Humoristinen, mutta armoton Sicko aivan sairasta tykittää uskomattomia epäkohtia Yhdysvaltain terveydenhuollosta.
M. Kauhanen, GLORIA J. Halttunen, EPISODI
Michael Moore teki sen taas!
DVD kaupoissa 7 .3.
J.S., 7 päivää
L.P., MeNaiset
P.A., HS Nyt
Myynti: hyvinvarustetut tavaratalot ja marketit kautta maan.
www.kedm.fi
RUSINOITA RETKIEVÄIKSI
Kuva elokuvasta Matador (1985)
Jarkko Martikainen: YHDEKSÄN TEESIÄ
minut! nut, ota Lue mi
Säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille. Martikaisen tiukanlempeän tuijotuksen kohteena on nykyihmisen suhde muun muassa työhön, aikaan, rahaan, kanssaihmisiin sekä itseensä. Saatavana myös äänikirja tekijän itsensä lempeästi lukemana. ovh 24e
Frédéric Strauss ALMODÓVAR ON ALMODÓVAR
Sukellus intohimon kiihkeän kuvaajan maailmaan. Pedro Almodóvar on yksi Euroopan merkittävimmistä elokuvaohjaajista. Tämä haastattelumuotoinen ylistetty teos on syväsukellus hänen koko tähänastiseen tuotantoonsa. ovh 32e
Äänikirjan ovh 22e
Jukka Pakkanen MUISTAAKSENI
Kirjailija Pakkasen lämmin omaelämäkerta kuljettaa lukijan halki puolen vuosisadan Suomen. Tanniineina teoksessa ovat Italia, Inter ja rauhallinen intohimo kilpapyöräilyyn. ovh 27e
Leena Rantanen PUOLEN TUNNIN LOMA
Puolensataa lyhyttä tarinaa, joita yhdistää sykähdyttävä hyvänolon hetki. Kertomukset ovat arjen kohtaamisia, rakkauden syttymisiä. Tilanteita joissa kireä murhe voi silmänräpäyksessä muuttua kuplivaksi ilontunteeksi. ovh 20e
Hanna Hauru UTOPIA ELI ERÄÄN KYLÄN TARINA
Haurun rujonkaunis Lapin kuvaus on arkista hysteriaa. Se paiskoo lukijaa epätoivosta toivoon, hillasuon helteestä kiljunhajuun ja syviin tunteisiin. ovh 22e
ovh 22e
Mirka Muukkonen ja Anna Särkisilta VEGAANIN KEITTOKIRJA
Suomen ensimmäinen vegaani-keittokirja on kestosuosikki. Uudella esipuheella maustettu klassikko on edennyt jo kuudenteen painokseensa, ja löytää aina uusia lukijoita. ovh 18e
rmyn Like A dantti Komen elee: suositt kun on Jösses uinen ak hyvänm elö!!! irt tofup
Katja Tukiainen RUSINA
Upea, lankasidottu sarjakuva-albumi odotuksesta, synnytyksestä ja äitiydestä. "...mehevimmät vauvankakat, suloisimmat pahoinvoinnit ja liikuttavimmat hormonimyrskyt". Tekijä.
Frangén ja Heikura RETKIDIKTER
Alli pamautti v****a mapilla! Rakenna tuosta palindromi tai lue niitä nätimpinä tästä lyyrisestä runoteosten klassikosta. ovh 17e
www.like.fi
Kunniallisista kaupoista kautta maan!
Iso Roba 20, Helsinki www.myspace.com/likekauppa
SA
ILMOITUS
Leo Stranius Mikko Salasuo (toim.)
nuorisotutkimusverkosto Verkkojulkaisusarja
MERKKITU
MAALISKU
OTTEET
UN
voima 02 / 2008
7
rjoitus
sis
4.3.20086.4. 2008
27
30
VASTAMAINOS
Kirsti Paakkasen verimekkoa alkaa olla jo ikävä. Keväällä Hennes & Mauritz julkistaa Marimekko Collectioninsa. Kun eettinen tuotanto ja laatu ovat muualla nousevia trendejä, myy suomalainen Marimekko sielunsa ruotsalaiselle halpisketjulle.
EI MAINOKSILLE
Yksi maailman suurimmista metropoleista, Brasilian São Paulo, kielsi ulkomainonnan vuonna 2007. Mutta onko kaupunki sen seurauksena ankea, tylsä ja kuollut?
Ääniä joita ei kuule
J O K U N E N K E V ÄT S I T T E N
VENÄJÄN ELDORADO
Venäjä houkuttelee sijoittajia. Ihmisoikeudet ja raha eivät ole aiemminkaan kuuluneet samaan lompakkoon.
, että Tuntuu oille " poliitikset ovat ai kansal koita ja rusa jä." pöllö
katselin ikkunasta ulos pellolle. Siellä juosta jolkotti isohko otus ontuen toista jalkaansa. Ensin ajattelin että se on koira, sitten kettu. Menin ulos ja eläin pysähtyi. Se oli iso ja vanha rusakko. Rusakko katsoi minuun ja minä katsoin rusakkoa. Rusakko lähti liikkeelle, tuli portille ja katsoi jälleen minuun. Minä katsoin rusakkoon. Sitten se tuli luokseni hitaasti. En liikahtanutkaan. Rusakko kiersi minut ympäri, pysähtyi ja katseli vähän aikaa pellolle. Sitten lähti portista ulos takaisin pellolle. Olin ihmeissäni. Mietin, mitä tapahtui. Miksi se tuli luokseni? Oliko sillä jokin viesti? Outo kohtaaminen sattui myös viime kevättalvella. Katsoin televisiota, kun minulle tuli sellainen olo, että ulos meneminen tekisi hyvää. Avasin oven ja välittömästi tuli sellainen tunne, että joku tuijottaa. Pimeässä yössä ei näy ensin mitään. Sitten katson puuhun. Pöllö istuu puussa ja katsoo minua suoraan. Aika pysähtyy ja tuijotamme toisiamme. Tiedän, että jos liikahdan se lähtee. Haluan venyttää hetkeä. Selkeyden ja rauhallisuuden tunne valtaa minut. On kuin pöllö yrittäisi sanoa jotain. Sitten otan askeleen kohti pöllöä, se avaa siipensä ja sukeltaa yön hämyyn.
14
VIIMEISET TORPPARIT?
Torpparin elämä on jatkuvaa epävarmuutta ja kumartelua. Vaikka torpparilaitos lakkautettiin jo 90 vuotta sitten, maaseudun pienillä paikkakunnilla mahtisuvut kiusaavat pienempiään ja poliisi katsoo toiseen suuntaan.
K I R J A I L I J A H A N N A H A U R U kirjoittaa kirjassaan Utopia pohjoissuomalaisesta pienestä kylästä, joka elää todellisuudessa, jota määrittelevät läheiset ja vähäiset ihmissuhteet, marjojen kerääminen ja ryyppääminen. Moni meistä suomea puhuvista tunnistaa tämän maailman, vaikka siinä ei olisi elänytkään. Haurun teoksessa poro yrittää kertoa päähenkilölle toisesta todellisuudesta, josta päähenkilö ei haluaisi kuulla sanaakaan. "Mitä jos kuitenkin lähtisit minun mukaani? Minä näyttäisin sinulle maailmaa", se jatkaa ehdotteluaan. Mutta en minä voi mihinkään lähteä. Minulla ei ole mitään käsitystä ulkomaailmasta, koska olen elänyt koko elämäni suojattua ja rauhallista elämää tässä kylässä, jota ei enää ole. Minä en uskalla.
20
KolUMNIT
Teemu Mäki s.12
Teppo Eskelinen s.36
Artemy Magum s.41
KANNEN KUVA Klaus Welp
02 2008 Maaliskuu
Ajassa ..................8-12 Kulttuurihäirintä .... 10 Poliittinen yliopisto ..11 Voimakalenteri .. 1519 Talous ..................... 36 Tiede .................3839 Politiikka ................ 41
Luonto .................... 42 Musiikki ........... 4445 Kirjallisuus .......4647 Elävä kuva ....... 4849 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti .........52-53 Toisaalta ................. 54
www.voima.fi
yhdistelmä kuuntelemista ja sanomista, ilmiöiden tunnistamista ja ihmisten viekoittelua järjellä tai tunteella, lupauksilla uudesta tai vanhasta. Tuntuu, että poliitikoille kansalaiset ovat rusakoita ja pöllöjä. Ne pyörivät ympärillä ja tuijottavat ja yrittävät kenties puhuakin, mutta niiden kieltä ei vain ymmärrä. Suoraa valtaa kansalaisille ei haluta antaa. Pikemminkin viimeinenkin varmuus on otettava pois, kuten oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) ajama sähköinen äänestysprojekti uhkaa tehdä (katso sivu 41). Jos kansalaisen äänestä ei jää jäljelle mitään muuta kuin digitaalinen tietue, on koko demokratian idea todella heikoilla. Politiikassa ääni on pohjimmiltaan äärimmäisen konkreettinen käsite. Käsinkosketeltavissa oleva äänilippu vastaa suusta lähtevää äännähdystä, joka edustaa äänestäjän kantaa. Jos usko poliittiseen ääneen häviää, loppuu myös politiikka ja koko homman voi ulkoistaa yrityksille ja virkamiehille ilman mitään teeskentelyä äänestämisen merkityksestä. Silloin kansalaisen on parasta juosta pellolle muiden rusakoiden, pöllöjen ja porojen luo.
POLITIIK K A ON ER IKOINEN
liite Sanakrimatkailija
Kimmo Jylhämö
2
TORPPARIT
Kurdi-invalidit 8 Asfaltti-intiaanit 28 Cornwall kapinoi 34 Mä & Wallerstein 38 Burka-pop 44 Jeesusta naurattaa 47
VIIMEISET
02
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen Toimitussihteeri Hanna Nikkanen (4.2.3.3.) toimittaja Hannele Huhtala (09) 7744 3113 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3111, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3111 & graafikkoavustaja Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö/Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3114, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Emil Bertell, Katarina Boijer, Teppo Eskelinen, Matti Hagelberg, Sini Harkki, Markus Himanen, Pertti Julkunen, Laura Junka, Oona Juutinen, Inka Kaakinen, Ina Kallis, Hanna Kauppinen, Elisa Kissa, Kristiina Koivunen, Veli Koskinen, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Mauri Leivo, Anu Lounela, Anu Lönnqvist, Artemy Magun, Jutta Mattson, Kirsti Maula, Kimmo Modig, Teemu Mäki, Anna Ovjan, Mika Pekola, Aleksei Poluhin, Aiju Salminen, Olli Tammilehto, Teivo Teivainen, Outi Tommila, Anu Urhonen, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi ja Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilauspäällikkö Jukka Vuorio (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 3/08 ilmestyy 7. huhtikuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 02 / 2008
YKSI LOPUTON SOTA LISÄÄ. PKK:lla on Kurdistanin vuoristossa noin viisi tuhatta sissiä. Aseellinen taistelu kurdien oikeuksien puolesta alkoi 23 vuotta sitten.
Kurdisodan invalidit jäävät
Euroopan vastuulle
Turkki yrittää tuhota PKK:n sissejä nyt myös Irakissa. Sodassa terrorismia vastaan ei ole sotainvalideja.
UORI KURDIMIES on ketjupolttaja. Tupakan sytyttäminen sujuu näppärästi, vaikka hänellä on kummankin käden tilalla proteesi. Vuosien varrella olen tavannut useita vaikeasti vammautuneita kurdeja. Heidän kertomuksistaan tajusin, että Euroopassa on uusi, erikoinen ryhmä turvapaikanhakijoita: Kurdistanin työväenpuolueen pkk:n sissit, jotka eivät terveydellisistä syistä pysty enää elämään vuorilla. "Meidän on hyvin vaikea saada poliittista turvapaikkaa mistään eumaasta. Toisaalta meitä ei kuitenkaan lähetetä Turkkiin, missä joutuisimme suoraan vankilaan", kertoo eräs turvapaikanhakija, jonka vammat ovat melko lieviä. Koska pkk on eu:n terroristijärjestöjen listalla, sen jäsenille ei myönnetä oleskelulupia. Taistelut pkk:n ja Turkin armei-
N
jan välillä alkoivat 1984. Tällä hetkellä vuorilla on noin viisi tuhatta kurditaistelijaa. Alkuvuosina järjestöön liittyneet sissit, jotka ovat pysyneet hengissä, alkavat olla jo iäkkäitä. Iän lisäksi monia painavat taisteluissa saadut vammat tai hoitoa vaativat sairaudet. pkk:n sisseissä on sekä miehiä että naisia, joilla on lapsenlapsia. terroristijärjestöksi, eivätkä sen toimintaa tuntevat henkilöt suostu haastatteluun omalla nimellään. Eri Euroopan maissa tapaamani ihmiset antavat tilanteesta kuitenkin hyvin samanlaisen kuvan. "Saavuttuamme Eurooppaan kerromme turvapaikkakuulustelussa, että olimme onnettomuudessa", kertoo eräs kurdimies suurkaupungin siirtolaislähiössä. "Joillekin myönnetään oleskelulupa, mutta he eivät saa minkäänPKK LUOKITELLA AN
laista tukea sopeutuakseen uuteen elämäntilanteeseen", hän jatkaa. Erittäin aktiiviseen elämään tottuneet nuoret sijoitetaan vaikka vanhusten palvelutaloon kauas maanmiehistään. "Useimmat pkk:n sotainvalidit haluavat oman asunnon kuten muutkin vammaiset Euroopassa, mutta sen järjestäminen on kurdiyhteisön vastuulla. Muut invalidit saavat paljon parempia palveluja", pyörätuolia käyttävä mies kertoo. Hän syyttää viranomaisia kitsaudesta apuvälineiden kustantamisessa.
TERVEIDEN KURDIEN
aiset "Vamm liksi o ovat pu misiä, ta ih kuollei si pitänyt oli joiden konaan." ko kuolla
asenteet vammaisia kohtaan tyrmistyttävät. Mo-
net heistä sanovat, että vammaiset ovat puoliksi kuolleita ihmisiä, joiden olisi pitänyt kuolla kokonaan. Kurdit eivät ole tottuneet vammaisiin. Heitä ei ole juurikaan ollut, sillä kylissä vammaisina syntyneet lapset eivät ole pysyneet kauaa hengissä. Onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneet ihmiset ovat myös kuolleet nopeasti. pkk:n sotainvalidit kertovat kuitenkin, että heihin suhtaudutaan hyvin. "Ihmiset arvostavat meitä, heidän silmissään emme ole vammaisia", eräs mies kertoo. Olen itse nähnyt, että omasta terveydestään yhteisen asian puolesta
luopuneita sankareita ei jätetä vanhustentaloihin. Heistä huolehditaan arvokkaalla tavalla. Sotainvalidit eivät osoita nöyryyttä tai kiitollisuutta pyytäessään apua käytännön asioissa, vaan avun saaminen on itsestään selvyys. pkk:n toiminnassa sotainvalidit eivät kuitenkaan ole näkyvästi esillä kuten marttyyrit, joiden kuvia näkyy kaikkialla kurdiperheissä ja -järjestöissä. arvostetaan sotaa käyvissä maissa. Turkissa tilanne on kuitenkin monimutkainen. Taisteluissa vammautuneiden sotilaiden ongelmat ovat erilaisia kuin vastapuolen haavoittuneiden sissien. Vaikka tiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi kaatuneiden sotilaiden hautajaisia, joita lähetetään suorina televisiolähetyksinä, haavoittuneista ne eivät juuri kerro. Kun katson
S O TA I N VA L I D E J A Y L E E N S Ä
voima 02 / 2008
9
Saksassa turkkilaiselta televisiokanavalta sotilaan hautajaisia, ihmettelen miksi Turkin armeija vaikenee sotainvalideistaan. "Kaatuneet ovat viranomaisille helpompi asia kuin haavoittuneet, sillä heidän asiansa hoidetaan kerralla loppuun", miesjoukko kurdiyhdistyksessa selittää. Sotainvalidien arvostaminen sopisi Turkin armeijaa kunnioittavaan ilmapiiriin. Siihen liittyy kuitenkin ongelma, johon viranomaiset eivät ole keksineet ratkaisua: käynnissä oleva sota olisi tunnustettava. "Jos on sotainvalideja, on myös sota. Ja sitähän Turkissa ei virallisesti ole on vain terrorismin vastaisia iskuja yksittäisiä henkilöitä kohtaan. Operaatioihin tosin osallistuu usein kymmenen tuhatta sotilasta taisteluhelikopterien tukemana", miehet
selittävät. He ovat selvästi vahingoniloisia tästä armeijan pulmasta. ongelman laajuutta, eikä sitä, että se voi kasvaa räjähdysmäisesti, jos Pohjois-Irakiin syttyy täysimittainen sota. pkk:n julistama yksipuolinen aselepo päättyi kolme vuotta sitten. Sen jälkeen taisteluissa on kuollut ja haavoittunut satoja turkkilaisia sotilaita ja kurdisissejä. eu maksaa pkk:n haavoittuneiden kuntoutuksesta, sillä Turkissa ja Irakissa ei ole siihen resursseja. Eräs haastattelemistani kurdeista kertoo, että joukko pkk:n sotainvalideja odottaa tälläkin hetkellä Irakissa pääsyä Eurooppaan kuntoutukseen. "Turkissa terveidenkin elämä on jokapäiväistä selviytymistaistelua", hän selittää invalidien kiirettä pääsE U R O O P A S S A E I TA J U TA
tä Eurooppaan. "Täällä vammaisten asema on paljon parempi." Pohjois-Irakin Kurdistanin autonominen alue ei pysty huolehtimaan vammautuneista Turkin kansalaisista. "Se ei onnistuisi, vaikka poliittiset ongelmat ratkeaisivat yhdessä yössä. Siellä on omasta takaa tarpeeksi ongelmia ja vammautuneita ihmisiä."
lyhyesti
Oikeusmurhia eläimille
Forssa-Loimaan käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa koiratappelun järjestäjät J. G:n ja K. R:n puolen vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin sekä koiranpitokieltoon viideksi vuodeksi. E. J. sai koiranpitokiellon lisäksi ehdotonta aikaisemman pahoinpitelytuomion takia, mutta tuomio kohtuullistettiin kahdeksi kuukaudeksi. Laamanni J. H. äänesti puolta lyhyempiä vankeusrangaistuksia, koska hänen mielestään koiranpitokielto on jo lisäsanktio tuomituille. Käräjäoikeus kiinnittää huomiota siihen, että koirille aiheutettiin tahallaan tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa tarkoituksena pelkästään viihdyttää tapahtumaa seuranneita ihmisiä. Yhtä tappeluiden järjestäjistä ei saatu tuomiolle hän on oletettavasti ulkomailla mutta hänestä on haku päällä.Tammikuussa Riihimäen käräjäoikeus puolestaan langetti 40 päiväsakkoa miehelle, joka oli heittänyt hoidossaan olleen kissan parvekkeelta ja viimeistellyt surmatyön puukolla. Tekoon yllyttäneelle naiselle langetettiin samoin 40 päiväsakkoa. Syyttäjä ei valittanut tuomiosta.
Kristiina koivunen
Kurdit keitä he ovat? -valokuvanäyttely 15. 3. asti Asukas- ja kumppanuustalo Betaniassa Perämiehenkatu 13, Helsinki.
MARTTYYRIEN RINKI. Mart-
tyyrit ovat näkyvästi esillä pkk:n kampanjoissa. Tässä lippujen ja marttyyrien keskellä on myös järjestön johtaja Abdullah Öcalan.
Ilmastonmuutos on paskapuhetta
Autoteollisuusjätti General Motorsin hallituksen varapuheenjohtaja Bob Lutz joutui puolustelemaan lausuntoaan ilmastonmuutoksesta. Hän ilmoitti tammikuussa toimittajille että puheet ilmastonmuutoksesta ovat täyttä hevonpaskaa. GM:n pr-osasto riensi avuksi ja ilmoitti, että vpj. Lutzin lausunnot edustavat hänen henkilökohtaista mielipidettään, eivät yhtiön linjaa, eikä lausunnoilla myöskään ole vaikutusta GM:n sitoutumiseen ympäristöystävällisempien autojen valmistamiseen. Lutz ilmoitti myös samaan hengenvetoon, että hybridiautot kuten Toyota Prius ovat bisneksen kannalta järjettömiä. Kommentin nostettua kohua Lutz vastasi kriitikoilleen. "Minulla on oikeus omiin mielipiteisiini ja teillä omiinne. Ainoa asia, jolla on väliä minulle, on kehittää tuottavia autoja GM:lle." Lutz on vetovastuussa GM:n matalapäästöisten automallien kehittämisestä. GM valmistaa muun muassa seuraavia autoja: Cadillac, Chevrolet, Hummer ja Saab.
Kurdinuoren tie eurooppalaiseen palvelutaloon
Länsi-Turkista. Kurdit ovat assimiloituneet siellä turkkilaisiksi. Kuulin Kurdistanin työväenpuolueesta PKK:sta ensimmäisen kerran vuonna 1989 ja luin, että Kurdistan on siirtomaa. Se oli sokki. Olin kasvanut tietämättä kuka olen. Vanhempani sanoivat, että PKK on terroristijärjestö, mutta luin kaikki kurdeista kertovat kirjat, jotka sain käsiini. Halusin ymmärtää kuka olen. Tajusin, että meitä kurdeja on 40 miljoonaa ja maamme Kurdistan on jaettu neljän valtion kesken. 1990-luvun alussa PKK oli hyvin vahva ja monet nuoret liittyivät siihen. Minä liityin järjestöön 18-vuotiaana. PKK ei ole vain sotilaallinen järjestö. Jäsenet opiskelevat koko ajan, meillä oli paljon muutakin kuin sotilaallista koulutusta. Kuusi kuukautta vuodesta, kun oli lunta, emme tehneet muuta kuin opiskelimme. Jokainen sissi lukee kaksi kirjaa viikossa, paljon historiaa, filosofiaa ja Lähi-idän mytologiaa. Olin vuorilla melkein kymmenen vuotta. Sitten haavoituin. Taistelu jatkui koko ajan ja kesti viisi päivää, ennen kuin toverit saivat vietyä minut turvalliseen paikkaan. Sitten kului vielä viisi päivää, ennen kuin pääsin sairaalaan. En muista tästä ajasta mitään. Räjähdyksen jälkeen seuraava muistikuvani on sairaalasta, kun ympärilläni oli siviilejä. Lääkärit sanoivat, että jos minut olisi tuotu nopeasti hoitoon, vammani olisivat jääneet paljon pienemmiksi.
MINÄ OLEN KOTOISIN
Täällä Euroopassa kukaan ei uskalla sanoa viranomaisille olevansa PKK:n jäsen. He pelkäävät, että heidät heitetään ulos sairaalasta ja laitetaan vankilaan. Täällä alkaa uusi elämä ja uudet ongelmat. Monet opiskelevat, jotkut ovat menneet naimisiin. Monilla onnettomuuksissa vammautuneilla pakolaisilla on psyykkisiä ongelmia, mutta ei PKK:n sotainvalideilla. Me tiedämme mitä teemme ja saamme voimaa ideologiastamme ja johtajastamme Abdullah Öcalanista. Ehkä emme voi käyttää jalkojamme tai käsiämme, mutta aivomme ovat kunnossa. Ihmiset kunnioittavat meitä ja antavat kaiken, minkä tarvitsemme. oli sokki. En ollut käyttänyt rahaa kymmeneen vuoteen, se tuntui kummalliselta. Enkä tarvitse tätä valtavaa määrää teknologiaa, se hallitsee täällä ihmisiä. Sosiaalinen elämä oli paljon vilkkaampaa vuorilla kuin täällä. Siellä meillä oli valtavasti kirjoja, täällä ei aina löydä sitä mitä haluaisi lukea. Olin sissi, mutta en pidä sotaa oikeana tapana ratkaista asioita. Mutta jos meille ei anneta mahdollisuutta poliittiseen dialogiin, taistelu on ainoa vaihtoehto. Meidän taistelumme takia kurdit ovat nyt heränneet omaan identiteettiinsä. Mutta nyt tarvitaan uusia toimintatapoja, ennen kaikkea toimintaa poliittisissa puolueissa Kurdistanin eri osissa.Minä en ole pelkästään entinen sissi vaan myös poliittinen ihminen. Tämähän on poliittinen ongelma. Eurooppa on vastuussa tilanteesta, tehän jaoitte maamme neljän valtion kesken Lausannen rauhansopimuksella vuonna 1923. Tämä ei ole vain meidän ja Turkin ongelma, vaan myös teidän ongelmanne. EU ei tunnusta, että kurdikysymys on poliittinen ongelma. Se puhuu etnisestä ryhmästä eikä kansasta, ja taloudellisista ongelmista. EU:n sanavalinnat ovat raivostuttavia. EU:n pitäisi välittömästi ottaa PKK pois terroristijärjestöjen listalta. Sissit luovuttavat aseensa kahdessa päivässä, jos asiaan aletaan etsiä poliittista ratkaisua. Vanhempani eivät enää pidä PKK:ta terroristijärjestönä."
Jari Tamminen
Kosovon Porkkalasta vaietaan
Kosovon itsenäistyminen on suuri uutinen. Jo ennen itsenäisyysjulistusta tämä entisen Jugoslavian osa sai vuosien ajan reippaasti palstatilaa. Jostain syystä yksi osa Kosovoa, Usa jättitukikohta Camp Bondsteel, jää toistuvasti huomiotta. Miksi? Camp Bondsteelin rakennustyöt alkoivat heti Jugoslavian pommitusten päätyttyä vuonna 1999. Se oli valmistuessaan suurin USA:n Vietnamin sodan jälkeen rakentamista tukikohdista. 84 km pitkän piikkilanka-aidan rajoittamalla alueella on majoitustilat 7 000 sotilaalle. Sähköä tukikohta tarvitsee yhtä paljon kuin 25 000 asukkaan kaupunki. Tukikohta ei silti ole kelvannut uutiseksi esimerkiksi Helsingin Sanomille. Toisaalta lehti ei ole juuri kirjoittanut myöskään muista USA:n yli 700 sotilastukikohdasta, joita on 100 maassa. Riippumatta siitä, pidetäänkö näitä asekeskittymiä hyvinä vai huonoina, niistä raportoinnin luulisi kuuluvan itsestäänselvästi normaaliin journalismiin. Sotilastukikohtien sivuuttaminen on silmiinpistävää erityisesti Suomessa, jossa on ollut vieraan vallan sillanpääasemia. Miltä esimerkiksi vaikuttaisi sellainen Suomen sodan jälkeisestä historiasta kertova teksti, jossa ei mainittaisi Porkkalan miehitystä? Tai sellainen, jossa vaiettaisiin siitä, että Suomessa ei vuoden 1956 jälkeen ole ollut Neuvostoliiton eikä minkään muunkaan maan sotilastukikohtia?
M
I N U L L E E U RO O P PA A N T U LO
sopimuksia, kuten Geneven sopimus sotavangeista. Tässä sodassa näitä sopimuksia ei noudateta. Turkkilaiset tekevät kaikenlaista, kuten heittävät vangeiksi ottamiaan haavoittuneita sissejä alas helikoptereista. PKK:lla on tuhat vaikeasti vammautunutta sotainvalidia. Vastapuolella heitä on useita tuhansia. Heidät saadaan nopeasti hoitoon, joten he eivät kuole. Irakin ja Iranin sairaalat eivät halua hoitaa haavoittuneita PKK:n sissejä. Joskus heidät puetaan siviilivaatteisiin, parta ajetaan ja sanotaan, että tapahtui auto-onnettomuus. Usein lääkärit sanovat vain, että emme voi tehdä täällä mitään, menkää Eurooppaan.
S
O T I I N L I I T T Y Y K A N S A I N VÄ L I S I Ä
Olli Tammilehto
"Syvän valtion" edustajia vankilaan Turkissa
Joulukuun Voima kertoi kahdeksasta turkkilaisesta asevelvollisesta, jotka joutuivat viime syksynä Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sotavangeiksi. Kun PKK vapautti heidät marraskuussa, he joutuivat sotilasvankilaan omassa maassaan. Turkista kuuluu nyt hyviä uutisia: nämä nuorukaiset vapautettiin helmikuun alussa. Oikeudenkäynti, jossa heitä syytetään tottelemattomuudesta, jatkuu kuitenkin keväällä. Sen sijaan kalterien taakse on joutunut santarmien entinen komentaja Veli Kücük. Hänet vangittiin parinkymmenen muun äärioikeistolaisen kanssa epäiltynä Ergenekon-nimisestä salaliitosta. Sen tavoitteena on kaaoksen lietsominen Turkkiin niin, että armeija voisi käyttää järjestyksen palauttamista tekosyynä ja tehdä sotilasvallankaappauksen. Tapaukset ovat näkyvimpiä esimerkkejä valtataistelusta, jota maassa käydään niin sanotun "Syvän valtion" ja pääministeri Erdoganin johtaman laillisen hallinnon välillä. Nämä "Syvä valtion" kärsimät tappiot antavat toiveita maan demokratisoitumisesta.
ESIMERKIN VOIMA. PKK uskoo, että heidän taistelunsa takia kurdit ovat heränneet vaatimaan oikeuksiaan.
