fifi.voim
ht 2010 hu 3 ikuu
a.fi
3
Poliisi hukkaa taas 9 & 11 Kuka keittää GMO-perunat? 14 Eduskuntapäivä 39 Pudonneiden runoilija 50 Tee huorin 52
Kierrätystehtaan järjestää:
OSCAR®-EHDOKAS:
PARAS ELOKUVA, PARAS KÄSIKIRJOITUS
Coenin veljesten mustaakin mustempi komedia
DVD NYT KAUPOISSA
Myynti: hyvinvarustetut tavaratalot ja marketit kautta maan.
www.kedm.fi
Kapina elää!
22
t (+ postikulu ,60) 4
Diana Denham & C.A.S.A. Collective (toim.) TAVALLISTEN IHMISTEN KAPINA Suoraa toimintaa Meksikossa. Kapinaan osallistuneet ihmiset kertovat oman tarinansa.
Pentti Linkola ISÄNMAAN JA IHMISEN PUOLESTA Pentti Linkolan aseistariisuva klassikko. Juha Suoranta PIILOTTAJAN PÄIVÄKIRJA Mitä tapahtuu, kun suomalaisprofessori yrittää oikaista maahanmuuttoviranomaisten een? virheen?
Frédéric Lordon RAHAMYLLYT KURIIN Toimiva ohjelma finanssikriiseistä eroon pääsemiseksi.
Intopamfletit 13 /kpl
ulut, (sis. postik ) 15 ovh
Maailmanpolitiikan Atlas
Maailma karttoina ja kuvioina, joita ei ole ennen nähty. 300 karttaa ja kaaviota. Sid. 192 s.
Salla Korpela (toim.) YLTÄKYLLÄISTEN PIDOT Mitä tarkoittaa hyvinvointi vuonna 2030? Henki vai rahat?
Uusi superkartasto auttaa ymmärtämään maailmaa. ... Kirjan kääntäminen on ehdoton kulttuuriteko.
MARKUS ÅNÄS, KAUPPALEHTI
äki Risto I Isomäki KOSMINEN RAKKAUS VAI SUURI SAATANA 20 kysymystä, joista olisi tärkeä käydä avointa keskustelua, ennen kuin päätetään, rakennetaanko ydinvoimaloita lisää vai ei.
Tilaa nyt myynti@intokustannus.fi tai käy kirjakaupassa.
www.intokustannus.fi
ilmoitus
HUHTIKUUN MERKKITUOTTEET
3
2010
7
29.3.25.4.2010
rjoitus
sis
Meeri Koutaniemi
9
Kivinen tie
Payam Abdolsamadi pakeni Iranista. Hirmuhallinnon maassa ei ole sijaa demokratia-aktivisteille.
Voimaa ja menestystä, pahaa oloa & vessakirjoitusta
noustessa siihen, että Voimaa oli jaossa bussiasemalla kuten monessa muussakin uudessa jakelupaikassa. Voimalla menee hyvin ainakin numeroiden mukaan. Lukijoita on Kansallisen mediatutkimuksen mukaan 81 000. Tässä lukijamäärässä ei ole edes ehditty huomioida 10 000 lisälehteä, jotka maaliskuun alusta alkaen ovat olleet noudettavissa Matkahuollon toimipaikoista. Voiman journalismikin on porskuttanut eteen päin. Minulta on kysytty, mistä lehden menestys johtuu. En tiedä. Joku on selittänyt, että Voima yrittää kuvata sitä todellisuutta, joka siivotaan pois muusta journalismista. Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rantanen totesi lehdistötiedotteessa, että "Voiman menestys ei ole sattumaa. Riippumattomalle yhteiskunnalliselle journalismille on kysyntää, koska median käsittelytavat yleisesti pyrkivät viihteellistymään ja pinnallistumaan". Ehkä näin on.
T Ö R M Ä S I N TÄ S S Ä B U S S I S TA
26
Suomi ryssän silmin
Inna Latiseva kertoo, miten karua a elämä Suomessa on venäläiselle.
41
Mainoksia kyllikseen
Logorama voitti Oscarin, mutta netistä se poistetaan jatkuvasti.
28
50
Maattomien kuvaaja
Sebastião Salgado kuvaa maan köyhimpiä. Terra-sarjassa Brasilian maattomia.
Voiman nettilehti Fifin päätoimittaja Hanna Nikkanen sai EU:n komission syrjintää ja köyhyyttä koskevan erityispalkinnon jutustaan Kerrosten välissä. Maaliskuussa Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto myönsi vuoden 2010 Salli-journalistipalkinnon Voiman vastamainosryhmälle, jota on viime vuodet vetänyt AD:mme Klaus Welp. Palkintoperusteluissa sanottiin, että "rohkealla ja mainostajia kumartamattomalla kuvajournalismillaan Voimalehti on tuonut esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita muun muassa ilmastonmuutoksesta ja politiikasta. Palkittavan työryhmän vastamainokset pysäyttävät lukijan miettimään mainoskuvaston luomien mielikuvien ja reaalimaailman välisiä ristiriitoja hämmentävällä tavalla." Fifi (fifi.voima.fi) porskuttaa myös numeroissa. Maaliskuussa eri kävijöitä oli jo 70 000.
P A L K I N T O J A K I N O N S A AT U . OLEMME KUITENKIN EDELLEEN
s.20
Tuskan lautasmalli
Kristina Hofmannin animaatio kuvaa tuotantoeläinten matkaa lautaselle.
in stama va
Ruusu Haarla
Siru Valleala a
s. 12
fifi.voima.fi
3 2010 huhtik uu
s. 16
Ajassa .................... 820 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Voimakalenteri ......2125 Talous ...................47-48
Teppo Eskelinen skelinen
s. 44 4
pieni toimitus, jolla tosin on paljon avustajia ja monia Voimaa symppaavia lukijoita. On upeaa olla toimittamassa lehteä, jolla menee hyvin, vaikka kirjoitammekin myös asioista, jotka eivät ole niin hyvin. Kaikki eivät tosin halua, että ikävistä asioista kirjoitetaan. Ronskeimmin asenne tulee näkyville, kun puhutaan nettikeskustelusta. Monet toiitten vovat, että pahaa oloa ei tarvitsisi tuoda esille. , niin s rjellä Esimerkiksi Pekka Himanen sanoi Helsingin Saos ei jä invoimalla! J yd nomissa, että ei anna nettikeskustelulle painoarvoa. "Se on mun mielestä vastine aiemmalle wc:n seinien kirjoittelulle. Sillä on funktio samalla lailla kuin wc:lläkin on, helpottaa ihmisen oloa." Voimassa ajattelemme juuri päin vastoin. Meitä kiinnostaa myös se, mitä todellisuuden wc:n seinälle on kirjoitettu ja yritämme tonkia esille sen, mitä muut ovat siivonneet pois näkyvistä.
os
V A S TA S I T T E N V O I
alkaa ajatella positiivisesti.
Kimmo Jylhämö
SOS SOSIAALI FOO FOORUMI
www.sosiaalifoorumi.fi
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Sosiaalifoorumi
3
Poliisi hukkaa taas 9 & 11 Kuka keittää GMO-perunat? 14 Eduskuntapäivä 39 Pudonneiden runoilija 50 Tee huorin 52
Musiikki ...............4849 Kirjallisuus .......... 5051 Elävä kuva ............5253 Lukijaposti ........... 5455 Voimahali .................... 56
T Tapahtum Tapahtuma Helsingissä 24.-25.4.2010 Tapaht ma He Tapahtuma H h htum
keskusteluja musiikkia työpaj työpajoja ilonpitoa elokuvia tietoa tekemistä iltabileet
3
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimitusharjoittelijat Maria Karuvuori & Meeri Koutaniemi (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Ville Anger, CrimethInc., Kari Eloranta, Teppo Eskelinen, Laura Haapala, Kirsi Haapamatti, Ruusu Haarla, Markus Himanen, Otso Höglund, Juuso Janhunen, Anna-Sofia Joro, Mikko-Oskari Koski, Hanna Kuusela, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Kerttu Malinen, Jorma Mäntylä, Timo Ojanen, Erkki Pirtola, Pontus Purokuru, Philippe Rekacewicz, Sebastião Salgado, Aiju Salminen, Henri Salonen, Joose Siira, Jouko Sirola, Tixa, Tero Tikkanen, Heikki Tuuli, Siru Valleala, Karstein Volle, Jukka Vuorio, Marko Ylitalo Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 3/10 ilmestyy 29. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI KUVA
3
2010
JUUSO JANHUNEN MEERI KOUTANIEMI
Kivinen tie
Iranilainen julistesuunnittelija Payam Abdolsamadi on kokenut kotimaassaan vankeuden & kidutuksen. Nyt hän odottaa turvapaikkaa Suomessa & parempaa tulevaisuutta kotimaalleen.
presidentinvaalit viime kesäkuussa toivat kaduille kansalaisliikkeen, jonka kannattajat vaativat maahan demokratiaa ja sananvapautta. Iranin hallitus ja uskonnollinen johto vastasivat sulkemalla sanomalehtiä ja tukahduttamalla mielenosoitukset väkivallalla ja joukkopidätyksillä. Kesän aikana monen iranilaisen elämästä tuli niin sietämätöntä, että he pakenivat maasta. Yksi lähtijöistä oli graafikko Payam Abdolsamadi, 30, jonka Iranin kirjailijayhdistykselle suunnittelemat, sananvapautta puolustaneet julisteet olivat suututtaneet maan vanhoillisen hallinnon jo aikaisemmin. "Iranissa monet kansalaisjärjestöt ovat kiellettyjä, joten niiden kanssa työskentely tarjoaa hallitukselle tekosyyn arvostelijoiden ja aktivistien pidättämiseksi", Abdolsamadi kertoo vakavana. Hänellä on omakohtaisia koke-
I
RANIN
muksia Iranin poliisin harjoittamasta pelottelusta ja väkivallasta. Abdolsamadi vietiin vuosi sitten talvella Iranin hallituksen säilöön Teheranin laitamille. Siellä häntä pidettiin eristyssellissä ja kidutettiin. 70 päivää. Pahimmillaan Abdolsamadi ei kyennyt kävelemään omin voimin. Kuulusteluissa hallituksen joukot syyttivät häntä vakoojaksi ja pakottivat hänet kirjoittamaan tunnustuksen, jonka mukaan hän oli työskennellyt Israelin valtiolle. "Koko väite on täysin naurettava ja perustui siihen, että julistekilpailussa, johon osallistuin, yksi tuomareista oli israelilainen", Abdolsamadi toteaa. "Pahinta ei ollut väkivalta tai syytökset, vaan eristys ja täydellinen epävarmuus tilanteesta. Ei ollut mitään keinoa puolustautua. Sellainen on paljon fyysistä kipua pahempaa. Näen vieläkin painajaisia kuulusteluista. Pystyn nukkumaan vain unilääkkeiden avulla." Kun Abdolsamadi lopulta vapautettiin, sai hän huomata, etteivät
V
ANKEUS KESTI
hallituksen toimenpiteet hänen hiljentämisekseen olleet jääneet vain vangitsemiseen. Hänen vaimoaan ja sukulaisiaan oli uhkailtu olemaan kyselemättä hänestä. Pankkitili ja pariskunnan omistama mainostoimisto oli suljettu. "Työpaikkamme tietokoneet takavarikoitiin ja ovet sinetöitiin. Menetimme kaikki säästömme. Elämästämme siellä tehtiin mahdotonta." Abdolsamadi ja hänen vaimonsa Niloofar saivat vierailukutsun Suomeen. Sen turvin parin onnistui paeta Iranista. Nyt he odottavat haastatteluaikaa turvapaikkahakemuksen käsittelyyn. Suomen maahanmuuttoviranomaisten toiminta on kuitenkin ollut hidasta. "Olemme olleet täällä jo kahdeksan kuukautta, eikä mitään tunnu tapahtuvan. Jopa monien meidän jälkeemme maahan tulleiden iranilaisten hakemuksia on jo käsitelty. On vaikea ymmärtää, miten näin selvän tapauksen käsittely voi kestää näin kauan". Kielteinen turvapaikkapäätös tar-
V
IIME KESÄNÄ
koittaisi karkoitusta takaisin Iraniin, mikä taas tarkoittaisi Abdolsamadin mukaan lähes varmaa kuolemaa. "En halua edes ajatella mahdollisuutta, että emme saisi turvapaikkaa Suomesta. En voi palata Iraniin, joutuisin siellä heti oikeuteen ja todennäköisesti teloitettavaksi. Keskityn nyt vain odottamiseen", hän kuittaa kysymyksen tulevasta ja lisää, että turvapaikkakäsittelyn lisäksi myös uuteen kulttuuriin ja ympäristöön tottuminen on ollut raskasta. Heti perään hän kuitenkin kiittää suomalaisten avuliaisuutta ja ystävällisyyttä. Ainoastaan maahanmuuttoviranomaisten toiminta jaksaa kummastuttaa. Viimeksi tämän vuoden alussa Abdolsamadin ja hänen vaimonsa käskettiin siirtyä Helsingistä Joutsenon vastaanottokeskukseen vain parin päivän varoitusajalla. Tämä olisi sotkenut täysin juuri pääkaupunkiin tottuneen pariskunnan arjen. "Meille ilmoitettiin vain pari päivää ennen muuttoa, että joutuisimme lähtemään Joutsenoon. Olimme juuri tutustuneet täällä ihmisiin ja saaneet
ystäviä, joiden avulla asioita oli helpompi hoitaa. Miksi meidän puolen vuoden jälkeen pitäisi lähteä jonnekin muualle ilman mitään järkevää syytä?", Abdolsamadi ihmettelee. Abdolsamadi ja hänen vaimonsa asuvat Helsingin Vallilassa, josta asunto löytyi tuttavien avulla. Sieltä täytyy kuitenkin muuttaa kesään mennessä. Epävarmasta tilanteesta huolimatta Abdolsamadi näkee tulevaisuutensa olevan ihmisoikeustyön ja aktivismin parissa. "Haluan työskennellä ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta. Aktivistit Iranissa keksivät aina uuden tavan kertoa mielipiteensä, vaikka kirjoittamalla sen seinään tai paperilappuihin. Haluan, että heidät huomataan myös täällä." Lopuksi Abdolsamadi vaatii myös länsimailta enemmän toimia. "Miksi Iranin johdon ja hallituksen tukijoiden tilejä ei jäädytetä? Miksi heille edelleen myönnetään viisumeja? EU:n ja muiden länsimaiden johtajat puhuvat paljon, mutta tekoja ei näy."
T
ÄLLÄ HETKELLÄ
PIKKUSIELUISET SENSORIT. Payam Abdolsamadi pitelee käsissään naisten oikeuksia puolustavaa julistetta, jonka takia hän on nyt maaton ja koditon. "Kaikki väkivallattomat keinot vapaamman Iranin luomiseksi tulee käyttää, se on demokratian alku."
n muide U:n & n johtajat "E aide länsim at paljon, puhuv ja ei näy." teko mutta
NOKIA SIEMENS & IRANIN TERRORI
·
2 0 0 7 L A U R I K I V I N E N aloittaa Nokia Siemens Networksin (NSN) yhteiskuntasuhteiden johtajana. Yhteiskuntavastaava on firman "ulkoministeri", joka vastaa suhteista kauppamaihin. · 2008 NSN myy Iranin valtion puhelinyhtiö Irantelecomille televalvontajärjestelmän, jolla hallinto valvoo puhelin- ja internetviestintää. · 2009 huhtikuussa Washington Times paljastaa Iran-kaupat. Lehden haastattelemat asiantuntijat ovat syvästi huolissaan kaupasta, jonka epäillään jo kiristäneen Iranin hallituksen otetta toisinajattelijoista. · Iranin presidentinvaalit pidetään
12. kesäkuuta. Demokratiamielenosoitukset alkavat. · Hallinto pidättää demokratiaaktivisteja teletunnistetietojen avulla. · NSN vetoaa liikesalaisuuteen, eikä kerro millaista valvontateknologiaa yhtiö on myynyt. Ainakin 4 000 opposition kannattajaa pidätetään. · "Kyse on ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä", NSN:n viestintäpäällikkö Riitta Mård selittää kauppoja Voimassa 6/2009. · Joulukuussa arviolta 200 pidätettyä on edelleen vangittuna. Vankeja tapetaan, raiskataan ja kidutetaan. Hirttotuomioiden täytäntöönpano alkaa.
· YK arvioi, että yli 4 200 iranilaista on paennut maasta ja hakee turvapaikkaa. · 10. helmikuuta 2010 NSN saa osakseen voimakasta arvostelua EUparlamentilta: "Nokia Siemens Networks edistää maan toisinajattelijoiden vainoamista ja pidättämistä." · Iranilainen rauhannobelisti Shirin Ebadi vaatii länsimaita rankaisemaan NSN:ää kaupoista Iranin kanssa. · 18. helmikuuta NSN:n yhteiskuntajohtaja Lauri Kivinen valitaan Yleisradion toimitusjohtajaksi. · "Maailmalla on ollut käsitys, että olemme toimittaneet sinne interne-
tin valvontalaitteita, mutta se ei pidä paikkaansa", vakuutti Kivinen Helsingin Sanomille 20. helmikuuta. · 26. helmikuuta Fifi julkaisee artikkelin Teknologia petti iranilaiset. Juttu perustuu Fifille vuodettuun NSN:n manuaaliin ja ohjelmistoon, josta paljastuu, että Iraniin myydyllä laitteistolla voidaan seurata puhelin-, internet- ja twitterliikennettä. Aiheesta kirjoittavat myös Ars Techica ja ranskankielinen Le Monde diplomatique. · 27. helmikuuta Kivinen kertoo Hesarille, että kyseessä "on laitteisto, jolla voidaan nauhoittaa tietystä numerosta lähtevät tai tiettyyn numeroon tulevat puhelut".
· Ylen haastattelussa 3. maaliskuuta Lauri Kivinen puolustaa NSN:n toimia: "Mikään yhtiömme toimittama laite ei ole ollut keskeisessä roolissa, mitä tulee toisinajattelijoiden ongelmiin." · Toukokuussa Lauri Kivisen virka Ylessä alkaa. Hannele Huhtala
Lue Fifistä artikkelit Teknologia petti iranilaiset, Nokia yhdistää ja Iranin kuolleet katoavat. Muut lähteet: Reuters, Amnesty International Suomi.
3
2010
9
FIFI.VOIMA.FI
lyhyesti
Perusoikeuksia rikottiin
E D U S K U N N A N apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut moitteet Tampereen poliisille kaupungissa kesäkuussa 2008 tapahtuneista rauhanaktivistien kyseenalaisista kiinniotoista. Päätöksessään apulaisoikeusasiamies kirjoittaa, että "yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehokkuus ei saa ylikorostua perusoikeuksien kustannuksella". Kansainvälistä asekauppaa ja Suomen valtion osuutta siinä vastustaneessa tapahtumassa 11 toisiinsa kahliutunutta ihmistä tukki kaksi Patria-konsernin toimistorakennuksen sisäänkäyntiä. Heidän lisäkseen putkaan päätyi kolme henkilöä, jotka olivat seuraamassa tapahtumaa, kommentoimassa sitä tiedotusvälineille sekä valokuvaamassa. Kolmikkoa ei syytetty mistään rikoksesta. Heitä pidettiin kuitenkin putkassa yhtä kauan kuin kahliutumiseen osallistuneita. "Pelkästään sitä seikkaa, että henkilö kuuluu johonkin aktivistiryhmään, ei voida käsitykseni mukaan pitää riittävänä p perusteena hänen kiinniotolleen", Pajuoja linjaa. Pajuoja sai lausuntonsa va valmiiksi maaliskuun alussa. Seuraavana pä päivänä ulkoministeriön edessä Helsingissä järjestettiin Naton vastaiHelsingi nen tapahtuma, jossa poliisi pidätti tap kansalaistottelemattomuutta harjoitkansala taneiden lisäksi tapahtumaa sivusta taneide seurann seuranneita. Myös Helsingin kiinniotot johtan johtanevat kanteluun oikeusasiamiehel helle.
ROSKIKSELLA TAVATAAN
Fifin & Voiman maaliskuu kului likasankojournalismin merkeissä.
O L I I S I L L E annetaan jatkuvasti laajempia oikeuksia säilöä tietoa ihmisistä, mutta mitä tapahtuu säilötyille materiaaleille? Toimituksen puhelin soi 9. maaliskuuta, langan päässä "lenkkeilijä Pasilasta". Hän kertoi, että oli nähnyt jo helmikuun alussa Pasilan poliisitalon luona avonaisen roskalavan ja vilkaissut sen sisään. Lavalta löytyi muun muassa säkillinen käyttämättömiä ruiskuja ja pornahtavat saappaat. Tyhjien lokerikkojen tarrat kertoivat, että lava oli väärällään poliisitalon tavaroita.
P
sin ja hävitetty asiallisesti tai laitettu säilöön". Lenkkeilijä oli eri mieltä: "Mietin, mitä muut ovat lavalta ottaneet. Siellähän on voinut olla mitä tahansa." Poliisihallitus sai valmiiksi 16. maaliskuuta oman selvityksensä. "Sisäisen tarkastuksen perusteella asiassa on syytä epäillä laiminlyöntiä. Poliisihallitus on siten siirtänyt asian Valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavaksi", poliisiylijohtaja Mikko Paatero toteaa. Turussa poliisit ovat suhtautuneet roskisten tonkijoihin takakireämmin. Poliisit ja vartijat ovat vierailleet koko talven ahkerasti ruokakauppojen jäteastioilla kyselemässä dyykkareiden henkilötietoja. Varsinais-Suomen poliisin kenttäjohtaja Antti Tamminen ei ota kantaa siihen, onko moraalisesti oikein jahdata lama-aikana nälkäisiä ja köyhiä ihmisiä, jotka etsivät jätteitä ravinnokseen. "Siinä vaiheessa, kun kauppias heittää ruoan roskikseen, siitä tulee jäteyhtiön omaisuutta", Tamminen linjaa. "Se on aina jonkun omaisuutta." Hän kiistää, että Turun poliisi kasaisi rekisteriä dyykkaajista. Jonnekin tiedot kuitenkin päätyvät, koska nimet otetaan talteen kauppiaiden tekemien mahdollisten rikosilmoitusten varalta.
SAMA AN AIK A AN
fifin luetuimmat
ajalta 20.2.22.3.
fifi.voima.fi
Edelleen salaista
1. Poliisin salaista aineistoa avoroskalavalla
Ohikulkija löysi Pasilasta poliisin avonaiselta roskalavalta todistusaineistoa ruumiinavauskuvista puhuttelunauhoihin.
E U R O O P A N K O M I S S I O N vapaaehtoinen rekisteri lobbaajis-
2. Avoin kirje kolmen koplalle
Kevään kuuma kuvataidekeskustelu jatkuu. Stallariksi syytetty Teemu Mäki esittää joukon kiinnostavia kutsuja Berndt Arellille, Janne Gallen-Kallela-Sirénille ja Osmo Rauhalalle.
" M U U T A M A A V I I K K O A myöhemmin lava oli yllätyksekseni yhä paikalla. Siellä oli toinenkin tonkija, joka kävi lavaa määrätietoisesti läpi taskulampun kanssa", lenkkeilijä kertoi. "Nyt löytöni olivat huolestuttavampia. Purkkeihin ja minigrip-pusseihin taltioituja todisteaineistoja, osittain revitty passi, pino kahtia revittyjä valokuvia ruumiinavauksesta ja rikoksen uhrin vaatteita." "Kun pari poliisia toi rullakkoroskiksella lavalle lisää tavaraa, kysyin, että onko isompi remontti tulossa. He vastasivat vain, että koko talo tyhjennetään." Poliiseja ei näyttänyt tavaroiden katselu huolestuttavan. "He kysyivät onko lavalla näkynyt yksinäistä saapasta ja pyysivät soittamaan ovikelloa, jos saapas löytyy."
3. Roskavarkaat ja Turun dyykkisota
Turkulaiset roskisdyykkarit ovat tänä talvena vilkuilleet olkansa yli. Poliisit ja vartijat vierailevat jäteastioilla ahkerasti ja kyselevät dyykkaajilta henkilötietoja. Selvitetäänpäs nyt tämä asia. Onko dyykkaaminen rikos, Turun poliisi?
ta ei ole saanut edunvalvojien piirissä kannatusta. Rekisteri avattiin lähes kaksi vuotta sitten. Sen tarkoituksena oli lisätä edunvalvojien eli lobbaajien läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, mutta alle puolet, vain noin 40 prosenttia EU:n edunvalvontaorganisaatiosta on liittynyt rekisteriin. Tieto ilmenee lobbauksen läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä vahtivan ALTER-EU -järjestön maaliskuun puolivälissä julkaisemasta tutkimuksesta. ALTER-EU:n edustajat ovat pyytäneet EU-virkamiehiä ja europarlamentaarikkoja olemaan tapaamatta edunvalvojia ryhmistä, jotka eivät ole liittyneet rekisteriin. Liittymättömien listalla on muun muassa suuri tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita tarjoava PriceWaterhouseCoopers Europe.
fifi.voima.fi
Lontoon poliisi: teimme virheen
V I I M E H U H T I K U I S T E N Lontoon G20-mielenosoitukset poikivat 185 valitusta poliisin väkivallasta. Tällä hetkellä oikeussalissa puidaan rynnäkköä, jonka mellakkapoliisi teki itälontoolaiseen Convergence Centeriin, jonka yhteydessä 70 ilmastoaktivistia pidätettiin. Channel 4 uutisoi maaliskuussa, että oikeusprosessi sai ratkaiseva käänteen aktivistien hyväksi. Poliisin edustaja myönsi, että 70 aktivistin laittaminen käsirautoihin, tutkiminen, pidättäminen ja kuvaaminen poliisin rekisteriin oli laitonta, koska henkilöt eivät tehneet vastarintaa he eivät edes olleet henkilöitä, jotka poliisi odotti rakennuksesta löytävänsä. Eräs poliiseista käytti pidätyksen yhteydessä 50 000 voltin etälamautinta maassa istuviin aktivisteihin. Aktivistit vaativat poliisin virallista anteeksipyyntöä ja korvauksia kaikkiaan 250 000 puntaa (noin 278 000 euroa). Poliisin edustajan mukaan virheellisen menettelyn myöntäminen riittää.
4. Teknologia petti iranilaiset
Kännykkäverkko kampitti käyttäjänsä Iranin tukahdutetussa kansannousussa. Fifi sai käsiinsä valvontajärjestelmän, jonka Nokia Siemens Networks myi Iraniin. Miten se liittyy suomalaisten omiin mobiililaitteisiin?
nopeasti muihin tiedotusvälineisiin, ja Helsingin poliisi ryhmittäytyi siilipuolustukseen. "Selvittelemme asiaa ja näin alustavasti voin sanoa, ettei joukossa ole arkaluontoisia tietoja", apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku vakuutti Ylen toimittajalle. Iltalehdelle Helsingin poliisi arvioi, että "kaikki lavalle joutunut arkaluonteisempikin materiaali on saatu takaiLÖY TÖ LE V ISI
roskalavapaljastuksen jälkeen toimitukseen käveli "opiskelija Espoosta". Hän oli löytänyt bussipysäkin penkin alta vahakantisen mustan muistikirjan... Lue lisää Voiman sivulta 11.
V I I K KO PA S I L A N
Susanna Kuparinen
Pasilan roskalavalta otettu kuvasarja todistusaineistosta Fifissä. Lue myös Hannele Huhtalan artikkeli Poliisin tietoturva vuotaa, sekä Suvi Auvisen Roskavarkaat & Turun dyykkisota.
5. Poliisin tietoturva vuotaa
Avolavaroskikselta osoitetietoja löytänyt ohikulkija kysyy, voiko poliisin tietoturvaan luottaa. Poliisinkin pitää täyttää normit, vastataan oikeusasiamiehen kansliasta.
blogeissa maaliskuussa
Bzzzzzz!
Elektroninen moskiitto ajaa nuoret tiehensä.
Oona Juutinen
Ei sen niin väliä!
Mai pen rai on thaimaalainen tapa sanoa ei sillä niin väliä. Huolettomuudesta huolimatta se on hyvin ladattu ilmaus.
Reetta Heinonen
10
3
2010
kulttuuri
nykyta nykytaiteen pioneerin työt ovat kulttuurih rihäirintää ajalta, jolloin käsitettä ei o ollut edes keksitty. Maaliskuussa 2010 jouduin Helsingin Piritorilla poliisipartion saartamaksi. He tenttasivat minua vaakunan laillisuudesta. "Koskisen Sikamessiasty työstä tuli jumalanpilkkatuomio, mu mutta Sikapoliisi on selvinnyt puhtain paperein , selitin sinitakeille. paperein", Sikapoliisivaakuna her herättää ärtymystä
häirintä
Israelin armeijan joukot ampuivat erehdyksessä toisiaan maanantaina Israelin ja Gazan välisellä rajalla. Yhteenotossa kuoli yksi sotilas. Israelin tiedottaja kommentoi sotilaan kuolleen "ystävällismieliseen tulitukseen". YLE
Kyttien saartama Sikapoliisi
Takkini hihaa koristaa siihen omin käsin ompelemani Sikapoliisi-kangasmerkki, Harro Koskisen logoparodia myös poliisien hihoissa nähtävästä poliisivaakunasta. Koskisen teoksia ruodittiin oikeu oikeudessa 1970-luvulla. Suomalaisen pop- ja
KL A SSIKKO
vielä 40 vuotta ensiesiintymisensä jälkeen. Klassikkoainesta. Jari Tamminen
Lue lisää Hämeentie 48 -blogista. Mia Tykkyläinen (toim.): HARRO. Turun taidemuseo 2007. 136 s.
