KO JO UL UKSI TILA AV ! i . A IM o i.v fif .f ma & IN O ou j 3 01 2 | 10 k lu TI TILAA! www.voima.? uu i aa k s i i p o k ka isik r u i k r . e a t j s i e n mi umm p u s s o s & a? a a n j a o k m k o r p o e ap k eläk u k , ä i p saa kep 10
Pätkätyö ei saa olla pakkotyötä AIKA VAIKEA SUUNNITELLA TULEVAISUUTTA, JOS TOIMEENTULO ON IHAN PÄTKÄSTÄ. PÄTKÄTYÖPELIÄ PELAAMALLA TYÖNANTAJAT VÄLTTELEVÄT LAIN MÄÄRÄYKSIÄ. SE PELI EI VETELE. TYÖNANTAJAN ON ESIMERKIKSI ANNETTAVA LISÄTYÖTÄ SITÄ HALUAVALLE OSA-AIKAISELLE TYÖNTEKIJÄLLE ENNEN UUSIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMISTA. PAM AJAA PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN ASIAA JA PAREMPIA TYÖEHTOJA. LIITY JA OLET JOUKOSSA, JOSSA PÄTKÄLLE ANNETAAN PITKÄT.
Hae omasi nyt! NEUTRON.FI Future Film Oy julkaisee kaikki Aki Kaurismäen elokuvat uudelleenmasteroituina sekä Blurayna, että DVD:nä. Tässä tulevat kokoelman seuraavat elokuvat. TULITIKKUTEHTAAN TYTTÖ Äitinsä ja isäpuolensa kanssa asuva ja tulitikkutehtaan liukuhihnalla työskentelevä Iiris erehtyy luulemaan tanssiravintolassa kohtaamansa miehen kanssa viettämäänsä yötä rakkaudeksi. Väärinkäsityksellä on kohtalokkaat seuraukset. HS ”Tulitikkutehtaan tyttö on ehjä ja puhtaasti soiva elokuva, suomalaisesta ahdistuksesta puristettu helmi.” Kaupoissa 3.12. ”Kaurismäen todellisuus on satumainen, mutta hänen paljastamansa sieluntila on aito.” DVD 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL IS PIDÄ HUIVISTA KIINNI, TATJANA SARJAKORTIT NYT MYYNNISSÄ. WWW.DOCPOINT.INFO Koskenkorvaa litkivä automekaanikko Reino ja kahvista riippuvainen peräkamarin poika Valto lähtevät viettämään viikonloppua ja kohtaavat matkalla virolaisen Tatjanan ja venäläisen Klavdian. HS DVD Kaupoissa 3.12. ”Tatjana on Kaurismäen kauneimpia elokuvia. Se on tyylikäs ja luonteva. Tuttu surumielisyys sekoittuu hyväntuuliseen hulluuteen.” 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL VARJOJA PARATIISISSA Varjoja paratiisissa kertoo roskakuskin ja supermarketin kassan rakkaustarinan. Se kertoo ihmisistä kadun varjoisalla puolella, mutta myös itsekunnioituksesta ja rakkauden välttämättömyydestä. LE FIGARO ”Varjoja paratiisissa on mestarillinen filmi vilpittömästä rakkaudesta.” HS DVD Kaupoissa 20.11. ”Humoristinen ja ylevä rakkaustarina pohjoisesta on elämys. Sen tyylitelty kuvakerronta ja nasevat vuorosanat loihtivat siitä todellisen runon; kirkkaan, viileän ja vahvan kuin elämän vesi.” 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL CANNES HAMLET LIIKEMAAILMASSA Maailmankirjallisuuden tunnetuin sukudraama on siiretty nykysuomen liike-elämän vallan linnakkeisiin, keskelle Helsingin rock´n rollin tahdissa sykkivää betoniviidakkoa. SUOMENMAA / LEO STÅHLHAMMAR ”Hamlet goes Business is an immensely intelligent and talented one.” MONTHLY FILM BULLETIN DVD Kaupoissa 20.11. ”Hamlet liikemaailmassa on viime aikojen huikeimpia Shakespeare-toteutuksia ja omaleimainen elokuva.” 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL 28.1.–2.2. 2014
ilmoitus JOULU-TAMMIKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 16.12.2013 – 26.1.2014 7 10 / 2013 AJASSA 8–19 Kari Sihvonen PÄÄKIRJOITUS Kimmo Jylhämö palasi kirjoitusvapaalta ja yrittää keksiä pyörää uudelleen. Me laiskat maahanmuuttajat s.8 • Lukijaposti s.10 • Venäjä sensuroi Anttia s.11 • Pelimies Iranista s.12 • Kun Afrikan aika koitti s.13 • Byrokratia pykii s.14 • Pahaenteinen vapaakauppa s.15 • Ruokatohtori s.16 • Kuka valvoo valvojaa? s.18 8 Me laiskat maahanmuuttajat Erick Cabrera päätti ratkaista kieliopetuksen ongelmat. Ei siinä kaikki toimitusjohtaja ilmoitti tulevista leikkauksista. Henkilökuluista ja palkkiosta ollaan leikkaamassa yhteensä neljännes. Syynä on se, että tj haluaa varautua mainosmyynnin laskuun. Emme siis tiedä vielä, miten Voiman mainosmyynnin käy ensi vuonna – samaa kärvistellään monessa mediatalossa. Jokainen voi kuvitella, että tämä momentti ei ole paras lähtölaukaus dynaamiselle kasvulle, mutta kriisi voi olla myös mahdollisuus. Nyt voi olla hetki tehdä Voimasta vielä parempi lehti. Voisimme – taloutemme tukevoittamiseksi – kokeilla myös nykyaikaista yhteisörahoitusta ja kietoa rahoituksen vielä jonkin eettisen ja kivan asian ympärille. Voima on kuitenkin ollut leimallisesti mainoksilla rahoitettava ilmaisjakelulehti, jonka ideaan yhteisörahoitusta on ollut vaikea yhdistää. V O I M A K U S TA N N U S O Y: N TÄSSÄ LEHDESSÄ 22–37 Tanu Kallio Miehemme rajalla EU:n rajavalvonnan pomo on suomalainen Ilkka Laitinen. Voima selvitti, mikä hän on miehiään. 22 Miehemme rajalla s. 22 • Taiderahapelikone s. 26 • Kaapista kortistoon s. 28 • Risuja prkl s. 31 • Osallistu tai kuole nälkään s. 34 • KULTTUURI 39–53 Chiliä pöksyihin s. 39 • Kulttuuritantta, Olavi Uusivirta s. 40 • Mustaa & keltaista s. 40 • Naura pimeydelle s. 41 • Vankilakirjeitä Pussylle s. 42 • Talven lapsi s. 44 • Minä olen Putin s. 46 • Tarinoihin kadotettu s. 46 • Vaatesuhteet kuntoon s. 46 • Katkelmia köyhyydestä s. 49 • Lapista Balkanille omia latuja s. 50 • Uraani halkeaa s. 52 Eduardo Vencesla Katja Lösönen 39 42 KOLUMNIT 14, 16, 18 & 40 50 KULTTUURIHÄIRIÖ 54 L E H D E N T I L A U K S E E N voidaan liittää myös erilaisia tilpehöörejä. Tällaiseksi olin ajatellut joskus suomalaisilla kirjoituksilla ryyditettyä Le monde diplomatiqueta tai Novaja Gazetaa, joiden juttuja Voima alun perin julkaisi suomeksi. Nykyään nämä sisaryhtiömme Innon lehdet ovat kuitenkin meidän kilpailijoitamme, joten tämä niputtaminen ei auttaisi. Tietenkin voisimme paketoida tilausmyynnin vielä paljon tehokkaammin, kuten eräs toinenkin lehtitalo: ”Kuules Kimmo, onko siellä Klaukkalassa jo lunta maassa?” kysytään puhelimessa. Kysyn, että mitähän asia koskee. ”Tiedäthän Kimmo, että meidän lehtemme on erittäin arvostettu eikä sitä myydä koskaan alennuksessa ja siihen kirjoittavat tämän maan tärkeimmät ihmiset. No, nyt meillä on sinulle sellainen tarjous, että pudotamme lehden hintaa kolmasosan, jos tilaat sen vuodeksi. Eikä siinä kaikki. Saat itse asiassa tällä yhden vuoden hinnalla lehden kahdeksi vuodeksi. Eikä siinä kaikki. Saat lisäksi torkkupeiton ja tyynyliinan. Eikä siinä kaikki. Saat lisäksi kaksi kuponkia, jolla voit ostaa kaksi meidän kustantamon kirjaa ilmaiseksi. Eikä siinä kaikki. Saat vapaasti valita jonkin meidän kustantamon toisen lehden ilmaiseksi kokeiltavaksi. Eikä siinä kaikki. Saat lisäksi ensi vuonna yhden kirjan vielä tilauksen päälle. Mitäs sanot, Kimmo?” Kerron harkitsevani tarjousta, vaikka oikeasti pohdin, miten tällainen kampanja toimisi Voimassa. että tavallinen journalismi toimii. Ehkä on olemassa lisää Voimaa lukevia ihmisiä, jotka myös tilaavat lehden kotiinsa. Oletko sinä valmis maksamaan siitä, että meillä on olemassa sellainen journalistinen kokonaisuus kuin Voima ja sen verkkolehti Fi?? Pohdi tätä kysymystä sydämessäsi. Meille riittää 2 000 uutta tilaajaa, jotta voimme kehittää Voimaa sellaiseksi lehdeksi kuin sen pitäisi olla – tinkimättä lehden perusideasta. Tästä lähdetään. Vai pitäisikö meidän perustaa baari, jonka tuloilla rahoittaisimme journalismia. Bisse virtaisi, laulu raikaisi, rahaa tulisi ovista ja ikkunoista – eikä siinä kaikki. Kimmo Jylhämö ME VOIM A SSA USKOMME, PS. Voiman all inclusive -pakettitarjous löytyy kuulemma jostakin tämän lehden sivuilla. Maryan Abdulkarim Tuomas Saloniemi Kannen kuva: Tanu Kallio 10 Olavi Uusivirta Christer K. Lindholm Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 päätoimittaja Jari Hanska 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Teemu Muhonen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen toimittajaharjoittelija Minea Koskinen valokuvaajaharjoittelija Tanu Kallio Avustajina tässä numerossa Maryan Abdulkarim, Anu Brask, Erick Cabrera, Jarkko Fräntilä, Anna-So?a Joro, Maria-Kaisa Jurva, Marjo Jääskä, Maria Karuvuori, Pertti Laesmaa, Henrik Lahtinen, Christer K. Lindholm, Katja Lösönen, Hanna Nauska, Bertha O, Juhana Pettersson, Kati Pietarinen, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Antti Rautiainen, Tuomas Saloniemi, Nina Sarell, Kari Sihvonen, Iida Simes, Kasper Strömman, Kaisu Tervonen, Laura Ukkonen, Olavi Uusivirta, Eduardo Vencesla, Jukka Vuorio Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 1/14 ilmestyy 27. tammikuuta. ISSN 1457-1005
8 A JASSA 10 / 2013 Amnestyn Suomen osaston Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen valtionjohdon pitää nostaa ihmisoikeuskysymykset esille senkin uhalla, että se vaarantaa maiden väliset suhteet. Amnestyn tiedote 19.11.2013 TEKSTI ERICK CABRERA KÄÄNNÖS NINA SARELL KUVITUKSET KARI SIHVONEN Me laiskat maahanmuuttajat Miten kieltä pitäisi opettaa maahanmuuttajille? J meinaat päästä tässä maassa työn syrjään kiinni, opettele suomea. Siinä se on, meidän maahanmuuttajien jokapäiväinen mantra. Joka ikisessä työpaikkailmoituksessa lukee takuuvarmasti, että hakijoilta vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa. Tässä maassa ei pääse tyhjentelemään edes roskakoreja ja pesemään lattioita, jos kieli ei ole hallussa. Mielenkiintoiseksi homma menee siinä vaiheessa, kun menet ensimmäiselle alkeiskurssille ja sinulle paljastuu, minkälaisen kielen kanssa olet joutunut vastakkain. Ensin menee ihan hyvin. Osoitellaan esineitä ja asioita ja annetaan niille nimiä. Opetellaan tervehdykset, numerot ja kirjaimet. Helppo juttu melkein millä kielellä tahansa. Sitten alkaa todellinen koitos. Sujuvan suomen kielen taidon hankkimisesta selviää kyllä hengissä, mutta voin kertoa, ettei se ole mikään huviretki. OS maahanK muuttajakurssiani. Se on koko lukuvuoden kestävä kurssi, ÄY N KO L M AT TA jossa keskitytään lähinnä kielen ja hiukan myös kulttuurin opiskeluun. Melkein kahdeksan kuukautta tiukkaa opiskelua aamukahdeksasta kahteen iltapäivällä. Ryhmämme on varsin kirjava. Meillä on kaikenlaisia kansallisuuksia, koulutustaustoja, työkokemuksia ja ammatteja. Osa meistä on asunut Suomessa viisi vuotta, osa joitakin kuukausia. Osa puhuu suomea jo aika sujuvasti, osa on pääsemässä kielestä vasta hiukan jyvälle. Rasistit tapaavat levitellä kaverin kaverilta kuulemiaan juttuja ”vanhasta somalinaisesta, joka on päivät pitkät kotona, koska ei todennäköisesti viitsi opiskella suomea”. Ehkä kyse ei aina ole viitsimisestä. Täällä Pohjanmaalla on joitakin pakolaisina tänne saapuneita ihmisiä, jotka eivät osaa mitään muuta kieltä kuin omaa äidinkieltään. Heidän kanssaan ei voi puhua englantia. Osa heistä ei osaa lukea ja kirjoittaa. On melkoinen haaste laatia sellainen suomen kurssi tai ko-
A JASSA 10 / 2013 ”Se olisi vahingoittanut liittoa, jos olisin lähtenyt siihen”, Räty sanoi tarkoittaen AKT:ta. AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty kommentoi Helsingin Sanomissa 14.11.2013 touttamissuunnitelma, jolla heistä saataisiin siivoojia tai bussikuskeja. Kuinkahan usein sellaisia kursseja on tarjolla, ja miten ihmiset osaavat sinne, jos he eivät tiedä, miten työ- ja elinkeinotoimiston tietokone toimii? PATO AUKESI Erik Carreran artikkeli kielikursseista herätti Voiman verkkolehdessä Fi?ssä vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. kirjoitustaitoa ei kuiL tenkaan voida laittaa kriteeriksi, kun on kyse ihmisten pelasUKU- JA tamisesta sota-alueilta. Minä osaan lukea ja kirjoittaa. Olen itsekin opettanut kieltä työkseni. Olen opiskellut yhden vieraan kielen ja tiedän suurin piirtein, miten se tapahtuu. Minulla on oppimiseen sekä hyvät valmiudet että todella kova motivaatio. Siitä huolimatta olen kokenut itseni välillä varsin turhautuneeksi jokaisella kurssilla, jolla olen ollut. Kuvittele, että olisit kiinan kielen alkeiskurssilla. Et osaa sanaakaan kiinaa. Opiskelette tervehdykset, numerot, kissan, koiran. Sitten eteesi tiputetaan kiinankielinen teksti, josta tunnistat tervehdyksen sekä sanat kissa ja koira. Loppu pitää yrittää kääntää sanakirjan kanssa, ja joukossa alkaa tietenkin olla myös kielioppisääntöjä. Jotta pystyisit kääntämään tekstin ja oppisit muodostamaan lauseita, sinun tulisi nyt selvittää, mitä nämä säännöt ovat ja miten ne toimivat. Opettaja ottaa liidun käteen ja alkaa raapustaa kiinalaisia kirjoitusmerkkejä taululle. Hän selittää kielioppiasiat huolellisesti ja juurta jaksain. Kiinaksi. Millä todennäköisyydellä ymmärrät, mitä opettaja parhaillaan kertoo kiinan kielen sanajärjestyksestä? Maahanmuuttajakurssilla nämä hetket ovat arkipäivää. Koko opetus tapahtuu suomeksi. Sitä sanotaan kai kielikylpymenetelmäksi, ja sen takana on jokin suuri pedagoginen idea, mutta minut se saa usein vain hyvin turhautuneeksi. Sieppaan sanan sieltä ja toisen täältä, taon niitä vimmassa puhelimella Google-kääntäjään ja yritän tajuta, miksi käydään kaupassa mutta mennään kauppaan. Voi, kunpa ne voisivat selittää edes joskus jotain sellaisella kielellä, jota ymmärrän! T ÄLLAISESSa kielikylpyopiskelussa on taatusti etunsa. Mutta jos koko maahanmuuttajakoulutuksen ideana on saada ihmiset siirretyksi mahdollisimman nopeasti ja edullisesti työelämään, kannattaisiko opetusmetodia uskaltaa katsoa kriittisin silmin? Olisiko niin, että systeemi ei ole vielä valmis, vaan oppimista voitaisiin nopeuttaa ja tehostaa melkoisesti? On paljon ihmisiä, jotka kuvit- ” K I E L I K Y L P Y O N käytännön televat, että me maahanmuuttajat olemme täällä vain helpon rahan perässä. Minun ryhmässäni ei ole ainoatakaan opiskelijaa, jolla ei olisi tavoitteita, tulevaisuudensuunnitelmia ja haaveita. Joka ikinen meistä haluaa opiskelemaan, töihin, maksamaan veroja, toteuttamaan itseään, ylenemään ja etenemään. Olisi kiva joskus hankkia lapsille sitä ja tätä. Käydä kotimaassa tapaamassa omaisia. Kotouttamistuki on toimeentulotuen kokoinen; sillä ei hankita omaa asuntoa eikä autoa, tuskin edes ajokorttia. Jotta pääsisit mopin varteen ihka ensimmäiseen työpaikkaasi, sinun on hankittava sujuva suo- meistä , n e n i k Joka i iskelemaan op haluaa maksamaan töihin, lenemään & ,y veroja nemään. ete men kielen taito. Ja nykyisillä metodeilla siihen menee niin pitkä aika, että osalta porukkaa saattaa hyvinkin loppua usko. suomen S kielen taidon hankkiminen kestää keskimäärin 4–5 vuotta, E , E T TÄ S U J U VA N esitetään usein todisteena suomen kielen vaikeudesta. Mutta minäpä väitän, että sen voisi hankkia paljon nopeamminkin. Olen miettinyt, miten se voisi tapahtua. Minun luokallani on 16 opiskelijaa. Yksitoista meistä puhuu englantia, osa äidinkielenään. Viisi meistä puhuu venäjää. Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä on venäjänkielinen, ja englanti on yleisimmin käytetty kansainvälinen kieli, joten uskon meidän edustavan tässä suhteessa melko tyypillistä otosta maahanmuuttajista. Ryhmässäni on yksi ainoa ihminen, joka ei puhu kumpaakaan. Meille opettaa suomea henkilö, jonka äidinkieli on venäjä. Toista ryhmää opettaa suomalainen opettaja, joka osaa englantia. Nämä kaksi ihmistä voisivat halutessaan selittää kryptiset kielioppiasiat osalle porukasta heidän omalla äidinkielellään, jolloin homma selkenisi kertaheitolla. Ilmeisesti jonkin tasavertaisuusvaatimuksen vuoksi opettajat kuitenkin jättävät tämän mahdollisuuden käyttämättä. J järjestellä ryhmämme uusiksi, se hajautettaisiin kahteen osaan: toiseen menisivät venäjänkieliset ja toiseen englantia puhuvat sekä se yksi, joka ei puhu kumpaakaan kieltä. Sitten ryhdyttäisiin antamaan opetusta niin, että kielioppiosiot selitettäisiin tarvittaessa joko englanniksi tai venäjäksi. Se tuskin hetkauttaisi suuntaan tai toiseen sen ihmisen oppimista, joka ei puhu kumpaakaan – hän joutuu joka tapauksessa hakkaamaan takarivissä Googlekääntäjää ja opettelemaan asioita hitaammin kuin muut. Nyt Googlen-hakkaajia ei kuitenkaan olisi kuuttatoista, vaan yksi. Opettajalta saattaisi lohjeta jopa ylimääräistä aikaa niille, jotka tarvitsevat kielitaidon puutteen vuoksi erityishuomiota. Tietyn tason saavuttaneille opiskelijoille voitaisiin viimein ryhtyä opettamaan kielioppia kokonaan suomeksi. OS MINÄ SAISIN menetelU mällä olisimme alle kolmessa vuodessa sellaisessa iskussa, S K O N , E T TÄ TÄ L L Ä että ensimmäiset voisivat siirtyä työelämään. Opiskelumotivaatio pysyisi paremmin yllä, kun tie omaan elämään ei tuntuisi niin toivottoman pitkältä ja kiviseltä. Sitä huomaisi oppivansa jotain uutta joka päivä. Niin, ainakin minun kohdallani tällaiset hienot uudistukset jäävät haaveiksi. syistä ainoa mahdollinen metodi, koska mahdollisuus muiden kielten käyttöön riippuu niin paljon ryhmistä. Kurssi tarjoaa oppilaille sosiaalisen mahdollisuuden käyttää suomen kieltä. Jos opettaja käyttää englantia, oppilaat alkavat helposti turvautua englantiin. Luulen, että korkeasti koulutetut tuntevat olonsa epämukaviksi, koska he haluaisivat päästä kieleen käsiksi kieliopin kautta. Erickin ehdotusta voisi hyödyntää niin, että apukieliin perustuvaa tukiopetusta olisi enemmän tarjolla. Opetusryhmiä voisi jakaa niin, että aamupäivä perustuu kielikylpyyn ja iltapäivällä opettaja käyttäisi apuna jotain oppilaiden osaamaa kieltä.” Ninni Lankinen Opettajakokemus: 4 vuotta ” S U O M E A S U O M E K S I -me- netelmää ei ole virallisesti valittu opetustavaksi, mutta se mainitaan opetussuunnitelmassa. Kielten opettajat näkevät asian niin, että parempaakaan vaihtoehtoa ei ole. En usko, että on käytännössä mahdollista opettaa englanniksi tai venäjäksi. Yksi iso kieliryhmä on arabia, ja sitä osaavia suomen kielen opettajia ei ole Suomessa montaa. Nämä kielikurssit vastaavat kokopäivätyötä. Päivään kuuluu 5 tuntia opetusta ja lisäksi pari tuntia itsenäistä opiskelua. Se on oppimisen kannalta liikaa. Suurin ongelma on se, että kurssien oppilasmäärät ovat kasvaneet, koska kilpailutus on painanut hinnat alas.” Tuija Hannula, Luksian aikuisopisto Opettajakokemus: 14 vuotta, suurimman osan ajasta kotoutumiskoulutuksessa ” K Ä Y T Ä M M E suomea suo- meksi -menetelmää kotouttamiskoulutuksen kielenopetuksessa. Opetusryhmissä on harvoin sellainen tilanne, että kaikki ymmärtävät englantia tai venäjää. Kielikylpy on käytössä tasavertaisuuden vuoksi, sillä muuten englantia ja venäjää puhuvat saisivat etulyöntiaseman. Tekstistä tuli sellainen vaikutelma, että kirjoittajalla on hieman vanhakantainen käsitys kielen oppimisesta, ja kieliopilla on siinä suuri merkitys. Suomea suomeksi -menetelmä on aluksi hitaampi tapa, mutta alun jälkeen edistyminen on nopeampaa kuin toisella kielellä opetettaessa. En vastusta ajatusta toisen kielen käyttämisestä alkuvaiheessa, mutta uskon, että suomea suomeksi -metodi toimii parhaiten.” Merja Vannela, Yksikön johtaja, Axxell Pääkaupunkiseudun suurin maahanmuuttajien kieltenopetuksen järjestäjä MIKÄ KIELTENOPETUS? • Maahanmuuttajat saavat suomen kielen opetusta osana kotoutumiskoulutusta. Se kuuluu TE-toimiston asiakkaille eli maahanmuuttajille, jotka etsivät töitä. • Kotouttamisesta vastaavat ELYkeskukset (elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus). • ELY-keskukset kilpailuttavat maahanmuuttajien kieltenopetusta tarjoavat oppilaitokset. Valintaan vaikuttavat hinta ja opetussuunnitelma. • Opetusryhmät muodostetaan alkukartoituksen perusteella. Siinä vaikuttavat työnhakijan aiempi koulutus- ja työhistoria sekä valmius kielen oppimi- seen. Kansallisuus tai pääkielien osaaminen ei vaikuta ryhmäjakoon. • Ryhmiä on kolmentasoisia: hidas, keskinopea ja nopea. Pienillä paikkakunnilla ei aina kyetä järjestämään kaikkia tasoryhmiä. • Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opetus kuuluu pedagogisen vapauden piiriin. Oppilaitokset voivat siis itse valita opetusmetodinsa. Opetushallitus vastaa tavoitteista, sisällöstä ja arvinointiperusteista. minea koskinen 9
10 LUKIJAPOSTI: palaute@voima.? 10 / 2013 Haluttu, himoittu, kunnioitettu – Tuomas Akvinolaisen pyhä ruumis Turun yliopiston tiedote 7.12.2013 PILLI-LIISA kiinnitettiin huomiota meille vankien omaisillekin tärkeään aiheeseen. Kiitos <3 peen. Teette maamme kannalta elintärkeää työtä! Nimetön Paula Onko tämä kohtuullista? Lehden 9/2013 sivulla 19 on Panimoliiton mainos kohtuullisesta alkoholinkäytöstä. Suomalaiset on aivan hienoa kansaa ilman alkoholia. Lehteä lukiessa tuli ?ilis, että suositellaanko minulle tässä kohtuullista alkoholinkäyttöä? Eikä ?ilis ollut kovin hyvä. Vieläkin? KOMMENTTI Unohtuiko Schüller? Panu Raatikainen kirjoittaa kansalaistottelemattomuudesta otsikolla ”Saako lakia rikkoa?” Kirjoituksessa on esimerkkejä suomalaisista ja ulkomaalaisista lainrikkojista, mutta Suomen toisen maailmansodan jälkeinen merkittävin esimerkki kansalaistottelemattomuudesta, ”tapaus Schüller”, on jäänyt huomiotta. Oikeustieteen ylioppilas Erik Schüller piti helmikuussa 1969 Helsingissä puheen, jossa hän yllytti asevelvollisia jäämään pois vakinaisesta palveluksesta. Niitä, joiden anomus päästä siviilipalvelukseen oli hylätty, hän kehotti jatkamaan prosessia. Siviilipalvelus sinänsä oli sallittua, mutta yllyttäminen siihen oli rikollinen teko. Aina valpas suojelupoliisi vaati Schüllerin puheiden tutkimista ja niistä rankaisemista. VOIMA-LEHDEN NUMEROSSA 9 ei ollut mitätön. Se pohjautui vuosien 1918 ja 1943 poikkeusaikojen vanhentuneisiin lakipykäliin. Erik Schüllerin tuomio oli 14 kuukautta ehdotonta vankeutta. Tuomio koettiin kohtuuttomaksi. Ryhdyttiin avoimeen toimintaan tuomion muuttamiseksi ja vanhentuneiden lakipykälien uudistamiseksi. Toiminnan välineeksi valittiin syyllistyminen samaan rikokseen kuin Schüller. Kerättiin nimilistoja, joissa ihmiset tunnustivat syyllisyytensä. Lähes 2 000 ihmistä tunnusti nimellään syyllistyneensä rikokseen. Suomen oikeuslaitos meni moisesta rikollisten määrästä tukkoon. Suuri osa allekirjoittajista jätettiin kokonaan tuomitsematta. Toisten rangaistuksia lievennettiin, ja lopulta presidentti Kekkonen armahti loputkin. R A N G A I S T U S Y L LY T Y S P U H E I S TA Eero Heinonen Luin Jari Hanskan kirjoituksen paljuselleistä. Miten voi nykypäivänä olla vielä paljusellejä, vaikka oikeusministeriön työryhmä on jo vuonna 2006 esittänyt, että tavoitteena on sellin koko 10 neliömetriä ja vähintään 2 neliömetrin wc- ja pesutilat? Hämeessä naiset joutuvat paskomaan ämpäriin. Olemmeko me vangit eläimiä? En voisi kuvitellakaan asuvani paljusellissä, onneksi on oma vessa ja suihku. Nyt kipin kapin kaikki vessattomat vangit kirjeitä Riseen! Vankin A.N. Ämpäriin hukkuu Olin positiivisesti yllättynyt, kun jossakin lehdessä oli kertomusta (Ämpärillinen skeidaa, Voima 9/2013) vankiloiden ihmisoikeus rikkomuksista. Toivoisin, että jossain kerrottaisiin muutoinkin vankiloiden yksityisyydensuojaan liittyvistä ongelmista: puhelinkoneet ovat jatkuvasti rikki, ja puhelinkeskustelut kuuluvat joka selliin. Keskustele siinä sitten perheasioista ja yksityisasioista kun koko käytävän vangit kuulevat.. Kiitän sydämellisesti Jari Hanskaa lehtiartikkelista, jossa Kiitos Teemu Muhosen Älä herjaa Merjaa -Keva-kirjoituksesta (Voima 9/2013). Loistavaa! Voima, olette yksi Suomen kivijaloista! En haluaisi elää ilman. Luotan teihin kovasti ja olen kiitollinen jokaisesta kriittisestä jutusta ja siitä, että kannatte niin loistavasti oman kortenne kekoon yhteiskuntamme epäkohtien ja niiden taustojen selvittämisessä! Kunpa kaikki mediat laittaisivat riman yhtä korkealle. Kiitos kaikille toimittajille, kirjoittajille ja kolumnisteillenne! Rakastan. Hyvää syksyä! Ja voikaa hyvin, pitäkää itsestänne ja toisistanne paljon hyvää huolta. Muistakaa nukkua riittävästi ja pysähtyä hetkeksi juuri silloin, kun tuntuu että on liian kiire. Aki Nimet esiin Miksi arvosteluissa ei ole kriitikon nimeä alla, vaan banderolli yläreunassa ja nimikirjaimet lopussa? Minusta tämä vähättelee kriitikon asemaa/vastuuta, ja ainakin kirja-arvosteluihin 9/13 olisi hyvin mahtunut kriitikon koko nimi. Kristina Carlson TOIMITUS VASTAA: Hätä ei lue lakia kiirehti sanoutumaan irti kaikesta lakia rikkovasta kansalaisaktivismista. Ministeri voisikin jatkaa kesken jäänyttä tapaus Schülleria yhdessä ”laillisuusministereiden” Päivi Räsäsen ja Anna-Maja Henrikssonin kanssa. Ensimmäinen haastettava rikollinen olisi ministerikollega Erkki Tuomioja, mutta oikeuteen olisi tuotava myös rikoksensa tunnustaneet Paavo Lipponen, Erkki Liikanen, Ulf Sundqvist ja Björn Wahlroos, vain muutamia mainitakseni. Olisi julkisuus taattu, ja ehkä oikeuskin toteutuisi! Pytyllä istuskellessani lueskelin uutta lehteänne (9/2013). Sain homman synnytyksen osalta pakettiin, mutta kuinka ollakaan, paperi pääsi loppumaan juuri kriittisellä hetkellä. Onneksi palautesivu tuli avukseni hädän hetkellä. Sivun kääntöpuolelta löytyivät myös ”kätilöt” suorittamaan viimeisen voitelun. Kiitos. Pekka Hurme Kari Ä S K E T TÄ I N M I N I S T E R I P E K K A H A A V I S T O Rima korkealla Kiitos palautteesta Kristina, olet ihan oikeassa. Päätimme muuttaa käytäntöä, ja julkaisemme tästä lehdestä lähtien aina kriitikon koko nimen arvostelun alla. Herätyksen aika Tuhannet, tuhannet kiitokset Teemu Muhoselle kirjoituksesta Uinu, uinu eläkerahastoni. Enpä ole näitä asioita ennen tiennytkään! Miten voi olla mahdollista, että päättäville palleille valituiksi tulleiden henkilöiden valintaperusteet eivät ole julkisia ja avoimia? Miten se on MAHDOLLISTA? Poliitikot kantakoot vastuun siitä, että tieto tulee saataville! Kiitos Voima! Tämä juttu oli tar- Kiitos Miten musta tuntuu siltä, että Voimassa on paljon enemmän yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonjakoa kuin Hesarissa? Maailma muuttuu, jos Voiman kaltaisia tekijöitä vaan on tarpeeksi. Tämäkin on jo hyvä. Vastavoima. Kiitos siitä. Please Kuparinen Tartu kynään ja kirjoita näytelmä (Eduskunta 3) näistä työeläkehörhöilyistä. Varsinaista farssia joka yhtiössä. Jään odottamaan! Mustoska Ruusuja Sellaista vaan, että Erick Cabreran kolumnit Fi?ssä ovat ihan mahtavia. Riemastuttavia kerrassaan. Olen useamman jakanut Twitterissä, ja tekee mieli kertoa teille tästä fanituksestani. Myönteinen ja rakentava tapa käsitellä esimerkiksi nyt kieliopetuksen ongelmia yksinkertaisesti toimii. Anna-Reetta Lobbaajat Tehkää lisää juttuja lobbaajista kiitos. Esim. millaisia yhteyksiä lobbaajiksi siirtyneillä entisillä ministerien erityisavustajilla on yrityksiin ja niiden etuihin. joku Hoosiaaa-aa-nnaa Kiitos Susanna Kupariselle ja tiimillensä loistavasta videosta uuteen loistavaan Hoosiannaversioon! Hienoa katseltavaa ja kuunneltavaa, onnistuneita otteita tämän päivän maailmasta, kera poliitikkojen kahvi & pulla -syndrooman. Kiitos ja kumarrus, halaus ja hatunnosto. Olen onnellinen, että tällaista on. Olen onnellinen, että Suomessa on rutkasti vielä tekijöitä, jotka pitävät maailmaa tasapainossa. Päästetään vaan heidät tekemään ja näkymään. Hyvässä maassa elämme, koska saamme vapaasti luoda ja sanoa. Kyllä nämä teot ja asenteet johtavat ennen pitkää muutokseen. Ihanaa alkutalvea, muistakaahan nukkua kylliksi. Itsestä on huolta pidettävä. Teidän myös. Peke
FIFI.VOIMA.FI 11 10 / 2013 Metsästäjäporukoiden välille syntyi kiista - kolme ammuttiin Ilta-Sanomien otsikko 25.11.2013 FIFIN LUETUIMMAT 1. Blogi, Erick Cabrera Me laiskat maahanmuuttajat Maahanmuuttajien kielikursseilla koko opetus tapahtuu suomeksi. Sitä sanotaan kai kielikylpymenetelmäksi, eikä se toimi. 2. Blogi, Teemu Muhonen Älä herjaa Merjaa Keskustelu Kevan toimitusjohtajan asunto- ja autojärjestelyistä on melko yhdentekevää. 3. Blogi, Laura Rantanen Isälle Kirjoitin isälleni isänpäivänä kirjeen, jota hän ei tule koskaan saamaan. 4. Blogi, Maryan Adbulkarim Meillä on tänään miesuimavalvoja ajalta 6.11.–4.12. to välitä niistä asiakkaistaan, jotka haluavat urheilla naisten kesken? 5. Teemu Muhonen Kevan sekoilu jatkuu Ylintä valtaa käyttävä valtuuskunta oli täysin pimennossa, kun Kevan hallitus päätti toimitusjohtaja Ailuksen kohtalosta. 6. Blogi, Häirikkö Banksy valtasi Nykin Katutaiteen mysteerimies Banksy vietti lokakuun New Yorkissa. 7. Minea Koskinen Kolmen tähden pornoleffa Baltic Circle -festivaali kuljettaa katsojia bussilla Porvooseen katsomaan ja kokemaan pornoa. Miksei Helsingin liikuntaviras- 8. Blogi, Jukka Vuorio Sikatiloilla edelleen kaikki päin helvettiä Maataloustuottajia ahdistaa, koska alan arkipäivää esitellään julkisuudessa. 9. Jari Hanska, Teemu Muhonen, Susanna Kuparinen Ay-liike ei ajanut sisäpiirikauppojen julkisuutta Ministeri Risikko ei puolustanut omaa lakihankettaan, joka toisi eläkejohtajien osakekaupat julkisuuteen. 10. Susanna Kuparinen Prinsessa rakastuu Diana ei ole loistava elokuva, mutta ei se ole huonokaan. Venäjä sensuroi Anttia Venäjän musta lista piteni uudella tekstillä. M A R R A S K U U S S A Tjumenin kaupungin Leninin piirin syyttäjänvirasto voitti kanteen, jonka mukaan vuonna 2011 kirjoittamani artikkeli on ”ekstremistinen” ja pitää kieltää. Anarkismista ja väkivallasta on julkaistu Avtonomlehdessä syksyllä 2011. Se julkaistiin samana vuonna Suomessa Väärinajattelija-lehdessä. Molemmat kirjoitukset julkaistiin salanimellä, koska en halunnut pitää näkyvää pro?ilia Venäjällä asuessani. Jutun suomenkielisen käännöksen voi nyt ensimmäistä kertaa lukea netissä Fi?stä, jotta kaikki voisivat itse pohtia, oliko päätös oikeutettu. Ekstremististen materiaalien lista perustuu Venäjän federaation lakiin ”ekstremistisen toiminnan vastustamisesta”. Se sisältää kaiken kaikkiaan yhdeksän erilaista tekoa, jotka määritellään ”ekstremistisiksi”. Näistä neljä liittyy erilaisiin valtion turvallisuusintresseihin (mukaan lukien ”terrorismi”, jota ei kuitenkaan tarkemmin määritellä) ja viisi erilaisiin ”viharikoksiin”, jotka vastaavat karkeasti suomalaisia pykäliä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. K IRJOITUK SENI kohteena voi olla ”rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai sosiaalinen” ryhmä. Erityisesti sosiaalisen ryhmän kategoria on erittäin epämääräinen, ja sen nojalla on syyLAIN MUK AAN VIHAN tetty esimerkiksi poliiseja ja poliitikkoja kritisoineita kirjoittajia. Taho, joka antoi lausunnon kirjoituksestani, ei kuitenkaan pitäytynyt tämän pykälän rajoissa – sen mukaan ”kirjoituksessa on sellaisen väkivaltaisen toiminnan oikeuttamisen merkkejä, joka voi olla suunnattu ketä tahansa ihmistä, eikä välttämättä mitään konkreettista ryhmää vastaan”. Eli he löysivät kirjoituksestani sellaista kiihotusta kansanryhmää vastaan, joka ei ollut suunnattu mitään kansanryhmää vastaan! K I R J O I T U K S E N I käsitteli väkivaltaa niin teoreettisella tasolla, että ”eksperteiltä” tuntuu menneen täysin ohi, mitä ajoin takaa. Jos nämä ”ekspertit” haluavat vastustaa kaikkea väkivaltaa, miksi he eivät halua kieltää poliiseja, armeijaa ja valtioita? Tietysti voi olla, että ”ekspertit” ovat ymmärtäneet kirjoitukseni erinomaisen hyvin. Ehkä he vain pyrkivät vaikeuttamaan anarkistien ja kaikkien toisinajattelijoiden toimintaa ja työllistämään tuhansia byrokraatteja, joille ”ekstremististen materiaalien listan” ylläpito ja valvonta tarjoaa elannon. ”Venäjän federaation ekstremististen materiaalien lista” löytyy oikeusministeriön sivustolta. Tällä hetkellä listalla on 2 142 kirjaa, lentolehtistä, nettisivustoa, äänitettä, videota, iskulausetta ja maalausta. En ole löytänyt tarkkaa tutkimusta siitä, miten materiaalit jakautuvat erilaisten poliit- tisten suuntausten välillä, mutta silmämääräisesti edustetuin tuntuu olevan islamismi, ja rasismi sekä fasismi tulevat kakkosena. lisäksi kiellettiin vielä neljä muutakin Avtonomlehden kirjoitusta lehden kolmesta eri numerosta. Nämä viisi artikkelia myös poistetaan avtonom.org-sivustolta, koska muuten sivusto voi päätyä Venäjän viestintävalvontaviraston RosKomNadzorin estolistalle. Tekstit löytyvät jatkossa sivustolta bannedavtonom.noblogs.org. Nähtäväksi jää, päätyykö myös Fi? Venäjän estolistalle. Uskon, että tämä on epätodennäköistä, koska käännösteksteistä pitäisi tehdä päätös erikseen. K IRJOITUK SENI Antti Rautiainen Kirjoittaja on Fi?n blogisti. Hän kirjoitti Veli Itäläisen nimellä vuoteen 2012 asti, jolloin hänen oleskelulupansa Venäjällä mitätöitiin. Perusteena oli mm. valtion turvallisuuden vaarantaminen. ??.voima.?
