Vapaus onnistua.
Me opetamme tähtäämään maailman huipulle ja tekemään työtä
aktiivisesti paremman maailman puolesta. Ehkä siksi Aalto-yliopistosta valmistuneista 90% työllistyy kolmen kuukauden sisällä. Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu haastaa näkemään
maailman uusin silmin. Tarjoamme korkeinta opetusta muotoilun,
arkkitehtuurin, elokuvan, lavastuksen, median ja taiteen aloilla.
Lue lisää ja hae: aalto.?/studies
Hirvittävän hauska opiskelijaprojekti:
aalto.?/animals
Hakijan paras ystävä: m.aalto.?/studies
Aalto-yliopiston mobiilipalvelusta löydät paljon
hyödyllistä tietoa ja videoita opiskeluun liittyen.
Mene osoitteeseen m.aalto.?/studies tai skannaa oheinen koodi.
www.intokustannus.fi
PUUKOT POIS JA
KIRJA KÄTEEN
Dan Koivulaakso, Mikael Brunila & Li Andersson:
ÄÄRIOIKEISTO SUOMESSA
Kirja tarkastelee äärioikeistolaisten puolueiden ja
liikkeiden ideologiaa, toimintaa ja vaikutteita Suomessa.
23?
(ovh 25?)
Oksana
T?ely?eva:
24?
(ovh 26?)
27?
BARRIKADIMAISTERI
? PENTTI JÄRVINEN JA 1960-LUVUN MARSSIJAT
HE
SEURASIVAT
MINUA
KADULLA
Juhana Pettersson:
SOKERISAMURAI
Bjarne Nitovuori:
Sokerisamurain
kirkkaimpina tähtinä loistavat Stella ja
Lumi. Musiikkiteollisuuden ja julkisuuden maailmassa
kaikki on kaupan,
mutta joskus
hyväksikäytön
varaan voi rakentaa
rakkaussuhteen.
31?
(ovh 33?)
Esko Seppänen
& Ilkka Taipale
(toim):
Gérard Prunier:
EUTANASIA ?
PUOLESTA JA
VASTAAN
(ovh 29?)
24?
(ovh 26?)
AFRIKAN
MAAILMANSOTA ? KONGO,
RUANDAN KANSANMURHA
JA KOKO
MANTEREEN
LAAJUISEN
KATASTROFIN
AINEKSET
33?
(ovh 37?)
Hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset www.intokustannus.fi, myynti@intokustannus.fi tai puh. 040 179 5297
PIENELLÄ
NÄYTTÄMÖLLÄ
K-16
LIPUT
32 ? / 29 ? / 17 ?
Kansallisteatteri
Facebookissa
LIPUT
010 733 1331
(0,083 puhelu+
0,06/0,17? /min)
LIPPUPISTE
0600 900 900
(1,98? /min+pvm)
LIPPU.FI
Kaikki esitykset
tekstitetty englanniksi
ja venäjäksi!
Ohjaus Yana Ross
AMERIKKALAINEN HUIPPUOHJAAJA KANSALLISTEATTERISSA!
Visuaalisesti lumoavassa ja häikäisevän kekseliäässä esityksessä
villi surrealismi kohtaa ajattoman tarinan.
WILLENSAUNASSA
LIPUT
29 ? / 26 ? / 15 ?
Ohjaus Mika Leskinen
Pääyhteistyökumppani
ESITYSTÄ SUOSITELLAAN KAIKILLE, JOITA KIINNOSTAA IHMINEN.
Yhteistyökumppani
ilmoitus
MAALISKUUN
MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 25.2.? 24.3.2013
7
AJASSA 8?19
Minea Koskinen
Kotipoikien
paluu
PÄÄKIRJOITUS
Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti
kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnaliseen kähmintään.
9
2 / 2013
Nuorisolla ei ole
varaa itsenäistyä
Britanniassa.
Kappelin sossujesset s. 8 ?
Keskiluokkaiset peräkammarin
valtaajat s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ?
Ostakaa makkaraa s. 12 ? Tehtaat
duunareille s. 13 ? Sananvalta,
Teemu Mäki s. 14 ? Nihkeää silkkiä
s. 14 ? Rahan voima, Erick Cabrera
s. 16 ? Avoimesti salattu s. 16 ?
Ruokatohtori s. 17 ? Toisinajattelija,
Iida Simes s. 18 ? Valta meille s. 18
Haistan rahaa
en ollut työskennellyt päivääkään lehden toimituksessa. Kokemukseni rajoittui vapaan toimittajan hommiin. Jouduin selvittämään, mistä Voiman päätoimittajuudessa on kyse. Mikä Voima on?
Vaikka olen myös teatterintekijä, en koe olevani suunnattoman kiinnostunut kulttuurista, joten päätin siirtää vastuun lehden kulttuurisivuista Fi?n päätoimittajalle Hannele Huhtalalle.
Heti seuraavana iltana jouduin muuttamaan kantaani suhteessa kulttuuriin. Ajauduin ravintolassa väittelyyn kulttuuripolitiikasta ? ja innostuin valtavasti. Syy oli teattereiden rahoitus.
E N N E N V U O D E N VA I H D E T TA
TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?37
Oikeudenmukaisuuden airut s. 22 ? Kuumotusta Kazakstanissa s. 24 ? Kuukkelin kohtalo s. 27 ?
Hyppy vapauteen s. 28 ? Slummi on böndelle tie ylös s. 33? Sinivalkoisin siivin s. 34
Klaus Welp
herättää kiinnostukseni aiheeseen
kuin aiheeseen. Huomasin, että toimittajana lähden ensimmäisenä seuraamaan rahavirtoja. Kun avustin Kampin Kappelia tutkivaa työtoveriani, tartuin ensimmäisenä kiinni kaupungin ja kirkon välisiin rahavirtoihin. Vasta sen jälkeen
kiinnostuin moraalisesta ongelmasta: voidaanko maallinen
sosiaalityö viedä uskonnolliseen tilaan?
Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Jäin juuri koukkuun tvsarjaan nimeltään House of Cards. Se käsittelee valtaa Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa. Kevin Spaceyn esittämä päähenkilö Frank
Underwood on sarjassa demokraattipuolueen piiskuri, joka pelataan sivuun ulkoministerin paikalta.
Sarjassa Underwood paheksuu entistä neuvonantajaansa,
joka on siirtynyt politiikasta öljy-yhtiön lobbariksi. Paheksunta
johtuu siitä, että neuvonantaja valitsi rahan vallan sijaan. Vaikka ulospäin usein näyttää, että suuryritykset voivat ostaa kongressin edustajat rahalla, toimii mekanismi itseasiassa myös toisinpäin. Valta vaihtuu tarvittaessa rahaan, mutta kaikki valta ei
ole rahalla ostettavissa.
TA J U S I N , E T TÄ R A H A
Tinkimätön
Oksana puun ja
kuoren välissä.
22
KULTTUURI 39?53
Tähtäimessä Makhmalbaf s. 39 ? Kulttuuritantta ? Olavi Uusivirta s. 40 ? Suomessa yksin s. 40 ? Kuvakuva, Aila Kauramäki-Vuori s. 40 ?
Väänneltyä ilmastototuutta s. 41 ? Kesytä nainen s. 42 ? Enemmän kuin molemmat Koreat s. 41 ? 17 vuotta punkin eturivissä s. 44 ? Mike tyri
taas s. 45 ? Häpeällisen gonzoilun kauneus s. 47 ? Sukellus pinnan alle s. 48 ? Tartu runoon s. 48 ? Muut lehdet s. 49 ? Avarampi luonto s. 50 ?
Miten siltoja rakennetaan s. 51 ? Korkmanin talous-ABC s. 51 ? Ei pelkkää mäiskettä s. 52 ? TV-liite s. 53
Terjo Aaltonen
39
42
48
KOLUMNIT 14, 16 & 18
AKTIVISMI S. 54
poliiseja ja huumemaailmaa seuraavassa The Wire -tv-sarjassa lopulta tarkkaillaan nimenomaan rahan liikkeitä. Tosielämässä tämä suhde nähtiin myös. Tutustuin
eräänä iltana brittiläiseen pankkiiriin, joka vertasi rahoitusalaa
huumekauppaan. Sama toimintamekaniikka kuulemma.
Myös toimittajat käyttävät valtaa joka ikinen päivä. Se kuitenkin harvoin tunnustetaan. Toimittajan valta näkyy siinä, mihin hän käyttää aikansa. Mihin aiheisiin tarttuu ja mistä jättää
kirjoittamatta. Kenelle antaa äänen.
Kun tartuin Voiman tarjoamaan massiiviseen vallankahvaan,
jouduin tarkastelemaan, mihin lehti valtaansa käyttää. En ole
niinkään kiinnostunut katsomaan taaksepäin, mistä Voimassa
on aiemmin kirjoitettu, vaan kurkistelemaan uusien kulmien
taakse.
M YÖS S U OSI T USSA
Fanny Malinen
linja on hahmottumassa, mutta sain ilokseni huomata, että lehteen on valikoitunut juuri haluamiani
teemoja. Voima valaisee rakenteita, joissa raha ja valta lymyävät. Kerromme myös ihmisistä, jotka näiden välissä kamppailevat milloin milläkin puolella. Heidät, joilla ei ole valtaa,
käännytetään lentokentältä takaisin kuolemaan, rahattomat
rimpuilevat slummeissa ja miehitetyillä alueilla.
Huomasinpa painopäivänä senkin, että myös Voiman kulttuurisivut pursuavat analyyseja rahan ja vallan suhteesta.
TÄ S S Ä L E H D E S S Ä
jari hanska
Erick Cabrera
Iida Simes
S.
Kannen kuva: Diego Garcia
Teemu Mäki
S.
S.
14
2
16
18
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen
tuksen sähköposti
äh
toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna
Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen harjoittelija Mikko Ollikainen Avustajina tässä numerossa Terjo Aaltonen, Anu Brask, Erick Cabrera, Diego Garcia, Eero
Heinonen, Heikki Hiilamo, Anna-So?a Joro, Teppo Järvinen, Aila Kauramäki-Vuori, Minea Koskinen, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Veera Paananen, Lea Pakkanen, Peristerakis, Maria Pääjärvi,
Kukka Ranta, Antti Rautiainen, Petri Rautiainen, Jutta Sarhima, Hanna Savisaari, Iida Simes, Hannu Siitonen, Kasper Strömman, Tero Tähtinen, Jukka Vuorio, Olavi Uusivirta Julkaisija
Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.
tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000,
Voima 3/13 ilmestyy 25. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
2 / 2013
8
Mikä oikeus veroaktivisteilla on heikentää kasvua ja työllisyyttä myös Suomessa?
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ihmettelee tiedotteesssa 15.2.2013
Kappelin sossujesset
TEKSTI
KUVITUS
SUSANNA KUPARINEN
MIRKKA HIETANEN
Helsingissä sosiaalityön varoja ohjataan kirkon kukkaroon.
A M P I N Hiljaisuuden kappelin avajaisista
viime kesäkuussa on kulunut
yhdeksän kuukautta. Maaliskuussa Helsingin
sosiaalilautakunta päättää Kampin Hiljaisuuden kappelissa tehtävän sosiaalityön kohtalosta.
On hätkähdyttävää, että sosiaaliviraston satsaus juuri Kamppiin
ja kappelin toimintaan on lähes yhtä suuri kuin koko muun kaupungin
jalkautuvan sosiaalityön osuus. Se
tuntuu hurjalta kaupungissa, missä sosiaalityön resurssit ovat jatkuvasti uhattuna.
Onko espoolaisia ohikulkijoita ja turisteja vilisevä Kamppi todella se alue kaupungissa, johon
kannattaa satsata näin isosti?
K
kaupunginvalH
tuusto päätti vuokrata Kampissa sijaitsevan arvokkaan tontin
ELSINGIN
Helsingin seurakuntayhtymälle
joulukuussa 2009.
Kaupungin ja seurakunnan rahaliikenne Kampin kappelin osalta on kiehtova keitos. Seurakunta
maksaa tontista vuokraa kaupungille 5 610 euroa vuodessa.
Kaupunki tarjoaa kappelin
käyttöön neljä sosiaalityöntekijää ja kaksi Palmian kautta vuokrattua vahtimestaria. Hassua on,
että kaupunki maksaa myös kappelin käyttökustannuksia 2 040
euroa kuukaudessa. Maksu peritään siitä, että työntekijät käyttävät kappelia työtilanaan.
Toisin sanoen kaupunki maksaa seurakunnalle siitä, että sen
työntekijät osaltaan pyörittävät
kappelin toimintaa. Vuodessa kokonaiskustannukset ovat sosiaalivirastolle noin 320 000 euroa.
työntekijän lisäksi sosiaalivirastolla
on kuusi muuta jalkautuvaa sosiaalityöntekijää. Näiden kuuden
henkilön osalta kokonaiskustannukset ovat 460 000 euroa vuodessa.
?Hiljaisuuden kappelin sosiaalityö on osa laajempaa jalkautuvan sosiaalityön hanketta?,
Kappelin toiminnasta vastaava
virkamies, Helsingin kaupungin
sosiaalisen ja taloudellisen tuen
päällikkö Leila Palviainen kertoo.
Idea on mennä sinne, missä ihmiset ovat ja missä tarvitaan välitöntä tukea ja apua.
Kampin alueen sosiaalityöntekijät auttavat keskustassa liikkuvia ihmisiä, loput kuusi kiertävät ympäri kaupunkia ja tarttuvat
monenlaisiin ongelmiin, esimerkiksi seurakunnan organisoimassa Myllypuron leipäjonossa.
Onko juuri Kampissa suurin
tarve sosiaalityölle? Onko niukkuuden priorisointi kohdillaan?
K
A P P E L I N N E LJ Ä N
Leila Palviainen ei lähde spekuloimaan sillä, onko tasapaino
keskustan ja muun kaupungin
välillä oikeudenmukainen. Kysymykseen siitä, pitäisikö sosiaalityötä kuitenkin viedä enemmän
lähiöihin, jossa asukkailla on paljon ongelmia Palviainen vastaa,
että palvelut luovat tarpeita.
?Kaupungissa niitä on pohjattomasti. Mitä enemmän on tarjontaa, sitä enemmän tarpeita
syntyy. On syytä kysyä mikä kaikki yhteiskunnalle kuuluu.?
ovat
V
kritisoineet kaupungin ja
seurakunnan kytköksiä. Kappelin
A PA A - AJ AT T E L I J AT
avajaisissa viime kesäkuussa yhdistys jakoi hanketta kritisoivaa
sarjakuvaa.
?Ei se, että rakennetaan kappeli johonkin haittaa ketään?,
Vapaa-ajattelijoiden Pertti Jarla
sanoo maltillisesti. Ongelma on
laajempi.
Vaikka kappeli toimii matalan kynnyksen sosiaalityön tukikohtana, tiettyyn aatteelliseen
suuntaan kytkettynä se nostaa
kynnystä niille kansalaisille, jotka eivät halua olla tekemisissä
kirkon henkiolentojen kanssa, tai
nimenomaan evankelisluterilaisen kirkon kanssa.
Päätös tontin luovuttamisesta
evankelisluterilaiselle uskontokunnalle tehtiin ilman kilpailutusta. Jos paikalle haluttiin uskonnollinen rakennus, tontin olisi
voinut kilpailuttaa myös muilla
uskontokunnilla.
?Seurakunnan maksama
vuokra on pieni ja tämä maksaa
kaupungille jonkin verran. Se vai-
kuttaa tulojen siirrolta seurakunnalle?, Jarla sanoo.
helV
sinkiläisistä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kun
AIN 60 PROSENTTIA
Helsingin kaupunginvaltuusto
keskusteli joulukuussa 2009 tontin vuokraamisesta ja sosiaaliviraston kytkemisestä kappelin toimintaan, muun muassa vihreiden
Emma Kari totesi, että ?minä itse
koen, että julkisen sektorin ja kaupungin virastojen pitäisi toimia eivakaumuksellisissa tiloissa?.
Sosiaalivirastossa Kappelin ja
viraston yhteistyö herättää ristiriitaisia tunteita.
?Sosiaalityötä ja kirkkoa ei pidä sotkea keskenään?, eräs virkamies sanoo. Leila Palviainen taas
näkee, että hengelliset puitteet
eivät haittaa.
?Ketään ei rajata ulkopuolelle?, Palviainen vakuuttaa puhelimessa. ?Se on yksi paikka ihmisten arjessa.?
Oikeus palveluihin nähdään
hyvinvointivaltion periaatteiden
mukaisesti kansalaisten perusoikeutena. Hyvinvointivaltion sosiaaliseen eetokseen ei sisälly kirkollista armon tai kiitollisuuden
käsitettä, vaan se on lakisääteistä
ja kaikille tasa-arvoisesti kuuluvaa
yhteiskunnan perustoimintaa.
on kesJ
kusteltu paljon esimerkiksi
HOK-Elannon hallintoelimissä
ULKISUUDESSA
istuvien luottamushenkilöiden
jääviydestä kun samat henkilöt
ovat valtuustossa päättämässä
kauppaketjuja koskevasta maankäytöstä.
HYVÄ ME, SANOO KAPPELIN VÄKI
M A R R A S K U U S S A 2 0 1 3 valmistui Helsingin sosiaaliviraston
laatima raportti, jossa tutkittiin,
kuinka Kampin kappelin sosiaalityö on lähtenyt ensimmäisten viiden kuukauden aikana käyntiin.
Stina Högnabban laatiman
Sosiaalityötä Kampin kappelissa
-raportin kannessa komeilee sitaatti Walt Disneyltä: ?Kaikista
unelmistamme voi tulla totta, jos
meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.?
Teksti vilisee liike-elämästä
tuttuja termejä, kuten ketterä,
brändi ja niin edelleen.
Raportin lähdeaineistona käytetään sosiaalityöntekijöiden
kommentteja ja heidän keskusteluja asiakkaiden kanssa. Siis
silloin kun keskusteluiden kirjaaminen on katsottu tarpeelliseksi.
Ensimmäisen viiden kuukauden aikana kappelissa kävi yli
200 000 ihmistä. Näistä suurin
osa oli uteliaita pällistelijöitä,
sosiaalitoimen asiakkaita vain
hyvin pieni osa. Sosiaalityöntekijät ovat kirjanneet ylös 326 keskustelua.
Dokumentoiduista kävijöistä alle kolmekymppisiä oli vain
13 prosenttia ja helsinkiläisiä yllättäen vain kaksi kolmasosaa.
Nuorten tavoittaminen ei ole aivan onnistunut. Jengit ovat saaneet olla rauhassa.
Hyvänä piirteenä raportista
nousee matala kynnys. Sitä kiittelevät sisään tulleet, mutta raportti ei paljasta keille kappelin
kynnys on liian korkea, eli esimerkiksi kuinka moni sinne hakeutuneista tunnustaa toista uskontoa
tai on uskonnoton.
Kappelin sosiaalityön onnistumista on vaikea päätellä. Jos
toimintaa haluttaisiin tutkia tehokkaasti, sitä pitäisi verrata
muun jalkautuvan sosiaalityön
tuloksiin.
ROSVOSEKTORI. Kaupungin
kymmenestä jalkautuvasta sosiaalityöntekijästä neljä on lukittu tähän kebabrullaan.
HERRAN
KÄMMENELLÄ
S E U R A K U N N AT ja kirkko hoi-
tavat monia sosiaalityöksi miellettäviä tehtäviä perheneuvonnasta ruoka-apuun. Usein kirkko
ja uskonnolliset yhteisöt tulevat
hätiin silloin, kun yhteiskunnan
rakenteet rapautuvat.
Se on oikein, ja sitä sopii kiitellä. Hyvänä esimerkkinä on
1990-luvun laman aikana annettu
kriisiapu ja suomalaiseen katukuvaan pysyvästi jääneet leipäjonot,
joita yleensä pyörittävät
erilaiset hengelliset
yhteisöt seurakunnista Hurstiin.
Hyväntekeväisyys ei silti saisi korvata
tai syrjäyttää
lakiin kirjattuja,
yhteiskunnalle
kuuluvia perustehtäviä.
Annan tästä esimerkin.
Vuonna 2008 sosiaalivirastossa laadittiin Leipäjonossa-selvitys,
jossa todettiin, että ?Ilmaisen
ruoan jakaminen on Helsingissä
jo siinä määrin vakiintunutta toimintaa, että toiminta on tullut
jäädäkseen. Vaihtoehdoksi jää
yhteiskuntapoliittinen pohdiskelu
siitä, millä perusteilla ja miten toimintaa voidaan ja tulisi kehittää.?
Selvityksessä pohdittiin lähinnä sitä, miten ruuan jakelulle järjestettäisiin mahdollisimman hy-
vät puitteet. Leipäjonoissa nähtiin
jopa positiivisia piirteitä: ne ovat
toimivaa jätehuoltoa.
?Käyttökelpoiset elintarvikkeet päätyvät hyötykäyttöön
kaatopaikan sijasta ja toiminta
kokonaisuudessaan, jätehuolto
mukaan lukien, tukee kestävää
kehitystä?, selvityksessä iloitaan.
Sosiaaliasiamies kritisoi selvitystä voimakkain sanankääntein.
?Jo se, että taloudellisesti heikossa asemassa olevien ihmisten
hädästä, kaatopaikasta ja toimivasta jätehuollosta puhutaan samassa kappaleessa, on ihmisarvoa loukkaavaa.?
Sosiaaliasiamiehen
mukaan sosiaalivirasto ei kyseenalaista
jonojen olemassaoloa, vaan lähtee
esittämään keinoja
siihen, kuinka leipäjonot tulee organisoida ja järjestää.
?Leipäjonot eivät
ole ratkaisu siihen, että
toimeentulotuen ja ensisijaisten
etuuksien taso on liian alhainen?,
sosiaaliasiamies näpäyttää.
Ehkä sosiaalityön siirto Kampin kappeliin tuntuu sosiaalipomoista ja poliitikoista pettävän
luonnolliselta, kun valtion ja kuntien velvotteita on heitetty kirkon
ja muiden järjestöjen niskoille jo
kohta 20 vuotta.
Susanna Kuparinen
AJASSA
2 / 2013
9
Yritys [Narrative Science] on kehittänyt tekstin tuottamisen myös talousjournalismiin. Innokkaimpia käyttäjiä
on mm. talouslehti Forbes, joka suoltaa uutisia yrityksen tulostiedoista salamannopeasti.
Mediaviikko 18.1.2013
Minea Koskinen
Kun kappelin ja sosiaaliviraston kytkystä päätettiin Helsingin
sosiaalilautakunnassa sosiaalilautakunnan puheenjohtajana
toimi Sirkku Ingervo (vihr.). Hän
on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.
Valtuustossa moni muukin
istuu erilaisissa kirkollisissa elimissä samalla kun toimii valtuutettuna, eli kaupungin ja kaupunkilaisten edustajana.
Valtuuston kokouksessa joulukuussa 2009 muun muassa valtuutettu Tarja Kantola (sd.) kannatti
lämpimästi kappelihanketta ja sanoi puheenvuorossaan ihan avoimesti, että hän on myös Helsingin
yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.
?Tätä asiaa on siellä moneen
kertaan käsitelty ja se on myös
kirkkovaltuuston esityslistalla?,
Kantola ilmoitti.
TAKAISIN KOTIIN.
Brendan Wheeler ei
juuri näe isäänsä, joka
työskentelee muualla.
ei näe omaa tai muiI
den valtuutettujen istumista
aidan molemmin puolin ongelNGERVO
mana, mutta ei vastaa suoraan
siihen, onko ollut kaupungin ja
seurakuntayhtymän diilin suhteen jäävi vai ei. Sen sijaan hän
heittää vastapallon: ?En näe mikä uhka siinä kappelissa on. Musta siellä on onnistuttu.?
Ingervon mielestä Hiljaisuuden kappeli on toimiva sosiaalityön paikka ja sosiaaliviraston ja
seurakunnan yhteistyö on siksikin
luontevaa, että kirkolla on pitkä
perinne diakoniatyössä.
Ennen kaikkea hän näkee merkittävän eron siinä, että paikka ei
ole hänen mielestään niin uskonnollinen kuin kriitikot väittävät.
?Se on niin avoin kuin voi. Kappeli ei ole kirkko?, Ingervo saivartelee. ?Eri asia olisi, jos sosiaalivirastolla olisi Tuomiokirkossa
jotain toimintaa.?
Tässä kohtaa tekisi mieli kysyä, kuinka moni vakaumuksellinen kristitty tulisi hakeneeksi
sosiaalityöntekijältä apua, jos
työntekijä päivystäisi kirkon sijaan moskeijassa.
Demarien Maija Anttila, sosiaalilautakunnan nykyinen puheenjohtaja, myöntää paikan
hengellisen luonteen, vaikka kappelissa ei toimiteta kirkollisia tilaisuuksia.
?Kyllä jonkinlaista hengellisyyttä tavoitellaan. Seurakuntayhtymähän siinä on toisena
osapuolena.?
että sosiV
aalivirasto ja Helsingin päättäjät ovat enemmän tai vähemA I K U T TA A S I LTÄ ,
män tietoisesti halunneet naittaa
sosiaalityön ja hengellisen toiminnan keskenään.
Kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteistyölle olisi ollut muitakin vaihtoehtoja. Kaupungilla
on jo Kampissa vanhalla linja-autoasemalla toimipiste, johon jalkautuvan sosiaalityön yksikkö
olisi myös voitu sijoittaa.
Silloin kaupunki olisi maksanut tiloista vuokraa itselleen eikä
seurakunnalle, ilman aatteellista
kynnystä.
Paluu
peräkammariin
EDELLEEN PERHEPOTRETISSA.
Joe Jones on kiitollinen hyvistä perhesuhteista. Hänestä vanhempien luona asumisessa on
kyse muustakin kuin rahasta.
Britanniassa yhä useampi nuori asuu valmistumisen
jäkeen vuosia vanhempien luona.
24, kertyy
päivittäin työmatkaa huikeat 167 kilometriä. Kilometrejä kertyy myös työssä, sillä hän testaa päivät
Bond-elokuvista tuttuja Aston
Martin -urheiluautoja. Pian hän
siirtyy suunnittelemaan tulevien
sukupolvien menopelejä.
Puolitoista vuotta sitten Jones
valmistui maisteriksi Cambridgen
yliopistosta. Tuhansien muiden tavoin Jones muutti valmistuttuaan
takaisin lapsuudenkotiinsa. Vanhempien koti sijaitsee Wantagen
kylässä Oxfordin eteläpuolella.
Yläkerran perimmäisen huoneen sisustus kielii lukiovuosista: vanha putki-tv ja sekävärinen
sohva liian pieneen tilaan ahdettuna. Jones raottaa vaatekaapin
verhoa.
?Tänne on muodostunut aikakerroksia, koska olen työntänyt
uuden tavaran aina päällimmäiseksi.?
Laatikoiden ja kansioiden
seasta pilkottaa kumivene, ja etualalla on kokoelma viskejä.
Vieressä vitriini suojaa miniatyyriautojen kokoelmaa pölyltä.
J
OE JONESILLE,
V A N H E M P I E N S A luona asuvien
20?34-vuotiaiden määrä on kasvanut 20 prosenttia vuosien 1997
ja 2011 välillä, kertoo Of?ce for tyslaina, overdraft. Sen takaisinNational Statisticsin viimeisin ra- maksuun voi matalapalkkaisessa
portti. Luku on vaarassa kasvaa työssä kulua jopa vuosi.
Osin paluumuuton yleisyytedelleen, jos asumiskustannuksia ei saada hillittyä eikä uusia tä selittävät nuorten elintasotyöpaikkoja synny.
odotukset, joita on vaikea lunasBrendan Wheeler, 23, on ma- taa talouskriisin kurimuksessa.
jaillut vanhempiensa luona vuo- Wheelerin ja Jonesin vanhemmat
den valmistumisensa jälkeen. kuuluvat sukupolveen, joka kävi
yliopiston ilmaiIltaisin hän
seksi ja maksoi
työskentelee
talostaan kohbaarissa ja päiu
u
s
t
tuullisen hinvisin etsii ilu
dia k a
e
m
nan. Sellainen
mailuinsinööi
t
t
i
t
Br
nnei
a
l
nykyirin tutkintoaan
a
p
n
i näyttää
s
k
i
kotii
s
sille
parikympvastaavia töitä.
p
a
ngil
Toistaiseksi ei
umera kaa Peter pisille luksukb
ole tärpännyt.
selta.
ok
ja ikälu kupolveksi.
Wheeler usWheeler
u
s
koo, että enmyöntää,
ettei
n
a
P
simmäinen työhalua muuttaa
pois ennen kuin
paikka määrää
tulevan uran suunnan. Siksi hän löytää pysyvän ja hyväpalkkaisen
on hakenut töitä varovasti.
työpaikan.
?Olisin ehkä muuttanut pois
?Yliopistossa asuin hyvin köynopeammin, jos olisin hakenut hän asuinalueen vieressä. Nyt
paikkoja monipuolisemmin.?
asun kotona, koska en halua elää
niin kurjasti.?
N U O R I L L A valmistuneilla riittää
velkaa. Britanniassa opintotuki A S U N T O J E N H I N N AT ovat vuoperustuu lainaan, jota tarvitaan sina 2001?2011 kivunneet 94 prosekä lukukausimaksuihin että senttia, National Housing Fedeasumiseen ja elämiseen. Monilla ration kertoo. Nyt enää noin 20
vastavalmistuneilla on opintolai- prosentilla briteistä on varaa otnan lisäksi lyhytaikainen tilinyli- taa asuntolaina alle 30-vuotiaana.
?Muutaman vuoden päästä
suuret ikäluokat vuokraavat meille taloja, joista heidän ei tarvitse
luopua ja joihin meillä ei ole varaa?, Joe Jones sanoo.
Brittimedia kutsuu kotiin palanneita bumerangilapsiksi ja
ikäluokkaa Peter Pan -sukupolveksi. Vanhempien luona asumiseen suhtaudutaan silti hyväksyvästi. Wheelerin mielestä
vasta yli 25-vuotiaan kotonaasujan taidot ja motivaatio kyseenalaistetaan.
ei sanele asumistrendejä. Jones kertoo, että hän halusi myös viettää aikaa
perheensä kanssa.
?En usko, että vanhempien
luona asuminen vaikeuttaa sosiaalista elämääni.?
Kolmen viikon päästä Jones
muuttaa kahden kaverinsa kanssa Oxfordiin. Yksi kaveruksista on
ostanut talon omaksi. Se oli mahdollista, koska hänen vanhempansa maksoivat puolet lainan
alkupääomasta.
P E L K K Ä TA L O U S
Minea Koskinen
Kirjoittaja asuu Englannissa, eikä
enää valita opintotuesta.
10
LUKIJAPOSTI
2 / 2013
Lasten kommenttien mukaan osa Youtuben sisällöstä on epämiellyttävää, koska se on totuudenmukaista, videot
sisältävät väkivaltaisia kuvia ja sisältö on jaettavissa kavereiden kesken. EU Kids Online-tutkimusprojekti,
Aalto-yliopiston tiedote 5.2.2013
)palaute@voima.?
Tiedeuskosta: Vol. 2
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?.
Twiitti
En ikinä ennen ole selvinnyt koko
numerosta ärsyyntymättä.
Saska Saarikoski
Twitterissä 1.2.
Olen harvinaisen ilahtunut huomiosta, jonka mukaan allekirjoittanutta ei kannata käyttää
kirja-arvioiden tekijänä. Lisäisin
tuohon vielä: allekirjoittanutta ei
kannata käyttää ylipäätään minkäänlaisten arvioiden tekijänä.
Rinnastamiseni syväekologiaan ei ole perusteltua. En ole
koskaan väittänyt olevani syväekologi. Liian iso hattu minulle.
Sen sijaan riitelen mielelläni itsensä syväekologeiksi korottaneiden kanssa.
Kritiikki on hankala laji. Keisarin palatsiin ei pääse, ellei ole valmis räjäyttämään portteja kappaleiksi.
Vastatwiitti
Kaikki menetetty jos ei enää edes
ärsytä;)
Kimmo Jylhämön vastaus
twitterissä 1.2.
Jouko Kämäräinen
Mauton otsikko
Jari Hanskan pääkirjoituksen otsikko on todella mauton ja halventaa seksityöntekijöitä.
ja huolella, mutta jotain oli selkeästi tapahtunut! Ennen katsoin nimittäin lehdestänne vain
anti-mainoksia, mutta nyt olen
lukenut lehden lähes kannesta
kanteen. Erityisesti mieleen jäi
kolumni koiran ja ihmisen kohtelun eroista julkisessa terveydenhuollossa sekä laittoman siirtolaisen auttamistarina.
Asiantunteva porukka teillä
on lehteä tekemässä! Sellaista
journalismia enää harvoin näkee, jossa ei päätoimisesti varota, kenen varpaille kulloinkin astutaan. Tämä on sääli, sillä usein
asia ja totuus hukkuvat liialliseen
sovinnaisuuteen. Mutta tämä ei
onneksi ole teidän ongelmanne!
Niin se piti vielä sanoa, että älkää
välittäkö, vaikka saattekin ikuisen leiman itseenne ? eikös se
ole nykyisellään jopa pienoinen
ylpeydenaihe, ettei kelpaa Hesariin töihin! (; Keep up good work.
Teitä tarvitaan!
Niina
Kiitos
Kiitoksia hyvästä lehdestä! Olinkin vähän etsiskellyt yhteiskuntakriitistä luettavaa ja yllättäen sitä
löytyikin steissin ilmaisjakelutelineestä! (Ei olisi uskonut, joten
kannatti napata.) Todellakin luen
jatkossakin Voimaa, kun vuoden
teemana on tutkiva journalismi
Kiitokset vielä kerran, erityisesti ?Talousjournalismin sopulipelit? -jutusta (1/2013).
HELSINKI. Pengerkatu, helmikuu 2013.
KOMMENTTI
nimetön
nimetön
Laatujournalismia,
ei puskasta huutelua!
Loukkaava otsikko
Otsikko on ala-arvoinen. Eikö
Voima kunnioita prostituutiossa
toimivien ihmisten ihmisarvoa?
Eivätkö he mahdu joukkoon?
Huora on loukkaava ilmaisu, jota käytetään myös naisten hallitsemiseen ja kontrolloimiseen
ylipäänsä. Ikävä tapa hakea räväkkyyttä.
Joukahainen
Parasta kulttuurijournalismia
Kriittisyydestä
itsekriittisyyteen
Tän hetken paras kulttuurijournalismi löytyy Voimasta. Ihan pikkuuutisista lähtien se pesee mm. hesarin. Aika ällistyttävää!
a
Susanna Kuparinen ja tammikuun lopulla vt. päätoimittajana aloittanut Jari Hanska
kirjoittivat vuoden 2013 ensimmäiseen <i>Voimaan</i>
jutun otsikolla Talousjournalismin sopulipelit. Juttuun
oli jäänyt noloja virheitä. <i>Fi?in</i> virheet korjattiin,
mutta printtiin virheelliset tiedot jäivät, koska lehti oli
jo ehditty painaa.
Hyväuskoisuudesta kriittisyyteen -kirjan kirjoittajat,
Pohjalaisen Kalle Heiskanen ja Länsi-Savon Tapio Honkamaa, ovat edelleen päätoimittajia, toisin kuin 25. tammikuuta ilmestyneessä Voimassa väitetään. Kyseessä
lienee uuden päätoimittajan freudilainen lipsahdus.
Heti ensitöikseen hän ryhtyi siirtämään etabloitunutta päätoimittajakaartia ennenaikaisesti eläkkeelle.
Lisäksi samaisessa jutussa Keskuskauppakamarin
Leena Linnainmaan nimi on livahtanut Telan johtajan
Minna Helteen tilalle. Copy-paste-piru oli kopioinut
kappaleen kahteen kertaan, kahteen eri kohtaan. Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, Helsingin Sanomat on
julkaissut vieraskynä-palstallaan Telan Minna Helteen
kirjoituksen, Keskuskauppakamarin Leena Linnainmaata lehti vain haastatteli. Myös KKK:n tiedotteen
otsikko on korjattu Fi?in.
Pahoittelemme virheitä.
Taso on parantunut
Vau. Jostain käsiini osui joulukuun numeronne. En tiedä, onko
tasonne parantunut vai enkö ole
vain aiemmin käynyt läpi juttu-
Kotimaani Unkarin sisäpolitiikan
ilmiöitä ei viime Voimassa käsitelty riittävän monitahoisesti.
Nimensä piilottavan kirjoittajan
tekstissä maa leimattiin äärioikeiston vallassa voimattomana
kituvaksi ja demokratiavajeensa
takia Valko-Venäjään rinnastettavaksi paikaksi. Jos kirjoittaa nimettömänä, sanalla ei ole painoarvoa.
Suomessa on nimekkäitä tutkijoita, joiden tulkintaa olisi voitu lainata nimeään piilotelleen
paikallisen yhteiskuntatieteilijän
pinnallisten näkemysten rinnalla
tai sijasta.
Haluaisin myös oikoa pari
asiavirhettä.
TOI M I T U S PÄ Ä L L I K KÖ
jari hanska
Moi Susanna ja Jari
Kiitos hyvästä Fifi-stoorista
näistä nykyisen taloustoimittamisen sokeista pisteistä.
Varmasti mekin käytämme liikaa ?rmojen ja yhteisöjen tiedotteita lähteinämme.
Mutta mielestäni olennaista näissä ?tiedote-leikkaa-liimaa? -uutisissa on,
yrittääkö toimitus naamioida
niitä omiksi jutuikseen vai ei.
Tähän lienee monella suuri
houkutus, koska ?rmatiedotteissa on nykyään kätevästi
yritysjohtajien onelinereitä,
joilla tiedotejutun saa näyttämään ?oikealta omalta haastattelulta?. Ne verkkolehdet,
jotka näin tekevät, sahaavat
mielestäni omaa oksaansa ja
pilaavat journalistista uskottavuuttaan.
Meillä Talsassa on ehdo-
ton sääntö, että ?rmatiedotteiden yhteydessä on aina
mainittava mahdollisimman
näkyvästi ?kertoo yritys XX
tiedotteessaan?. Mieluiten
monta kertaa, jotta lukija tajuaisi, että tämä on yrityksen
näkemys, ei toimituksen.
Uutislehden on tasapuolisesti kerrottava, mitä ?rma
yrittää väittää. Ja mahdollisimman usein on tehtävä siihen viereen uutiskommentti
tai analyysi siitä, miltä asiat
toimittajan mielestä näyttävät. Omalla nimellä, rehellisesti ja avoimesti.
En väitä, että me olisimme
tässä aina onnistuneet. Mokia ja virhearviointeja teemme ihan varmasti.
Ohessa liitteenä on Taloussanomien toimituksen
huoneentaulu viime vuoden
tammikuulta: tällaisen ohjenuora/linjapaperin annan jokaiselle meille töihin tulevalle.
Okei, olen puolueellinen
tässä asiassa, koska 1990-luvulla olin ehdottamassa Taloustoimittajien yhdistykselle
osakeomistusrekisterin luomista.
Enkä tykännyt, että siitä luovuttiin. Meillä on myös
omat osakekauppaa koskevat
sääntömme: www.taloussanomat.fi/media/2012/10/04/
sijoittajamestari-tasta-saisit-taloussanomissa-potkut/201239176/135
Petri Korhonen,
toimituspäällikkö
Ilta-Sanomat /
Taloussanomat
FIFI.VOIMA.FI
2 / 2013
11
Yksin pärjäämisen sijaan tarvitaan yhteisöllisyyttä ja toisista välittämistä.
Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen tiedotteessa 14.2.2013
Unkarin uudesta perustuslaista ei ole poistettu tasavalta-nimitystä maan hallintomuotona.
Nobelisti Imre Kertészin teos pääsi julkisen keskustelun
tuloksena mukaan lopulliseen
valtakunnallisen perusopetusohjelmaan.
Äärioikeiston toiminta tuli näkyväksi jo edellisen hallituksen
aikana. Jobbik toki pääsi 2010 keväällä parlamenttiin, mutta se
on joutunut (onneksi) tyytymään
huutelijan rooliin oppositiossa.
Kirjoituksen lista hallituksen
tekemistä vääryyksistä heijastaa
ennakkoasenteita: keitähän esimerkiksi ?kommunisteja sympatisoineet historian suurmiehet?
ovat, joiden patsaita uhkaa poissiirto?
Daniel Nagy
Toimitus vastaa:
Mediassa sallitaan yleensä nimettömiä kirjoituksia silloin, kun
on mahdollista, että jutun julkaiseminen nimellä haittaisi kirjoittajaa tai jutussa esiintyviä henkilöitä. Voimalla ei ole yhtä kantaa
asioihin, vaan kirjoittajamme saavat olla asenteellisia. Asiavirheet
FIFIN LUETUIMMAT
1. Atlas Saarikoski
Rölli menee pahasti
metsään
Omituisten otusten kerhosta
tuli konservatiivinen uusperheidylli.
2. Susanna Kuparinen &
Jari Hanska
Talousjournalismin
sopulipelit
Ovatko taloustoimittajat liian
kilttejä vai ilkeitä?
on oikaistu jutun verkkoversiossa
sekä alla kohdissa 1. ja 2.
Jari Hanska
Voiman vastaava
päätoimittaja
Kirjoittaja vastaa:
Tekstissä on tosiaan virhe: perustuslaista ei ole poistettu toteamusta siitä, että Unkari on tasavalta. Sen sijaan maan nimi on
muuttunut uudessa perustuslaissa Unkarin tasavallasta (Magyar
köztársaság) pelkäksi Unkariksi
(Magyarország).
Myös se on totta, että Imre
Kertész nostettiin debatin jälkeen
sittenkin mukaan opetussuunnitelmaan. Häntä ei kuitenkaan
mainita unkarilaisten kirjailijoiden listassa vaan kirjallisuuspalkintoja käsittelevässä osassa,
mitä unkarilaiset juutalaisjärjestöt ovat protestoineet. Viesti on
järjestöjen mukaan se, että kirjailija ei ole osa Unkarin kirjallisuushistoriaa.
Äärioikeisto on sinänsä hallituksesta erillinen asia, mutta
nykyhallitus on vain harvoin tuominnut sen toimintaa.
Jutun kainalo on otsikoltaan 10
Huoran hommissa
Voima satsaa tänä vuonna yhteiskunnalliseen, tutkivaan
journalismiin ja sen kehittämi-
Frans Vuori
ajalta 21.1.?17.2.
seen uusissa välineissä, erityisesti teatterissa.
4. Pieta Hyvärinen
Feministit fanaatikkoja
vastaan
Ranskalainen feministi-kirjailija Caroline Fourest luottaa
dialogiin, paitsi fasistien kanssa.
5. Jari Hanska
FK:n Kauppi: ?Tuomo
kävi kuumana jo
puhelimessa?
3. Blogi Jari Hanska
Pelottavinta Unkarissa ? pelko on
aina subjektiivinen tunne. Historian suurmiehistä ja patsaista: Unkarin ensimmäisen presidentin,
konservatiivisesta aristokraatista radikaalidemokraatiksi ryhtyneen Mihály Károlyin (1875?1955)
patsas purettiin maaliskuussa
2012 parlamentin edustalta. Keväällä 2013 siirretään Attila Józse?n (1905?1937), yhden Unkarin
tunnetuimman ja arvostetuimman runoilijan patsas. Mies oli
1930-luvulla kielletyn kommunistipuolueen jäsen.
Keväällä 2012 kohuttiin myös
vuonna 1958 teloitetun, vuoden
1956 neuvostovastaisen vallankumousajan pääministerin Imre
Nagyin patsaan siirrosta, joka ei
ilmeisesti toteudu. Patsassiirrot
liittyvät hallituksen projektiin,
jolla parlamentin ympäristö palautetaan vuotta 1944 edeltävän
ajan hengen mukaiseksi.
Valko-Venäjän tietotoimiston
mukaan presidentti Aleksander
Lukashenko totesi 16.11.2012, että
sen jälkeen, kun Unkari kyllästyi
?demokratiaan? ja markkinatalouteen, maa tuli järkiinsä.
Piia-Noora Kauppi ja Tuomo
Pietiläinen ottavat perjantaina yhteen julkisessa väittelytilaisuudessa.
6. Susanna Kuparinen &
Jari Hanska
Eettisyys ei ole
kimppakivaa
Kauppalehden metsästyskursseilla saa bondata eliitin kanssa.
7. Blogi Derya Tekin
Seuraavaksi
kirjarovioon
Äärioikeisto Suomessa?
Kirjat ovat olleet väkivallan
kohteena kautta aikojen.
BLOGEISSA HELMIKUUSSA
Eekku Aromaa
Asevoimaa sairaaloihin?
Itävaltalaiset kannattavat siviilipalvelusta niin paljon, että
haluavat sen vuoksi säilyttää asevelvollisuuden.
Katriina Rosavaara
Ainainen ystävänpäivä
Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista kannattaa samaa sukupuolta olevien avio-oikeutta.
12
KULTTUURIHÄIRIÖ
2 / 2013
Vaikuttaa siltä, että ilokaasusta on kehittymässä tänä vuonna todellinen haastaja alkoholille. Se on baari-iltaan
verrattuna huomattavasti halvempi nautintoaine, eikä ilokaasu jää elimistöön niin kuin alkoholi. ilokaasua myyvä
Joonas Kyllönen, kermaa.?-yhtiön ?nokkamies?, tiedotteessaan 15.2.2013
Rahat tai keksi
S A D A N V U O D E N ajan saksalaisen keksivalmistaja
Bahlsenin pääkonttorin sisäänkäynnin yläpuolella
Hannoverissa roikkui parikymmenkiloinen keksi osana pronssipatsasta. Tammikuussa keksi katosi.
Bahlsen sai pian kirjeen,
jossa yhdysvaltalaisen lasten tv-sarjan Seesamtien
hahmo Keksimonsteri ilmoitti varastaneensa keksin.
Kirje alkoi seuraavasti:
?Minulla on keksi. Jos haluatte sen takaisin, haluatte myös lahjoittaa keksejä
lastensairaala Bultin kaikille
potilaille. Huomatkaa, että
MAAILMA & ME
koonnut Jari Hanska & Jari Tamminen
Kanada ei huoli zombeja
K A N A D A N D E M A R E I D E N , New Democratic Partyn edus-
taja Pat Martin jatkoi brittiläisen imperiumin parlamentaarisen
huumorin ylvästä perinnettä. Hän ylistää parlamentin alahuoneessa Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskusta CDC:tä ja Quebecin provinssin viranomaisia siitä, että ne
ovat varautuneet ja harjoitelleet zombi-invaasion varalta.
Samaan hengenvetoon hän haastoi maan ulkoministerin
koordinoimaan zombeihin liittyviä varautumistoimenpiteitä
yhdysvaltalaisen virkaveljensä kanssa, koska ?zombit eivät
kunnioita valtakunnan rajoja, emmekä halua zombi-invaasion
muuttuvan zombimaailmanlopuksi?.
Ulkoministeri John Baird vakuuttaa vastauksessaan: ?Kanada ei ikinä muutu zombien turvasatamaksi.? Sanailu päätyi
? täysin odotetusti ? Youtubeen.
http://bit.ly/12B8TP7
vaadin lapsille maitosuklaakeksejä, ei tummaa suklaata eikä todellakaan keksejä
ilman suklaata.?
Muutaman viikon kuluttua keksi löytyi Leibnizin yliopiston edestä ratsastajapatsaan kaulasta. Bahlsen
ilmoitti pitävänsä lupauksensa lahjoittaa 52 000 pakettia keksejä hyvänteke-
väisyyteen. Yhtiö kuitenkin
kieltää vimmatusti mediassa esitetyt spekulaatiot siitä, että kyseessä olisi ollut
heidän sissimarkkinointikampanjansa.
Eräs pr-?rma puolestaan
tarjosi julkisesti työpaikkaa
tempauksen orkestroijalle.
Jari Tamminen
Ostakaa makkaraa
Elokuu-runokirjan jälkeen suuvesi- &
tamponimainokset sytyttävät sielussasi värinää.
rittelee? Vastaus ei ole itsestään
selvä.
?Taiteen tehtävä on juuri herättää tämänkaltaisia kysymyksiä?, Tavi sanoo.
Tavi näkee runoudessa ja mainonnassa paljon yhteistä.
?Molemmat ovat äärimmäisen
täynnä retorisia keinoja. Mainosten retoriikka on retoriikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä: pyrkimyksenä on vakuuttaa
ja myydä. Runoudessa retoriset
keinot taas ovat jollain lailla totuuden ?palveluksessa??, Tavi lisää lainausmerkit itse eikä osaa
ihan sanoa, kuinka tosissaan on
runouden määrittelyn suhteen.
Joka tapauksessa Tavin mielestä runous on ensiluokkainen
tapa tutkia mainonnan olemusta.
?Runous voi lainata minkä tahansa kielellisen kokonaisuuden
muotoa, tehdä siitä uusia merkityksellisiä kokonaisuuksia ja
teoksia.?
METARUNOUTTA. Elokuu-kirjan
takakannessa on runouden ja mainonnan suhdetta tutkivan Moulin
Extra Beauté -kirjan mainos.
Lisää liksaa
H E L M I K U U S S A K A M P I N kauppakeskuksen edessä pyör-
tyiltiin joukolla. Puhtaat vaatteet -verkoston aktivistit halusivat ylläköllään kiinnittää huomion vaateteollisuuden nurjaan
puoleen: viime vuonna esimerkiksi Kambod?assa sadat vaatetehdastyöläiset pyörtyivät työpisteisiinsä. Työläisten 60 euron
minimikuukausipalkka pakottaa ylitöihin, eivätkä työskentelyolosuhteetkaan ole ideaalit. Maan tekstiilityöläisten ammattiliitto pyrkii neuvotteluin nostamaan minimiliksan 112 euroon.