TÄMÄ EI OLE VASTAMAINOS. Levin virallinen yhteistyökumppani Mandatum life näkee itsensä samassa valossa kuin Bertolt Brecht: mitä on pankin ryöstäminen verrattuna pankin perustamiseen?
toimittanut Kimmo Jylhämö
Psykopaatin talous
N AT U R E N E U R O S C I E N C E -lehdessä kerrottiin, että
Kaupunki
Maria Karuvuori
psykopaatit eivät ole suinkaan kylmäverisiä rikollisia, jotka ottavat mitä haluavat piittaamatta seurauksista. Sen sijaan psykopaatin aivot näyttävät toimivan siten, että ne pyrkivät tavoitteeseen hinnalla millä hyvänsä. Tämä pätee ilmeisesti myös finanssialan psykopaattisiin ammattilaisiin, jotka syöksivät maailman kriisiin omat voitot silmissään, vaikka he tiesivätkin tekevänsä väärin. Mutta eiväthän kaikki epäonnistuneet. "Minulla on yleensä aina tuuria elämässä", kertoi Sammon hallituksen puheenjohtaja ja koko Suomen finanssiasioiden suurin asiantuntija Björn Wahlroos Kauppalehdessä.
kuin runo
Jussi TwoSevenin näyttely yhdistää tyylikkäästi katutaiteen & perinteisen maalaustaiteen.
maalauspohjana töille, joiden aiheena on Helsingin kaupunkimaisema graffitikulttuurin näkökulmasta. Sataman kellari on jotain perinteisen galleriatilan ja itsenäisesti käyttöön otetun kaupunkitilan väliltä, ja myös maalaukset ovat katutaiteen ja perinteisen taiteen rajapinnalla. rajatut työt sopivat muodoltaan perinteiseen maalaustaiteeseen, mutta tekniikka ja aiheet tulevat katutaiteesta. Teokset ovat kuitenkin tuhat kertaa kunnianhimoisempia kuin mitä kaduilla yleensä näkee sabluunalla tehtynä. Maalauksista välittyy lähes runollinen tunnelma. Jussi TwoSeven ei halua sen kummemmin kommentoida omaa graffitimenneisyyttään. Scenes on the Wall -näyttely on kuitenkin selvästi kannanotto graffitikulttuurin puolesta. "Belgiassa on maalattu jo laillisia graffiteja juniinkin, mikä osoittaa, että graffitia ollaan tunnustamassa ihan oikeaksi taidemuodoksi, myös sen oikeassa ympäristössä."
SUORAKULMAISIKSI
Kriisinhallinta lisää terrorismin uhkaa
V A LT I O N E U V O S T O teki 11.3. periaatepäätöksen Suo-
Näyttely on kannanotto graffitin puolesta.
men kansallisesta terrorismin torjunnan strategiasta. Siinä todetaan, että "suoraan Suomeen kohdistuva terrorismin uhka on vähäinen". Mikä sitten uhkaa? Se mistä kansalliseen turvallisuuteen haetaan pelastusta: Nato. Tosin raportissa ei mainita N-sanaa ääneen: "Tällä hetkellä on kuitenkin nähtävissä tekijöitä, jotka saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa Suomea kohtaavan terroriuhan tasoon. Näitä tekijöitä ovat erityisesti Suomen osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä eri konfliktialueiden terrorismiin kytköksissä olevien henkilöiden määrän kasvu maassamme." Siellä vaara missä turva. www.intermin.fi/files/terrorismintorjunnanstrategia
N O M Ä kyllästyin maalaamaan kankaalle!" kuvataiteilija Jussi TwoSeven sanoo kysyttäessä, mistä idea hänen näyttelyynsä Scenes on the Wall on peräisin. Näyttelyssä kaikki työt on maalattu pakkelikerroksen päälle suoraan seinään. Jussi TwoSeven kertoo, että kun
Maria Karuvuori
idea oli valmis, löytyi tilakin melko helposti. Sosiaalikeskus Satama antoi kellaristaan pienen huoneen vapaaseen käyttöön ja vieläpä ilmaiseksi. "Ei tämä huone alun perin mikään galleria ollut. Tästä oltiin kai tekemässä toimistoa, mutta me roudattiin huonekalut ulos ja sitten pääsin aloittamaan työt." Seinäpinta toimiikin erinomaisesti
KAUPUNKI SEINÄLLÄ. Jussi TwoSeven tekee kaikki taulunsa spraymaalilla useita sabluunoita käyttäen. Kuvassa teos Skatta, 2010.
Myynnissä positiiviset tutkimustulokset
D I A B E T E S - L Ä Ä K E Rosiglitatsonin sydänhaitoista alet-
tiin huolestua vuonna 2007. Epäilykset johtivat uusiin tutkimuksiin, ja nyt vuorostaan on syytä epäillä jatkotutkimusten tuloksia. Melkeinpä kaikilla rosiglitatsonia puolustaneista tutkijoista kun oli kytköksiä lääketeollisuuteen. British Medical Journalissa julkaistun tiedon mukaan lääkkeen ja sydänhaittojen yhteyden kumonneista tutkijoista jopa 94 prosentilla oli taloudellisia siteitä lääkefirmoihin.
Radio-aktiivisuus-hiljaisuus
K E S K U S TA L A I N E N elinkeinoministeri Mauri Pekkari-
on löytänyt Satamasta hyvän kodin, ei voi olla miettimättä, että nämä työt ansaitsisivat paljon isomman tilan. "Mä en ole nähnyt vastaavalla idealla toteutettuja näyttelyitä, en ainakaan Suomessa. Toivoisin, että tällaista tehtäisiin enemmänkin!" On helppoa olla samaa mieltä.
V A I K K A N ÄY T T E LY
nen uskoo energiapolitiikassa aktiiviseen hiljaisuuteen. Porvarihallituksen avoimuuden hengessä Pekkarinen on määrännyt elinkeinoministeriön virkamiehille "radiohiljaisuuden": ydinvoimaloiden lupaprosesseista virkamiesten on pidettävä turpa kiinni. Joudummekin jännäämään ainakin kiirastorstaihin tai sukkasunnuntaihin asti, kunnes tiedämme muuttuuko radiohiljaisuus radioaktiivisuudeksi.
Maria Karuvuori
Scenes on the Wall -näyttely Helsingin sosiaalikeskus Satamassa huhtikuun loppuun asti, tiistaisin & torstaisin kello 1721, sunnuntaisin kello 1418, JussiTwoSeven.com satama.org.
12
3
2010
KOKONA ISM A INOSTEOS:
"Autonvalmistaja Volvo osti kaikki mainospaikat aikakauslehti Suomen Kuvalehden tuoreesta numerosta sekä lehden verkkosivuilta". TALOUSSANOMAT
Kitisevät miehet
eiks niin", tasavallan presidentti Tarja Halonen aloittaa. Naistenpäivänä Mäntyniemeen on kutsuttu lounaalle politiikan naisvaikuttajia sekä naisjärjestöjen ja median edustajia. Paikalla ovat Maria Guzenina-Richardson, Sirkka-Liisa Anttila, Sari Sarkomaa ja Elisabeth Rehn. Lounas aloitetaan Kultarannan omenamehulla. Presidentti Halonen on iloinen, että EU:n puheenjohtajamaa Espanja nosti nai" H Y VÄ Ä A K K A I N PÄ I VÄ Ä ,
siin kohdistuvan väkivallan ensimmäistä kertaa neuvoston esityslistalle. Mutta Halonen on huolissaan siitä, miten Suomessa keskustellaan lähisuhdeväkivallasta. nyökytellään. Asiasta vaietaan edelleen liikaa. Osallistujien mielestä väkivaltaa pursuava yhteiskunta ja rakenteet tuottavat väkivaltaa, jonka kohteeksi ei pitäisi joutua miehen, naisen eikä lapsen. Amnestyn tutkimuksen mukaan parisuhteessa elävistä 1874-vuotiaista suomalaisisLOUNA SPÖYDÄ SSÄ
ta naisista noin 20 prosenttia on joutunut miehen fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhan kohteeksi. Tästä ongelmasta miesasiamiehet haluaisivat kääntää huomion pois. naisiin kohdistuvasta väkivallasta saa puhua vain, jos ihan kaikki otetaan huomioon. "Jos asian ottaa puheeksi, aina sanotaan, että no entäs miehet ja kyllä naisetkin lyö", Halonen sanoo. Hannele Huhtala
NYK Y TRENDIN MUK A AN
LOVE OF SIAM. Phichet on homo ja munkki. Katsoimme hänelle tärkeän elokuvan homojen välisestä rakkaudesta.
Jyrki on elätti
K A N S A L L I S E N nuorisotutkimuksen mukaan puolet 1530-vuotiaista ajattelee, että jokaisen pitää elättää itsensä omalla työllään, eikä turvautua avustuksiin. En ollut yhtään yllättynyt, että tutkimuksesta älähdettiin. "Meille olisi siis tulossa sukupolvi, jossa puolet lähtee siitä, ettei heidän tarvitse elättää itseään, eli toinen puoli elättäisi heidät", valtiovarainministeri Jyrki Katainen kauhisteli Hesarissa. "Sellainen romahduttaisi hyvinvointiyhteiskunnan." K ATA I N E N M A A L A I L E E
kauhukuvia tulevasta, vaikka kyse on ilmiöstä, joka on tämän hetken Suomessa kouraisevan tuttu. Katainen puhuu myös tulevasta sukupolvesta futuurissa, ikään kuin näitä ihmisiä ei vielä olisi edes lihallisesti olemassa. Onko tämä sukupolvi hänelle vammainen sikiö, jonka ehkä ehtisi vielä abortoida? Katainen ei pidä sanasta elättäminen mutta tukeminen on hänelle sydäntä lähellä: "Se että jossain elämäntilanteessa voi saada tukea, sen minä ymmärrän." Kataisen mielestä hyviä syitä tukeen ovat sairaus, opiskelu, työttömyys, vammautuminen, itsestä riippumattomat syyt ja itsensä kehittäminen. Hieno lista. Mutta jos hän seisoisi tämän oman listansa takana, hänellä ei olisi tutkimustuloksessa mitään kauhisteltavaa.
Nyt puhuu homomunkki
Miten paljon Thaimaa todella suvaitsee?
"Rakastan vielä itseäni."
jokainen suomalainen. Kuka sitten elättäisi kenet? Katainen pelkää, että ihmiset nimenomaan haluavat tulla elätetyksi, eivät elättää muita. Jokaisen suomalaisen tulisi puolustaa ajatusta toisten elättämisestä, se kulkee käsi kädessä elätetyksi tulemisen kanssa, silloin kun "hyvä syy" ilmaantuu. Samaisessa Hesarissa 35-vuotias yrittäjä kirjoittaa mielipidesivulla, että "nyt on tartuttava pikaisesti toimeen nuorten asenteiden muuttamiseksi... Nämä nuoret eivät ole varmaan tulleet ajatelleeksi miten hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan... Raha ei kasva puussa." Myös tämä 35-vuotias yrittäjä vetää tuloksesta johtopäätöksen, että ajattelemattomat nuoret tahtovat olla elättejä. Toisin kuin yrittäjä, olen varma, että kaikki 15-vuotiaat tietävät, että kassaholvista ei jaeta kultaa kaikille halukkaille. Kaikkien alle kolmekymppisten lokeroiminen nuorisoksi, joka ei tiedä mistä raha tulee, on halpaa ja tuttua retoriikkaa. Kataisen ja 35-vuotiaan yrittäjän edustama tulkinta onkin vallankäyttöä, jonka ainoa motiivi on väistää arvokeskustelu. Sen sijaan he haluaisivat keskustella asennekasvatuksesta.
L I S TA L L E L U K E U T U U TUTKIMUSTULOS
kertoo enemmän jakautuneista arvoista kuin tietämättömyydestä. Moni on huolissaan "nuorison" suhtautumisesta työhön, mutta kyllä minä olin iloinen siitä, että jos edes puolet ihmisistä ymmärtävät, että maailma ilman riippuvaisuutta toisista on hyvin yksinäinen paikka. Usein poliitikoilta unohtuu se, että se "avustus", joista minäkin osaltani nautin, se ei tule pelkästään Jyrkin ja 35-vuotiaan yrittäjän taskusta. Se tulee myös niiden nuorten taskusta, jotka tekevät koulun ohella töitä McDonaldsissa. Ruusu Haarla
H A I M A A O N tunnettu suomalaisillekin merkittävänä lomakohteena. Se tunnetaan myös maana, joka suvaitsee seksuaalista moninaisuutta ainakin naapurimaihinsa verrattuna hyvin. Thaimaa on yksi buddhalaisuuden merkittävimmistä tukikohdista. Mutta millaista on olla buddhalainen munkki Thaimaassa, jos on lisäksi homo? Haastattelin erästä munkkia tilaisuudessa, jossa hän näytti thaimaalaisen elokuvan Love of Siam. Elokuva on Thaimaassa merkittävä virstanpylväs, koska siinä on kahden nuorukaisen välinen rakkaus merkittävässä osassa. Elokuvaa markkinoitiin suurelle yleisölle, ei vain seksuaalivähemmistöille. Munkki suostui haastatteluun, mutta pyysi kutsumaan itseään nimellä Phichet.
T
Esittelisitkö itsesi siinä määrin kuin tahdot itsestäsi kertoa? "Olen buddhalainen munkki, jolla on edistyksellinen ajattelutapa sosiaalista sukupuolta, genderiä, koskevissa kysymyksissä. Olen kapinallinen. Järjestän mielelläni aktiviteetteja temppelin ulkopuolella. Sellaisia, jotka
haastavat ja muuttavat yhteiskuntaa." Mitä siis haluat viestittää buddhalaisille? "Jos kyse on homoutta koskevista opetuksista, älä takerru karmaa koskeviin ajatusjärjestelmiin. Esimerkiksi siihen, että homot ovat varmasti tehneet jotakin pahaa edellisessä elämässään ja syntyneet siksi homoiksi. Buddhalaisuushan opettaa olemaan takertumatta mihinkään. Karmaa koskevat ajatukset eivät auta meitä tukemaan omaa itseämme." Mistä muista toisten munkkien näkemyksistä olet eri mieltä? "Voi, niitä on paljon! Munkkien ei muka pitäisi järjestää muita aktiviteetteja kuin meditaatiota ja luentoja uskonnon kauneudesta! Mielestäni naisilla pitäisi olla oikeus munkkiuteen. Buddhismi mahdollistaa kyllä naispuoliset munkit: heitä kutsutaan nimellä phiksuni. Buddha itse salli naisille munkkiuden, mutta Thaimaan munkkiinstituutio ei anna naisille siihen oikeutta." Mikä on saanut sinut pysymään munkkina kohta kaksikymmentä vuotta? "Kehoni ei ole erityisen vahva. Jos pitäisi mennä tekemään palkkatyötä niin en jaksaisi. Jos taas pysyn munkkina, niin voin myös levätä enemmän. Haluaisin palata maallikkoelämään, mutta raha on esteenä." (Nauraa.) Miten homous ja munkkius sopivat yhteen? "Eivät sovi. Munkkiyhteisössä tapaa vain miehiä ja siitä seuraa vieraantumisen tunteita. Kaapista on vaikea tulla ulos. Tosin tämä ei varmaan eri-
tyisemmin eroa muista ammateista Thaimaassa." Munkkijärjestelmä on rakennettu heteroita varten. Aikanaan ajateltiin, että munkeilla ei pitäisi olla mitään seksijuttuja, joten näiden miesten pitää asua erillään naisista. Mitä jos onkin homo? "Se on mukavan haastavaa. Ajattelen, että pystyn pitämään omista tunteistani huolta. Mutta jos on joitakin tällaisia tunteita, niin ollaan sitten vain ystäviä. Tosin munkeilla ei pahemmin ole seksuaalista vetovoimaa. Ajeltu pääkään ei näytä erityisen komealta. Maallikot ovat selvästi komeampia kuin munkit!" Äsken katsoimme elokuvan Love of Siam, jossa toinen rakastavista on kristitty, toinen buddhalainen. "Luulisin, että kristityt thaimaalaiset homonuoret kohtaavat raskaampia ongelmia, koska heidän täytyy vastaanottaa avioliiton sakramentti. Mutta buddhalaisuus ei pahemmin sekaannu maallikoiden yksityiselämään. Jos julkistaisimme nimesi ja kuvasi, mitä riskejä joutuisit ottamaan? "Pakotetun maallikkoelämään palaamisen. Thaimaassa ei vielä yksikään munkki ole tullut kaapista julkisesti. Siksi tämä olisi kaikkein suurin haaste, niin suuri, etten vielä ole siihen valmis. Rakastan vielä itseäni. Ja tahdon elää edelleen. Vaikka on tämäkin haastavaa." Timo Ojanen
Kirjoittaja opiskelee neuvontapsykologiaa Bangkokissa.
OSCAR-PALKITTU PIANON OHJA AJAN, JANE CAMPIONIN, UUSI ROMANTTINEN DR A AMA
ABBIE COR NISH BEN WHISHAW
Ensi-ilta 9.4. elokuvateattereissa Helsinki, Tampere, Turku
www.brightstarthemovie.co.uk
14
3
2010
Vaikka puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärät laskevat jatkuvasti, niiden veikkausvoittovaroista saama tuki pysyy korkeana. YLE
Jätä Kitkat kauppaan
M A A I L M A N S U U R I N ruoka- ja juomayhtiö Nestlé käyttää palmuöljyä Indonesian tuhotuista sademetsistä ja turvemailta, kertoo Greenpeacen tuore ä raportti. Tuotteet kuten KitKat kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja vievät orangit sukupuuttoon. tosta eenpeace.fi www.greenpeace.fi
Koonnut Pertti Laesmaa
Voi pottu!
Maailman suurin kemikaalialan yhtiö tuo GMO-perunat Suomeen.
Pääministeri Matti Vanhanen uskoo, että televisiossa nähdyt sairaat turkiseläimet asuvat sairasosastolla, joka sijaitsee ihan siinä eläinten koulun ja eläinten kirkon vieressä." NytTen-palsta, Nyt 9/2010
Paras tapa hoitaa häiriköintiä ei ole se, että otetaan osapuolet puhutteluun ja sanotaan, että toisen pitää pyytää anteeksi. Sitten halataan ja unohdetaan asia. Sehän opettaa, että voi tehdä mitä vain, kun jälkeenpäin pyytää anteeksi ja että toisen kuuluu antaa anteeksi. Toinen taas oppii, että hänelle voi tehdä mitä vain ja sitten pitää antaa anteeksi." Maili Pörhölä, Mielenterveys 1/2010
E
"Leviää, ei leviä, leviää..."
On hyvä että nuoret näkevät sukupuolielimiä paljaimmillaan ja eri tiloissa. Ehkä kouluissa voisi olla porno-oppia, jossa näytettäisiin eri vuosikymmenien ja genrejen pornoleffoja." Maria Manner, Tulva 1/2010
U -komissio hyväksyi maaliskuun alussa geenimuunnellun Amflora-perunalajikkeen viljelyn unionin alueella. Amfloran on kehitellyt maailman suurin kemikaalialan yhtiö, saksalainen BASF. Lajiketta ei ole tarkoitettu ihmis, ten ravinnoksi, vaan eläinten rehuksi. Lisäksi suuren tärkkelyspitoisuutensa ansiosta perunaa voidaan käyttää teollisesti paperinvalmistuksessa. Myönteinen päätös geenimuunnellun kasvin viljelystä
unionin alueella on vasta EU:n toinen. Aiemmin lupa on ollut Monsanton kehittelemällä maissilajikkeella. Amfloran koeviljely aiotaan aloittaa tulevana kesänä myös Suomessa. gmo-viljelystä on parhaillaan käsittelyssä Suomen eduskunnassa. Europarlamentaarikko Satu Hassi kirjoitti päätöksen tultua blogissaan, että "ministeri Anttila ehätti taas heti eilen väittämään, ettei Suomi voi yksin kieltää tämän GMO-perunan viltäm jelyä alueellaan." Hassin muka Itävallan hallitus mukaan ilmoitti heti kieltävänsä kyseisen perukieltä nan viljelyn. "Italian maatalousministeri samaat aikoo noi, että Italia aik jatkaa perinteisL AK IESIT YS
tä maanviljelyä ja kansalaisten terveyden suojelua. Anttila ja Vanhanen, lopettakaa kiemurtelu. Jos kannatatte mutanttiruokaa, sanokaa se suoraan, älkääkä piilotelko Eu:n selän takana", Hassi kirjoittaa. Komission päätöstä vastustavat monet kansalaisjärjestöt sekä Helsingin yliopiston maaseudun kehittämiseen erikoistunut laitos Ruralia.
Jukka Vuorio
Lakiesitys on tällä hetkellä maa- ja metsätalousvaliokunnassa ennen kuin siitä äänestetään eduskunnan suuressa salissa. Äänestämään ei todennäköisesti päästä vielä huhtikuun aikana.
RIITA PERUNASTA
"GMO ei leviä tuhoisin seurauksin", lupaa maa- & metsätalousministeriö. Luomuliitto & tutkijat ovat eri mieltä.
Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi, miksi Amfloran viljely Suomessa olisi huono juttu? "Amflorassa on antibiooteille vastustuskykyinen geeni, jonka leviäminen voi vaarantaa ihmisten terveyden. Kysymys on myös periaatteellinen: avataanko nyt ovet GMO:lle." GMO-firmoilla on varmaan melkoinen lobbausoperaatio meneillään niin Suomessa kuin EU:ssakin? "Vain hyvin pieni joukko saa palkkaa siitä, että tuo esille kritiikkiä geenimanipulaatiosta. Kansainvälisillä suuryrityksillä kuten Monsantolla on suuren luokan lobbauskoneisto. Jos ajatellaan ketkä hyötyvät GMO-kasveista, niin voittajia ovat rehu- ja torjunta-ainefirmat." Maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Leena Mannonen, mitä jos antibioottiresistenssi leviää tuhoisin seurauksin Amfloran myötä? "Amflora on arvioitu turvalliseksi sekä ihmiselle että eläimelle useamman kerran muun muassa EU:n lääkeviranomaisen toimesta. Sama antibioottiresistenssigeeni on yleinen ympäristön mikrobeissa." GMO-lajikkeista epäillään, että ne eivät uhkaa luonnollista ympäristöä. Tavallisista lajikkeista taas tiedetään varmuudella, että ne eivät uhkaa mitään. Miksi ei tyydytä niihin? "Tavallisia lajikkeita on käytetty aina, joten niiden turvallisuus perustuu käyttöhistoriaan, ei viralliseen arviointiin. En tosin väitä, että ne olisivat vaarallisia, mutta niitä ei ole arvioitu samoilla mittareilla kuin gmo-lajikkeita." Kun GMO-lajike on luonnossa, niin eihän sitä sieltä enää pois saa? "Kun lajikkeelle annetaan viljelylupa, niin siinä vaiheessa asiaa on tutkittu paljon ja lupaa odotettu kauan. Luvan myöntämiseksi edellytetään, että lajikkeen leviäminen pitää pystyä hallitsemaan. Analogioita leviämisestä voi katsoa luonnosta, että miten normaalit lajikkeet ovat levinneet." Eivätkö lajikkeet leviä esimerkiksi hyönteisten mukana? "Ei ainakaan peruna, niiden leviämisen reittinä on mukula. Perunalla ei ole potentiaalisia risteytymismahdollisuuksia kuten esimerkiksi rypsillä ja rapsilla. Mutta jokaisen lajikkeen kohdalla käydään turvallisuuden arviointiprosessi." Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Jukka Rajala, onko GMO-lajikkeita tutkittu tarpeeksi? "GMO-lajikkeisiin liittyvän patenttijärjestelmän takia niiden riippumaton tutkimus on tehty erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Vuosi sitten 26 maissitutkijaa jätti Yhdysvaltojen ympäristövirastolle valituksen, että he eivät voi antaa puolueettomia lausuntoja, koska patenttilajikkeita ei saa tutkia. Tutkimus on alisteinen tuotteille? "Jokaisen niitä tutkivan on sovittava tapauskohtaisesti patentinomistajan kanssa mitä ja miten tutkitaan. Lisäksi tutkimuksen lopputulosvaiheessa patentinomistajalla on veto-oikeus estää julkistus." Kuluttajia huolestuttanee eniten perunan antibiooteille resistanssi geeni. "Antibioottien käyttöä on viime vuosina pyritty selvästi vähentämään, ja eläinten rehustahan ne kiellettiin kokonaan. Antibioottiresistenssi leviää mikrobitasolla yllättävän nopeasti. Antibioottirehun kanssa tiiviisti työskennelleillä viljelijöillä ja heidän ympäristössään on havaittu resistenssejä. Vaarana on, että tulevaisuudessa antibiootit menettävät tehonsa kokonaan."
Kun olemme jo lopettelemassa keskustelua, keski-ikäinen mies lähestyy lavaa ja ilmoittaa, että heidän pöydässään on viisi kysymystä. Ensimmäinen: Miksi täällä puhutaan englantia, vaikka olemme Suomessa?" Sami Henrik Haapala, Kaltio 1/2010
Jos syntyisit laitossiaksi, et voisi olla varma, kuolisitko neitseellisenä porsaana vai lukuisten porsaskatraiden isänä tai äitinä. Voi olla, ettet koskaan ymmärtäisi, ettei asiaan vaikuttaisi niinkään oma tahtosi kuin kaksijalkaisten apinoiden oikut." Henri Rönkkö, Uljas 2/2010
Paperin kuolemaa on povattu pitkään. Mutta ei paperi mihinkään kuole, se marginalisoituu. Paperiset kirjat ja lehdet ovat tulevaisuuden lankapuhelimia." Seppo Honkanen, Aviisi 3/2010
Yksikössä mennään AVIin, aviin tai peräti AVI:oon (lue: aluehallintovirastoon), monikossa tuloksena on sellaisia muotoja kuin AVI:ihin (aluehallintovirastoihin), AVI:jen. Koska lyhenteen käyttö on hankalaa, käykö kenties niin, että saamme suomeen uuden sanan historiallisista lääneistä tuleekin modernisti aveja?» Sari Maamies, Kielikello 4/2009
Jukka Vuorio
BASF aikoo aloittaa Amfloran kenttäkokeet kesällä Lammilla ja Seinäjoella. Tytäryhtiö Wintershall on osakkaana Nord Stream -kaasuputkessa.
Voiko vastuusta päästä puhumalla?
Päivänpolitiikan pelikentällä riittää läpänheittäjiä, mutta ketä kiinnostaa maailman syyt ja seuraukset kaiken mediamyllytyksen takana? Oletamme, että sinua. Vihreä Lanka raportoi todellisuuden tilasta joka perjantai perinteiseen tapaan paperilla ja pitkin viikkoa verkkolehdessä. Tutustu ja tilaa, jos et ole jo tilannut!
TUTUSTU NYT
3 kk/10 !
Saat lehdet kotiin kolmeksi kuukaudeksi numerosta 182 30 naputtelemalla viestikenttään lanka, nimesi ja osoitte esi.
Viesti on sinulle ilmainen. Voit myös tehdä vuositilauksen netissä ja saada tilaajalahjan! Katso:
www.vihrealanka.fi/tilaa
Toisin sanoen.
16
2
2010
Lähes 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä tuulivoimaa sähköenergian lähteenä. He siis haluavat kolme kertaa Helsingin olympiastadionin korkuisia eli 150250 -metrisiä tuulimyllyjä satamäärin Suomen rannoille. TALOUSELÄMÄ
Historia järjestykseen
oli liberaali liike. 1880-luvulla sosialistit alkoivat vaatia työläisille oikeuksia ja 1920-luvulla rakennettiin Euroopassa demokratiaa ja tasa-arvoa. 1960-luvulla syntyivät kansalaisoikeusliikkeet, 1980-luvulla vihreä liike ja lopulta 2000-luvulla piraattiliike. Se haluaa vapauttaa tiedon ja kulttuurin tekijänoikeuden kahleista. Se muuttaa maailman."
"1850-LUVULLA
Ahtaajat eivät tuhonneet paperiteollisuutta
tuhoavista vaikutuksista vaihtelivat sadoista miljoonista miljardiin euroon. Väitettiin, että lakko pysäytti koko teollisuuden. Pääministeri Vanhanen vaati, että pitää pohtia lakko-oikeuden rajoittamista. Facebookissa perustettiin rikkuriporukka vetämään matto työntekijöiden jalkojen alta. Metsäyhtiö UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi lakon jälA R V I O T A H TA A J I E N L A K O N
Ahto Apajalahti ja Kaj Sotala Jokapiraatinoikeus (WSOY 2010) www.wsoy.fi/wsoy/digipaper/wsoy/411/index.html
keen MTV3:n haastattelussa, että heidän yhtiöllään "päiväkohtaiset suorat taloudelliset menetykset jäävät alle arvioidun kolmen miljoonan euron, sillä pystyimme pitämään osan tuotannostamme käynnissä koko lakon ajan. Sellutehtaat ja erikoispaperikoneet kävivät lakosta huolimatta." Kimmo Jylhämö
MUISTOJA PERHEESTÄ. Hadizat Gatajevan ja hänen miehensä Malikin onni on kääntymässä.
Takaisin alkuun
Liettua: Tuomarit puolueellisia.
