HOT
3 20 12 hu ht ik uu
ICK: CH
SH
IRA AK
. 33 s
fif
i.v
oi
ma
.fi
3
KOHTI PELOTONTA MAAILMAA
TUE NÄK YVÄSTI NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTA TYÖTÄ. UUSI MALLISTO NYT AMNEST Y STORES SA. PRINTTI: JANINE REWELL
Voiman lukijana saat nyt Never Mind the Human Rights -kassin (arvo 9,90 ), kun tilaat Joku raja! -malliston tuotteita. Kirjoita lisätietoja-kenttään "Voima-ostos".
KUVA: MIIKKA PIRINEN / AMNESTY INTERNATIONAL
Liput myynnissä
Hippi osta piletti.
än, yy, tee,
NYT!
2 .201 .7 . -1 5 k . f i 3 s a 1 ar ir o c s ns uu . il o s a Joe w w w
ilmoitus
HUHTIKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 2.29.4.2012
AJASSA 818
Piiloleikki jatkuu
Hallintarekisteri tulee joka kevät.
3
2012
7
PÄÄKIRJOITUS
Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari.
8
Lyhytnäköisen ajattelun pitkät perinteet
kapitalismin airut The Economist -lehti on perustettu vajaat 200 vuotta sitten. Sillä on pari miljoonaa lukijaa ympäri englanninkielistä globaalia taloutta. Suomessa sitä lukevat ainakin Osmo Soininvaara, Erkki Tuomioja ja minä. The Economist on erikoinen siksi, ettei jutuissa ole kirjoittajan nimeä. Luulisi, että sellaiseen kollektiivisuuteen yltäisivät vain nykyajan kommonistit, jotka puolustavat yhteistä omaisuutta, luonnonvaroja, vapaata tietoa ja koodia. Kuitenkin juuri The Economist kirjoittaa me-muodossa ja hokee tavan takaa, että "tässä lehdessä olemme ajaneet aina liberaaleja arvoja". Näihin arvoihin kuuluu silloin tällöin myös älyllinen rehellisyys. The Economist jyrähti 10. maaliskuuta ilmestyneessä numerossaan itsekriittisesti ydinvoimaa vastaan. Olisipa älyllinen rehellisyys suosiossa myös Suomessa.
LIBERAALIN
Diskosta barrikadille s. 9 · Lukijaposti s.10 · Rosvoreititin s. 12 · Naps naps Suomi paremmaks s. 13 · Tervetuloa, nuoret radikaalit s. 13 · Kartta s. 13 · Sananvalta, Ruusu Haarla s. 14 · Hamppua housuissa s. 14 · Rahan voima, Hannele Huhtala s. 16 · Pyhän maan viinit s. 16 · Suomi syventää asekauppaa Israelin kanssa s. 16 · Jano on hyvä bisnes s. 17 · Toisinajattelija, Polina Kopylova s. 18, Kallis nuoruus s. 18
TÄSSÄ LEHDESSÄ 2239
· McBride, paskiainen s. 22 · Klöntit ovat täällä s. 26 · Varkaiden paratiisi s. 28 · Shakira parhaimmillaan kypsentämättömänä s.35 · Pieni mies, pitkä varjo
33
Venäjä-pimpit valloillaan
Feministipunkkarit pidätettiin Venäjällä, kun he kritisoivat Putinia.
35
Voima fanittaa Shakiraa
Nicaragualainen kana on varsinainen hot chick!
rehellisyyttä suositumpaa on pyhä usko ydinvoimaan. Muissa insinöörimaissa, kuten Japanissa ja Saksassa, se on romahtanut. Saksa on tehnyt päätöksen luopua ydinvoimasta, ja Japanissa on käynnissä vain yksi 54 ydinreaktorista. Suomessa sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti maaliskuussa, että ydinenergia-alalle tarvitaan 2 400 uutta osaajaa, sillä nykyisistä työntekijöistä 1 200 on siirtymässä eläkkeelle ja ydinvoiman lisärakentaminen kasvattaa alan työvoimantarvetta. Kaiken kukkuraksi Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen livahti heti eläkeoven auettua venäläisen ydinvoimakonsernin Rosatomin palvelukseen. Uskoa ydinvoimaan levitetään rajojen yli, ja älykkönä pidetty Osmo Soininvaara vaatii vihreitäkin sisäistämään ydinajattelun.
S U O M E S S A Ä LY L L I S TÄ
KULTTUURI 4157
Kuvakuva, Toilettitaidetta s. 41 · Suomea, apinanruumiita & designia s. 41 · Mies kylmässä s. 42 · Sarjiskin saa pönöttää s. 42 · Älä performoi s yksin s. 44 · Ekoilua rajan takaa s. 45 · Räppäri heräsi politiikkaan s. 46 · Musiikkikolumni, Pertti Laesmaa s.47 · Jos hengität, osaat tanssia s.48 · Trane tulee Espooseen s.49 · Pure ruokkivaa kättä s. 50 · Länsituristi etsii itseään s. 51 · Ajatelkaas ny vähän! s. 52 · Cooli museo s. 53 · Taas niitä natseja s. 53 · Ähäkutti, eivaiskaa s. 54 · Politiikan ammattilaiset s. 56 · 60-luku rules ok! s. 57 · Pääsköön vangit vankiloistaan s. 58
42 46
KOLUMNIT 14, 16 & 18
50
AKTIVISMI S. 58
ydinvoima-ajattelun aika on kuitenkin ohi, The Economist väittää. Ydinvoima ei ole "halpa, luotettava, riittoisa eikä turvallinen sähköenergian lähde". Kuolonisku ydinidealismille oli se, että Japani ei ole autoritaarinen, korruptoitunut, degeneroitunut ja epädemokraattinen toisin kuin Neuvostoliitto ja Tsernobyl. Japani täyttää kaikki liberaalin kapitalismin edellytykset: se on valtio, jonka pitäisi kantaa vastuunsa kansalaisille ja osakkeenomistajille. Silti Fukushimassa ei toiminut mikään. Valvonta oli heikkoa, turvasysteemi osoittautui haavoittuvaiseksi ja maanjäristys- ja tsunamiriski laiminlyötiin.
IDEALISTISEN Y D I N V O I M A E I O L E ylipäätään demokraattisen valtion energiaratkaisu, The Economist jatkaa. Ydinvoimaa ei kuitenkaan rakenneta missään ilman valtioiden tukea. Kansalaiset maksavat kaikki ydinvoiman välilliset tuet. Ydinvoima ei ole kaupallisesti eikä eettisesti edullinen energiavaihtoehto missään muualla kuin Suomessa. Ilmeisesti Suomessa ajatellaan, että ydinosaaminen on vientivalttimme Kiinaan ja Venäjälle. Epädemokraattisissa maissa alkaa olla pitkät perinteet lyhytnäköisessä ajattelussa, jossa ei tarvitse kantaa vastuuta kansalaisille, omistajille eikä yhteiskunnalle.
Kimmo Jylhämö Ruusu Haarla
S. 14
Hannele Huhtala
S. 16
Polina Kopylova
S. 18
3
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava pääen sähkö tit t i i k toimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (09) 7744 3113 Toimitussihteerit Elsi Hyttinen & Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, taittaja Ville Sutinen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Teemu Muhonen, Henric Rönnberg & Aleksi Tuompo ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Juuso Aalto, Maria Haanpää, Kirsi Haapamatti, Ruusu Haarla, OlliPekka Haavisto, Jari Hanska, Sanna Härkönen, Tuomas Ikonen, Veli Itäläinen, Oona Juutinen, Leila Keto, Polina Kopylova, Hanna Kärppä, Kimmo Laakso, Sofia Laine, Mervi Leppäkorpi, Jan Liesaho, Niina Linna, Managuan UCA-yliopisto, Päivi Mattila, José Angel Espinoza Mendoza, Mikko Niskasaari, Elina Pohjansaari, Maaria Pääjärvi, Jonne Räsänen, Henri Salonen, Nina Sarell, Kasper Strömman, Anna Tervahartiala, Tero Toivanen, Teemu Turunen, Sanna Uuttu, Maaret Väkinen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 4/12 ilmestyy 30. huhtikuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
3
2012
AJASSA
TEKSTI KUVA
Piiloleikki jatkuu
JARI HANSKA KLAUS WELP
Kevät & hallintarekisteri ovat täällä taas, Voimalle valtiovarainministeriöstä vuodettu muistio paljastaa. We gonna party like it's 2011!
toteaa valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Tuija Taos. Taos johtaa arvopaperimarkkinalainsäädäntöä uudistavaa työryhmää ja istuu Finanssivalvonnan johtokunnassa varajäsenenä. Kovinta kritiikkiä hallintarekisteröinti sai viime keväänä, kun kävi ilmi, että sen myötä omistusten julkisuus katoaisi. Esimerkiksi tutkivat toimittajat eivät voisi enää paljastaa poliitikkojen tai virkamiesten kytköksiä yhtiöihin. Hallitusohjelmassa tähän puututtiin ja vaadittiin, että julkisuuden on jatkossakin pysyttävä nykytasolla. Miten omistusten julkisuus säilytetään, jos hallintarekisteri laajenee? "Näitä asioita selvitellään. En pysty valitettavasti tässä vaiheessa sanomaan yhtään enempää siitä, millaisia malleja siihen ehdotetaan. Katsotaan ainakin, mitä naapurissa Ruotsissa on", Taos kertoo. meisesti Ruotsissa raportoidaan julkisesti kerran vuodessa tai puolessa vuodessa. Aivan nykytasolla julkisuus tuskin pysyisi", demarilähde kertoo. Tyssääkö hallintarekisteröinnin laajentaminen, jos omistusten julkisuus ei pysy nykytasolla? Vai riittääkö demareille Ruotsin malli? "Ne reunaehdot on kaikki kultavaa'alla punnittuja, ja niistä pidetään lähtökohtaisesti kiinni", demarilähde toteaa ja viittaa reunaehdoilla hallitusohjelman kirjauksiin omistusten julkisuudesta. "Mutta totta kai tilanne on elänyt hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen. Pitää pystyä priorisoimaan asioita. Voi olla, että julkisuuden pitäminen nykytasolla on tärkein asia, mutta en ole siitä nyt varma." Demarien prioriteetit saattavat siis kevään aikana muuttua, mikä ei olisi ensimmäinen kerta tämän hallituskauden aikana. Sen sijaan hallituspuolueista ainakin vihreät ja vasemmistoliitto näkevät yksiselitteisesti, ettei hallintarekisteröintiä voida laajentaa julkisuuden kustannuksella. "Pidän selvänä, että hallituksen enemmistö tulee ehdottamaan, että hallintarekisteröintiä ei laajenneta. Elleivät virkamiehet sitten pysty tuomaan jotain sellaista ihme-esitystä, jossa nykytason julkisuus pystytään takaamaan", Voiman haastattelema hallituslähde arvioi. Kevät näyttää, millaisia vapputemppuja virkamiehet keksivät.
MIKÄ REKISTERI?
· Hallintarekisteri on järjestelmä, johon arvopaperien, kuten osakkeiden, omistukset kirjataan. · Hallintarekisteriin kirjataan vain arvopaperien etävälittäjän, kuten Swiss Bankin nimi. Kun todellinen omistaja jää piiloon, hän voi helposti kiertää pääomatuloverot. · VM:n valmistelema lakiuudistus mahdollistaisi myös suomalaisille sijoittajille suomalaisten yhtiöiden piilotetun omistamisen. Poliitikot ja virkamiehet voisivat salata omistuksensa suomalaisissa yhtiöissä, joiden toimintaan he lainsäädännöllä vaikuttavat. · Käytännössä suomalaiset sijoittajat kiertävät veroja jo nyt ulkomaisten etävälittäjien kautta. Veromenetyksiksi arvioidaan vähintään 800 miljoonaa euroa vuodessa. · Hallintarekisteröinnin todelliset hyödyt ovat kyseenalaisia, vaikka sitä perustellaan tehokkuudella ja kilpailukyvyllä. · Media on viime vuosina moneen kertaan osoittanut, että pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä.
itettasty val hees"En py ssä vai ä vasti t aan yhtään om sa san empää." en
ennen vaaleja näkyvästi harmaata taloutta. Nyt ministerit Urpilainen ja Häkämies ovat asettaneet työryhmän selvittämään hallintarekisteröinnin laajentamisen mahdollisuuksia. Tuloksista ei ole vielä tietoa, sillä työryhmällä on toukokuun loppuun asti aikaa. Ratkaisua ei ole keksitty vuoden aikana, mutta nyt sellainen pitäisi syntyä parissa kuukaudessa. Taos ei kuitenkaan suostu spekuloimaan sillä, kaatuuko hallintarekisteröintihanke kokonaan, jos omistusten julkisuutta ei pystytä varmistamaan. Voiman haastattelema hallituksen demarilähde vakuuttelee, että valmistelu ei tarkoita automaattisesti hallintarekisteröinnin laajentamista. "Siinä työryhmässä on tarkoitus katsoa, että onko laajentaminen mahdollista vai ei. Jos se ei ole mahdollista, niin sitten ei missään nimessä edetä asian käsittelyn kanssa."
S D P VA S T U S T I
LÄPINÄKYVÄN HÄRSKIÄ
Kiista hallintarekisteröinnistä alkoi viime keväänä, kun valtiovarainministeriön (VM) työryhmä valmisteli 500-sivuisen lakipaketin arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisesta. Tuolloin Voima paljasti, kuinka VM esitti listaamattomien yritysten ja pörssiyritysten omistusten salaamista niin sanotun hallintarekisteröinnin kautta. Hallintarekisteröinnistä nousseen kohun jälkeen hallitusneuvotteluissa kirjattiin, että "rahoitusmarkkinoiden avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkein uusien pelisääntöjen tavoite". Hallitusneuvotteluiden kulisseissa rkp ja kokoomus kuitenkin pyrkivät vesittämään tai poistamaan monet harmaan talouden vastaiset linjaukset. Eduskuntavaalien alla yksikään poliitikko ei lähtenyt puolustamaan hanketta. Jopa hankkeen vuonna 2008 käynnistänyt silloinen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi veti tukensa pois viime kesänä. Tätä taustaa vasten onkin erikoista, että keväällä eduskunnan käsittelyyn tuleva lakipaketin toinen vaihe sisältää edelleen ajatuksen hallintarekisteröinnin laajentamisesta. Vaalirahakohun, finanssikriisin, valtion- ja eläkeyhtiöiden suhmurointien sekä yritysten hallitusten salaisten bonusten jälkeen ehdotus omistusten piilottamisesta vaikuttaa joko äärimmäisen typerältä tai äärimmäisen häikäilemättömältä. Edellisen kerran vastaava temppu vietiin läpi vuonna 2005, kun varallisuusvero lakkautettiin. Demarit lupasivat, että varallisuustiedot säilyvät julkisina. Toisin kävi.
vuodettu 15. maaliskuuta päivätty muistio paljastaa, että hallitus jatkaa kaikessa hiljaisuudessa omistusten salauksen, eli niin sanotun hallintarekisteröinnin, laajentamista. Valmistelua ohjaa hallitusohjelma. Hallituspuolueet kirjasivat siihen viime kesänä kaksi keskenään ristiriitaista tavoitetta: omistusten julkisuus ja läpinäkyvyys säilytetään vähintään nykytasolla, mutta toisaalta hallintarekisteröintiä kehitetään finanssialan kilpailukyvyn takaamiseksi.
V
OIMALLE
osassa. Paketti on nimeltään arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus. Ensimmäisessä osassa puututaan moniin epäkohtiin. Esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä selkeytetään ja valvontaa tehostetaan. Jälkimmäiseen osaan on jätetty poliittisesti kiistanalainen hallintarekisterin laajentaminen koskemaan kotimaisia sijoituksia. Herää kysymys, miksi näin halutaan tehdä, koska hallintarekisteröinti helpottaa veronkiertoa. Urpilainen ja ministeri Häkämies päättivät, että hallintarekisteröinnin valmistelua jatketaan erillään muusta arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Muita poliittisia päätöksiä ei ole tehty",
"MINISTERI
rahoitusmarkkinaosaston muistio on skitsofreeninen. Virkamiestyönä valmisteltu muistio käsittelee lakipakettia, joka tulee eduskuntaan kahdessa
M YÖS V M:N
ei ole vastausta siihen, miten omistusten julkisuudesta voidaan pitää kiinni, jos hallintarekisteröintiä laajennetaan. "Jos hallintarekisteriin mentäisiin, omistustietojen vaihto ei varmaan olisi reaaliaikaista. IlDEMAREILLAKAAN
jari hanska
Jari Hanskan & Susanna Kuparisen juttusarja harmaasta taloudesta Fifissä. Jutut löytyvät hakusanalla hallintarekisteri.
AJASSA
3
"Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli helmikuussa 204 000, mikä oli 17 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se edellisvuoden helmikuussa oli 8,4 prosenttia. Työllisiä oli 32 000 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa." Tilastokeskus 20.3.
2012
9
Diskosta barrikadille
Kun kansa valtasi vuosi sitten keväällä kadut Tunisiassa, Lina ben Mhenni raportoi tilanteesta blogissaan.
DEMOKRATIAA NETISSÄ. Lina ben Mhennin kotimaassa Tunisiassa noin 40 prosenttia kansasta pääsee nettiin. "Ja Suomessa internet on kansalaisoikeus!" ben Mhenni ihastelee Suomen yhden megan nettiyhteyden yleispalvelulakia.
I N A B E N M H E N N I istuu tukholmalaisen keskustahotellin ravintolassa läppäri auki. "Siellä on tälläkin hetkellä mielenosoitus, onhan naistenpäivä", ben Mhenni kertoo kotimaastaan Tunisiasta. Ben Mhenni seurasi blogissaan Tunisian Girl kotimaansa vallankumousta englanniksi, arabiaksi ja ranskaksi. Hän jatkaa työtään yhä. 28-vuotias ben Mhenni teki elämästään ja blogistaan kirjan, jota hän on markkinoimassa Pohjoismaissa. Ensimmäisessä blogissaan Nightclubbeuse ben Mhenni kertoi omasta nuoren ihmisen klubbailuelämästään ja myöhästelevistä junista, mutta omien sanojensa mukaan hän seurasi jo silloin "koululaitosten tilannetta ja viranomaisten väärinkäytöksiä." Vuonna 2009 nimi vaihtui Tunisian Girliksi, ja sisältö painottui yhteiskunnan ongelmiin.
L
Pitkään jatkuneet työttömyys, korruptio ja yleinen epäoikeudenmukaisuus saivat kansalaiset barrikadeille. "En pidä yhtään termistä `arabikevät'. Kyse ei ole vain yhdestä keväästä vaan pitkistä taisteluista. Puhun mieluummin arabivallankumouksista", ben Mhenni sanoo. Kyse oli myös nettivallankumouksesta: tiedot mielenosoituksista ja kokoontumisista liikkuivat Facebookissa, Twitterissä, blogeissa ja meileissä. Bloggaajilla oli keskeinen merkitys siinä, että tiedot muutoshaluista saatiin levitettyä ja ihmiset innostettua mukaan. "Vuonna 2008 tapasin paljon aktivisteja, jotka halusivat muuttaa tilannetta, mutta mielenosoitukset eivät levinneet, koska sosiaalista mediaa ei vielä juuri ollut." Tunisiassa internetiä käyttää vieläkin alle 40 prosenttia kansalaisista, tosin ben Mhenni arvelee, että määrä on nousussa.
B E N M H E N N I N kirja Tunisialainen tyttö Arabikevään bloggaaja on kiihkeä ja tiivis kuvaus siitä, miten vallankumous tapahtui Tunisiassa. Se kuvaa sellaisen bloggaajan työtä, joka haluaa muuttaa maailmaa. Ben Mhenni kertoo valinnoistaan ja keinoista, joilla hän sai käsiinsä poliisin Reguebissä keväällä 2011 ampu-
mien viiden mielenosoittajan nimet. Saatuaan marttyyreiksi kutsumiensa mielenosoittajien nimet ben Mhenni pääsi erään perheen luokse kuvaamaan ruumista, todistusaineistoksi hallinnon toimista. Ben Mhenni kirjoittaa kiihkeästi nettisensuurista, kotietsinnöistä ja omasta roolistaan bloggaajana. "Päätin jo aluksi, että kirjoitan omalla nimelläni. Silloin ihmiset voivat luottaa kertojaan. Turvallisuuden kannalta ei ole väliä, kirjoitanko omalla nimelläni. Niin monen salanimellä kirjoittavan bloggaajan luokse on tehty kotietsintä, että en kokenut saavani salanimestä suojaa."
T U N I S I A N T I L A N N E ei ole rauhoittunut, vaikka diktaattori Ben Ali on syösty vallasta. Maassa osoittavat mieltään sekä salafistit, eli tiukan linjan islamistit, sekä heidän vastustajansa, esimerkiksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa puolustavat henkilöt ja suurimman islamistisen Ennahdapuolueen edustajat. Tunisian presidentinvaalit viime joulukuussa voitti kongressipuolueen Moncef Marzouki. Hän on tarjonnut Tunisiasta turvapaikkaa Syyrian presidentti Bashar al-Assadille. BBC kertoi tammikuussa 2012, että Mohamed Bouazizin polttoitsemurhan jälkeen samanlaista
kuolemaa on Tunisiassa yrittänyt I L L A L L A B E N M H E N N I on Ruot107 seuraajaa. Suurin osa heistä sin PENin vieraana kansainvälisen joutuu kitumaan päiviä tai vuosia. naistenpäivän keskustelutilaiTukholmalaisravintolassa ben suudessa, jossa on paikalla naisMhenni sanoo, ettei luku voi pi- kirjailijoita ja -aktivisteja myös tää paikkaansa. Hän keskustelee Egyptistä, Jemenistä ja Syyriasta. ranskaksi pöydän toisella puolella Arabimaiden tilanne näyttää istuvan isänsä kanssa ja väittää, nyt siltä, etteivät ongelmat ole että tapauksia on ollut korkein- poistuneet diktaattorien myötä. taan parikymmentä, joista muu- Osassa maista valtatasapaino tama on ollut naisia. on kääntymässä tiukan linjan is"Tosiasia on, että pelkkä dik- lamistien eduksi, mikä näkyy esitaattorin häätäminen ei rat- merkiksi naisten alistamisena. Siksi PENin tikaissut maan laisuuden haasongelmia. Kyllä tattelija kysyy diktaattorin syrjäyttäminen on vain kaikilta vierailtaan, ovatko he helpompaa kuin ei ole "Kyse keväästä, yhä sitä mieltä, demokratian raä kentaminen." että vallankumoyhdest pitkistä kannatti n vaa " ukset Vain SyyB E N M H E N N I on tehdä. luista. taiste väsynyt, häntä on riasta kotoisin haastateltu koko oleva kirjailija Manhal al Sarraj päivä. 29-vuotias bloggaaja on tapajää miettimään. Muut ovat ehdotus: hän oli syksyllä 2011 ehdolla Nobelin rauhanpal- tomasti sitä mieltä, että diktaatkinnon saajaksi. Hänen ansion- torien kaatuminen on tärkeää. Ben Mhenni sanoo, että tunisa tulevat siitä, että hän seurasi väsymättömästi Ben Alin aikana sialaisten on vielä taisteltava toipoliisien raakuuksia. Hän kertoi mivan kansalaisyhteiskunnan ratietonsa eteenpäin pelkäämättä kentamiseksi. seurauksia. "Meillä ei ennen ollut mitään "Tunisian perinteinen media keskustelua uskonnon ja identiylläpiti pitkään Ben Alin valtaa. teetin suhteesta. Tunisia oli hyvin He työskentelivät hallitukselle. tasa-arvoinen maa. Islamistien Kun poliisi tappoi mielenosoitta- valtaannousu on lisännyt väkivaljia vallankumouksen aikaan, leh- taa. Eilenkin kolme tyttöä hakatdet pikemminkin piilottelivat ta- tiin vain, koska he olivat pukeutupauksia kuin kertoivat rehellisesti neet väärin." tilanteesta." "Mutta diktaattori on diktaatBen Mhenni on järkyttynyt sii- tori, ja ajattelen, että vallankutä, että useissa lehdissä on yhä mous oli vasta alkua. Vallankusamat päätoimittajat ja työnte- mous rikkoi pelon ilmapiiriin. Nyt kijät, vaikka vanha valta on mur- ihmiset uskaltavat sanoa, mitä tunut. Hänellä ei ole myöskään mieltä he ovat." aikomusta lähteä mukaan perinteiseen puoluepolitiikkaan. Hannele Huhtala "Minua on kyllä pyydetty mukaan. Itsenäisenä bloggaajana Lina ben Mhenni: Tunisialainen tytsaan kuitenkin tehdä omat pää- tö Arabikevään bloggaaja. Avain 2012. 63 s. tökseni."
SUOMALAINEN KIRJA ARABIKEVÄÄSTÄ
Lilly Korpiolan ja Hanna Nikkasen Arabikevät-kirja kertoo, miten suomalaistutkijat näkevät PohjoisAfrikan vallankumousten synnyn ja seuraukset. Kattava teos on oppikirjamainen. Faktalaatikoihin on tiivistetty yksityiskohdat kustakin vallankumouksen läpikäyneestä maasta internetin käyttöasteesta muun maailman reaktioista protesteihin. Kommentteja teoksessa on internet- ja demokratia-aktivisteilta, joita tekijät ovat tavanneet konferensseissa. Se sisältää lyhyitä näkökulmia myös toimittajilta ja kairolaiselta taksikuskilta sekä kannanottoja esimerkiksi Hillary Clintonilta. Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät. Avain 2012. 197 s.
ensimmäinen arabikevään onnistuneista vallankumouksista: vuodesta 1987 vallassa ollut diktaattori Zine El Abidine Ben Ali saatiin häädettyä. Vallankumouksen kiihtyminen alkoi hedelmämyyjä Mohamed Bouazizin 14. tammikuuta 2011 tekemästä polttoitsemurhasta Sidi Bouzidin kaupungissa.
TUNISIASSA TOTEUTUI
10
3
2012
AJASSA LUKIJAPALAUTE
"Minä olen nähnyt sen salaisen vakuussopimuksen, tai siis selaillut sitä. Tosin on sanottava, että ilman oikeustieteen koulutusta siitä ei paljon ymmärrä eikä suomalaisen oikeustieteen koulutuskaan auta, vaan pitäisi tutustua amerikkalaiseen. Salaamiseen on aivan perusteltu syy. Syyn kertominen on vaikeata, koska silloin tulisi paljastaneeksi juuri sen, mitä salataan." Osmo Soininvaara blogissaan 10.3. http://bit.ly/y09p7j
PILLI-LIISA
tajan, joukossa myös Hakala. Kaikki ne korjaavat askelta, mutta eivät vie taivaaseen.
Anna
palaute@voima.fi
nen. Meillä on myös Facebookissa tykkäyssivut, joissa saa keskustella aiheesta kuin aiheesta.
Hannele Huhtala päätoimittaja, Fifi
Kiina-ilmiö
Tässä Yang, Helsingissä asuva kiinalainen. Pidän tavasta, jolla teet vastamainoksissasi pilaa Louis Vuittonin laukuista. Varmaankin tiedät, että kiinalaisilla on pakkomielle LV:iin. Saanko pyytää lupaa yrittää tehdä laukkuja kehittämälläsi kuviolla? En ole aiemmin tehnyt bisnestä, olen ohjelmistosuunnittelijanörtti, enkä tiedä tuottaisivatko laukut voittoa. En edes tiedä, onko laillista myydä parodiaversioita LV:n tuotteista. Kiitos kiinnostuksestasi ja mukavasta palautteesta. Olemme suunnittelleet itsekin samaa ja tuoteperhe on kehitteillä.
T O I M I T U S VA S TA A :
Tahatonta parodiaa
Olavi Uusivirta -haastattelussaan Susanna Kuparinen onnistui loistavasti, mutta ilmeisen tahattomasti parodioimaan uskontofobiasta kärsivän toimittajan ajatusmaailmaa lentävine lehmineen ja muine kauhuskenaarioineen. Hienoa toki, että toimittaja panee itsensä likoon, mutta tällä kertaa myötähäpeä on kiusallisen suuri.
tape
T O I M I T U S V A S T A A : Onnistut loistavasti, mutta ilmeisen tahattomasti todentamaan uskovaisten tosikkomaisuutta. Useimmat uskovaiset eivät tiedä, mitä itseironia on, vaikka se tulisi ja purisi heitä perseestä. Hyvää pääsiäistä!
Kuka saa parantaa?
Viime Voimassa julkaistiin anonyymi kommentti artikkeliini Keksijä Hakalan ihmepohjalliset (Voima 1/2012). Tukipohja-alaa edustava kirjoittaja tuomitsi Hakalan metodin kelvottomaksi, epätieteelliseksi ja vaurioittavaksi. Samalla kannalla on Lääkäriliitto. Itseoppinut podologi Hakala on keksinyt tukipohjalliset, joilla kaikki rankakivut kaikkoavat kävelemällä. Hakala on hoitanut terveeksi yli 17 000 tapausta. Kaikista löytyvät arkistoidut tiedot julkisesti tarkistettaviksi. Itse tiedän ainoastaan sen, että kun kävelin Hakalan pohjallisilla, kivut katosivat. Saksassa ja Ruotsissa lääkäreiden on mahdollista opiskella vaihtoehtohoitoja, mutta Suomessa ollaan jyrkän kielteisellä kannalla. Hakalan keksintö olisi tutkimisen arvoinen.
Erkki Pirtola
KOMMENTTI
Rakkauden Voima
"Yhä hyvässä lihassa 1 & 2" Voima-lehden 2/2012 lukijapalautteessa/kommentti-osiossa "No Sex In The City". Luettuani jutun muutamaan otteeseen ja mietittyäni pari päivää eli viikon päivät, päädyin vihdoin vastaamaan Nutturakampauksen & Kukkamekon oivaan kirjoitukseen. Vastaus on kyllä. Kyllä uskallan väittää, että meitä älykkäitä ja ihania, jonkin asteisen sosiaalisen elämän omaavia, mutta kuitenkin itsensä ajoittain yksinäiseksi kokevia miehiä on. Miehiä, joita yhä kiinnostaa kukka- ja villamekon heilahdukset sekä halu tavata esimerkiksi ehdottamassanne tapahtumassa yh-äitejä tai yksin asuvia, työssäkäyviä tai työttömiä naisia ja tyttöjä. Naisia, joita kiinnostaa muukin kuin baarissa 04 asti notkuminen ja hakuammunta pilkun valossa. Naisia, joiden kanssa voisi syntyä ystävyys, romanssi, kenties joku muu syvempi yhteys, tai ihan vaan naisia sekä ihmisiä, joiden kanssa kokea yhteisöllisyyttä ja jakaa elämää ja sen kiinnostavia puolia.
VA S TA U S K I R J O I T TAJ I L L E
Klaus Welp AD, Voima
Susanna Kuparinen toimituspäällikkö, Voima
Oh-la-vie!
Olisiko teillä juttelupalstaa? Täällä Voiman palautesivulla on niin erikoisia kommentteja, että niitä olisi ihan pakko vähän hämmentää. PS. Olavi Uusivirran haastattelu Voimassa 2/2012 oli paras ikinä lukemani haastattelu... ihanan kahelia... nymmää fanitan Voimaa.
fennis
Kiitos, tötöt
Pikaisella selauksella löysin Voima-lehden numerosta 2/2012 kaksi virhettä! 1. kannessa lukee "maalisikuu". 2. Kimmo Jylhämön artikkelissa Taas Pahkasikaa kerrotaan jotakin tapahtuneen "wikipedian mukaan". Wikipedia ei ole lähde, se ainoastaan toistaa muualla kerrottuja väitteitä. Se ei kuulu valistuneeseen journalistiseen tekstiin. Muuten, hyvin menee.
Simo S.
Hakala-kritiikkiä
Voimassa 2/2012 julkaistun Hakala-kritiikin kirjoittaja on sikäli ihan oikeassa, että Hakala ei ole mikään ihmeidentekijä. Pirtolalla ei varmaan ole aiemmin ollut tukipohjallisia, joten hän ei tiedä, että ne kaikki toimivat samalla lailla. Olen käyttänyt yli 10 vuotta tukipohjallisia, neljän eri valmis-
hienoa jos Voima pystyisi järjestämään ehdotetun ihmisarvoa kunnioittavan ja yhteisöllisyyttä tukevan juhlan tai tapahtuman. Toisin sanoen Voiman näköiset sinkkubileet ja muuten vaan yksinäisten, yhteisöllisyyttä kaipaavien vaeltajien tapaamismahdollisuuden. Ei Deitti.net:in ja City-lehden tapaiset pinnalliset, karismattomat bileet, vaan bileet, joissa turha pinnallisuus ja egoilu jätettäisiin narikkaan takin mukana. Kolme kiinnostunutta osallistujaa olisikin jo koossa. Jos mitään ei kuitenkaan tapahdu, olisi allekirjoittanut uteliaana ja ennakkoluulottomana valmis tapaamaan Tampereella nämä kaksi ennakkoluulotonta naista, yh-äidin ja yksin asuvan kuvataiteilijan/ taiteilijat kukkamekkoineen ja nutturakampauksineen. Voiman palautehenkilöt huomio. Jos teillä sattuu olemaan kyseisen "No Sex In the City" -palautteen kirjoittajien sähköpostia, niin omani saa välittää heille, tai tarvittaessa voin vastata kirjoittajille suoraan itse jos saan heidän s-postin käsiini.
OLISI TOSIA AN
Voiman verkkolehden Fifin sivuilla voi keskustella ja kommentoida juttuja, vaaditaan vain rekisteröitymiT O I M I T U S VA S TA A :
Kyllösen hiljaisuus
Olli-Pekka Haavisto kirjoitti (Kettu kanalassa, Voima 2/2012) liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) päätöksestä nimittää Jorma Ollila tiemaksuja arvioivan työryhmän puheenjohtajaksi. Haavisto kysyi artikkelissaan, eikö ministeri näe Ollilan sidosryhmiä ongelmana. Kyllönen ei suostunut kommentoimaan edes avustajan välityksellä. Jaan kirjoittajan kokemuksen. Ministerin erityisavustaja Sauli Hievanen vastasi tiedusteluihini seuraavasti: "Valitettavasti emme ehdi vastaamaan kaikkien tärkeidenkään medioiden kyselyihin. Hyvä, että käytte julkista ja kriittistä keskustelua aiheesta." Vastauksesta ei suoraan
Nimim. Hyvässä Lihassa nro:3
käy ilmi, edustanko tärkeää mediaa. On surullista, että julkisella vallalla on meneillään lukuisia ohjelmia, joiden avulla pyritään vahvistamaan kansalaisten osallisuutta päätöksenteossa, ja samalla edetään suuntaan, jossa kansalaiset halutaan pitää selvärajaisesti päätöksenteon ulkopuolella. Fossiilikapitalisti Jorma Ollilan nimitys liikennettä hinnoittelevan työryhmän johtoon on kylmä temppu. Kyllösen äänestäjät muistanevat, että eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein.