12 AKTIVISTI 10 / 2013 Ratsupoliisi kaatoi kuorotytön kumoon ja kirosi päälle Aamulehden otsikko 9.12.2013 MAAILMA & ME koonnUt Jari Tamminen Piraatteja siellä, piraatteja täällä D I S N E Y T U O T T I Wikileaksistä ja Julian Assangesta elokuvan Viides valta. Elokuvassa Assange poseeraa Pirate Bay -paidassa. Kyseessä saattaa olla ensimmäinen kerta, kun Hollywoodin suurstudion elokuvassa promotaan piraattien turvasatamaa. Historiallisen promoamisen tekee kiinnostavaksi se, että Assangen pitämä paita on mitä ilmeisimmin piraattituote. Yksi Pirate Bayn perustajista Peter Sunde twiittasi, että paita ei ole heidän tuotantoaan. Sunde tuntuu suhtautuvan lainaan varsin leppoisasti ja lähinnä kunnianosoituksena. Lungius ei ole molemminpuolista. Tuotantoyhtiö ei ole ollenkaan tyytyväinen siihen, että heidän elokuvansa on vastavuoroisesti löytänyt tiensä Pirate Bayhin. http://bit.ly/J5NIST Hoosiapua! J Kerkko Koskinen kollektiivilta tilaama Hoosianna-kappale ilmestyi joulukuun alussa. Samalla julkaistiin Susanna Kuparisen ohjaama ja Voima-lehden kanssa yhteistyössä tehty musiikkivideo. Innoitus musiikkivideon sisältöön löytyi hoosianna-sanan etymologiasta. Sana on alunperin tarkoittanut kuninkaalle tai jumalalle kohdistettua avunhuutoa. Nykyisin hoosianna merkitsee ylistyshuutoa. Kuvissa vilahtaa Suomen taOULUR ADION loudellista ja poliittista johtoa, kuten Jorma Ollila, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja Juhana Vartiainen sekä Kerkko Koskinen kollektiivin jäsenet esittämässä kappaletta. Kuvauspaikat valikoituivat muutaman viikon ajalle osuneista tiedotustilaisuuksista: Helsingin kaupungin talousarvion julkistamistilaisuus, Helsingin kirjamessut, Ollilan ja Sixten Korkmanin kirjanjulkistamistilaisuudet, seminaari vastikkeellisesta sosiaaliturvasta ja Pekka Himasen tut- kimuksen julkistamistilaisuus. Yhdistävä tekijä on profeetan etsiminen. Jutta Urpilainen (sd) totesi elokuussa 2013, että Suomen rakenneuudistus tullaan tekemään niin, että kaikkia sattuu. Mistä löytää Suomelle kuningas, jolle osoittaa avunhuuto? Jari Hanska Fi?ssä julkaistaan laajempi kuvakokoelma Hoosianna-musiikkivideon kuvauksista. Katso Hoosianna-video Youtubesta. Tanu Kallio #ISGTK G U G G E N H E I M K O U V O L A A N - L I I K E tekee loistokkaan pa- luun. Lokakuisen Eduskuntatalolle suuntautuneen mielenosoituksen jälkeen julkaistussa tiedotteessa todettiin seuraavaa: ”Guggenheim Kouvolaan -liike päätti menestyksekkään, valtakunnallisissa digi-, paperi-, TV- ja radiomedioissa sekä tietysti Kouvolan paikallismedioissa näkyneen kampanjansa mielenosoitukseen. Syy kampanjan lopettamiseen on se, että liikkeen johdolta loppui rahat. Myös liikkeen kannattajien varallisuus on siirtynyt pääasiallisesti VR:lle, sillä monet mielenosoittajat tulivat Eduskuntatalolle junalla.” ”Mikään kansanliike ei kuitenkaan kuole yksittäisen kampanjan myötä. Guggenheim Kouvolaan -liike ei kuole, vaan ainoastaan hiljenee määrittelemättömäksi ajaksi.” Talviuni ei kestänyt kauan. Joulukuun 4. päivänä liikkeen keskeiset toimijat pitivät kokouksen Nissan Primeran kyydissä välillä Helsinki–Kouvola ja päättivät perustaa I Support Guggenheim to Kouvola -yhdistyksen, eli #ISGTK ry:n. Yhdistyksen perustamiskokouksessa todettiin liikkeen tulevaisuuden näyttävän ”noususuhdanteiselta”, t-paitojakin on myyty runsaasti. http://bit.ly/1blNLUH Pikaruoka vai elämänilo? K A N A D A L A I S E T T U T K I J AT H A VA I T S I VAT, että pika- ruokamainoksille altistuneiden ihmisten kyky nauttia kauniista kuvista ja musiikista oli alentunut. Too Impatient to Smell the Roses -tutkimusraportista käy myös ilmi, että henkilöt, jotka asuvat alueilla, joissa on paljon pikaruokaravintoloita, ovat vähemmän alttiita nauttimaan miellyttävistä kokemuksista. Tutkimus toteutettiin Yhdysvalloissa. ”Ottaen huomioon pikaruokamainosten yleisyyden arkiympäristössämme on tärkeää pyrkiä ymmärtämään niiden vaikutuksia”, totesi tutkija Julian House. Hän varoittaa ylitulkitsemasta tuloksia, mutta muistuttaa, että kyseiset mainokset ovat maltta-mattomuuden kulttuurin symbo-leja. http://bit.ly/1d4xyl9 Kommentti: Kiakkoviaraiden viesti oli selkeä J määritelmänsä mukaisesti, ymmärretään kahden toisistaan poikkeavan mielipiteen kohtaamisena, oli ”Lätkää ja luokkasoOS POLITIIKK A, taa” -sloganilla varustettu mielenilmaus alusta saakka poliittinen ilmiö. Tämä huomio asettaa myös tietyt illan tapahtumat väistämättä poliittiseen valoon, erityisesti kun niillä sattui vielä olemaan huomattavia poliittisia merkityksiä kantavat kohteet. Poliisin kanssa kahakoinnin, ohi ajavan kymmenmetrisen limusiinin kolhiminen sekä ostoskeskuksen, pankin ja kirkon ikkunoiden rikkomisen välittämä poliittinen viesti on kuin suoraan anarkismin klassikkoteoksista – olipa moraalinen kanta näihin tekoihin mikä hyvänsä. Vaikka itsenäisyyspäivän mellakka ei yksittäisenä tapauksena valtajärjestelmää kumonnutkaan, on sen välittämä poliittinen viesti vesiselvä: kaikkinaista valtaa vastaan, vapaan, anarkistisen ja luokattoman yhteisöllisyyden puolesta. Voiko mielipide tästä juuri poliittisemmaksi mennä? Nimetön sättijä Lue koko kirjoitus Fi?stä.
A JASSA 10 / 2013 13 HYY sanoutuu irti laittomien siirtokuntien tukemisesta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tiedote 21.11.2013 Kun Afrikan aika koitti Nelson Mandela näytti, ettei kosto kannata. N E L S O N Mandela vietti elämästään 18 vuotta vankiloista pahamaineisimmassa, Kapkaupungin Robben Islandilla. Paikkaa pidetään Afrikan Alcatrazina. Vangit tekivät raskasta pakkotyötä ja joutuivat taistelemaan kaikista uusista oikeuksista lisärangaistusten uhalla. Pitkien neuvottelujen jälkeen vangit saivat luvan perustaa jalkapallojoukkueita. Pelin sääntöjä eivät sanelleet vanginvartijat, vaan yksi harvoista vankilan kirjaston kirjoista: Fifan eli kansainvälisen jalkapalloliiton sääntökirja. Peleissä piti kunnioittaa toisia ja pelata reilusti. Supervaaralliseksi luokiteltu Mandela ei päässyt osallistumaan vankilan jalkapallopeleihin. 1 9 8 0 - L U V U L L A koko maailma alkoi reagoida Etelä-Afrikan syrjiviin siirtomaa-ajan lakeihin. Paikallinen sana ”apartheid” Mirkka Hietanen KIITOS KAIKESTA, MADIBA. Presidentti, futisfani ja rauhanaktivisti kuoli joulukuussa 95-vuotiaana. tarkoittaa lakia ja kokonaista yhteiskuntajärjestystä, jossa ihmiset oli luokiteltu ihonvärin ja syntyperän mukaan. 1980-luvulla kaikkialla laulettiin Special A.K.A:n hittibiisiä Free Nelson Mandela! Hänestä tuli apartheidin tunnetuin uhri. Etelä-Afrikka joutui kauppasaartoon ja syrjään jalkapalloliitto Fifasta. Poliittisen johdon oli pakko reagoida kansainväliseen painostukseen. Nelson Mandela pääsi pois vankilasta vuonna 1989. Mandela alkoi rakentaa sellaista tasa-arvon ja demokratian yhteiskuntaa, johon hän oli aina itse sanonut uskovansa. Mandela muistutti myös, ettei ainoa ongelma ole epädemokraattisuus, vaan myös työttömyys ja sen tuoma köyhyys. Kun Etelä-Afrikan totuuskomissio aloitti työnsä vuonna 1995, koko maailma kuunteli todellisista arvojohtajista suurimpia, presiVIISAS JA YLPEÄ dentti Nelson Mandelaa ja arkkipiispa Desmond Tutua. Vaikka Mandela väistyi presidenttiydestä syrjään vuonna 1999, hänen viitoittamansa rauhan tie jatkui. Vuonna 2003 totuuskomissio sai työnsä päätökseen. Demokratian tilanne Etelä-Afrikassa on parantunut enemmän kuin moni 1980-luvulla uskoi. Mandela iloitsi kunnianosoituksesta. EteläAfrikka sai isännöidä jalkapallon maailmanmestaruuskisojen lopputurnauksen. 92-vuotias ex-presidentti istui stadionin katsomossa onnellinen hymy kasvoillaan. 85 000 ihmistä Johannesburgin stadionilla ja miljoonat television ääressä tanssivat: nyt on tullut Afrikan vuoro. Lepää rauhassa, Madiba. VUONNA 2010 iida simes Nelson Rolihlahla ”Madiba” Mandela 18.7.1918–5.12.2013.
14 AJASSA 10 / 2013 Kuljettajan silmänliikkeet avain ”mutkanlukutaitoon” Helsingin yliopiston tiedote 2.12.2013 Byrokratia pykii SANANVALTA Kirjoittaja on sisäisen kissaihmisensä vastikään löytänyt yleissäätäjä, joka fanittaa Malcolm X:ää. Hänen unelmansa on päästä kirjoittamaan kissanhiekan laadusta sitten, kun maailma on valmis. Virkamiespeli paperittomien terveydenhuollosta on kestänyt jo puolitoista vuotta. kaupunginvaltuusto sosiaali- ja terveysvirasto virastopäällikkö matti toivola Meillä on tänään miesuimavalvoja somalialainen sananlasku, joka menee vapaasti käännettynä näin: ”Älä käske ihmistä poistumaan, vaan näytä hänelle ettei hän ole tervetullut.” Sananlasku tuli mieleeni, kun kävin Helsingin keskustassa sijaitsevassa Yrjönkadun uimahallissa marraskuun lopulla. Perinteikäs Yrjönkadun uimahalli tunnetaan siitä, että siellä on miesten ja naisten uimavuorot eri päivinä. Aiemmin Yrjönkadulla uitiin aina alasti, mutta vuodesta 2001 lähtien on saanut käyttää halutessaan uimapukua. Pukutiloihin ja suihkuihin on suora näköyhteys altaalta. Naisten vuoroilla siivoojat ja uimavalvojat ovat naisia. Marraskuun viimeisellä viikolla uimahallin ovessa oli lappu, jossa luki MIESUIMAVALVOJA. Sama lappu oli kassan luukulla. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun työvoimapulaa Yrjönkadulla paikkasi miesuimavalvoja. Selitys oli, että muuten koko paikka pitäisi laittaa kiinni. ON OLEMASSA Jakomäen uimahallissa on jo vuosia järjestetty musliminaisten uimavuoroa. Nyttemmin se on nimetty uudestaan naisten uimavuoroksi. Kerran viikossa järjestettävä muutaman tunnin vuoro vetää joka kerta hallin täyteen. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta vuorosta, kovaan kysyntään olisi reagoitu lisäämällä tarjontaa. Näin ei kuitenkaan naisten uimavuoron kanssa ole tehty. Sen sijaan naisia on kannustettu käyttämään Yrjönkadun uimahallia. Alkuun Yrjönkadulta käännytettiin joitakin etnisiä vähemmistötaustoja edustavia naisia sillä perusteella, ettei hallissa saisi uida uima-asussa. Asiaa selviteltiin, ja uimaasukielto todettiin jo aikaa sitten poistetuksi. Yrjönkadulla alkoi käydä yhä enemmän etnisten vähemmistöjen edustajia, kuten minä. KOI L L I S - H E L S I N G I S S Ä S I J A I T S E VA S S A uimaan ystäväni kanssa, lappu ovella palautti mieleeni vanhan sananlaskun. On toki mahdollista, että kyse oli puhtaasta sattumasta. Syy siihen, etten tässä usko sattumaan on se, että kaupungin liikuntavirasto on suhtautunut haluttomasti ja kielteisesti naiserityisiin liikuntatiloihin. Yrjönkadun uimahallin sattumanvaraiset miesuimavalvojavuorot ovat hyvä keino pitää sieltä poissa ne naiset, jotka eivät halua riisuutua paikassa, jossa on mies läsnä. Vaikka kyse tuskin on tahallisesta kiusanteosta, jatkuva miesvalvojan palkkaaminen osoittaa välinpitämättömyyttä asiakaskuntaa kohtaan. Liikuntavirasto on yksi Helsingin kaupungin suurimpia virastoja. Luulisi, että siellä pystytään kouluttamaan ja palkkaamaan tarpeeksi naisia uimavalvojiksi. Eilen Yrjönkadulla saman lapun peruuttaessa minun ja ystäväni suunnitteleman uimareissun asiakaspalvelija osasi jo kertoa, että keskiviikkona on sitten taas miesuimavalvoja. Miksi? KUN MENIN UUDELLEEN Maryan Abdulkarim sosi sosiaalija terveyslautakunta terv paperittomien terveydenhuolto kaupunginhallituksen puheenjohtaja tatu rauhamäki (kok.) kaupunginhallitus apulaiskaupunginjohtaja laura räty (kok.) emma kari (vihr.) P APERITTOMIEN terveydenhuollosta kiistely on paljastanut kyseenalaisia puolia Helsingin kaupungin virkamiesvallasta. Vihreät ehtivät 26.11. hurrata sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökselle alkaa hoitaa paperittomia äitejä ja lapsia (Fi? 27.11.). Viikkoa myöhemmin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki päätti viedä asian kaupunginhallitukseen. Paperittomien hoitoa ei hänestä ole budjetoitu. (HS 2.12.) Paperittomien asia on kiertänyt sosiaali- ja terveyslautakunnassa, virastossa ja kaupunginhallituksessa jo puolitoista vuotta. Kun poliitikot päättävät, virkamiehet pyörtävät. selittää se, että kahdella virkamiehellä, apulaiskaupunginjohtajalla ja virastopäälliköllä, on oikeus ja virkaan kuuluva velvollisuus esitellä päätösasiat poliitikoille. Sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.) tekee näin kaupunginhallitukselle ja virastopäällikkö Matti Toivola sosiaali- ja terveyslautakunnalle. He päättävät, miten asia tulee äänestykseen: hyväksyttäväksi vai hylättäväksi. Paperittomien tapauksessa on äänestetty sekä toteuttamisen puolesta että toteuttamatta jättämistä vastaan. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että asia palaa ”pöydälle” odottamaan uutta esitystä. Päätöksentekoa hidastaa se, että Räty on viime elokuussa esittänyt asiBUMER ANGIEFEKTIÄ an kaupunginhallitukselle ilman kiireellisyysvaatimusta. Prosessi on käynnissä. Asiat ovat valmistelussa. Politiikassa asiat tapahtuvat, vaikka yksikään atomi ei liiku. terveydenhuoltoa vaativat viime vuoden syyskuussa kaupunginvaltuutetut Emma Kari (vihr.) ja Hanna-Kaisa Siimes (vas.). Kari sai niin sanotun ponnen läpi ”globaalin vastuun strategiaan”, jonka valtuusto hyväksyi viime vuoden syyskuussa. Ponsi tarkoittaa lisäystä jo hyväksyttyyn esitykseen: jos tehdään noin, pitäisi tehdä myös näin. Karin ponsi meni läpi, koska globaaliin vastuuseen kuuluu valtuutettujen enemmistön mielestä paperittomien terveydenhuollon järjestäminen. Siimes teki lisäksi suoraan valtuustoaloitteen. Paperittomien terveydenhuollon järjestämistä kannattavat vihreät, vasemmistoliitto, kristilliset ja demarit. Sitä vastustavat pePA P E R I T TO M I E N PAPERITON • Paperittomilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla ei ole oikeutta käyttää julkista terveydenhuoltoa asiakasmaksulain mukaisesti eli edullisesti. • Paperittomia ovat esimerkiksi tilapäisesti Suomessa oleskelevat EU-kansalaiset, joilla ei ole sairausvakuutuksen turvaa omassa kotimaassaan. Lisäksi joukkoon kuuluvat EU:n ulko- russuomalaiset ja kokoomus. Kokoomuksen Räty ja Rauhamäki haluaisivat odottaa valtakunnan linjausta paperittomien hoitoon. Sieltä voi tulla vastustajien pelastus, sillä hallitus vaatii kunnilta säästöjä, ei tehtävien lisäämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys valtakunnallisista vaikutuksista ilmaantuu vasta ensi vuoden puolella. Paperittomien hoito jää siis vuoden 2015 budjettiin, jos sinnekään. paperittomien terveydenhuoltoon olisi otettu, jos sitä ei ole laskettu budjettiin? Sellaisesta noin viiden miljoonan liikkuvasta lohkareesta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on varannut ylimääräisiin menoihin. Paperittomien kiista on tuonut näkyväksi virkamiesvallan lisäksi sen, että globaaliin vastuuseen sitoutuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että siihen olisi varaa. M I S TÄ VA R AT minea koskinen puolelta tulleet henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa tai joiden oleskelulupa on umpeutunut. • Paperittomat saavat nyt kiireellistä hoitoa. Se ei tarkoita samaa kuin välttämätön hoito. Esimerkiksi hivin hoito ei ole kiireellistä. • Paperittomien kuuluisi maksaa hoidosta helsinkiläisiä enemmän, mutta käytännössä heillä ei ole siihen varaa.
16 TALOUS & RUOKA 10 / 2013 Libor- ja euribor-skandaaleissa ei ole järkyttävää ainoastaan vertailuarvojen manipulointi, vaan myös juonittelu niiden pankkien kesken, joiden oikeasti pitäisi olla kilpailijoita. EU:n kilpailukomissaari Joaquín Almunia Helsingin Sanomissa 4.12.2013 RAHAN VOIMA Kirjoittaja on espoolainen nuori setä, joka rakastaa trollaamista ja poliittisia väittelyitä. Miksei maailma ole reilu? monella tavoin. Yksi tapa on jaotella ihmisiä iän mukaan: nuoriso on pilalla, keski-ikäiset asuvat espoolaisessa rivarissa, ja vanhustenhoito, se on rempallaan. Tässä tavassa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta välillä pelkkien ikäluokkien seuraaminen tekee maailmasta kummallisen näköisen. Ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi nuorisolla todella menee huonosti. Nuorisotyöttömyys on rajussa kasvussa, samoin nuorisoasunnottomuus. Nuorten maksuhäiriömerkinnöistä nyt puhumattakaan. Joko nuoriso on viimein todella mennyt pilalle, tai sitten se on alkanut kuitata laskua talouskriisistä, johon olemme toki pääministeri Kataisen mielestä kaikki syyllisiä. Huonosti menee toki vain osalla nuorista. Ehkä suurin ongelma onkin jakautuminen pärjääjiin ja luusereihin. Ääripäät erkanevat toisistaan. Nykyajan luokkakiertoa ei ole enää suvun ensimmäinen ylioppiluus, vaan ero on siinä, asuuko omassa asunnossa vai kavereiden eteisissä. M A A I L M A A V O I H A H M O T TA A huolissaan. Joskus ratkaisut – kuten nuorisotakuu – ovat järkeviä, toisinaan taas todella kummallisia. Yksi kummallisimmista on hanke sähköisestä äänestyksestä, jonka tarkoituksena on nostaa nuorison äänestysaktiivisuutta. Tämä oikeusministeriön hanke alleviivaa kauniilla tavalla mitä tapahtuu, kun nuoriso hahmotetaan yhtenä homogeenisena massana, jolle määritellään ongelma ja keksitään siihen ratkaisu. Ikään kuin nuorison matala äänestysaktiivisuus olisi kiinni siitä, että äänestäminen on hankalaa. Voisiko laimeaan äänestysintoon olla muita syitä? Kuten se, että politiikka näyttäytyy lähinnä keski-iän ylittäneiden setien saavutettujen etujen vahtimisena? Vaikka nuorisotakuun kaltaisia hyviä asioita saadaan silloin tällöin aikaan, tärkeimpänä mieleen jää jämeräilmeinen Ilpo Kokkila, joka kertoo, että 30 prosentin palkanalennus lentokentän keittiöduunareille pitää hyväksyä, koska muuten vienti kärsii. Tätäkin on politiikka, ja siitä ei voi äänestää. Ei edes sähköisesti. Paras tapa nostaa nuorison äänestysaktiivisuutta olisi varmasti tehdä reilua ja kaikkia suosivaa politiikkaa. Mutta vaikka juhlapuheissa kuinka päivitellään nuorison matalaa äänestysaktiivisuutta, se sopii suurimmalle osalle päättävistä ihmisistä oikein hyvin. Kansanedustajien keski-ikä on 51 vuotta. Siellä espoolaisessa rivarissa asuu keski-ikäinen äänestäjä, ei nuori. N U O R I S O S TA O L L A A N koskaan miettineet, miksi liikkuvia äänestyspaikkoja puuhataan isolla vaivalla vanhainkoteihin? Oletteko koskaan kuulleet amikseen tai lukioon tuodusta äänestyspisteestä? En minäkään. Eri ikäluokkien pelaaminen toisiaan vastaan on tyhmää, koska hyvinvointi ikäluokkien välillä ei ole nollasummapeliä. Ei nuorisotyöllisyys ole vanhuksilta pois eikä vanhusten hyvinvointi nuorilta. Siitä huolimatta sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma esitti Helsingin Sanomien haastattelussa, että varttuneempien työeläkemaksuja pitäisi alentaa ja nuoriso potkia pois työpaikoilta ensimmäisenä. Koeta tässä nyt sitten olla reilu. OLET TEKO MUUTEN Tuomas Saloniemi Pahaenteinen vapaakauppa EU:n & Yhdysvaltojen ojen vapaakauppasopimus saattaa murskata valtioiden iden itsemääräämisoikeuden. T T I P, TAFTA, ICSID. Näiden sekavien kirjainyhdistelmien taakse kätkeytyy ympäri Euroopp paa huolta herättänyt vapaakkauppahanke, jonka on tarkoitus llisätä EU:n ja Yhdysvaltojen välissiä bisneksiä. Euroopan komissio on arvio oinut sopimuksen kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta vuotteen 2027 asti yhteensä 86 miljard dilla eurolla. Luvut perustuvat arvioihin, eivvätkä sopimuksen kritisoijat uskko kasvuun. The Guardian -lehti jjulkaisi joulukuun alussa kirjailijja George Monbiotin artikkelin. M Monbiotin mukaan komission o odotukset talouskasvusta ja työp paikkojen lisääntymisestä ovat yylimitoitettuja. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja K Korean välisen vastaavan sopim muksen oli tarkoitus kasvattaa Y Yhdysvaltojen vientiä 10 miljardilla dollarilla. Kasvun sijaan viend tti romahti 3,5 miljardilla dollarilla. S U U R I N huoli liittyy sopimusn neuvotteluissa pöydällä olevaan i investointisuojaan. Perinteisesti s sillä on suojattu yritysten sijoi- POISSA SILMISTÄ, POISSA MIELESTÄ VA PA A K AU PPA S O P I M U KS E N tiimoilta on käyty EU:n ja Yhdysvaltojen välillä nyt kaksi neuvottelukierrosta. Kolmas kierros käydään vielä joulukuun aikana. Suomi välittää oman kantansa Euroopan komissiolle, joka puolestaan muodostaa kantansa kaikilta jäsenmailta saamiensa kommenttien pohjalta. N E U V O T T E L U J A käydään suljettujen ovien takana. Edes kaikki europarlamentaarikot eivät ole saaneet tietoa neuvotteluista. Sekä ulkoministeriöstä että Euroopan parlamentista vahvistetaan, että salaisina käydyt neuvottelut ovat herättäneet huolta läpinäkyvyyden toteutumisesta. Vapaakauppasopimuksen arvioidaan valmistuvan aikaisintaan kahden vuoden päästä. tukset epävakaissa maissa, joissa esimerkiksi pakkolunastukset ovat todellinen riski. Helsingin yliopiston tutkija Markus Kröger näkee investointisuojan käyttämisessä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä lukuisia ongelmia. ”Jos tänne tulee kanadalainen kaivosyhtiö, ja myöhemmin Suomi päättää kiristää ympäristölainsäädäntöään, niin voiko kaivos?rma vetää Suomen oikeuteen?” Kröger pohtii. suuryritykset ovat investointisuojaan vedoten haastaneet valtioita oikeuteen. Tupakkayhtiö Phillip Morris on hakenut Australialta ja Uruguaylta korvauksia, koska maat ovat vaatineet varoitustarroja tupakka-askeihin. Kaivosyhtiö Gabriel Resources ilmoitti vaativansa Romanialta neljää miljardia dollaria, jos valtio ei näytä vihreää valoa yhtiön kaivoshankkeelle. Näiden tapausten käsittely on vielä kesken. Yhteistä tapauksille on se, että yhtiöt ovat haastaneet valtioita oikeuteen, kun valtiot ovat rajoittaneet yritysten toimintaa suojellakseen kansalaisiaan tai ympäristöään. Oikeudenkäynneistä puolestaan vastaa Maailmanpankin kansainvälisten investointiristiriitojen sovittelulaitos ICSID. Suuryritykset ovat tähän asti pitäneet laitoksen kiireisinä, ja valitusten määrä on kasvanut jatkuvasti. Viime vuonna rahojaan sijoittaneet yritykset voittivat jopa 70 prosenttia käsitellyistä tapauksista. Hävinnyt maksaa molempien osapuolten kustannukset, joten sovittelu voi käydä valtioille kalliiksi. Ulkoasiainministeriön kauppapolitiikan yksikössä työskentelevä Kimmo Sinivuori myöntää, että epärehelliset sijoittajat voivat yrittää hyötyä tilanteesta. ”Tietysti vilpillinen sijoittaja pystyy pelaamaan systeemin kanssa. Jos sijoittaja häviää sovittelun, niin miten varmistetaan, että kustannukset saadaan perittyä sijoittajalta?” Sinivuori pohtii. U S E AT S U O M E N viralliseen kantaan on kirjattu, että investointisuoja ei saa heikentää valtioiden omaa lainsäädäntövaltaa esimerkiksi ympäristö- tai terveyskysymyksissä. Entä jos Suomen kanta ei voita, vaan sopimuksen kirjauksista tulee juuri niin huono ja kuin kriitikot ovat pelänneet? ”Kyllä se sopimus tulee olemaan aika prikulleen sen linjan mukainen, jota Suomi ajaa”, Sinivuori vakuuttaa. Kiistanalainen investointisuoja herättää toisenkin kysymyksen: mihin sitä tarvitaan? Eikö Suomi ole jo nyt täysin turvallinen sijoituskohde? Sinivuoren mukaan sopimuksen taustalla on tavoite maailmanlaajuisesta, mahdollisimman yhdenmukaisesta sopimusjärjestelmästä. Nyt neuvoteltava sopimus tulee siis antamaan osviittaa myös tulevien uusien sopimusten sisällöstä. Jari Hanska
TALOUS & RUOKA 17 10 / 2013 Miehen työmatkakilometri on naisen 820 metriä Talouselämän otsikko 9.12.2013 Ruokatohtori Passi & näkkileipä Kysymys: Työni loppuvat vähän ennen joulua. Ajattelin seuraavaksi muuttaa toiselle puolelle maailmaa ja tehdä jotain tosi jännittävää, mutta pelkään jumahtavani talveen. Mistä saan intoa viettää tunteja inhottavissa nettilippujärjestelmissä, purkaa kirjahyllyt, säilöä nätit kahvikupit vintille ja lähteä? OSA 9 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. nen travellerinuoriso nämä lähtöhommat hoitaa. Uskon silti, että tässäkin tapauksessa vanhan neuvot on yhtä hyviä kuin passipussillinen uusia. Ennen kuin lippujen surffailu tuottaa tulosta, kauho itsesi makumatkalle. Kätevänä moniosaajana käsikirjoitat samalla ruokamatkailuohjelman ja hoidat itsellesi jonkun näpsäkän blogiyhteistyön. Näillä sitten kustannat reissusi. Testaa aikasi kuluksi ruokatohtorin näkkileipäohje. Se tulee tar- peeseen, kun Intiassa ensimmäisen vatsataudin jälkeen on ikävä sekä kuituja että äitiä. Näkkärillä voit myös ilahduttaa virttyneitä kanssamatkustajia, ja saatte hienon keskustelun siitä, miten Suomi on ihan paska maa vailla minkäänlaista spirittiä. Talvikin on ihan perseestä, ja siellä jengi nyt hajoo loskassa. Meillä täällä tropiikissa on kaikki hienosti, varsinkin nyt kun saatiin tätä näkkileipää… Joten ei muuta kuin ruisjauhot rinkan sivutaskuun ja perävalot vilkkumaan! Vastaus: Klaus Welp Jaa-a, taas yksi nuuskamuikkussyndroomasta kärsivä kanssaeläjä pelkää jäävänsä paitsi kaikesta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Takuuvarma viistoräntä painaa mieltä matalaksi, ja kavereiden Facebook-päivitykset virtsanlämpimien vesien ääreltä viekoittelevat kovaluisenkin vaeltamaan naru kaulassa ullakolle. Näitä on nähty, kaikenlaisia kaukokaipuisia maailmanmatkaajia. Ruokatohtoritädillä ei ole mitään käsitystä siitä, miten nykyi- Resepti Nokkosnäkkäri koti-ikävään ja kuidun puutteeseen 25 g hiivaa 3 dl vettä tai kasvimaitoa ½ rkl siirappia 5 dl ruisjauhoja 1 dl vehnäjauhoja 1 dl vehnä- ja ruisjauhosekoitusta taikinan kaulintaan 1 tl suolaa 3 rkl kuivattua nokkosta 1 rkl kuminansiemeniä ½ dl unikonsiemeniä 1. Liota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää siirappi, suola, kuminansiemenet ja nokkosjauhe. 2. Työstä jauhot joukkoon vähän kerrallaan niin, että saat lopputulokseksi karjalanpiirakkapohjaa muistuttavan tiiviihkön taikinaköntsän. 3. Pyyhi koti-ikävän kyyneleet. Maalaa kuulijoille muutama mielen maisemakuva piirakoita leipovasta mummosta ja pysähtyneen helteisenä kesäpäivänä laiskasti aaltoilevasta viljapellosta. 4. Kohota taikinaa reilut puoli tuntia. 5. Kauli reippaasti jauhotetulla alustalla taikinasta mahdollisimman ohut levy. Nosta se varovasti uunipellille ja paina taikinalevyyn veitsellä mieleisesi kuviot, joiden mukaan kypsä näkkärilevy on helppo lohkoa paloiksi. 6. Paista 250 asteessa uunin keskitasolla kymmenisen minuuttia. VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 13.1. asti. voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. KANSANKEITTIÖ PIKKUJOULUT Lauantaisin kello 17 Hirvitalo, Tampere www.hirvikatu10.net 17.12. kello 17Animalian toimisto, Helsinki www.facebook.com/events/544832422265021/?ref=22 Vegaaniliitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia viettävät yhteisiä pikkujouluja vegaanisten herkkujen ja rennon yhdessäolon merkeissä. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin. HYVINVOINTIVALTIO JA MARKKINAT 23.1. kello 16-18 Tutkijakollegium, Helsinki Tutkijakollegiumin yleisöluentojen sarjassa kohtaavat hyvinvointivaltio-teeman tiimoilta Juhana Vartiainen ja Pauli Kettunen. Ensiksi mainittu on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja ja jälkimmäinen poliittisen historian professori. Pispalassa järjestetään lauantaisin vegaaninen keittiö, jossa ruokaa laitetaan talkoohengessä ja maksu suoritetaan varallisuuden mukaan. Mukana on silloin tällöin myös muuta ohjelmaa. PALKOKASVIT, SOIJA JA TOFU 18.1. kello 11-14.45 Stoa, Helsinki ilmonet.? Helsingin työväenopisto järjestää kurssin kasvissyöjän ravintoympyrän perusteista, palkokasveista, soijasta ja tofusta, joista kokataan päivän aikana sekä suolaista että makeaa. Ilmoittautuminen on käynnissä.
18 A JASSA 10 / 2013 Sademetsän luurangot ja viikon muita uutiskuvia Ylen nettisivujen uutisotsikko 9.12.2013 TOISINAJATTELIJA Kirjoittaja on taloustieteen tutkija Åbo Akademissa. Yhtiövallan uudet vaatteet pahamaineista kirjainyhdistelmää MAI (Multilateral Agreement on Investment)? Kun tämä OECD:ssa kaikessa salassa neuvoteltu sopimus vuoti julkisuuteen 1990-luvun lopulla, sen herättämä vastustus johti koko hankkeen kaatumiseen. Onneksi, sillä toteutuessaan MAI olisi merkittävästi lisännyt ylikansallisten suuryhtiöiden valtaa ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan ja demokratian kustannuksella. Suuryhtiöiden vallantavoittelu ei kuitenkaan kuollut MAIn mukana: vuonna 2012 suuryhtiöt nostivat itsenäisiä valtioita vastaan 13 kertaa enemmän kanteita kuin vuonna 1996. Enemmistö syytettyjen penkille joutuneista valtioista on ollut kehitysmaita, mutta EU-maatkin ovat toisinaan joutuneet korvausvastuuseen ”sijoittajien oikeuksien loukkaamisesta”. Sijoittajien oikeuksien loukkaaminen tuntuu olevan yhtä laaja ja mielivaltainen rikosnimike kuin huliganismi Venäjällä: Slovakia joutui hiljattain maksamaan 22 miljoonan euron korvaukset hollantilaiselle vakuutusyhtiölle terveydenhoitopalvelujen yksityistämisen perumisesta, ja ruotsalainen Vattenfall on lähtenyt oikeusteitse haastamaan Saksan päätöstä luopua ydinvoimasta. V I E L Ä K Ö J O K U M U I S TA A investointisopimus TTIP, josta EU ja Yhdysvallat tällä hetkellä neuvottelevat, uhkaa nostaa ylikansallisten suuryritysten käräjöinnin aivan uudelle tasolle. Jos sopimus astuisi voimaan tämänhetkisessä muodossaan, se vahvistaisi merkittävästi suuryritysten asemaa valtioiden kanssa käytävissä oikeusjutuissa. Ensinnäkin sopimus antaisi niin amerikkalaisille kuin eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden kiertää kansalliset oikeusjärjestelmät kokonaan viemällä mahdolliset kiistakysymykset suoraan niin sanottuihin kansainvälisiin välimiesoikeuksiin. Siellä päätöksiä tekevät provisiopalkalla työskentelevät lakimiehet, joilla on vahvat taloudelliset kannustimet ratkaista eteensä tulevat oikeuskiistat suuryritysten hyväksi. Toiseksi kansainvälisille välimiesoikeuksille annettaisiin valta kumota sellaiset kansalliset lait, jotka ovat ristiriidassa kauppa- ja investointisopimuksen säännösten kanssa. U U S I K AU P PA - J A ylikansallisten suuryhtiöiden talutusnuorassa kulkevat kovapalkkaiset liikejuristit voisivat tiukan paikan tullen määrätä demokraattisesti säädettyjä lakeja kumottavaksi. Maailmasta löytyy varmaankin maita, joiden kansallinen oikeusjärjestelmä saattaa kohdella ulkomaisia sijoittajia sekä mielivaltaisesti että epäoikeudenmukaisesti. Edes sopimusta voimakkaasti ajava Euroopan komissio ei kuitenkaan ole onnistunut löytämään ainuttakaan tällaista tapausta EU:n ja Yhdysvaltain välisissä investoinneissa. On siis vaikea nähdä, mitä virkaa sijoittajien oikeuksien vahvistamisella ylipäänsä on TTIP-neuvotteluissa – ellei tarkoituksena ole nimenomaan yhtiövallan vahvistaminen kansanvallan kustannuksella. Kuka valvoo valvojaa? Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa, että alalla pelataan sääntöjen mukaan. Sen oma läpinäkyvyys haiskahtaa DDR:ltä. S ylin pankkija ?nanssialan viranomainen, Finanssivalvonta, noudattaa vaitonaista tiedotuslinjaa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kyseli elokuussa 2013 Fivasta, onko viranomainen tutkimassa Jorma Ollilan ja hänen salaisen sijoitusyhtiönsä Kestrelin toimia. ”Emme kommentoi yksittäisten yhtiöiden asioita”, vastasi Fivan markkinavalvoja Anu LassilaLonka HS:lle. Fiva saa 95 prosenttia rahoituksestaan valvottaviltaan, eli pörssiyhtiöiltä ja pankeilta. UOMEN Fivalta virallisella tietopyynnöllä muutamien yrityksien ja yksityishenkilöiden valvontaa koskien kaikki asiakirjat. Fiva kieltäytyi antamasta mitään asiakirjoja. Ei edes tietoa siitä, onko jotakin tutkittu. ”Tietojen antaminen olisi omiaan vaarantamaan valvonnan ja sen tarkoituksen toteutumisen”, Fivan toimistopäällikkö Sari Helminen vastaa sähköpostitse. Viranomainen ei luonnollisesti voi antaa tietoa tapauksista, joita se on tutkimassa. Sen sijaan mahdollisesti loppuunkäsiteltyjen tapausten salaaminen vaikuttaa ylilyönniltä. Poliisi toimii huomattavasti avoimemmin julkaistessaan esitutkinnan päätyttyä koko esitutkintamateriaalin. Vain erikseen salaiseksi luokiteltavat kohdat sutataan julkisista papereista. VOIMA PY YSI K Y L L Ä , L U I T T E A I VA N O I K E I N : Christer K. Lindholm valvonta voi vaarantua, jos Fiva on jo saanut valvontatehtävän päätökseen? ”Meillä on paljon luottamuksellista tietoa, jota saamme valvonnalla”, Helminen tarkentaa puhelimitse. Hän ei pysty selittämään kuinka Fivaa voi valvoa, kun se salaa valvontaa koskevat asiakirjat. ”Mikäli valvontatiedot tulisivat julkisiksi, se olisi omiaan heikentämään valvottavien ja muiden valvontatoimenpiteiden kohteena olevien luottamusta valvojaa kohtaan”, Fivan Voimalle toimittamassa virallisessa päätöksessä todetaan. Toisin sanoen Fiva haluaa piM I L L Ä TAVA L L A tää valvottavilta saamansa tiedot salaisina, jotta tulevat valvontatehtävät eivät vaikeutuisi. Tilannetta voi verrata siihen, että poliisi jättäisi julkaisematta esitutkintamateriaalin sillä pe- täytyy l e i k a s Fiv ta ede s a m a ant ä, onko t i i s a o . tiet utkittu t n i k a jot rusteella, että tulevat tutkinnan kohteet eivät olisi yhtä yhteistyöhaluisia. kahdesti vuodessa tilaston siitä, kuinka monta valvotatehtävää se on suorittanut ja montako sanktiota se on jakanut. Tarkempaa tietoa ei tipu. F I VA J U L K A I S E E Toimittajien ja kansalaisten on mahdotonta arvioida, miten valvova viranomainen on hoitanut tehtäväänsä. Julkisuuslakiin perehtynyt Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professorin Olli Mäenpään mukaan tilanne on kaksipiippuinen. ”Viranomaisella pitää olla laajat tiedonsaantioikeudet etenkin, kun kyse on ?nanssimarkkinoista. Kääntöpuolena on, että viranomainen saa valvonnan avulla paljon sellaista tietoa, joka ei ole julkista”, Mäenpää sanoo. Mäenpää huomauttaa, että asiakirjojen julkisuutta on vaikea kommentoida näkemättä niitä. Ainoa tapa saada arvio Fivan salailun aiheellisuudesta on viedä asia hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Voima aikoo valittaa hallintooikeuteen Fivan päätöksestä salata asiakirjat. Jari Hanska NÄIN TEET TIETOPYYNNÖN J U L K I S U U S L A I N nojalla viranomaisten toiminta on julkista. Viranomaisen toiminnasta on mahdollista tehdä yksilöityjä tietopyyntöjä. Tietopyynnössä ei tarvitse mainita, mihin käyttötarkoitukseen materiaalia pyytää. Viranomaisen on vastattava tietopyyntöön kahden viikon kuluessa tai monimutkaisissa pyynnöissä neljässä viikossa. Kieltei- sestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tietopyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti ja pyytää samalla valituskelpoinen vastaus. Voit tehdä sen esimerkiksi näin: ”Pyydän päätöksestä olla antamatta asiakirjoja tai niiden osia kirjallisen päätöksen, jossa on mainittu perustelut, lainkohdat ja valitusosoitus.”