Kuole, aviomies!
tosin kirjoittamalla ansaitseva kotirouva, mutta kotirouva yhtä kaikki. Ja koska mieheni on töissä firmassa, jossa tehdään pitkää päivää, pystyn ainakin jollakin tavalla samastumaan japanilaisten kotirouvien arkeen. Tai heillä varmastikin aika käy pitemmäksi kuin minulla, jolla aika ei koskaan ole pitkä. Tiedän kuitenkin, miltä tuntuu, kun ilta hämärtyy ja yö lähestyy, eikä mies ole vieläkään kotona. Toisaalta tiedän myös, että minä kotihengettärenä olen suunnattoman vapaa mieheeni verrattuna. Parhaillaan kirjoitan tätä pikkulomalla Thaimaassa. Mies ei voi lähteä pikkulomille, sillä nyt vuoden vapaapäivät on jo kulutettu ja lisää tulee vasta loppukeväästä. Vuoden kahdestatoista lomapäivästä vähennetään myös sairaslomapäivät. Jos on puoli tuntia myöhässä töistä, lomista napataan pois puolikas päivä.
O L E N I T S E K O T I R O U VA , P A R I V I I K K O A S I T T E N aikakauslehdessä oli julman kuuloinen artikkeli. Siinä haastateltiin 57-vuotiasta Yojia, joka innolla odotti kolmen vuoden päästä alkavia eläkevuosiaan. Koko elämänsä firmalle omistanut duunari unelmoi omasta ajasta ja etenkin ajasta, jonka jakaa perheen kanssa yhdessä. Yhdessä vaimon kanssa. Mies suunnitteli jo kylpylälomia ja tanssiiltoja. Nyt hän tahtoi tehdä vaimonsa onnelliseksi. Vaimon reaktio unelmiin oli kuitenkin tyrmäävä. Vuosien patoumat aukesivat, ja vaimo paljasti miehelleen pinnan alla kytevän vihan. Kaikki kuluneet vuodet vaimo oli toivonut edes yhtä yhteistä lomaa, edes yhteistä illallista, pientä huomionosoitusta, mutta mies oli aina liian kiireinen, aina menossa töihin tai työvelvoitteiden mukaisiin illanviettoihin. Vaimo totesi: "Jos todella tahdot tehdä minut onnelliseksi, ole hyvä ja kuole tällä sekunnilla!" M I E H E N H Y VÄT
Vihdoinkin hyviä uutisia Gatajeveille.
Liettuassa pitänyt ja maan turvallisuuspoliisin kanssa ongelmiin joutunut Gatajevien tsetseenipariskunta sai maaliskuun loppupuolella vaihteeksi hyviä uutisia. Liettuan Korkein oikeus päätti 23. maaliskuuta, että Hadizat ja Malik Gatajevin tapaukset käsitellään uudelleen. Gatajevit ovat aikaisemmin istuneet Liettuassa 10 kuukauden vankeustuomion "kotidespotismista" ja "murhalla uhkailusta". Syyskuussa 2009 heidät tuomittiin kiristyksestä uuteen vankeusrangaistukseen, mutta pariskunta pakeni Suomeen ennen rangaistuksen toimeenpanoa.
Pontus Purokuru
O
RPOKOTIA
tä tähän saakka oikeudenkäynneissä on ollut lukuisia epäselvyyksiä. Tuomarit ovat olleet puolueellisia, ja vain syyttäjän puoli on käsittelyissä otettu huomioon", kommentoi Liettuassa paikalla ollut Oksana Tselyseva. "Lisäksi oikeus totesi, että Gatajevien aikaisemman vankeustuomion päätyttyä heidän vangitsemistaan jatkettiin laittomasti, eikä perheen lapsia olisi pitänyt pakottaa todistamaan vanhempiaan vastaan."
J Ä L K E E N Gatajevit odottavat Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseensa Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Todennäköisintä on, että oikeus päätyy samaan ratkaisuun kuin Maahanmuuttovirasto: Liettua on turvallinen maa. Suomi on pyytänyt asiassa neuvoa Luxemburgin EU-tuomioistuimelta saadakseen ennakkotapauksen EU:n sisällä tapahtuvasta turvapaikan hakemisesta. Gatajevien tukiryhmät Liettuassa ja Suomessa pitävät Liettuan päätösVA PAU T U M I S E N SA
tä suurena välivoittona. Tukiryhmän on vaikea uskoa, että aikaisempien oikeuskäsittelyiden virheet voisivat toistua enää uudessa käsittelyssä.
G ATA J E V I E N A I K U I S I A lapsia syytetään useista erilaisista rikoksista, esimerkiksi asekätkennästä. Tiedotustilaisuudessa paikalla ollut Gatajevien lapsi Denis Volovski, 26, kertoi, että Liettuan turvallisuuspoliisi yritti saada myös häneltä lausuntoa vanhempiaan vastaan. "Minua painostettiin todistamaan Hadizatia ja Malikia vastaan. Kun en taipunut, minua alettiin vähän ajan päästä syyttää täysin keksityistä talousrikoksista. Viimeistään silloin tiesin, että on aika häipyä Liettuasta", Volovski kertoi. Jukka Vuorio
ovat odottaneet kohtalonsa ratkeamista vankilassa, johon heidät passitettiin Liettuan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella. Nyt pidätysmääräys perutaan ja Gatajevien pitäisi vapautua vankilasta pian. "Liettuan korkein oikeus totesi, etS U O M E S S A G ATA J E V I T
Gatajevien tarinaa on seurattu Voimassa ja Fifissä, artikkelit löytyvät Voiman juttuarkistosta.
Uhri vai todistaja?
Maria Karuvuori
aikeet tulivat liian myöhään. Avioliitto oli jo katkeroitunut ja kylmä. Vaimoa ennemminkin harmitti tieto siitä, että mies oli tulossa kokopäiväisesti nurkkiin lorvimaan. Japanilainen avioliitto saattaa yhä tänäkin päivänä olla kahden kauppa taloudellisessa mielessä. Vaimon taas on tietenkin edullista naida töissä käyvä mies, koska silloin ei ole pakko itse käydä töissä. Mitä parempituloinen, sitä otollisempi naimakauppa. Tässä vaimo kaivaa itse omaa yksinäisyyden kuoppaansa.
Siru Valleala
A R I T U K S E N rikostutkinnassa ei nykykäytännön mukaan ole uhreja, vaan parituksen kohde on pelkkä todistaja. Sen sijaan ihmiskau kaupan kohteeksi joutuneilla on rikospro prosessissa asianomistajan eli uhrin ase asema. Yksilön kannalta termillä on väliä, tiet ylitarkastaja Venla Roth Kantietää sal sallisen ihmiskaupparaportoijan toimis mistosta. "Uhrin statuksen myötä saa oik oikeuksia." Helposti ei uhriksi katsota. Suomen tuo tuomioistuimissa on käsitelty neljä ihmis miskauppatapausta, joista kolme on liitt liittynyt seksuaaliseen ja yksi työvoima man hyväksikäyttöön.
P
Missä mättää, kun ihmiskauppajuttuja etenee tuomioistuimiin niin vähän? "Prostituutioon liittyviä tapauksia ei tutkita ihmiskauppana, vaikka niihin liittyisi törkeää väkivallalla uhkailua, liikkumisvapauden rajoittamista tai velkasuhteisiin saattamista. Kapea tulkinta ei ole ainoastaan vastoin kansainvälisiä sopimuksia vaan myös Suomen rikoslain vastaista."
ANNA-SOFIA JORO
Naiskulttuuripäivät 2010: Kenen tasa-arvo? Keskusteluja, työpajoja, järjestötori & toimintaa Tampereen yliopistolla 22.24.4.
M Ä Ä R Ä T U N T U U pieneltä, sillä poliisin mukaan maamme läpi kulkee vuositt sittain jopa satoja ihmiskaupan uhreja.
LUE KIRJA, NÄET PAREMMIN.
HYPPÄÄ KIRJAN KYYTIIN
Nadeem Aslam Elävältä haudatut
Natalja Kljutsarjova Kolmannessa luokassa
Marja-Liisa Halko ym. (toim.) NAISET, MIEHET, TALOUS
Jani Erola (toim.) LUOKATON SUOMI?
Worldwatch-instituutti MAAILMAN TILA 2010
Sapphire Precious harlemilaistytön tarina
Hanna Hauru Liian pienet sandaalit
Otto Bruun (ym.) IMMATERIAALITALOUS
Sirpa Wrede & Camille Nordberg VIERAITA TYÖSSÄ
*)Teemu Ikonen 1700-LUVUN EUROOPPALAISEN Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen KIRJALLISUUDEN HALLINTAVALTA ENSYKLOPEDIA
Olli Sirkiä Seuraavana Pasila
Seuraavana Pasila
Tiedon puolella. www.gaudeamus.fi.
Katso muut uutuudet ja Löytökorin tarjoukset
www.finlit.fi/kirjat
Opiskelija-alennus 20 % nyt myös verkossa!
Annikki Kaivola-Bregenhøj
Tiina Suopajävi
T Toivo Flink F
Kerrotut ja tulkitut unet
Kulttuurinen näkökulma uniin
Sukupuoli meni metsään
Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessa
Kotiin karkoitettavaksi
Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 19441955
Maarit Grahn ja Maunu Häyrynen (toim.)
Kulttuurituotanto
Kehykset, käytäntö ja prosessit
28,
32,
28,
32,
4 NUMEROA VUODESSA TIL AA ILMAINEN LEHTI OSOITTEESTA TOIMITUS@PL AN.FI WWW.PL AN.FI
2 NUMEROA VUODESSA
IRTONUMERO 17 EUROA , AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA JA RAKENNUSTIEDON KIRJAKAUPAT.
TIL AA LEHTI KOTIIN , T YÖPAIKALLE TAI L AHJAKSI YSTÄVÄLLE. 4 NUMEROA VUODESSA , 24 EUROA
LEHDEN VOIT TIL ATA ILMAISEKSI OSOITTEESTA TOIMITUS@PL AN.FI WWW.PL AN.FI
VUOSITIL AUS 89 EUROA , KESTOTIL AUS 80 EUROA . STEINERKASVATUS@STEINERKOULU.FI JULKAISUT@SAFA .FI WWW.STEINERKOULU.FI WWW.ARK.FI
VUOSITIL AUS (4 NUMEROA) 28 EUROA
6 NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 38 EUROA , VUOSIKERTA 45 EUROA . ILMEST YY NELJÄSTI VUODESSA . HINTA 20 EUROA/VUOSI
HTTP://ESIT YS.TODELLISUUS.FI/ TIL AUS@KULTTUURIVIHKOT.FI WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI
NELJÄ NUMEROA VUODESSA . VOI TIL ATA ILMAISEKSI. TIL AUKSET: TEOSTORY@TEOSTO.FI WWW.TEOSTO.FI
TIL AA ILMAINEN NÄY TENUMERO NETTISIVUILTAMME: WWW.DOORISLEHTI.FI KOODILL A VOIMA
IRTONUMERO 5 EUROA VUOSITIL AUS 20 EUROA 6 NROA VUODESSA , KESTOTIL AUS 34 EUROA , OPISKELIJOILLE 20 EUROA . P.041 506 5594 INFO@SARV.FI TIL AAJAPALVELU@JOUTSENMEDIA .FI WWW.SARV.FI WWW.KALTIO.FI IRTONUMERO 7 EUROA , VUOSITIL AUS 10 EUROA WWW.KIRJALLISUUSTERAPIA .NET SUKUVIESTI@SUVUT.FI WWW.SUVUT.FI/SUKUVIESTI 6 NUMEROA VUODESSA 34 EUROA (TIEDUSTELE EDULLISIA JÄSENHINTOJAMME)
11 NUMEROA VUODESSA , HINTA 55 EUROA (KESTO), 4 NUMEROA VUODESSA , 20 EUROA 62 EUROA (12 KK) INFO@BIODYN.FI TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI TIL AAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.L APSENMAAILMA -LEHTI.FI (09) 644 160 WWW.BIODYN.FI WWW.YDINLEHTI.FI/TIL AA -YDIN YDIN@YDINLEHTI.FI 4 NUMEROA VUODESSA , 25 EUROA OPISKELIJATIL AUS 20 EUROA KESTOTIL AUS 28 EUROA VUOSITIL AUS 35 EUROA
3
2010
HUHTIKUU
21
Mies mekossa & muuta hauskaa
Jari Koljonen eli Lola Vanilla eli Bent van der Bleu kertoo, miten drag & burleski yhdistyy.
BURLESKI
on ihmetelty ja ihasteltu burleskia suuren yleisön toimesta jo pari vuotta. Jarkko Valteen valtavirta-dragille on hämmentyneinä naurettu vielä kauemmin jopa television prime timessa. Kovin moni ei silti vielä ole kuullut burleskin ja dragin alalajeista, kuten boylesquesta, draglesquesta, queerlesquesta, drag kingeistä ja faux queeneistä. Nyt nämä taidemuodot aiotaan yhdistää kokeilevalla klubilla. Hankkeen vetäjänä toimii kummassakin skenessä tunnettu Jari Koljonen, 26, jonka jotkut saattavat tuntea myös drag queen Lola Vanillana tai boylesque-esiintyjä Bent van der Bleuna. Vaikka sekä burleski että drag ovat monissa alalajeissaankin pintapuolisesti viihdettä, ne ovat vähintään yhtä paljon normien kyseenalaistamista sekä leikkimistä kulttuurisilla käsitteillä ja yhteiskunnallisilla rooleilla. Koljonen haluaakin kiinnittää huomiota taiteen viihteellisen puolen lisäksi myös esityksien huomioita tekevään ja kantaa ottavaan puoleen. Jari Koljonen, olet Helsinki Burlesque -yhdistyksen kanssa yhdistämässä kaksi alakulttuuria. Kenelle uusi klubi on suunnattu? "Tekisi mieli sanoa, että kaikille, mutta ei se varmaan ihan pidä paikkaansa. Jos pitää jo drag-parodiaa Madonnasta radikaalina, voi tämä klubi olla liikaa. Esiintyjille on sanot-
S
UOMESSA
tu, että jos heillä on jokin niin raju tai outo numero, jota ei saa muualle myytyä, niin tuokaa se tänne. Mua on häirinnyt tän Suomen skenen kapeus ja salonkikelpoisuus. Klubimme on estradi, jossa voi tuoda esiin kokeellisempaa kamaa." Onko drag vain homojen hommaa? "Ainakaan teoriassa sukupuolella tai seksuaalisella suuntautumisella ei pitäisi olla väliä. Alalajien kirjo on todella laaja, samoin jokaisen esiintyjän motiivit ja ajatukset. Mutta on
drag Onko ojen om vain h aa? homm
totta, että tässä ainakin leimaantuu helposti homoksi. Drag on yhä uusi asia esittävässä taiteessa, ja noussut suuren yleisön tietoisuuteen nimenomaan homoravintoloiden ja -bileiden kautta." Dragissa on enemmän tai vähemmän myös huumoria. Hymyilyttää, kun mies pukeutuu naiseksi. Mutta miksi ei ole hauskaa, että nainen pukeutuu mieheksi? "Yhteiskunnassa nainen on jo omaksunut monia maskuliinisia piirteitä, esimerkiksi juuri pukeutumisessa. Se on jo niin arkipäiväistä, ettei pelkkä vaatteilla pelaaminen siinä suhteessa naurata. Toiseksi, jos ajatellaan perinteistä arvohierarkiaa, pukeutumalla naiseksi mies ikään kuin alentaa itsensä. Samal-
la tavalla nainen ylentää itsensä. Alentaminen on hassumpaa. Mutta tämä on siis tulkintani asiasta, ei mielipiteeni." Onko drag queenina esiintyminen seksuaalista? "Taiteessa seksuaalisuus voi olla tai olla olematta läsnä ja riippuu ihan esiintyjästä ja esityksestä. Kaikki taiteilijatkaan eivät täysin osaa sanoa eroa seksuaalisuuden ja taiteen välillä, jos motiiveja ryhdytään oikein syvältä tarkastelemaan. Itselläni dragin tekemisen motiivit eivät ole seksuaalisia, vaikka esitykset useimmiten ovat." Kun muunnut Lolaksi tai Bentiksi, ei varmaan riitä, että vaihdat vaatteet ja istut peilin eteen meikkaamaan? "Näissä rooleissa oleminen on aina performanssia, jossa on kyse
myös näyttelijäntaidoista. Lolalla ja Bentillä on omat identiteetit, joita on tietysti vaikeaa ylläpitää tuntikausia vaikka joissain bileissä. Täysin vierasta identiteettiä en kuitenkaan pysty hahmoille pakottamaan, ja olen huomannut, että Jarista tulee piirteitä Lolaan ja Bentiin, mutta myös toisin päin." Turkulainen ravintoloitsija Sedu
Koskinen on tämmöinen nykymaailman renessanssi-ihminen, joka työntyy kaikille kulttuurin aloille. Hän on aloittanut baareissaan myös burleskiklubien pyörittämisen. Menisitkö esiintymään Koskisen bileisiin? "Hyvä esitys ei ole kiinni paikasta vaan yleisön ja esiintyjän välisestä kontaktista. Itse kuitenkin koen, että usein marginaalisemmista paikoista löytyy ennakkoluulottomampaa yleisöä, joka on valmis kohtaamaan haastavia ja ei-valmiiksi pureskeltuja esityksiä."
Jukka Vuorio Helsinki Burlesque & Lola Vanilla esittävät: Drag me to HEL. Tapahtuma Helsingin Kaapelitehtaalla 23.4.
BOYLESQUE-BENT. Drag-
taiteilija Jari Koljonen haluaa esiintyä marginaalisemmissa paikoissa kuin Sedu Koskisen juottoloissa. Koljonen tekee haastavia esityksiä, joita ei ole valmiiksi pureskeltu.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
1 3.4. KRIITTINEN PYÖR ÄRETK I, liikkeelle lähdetään Havis Amandan patsaalta kello 13, retki päättyy Lasipalatsin aukiolle, kriittinen pyöräretki kulkee niillä tieosuuksilla Helsingissä, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon, Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas pyöräkaistaverkosto. JYVÄSKYLÄ TUTK INTOTEHDA S 8.9.4. Jyväskylän yliopiston Taiteiden & kulttuurin tutkimuksen laitoksen opiskelijat ottavat opetustilansa, Juomatehtaan, Vapaudenkatu 25, haltuunsa, kaksipäiväinen mielenilmaus koskee taide- & kulttuurialan opetuksen asemaa uudistuvassa yliopistossa, kaikille avoin tapahtuma on myös pedagoginen kokeilu, jossa opiskelijat muovaavat opetustarjonnan, mielenosoittajat haluavat ottaa kantaa alan tilaan innovaatioyhteiskunnassa, lisätietoa & manifesti: http://tutkintotehdas.blogspot.com. SUOMI TALONVALTAUSTOIMINTAPÄIVÄT 16.17.4. maanlaajuiset toimintapäivät tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua, ota mukaan ystäväsi, projektisi, ideasi ja taitosi osallistu eri kaupunkien talonvaltausprojekteihin tai aloita omasi! talonvaltaustoimintapaivat.blogspot.com/
SANAT SUUHUNSA SUKELTI, VITTU VIISUSTA VI-
jo käynnistynyt kansanmusiikkijuhla Sommelon hävyttömien laulujen kilpailu on leikkimielinen kisa, jossa tarkoitus on löytää vuoden 2010 hykerryttävin lauluesitys, äänestä suosikkiasi 1.4.31.5. netissä: www.runolaulu.fi/ sommelo/havyttomatlaulut.php, suuri loppukilpailu pidetään Sommelon pidoissa 2.7. Kuhmotalon Lentua-salissa.
HELTI,
villeen, lauluja esittää Tuulia Kallio, Maanantaiklubin vetäjinä Irene Auer & Yrjö Hakanen Helsingin Milenkassa kello 19.
1 3.4.
8.11.4. SUOMALAISEN ELOKUVAN FESTIVAALI, teemana Suomi-kultti, Matti Ijäs (kuva Ijäksen elokuvasta Räpsy ja Dolly) & Ismo Kallio, Turussa Humalistonkadun ML Media Livissä (entinen elokuvateatteri Domino).
18.30.
I L M A S TO P U U KO K U N TA M U U TYHTEISUUTEEN TUU, MUT TA TA I-
tanbulin brunssin yhteydessä, joka toinen sunnuntai kello 11.
20.4. MIK Ä JUUTAL AISUUDESSA ON MINULLE TÄR-
KEINTÄ? Michel Grünstein luennoi Israel vuonna
JÄRJEST YK SEEN?
5770 -luentosarjassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, kello 18.
JOENSUU TANSSI & SOM ATIIK K A YHTEISKUN-
SOSI ALISMIS-
TA,
PÄÄSIÄINEN
HELSINKI VIA CRUCIS RISTIN TIE, ekumeeninen
pääsiäisnäytelmä Helsingin keskustassa, ohjaus Miira Sippola, esitys Lauri Otonkosken käsikirjoitukseen, esitys 2.4. & 3.4. kello 21, lähtöpaikkana Kaisaniemen puisto.
Kalevi Suomela Kriittinen piste -keskustelutilaisuudessa Helsingin Milenkassa kello 18, musiikista vastaa Leevi Launis. MITÄ TANSSI VOI
TARJOTA KUNNILLE & MITÄ KUNNAT VOIVAT
LUENNOT, SEMINAARIT & KESKUSTELUT
4.4. YMPÄRISTÖVALL ANKUMOUS, Annikin keskustelukerho Tampereen Annikinkadulla, Cafe Istanbulin brunssin yhteydessä, joka toinen sunnuntai kello 11. 12.4. KOHTA AMISIA MA ANANTAIKLUBILL A, Kohtaamisia-elokuvan ohjaaja Saara Cantell & yhtä pääosaa esittävä Anneli Sauli keskustelemassa elokuvasta, jossa naiset oppivat nousemaan sii-
Seminaarissa pohditaan tanssin mahdollisuuksia kuntalaisten hyvinvoinnin lisääjänä, toisaalta seminaarissa halutaan nostaa esille kuntarahoituksen ongelmat, kuntien suhteellinen tuki tanssiteattereille on puheteattereita merkittävästi alhaisempi, seminaari Teatterikorkeakoulussa Helsingissä.
TARJOTA TANSSILLE?
14.4. HULLUJA NUO VENÄL ÄISET HULLUNA VENÄ-
Millaista ilmastopolitiikkaa tarvitsemme? Keskustelutilaisuudessa mukana ympäristöfilosofi Simo Kyllönen & tiedetoimittaja Pasi Toiviainen, Helsingin Vallilan kirjastossa, Päijänteentie 5, kello 19.
17.4. VASEMMISTO & SOSIALISMI 2010-LUVULL A,
Itä-Suomen liikuntaopiston (ISLO) järjestämä seminaari avaa kehotietoisuuden näkökulmia koulutukseen, terveydenhuoltoon & taiteisiin, 9.10.4. päävierailijana sveitsiläinen tanssija, liiketerapeutti Thea Rytz, lisätiedot & ilmoittautuminen: www.islo.fi.
NASSA,
TAPAHTUMAT
17.4. NOSTURIN ROCK-K IRPPIS, levyjä, vaatetta, soittimia & löytöjä Helsingin Nosturissa kello 11 16. OULUN TAITEIDEN PÄIVÄ, tapahtumia asukastuvissa, nuorisotaloilla & kauppakeskuksissa. 20.4. SARJAKUVALUKUPIIRI, maksuttomissa lukupiireissä perehdytään syvemmin sarjakuvien kerrontamalleihin, käsiteltävät kirjat ilmoitetaan osoitteessa: sarjakuvakeskus.fi, Helsingin Sarjakuvakeskuksessa kello 17. HELSINKI UNOHDET TU K ANSANMURHA, Luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry järjestää tapahtumakokonaisuuden, joka on omistettuja romanien holokaustille, Barvalo Drom Elinvoimainen mustalaiskulttuuri -näyttely 26.3.29.4.
JÄ ÄN, Anna-Lena Laurénin, Ylen Moskovan-työ-
KILPAILU
komennukselta palanneen nuoren toimittajan huumorilla höystettyjä näkemyksiä & kokemuksia naapuristamme, keskustelutilaisuus Helsingissä, Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5, kello
seminaarissa alustavat vasemmiston vaihtoehdoista kriisien kapitalismille Arja Alho, Ruurik Holm & Yrjö Hakanen, haasteista 2010-luvun sosialismille puhuvat Emmi Tuomi, Dan Koivulaakso, Marko Korvela & Marjaliisa Siira, Helsingin Vanhan musiikkisalissa kello 1116, järjestää SKP & DSL, seminaariin liittyen on varattu lippuja Ryhmäteatterin näytelmään "Euroopan taivaan alla". 18.4. MA A, OMISTUS, VILJELY, Annikin keskustelukerho Tampereen Annikinkadulla, Cafe Is-
22
HUHTIKUU
3
2010
KE 31.3.
TAIDETAPAHTUMA MEDIAPYHÄT KIESIT & TSYBYT -mediataidetapahtuma 31.3.5.4., esillä video- & installaatioteoksia, jotka voidaan nähdä eräänlaisina vastauksina nyky-yhteiskunnan asettamiin kysymyksiin autoilukulttuurista ja sukupuoli-identiteeteistä, Tampereen galleria Rajatilassa, mape 1318, lasu 1216 & galleria Huoltamolla, ikkunanäyttely.
LA 3.4.
KONSERTTI UUSI HELSINKI -kvartetti esiintyy Juhlsin hopeapajalla Norjan Kautokeinossa, kello 17 (16 Norjan aikaa), Hetan Musiikkipäivillä, joka on pääsiäisajan kirkko- & kamarimusiikkiin erikoistunut musiikkifestivaali Enontekiöllä.
TI 30.3.
ELOKUVA SEITTIEN LINNA (Kumonosu-jô, Japani 1957), Kurosawasarjan kolmas näytös Turun elokuvakerhon tapahtuma Turun Kirjakahvilassa kello 19, elokuvan alustajana tutkija Lauri Piispa, joka puhuu aiheesta Kurosawa & näyttelijä Toshirô Mifune.
TO 1.4.
VALOKUVIA ORANGE-WALKTOWN BACKYARD OF PARADISE, Roosa Salmisen matkakuvia 27.3.2.4. Helsingin Pulmu-baarissa, Fleminginkatu 13, mato 1802, pela 1602, su 1802
SU 4.4.
KUVATAIDE IÄ! IÄ! IÄ! Näyttelyssä Seppo Alanissi & Vesa-Antti Puumalainen tulkitsevat kuvallisesti yhdysvaltalaisen kauhukirjailija H. P. Lovecraftin (18901930) Cthulhu-mytologiaa, näyttely 3.30.4. Tampereen Bukra-galleriassa, mape 1118, la 1116.
Mekö teimme rauhankodista sikalan?
T E AT T E R I Suomea eniten sivunnut kansainvaellus kautta aikain lienee 1960-luvun massiivinen muuttoliike työn perässä Ruotsiin. Nyt, kun kokonainen sukupolvi ruotsinsuomalaisia on kasvanut kansankodin helmassa, on ryhdytty entistä avoimemmin puhumaan ongelmista, joihin suomalaiset jälkeläisineen vieraassa törmäsivät. Ruotsi oli silloin vielä maahanmuuttajiin tottumattomaton maa. Susanna Alakosken romaani Svinalängorna (Sikalat) lienee tämän genren merkittävin tai ainakin tunnetuin teos. Sikaloita voisi pitää yhtäältä inhorealistisena, traagisena tarinana vieraalle maalle joutuneesta perheestä, jota viina lähtee viemään, mutta samalla myös perheen tyttären hienona selviytymistarinana.
A J AT U S A L A K O S K E N romaanin kääntämisestä näyttämökielelle kuulosti melko hurjalta. Ei siksi, että jutusta puuttuisi draamalle aina tarpeellisia konflikteja tai yllättäviä juonenkäänteitä, vaan siksi, että ensimmäinen ajatus Svinalägornasta on tarinan kertojaminän näkökulmasta kuitenkin "rähinätodellisuuden" kuvaus. Se ilman muuta kääntyy myös asetelmaksi "Heja Sverige skit Finland". Näin siitäkin huolimatta, ettei kansankoti likikään kaikissa käänteisssään miltään absoluuttiselta onnelalta vaikuta. Marina Meinander ja Mikaela Granit onnistuvat välttämään kaikki tekstissä piilevät ansat, joihin langetessaan juttu kääntyisi naureskeluksi monikulttuurisuuteen totuttelemiselle.