Jouko Kämäräinen vastaava päätoimittaja Elonkehä-lehti Torikokous Occupy Helsinki
1. Virhe kannessa huomattu. Noloa. Ei voi muuta sanoa. 2. Wikipediaan viittaamista käytän siksi, että se on yksi vapaan tiedonvälityksen ja faktojen tarkistamisen suurimpia mullistuksia. Olen tietoinen siitä, että vakavasti itsensä ottavat toimittajat eivät Wikipediaa arvosta ja että se on kaikkea muuta kuin täydellinen. Jutussani Wikipedian problemaattisuus tuli todettua ihan haastateltavan kautta (siellä on virheitä), mutta se ei silti vähennä arvostustani sitä kohtaan. Kuka tahansa voi mennä tarkistamaan, mitä Wikipediassa sanotaan, ja muokata sitä paremmaksi. Wikipedia on tärkeä osa 2010-luvun valistusta, vaikka ymmärrän, että monet haluavat alleviivata sen heikkouksia.
T O I M I T U S VA S TA A :
Kimmo Jylhämö vastaava päätoimittaja, Voima & Fifi
AJASSA
3
2012
11
"Islanti maksaa etuajassa takaisin viidesosan lainoista, joita se sai Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja muilta Pohjoismailta talouskriisinsä aikana vuonna 2008." Kauppalehti 16.3.
Voima-TV on täällä
Oliko Rouva Presidentti tilaustyö, Aleksi Bardy? Maalishuhtikuussa Fifissä voi katsoa ajankohtaisia kulttuurijuttuja ja kiinnostavia haastatteluja kaksi kertaa viikossa. Aiheina muun muassa kaupunkiviljely ja yöfillarointi. Katso Aleksi Tuompon tekemä haastattelu elokuvaohjaaja Aleksi Bardysta.
Näkökulma: Globaali demokratia tarvitsee nuoria
P R E S I D E N T I N V A A L I E N toiseen vaalipäivään asti kasvanut ja kukoistanut yhteiskunnallisten liikkeiden kirjo on tärkeämpi poliittinen ilmiö kuin vaalien lopulliset tulokset. Tuhannet ihmiset voimautuivat toimiessaan poliittisesti tai seuratessaan lukuisten yhteiskunnallisten liikkeiden toimintaa. Valtavirtamedia uutisoi po-
sitiivisia lausuntoja siitä, kuinka nuoret ovat nyt löytäneet oman tapansa tehdä politiikkaa. Oleellisempaa on se, että presidentinvaalien yhteydessä valtamediassa annettiin uudella tavalla tunnustusta poliittisen toiminnan lukuisille muodoille. On ilahduttavaa, että erityisesti nuorten hyödyntämä poliittisen toimin-
nan laaja kirjo tunnustetaan ja nähdään enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.
Sofia Laine
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa. Kirjoitus perustuu hänen helmikuussa tarkastettuun väitöstutkimukseensa.
FIFIN LUETUIMMAT
1. Näkökulma: Esa Leskinen
ajalta 21.2.201127.3.2012
3. Blogi: Nina Sarell
5. Jari Tamminen
Taide pelastaa kilpailulta
"Taiteesta ei ole mitään hyötyä", teatteriohjaaja Esa Leskinen kirjoittaa.
2. Mikko Niskasaari
Shakira parhaimmillaan kypsentämättömänä
Kana. Jos haluaisin syödä kanaa ilman pahaa omaatuntoa, nyt olisi se hetki.
VR vastaa
Kuinka VR suhtautuu vartijaväkivaltaan VR:n asemalla? VR:n turvallisuuspäällikkö Teemu Väänänen vastaa.
6. näkökulma: Antti Alaja
Poliisi puhuu rahaa
Poliisi levittää kauhukuvia resurssipulasta. Tosiasiassa poliisin määrärahat ovat vuosi vuodelta kasvaneet & väkimäärä on ennallaan.
4. Jari Tamminen
Autuas Saksan malli? Kuka vartioi vartijaa
Suomessa on vähän poliiseja. Vartijoita meillä sen sijaan piisaa. Saksan työmarkkinamallilla on kahdet kasvot, Antti Alaja kirjoittaa. Alaja on projektikoordinaattorina Kalevi Sorsa -säätiössä.
BLOGEISSA HELMIKUUSSA
Sonja Hyppänen
Kampanjapäivä numero 56
Japanin valaanpyyntilaivastoon kohdistuva Operation Divine Wind on kestänyt pian kaksi kuukautta.
Kadri Taperson
Foliohattujen aikaan
ACTA-sopimusta vastustavat mielenosoitukset paljastivat Viron pääministerin pölhöyden.
12
3
2012
KULTTUURIHÄIRIÖ
"Veroaste oli 42,9 prosenttia vuonna 2011. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 8,2 prosenttia vuonna 2011. Kertymä oli yhteensä 82,2 miljardia euroa. Kerättyjen verojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason." Tilastokeskus 2.3.
Mamun on paras olla yksin
MA AHANMUUTTOVIR ASTO
julkaisi helmikuussa tilastokatsauksensa vuodelle 2011. Tulevaisuuttakin osataan ennustaa. Vuodesta 2012 alkaen esimerkiksi odotetaan vähemmän perheenyhdistä-
mishakemuksia uusien biometristen oleskelulupakorttien vuoksi. Tammikuussa 2012 astui voimaan ulkomaalaislain muutos. Turvapaikanhakijoiden ja paperittomana kiinni jääneiden biometriset tiedot on kerätty aiemminkin, mutta uudistuksen myötä on tarkoitus saada myös kaikilta jo
oleskeluluvan hakuvaiheessa tunnisteet talteen. Tähän mennessä oleskelulupaa on voinut toisen puolesta hakea esimerkiksi perheenjäsen tai työnantaja Suomessa. Muutoksen takia luvat kallistuvat, ja edustuston tai viranomaisen pakeilla on käytävä itse. Kun aiemmin esimerkiksi Kongosta tai Somaliasta on pi-
tänyt matkustaa kalliisti tuhansien kilometrien päähän vain kerran, on kallis matka tehtävä nyt jopa kahdesti. Voima on raportoinut jo aiemmin kahden kongolaisen perheen tapauksessa turhista haastattelumatkoista, jotka olisi voitu jättää tekemättä, sillä tekninen peruste kielteiseen
päätökseen oli muutenkin tiedossa. Suomessa on jo henkilöitä, jotka aikovat uuden käytännön vuoksi kadota maan alle. He eivät uskalla jättää lupahakemusta, sillä pelko välittömästä kiinniottamisesta ja käännyttämisestä on liian suuri.
Mervi Leppäkorpi
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö & Jari Hanska
Me & muut
V U O N N A 2 0 1 1 Kela maksoi sosiaaliturvaa 12,6 miljardia. Sai-
rasvakuutuskorvauksia maksettiin 4 miljardia, vanhuuseläkettä 1,6 miljardia, lapsilisiä 1,4 miljardia, työmarkkinatukea 0,85 miljardia, opintotukea 0,75 miljardia, työkyvyttömyyseläkettä 0,7 miljardia, asumistukea 0,5 miljardia, lastenhoidon tukia 0,45 miljardia, eläkkeen saajan asumistukea 0,4 miljardia ja peruspäivärahaa 0,18 miljardia. Maahanmuuttajille suunnattu erityistuki oli 0,004 miljardia. (KJ) Kela http://bit.ly/GZPMZi
Rosvoreititin
Newstweek: kaapattuja lähiverkkoja & korjattuja uutisia.
TOIMI NÄIN:
1. Tutustu Newstweek-reitittimen rakennus- ja käyttöohjeisiin osoitteessa www.newstweek.com. 2. Hanki tarvittavat osat ja rakenna reititin annettujen ohjeiden mukaan. 3. Valitse sopiva kohde eli avoin ja suojaamaton verkko. Niitä piisaa; trendikäs kahvila on aina hyvä valinta. Asiakkaita eli verkon käyttäjiä riittää ja voit juoda samalla vaikka caffé macchiatoa sekä syödä makoisan oliivi-ciabattan. 4. Kytke Newstweek-reititin vapaaseen pistokkeeseen ja seuraa käyttöohjeita. 5. Valitse kloonattava nettisivu (esim. HS.fi) ja korjaile uutiset mieluisiksi. 6. Seuraa surffailijoiden reaktioita, korjaa joutessasi muitakin suosittuja sivuja.
Verot solidaarisuutta?
V A LT I O V A R A I N M I N I S T E R I Jutta Urpilainen esitteli yli
100 000 euroa vuodessa ansaitseville "solidaarisuusveron". Kyse ei ole solidaarisuudesta vaan uudesta veroluokasta. Sen arvioidaan tuovan valtion kirstuun 115 miljoonaa euroa. Näillä veroeuroilla rahoitetaan valtion menoja aivan samalla tavalla kuin muillakin verotuloilla. Uusi vero sai heti kiitosta ja kritiikkiä. Jari Sarasvuo kehui Helsingin Sanomissa veroa oikeaksi signaaliksi ja ylisti veroja maksavia varakkaita suomalaisia yhteisvastuullisiksi, koska heillä olisi mahdollisuus katkaista veronmaksu "yhdellä puhelinsoitolla". Sarasvuon väite on totta, mutta logiikka on outo. Varakkailla on mahdollisuus kiertää veroja esimerkiksi veroparatiisien kautta. Jos he kuitenkin maksavat veroja, heitä tulisi kiittää. Käsi ylös, jos olet kiittänyt jotakuta siitä ettei hän ryöstä sinua kotimatkalla! Tutkimusten mukaan hyvinvointiyhteiskunnasta hyötyvät eniten varakkaat ja keskiluokka. He käyttävät eniten yhteiskunnan tarjoamia palveluja esimerkiksi korkeakoulutuksen muodossa. Todellista solidaarisuusveroa maksavat ne, jotka jättävät opiskelut peruskoulutasolle ja tekevät ikänsä matalapalkkatöitä, kunnes kuolevat työuupumukseen kolme viikkoa ennen eläkeikää. (JH)
KAIKKIEN TULISI
Naurumellakka
V I E L Ä H E L M I K U U S S A USA:n piti isännöidä rikkaita
G8-maita Chicagossa, mutta ilmeisesti supervaltio ymmärsi yskän. Kun kerran kyse ei ole demokraattisesta muodostelmasta, se päätti siirtää kokouksen Camp Davidiin, joka on Marylandissa oleva syrjäinen sotilastukikohta. Aktivistileeotilastukiko gio Adbusters suunnitteli alkuvuodesta vuodesta Occupy Chicago -tapahtumaa vastustaakseen tapahtumaa. Adbususters joutuikin pohtimaan, seuuratako Maon ohjetta hyökätä ä perääntyvän vihollisen kimppuun vai Sun Tzun neuvoa ollla hyökkäämättä vihollisen n kimppuun, joka teeskentelee ee vetäytymistä. Aktivistit eivät vät päätyneet kumpaankaan. Sen sijaan Adbusters päätti järjesrjestää sekä Occupy Chicagon että n naurumellakan. (KJ) www.adbusters.org/blogs/adbuss/adbusters-blog/laughriot.html
korjata virheelliseksi katsomiaan uutisia", kansainväliset seikkailijat Danja Vasiliev ja Julian Oliver toteavat. He eivät halua, että heidän kommenttejaan eritellään, he ovat Newstweek. Kaksikon suunnitteleman Newstweek-reitittimen avulla voi huomaamatta ja luvatta kaapata vaikka lähikahvilan langattoman verkon ja ohjata kaikki esimerkiksi Helsingin Sanomien kotisivuille py pyrkivät omille sivuilleen. "Haluamme luoda tervettä par ranoiaa ja kylvää epäilystä, sillä m median varaan rakennettu todellisuus on kovin haavoittuvainen." leikittelee brändeillä ja häiriköi yritysten julkisuuskuvaa. Jo projektin nimi Newstweek on graafista ulkoasuaan myöten väännös Yhdysvaltojen toiseksi laajalevikkisimmän viikkolehden Newsweekin nimestä. Itse laite on pienen muuntajan näköinen, sähköpistokkeeseen
NEWSTWEEK
kytkettävä reititin. Se kierrättää kauttaan kaiken valitun lähiverkon datan ja korvaa nettisivut kloonatuilla sivuilla. Sen lisäksi, että Newstweek on helppokäyttöinen, muutaman kymmenen euron osista koostuva reititin on myös suhteellisen helppo kasata. Vasiliev ja Oliver jakavat kotisivuillaan seikkaperäisiä rakennusohjeita. "Julkaisemme myös pian uuden, entistä ehomman reitittimen kasaamisohjeet", kaksikko kertoo. "Emme tiedä, kuinka monta Newstweek-reititintä on käytössä tai kuka niitä käyttää, mutta ainakin tusinan verran on sellaisia käyttäjiä, jotka hyödyntävät meidän serveriämme tiedon välittämiseen." esimerkiksi HS.fi:n kloonaaminen on helppoa, ja uutiset voi muokata itseään miellyttäviksi. Ulkoisista merkeistä lukija ei huomaa olevansa väärillä sivuilla, verkko-osoitteet
NEWSTWEEKILLA
säilyvät oikean näköisinä. Miltä kuulostaisivat Hesarin otsikoina "Wahlroos: Erehdyin, köyhiä pitää jeesata" tai "Finnairin hallitus katumapäällä: Palautamme kaikki bonukset"? "Olisi hienoa, jos yleisö ei luottaisi mediaan. Kenenkään ei pitäisi luottaa mihinkään, mitä erityisesti yksityisesti omistettu media suoltaa." Voima ei tietenkään luo poikkeusta tähän sääntöön. "Olemme kiinnostuneita verkkoepäturvallisuuden luomisesta. Näin voimme luoda olosuhteet ihmisille oppia enemmän verkkoympäristöstä." Se, joka hallitsee verkkotopologian, hallitsee nettiä. "Eivät käyttäjät omista nettiä. Sen omistavat ne, jotka omistavat rautatavaran. Näin se vaan menee."
Jari Tamminen
Lue koko haastattelu & näe Newstweek tositoimissa Fifissä.
AJASSA
3
2012
13
Naps naps,
tehdään Suomi paremmaks
Tofu kasvattaa lihaksia, ei vatsaa.
Iske kiinni ja ihastu!
Klaus Welp
Herkkusuiden iloksi ilmoitamme, että saksalainen Taifun -tofusarja notkuttaa nyt Ruohonjuuren myymälöiden hyllyjä!
UOMALAISILLA
on nyt mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon tekemällä sitä, mitä me parhaiten osaamme klikkailemalla hiirtä. Kansalaisaloitelaki astui voimaan maaliskuussa. Lain mukaan 50 000 suomalaisen allekirjoittama lakialoite menee eduskunnan käsiteltäväksi. Eikä siinä vielä kaikki. Allekirjoituksen voi tehdä sähköisesti. Jo aiemmat suomalaisten saavutukset klikkausaktivismin saralla ovat kiistämättömät. Paras esimerkki on vuoden 2010 Facebook-yleislakko, joka laittoi maamme päättäjät polvilleen. Niin, ja kerran saatiin se yksi tyyppi ajamaan traktorilla johonkin! Ei paha. Voima selvitti, millaisia aloitteita uusi laki tulevaisuudessa tuottaa. Paras tapa tähän on tietenkin klikata auki adressit.comsivusto. Yli 50 000 allekirjoitusta on viimeisten kuuden vuoden aikana kerännyt yhdeksän adressia. Tässä valittuja paloja: 1. 7 Päivää -lehti boikottiin, 223 968 allekirjoitusta
S
sivuston historian suosituin adressi. Seiskan
YLI VOIMA ISESTI
kieltäminen lailla voisi hyvinkin saada kannatusta eduskunnassa. Ainakin Kimmo Sasilta. Jos lailla kiellettäisiin ainoastaan Seiska, ei tarvitsisi vetää mukana Sasin suuresti halveksumia maakuntalehtiä. Vai olivatkos ne sittenkin paikallislehtiä... 3. Hallituksen on muutettava päätös eläkeiän nostamisesta, 174 482 allekirjoitusta "Kiitos kaikille tämän adressin allekirjoittajille! Saavutimme tavoitteemme eläkepäätöksen muuttamisesta. Adressi osoitti, että kansalaismielipiteellä on merkittävä vaikutus poliittiseen päätöksentekoon", kiittelivät SAK:n, Akavan ja STTK:n johtajat vuonna 2009. Klikkausaktivismi siis sulatti Rukan hanget, mutta valitettavasti talvi tulee aina uudestaan. SAK:n Lauri Lyly ilmoitti aiemmin tässä kuussa, ettei SAK enää tyrmää eläkeiän nostoa. Klikkaaja ei voi levätä koskaan. 5. Susan Kuronen lopeta se avautuminen, 66 046 allekirjoitusta. Vuonna 2006 luotu adressi puri kuin vihainen bulldoggi. Neiti vaihtoi nimensä ja katosi maan alle. Vuonna 2008 hän yritti vielä epätoivoisesti taistella internetradikaaleja vastaan haastamalla
seitsemän Suomi24-palstalle kirjoittanutta oikeuteen kunnianloukkauksesta. Oikeus hylkäsi kaikki syytteet. monien suomalaisten into päätöksentekoon rajoittuu tietokonepöydän ääreen, jospa edes koetettaisiin klikkailla jotenkin järkevästi. Ensimmäinen uutta lakia hyödyntävä lakialoite on Kennelliiton aloite, joka tähtää koiraveron poistamiseen. Veroa maksaa Suomessa yhteensä noin 15 000 koiranomistajaa. Vaikka kaikki heistä allekirjoittaisivat, matkaa 50 000:een olisi vielä paljon. Voisinpa siis kantaa oman korteni kekoon. Ai, enpä voikaan. Oikeusministeriöllä ei ole sivua, jossa aloitteita voisi allekirjoittaa. Helsingin Sanomien mukaan ministeriö ei ole käytännössä edes aloittanut järjestelmän rakentamista. Höh. Onneksi on adressit.com. Klikkaussormea nimittäin kolottaa.
KOSK A NIIN
Jo vuodesta 1985 saakka eurooppalaisia makuhermoja heläytellyt, huippulaadukas luomutofusarja sisältää lukuisia maustettuja luksustofuja ja tofupihvejä.
Ruohonjuuren henkilökunta suorastaan hihkuu ilosta saadessaan tarjota näitä mahtavia makunautintoja asiakkailleen!
Luomullisesti. www.ruohonjuuri.fi
terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme!
Taifun-tofutuotteet
kupongilla
Tällä
Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet
normaalihinnoista pois 30.4. asti
-
10%
Kamppi
Itäkeskus
Tampere
Turku
Teemu Muhonen
Maaliskuussa on käynnistetty kaksi kansalaisaloitekampanjaa perustulon puolesta. Aloitteen tekijät ovat sitoutumaton BIEN Finland -verkosto & vasemmistonuoret.
Finland
Turkey eets
M Mee
Turkin johtavaa teollista muotoilua ja taidetta. Seminaareja, luentoja ja työpajoja. 10.4.22-6., vapaa pääsy
o Beat of ll Bollywood
Tositapahtumiin perustuva Bollywood musiikkinäytelmä. Esityksen jälkeen disco, dj:nä Space Witch Pop. 5.5. klo 19, 10/7
Jumala on suuri
pääsiäiskonsertti
Uudenlaista kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemian jousiyhtyeen esittämänä. Musiikin Veijo Balzarin runoihin on säveltänyt Jere Laukkanen. 4.4. klo 19, 10/8
Music Station
klubit
Hossni Boudali Live Collection, 14.4., 5 Meissa Niang & The Djambaar, 12.5., 5
Afrikkalaisia ittelijo su suunnittelij ita
muotinäytös
Länsimaalaisista trendeistä vaikutteita ottaneiden afrikkalaisten suunnittelijoiden luomuksia. 7.4. klo 18, vapaa pääsy
www.caisa.fi, Mikonkatu 17 C
14
3
2012
AJASSA
"Euroopan unionin taistelu Somalian merirosvoja vastaan laajenee mereltä maalle. EU:n puolustusministerit ovat sopineet, että Atalantan sotalaivat tai helikopterit voivat pommittaa myös merirosvojen maissa olevia kohteita mereltä käsin." Yle 23.3.
SANAN VALTA
Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa.
Kärpäslätkäkansaa
kolmen kaverini kanssa McDonald'sissa. Kello oli vähän yli kymmenen aamulla. Olimme dokanneet koko yön, ja mäkkäri avasi ovensa suorastaan meitä varten. Minä ja toinen tyttö katselimme, kun pojat söivät hampurilaisia ja puhuivat huutaen paskantamisesta. Toisella kundeista oli kolme sinistä laastaria sormissa, koska hänen vieressään istuva kaveri oli pari tuntia sitten sanonut: "Hyppää vaan, mä pidän kiinni!" Kun pojat alkoivat demonstroida krapulapaskaa pahvimukin ja käden avulla, kurkkasin laukkuuni. Siellä oli valkoinen rypistetty A-nelonen, jossa oli tikkukirjaimilla kirjoitettu murskapalaute kirjoittamastani kolumnista, jota ei onneksi julkaistu. Olin yrittänyt koko viikon kirjoittaa kolumnia, mutta siitä ei tullut mitään. Huokaisin syvään ja päätin tehdä vieressäni istuvalle kaverille surumielisen paljastuksen: mun elämässä on ratkaisemattomia asioita. Kaveri vain naurahti. Onneksi joku ehdotti, että kävisimme välillä kotona nukkumassa ja lähtisimme sitten bilettämään Laajasaloon. "Joo. Se voi tuoda tälle päivälle merkityksen ja päämäärän", totesin kiitollisuudesta liikuttuneena.
I S T U I N E R Ä Ä N Ä L A U A N TA I N A
KEIDAS. Janne ja Saija pyörittävät Turussa hamppuvaatteisiin erikoistunutta puotia.
Hamppua housuissa
Janne skeittaa, Saija on vaatesuunnittelija. Yhdessä he ovat RCM.
U R K U L A I S E T Janne Lahti ja Saija Kangasniemi matkustivat Afrikkaan vuonna 2010. Idea jostain konkreettisesta toiminnasta oli pyörinyt kummankin mielessä jo jonkin aikaa. Ugandassa hehkulamppu syttyi kummankin päässä lähes yhtä aikaa. "Tutustuimme paikallisiin nuoriin ja ystävystyimme heidän kanssaan. Halusimme olla avuksi. Syntyi idea omasta ekologisesta vaatemerkistä, ja omaan intuitioon luottamalla asiat etenivät tähän pisteeseen, missä ollaan nyt", Roots Cultural Movement -vaateliikkeen omistaja Saija Lahti kertoo. Turun RCM myy luomupuuvillasta ja hampusta tehtyjä, itse suunnitteltuja vaatteita. Lisäksi myynnissä on skeittilautoja, spraykannuja ja lehtiä.
jotka estivät minua kirjoittamasta kolumnia, ovat kysymyksiä, kuten "Tuleeko kukaan mies ikinä rakastamaan minua?" ja "Tuleeko minusta ikinä mitään?" Lähdin ratkaisemaan niitä baariin ja seuraavana aamuna istun mäkkärissä vain huomatakseni, että elämässäni on edelleen ratkaisemattomia asioita. Ei, en ole 16-vuotias, vaikka niin voisi luulla. Katsoin Sub TV:n uutta sarjaa Iholla, jossa 16-vuotias tyttö toteaa: "Siis kukaan ei ymmärrä, miten sairaan vaikeeta mulle on vaan ottaa se ensimmäinen askel, et mä meen kouluun." "Ei ymmärräkään, nyt helvetti laitat sukat jalkaan ja kouluun", ajattelin. Sarjan hahmo on aivan oikeassa. Kukaan, joka ei enää ole lukiossa, ei enää jaksa ymmärtää sitä, miten vaikeaa on jaksaa mennä sinne. Sitä voisi luulla, että ihminen, joka ei ymmärrä toisen hankaluuksia, ei itse ole kokenut vastaavaa. Mutta usein onkin niin, että kokemuksesta on vain liian monta vuotta. Minä en jaksa tuntea sympatiaa 16-vuotiasta kohtaan, koska olen jo 23-vuotias. En jaksa enää edes ymmärtää, mikä minua ahdisti viime viikolla.
R AT K A I S E M AT T O M AT A S I AT,
T
kunnolla materiaaliin ja sitä valmistaviin tehtaisiin. "Kun puolitoista vuotta soittelimme ympäri maailmaa ja etsimme oikeita valmistajia, opimme milloin joku puhuu totta ja milloin ei", Janne kertoo. "Tällä hetkellä tuotantomme on Kiinassa. Emme ole vielä käyneet paikan päällä henkilökohtaisesti, mutta olemme menossa tänä vuonna." Kyseessä on pieni tehdas, joka tekee vaatteita eettisemmin vain ekologisista materiaaleista ja maksaa työntekijöilleen hyvää palkkaa. "Olemme olleet heidän kanssaan yhteyksissä vuoden verran melkein päivittäin, ja he löytyvät myös GOTS-sertifikaattirekisteristä. Koska vaatebisnes on mitä se on nykyään, ei koskaan voi olla kuitenkaan täysin varma." suunnittelijat ovat siirtyneet käyttämään ekologisia materiaaleja. "Design-merkeissä hinta nouSUOMESSA NUORET
see korkealle, koska tuote on tehty Suomessa tai Virossa", Saija sanoo. "Meilläkin on unelma valmistaa tuotteemme lähempänä, mutta kompromisseja joutuu vielä tässä vaiheessa tekemään. Mutta unelmia pitää olla." "Haluamme keskittyä tekemään perusvaatteita. Hupparin haluavan ei tarvitse mennä H&M:ään, vaan hän voisi ostaa sen meiltä", selittää Janne. "Ei ekologisuuden tarvitse olla jotain erikoista ja ihmeellistä, vaan jokapäiväistä ja arkista." Pariskunta ei ole unohtanut RCM:n alkukotia. Koska yritys ei vielä tuota paljonkaan voittoa, tapahtuu Ugandan auttaminen tällä hetkellä rahankeräyskampanjoilla ja tapahtumilla. He auttavat kahta eri projektia, nuorten kouluttautumiseen keskittyvää projektia sekä orpokotia, jossa on 50 lasta.
Niina Linna
RCM:n vaiheista kerrotaan laajemmin Fifissä.
joka ei osaa ratkaista elämäänsä, on niin ärsyttävä, että häntä tekee mieli mätkiä kärpäslätkällä? Miksi menestyneet ihmiset eivät ymmärrä saamattomia ihmisiä? Ei siksi, että he eivät osaisi asettua toisen asemaan, vaan päinvastoin. He muistavat liiankin elävästi sen ajan, kun he itse olivat vielä tilanteessa, jossa oli vain odotuksia, lupauksia ja yrittämistä mutta ei vielä mitään konkreettista, ja heidän tekee mieli oksentaa se aika itsestään irti, etteivät he vain tipahtaisi siihen uudestaan.
MIKSI IHMINEN,
Ruusu Haarla
K U M M A L L A K I N on huoli vaateteollisuuden tämänhetkisestä tilanteesta. "Se on haastava ala", Saija tuhahtaa. "On kauheaa seurata, miten paljon vaateteollisuus saastuttaa ja miten huonosti vaatteet tehdään. Yritykset ohjailevat kuluttajia, joten haluamme omalla esimerkillämme näyttää, miten vaatteita voi tehdä ekologisemmin ja eettisemmin." Luovien alojen yrityshautomon avulla he saivat koulutusta ja avustusta oman yrityksen perustamiseen. Hamppu tuntui alusta asti oikealta materiaalilta. Saija ja Janne halusivat perehtyä
HAMPPU ON HYVÄ
Hampusta on olemassa eri lajikkeita. Osa on THC-pitoisia eli päihdyttäviä, osa tuottaa proteiinipitoisia siemeniä, ja joistakin saadaan kuitua. Suomessa ja Euroopassa on laillista kasvattaa hamppua, jos THC-pitoisuus on enintään 0,3. Jannen ja Saijan mielestä hampussa on tulevaisuus. "Hamppu on puuvillaan ver-
rattuna paljon monikäyttöisempi materiaali. Hamppumateriaali on vaatteessa hengittävämpi, ja se pitää myös lämpöä paremmin", Saija selittää. Hamppu suojaa myös UV-säteilyltä, ja hampun kuitu on yksi kestävimmistä luonnonkuiduista. "Uudessakaupungissa autotehdas käyttää jo hamppukuitua lasikuidun sijasta", Janne kertoo.
TALOUS
16 RAHAN VOIMA
3
2012
A JASSA AJASSA
Pyhän maan viinit
Työryhmä selvittää, pitääkö ää, Golanin alueelta tulevat viinit levat poistaa Alkon valikoimasta. oimasta.
Kirjoittaja on Fifi-verkkolehden päätoimittaja.
Klaus Welp
SAK, miehet & naiset
Keskusliitto kutsui tasaarvon päivänä toimittajia keskustelemaan siitä, miten miesten syrjäytymiseen tulisi pureutua tehokkaammin. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto jää pohtimaan: miksi osa miehistä käyttää enemmän valtaa ja saa enemmän palkkaa kuin naiset, mutta toisaalta osa miehistä syrjäytyy entistä pahemmin? SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholm esittelee huolestuttavia lukuja Pekka Myrskylän EVAlle tekemästä tutkimuksesta: 1529-vuotiaista viisi prosenttia on syrjäytyneitä. Tästä joukosta 64 prosenttia on miehiä. Vaikka miesten syrjäytyminen huolestuttaa, samaan aikaan ihmetyttää, miksei vuosia puheena olleelle faktalle, että miehen euro on naisen 80 senttiä, ole saatu tehtyä mitään? SAK:n tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä kiriä kuilua viisi prosenttiyksikköä pienemmäksi. "Pahoin pelkään, ettei se tule onnistumaan", SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly myöntää. Syy on hänen mukaansa siinä, että prosentuaaliset palkankorotukset säilyttävät palkkaerot, kun taas "markkamääräiset" korotukset tasoittaisivat niitä. Toisaalta tasa-arvoon perustuvat palkankorotuserät ovat olleet vaatimattomia, vain muutamia kymmenyksiä.
S U O M E N A M M AT T I L I I T T O J E N LY LY K E R T O O , että liiton tavoitteena on 1 800 euron mi-
M
AALISKUUN
nimipalkka, taulukkopalkkoihin. Lylyn mukaan vaatimus osuu juuri naisvaltaisille, matalapalkkaisille aloille. Lyly toteaakin, että vaikka miehen euro on euro, miehen vuosi on 11 kuukautta. Naisten ja miesten tyypilliset elämät ovat erilaisia: naiset elävät terveellisesti ja pitkään, kouluttautuvat ja muokkautuvat yhteiskunnan vaatimuksiin, siis pysyvät työelämässä. Miehistä osa ei saa kouluttauduttua peruskoulun jälkeen eikä tartuttua työelämään lainkaan. Toiset miehet kouluttautuvat ja jyräävät hyvä veli -verkostoissa bonukset taskussa. Kaiken kaikkiaan SAK:laisten mukaan työnkuva on murroksessa, kun teollisuuden työpaikat katoavat. Tulevaisuus painottuu hoiva- ja "hellittely"-palveluihin, joista Bergholmin mukaan äijien on entistä vaikeampi löytää työpaikkoja, jollei syrjäytymiseen puututa. Veirto sanoo, että SAK:n esittämänä ratkaisu ei ole kummoinen mutta se on ensimmäinen askel: on perustettava työryhmä tutkimaan, mistä miesten roolien polarisaatio johtuu, jotta ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan.
S E L L A I S TA työryhmää ei ole vielä saatu kuitenkaan perustettua, että naisten ohjautumista matalapalkkaisille aloille olisi saatu estettyä. On muistettava, että naisille kasautuu myös kaikenlainen silpputyö: osa- ja määräaikaisuudet ja vuokratyö. Työ ei ole mikään seesteinen tasa-arvoisuuden tyyssija.
alussa julkaistusta Finnwatchin raportista käy ilmi, että Alko myy Golanin alueelta tulevia viinejä israelilaisina. Golan on Israelin miehittämä alue, jonka Israel valtasi Syyrialta vuonna 1967. Alkon ostojohtaja Tiina Lukkari kertoo, että Alko on reagoinut Finnwatchin raporttiin. Golanin Heights Wineryn viinit ovat palveluviinejä, jotka Alko on hankkinut kilpailutuksen kautta. Lukkari on määrännyt kasattavaksi työryhmän, jonka tehtävä on selvittää, voiko kilpailutettavaksi otettavien viinien hakua tarkentaa seuraavalla kerralla. "Emme halua ärsyttää ketään. Katsotaan nyt rauhassa, mihin tulokseen työryhmä tulee. Jos viinien myynti lopetetaan, luultavasti se ärsyttäisi taas toisia ihmisiä." Lukkarin mukaan Alko ei voi vaikuttaa siihen, mikä alkuperämaa viinien etikettiin merkitään. Sen päättävät valmistaja ja maahantuoja. valmistettuja viinejä tuo Suomeen Amka Oy. Amkan toimitusjohtaja Adrian Donner kertoo, että Amka muuttaa käytäntöjään vain, jos Alko tekee niin. Donnerin mukaan Suomen tulli hyväksyy Golanissa valmistetut viinit israelilaisiksi, ja Amka toimii tullin suositusten mukaisesti. Donner sanoo, että Golanin alueen tilanne on monimutkainen. Hänen mukaansa Golanin ja palestiinalaisalueiden tilanteet eivät liity toisiinsa, vaikka Finnwatch raportissaan ne rinnastaakin.
GOLANIN ALUEELLA
"Palestiinalaishallintohan ei toimi Golanissa. EU hyväksyy alkuperämerkinnöissä Golanin osaksi Israelia, mutta toisaalta Israelin ja EU:n välisessä vapaakauppasopimuksessa Golania ei lasketa kuuluvaksi Israeliin. Ota siitä sitten selvää."
M U I S S A pohjoismaissa alkoholimonopolit ovat palautteen takia muuttaneet merkintälinjauk-
siaan. Ruotsissa asiasta nousi vuonna 2006 keskustelua, jonka seurauksena Ruotsin ulkoministeriö neuvoi Systembolagetia muuttamaan alkuperämerkinnäksi "peräisin Israelin miehittämiltä syyrialaisalueilta". Koska tämäkin herätti ärtymystä, viineistä poistettiin viittaus alkuperämaahan kokonaan.
Teemu Muhonen
Hannele Huhtala
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TALOUS & RUOKA
pääkirjastossa Metsossa, luento on osa Vegfest-kasvissyöntifestivaalia.
HEL SINK I POLIIT TISEN TALOUSTIETEEN
Suomi syventää asekauppaa Israelin kanssa
raportti ruotii myös Suomen ja Israelin välistä asekauppaa. Finnwatch kehottaa hallitusta lopettamaan asekaupan Israelin kanssa, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että hallitus ottaa askeleen päinvastaiseen suuntaan. Jos ja kun hallituksen tuore lakiesitys menee läpi, Suomen ja Israelin välisestä asekaupas-
LUENNOT
12.4.