NU FIT 2014 Nuorten filosofiatapahtuma 10.– 11.1. EUROOPPA Liput: 7 ,– Paasitorni, Helsinki Ohjelma: www.nufit.fi K AT I K A A R T I S E N N ÄY T E L M Ä Nätti tyttö, vähän pehmee OHJAUS JOHANNA FREUNDLICH R O O L E I S S A K A I J A PA K A R I N E N / M I N N A S U U R O N E N EMILIA SINISALO / ROBIN SVARTSTRÖM B O T T A O N ! K o l m e r a v i n t o l a a , k o l m e t u n n e l m a a w w w . b o t t a . f i Pirulliseen nälkään Helvetilliseen janoon Ma - Pe klo 11 - 04 La klo 14 - 04 p. 09 - 580 77 707 Kokous-, tapahtuma& juhlatilaa Tilatiedustelut: p. 09 - 580 770 myynti@botta.fi Museokatu 10 Real Ale, Real Food, Real PUB! Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222 in elokuva E S I T Y K S E T 6 . 2 . 2 0 1 4 - 30 . 4 . 2 0 1 4 puh. (09) 718 622 w w w. r y h m a te a t te r i . fi
ANANDA K U LT T U U R I V I H K O T ISSUEX T U L I & S AV U Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin. Humanistien, kulttuurityöläisten ja marxilaisten perinteikäs ilmaisukanava. Vapaasti vasemmalla. Nelikymppisenäkin nuori ja vaarallinen. Taidekeskustelun uusi foorumi elää, viestii ja sykkii taiteesta. Se nostaa esiin mielenkiintoisia ajatuksia, suuntauksia, trendejä, henkilöitä ja teoksia. Lehteä julkaisee Taideyliopisto ja kirjoittajiksi kutsutaan kiinnostavimpia taiteilijoita ja taiteen asiantuntijoita. Suomen paras runouslehti. Uutta ja vanhaa runoutta, arvosteluja, esseitä ja artikkeleita. 4 NUMEROA VUODESSA, 30 EUROA. WWW.TULIJASAVU.NET 6 NUMEROA VUODESSA. KESTOTILAUS 4 NUMEROA VUODESSA, 43 EUROA, MÄÄRÄAIKAINEN 51 EU- 25 EUROA. ROA. UUDELLE KESTOTILAAJALLE PUOLI VUOTTA VAIN 16,90 EUROA. T I L A U K S E T: TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI T I L A U K S E T: (09) 4114 5369, WWW.ANANDALEHTI.FI TILAUS@KULTTUURIVIHKOT.FI WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA TILAUS 35 EUROA TILAUKSET: TOIMISTONIHIL@GMAIL.COM T I L A U K S E T: ISSUEX@UNIARTS.FI WWW.ISSUEX.FI NUORTEN LUONTO & NUORI VOIMA SIEPPO TA I D E SUOMEN LUONTO & KRITIIKKI Luonto-Liiton Nuorten Luonto tarjoaa ympäristötietoa räväkästi nuorille. Sieppo on Suomen ainoa lasten luontolehti, jota tehdään ympäristökasvatuksen uusimpia tuulia aistien. Kuvia taiteesta, sanoja kuvista, ajatuksia Taiteesta. Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja tarjoaa taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaamalla tuet luonnonsuojelua. Suomen perinteikkäin kirjallisuus?loso?nen kulttuurijulkaisu täytti tänä vuonna 105 vuotta. Sen sirkeä, kirjallisuuskritiikkiin keskittyvä sisarlehti vietti juuri nelivuotissyntymäpäiviään. Kaksi ikinuorta kulttuurilehteä yhden tilauksen hinnalla! SIEPPO: 6 NUMEROA VUODESSA. NUORTEN LUONTO: 4 NUMEROA VUO- 6 NUMEROA VUODESSA, KESTOTILAUS 70 EUROA. T I L A U K S E T: TUULA.AIRAS@ARTISTS.FI WWW.TAIDELEHTI.FI TUTUSTU EDULLISESTI: KOLME NUMEROA VAIN 13,90 EUROA (NORM. 25,50 EUROA). VUOSIKERTA DESSA. 35 EUROA (LUONTO-LIITON 73/64,50 EUROA (10 NUMEROA). JÄSENILLE 25 EUROA) IRTONUMERO 8,50 EUROA. TILAUKSET: WWW.LUONTOLIITTO.FI/LIITY T I L A U K S E T: WWW. SUOMENLUONTO.FI/LEHTITILAUS WWW.NUORTENLUONTO.FI WWW.SIEPPO.FI YHTEENSÄ 7 NUMEROA VUODESSA. VUOSITILAUS 42 E, OPISKELIJOILLE 30 E JA NUOREN VOIMAN LIITON JÄSENILLE 25 E T I L A U K S E T: (09) 628 966, WWW.NUORENVOIMANLIITTO.FI/LEHDET
HANKI JOULULAHJA, JOSSA ON MIELTÄ! Kultilla on 200 jäsenlehteä, jotka käsittelevät taidetta, kulttuuria, yhteiskuntaa, politiikkaa ja kaikkea mielenkiintoista, joka ei valtamediaan mahdu. Tilaamalla lehden lahjaksi ilahdutat saajaa koko vuoden ajan. Lehtitilaus tuottaa uusia ajatuksia – ei turhaa tavaraa! Tilaa lahjaksi laatulehti osoitteesta www.kultti.net! K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y. W W W F A C E B O O K C O M K U L T T I N E T s W W W T W I T T E R C O M K U L T T I R Y LAPSEN MAAILMA PSYKOTERAPIA VIHREÄ LANKA NY TID Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton loistava kuukausilehti! Tsekkaa vaikka näytelehti netistä... Therapeia-säätiön ja Therapeiayhdistyksen julkaisema aikakauslehti on tarkoitettu alan ammattilaisille ja kaikille psykoanalyyttisesta näkökulmasta kiinnostuneille. Lehti seuraa myös tieteen, taiteen, kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöitä. Vihreää politiikkaa, riippumatonta journalismia ja ekologista elämäntyyliä joka toinen perjantai. Uutisia, reportaaseja ja henkilöjuttuja tyylikkäässä aikakauslehdessä. Kultur, samhälle och debatt varje vecka på svenska. Ny Tid ?ck undervisningsministeriets kvalitetspris för kulturtidskrifter 2013. 11 NUMEROA VUODESSA HINNAT VUONNA 2014: 65 EUROA (KESTO), 76 EUROA (12 KK), 49,50 (OPISKELIJAT 12 KK) T I L A U K S E T: TILAAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.LAPSENMAAILMA-LEHTI.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. YHTEISÖTILAUS 75 EUR/VUOSI, YKSILÖVUOSITILAUS 60 EUR/VUOSI, YKSILÖKESTOTILAUS 55 EUR/VUOSI. 52 NUMMER PER ÅR. FORTLÖPANDE TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI. JOULU- PRENUMERATION: 66 EURO/ÅR TARJOUS 39 EUROA / VUOSI (21 KPL). 6 MÅNADER: 39 EURO 33% RABATT FÖR STUDERANDE T I L A U K S E T: TILAA@VIHREALANKA.FI P R E N U M E R AT I O N E R : WWW.VIHREALANKA.FI WWW.NYTID.FI/PRENUMERERA WWW.NYTID.FI T I L A U K S E T: WWW.PSYKOTERAPIA-LEHTI.FI KIRJASTOLEHTI ARKKITEHTI KRISTOSOFI LIBERO Kirjallisuutta, kulttuuria ja kirjastoasiaa. Suomen ainoa oikea arkkitehtuurilehti. Rakennukset, arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, kritiikki. Monipuolinen ja kansainvälinen. Jo vuodesta 1903. Aseettomuudesta ja aikain viisaudesta kiinnostuneille Vasemmistolainen nuortenlehti, jolle arki on politiikkaa. 10 NUMEROA VUODESSA 4 NUMEROA VUODESSA. 32 EUROA. LIBERO ON ILMAINEN KAIKILLE ILMESTYY 5 KERTAA VUODESSA. HINTA 60 EUROA. T I L A U K S E T: WWW.KIRJASTOLEHTI.FI 6 NUMEROA VUODESSA, 80–100 S. IRTONUMERO 17 EUROA, KESTOTILAUS 92 EUROA. MYÖS NÄKÖISLEHTENÄ NETISSÄ! T I L A U K S E T: JULKAISUT@ARK.FI WWW.ARK.FI VASEMMISTONUORTEN JÄSENILLE T I L A U K S E T: 050 369 7534, JA ALLE 30-VUOTIAAT VOIVAT ANJA.KESAVUORI@GMAIL.COM TILATA SEN KOTIINSA VUODEN AJAN ILMAISEKSI. MUILLE TILAUS WWW.KRISTOSOFI.FI 20 EUROA, TUKITILAUS 50 EUROA. T I L A U K S E T: TOIMITUS@VASEMMISTONUORET.FI WWW.LIBEROLEHTI.FI
22 10 / 2013 RAJAMIES. Prikaatinkenraali Ilkka Laitinen valvoo maalla, merellä ja ilmassa. Kuva on manipulaatio.
PÄÄHENKILÖ 10 / 2013 TEKSTI KATI PIETARINEN | KUVAT & KUVAMANIPULAATIO TANU KALLIO Miehemme rajalla EU:n kiisteltyä rajaturvallisuusvirastoa Frontexia johtaa suomalaismies, joka pakoilee vastuuta ihmisoikeusloukkauksista. H marraskuun aamuna Helsingin Senaatintorin laidan Cafe Engelin ikkunapöydässä istuu mies, joka voisi olla kuka tahansa viisikymppinen omakotitaloiskä. Miehen ääni on tasainen ja rauhallinen, kun hän jutustelee Pietarinen-nimisestä pappissuvusta ja vitsailee tilaavansa kardiovaskulaarisia tauteja välttääkseen pekonittoman aamiaisen. Harvemman omakotitaloisän aamiaishetkiä kuitenkaan vartioidaan näin tarkasti: haastattelua varjostaa kaksi turvamiestä. Toinen tarkkailee parin pöydän päästä, toinen päivystää letku korvassa kahvilan ulkopuolella. Harmaapukuinen mies ei suostu perustelemaan turvamiestensä määrää. Hän on EU:n kiistellyn rajaturvallisuusviraston Frontexin johtaja, suomalainen rajamies ja prikaatikenraali Ilkka Laitinen. ARMAANA puhuttiin palF jon lokakuun alussa, kun Italialle kuuluvan Lampedusan saaR O N T E X I S TA ren lähellä upposi kaksi siirtolaisalusta. Turmissa kuoli 620 ihmistä, joista yli sata oli lapsia. Siirtolaisia ja pakolaisia kuolee Välimereen harva se päivä: 20 vuoden aikana kuolleita on arvioitu olevan peräti 25 000. Silti suurturma kosketti. Sekä Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso että sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström lensivät paikalle poseeraamaan ruumisarkkujen kanssa ja kertomaan medialle, etteivät he koskaan unohda kyKoetko, että ihmisoikeuksiseistä päivää. en kunnioittaminen ja rajojen Malmström huusi puheenvuo- valvonta on mahdollista sovitrossaan Frontexia apuun: hän eh- taa yhteen? dotti siirtolaisten pelastusope”No mä en näe niissä mitään raatiota, jossa Frontex partioisi ristiriitaa. Mä en näe siinä mitään Välimerta Kyprokselta Espanjaan ristiriitaa.” Te puhutte Frontexissa mieasti. Kriitikoiden mukaan Frontexin lellänne taistelusta salakuljettoiminta vain pahentaa tulijoiden tajia vastaan. ahdinkoa Välimerellä: sen par”Kyllä.” Ne ottavat esimerkiksi meritioalusten ja -helikopterien ensisijainen tehtävä ei ole pelastaa matkoille hatariin aluksiin liikaa ihmisiä, vaan väkeä, maksattukkia siirtolaistavat matkoisten ja pakolaista 5 000–10 000 n a a uk m ten pääsy Eueuroa, ja siin e oid rooppaan. Kriitik xin toiminta nä saattaa olla Voimassa on muutakin hyväkFronte ahentaa sikäyttöä. Miksi vuosien varrella vain p ahdinkoa sotia ja vainoa julkaistu useita n pakenevat ihmiFrontexia kritilijoide erellä. u t set esimerkiksoivia tekstejä. m Väli si Eritreasta tai Pääjohtaja LaiSyyriasta kääntinen on vastannut vuonna 2007 Voimassa tyvät salakuljettajien puoleen olleeseen Frontexia kriittisesti päästäkseen Eurooppaan? käsittelevään artikkeliin, että hän ”Ihan varmasti siitä syystä, on käytettävissä haastattelua että muuta keinoa ei ole.” varten. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, Voima pyysi Laitista luE N N E E N Ä kesänä Snownastamaan lupauksen. Hän suosden-tapaus herätti laajan tui heti. yleisön tajuamaan, että Euroopasta voi hakea turvapaikkaa L E T J O H TA N U T Frontexia vain niin, että on jo jonkun eusen perustamisesta lähti- rooppalaisvaltion rajojen sisällä. Euroopan ulkopuolelta, kriien, eli kahdeksan vuoden ajan. Se on virasto, jota ovat kriti- simaista tulevilta vaaditaan Eusoineet erittäin vakavasti lähes rooppaan tuloa varten yleensä kaikki merkittävät kansainväli- sekä passi että viisumi. Sisällisset ja eurooppalaiset ihmisoike- sodan keskellä eläville tai hallinnon vainoamille passeja harvoin usorganisaatiot. jaetaan. Viisumeja taas ei yksin”Ymm.” Esimerkiksi Euroopan oikeus- kertaisesti myönnetä kriisimaista asiamies, Euroopan neuvoston tuleville tai muutenkaan sellaisilparlamentaarinen yleiskokous, le, jotka saattaisivat hakea turvaYK:n erityisraportoija siirtolais- paikkaa. ten oikeuksista, Human Rights Juuri sen takia kriisejä pakeWatch, sekä lukuisat ihmisoike- nevat ihmiset ylittävät rajat miusjärjestöt ja tutkijat. ten pystyvät: ylikuormitetuilla ”Joo.” siirtolaisveneillä meren yli, rajaMiltä se tuntuu? metsien läpi ja rajajokien yli ui”Eihän tää jatkuva pommitta- den. Koska pakolaisten liikkuminen miltään mukavalta tunnu, minen on vaikeaa, YK:n pakosehän on ihan selvä.” M O laissopimuksen mukaan turvapaikanhakijoita ei voi rangaista laittomista rajanylityksistä. Kun rajojen sisälle on päässyt, turvapaikkaa hakevaa ihmistä ei lain mukaan voi käännyttää ilman että selvitetään, onko käännytys ihmiselle turvallinen. Päästäkseen turvaan on siis useimmiten selviydyttävä laittomasta rajanylityksestä. lähtökohtaista risE tiriitaa, että erilaisilla partioilla Frontex pyrkii estämään TKÖ N ÄE ihmisten tuloa laittomasti EU:n alueelle? Se on teidän julkilausuttu ykköstavoite. Mutta kansainvälisen oikeuden mukaan pakolainen saa tulla maahan laittomasti. Eli käytännössä melko suuri osa ihmisistä, jotka tällä hetkellä pyrkivät Turkista Kreikkaan tai Turkista Bulgariaan, on Syyrian sotaa pakenevia ihmisiä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua? ”Totta kai. Totta kai. Ja tässä jutun juoni lähtee juuri siitä, että rajavalvonnan funktio on tehdä se valvotusti. Se on meidän kaikkien intressi. Se on sekä niiden ihmisten intressi ja yhteiskunnan intressi, että se tapahtuu valvotusti.” Mutta kyllähän teillä on myös tavoitteena, että tänne ei tulisi väkeä? ”No siis tämä on ihan ydinkysymys. Euroopan unionin lainsäädäntö, eli Schengenin rajakoodiston artikla 2 ja 12, lähtee siitä, että rajavalvonnan tarkoituksena on estää ja ehkäistä laittomat rajanylitykset. Pistäpä artikla ylös, niin kurkkaat sen, mitä siinä lukee.” Nettisivuillanne todetaan, että kun ihmisten ei anneta lähteä esimerkiksi Afrikasta kohti Eurooppaa, tällä tavalla pelastetaan ihmisten henkiä, koska he eivät lähde tälle vaaralliselle merimatkalle. ”Kyllä, kyllä.” 23
24 10 / 2013 Luuletko, että nämä ihmiset, jotka ovat maksaneet 5 000– 10 000 euroa siitä merimatkasta, ovat tyytyväisiä siihen, että heidät pakotetaan takaisin? ”Mä luulen, että siinä vaiheessa kun heille nämä riskit ja tämä koko kuva selviää, niin he ovat siinä vaiheessa tyytyväisiä. Mutta tyypillistä on se, että siinä ollaan silmät kirkkaina lähdössä, koska ihmisille kerrotaan tarinoita mahdollisuuksista Euroopassa ja siitä, miten riskitöntä tämä on. Ja ollaan tietysti hyvin närkästyneitä, kun matka ei toteudu.” ”Mutta mun mielestä tämä Lampedusa kertoi kaikessa karuudessaan sen, mistä tässä on kyse.” euroa. Yhden ihmisen käännytyksen hinta oli siis yli 5 000 euroa. SYNKKÄ MERI. Frontexin Ilkka Laitinen ei suostu ottamaan vastuuta siitä, että maareittien tukkiminen ajaa pakolaiset hengenvaarallisille merimatkoille. mielestä EurooM palle kävisi, jos ihmisiä ei palautettaisi? I TÄ S U N ”No palautushan on aivan olennainen osa tätä koko maahanmuuttorakennetta ja tätä konseptia. Kysymyshän on siitä, että kun on luotu pelisäännöt, joissa katsotaan, että onko ihmisellä oikeutta oleskella Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ja jos tän prosessin lopputuloksena on todettu, että sillä ihmisellä ei ole oikeutta oleskella, niin sen ihmisen pitää täältä lähteä.” Mitä kävisi, jos ihmisiä ei palautettaisi? ”Minun mielestä riski sille, että tilanne ei olisi hallinnassa, lisääntyisi aivan olennaisesti.” Mikä tilanne? ”Ylipäätänsä se, miten yhteiskunta toimii, minkä kontrollin alla ihmiset täällä on. Riski sille, että syntyisi sellaisia verkostoja, jotka haastaisivat tän yhteiskunnan toimivuuden: malli Malmö, malli Pariisi ja näin poispäin. Ja toisaalta sehän olisi ihan olennainen puoleensavetävä tekijä, että jos vain millä keinolla hyvänsä tänne tulee, niin täältä ei lähde sitten pois.” Oletko tietoinen siitä, että esimerkiksi Argentiinassa on lopetettu naapurimaista tulleiden paperittomien käännytykset vuonna 2004? Siellä on siis käytännössä lopetettu lähes kokonaan muiden kuin rikollisten käännytykset. Maassa on laillistettu lähes miljoona näistä maista tullutta ihmistä. Tämä siis tapahtui yhdeksän vuotta sitten, ja maa on edelleen pystyssä? ”Ei hyvä. Ei kuulosta hyvältä. Ei.” että K Frontexin nettisivuilla sanotaan, että kun yhden reitin tukkii, ERRON L AITISELLE, niin väki siirtyy toiselle reitille. Lukuisissa raporteissa on tullut ilmi, että kun helpompi reitti tukitaan, ihmiset siirtyvät vaarallisemmille reiteille. Näin kävi, kun Kreikka tukki kesällä 2012 maarajan Turkin kanssa. Alueella toimii myös kreikkalaisia tukeva Frontexin Poseidon-operaatio. Pro Asyl -ihmisoikeusjärjestön marraskuussa 2013 julkaiseman raportin mukaan operaatio on johtanut siihen, että ihmiset pyrkivät Turkista Kreikkaan Egeanmeren yli. Viime vuonna yksin tällä reitillä kuoli 149 ihmistä, joista suuri osa oli syyrialaisia ja afganistanilaisia pakolaisia. Samasta on kyse myös Lampedusan-reitissä. Etkö sä koe, että Frontex on osaltaan vastuussa tästä? ”En. Meidän tehtävissä ensimmäinen lähtökohta on ihmishenkien pelastaminen. On liian yksinkertaista ajatella, että jos rajanvalvonta poistetaan, että jos vapaa rajanylitys toteutuisi, niin se edistäisi intressejä.” Et koe olevasi vastuussa millään tapaa siitä, että ihmiset kulkevat Egeanmeren yli, kun Turkin ja Kreikan välinen maaraja on tukossa? ”Ei, ei-ei, ei. Mä en voi koko maailman syntejä kantaa hartioillani. Meitä kohtaan esitetään sitä kritiikkiä, joka kuuluu EUlainsäädäntöön tai jäsenvaltioiden ja EU:n politiikkaan. On turhan yksinkertaista ajatella, että jos Frontex toimii alueilla, joilla on ongelmia, niin kaikki selviää, jos lopetetaan koko virasto. Ei ra- E ko voi ko ä n e ä ej ”M n synt i.” a m l i a n ma rtioilla a h a a kant MIKÄ FRONTEX? KENEN VASTUU? F R O N T E X K O O R D I N O I EU:n jäsenmaiden yhteisiä operaatioita maalla, merellä ja ilmassa. Käytännössä kyse on siitä, että esimerkiksi suomalaiset rajavartijat partioivat Välimerellä ja saksalaiset Kreikan ja Turkin rajalla paikallisten mukana. Kunkin operaation johdossa on yksi EU-valtio. Frontexin kanta on, että operaatiosta ja niissä tapahtuvista mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista ovat vastuussa jäsenmaat, ei Frontex. Ilkka Laitinen ei esimerkiksi anna takuita siitä, etteikö hänen johtamansa viraston koordinoimissa operaatioissa ole käännytetty laittomasti siirtolaisveneitä Välimerellä. Hän perustelee tätä sillä, että vastuu toimista on jäsenmailla. Frontexin vetäytymistä vastuusta ovat kuluneen vuoden aikana kritisoineet ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous sekä Euroopan oikeusasiamies. Näiden mielestä vi- javalvonta niistä valtioista lopu.” U - M A I S TA palautettiin viime vuonna 176 155 ulkomaan kansalaista unionin ulkopuolelle. Luvussa on mukana kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, kiinnijääneitä paperittomia ja rikoksen vuoksi karkotettuja. Myös Frontex koordinoi siirtolaisten yhteispalautuksia, joissa eri EU-maista käännytetään väkeä yhdessä tiettyyn maahan. Viime vuonna näillä lennoilla palautettiin yhteensä 2 100 ihmistä, ja vaikka Frontex ei maksa kuluja kokonaan, operaatioihin meni 10,2 miljoonaa rasto on vähintään osittain vastuussa koordinoimistaan operaatioista. Ilkka Laitinen vastaa kritiikkiin aiheen vierestä. E U RO O PA N oikeusasiamies Emily O’Riley totesi marraskuun puolivälissä, että hän ei hyväksy Frontexin kantaa, jonka mukaan teidän operaatiot ovat ainoastaan jäsenvaltioiden vastuulla. ”Aa-a. Luepa tarkkaan. Luepa tarkkaan, mitä Emily O’Riley sanoi.” Mitä hän on sanonut? ”Hän teki omasta aloitteestaan tutkimuksen koskien meidän toimintaa ja perusoikeuksia. Hän teki 20 suositusta, ja näistä hän oli hyvin tyytyväinen 19:ään.” ”Ainoastaan yksi oli sellainen, josta olemme erimielisiä, eli millainen mekanismi luodaan käsittelemään ihmisten valituksia koskien ulkorajoilla tapahtuvia mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia.” Ja hän on sanonut, että te ette siis suostu kehittämään tällaista mekanismia? ”Tämä on aivan liian mustavalkoinen tulkinta. Mä nimittäin soitin toissapäivänä Emily O’Rileylle. Juteltiin pitkään puhelimessa, ja todettiin, että nää meidän näkemykset ei ole kaukana toisistaan.” E M I LY O ’ R I E LY sanoi tiedotteessaan 14.11. sananmukaisesti näin: I do not accept Frontex’s view that human rights infringements are exclusively the responsibility of the Member States concerned. Eli hän sanoi: ”En hyväksy Frontexin kantaa, jonka mukaan ihmisoikeusrikkomukset ovat vain jäsenvaltioiden vastuulla.” Oletko siis samaa mieltä tästä, että vastuu ihmisoikeusrikkomuksista Frontexin koordinoimissa operaatioissa ei ole vain jäsenvaltioiden, vaan myös Frontexin? ”Olimme oikeusasiamiehen kanssa samaa mieltä valitusmekanismin tarpeellisuudesta, mutta eri mieltä siitä, kenelle sen toiminta kuuluu.” • Vuonna 2005 toimintansa aloittanut EU:n rajaturvallisuusvirasto, joka koordinoi EU:n jäsenmaiden rajaviranomaisten yhteistyötä. Pääjohtajana Ilkka Laitinen vuodesta 2005 lähtien. Pesti loppuu kesällä 2014. • Suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa jäsenvaltioiden yhteisiä operaatioita meri-, maa- ja ilmarajoilla. Operaatioissa esimerkiksi estetään ihmisiä lähtemästä Välimeren yli kohti Eurooppaa, partioidaan merellä ja maarajoilla, haastatellaan ja identi?oidaan Eurooppaan saapuneita siirtolaisia rajojen sisällä ja käräytetään väärillä papereilla liikkuvia lentokentillä. • Avustaa jäsenvaltioita siirtolaisten massapalautusoperaatioissa. Esimerkiksi kesäkuussa 2013 käännytettiin 34 kongolaista Frontexin koordinoimalla lennolla Brysselistä Kinshasaan. Migreurop-aktivistiverkoston Frontexplode.eu-nettisivuston mukaan siirtolaisia repi lentokoneeseen sata poliisia. • Viraston koordinoimat nopean toiminnan EGBT-joukot lähetetään maihin, joihin saapuu yllättäen paljon siirtolaisia. Human Rights Watch syytti talvella 2010–11 Kreikan rajalla partioineita nopean toiminnan joukkoja siirtolaisten lähettämisestä epäinhimillisiin oloihin säilöönottokeskuksiin. • Tekee yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa esimerkiksi kouluttamalla rajaviranomaisia. Yhteistyösopimuksia on solmittu tai tulossa lukuisten ihmisoikeusloukkauksistaan tunnettujen maiden, kuten Valko-Venäjän, Venäjän, Libyan, Egyptin, Azerbaidžanin ja Nigerian, kanssa. • Tekee ”riskianalyyseja” tilanteesta ulkorajoilla ja ulkomailla ja kehittää tietoverkkoja informaation jakamiseen. Joulukuun alussa käyttöön otettiin tietojenvaihtoa tehostava Eurosur-järjestelmä. • Kehittää rajaviranomaisten koulutusta ja edistää rajavalvontateknologiaa ja -tutkimusta.
Duras Roiha VASTARINTA MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKIN UPEA KEVÄT Liput myynnissä nyt! Katso koko ohjelma www.kapsakki.? Rooleissa: Tanjalotta Räikkä, Laura Rämä, Anna-Leena Sipilä MUSIIKKITEATTERIA KONSERTTEJA KLUBIT ALLOTRIASSA OOT SÄ ONNELLINEN? mm. 17.1, 18.1, 24.1, 25.1. Hittiesitys kerrostalon naisista. Minna Kivelä, Eeva Litmanen, Reetta Ristimäki, Jussi Tuurna RUUSKANEN RAILIO KLUBI 29.3. klo 20 Janna Hurmerinta 10.5. klo 20 Laura Voutilainen JARMON SAARELLA 17.1. Samuli Kosminen, Jukka Perko 7.2. Johanna & Mikko Iivanainen 23.5. Jukka Perko Avara Klubit klo 21 NAINEN JA ANJOVIS 19.1, 16.2. klo 15 Heidi Heralan hervoton esitys Sinikka Nopolan teksteihin. RAJAMÄEN POJAT FEAT. PALEFACE 1.5. klo 17 ANNA-MARI KÄHÄRÄN ORKESTERI 24.5. klo 19 FÖRSTI WITH FRIENDS 28.2, 2.5, 16.5. klo 21 Johanna Förstin uusi klubisarja vaihtuvien muusikoiden kanssa. KASPAR HAUSER Ensi-ilta 30.1.2014 www.jurkka.fi | www.lippu.fi Vironkatu 7 | puh. (09) 135 6166 Hämeentie 68, Helsinki • 09 260 0907 • www.lippu.? Ohjaus AKSE PETTERSSON Ohjaus: Käsikir Käsikirjoitus: AKSE PETTERSSON ja JOHANNES EKHOLM Rooleissa: LOTTA KAIHUA, JUSSI NIKKILÄ ja EERO RITALA Rooleis Äänisu Äänisuunnittelu ja musiikki: KASPERI LAINE Lavastus, Lavastu valo- ja videosuunnittelu: VILLE SEPPÄNEN The Everlast – komedia siitä mitä takahuoneessa tapahtuu Teksti Okko Leo, ohjaus Janne Reinikainen, lavastus Markku Pätilä Rooleissa Laura Malmivaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen, Pekka Valkeejärvi ja Jani Rapo KOM-lipputoimisto, puh. (09) 6841 841 Kapteeninkatu 26, myös Lippupalvelu Kapteeninkatu 26 www.kom-teatteri.fi Q-TEATTERI Tunturikatu 16, 00100 Helsinki Liput 09-4542 1333 ja Lippupalvelu ZZZ 4 WHDWWHUL À ZZZ OLSSXSDOYHOX À twitter.com/kasparhauserHKI Kantaesitys 13.2.2014 Q-teatterin suurella näyttämöllä. Esitykset 17.5.2014 asti Liput 28€–15€ Y-sukupolven tarina Q-teatterin näyttelijöiden kertomana
26 10 / 2013 NAUSKA-TAULU. Sadomasokaalinpää (2013). ONKO SE SIENI. Teos vuodelta 2013. Taiderahapelikone T TEKSTI ERKKI PIRTOLA | KUVAT A I D E R A H A P E L I K O N E -performanssissa Hanna Nauska pukeutuu karnevalistiseen kierrätysasuun ja seisoo levyjukeboxia mallaavan puisen kehikon sisällä. Taiteilija laittaa boxin käyntiin. Se alkaa soittaa maanista toistoa: ”huzi-huzi, hätä-hätä”. Nauska ryömii oudoissa kuteissaan boxin sisään. Nyt yleisö voi alkaa pelata ”taideuhkapeliä”. Kun boxiin syöttää rahaa, saa palkinnoksi roskaa tai Nauskan tekemää taidetta. Välillä voi saada Nauskan englanninkielisen laulun, jonka hän huikahuttaa työntämällä tötteröpäänsä ulos boxin luukusta. TANU KALLIO | MAALAUSKUVAT performanssitilateoksen nimi kertoo kaiken aikamme taidemaailmasta. Hänen mielestään moni on jäänyt koukkuun taiteeseen ja sijoittanut kaikki rahansa saadakseen alkuperäisteoksia. Laatikon sisältä Nauska heittelee roskaa ja taidetta täysin sattumanvaraisesti. ”Tämä vähän ironisoi sitä ajatusta, että taide olisi lahjomatonta. Katsojan näkökulmasta riippuu, voittaako hän uhkapelissä vai häviääkö.” Nauska valmistui 2010 englantilaisesta Darlington College of Arts -taidekoulusta. ”Darlington on uskomattoman vapaa, vanhojen hippien ylläpitämä performanssikoulu. Siellä kannustettiin omapäiseen tekemiseen ja kuitenkin oltiin tosi tiukkoja muodon suhteen.” Performanssikoulun inspiroimana Nauska keksi boxin, joka oli ensimmäistä kertaa esillä Lontoossa Usurp-galleriassa Feminist Joybox -yhteisnäyttelyssä. NAUSK AN HANNA NAUSKA N A U S K A T E K E E kollaaseja ja maalauksia. Ne ovat ehtaa outsider-taidetta ja yllättävät, kuten esimerkiksi sarja, joka kuvaa hedelmien eroottista elämää. Kollaasiin nimeltä Tuhlaajatytön tarina on liimattu kaikki tytön turhat krääsät. Akryylimaalauksessa Sadomasokaalinpää vihreä kaalinpäänainen paljastaa satuviittauksen avulla ihmiskunnan jatkuvan aggressiotilan. Nauska on vienyt avustajineen Taiderahapelikonetta erilaisiin tapahtumiin ja gallerioihin. Sen voi myös tilata mihin tahansa hippaloihin. Se toimii yhtä hyvin niin Las Vegasissa kuin Venetsian biennalessa. Kesällä Nauska aikoo laittaa pelikoneensa pyörille ja tehdä teosta kadulla. Boxista voi saada esimerkiksi tällaisen aidon taideviestin: ”Kone ennustaa: DREAMS COME TRUE DIFFERENTLY”. Katso Fi?ssä Pirtola-video Nauskan koneesta keväällä 2014.
