nina Sarell,
Voima 9/2012
4. Gavan Titley
Rakkaudesta
pulloruokintaan
Lämpimästi tervetuloa
rasistiseen Suomeen
6. Panu Raatikainen,
Voima 5/2012
Nämä henkilöt loivat Talvivaaran ihmeen.
Monikansallisille yhtiöille kyse on laillisesta liiketoiminnasta. Äidinmaitovastikkeet
ovat yhä useammin elämäntapavalinta. Vauvoille tämä
voi olla elämän ja kuoleman
kysymys.
Doxwise Nordic -videoprojekti pistää pohjoismaiset nuoret
kommunikoimaan videoiden
välityksellä.
5. Bruno Jäntti
Tätä he lukevat
Kuka on Ayn Rand, jota ihailevat niin Björn Wahlroos kuin
Matti Apunenkin? Päivystävä dosentti Panu Raatikainen
kertoo.
BLOGEISSA MARRASKUUSSA
Riina Yrjölä
Vallattomat stereotypiat
Mikä naurattaa suomalaisessa? Ei mikään, meillä ei näytä olevan
mainetta ollenkaan.
Annareetta Rantala
Kuolleiden päivän rakennettu perinne
Kansanperinteestä on Meksikossa tehty instituutio.
12
10
KULTTUURIHÄIRIÖ
2012
?Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 lokakuussa 183 000, mikä oli lähes saman verran kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, kun se edellisvuoden lokakuussa oli 7,0 prosenttia.
Työllisiä oli 9 000 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa.? Tilastokeskus 20.11.
Mainoskupla
puhkesi taas
V A S TA M A I N O S K I L P A I L U Mainoskuplan tämänvuotinen voittaja
on työryhmä Mambaliiton ?Ilkeä ?
Pannaan halvalla? -videotyö. Huonekalujätti Ikeaa kritisoiva työ oli
viisihenkisen tuomariston mukaan
humoristinen, ronski ja sopivan
röyhkeä.
?Taidokas, oikeasti parodioidun
yrityksen mainoksen näköinen mainos ja selkeä, napakka sanoma?, tuomaristoon kuulunut sarjakuvapiirtäjä
Kaisa Leka kommentoi Mambaliiton
videota.
Kilpailuun osallistui 24 työtä, ja
kärkikolmikkoon päätyi kaksi videota ja yksi juliste. Toiseksi tuli Jana
ILKEÄ. Vastamainoskilpailu Mainoskuplan
voittajatyö 2012: ?Ilkeä
? Pannaan Halvalla?,
Mambaliitto.
Balu?íkován McDonald?s-aiheinen
juliste ?I?m Growing It? ja kolmannen
sijan saavutti työryhmä Mudvertising
Groupin videotyö ?Mega Nyyh?, joka
ottaa kantaa jämähtäneisiin sukupuolirooleihin. Lisäksi erikoismaininnan sai Mikko Metson juliste ?Tulvivaara 2012?.
Mikko Siltanen
MAAILMA & M
ME
E
koonnut Kimmo Jylhämö
mö
Naurun asia
Kornia syötäväksi
yötäväksi
i
Lehti-lehden perustaja, haudanvakava tutkijatoimittaja Janne Zareff, vaatii hauskuutta journalismiin.
Q U O R N -T U O T E N I M E L L Ä myytäviä sieniproteiinituotteita
on 1980-luvulta lähtien tehty Britanniassa. Lokakuusta quorntuotteita on saanut myös Suomesta. Kun quornista haluaa ottaa enemmän selvää, löytyy amerikkalaislähteistä informaatiota, että sen sisältämä mykoproteiini aiheuttaisi allergioita.
?Olisiko näiden väitteiden takana lihateollisuus? En ihmettele, jos kyse on jostain pilipalitutkimuksesta, jonka tilaajana on
USA:n lihateollisuus?, biologi-eläinsuojelija Riitta Salmi toteaa.
Salmi kertoo perheensä käyttäneen quorn-tuotteita jo vuosia,
ilman ongelmia. ?Koirakin tykkäsi quornista enemmän kuin
omasta luomukanastaan!?
Liian hyvät kasvisvaihtoehdot pelottavat tietysti lihateollisuutta. Vegaanista quorn ei ole, sillä sideaineena on 15 prosenttia kananmunanvalkuaista. ?Valmistaja on aiemmin sanonut,
että käytetty valkuainen on vähintään vapaiden kanojen munista. Toivottavasti tämä pitää yhä paikkaansa?, Salmi sanoo.
Pöyristyttävä Pöyry
W I K I P E D I A O P E T TA A , että konsulttien rooli, tehtävät,
ja hyöty asiakkaalle ovat tieteellisen tutkimuksen mukaan
kohtuullisen monitulkintaiset. Tämä pitää paikkansa ainakin
suomalaisen konsulttiyhtiö Pöyryn toimien suhteen Laosin vesivoimahankkeessa. Viime keväänä Pöyry kertoi johtaja Mika
Pohjosen suulla olevansa pelkkä konsultti. Nyt yhtiö on ilmoittanut tiedotteessaan toimivansa Laosin vesivoimahankkeen
insinöörinä. ?Ensin yhtiö tekee kiistellyn ja tasoltaan heikon
selvityksen, jota se kutsuu riippumattomaksi ja joka tukee padon nopeaa rakentamista. Sen jälkeen yhtiö palkitaan kahdeksanvuotisella sopimuksella
a
Xayaburin padon rakentamiseksi. Yhtiön uskottavuus
s
on mennyttä?, sanoo Maan
n
ystävien Otto Bruun maailma.netissä.
http://bit.ly/TFizrl
Sailaan varmasti
julkisuutta
Y H D E L L Ä A S I A L L A V O I todellakin päästä yhä uudelleen julkisuuteen. Taiteilija Osmo Rauhalan luomuviljely ja
hänen osa-aikainen asuminensa New Yorkissa jää kakkoseksi, jos sitä vertaa talousuutisten ikiliikkujaan
si
Raimo Sailakseen, joka varmaan vielä kuoleR
mansakin jälkeen tulee peräämään säästöjä.
m
Helmikuussa 2012 eläkkeelle jäävä Sailas haH
lusi marraskuussa 2012 ?poliitikoilta nopeita
l
päätöksiä säästöistä ja uudistuksista?. Toiset
p
saavat kerran elämässään 15 minuuttia julkis
suutta.
Toiset saavat sen vuodesta toiseen ?
s
ja
j aina samasta syystä.
T O I M I T TAJ I A
koulutetaan
kirjoittamaan
dramaattisesti,
miksei siis humoristisestikin? Komiikkaa pitäisi
käyttää journalismissa enemmän
ja suunnitelmallisemmin?, toimittaja Janne Zareff toteaa kuivan
asiallisesti ja hörppää teekupistaan.
Zareff ei ainakaan ulospäin
vaikuta huumoriveikolta, vaikka
hän on juuri väitellyt aiheesta Jyväskylän yliopistossa. Hän uskoo,
että komiikan avulla voitaisiin
tehdä kriittisempää journalismia.
Zaref?n mukaan valtaa käytetään nykyään etenkin niin, että
julkisuudessa puhuvat siirtävät
eteenpäin kategorisointeja, joihin
itse uskovat: lyövät ilmiöihin leimoja, kuten tavoiteltava tai välteltävä, yksityinen tai julkinen.
Kategorisointi on luonnollista,
mutta johtaa myös sukupuolisen
syrjinnän ja rasismin kaltaisiin lieveilmiöihin.
?Journalismin yksi keskeinen
tehtävä on vallankäytön valvonta. Komiikka on tehokas kielellinen väline päästä kiinni noihin
kategorisointeihin, tehdä niitä
näkyviksi ja kritisoida niitä. Rikkoa ajattelun rakenne ja osoittaa, etteivät ne usein ole millään
tapaa luonnollisia.?
Komiikan avulla voisi vähentää myös journalismiin kohdistuvaa epäluuloa.
?Journalismissa on perinteisesti luennoiva sävy. Ylhäältä
päin lähestyvä kieli on omiaan
ärsyttämään, kun lukija huomaa,
että joukossa on vaikkapa selkeä
asiavirhe. Pienikin virhe voi johtaa siihen johtopäätökseen, että
koko järjestelmä on mätä ja turmeltunut, ja se on tuhottava. Komiikan avulla voitaisiin suhteellistaa näitä asioita.?
Y L E N T O I M I T TA J A N A nykyään
työskentelevä Janne Zareff oli
mukana luomassa nuorten toimittajien 2000-luvun alussa pe-
rustamaa Lehti-julkaisua. Uutisia
karnevalisoiva julkaisu oli aluksi kaveriporukan hauskanpitoa,
mutta taustalta löytyy muutakin
kuin kainalopieruja.
?Se syntyi osittain siitä turhautumisesta, kun työelämään
siirtyessä sai itsekin huomata,
miten kaavamaisesti juttuja joutui töissä kirjoittamaan. Siinä
a
lismiss
a
n
r
u
o
?J
isesti
e
t
n
i
r
e
on p
sävy.?
a
v
i
o
n
luen
ajassa, mitä annettiin, ei pystynyt
kehittelemään uusia tapoja käsitellä aiheita. Joutui toistamaan
samoja rakenteita ja kaavoja, joita oli tarkoitus välttää. Syntyi halu kritisoida omaa työtään.?
?Jos sattuu olemaan erityisen
lahjakas toimittaja, niin pystyy
varmasti luomaan jotakin uutta.
Kukaan meistä vaan ei sattunut
olemaan erityisen lahjakas.?
Z A R E F F K E R T O O , että Lehdellä
oli suuri vaikutus hänen väitöskirjansa aiheeseen ja sisältöön.
?Lehti on opettanut minulle
paljon journalismin ja komiikan
yhdistämisestä. Väitöskirjani viimeinen osa käsittelee komiikan
kirjoittamista käytännössä, se
on eräänlainen mallinnettu ajatusprosessi. Tuo malli syntyi, kun
tarkkailin Lehden tekemistä ja sitä, miten vitsejä siellä väännettiin.?
Lehti toimii edelleen, vaikka
julkaisutahti on hidastunut.
?Se saavutti tietyn kokoisen
lukijakunnan, mikä oli todella
rohkaisevaa. Palautteestakin tuli
ilmi, että ihmisiä kiinnosti tällainen lähestymistapa. Sitä ei kuitattu pelkkänä ajanvietteenä,
vaan Lehti antoi uuden näkökulman moneen aiheeseen ja pisti
ajattelemaan.?
Mikko Siltanen
Lue Lehteä osoitteessa lehtilehti.?
AJASSA
10
2012
13
?EU:n esittämät vähähiilitavoitteet vuodelle 2050 ovat kovat, mutta
VTT:n mukaan kuitenkin Suomessa saavutettavissa.? VTT 12.11.
U
Martta Tuomaala
Alinta
kastia
LKOMAALAIS-
taustainen mies
katsoo kameraan
ja puhuu suoraan.
Hän kertoo tehneensä kaikenlaista työtä ja arvostavansa myös nykyistä ammattiaan, siivousta.
Työnantajat vaan eivät suhtaudu samalla arvostuksella
työntekijöihin: tavaratalon sulkemisajan jälkeen Stockmannilla
siivonnut mies kertoo siivoajien
olevan ainoa ammattiryhmä, joka tutkitaan poistuessa. Etteivät
vain veisi jotain mukanaan.
Arvostuksen puute, kusettaminen ja suoranainen hyväksikäyttö ovat toistuvia teemoja
taiteilija Martta Tuomaalan dokumentaarisessa videoteoksessa Siivoojan ääni, jossa siivoojat
kertovat verkkaisella äänellä ko-
KUULE HEITÄ. Kuvakollaasi teoksesta Siivoojan ääni.
kemuksistaan. Mukana on kantasuomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia, joista osa puhuu
nimellään ? ja sanoo myös suoraan työnantajansa nimen.
Innoituksen teokseen Tuomaala sai omasta työstään siivoojana. Hänen mukaansa työntekijöiden hyväksikäyttö on alalla
pikemminkin sääntö kuin poik-
keus. Paperittomia siirtolaisia etsitään varta vasten töihin, joista
maksetaan alle viiden euron tuntipalkkoja.
Kati Pietarinen
Siivoojan ääni Unelmia Helsingissä -näyttelyssä 13.1. asti Helsingin
kaupungintalon Virka-galleriassa.
14
10
AJASSA
2012
?Kaatopaikalle kuljetettiin yhdyskuntajätteitä noin 206 kiloa asukasta kohden. EU-maiden vastaava keskiarvo
on 230 kiloa, mutta erot maiden kesken ovat suuret. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa kaatopaikkajätettä kertyy vain muutama kilo asukasta kohden.? Tilastokeskus 20.11.
SANANVALTA
Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa.
Oopperan kummitus
loppu, ja näytelmän ensi-iltaan on kolme päivää. Olen nukkunut kolme tuntia ja tullut aamulla teatterille kirjoittamaan puuttuvia kohtauksia. Esitys
on kaoottisessa tilassa. Joku näyttelijä itkee seinän takana.
Puhelin soi. Isä soittaa.
?Moi. (itkua) Nyt on sillä lailla, että äidin sydän oli
pysähtynyt, kun se meinasi tukehtua ruokapalaan. Se
saatiin elvytettyä, mutta se ei enää reagoi mihinkään.
Se ei enää pysty nielemään. Eli se meinaa sitä, että se
on menoa nyt. Että jos haluaa mennä katsomaan. Mutta tietysti sulla on töitä, että??
En ole nähnyt isoäitiä kahteen vuoteen. Lopetan puhelun, nappaan takkini ja kävelen ulos. Valokuvaaja on
ulkona röökillä.
?Jos joku kysyy, mä oon kattomassa mun kuolevaa
isoäitiä.?
Soitan sporapysäkiltä isosiskolleni. Hän vastaa puhelimeen kuin hiiri: ?Moi.?
Kysyn, onko hän tietoinen tilanteesta. Hän vastaa:
?Joo. Tai. Mä. Mun. Ei ku. Mä en. Mitähän mun.?
Sisko on kuullut tilanteesta jo aamulla, mutta ei ole
tiennyt miten toimia. On vain pysynyt kotona. Ehdotan,
josko hän hyppäisi ratikkaan ja lähtisi kanssani Töölöön
katsomaan isoäitiä.
ON SY YSKUUN
S E I S O M M E ratikassa vastakkain. Isosiskoni katsoo
minua lohduttomasti. Halaamme. En muista, koska
olisimme olleet niin lähellä toisiamme.
Isoäiti oli suuri taiteilijapersoona. Näyttelijä ja oopperalaulaja. Iloluontoinen ja kovaääninen, mutta pehmeä ja herkkä. Ja hervottoman hauska tilannekoomikko.
Astun huoneeseen. Isoäiti on kellertävän valkoinen
luuranko, jolla on sievä pusero ja peitto alavartalon
päällä. Hän näyttää keskitysleirivangin ruumiilta. Huoneessa seisoo toinen siskoni, serkkuni ja tätini, joita en
ole nähnyt vuosiin. Serkku katsoo poispäin isoäidistä ja
itkee. Kaikki seisovat kaukana isoäidin sängystä, mutta isoäiti on kääntänyt huutavat silmänsä heihin. Täti
sanoo, että isoäidille voi puhua vaikka hän ei kuule. En
kehtaa puhua.
P U O L E N T U N N I N päästä istun lattialla sängyn vieressä ja katson isoäitiä suoraan kasvoihin. Pidän kättä hänen kätensä päällä. Hän painaa ehkä 35 kiloa. Hän tuijottaa minua pelottavin silmin.
Hänen suupielestään valuu kuolaa ja verta, jota pyyhin paperilla. Leuasta kasvaa harmaita karvoja. Hampaat ovat täynnä jotakin keltaista. Hengitys rohisee
kuin vihaisella eläimellä.
Nyt pitäisi törkeästi puhua vain, ikään kuin tietäisi
mitä hän kokee, koskea, vaikka ei ole saanut lupaa. Pidellä kuin lasta, vaikka hän on minua niin paljon vanhempi. Nyt ei sopisi enää vierastaa tai pelätä olevansa
yhdentekevä. Koska mitä jos hän miettii: ?Tunnethan
sinä minut ja minä tunnen sinut. Minä olen pidellyt sinua kun sinä olit lapsi, mikset sinä voi pidellä minua
nyt??
Ruusu Haarla
KIDUTTAJAN TYTÄR. Kovakouraisen
diktaattorin tyttärestä povataan isänsä uran jatkajaa Uzbekistaniin. Vielä
Googoosha on laulajatar.
Diktaattorin tytär
poptähtenä
?I don?t want to lose it now?, Googoosha laulaa.
sijaitseva Uzbekistan nousi syksyllä
otsikoihin Suomessakin TeliaSoneran
korruptioepäilyjen takia.
Samaan aikaan netissä on puhuttu uzbekistanilaisesta eksoottisesta poptähdestä, Googooshasta.
Googooshan Round Run -musiikkivideo julkaistiin Youtubessa
syyskuussa. Buharan historiallisessa kaupungissa kuvatulla videolla parkourataan, ja se näyttää matkailumainokselta. Videon
ohjaaja on aiemmin työskennellyt
muun muassa Guns N? Rosesin ja
Leona Lewisin kanssa.
Uzbekistanilainen media onkin ehtinyt uutisoida tähden oletetusta maailmanmenestyksestä.
K
E S K I - Aasiassa
salaperäinen
Googoosha? Tähden omilla sivuilla kerrotaan, että hän on runoilija,
mezzosopraano ja muotisuunnittelija.
Kotisivuilla keskitytään artistin uraan ja ajatuksiin musiikista.
Lisäksi tarjolla on huolella stailattuja promokuvia.
Sivustolla ei kuitenkaan mainita Googooshan todellista nimeä
tai hänen muita lahjojaan.
KUK A SITTEN ON
on Gulnara Karimova, Uzbekistania vuodesta 1990
rautaisella otteella hallinneen
presidentti Islom Karimovin vanhin tytär.
Pikaisesti katsottuna Gulnara Karimova vaikuttaa todelliselta monilahjakkuudelta. Hän on
opiskellut Harvardissa, ja hänellä
on musta vyö karatessa.
Karimova on myös kunnostautunut Ta?kentin yliopiston politiikan tutkimuksen professorina,
Uzbekistanin apulaisulkoministeGOOGOOSHA
rinä ja suurlähettiläänä niin Genevessä kuin Espanjassa.
Karimova viihtyy seurapiireissä ja haluaa tulla huomatuksi.
Karimova on levyttänyt Julio Iglesiasin kanssa Besame Muchon.
Vuonna 2009 hän järjesti ihmisoikeuksien puolustajana
esiintyvän Stingin konsertoimaan
Uzbekistaniin. Sting joutui myöhemmin selittelemään esiintymistään, josta väitetään maksetun jopa kaksi miljoonaa puntaa.
sti
a järje oiv
o
m
i
r
is
Ka
09 ihm ja0
2
a
n
vuon n puolusta
e
keuksi etun Stingin
n
na tun imaan Uzbe
o
t
konser staniin.
ki
ihmisoikeustilanne on Keski-Aasiankin mittakaavassa huono. Human Rights
Watchin mukaan kidutus on Uzbekistanissa maan tapa; opposition edustajia on kidutettu tukehduttamalla, pahoinpitelemällä ja
sähköiskuilla.
Maan demokratiavaje on
huomattava ja järjestetyt vaalit silmänlumetta, minkä takia
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei vuonna 2009
vaivautunut edes lähettämään
tarkkailijoita seuraamaan parlamenttivaaleja. Hallinnon lisäksi
myös Uzbekistanin liike-elämä on
Karimovin suvun ja sen tukijoiden
hallussa.
Länsimaat ovat olleet hämmästyttävän hiljaa Uzbekistanin
ihmisoikeusloukkauksista. SyyU Z B E K I S TA N I N
nä hiljaisuuteen on ennen kaikkea Uzbekistanin kautta Afganistaniin kulkeva huoltoreitti, jonka
toimivuus on haluttu varmistaa.
Länsimaiden huoli Afganistanin
operaatiosta on johtanut ikäviin
sivuvaikutuksiin.
Craig Murray, Britannian entinen suurlähettiläs Uzbekistanissa, onkin kirjoittanut siitä, miten
Karimovit ovat poliittisen tuen lisäksi saaneet miljoonien dollarien
taloudellisen hyödyn huoltoreitistä. Yhdysvaltalaisen asianajajan ja ihmisoikeusaktivisti Scott
Hortonin mukaan Uzbekistan on
maailman suurin perheyritys.
G U L N A R A K A R I M O V A L L A on tärkeä osa isänsä luomassa autoritaarisessa järjestelmässä, ja
häntä on veikattu presidentin vallanperijäksi. Wikileaksin julkaiseman Yhdysvaltain ulkoministeriön raportin mukaan Gulnara
Karimova on Uzbekistanin vihatuin ihminen.