TALOUDEN MY Y TIT & HARHAK Ä SI-
T YK SET -keskustelutilaisuus markkinatalouden ongelmakohdista & osallisuustalousvision mahdollisuuksista, kello 17 Helsingin Pasilan kirjaston auditoriossa, lisätiedot info@parecon.fi. 23.4. L APSET, R A SK AUS & IMET YS, ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen luennoi lasten & imettävien äitien vegaaniruokavaliosta, kello 1820 Tampereen
lukupiiri, jossa Robin Hahnelin kirjan pohjalta käydään läpi nykytalouden keskeistä sanastoa, 5.4. luvut 4 & 5, 19.4. luvut 6 & 7, 26.4. luvut 8 & 9, kello 17 Helsingin oppimiskeskus Minervassa, Siltavuorenpenger 5 A.
A AKKOSET,
F
I N N WATC H I N
TAPAHTUMAT
26.4. VIROL AISEN RUOK AKULTTUURIN IL-
TA, vieraana Grete Ahtola, kello 18 Espoon
Sellon kirjaston kulttuuritilassa, Leppävaarankatu 9, 2. kerros..
ta tulee salaista. Lain tarkoitus on taata suomalaisille yrityksille tasavertainen kilpailuasetelma niiden maiden yritysten kanssa, jotka suostuvat pitämään Israelin kanssa tehdyt sopimukset kabinettien hämärässä. Hallitus uskoo, että asekaupan helpottaminen tuo suomalaisille lisää työtä ja rahaa. Vasemmiston edustajat kritisoivat eduskunnan täysistunnossa hallitusta Israelin konfliktin yl-
läpitämisestä. Kokoomuksen Ben Zyskowicz puolestaan kritisoi vasemmistoa kaksoisstandardeista ja siitä, että vasemmistolaiset ovat vuosikymmenten ajan olleet kansainvälisissä kysymyksissä väärällä puolella. Näin keskustelu uudesta lakiesityksestä kääntyi nopeasti keskusteluksi vanhoista stallareista. Israelin konflikti on herkkä aihe täälläkin.
Teemu Muhonen
AJASSA
Talouselämä 21.3.
3
2012
17
"Asuntojen reaalihinnat - siis inflaation vaikutuksesta puhdistetut hinnat - ovat nousseet 10 vuodessa peräti 61 prosenttia Suomessa."
Jano on hyvä bisnes
Suomalaisten veden kotikäytöllä ei ole pisaran vertaa vaikutusta globaaliin makean veden kriisiin.
22. maaliskuuta aamupäivällä pidin työn seuraksi radiota auki. Oli jälleen kerran vuosittainen Kansainvälinen vesipäivä. Toimittaja puffasi iltapäivän ohjelmaa, jossa haastateltaisiin globaalin vesikriisin johdosta jotakuta, ja samaan hengenvetoon kehotti veden säästämiseen suihkuaikoja lyhentämällä. Mitä ihmettä! Suomalaisten veden suoralla kotilauskäytöllä ei ole pisaran vertaa vaikutusta globaaliin makean veden kriisiin.
T
BUSINESS
O R S TA I N A
Insider -sivusto on todennut, että veteen liittyvä "kriisi käy vakavammaksi". Liikeelämän alkeisfaktoihin kuuluu havainto, että niukkuus luo bisnesmahdollisuuksia. Suomen maabrändityöryhmäkin nosti yhdeksi vientiteemaksi vesiosaamisen. Vesiosaamisen viennistä puhui myös Turun kauppakorkeakoulun professori Esa Stenberg Valonian seminaarissa vesipäivänä. Ihan kivaa bisnekselle, mutta globaaliin vesikriisiin sillä ei ole vaikutusta. YK:n yleiskokous määritteli viime heinäkuussa juomaveden ja sanitaation ihmisoikeudeksi. Globaali vesikriisi ei julistuksesta laantunut. Teollisuusvaltiot kasvattavat makean veden kulutustaan, mutta vain noin kymmenen prosenttia vedestä käytetään kotitalouksissa olipa kyseessä rikas tai köyhä maa. Loput kuluttaa tuotanto maataloudessa ja teol-
lisuudessa. Ostokykyisissä maissa käytetään runsaasti tuontituotteita, jolloin vesijalanjälki jää maan rajojen ulkopuolelle. Italia, Saksa, Britannia ja Hollanti ovat siirtäneet vesijalanjäljestään 6095 prosenttia maan rajojen ulkopuolelle eli kulutus näissä maissa rasittaa vesivaroja jossain muualla. Sama tilanne vallitsee yleisesti rikkaissa maissa. Tsadin, Etiopian, Intian, Nigerin, Kongon, Malin ja Sudanin ulkoinen vesirasite jää alle neljään prosenttiin. Yhteenlasketusta maailman ulkoisesta vesijalanjäljestä 43 prosenttia muodostuu öljykasvituotteista, joista noin puolet puuvillasta. Tieto on kenen tahansa saatavilla verkosta tuoreesta The water footprint of humanity -tutkimuksesta. Suomalaisten vesirasitteesta noin puolet koituu muiden maiden riesaksi.
GLOBAALI M A K E A N veden kriisi ratkeaa alentamalla makean veden kulutus kestävälle tasolle. Se tarkoittaa ennen kaikkea jokaisen rikkaan maan ulkoisen vesijalanjäljen supistamista. Vesipäivän tienoilla G77maat pyrkivät suojaamaan Rio +20 -asiakirjan luonnoksessa YK:n yleiskokouksen päätöslau-
selman mukaista tekstiä: "Me alleviivaamme turvallisen ja puhtaan veden ja sanitaation oikeuden tärkeyttä ihmisoikeutena..." Kansalaisjärjestöjen saamien tietojen mukaan EU:n puheenjohtajamaa Tanska ja Britannia joilla on olennainen vaikutus EU:n yhteiseen kantaan sekä Uusi-Seelanti ja Kanada yrittivät kastroida tekstin poistamalla viittauksen ihmisoikeuksiin. Kansalaisjärjestöt ovat vedonneet YK:n ihmisoikeusvaltuutettuun Navanethem Pillayhin, jotta YK varmistaisi ihmisoikeusmaininnan säilymiseen tekstissä. Jos poisto menee läpi, vesiturvan takaaminen maailman rahattomalle kolmasosalle kävisi taas vaikeammaksi.
Olli-Pekka Haavisto
Kirjoittaja on vesipolitiikkaan erikoistunut toimittaja & kansalaisaktivisti. www.businessinsider.com/water-crisis-2011-3, waterfootprint.org
Ninni Kairisalo
SÄÄASEMA
Kovat paikat Coloradossa
DENDROCTO-
ponderosae on Col o r a d o n Kalliovuorilla asuva kaarnakuoriaislaji, joka aiheuttaa tuhoa sikäläisissä metsissä. Tämä kovakuoriainen tuottaa vuodessa onneksi vain yhden jälkeläissukupolven tai siinä käsityksessä oltiin, kunnes biologit Jeffry Mitton ja Scott Ferrenberg sattuivat neljä vuotta sitten törmäämään lenteleviin kuoriaisaikuisiin outoon aikaan kesästä. Biologit palasivat Coloradoon tutkimaan kuoriaisyllätystä
NUS
tarkemmin. Tutkijoille selvisi, että vain kaksi kuukautta aikaisemmin munitut yksilöt aikuistuivat jo saman kesän aikana ja kävivät oitis puiden kimppuun ja munimaan. Normaalistihan kuoriainen on elänyt niin, että se ensin talvehtii kaikessa rauhassa toukkana ja aikuistuu vasta seuraavana kesänä. on nyt siis se, että jotkut kaarnakuoriaispopulaatiot ovat alkaneet tuottaa kaksi uutta sukupolvea kesässä. Tämä hyönteisräjähdys uhkaa kontortamäntyä ja keltamäntyä, joihin kuoriainen mielellään munii. Yhden vuosittaisen lisäsukupolven ansiosta kaarnakuoriaismäärä voi
TILANNE
kasvaa jopa 60-kertaiseksi. Lisääntymisrytmin muutos voi ehkä osaltaan selittää sitä, että kuoriaisepidemia on yltynyt pahemmaksi kuin koskaan. Metsätuhot ulottuvat nykyisellään New Mexicosta Yukoniin. Ilmastonmuutos edesauttaa kuoriaisen lisääntymistä. Tutkimusalueella kovakuoriaisten kasvulle riittävän lämpimiä päiviä on nykyään vuosittain 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 1970. Kahden viime vuosikymmenen aikana keväisiin on tullut viisitoista yli nolla-asteista päivää lisää.
Maria Haanpää
18
3
2012
AJASSA
"Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara patistaa vihreitä uudistumaan. Soininvaaran mielestä vihreiden pitäisi miettiä uudelleen suhdettaan muun muassa ydinvoimaan ja yksityisautoiluun." Yle 29.3.
TOISINAJATTELIJA
Kirjoittaja on Fifin audiokolumnisti ja downshiftaaja, joka muutti Pietarista Kontulaan pitääkseen hauskaa miehensä kanssa.
Oma koti liian kallis
Helsinki on köyhälle karu, mutta halpatyövoima kelpaa.
sa nuoria, joilta kaikki ovet ovat kiinni." Helsingin tuetusta asuntotuotannosta vain noin kolmannes oli normaaleja vuokra-asuntoja. Yli puolet tuotannosta tehtiin erityisryhmille, joihin luetaan muun muassa vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaisasunnottomat. Tuetun asumisen kohteet ovat sekä rakennuttajien että rakentajien näkökulmasta tuottoisampia kuin tavalliset vuokra-asunnot. Väestön ikääntyessä hoivapalvelujen kysyntä kasvaa. Rakennuttajien joukkoon onkin ilmaantunut suuria monikansallisia hoivapalvelukonserneja, jotka voivat tarjota palveluja kilpailukykyiseen hintaan osittain siksi, että ne toimivat tuetuissa rakennuksissa. Toiminnan voitot karkaavat ulkomaille ja syntyneestä tilanteesta kärsivät eniten hoivaalan pienyritykset. Suurten yritysten osuus kuntien ostamista sosiaali- ja terveyspalveluista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Seuraus voi olla se, että oman yrityksen pyörittämisen sijaan yrittäjäksi pakotettu sairaanhoitaja tekee pääkaupunkiseudulla keikkatöitä suuressa konsernissa, mutta ei välttämättä pysty löytämään itselleen kohtuuhintaista asuntoa edes kohtuullisen läheltä työpaikkaa. Matalapalkka-alojen työvoiman tarve kasvaa kuitenkin jo lähitulevaisuudessa. On mahdollista, että Suomeen muodostuu uusi työssä käyvien köyhien luokka, jossa joudutaan pelkän asumisen takia tekemään useampaa työtä.
VIIME VUONNA
Kuka on herra Putin?
ovat Putinin kannattajia. Miksi? Vastaus näyttää olevan selvä: heidän hyvinvointinsa alkoi kasvaa vauhdilla juuri vuodesta 2000 lähtien. "Vakaus" oli hyödyksi pienelle firmalle, josta isäni omistaa kolmasosan: firma tuotti tarkkoja mittauslaitteita kasvavalle teollisuudelle ja pikkuhiljaa vaurastui. Kymmenessä vuodessa kolmen ihmisen innokkaasta porukasta paisui kahdenkymmenen työntekijän yhteisö, joka työskentelee firman itsensä omistamissa tiloissa. Ei siis mikään Microsoft mutta varma leipä. Kuusikymppiset vanhempani eivät ole sinisilmäisiä. He tietävät missä elävät. He pitävät tietoisesti matalaa profiilia säilyttääkseen omaisuutensa ja rauhan valtiossa, jossa omaisuus ja rauha eivät vielä ole itsestään selviä.
VA N H E M P A N I
silti Putinin uskollisia kannattajia, kuten monet muut keskiluokan edustajat. Miksi? Vastaus taas näyttää olevan selvä: venäläisethän ovat tottuneet "vahvaan käteen" kautta historian. Mutta mistä on tehty nykyaikainen venäläinen kansa, kun se yhä tarvitsee vahvaa kättä? Ja sitäkö se todella tarvitsee? Esi-isäni ovat kotoisin Venäjän eri kolkista. Vallankumous sekoitti kansat ja heimot, yhteisöt ja uskonnot, juuret ja latvat, tavat ja luulot. Isomummoni, isoisäni, mummoni ja vaarini päätyivät ison kaupungin laidoille pari vanhaa valokuvaa taskussa ja yksi varavaate laukussa. Tehtaat odottivat, ja elämä vei vauhdilla. Lapsuuden muistot hämärtyivät propagandan säteilyssä. Suvut olivat hajallaan ja etäisyydet suuret. Omalle kodille rakkaine yksityiskohtineen ei koskaan ollut paljon aikaa. Sitten alkoi sota ja ravisti kansaa vielä julmemmin. Vähäinen irtaimisto ja vaatimattomat rutiinit, jotka ehtivät kertyä ennen sotaa, jäivät muistoihin. Kaikki oli sodan jälkeen aloitettava alusta.
M U T TA H E O VAT
E
LINKEINOMINISTERI
syntynyt isomummini koki täysmullistuksen kolme kerta: vuonna 1917 hän pakeni perheen kanssa Pietarista maalle, koska poliisi-isä olisi lynkattu. 1942 hän nääntyi kuoleman partaalle Leningradin piirityksessä. Vuonna 1944 hän jäi sotaleskeksi. Vuonna 1991 83-vuotiaana vanhuksena hän oli joutua pohjalle inflaation takia: ansaittu eläke riitti hädin tuskin yhtiövastikkeeseen. Onneksi hänellä oli vielä työssä käyvä tytär. Vanhempani eivät ole kokeneet yhtä paljon. Mutta mullistusten seuraukset näkyvät heidän ja minun elämässäni siten, ettemme koe elävämme jatkumossa. Perheessämme ei ole mitään tsaarin ajoilta perittyä, eikä neuvostoesineitä ole jäänyt muistoksi. Asia voi vaikuttaa pieneltä, mutta sen vaikutus on iso. Jos arki ja siihen liittyvä ympäristö eivät periydy, ihminen kokee kuulumattomuutta. Se on tuskallista.
VUONNA 1908
viime vuoden aikana monen ihmisen elämään alkoi Venäjällä muodostua jatkumo. Venäläisessä todellisuudessa on puutteita ja vaaroja, mutta ne ovat tuttuja: Putinin kautta ihmiset ilmaisevat kaipuuta jatkumoon, joka heiltä ryöstettiin viime vuosisadalla kolmesti. Uudella jatkumolla ei vielä ole artefakteja. En tiedä, tuleeko koskaan olemaan. Ennusteiden mukaan tämäkään jatkumo ei kestä kuin muutaman vuoden.
K A H D E N T O I S TA
Jyri Häkämies ehdotti ratkaisuksi nuorten syrjäytymiseen, että nuorten pitäisi suostua tekemään työtä työehtosopimuksia matalammalla palkalla. Samaan aikaan Helsingin vuokrataso on karannut matalaja osin keskipalkkaistenkin ulottumattomiin, ja yhteiskunnan tukema asuntotuotanto on vähentynyt jyrkästi. "Rakentaminen romahti 2000-luvun puolivälissä, ja se heijastuu Helsingin vuokra-asuntomarkkinoille", kertoo Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Aran asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola. Taso on edelleen selvästi alhaisempi kuin pahimpina 1990-luvun lamavuosina. Helsingin kaupungin asuntojonossa on tällä hetkellä yli 24 000 hakemusta, joista noin puolet on kiireellisiä. Vaikeuksissa ovat erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat. Asuntolatoimintaa on ajettu alas, ja suuri osa jäljellä olevista asuntoloista on leimautunut päihde- ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden paikoiksi.
TÄ N Ä V U O N N A Suomessa aloitetaan noin 7 000 Ara-asunnon rakentaminen. Suuria rakennuttajia ovat Sato ja VVO, joiden asuntojen vuokrat pääkaupunkiseudulla lähenevät vapaiden markkinoiden
tasoa. Kohtuuhintaisia vuokraasuntoja tekee lähes yksinomaan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, joka aloitti 300 uuden vuokra-asunnon rakentamisen 2011. Suurin syy huonoon asuntotilanteeseen on kaupungin asuntotuotantoa rajoittava kaavoittamisen hitaus. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta pääkaupunkiseudulla niiden ratkaisemiseen ei löydy riittävää tahtoa. Tunnetusti toimivat keinot, kuten rakennusmaan pakkolunastus, eivät ole kelvanneet pääkaupunkiseudun kunnille. tilanne on katastrofaalinen", huokaa sosiaalityöntekijä, joka haluaa pysyä nimettömänä. "Pieniä asuntoja rakennetaan Arava-säännöksistä johtuen vähän. Taantuman takia ei tapahdu edes normaalia siirtymää kaupungin vuokra-asunnoista muualle. Asunnottomien nuorten lukumäärä lisääntyy koko ajan. Siitä huolimatta Helsingin kaupungilla ei ole olemassa mitään nuorille asunnottomille suunnattuja tukipalveluita eikä muitakaan 1825-vuotiaille tarkoitettuja erityispalveluita". Osalla nuorista asiakkaista on luottotietomerkintä. Silloin asuntoa vapailta markkinoilta ei saa. Myös Sato ja VVO tarkistavat hakijoiden merkinnät. "On olemas"NUORISON
asuntopolitiikka viittaa siihen, että Helsinkiin halutaan halpatyövoimaa mutta ei köyhiä asukkaita. "Tilanne pahenee tulevaisuudessa, kun tänne tulee uutta muuttoliikettä", arvioi asumisneuvoja Tuuli Tervo Haagan sosiaaliasemalta. "Asiakkaat ovat nykyisin hyvin heterogeenistä joukkoa. Kai voi sanoa, että yhteiskunta on postmoderni. Kuviosta voi pudota hyvinkin nopeasti." Tervon asiakkaista asunnottomia on yli puolet. Yli kolmannes on alle 25-vuotiaita ja yli viidenneksellä on työ- tai opiskelupaikka.
HARJOITETTU
Polina Kopylova
Elina Pohjansaari
Oriveden Opisto
avoin, innostava, rohkea
Opiskele Oriveden Opistossa talvella 2012 - 2013
· · · ·
Musiikki Kirjoittaminen Käsikirjoittaminen Journalismi
· Suomen kieli ja kirjallisuus · Taidepainotteinen kasvatustiede · Kuvataide · Kirjoittajalukio · Sarjakuva · Opintotukeen oikeuttavaa · Yliopistoarvosanoja opiskelua olemme Facebookissa!
Oriveden Opisto, Koulutie 5, 35300 Orivesi | puh. 0207 511 511 | orivedenopisto@kvs.fi | www.orivedenopisto.fi
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
AJAN HERMOLLA
Aktiivista kansalaisuutta tukemassa ja kouluttamassa Tutustu materiaaleihin: www.ksl.fi/julkaisut
Opiskelu voi olla myös toimintaa, tekemistä ja esitysten tuottamista musiikkija teatterialan ammattilaisten kanssa!
ETOS
jan käsityksen teatteritaiteesta ja sen osa-alueista ja vahvistat ammatinvalinnallisia sekä taidollisia valmiuksiasi hakeutua teatterialan koulutukseen. Linjalta voit myös tulla hakemaan syvempää ymmärrystä omaan teatteriharrastukseesi. kohdan musiikillisten valmiuksien kehittämiselle niin jatko-opintoihin kuin omaan harrastukseen. Linjan työskentely on kuitenkin pääasiassa bändityöskentelyä pop-, rock- ja maailmanmusiikin parissa.
Esittävän taiteen osaamiskeskus
Tapahtumarakentamisen artesaani
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Näyttötutkinto aikuisille
Näyttämötaiteen linjalla saat laa- Artistiluokka on sinulle, jolle laulaminen
on elämän suola. Saat laulaa sydämesi kyllyydestä yhdessä ja yksin. Artistiluokka tarjoaa monipuolisen kokonaispaketin huippuopettajien johdolla, oli mielessäsi sitten alan opinnot tai musiikkiteatterija lauluharrastus.
Kiinnostaako tapahtumien rakentaminen? Asuuko Sinussa somistaja ja järjestelijä? Oletko messuilla kuin kotonasi?
Näyttötutkintoon valmistava koulutus järjestetään Kajaanissa. Koulutuksesta puolet on työssäoppimista, jota ei ole sidottu paikkakuntaan. Hakuaika 2.4.-19.5.2012. Koulutus alkaa 6.8.2012 Lisätietoa: katri.kuvaja@kao.fi
Musiikkilinja tarjoaa monipuolisen lähtö-
Teatteri- ja tanssiluokalla
saat mahdollisuuden kokopäiväisesti opiskella esittävän taiteen osa-alueita: näyttelijäntyötä, tanssi-ilmaisua, klovneriaa, pantomiimia, laulua ja improvisaatiota. Koulutus vahvistaa valmiuksiasi hakeutua teatteri- tai tanssialan koulutukseen.
Koulutuksiin haetaan oppilaitoksen sähköisellä lomakkeella. I haku päättyy 1.6.2012. Koulutukset alkavat elokuussa ja kestävät yhden lukuvuoden. Lisätietoja: www.etos.fi ja www.seurakuntaopisto.fi Seurakuntaopisto | Järvenpää | opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi KULTTUURIALA
is Lue lpahää!arakentaja.blogspot.com tum
www.ta
DANCE AND SOMATICS:
Practice, Pedagogy and Cultural Creativity
nt and dance One-year course introducing somatic moveme n. Experiential learning, somatic practices and group facilitatio process and methods, exploration and improvisation, creative in English Classes are taught art as a diverse cultural practice.
The next cours e begins late Aug 2012 and runs until the end of May 2013. Summer course and audition in June 2012
ISLO, Joens uu, Finland www.islo.fi/koulutus
KATSO MYÖS BLOGI transitionhall14.tumblr.com
Kesäyliopisto on avoin kaikille. ilmoittaudu 17.4. alkaen.
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa tai ndongaa? Pohtisitko Design Managementin haasteita? Vai haluaisitko tutustua nyky-Venäjän politiikkaan tai matkustaa kaivausleirille Viroon? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan? Hurmaisitko salsataidoillasi vai tanssisitko flamencoa lapsesi kanssa? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai kasvatuspsykologia?
Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna miltei 600 kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta Abiturienttikursseja · Useita avoimia yleisötilaisuuksia Taideaineita · Tietotekniikkaa · Täydennyskoulutusta Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede Alue- ja kulttuurintutkimus · Arkeologia · Assyriologia Design Management · Egyptologia · Estetiikka Hallintotiede · Historia-aineita · Hoitotiede · Informaatiotutkimus · Kasvatuspsykologia · Laskentatoimi · Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Liikuntalääketiede · Musiikki · Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus · Tanssi ja kehonhuolto Tanssipedagogiikka · Teatteri ja kasvatus · Teatteritaide · Työ- ja organisaatiopyskologia Eritasoisia kielikursseja: Arabia · Englanti · Espanja Hollanti · Italia · Japani · Kiina · Korea · Kreikka Latina · Ndonga · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi Saame · Saksa · Somali · Swahili · Tanska · Thai Turkki · Venäjä · Viittomakieli · Viro · Suomea ulkomaalaisille, tasot 19 sekä erikoiskursseja Englantia, ruotsia ja venäjää ulkomaalaisille
www.kesayliopistohki.fi
PÄÄHENKILÖ
SILLANPOLTTAJA. Chauncey McBride yrittää rakentaa maahanmuuttajanuorille tietä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tehtävänsä aikana hän on polttanut ympäriltään monta siltaa.
3
TEKSTI KUVAT
2012
23
TEEMU MUHONEN JONNE RÄSÄNEN
Chauncey McBride on valinnut kivisen tien nuorten auttamiseen. Liittolaiset ovat karisseet matkan varrella, mutta McBriden ylpeys ei. "Jos lopettaisin nyt, lopettaisin voittajana."
jäljellä 17 sekuntia, ja helsinkiläisjoukkue Hotsteppaz on pisteen tappiolla. Chauncey McBride pitää palloa molemmilla käsillä päänsä yläpuolella ja hakee katseellaan syöttösuuntaa. Silloin yksi vastustajan pelaajista nappaa takaapäin hänen kädestään kiinni niin napakasti, että McBride kaatuu. Kaksimetrisen amerikkalaisen päässä sumenee. Hän nousee räväkästi ylös, ja hetkessä hänen tatuoitu käsivartensa halkoo ilmaa. Vastustaja putoaa kentän pintaan. Koko sali hiljenee.
O
T TELUA ON
sa haparoivat nuoret ovat kaikki kaikessa. Hän on henkilö, joka jakaa suomikoriksen ympärillä puuhastelevien mielipiteet ääripäihin. "Kun olin 12, äitini sanoi minulle, että maailma tarvitsee minunlaisiani. Hän näki minussa jotain, mitä hän ei nähnyt muissa lapsissaan. Siitä se varmaan lähti", McBride vastaa kysymykseen, mistä hänen halunsa auttaa nuoria on peräisin. vuotM taHän perusti Hotsteppazsitten tehtävänsä Suomessa.
CBRIDE ALOIT TI 12
H takulunut seitsemänpelatusmiesten alasarjaottelusta on vuotta.
ÄMEENLINNASSA
42-vuotias McBride ei muistele koripallouransa pahinta ylilyöntiä ylpeänä. Koripalloliitto määräsi hänet vuoden pelikieltoon, mutta hän sai jatkaa työtään maahanmuuttotaustaisten junioreiden valmentajana. Entä miten lyönnin vastaanottanut pelaaja reagoi? Hän lähetti liitolle kirjeen, jossa hän toivoi McBridelle suopeaa rangaistusta, koska tämän tekemä työ suomalaiselle koripalloilulle on niin arvokasta. Seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin tiivistyy paljon Chauncey McBriden persoonasta. Hän on tulisieluinen mies, joka haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Samalla hän on lempeä isähahmo, jolle elämänsä kans-
järjestön, jonka tarkoituksena oli auttaa koripallon, tanssin ja muiden aktiviteettien avulla maahanmuuttajia ja maahanmuuttotaustaisia nuoria pysymään poissa kaduilta ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Jalosta tarkoituksesta huolimatta matka ei ole sujunut ongelmitta. Yksi syistä siihen on, että McBride on aina halunnut kulkea omaa tietään, vaikka se ei olisikaan se kaikkein tasaisin. Hänen määrätietoisuutensa on peräisin lapsuudesta. Elämä köyhässä kahdeksanlapsisessa
perheessä Kansasissa ghettoalueella ei ollut sitä, mitä hän tulevaisuudeltaan halusi. Huumeiden ja väkivallan värittämistä lähiöistä helpoin tie pois oli urheilu. McBride jätti kotinsa 16-vuotiaana eikä enää palannut. Hänen tiensä vei Idahon yliopistoon, jossa hän pelasi koripalloa ja opiskeli kaupallista alaa. Kun McBride oli 25, hän sai kaksi työtarjousta. Hän joko lähtisi Kaliforniaan valmentamaan tai Suomeen pelaamaan. Vielä silloin hän ei ollut valmis jättämään kotimaatansa. Vuosi Kalifornian auringossa maan college-sarjan nuorimpana valmentajana ja kaupallisen alan töissä oli kuitenkin viimeinen naula arkkuun. McBride ei halunnut jäädä maailmaan, j o s s a sääntöjen rikkominen on sääntö. "Oman edun ajaminen on osa maan kulttuuria. Aina tilaisuuden tullen vedetään rahaa välistä. Ei siellä rehellisyydellä pitkälle pääse." Seuraavana vuonna McBride lensi Suomeen. Hän ehti pelata ammattilaisena kaksi vuotta, ennen kuin loukkaantumiset päättivät hänen ammattilaisuransa.
Uran päättyminen ei haitannut häntä pätkääkään. McBridella oli ollut suunnitelma valmiina jo vuoden ajan: heti kun hän lopettaa oman uransa, hän pistää alulle jotain tärkeämpää. Hän teki töitä nuorten kanssa jo kotimaassaan, ja Suomessa hän huomasi nopeasti, että työsarkaa on vaikka millä mitalla. Suomessa oli jatkuvasti enemmän maahanmuuttajanuoria, mutta ennakkoluulot elivät vielä niin vahvoina, ettei kukaan uskaltanut ottaa heitä vastuulleen. "Pohjois-Amerikassa tilanne ghetoissa on jo ajat sitten mennyt niin pahaksi, ettei juuri mitään ole tehtävissä. Suomessa näin sen sijaan uuden ongelman, jonka kasvua pystyisi hidastamaan."
H keelle siitä, kun McBrideliiktutustui Charlie-nimiseen sudaniOTS T E PPA Z LÄHTI
laispoikaan. Poika oli silmiinpistävän lahjakas, mutta yksikään suomalaisseura ei ollut ottanut häntä pelaamaan. Niinpä McBride ryhtyi valmentamaan häntä itse. Charlie asui Salossa, joten he reissasivat yhdessä SaloHelsinki-väliä. Vuonna 2000, kun Charlie muutti Helsinkiin, McBride perusti Hotsteppazin, jolla oli sekä miesten että junioreiden joukkue. McBride muistelee järjestön alkuaikoja lämmöllä. Hotsteppaz sai Helsingin kaupungilta käyttöönsä vakituisen harjoitusvuoron, jonka suosio kasvoi lumipalloefektin voimalla. Sana kiersi, ja harjoitusvuoroille
ilmestyi parhaimmillaan 5060 3 nuorta erilaisista taustoista. Juuri se oli Hotsteppazin tavoite: tuoda mahdollisimman monta nuorta pois kaduilta ilmaisen aktiviteetin pariin. McBride ymmärsi urheilun voiman omassa nuoruudessaan, ja hänen filosofiansa on pysynyt samana tähän päivään saakka. Jos maahanmuuttajanuoret ovat pelaamassa koripalloa, he eivät ainakaan ole metroasemilla juopottelemassa ja potkimassa automaatteja. "Kaikista ei tietenkään tule ammattilaisia", McBride sanoo. Se ei ole tarkoituskaan. McBride uskoo, että urheilumaailmassa luodut suhteet ja terveellinen elämäntapa auttavat nuoria löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Urheilu opettaa tavoitteisiin sitoutumista ja ryhmässä toimimista. "Olen lähettänyt poikia kouluihin ja koripalloakatemioihin ympäri maailmaa, mutta osa on löytänyt työpaikan suomalaisesta yhteiskunnasta, esimerkiksi Helsingin kaupungilta. Yksi jopa kouluttautui lakimieheksi."
24
heille mahdollisuuden tehdä sitä, 2012
ruusuisen H alun jälkeen ongelmat alkoivat kasaantua. Suurin niistä
O T S T E PPA Z I N
oli raha. McBride poimi pelaajia Töölön kisahallista, jonne nämä tulivat yksikseen tai pienissä porukoissa heittelemään palloa. Hän antoi nuorille ensin yksityisvalmennusta ja tarjosi sitten mahdollisuutta liittyä Hotsteppaziin. Pelaajat tulivat köyhistä perheistä, eikä heillä ollut varaa maksaa harrastuksestaan. Siitä huolimatta McBride halusi antaa
mitä he rakastavat. McBridelle kyllä tarjottiin rahaa. Diakonissalaitoksen silloinen johtaja tarjosi hänelle 20 000 euroa, jos hän toisi joukkueensa Helsinki Human Rights -ohjelmaan. McBride piti tarjousta naurettavan pienenä, sillä ohjelma oli saanut rahoitusta puoli miljoonaa euroa. Hänen ennakkoluulonsa päätöksentekijöitä kohtaan nosti jälleen päätään. "Kysyin häneltä, että jos minä saan sinulta 20 000, paljonko rahaa sinä teet minulla. Sen jälkeen minusta ei ole pidetty." McBride kertoo kohdanneensa samoja ongelmia kuin kotimaassaan. Hänen mukaansa osa poliitikoista ja virkamiehistä haluaa aidosti auttaa nuoria, mutta osalle raha on tärkeämpää. Myös Helsingin nuorisoasiainkeskus tarjosi McBridelle rahaa erääseen projektiin osallistumisesta, mutta sitä varten joukkueen olisi pitänyt siirtyä jonkun pääkaupunkiseudun seuran alle. McBridella on selkeä selitys siihen, miksi hän ei suostunut ehtoihin: "Pääkaupunkiseudun joukkueet, kuten Honka ja Torpan Pojat, eivät ikinä päästäisi poikiamme pelaamaan. Siellä pelaavat vain ne suomalaispojat, joiden vanhemmat kuuluvat seuran sisäpiiriin."
tä nimeltään PJ Warriors, on ollut 2000-luvun alkupuoliskolta asti rutiköyhä, eikä sillä ole ollut varaa edes vakituiseen harjoitusvuoroon. Joukkue on harjoitellut Töölön kisahallissa silloin, kun kentällä on vapaata.
kaan esimerkiksi kysytty, mistä ylilyönnit johtuvat tai voisiko asialle tehdä jotain. Hän lähetti liittoon omia näkemyksiään tapahtumista jatkuvasti, mutta sanoo, ettei niillä ollut mitään vaikutusta. Ironista kyllä, McBriden mukaan asiat muuttuivat ensi kertaa parempaan päin vuonna 2005, kun vastustaja sai hänen nyrkistään.
ovat E olleet McBridelle nyrkkitappelua tuulimyllyjä vastaan. Hän
D E L L I S E T 1 2 V U O T TA
senttia 95 pro kueensa jouk t hänen on joutunu a t nuoris maan ilman kasva ää. is
lisäksi ongelR mia McBride välton tuonut erilaisuus.
