2/2018 MAALISKUU | VOIMA.FI AmeebA Hippiräppäri KANSA TAISTELI – KESKENÄÄN LIITE:
#metoo aloitti vallankumouksen – vuonna 2030 seksuaalinen häirintä on historiaa! kirjoitetaan suomen naisten tulevaisuus uusiksi – nyt. www.naistenviikko.fi Pohjonen Alanko Genrerajoja rikkovat taiteilijat Ismo Alanko, Tuomas Norvio ja Kimmo Pohjonen yhdistävät voimansa. to 5.4. klo 19 liput alkaen 32 € Savoyn vappu: Electric Swing Circus Savoy-teatteri tarjoaa vapun parhaat bileet! Kuusihenkinen Electric Swing Circus yhdistää 20-luvun swingin ja kuumat elektrorytmit energiseksi showksi. ma 30.4. klo 19 liput alkaen 37 € Savoyn vappu: The Count Basie Orchestra Vietä vappupäivä legendaarisen The Count Basie Orchestran seurassa. Pianisti Count Basien 1935 perustama big band esiintyy Savoy-teatterissa 18-henkisenä. ti 1.5. klo 19 liput alkaen 47 € savoyteatteri.fi & lippu.fi to 19.4. klo 19 Alsarah & The Nubatones Sudan / USA liput alkaen 29 € ”The Princess of Nubian Pop” Sa vo y WO RL D Savoy-teatteri
#metoo aloitti vallankumouksen – vuonna 2030 seksuaalinen häirintä on historiaa! kirjoitetaan suomen naisten tulevaisuus uusiksi – nyt. www.naistenviikko.fi Pohjonen Alanko Genrerajoja rikkovat taiteilijat Ismo Alanko, Tuomas Norvio ja Kimmo Pohjonen yhdistävät voimansa. to 5.4. klo 19 liput alkaen 32 € Savoyn vappu: Electric Swing Circus Savoy-teatteri tarjoaa vapun parhaat bileet! Kuusihenkinen Electric Swing Circus yhdistää 20-luvun swingin ja kuumat elektrorytmit energiseksi showksi. ma 30.4. klo 19 liput alkaen 37 € Savoyn vappu: The Count Basie Orchestra Vietä vappupäivä legendaarisen The Count Basie Orchestran seurassa. Pianisti Count Basien 1935 perustama big band esiintyy Savoy-teatterissa 18-henkisenä. ti 1.5. klo 19 liput alkaen 47 € savoyteatteri.fi & lippu.fi to 19.4. klo 19 Alsarah & The Nubatones Sudan / USA liput alkaen 29 € ”The Princess of Nubian Pop” Sa vo y WO RL D Savoy-teatteri
#HelsinkiLiikkuu Helppoa ja edullista liikuntaa Hyppää mukaan milloin vain! 6–13 -vuotiaat: easysport.fi 13–17 -vuotiaat: funactionnuorille.fi 18–29 -vuotiaat: nytliikunta.fi 30 VUOTTA SAVUA JA STROBOA 9.3.–23.9.2018. Vapaa pääsy! HELSINKI CLUBBING Aleksanterinkatu 16 ma–pe 11–19 la–su 11–17 HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI LIKELLE w w w . l i k e . f i 2010-luvun taiteilijaromaani kansainvälisen popteollisuuden kulisseista, biisileireistä ja dekadentista elämäntavasta. Aitoihin päiväkirjamerkintöihin perustuva, väkevä historiallinen romaani 30-luvun Kiinasta. Suomalaisesta ja skandinaavisesta mytologiasta ammentava fantasiaromaani pureutuu sukupuolisen vallan kysymyksiin. Sisällissota ja kahtiajakautunut kansa. Juuriltaan revityt ihmiset ja vaikenemisen perintö. ”Vavahduttava kertomus järkkymättömästä äidinrakkaudesta ja äidinvaistosta. Huikea esikoisteos.” – Kirjavieköön-blogi Painajaismainen psykologinen trilleri rikotuista sieluista, perheen tuottamasta voimasta ja epätoivosta. ”Tarina on jopa surullisempi kuin ensimmäisillä sivuilla uskoisi. Jokainen lapsuus loppuu, mutta harvoin yhtä rajusti ja äkillisesti.” – Juha Itkonen, Image Uinuvat jättiläiset ovat heränneet ja ihmiskunta on vaarassa. PÄÄSTÄ ITSESI
#HelsinkiLiikkuu Helppoa ja edullista liikuntaa Hyppää mukaan milloin vain! 6–13 -vuotiaat: easysport.fi 13–17 -vuotiaat: funactionnuorille.fi 18–29 -vuotiaat: nytliikunta.fi 30 VUOTTA SAVUA JA STROBOA 9.3.–23.9.2018. Vapaa pääsy! HELSINKI CLUBBING Aleksanterinkatu 16 ma–pe 11–19 la–su 11–17 HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI LIKELLE w w w . l i k e . f i 2010-luvun taiteilijaromaani kansainvälisen popteollisuuden kulisseista, biisileireistä ja dekadentista elämäntavasta. Aitoihin päiväkirjamerkintöihin perustuva, väkevä historiallinen romaani 30-luvun Kiinasta. Suomalaisesta ja skandinaavisesta mytologiasta ammentava fantasiaromaani pureutuu sukupuolisen vallan kysymyksiin. Sisällissota ja kahtiajakautunut kansa. Juuriltaan revityt ihmiset ja vaikenemisen perintö. ”Vavahduttava kertomus järkkymättömästä äidinrakkaudesta ja äidinvaistosta. Huikea esikoisteos.” – Kirjavieköön-blogi Painajaismainen psykologinen trilleri rikotuista sieluista, perheen tuottamasta voimasta ja epätoivosta. ”Tarina on jopa surullisempi kuin ensimmäisillä sivuilla uskoisi. Jokainen lapsuus loppuu, mutta harvoin yhtä rajusti ja äkillisesti.” – Juha Itkonen, Image Uinuvat jättiläiset ovat heränneet ja ihmiskunta on vaarassa. PÄÄSTÄ ITSESI
MA ALI SKU UN MER KKI TUO TTE ET Enostone kustannuksen kevään runokokoelmat: Arto Lappi, Veden ääret & Kalle Niinikangas, Tervetuloa Mongoliaan. Enostone kustannuksen kirjat painetaan Suomessa. Verkkokauppa: www.enostone.fi VEDEN ÄÄNET & TERVETULOA MONGOLIAAN TAAVI KASSILA: MESTAREITA TAPAAMASSA UMOn 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen. Orkesterin ohjelmisto ulottuu aina jazzista souliin ja klassiseen. Kevään konserteissa mukana muun muassa trumpetisti Randy Brecker & kapellimestari Mats Holmquist (17.3.), Värttinä (22.3.), Johanna Iivananen (27., 28. ja 30.3.), Teppo Mäkynen (6. ja 10.4.), Lauri Porra (7. ja 8.5.) ja Jukka Eskola (29.5.). www.umo.fi UMON KEVÄT Ku va : M er ri Cy r HÄYRY, TAKALA & AHOLALAUNONEN (TOIM.): OIKEUDENMUKAISUUDEN ONGELMA Tuloerot, maahanmuutto ja yhdenvertaisuuden kysymykset hiertävät poliittisessa keskustelussa. Oikeuden mukai suuden tar peesta on helppo olla samaa mieltä, mutta ihmiset eivät aina tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa. Miten erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta? Mitä kaikkea oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa? Uutuuskirjassa tunnetut kotimaiset tutkijat pohtivat aihetta historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Maryan Abdul karim ja Eveliina Talvitie purkavat uutuuskirjassaan feminismiin liitettyjä sitkeitä uskomuksia ja myyttejä. Minna Canthin ja tasaarvon päivänä 19.3. julkistettava teos on ajankohtainen keskustelunavaus ja henkilökohtainen kannanotto. Teos julkistetaan Kaisatalon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) 19.3. klo 17. www.finlit.fi/kirjat NOIN 10 MYYTTIÄ FEMINISMISTÄ Joonas Pörstin Propagandan lumo on ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipal kin non saajaksi. Teos esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta ja johdattaa lukijan läpi 1900ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. www.teos.fi JOONAS PÖRSTI: PROPAGANDAN LUMO SAMU on kiinnostava ja kaunis feministinen miestenlehti, jonka vaihtuvateemaiset numerot käsittelevät miessukupuolta, feminismiä ja sukupuolirooleja uusista näkökulmista. Feministinen perhe on lempeä termi, joka ymmärtää kaikki perheet yhtä arvokkaina ja kuvaa vapautta määritellä itse oma perheensä. Minkälaista on, kun mies adoptoi yksin? Miksi polyamoriset suhteet pidetään yhä piilossa? Entä kuka saa sanoa olevansa feministi? Hanki perhenumero kirjakaupoista tai kotiin toimitettuna osoitteesta samulehti.com. Tutustu myös edullisiin pakettitarjouksiimme! FEMINISTINEN MIESTENLEHTI SAMU 03: FEMINISTINEN PERHE Lunette jatkaa missiotaan positiivisempien kuukautisten puolesta! Iloisella ja avoimella asenteella Lunette muuttaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja negatiivisia asenteita ympäri maailmaa. Hyväntekeväisyys ja koulutus ovat tärkeässä osassa tätä missiota! Ostaessasi räväkän pinkin Lunette x Monki x The Cup -kupin lahjoitat samalla yhden kuukupin hyväntekeväisyyteen. Moninkertaista iloa siis! #periodsarecool -koodilla kuukupit ilman toimituskuluja Lunetten verkkokaupasta koko maaliskuun ajan! Muutetaan maailma kuppi kerrallaan! www.lunette.com MONINKERTAISTA ILOA KUUKAUTISIIN Kirjailija ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila lähti heti koulusta pääs tyään etsimään itselleen elämäntaidon opettajaa. Hän oppi hiljentymisen taidon intialaiselta joogilta ja tapasi monia henkisiä opettajia maailmankuulusta Dalai Lamasta Äiti Ammaan sekä The Beatles-yhtyeen gurusta Maharishi Mahesh Yogista laulaja-näyttelijä VesaMatti Loiriin. Kassilan uutuuskirja vie lukijansa matkalle aikamme suurten ajattelijoiden mielenmaisemiin. Uunituore kirja on saatavana Joogafestival Helsinki tapahtumassa Kaapelitehtaalla 3.–4.3., Shine on – Books & goods kaupasta, Fredrikinkatu 35, Helsinki ja verkkokaupasta: kauppa.viisaselama.fi ILMOITUS Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
32 HARE KRISHNA, HARE KRISHNA, KRISHNA KRISHNA HARE HARE, HARERAMA, RAMA MA ALI SKU UN MER KKI TUO TTE ET Enostone kustannuksen kevään runokokoelmat: Arto Lappi, Veden ääret & Kalle Niinikangas, Tervetuloa Mongoliaan. Enostone kustannuksen kirjat painetaan Suomessa. Verkkokauppa: www.enostone.fi VEDEN ÄÄNET & TERVETULOA MONGOLIAAN TAAVI KASSILA: MESTAREITA TAPAAMASSA UMOn 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen. Orkesterin ohjelmisto ulottuu aina jazzista souliin ja klassiseen. Kevään konserteissa mukana muun muassa trumpetisti Randy Brecker & kapellimestari Mats Holmquist (17.3.), Värttinä (22.3.), Johanna Iivananen (27., 28. ja 30.3.), Teppo Mäkynen (6. ja 10.4.), Lauri Porra (7. ja 8.5.) ja Jukka Eskola (29.5.). www.umo.fi UMON KEVÄT Ku va : M er ri Cy r HÄYRY, TAKALA & AHOLALAUNONEN (TOIM.): OIKEUDENMUKAISUUDEN ONGELMA Tuloerot, maahanmuutto ja yhdenvertaisuuden kysymykset hiertävät poliittisessa keskustelussa. Oikeuden mukai suuden tar peesta on helppo olla samaa mieltä, mutta ihmiset eivät aina tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa. Miten erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta? Mitä kaikkea oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa? Uutuuskirjassa tunnetut kotimaiset tutkijat pohtivat aihetta historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Maryan Abdul karim ja Eveliina Talvitie purkavat uutuuskirjassaan feminismiin liitettyjä sitkeitä uskomuksia ja myyttejä. Minna Canthin ja tasaarvon päivänä 19.3. julkistettava teos on ajankohtainen keskustelunavaus ja henkilökohtainen kannanotto. Teos julkistetaan Kaisatalon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) 19.3. klo 17. www.finlit.fi/kirjat NOIN 10 MYYTTIÄ FEMINISMISTÄ Joonas Pörstin Propagandan lumo on ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipal kin non saajaksi. Teos esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta ja johdattaa lukijan läpi 1900ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. www.teos.fi JOONAS PÖRSTI: PROPAGANDAN LUMO SAMU on kiinnostava ja kaunis feministinen miestenlehti, jonka vaihtuvateemaiset numerot käsittelevät miessukupuolta, feminismiä ja sukupuolirooleja uusista näkökulmista. Feministinen perhe on lempeä termi, joka ymmärtää kaikki perheet yhtä arvokkaina ja kuvaa vapautta määritellä itse oma perheensä. Minkälaista on, kun mies adoptoi yksin? Miksi polyamoriset suhteet pidetään yhä piilossa? Entä kuka saa sanoa olevansa feministi? Hanki perhenumero kirjakaupoista tai kotiin toimitettuna osoitteesta samulehti.com. Tutustu myös edullisiin pakettitarjouksiimme! FEMINISTINEN MIESTENLEHTI SAMU 03: FEMINISTINEN PERHE Lunette jatkaa missiotaan positiivisempien kuukautisten puolesta! Iloisella ja avoimella asenteella Lunette muuttaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja negatiivisia asenteita ympäri maailmaa. Hyväntekeväisyys ja koulutus ovat tärkeässä osassa tätä missiota! Ostaessasi räväkän pinkin Lunette x Monki x The Cup -kupin lahjoitat samalla yhden kuukupin hyväntekeväisyyteen. Moninkertaista iloa siis! #periodsarecool -koodilla kuukupit ilman toimituskuluja Lunetten verkkokaupasta koko maaliskuun ajan! Muutetaan maailma kuppi kerrallaan! www.lunette.com MONINKERTAISTA ILOA KUUKAUTISIIN Kirjailija ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila lähti heti koulusta pääs tyään etsimään itselleen elämäntaidon opettajaa. Hän oppi hiljentymisen taidon intialaiselta joogilta ja tapasi monia henkisiä opettajia maailmankuulusta Dalai Lamasta Äiti Ammaan sekä The Beatles-yhtyeen gurusta Maharishi Mahesh Yogista laulaja-näyttelijä VesaMatti Loiriin. Kassilan uutuuskirja vie lukijansa matkalle aikamme suurten ajattelijoiden mielenmaisemiin. Uunituore kirja on saatavana Joogafestival Helsinki tapahtumassa Kaapelitehtaalla 3.–4.3., Shine on – Books & goods kaupasta, Fredrikinkatu 35, Helsinki ja verkkokaupasta: kauppa.viisaselama.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jari Tamminen 050 331 4357 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Elsa Piela, Tuomas Rantanen Iida Simes & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Ellen Eljaala, Kalle Erkkilä, Marjaana Jauhola, Veikka Lahtinen, Marko Laihinen, Jenni Lindvall, Heidi Meriläinen, Nauska, Maisa Ollikainen, Mark Post, Ville-Veikko Pulkka, Juho Pylvänäinen, Inka Rantakallio, Saga Sinisalo, Sinikka Torkkola & Oksana Tšelyševa | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | VOIMA – Ameeba ja Omeeba Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 2 5.3.–8.4.2018 Yrittäjä 30 OSA II 36 52 Toksinen maskuliinisuus Työstäkieltäytyjäliitto KEVÄÄLLÄ 1990 Helsingin yliopiston hallintorakennuksen edessä pärisivät rummut ja ujelsivat megafonit. Pari sataa opiskelijaa ja muuta yliopistolaista valtasi talosta kaksi kerrosta kolmeksi päiväksi. Tarkoitus oli tuoda julkisuuteen salaiset neuvottelut, joita yliopiston johto kävi opetusministeriön kanssa Helsingin yliopistoa koskevasta uudesta laista. Muurien murtumisen aikaa kun elettiin, kaikenlainen markkinaohjaavuus oli päivän sana. Päättäjät paasasivat elinkeinoelämän vaatimuksista, toimitusjohtajamallin eduista ja taloudellisen tulosohjauksen vahvistamisesta. Aktivistit ymmärsivät ajan hengen, ja siksi he punalippujen heiluttamisen sijaan somistautuivat ylioppilaslakkeihin ja huudattivat vallatun talon ikkunoista ”Gaudeamus Igituria”. Vaikka julkisuuden vauhdittamana kiistelty laki kirjoitettiin koko yliopistoyhteisöä huomioivalla tavalla, ilo voitosta oli harhaa. Seuraavissa hallinnonuudistuksissa kaikkien korkeakoulujen autonomiaa kavennettiin sitäkin enemmän. JUURI TÄMÄN POLUN päässä Tampereen yliopiston savuavia raunioita katsoo aktivistitutkija ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn pääluotto Sinikka Torkkola kolumnissaan sivulla 12. Johtosääntöä on jälleen suunniteltu salapiirin kesken. Samalla loputkin päätösvallasta ollaan siirtämässä yhteisön ulkopuolelle. Sattumaa ei ole sekään, että Voiman mennessä painoon Helsingin yliopiston henkilökunta on ensi kertaa professoreita myöten lakossa. Siihen on 14. maaliskuuta ryhtymässä seitsemän muutakin korkeakoulua. Yliopistojen kyykyttämisellä on pitkät juuret. Yliopistojen ulkoisessa ohjauksessa perusongelma on siinä, että vaalikauden ja markkinakvartaalien aikajänteet ovat lyhyitä tutkimuksen ja opetuksen tavoitteiden määrittelyyn. Riippumattomalla tutkimuksella on erityinen arvonsa. Sivulla 10 tutkija Ville-Veikko Pulkka kirjoittaa siitä, millaisia ongelmia syntyy, kun esimerkiksi perustulotutkimusta teetätetään poliittisesti valmiiksi valituista näkökulmista. Toisaalta esimerkiksi korkeakoulujen opiskeluaikoja on yritetty lyhentää vuosikymmenten ajan erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten opintotukea säätelemällä tai alan vaihtoa rajoittamalla. Tulokset ovat olleet laihoja. Hyvin ei mene ammatillisenkaan koulutuksen puolella. Kalle Erkkilä kirjoittaa sivulla 8, kuinka nykyisellä vaalikaudella on leikattu jo 220 miljoonaa ammatillisen koulutuksen opetuksesta. Lähiopetuksen sijaan amiksissa tehdään lisää kirjatenttejä ja nettikursseja ja mennään työharjoittelun merkeissä työpaikoille oppimaan. KOULUTUSPOLITIIKKA kompastuu henkseleihinsä pahiten silloin, kun sen kautta tehdään säästöpolitiikkaa, aluepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa. Jos linjausten todellinen tarkoitus on säästää julkisia menoja, siirtää työttömiä pois kortistoista tai tarjota yrityksille ilmaista työvoimaa, on selvää, että tutkimusja opetuslaitosten sisällä laatu sakkaa. Vaikka sivistysarvot ja tietoyhteiskuntautopiat hylättäisiin kokonaan ja ajateltaisiin vain elinkeinoelämän etuja, pieleen menee silloinkin. Kyllä yritystenkin kannalta on tärkeää, mitä muuta tutkimusja koulutusputken päästä tulee kuin sinetillä leimattua paperia. TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja on vuoden 1990 hallintorakennuksen valtaaja ja Voima-lehden kustantaja EI KOULUA VAAN ELINKEINOELÄMÄÄ VARTEN Henni Oksman Pääkirjoitus Lihaa ilman Kuolemaa 24 Liite:
8 • 2 / 2018 Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö eli amisreformi tuli voimaan vuodenvaihteessa. Koulutusleikkaukset varjostavat lain toimeenpanoa. TEKSTI KALLE ERKKILÄ KUVA ELSA PIELA Leikkaa ja uudista Artikkeli A MISREFORMI on suu rin koulutuslainsää dännön uudistus lähes kahteenkym meneen vuoteen. Se astui voimaan 1.1.2018. Hallituksen kärkihankkeen tavoit teena on uudistaa toisen asteen am matillisen koulutuksen rakenteet ja ra hoitus. Kuluvan vuoden tammikuussa lain toimeenpanon avuksi perustettiin tukiohjelma, johon on varattu noin 60 miljoona euroa vuosille 2017–2020. ”Panostamme muun muassa opet tajien osaamisen kehittämiseen, kes keyttämisten vähentämiseen ja syrjäy tymisen ehkäisyyn sekä uudenlaisiin toimintamuotoihin ja digitaalisiin työkaluihin”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. TUKIOHJELMA tulee tar peeseen, sillä hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta jo noin 220 miljoonaa euroa. Se on noin viiden nes koko am matillisen kou lutuksen rahoi tuk sesta. Rahoitus on supistunut vuoden 2012 jälkeen. Trendi jatkuu edelleen: tänä vuonna amikset saavat noin 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin vii me vuonna. Leikkaukset kohdistu vat henkilöstöön ja toimitiloihin, joi hin koulujen rahoitus pääsääntöisesti käytetään. Helsinkiläisellä finanssialan mer konomiopiskelija Teresa Bäckströmillä on omakohtaista kokemusta oppilaitoksensa kiristyneestä talous tilanteesta. ”Esimerkiksi minun ryhmäni koh dalla tehtiin niin, että valmistumista aikaistettiin. Meiltä leikattiin koko nainen jakso opetusta. Todettiin, että kursseja ei enää koeta tarpeellisiksi. Todennäköisesti kyseessä on siis sääs tötoimenpide, vaikka sitä ei suostuta suoraan sanomaan.” Turkulainen kone ja metallialan opiskelija Valtteri Kankaristo kertoo, että leikkaukset ovat näkyneet myös hänen oppilaitoksessaan. ”Opetustunteja on vähennetty useita kymmeniä, ja tar jolla ei ole riittä västi lähiopetus tunteja. Meillä ei ole vielä irtisanottu opettajia, mutta esimerkiksi eläkkeelle jääneitä opetta jia ei ole korvattu. Kaikki tämä rapaut taa opetusta opiskelijoiden ja opetta jien näkökulmasta.” HENKILÖSTÖN IRTISANOMISTEN ta kia lähiopetustuntien määrä on vä hentynyt. Opettajien ammattiyhdistys OAJ:n mukaan lähiopetusta on ollut parhaimmillaan 36 viikkotuntia, mut ta nyt määrä on pudonnut jopa alle 20 viikkotuntiin. Opiskelijat toivoisivat kuitenkin li sää lähiopetusta, selviää Amisbaro metritutkimuksesta. Sen mukaan am matillisista opiskelijoista 34 prosenttia haluaa lisää omaan opiskelualaan liit tyvää opettajan antamaa opetusta. Kaksi vuotta sitten sitä halusi vain 20 prosenttia. Viime joulukuussa jul kaistuun tutkimukseen vastasi miltei 10 000 ammatillisen toisen asteen opiskelijaa. Onnistuvatko reformin ta voitteet, kun koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet säästökuurille? Opetus ja kulttuuri ministeriön mukaan ammatil lisen koulutuksen tärkein tehtävä on jatkossa ”tuottaa yksilöllistä ammatil lista osaamista opiskelijoiden ja työ elämän tarpeiden mukaan”. ”Ammatillisen koulutuksen re formi vahvistaa suomalaista am mattiosaamista. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laajaalainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa”, ope tusministeri GrahnLaasonen sanoi tiedotteessa lain hyväksymisen jäl keen viime kesänä. AMMATTIOSA AMISEN kehittämisyh distys AMKEn mukaan joka viides am matillisen koulutuksen järjestäjä ar vioi taloutensa tasapainottuvan vasta vuoden 2020 jälkeen. Jos oppilaitok set kärsivät jo nyt talousvaikeuksista, reformi ei tuo siihen helpotusta. Kuntaliitto arvioi, että refor min tuomat lisätehtävät ai heuttavat jopa 80 miljoonan euron lisäkustannukset kou lutuksen järjestäjille. Uudessa laissa on painotettu ope tuksen henkilö kohtaistamista ja opiskelijoiden yksilöllisiä tarpei ta. Se, miten tavoitteet toteutuvat käytännössä, jää nähtäväksi. ”Opettajilla on jo nyt 15 hengen ryhmiä, miten siinä voi antaa yk silöllistä opetusta? Entä mi ten erityistä opetusta
2 / 2018 • 9 Leikkaa ja uudista tarvitsevat opiskelijat otetaan huo mioon?” Valtteri Kankaristo kysyy. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbalin mukaan reformissa mainitun opetuksen henkilökohtaista misen oletetaan vapauttavan opetta misresursseja ja näin mahdollistavan keskittymisen enemmän tukea tarvit seviin opiskelijoihin. ”Tämä kuulostaa mahtavalta, mut ta kukaan ei tiedä, tapahtuuko näin”, Khabbal sanoo. ”AMMATILLINEN KOULUTUS uudiste taan osaamisperusteiseksi ja asiakas lähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppi mista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyk siä”, hallitusohjelman toimintasuunni telmassa kerrotaan. Osaamisperusteisuus on uuden lain avainkäsite, jota hoetaan aivan kuin olisi opittu uusi sana. Käytännössä osaamisperusteisuus tarkoittaa sitä, että opinnot voi aloit taa, suunnitella ja toteuttaa joustavam min ja yksilöllisemmin. Tutkintoon tarvittavat taidot osoitetaan yksilölli sissä näytöissä. Oppimista on entistä enemmän käytännön työssä, ja tarvit tavan ammattiosaamisen voi hankkia monin tavoin. Kansallisen koulutuksen arvioin tikeskus Karvin tammikuussa jul kaistusta arvioinnista selviää, että koulutuksen järjestäjät, opiskelijat ja työelämä suhtautuvat pääosin myön teisesti osaamisperusteisuuden muka naan tuomiin mahdollisuuksiin. OSA AMISPERUSTEISUUDEN mahdol lisuuksiin uskotaan ainakin jonkin verran, mutta hallitusohjelman toi mintasuunnitelmassa myös mainittu työssäoppimisen lisääminen herättää enemmän kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Karvin arvioinnista selviää, että opetushenkilöstön mielestä ”opettajan roolin ja vastuiden selkeyttäminen on tärkeää, kun työelämän rooli kasvaa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyy”. Arvioinnin mukaan työelämän edustajat pitävät riskinä sitä, että ”työssäoppimispaikat ovat erilaisia ja eritasoisia ja osaamisen kehittäminen voi olla liian kapeaalaista. Keskittymi nen liiaksi paikallisiin tai alueellisiin osaamistarpeisiin voi rajata opiskeli joiden tulevia uramahdollisuuksia.” Arviointineuvos Aila Korpi Kansal lisesta koulutuksen arviointikeskuk sesta listaa työssäoppimisen toteutu misen edellytyksiä. ”Erityisesti työssäoppimispaikko jen ja työpaikkaohjaajien riittävyys sekä heidän saamansa tuki ja ohjaus koulutustehtävässään tulevat olemaan keskeisiä haasteita uudistuksen onnis tumiselle. Myös opiskelijat tarvitsevat yksilöllisissä opinnoissaan aiempaa enemmän ohjausta, johon tulee varata resursseja.” Jasmina Khabbal nostaa esiin työssäoppimista jo nyt vaivaavan ongelman. ”Esimerkiksi pienillä paikkakunnil la ei välttämättä ole työpaikkoja. Rea liteetti on se, että tälläkään hetkellä ei ole tarpeeksi paikkoja työssäoppimi seen”, Khabbal sanoo. AMKEn mukaan ammatillisen kou lutuksen järjestäminen työpaikoilla li sää kustannuksia, koska yksittäisten opiskelijoiden ohjaaminen työpaikoil la sitoo enemmän henkilöstöä kuin ryhmien opettaminen ja ohjaaminen oppilaitoksessa. AMISREFORMI uudistaa myös am matillisen koulutuksen rahoitus järjestelmän. Uudessa laissa puolet rahoituksesta koostuu perusrahoituk sesta, joka määritellään opiskeluvuo sien mukaan. Noin kolmasosa on suo ritusrahoitusta, jonka perusteena ovat tutkinnot ja niiden osat. Viisitoista prosenttia on vaikuttavuusrahoitusta, jota myönnetään esimerkiksi työllisty misen ja jatkoopintojen perusteella. AMKE, Kuntaliitto ja OAJ esittivät lainvalmistelun aikana, että ammatil lisen koulutuksen perusrahoitus olisi 60 prosenttia. ”Opintosuoritusten ja vaikutta vuuden korostaminen rahoituksessa eivät kannusta valitsemaan opiskeli joita, joilla on heikko todennäköisyys läpäistä koulutus menestyksellisesti”, todetaan AMKEn sivistysvaliokunnal le tekemässä asiantuntijalausunnossa. Jasmina Khabbal jakaa saman huolen. ”Oppilaitokset tulevat saamaan enemmän rahaa niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat nopeammin. Vaara na on, että oppilaitoksiin ei enää oteta erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoi ta. On pelko siitä, että kuoritaan ker mat päältä.” Hänen mukaansa se olisi radikaali muutos. ”On kaikkien etu, että opiskeli japooli on monipuolinen. Muuten oppilaitokset eriytyvät ja kou lutuksen erot suurenevat en tisestään”, hän sanoo. Oppositio teki välikysymyksen am matillisen koulutuksen leikkauksista viime maaliskuussa, mutta se kaatui eduskunnassa selvin äänin. Välikysy myksessä nostettiin esiin, että leikka ukset johtavat oppilaitosverkon har venemiseen: koulutustarjontaa ei riitä kaikille aloituspaikkojen karsimisen vuoksi. Opposition mukaan ”ammatillises ta koulutuksesta leikkaaminen uhkaa erityisesti maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia päästä pe ruskoulun jälkeistä työllistymistä tur vaavaan tutkintoon”. KAIKISTA HA ASTEISTA huolimatta Jasmina Khabbal näkee reformissa paljon mahdollisuuksia. ”Kokonaiskuvaa katsoessa reformi on tosi hyvä juttu. Olen ylpeä siitä, et tä voimme uudistua ja katsoa asiaa eri puolilta. Hyvää on se, että uudistus on tehty opiskelijan näkökulmasta, joista esimerkkejä ovat osaamisperustaisuus ja henkilökohtaistaminen. Opiskelijaa katsotaan yksilönä. Nyt kysymys on, miten järjestelmä saadaan toimimaan parhaiten.” Haastatellut opiskelijat näkevät am matillisen koulutuksen tulevaisuuden eri tavoin. Valtteri Kankariston mielestä uusi laki ei ole vielä muuttanut arkea kou lussa, mutta hän sanoo, että reformi tulee kuitenkin ”varmasti näkymään tulevien opiskelijoiden opinnoissa opetuksen heikkenemisenä ja resurs sien vähenemisenä”. Teresa Bäckström on toiveikkaampi kuin Kankaristo. ”Reformi on tosi hyvä, jos se toteu tetaan aidosti opiskelijalähtöisesti ja niin, että opiskelija hyötyy siitä.”