Joulukuussa 2010 sveitsiläinen
Bilan-lehti listasi nykyään Sveitsissä asuvan Karimovan yhdeksi
maan kymmenestä rikkaimmasta naisesta. Hänen omaisuutensa sanotaan olevan noin 600
miljoonaa dollaria. Karimovan
kerrotaan olevan mukana matkapuhelinbisneksessä: myös TeliaSoneran kanssa kauppaa käyneen
Takilant-yhtiön omistaja Gayane
Avakyan on Karimovan ystävä.
Vaikka rahalla saa julkisuutta,
Karimovan maailmanvalloitus ei
ole edistynyt. Googooshan laulut soivat kyllä Uzbekistanin virallisilla kanavilla, mutta tähden
kotisivuilla julkaistut uutiset menestyksestä Billboardin listoilla
vaikuttavat tekaistuilta.
Lauri Tainio
MIESTEN VÄLISIÄ KESKUSTELUJA
elokuvateattereissa 4.1.2013.
Jarmo Lampelan elokuva
miestenvalisiakeskusteluja.î
www.facebook.com/MiestenValisiaKeskusteluja
ENSI-ILTA 18.01.2013
Häätanssi
Mohamed El Aboudin dokumenttielokuva
www.haatanssi.Ä
TALOUS
16
10
AJASSA
2012
RAHAN VOIMA
Kirjoittaja on taiteilija.
Pese hyvin
Luontoystävällinen pesuainetehtailu
alkaa energiapihistä laitoksesta.
E
Kultakimpale tarjolla
Hannele Huhtala
belgialainen pesuainemerkki,
joka panostaa tuotteidensa ympäristöystävällisyyteen.
Voiko pesuaine todella olla ekologinen? Kotimainen Ole Hyvä
Luonnontuote haluaa tarjota aidosti kestävän vaihtoehdon. Voiman toimittaja vieraili molempien
pesuainevalmistajien tehtailla.
COVER ON
menossa päin seinää, ja syrjäytettyjä nuoria on 50 000. Monet heistä eivät löydä
kiinnostavaa opinahjoa. Koska yhteiskunnan tulevaisuutta ei voida ennakoida, tulisi koulutuksen
luoda vaihtoehtoja.
Y H T E I S K U N TA O N
sitten perinneaktivisti Eero Peltonen perusti Päivölän Kansanopiston yhteyteen
Valkeakoskelle kansanperinteen linjan. Esittelin
elinvoimaisen kansanperinteen opetuslinjan viime vuonna Voimassa. Sen osallistujat ovat kaikenikäisiä ihmisiä.
Vanhat taitajat käyvät opettamassa Päivölässä, ja siten tieto siirtyy viime hetkellä nykypolvelle. Opiskelijat myös vierailevat oppimassa kierrätysrakentamista ja käyvät kuulemassa esimerkiksi
Pentti Linkolaa.
P A R I S E N V U O T TA
kuitenkin päätetty lopettaa kesken
lukuvuoden, vaikka Peltosen tilalle syksyllä tullut
kurssin vetäjä Elina Ahonen on suoriutunut opetustöistä loistavasti.
Eero Peltonen on toteuttanut Päivölässä vaistomaisesti sata vuotta sitten toimineen pedagogisen uudisraivaajan Santeri Alkion ideoita
kansansivistämisestä. Meneilläänhän on Alkion
juhlavuosi, ja hänen ajatuksiaan on painettu kirjaksi:
?Koulun tehdaskasvatus jättää älyn hortotilaan. Kaavoihin valava koulu vääntelee epätoivoisesti ?käsiään?, koska sillä ei ole mitään varattuna
uutta ihmistyyppiä varten.?
Kansanperinteen linjaa yritetään nyt siirtää
muualle ensi syksyksi. Tässä olisi tarjolla jollekin
aktiiviselle opistolle kultakimpale.
NY T LINJA ON
Erkki Pirtola
HAMINA. Ole Hyvä Luonnontuote avasi tehtaanmyymälän Haminaan uuden tehtaan yhteyteen. Elli
Unger esittelee.
Ekologiset laitokset
Ecoverin tehdas Pohjois-Belgian
Mallessa on jo itsessään nähtävyys. Se on rakennettu 85-prosenttisesti uusiokäytetyistä materiaaleista, ja kaikki valaistus
on joko luonnonvaloa tai ledejä.
Katto on lämpötilaa säätelevä viherkatto.
?Katolla pesii meriharakka.
Sen lisäksi sinne on muodostunut ihan oma biotooppinsa, siellä
asuu ötököitä ja sudenkorentoja,
joilla ei ole lähellä samankaltaista
asuinympäristöä?, Jim Castelein
kertoo. Hän on Ecoverin PohjoisEuroopan ja Venäjän aluejohtaja.
Castelein johtaa neljän hengen
vierailijaryhmäämme Ecoverin
kahdella tehtaalla Belgiassa ja
Ranskassa.
tarina alkaa vuodesta 1979, belgialaisesta autotallista ja halusta kehitellä ekologisia pesuaineita. Nyt tuotteita on
35 erilaista ja työntekijöitä lähes
200. Tuotteita on myynnissä yli
40 maassa.
?Joudumme miettimään, mitä asiakkaat haluavat. Nyt harkitsemme wc-raikastimia, vaikka
ne ovat aika turhia. Haluamme
kuitenkin tarjota tällaisista hittituotteista ekologisen vaihtoehdon, jos ihmiset haluavat niitä
käyttää?, Castelein selvittää.
?Harkitsimme pitkään omien pesupähkinöiden markkinoimista, vaikka niiden pesuteho on
pieni. Lämmin vesi tekee aika paljon.?
Ecoverin tehtaat ovat tuotantolaitoksia, eikä tuotteita tehdä
ECOVERIN
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 14.1. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
LUENNOT, KESKUSTELUT
& SEMINAARIT
TALOUS & RUOKA
Pirkko Rosti & Tuulikki Uusitalo Itä-Hämeen
Martoista luennoivat kello 18 Lahden
Wellamo-opiston auditoriossa.
18.12. DI ABEETIKON JOULURUUAT,
TAPAHTUMAT
-kiertue tuo tapahtumapaikkakunnille valtakunnallisia asiantuntijoita & nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita & -toimijoita, seminaari
& luomutoimijoiden infopisteitä, Pori
8.1.2013, Tervola 10.1. & Laukaa 16.1., www.
luomu.?/pro-luomu-ry
LISÄ Ä LUOMUA
14.12. EDESSÄ NIUKKUUS VAI RESURSSITE-
europarlamentaarikko
Satu Hassi luennoi, kello 10 Tampereen
teknillisen yliopiston Tietotalon salissa
TB104.
HOK A S VAUR AUS?
BOULOGNE-SUR-MER. Ecoverin Ranskan tehtaanjohtaja
François Labbaye esittelee yrityksen toista energiatehokasta tehdasta.
hippimeiningillä.
?Se, että teemme ekologisia
tuotteita, tarkoittaa, että meidän
täytyy olla vielä vähän tarkempia kuin muiden?, kansainvälinen
operaatiojohtaja Karim Ziane sanoo.
Tuotteet testataan tehtaiden
laboratorioissa vähintään kolmeen kertaan.
Ecover osta raaka-aineita tuottajilta, jotka tekevät eläinkokeita.
?Tuotteita testataan kyllä vedellä, jossa on planktoneita ja
bakteereja. Haluamme tietää,
kuinka nopeasti vesistön ekosysteemi korjaantuu tuotteen vaikutuksesta.?
Siksi he eivät saa kansainvälistä Vegan-serti?kaattia.
toistavat, että
he haluavat ajatella eteenpäin.
He ovat kehitelleet plantasticnimisen pullon, jonka raaka-ai-
www.ecover.com
ECOVERIL AISET
täänkö la
e
t
y
ä
K
?
istol
m
i
o
t
n
Voima uaineita??
ekopes
ne on sokeriruo?osta valmistettu
polyeteeni. Ainoastaan pullojen
korkkia ei vielä tehdä luonnonmukaisemmasta muovista.
?Lisäksi kasvaessaan sokeriruoko sitoo hiilidioksidia.?
Tiskiaineisiin Ecover tarvitsee suolaa, ja sen tuotannon yhteydessä on alettu tutkia mahdollisuutta tehdä merivedestä
juomakelpoista. Hollantiin perustettu tytäryhtiö Aquaver etsii
uusia mahdollisuuksia vedenpuhdistukseen.
tuotteista yksi ei ole
vegaaninen. Eläinkokeita ei tehdä
yhdelläkään lopputuotteella eikä
ECOVERIN
Kotimaasta
luonnolle hyvää
?Meidän ei-lista on pidempi
kuin tavallisilla markettituotteilla. Tuotteissa ei ole raskaan kemianteollisuuden aineita kuten
fosfaatteja, optisia kirkasteita,
valkaisuaineita, kemiallisia hajusteita tai petrokemian raakaaineita?, tiedotusvastaava Elli
Unger listaa. ?Eikä tuotteissa ole
luonnollisesti geeniteknologian
avulla muunneltuja organismeja
eikä mineraaliöljypohjaisia raaka-aineita. Ei-listaa voi jatkaa aika pitkään.?
Se, että tuotteet ovat niin lähellä luontoa, tarkoittaa, että ne
myös hajoavat luontoon sataprosenttisesti. Ne ovat vegaanisia eikä tuotteita testata eläinkokeilla.
Tuotteet toki ostetaan kierrätyskelpoisissa muovipulloissa, mutta Ole Hyvä tarjoaa ekokaupoissa
mahdollisuutta täyttää pullo uudelleen, ja hintakin on silloin alhaisempi.
?Täyttäminen on ekoteko?,
Unger sanoo. ?Mutta jos tyhjä
pullo jää kotiin, sinne voi keittää
AJASSA
10
17
2012
?Suomi soveltuisi käytetyn ydinpolttoaineen ja sen sisältämän plutoniumin kansainväliseksi loppusijoitusvaltioksi, arvioi huippuasiantuntija Olli Heinonen.? Talouselämä 14.11.
vaikka mehua, ne on elintarvikemuovia eikä tuotteista jää haitallisia jäämiä.?
ruunoiden tilalle yritetään saada
mahdollisimman paljon kotimaisia marjauutteita.
keskeisesti sarjaa. Upouusi tehdashalli
sijaitsee teollisuusalueella, ja se
työllistää kolme ihmistä. Tuotekehittelijä Pekka Hännikäinen ja
Elli Unger perehdyttävät Ole Hyvä -tuotteisiin.
Tuotteet kattavat kodin ja kehon tärkeimmät pesuaineet.
?Suomessa on 20 isomman volyymin ekokauppaa. Niitä pitäisi
olla 140 suhteutettuna Suomen
väkilukuun?, Pekka Hännikäinen sanoo. Hän vertaa tilannetta
Saksaan, jossa ekokauppoja on yli
2 000.
?Käytetäänkö Voiman toimistolla ekopesuaineita??
Suomessa markkinat ovat pienet, Ole Hyvässä tiedetään. Silti vuonna 2005 perustettu yritys
jatkaa entistä ekologisemmalla
linjalla, sillä ulkomaisten eteeristen uutteiden, mangojen ja sit-
K E S K U S T E L E M M E myös Ecoverista ja siitä, että heidän tuotteitaan saa marketista suhteellisen
halvalla. ?He kuitenkin käyttävät
tietääksemme kovaa kemiaa, kuten mineraaliöljyyn ja geeniteknologiaan pohjautuvia raaka-aineita, mutta heidän tuotantonsa
on ekologinen. Onhan se hyvä
asia, että he ajavat ekologisempaa ajattelua pesuaineissa ja menestyvät, ovathan he kuitenkin
tämän alan pioneereja. Se pakottaa isoja tuottajia miettimään
omia tuotteitaan ?, Hännikäinen
sanoo.
Pesevät aineet tulevat Ole
Hyvälle Euroopasta, koska niitä
ei tehdä Suomessa, mutta kaikki
vaikuttavat raaka-aineet, kuten
marjauutteet tulevat mahdollisimman läheltä. Haminassa tuotteet sitten sekoitetaan.
Ole Hyvä on kunnianhimoinen
E KO L O G I S U U S K U VA A
yritys, jonka tuotteiden kokonaisekologisuutta mietitään hyvin
pitkälle. Tehtaalla käytetään tuulisähköä ja tehdashalli Haminassa lämpiää maalämmöllä. Yrityksen auto kulkee biokaasulla.
Ole Hyvän
tuotteita käytetään useissa kouluissa ja päiväkodeissa. Tuotteita
käyttävät myös ympäristötietoiset yritykset, kuten Lapin matkailukeskukset.
?Lapin matkailuyrittäjät tekevät hienoa yhteistyötä. Meillekään ei toiset kotimaiset tämän
alan yrittäjät ole varsinainen kilpailija, vaan ulkomaiset yrittäjät.
Siinä voisimme tehdä enemmän
yhteistyötä, jos ajatellaan vaikka
markkinointia ulkomaille. Yhdellä ei ole yksinään varaa, mutta
yhdessä se voisi onnistua?, Hännikäinen sanoo.
TÄ L L Ä H E T K E L L Ä
Hannele Huhtala
www.olehyvaluonnontuote.?
OSUUSKUNTA
Hellässä hoivassa
Vaasalainen
hoivaosuuskunta
joustaa.
S
A I R A A N H OI TAJ A
Riitta Yli-Arvo vetää
tukisukan kotona
asuvan vanhuksen
jalkaan. Sitten hän
hurauttaa pölynimurin päälle.
Hoivayrittäjän ammattiylpeys ei
kolhiinnu, vaikka hän tekee päivän mittaan monenlaisia töitä.
?Yritämme saada kerralla
mahdollisimman monta asiaa
kuntoon asiakkaan luona.?
Työntekijöiden omistama Jelppis-Tiimi Osuuskunta on tuottanut hoiva- ja kotipalveluja Vaasassa jo 15 vuoden ajan. Suurin
osa asiakkaista tilaa palvelun itse
kaupungin palvelusetelillä.
Yhteisyrityksen arki pyörii noin
24 työntekijän varassa. Vuoden
aikana palkkalistoilla käy nelisenkymmentä henkeä.
O M I S T U S P O H J A näkyy Jelppiksen toiminnassa joustavuutena
työntekijöiden suuntaan. Työntekijät voivat vaikuttaa työvuorojen määrään, ajankohtaan ja jopa
työtehtävien sisältöön paljon.
?Eräs pienten lasten äiti tekee
iltavuoroja. Ja eläkeläiset tekevät
tunteja oman kiinnostuksensa
mukaan?, Yli-Arvo kuvailee.
Työntekijät viihtyvät omassa
yrityksessään. Ulkopuolisen tahon tekemissä työviihtyvyyskyselyissä Jelppis-Tiimi on saanut
huippuarvosanoja. Tuntipalkkakin on vähän parempi kuin Vaasassa kaupungin yksiköissä.
?Meillä saa tehdä rauhassa ja
kunnolla työt. Ja jos viivan alle
jää jotain, se jaetaan työntekijöiden kesken?, Yli-Arvo perustelee.
haluaa pysyä
pienenä ja ketteränä. Isommassa
yksikössä tarvittaisiin enemmän
hallintoa, ja myös työntekijöiden
vaikuttamisen väylät kapenisivat.
vat.
J E L P P I S -T I I M I
Yli-Arvo toivoo, että palvelumarkkinoilla olisi tulevaisuudessa tilaa monenlaisille toimijoille.
?Esimerkiksi vanhusten pienkodit voisivat erikoistua ja tuottaa persoonallisia asumispalveluja. Niistä ikäihmiset voisivat
valita kunnan maksaman palvelusetelin turvin eniten omia arvojaan vastaavan?, Yli-Arvo visioi.
Hanna Moilanen
PALVELUA SETELILLÄ
ETELILLÄ
P A LV E L U S E T E L I on palvelujen
J Ä R J E S T E L M Ä E I THL:n tuo-
järjestämisen keino, jossa kunta ei
itse järjestä sosiaalipalvelua, vaan
sitoutuu korvaamaan asiakkaan
valitseman palvelun kustannukset kunnan määrittämään rajaan
saakka. Asiakas käyttää setelin
lisäksi tarvittaessa omia tulojaan.
Palveluseteli on käytössä kolmanneksessa kunnista. Kunnan ei
tarvitse kilpailuttaa palvelusetelillä hankittuja palveluja.
reen tutkimuksen mukaan ole aina
oikeudenmukainen. Jos palvelusetelin arvo määritellään liian matalaksi, palvelun hinta voi nousta
pienituloiselle liian korkeaksi.
Toisaalta valinnanvapauskaan
ei toteudu, jos palveluntuottajia
ei ole tarjolla useampia. Lisäksi
asiakkaan täytyy olla riittävän hyväkuntoinen ja informoitu pystyäkseen tekemään päätöksiä.
18
10
AJASSA
2012
?Lääkekannabis on saanut ensi kertaa myyntiluvan Suomessa. Lääkevirasto Fimea myönsi luvan suuhun
sumutettavalle Sativex-valmisteelle.? Talouselämä 26.11.
Derek Hallqvist
TOISINAJATTELIJA
Kirjoittaja on toimittaja ja koiraihminen.
Häneltä on poistettu umpisuoli.
Saisinpa koiran osan
sairaalassa
että koirani vatsasta löytyi pari vuotta
sitten kasvain. Äidillä kasvain oli hyvälaatuinen, koiralla
löydös oli aggressiivista syöpää.
Tapauksissa yhteistä oli se, että molempia, äitiä ja
koiraa, hoidettiin julkisella puolella.
Äiti odotti leikkausta kuukausia. Oli epämiellyttää
antaa kasvaimen möllöttää vatsassa. Kertaalleen leikkaus peruutettiin, koska kirurgi oli liukastunut ja murtanut kätensä. Sijaista ei löytynyt. Piti malttaa odotella.
Koiraa hoidettiin heti tarmokkaasti, kun löydös oli
tehty. Yliopistollisen eläinsairaalan onkologillekin soitettiin kesken hänen Floridan-matkansa ja pyydettiin
konsultaatio.
Koska koiran ennuste oli lohduton, ei itkustani ollut tulla loppua. Odotellessani tuntikausia sairaalassa
mukava vastaanottajavirkailija kysyi vointiani ja päästi
syömään henkilöstöruokalaan, etten vain pyörtyisi. Se
lohdutti.
Vedetään nenästä
SEK Ä ÄITINI
ennen leikkausta neljä verensiirtoa ja sen jälkeen kipulaastarin.
Koira oli viikon teho-osastolla. Minulle soitettiin joka päivä ja kerrottiin koiran kuulumiset; esimerkiksi, että se viedään ulos neljän tunnin välein. Myös sen lempiruokaa kysyttiin, koska ruoka ei maistunut.
Äidin piti kysellä oman leikkauksensa jälkeen jälkihoito-ohjeita ja muistuttaa lääkäriä omasta kivunlievityksestään. Hän sanoi toivovansa, että häntä olisi kohdeltu sairaalassa kuin koiraa.
K O I R A S A I P Y Y TÄ M ÄT TÄ
kuolemaa monta kertaa. Ihme
kuitenkin tapahtui: antibiootti puri, veriarvot nousivat
ja lopulta tuli se kaikkein paras uutinen: muutosalueilta
ei löytynyt kasvainsolukkoa.
Ajattelin miten valtavan onnekas olen, kun saan olla
länsimaalainen tyttö, jolla on mahdollisuus viedä koira
keuhkoröntgeniin, sisäelinultraan ja lopulta vaativaan
kirurgiseen operaatioon.
Olen totta kai myös onnellinen, että saan pitää itsestäänselvyytenä, että äitini sai laadukkaan hoidon.
Koiran kanssa sain kuitenkin osakseni omaisena hämmentävää välittämistä, johon en ihmisten sairaaloissa
ole koskaan tottunut.
KOI R A K ÄV I L Ä H E L L Ä
onnellisempi kotiutuspäivä koitti, sain mukaani mapillisen sairaskertomuksia ja tarkat ruokintaohjeet.
Leikkauksen jälkeen äiti sai parin lauseen epikriisin
ja ilmoituksen koepalan lähettämisestä laboratorioon.
Vastausta ei tosin kuulunut koskaan.
Eniten äiti oli kuitenkin kateellinen koiran kotiuttaneen lääkärin terveisistä: ?Pikaista paranemista suloiselle Xandralle.?
Äidin sairaalasta saamat saatesanat kun olivat ?ottakaa yhteyttä, jos ulosteessa on verta.?
K U N K O I R A N O N N E L L I S TA K I N
johanna mitjonen
italialainen dopingasiantuntija
Sandro Donati alkoi muutama vuosi
sitten perehtyä kokaiinikauppaan, hän yllättyi.