Useat Suomenkin markkinoilla toimivat vaatejätit ? esimerkiksi Gap, Zara, Levi?s ? tuottavat vaatteita Kambod?assa.
H&M:n edustajat ovat julkisesti myöntäneet, että työntekijöiden palkat ovat liian alhaisia ja että tarve vähimmäispalkan korottamiselle on ilmeinen. Korotuksen vaikutus kuluttajalle olisi
merkityksetön, palkan osuus vaatteen kokonaishinnasta korkeintaan muutaman prosentin luokkaa.
www.puhtaatvaatteet.?
Kaupungissa saa rakastaa
V O I M A S S A 8 / 2 0 1 1 H A A S T A T E LT U Otto Karvonen
jatkaa kaupunkitilassa tapahtuvien interventioiden sarjaa.
Karvonen ja Helsingin nuorisoasiainkeskus järjestivät osana
IHME-festivaalia työpajoja, joissa on valmistettu ?outoja liikennemerkkejä?, joita on kiinnitetty valotolppiin Helsingissä.
Tarkoituksena on tarjota yllätyksiä ohikulkijoille ja kannustaa ihmiset kiinnittämään huomiota asuinympäristöönsä.
?Kaikki erilaisia ? kaikki savolaisia?, ?Tässä saa ? Tuolla ei?,
?Älä vihaa ? rakasta? ja muut viestit poikkeavat tavanomaisesta kieltoviidakosta. ?Kaupunkitila on täynnä liikennemerkkejä [..] jotka kertovat meille mitä tehdä,
minne mennä ja mikä ei käy päinsä.?
Karvonen ilmoittaa työpajojen tuottavan uudenlaisia liikennemerkkejä, jotka tarjoavat ?erilaisia mielipiteitä, kommentteja, ehdotuksia, vitsejä ja visioita?.
www.ihmeproductions.?
hienoimmaksi provokaatioksi Tavi laskee sen, että tekijät
tuotattivat sisällön ulkopuolisilla
ja keräsivät heiltä mainosrahat.
?Nostamme vielä tekijäpalkkiot
itse.?
Täysin vaivattomaksi hän ei
kirjaprojektia ulkoistamisesta
huolimatta kuvaile. Mainostila ei
myynyt itse itseään ja kirjaan onkin päätynyt Tavin myyntipuheluja litteroituna.
Myyjän vaivaantuneisuus hohkaa rivien välistä, mutta kokemus
ei ole ollut pelkästään kiusallinen.
Kaikki mainospaikat silti täyttyivät, yhden paikan ostin omalle, kirjoitustaitojani esittelevälle
mainokselle.
?Kun olin aikani mainoksia
myynyt, aloin oppia hommassa paremmaksi. Tuntui hienolta
päästä isojen yritysten viestintäja markkinointijohtajien juttusille
? siis viedä ihmisten aikaa älyttömällä asialla ja tulla yllättävän
vakavasti otetuksi. Kauhean ystävällisesti, asiallisesti ja myönteisesti minua suurimmaksi osaksi kuunneltiin.?
K IRJAN
Henriikka Tavi laski
runoteosten keskimääräisten myyntimäärien ja -tulojen perusteella, että päästäkseen
EU:n määrittelemän köyhyysrajan, 1 080 euroa kuukaudessa, yläpuolelle runoilijan pitäisi julkaista
24 runoteosta vuodessa.
Vaadittu teosmäärä putoaa
puoleen, mikäli kirjoja ei julkaise
kaupallinen kirjankustantamo, joka ottaa siivun tuotoista itselleen.
Laskelmiensa ja ajatusleikkinsä innoittamana Tavi päätti tuottaa vuoden sisällä 12 runokirjaa.
Näistä kirjoista yksi, yhdessä Mikael Bryggerin kanssa tehty Elokuu, koostuu mainoksista.
?Elokuu on osa taiteen kaupallisuutta ja kaupallista kulttuuria tutkivien teosten jatkumoa. Ehkä uskaltaisin sanoa,
että se on ideatasolla muita
teoksia asteen hävyttömämpi ?
se, että kirja koostuu myydyistä
mainoksista, on kai jonkinlainen
R
UNOILIJA
ennätys. Kirja muuttuu kaupalliseksi tilaksi.?
Tavi puhuu Elokuun kohdalla käsitetaiteesta. Fyysisen kirjan ja tekstien
lisäksi koko konsepti ja yleisön reRUNOUDEN RINNALLA
udessa
?Runo keinot
et
retoris tuuden
ovat to sessa?.?
uk
?palvel
aktiot ? tämäkin artikkeli ? ovat
osa kokonaistaideteosta.
Yhden taidekäsityksen mukaan taiteilijan tarkoitusperät
määrittelevät teoksen aseman
taideteoksena. Elokuu haastaa
kysymään mainosten ja taiteen
luonteesta: voiko mainos olla taideteos, jos sen sellaiseksi mää-
Jari Tamminen
Henriikka Tavi & Mikael Brygger:
Elokuu. Poesia 2012. 68 s.
2 / 2013
Maid
AJASSA
13
Helsingin hovioikeuden mukaan eläkeyhtiö Varma hankki
eläkevakuutusasiakkaan Kajaanista ostamalla kiinteistön hintaan, joka ylitti
markkinahinnan moninkertaisesti. Suomen Kuvalehti 15.2.2013
Tehtaat duunareille
Työläisten valtaama tehdas
aloitti tuotannon Kreikassa.
R E I K A N Thessalonikissa rakennusmateriaaleja
valmistava tehdas Viomichaniki Metalleutiki (Vio.Me.)
aloitti 12. helmikuuta tuotannon
työläisten itsehallinnoimana.
Tehtaan toiminnasta päätetään
työläisten kokouksissa, joissa
käytetään suoraa demokratiaa ilman johtajia ja hierarkiaa.
?Tästä lähtien työläisille maksetaan oikeudenmukainen ja reilu palkka, joka päätetään kollektiivisesti työntekijöiden kesken?,
toteaa tehtaan uusi päätäntäelin
eli tehtaan työntekijöiden kokous
tiedotteessaan.
K
talousongelmissa
painivan tehtaan palkanmaksu
lakkasi toukokuussa 2011, ja tehdas virallisesti suljettiin. Tyhjän
päälle jääneet työntekijät eivät
kuitenkaan jääneet neuvotto-
VA K AV I S S A
miksi, vaan valtasivat tehdasrakennukset ja tuotantoon tarvittavat koneet. Yli vuoden kestäneen
kamppailun ja lukuisten kokousten jälkeen syntyi päätös käynnistää tuotanto uudelleen.
Työntekijöiden valtaamat tehtaat eivät ole uusi ilmiö. Vuoden
2001 jälkeen Argentiinassa on
syntynyt lähelle 300 työntekijöiden demokraattisesti hallinnoimaa työpaikkaa, aina terveyskeskuksista sanomalehtiin, kouluista
metallitehtaisiin ja painotaloista
hotelleihin.
esimerkki on levinnyt eri puolille Etelä-Amerikkaa, ja vastaavaa liikehdintää on
viime aikoina nähty myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Vuonna 2008 Chicagossa New
Era Windowsin työntekijät ottivat tuotannon omiin käsiinsä
kamppailtuaan kymmenen vuotta edellisten omistajien ja johtajien kanssa. Vio.Men työntekijöiden toimet Kreikassa osoittavat,
että tarttumalla itse toimeen, voi
päästä irti työttömyydestä ja talouskriisistä.
Kuten kaikkien tehdasvaltausten yhteydessä, myös Vio.Men
tapauksessa kysymys alkupääomasta on noussut jatkon kannalta keskeiseksi. Laajapohjaista rahoitusta on ryhdytty kokoamaan
yksittäisten lahjoittajien ja erilaisten solidaarisuusliikkeiden ja -rahastojen kautta.
ARGENTIINAN
peristerakis
Lue lisää Fi?stä.
Kirjoittaja on Suomesta Kreikkaan
karannut elintasopakolainen & Fi?n
Kreikan kirjeenvaihtaja.
Demarinaiset ylpeänä esittää:
Feministilaulukirja
Raikas ja riehakas setti vanhoja ja
uusia naisasialauluja mm. Liiton
tyttö, Kotkan Ruusu, Kaunis
rietas onnellinen ja Vanha nainen
hunningolla ? kaikkiaan 50 upean
laulun sanat! Kirjan on toimittanut
Merja Minkkinen ja kuvittanut
Emmi Jormalainen.
Kirjaa voi tilata Demarinaisten
verkkokaupasta 25 euron hintaan
(+postimaksu). Verkkokaupan ovi on
kotisivujemme oikeassa reunassa.
Tervetuloa ihanille ostoksille!
?????????????
14
AJASSA
2 / 2013
Suuri osa nuorista käy nukkumaan digitaalisten sisältöjen saattelemana: ennen nukkumaanmenoa
makuuhuoneessa lähes puolet (49 % tutkimukseen vastanneista) käy netissä.
DNA:n julkaisema Digitaalisten sisältöjen kuluttajatutkimus 20.2.2013
SANANVALTA
Kirjoittaja on kuvataiteilija &
Aalto-yliopiston professori.
Älä kiellä vihapuhetta
U S E I M M AT Y S TÄ V Ä N I haluavat, että vihapuheesta rangaistaisiin useammin ja voimallisemmin. Myös oppilaani
sanovat, että rasistisesta pöpinästä netissä, lehdissä tai telkussa pitäisi sakottaa vikkelämmin.
Minä en kannata vihapuheen kriminalisointia. Päinvastoin, haluaisin poistaa sen nykyisetkin lakiin kirjatut esteet.
Kannatan äärimmäistä ilmaisuvapautta, koska tiedän
olevani erehtyvä olento. Siksi minun on sallittava niidenkin
käsitysteni kritisointi, joista olen vähiten epävarma. Ja vastaavasti minulla on oltava oikeus haukkua kenen tahansa
mitä tahansa käsityksiä ihan paskoiksi, jos haluan.
Iranin presidentin Mahmud
Ahmadine?adin ja minun kesken. Mahmud ei usko holokaustin tapahtuneen, mutta uskoo, että homoseksuaalisuus ja jo
siihen yllyttäminen, eli homoudesta jossain muussa kuin ankarasti tuomitsevassa sävyssä puhuminen, on rangaistavaa.
Minusta Mahmud voisi yhtä hyvin väittää maata litteäksi. Minä olen varma historiallisista ja biologisista faktoista.
Mahmud on varma uskonnollisesta totuudestaan ja kenties vetoaa siihen, miten voimakkaasti hän koko kropallaan
ja sielullaan ?luonnostaan? tuntee ja sitä kautta tietää homouden hirveyden.
Keskustelu voi käynnistyä vasta, kun sallin keskustelukumppanini esittää myös minulle kaikkein ällöttävimpiä käsityksiä.
Mahmud voi kieltää minua puhumasta vapaasti hänen
maassaan, mutta minun ei pidä vastata siihen kieltämällä häntä ja hänen kannattajiaan puhumasta soopaa minun
maassani.
Päinvastoin, vain sallimalla hänen soopansa saan oikeuden ja kyvyn puhua häntä vastaan. Ja sama pätee täkäläisiin hommafoorumirasisteihin, ilmastonmuutoksenkieltäjiin,
seksisteihin, talouskasvu-uskovaisiin...
KUVITELL A AN VUOROPUHELU
on aina laiskurin ja pelkurin keino. Huonoja ideoita ei voiteta kielloilla vaan hyvillä
ideoilla.
Nyt joku sanoo, että ei se käytännössä noin mene, että
jos tolkuttomien ideoiden annetaan tulla salonkikelpoisiksi,
yhä useampi saattaa niihin haksahtaa, että kynnys omaksua
rasistisia tai homofobisia aatoksia alenee.
Vastaan, että orjuuden poistamistakin pidettiin joskus
tolkuttomana ideana.
Eivätkä huonot ideat ole mitään viruksia, jotka tarttuvat
hyviä ideoita helpommin. Jos huonot ideat leviävät, niin se
johtuu siitä, että hyvät ideat torkkuvat ylimielisinä tuppisuina alentumatta keskusteluun huonojen kanssa.
Jos joku uskoo tai järkeilee, että vihantäyteinen maailma
olis paree kuin rauhaisa tai että pedo?lia on mahtavaa tai
että vitut ekologiasta; ihmiskunnan olis paree nimenomaan
törsätä maapallo ilolla pikaisesti loppuun ja loikata sitten
Jumalan kainaloon johonkin toiseen sfääriin, niin uskokoon,
järkeilköön.
Hänellä on yhtä suuri oikeus haikailla ihmiskunnan joukkotuhoa kuin sitä ekologisista syistä toivovalla Linkolan Pentillä.
V U O R O P U H E L U S S A K I E LTÄ M I N E N
ja ns. rakentavaan sävyyn ei voi pakottaa, sillä kunnioitus ja myötätunto ja
niiden sukulaiset ovat hyveitä. Hyveisiin voi vain kannustaa.
K U N N I O I T TA VA A N , M Y Ö TÄT U N T O I S E E N
Teemu Mäki
Nihkeää silkkiä
Asuntoloiden asukkaat ovat Venäjän
yksityistämisen väliinputoajia.
AMMIKUUN
19.
päivä joukko aktivisteja tunkeutui
?Moskovan silkin?
eli Mos?elkin asuntolaan vartijoiden estelystä huolimatta. Moskovan silkkitehtaan
asuntolan asukkaat olivat pyytäneet aktivistit apuun asuntolan
ostaneen liikemiehen Novit?kin
mielivaltaa vastaan.
Novit?kin palkkaamat turvamiehet olivat poistaneet 14. tammikuuta hellat ja sähköt asuntolan keittiöstä, 15. tammikuuta
vartijat rikkoivat yksinhuoltajan
asunnon seinän ja 18. tammikuuta
he katkaisivat sähköt koko asuntolasta.
Asukkaat pelkäsivät, että
poistuttuaan asunnoista vartijat
eivät päästäisi heitä takaisin.
T
hajoamisen
jälkeen Venäjän virallinen politiikka on ollut omistusasumisen
suosiminen. Tähän ollaan pyritty
antamalla ihmisten yksityistää
niitä asuntoja, joissa he asuivat
neuvostoaikana.
Julkisesti saatavilla olevaa tilastoa asunnonomistamisen laajuudesta ei Venäjällä löydä, mutta yksityiset tahot ovat tehneet
kyselytutkimuksia. Yli kolmen
vuoden takaisen kyselyn mukaan
omistusasunnoissa olisi tuolloin
asunut noin 82 prosenttia venäläisistä. Suomessa heitä on EUtilastojen mukaan noin 75 prosenttia.
Korkea asunnonomistajien
määrä on tyypillistä kaikissa niissä Itä-Euroopan maissa, joissa asuntoja ei ole merkittävissä
määrin palautettu niiden maailmansotaa edeltäville omistajille
? esimerkiksi Romaniassa velattomissa omistusasunnoissa asuu
samaisten EU-tilastojen mukaan
jopa 98 prosenttia väestöstä.
Venäjälläkin ylivoimaisesti
suurin enemmistö asunnonomistajista on saanut asuntonsa yksityistämisen eikä pankkilainan
avulla.
NEUVOSTOLIITON
TÄY S M Ä Ä R Ä I S E N kiinteistöveron on tarkoitus tulla voimaan
vuonna 2014. Aiemmin avokäteisesti tuetut sähkön ja veden hinnat nousevat jyrkästi jo nyt, ei vähiten siksi että WTO-jäsenyyden
ehdot pakottavat Venäjän nostamaan energian sisäiset hinnat
lähelle maailmanmarkkinatasoa.
Lyhyellä aikavälillä yksityistämispolitiikka on johtanut Venäjällä, ja Itä-Euroopassa yleensäkin,
tilanteeseen, jossa asuntotilanne
on huomattavasti parempi kuin
muu elintaso antaisi olettaa.
Pitkällä aikavälillä politiikka
on kuitenkin kytevä aikapommi,
koska tulot ovat eriarvoistuneet
aivan eri tavalla kuin asuminen.
Monilla asuntonsa pikaisesti yksityistäneillä ei tule olemaan varaa remonttiin, ei välttämättä
edes sähkö- ja vesilaskun maksamiseen.
Suomessa asunnon omistamista on pidetty keskiluokan tunnusmerkkinä. Tämän kriteerin
mukaan Venäjän on onnistunut
nostamaan 20 vuodessa keskiluokkaan suuremman osan väestöstä kuin Suomi koko itsenäisyyden aikana.
Y K S I R Y H M Ä O N jäänyt täysin
syrjään asunto-onnesta: neuvostoyritysten taseessa aikanaan olleiden asuntoloiden asukit. Neuvostoliiton aikana oli tavallista,
että yrityksen tai valtion viraston
vastuulla oli myös asukkaiden
asuminen. Näitä asukkaita asunnon yksityistämisoikeus ei koske.
Viranomaiset pyrkivät suojelemaan asukkeja yksityisohjelmien yhteydessä säätämällä
vuosina 1991?1992 joukon lakeja,
joiden perusteella yrityksiä ei voi
yksityistää yhdessä asuntoloiden
kanssa.
Näiden lakien nojalla kaikki
Neuvostoliiton julkisten yritysten asuntolat muuttuivat kunnal-
lisiksi vuokra-asunnoksi, mutta
monet yritykset onnistuivat kiertämään säädöksiä väittämällä
asuntolakiinteistöjä teollisuusrakennuksiksi. Näin erityisesti Moskovan kehätien sisäpuolella, missä kiinteistöjen ja tonttien hinnat
ovat usein Euroopan huippua.
Näin on tehnyt myös Mos?elkin
omistaja Novit?ki.
paikalle saapuneille OMON-mellakkapoliiseille oli ilmeistä, että Novit?kin
toiminnan laillinen pohja oli epämääräinen. He myös ymmärsivät,
että asukeilla oli oikeus kutsua
luokseen aktivisteja, joiden sulkeminen porttien ulkopuolelle johti
yhteenottoon vartijoiden kanssa.
Lopulta alueen arvatenkin
lahjotut poliisiviranomaiset saivat OMONin painostettua hyökkäämään aktivistien kimppuun.
39 asuntolaan asukkaiden tueksi
tunkeutunutta anarkistia ja antifasistia vietiin putkaan.
M Y Ö S 1 9 . TA M M I K U U TA
Antti Rautiainen
Lue koko artikkeli Fi?n blogista.
Video asuntolan kon?iktista http://
lenta.ru/video/2013/01/21/dorm/
TULE MUKAAN
ELOKUVATEATTERIN
OMISTAJAKSI!
AXA on joukkorahoitettu hanke. Haluamme ostaa 1938
avatun AXA-elokuvateatterin Taka-Töölöstä ja pyörittää sitä
yhteisöllisesti. Liity yli 300:n perustajajäsenen joukkoon!
www.kinoAXA.? ja holvi.com/shop/AXA-ry
E N S I - I LTA 15 . 3 . 2 013
Newroz
-ju
j hla
Musiikkia,
runoja
M kk tanssia, runo
noj
ja
ja
ja tarinointia. Ensemble Yaran.
Pe 22.3. klo 19, alk. 5 ?
Ilta Rasisminvastaisella Viikolla
IRVi
Kokeellisen taiteen tekijät viikon teemojen äärellä.
Abdissa ?Mamba? Assefa & Jimi Tenor. Performanssitaiteilija Baaba Jakeh Chande. Käsitetaiteilijat Amal Laala ja
Sari Kivelä & ryhmä. Performanssi- ja videotaiteilija Tomasz
Szrama. Isäntänä Willem Wilhelmus. Pääkielenä englanti.
La 23.3. klo 19, alk. 5 ?
Klubi-iltoja, A-oikeudet, ovet auki klo 18.30
Liput: (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.? ja Lippupalvelu
Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.?, facebook.com/stoansivu
SÄVELLYS KIMMO HAKOLA ? LIBRETTO PEKKA HAKO
MONOLOGIOOPPERA AKSELI
NIMIROOLISSA JORMA HYNNINEN
Kantaesitys Ateneumissa 28.2.2013 klo 19
Esitykset 2.?17.3.2013
Lippuja on rajoitetusti, toimi nopeasti!
I N TH E DA R K ROO M
PRESENTS A
WITH THE PARTICIPATION OF
IN ASSOCIATION WITH
IN CO-PRODUCTION WITH ZDF IN COOPERATION WITH
KUVA: VTM/KKA, YEHIA EWEIS
-PIMENNOSSA-
AND
WITH THE SUPPORT OF
PRODUCED BY
COMMISSIONING EDITOR
DIRECTOR OF PHOTOGRAPHY
PRODUCTION DESIGN
ORIGINAL SCORE
CO-PRODUCERS
V IS U A L EFFEC T S
DRAMATIC ADVISOR
SOUND
WRITTEN & DIRECTED BY
in-the-dark-room-700x1000mm.indd 1
21.1.2013 10.58
ENSI-ILTA 22.3.
KOSKELA ART & MEDIA HOUSE PRODUCTION A FILM DIRECTED BY KIMMO KOSKELA MUSIC COMPOSED AND PERFORMED BY KIMMO POHJONEN WITH SAMULI KOSMINEN TIMO KÄMÄRÄINEN SAMI KUOPPAMÄKI TREY GUNN PAT MASTELOTTO KRONOS QUARTET SOUND DESIGN HEIKKI SAVOLAINEN DOP KIMMO KOSKELA
EDITING KIMMO KOSKELA JANI AHLSTEDT ARNE EKLUND COLOR GRADING ON-LINE EDIT JARMO HONKALA ASSISTANT DIRECTOR SAMI LAITINEN SCRIPT KIMMO KOSKELA WITH CONTRIBUTIONS BY ANN GUEDES SAMI LAITINEN KIMMO POHJONEN ARNE EKLUND GERNOT STEINWEG PHILLIP PAGE
CO-PRODUCERS GERNOT STEINWEG
HEIKKI SAVOLAINEN-HSS PRODUCTIONS ASSOCIATE PRODUCERS ANN GUEDESS PEKKA KORPELA MARKKU TUURNA PRODUCERS KIMMO KOSKELA KLAUS HEYDEMANN SUPPORTED BY THE FINNISH FILM FOUNDATION - PETRI ROSSI, MIA HAAVISTO
ESEK -THE FINNISH PERFORMING MUSIC PROMOTION CENTRE - LEENA HIRVONEN AVEK -THE PROMOTION CENTRE FOR AUDIOVISUAL CULTURE - ULLA SIMONEN NORDISK FILM & TV FOND - KAROLINA LIDIN, LISE LØWHOLM ARTS COUNCIL OF FINLAND
CO-PRODUCTION WITH YLE TV2 DOCUMENTARIES FINLAND, SVT SWEDEN PRODUCED BY KOSKELA ART & MEDIA HOUSE, FINLAND DISTRIBUTION IN FINLAND PIRKANMAA FILM CENTRE
Soundbreaker-julkka 1
15.2.2013 11.01
Lipunmyynti www.lippupalvelu.?
Tuotanto Ateneum ja Suomalainen Kamariooppera
yhteistyössä Kamariorkesteri Avantin ja Kalevalaseuran kanssa.
ATENEUMIN TAIDEMUSEO, KAIVOK. 2, 00100 HKI / TI, PE 10 ?18 KE, TO 10 ?20 LA, SU 11?17 MA SULJ.
INFO (09) 6122 5510 / WWW.ATENEUM.FI / VALTION TAIDEMUSEO
16
TALOUS & RUOKA
2 / 2013
Lain keskeinen idea on korvata vakituinen turvallisuudesta vastaava virkamieskunta ja poliisi yksityisten
turvallisuuspalveluiden vartijoilla. Kauppalehti 20.2.2013
RAHAN VOIMA
Kirjoittaja Fi?n Seinäjoen kirjeenvaihtaja, nicaragualainen espanjanopettaja ja
ympäristöaktivisti.
Vauvankakkaa lautasella
osan lapsuudestani pitkin maita
ja mantuja ritsa ojossa, taskut täynnä kiviä. Koska meidän
12-henkisessä perheessämme ei ollut lainkaan epätavallista
mennä nukkumaan vatsa kurnien, täydennystä ruokavalioon
oli hankittava itse. Metsästimme serkkujen kanssa mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa: kyyhkysiä, liskoja... Me olimme
kuin rutto. Kun löysimme hedelmäpuun, nyljimme sen tyhjäksi riippumatta siitä, olivatko hedelmät kypsiä vai eivät.
K U LJ E S K E L I N S U U R E N
tarkoitti tietenkin sitä, että meillä oli aina vatsat täynnä loisia. Niihin aikoihin lusikallinen
oliiviöljyä ja valkosipulimurska olivat välttämätön pakko ?
rutiininomainen parasiittilääkkeeni. Muistan myös edelleen,
miltä tuntuu, kun on oikeasti nälkä. Jotakin aivan muuta kuin
se tunne, kun edellisestä ateriasta on pari tuntia ja maha sanoo ?chururuuu?.
20 vuotta myöhemmin istun kotisohvallani ja katson videota, jossa kokki Gordon Ramsay kertoo mielipiteitään suomalaisesta ruoasta.
?Ällöttävää. Jumalani, miten ällöttävää.?
Näin herra Ramsay kuvailee maistelemiaan ruokia. Minua
ei naurata yhtään, vaikka Ramsay ilmiselvästi yrittää saada
meidät nauramaan kertoessaan, että mämmi näyttää vauvanpaskalta, tai kun hän sylkee ruoan suustaan lautaselle
kuin vihainen pikkukakara.
TÄ L L A I N E N R U O K AVA L I O
nyt kaksi kuukautta ja maistanut
monenmoisia suomalaisia ruokia ilman minkäänlaista yökkäysre?eksiä: leipiä, erilaisia marjoja, perunoita, kaurapuuroa, graavi- ja savukaloja, poroa, kalakukkoa, runebergintorttuja, jouluruokia, hirvipaistia. Ja kyllä, olen syönyt myös
karjalanpiirakoita, mämmiä ja leipäjuustoa. Arvatkaa mitä.
Hengissä ollaan.
OLEN OLLUT SUOMESSA
S U O M E S S A O L E N S A A N U T tutustua monien muidenkin
maiden keittiöihin. Erilaisia etnisiä ravintoloita löytyy helposti, mutta jos haluaa suomalaista ruokaa, menee vaikeaksi. Ihan kuin suomalaisia hävettäisi oma ruokaperinne. En
oikein tiedä, miksi.
Kotimaassani Nicaraguassa perinneruokien listalta löytyy
muun muassa iguaanikeittoa, kilpikonnanmunia, vyötiäistä,
pikkulintuja, papukaijoja, boaa, kivessoppaa sekä perinteikkäät pebre (sian poskia, kieltä, rasvaa ja kaikenlaista pään sisältöä), morongas (sianverta ja chiliä), ja chanfaina (maksaa,
munuaisia, sydäntä, keuhkoja ja pernaa).
Ystäväni oli sisällissodan aikaan sandinistisissien komentaja. Hän paljasti minulle kerran suosikkireseptinsä sotavuosilta: nuotiolla paistettua apinaa. Herkullisin osa ovat kuulemma kädet, ?oikeen rapsakasti paistettuna sitruunan ja
chilin kanssa?.
Erick Cabrera
Avoin kirje Gordon Ramsaylle
Arvoisa herra Ramsay,
Näin videonne, jossa maistelitte vauvankakkaa. Olette ilmiselvästi
hyvin rohkea ja ennakkoluuloton mies. Kun teidän tekee seuraavan kerran mieli jotakin todella herkullista, voisimme käydä Nicaraguassa popsimassa parit apinankädet. Jos Te metsästätte apinan, minä lupaan huolehtia polttopuista, nuotiosta, sitruunasta
ja chilistä.
Avoimesti salattu
Eräänä perjantai-iltana musta muuttui valkoiseksi &
FK:n Kauppi ilmoitti, että omistusten salaus on avointa.
keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora
Kauppi ja Tampereen
yliopiston journalistiikan vierailuproffa, taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen ottivat
railakkaasti yhteen 8. helmikuuta
Helsingissä järjestetyssä Suuressa väittelyillassa.
Debatin aiheena on hallintarekisteröinnin laajentaminen Suomeen eli arvopaperien omistusten
piilottaminen, jota Kauppi etujärjestönsä nokkanaisena ajaa. Pietiläinen taas median edustajana
vaatii pitäytymistä Suomen avoimessa nykyjärjestelmässä.
Kauppi haikailee Ruotsin mallia, joka tarkoittaa, että arvopaperien, kuten osakkeiden, omistukset julkistetaan vain kerran tai
kaksi vuodessa.
Suomessa omistukset päivittyvät jokaisena päivänä eli järjestelmä on lähes reaaliaikainen.
Toimittajat ja viranomaiset saavat aina ajantasaista tietoa omistuksista, mikä vaikeuttaa veronkiertoa ja suhmurointia.
F
INANSSIALAN
EI ETENE
salauksen
laajentaminen tyssäsi noin vuosi sitten, kun hallituspuolueet
eivät päässeet asiasta sopuun.
Demarit vastustivat ja kokoomus tuki hallintarekisteröintiä
ennen eduskuntavaaleja.
Hallituspuolueet asettivat
virkamiestyöryhmän selvittämään hallintarekisteröinnin laajentamiseen ja valvontaan liittyviä ongelmia. Työ valmistuu
näillä näkymin kesään mennessä. Mitään päätöstä hankkeen
jatkosta ei valtiovarainministeriön mukaan ole tehty.
Ruotsissa ei
haikailla Suomen mallin perään.
?Me on kysytty ruotsalaisilta
journalisteilta eikä sieltä tällaista
kritiikkiä tule?, Kauppi toteaa. Hän
sanoo, että päinvastoin, ruotsalaiset kollegat ovat täysin tyytyväisiä
sikäläiseen tilanteeseen.
?Minkä nimisiltä ruotsalaisilta
toimittajilta te olette kysyneet??
Pietiläinen utelee.
?No kuule Håkan Perssonilta ja Gunnar Thorvaldsonilta?,
Kauppi naurahtaa ironisesti. ?En
nyt muista niitä nimiä.?
K AUPIN MUK A AN
julkisuuden takaamiseksi Kauppi esittää listaa, jossa määritellään, ketkä joutuvat
poliittisen vaikutusvallan vuoksi
julkistamaan omistuksensa jatkuvasti.
?Mun mielestä on väärin, että viranomaiset rupeis yhtäkkiä
määräämään siitä, ketkä ovat julkisuuden ja journalistien kannalta
tärkeitä ihmisiä, joita pitäisi seurata?, Pietiläinen kritisoi.
Jos Suomessa siirryttäisiin
Ruotsin malliin, omistuksista voisi hankkiutua eroon juuri ennen
kuin ne tiettynä ennalta sovittuna ajankohtana julkistetaan.
OMISTUSTEN
OMISTUSTEN
HYVÄ RUOTSI?
F I N A N S S I A L A N keskusliiton PiiaNoora
Kauppi väittää, että Ruotsin
N
malli
toimii hyvin. Todisteeksi Kauppi
m
viittasi
FK:n ruotsalaisten toimittajien
v
kanssa käymiin keskusteluihin. Voima
k
otti sähköpostitse yhteyttä FK:n vieso
tintäpäällikkö Marjo Lapattoon ja pyysi
t
lisätietoa. Vastaukset paljastavat, että
l
etujärjestön tehtävä ei ol välittää neute
raalia tietoa vaan lobata intressiryhr
mien etuja kaikin mahdollisin keinoin.
m
Samalla FK istuu valtiovarainministeS
riössä ?nanssialan lakeja valmisteler
vissa työryhmissä. Mitä se siellä tekee?
v
S
SUSANNA
KUPARINEN: Tj Piia-Noora
Kauppi sanoi, että FK on kysellyt ruotK
salaisilta toimittajilta miten sikäläinen
s
hallintarekisterimalli toimii julkisuuden
h
suhteen. Ketä ruotsalaisia toimittajia
s
FK on haastatellut, milloin, mitä ovat
F
vastanneet -pohjalta.
v
vetoaa sijoittajien etuun.
Nykyinen henkilökohtaisiin arvoosuustileihin perustuva järjestelmä on jopa 40 prosenttia kalliimpi kuin hallintarekisterien kautta
junailtu omistaminen.
Luku kuulostaa korkealta,
mutta se on Pietiläisen mukaan
suurimmalle osalle sijoittajista mitätön. Kustannus haittaa
sekuntikauppaa käyviä. Sekuntikauppa on johtanut nopeisiin
pörssikurssien heittelyihin.
?Jos suomalainen tekee osakekauppaa ehkä noin kerran vuoK AUPPI
MARJO LAPATTO: Kauppi viittasi useisiin eri keskusteluihin, joiden pohjalta
meillä on sellainen käsitys, että ärhäkkänä ja kriittisenä tunnettu ruotsalainen media pärjää mainiosti sikäläisen
julkisuuskäytännön kanssa.
SK: Ketkä FK:ssa ovat keskusteluja käyneet? Virallisissa vai epävirallisissa tilanteissa? Onko keskusteluista tehty
raportteja tai muistioita? Kun käytätte
ruotsalaisi?a kollegojamme argumenttina julkisuuden pienentämiselle, olisi
kiinnostavaa perehtyä heidän kantoihinsa tarkemmin. Ettei tule maalailtua
turhia uhkakuvia, jos siellä ollaan tyytyväisiä tilanteeseen.
ML: Olemme keskustelleet mediaasiasta eri tilaisuuksien yhteydessä
emmekä dokumentoi tällaisia keskusteluja. Toimitusjohtaja Kauppi ei
henkilökohtaisesti ole osallistunut näihin keskusteluihin.
dessa, sen selvityskustannuksen
hinta on ehkä 20 senttiä?, Pietiläinen laskee.
Yleisö yltyy aplodeihin.
M Y Ö S P I E T I L Ä I N E N tuo väittelyyn oman ehdotuksensa. Hän
haluaisi nähdä suomalaisen järjestelmän avoimuuden vientituotteena, jota pitäisi markkinoida muualla Euroopassa.
?Valtiovarainministeriön Tuija
Taos kertoi yllättävän tiedon: Yhdysvalloista on tulossa paineita,
että Euroopassa siirryttäisiin suomalaistyyppiseen avoimuuteen?,
Pietiläinen paljastaa.
Kauppi hämääntyy Pietiläisen avauksesta ja sekoittaa, mitä
mallia Finanssialan keskusliitto
on markkinoinut Brysselissä.
?Me on ajettu että tämmöinen malli, jossa sijoittaja saa valita, tulisi käyttöön myöskin Euroopassa. Me on viety Euroopan
parlamenttiin tällainen muutosesitys, jolla on pyritty nimenomaan siihen, että tämä Suomen
malli??
?Mut eihän se ole Suomen
malli. Suomen malli on se, joka
on läpinäkyvä?, Pietiläinen ihmettelee.
?Suomalainen malli, joka pitäisi olla, niin se että saa valita
eli Ruotsin? Sama systeemi kuin
Ruotsissa?, Kauppi takeltelee.
?Eli se onkin ruotsalainen malli??
?Kyllä, se mitä ?nanssiala vie
on valinnan mahdollisuutta.?
Yleisön
ratkaistavaksi jää, kumpi on merkittävämpää: hieman edullisempi hallintarekisteri vai avoimuus.
Molempia ei voi saada.
V Ä I T T E L Y P Ä Ä T T Y Y.
Jari Hanska
SK: Tiedättekö ketkä ovat käyneet?
Voin kysyä ko. henkilöiltä suoraan.
ML: Voitte varmasti keskustella suoraan ruotsalaisten kollegojen kanssa.
FKn osalta emme aio tämän tarkemmin
asioita eritellä. Hyvää yötä toivottaen,
Marjo Lapatto.
SK: Huomenta. Eikö FK:n etujärjestönä
kannattaisi jakaa informaatiota juuri
minulle? Olen median edustaja ja pyydän tietoa, joka liittyy median huoleen
julkisuudesta. Pliis, lobatkaa minua ja
antakaa informaatiota, jonka pohjalta
voin kirjoittaa jutun lehteen aiheella
Ruotsissa kaikki hyvin. Esitätte julkisesti väitteitä, joita ei voi tarkistaa ja
joita ei siten voi käyttää. Jos antaisitte
pyytämäni tiedot, saisitte jeesuspisteet
ja nopeuttaisitte työtäni. Olen valmis
ottamaan vastaa ruotsalaisten kollegojen teille jakamat ilonaiheet.
VA S TA U S TA ei enää tullut.
TALOUS & RUOKA
2 / 2013
17
Parhaassa työiässä olevien 30?44-vuotiaiden työllisyysasteet eivät ole
vieläkään nousseet 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle.
Tekniikka & Talous 19.2.2013
Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa
mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Ruokatohtori
Kysymys:
MUN SYDÄMENI
on rikki.
Olen rakastunut tyyppiin, jolta
en saa vastakaikua tunteisiini.
Tätä on jatkunut jo pitkään. Hän
urheilee paljon, ja olen ajatellut,
OSA 1
että urheilemalla minäkin voin
täyttää tyhjän tilan elämässäni. Alan olla aika lopussa: polvet
rikki, sydämessä tuska. Nyt hän
muuttaa pois ulottuviltani, enkä
tiedä, miten urheiluharrastukseni käy. Jos sekin jää, mitä voin
syödä, etten liho kahdessa viikossa muodottamaksi palloksi,
mutta ravitsen sieluani?
Ruokatohtorin resepti
R
Klaus Welp
P O LV I K I P U J E N parantamin ruualla tuntuu kyllä
minen
melk pahalta rastilta. Edellä
melko
mainit
mainittuihin
henkisiin tiloihin
ku
voin kuitenkin
keittiöpsykologin omin
ominaisuudessa suositella
erin
erinäisiä
ruokatoimenp
piteitä.
E
Ensinnäkin,
unohd
da se tyyppi ja
lihomisen pelk
ko. Tarvitset
nyt mukav
vaa seuraa
Sydäntä
vahvistava soppa
(usealle hyvälle tyypille)
1 keskikokoinen kaali
2 reilunkokoista keltasipulia
3 porkkanaa
5 varsisellerin vartta
1 pullukka fenkoli
2 paprikaa (keltainen ja vihreä)
2 tlk tomaattimurskaa + reilu
2 l vettä
lempipapujasi (kypsiä)
tölkki tai kaksi, riippuen
väkimäärästä
2 kasvisliemikuutiota
Mausteiksi:
1 tl cayennepippuria (tai chiliä
maun mukaan)
1 rkl kurkumaa
2 tl jeeraa
2 tl jauhettua korianteria
½ tl kanelia
ainakin 2 valkosipulin kynttä
2 rkl tuoretta inkivääriä
raastettuna
1?2 rkl öljyä
pari nyrkillistä tuoretta
persiljaa ja reilu nippu tuoretta
korianteria
puolikkaan sitruunan
puristetut mehut
(suolaa ja mustapippuria)
1. Pilko ja suikaloi vihannekset
mieluisan kokoisiksi.
2. Ota ISO kattila. Kuullota
lämpimässä öljyssä ensin
murskatut valkosipulit ja
inkivääriraaste. Lisää kuivat
mausteet ja anna niiden
hetki paahtua öljyssä, jotta
maut irtoavat paremmin.
Jos mausteet vaikuttavat
kärventyvän, lisää kattilan
pohjalle tilkka vettä.
3. Kippaa kattilaan kaikki
ja piristävää puuhaa. Kutsu
ystäväsi kylään, menkää pulkkamäkeen (reipasta liikuntaa),
tehdää yhdessä illallista ja
nautiskelkaa. Ulkoilun jälkeiseksi lämmikkeeksi suosittelen mausteista ja lämmittävää
papu-vihanneskeittoa.
Vaikka kehotankin sinua
unohtamaan lihomisen pelon,
olen ottanut sen huomioon
käyttämällä alla olevan reseptin pohjana perinteikästä laihduttajan kaalisoppaa.
Se voi kuulostaa kauhealta, mutta usko pois, että lisäämällä tujauksen mausteita
ja ripauksen eksotiikkaa tärähtää tämäkin keitos uudelle
tasolle.
Pilkkomisurakka hoituu kätevästi yhteistuumin. Samalla
voi kauhatolkulla parantaa
maailmaa ja vatvoa ihmisuhdeasioita. Kyllä se siitä.
rehut kerralla, kaada päälle
tomaattimurskat ja peitä vielä
vihannekset vedellä. Muista
lisätä kasvisliemikuutiot.
3. Kypsennä keitosta miedolla
lämmöllä, kunnes vihannekset
ovat kypsiä. Tähän menee
ainakin parikymmentä
minuuttia. Sekoittele välillä.
4. Kypsennyksen
loppuvaiheessa lisää pavut,
ja anna maustua vielä 5?10
minuuttia.
5. Ennen tarjoilua tarkista
maku. Lisää tarvittaessa
suolaa ja mustapippuria.
Höystä keitto reippaalla
määrällä tuoreita yrttejä
ja kunnon lorauksella
sitruunamehua.
(Jos soppaa jää yli, se maistuu
seuraavana päivänä vielä
)
paremmalta.)
VOIMA SUOSITTELEE
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 11.3. asti
sta.
voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
VEGAANIRUOKAKURSSI
9.4. & 11.4. kello 17?20
Helsinki
www.visili.?/kurssi/vegaaniruokakurssi
siin & opitaan, kuinka
Ensimmäisellä kerralla tutustutaan kasvisruokaan & erityistuotteisiin
käytetään monipuolisesti palkokasveja, täysjyväviljoja, siemeniä, pähkinöitä & kasvikävällisesti lähiruosia, toisella kurssikerralla valmistetaan kasvisruokaa ympäristöystävällisesti
tetaan myöhemmin,
asta kasvisruokakokki Inna Somersalon opastuksella, paikka ilmoitetaan
kakurssi.
ilmoittautuminen 22.3. mennessä www.visili.?/kurssi/vegaaniruokakurssi.
EUROOPAN
KESKUSPANKKI
& PANKKIUNIONI
12.3. kello 17.30
rahamuseo, Helsinki
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen luennoi rahapolitiikasta & rahoitusvalvonnasta.
ECONOMIC
GLOBALISATION
28.2. kello 14
Tampereen ylipisto
Werner Sengenbergerin vierailuluento: Economic Globalisation & the
Role of International Organisations
in the Context of the Current Crisis.
OMAT YRTIT
KASVAMAAN
IKKUNALAUDALLA
26.3. kello 18
Helsinki, Malmitalo
Tutustutaan eri yrttilajeihin & niiden kasvatukseen & sadonkorjuuseen.
AJASSA
2 / 2013
18
Setan tekemään kyselyyn vastanneista vanhusalan ammattilaisista 29 prosenttia ei usko, että sen vanhainkodin
asukkaina, jossa vastaaja työskentelee, on tai on ollut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.
Seta ry:n tiedote 20.2.2013
TOISINAJATTELIJA
Kirjoittaja on kirjoja rakastava ihmisoikeusaktivisti.
Feminismin pelko
? F E M I N I S T I T R A I V O S T U I VAT ?, kerrottiin taannoin lehtiotsikoissa. Minä riemastuin. Vihdoinkin feministit raivostuvat! Olen feministi ilman muttia ja olen ollut aika ärtyisä
jo pitkään.
Niinpä feministien raivostuminen on minusta kiihkeä ja
kunnioitettava askel eteenpäin, kohti muutosta: vaaditaan
kunnolla samanpalkkaisuutta, kasvatetaan naisvaltaisten
alojen arvostusta, suojellaan tyttöjen ja naisten seksuaalisuutta, estetään naisten sukuelinten silpominen täällä ja
saman tien kaikkialla muuallakin, lopetetaan orjuus, kidutukset ja epäoikeudenmukaiset rangaistukset.
Ai syy raivoon olikin Suomen euroviisu. Tsekkasin sen
netistä. Outo ja aika typerä renkutushan se on, eikä marry
me -anelu todellakaan ole itsenäisen naisen käytöstä, puhumattakaan laulajan vakuutteluista ruveta orjattareksi,
mies saa olla herra.
ihmeessä Marry me -viisussa nainen lupaa
kertosäkeessä ottaa miehensä sukunimen? Kun sukunimilaki aikoinaan muuttui, olin varma ettei juuri kukaan enää
ottaisi yhteistä nimeä, koska en käsittänyt mitä järkeä on
vaihtaa nimeään. Yllättävän moni kuitenkin ottaa, monen
kertoman mukaan lasten takia. Ja aika usein juuri nainen
ottaa miehen sukunimen.
Sukunimien vaihtamisia, eurohumppaa tai ydinperhettä rakastavia TV-sarjoja voi pitää aika merkityksettöminä
asioina. Eräässä feministiblogissa tämän väitetyn raivostumiskohun sanottiin olevan tyypillinen ?rst world problem
eli teollisuusmaissa asuvien hyvin toimeentulevien kermaperseiden turhaa vouhkaamista.
Mutta ei feminismi ole lainkaan turhaa, tasa-arvo on tavoiteltava tila, ja siihen on vielä paljon matkaa: On järjetöntä, että meistä ja lapsistamme huolta pitävät ihmiset, eli
kasvattajat, opettajat ja hoitajat, ovat alimmin palkattuja.
Vieläkään ei näy niitä isoja ay-pomoja, jotka ottaisivat sairaanhoitajien ja opettajien työtaistelut vakavasti.
Väkivallanteot perheessä tai sen ulkopuolella eivät saa
olla uhrien omaa syytä.
Kulttuuririennoissa, vapaaehtoistöissä ja järjestöelämässä viihtyvät aktiiviset naiset ovat arvokas voimavara,
eivät kukkahattutädeiksi pilkattuina halveksunnan kohde.
E N TÄ M I K S I
sana suosikkitutkijaltani Susan Faludilta. Hän kirjoitti jo yli kaksi vuosikymmentä sitten kirjan
Takaisku ? Julistamaton sota naisia vastaan (Kääntöpiiri 1994).
Huomionarvoista on, että feminismin vastustaja voi olla, ja
usein onkin, nainen:
?On erityisen vaikeaa paljastaa feminisminvastaisia käsityksiä, jotka on puettu feminismin valepukuun. Mutta on
vieläkin vaikeampaa kohdata vastustaja, joka tekeytyy piittaamattomuuden valepukuun. [...] Feminismi on ?niin seitkytlukulaista? sanovat pop-kulttuurin ironikot tukahduttaen haukotuksen. He sanovat olevansa nyt ?postfeministejä?,
millä he eivät tarkoita sitä, että naiset olisivat saavuttaneet
tasa-arvon. He tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että he itse ovat saavuttaneet vaiheen, jossa ei tarvitse edes teeskennellä välittävänsä. Kyse on välinpitämättömyydestä,
joka voi lopulta antaa kaikkein tuhoisimman iskun naisten
oikeuksille.?
L O P U K S I M U U TA M A
Iida Simes
Ota valta!
SAK & EK ovat lukittuneet juntturaan. Poliitikot &
nuoret, nyt on vuosisadan hetki iskeä väliin.
Jyrki Katainen vaati
joulukuussa työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä kevääseen mennessä keinoja työurien
pidentämiseksi. Muuten hallitus
ottaisi itse vetovastuun aiheessa.
Etenkin nuoret maksavat jahkailusta. Elinaikakertoimen vuoksi nuoremmat sukupolvet saavat
pienemmän eläkkeen kuin vanhempansa. Eläkemaksut nousevat, ja huoltosuhteen heikentyessä paine veronkorotuksiin kasvaa.
?Päätöksiä lykätään siihen, että suuret ikäluokat ovat päässeet
turvallisesti eläkkeelle?, nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari
Manninen toteaa.
Suuret ikäluokat kahmaisevat
nuorten taskuista itselleen hyvät
eläkkeet.
P
ÄÄMINISTERI
päätöksenteon ytimeen eli neuvottelupöytiin nuorisojärjestöjä ei päästetä. Hyvä
SEN SIJA AN
esimerkki on viime kesän Suomi
Areena -tilaisuus.
?Olin paneelissa Akavan Sture
Fjäderin kanssa, joka hyvin selkeästi totesi, että nuorisojärjestöt
eivät ole osa neuvottelusysteemiä?, Manninen kuvaa.
Nuorisojärjestöt ovat kyllästyneet odotteluun: Allianssissa
ollaan perustamassa työryhmää,
joka kokoaa nuorisoalan omat
työ- ja eläkepoliittiset linjaukset.
E N TÄ J O S työmarkkinajärjestöt
eivät onnistu saamaan sopua aikaan ja mitään ehdotuksia ei budjettiriiheen ilmaannu? Tällainen
uusi tilanne on täysin mahdollinen. Jo nyt pääkirjoituksissa on
ennakoitu työmarkkinajärjestöjen vallan heikentymistä.
Akatemiatutkija Mika Pantzarin mukaan hallitus on aikaisemmin voinut vauhdittaa työmarkkinaosapuolten neuvotteluja
tarjoamalla verohelpotuksia yritykselle tai osallistumalla palkankorotuksiin.
?Tässä taloustilanteessa on
vain keppiä tarjolla. Se muuttaa
koko dynamiikan?, Pantzar toteaa.
P A N T Z A R N Ä K E E raikkaana ja
täysin mahdollisena, että maan
hallitus voisi napata vastuun.
?Meillä on monipuoluehallitus ja siellä voidaan ajatella yli
etujärjestöjen. Hallitus sanoisi,
että eduskunta tekee päätöksen
ja teidän työmarkkinajärjestöjen
tehtävä on toteuttaa tämä päätös?, Pantzar toteaa.