10 / 2013 RAHAPERFORMANSSI. ”Tämä vähän ironisoi sitä ajatusta, että taide olisi lahjomatonta”, taiteilija Hanna Nauska sanoo. 27
28 10 / 2013 PALKKAISITKO? Toimittaja Henrik Lahtinen pukeutui naiseksi ja koetti saada töitä. TEKSTI HENRIK LAHTINEN | KUVAT TANU KALLIO Kaapista kortistoon Voiman tutkimuksissa paljastui, että transihmiset törmäävät suomalaisessa työelämässä monenkirjavaan syrjintään. Miksi väärinkäytökset nousevat ani harvoin päivänvaloon? koituksenmukaisella meikillä. Lopputulos vakuuttaa: en kuulemma näytä glamrockkukolta tai naamiaisvieraalta vaan ”perustransulta” – mitä se sitten tarkoittaakaan. Olen valmis työhaastatteluun. TraIon sekin Hanna Leppäsen arvimukaan transsukupuolisista tää jopa rikkautena. Perinteisillä palvelualoilla ja julkisen sektorin viroissa todellisuus on karumpi: ” Transsukupuolisuuden, muunsukupuolisuuden tai transvestismin ilmentäminen useimmilla työpaikoilla on hyvin riskialtista, koska ne ovat edelleen HMISOIKEUSJÄRJESTÖ Anteeksi, mistä löytäisin korkokengät kokoa 47?” En mistään. Transvestiittijärjestö Dreamwearclubin Minna-Maaria Lax lohduttaa, ettei joka paikkaan tarvitse ängetä dramaattiseksi drag queeniksi sonnustautuneena. Vähempi riittää. Tennarit, tyylikkäät farkut, neule ja huivi takaavat feminiinisen, mutta hillityn vaikutelman. On lokakuu 2013. Olen lähetellyt työhakemuksia esimerkiksi puhelinmyynti?rmoihin ja ständimyyntiyrityksiin, ja muutama haastattelukutsukin on tullut. Olen hakenut sellaisiin paikkoihin, joihin minulla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet päästä. Ystäväni viimeistelevät habitukseni millimetrin tarkalla partakarvojen poistolla ja tar- henkilöistä elää tahtomattaan työttöminä huomattavan suuri osa muuhun väestöön verrattuna, mutta tarkkoja tilastoja ei ole. Vähintään yhtä hankalaa on määrittää transsukupuolisten kokeman muun syrjinnän, kuten työpaikkakiusaamisen, yleisyyttä. Syrjintä on Minna-Maaria Laxin mukaan piilevää ja välillistä: ”Transvestiiteista vain hyvin pieni vähemmistö uskaltaa tuoda taipumuksiaan esiin työmarkkinoilla.” Joillakin aloilla asenteet ovat nykyaikaistuneet. Trasekin Leppäsen mukaan esimerkiksi luovissa ammateissa, järjestökentällä ja it-alalla transihmisiä suvaitaan melko hyvin, ja parhaassa tapauksessa erilaisuutta saatetaan pi- n Näytä lta”. transu ”perus valmis Olen teluun. stat työhaa tabuja ja niihin liitetään virheellisiä ennakkoluuloja.” Esitaistelijoita kuitenkin löytyy. Utelin kahdelta avoimesti sukupuoli-identiteettiään ilmaisevalta transihmiseltä heidän kokemuksistaan työelämässä. Erään transvestiitin kohdalla työsopimuksen uusimatta jättäminen osui ajallisesti yksiin hänen julkisen kaapistatulonsa kanssa. Työnantaja vetosi yleisiin talouspoliittisiin realiteetteihin ja vastineeksi sanoilleen palkkasi hänen tilalleen heteronormatiivista pukeutumisihannetta kunnioittavan henkilön. Suhteellisen korkeassa asemassa työskennellyt henkilö puolestaan joutui ahtaalle kerrottuaan työnantajalle transsukupuolisuudestaan. Työsuhde päättyi, ja isällinen työnantaja kehotti suojattiaan menemään ”vaikka opiskelemaan”. Työmarkkinoilla operoivien transihmisten syrjintä jää usein korkeintaan sisäpiirin tietoisuuteen, joten sen yleisyyttä on vaikea mitata. Sitäkin epäselvempää on se, missä määrin sukupuolinormeista vähintään ulkoisesti poikkeavat karsiutuvat työelämästä jo työnhakuvaiheessa. Otetaan selvää. HakaS niemessä sijaitsevan lehtimyynti?rman toimistoon vastaiA AV U N H E L S I N GI N lemaan kysymyksiin ja kuuntelemaan, kuinka poikkeuksellisen ihmisläheiseen yritykseen olen hakemassa. Habitukseni ei tunnu herät- tävän keski-ikäisessä naisrekrytoijassa minkäänlaista kiusaantuneisuutta. Hän haluaa minut muitta mutkitta hommiin. Kokemukseni perusteella provisiopalkattuun telemarkkinointityöhön pääsemättä jääminen tosin vaatii kekseliäisyyttä. Olen törmännyt alalla muun muassa entiseen linnakundiin, joka jo yhteisessä myyntikoulutuksessamme ennen työsopimuksen kirjoittamista solvasi pomoa vatipääksi, joka ei vankilassa eläisi päivääkään. Seuraava haastatteluni on sosiaalisista ongelmista tunnetun Kannelmäen keskustassa. Kantakaupungissa vain muutama teini katsoi pitkään, mutta täällä ulkoinen olemukseni kiinnostaa esimerkiksi paria pubin edessä tupakoivaa herraa. Vakuutan olevani tulossa venähtäneistä polttareista, muuten en välttämättä olisi selvinnyt naama sievänä sähkömyyntiä harjoittavan yrityksen taukohuoneeseen. Istun sohvalla Minna-Maaria Laxin ohjeiden mukaisesti jalat vienosti yhdessä – monimutkai-
NU FIT 2014 Nuorten filosofiatapahtuma 10.– 11.1. EUROOPPA Liput: 7 ,– Paasitorni, Helsinki Ohjelma: www.nufit.fi K AT I K A A R T I S E N N ÄY T E L M Ä Nätti tyttö, vähän pehmee OHJAUS JOHANNA FREUNDLICH R O O L E I S S A K A I J A PA K A R I N E N / M I N N A S U U R O N E N EMILIA SINISALO / ROBIN SVARTSTRÖM B O T T A O N ! K o l m e r a v i n t o l a a , k o l m e t u n n e l m a a w w w . b o t t a . f i Pirulliseen nälkään Helvetilliseen janoon Ma - Pe klo 11 - 04 La klo 14 - 04 p. 09 - 580 77 707 Kokous-, tapahtuma& juhlatilaa Tilatiedustelut: p. 09 - 580 770 myynti@botta.fi Museokatu 10 Real Ale, Real Food, Real PUB! Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222 in elokuva E S I T Y K S E T 6 . 2 . 2 0 1 4 - 30 . 4 . 2 0 1 4 puh. (09) 718 622 w w w. r y h m a te a t te r i . fi
Vastuullista HYYn liiketoimintaa. Lisäpainoa pukinkonttiin! GAUDEAMUS Tietokirja on kestävä lahja FRANK JOHANSSON (TOIM.) Hyvän tekeminen ja valta HUMANITARISMIN KRIITTISTÄ TARKASTELUA SHAHRAM KHOSRAVI ”Laiton” matkaaja PAPERITTOMUUS JA RAJOJEN VALTA MARJUKKA KENTTÄLÄ YM. Monikulttuurisen maamme kirja Andres Kasekamp Baltian historia 347 s. | 33 € JARI LYYTIMÄKI & JANNE RINNE Valon varjopuolet VALOSAASTE YMPÄRISTÖONGELMANA SAKARI KIRJAVAINEN YM. Konnia ja huligaaneja ELOKUVASUKUPOLVIEN KOHTAAMISIA IMMANUEL KANT Puhtaan järjen kritiikki John Urry Hannah Arendt Lennart Schön Ilmastonmuutos ja yhteiskunta Totalitarismin synty Maailman taloushistoria Teollinen aika 332 s. | 35 € TIMO PENTTILÄ Oikeat ja väärät arkkitehdit 2000 VUOTTA ARKKITEHTUURITEORIAA CHRISTIAN FELBER Näkyvä käsi KOHTI YHTEISHYVÄN TALOUTTA Gaudeamus Kirja & Kahvi Kirjojen, kahvin ja ihmisten kohtaamispaikka Kaisa-talon upeassa miljöössä! Täällä voit tutustua Gaudeamuksen koko tuotantoon. Vuorikatu 7, 00100 Helsinki, facebook.com/gaudeamus.kirjakahvi Tervetuloa tutustumaan joulutarjouksiin! 731 s. | 39 € 542 s. | 38 € ILKKA NIINILUOTO YM. (TOIM.) Talous ja filosofia Johanna Hurtig Voltaire Taivaan taimet Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta Filoso?nen sanakirja eli järki aakkosissa 526 s. | 38 € Robert Gerwarth & John Horne (toim.) Sodasta rauhaan Väkivallan vuodet Euroopassa 1918–1923 363 s. | 36 € 336 s. | 36 € W W W. VA S TA PA I N O. F I
PARASTA PAKETTIIN! Peter von Bagh: CHAPLIN Antti Alanen & Olaf Möller (toim.): CITIZEN PETER Kattava ja komea tietokirja Charles Chaplinista ja hänen vaikutuksestaan elokuvan historiaan. Muista myös Peter von Baghin juhlakirja! Tuomari Nurmio TUHANNEN JA YHDEN KAPAKAN LAULUJA ”Tienraivaaja ja ainutlaatuinen taiteilija. Ja ne tekstit!” – Paleface Riikka Ala-Harja REIKÄ Hersyvä novellikokoelma, joka tarkastelee elämää ja sen nurjaa ihanuutta. Tommi Liimatta RAUTANAULA Vinksahtanut kertomus kiertävästä myyntimiehestä, jonka vaimo katoaa mystisesti. Kauko Röyhkä POIKA MANCINI Hieno kuvaus rockista ja Oulusta 1980-luvun alussa. Hugh Howey SIILO Huiman suosion saanut koukuttava kuvaus ihmiskunnan synkästä tulevaisuudesta. Erkki Löfberg KANTA VAIHTELI – SIVARIT KERTOVAT Kertomuksia 1980-luvun siviilipalvelusmiehiltä ja heidän kohtelustaan tutkijalautakunnan edessä. Mihkel Raud RAPA ROISKUU Suorasukainen kertomus rokista ja NeuvostoViron viimeisistä vuosista sekä laulavasta vallankumouksesta. w w w. l i k e . f i
Tue riippumatonta journalismia – tilaa sitä kotiin!
ODOTETTU UUSI ASTERIX NYT KAUPOISSA! Asterix ja Obelix vierailevat salaperäisten piktien maassa! Osta albumi ASTERIX JA PIKTIT omaksi lähimmästä lehtipisteestä tai kirjakaupasta!
0,Ovh 28,- 0,Ovh 29,-
w w w . n a s t a m u u m i o . f i Andrei Makarevitš: Kiehtova päihdeoppi Elmeri Vehkala: Eräitä harmillisia tarinoita Hyvien kirjojen merkki a t u t s a k i Rluku-si! ä t s y eläm Päätalo ja Lenin yhteen sopii? Vain Kulttuurivihkojen kirjallisuusnumerossa! Nyt Akateemisesta Kirjakaupasta tai kalenteri ja r i k / i .f o kirjasamp Kulttuurivihkojen verkkokaupasta: Kirjastot.fi www.kulttuurivihkot.? Vain 9,40€ Ylen kaikki viikon kirjallisuusohjelmat, kirjailijat ja teokset yhdessä osoitteessa. Katselun ja kuuntelun lisäksi mahdollisuus varata kirja siltä istumalta. info@avain.net asiakaspalvelu@btj.fi www.facebook.com/Avainpage www.avain.net Pekka Vartiainen POSTMODERNI KIRJALLISUUS Länsimaisen kirjallisuuden historia 1945–2000 Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.) KIVIAHOLINNA Suomalainen romaani Mari Kivistö ja H. K. Riikonen (toim.) MITÄ JOKAISEN TULEE TIETÄÄ ANTIIKISTA Kreikka & Rooma Sara Kokkonen RASAVILLEJÄ JA ROMANTIKKOJA Rakkaat suomalaiset tyttökirjat Ville Hänninen, Juri Nummelin ja Vesa Sisättö EROTIIKAN TAITAJIA Tilaa värikäs & viisas vuodeksi 2014 111?(/), (0)#' (&##..)?ð TULEVIA TEEMOJA: ?? #&'# ?? /()/-?üúûý ?? , #%% Tilaukseen kuuluu kahdesti vuodessa ilmestyvä, keskusteluttava Kritiikki-lehti
Se on vihdoin täällä. Hanki omaksesi ja ahmi. Kansainvälisen aikakauskirja Grantan ensimmäinen suomalainen uomalainen numero on saapunut, teemanaan ruoka. ruoka ki j Täyttää huutavimmankin kirjallisuudennälän. Myynnissä kirjakaupoissa! otava.?
maailma muuttuu, hyppää kyytiin! maailman kuvalehti, kerran kuukaudessa. 9/2013 5,00 € ! a j h a l u l u o j intialainen savimaja suo jaa maanjäristyks jopa eltä n o t hanki vaiva eettistä muo tia etsimässä 2/2 013 KaironeOma naiset lämä 5,0 0 puh ken e n ut, al j ään el liby aze lä ala era nyr iset p ? kke ala ilyk siva ehä t än. Vaa Ber tesuu Naiset sysättiin sivuun Egypti l n uudistuksisha inda nnitt sa. l e sitt uaa en Efua Q lija en per sin u uansa hee ran h , n. Marokon raja 0$$,/0$1B.B B BVLYXWB B 13 11/20 5,00 € .25 LQGG lla I Sanna Kekäläi nen I Pelien politiik ka € ,/0 m en m et osa et m ty b r m iki ai n sir am ne ku all sk ah ou in lu selta Kaukasuk ki ve nh ak ka aj at Dh sii Ne pa l in in ab I r to äi po ko t Or LQGG WB VLYX B ta -rituaa li 30 B. $1 0 ,/ 0 $$ 0 3 L GG B Wa ätt I Mami äät kkä ikk B Säp ar I Märät tilaa lehti, saat kirjan! Tuukka-Om ki la u elu u oj ist su uud en in ist t elä la vee ria aa syy eet h un rt so ä iss ke in tp se ai nn tia In t I itu ri sm iK am bo dz ha ss a se I Nd um ie Fu nd a ni tuntee an riea ri gurie Nigu n reen. gzzarr Ni arree Niigz ka hk loh en loh ai en o ais jok a jok nssa oren or uo vu öl ty se lä ss ä. bu I A py ör än u € iv Va uh tia ! Ko El äm äh al tu un es 3 nn GG ha LQ Miehet dik tat uur i n jä ljet I R ei lu s uk laa tes ti 39€ vai n Jo WB 5,0 0 iin an ti VLYX B 1 kun annat lahjaksi vuoden tilauksen, saat itsellesi valitsemasi uutuuskirjan. kirjat postitetaan tammi-helmikuussa. n: ari tu rune kuvat. n maailma t kertovat mitä karta u ista? meistä ja m tävästi esittelee näyt Ari Turunen tuureista rttoja eri kult maailmanka kija päälu a. Samalla ja aikakausilt illoinkin m on n, missä see näkemää pa. maailman na ositusnus 2013. su into kustan hinta 34 €. n en la h ja tu ru koodi: jo u lu toimi näin: Tee tilaus osoitteessa: maailmankuvalehti.fi/lahjatilaus. Vuoden lahjatilauksen hinta kirjalahjan kera on 39 euroa. Tarjous koskee vain kotimaan tilauksia. Tarjous on voimassa 24.12.2013 asti. Tilaus alkaa tammikuun numerosta. Tilaajalahja postitetaan kuukauden sisällä siitä, kun maksusuoritus on kirjautunut lehden tilille. ent at 01 10/ tähtää uipulle. maailmanh u uom Lu 11_201 N K Verkkolomakkeessa on paikka kampanjakoodille. Täytä siihen valitsemasi kirjan koodi. Koodit näet oikealta, kirjojen vierestä. I A rg € kio omaanapu un ttilu kirkon ulk tel PM 3:14 hansovit n elii 24/13rau 1/2 Bar det 0 5,0 a& c Lis aro M 5,00 € B I GG M allo 4/2013 B en p ine LQ B. ndd KOR.i t_1-4_ 3_sivu ijoid XWB $1 akoil anie Cél BVLY ,/0 p uun Vast m I Ro B $$ a. dast n teh t pala y n istaa es om i ä öpäiv Torr työ n ty staja Totin teura B.B s a´ c ov itti an . ti K rjo er sta Ka iki opp ude s kä ruso aisu sit rtol sii I S K RA R E H sta nari Duu $1 3 01 3/2 0$$ ! , vitsi vitsi än aihe a mikä turvasslaisilta ei ole afrikka etelä ikoilta. koom rna: aminatta fkokau desta mu isto ra eraudesta on Si Muisto rakk aam ro va joittu ra Leoneen si ti as om tt ko au o ni, joka kuto yhja n en miehe yhteen kolm saleä nk he ät äm den naisen el ai in iisti ja harv paavan kaun va se ai ip Se on ri sen viisaasti. istä llisista ihmis va ta us kertom . sa is sa olosuhte epätavallisis . 13 nus 20 into kustan ta 32 €. in sh suositu a lahja forn koodi: joulu nier: gérard pruaailmansota afrikan m tti moanmurha aloi Ruandan kans ka levisi konfliktin, jo nikansallisen ikkaan fr A äpuoliseen Saharan etel miljoon ljä ne lta noin ja johti lopu fr A ikan kuolemaan. kesnan ihmisen ik fr kertoo A an ja a mailmansota st di so a st eaikaisi hkiosien viim pa ta si hirvittävä hoisiitä, miten yk tu ja le al stan laaj tuma loi peru kselle. salle mullistu nus 2012. into kustan ta 37 €. suositushin h ja pr u n ie r la lu u koodi: jo
10 / 2013 semmat kehonkielen muokkaukset kannattaa kuulemma uskottavuussyistä jättää rutinoituneimmille konkareille. Huoneessa parveilevat energiset myyjät moikkailevat minulle mutkattomasti, eikä ennakkoluuloista tunnu kärsivän kolmikymppinen mieshaastattelijanikaan. Hänen yltiöystävällinen tyylinsä saa aimo annoksen varauksellisuutta vasta, kun kerron olevani epävarma kiinnostuksestani työpaikkaa kohtaan. Puhelinhommissa siedetään näemmä hieman epätavallisempaakin habitusta. Mahtaako maalattu pärstäni nousta kynnyskysymykseksi kasvokkaiseen kanssakäymiseen perustuvissa duuneissa? mukaan T ihmisiä on kohdeltava tasapuolisesti ikään, sukupuoleen, ASA-ARVOL AIN seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen tai uskonnolliseen taustaan tai vastaaviin seikkoihin katsomatta. Sukupuoli-identiteettiä koskevaa syrjintäkieltoa ei säädöksessä erikseen mainita, mikä ei valitettavasti johdu siitä, että yhdenvertaisuusperiaatteen ulottaminen transihmisiin olisi 2010-luvun Suomessa itsestäänselvyys. Sukupuoleen kohdistuva tasa-arvo mielletään yhä yksioikoisesti miesten ja naisten väliseksi. Transihmisten oikeuksien huomioiminen on toistaiseksi poliittisen keskustelun marginaalissa. Lisäksi sukupuolivähemmistöt ja seksuaalivähemmistöt sekoitetaan toisiinsa jopa lakitekstissä käytetyssä terminologiassa. Kaivattua tarkennusta juridiikkaan saattaa kuitenkin olla tulossa. Hallituksessa käsitellään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön ajamaa tasa-arvolain uudistusta, joka huomioisi transihmiset omana ryhmänään. Rikoksen tunnusmerkit täyttäviä transihmisten syrjintätapauksia on ollut Suomessa useita. Tämä käy esimerkiksi ilmi lukemalla yhdenmukaisuuskohtelun valvonnasta vastaavan tasa-arvovaltuutetun julkaisua (Selvitys sukupuolivähemmistöjen asemasta, 2012). Tasa-arvovaltuutetun toimiston Minna Lundell-Kiurun mukaan syrjintää kokeneet transihmiset kuitenkin vaikenevat ja kärsivät nahoissaan: ”Väärinkäytöksiä ei virallisesti juuri tule julki, koska pelätään leimautumista tai jopa työpaikan menettämistä.” Vaikka työpaikka poikkeavuuden takia olisi jo mennyt, ei mahdollisia kaltoinkohteluita helposti riitauteta. Oikeuskäsittelyjen pelätään aiheuttavan rahallista tappiota ja julkista nöyryytystä. Koska yritykset voivat tiettyyn pisteeseen saakka vapaasti valita ja irtisanoa työntekijänsä, asianomaisilla on jonkinlaiset voittomahdollisuudet ainoastaan hyvin läpinäkyvissä syrjintätapauksissa. Haastattelemani transvestiittikin kertoi harkinneensa oikeustoimia entistä työnantajaansa vastaan, mutta luopuneensa niistä lakimiehensä kehotuksesta. Tämän mukaan työsuhteen jatkamatta jättämisen syyn aukoton todentaminen sukupuoliidentiteetistä johtuvaksi olisi ollut miltei mahdotonta. Ilmeisesti työelämässä tapahtunut transihmisen kokema kaltoinkohtelu on Suomessa vain kerran edennyt oikeuteen asti. Toimistopäällikkönä työs- ää Syrjint t ee koken iset m transih vat ja e vaiken hoissaan. ät na kärsiv kennellyt henkilö kertoi sukupuolenkorjausleikkauksesta työnantajalleen, minkä jälkeen hänet painostettiin eroamaan. Asianomistaja voitti jutun, mutta ei saanut työpaikkaansa takaisin. ammattiliittoon kuuluvilJmahdollisuudet la transihmisillä on rajalliset väärinkäytösten OS oikomiseen, vielä olemattomammat ne ovat vasta työtä hakevilla. Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, harkitsisin oikeustoimia ainakin erästä ständimyyntiä kauppakeskuksissa harjoittavaa yritystä vastaan. Minut on jo aikaisemmassa puhelinkeskustelussa varattu seuraavana päivänä alkavaan myyntikoulutukseen, mutta haastattelu ei osoittaudukaan pelkäksi muodollisuudeksi. Rekrytoija toteaa varovaisesti, että hän haluaa sittenkin vielä harkita palkkaamistani ja palaavansa myöhemmin asiaan tekstiviestitse. Utelen syytä muuttuneeseen asenteeseen. Haastattelija ottaa lasit silmiltään ja naulitsee minuun arvioivan katseensa. Alkaa haudanhiljaisten taukojen ja viulunkieltä kireämmän ilmapiirin sävyttämä shakkiottelu. Pelin säännöistä hyvin perillä oleva rekrytoija tietää, että yksikin väärä siirto saattaa olla kohtalokas. Tässä otteita ottelusta sellaisen kuin sen muistan: todisM tetusti vankka kokemus suhteellisen menestyksellisestä INULLAHAN ON ständimyynnistä. ”Valinta useiden eri hakijoiden välillä on aina vaikeaa, eikä voida varmuudella taata, ettei päteviä hakijoita voisi jäädä ulkopuolellekin. Tänä vuonna potentiaalisia hakijoita oli poikkeuksellisen paljon.” Sanoit itse, että minut kutsuttiin työhaastatteluun ensimmäisten joukossa ja paikkoja on tarjolla runsaasti. Provisiopalkattu työntekijä ei edes maksa ?rmalle mitään, vaikkei tulosta tulisikaan. Miten ihmeessä voit olla jo tässä vaiheessa vakuuttunut siitä, etten ansaitse mahdollisuutta? ”Täysin vakuuttunut en voi ollakaan. Asia on monimutkainen.” Puhelimessa asia kuulosti varsin yksinkertaiselta. Sanoit vauhdikkaasti, että hoidetaan haastattelu pois alta, jotta päästään sopimusta rustaamaan. Mihin yhtäkkiä katosivat lennokkuus ja leikkisä tuttavallisuus? ”Ei puhelimessa päätöksiä tehdä. Yrityksellä on oikeus ja menestyäkseen velvollisuuskin ottaa vakavasti huomioon monimutkainen kokonaisuus ja rekrytointiprosessin aikana mahdollisesti ilmenevät muutokset…” Mitkä muutokset? Onko tässä haastattelussa tullut ilmi jotain sellaista, mitkä ei ilmennyt puhelinkeskustelussamme tai ansioluettelossani? ”Niin en sanonut.” Mutta sitä tarkoitit. ”Tuon tulkinnan teet sinä, en minä.” Vaikuttaako ulkoinen olemukseni jotenkin asiaan? ”Ei. Yrityksemme arvomaailman mukaan jokainen…” Älä valehtele. ”Kuule, seuraava haastateltava tulee pian. Minun on tässä vaiheessa kiitettävä teitä mielenkiinnosta ja…” Oletteko perillä transihmisten oikeuksista? ”En tiedä, mihin viittaatte.” Tiedättekö, että voin haastaa teidät syrjinnästä oikeuteen? ”Voit palata asiaan myöhemmin. Tässä vaiheessa en kommentoi enempää.” TuV run seudulla, josta olen saanut kaksi työhaastattelukutsua. A I K E U D E T J AT K U V AT Maailmansotien välimaastossa syntynyt mies ei odotetusti kelpuuta henkilökohtaiseksi avustajakseen kaltaistani ilmestystä. Asiaa ei ole sen enempää Pansion teollisuusalueella sijaitsevalle liukuhihnalle, jonne kokemukseni perusteella pääsisin lähes sataprosenttisella varmuudella, jos sonnustautumiseni ei asettuisi ristiriitaan maskuliinisen perusolemukseni kanssa. Keski-ikäinen miesrekrytoija haastattelee minua tukalassa toimistoluukussa. Jokin sanomaton paine nousee välillemme heti. Haastattelun päätteeksi päätän piruuttani kysyä, missä päin mahtaa olla vessa. Tilanteen laukeamisesta ja omasta nokkeluudestaan hurmioituneena haastattelija huikkaa, että kulman takana oikealta löytyy sekä miesten vessa, naisten vessa että invavessa, ihan vain minne Lahtinen katsoo parhaaksi mennä. kaikkea vierasta K kohtaan pohjautuu evoluutioteoreetikkojen mukaan primiARSASTUS tiiviseen pelkoon tautien leviämisestä. Vaistojen viisaus onkin tietyissä tapauksissa analyyttistä älyä mahtavampi. Toisaalta vaistot usein liioittelevat, yleistävät IHMINEN EI OLE SUKUPUOLI T R A N S I H M I N E N O N yleisnimitys henkilöille, jotka eivät yksiselitteisesti kuulu jompaankumpaan sukupuoleen. Transihmisten seksuaalinen suuntautuminen vaihtelee. Transsukupuolinen on henkilö, joka kokee fyysisen syntymäsukupuolensa oman sukupuolensa vastaiseksi. Useimmat transsukupuoliset haluavat korjata fyysistä sukupuoltaan vastaamaan omaksi kokemaansa ja pahimmillaan vääristävät. Transihmiset tuskin levittävät tauteja valtaväestöä enempää. He eivät myöskään komeile raiskaustilastoissa eivätkä tämän jutun perusteella kovin helposti vie työpaikkoja kunnon kansalaisilta. Luonnollisesti konservatiivisten arvojen edustajilla tuntuu olevan kaikkein suurimpia vaikeuksia päästä yli primitiivisistä reaktioista. Tämä on ikävää heidän itsensäkin kannalta. sukupuolta. Transvestiitit ovat ihmisiä, jotka ovat pääosin tyytyväisiä omaan sukupuoleensa, mutta haluavat ajoittain ilmentää toista sukupuolta itsessään esimerkiksi pukeutumalla vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Transgender on henkilö, joka ei koe kumpaakaan sukupuolta omakseen. Intersukupuolisella henkilöllä sukupuolta määrittävät fyysiset tekijät eivät ole yksiselitteisesti kummankaan sukupuolen normien mukaisia. Lähde: Trasek ry Saastaisuudeksi mielletyn erilaisuuden suvaitseminen työmarkkinoilla edistäisi myös konservatiivisten arvojen, kuten yhteiskunnallisen vakauden ja kansantaloudellisen hyvinvoinnin, toteutumista. Lakipykäliä voidaan tulkita hyvin joustavasti. Viime kädessä kansalaisten yleiset asenteet ratkaisevat sen, miten transihmiset tulevaisuudessa pääsevät kiinni työelämään. 29
10 / 2013 Sosiaali- & terveysministeri Paula Risikko on ottanut hampaisiinsa kaikkein rikkaimmat & köyhimmät. Kuka saa porkkanaa, kuka keppiä? J TEKSTI alussa kaikki hallituspuolueet sitoutuivat rakenneuudistuspakettiin, jonka säästötavoitteet rapauttavat kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja. Juhlallisessa tiedotustilaisuudessa Säätytalolla julkaistu paketti jatkaa sixpack-hallituksen valitsemalla leikkausten tiellä, jota poliitikot oikeuttavat ”julkisen talouden kestävyysvajeella”. Se tarkoittaa sitä, että nykyisellä tahdilla valtion ja kuntien rahat loppuvat kesken ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoin ”kaikkia sattuu”. Silti hyvinvointivaltion periaate tasa-arvosta ja tulonjaon tasaamisesta verotuksella on saanut väistyä. Kuuden puolueen hallituksessa yksikään puolue ei ole ajanut aggressiivisesti verotuksen nostamista, vaikka se olisi toinen tapa niin sanotun kestävyysvajeen paikkaamiseksi. OULUKUUN L kärsivät eniten huono-osaisimmat. Sen sijaan, että hallitus E I K K AUS P 0 L I T I I K A S TA kohdistaisi katseensa syihin ja rakenteisiin, se korostaa yksilöiden laiskuutta ja rankaisemista. SUSANNA KUPARINEN | Nykyisen lain mukaan työttömän toimeentulotuesta leikataan 20–40 prosenttia, jos hän syystä tai toisesta kieltäytyy aktivointitoimenpiteistä, kuten kursseista tai aktivointitöistä. Rakenneuudistuspaketissa kaikki hallituspuolueet sitoutuivat siihen, että työttömiä rangaistaan käyttämällä tätä leikkuria aiempaa herkemmin. Päätös ei vähennä valtion menoja juuri nimeksikään. Sen tarkoitus on syyllistää työttömiä maan ongelmista. J kriisitietoisuuden lietsominen on julkisessa keskustelussa tiukentanut asenteita paitsi köyhimpiä myös rikkaimpia kohtaan. Kritiikki on henkilöitynyt eläkeyhtiöiden johtajiin, jotka esiintyvät ?nanssikeisareina, vaikka heidän johtamiensa yhtiöiden tehtävä on lakisääteisen sosiaaliturvan toteuttaminen. Närkästystä ovat herättäneet esimerkiksi eläkepomojen suuret palkat ja bonusedut. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria julisti marraskuussa Ylen A-studiossa, että hän edelleen ”uskaltaa” nostaa 750 000 euron vuosipalkkaansa. Yleisen mielipiteen hampaiAT K U VA KUVAT MIRKKA HIETANEN | VALOKUVA siin ovat joutuneet siis julkisten varojen ravintoketjun alin ja ylin ääripää, sossupummit ja eläkepomot. Sattumoisin molemmat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) toimivallan alle. terveysminisS teriö on leikkauskeskustelun keskipisteessä, sillä siihen OSIA ALI- JA kohdistuvat kaikkein suurimmat säästöpaineet. Lisäksi ministe- mot & o p e k Elä ovat t i m m u sossup n varojen e julkist tjun ylin & oke ravint ääripää. alin riön tehtäviin kuuluu eläkeyhtiöiden lainsäädännön valmistelu. Risikko on julkisuudessa ilmoittanut haluavansa pistää ravintoketjun ääripäät kuriin: hän haluaa saada työttömät töihin ja laittaa eläkejohtajat aisoihin. Risikko on käynnistänyt kaksi paljon julkisuutta saanutta lakihanketta. Vuoden 2012 keväällä hän pisti alulle lainsää- TANU KALLIO däntöhankkeen eläkeyhtiöiden avoimuuden lisäämiseksi. Vuotta myöhemmin, keväällä 2013, hän alkoi valmistella niin sanottua osallistavaa sosiaaliturvaa, jonka ajatuksena on se, että työttömien pitäisi toimeentulotukea saadakseen mennä töihin. Voima tapasi ministerin marraskuussa 2013 näiden kahden lakihankkeen leikkauspisteessä. ennen SääP tytalon tiedotustilaisuutta, marraskuun puolivälissä varhain ARI V IIKKOA aamulla, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on jo täydessä vauhdissa. Kahvi höyryää, työhuoneen pöydällä lepää nimikoitu Raamattu. Haastattelun teemoiksi on sovittu vahvimpien oikeudet ja heikoimpien velvollisuudet. Aloitetaan huipulta. Keskustelu ahneista eläkepomoista ja heidän hämäristä lähipiirikähminnöistään räjähti käsiin keväällä 2012, kun Finnairin ja Ilmarisen asuntokaupat sekä johdon ristiinistumiset paljastuivat. Risikko piti silloin eduskunnassa puheen, jossa hän ilmoitti silmiensä ”auenneen kuin kissanpennulla”. Risikko pauhasi, että eläkeyritysten hämärähommille pitää tul- la loppu. Kuten eläkeasioissa on tapana tehdä, hän pisti pystyyn kolmikantaisen työryhmän. Suomalaisen konsensuksen mukaan kolmikannan, eli hallituksen, palkansaajien ja työnantajien, tulee päättää asioista yksimielisesti. Siksi kaikki epämiellyttävät poliittiset ratkaisut siirretään kolmikantaneuvotteluihin ja haudataan sinne. Näin kävi tälläkin kertaa. Kolmikanta sai ehdotuksensa valmiiksi marraskuussa, yli vuoden neuvottelujen jälkeen. Työryhmän ministerille luovuttama lakiehdotus on velliä. Lakiehdotuksessa johtajien omistukset ja kaupat pidettäisiin edelleen julkisuudelta piilossa ja ristiinistumiset eri pörssiyhtiöissä jätettäisiin eläkeyritysten omaan harkintaan. Työryhmä ehdotti, että omistukset ja kaupat ilmoitettaisiin vain Finanssivalvonnalle. Fiva taas ilmoitti, että se ei halua ottaa valvontaa vain omalle kontolleen. että esitykN sen mukaan eläkeyritysten kontrolli ja valvonta jatkossakin ÄY T TÄ Ä S I LTÄ , perustuisi vapaaehtoisuuteen ja ministeriön luottamukseen. Ministeri Paula Risikko, sinul- 31
32 10 / 2013 lahan on lopulta valta päättää. Miksi tähän on suostuttu? ”Lähtökohtaisestihan mun pitää luottaa siihen, että meidän valvova viranomainen Fiva pystyy valvomaan näitä.” ”Siinä pohjapaperissa, mikä täältä on tarjottu työmarkkinajärjestöille, on ollut sekä ilmoittaminen Fivalle lähipiiristä ja sisäpiiristä, ja että ne on molemmat julkisia. Ne ei hyväksyneet sitä, että tiedot olisi julkisia.” painokR kaasti aamukahvien yli silmiin ja sanoo, että tällaisenaan ISIK KO K AT S O O hän ei aio työryhmän esitystä eduskuntaan laittaa. Myöhemmin Risikko palauttikin ehdotuksen takaisin valmisteluun. Kolmikantaneuvottelut jatkuvat tammikuussa. Eri lähteet ovat kertoneet, että Risikko vaikuttaa olevan eläkeyhtiöiden suitsimisessa tosissaan. Toisaalta ministerin asettaman työryhmän kokoonpano ei vakuuta. Työryhmässä istuvat palkansaajat ja työnantajat sekä STM:n lepsuksi tiedetty vakuutusasioista vastaava virkamies Outi Antila. Työmarkkinajärjestöjen edustajista muun muassa STTK:n Leila Kostiainen istuu myös eläkeyhtiö Ilmarisen hallituksessa. Työmarkkinajärjestöt ovat sekaantuneet eläkeyrityksiin kyynärpäitään myöten. Mitä poliitikkona ajattelet kolmikantamallista? Miten on mahdollista, että palkansaajajärjestöt ja EK saavat päättää itseään koskevista asioista? ”Niiden, jotka maksavat, pitää saada olla päättämässä. Tämä on sopimusyhteiskunta, ja sopimukset on ihan hyvä asia yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi.” Mikä julkisuudessa on niin vaikeata työmarkkinajärjestöille ja eläkeyrityksille? Se näyttää tosi pahalta. Onko niillä jotain salattavaa? ”Sitä on varmaan hyvä kysyä niiltä itseltään. Mä en tiedä.” Onko sulla mitään lihaksia prässätä tai runtata sitä läpi? ”Tämä tulee varmasti vielä pöydälle. Haluan sen nyt tässä sanoa, että tämä on mulle tosi tärkeä asia, koska nämä kaupat mitä on ollut julkisuudessa, on ihan hanurista!” Eikö viivästyttäminen ole järjestöjen kiristyskeino ? Sehän on kolmikantaneuvotteluiden ikuisuusongelma, että kaikki kestää hirvittävän kauan. ”Ei ne nyt sitä varmaan tahallansa pitkitytä... En halua sitä uskoa. Nämä on vaikeita asioita. Mutta pitää hioa ja hakea kompromisseja." ”Kun neuvottelut pitkittyvät, ne mutkistuvat. Kun ne mutkistuvat, ne pitkittyvät. Piti aina arvioida, että saarahanko enää mitään.” naurahtaa P ja rentoutuu, kun vaihdamme aihetta ja puhumme hetken AUL A R ISIK KO ministeristä itsestään. Huhut kertovat, että Risikko kilpailutti suuret puolueet ennen kuin astui politiikkaan. Nykyään hän on korkean pro?ilin poliitikko, joka nousi edellisten eduskuntavaalien aikaan kokoomuksen vaalivideoissa koko maan ankaraksi, mutta lämminsydämiseksi äitihahmoksi. Mainoksissa kokoomuksen bussi kulki halki maalaismaiseman, ja kokoomuksen kärkipoliitikot puhuivat keskenään siitä, miten Suomen ongelmat ratkotaan. Viimeistään silloin Risikon empaattinen katse ja karismaattinen pohjalaismurre iskostuivat suomalaisten takaraivoon. Sinivihreän hallituksen peruspalveluministerinä ja sixpackin sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Risikko roolitetaan puhujasta riippuen sosiaalialaa kohentamaan pyrkiväksi pehmokokoomuslaiseksi tai kovanaamaiseksi pelin poliitikkoksi. Virkamieskunnassa arvoste- taan Risikon taitoja ja mutkattomuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies kehuu Risikkoa esimieheksi, joka ”ei ole teennäinen tai tärkeilevä”. ”Hän muistaa palkollistensa nimet eikä epäröi käyttää tätäkään vallankäytön muotoa, kun satutaan samaan hissiin”, virkamieslähteestä kerrotaan. Ministerinä hänen kehutaan kuuntelevan myös oppositiota. Hän kuuluu kokoomuksessa siihen leiriin, joka haluaa pitää sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen sektorin näpeissä, mutta yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Nyt, toisella ministerikaudellaan, Risikko on alkanut har- o kala k n a a t ”Anne i? Mä oon k vai on ut, että koken opettaa mus kokoo maan.” onki joittaa aiempaa enemmän pelin politiikkaa, eräs lähde kertoo. Siksi kovat lausunnot työttömistä ja eläkepomoista. Arvellaan, että hän tunnustelee näin mahdollisuuksiaan puolueen puheenjohtajaksi. ”Hän esittää pupuntassujaan puolueen pupuille ja kovanaamaa kokoomuksen oikealle laidalle”, hallituslähde väittää. Populismisyytöksiäkin on heitelty. Oikea laita näkee eläkepomojen läksyttämisen kansan kosiskeluna. Vasen laita taas epäilee, että Risikko on huomannut yhteiskunnan arvojen koventuvan ja kalastelee kokoomukselle ääniä työttömien simputtamisella. Kilpailutitko puolueet, ja lähdit kokoomukseen, koska se tarjosi eniten tilaa? ”Ei se ollut niin. Valmistuin sairaanhoitajaksi 80-luvun alussa, ja siitä lähtien kävi joka vaalien alla delegaatiot kysymässä mua politiikkaan. Kun mulla oli herännyt hinku, niin kävin läpi kaikkien puolueitten asiakirjat läpi ja keskustelin eri puolueitten henkilöiden kanssa.” Miksi juuri kokoomus? ”Näin sen kannustavan ilmapiirin siihen, että luotetaan ihmisen omaankin osaamisehen ja kannustetaan osallistumaan. Mulle on ollut tärkeää, kun olen ollut opettajana 20 vuotta ja sote-alalla, että pitää osata itte, mutta pitää osata myös tehdä yhteistyötä. Että luorahan mahdollisuuksia ihmiselle osallistua, mutta pidetään huolta myös niistä, jotka ei itse pysty.” ”Oon käyttänyt vanhaa sanontaa, että annetaanko kala vai annetaanko onki. Mä oon kokenut, että kokoomus opettaa ihmisiä onkimaan.” Olen kuullut, että olet yli puoluerajojen arvostettu, pystyt kommunikoimaan oikeisto-vasemmistoakselilla. ”Sillä tavalla saadaan kaikkein parhaiten eteenpäin asioita. Taaksepäin meno on se kauhistus. Oon aika temperamenttinen ihminen, kaikki junnaaminen on mulle paha juttu.” ”Oon ollut ensiavussa töissä. Jos sinne tuloo potilas jolla on pää auki ja jalat auki, ja riideltäis ja ruvettais tekemään kompromissia, että kumpi hoidetaan ensin, ja sitten hoidettaiski mahaa, niin se olis kauhistus! ” kokooR muksen luottamuksesta ihmiseen ja omasta haluttomuuISIKKO PUHUU destaan tehdä kompromisseja silloin, kun todella tärkeät asiat ovat kyseessä. Silti eläkepomojen kanssa Risikko vetoaa luottamukseen, kompromisseihin ja sopimusyhteiskuntaan. Mitä hän ajattelee yhteiskunnan heikoimmin pärjäävistä? ”Paulan ihmiskuva on pohjalais-sosiaalidemokraattinen”, eräs hallituslähde määrittelee: ”Jos et töitä tee, ei sinun syömänkään pidä.” Syksyllä Risikko nousi sanomalehti Ilkan otsikkoon, kun hän sanoi, että kaikki sosiaaliturva pitää muuttaa vastikkeelliseksi. Viime keväänä hän laittoi liikkeelle osallistavan sosiaaliturvan hankkeen, jonka selvitysmieheksi hän asetti kannustinloukuista väitelleen Rauman sosiaalijohtajan Antti Parpon. Sen jälkeen osallistavaa sosiaaliturvaa on ollut suunnittelemassa jo kaksi epävirallista työryhmää, joissa on istunut muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Joulukuussa perustetaan virallinen työryhmä, joka saa neuvotteluiden pohjapaperiksi epävirallisten työryhmien laatiman ”ideapaperin”. Tätä paperia Voima ei saanut haltuunsa lukuisista yrityksistä huolimatta. Taustalla on vaikuttanut Risikko. Suomalaista demokratiakäsitystä mukaillenhän panttaa muistiota sillä verukkeella, että asian valmistelu on kesken. Risikko H kuitenkin listaa pohjapaperin aloitteita. Jotkut niistä, kuten A A S T AT T E L U S S A toimeentulotuen yksinkertaistaminen, kuulostavat hyviltä. Antti Parpo on esitellyt julkisuudessa mallia, jossa osallistava sosiaaliturva tekisi vastikkeellisuudesta automaattista. Työttömien olisi tehtävä kaksi tuntia päivässä töitä pientä lisää vastaan. Kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä seuraa minimituen leikkaaminen 20-40 prosentilla, kuten jo nykyisin tehdään. Parpon mallissa pakkotyöllistäminen koskisi kaikkia työttömiä heti työttömyyden alkaessa. Vastikkeellinen sosiaalipolitiikka on sosiaalidemokraattien maahantuoma. Sähän itse asi- KOLMIKANTA OLI SITTENKIN YHDELLÄ KANNALLA E L Ä K E Y H T I Ö I D E N avoimuuden edistämisestä on puhuttu julkisuudessa poikkeuksellisen sekavaan sävyyn. Kolmikannassa valmisteltu lakiluonnos ei tekisi eläkeyhtiöiden johdon osakekaupoista tai lähipiirin liiketoimista julkisia, ja kolmikannan osapuolet ovat vuorotellen syyttäneet avoimuuden torppaamisesta toisiaan. Ensin Helsingin Sanomat uutisoi 5.11., että Elinkeinoelämän keskusliitto kaatoi johdon osakekauppojen julkistamisen, vaikka palkansaajajärjestöt ja Risikko kannattivat sitä. Voima sai kuitenkin selville, että vaikka SAK, STTK ja Akava puhuivat julkisuudessa ylevään sävyyn avoimuuden edistämisestä, ne eivät missään vaiheessa kolmikantaneuvotteluja ajaneet osakekauppojen julkistamista (Fi? 22.11.). M I N I S T E R I Risikko sanoi Voimalle, että hän halusi sekä osakekaupat että lähipiirin liiketoimet avoimiksi, mutta työmarkkinajärjestöt eivät tällaiseen julkisuuteen suostuneet. Ministeri näyttäytyi marttyyrinä, mutta hänenkin rehellisyytensä kyseenalaistettiin julkisuudessa. Sdp:n kansanedustaja Jukka Kärnä syytti Risikkoa siitä, että tämä oli käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja EK:n kanssa (Imatralainen 18.11.). Kärnän mukaan Risikolla on liian läheiset suhteet elinkeinoelämään, sillä EK:n neuvottelijana kolmikantaneuvotteluissa toimiva Vesa Rantahalvari on ministerin entinen valtiosihteeri. Sekä Risikko että Rantahalvari kielsivät kahdenkeskiset neuvottelut. Sosiaali- ja terveysministerin virkamies Outi Antila kuitenkin myönsi Voimalle, että hän oli käynyt EK:n kanssa yhdet kahdenkeskiset neuvottelut. Tässä vaiheessa Rantahalvari muisti Antilan kuvaileman tapaamisen, mutta ei pitänyt sitä neuvotteluna, vaan ”tietojen vaihtamisena”. Risikko puolestaan pesi kätensä omasta lakihankkeestaan sanomalla, ettei hän tiedä, mitä hänen virkamiehensä ovat neuvotelleet. ”Kaikki tietävät minun kantani avoimuusasiaan”, Risikko vakuutti. V I I K K O A myöhemmin selvisi, että kaikki eivät suinkaan tiedä. STTK:n väistyvä puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoi 30.11. Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että ”STTK:n käsityksen mukaan ministeri Risikko ei halunnut eläkeyhtiöihin sellaista avoimuutta, kuin hän nyt julkisuudessa sanoo ajavansa.” Mäenpää lähti pestinsä päätyttyä pitkälle ulkomaanmatkalle, ei- kä Voima tavoittanut häntä tarkentamaan lausuntoaan. Muiden työntekijäjärjestöjen edustajat osasivat kuitenkin selittää, mihin Mäenpää viittasi. SAK:n edustajana kolmikantaneuvotteluissa toimiva Kaija Kallinen sanoo, että ”ministeriö liudensi kantaansa avoimuuteen” tämän vuoden aikana. Kallisen mukaan Risikko oli keväällä 2012 osakekauppojen ja lähipiirin liiketoimien julkistamisen kannalla, mutta jossain vaiheessa kolmikantaneuvotteluja julkisuusvaatimukset olivat pudonneet papereista, joita ministeriö toi neuvottelupöytään. ”Nyt taas vaikuttaa siltä, että ministeri on palannut vuoden takaiseen kantaansa. Hänellä on tietysti täysi oikeus muuttaa mielipidettään”, Kallinen sanoo. Hän ei suostu arvioimaan, miksi Risikko jossain vaiheessa luopui avoimuusvaatimuksistaan. ”Jos lähtisin tuollaista spekuloimaan, kävelisin ministerin ylitse.” E I O L E I H M E , E T TÄ kolmikannan väsäämässä ehdotuksessa ei esitetä avoimuuden lisäämistä: jos kolmikannan eri edustajia on uskominen, yksikään neuvotteluosapuolista ei tämänvuotisissa neuvotteluissa edes halunnut sitä. Jos näin on, niin miksi ministeri Risikko palautti luonnoksen lausuntokierrokselle, ja miksi työmarkkinajärjestöt yhtäkkiä vaativat yhteisessä lausunnossaan johdon osakekauppojen ja lähipiirin liiketoimien julkistamista? Akavan edustajana neuvotteluissa toimiva Pekka Piispanen vastaa: ”Kyllä se varmaan tästä julkisesta keskustelusta johtuu.” Teemu Muhonen