Kristiina Koivunen
10 voima 02/2008
Koonnut JARI TAMMINEN
kulttuuri häirintä
Pyhien lehmien
Pankkisalaisuus über alles
Tammikuussa 2007 toimintansa aloittanut Wikileaks.orgsivusto yritettiin sulkea yhdysvaltalaistuomarin päätöksellä. Sivusto julkaisee käyttäjien vuotamia valonarkoja asiakirjoja. Hiljattain sveitsiläisen Julius Bär -pankin lakimiehet olivat yhteydessä Wikileaksiin ja vaativat poistamaan sivuilta asiakirjoja, jotka yhdistivät pankin Cayman-saarilla sijaitsevan haaran rahanpesuun ja veronkiertoon. Sivuston kieltäydyttyä poistamasta tietoja kääntyi pankki oikeuslaitoksen puoleen, joka määräsi Wikileaksin suljettavaksi. Sensuuripäätös ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla, koska Wikileaksin perustajat olivat rekisteröineet nimen maissa, joiden toimintaan kalifornialaistuomarilla ei ollut mitään valtaa. www.wikileaks.be, http://blog.wired.com
to- ja mainosteollisuutta vastaan sellaista yhteiskuntaa vastaan, jota rakennetaan autojen ehdoilla." yksittäisen ihmisen rooli ja miksi hänen tulisi välittää ongelmista? "Lähtemällä liikkeelle yhdellä ja konkreettisella asialla voi vaikuttaa ainakin siihen jäävuorenhuippuun. Siitä voi jatkaa sitten eteenpäin", intiaani toteaa. Hän kannustaa kaikkia mukaan "kunhan ei vaan jää kiinni". Teon rikollisuudesta ollaan montaa mieltä, poliisi tutkii tapauksia vahingontekorikoksina, mutta eriäviäkin mielipiteitä on esitetty, koska autoja tai niiden renkaita ei vahingoiteta. "Tämän toiminnan rikkaus on siinä, että sitä voi tehdä kuka tahansa, ei tarvitse kuin pikkukiviä maasta. Jos vaikka jokainen Voiman lukija tyhjentäisi yhden katumaasturin renkaat, niin sillä olisi jo melkoinen vaikutus keskusteluun."
MIK Ä SITTEN ON
kimppuun
Asvalttiviidakon intiaanit tyhjensivät katumaastureiden renkaita. Noin 25-vuotias turkulaisintiaani kertoo kuinka se oikein tapahtuu.
AKTIVISTIT eivät sulje toisiaan pois, mutta esiseurasivat helmikuus- merkiksi pelkkä valistus ei tunnu sa ruotsalaisten kolle- suuremmin vaikuttavan autonostagoidensa esimerkkiä ja jiin", intiaani toteaa. "Ehkä meidän joukossamme on tyhjensivät muutamien katumaastureiden renkaat. Tuulila- hienoista kyynisyyttä edustuksellissin alle jätettiin lappu: "Älä ota sitä ta demokratiaa kohtaan, mutta emhenkilökohtaisesti. Autosi on se, jos- me myöskään edusta mitään anarta emme pidä." kistiblokkia." Mediamyrsky oli valmis, tekijät Vaikutukset ja reaktiot puolestuomittiin ilmastoterroristeiksi ja taan puhuvat omaa kieltään toiminnetin keskustelupalstoilla heidät toi- nan tehosta. votettiin tervetulleiksi ladon taakse. "Ruotsissa katumaasturien myynRuotsissa vastaavat iskut laajeni- ti laski vastaavan kampanjan aikana. vat viime vuonna Tukholmasta mui- Se oli siis suora ja tehokas tapa luoda henkilökohtainen rasihin kaupunkeihin, ja niissä laskettiin ilmat pihalle te tarpeettoman suuren os J auton hankintaa haryli 1 000 maastoaun tosta. kitseville. Ympärisjokaine ija "Emme ole oltövaikutusten seuan luk n Voim leet yhteydessä raukset eivät ole isi yhde at, ä Ruotsiin päin, kaikille selvästyhjent rin renka meidän toimintikään tarpeeksi aastu isi jo tamme alkoi aikonkreettisia." katum sillä ol s niin van spontaanisti. vaikutu nen En myöskään usKO H T E I K S I VA L I T U T melkoi steluun. ko, että Ruotsissa katumaasturit puoesku k toiminnan laajenelustavat urheasti aseminen olisi ollut orgamaansa silmätikkuina. nisoitua", turkulaisintiaani "Niissä yhdistyy näkyvyys valottaa omien ja tovereidensa toi- katukuvassa ja tarpeettoman suumien taustaa. ret päästöt sekä ajettaessa että eri"Tämäntapaiset ilmiöt ovat nor- tyisesti valmistuksessa. Suuri osa maalisti vapaita ja riippumattomia." auton elinkaarensa aikana aiheuttamista päästöistä ajoittuu valmisY M P Ä R I S T Ö O N G E L M I S T A huolimatta tukseen." autoistuminen vain kiihtyy. Autois"Toivomme yhteiskunnalta toituvaa yhteiskuntaa vastaan suun- menpiteitä autoriippuvuuden vänattujen tekojen luonne on siksi hentämiseksi, joukkoliikennettä ja harkittua. yhteiskuntarakennetta kehittämällä "Suora toiminta on hyvä kei- autoilua pystyttäisiin vähentämään no muiden mielipidevaikuttamisen huomattavasti. Emme kohdista toimuotojen ohella. Eri toimintatavat mia yksittäisiä autoilijoita vaan au-
T
URKULAISET
Osta hyvä vene
Nyt olisi kaikille veneilystä kiinnostuneille tarjolla kunnon peli: Kaupan on 82-metrinen jahti, jossa on oma sairaala, uima-allas, moskeija, vakivarusteina ilmatorjuntaohjukset ja minisukellusvene 24 miljoonan euron pilkkahintaan. Ocean Breeze -nimellä seilaavan aluksen ostoon liittyy vain se ongelma, että sen omistussuhteista on hienoista epäselvyyttä. Tätä aikaisemmin Qadisiyah Saddam -nimellä tunnettua laivaa kauppaa nimettömänä pysyvän omistajan laskuun Lontoossa majaileva luksusristeilijäkauppias Nigel Burgess. Ongelmaksi kaupankäynnin edistymiselle muodostui Irakin hallituksen vaade saada haltuunsa laiva, kuten myös kaikki muukin Saddam Husseinin ulkomaille piilottama omaisuus. Parhaillaan Ocean Breeze on arestissa nizzalaisessa satamassa, kunnes omistusvyyhti selvitetään. www.independent.co.uk, www.nigelburgess.com
Jari Tamminen
Kuinka tyhjennät autonrenkaan
1. Älä vahingoita autoa tai renkaita. 2. Yhden auton renkaiden käsittelyyn menee muutama minuutti, renkaat tyhjenevät hissukseen noin tunnissa. 3. Toimi öiseen aikaan. Kun kannat kädessäsi vaikka olutpulloa, kukaan ei kiinnitä sinuun huomiota. 4. Ota kaveri mukaan, porukassahan on aina mukavampaa. 5. Ruuvaa venttiilin korkki irti ja laita pikkukivi, riisinjyvä tms. venttiiliin. Ruuvaa venttiilin korkki takaisin paikalle. 6. Kerralla kannattaa tyhjentää useampi kuin yksi rengas, silloin vararenkaasta ei ole iloa. Kun toisen puolen renkaat on tyhjennetty, auton omistaja ei voi olla huomaamatta renkaiden tyhjentymistä. 7. Muista myös jättää tuulilasinpyyhkijän alle lappu, jossa kerrotaan tapahtuneesta.
Kyborgit hyökkäävät
Kyborgi muodostuu yhdistämällä kyberneettinen ja organismi. Kyseessä on siis elävää kudosta ja teknologiaa sisältävä olento. Periaatteessa sydämentahdistimella varustettu henkilökin täyttää määritelmän. Nyt Usa:n puolustusministeriön alaisuudessa toimiva kokeellista teknologiaa kehittävä DARPA-ohjelma sekä Cornellin yliopiston Insect Cyborg Sentinels Project ovat luoneet kyborgikiitäjän, perhosen jonka lentosuuntaa pystytään ohjaamaan sen selkään istutetun piirilevyn välityksellä. Näille kyborgeille löytyykin sitten scifikirjallisuudesta runsaasti sotilaallisia käyttöideoita. www.livescience.com, www.cornell.edu
Mirkka Hietanen
Piraatit, yhteiskunnan mätäpaiseet
Samaan aikaan kun Ruotsissa tuomioistuimessa väännetään kättä PirateBay.org-sivuston laillisuudesta, yhdysvaltalainen tekijänoikeusjärjestö RIAA pyrkii vakuuttamaan paikalliset syyttäjät laittoman musiikinlataamisen ja terrorismin yhteyksistä. RIAA:n nettiin vuotanut koulutusvideo aiheuttaa hämmennystä. Videolla lainvalvojia kannustetaan huomioimaan, että kopioitujen levyjen koteloista löytyy usein huumeita, koska levyjen kopioijat ovat monialarikollisia. Aseetkin ovat usein kopioiden lähellä terroristien väijyessä kulman takana. Hieman ristiriitaisiksi väitteet tekee se, että RIAA on toistaiseksi kunnostautunut nostamalla syytteitä tekijänoikeusloukkauksista lähinnä yksinhuoltajaäitejä, eläkeläisiä ja opiskelijoita vastaan. gizmodo.com
Uusi öljypörssi ilman nettiä
Iranissa kaavaillaan omaa öljypörssiä, joka ei perustu dollarille. Raakaöljyn hinta kävi tammikuun lopulla ensimmäistä kertaa yli sadassa dollarissa tynnyriltä. Iran uskoo saavansa omalla pörssillään raakaöljystä paremman hinnan, kun öljyn hinta sidotaan vakaampaan valuuttaan syöksykierteessä olevan dollarin sijaan. Tammihelmikuun taitteessa Lähiidän (paitsi Irakin ja Israelin) internettiin yhdistävät neljä merenalaista kaapelia katkesivat mystisesti Välimerellä ja Persianlahdella. Internetyhteyksien pätkimisestä huolimatta pörssipuuhailu jatkuu. Suunnitelmien mukaan pörssi avautuu helmikuun lopulla. www.globalresearch.ca
12 voima 02/2008
Charmantti Martti
Kosovo itsenäistyi. Rauhantutkija Johan Galtung pelkää, että tähtineuvottelija Martti Ahtisaaren salamadiplomatia johtaa ongelmiin.
Oliver Ivanovic tiesi olevansa häviöllä. Kosovon tulevaisuudesta käytävät neuvottelut olivat umpikujassa ja Ivanovic, kansanedustaja ja alueen serbivähemmistön näkyvin edustaja, ennusti kaiken päättyvän murhenäytelmään. Hän ei silti suostunut sanomaan pahaa sanaa pääneuvottelijasta. "Martti Ahtisaari on yksi älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä", Ivanovic kehui viime keväänä. "Hän ymmärtää Kosovoa." Samaan hengenvetoon Ivanovic kertoi suunnittelevansa muuttoa kauas Kosovosta, joka tulisi itsenäistymään ilman Serbian hyväksyntää. Neuvottelukumppanit pitävät Ahtisaaresta. Heidän tarinansa kertovat tähtivälittäjästä, joka pyyhkäisee kriisialueille, hurmaa neuvotteluosapuolet ja rakentaa salamaratkaisun. Kukaan ei hauku Ahtisaarta hekään,
V
IIME KESÄNÄ
Politiikan tylsyys ja terrorismin houkutus
P O L I T I I K K A A O N U S E I N vaikea jaksaa. Öljyn, kivihiilen ja maakaasun polttamista pitää heti vähentää voimakkaasti, sillä se on ilmastomuutoksen tärkein syy. Fossiiliset energiavarat ovat ehtymässä ja ympäristörasituksestaan huolimatta ne ovat myös hyödyllisiä. Niitä ei pitäisi polttaa, vaan käyttää muovin raaka-aineena harkiten. Silti muutosta ei näy. Polttoaineen kokonaiskulutus kasvaa, ja yhä useampi ihminen hakeutuu asumaan omakotitaloon, entistä isompaan, entistä kauemmas työpaikoista ja palveluista. Kulutuksen vähentämisen sijaan valtio, yritykset ja kuluttajat ovat kiinnostuneempia öljyn korvaamisesta uraanilla ja energiakasveilla. Kuitenkin tiedämme uraanivarojenkin ehtyvän pian. Tiedämme, että energiakasvit eivät pysty korvaamaan kuin pienen osan siitä energiamäärästä, joka nyt fossiilisilla tuotetaan. Tiedämme myös, mikä kiistaton ero on reilun ja epäreilun kaupan tuotteiden välillä. Ja että sillä rahalla, joka länsimaissa käytetään lemmikkieläinten ruokaan, voitaisiin järjestää puhdas juomavesi ja välttämättöminä pitämämme rokotukset kaikille niille ihmisille, joilta ne nyt puuttuvat. MIK SI Y K SILÖ JA KONEISTO
eivät pysty helppoihin, välttämättömiin ja tehokkaisiin päätöksiin? Miksi kaupunkisuunnittelu ei pakota ihmisiä asumaan ekologisesti? Miksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ei jo ole ilmaista? Miksi reilun kaupan tuotteiden markkinaosuus ei kasva räjähdysmäisesti? En ymmärrä, miten poliitikko- ja järjestöaktiiviystäväni jaksavat tätä asemasotaa. Turhautumisen hetkenä ymmärrän hyvin Baader-Meinhofryhmän ajatuksia ja keinoja. He tappoivat terroriteoillaan naurettavan vähän ihmisiä verrattuna siihen, miten monia vastapuoli nitisti sodalla ja rakenteellisella väkivallalla ja miten tehokkaasti keskivertokuluttaja nyt riistää luontoa ja kanssaihmisiä arkisilla ostopäätöksillään. Miksi en kuitenkaan turhautuneimmillanikaan harkitse terroristiksi ryhtymistä? Koska arvostan yksilönvapautta yli kaiken. Yksilön uhraaminen "jonkin häntä suuremman vuoksi" on aina erehdys, sillä ihmisyksilöä suurempaa ei ole vaikka ihmisellä on taipumus moisia kangastuksia nähdä. Jokaisella on oikeus elää, vieläpä vapaana. myös sen tehottomuus. Strategiahan on se, että terrori-iskut yllyttävät vastapuolen, vallanpitäjät, niin ylilyöviin vastatoimiin, että väestön enemmistö nousee kapinaan. 1970-luvullakin kävi kuitenkin päinvastoin: terroritekojen kauhistelu hukutti alleen keskustelun globaaleista talous-, ihmisoikeus- ja sota-aiheista. Miten sitten porata umpikujaan reikä? Nauttimalla. En ole ahdistunut. Minua vain ajoittain vituttaa. Olen onnellinen, eikä se, että niin suuri osa maailman ihmisistä ei ole, estä minua iloitsemasta. Elämä on hyvää ja rajallista. Ei ihmislajin mahdollinen sukupuuttokaan tee ihmislajin historiaa turhaksi. Filosofoimalla politiikan. Puhutaan vaihteeksi keinojen sijaan päämääristä: mitä on hyvä elämä? Joskus maailmankatsomusta on helpompi muuttaa kuin arjen käytännöllisiä mielipiteitä jotka muuttuvat kyllä itsestään, jos niiden emä, katsomus, muuttuu ensin. Iloitsemalla siitä, että ainakin oman elämän voi muuttaa. Asuinpaikan voi valita ja luontoa tai työläisiä riistävistä työpaikoista, palveluista ja tuotteista voi kieltäytyä. Tee tämä ja ole onnellinen jo se antaa toisinajatteleville miettimisen aihetta.
DYYKKAUSTA PRISTINASSA. Kosovon albaa-
nien itsenäisyysliike Vetevendosje koristeli Pristinan roskalaatikot "Ahtisaaren paketti" -teksteillä. Liikkeen mielestä Ahtisaaren malli on negatiivinen kompromissi, jossa sekä serbit että albaanit häviävät.
jotka Ivanovicin tapaan uskovat neuvottelutulosten johtavan katastrofiin. Johan Galtungin mielestä Ahtisaari on hoitanut suuria välittäjäntehtäviään Namibiassa, Acehissa ja Kosovossa liikemiestyyliin. "Ahtisaari on charmikas, tehokas ja taitava", norjalainen Galtung kuvailee. "Valitettavasti hän ei ole todellinen välittäjä. Hän ei ratkaise konflikteja, vaan ajaa läpi länttä miellyttävän lyhytaikaisen ratkaisun. Hän antaa eu:n käyttää itseään hyväksi." Johan Galtungia suututtaa kaksi asiaa Ahtisaaren neuvottelutaktiikassa. Ensinnäkin se, että Ahtisaari näyttää aina saapuvan neuvottelupöytään hetkellä, jolla toinen konfliktin osapuolista on poliittisessa tai taloudellisessa puolinelsonissa ja valmis hyväksymään kehnonkin ratkaisun. Vielä vaarallisempaa, Galtung varoittaa, on se, ettei Ahtisaari epäröi ajaa salamaratkaisujaan läpi ohi yk:n hyväksynnän. "Namibian itsenäistymisprosessissa valkoisille annettiin valtavia maatiloja, koska mustat olivat epätoivoisia ja huolivat sen, mitä tarjottiin. Acehissa neuvoteltiin vasta sitten, kun tsunami oli huuhtonut kapinallisten aseet mereen", Galtung listaa. Helsingissä käytyjä Acehin rauR AUHANTUTK IJA
TERRORISMISSA ON HUONOA
liikkeen tiedottaja Glauk Konjufca on tyytymätön välittäjän työhön. "Se tulee lamauttamaan koko järjestelmän ja sytyttämään konfliktin uudestaan", Konjufca ennustaa. Tilanne Kosovossa, jota serbit pihanneuvotteluja juhlittiin Ahtisaaren tävät sivistyksensä kehtona, muisjättimenestyksenä. Galtung uskoo, et- tuttaa Johan Galtungia Israelin petä välittäjän salaisuus oli ajoitus: tsu- rustamisesta. Molemmissa tilannami oli juuri surmannut yli 200 000 teissa uusi valtio perustettiin toisen acehilaista ja ajanut itsenäisyysliik- ryhmän pyhälle maalle ilman yk:n keen nurkkaan. turvallisuusneuvoston hyväksyntää ja odotettin, Lähes kolme vuosiettä tilanne vakiinkymmentä kestäneen n bia tuisi ajan myötä. konfliktin päättänyt "Nami ehin sopimus allekirjoi"Valtaa itselleat, Ac von must tettiin vain kahsi maata, ja saatat ja Koso ä it onnistua. Valtaa deksan kuukautmuslim levat viel ta katastrofin jälpyhää maata, ja rbit tu . Mitään ei se keen. kylvät riidan joan ima ka voi hukuttaa kapino atkaistu." E N TÄ K O S O V O ? Sersinut." ole r bialaiset tuntevat joutuneensa Balkanin O L I V E R I VA N O V I C usmurhenäytelmien syntikoo, että Ahtisaaren charpukeiksi. Nyt Serbia on memi ja nopeus olivat Kosovosnettänyt Kosovon prosessissa, joka sa väärä tapa etsiä pysyvää ratkaisua. ei huomioi kansainvälistä lakia. Serbia ei voinut hyväksyä pikaratkai"Kansainvälinen laki perustuu sii- sua, joka olisi omien äänestäjien silhen, että yk:n turvallisuusneuvoston missä näyttänyt periksiantamiselta. on tunnustettava uusi valtio. Se ei "Balkanin ihmiset eivät pidä vallasta, mutta me kunnioitamme sitä. Ahtisaaren tehtävä ei ollut olla pidetty, vaan kunnioitettu. Kunnioituksen voittaminen vaatisi useiden vuosien työtä", Ivanovic arvioi. Johan Galtung haaveilee siitä, että Kosovossa voitaisiin vielä palata Kosovon edesmenneen presidentin Ibrahim Rugovan kärsivällisen ja väkivallattoman neuvottelun linjalle. Liittovaltiomallinen ole täydellinen käytäntö, mutta pa- Kosovo, jossa tavarat ja ihmiset kulras mitä tällä hetkellä on. Ahtisaari kisivat vapaasti autonomisten serbiohitti sen." ja albaanialueiden sekä naapurimaiMutta eikö rauha, epätäydellinen- den välillä, olisi Galtungia miellytkin, ole sotaa parempi? "Ehkä väliai- tävä ratkaisu. Sen myötä kukaan ei kaisesti", Galtung myöntää. Rauhan- joutuisi nielemään tappiota tai metutkija ei kuitenkaan usko, että neu- nettäisi kasvojaan. vottelupöydässä koettu nöyryytys unohtuu. Katkeruus jää kytemään. Hanna Nikkanen "Namibian mustat, Acehin muslimit ja Kosovon serbit tulevat vielä Oliver Ivanovicia ja Glauk Konjufcaa kapinoimaan. Mitään ei ole ratkais- haastateltiin ennen Kosovon julistaututu." Myös Vetevendosje-itsenäisyys- mista itsenäiseksi.
Hanna Nikkanen
"Acehilaiset ovat tyytyväisiä rauhaan"
edustanut Kalle Sysikaski puolustaa Ahtisaaren neuvottelutyötä: "Kävin viime viikolla Acehissa. Ero sotatilan ja nykyisen tilan välillä on kuin yöllä ja päivällä. Ihmiset ovat tyytyväisiä saavutettuun rauhaan." Johan Galtung syyttää Ahtisaarta lännen etujen ajamisesta Acehissa. Öljyrikkaan ja muslimienemmistöisen maakunnan itsenäisyyshaaveet tuntuivat Euroopasta uhkaavilta, joten Ahtisaari käytti tsunamia hyväkseen riisuakseen sissit aseista. Acehilaisten katkeruutta sorrosta ei sammutettu, Galtung varoittaa. Sysikaski pitää Galtungin kritiikkiä yksioikoisena: "Lännen intresseissä on Indonesian vakaus. Öljyn tuotanto jatkuu. Mutta vakaus on myös acehilaisten intresseissä. Ilman demokraattista kehitystä luonnonvaroja olisi helpompi riistää." Ahtisaareen suhtauduttiin neuvotteluiden aikana ristiriitaisesti, Sysikaski myöntää, mutta lopputulos oli aito menestys. "Kyllä hän tästä prosessista kiitoksen ansaitsee."
SADANKOMITE A A ACEHIN R AUHANPROSESSISSA
Teemu Mäki
Turussa järjestetään 17. kerran Suomalaisen elokuvan festivaali
Päävieraana Anssi Mänttäri. Muina teemoina vuosi 1918 ja Tauno Palo sata vuotta. www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi
TAIVAAN
REUNALLA FATIH AKIN
-ELOKUVA
futurefilm.fi
Dokumenttikevät 2008
Kotimaiset dokumenttielokuvat valtakunnallisella kiertueella 15.3.- 31.5.2008 Anna dokumenttielokuvan vaikuttaa ja osallistu keskusteluihin! Ohjelmisto ja esityspaikkakunnat: www.elokuvakontakti. Tapahtumat
in Made res who ca
"Kaikki tarvitsevat
TOIMINTA
H E L S I N G I N V A LTA A J AT
tilaa"
olla ihan oven takana", komppaa Aleksi. "Voi olla, että jossain vaiheessa keittää yli ja sitten jotkut alkavat polttaa paikkoja."
Oona Juutinen
eivät lepää laakereillaan. Kuluvana vuonna he ovat ehtineet vallata jo kolme rakennusta. Toistuvista häädöistä huolimatta valtaajat eivät aio lopettaa, ennen kuin pysyvä sosiaalikeskus on todellisuutta. Talonvaltaajiin viitataan mediassa jatkuvasti "nuorina" ja valtaajia kehotetaan käyttämään hyväkseen olemassaolevia nuorisotiloja. Vähättelevä kieli ärsyttää valtauksissa pitkään mukana ollutta Aleksia. "Kysymys ei ole siitä, mikä kaikki meidän toiminta voisi nuorisotaloihin mahtua, vaan siitä, että me tarvitsemme tilaa omaehtoiselle toiminnalle. Nuorisotalot eivät ole mikään ratkaisu, sillä ne ovat tosi rajoitettuja paikkoja." Lisäksi suuri osa valtausliikkeessä mukana olevista on alaikäisille tarkoitettuihin nuorisotiloihin auttamattomasti liian vanhoja. "Kaikki tarvitsevat tilaa, eivät vain nuoret", Aleksi muistuttaa. "Ajatus, että aikuisten pitää vain tehdä palkkatyötä tai että aikuiset eivät halua tehdä mitään omatoimista on tosi älytön."
toimintaa ei voi organisoida", selventää taa Aleksi. "Mutta koko ajan tässä on myös ollut kyse taistelusta, jossa määritelyse lään sitä kenen ehdoilla kaupungeissa ä ja yhteiskunnassa eletään. Epäkaupalliskunnassa set bileet ovat osa tätä toimintaa." et Pelkästä bilettelystä ei siis ole kysykästä mys, vaikka moralisoinnilla ja "aktivisaikka milla" perinteisessä muodossaan onkin Aleksin mukaan nykyvaltauksilla vähäisempi merkitys kuin monissa muissa liikkeissä. sä. "Esimerkiksi ympäristö- ja eläinoimerkiksi keusliikkeet korostavat omaa rooliaan kkeet "hyvien asioiden" puolustajina, ulkon puolisina aktivisteina. Stadin valtaajat na taas korostavat rooliaan ihmisinä, jotka rostavat yrittävät muuttaa ja parantaa omaa ät ympäristöään ja elämäänsä. Vaadimme stöään tiloja, joissa voimme rakentaa sellaista oissa yhteiskuntaa ja maailmaa, jonka me untaa haluamme." mme."
V A LTA A J I E N V A AT I M U K S I L L E löytyy nykyään kuuntelijoita. Nuorisotutkin musverkoston talonvaltauksia käsitterkoston levään julkaisuun ovat kirjoittaneet tutkijoiden ja kansalaisaktivistien lisäksi n muun muassa ministeri Stefan Wallin sekä Johanna Sumuvuori, kanhanna sanedustaja ja Helsingin nuostaja risolautakunnan puheentakunnan johtaja. Kaikki kirjoittajat . tuntuvat olevan yhtä at mieltä siitä, että sosiaalikeskus on tueskus kemisen arvoinen n projekti. i. Valtaajien taajien aktiivisuutta ja uutta omatoimisuutta misuutta arvostetaan. etaan. Jostain syystä nämä tuen uen
ilmaisut eivät kuitenkaan ole konkretisoituneet millään tavalla. "Ihme homma, että kaikki tukevat meitä mutta silti kukaan ei valita siitä että meidät häädetään jatkuvasti", tuhahtaa Aleksi. "Kaupunki ei mitenkään edistä sosiaalikeskusasiaa valtausten välissä. Vaikka kaupunki on sanonut etsivänsä tiloja, asia on käytännössä ollut täysin haudattuna", ilmoittaa Juha Projekti sosiaalikeskuksen nettisivuilla. "Olemme saaneet huomata, että ainoa tapa viedä neuvotteluja sosiaalikeskuksesta eteenpäin on suora toiminta. Tähän asti häädöt on otettu aika rauhallisesti meidän puolelta, mutta oikeasti eskaloituva konflikti voi
Nuorisotutkimusverkoston Talonvaltaus liikkeenä Miksi squat ei antaudu? -julkaisuun liittyvä keskustelutilaisuus 7.3. kello 14 16.30 Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Julkaisu on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/ talonvaltaus.pdf. Projekti sosiaalikeskuksen kotisivut www.valtaus.org
S O S I A A L I K E S K U S V A LTA U K S I A on toisinaan kritisoitu siitä, että niissä järjestetään vain juhlia. Valtausten epävarma tila ja jatkuva häädön uhka vaikeuttavat kuitenkin pitkäkestoisen toiminnan järjestämistä. Moni projekti vaatisi enemmän vakautta. "On vaikeaa rakentaa jotakin toimivaa, jos ei koskaan tiedä missä voimme olla ja kuinka kauan. Siksi tapahtumat jäävät bileiksi ja vastaaviksi. Jatkuvat häädöt turhauttavat ihmisiä ja syövät motivaatiota, kun oikeasti mielekästä
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi
TOIMINTA
4.3. NETTISENSUURIN VASTAINEN SUURMIELEN-
Internet-liikenteen ennakkosensuuria vastustavat kansalaiset järjestävät Helsingissä suurmielenosoituksen. Mielenosoitus alkaa Kiasman edestä klo 12:30 ja siirtyy Eduskuntatalolle klo 13 mennessä. 13.3. RUOK A A, EI ASEITA -ELOKUVAILL ASSA Ron Mann: Grass, History of Marihuana & "American experimence" Kinsey documentary, alkulyhärinä The Shock Doctrine, aikaa myös keskustelulle, kello 19 Helsingin Rauhanaseman saunatuvassa.
OSOITUS.
TAPAHTUMAT
Työväentutkimus 2007 -palkintojen julkaisu, Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa kello 1416.