Hallituksen ratkaisun pitäisi
kuitenkin ottaa huomioon sekä
työntekijöiden että työnanatajien
tarpeet. Myös Allianssista ajatus
vallan siirtämisestä hallitukselle
saa kannatusta.
?Jos tulosta ei tule, olisi vastuullista politiikkaa ottaa päätöksentekovalta sinne, minne se
lopulta kuuluu?, Manninen linjaa.
Jari Hanska
tulee pari, kolme työntekijäjärjestöä, sit haetaan audienssi ja
vaihdetaan ehkä pari sanaa pääministerin kanssa, ja hahahahaaa, eduskunta painaa nappia.?
NUORISOJÄRJESTÖJEN
KUN
UN STURE NAUROI
V I I M E H E I N Ä K U U S S A Porin Suomi-areenan Ahne sukupolvi
-paneelikeskustelussa kannettiin
huolta siitä, miten nuoret saataisiin
mukaan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yleisössä istui paljon nuoria ja nuorisojärjestöjen edustajia.
Paneelissa demareiden Osku
Pajamäki haukkui suuret ikäluokat
ahneiksi paskoiksi, jotka eläkepolitiikallaan hassaavat nuorten tulevaisuuden. Panelistit ihmettelivät,
miten meillä hyvinvointivaltiossa on kadotettu sukupolvi, 44 000
nuorta, jotka eivät ole töissä, työkkärissä tai sossussa.
?Meillä syrjäytyy nuorisoa jo
peruskoulussa. Ehkä meillä on liian
antelias hyvinvointivaltio. No joo,
nuoret saa syyttää itseään. Kun he
eivät osallistu politiikkaan, niin on
ihan turha valittaa, että siellä tehdään päätöksiä, jotka ei heitä miellytä. Osallistumalla voi vaikuttaa?,
simputti paneelissa istunut Akavan
puheenjohtaja ja eläkeyhtiö Ilmarisen hallituksen jäsen Sture Fjäder.
S U O R A L E I K K A U S , tuntia myö-
hemmin. Ehkä heinäkuun helle oli
sumentanut Sturen pään, sillä keskustelun puolivälissä Akavan johtajaa alkoi kauheasti naurattaa.
Puhujat pohtivat, miten työmarkkinaosapuolten eläkepolitiikkaan saataisiin edes ripaus parlamentaarista demokratiaa.
Eläkeyritysten hallituksissa istuvat EK:n ja palkansaajajärjestöjen
edustajat jakavat toisilleen anteliaita eläke-etuja ja muuta nannaa
? ja sanelevat poliitikoille, miten
hommat hoidetaan.
?No siis hehehee, se homma
menee niin, että työeläkeyritys
miettii, et miten työeläkelainsäädäntöö vois kehittää?, Sture hekotteli mikkiin.
?Tulee joku idea, sit mukaan
edustajat vaikuttivat järkyttyneiltä. Onko tämä se viesti, jonka Akavan pomo haluaa nuorille
välittää? Että nillittäkää kakarat
kaikessa rauhassa, sedät sopivat asiat keskenään joka tapauksessa.
Fjäderin hymy hyytyi, kun
hän tajusi puhuneensa ohi suun.
?Maksajat päättää?, Fjäder mutisi kiusaantuneena. Samalla
hän unohti, että maksajia ovat
nuoret, eivät kohta eläkeikään
humpsahtavat työmarkkinapomot.
Edellisen kerran kuulin Fjäderin analyysia aiheesta valtiotieteilijöiden vuosijuhlassa syksyllä 2011. Silloin Fjäder sanoi,
että hyväosaisten nuorten syrjäytyminen on suurempi uhka
kuin huono-osaisten: varakkaiden perheiden nuorilta puuttuu
kannuste menestyä työelämässä, koska he tietävät perivänsä
kämpät ja fyffet.
O L I S I kiinnostavaa kurkistaa
työmarkkinasetien ja -tätien
pään sisään. Ahneen logiikka
on se, että mikään ei riitä, joten
nuorten rahojen pölliminen tuntuu heistä varmaan ihan luontevalta. Mutta maassa makaavan
potkiminen, se vaatii jo kovaa
pokkaa.
Susanna Kuparinen
MATKA ALKAA TÄSTÄ.
Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta.
Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta mahdollisuutta.
AMK-tutkinnon aikuiskoulutuksena ja ylemmän AMK-tutkinnon
voit suorittaa myös työn ohella.
Pakkaa laukut, tutustu tarjontaan ja hyppää kyytiin.
YHTEISHAKU 2013
r ZIUFJTIBLV OVPSFU
BJLVJTFU
ZMFNNÅU
LFWÅU m
r WJFSBTLJFMJOFO ZMFNQJFO FSJMMJTIBLV m
r ZIUFJTIBLV
TZLTZ m
Lisätiedot yhteishausta ja
opiskelusta Turun AMK:ssa
löydät hakusivuiltamme
matka.turkuamk.fi
www.vimeo.com/
turkuamk
Turun AMK,
Turku University
of Applied Sciences
www.turkuamk.fi
Steinerpedagogista yleissivistävää
ja ammattillista koulutusta
Avoimet ovet lauantaina 16.3.2013
KUT SU
KASVATUS- JA
TAID EAL ALLE
Yleisopinnot (myös työn ohella)
Opettajakoulutus
- luokanopettaja ja varhaiskasvattaja
- kuvataiteen aineenopettaja
Taidekoulutus
- kuvataide
- puhe-ja draamataide
hakemukset 30.4 mennessä
Väri ja muoto- kuvataidekurssi 3.-7.6.2013
w w w. s n e l l m a n - k o r k e a k o u l u . f i
Kaikki on mahdollista. Ole mitä haluat!
Yhteishaku 2013
suomenkielisiin koulutusohjelmiin 4.3.?3.4.
Opiskele miten haluat; verkossa, paikan päällä tai vaikka ulkomailla.
Tutustu koulutustarjontaan ja osallistu arvontaan www.tokem.?/onaika.
Voit voittaa hotelliviikonlopun kahdelle Tornion Twin City Festivaaleille.
Kulttuuriala ? Liiketalous ? Tietojenkäsittely ? Sosiaali- ja terveysala ? Tekniikka
'LJLWDDOLVWD NXOWWXXULD NXOWWXXUL
SHULQW|l MD PDLVHPDQWXWNLPXVWD
YRLW RSLVNHOOD Y D L Q 3 R U L V V D
+XPDQLVWLVWHQ WLHWHLGHQ NDQGLGDDWWL MD À ORVRÀ DQ PDLVWHUL
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ
HAKU KANSALAISYHTEISKUNNAN ASIANTUNTIJUUDEN
JA KULTTUURIPOLITIIKAN MAISTERIOHJELMIIN
Jyväskylän yliopistossa toimii Suomen ainoa
Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma.
Ohjelma kouluttaa opiskelijoita kulttuurialojen
asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin
kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin.
Valmistuneet maisterit työskentelevät kulttuurihallinnon eri tasoilla, opetus- ja tutkimustehtävissä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa,
tiedotusvälineissä, kulttuuri- ja taidealan
laitoksissa, yhdistyksissä ja yrityksissä.
Ohjelma on tarkoitettu kandidaatin tutkinnon
(180 op) tai vastaavan opintomäärän suorittaneille, joiden opintoihin sisältyy yhteiskuntatieteellisiä aineita.
Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jyu.?/ytk/
laitokset/y?/oppiaineet/kup/ajankohtaista-kup/
maisterihaku, yliopistonopettaja Kaisu Kumpulainen, kaisu.kumpulainen@jyu.?,
040 805 3498
+DOXDWNR DNDWHHPLVHNVL
NXOWWXXULDODQ PRQLRVDDMDNVL"
Jyväskylän yliopistossa toimii Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, joka on ainoa laatuaan Suomessa.
Ohjelma antaa tieteelliset tiedot kansalaisyhteiskunnasta ja monimuotoisesta kansalaistoiminnasta. Ohjelma kouluttaa kansalaistoimintaan ja kansalaisyhteiskuntatematiikkaan
erikoistuneita asiantuntijoita, tutkijoita,
opettajia, projektiosaajia ja suunnittelijoita järjestökentän ja julkisen sekä yksityisen sektorin
tarpeisiin eri aloille.
Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon
tai vastaavan oppimäärän suorittaneille (180
op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko
yhteiskuntatieteiden, liikuntatieteiden, kasvatustieteiden tai ?loso?an maisteriksi.
Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jyu.?/ytk/kans,
tutkimusavustaja Jarkko Blomqvist,
jarkko.blomqvist@jyu.?, 040 481 8745
Ohjelmat antavat jatkokoulutuskelpoisuuden. Kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan valitaan
enintään 10 opiskelijaa ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmaan enintään
25 opiskelijaa valtakunnallisen erillishaun kautta.
H
O
O
L
H
DH P
+
0DLVWHULNVL
YXRGHVVD
0DLVWHULRSLQWRMHQ RS
Sll
V\YDDWLPXNVHQD RQ VRYHOWXYD
\OLRSLVWR WDL DPN WXWNLQWR
DORLWXVSDLNNDD
KDNXDLND DVWL
Haku maisteriohjelmiin päättyy 3.4.2013 (sähköisen hakemuksen on oltava täytetty ja lähetetty).
AMICA VERITAS
+X. MD )0
RS RS
VDWDNXQWD#XWX IL ZZZ KXP XWX IL VDWDNXQWD
Biologiaa, kemiaa ja insinööritieteitä käytännönläheisesti
Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa monipuolista laboratorioalan ja bio- ja elintarviketekniikan koulutusta. Käytännönläheinen opetus ja kansainvälinen toimintaympäristö luovat osaamisellesi perustan, jonka päälle on hyvä rakentaa tulevaisuutta.
Metropoliassa olet jo askeleen lähempänä työelämää.
Laboratorioanalyytikko (AMK)
Bio- ja elintarviketekniikan insinööri
(AMK)
Suuntautumisvaihtoehdot:
? kemiallinen analytiikka
? biotieteet
Suuntautumisvaihtoehdot:
? elintarviketuotanto ja bioprosessit
? biolääketeknologia
Laboratorioalan koulutusohjelmasta
valmistuneena laboratorioanalyytikkona
olet kemiallisten ja biologisten tutkimusten asiantuntija. Opinnoissasi teoria
kytketään vahvasti käytännön laboratoriotyöhön.
Valmistuneena insinöörinä sinulla on
hyvät tiedot bioalan tuotekehityksestä
ja tuotannosta. Pystyt soveltamaan
osaamistasi laaja-alaisesti elintarvikkeita ja bioteknisiä tuotteita valmistavassa
teollisuudessa sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa.
Laboratorioanalyytikkona työskentelet
esimerkiksi rikosnäytteiden, lääkeaineiden, elintarvikkeiden, ympäristötutkimuksen tai lääketieteellisen perustutkimuksen parissa.
LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ
Valmistumisen jälkeen työskentelet
elintarvike- tai lääketeollisuuden yrityksessä, tutkimusryhmässä tai julkisen
valvonnan piirissä.
Molemmat tutkinnot voi suorittaa joko päiväopintoina tai työn ohessa aikuiskoulutuksena.
Yhteishaku 4.3.?3.4.2013 metropolia.fi/haku
Kulttuuri, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne
Tilaa hakijan uutiskirje sähköpostiisi, lähetä ilmainen tekstiviesti ?Mhaku sähköpostiosoite? numeroon 18200.
HELSINGIN
AIKUISOPISTO
o n n y t h e l a o. f i
Hae osoitteessa
www.amkhaku.fi
SUIHKUSTA
STAGELLE
ja tanssien maailmalle
? Tanssilinja
?Teachers
are great, and
I love that they
always have time for
students.?
- Fiona, Supply chain
management
? Musiikkiteatterilinja
? Laululinja
? Henkilö- ja
muotokuvauslinja
Linjat alkavat
19.8.2013
Lukuvuosi 37
ov
Linjan käytyäsi,
saat yhteishaussa
6 lisäpistettä!
Haku suoraan
Keski-Pohjanmaan Opistoon
30.4. mennessä.
itä tekisit isona?
Mietitkö vielä, m
sillä
Mieti rauhassa,
Lisätietoja www.kpopisto.fi
044 7250 722 tai 040 8085 035
Opistontie 1, 68300 Kälviä www.kpedu.fi/kpopisto
Tutustu huolella vaihtoehtoihin. HAMKissa opiskelet arvostetun ammattikorkeakoulututkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskeluympäristössä. Valittavanasi on lukuisia koulutusohjelmia kuudella eri alalla. Modernit työtilat,
sopivan pienet yksiköt, uusin tekniikka ja pitkistä perinteistä ammentava opetus luovat loistavat raamit opiskelulle.
HANKI IHMISEN AMMATTI!
Voit opiskella joko kokopäiväisesti tai työn ohessa. Haku
yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013.
 www.hamk.fi/koulutus
Kulttuurituottaja (AMK)
Viittomakielentulkki (AMK)
Yhteisöpedagogi (AMK)
Meillä voit opiskella myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013.
 www.hamk.fi/ylempiamk
AMK-yhteishaku 4.3.? 3.4.2013
Muista myös erikoistumisopinnot
ja avoin AMK.
FUAS-yhteistyö tuo lisää valinnanvaraa
opintoihisi: voit suorittaa osan opinnoistasi
joko Lamkissa tai Laureassa. Katso lisää
www.fuas.fi/opiskelijalle.
Lisätietoja hakemisesta:
hakutoimisto@hamk.fi, puh. (03) 646 4501
aikuiskoulutus@hamk.fi, puh. (03) 646 4504
22
2 / 2013
IHMISOIKEUSTYÖ EI KATSO AIKAA.
Oksana T?ely?eva asuu nykyään Suomessa, kun toimittajan työ Venäjällä alkoi käydä liian vaaralliseksi. Hän tekee ihmisoikeustyötä katsomatta kelloa.
ANNA, YSTÄVÄ
O N L O K A K U U 2 0 0 2 . T?et?eeniterroristit ovat kaa-
panneet Dubrovka-teatterin Moskovassa. Panttivankina
on 850 ihmistä. Kaappaajat vaativat venäläisten joukkojen vetäytymistä T?et?eniasta ja loppua sodalle. He
haluavat välittäjäksi Novaja Gazetan toimittajan Anna
Politkovskajan, joka on tullut tunnetuksi T?et?eniaa käsittelevistä artikkeleistaan.
?Minuun teki valtavan vaikutuksen, kun näin televisiosta Annan menevän teatteriin vesipullojen kanssa.
Olin itse tuolloin Moskovassa, ja minua järkytti, kuinka
välinpitämättömiä ihmiset olivat aivan kulman takana
tapahtuvasta kaappauksesta?, T?ely?eva kertoo.
Kaappaus päättyi erikoisjoukkojen rynnäkköön. Noin
50 kaappaajaa tapettiin ja 117 panttivankia sai surmansa
teatteriin levitetystä tainnutuskaasusta.
Myöhemmin T?ely?eva päätyi työskentelemään
T?et?enia-tiedotustoimistoon, ja hän tutustui Politkovskajaan henkilökohtaisesti. Pitkään kyseessä oli vain työsuhde.
?Hänen viimeisinä elinvuosinaan meistä tuli ystäviä.
Sitten se lopetettiin kesken.?
Anna Politkovskaja murhattiin 7.10.2006 kotitalonsa
hissiin. Laukaus ammuttiin takaa.
Murhan pääepäilty, t?et?enialainen Rustam Mahmutov, pidätettiin vasta toukokuussa 2011. T?ely?eva ounastelee, että murha liittyy T?et?enian venäläismieliseen
presidenttiin Ramzan Kadyroviin, josta Politkovskaja
julkaisi epämairittelevan haastattelun kesällä 2004.
Kyynel kimaltaa T?ely?evan silmässä.
?Minulla on ikävä Annaa edelleen.?
2 / 2013
PÄÄHENKILÖ
TEKSTI
KUVA
KATI PIETARINEN
KLAUS WELP
Oikeudenmukaisuuden
airut
Suomessa maanpaossa elävä venäläistoimittaja
Oksana T?ely?eva ei suostu pelkäämään, vaikka häntä
seurataan Helsingissäkin.
kesäpäivä vuonna
2003 Oka-joen varrella sijaitsevassa
Ni?ni-Novgorodin
kaupungissa Venäjällä.
Raitiovaunussa numero 1 istuu
Oksana T?ely?eva, valtionyliopiston englannin, latinan ja ulkomaisen kirjallisuuden opettaja. Hän on
juuri alkanut kirjoittaa artikkeleita
sanomalehti Novaja Gazetaan kaupungin perinteistä puuarkkitehtuuria uhkaavista puskutraktoreista.
Vieressä istuu 10-vuotias tytär Anja.
Konduktööri kerää matkustajilta viiden ruplan eli noin 11 sentin lippumaksua. Turvallisuuspalvelu FSB:lle työskentelevä nuori,
pitkä mies kieltäytyy maksamasta. Kanssamatkustaja yrittää selvitellä tilannetta, mutta mies käy
käsiksi. Muita matkustajia liittyy
nujakkaan ja kaksi miestä saa rettelöitsijästä otteen. Sitten mies
vetää esiin revolverin.
Kaikki jähmettyvät. Lopulta
T?ely?eva lähtee miesten avuksi
ja irrottaa miehen sormet aseen
ympäriltä. Revolveri putoaa.
Välikohtauksella oli valtava
vaikutus. T?ely?evan äänihuulet
halvaantuivat.
Politiikka tunkeutui elämään:
toipilaana hän oivalsi, että oli
tehtävä valinta. T?ely?eva päätti
jättää yliopiston ja keskittyä kirjoittamiseen. Samalla hän liittyi
Venäläis-t?et?enialaiseen ystävyysseuraan.
A
UR INKOINEN
T?ely?evalta julkaisO
tiin helmikuussa Suomessa
kirja He seurasivat minua kadulla.
KSANA
Siinä hän kuvailee maailmalle
venäläisen yhteiskunnan viime
vuosien tapahtumia sekä niiden
historiallista taustaa. T?ely?eva
kertoo Venäjästä oman elämänsä pohjalta, valtapolitiikkaa kritisoivan näkökulmasta.
T?ely?eva on asunut Suomessa maaliskuusta 2008 lähtien.
Hän oli silloin Helsingissä vierailulla. Hänellä oli lippu kotimatkalle Moskovan-junaan 20. päivälle kello 18.20.
Samana aamuna hän sai puhelinsoiton: poliisi oli ratsannut
Venäläis-t?et?enialaisen ystävyysseuran seuraajan, Ni?ni Novgorodin suvaitsevaisuussäätiön.
Etsintöjä oli tehty samanaikaisesti yli kahdessakymmenessä asunnossa kolmessa eri kaupungissa.
T?ely?eva päätti lykätä paluutaan hankkiakseen tapaukselle
huomiota kansainvälisistä ihmisoikeusjärjestöistä. Kului yli kuu-
kausi. Lopulta T?ely?eva soitti
äidilleen ja kysyi, tunsiko hän
olevansa turvassa. Äiti vastasi,
ettei heitä pelotella, kun Oksana
on poissa maasta.
Sen jälkeen T?ely?eva ei ole
palannut kotimaahansa.
?Aluksi oli vaikea hyväksyä
ajatus, etten voi palata. Tämä voi
kuulostaa hullulta, mutta olen
nyt jopa enemmän yhteydessä
ihmisten kanssa Venäjällä.?
kokee virallisen
T
Venäjän toivovan hänen paluutaan: huhtikuussa 2011 Mila? E LY ? E V A
non planetaarion kosmonauttien
päivän tilaisuudessa hänen passinsa varastettiin laukusta, vaikka mitään muuta ei viety. Helsingissä Venäjän suurlähetystö
ei suostunut myöntämään uutta
passia, vaan vaati hakemaan sitä
kotimaasta.
Lopulta Suomen viranomaiset myönsivät T?ely?evalle muu? E LY ? E VA kirjoittaa ensisikalaispassin, jonka turvin hän voi
jaisesti ihmisten vaikeuksis- matkustaa.
ta ja niistä selviämisestä, vastaMitä tapahtuisi, jos T?ely?eva
rinnasta, turhautumisesta ja so- palaisi Venäjälle?
lidaarisuudesta. Usein työ alkaa
?Sitä on vaikea sanoa. Olin
siitä, että toimittaja saa puhelin- yhdistyksessäni pääkontakti
soiton tuntemattomalta ihmisel- Venäjän sisällä ja ulkopuolella
tä, joka pyytää selvittämään jo- olevien ihmisten välillä. Minua
takin yksittäistapausta.
vihattiin paljon, koska ulkomaa?Olen itsenäinen. En kuu- ilma sai minulta tietoja.?
lu mihinkään liikkeeseen. Autan
Jo vuonna 2005 T?ely?eva sai
ihmisiä, joilla on hyvin erilaiset tappouhkauksia, joita syyttäjä ei
taustat, myös sellaisia, jotka ovat ottanut tutkittavaksi.
Hänelle on sattunut omituisia
poliittisissa riidoissa keskenään.?
Rajan T?ely?eva vetää väki- asioita myös Helsingissä: hän on
valtaan: hän ei hyväksy liikkeitä, tuntenut, että häntä seurataan.
jotka käyttävät väkivaltaa, vaik- T?ely?evaa on valokuvattu kumka se olisi taismallisissa paitelua fasismia
koissa, raitiovastaan. Hän ei
vaunupysäkillä
ja bussissa.
siedä myöskään
ä
s
een
liikkeitä, jotka peMiten pelon
?En yl misten
h
i
rustuvat vihaan
kanssa voi elää?
y
t
s
y
?Älä koskaan
tiettyä etnistä ystäv
yritän
a
t
i
o
j
,
a
näytä pelkoasi,
ryhmää vastaan,
s
s
n
ka
?
se hämmentää
eikä päästä niitä
uttaa.
a
lähelleen.
vihollista. Esi?Olen hyvin
merkiksi yhtenä
usein halunnut
iltana koin itsejättää kaiken. Sitten aina tulee ni turvattomaksi asunnossani ja
jotain: uusi traaginen tarina, joka ystävät pyysivät majoittumaan
koskettaa, viimeksi esimerkiksi luokseen. Kieltäydyin: en halua
venäläisen toisinajattelija Ale- piileksiä.?
xander Dolmatovin itsemurha
I K Ä tekee kaikesta tämän
hollantilaisessa säilöönottokeskuksessa tammikuussa.?
arvoista?
?En koskaan lupaa soittajille
?Jos olisin elänyt eri tavalla,
mitään, vain että teen mitä voin. kyseessä olisi ollut hukkaan heiEn yleensä ystävysty ihmisten tetty elämä. Moni sellainen ihkanssa, joita yritän auttaa. Enkä minen, joiden tapauksen parisyleensä odota kiitollisuutta. Teen sa olen tehnyt töitä, on edelleen
sen, minkä koen oikeaksi.?
hengissä. Se on hyvin paljon sen
Tutut pitävät T?ely?evaa vaa- arvoista.?
Yksi tapauksista alkaa kohtivana.
?Jos ihminen on töissä nimek- taamisesta vuonna 2003 pohkäässä ihmisoikeusjärjestössä, joisessa T?et?eniassa. 9-vuotias
hänellä on vastuuta. Hän ei voi Asya makaa sairaalan sängyssä.
kuvitella olevansa töissä, jota Tyttö oli menettänyt kätensä,
tehdään vain toimistoaikana?, kun hänen löytämänsä sytytin oli
T?ely?eva toteaa.
räjähtänyt. Sytyttimiä oli levitet?Vihaan ihmisiä, jotka käyt- ty siviiliväestön keskuuteen.
täytyvät näin, ovat pelkkää hen?Ei tiedetä, kumpi sodan osakilökuntaa.?
puoli niitä levitti?, T?ely?eva kerT?ely?eva katsoo suoraan sil- too.
miin.
Asya kertoi haluavansa jatkaa
?Tämä on moraalikysymys.?
koulunkäyntiä.
T
M
Tapaus kosketti T?ely?evaa
suuresti.
?Hän on yksi onnekkaista.
Onnistuin kokoamaan paljon ihmisiä ja saamaan hänelle julkisuutta. Hän pääsi äitinsä kanssa asumaan Irlantiin. Asyasta on
kasvanut erittäin kaunis, todella
lahjakas nuori nainen. Olemme
edelleen läheisiä ystäviä.?
kon?ikti PohA
jois-Kaukasuksella on yhä
akuutti. Venäjällä poliittisten ja
SEELLINEN
sosiaalisten aktivistien sekä uskonnollisten yhteisöjen, erityisesti muslimien, ajojahti on iso
kysymys. Venäjällä katoaa ihmisiä, myös Moskovassa ja Pietarissa. Näistä asioista länsi voisi
olla tarkempana, T?ely?eva toteaa. Kauppayhteistyötä halutaan
usein lisää ihmisoikeuksien hinnalla.
T?ely?evan mukaan länsimaiden toimilla voi olla merkitystä.
Hän viittaa Yhdysvalloissa loppuvuodesta hyväksyttyyn niin sanottuun Magnitsky-lakiin, johon
perustuen ihmisoikeusloukkauksiin sekaantuneiden venäläisten
viranomaisten viisumit voidaan
kieltää ja varat jäädyttää.
?Todella monilla korkea-arvoisilla venäläisillä on omaisuutta
ulkomailla. Magnitsky-tyyppiset
listat pelottavat.?
olisi T?ely?evan
M
utopia kotimaalleen?
?Toivoisin, että Venäjä hyILLAINEN
myilisi enemmän kuin nykyään.
Haluaisin nähdä itsevarman Venäjän. Nykyään venäläisessä
mentaliteetissa on meneillään
itsensä väheksymisen kausi. Tämän takia nousee negatiivinen,
muita maita väheksyvä nationalismi.?
T?ely?evan mukaan tarvitaan
poliittista vallanvaihtoa, todellista demokratiaa, läpinäkyvyyttä ja
taistelua korruptiota vastaan.
?Valtion pitää myös olla sosiaalisesti vastuullinen. Meillä
on kyllä tarpeeksi luonnonvaroja
kaikille. Emme voi jättää heikoimpia ilman.?
?Unelmoin siitä, että kansainvälisesti Venäjää ei enää nähtäisi
epäilyttävänä, mystisenä, itäisenä ja täysin ennustamattomana
voimana.?
He seurasivat minua kadulla. Into
Kustannus 2013. 279 s. Suom. Anu
Harju, Soili Takkula & Kaisa Karhu.
23
24
2 / 2013
TODISTAJA. Alexandr Bozhenko, 21, murhattiin lokakuussa 2012,
koska hänestä oli tullut Kazakstanin öljyalueella vuosi aiemmin
tapahtuneiden poliisikidutusten
keskeinen avaintodistaja. Salaisen
poliisin auto taustalla.
Öljyn valtakunta
Vuonna 2011 Suomi osti Kazakstanista lähes 270 miljoonalla eurolla öljyä. Saman
vuoden joulukuussa Zhanozenin öljykaupungissa poliisi avasi tulen kohti lakkoilevia
öljytyöläisiä. Kukka Ranta vieraili verilöylyn tapahtumapaikoilla viime syksynä.
Mustalasiset miehet seurasivat mukana.
TEKSTI
kazakstan
Venäjä
kiina
usbekistan
& KUVAT
I
KUKKA RANTA
M A A M I N laulu täyttää tyhjän autiomaan.
Istun hiekalla
viikkoa aiemmin haudatun
21-vuotiaan
Alexandr Bozhenkon tuoreen hautakummun
edessä, keskelle aavikkoa rakennetun hautausmaan laidalla.
Nuorimies murhattiin lokakuussa 2012. Hän oli Kazakstanin öljyalueella vuosi aiemmin
tapahtuneiden poliisin tekemien
kidutusten avaintodistaja.
Kesken rauhallisen hautarukouksen hautojen takaa kurvaa
tumma auto. Se pysähtyy suoraan eteemme. Huomaan käsieni
tärinän ja otan viimeisen kuvan
ennen kuin mustalasiset miehet
kiirehtivät luoksemme. Pelkään
heidän takavarikoivan kamerani.
Olen työparini, toimittaja Oksana T?ely?evan kanssa Open
Dialog Foundation -ihmisoikeusjärjestön kutsumana Kazakstanissa. Tapaamme viikon aikana
oppositioliikkeen jäseniä, riippu-
mattoman median tekijöitä ja öljytuotantoalueen asukkaita.
Seurueeseemme kuuluvat oppaanamme toimiva paikallinen
toimittaja Zarina sekä latvialainen valokuvaaja Maris Morkans.
Lisäksi mukanamme on Alexandr Bozhenkon ystävä Marat sekä
taksikuskimme Nurasyl.
Kirgisian ja Uzbekistanin naapurissa sijaitsevan 17,5
miljoonan asukkaan Kazakstanin
arvioidaan pian nousevan maailman kymmenen suurimman öljyntuottajan joukkoon. Autoritaarinen presidentti Nursultan
Nazarbajev on hallinnut maata
vuodesta 1991 lähtien.
EU on Kazakstanin tärkein
kauppakumppani. Öljyviennistä
40 prosenttia suuntautuu EU:hun
ja kaupan odotetaan kasvavan
kiihtyvästi lähivuosina. Vuonna 2011 Suomi osti Kazakstanista lähes 270 miljoonalla eurolla
öljyä: enimmäkseen jalostettuja
öljytuotteita autoilijoiden tarpeisiin. Öljytuotteita maahantuovat
V
E N ÄJÄ N, K I I N A N,
muun muassa Teboil ja Neste Oil.
Keväällä 2011 Zhanaozenin
kaupungin öljytyöläiset menivät
lakkoon vaatiakseen parempia
työoloja. Yhteensä 15 000 ihmistä osallistui työnseisaukseen kolmella eri tehtaalla.
Kuukausi toisensa jälkeen lakkolaisia erotettiin, heitä edustaneita asianajajia pidätettiin ja
tuomittiin vankeuteen. Lakkojohtajien koteja poltettiin. Myös
a
ahans
Kuka t joutua
i
saatto seman
a
poliisi riin
kella
.
avaksi
t
t
e
t
u
kid
perheenjäseniä uhkailtiin. Ihmisiä pahoinpideltiin ja murhattiin,
Human Rights Watch raportoi.
Silti lakkolaiset pysyivät asemissaan. Kun lakko alkoi tuntuvasti vaikuttaa öljytuotantoon,
otteet kovenivat.
Joulukuun 16. päivänä 2011 poliisi avasi tulen kohti väkijoukkoa.
Kaupunkiin tuotiin junalasteittain poliiseja ympäri Kazakstania
sekä lavasteeksi ?huligaaneja?
muilta paikkakunnilta.
Kaupungissa kuoli virallisten
tietojen mukaan 17 ihmistä, mutta kaupunkilaisten mukaan kuolleiden määrä on lähemmäs sata.
Ruumiita piiloteltiin muihin kaupunkeihin.
Kyynelkaasun ja luotisateen
täyttämässä öljykaupungissa
kuka tahansa ulos uskaltautunut saattoi joutua poliisiaseman
kellariin kidutettavaksi. Ihmisiä
yritettiin pakottaa allekirjoittamaan todistuksia, jotka tukivat
poliisin versiota tapahtumista.
Poliisit kiduttivat ja raiskasivat
kiinniotettuja kuukausien ajan,
kertovat Human Rights Watch ja
Open Dialog Foundation. Tapaamamme paikalliset vahvistavat
kertomukset.
N
mustalasiset miehet
istuvat hautausmaalla
vieressämme. AurinkoYT
2 / 2013
TISKIN ALTA. Kazakstanissa itsenäinen media on ajettu alas
syyttämällä riippumattomia toimittajia ääriajattelusta. Lehtikioskeissa oppositioliikkeiden
lehtiä löytyi virallisten lehtipinojen alta pyydettäessä.
KATUKUVA. Poliisi ampui siviilejä
myös Shetpen kaupungissa joulukuussa 2011, kun naapurikaupungin
Zhanaozenin lakkoliike päätettiin
nujertaa poliisioperaatiolla.
lasit kuoriutuvat pois. Pyrin välttämään katsekontakia.
Hautarukouksen päätyttyä
miehet tulevat lähemmäs ja kättelevät tuijottaen syvälle sisuksiin. Tuntuu kuin kaikki kulkisi
hidastettuna. Miehet jäävät kiertämään takanamme olevia tiilestä rakennettuja hautoja.
Suuntaamme
rauhallisesti kohti autoamme. Musta auto
kurvaa ohitsemme ja katoaa kulman taakse.
Ajamme läpi autiomaan öljynporaustornien, kohti Zhanaozenin kaupunkia. Käännymme
kaupunkiin johtavalle pitkälle päätielle, ja samalla näemme tumman auton odottamassa
meitä.
Mustalasinen mies seisoo tien
reunassa. Hänen pistävä tuijotuksensa lävistää tuulilasin.
Sivupeili paljastaa, ettei meitä
seurata.
Ajamme helpottuneena kaupungin pääkadulle johtavalle sivutielle. Pysähdymme hetkeksi tien sivuun hautaustoimiston
eteen, jotta Marat voi tilata Alexsandrille muistokiven.
Hetkessä eteemme kurvaa auto ja sen perään poliisiauto, koko
väylä tukkiutuu. Ulos työntyy iso
mies univormussaan. Kuskimme
tunnistaa hänet Zhanaozenin tieliikennepoliisin päälliköksi. Sama
mies selitteli kazakstanilaiselle
medialle tapahtumia joulukuun
2011 verilöylyn jälkeen.
katse
on julmin, jonka olen koskaan nähnyt.
Taksikuski tuuppaa salamannopeasti Maratin auton perälle
suojaan. Taksin ympärille ilmestyy parikymmentä ihmistä.
Muutamat heistä ovat treenattuja musta-asuisia miehiä,
jotka kiertävät ympäri taksia ja
tuijottavat ikkunoista sisään.
Epäilemme heidän olevan osa
salaista poliisia, kuten hautausmaan miehet.
Istumme hiljaa ja odotamme.
Poliisipäällikkö pysyy kauempana
ja puhuu jatkuvasti puhelimeen.
Virka-asuinen poliisi avaa taksimme sivuoven ja kurkkaa sisään.
P
O L I I S I PÄ Ä L L I KÖ N
VIESTI. Respublika-lehden avattua toimintansa toimiston ovella roikkui koira ilman päätä, viestissä luki ?Ensi kera ei jää tähän?.
Seuraavana päivänä toimisto poltettiin.
Kuluu tunti. Autojono takanamme kasvaa.
Suurin huoli on, että poliisi vie
Maratin tai Zarinan mukanaan
jonnekin poliisiasemalle painostettavaksi, tai että meiltä takavarikoidaan muistiinpanovälineet
tai kamerat.
Yhtäkkiä poliisiauto peruuttaa, motti avautuu ja pääsemme
jatkamaan matkaa.
ikkui
o
r
a
s
s
Ove olta oli
j
koira, ää irti.
up
leikatt
AIK ALLISILLE
riippumattomille toimittajille,
oppositioliikkeen jäsenille ja ihmisoikeusaktivisteille seuraaminen ja uhkailu ovat arkipäivää. Pelkoa levitetään usein ahdistelemalla lähiomaisia. Jos kadulla humalainen mies hyökkää
väkivaltaisesti toimittajan kimppuun, on kyseessä useimmiten
maksettu tilaustyö.
Vainon kohteeksi ovat joutuneet erityisesti Zhanaozenin lakkoaallosta ja sen seurauksista
raportoineet toimittajat ja aktivistit.
P
takaisin aavikolle. Ilta alkaa hämärtää,
ikkunassa vilisee äärimmäisyyksiin jatkuva öljyinfrastruktuuri.
Suuntaamme 150 kilometrin
päähän 12 000 asukkaan Shetpen kaupunkiin, joka on joukkomurhan toinen, vaietumpi näyttämö. Joulukuun 17. päivänä 2011
shetpeläiset alkoivat ihmetellä,
etteivät heidän omaisensa saapuneet öljytuotantoalueelta kotiin. Kännykkäverkko oli suljettu.
Shepten läpi kulki mellakkapoliisien täyttämiä junia Zhanaozenin suuntaan. Yksi junista
pysähtyi Shetpheen, ja poliisit
astuivat ulos. Väkijoukko kerääntyi ihmettelemään asemalle. Yl-
A
JAMME
lättäen poliisit avasivat tulen
heitä kohti.
J
ennen Shetpeen saapumista meitä odottaa keskellä aavikon autiota tietä
poliisiauto. Pysähdymme. Kuski
kaivaa auton paperit ja neuvottelee ulkona pitkään. Odotamme.
Poliisi tulee luoksemme ja avaa
oven, istumme hiljaa. Ovi sulkeutuu ja matka jatkuu.
Ihmiset ovat odottaneet meitä useita tunteja. Olemme ensimmäinen toimittajien ryhmä,
jolle kaupunkilaiset uskaltavat
puhua. Kuljemme rapistuneeseen
rivitaloon. Hämärässä huoneessa
istuu kymmenisen henkilöä, jotka
kertovat väkivallasta. Pöydälle on
levitetty lehtileikkeitä, raportteja
ja valokuvia.
Shetpheläiset alkavat kertoa, kuinka luodit halkoivat kaupunkia myöhään yöhön saakka.
Useat loukkaantuivat, toiset joutuivat sattumanvaraisesti kiinniotetuiksi ja poliisien kiduttamaksi, paikalliset kertovat edelleen
hämmentyneinä.
Vieressämme istuu perheellinen mies, joka invalidisoitui poliisin luodeista. Surun vakavoittama isä pitää kädessään poliisien
tulituksessa kuolleen 30-vuotiaan poikansa kuvaa ja poistuu,
kun ei kestä enempää. Nuori nainen itkee pöydän päässä. Hänen
veljensä tuomittiin seitsemäksi
vuodeksi vankeuteen syytettynä
mellakointiin osallistumisesta.
UURI
A
kohti majapaikkaamme Aktaun kaupungissa pimeän autiomaan
JAMME
läpi.
Latvialaisen valokuvaajamme
valtaa paniikki. Koen itse pakottavan tarpeen ottaa yhteyttä johonkin ja kertoa sijainnistamme,
mutta autiomaassa ei ole kenttää.
Muistan Oksanan kertomuksen ystävästään Anna Politkovskajasta. Politkovskaja oli vuonna
2001 haastattelemassa siviilejä
Khatunin kylässä T?et?eniassa.
Paluumatkalla sotilaat nappasivat toimittajan mukaansa ja hän
katosi useiksi päiviksi.
Politkovskaja hakattiin ja kaikki aineisto takavarikoitiin. Pian jokainen hänen haastattelemansa
ihminen oli tapettu.
jälkeen,
marraskuussa 2012 Kazakstanin syyttäjänlaitos
julisti käytännössä maan koko itsenäisen median ja myös oppositiojärjestöt syylliseksi ääriajatteluun. Useimpien toimittajien oli
pakko lopettaa työnteko. Jouluna
salainen poliisi tunkeutui hallituksen korruptiosta kirjoittaneen
Respublika-lehden toimistoon, takavarikoi työvälineitä ja sulki toimituksen.
Respublika on vaihtanut nimeään useita kertoja jatkuvan väki-
P
I A N M AT K A M M E
vallan uhan takia. Kun tuoreen
lehden toimitus avattiin 2002,
odotti työntekijöitä karmea yllätys: ovessa roikkui koira, jolta oli
leikattu pää irti. Ruuvimeisselillä
koiranraadon kylkeen oli jätetty
viesti: ?Ensi kerta ei jää tähän?.
Seuraavana yönä toimisto oli poltettu poroksi.
Kirjoittaja on freekuvaaja ja tutkiva
toimittaja, joka on keskittynyt rakenteellisen köyhyyden, syrjäytymisen ja ihmisoikeusrikkomusten
tutkimiseen.
Open Dialog Foundation odfoundation.eu/en
Jutussa esiintyvien kazakstanilaisten nimet on muutettu turvallisuussyistä.
AUTTAJAN ABC
A U T O R I TA A R I S I S S A maissa usein tiedon jakaminen tuo
ainoan toivon muutoksen mahdollisuudesta.
Ne ihmiset, jotka jakavat kriittistä tietoa vallanpitäjistä,
ihmisoikeusrikkomuksista ja opposition toiminnasta, elävät
todellisessa vaarassa.
Siksi autoritaarisissa maissa työskentelevän toimittajan
tai aktivistin tulee perehtyä siihen, miten ihmisiä haastatellaan turvallisesti ja miten mukana kulkeva aineisto suojataan.
Kyse voi olla ihmisten hengestä.
Aihetta tutkineen tietokirjailija Hanna Nikkasen vinkit autoritaarisissa maissa työskenteleville:
? Tee muistiinpanot kynällä paperille.
? Keksi koodinimet haastateltaville.
? Merkitse yhteystiedot eri paikkaan kuin vastaukset.
? Haastateltaessa ja matkatessa salaiseen tapaamiseen irrota
puhelimen akku salakuuntelun ja paikantamisen estämiseksi.
? Salaa kovalevyjen tieto esim. TrueCrypt-ohjelmalla, pilvipalvelun tiedostot BoxCryptorilla tai USB-tikut PenProtectilla.
? Avaa uusi, anonyymi ilmaissähköpostiosoite RiseUp- tai
Hushmail-palvelussa tai suojaa sähköpostisi PGP-salauksella.
? Kun selaimen osoitekentässä lukee HTTPS, ei vain HTTP,
esim. sähköpostin ja sosiaalisen median käyttö on turvallisempaa.
? Vältä yleisiä Internet-kahviloita jos voit, käytä omaa läppäriä julkisten koneiden sijaan.
? Piilota suojatut kansiot viranomaisten katseelta, tulli saattaa pyytää salasanaa ? suojatut kansiot on mahdollista piilottaa näkyvistä.
? Opettele Internet-tietoturvan perusteet: ?.?ossmanuals.
net/internet-tietoturvan-perusteet
25
huojuva talo
^
Teatteri Avoimet Ovet on muuttanut.
Uuden näyttämön avaa 15-vuotisjuhlanäytelmä.
Anton Tsehov
KOLME SISARTA
Suomennos Martti Anhava
Ohjaus Heini Tola.
Esitykset 8.5. asti.
Ensi-ilta KOM-teatterissa 6.3.2013
Ohjaus Lauri Maijala
Lavastus Markku Pätilä
Sisaria esittävät Vilma Melasniemi (Olga)
Eeva Soivio (Masa), Laura Malmivaara (Irina)
Muissa rooleissa Leo Honkonen, Eero Milonoff, Juho Milonoff
Helmi-Leena Nummela, Taisto Reimaluoto, Niko Saarela, Timo Torikka
^
Lipunmyynti (09) 4342 510
ti?pe klo 11?14
Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
KOM-lipputoimisto, Kapteeninkatu 26, puh. (09) 6841 841
www.kom-teatteri.fi
Kapteeninkatu 26
URHO
Ensi-ilta/ Premiär: 20.3. 19.00
21.3. 19.00/ 22.3. 19.00/ 3.4. 19.00/ 4.4. 19.00/ 6.4.
15.00/ 12.4. 19.00/ 13.4. 15.00/ 14.4. 15.00/ 17.4. 19.00
Kiasma info, 09-17336501, Lippu sisältää sisäänpääsyn museoon esityspäivänä.
Biljetten ger dig fritt inträde till museet samma dag som föreställningen. 18/10 ?
www.urhourho.com/www.kiasma.fi/teatteri
27
2 / 2013
Kuukkelin kohtalo
UPM aikoo täyttää erämaalampien reunamat mökeillä ja suorittaa hakkuita suositun
metsädokumentin kuvauspaikalla Punkaharjulla. Eikö kulttuurimaisemalla ole arvoa?
J
ÄTÄ M M E autot metsäautotien alkuun ja jatkamme jalan. Lunta on
tiellä toistakymmentä
senttiä.
On laskiaissunnuntai EteläSavon ja Etelä-Karjalan rajan
tuntumassa Punkaharjulla. Eloluontokuvaaja Hannu Siitonen
on luvannut näyttää metsistä
kiinnostuneelle retkueelle alueita, missä viime joulukuussa elokuvateattereihin tullutta Metsän
tarinaa kuvattiin.
Siitosen ja Mikko Pölläsen kuvaaman elokuvan on nähnyt jo
47 000 katsojaa, mikä on paljon
dokumenttielokuvalle.
Valtaosa otoksista on täältä, Haarikko-järveä ympäröivistä metsistä ja erämaalammilta.
Siitonen on kulkenut ja kuvannut
näissä maisemissa koko ikänsä.
Nyt aluetta uhkaavat uudet hakkuut ja mökkirakentaminen.
pystyO
suora jyrkänne, Pitkänahonmäen laita. Etelä-Savon luonnonIK E ALL A KOHOA A
suojelupiirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen katsoo karttaa.
?Tästä se alkaa.?
Metsänkäyttöilmoitus on tehty molemmin puolin metsäautotietä: avohakkuu, laikkumätästys, istutus kuuselle. Olemme
UPM:n omistamilla Pulkkilan tilan mailla.
Vanha aarniometsä ja sitä
elääkseen vaativat lajit sinnittelevät aukkojen, taimikoiden ja
nuorten kasvatusmetsien välissä, palasissa, joita nakerretaan
edelleen pienemmiksi.
Metsän tarinassa hakkuuaukkoja ei näy.
?Teimme tietoisen valinnan
olla näyttämättä metsien tuhoa
elokuvassa. Siitä tuli tarina, jollaisen haluaisimme olevan totta.
Tarkoituksemme oli osoittaa rakentamattomien alueiden merkitys metsäluonnolle ja herättää
katsojissa tahto suojella metsiä?,
Hannu Siitonen kertoo.
taan tehdä suunnilleen 25 hehtaarilla.
?Kun alueella on pitkälti toista
sataa vuotta harjoitettu metsätaloutta, miksi meidän pitäisi juuri
nyt lopettaa?? Oksa kysyy.
?Vähän ajan kuluttua meillä
on taas metsä sillä alueella. Muutos on hetkellinen.?
laskiaistaimikon yli kulE
osoittaa tuletiistaina. UPM:n ympäristö- M keva tuulenpuuska heittää
päällikkö Sami Oksa heijastaa räntää niskaan. Kestää vielä 70 K van mökkitontin rajan. Aluseinälle kartan. Siinä näkyvät vuotta ennen kuin tässä on taas eelle on toissavuoden syksynä
TEL Ä-ESPL ANADI
ATA L A N
UITUNAUHA
vihreällä hakkuiden ulkopuolelle jätetyt alueet, punaisella ympäristöjärjestöjen tekemä esitys
alueen suojelemiseksi.
?Metsät on FSC-serti?oitu,
mikä esimerkiksi takaa kymmenen metrin suojavyöhykkeen järvien ja lampien rantaan?, Oksa
kehaisee.
Tilan pinta-ala on ainakin
toistaiseksi 730 hehtaaria, josta
metsäyhtiön hakkuiden ulkopuolelle jättämiä kohteita nelisenkymmentä hehtaaria. Metsälain
perusteella suojeltuja alueita ?
puroja ja jyrkänteenalusmetsiä ?
on viisi hehtaaria.
Oksan mukaan on metsäteollisuuden ansiota, että alueella on
säilynyt luontoarvoja niin, että se
kelpaa jopa luontodokumentin
kuvauspaikaksi. Tämä on viesti
myös hänen tammikuussa UPM:n
sivuille Metsän tarinasta kirjoittamassaan blogitekstissä, joka
on saanut vihaisia kommentteja
metsien ja elokuvan ystäviltä.
Hannu Siitonen on äreä UPM:n
tavasta käyttää elokuvaa metsäteollisuuden keppihevosena.
Oksa klikkaa näkyviin hakkuusuunnitelmat. Nyt hakkuita aio-
varttunut metsä.
?Hakkuut pirstaloisivat
metsät ja turmelisivat
kuukkelien ja muiden lajien elinympäristöjä?,
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin
metsävastaava Anitta Miikkulainen toteaa.
?Kyllä UPM:nkin
pitäisi tietää, ettei sirpaleiden suojelu riitä.?
Lähes 53 prosenttia alueen
pinta-alasta on nuorempaa kuin
50-vuotiasta metsää, josta reilu 110 hehtaaria alle kymmenen
vuotta sitten hakattua.
Metsätalous tuhoaa luontomatkailun edelletykset alueella,
retkeläiset toteavat.
kilpaiN
leva yhtiö Tornator on hakenut omaa aluettaan suojeluun.
A A P U R I P A L S TA L L A
Miksi UPM ei tee samoin? Sami Oksa sanoo, että UPM ei halua
ryhtyä käymään suojeluneuvotteluja Etelä-Suomen metsien mo-
Hannu Siitonen
TÄHÄN NOUSEE MÖKKISLUMMI.
Rantametsään on kaavoitettu mökkitontteja.
Eero Heinonen
HAKKUUMAILLA.
Tässä kuvassa noro
ennen hakkuita. Viereisessä kuvassa niiden jälkeen.
nimuotoisuuden toimintaohjelma Metson kriteerit täyttävistä
metsistä ennen kuin vanhempien
suojeluohjelmien, kuten Natura 2000:n, neuvottelut on saatu
päätökseen.
Hän kuitenkin kertoo, että
Pulkkilan tilan alueella metsiä
aiotaan tarjota Metso-suojeluun;
se on vain ajan kysymys.
Eero Heinonen
hyväksytty pienvesistöjen rantaasemakaava, jonka myötä
lampien ja järvien rantaan kohoaa kolmisenkymmentä vapaa-ajan
asuntoa. Rakennustöitä ei
ole vielä aloitettu.