10 / 2013 ja olla mukana. Mä oon itte Pohojanmaalta kotoosin ja meil on pienestä pitäen annettu kuokka kätehen. Mä tiedän stigmatisaation, ja haluan tälläkin välittää asennemuutosta.” LAKI TAKANA, TUKKA EDESSÄ. ”Jos se olisi mahdollista, mä tekisin heti lain, jolla voisi muuttaa asenteita vammasia, työttömiä ja sairaita kohtaan.” assa ajat sosiaalidemokraattista sosiaalipolitiikkaa. ”Mä ajan ihmisten parasta, eli että ne pysyis yhteiskunnassa mukana.” Jos systeemiä lavennetaan niin, että yhä useammat ihmiset heitetään kahdeksi tunniksi jonnekin, niin mitä nää työt voi olla muuta kuin siivoamista ja postittamista? Ekahan se pyyhkäisee matalapalkkaiset työt pois. ”Senhän takia just pitää luoda räätälöintiä ja monipuolista tarjontaa. Ne on miettineet sähköistä järjestelmää, että työtön pystyy katsomaan ketkä tarjoaa ja mitä.” Millä tätä valvotaan? Sehän tulisi koskemaan satoja tuhansia työttömiä. Antti Parpo sanoo, että uudella systeemillä pystytään työllistämään ”kolme kaveria”, kun aiemmin pystyttiin työllistämään yksi. ”Edelleen haluan puolustaa tätä, että ihminen pystyy olemaan mukana yhteiskunnassa eikä jää yksin.” PikkuparM lamentissa osallistavasta sosiaaliturvasta luennoinut ValARR ASKUUSSA tion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen ei peitellyt innostustaan. Hän meni kokoomuksesta oikealta ohi ja vaati, että pakkotyöstä ei pitäisi maksaa mitään lisiä, vaan sen tulisi olla minimituen ehto. Vartiaisen mukaan osallistavan sosiaaliturvan suurin vaikutus on pelote. Ihmiset kokevat sen niin nöyryyttävänä, että he pyrkivät työllistymään avoimille työmarkkinoille hinnalla millä hyvällä. Vartiainen pitää ilmaistyötä kilpailuvalttina, joka tuottaa palkansaajissa palkkamalttia. Suomeksi sanottuna palkansaajat tinkivät palkastaan, koska tilalle tava Osallis a tekisi liturv desta a a i s o s uu keellis sta. k i t s a v aatti autom on aina laittaa ihmisiä tekemään työt ilmaiseksi. Risikko vakuuttaa, että kyseessä ei tulisi olemaan pakko. Hän kertoo kokemuksistaan aikuiskoulutusjohtajana 90-luvulla laman aikaan. Ministeri päivittelee yhtäkin kurssia, jossa istui 20 ihmistä, ”koska oli pakko”. Heistä haluttiin kouluttaa yrittäjiä, vaikka usealla ei ollut taustalla edes ammattillista koulutusta. ”Ajattelin jo silloin, että hyvänen aika, että eihän nyt voi ihmistä istuttaa mihin vain”, Risikko huudahtaa. Haastattelun aikana käy ilmi, että ministeri ei silti suostu näkemään vastikkeelliseen sosiaaliturvaan kytketyn minimiturvan leikkauksen pakottavuutta. Sen sijaan hän vakuuttaa, että jatkossa työttömille tarjotaan aiempaa mielekkäämpiä tehtäviä. Millä tavalla osallistava sosiaaliturva on kannustavaa, jos pakotetaan osallistumaan? Jos ei osallistu, pahimmassa tapauksessa menettää 40 prosenttia sosiaaliL demokraattinen kokoomuslaisuus on ihan looginen paketti. O P U LTA R I S I K O N minimiturvasta. Silloinhan se ei ole porkkana vaan keppi. ”Luodaan räätälöityä palvelusuunnittelua. Kaikki tarkentuu, kun meillä on se työryhmä. Ja meillähän on jo se vastikkeellisuus.” Eikö tässä olla luomassa uutta yhteiskuntaluokkaa, ilmaistyöntekijöiden luokkaa? ”Ei, ei.” Eikö vaarana ole, että ihmiset ajautuvat pimeisiin töihin. Kaikki työttömät eivät voi työllistyä oikeisiin töihin, kun työttömiä on 300 000 ja vapaita työpaikkoja vain 39 000. ”Paltamon kokeiluhankkeesta me saadaan valtavasti lisää tietoa siitä, mikä on onnistunut ja mikä mennyt viturallensa. Totta kai me otetaan rusinat pullasta ja poistetaan se, mikä ei toiminut.” Miten räätälöinti ja sen vaatima viranomaistyö maksetaan, kun kunnat joutuvat leikkaamaan kaksi miljardia? ”Ei, tätä ei kunnat pysty tekemään. Se on ihan turha luulo. Mutta ei tämän välttämättä tarvitse lisätä sosiaalityötä.” piirtää paperiin M kaavion. Sen keskelle hän sijoittaa työttömän, jota ympäröi INISTERI joukko instituutioita, kuten Kela, TE-toimisto, terveyskeskus, ja eri tukimuodot, kuten työmarkkinatuki, asumistuki, toimeentuloturva, ja niin edelleen. Risikko kertoo, että työryhmän yhtenä tehtävänä on miettiä ,miten julkisen sektorin eri toimijat saadaan ”pistämään hynttyyt yhteen”. Yhden luukun periaatetta on huudettu jo vuosia. ”Mun ajatus on just se, että sosiaaliturvaa saataisiin yksinkertaistettua.” Se olisi ihan fantastista, että ei tarvitsisi käydä sekä työvoimatoimistossa että sossussa. ”Just niin. Luukuttaminen loppuis. Jos täs on työtön niin joku ottais kopin ja miettis ja kattois tälle työttömälle suunnitelman, että se ei aivan lapaannu. Koska on tutkittua tietoa siitä, että kun ihminen on jonkun aikaa työttömänä, niin se lamaantuu omasta elämästään.” Miten sä parannat ihmisten asenteita työttömiä kohtaan? Se on stigma. Miksi näitä ihmisiä ei voitais jättää rauhaan? ”Jätettäisiin työttömät rauhaan?” Työllistetyt kokevat usein tällaisissa töissä itsensä työyhteisön halveksumaksi. Stigma ei täisiin t e t ä J ” mät työttö ?” an rauha poistu sillä, että laitetaan tekemään töitä ilmaiseksi tai euron tuntipalkalla. Me pystyttäisiin luomaan täystyöllisyys, jos haluttais. Sitähän Vartiainenkin saarnaa, että työttömät ovat piiska, joka pitää palkkahalut kurissa. On poliittinen tahtotila, että työttömiä on. ”Mä haluan uskoa siihen, että ihminen haluaakin osallistua Kaikki puolueet 90-luvun laman jälkeen ovat kiristäneet otettaan työttömistä. Vastikkeellisuus on jo osa systeemiä, kuten Risikko toistaa useaan otteeseen haastattelun aikana. Sama argumentti tulee vastaan kaikkien osallistuvan sosiaaliturvan suunnitteluun osallistuneiden haastatteluissa. Tutkimuksissa on seurattu politiikan retoriikan muuttumista yhä enemmän rakenteista ihmisten psykologiaan. Rakennetyöttömyys nähdään henkilökohtaisena vauriona ja laiskuutena. Silti Suomi on harvoja maita maailmassa, jossa esiintyy sosiaalietuuksien alikäyttöä. Kolmikannan ja vaihtoehdottoman puoluepolitiikan Suomessa muutokset tapahtuvat hitaasti, paitsi jos kohteena on työtön. Eläkepomojen kontrolliin tähtäävä lainsäädäntöpaketti on pyörinyt neuvotteluissa vitkaasti, kolmikannan eri osapuolten tyytyessä syyttelemään julkisuudessa toisiaan. Osallistava sosiaaliturva sen sijaan etenee vikkelästi sammutetuin lyhdyin. Hankkeen pohjamuistiota ei ole jaeltu edes hallituspuolueille. etenee R näennäisen sekavasti. Kuntia pakotetaan säästämään ja AKENNEUUDISTUS irtisanomaan, viimeksi Jyväskylä ilmoitti vähentävänsä satoja henkilötyövuosia. Samaan aikaan työttömät toivovat, että he pääsisivät oikeisiin töihin – joita ei ole. VATT arvioi, että työpaikkojen lisäämisellä perusteltu yritysten yhteisöveron lasku tuottaa julkiseen kassaan 900 miljoonan euron vajeen, mutta vain noin 5 000–7 000 uutta työpaikkaa. Yhden työpaikan hinnaksi tulee optimistisen arvion mukaan 124 000 euroa vuodessa. Nythän ollaan luomassa helvetinkone. Oma puolueesi ajoi yhteisöveron leikkaamista neljällä prosentilla. Se maksaa miljardin vuodessa. Kunnat pakotetaan irtisanomaan ja sitten nämä työttömät osallistetaan ilmaistöihin. Mikä järki tässä on? ”Se on se taloustilanne.” Ei tässä ole mitään järkeä, kun sitten me käytetään rahaa näiden ihmisten aktivoimiseen! ”Senhän tähden mun oma ratkaisuni on nämä rakenteelliset muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuolto, joka vie 60 prosenttia budjetista, se pitää saada kuntoon, koska se on yksi keino tän miljardin kuromiseksi. Nyt pitää tehdä rakenteelliset ratkaisut, vaikka kuinka kipiää tekisi.” Toisessa kädessä sulla on porkkana ja toisessa keppi. Heilutat porkkanaa ja samalla piiskaat ihmisiä. ”Niin, mutta se porkkana on etukenossa.” 33
34 10 / 2013 Osallistu... TEKSTI SUSANNA KUPARINEN | KUVAT ...tai kuole nälkään MIRKKA HIETANEN Sammutetuin lyhdyin ajettu ”osallistavan sosiaaliturvan” hanke saattaa vaikuttaa satojen tuhansien elämään. K E V Ä Ä L L Ä 2 0 1 3 sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) asetti epävirallisen työryhmän tutkimaan osallistavaa sosiaaliturvaa. Selvitystyön johtoon Risikko nimitti kannustinloukuista väitelleen Rauman sosiaalijohtajan Antti Parpon. Osallistava eli vastikkeellinen sosiaaliturva tarkoittaa sitä, että saadakseen työttömyyskorvausta työttömän pitää tehdä töitä. Marraskuun alussa 2013 Parpo esitteli laatimaansa osallistavan sosiaaliturvan mallia osallistavan sosiaaliturvan seminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa. Hänen mukaansa toimettomat työttömät horjuttavat moraalia. ”Olemme lehdistä saaneet lukea näistä tatuista. He heikentävät sosiaaliturvan legitimiteettiä. Toinen ääripää on yritysjohtajien ylisuuret palkkiot”, Parpo luennoi poliitikoista, työttömistä ja sosiaalipolitiikan tutkijoista koostuvalle yleisölleen. ” sosiaaliturvahan meillä on jo nyt”, Antti Parpo toteaa puhelimessa VA S T I K K E E L L I N E N pari viikkoa luennon jälkeen. Se on totta. Vastikkeellisen sosiaaliturvan nykymallissa työmarkkinatuen varassa elävät työttömät velvoitetaan osallistumaan erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin kuten kursseille tai puolen vuoden työllistämistöihin, jos sellaisia on tarjolla. Tästä työtön palkitaan pienellä aktivointilisällä, joka on euron tunnilta. Kurssittamisesta tai työllistämistöistä kieltäytymisestä työtöntä rangaistaan leikkaamalla minimiturvaa 20–40 prosentilla. on kaavailA lut Risikon toimeksiannosta laajempaa ja systemaattisempaa N T T I PA R P O mallia, jossa työttömät velvoitetaan tekemään kaksituntisia työpäiviä viitenä päivänä viikossa. Työperiodit olisivat lyhyitä, ja kaksituntiset työsuhteet alkaisivat, kun työtön joutuu perusturvan piiriin. Työnantajina toimisivat kunnat, yksityinen sektori ja kotitaloudet. Parpon mukaan työttömien tasa-arvon nimissä kaksituntisten töiden tulee koskea kaikkia työttömiä, kuten nuoria, joilla ei saa Työtön ää noin intilis lta. o v i t k a tunni euron tään, työtä voidaan jakaa useammalle ihmiselle.” Parpo liputtaa sähköisen kalenterin puolesta, jonne työnan- tajat laittaisivat työnhakuilmoituksia kaksituntisista töistä. Se vähentäisi viranomaisten pakkovaltaa. Ideana on saada työttömät itse määrittelemään, mitä he haluavat tehdä. Työnantajien listaama kirjo voisi olla laaja. ”Voiko se olla risusavotta? Voi olla, jos joku sen sinne pistää ja joku sen ottaa. Tavoitetilan tulisi olla se, että työtön voi poimia töitä itse suunnitelmiensa mukaisesti”, Parpo sanoo. sosiaaliturO vaa on kevään 2013 jälkeen selvitetty parissakin epäviralliS A L L I S TA V A A sessa työryhmässä. Työryhmät ovat laatineet taustamuistion, johon on hahmoteltu 3–4 erilaista mallia, joilla vastikkeellista sosiaaliturvaa voitaisiin edistää. Joulukuussa 2013 perustettava virallinen työryhmä käyttää muistiota oman työnsä lähtökohtana. Muistio on ministeri Risikon päätöksellä salainen, eikä tarkkoja tietoja siksi ole saatavilla. Taustasuunnitteluun osallistunut asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Pasi Moisio, suostuu silti ku- vailemaan osallistavan sosiaaliturvan eri mallien skaalan. ”Toinen ääripää muuttaa koko systeemin, toinen ääripää vain hyvin kevyesti niin, että kuntouttavaa työtoimintaa lisätään.” taloudellisen tutkiV muslaitoksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen vaati marA LT I O N raskuussa samaisessa Pikkuparlamentin seminaarissa nykyistäkin tiukempaa linjaa. ”Minimitoimeentulon ehtona tulisi olla työn tekeminen ilman mitään lisiä”, Vartiainen sanoi. Parpo ei ole yhtä jyrkkä. ”Kyllä yhteiskunnan pitäisi pikkuisen tarjota porkkanaa. Mutta siitä olen samaa mieltä, että minimitoimeentuloa ei saisi ilman osallistavaa työtä. Minimitulon suuruus on oma valinta.” Parpon ankaran kuuloisessa mallissa todellinen minimitoimeentulo olisi nykyinen minimitulo miinus 40 prosenttia. ”Juuri näin. Yhteiskunta tarjoaa riittävän turvan, jos osallistuu. Mutta ei, jos yksilö omalla valinnallaan päättää toisin. Vähän samantyyppisesti kuin avoi- SOSSU-TATU, FLORIDA-RALF & RANTAPUMMI-JASON RICHARD NIXONIN JALANJÄLJISSÄ S U O M E S S A vastikkeelliseen sosiaaliturvaan siirtymistä on perusteltu etenkin kokemuksilla Tanskasta ja Saksasta. Malli on kuitenkin peräisin kauempaa. Anglosaksisessa maailmassa on 1960-luvulta lähtien puhuttu siitä, että sosiaalitukia vastaan pitää tehdä töitä. Siitä käytetään käsitettä workfare, joka on yhdistelmä sanoista work eli työ ja welfare eli hyvinvointi(tuki). Käsite on peräisin mustalta kansalaisoikeusaktivistilta, myöhemmin republikaaneihin loikanneelta Charles Evertiltä, mutta laaja yleisö kuuli sen ensi kerran presidentti Richard Nixonin sosiaalitukireformia käsit- ole työhistoriaa, ansiosidonnaiselta työmarkkinatuen piiriin tipahtavia ja pitkäaikaistyöttömiä. Ulos hän rajaisi narkkarit ja muut selkeästi työkyvyttömät. ”Ongelmana nykyjärjestelmässä on se, että työttömien annetaan olla pitkään passiivisia ja työttömyyden syihin puututaan vasta sitten, kun ongelmat ovat käsissä”, Parpo sanoo. ”Vaikka resurssit ovat rajalliset, silti aktivoimme nyt intensiivisesti viisi päivää viikossa, pitkiä päiviä. Jos ajanjaksoa typiste- televässä tv-puheessa vuonna 1969. Ensimmäiset workfare-kokeilut toteutettiin Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Vuonna 1996 maassa toteutettiin uudistus, joka poisti liittovaltion tasolla subjektiivisen oikeuden viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Samana vuosikymmenenä vastikkeellisuudesta innostuttiin myös ainakin Australiassa, Britanniassa, Tanskassa ja Alankomaissa. 2000-luvulla workfarea kokeiltiin Israelissa, ja erilaisia pakkotyölakeja on säädetty Saksassa ja Unkarissa. Kati Pietarinen O P I S K E L I J A L E H T I Tuima.? kertoi lokakuun alussa Helsingin Punavuoressa asuvasta 26-vuotiaasta Tatusta, joka saa 1 051 euroa kuussa puhtaana käteen tekemättä mitään. Pian Tatusta puhuivat kaikki: eduskunnassa muun muassa Ben Zyskowicz (kok) perusteli Tatun tarinalla vastikkeellisen sosiaaliturvan tarpeellisuutta. Maailmalla on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka yksittäisiä huijareita ja liian tyytyväisiä tuensaajia käytetään perusteena sosiaaliturvan heikentämiselle. 1970-luvun Yhdysvalloissa kohkattiin welfare queeneista eli sossukuningattarista, jotka nostivat olemattomien lasten nimissä sosiaalitukia. Kun Saksassa säädettiin 2000-luvun alussa sosiaaliturvaa tiukentavia Hartz-lakeja, otsikoissa riehuivat Florida-Ralf, Viagra-Kalle ja jahti-Hans. Entinen pankkiiri Ralf oli saanut Saksasta masennusdiagnoosin, muuttanut Miamiin ja sopinut saksalaisjärjestelmän maksavan hänelle tukia. Kalle puolestaan maksatti sossulla Viagrat, ja sosiaalitukia nostavalta Hansilta paljastui asunnon ja auton lisäksi jahti. TA N S K A S S A taas kohuttiin loppuvuodesta 2011 köyhä-Carinasta, 36-vuotiaasta yksinhuoltajaäidistä, joka eli yli 2 000 euron tuilla. Laiska-Robert taas paljasti tv-haastattelussa syyskussa 2012 eläneensä tuilla vuosikymmenen ilman mitään aietta hakeutua töihin. Robertin ja Carinan tarinoilla perustellaan Tanskassa parhail- laan tehtäviä julkisten palveluiden leikkauksia. E L O K U U S S A 2013 kalifornialainen rantapummi-Jason osti Fox Newsin ohjelmassa köyhille myönnettävillä 200 dollarin kuukausittaisilla ruokakupongeilla sushia ja hummeria. Republikaaniedustajat käyttivät rokkariksi treenaavaa Jason Greenslatea perusteluna, kun edustajainhuone leikkasi syyskuussa Yhdysvaltain ruoka-apuohjelmaa. Jos leikkaus menee läpi myös senaatissa, se vaikuttaa 47 miljoonaan yhdysvaltalaiseen. Nelihenkiseltä perheeltä se vie 16 ateriaa kuussa. Kati Pietarinen
10 / 2013 milla työ työmarkkinoilla ihminen voi päättää, haluaako palkan vai ei.” päättää aktivointi ja T siih siihen kytketty rangaistusjärjeste järjestelmä on otettu käyttöön YÖT TÖ M I E N 1990-luv lopulla, Paavo Lippo1990-luvun sen (sd) (sd ensimmäisen hallituksen aikaan. aik Rangaistukset ovat askarruttaneet sosiaalipolitiikan askarru tutkijoita jo vuosia. tutkijoit THL:n erityistutkija Vappu THL: Karjalainen kirjoitti vuonna 2010 Karjalai ilmestyneessä sosiaalipolitiikan ilmesty katsauk katsauksessa Hukassa vai uuden jäljillä vastikkeellisen v minimiturvan ong ongelmista. Minimituen leikkaukset kohMini distuva distuvat ihmisiin, jotka ovat jo valmiik valmiiksi sosiaalisesti vaikeassa tilan tilanteessa. Toinen ongelma on se, että sanktioiden kohteek- ömät ” Tyött tätä.” at haluav si joutuneet jätetään sosiaali- ja terveystyön ulkopuolelle. ”Viranomaiset keventävät yhteyksiään ja työotettaan sanktion saaneen asiakkaan kanssa, vaikka ammatillisuuden näkökulmasta tilanteen tulisi olla päinvastainen”, Karjalainen kirjoittaa. Rangaistus tulee tuplana, sillä sekä tuet että sosiaalipalvelut vähenevät. Aktivointiin osallistuvat työttömät taas ovat kokeneet, että juuri suurempi huomio sosiaalija terveyspalveluissa on ollut palkitsevaa. Työttömät ovat olleet onnellisia saadessaan huomiota ja heille lakisääteisesti kuuluvia peruspalveluja. Karjalaisen väitettä tukee THL:n vuonna 2012 julkaisema tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten toimeentulotuen alentamista tilanteessa, jossa nuori keskeyttää opiskelun tai aktivointityön. Keskeyttämisten arveltiin johtuvan usein ongelmista, jotka liittyivät perheeseen, terveyteen tai työkykyyn. Tutkimuksesta käy ilmi, että leikkaukset eivät aktivoi juuri koskaan. Nuoret kaipaavat tukea, eivät keppiä. T mielenterveyteen aktivoinnilla on Parpon mukaan hyviä vaikutuksia. ”Työttömät haluavat tätä”, hän korostaa ja viittaa Työttömien valtakunnallisen yhdistyksen toiminnajohtajan Lea Karjalaisen kannanottoihin. Karjalainen tosin ei ehkä ole ymmärtänyt, mistä Parpon mallissa on kyse. Pikkuparlamentin tilaisuudessa Karjalainen piti puheenvuoron, jossa hän vakuutti, että osallistavan sosiaaliturvan piiriin lasketaan kuoroharrastus, vaalimainosten jakaminen ja ”vaikkapa Portugalin matka”. Parpo toppuuttelee. ”Ei se ole idea. Työttömälle ei makseta jääkiekkovarusteita ja treenejä, vaan työ ja työllistyminen on perimmäinen tavoite.” YÖT TÖ M I E N sanotaan jo nyt, että L jos yritykset irtisanovat vakityövoimaa, tilalle ei voi ottaa AISSA työttömiä palkkatuella. Parpo näkee, että myös kunnissa voidaan rajata tarjottavia töitä niin, että irtisanottuja ei oteta tekemään entisiä palkkatöitään pakkotyöläisinä. ”Esimerkiksi sote-puolella on oltava pätevyys, mutta avustavia tehtäviä löytyy vino pino. Kotihoidossa pelkääjän penkille voi aina istua työtön, joka tekee pelkästään avustavia tehtäviä.” ”Sillä saadaan valtava määrä työttömiä mukaan. Kunnissa löytyy roppakaupalla avustavia tehtäviä, kuten ulkoiluttamista ja lehdenlukua, jos puhutaan vaikka vanhuspalveluista ja ympärivuorokautisista yksiköistä.” sosiaaliturva O saa työmarkkinajärjestöissä kulmakarvat koholleen. EsimerS A L L I S TA V A kiksi SAK:n kantana on se, että työllistävien töiden pitäisi johtaa työpaikkaan avoimilla työmarkkinoilla. ”Pitää työllistyä sellaiseen työhön, josta saa oikean palkan”, SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari sanoo. Hän muistuttaa, että vasta kymmenen vuotta sitten esimerkiksi kaupan alalle saatiin aikaiseksi vähimmäistyövuoron pituus, neljä tuntia päivässä. ”Tällaisista määräyksistä huolimatta nollasopimukset ovat yleisiä”, Näätsaari toteaa. ”Jos ihmiset tekisivät töitä työttömyyskorvauksella, kuka työnantaja maksaisi enää palkkaa?” hän ihmettelee. ktiot Jos san an, ta poiste ia ei int aktivo ttävän rii saada evaksi. palkits että kunnisP sa olisi tehtäväkirjoa, joka syrjäyttäisi työvoimaa avoimilta A R P O E I U S KO, työmarkkinoilta ”ainakaan laajassa mittakaavassa”. Hän muistuttaa, että tämä keskustelu on aivan yhtä relevantti nykyjärjestelmässä. ”Ei yhteiskunta ole täydellinen, eikä lainsäädännöllä kyetä luomaan ideaaliyhteiskuntaa, joka olisi vailla ongelmakohtia. Jos pääsemme tilanteeseen, joka on parempi kuin pienet negatiiviset vaikutukset, silloin kannattaa edetä.” Silti Parpokaan ei osaa sanoa, mistä viranomaistyö ja järjestelmän vaatima sosiaalityö rahoitetaan, kun kuntia on juuri velvoitettu säästämään kaksi miljardia. ”Yhteiskunta jumiutuu, jos kaikki uudistaminen jokaisesta pienestä negatiivisesta vaikutuksesta lopetetaan.” ONKO TÄYSTYÖLLISYYS MAHDOLLINEN? Paltamon täystyöllistämiskokeilussa työttömyysaste oli kokeilun alkaessa 17 prosenttia & laski kokeilun lopussa 4 prosenttiin. K A I N U U N länsiosassa sijaitse- van Paltamon kunnan täystyöllistämiskokeilu vuosina 2009–2013 oli kunnianhimoinen. Se työllisti lähes kaikki kunnan 16–64-vuotiaat. Kokeilun viimeisenä vuotena työllistetylle maksettiin päivittäisestä 4,5 tunnin työstä 1 050 euroa, joka koostui sosiaaliturvamaksujen yhdistämisestä. Pitkäkestoinen työllistäminen ja työhönvalmennus kyllä aktivoivat työnhakua, motivoivat työntekoa ja sitouttivat työmarkkinoille, mutta siirtymistä avoimille työmarkkinoille ei tapahtunut sen enempää kuin vertailukunnan Sonkajärven hankkeissa. Kokeiluun työllistetyistä vain joka seitsemäs, eli 66 henkilöä 404:stä, siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille. Kuitenkin harvat ”pakkotyöhön” pakotetut lähtivät pois kokeilusta, vaikka heille tuli siihen mahdollisuus. Kokeilun alussa työllistetyt kutsuivat hanketta pakkotyöllistämiseksi, mutta kokeilun viimeisenä vuotena useat halusivat jatkaa hankkeessa. Sama kokemus on myös esimerkiksi työttömien yhdistysten työllistämisyhteisöistä. V U O D E N 2 0 1 3 alussa kaikil- le työllistetyille ilmoitettiin, että halukkaat saavat lähteä kokeilusta, jonka osa oli kokenut alussa pakkotyöksi. Vapaaehtoisia lähtijöitä löytyi vain alle 20 henkilöä 250 työllistetystä, selviää raportista Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus. Paltamon kokeilu oli poikkeuksellinen täystyöllistämisyritys, varsinkin, jos sitä vertaa vallalla olevaan ”tasapainotyöttömyys-ajatteluun”, joka tarkoittaa sitä, että työttömyyttä siedetään, kunhan in?aatio ei kasva. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että valtio voi sietää hyvinkin korkeaa työttömyysprosenttia. ihmisten T oikeudet ovat heikot. Jos sadat tuhannet työttömät pisteYÖ L L I S T E T T Y J E N tään tekemään ilmaistöitä, miten valvonta hoidetaan? Miten ihmisten työturvasta pidetään huolta? Miten valvotaan, että työttömät eivät korvaa palkallista työvoimaa? ”Viranomainen ei koskaan pysty aukotonta valvontasysteemiä tekemään, sillä tästähän tulisi Orwellin yhteiskunta. Mutta pitää varmistaa, ettei työnantajien tarjoamilla tehtävillä korvata virallista työvoimaa.” Juuri palkansaajien oikeuksien turvaamiseksi työttömät pitää laittaa tekemään avustavia tehtäviä lyhyemmille jaksoille, sillä näillä keinoilla palkallisen ”Tuottamattomat” ihmiset päätetään pitää reservissä tai ohjata työkyvyttömyyseläkkeelle. T O S I N Paltamossakaan ei kyse ollut varsinaisesti täystyöllisyydestä. ”Puolet porukasta teki päivässä 4,45 tuntia ja sai Saksan malliin noin tonnin kuussa käteen. Työtkään eivät aina oikein täyttäneet monen työllistetyn mielestä muuta kuin oleskelun kriteerit”, sanoo THL:n köyhyystutkija Jouko Karjalainen. Kuitenkin itse palkkamalli oli Karjalaisen mielestä Paltamon kokeilun kiinnostavin asia terveyshuollon järjestämisen lisäksi. ”Täystyöllisyydestä kun ei ihan oikeasti voi mielestäni puhua, ja työterveyshuoltoa on ollut monessa muussakin hankkeessa”, Karjalainen toteaa. sosiaaliturvan varaan perustunut työpalkka on johtanut monenkirjavaan palkkatasoon. ”Nyt jäi kokonaan auki, kuinka kauan tuolla perusteella voi palkan määrittää.” Karjalaisen mukaan kokeilu ei ollut varsinainen läpimurto tai malli muualle, vaikka se olikin monessa mielessä hyödyllinen: ”Kokeilun suhteellinen halpuus liittyy siihen, että osa työllistetyistä tyytyi osapäivätyöhön. Osa olisi halunnut pidempää päivää tai parempia ansioita.” AIK AISEMMAN työmarkkinoille suuntautumisen vähäisyys johtui myös siitä, että moni oli haluton lähtemään työllistämistalolta, jossa työtä tehtiin. ”Joku voisi puhua lukkiutumisilmiöstä”, Karjalainen sanoo. Loppupäätelmä kokeilun kuluista on hieman epäselvä, vaikka se antaakin osviittaa. ”Kokeilu lisäsi kustannuksia 3,7 miljoonaa euroa vuosina 2009–2012”, Valtion taloudellisen AVOI M I L L E työvoiman korvaaminen työttömillä muuttuu hankalaksi, Parpo linjaa. Jos Parpon malli on osallistava ja kannustava, miksi siinä on edelleen mukana sanktio? Parpon muotoilema vastaus on monitulkintainen, mutta siitä voi päätellä, että hänen mielestään tarvitaan pelko rangaistuksesta, että osallistuminen palkitsee. ”Sehän meillä on nykyjärjestelmässäkin”, hän jatkaa ja ihmettelee, miksi mikään ei kelpaa. ”Vasen poliittinen laita on kritisoinut julkista sektoria siitä, että se ei aktivoi riittävästi. Nyt samasta suunnasta tulee kritiikkiä siitä, että aktivoidaan.” ”Muissa Pohjoismaissa tä- tutkimuskeskuksen (VATT) tutkija Kari Hämäläinen kertoo. N O I N 4 0 0 0 asukkaan Paltamossa kustannukset täystyöllisyydelle olivat noin työllistettyä kohden 5 000 euroa. Tosin kokeilu ei ollut täysimääräisenä voimassa koko aikaa, vaan täystyöllisyys saavutettiin vasta kokeilun loppuvaiheessa. Täystyöllisyys tarkoittaa noin 4 prosentin työttömyysastetta. ”Vuonna 2012 kokeilun todelliset lisäkustannukset per työllistetty olivat noin 4 800 euroa vuodessa ja per asukas 360 euroa vuodessa”, sanoo VATTin Hämäläinen. M I TÄ Ä N S U O R I A johtopäätöksiä siitä, mitä kokeilusta seuraisi valtion tasolla, ei voi vetää. Erityisen vaikea on arvioida, miten malli toimisi pääkaupunkiseudulla. Kari Hämäläinen huomauttaa, että jos kaikki Suomen työttömät työllistettäisiin erikokoisiin työvoimataloihin, se luultavasti vaikuttaisi yleisesti palkkatasoon ja yksityisen sektorin toimintaan. ”En myöskään usko ammattiyhdistysliikkeen innostuvan ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevien jäseniensä ’pakkotyöllistämisestä’”, Hämäläinen tiivistää kokeilun ongelman. Kimmo Jylhämö Riitta-Liisa Kokko, Tellervo Nenonen, Tuija Martelin & Seppo Koskinen (toim.): Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus 2009–2013. Katso raportti: http://bit. ly/1aRovkO. mä on hyväksytty toimintatapa. Suomessa tuntuu, että tämä on kertakaikkinen tabu.” Parpo uhkaa, että jos osallistavaa sosiaaliturvaa ei oteta käyttöön, perusturvan taso pitää jäädyttää. Silti hän myöntää, että minimiturvan taso on muissa Pohjoismaissa huomattavasti parempi. ”Suomessa nykymalli kuitenkin syrjäyttää enemmän. Työttömiä ei saa jättää yksin kotiin. Kukaan ei tiedä, missä he ovat ja mitä tekevät.” Voima on kiinnostunut osallistavan sosiaaliturvan muistiosta. Jos sinulla on se hallussasi, lähetä muistio osoitteeseen Voima, Hämeenkatu 48, 00500 Helsinki. 35
36 10 / 2013 TEKSTI SUSANNA KUPARINEN | & KUVAT MINEA KOSKINEN Sini Salminen, 21, sossun tuki ja asumistuki, asumiskulujen jälkeen elämiseen jää 200 euroa. J 1. ”Jos ostan lahjoja, niin vanhemmille ja veljelle jotain ihan pientä. Äidille annan korun tai kynttilän. Viime vuonna ostin hopeisen kaulakorun, joka maksoi 25 euroa. Tingin ruokamenoista, sillä laskuista ei voi tinkiä. Koetan keksiä halpoja ruokia, joita syön pitkään.” 2. ”Kuulostaa uhkailulta. Ehkä se toimii laiskoille, jotka käyttävät tukia hyväksi. En tosin tunne sellaisia. En tiedä, mitä siinä ajassa voisin tehdä. Siivousta ehkä.” OULUN ALLA uutisoidaan ahkerasti siitä, kuinka paljon suomalaiset käyttävät rahaa joululahjoihin. Viime vuonna joulun alla vähittäiskauppa kasvoi 900 miljoonalla eurolla. Suomalaisen työn liiton kyselytutkimuksen mukaan yli 15-vuotiaat suomalaiset arvioivat käyttävänsä joululahjoihin tänä vuonna noin 400 euroa. Voima kävi Helsingin työttömien yhdistyksessä ja kysyi kaksi kysymystä. 1. Miten joululahjoja hankitaan minimituella? 2. Onko osallistavan sosiaaliturvan perusmalli ratkaisu tulevalle vuodelle? Käytimme esimerkkinä sosiaalijohtaja Antti Parpon mallia: kaksi tuntia töitä päivässä pienellä aktivointilisällä tai 40 prosentin vähennys minimituloihin. Millaisia töitä työttömät voisivat kuvitella tekevänsä kaksi tuntia päivässä? Nimayusuf Sidow, 25, kolmen lapsen yh-äiti, opintotuki, rahaa asumismenojen jälkeen 700 euroa. 1. ”Olen muslimi, joten meidän perheemme ei juhli joulua. Ostan silti pieniä lahjoja ystävilleni, opettajalleni ja päiväkodin opettajille. Annan esimerkiksi kortteja tai suklaata. Jos on mahdollista, ostan vain kukan ja kortin.” stanut o e l o ”En joja 30 h a l u l jou n.” vuotee Eija Kettunen, 48, Kelan tuki, työharjoittelutuki, laskujen jälkeen rahaa ei jää. 1. ”Ei mitenkään. En ole voinut ostaa joululahjoja 30 vuoteen. Olen unohtanut joulut, vaput ja pääsiäiset. Lähetän joulukortit postissa. Yritin jo päästä vähemmällä, mutta kun systerin lapsi sanoi lähettävänsä kortin, niin pakko on lähettää myös takaisin. Olen lievästi vammainen. Elän tällä hetkellä säästöillä.” 2. ”Osallistavan sosiaaliturvan kahden tunnin työaika ei jää kahteen tuntiin. Kun siihen lisätään 80 kilometrin työssäkäyntialue, homma menee valkoiseksi orjakaupaksi. Ihmisistä otetaan hyöty irti ja potkitaan pois.” Hannu Laaksonen, 27, opintotuki, asumistuki, opintolaina, vuokran jälkeen rahaa jää 200 euroa. 1. ”Opiskelen merkonomiksi työttömyystuella. Tällä hetkellä tulot eivät riitä, vuokraa jää vielä maksamatta tukien jälkeen. Opintolainaa oli pakko ottaa kolmannelle vuodelle. En hanki joululahjoja. Ostan 40 euron junalipun Kajaaniin. Vaari ja mutsi asuvat siellä. Minä olen se joululahja, muuten joulunvietto olisi aika hiljaista.” 2. ”Kuulostaa huonolta idealta. Mitä kahdessa tunnissa edes kerkeää tehdä? Itse en tuolla summalla suostuisi tekemään mitään. Kuulostaa törkeältä kiristykseltä. Jos niitä olisi pakko tehdä, niin sitten mieluiten jotain oman alan duunia. Voisin myös tehdä jotakin, joka vastaa kiinnostuksenkohteitani, kuten urheiluvalmennusta. Kuntouttavia töitä voisi olla niitä tarvitseville.” viime joulua. Sille täytyy viedä kynttilä.” 2. ”Mulla ei ole ammattikoulutusta, siksi olen työtön. Olen hakenut kouluihin, mutta en ole päässyt. Tein catering-tutkinnon kuuden kuukauden opintojakson, mutta en päässyt jatko-opintoihin. Asun tukiasunnossa, koska tarvitsen apua arjen askareissa. Olen jostakin syystä huono tarttumaan asioihin.” ”Kannatan osallistavia töitä, koska silloin olisi pari tuntia tekemistä. Olen huono keksimään tekemistä. Voisin olla vahtimestarina jossain infopisteellä tai kiskan myyjänä.” Jani Välimäki, 22, työmarkkinatuki, asumistuki, asumiskulujen jälkeen tulot 100–200 euroa. 1. ”Hankin jotain halpaa ja hyvää. Kolme vuotta sitten ostin siskolle Frendien dvd-boksin. Se maksoi 20–30 euroa. Summa on suuri, mutta sisko oli monta vuotta toivonut sitä. Meidän perheessä on ollut se periaate, että lahjat hankitaan.” ”Meitä on yhteensä kahdeksan sisarusta, ja mun sisaruksilla on ihan liikaa lapsia. Niitäkin on kahdeksan. En ole pahemmin enää ostanut lahjoja. Teen jouluna palvelukset, joita systeri tai äiti pyytävät. Käyn esimerkiksi kaupassa, tyhjennän tiskikoneen ja koristelen kuusen.” ”Tänä vuonna on yksi lahjansaaja vähemmän. Isä kuoli ennen Toivo Koivisto, 68, työttömien aktiivi, tausta pitkäaikaistyöttömänä, alle 1 000 euron eläke, asumismenojen jälkeen käteen jää 500 euroa. 1. ”Joulu on jokavuotinen ongelma. Olen kurkkuani myöten täynnä koko saatanan joulua heti, kun ensimmäinen joululaulu kajahtaa. Ostan elokuvaliput pojille, jotain pientä vaatetta emännälle. Hempeää, aina vääränkokoista ja vääränväristä.” ”Lähetän noin 40 ihmiselle joulukortit. Kortti on jokin itse ottamani luontokuva tai maisema. Kortti maksaa kaksi euroa ja postitus 60 senttiä. Se on joululahja.” 2. ”Osallistava sosiaaliturva on väärä toimenpide, koska se perustuu pakkoon. Työpaikkoja ei ole luotu nykysysteemissäkään. Työttömät haluavat oikeaa työtä ja kunnon palkkaa. He haluavat osaksi työkollektiivia. Työllistetyt ovat vain käymässsä työpaikalla. Sen tietää joka ainoa ja sen huomaa erityisesti joulun aikaan, kun ne unohdetaan kutsua pikkujouluihin. ” ”Kahden tunnin duuneja on jo nyt, vaikkapa siwan kassoja, jotka tekevät iltoja ja viikonloppuja, usein opiskelijoita. Ehkä näihin töihin voidaan valikoida ihmisiä, jotka tulevat vielä huonommilla ehdoilla.” ”Viranomaiset eivät kontrolloi työllistettyjen oikeuksia vaan työnantajien oikeuksia. Yksi väärä lause ja olet pulassa. Työnohjaus on heikkoa, ja ihmiset jätetään haahuilemaan. Kukaan ei vahdi, teetkö työtä turvallisesti tai oikein.”