10 Kokeilu paljastaa poliittisen tiedontuotannon haasteet. TEKSTI VILLE-VEIKKO PULKKA KUVA ANNIKA PITKÄNEN Perustulokokeilu puoli?välissä Artikkeli kohdalla politiikka näkyy kuitenkin niin ongelmien muotoilussa, kokeilu jen resursoinnissa kuin tulosten tul kinnassakin. Perustulokokeilun kohdalla poliitti sesti määritelty ongelma on ollut alus ta alkaen yksiselitteinen: kannustin loukut estävät ihmisiä työllistymistä. Perustulon vaikutukset työllisyyteen ovat siis se mittari, jolla perustulon toi mivuutta arvioidaan. Koska ongelman määrittelyssä työllistymisen esteeksi määriteltiin työnteon liian vähäiset taloudelliset kannustimet suhteessa työttömänä olemiseen, tarkoittaa tämä sitä, että perustuloa verrataan ensi si jassa muihin politiikkatoimenpiteisiin, joilla työttömiä on pyritty ”kannusta maan” työmarkkinoille. 1990luvun puolivälistä alkaen tä mä ”kannustaminen” on tarkoittanut työttömyysturvan vastikkeellisuuden ja sanktioiden lisääntymistä. TOISENLAINENKIN ongelman muo toilu olisi ollut mahdollinen: Startup kiihdyttämö Y Combinatorin Kalifor niassa käynnistämä perustulokokeilu painottaa tutkimussuunnitelmassaan työmarkkinakäyttäytymisen lisäksi psykologisia ja sosiaalitieteellisiä nä kökulmia. Kanadassa ja Hollannissa suunnitelluissa kokeiluissa hyvinvoin ti ja terveysnäkökulmat ovat olleet keskeisessä osassa. Kelan johtama tutkimusryhmä aloitti perustulokokeilua varten teh dyn taustatutkimuksen loppuvuodes ta 2015. Valtioneuvos ton kanslian kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tutki musryhmän tuli esittää koeasetel ma joulukuussa 2016 julkaistussa loppuraportissa, ja jo saman vuoden puolella oli tarkoi tus kirjoittaa laki perustulokokeilua koskien. Maaliskuussa julkaistun esiselvi tyksen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että perustulokokeilua koskevan lain kirjoittaminen ja eduskuntakäsittely vielä saman vuoden aikana vaatisivat lainsäädäntöprosessin aloittamisen heti, ennen loppuraporttia. Kokeilun aloittaminen alkuperäisen suunnitel man mukaisesti 1. tammikuuta 2017 koettiin poliittisesti tärkeämmäksi kuin kokeilun aloittaminen huolelli sesti viimeisteltyyn koeasetelmaan tukeutuen. Tiukasta aikataulusta mutta myös hallinnonalojen välisen poliittisen koordinaation puutteesta johtuen pe rustulokokeilua varten ei onnistuttu kehittämään omaa verojärjestelmää. Nykyisen ansiotuloverojärjestelmän soveltaminen on toki mahdollista – ja niin on tehtykin – mutta jos kokeilu malli toteutettaisiin koko väestön ta solla, jäisi valtion kassasta uupumaan 11 miljardia. Ne pitäisi saada muuta kautta. Koska kokeilussa sovelletaan ny kyistä verojärjestelmää, työnteon ta loudelliset kannustimet ovat selkeästi nykytilannetta paremmat. Tosiasias sa kustannusneutraaleilla perustulo malleilla, jotka eivät aiheuta nykyistä enemmän alijäämää valtiolle ja jotka eivät kuitenkaan heikennä sosiaalitur vaa, on mikrosimulointien perusteella hankalaa lisätä työssäkäyvien ihmis ten käteen jääviä tuloja. KOSKA KOKEILUSSA taloudelliset kan nustimet perustuvat epärealistisen ke vyeen verotukseen, on todennäköistä, että kokeilun tuloksia tulkitaan lähin nä osoituksena taloudellisten kannus tinten vaikutuksista kohdejoukon työmarkkinakäyttäytymiseen; ei siis osoituksena perustulon vaikutuksista työntekoon. Nykymuodossaan perus tulokokeilu tuottaa tietoa 25–58vuo tiaiden työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien reagoimi sesta parempien taloudellisten kan nustinten ja vähenevän byrokratian yhteisvaikutukseen. Tulosten tulkintaa hankaloittaa, et tä taloudellisten kannustinten ja by rokratian vähenemisen vaikutuksia on hankalaa erottaa toisistaan luotet tavasti ilman toista kokeilumallia, jo ka ei paranna työnteon taloudellisia kannustimia. Emme voi siis varmasti sanoa, vaikuttaako kohdejoukon mah dollisesti lisääntyvään aktiivisuuteen juuri paremmat taloudelliset kannus timet vai byrokratialoukkujen vähe neminen. Tämä on ongelmallista myös siitä syystä, että selittävän tekijän tul kinta voi vaikuttaa merkittävästi sii hen, millaisia sosiaaliturvauudistuksia jatkossa toteutetaan. Vuoden alussa käyttöönotetun aktiivimallin taustalla on oletus, et tä taloudelliset kannustimet (tässä ta pauksessa siis sanktiouhka) vai kuttavat työttömien työmarkkina käyttäytymiseen merkittävällä ta valla. Mikäli perustulokokeilun mahdollisia myönteisiä työllisyysvai kutuksia tulkitaan siten, että taloudel liset kannustimet ovat johtaneet pa rempaan työllistymiseen, poliittinen johtopäätös voi olla lisätä työttömyys turvan vastikkeellisuutta ja sankti oita. Mikäli myönteisten työllisyys vaikutusten katsotaan aiheutuneen byrokratialoukkujen vähenemisestä, johtopäätös on todennäköisesti päin vastainen: sosiaaliturvan tarvehar kintaa on vähennettävä. AIKATAULUA isommaksi ongelmaksi perustulokokeilun kohdalla muodostui kuitenkin kokeilulle myönnetty 20 mil joonan euron budjetti. Oli selvää, että Tutkittua tietoa Tällä palstalla julkaistaan jatkossa eri tiedeviestintähankk eiden puitteissa tuotettuja artikkeleita. Tarjoamme akateemiseen tutkimukseen tukevia uutisia ajankohtaisista aiheista. Palstaa hallinnoi häiriköt-päämaja yhdessä Tutkitusti-hankkeen kanssa. Lisää aiheista: häiriköt.fi ja tutkitusti.fi T URUN YLIOPISTON tutkijatohtori Mona Mannevuo kirjoitti Politiikastalehden lo kakuussa julkaistussa artikkelissaan käyn nissä olevan perustulokokeilun eet tisistä ja poliittisista haasteista. Man nevuo kysyi tekstissään, ”onko valtion tilaama yhteiskunnallinen, päätöksen tekoa tukeva tutkimus millään mitta rilla objektiivista”. Kysymys on polee minen, sillä Juha Sipilän hallituksen lanseeraamaa ”kokeilukulttuuria” on perusteltu juuri sillä, että jatkossa poli tiikkatoimenpiteet voisivat yhä enem män tukeutua näyttöön perustuvaan tietoon. Vastaan Mannevuon esittämään ky symykseen perustulokokeilun tausta tutkimusta tehneen tutkimusryhmän jäsenen näkökulmasta. Kaikki kirjoi tuksessa esitykset näkemykset ovat kuitenkin omiani. NÄYTTÖÖN PERUSTUVA päätöksen teko kuulostaa lähtökohtaisesti ideaa lilta lähestymistavalta yhteis kunnan kehittämiseen: politiikkatoimenpi teet perustuvat mahdollisimman objektiivisiin havaintoihin, jolloin ideo logioille tai poliittisille lehmän kaupoille jää mahdollisimman vähän tilaa. Yhteiskunnallisten kokeiluiden
11 Perustulokokeilu puoli?välissä jos kohdejoukko olisi käsittänyt tutki musryhmän alkuperäisten suositusten mukaisesti myös pienituloiset työlliset, budjetti ei olisi riittänyt otoskokoon, jol la taattaisiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Otoskoon olisi pitänyt karke an arvion mukaan olla 10 000 kokeilun 2 000 sijaan. Ilman budjetin huomat tavaa kasvattamista hallituksen aset tamaan tutkimustehtävään ei siis olisi ollut mahdollista vastata, vaikka kokei lun aloittamista olisi lykätty vuodelle 2018. Ilman pienituloisten työllisten si sällyttämistä perustulokokeiluun on itse asiassa mahdotonta vastata koko perustulokeskustelun ja mahdollisesti myös koko tulevaisuuden sosiaalitur van kehittämisen kannalta keskeisim pään kysymykseen: ovatko ihmiset ak tiivisia ilman sosiaaliturvaan liitettyjä velvoitteita ja sanktioita. Ideaalissa tilanteessa kokeilussa oli si ollut tutkimusryhmän suositusten mukaisesti myös eri tasoisia perustu loja ja veromalleja. Tämä olisi kuiten kin omalta osaltaan vaatinut otoskoon ja sitä kautta budjetin kasvattamista. PERUSTULOKOKEILULAKI lähti lau suntokierrokselle elokuussa 2016 ja johti laajaan asiantuntijakritiikkiin, joka alleviivasi kokeilun rajallista koh dejoukkoa ja perustulomallin kanssa integroidun verojärjestelmän puutet ta. Laajan kritiikin seurauksena lopul lisessa hallituksen esityksessä perus tulokokeilulaiksi linjattiin seuraavasti: ”Ehdotettu kokeilu liittyy laajempaan perustulon selvityshankkeeseen. Pe rustulokokeilun laajemman, toisen osan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2018 alusta.” Linjaus oli tutkimusryhmän näkö kulmasta helpotus, sillä epätietoisuus kokeilun jatkumisesta vaikeutti mah dollisuuksia tehdä linjauksia loppura porttia varten. Koska hallituksen esitys lähti ajatuksesta, että kokeilua laajen netaan, joulukuussa 2016 julkaistu tut kimusryhmän loppuraportti keskittyi kokeilun ensimmäisen osan puuttei den esiintuomiseen ja kokeilun laajen nusta koskeviin suosituksiin. Kuten nyt tiedämme, poliittisia päätöksiä kokeilun laajentamisesta ei koskaan tehty. Koska kohdejoukon laajentamisen mahdollistava lainsää däntöprosessi ja perustulon kanssa koordinoidun veromallin toteuttami nen olisivat vaatineet runsaasti aikaa sekä poliittista sitoutumista, oli jo pit kään ennen so siaali ja terveysministe riön ulostuloa ilmeistä, että tällä halli tuskaudella perustulokokeilua ei enää laajenneta. Kokeilun laajentaminen seuraavan hallituksen toimesta olisi kuitenkin yksinkertaista tukeutuen jo tehtyyn tutkimustyöhön. Valtioneuvoston kansliassa on tehty arvokasta työtä kokeilukulttuurin peri aatteiden levittämiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tilaama pää töksentekoa tukeva tutkimus voi olla parhaimmillaan yhtä lailla objektiivis ta kuin muillakin tavoin motivoitunut yhteiskuntatutkimus. Kokeilukulttuuri ei kuitenkaan hä vitä politiikkaa politiikasta. Jotta yh teiskunnallisista kokeiluista voi ke hittyä aidosti demokratiaa edistävä poliittinen käytäntö, on välttämätöntä ymmärtää, että viime kädessä politiik ka luo reunaehdot sille, millaista tietoa ja miten kokeiluilla tuotetaan. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatutkija, joka on aikaisemmin työskennellyt perustulokokeilun taustatutkimuksen toteuttaneessa tutkimusryhmässä. Lue lisää aiheesta Politiikasta-lehdestä: www.politiikasta.fi.
12 • 2 / 2018 Ku va : Ve ld a Pa rk kin en Tampereen yliopiston yhdistymisprosessissa valtaa halutaan jakaa yliopistolaisilta sijoittajille. TEKSTI SINIKKA TORKKOLA Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit S ALAILU, harhaanjohta minen ja näennäisde mokratia. Siinä ikävä liuta sanoja, jotka ku vaavat tamperelaisten korkeakoulujen yhdisty mistä uudeksi säätiöyliopistoksi. Hel mikuun alussa Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijat saivat tar peekseen Tampere3:na tunnetusta yh distymisprosessista ja marssivat ulos. Viimeinen pisara oli salassa pikavauh tia valmisteltu johtosääntö, jolla valta olisi siirretty yliopistolaisten ulottu mattomiin ja yliopiston itsehallintoa murennettu. Itsehallinnon mureneminen ei ol lut yliopistolaisten ulosmarssin perim mäinen syy. Syynä oli pelko opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Tie deyhteisön keskeinen tehtävä on vas tata tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen laadusta. Tämän yliopisto jen omavalvonnan ytimessä on yliopis toyhteisön oikeus päättää, mitä ja mi ten tutkitaan ja opetetaan. Juuri tuota päätösoikeutta Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus tahtoi johto säännön määräyksillä kaventaa. JOHTOSÄ ÄNTÖLUONNOS ilmestyi yliopiston sisäisille verkkosivuille hel mikuun ensimmäisenä lauantaina il tapäivällä. Aikaa luonnoksen kom mentointiin annettiin seuraavaan keskiviikkoon. Toisin kuin julkisuudes sa on annettu ymmärtää, johtosään nön tiukka valmistelu ja päätösaika taulu ei ollut pakon sanelemaa vaan harkitusti valittu toimintatapa. Uuden korkeakoulun johtosääntöä valmisteltiin jo syksyllä 2016 työryh mässä, jossa oli jäseninä yhdisty vien yliopistojen henkilöstöjohtoa sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden edus tajia. Johtosääntötyö katkesi Tampe reen teknillisen yliopiston vetäydyttyä Tampere3:n valmisteluista. Sittem min yhdistymisvalmistelut jatkuivat, Artikkeli mutta johtosääntötyötä ei aloitettu uudelleen. Johtosääntötyön jäädyttämisen syyt ovat ilmiselvät. Avointa valmistelua haluttiin välttää, sillä julkinen keskus telu olisi paljastanut aikeet keskittää valta yliopiston ulkopuolisista jäse nistä koostuvalle hallitukselle. Toisin kuin siirtymäkauden hallituksen pu heenjohtaja Marja Makarow on jul kisuudessa väittänyt, yliopistolaki ei määrää säätiöyliopistolle seitsenhen kistä, yliopistoyhteisön ulkopuolisista koostuvaa hallitusta. Niukalla ajalla ohjailu ei kuiten kaan onnistunut. Muutamassa päi vässä yliopistolaiset organisoivat ulosmarssin ja tekivät satoja hyvin pe rusteltuja muutosesityksiä johtosään töluonnokseen. Ulosmarssin ja muun palauteryöpyn jälkeen yliopiston siir tymäkauden hallitus poisti johtosään nöstä kaikkein räikeimmin yliopisto ja perustuslain kanssa ristiriidassa olleet kohdat. Johtosäännössä on kui tenkin edelleen kohtia, jotka loukkaa vat yliopistojen perustuslaillakin suo jattua itsehallintoa. OSA KORKEAKOULUSÄ ÄTIÖN perus tajista, erityisesti TTYsäätiön perus tajajäsen Teknologiateollisuus ry on pyrkinyt ohjaamaan uuden yliopis ton hallintoa suuntaan, jossa säätiön perustajat voisivat ohjata yliopiston keskeisiä toimintalinjoja. Ensimmäi nen etappi tässä vallan tavoittelussa oli päätös, jonka mukaan yhdistyvistä korkeakouluista tulee säätiöyliopisto eikä julkisoikeudellinen yliopisto. Toisin kuin on väitetty, Tampereen yliopiston johto tai hallitus ei ole teh nyt päätöstä, että korkeakoulut yh distyisivät nimenomaan säätiö yliopistoksi, vaan valinnan teki opetus ja kulttuuriministeriö, kun se päätti Tampere3 korkea koulu konsernin val mistelujen aloittamisesta. Yliopistoyhteisö epäili jo tuolloin sää tiöyliopistovalinnan taustalla olevan muutakin kuin vain Tampereen tek nillisen yliopiston säätiömallin aiheut tamia teknisiä ongelmia. Opetus ja kulttuuriministeriö tyynnytteli kritiik kiä toteamalla, että Tampere3:sta ra kennetaan aivan uusi yliopisto, eikä sen mallina käytetä olemassa olevia säätiöyliopistoja. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Sää tiöyliopiston äänitorvet ovat väittä neet säätiöyliopistojen nimenomaan olevan lähtökohta Tampere3:n hallin tomallille. On myös väitetty, että sää tiölaki estää tekemästä toisin. Useat oikeusoppineet, kuten professorit Juha Lavapuro, Tarmo Miettinen, Olli Mäen pää ja Kaarlo Tuori, ovat kui tenkin lausunnoissaan todenneet, et tä säätiöyliopiston toimintaa säätelee ensisijaisesti yliopisto eikä säätiölaki. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ja sää tiön muiden perustajien määräysval taa yliopiston hallinnossa on perus teltu perustajien sijoituksilla säätiöön. Perustajien säätiöön tuoman pääoman tuotto on kuitenkin vain muutaman prosentin yliopiston vuosittaisista ku luista. Yliopiston suurin rahoittaja on edelleen valtio, siis veronmaksajat. Määräysvalta yliopistossa tarkoittaa valtaa ohjata verovarojen käyttöä. Olemassa olevat säätiöyliopistot ei vät ole edenneet kansainväliselle hui pulle julkisoikeudellisia yliopistoja paremmin. Sen sijaan näyttöjä pelol la johtamisesta ja demokratian murs kaamisesta on. Lukuisissa ytneuvotte luissa on irtisanottu satoja tutkijoita ja opettajia. Kriitikoille ovea on näytetty ensimmäisenä. Aaltoyliopisto on tuo mittu luottamusmiehen lainvastaises ta irtisanomisesta. Tampereen teknil linen yliopisto on puolestaan sopinut ammattiosaston puheenjohtajan lait tomasta irtisanomisesta rahallisen korvauksen. Tampereen yliopistoyhteisö ei tah do seurata näitä esimerkkejä. Edessä on konsistorin eli yliopiston yhteisen toimielimen vaali ja uuden hallituksen valinta. Tuossa valinnassa yliopistolai silla on mahdollisuus palauttaa valta yliopistoyhteisölle. Kirjoittaja on yliopistotutkija ja Julkisen alan neuvottelujärjestön, JUKOn pääluotto, joka on tehnyt pätkätöitä yliopistolla vuodesta 1997.
2 / 2018 • 13 Ku va : Ve ld a Pa rk kin en Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit HUHTIK UUSSA 2016 Häiriköt-pä ämaja osallistui Poliittisen valokuvan festivaalilla järjestettyyn Vuosi vaaleista -näyttelyyn . Näyttely toteutettiin Helsingin katutilassa ja taideteoks et sijoitettiin Helsingin kaupungin rakentamis palvelu Staralta lainattuihin vaalijuliste telineisiin. Ohessa yksi Jari Tammisen ja Jani Leinosen vaalivastam ainoksista. Päivälleen vuosi edellisten eduskunta vaalien jälkeen ripustetuss a näyttelyssä tarkasteltii n sitä, miten maa makaa perusporva rihallitukse n hoteissa. Yksi huolista liittyi koulutusle ikkauksiin ja tätä päätyi kuvastama an korjattu versio keskustan ja Juha Sipilän Suomi kuntoon -vaalijulisteesta. Suomi epäkuntoo n -teoksessa salama iskee Helsingin yliopiston päärakenn uksen lipputanko on. Harmillises ti teos on mitä suurimmiss a määrin ajankohtai nen myös kolme vuotta vaalien jälkeen.
Koulutusuudistus jyrää vähemmistön TILAA VOIMA! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ 1/2018 HELMIKUU | VOIMA.FI Vallankumous venäläisittäin 39€ Voima-l ehden vuosiker ta & Solidaar isuuskal enteri kotiin kannett una Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109.
2 / 2018 • 15 Kaikki on haurasta, joten ei tehdä siitä syntiä ”HAHAA, MENIKÖ TUNTEISIIN?” Näin huutavat aggres siiviset nuoret miehet internetin synkillä keskustelupals toilla. Suomessa Ylilaudan, Yhdysvalloissa 4chanin ja mui den löyhän altrightfasistiliikkeen suosimien alustojen pahin synti on hauraus. Korkein hyve taas on välinpitä mättömyys, se että asiat eivät tunnu miltään. Hauraus lävistää nykyajan jokaisen huokosen. Tarvit semme psyykenlääkkeitä tehdäksemme töitä, joista meille maksetaan liian vähän sopimuksilla, jotka voivat katke ta koska tahansa. Odotamme kauhulla tulevaisuutta, joka voi romahtaa käsiimme koska tahansa, kun sukupuutto aallot ja ilmastotuho etenevät. Kiinnepisteet käyvät vä hiin, kun hyvinvointivaltion aikaa luonnehtineet vahvat identiteettikategoriat pomo, työläinen, mies, nainen, elä keläinen, hetero liukenevat. Ä ÄRIOIKEISTOLLE hauraus on pelkkä kirous. Meil le muille se voi olla myös vapautus. Vahvat identiteetti kategoriat ovat myrkkyä kaikille, jotka eivät sovi niiden sisään. Siinä missä fasistit ja muut ylivallan agitaattorit marssivat yhden kansan puolesta, muille ajatus epäva kaudesta tarkoittaa myös mahdollisuutta vaihtaa rooleja. Haurauden varsinainen ongelma on elämän yleinen ennakoimattomuus. Tämä johtuu ennen kaikkea keino tekoisesta niukkuudesta, jonka kapitalismi luo elämiim me. Niukkuuden aiheuttamasta epävarmuudesta kärsivää työvoimaa on helpompi hallita kuin sellaista, jolla on re sursseja päättää itse omasta ajastaan. Keinotekoisen niukkuuden tilalle tarvittaisiin sellais ta notkeutta, jossa riittävän rahan ja ajan turvin voi itse vaihdella olosuhteitaan. Koska hauraus ulottuu elämän synnyn kosmisesta sa tunnaisuudesta aina arjen jokaiseen huokoseen, on varot tava tekemästä siitä itsessään ongelmaa. HELSINGIN SANOMAT julkaisi hiljattain ”Testaa kuinka haurasta maskuliinisuutesi on” testin, jolla sai kokeilla, miten hyvin sietää traditionalistista maskuliinisuutta hor juttavia ilmiöitä. Toksisen maskuliinisuuden haurauden osoittaminen on tärkeää, koska se esittää itsensä vahvana ja hallitsevana. Tämän maskuliinisuuden vaihtoehdoksi ei kuitenkaan pidä tarjota jotain uutta yhtenäistä ja näen näisen vahvaa identiteettikategoriaa. Kun osoitetaan herruuskategorioiden kuten maskulii nisuuden ja valkoisuuden keinotekoisuus ja hauraus, tul laan pulmien eteen: Miten kohdata nykyajan väistämätön hauraus ja samalla organisoitua kamppailemaan? Miten olla samaan aikaan vahva ja hauras? Vuosi 2018 on epäilemättä vuosi, jona feministiset poh dinnat hoivasta, tunnetyöstä ja liikkeiden organisoimises ta ottavat uusia askeleita. Samalla on mahdollista kohda ta oma haurautensa ongelman lisäksi mahdollisuutena ja pohtia, miten se voi olla kamppailujen lähtökohta. VEIKKA LAHTINEN Lisää huomioita ratkaisuista ja muista tärkeistä aiheista Veikka Lahtisen ja Pontus Purokurun Mikä meitä vaivaa? -podcastissa osoitteessa voima.fi Kolumni Venäjänkielisen väestön oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä puretaan Latviassa. TEKSTI OKSANA TŠELYŠEVA KUVA MAISA OLLIKAINEN Koulutusuudistus jyrää vähemmistön L AT VIAN väes töstä noin 37 prosenttia pitää venäjää äidin kielenään. Tämä tekee venäjästä Latvian toiseksi yleisimmän kielen, mutta virallisesti se on vieras kieli. Maassa on käyty kamppai lua venäjän asemasta vuonna 1991 tapahtuneesta itsenäisty misestä saakka, ja tällä hetkel lä maassa on 602 latviankielis tä ja 94 venäjänkielistä koulua. Ulkoministeriön teettämän tut kimuksen mukaan maan väes töstä 79 prosenttia osaa latviaa ja 81 prosenttia venäjää. Vuonna 2004 valmiste luun tulleen koulutuslaki uudistuksen myötä kaiken opettamisen julkisissa kou luissa pitäisi tapahtua lat viak si kymmenennestä luokasta eteenpäin. Laajat mielenosoi tukset keskeyttivät lain val mistelun, ja kaksikielisen ope tusjärjestelmän jatkuminen vahvistettiin. Latvian opetusministeriö linjasi edellisen kielikiistan ratkaisseen päätöksen pohjal ta, että myös venäjänkielisten koulujen pitäisi tarjota ainakin 60 prosenttia opetuksesta lat viaksi. Koulut saivat kuitenkin itse päättää, mitkä aineet ope tetaan milläkin kielellä, ja op pilaiden on ollut mahdollista vastata kansallisissa kokeissa latviankielisiin kysymyksiin venäjäksi. NYT MA AN hallituksessa istu va oikeistopopulistinen ja kan salliskonservatiivinen Kansal linen liittouma puolue ajaa jälleen kielipolitiikan kiristä mistä. Mikäli nyt ajetut uu distukset lakiin menevät lä pi, oppilaat menettävät muun muassa oikeuden vastata kysy myksiin venäjäksi, ja kaksikie linen opetus ajetaan vähitel len alas. Mitä korkeammalle luokkaasteelle oppilas etenee, sitä vähemmän valinnanvaraa olisi. Uudistusta on vastustet tu jälleen mielenosoituksin, joissa on vaadittu loppua assimilaatiopolitiikalle. Lokakuussa useat Latvian venäjänkielisistä järjestöistä vetosivat pääministeri M?ris Ku?inskisiin, jota pyydettiin lopettamaan venäjänkielisen opetuksen tuhoaminen. Ve toomuksessa todettiin muun muassa, että ”ainoa toinen eurooppalainen valtio, jossa kansallisten vähemmistöjen kielen opettaminen pyritään lopettamaan on talouskriisin ja väkivallan riivaama Ukrai na. Samalla Suomen, Belgian ja Luxemburgin kaltaiset val tiot pyrkivät edistämään moni kielisyyttä opetuksessa.” Tammikuussa 2017 Euroo pan parlamentin Vihreät/Eu roopan vapaa alliansi ryhmän saksalaisedustaja Franziska Keller ja ryhmän varapuheen johtaja, belgialainen Phillippe Lamberts ilmaisivat huolensa kouluuudistuksesta Lat vian EUlähettiläs Sanita PavlutaDeslandesille osoittamas saan kirjeessä. He myös muis tuttivat PavlutaDeslandesia Latvian ratifioimasta EU:n kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevasta puiteyleis sopimuksesta. L AT VIAN Ihmisoikeuskomi teaa edustava Alexander Kuzmin totesi uudistukeen liittyen, että “tällä hetkellä on käynnissä erityisesti vä hemmistöjen ihmisoikeuksien muuttaminen turvallisuusky symyksiksi. On helppoa rajoit taa ihmisoikeuksia epämää räisiin turvallisuusseikkoihin vedoten. Tämä vaikuttaa liik kumisen ja sananvapauteen sekä oikeuteen omaan kie leen, kuten olemme nähneet Lat viassa ja Ukrainassa.” TILAA VOIMA! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ 1/2018 HELMIKUU | VOIMA.FI Vallankumous venäläisittäin 39€ Voima-l ehden vuosiker ta & Solidaar isuuskal enteri kotiin kannett una Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109.
www.kpedu.fi/kansanopist o l Tanssitaide l Teatteri ja Draama l Liikuntaseikkailu l Valokuvauksen perusteet+ l Vintage-valokuvaus l Tehobreikki -suuntana hyvinvointialat Keski-Pohjanmaan kansanopisto Populaarikulttuuri Esittävätaide Tanssitaide Valokuvataide Velmuvoimauttava taide Tietoa, luovuutta ja kokemuksia kansanopistosta Tähtää korkealle! SYKSYN 2018 LINJAT Keski-Pohjanmaan kansanopisto puh. 040 808 5035 | info.kansanpisto@kpedu.fi Lue lisää ja hae osoitteessa www.kpedu.fi/kansanopisto K u va : K ar o lii na K o le hm ai ne n RIVERIA.FI MEDIA-ALAN JA KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala (Peliala, 3D, Radioja TV-tuotanto, Ääni, Teatterija esitystekniikka) Kuvallisen ilmaisun osaamisala (Kuvataide, Valokuvaus ja graafinen suunnittelu) TANSSIALAN PERUSTUTKINTO Yhteishaku 20.2.–13.3. www.opintopolku.fi (peruskoulun tai lukion suorittaneille) Jatkuva haku 5.3.–23.3. www.riveria.fi/hakeminen (ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille) Ainutlaatuinen Outokumpu OUTOKUMMUN KOULUTUSYKSIKKÖ Seuraa meitä somessa: facebook.com/riveriaoutokumpu Hae opiskelemaan KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE Steinerpedagoginen luova ja elävä koulutustie www.snellman-korkeakoulu.fi Hakemukset 30.4. mennessä Kasvatusta kohti hyvää elämää Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä, www.kpedu.fi Koulutuksen suoritettuasi osaat suunnitella ja toteuttaa kuvakokonaisuuden, hankkia työllesi rahoituksen ja asettaa teoksesi ammattimaisesti esille. Voit opiskella työn ohessa tai päätoimisesti kansanopistolinjalla. Valokuvataidett a opiskelemaan koulutukset alkavat elokuussa 2018 kpedu. fi/valok uvaus LUE AINAKIN NÄMÄ. TILAA KIRJAT SIVUILTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Ebba Witt-Brattström VUOSISADAN RAKKAUSSOTA Tämän vuosisadan rakkaustarina, mahdoton ja mahdollinen. Ruotsin tunnetuimman feministin raateleva rakkausrunoelma. Esko Seppänen RAUHAN JA RAHAN GEOPOLITIIKKA Esko Seppänen luettelee kymmenen Suomen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin. 26 90 26 90 intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. Luiz Ruffato LISSABONISSA MUISTIN SINUT Romaani paljastaa, millaista arki on työttömänä toisen luokan kansalaisena Euroopassa. Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen RAILAKAS RAHAKIRJA Railakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää. 23 90 Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo & Lasse Peltonen SAIMAANNORPPA JA IHMINEN Saimaannorppa on kulkenut pitkän matkan vihatusta tuhoeläimestä ihmisen kaveriksi. Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. 26 90 27 90 LÖYDÄT NÄMÄ JA MONET MUUT TUOREET TEOKSET NETTIKAUPASTAMME.