Riksteaternin, Wasa Teaternin sekä suomenruotsalaisen Blaue Frau- & ruotsinsuomalaisen Uuden teatterin yhteistuotanto Svinalängorna 13.14.4. Espoon Kaupunginteatterissa, 15.4. Kotkan kaupunginteatterissa, 17.4. Åbo Svenska Teaterissa, 19.4. Tampereen Työväen Teatterissa, 20.4. Jyväskylän kaupunginteatterissa, 21.4. Kuopion kaupunginteatterissa, 23.4. Oulun kaupunginteatterissa & 26.4. Wasa Teaterissa. Lue lisää Fifistä.
kulttuurikeskus Caisassa, Romanit & hololauluja, esiintyjinä Petri Kaivanto, Marko Puro, kausti kansainvälinen seminaari 8.9.4. TieVeera Railio, Reetta Ristimäki & Maija Ruusteiden Talossa, seminaari käsittelee romanien kanen Helsingin musiikkiteatteri Kapsäkissä kohtaloa toisen maailmansodan Euroopaskello 19. sa, lisäksi keskustellaan Euroopan romanien HELSINKI GODHET ÄR HY VÄ ON, teatteriryhmä tilanteesta nyt sekä pohditaan romanien tuteater 90°:n esityksessä tekstejä hyvyydestä levaisuuden haasteita, Barvalo Drom -musAntti Nylénilta, Emma Juslinilta & Tuomas Titalaismusiikin konsertit 27.3. Tammisaaren moselta, ensi-ilta 10.4. kello 18 Kaisaniemen Karelia-Sali & 9.4. HelKasvitieteellisessä puusingin Savoy-teatteristarhassa, muut esitykset sa & Die Zigeuner von 14.4.7.5., esityskielet suo31.3.24.4. TOSHIYUW, valokuvanäyttely mi & ruotsi. KI FUKUDA, japanilaisen Romanian saksankieliRÖSÄLEHTO musiikillinen kuvittajan veikeän naivistisia sistä romaneista 9.4. absurdia D-mollissa, ohtöitä Helsingin Napa-galle12.5. Goethe-instituujaus & käsikirjoitus Tiina riassa, kepe 1218, la 1216. tissa. Tanskanen, ensi-ilta 13.4. Pääsiäisviikonloppuna Napa K IE R R ÄT YS T E H DA S kello 19 Metropolia-teattekutsuu maalaamaan pääsiäis24.25.4. tavaratorilla rin teatterisali, Hämeentie munia à la Fukuda. Fukudavanha tavara vaihtaa 161, muut esitykset 15.27.4. maisimman munan maalaaomistajaa ilmaiseksi, Y H D E N TÄ H D E N R E V Y Y, jalle tiedossa kirjapalkinto. Taitotorin työpajoisriehakas, uskalias & filoMunanmaalausta galleriassa sa voi tehdä omia luosofinen revyyretki halki lauantaina 3.4. kello 1620. muksia kierrätysmate1900-luvun viihdemusiikin, Tarvikkeet paikan päältä. riaalista, tapahtuman Kaisu Kurki sukeltaa moyhteydessä järjesteninaisiin mies- & naisrootään Risain-kilpailu, leihin, esitykset 22., 24. & johon yksityishenki29.4. Helsingin musiikkitelöt voivat osallistua atteri Kapsäkissä kello 19. lähettämällä sähköRIIHIMÄKI SPOTTI Lasten postitse 6.4. mennesTeatteripäivät 24.25.4. sä valokuvan omasta Riihimäellä, esityksiä Kino kierrätysdesign-tuotSammossa, Riihimäen Teteesta, Kaapelitehdas, atterissa, Teatteripohjassa Merikaapelihalli, lasu & kirjastossa. 1017. VANTAA TAHDOTKO SIN Ä? TAMPERE KENEN TASA-ARVO? NaiskulttuuripäiTikkurilan Teatterin & Vantaan Näyttämön vät 2010, Kaikille avoin feministinen festivaali yhteistyö on poliittinen fantasiatarina kun21.24.4. tapahtumia kirjastolla, yliopistolla, taliitoksesta Vernissan huoneteatterissa, esiNaistarilla, Telakalla & Artturissa, järjestäjä tykset perjantaisin & lauantaisin 27.3.24.4. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. kello 19. SUOMI NUUKUUSVIIKKO, ekologisen kulutuksen teemaviikko 19.25.4. viikolla julkistetaan STAND UP & IMPRO teemanäyttely, joka käsittelee yksilöiden & yhteisöjen kestäviä ratkaisuja asumisen, ruu6.4. K ALLE KEIPI, MIKKO ERJOSSA ARI, K IISU an, liikkumisen & työnteon näkökulmasta, ALÉN & HEINI K ANNI A INEN, Improklubi!-ilta lisäksi eri paikkakunnilla järjestetään tutusTurun Klubilla kello 19. tumisvierailuja ekologisesti & sosiaalisesti 7.4. JANI KOSK INEN, VILLE K ILJUNEN, SINIKK A kestäviin yhteisöihin sekä työpajoja, tapahtuSALMINEN & BIRGITTA PUTKONEN, Klub Impro: mat on koottu www.nuukuusviikko.fi/tapahNaamat Hämeenlinnan kaupunginteatteristumat -sivulle. ta Hämeenlinnan Suisto-klubilla. 10.4. PEKK A JAL AVA Yhden tähden ilta, Radio 957 Stand up -klubi Tampereen Yo-talolla. TEATTERI & OOPPERA 16.4. PEKK A JAL AVA Yhden Tähden Ilta Hä8.4. OOPPER A-A ARIOIDEN TOIVEKONSERT TI, meenlinnan Suisto-klubilla. Ritva Auvinen & Juha Kotilainen toteuttavat 24.4. TEEMU VESTERINEN & ARIMO MUSTOyleisön toiveita pianisti Collin Hansenin säesNEN, Radio 957 Stand up -klubi Tampereen tyksellä, Laura Jurkka juontaa konsertin HelYo-talolla. singin musiikkiteatteri Kapsäkissä kello 19. 28.4. SAMI HEDBERG kokovartalomies-show 22.4. AKK APAKK A ELI TIUKK A TIIMI TUUTampereen Yo-talolla. LETTA A, Teatteritorstai-sarjassa lavalla Eeva Litmanen, Tarja Markus & Kaija Kiiski, ohjaus KIRJALLISUUS Tiina Puumalainen, Helsingin Stoassa kello 19. 23.4. RIISUTUT ROOLIT, konsertissa Sirkka19.4. HEIKK I HIETAMIES, kuukauden kirjavieLiisa Sassin hauskoja, rohkeita & koskettavia ras Helsingin Stoassa, haastattelijana Nina
Mikko-Oskari Koski
PREMIÄR 13.4.2010
FÖRESTÄLLNINGAR/ ESITYKSET 15.4-8.5. kl. 20 Styrmansgatan 13 Perämiehenkatu 13 15/10 e p. 09-611003 www.piletti.fi www.luckan.fi Naamioitu satu aikuisille
www.universum.fi
24
HUHTIKUU
3
2010
SU 18.4.
KE 14.4. TI 13.4.
KEIKKA DARYA OCH MÅNSKENSORKESTERN Helsingin Kuudennella linjalla.
LUENTO BODY AS THEATRE, filosofi Jean-Luc Nancy luennoi Helsingin Kiasmassa, ennen luentoa julkistetaan Nancyn Filosofin sydän -teos yleisölle avoimessa tilaisuudessa, jonka yhteydessä nähdään myös Julius Elon & hänen työryhmänsä tilaisuutta varten luoma performanssiesitys, kello 1316.30.
KUVATAIDE RAJOILLA, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL:n) kutsunäyttelyn teemana ovat elämäämme eri tavoin ohjaavat rajoitteet & esteet, joko fyysiset/henkiset tai kuvitteelliset/todelliset 13.6. asti Aineen taidemuseossa, tito 1118, pesu 1115.
PE 16.4.
KEIKKA DINOSAURUXIA & The Brooklyn Vegans dj:t & dj Nikola Tesla, Bad Ideas -klubi Helsingin Bellyssä.
LA 17.4.
KEIKKA HANNIBAL & STEPA Hämeenlinnan Suisto-klubilla.
Ahistaa ihanasti
T E AT T E R I "Näin Tyynymiehen pari vuotta sitten Kansallisteatterissa, se oli voimakas kokemus. Tuntui, että sisällä tapahtui jotain suurta", ohjaaja Annu Sankilampi sanoo. Nyt hän ohjaa Martin McDonaghin kirjoittaman Tyynymiehen Jyväskylän ylioppilasteatterille. "Teksti käsittelee ihmisyyttä niin monella tasolla, etten osaa vieläkään pukea oivaltamaani sanoiksi. Tuskin koskaan osaankaan." McDonaghia aiemminkin näyttämölle työstänyt Sankilampi kertoo irlantilaiskirjailijan puhuttelevan humoristisen ahdistavalla tyylillään. Tyynymies on raju teksti. Se kertoo kirjailijasta ja hänen heikkoälyisestä veljestään, jotka ovat tutkintavankeudessa lastenmurhista. Tapahtumapaikkana on poliisidiktatuuri, jossa lapsia on alkanut kuolla julmilla, kirjailijan pääosin julkaisemattomissa teksteissä kuvatuilla tavoilla.
talolla.
15.4. THE FINAL HARVEST & K ARELIAN WARCRY,
"Se on vaikea kysymys. Kirjoitetun sanan vuoksi käydään uskonsotia, ja sanoilla voi kiihottaa ihmisryhmiä vastaan. Sananvapaus täytyy olla, mutta se ei saa johtaa sortamiseen. Sanoilla voi loukata, mutta tehdä myös hyvää. Sanojen mahti pitää ymmärtää ja sitä tulisi käyttää hyvin", Sankilampi pohtii. ylioppilasteatterin Tyynymiehessä helpolla eivät pääse näyttelijät eikä myöskään yleisö. Lavastus on karsittu minimiin, jotta väkevät sanat pääsevät esille. Näyttelijät esiintyvät pyöreällä lavalla yleisön ympäröimänä, eivätkä pääse tilannetta pakoon. "Näyttelijät ja yleisö ovat niin samassa tilassa ja hetkessä, että näytelmästä tulee paitsi yhteisöllinen, myös tunnustuksellinen tapahtuma." Sankilampi kertoo näyttelijöidensä reagoineen tekstiin vahvasti jo ensimmäisissä lukuharjoituksissa. Tyynymies vetoaa alkukantaisiin
J Y VÄ S K Y L Ä N
tunteisiin, pelottaa, ahdistaa ja vapauttaa samanaikaisesti. Sankilampi uskoo näytelmän olevan ristiriitainen kokemus myös yleisölle. "Tekstissä tapahtuu kauheita, mutta siinä on myös huumoria. McDonaghin näytelmät tuovat hyvin esille sen, että huumori on ainoa keino, joka mahdollistaa elämisen kaiken järjettömyyden keskellä", Sankilampi sanoo.
Laura Haapala Tyynymiehes, Jyväskylän ylioppilasteatteri, ensi-ilta 22.4. kello 19, muut esitykset 25.4.17.5. Ikäsuositus 13 vuotta. Keskustelutilaisuus näytöksen jälkeen. Vieraana 25.4. kirjailija Keijo Siekkinen, 3.5. Pelastakaa Lapset ry & 10.5. Amnesty International.
N ÄY T E L M Ä K Ä S I T T E L E E isoja asioita: sananvapautta, heikompiin kohdistuvaa väkivaltaa, sisarusten välistä rakkautta, huolenpitoa ja sen puutetta sekä vallankäyttöä. Päällimmäisin teema on vastuu sanoista.
PAINAJAISIA
& HUUMORIA. Annu Sankilampi ohjaa Jyväskylän ylioppilasteatterille Martin McDonaghin kirjoittaman Tyynymiehen. Teksti teki ohjaajaan lähtemättömän vaikutuksen, kun hän näki sen ensimmäisen kerran Kansallisteatterissa.
maalauksia 4.4. asti galleriet G18:ssa, mape 919, lasu 1216. KLUBIT NELJÄ VUODENAIK AMA AL AUSTA, Maaria Märkälän teoksia 10.4. asti Vuotalon Galleriassa, 3.4. JAM-A-HOLICS: That Funky Sh*t dj Muggmato 1020, pe 1018, la 1016. sy, dj Jersey Smooth, dj Shorty Green & dj Aku"K A IKEN PITI OLL A KUNNOSSA ..?" Aura HaSetä, Tampereen Yo-talolla. kurin, Kimmo Peltolan & Adolfo Veran teok17.4. CHECK YO SELF: Dj Critikal, Dj Who?Me, sia 11.4. asti galleria Rantakasarmissa, tito Hank Holiday & Herman Pride 10-vuotistaitei1217.30, pesu 11.3016. lijajuhla, Tampereen Yo-talolla. MATK ALL A, Pentti Kokon maalauksia 18.4. asti Akvart-galleriassa, tipe 1117, ke 1119, lasu JAZZ, BLUES, VIIHDE 1116. THOUGHTS IN MATTER HAHMOTUKSIA, Joonas 3.4. 3/4-K ITAR AKONSERTTI, soittoa & tarinoiTurusen & Mari Puhakan maalauksia 18.4. asta, ilta on samalla 3.4. syntyti galleria Nunesissa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 a, tipe 1217, neiden juhla, esiintymässä Ole Halén, Risto Vuorimies, Yrjänä lasu 1216. 31.3.23.4. MENSauros & Henry Ojutkangas M A R I R A NTA SEN maalauksia NEISYYDESTÄ 25.4. asti Korjaamon galleriasHelsingin Vuotalossa. TULEVAISUU10.4. SIBERI AN BLUES HUS TEEN, Sari Stajevic- sa, joka päivä 1117. K IES, Blues Explosion HäIKKUNAOSTOK SILL A, muotoiliTeodosinin ikoneja meenlinnan Suisto-klubilla. & freskoja Nurmijär- jaryhmä Kaamoksen näyttely 15.4. BENNY GOLSON Helsingin 30.4. asti Arteesaanitalon ikven Kirjastogallerikunagalleriassa, HelsinginkaSavoy-teatterissa. assa, Punamullantie 17.4. HELSINGIN BAL AL AIKK Atu 34 b, avoinna ympäri vuoro1, mato 1020, pe ORKESTERI (HBO) 100-vuotiskauden. 1018, la 1016. juhlakonsertti Helsingin FinANT TI LINNOVA AR AN näyttely landia-talolla. KUMPI K A ATA A 2.5. asti galleria Uusitalossa, tipe 1117, lasu 1216. KUMM AN? Lauluyhtye Pinkit Hinkit vs. Äänipäät mieskuoro S A R J A K U V A B L O G I N Ä Y T T E L Y, Tampereen Yo-talolla kello 19. näyttely nuorten sarjakuvatai27.4. R ANDY NEWMAN Helsinteilijoiden blogimerkinnöistä gin Kulttuuritalolla. MOR K AR5.4.1.5. galleria SarjakuvakesBA SI Helsingin Savoy-teattekuksessa, tipe 1119, la 1016. rissa. LEO TOLSTOI -näyttely 6.4.1.5. ravintola Moskovassa, joka päivä 1802. TAIDETAPAHTUMA SUOMEN KOOPR A-RYHMÄ 200-vuotisnäyttely, mukana Sakari Björkman, Lauri Heikkilä, Pert8.4. K ATJA TUK IAINEN, K ALLE HAMM 6 DZAMIL ti Mustonen & Eila Ekman-Björkman 13.30.4. K AMANGER, Helsingin Taiteiljaseuran jäsenTaiteiljayhteisö Kolmannessa kerroksessa, taiteilijoita esittelevä sarja Noin 15 taiteilijaa Hämeentie 157, joka päivä 1519. noin 15 tapaa Helsingin Rikhardinkadun kirJYVÄSKYLÄ OLLI MARTTIL AN teoksia 10.28.4. jastossa kello 1820. galleria Beckerissä, Seminaarinkatu 28, tipe, 11.4. NAGASHIL A, MIK A VESAL AHTI & MAIJAsu 1217, la 1215. LIISA HEINÄLEHTO, Helsingin Taiteiljaseuran TAMPERE KOHTA AMISIA Yksinäisyydestä ysjäsentaiteilijoita esittelevä sarja Noin 15 taitävyyteen, JäTeMaSa-ryhmän installaatioita & teilijaa noin 15 tapaa Helsingin Rikhardinkavideoita 2.4. asti Pispalan nykytaiteen keskukdun kirjastossa kello 1416. sella, Hirvikatu 10, tisu 1218. HELSINKI L À-BAS-BIENNA ALI performanssitaiMA AN
TTykitys Metalfest Tampereen Yo-talolla. 16.4. ELIN RUTH SIGVARDSSON Helsingin Korjaamon Vaunuhallissa. R ADIOPUHELIMET Hämeenlinnan Suisto-klubilla. 17.4. TUSOVK A -klubi Helsingin Korjaamolla. HANNIBAL & STEPA Hämeenlinnan Suistoklubilla. 21 .4. EDWARD & RUINSIDE Tampereen Yo-talolla. 23.4. DOWNSTAIRS Helsingin Oranssilla. BOHREN & DER CLUB OF GORE Helsingin Nosturissa. K IUAS & DAUNTLESS Tampereen Yo-talolla. 30.4. ATB Helsingin The Circuksessa. MATIAS HELLBERG & THE WHITE MOOSE Hämeenlinnan Suisto-klubilla.
teelle & uuden mediataiteen esitysmuodoille 22.25.4. Kiasmassa, Old Anchorissa, Ylioppilasteatterissa, Kulttuuritila Korjaamossa & Dubrovnikissa, biennaali kokoaa yhteen 2000-luvun elävän taiteen mediatilallisesta näkökulmasta.
MUSEOT
Antti Jantusen (194489) teoksia 25.4. asti Hyvinkään taidemuseossa, tito 1118, pesu 1117.
HYVINKÄÄ ARK I JA UNELMA,
GALLERIAT
HELSINKI MARKUS FORSS & K ATI FORSS-LOUNA-
3
2010
HUHTIKUU
25
KE 21.4.
VALOKUVA ISÄ voimauttavia valokuvia, Miina Savolaisen yhteisötaidenäyttely 23.5. asti Jyväskylän taidemuseossa, tisu 1118.
LA 24.4.
TANSSI DANCE.FI HIPHOP SM 2010, hiphop-tanssin SM-kilpailut 24.25.4.2010 Helsingin kulttuuritalolla. Lauantai-iltana SHOW OF THE YEAR -spektaakkeli, jossa nähdään huikeita akrobatia, tanssi- sekä musiikkiesityksiä, lavalla Eva & Nellie (kuvassa), Aleksi Vähäpassi & Elmeri Rantalainen.
TI 20.4.
KIRJALLISUUS HISTORIAN MYYTEILLE KYYTIÄ:Susimessu ja ylimielisyyden historia, Tietokirjailijat Villa Kivessä -illassa kohtaavat tietokirjailijat Mirkka Lappalainen (kuvassa) & Ari Turunen. Illan aikana selvitetään, millä monin tavoin historiaa voidaan käsitellä. Tilaisuuden puheenjohtajana on Minna Lindgren. Helsingin Villa Kivi kello 18.
TO 22.4.
TEATTERI KOULUPIHAN TARINOITA, Oulun kaupunginteatterin Vinttikamarissa esitys teatterin ammattilaisten, lasten & nuorten kohtaamisesta liikkeelle lähteneestä tutkimusmatkasta unohdettuun aikaan, käsikirjoitus Jukka Heinänen, ohjaus Heta Haanperä, lavastus Maija Tuorila & työryhmässä Oulun kaupunginteatterin näyttelijöitä, kantaesitys 22.4. kello 12.
SU 25.4.
TANSSI TUULENPESÄ, Mammu Rankasen koreografia Tampereen Tanssivirtaa-festivaalilla kello 17 Hällä-näyttämöllä. Festivaali 20.25.4.
-mediataidetapahtuma 31.3.5.4., esillä video- & installaatioteoksia, jotka voidaan nähdä eräänlaisina vastauksina nyky-yhteiskunnan asettamiin kysymyksiin autoilukulttuurista ja sukupuoli-identiteeteistä, mukana Timo Bredenberg, Tina Jokitalo, Korpihete & Laitinen, Johanna Lonka, Arttu Merimaa, Hanna Ojamo, Sari Tervaniemi & Johanna Väisänen, galleria Rajatilassa, mape 1318, lasu 1216 & galleria Huoltamolla, ikkunanäyttely.
MEDIAPYHÄT K IESIT & TSYBY T
Suomen valokuvataiteen museon Prosessisalissa, tisu 1118. MONDAY, Päivi Koskisen valokuvia 30.5. asti Korjaamon Vaunusalissa & Vaunuhallissa, joka päivä 1117. KUOPIO JUICE muusikon, kirjailijan ja runoilijan elämä valokuvin, näyttelyssä on esillä useiden eri kuvaajien teoksia 4.4. asti VB-valokuvakeskuksessa, tipe 1117, ke 1119, lasu 1115. VB-valokuvakeskuksen jälkeen näyttely 22.4.22.5. Kotkan Valokuvakeskuksessa & 5.6.15.8. Tampereen TR1:een. Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 26.4. ja on jakelussa toukokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 12.4. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
VALOKUVAT & VIDEOTAIDE
Tapio Ruokorannan valokuvia 18.4. asti Art Kaarisillassa Sanomatalossa, tipe 1118, lasu 1216. LUONNOS, Mitro Kontturin värivalokuvia 18.4. asti & KOHTA AMISIA MA AL AUKSISSA, Ulla-Mari Lindströmin valokuvia & videoita 21.4.9.5. galleria Jangvassa, tipe 1119, lasu 1117. KURK ISTUS lapset valokuvaajina 23.5. asti
HELSINKI K AUNEUTTA ETSIMÄ SSÄ,
HELSINKI. Hämeentie 57, maaliskuu 2010.
Rumpujen Miles
K O N S E R T T I "And Roy.....Haynes on drums!" Sarah Vaughanin kuulutuksissa oli aina selvää henkistä halimista ja lututtelua. Eikä ihme. Kiersiväthän Sassy ja Roy maita ja mantuja yhdessä vuositolkulla. Kun Juanita Coltrane kaivoi käsveskastaan pienen nauhurin, jolla oli nauhoittanut miehensä soittoa Thelonious Monkin kanssa New Yorkin Five Spot Caféssa, alkoi kova kalentereiden plaraaminen. Piti selvittää nauhoitusajankohta ja soittajat. Ihan varmana rummuissa oli vielä tuolloin Sassyn porukassa soittava Roy Haynes. Turhaan ei mies kanna lempinimeä Snap Crackle! Tämän jälkeen nauhoitusajankohdan selvittäminen helpottui. Esitys oli syyskuun 11. päivältä 1958. Trane pyysi Haynesia omaan kvartettiinsa aina kun Elvin Jonesilla oli joitain esteitä. Näin kävi muun muassa Newportin jazzfestivaaleilla vuonna 1963.
Powellin, Miles Davisin, Billie Holidayn, Sidney Bechetin, Clifford Brownin, Ella Fitzgeraldin, Stan Getzin, Art Pepperin, Eric Dolphyn, Charles Mingusin, Sonny Rollinsin, Chick Corean, Charlie Hadenin, Gary Burtonin ja niin edelleen kanssa. Kaikkein helpointa olisi määritellä Roy Haynes mieheksi, joka ei koskaan soittanut Duke Ellingtonin kanssa (mutta jukupliut kun sekin oli lähellä!).
H AY N E S I N U R A A
maahanmuuttopoliittinen sanasto
Suomen rajoja urheasti salakuljettajilta ja laittomilta maahanmuuttajilta suojeleva poliisi tulee tutuksi kaikille ulkomaalaisille. Poliisi muun muassa ottaa vastaan lupahakemuksia, rekisteröi EU-kansalaiset ja kuulustelee turvapaikanhakijoita. Lisäksi Malmin ulkomaalaispoliisi koordinoi pakkokäännytyksiä ja jahtaa paperittomia. Poliisin suuri rooli ulkomaalaisasioissa ei toki ole yllättävää. Kytän ja muukalaisen asemat ovat nimittäin kansallisvaltion oikeusjärjestyksessä symmetriset. Epävarmassa asemassa oleva siirtolainen oleskelee lain ja pelkän väkivallan sekoittavalla harmaalla vyöhykkeellä, jossa papereiden tarkastus voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Poliisi taas ratkaisee aina viime kädessä milloin yksilön oikeuksia on rajoitettava yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä. Mitä pidemmälle siirtolaisuuden kriminalisoimista viedään, sitä enemmän ulkomaalaispoliisi toimiikin eräänlaisena vara-suvereenina. Poliisi päättää ulkomaalaisten perusoikeuksien (oikeus vapauteen, oikeus fyysiseen koskemattomuuteen) olemassaolosta kunkin siirtolaisen kohdalla erikseen ja sen kuinka kireälle karkotettavan käsiraudat sovitetaan.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
ei selitä hyvä mäihä (sattumalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan). Vielä onnettomampaa olisi vedota ikään (85-vuotiaan on pitänytkin ehtiä yhtä ja toista). Ehkä lähimmäksi totuutta pääsi sittenkin Lester Young, jolla oli paha tapa keksiä toisille lempinimiä. Hänen nimensä Roy Haynesille oli Royal of Haynes.
Pertti Laesmaa Roy Haynes Fountain Of Youth Band 28.4. April Jazzissa, Espoon Kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa kello 19.30.
osa 1
ULKOMAALAISPOLIISI
Helsingin Malmilla sijaitseva ulkomaalaisasioihin erikoistunut poliisiyksikkö.
H AY N E S O N
musisoinut eri tyyleillä Louis Armstrongin, Lester Youngin, Charlie Parkerin, Dizzy Gillespien, Bud
Töölönl ah t i
Man
nerh eim
Etelä
inen
H
ria espe
nka
tu
int
ie
Runebergin
Mech elini
katu
A r k a di a nk at
u
nkat u
M
a
uta Ra P. ja E. Malm ink. Lapi nlah denk .
d ah
Ru
o oh
Ru
n tie
rg
k.
ka
du
t
ne
l
Kan s
ak
.
k.
Si
m
o
be
en
in
k.
in rik Ee le Ka
L
nk
Al
Ab ra
ha
be rti
mi nk
.
Bu
le
va
a Pun
.
vuo
Uu
re
n
Mer
im
Pu r
si
BRAAHENKENTTÄ L ä nt . B r a h en k .
ur
en
k.
H e ls in g
St
in k a t u
ng
El äi n tarh anl ah ti
HAKANIEMENTORI
S ilta vuo re nsa lmi
nk
Lii s a n k at u
anta
nie
me
.
Sö
rn
antie
Hä
äi
m
Ka
isa
K a i vo k at u
nk
.
A l e k s a n t e ri nk.
SENA ATIN TORI
nk
.
.
ev
k an
n Lö
nr
ot
in
k.
E . e sp l a n ad i P. e s p l an ad i
F a b i anin k .
KA UP PA TORI
ar
di a nm
o
an
k.
rti
de
nk
. ka tu
Is
Ro
e ob
R
a at
k. en eh nk. mi he ie tu im ka än p Se
k.
Te h t a an k .
Po h
joisr
st
ta
rh
ee
nt
en
ie
ra
nt
at
ja
ie
lin
ja
ja
Pe
si
lin
en
ja
ja
lin
Hä
En
To
in
as
lin
lin
id
es
me
er
s
Vi
ka
lm
ljä
en
Ko
Ne
tu
tie
8.
Elä
in
S i l t a sa a r e n k .
F a b i a n in k .
Un ion ink.
an
ne
Kluu v i k a t u
Mikon katu
rh
ei
m
in
tie
Yr jön k.
E r o t ta j a n k .
K a sar mi nk .
Korkeavuorenk.
An
na nk
.
La ivu r i n k .
K o r k e a v u o r e nk .
28
KOTI ETELÄN AURINGOSSA. "Espanjassa minulle sanotaan, etten ole ulkomaalainen vaan osa meitä. Sitä mä tarvitsen, saada olla osa jotakin. Suomeen en koskaan kuulunut", Inna Latiseva kertoo.
3
2010
3
TEKSTI KUVAT
2010
29
LAURA HAAPALA KLAUS WELP
Vaikka voissa Vaikka voissa paistais
Inna Latiseva tietää, millaista on olla kotoisin väärästä maasta. Ryssäviha teki Suomessa asumisen helvetiksi.
I
P
Latiseva oli nuori, akateemisesti koulutettu ja työelämässä menestyvä nainen kotikaupungissaan Pietarissa, kun hän rakastui suomalaiseen mieheen ja muutti tyttärensä kanssa Suomeen. Hän avioitui, vaihtoi kansalaisuutta ja huomasi nopeasti elävänsä kamalassa parisuhteessa. Latiseva tajusi myös olevansa vääränmaalainen: venäläisyys oli Suomessa niin suuri synti, että jopa aviomies ja Latisevan Suomessa syntynyt poika häpesivät hänen taustaansa. Suomessa Latiseva vietti lähes 20 vuotta ja hankki sinä aikana suomalaisen yliopistotutkinnon sekä työskenteli menestyksekkäästi muutamankin suomalaisyrityksen johtotehtävissä. Kolme vuotta sitten Latiseva muutti Barcelonaan. Suomen kokemuksistaan hän kirjoitti Ryssänä Suomessa -kirjan.