4.3. PERINTEINEN T YÖVÄENPERINNEPÄIVÄ, 6.3. K ANSAINVÄLISEN NAISTEN PÄIVÄN JUHLIN-
kello 1216 hemmottelua: hennatatuointeja, thai-hierontaa, meikkivinkkejä & ihonhoitoopastusta, ilmoittautuminen: oge.eneh@hel.fi, kello 1316 herkkuja Thaimaasta, Indonesiasta, Marokosta sekä Länsi-Afrikasta, kello 1518 keskustelua & kulttuuriohjelmaa, paneelikeskustelu: Kuinka minusta tuli yrittäjä? Maahanmuuttajanaiset kertovat kokemuksistaan yrittäjänä, Helsingin Caisassa. 7.3. SPELTTIPERJANTAI, luomutilan emältä Pirjo
TA A,
Vesimäki kertoo speltin monipuolisesta käytöstä leivonnassa & ruuanlaitossa Helsingin Ruohonjuuressa kello 1219. HELSINKI OURVISION -laulukilpailut: semifinaalit: Arabiaviisut 7.3. kello 1922, Aasiaviisut 8.3. kello 1922, Afroviisut 14.3. kello 1922, Amerikkaviisut 15.3. kello 1922, Eurooppaviisut 28.3. kello 1922 Caisassa & Ourvision 2008 Grande Finale 26.4. kello 2023 Finlandia-talossa. TAMPERE K AUPUNK I LUKEE K IRJA A 9.15.3. Tampereen kaupunki lukee Sinikka Nopolan hämäläistrilogiaa Ei tehrä tästä ny numeroo, Se on myähästä ny & Kyä tässä jotain häikkää o, tapahtuman järjestää Tampereen kaupunginkirjasto yhteistyössä WSOY:n, Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden, Suomalaisen kirjakaupan, Tampereen työväenopiston & Lukukeskuksen kanssa, Ylioppilasteatteri esittää näytelmää Ei tehrä tästä ny numeroo, Eila Roine tulkitsee kampanjakirjojen tekstejä & antaa kirjailijalle haastattelun, Netti-Nysseen voi tulla keskustelemaan kirjoista ja Pyynikin Portissa vietetään iltaa proosakaraoken merkeissä. Ravintola Laternassa saa kuulla Sinikka Nopolan teksteihin sävellettyjä lauluja, joita esittää Päivi Kantola kitaristi Jarmo Julkusen säestämänä. Mukaan lavalle nousee Sinikka Nopola, www. tampere.fi/kirjasto/kaupunkilukee. INTIA-VIIKKO, osana valtakunnallista rasisminvastaista viikkoa tapahtumia 14.20.3. kulttuurikeskus Unipointissa, Vanhalla kirjastotalolla, www.tampere.fi/kulttuuri/unipoint.
uusina lajeina tänä vuonna seurataan kieloja, kulleroita & seitsenpirkkoja, Kevätseurannassa tarkkaillaan kahta asiaa: ensihavaintoja ja lajien runsastumista, ensihavaintoja voi kirjata milloin vain, lajien runsastumista arvioidaan seitsemänä kevätseurantaviikonloppuna: 15.16.3., 29.30.3., 12.13.4., 26.27.4., 10.11.5., 24.25.5. & 7.8.6., seurantaviikonloppujen jälkeen Ylen Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan havainnoista & kevään edistymisestä, kevätseurannan ruotsinkielisestä toteutuksesta vastaa Natur och Miljö, lasten omalle Kevättuuli-lomakkeelle voi puolestaan merkitä havaintoja 12 tutusta kevätlajista, www.luontoliitto.fi/kevatseuranta.
SUOMI LUONTO-LIITON KEVÄTSEUR ANTA,
täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ilmoittautuminen: fillarikirppis@luukku.com.
KESKUSTELUT & SEMINAARIT
3.3. MUK A AN NATON TAISTELUJOUKKOIHIN VAI
KURSSI
13.3. TIETOA K ANSAINVÄLISISTÄ VAPA AEHTOIS-
Helsingin Rauhanasemalla, Veturitori 3, kello 18, www.kvtfinland.org.
T YÖLEIREISTÄ, TURKU ESTELLEN PYÖR ÄK IRPPUTORIN POLKUPYÖR ÄN KORJAUSKURSSI 21.-24.3. Aurinkotehtaalla, Kirkkotie 610, käytännön opetusta on kurssin kaikkina päivinä kello 1018, kurssi on suunnattu sellaisille, joilla ei vielä juurikaan ole kokemusta pyörän korjauksesta & huollosta, alkeista siis lähdetään & erikoisempiakin juttuja katsotaan mikäli ehditään, kasvisruokaa on tarjolla huokeaan hintaan kurssin jokaisena päivänä, kurssi on ilmainen & paikkoja on rajoitetusti, joten paikat
Onko Suomen syytä osallistua Naton NRFtaistelujoukkojen toimintaan vai ei? Keskustelemassa komentaja Risto Rautava (kokoomus) & Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro, Elina & duo Sydänmaa esittää tarinoita sävelin, Maanantaiklubilla kello 19 ravintola Milenkassa, Haapaniemenkatu 35, Helsingin Sörnäisissä, Maanantaiklubi on kriittisen keskustelun & kulttuurin avoin kohtaamispaikka, vetäjinä ovat Irene Auer & Yrjö Hakanen, http://maanantaiklubi.blogspot.com. 10.3. HY VÄ PAHA ETIIKK A -seminaari, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan & sen humanistisen & yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen etiikkaa ja ennakkoarviointia pohtivan ns. HYMY II -työryhmän seminaarissa pohditaan tarvitaanko humanistisyhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ennakkoarviointia, Tieteiden talon luentosalissa 104 kello 10-13, tilaisuus on kaikille avoin, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista 6.3. mennessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan avustaja Terhi Tarkiaiselle terhi. tarkiainen@tsv.fi, lisätietoa www.tenk.fi/hymy tai tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Salla Lötjöseltä: tenk@tsv.fi. CONNECEI?
-seminaari, Suomessa on havahduttu suurten ikääntyvien sukupolvien myötä työvoimapulaan, uutta työvoimaa on lähdetty hakemaan Filippiineiltä, Venäjältä & Virosta, tulevaisuudessa ainakin palvelualojen & hoitoalan työpaikat ovat yhä monikulttuurisempia, miten ihmiset, joilla on eri kielet, kulttuurit, tavat & uskomukset onnistuvat työskentelemään tehokkaasti keskenään? Ja miten eri työnantajat, kaupungit ja kunnat voivat valmistautua tulevaan tilanteeseen? Keskustelemassa kanadalaiset Yasmin Meralai & Cindy Chan Helsingin Caisassa kello 14.4516.30, seminaarin kielenä englanti, ilmoittautuminen: peter.lonnberg@international.gc.ca.
TING DIVERSIT Y TO PERFORMANCE
LUENNOT
4.3. FEMINISTINEN R ADIK A ALITEORIA, tutkaile itseäsi & ammenna muiden kokemuksista, opi uusi vuorovaikutuksen tapa, josta on poistettu tuhoavat vallankäytön mekanismit, Avoimen Naisten Korkeakoulun luennolla sosiaalipsykologi Jaana Jaatinen & FRT-kouluttaja Kati Vilkki, luento kello 18 Helsingin Maikki Friberg -kodissa Bulevardi 11 A 1, luento vain naisille.
CAROLUS ENCKELL: MA AL AUS, VÄRI, HENK ISY YS,
Enckell puhuu muun muassa teosofian vaikutuksesta mielikuvien rakentajana kirjailija August Strindbergin & kuvataiteilija Hilma af Klin-
16 voima 02 /2008
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Ihmisten siirtämistä seksuaalista tai työn hyväksikäyttöä varten orjuuden kaltaisiin oloihin pakolla tai erehdyttämällä. Moraalinen paniikki ja uhkakuvien lietsonta "kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta" ohjaavat keskustelua ihmiskaupasta, jossa on lopulta kyse vain siitä, millaisissa olosuhteissa siirtolaiset Euroopassa ja Suomessa elävät ja työskentelevät. Nuorten naisten liikkumisen kontrollia on pyritty lisäämään ihmiskaupan vastaisen työn kautta. Seksiorjiksi pakotetut naiset ovat jäävuoren huippu järjestelmässä, joka mahdollistaa siirtolaisten työn riiston paperittomuuden ja karkotusten pelon kautta. Euroopassa elää tuhansia ihmisiä, jotka valitsevat orjatyön mieluummin kuin kohtaavat eurooppalaiset viranomaiset, joille luontevin tapa auttaa ihmiskaupan uhreja on käännyttäminen. Vuodesta 2006 asti Suomessa on ollut mahdollista myöntää viranomaisten kanssa yhteistyötä tekevälle ihmiskaupan uhrille tilapäinen oleskelulupa. Näitä lupia on myönnetty yksi kappale. Kuvaava "ihmiskauppatapaus" on georgialaisnaisten joukkokäännytys keväällä 2005. Keski-ikäisten naisten ostosmatka katkesi yllättäen Suomen rajalla, vaikka naisilla oli sekä rahaa että viisumit, eikä mitään todisteita ihmiskaupasta löydetty. Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
Bulit blääkät So What!
M U S I I K K I Toissa vappuna kävin kuuntelemassa Verneri Pohjolan kvintettiä Espan lavalla. Pohjola kertoi, että hänelle tärkein Milesin levy on Filles De Kilimanjaro. Tärkeitä ovat olleet myös Seven Steps To Heaven, Sketches Of Spain ja tietenkin Kind Of Blue. Kvintetti soitti nautinnollisesti. Lisäksi on pakko myöntää, että Verneri Pohjoj lan ja Jussi Kannasteen työskentely toi tely väkisinkin mieleen Miles Davisin ja n John Coltranen parhaat yhteiset t hetket. Kun palasin kotiin panin lennossa soimaan Filles De Kilimanjaron. Sitten oli vuorossa Seven Steps To Heaven, E.S.P, Miles s In The Sky, sekä pitkästä aikaa Sorceorcerer ja Nefertiti ja tietenkin Kind Of Blue. Jämähdin taas pahasti, sillä koko o seuraavan viikon soittelin pelkässtään Milesia.
Verneri Pohjolan suhteessa Miles Davisiin on Eskokreetaa eli Kreetaeskoa enemmän kuin Nummisuutareissa. Tämä kombinaatio nimittäin toimii oikeasti. Pertti Laesmaa Verneri Pohjola Plays Miles Davis Helsingin Kanneltalossa, Klaneettitie 5, ke 26.3. klo 19.00.
Ihmiskauppa
tin tuotannossa sekä Vasili Kandinskin ja Kazimir Malevitsin unelmasta uudesta yhteiskunnasta ja ihmisestä, Kuvataideakatemian Avoimen akatemian keskiviikkoluentojen Aikalaisuus 1: futuristeja, mystikoita ja folkloristeja -sarjassa, Kuvataideakatemia, Kasarmikatu 36, seminaarihuone 3, 3 kerros, kello 1820.
11.3. KENEN TIEDOLL A ON MERK IT YSTÄ? YHTEI-
UUDEN AJAN AUR A JA K ASVIK SEN T YÖYHTEISÖ NYK Y TAITEEN HENK ISENÄ K ASVUPATANA, Mallander
NEN TIEDONR AKENNUS T YÖEL ÄMÄ SSÄ,
tilaisuudessa pohditaan tiedon luomisen & sen käytön mekanismeja & olosuhteita työelämässä, luennoitsijoina Yrjö Engeström & Riitta Smeds, Siltavuorenpenger 20 D Psy Sali 1, kello 16.1518, www.cicero.fi/events_siltama1.html. NA ISET & NARSISMI, dosentti, dekkarikirjailija Leila Simonen & toimittaja Brita Jokinen alustavat Avoimen Naisten Korkeakoulun luennolla kello 18 Helsingin Maikki Friberg -kodissa Bulevardi 11 A 1, luento vain naisille.
12.3. JAN-OLOF MALL ANDER & JUHA OL AVINEN:
& Olavinen käsittelevät luennollaan 1970-luvun Suomen ankaraan poliittiseen kulttuuri-ilmastoon ilmaantunutta vaihtoehtoa, itämaisesta ajattelusta vaikutteita saanutta ravintola Kasviksen ympärillä toiminutta työyhteisöä & sen merkitystä, Kuvataideakatemian Avoimen akatemian keskiviikkoluentojen Aikalaisuus 1: futuristeja, mystikoita ja folkloristeja -sarjassa, Kuvataideakatemia, Kasarmikatu 36, seminaarihuone 3, 3 kerros, kello 1820. 19.3. MIK A TA ANIL A: ERKK I KURENNIEMI, Taanila käsittelee luennossaan Kurenniemen tuotantoa ja ajatuksia, mediataiteen pioneeri Kurenniemi on elektronisten instrumenttien suunnittelija, säveltäjä & visionaari, jonka toiminta on tapahtunut suurelta osaltaan taiteen marginaalissa, Kuvataideakatemian Avoimen akatemian keskiviikkoluentojen Aikalaisuus 1: futuristeja, mysti-
koita ja folkloristeja -sarjassa, Kuvataideakatemia, Kasarmikatu 36, seminaarihuone 3, 3 kerros, kello 1820..
26.3. TEEMU LEHTO: KULTTUURISTA AKTIVISMINA,
men Naisten Korkeakoulun luennolla kello 18 Helsingin Maikki Friberg -kodissa Bulevardi 11 A 1, luento vain naisille.
2.4. LE A K ANTONEN & TARJA PITK ÄNEN-WALTER:
Lehto käsittelee luennossaan oman toiminnan esittelyn kautta aktivismin merkitystä kulttuuria muokkaavana tekijänä: Lehto on ruohonjuuritason kulttuurivaikuttamisen edelläkävijä, joka on toiminut kansalaisaktivistina, talonvaltaajana, tietokonetekniikkavisioijana & vaihtoehtoisen kulttuurin monitoimitila Lepakon eräänä alullepanijana, Kuvataideakatemian Avoimen akatemian keskiviikkoluentojen Aikalaisuus 1: futuristeja, mystikoita ja folkloristeja -sarjassa, Kuvataideakatemia, Kasarmikatu 36, seminaarihuone 3, 3 kerros, kello 1820.
1.4.
TURPPI JA AUK I -RYHMÄT,
1980-luvun alun suomalaisissa performanssiryhmissä painottuivat luontosuhde, rituaalien merkitys & kollektiivinen tekeminen, Kuvataideakatemian Avoimen akatemian keskiviikkoluentojen Aikalaisuus 1: futuristeja, mystikoita ja folkloristeja -sarjassa, Kuvataideakatemia, Kasarmikatu 36, seminaarihuone 3, 3 kerros, kello 1820.
TANSSI & IMPROVISAATIO
9.3. R AGGA & NDOMBOLO -intensiivikurssi Aleksanterin teatterissa, Ndombolo & coupé décalé kello 1315, ragga dancehall kello 1517, www.raggadancehall.tk, ilmoittautuminen: raggadecale@ gmail.com. 11.3. IMPROVISA ATIOKLUBI HEPULIN KEVÄTK ARKE-
NA ISI A PA IK ANNIMISSÄ ÄMMÄNSA ARESTA
millaisia naista merkitseviä sanoja nimissä esiintyy & millaisia paikkoja nuo nimet tarkoittavat? Kaija Mallat alustaa AvoiNEITSY TK ALLIOLL A,
Köyhää kansaa 12/24. Matti Hagelberg on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija. Hänen käsikirjoittamansa ja kuvittamansa Köyhää kansaa on Voiman 24-osainen jatkosarjis. Se perustuu Minna Canthin samannimiseen vuonna 1886 julkaistuun pienoisromaaniin.
Matti Hagelberg
okainen esitys syntyy paikan päällä yleisön toiveista, Impronautit Helsingin Kampin Teerenpelissä kello 2022. HELSINKI IL FL AMINGO -nykyflamencofestivaali 18.23.3. Aleksanterin teatterissa, kotimaisia & kansainvälisiä nykyflamencon huippuja, vierailijoita & lastenesitys, lisäksi paneelikeskustelu, festivaaliklubi & Concha Jareñon flamencotanssikurssit, www.kaarimartin.net. JORMA & JORMA, Jorma Elon teokset Twisted Shadow, OFFCORE & Two Fast & Jorma Uotisen teos Colours Kansallisbaletissa, esitykset 5.3., 7.3., 27.3. & 1.4.
LOT,
telee ohjaaja Pekka Milonoffia, joka parhaillaan ohjaa KOM-teatteriin Itkosen Kohti-kirjaan perustuvaa näytelmää, Stoassa kello 17.30. 4.3. K IRJALLISUUSINSTITUUTION MURROS, Linnunlaulun lukupiirissä keskustelemassa Jaakko Tapaninen, Kari Levola, Anja Snellman & Hannu Raittila siitä, muuttuuko kustantaminen & kirjailijuus 2000-luvulla? Luonnollista liikettä vai hallitsematonta turbulenssia? Onko liike pysyvää? Miten ja kuka arvioi laatua? Paneelikeskustelu Villa Kivessä kello 18. MIK A WALTARIN JAL ANJÄLJILL Ä TURK ISSA, Panu Rajala luennoi Waltarin teoksissa Lähdin Istanbuliin, Mikael Karvajalka & Mikael Hakim näkyvästä salaperäisestä Istanbulista, Helsingin Kannelmäen kirjastossa, Kanneltalossa kello 18.30. 12.3. HARRI HOLTINKOSK I & JOUKO SAK SIO esittävät omia runotekstejään Oulun Torinrannassa, Kauppahallin kahviossa kello 12, Huutomerkki ry:n tilaisuus. SUOMI LUKUVIIKKO - L Ä SVECK AN 2008 Valtakunnallinen Lukuviikko 17.23.3., teemana on Kirjan maantiede - Bokens geografi, teema houkuttelee lukemaan niin klassikoita, dekkareita, eri puolelle Suomea & ympäri maailmaa sijoittuvia teoksia kuin tietokirjoja matkakirjoista maantieteeseen ja arkeologiasta kulttuurihistoriaan, www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuviikko.
ELOKUVAT
10.3. MITEN TULL A R ANSK AL AISEK SI (Comment peut-on être français?), Négar Zokan ohjaama dokumenttielokuva vuodelta 2002, elokuva on ranskankielinen, ei tekstitystä, Ranskan kulttuurikeskuksen järjestämässä Maahan- & maastamuuttoja -dokumenttielokuvasarjassa Helsingin Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 C 135, kello 18. 13.3. EVENING, Lajos Koltain ohjaama elokuva vuodelta 2007 Kuukauden leffana Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa kello 19. TAMPERE ARTISOKK A WOMAN FILM FESTIVAL 3.6.3. Artisokan ohjelmisto esittelee naisen elämää eri kulttuureissa & tarjoaa kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla palkittuja uutuuksia eri maista, Niagara-teatterissa. FRESH!-KLUBILL A musiikkia, videotaidetta & Future Shorts -lyhytelokuvia & -musiikkivideoita 7.8.3. Finlaysoninkuja 5:ssä, alkaen kello 19, lyhytelokuvakoosteet kello 21 & 23. TURKU ELOKUVI A SUNNUNTA ISIN kello 18 elokuvateatteri Dominossa, ML Media Liv, Humalistonkatu 7, 9.3. Roman Polanskin Inho, 16.3. Roy Andersson: Sinä elävä, 30.3. David Lynch: Inland Empire, 6.4. Hany Abu-Assad: Paradise Now.
TEATTERI
teatteriesitys & filosofinen tutkielma jumalasta, jumalan äidistä & vapaasta tahdosta, se on myös kuvaus äidin & tyttären suhteesta, sen vääjäämättömistä valtaasetelmista, Hanna Mäkisen käsikirjoittama & ohjaama teos 7., 11., 13. & 18.3. kello 18, 8. & 15.3. kello 17 & 19.3. kello 19 Forum Boxissa. TAMPERE HELENE, Väinö Lahden käsikirjoittama näytelmä taiteilija Helene Schjerfbecistä ensi-illassa Tampereen teatterissa 5.3. kello 19 teatterikahvila Kivessä, muut esitykset 12.3.29.4. AHTI K ARJAL A INEN EL ÄMÄ & TEOT, Juha Hurmeen käsikirjoittama & ohjaama teos ensi-illassa 7.3. kello 19 teatteri Telakalla, muut esitykset 11.3.22.4., arkisin kello 19, la & su kello 17.
HELSINKI NIETZSCHEN UNI,
KILPAILU
SUOMI NOVELLIN K IRJOITUSK ILPA ILU "MIK Ä IHMEEN UUSSUOM AL A INEN?"
Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 kansallinen toimikunta & Kustannusosakeyhtiö Teos julistavat alkaneeksi "Mikä ihmeen uussuomalainen?" -novellikilpailun, novellikilpailun kieli on suomi, se on avoin kaikille 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä & jotka eivät ole aikaisemmin julkaisseet kaunokirjallista teosta, lähetä enintään 40 liuskaa pitkä novellisi 30.6. mennessä Teokseen nimimerkillä, sulje nimesi & yhteystietosi erilliseen kirjekuoreen, jonka päällä on nimimerkkisi, osoite: "Mikä ihmeen uussuomalainen?" Kustannusosakeyhtiö Teos, Vilhonkatu 6 A, 3, 00100 Helsinki, lisätietoja: maria.santti@ teos.fi, 050 355 2845.
FESTARIT
The Heartburns, Cause for effect, Aivolävistys & Another Sinking Ship, dj Brutal Disco, Animalian opiskelijaryhmän & LuontoLiiton susiryhmän järjestämä ilta Helsingin 6. linjalla. HELSINKI INDIE MY ASS -festivaali 3.5.3., A Mountain of One, Frog Eyes & Services 6. linjalla. CURIUM METAL FEST, Kiuas, Kivimetsän druidi, Amoral & Ghost Brigade 14.15.3. Gloriassa.
20.3. PURE SEITAN!
KIERTUEET
THE CYAN VELVET PROJECT 7.3. Helsingin Bottalla, 4.4. Tampereen Yo-talolla & 11.4. Kaustisen Konstassa. DOWN 21.3. Tampereen Pakkahuoneella & 22.3. Helsingin Kulttuuritalolla. ISMO AL ANKO TEHOLL A 5.3. Espoon Sellosalissa, 6.3. Jyväskylän Paviljongissa, 7.3. Hämeenlinnan
KIRJALLISUUS
3.3. PEKK A MILONOFF, Stoan Kuukauden kirjavieras -keskustelusarjassa Juha Itkonen haastat-
voima 02 / 2008
21
MINNE HE MENEVÄT. Torppareil-
la on viimeksi mennyt lujaa vuonna 1918 eikä silloinkaan kovin pitkään. Omistava luokka sortaa myös nykyajan viimeisiä torppareita. Jari Kokkista ja Juha Väisästä hevosineen uhkaa häätö kotitilalta.
Viimeiset torpparit
"Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kaikki huomenna voi olla toisin."
TEKSTI: JUKKA VUORIO KUVAT: KLAUS WELP
S
UOMALAISEN L AITOKSEN
TO R PPA R I-
juuret ulottuvat 1600-luvulle. Silloin aateliskartanoiden maille ryhdyttiin perustamaan torppia kartanoiden viljelytöiden tueksi. Yksipuolisesti sanellut vuokrasopimukset ja kohtuuttomat vuokrat eivät ole olleet harvinaisia torpparilaitoksen historiassa. Torpparit eivät yleensä voineet tehdä pitkäaikaisia tulevaisuudensuunnitelmia, koska vuokrasopimukset voitiin sanoa irti käytännössä milloin tahansa. Täällä Pohjantähden alla -teoksen torppariperheellä on vaikeaa. Omistava luokka on tuon tuosta poikkiteloin ja lopuksi aggressiivinen naapurivalta surmaa perheen pojat. Muutamaan otteeseen Väinö Linna innostuu kutsumaan torppariutta maaorjuudeksi. toteutti pitkäaikaisen haaveensa oman "ranchin" perustamisesta vuonna 1989. Hän muutti maaseudulle Kokemäensaarenkylään, vain 10 minuutin ajomatkan päähän Porin keskustasta, ja ryhtyi remontoimaan itselleen kotia. Vuokrasopimus tehtiin suullisesti vanhan Karjalan evakkomumJ U H A V Ä I S Ä N E N , 3 7,
mon kanssa, jonka kanssa Juha ystävystyi. Aluksi Juha piti tilalla lehmiä ja lampaita, joita oli parhaimmillaan useita satoja, sekä viljeli maata. Myöhemmin mukaan tulivat hevoset ja Jari. Yhteisenä tavoitteena oli elää mahdollisimman luonnonmukaisesti. Myöhemmin evakkomummon poika myi toiselle maanomistajalle maan, jolla tila sijaitsee. Uusi maanomistaja on sattumalta aatelissukua. Juha itse oli joutunut velkasaneeraukseen, joten hänellä ei ollut mahdollisuutta lunastaa tilansa maita itselleen.
TÄ L L Ä H E T K E L L Ä
t eivät omaise ään Viran pitäm suostu kotia poikien na. asunto
Juhan nimissä olevan maatilan koko on noin puolitoista hehtaaria. Tilan pihalla on traktori. Kissa vipeltää nopeasti pihan poikki. Hevosten vuoksi piha on hyvin hiekoitettu ja muutenkin hyvässä järjestyksessä. Maatilan työvälineistöä näkyy rakennusten seinillä ja varastoissa ja pojat itsekin vaikuttavat hy-
vin maanläheisiltä. Kuljemme tallin kautta sisään itse taloon, joka paljastuu erittäin vaatimattomaksi, mutta siistiksi ja toimivaksi. Televisiota ei ole, mutta radio ja kahvinkeitin tarjoavat ajankulua, kun tilan työt on tehty. Juhan puoliso Jari Kokkinen, 33, on asunut tilalla yli kymmenen vuotta. Haastattelun aikana Juha ja Jari katsovat toisiaan monesti kiintyneesti ja kuvaustilanteessa asettuvat pyytämättä lähekkäin. "Arvostan tosi paljon Juhan tekemää työtä. Kun hän muutti tänne, täällä ei ollut muuta kuin ränsistynyt suuli, eikä lähistöllä ollut muuta kuin metsää ja peltoa. Nyt tämä näyttää oikealta pienviljelijän tilalta, vaikka maanomistaja onkin muokannut ympäristöä viime aikoina epätoivottuun suuntaan. Eläimiä täällä pidetään ja on aina pidetty enemmän lemmikkeinä kuin hyötyeläiminä", hortonomiksi kouluttautunut Jari kertoo. Viranomaiset eivät suostu pitä-
mään poikien kotia asuntona. Se on virallisesti luokiteltu sosiaalitilaksi, lähinnä vaatimattoman neliömäärän vuoksi. Juha ja Jari eivät välitä virallisesta määritelmästä, vaan kutsuvat paikkaa haastattelun aikana useasti kodiksi lämmöllä ja painokkaasti. Tilan kolme hevosta, tammat Lady ja Adchanta sekä ori Max, seisoskelevat talvisella laitumella kukin omalla aidatulla alueellaan, mutta sekä toistensa että Juhan ja Jarin näköetäisyydellä. Miten tavallinen päivä tilalla sujuu? "Normaalisti täällä jäisi kyllä tavallaan leppoista omaa aikaa, sillä tilamme on niin pieni, ettei sen ylläpitoon mene kahden miehen koko päivää. Nyt tilanne on kuitenkin ikävä kyllä sellainen, että meillä on aika paljon ylimääräistä huolehdittavaa", Juha sanoo. "Mutta silloin kun eläimiä oli paljon enemmän, Juha halusi kaikille yksilöllisen hoidon ja huolenpidon, ja silloin töitä kyllä riitti", Jari kommentoi. Kuten Suomessa yleistä on, tätäkin muutoin idyllistä tilaa vaivaa naapurien välinen epäsopu. Ehkä epäsopu on liian lievä ilmaisu. Tor-
22 voima 02 /2008
PIENTILAN ARKI PYÖRII HEVOSTEN YMPÄRILLÄ.
Tilaa rakentaessaan Juha on nähnyt enemmän vaivaa hevosten olojen parantamiseksi kuin asuinneliöiden lisäämiseksi. Maanomistaja on kertonut pojille aikovansa raivata nykyisen tilan viljelysmaaksi.
pan pojat ja heidän naapurinsa eivät ole enää puheväleissä ja poliisille on tehty rikosilmoituksia puolin ja toisin. Naapuri sattuu olemaan myös maanomistaja paikassa, jolle Juha aikoinaan on asettunut asumaan. Maanomistaja on vastikään rakentanut kolmikerroksisen talon vain parinsadan metrin päähän poikien tilan päärakennuksesta. Vain pieni metsäsaareke erottaa toraisat naapurit toisistaan. "Kun uusi vuokraisäntä otti ohjat käsiinsä, hän saneli uudet vuokraehdot tuntuvasti kovennetulla vuokralla. Nyt hän haluaa meidän sitten lopullisesti painuvan helvettiin", Jari kertoo.
"Juha on menettämässä tässä prosessissa kotinsa ja eläintensä lisäksi oikeastaan koko elämäntyönsä."
VUOKRASOPIMUS loppuu 18. 4. 2011. On selvää, ettei maanomistaja aio tehdä uutta sopimusta sen jälkeen. Siihen mennessä sekä Juhan, Jarin että hevosten on löydettävä uudet kodit. Kolmen vuoden armonaika tuntuu pojista lyhyeltä. Kummatkin ovat sairaseläkkeellä, joten taloudellisesti muutokset elämässä tuntuvat vaikeilta käsitellä. Hevosetkin alkavat jo ikääntyä siinä määrin, että niille on vaikea löytää ulkopuolista uutta kotia. "Paitsi nuorempi tamma, sille jos JUHAN
etsäpieni m toisVain rottaa areke e t naapurit, sa raisa . taan to n ja torpparit ja omista
löytyisi hyvä koti niin se voisi elää vielä hyvän ja pitkän elämän", Juha ja Jari pyytävät yhdessä lisäämään. Illan hämärtyessä hevoset talutetaan talliin. Ne näyttävät hyvin ja tunnollisesti hoidetuilta, kuten tilavat tallitkin. Max on komea ori, joka ei luota kehenkään muuhun kuin Juhaan eikä anna muiden ratsastaa. Siksi Juha ei keksi mitään paikkaa, johon hevosen voisi tulevaisuudessa luovuttaa. Meetvurstitehdasta omistaja ei halua edes ajatella. "Hevoset tuntuvat perheenjäseniltä. Jos niistä joutuu luopumaan, tai varsinkin jos ne joutuu tappamaan, tuntuu silloin omakin tulevaisuus erittäin vaikealta. Nyt emme ole aina uskaltaneet edes laittaa hevosia laitumelle, mikä tietysti on eläinten kannalta tosi huono asia", Juha sanoo liikuttuneena. Miksi ette ole uskaltaneet? "Naapuri aiheuttaa tahallaan häi-
riötä ajamalla aivan laitumen vieressä traktorilla ja kaivurilla. Laitumen aitakin on siinä rikkoutunut. Hän tööttäilee autolla tallin vieressä, jolloin eläimet voivat vauhkoontua. Tuon häirinnän takia yksi hevosista vähän aikaa sitten potkaisikin Juhaa", Jari kertoo. Hän on nostanut myös pahoinpitelysyytteen naapurivuokraisäntäänsä vastaan. Mitä aiotte tehdä kolmen vuoden päästä, kun vuokrasopimus loppuu? "Tuntuu kovin vaikealta tässä naapurisodan tilanteessa ajatella kolmen vuoden päähän, kun ei yhtään tiedä mitä sitä ennenkään tässä vielä tapahtuu. Lähitulevaisuus tuntuu epävarmalta ja kauempana häämöttävä tulevaisuus utopistiselta", Juha sanoo. Miten parisuhteenne on jaksanut?