AHAN
M
tietoisesti päättänyt kulkea omaa tietään, ja samalla sillat hänen ympäriltään ovat palaneet yksi kerrallaan. Sillä on ollut seurauksensa. Hotsteppaz, nykyiselCBRIDE ON SIIS
telee sanaa rasismi, mutta puhuu jatkuvasti rotuun liittyvistä ennakkoluuloista. Hän kertoo, että etenkin 2000-luvun alkupuolella ennakkoluulot näkyivät tuomareiden toiminnassa. "Uskokoon ken haluaa, mutta meitä sorrettiin ottelusta toiseen", McBride toteaa. Turhautuminen tuomaritoimintaan johti pelaajien toistuviin ylilyönteihin, jotka taas johtivat pelikieltoihin. McBride ihmettelee, miksei Koripalloliitosta kos-
"Silloin tuomaritkin ymmärsivät, ettei meno voi jatkua samanlaisena. Vaikka en todellakaan ole ylpeä teostani, niin kenties se oli isku, joka jonkun oli annettava."
ei kuitenkaan kadu valitsemaansa tietä, sillä muita vaihtoehtoja ei hänen mukaansa ole ollut. Jos hän olisi lähtenyt mukaan kaupungin tai liiton poliittisiin koukeroihin, hänen joukkueensa olisi pakotettu muottiin, johon se ei sovi. McBride on varma siitä, että hän on toiminut nuorten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. "Olen auttanut lukemattomia nuoria jaloilleen. Jos lopettaisin nyt, lopettaisin voittajana. Olen jo onnistunut tehtävässäni." Samaa mieltä McBriden kanssa ovat ainakin hänen kasvattinsa. Kun istumme kisahallissa rupattelemassa, niin entiset kuin nykyisetkin pelaajat tulevat hymyssä suin paiskaamaan hänen kanssaan kättä ja vaihtamaan kuulumisia. McBride kertoo, että hänen joukkueensa nuorista 95 prosenttia on joutunut kasvamaan ilman isää. Siksi hän on heille paitsi valmentaja myös isähahmo. Vastuu tuo mukanaan ongelmia. "Yksi poika purki minulle kaikki elämänsä ongelmat. En pystynyt kantamaan sellaista vastuuta, ja minun oli päästettävä hänet menemään." Joskus pelaajia on vähennettävä muistakin syistä. Yleisin niistä on raha. McBride rahoittaa PJ Warriorsin toimintaa omasta taskustaan. Hänellä on siivouspalveluja tarjoava yritys, joka tarjoaa myös Warriorsin pelaajille töitä. Yrityksen tuotot eivät kuitenkaan
Musiikkitalon rakentaminen ehkä pitää rikkaan kulttuuriväen tyytyväisenä, mutta kuinka
TÄHTIPELAAJA. PJ Warriorsin Orlando Taylor (oik.) viihtyy joukkueessaan. "Se on minulle kuin iso perhe", Taylor sanoo.
riitä pitkälle. Viime vuonna PJ Warriorsin rinki pieneni 15 pelaajalla rahapulan takia. McBride kertoo, että nyt entiset pelaajat riehuvat ympäri kaupunkia, sillä heillä ei ole parempaakaan tekemistä. Tämä ei ole ainoa kerta, kun näin on käynyt. Viime vuoden kesällä joukko entisiä Warriorsin pelaajia ryösti vesipuisto Serenasta 6 000 sisäänpääsyranneketta, joita he sitten myivät eteenpäin. "He eivät olisi tehneet sitä, jos he olisivat voineet pelata koripalloa", McBride sanoo. Hän kritisoi Koripalloliittoa siitä, ettei kesällä pelata juniorisarjoja tai -turnauksia. Kesällä yhteiskuntaan sopeutumattomien nuorten kynnys tehdä rikoksia madaltuu, sillä heillä ei ole yksinkertaisesti mitään tekemistä.
M nuorten integroiminenettei yhteiskuntaan ole yksin KoripalloliiC B R I D E M Y Ö N TÄ Ä ,
ton tehtävä. Helsingin kaupunkia hän kritisoi siitä, ettei se tarjoa tarpeeksi julkisia tiloja nuorten käyttöön. Esimerkiksi kisahalli on kaikille avoin pientä pääsymaksua vastaan, mutta kentän vuokraaminen maksaa, ja varauskalenteri on usein lähes täysi. McBriden mukaan olisi järkevää käyttää rahat Musiikkitalon tapaisten projektien sijasta urheilutiloihin, jotka olisivat aidosti kaikkien käytettävissä. "Musiikkitalon rakentaminen ehkä pitää rikkaan kulttuuriväen tyytyväisenä, mutta kuinka kauan he pysyvät tyytyväisinä, jos turhautuneet nuoret potkivat heidän autonsa paskaksi?" hän kysyy.
Suomen korisliigan joukkueita McBride puolestaan arvostelee ennakkoluuloista maahanmuuttotaustaisia suomalaisia kohtaan. Hän ihmettelee, miksi liigajoukkueet ostavat suurella rahalla pelaajia Pohjois-Amerikasta, vaikka yhtä lahjakkaita pelaajia löytää paljon lähempääkin. McBride nimeääkin seuraavaksi tavoitteekseen sen, että joku hänen kasvateistaan lyö läpi Suomen huipulla ja auraa latua muillekin. Hän uskoo, että nuoret tarvitsevat idoleita. Jos joku maahanmuuttotaustaisista nuorista onnistuu, se valaa muihinkin uskoa. Lisäksi se saisi sponsorit kiinnostumaan Warriorsin tukemisesta, mikä taas mahdollistaisi toiminnan laajentamisen. "Olemme hyvin lähellä onnistumista", McBride sanoo luottavaisena. Hän viittaa esimerkiksi Warriorsin 17-vuotiaaseen Orlando Tayloriin, jonka isä on costaricalainen. Joukkueensa tähtipelaaja sai viime vuonna kunnian edustaa Suomen nuorten maajoukkuetta.
3
2012
25
KORIPALLOLIITON WALLDÉN TYRMÄÄ RASISMIVÄITTEET: "KUN JOTAIN TAPAHTUU, SE ON VALKOISEN MIEHEN VIKA."
V I I K K O H A A S TAT T E L U N jälW A L L D É N E I sulata kritiikkiä,
Cnäyttääkseen ympäröivää vie kättään oikealta vasemmalle kiHAUNCEY MCBRIDE
keen puhelimeni soi. Chauncey McBride soittaa kertoakseen, että liitto on jälleen asettanut hänet väliaikaiseen toimitsijakieltoon. Warriors voitti A-poikien divisioonaottelussa BC Nokian yli 20 pisteellä, mutta McBride meni siitä huolimatta ottelun jälkeen juttusille tuomarin kanssa. Hän ajautui tuomarin kanssa suukopuun, jonka seurauksena tuomari lähetti liittoon valituksen. McBride on väliaikaisessa toimitsijakiellossa ainakin asian käsittelyn ajan. Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén ei kommentoi käsittelyvaiheessa olevaa asiaa. Walldén kuitenkin kertoo näkemyksensä McBridesta: "Hänen tekemänsä työ nuorten kanssa on arvokasta, mutta on vaikea tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa, joka ei suostu noudattamaan yhteisiä sääntöjä." Walldénin mukaan esimerkiksi McBriden kielenkäyttö ei ole tähän yhteiskuntaan sopivaa.
jota McBride esittää Koripalloliittoa kohtaan. Hän pitää esimerkiksi typeränä väitettä, ettei liitto olisi kuunnellut Warriorsia pelikieltoihin johtaneista syistä. "Heillä on aina ollut yhtäläinen mahdollisuus lähettää vastine, jossa he pääsevät kertomaan oman kantansa." Walldén ei myöskään usko, että McBridea ja hänen joukkuettaan on kohdeltu ennakkoluuloisesti. Päinvastoin. "Luulen, että heidän kohdallaan kyse on usein käänteisestä rasismista. Kun jotain tapahtuu, se on valkoisen miehen vika. He pelaavat rasismikortin ilman itsekritiikkiä omaa toimintaansa kohtaan.""
Y H D E S S Ä A S I A S S A Walldén
-ohjelma olisi oikea paikka Warriorsille. Hän ei osaa sanoa, mitä neuvotteluissa vuosia sitten tapahtui. Hänellä on kuitenkin teoria siitä, miksi McBride ei tee yhteistyötä muiden kanssa. "Kenties selviytymistaistelu on osa hänen juttuaan. Onhan marttyyrin rooli yksi vaihtoehto."
M C B R I D E A ja Vesa Walldénia yhdistää ainakin kaksi asiaa. Molemmat rakastavat koripalloa, ja molemmat haluavat nuorten parasta. Siitä huolimatta he ovat eri puolilla ja latelevat syytöksiä toistensa suuntaan. Ovatko he koskaan viitsineet edes tutustua toisiinsa? "En tunne häntä henkilökohtaisesti. En usko, että kukaan liitosta tuntee", Walldén sanoo. Hyvä hyvä. Tässä on paikkaansa etsiville nuorille hieno esimerkki siitä, miten aikuiset ihmiset hoitavat asiat. CHAUNCEY
on samaa mieltä McBriden kanssa. Urheilu on todella tehokas tapa integroida nuoria yhteiskuntaan. Walldénkin uskoo yhteistyön olevan ensiarvoisen tärkeää, ja hänen mielestään Helsinki Human Rights
Teemu Muhonen
sahallia. Sali on täynnä erivärisiä nuoria pelaamassa koripalloa, tanssimassa ja voimistelemassa keskenään. 12 vuotta sitten tällainen olisi ollut mahdotonta. Suomalainen yhteiskunta on mennyt eteenpäin, mutta ongelmat eivät ole vielä poissa. McBride uskoo, että jos kukaan ei tee mitään, viiden vuoden päästä kadut ovat täynnä toisen polven maahanmuuttajanuoria vailla suuntaa.
"Pelkään, että täällä käy samalla tavoin kuin Ruotsissa. Vaikeudet lisääntyvät silmissä, mutta päättäjät heräävät vasta, kun joku kuolee." McBride on koko valmennusuransa ajan tehnyt, kuten on parhaaksi nähnyt. Hän on torjunut ehdotukset yhteistyöstä ja ajau-
tunut vastateloin niin Helsingin kaupungin, Koripalloliiton kuin muiden seurojenkin kanssa. Siitä huolimatta hän myöntää, että lopulta elämänsä kanssa haparoivat nuoret pelastetaan kaduilta vain yhteistyöllä. McBride on edelleen valmis yhteistyöhön, jos joku ojentaa hänelle reilus-
ti kätensä. Hän sanoo kovapäisyytensä johtuneen siitä, ettei kukaan ole osoittanut vilpitöntä halua auttaa heitä. "Moni on ollut tarjoavinaan kättään, mutta jättänyt liikkeen puoliväliin. Siksi olen ollut omia polkujani kulkeva paskiainen. Paskiainen, joka jonkun täytyy olla."
kauan he pysyvät tyytyväisinä, jos turhautuneet nuoret potkivat heidän autonsa paskaksi?
REENIÄ. Warriors harjoittelee Töölön kisahallissa. Jiyer Lundoloke tekee korin.
26
3
2012
TEKSTI KUVITUKSET
TEEMU TURUNEN KLAUS WELP
Klöntit ovat täällä
Jäämerellä on havaittu kilometrin levyisiä metaanipurkauksia. Onko arktinen metaanipommi räjähtämäisillään?
T
UTKIMUSALUS
Akateemikko Lavrentjev saapui maanantaina lokakuun 17. päivä 2011 Vladivostokin satamaan. Takanaan sillä oli 45-päiväinen tutkimusretki, jonka aikana Alaskan yliopiston kansainvälisen arktisen tutkimuslaitoksen tutkimusdosentti Igor Semiletovin johtama venäläisyhdysvaltalainen tutkijaryhmä oli mitannut metaanipitoisuuksia Jäämeren rannikolla Itä-Siperian mannerjalustan alueella. Viimesyksyisen mittausretken tulokset julkaistaan virallisesti huhtikuussa. Niiden merkitys voi olla suuri. Merenpohjan ikiroudassa olevat hydraateiksi kutsutut jäiset metaaniklöntit alkavat sulaa mikäli lämpötila nousee tai paine laskee liikaa. Tällöin metaani pääsee vapautumaan mereen. Metaani on voimakkaasti ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Hydraattien sulamisen seurauksena myös niiden alla sijaitsevat tavalliset metaanikaasuesiintymät saattavat purkautua. Koska meri on Itä-Siperian mannerjalustan alueella keskimäärin vain viitisenkymmentä metriä matala, liukenee metaanista veteen vain murto-osa valtaosan päätyessä sellaisenaan ilmakehään ilmastonmuutosta kiihdyttämään. Metaania pulppuaa merenpohjasta ja maaperästä ilmakehään myös osana luonnollisia biogeokemiallisia kiertoja.
Itä-Siperian mannerjalustan alueen metaanipurkausten kohdalla tutkijoilla on ollut eri näkemyksiä siitä, johtuvatko nykyiset purkaukset luonnollisesta lämpenemisestä vai lisäksi viimeaikaisesta ihmistoiminnan aiheuttamasta lisälämpenemisestä, ja kuinka herkästi lisälämpeneminen sulattaa ikiroutaa ja siten vapauttaa metaania. Mikäli purkaukset ovat vuodesta toiseen samansuuruiset, on todennäköisempää, että ne ovat osa luonnollista metaanibudjettia. Tässä tilanteessa tulisi selvittää, kuinka nopeasti ilmastonmuutoksen lämmittämä merenpohjan vesi sulattaa ikiroutaa mihinkin syvyyteen asti, ja kuinka kauan aikaa vielä on jäljellä ennen kuin hydraattien lisääntynyt sulaminen alkaa. Mikäli purkausten määrä on selvästi kasvussa, on lisääntynyt sulaminen jo alkanut. Siinä tapauksessa täytyy selvittää räjähdysmäisen kasvun todennäköisyys, jotta voimme arvioida kuinka merkittäviin paikallisen tason hätätoimiin täytyy ryhtyä.
vuodesta 2003 eteenpäin. Vuonna 2010 Science-lehdessä julkaistujen tulosten mukaan puolet pintavedestä ja 80 prosenttia syvästä vedestä oli metaanipitoisuudeltaan vähintään kahdeksankertaista tavalliseen meriveteen verrattuna. Kesäaikaan suurimmat löydetyt pitoisuudet olivat 250-kertaiset ja talvella 1 400-kertaiset. Arvio Itä-Siperian mannerjalustan alueen metaanipäästöistä ilmakehään, noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa, oli yhtä suuri kuin aikaisempi arvio maailman merten metaanipäästöistä yhteensä. Maailman merien metaani-
jasta renpoh via "Me valta e nouse tsaita." a kuplap
oimme alueen metaanipäästöjen suuruudeksi 8 miljoonaa tonnia [...] Mutta uudempien tutkimustulosten mukaan päästöt Itä-Siperian mannerjalustan alueelta ovat paljon suuremmat. Itse asiassa merenpohjasta nousee valtavia kuplapatsaita." Independent-lehden haastattelussa joulukuussa 2011 Semiletov kuvaili tilannetta yksityiskohtaisemmin: "Aikaisemmin löysimme keilamaisia muodostelmia, jotka olivat halkaisijaltaan vain kymmenien metrien suuruisia. Tämä on ensimmäinen kerta kun olemme löytäneet jatkuvia, voimakkaita ja vaikuttavia, halkaisijaltaan yli kilometrin levyisiä purkauksia. [...] Hyvin pienellä, alle 10 tuhannen neliömailin alueella olemme laskeneet yli sata lähdettä tai keilamaista muodostelmaa, jotka kuplivat merestä vesimassan läpi suoraan ilmakehään [...] Suoritimme mittauksia noin 115 pisteessä ja havaitsimme metaanikenttiä suunnattomassa, mielestäni ennennäkemättömässä mittakaavassa."
Karmea löytö
Igor Semiletov, tutkimusdosentti Natalia Shakhova ja heidän tutkimusryhmänsä ovat mitanneet metaanin määriä kyseisellä merialueella vuosina 19942000 ja
päästöt eivät muodosta merkittävää osaa maailman kokonaismetaanipäästöistä, jotka ovat arviolta 600 miljoonaa tonnia vuodessa. Silti on syytä huoleen. Igor Semiletov kertoi 590 Filmsille antamassaan haastattelussa: "Science-lehden artikkelissamme vuodelta 2010 arvi-
Vanhentunutta tietoa
Independentin jutun perusteella saattoi luulla, että metaanipurkaukset ovat varmasti kasvaneet kymmenien metrien levyisistä yli kilometrin levyisiksi muutamassa vuodessa näin ei kuitenkaan ole. Juttua muutettiin sittemmin
otsikkoa myöten. Skeptical Science -sivustolle antamassaan haastattelussa Natalia Shakhova selvensi, että jättipurkaukset oli havaittu ennestään vain vähän tutkitulla yli 50 metriä syvän meren alueella. Purkaukset ovat siis saattaneet olla siellä jo aikaisemminkin. Toisaalta Steven Wofsy Harvardin yliopistosta havaitsi tutkimusryhmineen arktisen alueen metaanipitoisuuksien olevan nousussa, kun ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia kartoitettiin tutkimuslennoin kolmen vuoden ajan syyskuuhun 2011 asti. Varsinaiset tulokset julkaistaan vasta myöhemmin, mutta Wofsy on jo kertonut medialle Jäämeren alueen metaanipäästöjen olevan "merkittävät" ja "riittävän suuret ollakseen globaalilla tasolla tärkeät". Tämän havainnon valossa on todennäköisempää, että halkaisijaltaan kilometrin mittaiset purkaukset ovat uusia. Itä-Siperian mannerjalustan alueella arvioidaan olevan varastoituneena 1 400 miljardia tonnia hiiltä eri muodoissaan. Shakhova ja kumppanit pohtivat vuonna 2010 Doklady Earth Sciences -lehdessä julkaistussa mahdollisia metaanipurkausskenaarioita. Kummassakin päävariaatiossa vapautuisi 50 miljardia tonnia metaania, toisessa 50:n, toisessa 15 vuoden aikana. Ilmakehän tämänhetkinen metaanimäärä on arviolta viisi
3
2012
27
miljardia tonnia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n arvion mukaan metaanin osuus kasvihuoneilmiön voimakkuudesta on tällä hetkellä vajaa kolmannes. IPCC tosin perustaa arvionsa vanhentuneelle tiedolle: nykytiedon mukaan metaani on vieläpä hieman voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin IPCC:n viimeisimmän, vuoden 2007 arvion mukaan. Lisäksi erittäin korkeat paikalliset pitoisuudet hidastaisivat metaanin muuttumista muiksi kaasuiksi ilmakehässä. Tämäkin lisäisi metaanin kasvihuonevaikutusta. Ilmakehän metaanimäärä voisi siis moninkertaistua, kuten myös kasvihuoneilmiön voimakkuus. Seurauksena olisi nopea lämpeneminen, ilmastoloikka.
kytköksissä toisiinsa. Yksi keikahdus voi aiheuttaa toisen ja niin edelleen. Saksalaisen Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin johtaja Hans-Joachim Schellnhuber onkin huomauttanut arvostetun PNAS-tiedelehden vertaisarvioidussa artikkelissa, että kukaan ei ole kunnolla tutkinut kaikkien ilmastoa kuumentavien palauteilmiöiden yhteisvaikutuksia.
Ilmastohistorian varoitukset
Metaanipurkaukset ovat nykytiedon valossa aiheuttaneet merkittäviä massasukupuuttoja ainakin 55 ja 251 miljoonaa vuotta sitten. 251 miljoonan vuoden takaisessa sukupuutossa pyyhkiytyi lähes kaikki elämä, kun Siperian laakiobasalttipurkaukset ensin nostivat planeetan keskilämpötilaa viitisen astetta, minkä jälkeen purkautuvat metaanihydraatit nostivat lämpötilaa vielä saman mokoman lisää. Tässä valossa nykytilanne on todella vakava: esimerkiksi pohjoisen napajään sulamisennusteissaan reilusti liian varovaiseksi osoittautunut IPCC ennustaa jopa kuuden asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä, ottamatta huomioon hitaita palauteilmiöitä. Lähes täydellinen sukupuuttoaalto ei ole edes pahin mahdollinen skenaario. Se on Pasi Toiviaisen tunnetuksi tekemä niin sanottu Venus-ilmiö, jossa meret alkavat höyrystyä ilmastonmuutosta edelleen kiihdyttäen, kunnes järjestelmä löytää tasapainotilan 480 asteen keskilämpötilan vallitessa. James Hansen pitää tätä mahdollisena kirjassaan Storms of my Grandchildren: "Voisiko maapallo edetä kohti Venus-ilmiötä, karkuun päässyttä kasvihuoneilmiötä , oka tuhoaisi,
ehkäpä lopullisesti, kaiken elämän planeetalta? Vaikka tätä on nykytiedon valossa vaikea arvioida, olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että mikäli poltamme kaikki jäljellä olevat öljy-, kaasu- ja hiiliesiintymät, on karkuun päässeen kasvihuoneilmiön käynnistymisen todennäköisyys mittava. Jos poltamme myös öljyhiekka ja -liuske-esiintymät, uskon Venus-ilmiön seuraavan varmuudella." On siis selvää, että emme halua päästää Shakhovan kuvailemaa jättimetaanipurkausta vauhtiin.
raateille niin merellisille kuin maaperänkin katastrofaalista, sillä merijää viilentää koko aluetta heijastamalla merkittävän osan auringon säteilystä. Tämänkin takia tilanne on niin vakava, että hätätoimiin täytyy ryhtyä niin arktisella alueella paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin.
Paikallisia vippaskonsteja
Arctic Methane Emergency Group on ehdottanut erilaisia laajamittaisia ilmastonmuokkaustoimia kevääseen 2013 mennessä. Paikallisen viilennyksen aikaansaamiseksi he ehdottavat aerosolien lisäämistä ilmaan, pilvien kirkkauden keinotekoista lisäämistä ja yläilmakehän pilvien poistamista talviaikaan, koska pilvet toimivat lämpöeristeenä eikä talviaikaan ole juurikaan heijastettavaa auringonvaloa. Jään määrän lisäämiseksi he ehdottavat Beringinsalmen osittaista patoamista jäätä pirstovien virtausten vähentämiseksi, jään pilkkomista syksyisin ja talvisin, jotta sitä muodostuisi lisää, sekä hienojakoisen vesisumun tuottamista. Ryhmä ehdottaa myös metaanin poistamista merivedestä merenpohjaan purkauskohtien päälle asetettavin kuvuin tai muovimatoin, joista metaani johdettaisiin putkiin ja säiliöihin joko laivoihin tai maalle. Ideat saattavat olla peräisin Risto Isomäeltä, joka on mukana Atmosmare-säätiössä. Se on tutkinut lukemattomia innovatiivisia ratkaisuja arktiksen viilentämiseksi.
Miten metaani pysyisi ikiroudassa?
Tilanteen vaarallisuus piilee siinä, että Jäämeren valtavia vesimassoja ei tuosta vain saada viilenemään, jotta ikirouta ei sulaisi.
Jättipurkauksen seuraukset
Yllämainituista metaanipurkausskenaarioista maltillisempikin, miljardi tonnia vuodessa, olisi katastrofaalinen. Ilmakehän metaanipitoisuus kaksinkertaistuisi viidessä vuodessa. Ilmastojärjestelmä todennäköisesti ylittäisi merkittäviä palauteilmiöiden keikahduspisteitä, jolloin lämpötila nousisi entisestään. Palauteilmiöllä tarkoitetaan jostakin ilmiöstä johtuvaa seurannaisilmiötä, joka vaikuttaa alkuperäiseen ilmiöön sitä vahvistavasti tai heikentävästi. Esimerkiksi Amazonin sademetsä on jo nyt ollut kuivina vuosina, kuten 2005 ja 2010, hiilidioksidin lähde lukuisten metsäpalojen takia. Erityisen kuuma vuosi voisi polttaa metsän kokonaan, jolloin vapautuisi kerralla teollisen yhteiskunnan kymmenen vuoden päästöjen verran hiilidioksidia. Lukuisat palauteilmiöt ovat
rio skenaa ö: Pahin s-ilmi u on Ven tuhota i se vois isesti lopull män elä kaiken talta. planee
Arktinen alue on lämmennyt huomattavasti enemmän kuin maapallo keskimäärin, ja kuten tiedämme, on pohjoisen napajään sulaminen kiihtynyt viime vuosina. Pohjoisen napajään tilavuus on laskenut arviolta 17 tuhannesta kuutiokilometristä (1979) neljään tuhanteen kuutiokilometriin (2011). Tämän takia osa tutkijoista, kuten Wieslaw Maslowski, uskoo napajään olevan nykymenon jatkuessa kesäaikaan ensimmäistä kertaa kokonaan sula arviolta 20132019. Tällainen napajään sulaminen olisi arktisen alueen metaanihyd-
Globaalit ratkaisut
Edellä mainitut yritykset estää metaanipurkaukset on tuomittu epäonnistumaan, mikäli samaan aikaan ei toimita globaalisti. Ainoa kestävä ratkaisu on viilentää koko
planeetan ilmaston turvalliselle tasolle. NASA:n ilmastotutkija James Hansen ja kumppanit arvioivat vuonna 2011 Atmospheric Chemistry and Physics -lehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissaan, että maapallon ilmasto alkaa viilentyä, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saadaan laskettua alle 345 miljoonasosan tason, mikäli samanaikaisesti myös metaani-, CFC- ja tummien aerosolien päästöjä saadaan leikattua. Viilentävien aerosolien, matalien pilvien sekä heijastavien pintojen lisääminen auttaisi myös. Jotta hiilidioksidi ilmakehässä saataisiin laskuun nykyiseltä yli 390 miljoonasosan tasoltaan, on vuosittaiset päästöt saatava alemmalle tasolle kuin luontaisten kasvihuonekaasunielujen, eli merten ja maaperän, ilmakehästä poistama määrä. Siksi tarvitaan sekä mittavia päästövähennyksiä että hiilinielujen vahvistamista. Onneksi hiilinieluja voidaan vahvistaa merkittävästikin maaja metsätalouden käytäntöjä muuttamalla esimerkiksi siirtymällä poimintahakkuisiin ja permakulttuurimenetelmiin. Viimeisenä hätäkeinona toimii keinotekoinen hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä, mikäli tähän keksitään turvallinen tapa. Sellainen saattaa olla Alain Goeppertin ja kumppaneiden tutkima metodi, jossa hiilidioksidia sidotaan kiinteään aineeseen. Ilmastonmuutoksen ekologia kulkee eri polkuja kuin poliittinen ilmastokeskustelu. Jos haluamme selvitä, on realiteetteja kuitenkin alettava kunnioittaa. Pääasia on, että toimiin ryhdytään.
Lähdeluettelo & pitkä versio artikkelista Fifissä. Kirjoittaja on ilmastonmuutokseen erikoistunut vapaa toimittaja.
28
3
2012
Varkaiden paratiisi
Valtio on aina säästänyt: kansalaisten rikosilmoituksia ei tutkita.
TEKSTI KUVA
MIKKO NISKASAARI TUOMAS IKONEN
jäävät tutkimatta, jos poliisin henkilökunta vähenee, varoittaa poliisijohto. Havainto on oikea, mutta ajoitus väärä. Poliisi jätti kansalaisten rikosilmoitukset tutkimatta jo kauan ennen nykyisiä pulapuheita. Kovin monelle tutut auto-, vene- ja perämoottorivarkaudet ja kesämökkimurrot on pitkään vain kirjattu vakuutusyhtiöitä varten. Veneenomistaja, joka odottaa rikospaikkatutkijoita selvittämään kalliin perämoottorin katoamista, odottaa yleensä turhaan. Lohduttomat luvut selviävät sisäministeriön teettämästä Poliisibarometrista. Kuusi kertaa toteutettu kyselytutkimus luotaa kansalaisten kokemuksia poliisista. Ensimmäinen julkistettiin 1999, viimeisin keväällä 2010. Tutkimusten mukaan vuosituhannen vaihteessa 2731 prosenttia kansalaisten tekemistä rikosilmoituksista johti esitutkintaan. Sitten luku romahti. Vuoden 2010 Poliisibarometrissä se oli enää 18 prosenttia. Kysely tehtiin syksyllä 2009, ja se heijastaa kansalaisten kokemuksia vuosina 20082009. Aikana, jolloin poliisi oli saanut lisää virkoja. Jo alle kolmannes oli huomattavan vähän. Kansalaisten rikosilmoituksista iso osa on varmasti aiheettomia, mutta ei ole uskottavaa, että aiheettomien osuus olisi yli 70 prosenttia. Kun kansa-
R
IKOK SET
käynnistyy poliisin ilmoituksesta joka kerta, vaikka myös poliisin ilmoituksista osa on aiheettomia.. Poliisin ilmoituksista valtaosa koskee vähäisiä tekoja, joissa ei edes ole asianomistajaa. Asianomistajan puuttuminen ei automaattisesti tee juttua tyhjäksi. Liikennerikoksissa ei useimmiten ole asianomistajaa, mutta silti liikennesakoille on perusteet. Poliisi on myös sitonut paljon resursseja tutkintaan, jonka hyödyllisyys herättää kysymyksiä. Esimerkiksi KRP:n rahanpesun selvittelykeskus sai viime vuonna yli 28 000 ilmoitusta epäilyttävistä rahansiirroista. Näistä 2 700 lähetettiin eteenpäin. "Valtaosa liittyi johonkin jo käynnissä olevaan esitutkintaan. Uusia tutkintoja käynnistettiin ilmoitusten vuoksi muutamia kymmeniä", kertoo rikostarkastaja Laura Niemi. Muutama kymmen johti esitutkintaan, ja samaan aikaan selviteltiin 25 000:tä turhaa ilmoitusta. poliisin ilmoitusten etuajo-oikeutta. Päinvastoin, esitutkintalaki korostaa asianomistajan tahdon merkitystä. Jos kaikkia rikoksia ei ehditä tutkia, oikeusvaltiota tukevaa priorisointia olisi jättää sikseen poliisin omat, vähäpätöisiä tekoja koskevat ilmoitukset, joissa ei ole asianomistajaa. Tällöin kansalaisten rikosilmoituksia voitaisiin tutkia paljon nykyistä enemmän. Tämä vastaa myös lainsäätäjän tahtoa.
LAKI EI TUNNE
n itsen Poliisi t rikosemä sä tek set tutkiuk ilmoit hes aina. taan lä
laisten rikosilmoituksista nyt jo 4/5 jätetään sikseen, on oikeusvaltion uskottavuus koetuksella.
E S I T U T K I N TA L A K I (ETL) sallii jättää rikoksen tutkimatta, jos siitä ei ole odotettavissa ankarampaa seurausta kuin sakkoa, jos rikos on ilmeisen vähäinen ja jos asianomistajalla ei ole vaatimuksia. Tämä varmaan vastaa yleistä oikeustajua. Jos pikku jutussa asianomistaja ei vaadi mitään, asialla ei yleensä kannata viranomaisia vaivata.
Myös syyttäjä voi päättää tutkinnanjohtajan esityksestä, ettei esitutkintaa suoriteta vähäiseksi katsotussa tapauksessa, jossa on odotettavissa vain sakkoa, vaikka asianomistajalla on vaatimuksia. Tähän säädökseen turvaudutaan usein sen ongelmallisuudesta huolimatta. Rikoksesta seuraa yleensä vain sakko. Vuonna 2010 annettiin käräjäoikeuksissa noin 61 000 rikostuomiota, joista 60 prosenttia oli sakkoja. Samana vuonna syyttäjät vahvistivat 211 000 rangaistusmääräystä, sakkoa. Sakkojen osuus rikosseuraamuksista on siten yli 90 prosenttia. Ilmoitusten jättäminen tutkimatta "vain sakkoa" -perusteella, vastoin asianomistajan vaatimuksia, on johtanut siihen, että samanlaisesta rikoksesta seuraa toisille tuomio, toisten tekoa ei edes tutkita. Sitä, mitä tutkitaan, ei ratkaise laki vaan mielivalta. Sekään ei sovi oikeusvaltioon. Tilanne on vielä pahempi, kuin mitä Poliisibarometrin luvuista voisi päätellä. Vaikka rikosilmoitus kirjataan ja siitä muodollisesti tehdään esitutkintaa, tosiasiassa ei yleensä tapahdu mitään, ellei rikos ole jo valmiiksi ratkaistu. Helsingin Sa-
nomien toimittaja Lasse Kerkelä selvitti, kuinka suuri osa eräistä rikoksista selviää silloin, kun epäiltyä ei osata nimetä jo rikosilmoituksessa ("Rikostutkinta luultua kehnompaa", HS 17.3.2012). Omaisuusrikoksissa selvitysprosentti oli 12, pahoinpitelyissä 41 ja raiskauksissa vajaat 45, sil-
loin kun uhri ei osannut nimetä tekijää. Jopa henkirikoksista jää joka neljäs selvittämättä, jos tekijä ei ole heti tiedossa.
T E K E E erityisen epäsuhtaiseksi se, että poliisin itsensä tekemät rikosilmoitukset tutkitaan lähes aina. Esitutkinta TILANTEEN
Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.
SAAKO OIKEUSTURVASTA SÄÄSTÄÄ?
V I I M E V U O D E N päättyessä Suo-
messa oli yksi poliisi 700:aa kansalaista kohden. Poliisihallituksen mukaan muissa Pohjoismaissa on 510580, ja Saksassa vain 350 asukasta jokaista poliisia kohden. Suomi on EU:n harvaanasutuin maa, mikä tekee esimerkiksi hälytystehtävistä työläitä hoitaa. Viime vuonna poliisilta jäi hoitamatta 100 000 hälytystehtävää, kertoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero blogissaan. Poliisin säästötavoitteiden toteuttamiseksi sisäministeri Päivi Räsänen ehdotti juopuneiden säilyttämisen siirtämistä kunnille. Se ei säästä. Kyseessä ovat yhteiskunnan
keräämät verovarat, maksoi laskun valtio tai kunta. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ehdottanut vartiointiliikkeille sakotusoikeutta pikkurikoksista. Se on askel tielle, jolla Britannian hallitus on jo paljon pitemmällä. Se haluaa yksityistää koko poliisin. Oikeusvaltiossa ei kuitenkaan voi olla yksityispoliiseja. Esitutkintalain mukaan "Poliisin [...] on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty". Laissa ei ole lisäystä: "jos sattuu olemaan rahaa".
Eduskunnan oikeusasiamies on antanut kunnille useita huomautuksia, kun ne ovat evänneet toimeentulotuen tai muun lakisääteisen edun rahapulaan vedoten. Oikeusasiamies on linjannut, että lain määräämiin tehtäviin on pakko olla rahaa. Yhtä hyvin voi kysyä, onko valtiolla oikeutta säästää oikeusturvasta. Joka kerta, kun rikos jätetään tutkimatta asiattomin perustein, rikotaan lakia.
Mikko Niskasaari
ESITYKSIÄ VIELÄ 23.3.-28.4.2012
Kapteeninkatu 26
htä ika yaton!" olia n pu ua, hulv ine "To tonaur huu
Riikka Pulkkinen
NÄYTTÄMÖSOVITUS Anna Viitala OHJAUS Kalle Chydenius ROOLEISSA
·Laura Malmivaara ·Vilma Melasniemi ·Eero Milonoff ·Marja Packalén ·Pekka Valkeejärvi
TOTTA
Sukupolvien mittainen kertomus vaietusta salaisuudesta
www.kom-teatteri.fi Liput 28,-/25,-/15,- KOM-lipputsto Kapteeninkatu 26, puh. (09) 6841 841 sekä ovelta 1 t ennen näytöstä, myös Lippupalvelu
Viimeiset esitykset toukokuussa!