?Tulin siihen tulokseen, että
Valkoisen talon huumetoimisto ja
amerikkalaisten vaikutuspiirissä
oleva YK:n huumetoimisto ovat
manipuloineet julkaisemiaan kokaiinin liikennettä koskevia tilastoja vuosien ajan. Niiden mukaan
kokaiinia takavarikoitiin vuonna
2011 enemmän kuin tuotettiin.?
Donatin mukaan ongelman
ydin on Kolumbia, joka on maailman suurin kokaiinin tuottaja. Yhdysvallat on käyttänyt miljardeja
vuonna 2000 aloitettuun huumekaupan vastaiseen Plan Colombia
-operaatioon, joka on militarisoinut maan. Amerikkalaiset todistelevat operaation menestystä
vuosi vuodelta laskevilla arviolla
kokaiinin tuotannosta.
?Plan Columbia on epäonnistunut. Kokaiinin tuotanto Kolumbiassa on jopa kuusi tai seitsemän
kertaa suurempaa kuin amerikkalaisten tilastot kertovat?, Donati
väittää.
K
UN
A M E R I K K A L A I S E N huumesodan motiiveja on alettu viime aikoina pohtia kriittisesti.
Eugene Jarecki tarkastelee dokumenttielokuvassaan The House
I Live In huumeongelmaa lähietäisyydeltä ja kyseenalaistaa Valkoisen talon vuosikymmeniä toistaman mantran.
Todellista keskustelua asiasta ei ole vielä syntynyt. Sandro
Donati sai viranomaiset kuitenkin älähtämään, kun kansalaisjärjestö Narcoleaks julkaisi hänen
raporttinsa. Valkoisen talon huumetoimisto otti siihen välittömästi kantaa nettisivuillaan.
?Osuimme arkaan paikkaan,
sillä Yhdysvaltain hallinto ei
yleensä ota kantaa pienen kansalaisjärjestön juttuihin.?
viranomaisten
mukaan Donatin käyttämät luvut
eivät olleet vertailukelpoisia.
Takavarikoitu kokaiini saattaa
olla heidän mukaansa jatkettua,
eli sitä ei voi verrata tuotantolukuihin. Lisäksi osa takavarikoiduista huumeista voi olla edellisinä vuosina valmistettua.
?Vastaus ei selittänyt mitään.
Y H D Y S V A LT A I N
Osa kokaiinista on leikattua, mutta Narcoleaksin viranomaisilta ja
lehdistöltä keräämien tietojen
mukaan valtaosa maailmassa
tehtävistä isoista kokaiinitakavarikoista sisältää hyvin puhdasta
ainetta.?
Donatin mukaan on mahdotonta, että Yhdysvaltoihin tuleva
kokaiini olisi poikkeus.
?Lisäksi Yhdysvaltain eri viranomaisten antamat tiedot ovat
pahasti ristiriidassa keskenään.?
Donati pitää selvänä, että
tuotanto on kasvanut jatkuvasti,
vaikka hallinto haluaa pitää yllä
toisenlaista näkemystä.
?Meidän pitäisi pystyä kyseenalaistamaan valheelliset tilastot,
sillä muuta virallista tietoa kokaiinin tuotannosta ja takavarikoista ei ole tarjolla. Huumeet ovat
myös eurooppalainen ongelma,
joka ei ratkea, jos EU pelkää amerikkalaisten reaktioita.?
Mikko Siltanen
USA:n huumesotaa käsittelevä dokumentti The House I Live In (2012)
dokumenttielokuvafestivaali DocPointissa tammikuussa 2013.
SÄÄASEMA
Muistonmuutos
Ilmastouutisia marraskuussa 2012.
arktisen merijään
muodostuminen on ollut
nopeaa tämänvuotisen
minimin jälkeen. Jäisen meren
alue kaksinkertaistui lokakuun
aikana. Marraskuulle tultaessa
merijäätä oli silti huomattavasti
ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Beaufortin-, Barentsin- ja
Karanmeri olivat yhä suurelta
osin jäättömiä. Avovesialueiden
yllä ilma pysyi keskimääräistä
lämpimämpänä.
Jään keskimääräinen ala oli
lokakuussa 7,0 miljoonaa neliökilometriä. Se on satelliittiavusteisen mittaushistorian toiseksi
pienin arktisen merijään lokakuinen ala.
U
UDEN
jääpeitteen tilaa
tarkkaileva Tanskan ja Grönlannin geologinen tutkimuslaitos
GEUS kertoo, että vuosi 2012 on
ollut ?jäätikön terveydelle toiseksi pahin vuosi? sen jälkeen,
kun he aloittivat tämän mittaushankkeensa vuonna 2001. Eteläisimmässä Grönlannissa havaittiin
jäätikön ohentuneen tänä vuonna
peräti 8,3 metriä.
Grönlannin ja Etelämantereen
ulkopuolella sijaitsevien, eli siis
maailman vähäisempien jäätiköiden sulamisesta on julkaistu uusi
arvio. Innsbruckin yliopiston tutkijat tekivät laskelmia siitä, miten paljon jäätiköiden sulaminen
on nostanut merenpintaa vuosiGRÖNL ANNIN
na 1902?2009, ja paljonko lisänousua on odotettavissa vuoteen
2100 mennessä, ja miten tilanne
kehittyy vielä sen jälkeen.
Jäämassan hupeneminen
(siis muualla kuin Grönlannissa
tai Etelämantereella) tulee ehkä
olemaan nopeimmillaan joskus
21:nnen vuosisadan loppupuoliskolla, ja jäätiköt saavuttavat uuden tasapainotilan mahdollisesti
2200-luvulla. Pahimmassa tapauksessa tuo tasapaino tarkoittaa
sitä, että vuoristojäätiköistä on
jäljellä vain kaikkein korkeimmalla sijaitsevat pienet rippeet.
Maria Haanpää
ULKOPOLITIIKKA
FINLANDS FN-FÖRBUND
UNA FINLAND
Juha Jokela
fundamentalisti
Ohjaus Marjo Linnasalmi
Ensi-ilta 5.1.2013 klo 19
Esitykset 2.2.2013 asti
Liput 15 ? / 12 ?
Katri Valan puiston
väestönsuoja, Käenkuja 6-8
???????????????????
Unelmia
IFMTJOHJTT·
Taideteollisen
korkeakoulun
tukisäätiö
Vuoden 2012 laatulehti nyt myös sähköisenä.
www.lehtiluukku.?
20
10
AJASSA
2012
?Valtioneuvosto määräsi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen talousneuvoston jäseniksi. Talousneuvosto
on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin. Se tarkastelee kansakunnan menestymisen kannalta keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.? Valtioneuvoston viestintäosasto 5.12.
Kääntäjäkapina
Yrittäjäksi pakotetun av-kääntäjän tuntipalkka voi olla alle kolme euroa.
kääntämiseen kului 10?12 tuntia.
Hädin tuskin ehdin käydä kaupassa ja syödä. Palkkio yhdestä jaksosta oli alle 53 euroa?, av-alan
kääntäjä kertoo.
?Jos olisin työskennellyt samaan tapaan kuukauden, palkkio
olisi ollut ruhtinaalliset 1 110 euroa, josta jää yrittäjän käteen noin
puolet. Käteen jäävä tuntipalkka
oli alle kolme euroa. Kyseessä oli
ainoa toimeksiantajani, joka oli
pakottanut minut näennäisyrittäjäksi. Hävettää ja suututtaa, olisi
pitänyt mennä mieluummin vaikka keräämään pulloja.?
syttyi kapina.
Syyskuussa televisioyhtiö MTV
Media ilmoitti, että se on myynyt
käännöstoimintansa BTI:n suomalaiselle tytäryhtiölle. Samalla
114 MTV:n kääntäjää siirtyi yrityksen palvelukseen.
Liikkeenluovutuspykälän mukaan kääntäjät työskentelevät
vanhojen sopimusten mukaan
maaliskuun alkuun asti. Sen jälkeen palkat uhkaavat surkastua
alle kolmasosaan entisistä: BTI:n
parhaimmatkin palkkiot ovat vain
27 prosenttia MTV:n palkkiotasosta.
Kääntäjät pyrkivät selvittämään, mitä BTI suunnittelee
heidän varalleen, mutta yhtiön
talousjohtaja Henrik Wikrén ei
antanut vastausta. Valtaosa MTV
Medialta siirtyneistä näki tilanteen umpikujana: 101 kääntäjää
114:stä irtisanoi itsensä. Lopuista
yksikään ei aio jatkaa yhtiön palSYKSYLLÄ
E L E V I S I O N tekstikäännökset ovat
maitopurkkien ja
Aku Ankan ohella
kaikkein luetuinta
kirjallisuutta.
Sarjoja ja elokuvia suomentaa kaikkiaan noin 350 kääntäjää,
joista valtaosa on akateemisesti
koulutettuja.
Av-kääntäjäksi tulon kynnys
on matala, sillä valtaosa ruututeksteistä suomennetaan englannista, jota monet kokevat
osaavansa riittävästi. Käännöstoimistot taas ottavat kääntäjiä listoilleen reilusti yli tarpeen;
heitä kilpailuttamalla kääntäjien
ansiotaso on romutettu minimiin.
Minimipalkka johtaa myös minimilaatuun: kääntäjällä ei ole
aikaa tarkistaa termejä, soittaa
asiantuntijoille tai keskustella
käännösongelmista kollegojen
kanssa.
Erityisesti ruotsalainen käännöstoimisto Broadcast Text International (BTI) on aggressiivisella
hinnoittelulla onnistunut kaappaamaan keskeisen osan Suomen
markkinoista. Toinen alan merkittävä toimija Suomessa on yhdysvaltalaisomisteinen SDI Media.
T
av-käännöstöitä
muutaman vuoden?, 34-vuotias
nainen kertoo.
?OLEN TEHNY T
?Se on tarkoittanut 70 työtunnin viikkotahtia viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Aikataulut ovat mahdottomat,
ja käännöksiä saa usein tehdä iltaa, yötä ja viikonloppua myöten
ilman kiirelisiä.?
Erityisesti BTI:llä työskentelevät valittavat, etteivät maksetut
tulot riitä elämiseen.
?Teen töitä päivällä noin seitsemän tuntia, kun lapset ovat
koulussa ja tarhassa. Työt jatku-
uututs
a
j
ä
ttä
?Häve pitänyt men
isi
taa, ol uummin vaik
l
nä mie räämään
ka ke ja.?
pullo
vat sen jälkeen, kun lapset ovat
menneet nukkumaan?, kertoo
BTI:lle vuosia töitä tehnyt kahden
pienen lapsen äiti.
?Töitä on pakko tehdä, jotta
saisin raavittua kokoon edes 1 600
euron kuukausiansiot. Kun näistä
vähentää asuntolainat, opintolainat, tarhamaksut, sähkölaskut,
vesilaskut, lasten vaatteet ja harrastukset, käteen jää kuukaudessa noin 200 euroa. Eläkettä voin
maksaa itselleni minimimäärän,
ja jos jatkan samaa rataa, eläkkeelle siirtyessäni saan kuukaudessa ruhtinaalliset 500 euroa.?
?BTI viestittää freelancerille,
että hän on välittömästi korvattavissa oleva liukuhihnatyöntekijä?,
yritykselle viisi vuotta töitä tehnyt
kääntäjä kertoo.
?Yhtiö ei neuvottele mistään,
ja freelancerin neuvotteluyritykset torpataan täysin. Kokemuksella ja pitkäaikaisella yhteistyöllä ei ole heille vähäisintäkään
merkitystä.?
käytetty strategia on kääntäjien pakottaminen
yrittäjiksi. Kääntäjille on viestitetty suoraan, että ilman yrittäjästatusta työnsaantia ei voi taata.
Näin toimeksiantajan ei tarvitse
välittää palkkalainsäädännöstä,
työntekijän sosiaaliturvasta tai
minkäänlaisista oikeuksista: työoikeuden silmissä jokainen käännös on erillinen sopimus yhtiön ja
yrittäjän välillä. Tässä tilanteessa
harva ?yrittäjä? lähtee kyseenalaistamaan ainoan tulonlähteensä palkkapolitiikkaa.
?Tein vaativaa dokumenttisarjaa. Se oli täynnä erikoissanastoa,
joten kyselin alan harrastajilta oikeita termejä. Halusin tehdä työni
hyvin, vaikka se tarkoittikin sitä,
että yhden 22-minuuttisen jakson
YKSI ALALLA
BTI:N
PUHEEVUORO
B R O A D C A S T T E X T Inter-
nationalin talousjohtaja Henrik
Wikrén kommentoi.
?Yrityksemme strategiana ei
ole milloinkaan ollut hakea asiakkaita aggressiivisen hinnoittelun kautta. Pidämme laatua
tärkeänä, eikä meidän tarvitse
tarjota palveluja alimmalla mahdollisella hinnalla.?
?Arvostamme hyvin paljon freelancereitamme. Monet
heistä ovat tehneet yrityksemme kanssa yhteistyötä vuosien
ajan, ja haluamme yhteistyön
jatkuvan. Heidän tulotasonsa
on suunnilleen samaa tasoa kuin
vakituisten kääntäjiemmekin.
Tapaamme mielellämme artikkelissa mainitun henkilön kuullaksemme lisää hänen tilanteestaan
veluksessa vuodenvaihdetta pidempään.
lopulla Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat asettivat BTI:n ylityökieltoon ja hakusaartoon. Hakusaarrossa liittojen
jäseniä kehotetaan olemaan hakematta BTI:n ja sen tytäryhtiön
palvelukseen. Ylityökiellolla halutaan estää ylityön teettäminen,
jolla liittojen mukaan on jo korvattu tytäryhtiöstä irtisanoutuneiden 101 kääntäjän työtä.
Kapina on ajanut BTI:n ahtaalle, ja yritys on luvannut
kääntäjien palkkioihin hetkellisiä parannuksia. BTI on tarjonnut vakinaista työtä 2 800 euron
kuukausipalkalla ? tosin siihen
vaaditaan 28 minuuttia valmiiksi
käännettyä ohjelmaa päivittäin.
BTI jättää mainitsematta, että
tuollaisella minuuttivaatimuksella monet jäävät puoleen luvatusta ansiotasosta.
MARRASKUUN
Suomeen
rantautuneen Netflixin lanseerauspäivänä yhtiön nettisivuilla
kysyttiin: ?Minkä ikäisiä lapsia
katselet??
Ehkä käännöksellä on sittenkin väliä.
MARRASKUUSSA
Jorma Penttinen
Kirjoittaja on entinen MTV Median
kääntäjä.
Sitaatit av-kääntäjien työoloista
marraskuussa kerätystä aineistosta.
ja ehkä tarjotaksemme koulutusta, jotta hän saisi vakaammat tulot vastaisuudessa.?
Wikrénin mukaan MTV Medialta BTI:lle siirtyneille kääntäjille
sanottiin heti, että jatkosta neuvotellaan myöhemmin.
?Neuvotteluja ei päästy käymään, sillä 90 prosenttia kääntäjistä päätti sanoa itsensä irti,
vaikka heidän työehdoissaan ei
tapahtunut minkäänlaista muutosta. Olemme tarjonneet näille kääntäjille keskimäärin 2800
euron kuukausipalkkaa sekä 10
prosentin bonuksen. Tämä on
noin 90 prosenttia siitä, mitä he
ansaitsivat aikaisemmin.?
Wikrénin mukaan yritys ei
vaadi palkan saamiseksi tiettyä
minuuttimäärää käännöksiä.
?Työsopimuksissamme ei ole
määritelty mitään tällaista.?
Kati Pietarinen
politiikasta.?
Mainettaan parempi.
Karppauksella on paljon puolestapuhujia - ja toisaalta vastustajia.
Eksoottiset uutuudet tarjoavat kiinnostavia elämyksiä, mutta älä turhaan pane perunaa
pannaan. Se on pitänyt hengissä koko kansakunnan, ja sille on selvä tilaus nykyäänkin.
Myös meidän lehti on monelle tutkitusti mainettaan parempi uutuustuote.
Tarjoamme täyttä asiaa ja sopivasti kulttuuria kotiin kannettuna joka perjantai.
Tilaa, tutustu ja ylläty osoitteessa www.kansanuutiset.?
Uuden tilaajan etuna:
Viikkolehden kestotilauksen
ensimmäinen 6kk 62 e
Uuden
na:
tilaajan etu
en 6kk
ensimmäin
62 ?
Sukunimi
Lähiosoite
Tunnus 5005076
00003 vastauslähetys
Postitoimipaikka
Tilaajan allekirjoitus
www.kansanuutiset.?.
Etunimi
Puhelinnumero
Koskee vain kotimaan tilauksia. Sis. ALV 9% (tilattu sanomalehti)
PÄÄHENKILÖ
10
2012
KUULOSTAAKO
JEESUKSELTA?
J E E S U S N A S A R E T I L A I N E N -kirjan
juuret juontavat kiistellystä Jeesus-seminaarista, parinsadan eksegetiikan tutkijan ryhmästä, joka kokoontui Yhdysvalloissa 1980- ja 1990-luvulla.
Ryhmä pyrki rekonstruoimaan totuuden siitä, kuka Jeesus todella oli ja mitä
hänen elämänsä aikana tapahtui.
Paul Verhoeven kiinnostui seminaarista pian muutettuaan Yhdysvaltoihin.
Ei ollut aivan tavallista, että elokuvaohjaaja huolittiin mukaan sisäänpäinlämpiävään
asiantuntijaryhmään.
Muinaiskreikkaa taitava Verhoeven kuitenkin vakuutti seminaarin johtajan Robert Funkin.
Kunkin kokoontumisen asialistalla
oli joukko Uuden testamentin tapahtumia
tai Jeesuksen sanomaksi väitettyjä lausahduksia, sellaisia kuten ?Jeesus ruokki väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella
kalalla? tai ?Jeesus sanoi, että autuaita
ovat köyhät?. Joku oli valmistellut alustuksen. Sen jälkeen keskusteltiin, sitten
äänestettiin. ?Kuulostaako tämä kohta
aidolta Jeesukselta?, Funk kysyi.
Punainen ääni merkitsi ?Jeesus varmasti teki näin?.
Vaaleanpunainen ääni merkitsi ?luultavasti totta?.
Harmaa ääni merkitsi ?ehkä?.
Musta ääni merkitsi ?Jeesus ei varmasti tehnyt näin?.
Seminaarilaiset olivat kranttuja. Suurin osa äänestyksistä kirjattiin mustiksi ja
harmaiksi.
Verhoeven alkoi ajautua erilleen ryhmästä, kun se äänesti Jeesuksen pidätysyön tapahtumista. Seminaarilaiset päättivät, että kuvaus pidätyksen yhteydessä
tapahtuneesta miekkataistelusta, jossa
joku menettää korvansa, ei voinut olla
totta ? eiväthän Jeesuksen ystävät olisi
tarttuneet aseisiin.
?Mikäli ymmärrän Jeesuksesta ja
lähdeteksteistä mitään, miekkataistelu ei ole vain mahdollinen vaan jopa todennäköinen. Seminaarilaiset halusivat
ajatella Jeesusta viisauden opettajana,
sokratesmaisena hahmona. Siihen tarina miekkataistelusta ei sopinut, joten he
äänestivät sen mustaksi.?
?Se ei ollut minusta rehellistä.?
Paul Verhoeven ja Rob van Scheers: Jeesus
Nasaretilainen. Into 2012.
10
TEKSTI
KUVITUKSET
25
2012
HANNA NIKKANEN
KLAUS WELP
Tie, totuus & RoboCop
Elokuvaohjaaja Paul Verhoeven selvitti, kuka Jeesus todella oli. Iloista
katkeran palestiinalaisnationalistin syntymäjuhlaa!
1. INT. ETELÄHELSINKILÄINEN KAHVILA ? PÄIVÄ.
PÖYDÄSSÄ VERHOEVEN, 74
JA NIKKANEN, 31.
1930-luvulK
la kastettu hollantilaispoika, Paul Verhoeven sai nimensä
UTEN
Jeesus tunnustaa hidastelERHOEVENIN
tarinassa
leensa, koska tiesi Lasaruksen
Lasarus ei ole sairas, vaan
kuolevan. Nyt hän voisi tehdä pidätetty. Jeesus on nationalisjotain sellaista, mikä vahvistaisi tisen kapinallisjoukon johtaja
opetuslasten uskoa. Ihmeen!
roomalaisten miehittämässä PaKoko remmi lähtee Betani- lestiinassa ja Lasarus yksi hänen
aan, Lasaruksen kotikylään. Jee- lähimmistä miehistään.