K u va : K ar o lii na K o le hm ai ne n RIVERIA.FI MEDIA-ALAN JA KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala (Peliala, 3D, Radioja TV-tuotanto, Ääni, Teatterija esitystekniikka) Kuvallisen ilmaisun osaamisala (Kuvataide, Valokuvaus ja graafinen suunnittelu) TANSSIALAN PERUSTUTKINTO Yhteishaku 20.2.–13.3. www.opintopolku.fi (peruskoulun tai lukion suorittaneille) Jatkuva haku 5.3.–23.3. www.riveria.fi/hakeminen (ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille) Ainutlaatuinen Outokumpu OUTOKUMMUN KOULUTUSYKSIKKÖ Seuraa meitä somessa: facebook.com/riveriaoutokumpu Hae opiskelemaan LUE AINAKIN NÄMÄ. TILAA KIRJAT SIVUILTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Ebba Witt-Brattström VUOSISADAN RAKKAUSSOTA Tämän vuosisadan rakkaustarina, mahdoton ja mahdollinen. Ruotsin tunnetuimman feministin raateleva rakkausrunoelma. Esko Seppänen RAUHAN JA RAHAN GEOPOLITIIKKA Esko Seppänen luettelee kymmenen Suomen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin. 26 90 26 90 intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. Luiz Ruffato LISSABONISSA MUISTIN SINUT Romaani paljastaa, millaista arki on työttömänä toisen luokan kansalaisena Euroopassa. Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen RAILAKAS RAHAKIRJA Railakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää. 23 90 Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo & Lasse Peltonen SAIMAANNORPPA JA IHMINEN Saimaannorppa on kulkenut pitkän matkan vihatusta tuhoeläimestä ihmisen kaveriksi. Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. 26 90 27 90 LÖYDÄT NÄMÄ JA MONET MUUT TUOREET TEOKSET NETTIKAUPASTAMME.
18 • 2 / 2018
2 / 2018 • 19 TEKSTI INKA RANTAKALLIO KUVAT VELDA PARKKINEN Valtavirtaa syvemmällä Metsässä viihtyvä ugräppäri Ameeba pohtii musiikissaan ihmisten pahoinvointia ja yhteiskunnan tilaa. A MEEBA on yksi maam me arvostetuimpia tekijöitä ugräppi diggareiden ja artis tikollegoidensa kes kuudessa. Melko harvakseltaan keikkailevan ja musiik kia julkaisevan rapartistin naama ei ole kulunut mediassa, vaikka hän on tehnyt räppiä jo vuosituhannen vaih teesta alkaen. Paitsi syväluotaavista sanoituksis taan ja saundistaan, joka ammentaa esimerkiksi grimesta, ambientista, dubteknosta ynnä muista elektroni sen musiikin alagenreistä, Ameeba tunnetaan myös yhteistyöstään usei den undergroundräpryhmien kuten Ceebrolisticsin ja Olpekkalevin kans sa. Lisäksi hän kuuluu Ghettotyylit kollektiiviin, joka pyörittää omaa le vykauppaa sekä tekee radioohjelmaa Bassoradiolla. Kollektiivi myös yllä pitää undergroundräpin suhisevien kasettijulkaisujen katoavaa kansan perinnettä. Artisti itse nimittää itseään hipiksi, viitaten sekä elämäntyyliinsä että mu siikkiinsa. Vaatimattomasti elävä räp päri viettää vapaaaikaansa mieluiten metsässä koiransa kanssa. Joku voisi mainita tässä yhteydessä downshif taamisen, mutta Ameeban tapauksessa kyse taitaa olla taiteilijaluonteesta, jo ka välillä vaatii työstämään musiikkia kaiken muun kustannuksella. Syventy minen on toisinaan raskaskin proses si: monet Ameeban julkaisut sisältävät musiikkia usean vuoden varrelta. Val mista ei aina tahdo syntyä, kun perfek tionismiin taipuvainen artisti tuottaa ja miksaa musiikkinsa pääosin koko naan itse. AMEEBAN MUSIIKIN voi helposti tulki ta kertovan hänen omasta elämästään: musiikinteosta, luomisprosessista, henkisyydestä. Tämä tunne on koros tunut, kun olen haastatellut häntä use ampaan otteeseen vuosien varrella. Omaehtoisuus ja rehellisyys musiikin teossa tuntuvat olevan Ameeballe eri tyisen tärkeitä asioita. ”En ole koettanut pakottaa musiik kiani mihinkään tiettyyn muottiin tai muuttanut taiteellista näkemystäni esi merkiksi kaupallisen potentiaalin saa vuttamiseksi. En silti sulje mitään pois: jos haluan tehdä pop levyn, niin voin tehdä pop levyn. En kuitenkaan tekisi poplevyä, jossa joku muu sanoisi, mitä sen pitää olla.” Omaehtoisuus ei Ameeballe tarkoi ta menestymisen pakoilua. ”Ei taiteen arvoa pitäisi laskea me nestyksestä, eikä niin ikään myöskään tuntemattomuudesta. Taiteen kentillä menestystä on tosi vaikea mitata. Ku ten Oscar Wilde sanoo: ’Vain suurim mat tyylien mestarit onnistuvat pysy mään tuntemattomina.’ Tämä pätee myös musageimiin.” AMEEBA A EI OLE toistaiseksi nähty vierailemassa valtavirtaräppärien le vyillä, vaikka yhteistyöpyyntöjä on tul lut. Tuntuisikin jokseenkin vaikealta kuvitella hänet räppäämässä esimer kiksi JVG:n kappaleissa. Sanoituksissa ei löydy mainintoja luksuskelloista tai kosteista baariilloista. Ameeba pohtii musiikissaan ih misten sielunmaisemaa, yhteiskuntaa ja maailman tilaa tavallisen tallaajan näkökulmasta. Huomion herättävät erityisesti viittaukset henkisyyteen ja tietoisuuteen, joka saavutetaan oival tamalla, että ihmisen tarvitsee vain pa lata alkuperäiseen yhteyteen luonnon kanssa. ”Ihmisen ei pitäisi olla mitenkään erillinen entiteettinsä vaan yhtä luon non kanssa. Alkuperäiskansat ym märtää sen, mitä vieraantuneet kau punkilaiset eivät enää muista. Täällä käytetään esimerkiksi lausahdusta ’mennään luontoon’ ikään kuin se olisi joku erillinen paikka kaukana jossain, kun pitäisi olla selvää, että me eletään luonnon kanssa symbioosissa. Luon toon ei myöskään mennä ottamaan, vaan luonto antaa.” Myrskyt ja tsunamit paljastavat Ameeban mukaan ihmisen paikan maapallolla. ”Ehkä luonto yrittääkin vain saada ihmisen näkemään yhteyden oman la jinsa kanssa. Tämä yhteys tulee esille hetkeksi katastrofin jälkeen. Luonnon voimat on niin paljon isommat kuin ihmisen halut. Kun ihminen hylkää kaupungin, ei kaupunki enää elätä it seään, vaan luonto tulee asfaltin läpi ja ottaa sen haltuun. Kunnioitus on unohtunut, mutta se tulee taas muut tumaan, kun tajutaan, ettei se raha ol lutkaan kaikkivaltias.” AMEEBAN MUSIIKKI, myös hänen vii meisin levynsä Apocalypto (2016), kie too luontoteeman usein kapitalismi kriittiseen ja jatkuvaa kasvua kyseenalaistavaan ajatteluun. Nämä
20 • 2 / 2018 kuulostavat nykypäivänä yhä melko radikaaleilta ajatuksilta, vaikka moni tiedostaa esimerkiksi ilmastonmuutok sen aiheuttamat haasteet. Apocalypton biittien rakentama kolkko äänimaisema luo mielikuvan dystopiasta, ahtaasta, pimeästä ja me telin täyttämästä kaupungista, jossa rappion äänet kaikuvat loputtaman betoniviidakon seinämistä. Mika Lehtosen suunnittelemassa levynkan nessa valtava kuu hehkuu punaisena valaisten apokalyptistä kaupunkimai semaa. Levy on kuitenkin loppua koh ti toiveikas: viimeisessä kappaleessa kaikuvat sanat ”ei tää tuu tähän lop pumaan”. Maailmanloppu ei siis ehkä olekaan vielä käsillä, vaikka ihmisten luontosuhde on vääristynyt ja yhteis kunnassa asiat eivät ole parhaalla mahdollisella tolalla. ”Ihmisenä olo on valtava vuoristo rata, eivätkä kaikki ajatukset ole ke nelläkään pelkästään positiivisia. Jol lekin on outo asia, että näin hienossa maailmassa joku voi kärsiä. Joku on sitä mieltä, että kaiken voi vaan ostaa rahalla. Joku tekee rahaa toisen kär simyksellä. Tässä on monta haaraa ja paljon asioita, mitä voisi käsitellä. En tiedä toimivasta yhteiskunnasta tai mistään ideaalirakenteista juuri mi tään, mutta näen ja tunnen kyllä vah vasti sen, kun ihmiset voi huonosti. Ja sen tiedän, että suurilla numeroil la ja tehotuotantoa lisäämällä tila ei parane.” Ameeba ei usko, että materiaalinen vauraus tuo ihmisten tavoittelemaa täyttymystä. Talouskasvu ei välttämät tä tee autuaaksi tai edistä yksilöiden hyvinvointia. ”Voidaan juosta ylväänä numeroi den ja näennäisen menestyksen peräs sä, mutta jos se tehdään kokonaisval taisen hyvinvoinnin kustannuksella, siitä voi laskea mitä jää viivan alle.” VAIKKA AMEEBA puhuu paljon mail man tilasta, häneen on vaikea lyödä vasemmistoräppärin leimaa: Ameeba kiistää tietävänsä yhteiskunnallisten rakenteiden yksityiskohdista. Koke mus ihmisten pahoinvoinnista on kui tenkin vahva. ”Julkisuudessa työtä tekevä tuttu sa noi viime keväänä, että suuri osa hä nen ystäväpiiristään käy tai on joutu nut käymään terapiassa uupumuksen tai masennuksen takia ja suositteli sa maa mullekin, kun olin pahassa bur noutissa enkä kyennyt tekemään mi tään moneen kuukauteen. Jos puoli miljoonaa ihmistä syö masennuslääk keitä niinkin pienessä maassa kuin Suomi, paljonko se on maailmanlaa juisesti? Siitä voi ruveta laskemaan hyvinvoinnin määrää. Stressistä kär sivälle tarjotaan ekana lääkkeitä, että jaksaa puskee kovempaa, ja sitten vas ta joskus myöhemmin tuodaan esiin ajatus, että voisiko vaikka siitä arjen tulospaineesta kenties vähän höllätä.” Ameeban kuvaama tilanne kuulos taa tutulta. Jo parikymppiset kertovat palaneensa loppuun töiden tai opin tojen parissa, ruuhkavuosia elävistä kolmekymppisistä puhumattakaan. Talouskasvun puolustajatkin lienevät sitä mieltä, ettei yhteiskunnalla ole va raa menettää montaa henkilötyövuot ta uupumuksen aiheuttamien sairauk sien takia. ”Ennen tiettyjä lääketieteellisiä läpi murtoja fyysiset sairaudet vei ihmisiltä terveyden. Nyt kaikkien hienojen kek sintöjen keskellä eletään taas henkistä konkurssia, mikä vie meiltä terveyden. Keksinnöt ja tekniikan kehitys ei lisän nytkään hyvinvointia ihan yksi yhteen. Voidaan hyvin, kunhan vaan saadaan viikonloppuisin jollain nollattua aivot viikon rasituksesta. Voidaan hyvin, kunhan ei vaan tarvii pysähtyä ja koh data sisäistä tyhjyyttä. Voidaan hyvin ja jaksetaan painaa arjessa niiden tu losten perässä kofeiinin voimalla.” TEKSTIEN TARKOITUKSENA on he rättää ajatuksia. Mutta niiden kautta Ameeba haluaa myös auttaa muita. ”Se, että on itse onnistunut selvit tämään tiensä yksinään vaikeista ju tuista, ei välttämättä ole mahdollista jollekin toiselle. Tiedän, miten paljon se vaatii. Olisi tärkeää, että ihmisiä au tetaan. Kuuntelu ja läsnäolo merkkaa monesti jo paljon, ellei ongelmat ole menneet liian pitkälle.” Rapartisti kirjoittaa maailmasta, jossa heikkous ja hitaus ovat syntejä. ”En tiedä, onko se mun asia kritisoi da, jos joku elää eri lailla kuin mikä on mun silmissä järkevää, mutta jos en kirjoita siitä, en kai sitten kirjota mis tään. Siinä kohtaa räppääminen ru peaa olemaan aika turhaa.” Kirjoittaja tekee Turun yliopistossa musiikkitieteen väitöstutkimusta, joka käsittelee suomalaista underground-räppiä ja sen autenttisuuden, henkisyyden, ja ateismin diskursseja. Hän kuuluu johtoryhmään Hiphop Suomessa: Suuntaukset ja sukupolvet -verkostossa. APOCALYPTON BIITTIEN RAKENTAMA KOLKKO ÄÄNIMAISEMA LUO MIELIKUVAN DYSTOPIASTA, AHTAASTA, PIMEÄSTÄ JA METELIN TÄYTTÄMÄSTÄ KAUPUNGISTA, JOSSA RAPPION ÄÄNET KAIKUVAT LOPUTTAMAN BETONIVIIDAKON SEINÄMISTÄ. Aitoa ja eettistä sinulle ja sisustukseen babadumshop verkkokauppa babadum.fi PÄIVÄPEITTOJA Intiasta VAATTEITA ym. Nepalista puuvillaa, hamppua, kashmiria... Meiltä myös Local Women´s Handicraft kierrätystuotteet Kathmandusta ReissuBaba tapahtumissa seuraa fb! Nyt on aika työntää sormet multaan! Luotettavaa siemenvälitystä jo 40 vuotta. Hyötykasviyhdistyksen nettikauppa palvelee ympäri vuoden. ALKU & JUURI -PUOTI ON PUUTARHAHARRASTAJAN UNELMAKAUPPA hyotykasviyhdistys.fi/shop P hyotykasviyhdistys.fi Huomioi myös yhdistyksen tapahtumat: hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat Mechelininkatu 51, Helsinki Kallion Mascot, Neljäs linja 2. Alkaen klo 18.00. Tilaisuus on maksuton (cheap!). Vastamainoksistaan tunnetun Häiriköt-päämajan jo perinteeksi muodostunut Spektaakkeligaala kerää totuttuun tapaan yhteen kulttuurihäirinnästä kiinnostuneet ja aiheen parissa puuhastelevat. Luvassa on poukkoilevia puheita ja rönsyileviä monologeja, viihteellistä ohjelmaa ja hyvää seuraa. Illan mittaan kuullaan muun muassa Häiriköt-päämajan kuulumiset, keskustellaan Kansa Taisteli – keskenään -lehden teemoista, palkitaan Global Meal vastamainontaa ruuasta -kilpailun voittajat Jani Leinosen Kultaleijona-patsain, ihastellaan Route Couture Fashion Show’ta ja nautitaan Blondit Amatsoonit -yhtyeen rytmimusiikista. Lisätietoja ja aiheeseen liittyvää keskustelua osoitteissa häiriköt.? ja facebook.com/hairikot Mukana menossa: Ameeba pesee Penni-koiraa, joka palasi seikkailultaan haisten jätteille.
Aitoa ja eettistä sinulle ja sisustukseen babadumshop verkkokauppa babadum.fi PÄIVÄPEITTOJA Intiasta VAATTEITA ym. Nepalista puuvillaa, hamppua, kashmiria... Meiltä myös Local Women´s Handicraft kierrätystuotteet Kathmandusta ReissuBaba tapahtumissa seuraa fb! Nyt on aika työntää sormet multaan! Luotettavaa siemenvälitystä jo 40 vuotta. Hyötykasviyhdistyksen nettikauppa palvelee ympäri vuoden. ALKU & JUURI -PUOTI ON PUUTARHAHARRASTAJAN UNELMAKAUPPA hyotykasviyhdistys.fi/shop P hyotykasviyhdistys.fi Huomioi myös yhdistyksen tapahtumat: hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat Mechelininkatu 51, Helsinki LUONNONKAUNISMESSUT 16.-17.3. KATTILAHALLI | SUVILAHTI www.luonnonkosmetiikka.fi Kestävää kauneudenhoitoa & luonnonkosmetiikkaa Kallion Mascot, Neljäs linja 2. Alkaen klo 18.00. Tilaisuus on maksuton (cheap!). Vastamainoksistaan tunnetun Häiriköt-päämajan jo perinteeksi muodostunut Spektaakkeligaala kerää totuttuun tapaan yhteen kulttuurihäirinnästä kiinnostuneet ja aiheen parissa puuhastelevat. Luvassa on poukkoilevia puheita ja rönsyileviä monologeja, viihteellistä ohjelmaa ja hyvää seuraa. Illan mittaan kuullaan muun muassa Häiriköt-päämajan kuulumiset, keskustellaan Kansa Taisteli – keskenään -lehden teemoista, palkitaan Global Meal vastamainontaa ruuasta -kilpailun voittajat Jani Leinosen Kultaleijona-patsain, ihastellaan Route Couture Fashion Show’ta ja nautitaan Blondit Amatsoonit -yhtyeen rytmimusiikista. Lisätietoja ja aiheeseen liittyvää keskustelua osoitteissa häiriköt.? ja facebook.com/hairikot Mukana menossa:
24 • 2 / 2018 Lihankulutus kuormittaa maapalloa. Yksi ratkaisu lihamieltymyksen tyydyttämiseksi on kasvattaa liha laboratoriossa. TEKSTI MARK POST KUVA VOIMA/HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA To im itu ks ell ist a ain eis to a I HMISKUNTA on edistynyt suunnattomasti 15 000 vuodessa. Ennen saimme hädin tuskin ruokittua itsemme ja ehkä muutaman perheenja heimojäsenen metsästämällä ja keräämällä ruokaa. Tätä seurasi kuitenkin maatalouden edistysaskeleet, kuten eläinten kesyttäminen ja jalostaminen, joiden ansiosta ruoantuotannon tehokkuus lisääntyi suunnattomasti ja sivilisaation massiivinen laajeneminen tuli mahdolliseksi. Ruuantuotannon tehokkuus kasvaa edelleen, mikä mahdollistaa planeetan ihmismäärän kasvun jatkumisen kohti vuodelle 2050 ennustettua 9,7 miljardia. Samanaikaisesti ympäri maailman kasvanut rikkaus ja hyvinvointi on johtanut jyrkkiin muutoksiin syömistottumuksissa: kulutamme yhä enemmän lihassa olevia ”korkealaatuisia” proteiineja. YK:n alaisuudessa toimiva Maailman terveysjärjestö (WHO) onkin arvioinut, että lihan kulutus kasvaa 70 prosenttia kolmen tulevan vuosi kymmenen aikana. Mikäli tämä arvio osoittautuu todeksi, tulevat nykyisten maatalousjärjestelmien rajat – saatavilla oleva maa-ala, vesi, energia ja kyky käsitellä kasvihuonepäästöjä – vastaan ennen kuin saavutamme täyden ruokaturvan. Jo nyt 70 prosenttia viljelyskelpoisesta maa-alasta on varattu karjalle eli lihan tuotantoon. Voimme tehostaa tuotantoa ottamalla käyttöön lisää maata tai parantamalla nykyisen tuotannon tuloksia. Käytettävän maa-alan lisääminen tulee ympäristölle kalliiksi. Esimerkiksi lehmien ja muiden hitaasti pienissä poikueissa lisääntyvien eläinten tuotannon lisääminen on vaikeaa ja aikaa vievää – jos mahdollista lainkaan. Juuri lehmät ovat tehottomimpia lihan tuottajia: jokaista tuottamaansa lihakiloa kohden lehmä voi kuluttaa jopa kymmenen kiloa ravintoa. Lehmien ruokintaan uppoaa suunnaton määrä ravinteita, sillä suurin osa niiden ravinnosta koostuu viljasta ja soijasta, jotka ovat jo itsessään ihmisille sopivia proteiinin lähteitä. MYYTTI ELÄINPROTEIINIEN tarpeellisuudesta on sitkeä. Lihansyöjäyhteisöjen vapaaehtoiset vegaanit ja kehittyvien yhteiskuntien jäsenet, jotka ovat vegaaneja olosuhteiden pakosta, osoittavat, ettei myytti pidä paikkaansa. Siitä huolimatta syömme edelleen lihaa. Kaikkiruokaisina ruoansulatusja aineenvaihtojärjestelmämme on kehittynyt käsittelemään vihanneksia ja lihaa, mikä on varmasti edesauttanut evolutiivista menestystämme. Silti, vaikka evoluution ja biologian ohjaaman ruokavaliollisen käytöksen syitä ymmärretään vähäisesti, on selvää, että kaikkien ihmisten muuttaminen kasvissyöjiksi ei ole ratkaisu. Meidän on löydettävä keinoja lihanhimomme tyydyttämiseen. Vuonna 1931 Englannin tuleva pääministeri Winston Churchill kirjoitti esseessä 50 vuotta tästä eteenpäin: ”Viidenkymmenen vuoden päästä pääsemme yli hulluudesta, jonka myötä kasvatamme kokonaisen kanan syödäksemme rintapalan tai siiven, kasvattamalla nämä osat erikseen siihen soveltuvalla menetelmällä.” Noin 80 vuotta myöhemmin lihaskohtaisen kantasolun, niin kutsutun satelliittisolun, tunnistaminen teki laboratoriossa kasvatetusta lihasta todellisuutta. Ensimmäinen todiste tuli hampurilaispihvin muodossa, viljellyistä satelliittisoluista valmistettuna. Se paljastettiin, paistettiin ja syötiin vuonna 2013. Arvioimme, että kustannustehokkaasti ja teollisessa mittakaavassa tuotetun laboratorioviljellyn lihan kilohinta olisi noin 50 euroa. Eniten hintatasoon vaikuttaa se, kuinka paljon soluja on mahdollista viljellä millilitrassa nestettä. Laskelmamme perustuvat oletukseen siitä, että millilitraan mahtuu viisi miljoonaa kasvatettavaa solua, mutta osa biovalmistajista on jo ilmoittanut paljon suurempia lukuja. Jos kasvatettavien solujen määrä kasvaa kymmenkertaisesti, hinta laskee kymmenkertaisesti. Tätä teknologiaa voidaan käyttää tuottamaan mitä tahansa punaista lihaa, kanaa tai kalaa. HINTATASO ei ole ainoa viljellyn lihan tulevaisuutta kohtaava haaste. Laboratoriossa kasvatettua ruokaa kohtaan tunnetaan vastenmielisyyttä. Varautuneen suhtautumisen levinneisyyttä ja sitkeyttä ei tiedetä. Teknologisesti tuotetun ruuan vastaanotossa tulee varmasti olemaan suuria eroja eri alueilla ja kulttuureissa. Länsi-Euroopassa suorittamamme kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että jopa 60 prosenttia vastanneista suosisi tätä teknologiaa ja 50 prosenttia suostuisi ostamaan ja syömään viljeltyä lihaa. Yleisesti mainittuihin huoliin kuuluvat myös lihan turvallisuus ja näennäinen luonnottomuus. Viljelty liha tulee kuitenkin ennen pitkää vastaamaan täysin eläinkudosta, jota nyt syömme, mutta se tulee olemaan turvallista, luultavasti turvallisempaa kuin liha, jota nyt kasvatamme ja kulutamme. Tällä hetkellä kykymme hallita saastumista ja tauteja on rajallinen, mutta viljelyyn perustuva järjestelmä voi tarjota näihin varmat keinot. Nämä seikat saavat minut toiveikkaaksi siitä, että viljelyteknologia otetaan käyttöön. Uskon, että laboratoriossa kasvatetun lihan käyttö alkaisi Länsi-Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Maailman rikkaammalla osalla on varaa kalliimpaan tuotteeseen, joka helpottaa lihan ympäristövaikutuksiin ja eettisiin seikkoihin liittyviä tunnontuskia. Jos voimme luoda tuotteen, joka vastaa täysin karjan kasvattamisella tuotettua lihaa ja on sekä tuotannolliselta laajuudeltaan että hinnaltaan kilpailukykyinen ja kaikkien saatavissa, viljelty liha tulee leviämään vähitellen muun maailman käyttöön. Kun sen käytöstä tulee standardi, voimme vaikuttaa tilanteeseen globaalilla tasolla, mihin olemme pyrkineet. NÄKEMYKSENI ON, että vuoteen 2050 mennessä sata prosenttia maailman väestöstä voisi saada ravintonsa viljellystä lihasta. Totta puhuen en tiedä, kuinka kauan siinä kestää, mutta uskon, että on vain yksi mahdollinen tulevaisuuden asetelma – ja se on täysi siirtyminen viljellyn lihan tuotantoon. Tämä ei johdu siitä, että ihmiset eivät tulevaisuudessa haluaisi syödä karjan kasvatuksella tuotettua lihaa tai muita lihatuotteita, vaan yksinkertaisesti siitä, että pian emme enää voi valita näiden kahden väliltä. Ruokaturva pitää tasapainottaa ihmisten planeetalle aiheuttaman kuormituksen vähentämisen tarpeen kanssa. 9,7 miljardin ihmisen ruokkiminen ympäristöystävällisellä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla on valtava tehtävä, joka vaatii kaiken sille uhraamamme kekseliäisyyden. Ratkaisut siintävät lähitulevaisuudessa – näihin lukeutuvat ruokahävikin vähentäminen, kasvipohjaisten lihankorvikkeiden parantaminen, hyönteisproteiinit ja tietysti viljelty liha. Monitasoinen, useampaan kohteeseen keskittyvä lähestymistapa antaa ruokatulevaisuutemme uudelleensuunnitteluun parhaat mahdollisuudet tavoilla, jotka kunnioittavat ihmisyyden ja ympäristön rajoja. Laboratoriossa kasvatettu liha voi olla osa tätä kokonaisuutta. Kirjoittaja on verenkiertofysiologian professori Maastrichtin yliopistossa, Alankomaissa. Hän osallistui in vitro -lihan tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 2008 toimiessaan kudostekniikan professorina Eindhovenin teknillisessä yliopistossa. Vuonna 2013 hän kasvatti tiiminsä kanssa maailman ensimmäisen synteettisen hampurilaisen viljellyistä lihasoluista. Mark Post vieraili Helsingissä helmikuussa Vegemessujen ja Häiriköt-päämajan kutsumana. KAIKKIEN MUUTTAMINEN KASVISSYÖJIKSI EI OLE RATKAISU. ON LÖYDETTÄVÄ KEINOJA LIHANHIMOMME TYYDYTTÄMISEEN. Artikkeli Kesän 2050 Huippu-uutuus !