NNA
tä, suomalaisuudesta, työstressistä ja yksinäisyydestä. Latisevalle kirjan tärkein teema on äitiys. "Vaikeinta Suomessa oli olla äiti, kun lapsia ei kohdeltu niin kuin olisi halunnut. Pelkäsin hirveästi ja halusin suojella lapsiani. Siksi poikani on kasvatettu sataprosenttisen suomalaiseksi, eikä hän puhu venäjää, vaikka sitä ymmärtääkin." tulleensa syrjityksi niin tavallisessa arjessa ja asunnon hankinnassa kuin töitä etsiessäänkin. Hän sai kuitenkin yliopistosta valmistuttuaan suhteellisen nopeasti vientipäällikön pestin. Toinen työhaastatteluja tehneistä yhtiön johtajista oli ruotsalainen. Latiseva oli 40 hakijan joukossa ainoa nainen ja venäläinen. "Kysyin toimitusjohtajalta työn saatuani, mikä mussa oli työhaastat-
L
AT I S E VA K O K I
ja näyttää erään sähköpostihaastattelun kysymyksen, josta on pahoittanut mielensä. Miestoimittaja haluaa tietää miltä Latisevasta tuntuu, kun venäläisnaiset ovat vieneet monelta suomalaismieheltä omaisuuden ja kunniantunnon, masennusta ja itsemurhia aiheuttaen. "Tulin kysymyksestä hyvin surulliseksi, sillä median rooli stereotypioiden luomisessa on suuri", hän huokaa. Latiseva pitää stereotypioita vaarallisina eikä halua omien kokemustensa perusteella määrittää tyypillistä suomalaista. Suomalaisesta naisesta hän kuitenkin uskaltaa puhua. "Suomalaisten miesten ja naisten välillä on iso ero. Kunnioitan suomalaisia naisia hirveästi, he rakentavat itsenäisesti omaa uraa ja elämää eivätkä ole riippuvaisia miehistä. Kaikilla meillä naisilla on samoja kokemuksia erilaisista naisen rooleista: naisena työelämässä, äitinä, vaimona, tyttöystävänä, työntekijänä ja pomona." ryssävihalle Latiseva ei löydä järkevää selitystä. Sodasta on kulunut jo aikaa, eivätkä esimerkiksi venäläiset vihaa saksalaisia, vaikka sodassa Saksan kanssa kuoli miljoonia ihmisiä. "Eräs nuori suomalaisnainen sanoi, etteivät suomalaiset halua unohtaa sotaa ja mitä Stalin teki. En ymmärrä mitä hyötyä siitä on. Pitää muistaa, mutta myös oppia virheistä ja rakentaa uutta." Nykyisessä kotimaassaan Espanjassa Latiseva on ryhtynyt pohtimaan, että kenties kaikilla kansalaisuuksilla on oma lempivihollisensa. Espanjalaisille kakkosluokan kansalaisia ovat Etelä-Amerikasta ja Pohjois-Afrikasta maahan saapuneet. Venäjällä huonoja kansalaisia ovat juutalaiset, joihin myös Latiseva suhtautui epäluulolla ennen Suomeen muuttoaan. "Se oli niin luonnollista, etten sitä edes huomannut ennen kuin itse kuuluin ryhmään, jota kohtaan on ennakkoluuloja. Vasta silloin rupesin miettimään mistä se johtuu ja onko se epäreilua", hän sanoo.
"Muutama vuosi sitten eräs venäläisjohtaja, nuori hyvin koulutettu fiksu mies, puhui minulle juutalaisista. Hän sanoi, ettei hänellä ole huonoa asennetta, jos juutalainen on yksin, mutta tilanne on eri, jos juutalaisia on monta. Psykologeilla riittää paljon työtä selvittää, mistä tällaiset ennakkoluulot tulevat." "Jos yksilöllä tai kansalla on terve, hyvä itsetunto, ei itseään tarvitse nostaa toisten kustannuksella. Ihmiset voisivat olla onnellisempia, jos pitäisivät muita kulttuureja rikkautena, josta voi oppia jotain uutta", Latiseva sanoo.
AT I S E V A L L E Suomen tämänhetkinen maahanmuuttokeskustelu tuli yllätyksenä, kun hän viimeksi Suomeen saapuessaan luki lentokoneessa suomalaislehtiä. "En ollut uskoa silmiäni, lehdet olivat täynnä artikkeleita ulkomaalaisista ja siitä, mitä heidän kanssaan pitäisi tehdä. On tärkeää, että asioista puhutaan. Talouskriisi lisää maahanmuuttajakriittisyyttä, muttei selitä sitä kokonaan." Esimerkiksi Espanjassa työt, joita maahanmuuttajat tekevät, ovat pääosin niitä, jotka eivät kantaväestölle kelpaa. "Molemmissa maissa, sekä Suomessa että Espanjassa, ongelma on pikemminkin väestön ikääntyminen, nuoria ei ole tarpeeksi maksamaan tulevia eläkkeitä."
L
on kummallinen kokemus. "Suomi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita ja jotkin paikat tuntuvat surullisilta. Kirjoitin kirjaa jo Suomessa asuessani ja itken aina tekstiin palatessani", Latiseva sanoo. Latisevan kokemukset olivat karuja. Venäläisyys aiheutti alemmuuskompleksin sekä ongelmia sosiaalisessa elämässä. Kenellä tahansa oli oikeus ryssittelyyn ja huonoon käytökseen, eikä suomalaisia ystäviä saanut. Vanhempi lapsi sairastui masennukseen, Latiseva itse kävi lähellä alkoholismia, ja nuorimmainen pyysi äitiään käyttämään julkisilla paikoilla englantia, jottei suomenkielessä kuuluva aksentti paljasta äidin venäläistä syntyperää. "Kun tarkistin kirjan viimeistä korjattua versiota, totesin, etten pysty lukemaan sitä enää. Tyttäreni on kirjan lukenut, vaikka sitä pelkäsikin. Hän itki ja luki. Myös poikani sanoo olevansa minusta ylpeä. Se antaa paljon voimaa."
ALUU SUOMEEN
inta "Vaike oli olla ssa Suome lapsia ei n äiti, ku niin kuin ltu kohde alunnut." olisin h
telun perusteella kaikista negatiivisinta. Se, että olen venäläinen nainen, hän vastasi. Kysyin kumpi oli pahempaa, venäläisyys vai naiseus. Hänen mukaansa naiseus. Ilahduin vastauksesta, sillä on helpompaa osoittaa, että tämä tyttö osaa, kuin muuttaa kansalaisuuteen pohjautuvia ennakkoluuloja", Latiseva sanoo. Latisevan mielestä kenties yllättävintä Suomessa oli huomata, kuinka vaikeaa ulkomaalaisen on luoda ystävyyssuhteita. Puhelin soi vain, jos jollakulla on oikeaa, tärkeää asiaa. Saman ovat Latisevan mukaan havainneet myös suomalaisten suosikkiulkomaalaiset, kuten britit ja jenkit. "Suomessa on helposti yksinäinen. Oma poikani oli Suomessa aina sitä mieltä, ettei hän tarvitse ystäviä. Nyt Espanjassa asuessaan hän sanoo ymmärtävänsä miksi olen kaivannut niin paljon ystävyyttä." ongelmia aiheuttivat sekä kansalaisuus että sukupuoli. Hän ei osaa sanoa, onko venäläisillä miehillä Suomessa helpompaa kuin naisilla. Latiseva on tehnyt kirjansa myötä paljon haastatteluita Suomeen
S
UOMALAISTEN
-kirjan ei ole tarkoitus loukata ketään. Latiseva ei mainitse työpaikkojaan ja kohtaamiaan ihmisiä nimiltä, ellei kokemus ole ollut positiivinen. Kirja ei ole myöskään tarina rasistisesta kansasta. Se kertoo yhden ihmisen kokemuksista, venäläisyydes-
R
YSSÄNÄ SUOMESSA
L
AT I S E VA L L E
että yksi harvoista Latisevaan myönteisesti suhtautuneista suomalaisista oli hänen entisen miehensä tuttava, juutalainen kansanedustaja Ben Zyskowicz. "Olen puhunut kakkosluokan kansalaisuudesta hänen kanssaan, ja hän on kertonut, ettei ole koskaan kohdannut Suomessa ennakkoluuloja juutalaisuutensa vuoksi."
I
R O N I S TA S I N Ä N S Ä ,
kokemuksistaan huolimatta Latiseva ei pidä Suomea rasistisena maana. Hän puhuu mieluummin ennakkoluuloisuudesta ja uskoo, että nykypäivän suomalaisnuoret suhtautuvat muihin kulttuureihin jo suvaitsevammin. "Ennakkoluuloista ei päästä yhdessä päivässä, koska ne eivät yhdessä päivässä syntyneetkään. Ulkomaalaisille järjestetään erilaisia integroitumisohjelmia yhteiskuntaan, mutta saman voisi tehdä myös toisinpäin." Lapsissa on maan toivo. "Lapsille pitäisi opettaa jo pienestä pitäen, että ulkomaalaisia on, mutta se on hyvä asia eikä vika. Esimerkiksi koulussa ja mediassa pitäisi käydä myös tällaista keskustelua. Se on mahdollista, ja pakko, jos haluamme lapsillemme parempaa tulevaisuutta."
H
U O N O I S TA
Inna Latiseva: Ryssänä Suomessa. Otava 2010. 238 s.
2
2010
31
nilkkaan. Samoin kun Beigbedder on työskennellyt mainostoimistossa ja Kounen on ohjannut mainosvideoita, myös H5-kollektiivin jäsenet tuntevat skenen. He ovat tehneet korkean profiilin mainosvideoita muiden muassa Arevalle, Citroënille, Cartierille ja Louis Vuittonille. on ranskalaisen työryhmän aikaansaannos, sijoittuu se elokuvista ja tv-sarjoista tuttuun Los Angelesiin. Yhdysvaltalainen viitekehys ja Yhdysvaltojen asema maailman logo-päämajana huolehtii siitä, että eurooppalaisesta katsontakulmasta hieman vieraammatkin logot puolustavat paikkaansa. Monet ohi vilahtavat logot ovat tuttuja ainoastaan elävistä kuvista ja lomamatkoilta. Logojen intertekstuaalinen sekamelska on loputon aarreaitta. Kun Ronald väistää talon katolta putoavaa Enron-logoa ja tokaisee "Losers", viitataan tietenkin sähkömarkkinoilla spekuloineen firman lähes raamatulliset mittasuhteet saavuttaneeseen konkurssiin. Halpahalli K-Martin logoa väistäessä pelle huutaa "White trash!" Kinder-yllätyksiä pursuva lyhäri paranee joka katsomakerralla. Pieniä yksityiskohtia on ripoteltu joka puolelle, eikä kaikkia voi huomata yhdellä kerralla: sillan jalkaan bommattu Stüssy-logo, parkkipaikan muuriin liisteröity Obey-juliste, ja lista jatkuu.
Oi sitä riemua ja iloa, kun löytää vielä kymmenennelläkin katsomiskerralla uusia logoja ja vitsejä. Se herättää myös hiipivän kauhun tunteen. Kuinka indoktrinoitu kriittinen kuluttajakin (minä mukaanlukien) voi olla?
F
ILMIN
LOPPUHUIPENNUKSEN
V
AIKK A LOGOR AMA
visio tulevasta romahduksesta voi olla hieman liioitteleva, mutta myös osuva. Onko Logorama lopulta yliampuva kuvatessaan länsimaista yhteiskuntaa, kun se esittää varttitunnissa reilut 2 500 logoa? Määrä tuntuu paljolta. Adbustersin perustaja Kalle Lasn esitti jo kymmenisen vuotta sitten, että yhdysvaltalainen kuluttaja altistuu päivittäin jopa 3 000 mainokselle. Sittemmin kaupallisten viestien määrä ei ole ainakaan laskenut, ja suomalaisetkin tulevat kovaa vauhtia perässä. Helsingissä kaupunginisät juonivat yhdessä mainostilaa vuokraavien yhtiöiden kanssa jatkuvasti uusia paikkoja ja tapoja tyrkyttää kaupallista propagandaa. HSL:n metroissa ja raitiovaunuissa esiteltiin juuri uudet näyttötaulut, joissa mainosvideot pyörivät luupilla. Me elämme Logoramassa. Horror, horror!
Jari Tamminen François Alaux, Herve de Crecy, Ludovic Houplain: Logorama. www.logorama-themovie.com
32
3
2010
Rakenna ite!
TEKSTI KUVAT
ERKKI PIRTOLA KLAUS WELP & MARKO KAIPOSEN ARKISTO
Pyöreä oravanpesä on Markon & Riikan poliittinen rakennusprojekti. Tähän kotiin pankin velkaneuvojilla ei ole mitään asiaa.
A R K O ja Riikka eivät koskaan olleet rakentaneet mitään, mutta päättivät tarttua sahaan ja vasaraan. He ostivat Toivakan kunnasta kivikkoisen rinnetontin markan neliöhinnalla 1990-luvun alussa. He ajelivat pakulla satoja kilometrejä hakemassa mitä moninaisimmilta purkupaikoilta materiaaleja: punatiiliä, harmaata ladonseinälautaa, lat-
M
tialankkuja, hirsiä, ikkunoita ja ovia, joista talo rakennettiin. Marko Kaiponen oli 15 vuotta sitten töissä Valmetin saunamajurina ja Riikka Käppi hatuntekijänä Vaajakoskella. Asuntolainan ottaminen tuntui mahdottomalta. Apuun tuli iterakentajamestari Olavi Mänttäri, joka neuvoi heitä tekemään oman talon kierrätysmateriaaleista. Nyt he ovat asuneet oravanpesässään jo yli kymmenen vuotta. Se maksoi 15 000 euroa ja on kuin Hannun ja Kertun piparkakkutalo, josta noitapankki on ajettu ulos. Asumiskustannukset ovat nykyään 60 euroa kuukaudessa. Työtunteja on tietenkin ollut hirvittävä määrä, mutta palkkana on itsemuotoiltu koti. Ufo-
maisen rakennuksen sisäkatto on tehty heinäseipäistä, seinät on rytmitetty puulla ja kivellä. Kaariholvi johtaa huoneesta toiseen. Keittiöhellan pankko on psykedeelinen mosaiikki.
iorja Pankk libiA päätyy en. lehte
Talon lämmitys hoituu puulämmitteisellä "aikakoneella", joka muodostuu kahdesta yhteen asetetusta kylpyammeesta. Nämä muodostavat uuninpesän, jonka nopeasti säteilevä
lämpö varastoituu massiivisiin seinäkivirakenteisiin. Pihapiiriin on noussut samalla improrakentamisella ulkorakennuksia, ja sauna muotoutuu parhaillaan. "Koska oikeastaan emme osaa rakentaa, niin on pitänyt tehdä sellaisella muodolla, että se on mahdollista. Ympyrämuoto on käytännöllisin, koska sitä voi muotoilla vapaammin eivätkä nurkat tule vastaan." ovat tärkeitä, ja innokasta porukkaa on riittänyt. "Yhteisrakentaminen tuo erilaisia ihmisiä yhteen, ja syntyy uusia ideoita. Tämä on omalla tavallaan poliittista taidetta keskellä metsää. Koska puolueet ajavat firmojen eivätkä enää
T
A L KO OT YÖT
kansan etuja, ei sitä kautta voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Ihmisten pitäisi nyt lopettaa puolueitten kannattaminen ja ryhtyä tekemään tällaista itepolitiikkaa." Markolla on vinkki pankkilainojen torppaamiseksi. "Pankkien tuulikaapissa pitäisi olla sellainen pyövelinnäköinen jätkä, joka ottais korvaotteen nuorestaparista, joka tulee hakemaan asuntolainaa, ja sanoisi: "Miettikääpä vähäisen. Jos otatte lainan, joudutte pankkiorjaksi, pakkotöihin ja velkakierteeseen, joka johtaa depressioon, suhteen rikkoutumiseen, veritekoihin ja päädytte Alibilehteen!!!" Ja mahdollisesti Marko Kaiposen teokseen.
3
2010
33
A R K O N O M A käsite taiteelleen on "hyi-art". Alibi-sarjaan kuuluu muun muassa teos Suomalaisten Kätten Työt, jossa Suomen lippuun on liimattu Alibista leikattuja verisiä kuvia. "Teoksesta käy ilmi suomalaisten nykyinen käsityötaide. Puukoilla on ennen vuoltu kirveenvarsia, nyt veistellään vain keuhkoja. Suomalaiset on väkipakolla irrotettu juuristaan ja velkautettu vaikeuksiin. Pankkivalvonta huolehtii, että pankit ovat kunnossa. Kukaan ei valvo, miten asuntovelallinen voi." Markolla on ollut esillä teos Leikkikenttä muun muassa Mäntän kesässä: Suomen kartan muotoiselta alustalta kasvoi ruiskuneulametsä. Keskeltä kohosi kattoon lääkepurkeista torni, joka
M
koostui kaikista niistä mömmöistä, joilla ihmiset turrutetaan. "Ahneusmylly huumaa ihmiset näännyksiin ja kun he tulevat hulluiksi, heidät turrutetaan. Kolme ihmistä tekee Suomessa itsemurhan vuorokaudessa. Niistä yhden esimerkin painatin lippuun kontrastina tv-ruudussa pörräävälle formulapöntölle. Siitä tyhjänpäiväisyydestä maksetaan satoja miljoonia, kun taas hätää kärsivät jäävät ilman."
pesemällä jalkateränsä joulupukkina saippualla ja ja vallan saaneet taiteilijat haukkuvat toisiaan", mutta hänelle se on mainio totuudentorvi. Kaiponen tekee "häirintäperformansseja" suoraan kaduilla. Tai vaikkapa asuntomessuilla, joilla hän veti joulupukkina perässään raskasta Asuntovelkataakkakivirekeä. Vaikka hän on loistava art-brut -piirtäjä, päätyvät piirrokset useimmiten ympyrätalon uuniin lämmikkeeksi. Hienoissa näyttelynavajaisissa hän tekee "Koskenkorvatunturin boolin" Kossulla. Sitten hän jakaa sen pahvimukeissa, joiden kyljissä on tekstiotteita Alibista: "Ensin katsottiin Kauniit ja Rohkeat, sitten tapettiin Heikki." Vain rohkeimmat kaatavat kurkkuunsa tämän kitkerän kalkin. tässä elämäntapateoksessa on se, että Marko ja Riikka ovat rakentaneet itsensä vapaaksi yhteiskunnan oravanpyörästä ja samalla toteuttaneet itsensä taide-
teok teoksena, jonka sisällä he voivat elää vapa vapaasti. Y Ympyrätalon tarkoituksena on pääs päästä omin käsin onneen, kehonmuotoise toisen rakenteen runous ja työn pyhyyden p palauttaminen. S Se on se innovaatioprojekti, mistä Suomea maailmalle myyvä talousSu eliitt eliitti ei hiiskahdakaan: Ainut pysyvä pääo pääoma kasvaa omasta pääkopasta ja hartiapankista.
O
L E E L L I S I N TA
Marko Kaiposen installaatio Suomalaisten Kätten Työt Helsingin Mutageenin kellarissa 30.3.15.4. Topeliuksenkatu 17, tisu 1318.
J
taidekenttä on Markolle "taidekiipeli", jossa "kaiken rahan
ULKINEN
.fi » www.kansanuutiset
KAIPAATKO VAIHTOEHTOJA?
UUDISTUNUT KLASSIKKO ENTISTÄKIN TUHDIMPI VIIKKOLEHTI.
Tilaukset maksuttomasti puh 0800 97006 tai netistä: www.kansanuutiset.fi/tilaa tai sähköpostilla: tilaukset@kansanuutiset.fi. Olisipa jo perjantai!
3
2010
35
TRAUMAATTINEN OPERAATIO. Vaginan- ja kohdunkorjausleikkaus on hyvin vaativa sekä traumapotilaalle että kirurgille, eri syistä tietenkin. Näihin operaatioihin on koko Itä-Kongon alueella asiantuntemus vain parissa Goman ja Bukavun sairaalassa. Naista operoi kirurgi Julie Mohktar.
TEKSTI & KUVAT
KARI ELORANTA
Kivun Kongo
Itäkongolainen lääkäri Jo Lusi on vuosien varrella nähnyt uhreja aivan liikaa. Hän on oppinut toimimaan kaikkien alojen ammattilaisena.
kaussalituolissa, käsi palaa hitaasti syliin, valkean takin taskuun, ja hän jää katsomaan minua. Tohtori Jo Lusin lämpimät silmät eivät vaadi mitään eivätkä syytä, vaan kertovat vain tarinaa maailman sydämen kammioista. Toimiston ulkopuolelta kuuluu kadun melua, ja ikkunasta näkyy Goman matalia kattoja. Ollaan Itä-Kongon solmupisteessä, johon pakkautuvat sekä kapinallisia paenneet resuiset pakolaiskolonnat että bisneksistä pikavoittoja kärkkyvät diilerit. Gomassa on säpinää se vetää etenkin nuorta ja yritteliästä väkeä ympäröiviltä alueilta kuin magneetti. mutta täällä Etelä- ja Pohjois-Kivun rajalla konflikti jatkuu. Siihen sekaantuvat myös Ruandan kansanmurhan selvittämättömät jälkipelit ja ulkomaiden pohjaton nälkä alueen luonnonvaroihin. Elektroniikkateollisuuden käyttämä koltaani on usein läheisistä Walikalen esiintymistä kaivettua, tämän ovat selvittäneet lukuisat tahot, muiden muassa Human Rights Watch. Kyseessä on rikos ja tavara verikoltaania, sen tajuaa erityisen konkreettisesti paikallisilla klinikoilla. Sellaisilla, kuin Heal Africa -organisaation sairaala, jossa keskustelen sen johtajan, tohtori Jo Lusin kanssa leikkausten tauolla. Täällä ovat edustettuina kaikki ammutuista aidsin runtelemiin, struumapotilaista pirtun sokeuttamiin. Monet ovat kaukaa paenneita. Takapihalla on jopa pieni pakolaisleiri, jossa äidit askaroivat lapsikatraiden keskellä. Resursseja on vähän. Näin on ollut Mobutun ajoista saakka, jolloin sairaalan käyttövarat katosivat säännöllisesti Kinshasan kleptomaanien taskuihin. Nyt toiminta on lahjoitus- ja säätiöpohjalla. Kongolaisen absurdian hengessä itse sairaalakin joutui kerran leikkaukseen vuonna 2002 viereisen Nyiragongon tulivuoren syöksemä laavavirta poltti sen edeltäjän kahtia. toimiston seinää halkoo silmän korkeudella koristekuvio. Suora kuin seismometrin piirto tällä hetkellä tai kuten Kongon äärettömän horisontin viiva. "Kongon lääkkeet ovat sen tiet, lentokoneiden varalaskupaikat ja kylien terveydenhoitajat, muuta ei useinkaan ole", Jo Lusi toteaa. Hän on itse ortopedikirurgi voisi kai sanoa impropedi, sillä niin kekseliäitä ovat hänen uusiokäyttämänsä proteesi- ja lastamateriaalit. Myös
mihin uskot." Eloisa käsi on hetkeksi pysähtynyt ilmaan, sormet ojentuvat yhteen kun summauksen sanat löytyvät. "Ajatella voi kaikenlaista, kehitellä ja haaveilla, mutta se on toista." Iso musta mies istuu syvällä leikS E N L O P U LTA T E E T,
elko & uska, p talisoi "P bru paska vänsä." hy kenet
S
AIRAALAN ASKEETTISEN
K
ONGON
S I S Ä L L I S S O T A loppui muodollisesti jo vuosia sitten,
36
3
2010
HARVINAISTA HOITOA. Väkivaltaisen kallonmurtuman vuoksi tajuttomuuteen vaipunut mies tiputuksessa. Hän tervehtyi muutaman päivän kooman, verensiirtojen ja antibiootihoidon jälkeen.
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
Tanssiperformanssi 17. ja 18.4. klo 12
Sanna Karlsson-Sutisnan tanssirituaaliesitykset. Esitysten jälkeen Elämänpuu meissä - tanssi-maalaustyöpajat. Voit katsoa esityksen tai osallistua molempiin.
S-asiakasomistajapäivä 10.4.
Sisäänpääsy S-Etukortilla 5( norm 10) Tekemistä koko perheelle.
Yleisöopastukset viikonloppuisin
Taidetunti lauantaisin klo 14 Taidevartit sunnuntaisin klo 13 ja 16 Taidehaltijan tunti lapsille yli 4-v. sunnuntaisin klo 14
SING! Candice Breitzin videoissa Madonnan ja Michael Jacksonin
fanit pistävät parastaan. Testaa oma lauluäänesi karaokekopissa.
Rakastu EMMAan 15.5.
Musiikillinen ja runollinen päivä täynnä tapahtumia. Yhteistyössä Tapiola Sinfonietta.
Ann Sundholm ja tuleva Galleria Titanik. Kuva: Tiina Nyrhinen.
Afrikan voima
Ahertajantie 5, Tapiola.Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. Ilmaisillat ke ja to 18-20. Bussit Kampista: 106 ja 110. www.emma.museum
24.2.--6.6.
Koko ARTE 50 vuotta 29.1.2.5.2010 kuva
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
Näyttelyn oheisohjelma: Taiteilijatapaamiset sunnuntaisin klo 14 11.4. Arten 1970-luku: Harro Koskinen, Erkki Mykrä, Matti Helenius 18.4. Arten 1980-luku: Hilkka Könönen, Ann Sundholm, Anna-Maija Aarras 25.4. Arten 1990-luku: Minna-Maija Lappalainen, Anu Vaisto, Tiina Vainio, Erika Adamsson 2.5. Arten 2000-luku: Visa Suonpää, Paula Väinämö
Oheisohjelmiin pääsylipun hinnalla! Kysy myös lisää edullisesta Arte Vip-passista. Lisätiedot www.wam.fi
Jaan Toomik (EE) 29.1.11.4. Deimantas Narkevi ius (LT) 16.4.30.5. Factory of Found Clothing (RU) 11.6.12.9. Gintaras Makarevi ius (LT) 1.10.14.11. Kristina Norman (EE) 26.11.201016.1.2011
www.turuntaidemuseo.fi
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO
ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU AVOINNA TI, TOSU 1018, KE 1220
W Ä I N Ö A A LT O S E N M U S E O
3
2010
39
TEKSTI KUVITUKSET
JOUKO SIROLA TERO TIKKANEN
Päivä demokratian näyttämöllä
Vainoharhainen toimittaja vaelsi aamusta yöhön Eduskunnan käytävillä & saleissa.
kolossi toljottaa pitkin jykevin hampain yli Mannerheimintien autojonojen. Sen ulkomuoto viittaa sinne, missä demokratian katsotaan syntyneen. Antiikin Kreikkaan. Mutta siellä demokratiaa harjoitettiin toreilla, ei temppeleissä. Jossakin matkan varrella demokratiasta on tullut uskonkappale. Nousen raskaita portaita aamuyhdeksältä ja astun sisään Eduskuntatalon leukaluuhun sen vasemmasta alakulmasta. Auditorio, väärä ovi. Jatkan ylemmäs. KorD U S K U N TATA L O N
ain 70 hvi v ! Ka senttiä
keimmalta tasolta katson alas: siellä se valmistumistaan valmistuu lasinen musiikkitalo metsäisen valtakuntamme eduskuvaksi. Pujahdan sisään painavasta ovesta. Pleksin takana istuu vahtimestari kovat kaulassa ja pyytää ujosti todistamaan henkilöllisyyteni. Kamera ja olkalaukku työnnetään läpivalaisimeen, pikkutavarat muovilaatikkoon. Kävelen metallinpaljastimen läpi ja vahtimestari ryhtyy esittelemään minua aulassa toimiville virkaveljilleen.
Nostan päällystakin osoitettuun säilytyskomeroon lakatun puuoven taakse ja saan käteeni talon pohjakaavion. Aulasta nousevan loivan portaikon päällä huomaan stukkokoristeita, jotka minun mielestäni viittaavat Kreikan sijasta muinaiseen Babyloniaan. Vessaan astuessani ymmärrän yhtäkkiä, että myös kansanedustajat saattavat käyttää sitä.
Kysymys vahtimestari Pulliaiselle
Näissä sekavissa ajatuksissa palaan käytävään ja huomaan kahden vahtimestarin pudottelevan alas portaita. Puhuttelen minulle aiemmin esiteltyä partasuuta - "Ai missä se kahvila oli-
kaan?" ja partasuu neuvoo ystävällisesti. Muutaman portaan noustuani tajuan, ettei se ollutkaan sama vahtimestari... Sepä olikin Karhu-Pulliainen, pohjoisen vihreänkarvainen kansanedustaja. Kahvi vain 70 senttiä! Eduskunnan legendaarisen kahvilan katto on heleänvihreä, kuin puhdasta smaragdia. Paksu, pehmeä-ääninen kansanedustaja Kääryläinen ilmestyy kahvilan ovelle kännykkäänsä puhellen, mutta hiljentää heti ääntään kun huomaa minut silmänurkastaan. Kahvilan ikkunassa paistaa aurinko yksi niistä harvoista kansanedustajien etuuksista, joista heidän ei tarvitse pelätä joutuvansa vastuuseen. Tuntuu silti kohtuuttomalta, että se ei paista
40
3
2010
yhtä lailla muille ihmisille. Ruudun läpi avautuu näkymä Lasipalatsiin, Forumiin ja Vanhalle ylioppilastalolle. Mutta millä perusteella esimerkiksi juuri KappAhl ja Picnic ovat saaneet sijoittaa nimensä näkyville eduskunnan suuntaan? Pitänee tarkistaa niiden hallintoneuvostojen jäsenistö ensi tilassa. Ettei vain olisi Kääryläinen kavereineen siellä.
Jaska a kuorm Heinä erättää h yrittää iota huom sella. imi pompp
Kello lähestyy kiivain askelin puoli kymmentä. Kahvilan huonekalut ovat vaaleanvihreät. Kääryläinen istuu pylväsrivin siimeksessä kaukana, mutta akustiikka kantaa hänen pehmeää ääntään. "Semmonen kokouspaikka", Kääryläinen sanoo. Ehdokkaita valuu paikalle. Sali täyttyy hälinästä. "Ihmeellinen valoilmiö", joku hihkaisee selkäni takana. Toisessa pöydässä edustajat jo nauravat SUUREEN ÄÄNEEN. Siitäkö heille palkka maksetaan? Tällaisessa taloustilanteessa?
draama tiivistyy, tunnelma on... huokauksia herättävä, vaikka ex-kulttuuriministeriä ei näykään. Ex-sisäministeri työntää kalenterin salamyhkäisesti povitaskuunsa samalla kun puhuu. Pieniä opittuja kikkoja. Ex-oikeusasiamiehen järkäle nousee paikaltaan, mutta vain pysähtyäkseen parin pöydän päässä ja sanoakseen vastustamattoman sivistyneesti: "Se on hyvä kirjoittaja, mutta se on sellainen salamyhkäinen. Kun siltä kysyy jotain se aloittaa kolmella sivulauseella." Järkäle irrottautuu jatkamaan keskeytynyttä matkaansa: "Valiokunnat alkavat!", hän heristää etusormeaan ex-oikeusasiamiehelle varsin sopivalla tavalla. Mustapukuisten sakeus harvenee. Hetkessä kahvila on tyhjä, edustajat valuneet valiokuntiinsa.