Miehitystä on jatkunut vuosus lohduttaa Lasaruksen siskoa
lupaamalla herättää Lasaruksen desta 63 eKr, ja palestiinalaishenkiin.
ten autonomiaa on sen aikana
Hetkeä myöhemmin Jeesus moneen otteeseen kavennettu.
yllättää kaikki murtumalla surus- Omassa maassaan sorsitun juuta. Sanavalintoja on laimennettu talaisnuorison parissa itää kapina.
suomennokseen, mutta kreikanLasaruksen kotikylä Betakielisessä tekstissä hän nyyh- nia sijaitsee Juudeassa, missä
kyttää, embrimaomai, ja tärisee, Jeesuksesta on annettu etsinetaraxen. Sen kertäkuulutus rootoo evankelista
malaishallinnon
vastaisen toiminJohannes, jonka
6
vuoksi. Lasaevankeliumi kir6
lä 19 n nan
l
y
s
rus
on
pidätetty,
joitettiin loppuun
k
y
S
eveni
o
jotta hänet voisatakunta vuotta
h
r
e
lV
tapahtumien jäl- Pau
peää. taisiin kiduttae
r
i
m
keen.
malla pakottaa
kondo
Oudon kohtapaljastamaan
uksen jälkeen JeeJeesuksen olinsus tokenee ja etsii
paikka.
Lasaruksen hauHankala
dan. Siellä hän herättää ystävän- paikka. Jeesus pähkäilee asiaa
sä eloon. Tässä Johannes ei tuh- pari päivää ja päättää lopulta
laa sanoja: koko ihme kuvataan antautua viranomaisille. Paremkahdella virkkeellä.
pi on pelastaa Lasarus ja kuolla
marttyyrina kuin odottaa, että
O I S A R V E A mutustava Paul
kidutettu Lasarus vasikoi ? kuoVerhoeven tuomitsee Uuden lemahan on edessä joka tapauktestamentin kohtauksen epäus- sessa.
kottavaksi.
?Tässä vaiheessa Jeesuksen
?Ensinnäkin Jeesus vaikuttaa vastarintaliikkeellä menee huokusipäiseltä. Kuka antaisi ystä- nosti?, Verhoeven selittää. ?Jeesus
vänsä kuolla vain voidakseen on toistaiseksi onnistunut välttätehdä vaikutuksen muihin??
mään pidätyksen piileksimällä au?Toiseksi kirjoittaja ei onnistu tiomaassa, mutta viranomaisten
selittämään, miksi Jeesus yhtäk- verkko kiristyy. Jeesus päättää, etkiä sekoilee noin, vaikka hänen tä hänen on kuoltava, jotta taistelu
on juuri kerrottu suunnitelleen voisi jatkua. Hän alkaa uskoa, että
koko homman.?
Jumala toivoo niin.?
?Kolmanneksi ? no, kuollutta
Antautumismatka menee pieihmistä ei voi oikeasti herättää leen. Jeesus on aikaillut liikaa, ja
henkiin.?
Lasarus on kuollut vangitsijoiVerhoeven uskoo Jeesuksen densa käsissä. Betaniassa Jeesus
olleen historiallinen henkilö. Oh- kuulee uutisen ja romahtaa, emjaajalla on oma teoria siitä, mitä brimaomai, etaraxen. Hän ei itke
Jeesuksen ja Lasaruksen välillä ainoastaan ystävänsä kuoleman
tapahtui Betaniassa. Verhoeven takia, vaan myös siksi, että jumamyöntää syyllistyvänsä arvai- lallista tehtävää ei ollutkaan.
?Silloin Jeesus radikalisoituu.
luun, mutta pyytää kuulijalta
kärsivällisyyttä. Tämä versio on Hän tajuaa, että vallankumous ei
nimittäin parempi.
tule putoamaan taivaasta. Hänen
on tehtävä se itse.?
V
Osa 1.
MONI
apostoli Paavalilta.
Paavali, varhaiskristitty saarnamies, ei koskaan tavannut Jeesusta. Hän pääsi kuitenkin kirjeillään määrittämään jälkipolville,
mitä tästä pitäisi ajatella.
RoboCopin, Basic Instinctin,
Showgirlsin ja Total Recallin ohjaajalla ja hänen raamatullisella kaimallaan on aika huonot välit.
?Vastenmielinen tyyppi?, sanoo Verhoeven, ?ja epäluotettava. Hänellä on kummallinen
?ksaatio Jeesuksen kuolemasta.
Hän ei koskaan sano ?Jeesus sanoi? tai ?Jeesus teki?. Koko ajan
vain ?Jeesus kuoli vuoksemme?. Ei
hänen kertomaansa voi luottaa.?
Pöytään kannetaan pino voisarvia. Pöydällä on ahdasta: siinä
lojuu jo Raamattu sekä suomen-,
englannin- ja hollanninkielisiä
laitoksia Verhoevenin kirjasta
Jeesus Nasaretilainen. Vuosikymmenten ajan valmisteltu kirja
on tavallaan Verhoevenin vastapam?etti kaimalleen.
Kirjan johtopäätös on seuraava: kun Uuden testamentin
tarinoista poistetaan Paavalin
kaltaisten fundamentalistien
ja poliittisesti motivoituneiden
päällepäsmäreiden niihin lisäämä
satuilu, jäljelle jää tarina nuoresta nationalistimiehestä miehitetyssä Palestiinassa. Mies pettyy
omaan poliittiseen idealismiinsa
ja oman kansansa eliitin hampaattomuuteen, tarttuu aseisiin
ja pääsee lopulta hengestään.
Se tavallinen tarina.
Jeesuksen ystävä,
L
on sairaana. Hänen sisarensa
pyytävät Jeesusta paikalle.
A SARUS,
Jeesus viivyttelee pari päivää.
Sitten hän sanoo opetuslapsilleen jotain kummallista: ?Lasarus on kuollut.?
V
Paul VerSVerhoeven
hoevenin kondomi repeää.
on 27-vuotias eteYKSYLLÄ 1966
vä matematiikan ja fysiikan opiskelija, joka on juuri vapautunut
varusmiespalveluksesta ja päättänyt vaihtaa alaa. Läpimurto
elokuva-alalle on lähellä.
Heikko varmuusväline laukaisee ketjureaktion. Tyttöystävä
Martine tulee raskaaksi. Hän tekee abortin. Paul joutuu psykoosiin. Joku ojentaa bussipysäkillä
uskonnollisen lentolehtisen, ja
Paul liittyy helluntaiseurakuntaan.
Psykoosi päättyy aikanaan, ja
samalla katoaa usko, mutta kiinnostus Uuteen testamenttiin säilyy.
Tänä syksynä suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Verhoeven
tenttaa Raamatulta pedantisti,
jae jakeelta ja valtava määrä aikalaislähteitä tukenaan, mitä
Jeesuksen elinvuosina todella tapahtui.
mukaan JeeV
sus oli ainakin seuraavia asioita.
ERHOEVENIN
Radikaali: ?Sellainen Jack Kerouac tai Bob Dylan, yhteiskunnan marginaalista käsin vaikuttava ja aika ehdoton tyyppi. Nuori
mies, joka sanoo, että jos sinulla
on rahaa, olet menetetty tapaus.?
Nationalisti: ?Palestiina oli
miehitetty valtio. Jeesus ei edustanut mitään EU:n kaltaista unelmaa kansojen yhteistyöstä, vaan
oman kansansa vapautusta miehittäjän ikeestä.?
?Jeesus itse ei puhunut toisesta tulemisesta, sen lisäsivät vasta
myöhemmät sukupolvet. Hän puhui Jumalan valtakunnasta, joka
tapahtuisi maan päällä. Hän puhui siitä, että Jumala auttaisi palestiinalaisia lopettamaan miehityksen.?
Manaaja: ?Manaajat olivat aikansa lääkäreitä. En tiedä, miten
he paransivat, mutta on syytä uskoa, että joskus he saivat rammat
kävelemään. Nykyään kutsuisimme sitä karismaksi tai plaseboksi... Kun Jeesus ryhtyi manaajaksi, hän ilmeisesti itsekin yllättyi
siitä, että osa potilaista todella
26
10
2012
näytti parantuvan. Se oli hänelle
merkki siitä, että Jumalan valtakunnan tuleminen tapahtuisi hänen kauttaan.?
Uskovainen: ?Jeesus eli yhteiskunnassa, jossa kaikki uskoivat, että Jumala saa auringon
nousemaan joka päivä. Meidän,
jotka elämme Hubble-teleskoopin aikana, on vaikea ymmärtää
sitä naureskelematta. Hän tunsi
Vanhan testamentin ja kaikki sen
lupaukset Jumalan valtakunnasta. Hänen oma, poliittisesti voimallinen keksintönsä oli, että
vanhojen kirjoitusten lupaama
Jumalan valtakunnan tulon päivä
on saapunut ja että se liittyi Palestiinan miehitykseen.?
Aseisiin tarttuva kapinallinen.
?Siirtyminen väkivallattomasta vastarinnasta sissisotaan
tapahtui Lasaruksen kuoleman
jälkeen. Jeesus ohjeisti kannattajiaan myymään viitan ja ostamaan miekan. Tämähän on
tavallaan normaali kehitys: Muhammedkin oli saarnaaja, josta
tuli myöhemmin kenraali, Ché
Guevara taas aloitti lääkärinä.?
?Siitä meillä ei ole todisteita,
että Jeesus olisi ollut erityisen
tehokas kapinallisjohtaja. Hänet luultavasti teloitettiin hyvin pian miekkaan tarttumisen
jälkeen.?
?Miten sokeita ihmiset voivat
olla?, Verhoeven tuskastuu. ?Tein
sinne kohtauksia, jotka ovat suoria kopioita Leni Riefenstahlilta,
mutta saksalaisten sijasta sotilaat ovat yhdysvaltalaisia. Ei se
ole mikään kunnianosoitus! Minä
yritin vittuilla!?
Ja RoboCop ? no, sitä on kutsuttu muun muassa väkivaltaiseksi oikeistomanifestiksi poliisin
laajempien valtaoikeuksien puolesta. Suomessa elokuva ei päässyt levitykseen ennen kuin sen
väkivaltakohtaukset oli pätkitty
niin lyhyiksi, ettei juonta voinut
enää seurata.
Verhoeven huokaa. ?Se on elokuva Reaganin Amerikasta, Jeesuksesta ja yksityistämisestä.?
miehitettyä
R
Palestiinaa edustaa Detroit,
joka on suuryrityksen hallinnasOBOCOPISSA
Osa 2.
1. EXT. KATU KANNELMÄEN
PRISMAN EDESSÄ ? PÄIVÄ.
NikKanen, 25, makaA suojatiellä
liikkumatta. VieresSä on mutkalle kääntynyt polkupyörä
ja vanha Volvo. Autosta
nouseE hätääntynyt iäkäs mies.
2. INT. SAIRAALA. VUODEOSASTO ? PÄIVÄ.
LÄÄKÄRI esitTeleE sängyn
reunalLa istuvalLe NikkaselLe röntgenkuvaA.
LÄÄKÄRI: Selkä tuleE
olemaAn vähän jäykempi
kuin enNen, mutTa tuskin
edes huomaAt eroa. TitaAni ei ruostu, joten nämä kiskot ja ruUvit voivat olLa sisälLäsi lopun
ikääsi. Lentokentän metalLinpaljastimet saAttavat piipata.
FADE OUT.
FADE IN.
3. EXT. POLKU VIIDAKOSSA
? PÄIVÄ.
NikKanen, nyt 29, makaA
maAsSa oikea jalka koholla. Che-paitaAn pukeutunut MIES, 35, tutkii hänen nilkKaAnsa.
MIES: It?s broken. We
have to get you out of here.
4. INT. SAIRAALA THAIMAASSA. LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOHUONE ? PÄIVÄ
THAIMAALAINEN
lääkäri esitTeleE pöydän toiselLa puolelLa istuvalLe
kipsijalkaiselLe NikKaselLe röntgenkuvaA.
THAIMAALAINEN LÄÄKÄRI: We must operate, or
you won?t walk again.
I?lL rebuild your ankle
with titanium.
peT
lastanut liikuntakykyni. Se
on hieno metalli, kevyt, kova ja
Uuden testamentin teemoista, Verhoeven väittää.
?Elokuva alkaa ristiinnaulitsemisella: päähenkilöltä ammutaan raajat tohjoksi. Siitä seuraa
ylösnousemus RoboCopina.?
ilmestynyttä RoboCopia ohjatessaan
Verhoeven oli vastikään muuttanut Yhdysvaltoihin. Valtaa piti Ronald Reagan. Hollantilainen
oli yksinäinen vieraalla maalla
ja ajatteli paljon Jeesusta. Ek-
V
UONNA 1987
I TA A N I O N K A H D E S T I
kaunis. Elimistö ei sitä hylji eikä
se magnetisoidu. Titaanista on
rakennettu myös Paul Verhoevenin elokuvan sentimentaalinen
kyborgi RoboCop.
Toipilasaikoinani katsoin RoboCop-elokuvat moneen kertaan.
Ne lohduttivat. Sci?räminässä
on mukana paljon satua, mutta se perustuu lohduttavaan totuuteen: lääketiede saa rammat
kävelemään. Meidän ei tarvitse
uskoa Raamatun ihmeisiin, koska osaamme tehdä omia, todellisempia.
RoboCop onkin Hubbleteleskoopin aikakauden versio
opissa
RoboC ttyä
e
miehit edustaa
iinaa
Palest it, joka on
Detro itysten
suuryr assa.
hallinn
segeetikkojen Jeesus-seminaari
tempaisi mukaansa, ja oman Jeesus-elokuvan käsikirjoitus paisui
pöytälaatikossa.
Kun Verhoevenille tarjottiin
RoboCopin käsikirjoitusta, se inhotti häntä.
?Puoliksi mies, puoliksi kone.
Kokonaan kyttä?, kuului mainoslause.
?Amerikkalaista paskaa?, Verhoeven muistaa puuskahtaneensa. Vasta psykologivaimo Martinen kehotuksesta ohjaaja tarttui
tekstiin uudelleen. Silloin siitä alkoi avautua uusia ulottuvuuksia.
?Käsikirjoitus oli hölmö, mutta tajusin, että sitä voi muokata.
Sehän kuvaa amerikkalaista uskonnollisuutta. RoboCop tarkoittaa hyvää, mutta on kärsimätön:
jos asiat eivät heti suju, hän tarttuu aseeseen, aivan kuten amerikkalaiset kristityt.?
kuten ehkä
V
Jeesuksenkin, tragedia on
jatkuva väärintulkituksi tulemiERHOEVENIN,
nen.
Häkellyttävän moni katsoja näki vuonna 1997 ilmestyneen
Starship Troopersin sotilaallisen
voiman ylistyksenä. Elokuva perustuu Robert A. Heinleinin kirjaan, joka kieltämättä onkin avoimen fasistinen. Verhoeven teki
siitä version, joka piruili alkuperäisteoksen militarismille ja Persianlahden sodan uutisoinnille.
Yllättäen ohjaaja huomasi
joutuneensa sotilaiden ja skinien
idoliksi.
sa. Korruptiosta ja kroonisesta
rahapulasta kärsivän kaupungin
hampaaton johto on yksityistänyt
terveydenhuollon, koulut, vankilat ja puolustuksen. Niistä vastaa
Omni Consumer Products, jonka
kädestä syövät niin poliitikot kuin
rikollisetkin.
OCP:n luoma RoboCop on miehityksen tuote, jolla on alkeellinen mutta vahva moraali: kolme
yksinkertaista käskyä. Niiden ohjaamana hän kääntyy väkivaltaisesti miehittäjää vastaan.
?Elokuvan lopun taistelujaksossa aution terästehtaan seinät ovat Jerusalemin muurit.
Kuvasin yhden kohtauksen niin,
että RoboCop näyttää kävelevän vetten päällä?, Verhoeven
selittää.
?RoboCop on myös vanhatestamentillinen elokuva. Kun RoboCop muistaa vanhan kotinsa
ja perheensä, hän ajattelee kadotettua paratiisia.?
kuulee tiK
taaniosistani, hän ryhtyy
kutsumaan minua Robo-tytöksi.
UN VERHOEVEN
?RoboGirl kohtaa tekijänsä?,
lohkaisee toimittaja Rob van
Scheers, joka seuraa Verhoevenia
kirjakiertueella kaikkialle.
Kirjoitusprojekteissa kaksikko
on erottamaton. Van Scheers on
kirjoittanut Verhoevenin elämänkerran ja koonnut Jeesus Nasaretilainen -teoksen yhdessä ohjaajan
kanssa. Kun Verhoeven poistuu
hetkeksi kahvilan vessaan, van
Scheers tunnustaa, ettei yhteistyö kulmikkaan kumppanin kanssa ole aina ollut helppoa. Suurin
osa Jeesus Nasaretilaisen tekstistä
on lähtöisin van Scheersin kynästä, mutta yleisöä kiinnostaa vain
Verhoeven.
Helsingin kirjamessuilla nimikirjoitusjono tukkii käytävän tunniksi.
?Paul on matemaatikko taiteilijoiden maailmassa?, van
Scheers summaa.
?Hän toimii ikään kuin maailma olisi looginen ja totuus ai-
na saavutettavissa järjellä. Siksi
uskovaiset eivät pidä hänen Jeesus-tulkinnastaan, eivätkä kaikki
näyttelijät hänen ohjaustyylistään.?
jossa katM
kenneet luut korjataan hopeanvärisellä metallilla, järki onA AILMASSA,
kin valttia.
Ajanlaskun alun palestiinalaisessa yhteiskunnassa manaajien
harjoittama lääketiede tuotti ympärilleen kokonaisen poliittisen
uskomusjärjestelmän, jonka peruskivi oli usko yliluonnolliseen.
Siinä yhteiskunnallisia hierarkioita selitettiin korkeampien voimien tahdolla, ja karismaattinen
manaaja-Jeesus oli luonnollinen
vastarintajohtaja.
Kun tiede korvasi manaajat
kirurgeilla, myös keisarit menettivät jumalilta saadun valtansa.
Heidän tilalleen hiipi ammattipoliitikkojen, konsulttien ja rahoittajien muodostama koneisto,
joka pyrkii järkeen vedoten eliminoimaan yhteiskunnallisesta prosessista tehottomat ja arvaamattomat tekijät.
RoboCopin Detroitissa tuo koneisto yrittää puhdistaa palvelumarkkinat valtion häiritsevästä
vaikutuksesta. Kaupan esteet,
kansanvalta ja julkiset palvelut
joutavat romukoppaan.
Massayksityistämisestä seuraavat mellakat, korruptio ja rikollisuus eivät hidasta yhtiötä.
Sen perustelut toiminnalleen
ovat olemassa jossain uusklassisen taloustieteen ideatasolla, eivät Detroitin kaduilla.
Se, mitä kutsutaan järjeksi,
muistuttaa uskontoa.
Osa 3.
EXT. STADIONIN KATSOMO ?
PÄIVÄ.
F R A N C I S ja kaksi
muUta istuvat katsomon
takaosasSa. BRIAN, joka
on myymäsSä ruokaA katsojilLe, lähestyy ryhmää.
R E G,
BRIAN: AnteEksi. Oletteko te JuUdean kansanrintama?
REG: Painu vitTuUn!
BRIAN: Mitä?
REG: JuUdean kansanrintama! Me olemMe Kansanrintama JuUdeasta.
Huh huh, JuUdean kansanrintama...
FRANCIS: Ne mulkvistit!
oma JeesusV
elokuva on yhä pöytälaatikossa. Sillä aikaa muun muassa
ERHOEVENIN
Mel Gibson on ehtinyt saattaa
oman näkemyksensä aiheesta
valkokankaalle. Verhoeven inhoaa The Passion of Christia, joka
2012
More than Honey | Markus Imhoof
10
27
muistuttaa häntä kaimastaan
Paavalista.
?Gibsonin Jeesus on kuolemaa, kuolemaa, kuolemaa. Hän
ei osoita mitään kiinnostusta
etiikkaan tai itse ihmiseen. Se on
pelkkää sadismia.?
Onko joku elokuvantekijä sitten kuvannut Jeesusta oikein?
?Monty Python on onnistunut
parhaiten. Brianin elämää varten
on tehty suunnattoman paljon
taustatyötä. Sen kuvaus Jeesuksen ajan palestiinalaisesta yhteiskunnasta on hyvin tarkka.?
Jeesuksen
V
tarina on tuhansia kertoja
kuultu kertomus vastarintaliikERHOEVENIN
keestä, joka radikalisoituu, kun
vaikuttaminen muita keinoja
käyttämällä epäonnistuu. Se on
tarina Italian punaisista prikaateista, RAF:stä ja Eugen Schaumanista.
Mukaan mahtuvat myös
maanalaisen liikkeen sisäiset jännitteet ja epäilyt soluttautujien ja
petturien läsnäolosta.
Se kertoo myös toisesta maailmansodasta, jonka aikana Verhoeven eli lapsuuttaan. Silloin
hollantilaispoliitikot veljeilivät
natsimiehittäjien kanssa, ja ItäEuroopassa juutalainen eliitti
kauppasi köyhiä uskonveljiään
natseille. Myös Jeesuksen edustaman juutalaisen vastarintaliikkeen suurimmat viholliset ovat
oman kansan eliittiä, roomalaisten kanssa vehkeileviä ylipappeja.