Puulelut, pelit, askartelu ja lahjat Yrjönkatu tu 34 Amos Anderssonia rssonia ätä vastapäätä HELSINKI: Kamppi: Salomonkatu 5 ,????????? ^????????? ??????? ? /????????? /????? ???????????? TURKU: Yliopistonkatu 23 TAMPERE: Hämeenkatu 15 Turvallisesti, ympäristöystävällisesti ?????????????? Good food! Georgsgatan 34 Geo D????Ž? ?Ž? D Aderssons s Z<<K< hWW ? ??????Ž?Ž???????? ANNA niin saat! Ruohonjuuren lahjakortin joulukuussa ostaneille pieni tuoteyllätys kaupan päälle! Ruohonjuuren lahjakortti ilahduttaa aina! Taatusti tykätyt lahjakortit voit helposti ostaa sekä myymälöistämme että verkkokaupastamme. Ruohonjuuri nousee taas idästä! Avasimme uuden myymälän Itiksen kauppakeskukseen Tervetuloa! Vaasankatu 9 / Ma-La 11-23 / Su 13-19 / soisoi.?
HELSINGIN AIKUISOPISTO h e l a o. f i
Dahoejcej ]egqeohqgekoo] rkep oqknepp]] lanqogkqhqj p]e hqgekj( genfkepp]] uhe) klleh]]goe p]e kleogahh] r]ej udp? ]ejapp] gqpaj peapkpagjeegg]] p]e aol]jf]]* =egqeohqgek kj ]rkej g]egehha gkqhq) Hae kevätlukukauden opintoihin Kielet ja kulttuuri, kauppatieteet, humanistiset ja yhteiskunnalliset aineet, kasvatustiede ja psykologia, opintomatkat ja pääsykoevalmennus akatemia.org p]qop]op] neellqi]pp]* Kllepqjjep kr]p ehp]eoej( f] p]nfkhh] kj iu?o qoaep] ranggkgqnooaf]* Ehikepp]q`q gqnooaehha jup P]ngaii]p ehikepp]qpqieo]f]p kokeppaaop] WWW HELSINGINAIKUISLUKIO ½ß +ESKUSTANßTOIMIPISTE )Ti
(ELSINGINßTOIMIPISTE -iKELiNRINTEENßTOIMIPISTE Kauniainen niainen +ALEVANKATUß ¯ +AJAANINLINNANTIEß -iKELiNKATUß WWW HELSINGINAIKUISLUKIO FIß lemmenruoasta improlauluun • huopakoruista fillarinhuoltoon dreijauksesta shiatsuun • hip hopista novellipajaan Ilmoittautuminen kevään kursseille käynnissä! enopisto Lisätiedot: hel.?/tyova 'LJLWDDOLVWD NXOWWXXULD NXOWWXXUL SHULQW|l MD PDLVHPDQWXWNLPXVWD YRLW RSLVNHOOD Y D L Q 3 R U L V V D +XPDQLVWLVWHQ WLHWHLGHQ NDQGLGDDWWL MD À ORVRÀ DQ PDLVWHUL +DOXDWNR DNDWHHPLVHNVL NXOWWXXULDODQ PRQLRVDDMDNVL" H O O L H +DH P Helsingin työväenopisto Opinto-ohjelma nto oh kevät 2014 .? Ilmoittaudu kursseille: ilmonet.? Uusi opinto-ohjelma on jaossa opiston toimipisteissä, Helsingin kirjastoissa ja Virka-infossa. 0DLVWHULNVL YXRGHVVD 0DLVWHULRSLQWRMHQ RS
39 10 / 2013 Katja Lösönen KULTTUURI TULINEN FEMINISTI. Kirjailija Johanna Sinisalo eli lapsuutensa 1960–70-luvuilla. Hän kaipaa niiltä ajoilta lasten vapautta sukupuolinormeista. KUMMAA kyllästynyt määritelmiin fantasian ja sci?n välillä, sana kumma kuvaa tekstejäni hyvin”, Sinisalo sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tehdään paljon hyvää kummaa kirjallisuutta, esimerkkeinä hän mainitsee muiden muassa Tiina Raevaaran ja Pasi Ilmari Jääskeläisen. ”Finnish weirdistä, Suomikummasta, pitäisi saada samanlainen markkinointibrändi kuin nordic noirista.” Sinisalo viittaa pohjoismaisten dekkarikirjailijoiden suosioon. Auringon ydin on Sinisalon kahdeksas romaa”OLEN Chiliä pöksyihin Suomikumman kuningattaren uutuuskirjassa kotimaamme ei ole tasa-arvoinen. Pakoon pääsee chilisäväreillä. H A LUAVAT KO he todella, että naisista kasvatetaan lemmikkejä?” kirjailija Johanna Sinisalo kysyy. Syyskuussa ilmestyneessä Auringon ydin -kirjassaan Sinisalo kuvaa Suomen, jossa naisista kasvatetaan säyseitä, miehen palveluun alttiita lähes vähä-älyisiä neitejä, jotka haluavat naimisiin. ”Inspiraatio tulee aina jostakin, mikä yhteiskunnassa hiertää minua”, Sinisalo kertoo. Esikoisteoksessaan Ennen päivänlaskua ei voi (2000) Sinisaloa hiersi ihmisten luontosuhde. Tällä kertaa vaivasivat Henry Laasasen ja hänen ajattelutovereidensa puheet siitä, kuinka nuorten miesten ongelmat johtuvat naisten ynseydestä. Auringon ytimen Suomessa eletään totalitarismissa, jossa sukupuoli määritellään mahdollisimman varhain. Eloi-naiset ovat herkkiä hoivaajia. Morlokit ovat ei-toivottuja itsenäisiä, ajattelevia naisia, jotka määritellään epäkelvoiksi lisääntymään ja jotka siksi sterilisoidaan. Yhtä lailla miehissä on maskot, joiden on sallittua lisääntyä. Mutta on myös miinusmiehiä, jotka ovat morlokkien tapaan syrjittyjä. Tiukat sukupuoliroolit voi käsittää vertauskuvana nyky-Suomen tavasta sterilisoida sukupuolensa vaihtaneet henkilöt. Tai ihan vaan siitä, millainen naiskuva on vallalla. ”Vaikka tämä teos on erityisesti naisten asemaa kuvaava feministinen teos, pitää muistaa, ettei miestenkään asema ole aina helppo. Jos ajatellaan vaikka jääkiekkoa tai muita tällaisia todella machoja lajeja pelaavia miehiä, yleensä ajatellaan, ettei siellä pääkopassa sitten pyöri paljoa.” neitseellisenä olentona”, Sinisalo sanoo. ”Silti kaikki vinkit näyttävät tähtäävän siihen, että näin miellytät miestä ja lopulta siis saat sen sormuksenkin. Se on sellainen nuorten naisten Metsästys & Kalastus -lehti.” ydin kuvaa myös tiukasti säänneltyä yhteiskuntaa, ”lapasesta lähtenyttä hyvinvointivaltiota”, Helsingin Sanomien arvostelija kirjoittaa. Mutta Sinisalo ei halua kritisoida hyvinvointivaltiota sinänsä. Nykyisessä Suomessa häntä AURINGON Laasanen ainoa kivi Sinisalon kengässä ole ollut. Hän on kauhuissaan lapsia sukupuolittavista normeista. ”Olen elänyt lapsuuteni 1960–70-luvulla, ja vaikka tasa-arvon tiellä ollaankin menty eteenpäin, lapsia sukupuolittavissa normeissa on menty taaksepäin. Ei silloin hukutettu vaaleanpunaiseen, eikä alaikäisiä seksualisoitu.” Tytöistä kasvatetaan meikkejä rakastavia cosmopolitan-tyttöjä, joiden ainoa toive on päästä naimisiin. Todellisuus on lähellä Sinisalon ?ktiota. ”Milloin keksittiin säännöt siitä, että lasten synttäreille kutsuttaisiin vain tyttöjä tai vain poikia? Tai ettei tyttöjä kiinnostaisi merirosvot? Kun tarjonta kuitenkin määrittää sitä, mitä ostetaan. On järkyttävää, että indoktrinaatio tapahtuu markkinoiden kautta.” Haastattelua edeltävänä päivänä Cosmopolitan-lehden Yhdysvaltain-edition päätoimittaja Joanna Coles sanoi lehtensä olevan syvästi feministinen. ”Onhan se tietysti sitä kautta, että lehti rikkoo ajatusta naisesta M U T TA E I he vatko sta a u l a ”H isi ttä na e , a l l tode vatetaan kas ” kkejä? i m m e l kauhistuttaa julkisten palveluiden heikentäminen. ”Bruttokansantuote on 1960-luvulta lähtien vain kasvanut, mutta kasvu ei näy kaikille.” Kirjan Suomessa kaikki vaarallinen on kiellettyä: alkoholi, tupakka ja jopa chili. ”Metaforan kohdetta, hamppua, ei ole vaikea hoksata. Tuote, josta olisi paljon hyötyjä, mutta jota ei sallita.” Johanna Sinisalo harrastaa chilejä itsekin. ”Mutta metaforaa jatkaakseni: en kasvata itse”, Sinisalo nauraa. Tampereella, Sinisalon nykyisessä kotikaupungissa, chilin harrastaminen on tavallista. Syksyisin järjestetään Chilifest Finland, jossa kisaillaan suurimman chilimäärän syönnistä. ”Tampereella on myös pitkät perinteet edelläkävijänä tulisen ruuan tarjonnassa, ja nykyään jo kilpaillaan siitä, kenellä on tulisin chilikastike. Jotenkin hitaat hämäläiset arvostavat näitä eksoottisia makuja. Kapsaisiininkulutus on täällä suurta.” Sinisalo kertoo kuulleensa, että tulista Texas Pete -kastiketta myydään Tampereella enemmän henkeä kohden kuin muualla Suomessa. Auringon ytimessä chiliä diilataan ja kasvatetaan salaa. Chilipääkaupunkina Tampere on oiva tapahtumapaikka. ”Ja tässä kirjan omakohtaisuus näkyy. Osaan kirjoittaa, miltä chilisävärit tuntuvat”, chiliharrastaja Sinisalo sanoo. selitetään yhteiskuntajärjestemän muotoutumista, eräs kirjan henkilöistä sanoo, ettei aina tarvita niin suurta joukkoa ajamaan mielivaltaista asiaa, jos se suurelle osalle on ihan okei. Sama toistuu laasaslaisten ajattelussa. Kirjassa tilannetta verrataan auton omistamiseen, jota nyky-Suomessa on totuttu KUN K IRJASSA ni. Todellisuuden rajamailla häilyvän proosan kirjoittamisen lisäksi Sinisalo työskentelee draama- ja tv-käsikirjoittajana. Ennen siirtymistään vapaaksi kirjoittajaksi Sinisalo työskenteli ja oli osakkaana mainostoimistossa. ”Siirtymiseni kirjoittajaksi ei ollut niin sankarillinen. Sain lainat maksettua nopeasti, ja ainoa lapseni tuli täysiikäiseksi, joten ei ollut huollettavia. Tarvittaessa silloin sinnittelee parilla satasella, kun ei totuta itseään pitämään välttämättömyytenä uusien vaatteiden ostamista ja yökerhoissa hillumista.” ajattelemaan lähes perusoikeutena. Kuka ei ottaisi vastaan ilmaista autoa, jos siitä olisi tehty ihmisoikeus? Yksi Auringon ytimen teemoista onkin ympäristöystävällisyys, vaikka se ei olekaan teemoista polttavin. Sinisalo sanoo olevansa viherhörhö, ja hän ihmettelee suomalaisten kulutustottumuksia. ”Kun joululahjoja ostetaan useilla sadoilla euroilla, Suomessa on pian Yhdysvaltojen tyyliin autotallit täynnä avaamattomia pakkauksia kodin pienelektroniikkaa ja vaatteita.” Omat rahansa Sinisalo käyttää mieluiten matkustamiseen. Hän on kirjoittanut vuoristovaellusharrastuksensa innoittamana kirjan Salattuja voimia (Teos 2012). jälkeen Sinisalo lähettää kommentin Auringon ytimen tasa-arvoteemaan: ”Minua mietitytti sitä kirjoittaessani, miten yleistä nykyään monissa yhteiskunnissa on – mukaan luettuna omamme – että jos jollakin ihmisryhmällä on paha olla, ensimmäinen reaktio on koettaa löytää jokin toinen ihmisryhmä, joka voidaan syyllistää tästä asiasta, ja syyllistämisen myötä alkaa syrjiä, vainota, alistaa tai riistää tätä.” H A A S TAT T E L U N Hannele Huhtala Johanna Sinisalo: Auringon ydin. Teos 2013. 340 s.
40 KULTTUURI 10 / 2013 KULTTUURITANTTA Ksdf Kirjoittaja on popmuusikko ja näyttelijä. Hän vuorottelee tällä kolumnipaikalla ohjaajaopiskelija Ruusu Haarlan kanssa. Smørrebrødin aika Ylen radiouutisten aikana. Päivän kriisejä keventävässä kulttuuriaiheessa kirjeenvaihtaja Jyrki Hara raportoi Tanskan yleisradiosta DR:stä. Tämä on enne, ajattelen. Hara on juttukeikalla paikassa, jossa tehdään Pohjoismaiden parasta tv-draamaa. Rikos, Silta, Vallan linnake – kansainväliset jättimenestykset ovat viime vuosina seuranneet toisiaan. Kertokaa salainen reseptinne! Mitä te teette oikein? ”Sarjojen vetovoima syntyy huolellisesta kehitystyöstä ja sarjojen yhteiskunnallisesta otteesta. Annamme tilaa pääkirjoittajalle, jolla on näkemys tarinasta.” Kuvittelen mielessäni haastattelun jälkeisen kahvilakeskustelun, jossa DR:n ?ktiojohtaja Nadia Kløvedal Reich kysyy Suomen Ylen kuulumisia, ja Hara miettii, että miten tämän nyt sanoisi: ”You know we have this thing called Uusi päivä.” H E R I S TÄ N K O R V I A N I Uusi päivä on Yle Draaman viime vuosien suurin yksittäinen satsaus. Sen tekeminen maksaa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. On sanomattakin selvää, ettei Uusi päivä ole vain yksi draamatuotanto muiden joukossa. Se on järkälemäinen arvovalinta. Se on hurja statement määrän puolesta laatua vastaan, pinnan puolesta syvyyttä vastaan, liukuhihnan puolesta käsityötä vastaan. P U O L I P Ä I V I T TÄ I N E N S A I P P U A S A R J A ammattilaiset ovat jo pitkään olleet huolissaan käsikirjoittamisen arvostuksesta. Suomen elokuvasäätiön myöntämä käsikirjoitustuki on keskimäärin 5 000 euroa. Siitä on helppo laskea, kuinka monta viikkoa tuolla summalla on ajateltu pitkän elokuvan käsikirjoittajan työskentelevän. Eräs varsin menestynyt elokuvantekijä sanoo suoraan, että tämä nimenomainen summa pitäisi välittömästi kymmenkertaistaa tai vaihtaa päittäin 30 000– 60 000 euron suuruisen valmistelutuen kanssa, joka tällä hetkellä ”menee keskeneräisen käsikirjoituksen tehottomaan myymiseen maailmalla ja dokaamiseen”. Toinen pitkän linjan viihdevaikuttaja muistelee, että Tanskassa tehtiin 90-luvulla voimakas linjaveto, jonka seurauksena käsikirjoittajien palkat tuplattiin kertaheitolla. Tanskassa käsikirjoittajat vastaavat suurista linjauksista koko tuotannon ajan toisin kuin Suomessa, jossa on perinteisesti korostettu ohjaajan sananvaltaa. Legon ja smørrebrødin maassa on myös omaksuttu syvällisellä tasolla laadun ja määrän yksinkertainen matematiikka. DR:n draamabudjetti on samaa kokoluokkaa Ylen vastaavan kanssa, mutta Tanskassa tuotetaan vain kaksi sarjaa vuodessa. Strategiaa on pakko ylistää. Silta on tähän mennessä myyty 130 maahan. SUOMALAISET ALAN on Suomessa tunnetusti pitkät perinteet. Perässä tullaan Nordic Crimen nousuun mukaan, Yleltä lupaillaan nyt, kymmenen vuotta Nordic Crimen nousun jälkeen. Hyvä on. Minä odotan innostuneesti uusia avauksia, mitä ne ikinä ovatkaan. Katsojana tyydyn lopulta vähään. Tahdon nähdä sarjan, joka sulkee pois kanavan vaihtamisen mahdollisuuden. Mustaa & keltaista E Gallagherin retrospektiivinen näyttely Tampereella on kehuttu jo hienoimmaksi koskaan. Syyskuun lopussa avautunut näyttely on upea, alun perin Lontoon Tate Modera n niin koottu katsaus yhdysvaltallaisen vuonna 1965 syntyneen taitteilijan teoksista. Kokonaisuus jakautuu kahttia. Se sisältää herkkiä piirroksia jja paperileikkauksia mystisistä kkaloista, toisaalta afroamerikkkalaista ihmiskuvaa käsitteleviä tteoksia, joissa kollaasien pohjan na on vanhoja mainoksia. Osan p päällä on keltaista muovailuvah haa peruukkimalleina, toiset on upotettu musteeseen. u Osasta teoksista tulee mielleen Australian aborginaalien ddreaming-nimellä tunnetut teoksset, joissa pisteviivat täyttävät m maalaukset, joista muodostuu aabstrakteja kokonaisuuksia. Kun Gallagherin teoksia katsoo läG hempää, huomaa, että pisteiden h ssijaan kuvissa toistuvat mustat ssilmät tai pusuhuulet. Ne stereottyyppiset kuvat, jotka kiellettiin ssuomalaisista lakupötköistä. Näyttelyteksteissä Gallagher vviittaa usein Tuskegee-tutkimuksseen, joka on ollut taiteilijan töiden innoittaja. Tai luultavasti d kkauhistuttanut ja siten aiheutttanut halun käsitellä aihetta taiLLEN KUVA ELLEN GALLAGHER. Pomp-Bang, 2003 (yksityiskohta). teen avulla. Kyse on Yhdysvalloissa mustille miehille vuonna 1932 aloitetusta lääketieteellisestä testistä. Testiin osallistuneille miehille luvattiin säännölliset terveystarkastukset, ilmaisia aterioita ja hautajaisvakuutus. Mutta heille ei kerrottu, että he sairastavat kuppaa, eikä siihen liittyviä oireita hoidettu. Testi keskeytettiin vasta vuonna 1972. Vasta vuonna 1997 presidentti Bill Clinton esitti virallisen anteeksipyynnön. Gallagherin teokset ovat osin kauniita ja kaikki kiehtovia, mutta tarinat niiden takana hätkähdyttävät. Hannele Huhtala AxMe, Ellen Gallagherin retrospektiivi 26.1. asti Tampereen Sara Hildénin taidemuseossa. KUVA P E R Ä S S Ä H I I H TÄ M I S E L L Ä Olavi Uusivirta Koko naiset K U V A S S A N I O N yhdysvaltalai- nen lihavuusaktivisti Janie Martinez. Hyvin pitkä, hyvin lihava nainen ja ensitapaamisella fyysisen kokonsa takia hyvin pelottava. Kuvasin lihavuusleikkauksessa käyneitä Joania ja Stacia sekä lihavuusaktivisteja Goldaa ja Janieta New Yorkissa. Halusin tutkia liikalihavuutta kameran takaa, sillä olen pelännyt ylipainoisia ihmisiä pitkään. Samaan aikaan sairaalloinen liikalihavuus on kiehtonut minua visuaalisesti. Enää en pelkää. ”Kehoni on kuin kirkko. Kehoni on yhtä kuin ideologiani. Se on rakennelma, joka edustaa eri ihmisille eri asioita. Toisia se loukkaa, jotkut yrittävät tuhota sen ja jotkut haluavat palvoa sitä”, Janie Martinez sanoo. Minut voi nykyään lukea palvojiin. Kuva on osa 11-kollektiivin yhteistyössä Kaskas median ja yhdentoista nuoren kirjoittajan kanssa tekemää kuvajournalistista Kriisi?julkaisua, johon voi tutustua osoitteessa: www.11media.?. Koko naiset -artikkelin on kirjoittanut Annina Huhtala.
KULTTUURI YKSITYISASIA 41 10 / 2013 Maria Karuvuor i kuva Laura Ukkonen teksti Bertha O Niina on tavallinen länsimainen nainen. Yksityisasia on kuvakertomus, jossa yhteiskunta tunkee hänen housuihinsa. Naura pimeydelle E I K U K A A N pysty tyhjentävästi määrittelemään sitä, mikä on hauskaa. Se on edelleen mysteeri myös meille”, Omar Truco-Kallonen sanoo. Hän on yksi viisihenkisestä työryhmästä, joka järjesti Tampereen nykytaiteen keskuksessa juuri avautuneen HEH–HEH -huumorinäyttelyn. Idea näyttelylle syntyi havainnosta, että ikimuistoisimmat taideteokset ovat usein tavalla tai toisella hauskoja. Silti kokonaisen näyttelyn rakentaminen huumoriteeman ympärille on rohkea teko. Hauskuus kun on usein spontaania, ja jos jokin asia määritellään huumoriksi, hauskuus saattaakin kadota. pa on ehkä kaikkein analyyttisin. Hän on valinnut sata ottamaansa valokuvaa, jotka ovat hänen mielestään hauskoja. Sitten hän on järjestellyt ne erilaisiin kategorioihin, kuten lapset ja eläimet tai kaksimielisyydet. Näyttelyn ajoitus on onnistunut: vuoden pimeimpänä aikana nauru on tarpeen. Viinikainen ja Truco-Kallonen pitävät huumoria yhtenä ihmiskunnan tärkeimmistä selviytymiskeinoista. Nauru on tehokas ase epätoivoa vastaan. ”Huumoria voi verrata jopa uskontoon. Olemmekin rakentaneet tänne eräänlaisen huumorin alttarin. Alttarista vastasi pääasiassa kuvataiteilija Stina Riikonen, ja siinä on yhdistelty erilaisia huvittavia esineitä yllättävillä tavoilla”, sanoo Viinikainen. on töitä 25 taiteilijalta tai taiteilijakollektiivilta. Aiheen tulkinta on yhtä monimuotoista kuin tekijäkaartikin. Pauliina Leikaksen lähestymista- Maria Karuvuori N ÄY T T E LY S S Ä H E H – H E H -huumorinäyttely 29.12. asti Tampereen Hirvitalolla. nopean varaajan huipputarjous! 320 MILJOONAA EUROA! OA! Monikansallisille yrityksille on tarjolla yli 70 veroparatiisikohdetta, joissa salaisuudet säilyvät eikä verottaja pilaa lomaa. Etsi suosikkisi osoitteessa www.veroparatiisimatkat.fi Pöytälaatikkofirma Caymansaarilta todella edullisesti. Salaisuus taattu! verolomalle tansaniaan! -70% Safareiden villieläinkirjossa ei verokarhu tule vastaan! after-ski sveitsissä 1+1 Laskettele voitot huoletta omaanpussiisi. Nyt kaksi yhden hinnalla! yritysten verovälttely murentaa pohjaa hyvinvoinnilta kaikkialla maailmassa. suomessa se aiheuttaa vuosittain 320 miljoonan verotappiot. kehitysmaissa tilanne on monin verroin huonompi: niistä virtaa rahaa veroparatiiseihin ja rikkaisiin maihin yhdeksänkertaisesti koko maailman kehitysapuvarojen verran. reilua? allekirjoita vetoomus yritysten verovälttelyn kuriin saamiseksi osoitteessa www.veroparatiisimatkat.fi ku at: taus kuv u ta, t argalis / ist s ock oc ck; ppan c nam ama ma, siso s jee / istock so sto ock k ÄKKILÄHTÖ PANAMAAN 4999,-
42 KULTTUURI 10 / 2013 Vankilakirjeitä Pussylle Mihin maailma tarvitsee Pussy Riotia, pohtivat filosofi Slavoj Žižek & vankilassa istunut aktivisti Nadežda Tolokonnikova. F EMINISTINEN punk rock -yhtye Pussy Riot nousi otsikoihin helmikuussa 2012, kun se esitti punk-rukouksen Venäjän presidentinvaalikampanjan kunniaksi Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa. Pussy Riotin jäsenet joutuivat oikeuteen, ja heidät tuomittiin kahden vuoden vankeuteen huliganismista. Tuomio suututti ihmisoikeusjärjestöt, ja jopa Barack Obama ilmaisi pettymyksensä tuomion kohtuuttomuuteen. Marraskuun alussa BBC uutisoi, että yksi jäsenistä, Nadežda Tolokonnikova, on siirretty toiseen vankilaan ja kadonnut. Noin viikkoa myöhemmin Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu ilmoitti hänen olinpaikakseen siperialaisen vankilasairaalan. kriitikkona tunnettu slovenialaisfilosofi Slavoj Žižek halusi osoittaa tukensa vankilassa viruvalle Tolokonnikovalle. Žižekistä Pussy Riotin merkitystä demokratian puolustajana ei pidä väheksyä. Ranskalainen filosofiaa käsittelevä aikakauslehti Philosophie järjesti kirjeenvaihdon viime tammikuusta alkaen. Kirjeet käännettiin, ja ne kävivät viranomaisten sensuurin läpi. Siksi kuuden kirjeen mittainen kirjeenvaihto on venynyt. Kirjeistä välittyy kahden ihmisoikeuksien puolustajan huoli demokratian tilasta. Viimeinen Philosophien julkaisema kirje on päivätty 13. heinäkuuta. Siinä Tolokonnikova kertoo odottavansa Žižekin vastausta malttamattomana. rituaalien ympärille, jotka tekevät vankeudesta siedettävää, ja sinulla on aikaa lukea.” Vaikka radikaaleissa ”soi tietty nuotti”, vaikka heitä aina syytetään egoismista, fanaattisuudesta ja vallanhalusta, Žižekin Seuraavat otteet on valikoitu brittilehti The Guardianin käännöksestä. Alkuperäiset kirjeet löytyvät Philosophien sivuilta ranskaksi. mielestä ihmiset tunnistavat sen ja tietävät oikeaksi, vaikka teeskentelevät seuraavansa toista, ”tutumpaa säveltä”. ”Saattaa näyttää siltä, että ihmiset eivät usko teihin, mutta he tietävät, että te kerrotte totuuden ja puolustatte sitä.” Žižek näkee, että Pussy Riotin uhkaavuus syntyy stalinismin kritiikin ja globaalin kapitalismin kritiikin välisestä linkistä. Pussy Riot ei ole yksi liberaali-demokraattinen protesti muiden joukossa, vaan TA M M I K U U TA 2 3 . H E L M I K U U TA Tolokonnikova vastaa Žižekille. ”Pussy Riot on osa voimaa, jonka tarkoitus on kritisoida, luoda, tehdä yhteistyötä, kokeilla ja järjestää provosoivia tapahtumia.” Heiltä ei löydy oikeita vastauksia, he ainoastaan kyseenalaistavat. ”Asiantuntijuus ei tarkoita pääsyä absoluuttisen totuuden valtakuntaan.” Tolokonnikova allekirjoittaa viestin nimellä Nadia. 4 . H U H T I K U U TA Žižek kirjoittaa: ”Viive sai minut pelkäämään, että viranomaiset ovat estäneet yhteydenpitomme.” Hän on ilahtunut Tolokonnikovalta saamastaan vastauksesta. ”Asiantuntijat ovat määritelmänsä mukaan valtaa pitävien palveluksessa”, hän kirjoittaa. Žižekin mukaan vallanpitäjät määrittelevät ongelmat, joihin asiantuntijat etsivät ratkaisuja. Žižek viittaa amerikkalaisen K A P I TA L I S M I N 2. heijastaa syvää epäluuloa ”asiantuntijoita” kohtaan. Vuoden 2008 talousromahdus vei uskon demokratiaan. Nyt Pussy Riot sanoo, etteivät tilalle tulleet asiantuntijat, kuten troikka, tiedä yhtään paremmin. ”Sokeat johtavat sokeita. Siksi on niin tärkeää, että pidätte pintanne”, Žižek kirjoittaa. 2013 Žižek kirjoittaa: ”Toivottavasti olet onnistunut järjestämään elämän pienten VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Voimaa valitsee suosit suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 13.1. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. JOULUKALENTERI KAUNIS MAAILMA Joulukuu Galleria Jänis, Turku www.facebook.com/pages/Galleria-Jänis PUOLILEHTI 22.12. saakka Galerie Forsblom, Helsinki www.galerieforsblom.com Turkulaisgallerian näyttely kasvaa yhdellä uudella teoksella joka päivä jouluaattoon saakka. Eri taiteilijoiden teokset päivittyvät myös gallerian Facebook-sivuille. 1.1. alkaen www.puolilehti.fi Antti Laakso & Simo Ruotsalainen: Mineraalivaras Valtakunnallisen 1/2-taidelehden rinnalle avautuu verkkolehti, joka sisältää sekä arvosteluja että artikkeleita ja jonka tarkoitus on myös avata väylä kuvataideaiheiselle keskustelulle. Vaaleanpunaista suosivan kuvataiteilijan Katja Tukiaisen yksityisnäyttelyssä tytöt ja nuoret naiset ovat vauhdin, vaaran ja jännittävien tilanteiden edessä. CABARET JAMON 21.12. saakka Cirko - Maneesi, Helsinki www.cirko.fi Kuvataiteilija Jani Leinosen ja muotisuunnittelija Minna Parikan lavastama ja puvustama esitys yhdistää kabareeta sirkukseen ja livemusiikkia klovneriaan. ROSKAKABAREE 28.-30.12. Teatteri Vanha Juko, Lahti www.ryhtivika.com Tanssiteatteri Ryhtivika vierailee teatterilla neljän esityksen ajan. Tanssin, runouden ja sirkuksen avulla käsitellään tavarapaljoutta, ja pääsevätpä tavarat osaksi tanssiakin.
KULTTUURI energiayhtiö Enronin konkurssiin. Enronin työntekijät eivät aavistaneet, miten huonoon jamaan yhtiön talous oli ajautunut. Moni oli sitouttanut eläkkeensä yhtiön osakekurssiin. Johto sen sijaan veti varansa pois juuri ennen romahdusta. ”Elämme riskien yhteiskunnassa, mutta toiset (johtajat) valitsevat ja toiset (tavalliset ihmiset) riskeeraavat.” 43 10 / 2013 mahdollisuuden uuteen järjestykseen?” Žižekin mielestä Pussy Riot kertoo ihmisille, ettei opportunistinen kyynisyys ole ainut vaihtoehto. julkaistussa kirjeessä Tolokonnikova suomii länsivaltojen hampaattomuutta puuttua Venäjän ihmisoikeustilanteeseen: ”Tehkööt mitä haluavat T O L O K O N N I K O VA vastaa pian, omassa maassaan -ajattelu ei 16. huhtikuuta. Hän kertoo, että enää toimi.” halusi lapsena mainosalalle ja raPutinin Venäjän talous on kasti mainosteriippuvainen ollisuutta. Se on raakatuotanantanut hänelnosta, etenkin ä t s e l e i m n öljyn viennisle perspektiiviä i Žižek ot kertoo kritiikkiin. tä. Länsimaat i ”Modernin olisivat ToloPussy R lle, ettei kapitalismin konnikovan hmisi istinen i täytyy ilmaismukaan voin u opport ole ainut neet luopua ta itseään jouss tavana ja jopa venäläisen ynisyy ehto. y k omalaatuisena.” öljyn ostamio t vaih Se ylläpitää valsesta tai ainakin boikotoida hetta vapaasta luovuudesta, kehityksestä ja mo- vuoden 2014 olympialaisia. Ölnipuolisuudesta. ”Me haluamme jykaupan jatkuminen merkitsee paljastaa tämän valheen.” hänestä ihmisoikeusloukkauksien hiljaista hyväksyntää. 1 0 . K E S Ä K U U TA Žižek vastaa ”Täällä minä olen, kärsin kirjoittamalla, kuinka protestit vankilatuomiota maassa, jossa Euroopassa kääntyivät vihaiseksi 10 valtiota kontrolloivaa ihmistorjunnaksi ja toisaalta liian abst- tä ovat kaikki Putinin kavereita. raktiksi vaatimukseksi oikeudes- Hän opiskeli tai urheili toisten ja ta. Turhautuneet kansalaiset ei- palveli KGB:ssä toisten kanssa.” vät onnistuneet muuttamaan Sen vuoksi Tolokonnikova kyvihaa konkreettiseksi poliittisek- syy: ”Eikö tämä sosiaalinen syssi ohjelmaksi. teemi ole mennyt lukkoon?” ”Mitä voi tehdä, jos mielenosoitukset ja protestit ovat hyöminea koskinen dyttömiä ja demokraattiset vaalit turhia? Voimmeko vakuuttaa Kirjeet julkaistiin englanniksi käänväsyneet ja manipuloidut joukot nettyinä The Guardian -lehden siitä, että voimme [...] tarjota verkkosivuilla. VIIMEISESSÄ SEINÄKUKKA Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?. Sami Lindfors TAMPERE. Vanha Kirkko, Kiakkovierasjuhlat 6.12.2013.