"Muuten hyvin, mutta tietysti pitkäaikainen stressaantuminen tämän tilanteen takia vaikuttaa kaikkeen, myös suhteen laatuun. Nukkumaan ei olla pystytty kunnolla pitkään aikaan", Juha ja Jari sanovat. "Haluaisin painottaa sitä miten paljon ihailen Juhan luontosuhdetta ja työtä tilalla. Ja miten paljon halveksun maanomistajan toimintaa ja suhtautumista meihin", Jari täsmentää. haastattelun jälkeen Jari soittaa. Pojat ovat juuri saaneet haasteen oikeudenkäyntiin, aiheena riita maavuokrasopimuksesta ja häätö. Juha ja Jari ovat kääntyneet poliisin, lakimiehen ja oikeusaputoimiston lisäksi myös ihmisoikeusja eläinoikeusjärjestöjen puoleen. Kaikesta huolimatta heidän kohtalonaan näyttää vääjäämättä olevan häätö torpasta.
M U U TA M A P Ä I V Ä
5.3. klo 16.30 Naistenpäivän tilaisuus eduskunnan kansalaisinfossa
Ministeri Tuija Brax puhuu lasten hyväksikäytön rangaistuksista. Kaikille vapaa pääsy. Lisätiedot: www.vihreatnaiset.fi
METSÄNHOIDON PERUSTEET - HKI To 13.3. ja ti 18.3. klo 18-20 25 Ilm. 5.3. mennessä YHDISTYS VERKOSSA - HKI To 27.3. ja to 3.4. klo 17.30-20.00 45 Ilm. 19.3. mennessä YHDISTYSVIESTINTÄ - TURKU Ma 31.3. ja ti 1.4. klo 17-20 30 Ilm. 25.3. mennessä VAPAAEHTOISTYÖ YHDISTYKSEN VOIMAVARANA - HKI Torstait 3.4., 10.4. ja 17.4. klo 17.30-20.00 60 Ilm. 26.3. mennessä TAPAHTUMIEN TUOTTEISTAMINEN - HKI To 8.5. ja to 15.5. klo 17.30-20.00 45 Ilm. 28.4. mennessä YHDISTYSTEN KIRJANPIDON ABC - TURKU To 8.5. ja to 15.5. klo 17-20 30 Ilm. 29.4. mennessä KESÄMÖKIN JÄTEVEDET - HKI Ti 13.5. ja ti 20.5. klo 18-20 25 Ilm. 5.5. mennessä
p Poianka&2, 00560 Helsinki) tu
(Arab
ervatoriossa Jazz Kons
ät n päiv ovie ointen Av
lo 1129.2. k
Kevään 2008 kurssit yhdistystoiminnasta ja ympäristöteemoista
1.3.
15 amm harr atilline aste n kou tavo lutus ittein en o petu s& amm atilli .fi jazz nen asta: www.pop koul lisätietoa ohjelm utus
klo
11-1 5
visio@visili.fi p. 09-6129 120 www.visili.fi
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos
PL 124, 28101 Pori, puh. (02) 333 51
YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI PORISSA
Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM?
Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA
Kiinnostaako sinua kulttuuri, maisemantutkimus, matkailu ja uusmedia? 40 aloituspaikkaa
Tutkinnot · humanististen tieteiden kandidaatti · filosofian maisteri Voit opiskella · digitaalista kulttuuria · kulttuuriperinnön tutkimusta · maisemantutkimusta · kulttuurimatkailua · kulttuurituotannon suunnittelua · museologiaa ja aineellista kulttuuria · sivuaineita Porin yliopistokeskuksen muista yksiköistä Maisteriopinnot 120 op · Hakijaksi hyväksytään soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut · Hakuaika päättyy 9.5.
hakuaika päättyy 30.4. valintakoe 6.6. Porissa
Sivuaineiksi voit valita opintoja myös Porin yliopistokeskuksen muista yksiköistä. Hakuaika päättyy: Valintakokeeseen osallistuvat to 15.5.2008 klo 16.15 Valintakoe: pe 6.6.2008 klo 1216 Porin yliopistokeskuksessa HYVINVOINTIPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN MAISTERIOHJELMA Hakijalta edellytetään yhteiskuntatieteellisen alan kandidaatin tutkintoa tai vastaavia opintoja tai jonkin muun alan kandidaatin tutkintoa ja aineopintoja vastaavia yhteiskuntatieteellisen alan opintoja. Eduksi katsotaan hyvinvointialan työkokemus erityisesti johtamisen ja kehittämisen tehtävistä. Hakuaika päättyy: to 3.4.2008 klo 16.15 Hakulomakkeet ja valintaopas osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/lomakkeet/ tai puh. (03) 3551 6404 tai valinta@uta.fi Lisätietoja osoitteesta: http://www.uta.fi/laitokset/pori/opiskelijavalinta.html Tampereen yliopiston Porin yksikkö Pohjoisranta 11, 28100 PORI puh. (02) 627 2990, (02) 627 2989 puh. 050-437 2659 Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma
HUOM! Maisteriopintojen hakuaika päättyy 9.5. Minne töihin valmistumisen jälkeen?
Ympäristö-, matkailu- ja kulttuurihallinnon tehtäviin Suunnittelu- ja tutkimustehtäviin Uusmedia-alalle Museoalalle
Porissa o opiskeli n vilkasta jaelämä ä! Lisät iet oja: ntoja isia asu a! www.hum.utu. /satakunta Edull rjoll satakunta@utu. hyvin ta
puh. (02) 333 8130
www.ucpori.fi/haku
Talven linjat 2008 -- 2009 Oriveden Opistossa
www.orivedenopisto.fi
Sanataide, käsikirjoittaminen, kulttuuri- ja mielipidekirjoittaminen, kääntäjäkoulu, suomen kieli ja kirjallisuus, pelikäsikirjoittaminen, globaalikasvatus, pelikäsikirjoittaminen, taideohjaus, teatteri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piir ustuskoulu ja Oriveden Opiston Kirjoittajalukio
OTA KANTAA. HAE.
Nuorten yhteishaku 25.3.-11.4.2008 Aikuiskoulutuksen yhteishaku 14.4.-2.5.2008
SNELLMAN-KORKEAKOULU
Hakeminen syksyllä 2008 alkaviin opintoihin:
Yleisopinnot (40 ov, yleissivistävät kokopäiväopinnot 1 v) Yleisopinnot (40 ov, steinerpedagogiikkaan painottuvat viikonloppuopinnot 2 v) Steinerpedagogiset opettajakoulutukset:
Varhaiskasvattajan tutkinto (160 ov) Luokanopettajan tutkinto (160 ov)
Kulttuurituottaja (AMK) 240 op
Kulttuurituotannon ko. Kauniainen, Korpilahti, Turku Aikuiskoulutus: Kauniainen, Korpilahti
Viittomakielentulkki (AMK) 240 op
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Helsinki, Kuopio
Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski Aikuiskoulutus: Nurmijärvi
Taideopinnot:
Puhe- ja draamataiteen opinnot (160 ov) * Kuvataiteiden opinnot (40-200 ov) * Eurytmian opinnot (160 ov) *
Muut opinnot:
Luontosuhdevuosi (40 ov) * * merkityissä opinnoissa valintakurssi tai poikkeava hakuaika. Ks. www-sivut! Vapaamuotoiset hakemukset 30.4.2008 mennessä. Puuskakuja 14, 00850 Helsinki Puh: 09-228 5020, Sähköposti: info@snellman-korkeakoulu.fi
Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 90 op
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, Helsinki (Jyväskylä)
Humanistinen ammattikorkeakoulu
hakutoimisto@humak.edu, p. 020 7621 300
www.snellman-korkeakoulu.fi
Turun AMK:n
taideakatemia
PAIKKA ROHKEILLE
Yhteishaussa 25.3. - 11.4.2008
Esittävä taide
TAITEILIJOIDEN IMATRA
Vasili Kandinski teki häämatkansa Imatralle vuonna 1917. Tätä ennen ja tämän jälkeen monet taiteilijat ovat käyneet katsomassa Imatrankosken kuohuja. Yli viisikymmentä vuotta Imatra on ollut kuvataiteen koulutuspaikka, jossa vierailee opettajina vuosittain yli 50 tämän ajan kuva- ja korutaiteilijaa kotimaasta ja ulkomailta.
nukketeatteri ja teatteri
Kuvataide
kuvataiteilija
Musiikki
musiikkipedagogi muusikko
Kuvataiteilija (AMK)
Vuoden 2008 yhteishaussa kuvataiteen koulutusohjelmaan otetaan taidegrafiikkaan, taidemaalaukseen, muu-, koru-, valokuva,- video-, kuvanveisto- ja ympäristötaiteeseen suuntautuneita opiskelijoita.
Viestintä
animaatio ja elokuva valokuva (toteutetaan yhdessä
kuvataiteen koulutusohjelman kanssa)
yhteishaku 25.3.-11.4.2008 Kuvataiteilija (ylempi amk-tutkinto)
Imatralla alkaa syksyllä 2008 maan ensimmäinen kuvataiteen ylempi AMK-tutkintokoulutus, jossa keskeistä on oman ammattiosaamisen syventämisen ohella luova yrittäjyys ja kulttuurivienti.
yhteishaku 14.4.-2.5.2008
www.scp.fi, kuvataide.imatra@scp.fi
Tartu tilaisuuteen ja hae opiskelemaan Euroopan tulevaan kulttuuripääkaupunkiin.
Lisätiedot ja hakuohjeet verkossa
SAIMAAN KULTTUURIKATEMIA
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
Sinustako vapaa kuvataiteilija?
Haku 2-vuotiseen erillismaisterikoulutukseen 28.3.2008 mennessä. Haku 5,5-vuotiseen kuvataiteen maisterikoulutukseen 1.4.4.2008. Valintaopas ilmestynyt! Valintaoppaan löydät osoitteesta www.kuva.fi
VAPAA TAIDEKOULU
Valintakurssi 12.23.5.2008
Kaapelitehtaalla maalauksen ensimmäiselle
vuosikurssille 2008 2009 Kurssimaksu 180 1 s i s äl t ää työskentelypaperit. Ilmoittautuminen 5.5.2008 asti
Vapaa Taidekoulu Tallberginkatu 1 E 98 00180 Helsinki puh (09) 686 62 10 info@vapaataidekoulu.fi www.vapaataidekoulu.fi
www.heo.fi
Heo Mediapaja Studiapaja Kirstinkatu 1, 00530 Helsinki
Valmennuskurssit kevät 2008
Yksilöllistä ohjausta pienryhmissä
Satu Silvon johdolla teatteriopintoihin
TEATTERIKORKEAKOULU TAI STADIA
· 4.-5.4.2008 · Kouluttajina Satu Silvo ja Arto Myllärinen · Hinta 220 euroa, sis. lounaat
PSYKOLOGIA, (Helsinkiin ja Tampereelle)
· 1.4.-27.5.2008, opetus iltaisin · Laajuus 75 h · Sisältö luentoja, tehtäviä, valintakoeharjoitus · Hinta 349 euroa
TEOLOGIA, (Helsinkiin ja Joensuuhun)
· 21.-26.4. ja 26.-27.5.2008 · Laajuus 60 h · Sisältö kirjallisuuden sisällöt, aineistokokeen kirjoittaminen, valintakoeharjoitukset · Hinta 189 euroa, sis. lounaat
Kysy lisää: puh. 09-774 24 210 Ilmoittautumiset: sähköpostitse heoinfo@heo.fi tai netissä www.heo.fi
Kulttuurialan korkeakouluopetusta Kouvolassa
Medianomi (AMK)
· VIESTINTÄ, 240 op, suuntautumisvaihtoehdot: · av-media · digitaalinen media · graafinen suunnittelu · yhteisöviestintä
Artenomi (AMK)
· RESTAUROINTI, 240 op
Muotoilija (AMK)
· MUOTOILU, 240 op, suuntautumisvaihtoehdot: · kaluste- ja sisustussuunnittelu · tuotemuotoilu ja -viestintä Nuorten koulutuksen AMK-yhteishaku 25.3.11.4. · www.amkhaku.fi KATSO kulttuurialan ennakkotehtävät www.kyamk.fi TILAA ilmainen Hakijan opas kevät 2008 hakutoimistosta, p. (05) 220 8890, hakutoimisto@kyamk.fi ja LUE lisää hausta www.kyamk.fi
Vahvista kulttuurialan osaamistasi Metropoliassa
Kyky jättää jälkensä
Uuden vetovoimaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutustarjonta on monipuolista. Voit suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon, erikoistua, hankkia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai täydentää tutkintosi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Aikuiskoulutuksen infotilaisuus hakijoille 3.4.2008 klo 17.00, Bulevardi 31, 00180 Helsinki.
Suorita ylempi AMK-tutkinto
· Mediatuottamisen koulutusohjelma, Medianomi (ylempi AMK), 60 op · Musiikin koulutusohjelma, Muusikko (ylempi AMK), 60 op · Musiikin koulutusohjelma, Musiikkipedagogi (ylempi AMK), 60 op
Suorita AMK-tutkinto
· Esittävän taiteen koulutusohjelma, Medianomi (AMK), 210 op · Esittävän taiteen koulutusohjelma, Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), 210 op · Muotoilun koulutusohjelma, Artenomi (AMK), 210 op · Musiikin koulutusohjelma, Musiikkipedagogi (AMK), 90 op / 240 op · Pop/jazz-musiikin koulutusohjelma, Muusikko (AMK), 240 op · Pop/jazz-musiikin koulutusohjelma, Musiikkipedagogi, 240 op · Viestinnän koulutusohjelma, Medianomi (AMK), 210 op
Kehitä osaamistasi erikoistumisopinnoissa
· Musiikkiviennin erikoistumisopinnot, 30 op · Viestintä ja uusimmat teknologiat, 30 op
Aikuiskoulutuksen hakuaika 14.4. - 2.5.2008
Lisätietoja hakemisesta saat hakutoimistostamme, hakutoimisto@metropolia.fi, puh. (09) 310 83000 tai verkkosivuiltamme
EVTEK-ammattikorkeakoulu ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia yhdistyvät 1.8.2008 Metropolia Ammattikorkeakouluksi.
www.metropolia.fi
São Paolossa ei ole...
KATUMAINONTAA BUONOS AIRESISSA. Valtavat mainoskyltit hallitsevat kaupunkimaisemaa Buenos Airesissa niin kuin lähes kaikissa muissakin kaupungeissa.
KAUPALLINEN PINTAKUORRUTUS. Rakennusten katot ja julkisivut peittyvät mainoksiin Av. 9 de Julion ja Av. Corrientesin risteyksessä Buenos Airesin ydinkeskustassa.
teksti&KUVAT: Inka kaakinen
E R R O S T A L O N K A T O L L A metallikehikoissa vaanii kymmenmetrinen mies. Miehellä on merkkibokserit, joihin hän on ilmeisen tyytyväinen,
K
28 voima 02 /2008
RAAMIT JÄLJELLÄ. Muutama tyhjä mainoskehikko muistuttaa São Paulon asukkaita ajasta ennen ulkomainoskieltoa. Siellä täällä yrittäjät kiertävät kieltoa irtomainoksin tai palkkaamalla elävän mainoskyltin.
koska ei ole laittanut mitään muuta päälleen. Viereisellä valotaululla naisen nukenkasvot myyvät tehokasta hiustenhoitosarjaa. Katonrajan mainosrivistö jatkuu: litteä kännykkä. Auto. Vähäpukeisia naisia, runsaasti vähäpukeisia naisia mainostamassa kotivakuutuksia, uutuusviiniä, saippuaoopperaa, kaukomatkoja, pesuainetta. Sitten yllättä-
en valkoinen taulu, jossa teksti: "Vapaana, soita numeroon ". Corrientesin vilkas kauppakatu Buenos Airesin keskustassa muistuttaa mainoksineen puhelinluettelon keltaisia sivuja. Tuotteita tarjolla joka lähtöön, tyhjää tilaa vain marginaalissa. Mainoksia mainoksen jälkeen. Monen rakennuksen julkisivut ovat niiden peitossa. Moni katonhar-
ja on niiltä piilossa. Mainoksia seisoo omilla jaloillaan katujen varsilla ja liikkeiden sisäänkäynneillä. Ne elävät parasiitteinä lyhtypylväissä, roska-astioissa ja liikennemerkeissä ja niitä lepää tuhansittain hylättyinä lennäkkeinä jalkakäytävillä. Mainoksia on niin paljon, ettei niitä juuri enää näekään.
tyypillinen kauppakatu Latinalaisen Amerikan suurkaupungeissa, joista moni muistuttaa puhelinluettelon keltaisia sivuja. Buenos Aires, Mexico City, Rio de Janeiro, Lima, Caracas... São Paolokin, aina vuoden 2007 alkuun, jolloin ulkomainonta kaupungissa kiellettiin. Uusi Lei de Cidade Limpa (Siistin Kaupungin Laki) velvoitC O R R I E N T E S O N J O TA K U I N K I N
ti poistamaan mainokset julkisista tiloista katujen ja teiden varsilta, aukioilta, puistoista, bussipysäkeiltä, rakennusten julkisivuilta, katoilta: kaikkialta. São Paulon asukkaat suhtautuivat yleisesti ottaen varovaisen toiveikkaasti ajatukseen mainoksettomasta kaupungista, vaikka pelkäsivät samalla lain vastustajien maalaamia tulevaisuudennäkymiä yksitoikkoisen harmaasta, ilottomasta metropolista, joka muistuttaisi itäblokin kaupunkeja ennen rautaesiripun romahdusta. Eniten vastustusta laki herätti luonnollisesti mainosalalla. Yritykset tekivät kaikkensa, jotta yleinen mielipide kallistuisi niille suosiolliseksi: ne lanseerasivat näkyviä vastakampanjoita mainonnan puolesta siinä vaiheessa, kun ulkomainonta vielä oli mahdollista. Ne vetosivat arvioihinsa tuhansista työpaikoista, jotka mainoskiellon mukana alalla menetettäisiin, ja puolustivat paikkaansa osana kaupunkimaisemaa.
VÄHEMPI PAREMPI. Mitä vähemmän, sen tehokkaampaa, on kaupunginhallituksen näkemys mainonnasta. Liikehuoneistojen logot nousevat paremmin esille pelkistetyiltä julkisivuilta, tehosteena voi käyttää kohdevaloja sekä graafista suunnittelua.
voima 02 / 2008
29
Kaupunginjohtaja Kassabin mainostemppu
Lei de Cidade Limpan, siistin kaupungin lain myötä poistuivat ulkoilmamainokset Brasilian suurimmasta kaupungista São Paulosta, 11 miljoonan asukkaan metropolista. Mainoskiellon takana on São Paulon konservatiivinen kaupunginjohtaja Gilberto Kassab, joka on kuvaillut päätöstä poleemiseksi mutta vertauskuvalliseksi ja tarpeelliseksi kaupungin kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Kaupungintalon arvion mukaan ainakin 70 prosenttia katumainoksista oli laittomia. Lajissaan mainoskielto on ainutlaatuinen maailmanlaajuisesti. Lakiesitys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26. 9. 2006. Päätös oli lähes yksimielinen: lain puolesta äänesti 45 valtuutettua, sitä vastaan yksi. Lain hyväksymisen jälkeen mainosyritykset saivat aikaa 1.1.2007 asti poistaa ulkoilmamainokset. Kauppiaiden kohdalla joustettiin hieman pidempään, 31. maaliskuuhun, minkä jälkeen myös liikehuoneistojen nimikylttien tuli noudattaa uutta lakia. Nimikylttien koko määräytyy tätä nykyä liikkeiden julkisivujen perusteella: leveydeltään alle kymmenmetrisille julkisivuille sallitaan korkeintaan puolentoista neliömetrin kokoinen kyltti. Yli kymmenmetrisillä julkisivuilla kyltti ei saa ylittää neljää neliömetriä. Laki rokottaa sen rikkojia 10 000 realin (vajaan 4 000 euron) sakoilla. Vastuuseen asetetaan niin mainoksen tilaajat, mainoksen esille asettajat kuin maanomistajat, joiden tiloilla mainos sijaitsee. Jokainen ylimääräinen neliömetri yrityslogossa puolestaan köyhdyttää kyseistä liikkeenharjoittajaa tuhannella realilla, noin 400 eurolla. Leao Renato Pinto Serva, kaupunginjohtaja Kassabin lehdistötiedottaja, kertoo kaupungintalon antavan teknistä tukea ydinkeskustan yrittäjille, jotta siirtyminen uusiin säädöksiin sujuisi ongelmitta. Julkisivujen kunnostus on kuitenkin liikehuoneistojen vastuulla: "Rahallista tukea töihin ei ole, mutta tutkimme mahdollisuutta kompensoida menoja kiinteistöveroa alentamalla", Serva selittää. Siirtymä vanhasta laista uuteen on ollut Servan mukaan suhteellisen kivuton: "Kauppiaat suhtautuivat muutoksiin maltillisesti ja alkoivat uudistaa julkisivujaan jo ennen heille asetettua takarajaa. Lei de Cidade Limpan suurimmat häviäjät ja tiukimmat vastustajat olivat sen sijaan ulkoilmamainosfirmat, joista suurin osa oli tottunut toimimaan säännösviidakossa säännöistä välittämättä. Tai paremmin sanottuna aiemmat lait sallivat sekavuudessaan väärinkäytökset ja veronkierron", Serva summaa. Mainosalan näkemys oli toinen: yritykset syyttivät kaupungintaloa kyvyttömyydestä valvoa jo olemassaolevia sääntöjä ja rajoituksia. Laki on parantanut kaupungintalon mukaan sekä kaupungin ilmettä että asukkaiden elinoloja. "Ennen visuaalista siivousta kaupungin kasvoja vääristi ennenkuulumaton määrä mainospropagandaa. Mielestämme São Paulo on löytänyt mainoskiellon ansiosta oman henkensä, alkuperäisen luonteensa, kirjavan arkkitehtuurinsa, joka on sekoitus koloniaalista Brasiliaa, ranskalaista, italialaista ja amerikkalaista koulua", Serva kuvailee ja jatkaa: "Julkiset tilat ovat kansalaisten tiloja, ja kansalaisten on voitava olla suorassa vuorovaikutuksessa näiden tilojen kanssa." Serva ei malta olla mainitsematta, että suurin osa kaupunkilaisista on kannattanut lakia koko prosessin ajan. Onnistuneeksi koettu lakimuutos on saanut huomiota eri puolilla Brasiliaa Rio de Janeiro, Recife, Brasília ja Campinas saattavat pian seurata São Paulon esimerkkiä. Kyselyjä on tullut myös ulkomailta: Saksasta, Meksikosta, Argentiinasta ja Yhdysvalloista. Mainokseton kaupunki on tuonut kaupunginjohtaja Kassabille paljon ilmaista mainosta.
herätti keskustelua julkisten tilojen merkityksestä kaupungille ja sen asukkaille: Onko mainonta olennainen osa kaupunkikulttuuria, kuten yritykset antoivat ymmärtää? Missä kulkee kulttuurin ja talouden raja, kuka määrittelee tilojen esteettisyyden ja epäesteettisyyden ja millä perusteella? Miltä näyttää toimiva, toivottava julkinen tila? Kaupungintalolla ei loppujen lopuksi ollut vaikeuksia voittaa mediasotaa ja São Paulo riisuttiin mainoksista ennätysvauhdissa. "Liian nopeasti", kuvailee vuoden takaisia tapahtumia Daniela Kawakami, paljasjalkainen sãopaulolainen. "Alku näytti pahalta. Kun suurista mainostauluista alettiin hankkiutua eroon, alta paljastui sotkuisia seinäpintoja. Tai kun kyseessä oli kattomainos rautakehikkoineen, poistettiin vain mainos, ei kehikkoa. Kaupungin ilme muuttui itse asiassa huonompaan suuntaan." "Vähitellen liikeiden nimikyltit vaihtuivat kuitenkin kohtuullisen kokoisiksi, julkisivuja paikkamaalattiin ja tyhjät mainoskehikot hävisivät kaupunkitiloista. Nyt kaikki vaikuttaa jo paremmalta, vaikka paljon on vielä tekemättä," Kawami jatkaa.
L E I D E C I DA D E L I M PA
kansalaiset olisivat Danielan tapaan toivoneet lisää suunnitelmallisuutta ja ennakoivaa otetta, aikaa ja varoja kohentaa kaupungin kasvot kerralla kuntoon. Lei de Cidade Limpa jätti vastuun siivous- ja kunnostustöistä yksittäisille liikkeenharjoittajille ja kiinteistönomistajille, jotka ovat edenneet niissä mahdollisuuksiensa ja mielenkiintonsa mukaan, pikemminkin verkkaasti kuin vauhdilla. Vuodenvaihteessa entisen mainoskaupungin jälkiä sai sentään jo hakea. Tarkka silmä erottaa julkisivuilla ylimääräisiä koukkuja, jotka pitivät mainostauluja paikoillaan, painanteita, jotka merkkasivat niiden paikkoja. Tuoreiden maalipintojen alta saattaa hahmottaa liikkeiden logoja. Mainoksetonta keskustaa voi tuskin kuvata ilottomaksi tai harmaaksi, se on vain vaihtanut sirkusmaisen ilmeen astetta arvokkaampaan ja pelkistetympään.
L A I N TOI M E E N PA N O O N
VÄRIEN PALUU. Visuaalinen siivous on edennyt somistusvaiheeseen, betoninharmaa saa seurakseen väriä.
tyytymättömiäkin. Danielan puoliso Andrew tunnustaa kuuluvansa siihen vähemmistöön, jonka mielestä Lei de Cidade Limpa ei ole tehnyt São Paulosta aiempaa parempaa: " Tavallaan pidin enemmän kaupungin entisistä kasvoista. Niissä oli väriä, kaoottisuutta, arvaamattomuutta. Enemmän elämän makua." "Pidän myös vanhojen valomainosten estetiikasta, ne voivat olla suoranaisia taideteoksia, vaikka totta kai ne ovat olivat häviävän pieni osa kaupungin mainoskantaa. Olen kotoisin Lontoosta. Ajatellaan vaikka Piccadilly Circusta, se ei olisi mitään ilman valomainoksiaan", Abdrew kertoo. Väriä ja kaaosta ei tarvitse hakea kaukaa: Lei de Cidade Limpan ulottumattomissa, kaupungin hallinnollisten rajojen ulkopuolella, on hylättyjen mainosten turvakoti. Suur-São Paulosta ovat löytäneet paikkansa lukuisat vähäpukeiset naiset ja kymmenmetriset miehet, jotka vaanivat ohikulkijoita rakennusten katoilta ja seinämiltä.
ASUKK AISSA ON TOKI
SEINÄAARTEITA. Mainoskylt-
tien ja -pressujen takaa paljastui monen sortin yllätyksiä historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja avoimia maisemia, mutta myös vapaata taidetta ja runsaasti likaista seinäpintaa.
30 voima 02 /2008
Sanan ja talouden vapaudet eivät kulje käsi kädessä.
Investoijat eivät pelkää Venäjää
teksti: Aleksei Poluhin & Anna Ovjan kuvitus: Emil bertell
PUTIN lupaili viime vaalien alla kaksinkertaistaa Venäjän bruttokansantuotteen. Lupaus jäi niukasti lunastamatta, mutta Venäjälle virtaavan ulkomaisen pääoman määrä on ylittänyt odotukset. Näyttää siltä, että Venäjä voittaa, kun Euroopan ja usa:n markkinat luisuvat kohti lamaa. Viime vuonna ulkomaisen pääomavirran arvo Venäjälle nousi 80 miljardiin dollariin, josta suorien investointien osuus oli lähes 50 miljardia. Tilastojen mukaan Venäjällä onkin menossa todellinen investointibuumi. Yksi selitys sijoittajien kiinnostukselle on kahdeksan vuoden ajan jatkunut tasainen talouskasvu: se ja muut syyt yhdessä ovat tehneet Venäjästä uuden Kiinan.
P
RESIDENTTI
älle "Venäj rahaa aljon virtaa p kselta ja Kypro ista." n Hollan
nonvarat ja maailmantalouden suotuisa kehitys." Alfa Bankin pääekonomisti Natalja Orlova suhtautuu buumiin varauksellisemmin. "Venäjälle virtaa ulkomaisten investointien varjolla hyvin paljon rahaa Kyprokselta ja Hollannista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että varat ovat peräisin veroparatiisiyhtiöistä. Vaikka ulkomaisten investointien nimellinen arvo Venäjällä kasvaa hyvin nopeasti jopa Kiinaan verrattuna, investointien rakenteellinen ero pitää huomioida. Suuri osa Venäjälle virtaavasta ulkomaisesta pääomasta muodostuu kansainvälisistä lainoista ja luotoista. Lainaohjelmat ja suorat investoinnit maan talouteen ovat kuitenkin eri asioita."