Rakentaminen on hakkuitakin suurempi uhka
erämaisuudelle.
?Jos rannat rakennetaan, tänne ei ole pääsyä kuin
mökkiläisillä. Sielläkö ne sitten
katsovat mökeissään Metsän tarinaa ja sanovat lapsilleen, että
tällaista täällä oli ennen kuin
me tulimme?? Eini Kosonen ihmettelee. Kosonen on mukana
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirissä ja Luonto-Liiton metsäryhmässä.
?Kirjoitimme kaavaluonnoksesta lausunnon, mutta
suunnitteluprosesseissa kuuleminen on useimmiten kosmeettista. Lausunnoissa ei oikein voi
puuttua muihin kuin luonnonsuojelu- tai metsälain vastaisiin
aikeisiin?, Timo Luostarinen pahoittelee.
Keskustelu pyörii nykyään
pelkästään uhanalaisten lajien
tasolla.
?Jos alueelta ei ole löydetty
tiettyjä lajeja, mikään ei tunnu
auttavan. Erämaisuus ja luonnonrauha eivät riitä perusteluksi,
koska sellaisten arvojen tuhoaminen on nykylainsäädännössä sallittu?, Luostarinen sanoo.
Sami Oksakin myöntää, että
mökkiläisistä aiheutuu luonnolle
häiriötä.
?Mutta mikä todellinen vaikutus sitten on? Siitä olemme valmiita keskustelemaan.?
on merV
kitty leimikon raja, hakkuita
ei Oksan mukaan aloiteta ennen
AIKK A MA ASTOON
kuin kuukkelin ja muiden erityistä huomiota vaativien lajien reviirit on selvitetty ja neuvottelut
käyty.
Tielinjoja ei ole hakattu eikä
muitakaan valmistelevia toimenpiteitä mökkitonttikauppaa varten ole tehty.
Metsän tarina jatkuu vielä:
Siitonen kuvaa alueella edelleen.
Haarikon metsien puolesta on nimensä nettiadressiin kirjoittanut
yli 3 100 ihmistä.
Retken päätteeksi kuusen latvaan lentää pikkukäpylintu. Elokuvasta tutut kuukkelit pysyvät
piilossa.
Hanna Savisaari
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja
metsäaktivisti. Adressi Haarikon
metsien puolesta löytyy osoitteesta
adressit.com hakusanalla Metsän
tarina.
28
2 / 2013
TREENIT HAUTAUSMAALLA. ?Paitsi silloin kun on sota. Marraskuun pommitusten aikaan emme tienneet missä harjoitella. Khan Yunisin hautausmaa ei ollut turvallinen, sillä avoimella
paikalla Israelin joukot spottaavat meidät helposti ja saattavat
pitää meitä Hamasin taistelijoina?, Aljkhbeir kertoo.
TEKSTI
KUVAT
LEA PAKKANEN
DIEGO GARCIA
Kiipeily pitkin seiniä tuo toivoa
nuorisotyöttömyyden riivaamassa
saarretussa Gazassa.
TALOUS
VENÄJÄ
AASIA & LÄHI-ITÄ
Jaana
J
aana
aa
aana
aA
Airaksinen:
ir
i
raksi
aksine
ak
si
ine
nen:
n:
:
MA
M
A
AAI
AI
A
ILMANK
KA
AUPP
P PAA
MAAILMANKAUPPAA
KAIKILLE
K
KAIK
KA
AIK
KIL
ILL
LLE
Kirja
K
Ki
Kirj
irj
rja kertoo
kert
ke
rt
to
oo
o talouden
ta
al
lo
ou
ude
den
p
pe
er
ru
usa
asi
s at
at t
uore
uo
re
ees
es
sta
ta
a
perusasiat
tuoreesta
näkökulmasta:
miten
nä
äkö
köku
kulm
mas
asta
t : mi
ta
m
ite
en
r
ra
ah
ha
ama
ama
mark
rkki
rk
kinat,
ki
kin
nat, y
na
ht
htiö
tiö
it
t,
,
rahamarkkinat,
yhtiöt,
vapaakauppasopimukset
v
va
apa
paak
paak
kau
aupp
up
pp
pa
as
sop
op
pim
im
muk
ks
se
et ja
a
t
ta
alo
lous
lous
usli
liit
iit
tot
ot t
oimi
oi
miva
at j
ja
am
it
te
en
nn
e
talousliitot
toimivat
miten
ne
vaikuttavat
ihmisten
vaik
va
ikut
ut
tta
tavat
va
at ih
ihmi
hmi
m st
ten
n arkielämään
ark
rkie
ielämä
ie
ielä
lä
ämä
mään
mään
er
ri puolella
pu
p
uol
o el
lla maapalloa.
maa
ap
pa
all
lloa
oa.
oa
a.
eri
Artemi
A
rtem
rt
tem
mi Troitski:
Tro
roit
roit
itsk
s i:
sk
VE
EN ÄJ
Ä J ÄN VIIMEINEN
V II
IM
ME
E INE
NEN
EN
VENÄJÄN
DIVERSANTTI
D
IVE
IV
E RS
SAN TT
TI
Karhea
Ka
arhea
rh
hea ja
ja kirpeä
kirpeä
ki
rp
peä
e
läpi
lä
äpi
p le
leik
eik
kka
kaus
us
sP
uti
ut
in
nin
n
läpileikkaus
Putinin
Venäjän
V
Ve
näjä
nä
j n arjesta,
jä
a je
ar
est
sta,
a, kulttuukul
ultt
t uu
tt
uurist
ri
ist
ta ja
ap
olit
ol
i ii
it
iika
kast
ka
ast
s a.
rista
politiikasta.
Tove
T
ove
ov
eS
Selin
el
lin
n(
(toim.)
to
oim
m.)
)
F
FILI
FI
I LI
LIPP
PP
PI
II
INIT
IT
FILIPPIINIT
MYRSKYJEN
SAARISTO
? MY
M
MYRS
Y RS
R K YJEN
NS
AA
ARI
R IST
STO
O
Laaja-alainen
L
aaja
aa
j -ala
ja
-a
ala
ain
nen p
perusteos
er
rus
u te
eos
o
va
valo
alo
ot
tt
taa
a m
aan my
aa
myrs
rsky
rs
kyis
ky
istä
is
tä
ä
valottaa
maan
myrskyistä
historiaa,
politiikkaa,
h
hi
st
stor
tor
o ia
i a,
a, p
o it
ol
tii
iikk
kk
k
kaa
a,
talo
ta
lout
lo
out
u ta
ta,
, kipeitä
kipeit
ki
pe
eit
itä
ä so
s
si
siaa
iaa
aali
l si
sa
taloutta,
sosiaalisia
kysymyksiä,
ky
kysy
ysy
s my
yksiä
ksiä
ks
iä,
ä, monimoni
moni
mo
net
etni
tni
ist
stä
ä kulttuuria,
kult
ku
lt
l
ttu
uur
uria
i ,y
ia
ym
mpä
äri
ris
setnistä
ympäristöasioita
nopeasti
töas
tö
as
a
sio
ioit
ita
it
a & no
n
peas
pe
a ti kasvavaa
as
kas
asva
asva
v va
vaa
a väestöä.
vä
v
äestö
estö
es
töä.
ä.
Otto
O
t o Bruun
tt
B uu
Br
u n&T
eppo
ep
e
ppo
ppo
po Eskelinen
Esk
kel
lin
inen (toim.):
(to
toim
im
i
m.)
):
FINANSSIKAPITALISMI
FI
F
INANS
SS
S IK
K APITAL
I TAL
IT
L IS
SMI
JUMALA
ON
KUOLLUT
? JU
UMA
AL
LA O
NK
UO
U
O LL
L UT
UT
Erilainen
E
Er
ri
il
lai
a nen
ne
en ka
k
kat
katsaus
ats
tsau
tsau
us ny
nykyiyk
ky
yis
se
n finanssikriisin
finan
fi
fin
an
a
nss
ssik
ik
i
kriis
riisin
ri
is
sin
in n
os
o
sta
tt
tt
t asen
nostattamiin
kysymyksiin.
Kirjoittamii
mi
iin
in k
ysym
ys
ym
ymyk
myk
y si
iin
n. Ki
K
rj
joi
itt
ttainnoituksensa
jat hakevat
jat
ja
h ke
ha
keva
v t in
va
nnoit
no
oit
ituk
ukse
sens
se
ns
n
sa
motosta:
moto
mo
otost
to
ost
ta: ?Jokainen
?J
Jo
oka
k in
nen
n kriisi
kr
ri
ii
is
si o
on
n
mahdollisuus.?
ma
ahd
dol
olli
li
is
su
uus
us.?
.?
Matti
M
Ma
tt
ti Ylönen:
Yl
Y
lön
öne
en
n:
n:
MA
AHT
H I KUKKAROSSA
KUKK
KU
KK
K
K AR
ARO
AROS
OS
SSA
S ?
MAHTI
JOHDATUS
MAAILMANJ
OHD
OH
DA
AT
TU
US
SM
A AIL
AA
AILM
IL
LMANPANKKIIN
P
A N KKII
KK
K II
IIN
IN JA
JA IMF:ÄÄN
IM
MF
F:Ä
F:Ä
ÄÄN
Mahti
M
Ma
aht
hti
i kukkarossa
ku
ukk
k ar
ros
ssa
ao
on
n
ensimmäinen
en
e
nsi
s mm
mmäi
äi
ä
ine
nen
n suomeksi
suom
su
omek
om
ek
e
ksi
s
julkaistu kattava
j
ju
lk
l
kai
aist
tu ka
att
ttav
av
a
va tietokirja
tiet
ti
etok
et
okir
ok
i ja
ir
ja
IMF:stä
ja
MaailmanI
MF
M
F:s
:stä
t j
aM
Ma
aai
ailm
lman
lm
anan
pankista,
joiden raportit,
p
pa
nkis
nk
kista
is
st
ta
a, j
jo
o
oid
id
den
n rap
po
or
rti
it,
ideat
ovat
muovanneet
myös
id
dea
eat ja
a toiminta
to
oi
imi
m nt
nta
a ov
o
vat
vat
at m
uo
ovann
vann
va
nnee
neet
ee
et my
yös
ö
suomalaista
talousajattelua.
s
suom
su
uom
omal
mal
alai
alai
aist
st
s
ta ta
ta
alo
ou
us
saj
ajat
at
tt
te
elu
lu
ua.
a.
a
.
Mika
M
Mi
k Helander
ka
Hel
lan
nder
de
d
er &
Mats
M
Ma
ts
s Nylund:
Nyl
ylu
un
nd:
d
PALKKA
TYÖSTÄ
PALK
PA
LKKA
LK
K T
KA
YÖ
ÖS
ST
TÄ
Ä
Kirja
Ki
irj
ja tarkastelee
tark
ta
rka
rk
as
ste
tele
ee ay-liikettä
ay
ay-l
y-l
-lii
ii
ike
kett
ttä
tä
ja
a piirtää
pii
i rtää
rt
tää
ä samalla kuvaa
sam
ama
al
lla
l kuvaa
uv
vaa
a
työmarkkinaosapuolista,
t
ty
öm
ö
mar
arkk
k in
inao
ao
a
osapu
sa
apu
p ol
o is
sta
a,
elinkeinoelämästä ja
valelin
el
inke
in
k in
ke
noe
o lä
lämä
mäst
stä
ä ja
ja v
alal
tiovallasta,
muuttuneesta
tiov
ti
ov
o
va
al
lla
last
sta, m
st
sta,
u tt
uu
ttun
un
nee
est
ta
t
ty
öelä
öe
öelä
ämä
mästä
st
tä ja työmarkkinapolitiikasta.
ja
j
a työ
yöma
m rk
kki
kina
n poli
na
po
oli
l ti
t ik
ikas
st
ta
a.
työelämästä
Johan
J
oh
han
a Ehrstedt
Ehr
rst
sted
edt
ed
t
Mervi
& Me
M
rv
vi Leppäkorpi
Lep
eppä
pp
pä
äko
orp
rpi
i
(t
toi
oim
m.
.)
):
:
(toim.):
RE
R
EIL
ILU
LU MM
MMA
AN K
AU
A
UPAN
REILUMMAN
KAUPAN
JÄLJILLÄ
JÄ
ÄLJIL
LJ
L
J IL
L LÄ
Ä
Moni
Mo
M
oni
oni
ni ostaa
ost
staa
ar
reilun
e lu
ei
lun
n kaup
ka
kaupan
au
up
pan
n
banaaneja,
b
ba
an
na
aan
nej
e a,
a, ajattelee
aja
jt
tt
tel
e ee
e
lämmöllä
lä
l
ämm
mmöl
öllä
ä ympäristöä
ymp
mpär
pär
ä is
istö
istö
t ä ja
ihannoi
Näinkö
ih
i
han
han
nno
noi lähiruokaa.
lä
ähi
hir
ru
uok
kaa.
aa. Nä
aa
N
äin
i kö
in
ö
maailma
muuttuu?
Pelastavatko
hyvätuloiset
ma
m
aa
ai
ilm
ma mu
m
ut
u
ttu
uu?
?P
el
elas
las
asta
ta
av
va
atk
t o hy
hyvä
vä
v
ätu
tulo
ois
iset
t
ihmiset
maailman
käsin?
ih
i
hm
mi
ise
et ma
m
aai
aai
a lman
lm
man marketeista
mar
arkete
kete
ke
teis
sta
ak
ä in
äs
n?
Teppo
T
eppo
ep
po Eskelinen
po
Eskel
skel
sk
eli
in
ne
en
n
Matti
& Ma
M
Matt
att
tti Ylönen:
Y lö
Yl
ön
ne
en
n:
TULOSVAROITUS
T
ULOS
UL
OSVA
OS
SVA
VARO
ROI
IT
T US
US
Miten
Mite
Mi
ten
te
n kirjanpito
ki
k
irj
jan
anp
anpi
pi
ito
oa
auttaa
utta
ut
tt
ta
aa
nälkäänäkeviä?
Miksi
nä
älk
lkä
äänä
ää
n äk
ke
evi
v ä?
ä? M
ik
ksi
s
kestävyysvajetta
ei
ole?
kest
ke
st
täv
ävyy
ysv
vaj
ajet
tt
ta
ae
io
ol
le?
?
Mi
M
itä
ä Nokian
Nok
ki
ia
an tu
uki
k ai
ais
si
il
ll
le
Mitä
tukiaisille
pi
itä
ti
is
si tehd
t
te
ehd
hdä
ä?
?T
ulo
ul
os
svaro
va
v
ar
ro
oitus
it
tu
us
s
pitäisi
tehdä?
Tulosvaroitus
o
os
osoi
so
oi
itt
ttaa
aa, et
e
tt
tä
äs
uo
oma
mala
lais
is
sel
elle
elle
el
le
osoittaa,
että
suomalaiselle
yh
y
hd
de
en to
totu
otu
tuud
ud
den
en t
al
lou
ousa
saja
saja
sa
jatt
jatt
ttel
te
el
lul
ulle o
ulle
n
yhden
totuuden
talousajattelulle
on
va
v
ai
ih
hto
toeh
e to
toja
ja.
ja.
vaihtoehtoja.
Joseph
J
os
sep
eph E.
E. Stiglitz:
St
ti
ig
gl
lit
itz:
itz:
z
G
LOB
LO
OBAL
A L ISAA
I S AA
IS
A AT
TI
I
IO
ON
GLOBALISAATION
SIVUTUOTTEET
S
SI
IVU
VUT
VU
TU
UOT
UOT
OT TEE
E ET
ET
Taloustieteen
T
alo
al
ou
ust
tie
ete
teen
ee
en
nn
nobelisti
obel
ob
elisti
is
sti
i
ta
t
ar
rj
joa
oaa ratkaisumalleja
rat
ra
ratk
tk
kai
ais
su
uma
m ll
llej
ja
tarjoaa
g
gl
lob
obal
a is
isaa
sa
aa
ati
tion
ion
o t
ilal
il
al
a
lle.
le
e.
globalisaation
tilalle.
Boris
B
Bo
ori
ri
ris
is Nemtsov
Ne
emt
tsov
so
ov
Vladimir
&V
ladi
la
dimi
mir Milov:
Milo
Mi
ov:
v
PUTINISMI
PUT
PU
U TIN
T IN IS
TI
SMI JA
JA
VENÄJÄN
VE
V
E NÄJ
Ä J ÄN RAPPIO
RAP
PP
PIO
Vladimir
V
Vl
ad
a
dim
mir
rP
Putinin
ut
utin
tin
i in
nk
kahdekah
a
hd
de
eksanvuotisen
sa
an
nv
vuo
u ti
tise
sen
se
n presidentp esid
pr
es
sid
i en
e ttikauden
t
ti
kaud
ka
uden
en tulokset.
tulok
ulok
ul
okse
st
se
t.
. EntiEnt
n ivarapääministeri
Boris
nen
ne
n va
vara
rapä
ra
pääm
pä
minis
in
nis
iste
eri
iB
or
o
ris
is
Nemtsov
energia-asioiNemt
Ne
emt
mtso
sov
so
v ja
j e
ne
nerg
erg
rgia
ia-a
ia
asi
so
oi
iden varaministeri
de
den
va
vara
ara
rami
mi
ini
nist
ster
st
er
e
ri Vladimir
ri
Vlad
Vl
Vlad
dim
imir
ir
Milov
perkaavat
talouden
M
Mi
ilo
lov
v pe
perk
rk
kaa
aava
vat
t ta
t
loud
lo
u en
en
rappiota
ja
esittävät
korjausehdotuksia.
r
ra
app
ppio
pp
pio
iota
ta j
a es
sit
ittävä
tä
ävä
vät
t ko
korj
rjau
rj
ause
au
sehd
se
sehd
dot
otuk
uksi
uk
sia.
si
a.
a.
Dj
jS
Stalingrad:
t li
ta
l ng
gra
rad:
d:
:
E
EK
SO
O D US
S
EKSODUS
Traaginen
T
raagin
ra
ag
gin
nen
en kuvaus
ku
uv
vau
us
V
Ve
n jä
nä
jän
n kadonneesta
kado
ka
donn
do
nee
est
ta
Venäjän
sukupolvesta,
joka
on
suku
su
uku
k polv
po
olv
lves
ves
esta
ta, jo
ta
ta,
oka
ao
n
ka
k
as
sv
van
a ut
t Neuvostoliiton
Ne
eu
uvo
v st
tol
olii
i to
ii
on
kasvanut
ro
oma
m hduk
hd
duk
kse
sen
n jälkeen.
jälk
jä
älk
lkee
een.
ee
n
n.
romahduksen
AFRIKKA
Miika
Mi
M
iik
ika
ka Neulaniemi:
Neul
Ne
ulan
nie
i m
mi
i:
S
ÄH KÖ
ÄH
ÖPO
OS
STI
TIA
SÄHKÖPOSTIA
SAMBIASTA
S
AMB
BI
IA
A ST
TA
Kirja
K
Ki
rj
rja
ja on
on hämmentynyt,
hämme
äm
mme
m nt
n ynyt
ynyt,
yn
yt
y
t,
ä
är
rsy
syyn
yn
y
nty
yny
yt ja
ai
loin
lo
ine
en
n
ärsyyntynyt
iloinen
aj
ajan
jan
an
nku
kuva
ku
ak
ul
u
ltt
tuuri
uuri
uu
riajankuva
kulttuurit
tu
ot
o
tan
nno
on opiskelijan
opis
op
is
i
ske
k li
ijan
ja
an
tuotannon
en
e
ns
si
imm
m äi
ä se
ss
st
tä matkasta
ma
m
atk
tka
as
st
ta
a
ensimmäisestä
A
Af
fr
ri
ikk
kka
aa
an.
n.
Afrikkaan.
Hannu
H
an
a
nnu
uP
Pesonen:
e on
es
nen
n:
H
IE KA
A LL
LE R
AK
A
KEN
ENNE
N ETT
NE
TU
HIEKALLE
RAKENNETTU
ELÄMÄ
E
LÄM
LÄ
ÄMÄ
Teos
T
eos kuvaa
eo
ku
uva
aa S
Sa
Saharan
aha
hara
an
pakolaisten
elämää
p
pa
pako
ako
kola
la
ais
i te
en e
el
läm
läm
ämä
ää
ä
nopeina
ja
no
ope
pei
ina
in
na väläyksinä
vä
äl
lä
äyksi
yk
ksinä
si
in
nä
äj
a
liittää
yksittäisten
ihmisli
liit
ii
it
ttä
ää yk
y
ksi
sitt
ttäi
äist
äi
sten
st
ni
hm
h
mis
mis
ste
t
en kertomuksiin
ke
ert
tom
omuk
uk
ksi
siin
n taustoitta
au
us
st
toi
o tten
t
ta
ava
va
aa t
ti
ietoa
et
to
oa
ain
nes
esta
ta
tavaa
tietoainesta
L
änsi
än
s -S
si
Sah
a ar
aran
n tilanteesta.
ti
il
la
an
nte
ees
sta
t.
Länsi-Saharan
Boualem
Bo
oua
uale
em Sansal:
S an
ansa
sa
al:
HY
HYVI
YV
VI
IT
IT YS
HYVITYS
Algerialaisveljekset
A
Al
lge
geri
r al
alai
ais
ai
sv
vel
elje
elje
j ks
k et
Rach
Ra
ch
c
hel
hel
l ja Malrich
Malr
Ma
alr
lric
ch varttuvart
va
rttututu
Rachel ja
vat
v
va
at Pariisin esikaupungissa.
P ri
Pa
r isin
is
sin
n esi
s ka
kaup
upun
up
upun
ungi
ungi
g ss
sa.
a.
Fu
F
u
und
nd
n
dam
amen
enta
nta
ali
list
ist
stit
it t
app
ap
pa
ava
at
Fundamentalistit
tappavat
h
he
eid
idän
idän
än v
an
nh
he
em
mp
pa
an
nsa
sa A
lgelg
heidän
vanhempansa
Alger
ri
ass
as
assa
sa
a, ja
j v
elj
el
elje
je
eks
se
et
tj
outu
outu
ou
tuva
uv
va
at
riassa,
veljekset
joutuvat
k
ko
oht
hta
aam
aa
ma
aa
an
ni
säns
sä
säns
n äk
ka
arm
rmikohtaamaan
isänsä
karmiva
an me
enn
nne
ei
isy
syyd
y en
en.
.
van
menneisyyden.
Harri
H
ar
a
rri
r Leppänen:
Lep
eppäne
päne
pä
en
n:
:
G
ADDA
D DAFI N KUNNAILLA
DD
KUN
NN
NA
AI
ILL
LLA
GADDAFIN
Suomalainen
S
Su
uom
uom
mal
lai
ine
nen in
i
insinööri
ns
si
inöör
nö
öör
öri
s
si
ilm
lmin
innä
äk
ki
ijä
jänä
äG
ad
a
adda
dda
d fin
n
silminnäkijänä
Gaddafin
L
ibya
ib
yass
ssa
ss
a.
. Gaddafin
Gad
addafin
dafin
da
fi kunkun
unLibyassa.
na
n
ailla
il
i
lla
a on
on ajankohtainen
aj
ja
an
nk
ko
oht
taine
ain
ai
ne
en
en
nailla
k
kä
äsi
äsi
sik
siki
ki
irj
irj
rja
ja L
ib
by
ya
an lo
lois
ois
iste
st
te
ekäsikirja
Libyan
loisteli
iaase
aase
aa
seen
en historiaan
en
histo
is
st
to
ori
ria
aa
an
an j
ja
a
liaaseen
ri
r
is
st
ti
ir
rii
it
ta
aisee
is
se
ee
en n
ny
yk
ky
ypä
päiv
vää
ään.
än
n.
.
ristiriitaiseen
nykypäivään.
Kristiina
K
ris
ri
st
tii
iina
n Koivunen:
na
Koi
ivu
v ne
nen:
n:
S
SE
R IL
RH
ILD
DAN ? KURDIEN
K UR
RD I EN
EN
SERHILDAN
KANSANNOUSU
KAN
KA
N SA
A NN
N OU
OUSU
S VANISSA
SU
VAN IS
SSA
S
Koivunen
K
Ko
iv
vu
un
nen kuvaa
kuv
uvaa
aa kurdien
aa
kur
u di
dien
dien
arke
ar
kea,
kea,
ke
a klaaniriitoja
kla
aan
nir
ii
ii
itoja
to
oj
ja
aj
a
arkea,
ja
taistelua kaupungissa,
t
ta
ai
is
ste
elu
l a kau
ka
aup
upungi
un
ngi
giss
ss
s
sa,
a,
jo
j
oka
a sijaitsee agenttisij
ijai
aits
ai
tsee
ts
ee age
ee
gent
ent
ntti
tti
ijoka
valtioksi
v
va
lt
tio
ioks
ksi kuvatun
ksi
ks
k vatu
ku
vatu
va
tun
un Turkin
Turki
ur
rki
kin
n
i
it
itär
tär
ärajal
ajal
aj
alla
a.
itärajalla.
Tariq
T
a iq
ar
q Ali:
Ali
i:
T
AIST
AI
S E LU
ST
LU PAKISTANISTA
PAKIS
AK
KIS
I T
TA
A N IS
AN
ST
TA
A
TAISTELU
Pakistania
Paki
Pa
kist
ki
s an
st
ania
ni
ia
ar
revitään
evit
ev
it
tää
ään
ka
kaht
ah
ht
taa
a ll
lle:
e: s
il
il
lä
äo
n
kahtaalle:
sillä
on
velvoitteita
v
ve
lvoi
lv
oitt
oi
tt
tei
e ta
a länsiliittolän
nsi
ili
liit
tt
to
ola
ais
sia
iaa
an
a
n kohtaan
ko
oh
hta
taan
an
a
nj
a kulttuuku
ulttu
lt
ttu
tuu
ulaisiaan
ja
risi
ri
sia site
si
si
ite
t it
tä it
tää
ään.
n. T
ai
a
ist
stel
elu
risia
siteitä
itään.
Taistelu
Paki
Pa
ki
ist
stan
ta
an
ni
is
sta
t o
nT
ar
a
riq
qA
lin
li
n
Pakistanista
on
Tariq
Alin
m
mu
ka
kaan
aan
ansa
sa
ate
emp
mpaa
aava
aa
va a
na
amukaansatempaava
analyys
ly
ysi maasta,
ysi
ys
ma
aas
a ta
a, jonka
j nka
jo
nk
ka tulevat
tu
ule
eva
at t
ta
apa
p ht
htum
um
mat
at
lyysi
tapahtumat
v
va
ik
i
kut
ttava
ta
ava
at ko
koko
koko
k m
aail
aa
ail
ilma
maa
ma
an.
an
vaikuttavat
maailmaan.
Tapio
T
apio
ap
o Tamminen:
Tam
mmi
min
mine
ne
en:
n
I
SL
L AMI N ASEETON
AS EE
EE TO
TON
O N SOTUS OT
OTU
UISLAMIN
R I ? GHAFFAR
RI
GHA
H FF
F FAR
AR
R KHAN
KH
HA
AN JA
JA
TALEBANIEN
T
TA
TAL
A L EB
E ANI EN
N SYNTY
S YNT
YNT Y
YN
Kirja
Ki
K
irj
rja
a kertoo
kert
kert
ke
too
oo Pakistanin
Pa
ak
kis
sta
an
ni
in
G
Ga
an
nd
dhi
dhi
hiks
hiks
k i kutsutun
ku
uts
tsut
sutun
utun
ut
n
Gandhiksi
vapaustaistelijan
v
va
pu
pa
us
sta
tais
is
ste
teli
ija
jan
e
el
ämäs
äm
ästä
äs
äj
a va
v
l ttaa
lo
ttaa
tt
aa
elämästä
ja
valottaa
samalla
sa
ama
mall
ll
l
la Intian,
Int
ntia
ian,
n, Pakistanin
Pak
kis
sta
ani
nin
ja Afganistanin
ja
Afg
fga
an
nis
ista
sta
tan
ni
in lähihistoriaa
lä
ähi
h hi
ist
s oria
or
ria
i a ja tapahtumia,
ta
ap
pa
ah
htumi
tumi
tu
ia
a,
,
jotka
talebanliikkeen
j
jo
otka
tk
ka johtivat
joht
jo
htivat
iv
vat
at t
aleban
al
ebanli
eb
anli
an
liik
i ke
ik
keen
en syntyyn.
syn
ynty
ty y
yn
n.
Jesper
J
es
sper
per H
pe
Huor:
uo
or:
r
T
AL
A
LE
EB
B ANE
N EJA
J
JA
TALEBANEJA
ODOTELLESSA
O
D OT
TEL
LL
L E SS
SSA
Tämä
T
ä ä matkakertomus
äm
ma
m
atk
tkak
aker
e to
er
tomu
mus on
mu
mus
n
persoonallinen
pe
p
ers
rsoo
oo
o
ona
all
llin
inen
en
n kuvaus
kuv
u au
aus
s
ihmisistä
ihmi
ih
mi
m
isi
sist
stä aikamme
stä
st
aik
ai
ka
amm
mme kenties
kent
ke
ent
ntie
ies
ie
po
p
ol
lt
tta
tavi
vimm
vi
mman
mm
mman
an k
onfl
on
flikt
ktin
n
polttavimman
konfliktin
keskiössä.
Se
kertoo
ke
k
esk
skiö
ki
iö
öss
sä.
äS
e ke
kert
rt
too
oo
ma
m
aai
aai
ailm
man
ank
ku
uvi
uvi
vie
en
nt
ör
ö
rmä
mäyk
äykyk
kmaailmankuvien
törmäyksi
s
ist
stä
ä anarkian,
ana
an
ar
rki
kian
an
a
n, ka
auh
hun
nj
a ka
k
aun
uneu
ude
de n
sistä
kauhun
ja
kauneuden
p
pi
iin
i aa
aama
ma
m
ass
ssa todellisuudessa.
to
tode
ode
ell
llis
lis
su
uu
ude
dess
dess
sa
a.
.
piinaamassa
EUROOPPA
Gerald
G
er
e
ra
al
ld O
Oberansmayr:
be
b
era
rans
ans
nsma
nsma
mayr
ayr
yr:
:
S
U PE
PER
RV
VA
AL
LTA
TA EU
EU
SUPERVALTA
Teos
T
eos on
eo
on tiivistetty
tii
iivi
vi
v
istet
st
te
et
tty
yj
ja
ah
hy
hyvä
yvä
ä
j
jo
oh
hd
dat
atus
tus
us E
U:n
nt
urv
urva
ur
va
al
ll
lisuu
lis
is
suu
uuss
johdatus
EU:n
turvallisuusja
j
a asevarustelupolitiikan
ase
evaru
varu
va
rust
ste
st
el
lup
upol
olitii
it
tii
iika
ik
ka
an
ke
k
ehi
ehi
hity
yks
ksee
een ai
ee
a
in
na
a järjestön
jär
ärj
ärje
je
est
stön
ön
ön
kehitykseen
aina
a
al
lk
ku
uaj
ajoi
ajoi
ois
st
ta lähtien.
lä
ähtie
htie
ht
ien.
n.
alkuajoista
Daniele
D
Da
ani
ani
niel
ele
eG
Ganser:
anse
an
ser
r:
:
NA
AT
TO
O N SALAISET
SA
AL
LA
AI
ISET
NATON
ARMEIJAT
A
ARME
AR
RM
ME
E IJAT
IJ
J AT
T
Teos
T
e s on
eo
on paljastava
pal
aljast
ja
ast
stava
ava tutkiav
tu
utk
kimu
m
us Naton
N to
Na
on s
sa
ala
ais
sten
ten a
te
ar
rm
me
ei
eimus
salaisten
armeijo
j
oid
ide
ide
en
n tekemistä
tek
ekem
ekem
emis
istä
tä l
tä
ai
a
itt
ttotto
joiden
laittom
mu
uuk
ksi
sist
sta L
st
änsi
än
si-Eur
-E
Eur
uro
oo
op
pa
asmuuksista
Länsi-Euroopassa k
ylmän
yl
män sodan
mä
so
od
da
an aikana.
ai
a
ika
kana
na.
kylmän
Pekka
Pekk
Pe
kka
kk
a Ma
Mart
Martin:
rtin
rt
in
n:
EURO
EU
UR
RO
OAR
ARME
MEI
ME
IJ
JA
A,
,
EUROARMEIJA,
NATO
NA
ATO VAI
VAI
A ITSENÄINEN
IT
TS
SEN
ENÄI
ÄINE
NEN
NEN
NE
PUOLUSTUS
P
UO
OLU
LU S
ST
TUS
S
Martin
Mart
Ma
rt
tin
n ottaa
ott
ttaa
aa
a väkevästi
väk
kev
eväs
ästi
äs
ti
kantaa
Suomen
liittoutuk
ka
ant
ntaa
nt
aa S
u me
uo
men
n li
l
it
tto
tout
ut
t umattomuuden
m
ma
ttom
tt
omuu
om
uude
uu
den
de
n puolesta
puol
pu
oles
ol
et
es
ta
a
ja vastaa
vas
asta
taa
ta
a Naton
Na
ato
ton
n kannattak nn
ka
nat
a ta
tajien
ji
en
n tärkeimpiin
tär
ä ke
keim
impi
im
piin
pi
in
n arguarg
rguu
ument
me
ntte
nt
ti
te
ih
hin
in.
.
mentteihin.
Diane
D
Di
an
ane
ne Johnstone:
Joh
hns
nsto
t ne
to
ne:
:
J
UG
G OS
OSLA
LAVI
LA
V A JA
VI
AN
ATO
AT
O
JUGOSLAVIA
NATO
NARRIEN
RISTIRETKI
?N
A RI
AR
R EN
E R
I T
IS
TI
I R ETK
T I
Kirja
Kirj
Ki
rj
ja kyseenalaistaa
ky
yse
seen
nal
alai
aist
staa
yleiset
myytit
Jugosylei
yl
ei
is
se
et my
m
yt
ytit
tit J
ugos
ug
osos
lavian
l
la
v an hajoamisen
vi
haj
joa
o mi
mise
sn
se
hi
istor
stor
st
ria
i st
sta
a ja k
oros
or
osta
os
ta
ta
historiasta
korostaa
g
ge
op
polii
oli
ol
ii
it
itt
tt
tis
sia
i intressejä
int
n re
ess
ssej
ejä
ej
ä
geopoliittisia
Na
ato
on vuoden
v od
vu
o en
n 1999
199
999
9
Naton
so
oti
tila
tila
laal
alli
al
li
l
ise
ise
sen
n väliintulon
väli
vä
li
iin
intu
tulo
tu
lon
lo
n ta
t
taus
austa
us
st
ta
alla
all
lla.
ll
a.
sotilaallisen
taustalla.
Maria
M
Ma
ari
ia Amelie:
Ame
m li
ie:
e:
L
U AT
UV
ATO
ON NORJALAINEN
N OR
O R JA
A LA
LAI
AI NE
NEN
NEN
LUVATON
Ossetiasta
Osse
Os
se
et
ti
ias
a ta
al
lapsena
apse
ap
sena
se
n p
paennut
aenn
ae
nn
nut
Ma
aria
ri
ia Amelie
Am
A
mel
me
elie eli
eli paperittopap
pe
er
rit
rit
tto
toMaria
kahdeksan
mana
ma
na
a Norjassa
Nor
o ja
ass
sa ka
kahd
hdek
hd
eksa
ek
sa
an
v
vu
uot
otta
ot
t . Hänen
ta
Hä
Häne
äne
nen
n ainutlaatuiainu
ai
n tl
tlaa
aatu
aa
tui
tu
ivuotta.
nen
ne
en tarinansa
tari
ta
r na
ri
ans
n a kertoo
ke
kert
ert
rtoo
oo s
iitä
ii
tä
ä,
siitä,
mill
mi
l ai
ll
aisi
s a seurauksia
si
seur
se
seur
rau
auks
ks
sia t
urva
vamillaisia
turvapaik
pa
ik
kkapo
kapo
ka
poli
li
iti
tiik
ik
kal
alla
la v
oi o
lla
ll
paikkapolitiikalla
voi
olla
yk
ksi
sitt
tt
t
täi
ä sell
se
ell
lle
e ihmiselle.
ih
hmi
m se
sell
lle.
e.
e.
yksittäiselle
POLITIIKKA
Tapani
T
ap
a
pan
pan
ni L
Lausti:
aust
au
ust
sti:
ti
i:
:
T
IEN
ENV
VI
I IT
ITTO
T TO
OJA
JA
TIENVIITTOJA
TULEVAISUUTEEN
T
TU
UL E VA
VAIS
IS
S UU
UT EE
E N
?Vastuuntunto
?
?V
V
Vas
astu
as
uun
ntu
unt
to a
al
alkaa
lkaa
ka
aa ha
h
haaa aveilusta.? Lausti
ve
eil
ilus
us
u
st
ta
a.? L
.?
? La
au
ust
sti tutkii
tu
utkii
tkii
tk
i kirkir
irrjassaan
ja
ass
saa
aan vaihtoehtoisia
va
va
aih
ih
ht
to
oeh
hto
tois
sia
a
ihanteita,
elämänmuotoja
ih
ha
an
nt
te
ei
it
ta,
a, e
lämä
lä
mä
m
änm
muoto
uo
oto
toja
ja
j
a
kasvatusperiaatteita.
ja
j
ak
a va
as
vatu
t sp
tu
sper
eri
er
ia
aat
tte
teit
it
ta
a.
.
Sven
S
ve
en Lindqvist:
Lin
indq
ndq
qvi
ist
st:
:
T
AV
VOI
OIT
TT
TEE
E NA
TAVOITTEENA
KANSANMURHA
K
KA
ANS
AN
SA
A NM
MUR
U R HA
URHA
HA
Lindqvist
L
indq
in
ndq
qvi
vist
vist
st pohtii
poh
o t
ti
ii rasismin
ra
rasi
asi
s sm
smin
smin
n
o
ol
em
mus
usta
sta
ta, köyhyyden
köyh
kö
yh
y
hyyde
yy
yden
den
de
olemusta,
syitä
sy
yit
itä
ä ja
ja sitä,
sit
itä,
ä, miksi
mik
ks
si
i länsilän
änsi
nsi
sma
ai
is
ss
sa
a suhtaudutaan
suhta
uh
hta
t ud
dut
taa
aan
n
maissa
vä
äl
li
inp
npit
npit
täm
ämät
mät
ättö
ättö
tömä
ömä
äst
sti
i
välinpitämättömästi
kans
ka
na
ns
an
nm
mu
urh
hii
iin.
n.
n.
kansanmurhiin.
Risto
R
is
isto
sto
o Isomäki:
Iso
somä
mä
äki
ki :
K
O H TI
OH
T I VUOTTA
VU
UO
OTT
TA 1929
1929
2
KOHTI
Kirja
K
Ki
irj
rja
ja kysyy,
k sy
ky
yy,
y onko
onko
nko maailma
nk
m ailm
ma
ailm
ai
ma
j
ju
ok
kse
ema
ms
ss
sa kohti
kohti
ko
hti uu
ht
utt
ta
juoksemassa
uutta
t
ta
alo
lo
oudel
udel
ud
e li
is
st
ta romahdusta
roma
ro
mahd
ahd
hdus
usta
ta
taloudellista
& pohtii
poht
po
htii s
amal
am
alla
al
la s
it
i
tä,
ä,
samalla
sitä,
m
mi
mill
ill
llä
ä tavoin
ta
t
avo
v in
nt
al
a
lou
ud
de
ell
llis
is
sen
n
millä
taloudellisen
k
kr
rii
i si
sin
n va
v
ka
avi
vimm
vimm
mat
kriisin
vakavimmat
s
se
seur
eurau
ur
rau
auks
uks
kset
kset
tv
oi
o
ita
ita
tais
sii
iin
in
seuraukset
voitaisiin
tä
t
äl
ll
lä kertaa
ke
ert
rtaa
a v
ält
äl
tt
tää
ää.
tällä
välttää.
Rolf
R
olf B
ol
olf
Bü
Büchi:
üch
hi:
:
K
O H TI
OH
TI OSALLISTAVAA
O SA
SALL
LL
LLIS
LIS
ST
TA
AVA
VA A
KOHTI
DEMOKRATIAA
DE
D
EMOKRA
O KRATI
OK
RA
ATI
TIA
AA
A
Rolf
R
Ro
ol
lf
f Büchi
Büc
üchi
üchi
hi esittää,
esi
sitt
ittää
tt
tää
ää,
ett
et
että
tä
äe
dust
du
dust
s uk
ukse
el
ll
li
is
sta
t
edustuksellista
de
demo
emo
m kr
krat
atia
aa pitä
pi
it
tä
ää ke
k
kehi
ehi
hitt
ttä
ää
ää
demokratiaa
pitää
kehittää
ko
oht
hti ra
r
aja
at yl
y
lit
ttä
ävää
vää &
vä
kohti
rajat
ylittävää
os
sal
a li
list
stav
vaa
a demokratiaa
dem
mok
o ra
rati
at
ti
iaa
iaa
a
osallistavaa
ka
k
ansan
nsa
ns
an
nää
äänest
ääne
ne
est
styste
yste
ys
en avulla.
avulla
av
ul
u
lla
a.
kansanäänestysten
Juha
J
uh
uha
ha Pikkarainen:
Pik
ikka
kara
ka
ra
ain
inen
en
n:
K PI
KA
PN
NA
A KEN
ENRA
R AA
RA
A L IN
IN
KAPINAKENRAALIN
PÄIVÄKIRJA
PÄ
PÄI
ÄI VÄK IR
IRJA
JA
A
Työntekijät
T
Ty
ö te
ön
eki
k jä
ät no
nousivat
ous
usiv
ivat
iv
t
puol
pu
olus
ol
usta
us
ta
ama
m an
an t
ehda
eh
dast
da
sta
st
a ja
j
puolustamaan
tehdasta
perustivat
Massaliikkeen,
peru
pe
rust
ru
s iv
st
ivat M
as
ssa
sali
liik
li
ik
kke
keen
en,
en
,
kun
ku
n sy
syks
ks
syl
y lä 2
00
07 Stora
St
tor
ora
a
syksyllä
2007
Enso
En
so i
lm
lmoi
moi
oitt
tti
i sulkevansa
sulk
su
lkev
lk
lkev
evan
a sa
an
sa
ilmoitti
kann
ka
ann
nat
tta
tava
van
n Ke
Kemi
m jä
mi
ärv
rven
en
kannattavan
Kemijärven
sell
se
llut
ll
ut
uteh
teh
ehta
taan
ta
an
n. Ka
Karu
rua
ru
a ta
tapa
pa
ahsellutehtaan.
Karua
tapahtu
tuma
uma
masa
sa
s
arj
rjaa
jaa
a dokumentoi
dok
okum
um
men
e to
toi
i
tumasarjaa
?kap
?k
a in
ap
nak
a en
enra
raa
ra
raal
al
li?
i? Juha
Juh
u a Pikkarainen.
Pikk
Pi
kk
kar
arai
aine
ai
ne
n
en.
en.
?kapinakenraali?
Hanna
H
an
nna Nikkanen:
Nik
ikka
ka
ane
en
n:
:
V IATON IMPERIUMI
VIA
VI
I MP
PER
ERI
IUM
MI
I
VIATON
Kun
Ku
n suomalaistaustaiset
su
suom
uom
mal
a ai
aist
stau
st
aust
au
aust
stai
a se
ai
set
t
jätt
jä
ätt
ttiyri
iyr
iy
ri
ity
tyks
kset
ks
et
tp
erus
er
u ta
us
t va
vat
t
jättiyritykset
perustavat
pl
p
lan
anta
ta
t
a
aas
asej
as
eja K
ej
Ki
iin
inaa
naa
aan,
n,
plantaaseja
Kiinaan,
rake
ra
kent
ke
nt
tav
avat
at t
el
e
lev
ver
erkk
kkoj
oa
rakentavat
televerkkoja
L
ähiäh
ähii it
tää
ä n ta
tai
i ka
k
ivav
iv
av
vat
at
Lähi-itään
kaivavat
ko
kobo
obo
bolt
ltti
t a Kongon
ti
K ng
Ko
gon
n tanteta
an
ntete
ekobolttia
r
re
ees
es
st
ta
a, ne vaikuttavat
vai
aiku
kutt
ku
t av
tt
avat
at l
uke
uk
ereesta,
lukem
ma
ttom
tt
tom
o ie
en paikallisten
paik
pa
i al
ik
alli
list
li
sten ihmisten
st
sten
ihm
hmis
is
sten
ten kohtaloihin.
te
koht
ko
ht
htal
taloi
aloi
al
oihi
hin.
hin.
hi
n.
mattomien
Hanna
H
an
a
nna
na Kuusela
Ku
uu
us
se
ela
a
& Mika
(toim.):
Mik
i a Rönkkö
Rönkk
ön
nkkö
kk
kö (t
(
om
oi
m.
.):
):
PUOLUEIDEN
PU
P
U OLU
UEIDE
EI
IDE
DEN
N KRIISI
K RI
RIIS
IISI
IS
SI
Puolueiden
Puol
Pu
ol
lue
ueid
den
en k
kriisi
riiis
r
iis
isii -p
-pamfletti
pam
mfl
fle
et
tt
ti
an
anal
nalys
aly
al
ys
soi
oi p
uolu
uo
lu
l
uei
uei
e de
den
np
py
ysäh
sä
ähanalysoi
puolueiden
pysähty
yne
n is
sy
yy
ytt
t ä ja
at
arjo
ar
joa
jo
joaa
aa
a
tyneisyyttä
tarjoaa
tuor
tu
o ei
or
eita
ta ratkaisuja
rat
atkais
ka
ais
suj
uja
a demode
d
e
emo
m mo
tuoreita
k
kr
atia
at
tia
an pe
p
last
la
st
s
stam
ta
am
misek
is
sek
e si
si.
.
.
kratian
pelastamiseksi.
Ki
irj
rja
ja esittää
e it
es
ittä
ttä
tä
ää
ä kuinka
kuin
ku
nka
ap
ol
o
liKirja
politi
t
ii
ik
kka
ap
alau
al
a te
au
eta
aan
an p
uo
uolu
olu
uei
eitiikka
palautetaan
puolueid
de
en
n asialistalle.
as
sia
i li
list
st
tal
alle
le.
e.
den
Tove
To
T
ove S
Selin
e in
el
n&
Kristiina
Kr
Kris
risti
iin
na Vainio
V in
Va
i i
io
o (toim.):
(t
to
oim
im.)
.):
VAALEILLA
VA
V
A A L EI
EILL
L A
HARVAINVALTAAN
HA
A R VA
AI
IN VA LT
LTA
AA
AN
SuomenSu
S
uo
om
me
en
n- ja
ae
englanninngla
ng
lann
nnin
nn
ink
ki
iel
elin
el
inen
e k
irja
ir
rja
av
al
a
lot
otta
aa
kielinen
kirja
valottaa
d
de
mokr
mo
kr
k
ra
rat
at
t
tia
ia
an ti
t
la
aa ja
a
demokratian
tilaa
pa
p
aik
i al
alli
alli
isi
s a ratkaisuja
rt
ra
tk
ka
ai
isu
uja
j
paikallisia
A
asi
as
ia
ass
s a.
a Se
Se on
on oiva
oiv
i a käsikä
äsi
siAasiassa.
k
ki
irj
rj
rja
ja ly
yhyid
hy
yid
iden
en
e
nu
utis
ut
iste
is
iste
t n ta
au
us
sto
oit
itta
t mi
ms
se
een
n.
kirja
lyhyiden
uutisten
taustoittamiseen.
Chris
C
hris
hr
i Lang:
is
Lan
ang
g:
:
TE
T
E HTAA
AAN VARJOSSA
VAR
A J
JO
OSS
SA
TEHTAAN
? SELLUTEOLLISUUS
SEL
LL
LUT
LUT
TEO
OLL
L L IS
S UU
UUS
MATKALLA
ETELÄÄN
MA
M
ATK
AT
TK ALL
LLA E
T E L ÄÄ
ÄÄN
ÄN
Suomalaisten
Su
S
uo
om
mal
alai
a sten
ai
st
ten
nm
metsäetsä
et
sy
yh
htiöi
tiö
ti
öi
id
de
en j
ja
ar
ahoi
ah
oitt
ttaj
a ie
en
yhtiöiden
rahoittajien
ta
ak
ka
ap
pi
iha
hat
t sy
s
yyn
y is
ss
sä
ä.
takapihat
syynissä.
M
uk
u
kana
ana on
an
nt
apau
ap
aussMukana
tapauskert
ke
rto
rt
om
muk
u si
sia m
ma
aa
ai
ilm
mal
alta
ta
t
a
kertomuksia
maailmalta
ja toimintaehdotuksia
ja
toi
oimi
mint
ntae
ah
hd
dot
dot
tu
uk
ks
si
ia
m
my
yös
yös
ös Suomen
Suo
uome
me
m
en maaperälle.
en
ma
m
aap
ape
er
räl
älle
le.
.
myös
K
Ki
irj
rj
ja on
on valaiseva
val
ala
alai
ai
iseva
seva
se
va tietoisku
tie
i to
ois
isk
isku
ku
u kaikille
kai
a ki
kill
ll
l
le
le
Kirja
pa
p
pape
aperi
pe
er
ri
inkul
nkul
nk
ulut
ulut
utt
ta
aj
ji
il
ll
le.
e
paperinkuluttajille.