44 MUSIIKKI 10 / 2013 Talven lapset kuuntelee kaikki Shostakovitshin sinfoniat kolmessa osassa 3/3 osa 3 Shostan viimeinen sinfonia pelastaa säveltäjän maineen. Tanu Kallio HYVÄSTI DMITRI. Shostaa jäivät suremaan Neuvostoliitto, joka kuoli vain 16 vuotta myöhemmin, sekä säveltäjän 28 vuotta nuorempi kolmas vaimo Irina. kolmas tapaaminen pimenevässä Voiman toimituksessa jatkuu kohti kolmea viimeistä sinfoniaa. Viimeinen Dmitri Shostakovitshin (s. 1906) neljästä luomiskaudesta, eli niin sanottu kypsä kausi, on asiantuntijoiden mukaan paluu resignaatioon ja sovitukseen. Kaikki piiriläiset – kirjailija, säveltäjä, ja keskustelut ylöskirH O S TA - P I I R I N Kuoleman laakso keskustelee taiteilijoiden julkaisutahdista. Säveltäjä kertoo, että häneltä jäi edelliseltä levyltä yli 10 biisiä, ja seuraavalta jää ehkä 20. ”Kannattaa tehdä koko ajan, mutta julkaista harvoin”, hän selittää ?loso?aansa. ”Hyvän biisin voi tehdä nopeasti, paskaa vääntää pitkään.” Shostan edellisen ja 13. sinfonian välissä on kuitenkin vain vuosi. Jo alkumetreillä piiri ihmettelee, miksi Shosta kutsuu ilmeistä laulusarjaa sinfoniaksi. Teoksen esittävät sinfoniaorkesteri, mieskuoro ja muutama matalalta örisevä äijä. Järkyttävän puuduttavasta pötkylässä on viisi temaattisesti nimettyä osaa: Babi Jar, Huumori, Kaupassa, Pelot ja Ura. Teoksen pohjana on Jevgeni Jevtušenkon runoelma, jossa tuomitaan antisemitismi. Neukkulan uusi pomo Nikita Hruštšov oli tuominnut Stalinin teot vuonna 1956, ja seurasi niin kutsuttu suojasään kausi. Kenties Shosta katsoi hetkensä tulleen: vihdoin, lähes 60-vuotiaana, olisi hänenkin mahdollista hieman kokeilS H O S TA - P I I R I la! 13. sinfonia sai osakseen viranomaisten kritiikkiä, sillä Jevtušenkon runoja pidettiin epäisänmaallisina. Koska Shosta ja Jevtu olivat kansainvälisiä staroja, teosta ei uskallettu kuopata kokonaan. Se kuitenkin esitettiin vain kahdesti. Ehkä syy ei ollut poliittinen, vaan viranomaiset halusivat suojella Shostaa itseltään, ohjaaja miettii puolitosissaan. ”Tää on paskinta, mitä oon kuullut Shosta-piirin aikana”, kirjailija sanoo poikkeuksellisen painokkaasti. Yleensä hillitty ja korrekti kynäniekka ei meinaa kestää ”sinfonian” sankaribaritonia enää sekuntiakaan. Teosta on jäljellä lähes tunti. Partituuria seuraava säveltäjä nostaa päänsä ja kohottaa kysyvästi kulmiaan. ”Mä pidän tästä Kurt Weill -meiningistä”, hän sanoo. lopussa ohjaaja huomaa Shostan jo 3. sinfoniasta tutun maneerin, kaleerirummut ja tuubasoolon. ”Tästä yhdistelmästä tietää, että jätkä on kusessa”, ohjaaja sanoo. Ja juo. Loputtomien halpojen TOISEN OSAN jaava toimittaja-ohjaaja – olivat syntyneet, kun Shosta kuoli vuonna 1975. Ohjaaja pissasi vielä vaippoihinsa ja itki koliikkipäissään, kirjailija ja säveltäjä olivat taaperoikäisiä, lahjakkuutta säteileviä ihmelapsia. Pian Shostan jälkeen alkoi myös Neukkulan lopun alku. Tällä kertaa piirin suurin mielenkiinnon kohde on ikääntyvän humpahtavien jaksojen ja joka suuntaan hajoilevien dadailujen jälkeen kolmas osa Kaupassa alkaa uhkaavissa tunnelmissa, sekä levyllä että toimituksessa. Kirjailijalle ei putoa enää mikään. ”Tää on uhkaavaa just sillä tavalla, että idioottikin ymmärtää. Mikä siellä kaupassa niin pelottaa”, hän kysyy ivallisesti. ”Ehkä kortti ei toimi?” Ohjaaja ja kirjailija spekuloivat, että kenties tämän orkesterin, ölinän ja kuoron hybridin lisäksi he itse ovat läpimätiä. Ehkä oopperaulu ei ole heidän lajinsa. ”Ja mä olen opiskellutkin klassista laulua”, ohjaaja sanoo. ”Jo silloin mua vitutti se ihme helvetin ‘hymy sisällä’, epäluonteva kohotettu tapa virnuilla sisäänpäin ja tunkea silmiin jotain pyhää lämpöä, jota siellä ei ole.” Ohjaajan mielestä laulajat kuuntelevat itseään, poseeraavat omalla äänellään. Heidät koulutetaan siihen. ”Olkaa hiljaa”, säveltäjä huutaa ja syventyy partituuriin itsetietoisesti hymyillen. ”Tää on hyvä kun mahtuu Shostan lähestyminen kohti sitä todellisuutta, joka on lähellä Shosta-piirin omaa aikakautta. Kestääkö Shosta siirtymän myyttisestä kärsivästä taiteilijanerosta 1970-luvulle, teryleenin ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion vuosikymmenelle? Aiemmat Shosta-jutut löytyvät Fi?stä juttuarkistosta hakusanalla Shosta. Shosta-piirin kuuntelema levytys: Rostropovich conducts Shostakovich: The Complete Symphonies, Warner Classics 2007. Jutun lähdemateriaalina Otavan iso musiikkitietosanakirja (1979), Wikipedia & Shostan elämäkertoja. Susanna Kuparinen yks tahti per sivu”, hän toteaa onnellisesti laulelmien tahtiin huojuen. Kirjailija tyrmää itseään säkeisesti purkavan, välillä infantiiliin jytkeeseen sortuvan soitin- ja kuoromaton. Tässä vaiheessa kuoroon ovat yhtyneet solistisia osuuksia ujuavat tenorit, joita kirjailija kutsuu ”itsetyytyväisiksi paskanaamoiksi”. Shosta-piirin säveltäjä-jäsen ryhtyy puolustamaan yli 50 vuotta sitten tyrinyttä kollegaansa: ”Te ootte pikkusieluja. Säveltäjä tässä vastaa omaan huutoonsa. Hän kokeilee, tekee jotain uutta. Sitä paitsi esiintyjät pervoilee niiden hymyjensä kanssa, laulajat ei välttämättä. Esiintyjä ja laulaja on kaksi eri asiaa.” Lopulta säveltäjäkin alkaa väsyä Shostan täyteen tuupattuun, tunkkaiseen, jo syntyessään kuivahtaneeseen kokeiluun. Hän sanoo, että lautasten ja gongin käyttö tuo mieleen kämäisimmät Shogun-leffat. ”Miehilläkin voi olla kuulemma vaihdevuodet”, ohjaaja sanoo ja imaisee pitkän huikan valkoviiniä. ”Naisilla se näkyy siinä, että värjätään tukka oranssiksi, pistetään puuhelmet kaulaan ja kaftaani päälle.” Kirjailija saa heti kiinni: ”Shostalla on muna ulkona housuista, ja rusetti on vaihtunut batiikkiliiviin. Tää kama huutaa vanhenevan miehen suulla, että mä oon nuori vielä.” Sinfonia nro 13 b-molli (1962), kesto n. 64 min. Henki torisee Shostalta jo toinen sinfoniaksi nimetty laulusarja, joka on sävelletty sopraanolle, bassolle, jousiorkesterille ja lyömäsoittimille. ”Sinfonian” sisältämät 11 laulua on sävelletty neljän eri runoilijan, muun muassa Lorcan ja Apollinairen, teksteihin, jotka kaikki käsittelevät kuolemaa. Itseinhoisesti piiri ajattelee, että alkoholi, oopperaan liittyvä sivistymättömyys ja ennakkoluuloisuus sinfonian lajityypin venyttämistä kohtaan tuottavat voimakkaan kuEDESSÄ ON
46 KIRJALLISUUS 10 / 2013 Minä olen Putin Tietokonepelin ideologia löytyy sen konepellin alta. M I N Ä olen Putin. Johdatan kurkia muuttoreitillä, ammun tiikereitä ja potkaisen maalin. Ennen kaikkea kasvatan Venäjän bruttokansantuotetta. Pelin aikana se nousee 62 prosenttia. Like Putin on venäläinen selainpeli, jonka pääosassa on itse presidentti. Pelaaja ohjaa Putinia tämän seikkaillessa erilaisilla verkkosivuilla. Samalla käydään läpi Putinin pr-tempausten parhaimmistoa. Ave Randviir-Vellamo analysoi Like Putin -peliä artikkelissaan Pelitutkimuksen vuosikirjassa 2013. Hän kiinnittää huomiota siihen, että vaikka peli on Putinia kannattavaa propagandaa, ei se ilmeisesti ole virallista Putinmateriaalia, vaan niin sanottu fanituote. Kansa osallistuu itse propagandan tuottamiseen. Putinista hyvän kuvan pintatasolla, mutta mielenkiintoiseksi peli käy, kun siirrytään konepellin alle. Putin ei nimittäin voi hävitä. Kuten Randviir-Vellamo artikkelissaan huomauttaa, vaikka pelaaja yrittäisi tahallaan hävitä, bruttokansantuote nousee. Putin ei voi itselleen mitään: Venäjä hyötyy, vaikka hän tekisi mitä. Like Putin on mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka peleissä L I K E P U T I N A N TA A ideologinen sisältö sijoittuu pelin mekanismeihin ja niistä rakentuvaan toimintaympäristöön. Toisen esimerkin voi hakea mistä tahansa räiskintäpelistä, kuten esimerkiksi äskettäin ilmestyneestä Call of Duty: Ghostsista. Pelaaja ampuu vihollisia. Niillä on kaksi mahdollista olotilaa. Jos vihollinen on elossa, hän on uhka. Jos kuollut, hän ei ole uhka. Peli ohjaa ajattelemaan siten, että jos vihollinen on olemassa, hänet voi väistää, mutta hän ei koskaan lakkaa olemasta vaarallinen. Hän on vihollinen niin kauan, kunnes hän kuolee. Peleissä on ennenkuulumatonta, että joku joskus antautuisi tai vaihtaisi puolta. Joskus tämäntapaisia kon- ventioita yritetään rikkoa. Maa- viilipelintekijöiltä. Call of Duty: ilmanlopun jälkeisessä selviyty- Ghostsissa peli saattaa keskeytyä, mispelissä I Am Alive viholliset jos erehtyy ampumaan siviilejä. eivät kuoltuaan jää makaamaan Vaikka tarinan tasolla armeija maahan. Ne kierivät tuskissaan onkin alakynnessä, pelimekaanija ulisevat ”aaa sattuu, en halua sesti jenkkisotilaat ovat aina niskuolla”. Tappamisesta on haluttu kan päällä. Viesti on selvä: amerikkalainen sotilas on ykkönen tehdä raskaampaa. Mekanismin tasolla tämäkin kaikissa tilanteissa. on kuitenkin vain Yksi sotapepintaa. Myös I lien erikoisuus t Am Alivessa on piilee siinä, kierivä t e pakko tappaa että jenkkiars i l l iho & n kaikki, jos haluaa V meijan hehkua a s s tuski a sattuu, tus ei rajoitu olla itse turvassa. ”aa jenkkipelinteisevat a kuolla.” L I K E P U T I N on ul kijöihin. Myös u suoraviivaisen ruotsalaisen en hal poliittinen peDICE-pelistudion Battle?eld li. Se tukee pre4:ssä ollaan sidenttiä. Yksi suomalaisesimerkki siitä, miten vaikuttuneita amerikkalaisen soideologia on peleissä piilotettu takoneiston ylevyydestä. pelisysteemin rakenteisiin, löytyy Helsingin Sanomista. 23.9.2013 O N N E K S I V I D E O P E L I T eivät ole julkaistu Hesarin säästöpeli antaa pelkkää putinismia ja jenkkisotimahdollisuuden leikata kuntien laan ihannointia. Lähes jokainen menoista, kunnes miljardi euroa peli sisältää yksinkertaisen ajatulee täyteen. tuksen siitä, että sisäistettyään Pelin ideologia ei ole pelaa- pelin mekanismin pelaaja pääsee jan valinnoissa, vaan siinä, mi- eteenpäin. Peli on hallittavissa. Se on kä jää pelin ulkopuolelle. Ainoa tapa edetä pelissä on menojen lohdullista epävarmassa maailleikkaaminen. Mahdollisuutta massa. esimerkiksi korottaa veroja ei peJuhana Pettersson lissä ole olemassa. M Y Ö S Y H D Y S VA LT O J E N armeija luottaa peleihin. Ilmainen, hulppeilla tuotantoarvoilla toteutettu America’s Army -pelisarja on rekrytointityökalu, jonka ideana on houkutella pelaajat liittymään oikeaan armeijaan. Se viestii ajatusta siitä, millainen Yhdysvaltojen armeija on: siviilejä ei kuole, ja sotilaat ovat kunniallisia. Yhdysvaltojen armeija saa runsaasti vetoapua myös si- Kirjoittaja on kirjailija & peleistä kirjoittava toimittaja. Lataa Pelitutkimuksen vuosikirja 2013 ilmaiseksi osoitteesta www. pelitutkimus.?/vuosikirja-2013 Peli Like Putin löytyy osoitteesta like-putin.ru America’s Army -pelejä voi ladata ilmaiseksi mm. Steamista HS:n säästöpeli on osoitteessa www.hs.?/politiikka/ a1305720802040 kennäkevä kertoja osoittaa hienovaraisesti ne kohdat, joissa Rose valitsee helpon, sopeutujan tien. Silti Rosen tapa selviytyä ei ole pelkästään opportunismia, vaan hänen keinonsa nousevat tarpeesta tulla nähdyksi ja kuulua joukkoon. Ihmisen ajattelulle on ominaista sepittää oma elämä ja sen käänteet. Rose jää luokkaretkellään ikuiseksi kyläilijäksi. Hän kompensoi kodittomuuttaan rakastumalla kuin hullu, milloin kehenkin keskiluokan vetiseen mieheen. Hänestä puuttuu keskiluokan naisten tyyneys, ja hän on kyvytön ymmärtämään keskiluokan sosiaalisia koodeja ja viestintää. Rose hulluilee miellyttämisenhalussaan yli äyräidensä ja alentaa itsensä viihdekeskukseksi. Hän vetäytyy tapettiin ja pakenee, kun pitäisi lähestyä. Rose on kyvytön. Munro näyttää, että elämän suurimmat valinnat tapahtuvat ennen konkreettisia tienhaaroja. Ne tapahtuvat hitaasti ja tihkumalla. Vasta kun häpeä keski-iässä alkaa helpottaa, Rose oivaltaa, että tarinoiden sijaan hänen olisi pitänyt tuoda esiin ”jokin tunnelma, syvyys, valo, jota hän ei tavoittanut eikä tavoittaisi”. Tarinoihin kadotettu K kirjailija Alice Munro tunnetaan erityisesti novelleistaan, ja myös hänen romaaninsa Kerjäläistyttö (1977) muistuttaa kahden henkilön, Flon ja Rosen, ympärille kasattua tarinakokoelmaa. Tammi julkaisi Kerjäläistytön hiljattain Keltaiset pokkarit -sarjassaan, kuin ennakoiden Munron tänä syksynä voittamaa kirjallisuuden Nobelia. Flo on työläisnainen ja Rose hänen pidemmälle kurkottava tytärpuolensa. Umpiköyhään Länsi-Hanrattyyn syntyneen Rosen avulla kuvataan sosiaalisen nousun murroskautta sotien jälkeisessä Kanadassa. Flo toimii Rosen peilinä, eikä Munro tyydy helppoihin yleistyksiin. Flo elää ja kuolee Hanrattyssä kuin monoliitti. Hän ei koskaan kaipaa mitään sen suurempaa kuin sokeripitoisia herkkuja ja lasten pärjäämistä. ElintaANADAL A INEN son nousu hoitaa molemmat. Näin purettuna juoni kuulostaa tylsältä, mutta Munro puhaltaa sen eloon solmimalla rakenteiden muutokseen ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja selviytymiskeinot. Y L I O P I S T O O N J A rikkaaseen avioliittoon päätyvä kunnianhimoinen Rose ei koskaan tee rehellistä tiliä taustansa kanssa. Hän ei solahda mihinkään sosiaaliluokkaan tai yhteisöön sen täysivaltaisena edustajana. Hänen sisälleen jää kapseleita, jotka saavat hänet ajelehtimaan läpi elämänsä kuin korkki. Osin Rose petaa kohtalonsa itse kertomalla hauskoja tarinoita köyhästä lapsuudestaan. Rose kadottaa itsensä näyttelemiseen. Sen hinnan hän maksaa pääsystä keskiluokkaan. K A N A D A N S O T I E N jälkeinen kehitys muistuttaa Suomen vastaa- vaa. Munro osoittaa, että köyhä proletariaatti ja toisaalta vanhan rahan yläluokka ovat hiljaa. Heille oma paikka maailmassa on selkeä: ei ole tietä ylös tai alas. Nimenomaan keskiluokka pulisee – toisilleen, televisiossa ja terapeuteilleen. He etsivät omaa identiteettiään sanallisesti. Tämän päivän Suomessa hyvin toimeentuleva keskiluokka ja vaurastuva eliitti unohtavat taustaansa kovaa vauhtia ja puhuvat itseään historiattomaan tilaan. Oma ja suvun sosiaalinen nousu sepitetään yksilöpsykologisilla syillä ja henkilökohtaisella erinomaisuudella. Samalla unohdetaan vain parin sukupolven takainen suorittavien töiden ja matalan elintason eloonjäämiskamppailu, jonka yhteiset poliittiset päätökset mursivat tieksi vaurauteen. aikatasot kulkevat limittäin. Munron kai- KERJÄL ÄIST YTÖN Susanna Kuparinen Alice Munro: Kerjäläistyttö. Suom. Kristiina Rikman. Tammi 1985. 259 s.
KIRJALLISUUS 10 / 2013 VOIMA SUOSITTELEE 47 Koonnut Kaisu Tervonen Voima valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 13.1. asti voima@voima.?. JANO-LEHTI Nyt www.janolehti.? Ensimmäinen kotimainen runouden verkkolehti, runoilijoiden ViljaTuulia Huotarisen ja Johanna Venhon päätoimittama Jano ilmestyi verkkoon marraskuun lopulla ja tähtää sekä suurelle yleisölle että runouden suurkuluttajalle. LUE LOUNAAKSI HAUTANUMMI 18.12. kello 12-13 Turun pääkirjasto, taideosaston lukusalonki 19.12. klo 18 Pasilan kirjasto, Helsinki Kerran kuussa kokoontuvan ”lounaslukupiirin” teemana on syksyn ajan ollut Japani, ja viimeisessä, kaikille avoimessa kokoontumisessa keskustellaan Yasushi Inouen kirjasta Äitini tarina. Matti Järvisen vetämän rikoskirjallisuuden lukupiirin aiheensa on Belinda Bauerin kirja Hautanummi, joka kertoo psykologisen jännitystarinan lapsen näkökulmasta. KANNELTALON KIRJALLISUUS VYSOTSKIN SYNTYMÄPÄIVÄ VÄ 13.1. kello 18.30-20 Kanneltalo, Helsinki 25.1. kello 17 Ystävyystalo, Turku rku Helsingin työväenopiston kurssi koostuu luennoista ja teatterikäynneistä. Aiheet vaihtelevat Don DeLillon Amerikasta Eino Leinon Helkavirsiin. Ilmoittautuminen on käynnissä. Vysotskin ystävät ry järjestää stää kaikille avoimen tilaisuuden, en, jossa juhlitaan neuvostoliittoiittolaisen runoilijan ja muusikon kon Vladimir Vysotskin (1938–1980) –1980) syntymäpäivää runoin, lauluin uluin ja keskusteluin. MUUT LEHDET Selvää on kuitenkin, että television puolella kulttuuri on huonommassa kurssissa kuin koskaan laitoksen historian aikana. Urheilua sen sijaan tulee joka suunnasta, eikä sillä puolella säästellä kuluja. Filmihullunkin on pakko kuulla tällainen velvoittava kutsu, ja seuraavien sivujen pläjäyksessä onkin nuppuvaiheessa meidänkin vähittäinen siirtymisemme urheilupainotteiseen julkaisuun.” Peter von Bagh, Filmihullu 5/2013 Aikojen muuttumisesta kertoo se, että automaattivalvonta on nyt tullut laajalti teille ja kaduille. Vielä selvemmin siitä kertoo ilmapiirin muuttuminen Liikenneturvan hallintoelimissä. Niissä voidaan pohtia rauhalliseen sävyyn asioita, jotka parikymmentä vuotta sitten olisi tulkittu aseellisen vallankumouksen valmisteluksi.” Olli Orkoneva, Enemmistö – Majoritet 2/2013 Meillä voi tällä hetkellä suorittaa lukion oppimäärän tietämättä, miksi joulua tai pääsiäistä vietetään.” Koonnut Pertti Laesmaa myyttiä. Missä viipyvät sovinismipoliisien iskut tällä saralla?” Harri Kuusisaari, Rondo 12/2013 Venäläiset syyttävät merirosvouksesta ympäristöjärjestö Greenpeacea, joka teki syyskuussa mielenosoitusiskun venäläiselle öljynporauslautalle. Suomesta löytyi heti venäläisen oikeusjärjestelmän kannattajia. Jotkut perussuomalaiset liittyivät kuoroon syyttämällä iskun tekijöitä terroristeiksi. Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola vertasi Greenpeacea al-Qaidaan. Käynnissä ovat merirosvoleikin hullut päivät, joissa eletään villisti kuin Titanicin salongissa jäävuoreen törmäyksen jälkeen. Kuvitellaan, että elämä jatkuu ennallaan ja paha pysyy jossakin ulkopuolella, kunhan se manataan pois kovalla kielenkäytöllä.” Heikki Laurinolli, Aikalainen 14/2013 Tenttisali onkin nykyisellään ainoa paikka maailmankaikkeudessa, jossa trivian muistamisella on väliä: ulkomaailmassa kun osataan ja voidaan käyttää Googlea, Wikipediaa ja luoja paratkoon Internetiä.” Piia Kuosmanen, Aino 3/2013 Arto Kallioniemi, Aviisi 13/2013 Onko suomalainen mies katoava luonnonvara orkesteriemme riveissä, kun naiset ja ulkomaalaiset valtaavat paikat? Lasten kasvatuksessa on yhä liikaa sukupuolisia stereotypioita: pojille sallitaan enemmän vapauksia, ja tytöt opetetaan tunnollisuuteen. Suurempia asenteellisia tasa-arvoongelmia lienee kuitenkin rockin parissa. Siellä sankari on yhä hikeä ja testosteronia tihkuva meuhkaava mies, jolle lavantakainen huono käytöskin on osa Nuorten poikien idoleita eivät ole tieteentekijät eivätkä ammattitaitonsa äärimmilleen hioneet kädentaitajatkaan. Idoleita ovat pokeriammattilaiset ja pelintekijät, joiden menestys ei ole tullut koulutuksesta, vaan tietokoneen ääressä harjaantumisesta. Jos lehtiotsikot suitsuttavat 22-vuotiasta pokerinpelaajaa, joka ansaitsee vuodessa 1,6 miljoonaa euroa, vain tylsimys yrittää sössöttää, että koulutus kannattaa.” Johanna Korhonen, Lapsen maailma 12/2013
48 10 / 2013 Vaatesuhteet kuntoon Hyvä garderobi on pieni & kestävä. R Saramäen kirjan alaotsikossa tunnutaan lupailtavan liikoja: ”Ratkaise omat vaatepulmasi ja samalla globaalin muotiteollisuuden epäkohdat.” Voiko omannäköisen ja ennen kaikkea käyttökelpoisen vaatevaraston koostaminen todellakin olla eettistä ja ekologista? Hyvän mielen vaatekaappi -kirjansa kolmessasadassa sivussa Saramäki osoittaa, että otsikon väite pitää paikkansa. Teoksen ydinajatus on, että vaatteita on liikaa kaikkialla. Niitä on liikaa alipalkattujen aasialaisten ommeltavana, liikaa kauppojen rekeissä roikkumassa, liikaa meidän vaatekaapeissam- Mihkel Raud: Rapa roiskuu. Suom. Hannu Oittinen. en. Like 2013. 300 s. Doris Lessing: Ruoho laulaa. Suom. Evan Siikarla. a. Tammi 2008. 291 s. INNA me ja lopulta liikaa kaatopaikoilla mätänemiskaasuja hönkimässä. ratkaisu vaatetulvaan on yksinkertainen. Puoli-ilmainen, hetken tunnekuohuissa shopattava pikamuoti pitäisi sivuuttaa ja opetella hankkimaan vähemmän mutta laadukkaampaa. Tästä seuraisi hyvinvointia niin itselle, muille ihmisille kuin planeetallekin. Vähemmän on enemmän -idea on periaatteessa helppo, mutta käytännön toteutus vaatii tietoa P O H J I M M I LTA A N KIRJAT Mathias Rosenlund: d: Vaskivuorentie 20. 0. Suom. Ulrika Enckell. ell. Schildts & Söderströms 2013. Nina Granlund Saether: aether: Tyynykirja. Atena, 2013. 161 s. Avointa tilitystä Omaelämäkerralliset tekstit ovat kirjoittajalleen usein tärkeää ajatusten ja tunteiden järjestämistä, jopa terapiaa. Harvoin kirjoittamisen hoitavaa ja kannattelevaa merkitystä sanotaan niin selväsanaisesti kuin Mathias Rosenlundin esikoisteoksessa Vaskivuorentie 20. Jo alkulehdillä kirjailija tunnustaa: ”Kirjoitan taltuttaakseni hulluuden, joka ei sulje minua sisäänsä vaan nousee sisältäni.” Kirjoittaminen on pakko ja elinehto, mahdollisuus itseymmärrykseen ja kokemusten läpi elämiseen. Ongelmallista on vain, ettei kirjoittamisella elä. Vaskivuorentie 20 on riipaiseva kuvaus Rosenlundia lapsuudesta saakka piinanneesta köyhyydestä sekä siitä, miltä tuntuu elää lapsiperhearkea masentuneen puolison kanssa. Montakaan työtä tekemällä ei välttämättä pärjää. Huonosti palkatut pätkätyöt laskevat sosiaalitukia, ja oma soppansa syntyy, jos yrittää lisäksi opiskella. Raha riittää ehkä vuokraan, laskuihin ja kehnoon ruokaan. Ulkomaille tai ravintolaan lapsia ei viedä. Köyhä isä antaa viimeisen kymppinsä lapselle leffalippuun. Rosenlundin kirja on toisteinen ja pyörii kehää. Tämä voi rassata lukijaa, mutta on linjassa sisällön kanssa. Köyhyys tuottaa unelmattomuutta ja juuttumisen tunnetta. Voimaton ei pääse eteenpäin. Marjo Jääskä Tyynyn idea Nina Granlund Saetherin Tyynykirja esittelee 68 hurmaavaa ja hauskaa tyynyideaa. Tämä kirjottujen tyynyjen maailma näyttää absurdilta ihmiselle, joka ei ole varma, mitä huonekaluja on enää jäljellä edellisestä kaatopaikkareissusta. Kiva tyyny, jos omistaisi tuolin. Tyynykirjassa viitataan Ibsenin Nukkekotiin. Näytelmän asianajajan Helmerin mukaan neulomisessa on jotain kiinalaista. Sitä ei paremman väen kannattanut harrastaa. Rahvas neuloi, koska sen täytyi. Nykyään ihmiset neulovat, koska haluavat tehdä jotain käsillään tai koska neulominen rauhoittaa. On mukavaa tehdä asioita itse silloin, kun ei ole pakko. Pidin kahdesta kirjan tyynystä. Ensimmäisessä hirvi panee hirveä hirvivaroitusmerkissä. Toisessa lukee ”My boobs are OK”. Epäilen tosin, että vitsi ehtisi vanheta ennen tyynyjen valmistumista. Olen liian rauhaton kutomaan. En osaa kuvitella maailmaa, jossa jaksaisin virkata, neuloa tai kutoa nämä tyynyt. Tyydyn meditoimaan lukemalla Tyynykirjaa. *1 o, 2 n*. Toista *-* 4 kertaa, 1 o, lisää 1 ns, sitten 1 n, 1 o, kaksi kiertäen o yhteen. minea koskinen Viinan viemää Mihkel Raud on virolainen superjulkkis, jonka ansioluetteloon sisältyvät muun muassa radiotyö, Idols-tuomarointi ja kitaran soittaminen Singer Vinger -yhtyeessä. Kuuluisan kirjailijaperheen vesassa on myös kirjoittajan vikaa. Omaelämäkerrallinen rockmuistelo Rapa roiskuu kuvaa Raudin viinanhuuruisia punkvuosia neuvosto-Viron loppuaikoina. Teksti vilisee virolaisia kulttuuripersoonia, eniten tietysti rockväkeä. Anekdootteja riittää kerrottavaksi, mutta rönsyilystä huolimatta paketti pysyy melko hyvin kasassa. Suomalaisen lukijan kannalta ongelma on se, että iso osa henkilöistä on vieraita. Mehevimmätkään juorut eivät säväytä, kun tuttua kaskun kohteessa on korkeintaan nimi, jos sekään. Kirjan parasta antia on neuvostotodellisuuden kuvaus. Uskomattomalta tuntuu esimerkiksi järjestelmä, jossa bändien piti esiintymislupa saadakseen soittaa arviointikomissiolle. Yleisestä ilkeilystä huolimatta Raud tuntuu perus?ksulta tyypiltä. Siksi onkin hämmentävää, miten sävytöntä sakkia kirjan naiset ovat. Heitä Raud käyttää vain yhteen tarkoitukseen. marjo jääskä Mary pelkää mustaa miestä Marraskuussa kuolleen Doris Lessingin läpimurtoteos Ruoho laulaa (1950) sijoittuu kolonisoituun Etelä-Afrikkaan. Kirja alkaa kohtauksella, jossa päähenkilö Mary Turnerin ruumis löydetään syrjäiseltä tilalta. Perheen palvelija Moses tunnustaa syyllisyytensä heti. Lessing avaa Maryn vaiheet lapsuudesta onnettomaan kuolemaan asti. Yhteisön paine ajaa itsellisen, aseksuaalin Maryn naimisiin, ja hän muuttaa miehensä kanssa maatilalle. Miellyttäväksi kuvattu Mary paljastuu tilan emäntänä umpirasistiksi. Häneltä puuttuu alkeellisinkin taju siitä tasapainoilusta, jonka alistajan täytyy hallita alkuasukkaiden kasvavan emansipaation edessä. Kun Mary huomaa mustan palvelijansa Moseksen inhimillisyyden, tasapaino heilahtaa. Lopulta tila ajautuu konkurssiin, ja hulluuteen vajonnut Mary irtaantuu palvelijastaan. Moses suistuu raiteiltaan. Oudosti Lessing päätyy väittämään, että hienoisen vallan antaminen palvelijalle johtaa lopulta Maryn murhaan. Haluaako kirjailija sanoa, että rasististen asetelmien murtaminen johtaa vääjäämättä väkivaltaan? Susanna Kuparinen Bryan Talbot: Grandville. Suom. Petri Stenman. man. Like 2013. 99 s. Kovaksi keitetyt elukat Markkinoilla on useita sarjakuvia, joissa ihmisen kaltaiset eläimet korvaavat ihmishahmot. Asetelmaan on aina hieman vaikea suhtautua. Vaikka esimerkiksi holokaustista kertova Maus ja dekkaritarina Ankardo ovat vakavissaan tehtyjä teoksia, niin silti pinnan alla väijyy tahattoman huumorin uhka. Sama uhka on alati läsnä Bryan Talbotin Grandville-albumissa. Siinä monet eliöt ovat porhaltaneet kehityksessä homo sapiensin ohi vasemmalta ja oikealta. Ihmiset ovat paarialuokkaa. Tarina ei anna suoria viitteitä siitä, miksi hahmot ovat eläimiä, kunhan nyt vaan ovat. Sikäli ratkaisu toimii kerronnallisesti, että vaihteleva eläinkatras tarjoaa toimivia karikatyyrejä. Tarinassa Scotland Yardin rikoskomisario LeBrock (mäyrä) tutkii mystisiä murhia ja pyrkii samalla estämää Ranskan ja Britannian välisen sodan. Tai no, ei tarinassa Britanniaa ole olemassakaan, sillä Napoleon on aikanaan valloittanut koko saaren. Asetelmasta saadaan paljon irti, ja tarina tulee lähelle nykypäivän uutisvirtaa. Jari Tamminen
KIRJALLISUUS 49 10 / 2013 Katkelmia köyhyydestä ja vaivannäköä, ehkä itsekuria- pista kärsivälle tärkeä askel vaakin. Saramäki onneksi tsemppaa tesuhteen tervehdyttämiseksi. ja opastaa lukijaa kuin hyvää ysHyvän mielen vaatekaappi on tävää, eli herttaisesti ja iloisesti hyödyllistä ja hauskaa luettasekä liikoja saarvaa. Tanakka naamatta. tieto esimerKirjan alkupuokiksi vaatelella käsitellään hankintojen atus j a vvaatebisneksen budjetoinn i d ny n nista, vaateo n nurjaa puolta, ku- Teokse a t i e t te ten työturvallihuollosta ja ä vaat alla. t t e , n i k suu suus- ja toimeen- o vaatematerik i ka tulo-ongelmia aaleista pueliikaa sekä ympäristön taan kirjassaastumista. saast sa letkeään Silmiäavaamuotoon. Ajatteleva on esimerkiksi kirjoittajan laskelma, jolla hän misen aihetta antavia kevennykosoittaa, että bangladeshilaisten siä ovat runsaat sitaatit menneiompelijoiden palkan korottami- den aikojen pukeutumisoppaista nen kohtuulliselle tasolle nostai- ja Saramäen itsensä taiteilemat si t-paidan hintaa vain pari euroa. sarjakuvahenkiset piirrokset. Liian korkealle kipuavat vähitMarjo Jääskä täismyyntihinnat eivät siis voi olla syynä siihen, ettei ompelijoille Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaamakseta kunnon palkkaa. tekaappi. Atena 2013. 304 s. jälkeen kirjoittaja antaa selkeät askelmerkit kohti hyvän mielen vaatekaappia. Lähtökohtina ovat oman tyylin ja tarpeiden tunnistaminen sekä vaatevaraston analysointi. Kannattaa pohtia, miten hyvin vaatekappaleet sopivat toisiinsa ja kuinka monelle niistä on käyttöä. Saramäen suosittelema Project 333, jossa kolmen kuukauden käyttöön valitaan vain 33 vaatetta, voi olla tukkoisesta vaatekaa- R asuva suomalaistaustainen Susanna Alakoski ponnahti julkisuuteen vuonna 2006 esikoisromaanillaan Sikalat. Tarina, jossa on aineksia Alakosken lapsuudesta, kertoo ruotsinsuomalaisen perheen köyhästä ja viinanviemästä arjesta lapsen näkökulmasta. Myös kirjailijan uusin teos Köyhän lokakuu ammentaa kirjailijan menneisyydestä, mutta esikoiskirjan lohdulliset sävyt puuttuvat lähes täysin. Alakoski katsoo nyt menneitä suoraan silmiin ja tutkii todellisuutta sellaisena kuin se oli. Köyhän lokakuu koostuu kuukauden aikana kirjoitetuista päiväkirjakatkelmista, joissa Alakoski raportoi esimerkiksi luentomatkakokemuksiaan, pohtii köyhyyden syitä ja seurauksia sekä hahmottelee lapsuus- ja nuoruusmuistojaan ja rakentaa pala palalta oman elämänsä tarinaa. UOTSISSA K A R UJ E N FA K TOJ E N ollut koulussa mitään kerrottavaa. Perhe nukkui lahjoitetuissa lakanoissa ja haki huonekalunsa ja monet muut tavaransa jätepisteistä. Vaikeat olosuhteet ja köyhyyden aiheuttama häpeä jättivät herätä u u t n u t Miltä pakkasyön a kadull keen? jäl jälkensä. Vaikka Alakoskella oli onnea ja hänestä tuli niin sanottu selviytyjä, syvälle kehoon ja mieleen varastoituneet kokemukset ja tunteet vaativat tulla käsitellyiksi. Vanhempien kuolema ja lapsen sairastuminen veivät hänet vähitellen kohti romahdusta. liittyvää kodittomuutta. Kodittomien kohtaamisesta nousevaa ahdistusta ja huolta kuvataan läpi kirjan. Toistuvat merkinnät säästä, joka lokakuisessa Ruotsissa voi olla aika kolea, kertovat suuresta myötätunnosta kodittomia kohtaan. Miltä tuntuu herätä kadulla pakkasyön jälkeen? Köyhän lokakuu on hieno, välillä jopa ?loso?sella tavalla mietiskelevä kirja, joka säilyttää päiväkirjamuotoon kuuluvan pirstaleisuuden keskellä jännitteensä. Kauniisti kirjoitetun, silmiäavaavan ja sydäntä pehmentävän teoksen lukemista suosittelen ihan jokaiselle. Marjo Jääskä Susanna Alakoski: Köyhän lokakuu. Suom. Katriina Huttunen. Schildts & Söderströms 2013. 330 s. tekstin lomassa on runsaasti lainauksia. Katkelmat viranomaisdokumenteista kertovat rahan puutteen lisäksi väkivallasta, alkoholismista ja itsemurhayrityksistä. Samalla paljastuu hyvinvointiyhteiskunnan toimien tehottomuus. Perheen pahoinvointi ja lasten kärsimykset todettiin eri tahoilla, mutta ratkaisevaa apua ei silti pystytty antamaan. Alakoski pohtii köyhyyteen K IRJAILIJAN OMAN toimineella Alakoskella on runsaasti sanottavaa syrjäytymisestä, mutta vakuuttavin anti aiheeseen tulee siitä, että kirjoittaja todella tietää, miltä köyhyys tuntuu. Alakoskella ei lapsena aina ollut edes hammastahnaa tai ehjiä vaatteita, polkupyörästä tai merkkifarkuista puhumattakaan. Luokkaretkeen tai synttäreihin ei ollut varaa, eikä kesälomasta S OS I A A L I T YÖ N T E K IJ Ä N Ä Vallan Kasvot MUOTOKUVIA HELSINGIN KAUPUNGIN KOKOELMISTA 20.11.2013 – 12.2.2014 VIRKA GALLERIA, HELSINGIN KAUPUNGINTALO, SOFIANKATU 1 – 12.2.2014 ma–pe20.11.2013 9–19, la–su 10–16, vapaa pääsy | www.virka.fi Virka Galleria, Helsingin kaupungintalo, Sofi-