0333 (ma-pe 915) Lippumyymälä 02 262 0030 (tila 1219) | Ryhmämyynti 02 262 in+pvm) | teatteri.turku.fi | kulttuuriaturussa.fi Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/m
Joseph Conrad - Tiina Puumalainen
Pimeyden Sydämessä
Dekkarimaisesti etenevässä tarinassa Marlow jäljittää suurkaupungin ytimeen kätkeytyvää salaperäistä Kurtzia. Mutta miksi: haastatellakseen, pidättääkseen, tappakseen? Vai aikooko hän liittyä Kurtzin kannattajiin, joita väitetään olevan paljon. Verkossa leviävä Raportti vihjeineen, valvontakameroiden kuvat ja gps-tiedot johdattavat Marlowea kabineteista katuojiin, yhä syvemmälle pimeyden sydämeen. Conradin alun perin Afrikkaan sijoittuvan klassikkoromaanin pohjalta on tehty mm. Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. -elokuva. ----------------------------------------------Roolissa.............. Samuli Muje Sovitus ja ohjaus..... Tiina Puumalainen Lavastus.............. Teppo Järvinen Pukusuunnittelu....... Marjaana Mutanen Valosuunnittelu....... Juha Haapasalo Äänisuunnittelu....... Timo J. Mäkinen Kantaesitys 21.2.2012 Kellariteatterissa
Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333. ttt-teatteri.fi Liput 24/22/15 . Lippupiste 0600 900 900 (1,97 /min + pvm.)
30
3
2012
David Delmas
Mitä viime aikojen puhutuin punkbändi haluaa julistaa?
TEKSTI
omin sanoin
VELI ITÄLÄINEN
VAARALLISIA NAISIA.Venäläisen Pussy Riot -punkbändin naiset ovat häkellyttävän rohkeita. Viimeksi he nousivat ortodoksikirkkoa vastaan. Valtio iski takaisin armottomasti.
Kuvakaappauksia Pussy Riot -ryhmän keikkavideoista
KLUBIT EI KIINNOSTA.
Punkhartaus katedraalissa.
3
2012
31
SAATANAN HOMMISSA
V E N Ä J Ä N O R T O D O K S I S E N kir-
RAHAKAS PATRIARKKA. Pussy Riot kertoo Kirillin käyttävän kymmeniätuhansia euroja maksavia kelloja.
kon johtajan, patriarkka Kirillin mukaan Pussy Riotin esitys sai "saatanan nauramaan meille", sanomalehti Guardian kertoo. Hänen mukaansa ryhmä "uskoo propagandan voimaan, valheiden ja vääristelyn voimaan, internetin voimaan, median voimaan sekä rahan ja aseiden voimaan". Maaliskuun alussa jotkut ortodoksisen kirkon jäsenet osoittivat partiarkalle avoimen kirjeen, jossa häneltä
pyydettiin kristittyä asennetta ja vedottiin rikossyytteiden kumoamiseksi. Patriarkan mukaan nämä ihmiset pyrkivät "oikeuttamaan ja väheksymään pyhäinhäväistystä". "Sydämeni särkyy katkeruudesta, että näiden ihmisten joukossa on niitä, jotka kutsuvat itseään ortodokseiksi", patriarkka totesi. Pussy Riot syytti kirkkokeikallaan patriarkka Kirilliä Putinin ehdokkuuden tukemisesta ja pyrkimyksestä hillitä kansalaisten poliittista aktiivisuutta.
Nikolay Rubakhin
presidentinvaalien alla kolme Pussy Riot -feministipunkbändin jäseniksi väitettyä naista otettiin kiinni syytettynä huliganismista. Kasvot peittävissä värikkäissä naamioissa esiintyvä bändi järjesti helmikuun lopulla hartaushetkeksi nimetyn keikan Venäjän ortodoksisen kirkon suurimmassa kirkossa, Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa. Biisissään yhtye pyysi Neitsyt Mariaa karkottamaan silloisen pääministerin, Vladimir Putinin. Pidätetyt Maria Aljokhina, Nadezda Tolokonnikova ja Jekaterina Samutsevits on määrätty tutkintavankeuteen kahdeksi kuukaudeksi. Kaikki kolme pidätettyä kiistävät yhteytensä periaatteellisista syistä anonyyminä pysyttelevään Pussy Riotiin. Tässä vaiheessa olisi silti hieman kyseenalaista yrittää ottaa yhteyttä ryhmän jäseniin haastettelupyynnön muodossa. Tällainen yhteydenotto voisi teoriassa tietää ongelmia ryhmän lisäksi myös haastattelijalle.
V
E N ÄJÄ N
kin tullut monelle selväksi. Venäjää osaavilla on mahdollisuus lukea yhtyeen omasta blogista, mitä he haluavat sanoa, mutta kieltä taitamaton on toimittajien varassa. Toimittajilla on taipumusta kirjoittaa se, mitä he itse haluavat nähdä. Osa liittää ryhmän osaksi Putinin vastaista oppositiota. Guardianin Laura Barton taas liittää Pussy Riotin riot girl -liikkeeseen, mikä on varmasti myös totta. Yhtye kuitenkin itse listaa tärkeimmiksi musikaalisiksi vaikutteikseen Angelic Upstartsin, Cockney Rejectsin ja 4 Skinsin.
äjällä ksi Ven inistis"Mi an fem tarvita iiskaa?" tä p
yhtyeen sanomaa. Kukapa olisi parempi puhumaan yhtyeestä kuin se itse. Suhdettaan feministiseen teoriaan yhtye kommentoi chathaastattelussa Tanja Volkovan kanssa seuraavasti: Meille läheinen on poststrukturalistisen feminismin idea naamiaisista muotona, joka saattaa klassiset sukupuoliroolit naurunalaisiksi ja määrittelee ne uudestaan.... Mielestämme intellektuellien ei pitäisi pelkästään luennoida, vaan myös esiintyä trollikoiden katoilla. Muuten intellektuellit sulkeutuvat omaan ghettoonsa eivätkä koskaan nouse sieltä julkiselle tasolle. Mutta juuri tällä tasolla täytyy nostaa esiin erilaisia, muun muassa feminismin kysymyksiä. Tässä suhteessa Sartren myöhäiskauden ideat ovat meille läheisiä. julkaisupäivänä ryhmä kirjoitti blogissaan grani.ru-sivustolla otsikolla "Miksi Venäjällä tarvitaan feminististä piiskaa": Tänään, vallankumouksen vuosipäivänä, julkaisimme ensimmäisen videomme Vapauta katukivet tulevalta ensimmäiseltä levyltämme Tapa seksisti. Meiltä kysyttiin samantien kymmenittäin typeriä kysymyksiä siitä, miten niin feminismi on ajankohtaista tämän päivän Venäjällä. Meistä on aina huvittavaa lukea väitöksiä, ettei feminismi ole enää ajankohtaista Venäjällä. Aivan hiljattain duuma hyväksyi abortinvastaisen lain, joka rajoittaa huomattavasti maan kaikkien naisten oikeuksia. Ilmaisen abortin hankintaa vaikeutettiin niin paljon, että naiset joutuvat ikävän valintatilanteen eteen heidän on joko tehtävä maksullinen abortti tai synnytettävä
ENSIMMÄISEN VIDEONSA
-ryhmä ehti hyökätä lähes kaikkia muita Venäjän nykyisen järjestelmän instituutioita vastaan ennen kuin viranomaiset ehtivät puuttua sen toimintaan. Se soitti laittoman konsertin muotinäytöksessä, vankilassa ja Punaisella torilla ilman mitään seuraamuksia. Mutta heti kun yhtye otti hampaisiinsa Venäjän ortodoksikirkon, valtion koneisto iski ryhmän kimppuun koko voimallaan. Pidätyksistä on uutisoitu laajasti maailmalla ja Suomessa, mutta ryhmän motivaatio on tusPUSSY RIOT
Taiteellisiksi ja kirjallisiksi vaikutteikseen ryhmä on listannut eri haastatteluissa Valie Exportin, Yes Menin, Aleksandr Brenerin, venäläisen My-liikkeen, Sorokinin, Foucaultin, John Cagen, Pierre Boulezin, Nina Simonen, Simone de Bouvoiren, Shulamith Firestonen, Julia Kristevan, Judith Butlerin, Elizabeth Groszin, Igor Konin, Gayatri Spivakin, bell hooksin, Eve Sedgwickin, Kate Milletin, Rosi Braidotin, Elena Kovylinan, Borjana Rossan, Lynda Benglisin, Bikini Killin, Artur Zmievskin ja Santiago Sierran.
P U S S Y R I O T I N aiemmat julkilausumat auttavat avaamaan
ei-toivottu lapsi. Meitä yllätti se, että tämä laki hyväksyttiin lähes täysin ilman minkäänlaista reaktiota, täysin ilman yhteiskunnallista keskustelua. Koko sinä aikana, kun lakia hyväksyttiin duumassa, ei julkisuudessa ollut mitään mielipiteitä puolesta eikä vastaan. Venäjän kansalaiset eivät halunneet osallistua tämän tai monen muunkaan poliittisen kysymyksen ratkaisemiseen. Miksi näin tapahtuu? Arvatenkin siksi, että yhteiskunnassame feminismi, ympäristö, hlbt-oikeudet (homo-, lesbo-, bi- ja transseksuaalien oikeudet) ja vastaavat kysymykset mielletään toisarvoiseksi. Me taas päinvastoin uskomme, että juuri näiden kysymyksien käsittely voi elävöittää maamme poliittisen elämän. Kansalaisyhteiskunta, josta nyt niin paljon haaveillaan, syntyy juuri tällaisesta toiminnasta monenlaisesta ja monimuotoisesta. Ikävä kyllä jopa opposition piirissä monet yllättyvät, kun puhumme vakavissamme feminismistä tai hlbt-oikeuksista. "Miten te voitte puhua feminismistä nyt, kun Putin on juuri valitsemassa itsensä kolmannelle kaudelle?!?" näin meille sanotaan jatkuvasti. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällainen asennoituminen niin sanottuihin toisarvoisiin kysymyksiin on juuri Putinin etujen mukaista. Jos me käsittelemme feministisiä, hlbt:n ja ympäristön ongelma-alueita, protestista tulee sisällöllisesti vakuuttavampi ja me saamme enemmän resursseja kamppailaksemme nykyistä poliittista valtaa vastaan. pohti samaisessa blogissaan vallankumouksen tarvetta. Miksi uskomme, että tarvitsemme "Tahrir-aukion" Punaisella torilJOULUKUUSSA RYHMÄ
TUE PIMPPINAISIA!
Pussy Riot tarvitsee rahaa lakimieskuluihin sekä asiantuntijalausuntoihin oikeudenkäyntiä varten. Asiantuntijalausuntoja tarvitaan esimerkiksi osoittamaan, ettei Pussy Riot ole syyllistynyt laulujensa teksteissä pyhäinhäväistykseen. 24.4. oikeus päättää, jatketaanko naisten pidätystä varsinaiseen oikeudenkäyntiin asti. Oikeus voi määrätä 500 000 ruplan eli noin 13 000 euron takuut naisten vapauttamiseksi. Pussy Riotin lakimiehet ja tukijat toivovat saavansa apua ulkomailta, sillä Venäjällä monet tulkitsevat katedraalissa pidetyn hartaushetken hyökkäyksenä ortodoksista kirkkoa vastaan. Sivuilla www.freepussyriot.org on englanninkieliset ohjeet lahjoitusten antamisesta. Siellä voi myös seurata Pussy Riotiin liittyviä uutisia.
32
Nikolay Rubakhin
3
2012
MASKIEN TAKANA. Pussy Riotin jäsenet eivät kerro nimiään. Pidätetyt eivät ole tunnustaneet kuuluvansa ryhmään.
la? Uskomme, että Venäjällä, kuten missä tahansa muussa maassa, on käytettävä hyväksi kaikkea parasta siitä, mitä on viime aikoina tapahtunut maailmanpolitiikassa [...] Kaupat eivät palaneet Egyptissä, vaan kauppiaat tulivat aukiolle ja ruokkivat protestien osallistujia toteuttaen "kommunismia liikkeenä", Alain Badioun termiä käyttääksemme. Toinen esimerkki tästä Tahriraukion kommunismista oli seksismin jyrkkä väheneminen. Miehet luopuivat seksistisistä ennakkoluuloistaan. He näkivät naisissa vihdoin täysivaltaisen subjektin ja vaativat kaikkien yhteisen vihollisen luopumista val-
lasta. Voi vaikuttaa erikoiselta, että monille miehille luopuminen seksismistä on mahdollista vain vallankumouksen kaltaisissa äärimmäisissä olosuhteissa. Näin se kuitenkin on. Esimerkiksi juuri nyt Putin vihjaa, ettei naisten kanssa voi tehdä mitään. Taannoin järjestetyn "naistapaamisen" yhteydessä hän sanoi suoraan, että "miesten kanssa on helpompi edistää asioita". Tahrir-aukion kaltaiset kollektiivisen toiminnan tilat ovat ainoita mahdollisuuksia käydä keskustelua erilaisten poliittisten ryhmien välillä olosuhteissa, joissa autoritaarinen järjestelmä alistaa poliittista
vihPutin nyt "Juuri ttei naisten jaa, e i tehdä mivo kanssa ään." t
Autoritaarisen järjestelmän ongelma on Putinin itsensä lisäksi se, että poliittisen riiston olosuhteissa sosiaaliset ryhmät vieraantuvat kontakteista ja dialogista. Ne vaihtuvat syytöksiin ja leimaamiseen kunhan ei vain pitäisi keskustella, se on niin kovin epämukavaa! Tästä voi pelastua vain kollektiivisen toiminnan avulla. Meille esimerkki tällaisesta rakentavasta kontaktista on kampanja Himkin metsän puolesta. Yhteisen vastarinnan olosuhteissa jokainen yhteiskunnan ryhmä kantaa oman kortensa kekoon: epätoivoiset Himkin asukkaat laittavat päänsä pantiksi pelastakseen metsänsä, antifasistit tekevät parhaan aktionsa vuosikymmeneen hyökkäämällä kaupunginhallintoa vastaan, vasemmistolaiset taiteilijat järjestävät näyttelyn Himkin metsässä, liberaalit järjestävät yhdessä Voina-ryhmän kanssa Antiseliger-tapaamisen. Himkin kamppailun kokemusten perusteella uskomme, että toisin kuin järjestelmän välttämättömyydestä vakuuttuneet kansalaiset väittävät, Venäjä on valmis itsehallinnolliseen ja johtajattomaan horisontaaliseen protestiin. Meidän ei pidä odottaa sitä, että "Medvedev aloittaa modernisaation" tai että "lopultakin ilmaantuu opposition yhdistävä ehdokas". Tahrir-aukiolla ei tarvittu näistä kumpaakaan. Tarvitsemme vain kriittisen protestoijien massan, joka on valmis ottamaan haltuunsa Venäjän aukiot ja kadut. vapahtajan katedraalissa yhtye selitti sillä, että katedraali ei ole jumala vaan ortodoksikirkon toimisto. Siksi punk-keikasta ei ole syytä loukkaantua. Me tulimme ortodoksikirkon toimistoon sanomaan virallisen mielipiteemme. Kristus Vapahtajan katedraali ei vaikuta hengelliseltä paikalta, vaan jonkinlaiselta business-keskukselta. Siellä on hyvää korvausta vastaan vuokrattavia juhlatiloja, pesula ja vartioitu parkkipaikka. KatedraaA K T I O TA K R I S T U S
lin internetsivuilla kirjoitetaan, että "kirkolliskokouksien sali on monikäyttöinen tila... siellä järjestetään kuorojen ja folklorististen kollektiivien konsertteja, sinfoniaorkesterien konsertteja, juhlallisuuksia ja muita tilaisuuksia". Salissa on kaksi lumikonetta, kaksi savukonetta ja vaahtokone. Kuten näette, kaikki oli valmiina punk-rukoustamme varten. Me toimme paikalle oman kuoromme ja taiteellisen punk-aktiorukouksemme. Käytimme Venäjän Ortodoksikirkko oy:n 64-kanavan MIDAS HERITAGE 2000 -mikseriä, joka on myös listattu katedraalin sivustolla.
POLIITTISIA näkemyksiään Pussy Riot kertoi Vlad Tupikinin tekemässä haastattelussa. Mielestämme Venäjän poliittisessa elämässä olisi hyötyä sosiaalidemokraattisesta puolueesta, joka ajaisi skandinavistyylistä sosiaalidemokratiaa. Mutta jos asuisimme Euroopassa, olisimme radikaalien anarkistien joukossa. On selvää, että ryhmä tulee varsinaisen Venäjän anarkistiliikkeen ulkopuolelta. Mitä kiinniotettuihin tulee, Maria Aljokhina on tunnettu ympäristöaktivisti ja Nadezda Tolokonnikova on osallistunut Voina-ryhmän aktioihin. Hän myös puhui opposition suurmielenosoituksessa Bolotnajaaukiolla 10. joulukuuta. Kiinniotetut ovat saaneet tukea poliittisen kentän eri laidoilta taiteilijoilta, HLBT-aktivisteilta ja liberaalin opposition kannattajilta. Solidaarisuusaktioita on jo järjestetty eri puolilla maailmaa, muun muassa Suomen Vaasassa. Aktiot tulevat tarpeeseen, koska sekä Aljokhinaa ja Tolokonnikovaa on jo uhkailtu heidän neljäja viisivuotiaiden lastensa huostaanotolla.
toimintaa. Kuten Zizek kirjoittaa, "kansannousun innostavin hetki oli muslimien ja koptikristittyjen yhteinen rukous Tahririn aukiolla", mikä on Zizekin mielestä "paras vastaus lahkolaiseen väkivaltaan".
Veli Itäläinen on Fifin idänsuhteiden asiantuntija & suomettunut kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasissa. Itäläinen kirjoittaa nimimerkin suojin.
MARIA ALJOKHINAN KIRJE VANKILASTA
ÄITI TELKIEN TAKANA. Maria Aljokhinan 5-vuotias poika Filja on saanut nimettömiä uhkauksia.
12. maaliskuuta 2012
Toinen päivä tutkintavankeudessa Ainoa sellikaverini Nina ja minä nukumme metallisängyillä ulkovaatteet päällä. Ninalla on päällään turkis, minulla takki. Sellissä on niin kylmä, että nenämme ovat punaiset ja jalkamme jäiset, mutta emme saa mennä petivaatteiden alle ennen iltakelloa. Ikkunaraamien aukot on tukittu terveyssiteillä ja leivänmuruilla, ja öisin katulampun värjäävät taivaan oranssiksi. Olen virallisesti lopettanut nälkälakkoni, joten nyt juon lämmintä värjättyä vettä (teetä) ja syön kuivaa leipää leipää kolme kertaa päivässä. Metalliset petipöydät ovat hirvittäviä. Niiden kulmiin on helppo lyödä päänsä.
N I N A T O I S T E L E E jatkuvasti, että
paperin, jossa hän myöntää syyllisyytensä. Hän ei koskaan saanut lukea, mitä oli allekirjoittanut. Nyt hän on varas naamarissa. Nyt hänkin kuuluu Pussy Riotiin. Nina kertoo, että hänen edellinen sellitoverinsa oli nimeltään Vika. Vika pantiin käsirautoihin ja raiskattiin poliisiasemalla, vaikka hän oli raskaana. Hänet vietiin lääkärille vasta seuraavana päivänä. Lääkäri ei diagnosoinut raiskausta eikä keskenmenoa. Vikaa syytetään tuntemattoman henkilön ryöstöstä. Niin raportissa sanotaan. Hän on myös naamioitu varas. Ja kyllä, hänkin kuuluu Pussy Riotiin.
E N V O I V I E L Ä L Ä Ä N nukkua. Mi-
Puhumme Orwellista, Kafkasta ja hallintorakenteesta. Kiroamme epäoikeudenmukaisuutta, mutta kannustavista Foucault-sitaateistani huolimattani Nina ei usko muutoksiin. Tänään pääsin ensimmäistä kertaa kunnolliselle kävelylle. Juoksin 20 minuuttia pikkuruisessa neliönmuotoisessa pihassa betoniseinien ja ruosteisten metallitankojen välissä. Esitutkintavankilaitoksessa numero 6 kirjojen vastaanottaminen on kielletty. Ainoa sallittu kirja on Raamattu. Sen äitini toi minulle aamulla. En ole vieläkään saanut sitä. Vaikuttaa siltä, että tästä pahemmaksi tämä ei oikeasti mene.
ei tämä enää pahemmaksi mene. Hän on 55. Hänet pidätettiin murrosta. Humalainen poliisi vei kaikki hänen tavaransa ja pakotti allekirjoittamaan
nua uhkailtiin tänään siirrolla kuritusselliin, koska en ollut pedannut sänkyäni kunnolla. Jos olet täällä, kaikki tietävät että olet rikollinen ja täällä "hyvästä syystä". Nina toistaa jälleen, että pahemmaksi tämä ei voi mennä.
Maria Aljokhina
Kirje välitettiin Aljohkinan lakimiehelle aikana, kun hän ei saanut lähettää kirjeitä. Aljohkina on myöhemmin siirretty erittäin tiheästi asuttuun selliin, jossa on ympärivuorokautinen videovalvonta.
13.15.
huhtikuuta 2012
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Tampereen Kirjamessuilla voit tehdä kirjahankintoja ja löytää olkalaukun täydeltä kirja-aarteita sekä tavata kirjailijoita ja uppoutua kuuntelemaan mielenkiintoisia keskusteluja, unohtamatta uutuusteosten julkistamistilaisuuksia.
13.15.4.2012
Kirjamessut myös Facebookissa!
www.tampereenkirjamessut.fi
Samaan aikaan Puutarha-messut, Kotimaan Matkailumessut, Tampereen Viinimessut ja Keräily-tapahtuma.
TIEDOTTAA
1 2
Vielä ehdit: Carl Larsson -näyttely on Ateneumissa 29.4. asti. Rosebudin kirjakaupassa on hieno valikoima taidekirjoja, kortteja, leluja ja pelejä. Kiasmassa koitti sarjakuvan aika. Päin näköä! -näyttely kokosi yhteen suomalaisen sarjakuvan tärkeimpiä tekijöitä ja heidän töitään jopa kolmiulotteisina. Kiasma-kauppa on Rosebudin urbaani laatuliike. Helsingin Yliopisto, Ihana Kahvila ja Rosebud yhdistivät voimansa Aleksanterinkatu 7:ssä, Päärakennuksen vieressä: Tiedekulma on design-vuoden hanke, jonka ovat asiakkaat vilkaasti löytäneet. Avoinna arkisin kello 10-20, lauantaisin kello 10-15.
3
w w w. r o s e b u d . f i
Ateneumin kirjakauppa · Kiasma-kauppa · Kaapelin kauppa, Kaapelitehdas Kirjakauppa Rosebud, Mariankatu 21 · Kolmen sepän kirjakauppa, Kaivopiha Korjaamo Shop, Töölönkatu 51 · Kurvin kirja, Hämeentie 48 Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7 · Rosebud Kuopio, Kauppakatu 12
TILAA NYT ILMAINEN NÄYTENUMERO TEKSTARILLA!
040 179 5297
(Muista antaa osoitteesi)
www.mondediplo.fi/kokeile
200
pääkau pu n k i na
Helsinki
vuotta
juhlanäyttely
4.4.17.6.2012
pää ja sydän
virka galleria, sofiankatu 1 mape 919, lasu 1016
www.virka.fi
AAVE - ALTERNATIVE AUDIOVISUAL EVENT
HELSINKI 12.15.4.2012 / VAPAA PÄÄSY!
Guy Sherwin & Lynn Loo (GB) - Oliver Whitehead - Mia Mäkelä - Kokeellisen Elektroniikan Seura - Aspec[t] feat 70fps (IT)... Live Cinema - Japanilaisia elokuvia - Pohjoismaista videotaidetta - Mediatyöpaja lapsille ja aikuisille.... Malmitalo, Ala-Malmin tori 1 / Lasipalatsin Näyttelytila / XL Art Space / Kuvataideakatemia / Kansallisteatterin Lavaklubi / Porvoonkadun Baari Tervetuloa festivaalin warmup -tapahtumaan @ Borg Soundlab 11.4. klo 19 alkaen, osoite Linnankatu 7 HKI http://www.aavefestival.org http://www.facebook.com/aavefestival
3
TEKSTI KUVAT
2012
35
NINA SARELL SUSANNA SHEARMAN
Shakira parhaimmillaan kypsentämättömänä
Kana. Jos haluaisin syödä lihaa ilman huonoa omaatuntoa, nyt olisi sen hetki.
vän elämänsä aikana. Tämä kana oli tuotu minulle syötäväksi. Ne olisivat syöneet sen itse joka tapauksessa. Ja se oli epäilemättä herkullinen. Vein kanan kotiin ja vapautin sen muovipussivankilastaan. Se ojenteli jalkojaan ja alkoi kulkea rauhallisesti tepastellen terassilla, katseli ympärilleen ja tutki paikkoja. Annoin sille ruokaa ja vettä. Melkein unohdin koko elukan. Mutta illalla se ilmestyi keittiön ovelle. "Koo?" se kysyi. Meni hetki, ennen kuin minulla leikkasi. Orsi. Sen piti päästä nukkumaan. Viritin mopinvarren terassin nurkkaan. Kana hypätä leiskautti orrelle ja kujersi kauniisti kiitokseksi. Sitten se haukotteli. Haukotteli? Katsoin kanaa epäuskoisena. Seuraavana päivänä soitin ystävälleni ja pyysin rakentamaan kanalle kopin.
M I N Ä tiennyt, että kanat haukottelevat. MiEN
Keittele ja syö pois." Kana oli nuori ja hyvin kaunis. Sillä oli tummanpunainen höyhenpeite, jossa oli koristeena mustia pilkkuja. Se katsoa tapitti minua muovipussista, jossa se kökötti kaulaansa myöten. Sen jalat oli sidottu narulla, siivet kangassuikaleella. Doña Leonarda, maalaisperheen matriarkka, ojensi pussin minulle. Meillä oli diili. Leonardan perhe matkusti aika ajoin tuntien bussimatkan takaa kotikaupunkiini Granadaan myymään riippumattoja. Minä tarjosin yösijan ja jeesailin missä pystyin, perhe toi minulle herkkuja maaseudulta. Kurpitsoita, juustoa, maitoa, munia. Kana. Jos haluaisin syödä kanaa ilman pahaa omaatuntoa, nyt olisi sen hetki. Kana oli elänyt hyvän elämän. Kuljeskellut vapaana maatilalla laumassa, elänyt elämää, josta liikuntakyvyttömiksi jalostetut tehotuotetut broilerit ympäri vuorokauden valaistuissa tehdashalleissaan eivät osaa edes uneksia reilun kuukauden kest ä TÄ S S Ä .
tä minä muka ylipäätään tiesin kanoista? Ne sanovat kot kot, syövät jyviä, munivat munia ja maistuvat hyvälle grillattuina. Mutta nimi sille oli annettava. Koska kana oli kaunis ja viehko, annoin sen nimeksi Shakira. Se onnistui uimaan liiveihini veihini muutamassa viikossa. Kaia. unia. ken lisäksi se alkoi munia. eanKauniita, pieniä vaaleanäspunaisia munia. Kylläsätytin Facebook-ystän väni kuoliaaksi kanan edesottamuksista kertovilla raporteillani. Minusta on vähitellen tullut aika hyvä kana-asioissa. Nyt tiedän, että skanat eivät syö ainostaan jyviä. Ne ovat kaikkiruokaisia. Tiedänpä vielä senkin, että minun kanani sattuu olemaan herkkupersus. Se ei syö jyviä, koska se on niihin tällä hetkellä tosi kyllästynyt. Se pitää tortillalätyistä, papaijasta, tomaateista, pastaruoista ja kaikesta, missä on kalaa. Siis tällä hetkellä. On jokseenkin mahdotonta arvuutella, mikä sille milloinkin sattuu maistumaan. Ennen se oli hulluna spagettiin, jota se ravisteli raivokkaasti ennen syömistä oletti kai syövänsä matoja. Nyt spagetti ei maistu, ellei ole jotain hyvää kastiketta kyytipojaksi. Sama juttu papujen kanssa tylsää ja mautonta. Jos ruoka ei kelpaa, kana tulee keittiön ovelle huutelemaan protesteja. Sen serkut tehokanalois-
etsii hyönteisiä. Meillä ei ole torakoita, koska kaikki kanat ovat ammatiltaan tuholaistorjujia. Mitä isompi ötökkä, sitä suurempi herkku. Eräänä päivänä huomasin kanan p pieksävän jotakin pihalaattoja vast oikein tosissaan. Se vasten oli saanut kiinni sammakon. saan Tapet Tapettuaan lounaansa kana kallisti päänsä takake kenoon ja nieli elukan kokonaisena. Ällöä ja vaikuttavaa. Päiväunia ja hiekkakylpyjä varten Shakira on kuopinut itsell leen varjoon montun. Nä Näköjään kanat köllöttelev televät mieluusti myös kyljellä jellään, ketarat ilmassa. Häkkikanaloiden 1980-luvulta mieleeni iskostui, että yhden A3-paperin kokoiseen häkkiin saa ängettyä kaksi kanaa. Broilerihalleissa voi liikkua, mutta siellä ei ole mitään tekemistä paitsi ehkä tulla hulluksi ja nokkia toisiin broilereihin haavoja. Jos Shakiralla käy aika pitkäksi, se leikkii koiran kanssa. Se osaa tehdä taidokkaita hyökkäyksiä ja väistöjä. Välirauhan aikoina nisäkäs ja siivekäs köllöttelevät vierekkäin varjossa ja syövät samasta kupista.
S I T T E N S E K O T kot kot. Meille opetetaan jo vauvana kuvakirjoista, että kanat sanovat niin. Älä vaan lue niitä kirjoja lapsellesi kot kot on ihan täyttä uunotusta. Shakiran sanavarasto on paljon isompi kuin isoveli Koiran. Se ilmaisee tyytyväisyyttään hellyttävällä kujerruksella, vaatii ruokaa äänekkäästi rääkymällä ja supsuttaa hunajaisesti matalalla äänellä, kun sen nostaa syliin siliteltäväksi. Sitten on rukousmyllyn ääntä muistuttava kaklatus, jota voi päästellä huvikseen pihalla kuljaillessaan. Munalaulu, jonka se laulaa munimisen jälkeen on äänekäs pot-pot-potimeni pot-potiiiik. Minun nimeni on Shakiran sanakirjassa Kooo-ko. Sillä nimellä se kutsuu minua aamuisin pihalla, makuuhuoneen oven takana: Kooo-ko? Kun koittaa hautomisvaihe, kujerrukset vaihtuvat äksyyn kiljahteluun. Shakira munii parhaaksi katso-
mansa määrän munia, ja ryhtyy sitten hautomaan. Munijakanoilta tämä vaisto on jalostettu pois. Ne eivät koskaan pidä lepotaukoa munimisesta, eivätkä ne haudo. Ne vain munivat joka päivä, mikä on niille fyysisesti hyvin kuluttavaa. Munijakana teurastetaan loppuun kulutettuna ja reilun vuoden ikäisenä. Kanan luonnollinen elinikä on keskimäärin seitsemän vuotta. Kun Shakira hautoi, se istui muniensa päällä yli kuukauden. Se kävi vain pikaisesti jaloittelemassa ja ruokakupilla. Se oli poissaoleva ja äreä. Se ei tietenkään tiennyt, että munista ei tule tipuja ilman kukkoa, hautoi vain eikä lopettanut. Eräänä aamuna tein ratkaisun. Kun kana nousi jaloittelemaan, poimin munat sen pesästä ja vein ne pois. Kana oli muutaman päivän neuvottoman oloinen. Se tuli keittiön ovelle ja halusi sisään. Kaipasi kai seuraa. Annoin sen tulla. Se majoittui koiran kanssa pöydän alle jalkojeni juureen ja köllötteli siellä koko päivän, jos annoin sen jäädä. Haudonnan jälkeinen masennus on nyt hoidettu, ja Shakira on taas iloinen. Pihalta kuului juuri munalaulu. Kun haudonta alkaa, aion hommata sille hedelmöitettyjä "rakkausmunia". Shakira haluaa jo olla äiti.
K E I T T O B A N A A N I E N ja kaaliraasteen seasta sojottaa jalka. Broilerin jalka, nicaragualaista perusruokaa. Mietin Shakiran koipia, joilla se juoksee, loikkii ja kuopsuttaa. Tällaisen jalan syöminen kalvaa omaatuntoa koko ajan enemmän. Moni jaksaa vieläkin nauraa vanhalle syökää kanaa -vitsille, minulla nousee sen ajattelemisesta pala kurkkuun. Moni ei syö punaista lihaa, koska pitää eläimistä. Niin se menee kanat ovat nisäkkäisiin verrattuna lainsuojattomia. Niitä ei suojele edes se, että niitä pidettäisiin hellyttävinä. La Lautasellani on kanankoipi, ja minä syön. Kotipihall la Shakira tasapainottelee siivet harallaan riippumaton päällä ja keksii ehtimiseen uusia lauluja. Ehkä vielä koittaa päivä, jolloin ihmiset eivät halua syödä k kanaa, koska kanat ovat sö söpöjä. Minulla se päivä a alkaa olla aika lähellä.
anani inun k aan M olem sattuu ersus. Se p herkku illalätyistä ort pitää t paijasta. & pa
sa maistavat elämänsä aikana yhden ainoan maun. Teollinen kananrehu kyllä täyttää vatsan, mutta kanat rakastavat herkkuja ja nautiskelua. Vesimelonin ja lasagnen lisäksi Shakira pitää hyönteisistä. Se raataa koko päivän aamusta iltaan pienellä pihapläntillään ja
36
TEKSTI KUVAT
3
2012
AUGUSTO SANDINO, KANSALLISSANKARI. Sandinistien pääpuolue on ajautunut kauas yhdysvaltalaismiehittäjiä vastaan 1920-luvulla taistelleen Sandinon ideologiasta.
NINA SARELL JOSÉ ANGEL ESPINOZA MENDOZA JA MANAGUAN UCA-YLIOPISTO
Pieni mies, pitkä varjo
Nicaraguan sandinismi haisee paukkupommeille & ilmaiselle katuruoalle.
Minä en mene tänään kouluun", ilmoittaa Sandra. "Meillä on puolueen actividad." Sandra on neljän lapsen äidin vanhin tytär. Perheenisän virkaa toimittaa Puolue, joka antaa kerran kuussa roimalla alennuksella ruokapaketin: riisiä, papuja, öljyä, hammasharjoja, maissijauhoja, saippuaa. Äiti keittää papuja ja myy niitä eteenpäin helpottaakseen rahapulaansa. "Millaista oli siellä... actividadissa?" kysyn Sandralta seuraavana päivänä. "Tosi kivaa", hän kertoo innoissaan. "Aamupalaksi ne antoivat meille valtavan kerrosvoileivän ja hedelmämehua. Lounaaksi oli isoja kanankoipia." Iltapäivällä ymmärrän lopullisesti, että Sandran päätä ei tule kääntämään enää mikään. Sandran Facebookiin ilmestyy kuva, jossa hän ystävineen kaulailee tpaitaan ja lippikseen sonnustautunutta Daniel Ortegaa. Ihan ystävällisen näköinen mies se on. Harmaantuva tukka, joka kihartuu latvoista. Hiusraja pakenee kohti päälakea. Viikset, sanotaanko noita nyt sitten meillä päin kalapuikoiksi vai pensseleiksi, lepäävät pöyheinä leveän virnistyksen päällä. Perunanenä, silmät tutusti hieman sikkaralla. Voitonmerkki ja rannekello. Siinä se taas tuulettaa mies, jonka ansiosta pienen keskiamerikkalaisen valtion historia punoutui osaksi meidän historiaamme. Mies, jonka ansiosta maljapuheet on nyt pidetty, ja selkäänpaukutus on rauennut. Daniel Ortega, vapaustaistelija ja demonisoitu diktaattori, perustuslain vastainen Nicaraguan presidentti.