Verhoeven kirjoittaa aiheesta
käyttämällä parin viime vuosikymmenen uutissanastoa. Jeesuksen vertaus epärehellisestä
taloudenhoitajasta kääntyy tarinaksi energiayhtiö Enronin häväistystä johdosta. Pidättäjiä
pakenevaa Jeesusta hän vertaa
samaan hengenvetoon sekä Ché
Guevaraan että Osama bin Ladeniin, ja kun Herodes Antipas
vangituttaa Johannes Kastajan,
kyseessä on George W. Bushin
kielellä pre-emptive strike.
Miehitys on universaali kokemus, Verhoeven alleviivaa esimerkeillään.
?Miehityksen alla syntyy aina
vastarintaa. Jos joukko nuoria,
turhautuneita miehiä ajetaan poliittiseen umpikujaan, heidän reaktionsa on ennalta-arvattava.
Silloin ja nyt.?
Viimeistä ehtoollista kuvatessaan Verhoeven on poleemisimmillaan. Lähes kaikki, mitä evankeliumeissa illasta kerrotaan, on
ohjaajan mukaan epäluotettavaa.
Varmaa on vain se, että Jeesus ja
hänen seuraajansa muodostavat
tässä vaiheessa viranomaisten
silmissä terroristiryhmän.
?Ehkä safehouse-kokoontumisen tarkoituksena oli valmistella
väkivaltaista iskua?, Verhoeven
ehdottaa.
Paul Verhoeven: Jeesus Nasaretilainen. Into Kustannus 2012. 298 s.
Liput festivaalille myynnissä
3.12. alkaen osoitteessa
www.docpoint.info/lippukauppa
Merkityksellistä joulua!
Aine
Aineettomalla
lahjalla
teet ystäväsi puolesta
lahjoituksen Amnestylle
lahjo
ja olet
ole mukana tukemassa
Amnestyn työtä
Amn
yksilöiden puolesta.
yksil
7? 8/2012
5,00 ?
Saat 10%
alennusta k
aikista tuotteista
koodilla
?voima? ku
n teet
tilauksesi 16
.12.
mennessä.
t naiset
rohkea anissa
t
afganis
r
a
k
Da
Uusia tuotteita Storessa!
Valaise maailmaa kynttiläperheen kolmella uudella tulokkaalla, lämmitä kaulaa huivi-uutuuksilla,
tee hyvää aineettomalla lahjalla. Storesta löydät myös joulukortit, vaatteet, korut ja laukut.
akarissa
D
n
i
l
a
g
isen
Sene
keutum ta.
u
p
i
l
y
i
e
ä tunne
käsitett
tilaa lehti
lahjaksi!
Amnesty Storessa on tarjolla mielihyvää antajalle, iloa saajalle ja tukea ihmisoikeustyölle. Saat nämä
kolme yhdessä paketissa tehdessäsi jouluostoksesi Storessa!
a
sa
iss
anis
ta
t
st
s
is
iki
hik
zh
i Tadz
si
oos
lo
rkul
berk
u
T
I
taa
ta
tt
a odot
ia
i
si
is
I Tunis
uudet
s
su
i
is
li
l
l
ll
o
d
h
yön ma
ty
ot
ro
kr
ik
Mi
Paljon hyvää osoitteessa
amnestystore.?
LQGG
25
XW B.
VLY
Vain 29?/vuosi!
JOULUNAKIN
> tilaa nyt joululahjaksi kerran kuussa ilmestyvä
Maailman Kuvalehti ystävällesi. Tilaus maksaa
29/vuosi. Tilauksen voit tehdä netissä:
www.maailmankuvalehti.fi/joululahjatilaus
Kampanja koskee vain kotimaan tilauksia.
9/2012
5,00 ?
7?
12
8/20
5,00
?
Machu
Picchu
ar
k
a
D
et
nais sa
keat
is
roh nistan
afga
lukutaitoisille
aa vuosittain
Miljoona turistia matk .
soon
inkojen pyhään laak
sa
karis
eurooppa ei ole
n Da misen
gali
enää luvattu maa.
tu
Sene pukeu nneta.
ei yli itettä tu
ssa I
Aleksi Neuvon
käsen I Kiina Toscana
Nam, mikä soppa!
sa
is
stan
hiki
30
30
30
10
30
S
ILMIEN
EDESSÄ
avautuva näkymä
on aavemainen. Koko metsä on kuollut, ja valkoinen pöly peittää kasvillisuutta ja järven
pintaa. Metsän keskellä virtaa
Lumijoki. Nimi tuntuu ironiselta
pilalta. Mistään ei kuulu ääniä. Ei
linnunlaulua tai jyrsijöiden rapistelua aluskasvillisuudessa. Veden
pinta on tyyni.
Metsän yllä lepäävä valkoinen kerros on poltettua kalkkia.
Tällaiseen operaatioon käydään
vain äärimmäisessä tarpeessa,
sillä hyvästä tarkoituksesta huo-
2012
limatta aine on myrkky.
Olemme tarponeet joelle yhdessä Stop Talvivaara -liikkeen
videotoimittaja Hannu Hyvösen
sekä Kainuun luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja Antti
Lankisen kanssa. He ovat johdattaneet meidät Talvivaaran
metsien siimekseen. Reissun
alkutaipaleella metsä näytti
terveeltä, mutta luontopolkujen varsille on pystytetty kylttejä, jotka ilmoittavat syövyttävästä aineesta.
on saostaa
saastevedet pohjaan sekä tasaK A L K I N TA R K O I T U S
painottaa veden pH-arvoa, joka
on laskenut metallin ja uraanin
määrästä. Kalkitseminen kuitenkin nostaa pH-arvoa niin paljon,
että se on eliöille aivan yhtä tappava kuin happamuuskin.
?Eli pystytään julkisuuteen
kertomaan hyviä uutisia, että ei
niin hirveästi mene niitä metalleja vesistöön. Mutta kannattaisi huomioida se, että nyt ne on
saostettu sellaiseen ympäristöön, mihin ne ei kuulu. Se vain
viivästyttää sitä vuosien saatossa tapahtuvaa vapautumista, jos
niitä ei siivota. Siitä tulee sellainen tuhatvuotinen riesa meidän
latvavesille?, Hannu Hyvönen
sanoo.
?Siivouksen hinta tulee olemaan niin suuri, että kaivos ei
koskaan tule jakamaan osinkoa
kenellekään, eikä sen tuotot tule riittämään niihin jälkiin, vaikka
sitä pyörittäisi 30 vuotta. Mutta
jos sitä pyöritetään 30 vuotta,
niin ongelmat on taas kymmenen kertaa suuremmat, kuin mitä on saatu kolmessa vuodessa
aikaan.?
Hyvönen huomauttaa, että
olemme jo kaivospiirin ulkopuolella. ?Kaivospiiri laajenee kuin
tauti, ottaen yhä uutta vesistöä
Talvivaara
Tämä ei ole lunta.
purkuvesien käyttöön ja saasteiden varastointiin.?
viertä yläjuoksulle päin. Koko matka on
valkoisen kalkin peittämä. Tunnelma on epätodellinen. Tämä ei
voi olla Suomi, eikä tällaista voi
tapahtua minun kotimaassani.
Pysähdymme suoalueella, jossa miehet ottavat näytteitä.
?Täällä me kansalaiset tehdään selvityksiä, vaikka tämä olisi viranomaisten hommaa?, Lankinen naurahtaa.
Jatkamme kohti patoa ja tarkastelemme sitä kauempaa kaiP AT I K O I M M E J O E N
Laura Happo
Uu
Uudestisyntynyt
udestisyntynyt
yt
rakastaja
rak
kastaja
T
TIMO
UTTERSTRÖM
N
Nyt
Pu
Punkin
unkin loppu
Helsingissä
He
elsingissä
J. R
R.
. Ward
Mustan
Mu
ustan tikarin
veljeskunta
velj
jeskunta -sarjan
odotettu
odo
otettu 10. osa.
Timo
Timo Utterströmin tennismaailmaan sijoittuva
esikoinen
es
sikoinen haastaa ajattelun mahdottoman ja
mahdollisen
m
välillä.
28e
Jaroslav
Jar
roslav Rudi?
28 ?
32 ?
PIRITTA
P
PORTHAN
Kun
K enkeli myöhästyy
Metrosta
M
Rudi?in
Ru
udi?in ensimmäisessä
suomennetussa
suo
omennetussa
teoksessa
teo
oksessa joukko
punkkareita
pu
unkkareita päätyy
itäsaksalaiseen
itä
saksalaiseen
Helsinki-baariin
He
elsinki-baariin
odottamaan punkin
od
loppulaskentaa.
Pi
Piritta
iritta Porthanin draamarunoelma
koettelee
ko
oettelee kirjallisuuden perinteisiä lajirajoja ja
kertoo
ke
ertoo nuoren Aavan koskettavan tarinan.
24e
H
HEIDI
KUUSISTO
Uusi päivä
U
Ma
Matka
atka kokonaisvaltaiseen
mu
uutokseen luonnollisen
muutokseen
ravinnon
rav
vinnon avulla.
UU
UUSI
USI PÄIVÄ SAATAVILLA MYÖS
RUOHONJUURI-KAUPOISTA.
RU
UOHONJUURI-KAUPOISTA.
27e
M
Maistele
ja
na
nauti
auti
Puhdas
Pu
uhdas
keho
ke
eho
Th
Thich
hich Nhat Hanh
ja Lilian Cheung
Tasapainoiseksi
Ta
sapainoiseksi
tietoisen
tie
etoisen syömisen
avulla.
av
vulla.
Al
lejandro Junger
Alejandro
Mullistava
M
ullistava kehonhoito-ohjelma,
ho
oito-ohjelma, joka
palauttaa
pa
alauttaa kehon
luonnollisen
luo
onnollisen kyvyn
parantaa
pa
arantaa itse
its
sensä.
itsensä.
28 ?
Kirjat saatavilla hyvin varustelluista
verkko- ja kirjakaupoista.
29 ?
Tietoinen
Ti
ietoinen
läsnäolo
lä
äsnäolo
Rohkeus
Ro
ohkeus
De
Debbie
ebbie Ford
Voita
Vo
oita pelkosi ja
vahvista
va
hvista itseluottamustasi
luo
ottamustasi
28 ?
kauppa.basambooks.fi
M Williams &
Mark
Danny
Da
anny Penman
Löydä
Lö
öydä rauha
kiireen
ki
ireen keskellä.
KIRJA
KI
IRJA + CD
32 ?
www.basambooks.fi
Vastuullista HYY-liiketoimintaa.
Y
Fiksuja
lahjakirjoja
fiksuilta
ystäviltä
fiksuille
ystäville.
Fiksua.
Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori
James Joyce
Arto Mustajoki
Kiinan kansantasavallan
historia
Ulysses
Kevyt kosketus venäjän
kieleen
Miksi vuonna 1949 Mao Zedongin
johdolla luotu Kiinan kansantasavalta
ei kyennyt nousemaan johtavaksi
kommunistiseksi valtioksi vaan tarjosi
kansalaisilleen nälänhätää ja vainoja?
Ensimmäinen kattava suomenkielinen
esitys Kiinan kansantasavallan historiasta.
James Joycen Ulysses (1922) on
monasti 1900-luvun tärkeimmäksi
sanottu romaani, joka kuvaa jo käsitteiksi muodostuneiden päähenkilöidensä ? Leopold ja Molly Bloomin
sekä Stephen Dedaluksen ? päivää
Dublinissa 16. kesäkuuta 1904.
Harva Suomessa osaa venäjää, mutta moni haluaisi tietää jotakin tästä salaperäisestä naapurin kielestä,
joka on maailman kahdeksanneksi
puhutuin kieli. Tämä kirja on juuri
heille.
Annamari Vänskä
Muodikas lapsuus
Lastenvaatteet ja lapsia esittävät kuvat herättävät aikuisissa
voimakkaita tunteita. Meillä on
selkeät näkemykset siitä, millaiset lastenvaatteet tai lapsia
esittävät kuvat ovat sopivia ja
millaiset puolestaan altistavat
lapset hyväksikäytölle.
Anita Seppä
Pilvi Torsti
Tere Vadén
Ilmari Vesterinen
Kuvien tulkinta
Suomalaiset ja historia
Shintolaisuus
Kuvien tulkinta on monipuolinen työkalupakki kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin
tulkintaan. Teoksessa käydään
läpi kuvantutkimuksen historia Sokrateesta digitaaliseen
aikaan.
Historia elää arjessamme monin
eri tavoin. Henkilökohtaiset
muistikuvat ja käsitykset
lähimenneisyyden tärkeiksi koetuista tapahtumista muokkaavat identiteettiämme, arvostuksiamme ja maailmankuvaamme.
Mitä historiamme merkitsee
meille tavallisille suomalaisille?
Heidegger, ?i?ek ja
vallankumous
Miksi mannermaisen filosofian
mahtihahmo Martin Heidegger
uskoi vuonna 1933, että Adolf
Hitler on Saksan ja Euroopan
tulevaisuus? Entä miksi ?lännen vaarallisin filosofi? Slavoj
?i?ek kehuu Heideggerin militantismia?
Shintolaisuuden mytologisesti
rikkaaseen maailmaan kuuluvat
esivanhempien ja suurmiesten
palvonta, rituaalisen puhtauden
vaatimus, uhritoimitukset, rukoukset, pyhiinvaellukset, taide
ja kauneus. Shintolaisuus näkyy
arjessa monin tavoin, ja se
korostaa ihmissuhteita, paikallisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Joulukirjaostokset Gaudeamus Kirja & Kahvista!
Kaupungin fiksuimmat joululahjakirjahankinnat teet Kaisa-talon kirjakaupastamme.
Runsas valikoima suomenkielistä tietokirjallisuutta, mukana mm. laajasti Gaudeamuksen, Into
Kustannuksen, Vastapainon, SKS:n, Ursa, Maahengen, Basamin ja monen muun valikoima.
Ohjelmaa kirjakaupassamme: 10.12. klo 16.30 Arto Mustajoki (Kevyt kosketus venäjän
kieleen) ja Hannu Taanila ? 11.12. klo 17 Minna Keinänen & Harri Nyman (Kissojen Suomi) ?
12.12. klo 15 Lauri Paltemaa, Juha A. Vuori ja Mikael Mattlin (Kiinan kansantasavallan historia) ? 13.12. klo 17 Sirke Happonen (Muumiopas). Tervetuloa!
Gaudeamus Kirja & Kahvi, Kaisa-talo, Vuorikatu 7, 00100 Helsinki .
· www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella. Myös jouluna.
15
Mik
Mikko-Pekka
Heikkinen
en
TERVEISET KUTTURASTA
TER
RASTA
TA
Lappilaisten kuksa menee
Lap
nurin, ja Pohjois-Suomi aloittaa
a
Tuomas Milonoff?Riku
Tu
ku Rantala
MAD MANNERS
MA
Seikkailijan etiketti
Se
Palkitut matkakirjailijat
Pa
joh
johdat
tuurien tapoihin ja tabuihin.
tu
Anna lahjaksi lukuelämys
LBSJ!FORWJTU
?Teos
Teos o
Te
on
n Enqvistiä
Enqvistiä
Enqv
tiä
ä parhaimmi
pa
parhaimmillaan
p rhaimm
rhaimmi
rhaim
haimmi
aimmi
aimm
immillaa
llaan
laan (
(?)
?)
)
l
lohdu
lo
lohdutt
hduttaa
a enemmän
enem
e
en
n mä
nemmän
män
ä kui
ku
k
uin t
ui
tuhat
tuha
tu
tuh
hat tyhjää
hat
tyhjä
yhj
yhjää
y
hj
j
lohduttaa
kuin
lupaav
lupaava
paava
v a ?loso
?loso?aa.?
?aa
aa ?
lupaavaa
?loso?aa.?
Helsin
Helsingin
singin
n Sanom
Sanoma
Sano
Sanomat
anoma
nomat
m
P L H R IHDD:
IHDD:KB
IH
IHDD
IHD
H DD
HD
HDD:
HDD
DD:
D
D:
D
:K
:K
KB
B
Kar Enqvist
Kari
USKOMATON
US
ON MATKA
MAT
ATKA
USKOVIEN MAAILMAAN
US
AAN
Tiedemiehen matkakirja
Tie
kirja
uskomisen maasta.
Ka Enqvist
Kari
st
KUOLEMAN
KU
N JA
UNOHTAMISEN AIKAKIRJAT
UN
Millaisen merkityksen uskon
M
uskonnoton voi liittää ihmiselämään?
Jouni
J
ouni
i Tervo
Te
Te
OSMO RAUHALA ? TAPAUS
OS
Yhteiskunnallinen taiteilijaYht
kuva nykyajan renessanssi
kuv
per
persoonasta.
a.
Kitty
Kitt Ferguson
F
STEPHEN HAWKING
ST
Elä
Elämä
Poikkeuksellisen ajattelijan
Po
poikkeuksellinen elämä.
Pakettiin vain
parasta
NEIL YOUNG ? MUISTELMAT
Rockmusiikin kummisedän
R
ockmusiikin k
kummisedän k
kauan
auan
odotetut
o
dotetut muistelmat.
muistelmat.
?Young
harvoin
avautunut
julkisuudes? Young
g on
on h
arvoin a
vautunut j
ulkisuudessa,
s
a, mutta
mutta nyt
nyt hän
hän antaa
antaa kaiken,
kaiken, niin
niin kauniit
kauniit
k
kuin
uin kipeät
kipeät t
tunteensa,
unteensa, v
virrata
irrata u
ulos.?
los.?
HELSINGIN
SANOMAT
?H
ELSI NGI N S
ANOMAT
JUHA V
VAKKURI ? AFRIKAN YMPÄRI
Kiehtova
K
iehtova k
kertomus
ertomus m
matkasta
atkasta A
Afrikan
frikan
y
mpäri s
ekä e
urooppalaisten v
aiympäri
sekä
eurooppalaisten
vaik
utuksesta maanosan
maanosan historiaan
historiaan j
a
kutuksesta
ja
nykypäivään.
nykypäivään.
ROGER MOORE ? BOND ON BOND
RIIKKA ALA-HARJA ? MAIHINNOUSU
Jokaisen
J
okaisen Bond-fanin
Bond-fanin kirjahylkirjahyll
yyn k
uuluva t
eos k
ertoo R
oger
lyyn
kuuluva
teos
kertoo
Roger
M
oor
ren s
anoin k
aiken o
lennaisen
Mooren
sanoin
kaiken
olennaisen
007-le?oista.
0
07-le?oista.
Normandian
N
ormandian m
maihinnousun
aihinnousun m
maiseaisemiin
m
iin sijoittuva
sijoitt
tuva v
vimmainen
immainen j
ja
ap
puhutteuhutteleva
l
eva r
romaani
omaan
ni taisteluista,
taisteluista, j
joita
oita p
päääähenkilö
h
enkilö k
käy
äy monella
monella r
rintamalla.
intamalla.
SOFI
S
OFI OKSANEN
KUN KYYHKYSET KATOSIVAT
Vaikuttava
V
aik
kuttava romaani
romaani miehitemiehitet
yn Viron
Viron ihmiskohtaloista
ihmiskohtaloista
tyn
a
ikana, jolloin
jolloin mikään
mikään e
i
aikana,
ei
o
llut t
otta j
ak
un pahin
pahin o
li
ollut
totta
ja
kun
oli
t
otta.
totta.
JAN GUILLOU ? SILLANRAKENTAJAT
w w w. l i ke ..f
fi
Kiehtova
K
iehtova k
kronikka
ronikka t
tekniikan
ekniikan j
ja
a
t
uhoisien s
otien v
uosisadasta,
tuhoisien
sotien
vuosisadasta,
1
900-luvusta.
1900-luvusta.
!
"
# $$#$ $%
& '
(
"
)
15
Parhaat jutut kerrotaan pilkun jälkeen.
Näyttelyt & tapahtumat
www.pukstaavi.fi
Roope Lipasti
RAJANAAPURI
Eugen
g Ruge
g
VÄHENEVÄN
VALON
VÄHE
NEVÄN VA
V
LON AIKAAN
Philip Kerr
LIEKIT BERLIINISSÄ ? berlin noir i
Ruoho aidan toisella puolella on aina?
leikkaamatta. ?Kernaasti nimittäisin
Veikko Huovisen debytantille henkiseksi
isäksi.? antti majander, hs
Huikea, hauska ja haikea romaani
DDR:n noususta ja tuhosta.?Vuoden
lukukokemuksissani
lukukokemuksissani kiilaa kärkipaikalle.?