50 MUSIIKKI 10 / 2013 Lapista Balkanille omia latuja Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtye on pohjoisen ruutitynnyri V Eduardo Vencesla tyytyväistä muusikkoa hörppii kahvia Ta m p e reen Telakalla. Kohta he lähtevät keikkailemaan kohti pohjoisia kotiseutujaan, Raahen kautta Rovaniemelle. Lapland–Balkan-levynjulkaisukiertueen toinen keikka veti Tampereen Telakan täyteen. Mikä sopisi paremmin itsenäisyyspäivän aattoon kuin suomalaisesta iskelmästä ponnistava sekoitus Balkan-vaikutteita ja tuulahduksia arabimusiikista? Bändin kolmas levy eroaa selvästi edeltäjistä. Laitinen on innostanut muut yhtyeen jäsenet Balkanin musiikkiin. ”Olemme kaikki menneet syvemmälle tyyleihin”, sanoo Laitinen. IISI muusikolla on mieltymyksensä. Trumpettia, buzukia ja alttotorvea soittava Jarkko Niemelä tykkää ”makedonialaisista tahtilajihommista” ja syyrialaisesta arabimusiikista. Rumpali Janne Hast kuuntelee arabialaista ja turkkilaista musiikkia. Haitaristi Marko Roininen kertoo kuuntelevansa paljon suomalaista iskelmää. ”Marko tekee iskelmäpainotteisia sävelmiä, jotka me sitten JOK AISELLA ARKTISTA HULLUUTTA. Mitä muuta voi sanoa yhtyeestä, joka keikkailee Tampere–Makedonia-akselilla ja yhdistelee lappilaisuuteen Balkania ja Syyriaa? LEVYT Ratface: Negative Partycore. Full House Records 2013. Valerie June: Pushin’ Against A Stone. Sunday Best/Cosmos 2013.. Sam Amidon: h. Bright Sunny South. Nonesuch Records/ Warner Music 2013. T Timo Lassy: L Live With Lassy. S Schema R Records 2013. Yhdentekevää: Yhdentekemää. Rapu Records 2013. Teräsrottalauman paluu Rootsmusiikin uusi lupaus Sykähdyttävää americanaa Livenä Dubrovnikista Ammuu, rakkauttaa! Ratface on helsinkiläinen post-postmoderni hardcorepunkperformanssi, jonka keskeinen olemus on yhdistelmä bilehenkisyyttä ja uhkaavaa, päihtynyttä aggressiivisuutta. Bändin toinen pitkäsoitto Negative Partycore jatkaa samalla omalaatuisella ladulla, jonka ryhmä on valinnut jo vuonna 2006. Ratfacen kohdalla ei ole oleellista kysellä, missä menee tosissaan olemisen ja helvetinmoisen huumorishow’n raja. Vai mitä voi sanoa, kun uusimman levyn eräänkin kappaleen nimi on Fucking Epic Heavy Metal Song ja toisen Lippis On The Rocks? Bändin laulaja MC Respektor on Suomen punk- ja hardcore-skenessä erityisen tunnettu ja pidetty hahmo. Hänestä on sanottu paljon kaikenlaista, mutta parhaiten miehen esiintymistyyliä kuvaa termi ”oman elämänsä hardcorefestivaali”. Tämä ryhmä on ennen kaikkea liveshow, ja se kannattaa pitää mielessä myös levyä kuunnellessa. Kaikki oleelliset nyanssit eivät välity pelkän kuuloaistin varassa. jukka vuorio Valerie June on Tennesseen tyttöjä, joka oppi gospelin kotikirkossaan. Myöhemmin hän muutti Memphisiin, joka ei ole kaukana Nashvillestä. Nykyään artisti asustelee Brooklynissä. Mitä tästä kaikesta seurasi? Junen järjestyksessään neljäs levy on muhkea, suorastaan mehevä: pelkistettyjä kansanlauluja, raakaa countrybluesia, bluegrassia, soulia, rokkirytmejä ja rhytm and bluesia. Kolmikymppisellä Junella on ääntä, vahvaa läsnäoloa, lavakarsimaa ja kokemusta. Sormet löytävät kielet tottuneesti, oli käsissä sitten kitara tai banjo. Artistin tie kansainväliseen tunnustukseen oli kivikkoinen. Levyllä on vahva omaelämäkerrallinen teema. Esimerkiksi biiseissä Workin’ Woman Blues, Pushin’ against A Stone ja On My Way kuuluu rivien välistä välillä rankkaakin tarinaa. maria-kaisa jurva Sam Amidon tulkitsee neljännellä levyllään vapaasti amerikkalaisen kansanmusiikin ikivihreitä. Amidonin lahjakkuus piilee taidokkaissa, joskus yllätyksellisissä sovituksissa. Hän kuorii musiikin kerrostumia ja jättää jäljelle milloin vähäeleistä ja hillittyä, milloin juurevaa, lähes raakaa ilmaisua. Toisinaan hän vaihtaa tai lisää elementtejä niin, että vanha kappale syntyy kokonaan uudelleen. Albumin sytyttävin kappale on As I Roved Out, jota Sam dominoi kärkevän ilmaisullisella laulullaan ja banjollaan. Siellä täällä kuuluvat Chris Vatarlon jämäkät perkussiot ja rummut. Jazzahtavaa menoa on varsinkin I Wish I Wish ja He’s Taken My Feet -raidoilla. Albumin mieleenpainuvimpien kappaleiden joukkoon kuuluu myös country-cover Tim McGrawin biisistä My Old Friend. Bright Sunny South on karu ja vakavateemainen, mutta kaunis albumi. maria-kaisa jurva Tällaista jazz on. Elävää ja rehevää. Piru ne on kovia! Saksofonisti Timo Lassy, nyt wurlitzer-pianoa soittava Georgios Kontrafouris, basisti Antti Lötjönen, perkussionisti Abdissa ”Mamba” Assefa ja rumpali Teppo Mäkynen. Tämä kahden vinyylilevyn ja yhden cd-levyn paketti on äänitetty kolmella keikalla, jotka bändi heitti tämän vuoden lokakuussa Helsingin Dubrovnikissa, eli tavallaan kotonaan. Näin jazz koetaan: kuin itse paikalla ollen ja vahvasti mukana eläen. Jokunen viikko sitten Voiman Jari Tamminen näytti mulle yhtä levyä. ”Eks sä kirjoittanut tästä?” Levy oli The Five Corners Quintetin Allotriankeikka. Vastasin myöntävästi. ”Ostin oman! Helvetin hyvä!” Tässä paketissa on samaa meininkiä ja paljolti samoja soittajia kuin Allotriassa. Älkää kertoko Jarille, mutta aion antaa sille tämän levypaketin joululahjaksi. Tiedän, että me molemmat pidämme tästä. Täytyy antaa kyllä muillekin. Live With Lassy, paras joululahjamme. pertti laesmaa Yhdentekevää on nousujohteessa olevan Rapu Recordsin uusimpia virityksiä. Räppiduo koostuu sisaruksista, MC Kajosta ja MC Pyhä Lehmästä. Matsku Maagisella ja Huge L.:llä on isot kauhat sopassa biittien kanssa. Soundimaailmasta löytyy viitteitä muun muassa kanteleesta ja intialaisista soundeista. Onko tää nyt sitä Stubbin mainostamaa suomalaista räppiä, jossa on niin ”luontaisesti positiivinen viesti”? Ehkä levy olisi enemmän ministerin makuun, jos jätettäisiin vihreän hiisailu vähemmälle, mutta räppäri heittää letkeesti rauhat autoilijoille eikä ole lootusasuntoon liian levoton. ”Oon Pyhä Lehmä, eli peeällä, ja toiset sanoo pläyrä, joku vee ämmä.” Onhan näissä biiseissä selvästi hyvä meno. Elämä on saaristohippeilyä, jammailua ja hengailua – ja vielä sisarusten kesken. Aivan mahtavan muhevaa räpäytystä! Mukana levyllä vaikuttaa myös Ylpee Isäntä a.k.a. Ylermi Rajamaa, Superjanne, Puppa J. ja Asa. Kyllä tällaisellä jengillä täytetään odotukset. mirkka hietanen
MUSIIKKI balkanistetaan ja lopuksi iskelmällistetään”, kuvailee Laitinen. Laitisella on menossa kreikkalaisen musiikin kausi. Sitä höystävät Jukka Raitasen ”kauhean synkät laulut, jotka kertovat eroista ja konkursseista”. Bändi on kategorisoitu maailman- ja kansanmusiikkiin sekä iskelmä-, mustalais- ja balkanmusiikkiin. Laitisen sanoituksista osa syntyi lukioikäisenä, ja toisia hän hioi vielä laulukopissa. Teemat ovat pysyneet: lempeä, kaiken katoavaisuutta, kulkijan elämää ja ripaus globaalia kapitalismia. Uusi levy syntyi puolessatoista viikossa. asuvat muusikot edustavat ”pohjoisen Bermudan kolmiota”. Jaakko Laitinen ja rytmiryhmä ovat kotoisin Rovaniemeltä, Jarkko Niemelä Sallasta ja Marko Roininen Inarista. ”Kotikentällä on mukava soittaa. Murre on kotoisa ja asenteeseen on helppo sujahtaa mukaan. Onneksi meillä on tämä kupla”, Laitinen kertoo. Musiikin perusta on jykevästi Lapissa. Roinisen kertoo, että Lappiin on aina virrannut kulttuurivaikutteita monelta suunnalta. ”Olemme saaneet uskalluksen yhdistellä asioita ennakkoluulottomasti. Lapissa pitää tulla toimeen kaikkien kanssa. Ihmisiä on niin vähän, ettei porukkaa voi valita”, Roininen pohtii. ”Lapin kulttuuriin ei sovi sellainen, että pitäisi kuulua tiettyyn genreen tai kategoriaan. Emme ajattele, mitä Suomi, Helsinki tai skene haluavat”, Niemelä täydentää. 51 10 / 2013 Laitinen löysi Rovaniemen kirpputorilta EP-vinyylilevyn jugoslavialaisia kansanlauluja. Vinyyli oli ”mahtava ja outo”. Emil Kusturican elokuva Underground räjäytti tajunnan lopullisesti. Outo tyylien sekoitus ja oma ennakkoluulottomuus on vienyt bändin maailmalle. Kazakstanissa bändi soitti vuonna 2013 valtakunnallisen TV:n uudenvuodengaalassa. Makedoniassa soittaminen jännitti. ”Onneksi yleisö innostui bailaamaan ja lopulta vedimme bosnialaista coverbiisiä paikallisen mustalaistorvibändin kanssa”, Laitinen muistelee. HELSINGISSÄ BÄNDIN tarina alkoi, kun Jaakko S U O M E S S A yhtye on soittanut sekä Tampereen punkbaari Vastavirrassa että iskelmäfestivaaleilla ja kansanmusiikkikiertueella. Eniten yhtyettä jännitti yllätysesiintyminen Niemelän mummolassa. Bändi innostuu jopa hääkeikoista. Mikäs siinä, kun saa soittaa tuotantoaan rennoille musiikkidiggari-pariskunnille. ”On ihan sama mitä ihminen on aiemmin kuunnellut. Jos musiikki tulee sydämestä, iloisuus ja rehellisyys välittyvät”, Roininen sanoo. Kuulostaa Lapin meiningiltä. Anna-So?a Joro Jaakko Laitinen & Väärä raha: Elämän sankarit. Playground 2013. Levynjulkaisukiertueen tammikuun keikat 10.1. Turun Dynamossa, 29.1 Helsingin Lepakkomiehessä & 30.1.–1.2. Pyhätunturin Pyhä Winter Unplugged -festareilla. www.mrjaakko.com VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Voimaa valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 13.1. asti. voima@voima.?. DJ-KIRJAN JULKAISU 20.12. Kuudes linja, Helsinki Kotimaista dj-kulttuuria kartoittava kirja julkaistaan asianmukaisesti pirskeissä, joissa levyjä pyörittää iso joukko tiskijukkia Bunuelista J-Lainiin ja Katerinasta Didieriin. KEISSI-KLUBI 28.12. Klubi, Tampere Vuoden lopulla Hämeessä päästään nauttimaan hiljaiseloa viettäneen Black Audion omintakeisesta bluesrokista, Surf?veikkojen vallattomasta instrumentaalimusasta sekä Zeussin jumitusboogiesta. WASTED 17.-18.1. Lutakko Jyväskylä, Alakerta Helsinki soundcloud.com/wasted-?nland Hiljattain viidennen albuminsa Here Comes the Darkness julkaissut, melodista ja melankolista punkkia veivaava poppoo jatkaa Suomen kiertämistä. HULDA HUIMA 11.1. Korjaamon vintti, Helsinki huldahuima.bandcamp.com Pari kasettia ja yhden puolikkaan seiskatuumaisen julkaissut trubaduuri esiintyy Korjaamon vintillä taustallaan lo-?-rokkarit Mustat kalsarit. KALLION NYKYMUSIIKKIPÄIVÄT 24.-26.1. Vapaan taiteen tila, Helsinki www.juholaitinen.com/kallio/kallio.html Antti Sompinmäki Kokeellisen musiikin ystäville suunnatussa, jo neljättä kertaa järjestettävässä tapahtumassa kuullaan sekä kotimaista nykymusiikkia, improvisaatioita sekä avantgardemusiikin merkkipaaluja. Nieminen Jussi Lampela Nonet & Timo LLassy Coolin Co C ool olilin in jjaa B Bebopin eb bopin i rristeyksessä Kanneltalo ti 4.2. klo 19, alk. 20 € Kat Baloun & Tomi Leino Trio Blueskonsertissaa soivat Baloun n tymäkkä huuliharppu u ja sensuelli lauluääni. ni. Malmitalo ke 15.1. 5.1. klo 19, alk. k. 12 € & LLitm itmanen Täyden soundin duomei duomeininkiä: inink ini inki kiä: kiä ä: N Nieminen iemi ie mine inen n – Hammond-urut ja Litmanen – rummut Malmitalo to 16.1. klo 19, alk. 12 € Esa Pulliainen C-Combo & Mr Breathless Mehevää 70-luvun rock’n rollia sävytettynä Mr Breathless -tyyliin. Malmitalo to 23.1. klo 19, alk. 15 € Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, malmitalo.? Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltalo.? Liput 09 31012000 ja Lippupalvelu
52 ELÄVÄ KUVA 10 / 2013 Tunne ydinhistoriasi Dokumenttifestivaali pohtii ydinvoimaa. Kumpi voittaa, pelko vai vaihtoehdottomuus? Y syntyi vuonna 1986. Hän ulkoili ensimmäisen kerran 26. huhtikuuta. Ilma oli omituisen raskas, hänen äitinsä kertoo. Tšernobylin nelosreaktori oli räjähtänyt yöllä kello yksi. DocPointin ydinvoimaa käsittelevät dokumentit tarttuvat tähän tunteeseen. Säteilyä ei voi S TÄ VÄ N I silmin havaita. Se, mitä tunnemme, on raskaus. Se, mitä näemme, on tyhjyys, aavekaupunki tai kalaton järvi. Ydinvoiman soundtrack on rätisevä säteilymittari ja tyhjässä metsässä humiseva tuuli. Metamorphosen kertoo ihmisistä, jotka elävät Etelä-Uralilla ydinjätettä pursuavan, radioaktiivisen järven lähellä. Vuonna 1957 tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus jäi pimentoon, sillä laskeuma ei liikkunut Neuvostoliiton ulkopuolelle. Mustavalkoinen dokumentti luottaa hiljaisuuteen, viipyileviin kuviin ja säteilymittarin vääjäämättömään siritykseen. STONEN ohjaama Pandora’s Promise marssittaa kameran eteen entisiä ydinvoiman vastustajia kertomaan, ettei ilmastonmuutosta hillitä pelkillä uusiutuvilla energiamuodoilla. ROBERT Mark Lynas nousee dokkarin päähenkilöksi käännynnäisenä, joka on joutunut kohtaamaan vastuun tulevista sukupolvista. Hän on kirjoittanut vuosia ilmastonmuutoksesta arvostettuihin brittilehtiin ja julkaissut aiheesta useita teoksia. Ennen Lynas oli hippi, nyt realisti. Tällaisen tarinan elokuva haluaa esittää. Dokumentti valottaa ydinvoiman vastustamisen tunnehistoriaa. Kylmän sodan vuosina koululaiset harjoittelivat pulpetin alle syöksymistä, aivan kuin se jotain auttaisi. 1980-luvulla hipit lauloivat: antakaa meille tuuli ja nuotion lämpö, viekää myrkyllinen atomivoima pois. Energiahyötysuhteita ei kovin moni osaa laskea. Siksi asiantuntijat mielellään kertovat, ettei meillä ole muita vaihtoehtoja, jos haluamme pitää iPhonemme. Jos elokuvan tarkoitus on rakentaa siltoja pelkääjien ja asiantuntijoiden välille, se käyttää aika häikäilemättömästi hyväkseen samaa vanhaa jakoa. Pandora’s Promisen mukaan vain tuulivoima on tappanut vähemmän ihmisiä kuin ydinvoima. 350 000 tonnia ydinjätettä odottaa loppusijoitusta. Suunnitelmia on tehty, mutta niistä ei vallitse yksimielisyyttä. Paska haudataan aina jonkun maille, eikä yleensä hautaajan. Muutokset haudan ympäristössä pitäisi ennustaa satojen tuhansien vuosien päähän. Helppo homma ihmiskunnalle, joka osaa ennustaa esimerkiksi säätä noin kymmenen päivää eteenpäin. E D G A R H A G E N I N Journey to the Safest Place on Earth kysyy, miten syvälle ydinjäte pitää kaivaa. ”Syvemmälle kuin tulevat sukupolvet älyävät kaivautua”, vastaa asiantuntija. Tämä dokkari näyttää toisenlaisen uhkakuvan: ydinjätettä loppusijoitusmaahan kuljettavan laivan. Kuten Titanicin neitsytristeilyllä, mikään ei voi mennä pieleen. DocPoint-festivaali Helsingissä 28.1.–2.2. Festivaaliohjelma julkaistaan tammikuussa osoitteessa www.docpoint.info. Sebastian Mez: Metamorphosen tulee vielä kuuma poliittinen vääntö. Loppusijoitusmaalle pitää maksaa paljon riskistä ja imagotappiosta. Dokumentti seuraa esimerkiksi neuvotteluja, joissa lobbarit yrittävät vakuuttaa Australiaa siitä, ettei ydinjätteen hautaaminen saarivaltioon syö turismia. Maailman turvallisinta paikkaa on yllättävän vaikea löytää. Pandora’s Promise esittää toki aiheellisen kysymyksen ydinvoiman vastustajille. Jos ydinvoimasta luovutaan, olemmeko valmiita tinkimään reilusti energiantarpeestamme? Y D I N J ÄT T E E S TÄ Minea Koskinen Robert Stone: Pandora’s Promise Edgar Hagen: Journey to the Safest Place on Earth VALKOKANGAS Saara Cantell: Ainoat oikeat. Ensi-ilta 27.12. Spike Lee: Old Boy. Ensi-ilta 10.1. Magiaa mahan täydeltä Lukas Moodysson: Me ollaan parhaita! Elokuvateattereissa nyt. Spike Lee goes manga Saara Cantellin romanttinen komedia Ainoat oikeat mahdollistaa angloamerikkalaisen romantiikan harhan kokemisen kotimaisista lähtökohdista. Luulit varmaan, ettei yhden illan aikana ole mahdollista kompastua samaan mieheen kahdesti ja kaatua suuteluetäisyydelle. Luulit väärin! Ainoat oikeat todistaa aukottomasti, että kun näin tapahtuu, nainen todella lankeaa, ei esimerkiksi rojahda. Cantellin elokuva hitsautuu romanttisten komedioiden genreen, jota voisi kutsua maagiseksi realismiksi. Romanttisessa komediassa todellisuus on määritelty uudestaan elokuvan oman sisäisen logiikan mukaan. Suomalaiselokuvan esikuvassa Rakkautta vain Hugh Grant on pääministeri, ja ihmiset kuljeksivat toisten oville tunnustamaan rakkauttaan tekstikylttien kanssa. Ensimmäinen tosiseikka johtaa loogisesti toiseen. Irtoseksi on hyvää, vaikka kello on viisi aamulla, nainen on humalassa ja syönyt juuri vesisateessa kebabia. Ennustan, että elokuvasta tulee hitti. Spike Lee yllättää katsojan elokuvalla, jossa ei ole tippaakaan poliittisuutta. Old Boy on taitava mutta eetokseltaan hämärä uudelleen?lmatisointi eteläkorealaisen Chan-wook Parkin samannimisestä toimintaelokuvasta (2003). Tarinassa alkoholisoitunut heittiö Joe Doucett viettää 20 vuotta hotellihuoneeksi naamioidussa sellissä tietämättä vangitsijaansa tai rangaistuksensa syytä. Vapauduttuaan hän selvittää mysteeriä, harrastaa taistelulajeja vihollisten kanssa ja käy jaakobinpainia sieluriepunsa kanssa. Ehkä Spike Lee on halunnut tehdä oman tarantinolaisen Aasia-pastissinsa. Tosin Tarantinon ensyklopedinen ironia ja tyylitajuinen tyylitajuttomuus loistavat poissaolollaan. Josh Brolinin esittämä päähenkilökin on kiinnostavampi läpimätänä surkimuksena kuin yli-inhimillisenä koston enkelinä. Tyylilajiltaan horjuvan ja moraaliltaan kyseenalaisen elokuvan loppusaldoksi jää purkillinen ammattilaisen tiukaksi puristamaa väkivaltaviihdettä. minea koskinen Tuomas Rantanen Lukas on paras! Edellisissä elokuvissaan (Mammutti, Container, Reikä sydämessäni ja Lija 4-ever) ja isänsä kuolemaa purkaneessa kirjassaan Isän aika (2011) monikerroksista maailmantuskaa potenut Lukas Moodysson palaa nyt uransa alun elokuvien teemoihin ja tunnelmiin. Fucking Åmal (1998) ja Kimpassa (2000) kertoivat hauskan salaviisaasti yhteisöllisyydestä, erilaisuudesta ja vastarinnasta. Nyt Moodysson kuvaa kolmea sinnikästä 13-vuotiasta tyttöä, jotka perustavat punkbändin 1980-luvun alun Tukholmassa. Elokuva ei silti rajaudu vain epookkiin, musiikkiin tai nuorisokuvaukseen, vaan se pam?etoi yleispätevästi itsellisyyden tavoittelun ja toveruuden tärkeydestä. Pettämättömän taitavalla elokuvantekijällä on alati herkkä silmä inhimillisille tunteille ja arjen huumorille. Hauskuus ei ole pinnallista eikä murhe ylimaallista. Elämä tekee joskus kipeää, mutta juuri se tekee siitä todellista ja tärkeää. Tässä elokuvassa on kaikki kohdallaan. Tuomas Rantanen Abdellatif Kechiche: Adelen elämä: osat 1 & 2. Elokuvateattereissa nyt. Erään rakkauden anatomia Cannesissa riemusaatossa palkittu Abdellatif Kechichen ohjaustyö rullaa tyylikkäästi arkisista alkukuvista alkaen. Niin kuin hyvistä elokuvista aina, jokaisesta kuvasta näkyy, miten työ kameran edessä, takana ja viimeistään leikkauspöydässä nappaavat tyylikkäästi yhteen. Elokuva kertoo nuoren naisen seksuaalisesta itsensä etsimisestä ja erityisesti kahden naisen välisen suhteen syntymisestä ja traumaattisesta kariutumisesta. Silti tärkeämpää kuin tapahtumien kulku on vahvojen tunnetilojen ja kasvuprosessin herkkä ja tarkkanäköinen purkaminen. Fyysisyyden naturalistisen intiimi kuvaus on perusteltua monitasoisen suhteen myötäelettävyyden kannalta. Mieskriitikon arvio siitä, miten uskottavasti miesohjaaja onnistuu välittämään kahden naisen välisen rakkaussuhteen intohimon, voi tietenkin olla lähtökohtaisesti tuplarajoittunut. Selvää kuitenkin on, että Adèle Exarchopoulos ja Léa Seydoux täyttävät vaativat roolinsa vahvasti. Tuomas Rantanen Gavin Hood: Ender's game. Elokuvateattereissa nyt. Avaruudessa ei homostella Ender's Game on tarinansa läpi kiirehtivä sci?-elokuva avaruusolioiden hyökkäyksen jälkeisestä Maasta ja siitä, kuinka ihmiset ovat valmiita tekemään mitä tahansa estääkseen tulevat hyökkäykset. Elokuva perustuu Orson Scott Cardin samannimiseen kirjaan. Kirjailija Card on tarinan lisäksi antanut elokuvan tuotantoyhtiölle murheita – hänet tunnetaan Yhdysvalloissa raivokkaana homouden vastustajana. Orson Scott Cardin homofobia ei näy elokuvassa, mutta elokuvaa katsoessa sitä on vaikeaa olla ottamatta huomioon. Ender's Game nostatti melkoisen boikottikampanjan jo hyvissä ajoin ennen ensi-iltaansa, eikä Yhdysvaltain avausviikonloppu ollutkaan menestys lippuluukuilla. Vaikka leffan työryhmä ja tuotantoyhtiö ovat sanoutuneet irti kirjailija Cardin näkemyksistä, elokuva tarjoaa hyvän mahdollisuuden pohtia tekijän ja teoksen suhdetta. Onko tämä elokuva erotettavissa tarinan alkuperäisestä kirjoittajasta? Ei välttämättä. Antaisitko rahasi homofoobikolle? jari tamminen
ELÄVÄ KUVA 10 / 2013 VOIMA SUOSITTELEE 53 Koonnut Kaisu Tervonen Voimaa valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 13.1. asti. voima@voima.?. VALLANKUMOUS 19.12. kello 20Kulttuuribingo, Oulu Vuoden viimeisessä AnarKinon näytöksessä esitetään vuonna 2008 alkaneista Kreikan mellakoista kertova lyhytdokumentti The Potentiality of Storming Heaven ja amerikkalaiselokuva This Revolution, joka käsittelee politiikkaa ?ktion keinoin. ORIONIN KEVÄT 7.1. alkaen Orion, Helsinki Tammikuussa alkava Kavan kevään 2014 näytäntökausi pitää sisällään muun muassa Anna Magnani -teeman, Erkki Karu -retrospektiivin sekä Remakes-sarjan, jossa nähdään esimerkiksi Fritz Langin M – kaupunki etsii murhaajaa ja 20 vuotta tuoreempi uusinta?lmatisointi,, Joseph Loseyn versio M:stä. IN MEMORIAM 19.1. saakka Porin taidemuseo Mediataiteilija Niina Suomisen lyhytelokuva sai ensi-iltansa Tampereen elokuvafestivaaleilla. Se käsittelee ihmisen katoavaisuutta tarkentaen ihmisen hylkäämiin taloihin ja rakennuksiin,. MALTAN HAUKKA 23.1. kello 18 Malmitalo, Helsinki Klassikkosarjassa esitetään John Hustonin ohjaustyö vuodelta 1941. Pääosaa yksityisetsivä Sam Spadena näyttelee Humphrey Bogart. JUHLAVUODEN AVAJAISNÄYTÖS 24.1. kello 9-17 Maxim, Helsinki Suomalainen animaatio täyttää 2014 sata vuotta, minkä kunniaksi Maximissa nähdään merkittävimpiä kotimaisia animaatioita vuonna 1979 valmistuneesta Seitsemästä veljeksestä alkaen. www.annalapselleraitisjoulu.fi VOIMAN TV-LIITE koonnut Tuomas Rantanen Torstaisin YLE TV2: Game of Thrones (3. tuotantokausi,USA, 2013) Vanhan koulun kulttuuritiukkapipo voi olla vaikeuksissa yrittäessään selittää, miten lohikäärmeillä, velhoilla, pelastettavilla linnanneidoilla, miekkailevilla urhoilla ja amatsoneilla, perheen sisäisillä seksisuhteilla sekä zombeilla höystetty poliittista(kin) valtapeliä kuvaava fantasiasarja voi millään laatukriteereillä olla noteerattava, mutta niin on näkkileipä, että Georg R.R. Martinin draamallisesti ansiokas pohjateksti saa HBO:n tv-tuotannossa kiitettävän kunnianhimoisen muodon. 25.12. YLE Teema: Smoke (USA, 1995) Paul Austerin ja Wayne Wangin arkisessa ylevyydessään pysäyttävä Brooklyn-?ilistely ilmentää elokuvallisen kerronnan ja näyttelijäimprovisaation juhlaa samalla, kun esittelee tukun koskettavia maallisia elämänkohtaloita ja tavoittaa Harvey Keitelin esittämän tupakkakauppiaan kertoman kaikkein kauneimman joulutarinan avulla myös annoksen ylimaallista jouluhenkeä. 30.12 .Yle Teema: Exit Through The Gift Shop (Britannia, 2010) Katutaiteilija Banksyn pirullisen älykäs ja hauska näennäisdokumentti taiteen poliittisuudesta, ontosta hypetyksestä, vaanivasta kaupallisuudesta, aitoushaasteista ja tekijyyden ongelmallisuudesta sekä mediamanipulaatiosta ja puhtaasta feikkaamisesta haastaa menestyksellä sekä sisällön että muodon puolesta jopa Orson Wellesin klassisen identitteettitutkielman V niin kuin väärennös (USA, 1973).
54 KULTTUURIHÄIRIÖ 10 / 2013 Walmart rakastaa Banksyä! M A A I L M A N suurimman vähit- täistavaraketjun ratkaisu ottaa valikoimiinsa Banksy-printtejä herätti hienoista hämmennystä. Walmart nimittäin ei pyytänyt taiteilijalta lupaa. Ehkä siellä laskelmoitiin, että nimimerkin takana piileskelevä teoksia. Ainakin Eddie Colla on aloittanut oikeusjutun asian tiimoilta. Colla maalasi losangelesilaiseen ilmoitustauluun parodian Walmartin mainoksesta, jossa lukee ”Introducing anti-establishment left-wing subversive vandalism collection”. Valtaapitävien vastainen vasemmistolais-vallankumouksellinen vandalismi -kokoelma, ei ole myyntilause, jota Walmart itse Banksy ei halua käräjöidä. Juridiikan ohella tapauksessa kiinnostaa myös pöllittyjen teosten sisällön ja jälleenmyyjän välinen ristiriita. Kuinka Destroy Capitalism -tekstillä varustettu printti sopii työntekijöiden ja tuottajien oikeuksia tallovan Walmartin valikoimiin? Jotta Walmartin turoilu olisi täydellistä, Banksy-valikoimaan eksyi myös muiden taiteilijoiden käyttäisi. Se kuitenkin kuvaa hyvin yrityksen varastaman taiteen sisältöä. Mediahuomion myötä banksyt ja ”banksyt” katosivat Walmartin nettikaupan valikoimasta. Onneksi netti ei unohda. J A R I TA M M I N E N bit.ly/1hzU7nA, bit.ly/18EQsSK Saanko luvan? Keski-ikäistyvä graf?titaitelija ei jaksa enää kapinoida. OMAKUVA. Hende maalasi seitsemänosaisen My Fa-me Is -teossarjan luvallisille seinille ja kuvasi duunit. Teoksissa on kädenojennuksia niin old school -graf?teille kuin sapluunatöille sekä tarroillekin. K UTEN kaikista alakulttuureista, myös katutaiteen piiristä löytyy nurkkakuntaisuutta kotitarpeisiin. Yksi rajalinja on vedetty luvattoman ja luvallisen väliin. Voiko luvallinen graf?ti olla real deal, vai lasketaanko ainoastaan luvattomat? Nimimerkillä Hende taiteileva Pete Nieminen on madaltanut rajalinjoja. Hän on edistä- nyt luvallista graf?tikulttuuria hiljattain kuopatussa Funk On -yhdistyksessä, jossa hän veti graf?tityöpajoja monenlaisille porukoille, jopa lastentarhanopettajille Finlandia-talossa. Katutaiteen asema Suomessa on muuttunut, ja luvallisia graf?tiseiniä on noussut viime vuosina vähän sinne sun tänne. Nieminen on ollut mukana näiden seinien pystyttämisessä ja neuvonut kunnallista virkamiehistöä käy- tännön asioissa. ”Jos minulta olisi kysynyt 15 vuotta sitten mielipidettä luvallisista seinistä, vastaus olisi voinut olla varsin erilainen. Kohta nelikymppisenä isänä sanon, että tosi hyvä, että seiniä on.” ”En toivo, että jokainen maailman ihminen rupeaa maalaamaan tällä sekunnilla, mutta on hienoa, että kiinnostuneet voivat käydä ostamassa kannut kaupasta ja mennä seinälle.” L U VA L L I S T E N S E I N I E N lisäksi vät minut poissa junajaardeilta.” Nieminen on maalannut muilkatutaidevaikutteet ovat luikerrelleet myös mainoksiin. Genee- lakin nimillä kuin Hende, mutta risten graf?tivaikutteiden lisäksi tuolla nimellä signeeratut työt mainonnassa on hyödynnetty itse ovat pääasiassa luvallisia. Lukäsityöläisiä. vattoman rajoilla huojuvat teokKatutaiteilijoita on palkattu setkaan eivät ole tuoneet muasmaalaamaan mainoksia yrityksil- saan ongelmia taiteilijalle, joka le: Helsingissä Jussi TwoSevenin on julkaissut kuvia niistä omilla maalaama bissemainos oli Lasi- nettisivuillaan. palatsin seinässä koko vuoden Esimerkiksi Huopalahden ju2012 kesän ajan. na-aseman viereiTänä vuonsessä metsikössä, na kahvipaahvanhan huoltoraiä r e ka P k timon sponssi teen kyljessä olee P n Ku 0 0 puolestaan tarva betonipaasi sai 0 2 lupasi vaara- uuden kuosin, kun josi Otto Majali le mahdollisuuoa Talv Hende Nieminen maalasi r u e den maalata siitä Stop töhryille ista, kivitalon sei-projektin muistograf?t . t tanu h nä Porissa. On merkin. a k i i l ei mahdotonta Helsingin vuosanoa, missä sikymmenen mitmenee raja, jonka ylittäminen al- tainen Stop töhryille -kampanja kaa häiritä koko skenen uskotta- muodostui nollatoleranssin – eli vuutta. tekijöiden jahtaamisen ja kaikkiJoitain rajoja ei vielä olla val- en maalausten hävittämisen paimiita ylittämään. Nieminen on kasta riippumatta – valtakunnalvalmis hyväksymään niin junava- liseksi symboliksi. rikoilla ravaavat ninjat kuin luvalPasilan junatunneliin Nielisille seinille maalaavat, mutta minen maalasi Helene Schjerfkun Pekka Perä lupasi 2 000 eu- beckin omakuvan taiteilijan synroa Talvivaara-graf?tista, ei Hen- tymän 150-vuotisjuhlien alla. Ei de liikahtanut. kukaan senkään perään kysellyt. Eikä tainnut liikahtaa kukaan ”En ymmärrä, miksi Pasilan muukaan itseään kunnioittava vanhassa junatunnelissa ei saitaiteilija. si maalata. Siellä ei käy kukaan muu kuin maalarit. Eivät ne duu1 9 8 0 - L U V U N puolivälissä alanit siellä ketään häiritse.” asteikäisenä graf?teihin tutusJari Tamminen tunut Nieminen ei ole koskaan joutunut suuriin ongelmiin harrastuksensa kanssa. Alkuvai- hendenvaara.blogspot.? heessa touhua rauhoitti seurus- www.geezers.? telu poliisin tyttären kanssa, hän Aika lelu liikkeellä, Henden töitä kertoo ja nauraa. helsinkiläisessä graf?titarvike”Nykyään vaimo ja lapsi pitä- kauppa Geezersissä 23.12. saakka. VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Voima ma suosittelee -os -osiossa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 27.1. ja on jakelussa helmikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 13.1. asti osoitteessa voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. MOTHER WORLD TOUR 19.12. kello 20 Savoy, Helsinki www.margaretcho.com Amerikkalainen stand up -koomikko Margaret Cho tuo reippaalla huumorillaan huomiota muun muassa seksuaalivähemmistöjen ja etnisten ryhmien asemaan. Esitys on kielletty alle 18-vuotiailta. VIERAASTA VELJEKSI 20.12. kello 14-16 Entressen kirjasto, Espoo www.miessakit.? Kansalaisjärjestö Miessakit ry:n järjestämässä oppimisryhmässä maahanmuuttajataustaiset miehet harjoittelevat suomea yhdessä suomalaissyntyisten miesten kanssa. Osallistuminen on ilmaista. AKL-TUKIKEIKKA 21.12. Gloria, Helsinki www.akl-web.? Aseistakieltäytyjäliiton toimintaa voi tukea maksamalla viiden euron lipun ja kuuntelemalla äänekästä musiikkia, kuten heviin taittuvaa hardcorea soittavaa Diskelmää. AFRIKAN TÄHTI – PELILAUDAN KÄÄNTÖPUOLI 5.1. saakka Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu Etenkin koululaisille ja perheille suunnatun näyttelyn voi käydä läpi pelaamalla tuttua lautapeliä, mutta siinä sivussa tulee oppineeksi asioita Afrikan historiasta ja sen nykypäivästä. BALTIC ANARCHIST WINTER MEETING 5.1. Helsinki www.facebook.com/Amrhelsinki Itämeren alueen anarkistien tapaaminen on jatkoa kaksi vuotta sitten Tallinnassa järjestetylle kokoontumiselle. Anarkistisen mustan ristin ja A-ryhmän järjestämä tapahtuma on avoin kaikille.
TALVISIRKUS NNUHALLISSA KAAPELITEHTAAN PA 7.11.2013–6.1.2014 ATTERI HURJARUUTH TANSSITEA 565 7250 www.talvisirkus.fi 09 NNaaisk isklo vnife lovn iiffest stiv ivaa aalili PU PUNAI AINEN EN HEELLMI 12 12..–– 15 15..22. PIKK PI KKU PR PRIIN NSS SSI 1.3 1.3.– .– 5. 5.44.. RUU RU UUT UTI TIA IA! A ! KKaans nsai ainv nvvääl ällin ineenn in ta an tans nssssif siife fes essttiv tiivvaa aallii la laps psill ille ja ja nu nuoorrill ille 77..– 13 13.4 .4. 6eganissimo 0 ! (#( (% ( % -0 0##-, , 0 0##(. (.)& %MDE9NMGJ=FC ./ " "=D =DKA KAFC KA FCAA CMJNAKK9 '=LJG -?JF®AF=F -!
0% +EITTOLOUNAS
` KLO FETLOUNAS
`
"UF ,OUNAISIINSIS VES I
JOKAAAMUITSE LEIPOMAMMELUOMULEIPËJA REILUNKAUP KAUPAANLUO NLUOM MUKA UKAHV HVI
I
TEE TEE ,! "RUNSSI ` KLO
? . 0# #( ( ( // ! 0 , -% , ' N=?9FAKKAEG
_ >9;=:GGC
;GE
N=?9FAKKAEG TA NS SIT EA ATT ER I HU RJA RU UT H Kaa pelitehdas www.hurjaruuth.fi 09 565 7250 Lippupalvelu ölle llista ympärist a k – e l ll u n si Halpaa aksu.? su s www.lentom Maksa lentomak