2 / 2018 • 25 To im itu ks ell ist a ain eis to a Mansikki pitäköön fileensä ja putte pyllynsä. Tänä vuoden 2050 kesänä avaamme ensimmäiset Tilalaboratoriot™ , joissa kotieläimet luovuttavat kantasoluja navetassa sijaitsevan bioreaktorin monistettavaksi – ilman kuo lemaa. Nyt grillin voi panna liekeh timään tie täen, että ympäristö ja eläimet kiittävät. Tilalaboratorio™ – liha ei ole enää murhaa. Kesän 2050 Huippu-uutuus ! HYVÄ INNOVAATIO, PAREMPI MIELI
26 • 2 / 2018 Mark Post haluaa mullistaa ruuan tuotannon. Hänen työryhmänsä valmisti hampurilaispihvin laboratoriossa, ja se oli vasta alkua. TEKSTI JARI TAMMINEN ”R AKASTAN lihaa”, aloittaa hollantilainen tutkija Mark Post puheensa Helsingissä järjestetyillä Vegemessuilla. Tuskin kukaan on aikaisemmin aloittanut puhettaan samalla tavoin tälle yleisölle, mutta Postia ei kivitetä lavalta. ”Lisäkseni myös noin 95 prosenttia maailman väestöstä rakastaa lihaa”, Post jatkaa. Meidän on löydettävä uusia tapoja tyydyttää ihmisten lihanhimoa tai planeetta loppuu kesken – ja oikeastaan planeetta onkin jo loppunut kesken. Mark Postin ratkaisu ongelmaan on in vitro -liha eli laboratoriossa kantasoluista kasvatettu liha. Kun Postin johtama tutkimusryhmä tuotti ensimmäisen hampurilaispihvin vuonna 2013, pihvin hinnaksi arvioitiin 400 000 dollaria. Pian pihvit ovat saatavilla merkittävästi kuluttajaystävällisempään hintaan. Tieteisfantasia on jo tiedettä. Postin mielestä tutkijan tehtäviin kuuluu maailman muuttaminen. ”Olen tehnyt akateemista tutkimusta 30 vuoden ajan. Mielestäni tutkimuksen tulee aina palvella jotain tarkoitusta – joko parantaa elämän laatua tai sitten hyödyttää yhteiskuntaa. Mikä ohjasi minua nykyisen tutkimukseni pariin oli juurikin yhteiskuntaa hyödyttävä vaikutus. Pelkkä kiinnostus tutkimusta kohtaan harvemmin riittää tutkijalle.” Post kertoo, etteivät kaikki kollegat kuitenkaan koe hänen työryhmänsä tutkimusta lääketieteellisen tutkimuksen veroisena vaan pelkkänä massan kasvattamisena. ”Minut tunnetaan yliopistollani hampurilaisprofessorina”, hän nauraa. Tämä ei vaikuta vaivaavan tutkijaa, joka huomauttaa, että hänen tutkimuksensa merkitys ihmiskunnan ruokkimisen kannalta on mullistava. Kasvatetun lihan ympäristövaikutus on murto-osa verrattuna perinteiseen teollisesti tuotettuun lihaan sekä tarvittavan maa-alan, veden että energian suhteen. Eikä prosessissa tarvitse tappaa eläimiä. Sen lisäksi, että kasvatettu liha on ekologisesti ja eettisesti tarkasteltuna parempi vaihtoehto, sillä voi olla myös yllättäviä terveysvaikutuksia. Punainen liha on yhdistetty muun muassa erilaisiin suolistosyöpiin, mutta laboratorioympäristössä lihan ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa paljonkin: siitä voidaan esimerkiksi poistaa haitallisia ominaisuuksia sitä mukaa, kun niitä tunnistetaan. Post toteaa, että he pystyvät jo säätelemään lopputuotteen rasvakoostumusta ja lisäämään vaikka omega3rasvahappoja. Samalla kasvuhormonit ja antibiootit jäävät menneisyyteen. POST ARVIOI , että kasvatetut pihvit saapuvat ravintoloihin ja erikoisliikkeisiin kolmen–neljän vuoden päästä. Supermarkettivalikoimasta tuote löytyisi muutamaa vuotta myöhemmin. Edessä on kuitenkin haasteita, yksi näistä tuotannon skaalaaminen. Post ei pidä tätä ongelmana. ”Olemme saaneet prosessin hyvin vakaaksi ja ennakoitavaksi. Lisäksi markkinoilla on tarjolla 25 000 litran Tieteisfantasi a on jo tiedettä.
Mark Post haluaa mullistaa ruuan tuotannon. Hänen työryhmänsä valmisti hampurilaispihvin laboratoriossa, ja se oli vasta alkua. TEKSTI JARI TAMMINEN bioreaktoreita, joista kullakin voisi tuottaa lihaa noin 10 000 eurooppalaisen vuotuiseen tarpeeseen.” Skaalaamisen lisäksi pitää myös saada elintarvikeviranomaisten hyväksyntä. Myös markkinoiden rakenne itsessään asettaa esteitä. Esimerkiksi EU:n budjetista noin puolet on maataloustukia, ja on epäselvää, voisiko kasvatettu liha päästä osingoille tuossa tukiruletissa. ”Tämä markkinoille pääsy on asia, johon en ole oikeastaan hirveästi keskittynyt. En pysty juurikaan vaikuttamaan siihen, se on jonkun muun tehtävä. Itse olen kiinnostuneempi tämän tuotantoprosessiin hiomisesta.” MARKKINOIDEN KEHITTYMISEN kannalta ei ole ollenkaan merkityksetöntä, että myös liha-alan suuret toimijat ovat osoittaneet kiinnostusta laboratoriolihaa kohtaan ja investoineet kehitystyöhön. ”Mielestäni siihen, että lihateollisuus rahoittaa tätä tutkimusta, sisältyy kaksi merkittävää hyötyä ja yksi huoli. Etuna on se, että tuote saa uskottavuutta asiakkaiden ja viranomaisten keskuudessa, sekä se, että mikäli he ovat puolellamme, he tuskin vastustavat meitä. Huolena puolestaan on se, että tästä voi muodostua suuryhtiöiden bisnes. Yhteiskunnan kannalta se saattaa olla haitallista.” Suuryhtiöiden valta-asema markkinoilla tietenkin on vakiintunut asiantila myös elintarvikealalla, mutta onneksi yksikään yhtiö ei voi patentoida sitä, kuinka solut jakautuvat ja kasvavat. ”Lopulta markkinat toimivat niin kuin markkinat toimivat. Minulle tärkeintä on, että pääsemme eroon tuotantoeläinten kasvattamisesta nykyisessä mittakaavassa. Jatkossa tarvitisisimme nykyisen 1,5 miljardin lehmän sijaan 30 000 lehmää kantasoluluovuttajiksi.” Ja suuryhtiöiden rahat vaikuttavat jo nykyisellään Postin työskentelyyn. Post jatkaa yliopistossa aloittamaansa kehitystyötä perustamansa MosaMeat-yhtiön kautta, ja yhtiötä rahoittaa muun muassa Googlen perustajana tunnetuksi tullut miljardööri Sergei Brin. ”Opetan edelleen lääketieteen opiskelijoita ja olen tiedekuntani johtaja Maastrichtin yliopistossa, mutta tutkimustyön teen pääosin yhtiöni puitteissa.” Tämä kahden maailman välillä tasapainoilu ei ole täysin vaivatonta. ”Mietin jatkuvasti työskentelyni integriteettiä. Olen pohjimmiltani yliopistoihminen, ja yliopisto on minulle luontainen toimintaympäristö, mutta olen ollut perustamassa yhtiötä, joka saattaa potentiaalisesti hyötyä kaikesta, mitä teen. Joudun tiedostamaan ja tiedottamaan sen kaikissa yhteyk sissä.” RAKENTEELLISIIN MUUTOKSIIN liittyy markkinoiden ja tukipolitiikan ohella myös aina ihmisiä. Maatalous on edelleen merkittävä työllistäjä myös länsimaissa, vaikka koneistuminen ja automaatio ovat vähentäneen työvoimatarvetta. Suuret muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta Postin mielestä olisi järkevää valmistautua niihin. Huoli työpaikoista on perusteltu. Tuotantomenetelmien ja tuotteiden vaihtuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jonkun pitäisi jatkossakin tuottaa ruokaa. Post viittaa omaan naapurinsa, joka oli aikaisemmin sikatilallinen, mutta kun se ei lyönyt leiville, vaihtoi hän perunan viljelyyn. ”Nyt hän rakastaa pottujaan kuin possujaan aikanaan”, Post toteaa. Yksi kasvatetun lihan yleistymisen este on sitä kohtaan tunnettu vierastus. Labralihan normalisoiminen onkin yksi edessä olevista tavoitteista. Tieto lisää hyväksyntää, ja arkipäiväisyys muuttaa asenteita. ”Meidän ideamme on, että asuinalueilla voisi myös olla omia eläintiloja, joissa elää muutamia tuotantoeläimiä. Nuo eläimet olisivat kantasolunluovuttajia, ja lihan tuotanto tapahtuisi paikallisesti navetassa. Lapset ja muut asukkaat voisivat käydä taputtelemassa eläimiä ja tutustumassa prosessiin. Tämä myös poistaisi epäilyksiä.” Edessä on myös työtä luutuneiden asenteiden kanssa. Liha nähdään edelleen ”metsästäjämiehen” valintana. Tästäkin Postilla on hieno esimerkki. ”Hollannissa pyöri televisiossa mainos, jossa Sylvester Stallone auttaa ei-niin-ronskia hollantilaista näyttelijää läpi toimintakohtausten. Toiminnan tauottua Stallone tarjoaa oppilaalleen lautasellisen lihaa ja toteaa, että ’Jos haluat tapella kuin mies, sinun pitää syödä kuin mies’.” TULEVAISUUS on jo yllättävän lähellä. Seuraava askel on viranomaishyväksynnän hakeminen sekä tuotteelle että tuotantoprosessille. ”Lupaprosessi kestään noin 18 kuukautta. Aloitamme tämän prosessin seuraavan parin kuukauden aikana saatuamme rahoitusjärjestelymme kuntoon.” Kun EU:n viranomaiset ovat hyväksyneet tuotteen, se on hyväksytty periaatteessa kaikissa EU-maissa, ellei yksittäisten maiden viranomaiset sitten astu poikkiteloin poliittisista tai ideologisista syistä. Tässä kohdassa isojen liha-alan toimijoiden osallistuminen prosessiin todennäköisesti sujuvoittaa prosessia. Liha-alan yritysten investointihalukkuus laboratoriossa kasvatetun lihan tuottamiseen saattaa tuntua yllättävältä, mutta on myös loogista. ”Tämä on kasvava ala, ja olisi hullua jättäytyä sen ulkopuolelle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kasviperäiset maitokorvikkeet muodostavat jo kymmeneksen maitomarkkinoista”, Post perustelee. Suomessakin moni hörppäsi loppuvuodesta juomat väärään kurkkuun, kun Valio ilmoitti tuovansa markkinoille oman kauramaidokkeen. Valio on sentään maidontuottajaosuuskuntien omistama yhtiö ja monille maidon synonyymi. Näin elintarvikealan rakenteet muuttuvat vähitellen. Vallankumous ei tule ryminällä vaan pihvi ja maitotölkki kerrallaan. MINUT TUNNETAAN YLIOPISTOLLANI HAMPURILAIS PROFESSORINA Palv.nro 0600 413 143 (1,98 e/min + pvm/mvm) Ensi-ilta Maria-näyttämöllä 28.2.2018 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi Väinö Linna TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA osat 1 & 2 Kansallinen suurteos kahtena itsenäisenä näytelmänä DRAMATISOINTI Ari-Pekka Lahti OHJAUS Juha Malmivaara / Koreografia Panu Varstala LIPUT 32 € / 29 € / 23 € / la peruslippu 32 € Hinnat sis.palvelumaksun ARVOSTELUMENESTYS! Ohjelmistossa kevätkauden! Impro on parasta!
NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Näkymätön sukupuoli NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI on projekti muunsukupuolisuudesta, ihmisistä, joiden identiteetti törmää kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään. Projekti alkoi Voiman juttusarjana ja on kasvanut valokuvanäyttelyksi ja tietokirjaksi. Jenni Holman valokuvissa ihmisiä ei typistetä sukupuoleen eikä sukupuoliteta. Kuvat eivät ole uhri-ikoneita tai kärsimysteoksia vaan kunnioittavia potretteja, joissa saa näkyä myös ilo. Näkymätön sukupuoli on mahdollisuus muunsukupuolisuuden representaatioihin, jollaisia mediassa ei näe. Muunsukupuoliset joutuvat usein selittelemään sukupuolen ilmaisuaan, nimeään tai tyytymään vääränlaisiin pronomineihin. Holman kanssa kuvaustilanteessa projektiin osallistujilla oli valta sanella kuvauksen ehtoja. Näkymätön suku puoli -projekti haluaa kyseenalaistaa ulkopuolisen määrittelyvallan. Kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään ja miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana. Näkymätön sukupuoli -projekti avaa tätä kokemusta. Näkymätön sukupuoli –valokuvanäyttely ARTag Galleryssa maaliskuun ajan. Kirja Näkymätön sukupuoli (Voima/Into) ilmestyy maaliskuussa. Kimmo Martu Panda
NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Kimmo Martu Hene Ree Ilves GALLERIA apila
30 • 2 / 2018 Entä jos lopettaisimme sukupuolirajojen kyttäämisen ja alkaisimme sen sijaan kunnioittaa ihmisten henkilökohtaisia rajoja. TEKSTI JUHO PYLVÄNÄINEN KUVA NINNI KAIRISALO Artikkeli IESTEN toisiinsa kohdistama neidittely on saanut lisämaustetta Pohjois-Amerikasta. Yleiseksi haukkumasanaksi on muodostunut Yhdysvaltojen ”altright”-piireistä Suomen miesasiaja rasistipiireihin kantautunut beta cuck, jossa ”beta” on alfauroksen vastakohta ja ”cuck” tarkoittaa aisankannattajaa. Toinen Yhdysvalloista peräisin oleva haukkumasana on soijapoika (engl. soy boy), joka viittaa käsitykseen, että soija heikentää miesten libidoa. Neidittely ja naiseuden esilletuominen heikkoutena näkyy usein myös urheilussa, jossa vastustajaa voidaan esimerkiksi kehottaa laittamaan hame päälle. Eräs kotoinen esimerkki on pari vuotta sitten Facebookissa juuri ennen Suomen ja Venäjän välistä jääkiekko-ottelua julkaistu kuva, jossa venäläispelaaja Jevgeni Malkinille oli muokattu mekko päälle ja kuvatekstiksi kirjoitettu ”tervetuloa tytöt”. Kun ympäröivä yhteiskunta yrittää tunkea poikia tietynlaisen maskuliinisuuden muottiin, ei riitä, että omat vanhemmat antavat lapselle tilaa kasvaa. Kodin ulkopuolella normeista poikkeaminen johtaa pahimmillaan syrjintään ja muunlaiseen henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. SUKUPUOLISENSITIIVINEN kasvatus herättää monessa kauhukuvia siitä, että sukupuolet pyritään häivyttämään: maailmasta tulee kamala sukupuolineutraaliuden tyyssija, jossa on vain henkilöitä ja jossa mitään ei saa enää sanoa. Sukupuolisensitiivisyys uhkaa ajatusta sukupuolten vastakkaisuudesta, johon koko miehuuden ihanne perustuu. Maskuliinisuus on vastareaktioista päätellen niin hauras, että ihmisten yksilöllinen kohtaaminen pirstaloisi sen täysin. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että kasvattaja tiedostaa ja tunnistaa sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja pyrkii omassa toiminnassaan välttämään tarpeettomia kahtiajakoja. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on varteenotettava pitkän tähtäimen keino kulttuurisen miehuuden ihanteen sekä homososiaalisuuden purkamiseen. Sukupuolistereotypioihin perustuva markkinointi ja mainonta ohjaavat nimenomaan aikuisia valitsemaan lapsen vaatteet ja lelut sukupuolen mukaisilta hyllyiltä. Kun lapsia ei ohjata aikuisten sukupuolistereostypioiden mukaisesti, lapsen oma identiteetti saa tilaa kehittyä. Samalla lapsuuden ystävyyssuhteet ja harrastukset määräytyvät todennäköisemmin lapsen omien kiinnostusten eivätkä toisten ihmisten asettamien sukupuolittuneiden odotusten mukaan. Sukupuolistereotypioista kielii myös suhtautuminen poikien tekemään väkivaltaan. Se on usein löysää: poikien tekemä väkivalta kuitataan usein toteamalla ”pojat on poikia” tai ”rakkaudesta se hevonenkin potkii”, mikä on tuhoisaa pitkällä aikavälillä. Väkivallan vähättely lapsena johtaa väkivaltaan aikuisena. Opettamalla selvästi, että väkivalta ei missään tilanteessa ole hyväksyttyä – eikä yhtään hyväksytympää poikien kohdalla – voidaan vähentää kiusaamista, lisätä kunnioitusta ja ymmärrystä ihmisten henkilökohtaisia rajoja kohtaan, parantaa tasa-arvoa ja ehkäistä mielenterveysongelmia. AJATUS VASTAKKAISISTA sukupuolista vahvistaa käsitystä miehestä ja naisista toisilleen perustavanlaatuisesti erilaisina ihmisinä, ja samalla se pönkittää yhteiskunnassa edelleen vallalla olevaa heteronormatiivisuutta. Pojan ja tytön orastavaa ystävyyttä ei tulisi pilata tulkitsemalla sitä ihastukseksi. Kun ihmiset oppivat lapsesta asti muodostamaan ystävyyssuhteita eri sukupuolta olevien kanssaihmisten kanssa, voidaan tulevaisuudessa unohtaa pohdinnat siitä, voivatko mies ja nainen olla aidosti ystäviä. On tärkeää, että ihminen oppii lapsesta asti suhtautumaan muita sukupuolia oleviin ihmisiin tasavertaisesti. Heteronormatiivisuuden purkaminen ja tasavertaisuuden kasvu auttavat myös transihmisten oikeuksien toteutumista. Monipuoliset kaverija ystävyyssuhteet ovat kullanarvoisia arvojen, asenteiden ja maailmankuvan kannalta, etenkin kun virallinen kasvatus asettaa ihmisille edelleen sukupuolittuneiden roolimallien mukaisia odotuksia. Usein kuulee puhuttavan ideologisista kuplista, mutta ei koskaan sukupuolittuneista kuplista. Miehiä ei juurikaan kasvateta käsittelemään omia tunteitaan, joten moninaisen ystäväpiirin ansiosta jo pelkästään omasta tunne-elämästä puhuminen helpottuu huomattavasti. Omien asenteiden ja käyttäytymismallien kehittäminen on jatkuvaa työtä, ja se on käynnissä jatkuvasti myös minulla. Sukupuolirajoja ylittävät harrastukset ja tiiviit ystävyyssuhteet opettavat kyseenalaistamaan perinteiseksi miellettyä mieskuvaa sekä sukupuolirooleja. Mieskuvan ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen on olennaista myös sukupuolen moninaisuuden ymmärtämiseksi ja sitä kautta transihmisten aseman parantamiseksi. ON HELPPO SANOA, että hankkimalla muita sukupuolia olevia kavereita jokainen voisi laajentaa omaa maailmankuvaansa, mutta kavereita ei kuitenkaan niin vain hankita. Olisi falskia yrittää hankkia esimerkiksi naisia kavereiksi ja ystäviksi vain, koska he sattuvat olemaan naisia ja koska ystävyyssuhteesta voisi jotenkin hyötyä itse. Homososiaalisuuden murtaminen ei myöskään tarkoita toisille sukupuolille tarkoitettuihin turvallisiin tiloihin tunkeutumista. Oikeat ihmissuhteet syntyvät pakottamatta ja luonnollisesti, ja juuri siitä syystä kasvatus on isossa roolissa. Suomalaismiehet voisivat ottaa mallia ruotsalaisten lanseeraamasta #killmiddagista eli kundipäivällisestä, jossa joukko miehiä kokoontuu ruokapöydän ääreen keskustelemaan miehuudesta. Konseptin tarkoituksena on tarkastella sukupuolirooleja kriittisesti ja sitä kautta ymmärtää syitä miesten tekemään seksuaaliseen ja muuhun väkivaltaan. Kundipäivällisen lisäksi näkisin tervetulleena ajatuksena esimerkiksi jonkinlaisen lukupiirin, jossa luettaisiin nimenomaan naisten kirjoittamia teoksia. Mikäli tällaisia jossain jo on, minut saa kutsua mukaan. -TRIL OGIA , OSA 2/3 Ystävysty ohi sukupuolen Ystävysty ohi sukupuolen TIL AA NY T Näkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista, joissa kerrotaan, miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän keskellä. Tilaa kirja kätevästi Voima-kaupasta! Tilaukset www.kauppa.voima.? , spostilla tilaukset@voima.? tai puhelimitse 044 238 5109. NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI 25€
TIL AA NY T Näkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista, joissa kerrotaan, miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän keskellä. Tilaa kirja kätevästi Voima-kaupasta! Tilaukset www.kauppa.voima.? , spostilla tilaukset@voima.? tai puhelimitse 044 238 5109. NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI 25€ Tukea maahan muuttaneiden miesten työllistymiseen ja kotoutumiseen MIES! Ryhdy vapaaehtoiseksi! 044 751 1338 • vieraasta.veljeksi@miessakit.fi
32 • 2 / 2018 Krishna-liike on toiminut Suomessa vuosikymmeniä. Suhtautuminen liikettä kohtaan on enimmäkseen maltillista, mutta ennakkoluuloja elää edelleen. TEKSTI SAGA SINISALO KUVAT NAUSKA Yökylässä lähiötemppelissä Artikkeli T EMPPELILLE ei ole Malmin juna-asemalta pitkä matka. Krishna-liikkeelle kuuluva punainen kartano näyttää kutsuvalta keskellä kylmää tammikuista lauantaita. Oven avaa oranssiin kaapuun pukeutunut Gopal Krishna Das, eli Nikita Egorov, joka toivottaa hymyillen tervetulleeksi. ”Hare Krishna!” Temppelillä on rauhallista, harvat paikalla olevat ihmiset tuntuvat hajaantuneen ympäri isoa kartanoa. Eteisestä seuraavassa temppelihuoneessa joku soittaa harmonia ja laulaa Hare Krishna -mantraa. Lattialaudat narahtelevat hiljaa munkkioppilaiden villasukkien alla. Temppelin väki on ollut päivällä myymässä kirjoja Helsingin keskustassa. Kauppa on käynyt hieman huonosti. Feissareiden ja vaalikojujen seassa ihmisiä on vaikea saada pysähtymään, saati kiinnostumaan tuhansia vuosia vanhasta Veda-kirjoista, joihin liikkeen filosofia perustuu. Myyntityö vaatii välillä nokkeluutta ja huumorintajua. Gopal kertoo naureskellen kirjoja ovelta ovelle kaupanneesta tutustaan. Kerran oven oli avannut mies, joka totesi olevansa saatananpalvoja. ”Eikö sanota, että vihollinen kannattaa tuntea?” kirjojen myyjä oli vastannut saatananpalvojalle, joka oli lopulta ostanut kirjan. KRISHNA-LIIKE ISKCON on toiminut Suomessa virallisesti rekisteröityneenä uskonnollisena yhdyskuntana vuodesta 1984. Se on osa laajaa kansainvälistä Krishna-liikettä, jonka pääasiallisena tehtävänä on levittää Krishnatietoisuutta. Hare Krishnat palvovat korkeimpana henkilönä ja jumalana Krishnaa. Liikkeen kannattajat uskovat henkiseen ja ikuiseen sieluun. Sielu ei kuitenkaan kuulu vain ihmisille vaan myös kasveille ja eläimille, vaikka tietoisuuden taso vaihtelee erilaisissa aineellisissa ruumiissa. Ihmiselle on annettu kyky kyseenalaistaa ja ymmärtää, mikä on merkki kaikista korkeimmasta tietoisuuden tasosta. Liikkeen jäsenet keskittyvät palvelemaan Krishnaa myös arkisten asioiden välityksellä, kunnioittamalla ja auttamalla muita ihmisiä sekä tekemällä vapaaehtoistyötä. ”Jos ei pärjää normaalissa palkkatyössä, niin ei pärjää täällä temppelilläkään. Ei tänne päädy yhteiskunnan hylkiöitä. Ei me ainoastaan istuta jossain meditaatiossa vaan osallistutaan aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan omalta osaltamme”, Gopal selittää. Gopal on kotoisin Kazakstanista, josta hän on muuttanut Suomeen perheensä kanssa. Kristitty perhe suhtautui aluksi varovaisen neutraalisti poikansa uuteen elämäntapaan, mutta monet asiat ratkesivat keskustelemalla. Nykyään Gopalin äidillä on Suomessa farmi, jossa hän kasvattaa vihanneksia myös temppelin tarpeisiin. MALMILLA MIELIKUVAT punaisesta tuvasta ja perunamaasta yhdistyvät tunnelmallisella tavalla intialaiseen eksotiikkaan ja estetiikkaan. Eteisen pöydällä on pinoissa paksuja kirjoja täynnä myto logioita, meditaatiota ja ruoanlaittoohjeita. Myös temppelipresidentti Tapo Divyam Dasa, eli Tapio Paljakka, on ollut päivällä myymässä kirjoja. Hän asuu vaimonsa Tapasvinin kanssa temppelin lähistöllä. Ennen avioitumistaan Tapo Divyam ehti asua yhdeksän vuotta temppelillä. Vaikeinta oli hänen mukaansa ”luopua sukupuolisesta viehtymyksestä”. Usein temppelielämä loppuukin silloin, kun oikea kumppani löytyy. Miestä pidetään perheen päänä, mutta naista perheen keskipisteenä. Sekä Tapo Divyam että Tapasvini sanovat, ettei kyse ole tasa-arvon puutteesta vaan täydentämisestä ja tasapainosta. ”Mun mielestä tasa-arvo ei voi toteutua niin, että yritetään työntää ihmisiä samaan
2 / 2018 • 33 laatikkoon, koska me ollaan luonnostaan erilaisia. Feminiiniset ominaisuudet, kuten pehmeys, pääsevät parhaiten esille silloin, kun ne ovat yhteydessä maskuliinisuuteen, johon liittyy esimerkiksi suojan tarjoaminen”, Tapasvini sanoo. ”Me kuitenkin ymmärretään, että sekä ruumis että mieli ovat aineellisia. Joskus voi tietysti olla niin, että mieli on enemmän mies ja ruumis enemmän nainen, mikä voi aiheuttaa tietynlaista ristiriitaa.” Tiedonjanoiseksi itseänsä kuvaileva Tapasvini opiskelee fysiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Vielä kymmenen vuotta sitten hän haaveili tutkijan urasta, mutta huomasi jossain vaiheessa kaipaavansa jotain pysyvämpää selitystä vastapainoksi yliopistossa vallitsevalle tieteelliselle ajattelulle, joka perustuu tiedon jatkuvalle uusiutumiselle. PITK ÄN KESKUSTELUN jälkeen syön päivällistä pariskunnan kanssa ja seitsemän aikaan osallistun iltaohjelmaan temppelihuoneessa. Esittäydyn muutamille ihmisille, joita en ole vielä tavannut. ”Aiotko kirjottaa meistä vaarallisena kulttina?” aikaisemmin samassa huoneessa mantroja laulanut silmälasipäinen mies kysyy englanniksi. Kaikki repeävät nauramaan. Tapasvini soittaa rumpua ja saa myöhemmin kehuja taitavasta säestyksestä. Yritän seurata sanskritinkielisiä sanoja laminoidulta paperilapulta. Kaikki tuntuu vieraudessaan omituisella tavalla arkiselta, ja ”vaarallisiin kultteihin” yhYökylässä lähiötemppelissä Krishna-pappi sovittaa rituaalia alttarilla. Gopal Krishna Das esittelee myytävänä olevien kirjojen valikoimaa. Tältä se näyttää ulkoa.