VIIME VUODEN LOPUSSA
nusluvut sen sijaan vastasivat edellisen vuoden tasoa", investointipankki Trustin ekonomisti Vladimir Bragin selittää. Kriisin vaikutus pääomavirtoihin olisi voinut olla huomattavasti voimakkaampikin. jatkuivat kaikesta huolimatta, sillä maa osoittautui yllättäen juuri sellaiseksi turvasatamaksi, joita sijoittajat laskusuhdanteen uhatessa etsivät. Aiemmin turvallisina sijoituskohteina pidetyt usa ja Länsi-Euroopan maat ovat talouslaman kurimuksessa, eivätkä siksi nauti sijoittajien luottamuksesta. Venäjällä investoijat voivat odotella kaikessa rauhassa rauhallisempia aikoja ja tehdä samalla kunnon tilin, sillä investointien tuottavuus on korkeampi kuin kehittyneissä teollisuusmaissa. Ulkomainen pääoma pysyi Venäjällä myös siksi, että vain pieni osa siitä koostuu suhdanneherkästä keinottelupääomasta. "Vuonna 2001 keinottelupääoman osuus investoinIN V ESTOIN NI T V EN ÄJÄ LLE
kiinnostui Kiinasta 1980-luvun puolivälissä, mutta ensimmäiset investointihankkeet siellä etenivät varovaisen verkkaisesti. Varsinainen investointibuumi alkoikin vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Venäjällä sama prosessi käytiin läpi viidessä vuodessa", Finekspertiza-konsulttiyhtiön varapääjohtaja Agvan Mikaeljan toteaa. "Syitä on monia: pitkään jatkunut budjetin ylijäämäisyys, rahavarantojen kasvu, strategisesti tärkeät luon" U L KO M A I N E N PÄ ÄO M A
usa:n asuntoluotto-ongelmasta alkanut kriisi uhkasi tehdä kolhun Venäjän houkuttelevuuteen investointikohteena. Rahamarkkinoille levinnyt kriisi sai varovaiset sijoittajat siirtämään riskialttiisiin kohteisiin sijoittamansa varat turvaan. Myös Venäjää pidetään riskialttiina kohteena. Viime vuonna Venäjälle kohdistunut rahavirta olikin varsin epätasainen: "Valtaosa ulkomaisista investoinneista osui vuoden ensimmäiselle neljännekselle, toisen ja kolmannen vuosineljänneksen tun-
neista oli 7080 prosenttia ", Avgan Mikaeljan muistelee. "Nyt tilanne on täysin päinvastainen." Venäjä kuuluu näin ollen harvoihin maihin, jotka näyttävät selviytyneen laskusuhdanteesta kunnialla ja jopa jossain määrin hyötyneen siitä. Tunnelmaa pystyivät latistamaan vain Venäjän sisäiset ongelmat, joita viime vuonna tuntui riittävän. Esimerkkinä mainittakoon se, miten pitkään ja riitaisasti hallitus valmisteli lakiesitystä tuotannonaloista, joilla ulkomaalaisten omistusoikeutta rajoitetaan. Näitä niin sanottuja strategisia aloja on nykyään 39, ja investoidakseen niihin ulkomaisen sijoittajan on saatava erityiskomission lupa. Komissioon kuuluu muun muassa hallituksen virkamiehiä sekä turvallisuuspalvelu fsb:n edustajia. Rajoitukset koskevat myös länsimaisten liikemiesten havittelemaa kaasu- ja öljyteollisuutta. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, etteivät rajoitukset vähennä Venäjän kiinnostavuutta sijoituskohteena: "Moni talouden alue jäi vielä rajoitusten ulkopuolelle, mikä tekee
niistä entistä houkuttelevampia", Ivan Bragin arvelee.
A S I A N T U N T I J O I D E N M I E L E S TÄ myöskään Venäjän poliittisista ristiriidoista useimpien länsimaiden kanssa ei kannata huolestua. "Ulkopoliittiset ongelmat eivät vaikuta investointipäätöksiin. Venäjää kritisoidaan jatkuvasti, ja jotkut pitävät meitä vihollisinaan, mutta niin kauan kuin maassamme vallitsee vakaus ja investoinnit tuottavat hyvin, demokratiatilanne ei kiinnosta ketään", Avgan Mikaeljan olettaa. Mikaeljan on luultavasti täysin oikeassa. Venäjä on vakaa ja tuottoisa sijoituskohde ja houkuttelee ulkomaisia investointeja kaikista epäkohdista huolimatta. Epäkohtien olemassaoloa ei nimittäin voi kiistää: byrokratian hitaus ja korruptio ovat sijoittajan perusongelmia Venäjällä. Ulkomaiset sijoittajat pitävät niitä Moskovan ruuhkien tapaisena välttämättömänä pahana. Mutta eikö muka byrokratian ja korruption saaminen kuriin houkut-
Viisi suurinta ulkomaista investointia Venäjälle 2007
Sijoittajayhtiö
Sähköyhtiö E.on (Saksa) Sähköyhtiöt Eni ja Enel (Italia) Enel Finanssiryhmä Vakuutusyhtiö Allianz AG (Saksa)
Sijoituskohde
OGK-4 JUKOS OGK-5 Absolut-bank Vakuutusyhtiö Rosno
Kauppasumma
$ 5, 9 mrd. $ 5, 8 mrd $ 1, 8 mrd. $ 1, 0 mrd. $ 750 milj.
voima 02 / 2008
telisi uusia investointeja Venäjälle? Eikö se auttaisi rationaalistamaan kaoottista verolainsäädäntöä, jota valtaosa ulkomaalaisista kieltäytyy ymmärtämästä ilman venäläisen liikekumppanin "käännösapua"? Entä häviäisikö kukaan, jos vaikkapa valtion järjestämien tarjouskilpailujen tulokset eivät olisi aivan täysin ennakoitavissa? Lyhyesti sanottuna: investointibuumin kesto ei riipu pelkästään vakauden säilymisestä, sillä ennen pitkää vakaus menettää hohtonsa; talouden vakaus ja nousukausi ovat jo käsitteinä keskenään ristiriidassa. On tärkeätä ymmärtää, mikä olisi sellainen ulkomaisia sijoittajia houkutteleva lisäarvo, joka usein ratkaisee maailmanlaajuisen talouskilpailun johtajan.
31
Novaja Gazetan selvitys:
Y K : N A L A I S E N U N C TA D :n tekemän selvityksen mukaan vuonna 2007 suorien ulkomaisten investointien määrä Venäjälle ylsi lähes 49 miljardiin dollariin, mikä on 70,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka Venäjä houkuttelee pääomasijoittajia ennätystahtiin, Brasilia, Chile, Meksiko ja Marokko ylsivät vieläkin parempaan tulokseen. Suorien ulkomaisten investointien määrä nousi lähes 50 prosenttia Ranskassa ja usa:ssa, jotka johtavat investointien kokonaismäärää kymmenellä prosentilla. Investoinnit Alankomaihin kasvoivat huikeat 2 3 6 8 prosenttia, mikä perustuu yhteen ainoaan yrityskauppaan: abn Amro -pankin ostoon. Kauppasumma oli 101 miljardia dollaria. Seuraavan kahden vuoden aikana Kiinan, Intian, usa:n ja Venäjän odotetaan houkuttelevan eniten ulkomaista pääomaa.
Artikkeli on julkaistu Novaja Gazetassa. Suomentanut Anu Lönnqvist.
Venäjä virittää Venäjä virittä Kiinan mallia?
P I E TA R I N E U R O O P P A L A I N E N Y L I O P I S T O suljettiin 11. 2. oikeuden määräyks määräyksellä paloturvallisuuteen vedoten. Yliopiston mukaa kyseessä oli rangaistus siimukaan tä, että yliopisto osallistu EU:n rahoittamaan duuman osallistui vaalien tarkkailuun. Täm oli uusin isku pitkässä sarTämä jassa toimia, joilla Putin hallinto on pyrkinyt rajoitPutinin tamaan vapaata ajattelu Venäjällä. Valtamedian halajattelua tuunotto ei riitä Kremlille. Kulttuuri- ja akateeminen Kremlill elämä sekä internet ovat seuraavina vuorossa, kun ova sensuuri matelee lainava lainavaatteissa. Kulttuurin painostus on kiristynyt pikkuhilja Vladimir Sorokinin haaste pikkuhiljaa. oikeuteen romaanistaan Sininen rasva (1999) vuo vuonna 2002 toimi koekenttänä. Tuolloin Putin-nuoret myös polttivat julkisesti So Sorokinin teoksia. Kriittisiä taidenäyttelyjä on häiritty ja kielletty. Syksyllä 2006 Venäjältä pakeni poleemisen teoksen Kirje presidentille (2005) kirjoittaja Mihail B Berg. Hän lähti sen jälkeen kun hänen autostaan pettivät jarrut, vaikka auto oli ju katsastettu. "Nykyjärjesjuuri telmä pakottaa taiteilijat toimimaan omaatuntoaan vastaan ja sopeutumaan valtaapitävien tahtoon", muotoili Jekaterina Fatjanova, Toinen Venäjä -koalition Krasnojarskin osaston johtaja äskettäin Yarskgrad.ru-nettilehdessä. Venäläinen intelligentsia on ollut harvinaisen hiljaa maansa kääntymisestä autoritaarisuuteen. Vasili Aksjonov julkaisi yllättäen kriittisen romaanin Harvinaiset maat (2007), jossa hän piirtää kuvan FSB:n rusentamasta oligarkista viitaten Hodorkovskiin. Joulukuisten duuman vaalien jälkeen runoilija Jevgeni Jevtusenko kutsui Putinin hallintoa "vulgaariksi" ja ihmetteli miksi opposition mielenosoitukset hakattiin maahan. Tässäkö kaikki? Venäjän PENin yleiskokoukseen osallistuneen Suomen PENin puheenjohtajan Jukka Mallisen mukaan kokouksessa vallitsi ärhäkkä henki. "Toisinajattelijoiden liike on taas aktivoitumassa. Uskottiin, että demokratia vielä voittaa." Venäjän PENin julkilausuma varoitti tiedotusvälineiden täydellisestä yksisuuntaistamisesta. Hallituksen lehti Rossiskaja Gazeta on alkanut julkaista listaa ääriainesten materiaalista. Se perustuu viime kesän lakiin äärimmäisyysliikehdinnästä. Listalla on oikeusistuinten tuomitsemia kirjoja, lehtiä ja dvd-levyjä valtaosa kielletystä materiaalista liittyy islamiin. I N T E R N E T I Ä K ÄY T TÄ Ä S Ä Ä N N Ö L L I S E S T I jo 20 prosenttia venäläisistä, ja luku kasvaa kohisten. Ei siis ihme, että vallanpitäjiä kiinnostaa internetin vielä vapaan tiedonvälityksen suitsiminen. Venäjän federaationeuvosto on hyväksymässä lakia jonka mukaan internetsivuilta vaaditaan samanlainen, monimutkainen rekisteröintimenettely kuin joukkotiedotusvälineiltä. Lain avulla halutaan väitetysti rajoittaa "nationalistisen ja ääriliikkeiden propagandan" levittämistä. On myös ehdotettu, että tiedotusvälineet saisivat käyttää lähteinään vain rekisteröityjä nettisivuja. Federaationeuvoston puheenjohta Sergei Mironovin mukaan duuma valmistelee keväällä uusia lakeja internetin kontrollista. Venäläiset tutkijat ovat viime vuosina vierailleet useasti Kiinassa tutustumassa internetin hallintaan. Venäjällä on pohdittu myös mahdollisuutta pystyttää kansainvälisestä internetistä erillinen verkko, joka toimisi kyrillisillä aakkosilla. Venäjän viranomaisilla olisi parempi mahdollisuus hallita tällaista verkkoa. Kyseisessä mallissa venäläiset pääsisivät kansainväliseen verkkoon vain viranomaisten luovuttaman salasanan avulla, joka mahdollistaisi internetin käytön seurannan. VL ADIMIR SOROK ININ TUOREIN ROMA ANI,
satiirinen antiutopia Opritsnikin päivä (2006) tapahtuu vuonna 2028, jolloin äärikansalliset aatteet ovat kyllästäneet Venäjän. "Suuri muuri" eristää Venäjän muusta maailmasta. Venäjällä vallitsee autoritaarinen ortodoksisuus: kaikki läntinen, liberaali ja maallinen mätä on kielletty. Erityinen kaarti, opritsnikit, hätyyttää, kiduttaa ja silppuaa erimielisiä saslikiksi. Alkaa tuntua, että Sorokinin kaunokirjallinen analyysi nyky-Venäjästä ja sen suunnasta on osoittautumassa pelottavan oikeaksi.
Ville Ropponen
32 voima 02 /2008
Balin tie
vie talonpojilta maat
nyt En näh lista odel siellä t elastaa p tahtoa lloa. maapa
teksti: Anu Lounela Kuvitus: Mirkka Hietanen kuvat: serikat petani indonesia
Markkinoiden lait valjastettiin ilmastonmuutoksen torjuntaan Balin ilmastokokouksessa. Uusi politiikka uhkaa tuhota Indonesian maareformin.
V
188 maan edustajat kokoontuivat Balille etsimään sopua uudesta ilmastosopimuksesta. Samaan aikaan indonesialaiset kansalaisliikkeet järjestivät oman varjofooruminsa konsertteineen, keskustelutilaisuuksineen ja filmiesityksineen. Virallisen kokouksen laitamilla puhuttiin yritysten ja pienyhteisöjen luonnonvaroja koskevista kiistoista, öljypalmuplantaasiyrityksistä raivaamassa Länsi-Papuan sademetsiä
IIME JOULUKUUSSA
sekä papualaisista, jotka menettävät mahdollisuutensa hankkia elantonsa metsästämällä tai keräilemällä. jakautuvat rikkaiden suljettuihin paratiiseihin ja vähempivaraisten resuisiin turistialueisiin. Nusa Dua, jossa yk:n ilmastokokous järjestettiin, on kuuluisa golf-kentistään, mahtavista viiden tähden hotelleistaan sekä valkoisista ja puhtaista hiekkarannoista, joilla ei balilaisia näy. Samaan aikaan Indonesian pienBALIN TURISTIALUEET
viljelijöiden liitto (spi) ja Maan Ystävät järjestivät kansankokouksensa Balin maaseudulla. Sieltä osanottajat marssivat kulkueena saaren pääkaupunkiin Denpasariin. Yksi kulkueen ja kansankokouksen voimahahmoista oli Henry Saragih, spi:n johtaja ja Via Campesinan tämänhetkinen pääkoordinaattori. Guardian-lehti nimesi hänet viime tammikuussa yhdeksi viidestäkymmenestä henkilöstä, jotka voivat pelastaa maailman. Via Campesina on pienviljelijöi-
den, maattomien, alkuperäiskansojen, maatyöläisten ja pientilallisten järjestö. Alun perin se perustettiin vastustamaan uusliberalismia, jota edustavat wto, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja ylikansalliset yritykset. "Vain kansalaisten muodostama massiivinen järjestö voi vastustaa niiden edistämää kehitystä, koska miltei kaikkien maailman maiden hallitukset ovat taipuneet näiden instituutioiden ajamaan politiik-
voima 02 / 2008
33
Balin tiekartta
Balin ilmastokokouksessa luotu tiekartta näyttää tietä kohti seuraavaa ilmastosopimusta, jonka on tarkoitus korvata Kioton pöytäkirja heti sen sopimuskauden loppuessa vuonna 2012. Neuvottelut uudesta sopimuksesta on tarkoitus saattaa päätökseen ensi vuonna Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.
BALIN TIEKARTTA KOOSTUU SEURAAVISTA ELEMENTEISTÄ: ·Teollisuusmaiden nykyistä tiukemmat päästörajoitukset ja päästöjen vähentäminen kehitysmaissa. Päästörajoituksista neuvotellaan kahdella raiteella. Teollisuusmaiden päästöjä käsittelevä ryhmä koskee vain Kioton pöytäkirjan ratifioineita maita, joten Yhdysvallat ei siihen osallistu. Ryhmän lähtökohtana on se, että teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 25-40 prosenttia vuosien 1990 ja 2020 välillä. Toinen työryhmä, joka sopii Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden päästövähennystoimista, työskentelee erillään YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. ·Teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa kehitysmaissa vahvistavat toimet. ·Metsäkadon ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet. REDD-ohjelman (Reduced Emissions for Deforestation and Forest Degradation) koevaiheessa kehitysmaita tuetaan, jos ne torjuvat metsien hävitystä tai niiden tilan heikkenemistä. Mallia kritisoidaan siksi, ettei siinä huomioida metsien laatua, kuten monimuotoisuutta: tukea voi saada muun muassa jo hakatun metsän uudelleenmetsittämisestä. Metsien hallinnoinnin pelätään siirtyvän pois paikallisten ihmisten käsistä. ·Kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevan rahaston käynnistäminen.
he myös vastustivat suojelumetsien muuttamista öljypalmuplantaaseiksi Asahanin piirikunnassa Etelä-Tapanulissa. "Sitten tajusimme, ettemme saavuta voittoa keskittymällä yksittäisiin maakiistoihin. Toiminnan pitää olla pitkäjänteistä!" Niin perustettiin Indonesian pienviljelijöiden liitto. Nyt Saragih johtaa myös Via Campesinaa, jolla on toimintaa 56:ssa eri maassa sekä yli 120 jäsenjärjestöä. Henry Saragih näkee globaalin järjestön johtamisen mielekkääksi, koska vastatusten asettuvat globaalin paikallisuus ja paikallisuuden globaalisuus. "Olen varma siitä, että globaali oikeudenmukaisuus syntyy vain, jos me pureudumme epäoikeudenmukaisuuden syihin. Teidän eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten ihmisten pitää toimia omissa maissanne, koska teidän maanne ovat myös syypäitä globaaliin epäoikeudenmukaisuuteen." ei eronnut muista kansainvälisistä kongresseista, joissa maiden päättäjät kokoontuvat tuottamaan sopimuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ne ehdottavat ratkaisuja, jotka perustuvat vapaaseen markkinatalouteen ja kilpailuun. "En nähnyt siellä todellista tahtoa pelastaa maapalloa. Asioista puhuttiin lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. Talouden korostumisesta johtuu myös Maailmanpankin suuri rooli kehitteillä olevissa mekanismeissa." "Kehittyneet teollisuusmaat tuhoavat ympäristöä ja luonnonvaroja tuotantotavoillaan ja kulutuksellaan. Niiden pitäisi muuttaa tapojaan eikä painostaa Indonesian kaltaisia maita hiilikauppaan, joka tuhoaa metsiä."
BALIN ILMA STOKOKOUS
yttä ja tahtoa pelastaa oma maansa ja kansansa. Ne seuraavat rikkaiden teollisuusmaiden toiveita myös siksi, että ne ovat riippuvaisia sellaisista rahoittajainstituutioista kuten g8, imf ja Maailmanpankki", Henry Saragih kertoo. Hänen mukaansa Suomi ei ottanut tärkeää roolia ilmastokokouksessa. "Voisi kuitenkin olettaa, että juuri Euroopan maat uskaltaisivat sanoa, että tämänhetkinen neuvotteluprosessi on väärillä raiteilla. Jos jatkamme samaan malliin, olemme katastrofin partaalla. Toivomme, että esimerkiksi jonkun pohjoismaan hallitus uskaltaisi tuoda esiin uuden erilaisen vaihtoehdon ja todellisen toimintamallin." trooppisten metsien katoaminen. Metsäohjelma redd:n tehtävänä on tarjota erilaisia tukia kehitysmaille, jos ne kunnostavat hakattuja metsiä ja yrittävät säilyttää metsäpinta-alaa. Ohjelma uhkaa kuitenkin kurjistaa Indonesian pienviljelijöiden ja alkuperäiskansojen elämää. "Uskon, että Indonesian hallitus tulee ottamaan haltuunsa alkuperäiskansojen ja pienviljelijöiden asuttamia metsäalueita ja luovuttaa sitten niiden hallinnoinnin yrityksille tai muille instituutioille. Sellaisia yrityksiä voisivat olla Jaavan metsäalueita hallinnoiva valtion yritys Perhutani ja muualla Indonesiassa metsäplantaasiyritykset." Pienviljelijät ja alkuperäiskansat joutuisivat vastakkain näiden yritysten kanssa vaatiessaan maareformia.
INDONESIA A UHK A A
tumiseen. Pienviljelijöiden on pakko siirtyä perinteisten ruokakasvien viljelystä öljypalmujen kasvattamiseen. Myös metsät kärsivät, kun öljypalmuplantaasit levittäytyvät luonnonmetsien ja suojelumetsien tilalle. Plantaasien työntekijöiden olot ovat yleensä surkeat, palkat ovat pieniä ja palvelut surkeita. "Indonesialaisten elämä muuttuu siis entistäkin hankalammaksi: pienviljelijöiden käyttämä maa-ala vähenee, ja jos he menevät plantaasille töihin, palkka on pieni." "Öljypalmuplantaasiyritykset ovat tietysti taloudellisesti ja poliittisesti voimakkaammassa asemassa kuin pienviljelijät tai alkuperäiskansat. Plantaasiyritykset haluavat estää maareformin toteuttamisen ja niillä on valtaa vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön." katsellut plantaasien työntekijöiden elämää lapsuudestaan asti. Plantaasien työntekijät eivät pääse irti köyhyydestä eikä heidän elämänlaatunsa parane. "Perheeni asuu edelleenkin Pohjois-Sumatralla, missä kapitalistista plantaasijärjestelmää toteutetaan kaikessa raadollisuudessaan." "Yritysten sopimustyöntekijät ja Jaavalta tuodut työläiset elävät ja tekevät töitä olosuhteissa, jotka eivät ole muuttuneet Hollannin kolonialistisen hallinnon ajoista. Tätä minä kutsun uuskolonialismiksi. Eurooppalaiset hyötyvät riistämisestä, sillä eurooppalaiset maat tuovat palmuöljyä suuria määriä välittämättä työntekijöiden olosuhteista." "Olen kuullut, että Euroopassa ollaan nykyisin myös kriittisiä palmuöljyn käyttämistä kohtaan. Toivon sen johtuvan siitä, että nämä tahot oikeasti välittävät plantaasien työntekijöistä ja ympäristönsuojelusta eivätkä vain aja omaa etuaan."
HENRY SAR AGIH ON
Pien- äden el iljelijöi oituu ja v kal mä han vissä oleä käytett -ala väva maa e. hene
Anu Lounela
VIA CAMPESINAN PÄÄKOORDINAATTORI. Indonesialainen
Henri Saragih johtaa Via Campesinaa, joka on pienviljelijöiden, maattomien, alkuperäiskansojen, maatyöläisten ja pientilallisten järjestö.
delegaatio näytti olevan hyvässä yhteisymmärryksessä pohjoisten delegaatioiden kanssa yk:n ilmastokokouksessa, usa:ta lukuun ottamatta. "Indonesian nykyisellä hallinnolla ja johtajilla on huono itsetunto eikä minkäänlaista kansallista ylpeINDONESIAN VIRALLINEN
kohistaan palmuöljystä ekologisena uusiutuvana luonnonvarana. Henry Saragihin mukaan öljypalmuplantaasialueiden laajentuminen johtaa pienviljelijöiden maa-alojen kutisS U O M E SS A J A Y M PÄ R I M A A I L M A A
TAISTELU JATKUU. Indonesian pienviljelijöiden liitto Serikat Petani Indonesia (spi) tietää, että vain massaliike saa todellisia muutoksia aikaan.
kaan", Henry Saragih kertoo. "Minua kiinnostaa se, miten Euroopan, Latinalaisen Amerikan, Japanin ja Etelä-Korean viljelijät yhdistävät päämääränsä. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maitten ja Indonesian ongelmat ovat samankaltaisia. Kolonialismi on tehnyt tuhojaan molemmilla alueilla." mukaan Balin ilmastonmuutoskokouksen mekanismiehdotukset saattavat vaikeuttaa Indonesian ja maailman köyhiä maanviljelijöitä. Tapasin Henryn ensimmäisen kerran vuonna 1998 asuessani Indonesiassa. Presidentti Suharton 32-vuotinen valtakausi oli juuri loppunut. Henry Saragih vaati silloin peräänantamattomasti maareformia. Hän oli jatkuvasti menossa kokouksesta ja paikasta toiseen. Aktiivisen toiminnan hän oli aloittanut jo aikaisemmin. Vuonna 1986 Saragih
ITSE ASIASSA HENRY SAR AGIHIN
perusti ystäviensä kanssa opiskelijafoorumi Sintesan Pohjois-Sumatralla. "Meidän mielestämme presidentti Suharton johtaman Uusi Järjestys -hallituksen kehityspolitiikka pohjautui raakaan kapitalismiin, jota tuki repressiivinen ja militaristinen hallinto." "Vuoden kuluttua aloimme kaivata puheen lisäksi todellista toimintaa. Keskityimme kylien sähköteknologian kehittämiseen. Vuonna 1988 sellutehdas pt Inti Indo Rayon perustettiin samalle alueelle, Asahan-joen varrelle, ja sähkögeneraattorimme paikka saastui sellutehtaan jokeen päästämistä jätteistä." Saragih aloitti yhteistyön Indonesian Maan Ystävien (Walhi) kanssa, jotta he voisivat vastustaa tehtaan toimintaa tehokkaammin. Samaan aikaan he auttoivat pienviljelijöitä, jotka olivat menettäneet maansa öljypalmuyritykselle. Jo silloin
FAVBKCBVCIVBVCB?
Kbcvbcbc
34 voima 02 /2008
SEINÄ KERTOO. Asiaa ei voisi suoremmin ilmaista.
OMAT LIPUTTAVAT.
Jopa kirkotkin liputtavat Cornwallin väreissä.
EI KAIKILLE. Padstownin ihastuttava kylä, mutta vain rikkaille!
MONINAISET ILMENEMISMUODOT.
Itse Che on pukeutunut cornwallilaiseksi kapinalliseksi merirosvoksi!
TOINEN KULKUNEUVO. Cornwall on postikorttimaisen kaunis mutta köyhä.
Cornwall kiehuu
teksti &kuvat: Katarina Boijer
Myös Britannian historia on Cornwallissa kauneimmillaan ja julmimmillaan. Sydäntä raastavat rakkaustarinat muun muassa Tristan ja Isolde kietoutuvat merellisiin raakuuksiin hylynryöstäjineen ja merirosvoineen. Taruissa ja kelttilegendoissa Cornwallia ovat kansoittaneet jättiläiset, keijukaiset, pikkuihmiset ja pedot. Itse Jeesuskin on astellut näillä rannoilla setänsä Joosef Arimatialaisen kanssa tinaa ostamassa! vihattu vuosisatoja. Historiasta löytyy lukemattomia kuningasvaltaa uhmanneita arjen sankareita. Viimeisen vuoden aikana cornwallilainen nationalismi on kokenut ennennäkemättömän nousun. Englantilaisvihaa on nostanut cornwallilaisten turhautuminen ylihinnoiteltuihin asuntoihin, huonoihin palkkoihin, saamattomiin poliitikkoihin sekä Westminsterin kuristusotteeseen. Uhkauksia satelee
E N G L A N T I A O N CO R N WA L L I SSA
siihen tahtiin että englantilaisturistin päätä palelee. Palkkataso on reilusti eu:n keskiansion alapuolella. Cornwall on kuitenkin Britannian kallein paikka asua heti Lontoon jälkeen. Kaksiosta joutuu pulittamaan noin 250 000 euroa. Nuorilla paikallisilla ei ole mitään mahdollisuuksia ensiasuntoon. Vuokratkin ovat tähtitieteellisiä. Hintoja nostaa rikkaiden ulkopaikkakuntalaisten rynniminen asuntomarkkinoille. Lontoolaiset eivät tule Cornwalliin asumaan, vaan viettämään lomaa ja oma kesäasunto on saatava. Cornwallissa on monia aavekyliä, joissa jopa kolme neljästä asunnosta on kakkosasuntoja. Ne ovat tyhjillään 11 kuukautta vuodesta. Cornish World -lehden päätoimittaja Nigel Pengelly on katkera. "Kakkosasuntoja pitäisi verottaa niin ankarasti ettei kellään olisi niihin varaa! Mikään ei ole surullisemCO R N WA L L O N KÖY H Ä .
saarten kiehtovimpia paikkoja. Tähän läntiseen kreivikuntaan on koottu kaikki postikorttimaiset kliseet; loppumattomat hiekkarannat, ihastuttavat kalastajakylät, monipuolinen luonto sekä upeat rantapolut jylhine kallioineen.
O R N WA L L O N B R I T T E I N
paa kuin nähdä paikallisten nuorten muuttavan pois rakkaalta kotipaikkakunnaltaan, koska heillä ei ole varaa enää olla täällä. On hävytöntä, että rikkaat englantilaiset poimivat itselleen näitä pikku kesäkotejaan. Paikalliset jäävät nuolemaan näppejään", Nigel puhisee. "Mutta toisaalta cornwallilaiset pärjäävät vähällä. Se on meillä verissä!", Nigel nauraa. Yhden suuren riidan takana on kalaravintola. Julkkiskokki Rick Stein perusti ravintolansa Padstownin idylliseen merenrantakylään muutama vuosi sitten. Yhdestä ravintolasta alkanut Stein-villitys on muuttanut kylän Lontoon jetsetin leikkikentäksi, jossa pieninkin asunto maksaa puoli miljoonaa puntaa. Myös toinen kokkikuuluisuus Jamie
"On , että vytöntä tilaiset hä nglan kkaat e t itselleen ri a poimiv pikku näitä ejaan." esäkot k
Oliver on löytänyt Cornwallin rantahietikot. Pa d s t o w n i n huoltoasemalla myydään sampanjaa ja kaviaaria, mutta se ei kyläläisiä lohduta. Heidän lapsillaan ei ole tulevaisuutta Padstownissa.
lehdistöä kuohuttivat uutiset mystisestä crajärjestöstä. Nationalistijärjestön juuret ovat 1970-luvulla vaikuttaneessa An Gof -järjestössä, joka järjesti muutamia pommi-iskuja ja katosi sitten otsikoista. An Gofin tuhkasta noussut cra, Cornish Republican Army, ilmoittaa olevansa vastuussa kahdesta viime vuonna sattuneesta tulipalosta sekä Jamie Oliverin ja Rick Steinin ravintoloihin lähetetyistä uhkauksista. "Englantilaiset ulos" ja "Polttakaa
V I I M E V U O N N A B R I TA N N I A N
voima 02 / 2008
35
Kapinoiva Cornwall
Vuonna 1497 cornwallilaiset kaivosmiehet saivat tarpeekseen kuningas Henrik VII:n langettamista korkeista veroista, joilla kruunu keräsi varoja ikuisiin sotiinsa kapinoivaa Skotlantia vastaan. Seppä Michael "An Gof" Joseph ja lakimies Thomas Flamank kokosivat satojen miesten kapinallisarmeijan ja aloittivat pitkän marssin kohti Lontoota. Kuninkaan sotilaat nitistivät kapinan verisesti kaupungin ulkopuolella. Toinen verinen mellakka sattui vuonna 1549. Rukouskirjasotana tunnettu kapina käytiin protestantteja vastaan, kun nämä kieltäytyivät kääntämästä Raamattua Cornwallin omalle kielelle. Uskonsodassa cornwallilaisia kuoli tuhansittain. Cornwallilaiset juhlivat yhä uhmakkaasti kansannousujaan. Kreivikunnan väki arvostaa historiaansa: Cornwallilla on oma mustavalkoinen St. Piran lippu, oma kernewekin kieli sekä syvälle ulottuvat kelttijuuret. Vuonna 1535 julkaistussa Anglica Historia -teoksessa syrjäisen ja vaikeakulkuisen Cornwallin asukkaita kuvataan omaksi kansakseen englantilaisten, walesilaisten ja skottien rinnalla ja tästä statuksesta nykycornwallilaiset haluavat pitää kiinni. Tätä nykyä Cornwallissa taistellaan itsehallinnosta. Alueen radikaaliliikkeet eivät vaadi täyttä itsenäisyyttä, vaan virallista tunnustamista. Poliittinen taistelu on herätellyt myös kulttuurielämää: kernewekin kielen suosio on nousussa ja sitä voi nykyään opiskella kouluissa ja monilla kielikursseilla.