Ilmainen lounas ja posti-Maria
Pikkuparlamentin "valoisalla atriumpihalla" eduskunnan apulaistiedotussihteeri Rainer Hindsberg tarjoutuu kustantamaan lounaani. Hyväksyn ahnaasti ja paljastan samalla sosiaalisen asemani. Laitapuolenkulkija. Samalla mietin, mitkä tämän lounaan todelliset kustannukset ovat. Onko nyt kirjoitettava myönteisesti Hindsbergistä, eduskunnasta vai peräti koko Suomen demokratian tilasta? Hindsberg on fiksukäytöksinen, melkein tungettelevan hienotunteinen. Emme kai me nyt sentään Ruotsissa ole? vartijat ja vahtimestaritkin ketä he kuvittelevat hämäävänsä ujolla, mutta päättäväisellä ystävällisyydellään? Nyt pää kylmänä! Ruokailtuamme kävelemme pitkällä sarjakuvamaisella maalauksella somistettua käytävää takaisin vanhalle puolelle, käännymme portaisiin ja taas uusiin käytäviin,
paikasta lyhyesti ja kysyy sitten onko salin patsaista jotakin mielipiteitä. Tytöt tarttuvat kiihkeästi koukkuun: "Miks vaan yks nainen? Miks se on selin ja miehet ei?" Opas selittää, että patsaiden valmistumisen aikaan kohistiin ainoastaan niiden alastomuudesta. Sitten hän pyytää vieraita kertomaan mielipiteensä valmisteilla olevan nuorten nettiportaalin nimiehdotuksista. Lain koura, Lakipiste, Kova laki. "Ihan surkeita", nuoret sättivät innolla. Vain asiallinen Nuorten parlamentti saa hiukan kannatusta. Politrukki-nimiehdotus sen sijaan herättää vain ihmetystä. "Siitä tulee mieleen sairaala."
ovat poliitikoille tuttuja. Pujottaudun toimittajien lehterille. Edustajat kävelehtivät omille paikoilleen. Puheenjohtaja
tarkkuutensa näyttää tähtäävän lähinnä keskustelun sabotoimiseen. Enää en ihmettele edustajien käyttäytymistä, kun hänen jatkostaan vuodenvaihteen tienoilla äänestettiin. Liivistö päättää tylysti yhden jos toisenkin puheenvuoron. Miehilläkin on, sanotaan, vaihdevuotensa.
Ei roolia koruttomille
Monet miesedustajista erottuvat massasta luontaisella olemuksellaan. Hiihtäjäsankari Mauste, pääministeri Laamanen, punatakki-Pennilä, ex-oikeusasiamies Nordkvinna ja Jaska Heinäkuorma ovat valtavankokoisia kolosseja. Kokoomuksen Moskovits, ministerit Stepparinen ja Jyrki Mäntyläinen pieniä pippurimyllyjä. Naisedustajat erottuvat kirkuvanpunaisilla hiuksilla ja kultaisilla jakuilla. Onko keskikokoisilla ja tavallisen näköisillä mitään mahdollisuuksia ylittää äänikynnystä? Takavasemmiston Merja Nälkänen kysyy tomerasti nuorisotyöttömyydestä, ja teeveessä vaivautuneesti nariseva työministeri Sinnepäin vastaa kovalla, selkeällä äänellä, päättäväisesti. Volyymimittarin viisari heilahtaa illan ennätyslukemiin. Mutta parempaa on varmasti vielä tulossa. Hiihtäjäsankari Mauste ja poliisiedustaja Jämtfördjupning eivät ole vielä avanneet suutaan. "Miksi te ette tuo tänne esityksiä työelämän parantamisesta?" kysyy demari Antti Vuotärö hengästyneenä. Ongelmia puhetekniikassa? Suurimmalla osalla edustajista se tuntuukin olevan odottamattoman hyvin hallussa. Pääministeri Laamanen esiintyy sovittelevana, kannustavana. Hän näyttää hallituksensa kaitsijalta, jonka takana muut ministerit istuvat suvannossa. Hän ottaa iskut rauhallisesti vastaan. Mutta kun käännän katseeni edustajiin ja sitten takaisin hallituksen aitioon, Laamanen on kadonnut. Suojattomana istuu nyt hallitus. Liivistö selventää: "Pääministerille tuli ehdoton este." Henkilökohtainen terveysongelma? Putinin puhelinsoitto? Sukulainen hengenvaarassa? Kansa ei ehkä koskaan saa vastausta, mutta edustajat tuntuvat tietävän enemmän, sillä kenenkään kasvoilta ei heijastu paniikki. Valtiovarainministeri Mäntyinen astuu hallituksen esimieheksi, mutta hänen hahmossaan ei ole tarpeeksi suojelusenkeliä. Hän peittelee sitä parhaansa mukaan, mutta ego puskee esiin. Hänellä on totta vieköön oma tilanne päällä. Aina. Liivistö kopauttaa kyselytunnin päättyneeksi. Suurin osa yleisöstä nousee lehtereiltä seisomaan ja poistuu. Hyytelöherkulta näyttävä keltainen kupolikatto huokaisee.
Tärkeännäköiset valtaavat kahvilan
Tällä väliin kahvilaan on ilmestynyt ankaraa takakenoa poteva ministeri Göran Club. Club on onnensa kukkuloilla, pysyvästi, toistaiseksi. Pöytien välissä tai kahvilan reunamilla seisoma-asennossa paistattelevia keskusteluryhmiä on nyt useita. Pujottelen niiden välistä kahvikupin kanssa. Työteliään näköinen opetusministeri Henna Torkkunen käväisee paikalla ja rientää sen hänen päänasentonsa kertoo ehdottoman varmasti nopeasti takaisin työn ääreen. Vanha kettu Jouko Nahkuri istuu pöydässä harmaantuneessa prinssikampauksessaan kuin comebackia suunnitteleva rautalanka-artisti, lusikoi keittoa ja selailee lehteä, mutta nousee sitten yhtäkkiä eikä ilmesty enää takaisin. Melkein täysi keittokuppi jäähtyy. On saatava laki, joka velvoittaa kansanedustajat syömään lautasensa tyhjäksi! Selailen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisua Löytöretkiä biopolitiikkaan. Asiaa, analyysia. "Öljytonnin tuottamiseen tarvittavan levien kasvatusaltaan pinta-ala on jopa vain sadasosa siitä --, jonka öljypalmu tarvitsee öljytonnin tuotantoon", raportti kertoo. Onko Itämeren leväkasvuston lisäys siis suunnitelmallista? Onko kaiken takana salaliitto? Luultavasti. vieressä istuu Liivistön Suomen salamyhkäpoliisin pitkänaamainen ex-johtaja, eduskunnan pääsihteeri Laulupuu. Akustiikka on hyvä. "Mä näin kun sä pelasit korttia FST:ssä. Ihanaa!" salissa jo istuva harmaapäinen naisedustaja kailottaa. Viestintäministeri Kesä-Kukka seisoo hallituksen lehterillä kultaisessa puserossa. Hän vaikuttaa hengästyneeltä. Istunto alkaa. Hallitusta pommitetaan kysymyksillä. Pohjoisen kansan monikymmenvuotinen edustaja punatakki-Pennilä jämeröi, että kyllä Ylen mediamaksussa pitää mennä pienituloisia vastaan. Ministeri KesäKukka antaa vastauksensa ja Pennilä pomppaa tuohtuneena pystyyn, istahtaa, kiemurtelee paikoillaan ja on kohta pomppaavinaan uudestaan ylös. Edustajat silmäilevät median edustajia, joita on kameroineen paikalla kymmenisen kappaletta. Punatakki-Pennilän liikehdinnässä on kouliintuneen näyttelijän varmuutta. Hänen olemuksessaan kerrostuvat poliittisen teatterin historia ja muistikuvat myrskyisemmiltä ajoilta. On kiihdytettävä itsensä oikeaan tilaan, oltava valpas. Silti oikean ajoituksen oppiminen vie vuosia. Tämän huomaan myöhemmin illalla kun pehmeä-ääninen jätti Jaska Heinäkuorma yrittää kerätä huomiota vastaavankaltaisella pomppimisella. Harjoitusta vielä tarvitaan...
Pukudraamaa kahvilassa
Kahvilaan astuvat naiskansanedustajat näyttävät huipputrimmatuilta. Virheettömät meikit, kampaajan tuoksu vielä hiuksissa, sukkahousut ehjät, kengät kiiltävät. Kuin tv-kuuluttaja, kansanedustaja nauttii täysin siemauksin esilläolosta. Sitten yhtäkkiä: nainen Marimekon reppu selässä, viskoosihameen vihreänsinertävällä pohjalla mustia kuvioita. Ripaus arkisuutta, pulpahdus pehmeyttä? Musta paksu tukka on kuitenkin kiinteäksi käsitelty ja puhumaton kuin kypärä kun hän istahtaa eteeni selin. Nyt! Kirkuvan punainen tukka! Vanhempi naisedustaja astuu sivuovesta ja kiekaisee hävyttömästi "Eihän tääl oo ketään!" mutta istahtaa kuitenkin ikkunapöytään. Hän ryhtyy sättimään jotakuta joka ei ole paikalla: "Se on yks... se nainen! Meidän täytyy ryhmässä... Se ei ymmärrä." "Jokainen edustaja tuottaa kilon jätettä päivässä!", luen eduskunnan Yrtti-ryhmän laatimasta raportista. Siinä kehotetaan edustajia tulostamaan tästedes kaksipuolisesti. Nostan katseeni ja kirkuvan punaisen tukan taakse istahtaa tylynnäköinen tappi, ex-sisäministeri. Pullava ex-oikeusasiamies istahtaa niin ikään mustassa puvussa hänen seuraansa. Kuluu vain sekunti ja keskikäytävän keskimmäiseen pöytään purjehtii täydellinen kokovartaloedustajatar, olalla hopeaketjukäsilaukku, sutjakan kropan kantavina rakenteina mustat avokengät viiden sentin koroilla. Kahvila täyttymistään täyttyy. Puku-
Täysistunto päänäyttämöllä
hissiltä toiselle ja yhtäkkiä astumme päätalon sisääntuloaulaan. Pysähdymme juttelemaan posti-Marian kanssa, joka hoitaa pientä kioskia sisääntuloaulan poskessa. Hän, kertoo Hindsberg hetken kuluttua, on monen uskottu, uusien edustajien protokollaohjaaja ja pukeutumisopas. Lähden opaskierrokselle yhdessä Aleksis Kiven koulun ysiluokkalaisten kanssa. Odottamani remusakin sijasta auditorion metallinpaljastimien läpi astuu toinen toistaan ujomman ja sivistyneemmän näköistä nuorta. Nousemme istuntosaliin, istahdamme lehtereille. Opas, nuoriherra Sami, kertoo Täysistunnon alku lähestyy. Suullinen kyselytunti ja sitten ajankohtaiskeskustelu aiheesta "Näköaloja suomalaiseen biopolitiikkaan". stepparValtiosalissa televisiotoimittajien haastateltavana on elinkeinoministeri Stepparinen. Joku napsii samaan aikaan etäämmältä valokuvia, eikä Stepparinen tahdo tietää kumman kameran suuntaan paistattelisi. Stepparinen seisoo toinen jalka calacata-marmoriraidalla, toinen ruotsalaisella peruskivellä ja näyttää hämmentyneeltä: hän ei saa mieleensä onko nyt kyse pueluejohtajavaalihankkeen kuvamateriaalin koostamisesta vai mistä? Useimmat toimittajat
Tehtävä: keskustelun häirintä
Prinssitukka Nahkuri istuu kasvot koko ajan mediaan päin. Edustaja Velttonen nousee seisomaan. Hän on verhoillut kauhtuneen collegensa mustalla pikkutakilla, päänsä baskerilla ja huulensa viiksillä. Hän puhuu vauhdikkaasti ja sekavasti, työntää käden taskuun. Puheenjohtaja Liivistö tuntuu ottaneen hänet henkilökohtaisesti hampaisiinsa: "Teillä menee aika umpeen." "No varmaan menee kun te olette puikoissa", Velttonen kuittaa ja edustajisto nauraa. Velttonen salin perällä ja Liivistö edessä muodostavat salin kaksi ääripäätä. Kärttyisä ja nuiva Liivistö on tulkinnut puheenjohtajan tehtäväksi kellon seuraamisen keskustelun asiallisen johtamisen sijasta. Hänen pilkun-
Johdatus biopolitiikkaan
Kun ajankohtaiskeskustelu alkaa, melkein kaikki vasemmiston edustajat poistuvat salista kuin tahtoisivat sanoa: mitä tulevaisuus meille kuuluu. Tai ainakaan biopolitiikka. Vihreät Kuusisto ja Eläin istuvat paikallaan, luonnollisestikin jo pelkän nimensä tähden. Tulevaisuusvaliokunnan puheen-
3
2010
41
johtaja, kokomusta Marja Kiuru alustaa biokeskustelun pitkällä puheenvuorolla. Kiuru hehkuu ylpeyttä tehdystä työstä, mutta Liivistön kärsimätön olemus pyrkii koko ajan esille taustalta. Kiurun puheenvuoron aikana Liivistö jutustelee avustajansa kanssa oman mikrofoninsa lähellä ja saa aikaan lievän kakofonian. Kunnes painaa päänsä ja hautaa kasvot käsiin. Aina valpas ministeri Mauri Stepparinen esittää pitkän jatkopuheenvuoron. Hän rakastaa numeroita. Hän luettelee niitä yhä lisää. Hän puheenpartensa on laulava, äänensä tarinankertojan, mustavalkoisen tv:n ajoilta. "Tavoite on, että vuonna 2030 valmistamme tuotteita, joista emme edes vielä tiedä mitä ne tuotteet ovat", Stepparinen lataa täynnä intoa. Muut edustajat aloittavat kommenttinsa kehumalla vuolaasti raportin tekijöitä. Vihreä Kuusisto istuu tyytymättömän näköisenä kädet puuhkassa. Mutta hänen ilmaisunsa on kovin laimeaa. Etteivät vain olisi jääneet draamatunnit väliin? Yllättäen vasemmiston sektorilta puhaltaa terävin tuuli, edustaja Pentti Kiusasen suusta. Hän sanoo, että metsäpeltoviljelmien lisäksi tarvitaan myös vanhaa, laadukasta puuta huonekaluteollisuudelle ja paheksuu
raportin liian liberaalia suhtautumista geenimanipulaatioon. Edustaja Eläin nousee, mutta puhuu tavattoman nopeasti, kuin näppäimiä näpyttäisi. Mikä olikaan asia?
Huutajat vertailussa
Demareiden takarivistä Marko Painija vaaleassa pikkutakissa ja urheilullisissa, reisistä kulutetuissa farkuissa esittää käytännönläheisen kysymyksen siitä, miten tiukat paloturvallisuusynnä muut säädökset sopivat yhteen puhutun puurakentamisen lisäämisen kanssa.
Kokoomuslainen Outi Kuoppala tähdentää, että Suomen on syytä olla "ylpeä siitä, että toisessa kengässä on vettä, hyvää puhdasta vettä". Sitten on hiihtäjämestari Mausteen vuoro. Mahtitynnyri kumajaa tuttua uhopuhetta ja täydellinen asiaan perehtymättömyys paistaa kilometrin päähän. Mauste lopettaa: "Pirettäköön puusta huoli. Me ollahan paras maa maailmas." Näin ne asiat hoituvat. Liivistö on poistunut ja Tarja Harlamov istahtanut puheenjohtajan pallille. Keskustelu muuttuu joustavammaksi ja tunnelma leppoisammaksi. Harlamovin pehmeä ote on kuin hiljaista vastarintaa Liivistön itsetyytyväiselle kärttyisyydelle. Biokeskustelun jälkeen päästään keskustelemaan sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta, ja perussuomalaisten poliisiedustaja Jämtfördjupning huutaakin heti keuhkonsa tyhjäksi. Hän on kuitenkin perehtynyt asiaan, vaikka populistisesti painotteleekin oman äänestäjäkuntansa mieliksi. Päivän pohjanoteerauksen lataa kokoomuksen Sampsa Ryteikkö, joka väittää, että rikoksen riskittömyyden vuoksi nuoria, "aiemmin lainkuuliaisia, hyvin kasvatettuja ja hyvän etiikan omaavia henkilöitä ajautuu tälle tielle", siis
näpistyksiin ja varkauksiin aivan kuin nuoret näin todella punnitsisivat asioita. Ryteikön olisi ehkä pitänyt ottaa neuvoa-antava puhelu opettajavaimolleen ennen kuin avasi suunsa.
deksan, ja Harlamov alkaa naputella loppuja asioita pöydälle. Iltapäivästä iltaan on istuttu, tuhdit neljä tuntia.
Missä kolmas valtiomahti?
Edustajia tulee ja menee. Toimittajalehteri on tyhjentynyt. Se siitä kolmannesta valtiomahdista. Istunto jatkuu. Salissakin rivit käyvät harvoiksi, eivätkä tauolta palaavat tahdo enää hahmottaa, missä se oma
Draamaa sisällöllä & ilman
Suomalaisilla kansanedustajilla ei ole peruukkeja eikä naamioita. He eivät ole harmauttaneet itselleen valtiomieshiuksia kuten Yhdysvalloissa tehdään. Teatraalisuus on hillittyä, näyttämölliset keinot varovaisia. Kansamme on vaatimatonta, eivätkä sen edustajat tohdi esiintyä paljon sitä korskeampina. Vain hiihtäjäkolossi Mauste näyttää ymmärtäneen kansanedustamisen puhtaaksi teatteriksi, jossa tärkeintä ovat suuret sanat. Muut keskusteluihin osallistuneet ovat perehtyneet asioihin vähintäänkin auttavasti. Nousen pystyyn kankein jäsenin ja pujahdan käytävään. Päänäyttämön ulkopuolella edustajia puikkelehtii vielä ovesta toiseen. Laskeudun portaat vaatekaapilleni, luovutan kulkuluvan, hyvästelen vartijat. Demokratian temppeli on kääriytynyt hentoon valohämyyn. Alhaalla katutasolla hyrisee autoja odottamassa uupuneita näyttelijöitä ja heidän avustajiaan.
Artikkelin kirjoittaja Jouko Sirola on suomalainen kirjailija. Häneltä on viimeksi julkaistu kokoelma satuyhteiskuntapakinoita, Toniemi ja Huvuori, ylimmät ystävykset, Teos 2008. Kirja on arvioitu Voimassa 3/2008.
ahan Me oll aa " m paras s." a maailm
paikka nyt olikaan. Demari Lauri Pähkönen ottaa puheenvuoron ja pähkäilee joutavanpäiväisen sekavasti taparikollisten elämän vaikeudesta. Siirrytään keskustelemaan jätevesien saostekaivoista. Päivitellään määräysten mukaisten järjestelmien kalleutta, syrjäseudun mummon vaikeaa asemaa ja yrittäjiä, jotka rahastavat asialla törkeästi. Kello hiipii jo yli kah-
42
3
2010
Maattomien kuvaaja
kurjuutta, vaan erittäin köyhiä ihmisiä. Heillä on paljon omanarvon tunnetta ja he etsivät luovalla tavalla parempaa elämää. Yhteiskuntamme valehtelee. Se ottaa annettuna yhden totuuden, joka on vallanpitäjien totuus", sanoi brasilialainen valokuvajournalisti Sebastião Salgado Sem Fronteiras -lehden haastattelussa vuonna 1997. Dokumenttikuvaajana tunnettu Salgado opiskeli alun perin ekonomistiksi ja työskenteli muun muassa Lontoossa Kansainvälisessä kahvijärjestössä (ICO). Kahvijärjestön kautta hän matkusti usein Maailmanpankin asioilla Afrikkaan. Matkoilla hän aloitti valokuvaamisen. Vuonna 1973 hän jätti ekonomistin työn kokonaan ja siirtyi kokopäiväiseksi valokuvaajaksi. Nyt Voimassa julkaistavat kuvat ovat Brasilian Paranásta, jossa väki kokoontui maan valtaamista varten vuonna 1996.
E N K U VA A
on työskennellyt Brasilian maakysymysten kanssa vuodesta 1980. "Tässä maassa ihmiset on puudutettu poissulkemisen kulttuuriin. Portugalilaisten saapumisesta lähtien ihmiset tottuivat siihen, että ulkopuolelle jättäminen oli hyväksyttävää", Salgado toteaa. "Kun vierailin maattomien alueilla, näin paljon kauniita asioita. Osuuskuntien onnistuneen organisoinnin myötä maattomien alueet ovat maan tuotteliaimpia. Sergipen osavaltion suurin maidontuottaja on maattomien osuuskunta."
S
ALGADO
TAISTELEVA KÖYHÄ. Kokoontuminen maan valtaamista varten, Paraná 1996.
uskoo, että Brasiliaa auttaisi maareformi. "Maareformi on tehty koko maailmassa, paitsi Brasiliassa. Monet poliitikot ovat kahdenkeskisissä keskusteluissa tunnustaneet, etteivät he ole koskaan käyneet maattomien uudisasutusalueella. Silloin he ovat puolueellisen median myrkyttämiä, median, jolle suurmaanomistajat syöttävät informaation. Siksi näiden ihmisten pitää mennä paikanpäälle, informaation lähteelle. Vain niin asiat muuttuvat."
S
ALGADO
IKUINEN NÄKY. Viimeinen este: valtaamassa Giacometin plantaasia, Paraná 1996.
Hannele Huhtala Sebastião Salgadon (s. 1944) Terra-sarja esillä 15.4.31.5. Helsingin Kaapelitehtaalla julistegalleriassa. Maattomien ystävät http://maattomienliike.wordpress.com/ Voimassa on julkaistu useita artikkeleita maattomista. Lue muun muassa Maata maattomille (Markus Kröger, 4/2005), Maattomien matkassa (Johanna Suhonen, 7/2009) & Vihattu maaton (Mika Rönkkö, 10/2009). Lisäksi Fifissä Stora Enso ja MST: Kuka on kuolemanvaarassa? (Hanna Nikkanen, syyskuu 2009).
Jens Rötzsch (1959)
Sarjasta Turnfest, Leipzig 1987
värivalokuva 50 x 50 cm
IMPROVISATIONSKVÄLLAR MED
PÅ LUCKANS VERANDA
STJÄRNFALL
p
Alla Föreställningar Kl 19
I APRIL!
VERANDAN I LUCKANS ÖVRE VÅNING Biljettpriser: BILJETTER OCH INFORMATION:
Ihmiselämää katkarapujen näkökulmasta.
Viisas! Hauska! Ällistyttävä! Taitava! Ihmeellinen!
Hollantilaisen Hotel Modern -teatterin vierailu Louhisalissa (Kulttuurikeskus, Kaupinkalliontie 10, Tapiola) 7.4. klo 19 - 8.4. klo 19 - 9.4. klo 19 - 10.4. klo 15 Liput 28 / 25 / 15 e puh. (09) 439 3388, Lippupiste p. 0600 900900 (1,75 e/min+pvm) ja www.espoonteatteri.fi ESPOON KAUPUNGINTEATTERI | www.espoonteatteri.fi
Vaikuttavaa! Noin käytännönläheinen tyyppi pärjäisi varmaan meilläkin.
Elokuva ja televisio medianomi (AMK)
Koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden erikoistua kuvan, äänen, tuotannon, käsikirjoituksen tai tv- ja radiotyön opintoihin. Voit työskennellä elokuva- tai tv-tuotannossa, radiossa tai muulla audio-visuaalisella alalla suunnittelu-, toteutus-, kehittämis- ja työnjohtotehtävissä sekä yrittäjänä.
D Y N A M O
nuorten
seudullinen
työllisyyshanke
ttipaja Remon
Draam
apaja
Vaatii uskallusta ottaa selvää siitä, kuka on ja mitä oikeasti elämältä haluaa, sekä rohkeutta lähteä tavoittelemaan unelmiaan. Oli kyseessä työpaikka, ihmissuhteet tai uusi harrastus, avainsana on itseluottamus. Dynamon lämmin ja kannustava ilmapiiri, jossa on tilaa olla ja yrittää, auttaa uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiin.
Mediapaja
Sisustuspaja
WWW.NUORILAHTI.NET/DYNAMO
Kulttuurituotanto kulttuurituottaja (AMK)
Koulutus on liiketaloudellisesti painottunutta ja tähtää työelämän arvostamaan yksilölliseen ammattitaitoon. Kulttuurituottaja toimii kulttuurihankkeiden mahdollistajana, joka organisoi ja johtaa tuotannollista toimintaa. Valmistuttuasi työskentelet mm. kulttuuritapahtumien tuottajana, mediaalalla tai kulttuuriviennin parissa.
Esittävä taide teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
Koulutuksen keskiössä on ohjaaminen, käsikirjoittaminen ja esiintyjyys sekä teatterin työtapojen soveltaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opinnoissasi perehdyt mm. improvisaatioon, tarinateatteriin, draamatyöpajoihin ja esityksellisiin tutkielmiin. Monipuolisena draaman ammattilaisena työskentelet teatterin keinoin ohjaus-, opetusja taiteellisissa tehtävissä elämän eri alueilla.
Kulttuurituotanto kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Koulutuksen päämääränä on auttaa sinua syventämään asiantuntija-osaamistasi kulttuurituotannon alalla. Valmistuttuasi toimit kehittämis-, johtamis- tai asiantuntijatehtävissä luovan talouden parissa. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Humakin kanssa.
Mediatuottaminen medianomi (ylempi AMK)
Viestintä medianomi (AMK)
Koulutus on tarkoitettu alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille media-alalla työsKoulutuksen kolme ammatillista suuntautu- kenteleville ja alasta kiinnostuneille. Koulutus mista, 3D-animointi ja -visualisointi, graafinen antaa valmiudet toimia asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä digitaalisen viestinnän suunnittelu ja digitaalinen viestintä antavat alalla. Opiskelun aikana teet opinnäytetyönä sinulle monipuoliset mahdollisuudet kehittyä vahvaksi digitaalisen median ja visuaalisen kirjallisen tutkielman lisäksi työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämishankkeen digitaasuunnittelun asiantuntijaksi. Valmistuttuasi lisen sisällöntuotannon alalta. olet yhteistyökykyinen ja viestintätaitoinen ammattilainen ja hallitset oman suuntautumisalasi mediasisältöjen suunnittelun, tuotta- Ylemmät AMK-tutkinnot suoritetaan monimuotokoulutuksena työn ohessa. misen ja tuotekehityksen.
Lisätietoja koulutuksista ja hakemisesta
www.metropolia.fi/haku Yhteishaku nuorten ja aikuisten koulutuksiin 1.3. 16.4.2010
KULTTUURI · LIIKETALOUS · SOSIAALI- JA TERVEYSAL A · TEKNIIKK A JA LIIKENNE
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Kulttuurituottaja (AMK) Viittomakielentulkki (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK)
YHTEISHAKU 1.3.16.4.2010
Nuorten ja aikuisten koulutus AMK- ja YAMK-tutkinnot
Kutsu kasvatus- ja taidealalle!
Haluatko valmistua opettajaksi tai taiteen ammattilaiseksi? Snellman-korkeakoulussa voit valmistua steinerkoulun tai -päiväkodin opettajaksi tai opiskella kuvataiteita, puhe- ja draamataiteita sekä eurytmiaa. Yleisopinnoissa voit tutustua uudenlaiseen tapaan opiskella - elämyksellisesti, kokonaisvaltaisesti! Tutustu ja täytä hakemus:
WWW.SNELLMAN-KORKEAKOULU.FI
50
3
2010
Pudonneiden runoilija
Ihan tavallinen Esa kirjoittaa runoja virka-ajan jälkeen. Omakustanteen uudet tekniikat antavat äänen ujoille & köyhille.
Meeri Koutaniemi
Jakomäki takaisin pullo kerrallaan Siinä sitä irvistellään. Niin urheilija kuin arkkitehti. Sielujen pommitettu rivistö. Gaza ja Beirut samassa porukassa. Tulitauko näille merkitsee kahta selvää päivää, silloin kun kuolemantykit helisevät deliriumissa. Mutta onneksi. Viimeiset rahat annetaan kaverille, ja viedään vaikka se piirinmestaruus kaniin. Sitten aloitellaan taas. Otetaan se Jakomäki takaisin pullo kerrallaan. Elämä on hetken kaunis. Kun ei enää muista. Esa Pesonen: Huone Veronassa. Runoja. 2009.
LÄHIÖPAHIS. "En ole aggressiivinen ihminen", kommentoi juuri esikoisteoksensa tehnyt Esa Pesonen heitettyään valokuvaajaa lumipallolla mahaan.
Pesonen, 32, on monen muun kirjoittajan tavoin todennut, että kirjan julkaiseminen on tolkuttoman vaikeaa. "Ehkä jos henkilöllä on oikeanlainen, myyvä tarina tai persoona, on helpompaa saada kustantaja. En jaksa keksiä itselleni tarinaa. Olen ihan tavallinen työssäkäyvä kaveri Tikkurilasta. En elä boheemia taiteilijaelämää, mitä sillä nyt tarkoitetaankin." Pesosen mielestä kysynnän ja tarjonnan kuvio on looginen. Kirjaa on
E
SA
helpompi markkinoida, jos sen takana on trendikäs ja myyvä hahmo.. "Ei kustantaja halua kirjamessuille osastolleen mitään mumisijaa vaan valovoimaisen, sanavalmiin tyypin." Runoilija ei kuulosta katkeralta. Hän tietää, että runokirjoja julkaistaan vuosittain vain muutamia. Tuntemattoman esikoisrunoilijan on kovin vaikeaa kammeta siihen saumaan. ollutkaan vantaalaisrunoilijalle mikään viimeinen oljenkorsi, vaan mielihyvin valittu vaihtoehto. Pesosen runokirja Huone Veronassa sai ilmiasun omakustanteena, muutaman sadan euron panostuksella.