Suomi nostaa kytkintä
Olen uutisähkyssä. Suomen ja Nicaraguan tiedotusvälineissä kerrotaan, että ministeri Heidi Hautala aikoo päättää maiden välisen 30 vuotta jatkuneen kehitysyhteistyön. "Ortegan käsissä Nicaraguasta on tullut diktatuuri", Hautala mylvii La Prensan artikkelissa. Oikeastaan me olemme vain
joukon jatkona. Nicaragua, koko Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa heti Haitin jälkeen, on menettänyt viimeisten neljän vuoden aikana 300 miljoonaa dollaria kehitysyhteistyövaroja, koska täällä ei ole enää kunnon demokratiaa. K ohta kai itse isä Jumalakin kääntää persauksensa Nicaragualle. Sandinismi, Nicaraguan vapautuksen enkeli, kaivaa köyhälle kansalle joukkohautaa.
Daniel katsoo kuvasta jonnekin ohitseni ja näyttää voitonmerkkiä. Mielessäni pyörivät barrioiden köyhät perheet: pieni poika, jonka jalkojen luut taipuivat aliravitsemuksen takia längille. Kolmetoistavuotias tyttö, joka hihittää hämmentyneenä Suomen kehitysyhteistyövaroin tuetussa äitiysvalmennuksessa. Raiskattu kai, vaikka eivät ne koskaan mitään kerro.
3
Yritän muistella lähiaikojen tapahtumia, jotka päättyvät Hautalan pippurisilmiin ja viivasuuhun. Voi helvetin helvetti, se sanoi ei. Menneet kuukaudet vilistävät mielessäni kuvina, meluna ja kadulta kuuluvina iskulauseina. Sandinismi haisee paukkupommeille ja ilmaiselle katuruoalle. Sillä on keskenkasvuisen ihmisen kasvot. syrjäytti vallasta hydrauliikkainsinööri Anastazio Somozan, Yhdysvalloissa huolestuttiin. Takapiha oli vallattu. Carterin hallinto yritti sopeutua epämukavaan tilanteeseen, mutta käänteissään sähäkämmän Reaganin valtakaudella Washington aloitti huippusalaisen kommunismintorjuntaprojektin. Reaganin hallitus alkoi tukea Somozan joukoista ja sandinismin vastustajista koottuja contrasissien joukkoja. Siitä alkoi Yhdysvaltojen ristiretki Nicaraguaa vastaan. Suomi meni kansan ja vallankumousjohtaja Daniel Ortegan avuksi. Poimi kahvia vuortenrinteillä, joita tuijottivat tarkka-ampujien tähtäimet. Perusti lastenkoteja orvoille. Auttoi jälleenrakennuksessa. halutessaan tosi hankalaksi." Haastateltavani selittää, ettei demokratia tai ylipäätään minkäänsorttinen tasa-arvo ollut alun pitäenkään sandinisteille erityinen ihanne, vaan aate ja puolueen etu painoivat vaakakupissa eniten. Puolueen älymystö tiesi kansaa paremmin, mikä oli sen parhaaksi. Sandinistit eivät koskaan päässeet kunnolla töihin, vaan sotkeutuivat sotatoimiin ja keskinäiseen eripuraansa. Ristiriitoja alettiin ratkoa yksinkertaisin konstein: jos et ole meidän puolellamme, saat kuulan kalloon kuin kuka tahansa vastavallankumouksellinen. Sandinismi on kaunis sana. Se nostaa vieläkin mielen pohjamudista kuvia uljaista vallankumouksellisista, köyhistä naisista, shington-lätinällä. Sandinismiaate hajosi vuosien saatossa useaan eri koulukuntaan. Jako näkyy nicaragualaisessa päivänpolitiikassa. Ortegan sandinismia kutsutaan orteguismiksi ja danielismiksi. FSLN:n jyräämät sandinistipuolueet MRS ja MPRS varjelevat alkuperäisiä sandinistisia ihanteita. He eivätkä saaneet edes ehdokasta läpi presidentinvaaleihin. "Ne osoittivat minulle talon tuolta keskustasta", haastateltavani viittaa kämmenellä mangoja kaakaopuiden tuolle puolen. "Mutta se oli yhden perheen talo. Heidät ajettiin pois kotoaan, ja omaisuus jaettiin sandinisteille. Siellä me sitten asuttiin vuosikaudet. Joitakin vuosia sitten miannoin sen talon sille perheelle takaisin. Tein hartiavoimin töi-
2012
37
neena, että sandinistisessa Nicaraguassa rauhaa, rakkautta, elämää ja henkilökortteja vaalien alla jaetaan vain sandinisteille.
Ruoka ilman demokratiaa
Demokratia on meille pakkomielle, mutta voisiko maalle rakentaa paremman tulevaisuuden toisenlaisesta tarvehierarkiasta käsin? Ensin ruokaa, sitten koulutusta ja sitten, kun ihmisillä on aikaa ajatella muutakin kuin toimeentuloaan, demokratiaa? On esitetty teorioita, joiden mukaan diktatuuri toimisi epävakaissa olosuhteissa jopa demokratiaa paremmin. Toisi työrauhan. Vakautta. Varmaan niin: mitä vähemmän sallittuja mielipiteitä, sitä vähemmän riitoja. Ne ystävistäni, jotka kannattavat sandinisteja, ovat epäuskoani kohtaan hyvin ymmärtäväisiä. "Sinun maailmankuvasi vain on niin erilainen kuin meidän. Emme me ole mitään rosvoja, me haluamme rakentaa tätä maata, ja meidän työmme on vasta alussa. Meidän on saatava mahdollisuus näyttää, mihin me pystymme. Sinä luet uutisia; katso, mitä on jo tapahtunut! Talous kasvaa, vaikka hitaasti. Köyhyys ei lisäänny. Ajattele niitä kaikkia kodittomia, joille rakennettiin taloja, ja nälkäisiä, joille jaettiin ruokaa. Tätä on sandinismi. Toisesta ihmisestä välittämistä, kovaa työtä, jotta me nicaragualaiset voisimme jonakin päivänä olla ylpeitä tästä maasta." Voi rakas Jumala, anna sen olla niin, minä rukoilen. Minä tunnen sen kyllä nahoissani ja häpeän itseäni: olen demokratian ja sen perässä aseveljenä paarustavan jatkuvan talouskasvun ihanteen sokeuttama. Myyn sen aatteen edestä isoäitini vanhainkotiin kuolemaan ja uhraan parhaan nuoruuteni korporaatioille, jotka sylkevät työmuurahaisten loppuunkaluttuja luurankoja ulko-ovelle, koska on pakko tehdä säästöä, jotta toimitusjohtajan osakesalkku pullistuisi odotetussa tahdissa. Minun umpidemokraattisessa maassani ryövätään köyhiltä ja annetaan rikkaille.
Turpa tukkoon, kansa
Pari päivää ennen vaaleja kadulta alkaa kuulua metakkaa. Keltaisten koulubussien kulkue jyristelee taloni ohi. Ne kuulostavat traktoreilta, ja niiden matkustajat pitävät pirunmoista meteliä. Bussit ovat täynnä koululaisia ja opiskelijoita. Suuri osa on halunnut kammeta itsensä bussien katoille. Punamustat liput liehuvat, pastellisävyisillä teksteillä koristellut t-paidat julistavat rakkautta, rauhaa ja elämää sandinistisessa Nicaraguassa. Pojat lähettävät lentosuukkoja meille cheloille, jotka istumme kotitalon rappusilla. Poliisit varmistavat, että kulkue pääsee etenemään esteettömästi. Monica Baltodano, entinen FSNL:n sissi, riehuu televisiossa. Opposition mielenosoitus on taas kerran estetty. Baltodano ja hänen turhautuneet joukkonsa yrittävät saada tiedotusvälineiden huomion. Televisiokanavista jo kolme kuuluu Ortegan perheelle. Suurimmat sanomalehdet La Prensa ja El Nuevo Diario kyllä huutavat äänensä käheiksi, mutta koska uutiset ovat joka päivä yhtä ja samaa, sanoma menettää merkityksensä. Lakkaa järkyttämästä. Muuttuu arjen normaaliksi taustahälyksi. En katso televisiota. Sanovat, että kaikki kanavat on pakotettu näyttämään Ortegan juhlapuhetta. Turpa tukkoon, kansa. Nyt puhuu Comandante.
SISÄLLISSOTA KUVISSA. Sandinistisissit tuulettavat. Jeepeissä Somozan puolisotilaallisia järjestysjoukkoja.
Vanhat hyvisajat
Meille 80-luvun nähneille sandinisti-sana kalskahtaa korvaan häiritsevän kauniilta. Sandinistien piti olla niitä hyviksiä. Niitä, jotka taistelivat itsenäisyyden puolesta ja olivat köyhien puolella. Jos tiedät jo miten siinä sitten kävi, jatka lukemista seuraavasta kappaleesta. Muistelen hetken vanhoja hyviä aikoja. Vuonna 1979 pienestä Nicaraguasta kantautui jymyuutinen. Sandinistinen vapautusrintama yliopistointellektuelleista, hyvien perheiden pojista ja köyhistä resupekoista koottu sekalainen porukka oli kaatanut 40-vuotisen Somozan dynastian diktatuurin, jota pönkitettiin ahkerasti Washingtonista. Somozan perhe piti vahtia naapurustossa leviävää kommunistista liikehdintää vastaan. Kun Castron Kuuban ja marxistien kanssa veljeilevä sandinistinen vapautusrintama FSNL sitten Yhdysvaltojen auliisti ruokkimaa sisällissotaa kesti kymmenen vuotta.
Kauniin aatteen rumat arvet
"Minusta olisi hyvä, jos et panisi nimeäni siihen artikkeliin." Se tuntuu minusta aina vähän keljulta. Ihan kuin valehtelisi. Mutta harmaatukkainen mies, joka istuu kotitalonsa terassilla, madaltaa ääntään ja vilkuilee huolestuneena naapurustoon. Hän osallistui 80-luvulla aktiivisesti FSLN:n toimintaan ja oppi puolueen toimintaperiaatteet perin pohjin. Mikään ei saa häntä muuttamaan mielipidettään siitä, että sandinistien kanssa on oltava varovainen. "Niitä on joka paikassa. Yksikin väärä sana, ja voit olla vaikeuksissa. Et saa töitä tai puhelinliittymää. Ne tekevät elämän
haisee inismi eille Sand pomm u paukk aiselle & ilm e. Sillä oall katuru kasvuisen ken on kes asvot. k
jotka puolustavat maataan vuorilla vauva sylissä ja pyssy selässä. Sandinistien nykymenon vastustajat näkevät poliittista vehkeilyä, itsevaltaisia otteita, oikeuslaitoksen ja perustuslain halventamista ja avoimen uusliberalistista politiikkaa, jota korkeintaan naamioidaan puolihuolimattomasti "vasemmistolaiseksi" populistisella anti-Wa-
tä ja rakensin oman. Mitä minua hyödyttää asua talossa, joka on joltakulta muulta varastettu? Ei niin voi olla onnellinen."
Perunanenä & voitonmerkki
Äänestyspäivänä ystäväni Mario tulee kylään. Nuori mutta fiksu ja lukenut kossi. Se tupakoi, istuu riippukeinussa, potkii vauhtia. "Joko kävit äänestämässä?" tiedustelen. "Paskat. Ne eivät anna minulle henkilökorttia, koska menin tyhmänä joskus sanomaan, että en ole sandinisti. Arvaa, miten kauan olen jo yrittänyt." Olen kyllä seurannut jonon pitenemistä sen toimiston edessä, josta henkilökortteja periaatteessa pitäisi saada. Sandinistipuolueen jäsenille niitä jaettiin jo aikapäiviä sitten alennushintaan. Mario puuskahtaa turhautu-
Jälkikirjoitus
Ortega voittaa vaalit. Mario istuu riippukeinussa, tupakoi, puhisee kiukusta ja kertoo ystävästään, joka oli vaalien aikaan töissä äänestyspisteessä. Vaalitoimitsijoina oli pelkkiä sandinisteja. Takahuoneessa istuttiin tehtailemassa ääniä tyhjiin äänestyskuponkeihin liukuhihnatyönä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun minulle kerrotaan sama tarina. Sanomalehdessä sandinistisen vapautuspuolueen keulahahmo Ortega toteaa, että vaaleja on turha ottaa uusiksi; uusintakierroksella hän voittaisi ne 90 prosentilla. Viesti tulee ymmärretyksi. Nicaragua vaikenee.
Huolletut pyörät saapuivat!
Tervetuloa edullisille fillariostoksille
HELSINKI Kyläsaaren kauppa Kyläsaarenkatu 8, p. 0400 348 111 ESPOO Matinkylän kauppa Matinpurontie 3 ja 8, p. 0400 348 114
www.kierratyskeskus.fi
Muista äitiä reilulla Mama-ekokosmetiikalla ja lahjoita maailman kaikille äideille mahdollisuus.
HALUN MAAPERÄ
"Esitysten huumori vetoaa..." HS 27.2.
Answering Machine & Play Alter Native Finn Iunkerilta
ENÄÄ KUUSI ESITYSTÄ! Huhtikuussa klo 19 10/11/17/18/19/20 Ohjaus: Anni Ojanen & Akse Pettersson Liput 25/20/15 09 440 224, www.netticket.fi
Meritullink. 33, 00170 Hki
DET LYSTNA LANDET
"Esityksen visuaalisuudessa on lumoa, joka ei heti haihdu mielestä..." HS 27.2.
RYHMÄTEATTERIN LIPUNMYYNTI Helsinginkatu 25, 00510 Helsinki, puh. (09) 718 622, avoinna ma-pe klo 11-18. LIPUT 33 / 29 / 25 / 23 / 16 lippupalvelu.fi · ryhmateatteri.fi
www.viirus.fi
Sirius Teatern & Teater Mars förevisar:
PÅ FRIARSTRÅT
(Nummisuutarit)
Regi: Juha Hurme
Premiär 31.3.2012 Föreställningar 4.4.-12.5.2012 Alla kl 19 Biljetter 20|15 www.piletti.fi 09 611 003 (mån-fre 11-16) Styrmansgatan 13 Helsingfors www.universum.fi
M.H.
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA
KULTTUURI
MUSIIKKI
1 2012
41 KUVA KUVA
Toilettitaidetta
Oletko koskaan miettinyt, mitä vastakkaisen sukupuolen saniteettitiloissa tapahtuu?
FLUSH! Taidetta käymälätiloissa on yritys rikkoa vessojen sukupuoliset rajat. Näyttelyesitteessä kehotetaankin vierasta huuhtelemaan "alas pöntöstä sukupuolittavat rajat" ja astumaan vastakkaisen sukupuolen saniteettitiloihin. Miesten saniteettitilojen aulassa on hiljaista. Seinällä pyörii Juhani Moisanderin videoteos Siivooja. Teoksessa yksinäinen nainen pyyhkii huolellisesti kuvitteellista pölyä pois seinältä. Pölyhuiskan ja naisen rentoa liikehdintää on rauhoittava katsella. Kun naisen pyyhkimistä on seurannut hetken, herää ajatus siitä, että hän pyyhkii pois sukupuolisia rajoja käymälöistä. Käymäläkoppien ja pisoaarien puolella tulee vastaan Heidi Lunabban Drawing in snow -videoteos. Rauhallisen klassisen musiikin säestämänä ruutuun ilmestyy balettipukuun sonnustautunut ihminen. Tämä sukupuoleltaan määrittelemätön henkilö astelee hangessa kuin mies, joka on menossa pisoaarille. Hetken päästä alkaa virtsaaminen ja tanssia muistuttava poukkoilu. Humoristinen teos sanoo katsojalle, että nyt olet tullut oikeaan paikkaan tekemään tarpeesi. Klassisen pianonsoiton lomassa on mukavaa käydä tarpeillaan ja rauhoittua Petri Ala-Maunuksen maalauksen äärellä. Teos WC Paradise on maalattu kaakelinpalasille ja sitten siroteltu joka toisen pisoaarin yläpuolelle. Näyttelyesitteessä Ala-Maunus kertoo maiseman kuvaavan kaipuuta myyttiseen paratiisiin. Teos onkin kuin suora kuvaus tutusta Raamatun Eedenin puutarhasta. Rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta maalaus voi tuoda helpotusta vaikka virtsaamisvaikeuksiin.
S U U R E M M I L L A tarpeilla käydessä
nismiin tai tasa-arvoon liittyvää. Esimerkiksi yhdessä kohdassa nainen seisoo lapsi sylissään ja toteaa, että "nainen, tuo yhteiskunnan pilari" ja rock-henkinen motoristimies kertoo puolestaan, että "vaimot on jees". Miesten hoitohuoneen puolella taas on mahdollista perehtyä vanhoihin itsehoitomenetelmiin. Sasha Huber ja Petri Saarikko esittelevät Remediesteoksessa 20 erilaista hoitokeinoa ihmisten yleisiin vaivoihin. Esimerkiksi niska-, hartia- ja selkäkipuihin voi käyttää kikherneitä ja kananmunaa. Kourallinen kikherneitä ja kananmuna mortteliin murskaa, sekoita, levitä mössö kipeisiin kohtiin ja anna vaikuttaa. Hammaskipuun ehdotetaan valkosipulia. Aseta valkosipulinkynsi kipeälle hampaalle, puraise ja anna vaikuttaa. Voilá, kivut kaikkoavat! lavuaarien yläpuolella pyörii Minna Suoniemen videoteos Lullaby. Teoksessa lapsi tutkii äidin kasvoja, ja hetken päästä äidin suuhun ilmestyy torahampaita. Äiti päästää hurjan muraisun ja puraisee lasta kaulaan. Lapsi jatkaa pelotta leikkimistään äidin kasvoilla. Teos voi herättää ajatuksen lapsen tietämättömyydestä maailman pahuutta kohtaan. Naisten hoitohuoneen puolella tunnelma on kuin keskustan lihatiskeillä. Petri Saarikko on luonut hoitohuoneeseen klubimaisen Pierudiskon. Siniset kattovalot loistavat himmeinä, ja paperiroskiksista sinkoaa eri värejä. Pierudiskossa kuulee molempia sukupuolia yhdistäviä ääniä ja vielä basson tahdittamana. Jos vessassa on tapana viihtyä ja tanssijalkaa vipattaa, täältä ei pääse koskaan pois.
NAISTENHUONEEN
on mahdollista lukea yhden käymäläkopin seiniltä pieniä lauseita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kopin seinät on tapetoitu mustavalkoisella paperilla, jossa eri sukupuolta edustavat ihmiset kertovat jotain femi-
Henric Rönnberg
FLUSH! Taidetta käymälätiloissa 30.9. asti Helsingin kaupungintalon Virka-gallerian käymälöissä.
Suomea, apinanruumiita & designia
Perttu Saksan kauniit mutta pelottavat apinat ylläpitävät Laboratoryn linjaa.
Erottajalle aukaistiin helmikuussa uusi galleria Laboratory. Designin ja Punavuori-pöhinän keskiössä sijaitseva vitivalkoinen galleriatila on kahdessa kerroksessa, yläkerrassa on myös designpuoti My o my. Gallerian ensimmäinen näyttely esittelee brittiläisen Martin Parrin valokuvia Suomesta ja suomalaisista. Parrin tyyliä on pidetty jopa inhorealistisena, mutta kuvat Suomesta ovat varsin lempeitä ja värikylläisiä. Makkarat ja muusi -annos näyttää toki aika hassulta. Samoin teinit, joilla on nenämaala-
H
ELSINGIN
uksina siniristiliput. Kuvissa on sitä surumielisyyttä ja ujoutta, josta suomalaiset tunnetaan. Seuraava näyttely onkin sitten ihan muuta: valokuvaaja Perttu Saksan muotokuvia kokoonkursittujen apinoiden ruumiista. Täytetyt apinat ovat peräisin eri puolilta Eurooppaa sijaitsevista luonnontieteellisistä museoista. Saksa on erityisen kiinnostunut vanhoista eläimistä sellaisista, jotka on täytetty ennen kuin kaukomaiden eläimistä on ollut nähtävissä luontodokumentteja ja tuhansia kuvia. ollessa melko hataraa ja luonnontieteiden vielä kehittyessä eläintäyttäjät projisoivat hahmoihin omia
"LUONNONTUNTEMUKSEN
kaukaisiin maihin ja eksoottisiin eläimiin liittyviä toiveitaan ja pelkojaan", Saksa sanoo näyttelytiedotteen mukaan. Taidokkaat ja kauniit kuvat ovat surumielisiä ja tummanpuhuvia. Työkaveri jopa ehdotti tämän jutun nimeksi "Kevättä ranteissa" niin ahdistavina hän Saksan kuvat näki. Apinan katse on vetoava, mutta arka. Suomalaisissa on paljon samaa.
Hannele Huhtala
Think of Finland, Martin Parrin valokuvia Suomesta 8.4. asti & Echo, Perttu Saksan valokuvia 13.4.20.5. Helsingin Laboratory-galleriassa, tisu 1118.
KULTTUURI
42
3
2012
KULTTUURI
Sarjiskin voi pönöttää
Päin näköä! -sarjakuvanäyttely pyrkii tasoittamaan kuilua kuvataiteen & taidesarjakuvan välillä.
teilijan isän katoamiseen liittyvistä muistoista. Työ on koskettava sarjakuva ja hieno teos, joka asettuu luontevasti sille annettuun kapeaan tilaan. Moisseisen materiaalivalinnat tukevat tarinan sisältöä. Kirjotut ja painetut kuvat on kiinnitetty käspakka-liinoihin, joita on käytetty Karjalassa paitsi pyyhe- ja ruokaliinoina, myös rituaalisiin tarkoituksiin ihmiselämän eri vaiheissa. Kirjailtu käspakka voitiin esimerkiksi jättää ikkunaan merkiksi talon asukkaan kuolemasta. lytilaan ja ripustukseen liittyvästä ongelmasta. Huone tuntuu täydeltä, ja myös Jyrki Heikkisen ja Terhi Ekebomin maalaukset kärsivät ahtaudesta.
A L K U P E R Ä I S E T,
SARJISKIN ON NYKÄRIÄ.
Kiasman valkoiset salit on vallattu sarjakuvataiteelle.
kuvan si sarja la Mik ol pitäisi eista? lott kolmiu
Marko Turusen Sarjakuvatransformerissa sarjakuvat on kiinnitetty ilmassa roikkuviin geometrisiin muotoihin, jotka viittaavat 1980-luvun transformers-robottileluihin. Sarjakuvat ovat kiehtova yhdistelmä arkea ja supersankaritarifantasioita, mutta kuvien yhteys muotoihin jää etäiseksi. Kolmiulotteisuus tuntuu tässä yhteydessä tarpeettomalta ja haluaisin ennen kaikkea päästä kunnolla lukemaan Turusen kertomuksia. Kyse voi tosin olla näytte-
Ä I N näköä! Sarjakuvan uudet muodot -näyttely lupaa esitellä teoksia, jotka jatkavat sarjakuvien maailmaa näyttelytilassa erilaisin muodoin ja tekniikoin. Näyttelyyn osallistuu 14 suomalaista sarjakuvantekijää. Arja Miller, Kiasman intendentti ja yksi näyttelyn kuraattoreista, korosti avajaispuheessaan
P
esillä olevien teosten tilallisuutta. Yleensähän sarjakuvat nautitaan lehtinä, albumeina tai tietokoneen näytöllä, kosketusetäisyydellä ja omassa rauhassa. Sarjakuva on kuitenkin elinvoimainen nykytaiteen alue, ja se on ansainnut paikkansa myös museoissa. Mutta kuinka esitellä tätä taiteenlajia näyttelyssä niin, että lopputulos on mielekäs sekä kat-
sojalle, sarjakuvan tekijälle että sarjakuvalle? Päin näköä! esittää omat ehdotuksensa vaihtelevalla menestyksellä, ja pyrkii tasoittamaan oletettua kuilua kuvataiteen ja taidesarjakuvan välillä.
A L K A A komeasti Hanneriina Moisseisen mustille ja valkoisille liinoille kirjaillulla ja painetulla Saari-teoksella. Kuvasarja on osa laajempaa kertomusta taiN Ä Y T T E LY
albumeja varten tehdyt piirustukset ovat perinteisin tapa esitellä sarjakuvaa näyttelyissä. Kiasmassa tämän esitystavan on valinnut kaksi taiteilijaa. Amanda Vähämäen Villit koirat -sarja koostuu kuultopaperille lyijykynällä piirretyistä A3-kokoisista sivuista ja yhdestä isommalle mattapleksille piirretystä teoksesta. Vähämäen yhtä aikaa hienovaraiset ja voimakkaat kuvat hengittävät, ja sivujen sommittelu ja kuvien koon vaihtelut saavat kokonaisuuden toimimaan. Vähämäen kertoma tarina on kiinnostava, ja piirros tuntuu tukevan sisältöä. Toinen originaaleja esittelevä taiteilija on Matti Hagelberg, joka yhdessä Katja Tukiaisen kanssa ottaa haltuun näyttelyn viimeisen huoneen. Tukiaisen ja Hagelbergin työt muodostavat näyttelyn toimivimman tilallisen kokonaisuuden. Muissakin näyttelyhuoneissa soisi teosten pelaavan yhteen näin saumattomasti. Hagelbergin raapekartonkityöt perustuvat Minna Canthin pienoisromaaniin Köyhää kansaa. Tarina on lohduton, ja Hagelbergin mustavalkoisen ankara kuvat ankarat
Vartijan kainalossa
Miksi sekuritisaation annettiin tapahtua? Olimmeko me kännissä?
Mutta mitä on sekuritisaatio? Kyse on muutoksesta, jossa meitä ei valvo enää valtiollinen poliisi vaan markkinavoimat. Valtiollisen valvonnan tunnus on poliisi, markkinoita valvoo vartija. Tapaan Hadleyn metrotunnelissa. Poliiseja ei näy missään. Hadleyn mukaan yksityisen vartioinnin kasvu on ilmiö, joka on tiedostettu 1990-luvulta lähtien, ja tullut näkyväksi vuoden 2008 järjestyslain ansiosta. Laki sallii vartijoiden tulon muun muassa juniin. Yksityisen vartioinnin määrä on kasvanut käsi kädessä yksityisten tilojen erityisesti ostoskeskusten kanssa. Mutta onko Helsingin metro on yksityinen tila? Voiko muka olla, että julkisen ja yksityisen välinen rajanveto on veteen piirretty viiva? että näitä tiloja kutsutaan myös nimellä mass public space. "Kauppakeskukset ja metrotunnelit eivät tarkkaan ottaen ole julkisia tiloja. Ne ovat yksityisiä tiloja, joissa läpikulku tapahtuu luvanvaH A D L E Y K E R TO O,
J
Hadley on entinen brittietsivä, josta on tullut helsinkiläistynyt krikettiä pelaava sosiologi. Viime vuosina hänet on usein tavattu Helsingin metron liepeillä. Hadleyn tutkimusalue on karttaruudukko metroradan varrella ja radan liepeillä olevat kauppakeskukset. Hadley on puhunut oikeusministerille ja virkamiehille muun muassa kauppakeskusten kiinniottohuoneiden laittomuuteen liittyvistä ongelmista jo puolitoista vuotta sitten Helsingissä pidetyssä kaupunkiturvallisuusseminaarissa. Hadleyn on kerrottu pitäneen tannoin Helsingissä luennon sekuritisaatiosta.
O N AT H A N
raisesti. Omistaja voi panna yksityisen vartijan valvomaan läpikulkua." "Joten yksityinen omistaja on se, joka tavallisesti valtuuttaa yksityisen vartijan. Kyseessä on tila, joka on yksityisessä omistuksessa, mutta jota käytetään kuin se olisi julkinen tila. Kauppakeskukset, kuten Kamppi ja Forum, ovat paras esimerkki. Ne ovat yksityisomisteisia, mutta me kuljemme päivittäin niiden läpi ja teemme niissä ostoksia", Hadley sanoo. Vartijoiden määrä ostoskeskuksissa on kasvanut, koska ostoskeskusten omistajat haluavat luoda niihin turvallisen ilmapiirin. Mutta tarvitaanko vartijoita todella? On kyse siitä, olemmeko tekemisissä todellisen uhan vai pelkän rikoksen pelon kanssa.
M U T T A P A L A T A A N P A vähän taaksepäin. Miksi iso askel kohti sekuritisaatiota otettiin? Oliko joku kännissä? Ja miten me suomalaiset olemme antaneet sen tapahtua? Englannissa ei varmaankaan suhtauduttaisi yksityisen valvon-
nan lisääntymiseen yhtä apaattisesti. Hadley kertoo, että poliisin tehtäväkenttää on Britanniassa laajennettu järjestyksenvalvontaan. Toisin kuin Suomessa, järjestyksenvalvontaa ei ole ulkoistettu yksityisten vartiointiliikkeiden vartijoille. Hadley korjaa sankojaan. "Muutos on ollut passiivinen." "Hiljainen hyväksyntä, passive social acceptance, on osa tutkimusaihettani." Mikä siis mahdollisti vartijoiden määrän räjähdysmäisen kasvun? Ja mitä väliä sillä on, kuka rajoittaa vapauttamme? Jonathan Hadleyn mukaan yksityinen vartija ei ole vain jonkinlainen poliisin toiminnan jatke.
"Vartija edustaa jyrkkää muutosta valvontatyylissä. Jos pintaa vähän raaputtaa, voi sanoa, että valtiollinenkin poliisi edustaa kapitalismia. Mutta tässä tilanteessa järjestystapa on erilainen. Kyseessä on markkinoiden luoma järjestys ja myös visuaalisesti ja symbolisesti uusi toimija kuluttajalle." "Jos meillä on kansalaisina suhde poliisiin, meistä tulee kansalaisia tämän suhteen kautta. Samalla periaatteella suhteessa vartijoihin meistä tulee kuluttajia. Kuluttaja on olennaisesti passiivinen verrattuna aktiiviseen kansalaiseen."
Kimmo Laakso
KULTTUURI
vielä lisäävät ahdistavuutta. Pienikokoiset kehystetyt kuvat toimivat sekä kokonaisuutena että yksittäisinä teoksina, mutta eivät raskaslukuisina päästä katsojaa helpolla. synkän maailman vastapainona toimii Katja Tukiaisen huoneen yläosaan toteuttama Paradis k -installaatio, jossa partiotytöt kidnappaavat yksisarvisen. Installaatio yhdistää öljy- ja akryylimaalauksia, värillisiä valoja, seinämaalausta ja piirrosanimaatiota. Kokonaisuus on riemastuttavan riehakas, ja loppuun asti viety toteutus antaa lisäpuhtia Tukiaisen monessa yhteydessä tutuksi tulleille suurisilmäisille partiotytöille. Tommi Musturin Samuelin olomuodot on näyttelyn viimeinen työ, joka on vähällä jäädä huomaamattomiin verhonsa taakse. Musturin työ antaa omat ansiokkaat vastauksensa tilallisuuden kysymyksiin. Samuelin olomuodot on teostiedoissa nimetty mekaaniseksi teatteriksi. Kyseessä on pyörivä veistos, jota säestävät musiikki ja värikäs projektio. Tämä on näyttelyn ainoa teos, jossa on mukana ääni.
HAGELBERGIN TEOSTEN
3
2012
43 NÄYTTELYT
on kummallakin selvästi rahkeita vaikka millaiseen tilallisuuteen, mutta nyt teokset ovat varsin varovaisia. Myös Terhi Ekebomin ja Jyrki Heikkisen maalaukset sopisivat avarampaan, vähemmän kurinalaiseen näyttelytilaan. Toisaalta jos unohdetaan vaatimukset tilallisuudesta, voidaan palata siihen, että Päin näköä! on sarjakuvanäyttely. Vähämäen, Hagelbergin ja Turusen sarjakuvat osoittavat, että tässä taiteenlajissa sen sivuissa ja ruuduissa riittää syvyyttä ja kantavuutta sellaisenaankin. Mukaansatempaavia kertomuksia lukiessa tuntuu haaskaukselta heittää tarinat ja kerronnallisuus menemään pelkästään kuvallisen ilmaisun rajojen rikkomisen takia. Ovathan monet sarjakuvantekijöistä mestarillisia tarinankertojia. Kuvan ja tekstin rinnakkaiseloa olisi voinut hyödyntää näyttelyssä perusteellisemminkin, samoin kuin sarjakuvan luonnollista olomuotoa albumina ja kirjana. Ehkä seuraavan sarjakuvanäyttelyn lähestymistapa voisikin olla albumeista ulos pyrkimisen sijaan paluu selailtaville sivuille?
Sanna Härkönen Kirjoittaja opiskelee Aalto-yliopiston Taiteiden & suunnittelun korkeakoulussa kuvataiteiden maisteriohjelmassa. Päin näköä! 9.9. asti Helsingin Kiasmassa.
KALENTERI
ASTI, VÄLÄHDYKSIÄ, Jaakko Heikkinen kuvaa taiteessaan sitä, miltä monet haluavat sulkea silmänsä: nykypäivän suomalaisen yhteiskunnan reuna-alueita, Turun Titanik-galleriassa. Kuva: E.V.V.K.
22.4.
ASTI, PAAVO PAUNUN maalaukset & veistokset näyttävät meille ihmisen: hänen haaveensa, pettymyksensä & siteensä luontoon, maalauksia Helsingin Korjaamon galleriassa, veistoksia 15.4. asti Helsingin Galleria Sculptorissa. Kuva: Risti.
22.4.
29.7.
ASTI, ENLIGHTMENT, Ole Kolehmainen tunnetaan suurista, abstrakteista arkkitehtuurikuvistaan, näyttely Jyväskylän Alvar Aalto -museossa. Kuva: 1923.
TÄYDELLISIÄ VAJAVAISUUKSIA, Catrin Svenforsin & IdaLina Nyholmin valokuvista, videoteoksesta & interaktiivisesta installaatiosta koostuva näyttely kysyy, miksi pelkäämme paljastaa heikkouksiamme Turun B-galleriassa. Kuva: Skavanker.
22.4. ASTI,
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
uksia, 6.29.4. MAKE YOUR MARK Garage / Galleryssä, Suvilahdessa rakennus 6.