Marttilankatu 12, Sastamala
Natsi-Saksaan sijoittuva rikosromaani
on kova kuin nyrkkirauta. ?Raymond
Chandlerin tyylistä kovaksikeitettyä
kamaa, mutta mielestäni vielä parempaa.? walter de camp, city
sirpa pääkkönen, hs
raisa Porrasmaa
J apani
p i n ta a s y v e m m ä ltä
Tieto-FinlandiaTi
T
ie
et
to
o-Fi
F nlandia- ja Kana
Kanava-palkinto
n va-palki
k nto 2012
2
Muutakin kuin sake, sushi ja samurait
Elina Lappalainen
p
pp
SYÖTÄVÄKSI
KASVATETUT
SYÖTÄVÄKS
I KASVA
VATETUT
atena
TRASHION!
Raisa Porrasmaa
JAPANI PINTAA
T SYVEMMÄLTÄ
Trash + fashion = trashion! Kiistatta
vuoden upein DIY-kirja.
Syvä sukellus Japanin nykypäivään,
kulttuuriin, talouteen ja historiaan.
Outi Pyy, Mikko Rasila & Hanna Linkola
Jeffrey Brown
DARTH VADER JA POIKA
Ennen kuin Darth Vader hoitelee
kapinalliset, hänen täytyy hoitaa nelivuotiasta poikaansa Lukea....
?Yhteiskunnalliselta sanomaltaan vuoden painavin kirja
ja kertoo sekä suomalaisen tuotantoeläintuotannon hyvistä
että sen huonoista puolista enemmän ja tarkemmin kuin
mikään teos koskaan aikaisemmin. Ja mikä tärkeintä:
saarnaamatta, silittelemättä ja erittäin vetävällä tutkivan
journalistin kynällä.? ville pernaa
www.atena.?
Inkeri Näätsaari
KAUPUNGIN VALO
Turun pääkirjasto Siriuksen korttelissa
Seppo Järvinen: Rukki, mantra ja piilaakso. Intian päiviä ja öitä.
Raimo Vahtera: Kohti Suur-Turkua. Romaani.
Kalle Niinikangas: Harmaa mies. Runoja
Tuula Sandström: Korpisissit karkuteillä. Kuvitus Päivi Niinikangas.
Asko Lehtonen: Puhukaa oikeilla nimillä. Runoja.
TaoLin: Sininen maa. Romaani.
www.enostone.?
Verkkokauppa avoinna 24 h
? Minulle on ihan uutta avata
suuni ja pyytää mitä haluan.
Se pelottaa.?
Sue Johnson
Kunpa sinut tuntisin paremmin
Keskustelemalla tunnekeskeiseen
parisuhteeseen
27 ?
www.psykologienkustannus.fi
inen
Nyky
i ja
kriisx
Mar
10?
EDONANTA JA
25
ervo:
Elvi 1S9i3n
1-1956
Runot
KIRJAT KOTIIN POSTIKULUITTA!
JOULU-ALE -30%
Kamagurka & Herr Seele
COWBOY HENK JA LAHJAHEV
OSET
rey
rd Go
Edwa KUKSET
R
E
S
T
E
PÄIS
SEKO
salo
Koivu
im.)
Veikko Korvela (to
o
k
r
a
&M
n ja
Rauhoan lapset
toiv
10
?
EDONANTA JA
Ti
Tilaukset:
ilaukset:
(09)
(0
09) 774 38 10
toimisto@tiedonantaja.fi
t
o
oimisto@tiedonantaja.fi
www.tiedonantaja.fi
w
w
ww.tiedonantaja.fi
MMAN
ER STRO
THE KASP RATED DESIGN
ILLUST CLOPAEDIA
ENCY
Hintoihin
H
intoihin lisätään postituskulut.
en
ron
pe E ANS
Roo HUM
&
S
ICE
OFF
Kutik
u
SPEC ti
TER
WWW.HUUDAHUUDA.COM
10
vosalueen rajalta. Padon yllä
työskentelevät kaivinkoneet ja
kuorma-autot. Sumun keskellä
maisema vaikuttaa post-apokalyptisen elokuvan lavasteilta.
?Missä tulee viimeinen raja?
Milloin ympäristöhaitat alkaa
olla suuremmat kuin malmista
saatavat millään kuviteltavissa olevat hyödyt? Mun mielestä
nyt Suomessa on se raja saavutettu. Tämä on se paikka, johon
pitää panna stoppi. Täytyy panostaa johonkin muuhun ja on
pakko ruveta keskustelemaan
myös siitä, että näitä malmeja ei
ole tarpeeksi enää jatkossa. Pi-
2012
31
tää kehittää toisenlaista tulevaisuutta. Tämä on suunnanmuutoksen paikka koko kulttuurille.
Tässä törmätään uusiutumattomien luonnonvarojen loppumiseen ja heikkenemiseen?, miettii
Hyvönen.
?Talvivaara on kuva nykymaailmasta. Se on kuva, mikä voidaan ymmärtää. Se on kuva siitä,
mihin jatkuvan kasvun kehitys
johtaa. Me nähdään tässä mitä
tulee tapahtumaan, jos ei saada
kehityksen kurssia kääntymään?,
Lankinen sanoo.
Anna Kankaanpää
KUOLLUT METSÄ. Ylä-Lumijoen vartta 23.11. Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaasta vuotanut vesi on myrkyttänyt alueen vesistöt hyvin metallipitoiseksi. Syövyttävää kalkkia on tuotu alueelle useita rekkakuormallisia ja levitetty helikopterista veden pH-arvojen tasapainottamiseksi. Voiman valokuvaajan
haastattelemalla Talvivaaran kaivososakeyhtiön tuotevastuun
asiantuntijalla Tuomas Vanhasella ei ollut käsitystä luontoon levitetyn syövyttävän kalkin määrästä.
LAPSUUDEN MAISEMISSA. "Kyl10
lähän tässä pelko on ollut se, joka on
hallinnut kylää ja näitä ihmisiä, jotka
asuu tässä ympärillä", Vesa Kaikkonen kuvailee Tuhkakylässä, Talvivaaran naapurissa.
32
TEKSTI
KUVA
2012
ANNA KANKAANPÄÄ
LAURA HAPPO
Kylä tuhkana
Talvivaaran naapurissa kasvanut Vesa Kaikkonen on jo tehnyt surutyönsä lapsuudenmaisemiensa osalta, mutta edelleen valmis taistelemaan kotiseutunsa puolesta. Porukalla.
E S A Kaikkonen istuu äitinsä vanhan
kotitalon
pöydän ääressä Tuhkakylässsä, reilun kilometrin päässä Talvivaaran
kaivospiirin rajalta. Kodikkaassa
tuvassa Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, vasemmistoliiton jäsen ja eläkepäiviä
viettävä näyttelijä vaikuttaa levolliselta, vaikka silmistä huokuu
väsymys. 1960-luvun värikkääseen tyyliin sisustettu mummonmökki tuntuu suloiselta turvapaikalta Tuhkakylää vavisuttaneen
kohun keskellä.
Kaikkosella on Tuhkakylään
vahva tunneside, sillä sen runsaat vesistöt ja vaarat ovat hänen
lapsuudenmaisemiaan.
?Ei ole mitään järkeä menettää järkeänsä näiden asioiden
kanssa, joille ei yksittäisenä ihmisenä voi mitään. Minä vain olisin
toivonut sitä, että valtio olisi toiminut toisella tavalla ja ottanut
huomioon myös ihmisten elämisen tarpeet täällä?, hän toteaa.
V
Talvivaaran nikkelikaivoksen tapahtumia
ja palaa kertoessaan Tuhkakylän alueen historiaan. Kerronta
rönsyillee jokireittien merkityksestä 1700-luvun väitöskirjoissa
esiintuotuihin malmilähteisiin ja
saksalaisten Talvisodassa poraamaan nikkeliin.
Tuhkakylä oli uinuva maalaiskylä aina kaivoksen tuloon asti.
?Kyllähän mulla on ollut alusta asti epäilys ja pelko siitä, että
ei tämä mene kuten pitäisi. Ihan
perustaen niihin kokemuksiin,
mitä nikkeliavolouhoksista kansainvälisesti on.?
Kaivoksen avaamisesta puhuttiin jo 70-luvulla, mutta tuolloin ei löytynyt menetelmiä
K A I K K O N E N K E R TA A
haittojen poistamiseksi. Sitten
keksittiin uusi menetelmä, bioliuotus.
?Bio...?, tuhahtaa Kaikkonen. ?Minä vähän epäilen, että
ollaanko meillä ihan täysin menetelmän vaatimalla tiedollisella tasolla. Varsinkin näissä puoliarktisissa olosuhteissa, jossa
on erittäin herkkä luonto. Kun se
prosessi, mikä siellä on käynnissä
pannaan arktista luontoa vastaan
ja sovitetaan arktiseen luontoon,
niin tiedetäänkö me kaikki siitä?
Ne on valtavan isoja kysymyksiä,
jotka olisi pitänyt selvittää.?
Jo lupaprosessien läpikäymisen aikaan valvontaan oli Kaikkosen mukaan liian vähän resursseja. Vaikka ympäristökeskuksen
vanhojen valvottavien rinnalle tuli Euroopan suurin nikkelikaivos,
töihin ei saatu lisää väkeä.
?En minä pahalla katso sitä,
että kaivos pyörii. Se työllistää
kainuulaisia. Mutta pitää luoda
työskentelylle sellaiset olosuhteet, etteivät ihmiset kärsi. En
minä muuta toivo, kuin että tässä noudatettaisiin lupaehtoja ja
lainsäädäntöä.?
Yhden asian suhteen Kaikkonen kuitenkin on ehdoton.
?Niin kauan kuin sotaa käydään, tarvitaan nikkeliä. Minusta tällaiseen tarkoitukseen
nikkeliä ei pitäisi kaivaa. Mutta
meidän pitäisi pystyä sitten vaikuttamaan tähän isoon kuvaan
ja isoon asiaan. Silloin mennään
huomattavasti ulommas Tuhkakylästä ja Lumijärvestä.?
olla lopettamassakaan niin kauan,
kun maaperä on täynnä valtavia
rikkauksia, Kaikkonen muistuttaa.
?Kyllähän varmasti tilanne on
se, että ne kaivetaan sieltä pois,
sanottiin me muut mitä tahansa.
Mutta tämän yhteisön pitää vaa-
tia sitä sitten ympäristön ja elämisen näkökulmasta.?
Kaikkien etu olisi, että kaivosyhtiö saisi prosessinsa kuntoon.
?Eihän kaivosyhtiön etu ole
se, että sillä on kielteinen leima.
Kaivosyhtiön pitää olla yhteisön
kanssa sovussa.?
Kaikkonen nostaa esiin kysymyksen, josta ei ole juurikaan julkisuudessa puhuttu: mitä meistä
ajatellaan kansainvälisillä markkinoilla, jos emme osaa pitää
huolta kaivostoiminnan turvallisuudesta?
?Sehän on Suomen kannalta
erittäin paha juttu. Meillä pitäisi kiireesti saada osaamisen taso
nousemaan niin, että meiltä tultaisiin ottamaan esimerkkiä. En-
än järä
t
i
m
?Ei ole ettää järken
en
keä m iden asioide
ä
änsä n , joille ei yk
kanssa ä ihmisenä
en
sittäis itään.?
voi m
nen kaikkea näissä ympäristökysymyksissä. Suomi on tunnettu
siitä, että meillä voi melkein mihin
tahansa veteen mennä uimaan.
Verrattuna kun mä oon Keski-Euroopassa kiertänyt, niin siellähän
on kieltotauluja joka paikassa, että älä juo tästä.?
E I K Ä K A I V O S T O I M I N TA A
takkinsa
päälle ja johdattaa kävelylle lähimaisemiin. Seuraamme omakotitalon ohitse virtaavan Tuhkajoen
vartta. Kaikkonen kertoo lämpimästi lapsuudestaan: tässä joessa hän opetteli uimaan 50-luvulla. Hän esittelee hiekkapohjaisen
K A IK KONEN PUK EE
uimapaikkansa, sekä sen kohdan,
joka oli talvisin paras paikka mäenlaskulle. Samasta joesta Kaikkonen narrasi lapsena harjuksia.
Hän kertoo yhä kalastavansa siinä.
Joki on synkkä, mutta väri ei
Kaikkosen mukaan ole muuttunut merkittävästi. Humusperäinen vesi on aina ollut sävyltään
tummaa.
?Meidän pitäis ajatella myöskin ympärillä olevasta luonnosta,
että minkälaisen perinnön jätämme. Lapset ja lastenlapset, miten
ne kiroaa, että ?ei se saatana tajunnut mitään?, vaikka minä koko
ajan kannan huolta ja yritän tehdä yksilötasolla sen eteen töitä.
Mutta mikä riittää sitten? Miten
se mitataan? Poikani kertoo viidenkymmenen vuoden kuluttua,
että riittikö isältä tämä työ.?
alueen tapahtumia tutkii parhaillaan Onnettomuustutkimuskeskus.
?Minä arvaan lopputuloksen,
kun tässä on ollut monta vuotta
aikaa miettiä asioita. Olen oman
surutyöni tehnyt Tuhkakylän
osalta. Minä epäilen, että tätä
jokea ei ole siinä vaiheessa, kun
kaivostoiminta on puolessa välissä?, Kaikkonen tuumaa.
?Kun tämä on yksi Euroopan
rikkaimmista alueista, niin olen
ihan varma, että täällä on helvetin iso kuoppa ja tämä on kuumaisemaa sadan vuoden kuluttua. En
tiedä, minkälaisia muutoksia ihmiset sitten sallivat elinympäristössään, tulevat sukupolvet. En
haluaisi hirveän isoa muutosta.?
Vaikka Kaikkonen on päättäjä,
hän sanoo omienkin vaikuttamismahdollisuuksiensa perustuvan
kansalaisvaikuttamiseen, siinä
missä kenen tahansa.
Kaikkosen mielestä suomalaisten pitäisi asettaa vaatimuksia sille, mitä maasta kaivetaan
TA LV I VA A R A N
ja mitä jätetään kaivamatta. Kansan tulisi pyrkiä vaikuttamaan
lainsäädäntöön, jolla määritellään, minkälaisia kaivoksia
Suomeen avataan ja millä edellytyksillä. Luottamus omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on kuitenkin heikkoa.
?Valtiovalta on puolustanut
muita arvoja kuin kansalaisarvoja
ja kansalaisvaikuttamisen arvoja.
Alueen ihmiset kokevat, että kukaan ei heitä puolusta ja että valtio on vetäytynyt vastuustaan.?
edellyttäisi
kaivosten tuottamien ongelmien
julkista ja runsasta käsittelemistä. Se olisi kaivosyhtiönkin etu.
Kaikkonen haluaisi saman
pöydän ääreen paikalliset asukkaat, viranomaiset, kaivosyhtiön
edustajat sekä jonkun yhteistoimintaelimen.
?Toteamalla asioita yhteisesti
säästyttäisiin huhuilta, ja vuoropuhelu olisi aitoa ja avointa sekä
viranomaisten että kaivosyhtiön
edustajien kanssa. Se olisi hirvittävän tärkeä ja hyvä asia, että saataisiin yhteisön mielipiteet
suoraan tietoon, eikä niitä tarvitsisi kaivosyhtiönkään lukea lehtien palstoilta. Eikä sitten taas
meidän tarvitsisi niitä suunnitelmia lukea vasta, kun ne on tapahtuneet. Voitaisiin varautua niihin
ja keskustella, että miten näitä
ratkottaisiin.?
Ennen kyläyhteisöt pitivät yhtä, nyt ajatus yhteisöllisyydestä
tuntuu kaukaiselta. Kaikkonen
pahoittelee, että yhteisöt ovat
hajonneet, eikä kotiseudun puolesta enää taistella.
?Meidän pitäisi vain ymmärtää ja älytä, sekä tehdä asioille
jotakin. Ja porukalla. Yksin ei kukaan ole mitään, porukalla näitä
tehdään ja piste. En näe toista
vaihtoehtoa. Ei se ole sen kummemmasta asiasta kyse.?
M O D E R N I A J AT T E L U
+UTSUMMEKAIKKIAPERUSTULOALOITTEESTAKIINNOSTUNEITA
LIITTYMØØNPERUSTULOVERKOSTONJØSENEKSI 4ØMØON
TØRKEØØTOIMINNANJAALOITEKAMPANJOINNIN
MAHDOLLISTAMISEKSI
")%.&INLAND
3UOMENPERUSTULOVERKOSTORY N
JØSENEKSIVOITLIITTYØLØHETTØMØLLØYHTEYSTIETOSI NIMI
OSOITE
PUHELINNUMEROJAMAHD AMMATTI OSOITTEESEEN
BIEN lNLAND GMAIL COM VIESTINOTSIKOKSI
h*ØSENEKSIv ,ØHETØMMEPALUUVIESTINØTIEDOT
JØSENMAKSUNMAKSAMISEEN *ØSENMAKSUNSUURUUS
VUODELLE ON `SEKØVAPAAVALINTAINEN
TUKIMAKSU KOSKEESEKØHENKIL?
ETTØYHTEIS?JØSENIØ
JØRJESTØØPERUSTULOTILAISUUDENTAI
MUUTENOSALLISTUAKAMPANJATY?H?N4ØYTØ
YHTEYSTIETOSIOSOITTEESSAPERUSTULO ORG MUKAAN
JAOTAMMESINUUNYHTEYTTØ
-/, $
9;=:GGC
WWW FACEBOOK COM GROUPS BIEN lNLAND
-¯@C¾HGKLADAKL9
,IITYSØHK?POSTILISTALLEMMELØHETTØMØLLØPYYNT?
OSOITTEESEENBIEN lNLAND GMAIL COM
*!!554)3)!--%*!,).++%*Ç--%
*!+%(/4!934Ç6)Ç3)*!
35+5,!)3)!3)!,,%+)2*/)44!-!!.
!,/)44%%--%
")%.&INLAND
3UOMENPERUSTULOVERKOSTORY
ONPUOLUEPOLIITTISESTISITOUTUMATONJØRJEST?
JOHONKUULUUPERUSTULOSTAKIINNOSTUNEITA
TUTKIJOITA
AKTIVISTEJAJAKANSALAISIA
*=JMKLMDG
GJ?
#( AFD9F< -MGE=FH=JMKLMDGN=JCGKLGJQ
34
TEKSTI & KUVAT
10
2012
KAARINA GRIFFITHS
Eteläranskalainen
maailmanloppu
Taikavuori Pic de Bugarachin sisässä olevat avaruusolennot pelastavat ihmiset 21.
joulukuuta, tuhon tullessa. Näin uskoo joukko alueelle muuttaneita ihmisiä.
P
IENI
Bugarachin
kylä kyhjöttää 1 230
metriä korkean, taikavuoreksi
kutsutun
Pic de Bugarachin kyljessä. Kukaan ei tunnu oikein tietävän,
miksi tämä vuori on niin merkittävä. Kovin kummoiselta se ei näytä, mutta sen ympärille on kehittynyt uskomaton määrä mystisiä
tarinoita, ja sitä pidetään pyhänä.
New age -väen mukaan tämä
on yksi maailman päächakroista
eli energiapaikoista. Täällä sanotaan olevan myös erityisen voimakas magneettikenttä.
Tutkijoiden mukaan vuorella
on aikoinaan tapahtunut geologinen mullistus, sillä huipun kiviaines on geologiselta iältään vanhempi kuin sen sisus. Bugarachia
kutsutaankin myös ylösalaisinvuoreksi.
alkoi virraB
ta ufoista kiinnostunutta väkeä ja esoteeUGAR ACHILLE
rikkoja, kun paikallisen
asukkaan ufohavainto vuoti julkisuuteen 1980-luvulla.
Sittemmin vuori on liitetty
mayojen 2012-ennustukseen, jonka mukaan yksi aikakausi päättyy
tämän vuoden joulukuun 21. päivänä. Tätä on pidetty myös maailmanlopun hetkenä. Alueelle on
muuttanut ihmisiä, jotka uskovat, että vuoren sisässä olevat
avaruusolennot pelastavat heidät tuhon tullessa.
Tarinat vuoren aarteista,
maanalaisesta järvestä ja sen
erikoisesta energiasta ovat houkutelleet tänne natsien sekä
Israelin salaisen palvelun kaivuujoukot. Jules Verne sai täältä innoituksen kirjaansa Matka
maan keskipisteeseen ja Steven
Spielberg ?lmiinsä Kolmannen
asteen yhteys. Ranskan entinen
presidentti François Mitterrand
lennätettiin helikopterilla tutustumaan vuoreen.
Sveitsiläinen harrastelijatutkija Daniel Bettex kävi 1980-luvulla tutkimassa Bugarachia alu-
een perinteistä uskoa vaalivan
kataarijärjestön suojeluksessa.