distämästäni äärimmäisestä uskonnollisesta hurmoksesta ei ole tietoakaan. Illan tullen vetäydyn kartanon yläkertaan naisten puolelle. Nukun huoneessa, jossa on pari kerrossänkyä. Vaatekaapissa on oveen teipatun lapun mukaan lainasareja, joita saa halutessaan myös omaksi. Käyttäjiä on varsin vähän. Temppelillä asuu yksi nunnaoppilas, Amanda Saksman. Juttelemme Saksmanin kanssa niitä näitä, ja nukkumaanmeno venähtää myöhäiseksi, ottaen huomioon, että aamun ohjelma alkaa viikonpäivästä riippumatta kello 4.30. TEMPPELIHUONEEN alttarin Krish na ja Balarama -hahmojen vaatteita on vaihdettu yön aikana. Niitä vaihdetaan vietettävän juhlan ja vuorokauden ajan mukaan. Aamuviideltä, ohjelman ensimmäisen osan jälkeen, Saksman hakee minulle yläkerrasta ylimääräiset japa-helmet. Suljen silmäni ja siirrän sormiani pienen kankaisen pussin sisällä helmeltä toiselle lausuen samalla Hare Krishna -mantraa, jonka opin nopeasti ulkoa. Yhdessä nauhassa helmiä on 108. Aamiaisella naiset ja miehet istuvat lattialla eri puolilla huonetta. Gopal tarjoilee kaikille ruokaa isoista metallisista astioista ja täyttää lautasia sitä mukaa, kun ne tyhjenevät. Voisin syödä ämpärillisen puuroa, johon on sekoitettu siemeniä ja kuivattuja hedelmiä. Nokkosteen tilalle kaipaisin kahvia, jota temppelillä ei juoda. Aamiaisen jälkeen kuunnellaan lyhyt luento, käydään kaupassa ja siivotaan. Saksman katoaa huoneeseensa päiväunille. ILTAPÄIVÄLLÄ kuorin perunoita temppelin ravintolan keittiössä, jossa valmistetaan ruokaa jokaviikkoista sunnuntaijuhlaa varten. Koska juhla-aterian valmistamiseen kuluu tavallista enemmän aikaa, sunnuntaisin syödään lounaaksi mitä jääkaapista tai hellalle jätetyistä kattiloista sattuu löytymään. Valikoima tosin on parempi kuin monen ravintolan noutopöydässä. Keittiössä häärättyäni tapaan Avadhuta Chandra Dasin eli Ari Oravan, joka on tullut käymään sunnuntaijuhlassa. Juhlat eivät ole hänen ensimmäisensä, sillä hän on asunut temppelillä yhteensä 17 vuotta, ensin Ruoho lahdessa ja sitten Malmilla. Nykyään Chandra asuu avopuolisonsa kanssa Helsingin Kalliossa. Hän työskentelee hierojana ja opiskelee akupunktiota, mutta on edelleen aktiivisesti mukana liikkeen toiminnassa. ”En koe olevani osa tätä instituutiota, mutta en välitä instituutioista muutekaan. Ulkopuolinen ohjaus, joka liittyy aina tällaisiin henkisiin yhteisöihin, ei tunnu kovin inspiroivalta. Koen silti, että tällä liikkeellä on mulle paljon tarjottavaa. En kumarra ketään vain siksi, että se on joku suuri guru, vaan siksi, että se osaa opettaa tätäfilosofiaatavalla,jolla kukaan muu ei osaa. Olen saanut täällä paljon oivalluksia.” Chandra pyrkii edelleen elämään mahdollisimman yksinkertaista mutta omannäköistä elämää, valikoiden liikkeen filosofiastasellaisiaasioita,jotka hän kokee omalla kohdallaan toimiviksi. Kello neljän herätykset ovat saaneet jäädä, ja tilalle on tullut uusia rutiineja. Nykyään Chandra aloittaa aamunsa astangajoogalla ja järjestää Kalliossa yhteislaulutapahtumia eli kirtanoita, jotka ovat hieman samankaltaisia kuin temppelillä järjestettävät tilaisuudet, mutta muodollisuuksia on vähemmän. Temppelihuoneen ovensuussa paikalle saapuneet vieraat kilistävät pientä kelloa ja kumartavat kohti alttaria. Alttarilla sariin pukeutunut nainen piirtää ilmaan kuvioita suitsukkeilla. Vieressäni mies heittelee ja suukottaa nauravaa lastaan. Ajattelen sitä tuntematonta ihmistä, joka on uhannut polttaa vanhan kartanon, tappaa Tapo Divyamin ja raiskata hänen vaimonsa. Olen varma, että yhteiskuntamme vaarallisin kultti ei löydy Malmilta eikä luultavasti muistakaan uskonnollisista yhteisöistä. Vaarat kytevät yksittäisten ihmisten päiden sisällä, kyvyttömyydessä kohdata asioita, joita ei ymmärrä. M AAILMANLAAJUISEKSI kasvaneen ISCKON-yhteisön on perustanut Yhdysvalloissa vuonna 1966 intialainen munkki Srila Prabhupada. Liikkeen pääkeskus sijaitsee Intian Mayapurissa. Suomessakin kansainväliset verkostot ovat liikkeelle tärkeitä. Intiassa vieraileminen on suositeltavaa, ja isoista päätöksistä, kuten kansallisten johtajien valinnoista, kysytään neuvoa aina kansainvälisiltä henkisiltä opettajilta. Suomen Krishna-liikettä vuodesta 2013 asti johtanut Tapo Divyam Dasa korostaa temppelin presidentin roolia muiden palvelijana. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa organisaatiossa johtaminen on hänen mukaansa iso haaste. Ihmissuhteista on pidettävä erityisen hyvää huolta. Tapo Divyan uskoo, että lopulta hyvät ihmissuhteet ovat ratkaisu myös talousja henkilöstöongelmiin. Hän myöntää, että liikkeen toiminnassa on ollut suvantovaiheita, ja välillä jäsenmäärät ovat tippuneet. TÄLLÄ HETKELLÄ Malmin temppelillä asuu vakituisesti vain neljä ihmistä, jotka ovat munkkitai nunnaopiskelijoita, mutta liikkeeseen kuuluu myös seurakuntalaisia ja muita kannattajia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä ja tukevat liikettä myös rahallisesti. ”Jossain vaiheessa kirjojen myynti oli suurin tulonlähde, mutta juuri nyt isoin osa rahoituksesta tulee sitoutuneilta seurakuntalaisilta tai yksittäisinä lahjoituksina sunnuntaijuhlassa. Myös kasvisruoan myynnistä tulee jonkin verran rahaa”, Tapo Divyam kertoo. Malmin temppelillä toimi jonkin aikaa kasvisravintola, joka on sittemmin muuttunut tilausravintolaksi. Govindam-ravintoloita voi löytää ympäri maailmaa. Myös Tapo Divyam on syönyt Krishnalle pyhitettyä ruokaa ensimmäistä kertaa opiskellessaan Etelä-Amerikassa. Vaikka ravintola ei ole enää päivittäin auki, voi muita temppelillä valmistettuja tuotteita, kuten toffeeta, ostaa erilaisista tapahtumista. Rahaa kuluu tällä hetkellä vanhan rakennuksen kunnostamiseen. Tarkoituksena olisi esimerkiksi siirtyä öljylämmityksestä johonkin ekologisempaan järjestelmään. SUOMEN TOISTAISEKSI AINOA temppeli löytyy Helsingistä, mutta toimintaa on myös Oulussa, Tampereella ja Turussa. ”Etenkin pääkaupunkiseudulla on niin paljon erilaisia kulttuureja, ettei tämä paljon enää hätkähdytä. Sitten on tietenkin aina eri asia, jos jonkun oma lapsi tulee mukaan toimintaan. Yleensä asiat kuitenkin selviävät keskustelemalla”, Tapo Divyam pohtii liikkeeseen kohdistuvia ennakkoluuloja. Parin vuoden takaisia uhkauksia hän pitää asiana, joita uskonnollisten yhteisöjen johtajat joutuvat työssään nykypäivänä käsittelemään. Hän on keskustellut aiheesta myös muiden uskontokuntien edustajien kanssa. ”Meitä ei pidetä samanlaisena uhkana kuin ehkä joitain muita. Maailma menee tietyllä tavalla koko ajan epävarmempaan suuntaan, ja väkivallan uhasta kannattaa olla tietoinen.” Vuonna 2013 liike yritti ostaa Helsingin kaupungilta Puotilan kartanoa, mutta kaupat kaatuivat paikallisten vastustukseen. ”Kokemus oli ikävä, mutta saimme osaksemme paljon myötätuntoa. Myös Helsingin kaupunki toimi tilanteessa esimerkillisesti. Loppu hyvin, kaikki hyvin.” Suomen Krishna-liike 34 • 2 / 2018 Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio 4 1 2 7 5 1 Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kind of Green Vegekauppa Pupu 6 3 Soi Soi 7 3 2 6 4 5 Tapo Divyam Dasa
Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio 4 1 2 7 5 1 Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kind of Green Vegekauppa Pupu 6 3 Soi Soi 7 3 2 6 4 5
36 • 2 / 2018 Työstäkieltäytyjäliitto jalkautui työvoimatoimistoon neuvomaan, kuinka vältellä työtä. Huumorin takana on analyysiä nykyyhteiskunnasta. ”O NKO tämä vitsi?” kysytään. Työstäkieltäytyjäliittomme nousi otsikoihin, kun neuvoimme työnhakijoita helsinkiläisessä työvoimatoimistossa. Sivuillamme neuvoimme työttömiä työn välttelyssä ja vaadimme vastikkeetonta rahaa kaikille. Työstäkieltäytyjäliitossa on mukana performanssia, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Nykytilanne on, että hallitus ja toimittajat kivittävät työttömiä samaan aikaan, kun suuryritykset jakavat ennätysosinkoja veroparatiiseihin. Asetelma on moralistinen ”kaikkien pitää tehdä töitä”, vaikka töitä ei ole. Kritiikkimme palkkatyötä kohtaan nousee työn ja tuotannon muutosten analyysista. Työ on ajautunut kriisiin teknologisen kehityksen ja vanhojen instituutioiden hajoamisen myötä. Jos tämä kaikki ei olisi totta, miksi Elon Musk, Richard Branson, Mark Zuckerberg ja muut yritysjohtajat puhuisivat perustulosta välttämättömänä uudistuksena? Kurija leikkauspolitiikka menevät jatkuvasti pidemmälle, samoin nollatuntisopimukset, palkkojen alentaminen ja työttömien päähän potkiminen. Kiinnitämme Työstäkieltäytyjäliitossa huomiota siihen, että työlliset ja työttömät ovat samalla puolella ja todellinen vastustaja on pääoma. Työehtojen huonontaminen on kaikilta pois, niin työssä olevilta kuin sinne pääsyä odottavilta. Itse asiassa se on pois jopa työnostajaosapuolelta: työmarkkinoiden dynaamisuus häiriintyy, kun työntekijä on pakkotilanteessa työpaikkaa valitessaan. Tällöin työnantajan tai yrityksen ei tarvitse kehittyä: se voi poimia nurkkaan ajetut ihmiset töihin millä tahansa ehdoilla. PALKK ATYÖN MEK ANISMIT vuotavat kuin seula raoistaan, joita ovat automatisaatio, globaalitalous, tekoäly ja niin edelleen. Kuten kaikkien hiljalleen menneisyyteen jäävien, elämää aikaisemmin säädelleiden tai arjen kokemusta rakentaneiden instituutioiden – kuten ydinperheen ja uskonnon – haurastuessa, esiin nousee paniikki. Se ilmenee moralismina ennen kuin hoksataan, että ei maailma palakaan poroksi, jos me nyt luovumme palkkatyöstä. Tuottavaa työtä on muukin kuin palkkatyö, toisin sanoen arvoa tuotetaan oleellisesti myös palkkatyön ulkopuolelpoliittisten innovaatioiden laboratorio la. Kuten Ville Blåfield Työstäkieltäytyjäliitosta oivallisesti sanoi Ylen Aamu-tv:ssä, kyse on ihmiskuvasta. Kautta historian ihmiset ovat työskennelleet yhdessä selviytyäkseen ja parantaakseen yhteistä hyvinvointia. Kapitalismi kuitenkin erottaa meidät yksilöiksi kilpailemaan työmarkkinoilla toisiamme vastaan, ja työpaikkojen vähetessä peli raaistuu. Osa tipahtaa väistämättä. Yleinen puhe siitä, kuinka ”jokaisen on (palkka)työllä leipänsä ansaittava” paljastuu huijaukseksi, kun vähän pintaa raapaisee. Ensinnäkin yhteiskunnassa on valtava määrä tärkeää ja kokonaisuutta ylläpitävää työtä, josta ei makseta tai josta maksetaan vain vähän. Hyvänä esimerkkinä alipalkatusta työstä on julkinen hoivatyö ja lisäksi palkkatyölle välttämätön uusintava kotitai lastenhoitotyö, joka tehdään kotona ilman palkkaa tai pienellä yhteiskunnan tuella. Toisena esimerkkinä on kaikki si jollain tapaa perusteltavissa. Mutta mikä on mielekästä työtä? Onko mielekästä myydä vaikkapa uusinta lastenvaatemallistoa, joka on tehty orjatai lapsityövoimalla helvetillisissä työolosuhteissa? Tai elektroniikkaa, joka on tarpeetonta ja päätyy merien muovijätelauttoihin? Kieltäytyminen ihmisille ja maapallolle haitallisesta työstä on välttämätöntä, kun ympäristökriisi syvenee kiihtyvällä tahdilla. Vaatimus vastikkeettomasta rahasta kaikille on myös vaatimus oikeudesta jättää työpaikka ilman henkilökohtaista taloudellistakatastrofia. Ihmiset toimivat joka tapauk sessa heille tärkeiden asioiden parissa, kun siihen on mahdollisuus. Vastikkeettoman rahan kautta yhteiskunta ja sen jäsenet hyötyvät eniten, koska meillä kaikilla on tarve auttaa muita ja toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Pakko ja kurittaminen eivät tuo esille sitä potentiaalia, mikä ihmisissä on. Startup-yrittäjät tietävät tämän hyvin. EMME IKÄVÖI hyvinvointivaltiota, mutta hyvinvoinnin jakaminen kaikille on edelleen olennainen poliittinen kysymys. Elämiseen riittävä perustulo olisi yksi keino jakaa vaurautta uusiksi ja luoda paremman elämän edellytyksiä. Nykyinen työelämä on tehostettu niin sairaaksi, etteivät kaikkein kovimmatkaan aina pärjää siellä. Ihmisten ei tarvitsisi palaa loppuun, kun kaikilla olisi mahdollisuus vähentää työtä. Työstäkieltäytyjäliitto on saanut valtavan määrän palautetta, josta suurin osa on ollut positiivista. On sanottu, että vihdoinkin joku uskaltaa puuttua näihin asioihin. Tietenkin monet ovat myös pillastuneet. Jos maailmankuva on muodostunut vahvasti työn teon autuaaksi tekemisen ympärille, vahvistusharha laiskoista työnvälttelijöistä on väistämätön. Työstäkieltäytyjäliitto auttaa kuvittelemaan toisenlaisen elämän. Olet arvokas palkkasuhteesta riippumatta. Kirjoittaja puhuu Työstäkieltäytyjäliiton äänellä. se rikkaus, jota ei ole hankittu palkkatyöllä vaan esimerkiksi yksityistämällä yhteistä varallisuutta. TÄSTÄ PÄ ÄSTÄ ÄN Työstäkieltäytyjäliiton seuraavaan teemaan. Politiikassa toistetaan nykyään jatkuvasti, että ”kaiken työn vastaanottaminen on tehtävä kannattavaksi”. Me olemme tästä eri mieltä. Toki kannustinloukkuja pitää pystyä purkamaan, jotta mielekkään työn tekeminen oliTEKSTI HEIDI MERILÄINEN KUVAT TYÖSTÄKIELTÄYTYJÄLIITTO Kolumni Nyt kaksi paitaa 30€! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki tilaukset kauppa.voima.fi tai soittamalla 044 238 5109 30€ Voima-p aita + Häiriköt -paita kotiin kannett una VARO POLAARIPYÖRRETTÄ MUISTA KERROSPUKEUTUMINEN.
Nyt kaksi paitaa 30€! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki tilaukset kauppa.voima.fi tai soittamalla 044 238 5109 30€ Voima-p aita + Häiriköt -paita kotiin kannett una VARO POLAARIPYÖRRETTÄ MUISTA KERROSPUKEUTUMINEN.
El sa La nk ine n ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS KUVITUKSET & GRAFIIKAT K AJA ANISSA otetaan kantaa. ”Puolustuskapasi teettimme, sotilai demme kunto se kä kansalaistemme älykkyys eivät nykyisellään millään riittäisi torjumaan Venäjän täysimit taista invaasiota. [ ] Vetoammekin näin ollen Suomen hallitukseen ja ar meijamme ylipäällikköön, presidentti Sauli Niinistöön, että Kainuun prikaa tiin hankittaisiin Suomen ensimmäi nen atomipommi.” Vaarakollektiivi, vuonna 2014 pe rustettu kajaanilainen esitystaiteen yh teisö, lähetti tämän kannanoton muun muassa presidentinkansliaan. ”Jokaisella Vaaran jäsenellä on lupa tehdä kannanottoja asioihin Vaaran nimissä. Siihen saa kollektiivin tuen, vaikka jokainen ei olisikaan samaa mieltä asioista”, kertoo Panu Huotari, näyttelijä ja teatteriilmaisun ohjaaja. Haastatteluun on saapunut kolme edustajaa Vaaran 25 jäsenen joukos ta. Huotarin lisäksi kysymyksiin vas taavat puvustaja ja tuottaja Maria Tolonen sekä tuottaja ja käsikirjoittaja Veikko Leinonen. Kieli poskessa kirjoitettu julis tus on yksi esimerkki kollektiivin toiminnasta. ”Yksi asia, mikä on itselleni ollut to si keskeistä, on kyllästyminen liiallisin hierarkioihin tekemisen tavassa. Mitä vahvempi omaehtoisuus kaikessa teke misessä taiteen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen suhteen on, sitä mer kittävämmältä se tuntuu”, Huotari sa noo. Kollektiivi toimii tasavertaisena yhteisönä. ”Vaarassa ei ole myöskään taiteel lista johtajaa, joka määrittelisi, mitkä teokset milloinkin pääsevät tuotan toon. Se antaa vapauden jokaiselle teh Ja ni Li im at ta Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Route Couture on valokuvakirja vaateja korumallistosta, joka on luotu yliajettujen eläinten ruhoista. Mallisto on myös inspiroinut tunnettuja kirjoittajia kertomaan kukin omalla tavallaan tienvarsille jääneiden eläinuhrien nostamista teemoista. Mallisto ja tekstit nyt yksissä kansissa! Tilaa kirja kätevästi Voima-kaupasta! Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109. ROUTE COUTURE TIL AA NY T 20e Suomessa hävikkiin päätyy joka vuosi noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista. Tekstaa WEFOOD numeroon 16499 (15 €) Auta pienentämään hävikkiin päätyvän ruuan määrää ja osta WeFood-virtuaaliosake tekstarilla! WeFoodin virtuaaliosakkaana tuet WeFood-hävikkiruokakaupan perustamista, saat graa?kko Otto Koivusen suunnitteleman minijulisteen, kutsuja WeFoodin asiakastilaisuuksiin sekä 10% alennuksen WeFood-kaupassa myytävistä elintarvikkeista vuoden ajan. Jos haluat WeFood-virtuaaliosakkeen kehystettäväksi vaikkapa olohuoneesi seinälle, niin tekstaa mukaan välilyönnin jälkeen vielä nimesi sekä osoitteesi muodossa WEFOOD etunimi sukunimi osoite postinumero kaupunki. Jos haluat virtuaaliosakkeen sähköisessä muodossa skriivaa numeroon 16499 pelkästään WEFOOD sekä välilyönnin jälkeen sähköpostiosoitteesi. Virtuaaliosakkeen hinta on 15 euroa. P.S. Hävikkiruuan myyntivoitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön. wefood.fi #wefoodsuomi Vähemmän ruokahävikkiä – enemmän tukea kehitysmaihin
El sa La nk ine n Jani Liimatta Jan i Liim atta ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS KUVITUKSET & GRAFIIKAT K AJA ANISSA otetaan kantaa. ”Puolustuskapasi teettimme, sotilai demme kunto se kä kansalaistemme älykkyys eivät nykyisellään millään riittäisi torjumaan Venäjän täysimit taista invaasiota. [ ] Vetoammekin näin ollen Suomen hallitukseen ja ar meijamme ylipäällikköön, presidentti Sauli Niinistöön, että Kainuun prikaa tiin hankittaisiin Suomen ensimmäi nen atomipommi.” Vaarakollektiivi, vuonna 2014 pe rustettu kajaanilainen esitystaiteen yh teisö, lähetti tämän kannanoton muun muassa presidentinkansliaan. ”Jokaisella Vaaran jäsenellä on lupa tehdä kannanottoja asioihin Vaaran nimissä. Siihen saa kollektiivin tuen, vaikka jokainen ei olisikaan samaa mieltä asioista”, kertoo Panu Huotari, näyttelijä ja teatteriilmaisun ohjaaja. Haastatteluun on saapunut kolme edustajaa Vaaran 25 jäsenen joukos ta. Huotarin lisäksi kysymyksiin vas taavat puvustaja ja tuottaja Maria Tolonen sekä tuottaja ja käsikirjoittaja Veikko Leinonen. Kieli poskessa kirjoitettu julis tus on yksi esimerkki kollektiivin toiminnasta. ”Yksi asia, mikä on itselleni ollut to si keskeistä, on kyllästyminen liiallisin hierarkioihin tekemisen tavassa. Mitä vahvempi omaehtoisuus kaikessa teke misessä taiteen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen suhteen on, sitä mer kittävämmältä se tuntuu”, Huotari sa noo. Kollektiivi toimii tasavertaisena yhteisönä. ”Vaarassa ei ole myöskään taiteel lista johtajaa, joka määrittelisi, mitkä teokset milloinkin pääsevät tuotan toon. Se antaa vapauden jokaiselle teh dä oman mielenkiinnon mukaan. Sil loin tulee hyvin erinäköisiä teoksia”, jatkaa Tolonen. OLEMASSAOLONSA AIK ANA Vaara on ehtinyt toteuttaa 19 ensiiltaa. Vii me vuonna näihin kuuluivat Miehen kosketus, Uppo-nalle, Kiertokulku ja Noitaympyrä, joiden lisäksi kollektiivi osallistui nuorten ja maahanmuutta jien kouluttamiseen Tenho ja Kotio hankkeiden kautta. Myös kiertuetoi minta on merkittävässä asemassa. Vaikka Vaaran toiminta on myös kansainvälistä – kiertueita ja työpajoja on pidetty niin Virossa kuin Roomas sa – kollektiivi sitoo ihmisiä Kainuu seen. Se tuottaa kulttuuria paikallisille ihmisille ja toisinaan myös paikallisis ta aiheista. ”Täällä on paikallislehti ja Kainuun liitto, jotka tuottavat paikallisidenti teettiä ja diskurssia sen ympärille, ja sitten on taidetoimijoita. Taiteella voi olla täällä suhteessa jopa isompi mer kitys kuin jossain, missä on enemmän ääntä”, Veikko Leinonen sanoo. Leinonen on itse käsikirjoittanut ja ohjannut Vaaralle muun muassa esi tyksen Talvivaara – Kainuulainen scifinäytelmä (2014). ”Tällä hetkellä Sonja Pakalèn työs tää koreografiaa kainuulaisista. Se kä sittelee ryhmässä, mitä kainuulaisuus on. Kajaanissa on oma ryhmänsä ja Kuhmossa omansa”, Tolonen kertoo. ”Eikä se paikallisuus ole aina niin maakuntatavaraa, se kuulostaa vähän homeiseltakin. Mutta vaalimme ajatus ta, että tätä tehdään konkreettisille ih misille. Haluamme, että se antaa kiin nittyneisyyttä johonkin maaperään”, Leinonen sanoo. ”TAIVAL LIE HANKALA – olkoon vaan! Luonto lie kitsas – siis kilpaillaan!” Ilmari Kiannon sanoittamassa ”Näl kämaan laulussa” määriteltiin jo aika naan maakunnan meininki: pärjättävä on, vaikka helppoa se ei ole. Hampaat irvessä eetos ei päde enää taidepiireissä. Huotari kertoo kai nuulaisesta kulttuuriilmapiiristä: ”Siinä on paljon puolia. Täällä on aktiivisia ja tosi osaavia tekijöitä. Ka jaanissa tulee ihan vaan niiden takia käymään paljon ihmisiä, itse asiassa tosi paljon. En ole varma, käsitetäänkö sitä täällä paikan päällä. Helposti leh tien mielipidekirjoitusosastolla koros tuu se, että miksi tämmöisiä tuetaan – kun sanotaan taide, niin rahaa tulee ovista ja ikkunoista.” Leinonen muistuttaa, että Kainuus sa on pitkä perinne oman tarinan kertomisessa. ”Kianto sen muotoili joksikin, ja muut ovat sitten jatkaneet. Täällä on perinnettä myös semmoiselle omape räiselle toiminnalle, niin kuin kaikki Reijo Kelan ihmeelliset tanssijutut, vähän semmoiselle pähkäpäisellekin taiteelle.” Yksi keskeinen toimija Kajaanis sa on Generaattori, jonka suojista on ponnistanut Kajaanin Harrastajateat teri ja jonka kanssa yhteistyössä toimii niin Vaara kuin nykytanssiryhmä Rou ta. Tolonen on palkkalistoilla Kajaani Dancen tanssikoulussa, jonka suojissa harjoittelee jopa 900 nuorta. Kaupun ginteatterikaan ei tyydy ilmeisimpiin yleisöhitteihin. ”En tiedä, liittyykö se tähän pai kallisuuteen, mutta ajatus kilpailuista muiden kanssa tuntuu ihan absurdil ta. Tässä tehdään omaa juttua, mitä se milloinkin on. Siinä ei tarvi olla koko ajan nokittamassa”, Huotari toteaa. ENSI KESÄNÄ Vaarakollektiivi laa jentaa toimintaansa tapahtumatuot tamiseen. Kuhmoon perustetaan ny kytanssifestivaali Joutsentanssi ja kajaanilaiseen Ärjänsaareen kaksipäi väinen yhteiskunnallista taidekeskus telua virittävä festivaali. Jälkimmäinen on Leinosen ja ohjaajaympäristökas vattaja Elsa Lankisen visioima ta pahtuma, joka sikiää ekologisten tee mojen, erityisesti ilmastonmuutoksen ympärille. Vaara tarttuu mielellään yhteiskun nallisesti merkittäviin aiheisiin. ”Aika yhteiskunnallisesti orientoi tunutta sakkia tässä on mukana. Mä olen ensimmäisen kauden kaupungin valtuutettu”, Huotari kertoo. ”Mä olin aikaisemmin varavaltuu tettu”, Leinonen jatkaa. Vasemmistoliiton edustajana toimi va Huotari oli ainoa, joka helmikuun 5. päivän äänestyksessä jätti eriävän mielipiteen, kun kaupunginvaltuusto puolsi uraanin talteenottoa. Lupaa ha keva Terrafamen kaivos sijaitsee Ka jaanin ja Sotkamon rajalla. Samaan kaivokseen liittyen Vaara on tehnyt jo esityksen – ja nyttemmin uraanikannanoton. ”Olisi järjetöntä irrottaa joku elä män osaalue taiteen ulkopuolelle. Politiikka ei sinänsä kaipaa suojelua vaan enemmän kriittistä tarkastelua”, Huotari summaa ja jatkaa: ”Teatterintekijän asema on hyvä asema laittaa jotain käyntiin.” ”Vaikka vain karnevalisoidakseen”, Leinonen päättää. Kainuulaista atomipommia odotel lessa. www.vaarakollektiivi.fi Ärjän taidefestivaali 21.–22.7. Joutsentanssi 30.7.–4.8. Arvio esityksestä Miehen kosketus sivulla 47. Paikallisuus, ekologisuus ja yhteiskunnallisuus ovat muutamia kajaanilaisen Vaarakollektiivin lähestymiskulmia esitystaiteeseen. TEKSTI KAISU TERVONEN Juh o Ha nn ika ine n Ja ni Li im at ta Els a Lan kin en Artikkeli Ei johtajaa, ei sääntöjä Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Route Couture on valokuvakirja vaateja korumallistosta, joka on luotu yliajettujen eläinten ruhoista. Mallisto on myös inspiroinut tunnettuja kirjoittajia kertomaan kukin omalla tavallaan tienvarsille jääneiden eläinuhrien nostamista teemoista. Mallisto ja tekstit nyt yksissä kansissa! Tilaa kirja kätevästi Voima-kaupasta! Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109. ROUTE COUTURE TIL AA NY T 20e Suomessa hävikkiin päätyy joka vuosi noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista. Tekstaa WEFOOD numeroon 16499 (15 €) Auta pienentämään hävikkiin päätyvän ruuan määrää ja osta WeFood-virtuaaliosake tekstarilla! WeFoodin virtuaaliosakkaana tuet WeFood-hävikkiruokakaupan perustamista, saat graa?kko Otto Koivusen suunnitteleman minijulisteen, kutsuja WeFoodin asiakastilaisuuksiin sekä 10% alennuksen WeFood-kaupassa myytävistä elintarvikkeista vuoden ajan. Jos haluat WeFood-virtuaaliosakkeen kehystettäväksi vaikkapa olohuoneesi seinälle, niin tekstaa mukaan välilyönnin jälkeen vielä nimesi sekä osoitteesi muodossa WEFOOD etunimi sukunimi osoite postinumero kaupunki. Jos haluat virtuaaliosakkeen sähköisessä muodossa skriivaa numeroon 16499 pelkästään WEFOOD sekä välilyönnin jälkeen sähköpostiosoitteesi. Virtuaaliosakkeen hinta on 15 euroa. P.S. Hävikkiruuan myyntivoitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön. wefood.fi #wefoodsuomi Vähemmän ruokahävikkiä – enemmän tukea kehitysmaihin