O M A K U S TA N N E E I
"Valitettavasti suomalaiset kirjoittajat on peloteltu kaihtamaan omakustanteita. Ikään kuin ne eivät olisi oikeita kirjoja. Eivät ne sitä taida olla kriitikoidenkaan mielestä, sillä eiväthän he edes suostu arvostelemaan omakustannetuotantoa." Pesonen ei omakustanteen "leimaa" kavahtanut. Palo saada runot kansiin voitti. Ahkera blogikirjoittaja oli aiemmin julkaissut runojaan netissä, mutta sähköinen foorumi ei tuntunut runoille sopivalta. omakustanteiden maailma on viime aikoina modernisoitunut. Pesonen osti kirjalleen
H A R V A T I E TÄ Ä , E T TÄ
ijoita Kirjail n, että llaa pelote nne ei ole sta omaku a kirja. oike
sivut ja kannen, taiton ja painotyön saksalaisen Books On Demand -yhtiön kautta. Kaikki hoitui kätevästi netissä, missä kirjailija saattoi valita yksityiskohdat, jopa sivujen asemointimallin. "Kirjani on palvelukustanne. Se on ikään kuin omakustanteen seuraava aste. Palvelun nopeus ja vaivattomuus
nettiasiointiin tottuneelle olivat plussaa tässä prosessissa." Palvelukustanteen suurin ero perinteiseen omakustanteeseen on, että palvelukustanteessa paino hoitaa teokselle ISBN-numeron, järjestää mahdolliset vapaakappaleet kirjastoon ja ottaa harteilleen aimo osan kirjan markkinoinnista. Esimerkiksi toimittajat voivat tilata Pesosen kirjaa BOD-palvelun kautta. Huone Veronassa -kirjan markkinointi tapahtuukin netissä. Runoilijan nettisivut ja Facebook-sivut on valjastettu kirjan mainostamiseen. "Tavallisen köyhimyksen ainut mahdollisuus kirjansa mainostamiseen on netti. Olen saanut paljon palautetta, mutta eiväthän kaikki kirjan sivuilla kävijät kirjaa osta. On sitä kyllä tilattu myös muualle kuin pääkaupun-
hannele huhtala, Kimmo Jylhämö, Henri Salonen, Ville Toivanen & jukka vuorio
Olli Hietala: Lihan himo. Huuda Huuda 2010. 36 s. Maarit Malmberg: Aapeli ja sotaveteraani Reino. Minerva Kustannus 2010. 40 s. Jouni Paakkinen (toim.): Yhdeksänmetrisen maasian poika. Atena Kustannus 2010. 264 s. Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit. Like 2010. 94 s. Claire Youngs: Ihanat itsetehdyt laukut. Minerva 2010. 128 s.
Kinkun kaipuu
Näemme eläinten hirvittävän kärsimyksen ja tiedostamme lihansyönnin kestämättömyyden maapallon ekosysteemille. Kasvisruoka on helppoa valmistaa, maukasta ja halpaa. Miksi lihasta on sitten niin vaikea luopua? Lihan himo on Tampereella asuvan Olli Hietalan päiväkirjamainen sarjakuva hänen ponnisteluistaan kohti vegaaniutta. Haaste ryhtyä kasvissyöjäksi syntyy, kun Hietala muuttaa saman katon alle vegaanin kanssa. Itsensä muuttaminen niinkin arkipäiväisen tuntuisen asian kuin ruokavalion suhteen osoittautuu melkoiseksi sosiaaliseksi nipistykseksi. Hietalan piirrosjälki on ilmavaa ja helppolukuista. Kuvakerronta on tyylikästä ja rytmikästä, tunnelma maanläheinen. Sivut loppuvat turhan nopeasti. Kekseliäästi sarjakuvassa on mukana myös muutama vegaaninen resepti, joiden onnistumista saa seurata tarinan edetessä. Sarjakuva on kaksikielinen. Käännökset englanniksi löytyvät sivujen alareunasta. Olli Hietala on vuodesta 2005 alkaen sarjakuvablogia pitänyt alan taituri, jolta jään odottamaan lisää. (HS)
Sota & Rauha
Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivän aattona markkinoille tullut lastenkirja antaa kertojanäänen kuvitteelliselle veteraanille Reinolle. Hänelle kysymyksiä esittää pikkupoika Aapeli. Kun Aapeli kertoo kuulleensa radiosta, että tänäänkin monet ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan sotaa pakoon, Reino harmittelee, etteivät ihmiset osaa elää sovussa. Reino sanoo, että ihmisten pitäisi olla suvaitsevaisempia ja muistaa, että sopu sijaa antaa. Silti sivuilta kuultaa läpi hienoinen sodan ihannointi, vaikka toisaalta pikkupoikien näkökulma sotaan usein juuri sellainen onkin. Rauhankasvatus jää sivuilla isänmaan kutsun alle. Hyvästä yrityksestä huolimatta kirja sopii paremmin armeijan käyneiden kuin sivarien lapsille. Reino sanoo muistavansa talvisodan paremmin kuin eilisen päivän. Tulee ihan oma isoisä mieleen. Rauha hänen muistolleen. Rauhasta puheen ollen, Reinon koiran nimi on Rauha. Tiettävästi myös kokonaisia veljessarjoja on nimetty sodan eri vaiheitten mukaan Uskoksi, Toivoksi ja Rauhaksi. (JV)
Hihittelijöille
Yksi huumorin kukkien lajikkeista on käännöskukkanen, tahaton ja koominen virhe tv-sarjan tai leffan käännöksessä. Kömmähdyksiä keräillyt Jouni Paakkinen on koonnut niistä aiemmin kaksi kirjaa, jotka on nyt lyöty yksiin kansiin doupattuna 300 uudella löydöllä. Ensivaikutelmani on, että käännöskukkanen on hauskempi itse löydettynä. Se voi saada alkuperäisestä yhteydestään lisäväriä, joka jää puuttumaan typistyksistä. Oivaltamisen ilo antaa löytäjälleen myös laatua, jonka kirjassa korvaa liialliselta tuntuva määrä. Selailun myötä Yhdeksänmetrisen maasian poika kuitenkin alkaa paljastaa luonnettaan. Hupia irtoaa esimerkiksi samojen fraasien erilaisista tulkinnoista, sekä siitä hulvattomasta luovuudesta ja ajattelemattomuudesta joka kielimöhläyksistä pursuaa. Voi näitä ihastella näinkin, sopivina annoksina sisäänpäin hihitellen. Kirja vaatii kyllä englannin kielen perustaitoa ja avautuu sitä paremmin mitä enemmän on katsonut telkkaria. Englannin puheläpän hallitsemisesta on etua, mutta sitä voi kirjasta myös oppia! (VT)
Naiset vaiheissa
Muistan joskus matkalla pohjoisessa pysähtyneeni kauppaan, joka vaikutti paljolti sekatavarakaupalta. Omituisinta kaupassa oli se, että siellä oli paljon naisten kumisaappaita, jotka olivat kaikki vasemmalle jalalle ja kaikki muistaakseni kokoa 37. En voinut olla pohtimatta, millaisia ihmisiä tienoolla asuu. Ei Hanna Haurun Liian pienet sandaalit kerro varsinaisista omituisuuksista vaan päin vastoin, arkisesta elämästä hyvin hyvin realistisesti, jopa niin realistisesti että se vie vääjäämättä kohti inhorealismia ja inhottavuutta ja epätoivoa, sitä kun ei ole mitään pelastusta. Jollakin kummallisella tavalla Hauru kuitenkin kääntää asiat kauniiksi ja jopa ymmärrettäviksi, semminkin kun kaikki kirjan 17 novellia kertovat eri tarinoita siitä, mitä naisena eläminen voi olla nuorena, vanhana, pitkätukkaisena tai lättäjalkaisena. "Täällä minä nyt makaan ilkosen alasti päivät hiekkarannalla ja mieheni on kuulemma löytänyt elämänsä rakkauden jostain saamelaisnaisesta. Oli se hyvä, että sovussa erottiin." Hieno pieni kirja taas. (KJ)
Kierrätystä Kiinan kautta
Uusi kirja opastaa tekemään tyylikkäitä laukkuja. Neuvoja on käsi-, olka- ja iltalaukuille. Kirjan tarkoituksena on opastaa ompelemaan laukkuja kierrätyskankaista ja talteen otetuista napeista, vetskareista ja kannattimista, jotta rahaa ja luontoa säästyisi. Kumma kyllä kirja on painettu Kiinassa. Ympäristöystävällisyyden painottaminen tuntuu kepoiselta, jos sillä ei ole väliä kirjaa tehdessä. Minerva Kustannuksesta selitetään, että kyse ei ole heidän valinnastaan, vaan alkuperäinen kustantaja määrittää käännöskirjojen painatuksen. Käännöksille tehdään yhteispainatus, jolloin eri kieliset versiot tehdään kaikki peräkkäin. Halvimmalla se onnistuu Kiinassa. Minerva Kustannuksen Merja Varon sanoo, että heidän kevätlistallaan on pari tällaista käännöskirjaa. "Kaikki omat painetaan Suomessa." Ohjeet kierrätyslaukkujen tekoon kiertävät siis puolen maailman kautta, ja ne tehdään halvimmalla mitä saadaan. Jotenkin surullista, vaikka laukut ovat kyllä ihan nättejä. (HH)
3
2010
51
sivullisia
Anna ilmaiseksi & myy enemmän
WSOY näyttää edistyksellistä esimerkkiä suomen kirjamarkkinoille. Se on maaliskuussa jakanut Jokapiraatinoikeuspamfletin ja Pekka Himasen Kukoistuksen käsikirjoituksen digitaalisia versioita ilmaiseksi. Muut kustantajat nuokkuvat vielä, vaikka The Journal of Electronic Publishing -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo ilmaiskirjojen voivan auttaa myös rahanteossa. Tutkimuksen mukaan E-kirjojen jakaminen ilmaiseksi oli yhteydessä myynnin kasvuun samojen kirjojen paperiversioissa.
MEDIAMAMMUTTI
kiseudun kirjastoihin. Esimerkiksi Vaasaan", Pesonen kertoo. sosiaali- ja terveystoimen tiedottajana työskentelevä Esa Pesonen korostaa runojensa olevan helppotajuisia: "Olen saanut palautetta ihmisiltä, jotka eivät ole eläessään lukeneet runokirjaa, että minun kirjastani he pitivät." Lähiöelämästä kirjoittava mies on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Korsossa. Päivätyö sosiaalisten ongelmien parissa heijastuu runoihin. Tunnelmia ja tapahtumia ei ole tarvinnut keksiä. Runoissa on melankolinen sävy, ja monet tarinat kertovat yhteiskunnan ihannemallista pudonneista hahmoista. Vaikka juopoista tai mielenterveysongelmaisista. Runoilija ei katso näitä pudonneita täydellisen kansalaisen jalustalta. Hän ei väitä, että oman elämän peruspalikat olisivat nekään vielä löytyneet. "Tuskin löytyvät koskaan. Olen ikuisesti tyytymätön. Paremmin on aina jossain muualla."
VA N TA A N K A U P U N G I L L A V A I K K A P E S O N E N vähättelee huomioarvoaan ja alleviivaa tavallisuuttaan, sanoo hän haastattelun lopussa, kuin sivulauseessa, olleensa itsekin joskus vaarassa pudota. "Nuorempana tuli ryypiskeltyä. Oli masennustakin, eikä intressejä mihinkään", hän sanoo. Ja oivaltaa ehkä samalla itsekin, josko tässä nyt niin tavallisia sittenkään ollaan. Kuka meistä lopulta edes on se tavallinen?
OPM: kehitys kehittyy
Kulttuuri tulevaisuuden voima -selonteossa tiedetään, että kulttuuri kehittyy parhaiten kehittämällä. Kehitys-pohjaisia sanoja on 38 sivun selonteossa yli sata. Lehdistötiedotteen mukaan selonteon niin sanottuina "toiminnallisina kehittämisehdotuksina esitetään mm. taiteen ja kulttuurin tukija rahoitusjärjestelmien kehittämistä, Taiteen keskustoimikunnan rakenteen kehittämistä sekä tekijänoikeusosaamisen ja kansainvälisen liiketoiminta- ja sopimusosaamisen kehittämistä. Luovan työn erityisluonne tulee tunnistaa ja kehittää sen edellytyksiä, koulutusta, työtiloja sekä toimeentuloa ja työllisyyttä."
OPETUSMINISTERIÖN
Kirsi Haapamatti Esa Pesonen: Huone Veronassa. Runoja. 2009. Pesosen blogi: http://esapeso.vuodatus.net/page/Huoneitaveronassa
Kevään sävel
Munan & kristinuskon ihme mestari Eckhartin tapaan.
I TÄ S E J U I C E S A N O I K A A N ? Elämä on kuolemista. Ja sitähän juhlitaan pääsiäisenä, joka on Jeesuksen kuolinjuhla. Pääsiäisen mystinen taikakalu pääsiäismuna taas symboloi ylösnousemusta. Miksi? Kananmuna näyttää elottomalta, mutta kätkee uuden elämän sisäänsä. Munan ja kristinuskon ihmettä pohtiessa eniten ällistyttää se, että vanhin evankeliumi kirjoitettiin 70 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Eikä yksikään kirjoittajista ollut Jeesuksen opetuslapsi. Silti tarinat Jeesuksesta otetaan vakavasti. Se on todellinen ihme. Mitä ihmettä kristinusko todella on? Yhden vastauksen kysymykseen saa keskiajan filosofisen saarnataiteen ykkösmystikolta, Mestari Eckhartilta, joka eli 1200ja 1300-luvun vaihteessa.
M
Lukuohje on varsin mainio, sillä "Jumalan" korvaaminen todellisuudella tuottaa hauskoja ja epäajanmukaisia lukuelämyksiä.
M A I S T E R I E C K H A R T toimi professorina yhdessä maailman ensimmäisistä yliopistoissa Pariisissa. Aikansa yliopistoradikaalit eli dominikaanimunkit olivat juurruttaneet ikuisen oppimisen lähtökohdaksi. Munkkien tuli elää köyhää elämää, saada elantonsa ainoastaan almuista ja vasta veivien heittäminen vapautti oppivelvollisuudesta. Ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Pääsee lähemmäksi olemista, koska Eckhartin mukaan vain "kuolema antaa olemisen". Tai vielä enemmän: "Niin paljon kuin jollakin on olemista, niin paljon se on Jumalan kaltainen." Koska elävillä ei ole olemista, voi noudattaa Juicen toista ohjetta: Elämässä pitää olla runkkua.
Sielun syvyyden esipuheessa Jaakko Heinimäki selittää, että mystiikka "on spekulatiivista filosofiaa, tiedostamista, joka toimii tienä varsinaisen todellisuuden (josta monet käyttävät myös sanaa "Jumala") välittömään tuntemiseen."
M E S TA R I E C K H A R T I N
Kimmo Jylhämö Mestari Eckart: Sielun syvyys. Basam Books 2009. 325 s.
52
3
2010
Söpöt lelut lautasella
Miksi lapset värittävät piirroslehmänsä violeteiksi?
kerran seitsemänvuotias Jessica. Hän meni isänsä silloisen tyttöystävän kanssa kalaan. Jessica pyydysti vonkaleen ja oli todella innoissaan, kunnes nainen yritti tappaa kalan lounaaksi. Lapsi järkyttyi ja itki: "Voi, kaunis kalaparka, heitä se takaisin veteen." Nainen teki toiveen mukaisesti. Sitten he menivät ruokakauppaan ja tyttö sai valita ostokset. Jessica poimi koriin kalapuikkoja. "Järkytyin siitä, ettei hän osannut yhdistää järveen heitettyä kalaa ja kaupan kalapuikkoja. Mutta ei häntä voi siitä syyttää", sanoo Tampereen elokuvajuhlilla vieraillut ohjaaja Kristina Hofmann.
AAMIAISELLA ON ASIAA. Lontoossa asuva animaatio-ohjaaja Kristina Hofmann haluaa lasten tajuavan, että kalapuikko on joskus ollut kala.
O
HOFMANN K ALASTI
L I PA
enkä enää sen jälkeen pystynyt syömään lihaa."
P Ö Y D Ä S S Ä irtokarkkia syövät myös ruotsalainen vegetaristipariskunta. Tobias Eiving vastasi animaation äänistä ja Ulrika Axen toimi "visuaalisena pelastajana". He ovat kotoisin pikkukaupungeista Göteborgin läheltä. "Minä en tule edes kaupungista vaan kylästä", Itävallasta kotoisin oleva Hofmann lisää. "Mutta kutsu minua mieluummin tyylikkääksi ohjaajaksi Lontoosta." Kolmikko tapasi opiskellessaan Lontoossa, jonne he jäivät. Suurkaupungissa ei eläimiä näe, kuten kotiseuduilla. "Äitini on ala-asteen opettaja. Kun hän pyysi lapsia piirtämään lehmän, he värittivät sen violetiksi. Ainoa lehmä, minkä he ovat koskaan nähneet, on Milka-suklaan kääreissä. Se on hyvin surullista", Hofmann kertoo. Ja hänen äitinsä sentään asuu Itävallassa eikä Lontoossa. KAHVILAN J O S H O F M A N N I L L A joskus on omia lapsia, hän antaa heidän itse valita, syövätkö he lihaa vai eivät. "Olisi hyvä, jos he tutustuisivat eettisesti kasvatettuun lihaan ennen
kouluun menoa. Voihan olla etteivät he kuitenkaan haluaisi sitä. Kaiken mitä kiellät, sitä lapset juuri haluavat." Royal College of Art -yliopistossa opettava Axen on kannoissaan jyrkempi: hän päättäisi lastensa puolesta. "Meillä voisi olla minimaatila takapihallamme. Jos lapsi teurastaisi itse ruokansa, hän saisi syödä sen", Eiving vitsailee. Hofmannin toinen oma elokuva. Aikaisemmat työt ovat olleet kaupallisia projekteja, kuten musiikkivideot Muselle ja Popular Workshopille. Hän halusi animaatiostaan satumaisen söpön, jotta ihmiset katsoisivat sen. Ristiriidasta huolimatta estetiikka tukee elokuvan etiikkaa. "Kun paistan kananmunan, haluan paistaa onnellisen kanan munan. En ole erikoistunut eläintenoikeuksiin. Se on vain yksi aihe, josta välitän paljon." Hofmannin seuraava animaatio kertookin ruuvin ja mutterin rakkaustarinan.
B R E A K FA S T O N
psi "Jos la i itse tais teuras sa, hän n ruoka ä sen." öd saisi sy
Jessican kanssa muutama vuosi sitten ja ohjasi episodin innoittamana lyhytanimaatio Breakfastin, jossa lastenhuoneen lelupalikat heräävät eloon ja alkavat kertoa, kuinka huonosti eläimiä kohdellaan tehotuotantotiloilla. Eläinoikeudet tulivat ennen elokuvantekoa. Graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut 29-vuotias Hofmann on ollut puolet elämästään kasvissyöjä. "Näin elokuvan eläinkuljetuksista
Marko Ylitalo Breakfast Vimeossa: http://vimeo. com/5365992
Hannele Huhtala, ninni kairisalo, maria karuvuori & tuomas rantanen
Juan José Campanella: Katseeseen kätketty. Ensi-ilta 23.4. Sherry Horman: Aavikon kukka. Ensi-ilta 2.4. Daniel Espinosa: Rahalla saa. Ensi-ilta 1.4. Roman Polanski: The Ghost Writer. Ensi-ilta 9.4. Wes Anderson: The Fantastic Mr. Fox Kekseliäs kettu. Ensi-ilta 26.3.
Unohdettu & kätketty
Kuinka unohtaa jotain, jota ei kunnolla koskaan tapahtunutkaan? Rikosoikeuden tutkija Benjamin Esposito selvittää raiskausmurhaa vuoden 1974 Argentiinassa. Hän samaistuu uhrin leskeen, ja jutun ratkaisemisesta tulee hänelle henkilökohtaista. Maan hallinto on kuitenkin sekasortoisessa tilassa, ja epäpoliittisia rikoksia saatetaan katsoa läpi sormien. Kun oikeus ei toteudu, päähenkilöt itsensä tuomitaan symboliseen vankeuteen, elämään tyhjää elämää. Myöhemmin jo eläkkeelle jäänyt Esposito ryhtyy kirjoittamaan auki yli kahdenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Vasta sen jälkeen uusi alku on mahdollinen. Oscar-palkittua (paras ulkomainen elokuva) Katseeseen kätkettyä on verrattu Hitchcockiin, eikä suotta. Elokuva on psykologinen trilleri, jossa päähenkilöiden tekoja ohjaavat pakkomielteet ja menetetty tai toteutumaton rakkaus. Tunnelma on tiivis, ja eläväinen kerronta pitää otteessaan. Tarinaa kuljetetaan usein lähikuvin. Niistä löytyvät avaimet niin murhamysteerin ratkaisuun kuin päähenkilöiden sisäisiin maailmoihinkin kätkettynä katseeseen. (MK)
Silvottu huippumalli
Somalialaistaustaisen Waris Dirien elämänkerta on häkellyttävä. Kyläpahasen kömpelöstä paimentytöstä tulee suuria näytöksiä hoitava huippumalli. Dirie kyllästyi kertomaan vain sankaritarinaa. Hän on omalla työllään halunnut vaikuttaa siihen, että naisten sukupuolielinten silvonnasta luovuttaisiin. Dirien elämäkerta kuvaa ravistelevasti ympärileikkaukseksi kutsutun ja uskonnon nimiin piilotetun julman tavan vaikutuksia tyttölapsen elämään. Silvonta rajoittaa naisen elämää koko iän, jos siitä edes selviää alun perin hengissä. Silvonta tehdään usein partaterällä tai lasinsirpaleella epähygieenisissä oloissa. Elokuva perustuu samannimiseen kirjaan, joka on hiljattain uudelleen julkaistu suomeksi pokkarina (WSOY 2010). Sekä kirja että elokuva on suunnattu nuorille. Kirja tavoittaa Dirien äänen paremmin kuin elokuva: valkokankaalla Liya Kebeden näyttelemä päähenkilö on valitettavan yksiulotteinen. Hauska ja piristävä hahmo on Dirien Lontoon kadulta vastahakoisesti pelastanut Marylin, jota näyttelee Happy-Go-Lucky -elokuvasta tuttu Sally Hawkins. (HH)
Äkkiä fyrkkaa
Jens Lapiduksen dekkareihin nojaava ruotsalaisen elokuvatrilogian avausosa käsittelee Tukholman ylä- ja alaluokan kohtaamista. Tosin yläluokalla tässä tarkoitetaan kauppiksessa opiskelevia perintöporvareiden lellikakaroita ja alaluokalla maahanmuuttajavetoisia rikollispiirejä. Elokuvan päähenkilö on kotitaustaansa häpeilevä, mutta ympäristöään älykkäämpi JW. Voidakseen remuta rikkaiden kuhnurikavereidensa elintasolla hän tarvitsee pimeitä tuloja. Näin hän tulee verkostuneeksi alamaailman reunamille. Rikosten laadun vakavoituessa, kasvavat riskit ja moraalisten valintojen tuska. Dynaaminen käsivarakuvaus ja rohkeasti kronologiaakin rikkova leikkaus pitävät leffan liikkeessä paremmin kuin sen draaman kaari yksin kantaa. Tarina asettelee henkilönsä aika tutulla tavalla mieskunnian, toverilojaalisuuden, romanttisen parisuhdehaikailun ja pyssynpiippujen tuijotusten kohtauspisteisiin. Sosiaalinen pyrkyryys, alamaailman etniset leirijaot ja gangstereiden traaginen kotitausta ovat rikollisuutta selittävinä tekijöinä turhankin ilmeisiä. Elokuvan lupaavat alkupalat taantuvat ylikypsäksi pirkkapastaksi. (TR)
Blairin varjossa
Roman Polanski osoittaa uuden elokuvansa myötä osaavansa yhä tarinan kertomisen taidon. The Ghost Writer on hirtehisen huumorin sävyttämä poliittinen trilleri, joka kertoo Englannin entisen pääministerin elämäkerran toimittajasta. Tämä ajautuu hommassaan yhä syvemmälle Irakin sodan likaiseen perintöön. Elokuvan analyysi salaisista valtaverkoista ja poliitikan agendojen toisiinsa kietoutumisesta on hiukan pelkistetty ja ohuehkokin. Polanskin erityinen ansio on kuitenkin siinä, että hän pitää kerronnan kaikilla tasoilla äärimmäisen hyvin rytmissään kiinni. Päähenkilön ironisestakin karaktääristä on riisuttu toimintaelokuvien kliseet. Yksityiskohdat, miljöö, sivuhenkilöt, maisemakuvat ja aivan erityisesti elokuvan musiikki pitävät viihdyttävän leikkisästi yllä uteliaisuuden ja kasvavan uhan välistä jännitettä. Elokuvan heikoin lenkki on entistä pääministeriä esittävä Pierce Brosnan. Onnettomalle ristiretkelleen britit johtaneen Tony Blairin suuntaan satiiri olisi terävämpää, jos ex-pääminiserin hahmossa olisi edes vähän sellaista charmikkuutta, joka perustelisi tämän mahdollista menestystä politiikan huomiotalousmarkkinoilla. (TR)
Viiksikarvojen värinää
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Wes Anderson on tunnettu omalaatuisten hahmojen kansoittamista komedioistaan, joissa hiljaisen vaivaannuttavat tilanteet sekoittuvat mustaan huumoriin. Fantastic Mr. Fox on Andersonin debyytti animaatio-elokuvaohjaajana. Elokuvassa on käytetty perinteistä stop-motion-tekniikkaa, johon on kekseliäällä tavalla yhdistetty sarjakuvalle tyypillisiä elementtejä. Yhdistelmä toimii ilahduttavana vaihteluna viimeistä ihohuokosta myöten silotelluille tietokoneanimaatioille. Andersonille tyypilliset hienovaraisesti virittyvät koomiset tilanteet eivät kuitenkaan pääse täyteen kukoistukseen nopeatempoisessa nukkeanimaatiossa. Seikkailun henkilökaarti muodostuu Kaislikossa suhisee -filmatisoinnin hahmoja ulkomuodoltaan muistuttavasta poppoosta. Keskiössä on kettuperheenisä ja kanavaras Mr. Fox (äänenä George Clooney), jonka hallitsematon sisäinen luonto aiheuttaa ongelmia koko sivistyneelle eläinyhteisölle. Erikoismaininnan ansaitsee isänsä hyväksyntää tavoitteleva Ash, jonka sukasta kyhättyyn kommandopipoon kiteytyy kaikki, mikä Andersonin elokuvissa on niin hauskaa. (NK)
3
2010
53
Tyhmät nuoret?
Suomi säästää päihdehuollossa & nuorissa. Jäljet siivoaa elokuvatarkastamon täti.
traileria on katsottu YouTubessa jo noin 36 000 kertaa. Kommenteista päätellen Rovaniemen narkkarikuvioista kertovan dokumentin maailma on purrut: "Vähä helvetin karuu, huumeisiin en ikinä koske, vaikka silloin tällöin 1 kerta kuussa viinaa juonkin ja tupakkia polttelen pari kertaa päivässä. Huumeet on PERSEESTÄ!!!!!" Elokuvan ikärajaksi lätkäistiin K-18, kolmatta kertaa Suomen elokuvahistoriassa. Elokuvatarkastaja Leena Karjalaisen mielestä elokuvassa "huumeiden negatiivinen vaikutus jää vähemmälle huomiolle kuin käytön ihannointi. Näytetään, kuinka reissattiin ulkomailla ja tehtiin rötöksiä."
R
EINDEERSPOTTINGIN
UNOHDUS ON LOHTU. "Mitähän mä oon tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana?" Jani pohtii.
Joonas Neuvonen kuvaa elokuvassa omia kavereitaan vuoden ajan käsivarakameralla. Dokumentissa on paljon absurdia huumoria, mikä saattaa lisätä vettä arvostelijoiden myllyyn. Päähenkilö Janin huumehöyryinen örvellys itkettää ja naurattaa. "Toiston kehä on tragikoominen. Mikään ei tunnu miltään eikä tyhjyydelle löydy selitystä oman pään sisältä", kertoo elokuvan tuottaja Oskari Huttu. Jani on sympaattinen ja avoin kaveri, jota ei kyllä käy kateeksi. Jani elää fiksistä toiseen. Hän haluaa uuden elämän Espanjassa, mutta möröt piilevätkin oman pään sisällä eikä muutos ole helppo. Lopulta Janin tie vie takaisin kotiin. Kun Rooman öisellä kadulla hortoilee alaston mummo, Jani muistelee Rovaniemen Mairea: "Kaikkea vaan jotenkin vertaa Rovaniemeen." Mikä ajaa niin syvään ahdinkoon, että poispääsy tavalla tai toisella muodostuu elämän ainoaksi sisällöksi? Sillä lopultakin Janin ja kavereiden haaveet ovat arkisia, jopa konservatiivisia. Oma tupa ja peltoläntti, vaimo ja pari lasta ja perusduuni.