Hän kertoi löytäneensä sisäänpääsyn vuoren luolastoihin: Bettex näki vuoren alla maanalaisen
joen ja kiveen hakattuja laitureita
sekä merkkejä asutuksesta. Hän
näytti kataarijärestön sihteerille
valokuviaan vuoren sisältä ja kertoi löytäneensä jotain sanoinkuvaamattoman arvokasta. Vähän
tämän jälkeen mies löydettiin
kuolleena vuoren läheltä.
täynnä
erikoista energiaa?, nimettömänä pysyttelevä paikallinen
nainen sanoo.
?Monet naiset tulevat tänne
pyhiinvaellusretkelle etsimään
jumalallista naiseutta, meditoimaan ja hiljentymään. Sillä ei ole
mitään tekemistä apokalypsikohun tai kummallisten lahkojen
kanssa, joihin olemme aivan kyllästyneet. Tunnemme vastuuta
suojella ja vartioida seudun pyhiä
paikkoja.?
Nojaan kaiteeseen Rennes le
Chateau? kirkon näköalaterasChateau?n
silla. Täältä
Tä
on Bugarachille
noin k
kymmenen kilometriä.
Maisema on hypnoottisen kauMaisem
nis: viiniv
viiniviljelmiä, auringonkukkapeltoja ja kaukana siintävät
vuoret. Vuori,
Vu
jolla seison, on pyhitetty Ma
Maria Magdalenalle. Sanotaan, että hänet on haudattu luola
luolaan jonnekin lähistölle.
Vieressäni jyrkänteellä taVie
sapainoilee goottilaistyylinen
sapaino
Magdalan torni, jonka RenneMagdal
sin kirkkoherra
kirk
Bérenger Saunière rakennutti
ra
kirjastokseen
1900-luvun alussa. Hänen ker1900-luv
rotaan l
löytäneen Rennesin kirkon alttaria
altt
kunnostaessaan
jotakin n
niin arvokasta ja arkaluontoista,
luontoist
a, että katolinen kirkko
osti hänen
n vaikenemisensa.
Rahat Saunière käytti rakennustöihin ja kirkkotaiteeseen.
Kirkon ko
oristeiden sanotaan sikoristeiden
sältävän vihjeitä
v
Saunièren löydöksestä. Pirunpatsaat, pääkallot ja haut
hautakiviin
takiviin kätketyt viestit
tuovat mi
mieleen
eleen Da Vinci -koodin,
ja kirjan k
kirjoittanut Dan Brown
saikin inspiraation
ins
spiraation juuri tämän
alueen mysteereistä.
my
ysteereistä. Villeimmät
Saunièren
n ympärille punotut tarinat kerto
kertovat
ovat kuningas Salomon
aarteesta
aartee
esta ja Graalin maljasta.
?
TÄ M Ä S E U T U O N
mukaan
E
Saunière olisi löytänyt kaksi
pergamenttikääröä. Alueen kesRÄÄN
VERSION
kiaikaisilla asukkailla, kristityillä
kataareilla, sanotaan olleen hallussaan varhaisia evankeliumeja, joissa oli todiste Jeesuksen ja
Magdalan Marian avioliitosta ja
perillisistä. Tarinaa tukee Harvardin yliopiston äskettäin analysoima papyruksen pala, jossa
Jeesus puhuu vaimostaan. Kataarimaan tarinat kertovat, että
Maria Magdalena toi Jeesuksen
balsamoidun ruumiin mukanaan
Ranskaan.
Katolinen kirkko piti kataarien uskontoa harhaoppisena ? ja
ryhtyi veriseen ristiretkeen heidän hävittämisekseen. He joutuivat piiloutuman Ariegen laakson
kalkkikiviluoliin ja rakensivat sinne maanalaisen katedraalin. Viimeiset viisisataa seurakuntalais-
lkutiet
u
k
i
k
Kaik achiin
Bugar n ennen
staa
katkai . Paikalle
joulua aspoliisin
otil
tulee s isjoukot.
eriko
ta nääntyivät luolissa nälkään,
kun katolisen kirkon miehet muurasivat niihin johtavat käytävät
umpeen vuonna 1328. Alueelta
on löydetty luoliin pinottuja luurankoja, joiden uskotaan olevan
kataarien jäännöksiä.
Maailman lehdistö kiinnostui Kataarimaan salaisuuksista
1960-luvulla, kun Noël Corbu perusti Saunièren taloon hotellin ja
viihdytti asiakkaitaan aar
aarretarinoilla. Paikalle virtasi my
myös kultakuumeen valtaamia aart
aarteenetsiöitä, jotka kaivoivat vuorella
vu
esteettä ja käyttivät jopa dynamiittia apunaan. Nykyisin kaikki
kaivaminen on alueella kie
kielletty.
uiI
nuva Bugaragch on kaukana
ka
levottomasta. Erikoista väkeä
vä
ei
LTA P Ä I V Ä A U R I N G O S S A
ole näköpiirissä, vain muutama
mu
eläkeläinen kaivelemassa
kaivelemass
orgaanisia maan aarteita p
puutarhassaan.
Mikään ei kerro parin k
kuukauden kuluttua ehkä
ä odottavasta
odott
apokalypsikaaoksesta.
apokal
lypsikaaokse
Bugaragchin pormestari, Jean-Pierre Delord on kiusaantunut
apokalypsiturismista ja pelkää,
että alle kahdensadan asukkaan
kylään virtaa joulukuussa kymmeniätuhansia tasapainottomia
ihmisiä. Hän on viitannut myös
joukkoitsemurhan mahdollisuuteen.
jurtisA
sa asuvia hippejä, new age
-väkeä ja kiertolaisia. Vuorella on
LU E E LL A M AJA I LE E
nähty alastomia seurueita ja metsissä harjoitetaan omituisia rituaaleja. Paikalliset ovat ihmeissään. Vaikka vuorituristit tuovat
rahaa tullessaan, esimerkiksi läheisessä Quillanin kaupungissa
asuntomarkkinat ovat lähteneet
laskuun levottoman väen vuoksi.
Delord ilmoitti hiljattain, että
kaikki kulkutiet Bugarachiin katkaistaan ennen joulua ja paikalla
tulee olemaan sotapoliisin erikoisjoukot.
?Myös kaikenlaiset ulkoilmajuhlat ja rave-partyt Bugarachin
lähistöllä on kielletty sakkojen
uhalla ? tiedoksi niille, jotka ovat
vuokranneet paikallisilta maanomistajilta peltoja juhlintaan.?
Moni tulee varmasti pettymään, kun tästä ei tulekaan
vuosikymmenen hippijuhla tyyliin Woodstock. Jotain hauskaa
on sentään tiedossa: läheisen
Limoux?n kaupungin pubit mainostavat henkiinjääneiden bileitä 22. joulukuuta.
naisporukalT
la retken Salvayren vuoristokylän kappeliin. Siellä sanotaan
EEMME VIELÄ
olevan voimakas naisenergia. Kylä on itse asiassa ryhmä autioita
taloja, eikä kappelia ensin löydy,
koska se muistuttaa enemmänkin kivinavettaa. Aika on täällä
pysähtynyt.
Hämähäkinseitit koristavat
pikkuruisen kappelin nurkkia ja
tomuiset taulut näyttävät siltä,
kuin ne olisivat peräisin kirpputorilta. Tämän täytyy olla jonkun yksityinen pyhäkkö, ehkä se
joku ei enää jaksa tai näe pitää
paikkoja kunnossa. Mutta alttarilla on tuoreita kukkia ja siellä palavat kynttilät. Magdalan
Marian patsas hymyilee minulle vienosti. Sytytän pienen tuikun hänelle ? ja kaikille meille
naisille.
aduki
>
ì
b
EKOLOG INE N
www.olehyvaluonnontuote.fi
Kasvisruokaa Kurvissa!
`
Buffetlounas
`
D9CDG Brunssi `
Myös
E9 H=CDG Keittolounas
6eganissimo
&)/( -% "0#& ;9>Ç
en
vegaanin !
elu
pitopalv
%MDE9NMGJ=FC
"=DKAFCAN=?9FAKKAEG
_
36
TEKSTI
KUVITUKSET
10
2012
SAMI LOTILA
KLAUS WELP
Ex-päätoimittaja
ampui Mummoa
Hymyn entinen päätoimittaja kaataa likaämpärin ja kertoo
kohulehden sisäisestä taistelusta. Katso kuvat!
N
joulukuu vuonna 2010.
Seuraan
työhuoneestani,
kuinka ulkona Kronqvistinkujalla satelee
hiljalleen lunta.
Olen lähettänyt Journalistiliiton edunvalvontajohtajalle Petri Savolaiselle kaksi sähköpostiviestiä, joihin hän ei vastaa.
Hän ei ole vastannut siitä
huolimatta, että sovimme heinäkuussa tapaavamme vielä tämän
vuoden puolella. Sitten voisimme
jatkaa keskustelua siitä, miten
Hymy-lehti kehittäisi yhteistyötään avustajiensa kanssa.
Vuoden loppuun on aikaa reilu
viikko, ja lomat puskevat päälle.
Näyttää siltä, että Savolainen haluaa vetäytyä tapaamisesta.
Mutta miksei hän kerro sitä
minulle? Moukkamaista.
Palaan mielessäni viisi kuukautta ajassa taaksepäin palaveriin. Moukkamainen oli palaverikin.
O
läkähdyttävä
U
helle, ja lämpöä neuvotteluhuoneessa Otavamedian toimitaLKONA
ON
lon pohjakerroksessa riittää. Paikalla ovat itseni ja edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen lisäksi
joku nainen Journalistiliiton freeosastosta sekä oma esimieheni,
julkaisujohtaja Tarja Hurme. Kutsun häntä Mummoksi.
Lisäksi huoneessa on vaitonainen nainen Otavamediasta,
ehkä joku johtaja. En tiedä, mitä
hän huoneessa tekee, sillä hän ei
avaa suutaan koko palaverin aikaan. Ei tosin avaa freeosaston
nainenkaan. He tarkkailevat.
Seuraavan reilun tunnin aikana äänessä ovat lähinnä minä ja
Savolainen, vaikka kaikilla läsnä
olevilla olisi nyt ainutlaatuinen
mahdollisuus keskustella oikeista asioista niiden oikeilla nimillä.
Paitsi että kukaan tässä huoneessa ei tunnu tietävän, mitä ne
oikeat asiat oikein ovat.
En tiedä minäkään.
Mitä helvettiä me tässä huoneessa oikein teemme?
työskentelevät
?
freelancerit ovat valittaneet
liittoon, että heitä kohdellaan
LEHTEESI
huonosti?, Savolainen sanoo.
?Ai jaa. Mistä oikein on kyse??
vastaan.
?Emme voi kertoa yksityiskohtia. Olemme lähettäneet lehteesi työskenteleville freelancereille
kyselyn. Odottelemme tuloksia.?
No nyt valkenee. Viimeisten
parin viikon aikana viisi Hymyyn
kirjoittavaa yrittäjätoimittajaa ja
-kuvaajaa on kääntänyt minulle
kyseisen Journalistiliitolta saamansa kyselylomakkeen ja kysynyt, mistä on kyse.
?Selvä. Jos me aiomme keskustella tästä aiheesta, olisi pöytään ehkä saatava jotain konkreettista. Nimiä, tapahtumia,
väärinkäytöksiä, jotain. Keskustelen niistä mielelläni.?
Saatan vaikuttaa kärsimättö-
10
mältä, ja olenkin, sillä työt odottavat huoneessani.
?Yksityiskohtiin palaamme
myöhemmin syksyllä, kun olemme saaneet freelancereiden vastaukset ja olemme tutkineet asiaa. Nyt en voi kertoa enempää?,
Savolainen toistaa.
?No mistä haluat meidän nyt
sitten keskustelevan?? kysyn.
Itse olen saanut tietää tapaamisesta vasta hetkeä aiemmin,
kun olen sattunut vilkaisemaan
digikalenteriani. Mummo on sopinut sen Journalistiliiton kanssa
ohitseni.
Ohitseni toimiminen on hänen
tapansa. Mummo pelkää hysteerisesti Journalistiliittoa, ja niin liiton porukka kuin Otavamedian
toimittajakuntakin tietävät sen.
Liiton painostuksesta Mummo on palkannut Hymyyn keväällä kovapalkkaiseksi AD:ksi, art directoriksi, henkilön, joka on juuri
valmistunut koulusta ja jonka
työkokemus on olematon.
Todellisuudessa Hymy ei tarvinnut vakituista graa?kkoa tai
taittajaa, vaan työ olisi voitu ulkoistaa. Niin olisi syntynyt säästöjä ja joustavuutta.
On tässä talossa tosin sellaisiakin graa?kkoja, jotka nyhertävät yhden taiton kanssa
päiväkausia. Joku toinen tekee
vastaavan työn parissa tunnissa.
Kaikki ymmärtävät, että ero työn
tuottavuudessa on jopa kymmenkertainen, mutta kukaan ei
uskalla sanoa sitä ääneen. Jotkut
ymmärtävät senkin, että epätasainen kuormitus syö toimitusten
työmoraalia entisestään.
ilmiannon oli tehnyt, vaan vieritti vastuun omalle esimiehelleen.
On sairasta oikeuden jakamista
vaatia todisteita syytöksen kohteelta sen sijaan, että niitä vaadittaisiin valheellisen väitteen
esittäjältä.
?Varo tuota naista?, edeltäjäni
sanoi minulle. Hän puhui Mummosta. Oli jo liian myöhäistä.
Ymmärsin, millaiseen surkeuteen
olin lähtenyt mukaan.
edunvalvontajohtaja
L
Savolainen jatkaa palaveria:
?Onko Hymy pudottanut joidenO P U LTA
kin avustajien palkkioita? Entä
miten te korvaatte freelancereiden matkakuluja??
?Joidenkin palkkiot ovat voineet hitusen ehkä pudota ja toisten nousta, mutta maksamme
yhä keskimäärin enemmän kuin
muut lehdet. Tiedän, sillä olen itse työskennellyt kymmenille suo-
lon ulkopuolelle. Päätoimittajan
vastuulla on toteuttaa leikkaukset päättämällään tavalla.
Talon johto on myös pyytänyt
päätoimittajia pisteyttämään
käyttämänsä freelancerit. Pisteytystaulukko on kaikkien päätoimittajien nähtävissä, ja tarkoitus
on, että talon lehdet keskittävät
yrittäjätoimittajilta ja -kuvaajilta tekemiään ostoja vain korkean pistemäärän saaneille. Eli tilataan työtä harvemmilta mutta
enemmän. Pidän pisteytysjärjestelmää erinomaisena.
Savolainen jatkaa: ?Sitten on
tapahtunut kuulemma sellaista,
että juttu on jäänyt kokonaan
julkaisematta tai on seissyt julkaisematta tosi kauan.?
Naurahdan. Pitäisi tietysti
vastata, että mitä se kuule sinulle
kuuluu, päättääkö Hymy julkaista
jonkin jutun ja millä aikataululla.
Voisin luetella pitkän litanian
Erään kirjoittajan kanssa sovin
jutusta, jossa hän tekee pimeitä
töitä Seinäjoella. Hän itse tarjosi
aihetta ja sanoi tietävänsä, että
Seinäjoella on paljon hämärätyön
tarjoajia esimerkiksi baareissa,
pizzerioissa ja siivoushommissa.
Sovimme, että artikkeliin tulee
kuvaukset kolmesta eri tilanteesta, jossa hänelle tarjotaan ja hän
ottaa vastaan pimeätä työtä.
Pitkän käestämisen ja monen
paukkuneen deadlinen jälkeen
saan lopulta käsiini ?artikkelin?,
jossa tämä toimittaja istuu pubissa Seinäjoella ja luulee kuulevansa, kuinka henkilökunta puhuu pimeästä työstä.
Tarjosin kirjoittajalle mahdollisuutta tehdä juttu uudestaan.
Hän oli käärmeissään, koska en
suostunut maksamaan saamastani räpellyksestä koko sovittua
juttupalkkiota vaan ainoastaan
toteutuneet matkakulut, jotka
suomalaisia lehtiä, jotka jättävät
tilattuja juttuja kokonaan julkaisematta milloin mistäkin syystä.
Useimmat lehdistä pyrkivät jättämään julkaisematta jättämänsä jutut maksamatta.
Olen itse aikoinaan käynyt oikeutta kustantajaa vastaan, joka
yritti kusettaa juttupalkkioissa.
Se oli nopea oikeudenkäynti, enkä tarvinnut siihen mitään am-
tosin olivat yläkanttiin.
Kukaan tuskin voi uskoa, kuinka paljon käytän aikaa uusien kirjoittajien ja kuvaajien etsimiseen.
Olen kyllästynyt kuvaajiin,
jotka laskuttavat yhden tai kahden julkaistun kuvan keikasta jopa 700?800 euroa. Joskus kuvat
ovat sellaisia, joihin pystyisi kuka
tahansa toimittaja pokkarikameralla: ei ideaa, ei mielikuvitusta, ei
vaivannäköä.
n
Näide nalla
en rin
t
s
y
l
l
e
räp
purkin
säilyke etteloslu
sisälly rnalismin
jou
kin on hlaa.
ju
on olla joka
T
päivä yhteydessä vähintään
yhteen uuteen mahdolliseen Hy-
Mummon ja ayE
väen irvokkaasta yhteisrintamasta sain jo heti ensimmäiSIMAKUA
senä työpäivänäni vuoden 2009
kesällä. Kukaan ei ollut kertonut
minulle etukäteen, millainen sotatilanne Hymyn pikkuruisessa
toimituksessa oli päällä.
Naispuolinen työntekijä syytti edeltäjääni, kohta eläkkeelle
jäävää päätoimittajaa, seksuaalisesta häirinnästä. Mummo tutki
tapausta yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Päätoimittajaa
kuulusteltiin. Kyse oli munkkipullasta, jota päätoimittaja oli erehtynyt vertaamaan kaskussaan
naisen rintoihin.
Ilmiannon taustalla olivat toimituksen pitkään jatkuneet riidat
lehden laadusta ja linjasta. Kinaa
oli myös työajoista.
Pari kuukautta myöhemmin
sama naistyöntekijä syytti minuakin seksuaalisesta häirinnästä. Tämä tapahtui sen jälkeen,
kun en suostunut hyväksymään
hänen neljän tunnin päivittäisiä työmatkojaan työajaksi. Hän
väitti, että olin lähettänyt hänelle
törkeitä tekstiviestejä.
Sitten oli koko konkkaronkka
minun kimpussani.
Mummo vaati minulta selitystä siitä, oliko seurapiirijulkkis Susanna Sievinen ottanut minulta
ravintolan vessassa suihin. Hän
perusti väitteen ilmiantoon. Jos
en vastaisi, saisin potkut. Mummo ei suostunut kertomaan, kuka
malaisille ja muunkinmaalaisille
lehdille?, vastaan.
?Tavoitteenamme on ollut
yhdenmukaistaa palkkiotasoa.
Emme maksa pärstäkertoimen
mukaan emmekä sosiaalisin perustein. En maksa ekstraa, vaikka
lapsi olisi sairas tai työt vähissä.
Palkkion suuruus sovitaan aina
ennen keikkaa. Kulut huomioidaan palkkiossa täysmääräisesti. Kenelläkään ei ole piikki auki,
mutta kaikesta voidaan neuvotella. Reilua kaupankäyntiä.?
Jätän kertomatta sen, että
käytännössä moni yrittäjätoimittaja laskuttaa matkakulut kaksi
kertaa. Ensin hän velottaa ne toimeksiantajaltaan ja sen jälkeen
panee kuitit ammatinharjoittamisesta aiheutuneisiin vähennyksiin
verotuksessaan.
Savolainen tutkii papereitansa. On hiirenhiljaista. Kaikki hikoilevat. Esimieheni liikahtaa.
Hän saattoi tunnistaa äänensävyssäni lievän ironian.
?Kustannusyhtiömme noudattaa freelance-strategiaamme,
ja siitä pitää kiinni Hymykin. Haluamme olla reilu yhteistyökumppani freelancereille?, hän julistaa.
Tuo pitää osin paikkansa. Sitä
esimieheni ei kerro, että kaikkia
lehtiä on vaadittu puristamaan
toimitusbudjettejaan pienemmiksi. Tieto on jo levinnyt ta-
mattiliittoa. Vuosia myöhemmin
sama kustantaja tarjosi minulle
päätoimittajan pestiä. En ottanut sitä vastaan.
Hymyn avustaS
jiltaan saamasta juttumateriaalista on erittäin heikkotasoisUURIN OSA
ta. Sen käsittely vie aikaa eikä aina onnistu ollenkaan.
Usein avustajien epäonnistumiset ovat niin eeppisiä, ettei niitä voi heti uskoa todeksi.
AVOI T T E E N I
myn avustajaan. Kyselen kollegoilta uusista kirjoittajista, ja etsin heitä internetistä. Olen plärännyt Journalistiliiton freelanceluettelon läpi tuhat kertaa.