40 • 2 / 2018 Onko suomalainen rauhanvälitysbrändi maineensa veroinen? Kantaako välittäjä vastuun diilinsä jälkihoidosta? TEKSTI JA KUVAT MARJAANA JAUHOLA P RESIDENTTI Martti Ahtisaari ja hänen toimistonsa Crisis Ma nagement Initiative (CMI) neuvottelivat keväällä 2005 rauhan sopimuksen Indonesian hallituksen ja Free Aceh separatistiliikkeen kapinal listen välille. Tänä keväänä juhlitaan Vantaalla solmitun rauhansopimuksen kolmattatoista vuosipäivää. Mukhlisuddin Ilyas, acehilainen väitöskirjaopiskelija Medanin valtion yliopistossa ja Bandar Publishing kus tantamon julkaisupäällikkö, kuvailee rauhanvälitysbusinesta: ”Etusivullaan he kuvaavat itseään näin: ’CMI on it senäinen suomalainen rauhanvälittä jä (peace broker), joka on tuonut kon fliktin osapuolia neuvottelupöydän ääreen viimeiset 15 vuotta’. Termin broker, välittäjän, merkitys on indo nesian kielessä negatiivinen. Välittäjä tarkoittaa diileriä, joka yhdistää kau pan osapuolia toisiinsa ostamis ja myymis tarkoituksessa.” Ilyas jatkaa, että välittäjä yleensä hyötyy osapuolista eikä tällä yleen sä ole käsitystä vastuustaan sen jäl keen, kun osto ja myyntitapahtuma on päättynyt. ”Ahtisaari on CMI:n johtajana vas taanottanut Nobelin rauhanpalkin non palkintona tai korvauksena tästä. Enää Aceh ei näyttäydy hänelle kiin nostavana paikkana, koska Acehin sisäisen tilanteen vuoksi rauhan osapuolet eivät enää ole yhtenäinen ryhmä.” SUOMESSA ON järjestetty #äläkerro martillerahankeräyskampanja. Kou luissa vietetään Ahtisaaripäiviä. CMI:n brändi rakentaa kuvaa Ace hin rauhasta onnistuneena, ja suo malainen media puolestaan välit tää Acehista kuvaa joko suomalaisen rauhanvälityksen lippulaivana tai ääri vanhoillisten uskonnollisten voi mien areenana. Tähän kuvaan rauhan eletty ja koet tu monikasvoinen todellisuus ja risti riitaisuus eivät sovi. Useimmille acehi laisille rauhan arki näyttäytyy uusina mahdollisuuksina mutta myös uusina vastakkainasetteluina ja eriarvoistu misen kasvuna. Rauhanvälityksen ja maabrändäyksen lisäksi acehilaisten arkeen vaikuttavat vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, tsunami ja yli 30-vuotisen aseellisen konfliktin jälkimainingit. ”Kukaan ei voi olla tyytymätön rauhaan. Voimme hengittää vapaas ti ilman pelkoa aseiden räiskeestä, voimme matkustaa vapaasti ilman aseellisen konfliktin uhkaa. Voim me pyyhkäistä hien otsaltamme seu ratessamme tyttöjen ja poikien leik kiä koulunpihalla. Voimme jopa istua rentoutumaan kahvilaan jutellen ys täviemme kanssa”, kirjoitti runoilija Zubaidah Djohar Building a Boat in Paradise runokokoelmaansa. Hän vie raili Helsingissä marraskuussa 2017. ”Rauha on kaikille kuuluva perus ihmisoikeus. Tästä huolimatta, rauha voi menettää merkityksensä, jos sitä juhlistetaan ylen määrin, juopunee na onnellisuuden huumasta. Tässä huumassa unohdamme vastuumme toisistamme ja toistemme kyynelten pyyhkimisessä. Kun emme enää kiin nitä huomiota menneisiin tragedioihin saati että muistaisimme niitä, olemme äkillisen ja selittämättömän muistin menetyksen lyömiä.” VIIMEISET KUUSI vuotta Toivon repaleet hankkeemme on pohtinut rau hantekemisen valtaa ja siihen liittyvää, osin hiljaista vastarintaa. Kaupun kilaisten kanssa toteutettu hanke on seurannut kaupunkitutkimuksen ja lyhytdokumenttien avulla arki päivää Banda Acehin kaupungissa – monikerroksisia pakolaisuuden ja kodin menettämisen kokemuk sia, tarinoita väkivallasta ja su rusta sekä tavoista surra ja nor malisoida elämää menetysten jälkeen. Tutkimuksemme on tallentanut rakkaiden muistelua ja kuvittanut eri laisia hoivan ja rakkauden käsityksiä perinteisen kodin ja ydinperhemallin ulkopuolella. Miten näissä näkyy pon nistelu naiseuteen ja mieheyteen liitty vien odotusten kanssa, tai mitkä ovat talouspolitiikan uudelleenjärjestelyjen vaikutukset arjessa selviämiseen? Mi kä on rauhan hinta? ”NÄIDEN VIDEOIDEN avulla ihmisten silmät avautuvat nykyhetkeen. Tavoit teena on tuottaa lisätietoa tilanteesta niiden keskuudessa, jotka ovat kärsi neet konfliktissa. Jos talo on tuhoutu nut, korjaa se. Jos konflikti on trau matisoinut, paranna heidät”, kertoo nimettömänä entinen vapaustaisteli ja, nykyinen sufiparantaja. ”Perheemme joutui aloittamaan kaiken nollasta. Meillä ei ole pääomaa. äläkerromartille # Artikkeli Se ija Hi rst iö /S cr ap s of H op e
2 / 2018 • 41 Talomme paloi. Tämä on todellisuu temme, asumme kurjuuden majassa. Mutta vaikka ulkopuoliset näkevät meidät tällaisena, tämä on meille on nellisuuden palatsi. Kukaan ei häiriköi meitä enää. Hienoilla rakennuksilla ei ole mitään merkitystä tavallisille ihmi sille, jos heidän vatsansa kurnii”, hän jatkaa. Kaupungin puutarhuri Aziza puo lestaan kertoo tsunamin ja uskonnol listen jännitteiden seurauksista. ”Kansalaisjärjestö rakensi taloni 2006 tsunamiapuna, mutta se on jo vuosikausia ollut huonossa kunnos sa, erityisesti koska sitä on kivitetty. Naapurimme eivät hyväksy tapaani rukoilla, ja minua pidetään vääräus koisena. Oman periksiantamattomuu teni an siosta tsunamista selvinneet kaksi lastani opiskele vat yliopistossa. Saim me aiemmin apua koulumaksui hin Isla mic Reliefiltä, mutta emme enää. Ennen tsu namia minulla oli isom pi maakaistale, mutta naapurit veivät sen. Syr jityksi tuleminen naapu ristossani tarkoittaa myös, etten pääse osalliseksi hallituksen oh jelmiin ja etuuksiin.” Miltä rauhanvälitysbrändäys näyt täisi, jos antaisimme enemmän tilaa rauhan eletylle kokemukselle? Kirjoittaja on akatemiatutkija, dosentti ja yliopistolehtori Helsingin yliopistossa. Hän on toteuttanut Toivon repaleet -projektin yhteistyössä dokumentaristi Seija Hirstiön ja Banda Acehin kaupunkilaisten kanssa. PAX – Puhutaan rauhasta 16.3.–29.7. Vantaan taidemuseo Artsissa. Videot myös osoitteessa vimeo.com/scrapsofhope kansainvälistä journalismia suomeksi. tilaaDiplo mondediplo.fi alkaen 30€/vuosi Sisältää myös digilehden Kun Martti Ahtisaari voitti vuonna 2011 Nobelin rauhanpalkinnon hän ilmoitti lähes ensitöikseen, että Suomen tulisi liittyä Natoon. Koska tässä oli ilmeinen ristiriita, teimme teemaan liittyvän vastamainoksen. Tämän seurauksena Ahti saari nimesi meidän stalinisteiksi. Jen ni-J ust iina N iem i
Jäänmurtajabändi löysi sanoitusten ehtymättömän suonen niin kuin asiat nykyään löydetään: googlaamalla. Runoilevat algoritmit J OKA PÄIVÄ pelkästään Suomessa näpytellään 30 miljoonaa erilaista Goog lehakua. Vuodessa niitä on 11 miljardia. Maailmanlaajuisesti luvut ovat jo aivan käsittämättömän suuria, eikä Google halua niitä julkais takaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan koko maailmassa haetaan Googles ta informaatiota 3,5 miljoonaa kertaa minuutissa, monen mielestä tuplasti enemmän. Tietoa hakevien joukossa on myös bändi Jäänmurtaja, joka löytää Goog len avulla sanoituksensa. Jäänmurta jan biisit syntyvät niin, että biisinikka rit etsivät jonkun tietyn sanan kautta tulevia suosituimpia osumia ja tallen tavat sitten ehdotukset säkeiksi. Sosiologi ja pikkuhiljaa yhä enem män myös muusikko Veikko Eranti ka vereineen perusti bändin viitisen vuot ta sitten. Kitaraa soittavan Erannin lisäksi Jäänmurtajaan kuuluvat Laura Meller (laulu), Touko Sipiläinen (rum mut) ja Konsta Eerola (basso). Jäänmurtaja on jo pitkän aikaa ollut nuorten älykköjen bileiden vetonaula ja tanssittaja. Maine on kiirinyt myös ulkomaille. Tähän mennessä paras keikka on Erannin mukaan ollut Hani la Open Air festarilla Virossa: ”Aurinkoinen virolainen kesäpäivä, sauna koko ajan kuumana, yleisössä paljon luontoihmisiä ja sekalaisia hip pejä. Ja aina välillä saunasta pelmahti ihmisiä suoraan tanssilattialle.” ER ANTI SA A bändin Googlesanoi tusmetodin kuulostamaan hyvin runolliselta: ”Googlatessa vedetään isoa nuottaa kollektiivisessa tajunnassa ja katso taan, mitä siihen tarttuu. Sieltä [netin syövereistä] löytyy koko ihmiselämän kirjo, kaikki biisit, kaikki runous!” Mutta eikö Google ohjaa hakuja niin, että tuloksiksi tarjotaan asioita, joiden yhtiö luulee hakijaa miellyttävän, sen sijaan, että se tarjoaisi tietoa siitä, mitä maailmassa todella tapahtuu? ”Kukaan ei voi tietää, mitä se Goog len algoritmi on syönyt”, vastaa Eran ti. ”Mutta kyllä ne ainakin jollain tavoin syntyvät siitä, mitä ihmiset googlaavat.” Googleyhtiö väittää toimivansa ohjelman käyttäjän hyödyksi niin, et tä hakijalle hyödyllisin – ja ehkä myös miellyttävin – lopputulos olisi kym menen ensimmäisen tarjotun osuman joukossa. Eranti valottaa Googlen algo ritmien olemusta. ”Ne toimivat ’deep learning’ me todilla. Ne ottavat huomioon sato ja muuttujia, joita ovat hakijan oma hakuhistoria, ikä, kellonaika… Saat kaiken maailman tiedon heti, mutta ymmärryksen asiasta joudut rakenta maan itse.” Eranti on pohtinut asiaa paljon. ”Vaihtokauppa on vähän faustilai nen: samalla kun kysyy koneelta jotain, tulee syöttäneeksi sille palan sieluaan.” Me olemme vahvistaneet että omistat tilin. Me olemme ontot miehet. Miksi olemme olemassa? Me olemme omatunto maan. [ ] Sade ei taukoa milloinkaan. Sade ei teitä enää kastele! ”Ontot miehet” -biisistä. Ontot miehet on T. S. Eliotin (1888– 1965) runo. Tuon maailmanloppua ennakoivan teoksen on tehnyt kuului saksi Francis Ford Coppolan ohjaama ilmestyskirja. Nyt elokuva vuodelta 1979. Elokuvan huippukohdassa Marlon Brando pääsee kähisemään runoa. Hienoa, tuntuu kuin suomalaiset olisivat kulttuurikansaa, kun T. S. Eliot nousee kärkeen härmäläisten rikastut tamilla algoritmeilla. GOOGLAUKSIEN OSUMAT kertovat ih misten tiedonhalusta mielenkiintoisia asioita. Arkisimpienkin faktojen seu raan mahtuu isoja ja pieniä huolia: Paljonko kello on? Paljonko sinivalas painaa? Paljonko kaloreita päivässä? Paljonko abortti maksaa? Kyllä minä muistan. Kyllä minä perkeleeni kesytän. Kyllä minä sinua rakastan. Kyllä minä tästä selviän! ”Kyllä minä perkeleeni kesytän” -biisistä ”Noi googlattavat asiat ovat tosi yk sityisiä. Niistä ei välttämättä kukaan puhu kenellekään”, pohtii Eranti. ”Ja monille olisi paljon korkeampi kynnys kysyä kirjoja niistä aiheista.” Joskus hakutulokset voivat olla hyvinkin outoja. Löytyy myös vää riä siteerauksia. ”Täällä ei jumalau ta pilkata Jumalaa”, tarttui mukaan Lapualaisoopperaa tavoitellen. ”Ihmismieli muistaa välillä väärin”, Eranti kommentoi. Eikä väärää tulosta edes ole. Eran nilla on käyttämättä jotain hohdo kasta, kuten nämä ”eihän + tkirjain” haun tulokset: Eihän Top Gun ole homoelokuva? Eihän tämä ole tennistä? ONNISTUMME TEKEMÄ ÄN Googleru noutta haastattelunkin aikana. Tsek kasimme Suomen suosituimmat haut vuonna 2017, kun hakukentässä on sana ”mitä”. Kun tekstiä hieman ryh mittelee, paperille nousee runollinen tarina itseään etsivästä ja ajelehtivas ta sielusta. Mitä tehdä kun on tylsää, mitä tarkoittaa lit? Toisenlaiset äidit, mitä heille kuuluu nyt? Mitä on kansallissosialismi? Mitä tehdä kaverin kanssa, mitä nainen haluaa, mitä ruuaksi? Minua kiusataan mitä tehdä? Mitä tehdä Helsingissä, mitä tehdä kesällä? Jäänmurtaja julkaisee maaliskuussa 2018 uusia biisejä. Biisit voi kuunnella ja bändiä seurata esimerkiksi Facebookissa: www.facebook.com/jaanmurtajaband JÄ ÄNMURTAJA ?BILE VARUSTUKSISSA AN. Laura Meller, Touko Sipiläinen, Konsta Eerola ja Veikko Eranti. Artikkeli TEKSTI IIDA SIMES
2 / 2018 • 43 Janne visiitillä TEKSTI IIDA SIMES Outo levy TEKSTI KAISU TERVONEN Arviot Janne Huttunen: Janne Was Here Hut-Tune Records 2018 Hullu Ruusu: Hullu Ruusu Helmi Levyt 2017 K UN JAZZIN kuningas Charlie ”Bird” Parker kuoli vuonna 1955, New Yorkin kaduille ilmestyi graffiteja, joissa luki ”Bird Lives”. Graffitin tekijät olivat oikeassa. Bird elää. Vinyylien mustaan muistiin ja muusikkoapostolien kertomuksiin tallennettua Birdin soundia ja tyyliä ei voineet tappaa kehäraakin räpy lästä riistäytynyt alkoholinkäyttö, ei vät kovat huumeet eikä elämän hol tittomuuskaan, joka poltti poroksi hotellihuoneita. Bird elää jokaisessa beboplurituk sessa, kavereiden kesken bopissa. Bird elää resuisimmillakin jazzklubeilla, joissa transsissa soittava yhtye tietää, mitä tehdä, kun saksofonistin improvi saatio nousee lentoon ja leikittelee sä vellajeilla kuin nuorallatanssija. Nykymuusikotkin kokeilevat kai kenlaista kamaa, mutta suoneen pistet tävien mömmöjen sijaan he tunkevat eksoottisia uutuuksia, kuten gojimar joja ja chiasiemeniä, smoothiekonei densa tuubeihin. Hotellihuoneiden si jaan he rikkovat hotellien kuntosalien tankojen levyennätyksiä. Musiikin tuottajanakin kunnos tautunut säveltäjä ja saksofonisti Janne Huttunen debytoi kvartettinsa kanssa kokonaan itse säveltämällään Janne Was Here levyllä. Levy ja sen nimibiisi on nimetty seinäkirjoitusta muistuttaen. Huttunen tosin väittää olevansa keskuudessamme vain käymässä. Ei tarvitsisi olla ihan niin nöyrä. Huttu sen kvartetti olisi riittävän taitava sa noakseen ”Janne Forever”, varsinkin kun digiajan lapset osaavat arvostaa myös ikuisuuden kestäviä vinyylejä – siinäkin muodossa Janne Was Here on ilmestynyt. 1980luvulta musiikkia uudistanut fuusiojazz sai pari sukupolvea kadotta maan bopin. Kovin vähissä se on tällä kin muodikkaalla smooth jazz levyllä. Plussaa annettakoon taitavista sävel lyksistä, kuten polveilevista ”Snake On the Beach”, ”Gray and Misty” ja ”Janne Was Here” balladeista, joissa Huttu nen saa elvistellä laajoilla skaaloilla ja erilaisilla soundeilla, kirkkaan kuulais ta aika lailla räkäisempiin tyyleihin. Onneksi bändi pääsee näyttämään ”Mumble and Rumble” biisissä, että bop kyllä lähtee ja Bird elää. Huttusen lisäksi kvartetissa soit tavat Henri Mäntylä (kosk.), Ville Herrala (basso) ja Jaska Lukkarinen (rummut). Vierailijoina ovat Kalevi Louhivuori (trumpetti), Jay Kortehisto (pasuuna) ja lyömäsoittaja Abdissa ”Mamba” Assefa. Artikkeli K YLLÄ MEITÄ HELLITÄ ÄN . Jukka Nousiaisen ja Litku Klemetin jälkeen iskelmäl listä, suomenkielistä pop ja rockperinnettä tukevoittaa Hullu Ruusu, Merita Bergin ja Antti Hermajan muodostama duo. Heidän syk syllä ilmestynyt esikoislevynsä kertoo niin teinille meikkiä ostavasta setämie hestä kuin lätkäpoikien homootteista. Tekstit ovat kipeitä ja kipeän hyviä. Albumin eka puolikas on koko naisuudessaan timanttinen. Banjon ryydittämä ”Mikael” – tarina hevos lupauksilla sydämen vieneestä lem mitystä – tuo romanttiseen kaihoon vinoja Syvä joki tunnelmia. Samalla jolkotus on kuitenkin läpeensä lempeä. Pehmeän iskelmällinen ”Elonkor juu” kertoo kuukautisveren tahrimista lapsitoiveista: ”Perse vuotaa, sattuu.” Biisi kasvaa kuitenkin maalaisidyllis ten kielikuvien kautta lohdulliseksi ja toiveikkaaksi korvamadoksi: ”Onhan tässä aikaa. Siemenperunoita laari pullollaan.” ”Outo talo” on levyn ehkä suoravii vaisin ja vetävin biisi jytäkertsineen, mutta sen surrealistiset sanoitukset muistuttavat, ettei kyse ole keskiverto rokista. Kaksikosta ainakin Berg tun netaan myös lavarunoudestaan. Kokoonpanon yhteydessä on mai nittu nimet Noitalinna Huraa! ja Leevi and the Leavings, joista jälkimmäi nen soi etenkin Bpuolen avaavan ”Tenavatähti”biisin taustalla.. Levy piilottaa myös sovituksiinsa ja instrumentaatioonsa pieniä kierouk sia. ”Opin maailman edessä luihuutta” lainaa muun muassa bluesista, mutta kuorruttaa sen pehmeällä pasuunalla. Sarjakuvia maahan muutosta! Mitä sä täällä teet? 23€. Ajankohtainen sarjakuvakirja maahanmuuttajista ja heidän tarinoistaan. Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset: kauppa.voima.fi tai soittamalla: 044 238 5109 Häiriköt, Kulttuurihäirinnän aakkoset 20€ 23€ Muista myös aiemmin ilmestyneet suositut: Louserit Vuittuun ja muita Voiman vastamainoksia 15€
44 • 2 / 2018 KUVATAIDE Arvio Arvio KokoTeatterin johtaja Anna Veijalainen uskoo kokonaisvaltaiseen teatteriin. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Manifestaatiota sanalla ja keholla K ATSOJIEN saapues sa esitykseen sen kuvaamat historial liset henkilöt Louise Michel ja Emma Goldman roikku vat katossa kiinni olevien vaijereiden varassa kuin olisivat saman puun he delmiä. Sellaisia he monella tapaa ovatkin. Louise Michel (1830–1905) oli opet taja, sairaanhoitaja, runoilija, anti bonapartisti ja Pariisin kommuunin militantti kaaderi. Liettuan juutalai nen Emma Goldman (1869–1940) pa keni 15vuotiaana isänsä järjestämää avioliittoa Yhdysvaltoihin ja liittyi siel lä anarkisteihin. Yhdysvalloista hänet karkotettiin Venäjälle. Helena Kallion kirjoittama ja oh jaama Tanssiva agitaattori lomittaa naisten tarinat toisiinsa. Ei ole sattumaa, että draamateat teria pianomusiikkiin, tanssiin ja jo pa sirkukseen yhdistävää Tanssivaa agitaattoria esitetään juuri KokoTeat terissa. Teatteria alusta asti johtanut Anna Veijalainen kertoo, että taiteen lajien yhdistäminen on ollut toimin nan perusajatuksia. ”1990luvun lopulla oli tavanomais ta, että kun esityksessä oli tanssia ja musiikkia, tanssijat ja muusikot laitet tiin jonnekin muun esityksen väleihin. Vuona 1997 perustetussa KokoTeatte rissa olemme alusta asti liputtaneet sen puolesta, että muusikot ja tanssija t myös näyttelevät ja näyttelijät voivat tehdä kehollisia asioita. Etsimme ni menomaan fyysisempää, kokonaisval taisempaa ja ilmaisulajien välisestä hierarkiasta vapaata ilmaisua.” ANARKOFEMINISTIT . Anna Veijalanen (etualalla) ja Metsälintu Pahkinen eläytyvät Emma Goldmanin ja Louise Michelin elämänkohtaloihin. Pianisti Riitta Paakki työllistyy myös sivurooleissa. Rakastunut Shakespeare paljastaa luovuuden polttoaineet: nälkä ja velat. TEKSTI IIDA SIMES Hame vastaan housut H eid i Be rg str öm KOKON ENSIMMÄINEN esitys oli Veija laisen itsensä ohjaama, D. H. Lawrencen teokseen Mies joka kuoli perustu nut Armon arpajaiset (1997). Toinen aloitusvuoden esitys oli Mikko Roihan ohjaama Ei muistomerkkiä Gudrun Ensslinille. Tunnetusta RAFterroristista aloi tettua saksalaisteemaa jatkoivat myö hemmin Eva Braunista kertonut, Kirsi Reinolan ohjaama Eva B – saako murhaajaa rakastaa sekä Sami Ylisaaren ohjaama, siviilinaisen selviyty miskamppailua miehitetyssä Berliinis sä kuvannut Nainen Berliinissä (2003). ”Tuo sarja on hyvä osoitus siitä, et tä yhteiskunnallisten teemojen pei laus ei ole yksinkertainen asia. Puolien va linta ei ole helppoa, kun ihmiselämä on usein ristiriitaista ja harmaata on enemmän kuin mustavalkoista”, ar vioi Veijalainen Helena Kallion ensimmäinen akti vistinäytelmä KokoTeatteriin, Lipusta revitty tähti (2009), käsitteli puoles taan jatkumoa vuodesta 1918 ja Yrjö Kallisesta Unkarin kansannousuun, Prahan kevään aktivisteihin ja Anna Politkovskajan murhaan. 2000luvulla nähtiin myös Sarah Kanea ja muuta ankaraa brittidraa maa. Toisaalta Veijalaisen toimiessa Baltic Circlen taiteellisessa johtoryh mässä vaikutteita ja vieraita löytyi myös entisen ItäEuroopan maista. RAHA A TEATTERILLA ei koskaan ole ollut liikaa. Ensimmäiset tilansa Pit känsillan korvassa Unioninkadullla se sai vasta vuonna 2000. Nykyisissä, vuodesta 2011 käytössä olleissa, Haka niemessä sijaitsevissa tiloissa mahtuu V UOSIKYMMENIÄ sit ten eräs pohjoishelsin kiläinen koululuokka joutui katalan pedago gisen kokeen uhriksi. Ostarilla hengailua rakastavat var haisteinit pakotettiin teatteriin ilman selityksiä saati teoksen sisällön valot tamista. Siellä oli Charleyn täti farssin kenraaliharjoitus. Aluksi oppilaat olivat innoissaan: ”Päästiin tänne keskellä päivää!” Pian innostus vaihtui tyrmistyksek si. Katsomossa piti istua hiljaa. Juo ni oli epäselvä. Kukaan ei tajunnut mitään. Kappaleessa joku mies oli toisten pyynnöstä pukeutunut naiseksi. Kun miehet olivat keskenään, he istuivat reteästi jalat harallaan, mutta kun huijauksen kohteet tulivat paikalle, valenainen risti jalkansa ja kikatti falsetissa. Eivätkä toisiinsa rakastuneet saa neet näyttää rakkauttaan. Padotut tun teensa he purkivat mölinäksi ja pouk koiluksi pitkin näyttämöä. Teinit vannoivat, että tämä riitti teat terista. Ei koskaan enää. VAIKKA HELSINGIN kaupunginteat terin Rakastunut Shakespeare on sata vuotta tuoreempaa tekstiä kuin Charleyn täti – se pohjaa seitsemän Osca ria voittaneeseen elokuvaan vuodelta 1998 – juoni mukailee perinnefarsse ja. Historiallisten brittivitsien avaa miseen tarvitaan käsiohjelmaa, eikä pinnallinen kurkistelu ja takaaajo huumori poikkea suomalaisen kesäte atterin perusohjelmistosta. William Shakespearen aikaan vain miehet saivat esiintyä näyttä möllä. Koska näytelmissä oli myös naishahmoja, heitä esittivät naisek si pukeutuneet miehet. Rakastunut Shakespeare nimihahmon ongelmat alkavat, kun hän rakastuu ylimysnai seen, joka haluaa näyttelijäksi ja pu keutuu sen takia mieheksi. Ensimmäi sen näytöksen huippukohdassa Romeo ja Julia näytelmää muokkaava Shake speare esittää tunteikasta kohtausta Juliana ja suutelee Romeota, joka on kin nainen. Teos olisi voinut lisätä komment tinsa nykykeskusteluun sukupuolista. Sukupuolen määrittelemisen vaikeus ei kuitenkaan ole keskeistä tekstissä, vaan pikemminkin näytelmä vahvis taa miesten ja naisten roolijakoa. MUKANA OLLUT teini ei kohellukses ta traumatisoitunut, kuten Voiman kriitikko aikoinaan Charleyn tädistä. Nykyteini piti erityisesti siitä, miten näytelmässä liikuttiin myös kulissien takana. Rakastunut Shakespeare paljasti myös luovuuden taikoja. Ei näytelmiä ole tuotettu eikä edes kirjoitettu yle vien aatosten innoittamina. Nälkä ja velat ovat aina olleet ne runosuonten tärkeimmät polttoaineet – ja kirjoitta jan omat sydänsurut ovat voineet lisä tä tarinoihin pikantit mausteensa. Farssihumpan keskeltä löytyy Shakespeareviittauksia. Näytelmässä on läikähdyksiä ainakin teoksista Loppiaissaatto, Loppu hyvin, kaikki hyvin, Kesäyön unelma ja Myrsky. Ja tietenkin kuullaan ravistelevia pätkiä Romeo ja Julia näytelmästä. Kari Arffman: Rakastunut Shakespeare Helsingin Kaupunginteatterissa 19.5. asti.