JANNE HARJUN KOOTUIMMAT KUVITUKSET,
27.4. asti Kuvittaja-galleriassa.
VALOKUVA & VIDEO
HELSINKI HITA A STI K ATOAVA ISUUDEN
sitten pitäisi olla tilallista tai kolmiulotteista? Ainakin tässä näyttelyssä pyrkimys tuntuu jäävän puolitiehen. Näyttelyn esittelyn perusteella odotin näkeväni enemmän Musturin ja Tukiaisen töitten tyyppisiä, eri medioita yhdistäviä teoksia. Aapo Rapilla ja Marko Turusella
M I K S I S A R J A K U VA N
Mikko Itälahden & Anna Vuolannon kuvia 13.4.5.5. Laterna Magicassa. L A SITETTU MA A, Petri Anttosen näyttely 29.4. asti Hippolytessä. Keskiviikkona 4.4. keskustelutilaisuus kello 17.
MA ANTIEDETTÄ,
brittiläistä taidegraafikko Akasakaa & suomalaista taidemaalari Nagashilaa yhdistää kiinnostus Kalevalaan, 22.4. asti galleria Rantakasarmissa. YLLÄS HURJAT UKOT & AK AT, lappilaista ITE-taidetta, näyttelyssä Ilkka Lanton maalauksia Luontokeskus Kellokkaassa 25.4. asti.
METSÄ PUHUU THE FOREST SPEAK S,
GALLERIA
HELSINKI THEN AND NOW, newyorkilaistai-
MUSEOT
Outi Silfveniuksen käyttö- & taidetekstiilejä,
ESPOO L APSUUDEN VALTAVA VOIMA,
teilija Ghostin kanvaasille tehtyjä maala-
näyttelyn töissä esiintyvät muun muassa lapsuuden koulumatkat potkukelkalla, myös materiaalit kantavat muistoja, kun taidetekstiiliin saattaa sisältyä tilkku äidin kesähametta, 16.9. asti talomuseo Glimsissä. RAUMA FANTASIOIDEN VOIMA, surrealisti Juhani Linnovaaran taiteen sympaattiset kummajaiset, kiehtovan kummalliset asetelmat & ironiset historialliset muotokuvat ovat esillä maalauksina, uniikkikoruina & veistoksina, 20.5. asti Lönnströmin taidemuseossa. TURKU DEJA VU nykytaidetta Malmön taidemuseon kokoelmasta, näyttely esittelee erityisesti 2000-luvulla hankittuja teoksia, 20.5. asti Turun taidemuseossa.
RUMA ANKANPOIKANEN
24.3.28.4.2012
ALI STIVA SSIFE UORILLE TAN N LLE JA LAPSI 22.4.2012 16.
TANSSITEATTERI HURJARUUTH Kaapelitehdas, www.hurjaruuth.fi
RUUMIINKULTTUURI
44
3
2012
AJASSA KULTTUURI
MYTOPOEETTISTA TEATTERIA. HÄH? Osku Leinosen ja Masha Salanginan butoh.name -ryhmä esittää performansseja, joissa yhdistyy samanistinen teatteri, sadut ja hiljaisuuden taide.
sessa tapahtuu pieni sysäys alussa, ja sitten koko prosessi alkaa mennä ihan eri suuntaan. Kyseessä on dynaaminen systeemi."
TÄ N Ä V U O N N A performanssin, ääni- ja videotaiteen ja toimintarunouden suurnimet Suomesta ja muualta maailmasta yhteen kokoava festari valtaa ensin Kiasman, sitten Kattilahallin, Esitystaiteen keskuksen, Ylioppilasteatterin, Galleria Augustan, Jangvan, Äänigalleria Automatan, sekä kaupun-
jakin llä ilto hän "Ky n vä alutaa ida." h ro orkest
Älä performoi yksin
Tervetuloa kaaoksen tuolle puolen. Là-bas-biennaalin järjestäjät eivät tiedä onko kyseessä viihde, performanssi, taide, ääni, kuva, media vai käsitetaide.
tietenkään voi taata mitään sisällöstä. Emme pysty arvioimaan, minkä arvoisia nämä kokemukset ovat", Là-bas-festivaalin järjestäjä Irma Optimisti perustelee ilmaista sisäänpääsyä. Là-bas'lla on alusta saakka ollut periaate, ettei tapahtumissa peritä pääsymaksuja. Là-bas'lla
ME EMME
on kaksitoistavuotinen historia ja sen toimijat ovat jo kauan sitten vakiinnuttaneet nimensä suomalaiseen taidekenttään. "Ensimmäisinä vuosina, kun myimme Kaapelitehtaan kellarissa olutta kahdella eurolla, kuulin moneen kertaan sanottavan, että jos nyt ostan tämän oluen, en syö
huomenna. Rahattomuudesta on jäänyt periaate, jonka Kiasmakin on kohdallamme hyväksynyt", Irma Optimisti sanoo. Optimisti, joka on väitellyt matematiikan kaaosteoriasta, selventää biennaalin syntyä: "Tarkoitus oli tehdä jotain pientä, mutta kävikin ihan toisin. Kaaok-
kitiloja ja katuja. Lopulta Là-bas supistuu viimeisenä päivänä pienelle Harakan saarelle. Biennaalilla ei ole tuottajaa hillitsemässä ohjelmiston miltei mielivaltaista kasvua. Järjestäjät toteavat, että he olisivat olleet valmiita tekemään vähän suppeamminkin, mutta epämääräinen organisaatio otti vallan. Katsojalle holtiton ohjelmisto on rikkaus. "Performanssi on mielenkiintoista, koska siinä ei ole mitään takuuvarmaa. Emme ikinä tiedä, mitä taiteilijat tarkalleen aikovat tehdä", järjestäjä Lauri Luhta korostaa. Jälki on kiinnostavampaa, kun tekijöille jättää vapaat kädet: "Näissä tiloissa se tosin voi olla hieman ongelmallista. Tilat eivät kuitenkaan saa hajota." "Tällaiset festivaalit ovat intensiivisiä kokemuksia, joissa ihmiset näkevät vaivaa ja keskitty-
KALENTERI
RUUMIINKULTTUURI
12.4.
MINÄ! Niko Kivelän stand up -kiertue 12.4. Raahen Raahesalissa, 13.4. Tornion Joensalissa, 14.4. Oulun Madetojansalissa, 15.4. Rovaniemen Korundissa, 18.4. Lohjan Laurentius-salissa, 20.4. Mikkelin Mikaelissa, 21.4. Järvenpäätalossa, 27.4. Helsingin Savoyssa & 28.4. Tampere-talossa.
11.14.4.
THE ART OF ENTERTAINMENT, belgialaisen Needcompanyn musta, kyyninen komedia tosi-TV:n maailmasta, vierailuesitykset Espoon kaupunginteatterissa.
PELASTAKAA RÖLLIMETSÄ, sympaattinen satuseikkailu nostaa luonnon hyvinvoinnin & kierrätyksen niille kuuluvaan asemaan, ensi-ilta 31.3. Varkauden Teatterissa.
31.3.
6.4.
13.15.4., ohjelma & esityspaikat www.syty.fi/festivaali. TURKU T YHMÄ MIES, T YHMÄ NA INEN, romanttisen komedian irvikuva, esitykset 4.5. asti Turun kaupunginteatterin Pikkolossa. VANTAA YK SIÖÖN EN ÄITEE OTA , Sirkku Peltolan näytelmän viimeiset esitykset Tikkurilan Teatterin ohjelmistossa 14.15.4. Vernissan huoneteatterissa.
TERIFESTIVA ALIT
FUCKING ÅMÅL, Lukas Moodyssonin elokuvaan perustuvan näyttämöversion Suomen-kantaesityksen on ohjannut & dramatisoinut Suvi Kanniainen, ensi-ilta 6.4., esitykset 23.5. asti Kaarinan Nuorisoteatterissa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
kyvyiltä, ohjelmistossa myös yleisökeskusteluja, kaupunkitilaesityksiä, tanssivideoita & festivaaliklubeja, 17.22.4.
nologinäytelmä on tarina perheensä surmaavasta naisesta, ensi-ilta 12.4., muut esitykset 14.15.4. & 20.22.4. Korjaamon teatterin Kulmasalissa.
SUPERMARSU PEL ASTA A ITÄMEREN SIL AK AT,
TANSSI
Susanna Leinonen Companyn 10-vuotisjuhlaesitys vierailee 14., 15., 17. & 19.4. Helsingin Stoassa, 24.4. Jyväskylän kaupunginteatterissa & 26.4. Kuopion kaupunginteatterissa. TAMPERE TANSSI V IRTA A -nykytanssifestivaaleilla teoksia konkareilta & nousevilta
SOKE A MIELI,
TEATTERI
HELSINKI SUPERSANK ARITAR,
Laura Gustafssonin kirjoittama näytelmä ammentaa revyystä, maailmanhistorian sankareista & sankaruuden feministisestä poissaolosta, kantaesitys 18.4. kello 19 KokoTeatterissa. JULI A /JULI A, Jalostamo-kollektiivin mo-
koko perheen musikaali yli 5-vuotiaille, 15.4. asti Musiikkiteatteri Kapsäkissä. TORCH SONG TRILOGY, drag queen -taiteilija Arnoldin seikkailuja New Yorkin homoyhteisössä 1970-80-lukujen vaihteessa, Helsingin Gayteatterin vierailuesitykset 14., 15., 20. & 21.4. KokoTeatterissa.
OULU VALTAKUNNALLISET YLIOPPIL ASTEAT-
2012 jatkaa, Jacke Björklund, Marko Kämäräinen & Joni Koivuniemi 12.4. Kokkolan Snellmansalissa, 13.4. Vaasan kaupungintalossa, 14.4. Tampere-talossa, 15.4. Lahden Sibeliustalossa, 18.4. Hyvinkään Hyvinkääsalissa, 19.4. Seinäjoen Seinäjoki-salissa, 20.4. Jyväskylän Paviljongissa, 21.4. Hämeenlinnan Verkatehtaassa, 27.4. Imatran Kareliasalissa & 28.4. Lappeenrannan Lappeenrantasalissa.
SUUR I STAND UP -K IERTUE
STAND UP
AJASSA KULTTUURI
3
2012
45
vät siitä huolimatta, että tilanne on epäselvä. Ei ole tarkoitus, että tapahtuma lipsuu viihtymiseen, jonka lomassa on vähän taidetta", Luhta tarkentaa.
esiintyjät ovat kutsuttuja, mutta performansseja ei tilata. Optimistin mukaan se ei kuulu performanssin luonteeseen. Festivaalien tapahtumat alkavat varhaisesta iltapäivästä ja jatkuvat keskiyöhön saakka. Iltaohjelman järjestäminen on koettu tärkeäksi, jotta yleisö ei katoaisi baareihin.
KAIKKI BIENNAALIN
"Performanssitaiteesta voidaan puhua kohtaamisen taiteena. Kyllä iltojakin halutaan vähän orkestroida. Meille on ehkä kehittynyt sellainen näkökulma, että nautinnot pois!" Optimisti nauraa.
Sanna Uuttu Là-bas'n Concept of Performance -festivaali Helsingissä 25.29.4. Festivaalin satelliittitapahtumia järjestetään myös Turun galleria Titanikissa, Tampereen Telakalla, Porin galleria 3h + k:ssa & Vaasan Kuntsissa.
PUUTARHAN TUUNARIT. Punaisen metsän hotelli -dokumentissa vieraillaan China Mobile -nuorisoliikkeen puunistutustapahtumassa. Tämäkin elokuva nähdään huhtikuussa Petroskoissa.
Ekoilua rajan takaa
penkoo lahjoitusvaatteiden kasaa Petroskoin nuorisotalon ilmaismarkkinoilla. Mukaan tarttuu mansikkakuvioinen essu ja keltainen villapaita. Kohta hänellä on saaliina pari muovikassillista vanhoja vaatteita. "Ohjaamme työpajan, jossa näistä tuunataan asusteita muotinäytökseen", Rotts kertoo. Muotinäytös on yksi Barents Ecology Film Festivalin oheistapahtumista. Festivaali on paikallisten aktivistien voimannäyte: elokuvien lisäksi tarjolla on luontovalokuvakilpailun satoa. "Festivaalin päätarkoitus on edistää ekologista ymmärrystä ja elämäntapaa Petroskoissa ja Karjalassa. Mielestäni ympäristönsuojelu on yksi maailman tärkeimmistä asioista", Dementjeva jatkaa. Muiden elokuvafestivaalien tapaan parhaat työt palkitaan. Suo-
M
ARIA
ROTTS
mesta kilpailussa ovat mukana Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli ja Maria Lappalaisen Rio Verde. Festivaalille pyrki ohjaajia Turkkia ja Malesiaa myöten. Yleissarjan lisäksi festivaaleilla on sarjat Karjalaa koskeville ja tuoreille luonnonsuojelualueista kertoville elokuville. Venäläisten tekijöiden ohella paikalla on läsnä suomalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia ohjaajia. "Liput ovat edullisia. Jaamme paikallisiin kouluihin myös ilmaislippuja", kertoo Anna Dementjeva, eräs festivaalin pääjärjestäjistä. Karjalan tasavallan pääkaupunkiin Petroskoihin voi matkustaa kätevästi ja edullisimmin pikkubusseilla. Niitä kulkee Suomesta useita kertoja viikossa esimerkiksi Helsingistä ja Tampereelta.
Päivi Mattila Barents Ecology Film Festival Petroskoissa 18.22. huhtikuuta. http://beffest.com/
MUSIIKKI
46
3
2012
MUSIIKKI
TIEDOSTAVA JÄBÄ. Hannibal vaihtoi kantrin ja blingbling-räpin kantaaottavaan materiaaliin.
Jengi hiiltyy, mie myös
Korttitalo huojuu, Hannibal varoittaa.
TEKSTI KUVA
koulua Afganistanissa. Näin siitä huolimatta, että Afganistaniin ei menty tyttökoulujen vaan bin Ladenin takia. Koko operaatio näyttää olleen yksi iso vedätys. "Taloudellisen voitontavoittelun takia käynnistetyt hyökkäyssodat hirvittävät", Stark summaa. Hannibal on osa kotimaisen poliittisen räpin uutta aaltoa. Viime vuosina yhteiskunnallisesti valveutuneet riimittelijät ovat nousseet marginaalista myyntilistoille. Asa ja Paleface lienevät porukan palkituimmat. "Juuri nyt tuntuu olevan tilaus sille tavaralle. 2000-luvun alku on ollut melko myrskyistä aikaa. Ihmiset ovat joko radikalisoituneet tai sitten virittäneet itsensä täysin pois politiikasta eivätkä halua kuulla mitään siitä." Polarisaatio näkyy niin taiteilijoiden tuotannossa kuin kaduillakin. "Kansalaisten liikehdinnät Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, Wall Streetin valtaus ja siitä seuranneet mielenosoitukset, joista lähin löytyy Sanomatalon takapihalta, Islannin niskurointi", Stark luettelee. "Kaikki ovat osoituksia jengin hiiltymisestä nykymenoon. Korttitalo huojuu." Hannibal on levyttänyt myös suomiräpin virallisen salaliittoteoreetikon Jontin kanssa 9/11-epäselvyyksistä. Hän kuitenkin kieltää kävelevänsä kaupungilla foliohattu päässä, vaikka aihe kiinnostaakin.
opii antri s miun K isesti äydell on. t imago
"Paitsi että hyökkääkö ne miun kimppuun nyt, kun paljastin haavoittuvaisuuteni", muusikko kauhistelee. Salaliittojen ja sodan lisäksi kritiikkiä riittää myös uskonnoille ja nykyiselle talousjärjestelmälle. Kappale Keskustelu Pedon kanssa niputtaa nämä yhteen: Poika olet jalokivi, levität sanaani kuin Vatikaani hivii. "Se kertojaääni on lobbareiden lobbari, joka edustaa liberaalia kapitalismia. Tämä kapitalismi ei näytä olevan sen parempi kuin monet noista jo kuopatuista järjestelmistä. Kuoret tosin ovat vähän komeammat." Paavikin pukeutuu kuoleman viittaan, miljoonat kuolevat sen kortsupolitiikkaan. kaikki räppärit ovat rankkoja sällejä. Miten erityislasten kanssa työskentelevän lähihoitajan katu-uskottavuus kestää hiljattain pidetyn vuoden mittaisen isyysloman? "Mie mielelläni jätän sen katuetuliitteen pois, mutta koti-isänä oleminen ja oikeissa töissä käyminen lisää henkilökohtaista uskottavuutta. Tai no, ehkä jos olisi ammatiltaan poliisi tai vartija, voisi olla vaikea saada sitä uskottavuutta räppibileissä." Se vitun ja huoran hokeminen ei tee minusta sananmestaria. Se vaan kertoo, ettei ole mitään sanottavaa, ainakaan mitään pakottavaa.
STEREOTY YPPISESTI
jari tamminen
JARI TAMMINEN JUUSO AALTO
KANTRIA ELÄMÄÄN
rumpukone ja taustanauhat ovat saaneet väistyä. Julistaminen sujuu perinteisten instrumenttien tahdittamana. "Mie olen halunnut tehdä kantaaottavaa musiikkia jo pitkään, mutta bändissä ei aina voi itse päättää yhteisestä linjasta. Ilmapiiri ei välttämättä ole otollinen, jos toisia ei vain kiinnosta", Stark muotoilee. "Ja joidenkin mielestähän musiikin tehtävä ei ole ottaa kantaa." Tästä epäpoliittisuudesta saatiin presidentinvaalien alla julkinen esimerkki, kun Apulannan Sipe ilmoittautui Sauli Niinistön tukijaksi ja bänditoveri Tony Wirtanen puolestaan irtisanoutui omasta ja yhtyeen puolesta Sipen avauksesta. Wirtanen päätti viestinsä toteamukseen "Keep your politics out of my music!" Hannibalin mielestä kantaa saa ja pitää ottaa. Jos saa julkisen puheenvuoron, sopii kommentoida yhteisiä asioita. Aina ei pidä laulaa pelkästään rakkaudesta ja kukista sekä mehiläisistä, vaikka kyllä niistäkin välillä sopii veistellä. Joitain vuosia sitten Stark innostui stand up -koomikko Bill Hicksistä. Vuonna 1994 menehtyneen Hicksin tavaramerkki oli mustaan huumoriin verhottu yhteiskunnallinen analyysi. "Huumorin avulla pystyy sanomaan monia asioita paljon suoremmin kuin vakavalla naamalla ikinä. Halusin yhdistää sen perusräppirunohommaan."
H A N N I B A L I N uudelle levylle on sämplätty pätkä kansanedustaja Kimmo Sasin puheesta. Afganistanin sodasta kertovan Armadillodokumenttielokuvan erikoisnäytöksessä puhunut Sasi saattelee kuuntelijan sotapolitiikan äärelle: Poikia pitää kunnioittaa ja poikia pitää puolustaa kaikissa tilanteissa. Me halutaan, että tytöt voivat käydä
P
A R I K Y M M E N TÄ
vuotta räppiä ja jonkun verran kantria. Hannu Starkin eli Hannibalin muusikonura on pitkä. Viime vuosina Hannibal on ruuvannut tuotantoaan poliittisemmaksi: Viimiseen hengenvetoon -levyllä osansa saavat niin suuryhtiöt ja sotajalalla olevat poliitikot kuin katolinen kirkko ja uhoavat blingbling-räppäritkin. Muutos aikaisemman kokoonpanon Hannibal & Sopan rennosta bileräpistä on melkoinen. Keveiden sanoitusten lisäksi myös
kantrikokoonpano Hobo News työstää ensimmäistä levyään hissukseen. Voisi kuvitella, että ajoittain purismiin kallistuvassa räppiskenessä uskottavuutta horjuttaisi Hannibalin kunnostautuminen kantrimusiikin saralla. Ja miten urbaani rytmimusiikki ja ruraali kantri muutenkaan sopivat yhteen? "Kantri sopii täydellisesti miun imagoon. Luin eräästä tutkimuksesta, että kantrin ja räpin yleisöt olivat tutkitun porukan tyhmintä. Mie olen iskenyt oikein tuplajackpotin", Hannibal iloitsee. Omia biisejä odottaessa keikkasetti koostuu nykyisellään covereista. Woody Guthrien poliittinen agitaatio ja Merle Haggardin outlaw country ovat porukan ilmeisiä innoittajia, mutta kappaleita on lainattu niinkin erilaisilta muusikoilta kuin Kenny Rogers ja
S TA R K I N
Kinky Friedman. Rogersin laulussa sodan rampauttama veteraani menettää elämänsä rakkauden, ja jälkimmäisen kappale Asshole From El Paso huojuu rasismin partaalla tekstissään meksikolaisesta halpatyövoimasta. "Amerikkalaisessa slummissa asuva mustaihoinen tyyppi, joka kiroilee rytmikkäästi gangstavinkunan ja pörinäbasson päälle sekä teekutsuliikkeen stetsonpää, joka laulaa godsaveamericaa, eivät hevin istu saman pöydän ääreen. Silti ne ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Molemmat ovat osa loputtoman kiinnostavaa jenkkiläistä kulttuuria." Sitä paitsi onhan myös maailman smoothein gangsta Snoop Dogg levyttänyt Willie Nelsonin kanssa ja sämplännyt Johnny Cashiä. Hannibal & Joku Roti Mafia: Viimiseen hengenvetoon. Keikkatauolla oleva Hannibal & Joku Roti Mafia livenä Funky Elephant -festivaaleilla Helsingissä huhtikuussa.
MUSIIKKI
3
2012
47
Miksi kuuntelet jazzia?
taalan kysymys! Jazzhan on Yhdysvaltain etelävaltioiden mustan väestön keskuudessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ensimmäisiin selviin muotoihinsa hahmottunut musiikin laji, joka aluksi tanssimusiikkina ja myöhemmin taidemusiikkina on levinnyt maailmalle. Ensikosketukseni jazziin sain kuullessani swingiä. Monet puritaanit eivät pidä sitä edes jazzina. Halusin oppia lisää tuosta jännittävästä ja koko kehoa heiluttavasta musiikista. Jazzin kuuntelu vaatii opiskelua. Olen huomannut, että monet jazztyylit, joista en ole aluksi pitänyt, ovat tulleet kuuntelun jälkeen mieluisiksi. Jazzin kuuntelu ei perustu pätkääkään tietoon vaan saatuihin tunteisiin. Jatkuvaa tunnelmamusiikkia.
T
UHANNEN
Parempi unohtaa koko juttu. Jazzissa on tärkeämpää se, miten soitetaan kuin se, mitä soitetaan. Se on siis paremminkin tulkitsijan kuin säveltäjän musiikkia. Jazz perustuu pääosin improvisointiin. Äänilevyt ovat perusmuuria, mutta jazz on parhaimmillaan livekonserteissa. En ole syttynyt siitä, että jonkun artistin täytyy esittää ohjelmansa tismalleen samoin kuin mitä se oli aikoinaan tehdyllä levyllä. Jazzissa tällaista ei tapahdu. Coleman Hawkinsin levytettyä vuonna 1939 uraauurtavan Body and Soul -kappaleensa. Häntä pyydettiin usein se soittamaan samalla tavalla. Hän ei koskaan edes yrittänyt tehdä niin. ihminen valitsee musiikkinsa oman nautintonsa mukaan. Jazzkonserteissa tunnen olevani enemmän omieni seurassa kuin esimerkiksi massahurmoksisessa jeejee-meiningissä. Olkoonkin, että kuulumme vähemmistöön. Minulla on halu löytää aina vain uusia Neverlandeja.
JOK AINEN
6.-13.8 Óbuda Island, Budapest, Unkari
FESTIVAALISAARI BUDAPESTIN SYDÄMESSÄ!
Monikulttuurisuuden juhlaa, lähes 400 000 festarivierasta 61 maasta | yli 50 esiintymislavaa | maailmanluokan artistit eurooppalaisia tulevaisuuden nimiä | sirkusta | teatteria | elokuvia | performansseja | kuvataidetta | ruokakulttuuria
The Stone Roses Korn
Szigetissä esiintyvät mm.
The XX Hurts Placebo
Katzenjammer Noah and the Whale Bebel Gilberto Mando Diao Anna Calvi The Ting Tings Two Door Cinema Club...
O L E N K U U L L U T,
että jazzia pystyy diggaamaan vain pari prosenttia ihmisistä. Oli luku mikä hyvänsä, marginaaleissa ja vähemmistöissä liikutaan. Louis Armstrong sanoi jo ajat sitten, että ihmiset, joiden täytyy kysyä mitä jazz on, eivät koskaan tule sitä tietämään.
Early Bird -hinnat voimassa 30.4. asti:
Viikkopassi + leirintä 195 (norm. 225 ) | 5 päivää 165 (norm. 195 ) Päivälippu 40 (norm. 45 ) Hintoihin lisätään mahdolliset toimitusmaksut.
Pertti Laesmaa
KALENTERI
MUSIIKKI
18.4.
THÅSTRÖM Helsingin Tavastialla.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIERTUEET
6.4. Jyväskylän Pub Katseessa, 8.4. Helsingin Bar Loosessa, 14.4. Porin Montussa, 20.4. Lappeenrannan Totemissa, 21.4. Lahden Ten Dollars Saloonissa & 28.4. Imatran Bar Q:ssa. DA S K APITAL 10.4. Tampereen Telakalla, 11.4. Joensuun Karjalantalolla, 12.4. Jyväskylän Popparissa, 13.4. Raahen Rytmikellarissa, 14.4. Kuopion OP Jazzklubilla, 15.4. Loviisan Gymnasiumissa, 17.4. Turun seudun musiikkiopistossa & 18.4. Helsingin Juttutuvassa. HERR A YLPPÖ & IHMISET 5.4. Vaasan Royal Night Clubissa, 6.4. Jämsän Himos Areenassa,7.4. Euran Osmantuvassa, 8.4. Salon Keikkamestassa, 12.4. Levin Hullu Poro Areenassa, 13.4. Tornion Umpitunnelissa, 14.4. Levin Hullu Poro Areenassa, 21.4. Lahden Seurahuoneella, 27.4. Oulun
THE BL ANKO
Nightclub Tähdessä, 28.4. Haapajärven Kulkurin Kievarissa, 4.5. Joensuun Kerubissa. MATTI JOHANNES KOIVU & KNIPI 18.4. Hämeenlinnan Suistossa, 19.4. Oulun Teatteri Riossa, 20.4. Kuopion Henry's Pubissa, 21.4. Tampereen TTT-klubilla, 27.4. Porin Kulttuurikulmassa, 28.4. Helsingin Aleksanterin teatterissa, 4.5. Turun Klubilla & 5.5. Jyväskylän Redneckissä. NOTKEA ROTTA Kouvolan Club Encoressa, 13.4. Lahden Finlandia-klubilla, 14.4. Seinäjoen Rytmikorjaamossa, 20.4. Oulun 45 Specialissa, 21.4. Kuopion Henry's Pubissa, 27.4. Helsingin Tavastialla & 28.4. Hämeenlinnan Suisto-klubilla. POETS OF THE FALL 7.4. Jämsän Himos Areenassa, 8.4. Nilsiän Tahkovuoren Piazzassa, 13.4. Rukatunturin Pisteessä, 20.4. Lahden Finlandiaklubilla, 21.4. Ylihärmän Härmän kuntokeskuksessa, 26.4. Turun Silja Europalla & 28.4. Helsingin Hotelli Presidentissä. SAR A 4.4. Tampereen Yo-talolla, 5.4. Oulun 45 Specialissa, 6.4. Jyväskylän Luta-
48
3
2012
MUSIIKKI
Jos hengität, osaat tanssia
TANSSI & SÄTEILE. "Kaikkihan me olemme jollain tavalla vammaisia", tanssiohjaaja Sally Davison sanoo. Davidsonin suuri liike kellauttaa hänet lattialle.
asettumalla huoneen keskelle ympyrään. Kaikki istuvat. Toiset lattialla, toiset pyörätuoleissa. Kuulumisia vaihdellaan. Ensimmäisessä harjoituksessa jokainen tekee vuorollaan pienen liikkeen, johon muut läsnäolijat vastaavat. Sormia heilutellaan ja päitä pyöritellään. Seuraavalla kierroksella jokainen tekee suuren liikkeen. Davison kurottautuu lattialle pitkin pituuttaan. Muut seuraavat perässä. Nainen pyörätuolissa nostaa kätensä ilmaan. Vaikka liike näyttää erilaiselta, on kokemus kaikille sama. Suuri liike.
T U N T I A L O I T E TA A N
käytävät ovat sunnuntai-iltapäivänä autiot. Kolmannen kerroksen perällä nainen pyörätuolissa odottaa avustajansa seurassa pääsyä saliin. Englantia ja suomea notkeasti yhdistelevä tanssiohjaaja avaa ovet valkoiseen korkeakattoiseen huoneeseen.
K
A A P E L I T E H TA A N
Alito Alessin ja Karen Nelsonin kehittämä DanceAbility on tanssimuoto, johon jokainen on tervetullut. Jos hengität, osaat tanssia. Teoria ja tekniikka ovat syntyneet kokemusten pohjalta. Ryhmissä on aina eritaustaisia jäseniä. Pyrkimyksenä on tila, jossa
Y H D Y S VA LTA L A I S T E N
ihmiset eivät kohtaa vammaisia ja ei-vammaisia vaan toisensa tanssijoina. "On väärin liittää DanceAbility vammaisuuteen, sillä kyse on oikeastaan siitä, mitä ihmiset voivat tehdä, eikä siitä, mitä he eivät voi tehdä", Sally Davison sanoo. Hän on tanssiohjaaja ja DanceAbility
Finland -yhdistyksen varapuheenjohtaja. "Kaikkihan me olemme jollain tavalla vammaisia. Toisilla se on vain näkyvämpää kuin toisilla," Davison toteaa. "Ja tosiasia on, että jonain päivänä meistä kaikista tulee vammaisia."
useiden kehitysvammaisten elävän suurimman osan ajastaan ympäristöissä, joissa päätökset tehdään heidän puolestaan. Tanssi tarjoaa tilan, jossa jokainen saa tehdä omat päätöksensä ja osallistua yhteisöön tahtomallaan tavalla. Päätös liikkua tai olla liikkumatta on keino ottaa osaa tanssiin. Vapaus ja tanssin ilo säteilevät ihmisestä toiseen. Davison hymyilee. "Kun joku tanssii täydestä sydämestään, se on yksinkertaisesti kaunista katseltavaa."
DAV I S O N K E R TO O
Anna Tervahartiala www.danceabilityfinland.com
LEVYT
Kimmo Jylhämö, Hannele Huhtala, Pertti Laesmaa & jari tamminen
Tuomo J. Autio: s Groovy Moments & Melodies. Prophone Records 2011. B BBU: b hooks. bell M Mishka/ M Decent Mad 2 2012. V/A: Leijonat 2012. Sony music 2012. C Cowboy Junkies: W Wilderness. 2 2012. Lana Del Rey: Born To Die. 2012.
On hetki kiitellä
Rauno Lehtinen (19322006) tuli vuosia sitten yllättäen kuuntelemaan kitaristi Tuomo J. Autiota helsinkiläiselle jazzklubille ja pyysi saada kuulla sävellyksensä On hetki. Hän oli kuullut, että tämän kappaleen melko vapaa tulkinta oli usein ollut encorena ohjelmistossa. Hän kuunteli hyvin tarkkaavaisesti ja tuli kiittämään Autiota jälkeenpäin. Kun tänä vuonna olin kuuntelemassa Autiota Sture Jazz Barissa huomasin, että pöytäseuraani kuuluva lady lauloi biisiä ääneti mukana ja lähes kyyneleet silmissään. Kappaleen päätyttyä lady kertoi, että Lehtinen oli tullut kiittämään häntä oikein kädestä pitäen hänen tulkinnastaan 1990-luvun lopulla. Lehtisen sävellyksistä tämä levyprojekti on lähtenyt liikkeelle, mutta levyllä on paljon muutakin. Asialla on Aution lisäksi Antti Rissasen johtama The Great Helsinki Swing Big Band & Strings. Taltiot ovat kahdesta Savoy-teatterin konsertista ja yhdestä studiossa pidetystä livesessiosta. Täydellistä nautintoa. Soveltuu hyviin hetkiin. (PL)
Murros
Useimmat ihmiset tykkäävät musiikista. Sitä on kiva kuunnella. Kun levymyynti kuitenkin laskee kuin se eläimen häntä, pitää musiikin tuottamiseen väistämättä uppoavat rahat haalia kasaan uusin keinoin. Aikanaan musiikkiteollisuus maalaili uhkakuvia, joissa äänilevy tappaa musiikin, koska se syö keikkapalkkiot. Toisin kävi. Levymyynnin kuihtuminen on palauttanut muusikoiden tulojakauman takaisin vanhaan malliin, jossa keikkailu tuo isomman osan tuloista. Mutta kyllä niille taltioillekin kysyntää piisaa, ja uudet avaukset ovat tervetulleita. Newyorkilainen vaatemerkki Mishka NYC on julkaissut mainioita albumeita/mixtapeja, jotka tietenkin mainostavat firman oikein muodikkaita vaatteita. Esimerkiksi Mishkan hiljattain julkaisema BBU:n Bin Laden Blowin' Up tai vaihtoehtoisesti Brown, Black and Ugly bell hooks on kiukkuinen mutta hauska ja ennen kaikkea hyvin rullaava pläjähdys poliittista räppiä. Sen voi ladata ilmaiseksi osoitteesta mishkanyc.bandcamp.com (JT)
Soumi Suomalaisille!!1 l i ill !!