KOSMOPOLIITTISTA LAATUJOURNALISMIA TASKUKIRJOINA
Kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja osasta R-kioskeja
BALKANIN PALAPELI AFRIKKA ARGENTIINA VENEZUELA ELOKUVAT
Neuvostoliitosta Putinin Venäjään
Moshe Lewin & Jean Radvanyi
V
ovh 6,95
Pekka Turunen: Jaakko Hoskonen, Ilomantsin Hattuvaara 1985
Katarina boijer
kakkoskodit", vaativat cra:n graffitit Cornwallin seinillä. Poliisi ottaa cra:n sen verran vakavasti, että sitä tutkimaan on nimitetty erityisryhmä. Celtic League -puolueen aktiivijäsen Rhisiart Tale-bot pelkää, että tilanteen kärjistyminen karkottaa ihmiset laillisen poliittisen toiminnan parista. "Tämä Cornwallin räjähdysaltis tilanne on sellainen, että monet pelkäävät osallistua edes rauhanomaiseen poliittiseen aktivismiin. Viime vuonna monia henkilöitä kuulusteltiin yhteyksistä kyseiseen järjestöön, vaikka minkäänlaista näyttöä ei ollut." Myös Celtic League on menettänyt jäseniä, jotka pelkäsivät joutuvansa poliisin syyniin, Tal-e-bot valittaa. Tal-e-bot varttui Walesissa ja koki Cornwallissa asuessaan asuntojen huimaavan hinnannousun. Hän lähti lopulta Baskimaahan. "Vaikka olinkin säännöllisesti töissä opettajana, olin aina miinuk-
sella, ja niitä velkoja makselen vieläkin. Cornwallissa asuessani olin suoraan sanoen rutiköyhä." Tal-e-bot haluaisi palata Cornwalliin, mutta ei usko poliitikkojen aloitteiden ratkaisevan seudun ongelmia. Hallitus yrittää ruokkia kasvua, vaikka paikalliset valittavat, että tämänhetkisetkin turistivirrat saavat alueen natisemaan liitoksissaan. "On ehdotettu, että Cornwalliin rakennettaisiin 70 000 uutta asuntoa. Koko ajatuskin on hirveä. Cornwallissa on tyhjillään yli 20 000 asuntoa, ja nämä riittäisivät asuntojonossa oleville paikallisille." cra luonnollisesti jakaa paikallisten mielipiteet jyrkästi kahtia. Joidenkin mielestä se ei ole mitään muuta kuin terroristijärjestö, mutta monet ovat kovan linjan kannalla: heille cra:n toiminta on hätähuuto, jolla ehkä lopulta saadaan hallituksen huomio kiinnitettyä Cornwallin ongelmiin.
www.mondediplo.fi
Tarjous netin kautta tilattuna: Vuoden 2007 Diplot IIV 20 euroa
(sis. postimaksun)
Diplomainos voima 1/08.indd 1 28.2.2008 10:39:51
ALKUPERÄISASUKKIEN SEREMONIA. Keltit juh-
livat näyttävästi Cornwallissa joka vuosi.
Esitykset 28.2.29.4.2008 Kulttuuriareena Gloriassa
Pieni Roobertinkatu 12
Esitykset 12.3.24.5.2008 KOM-teatterissa
Kapteeninkatu 26
14-vuotiaan Iira Halttusen esikoisnäytelmä
Viime vuoden Finlandiaehdokas nyt näyttämöllä! Juha Itkonen
eli Kaunein poika heti Morrisonin jälkeen
Teksti: Iira Halttunen Ohjaus: Johanna Freundlich Visuaalinen suunn: Kimmo Viskari Rooleissa: Santtu Karvonen, Eero Milonoff, Sari Mällinen, Matti Onnismaa, Teemu Palosaari, Anna-Maija Tuokko
Missäs oot, me tullaan sinne
Sovitus: Juha Itkonen ja Pekka Milonoff Ohjaus: Pekka Milonoff Musiikki: Kalle Chydenius Rooleissa: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Janne Reinikainen, Eeva Soivio sekä Kalle Chydenius ja Juha Itkonen
KOM-lipputoimisto, Kapteeninkatu 26, auki ma-pe klo 10-16, puh. 09 6841 841, www. kom-teatteri.fi Myös Lippupalvelu, joka päivä klo 8-20, puh. 0600 10 800 (1,83 /min+pvm)
kaikki 14 ylioppilasteatteria samassa kaupungissa!
YlioppilasTeatteriFestivaali
11.-13. huhtikuuta www.syty.fi/festivaali Irvokas, villi, röyhkeä, mahdoton, hauska, rivo ja elämänmyönteinen... Ottakaa ja syökää !
tampere
LIPUT 23/19/13 | Lippupalvelu ja Q-teatteri | 09-45421333 | Tunturik. 16
Suomen Suomen kantaesitys
14.2.
www.Q-teatteri.fi
voima 02 / 2008
39
Koonnut Pertti Laesmaa
Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen lähetti Kemijärven tehtaan työläisille seuraavan sisältöisen kortin: "Ollaan kavereita jookos, kuin ananas ja kookos, ollaan rypäle ja rusina, syödään pipareita tusina, juodaan silloin tällöin kokista, eikä välitetä mokista." Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 7/2008
ta hän oli jyrkästi eri m mieltä. Vuosi 1968 oli hänelle yksi maailmanjärjeste telmän tärkeimmistä va vallankumouksista. Ja vallankumous jatkui yhä. Hän korosti t ll i esiin marssineiden järti tuolloin jestelmänvastaisten liikkeiden vastustaneen sekä Yhdysvaltain imperialismia että vanhan vasemmiston luutuneita ajatuksia. Nyt, kaksikymmentä vuotta Brooklynin seminaarin jälkeen, Wallersteinin arvio vuoden 1968 maailmanhistoriallisesta merkityksestä vaikuttaa liioittelustaan huolimatta osuvalta. Oma näkemykseni saattaa toki johtua sitoutumisestani Maailman sosiaalifoorumin toimintaan. Vuodesta 2001 kokoontunut sosiaalifoorumi on esimerkki globaalisti toimivien yhteiskunnallisten liikkeiden moniäänisyydestä. Wallerstein on toistuvasti kutsunut sosiaalifoorumia maailman merkittävimmäksi järjestelmänvastaisten liikkeiden hankkeeksi. Sosiaalifoorumin voikin nähdä vuoden 1968 vallankumouksellisen hengen tärkeimpänä ilmentymänä nykymaailmassa. Wallersteinin luoma järjestelmänvastaisten liikkeiden laaja käsite auttaa meitä ymmärtämään vastarinnan eri ulottuvuuksia. Nimensä mukaisesti se ei kuitenkaan näytä olevan suureksi iloksi, kun kysytään, mitä on tehtävä. Vastustaminen on helpompaa kuin vaihtoehtojen rakentaminen.
olin Wallersteinin kanssa beat-runojen tahdittaman vaihtoehtoteatterin esityksessä New Yorkissa. Osallistuimme Yhdysvaltain sosiologiyhdistyksen vuosikonferenssiin, jossa olin juuri väitellyt Venezuelan tilanteesta kahden ponnekkaasti Hugo Chávezia tukevan tutkija-aktivistin kanssa. Teatteriesityksen jälkeen puhe kääntyikin Latinalaisen Amerikan vasemmistohallituksiin. Olisiko valtiovallan valtaaminen vaaleilla sittenkin osoittautunut järkeväksi tavaksi muuttaa maailmaa? Vaikka Wallerstein ei pidä liikkeiden pääasiallisena tavoitteena haalia vaikutusvaltaa valtion kautta, hän ei missään nimessä ole valtion toimintaan osallistumista vastaan. Esimerkiksi Boliviassa on meneillään äärimmäisen mielenkiintoinen prosessi, joka alkoi Evo Moralesin vaalivoitosta vuoden 2005 lopussa. Wallerstein vaikuttikin tyytyväiseltä, kun kerroin, että maan karismaattinen varapresidentti Alvaro García Linera kuuluu hänen ihailijoihinsa. Itse asiassa García Linera oli muutamaa kuukautta aiemmin pyytänyt minua houkuttelemaan Wallerstein vierailulle Boliviaan. Samalla on muistettava, että valtiovallan valtaaminen on Wallersteinin mukaan ensisijaisesti puolustus-
V
IIME ELOKUUSSA
toimintaa. Yksittäinen hallitus, joka voi ideologisilta lähtökohdiltaan olla hyvinkin radikaali, toimii maailmantalouden kurinalaistamismekanismien muokkaamassa ympäristössä. Sen vuoksi moni vasemmistohallitus on vaalivoiton tuoman alkuhuuman jälkeen joutunut kansalaisliikkeiden kritiikin kohteeksi. Lula da Silvan hallitus Brasiliassa on yksi ilmeinen esimerkki tästä.
Barokki- ja klassisena aikana teatterimuusikoksi kelpasi käytännössä kuka tahansa soittotaidon omaava epeli, kirkkomuusikoksi pääsi yhä enimmäkseen lähinnä katedraalikoulutuksen kautta, kun taas hovimuusikot ylsivät ammatteihin yleensä sukutradition ja -valmennuksen avulla. Se, minkä verran koulutukseen kuului muuta aineistoa, vaihteli varmasti suuresti ajan, paikan ja perhetradition mukaan. 1700-luvulla todennäköisesti suotuisimmat kasvatusolosuhteet olivat ihmelapsi Wolfgang Mozartilla: isä-Leopold oli hovimuusikon lisäksi monipuolinen valistusihminen, joka oli opiskellut filosofiaa ja lakia ja jonka musiikillisesta sivistyksestä yhdistyneenä ainutlaatuiseen pedagogiseen silmään antavat varmennuksen paitsi hänen Viulunsoiton perusteensa (1756) myös Wolfgangin kouluttaminen ajan huippuosaajaksi. Siinä prosessissa ei mitään huippuyliopistoa tarvittu!" Veijo Murtomäki, Sibis 1/2008
Ennen ihmiset ja hänen kesyttämänsä eläimet saattoivat jopa tehdä yhdessä työtä ja jatkaa sukuaan paikassa, jota nimitettiin kodiksi. Sittemmin molemmista tuli tuotantoeläimiä, jotka ruokkivat kiihtyvällä vauhdilla ylensyöviä globaaleja markkinoita." Anja Heikkinen, Aikalainen 3/2008
V
A LT I O K O N E I S T O T
S A AT TAVAT
ismi Kapital ti " koh kulkee ta is kaoott an." hetta ppuvai lo
Immanuel Wallerstein
· Syntyi vuonna 1930 New Yorkissa. · Julkaisi 1960-luvulla merkittäviä Afrikkaa käsitteleviä kirjoja.
siis olla hyödyllisiä vaikkakaan eivät riittäviä apuvälineitä kamppailussa tulevaisuuden vaihtoehdoista. Joka tapauksessa liikkeiden on syytä säilyttää valmius ottaa kriittistä etäisyyttä mihin tahansa hallitukseen. Wallerstein on myös korostanut rasisminvastaisuuden tärkeyttä mille tahansa vasemmistolaiselle projektille. Wallersteinin näkökulmasta kenties kaikkein olennaisinta on muistaa, että olemme astumassa siirtymäkaudelle, kun kapitalismi kulkee kohti kaoottista loppuvaihettaan. Toisin kuin valtaosa viime vuosisadan marxilaisista Wallerstein ei kuitenkaan usko, että seurauksena olisi väistämättä nykyistä parempi järjestelmä. Vaikka Wallerstein on nykykapitalismin armoton kriitikko, hän pitää aivan mahdollisena, että sen romahduksesta seuraa jotain vieläkin huonompaa. Nykyistä merkittävästi demokraattisempi ja tasa-arvoisempi tulevaisuus ei siis ole väistämätöntä vaan pelkästään mahdollista. Juuri siksi sen puolesta on mielekästä toimia.
Free jazzin kuunteleminen on kuin eksyisi metsään. Oikeastaan metsä on aivan liian rauhallinen paikka. Se on eksymistä vieraaseen kaaottiseen kaupunkiin. Sellaiseen, jossa kukaan ei puhu samaa kieltä sinun kanssasi. Basisti juottaa free jazzin kuuntelijalle ensin salakavalasti viinaa, kitaristi pöllii kaikki rahat ja rumpali mukiloi kujalle. Saksofonisti eksyttää epävarmassa ja sekavassa tilassa olevan kuuntelijan suurkaupungin ruuhkaan. Varattomana ja suuntaa vailla kuuntelija hoipertelee ympäriinsä etsien merkityksiä ja tartuntapintaa edes johonkin. Ilta saapuu. Ympärillä pimeä Singaporen satama, tappajat perässä, pimeys edessä, joku puhaltaa vieressä riitasointuja korvaan. Edward Vesalan haamu leijailee utuisen meren päällä." Pasi Ahtiainen, Joensuun Ylioppilaslehti 1/2008
Huonoa huumoria on tuijottaa banaania syövää naista, iskeä silmää ja kysyä, että "mitäs banaanista tulee mieleen". Huonoa huumoria on sanoa vettä pullosta juovalle naiselle, että "olet tainnut imeä ennenkin". Myöskään huumorin multihuipentuma ei ole tokaista huoneeseen tulevalle naiselle, että "sisään vaan vaikkei seisoiskaan". Nämä suurhumoristit löytävät itsensä usein jo alaasteen loppuluokilla, jolloin he vaikkapa vekkulimaisesti paukuttelevat tyttöjen rintaliivien olkaimia. Yläasteella tyttöjä huvitetaan muun muassa "sä oot lauta" -tyyppisillä sutkautuksilla. Voi pojat, näillekö nyt sitten naisten pitäisi nauraa? Tekisitte ennemmin vaikka kainalopieruja." Hanna Syrjälä, Aviisi 3/2008
Erosi Columbian yliopiston professorin virastaan pian vuoden 1968 opiskelijamellakoiden jälkeen. · Julkaisi ensimmäisen osan yhteiskuntatieteiden perusteita järisyttäneestä The Modern World-System -kirjasarjastaan 1974. · Johti Fernand Braudel -keskusta Binghamtonin yliopistossa vuosina 19762005. · Toimi Kansainvälisen sosiologiyhdistyksen puheenjohtajana 1994 1998. · Osallistunut aktiivisesti Maailman sosiaalifoorumeihin. · Vierailee maaliskuussa 2008 Helsingissä. · On Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen kansainvälisen asiantuntijaneuvoston ensimmäinen jäsen.
·
Maailmanpoliittiset rock-iltamat 5.3. kello 20-02 ravintola Dubrovnikissa Helsingissä. Immanuel Wallerstein ja muita palopuhujia, Länsimaiden perikato -orkesteri, Pelle Miljoona Unabomber. Liput 5/7 euroa. Iltamat ovat jatkoa Kapitalismi ´08. Vapaamman tulevaisuuden mahdollisuudet -seminaarille, joka järjestetään Vanhalla ylioppilastalolla samana päivänä kello 10-17. Seminaari sisältää Wallersteinin luennon, paneelikeskustelun ja työryhmätyöskentelyä.
Voimayhtiön esityksen mukaan hitsattavien osien mittaamista kehitetään ja hitsausmenetelmää muutetaan siten, että työn aikana voidaan paremmin ottaa huomioon, jos osat eivät sovi yhteen. Myös työn valvontaa kehitetään niin, että hitsin laatu voidaan varmistaa jo työn aikana. Valmiin hitsisauman laatu varmistetaan tarkastamalla se röntgenkuvauksella kokonaan uudelleen. Hitsi korjattiin leikkaamalla virheelliset kohdat pois ja hitsaamalla niiden paikalle uudet kappaleet." Säteily- ja ydinturvallisuus, Neljännesvuosiraportti 3/2007
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
NATURLAND
®
leike/ Savuseitan mi Vege-Sala
2.50
Tarjous voim
anleike opas: Savuseit to T eh
aihto Herkullinen vege-v Kokeile eksi leivän päälle. leikkele ! myös ruuanlaitossa
/pkt (2.95) . 1.-31.3.08
red hot nakit, pyrossinakki, ppunakki, talonpojan genakit ja -makkarat on valmistettu ham ulliset ve ttöiset makkarat sopimakkara...Topasin herk rkulliset ja helppokäy
neista. He tavaksi 100 % kasv israaka-ai uunissakin valmistet päälle kuin grillissä tai vat niin leivän
Vege-Salami... ilich
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
Verkkokauppamme osoitteessa:
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TKU p. 02- 478 2660
Trafo: Omppusipsitveellisempi vat,ter
tarjoushintaan. Luom ula
www.ruohonjuuri.fi
Nasevat nakerretta uille. Maaliskuun ajan vaihtoehto pottulastatua, tottakai!
i) (reilu meinink
voima 02 / 2008
41
ttelija
Paloturvallisuutta yliopistoihin
Pietarin Eurooppalaisen yliopiston. Paloratsia seurasi useita kuukausia kestäneiden oikeuskanteluiden sarjaa. Syynä kaikkeen on vaalitarkkailuprojekti, jonka yliopisto organisoi ja Euroopan unioni kustansi. Tämä ei ole ennennäkemätöntä: temppu on tavallinen keino vallata omaisuutta Neuvostoliiton jälkeisessä järjestelmässä. Tilanteemme on osa Putinin hallituksen lännenvastaista hyökkäystä, johon myös British Councilin sulkeminen kuului. Maamme nykyiset johtajat ovat vakuuttuneita siitä, että kaikki läntinen tuki tavoittelee omaa etua ja kaikki lännen palkkaa nauttivat ihmiset ovat lännen agentteja.
P A L O TA R K A S TA J A O N S U L K E N U T M A A M M E J O H T O E I S U I N K A A N lopeta yhteistyötään länsimaiden kanssa kaupan ja teknologian aloilla; he tietävät, että tämä merkitsisi heidän kapitalistisen harvainvaltansa itsetuhoa. He ovat kuitenkin valmiit käymään yhteiskuntatieteiden ja kulttuurin kimppuun. Se on askel kohti älymystön marginalisointia ja valtiollisen korkeakoulutuksen (jonka piirissä kansainvälisen kirjallisuuden käyttö ja kansainvälisiin julkaisuihin osallistuminen on jo lähes olematonta) yhä syvempää eristäytymistä. Oikeus on vahvistanut palotarkastajan sulkemispäätöksen, joten yliopiston ovet pysyvät kiinni, kunnes korjaamme useimmat "paloriskit". Joidenkin väitettyjen rikkomusten korjaaminen olisi teknisesti täysin mahdotonta. Tänään aloitamme julkisen kampanjan yliopiston suojelemiseksi. Kaikenlainen tuki on tervetullutta, etenkin sellainen, joka tukee yliopistomme akateemista merkitystä ja sen merkitystä Venäjän korkeakoulutuksen edustajana ulkomailla.
Ina Kallis
Valta vaihtuu
nappia painamalla?
Oikeusministeri Tuija Brax haluaa korvata toimivan äänestysjärjestelmän digitaalisella äänestysprosessilla, joka on aina altis epäilyille.
aikoinaan saada tietokoneeseen polttava dvd-asema. Masiinat olivat uusinta uutta markkinoilla, ja tunsin pakonomaista tarvetta surffata kehityksen aalloilla. Ostin aseman, mutta se toisti vain eurooppalaisia dvd-levyjä. Jenkkilästä ostamiani leffoja odotti tulevaisuus hyllynkoristeina. Vaan ei hätää, internet kertoo kuinka tämänkin teollisuuden keksimän kiusan voi kiertää. dvd-aseman saisi päivitettyä soittamaan kaikkia dvd-levyjä, touhu on vain sen verran riskaabelia, että sähläämisellä voisi olla kohtalokkaat seuraukset. Pedanttisesta ohjeiden seuraamisesta huolimatta homma meni puihin, tietenkin. Päivitys epäonnistui ja asema kuoli käsivarsilleni. Tuska oli todellista. Päädyin ostamaan kaksi dvd-asemaa, yhden kummallekin aluekoodille. Samalla opin kantapään kautta yhden tekniikan kultaisen säännön: älä yritä korjata mitään, mikä ei ole rikki.
M
U I S TA N , K U N P I T I
En tiedä kauanko oikeusministeri viettää äänestyskopissa, mutta minulle on riittänyt kymmenen sekuntia. Mutta nappia voi toki painaa vieläkin nopeammin. Sähköjärjestelmässä äänet, ainakin periaatteessa, voitaisiin laskea reaaliajassa, mutta onhan se äänestystulos selvinnyt ennenkin vielä äänestyspäivän kuluessa. Oikeusministeri Braxin väite kustannusten säästämisestä vaikuttaa myös oudolta. Nykyinen järjestelmä on edullinen, etenkin sähköisen järjestelmän edellyttämiä hankintoja ja kunnossapitoa ajatellen. Pilottihankkeeseen on Digitodayn mukaan palanut jo 400 000 euroa.
E R I K O I S I N TA O N
usministerin mukaan tätä ei pilotissa olla tekemässä. lähdetään siitä, että nyt auditoitavana oleva järjestelmä on turvallinen ja luotettava jos auditoinnin myötä käsitys muuttuu, pilotti perutaan", Brax vakuuttaa. "Oikeusministeriö on myös tarjonnut Effille (Electronic Frontier Finland ry.) mahdollisuutta osallistua auditointiin." Äänestävänä kansalaisena toivon, että auditointia johdattaa tietotekninen tietämys eikä oikeusministeriön periaatepäätös. On siinä vaalijärjestelmästä vastuussa olevalle oikeusministeriölle haastetta: maailman ensimmäinen täysin turvallinen ja luotettava tietojärjestelmä.
"OIKEUSMINISTERIÖSSÄ
tysÄänes än elm järjest elu on itt suunn tettu ulkois orille nat TietoE
harakan lailla silmien edessä kiiltävä uusi ja ihmeellinen. Eduskunnassa mietitään parhaillaan kuumeisesti, miten verestää jotenkin vanhanaikaiselta vaikuttavaa äänestystapaamme. Hallitus puuhaa pilottihanketta, jossa kolmen kunnan asukkaat saavat äänestää äänestyspaikalla olevalla koneella. Ennen kuin nappeja päästään painelemaan, hankkeen auditoivat eli arvioivat Turun yliopiston matematiikan laitoksen asiantuntijat. On muodikasta, että poliitikot ajattelevat Suomen mainetta tietoyhteiskuntana. Mutta turvataanko maine rakentamalla masiina, jonka tietoyhteiskunnallinen panos on siinä, että se säästää äänestäjiltä kynän vedon? "Sähköisellä äänestämisellä voidaan nopeuttaa äänestysmenettelyä, parantaa vaalivarmuutta, vähentää viranomaistyötä ja säästää kustannuksia", oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) listaa sähköisen järjestelmän etuja.
I H M I S TÄ K I I N N O S TA A
kuitenkin se, että sähköisen järjestelmän tulisi ministerin mukaan parantaa vaalivarmuutta. Nykyinen hyvin toimiva, helposti ymmärrettävä ja avoin vaalijärjestelmämme syntyi yhteiskunnallisesti epävakaisissa oloissa. Kilpailevien puolueiden ääntenlaskun valvominen on taannut tuloksen luotettavuuden. Äänestyskoneiden tullessa koppeihin tällä luotettavuudella voi heittää vesilintua. Kaikki riippuu koneen ja siinä pyörivän ohjelmiston toimivuudesta. Tuija Brax luottaa suomalaiseen osaamiseen ja Turun yliopiston matematiikan laitokseen, jonka osaaminen takaa järjestelmän luotettavuuden." Äänestysjärjestelmän suunnittelu on ulkoistettu TietoEnatorille ja on näin ollen liikesalaisuuden piirissä. Turkulaisten tehtäväksi jää tentata yrityksen edustajia ja vakuuttua siitä, että masiina toimii. Koska äänestysohjelmisto ei perustu avoimeen lähdekoodiin, ainoa tapa varmistua annettujen ja laskettujen äänien täsmäämisestä on ottaa paperituloste äänestettäessä. Oike-
paperijärjestelmämme on jo varsin toimiva. Miksi uhrata järjenmukaisuus tekniikan kehityksen alttarille, etenkin kun sähköinen äänestäminen ei näytä palvelevan kuin tekniikkaa itseään sekä yritystä, joille annetaan monopoli äänestysjärjestelmän valmistamiseen. Demokratian nimessä on myös kysyttävä, kenen etu on, että äänestysjärjestelmä on suljettu valvovilta katseilta metallipömpelin sisään, sen luotettavuus on vain matemaatikon ymmärrettävissä ja se on lisäksi suunniteltu sellaiseksi, että äänestystulosta ei voi puolueettomin keinoin varmistaa? Kysyin vielä oikeusministeri Tuija Braxilta, mitkä ovat hänen mielestään sähköisen äänestämisen haitat perinteiseen verrattuna? "Haittoja ei ole toistaiseksi tiedossa." Veli Koskinen
K ÄY T Ö S S Ä O L E VA
on läntisten vaikutteiden pesä. Myös se pitää paikkansa, ettei länsimaiden rooli Venäjällä ole aina pyyteetöntä. Venäjä kuitenkin tarvitsee läntisiä vaikutteita, jos se haluaa menestyksekkäästi kilpailla lännen kanssa talouden ja kulttuurin aloilla. Ulkomaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen tuki koulutuslaitokselle ei takaa niille suoraa valtaa; päinvastoin, se luo akateemista riippumattomuutta. Tällaisena enklaavina yliopistomme on ainutlaatuinen älyllisen luovuuden tila, joka yhdistää läntisiä ja venäläisiä näkökulmia. Tämänhetkinen tilanne todistaa, miten riittämätön monien kollegoideni kritiikitön liberaali, tai jopa uusliberaali, ajattelutapa on. He pitävät yhteiskuntatieteitä "objektiivisina" ja pyrkivät keskittämään yliopiston ponnistukset liiketalouteen, koska se on heidän mielestään tärkein Venäjää uudistava tekijä. Jopa näin konformistinen yliopisto voidaan sulkea! Eikö se tarkoita, että yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistien tulisi ottaa vahvemmin kantaa demokratian puolesta? Eikö nyt ole aika luoda kriittistä teoriaa, joka tarkastelisi sekä länttä että Venäjää ja kouluttaisi poliittisesti aktiivisia, solidaarisuuteen pystyviä opiskelijoita?
O N T O T TA , E T TÄ Y L I O P I S T O
Euroopassa yliopistot kohtaavat paineita erilaisista syistä, muun muassa rahoituksesta käytävän kilpailun takia. Tulos on sama kuin Venäjällä: akateemisen autonomian menetys ja ajatuksen korvaaminen ideologialla.
T I E D Ä M M E , E T TÄ M U U A L L A
Artemy Magun Kirjoittaja on valtiotieteen ja sosiologian apulaisprofessori Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa. Suomentanut Hanna Nikkanen. Päivä sen jälkeen, kun Magun kirjoitti ylläolevan vetoomuksen, Venäjän hätätilaministeriö vaati oikeudessa Venäjän journalistiliiton keskustoimiston tyhjentämistä kolmeksi kuukaudeksi. Syyksi ministeriö esitti liiton eri toimipisteissä tehdyt paloturvallisuuslakien rikkomukset. www.gopetition.com/petitions/european-university-in-st-petersburg.html
www.effi.org/blog/kai-2007-08-24. html
42 voima 02 /2008
Mauri Leivo
eläin
Kuukkeli
Kuukkelin tieteellinen nimi Perisoreus infaustus ruokkii mielikuvitusta. Seurallinen varislintu on tunnettu siitä, että se tulee mielellään tervehtimään nuotiolla tulistelevaa ihmistä ja syö makupaloja vaikka kädestä. Näin kuukkeli käyttäytyy tosin vain pohjoisessa, missä niitä on paljon. Etelä-Suomessa kuukkeli on harvinainen ja syystä tai toisesta suhtautuu myös ihmiseen paljon varovaisemmin. Kuukkeli on noin 30 senttiä pitkä. Yleissävy on ruskeanharmaa, mutta pyrstön oranssi viuhka välkkyy hienosti lentäessä. Rinnassaankin kuukkelilla on oranssia väriä. Kuukkeli on sosiaalinen ja pitkäikäinen paikkalintu. Poikaset viihtyvät vanhempien seurassa vuoden ja joskus kuukkelit adoptoivat viereisen reviirin poikasia. Itse osuin kerran Venäjällä todistamaan kuukkelien lentokoulua: kuukkelinpoikaset harjoittelivat lentämistä pienen laakson kuusista alamäkeen päin, ja useampi aikuinen kuukkeli lenteli yllä auttamassa ja ohjaamassa. Kyse oli selvästi kollektiivisesta kasvatuksesta. Kuukkeli elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Suomessa kuukkeli on alueellisesti uhanalainen Etelä-Suomessa, jossa sen kanta on vähentynyt huolestuttavasti, BirdLifen mukaan ehkä nopeammin kuin minkään muun metsälinnun. Koko maan kuukkelikanta vähentyi kolmasosaan sodanjälkeisten suurten hakkuusavottojen aikana 19401970-luvuilla. Pohjoisessa romahdus on sittemmin stabiloitunut, mutta etelässä se jatkuu edelleen. PerämeriKainuu-linjalta pohjoiseen lintu on vielä yleinen, mutta sitä eteläisemmät paikalliskannat ovat eristyneitä ja elinympäristöjen heikentymisen uhkaamia. Kuukkeli elää alueilla, joilla on vielä laajoja, kuusivaltaisia varttuneita tai vanhoja metsiä. Luonnontilaista metsää se ei vaadi, mutta tarvitsee maisematasolla suhteellisen paljon vanhahkoa, naavaista kuusikkoa. Kuukkeli ei uskalla ylittää suuria avohakkuualoja tai muita aukeita alueita. Pirkanmaalla valtionmaiden viimeisistä kuukkelireviireistä on väännetty kättä jo vuosia luonnonsuojelujärjestöjen ja Metsähallituksen kesken. Metsähallitus on tänäkin talvena hakannut kuukkelin pesimäalueita vedoten siihen, että lintu elää myös talousmetsissä. Toisaalta hakkuut ovat hävittäneet jo monta etelän kuukkelialuetta ja elinvoimaisten kantojen ylläpito käy yhä vaikeammaksi. Vaikka kuukkeli on alueellisesti uhanalainen Etelä-Suomessa ja Euroopassa uhanalainen, ei sen pesimäalueiden hakkuille ole virallisia ohjeita. Välillä sanasota kuukkelista on mennyt komiikan puolelle. Vuonna 2001 MTK:n Markku Tornberg epäili Pellervo-lehdessä, että joku oli tuonut Hämeestä löytyneelle kuukkelireviirille linnut repussaan voidakseen vaatia alueen suojelua. Kuukkeliharrastajien ja -tutkijoiden tapa ruokkia kuukkeleita talilla sai liikkeelle juorun talipallolla suojelua levittävistä aktivisteista.