2 / 2018 • 45 KUVATAIDE KokoTeatterin johtaja Anna Veijalainen uskoo kokonaisvaltaiseen teatteriin. Arvio toimimaan myös Koko Jazz Club. ”On ollut välillä ihan hirveän rank kaa – ei vähiten taloudellisesti. Uskon kuitenkin, että olen paljon onnellisem pi, kun olen saanut tehdä asiat näin, kuin jos olisin saanut parempaa palk kaa olemalla jollain muulla näyttämöl lä se kolmas puu vasemmalta”, huokaa teatterinjohtaja Veijalainen. TANSSIVASSA AGITA ATTORISSA on läkähdyttävästi aineistoa, ja kahden näyttelijän ja pianisti Riitta Paakin muodostamalla ensemblellä on välillä vaikeuksia roolivaihtojen ja tyylilajien halllinnasssa. Silti esitys onnistuu tärkeimmäs sä. Metsälintu Pahkinen tavoittaa uskottavasti takin kaulukset pystyssä sortajaa haastavan, empatiakykyisen runosielu Michelin olemuksen. Yhtä lailla Anna Veijalaisen Goldmanissa ilmentyy pysäyttävästi esikuvan in tellektuaalisuus, intohimo ja älyllinen rehellisyys. Michelin ja Goldmanin hahmois sa välittyvä feminismi on sekä vah van yksilöllistä että nykyaikaisen in tersektionaalista. Kumpikin uskalsi kritisoida myös omiaan. Michel ehti osallistua karkotusmatkallaan Uudes saKaledoniassa paikalliseen kansan nousuun. Toisaalta nähtyään läheltä bolševismin epäonnistumisen Gold man kääntyi vastustamaan sekä väki valtaa että Neuvostoliittoa. Siksi onkin vain loogista, että esityk sen videoprojisoinneissa vilahtelevat Pussy Riot, Occupy Wall Street ja Fe men. Rivien välissä ajankohtaisuutta on sitäkin enemmän. ”Esitystä suunniteltiin jo edelli sen vuoden ohjelmistoon. Silloin se olisi ehkä ollut vähän etukenossa maailman tilan suhteen, siis jos ajatte lee esimerkiksi Me Toota, Trumpin po litikkaa ja maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä”, sanoo Veijalainen. VEIJALAINEN KOROSTA A, että teat terin tehtävä ylipäänsä on reagoida ympärillä tapahtuviin asioihin, ku ten vaikka syrjäytymisen kasvami seen ja suomalaisen yhteiskunnan murrokseen. ”Haasteellisempaa se on tietysti lai tosteattereissa, joissa ohjelmisto tup paa kaupallisten paineiden takia viih teellistymään. Ohjaajaliiton tuoreen tilaston mukaan laitosteattereissa naisten ohjaamia on vain 30 prosent tia esityksistä. Meillä Kokossa naisten osuus on juuri toisinpäin. Ei varmaan ole sattumaa, että juuri vapaalla ken tällä toimii niin paljon kiinnostavia naistekijöitä.” Millaista on hyvä poliittinen teatteri? ”Gudrun Ensslin sanoo, että poli tiikka on kaikkialla. Sitä on vuoteessa, synnytyssairaalassa ja ruokakaupassa. Se läpäisee kaikki elämänkerroksem me. Mutta hyvä polittinen teatteri ei ole mustavalkoista. Se voi viedä sinut katsomaan asioita, joita et itse tekisi. Se haastaa omaa maailmankuvaa ja ravistelee helppoja totuuksia. Se myös muistuttaa, että olemme kaikki yhtei sön ja yhteiskunnan jäseniä pienessä ja isommassa merkityksessä, niin Suo messa kuin globaalissa maailmassa.” Helena Kallio: Tanssiva agitaattori Esitykset KokoTeatterissa 28.3. asti The ice is melting, fascism growing. ICE Klockriketeatern Finland´s international nomad theater Get tickets now! klockrike.fi Director: Essi Rossi Production: Klockriketeatern (FI) & Teater Von Krahl (EE) Venues: Viirus & Finnish National Theater Premiere in Finland 21 March lippupalvelu in kki o PPP oo
M ar ko M äk ine n Veriruusut ja Vihan kevät pöyhivät kansallisen murhenäytelmän arkikokemuksia. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Sisällissodan varjot näyttämöllä V ERIRUUSUT (2008) on Anneli Kannon sisäl lissodan punaisten naiskaartien histo riaa taitavasti fiktiivi seen draamaan yhdis televä yli 400sivuinen romaani. Lauri Maijala on ohjannut teoksesta sovituk sen Komteatterin lavalle. Kirjan keskushenkilö on 15vuotias Sigrid, joka aloittaa syksyllä 1917 työs kentelyn Valkeakosken paperitehtaal la. Hän päätyy työyhteisönsä mukana sisällissodan syttymisen jälkeen perus tettavaan Valkeakosken naiskaartiin. Kirjan toisessa osassa käsitellään tamperelaisten tekstiilitehdastyöläis ten perustaman naiskaartin kohtaloa. Viimeisessä osassa molempien kau punkien naiskaartilaiset liittyvät kohti Neuvostoliittoa vaeltavaan punaisten pakolaisten virtaan ja kohtaavat sodan julman jälkinäytöksen. Komteatterin Veriruusutsovitus keskittyy valkeakoskelaisten osuu teen, ja sitä hallitsee pyörönäyttämö. Esityksen alkuvaiheessa Sigridin (Helmi-Leena Nummela) ja hänen par haan ystävänsä Maijan (Oona Airola) perheiden esittely äityy vielä hiukan kömpelöksi, mutta juuri pyörönäyttä mön avulla ilmennetty paperitehdas potkaisee esityksen kunnolla vauhtiin. Yhteisöllisyyden välittämisessä mu siikilla on vahva merkitys. Etenkin esi tyksen tunteikkaat alkusoitto ja lopun kuoro, ”Työväen surumarssin” sovitus sekä Antti Aution mandoliininsa säes tyksellä falsetissa laulamat säkeet rii pivät sielun perukoita. YHDESSÄ Veriruusujen avainkohtauk sessa Maijan harvasanainen ja hiukan saamaton sulhanen Anton (Inka Reyes) nousee yllättäen pitämään luokkatie toisen loukaantunutta puhetta, kun pastori kieltäytyy kuuluttamasta syn tisyydestä ja sosialismin hapatuksesta tuomitsemansa nuoren parin kihlajai sia. Kiltin ihmisen tuskaisessa paatok sessa voi nähdä tiivistyvän sen epäoi keudenmukaisuuden tunteen, joka on varmasti ollut kapinan pääsytyke. Arjen kokemustason kannalta tär keitä ovat myös kohtaukset, joissa Sigrid ja Maija käyvät hersyviä teini keskusteluja parisuhteista ja elämästä – ja se, kuinka he pian yhden rupatte lun jälkeen ryhtyvät kostamaan työn johtaja Forsstömille (Ursula Salo) tä män aiempaa seksuaalista ahdistelua. Tällaisissa ristivaloituksissa kohtaa vat toisensa viaton arki, vanha kau na, aseiden valta ja koston kierteen käynnistyminen. Naisnäkökulman ja väkivallan sen sitiivisen käsittelyn ohella Maijalan so vituksessa erityistä kiitosta ansaitsee laajan materiaalin älykäs rajaus. Teatterissa koko teoksen tragedian voi todellakin tiivistää ensimmäisen taistelukohtauksen pysäytykseen. Tä mä dramaattinen näyttämökuva – jon ka aikana katsojalla on hyvin aikaa miettiä, mistä kaikki johtuu ja mitä se kullekin maksaa riippumatta siitä, ku ka osuu tai keneen osutaan – nostaa kyyneleet silmiin vielä jälkeenpäinkin. Vahvaa symboliikkaa kätkeytyy myös yleisön poistumisreiteille heitet tyihin rekvisiittaruusuihin. Todellises sa elämässä Valkeakosken naiskaar tilaiset ammuttiin antautumisensa jälkeen epäselvissä olosuhteissa Hau holla, ja heidän ruumiinsa poljettiin Siikasenkorven suohon. SIINÄ MISSÄ Veriruusut etsii tämän ajan yhteyttä sisällissodan tragediaan nuorten naiskaartilaisten kokemusten kautta, Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa esitettävä Vihan kevät rakentaa sisällisodan tapahtu mien siltaa nykyiseen kaupunkitilaan. Sirpa Kähkösen käsikirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama esitys nivel tyy osaksi Japo Knuutilan ja Jan Kailan valokuvien ja vanhan esineistön varaan rakennettua installaatiota. Sii nä sisällisssodan aikaiset kuvat rikki ammutuista rakennuksista ja Suo menlinnan vankileiristä rinnastetaan samojen paikkojen nykytilaan. Episodimaisesti huoneesta seuraa vaan ja samalla yksittäisestä ihmis kohtalosta toiseen kulkevan tarinan äärelle yleisöä saattelee aatteellisesti opportunistinen kuplettilaulaja Ernst Stenman (Tatu Siivonen). Näemme myös sodan yllättämäksi joutuvan porvarillisen soitonopettajan Gerda Schybergsonin (Reetta Ristimäki), Työmieheen agitaatiokirjoituksiaan rustaavan kirjailijan Algot Untamon (Pyry Nikkilä) ja kansanvaltuuskun nan toimistoon konekirjoittajaksi aat teen ja leivän takia hakeutuvan tule van kansanedustajan Sylvi-Kyllikki Sinervon (Minja Koski). Huomionsa saavat myös sodan keskellä hämmen tyneinä paikkaansa etsivät lapset. Vaikka tarkasti kirjoitetuissa koh tauksissa on hiukan kuvaelmateatterin makua, täyteen teräänsä esitys nousee koko ensemblen tasokkaasti esittämän Jukka Nylandin säveltämän musiikin myötä. Teoksen ydin kiteytyy ehkä vahvim min kohtauksessa, jossa Minja Kosken esittämä nuori sairaanhoitaja laulaa riipaisevasti kuolleiden kokoamises ta Koleraparakkiin. Tai kohtauksessa, jossa Pyry Nikkilä nuorena saksalai sena sotilaana tunnistaa edustavansa taustaltaan samaa teollisuustyöväes töä kuin kohteeksi osoitetut viholliset. Erityisen vaikuttava on esityksen finaali, jossa nelihenkinen näyttelijä ryhmä onnistuu jykevän kuorolaulun ja ristiin leikattujen kohtausten myötä kuvaamaan Pitkäsillalla käytävän tais telun julmia yksityiskohtia yhtä aikaa useista eri näkökulmista. Sekä Veriruusujen että Vihan kevään vahvuus on siinä, että ne onnistuvat romanttisten näköiskuvien sijaan vä littämään uskottavasti sisällissodan arkisen tunneskaalan yli äyräiden kasvavan katkeruuden, naiivin aat teellisuuden, käsistä karkaavan vi han, mukaan eksyvän itsekkyyden ja kohtuuttomiksi yltyvien rangaistusten äärellä. Näiden esityksen näkökulmat ylit tävät myös keskustelun siitä, miten sisällissodan syyllisyyden taakkaa pi täisi jakaa. Vanhojen juoksuhautojen kaivamisen sijaan on aika tunnistaa ja tunnustaa yhteinen tragedia. Anneli Kanto & Lauri Maijala: Veriruusut Esitykset Kom-teatterissa 19.5. asti Sirpa Kähkönen & Taru Mäkelä: Vihan kevät – Helsinki 1918 Esitykset Hakasalmen huvilassa 21.3. asti Installaatioon vapaa pääsy esitysten ulkopuolella. TAISTELUTOVERIT. Maijaa (Oona Airola) ja Sigridiä (Helmi-Leena Nummela) aseharjoitukset uusissa housupuvuissa vielä naurattavat, mutta pian käy ilmi, että aatteen puolesta tappamisesta ja kuolemisesta on leikki kaukana. Arvio 46 • 2 / 2018 Carita Forsgren: AMBROSIA Scifiä, myyttejä ja chick litiä yhdistelevä romaani suklaasta ja kuolemattomuudesta. OSUUSKUMMA – Kummallisen kirjallisuuden kustantaja KEVÄÄN 2018 KIRJOJA WWW.OSUUSKUMMA.FI Mixu Lauronen: KONTIAINEN Novellikokoelma sokeasta tietäjästä, joka kulkee rautakautisessa Suomessa yhdessä Variksen kanssa ratkomassa rikoksia. STEAMPUNK INTERNATIONAL Novelliantologia tarjoaa maistiaisia kolmen maan steampunkkentältä: Portugalista, Briteistä ja Suomesta. 1918 Sisällissotaa voi muistella monin eri tavoin. Me teimme siitä lautapelin.
2 / 2018 • 47 M ar ko M äk ine n Dokumenttiteatteriesitys Miehen kosketus purkaa maskuliinisen koskemattomuuden perinnettä. TEKSTI KAISU TERVONEN Lumiukkoja sulattamassa E SITYS alkaa karjalais mummoista. Näytteli jät Panu Huotari, Janne Kinnunen, Kimmo Penttilä, Mikko Orpana ja Heikki Törmi ovat kietoutuneet kotitakkeihin ja hui veihin ja höpöttelevät kuolleista avio miehistään tai tarjottavista. Mummot likistelevät toisiaan, hierovat kaverin jalkoja ja halivat. Karjalaismummon likistely, jo ka opetti yhden pojan läheisyyteen, on aito muisto. Kajaanilaisen Vaara kollektiivin ja Kajaanin kaupungin teatterin yhteistyössä toteuttama esitys Miehen kosketus pohjaa 45 ko kemusasiantuntijan sekä 25 asian tuntijan haastattelulle. Eino Saaren kokoamaan, käsikirjoittamaan ja oh jaamaan teokseen on käsiohjelman mukaan päätynyt noin prosentti kai kesta haastattelumateriaalista. Ja sekin on paljon. Esityksen kahdek sassa osassa käydään läpi niin lapsuus, isyys, seksi, homous kuin kuolemakin. Näkökulmia miehen kokemaan koske tukseen on paljon, mutta kaikesta kai kuu läpi kulttuuri, jossa hellä kosketus mielletään luontevammaksi naiselle. Yhtä lailla esityksestä tihkuu kuiten kin yleisinhimillinen tarve kosketuksel le: pienen pojan kaipuu isän syliin, lap sen saunapuhdas iho omalla rinnalla ja kuolevan kumppanin käsi kädessä. LAVASTUS ON minimaalista mutta toi mivaa: mustia laatikoita pitkin näyttä möä. Näyttelijät kirjoittavat laatikoihin esityksen osien ja muistelijoiden nimiä. Kokemusasiantuntijoita esitetään etu nimillä ja väkivaltatyön, sukupuolen tutkimuksen ja muiden alojen asian tuntijat nimetään sukunimeä myöten. Näkökulmat ja muistot vaihtuvat jouhevasti toisiin. Vyörytyksen sijaan esitys antaa kuitenkin tilaa monisyisel le kosketushistorialle. Se ei ole väkival taista kipupisteakupunktiota vaan hel lää jumien aukomista. Miehen kosketus istuu hyvin myös teatterikentällä laajemmin tapahtu vaan sukupuoliluotaamisen. Se pur kaa ansiokkaasti myyttiä jylhästä miehekkyydestä, johon kuuluvat sota ja väkivalta, ja esittelee miehen osa na ihmiskuntaa. Kosketus on ihmis yhteisöjen elinehto, eikä se tunne sukupuolilinjoja. Lopussa lavalla heiluu lumiukko ja. Koomiset hahmot muuttuvat kai ken kuullun jälkeen surullisiksi, toi silleen etäisiksi kylmäkalleiksi. Näitä meillä rakennellaan niin kauan kuin poikalasten ei anneta itkeä vanhem man sylissä ja niin kauan kuin mies ten välinen kosketus tarkoittaa ainoas taan homostelua, joka taas tarkoittaa turpiinvetoa. Kauneimman vastapainon nämä pelot saavat lavalla. Viiden näytte lijän keskinäinen oleminen on lem peää ja toisten tarinoiden jakaminen kunnioit tavaa. Miehen kosketus tekee oman osansa vanhentuneen sukupuo lijärjestelmän päivittämisessä. Eino Saari: Miehen kosketus Jyväskylän kaupunginteatterissa 26.5. Helsingissä, Miestyön foorumissa 30.5. Arvio Arvio Carita Forsgren: AMBROSIA Scifiä, myyttejä ja chick litiä yhdistelevä romaani suklaasta ja kuolemattomuudesta. OSUUSKUMMA – Kummallisen kirjallisuuden kustantaja KEVÄÄN 2018 KIRJOJA WWW.OSUUSKUMMA.FI Mixu Lauronen: KONTIAINEN Novellikokoelma sokeasta tietäjästä, joka kulkee rautakautisessa Suomessa yhdessä Variksen kanssa ratkomassa rikoksia. STEAMPUNK INTERNATIONAL Novelliantologia tarjoaa maistiaisia kolmen maan steampunkkentältä: Portugalista, Briteistä ja Suomesta. 1918 Sisällissotaa voi muistella monin eri tavoin. Me teimme siitä lautapelin.
48 • 2 / 2018 Artikkeli Uudessa kirjassa romanien ohi ei kuljeta, eikä heitä pelätä. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT HEIDI PIIROINEN Kultaseppien perilliset V A STA 16-VUOTIA S Mihaela Stoica ker jäsi Helsingin keskus tassa helmikuussa 2008. Illalla piti al kaa vuorokausia kes tävä reissu laivalla ja bussilla Cetatea de Balt?n kylään Romanian Transilvaniaan. Stoica oli saanut lähtökäskyn ja matkaliput suomalaisilta lastensuoje luviranomaisilta. Nämä eivät katso neet hyvällä sitä, että tyttö majailee teltassa Herttoniemessä metro radan varrella. Kaiken lisäksi Stoica oli viimeisil lään raskaana. Supistukset alkoivat, eikä hän eh tinyt laivaan. Naistenklinikalla syntyi poika. Nyt Stoica perheineen asuu Hel singin Mellunmäessä. Miten tähän on päädytty? Millaisia vaiheita Stoicalla, tämän lasten isällä Suras Moldovanilla ja heidän suvuillaan on ollut, niis tä kertoo journalisti Kimmo Oksasen ja valokuvaaja Heidi Piiroisen kirja Ohikuljetut. Teoksen kiinnostavin teema on sen vahva metataso, maailman muutoksen tarkkaileminen Cetatea de Balt?n ky län romanien kautta. OKSASEN IDEANA on kirjan myötä avata romanien kokemusta. Heidän tarinansa kuuluvat juuri niin kuin he ovat niitä itse kertoneet. Kotimaassaan monet romanit elä vät ilman juoksevaa vettä tai sähköä. Monet näkevät nälkää. Kerjätessään he eivät aina herä tä sympatiaa vaan muistuttavat ohi kulkijoita asioista, joita he pelkää vät: köyhyydestä, sairastumisesta tai rikollisuudesta. Mitä mieltä Oksanen on kommen teista, joiden mukaan rahaa ei saa an taa, vaan kerjäläisiä pitäisi auttaa ensi sijaisesti kotimaassaan? ”Noin siirretään asioita itseltä pois. Sitä on nyt kymmenen vuotta hoettu, ja aika vähän on tapahtunut. Ei se rat kaise mitään isompia ongelmia, että me annetaan se almu, mutta ei auta se kään, että sanoo vaan, ’hoidetaan tää homma kuntoon lähtömaassa’.” Oksanen ei kuitenkaan halua puhua pelkästään kärsimyksestä. Meillä suo malaisillakin on romaneilta oppimista. ”He eivät ole yksin!” jyrisee Oksa nen. ”Romaneilla on aina perhe ja su ku. Isoäidit asuvat nuorempien kans sa. Me Suomessa ollaan yksin.” MA AILMA ON MUUTTUNUT . Tehok kaat ylikansalliset markkinat ovat muuttaneet niin tuotannon kuin kulu tuksen rakennetta. Rahat virtaavat eri suuntiin kuin ennen, ja tuotot keskitty vät yhä harvemmille. Nykymenossa ei pärjää, jos ei kouluttaudu. Tämä huo lestuttaa Oksastakin: ”Romanit tunnustavat tehneensä ison mokan: vielä 1990luvulla Nicolae Ceau?escun aikaan romanit kengittivät hevosia ja tekivät kulta ja hopeasepän töitä, ja niinpä he ottivat lapsensa pois koulusta, kun ajattelivat, että tärkeäm piä olisivat käden taidot. Romanit jäi vät tällaiseen illuusion loukkuun, eivät kä tajunneet, että maailma muuttuu.” Nyt tämän on tajunnut isoäiti, Stoi can 47vuotias äiti Angela Varga. ”En minä osaa lukea. En käynyt koulua. Olin lapsi. Silloin minulla ei ollut järkeä päässä. Nyt olisi järkeä, mutta olen liian vanha”, kertoo Varga kirjassa. Mellunmäessä Mihaela Stoican per heen elämä ei edelleenkään ole help poa, sillä pienimmällä tyttärellä on munuaisvika. Lapset käyvät kuiten kin koulua, ja perheen isä on koulut tautunut kiinteistönhoitajaksi. Perhe saa myös apua uskonsisaruksiltaan, helluntailaisilta. Tämä perhe on saanut mahdollisuu den hypätä pois kerjuun kohtalonpyö rästä. Se on vaatinut paljon työtä ja ih misiä, jotka eivät kulje ohi. Kimmo Oksanen ja Heidi Piiroinen Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina WSOY 2018, 480 sivua Heidi Piiroisen näyttely Valokuvataiteen museossa Helsingin Kaapelitehtaalla 20.5. asti. Fernando teki Mihaela Stoicasta äidin. Jidvein hevosmarkkinat.
Totuus ei pala TEKSTI ANTTI KURKO Arvio J OS IHMISIÄ pyydettäisiin ni meämään pahimmat ihmi syyttä vastaan kohdistuneet rikokset, joihin läntisessä Eu roopassa ollaan syyllistytty, kolmea kärkipaikkaa pitäisivät todennäköi sesti holokausti, orjakauppa ja noita vainot. Kahdesta ensimmäisestä tapah tumasarjasta ihmisillä on suhteellisen paljon tietoa, mutta kuinka tuttu asia noitavainot lopulta onkaan? Noituususkomuksiin perehtynyt Aleksi Peura väittää tuoreessa kir jassaan Jumalan viholliset – Euroopan noitavainojen historia, että erityisesti populaarikulttuurin luoma kuva noi tavainoista osoittaa teemaan liittyvän enemmän luuloa kuin tietoa. JUMALAN VIHOLLISET on tietokirja, joka pyrkii esittämään noitavainojen historian helppotajuisessa muodossa. Peuran lennokas kirjoitustyyli saattaa ärsyttää joitakin lukijoita, koska kirjai lija romuttaa leppoisalla tyylillään noi tavainoihin liittyviä mielikuvia. Noita vainot eivät olleet keskiaikainen ilmiö vaan tapahtuivat vasta renessanssin aikaan, ja vaikka niissä kuoli paljon ih misiä, kuolinluvut eivät ole läheskään niin suuria kuin joskus esitetään. Noitavainojen syyt ovat myös moni mutkaisempia kuin yleensä ajatellaan. Kyse ei ollut pelkästään naisten alista misesta, vaikka ilmiö olikin sukupuo littunut: neljäsosa tuomituista noidista oli miehiä. Modernin ihmisen on hyvin vaikea käsittää noitavainoja, ja tässä Jumalan viholliset pyrkii olemaan avuksi. Noita vainoja on helpompi ymmärtää ilmiö nä, jos ymmärretään, millä tavalla yh teisöt aikoinaan muodostuivat ja miten luonnollinen osa usko taikuuteen oli aikakauden ihmisille. Peuran mukaan taikausko ei tehnyt noitavainoista laajaa ilmiötä. Syynä oli pikemminkin taikauskon kieltämi nen, kun ikiaikaiset rituaalit ja loitsut alettiin nähdä perkeleellisinä. Noidat eivät myöskään ilmestyneet tyhjästä, vaan taikuutta käyttävillä ihmisillä oli muinoin tärkeä rooli kyläyhteisöissä, kun yritettiin suojella satoa hallalta ja ihmisiä kulkutaudeilta. KIRJA ETENEE tasapainoisesti. Peura nostaa esiin tunnettuja paikallisia vai noja, joiden kautta tarkastellaan laa jemmin kyseisen ajan yhteiskuntien rakennetta ja aikakauden luonnetta. Peura jaksaa muistuttaa useampaan kin otteeseen kirjan aikana, että ha luaa välttää tieteellistä saivartelua. Tä mä onkin yksi syy sille, että punaista lankaa on helppo seurata. Toistamme usein lauseita, joiden mukaan historiasta pitäisi oppia ja ymmärtääkseen nykyisyyttä on ym märrettävä historiaa. Kirjan kenties suurinta antia onkin muistutus siitä, että meidän pitäisi olla kriittisiä myös historiankirjoitusta kohtaan ja että osa rakennetusta historiankuvasta perus tuu enemmän luulolle kuin faktalle. Aleksi Peura: Jumalan viholliset – Euroopan noitavainojen historia Like 2018, 288 s. Tietokirja erottaa noitavainofaktat populaarista fiktiosta. MERET OPPENHEIM 14.2.–12.8.2018 www.emmamuseum.fi Portrait with Tattoo, 1980, photo: Heinz Günter Mebusch. LEVY Galerie, Hamburg.
Kiinnostaako uudistuvan Tiedonantajan tekeminen? Tiedonantaja muuttuu tänä keväänä kuukausilehdeksi, joka ilmestyy noin 52-sivuisen tabloid-lehden lisäksi digilehtenä. Haemme uudistuvaan, radikaaliin vasemmistolaiseen mediaan innostuneita tekijöitä: kokopäiväistä päätoimittajaa osa-aikaista kuvatoimittajaa sekä avustajia. Lisätietoja sekä hakemukset, CV:t ja palkka/palkkiotoivomukset 12.3. mennessä: Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petra Packalén petra.packalen@skp.fi puh. 09 7743 8151 www.tiedonantaja.fi MEERI KOUTANIEMI MUUTOKSENTEKIJÄT Valokuvanäyttely Solidaarisuuden silpomisen vastaisen työn tekijöistä Somalimaassa, Keniassa ja Suomessa. 8.–22.3.2018 Sanomatalo Tilaa sivistystä ja solidaarisuutta! Verkkolehdessä uutiset, blogit, videot ja irtonumerot. kulttuurivihkot Osallistuva aikakauslehti. Kuudesti vuodessa. www.kulttuurivihkot.fi Uusin numero ja kaksi seuraavaa kotiisi nyt vain 12,90 e!* tilaus@kulttuurivihkot.fi 09 4114 5369 Mainitse tilatessasi: Voima-tarjous Erikoistarjous Voiman lukijoille: * määräaikainen tilaus, voimassa 31.3.2018 saakka. Rosebud myy kaikkia Suomessa ilmestyviä tiede-, kulttuurija mielipidelehtiä, med feminism, politik och söta djur. Parhaiten lehdet ovat esillä Rosebudin kaupassa Kaisa-talossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastolla. Tervetuloa! Tähdet ja avaruus. Tähtivaeltaja. Filmihullun tähdet. www.rosebud.