Bruno
B
ru
r
un
no
oK
Kaufmann,
aufman
au
fman
fm
ann,
n,
n
,
Rolf
Büchi
Ro
ol
lf B
üc
ü
ch
hi
i&
Nadja
Nad
dja
a Braun:
Bra
raun:
un
n:
OPAS
SUORAAN
OPA
AS S
UO
OR
RA
AA
AN
DEMOKRATIAAN
DE
D
EMO
EMO
MOKR
RA
AT IA
IAAN
AN
Mitä
M
i ä on
it
on suora
su
uo
ora
ra demokratia?
dem
emok
okra
ra
atia?
ti
t
ia?
?
P
Pa
mfl
m
fle
et
tis
ssa
at
ut
u
tus
stu
tuta
tuta
taan
an
n
Pamfletissa
tutustutaan
su
uom
mal
a ai
aisi
siin
iin suoran
suo
uora
ra
an d
de
emo
mosuomalaisiin
demok
kr
rat
tia
an mu
muot
otoi
ot
oi
ihin
hin ja
hi
am
ieti
ie
eti
tikratian
muotoihin
mietitä
ää
än
np
aikk
ai
koj
oja,
a, j
o ss
oi
s a ka
kans
n ans
tään
paikkoja,
joissa
kansala
l
ai
is
ste
en äänen
ääne
ää
nen tulisi
tul
tu
ul
li
isi
i kuulua
kuu
uulu
lua
lu
ua
laisten
n
ny
nyky
yky
kyis
stä
ä voimakkaammin.
voima
oima
oi
makk
kka
kkaa
aa
amm
mmin
i . Suoran
Suor
Su
oran
an
nd
em
mo
onykyistä
demok
krat
kr
rat
atia
ian
nm
ma
alliv
ll
liv
val
alti
tio Svei
S
Sv
ve
ei
its
its
si ta
t
arj
ro
oa
aa es
esim
sim
me
er
rkk
ke
ej
jä
ä.
.
kratian
mallivaltio
Sveitsi
tarjoaa
esimerkkejä.
Anna
A
nna
nn
a Kontula:
K nt
Ko
n ul
la
a:
:
TÄ
ÄSTÄ ÄI
Ä
IT
TI VAROITTI
VAR
ROI
OIT
TT
TI
TÄSTÄ
ÄITI
Seksi
Seks
Se
ks
si j
ja
jakaa
aka
aa naisasianliiknais
na
isas
sas
sia
ianl
anlii
iik
kkeen
ke
en
nr
i ej
iv
jä.
ä. O
nko
nk
o ko
k
ork
rk
korivejä.
Onko
korkokenkä
kahle
vai
k
ke
nkä
nk
ä kauhea
k uhe
ka
uh
hea
ea k
ah
hle
l v
ai
ai
i
ihan
ih
han
ana
a vapauttaja? Kontuva
v
apa
paut
ut
ut
ta
aja
ja?
? Ko
Kont
nt
tuihana
la k
äy
yl
äpi
äp
pi omia
om
o
mia
aj
am
mu
uid
iden
en
käy
läpi
ja
muiden
nu
nuor
uor
o te
ten
n na
n
is
ste
ten
en kokemukko
oke
kemu
m knuorten
naisten
si
ia,
, eikä
eik
kä teksti
teks
te
teks
sti t
aa
atu
tust
s ij
st
jä
ätä
sia,
taatusti
jätä
kylm
ky
lm
mäk
äksi
si
si.
i.
kylmäksi.
Hanna
H
an
nna
a Kuusela
Kuu
uuse
sela
se
la
a
Kimmo
& Ki
K
mm
m
mo Jylhämö
Jyl
lhämö
hä
ämö
mö
(toim.):
(
(t
toi
oim.
m.)
m.
):
:
POLITIIKKAA,
IDIOOTTI!
P
O LI T II
I KK
KKAA
AA
A
AA,
A, ID
DIO
O OTT
T T I!
!
Haastattelukirja
Ha
Haas
aas
ast
tatt
ta
tatt
ttel
tel
eluk
ukir
uk
irja
ir
ja
j
ao
on
n jo
jourour
urnali
na
alist
list
li
tinen
in
nen
en s
eikk
ei
k ai
kk
a lu S
lavo
la
voj
j
nalistinen
seikkailu
Slavoj
?i?e
?i
?eki
?e
kin
ki
n po
poli
liit
liit
li
tti
t se
sen
n fil
fi
los
sofi
o a
an
n
?i?ekin
poliittisen
filosofian
jänn
jä
nnit
nn
itte
it
teis
te
eisee
is
see
en maai
m
ma
aai
ailm
ailm
lmaa
a n.
aa
n.
jännitteiseen
maailmaan.
Se p
o ja
oh
j ut
utuu
u tekijöiden
uu
tek
ekij
i öide
ij
öi
ide
den
n
pohjautuu
k
ke
esk
s uste
sk
uste
us
eluun
lu
uun
n?
i?ek
i?
ekin
in
nk
ansan
keskusteluun
?i?ekin
kanssa ja
ja ?i?ekin
?i?e
?i
? ki
?e
kin t
te
eks
k te
teih
ih
hin
in.
teksteihin.
Arja
A
rj
ja Alho:
Alh
ho:
o:
KO
OVAN
N TUULEN
TU
T
UUL
ULEN
EN
KOVAN
VAROITUS
VA
AR
R OI
O TU
TUS
Miten
M
iten
it
en m
maan
aa
an ha
h
hallituksesall
llit
it
i
tuk
ukse
ses
se
st t
ta
uli
ul
i puudeli?
pu
puud
uu
ud
del
e i?
?M
ik
ksi
iS
D :n
DP
:n
tuli
Miksi
SDP:n
e
elii
el
li
ii
i
itt
tt
t
ti lakkasi
la
akkas
kkas
kk
asi
i keskustekesk
ke
sk
kus
ste
eeliitti
l
le
em
ma
as
st
ta?
a? T
oi
o
ise
ise
sena
ena
na valtioval
lti
io lemasta?
Toisena
va
ara
ain
nmi
mini
nist
st
ter
rin
i ä työs
ty
yö
ös
svarainministerinä
työsk
ke
nnel
nn
lly
lyt
t Arja
Arj
ja Alho
Alh
ho kuvaa
ku
uva
vaa
a
kennellyt
S
SD
DP:
P:
:n al
la
am
mäe
ä n taustoja.
taus
ta
ut
to
oja
a.
SDP:n
alamäen
ELÄMÄ
Timo
Ti
mo Kopomaa:
mo
Kop
pom
ma
aa
a:
LEPP
LE
P OI
PP
OI STAM
A I
IS
S EN
N
LEPPOISTAMISEN
TEKNIIKAT
T
EKNI
NII
I K AT
Kuljemme
K
Ku
ljem
lj
em
mme kohti
koh
hti o
onnellisen
nn
nel
elli
lise
sen
se
hi
ita
tu
ud
den
e aikakautta.
ai
ik
kakau
ak
kau
utt
ta.
a Timo
Tim
imo
o
hitauden
Kopo
Ko
p ma
po
aa kuvaa
ku
k
uva
v a tätä
tä
ätä
ät
aar
Kopomaa
tarpe
peel
ee
el
lli
list
sta yhteiskunnallista
st
sta
yh
hte
t is
isku
unn
nnal
lli
l st
ta
peellista
m
mu
uut
utos
ut
osta
os
ta j
a ta
arj
rjoa
oaa
oa
a ke
k
ein
in
noj
ja
muutosta
ja
tarjoaa
keinoja
e
el
äm
män l
eppo
ep
pois
po
ois
ista
tami
ta
m se
mi
eks
si
i.
.
elämän
leppoistamiseksi.
Ulla
U
Ul
lla
la Leino
Lei
eino
n &
no
Pekka
Turunen:
P
ek
e
kka
ka T
ur
run
unen
en:
:
ESINEEN
TARINA
E
SI NE
SI
SINE
NE EN
EN T
AR
A
RIN
NA
Kun
Ku
un m
mu
muutat
uut
uut
utat
Su
S
uom
me
es
sta
ta,
, ha
h
lu
uat
t
Suomesta,
haluat
muka
mu
kaa
ka
kaas
as
si jo
si
ota
tai
in
n
mukaasi
jotain
koti
ko
tima
ti
m as
ma
asta
sta
tasi
si m
si
uis
ui
skotimaastasi
muistu
utt
ta
av
vaa.
aa. Samo
aa
Sa
amo
m in
nt
ekee
ek
kee
e m
yös
yö
ös Su
uom
o ee
en
tuttavaa.
Samoin
tekee
myös
Suomeen
muuttava
Millaisia
maamu
muut
uut
utta
tava
ava
va ulkomaalainen.
ulk
ko
om
ma
aa
al
la
ainen
in
nen
n. M
illa
il
lais
la
is
i
sia
i ovat
ova
vat
t ma
maa
aha
h
anm
nmuu
nmuu
utt
ttaj
aja
aj
an
n rakkaimmat
rak
akka
kaim
ka
imma
ma
at e
es
s
sin
inee
in
nee
eet,
t, j
a mi
miks
ksi?
ks
i?
i
?
hanmuuttajan
esineet,
ja
miksi?
Erkki
E
rk
r
kk
ki
iV
Vettenniemi:
ette
et
tenn
nnie
nn
nnie
iemi
m:
LAHD
LA
HDEN
HDEN
HD
E ANSA
ANS
SA
LAHDEN
Lahden
L
ah
hde
den an
den
a
ansa
nsa
ao
on
n se
seikkaeik
kkak aka
pe
p
erä
räin
in
ne
en
ns
elvi
el
lvi
vity
tys
ty
s vu
v
osios
siperäinen
selvitys
vuosisadan
suurimmasta
suomas
sa
da
d
an
an su
uu
ur
rimma
im
mma
ast
sta
a su
s
uom
oma
om
ala
ais
sesta
esta
es
am
ed
di
ia
a
ask
sk
skan
kanda
anda
an
d al
a is
ista
ta.
ta
.
laisesta
mediaskandaalista.
I
Is
Isoi
soi
oimm
mmat
mm
mmat
t konnat
kon
o n
na
at eivät
ei
e
ivä
vät
t
Isoimmat
lö
löyd
öyd
y yk
y ää
ään
än hiihtopiireistä,
hi
h
iihto
ih
hto
topi
opi
pi
iir
ir
re
ei
is
st
tä,
tä,
ä,
löydykään
si
s
ill
l ä koko
koko
ko
oj
up
upak
pa
ak
kan
nk
äynn
äy
nn
n
nis
ssillä
jupakan
käynnistänyt
STT:n
hormonit
tä
äny
nyt
tS
ST
TT:
T:n ho
orm
mon
o iuu
uti
tn
ne
en ol
o
i vi
v
rh
r
he
ee
ell
li
in
nen
en.
n.
uutinen
oli
virheellinen.
IHMISOIKEUDET
Kai
Ka
ai Widell:
Wi
ide
dell:
ll:
ll
VE
ER
RD
DA
AD
D Y JUSTIJ US
JU
STIVERDAD
CIA
TOTUUS
C A?T
CI
OT
TU
UUS
JA
A TOIVEET
TOI
IVE
EE
ET
Teos
Te
T
eos
o on
on dokumendok
do
ku
um
me
ent
ta
aar
aar
a in
inen
n valokuvava
al
lok
lok
okuv
uv
u
vataarinen
k
kirj
ki
irj
ja, j
ok
o
ka k
kä
äsi
s tt
tte
ekirja,
joka
käsittelee
le
e Chilessä
Ch
hil
iles
e sä
s 70-luvulla
70
0-l
lu
uvull
vu
ul
ll
la tapahtuneita
ta
apa
p ht
htun
tun
nei
eita
ta i
ta
hm
h
mi
is
soi
oiiihmisoike
k
euslo
us
slo
ou
uk
kka
kauk
uksi
s a tämän
si
tä
äm
mä
än päivän
p iv
pä
vän
n näkökulmasta.
näk
kök
kul
ulma
mast
ast
ta.
.
keusloukkauksia
Laura
La
aur
ura M
Maragnani
arag
ar
rag
agna
ani
n
& Isoke
Iso
s ke
e Aikpitanyi:
Aik
kpi
pita
tany
nyi:
ny
i:
:
MUSTA,
KAUNIS
MU
USTA
A,
,K
AU NI
NIS
KAUPAN
JA K
JA
AUPA
PAN
Torinon
To
ori
rino
non
n uu
u
uudet
ude
d to
or
orjat
rjat
jat
ja
ov
vat
at m
usti
us
ia,
a pitkiä
pitk
it
tki
kiä ja
j
ovat
mustia,
ve
veis
ei
is
stoks
toks
to
k elli
elli
el
l se
en ka
k
aun
u iita
un
a.
veistoksellisen
kauniita.
Ja k
Ja
au
aupa
upa
pan
an.
n. K
oske
os
kett
t av
tt
ava
a ja
j
kaupan.
Koskettava
ajan
aj
jan
anko
ko
k
oht
taine
ai
ine
nen ta
t
ari
r na
na v
alot
al
ot
o
tajankohtainen
tarina
valotta
taa
aa afrikkalaisten
afri
af
rikkal
kka
kk
al
lai
a st
se
en
n siirtolaisnaisten
sii
iirt
rt
tol
o ai
isn
nai
a st
sten
e kohtaloa
en
ko
oh
htalo
taloa
ta
lo
l
oa
ih
hmi
m sk
s au
up
pa
an uhrina
uh
u
hri
r na E
ur
roo
oopa
pa
p
as
ss
sa.
a
ihmiskaupan
Euroopassa.
Mervi
M
ev
er
vi
i Leppäkorpi:
Lep
eppä
eppä
päko
äko
korp
rpi:
rp
i:
i:
ASI
S ATON
ON O
LE
ES
SK ELU
L
ASIATON
OLESKELU
KIELLETTY
KIE
E LL
L LE
ETT
T TY
TY
Asiaton
A
si
s
ia
at
ton
on oleskelu
ole
lesk
sk
kel
elu kielletty
kiel
ki
elle
lett
tty
y
ta
ar
rt
ttu
uu E
Eu
u
uro
ro
ooppa
op
o
pp
pa
aa ja
ja huhuhuh
uhutarttuu
Eurooppaa
je
en mukaan
mu
uk
ka
aan
nm
yö
ös Su
Suom
omea
om
ea
jen
myös
Suomea
k
ko
et
e
t
tte
tele
te
leva
v an
va
an p
ap
perit
eritto
er
it
tto
omi
mkoettelevaan
paperittomie maahanmuuttajien
en
maa
aha
han
nm
muu
uutt
ttajie
tt
aj
jie
i n on
o
nong
ge
elm
maa
aan.
n.
n
. On
On ongelmallista,
on
nge
gelm
ma
al
lli
ist
sta,
a,
gelmaan.
e
et
tt
tä
äi
hmis
hm
isi
is
st
tä
ä puhutaan
puh
hut
u aa
aan la
l
ait
it
tto
t m
mi
in
na
a
a.
että
ihmisistä
laittomina.
Kristiina
K
Kr
r
ris
isti
is
tiin
ti
ina Kouros
Kour
Ko
uros
ro
os
s
(toim.):
(
(t
to
oi
im.):
m.
m
.)
):
:
IHMISOIKEUDET
I
HMIS
HM
M IS
SO
OI
IKEUD
DE
ET
ISLAM
JA I
JA
SLA
AM
M
Monesti
M
ones
on
est
ti
ia
ajatellaan,
ja
j
jate
at
te
ell
ll
laa
aan,
aa
aan,
n, e
että
ttä
ttä
tt
ihmisoikeudet
ovat
?länsiih
hmi
mis
miso
so
oik
keu
eude
et o
ov
vat
at ?
lä
l
äns
nsiimainen
mutta
ma
m
ain
inen
en keksintö?,
kek
eks
si
int
ntö
ö?
?, m
mu
utt
tta
tta
ajatuksia
ihmisoikeuksista
a
ajat
aj
jat
atuk
ksi
sia i
ih
hm
mi
iso
soik
ike
eu
uksis
ksis
ks
ista
sta
ta
islamissa.
on
n esiintynyt
esi
siin
inty
yny
nyt my
myös
myös
ös i
s am
sl
mis
is
sa
a.
Erkki
E
rk
r
kk
ki
iA
Aurejärvi:
ur
re
ej
jär
ärvi
vi:
vi
T UPA
PA K
KK
K AT E
EO
OL
LL
L IS
SUUDE
UUDE
UU
D N
TUPAKKATEOLLISUUDEN
KUOLEMANKAUPPIAAT
KU OL EM
KU
EMAN
ANK AUPP
P IA
AAT
Tupakka
Tu
up
pa
akka
kk
ka va
vahingoittaa
ahi
h ng
ngoitt
oitt
oi
tt
taa
aa
aa
va
aka
kav
va
as
st
ti si
inu
ua ja
ja y
m är
mp
äril
il
i
ll
lä
ä
vakavasti
sinua
ympärillä
olevia.
Sanokoot
Lasse
o
ol
lev
ev
e
via
ia. S
Sa
an
no
ok
ko
oot
ot L
as
ss
se
e
L
eh
htine
tine
ti
nen
n mi
m
itä
tä t
ah
a
han
ansa
sa.
sa
.
Lehtinen
mitä
tahansa.
Richard
R
ich
ic
ha
ard
ard
dR
Rieser:
ie
ese
er:
M STAT LASIT
MU
L AS
ASI T ? VAMMAISUUS
VAM
AMMA
MA IS
IS UU
U S
MUSTAT
VALKOKANKAALLA
VA L
LK
KO K A
AN
N K AA
A LL
LL A JA
JA TELEVISIOSSA
T ELE V IS
SI
IO
O SS
SSA
A
Miksi
M
ik
ksi
si Disneyn
Dis
isn
ne
eyn
y a
animaatiossa
nm
ni
ma
aa
at
tio
ioss
ssa
ss
aN
No
Notre
otr
tre D
Da
Damen
ame
men
ke
k
el
ell
ll
lon
onso
soit
itta
it
ta
aja Quasimodo
Qua
uasi
si
imodo
mo
odo
o ei
ei saa
saa
sa
aa vastarakkautta
va
v
ast
star
arak
a ka
ak
kaut
utta
ut
ta
a
kellonsoittaja
Es
E
sme
sme
mera
ald
dal
alta
t , tois
t
to
oi
is
sin
in
Esmeraldalta,
toisin
k
ku
uin
in V
in
icto
ic
tor Hu
to
H
gon
go
n
kuin
Victor
Hugon
ro
oma
maan
nis
issa
sa?
?M
ik
i
ks
si
i
romaanissa?
Miksi
h
ha
al
lv
vaa
aant
ntun
nt
un
nut
tJ
an
no
n
halvaantunut
Jan
on
ky
kyke
yke
kene
emä
ätö
ön jatkaja
j
atk
tkatka
kykenemätön
m
ma
an a
vi
v
iol
olii
ii
itt
ttoa
toa
oaan
aan
an
maan
avioliittoaan
e
el
ok
kuv
vas
ssa B
re
r
ea
ak
kin
ng
elokuvassa
Breaking
th
t
he Waves?
Wave
Wa
ve
ves?
es?
?
the
KAUNO
Hannu
H
an
nn
nu
u Paronen:
Par
aron
one
on
en
n:
JO
OS
S
SSA
SAIN
SA
SAI
IN VÄLISSÄ
VÄ LIS
S SÄ
SÄ TOIVO
TOI
OIVO
JOSSAIN
Hannu
Ha
H
an
nn
n
nu
u Pa
P
Paro
Paronen
ar
ro
o
one
ne
en käsittelee
kä
k
äsi
sittel
tt
t
te
el
le
ee
e
af
afor
for
ri
is
sm
sme
me
eis
iss
sa
aan
an ajankohtaiaja
ja
ank
nk
n
koh
ohta
aiaforismeissaan
sia
si
a te
t
ee
em
mo
oj
ja:
at
yöe
yö
el
lä
äm
mää
ää j
a
teemoja:
työelämää
ja
t
työt
ty
yö
öt
ttö
tömy
yy
ys
sel
eä
äm
mää
ä, luon
l
lu
uon
ontyöttömyyselämää,
luonno
n
ons
nsuo
oje
elu
lua,
a, m
ed
e
d
dia
ia
apele
pe
p
el
le
ejä
jä,
nonsuojelua,
mediapelejä,
kö
k
öy
yh
hyy
yyde
den u
ul
lo
ot
t
ttu
tuv
tu
tuvu
vu
uuk
uks
si
i
ia,
a,
a,
köyhyyden
ulottuvuuksia,
ih
i
hm
mi
issuh
ss
suh
uhte
ht
te
ei
it
ta.
a.
ihmissuhteita.
Saara
S
aa
ara Henriksson:
Hen
enri
ri
iks
sso
son:
n:
n
:
MOB
OBY
YD
O LL
L
MOBY
DOLL
Moby
M
oby
ob
by Do
D
Doll
ll
l kertoo
ker
erto
too
to
o saavuttasa
aav
au
ut
tta
tm
ma
ttom
tt
man
an kohteen
ko
oh
hte
t en
en
mattoman
me
ets
tsäs
ästy
ty
yks
kses
estä
es
tä m
utta
ut
metsästyksestä
mutta
m
my
ös kommunikaation
kom
mmu
m ni
ik
ka
aat
atio
i n
io
myös
ma
ahd
do
ol
lli
lisu
uud
udes
es
sta
ta ja
mahdollisuudesta ja
mu
m
usi
siik
ikin
ik
in v
in
oi
o
ima
mast
sta.
st
a.
musiikin
voimasta.
Laura
La
L
aur
ura
a Gustafsson:
Gu
G
ust
taf
fss
sson:
on:
on
H ORAS
HU
OR
RAS
ASATU
TU
HUORASATU
Huora,
H
Hu
uor
o a,
,n
neitsyt,
ei
e
its
syt
yt,
,ä
äi
äiti,
iti
iti
ti,
m
ma
don
do
nn
na vai
vai Cher?
Ch
her
er?
?
madonna
S
Su
ppea
pp
ea
ahk
hko
o va
vali
li
iko
k im
ima.
ma.
a.
Suppeahko
valikoima.
H
Hu
oras
or
asat
as
sat
tu ke
k
rtoo
rt
ot
o uu
ot
u de
den
Huorasatu
kertoo
totuuden
nais
na
is
sen
e e
sihi
si
sihi
hist
stor
o ia
or
ia s
st
ta,
a,
naisen
esihistoriasta,
kl
k
lit
tor
orik
ik
kse
sen
n my
myst
stee
st
ee
eri
rist
ri
istä
st
tä ja
ja
klitoriksen
mysteeristä
n
na
is
i
sva
ank
nkil
ilan
an
nj
änni
än
nn
ni
itt
täv
ä äs
ästä
t a
rjes
rj
esta
es
ta
a
naisvankilan
jännittävästä
arjesta
s
se
kä
ä siitä,
sii
iitä,
tä
ä, mitä
mitä
mi
tä
ä todella
to
od
del
ella
la tapahtuu
tap
pah
ahtu
tuu
tu
u
sekä
tytt
ty
ttöj
tt
öjen
öj
e makuuhuoneissa.
en
mak
ku
uu
uhu
huon
on
o
nei
eiss
s a.
ss
tyttöjen
Veera
V
Ve
era A
er
era
Aaltonen
al
lt
to
one
nen
(toim.):
(t
toim.
oim.
oi
m ):
:
KESÄ
KANSSA
KE
ES
SÄ
Ä RYNKYN
R YN
NKY
YN
NK
AN
A
NSS
SSA
A
JA MUITA
M UITA NOVELLEJA
NOV
NO
VELL
LLE
EJ
JA
JA
Vasemmistonuorten
Va
V
ase
emm
mmis
mmis
sto
on
nu
uorte
or
rte
en
ku
ult
ttu
t urik
ur
rik
ikir
kir
irjo
joit
i us
ski
kilpai
lp
pai
a lu
u
kulttuurikirjoituskilpailu
kysyi
ky
k
ysy
yi maailman parhaan
ma
aail
ai
ilm
lman
n pa
ar
rhaan
haa
ha
an
n
m
ma
aan
an
a
nn
uo
u
oriso
riso
ri
sol
lt
ta,
a, m
i en
it
n
maan
nuorisolta,
miten
il
lm
me
en
ne
evä
vät
tp
pa
al
lj
jon
n puh
u u
ut
ttu
ilmenevät
paljon puhuttu
ja parjattu
ja
par
arja
ja
j
att
ttu
u mo
m
oni
nimu
ni
muot
mu
uo
ot
toi
o su
uus
s, ta
t
sa-a
sa
-arv
-a
rv
vo
monimuotoisuus,
tasa-arvo
ja vanha
ja
va
an
nha
a kunnon klassikko,
kun
un
nno
no
n
on
n kl
klas
a si
as
sikk
ko,
ov
apau
ap
au
us.
s.
vapaus.
HISTORIA
Uuno
Uu
U
uno
no F.
F. Inkinen:
Ink
kin
nen
en:
SOTAP
APÄI
Ä I VÄK IR
ÄI
R JA
A
SOTAPÄIVÄKIRJA
Kirjoittaja
K
Ki
rj
joi
itt
ttaj
aja
aj
a on
n itse
its
se toivonut
to
oiv
ivo
ivon
on
nut
t
er
ri
it
tyi
y se
es
st
ti nuorten
nuor
nu
orte
t n saavan
sa
saav
aav
van
a
erityisesti
näiden
n
nä
näid
äid
den
en muistiinmerkintömui
u st
stii
iinmer
ii
nm
mer
erki
kint
ki
ntö
öj
je
en kautta
kautt
ka
utta
ut
ta todellisen
tod
o e
el
llise
lise
li
en kuvan
kuva
ku
van
n
jen
so
s
oda
d st
sta.
.
sodasta.
Harry
H
a ry Vuorinen:
ar
Vuo
ori
r ne
n n:
n:
MY
YR
RS K YN
YN S
I LMÄ
MÄSS
SS
SSÄ
SÄ
MYRSKYN
SILMÄSSÄ
Ainutlaatuinen
A
in
inut
nut
u la
aat
tui
uine
ne
nen
en päiväpä
p
äiv
vää
k
ki
kirj
irj
jad
adok
okum
kumen
um
men
e tt
ti po
p
li
iit
itti
t se
en
kirjadokumentti
poliittisen
vangin
suomavang
va
ang
n i
in
n kohtalosta
koh
hta
alo
ost
ta su
s
suom
uom
mala
ais
iste
ten vankileirillä
te
v nk
va
nkil
le
ei
irill
iri
ri
ill
llä
ä ja
j
atk
tko
kolaisten
jatkoso
od
da
an ajalta
ajal
aj
al
lta 1941?44.
194
941?
1 44
1?
44.
.
sodan
YMPÄRISTÖ
LE MONDE
MON
ON DE
E
DIPLOMATIQUE:
D
DI
P LOM
MAT IQ
Q UE:
YMPÄRISTÖATLAS
Y
MPÄR
MP
PÄR
RIST
IS
S TÖA
ATL
TL AS
TLAS
S?
NYKYTILA
N
YKY T IL A JA
A
TULEVAISUUS
T
TU
LE VAI
A SU
UU
US
US
Kartasto
Ka
K
art
rta
as
sto
sto
oa
analysoi
na
aly
lyso
oi ym
y
ympämpä
päri
r
ist
s ök
ökys
y ym
ymyk
yksi
yk
siä ja
ja esittää
esitt
sitt
si
ttää
ää
ristökysymyksiä
ra
atkai
tka
tk
ai
is
su
ueh
ehdo
hdo
d tu
tuk
ks
sia
ia ilmasilm
mas
assratkaisuehdotuksia
t
to
on
n lämpenemiselle
lä
ämp
pen
enem
emis
em
mis
sel
elle
elle
le j
a hiil
hi
h
iil
ilid
idio
oks
ks
sid
id
i
diiton
ja
hiilidioksidio
on
nge
gelm
lmal
lm
ll
le
e, mukana
m ka
mu
kana
kana
na o
n toteutettuja
to
t
ote
ote
teut
eutet
ute
ut
et
ttu
tuja
ja
ongelmalle,
on
v
vaih
va
aih
hto
toe
eh
hto
oja
ja m
aailma
aa
ilma
il
man eri
eri p
er
pu
uol
o il
ilta
lta
a.
vaihtoehtoja
maailman
puolilta.
Olli
O
l i Tammilehto:
ll
Tamm
Ta
m il
ileh
leh
ht
to
o:
RA
AH
HDI
DIN RIKOKSET
DIN
R I KOKSE
RIK
RI
SET
SET
RAHDIN
Tavaroiden
Ta
ava
varo
roid
oid
iden
en rahtaaminen
rah
hta
aam
amin
inen
in
en
ym
y
mp
pä
är
ri
im
aa
ai
il
lma
lma
maa tu
ul
le
ee
ympäri
maailmaa
tulee
k
ka
all
lliiks
ii
iks
k i ympäristölle
ym
mpä
äri
rist
s öl
st
ö le
e ja
ja
kalliiksi
yhte
yh
teis
te
isku
sku
unn
nnal
a le
le.
e. Tä
Tämä
äm
mä
äk
irja
ir
ja
j
a
yhteiskunnalle.
kirja
s
se
elv
lvit
lv
it
ttä
ää rahdin
rahd
ra
hd
din
ns
yyt
yy
t ja
a
selvittää
syyt
se
eur
urau
urau
auks
kset
et.
et
.
seuraukset.
10
1
0e
Pulut
P
Pu
ulut
lut
lu
ma
m
ak
ks
saa
a
maksaa
Risto
Rist
Ri
s o Isomäki:
st
Is
I
som
o äki:
äk
ki:
i:
YDINVOIMA
YD
Y
DINVO
NV
VOIMA
A FUKUFUK
UKUU
SH
S
SHI
HIM
MA
AN JÄ
ÄLKEE
LK
KEE
EEN
SHIMAN
JÄLKEEN
Fukushiman
Fu
F
u
uku
kus
ku
sh
hi
im
man o
onnettomuus
nnet
nn
et
e
tto
tomu
muus
mu
us
todi
to
dist
di
ti,
i, että
et
tt
tä rannikoille
rann
ra
nnik
nnik
iko
oi
ille
ll
le rara
atodisti,
ke
k
enn
nnet
et
tut
ut y
di
d
inv
nvoi
oima
oi
ma
ala
lat ov
va
at
t
kennetut
ydinvoimalat
ovat
va
v
ara
r ut
utun
une
ee
et pu
p
uu
ut
tte
eel
e li
lise
ise
ses
st
ti
varautuneet
puutteellisesti
tsun
ts
unam
unam
un
amej
mej
ja,
a, maanjäristyksiä
maa
aanj
njär
äris
är
isty
ty
yks
ksiä
ä
tsunameja,
ja
ah
ir
rmu
mum
mumy
my
y
yrs
rsky
rs
kyje
ky
kyje
jen
n no
ost
stam
amia
am
mia
a
hirmumyrskyjen
nostamia
t
tu
ulv
vaa-aa
aalt
aa
lt
l
toj
oja
a va
as
st
taa
aan.
n.
n
.
tulva-aaltoja
vastaan.
Pekka
Pe
P
ekk
kka Borg
Bo
B
org
rg (
(toim.):
to
t
oim
m.)
.):
:
POLKUJA
P LK
PO
LKUJ
KU
UJ
JA
JA METSÄÄN
METSÄÄ
ME
TSÄÄ
TS
ÄÄN
ÄN
Metsä
Mets
Me
ts
t
sä virkistää.
virk
vi
rkis
rk
istä
ää.
ä. S
Se
e on
n
kesk
ke
esk
kei
ein
ne
en hyvinvoinnin
hyvi
hy
vinv
vi
voi
innin
nnin
nn
in
keskeinen
lä
l
äh
hd
de ja
j hyvinvointiyhteishyv
yvin
nvo
voin
inti
nti
tiyh
hte
tei
is
slähde
k
ku
unnan
nn
na
an
nv
o ma
oi
mava
va
v
ara
a. M
Mi
ite
ite
ten
kunnan
voimavara.
Miten
sä
s
äil
ily
lyt
yttä
tää se
s
e?
?
säilyttää
se?
Mira
M
ir
ra Käkönen
Käk
äkö
ön
ne
en
n ja
ja Elina
Eli
l na
a Venesmäki:
Ven
enes
nes
esmä
smä
mäki
k:
M
METSÄN
ETSÄ
ET
S NJ
JÄ
JÄLJILLÄ
ÄL
LJ
JIL
JI
LL
L Ä ? KE
KERTOMUKSIA
ERT
TO
OMU
MUKS
KSIA
ETELÄSTÄ
POHJOLASTA
E
TE
T
ELÄ
ELÄ
ÄST
STÄ
ÄJ
JA
AP
OHJO
OHJO
OH
JOLA
AST
STA
A
Teollinen
T
Te
eol
o li
line
ne
n
en vai
v i pyhä
va
py
yhä
hä metsä?
met
e sä
ä? Metsän
Mets
Me
Mets
tsän
än jäljillä
jäl
lji
ill
llä
ä -kirja
-kir
-k
irja
ir
ja
a
tu
uo yhteen
yhte
yh
ee
en
nS
uo
ome
men
n ja
ja Etelän
Ete
t lä
än keskusteluja
ke
k
esk
kus
u te
elu
uja
a
tuo
Suomen
me
m
et
ts
säs
ästä
ästä
tä. Puheenvuorot
Puhe
Pu
heen
he
envu
v o
or
rot
ot käsittelevät
käs
äsit
it
te
ele
levä
levä
ät me
mets
tsää
ts
ää
ä
ä
metsästä.
metsää
t
ti
la
ana
na, ko
na,
oti
ina
a,
tilana,
kotina,
te
teho
eho
home
m ts
sät
ätatehometsätalo
oud
uden
en t
y ss
yy
s ilouden
tyyssija
j
ana
as
ek
e
k
kä
ä luon
lu
uon
o jana
sekä
luonno
n
ons
nsuo
uoje
uoje
j lu
lun
nonsuojelun
k
ko
oht
oh
htee
htee
ena
na.
kohteena.
Suomen
Su
uom
omen
en R
en
Rauhanpuolustajat
au
au
uha
hanp
ha
an
np
puo
ol
lu
us
st
ta
aj
jat
at
Va
V
ast
stau
au
a
us
sl
lähet
läh
äh
ä
het
et y
ys
s
Vastauslähetys
Sopi
So
imu
m s 5000521
5000
50
5000
005
0052
52
21
Sopimus
00
0
0003
00
03 Helsinki
Hels
He
lsi
in
nk
ki
i
00003
Nimi
N
Ni
mi
mi
Os
soi
ite
e
Osoite
Postinumero
Po
ost
sti
tin
inum
umer
e o ja
er
a -toimipaikka
-to
toim
toim
imip
mipai
ip
pai
ikk
kka
Pu
uhe
elinn
linn
li
n u
um
me
er
ro
ro
Puhelinnumero
Allekirjoitus
Al
Al
le
ek
ki
irj
rjoi
rjoi
oitus
tus
tu
Kyllä!
Kyl
yllä
lä
ä! H
Ha
Haluan
alu
uan
nl
liittyä
iitt
iitt
ii
ty
yä
äS
Suomen
uo
u
ome
m n Ra
R
Rauhanpuolustajiin
uhan
uh
an
np
pu
uol
olu
olus
us
sta
aji
jiin
in (20
(20
20 e / v
vuosi)!
uos
uosi
uo
si
i)
)!
!
2 / 2013
29
30
2 / 2013
UHKA YHTEISKUNNALLE? ?Kun aloitimme parkourin, kaikki pitivät meitä friikkeinä?, Muhammed Aljkhbeir muistelee. ?Myös viranomaiset suhtautuivat epäluuloisesti. Kun treenasimme koulussa sulkemisajan jälkeen, Hamasin miehet tulivat
hakemaan meidät pois.?
gaza
saarto katoaa?,
Muhammed Aljkhbeir, 23, sanoo
jalkaansa hieroen.
Nilkka on nyrjähtänyt jo pari päivää sitten. Siitä huolimatta
Aljkhbeir kapuaa kolmemetrisen
betonimuurin harjalle, loikkaa
triplavoltin ja palaa alkuasentoonsa muurille.
Gaza Parkour and Free Running Team on ryhmä parikymppisiä gazalaismiehiä, joiden elämän
Youtubesta löytynyt ranskalainen
K U N H Y P PÄ Ä N ,
egypti
jordan
GAZASSA PARKOUR ON POIKIEN LAJI. ?Gazassa tytöt eivät voi harrastaa parkouria, koska sitä pidetään
kulttuurissamme sopimattomana. Mutta Italiassa opetin tyttöjä treenaamaan?, Muhammed Aljkhbeir kertoo.
katuliikuntalaji parkour mullisti seitsemän vuotta sitten. Lajin
?loso?a tähtää mahdollisimman
sulavaan liikkeeseen ja henkisten
ja fyysisten rajojen ylittämiseen
sen avulla.
?Parkour saa minut tuntemaan itseni vapaaksi, menemään läpi mistä vain,? Aljkhbeir
kuvailee.
Tiimin kotikaupunki, ränsistynyt Khan Yunis, soveltuu
harjoitteluun mainiosti. Törröt-
tävät aaltopeltikatot, hautausmaan hajonneet betoniaidat ja
kaupungin laitamien hiekkadyynit ovat leikkikenttänä miehille,
joiden tulevaisuudensuunnitelmat jo kuudetta vuotta jatkuva Gazan saarto on laittanut
katkolle.
N UOR I SOT YÖT TÖM Y YS
on
Gazassa viidenkymmenen prosentin luokkaa. Aljkhbeir on
valmistunut elokuvantekijäksi,
2 / 2013
POMMISATEESSA. Gaza Parkourin kuuluisimmassa Youtubeen ladatussa treenivideossa tiimi
harjoittelee dyyneillä, kun Israelin pommit alkavat putoilla taustalla. ?Juoksimme suoraan harjoituksista auttamaan pommituksissa loukkaantuneita?, Aljkhbeir muistaa.
mutta elättää itsensä pimeästi
maalarinhommilla.
Tiimin ydinkolmikon toinen, Gehad Abu Sultan, 24, myy
meikkejä katukioskissa. Kolmas,
Abdullah Enshasi, 24, riitelee päivittäin isänsä kanssa, koska ei ole
vieläkään löytänyt töitä.
?Suurin unelmani on elättää itseni parkourilla?, Aljkhbeir
kertoo.
Unelma on jo tullut lähemmäksi. Vuosi sitten tiimi matkusti
ihmisoikeusjärjestön avulla Italiaan näyttämään taitonsa. Aljkhbeirin nettiin lataamia treenivideoita katsovat tuhannet, ja
kansainvälisen mediankin huomio on herännyt. The New York Times ja BBC kävivät jo, ja lisää parkourjuttuja hamuavia toimittajia
on jonoksi asti.
Gaza Parkourin seuraava tavoite on päästä maaliskuussa kilpailemaan Miamiin.
?Haluaisin treenata, käydä kil-
pailumatkoilla ja palata sitten kotiini Gazaan. Elää normaalia elämää?, Aljkhbeir summaa.
Kirjoittaja on ihmisoikeuskysymyksiin ja globaaleihin ilmiöihin
syventynyt kulttuuriantropologi ja
toimittaja.
Diego Garcia on espanjalainen valokuvaaja, joka muutti Gazaan marraskuisten pommitusten jälkeen
dokumentoimaan saarretun kaistan
arkipäivää.
KAUKANA KOTISEUDULTA. Yli kaksi
kolmasosaa gazalaisista on pakolaisia. Aljkhbeirin suku on lähtöisin Majdalin kaupungista, nykyisin Israelin hallussa olevasta Ashkelonista. ?En ole ikinä käynyt
siellä, mutta olen tutkinut kaupunkia internetistä. Unelmoin meneväni sinne jonakin päivänä.?
ULOS TURHAUTUMISESTA.
?Vaarallisinta Gazassa elämisessä on se, että unelmasi kuolevat. Mutta kun harrastat parkouria, sinulla on tekemistä,
sinulla on mahdollisuus,? Aljkhbeir pohtii. ?Tavoitteeni oli
päästä ulos Gazasta. Ja siitä tuli totta.?
31
NUORTEN
VA LTA K U N N A L L I N E N
TEATTERIK ATSELMUS
Andorra & Orion
21.?24.3.2013
el.À/teatris
n uo
ri
.h
so
ww
w.n
uorikulttuur
i.fi
24.?26.5.13
www.loikka.fi
2 / 2013
TEKSTI
KUVAT
HEIKKI HIILAMO
KLAUS WELP
Slummi on böndelle tie ylös
Kirjailija Doug Sanders väittää, että ilman slummeja kaupungit kuolevat & maailma tuhoutuu.
5 000 vuoden
aikana kaupungit
ovat imeneet ihmisiä maaseudulta.
Nyt yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Seuraavien 40 vuoden aikana
yksin Afrikan kaupungit kasvavat
Yhdysvaltojen asukasluvun verran. Noin puolet kasvusta tapahtuu yli miljoonan ihmisen kaupungeissa.
Brittiläis-kanadalainen tietokirjailija ja toimittaja Doug Saunders väittää kirjassaan Arrival
City, että slummit ovat ihmiskunnan toivon näyttämö.
Kirjassa kuvataan lähietäisyydeltä 23:n eri puolilla maailmaa sijaitsevan slummin arkea.
Pahvista, kankaasta ja pellistä
kyhättyjä hökkeleitä kutsutaan
Brasiliassa nimellä favela, Turkissa nimellä gecekondular ja Egyptissä nimellä ashwaiyyat.
V
IIME
on
S
kaikkialla sama: tarjota väliasema matkalla maaseudulta
LUMMIEN
T E H TÄVÄ
suurkaupunkiin. Väliasemat ovat
välttämättömiä, sillä maaseudun
köyhillä ei ole mitään mahdollisuuksia paeta kurjuutta asettumalla suoraan suurkaupunkeihin.
Joillakin alueilla ihmiset liikkuvat sukupolvien ajan maaseudun ja kaupungin välillä ? kunnes
eräänä päivänä koko suku päättää hylätä maanviljelyksen.
Puola on harvinainen esimerkki maasta, joka on yrittänyt estää
slummien muodostumisen tukemalla neljää miljoonaa pienviljelijää. Kyläpahasten viivytystaistelu on kallis: muualla Euroopassa
tilat tuottavat keskimäärin viisi
kertaa enemmän kuin Puolassa.
Saundersin mukaan Puola on
vanginnut neljä miljoonaa ihmistä menneisyyteen sen sijaan, että heidän olisi sallittu muodostaa
slummeja Varsovan, Vroclavin tai
Gdanskin liepeille.
Maanviljelijöiden sosiaaliturvarahaston eläkejärjestelmä
perustuu poliittisesti romantisoituun kuvaan idyllisestä maaseudusta. Puolan työvoimareservi alkoi purkautua muihin maihin
? kuten Suomen ydinvoimatyömaille ? Puolan liityttyä Euroopan unioniin.
Ennen vuotta 2008 siirtotyöläiset lähettivät Puolaan vuosittain noin miljardi dollaria, mikä
oli enemmän kuin tulot teollisuudesta. Talousromahduksen
jälkeen siirtotyöläiset palasivat,
mikä takasi sen, että Puolan kaupungit saivat uutta eloa ja Puolan
talous selvisi talouskriisistä ilman
kasvun pysähtymistä.
Puolan tarina kertoo siitä, etteivät
köyhät ole aina riistokapitalismin
uhreja, vaan yritteliäitä ja kekseliäitä ihmisiä.
tarvitaan siksi, etS
tä monenkaan maan koulutus-, lastenhoito- ja toimeentuLUMMEJA
loturvajärjestelmät eivät kykene
kannattelemaan kaupunkeihin
muuttajia.
Siirtolaiset tietystä kylästä tai
tietyltä alueelta muuttavat tietyille kaduille tai alueille ja ottavat käyttöönsä väheksyttyjä
asuntoja, rakentavat apua tarjoavia naapurustoverkostoja, perustavat kaupparivistöjä.
He avaavat pieniä tehtaita,
rakentavat ja kohentavat asuntokantaa, käyttävät kiinteistöjä ja asuntolainoja rahoituksen
lähteenä, ja lopulta muuttavat
paremmille asuinalueille ja palvelevat siellä uusia tulijoita vuokranantajina ja työnantajina.
Saundersin kuvaaman ketjumuuton malli toimi myös suomalaisten massamuutossa Ruotsiin
1960- ja 1970-luvulla.
Sukujen roolia korostavaa näkökulmaa voi sanoa likinäköiseksi, jopa uusliberalistiseksi, koska
se häivyttää osin instituutioiden
? työmarkkinoiden, sosiaalipolitiikan ja poliisin ? toiminnan.
Dickensin ja FriedC
rich Engelsin kaltaiset
1800-luvun kaupunkikurjaliston
HARLES
kuvaajat ummistivat silmänsä siltä, etteivät teollistumisen aikana
kaupungit olleet vain tauteja ja
riistotyötä, vaan myös mahtava
sosiaalisen kohoamisen väylä.
Tämän kokivat tuhannet maaseudulta kaupunkiin työn perässä muuttaneet suurten ikäluokkien edustajat Suomessa. Sama
pätee edelleen. Kyseessä on raju
kamppailu: kaupunkielämän valintapaineessa selviytyvät jäävät
slummeihin, epäonnistujat palaavat maaseudulle.
Saunders näkee urbaanin köyhyyden toistuvista nöyryytyksistä huolimatta siedettävämpänä
kuin maaseudun köyhyyden. Tulokaupungin asukkaat eivät pidä
itseään köyhinä vaan menestyvinä kaupunkilaisina, joille köyhyys on vain ohimenevä, ehkä
sukupolven kestävä välttämätön
välivaihe.
Jardim Angelan favela São
Paulossa Brasiliassa tunnettiin
maailman väkivaltaisimpana
slummina 1990-luvun puolivälissä. Ongelmana ei ollut epämääräinen pahuus vaan kaupungin
instituutioiden ja tehtävien puuttuminen.
Paikallisen talouden kehittyminen patosi väkivallan. Alueelle
perustettiin kauppoja, kahviloita, pieniä tavarataloja, työpajoja
tarina ät
n
a
l
o
iv
Pu
ä, ette
t
i
i
s
o
kerto ät ole aina
köyh italismin
ap
riistok reja.
uh
ja luottotoimistoja. Keskiluokan
hidas nousu synnytti vireän paikallishallinnon, joka otti tehtäväkseen väkivallan kitkemisen.
Les Pyramidesissa Pariisin lähellä pienten kauppojen ja pienyritysten perustaminen taas on
äärimmäisen vaikeaa. Asuntoja ei
voi omistaa, eikä yhteyksiä kaupunkiin ole. Vuonna 2005 koko
maahan levinneissä mellakoissa alueen vihaiset nuoret miehet
polttivat lähes 10 000 autoa, ja
hallitus julisti poikkeustilan.
kaltaisia
L
alueita suurkaupunkien liepeillä on tapana kutsua etnisiksi
ES PYDAMIDESIN
getoiksi. Suomessakin pelätään
maahanmuuttajien keskittymiä
ja ?valkoisten pakoa?.
Todellisuudessa alueiden
ongelma on päinvastainen: ne
ovat äärimmäisen heterogeenisiä, eikä asukkailla ole mahdollisuutta muodostaa minkäänlaisia identiteettejä ? etnisiä tai
muita. Afrikan köyhiltä seuduilta
muuttaneet sanovat Saundersin
mukaan, etteivät he ole afrikkalaisia, eivätkä eurooppalaisia.
?Kun siirtolaisia tuodaan ilman sukulaisten ja kylänaapureiden verkostoja, heistä tulee todennäköisimmin eristäytyneitä
ja epäsosiaalisia sekä rikollisuuteen ja sosiaaliseen konservatismiin taipuvia?, Saunders toteaa.
onnistuminen
S
on kiinni yksinkertaisista asioista.
LUMMIEN
parhaimmillaan
kuin jääpadosta vapautettu
joki. Jos yrittäminen estetään,
slummi kehittää oman puolustuskeinonsa ja tuhon logiikkansa.
S
LUMMI ON
Katuvalot
ehkäisevät rikollisuutta. Viemärit
ja jätehuolto parantavat hygieniaa. Puistot ja avoimet tilat lisäävät viihtyvyyttä ja edistävät vuorovaikutusta.
Muuttajien ongelmat eivät liity etniseen alkuperään vaan sosiaalisiin tarpeisiin. Maahanmuuttajat eivät halua erityiskohtelua
vaan tasa-arvoa yhteyksissä poliisiin, kouluihin, terveydenhoitoon ja työmarkkinoihin.
Saundersin resepti on hämmästyttävän yksinkertainen: on
rakennettava vähintään viisikerroksisia taloja, joista on suora
uloskäynti kadulle ja joiden katutasossa on varattu tiloja kaupoille ja palveluille. Mahdollisuus rakentaa uusia huoneita on myös
tarpeellinen lisä.
Nämä edellytykset puuttuvat
suomalaisista lähiöistä, joissa talot
on siroteltu kauas toisistaan eikä
kauppoja tai palveluita löydy muualta kuin ostoskeskuksista. Tarvitsemme enemmän maahanmuuttajien puoteja, pesuloita, partureita,
ravintoloita ja kirpputoreja!
tään myös taloudellisen riiston ja
rasismin työkaluina.
Saunders on kuitenkin oikeassa siinä, että ihmiskunnan viimeinen kaupungistumisen aalto on
väistämätön mutta sen kulkuun
on mahdollista vaikuttaa.
Euroopassa tarvitaan slummeja muodostavia kouluttamattomia siirtolaisia. Tarvitsemme
?elintasopakolaisia? eli yritteliäitä ihmisiä, jotka haluavat rakentaa parempaa tulevaisuutta
itselleen, sukulaisilleen ? ja myös
meille kanta-asukkaille.