PERINTEITÄ. Jo 80-luvulla Karkkulan "lintuguru" Raili Forsell kumppaneineen keräsi nimilistan sorsastuksen rajoittamiseksi Mallusjärvellä.
Sorsasota etelässä
Taiteilijapariskunta taistelee saadakseen Mallusjärvelle sorsastusvapaan vyöhykkeen, mutta kuka suojelisi läheistä Kanteleen lintujärveä?
Marko Suomi ja Jukka Lehtinen löysivät unelmatalonsa Orimattilasta Karkkulan kylästä. Lahdenpoukamasta lähtevän mäen päällä seisoi parikymmentä vuotta tyhjillään ollut talo, josta on upea näköala Mallusjärvelle. Ensimmäisen kesän elokuussa pariskunnan unelmaan tuli särö. Sorsastajat saapuivat talon edustalla olevalle Karkkulanlahdelle ja aloittivat tulituksen, josta saivat osansa niin kasvimaa kuin talon ikkunatkin. "Metsästyksen aiheuttama melu oli sietämätöntä. Aamuisin heräsimme kello 6 laukausten ääniin vaikka ikkunat olivat suljettuina. En uskaltanut ottaa pientä tytärtäni metsästyksen ensimmäisinä viikkoina luokseni", kertoo Suomi. Vähemmän arvokkaat linnut eivät ole yhtä onnekkaita. omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150 metriä lähempänä sellaista rakennusta jossa asutaan. Metsästyslain 25 pykälä. "Teillä ei ole mitään oikeutta ampua täällä", Marko Suomi huusi iltasella sorsastajille elokuussa 2006. Seuraavana aamuna päästettyään lampaat aitaukseen Suomi huomasi, että aitaan oli leikattu reikä. Viime keväänä jakokunnan kokouksessa tunnelma oli viileä. "Teidän kannattis alkaa katsomaan taloa jostain muualta, koska teille tulee vielä vaikeuksia asua täällä", eräs osanottajista neuvoi pariskuntaa. Paikallislehden, Orimattilan Sanomien, yleisönosastokirjoituksissa sorsastuksen puolustajat ihmettelevät taiteilijapariskunnan herkkänahkaisuutta. Suomi ja Lehtinen eivät kuitenkaan ole kaupunkilaispoikia. Suomi on kotoisin Enontekiöltä, Lehtinen Voikkaalta. Suomi on suorittanut aikoinaan metsästyskortin. Linnustus on hänestä älytöntä teurastusta. "Tuntuu, että siinä tarkoituksena on vain tappaminen. Kuitenkin me rannan asukkaat haluaisimme katsoa lintuja. Miksi joillain on oikeus tuhota ne vain huvin vuoksi?"
ILMAN RAKENNUKSEN
V
UONNA 2005
syi hakemuksen ja kielsi metsästyksen kylän venevalkaman ympäristössä viiden vuoden ajaksi. Metsästyksen kannattajat valittivat kiellosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Seuraavaksi kieltoa puidaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. kestää elokuun 20. päivästä vuoden loppuun. Kiihkein metsästysaika on ensimmäiset pari kuukautta, kunnes linnut lähtevät eteenpäin muuttomatkallaan. Jo 1980-luvulla metsästys rajoitettiin neljään päivään viikossa. Lisäksi metsästää saa vain valoisana aikana. Sääntöjä ei kuitenkaan noudateta: Mallusjärvellä ammuntaa kuulee hämärissä eniten. Rauhoitettuja harmaasorsia nähdään Mallusjärvellä muuttoaikaan jokunen. Pesintää ei ole varmistettu sen jälkeen kun harmaasorsat 1980-luvulla jahdin melskeessä katosivat. "Harmaasorsakoiras muistuttaa eklipsi- eli arkipuvussa sinisorsanaarasta. Naaras samoin muistuttaa sinisorsanaarasta, on vain hieman pienempi. Näiden erottaminen toisistaan kaukaa jo päivänvalossa on vaikeaa, kuinka sitten hämärässä?" kysyy Forsell. Viime lokakuussa Mallusjärveltä löydettiin laulujoutsen, jolla oli siivessä ampumahaava. Lintu vietiin Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin. Laulujoutsenen ohjeelliseksi arvoksi on ympäristöministeriössä määritetty 2 018 euroa.
VESILINTUJEN METSÄ ST YSK AUSI
Helsingin Sanomissa viime elokuussa ilmestyneen artikkelin jälkeen Marko Suomi on saanut lukuisia yhteydenottoja. Uusia metsästyskieltoadresseja ei kuitenkaan ole vireillä, koska pelätään välien tulehtumista metsästäjien ja metsästyksen vastustajien välillä. linnuntietä Mallusjärveltä kaakkoon sijaitsee Pukkilan Kanteleenjärvi, jonka tuntevat lintuharrastajat koko maassa. Se on monien lajien levähdyspaikka. Muun muassa Siperiaan matkaavat laulu- ja pikkujoutsenet pysähtyvät Kanteleenjärvellä. Toisin kuin Mallusjärvellä, Kanteleenjärven metsästysseura myy sorsastuslupia myös ulkopuolisille. Raili Forsellin mukaan sorsastuskauden ensimmäinen päivä Kanteleenjärvellä muistuttaa sotatilaa. "Tie on pysäköityjä autoja täynnä. Järvellä on kauheasti veneitä, muovisorsia on ainakin 100 kappaletta. Lintubongarit naureskelivat kerran, että eivät nähneet muita lintuja kuin 80 bulvaania!" Mauri Leivon Kanteleenjärvestä kertova kirja Lintujärvi valittiin Vuoden luontokirjaksi vuonna 2006. Leivo kuvailee linnustuksen jälkeisiä tunnelmia lohduttomiksi. "Eräs ystäväni oli taannoin löytänyt etelärannan parkkipaikan roskalaatikosta läjän nokikanan ruhoja. Ne oli heitetty sinne kuin arvottomat haaskat. Joillekin mustat, eloisat linnut olivat pelkkiä maalitauluja, joita saattoi huvikseen tappaa, kun se kerran oli laissa sallittua. Sorsien ampumisen vielä ymmärsin, saihan niistä maukkaan paistin ruokapöytään, mutta nokikanat..." Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perustuslain 7. pykälä. Mutta perustuslaki ei koskekaan lintuja, niitä varten on metsästyslaki.
P A R I K Y M M E N TÄ K I L O M E T R I Ä
VUODEN
2006
Sini Harkki Kirjoittaja on Greenpeacen työntekijä.
alussa taiteilijapariskunta teki Mallusjärven järvikunnalle aloitteen sorsastuksen kieltämisestä venevalkaman ja Vohlannokan välisellä lahdenpoukamalla. Kun aloitteeseen ei tullut vastausta, pariskunta alkoi kerätä nimiä sorsastuksen kieltämiseksi viiden vuoden määräajaksi. Järvikunnan jakokunnalle ja kalastusosuuskunnalle osoitetun adressin allekirjoitti 41 kylätaajaman vakituista ja kesäasukasta. Orimattilan kaupunginhallitus antoi lääninhallitukselle lausunnon, jonka mukaan määräaikaista metsästyskieltoa ei tarvita. Kesäkuussa 2007 lääninhallitus kuitenkin hyväk-
Miksi s n oikeu illain o in huvin jo ne va tuhota oksi? vu
Kalastusosuuskunnan puheenjohtaja Raimo Orava ei itse metsästä eikä kalasta. Hänen mukaansa maalla kuitenkin on niin vähän harrastusmahdollisuuksia, että metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia on syytä puolustaa. "Usein on samassa veneessä kaksi, jopa kolme sukupolvea." Mutta miksi metsästäjät niin itsepintaisesti pitävät kiinni Karkkulanlahdesta, joka kattaa vain prosentin järven pinta-alasta? Orava arvelee, että lahti on ennakkotapaus: yhden metsästyskiellon pelätään poikivan uusia vaatimuksia.
MALLUSJÄRVEN
Elisa Kissa
> Yllättäviä yhteyksiä ja uusia näkökulmia tämän maailman asioihin joka perjantai. > Tutustu 3 kk kympillä!
> Vuosikertatilaajalle lahjaksi kirja!
Eikä tässä vielä kaikki!
Tilaan Vihreän Langan!
< < < < < > > > > >
Itselleni < > Lahjaksi Tutustumistarjous: 12 numeroa / 10 Kestotilaustarjous: 1. vuosikerta 40 Opiskelija, eläkeläinen, työtön, vsk. 35 Tilaan ilmaisen näytenumeron
<<<<<<<<<<<<<<<< Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
POSTIMAKSU MAKSETTU
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen:
< > Tuoreen Eno tietää taas -kirjan < > Solidaarisuuskalenterin vuodelle 2008 < > Like-pokkarin**:
> Näytenumeron tilaus on ilmainen.
Kätevimmin hoidat tilauksesi netissä.
10
numer oa
12
Omat tietoni:
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN/SÄHKÖPOSTI > ALLEKIRJOITUS
Lahjan saajan tiedot:
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA * TILAAJALAHJA KAIKILLE VUOSIKERTATILAAJILLE ** LISTA KIRJOISTA: WWW.VIHREALANKA.FI
> www.vihrealanka.fi
voima 02 / 2008
45
STOP THE BUILDING!
Remu-sanakirja nyt kaupoissa
WWW.TEOS.FI
den puolesta
opiskelija- ja ammattiyhdistysaktiiveja on vainottu jo yli 50 vuotta." "Eräs nuori naissotilas, jonka olen tavannut useasti, kertoi olleensa noin 14-vuotias farc:iin liittyessään. Hän kertoi puolisotilaallisen oikeistoryhmittymän tappaneen hänen vanhempansa, koska he olivat ay-aktiiveja. Hän päätyi sissiksi, koska ei halunnut ryhtyä prostituoiduksi tai jäädä kylään odottamaan kuolemaa. Helppoja ratkaisuja ei ole." Millaista on olla äänekkäänä taiteilijana Ruotsin kansankodissa? "Minulla ei ole ongelmia, asiat sujuvat siltä osin aika hyvin. Ainoa sananvapauteen liittyvä hyökkäys tuli aikoinaan Israelin suurlähettilään suunnalta. Ongelmia ei tule, jos lakia ei rikota. Uskon myös kansalaistottelemattomuuteen. Mutta on tärkeää tiedostaa, kenen etua provokaatio palvelee." Niin, Mohammed-piirrokset. "Suhtaudun vähän epäilevästi koko episodiin. Halutaanko asiaa vain kärjistää vai mihin koko jutulla oikein tähdätään?" "Norjassa oli antisemitististen sarjakuvien historiaa käsittelevä näyttely. Israelin Norjan-suurlähettiläs halusi kieltää sen. Olen itse juutalainen enkä tunne oloani mukavaksi, kun antisemitismi nostaa päätään, vaikkei tästä ollutkaan kyse. Mielestäni juutalaisvihaa pitäisi käsitellä osana muukalaisvihaa ja rasismia. Muslimivastaisuus on vakavampi ongelma Euroopassa kuin antisemitismi." Miten ruotsinjuutalaiset kohtelevat sinua? "Monet heistä eivät pidä minusta. Minua syytetään Israel-vihasta ja sen sellaisesta. Sanon heille, että olen parempi Israelin ystävä kuin he. Me taistelemme oikeudenmukaisen ratkaisun puolesta Lähi-idässä. Sitä kautta myös Israel voi toivottavasti jatkaa olemassaoloaan." Miten päädyit tekemään musiikkia? "Soitin nuorena monia instrumentteja, mutta sitten 15-vuotiaana lopetin. Tullessani 21-vuotiaana Ruotsiin aloin soittaa saksofonia. Opiskelin viisi vuotta sävellystä ja myös elektronista musiikkia." "Lähestyn musiikkia pikemminkin fyysisyyden kuin älyllisyyden kautta. Tuntuu, että noise-musiikki paralysoi aivomme, positiivisin seurauksin: ihminen alkaa kuunnella. Tai sitten he lähtevät lätkimään. Sekin on ihan ookoo." "Minulle poliittisuus on musiikissa lähtökohtaista. Musiikin vapaus johtaa tuntemisen vapauteen, mikä johtaa ajattelun vapauteen, mikä johtaa toiminnan vapauteen. Ja se on
rkeää "On tä kenen aa tiedost okaatio ov etua pr lee." palve
valtion ykkösvihollinen. Jos stimuloi kuulijassa uuden tavan kuunnella musiikkia, stimuloi häntä samalla ajattelemaan tottumusten vastaisesti. Jos halutaan saavuttaa muutoksia yhteiskunnassa, ei voida välttää muutoksia musiikissakaan." "Elokuvissa ja kirjallisuudessa tuntuu olevan sopivaa käyttää rajuja keinoja, mennä äärimmäisyyksiin. Musiikilta tätä ei oikein suvaita. Sen pitäisi olla lohdullista ja mukavaa." Sinä et tapaa soittaa vain jo valmiiksi käännytetylle yleisölle. "Olin ensimmäisen kerran esiintymässä Kolumbian viidakossa farcsissien keskellä vuonna 2000. Esiinnyin pienissä kylissä, joissa kukaan ei ollut koskaan aikaisemmin edes
SISSIEN LAULATTAJA.
Feilerin uusimmassa videoinstallaatiossa on laulavia kolumbialaisia FARC:n sissejä.
SYDÄN, SYDÄN Usko itseesi
KAUPOISSA 12.3.2008
Tilaa levy ennakkoon osoitteesta: www.johannakustannus.fi 100 ensimmäiselle uniikki käsinpainettu Sydän, sydän t-paita kaupanpäälle! www.sydansydan.info
nähnyt saksofonia." "Kun tulin käymään samoissa paikoissa uudestaan, sain kuulla amerikkalaisfonistista, joka oli käynyt soittamassa perinteistä beboppia yhdessä kylässä, jossa itsekin olin aiemmin käynyt. Kyläläiset olivat sanoneet hänelle: "Älä huijaa meitä! Me kyllä tiedämme, miltä saksofoni kuulostaa." "Minä ikään kuin perehdytin heidät saksofoniin. Ja kun perinteistä kamaa soittava tyyppi oli aloittanut, se ei mennyt heille läpi!" Millä asenteella esitystäsi kannattaa tulla kuuntelemaan? "Jokapäiväinen elämämme on täpötäynnä ääntä, muzakkia, kaikkea sellaista, joilla meidän korvamme on tukittu. Aina konserttin mentäessä pitäisi pyrkiä suodattamaan tämä saaste pois. Minä rakastan kauniita melodioita! Mutta jos on kaunista, niin sitten pitää olla todella kaunista, jopa banaaliuteen asti."
Kimmo Modig Dror Feiler esiintyy Helsingin Taidehallissa sunnuntaina 30.3. kello 13. www.charmofsound.org, www.ejjp.org, www.avantart.com/music/drore.htm www.johannakustannus.fi · Jakelu: Universal/ENS
MUSIIKKIA ELOKUVASTA PUNK TAUTI JOKA EI TAPA
KAUPOISSA 5.3.2008
www.punktautijokaeitapa.fi
46 voima 02/ 2008
Rujo realisti
Arto Salmisen teokset ovat tylyjä tarinoita työväenluokasta.
tä ovat kuitenkin tuskallisen tietoisia asemastaan koneistossa, jossa valta on näkymättömällä pääomalla ja pienen ihmisen tilanne on päivä päivältä ahtaampi. sanoihin ja yritykset ottaa oikeus omiin käsiin pikkurötöksiin, jotka tahtovat ennen pitkää levitä reisille. Köyhä kansa on turrutettu viinalla, aineilla ja viihdeteollisuudella. Vaikka kerronta on kärjistettyä, ei tarvitse kuin vähän vilkuilla lähiöitä, tv-sarjoja tai lehtiä tosielämässä niin huomaa, ettei Salminen näitä juttuja ole pelkästään päästään keksinyt. Ihmiset on niin rikkaita, että vain harvassa maassa. Ne ostaa niin perkeleesti. Kyllä mä tiedän, että tuolla itäpuolen slummeissa paska haisee ja veri lentää mutta sen tietää kaikki muutkin, ei se ole mikään uutinen. Ja vaikka olisikin, niin ei ainakaan järkevä uutinen. Kahlatkoot siellä narkkarit neuloissaan ja palelkoot köyhät murjuissaan. Elämän laki on tyly: jos et pärjää niin saat haistaa pitkän vitun. Sitä viisautta me ei tämän lehden sivuilla järkytetä. Mulla on uutinen, sanoi urheiluosaston päällikkö. Ihan oikea uutinen. Kerro heti, sanoi Juurakko. Jokerien maalivahti on homo. Se tunnustaa. Loistavaa! huusi Juurakko. Siitä lööppi! (Paskateoria, 2001)
Y H T E I S K U N TA K R I T I I K K I J Ä Ä
T
"MIKÄ IHMEEN UUSSUOMALAINEN?"
Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2008 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Tavoitteena on saattaa yhteen kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa eroavaisuuksista huolimatta. Osana teemavuoden ohjelmaa järjestetään kirjoituskilpailu.
UTUSTUIN ARTO SALMISEN
! "Loistavaa ." akko huusi Juur
NOVELLIKILPAILU "MIKÄ IHMEEN UUSSUOMALAINEN?" Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 kansallinen toimikunta ja Kustannusosakeyhtiö Teos julistavat alkaneeksi "Mikä ihmeen uussuomalainen?" novellikilpailun. Kilpailuun on aikaa osallistua 30.6.2008 saakka. Novellikilpailussa jaetaan 2000 euron suuruinen pääpalkinto sekä kaksi 500 euron tunnustusta. Kilpailun parhaimmisto julkaistaan antologiana tammikuussa 2009. Voittajalle ja antologiaan päässeille ilmoitetaan henkilökohtaisesti vuoden 2008 loppuun mennessä. Novellikilpailun kieli on suomi, ja se on avoin kaikille vähintään 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä ja jotka eivät ole aikaisemmin julkaisseet kaunokirjallista teosta. Omakustanteet ja antologiat eivät ole este kilpailuun osallistumiselle. Kilpailulla etsitään erityisesti maahanmuuttajataustaisia kirjoittajia. Novellien aihe on vapaa. Novellit pyydetään kirjoittamaan koneella yhdelle puolelle paperia, 2-rivivälillä. Käsinkirjoitettuja töitä ei lueta.
Kilpailutöitä ei palauteta, joten lähettäjän kannattaa ottaa niistä itselleen jäljennökset. Valitse paras tai parhaimmat novellisi (yhteensä enintään 40 liuskaa) ja lähetä ne 30.6.2008 mennessä Kustannusosakeyhtiö Teokseen nimimerkillä. Sulje nimesi ja yhteystietosi erilliseen kirjekuoreen, jonka päällä on nimimerkkisi. "Mikä ihmeen uussuomalainen?" Kustannusosakeyhtiö Teos Vilhonkatu 6 A, 3. krs. 00100 Helsinki Kilpailun tuomaristossa toimivat kirjailija Mikko Rimminen, kustannustoimittaja Maarit Halmesarka ja tutkija Olli Löytty. Tuomariston puheenjohtajana toimii Kustannusosakeyhtiö Teoksen kustantaja Silja Hiidenheimo. Novellikilpailusta lisätietoja: Kustannusosakeyhtiö Teos Maria Säntti maria.santti@teos.fi, puh. 050-3552845 http://www.teos.fi EU:n teemavuodesta lisätietoja: http://www.vuoropuhelu.fi
tuotantoon ehkä todennäköisimmällä mahdollisella tavalla. Kirjallisuutta opiskeleva ystäväni kertoi niin tylyistä kirjoista, etteivät kirjailijan sukulaiset halua niistä puhuttavan. Kirjastoreissulta lähti mukaan Ei-kuori, teos, jossa kirjailija itsekin oli epäillyt menneensä liian pitkälle. Jo aloituskohtaus vei jalat alta niin lukijalta kuin hevoselta, jonka kuljetusvaunun lattia pettää Vihdintiellä ja eläimen kaviot kuluvat asfalttiin. Kuski ei huomaa mitään eikä perässä ajava päähenkilö välitä, tarkkailee vain tilannetta. Ihmetellessäni tuota puistattavaa tekstiä en vielä tiennyt, että kirjailijan kulttimaineeseen nostaneen Paskateorian aloitus "Tapansa kullakin: Jasmine pieri nussiessaan." tulisi sijoittumaan Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä toiseksi parhaaksi suomalaisen kirjan aloitukseksi. Se jäikin yhdeksi harvoista Salmisen saamista huomionosoituksista Koskenkorva- ja Olvipalkintojen ohella. vuonna 2005 kuolleen Arto Salmisen tuotannon tunnusmerkkejä ovat tarkka, riisuttu kielenkäyttö ja realismi, joka sai yleensä kriitikoiden kehuissa inho-etuliitteen. Kirjailija itse ei pitänyt siitä, että tuolla yhdellä sanalla helposti kuitattiin ja mitätöitiin koko hänen työnsä. Pikkutarkka miljöökuvaus saa kieltämättä tuntemaan, että lohduttomat tapahtumat voisivat oikeastikin tapahtua juuri niillä kaduilla, joille ne tekstissä sijoittuvat. Uskottavuutta lisää myös tieto siitä, että kirjailijalla oli kokemusta lähes kaikista ammateista, joissa hänen henkilönsä kompuroivat. Hän työskenteli esimerkiksi taksikuskina, sanomalehden jakajana, iltapäivälehden toimittajana ja pakolaisten vastaanottokeskuksessa. Yhtä lailla kuin realistina Salmista on syytä pitää myös moralistina. Hänen kirjojensa läpeensä vastenmielisillä henkilöillä ei ole varaa käyttäytyä moraalisesti. Monet heisL ÄPIMURTONSA K YNNYKSELL Ä
paikalta, niin ainakaan Salmisen tuotannon ei siihen tuskaan uskoisi helpotusta tuovan. Mutta mistä oikein on kyse, kun toisen kerran näitä kirjoja lukiessani pyrskähtelen nauruun tämän tästä? Taidokas sanankäyttö on toki sinänsä vaikuttavaa luettavaa. Ehtaa huumoria siinä on myös, niin härskiltä kuin se noin rankoissa aiheissa tuntuukin. Se on mustaa ja lauseisiin kudottua, mutta sieltä se vaan kutkuttelee. Ehkä kirja on onnistunut etäännyttämään minut arjesta niin, että osaan katsoa sitä ulkopuolelta ja huvittua vaikka siitä, että joka aamun pimeydessä me kaikki työmatkalaiset otamme bussipysäkillä samat jalansijat ja bussin lähestyessä jokainen heilauttaa vuorollaan kausikorttia, takimmainen ensimmäisenä ja etummainen viimeisenä. Kyllä se jotenkin helpottaa.
J O S M A A I L M A T U N T U U K U R J A LTA
Hanna Kauppinen Arto Salminen: Kootut teokset (Turvapaikka, Varasto, Paskateoria, Ei-kuori, Lahti, Kalavale-kansalliseepos). WSOY 2007.
voima 02 / 2008
47
Miksi Jeesus nauroi
Stadin Juudas näki tulevaisuuteen paremmin kuin viralliset evankelistat
Jeesus on elävä ihminen. Hän syö, juo ja harrastaa hygieniaa. Juudaksen evankeliumiksi kutsuttu, vasta 2000-luvulla maailmalla julkaistu käsikirjoitus esittää uuden näkökohdan. Jeesus nauraa. Hän nauraa käsikirjoitusrepaleen jokaisessa kulminaatiopisteessä. Juudaksen evankeliumi esittelee uuden Jeesuksen ja uuden Juudaksen. Juudaksen evankeliumi on kirjoitettu noin vuonna 150. Ulkopuolisena tarkkailijana esiintyvästä kirjoittajasta ei tiedetä mitään. Evankeliumi on tuntemattoman kirjoittajansa alkusanojen mukaan "salainen kirjoitus, jossa paljastetaan, mitä Jeesus puhui Juudas Iskariotin kanssa kahdeksan päivän ajan, kunnes oli kolme päivää siihen, kun hän vietti pääsiäistä". Keskustelut keskittyvät ihmiskunnan tulevaisuuteen.
tuksensa päälle. Sitä ennen Jeesus on nauranut opetuslastensa kauniille tavalle kiittää leivästä. Naurun aihe on siinä, että oppilaat eivät rukoile omasta tahdostaan vaan Jumalaansa mielistelläkseen. Myös opetuslasten pyhää sukukuntaa kohtaan tuntema uteliaisuus ja Juudaksen hanakkuus esitellä omia näkyjään naurattavat Jeesusta. ja toimittajina toimineet Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen pohtivat uuden evankeliumin sankarin asemaa ja persoonaa. Heillä ei ole kovin paljon materiaalia, mutta perusteltu Juudas-kuva syntyy silti. Uuden evankeliumin Juudas saa Jeesukselta yksityisopetusta. Hän on opetuslapsista ainoa, joka tuntee Jeesuksen työn tavoitteita. Hän luovuttaa Jeesuksen ylipapeille ja saa 30 hopearahaa, mutta on epävarmaa, onko kyseessä petos. Ehkä Juudas vain auttoi messiaan kohtaloita koskevia ennustuksia toteutumaan.
E V A N K E L I U M I N S U O M E N TA J I N A
Juudas Iskariotin nimen merkitystä koskevat arvailut valaisevat sankarin asemaa. Suomentajat sanovat, että Iskariot tarkoittaa kaupungin miestä. Jerusalem oli Palestiinan ainoa varsinainen kaupunki hieman samalla tavalla kuin Helsinki on Suomessa, joten Is Kariot on suomeksi Stadin kundi. Muut opetuslapset olivat galilealaisia landepaukkuja. Juudas oli poliittisesti valistunut ja sosiaalisesti pätevä juudealainen. olisi hyväksytty Uuteen Testamenttiin, se ei toimittajien mukaan olisi muuttanut maailmaa kovin perusteellisesti, ei ainakaan hyvään suuntaan. Esimerkiksi homojen ja juutalaisten vainoamiseen Juudas antaa pahempaa potkua kuin muut evankelistat. Ruumiin ja sielun dualismi on Juudaksen julistuksessa rivo, joten kristillinen elämänkielteisyys olisi hyötynyt näistä näkemyksistä muutenkin. "Pyhä sukukunta" on tulkittavissa ennalta pelastukseen valittujen joukoksi, joten Juudas olisi ehkä vauhdittanut myös protestanttisuuteen kuuluvaa kapitalistista pahantekoa. Juudaksen metkana kohtalona oli, että hän ennusti sen kristillisen pahanteon, joka tehtiin sattuman oikusta ilman hänen myötävaikutustaan ja joka olisi hänen myötävaikutuksellaan tehty jos mahdollista vielä perusteellisemmin. Näin on, jos uskomme pyhien kirjoitusten
J O S J U U DA K S E N E VA N K E L I U M I
vaikuttavuuteen ja pahanteon mahdollisuuksien rajattomuuteen. Selvää joka tapauksessa on, että Juudas Iskariot on nauttinut alkukristillisinä aikoina ainakin joissakin piireissä parempaa mainetta kuin nykyisin. Jeesuksen naurun syyt ja sävyt ovat olleet silloisten polemiikkien osanottajille tärkeitä ja samalla niin ilmeisiä, että niitä ei ole tarvinnut selitellä. Nykyajan lukijalle Juudas sen sijaan asettaa kihelmöivän ongelman: miksi Jeesus nauroi?
E N N U S TA J A N A J U U D A S voittaa toiset evankelistat ainakin nopeudessa. Odotamme yhä Matteuksen ja Markuksen lupaamaa Ihmisen Pojan uutta tulemista. Juudaksen ennustama kristillinen pahanteko sen sijaan kasvoi jo noin 1 700 vuotta sitten totalitääriseksi järjestelmäksi. Kristillisen uskontunnustuksen uhkaama tuomion päivä ei silti onneksi ole toistaiseksi koittanut ainakaan kristityille. Irakin sekulaaristi islamilainen presidentti Saddam Hussein sai tuomion siitä, että murhasi Irakissa 142 vastustajaansa. usan:n mitä hartaimmin kristillinen presidentti George w. Bush ei ole saanut haastetta siitä, että on murhannut Irakin ristiretkellään yli 142 000 Saddamin vastustajaa. Miksi Saddamin vastustajien murhaaminen on kielletty Saddamilta, kun se on sallittua muille? Miksi Jeesus nauroi? Minkälainen tyyppi hän oikein olikaan?