Soitan, meilaan, pyydän, maanittelen, ruinaan, rukoilen ? mutta tulokset ovat surkeita. Kirjoittajia, journalisteja, ei tunnu
olevan missään, eikä ainakaan
vapaalla jalalla. Ei etenkään sellaisia journalisteja, jotka ymmärtävät, mikä on uutinen. Tai
deadline. Tai kainalojuttu. Tai
faktaboksi. Tai faktojen tarkistus.
Kun saan vihiä lupaavasta kirjoittajasta ja otan häneen yhteyttä, hänet on jo napattu kuukausipalkkaiseksi johonkin lehteen tai
hänellä ei ole aikaa tehdä lisätöitä. Hymyn maineellakin voi olla
37
2012
osansa asiaan.
Jokaisen media-ammattilaisen luulisi tietävän sen, että jos
jotakuta syytetään tai epäillään
artikkelissa jostakin, hänelle on
annettava jutussa mahdollisuus
puolustautua. Se on suoraselkäistä journalismia eikä mitään
surkeata puskistahuutelua.
Se on myös tapa välttää oikeusjutut. Mikään muu ei halvaannuta pientä ja heiveröistä toimitusta niin paljon kuin pitkittyvät
ja omasta hölmöydestä johtuvat
oikeusprosessit.
tekijöilT
tä paljon juttuja kokeeksi.
Usein alle puolet jutuista ylipääILAAN
U U S I LT A
tään valmistuu, ja nekin yleensä
pitkän odottelun jälkeen.
Julkaisukelpoisia
valmistuneista jutuista on ehkä yksi
kymmenestä. Useimmat jutut
muistuttavat sekavasti ja epäjohdonmukaisesti kirjoitettuja prtiedotteita. Näiden räpellysten
rinnalla säilykepurkin sisällysluettelokin on journalismin juhlaa.
Tuntemattomalta avustajalta
jutun tilaaminen on kuin yhden illan seksiä: aina toivoo, että tästä
syntyisi pidempi suhde, mutta joka kerta joutuu pettymään. Lopputulos on vain hätäinen sähellys, ravistus ja paha mieli.
Faktavetoinen, huolellisesti
ideoitu reppari, joka sisältää aitoja haastatteluja ja jolla on selkeä
alku ja loppu, ja jossa on mukana
sekä uutista että omaa näkemystä ? sellaisia metsästän, aivan
kuten kaikki päätoimittajat tässä
maassa. Puolivillaisista ?elämänmakuisista? henkilöhaastatteluista lehdillä on runsaudenpulaa.
Kultakimpaleista ollaan valmiita maksamaan reilustikin. Panen vaikka lisää rahaa omasta
pussistani, jos on tarvis.
Vielä jos hunajaa tirisyttävässä kirjoittajassa on ripaus aitoa
yritteliäisyyttä, olen valmis vetämään itseni vaikka munistani hirteen, jos hän sitä vaatii käynnistääkseen yhteistyön.
ymY
märtäminen tarkoittaa esimerkiksi sen tosiasian tunnustaRITTELIÄISYYDEN
mista, että minkä tahansa mediatuotteen menestys on sen omissa
käsissä. Tämä ei ole itsestään selvää etenkään niiden aikakauslehtien toimituksissa, joissa itketään
jo vuosia sitten päättyneen kultakauden perään.
Ei siitä ole kovin kauaa, kun
lehtiä ostettiin ja tilattiin, vaikka
ne olisivat sisältäneet hätäisesti
kokoon kyhättyä roskaa. Ja sitä
ne usein sisälsivätkin.
Monen on vaikea uskoa, että
sillä, minkälaista työnjälkeä tehdään, on suora yhteys lehden tulokseen ? ja viime kädessä siihen,
jatkuvatko työt ja palkanmaksu.
Jos lehti ei menesty, jotain on
tehty päin persettä. Jos levikki ja
lukijamäärät laskevat, on hälytyskellojen pauhattava korvakäytävissä. Lehti näivettyy ja kuolee,
jos sen tavoitteena ei ole menestyä aina paremmin. Pelkkä asemi-
38
10
en varmistelu tai viivytystaistelu
johtaa aina tuhoon.
Avustajalle yritteliäisyys tarkoittaa myös sitä, että hän ymmärtää, että toimeksiantajan etu
on aina myös oma etu. Jutun on
oltava myyvä. Lohdullista on, että yhteiskunnallisesti tärkeimmät
jutut, sensaatiot, ovat yleensä
myös parhaiten myyviä.
homma kaatuu
L
toimittajilla jo yleissivistyksen puutteeseen. Päivälehdet koIIAN USEIN
rostavat aiheesta akateemisten
opintojen merkitystä toimittajantyössä. Vaikkei yliopisto tee kenestäkään kirjoittajaa, se antaa
valmiudet analysoida ja asettaa
tapahtumia oikeisiin mittasuhteisiin ja historiallisiin jatkumoihin.
Akateemiset opinnot lisäävät
palautteensietokykyä. Valtaosa
toimittajista on äärettömän epävarmoja omasta osaamisestaan
ja sen vuoksi herkkähipiäisiä kaikelle kritiikille ja uudistuksille. Se
on päällimmäinen syy siihen, että pyrkimykset keskustella laadusta ja sen parantamisesta johtavat toimituksissa aina riitoihin,
vihaan ja loputtomaan kyräilyyn.
Silloin toimittajat pakenevat
kuin puput luovuuden taakse piiloon ? siitä huolimatta, että lehtiliiketoiminnan logistisessa ketjussa eniten luovuutta esiintyy
pääsääntöisesti sen loppupäässä, eli jalkaisin suoritettavassa
jakelussa.
?Sinun on opittava sietämään
2012
keskinkertaisuutta?, Mummo toitottaa minulle usein.
Vastaan, että sitten tuloksetkin ovat enintään keskinkertaisia.
Sitten taas haukumme yhdessä toimittajia ja sitä, miten he
tekevät työnsä huonosti, mutta
kuinka Journalistiliitto suojelee
heitä.
Mummon mukaan haukkuminen helpottaa.
Aamuisin töihin tullessani siivoan ensitöikseni työpöytäni Helsingin Sanomista, Suomen Kuvalehdistä ja Economisteista tai muista
lehdistä, mitä sen päällä nyt sattuukaan lojumaan. Ettei vaan toimituksessa kukaan tunne itseään
tyhmäksi tai pahoita mieltään.
Niiden tilalle asettelen Seiskoja, iltapäivälehtiä ja joskus pornolehtiäkin. Seiskaa tosin pidän aidosti
laadukkaana, kunnianhimoisesti
toteutettuna uutislehtenä.
takaisin hikiM
seen heinäkuiseen palaveriin.
erään. En suostunut siihen, että
valokuvaaja tekisi sadan kilometrin mutkan noutaakseen hänet
kotoa. Lupasin maksaa keikasta
aiheutuvat matkat, mutta ne pitäisi tehdä bussilla tai junalla.
Hymyn käytössä on toki myös
hyviä yrittäjätoimittajia ? ja valokuvaajia. He eivät valita eivätkä kieroile, sillä heillä ei ole syytä eikä aikaa sellaiseen. Heillä on
töitä usein niin paljon, että keikkajonoa riittää moneksi viikoksi.
Se jono on merkki laadusta.
?Ei tästä taida tulla nyt mitään, kun sinulla ei taida olla antaa konkreettisia tapauksia, joista voisimme keskustella ja joiden
U T TA N Y T
Tämä on surkea, kerta kaikkiaan surkea tilanne. Minä tuskin
olen ainoa, jonka tekee mieli kylmää lonkeroa. Voisimme mennä
vastapäiseen ravintolaan. Minä
voisin tarjota.
Voin kuvitella, ketkä Hymyn
käyttämistä yrittäjätoimittajista ovat liitolle tehdyn valituksen
taustalla: ne pari heikointa. Minulle he eivät ole uskaltaneet valittaa.
Paikannan mielessäni heistä
k
on
?Sinun a
v
opitta n
ää
sietäm uutta.?
ertais
eskink
pohjalta Hymy voisi kehittää yhteistyötä avustajiensa kanssa?,
totean nyt.
Ja jatkan:
?Olen itse työskennellyt yrittäjätoimittajana melkein 20 vuotta, joten luulen tietäväni, miten
työ toimii ja mikä sen ansaintamalli on. Lehtien ja viestimien
tarjoamat keikkatyöt kasaantuvat yhä selvemmin yhä harvem-
mille tekijöille. Osa yrittäjätoimittajista ja -kuvaajista hukkuu
töidensä alle ja joutuu sanomaan
ei oota. He myös tienaavat erittäin hyvin. Toiset taas ovat heikkolahjaisempia tai kouluttamattomia eivätkä ymmärrä bisnestä.
He ovat vaikeuksissa.?
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja neuvottelupöydän toisella puolella nyökyttelee sanojeni tahdissa. Totta kai hän tietää
totuuden. Näin se menee. Ei hän
tyhmä ole.
Journalistiliiton pitäisi panna
lisää paukkuja jäsentensä kouluttamiseen. ?Yrittämisen alkeet
vasta-alkajalle? voisi olla osuva
kurssin aihe.
?Vapaana kirjoittajana toimiminen on hienoa työtä. Arvostan
sitä suuresti, ja olen varma, että
vielä joku päivä elätän sillä työllä
itsenikin?, julistan vielä.
ääneen, että JourE
nalistiliitto taitaa olla entistä
epätoivoisempi. Ei kai se muuten
N SANO
lähettäisi työntekijöitään tuhlaamaan aikaansa ja tällaiseen keskiaikaista inkvisitiotuomioistuinta muistuttavaan tapahtumaan,
jossa tuomio on pyritty julistamaan etukäteen, vaikkei todisteita ole.
Minulle, reilulle ja rehelliselle
päätoimittajalle, on varattu alusta alkaen noidan rooli.
Noituudeksi tulkitaan varmaan sekin, miten kannattavasti pyöritän Hymyä. Jos saisin edes
HYMYDRAAMAA
J O U R N A L I S T I L I I T O N edun-
valvontajohtaja Petri Savolainen
kiistää vetäytyneensä toisesta
tapaamisesta. Hän sanoo, ettei
koskaan saanutkaan Lotilan mainitsemia sähköposteja. ?Kuulostaa todella oudolta. Kävin sähköpostejani läpi tuolta ajalta, eikä
minulle ole tullut yhtään viestiä
Sami Lotilalta. Olisi hyvä nähdä
viestit, joista hän puhuu.?
Lotila puolestaan sanoo, ettei
hänellä ole viestejä tallella, sillä
hän lähetti ne silloisesta työsähköpostistaan.
Savolainen ihmettelee Lotilan
väitettä noitavainosta. Savolaisen mukaan kesäkuussa 2010 järjestetyn tapaamisen taustalla oli
Otavamedian toimitusjohtajalle
lähetetty vetoomus, jonka oli allekirjoittanut 13 Hymylle työskennellyttä freelanceria. Vetoomuksen allekirjoittaneet toimittajat
olivat kokeneet, että Lotila vaati heitä tekemään juttuja heidän
ammattietiikkansa vastaisesti.
Savolainen tyrmää myös Lotilan teorian siitä, että aikaisemmin freelancereille nenäänsä nyrpistänyt liitto kääntyi nurkkaan
ahdistettuna hakemaan heiltä
turvaa.
?Voin sanoa omasta kokemuksesta, että se ei pidä paik-
vähän tukea joltain suunnalta,
kaksinkertaistaisin Hymyn tuloksen tänä vuonna.
Journalistiliiton epätoivon
taustalla on tietenkin se fakta,
että liiton vaikutusvalta ja talous
ovat syöksykierteessä. Liitto on
jäämässä ajan jalkoihin.
Yhä suurempi osa tiedotusvälineiden julkaisemasta materiaalista on muiden kuin Journalistiliiton jäsenten tuottamaa.
Suuntaus voimistuu jatkuvasti. Samaan aikaan kustantamot
karsivat journalistiensa eli liiton
jäsenten määrää. Liittoa pommitetaan monella rintamalla, ja se
yrittää hakea vaikutusvaltaa ? ja
rahaa ? ainoasta mahdollisesta
suunnasta, eli yrittäjätoimittajista ja -kuvaajista.
Friikuista.
Siitähän ei ole kauaa, kun
Journalistiliitossa lähinnä nyrpistettiin nenää lehtien avustajaporukalle. Nyt heistä haetaan
pelastusta, eikä keinoja näemmä
kaihdeta.
Palaveri päättyy. Hymyillään
ja toivotellaan hyviä kesälomia.
Sovitaan, että liiton lakimies kerää konkreettista todistusaineistoa Hymyn väärinkäytöksistä lehden avustajia kohtaan, ja tähän
aineistoon palataan vielä saman
vuoden aikana.
Ei siis palattu.
Teksti on katkelma Sami Lotilan tulevasta kirjasta Hymy hyytyi.
kaansa. Ennen nykyistä tehtävääni toimin 11 vuoden ajan
Journalistiliitossa työehtomiehenä, ja erityisalueenani oli freelancereiden edunvalvonta. Jo
vuonna 1999 laadittiin liiton ensimmäinen freelancer-strategia,
jolla tehostettiin freelancereiden
edunvalvontaa.?
Otavamedian julkaisujohtaja
Tarja Hurme ei halua kommentoida Lotilan väitteitä. ?En käsittele yhtiön sisäisiä enkä etenkään
sen yksittäisen työntekijän asioita julkisuudessa?, Hurme sanoo.
S A M I L O T I L A sai potkut Hymystä vuoden 2011 maaliskuussa. Toimitus oli laatinut Lotilaa
käsittelevän kirjelmän, joka toimitettiin Tarja Hurmeelle. Hurme luki Lotilalle kirjelmästä kaksi kohtaa. Ensimmäisen mukaan
Lotila oli käskenyt alaisiaan tekemään töitä vapaa-ajalla. Toisen
mukaan Lotila unohteli asioita.
Lotila haastoi Otavamedian oikeuteen perusteettomasta
irtisanomisesta, ja viime kesänä oikeus määräsi Otavamedian maksamaan Lotilalle reilun
50 000 euron vahingonkorvaukset. Oikeuden mukaan irtisanominen ei ollut laiton, mutta Otavamedia olisi ollut velvollinen
tarjoamaan Lotilalle korvaavan
päällikkötason tehtävän konsernin sisältä.
Teemu Muhonen
Marsha Norman
HYVÄÄ
YÖTÄ
ÄITI
äiti ja tytär totuuden edessä
Ensi-ilta 31.1.2013
Ohjaus PASI LAMPELA
Muusikko PK KERÄNEN
Rooleissa WANDA DUBIEL
ja TIINA WECKSTRÖM
Teatteri Jurkka | Vironkatu 7, 00170 HKI | puh (09) 135 6166 | ti ? pe klo 11 ? 17 | l]Yll]ja8bmjccY&Ú | ooo&bmjccY&Ú ' ooo&dahhm&Ú
Lippumyymälä 02 262 0030 (ti?la 12?19) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 9?15)
Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) | teatteri.turku.? | kulttuuriaturussa.?
10
40
2012
Marinaleda
? Utopia kohti rauhaa
TEKSTI & KUVAT
S
ihmistä marssii
syrjäisellä
maaseudulla
sijaitsevaan
monikansalliseen
hypermarkettiin. He pakkaavat
kärrynsä täyteen peruselintarvikkeita: leipää, maitoa, oliivioljyä,
riisiä. Rivissä kaikki työntävät
kärrynsä kulutusparatiisista ulos
maksamatta. Muutama kassanhoitaja vastustelee turhaan.
Kaupasta hakemansa ruoan
joukkio jakaa talouskriisin kurittaneen kylän köyhimmille.
Näin kuuluu tarina sankarillisen Marinaledan kylän asukkaista. He rakentavat omaa sosialistista utopiaansa herttuattaren
maille ja solidaarisuudesta naapurikylien köyhiä kohtaan käyvät
ryöstämässä rikkailta ja jakamassa ruoan kylien köyhille.
He järjestävät myös marsseja
kapitalismin kurittamissa naapurikylissä ja valtaavat matkalla talouseliitin huippuhotellin työläisten virkistyskäyttöön.
Ovatko Espanjan köyhimpiin
alueisiin kuuluvan Andalusian
ATA
loppuun riistetyt maalaiset ja
tehdastyöläiset vihdoin ottaneet
kohtalon omiin käsiinsä ja haastaneet heitä alistavat taloudelliset ja poliittiset rakenteet keskellä pahenevaa talouskriisiä?
S Y K S Y I S E N A N D A L U S I A N aamunsarastuksessa kuivat pellot
kuultavat. Oliivipuita näkyy silmänkantamattomiin.
Viereisen pikkukaupungin aukiolla aamua paistatteleva herrasmies lupaa antaa kyydin Marinaledaan. Julkista liikennettä ei
ole. Matkalla kuski kertoo näkemyksiään myyttisen kylän asukkaista.
?Muut kylät vuokraavat maitansa herttuattarelta tai kunnalta, marinaledalaiset valtaavat.
Siten he ovat ruokkineet satoja köyhiä perheitä, mikä on hyvä
asia, mutta silti ryöstämistä.?
Tämä pääoman valtasuhteet
hyväksyvä ajattelumalli tuntuu
olevan naapurikylissä valloillaan.
Peltojen pitämistä tyhjillään kunnan tai suuromistajien hallussa
ei nähdä rikollisena, mutta niiden
viljelyä ilman lupaa pidetään.
?En osaa sanoa, olenko puolesta vai vastaan?, herrasmies
SAKARI LAURILA
myöntää pienen hiljaisuuden jälkeen.
A A M U P Ä I VÄ Marinaledan raitilla on hiljainen. Traktori ajaa heinäkuormansa kanssa ohi, muuta
liikettä ei näy. Tuhansien lintujen
laulu on korvia huumaava.
Vanhan vihreän kivitalon pieni ovi on auki. Sisällä reilu tusina
miestä istuu rivissä baaritiskillä.
it ja
?Pank isivat
lit sa
Merke kriisinsä
hoitaa e.?
its
Kaikki polttavat punaista Winstonia kuin ikivanhaa koreogra?aa mukaillen ja täyttävät ilman
tauottomalla puheensorinalla.
Baaritiskin takana tuuheat kulmakarvat kurtussa hääräävä baarimikko kaataa vuoroin kahvia,
vuoroin brandya miesrivistölle.
?Ihminen on menettänyt
suuntansa?, julistaa isomahainen
keski-ikäinen mies baaritiskillä.
Hän esittelee itsensä Propeloksi
ja jatkaa pauhaamistaan:
?Poliitikot ovat kunniattomia!?
Muutama muu tiskillä nyökkää myöntyvästi.
?Ongelma numero yksi on, että poliitikot ovat varastaneet julkiset varat. Uusia autoja, puhelimia, kokaiinia. Kaikki julkisilla
varoilla!?
Propelo rauhoittuu jonkin verran ja kertoo viikkoa aiemmin
Marinaledaan teltta kainalossa
saapuneesta keski-ikäisestä asturialaisesta kaivostyöläisestä.
Työt olivat loppuneet kaivoksessa, ja sosiaalitukien leikkausohjelman myötä mieheltä oli myös
lopetettu kaikki työttömyysavustukset.
Talouskriisin varjolla toteutettujen sosiaaliturvan leikkausten
vuoksi Espanjassa sadattuhannet
työttömät putoavat kuukausittain kaikkien tukien ulkopuolelle.
?Vanha hevonen ei saa töitä,
vaihtoehdot ovat vähissä?, sanoo
José, arpinaamainen vanha työtaisteluveteraani baaritiskillä.
Kun kylästäkään ei löytynyt
töitä, asturialainen lähti vuorille,
Somonten vallatulle maatilalle
yrittämään onneaan, eikä häntä
ole takaisin kuulunut.
?Pankit ja Merkelit saisivat
hoitaa kriisinsä itse. Ei minulla ole sellaiseen aikaa, kun pitää
tehdä töitä aamusta asti?, Pepe
tilittää. Hän istuu tiskillä hiljaa.
?Tällä hetkellä Espanjassa ei
veri virtaa, mikä tulee johtamaan
kuolioon. Silloin vaihtoehtomme
ovat solidaarisuus, jossa sairaalat toimivat vapaaehtoistyöllä
ja maat vallataan viljelyksiin, tai
sitten paineen annetaan kasvaa
kunnes ihmiset eivät enää kestä.
Sen seurauksia voidaan vain arvailla?, Propelo analysoi.
Ihmisten epätoivoisuuden tasosta puhuttaessa Propelo vihjailee, että jotkut suunnittelevat jo
siirtyvänsä vuorille jatkaakseen
taistelua kurjistavaa järjestelmää
vastaan klassisen sissitoiminnan
keinoin.
?Eräs ystäväni on jo lukemassa tiilenpäitä, koska hän heitti
monikansallisen öljy-yhtiön dieselrekkaa polttopullolla.?
sitten rakenteellisesti eroaa nykyisestä,
pahenevaan kriisiin johtaneesMITEN MARINALEDA