A M AT Ö Ö R I O H J A A J A
elokuva näpäyttää reality-sarjoja, jotka kiihtyvällä tahdilla syöttävät helpon muutoksen mahdollisuutta. Tekijät ehdottivat elokuvalle 15 vuoden ikärajaa. Samaa mieltä oli kaksi nuorisotyön dosenttia, joille elokuva näytettiin. "Elokuvatarkastamon päätös aliarvioi nuorten ajattelua. Lapsille saa näyttää fiktion nimissä mitä vain. Tapahtumat ovat totta ja siksi parasta huumevalistusta." Tekijät aikovat valittaa tarkastamon päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. "Tämä kaikki on osa hyvinvointiyhteiskuntaamme, jossa arvot kovenevat. On väärin demonisoida alkoholistit ja muut syrjäytyneet. Se lisää kaikkien häpeää ja painolastia eikä edistä toipumista." "Ehkä elokuva muistuttaa, miksi maksamme veroja ja miksi on tärkeää miettiä niiden käyttöä."
OSK ARI HUTUN MUK A AN
Anna-Sofia Joro Joonas Neuvonen: Reindeerspotting. Ensi-ilta 9.4. Artikkeli kokonaisuudessaan Fifissä.
DARDENNET
LÄPI VUODEN
ELOKUVAFESTIVAALI
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
Rosetta 31.3. & 10.4.
3.4. YLE TEEMA/Teemalauantai: Jeesukset valkokankaalla Sattuvasti pääsiäispyhien päähenkilöksi nousee Jeesus, jonka erilaisia inkarnaatiota valkokankaalla esittelevät Rory Wheelerin aiheeseen paneutunut brittidokumentti Kärsimyksen tähden (2006) ja uskonnollisen ja poliittisen lahkolaisuuden tietyistä samankaltaisuuksista ja tekopyhyydestä terävää satiiria leipova Monty Python -komedia Brianin elämä (1979). 10.4,.24.4.ja 1.5. YLE TV2: Komissario Palmu -elokuvasarja (Suomi) Talvesta kuoriutuvan Helsingin keskelle istuvat erityisen hyvin 60-luvun pääkaupungin taloja, puistoja ja luokkaristiriitoja ikimuistoisella tavalla tallentaneet, suomalaisen salapoliisielokuvan harvinaiseksi onnistumiseksi usein perustellusti julistetut, Matti Kassilan ohjaamat Komisario Palmun erehdys (1960), Kaasua, komisario Palmu (1961) ja Tähdet kertovat komisario Palmu (1962) etenkin, kun kömpelöksi YLE-promootioksi taantunut Vodkaa, komisario Palmu (1969) on armeliaasti keikautettu kauas toukokuun puolelle eli selvästi käsillä olevan Voiman arviojakson ulkopuolelle. 14.4. ja 21.4. (uusinnat 18.4. ja 25.4.) YLE TV2: Yes-miehet ja Naomi Klein Aina valpas Dokumenttiprojekti hyökkää riistokapitalismin nykyjuonia vastaan esittämällä 14.4. antimarkkinoinnin älykkäinä satiirikkoina tunnettujen Yes-miehet -ryhmän itse omien tempauksiensa pohjalta rakentaman The Yes Men Fix the World -dokkarin (2009) ja heti siitä viikon päästä Michael Winterbottomin Naomi Kleinin paljon huomiota saaneeseen teokseen perustavan Shokkihoidon (2009,) jossa vastaansanomattomasti osoitetaan kuinka härskisti markkinatoimijat ja heidän edusmiehensä politiikan päättäjärooleissa hyödyntävät liioiteltua kriisiretoriikkaa yksipuolisen intressipolitiikan läpiajamisessa.
JEAN-MICHEL FRODON & KANERVA CEDERSTRÖM
SEMINAARI 10.4. KLO 14-16
LAJIEN HURMA
Täältä tullaan elämä 7.4.
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
Elokuvateatteri
54 54
3
2010
posti
vasta tekee dyykkaamiselle yleensä. Noi kyttisdyykit on ollu ennenki mitä parhaimpia, mut ei voi ees haaveilla enää semmoisista kiitos Voiman. Jota luin ennen mutten enää. Järki käteen, ei kaikesta tarvii tehä isoo juttuu oisitte keskenänne fiilistelly tota settii. Todenäkösesti kohta käy vielä niin, et kytät haluu kaiken dyykatun takas ja kattoo valvontakamerasta (joka lavaan osoitti) ketkä sieltä on vieny ja mitä. Parhaassa tapauksessa ihmiset pääsee kummastelemaan aina niin kivoja kotietsintöjä. SAATANAN URPOT! Siellä oli muutakin hienoa enkä niistä halua luopua. tu kari
palaute@voima.fi
sanomassa mitä mieltä olen Voiman kirjoittelusta Sata-komitean työstä ja lehden uusimmasta, entistäkin vastuuttomammasta hyökkäyksestä demareita ja muuta vanhaa vasemmistoa vastaan. Viisaalle Päätoimittajalle ei ilmeisestikään jäänyt käynnistäni mitään mieleen. Ei mitään. Nolla. Niente.
V I I S A S P Ä ÄT O I M I T TA J A väittää Todella Skarpin demari-filosofin syyttäneen arvon lehteä siitä, että Voima edistää "porvarien toivomaa kahtiajakoa vasemmistossa" koska Voima "ei kertonut mitä kaikkea hyvää SAK on saanut aikaan". Vau! Kumarran syvään. En voi olla myöskään liikaa ylistämättä Viisaan Päätoimittajan retorista taitoa seuraavassa loppuhuipennuksessa: "tiedostamme kyllä Voimassa, mitä työväenliike ja ammattiyhdistysliike on saanut aikaan [...] siitä ei vaan seuraa, että näkisimme demareissa [...] tämän yhteiskunnan pelastuksen." Oma kritiikkini Voimaa vastaan oli tietenkin tuohon järkyttävään analyysiin verrattuna täysin mitätön. Minulla oli vain kolme triviaalia pointtia. E N S I K S I : Heikki Hiilamon tärkeä artikkeli Sata-komitean työstä on eräässä kohtaa vaarallinen. Se uhkaa vahvistaa käsitystä, jonka mukaan olisi jotenkin järjellistä asettaa perusturvasta riippuvaisten suomalaisten ja ansiosidonnaisesta työturvasta riippuvaisten suomalaisten edut toisiaan vastaan. Ikään kuin täysipäiväistä vakiduunia paiskovien ja pätkätyöläisten ja muun prekariaatin intressit, tavoitteet ja unelmat olisivat erotettavissa toisistaan ilman, että kummatkin porukat menettävät. Toiseksi: Voiman kirjoittelu perusturvasta vahvistaa täydelliseen voimattomuuteen ja kyynisyyteen johtavaa maailmankuvaa. Sen mukaan lehden lukijoiden riippuvuus kapitalistisesta tuhon taloudesta ja tekniikasta on niin totaalista, että paras mihin voimme pyrkiä on negaation kautta määritelty "autonominen" elämä, jossa meidän ei tarvitse osallistua nykyisen järjestelmän palkkatyöhön tuottavaan toimintaan vaan voimme elää niillä murusilla, joita rikkaiden pöydiltä köyhille pudotetaan. Missä on tällöin itsehallinto, vastuu
Tosiasioita, kiitos!
Saatte tietysti haukkua Israelia niin paljon kuin haluatte (Voima 2/2010), sitähän harrastaa nykyisin vähintään noin kaksi miljardia ihmistä, todennäköisesti enemmänkin. Tosiasiat kannattaisi silti ottaa huomioon. En tiedä, oliko kirjoittaja Jorma Mäntylän vitsi, että Israel on raamatullisista syistä mukana jalkapallon EM-kisoissa. Sitähän se ei tietysti ole, karsinnoissa kylläkin. Israel heitettiin 1970-luvulla Aasian liitosta ulos arabimaiden ja kommunististen maiden yhteisvoimin. Virallinen selitys oli, ettei israelilaisten urheilijoiden turvallisuutta voitu taata ao. maissa. Israelin parlamentissa eli knessetissä on edustettuna kaksi arabipuoluetta, joilla on 7 paikkaa 120-jäsenisessä parlamentissa. Israel on ainoa maa maailmassa, jota on uhattu tuhoamisella maailmankartalta. Leif Furman, Espoo
Voima on Viisas
N E S T L É R A H O I T TA A Voimaa (muun muassa Voima 1/2010). Harmittaa pikkasen, sillä käytin nuoruuteni parasta energiaa Nestlé-boikotin edistämiseksi. Nestlé nimittäin tappaa lapsia tai niin minä äidinmaitokorvikkeiden markkinoinnin 1980-luvulla ymmärsin. Se siitä pikkuharmista. Vielä enemmän minua harmittaa kuitenkin eräs toinen, paljon merkittävämpi asia: Voiman pääkirjoitus 2/2010. Luulin olevani Suomen ylivoimainen ykkös-demari-filosofi. Ja paskat. Kävin taannoin Voiman toimituksessa
Miksi mainostatte Mäkeä?
Olkaa hyvä ja lakatkaa mainostamasta Teemu Mäkeä, vaikka hän olisi kuinka kommari ja sosialisti tai professori. Muistatte kai kissantappovideon, jolla hän tuli kuuluisaksi. Eihän tuollaisia pitäisi ylentää ja matkia, vaikka niin nykyisin tehdäänkin. Eläinten puolesta
Mäki on känkkäränkkä
O N I L A H D U T TA VA A ,
Illallinen hyvä ajatus
Mielestäni Teemu Mäen, Berndt Arellin, Janne Gallen-Kallela-Sirénin ja Osmo Rauhalan yhteinen illallinen on hyvä ajatus (Teemu Mäen oma ehdotus Voima-lehdessä 2/2010). Kaikki ovat hienosti omat asiansa pelanneita miehiä. Ja ottakaa se ovenraossa norkoileva Erkki Pirtolakin mukaan. "Hyvin riippuneet citykanit"
että Voima kirjoittaa nykytaiteesta, mutta nyt taisi mennä puurot ja vellit sekaisin. Teemu Mäen aukeaman pituinen avoin kirje toki yrittää pureutua nykytaiteemme ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta sanoma hukkuu henkilökohtaisen ja hieman katkerahkon oloisen piikittelyn ja vinoilun alle. Olisi mille tahansa lehdelle ansiokasta, että se pystyisi erottamaan puheen oikeasta asiasta ja puheen henkilökohtaisista kaunoista ja traumoista. Lisää nykytaidetta Voimaan, mutta jatkossa siis ihan oikeasti nykytaidetta eikä nykytaiteilijan "känkkäränkkä-monologia"!
Nykytaiteen ystävä
Poliisien roskis
Ettekste tajuu miten huonoo toi juttu (Fifi 10.3.) pasilanpoliisitalon roskala-
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas!
luomupuuvilla!
Tilaa samalla myös Voima-lehti,
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Kaupanpäälliseksi Le Monde diplomatiquen viime vuonna ilmestyneet neljä pokkaria (nrot IX-XII). Hinta erikseen tilattuna 15 euroa. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyöötäröhihnat!
3
2010
55
kokonaisuudesta, tekniikan kritiikki? Missä on swaraj? Kolmanneksi: Tiedämme, että vanhan vasemmiston onnistumisen avain oli järjestäytyminen suuriksi liikkeiksi. Miten voimme puolustaa ekosolidaarisia arvoja ajassa, jolloin vasemmiston parhaat ajattelijat ja sympaattisimmat kriitikot, Espoon teatterin Esitystalouden ohjaaja-käsikirjoittaja Juha Jokelaa myöten, näkevät henkisen tilamme niin läpiatomisoituneeksi, että he kysyvät (vanhan Heideggerin ja Viisaan Päätoimittajan tavoin): Kuka voi meidät pelastaa? Miten sankareita tehdään?
VÄ I TÄ N , E T TÄ O L E M M E täysin hukassa niin kauan kuin Vanhaa vasemmistoa on kivaa ja helppoa haukkua. Olen itsekin siinä lajissa aika hyvä. Ja eiköhän ole korkea aika luopua vasemmisto-sanasta. Mutta mitä tilalle? Thomas Wallgren Taantumuksellinen filosofi, Helsinki
heille, joilla on kulttuurista tai sosiaalista pääomaa. Heille, jotka eivät halua ottaa uhrin asemaa tai mennä elintasokilpailuun mukaan. Ehkä ajattelu pitää alkaa ihan uudelta pohjalta. Dyykkaus ja muu tonkiminen tuovat tämän asetelman esille, piti siitä tai sitten ei.
M I N Ä E N U S K O heideggerilaiseen jumalalliseen pelastukseen, vaan siihen, että nimenomaan me, porvarillista elämää elävät vasemmistolaiset, voimme kääntää kelkan. Tämä ei tapahdu ilman, että joutuisimme menettämään joitakin eduistamme köyhemmille ja sietämään vähemmän tehokkaita ihmisiä myös työelämässä. Mitään muuta ratkaisua en tälle näe kuin perustulon tai ansiosidonnaisen ulottamisen koskemaan myös kolmen kuukauden työrupeamia, mikä vastaa perustuloa. En ole nähnyt vasemmistossa riittävästi liikettä tähän suuntaan, mutta sinä voit kertoa jos sellainen on. Vasta kun vasemmisto tekee liiton köyhien kanssa voimme asettaa pääomalle ehdot ilman, että meitä juoksutettaisiin toisiamme päin. VÄ I TÄT, E T TÄ
parhaat henkiset ja historialliset resurssit yhdistää työttömien perusturvareservaatin intressit omiinsa. Miksi porvarillista elämää viettävien demareiden pitäisi huolehtia viimeisistä ihmistä? Vastaus: oman etunsa vuoksi. Työelämä muuttuu yhä sietämättömämmäksi kun yhteiskunnassa yhä vähemmät ihmiset tuottavat yhä enemmän. Samalla työntekijä tietää, että reservaatissa on paljon nälkäisiä, jotka voivat ottaa hänen paikkansa. Työntekijä tietää myös sen, että reservaatissa on paljon nääntyneitä ja poisheitettyjä ihmisiä, esimerkkinä siitä miten käy, jos ei ajattele vain omaa etuaan. Tämän ymmärrät myös vanhana kehitysmaa-aktivistina: reservaatissa elävät etenkin Etelän köyhät.
E N K A N N U S TA
Toimitus vastaa
J O S L A A J E N N A M M E hieman Thomas Wallgrenin kysymyksenasettelua, sanoisin että se liitto, jonka Voima tekee kasvisruokafirman kanssa on aika harmiton verrattuna SAK:n Lauri Lylyyn, joka yhdistää työläisen ja pääoman edut esimerkiksi ydinvoimakysymyksessä. Oletko demarina sinut tämän prosessin kanssa? SDP ja SAK on. Porvarilliseen pikkumaisuuteen kuuluu kritisoida punavihreitä hippejä yhdestä ristiriidasta ja sen perusteella tuomita koko toiminta kuten sinä teet Voimalle. VÄ I TÄT, E T TÄ Voiman kirjoittelu perusturvasta vahvistaa täydelliseen voimattomuuteen ja kyynisyyteen johtavaa maailmankuvaa. Mielestäni Suomessa todellinen voimattomuus ja kyynisyys kytevät kelkasta pudotettujen piirissä, joista eivät ole kiinnostuneita demarit eikä vasemmistoliitto. Vasemmistopuolueet edustavat pääosin työntekijöitä ja puhuvat köyhistä ainoastaan holhottavina, politiikan kohteina, ei subjekteina. Ainoa positiivinen aloite on tullut vihreiltä ennen vaaleja. Sen jälkeen vihreät ovat menettäneet suuren osan edistyksellisyydestään porvarihallituksessa, eikä tämä lisää toiveikkuutta. Autonominen elämä on mahdollista
Heikki Hiilamon artikkeli Sata-komiteasta on vaarallinen. Mielestäni SAK ja demarit ovat tämän kritiikin ansainneet, koska heillä olisi
vastakkainasettelua työläisten ja perusturvalla elävien välillä. Haluaisin nähdä heidät samassa rintamassa, koska vastakkainasettelu on euroopanlaajuinen ja globaali. Minun subjektini on lähtökohdiltaan kollektiivinen, se on koko Voiman toimintatapa ja sellaista edustaa myös poliittinen käsitykseni. Kimmo Jylhämö Päätoimittaja, Voima
Sairasta "kuntoutusta"
saadaan ns. vapaaseen ja demokraattiseen yhteiskuntaan solutettua pakkotyöjärjestelmä? Annetaan sille nimeksi "kuntouttava työtoiminta". Pirullisen ovelaa. Miten saadaan kunnat pakotettua toteuttamaan sitä? Sakotetaan kuntia, jos ne eivät sitä toteuta. Pirullisen ovelaa. "Kuntouttava työtoiminta" on pakkotyötä ilman palkkaa, ilman eläkekertymää. Se kohdistuu vain tiettyyn ihmisryhmään kuten juutalaisvainot juutalaisiin. Arbeit macht frei. Todellisuudessa palkaton pakkotyö tietenkin nöyryyttää ja masentaa - tämänlaatuista "kuntoutusta" ei ihminen tarvitse tilanteessa, joka on muutenkin ahdistava ja nöyryyttävä. tava
M I L L Ä TA VA L L A
Pakkotyöjärjestelmä luotiin palvelemaan tietyn poliittisen ja virkamieseliitin tarpeita, se on selvä. Ihmettelen vain, miten huomaamatta ja hiljaisesti markkinatalous muuttuu yhä totalitaarisemmaksi ja autoritaarisemmaksi - jos emme reagoi äänekkäästi ja ajoissa! Varsinkin akateemisten työttömien toivoisi löytävän toisensa puolustamaan omia ja kaikkien työttömien etuja. Kyseessä ovat ihmisoikeudet ja ihmisen vapaus kaikkivoivan valtion edessä. Kun ihminen muuttuu subjektista hallinnon objektiksi, on fasismille annettu jo enemmän kuin pelkkä pikkusormi.
J. Miettinen
ma.fi tilaukset@voima.fi
(29 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. lla. Huppari vetoketjulla (69 euroa). Huppari ns.kengurumallina (65 euroa). 5 euroa) a Kokovaihtoehdot S-XXL.
69 65 29
56
2
2010
hali, osa 2
Tehkää huorin
Länsimaista maailmaa vainoaa haamu pettämisen haamu.
O S K A K S I ihmistä sisältävä suhdemalli on historiallisen ihmisten välisen rakkauden huippusaavutus, miksi pettäminen on niin yleinen ilmiö... ja työnantaja kokonaiselle armeijalle avioliittoneuvojia ja juristeja? Jos kaikki, mitä jokainen meistä todella kaipaa ja haluaa on "Se Oikea", miksemme pysty pitämään näppejämme erossa niistä kaikista muista? Jos haluat vastauksen tähän, sinun tulee kaivautua asian juurille ja kysyä pettäjältä itseltään. Ehkei sinun tarvitse etsiä kotioveasi kauempaa ehkä olet itse pettänyt kumppaniasi, tai kumppanisi sinua. Ainakin tilastot tukevat tätä olettamusta. A P I T A L I S T I S E N taloussysteemin hallitsemassa ympäristössä kasvaminen tartuttaa meihin psykologisia ideaaleja, joista on vaikea päästä eroon: Kaikkea arvokasta on saatavilla ainoastaan rajoitettu määrä. Opimme mittaamaan sitoumusta ja kiintymystä suhteessa siihen, kuinka paljon toiset ovat valmiita uhraamaan vuoksemme. Emme kykene kuvittelemaan, että rakkaus ja nautinto voisivat olla asioita, jotka moninkertaistuvat jaettuina. Jos tunnet sisimmässäsi, että yksiavioisuus tarkoittaa jostakin luopumista ("vapaudestasi", kuten ne sanovat), on riiston kaava tunkeutunut myös rakkauselämääsi. Moiset hinta hyöty-laskelmat eivät yksinkertaisesti toimi rakkaussuhteissa.
K
Millaisia valtavia määriä itseluottamusta nykyaikaiselta naimisissa olevalta ihmiseltä vaatii riski kokea olevansa elossa! Itse asiassa ihmisiin sattuu aina, kun joku muuttaa pitkään vallinnutta järjestystä, jopa "viattomiin" ihmisiin, jotka yleensä eivät ole niitä samoja viattomia, jotka kärsivät vanhan järjestyksen vallitessa. "Entäs lapset?", tivaavat porvariston vahtikoirat kuullessaan jälleen yhdestä syrjähypyn vaarantamasta avioliitosta, peläten omien hairahdustensa tulevan ilmi seuraavaksi. No, mitäs lapsista? Kuvitteletko voivasi suojella seuraavaa sukupolvea siltä traagiselta vastakkainasettelulta, joka syntyy heidän omista mielihaluistaan ja sosiaalisista standardeista, vain runnomalla itsesi tuohon näennäiseen muottiin? Lapsesi voisivat paremmin kasvaessaan maailmassa, jossa ihmiset olisivat rehellisiä itselleen ja toisilleen sen suhteen mitä haluavat, välittämättä seurauksista. pettäminen on mahdollista ainoastaan siksi, koska sen asettamat kysymykset jäävät vaille vastausta. Aivan kuten näpistelijä, mellakoitsija ja itsemurhaaja, pettäjä tekee ainoastaan puolittaisen vallankumouksen: Hän rikkoo autoritäärisen lain ja käytännön julistuksia, mutta ainoastaan sillä tavalla, että ne pysyvät edelleen olemassa olevina sanellen hänen käytöstään olivatpa hänen tekonsa kuuliaisuuden tai kapinan tekoja. Hänen olisi parempi paljastaa kuka hän on ja mitä haluaa vailla syyllisyyttä ja katumusta, ja vaatia maailmaa löytämään paikka hänelle ja hänen haluilleen, mitä ikinä ne ovatkaan. Tällöin hänen kamppailunsa voisi olla alku ihmissuhteiden vallankumoukselle sen sijaan, että ne nyt jäävät eristetyn halun ja vastarinnan yksittäisiksi teoiksi, jotka kyetään murskaamaan jopa ennen kuin ne tulevat tietoisiksi itsestään.
K
AIKEN K AIKKIAAN
K A I K K I T I E D Ä M M E , että "hyvä liitto vaatii työtä". Siinä se taas on, työ, vieraannuttavan kulttuurimme kulmakivi. Palkkatyö, parisuhdetyö oletko koskaan vapaa kellokortista? Läheisyytesi taloutta hallitaan (juuri niin kuin kapitalistisessa taloudessa) niukkuudella, uhkailulla ja rajoituksilla. Yksiavioisuuden ideologiaa suojellaan uskottelemalla, ettei toimivaa vaihtoehtoa ole... jälleen, kuten kapitalistisessa talousjärjestelmässä! Kun rakkaussuhteistasi tulee työtä, kun intohimoasi hallitaan sopimuksilla, uskollisuuttasi lypsetään sinusta kuin työtä työläisistä ja kun avioliittoa käsitellään lisääntymisen takaavana kurinalaisena tehtaana onko silloin ihmekään, että jotkut yksilöt kapinoivat?
M
E
vieraana. Yhtäkkiä koet muodonmuutoksen: menehtyneen intohimosi hautausmaalta herätettynä nouset tuntemaan jälleen inspiraatiota. Sinähän et saisi tuntea mitään tällaista, hitto vie... ja silti tämä on ensimmäinen kerta ties kuinka pitkään aikaan, kun heittäydyt puhtaan, pakottamattoman ilon valtaan. Sukellat suloiseen optimismiin, johonkin, joka ei ole vielä niin vitun ennalta-arvattavaa... aivan kuin yllätys, riski, mielihyvä ja tyydytys olisivat jälleen aidosti kuviteltavissa olevia vaihtoehtoja! Kuka voisi millään vaatia sinua kieltäytymään tästä, jos he voisivat tuntea mitä sinä tunnet nyt?
E T TÄ J Ä J O U T U U törmäyskurssille sen kanssa, että tila ja aika, jossa hän elää, on täynnä. Pettäjälle käy välittömästi ilmiselväksi, kuinka vähän vapaata aikaa hänellä on, aikaa jolloin häntä ei vartioida. Käy ilmi, ettei työpäivä pääty hänen poistuessaan työpaikalta, vaan se laajenee molempiin suuntiin ennen ja sen jälkeen, kuluttaen käytännössä hänen koko elämänsä. Myös hänen tilansa hallinta paljastuu: Kuinka monia paikkoja hänelle jää viettää aikaa uuden rakastajansa kanssa, paikkoja joita hänen ei tarvitsisi hankkia rahalla, järjellisillä selityksillä ja sosiaalisen
iseen at sulo joSukell smiin, i optim oka ei ole ,j honkin un ennalt niin vi ttavaa. a ta-arv
vastuullisuuden kuvitelmalla? Pettäjästä tulee virtuoosi pikkurikoksissa, elämänsä hetkien varastamisessa niiden "laillisilta omistajilta": puolisoltaan, työnantajaltaan, perheeltään ja sosiaalisilta velvoitteilta. Hän toivoo ettei joudu tilille siitä, mitä hänestä on tullut: koko hänet kasvattaneen sivilisaation petturi. henkilöityneenä petettyyn puolisoon, vaatii pettäjää olemaan rehellinen ja suora kaikista asioista. Pettäjä, joka tahtoisi voida kertoa totuuden, on pakotettu käyttämään Kurjuuden Laskuoppia päätelläkseen minkä vaihtoehdon hän voi sallia itselleen: Joko hän moninkertaistaa onnettomuutensa tekonsa myöntämisen harmillisilla seurauksilla, jakaa pelkonsa, tai päätyy miettimään
P
Y
H T E I S K U N TA ,
kahdesti onko kaikki tämä lopulta tarpeellista? Tätä laskuoppia käyttävät niin riistetyt siirtolaistyöntekijät ja pahoinpidellyt vaimot kuin seksuaalisesti ahdistellut sihteeritkin. Huolimatta parhaista aikeista ja pettäjän taitavimmista suunnitelmista ihmisiin tulee sattumaan. Olisiko parempi, että avioliiton rutiinit ja illuusiot säilyisivät muuttumattomina, ikuisesti, jotta jokaisen osapuolen tylsistyminen voisi jatkua häiritsemättömästi reitillään kohti katkeraa loppua? Olisiko parempi, että mitään epäilemätön puoliso jatkaisi arvonsa mittaamista puolisona ja rakastajana uskollisuuden petollisella mittarilla? Totta kai pettämisen sijaan olisit aina voinut mennä avioliittoneuvojalle: olla "rehellinen" puolisollesi sen sijaan että olisit rehellinen itsellesi. Pettämisen sijaan olisit voinut yrittää saavuttaa siedettävän korvikkeen virallisesti sinulle tuomitun partnerin kanssa, tai päätyä lääkitsemään itsesi turraksi televisiolla tai Prozacilla, jos yrityksesi epäonnistui.
K S I N K E R TA I S TA A K S E M M E asian: onko koskaan todella väärin yksinkertaisesti haluta olla emotionaalisesti jotain muuta kuin kuollut?
Maria Karuvuori
pettäjälle suoja ja puolustus yhteiskuntamme häpäisyltä hänen astuessaan eteenpäin ja ollessaan avoin ja rehellinen tekojensa suhteen. Sillä hänen tekonsa, kuten meidänkin, on tukahduttamattoman intohimon paloa kohti uudenlaista maailmaa.
T
ARJOTK A AMME
P
vastakohtana "hyvälle liitolle", tapahtuu luonnostaan, ilmestyen kutsumattomana
E T TÄ M I N E N ,
Y
Crimethinc on chicagolainen anarkistikollektiivi, jonka päämääränä on vapaampi ja iloisempi maailma. Teksti on julkaistu alun perin kollektiivin nettisivuilla www.crimethinc.com. Kääntänyt Suvi Auvinen, tekstin pitkä versio Fifissä.
Vuoden Kristiina
Lastenkulttuurin Valtionpalkinto
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Kulttuuripalkinto
Kauneimmat Kirjat
"Mystinen. Lohduttava. Hillittömän kaunis. Nämä adjektiivit sopivat menestyskirjaan Maailman ihanin tyttö. Kuvien sanotaan lohduttavan särkyneitä sydämiä."
EEVA-LEHTI
"Maailman ihanin tyttö on järkyttävän kaunis kirja. Lastenkodeissa ei kasvakaan ongelmalapsia vaan keijukaisia. "
CITY-LEHTI
"Kirjan kauneus ei ole mainosten pintakauneutta. Mukana on enemmän kuin ripaus sielua ja hurjuutta. Kirjan vangiksi ei voi olla jäämättä."
MAASEUDUN TULEVAISUUS
"Valokuvataiteen ja metalligrafiikan tekniikkoja yhdistävä kirja on ainutlaatuinen kokonaistaideteos."
KAMERALEHTI
MAAILMAN IHANIN TYTTÖ
Lumoava taidekirja rakastetusta valokuvaprojektista
w w w. v o i m a u t t a v a v a l o k u v a . n e t
Nettitilaajalahjaksi taiteilija Miina Savolaisen henkilökohtainen omistuskirjoitus kirjaan omalle maailman ihanimmalle ihmiselle!
Jokaisella on oikeus kokea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi. Kirjakaupoista kautta maan
58
Pillil-Liisa
3
2010
Karstein Wolle
Otso Höglund
Aiju Salminen
BIG BROTHERIN JA IDOLSIN JÄLKEEN VUOROSSA KUOROSO
JOKAINEN PÄIVÄ ON SYNTYMÄPÄIVÄ/ Everyday is bird-day!
KERRAN VUODESSA KEHOLLE/ Once a year to the body.
HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ KAIKILLE ! Happy birthday to every mind!
han asta voim ydin ätä
pä kat ei a
tt umus osoi to äänestyssi Tee 0 klo 1216 01 oitus 8.5.2 singissä Mielenos orilla Hel Rautatient
.ydinvoima eessa www
.fi