U
U D E N T E S TA M E N T I N
jättää tulevien sukupolvien pohdittavaksi. Jeesus tulkitsee opetuslastensa näyn, jossa oli kaksitoista miestä, uhrattavaa karjaa ja hirvittäviä rikoksia tekeviä ihmisiä. Jeesusta huvittaa jo se, että näyssä ei oikeastaan ole mitään tulkittavaa. Asia on liiankin selvä. Kaksitoista miestä olette te itse.
Pertti Julkunen Juudaksen evankeliumi. Toimittaneet Antti Marjanen & Ismo Dunderberg. Werner Söderström Osakeyhtiö 2006. 120 sivua, itse evankeliumi 17 sivua.
evankeliumissa petturi vaan luotto-oppilas, Jeesuksen jengin ainoa sivistynyt ja tehtäviensä tasalla oleva mies. Vain hän uskalsi seisoa Jeesuksen edessä, ajatella syvällisiä ajatuksia ja naurattaa Jeesusta tahallaan. Evankeliumin kirjoittaja tietää, että mestarin naurulla on merkitys, joka kannattaa esitellä aikalaisille ja
JUUDA S EI OLE UUDESSA
Karja, joka tuotiin uhrattavaksi, on harhaan johtamanne väkijoukko. Jeesus ennustaa, että "hurskastelijoiden sukupolvet" tulevat tekemään hänen nimissään kaikkein hirvittävimpiä rikoksia. Hän nauraa ennus-
Totuudentorvi
Hanna Arvelan Kaikki omiaan -sarjakuva-albumin yksinkertainen ja viimeistelemättömän oloinen, jopa brutaali piirrosjälki ei varsinaisesti pursu iloa silmille. Sanomaa ja sisältöä riittää sitäkin enemmän. Tuntuu siltä kuin kertojalla olisi niin kova kiire jakaa huomioitansa maailmasta, että aikaa ei jää hiomiselle. Albumilla yhteiskunnallinen kommentointi saavuttaakin sitten suorasukaisuudessaan häkellyttäviä mittasuhteita, Arvela on kuin tarinan poika joka kritisoi keisarin uusia vaatteita. Hän ei arkaile sanoa suoraan sitä, mitä emme aina kehtaa tunnustaa itsellemmekään. Kaikki omiaan on kuin isku vasten kasvoja. Herkullisia piikiteltäviä yhteiskuntamme tuntuukin sitten tarjoavan kuin liukuhihnalta taiteilijalle, joka ei selvästikään arkaile tarttua tarjottuihin syöttöihin. Lähestymistapana on kolmen kuvan sarjakuvastripit, joissa arkiset asiat tuodaan esille kaunistelematta ja riipaisevan rehellisesti. Ote on kuitenkin enemmän lämmin kuin ilkeä, nauraessaan ympäristölleen Arvela nauraa myös itselleen. Piikiteltävien lista sivuilla on loppumaton, maailmanparantajat, poliitikot, liikemiehet, pop-muusikot, vaimonpieksäjät ja juopot muiden ohessa saavat omansa. Liioitellut esimerkit varmasti loukkaavat osaa lukijoista, mutta ehkä näiden hieman kärjistettyjen väittämien joukosta löytyy myös totuuden siemen.
Jari Tamminen Hanna Arvela: Kaikki omiaan. Hanna Arvela 2008. 124 sivua.
Ei-mikälä
Joskus minimalistinen romaani onnistuu olematta pitkä novelli. Joskus toistuvaan mitäänsanomattomuuteen ja arkipäivän pitkäveteisyyteen syntyy jännite, joka virittää aistit auki. Hanna Haurun näkökulmanvaihtoromaani kertoo pohjoisen kylän tarinan hieman mukahtavasta elämän poljennosta, vaikka eihän se Timo K. Mukan keksintöä ole, mitä elämä on. Haurun pienessä mestariteoksessa on jotain maagista, ja kyllähän se yliluonnollista käsittelee. Sitä outoa tunnetta että jokin yrittää puhua minulle. Eikä minä halua kunnella.
Kimmo Jylhämö Hanna Hauru: Utopia eli erään kylän tarina. Like 2008. 19 sivua.
48 voima 02 / 2008
99-oktaanista propagandaa
Kun kansainvälinen öljy-yhtiö alkaa tuottaa dokumenttielokuvia, kannattaa olla tarkkana.
hakkaaminen, ihmisen elinpiirin laajentaminen ja teollistuminen ovat asettaneet ihmisen ja luonnon vastakkain. Onneksi ratkaisu on valmiina. Shell Film Unitin elokuvissa Kuusijalkaisten maailma (1955) ja Joen täytyy elää (1966) teollisuus antaa ihmisen käteen aseet, joilla soditaan luonnon pahuutta ja vaillinaisuutta vastaan. Moderni teknologia hävittää hyönteisongelman ja puhdistaa saastuneen joen. Sen sijaan, että ongelmien syihin puututtaisiin, keskitytään niiden oireisiin. Teknoutopia ratkoo pulmat.
M
ETSIEN
na kulman takana. Tässä maailmassa ratkaisemattomia ongelmia ei ole olemassakaan. Öljyjätti Shell perusti vuonna 1934 tuotantoyhtiön nimeltään Shell Film Unit. Siitä lähtien tuotantoyhtiö on tuottanut dokumentteja ja mainoksia emoyhtiönsä laskuun. Aluksi yhtiön oli tarkoitus tuottaa dokumentteja, jotka eivät liity suoranaisesti itse Shelliin, mutta sivuavat kuitenkin sen toimia. Nämä alkuperäiset mainosdokumentit paljastavat valaisevia asioita valmistumisajastaan ja tekijöiden motiiveista. Sittemmin tuotanto on liukunut avoimemman markkinoinnin suuntaan. Shell-tuotokset ovat mainosfilmejä, joskin ajoittain melko pitkiä sellaisia. Esimerkiksi lähemmäs kymmenminuuttiset Eureka ja Clearing The Air esittävät kasvottoman yrityksen sijaan katsojille eläviä, tuntevia, sympaattisia henkilöitä, jotka työskentelevät Shellille. SaNYKYISET
malla he yrittävät ratkoa maailman ympäristöongelmia työnantajan resurssein. Clearing The Air -mainosfilmissä kuvataan dokudraaman keinoin ponnistelua kaasusta nestemäiseksi tiivistetyn polttoaineen kehittämiseksi. Työ on vaarallista ja haastavaa, mutta yhtä asiaa dokumentissa ei kerrota: sitä, että parempiakin vaihtoehtoja olisi olemassa. Öljyteollisuus on yhdessä autoteollisuuden kanssa tehnyt kaikkensa torpedoidakseen sähköautojen yleistymisen. Niiden huolto olisi edullisempaa ja
tankkaus huoltoasemavapaata. Sähköautot ovat siis Shellin näkökulmasta huono bisnesmalli. Näin öljyjätti päätyy kehittämään uutta polttoainetta vanhalle polttomoottoriteknologialle. pakottavat katsojan olemaan tarkkana: puhtaasti tiedonvälityksellisistä lähtökohdista näitä teoksia ei kannata katsoa. Vanhemmissa dokumenteissa kertomatta jätetyt yksityiskohdat hyppäävät katsojan silmille kovin ilmeisinä. Uudemman tuotannon heikot kohSHELLIN DOKUMENTIT
dat eivät ole näin ilmiselviä. Tässäpä piileekin dokumenttien katsomisen suuri haaste: miten tunnistamme tekijöiden piilotetut motiivit? Ehkä pitäisi kiittää Shelliä siitä, että se tekee ilmiön näin näkyväksi. Jari Tamminen
Shell Filmsin tuotantoa vuosilta 19341966 Tampere Film Festivalilla 6.3. Tuoreempia esimerkkejä osoitteessa http://realenergy.shell.com
Pienempää piperrystä
Jos pompöösit elokuvafestivaalit leipiinnyttävät, kannattaa maaliskuussa suunnata Lahteen. Viidettä kertaa järjestettävän Kinos 08 -lyhytelokuvafestivaalin noin 80 elokuvan mittaisessa ohjelmistossa kotivideotasoiset tuotokset esiintyvät hiotumpien lyhytelokuvien rinnalla. "Meidän ohjelmisto koostuu lähinnä elokuvista, joita ei muualla esitetä", toteaa festivaalin tuottaja Sami Keto kuitenkaan teoksia vähättelemättä. "Resursseja tärkeämpää on hyvä sisältö ja idea." Tämänvuotisen festivaalin erikoissarjan teemaksi valikoitui ekologinen elokuva. "Ympäristöä voi käsitellä monella tavalla, toivommekin erilaisia näkemyk-
on kehuttu teknisesti hyviksi ja rohkeiksi. Ne kertoivat katsojille kaukomaista ja paljastivat myös teollistumisen haittapuolia. Ne ikävät asiat, joista dokumenteissa puhutaan, on valikoitu tarkoin: ratkaisu on aiSHELLIN LUONTODOKUMENTTEJA
siä ekologisesta elokuvasta." Erikoissarjan yhteydessä järjestetään myös ympäristöjärjestö Dodon kanssa seminaari onnellisesta kaupungista, jolloin yleisökin voi osallistua keskusteluun. Passiivinen roolin murtuminen antaa mahdollisuuden purkaa mielipiteitä ohjelmistosta. "Haluamme myös muistuttaa, että elokuvissa käynti on ekologista kuluttamista, aina ei tarvitse lentää maailman ääriin kokemuksia keräämään", Keto lisää. Jari Tamminen Kinos 08 Lahden elokuvateatteri Kino Iiriksessä 28.30.3.
valkokangas
Tätäkin on punk
Jouko Aaltosen uuden dokumentin alkupuolella Andy McCoy väittää, että punk kuoli viimeistään Pete Malmin mukana. Onneksi elokuva paljastaa Andyn olevan väärässä. ja paikoin hauskakin dokumentti, jota suosittelen punkista kiinnostuneille. (JV) Jouko Aaltonen: Punk tauti joka ei tapa. Elokuvateattereissa 14. 3. ja ennakkonäytöksessä Tampere Film Festivalilla 7. 3. karammin kuin Marco Ferrerin Suuressa pamauksessa. Kolmannen sukupolven jaksossa uutta vapauden aikaa kuvataan säälimättömässä oidipaalisessa kierteessä suhteessa isien perintöön ja esitetään käsinkosketeltavan yksityiskohtaisesti ajan hengen uh ihmistä typistävä vaikutus. Elokuvassa ei ole muuta vikaa kuin se, että se on vastenmielinen. Sitä katsoessa tulee useamman kerran miettineeksi voisiko saman ilmaista vähemmän sielua ja nuorisoa turmelevalla tavalla. Ehkä ei. (TR) Gyorgy Palfi: Taxidermia. Elokuva esitetään unkarilaisen elokuvan Cinemagyar festivaaleilla 4.3.9.3. www.cinemagyar.com. Ensiilta elokuvateattereissa 14.3.
Essi Rajamäki, Tuomas Rantanen & jukka vuorio
ja ilkeään äitipuoleen on vaikea samaistua, he tuntuvat taruolennoilta. Mutta ehkä oh-
Vain haju puuttuu
Gyorgy Palfin Taxidermia on roisi, rivo ja nihilistinen, mutta samalla taiteellisesti ja teknisesti haasteellinen, uskalias ja paikoitellen nerokaskin kuvaelma unkarilaisesta lähihistoriasta. Siinä ei pahemmin aurinko paista. Teos on kuin K-18-versio Jari Halosen tai Roy Anderssonin kansanluonnekuvauksista. Tosin jos elokuva olisi suomalainen, yrittäisi Matti Vanhanen positiiviseen Suomi-kuvaan vedoten estää sen kansainvälisen levittämisen.
Dokumentissa käydään kadunvaltauksessa, parilla vallatulla talolla ja Tampereen vastavirtaklubilla. Pelle Miljoonan mukana kierretään Suomea ja huomataan ympyrän sulkeutuneen. Tavataan punklevykustantaja Lättä ja seurataan nuorten poikien Akupunktio-bändin matkaa aina hajoamiseensa saakka. Elokuvassa on jäänyt huomiotta kuitenkin luvattoman useita kokonaiskuvaan kuuluvia tahoja. Koko 1990-luvun tuotanto sivuutetaan, Toinen vaihtoehto -lehdestä tai pienlehtiyhteisöstä muutenkaan ei ole mainintaa, eikä merkittävää indiepunklevy-yhtiötä Combat Rock Industrya muisteta kuten ei oikeastaan koko hardcoreskeneäkään. Puutteistaan huolimattakin Punk tauti joka ei tapa on mielenkiintoinen, viihdyttävä
Ikuinen paluu
Coenin veljesten eksistentiaalinen western on sijoitettu 1980-luvulle. Psykopaattisen palkkamurhaajan ja hänen takaa-ajamansa päähenkilön tielle kasaantuva ronskin absurdi väkivalta saattaa houkutella vertaamaan elokuvaa Quentin Tarantinoon. Tämä on kuitenkin näköharhaa. Tarantino ilakoi väkivaltaviihteen perinteen pinnassa ja valjastaa oman teknisen taituruutensa alan kitsin ja kliseiden luovaan ja loputtomaan uudelleen- ja takaisinkytkentäpeliin. Coenin veljesten elokuvassa taas operoidaan erityisen kunnianhimoisesti nimenomaan syvyyssuunnassa: elokuvan päälinjaa kuljettaa filosofinen säie, jonka mukaan onnea ei saavuta sen enempää sattuman kaupalla kuin uutteruudellakaan.
Menetetyn maan vanhat miehet osoittavat meille, että ihmisen elämä on absurdi piina. Coenin veljesten eksistentialismi osoittaa lempeän ymmärtäväisesti, mutta juuri siksi niin hyytävän julmasti, että pitkällä tähtäimellä me olemme kaikki kuolleita ja elämä on vain spiraalista kiertokulkua kohdasta a kohtaan a. Albert Camus olisi ollut mielellään tämän elokuvan käsikirjoitustiimissä. (TR) Ethan & Joel Coen: Menetetty maa. Elokuvateattereissa nyt.
Vakavaa kevyesti
Ihanaa nähdä pitkästä aikaa toiveikas elokuva nuoren pojan selviytymisestä. Päähenkilöllä, 17-vuotiaalla Hallam Foella, on outo taipumus tirkistellä muiden ihmisten elämää. Omaa elämäänsä hän välttelee asustelemalla puumajassa ja toimitellen outoja rituaalejaan. Vaikka Hallamilla onkin inhottavia tapoja, katsojalle annetaan mahdollisuus ymmärtää häntä. Sen sijaan synkässä linnassa asuviin kolkkoon isään
Elokuvan ensimmäisessä jaksossa käsitellään vertauskuvin toisen maailmansodan aikaista Unkaria ja siinä onanoidaan maanisemmin kuin Philip Rothin Portnoyn taudissa. Toisessa jaksossa eletään neuvostovallan puristuksessa ja kansallismielisyyden nimissä siinä mässäillään ja oksennetaan an-
jaaja katsookin maailmaa Hallamin näkökulmasta. Poika joutuu viimein kosketuksiin todellisen maailman kanssa, kun hänet repäistään elämään omilleen kaupungissa. Katsoja saa seurata jännittyneenä antisankarin vaiheita, joihin tuodaan lisäsävyjä mielenkiintoisella kuvauksella. Katastrofi vaanii tapahtumien yllä. Vaikka elokuvassa käsitelläänkin vaikeita aiheita, se ei mässäile ahdistuksella. Ote on kuitenkin liian kevyt synkkämielisten elokuvien ystäville. Hallam Foe -elokuvan jälkeen tulee hyvä mieli ja saattaa jopa uskoa, että joskus voimme selvitä traagisista tapahtumista ja mielen hulluuksista ihan vain elämällä eteenpäin. Eikä sen kummempaa. (ER) David Mackenzie: Hallam Foe. Elokuvateatterissa nyt.
vammaisten seksivalistuksen Kazakstanissa
voima 02 / 2008
51
Hyvää seksiä etsimässä
Amu Urhonen kävi kannustamassa Kazakstanin vammaisia naisia. Ennakkoluulot ja pelot ovat samankaltaisia kaikkialla maailmassa. Kuten myös ilo ja nautinto.
Hän sanoo suoraan, että pitää aviomiehensä Tahirin rohkeudesta sängyssä. Olemme samaa mieltä siitä, että liika varovaisuus tarkoittaa sitä, että vammaista naista ei pidetä naisena, vaan jonain helposti särkyvänä esineenä. Lyazzatilla ei ole lapsia. Se harmittaa häntä selvästi. Hän teki vähän alle kolmekymppisenä abortin, koska tulevaisuuden toimeentulo näytti epävarmalta. Myöhemmin lasta ei enää tullut, vaikka sekä hän että Tahir halusivat. Ehkä siksi Lyazzat nyt kannustaa nuoria vammaisia toimimaan oman tahtonsa mukaan pelkäämättä turhia. yksi Shyrakin hienoista naisista. Vielä 16-vuotiaana Shakira suunnitteli ryhtyvänsä äidiksi adoptoimalla lapsen yksinään. Vammaiselle naiselle ei anneta Kazakstanissa paljonkaan toivoa kumppanin löytämisestä. Nyt Shakiran biologinen 10-vuotias poika Taurin viettää paljon aikaa kanssamme. Shakira onnistui löytämään miehen, jota rakasti. Miehen sukulaisetkaan eivät paheksuneet liittoa, vaan iloitsivat Taurinin syntymästä yhtä paljon kuin Shakirankin perhe. Kun Taurin oli kolme ja puoli, mies lähti, eikä ole sen jälkeen osallistunut Shakiran ja Taurinin elämään. Elatusmaksuista määräävää lakia ei käytännössä noudateta, joten Shakira tekee kahta työtä maksaakseen Taurinille hyvän koutuksen: "Sitten Taurin voi huolehtia minusta, kun olen vanha", hän sanoo. Kysyn Shakiralta, mistä hän haaveilee. "Taurinin onnellisuudesta tietysti", hän sanoo ensin vakavasti. Se on epätyypillinen toive: Shyrakin kyselyssä kaikki 200 vammaista naista ilmoittivat haaveilevansa kaikken eniten siitä, etteivät olisi vammaisia. Vähän emmittyään Shakira paljastaa varsinaisen Suuren Unelmansa kasvoillaan säteilevä hymy. "Niin, ja sitten olisi ihanaa saada toinen lapsi."
SHAKIRA ON
vierailustani Kazakstanin entiseen pääkaupunkiin Almatyyn on kulunut kaksi vuotta. Lentokenttä on muuttunut inhimillisemmäksi. Valkotakkiset, neuvostoaikaisia vankimielisairaanhoitajia muistuttavat tylyt tädit ovat vain kamala muisto. Nykyään vammaisia palvelee hymyilevä, ystävällinen ja joustava henkilökunta. Kazakstanilaisen vammaisten naisten järjestön Shyrakin puheenjohtaja Lyazzat Kaltajeva teki minuun ensitapaamisella vaikutuksen älyllään, ahkeruudellaan ja rohkeudellaan. Nyt Almatyssä huomaan ilokseni, että hänen englantinsa on parantunut niin paljon, ettemme tarvitse enää koko ajan tulkkia. "Tiedän, että siskoni puhuivat poikaystävistä ja seksistä toistensa kanssa, mutta eivät koskaan minun aikanani. Luulen, että he halusivat säästää minua sellaisilta toiveilta, joita pitivät epärealistisina", Lyazzat Kaltajeva arvelee. Minulle tulee mieleen terveydenhoitajan tarkastus lukioaikoina. Sain kondomin, koska se kuului opetusohjelmaan, vaikka en varmaan terveydenhoitajan mielestä sitä tarvinnutkaan.
E
D E L L I S E S TÄ
ja raskaaksi tulemisesta on paljon. Tyttöjen kokemukset lääkäreistä saavat minut muistamaan oman ensikäyntini tamperelaisella gynekologilla. Lääkäri ei koko aikana sanonut minulle mitään, tuijotti vain pyörätuoliani kauhusta kankeana. Sain tietää vasta apteekissa, mikä minua vaivasi. Myöhemmin kävi ilmi, että diagnoosi oli väärä yksinkertaisesti siitä syystä, että gynekologi ei ollut kysynyt, olinko mahdollisesti ollut yhdynnässä viime aikoina. sisarille nostettavista ja laskettavista tutkimuspöydistä, joille pyörätuolinkäyttäjäkin pääsee asettumaan. He vannovat ryhtyvänsä pikaisesti toimiin, että samanlaisia saataisiin heidänkin terveydenhuoltoonsa. Nämä naiset ovat tarmokkaita, mutta terveydenhuoltohenkilöstön ja muiden ammattilaisten asenteet muuttuvat hitaasti. Lyazzat ei ole yrityksistään huolimatta löytänyt verkoston koulutuksiin sellaista psykologia, joka osaisi suhtautua vammaisiin naisiin kokonaisina ihmisinä. Laitoksissa asuvilta vammaisilta kielletään seksuaalisuus kokonaan, koska se ei mahdu sääntöihin ja rutiineihin. Aiheelle ei ole tilaa myöskään kazakstanilaisessa lääkärikoulutuksessa. Tunnen itseni suureksi asiantuntijaksi, vaikka oikeastaan olen pelkkä vammaisjärjestön entinen rivityöntekijä, joka on lukenut joskus jonkun artikkelin ja kuunnellut jonkun luennon. Ja harrastanut hyvää seksiä sellaisten miesten kanssa, joita tosissani rakastan. Jos en olisi, minun olisi paljon helpompi luulla, että vammaisen naisen kohtalo on elää ilman seksiä tai tyytyä siihen, mitä sattuu saamaan.
K E R R O N K A Z A K S TA N I L A I S I L L E T YTÖT pelkäävät, etteivät löydä ketään, mutta kuulen myös toisenlaisia tarinoita. Lyazzat kertoo ystävistään, jotka ovat menneet naimisiin sen miehen kanssa, joka ensin on suostunut, vaikka mitään rakkautta ei ole koskaan ollut. Etenkin maaseudulla, missä elinkustannukset ovat alhaiset, vammaisille NUORET
maksettava taloudellinen avustus on niin suuri, että se houkuttelee ottamaan vammaisen vaimon. Vammaiset naiset joutuvat Kazakstanissa parisuhteissaan seksuaalisen väkivallan uhreiksi helpommin kuin ei-vammaiset. Niin se on Suomessakin, ajattelen. Heille ei tule välttämättä mieleenkään, että seksi voi olla muutakin kuin kivulias, epämiellyttävä velvollisuus. Kun tähän lisätään vielä terveydenhuollon ongelmat, se, mikä voisi olla elämän suurimpia nautintoja, voikin olla hirvein trauma. Toisaalta voi olla, ettei kumppani uskalla koskea ollenkaan. "Oli hiton rasittavaa, kun miehet kyselivät koko ajan, onko tämä ok ja voinko koskea tuohon", Lyazzat muistelee nuoruuttaan.
mittaisen vierailumme aikana pidän elämäni ensimmäisen PowerPoint-esityksen. Aiheena on vammaisuus ja seksuaalisuus. Yleisö villiintyy, ja seminaarin jälkeen naiset kilpailevat huomiostani, että saisivat keskustella kokemuksistaan ja esittää kysymyksiä. Kuusikymppisen Rozan silmät säteilevät kilpaa kazakstanilaisen hotellin kattokruunujen kanssa. Nuoret tytöt kertovat, kuinka lääkärit, vanhemmat ja opettajat ovat neuvoneet heitä unohtamaan haaveet avioliitosta ja äitiydestä. Heidän äänensä särkyy, kun he kertovat toivottomista rakastumisistaan ja herkistä haaveistaan. Minutkin on jätetty vammaisuuteni vuoksi. Se sattuu vieläkin niin paljon, että silmäni sumenevat hetkeksi kyynelistä.
K A H D E K S A N PÄ I VÄ N
Kazakstaniin on perustettu vammaisjärjestöjä, jotka toimivat keskiaasialaisen mittapuun mukaan varsin vapaasti. Valtio suhtautuu jopa kohtuullisen vakavasti vammaisten koulutustason ja työllisyyden parantamiseen. Seksi on kuitenkin edelleen suuri tabu: nämäkin yli kaksikymmentävuotiaat, kauniit ja aktiiviset naiset ovat erittäin epävarmoja seksuaalisuudestaan. Vääriä luuloja seksistä
NEU VOSTOAJA N JÄLKEEN
Amu Urhonen
voima 02 / 2008
53
Olennaista pohjoisten alueiden viimeaikaisessa kehityksessä on se, että kyseessä on merkittävä ympäristöllinen, geopoliittinen ja geotaloudellinen muutos, joka on kokonaisvaltainen, ja johon liittyy kiinteä turvallisuus-ulottuvuus. Tähän liittyy artikkelissa mainittu kehitys, että pohjoisten alueiden vakaasta ja rauhanmaisesta tilanteesta sekä laajasta ja monikeskisestä kansainvälisestä yhteistyöstä huolimatta eräät alueen valtiot ovat lisänneet sotilaallista toimintaa alueella. Vaikka Suomi on ollut toistaiseksi tyytynyt sivusta seuraamaan tilannetta, niin muutoksella on vaikutuksensa myös Suomen geopoliittiseen ja taloudelliseen asemaan. Asiat saattavat vaikuttaa ja näyttäytyä marginaalisilta Helsingistä katsottuna, onhan kyse maapallon pohjoisista periferioista, mutta ne eivät ole sitä esimerkiksi Moskovasta, Oslosta, Ottawasta tai Reykjavikista katsottuna. Jo pelkästään ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus riittävät siihen, että alueiden nykyinen tilanne ei ole marginaalinen. Muutokseen liittyy myös kasvava globaaliulottuvuus, joka näyttäytyy pohjoisten alueiden strategisen merkityksen kasvuna ja kasvavana maailmanlaajuisena kiinnostuksena
pohjoista kohtaan, mitä esimerkiksi Japani ja Kiina osoittavat.
Lassi Heininen Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston dosentti
Vuorion pääkirjoituksesta puuttui pointti
Hämmennyin viime numeron pääkirjoituksesta, jossa Jukka Vuorio kertoi ettei lajittele jätteitään ja niin edelleen. Tämä nyt ei tavallisuutensa takia pientä päätäni hämännyt, mutta se kyllä että koko kirjoituksesta tuntui puuttuvan pointti. Herra Vuorio ilmeisesti on ylpeä mereen heittämästään kännykästä ja metaania tuottavista biojätteistään Ämmässuolla, mutta perusteiden puuttuminen moiselle jättää kirjoituksen pelkäksi tarkoituksettomaksi uhoksi. Olli Myyrä
kun pystytte voisiko Suomi tehdä jotain aiheen näkyvyydenparantamiseksi ja maailmanlaajuisen huomion saamiseksi? Toivotaan! Asia on tärkeä toivottavasti mantereen maa-alueet palautettaisiin alkuperäiselle väestölle ja valkoinen mies laitettaisiin reservaatteihin. Kiitos vielä. Olen kiinnostunut Pohjois-Amerikan intiaanien asioista, mutten ollut tiennyt tätä! Kaisa
Lakota-intiaanit maailmankartalle, osa II
Kiitos viimeisen Voiman lakota-jutusta! aihe olisi syytä pitää esillä eipä nuo tuollaiset uutiset yleensä valtamediaan, esimerkiksi TV-uutisiin pääse valitettavasti. Toivottavasti Voima seuraisi asiaa ja kirjoittaisi aiheesta myöhemminkin. Amerikan ja maailman tulevaisuus olisi sinä, että intiaanimaita saataisiin itsenäisiksi maanosan keskeltä, ja siten Pohjois-Amerikan valtaa pienemmäksi. Mahdotonkin on mahdollista. Näkyvyyttä tälle asialle. Tackar ock pockar. Olli
Lakota-intiaanit maailmankartalle!
Kiitos viimeisen Voima-lehden artikkelista Pohjois-Amerikan lakota-intiaanien tilanteesta ja maataisteluista! Toivon, että pitäisitte aiheen näkyvänä ja seuraisitte tapahtumia sen verran
R Reilun kaupan T-paidat naisille ja miehille, "kraft" tai "fu"k erza" -te stillä. Koot: Naiset XS - XL Miehet S - XL (Napakat mallit). Toistaiseksi vain Voimalehden vanho ja uusille vanhoille tilaajille.
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤ Kyllä! Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
HOHOITOA LISTA TE MUSIIKIL IELUILLE! UVILLE S RIUT
N OISSA D YT! AUP K
CD/LP/DOWN LOA
ISMO ALANKO TEHOLLA
BLANCO SPIRITUALS
Konserttisalikiertue 2008 5.3. Espoo, Sellosali - loppuunmyyty 27 Kotka, Konserttitalo .3. 6.3. Jyväskylä, Paviljonki 28.3. Turku, Wanha Domino 7 Hämeenlinna, Verkatehdas .3. 29.3. Tampere, Tampere-talo 8.3. Lohja, Laurentius-sali 3.4. IIsalmi, Kulttuurikeskus 12.3. Lahti, Sibeliustalo 4.4. Oulu, Madetojan Sali 13.3. Varkaus, Warkaus-sali 5.4. Kuopio, Musiikkikeskus 14.3. Hyvinkää, Hyvinkääsali* 11 Lappeenranta, Lappeenranta-sali .4. 15.3. Helsinki, Kulttuuritalo 12.4. Mikkeli, Mikaeli 13.4. Joensuu, Carelia-Sali Liput: www.lippupalvelu.fi ja salien lippukassat,
sekä *www.lippupiste.fi.
Kaikki oikeudet pidätetään
www.ismoalanko.com www.belides.fi www.fullsteamrecords.com