Ikääntymisen aiheuttamat
kustannukset voidaan rahoittaa
ottamalla vastaan siirtolaisia,
jotka tuovat työn ja verotulot tullessaan. Toinen vaihtoehto ? verojen kiristäminen entisestään,
palvelujen vielä rajumpi leikkaaminen ja eläkeiän nostaminen
? on velkakriisin aikana käytännössä mahdoton.
Kyse on siitä, rakennetaanko
yhteisölle tulevaisuutta vai luodaanko näyttämö sen tuhoutumiselle.
voi arvostelA
la siitä, että se vetää mutkat
turhan suoriksi. Slummien dyna-
Doug Saunders: Arrival City. How
the Largest Migration in History
is Reshaping our World. Windmill
Books 2011. 364 s.
Artikkelin kirjoittaja on yksi Voima
Kustannus Oy:n omistajista & Kelan
tutkimusprofessori.
R R I VA L C I T YA
miikka ja rakenne ovat monimutkaisempia kuin Saunders esittää.
Slummit eivät välttämättä synny
spontaanisti, vaan niitä käyte-
ÄLÄ MUUTA KAUPUNKIIN
2006
vasemmistolainen
yhdysvaltalaistutkija Mike Davis julkaisi kirjan Planet of Slums, jossa hän
kuvasi apokalyptisin sävyin
suurkaupunkien taantumista
ahtauden, köyhyyden, tautien
ja paheiden röykkiöiksi. Davis
toivoi ihmisten palaavan maaseudun idylliin.
Mike Davisin kapitalismikritiikki herättää Saundersia
uskottavamman huolen siitä,
miten maapallo voi riittää, jos
kaikki ihmiset pakotetaan samaan kuluttaja-palkansaajan malliin.
Pahimmassa
tapaukses-
VUONNA
sa globalisaatio on kuin suuri
pyramidihuijaus, johon maaseudun köyhät liittyvät muuttamalla paremman toivossa
slummeihin. Eriarvoisuus kasvaa räjähdysmäisesti ? kunnes
kaikki romahtaa.
Heikki Hiilamo
Mike Davis: Planet of Slums.
Verso 2006. 288 s.
33
34
2 / 2013
TEKSTI
KUVITUS
KATI PIETARINEN
KLAUS WELP
Nippuside Airlines
Keskivertopäivänä Suomesta lentää kymmenisen lentoa, joissa mukana on
vastentahtoinen matkustaja. Jotkut kuolevat mieluummin Euroopassa kuin palaavat.
H
kuulee aikuisen huutavan, siis huutavan kaikilla voimillaan. On 7. marraskuuta 2011, kello tulee pian 11.15. Finnairin lennolla AY875 Helsingistä Pariisiin
laiha vihreäpaitainen afrikkalaismies huutaa kuin eläin viimeisellä
pankkirivillä.
Huuto katkeaa pian: kolme
harmaisiin villapaitoihin pukeutunutta miestä painaa huutajan
penkkiin ja peittää mustiin nahkakäsineisiin verhotuilla kourillaan miehen suun.
Matkustajat nousevat juuri
koneeseen, asettavat matkatavaroita ylähyllyille ja edellä olevien
istuinten alle. Eturivistä koneen
keskipaikkeille on täyttä, takana
väljää.
Adrenaliini ottaa vallan. Ryntään omalta paikaltani koneen
keskiosasta kysymään, mitä tapahtuu.
Harmaavillapaitaisista vanhin, pyöreäkasvoinen tukeva
mies, rauhoittelee. Kertoo olevansa poliisi ja miehen olevan rikollinen, jota ollaan käännyttämässä.
Mies pääsee hetkeksi poliisien
otteesta irti.
?C?est des mensonges, je ne
suis pas un criminel?, mies huutaa
ranskaksi.
?Nuo ovat valheita, en ole rikollinen.?
ARVOIN
tilastojen
mukaan EU-maista palautettiin vuonna 2011 ulkomaille tahtonsa vastaisesti
195 050 ihmistä. Suomestakin
häädettäviä on vuosittain tuhansia: vuonna 2012 pelkästään poliisi palautti 5379 ihmistä. Rajavartiolaitos palauttaa lisäksi rajalta
ihmisiä, joilla ei ole vaadittuja
asiakirjoja, esimerkiksi viisumia.
Yleensä maasta poistettavat
matkustavat normaalien reittilentojen takarivillä siviilipukuisten
suomalaispoliisien saattamina.
Maasta poistettavat tuodaan koneisiin ennen muita matkustajia,
ja jos he eivät tee vastarintaa, heidän läsnäoloaan ei edes huomaa.
Viime vuonna keskivertopäi-
E
U R O S TAT I N
vänä Suomesta lensi siis ainakin
kymmenen lentoa, joissa mukana
oli vastentahtoinen matkustaja.
Arvio on laskennallinen: joskus
samaan maahan käännytetään
useampia ihmisiä kerralla. Viime vuonna poliisin palauttamista miehiä oli 4 230 ja naisia 1 149.
Alaikäisiä oli 614, alle 14-vuotiaita 487.
Ylivoimaisesti eniten poliisi vei
Suomesta venäläisiä, sitten irakilaisia, virolaisia, somalialaisia ja
afganistanilaisia.
Poliisihallituksen arvion mukaan maasta poistamisiin käytettiin vuonna 2012 noin 2.6 miljoonaa euroa.
ihmisten
maasta poistamisen syistä on vaikea saada: tilastoja kerätään monessa paikassa,
eivätkä niiden luvut välttämättä
täsmää.
Maahanmuuttovirasto arvioi,
että Suomesta vuosittain poistettavista 1 500?2 000 käännytetään tekemiensä rikosten takia.
Käännyttäminen tarkoittaa, että ihmisillä ei ole ollut Suomessa
oleskelulupaa, eli on oltu maassa
esimerkiksi turistina tai paperittomana.
Lisäksi vuosittain joitakin
kymmeniä tai noin sata ihmistä
karkotetaan maasta rikosten takia. Karkotettavat ovat ihmisiä,
joilla on joskus ollut Suomessa
oleskelulupa.
Suomesta poistettavista siis
noin 40 prosenttia on viime vuosien tilastojen perusteella rikollisia.
T
A R K K A A K U VA A
saman verran on ollut viime vuosina
kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Heillä
on kahdenlaisia kohtaloita. Osa
palautetaan kotimaahansa tai
muualle EU:n ulkopuolelle.
Suomessa on siis todettu, ettei näillä ihmisillä ole kotimaassaan tai asuinmaassaan aiheellista pelkoa vainosta tai heihin
paluun jälkeen kohdistuvasta vakavasta haitasta. Paluuta ei estä
myöskään ympäristökatastro?,
eikä aseellisesta selkkauksesta
tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuva huono turvallisuustilanne.
Ainakaan teoriassa.
Käytännössä tilanne voi olla toinen: turvapaikkapäätös on
aina vain valistunut arvio, eikä
mikään taho seuraa sitä, mitä
S
UUNNILLEEN
palautetuille todellisuudessa tapahtuu. Uutisiin päätyvät lähinnä
sellaisten henkilöiden kohtalot,
joilla on vahvat yhteydet ihmisoikeusjärjestöihin.
Maaliskuussa 2009 brittiläinen
Waging Peace -ihmisoikeuskampanja kertoi, että Britanniasta
kielteisen turvapaikkapäätöksen
takia Darfuriin palautettu Adam
Osman Mohammed ammuttiin
nnolla
e
l
n
i
r
i
Finna aitainen
p
vihreä laismies
afrikka uin eläin.
ak
huuta
Etelä-Darfurissa sijaitsevan kotinsa eteen vain pari päivää palautuksen jälkeen. Mohammedin
vaimo ja nelivuotias poika näkivät
murhan.
Syyskuussa 2010 taleban tappoi Kabulissa 60-vuotiaan Nezam Azimin, joka oli taistellut
viiden vuoden ajan epäonnisesti
turvapaikasta Hollannissa. Syyskuussa 2012 brittiläinen Freedom
from Torture -järjestö kertoi Britanniasta Sri Lankaan käännytetyn tamilitaustaisen turvapaikanhakijan löydetyn kuolleena.
Tappo tapahtui samalla kun Sri
Lankan armeija pidätti yli 300 tamilia maan itäosissa. Moni heistä
oli muista maista käännytettyjä
turvapaikanhakijoita.
J
O T K U T K U O L E V A T mieluummin Euroopassa kuin
nousevat käännytyslennolle.
Euroopassa pelkästään viimeisen
viiden vuoden aikana 38 ihmistä
teki itsemurhan käännytyksen
pelossa, ilmenee kuolemia tilastoivan UNITED-verkoston tiedoista.
Yksi heistä oli burundilainen
Alain Hatungimana, joka tappoi
itsensä hollantilaisessa Culemborgin pikkukaupungissa huhtikuussa 2012. Kahden lapsen isä
oli naapurinsa kertoman mukaan
masentunut turvapaikkaprosessin aikana, ja kielteinen päätös
ajoi miehen itsemurhaan.
?Kukaan ei tiedä varmasti,
oliko hänellä todellista syytä pelkoon Burundiin paluusta, tämä
on jokaisen burundilaisen kohdalla erilaista. Salainen poliisi
tappaa edelleen ihmisiä Burundissa. Ja täälläkin on burundilai-
sia, jotka eivät tunne olevansa
heiltä turvassa?, Hatungimanan
naapurin tuntenut Perets Nimpoza kommentoi hollantilaismedialle.
Suomessa turvapaikanhakijoiden oikeuksia ajava Vapaa
liikkuvuus -verkosto on tuonut
2000-luvulla julkisuuteen useita
käännytyksen uhkaamia henkilöitä, joiden kohtaloksi paluu kotimaahan olisi voinut koitua.
Heistä gambialaista homomiestä, ?Jawaraa?, oltiin jo käännyttämässä maasta toukokuussa
2010. Homous on Gambiassa rikos, ja ?Jawaran? poikaystävä istui kotimaassa vankilassa.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut mies rimpuili ja huusi
lentokoneessa, kunnes kapteeni
määräsi miehen lopulta poistettavaksi lennolta.
Samana iltana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuli
päätös, että käännytys piti keskeyttää, koska palautus kotimaahan olisi voinut rikkoa ?Jawaran?
perustavanlaatuisia oikeuksia
? ja samalla Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Jos mies ei olisi lentokoneessa
huutanut ja sätkinyt, keskeytysmääräys ei olisi pelastanut miestä. Turvapaikkahakemus palautettiin uuteen käsittelyyn.
O L I I S I vaatii minua palaamaan paikalleni. Päädyn väittelemään poliisin
ja lentoemäntien kanssa.
Koska tunnen pakolaispolitiikkaan liittyviä oikeusturvariskejä,
paremmin kuin useimmat suomalaiset, en halua matkustaa käännytettävän kanssa. Tiedän myös
sen, että jos tarpeeksi moni protestoi, käännytettävä saatetaan
poistaa koneesta.
Koneessa määrää lentokapteeni: jos hän käskee poliiseja ja
palautettavaa poistumaan, heidän on jätettävä kone.
Tiedän, että todennäköisesti
koneesta poisto tarkoittaa vain
sitä, että henkilö viedään seuraavalla lennolla. Joskus, kuten ?Jawaran? tapauksessa, se voi olla
ainoa tapa välttää mahdollinen
oikeusmurha.
Myös lähelläni seisova nainen
on järkyttynyt ja sanoo soittavansa
sanomalehteen. Käännytettävän
lähellä istuvat ranskalaismiehet
protestoivat poliisien väkivaltaisia
otteita. Suomalaismatkustajat tuijottavat keskittyneesti varpaitaan
ja iltapäivälehtiään.
P
Poliisit ja lentoemännät ovat
tiukkoina: minua uhataan poistolla koneesta sekä sakoilla lentoturvallisuuden vaarantamisesta, jos en palaa heti paikalleni.
Lopulta taivun palaamaan.
?Tervetuloa Finnairin lennolle AY875 Pariisiin?, kapteeni kuuluttaa.
Vieressäni istuva tukeva, pitkähiuksinen nainen vaikuttaa ystävälliseltä, mutta toteaa:
?Toivottavasti jakavat pian
kuulokkeet, ettei tarvitse kuunnella tota huutamista.?
Yritän ajatella mitä tehdä seuraavaksi, miten toimia. Adrenaliini tekee keskittymisen mahdottomaksi. Tyydyn kirjaamaan
muistiinpanoja.
Lento lähtee ajallaan.
T
U R VA PA I K A N H A K I J AT
voidaan myös käännyttää
muuhun EU-maahan, jonne he ovat ennen Suomea saapuneet. Niin sanotut Dublin-palautukset vievät turvapaikanhakijat
kyseiseen maahan, jossa turvapaikkaprosessi käydään läpi, ainakin teoriassa. Heitä oli viime
vuonna Suomesta palutettavista
arviolta kymmenesosa.
Heidän kohtaamansa todellisuus voi olla äärimmäisen karu. Suomesta suuri osa palautetaan Etelä-Euroopan maihin,
joissa järjestelmä on kriisissä.
Tammikuussa 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki merkittävän ennakkopäätöksen,
jonka mukaan turvapaikanhakijoiden tilanne Kreikassa on niin
epäinhimillinen, että sinne palauttaminen rikkoo ihmisten perimmäisiä ihmisoikeuksia. Vielä
tuomiota edeltävinä päivinä Suomessa tehtiin palautuspäätöksiä
Kreikkaan.
Olen vain pari viikkoa ennen
lentoa haastatellut Pakolaisneuvonnan lakimiehiä, joiden mukaan
myös Italiassa ja Maltalla turvapaikanhakijoiden tilanne on lähes
yhtä huono kuin Kreikassa. Silti
maihin palautetaan Suomestakin
ihmiskaupan uhreja, lapsiperheitä ja äitejä sylivauvojen kanssa.
Myös viimeisillään raskaana olevat naiset saavat lääkärintodistuksen, joka sallii lentämisen.
Heitä ei ole lentokentällä ketään vastassa, vaan Suomesta
palautetut päätyvät usein kadulle. Esimerkiksi Italiassa valtion
ylläpitämä vastaanottojärjestelmä tarjoaa asumismahdollisuuden 3000 turvapaikanhakijalle ja
2 / 2013
KYSY, ONKO
KAIKKI HYVIN
T U RVA PA IK A N H A K IJOID E N tukijat ovat onnistuneet
pysäyttämään
mielenilmauksillaan vuosien varrella useita
käännytyslentoja.
Esimerkiksi helmikuussa 2012
ruotsalainen aktivisti osti lipun
samalle lennolle, jolla kristityksi kääntynyttä iranilaista
?Mahmudia? oltiin käännyttämässä Göteborgista Frankfurtin kautta Iraniin. Kristinuskoon
kääntymisestä voi Iranissa saada kuolemantuomion.
Aktivisti
piti
koneessa
puheen ?Mahmudin? tilanteesta
ja pyysi matkustajilta tukea.
Aktivisti poistettiin koneesta,
mutta kun useat matkustajat
eivät suostuneet istuutumaan,
kapteeni määräsi poliisit ja käännytettävän pois koneesta.
Ruotsalainen
turvapaikkaaktivisti Matthias Bernhardsson
kertoi aktivistien pysäyttäneen
vuoden aikana RUOTSISSA? 13
hengen käännytykset. Näistä 12
sai lopulta oleskeluluvan.
Brittiläinen
käännytysten
vastainen verkosto National
Coalition of Anti-Deportation
Campaigns on julkaissut kattavan opaskirjan käännytysten
vastaisille kampanjoille. Siinä
kannustetaan erityisesti ottamaan yhteyttä käännytyslentoja
suorittaviin lentoyhtiöihin.
Helmikuussa verkoston sivuilla vedottiin lentoyhtiö Virgin Atlanticiin, että se ei ottaisi
lennolleen kielteisen päätöksen
saanutta kamerunilaista turvapaikanhakijaa MarieTherese
Njila Nanaa, joka oli joutunut
sukulaistensa kiduttamaksi vaihdettuaan uskontoa.
M U T TA M I TÄ TA VA L L I N E N
huolestunut matkustaja voi
käännytyslennolle sattuessaan
tehdä tuntemattoman hyväksi?
Vapaa liikkuvuus -verkoston
Katja Tuominen tuntee vuosien
varrelta joitakin tapauksia, joissa kanssamatkustajat ovat vaikuttaneet tilanteeseen arkisilla
kommenteilla,
esimerkiksi
kyselemällä
huonokuntoisen
raskaana olleen naisen vointia.
Käännytettäviä on tällöin palautettu Suomeen, jossa tukijoukoilla on mahdollisuus yrittää
saada heille oikeutta.
Usein näin on käynyt jatkolennolla määränpäähän: empatia häädettäviä kohtaan on
todennäköisempää, jos lennolla
on ihmisiä, jotka puhuvat käännytettävän kieltä ja ymmärtävät
hänen kohtaamaansa tilannetta.
pakolaiselle, kun vuonna 2011 tulijoita oli 46 000.
Pakolaisneuvonnan
lakimiehiä haastatellessani tavannut myös
Dublin-palautuksen uhkaaman
17-vuotiaan, ujon Haarunin, joka
on kuvaillut kokemuksiaan kolme
vuotta aiemmin turvapaikanhakijana Italian Torinossa.
?Asuin satojen muiden pakolaisten ja siirtolaisten kanssa
rauniorakennuksessa, jossa ei ollut vettä tai vessoja. Tarpeet tehtiin käytäville. Sähköä oli välillä:
silloin kaikki jonottivat lämmittämään vettä peseytymistä varten.
Päivät kuluivat kirkon ruokajonossa, jossa sai päivittäin yhden
aterian. Kouluun ei päässyt.?
Tällaiseen tilanteeseen Suomi
on päättänyt palauttaa pojan, joka
kertoo jo ymmärtävänsä sataprosenttisesti suomea mutta ujostelevansa puhumista. Poika haluaa
aikuisena sairaanhoitajaksi.
Pojan tarina ei ole keksitty:
olen katsonut Google mapsin
satelliittikuvista toimistorakennusta ja lukenut siitä torinolaisen
paikallislehden juttuja. Syksyllä 2011 rauniotalossa eli edelleen
160 pakolaista.
O
K
LEN
jo ilmassa, kun
mies alkaa taas huutaa.
Ruuduilla pyörii helsinki-
ONE ON
läisen Yrjönkadun uimahalliin sijoittuva lyhytdokumentti miesten
kuviouintijoukkueesta. Näen vanhimman poliisimiehen hakevan
ylähyllyltä jotakin ja palaavan takariviin. Huuto vaimenee.
Myöhemmin Pariisin lentokentällä käännytyksestä järkyttynyt taaemman rivin nainen kertoo poliisin ottaneen ylähyllystä
ilmastointiteippirullan.
nsivät
ö
y
t
t
i
Poliis a Adamun i
Semir tyynyyn yl n
i
a
kasvoj nen minuut
e
kymm ajan.
7. H U H T I K U U TA 2012 tuhannet ihmiset jakoivat
Facebookissa valokuvan,
jonka italialainen Francesco Sperandeo oli ottanut Alitalian lennolla Roomasta Tunisiin. Siinä
käännytettävän miehen kasvoihin
on ruskealla pakkausteipillä liimattu huutamisen estävä maski.
?Pelottavinta oli, että muut
matkustajat suhtautuivat täysin
välinpitämättömästi tilanteeseen, kun pyysin kohtelemaan
miestä inhimillisesti?, Sperandeo
kirjoitti postauksessa.
1
Sperandeon kuva nousi seuraavana päivänä Italiassa valtakunnanuutiseksi. Tapauksesta
aloitettiin poliisissa sisäinen selvitys, ja myös useat kansanedustajat pyysivät hallitusta selvitämään asiaa.
?Toivon, että tämä on yksittäistapaus. En ole koskaan
ennen nähnyt tällaista, totesi
Laura Boldrini, YK:n pakolaisjärjestön edustaja Italiassa.
?Ihmisten maasta poistaminen
voi joskus olla hankalaa, mutta
suun teippaaminen on nöyryyttävää. On oltava toinen toimintatapa, joka on linjassa ihmisoikeuksien kanssa.?
U O S I E N 1 9 9 3 ja 2001
välillä Amnesty International raportoi kuudesta
käännytettävän kuolemasta, jotka johtuivat huutamisen ? ja hengittämisen ? estämisestä.
Kuuluisin on 20-vuotiaan nigerialaisen Semira Adamun tapaus. Käsistään ja jaloistaan sidottu
nainen alkoi laulaa kovaan ääneen käännytyslennolla Belgiasta
kiinnittääkseen muiden matkustajien huomion. Saattajina toimivat poliisit työnsivät Adamun
kasvot tyynyyn ja painoivat häntä
tyynyä vasten yli kymmenen minuutin ajan. Kun he huomasivat
naisen vaipuneen koomaan, paikalle soitettiin ambulanssi, mut-
V
35
36
2 / 2013
ta Adamu kuoli samana päivänä
sairaalassa.
Adamun tapaus sai Euroopan neuvoston parlamentaarisen
yleiskokouksen kirjaamaan suositukset käännytysten toteuttamisesta, ja joissakin maissa esimerkiksi hengitysteiden tukkiminen
kiellettiin.
Silti lokakuussa 2010 angolalainen Jimmy Mubenga menehtyi
Lontoon Heathrown lentokentällä ennen koneen lähtöä kohti Angolaa, kun kolme G4S-yrityksen
turvamiestä painoi käsiraudoitettua Mubengaa lysyyn.
?Viimeinen mitä kuulimme
miehen sanovan oli, ettei hän
saa henkeä?, kertoi The Guardianin haastattelema yhdysvaltalainen silminnäkijä, viisikymppinen
öljyalalla työskentelevä Michael.
?Se tulee olemaan mielessäni loppuelämäni ? olisinko voinut
tehdä jotain? Tämä tulee vainoamaan minua joka kerta kun menen nukkumaan.?
?En tehnyt mitään, koska pelkäsin, että minut heitetään lennolta ja menetän työpaikkani.
Mutta se mies maksoi kovemman hinnan kuin olisin itse maksanut.?
Mubengan kuolemasta ei nostettu syytteitä.
vihreäsilmäinen poliisimies
tulee puhuttelemaan.
Hän pyytää henkilökortin ja kertoo minun saavan sakkoja niskottelusta ja lentoturvallisuuden
V
A U VA N K A S V O I N E N
OIKEUSMURHA
OLI LÄHELLÄ
K O L M E J A P U O L I vuotta sitten angolalainen Arlindo odotti
Metsälän säilöönottokeskuksen
kaltereiden takana käännytystä
Angolaan.
25-vuotias Arlindo oli elänyt
Suomessa kuusi vuotta: hän oli
saapunut maahan kahden nuoremman sisaruksensa kanssa. Isä
oli saanut jo aiemmin turvapaikan
täältä, äiti ammuttiin Arlindon
silmien edessä Angolassa. Nuoremmille sisaruksille myönnettiin
Suomessa turvapaikka, mutta Arlindo päätettiin käännyttää takaisin kotimaahansa.
Hän pakeni maan alle ja piileskeli ystäviensä avustuksella,
kunnes poliisi nappasi hänet tyttöystävänsä asunnosta huhtikuussa 2009. Arlindo vietiin
ensin Tikkurilan putkaan, jossa
hän odotti kaksi viikkoa. Sitten
hänet siirrettiin Metsälään.
vaarantamisesta. Jää sitten vielä
hyväpoliiseilemaan viereeni.
Kertoo, ettei miehellä ole mitään hätää kotimaassaan. Että
hänet on palautettu sinne ennenkin.
Kysyn, onko hän saattanut
muitakin käännytettäviä. Satoja,
poliisi vastaa.
Kysyn, eikö hän epäile, että jollekin olisikin joskus käynyt
huonosti. Luottaako hän todellakin järjestelmään niin paljon?
Mies sanoo luottavansa ja tekevänsä vain työtään.
tiina
Argen 004
i2
lakkas mästä
yttä
käänn imaihin
r
naapu tomia.
t
paperi
viidesosaa maailman pakolaisista elää
kehitysmaissa, suurin
osa kotimaidensa naapurimaissa. Harvalla on virallista statusta: he pakenevat, asettuvat leirille tai kaupunkiin ja koettavat
selviytyä.
Kehittyneissä maissa turvapaikkaprosessi erottaa jyvät
akanoista: turvapaikanhakijoiden kuulusteluissa kertomia
tietoja verrataan saatavilla oleviin tietoihin lähtömaasta ja arvioidaan, onko henkilön kerto-
N
E LJ Ä
Elokuussa 2009 poliisi soitti:
Maahanmuuttovirasto oli tehnyt
Arlindon turvapaikkahakemuksesta päätöksensä. Vasta perillä kerrottiin, että päätös oli kielteinen.
Arlindo vietiin jälleen Metsälään.
H E L M I K U U S S A 2 0 1 3 puheli-
meen vastaa möreä nuoren miehen
ääni. Taustalla kuuluu lasten leikkejä.
?Se ei ollut helppo paikka?, Arlindo muistelee.
?On koko päivän samassa paikassa, ei pysty menemään minnekään. Ei pysty nukkuman, koska
koskaan ei tiedä, haetaanko pois
joskus aamulla.?
A R L I N D O H A K I uudestaan tur-
vapaikkaa. Vasta nyt hän uskalsi
kertoa menneisyydestään: Angolan kapinallismaakunta Cabindan joukot kaappasivat Arlindon lapsisotilaaksi tämän ollessa
14-vuotias. Sekä Angolan että Cabindan armeijat kiduttivat Arlindoa. Pakomatkalla hänen ystävänsä tapettiin ja häntä ammuttiin.
Kolmen kuukauden jälkeen
Arlindo pääsi vapaaksi. Hän sai
työtarjouksen ja haki oleskelulupaa myös työn perusteella.
?Mulle tultiin sanomaan, että
sano sun perheelle että ne tuo sun
tavarat. Että sut palautetaan Angolaan. Pelkäsin ihan tosi paljon.?
Arlindon ystävät järjestivät
tukimielenosoituksen. Ystävät, lakimies ja Vapaa liikkuvuus -verkosto vetosivat mediaan. Ilmeisesti
julkisuus tepsi: puolentoista viikon
päästä hallinto-oikeus asetti käännytyksen täytäntöönpanokieltoon
ma tarina vainon uhkasta tosi.
Vaikka harva sitä uskoisi, systeemin ei tarvitse toimia näin.
Käännytysten lopettaminen ei
ole pelkkää utopiaa: esimerkiksi
Argentiina lakkasi vuonna 2004
käännyttämästä naapurimaista
saapuneita paperittomia: seitsemässä vuodessa on laillistettu
lähes miljoona näistä maista tullutta ihmistä.
Argentiinaan tulee turvapaikanhakijoita vuosittain alle promille tästä määrästä, mutta myös
heihin suhtaudutaan eri tavalla
kuin Euroopassa. Viranomaisen
nettisivujen mukaan siirtolaisviranomaisten tulee silloin, kun
turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen, päättää henkilön
oleskelun laillistamisesta. Käännytyksiä ei mainita.
Lainsäädäntöä on perusteltu
sekä inhimillisyydellä että maalaisjärjellä: todellisuudessa hallittu maahanmuutto on utopia,
koska kalliista käännytyksistä,
rajavalvonnasta, muureista huolimatta ihmiset liikkuvat.
ÄY N V I E L Ä loppumatkasta vessassa koneen
takaosassa. Koko matkustamo seuraa minua silmillään.
Palatessani ohitan käännytettävän ja kysyn häneltä ranskaksi, onko hän turvapaikanhakija.
Mies nyökkää. Kysyn hänen kotimaataan. Mali, mies vastaa.
Poliisit kieltävät puhumisen
miehen kanssa. On selvää, etteivät he ymmärrä ranskaa.
K
ja Arlindo pääsi vapaaksi.
Turvapaikkahakemus käsiteltiin vielä hallinto-oikeudessa. Ja
sitten yhtenä päivänä lakimies
soitti: Arlindoa oli vihdoin uskottu,
hän oli saanut turvapaikan.
?En voi selittää, miltä musta
tuntui, en voi selittää sitä yhtään.
Se oli mahtavaa! Piti mennä dokaamaan!? mies nauraa.
?Ilon päivä, soitin veljelle ja
siskolle. Kaikki oli ihan hyvin!?
E L Ä M Ä A L K O I selvitä muuten-
kin.
?Tein vähän aikaa siivousduunia Hakunilassa, sitten olin
varastohommissa. Olin työharjoittelussa Itellassa ja pärjäsin siellä
hyvin. Nyt mulla on siellä vakituinen duuni.?
Arlindon ja suomalais-kolumbialaisen tyttöystävän esikoinen,
poika, syntyi 2011, tytär seuraavana vuonna.
Helmikuun Arlindo viettää
isäkuukautta kotona. Lastensa
kanssa Arlindo puhuu äidinkieltään portugalia.
?En osaa enää kuvitella mitään.
Nyt on tosi onnellinen elämä,
mulla on kaikki mitä tarvitsen. Mä
halusin työpaikan, perheen, oman
kämpän ja auton ? ja nyt mulla
on ne. Mulle on käynyt niin paljon
elämässä. Joskus se tulee mieleen,
haluan vain unohtaa sen kaiken.?
Kati Pietarinen
Arlindon nimi on muutettu. Fi?
seurasi hänen vaiheitaan, jutut
löytyvät arkistosta hakusanalla
Arlindo.
L A S K E U T U U sumuiseen Pariisiin. Lentoemäntä kuuluttaa suomeksi, että toivottavasti viihdyitte matkalla kaikesta huolimatta.
Kaikki nauravat helpotuksesta,
nauran mukana kun ei muutakaan voi.
Ruotsiksi ja englanniksi kuulutukset kulkevat kaavan mukaan.
Lentoemäntä ei kai osaa näitä
kieliä tarpeeksi hyvin.
Yks neekeri koitti pitää melua,
lähellä istuva teinipoika kommentoi toiselle.
Adrenaliinini hiipuu ja tilalle
nousee kauhu. Mitä jos sakko on
vaikka 10 000 euroa? Kun ovella on vastassa ranskalaispoliisit,
säpsähdän ensin, että he ovat
siellä minua varten. Sitten tajuan
heidän odottavan jotakuta muuta.
K
ONE
myöhemmin
istun sekavana ranskalaisten kavereitteni kotona. Käännytyksen protestoinnista kertova Facebook-status kerää
ennätystykkäykset.
Kaikki eivät silti ole varmoja
toimintani järkevyydestä.
?Mitä jos mies oli oikeasti rikollinen?? ystävä kysyy chatissa.
Tiedostan mahdollisuuden.
On kuitenkin myös niin, että jokaisesta rikoksesta määrätään
rikoslaissa tuomio. Ranskalaiset
ihmisoikeusaktivistit puhuvat
tuplarangaistuksesta, kun ulkomaalainen vielä poistetaan maasta tuomion päälle.
Ymmärrän, että rikoksen uhrin
on varmasti vapauttavaa tietää,
että tekijä on mahdollisimman
kaukana ? mutta ulkomaalaisten
ja kotimaisten rikollisten erilainen kohtelu on aina väärin.
Jokin osa minusta silti epäilee:
olenko hullu? Olenko riskeerannut itseni puolustaakseni rikollista? Huumekauppiasta? Ryöstäjää? Murhaajaa? Raiskaajaa?
Kiroan sitä, etten tajunnut
kysyä miehen nimeä: silloin olisi
ollut edes jonkinlainen mahdollisuus selvittää, mistä oli kyse.
Tilastoista selviää vain se,
että Suomessa tehtiin käännytyspäätös vuonna 2011 neljälle
malilaiselle. Heistä kaksi käännytettiin rikosten takia, yksi oli ilmeisesti turvapaikanhakija, joka
P
ARI TUNTIA
palautettiin Dublin-säädöksen
pohjalta muualle Eurooppaan,
neljännen palautussyy oli ilmeisesti kielteinen päätös oleskelulupahakemukseen.
Lähetän viestin tutulleni Tanjalle, joka on naimisissa malilaisen kanssa. Hän vastaa, ettei
tunne miestä, mutta jatkaa: Mun
työkaverin kihlattu palautettiin just
tänä aamuna, mun käsittääkseni
Italiaan. Hän on sierraleonelainen
turvapaikanhakija. Tää maailma on
kyllä niin friikki...
Neljä kuukautta myöhemmin
armeija kaappaa vallan Malissa,
ja maassa syttyy sisällissota.
R
A N G A I S T U S VA AT I M U S
saapuu postissa kuukauden Malin vallankaappauksen jälkeen, kun olen jo ehtinyt
uskoa, että poliisi vain pelotteli.
Juristin mielestä minun pitää
kiistää syyllisyyteni ja viedä tapaus oikeuteen. Periaatteessa
olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta olen juuri eronnut. En
jaksa.
Saan lopulta 25 päiväsakkoa;
minimaalisista freelancetoimittajan tuloistani se on 300 euroa. Sakon maksavat äiti, sisko ja eksä.
Vastineeksi saan poliisin kirjoittaman kertomuksen toimistani koneessa. Kuulostan siinä sarjakuvasankarilta.
aina,
kun tiedän lentäväni yksin
Suomesta poispäin: isoille
kentille, joista on jatkoyhteydet
Afrikkaan ja Aasiaan.
Eniten pelkään, että istun pelkoni turruttamana paikoillani.
Että ostan kentältä Kodin kuvalehden jota tuijottaa, kuuntelen
lämpötilaennusteet, ilmanpaineet ja tax free -kuulutukset, ja
uskon mitä sanotaan: että takarivin ihminen poliisien keskellä
on rikollinen. Että henkilöllä ei
ole pelättävää siellä, minne hän
on menossa, eikä hän menetä
mitään tärkeää siellä, mistä hänet häädetään.
Että kaikki on kunnossa, että
mistään ei ole huolehdittavaa.
Kyllä meidän yhteiskuntamme
toimii. Meidän EU:mme, meidän
Dublin-säädöksemme, meidän
maahanmuuttopolitiikkamme.
S
I LT I P E L K O I S K E E
Vastuullista HYYn liiketoimintaa.
?Kuvittele ihmeaine,
joka piileskelee ohuena
tavallisen lyijykynän
jäljessä. Se on maailman
vahvinta ainetta, ja
puhtaana ja hiutaleen
muodossa se sopii miltei
mihin vain.?
Timo Paukku
Kymmenen uutta ihmettä
.
ILM
Worldwatch-instituutti
3
1
/
4
.
I L M Valtonen ym. (toim.)
E. Tellervo
1
/
3 3
Maailman tila 2012 tarttuu ympäristökysymyksiin, joiden ratkaiseminen
otettiin tavoitteeksi YK:n ympäristökokouksessa Riossa vuonna 1992.
Miten on edistytty ja mitkä asiat
edelleen odottavat ratkaisua Rio+20
-huippukokouksen alla?
Loisia esiintyy kaikkialla luonnossa.
Mutta onko niistä haittaa kalalle ja
voiko loisittuja kaloja syödä? Suomen kalojen loiset esittelee runsain
värikuvin ja piirroksin kaloissa ja ravuissa esiintyvät loislajit sekä niiden
yleisyyden ja merkityksen.
Maailman tila 2012
Suomen kalojen loiset
.
ILM
1
/
3 3
Riku Juti
Tuomas Martikainen ym. (toim.)
Rani-Henrik Andersson ym.
Tiedon filosofia
Muuttajat
Intiaanikulttuurien
käsikirja
.
ILM
3/13
.
ILM
3
4 /1
.
ILM
3
4 /1
Hanna Kuusela & Matti Ylönen
Jyrki Liukko
Solidaarisuuskone
Uusi
kirjallinen
viihdelehti
on ilmestynyt!
Elina Aaltola (toim.)
Konsulttidemokratia
Johdatus eläinfilosofiaan
Markku Oksanen
Martha C. Nussbaum
Pitääkö ympäristöasioista päätettäessä painottaa tieteellistä
asiantuntemusta, vai onko päättäjien parempi nojautua paikalliseen
maallikkoymmärrykseen? Tuleeko
luonnon monimuotoisuuden suojelun olla vapaaehtoista, vai täytyykö
siihen pakottaa lainsäädännöllä?
Talouskasvun
edistämistä on alettu.
M.
LM
I Lkoulutuksen
pitää
ensisijaisenaIta3
3
1
/
4
4 /1
voitteena ympäri maailmaa. Filoso?
Martha C. Nussbaum esittää, että
humanistinen sivistys on edellytys
toimivalle demokratialle ja oikeudenmukaiselle maailmanjärjestykselle.
Kai Alhanen
John Rawlsin filosofia John Deweyn
kokemusfilosofia
Uusi Regina on myynnissä
irtonumerona R-kioskeista ja
Lehtipisteistä kautta maan.
Tilauksen voit tehdä osoitteessa
www.reginalehti.?
Petteri Pietikäinen
Hulluuden historia
Gaudeamus Kirja & Kahvi
Joko olet käynyt tutustumassa
Kaisa-talolla kirjojen, kahvin ja
ihmisten kohtaamispaikkaan?
Terävää luettavaa ja herkullista
maisteltavaa erinomaisessa
seurassa! Tule käymään!
Kaisa-talo, Vuorikatu 7
www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella.
lli t HYY liik t i i t
Jukka Mäkinen & Heikki Saxén (toim.)
Talouskasvua tärkeämpää
V t
Ympäristöetiikan perusteet
Regina järjestää avoimen
novellikirjoituskilpailun
suomalaisille ja
virolaisille kirjoittajille.
Kirjoituskilpailussa on kolme valinnaista
aihealuetta ja kirjoituksen tyylilaji on vapaa.
Kilpailun voittaja ratkaistaan kaksiosaisella
valinnalla. Esiraati valitsee kahdeksan
?nalistia, joista lukijat äänestävät voittajan.
Pääpalkinto on 1000 ?.
Kilpailuaika päättyy 15.5.2013.
Lue lisätiedot osoitteesta www.reginalehti.?
KULTTUURI
2 / 2013
MUUTOSVOIMAA. Iranilainen Mohsen Makhmalbaf
yritettiin tappaa elokuviensa vuoksi Pariisissakin. Hän
haluaa muuttaa maailman.
TOTTA JA TARUA IRANISTA
M O H S E N Makhmalba?n
elokuvissa toden ja tarun rajat liukenevat olemattomiin.
Salaam Cinema (1995) kertoo siitä, kun Makhmalbaf
tarvitsi näyttelijöitä uuteen
elokuvaprojektiinsa ja laittoi hakuilmoituksen paikallislehteen.
?Kello 8 aamulla 5 000
ihmistä odotti oven takana
ja jopa rikkoi oven päästäkseen elokuvaan. Se on totta,
ei elokuvaa, mutta nähtävissä nyt myös elokuvana?, hän
virnistää.
Alkuperäisen projektin
sijaan Makhmalbaf tekikin
dokumenttielokuvan koekuvauksiin saapuneista.
Leikkisä temppu on tyypillinen iranilaiselle elokuvalle.
K A K S I E L O K U V A A kiteyttää iranilaisen uuden
aallon. Molemmat perustuvat tositapaukseen ja molemmat kertovat Mohsen
Makhmalba?sta.
39
Nun va Goldoonissa (1996)
Makhmalbaf alkaa tehdä
elokuvaa 17-vuotiaana tekemästään puukotuksesta. Mukana on myös uhriksi
joutunut poliisi, jonka tehtävänä on valmentaa häntä
elokuvassa esittävää nuorta
näyttelijää.
Abbas Kiarostamin Close-Up (1990) kertoo masentuneesta miehestä, joka
huijasi ihmisiä esiintymällä
elokuvaohjaaja Makhmalba?na. Kiarostami luo uudelleen tapahtumat oikeudenkäyntiä myöten. Kaikki
henkilöt esittävät itseään,
mukaan lukien elokuvaan
loppupuolella ilmestyvä
Mohsen Makhmalbaf.
Tunnetuimmassa kohtauksessa vale-Makhmalbaf
ja oikea Makhmalbaf ajavat
moottoripyörällä ruuhkassa. Todellisuus ja haavekuvat ovat harmoniassa ja yhtä tosia.
Jutta Sarhimaa
Tähtäimessä Makhmalbaf
Iranin tärkeimpiin ohjaajiin
kuuluvan Mohsen
Makhmalba?n
elokuvia ei nähdä
hänen kotimaassaan.
lähetti terroristit tappamaan minut, Ranskan
poliisi laittoi henkivartijat perääni neljäksi kuukaudeksi... Lopulta
väsyin ja muutin pois Pariisista.?
Iranilainen elokuvaohjaaja
Mohsen Makhmalbaf puhuu ystävällisesti ja hämmentävän suoraan.
?Se on Iranin hallituksen tyyli. Kun he vihaavat elokuvaa, he
yrittävät tappaa elokuvantekijän.
Vaikka he tappaisivat minut, he
eivät saavuta tavoitettaan. Mikä se on? Estää totuus? Lopettaa
kritiikki? Ei se ole vain yhdestä
henkilöstä lähtöisin.?
Makhmalbaf lähti perheineen
Iranista Ranskaan pian sen jälIRANIN HALLITUS
keen, kun presidentti Mahmoud
Ahmadine?ad nousi valtaan.
Nyt hän asuu Lontoossa, kuten moni iranilainen elokuvantekijä.
ohjannut
Mohsen Makhmalbaf on Iranin
uuden aallon tärkeimpiä ohjaajia
Abbas Kiarostamin lisäksi.
Tyylillisesti kokeilevat, todellisuutta ja tarua sekoittavat elokuvat kumpuavat iranilaisesta tarinankerrontaperinteestä.
Tätä nykyä Mohsen Makhmalba?n perheen kaikki jäsenet
ohjaavat elokuvia. Vanhin tytär
Samira Makhmalbaf on Iranin
nykyelokuvan suuria nimiä.
Y L I 2 0 E L O K U VA A
M A K H M A L B A F V A R T T U I Teheranin köyhässä kaupunginosassa isoäitinsä hoivissa ja teki
alle 15-vuotiaana kolmea työtä
samanaikaisesti.
?Isoäitini sanoi: jos menet
elokuviin, Jumala panee sinut
vankilaan tuonpuoleisessa. Joten
en mennyt.?
Teini-ikäisenä Makhmalbaf
koki poliittisen herätyksen ja liittyi ?aahi Reza Pahlavia vastustaneisiin partisaaneihin.
17-vuotiaana hän puukotti poliisia yrittäessään ryöstää tältä
aseen ja joutui vankilaan. Siellä
häntä kidutettiin. Vankilakokemus
muutti nuoren Mohsenin elämän.
?Olin vankilassa 7 000 poliittisen vangin kanssa. Ennen kuin
jouduin sinne ajattelin, että kaik-
ki muuttuisi paremmaksi jos vain
korvaisimme ?aahin. Vankilassa
ymmärsin, että tyranniudella oli
juuret mielissämme. Ymmärsin,
että meidän pitäisi muuttaa kulttuuriamme ja ajatuksiamme.?
Makhmalbaf alkoi kirjoittaa.
Kun viiden vuoden tuomio oli ohi,
vallankumous oli juuri alkanut.
?Läheisistä ystävistäni oli tullut ministereitä. Jätin heidät ja
jatkoin kirjoittamista.?
Radikaali-islamistista kuoriutui itsenäinen ajattelija.
Makhmalbaf siirtyi pikkuhiljaa
novelleista näytelmien ja elokuvakäsikirjoitusten kirjoittamiseen ja lopulta elokuvien
tekemiseen. Hän ei käynyt elokuvakoulua eikä ihaillut ketään
elokuvantekijää.
?Opin kokemuksistani niin
kuin Lumiéren veljekset, elokuvan
keksijät. Kuinka he muka oppivat
elokuvantekijöiksi? Tekemällä
elokuvia?, Makhmalbaf toteaa.
uusi elokuva
The Gardener (Puutarhuri) kertoo
Israelissa asuvista bahá?í-uskonnon jäsenistä ja heidän puutarhoistaan. Bahá?í syntyi Iranissa
170 vuotta sitten.
Makhmalbaf teki elokuvan
yhdessä poikansa Maysamin
kanssa: Mohsen ohjasi ja kirjoitti, Maysam kuvasi ja editoi. He
kumpikin myös näyttelevät elokuvassa ja kuljettavat kerrontaa
dialogillaan.
?Elokuvan käyttäminen kesMAKHMALBAFIN
kusteluna on demokraattisempaa kuin jos elokuvan takana on
vain yksi totuus?, Mohsen Makhmalbaf sanoo.
mukaan elokuvanteko on helpottunut Iranin kaltaisissa, ylhäältä kontrolloiduissa maissa.
?Jos meillä olisi vain 35 millimetrin ?lmiä, valtio voisi kontrolloida elokuvaa ?lmilaboratorioiden avulla. Digikamera on
radikaali, demokraattinen ele.
Jopa kännykällä voi tehdä elokuvan. Miten he voisivat valvoa
kännyköitä??
Myös budjetit ovat pienentyneet. Näin raha ei kontrolloi
taidetta enää yhtä paljon kuin
ennen. Vaikka elokuva ei pääse
viralliseen levitykseen, sen voi aina laittaa nettiin.
Iranissa tietoverkon kanssa
on tosin ongelma. Iranin hallitus
?ltteröi internetiä. Lisäksi internet on täynnä väärää tietoa esimerkiksi oppositiosta.
?Jos lähetän sähköpostin Iraniin, se ei tule ikinä perille.?
Yksi tapa näyttää elokuva on
ujuttaa se Iranissa näkyvän televisioaseman ohjelmistoon. Mielellään sellaisen, jossa on vähiten
taustamelua: Iranin hallitus häiritsee satelliittilähetyksiä ja yrittää estää tavallisia kansalaisia
katsomasta tiettyjä kanavia.
Yhdellä televisiolähetyksellä
olisi Makhmalba?n mukaan valtava merkitys. Se tavoittaisi jopa
MAKHMALBAFIN
miljoonia, sillä useimmilla iranilaisilla on tv.
?Annoin Puutarhuri-elokuvani
BBC Persialle, jotta he näyttäisivät sen televisiossa. Kanava
kieltäytyi näyttämästä elokuvaa,
koska he pelkäävät.?
V A I K K A P U H E E S S A on epätoivoinen nuotti, Makhmalbaf uskoo, että elokuva voi muuttaa
maailmaa.
?Vuonna 2002 tein elokuvan
Afghan Alphabet. Se kertoo afgaanipakolaislapsista, jotka eivät
voineet käydä koulua Iranissa,
koska heillä ei ollut henkilökortteja. He vain seisoivat pelokkaina
luokkahuoneen ovella.?
?Tein elokuvan nostaakseni esille lasten tragedian. Näytin
sen edelliselle hallitukselle ja se
johti lainmuutokseen. Muutoksen myötä puoli miljoonaa lasta
pääsi kouluun?, Makhmalbaf kertoo ylpeänä.
?Tiedätkö, kuinka paljon työskentelin tämän elokuvan eteen?
Kuukauden: yksi viikko kuvauksia, kolme viikkoa leikkaamista.?
?Tunnen kuuluvani sellaiseen
liikkeeseen, joka todella aikoo
muuttaa maailmaa parempaan
ja vähentää ihmiskunnan kärsimyksiä.?
jutta sarhimaa
Kirjoittaja haastatteli Mohsen ja
Maysam Makhmalba?a Rotterdamin elokuvafestivaaleilla. Kirjoittaja on elokuvaintoilija.
40
2 / 2013
NÄYTTELYT
Suomessa, yksin
S
KULTTUURITANTTA
Ksdf
Kirjoittaja
on popmuusikko ja näyttelijä.
Hän alkaa vuorotella tällä kolumnipaikalla
ohjaajaopiskelija Ruusu Haarlan kanssa.
Taidepoppia ei ole
30 vuotta. Kolmasosan elämästäni olen tehnyt kahta työtä: näyttelijän ja popmuusikon. Näillä ammateilla ei ole mitään tekemistä
toistensa kanssa. Teatteri on taidetta ja popmusiikki
viihdettä. Tämä on virallinen totuus.
Vähän aikaa sitten rakas ystäväni kertoi kokeneensa merkittävän ahaa-elämyksen. Hän oli ymmärtänyt, että pop voi olla aistillis-älyllisesti sykähdyttävää, ei vain huumeen tai karkin tapaista
eskapistista viihdettä.
Hän oli luullut, että kaikki popmusiikki on Maki Kolehmaisen tekemää. Myönsin, että suurin osa
on kyllä Makin tekemää, mutta sitten on näitä Makin äpäräserkkuja. He tekevät juttuaan kuin kuvataiteilijat ja nykytanssijat, mutta eivät saa sitäkään
vähää leiviskää, mitä oikeille taiteilijoille almuna
annetaan.
Vuoden alussa toisiinsa sulautuneet Esittävän
säveltaiteen edistämiskeskus ja Luovan säveltaiteen
edistämissäätiö ovat myöntäneet kuukauden tai parin mittaisia avustuksia poppareillekin, mutta ajatus
vaikkapa Pää Kii -yhtyeen Teemu Bergmanista Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisen apurahan saajana tuntuu utopistiselta.
Popmusiikkia taiteena eli taidepoppia ei siis virallisesti ole olemassa. Jäljelle jää politiikasta ja muualta alamaailmasta tuttu naamioinnin mahdollisuus.
Tehdään albumillinen veret seisauttavaa surinapoppia ja liimataan päälle otsikko: nykymusiikkia.