2 / 2018 • 51 Toinen runokokoelmasi Ilman ala (Kolera 2017) ilmestyi äskettäin. Mistä runous sinut alunperin löysi? Laulujen sanat ovat kiinnosta neet minua viisi–kuusivuotiaasta asti. Eivätkä niinkään lasten laulut vaan niin sanotun aikuisten musii kin lyriikat kiehtoivat. Myöhemmin jatkumo on edennyt ja laajentunut sykäyk sittäin eteenpäin. Olet myös digitaalista ja kokeellista runoutta julkaisevat Nokturno.fi-sivuston päätoimittaja. Kolme hienoa asiaa sieltä? Kiinnostavat uudet ja kokeneemmat tekijät tekemässä uutta. Olen iloinen, mi ten kiinnostavia runouskeskusteluja tämän myötä tulee käytyä. Se on myös juuri nyt upeaa, että apurahatahot ovat arvostaneet Nokturnoa, ja voimme pyörittää toimintaa. Jos joku haluaa tarjota omaa runomateriaaliaan sivustolle, mikä saattaisi kiinnostaa? Kaikenlainen runous, joka on kotonaan ja kukoistaa digitaalisessa maailmas sa tai internetissä. Usein kuultu väittämä on, että nykyrunous on vaikeaa, sitä ei ymmärrä. Miten auttaisit eteenpäin tuosta kokemusasenteesta? Runous vaatii pysähtymistä, ja runolle kuten monelle muullekin asialle pitäisi löytää aikaa kilpailevilta virikkeiltä. Toki oma lukuhistoria vaikuttaa, mutta olisi hyvä etsiä uusia lukuasenteita ja lukutapoja. Ilmanalan runoissasi on paljon erilaisia valoja, mitä asioita ne sinulle lyhdyttävät? En ole tuota itse edes huomannut. Kirjallisuudentutkijana sitä analysoi ja tul kitsee omia runojaan, mutta monet asiat tulevat runoihin täysin intuitiivisesti. Käytät runoissasi runsaasti erilaisia ilmaisun keinoja: luetteloita, nuotteja, kuvia, proosaa, visuaalisuutta – miksi? Runot tulevat mieleeni visuaalisina kokonaisuuksina fontteja myöten. Sitten niitä täytyy muunnella ja riisua niistä vain itselle aukeavia juttuja tai päähän pinttymiä, että ne keskustelisivat muidenkin kanssa. Ilmanala on eräänlainen galleria, runot vaativat paljon valkoista tilaa ympärilleen. Runoilijan oma kysymys ja vastaus siihen? Teetkö joskus asioita, joihin ei liity internet, tietokone tai digitaalisuus? Kyllä, olen viime aikoina alkanut löytää taas analogisia ja manuaalisia asioita. Muutamat valitut sanat Minä haluan olla kone. Käsivarret joilla tarttua jalat joilla kävellä, ei tuskaa ei ajatuksia. Haluan olla tietokone jolla ei ole kasvoja jolla ei ole ihonväriä eikä sukupuolta. Haluan olla tehtaan kone joka ei tunne kipua eikä väsymystä. Haluan olla auton koneisto jonka tila tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Haluan olla reittilentokone joka tietää minne on matkalla. Haluan olla hengityskone, hyödyllinen joka hetki. Haluan olla hakukone joka ei koskaan jää ilman vastausta. Haluan olla laskukone jonka virheet johtuvat vain annetuista tiedoista. Haluan olla maatalouskone, osa luonnonkiertoa lepäämässä vuoro kausin. Virpi Vairinen Siltojen välisellä valoisalla maalla TEKSTI JA KUVA MARKO LAIHINEN Kapitalismia kurittamassa Liv Strömqvistin sarjakuvaalbumi kritisoi myös vasemmistoa TEKSTI JENNI LINDVALL J OLLET OLE jo kuullut Liv Strömquistista, et voi pitää itseäsi punavi herkuplassa paistattele vana hipsterinä – mikä voi toisaalta olla positii vista, sillä ruotsalaisen Liv Strömquis tin loistava sarjakuvaalbumi Nousu ja tuho suuntaa kritiikkinsä kärjen esi merkiksi juuri vässykkävasemmistoa kohtaan. Nousu & tuho on Strömquistin kol mas suomennettu albumi. Sen edeltä jät Kielletty hedelmä (2016) sekä Prinssi Charlesin tunne (2017) keskittyivät ky seenalaistamaan patriarkaattia, kun taas Nousu & tuho ottaa kritiikkinsä kohteeksi muun muassa kapitalismin, tuloerot ja yhteiskuntaluokan. Ström quist on tehnyt valtavan taustatyön – läpi tekstin vilahtelevat lähdeviitteet vakuuttavat lukijan. Reilun sadan sivun aikana vastauk sen saavat muun muassa seuraavat kysymykset: Miksi länsimaalaiset ka pitalistit hakevat mindfulnessoppeja idästä, vaikka ovat selvästi itse hetkes sä elämisen ja teoistaan piittaamatto muuden suurimpia mestareita? Oliko Ayn Rand vain narkkari benzedriinin huuruisissa harhoissaan? Entä miksi Ruotsin prinsessa Madeleinen mies Chris O’Neill tunsi heti ”jotain ai van erityistä” tavatessaan tulevan puolisonsa? STRÖMQUIST on mestari poimimaan näennäisen triviaaleja ilmiöitä jotka hän terävällä analyysillään ja viiltävän ironisella huumorillaan riisuu paljaak si saaden lukijan näkemään länsimai sen kulttuurin takana vaikuttavat epä tasaarvoistavat rakenteet. Albumin suurinta antia on kuiten kin se aavistuksen epämiellyttävä olo, joka lukijalle syntyy tämän omien toi mintatapojen aiheellisesta kritiikistä. Erityisen piinaava on esimerkiksi osio, jossa Strömquist kurittaa armotta ny kypäivän vasemmistoa sen taipumuk sesta voimattomaan moralisointiin aidon muutospotentiaalin kustannuk sella. Myös luokkayhteiskunnan ana lyysi koettelee kiusallisesti niitä kes kiluokkaisia etuoikeuksia, jotka moni meistä kokee itsestäänselvyyksiksi. Nousu & tuho ei tarjoa aiheeseen perehtyneelle lukijalle sinänsä uutta tietoa: globaalikapitalismin aiheutta ma ilmastonmuutos on peruuttama ton, raha nai rahaa, ja äärimmäinen rikkaus aiheuttaa äärimmäistä köy hyyttä. Se avaa kuitenkin tuoreen nä kökulman, josta käsin voi peilata myös omaa – kenties tekopyhääkin – toimin taansa suhteessa kapitalismiin, yhteis kuntaluokkaan ja ideologiaan. Anarkistinen, leikkaaliimaatyyp pinen visuaalisuus luo oivan vasta painon painavalle aiheelle. Luettuasi tämän albumin ei paluuta tuttuun ja turvalliseen kuplaan ole enää tiedossa. Liv Strömquist: Nousu & tuho (Sammakko 2017, suom. Helena Kulmala) Arvio Kiinnostaako uudistuvan Tiedonantajan tekeminen? Tiedonantaja muuttuu tänä keväänä kuukausilehdeksi, joka ilmestyy noin 52-sivuisen tabloid-lehden lisäksi digilehtenä. Haemme uudistuvaan, radikaaliin vasemmistolaiseen mediaan innostuneita tekijöitä: kokopäiväistä päätoimittajaa osa-aikaista kuvatoimittajaa sekä avustajia. Lisätietoja sekä hakemukset, CV:t ja palkka/palkkiotoivomukset 12.3. mennessä: Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petra Packalén petra.packalen@skp.fi puh. 09 7743 8151 www.tiedonantaja.fi Tilaa sivistystä ja solidaarisuutta! Verkkolehdessä uutiset, blogit, videot ja irtonumerot. kulttuurivihkot Osallistuva aikakauslehti. Kuudesti vuodessa. www.kulttuurivihkot.fi Uusin numero ja kaksi seuraavaa kotiisi nyt vain 12,90 e!* tilaus@kulttuurivihkot.fi 09 4114 5369 Mainitse tilatessasi: Voima-tarjous Erikoistarjous Voiman lukijoille: * määräaikainen tilaus, voimassa 31.3.2018 saakka. Rosebud myy kaikkia Suomessa ilmestyviä tiede-, kulttuurija mielipidelehtiä, med feminism, politik och söta djur. Parhaiten lehdet ovat esillä Rosebudin kaupassa Kaisa-talossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastolla. Tervetuloa! Tähdet ja avaruus. Tähtivaeltaja. Filmihullun tähdet. www.rosebud.
52 • 2 / 2018 ELÄVÄ KUVA Virpi Suutarin elokuvassa yrittäjien raskas arki, harvat juhlahetket ja rakkaus nivovat yhteen erilaisia maailmoja. TEKSTI IIDA SIMES Tärkeintä on vapaus K AIUTTIMISTA kuu luu vinkua ja rahi naa, kun mies puhuu mikrofoniin. Hän pohtii vakavaan sä vyyn, miten tärkeä ja rakas puoliso on. Ilman ei mies pär jäisi. Ja yhteisiä lapsiakin on siunaan tunut. Elämä on hyvää. Tunteellinen puhe katkeaa ja ajatus katoaa. On aloi tettava alusta: ”Rakas Satu…” Kuva laajenee näyttämään äijä mäistä kotiluolaa. Mies onkin huo neessa yksin. Seinällä on kiekkoleijo nien paita ja taulussa nainen rinnat paljaana. Sähkökitara, olutmainos ja Harley Davidson logo tuovat ru joa kontrastia körilään takeltelevalle romanttisuudelle. Ennen kuin puhe valmistuu, pääs tään seuraamaan miehen ja perheen johtotähden eli Satupuolison kivik koista uraa tuulessa ja tuiskussa, sa teessa ja paisteessa. Välillä perheen kolme lastakin osallistuvat työnte koon. Talvella myydään ”perinneli haa” eli kinkkuja, ja kesällä perhe pyö rittää tivolia. Illalla lasketaan tarkkaan päivän kassa – muutamia seteleitä ja kolikkokasoja. Välillä siirrymme satojen kilo metrien päähän pääkaupunkiseudulle. Maijan ja Reetan startup-firmaan on juuri saapunut Kiinasta valtavia laati koita. Niistä kuoritaan koneita, jotka alkavat tehdä nyhtökauran tehtailua ja pakkaamista mahdolliseksi. Kaurafirmassa eletään huimassa nousukiidossa. Naiset neuvottelevat miljoonadiileistä. Uusi tuote on menes tys ennen kuin sitä edes saa mistään. DOKUMENTTIELOKUVASSA reissa taan kahdessa maailmassa. Yrittäjän keskeisimmillä henkilöpareilla eli peri feriassa sinnittelevillä lihakauppiailla ja suursijoittajia houkuttelevilla älyk könaisilla ei elokuvan alussa näyttäisi olevan mitään yhteistä. Dokumentin edetessä toisilleen ventovieraat pää parit alkavat kuitenkin ikään kuin kes kustella elokuvan leikkausten ja musii kin rytmittäessä tarinaa. Yrittäjän voima on nimenomaan siinä, miten se yhdistää vastinparit sa mantapaisen katseen alle. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Virpi Suutari oli etsinyt elokuvan päähenkilöitä Suomen Yrittäjät järjestön kautta. Vih jeen johdettua toiseen ja sattumankin puututtua peliin Suutari tapasi liha kauppiasperheen PohjoisSatakunnan Honkajoella. ”En ollut koskaan ennen käynyt Honkajoella. Se oli kuin olisi saapunut villiin länteen”, muistelee Suutari en simmäisiä vierailujaan. ”Kun auton nokka kääntyi Tam pereen–Porinpäätieltä pohjoi seen, tuntuu kuin vaihdettaisiin eri aikakau delle.” Yksi pääkatu, jossa kauppoja on tyhjillään ja taloja myynnissä. Elämän tahti on verkkaista. Honkajoki tuntui Suutarista niin oudolta, että häntä mie titytti, saako sieltä elokuvaa. PIAN ALKOI LÖYTYÄ Suutaria kiinnos tavia asioita. ”Minua liikutti tämä fellinimäi nen perhe, joka kauppasi lihaa ja sirkus huveja.” Viisihenkinen perhe päästi Suutarin ryhmineen lähelle. Elokuvan hämmäs tyttävimpiä persoonallisuuksia on ki vikasvoinen äiti Satu, jonka kuullaan puhuvan vasta elokuvan puolivälin paikkeilla. Hän oli dokumentintekijän unelmahahmoja. ”Tuo työn hiljainen sankari kykeni kameran edessä olemaan täydellisesti oma itsensä!” MAASEUDUN TYHJILLE parkkipaikoil le aamuhämärissä kurvaava lihaauto näyttää kiihkeästä teknistaloudelli sesta elämänrytmistä katsoen mennei den maailmojen jäännökseltä. Samoin pikkuisen tivolin värivalot ovat kuin tuulahdus aikojen takaa. Tämä koros tuu kohtauksessa, jossa lihakauppias tivoliperheen isä hoitelee nyrkkeily pallokonetta paikalle huvittelemaan pelmahtaneiden romaninuorten rie muksi. Perinteisiä vaatteitaan yl peästi kantavat suomalaiset romanit ja tivo liperhe heittävät pelkällä läsnäolol laan valkokankaalle viestin ajasta, jolloin kiertolaisuus oli arvostettavaa ja vähän mystisestikin romantisoitua vapautta. Ruuhkasuomalainen nyhtökaura on tuote, jolla on tulevaisuus, mutta sen eteen on tehtävä työtä ankeissa kokoushuoneissa, jumputtavan melu saasteen kyllästämissä tehdassaleis sa tai mikroskoopilla proteiiniketjuja tarkkaillen. Elokuvan rytmi sulauttaa maailmo ja toisiinsa. Eräs tehokeino on kohtaus Arvio
2 / 2018 • 53 ELÄVÄ KUVA Virpi Suutarin elokuvassa yrittäjien raskas arki, harvat juhlahetket ja rakkaus nivovat yhteen erilaisia maailmoja. Kaapelitehdas, Puristamo Tallberginkatu 1 C Helsinki Avoinna arkisin klo 12–18, la–su klo 11–17 Vapaa pääsy Uniikkia designia ja taidekäsityötä www.ornamo.fi | finnishdesigners.fi | #teosmyynti18 10.–18.3. Kuva: Alma Jantunen, Ajatuksia 2017 ten äänimaailmojen yhdistyminen. Kohtauksen lopussa saattaa kuulua jo kin ääni, kuten puhelimen soittoääni tai koneen surina, joka ennakoi satojen kilometrien päässä, toisessa maailmas sa alkavaa tapahtumaa. DOKUMENTTIELOKUVAA tehdessä ta pahtumat etenevät usein suuntiin, joi ta ei alussa osata ennakoida. Yrittäjässä paljastuu ravisuttavia asioita myös menneisyydestä. ”Dokkaria tehdessä on pysyttävä totuudessa, vaikka käyttäisikin joskus fiktiivisiä tarinankerronnan muotoja”, valottaa Suutari työskentelyprosessia. ”Tekijöiden täytyy pysyä rehellisenä sille, mitä ovat havainneet.” Suutari osaa myös leikitellä ha vainnoillaan: ”Kuvailen tätä hu manistiskarnevaalissävytteiseksi luontoelo kuvaksi.” Mikä on tärkeintä yrittäjille, maalli sen mammonan kahmiminen vai vain tulevaisuuden turvaaminen? Hiljattain luovan alan yrittäjäksi ryhtynyt Virpi Suutari tietää: ”Yrittäjille tärkeintä on vapaus päättää omista asioistaan.” Yrittäjästä opimme, että vapaudel la on hintansa. Honkajokinen perhe elää arjessa ja juhlassa kuin yhteenlii mattuina, ja ehkä juuri se auttaa heitä ylitse vastoinkäymisten. Nyhtisnaiset kiireissään ovat läheisimpiä toistensa kanssa, eivätkä juuri ehdi jakamaan aikaansa puolisoidensa ja lastensa kanssa. Kipakka nahistelu paljastaa valtavat paineet ja stressin. Arjen keskellä on juhlaa. Luvassa on sairauden selättämistä, häitä ja vau vailoa. Etelän bileissä kuohujuomia nautitaan komeissa puitteissa. Vaan juhlahetket eivät ole vain mal jojen kohottelemisia ja puheita: kun honkajokinen perhe polskuttelee jär vessä hikisen työpäivän jälkeen, ren toutuminen vedessä näyttää arvok kaammalta kuin vuosikerta samppanja. Kun tivoliperhe käy petiin asunto autossaan, jäyhä äiti paijaa elämän sy viä mysteerejä pohtivaa pikku tyttöään. Pian porukka matkaa höyhensaarille. Perheitä koossa pitävistä voimista vahvin on rakkaus. Virpi Suutari: Yrittäjä. Ensi-ilta 23.3.
54 • 2 / 2018 ELOKUVAT Christian Tafdrup KAUHEA NAINEN Ensi-ilta 9.3. Kun elokuvan nimi on Kauhea nainen ja kun se alkaa pimeyteen piirtyvällä naissukupuolen symbolilla, jolle kohoaa pirunsarvet, voisi odottaa jotakin monitasoista ja yllättävää. Ei kai kukaan ihan tosissaan manifestoisi kornia naispaholaisajatusta näin silmiinpistävän kiusallisesti? Pirunsarvinen naissymboli kiteyttää kuitenkin sisäänsä kaiken, mitä tanskalaiselokuvalla Kauhea nainen on sanottavanaan. Alussa päähenkilö Rasmus ( Anders Juul) tapaa Marien ( Amanda Collin), ja heille muodostuu suhde. Jonkin ajan päästä, dramaattisen musiikin säestämänä, alkavat ongelmat: Rasmuksen asunto täyttyy korkokengistä, nainen alkaa mäkättää tiskikoneen täytöstä ja lopulta vaatia jopa kasvisruokaa. On kiehtovaa, miten kauniisiin kuoriin keski-ikäistyvän miehen kuolonkorahdukset akkavallan kourista on saatu pakattua. ELLEN ELJAALA Ryan Coogler BLACK PANTHER Elokuvateattereissa nyt. Black Pantherin myötä Marvelin sarjakuvafilmatisoinnit etenevät jo 18. osaansa. Elokuvan tapahtumat keskittyvät utopistiseen ja kuvitteelliseen Keski-Afrikan valtioon Wakandaan. Afrofuturistinen ja ulkopuolisilta suljettu Wakanda on historian käännepisteessä, jossa vaihtoehtoja ovat sulkeutuneisuuden jatkaminen, rasististen hallintojen kukistaminen väkivalloin kautta planeetan tai avautuminen maailmalle. Lähes täysin rodullistettujen näyttelijöiden ja ohjaajan voimin toteutettu elokuva on herättänyt Yhdysvalloissa laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja toiminut esimerkiksi alustana, jonka avulla tummaihoisia kansalaisia on tuettu rekisAndrei Zvjagintsev RAKKAUTTA VAILLA Ensi-ilta 16.3. Andrei Zvjagintsevin Leviathan (2014) kertoi tarkovskilaisin lyyrisin sävyin nyky-Venäjällä vallitsevasta päättäjien, poliisin, oikeuslaitoksen ja kirkon korruptoituneisuudesta sekä nuorten jättämisestä heitteille. Samalla tiellä jatkaa Rakkautta vailla. Siinä keskiluokkaiset Ksenia ( Marjana Spivak) ja Boris ( Aleksei Rozin) tekevät kulttuurin tilaa heijastavalla tavalla vaikeaa avioeroa – hiukan samaan tapaan kuin pääpari Asghar Farhadin elokuvassa Nader ja Simin: Ero (2011). Puolisot ovat tahoillaan löytäneet uudet kumppanit, mutta siviilisäädyn muutoksen esteenä on Boriksen vanhoillisortodoksinen työnantaja, joka odottaa alaisiltaan perhesitoumusta. Katkeran ihmissuhdesodan uhriksi joutuu pariskunnan 12-vuotias lapsi Aljoša ( Matvei teröitymään äänestäjiksi. Samalla Twitterissä on puolestaan levitetty rasistisin motiivein kuvia valkoihoisista, jotka on väitetysti pahoinpidelty elokuvateattereissa. Toistuvasti tarinaan on kuulunut, että tummaihoinen katsoja on hyökännyt valkoihoisen kimppuun ja huutanut: ”Tämä leffa ei ole sinulle.” Kaikki väitetyt pahoinpitelyt ovat osoittautuneet valheiksi. Symbolisesti merkittävän elokuvan tarina nivoutuu jälkikolonialistiseen keskusteluun ja loksahtaa vaivatta Marvelin elokuvajatkumoon. Vaikka tarinan runko on melko kliseinen, löytyy elokuvan pihvi enemmänkin sivuhenkilöiden ja antagonistin motiiveista sekä tavoitteista. Kehuja voi jakaa varauksettomasti myös naishahmoille, jotka ovat itsenäisiä toimijoita eivätkä jää statistin tai pelastettavan rooleihin. JARI TAMMINEN Novikov). Vaikka elokuvan näkyvin osa keskittyy kadonneen pojan etsimiseen, sen aitovenäläiseen tapaan rivien väleihin kätketty yhteiskuntakritiikki on armotonta. Materialismi vaikuttaa kaikkeen, yhteydet sukuihin ovat katkenneet, ja sukupuolten välinen perinteinen roolijako kukoistaa. Viranomaisten tunnustaessa resurssiensa rajallisuuden Ksenia ja Boris turvautuvat sotilaallisesti järjestäytyneisiin vapaaehtoisiin. Kaikkein synkimmän edessä nouseva torjunta rinnastetaan televisioista näytettäviin – kollektiivista torjuntaa edustaviin – propagandistisiin uutisiin Ukrainan tilanteesta. Elokuvan päätöskuvissa Boris toistaa kyvyttömyytensä vanhemmuuteen ja Ksena treenaa lumisateiselle terassille sijoitetulla juoksumatolla yllään upouusi maajoukkueen verryttelyasu. Venäjän itsepetos ja paikallaan juoksu jatkuvat. TUOMAS RANTANEN Black Panther Martin McDonagh THREE BILLBOARDS OUTSIDE EBBING, MISSOURI Elokuvateattereissa nyt. Three Billboards Outside Ebbing, Missouri -elokuvan käsikirjoittamisesta, ohjaamisesta ja osin tuottamisesta vastaa irlantilais-brittiläinen Martin McDonagh. Vastuun keskittäminen ja päätekijän vankka tausta näytelmäkirjoittajana näkyvät erityisesti siinä, miten tragediaa absurdiin mustaan huumoriin yhdistävän elokuvan henkilögalleria ja draaman käänteet väistelevät valtavirtaelokuvan peruskaavoja. Frances McDormandin koko karismallaan esittämän Mildred Hayesin tytär on kuukausia aiemmin löydetty julmasti murhattuna, mutta poliisi ei ole löytänyt syyllistä. Mildredin katkeruutta ei vähennä se, että hänen karkea ja väkivaltainen miehensä on ryhtynyt uuteen suhteeseen nuoren eläintenhoitajan kanssa. Mildred ostaa mainostilaa tienvarsitauluista ja hyökkää niissä pikkukaupungin pidettyä ja syöpää sairastavaa seriffi Willoughbyä ( Woody Harrelson) vastaan. Tästä hän saa muun yhteisön vihat niskoilleen. Tärkeitä sivuhenkilöitä ovat rasistinen tollopoliisi Dixon ( Sam Rockwell) ja Mildrediin ihastunut lyhytkasvuinen James ( Peter Dinklage). Olennaista elokuvassa ei ole murhamysteerin ratkaisu tai juonen kulku muutenkaan vaan kaikissa henkilöissä ja heidän suhteissaan tapahtuva muutos. Tässä tapauksessa henkilöiden persoonien kuoriminen on poikkeuksellisen monitasoista. Elokuva esittää myös ihailtavan vahvoja näkemyksiä siitä, mitä tarkoittavat katkeruus, kosto, ihmisenä kasvaminen, anteeksianto ja elämänviisaus. TUOMAS RANTANEN Three Billboards Outside Ebbing, Missouri Rakkautta vailla 16.3. KOONNUT TUOMAS RANTANEN HBO Nordic: Here and Now (USA, 2018–) Tv-sarjoistaan Mullan alla (2001–2005) ja True Blood (2008–2014) tunnettu Alan Ball viskaa uudessa älykkään monitasoisessa draamasarjassaan monikulttuurisen keskiluokkaisen liberaaliperheen kaikkine sisäisine traumoineen trumpilaisen backlash-yhteiskunnan keskelle. Käsitellyksi tulevat erilaiset seksuaaliset, sukupuoliset, etniset ja uskonnolliset identiteetit, joita kulttuuristen ja poliittisten jännitteiden ohella uhkaavat masennuksen mörkö ja viitteet yliluonnollisista kokemuksista. 10.3. Yle TV2: Tuntematon vihollinen (USA 2014) Ryan Murphyn ohjaama, Larry Kramerin omaelämäkerralliseen näytelmään perustuva koskettava ja aikalaiskuvauksena tarkka tvelokuva kertoo AIDS-epidemian järkyttävistä alkuvaiheista ja muun yhteiskunnan hitaan heräämisen synnyttämästä homoliikkeen aktivoitumisesta vuosien 1981–1984 New Yorkissa. 13.3. Yle Teema & Fem: Espoon viimeinen neitsyt (Suomi 2003) Hanna Maylettin ohjaamassa ja Selma Vilhusen käsikirjoittamassa, hyvin aikaa kestäneessä road-elokuvassa teinitytöt koettelevat ystävyytensä ohella rajojaan, pitävät puoliaan, näyttävät keskisormea ääliöille ja alistaville rakenteille ja kasvavat kantapään kautta aikuisuuteen. 24.3. Yle Teema & Fem: Birdman (USA 2014) Ohjaaja Alejandro González Iñárritun ja mestarikuvaaja Emmanuel Lubezkin loihtimassa, näennäisesti yhdellä otolla tehdyssä mustassa komediassa aiempien supersankarirooliensa painolastista irti pyristelevä Riggan Thomson ( Michael Keaton) pyrkii epätoivoisesti saavuttamaan kunnioitusta taiteilijana ja ihmisenä ryhtymällä teatteriohjaajaksi Broadwaylla. Päälle kasautuvasta teknisestä briljeerauksesta huolimatta – ja osin juuri siksi – elokuvan flow on poikkeuksellisen vahva, eikä sen draamassakaan ole mitään vikaa. 28.3. Yle Teema & Fem: Taxi Teheran (Iran 2015) Iranilaisen Jafar Panahin dokumenttia imitoivassa elokuvassa maestro esittää itse teheranilaista taksikuskia, jonka kyytiin ilmestyvien tragikoomisten ja puhuttelevien hahmojen kautta käsitellään toinen toistaan purevammin iranilaisen yhteiskunnan epäkohtia, kuten kuolemantuomiota, naisten asemaa, piraattikauppaa, kulttuuripiirien kiellettyjä harrastuksia, koululaitoksen kriisiä, rikollisuutta, kansan taikauskoa sekä tietenkin elokuvien tekemisen ja levittämisen sensuuria. Voiman TV-tärpit
suhteeseen nuoren eläintenhoitajan kanssa. Mildred ostaa mainostilaa tienvarsitauluista ja hyökkää niissä pikkukaupungin pidettyä ja syöpää sairastavaa seriffi Willoughbyä ( Woody Harrelson) vastaan. Tästä hän saa muun yhteisön vihat niskoilleen. Tärkeitä sivuhenkilöitä ovat rasistinen tollopoliisi Dixon ( Sam Rockwell) ja Mildrediin ihastunut lyhytkasvuinen James ( Peter Dinklage). Olennaista elokuvassa ei ole murhamysteerin ratkaisu tai juonen kulku muutenkaan vaan kaikissa henkilöissä ja heidän suhteissaan tapahtuva muutos. Tässä tapauksessa henkilöiden persoonien kuoriminen on poikkeuksellisen monitasoista. Elokuva esittää myös ihailtavan vahvoja näkemyksiä siitä, mitä tarkoittavat katkeruus, kosto, ihmisenä kasvaminen, anteeksianto ja elämänviisaus. TUOMAS RANTANEN
LIPUT ALKAEN 20 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani Thalia-palkitun Aurinkoteatterin loisteliaan visuaalinen ja anarkistinen näyttämötaide ensimmäistä kertaa Kansallisteatterissa! Maapallomme on todellisuudessa ontto. Maapallon ydin on suunnaton möntti sulaa kultaa. Tämän lämpimän sisäauringon alla elää runsaslukuinen putkiaivoinen kääpiökansa. Atlantis on fantastinen kertomus siitä, miten kääpiöt löytävät tieteen ja miten tämä johtaa holtittomaan kullanvalmistukseen ja sitä myötä täydelliseen katastrofiin. Traaginen tragedia tieteen ja koulutuksen kaupallistamisesta ja elitisoimisesta VAIN 10 NÄYTÄNTÖÄ HUHTIKUUSSA! KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 12.4.2018 OHJAUS Juha Mustanoja / ROOLEISSA Sanna Hietala, Paul Holländer, Miko Kivinen, Leea Klemola, Jussi Lehtonen, Karin Pacius, Antti L. J. Pääkkönen, Vilma Putro ja Nora Raikamo