TÄY TÄ N TÄ N Ä V U O N N A
että hevi on paskimmillaankin parasta. Samaa logiikkaa on käytetty linoleumilla päällystetyissä kabineteissa, joissa on päätetty,
että teatteri on viihteellisimmilläänkin taidetta. Teatterintekijät ovat Töölönlahdessa uivia kyhmyjoutsenia huolimatta siitä, tekevätkö he manserockmusikaalia vai Woyzeckia.
Lähes kaikki teatteri Suomessa on verovaroin tuettua. Kansallinen erikoisuutemme on, että valtava
osa tuetusta ohjelmistosta on bulevarditeatteria. Bulevarditeattereidemme määrä on häkellyttävän suuri
ottaen huomioon, että maassamme on vain yksi bulevardi ja sen varrella vain yksi teatteri.
Johtava bulevarditeatterimme sijaitsee Tokoinrannassa, julistan ravintola Manalan pöydässä. Saan
vastaani vastalauseita tokoinrantalaisilta: heidänkin
ansiostaan tällä hetkellä työn alla on 33 kotimaista
näytelmää.
Silti tekee mieleni kysyä, mikä mieli on siinä, että
kyseinen teatteri tekee voittoa ja säätiöi voittovarat
lain hengen vastaisesti ? sen sijaan että vapauttaisi
valtion tukia pienille teatteriryhmille, jotka kilpailevat pennosista veren maku suussa.
L I U H U L E T I T T I E TÄ V ÄT,
epäreiluus. Se että viime vuosien merkittävimmällä lauluntekijättärellä ei ole varaa
edes matkustaa junalla Turkuun, kun me piilotamperelaiset possut ostamme pitkäänkypsytettyä appenzeller-juustoa Stockan Herkusta.
E N I T E N V I T U T TA A
olavi uusivirta
Yksitoista valokuvaajaa lähti
t
tutkimusmatkalle kotimaahansa.
A
LEKSI
P O U TA S E N
kuvasarjan nimi on
Johanna. Poutanen
on yksi Suomi/Finland-näyttelyn valokuvaajista. Hän on
dokumentoinut Johanna Tukiaisen elämää. Aihevalinta tunk
tuu aluksi absurdilta: mitä tämä
t
kertoo Suomesta?
k
Tukiainen on kuvissa juuri sell
lainen, jollaisena hänet on totuttu näkemään. Hän seisoo esiint
t
tymislavalla yllään pikkutuhma
t
tonttuhame, puristavat sukkan
nauhat ja liian pieni paita, joka
p
paljastaa makkarat. Selässä Tukiaisella on enkelin siivet.
k
?Ei tota muijaa siis vaan voi
y
ymmärtää?, kuulen yhden näytt
telyvieraista kommentoivan. Joh
hanna löytääkin paikkansa koll
laasissa juuri absurdiutensa
t
takia. Tukiaista ei ole näyttelyn
jälkeen yhtään sen helpompi ymj
märtää kuin aikaisemminkaan.
m
Jään miettimään, miksi ihmeessä
J
i
ihminen tekee itselleen sen, minkä kuvien nainen on tehnyt. Haluk
an selityksen, ja niin haluaa moni
a
muukin. Meille suomalaisille Tum
kiainen on yksinkertaisesti liikaa.
k
KUVA
SUOMIKUVAA.
Aleksi Poutanen
dokumentoi Johanna Tukiaista osana Suomi/Finlandnäyttelyä.
Johanna kertoo suomalaisuudesta kertomalla, mitä se ei ole.
käteen ajatus
yksinäisyydestä. Sitä löytyy kaikista teoksista. Yksinäisyyden
kuvaaminen suomalaisena taipumuksena yllättää joka tapauksessa.
Voisi kuvitella, että kun 11
nuorta kuvaajaa tekee kokeilevaa projektia, syntyisi siitä jotain
aivan muuta kuin mihin olemme
S U O M E S TA J Ä Ä
KUVA
Tärkeintä elämässä
L E M P I T A I T E I L I J A N I , kuvataiteilija
Ina Colliander (1905?2005) kysyi kerran itseltään, mikä elämässä on tärkeintä. Hänen
oma vastauksensa oli ikonit, maalausvälineet ja kirjat. Kuten niin moni meistä, Colliander eli työelämän ja perheen yhteensovittamisen ristiriidassa. Oman ohjenuoransa
avulla hän kuitenkin eli määrätietoisen levollisesti rikasta ja omannäköistä elämää.
Ehkäpä tuo vastaus antoi minulle taannoin aihetta pysähtyä hetkeksi oman kiireen
äärelle. Löytyi tilaa ja aikaa opiskella ikonimaalausta.
Miksi ikonimaalausta? Eikö se ole erityisen vaativaa tarkkojen sääntöjen ja rajojen
vuoksi? Ikonithan maalataan aina mallien
mukaisesti, eikä ikonimaalausta yleensä
edes pidetä vapaana taiteena.
Itselleni rajat antavat mahdollisuuden
rauhoittua ja keskittyä vain varsinaiseen
maalaamiseen. Erityisesti Etiopian ortodoksinen ikonitaide puhuttelee selkeydellään ja
iloisuudellaan. Ikonimaalauksen rajat yhdistettynä etiopialaiseen värimaailmaan ja kuvakieleen tuntuvat luontevilta omalle kuvalliselle ilmaisutavalleni.
Sain syventävää oppia työskentelyyni
Etiopian-matkalla syksyllä 2011. Yksi matkan
pääkohteista oli Gonderissa sijaitseva Debre
Birhan Selassie-kirkko, jossa seiniin ja kattoon on maalattu suurikokoisia ikoneita.
Viereisen arkkienkelin malli on tuosta
kirkosta. Yritin taltioida työhön iloani siitä,
että sain matkalla autenttisesti kokea sen,
mistä olin aiemmin saanut vain aavistuksen
kirjojen välityksellä. Halusin myös kuvata
matkalla kohtaamieni ihmisten läsnäolon
kykyä, ystävällisyyttä ja iloa.
Aila Kauramäki-Vuori
Ikoineita, 10.3.?1.4. Helsingin galleria
Mariassa ti?pe 12?17, la?su 12?15.
tottuneet. Näin ei kuitenkaan
käy. Näyttelystä jää mieleen juuri se yksinäisen haikea tunnelma,
jollaiseksi suomalaista sielunmaisemaa on kuvattu vuosikymmeniä.
Veera Paananen
Suomi/Finland 19.5. asti Suomen
valokuvataiteen museossa Helsingissä.
RUUMIINKULTTUURI
2 / 2013
41
Väänneltyä ilmastototuutta
Harhaoppisen jaguaarinainen puhuu tuubaa?
A
LOI T E TA A N
huonoista puolista.
Tampereella
nähtävä brittinäytelmä Harhaoppinen
on päätetty myös mustamakkarakaupungissa sijoittaa Britanniaan. Päähenkilöt ovat tohtori
Diane Cassell, Phoebe, professori Kevin Maloney ja Ben Shotter.
Kerran viitataan Gordon Browniin.
Nimistö jäykistää näytelmää,
mutta luo laajan maailman. Nyt ei
olla Tampereen yliopiston aulassa
kahvilla, vaan puhutaan maailmanluokan päätöksenteosta.
Harhaoppinen ei paljoa selittele. Fläppitaululla käydään silloin
tällöin ja muutamilla repliikeillä avataan hankalaa sanastoa.
Katsojilta odotetaan pohjatietoja yliopistomaailmasta ja ilmaston lämpenemisen uhkakuvista.
Niistä, joita muun muassa Al Gore esitteli dokumenttielokuvassaan Epämiellyttävä totuus.
Nokkela näytelmä saattaa olla liian iso pala. Ensi-iltaa seuranneena lauantaina kolmasosa katsomosta on tyhjillään.
M U T TA N E hyvät puolet. Harhaoppisen aiheena on ilmastonmuutoskriittisyys, ja se onnistuu
ravistelemaan katsojaa. Richard
Beanin kirjoittama näytelmä puhuu yksilöstä, vastuusta ja universaalista.
Onko väärin uskoa ilmastonmuutokseen vai kieltää se? Välillä tekisi mieli nousta yleisöstä
näyttämölle ja väitellä henkilöt
suohon, esimerkiksi kun upouudella Jaguarilla ajava tohtori
Diane Cassell selittää, että ihme
homma kun ituhipit ajavat vanhoilla, saastuttavilla autoillaan ja
uuden vähäpäästöisen hummerin
renkaat puhkotaan.
Ituhipit toki tiedostavat autonsa päästöt, mutta suhteuttavat ne uuden auton tuotantokus-
an
Politiik ei jää
olelle
ulkopu tään.
ke
tannuksiin. On parempi kuitenkin
käyttää yksi auto loppuun kuin
ostaa uutta vain siksi, että sen
päästöt ovat pienemmät.
Tai kun hallitusten välistä ilmastopaneelia väheksytään poliittisuuden vuoksi. Silloin tekisi mieli huutaa päälle, että hei
hemmetti, mitä sillä toisella puolella on vastassa? Suuryrityksiä,
jotka eivät saa eettistä päänsärkyä jääkarhun sulavasta jäälautasta. Että poliittista joo, mutta
suuryritykset vaikuttavat myös
poliittisesti. Politiikan ulkopuolelle ei jää ketään.
avaa kiinnostavasti
yliopistotutkimuksen maailmaa.
Mihin tahansa tieteen alaan
pätee se, että yksittäistapauksesta on vaikea vetää laajoja johtopäätöksiä. Tätä näytelmä kritisoi,
mutta samaan aikaan päähenkilö, ilmastokeptikko Diane Cassell,
tekee niin itse: tuijottaa Malediiveilla yhtä puuta ja rantaa, jonka perusteella hän julkaisee tutkimuksia siitä, ettei merenpinta
nouse, vaikka se on yksi ilmaston
lämpenemisen hypoteeseista.
Näytelmän kysymykset ovat
teräviä: ketä me uskomme, kenen
taulukoilla on väliä.
Todellisuudessa tiedeyhteisössä on ilmaston lämpenemisen
kieltäjiä vain murto-osa.
Minua huolestuttaa, tulkitsenko näytelmää turhan holhoavasti: jääkö asiaan vähemmän perehtyneille vain mielikuva,
että ilmaston lämpeneminen on
hörhöjen uskonto? Näytelmän
hyvä tarkoitus olisi herättää siihen ajatukseen, että pitää olla tarkka, millaisilla taulukoilla
epämiellyttäviä totuuksia perustellaan.
N ÄY T E L M Ä
HARHAA. Kevin Maloney
(Jyrki Mänttäri) ja Phoebe
(Suvi-Sini Peltola) näyttelevät nokkelassa ilmastonmuutosnäytelmässä.
Hannele Huhtala
Harhaoppinen Tampere Työväen
Teatterin Kellariteatterissa 11.5. asti, ohjaus Snoopi Siren.
MUU MIO T
31.3.2013 saakka
Kaisu Koivisto - Perfect Circle (2011)
Modernin taiteen museo, Vaasa
kuntsi.vaasa.fi
TAIDEKOULU MAA
H
AE
NYKYTAITEEN
LINJALLE.
an!
a
t
t
n
i
u
d
k
h
a
e
valt
n
a
m
Vielä
e
l
lle kuo
matka
14.4.2013 saakka
LISÄTIEDOT JA
ILMOITTAUTUMINEN
PÄÄSYKOKEESEEN:
WWW.TAIDEKOULUMAA.FI
Alaverstaanraitti 5, Tampere, ti?su 10?18, 9/3 ?
p. 03 5656 6966, ZZZ YDSULLNNL ¿
2 / 2013
42
RUUMIINKULTTUURI
Kesytä nainen
Naiskuva pohdituttaa
teatterissa. Valikoituja otoksia
Ryhmäteatterin Huorasadusta
& Tampereen Työväen Teatterin
Carmenista.
Kalla hämmentyy. Hän ei ole tehnyt mitään rikosilmoitusta, eikä
kukaan ole ollut todistamassa
tapausta. Hän myöntää olleensa humalassa lyhyessä mekossa
ja matkustaneensa raiskaajan
kanssa samalla taksilla kotiinsa.
perustajaa
Julian Assangea syytettiin raiskauksesta, kyse tuntui olevan siitä,
että Assange haluttiin kiinni millä tahansa tekosyyllä. Assangen
poliittista työtä arvostavat joutuivat moraalisen kysymyksen
eteen: voiko raiskaria arvostaa
KUN WIKILEAKSIN
Terjo Aaltonen
oli ihan raiskaus!? ystäväni kertoo tuttavan kuvailleen
hyvin mennyttä rokkikeikkaa.
Raiskaus ? jotain fantastista, hienoa, superia. Sana tuntuu olevan
väärässä paikassa.
Laura Gustafssonin teos Huorasatu käsittelee myös naisen
raiskausta. Myös, sillä aiheena
ovat naisten roolit yhteiskunnassa laajemminkin. Nyt Helsingin
Ryhmäteatterissa esitetään Sakari Hokkasen ohjaamaa versiota
Huorasadusta.
Tarina on käynyt läpi muodonmuutoksen: alun perin se oli
vuonna 2010 käsikirjoittaja Gustafssonin ja ohjaaja Hokkasen
työ Teatterikorkeakouluun. Sitten Gustafsson muokkasi tekstin
romaaniksi, joka vuonna 2011 oli
sekä Helsingin Sanomien esikoispalkinto-ehdokas että Finlandiaehdokas.
SE KEIKK A
joka Huorasadussa
puhuttaa, on se, joka nousi uutisteksteihin Wikileaksin Julian Assangen myötä: missä vaiheessa
nainen voi sanoa ei? Mihin saakka
voi ?irttailla ja vanhan sanonnan
mukaan antaa ymmärtää, mutta
vielä viheltää pelin poikki?
Gustafsson kirjoittaa Julianista, joka ottaa romaanin toisen
päähenkilön Millan väkisin. Milla on silloin prostituoitu, muttei
suostuvainen suojaamattomaan
seksiin. Toisessa kohtauksessa
raiskataan romaanin toinen päähenkilö Kalla, joka on lähtenyt
juhlimaan, vie miehen kotiinsa,
mutta ei haluakaan seksiä.
Pysäyttävässä kohtauksessa
päähenkilö Kalla on kutsuttu televisio-ohjelmaan paljastamaan
kaikki, kertomaan raiskatun naisen näkökulmasta ?siitä törkeästä siasta, joka sinut raiskasi?.
R A ISK AUS,
KENEN KEHO? Huorasatu Helsingin Ryhmäteatterissa
nostaa lavalle naisen oikeuden
omaan kehoonsa.
ja on
Ohjaa in
k
kuiten ut
in
kastro in.
n
Carme
hänen muiden toimiensa takia?
Onko se nyt sitten niin paha, että panee ilman kondomia, ilman
ihan kunnollista suostumusta
seksiin, jos on myös järisyttänyt
uutismaailmaa poliittisilla paljastuksilla?
Jollekulle Assangesta meni
maku. Toiset erottavat yksityishenkilön toimet julkisesta, avoimuuden lähettiläänä yleistä hyvää luovasta Assangesta. Mutta
entä kun kyse onkin ihan tavallisesta miehestä? Mitä hyvää hänen pitäisi tehdä vastapainoksi
raiskaukselle, että hänen tekonsa olisi hyväksyttävä? Tai edes
siedettävä, olankohautuksella
ohitettava?
Kysymys, joka modernia länsimaista feministiä häiritsee yhä
edelleen on se, että miksi humalainen, lyhyeen mekkoon pukeutunut nainen on edelleen itse se,
joka raiskauksen aiheuttaa? Yhtään kunnollista vastausta siihen
ei pysty antamaan.
tilaisuuden puhua naisten asemasta ja
roolista yhteiskunnassa. Toinen
H U O R A S AT U TA R J O A A
mahdollisuus olisi ollut Tampereen Työväen Teatterilla ja sen
suuresti markkinoimalla Carmenilla, Georges Bizetin vuonna
1872 kirjoittamalla oopperalla.
Kyseessä on tarina, jonka päähahmo ei paljon kumartele.
Ohjaaja Tiina Puumalainen on
kuitenkin kastroinut Carmenin
ensimmäiseksi puoliajaksi, jolloin
Carmen ei sano sanaakaan.
on sijoitettu nykyaikaan. Romaninainen Carmen
työskentelee tanssijana yökerhossa. Asetelmassa on viittaus
ihmiskauppaan: tanssijanaisia
hallinnoi lipevä mies. Näytelmä
ei kuitenkaan käsittele ihmiskaupan problematiikkaa.
Kaikki pyörii Carmeniin rakastuneen virkamiehen ympärillä.
Kun miehen äiti, morsian tai naispuolinen työnantaja puhuvat, he
puhuvat tästä virkamiehestä.
Siinä missä klassinen Carmen
kuvaa kesytöntä naista, joka tekee oman mielensä mukaan ja rakastuu kehen haluaa eikä luovu
vapaudestaan, TTT:n Carmen on
vaiti ja ohjaa miestä tappamaan
vailla kunnon motivointia.
N ÄY T E L M Ä
M U T TA K U T E N A I N A :
Carmen
kuolee lopuksi rakastajansa veitseen. Kaikki se vapaus, jota Carmen edustaa, on miehelle liikaa.
Kauheaa, Carmen ei alistukaan
hänen rakastajakseen, vaimokseen perustamaan yhteistä kotia.
Kun nainen päättää itse omasta kehostaan, Huorasadussa mies
ottaa sen väkisin. 1800-luvun
draamassa mies tappaa. Viestiksi
jää molemmista näytelmistä, ettei naisen paikka ole tasavertaisena kulkijana, vaan jonakin alistettavana, jonka paikan ja tarpeet
mies tietää paremmin. Huorasatu
antaa ajatuksia ja kritisoi vallitsevaa käsitystä. TTT:n Carmen alistuu ja vaikenee. Siitä tulee paha
mieli.
Hannele Huhtala
Huorasatu Helsingin Ryhmäteatterissa 27.4. asti.
Carmen Tampereen Työväen Teatterissa 4.5. asti.
VOIMA SUOSITTELEE
Voima
a valitsee suosit
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 11.3. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
SWEET N? ROTTEN
FOLHA SECA
22.3.?26.5.
Keravan taide- & museokeskus Sinkka
ensi-ilta 9.3. kello 20
Ähtäri, Roudan Generaattori-näyttämö
Jarmo & Rauha Mäkilä ovat molemmat ammentaneet maalaustensa aiheita musiikkimaailmasta & populaarikulttuurista,
heidän yhteisnäyttelyssään liikutaan kasinotaloudesta nettipokeriaikaan, laitetaan Johnny Rotten & Bruce Springsteen kohtaamaan M.I.A., Lady Gaga ja viileän itsetietoiset bilehileet.
LEVELS
6.?24.3.
Helsingin Taidemaalariliiton
tm-galleria
Irmeli Mäkilän maalausten teemat lainaavat
orientin ornamentiikasta & sen koristeellisuudesta, uusissa teoksissa on myös eksistentiaalisempi & alitajuisempi lähestymistapa.
VALON HOUKUTUS
26.5. asti
Lahden taidemuseo
Näyttelyssä on esillä 89 teosta
62 taiteilijalta, mukana valokuvia, videoteoksia, installaatioita
& 3D-kuvia muun muassa Hannes Heikuralta, Satu Haavistolta & Mari Hokkanen (kuva).
Folha Seca on tanssitaiteilija Anna
Venäläisen sooloteos, jossa tanssi
kulkee ihmismielen sopukoissa, suurin sota löytyy ihmisen itsensä sisältä
mutta voittona on onnellisuus. 9.3.
yhteisillassa Mari Kortelaisen Linnunluiset saappaat -sooloteos.
VERIGREIPPI: MUU VAARA
ensi-ilta 15.3. kello 19
Kuopio, Sotku
Esitys yhdistää livemusiikkia, nykytanssia &
teatteria & käsittelee mustalla huumorilla parisuhdetta & seksuaalisuutta, niiden ihanteita &
todellisuutta. Muut esitykset 16.?17.3. & 4.-6.4.
RUUMIINKULTTUURI
2 / 2013
43
Teppo Järvinen
MISSÄ ON CARMEN? Tampereen
Työväen Teatterin Carmen on vaiennettu. Lavalla jyräävät virkamiehet.
NAINEN ON LAPSI
ovat suuret:
vuonna 2003 kantaesitetty näytelmä, jossa päähenkilönä on nainen
ja vanhaa antiikin tarua päivittänyt Sarah Ruhlin käsikirjoitus. Ohjaaja on myös nainen, ulkomaan
vahvistus, toimittajasta ohjaajan
hommiin siirtynyt Yana Ross. Molemmat ovat syntyneet 70-luvulla.
Nuori Eurydike (vitaali Emmi
Parviainen) seurustelee Orfeuksen kanssa, joka on kuuluisa muusikko ja taiteilija. Omissa häissään
Eurydike teloo itsensä hengiltä ja
päätyy Manalaan, jossa hänen
isänsä jo odottaa. Orfeus lähtee
hakemaan vaimoaan Manalasta.
ODOTUKSET
O H J A A J A N K AT S E nuolee Eu-
rydiken paljasta vartaloa tiuhaan.
Käsikirjoitus on käsittämättömän vanhanaikainen.
Alan nyt uskoa, että uuskonservatiivisuus on totta. Liberaalin
1970-luvun vastaiskuna nainen on
siirretty takaisin paikalleen puhumaan pelkästään miehistä. Tässäkin tarinassa naisen rooli kutistuu
valinnaksi isän ja aviomiehen välillä. On myös villi kortti, hänkin
mies, tuonpuoleisen herra, jonka
Eurydike dumppaa.
Esityksen suhde naisen seksuaalisuuteen on kummallinen. Intiimit seksikohtaukset Eurydiken
ja Orfeuksen välillä kuvaavat naisen estotonta nautintoa omasta
ruumistaan. Silti Eurydiken lopul-
linen valinta on pako takaisin isän
syliin. Nainen haluaa olla neitseellinen lapsi, esitys väittää.
häpeämätöntä
on, että Eurydiken vihjataan olevan kiinnostunut kirjallisuudesta, vaikka kirjat ovat vain koriste.
Ainoassa kohdassa, jossa nainen kommentoi kirjallisuutta, se
on pelkkä väline, esileikki ennen
kuin Eurydike ottaa Orfeukselta
poskeen.
Aloin täristä raivosta kohdassa, jossa Eurydike kertoo ?loso?sesta rakennelmasta, jota hän on
mietiskellyt. Ah, vihdoinkin, nainen puhumassa ?loso?aa. Mutta paskat, ?loso?nen rakennelma käsitteli hattuja. Tervetuloa
1950-luvulle.
Lopussa Eurydike lähettää kirjeen Manalasta Orfeuksen uudelle
vaimolle. Kirjeessä hän antaa ohjeita siitä, kuinka Orfeuksesta täytyy pitää huolta. Miehen täytyy
antaa keskittyä taiteeseen, koska
se on hänelle tärkeää. On olennaista, että uusi vaimo muistaa
ruokkia Orfeusta riittävän usein,
ettei mies tule kiukkuiseksi.
Voi ei.
ERITYISEN
Susanna Kuparinen
Kirjoittaja on Voiman toimituspäällikkö & teatteriohjaaja. Eurydike, Suomen Kansallisteatteri, ensi-ilta 20.2.
Enemmän kuin
molemmat Koreat
Grammyvoittaja, tuottelias säveltäjä ja kiistaton koskettimien
virtuoosi Chick Corea on ehtinyt
saavuttaa merkittävän aseman
jazzin maailmassa.
1968 Corea teki levydebyyttinsä omalla nimellään ja liittyi
samana vuonna Miles Davisiin.
Kaikki muistamme myös Return
to Foreverin ja Electric Bandin.
Corean tie on kulkenut suoraviivaisesta avantgardeen, bepopista fuusioon, lastenlauluista kamarimusiikkiin ja sinfonisiin
teoksiin.
Corean kahden CD:n boksi
Further Explorations on kunnianosoitus Bill Evansille.
Levyn ohjelmisto on Evansin
esittämää musiikkia, mutta mukana on myös aikaisemmin esit-
1
8 - K E R TA I N E N
tämätön Evansin sävellys Song
No.1 ja Corean sävellys Bill Evans.
Live-äänityksiä Blue Note
Jazz Clubilta, New Yorkista toukokuulta 2010. Albumi toimii samalla myös kunnianosoituksena
marraskuussa 2011 menehtyneelle Paul Motianille.
Helsinkiin Corea tuo mukanaan uuden yhtyeensä, johon
kuuluvat hänen lisäkseen Tim
Garland (saksofoni, bassoklarinetti), Charles Alrura (kitara), Hadrien Feraud (basso) ja Marcus Gilmore (rummut).
Pertti Laesmaa
Chick Corea and The Vegil 15.3. Helsingin Finlandia-talossa.
Chick Corea/Eddie Gomez/Paul Motian: Further Explorations. Concord
Jazz 2012.
2 / 2013
44
MUSIIKKI
Juha Haaplaa
SUMMARÄTKINTÄÄ
VUODESTA 1996.
Wastediltä ilmestyy tänä vuonna kaksi levyä,
laulaja-kitaristi Ville
Rönkkö tietää.
17 vuotta
punkin eturivissä
Suomalaisen punkrockin kestosuosikki Wasted tietää,
miltä tuntuu saada uusnatsin puukosta.
W
A STED,
Särkyneet ja
Pää Kii
vetivät
joulun molemmin puolin
Punk Rock X-Mas -kiertueen ympäri Suomea, ja useat keikkapaikat myivät ovella ei-oota.
Tammikuun alussa Helsingin Tavastian ulkopuolellekin jäi
monta kymmentä ihmistä turhaan kyselemään lippujen perään.
Yhtyeen laulaja-kitaristi Ville
Rönkkö vastaa puhelimeen kotonaan Berliinissä.
Elääkö punk jonkinlaista uudelleentulemista juuri nyt?
?Noh, se on vähän että miten
haluaa asian ajatella. Me ja monet muutkin bändit ollaan tehty tätä viimeiset 15 vuotta. Koko 2000-luku on ollut aktiivista
punk-skenessä ja keikoilla on
käynyt porukkaa.?
Mutta olihan tuorein Suomen-kiertue mieletön suksee?
?Niitä keikkoja ruvettiin järkkäämään jo kauan aikaa sitten, ja
sovittiin vain, että joku Bergmanin Teemun bändi tulee keikalle
myös. Kävi sitten niin, että Pää Kii
olikin yhtäkkiä megasuosiossa ja
suurin osa sen kiertueen keikoista
oli loppuunmyytyjä.?
Uusin levynne Rugged, Raw
& Unplugged on akustinen. Mitenkäs nyt näin?
?Pari vuotta sitten oltiin keikalla Berliinin Ramones-museossa,
siellähän ei voi vetää muita kuin
akustisia keikkoja. Jengi tykkäsi,
ja meiltä pyydettiin sen tyyppisiä
esiintymisiä enemmänkin. Palaute
oli hyvää, joten ei siinä pahemmin
mietitty, kun päätettiin, että tehdään nyt tämmöinenkin julkaisu.?
?Mutta samanlaista summarätkintää se on kuin kaikki muukin
meidän musa.?
taipaleensa
1990-luvun Joensuussa. Silloin
kaupungin uusnatsiongelma oli
arkipäivän todellisuutta.
?Samaan aikaan kun jengi veti toisiaan Joensuun torilla aivan
täysiä turpiin, poliisiauto oli siinä torilla parkissa ja kytät sisällä,
mutta eivät tulleet edes ulos sieltä autosta. Katsoivat vain, että
pojat siellä pihalla nahistelevat.?
Wastedin kappale Hatecrime
kertoo eräästä illasta, kun jouduit itse uusnatsien hyökkäyksen kohteeksi. Mitä tapahtui?
?Sain viisi osumaa puukosta.
Onneksi sain kädet niskan taakse, kun sinnehän ne yritti lyödä.
Nykyään tuollaisista tapahtumista kohistaan ihan eri tavalla,
silloin media vähätteli.?
WA S T E D A LOI T T I
P U H E K Ä Ä N T Y Y tammikuun lopussa tapahtuneeseen Jyväskylän kirjastopuukotukseen, missä
uusnatsien ryhmä yritti tunkeutua äärioikeistosta kertovan kirjan esittelytilaisuuteen.
Miten reagoit tähän äärioikeiston nousuun?
?Siis aivan perseestä, että
tuollainen puukotus on nykyään edes mahdollista. Mutta että ymmärtäisi minkälainen paikka Joensuu oli silloin ysärillä, niin
siellä tapahtui joka viikko jotain
tuontapaista.?
Wastedin riveistä on aina
menty sivariin ja oltu rauhan
miehiä. Uusnatseille ette taida
kääntää toista poskea?
?Mä olen väkivaltaa vastaan,
mutta kun tyypit käy joukolla
kimppuun, niin miten sitä tilannetta puhumalla selvittää? Ei siinä ruveta ehdottelemaan, että jos
järjestettäisiin joku yhteinen opintopiiri väkivallattomuudesta.?
Jukka Vuorio
Kirjoittaja on ikuisesti Vuoden nuori
journalisti.
Wasted 8.3. Jyväskylän Mustassa
Kynnyksessä, 9.3. Tampereen Vastavirta-klubilla, 15.3. Helsinki Vallilan skeittihallilla & 16.3. Helsingin
Lepakkomiehessä.
LEVYT
Hannele Huhtala, pertti laesmaa & jari tamminen
Nicole Willis & The
e
s:
Soul Investigators:
Tortured Soul.
Timmion
Records 2013.
B
t
Bill Evans: Live at
A
Art D´Lugoff?s
T
Top of the Gate.
R
Resonance
R
Record 2012.
J
Jukkis Uotila/The
S
Stockholm Jazz
O
Orchestra:
T
s
The Music of Jukkis
U
.
Uotila. KSJazz 2012.
K-X
K-X-P: II.
Me
Melodic
2013.
.
Torres: Torres.
e
Omakustanne
2013.
Timanttinen setti
Prinssi tuli!
Kahdella pallilla
Frendit ovat vähän vinoilleet, kun
olen postannut Facebookiin Evansin
eri versioita kappaleesta Someday My
Prince Will Come. ?Taasko odotellaan..?? Nyt prinssi tuli ja toi mukanaan melkein koko valtakunnan.
Tällä kuninkaallisella kahden CD:n
boksilla Bill Evans, Eddie Gomez ja
Marty Morell soittavat Greenwich
Villagen The Village Gate -klubilla
marraskuussa 1968. Evansin trio soitti
yläkerrassa, Thelonious Monkin ja
Charles Lloydin kvartetit alakerrassa.
Paikka on kivenheiton päässä Nykin Village Vanguardista, jossa Evans
veti 25.6.1961 silloisen trionsa kanssa
ne legendaariset viisi settiään.
Trio soitti Greenwich Villagessa
neljä viikkoa ja viikot radioitiin. Käytössä oli kuitenkin vain yksi mikki,
jolloin äänenlaatuun jäi toivomisen
varaa. Nyt kullakin soittajalla on ollut
oma mikrofoninsa.
Tuoreita ja uusia tulkintoja sekä
mainiot kappalevalinnat. Olen kaivannut Evansilta Kernin Yesterdaysia.
Nyt tulee oikein kahdesti ja erilaisin
sooloin! Evansin parhaimmistoa
sanon minä, jolla sentään on kaikki
hänen tallenteensa! (PL)
Jukkis Uotila mainitsi viime marraskuussa Wayne Shorterin konsertin
alkujuonnossaan, että hänen tulevalla
levyllään on hänen sävellyksensä
Wayne. Niin kuin onkin.
Uotila ihastui big band -musiikkiin
päästyään vanhempiensa mukana
14-vuotiaana Hesperian yökerhoon
kuuntelemaan Thad Jonesin ja Mel
Lewisin bändiä.
Vuosituhannen vaihteessa Uotila
päätti tehdä big band -levyn musiikistaan ennen 50 vuoden rajapyykkiä.
Uotila onkin sanonut, että hän missasi tuon merkkipaalun parilla vuodella,
mutta tässä levy on vihdoin. Ja lopputulos ratkaisee!
Vähän aikaa sitten me soittamattomat diggarit funtsittiin Mikko Innasen 10+:n väliajalla Koko Jazz Clubilla,
että onkohan suuren orkan saaminen
ympärilleen haaveena useillakin muusikoilla. Saattaa muuten hyvinkin olla.
Pirun hyvä svedujengi on tässä
asialla ? Jukkiksen frendejä. Jukkis itse
soittaa välillä pianoa ja välillä rumpuja vain paikkaa vaihdellen. Dick Oats
wayneilee foneineen, ja pasuunoiden
kuuntelu on aina herkkua.
Todella kovaa kamaa! (PL)
Minimalistinen
runsaudensarvi
Indieholistin tunnustukset
The Soul Investigators on tehnyt
Suomi-soulille sen, missä Sami Saari
on epäonnistunut kerta toisensa jälkeen. Yhtye tuottaa poikkeuksetta
totaalisen katu-uskottavaa ja hyvää
matskua. Funkahtava 1960-lukulainen soul kuulostaa ajankohtaiselta,
eikä sen parasta ennen -päivä ole
näköpiirissä.
Yhtyeen Nicole Willisin kanssa levyttämä Tortured Soul jatkaa siitä, mihin heidän aikaisempi, vuonna 2005
julkaistu yhteislevynsä Keep Reachin
Up jäi. Ensilevyn tavoin tälläkin kertaa
bändin tiukan, jopa niukan soiton rinnalle on sovitettu vierailijoita muiden
muassa Pekka Kuusisto viuluineen ja
Jimi Tenor puhaltimineen.
Nicole Willisin kanssa julkaistujen
levyjen välissä The Soul Investigators
on tuottanut materiaalia kalifornialaiskaksikko Myron & E:n kanssa.
Sarja 7-tuumaisia sinkkuja ilmestyi
vuosina 2009?10 ja pitkäsoittoa lupaillaan tälle vuodelle.
Edellisellä yhteislevyllä Willis ja
The Soul Investigators pääsivät Obaman Spotify-listalle, ja levynsä remixversiolla nuppeja väänsi esimerkiksi
Mr. Scruff. Tortured Soulilta voi odottaa
vähintään yhtä eeppisiä saavutuksia,
sillä kovaa matskua on tarjolla. (JT)
Hämmästyttävästi K-X-P kuulostaa yhtä aikaa sekä minimalistiselta houselta, synapopilta että Olympiastadionia
suuremmalta rockilta. Hypnoottinen
junnaus kasvaa kuin varkain pauhuksi,
eikä päästä otteestaan.
Epäselvät mutinat ja kaukaisuudesta kaikuvat vokaalit tuovat mieleen
lähinnä savuteltassa lymyilevän samaanin, jolla saattaa olla jotain tähdellistä kerrottavaa. Samalla taustalla
pumppaa berliiniläisen tehdashallin
täydeltä raskasta koneistoa, joka on
ajettu Marshall-vahvistimen lävitse.
Yhtyeen ykköslevyn karu äänimaisema on edelleen aseistariisuva
kompromissittomuudessaan, mutta
tällä tokallaan K-X-P on löytänyt jotain
ainutlaatuista. Ainakin jos uskotaan
lapsien tietävän parhaiten. Meillä
kotona kolmevuotias poikani on revitellyt tätä ilmakitaralla ja moshannut
villisti, yksivuotias puolestaan hyppii ja
huojuu tämän tahtiin ja vaivoin pysyy
pystyssä.
Jos maailmassa olisi oikeutta, tämä levy soisi samanaikaisesti kaikista
maailman kovaäänisistä. Näin tuskin
tulee tapahtumaan. (JT)
Rakastan Pitchforkia ? chicagolaista
nettilehteä, joka keskittyy indiebändien musiikkiarvioihin ? ja musiikkipalvelu Spotifyta.
Tuntuu aivan uskomattomalta, että voin ylipäätään löytää haikeaäänisen Mackenzie Scottin taitelijanimellä
Torres tekemän samannimisen levyn.
Torres on nashvilleläinen 22-vuotias laulaja-lauluntekijä. Kuukausi
sitten ilmestynyt levy on Pitchforkissa
vuoden 2013 parhaat levyt -listauksessa sijalla yhdeksän, arvioituna paremmaksi kuin Yo La Tengon ja Nick Caven
uudet levyt.
Sekunnissa Torresin ensimmäinen
pitkäsoitto, joka on julkaistu omakustanteena, löytyy Spotifysta ? aivan
mahtavaa!
Torres on omakustanne, kaunista
folkkia, jonka taustalla soi heleä sähkökitara. Useimmissa kappaleissa ei
muuta taustaa olekaan kuin Scottin
oma kitaransoitto. Selkeät vertailukohdat ovat itsenäisen, kaihoisan
musiikin suurtähdet PJ Harvey ja Cat
Power.
Hyvä poplevy, mutta välillä Scottin hönkäily menee liian pitkälle. Silti
todella kiinnostava tapaus. (HH)
MUSIIKKI
2 / 2013
45
Mike tyri taas
M
IKE
OLDFIELD
on kertakaikkisen
lahjakas säveltäjä ja multi-instrumentalisti,
jonka vuonna 1973 julkaistu Tubular Bells puolustaa edelleen paikkaansa populaarimusiikin merkkiteoksena.
Progea, folkia ja klasaria yhdistäneellä levyllä myös putkikellojen (tubular bells) kalkatus
oli keskeistä. Suuri yleisö muistanee Old?eldin parhaiten Manaaja-elokuvan tunnussävelenä
toimineesta Tubular Bellsin katkelmasta ja vuoden 1983 Moonlight
Shadow -hitistä.
Tubular Bellsiä seurasi muutama instrumentaalialbumi, kunnes levy-yhtiön painostuksesta
Old?eld päätyi 1980-luvulla jakamaan levynsä instrumentaalipuoliskoon ja radioystävällisempään
pop-puoliskoon. Ainakin kaupallisesti siirto oli sikäli onnistunut,
että hittibiisejä syntyi.
loppupuolella Old?eld pyrki uudistumaan koneellisemman teknon ja chilloutin
suuntaan hengailtuaan Ibizalla
tai jotain. Vaikka arvostan kaikkien taiteilijoiden kaikkia pyrkimyksiä uudistumiseen, tällä kertaa
lopputulokset olivat kauheita,
eikä miehen uusi tuotanto ole väräyttänyt viisaria sen koommin.
Helmikuussa ilmestyneellä remixalbumilla Tubular Beats Old?eld
on pyytänyt avukseen myöskin
Ibizalla taannoin lymyilleen saksalaisen Torsten Stenzelin, taiteilijanimeltään York. Kaverukset ovat
miksanneet Old?eldin klassikko1990-LUVUN
kappaleista totaalisen merkityksettömiä eurohumppaversioita.
Suomalaiselle yleisölle Stenzel lienee tutumpi osuudestaan
Tarja Turusen My Winter Storm -albumilla. Turunen vierailee myös
Tubular Beatsilla.
on aina välillä käynyt mielessä, miltä Old?eld olisi voinut kuulostaa, jos
hän olisi onnistunut siirtymässään elektronisen musiikin pariin.
Melko hyvä ehdokas parhaasta
mahdollisesta lopputuloksesta
voisi olla saksalainen Pantha du
Prince uudella albumillaan Elements of Light.
Yhdessä norjalaisen perkussioryhmä The Bell Laboratoryn
kanssa tehdyllä levyllä elektroninen, sulavasti rullaava instrupulputus kohtaa kolme tonnia
(3 000 kg!) painavan ja 50 pronssikellosta koostuvan kellopatterin. Mukana kelloarsenaalissa
ovat myös putkikellot. Kellojen
elävä äänimaailma tuo tyystin
uuden ulottuvuuden Panthan du
Princen housen kliiniseen vähäeleisyyteen.
Pantha, oikealta nimeltään
Hendrik Weber, tekee uudella albumillaan sen, missä Old?eldin
olisi pitänyt onnistua jo vuosikymmen sitten.
V U O S I E N M I T TA A N
Jari Tamminen
Mike Old?eld: Tubular Beats. Ear
Music 2013.
Pantha du Prince & The Bell Laboratory: Elements of Light. Rought
Trade 2013
VOIMA SUOSITTELEE
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 11.3. asti voima@voima.?.
KAHDEN MIEHEN GALAKSI &
SYLVAINE HÉLARY TRIO
kiertueella 9.?17.3.
www.vapaataanet.?
Arvostettujen jazzmuusikoiden Seppo Kantosen & Joonas Riipan duoprojekti syväluotaa uudella julkaisullaan
avaruudellisia sävyjä. Debyyttilevyä kaksikko kuvaa ?freebassjazzhoploungeksi?. Miehet esiintyvät Vapaat äänet
-kiertueella ranskalaisen Sylvaine Hélary trion kanssa.
Risto Vauras
MATTI JOHANNES KOIVU
kiertue alkaa 22.3. Hämeenlinnasta &
päättyy 26.4. Tampereen Yo-talolle
www.dexviihde.?/keikat.aspx
Matti Johannes Koivun herkät laulut rakentavat suomalaiseen sielunmaisemaan aivan uuden kerroksen, tai kuten
mies itse sanoo: ?Laulan halusta olla & elää, siitä, miten
pienet, tavalliset asiat ovat loppujen lopuksi hyvin suuria.?
SAMUELIN POLONEESI
8.?10.3. Hamina
www.kansanmusiikkiliitto.?
Suomen Kansanmusiikkiliiton päätapahtuma kokoaa yhteen
harrastajat & ammattilaiset, lauantaina esiintyy Värttinä, sunnuntain pääjuhlassa muun muassa huuliharpputaituri Aimo
Ruisniemi, kanteleyhtye Erkki & tytöt & Routa.
Regin W. Dalsgaard
GUDRID HANSDÓTTIR
13.?16.3. helsinki, tampere ja turku
www.myspace.com/gudridhansdottir
Islantilainen Gudrid Hansdóttir luo sekoituksen nykyaikaista klassista musiikkia & maalaisvaikutteista folkia. 13.3. Helsinki, kello 15 Arkadia International Bookshop & kello 20 YK:n Oire Klubi, 14.3. Helsinki
Paksu Klubi, 15.3. Turku, Pikku-Torre & 16.3. Tampere, Telakka.
(rus)
..
Joka.. kevat
len
mina kuro
tti
-konse
27.4.2013, klo 18
Kulttuuritalo, Sturenkatu 4,
Helsinki
58/53/35 ? + toim. kulut. www.tiketti.fi,
lisätiedot: www.venajaseura.com
Tutustu ja tilaa!
www.nosteessa.fi
vain kovia
aiheita
Uusi yhteiskunnallinen laatulehti
Noste pureutuu syvälle sosiaali- ja terveysalan ilmiöihin,
mutta ei haukotuta lukijaansa. Reportaaseja, uutisia,
kuvajournalismia, kirjallisuutta. Viisi kertaa vuodessa.
Liki sata sivua kerralla.
JULKAISIJAT:
POSTIMAKSU
MAKSETTU
Tunnus 5005076
00003 vastauslähetys
Vasen suora.
Kyllä kiitos, tilaan Viikkolehden
tarjoushintaan 15?/2kk
Joka perjantai tarjoamme kansalle
leipää ja sirkushuveja kotiin kannettuna.
Viikonlopun tuhti lukupakettimme on jopa
mainettaan parempi lukuelämys.
Kyllä kiitos, tilaan näköislehden vuodeksi
tarjoushintaan 28?/1 vuosi
Älä heitä pyyhettä kehään, vaan ole
rohkea ja kokeile.
Sukunimi
Etunimi
Tilaa vasemmistolehdistön lippulaiva
- tutustu ja ylläty!
Tilaa heti!
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
sähköpostitse tilaukset@kansanuutiset.fi
puhelimitse 09 75960 200
ohessa olevalla lomakkeella
(postimaksu maksettu)
15?
Puhelinnumero
Nimi ja laskutusosoite, jos eri kuin tilaajan
Tilaajan allekirjoitus
Koskee vain kotimaan tilauksia. Sis. ALV 10% (tilattu sanomalehti
2kk:n ta
rjous
vain
w w w. k a n s a n u u t i s e t . f i
I
OS en
U
V
te
KO isleh
O
U K äkö
ST en n ?
U
T
d
28
TU oleh ain
v
kk
Vii
2 / 2013
KIRJALLISUUS
47
Häpeällisen gonzoilun kauneus
Taide-esseisti David Foster Wallacen hienoimmat tekstit käsittelevät tennistä.
D
A V I D F O S T E R Wallacesta kuiskailtiin kirjailijapiireissä jo vuosia ennen hänen itsemurhaansa
vuonna 2008.
Hänen itsemurhansa oli järkytys niillekin, joita mikään ei järkytä. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä yhdysvaltalaisista
nykykirjailijoista, ennen kaikkea
romaaninsa In?nite Jest (1996)
takia. Harhaileva, parodinen ja
alaviittein täytetty teos sijoittuu
tulevaisuuden Yhdysvaltoihin,
jonka elämäntapaa leimaavat
erilaiset riippuvuudet.
Ensimmäinen suomennos
DFW:n tuotannosta ilmestyi viime syksynä. Hauskaa, mutta ei
koskaan enää (Siltala 2012) sisältää takakannen mukaan ?esseitä
ja argumentteja?.
Kokoelman esseet eivät kuitenkaan ole esseitä meikäläisessä korkeataiteellisessa mielessä.
Ne ovat pikemminkin laajoja reportaaseja, gonzo-perinteestä
ammentavaa kaunokirjallista
journalismia.
Suomennoskokoelman teksteistä lähes kaikki ovat alun perin ilmestyneet amerikkalaisissa aikakauslehdissä, kuten
Harper?sissa. Suomessa pitkiä
kaunokirjallisia lehtitekstejä ei
juurikaan julkaista, joten Wallacen esseet laskeutuvat meillä
erilaiseen kirjalliseen maastoon.
Onkin arveltu, että niillä voi olla
vaikutusta suomalaiseen taideesseeseen.
Olen valmis väittämään, että Wallacen ?esseeksi? kutsuttu
reportaasimuoto on itse asiassa
suurempi taiteellinen askel kuin
mikään kunnianhimoinen romaani. Romaanikirjallisuuden perinne
on suuri, ja sen odotetaan tuottavan monumentaalisia huippukohtia. In?nite Jest voi hyvinkin
olla sellainen. Se pystyy kääntämään proosataiteen virtoja.
R E P O R TA A S I E S S E E N taide on
ohimenevää ja arkista, sen vaikutus välitöntä ja lähestyminen
helppoa. Teksti vaatii kirjoittajaltaan ollakseen vaatimatta lukijaltaan yhtään katteetonta
ponnistusta. Tässä se eroaa suomalaisesta taide-esseistiikasta,
joka pyrkii pro?loitumaan taiteena, kirjallisuutena ja lukijaa velvoittavana lajina.
Ei Wallacen teksteissä aidan
matalimmasta kohdasta mennä,
mutta hänen tekstinsä ovat käyttökirjallisuutta. Wallacessa on
parhaille stand-up-koomikoille
ominaista pelottomuutta, kykyä
käyttää omaa persoonaansa instrumenttina itseään suuremmille asioille.
Hänen maailmansa keskipiste on aina joku tai jokin muu kuin
hän itse, ja hänellä on suhteellisuudentajua asettaa itsensä siihen maailmaan juuri parahultaisen pikkuruisena. Piirre näkyy
hänen teksteissään myös poikamaisina maneereina ja narrinkaapuun pukeutumisena.
H A U S K A A , M U T TA E I koskaan
enää -kokoelman nimikkoteksti
A Supposedly Fun Thing I?ll Never
Do Again, reportaasi Karibian-ris-
teilyltä, on luettavissa Harper?sin
verkkosivuilla.
Siinä missä suomalainen naistenlehtitoimittaja jättää kertomatta, kuka hänen luksusristeilynsä on maksanut, ja henkäilee
esitteiden hemmottelulupauksia,
Wallace kertoo ja analysoi kaiken
piinallisella, koomisella ja kaunokirjallisella hartaudella:
?Asiakkaalle ei esitetä lupausta, vaan väite siitä, että hän kokee
suurta mielihyvää. [?] Mainos
lupaa, että hän kykenee kerran-
halusi
e
c
a
l
l
Wa
taa
vastus ronista
aisin i ia
t
o
k
i
p
lä
odern
postm ta.
fiktio
kin kunnolla rentoutumaan ja pitämään hauskaa, koska hänellä
ei ole muuta mahdollisuutta. [?]
maksan siitä etuoikeudesta, että
koulutetut ammattilaiset ottavat
vastatakseen sekä elämyksieni
tuottamisesta että minun niistä
tekemistäni tulkinnoista ? toisin
sanoen mielihyvästäni.?
Mielihyvän periaatteen kuvailu tekstissä syvenee, kunnes Wallace löytää tilan, jossa on viimeksi
ollut tekemättä mitään:
?Silloinkin minä kelluin, ja
neste oli silloinkin suolaista, ja
lämmintä mutta ei liian lämmintä.?
Muisto sikiöajoilta määrittelee koomisen kulttuurin tilaa,
jossa aikuiset ihmiset ihan vakavissaan maksavat siitä, että heidät pakotetaan takaisin kohtuun
suljetussa ja kliinisessä aluksessa
Karibianmerellä.
Siinä missä gonzo-journalismin tunnetuin edustaja Hunter
S. Thompson rikkoi rajoja huumekokeiluilla (Fear and Loathing
in Las Vegas) ja vaikutti suoraan
politiikkaan reportaasisarjallaan
(Fear and Loathing on Campaign
Trail ?72), Wallace tekee rajojen
ylittämisestä henkilökohtaista,
pientä, hieman häpeällistä ja tahatonta.
Hän esiintyy Simpsoneiden jaksossa yllään paita, johon on printattu smokin kuva. Hauskaa, mutta ei koskaan enää -essee sisältää
pitkän alaviitteen, jossa on kuvattu pukumoka muine etikettivirheineen.
Wallace tekee gonzoilusta parodiaa, jossa subjektiivinen sankarireportteri on sekä maailman
terävä tarkkailija että sen vaivaantunut, heikosti toimiva osanen.
hienoimmista teksteistä käsittelevät tennistä. Niissä kirjoittamisen rytmi,
koomisen ja kauniin vaihtelu, on
jo sellaisenaan viehättävää.
Sveitsiläinen tennistähti Roger Federer saa Wallacelta luonnehdinnan ?sekä lihaa että ei?
esseessä Federer Both Flesh And
Not (2006). Jutun alussa Wallace
kuvaa Federerin hämmästyttävää tapaa liikkua mahdottomissa
tilanteissa. Hän puhuu ?Federerhetkistä?, joiden vaikutus on tyrmäävä.
Tenniksessä on jotain sellaista, joka nostaa ihmisen hetkeksi
maasta ? myös konkreettisesti.
Tennistä ja tornadoja -nimisessä
kirjoituksessa tornado tempaa
nuoren Davidin ja tämän pelika-
verin hetkeksi ilmaan ja sitten pudottaa heidät takaisin maahan.
Molemmille tuli vain pieniä vammoja.
D A V I D F O S T E R Wallacea pidetään Yhdysvalloissa yhtenä sukupolvensa keskeisimmistä kirjailijoista. Hän halusi vastustaa
paperista ja läpikotaisin ironista
postmodernia ?ktiota.
Eräs ironian piirteistä on lukijan luottamuksen nakertaminen
huijaamalla, asioiden ?ktiivisyyden korostamisella ja uskon kieltämisellä. Wallace vastusti tätä
pyrkimällä aitouteen ja vilpittömyyteen, vaikka se edellyttäisi kömpelyyttä, naurunalaiseksi
joutumista ja junnaavaa höpöttämistä.
Wallacen tekstin lukijalla ei
ole pienintäkään syytä epäillä
joutuneensa kirjallisen pelin nappulaksi, vaan hän voi syystä kuvitella koskettavansa maailmaa
lukemalla.
E R Ä ÄT W A L L A C E N
Maaria Pääjärvi
Kirjoittaja on kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Hauskaa, mutta ei koskaan enää.
Esseitä ja argumentteja. Siltala
2012. 261 s. Suom. Juhani Lindholm.
?Federer Both Flesh And Not? on
ilmestynyt nimellä New York Timesissa nimellä ?Roger Federer as a
Religious Experience?, tinyurl.com/
b272gvo.
?A Supposedly Fun Thing I?ll Never
Do Again? on ilmestynyt Harper?s
Magazinessa nimellä ?Shipping
Out: On the (nearly lethal) comforts
of a luxury cruise?, tinyurl.com/
b6v967l (PDF).
Klaus Welp
2 / 2013
48
KIRJALLISUUS
Sukellus pinnan alle
Budapest Metro käy läpi Unkarin historiaa maanalaisen kyydissä.
T
A M A S Matoreilta haalimiaan unkarilaisia
t e k o v i t s funk-rock-, romanijazz- ja etajaa pääs- nofolk-helmiä sun muita huipputä päähän paloja vuosilta 1966?91.
metrolinja
kolmosen, B U D A P E S T A S U K K A I N E E N on
jonka reit- todistanut toistuvasti 180 asteen
ti kulkee käännöksiä vallitsevassa ideolohalki Budapestin yhdistäen poh- giassa. Tämä on jättänyt jälkenjoisen työläislähiöt etelälaidan sä niin kaupungin arkkitehtuuriin
teollisuusalueeseen.
kuin kulttuuriin ja ihmisiinkin.
Matkan aikana hän tapaa ih- Neuvostososialismia seurasi villi
misiä, joiden elämäntarinat ker- kapitalismi, nyt vallassa on kantovat kaupungin nykypäivästä. sallismielinen Fidesz ja rotuhyArkirealismia edustavat toreilla gieniaa vaalii äärioikeistolainen
vihanneksiaan myyvät maanvilje- Jobbik.
lijät, opettajat, muusikot ja muut
Päästessään päätepysäkilreitillä kohdatut kansalaiset.
le Kõbánya-Kispestiin, jonne on
Matekovits käy teoksessa lä- juuri kohonnut jälleen yksi ostosparatiisi, Matekopi hengästytvits alkaa pohtia
tävän kirjon
oman kirjaprojekUnkarin poliitä
t
s
e
yd
y
s
i
tinsa oikeutusta.
tisia ideologen
ä
Moniä stuu kuva
?Koko kirja on
ja, filosofeja,
taiteilijoita ja
muodo hampaisiin kasattu kapitavallankumouklistisilla tavaroilan
histori en ihmisten la: suunnitellun
sellisia sadalta
d
viime vuodelvanhenemisen
jäänei aloista.
ta.
kohdanneella kat
koh
Budapest
meran sulkimella,
Metro ei kuilounastunnilla setenkaan ole tyylinsä puolesta tie- kuntikellon tikityksen kuulevan
tokirja. Sen vapaasti kumpuileva tehdastyöläisen kasaamalla tiekerronta poukkoilee nykypäivän tokoneen näppäimistöllä ja kusja historian välillä tavalla, joka tannusalan työntekijöiden pätmuistuttaa enemmänkin proo- kätöillä.?
saa.
Matekovitsin itsekritiikki on
Kokonaisuutta ei ole helppoa tarpeetonta, sillä elämässä on
sisäistää, mutta moniäänisyy- paljon muutakin kuin materia,
destä muodostuu kuva historian jota tehtaissa tuotetaan. Hänen
hampaisiin jääneiden ihmisten työnsä tämän kirjan parissa ei
kohtaloista. Budapestissa nuo suinkaan ole mennyt hukkaan.
hampaat ovat olleet teräviä.
NÉPLIGET. Psykologi, professori Zsuzsanna Vajda istuu Kansanpuiston asemalla.
Hän analysoi kliseisen aivopesun mahdottomuutta ja mainonnan kehitystämme ohjaavaa vaikutusta sekä aseman yläpuolella
olevaan jalkapallostadioniin liittyvää jalkapallohuliganismia.
FERENCIEK TERE. Erzsébetvároksen juutalaiskorttelit olivat Budapestin yöelämän keskus 1900-luvun alkupuoliskolla, kunnes fasistit suorittivat
kaupungissa puhdistuksia. Nykyään alue on vallannut vanhaa mainettaan takaisin. Sinne
suuntaa myös muusikko Said.
Jari Tamminen
metroverkko
tulee tutuksi pysäyttävien valokuvien kautta.
Sopivaan tunnelmaan auttaa myös Matekovitsin internetissä ilmaiseksi jakoon laittama
musiikkikokoelma, johon hän on
kasannut divareista ja kirppuTEKSTIN OHELLA
Tamas Matekovits: Budapest metro
? Kaupunki ja vallankumous pinnan
alta. Like Kustannus 2012. 256 s.
Budapest Metro Sound ladattavissa osoitteessa: www.mixcloud.
com/budapestmetrosound
TARTU RUNOON
Tässä sarjassa runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko avaa runoutta. Usein ei ole vain
yhtä ja oikeaa tapaa ymmärtää runo. Runon puitteet voivat rajoittaa mahdollisia tulkintoja. Avauksissa
Parkko kiinnittää huomiota juuri näihin puitteisiin.
Sateenvarjot palaavat kotiin
Meteorologit, joita sateenvarjot kuljettavat mukanaan, katoavat joskus pysyvästi, vain
sateenvarjot palaavat kotiin ja jatkavat normaalia elämää. Sitten sateet, myrskyt, matalapaineet
ja navakat merituulet tulevat ilman ennustusta. Television säätiedotus perutaan koska
meteorologit ovat poissa. Liikennevalot vaihtuvat, autot liukuvat luonnonhistoriallisen museon
ohi, pitkin maitotietä ja mustaa jäätä. Aivan pienimmät ihmiset istuvat katukiveyksen reunalla
eivätkä heidän jalkansa yllä maahan. He ovat kaikki Anastasian perillisiä. Sataa.
E E R A A N T S A L O N esikoisrunokokoelma Sähkökatkoksen aikaan (Teos
2012) sisältää runsaasti proosarunoja. Ne eroavat tutuista säkeistömuotoisista runoista monella
tapaa. Niiden asettelu on proosalle tyypillistä mutta muuten ne
V
maistuvat runolta ? niissä on käytetty sellaisia keinoja, jotka ovat
luonteenomaisempia runolle kuin
proosalle.
Tarinan kertomisen tapa erottaa usein runouden ja proosan.
Siinä missä lyhytproosa tai novelli
luottaa tapahtumien muodosta-
maan jatkumoon, juoneen, proosarunossa siirrytään asiasta toiseen
usein yllättävällä tavalla, hyppyjen
avulla. Peräkkäin mainitut asiat eivät aina tunnu liittyvän toisiinsa.
Proosarunosta voi puuttua selkeä
juoni ? lukija ei välttämättä saa
varmuutta, mitä runossa loppujen
lopuksi tapahtuu. Runolle tyypillinen monimerkityksisyyys toteutuukin Antsalon runossa.
Runossa kerrotaan aluksi tarinaa meteorologien katoamisesta
ja sateenvarjojen kotiintulosta.
Meteorologien katoaminen johtaa sekasortoisiin sääilmiöihin.
Ennusteiden puuttuminen tuo
kaupunkiin anarkian ja kaaoksen,
jossa autotkin voivat ajaa pitkin
Linnunrataa, maitotietä. Venäjän vallankumouksen pyörteissä
kadonneen Anastasian perilliset
tulevat istumaan katukiveyksille.
He ovat aivan pieniä ihmisiä, heidän jalkansa eivät ulotu katukiveykseltä maahan. Ennustamattomuus on yksi runon teemoista.
kokoelmassa on tavallista enemmän ja selkeämpiä
viittauksia eri runojen välillä.
Moni runo hyödyntää satujen
ja populaarikulttuurin ainesta.
Sateenvarjot, pienet ihmiset ja
Anastasian perilliset ovat mukana muissakin runoissa. Nämä
viittaukset kiinteyttävät kokoelmaa ? toistuva aines luo runojen
välille yhteyksiä. Toistuvat fraasit ja tarinat saavat uusia merkityksiä toistuessaan toisissa tilanteissa.
Runo ei avaudu kokonaan.
Sen asetelma ei ole erityisen
hankala, mutta meteorologien,
pienten ihmisten ja Anastasian
? nämä liittyvät toisiinsa hyppyjen kautta ? välinen yhteys jää
arvoitukseksi. Kokoelma avaa
näitäkin yhteyksiä.
ANTSALON
Tommi Parkko
KIRJALLISUUS
2 / 2013
49
VOIMA SUOSITTELEE
Voima
a valitsee suositukset
suosit
tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 11.3. asti voima@voima.?.
KUUKAUDEN
KIRJAVIERAS
NAISIA RUNOUDEN
POLUILLA
4.3. kello 18
Helsinki, Stoa
7.3. kello 17
Turku, Turun
pääkirjaston Studiossa
Riikka Pulkkisen uusin
romaani Vieras on
monisyinen kertomus
oman totuuden etsinnästä & inhimillisyyden myöntämisestä,
haastattelijana kulttuuritoimittaja Anna
Tulusto.
Heli L
Laaksonen & Marjo
Is
Isopahkala
tarinoiv vuorovaikutteivat
s
sessa
yleisötilaisuud
dessa.
PROSAK-KLUBI
19.3. kello 19
Helsinki, Kansallisteatterin Lavaklubi
Taina Latvala & Pia Pesonen esiintyvät, Marko Gustafsson
juontaa ja levyjä soittaa dj Pasi Rakas.
KIRJAKORI 2012
KIRJA LAPSEN KÄTEEN!
22.3. kello 10?17
Tampere, pääkirjaston
Metson Pietilä-sali
14.3. kello 17
Turku, Turun pääkirjaston
Studiossa
Seminaarissa esitellään lasten- & nuortenkirjoja tutkijoiden, kirjailijoiden & lukijoiden
näkökulmasta, ilmoittautumiset 8.3. mennessä
www.lastenkirjainstituutti.? tai seija.haapakoski@lastenkirjainstituutti.?. Kirjakoriin liittyvä
laaja kirjanäyttely on esillä Lastenkirjainstituutin kirjastossa 15.5. asti.
zimbabwessa
diktaattori
nukkuu
huonosti,
koska pelkää
linnan
kummitusta.
Ajatuksia lapsille kirjoittamisesta tarjoavat
Anneli Kanto & Tuula
Sandström.
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Ymmärrän kirjaston alkuperäiseksi tehtäväksi
sivistyksen enkä viihdyttämistä, joten on
helvetin paljon hedelmällisempää, että yksi ihminen lukee
Platonin dialogit kuin että tuhat ihmistä
lainaa Pylly pienemmäksi päivässä -painonhallintaoppaan.?
Heli Slunga, Kirjasto 5/2012
Juice Leskiseltä kysyttiin kerran,
mistä hän keksii laulujensa aiheet.
Leskinen vastasi: lauluja voi tehdä kolmesta aiheesta. Voi kirjoittaa ihmisestä.
Voi kirjoittaa ihmisestä ja toisesta ihmisestä. Tai sitten voi kirjoittaa ihmisestä ja
yhteiskunnasta. Sama pätee lehtityöhön.
Toimittajilla tosin on kolmaskin mahdollisuus: voi kirjoittaa pelkästä yhteiskunnasta, ilman ihmistä. Juuri näin sosiaalija terveysaiheista usein kirjoitetaan ja
puhutaan, myös alan sisällä. Jollain hallinnon portaalla ihmiset ja heidän murheensa ja riemunsa muuttuvat sopimusohjausmalleiksi, järjestämisvastuiksi ja
palvelutuotannon ohjaukseksi.?
Ilkka Karisto, Noste 1/2013
Jätän akustiikasta puhumisen
asiantuntijoille, sillä konserttitalo
on paljon, paljon muutakin kuin akustiikkaa.
Olen kovin viehättynyt sen mahdollisuuksista houkutella uumeniinsa monenlaista musiikkia, monenlaisia tapahtumia, monenkirjavaa väkeä. Tulipa
taannoin hyvä mieli Beethovenin 9. sinfonian parissa myös edessäni istuneen
kolmen pipopäisen nuoren reaktioista.
Riehakkaiden taputusten aikana reunimmaisen nuoren etusormi nousi korkealle
ja tokaisu tavoitti toverit: ?Siistii.??
Tapani Länsiö, Rondo 2/2013
Mäkihyppy on ajantasaista munkkihommaa, uskontoa luotijunan ja
hengityskoneen ajalle. Kuinka pitkälle
tyhjän päällä voi leijailla? Mäkihyppy on
talvilajeista henkisin, eivätkä sitä harrasta laumahenkiset möllikät vaan mystiikkaan ja masennukseen taipuvaiset Kuhmon Kierkegaardit.?
Kaapo Paatos, Turun Ylioppilaslehti 2/2013
Landella on kummalliset käsitykset stadilaisista. Ne on muka töykeitä ja ylimielisiä. Voihan olla, että Stadissa puoli vuotta asunut landelainen
himassa käydessään käyttäytyy mahtaillen maailmanmiehen elkein, mutta ei hän
ole ehta stadilainen.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuvaa luutnantti Lammion helsinkiläiseksi.
Mahdoton uskoa. Lammio ehkä vastaa
maalaispoika Väinö Linnan ennakkoluuloja siitä millainen stadinkundi on, mutta
ainakaan minä en ole 70 vuoden aikana
tavannut yhtään Lammion tapaista stadilaista. Moni landelta Stadiin muuttanut muistuttaa vahvasti Linnan Lammiota. Esimerkkeinä vaikkapa Paavo
Väyrynen ja Esko Aho.
Joka syksyhän stadilaiseen skoleen
tuli yksi Väyrynen tai Aho. Aikansa niille naureskeltiin, kun nämä kirkonkylien
lapsinerot käyttäytyivät kuin olisivat neroja täälläkin.?
Aarno Laitinen, Tsilari 1/2013
Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta
näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi
avartava lehti. Saat näkökulmia ja
tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.
numeroa hintaan
9,90
tilaa nyt
nyt 4
vuosikerta
hintaan
29 ?
osoitteesta maailmankuvalehti.fi
Koskee vain kotimaan tilauksia.
Kampanjatunnus: VM12
voima
Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu
diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia.
Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.
2 / 2013
50
KIRJALLISUUS
Avarampi luonto
Priscilla Stuckey löysi ystäviä.
JOS
simaiseen ajatteluun juurtunut
D e s c a r - näkemys, jonka mukaan ympätes olikin röivä luonto on vain materiaaliv ä ä r ä s - nen ja matemaattisesti raksuttasä? Mi- va koneisto, perustuu tiettyihin
tä jos eläimet eivät olekaan sie- historiallis-kulttuurisiin oletukluttomia koneita? Entä jos maan siin, joita ei enää voi kyseenalaiskuunteleminen ei olekaan pelkkä taa leimautumatta hörhöksi.
kielikuva?
Kuitenkin lukuisat menneet ja
Ainakin amerikkalainen Pris- edelleen olemassa olevat yhteicilla Stuckey uskoo vakaasti niin. söt ovat valinneet täysin toisenHän oli tuiki tavallinen keski-ikää laisen maailmankuvan ja pitävät
lähestyvä väitöskirjanpuurtaja ja kasveja, eläimiä, vuoria ja jokia
kustannustoimitystävinään, joiltaja, jonka elämä
la on oma sielulmuuttui eräällä
linen todellisuut
ö
tensa.
patikkareissulla
s
i
e
t yht ,
a
s
kesällä 1995.
i
u
k
u
ja
Stuckey oli L
HENKILÖKOHt kasve ja
ä
v
ä
t
i
p
a
päiväkausien
T A I S E N parai
r
, vuo n. digman muutos
ä
i
ajan kierrellyt
m
i
ä
el
ää
saa Stuckeyn
Yhdysvaltojen
stävin
y
a
i
k
jo
näkemään ymlänsirannikolla
päröivän maakiikarit ojossa ja
yrittänyt turhaan
ilman toisin.
etsiä valkopääHän ihastuu
merikotkia. Pettyneenä Stuckey pihamaallaan kasvavan koivun
istahti viimein puunjuurelle, vuodenaikojen mukaan vaihmuisti biologiystävältään taan- tuvaan persoonaan, hoivaa
noin saamansa ohjeen ja pyysi maasta löytämänsä kuhanmielessään lintua näyttäytymään keittäjänpoikasen takaisin lenhänelle. Lopun arvaattekin.
tokykyiseksi, pestautuu vaKokemus sysäsi Stuckeyn tut- paaehtoiseksi
villieläinten
kimaan eri kulttuurien luontonä- hoitokeskukseen, ottaa puolikemyksiä ja kirjoittamaan löy- vahingossa elämänkumppanikdöistään ja pohdinnoistaan kirjan seen Sapphire-nimisen koiran,
Kissed by a Fox. Sen keskeinen ar- organisoi kotialueensa purongumentti on, että moderniin län- puhdistamiskampanjan, perus-
Mirkka Hietanen
M
I TÄ
taa paikallisen maansuojeluyhdistyksen ja niin edelleen.
Kirjan disneymäinen nimi tulee villieläinten hoitokeskuksessa asuvasta ketusta, jonka kanssa Stuckey ystävystyy ja joka aina
tavatessaan Stuckeyn käy nuolemassa tämän suun. Kettujen tapoihin perehdyttyään Stuckey tajuaa, ettei kyseessä varsinaisesti
ole ranskalainen kielisuudelma,
vaan kettujen tapa etsiä ruokaa
vanhempiensa suusta.
on lämmöllä
kirjoitettu ja koskettava omaelämäkerta, joka kuvaa kirjoittajanK ISSED BY A FOX
sa avautumista elämän ihmeellisyydelle ja moninaisuudelle. Sitä
mukaa kun hän kokee saavuttavansa syvällisen ja merkittävän
yhteyden ulkomaailman kanssa, hän vähitellen löytää rauhan
myös sisälleen.
Rikkaus ja rakkaus, jotka
Stuckey maapallolta löytää, saavat elämän näyttämään arkipäiväisen mystiseltä. Kirjan pysäyttävimpiä kohtia on kuolemaa
käsittelevä keskustelu, jonka
Stuckey käy ystävänsä vakavasti
sairastuneen koiran kanssa. Kohtalon voimien edessä rauhallisesti nöyrtyvän koiran sanat hiljentävät, rauhoittavat ja opettavat.
Voin elävästi kuvitella sen kakomisen, jonka kohtaus Skepsis ry:n
jäsenissä aiheuttaa.
Tero Tähtinen
Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija ja maankiertäjä
Priscilla Stuckey: Kissed by a Fox.
And Other Stories of Frienship in
Nature. Counterpoint 2012, 373 s.
KIRJAT
Jari Hanska, mirkka hietanen, hannele huhtala, tuomas rantanen & jari tamminen
Moebius: Arzak ?
Maanmittari.
Egmont Kustannus
s 2012.
80 s.
A
Anu Juvonen:
L
Lähiöoksennus.
us.
M
Minerva 2013.
2
256 s.
William S. Burroughs:
oughs:
Viimeiset sanat.
t.
Sammakko 2012.
2. 312 s.
Suom. Elina Koskelin.
skelin.
Hussein al-Maadidi:
di:
361 päivää helvetissä.
ssä.
Atena Kustannus 2013.
196 s.
Suom. Ahmed Essouli.
oul
uli
i.
Ju
Jukka Kortti:
Y
Ylioppilaslehden
hden
v
vuosisata.
G
Gaudeamus 2013.
013.
7
796 s.
Vielä kerran Moebius
Lähiö ei ole kaukana
Vikat tulikivet
Demokratian iltarusko
800 sivua miesten lehteä
Ranskalaisen sarjakuvalegenda Jean
Giraud?n ? taiteilijanimeltään Moebius
? Arzak-albumin julkaisu suomeksi ei
ollut mikään itsestäänselvyys. Ensinnäkin Egmont Kustannuksen porukat
kävivät neuvotteluja albumin julkaisuoikeuksista parin vuoden ajan ja lopulta julkaisusopimus allekirjoitettiin vain
päivää ennen Giraud?n kuolemaa.
Kolmiosaiseksi suunniteltu sarja jäi
keskeneräiseksi taiteilijan kuoltua.
Voi pojat millainen matka Arzakilla on tarjolla. Sci?n ja fantasian
välimaastoon sijoittuvassa tarinassa
maanmittaaja Arzak lentää kyborgilentoliskollaan sodan runteleman
autiomaaplaneetan yli ja tarkkailee
alla aukeavaa todellisuutta. Lisäksi
mukaan on ympätty avaruusoopperaa, teknosamaani Ark-Ainoa ja
moebiuslaisia absurdeja avaruusölliäisiä. Lopun lähestyminen ei näkynyt
Moebiuksen kynänjäljessä tai käsikirjoituksessa, jotka ovat skarppeja
kuin mitkä.
Lohdutuksena tarinan keskeneräisyyttä murehtiville voidaan todeta,
että on aika epätodennäköistä, etteikö
joku toinen taiteilija piirtäisi Moebiuksen valmiiksi saamaa käsikirjoitusta. (JT)
Vaikka lähiöasuminen on ollut
1960-luvulta alkaen suurien kaupunkien hallitseva asumismuoto, lähiöistä on kirjoitettu yllättävän vähän
kaunokirjallisuutta.
Anu Juvosen Lähiöoksennus lienee
tehty tätä puutetta paikkaamaan.
Teinityttöjen kasvamista 1980-luvun
Kannelmäessä kuvaava kirja tuntuu
enemmän olevan suunnattu saman
ajan kokeneille kuin nykynuorille.
Juvonen avaa kepeän kertovasti aikalaismaisemaa ja nuoruuden
murrosvaiheita. Käsitellyksi tulevat
aikainen irtaantuminen vanhempien
arvomaailmasta, aikuisten syrjäytymisen kokeminen, kännihakuiseen
kulttuuriin kouluttautuminen sekä
seksuaaliset haaveilut, kokeilut ja
hyväksikäytön todellisuus.
Kirjan ongelma on se, että se
kuvaa, mutta pelkkä kuvaus ei kanna tarinan kaareksi asti. Aikuiseksi kasvamisen kehityskertomus ja
ymmärryksen laajentuminen jäävät
harmillisesti kesken.
Kuvaus jää lohduttoman lähiökliseen tasolle eikä pääse betoniseinän
läpi oikeaan elämään käsiksi. Todellisuudessa monet usein aidosti kiintyvät karumpiinkin asuinympäristöihinsä ja niiden yhteisöllisyyteen.
Suuri lähiöromaani odottaa yhä
kirjoittamistaan. (TR)
Elämänmakuinen olisi täysin naurettava adjektiivi kuvaamaan beathemmo
Burroughsin viimeistä julkaisua teosta,
vaikka eritteet ja erektiot vilahtelevatkin päiväkirjatekstissä tasaisin väliajoin.
Kirjailija pysyi uskollisena omalle raivolleen ja tyylilleen loppuun asti.
Yhdeksän viimeisen elinkuukautensa aikana kirjoitetusta päiväkirjasta huokuu lähestyvä kuolema, vaikka
katkera se ei ole. Tosin Burroughsin
ankarasti vihaama huumeiden vastainen sota ei säästy tulikiviltä. Hänelle se
edusti puhdasta pahuutta.
Teos on suurimmalta osalta lähes
tajunnanvirtaa ? jännä sekoitus muistiinpanoja kirjoista, elokuvista, näytelmistä ja ihmisistä sekä hetkellisiä teräviä minianalyyseja yhteiskunnasta ja
normien puolustajista. Burroughs kirjaa
ylös myös uniaan ja usein aidosti ihmettelee niiden tarkoitusta ja mahdollista
sanomaa.
Yhtä rajusti kun Burroughs vihasi
huumeiden vastaista sotaa ja jostain
syystä myös tuhatjalkaisia, hän rakasti
lukuisia kissojaan, joita hän piti täydellisinä rakkauden kohteina ja kumppaneinaan. Kissat saavat kuolevan miehen
tuntemaan aitoa ja todellista rakkautta.
?Vain kissat pysyvät lujina. Vaativat
osia minusta.? (MH)
Irakilaistoimittaja Hussein al-Maadidi
kävi läpi vankileirien kauhut, syyttömänä. Hänen kirjansa 361 päivää
helvetissä paljastaa, kuinka kosto ja
katkeruus syntyvät.
Marraskuussa 2003 Yhdysvaltojen armeijan pidättämä al-Maadidi on
yksi harvoista Abu Ghraibin ja Buccan
vankileirit kokenut, hengissä selvinnyt
ja niistä kirjoittanut toimittaja. Kirja
kuvaa tarkasti kidutukset, raiskaukset
ja ihmisoikeusloukkaukset.
Vaikka kirja on kankeasti editoitu,
sen lukee yhdeltä istumalta.
Yhdysvaltojen miehitysjoukot
näyttäytyvät brutaaleina kiduttajina.
Se on kuva, jota mediassa ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta
näe. Kirja kääntää asetelman toisinpäin. Sota on myös mediasotaa.
Katkeruudella väritetty kirja näyttää, millaisen kasvualustan miehitys
ja brutaalit vangitsemiset ääriliikkeille
antavat. Al-Maadidi vannoo kirjassa
kostoa kaikille orjuuttajilleen, mutta
valitsee aseekseen kynän ja kameran.
Kun lähtee ristiretkelle maailman
suurinta sotilasmahtia vastaan ? edes
kynän kanssa ? niin lopputulos on arvattavissa. Al-Maadidi joutui lopulta
pakenemaan Suomeen paljastettuaan
Yhdysvaltojen armeijan toteuttaman
verilöylyn Hadithan kaupungissa
vuonna 2005. (JH)
Ylioppilaslehden 100-vuotisjuhlissa
lehden aiemmat päätoimittajat pitivät virallisia puheita lehden historiasta. Piristävästi Elina Grundström
tylytti historiikin tekijää siitä, ettei
lehden harvoja naispäätoimittajia tai
naispuolisia työntekijöitä muutenkaan ollut juuri kuultu kirjaa varten.
Sadan vuoden aikana päätoimittajista naispuolisia on ollut ?kymmenesosa, yhteensä vain seitsemän,
joista viisi viimeisen kymmenen vuoden aikana?, Kortti kirjoittaa.
Historiikki käy läpi lehden muutosta: alun perin se oli kulttuuriin painottunut, sitten erityisesti 1960-luku
toi mukanaan vahvan poliittisuuden.
1980?1990-luvun taitteessa Ylioppilaslehti muistutti historiikin mukaan
Voimaa, koska se oli ?globaalisti tiedostava ja vihervasemmistolaisesti
kriittinen?. Nykyään Ylkkäri tasapainoilee kulttuurijuttujen, hassuttelun ja tiedotelehden välimaastossa.
Poliittisuuttakin löytyy.
Lehden 100-vuotisjuhlanumeron
hauskin juttu liittyi Pörssiklubiin. Kolmen kommandopipoisen naisen isku
naisilta visusti kielletylle eliittiklubille
muistutti Suomessa yhä olevan jäykkiä herrainkerhoja ja Ylioppilaslehdessä
hyviä toimittajia, jotka rynnistävät
epämukavuusalueelle. Ei enää mikään miesten lehti. (HH)
KIRJALLISUUS
Mr. Smith rinnastaa kirjallisuuden talouteen.
lauserakenne on rytmikkäässä lakonisuudessaan kenties kauneimpia,
joita kotimaisessa proosassa tällä haavaa näkee. Romaanissa Mr.
Smith kaikki, siis KAIKKI, on niin
tavattoman kohdallaan.
Historian vaiheisiin ja eri yhteiskuntaluokkiin kirjoitetut henkilöt toimivat näkökulmina todellisuuteen, joka on oikeastaan
kaikille sama. Henkilöhahmojen
asetelmaa murtaa romaaniin itseensä kirjoitettu varaus.
Kirjasta vailla rikosjuonta uhkaa tulla saarnaamista. Mutta
mitä saarnaamisesta, toisinaan
kuulijakunta on sen tarpeessa.
J
tarkkanäköisesti rahasta ja taloudesta.
Yksioikoinen kapitalismikritiikki
ei tietenkään riitä, Seppälän ote
on paremminkin inhimillisen komedian käsikirjoittajan.
Herrat Smith ja Schmidt muodostavat pitkän historiallisen jatkumon, jossa identiteetti katoaa
taloudellisen edun tavoitteluun.
Mr. Schmidt liikkuu Kannaksen monikulttuurisessa ilmapiirissä 1900-luvun alussa, Mr.
Smith tunnistaa Schmidtin isoisäkseen, pyrkii käsittämään isoisältä jäänyttä romaanikäsikirjoitusta hylkäyskirjeineen, lähestyy
isoisää muutaman vanhan valokuvan välityksellä:
?Hän ei näyttänyt mieheltä,
joka olisi taistellut tykkien takaS E P P Ä L Ä K I R J O I T TA A
na. Hän näytti mieheltä, joka oli
myynyt ne.?
tajunneet, että heidän maanosastaan oli tullut
Eurooppa Oyj?, sanoo Mr. Smith
kirjan alussa. Mr. Schmidtin päivinä Kannaksen kauppaa käytiin mielikuvilla, vakuutuksilla ja
turvallisuudella, samaa tavaraa
myytiin aina vaan korkeampaan
hintaan, ihmisiä kuljetettiin rajan
yli. Lukija voi nähdä yhtäläisyyksiä nykyisyyteen, rahanvaihdon
jatkumon.
Paitsi taloudesta, Mr. Smith
on romaani kirjallisuudesta. Lukuisat muutkin nykykirjailijamme ovat pyrkineet käsittelemään
kirjallisuuden ja julkisuuden periaatteellista hankausta ja kirjailijan hankalaa asemaa niiden välissä. Mr. Smith ei kuitenkaan jää
voivottelemaan kirjailijan vaivoja, vaan tekee analyysia kirjallisuuden mahdollisuuksista näkyvyyden kulttuurissa. Julkisuus
tekee kirjailijasta keskipisteen ja
kirjallisuudesta sivuseikan. Mr.
Smith on painava vastustuksen
ele, kirjallisuutta, jota lukiessa
ei tarvitse miettiä kirjailijaa.
? I H M I S E T E I VÄT
maailmat toisiinsa. Nykyisyyden satavuotiaaseen menneisyyteen, kirjallisuuden talouteen. Romaanin
käsityksessä ihmisestä on jotain
fatalistista: silloin, kun ihminen
ei ole tahdoton ja tiedoton ratas,
hän on opportunisti, joka saattaa
M R . S M I T H R I N N A S TA A
51
Korkmanin talous-ABC
Miten siltoja rakennetaan?
U H A S E P PÄ L Ä N
2 / 2013
hetken hallita omaa askeltaan.
?Pieni ihminen ikävöi pyhyyttä, mutta pieni ihminen käännetään. Taskut käännetään ensin,
sitten ihminen käännetään selälleen, hänet riisutaan. Hänet
käännetään mahalleen ja hänet
pannaan pyllistämään. Tutkitaan,
mitä hänen sisällään on, onko mitään.?
Kyse ei kuitenkaan ole kyynisyydestä, sillä onhan rakkautta, elämää, kauneutta, onhan se
kaunis proosalause.
Ei siitä siltikään voimattomuutta ole torjumaan. Miten
niitä siltoja rakennetaan ? vaikka tästä romaanista tänne maailmaan?
Maaria Pääjärvi
Kirjoittaja on kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Juha Seppälä: Mr. Smith. Romaani.
WSOY 2012. 278 s.
rakentavana talouskeskustelijana tunnettu
Aalto-yliopiston professori
Sixten Korkman on kirjoittanut
julkisten puheenvuorojensa kaltaisen kirjan. Talous ja utopia on
kohtelias, eri makrotaloustieteellisiä näkökantoja asiallisesti, perusteellisesti ja tasapuolisesti selventävä johdanto.
Teoksen puolueettomuus ja
kohteliaisuus on sekä sen vahvuus että heikkous.
S
ELKEÄNÄ JA
Korkman puolustaa
pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Hän kantaa huolta sen rahoituspohjan riittävyydestä. Korkmanin
ehdottamat korjaustoimenpiteet
ovat jokseenkin samansuuntaisia
kuin mitä julkisuudessa on jo kuultu: julkista sektoria pitää tehostaa
ja pienentää, työllisyyttä pitää lisätä alusta, keskeltä ja lopusta.
?Pitää olla lämmin sydän
mutta myös kylmä pää: tarvitaan päätöksiä, jotka kasvattavat työllisyyttä ja veropohjaa sekä l
leikkaavat vähemmän tärkeitä
menoja ja tehostavat julkisen
men
sektorin palvelutuotantoa.?
sekt
K
Kyse ei siis taidakaan olla julkiseen keskusteluun salakuljetekise
tusta oikeistolaisesta ideologiastust
ta, vaan siitä, että muuten ehkä
kiistelevät taloustieteilijät ovat
kiis
ylee
yleensä samaa mieltä Suomen
nykyongelmista.
nyk
VA H V I M M I N
utopia onkin ansiokkaim
kaimmillaan taloustieteilijöiden
kiis
kiista-alueen selventäjänä. Se
käy oppikirjamaisesti läpi kaikTA L O U S J A
ki ne talouden perusperiaatteet,
joista asiantuntijat eivät enää
juuri kiistele.
Näitä ovat muun muassa
markkinatalouden paremmuus,
julkisen sektorin tarve, talouskasvun tarpeellisuus ja markkinatalouden vaikeudet ympäristövaikutusten huomioimisessa.
Korkman esittelee ajattelua
väitteiden takaa, mikä on julkiselle keskustelulle elintärkeää.
tavoiteltava ihanneyhteiskunta jää lopulta kirjassa
talouden käsittelyn katveeseen.
Korkmanin siteeraama Luxembourgin pääministeri JeanClaude Juncker tiivistää poliitikon
dilemman seuraavasti:
?Tiedämme mitä pitäisi tehdä,
mutta emme tiedä, miten tulisimme uudelleen valituksi, jos teemme sen.?
Ongelma löytyy kansan valistuksen asteesta ? paremmin taloutta ymmärtävä väki näkisi asioissa omaa etuaan pidemmälle.
Erilaisten talousteorioiden ihmiskuvia ja esimerkiksi onnellisuuden todistettua yhteyttä tulotasoon olisi Korkmanin suonut
käsittelevän lisää. Millaista on
lopulta sisällöltään tavoiteltu onnellisuus? Sovitaanko siitä politiikan avulla vai markkinoilla?
UTOPIA ELI
Petri Rautiainen
Kirjoittaja on turkulainen vapaa toimittaja, joka opiskelee kirjallisuutta
ja taloustieteitä.
Sixten Korkman: Talous ja utopia.
Docendo 2013. 278 s.
2 / 2013
52
ELÄVÄ KUVA
Ei pelkkää mäiskettä
Aasialainen elokuva on muutakin
kuin animea & Bollywoodia.
ITÄMAAT ELOKUVISSA.
Flashback Memories 3D on yksi uuden Cine Aasia -festivaalin
vetonauloista.
to kukoistaa, ja elokuvalippujen
myynti kasvaa maassa huimat 40
prosenttia vuodessa.
Maan kommunistinen lähihistoria inspiroi koreogra?-tanssija Wen Huinin herkkää esikoisdokumenttia Listening to Third
Grandmother?s Stories. Ohjaaja antaa vuoristokylässä asuvan isotätinsä Su Meilingin kertoa, miltä
tuntui varttua kaikkien inhoamana porvarina.
saapuu myös
tuhti paketti ?lippiiniläistä lyhytelokuvaa. Tondo, Beloved ? To
What Are the Poor Born? seuraa
Virgien perheen elämää Manilan satamassa sijaitsevassa Tondossa, joka on yksi maan köyhimmistä ja tiheimmin asutuista slummeista. Virgie kalastaa
sinttejä likaisesta merestä ja
synnyttää lapsensa samalla lattialla, jolla koko perhe-elämä tapahtuu.
Surrealistisia kuvia Filippiineiltä tarjoaa muiden muassa
vaihtoehtoisen elokuvan pioneeri Raymond Red. Paolo Villalunan Margin puolestaan tutustuttaa homomiehiin, jotka ovat
kyllästyneet elämään marginaalissa.
TA M P E R E E L L E
T
A M P E R E E N
elokuvajuhlilla keskitytään
Filippiineihin
ja Kiinaan. Aasia on festareilla enemmän
esillä Doc: Aasia -näytöksessä.
Sinne mahtuu myös pitkiä dokumentteja Intiasta ja Vietnamista.
Jokaisen dokumentin pääosassa
on nainen.
Maailman suurin elokuvatuottaja Intia saa aikaan myös yhteis-
kunnallista draamaa. Nishtha Jainin ohjaama Gulabi gang esittelee
Pohjois-Intiassa vuonna 2006 perustetun jengin. Sen jäsenet ovat
vaaleanpunaisiin sareihin pukeutuneita naisia, jotka taistelevat
väkivaltaa vastaan esimerkiksi
vierailemalla vaimojaan sortavien miesten luona ja lyömällä heitä bambukepeillä.
Maailmantalouden veturi Kiina on noussut tärkeäksi peluriksi myös elokuva-alalla. Tuotan-
jälkeen halajaa lisää aasialaista, sitä tarjoaa
Helsinki Cine Aasia. Festivaalin
on perustanut neljä ystävätärtä.
?Pohdimme, että Helsingissä
pitäisi nähdä enemmän aasialaista elokuvaa, kun Afrikalla ja Latinalaisella Amerikallakin on omat
festivaalinsa?, kertoo festivaalin
taiteellinen johtaja Eija Niskanen.
Hän on asunut kahdeksan vuotta
Japanissa.
Ensimmäisellä Cine Aasia
-festivaalilla on 15 elokuvaa kuudesta Itä- ja Kaakkois-Aasian
maasta. Niskanen kertoo, että he
halusivat aloittaa pienesti ja jättivät siksi esimerkiksi Intian ja Bollywood-elokuvat kokonaan pois.
J O S TA M P E R E E N
Aasian
elokuvakentällä nyt tapahtuu?
?Thaimaa on selvästi nouseva
elokuvamaa ja Japanista löytyy
useita kiinnostavia ohjaajia. Haluamme nostaa esiin suomalaisille
tuntemattomia nimiä ja laajentaa
suomalaisyleisön käsitystä aasialaisesta elokuvasta. Alueella tehdään muutakin kuin mäiskettä ja
animea?, Niskanen sanoo.
Festivaalilla on mukana esimerkiksi harvinainen japanilainen
3D-musiikkidokumentti Flashback
Memories 3D, jossa didgeridooM I TÄ K I I N N O S TA V A A
puhaltimen soittaja menettää lähimuistinsa.
Kiinalaista elokuvaa edustavat puolestaan taiteellinen People
Mountain People Sea ja 11 Flowers,
joka kertoo kulttuurivallankumouksesta.
Festivaalin järjestäjänelikko on
löytänyt elokuvat kontaktiensa
kautta esimerkiksi Japanin ja Hong
Kongin elokuvafestivaaleilta.
Aasialaista elokuvaa näkee
Suomessa lähinnä festivaaleilla.
Niskasen mukaan elokuvia pääsee teatterilevitykseen vähemmän kuin ennen.
?Helsingissä ei ole riittävästi
pieniä saleja.?
Helsinki Cine Aasia järjestetään siellä, missä muutkin pääkaupungin pienet leffafestivaalit:
Bio Rexissä ja Andorran kulttuurikompleksissa. Iltaklubeilla jammaillaan japanilaisen Jay Popin,
korealaisen K-popin ja kiinalaisen
Chui Wan -bändin tahtiin.
Anna-So?a Joro
Kirjoittajaa innostavat yhteiskunnan ilmiöt ja arjen sankarit, joiden
tarinat jäävät liian usein vaille
kuuntelijaa.
Tampere Film Festival 6.?10.3.&
Helsinki Cine Aasia 14.?17.3.
VALKOKANGAS
hannele huhtala, jari tamminen & tuomas rantanen
Simo Halinen:
Kerron sinulle kaiken.
Ensi-ilta 8.3.
Andy & Lana Wachowski,
Tom Tykwer: Pilvikartasto.
Ensi-ilta 1.3.
Aku Louhimies:
8-pallo. Ensi-ilta 22.2.
Thomas Vinterberg: Jahti.
Ensi-ilta 22.3.
Taru Mäkelä:
Viru ? tarinoita hotellista.
Ensi-ilta 1.3.
Ei vain kukista ja mehiläisistä
Metaelokuva
Pahisten maailma
Wachowskin sisarukset onnistuivat
ihmeessä: Pilvikartasto on heidän ensimmäinen Matrixin jälkeinen elokuvansa, joka ei ole umpisurkea.
Pilvikartasto on kuudesta eri aikatasolla etenevästä tarinasta kasattu
metaelokuva, jossa ei ole yhtenäistä
juonta tai ensimmäistäkään huolella
rakennettua henkilöhahmoa, mutta
joka onnistuu kutomaan tarinat ja
henkilöt yhteen yllättävän hyvin.
Samojen näyttelijöiden esittämät
henkilöt kohtaavat toisensa halki vuosisatojen ja vaikuttavat tahoillaan sivilisaation katalyyttisiin tapahtumiin.
Elokuvan kantava ?loso?a on ?
Matrixin tavoin ? silkkaa yläpilveä ja
hömppää. Samalla syklisellä tarinankerronnalla onnistutaan kuvaamaan
jotain keskeistä ihmiskunnan vähittäin
tapahtuvasta kehityksestä ja toinen
toisiaan seuraavien askelten merkityksestä.
Pöyhkeän dramaattinen ja tunteisiin vetoava teos huojuu jatkuvasti loistavuuden ja pateettisuuden
välillä, ja on pitkälti katsojasta kiinni
kumpaan kategoriaan sen luokittelee.
Itse olisin valmis ehdottamaan loistavuutta. (JT)
Louhimies on The Wirensä katsonut, tulee mieleen elokuvan ensimetreillä. Pääosassa on sympaattisen rouhea poliisi
(Mikko Leppilampi). Elokuvan toinen
maailma on pirinistien ja huumekauppiaiden. Mutta tasan siihen yhtäläisyydet
The Wiren kanssa sitten loppuvatkin.
Huumori on karua, jos sitä on
ollenkaan.
Elokuvan tarina on nuoren huumemaailmasta eroon räpistelevän
Piken (Jessica Grabowsky). Alkutekstien alla esitellään tausta: pahismies
(Eero Aho), huumehoureista väkivaltaa ja seksiä. Lähtötilanne on kaiken
tämän jälkeen, kun Pike vapautuu yksivuotiaan lapsen kanssa vankilasta.
Halu aloittaa alusta on suuri.
Pientä yhteiskuntakapinaa Louhimiehen elokuvassa voi nähdä. Pienen
lapsen äidille tarjotaan kolmivuorotyötä siivoojana. Jos sitä ei ota vastaan, on edessä kolmen kuukauden
karenssi.
Elokuvan tempo on hidas, sen kuvaama maailma ankea. Lopussa nuori Pike valitsee tuekseen vanhemman
miehen. Itsenäisyyttä ei tälläkään
kerralla tarjota tälle naiselle. (HH)
Pelkoa ja vihaa
pikkukaupungissa
Viron valkoinen talo
Simo Halisen ohjaama ja käsikirjoittama Kerron sinulle kaiken lienee
ensimmäinen transsukupuolisuutta
pääaiheenaan käsittelevä suomalainen elokuva.
Siinä miehestä naiseksi sukupuoltaan korjannut Maarit etsii uutta sosiaalista rooliaan. Edessä ovat sukupuolisiin ennakkoluuloihin liittyvät pulmat
työelämässä ja muualla. Toivelistalla
on parisuhde miehen kanssa.
Siivoojana toimiva Maarit päätyy
väärinymmärryksen vuoksi psykoterapeutiksi parisuhdekriisinsä kanssa
kärvistelevälle Samille. Heidän välilleen syttyy suhde.
Pääroolissa Leea Kleemola onnistuu
hyvin välittämään vahvalla itsetunnolla siunatun, mutta yhtä kaikki uuden
elämäntilanteen äärellä hämmentyvän henkilön haavoittuvuuden. Peter
Franzénkin selviää roolistaan kunnialla.
Pääparin välillä dialogi toimii hyvin, mutta valitettavasti heidän yhteinen kemiansa ei oikein syty. Muitakin
suhteita vaivaa kirjallinen sivumaku.
Elokuva kuitenkin onnistuu avaamaan vaikean aiheen yleiskulttuuriselle käsittelylle voimauttavalla tavalla.
Siitä propsit. (TR)
Ei ole yllätys, että Mads Mikkelsen on
hyvä näyttelijä. Sekään ei yllätä, että
tanskalaiset ohjaajat ovat lasten kanssa
maailman parhaita eikä se, että Vinterberg tekee elokuvan sukupolvien välisistä traumaattisista jännitteistä.
Pikkukaupunkiin sijoittuva Jahti
kertoo vastaeronneesta sympaattisesta ja lapsirakkaasta Lucasista. Koulun
lopettamisen jälkeen opettajan ammatti on vaihtunut työksi päiväkodissa. Omaa poikaa on ikävä. Lohtua
tuo äijä?ilistely metsästyskavereiden
kanssa ja orastava uusi suhde.
Väärinkäsityksestä nouseva syytös lapsen hyväksikäytöstä saa kuitenkin koko ympäröivän sosiaalisen
verkoston alkukantaiseen tilaan.
Vinterberg rääkkää jälleen katsojiaankin vereslihalle. Tunnetilojen
ääriahdinko kasvaa syvemmäksi kuin
juonen kuljetus tarvitsisi. Näyttelijäntyö on loistavaa. Samaan aikaan
tekijä luottaa katsojan kykyyn rakentaa ilmeiset siirtymät itse. Taas
tulee osoitettua, miten vaikean asian
ytimeen voi olla helpompi päästä
hyvän draaman keinoin kuin kylmällä
asiatekstillä. (TR)
Jos Tallinnan tunnetuimman maamerkin Viru-hotellin seinillä olisi korvat?
Hetkinen, sillähän oli: kylmän sodan
aikana korvina toimivat KGB:n lautasiin, tuhkakuppeihin ja lamppuihin
piilottamat mikrofonit.
Taru Mäkelän ohjaama dokumentti
Viru ? tarinoita hotellista kuvaa naapurimaamme historiaa vuonna 1972 valmistuneen hotellin avulla. Se piirtää
kuvan idän ja lännen väliin nousseesta
linnakkeesta, jossa vapaus ja sääntely
törmäävät. Tämän keskellä tallinnalaiset ja turistit kohtaavat Neuvostoliiton
valvovan silmän alla.
Dokumentissa käydään läpi lukuisia teemoja prostituutiosta, duunareista ja KGB:n valvonnasta ryyppäämiseen ja sukkahousut samppanjaksi
-vaihtotalouteen. Valitettavasti käsiteltäviä asioita on niin paljon, ettei
mihinkään ehditä juuri syventyä. Tarinat kuulostavat yllättävän tutuilta.
Pintapuolisuus ja ajankohtaisuuden uupuminen jättävät ilmaan
kysymyksen, puolustaako dokumentti
paikkaansa elokuvateattereissa. Tämän olisi historiadiggarina mieluusti
katsonut kotisohvalta. (JH)