Lätkän MM-skaballa ratsastava kokoelmalevy Leijonat 2012 on kuin autokolari: jotenkin se kiinnostaa, mutta samalla toivoo ettei sitä olisi koskaan tapahtunut. Levyn avaa Porilaisten marssi ja päättää Finlandia, näiden välissä muun muassa Klamydian ja Elonkerjuun jäsenistä koottu Vesku Jokinen & Sundin pojat esittävät Olen suomalainen -coverin sekä Jare & VilleGalle feat. Freeman -kombo klassikon Karjala takaisin. Vaikka päällimmäinen tunne on kauhu, niin jotenkin lämmittää ajatus monikansallisen panimojätin kaljaa ryystävästä miehestä, joka on pukeutunut intialaisesta puuvillasta Malesiassa ommeltuihin vaatteisiin ja jonka kaulassa roikkuu perulaisesta kullasta valmistettu, Ruotsin hovilta lainattu vaakunaeläin leijona ja joka yhdysvaltalaisia apinoiden pitää lapasta sydämellään kuunnellessaan suomenruotsalaisen sanoittamaa, saksalaisen säveltämää Maammelaulua ja joka matsin päätyttyä hoilaa japanilaisen karaoke-perinteen riivaamana italialaista käännössävelmää Olen suomalainen. (JT)
L Lehmipoikanarkkarit kk it
Jotkut levyt ovat mielentiloja, jotka eivät katoa. Minulle sellainen on torontolaisen vaihtoehtokantribändi Cowboy Junkiesin The Caution Horses vuodelta 1990. CJ on tunnettu ainakin Oliver Stonen elokuvassa Natural Born Killers olevasta Sweet Jane -coverista. Levy ei ole mestariteos, mutta poreilee parhaimmillaan laulajan Margo Timminsin äänen sinisissä syvyyksissä. Tunnelma on hypnoottisen flegmaattinen. Muut CJ:n levyt eivät minua ole ihmeemmin koskettaneet, mutta nyt The Wilderness -levyllä (neliosaisen The Nomad -sarjan viimeinen levy) etenkin kappale Idle Tales jatkaa nostalgista kohotusta. Ja mitäpä muuta pop-musiikki on kuin nostalgiaa, kuten joku suuri ajattelija on sanonut? Ja mistäpä muusta, tylsät ja silti eteenpäin puskevat tarinat syntyvät kuin tästä: "Whether it starts with an earthquake / or the tears of a few grieving women / I don't know" Ja kun takatalvi tekee tuloaan, ei voi muuta kuin sympata levyn lopetusraidan kiteytystä: "Or maybe I'm just getting old, 'cause, fuck, I hate the cold." (KJ)
Ihan kivaa indiemuovia
Newyorklainen Lana del Rey tuntuu olevan eräänlainen kummajainen: Britney Spearsin näköinen 25-vuotias nainen synkissä tunnelmissa laulamassa vähän laiskalla äänellä. Levyn ensimmäinen, viime syksynä julkaistu todellinen hitti on Video Games -kappale. Siinä Lana Del Rey kertoo parisuhteesta, rakkauden yksinkertaisuudesta ja hauskanpidosta. Mikä arkisuuden ylistys onkaan kertosäkeen lakoninen toteamus, että "pelataan videopelejä". Diet Mountain Dew -kappale hämmentää: onko tätä käytetty Mountain Dew -juoman mainoksessa? Lana Del Rey laulaa kappaleen lopussa, että "You're no good for me. But baby, I want you, I want you." Eh, eihän ne virvoitusjuomat tosiaan hyväksi ole, mutta aina sitä haluaa sitä vaaran tunnetta. Born To Die sisältää pop-koukkuja, jylhää tunnelmaa mutta myös tyhjää muovia. Ihan kiva levy, mutta ei sen enempää. Katsotaan jos mielipiteeni levyn tasosta muuttuu sitten taas syksyn hämäryyksissä. Kevään energiaa tästä sadcoreksikin kutsutusta musiikkityylistä ei oikein saa. (HH)
MUSIIKKI
3
2012
49
19.4.
SÓLSTAFIR & HEXVESSEL Helsingin Nosturissa, 20.4. Tampereen Yo-talolla, 21.4. Jyväskylän Lutakossa, 22.4. Oulun Nuclear Nightclubissa & 23.4. Turun Klubilla.
5.4.
OLAVI UUSIVIRTA Salon Keikkamestassa, 6.4. Tampereen Yo-talolla, 7.4. Kalajoen Dyynissä, 8.4. Kokkolan Kaarlessa, 11.4. Helsingin Tavastialla, 14.4. Vantaan Silkkisalissa & 1.5. Jyväskylän Lounaispuistossa.
STELLA,10-vuotiskiertue 4.4. Helsingin Tavastialla, 5.4. Tampereen Yo-talossa, 6.4. Mikkelin Vaakunassa, 7.4. Turun Koomassa & 8.4. Joensuun Kerubissa.
Trane tulee Espooseen
Coltrane kävi aikoinaan Stadissa, Kulttiksella, en ollut paikalla, koska olin kiinnostuneempi tytöistä. Jan Garberekia on sanottu Norjan Traneksi. Nyt hän saapuu April Jazziin Espooseen. Tällä kertaa en missaa. Kait vieläkin olen kiinnostunut tytöistä, mutta he eivät enää niinkään minusta. Onhan tässä välillä ehtinyt hujahtaa 50 vuotta. Garberek syntyi Mysenissa vuonna 1947 entisen puolalaisen sotavangin ja norjalaisen maanviljelijän tyttären ainoaksi lapseksi. Tuolloin parikymppinen Coltrane oli juuri tehnyt ensimmäisen Hot House -levynsä neljän muun Melody Mastersin riveistä poimitun muusikon kanssa. Coltranen kuoleman (1967) aikoihin Garberek alkoi lyödä itseään läpi eurooppalaisissa jazzpiireissä. Vielä laajempaa tunnettuutta hän sai soittaessaan Keith Jarrettin Euroopan-kvartetissa 1974 alkaen ja
K
UN JOHN
esiintyessään solistina kahdessa Jarrettin orkesteriteoksessa. Kummallakin Tranella on ollut yhteisenä piirteenä tinkimättömän harjoittelun kautta löytää oma äänensä itsensä. Yhteistä on myöskin laaja kiinnostus erilaisiin musiikin alueisiin ja uskontoihin. John Coltranen tavaramerkki oli "sheets of sounds", ääniviipaleita raivokkaan nopeita sointujen vastakkainasetteluja, joista luotiin saumaton musiikkikudos. Jan Garberek taas haluaa osoittaa, että yksikin sielukas ääni voi olla paljon vaikuttavampi kuin näppärin täyteen ahdettu soolo. Yhtä kaikki. Samaa päämäärää tavoitellaan.
Pertti Laesmaa Jan Garberek Group feat. Trilok Gurtu. Espoon Tapiolasalissa 26.4. kello 19.30. Jan Garberek (s), Rainer Brüninghaus (p), Yuri Daniel (b), Trilok Gurtu (per).
kossa, 7.4. Joensuun Kerubissa, 8.4. Porin Montussa, 13.4. Salon Keikkamestassa, 14.4. Euran Osman Tuvassa, 27.4. Kuopion Henry's Pubissa, 28.4. Vaasan Royal Night Clubissa, 4.5. Kalajoen Dyynissä, 5.5. Kokkolan Kaarlessa & 11.5. Helsingin Nosturissa. WEEPING WILLOWS 25.4. Turun Klubilla, 26.4. Tampereen Klubilla, 27.4. Joensuun Kerubissa & 28.4. Helsingin Virgin Oilissa.
Helsingin Tavastialla. STEVE `N' SEAGULLS Tahkon Piazzassa. CATS ON FIRE Helsingin Kuudennella Linjalla.
7.4.
25.4. IMPERIAL STATE ELECTRIC
Helsingin
Tavastialla.
26.4. HAPPOR ADIO
Oulun 45 Specialissa.
BR AINBASHERS
201 2
TO U R :
27.4. JUKK A POIK A & SOUND EXPLOITATION
FESTIVAALIT
2012, kansanmusiikkifestivaalin esiintyjinä muun muassa Suden aika, Wimme, Hohka, Mimmit, Taikatuu & Juurikadun orkesteri, useita esiintymispaikkoja, pääpaikka on Sellosali, 9.14.4., www.juurijuhla.fi JYVÄSKYLÄ J YROCK , 24 artistia & kaupungin parhaat tiskijukat, joukossa Risto & Wilunki 3000, Räjäyttäjät, Siinai, Magyar Posse, Laineen Kasperi & Palava Kaupunki, 20.21.4., www.jyrock.fi
ESPOO JUURIJUHL AROTFEST
DoomsDay Sounds, 62, Shatterling, Tuff & Zutsuu|Teknoaidi Kuopion Resistori Klubilla. 8.4. VON HERTZEN BROTHERS Jyväskylän Lutakossa. 11.4. JUNGLE BROTHERS Helsingin The Venuessa & 12.4. Turun Klubilla. 13.4. PROFANE OMEN & CARNAL ATION Tampereen Yo-talolla. REGINA Tampereen Klubilla. PASA & SECOND HAND HASSELHOFFS Vantaan Tikkurilan Vernissassa. STEVE `N' SEAGULLS Jyväskylän Londonissa. ESHAM Helsingin Virgin Oilissa. L ADY ESC APE Tampereen Varjobaarissa. 14.4. RUSSI AN CIRCLES Helsingin Virgin Oilissa. PARIISIN KE VÄT Ähtärin Club B52:ssa. DE ATH HAWK S & V ILLE PIRINEN COMBAT SCHOOL Tampereen Klubilla.
16.4. OF MONTREAL , BURNING HEARTS, YIP
BAND
28.4. PARIISIN KEVÄT
Tampereen Yo-talolla. Helsingin TavastiHelsingin Kuuden-
alla.
29.4. CHELSE A WOLFE
nella Linjalla.
MUUT
7.4. R AVE SAVES, Suomen suurin elektronisen musiikin hyväntekeväisyystapahtuma Helsingin Virgin Oilissa, illan lipunmyynnin koko tuotto lahjoitetaan Amnesty Internationalin Suomen-osaston toimintaan. 11.4. ITÄMERI HAISEE!, puhumassa Martti Komulainen, Nora Forssman & Jussi Heikkinen, musiikkia tarjoavat Yleislakko, Getawaycab & the Min-Mins, kello 18 Turun Klubilla. 21.4. OCCUPY K AISANIEMI -R AUHANKON-
DECEIVER
Helsingin Tavastialla.
18.4. SUPERSCAR & THE RIVERS OF MARS
ROCK, POP, HIPHOP, ELEKTRO, INDIE, FOLK
4.4. DEN SVENSK A BJÖRNSTAMMEN & CS-
Tampereen Yo-talolla.
20.4. PARIISIN KEVÄT
Savonlinnan Hap-
pytime Baarissa.
BARREN E ARTH, BEFORE
esiintyy iso joukko artisteja Heinäsirkasta Kristiina Halkolaan, Yonasta PANDin kuoroon, juontaa Jorma Uotinen, kello 19 Ravintola Kaisaniemessä.
SERTISSA
1.5. VAPPUMATINEA: MARTTI SERVO & NA-
Helsingin Korjaamolla. L ADY Helsingin Kuudennella Linjalla.
TAR VARONEN
ESCAPE
5.4. PELLE MILJOONA UNITED FEAT. TUMPPI
Tampereen Klubilla. MUSTA SCH Helsingin Tavastialla. OM & DEATH HAWK S Helsingin Nosturissa. FRENCH FILMS, Loiva-klubi Lahden Seurahuoneella.
6.4.
THE DAWN, MYGR AIN & DAMNGOOD Joensuun Kerubissa. LOOPTROOP ROCKERS Kuusamon Rukan Pisteessä & 21.4. Helsingin Virgin Oilissa. STEVE `N' SEAGULLS Tampereen Bricksissä 20.21.4. 21.4. L ADY ESCAPE Seinäjoen Bar 15:ssä.
22.4. IMMORTAL TECHNIQUE & MOHAMMED
PANDER
Tampereen Yo-talolla.
KLUBIT
5.4. DJ THOMAS GOLD Helsingin Fredan Tivolissa. BOOGALUMBIA! -klubi Rovaniemen Café Kauppayhtiöllä. 6.4. BOOGALUMBI A! -klubi Oulun Never Grow Oldissa.
ALI
Helsingin Nosturissa. Helsingin
23.4. THE DØ, ZEBR A AND SNAKE
JOOSE KESK ITALO & KOLMA S MA A-
Turun Dynamossa. MUSTA S Tampereen Pakkahuoneella. PAR IISIN KEVÄT Joensuun Kerubissa. MOKOMA
ILMANPALO CH
Tavastialla.
24.4. RED FANG, BL ACK TUSK
Helsingin Ta-
vastialla.
Pop & Jazz Konservatorio
täyttää tänä vuonna 40 vuotta!
40-vuotistoimintaa juhlistetaan
lukuisilla konserteilla!
EfratiDesign
KIRJALLISUUS
50
3
2012
KIRJALLISUUS
Pure ruokkivaa kättä
Venla Hiidensalon yhteiskunnallinen esikoisromaani jakelee täsmäiskuja mediamaailman arkoihin paikkoihin.
pimuksen kirjastani. Olin aivan Maria Vartiainen Hiidensalon käsimykistynyt." nukke, jonka kautta hän voi sanoa, Julkaisupäätöksen jälkeen mitä mieltä todella on lehtimaailHiidensaloa on viety. Kustantaja masta? on markkinoinut kirjaa näkyväs"Joo, teoshan on täysin omati: se on nostanut Hiidensalon elämäkerrallinen", Hiidensalo kasvot jopa kevään uutuuksista naurahtaa. "Muun muassa näin kertovan esitteen kanteen. Tuo- olen valmistautunut vastaamaan tähän kysymykretta kirjailijaa on seen, koska aropastettu kohtaavaan, että hahmaan media. Hän mon ja minun on esiintynyt kusyt tyn välille on helptantajan pressissä On syn htien po vetää yhtäja istunut kirjailijale n läisyysmerkit." tapaamisissa. Onnaiste äivääHiidensako hän siis päässyt eiskap o. s uusiin piireihin? lo vakavoituu. t osas "Enpä oikeasHän korostaa, taan, sillä useat nyt että vaikka tapaamani kirjailijat tunteekin kuovat sellaisia, joita olen joskus vaamansa maailman omakohtaihaastatellut", paljon kulttuuriai- sesti, romaani on silti fiktiota. heista kirjoittava toimittaja vas"Olen työskennellyt vapaataa. na toimittajana vuodesta 1997, R O M A A N I H A H M O Maria Vartiaija kaikenlaista on tullut vastaan. nen on freelancetoimittaja ja yk- Eteeni on lyöty selkeästi laittosinhuoltaja aivan kuten luojansa mia sopimuksia, ohitseni on palVenla Hiidensalo. Molemmilla on kattu ihmisiä ja vaikka mitä. Nyt, Facebook-tili ja taipumus tilata lehtitalojen pakottaessa journatarpeetonta tavaraa netistä. Onko listeja allekirjoittamaan riistoso-
Klaus Welp
JOS RAHASTA SOVITAAN
L E H T I TA L O S S A suunnitellaan
E E - I I huolestuta" Venla Hiidensalo, 36, sanoo hieman venyttäen. Hän ei ole huolissaan uransa jatkumisen puolesta, vaikka suomii esikoisromaanissaan säälimättä juuri omaa alaansa. "Kyllä fiksut ihmiset alalla ymmärtävät. He haluavatkin, että alan epäkohdista puhutaan." Venla Hiidensalo on kollegani, ja sen vuoksi tunnen hänet jo vuosien takaa. Hänen romaaninsa Mediahuora kertoo freelance-toimittajasta. Toimittajien ryhtyminen kirjailijoiksi on meillä yleistä, ja siksi toimittaja haastattelee toimittajaa -tilanteeseen päädytään väistämättä tämän tästä. Ulla-Maija Paavilainen, Pauliina
Susi, Juha Itkonen, Miina Supinen, Anu Silfverbeg, Anna-Kaari Hakkarainen, Pekka Hiltunen... Miksi toimittajat kirjoittavat kirjoja? "Kullakin on omat syynsä, uskon, mutta se, miksi toimittaja saa kirjan myös valmiiksi, perustuu kirjoittamisrutiiniin. Me olemme tottuneet kirjoittamaan kurinalaisesti, vaikkei huvittaisikaan. Minullakin on periaatteena kirjoittaa joka päivä ainakin puoli tuntia, oli mikä oli." Mediahuora ei kuitenkaan valmistunut puolen tunnin päivävauhdilla, vaan paljon nopeammin. Kriittisen korkeakoulun kirjoittajalinjalla syntynyt idea jalostui kirjaksi alle puolessatoista vuodessa.
Mediahuoran päähenkilö Maria Vartiainen seikkaili absurdinoloisissa tarinoissa, joilla Hiidensalo huvitti kurssitovereitaan illanvietoissa. "Sitten kirjoittajakoulun tutorini, kustannustoimittaja Lotta Sonninen, innostui Maria Vartiaisesta ja tarinoiden yhteiskunnallisesta vireestä. Jätin jo vuosia valmistelemani historiallisen romaanikäsikirjoituksen ja keskityin Maria Vartiaiseen. Kirjoitin iltaisin ja öisin, kun muut työt oli tehty." Kirjoittajakoulun viimeisenä päivänä Hiidensalo oli kaivelemassa vihkojaan ja kyniään laukustaan, kun Sonninen tokaisi, että arvaa mitä. "Hän kertoi, että Otava haluaa tarjota minulle kustannussoALUSSA
hautajaislehteä, jossa esiteltäisiin vaihtuvia arkkutrendejä ja suruasumuotia. Tämä on yksi esimerkki niistä mediamaailman absurdiuksista, joita Venla Hiidensalon romaanissa Mediahuora vilisee ja jotka ovat jo lähes totta. Mediahuora on mustan huumorin romaani, välillä tympeänoloinen ja tylykin. Huumoria ei selitellä. Kirjan maailmassa on jotain todella tuttua. Toden totta, sehän on meidän maailmaamme.
FR E E L A N C E TOI M I T TAJ A
ni pohtii yksinhuoltajuutta, yksinäisyyttä, yksityisyyttä, kaiken nopeutumista ja pirstaloitumista. Hiidensalo tavoittaa nykyihmisen päättämättömyyden tuskan liian monien ja tarpeettomien mahdollisuuksien edessä kuten silloin, kun Vartiainen yrittää ostaa täytekakkua ja häneltä tivataan, haluaako hän lakkaa vai hillaa.
M E D I A H U O R A on nelisatasi-
Maria Vartiainen haluaisi puida yhteiskunnallisia epäkohtia ja kirjoittaa asioiden taustoista ja syy-yhteyksistä, mutta tällaiselle journalismille ei lyhytjänteisessä lehtimaailmassa ole sijaa. Vartiaisen myöntymistä ympäröiviin olosuhteisiin on raskasta seurata. Raskasta myöntyminen on myös Vartiaiselle, joka vertaa työtään huoraamiseen. Välillä hän purskahtaakin nauramaan väärissä paikoissa. Nauru on kapinaa, jota hän ei suunnittele. Se vain tapahtuu. Mediamaailman lisäksi romaa-
vuinen teos ja teemoiltaan vahvasti yhteiskunnallinen, mutta yllättävän helppolukuinen. Ei köykäinen, mutta eri lajityyppien sekoitus kuljettaa lukijaa kuin itsestään: tekstissä nykytason kanssa vuorottelevat Vartiaisen lehtijutut, takaumat, Facebookstatukset ja lyhyet, kuivahumoristiset dialogit haastateltavien tai pomon kanssa. Vaikka Mediahuora kertoo mediamaailmasta, ei sen perusvireestä innostuakseen tarvitse olla toimittaja tai julkkis: päähenkilön ongelmat ovat yleisinhimillisiä. Tapahtumien tiukka sidos nykyhetkeen tuo ongelmat ja ehkä ratkaisutkin lähelle.
Kirsi Haapamatti Venla Hiidensalo: Mediahuora. Otava 2012. 411 s.
KIRJALLISUUS
pimuksia ja kieltäessä toimittajia puhumasta palkkioistaan, aihe on entistä ajankohtaisempi." Romaanihenkilö Maria Vartiaista harmittaa, kun hänen kirjoittamansa yhteiskuntakriittiset jutut muovataan toimitusten myllyssä myyväksi viihteeksi. Hiidensalo kertoo itsekin havainneensa, että juttujen tarkoitushakuinen editointi on laajentunut keltaisesta lehdistöstä naistenlehtiin. "On syntynyt eräänlainen naistenlehtien seiskapäivääosasto. Niissä nostetaan haastattelussa pikkuasiana esille tullut seikka näyttävästi kanteen. Se hävettää minua." T O I M I T TA J A - K I R J A I L I J A Hiidensalo on viime kuukausina jättänyt journalistin työt vähemmälle. Hän kirjoittaa yhä mediakritiikkipalstaa Nykypäivään ja pitää kirja-
3
2012
51
palstaa Maalaisunelmia-lehdessä, mutta suurin osa ajasta menee fiktion kirjoittamiseen ja Mediahuoran markkinoimiseen "Haaveeni on, että voisin jatkossa keskittyä yhä enemmän vapaaseen kirjoittamiseen. Tekijänoikeuspalkkioilla elää vain harva kirjailija, joten tuskin tulen koskaan jättämään toimittajan työtä kokonaan. Sitä paitsi minä rakastan journalismia." Haastattelua seuraavana päivänä saan kaverikutsun Facebookissa. Sen on lähettänyt Maria Vartiainen. Otava ja sen esikoiskirjailija Venla Hiidensalo ovat käyttäneet sosiaalista mediaa Mediahuoran markkinoinnissa ahkerasti ja taiten. Pian näen, mistä Maria Vartiainen tykkää.
Kirsi Haapamatti
Länsituristi etsii itseään
Kriitikko ärsyyntyy Merja Mähkän matkakirjasta mutta tirauttaa lopussa kyyneleet. Mitä tapahtui?
lähti puoleksitoista vuodeksi kiertämään maailmaa ja kirjoitti reissustaan kirjan, joka närkästyttää. Ensimmäisenä kirjassa ärsyttää jo takakansi. Siinä julistetaan, miten jokainen voi lähteä ja tulla takaisin. Saivartelua tai ei, valtaosa suomalaisista ei pysty koskaan irrottautumaan arkisesta oravanpyörästä, vaikka elämän tasainen harmaus kuristaisi kurkkua. Häiritsevää kirjassa oli myös varakkaan pohjoismaisen itsensäetsijän ja köyhyydessä kamppailevien kehitysmaiden kansalaisten välinen räikeä ero. Eniten sisäistä viherpiipertäjääni Ihanasti hukassa -kirjassa rassasi kuitenkin reppumatkaajan länsimainen asenne. Johtuuko sitten tässä tapauksessa lukijan liian tiukasta piposta, lepakon tilaaminen ruoaksi Laosissa ja kilpikonnilla, gekoilla ja muilla eläimillä maustetun LaoLao-viskin siemaileminen on mielestäni epäeettistä. Moni muu varmasti on sitä mieltä, että maassa maan tavalla ja yksi aatteellinen turisti ei maailmaa pelasta. paikkeilla tajusin kaikesta huolimatta taittelevani sivujen kulmia merkiksi niistä kohdista, jotka haluan muistaa. Oivaltavia elämänoppeja, hyviä vinkkejä, jos sitä vaikka joskus itsekin tohtisi lähteä edes Eurooppaa kauemmas... Pakko se on myöntää, että Mähkä on kokenut matkailija ja
K I R J A N P U O L I VÄ L I N
M
ERJA MÄHK Ä
kirja on pullollaan kiinnostavaa tietoa maista, joissa hän matkansa aikana pysähtyi. Mähkän 543 päivän seikkailu on niin uskomaton, että olisi sääli, jos sitä ei olisi tallennettu kansien väliin. Ristiriitaisia tuntemuksia herättänyttä kirjaa oli vaikea laskea käsistä. Mähkän seikkailut pyörivät päässä lenkilläkin, ja välillä kirjaa lukiessa olo muistutti tunnetta, kun on itse ylittänyt itsensä tai tehnyt jonkin riemastuttavan uuden löydön. Kaikesta närkästyksestä huolimatta kirjan viimeisillä sivuilla suhde seikkailija-Merjaan oli muodostunut jo niin vahvaksi, että tirautin pienet itkut viimeisen, hiukan kliseisen elämänohjeen kohdalla.
Maaret Väkinen Merja Mähkä: Ihanasti hukassa & miten sieltä pääsee pois, 543 päivän reppumatka. Tammi 2012. 254 s.
Miksi mannermaisen filosofian mahtihahmo ja ekologisen ajattelun edelläkävijä Martin Heidegger uskoi vuonna 1933, että
Adolf Hitler
on Saksan ja Euroopan tulevaisuus? Entä miksi "lännen vaarallisin filosofi" Slavoj Zizek kehuu Heideggerin militantismia?
Tere Vadén kertoo kaiken. Teos kaupoissa huhtikuussa.
52
3
2012
POLIITTINEN KIRJA
Ajatelkaas nyt vähän!
Kahdeksankymppinen nuortenkirjailija Rauha S. Virtanen ei pelkää tunnustaa väriä.
VA S E M M A LL A H A N
tässä ollaan. On oltu seiskytluvulta asti, jolloin se jonkinlainen poliittinen herääminen tapahtui. Siellä on sitten pysytty", Rauha S. Virtanen sanoo. Virtanen tunnetaan suomalaisen tyttökirjallisuuden klassikkoihin kuuluvasta Selja-sarjasta, joka ilmestyi 1950- ja 60-luvuilla.
Moni yllättyi, kun Virtanen kirjoitti 2000-luvulla sarjaan kaksi jatko-osaa, jotka ovat kaukana idy idyllisyydestä ja herttaisuudesta. Seljalta maailman ääriin (2001) ja S Seljan Tuli ja Lumi (2009) -kirjois joissa tamperelaiset Seljan sisaruk rukset ovat kasvaneet aikuisiksi ja t tempautuneet 70-luvun pyörteis teisiin. Keskiössä ovat Chilen tapah pahtumat, ja monet Seljoistakin ova ovat verisen vallankaappauksen keskellä. Suomeen jääneet per perheenjäsenet järjestävät solidaa daarisuustapahtumia ja asuvat van vanhaan kouluun perustetussa kom kommuunissa. Joidenkin lukijoiden mielestä siir siirtymä sarjan aiemmasta lintuk tukodosta Chilen tragediaan oli liia liian suuri, jopa luonnoton harppau paus. Virtanen ei kuitenkaan ole sam samaa mieltä. "Seljan sisaruksilla oli tämmöistä hinkua jo niissä varhaisissa kirjoissa. Heitä vaivasivat omantunnonkysymykset: m miten ihminen eläisi oikein." Jo alkuperäisessä sarjassa päähen henkilöt perustivat Maailmanparantajien kerhon. "He ajattelivat. Ja ne, jot-
ka ajattelevat, päätyvät lopulta joihinkin tuloksiin."
S. Virtanen aloitti kirjoittamisen, hän ei omien sanojensa mukaan tiennyt politiikasta yhtään mitään. 1960-luvulla radio ja televisio olivat kuitenkin täynnä valistusta, ja kokopäivätoimisella kirjailijalla oli aikaa istua
KUN R AUHA
otka "Ne, j at, lev ajatte opulta ät l päätyv tuloksiin." in joihink
kotona lukemassa ja ajattelemassa myös niitä manifesteja, joita koululaispolitiikkaan osallistuneet lapset kantoivat äidilleen. Vuonna 1970 ilmestyi Joulukuusivarkaus, joka käsitteli kuilua rikkaiden ja köyhien välillä, ja muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyi koululaispolitiikasta kertova Lintu pulpetissa. Siitä
Virtanen joutui taittamaan peistä kustantajansa kanssa. "Haluatko sä, että Suomesta tulee sosialistinen, haluatko sä semmoisen järjestelmän kuin tuolla Neuvostoliitossa", Virtanen valittaa surkealla äänellä kustannustoimittajaa matkien ja nauraa päälle. "Aikaisemmin panin kirjoihin jotenkin varovasti niitä asioita, jotka herättivät minussa vastahankaisuutta. Vähitellen minusta tuli rohkeampi. Halusin vastakkainasettelua, että ajatelkaas nyt vähän!"
vuosikausien ajan sanonut sanottavansa ja kirjoittanut muiden paheksunnasta piittaamatta. Sama pätee poliittisen värin tunnustamiseen. "Ihan kuin vasemmistolaisia ajatuksia olisi erittäin paljon ilmassa nykyaikana", Virtanen iloitsee. Toisaalta nykyvasemmisto tuntuu hajonneen pieniin ryhmiin. "Ei ole mitään yhtenäistä linjaa. Kaikki vain ahertavat omalla tontillaan." Lisääntyneestä suvaitsevaisuudesta huolimatta vasemV I R TA N E N O N
mistolaiset ideat tai politiikka ylipäänsä eivät ole löytäneet tietään nuortenkirjoihin. Virtanen seuraa aktiivisesti nuortenkirjallisuutta ja pitää kotimaisia kirjailijoita taitavina. Epäpoliittisuus kuitenkin hämmentää häntä. "Politiikka on nuortenkirjoissa selvästi tabu. Pelätään kuollakseen sitä, että vaikutetaan nuorten mieliin poliittisesti, että niitä ohjataan johonkin suuntaan", Virtanen sanoo ja meinaa kiihtyä. Poliittisen nuortenkirjallisuuden tienraivaaja ei tyydy ainoastaan edelläkävijän viittaan. Kahdeksankymppisellä, pirteällä Virtasella on parhaillaan työn alla uusi kirja. Hän keräsi siihen materiaalit jo 1970- ja 80-luvuilla Euroopan sosialistisissa maissa matkustellessaan. Vielä ei ole varmaa, tuleeko teoksesta matkakirja vaiko sittenkin romaani. Runsasta materiaalia täytyy vielä karsia kovalla kädellä ja sille täytyy löytää oikea muoto.
Oona Juutinen
KIRJAT
mirkka hietanen, hanna kärppä, j liesaho & kati pietarinen , jan
Karl Ove Knausgård: Taisteluni. Like 2011. 500 s. . Marja Björk: Prole. Like 2012. 212 s. Katja Kettu & Krista Petäjäjärvi: rvi: Pimppini on valloillaan. WSOY 2012. 250 s. T Tommi Melender: er: Lohtu. L WSOY 2011. W 288 2 s. M Marguerite Yourcenar: Y Tulet. T Teos T 2011. 174 1 s.
Kirjallinen maanjäristys
Ruotsissa asuva norjalainen Karl Ove Knausgård on pistänyt Skandinavian kirjallisuuspiirit sekaisin. Kuusiosainen omaelämäkerrallinen Min Kamp -sarja on syystäkin vähintään keskisuuri kaunokirjallinen maanjäristys. Tunnustuksellinen kirjallisuus on vanhaa perua, ja meiltäkin löytyy hienoja genren edustajia, mutta Knausgårdin ote on niin rehellinen ja suora, että harva on aiemmin edes uskaltanut pyrkiä vastaavaan. Sarjan ensimmäinen osa saa alkunsa kirjailijan isän kuolemasta. Seuraavat 500 sivua tarina velloo ajassa edestakaisin niin koukuttavasti, että lukemista on täysin mahdoton lopettaa. Isän hautajaisjärjestelyt muodostavat taustan tapahtumille, jotka sijoittuvat pääasiassa nuoruuteen. Esseemäiset osiot tuovat omaperäisen ja älykkään lisän muutoin arkiseen ja tunnistettavaankin tarinaan. Knausgård on ollut kahdesti ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Min Kamp -sarjan käännösoikeudet on myyty 15 maahan, ja jokunen oikeustapauskin on vireillä. Vasta ensimmäinen osa on käännetty suomeksi, ja seuraavia joudutaan odottelemaan, joten suosittelen jokaiselle pikaista ruotsin tai norjan kielen kurssia, jos kouluopit ovat päässeet ruostumaan. (JL)
Ikuinen väliinputoaja
Marja Björkin uusin kirja Prole paneutuu naisen maailmaan. Björk kuvailee oivallisesti 1970-luvun Suomessa vallitsevaa vastakkainasettelun aikaa pienessä Pankakosken kylässä. Prolen nuori päähenkilö häpeää kouluttamatonta perhettään ja sekasotkua, jonka vanhempien ero saa aikaan. Häpeä seuraa aikuisuuteen asti, eivätkä edes työt ja uudenlainen elämä saa sitä katoamaan. Tärkeintä on eronteko tytön ja perheen välillä. Hän ei ole niin kuin laiskat veljensä, jotka eivät saa mitään aikaiseksi. Hän ei ole eksynyt isänsä, joka ei saa enää elämäänsä kasaan. Ja kaikkein vähiten tyttö on oma äitinsä, joka itsekkäästi juoksentelee tansseista toisiin menetettyjen unelmiensa perässä. Björk pitää jännitystä yllä kirjan viimeisille sivuille asti. Muutaman päivän makustelun jälkeen kirjan huuma alkaa kuitenkin laskea, ja kirja muuttuu vähitellen mukiinmenevyydeksi eikä tarjoa sen enempää pohdittavaa. Tämähän voisi olla jonkun elämäntarina. (HK)
Kutsu vapauteen
Katja Ketun ja Krista Petäjäjärven toimittaman Pimppini on valloillaan -kokoelman kirjopistoilla ja vaaleanpunaisilla kukkasilla koristeltu kansi ei ensimmäisellä silmäyksellä vakuuta. Mieleen muistuvat teinivuosien hempeät tyttökirjat, joissa oli söpöjä poikia, vaivihkaa vaihdeltuja lappuja, tirskahduksia ja tietenkin onnellinen loppu. Mutta tässä kirjassa ei ole onnellista loppua. Pimppini on valloillaan avaa näkökulman kaikenikäisten naisten kovaan maailmaan, jossa oma minuus määrittyy tavalla tai toisella ulkopuolisten, etenkin miesten katseiden kautta. Pukeudummeko paljastaviin vaatteisiin omaksi iloksemme vai siksi, että toteutamme tällä tavoin vastakkaisen sukupuolen tahtoa? Kirja on jaoteltu kuuden asiantuntijaesseen pohjalta seksuaalisen vallankäytön erilaisiin ilmentymiin. Faktatiedon ympärille kootut naiskirjailijoiden ja -toimittajien äänet muodostavat värikkään kokonaisuuden, jossa tarinat nivoutuvat yhdeksi toinen toistaan täydentäen. Ikävä kyllä Pimppini on valloillaan ei tuo juuri mitään uutta. Se herättelee kuitenkin lukijaansa havainnoimaan seksuaalisilla kuvilla kyllästettyä ympäristöä ja median mahtia. Kirja on hyvää luettavaa paitsi tytöille ja naisille, myös pojille ja miehille. Kenties sitä voisi kuvailla jopa tulkiksi sukupuolten välillä. (HK)
Lohtu=kosto
Lohdun päähenkilö Elis Mäki aikoo elää vuoden ja päättää sitten, jatkaako elämäänsä vai ei. Kertojan tarinaa rikkoo tämän lapsuuden ystävän, Suomen kuuluisimman ja ristiriitaisimman elokuvaohjaajan, sähköpostit, joissa Johan Rautio vuodattaa rujoa ja rahan kerjäämisen täyteistä eloaan perseennuolijoiden keskellä. Mitä pidemmälle kirja etenee, sitä enemmän Eliksen ja Johanin ajatukset elämän eksistentiaalisesta tuskasta ja perisynnin kaipuusta kietoutuvat yhteen. Kummankin puheääni on samanlainen sartremaisen satiirinen, epäileväinen ja lohduton. Päähenkilöt eivät ole kuitenkaan missään nimessä pahoja ainoastaan aitoja ja rehellisiä elämää suuremman surun ja tarkoituksettomuuden edessä. Teoksessa käsitellään elokuvaa pyhänä taidemuotona. Ohjaaja Rautio on sähköpostien valossa ystävänsä Eliksen mielestä pelkkä egomaanikko, mutta paljastuu kuitenkin samanlaiseksi herkäksi runkkariksi kuin ystävänsä. Koston teema vahvistuu loppua kohden, ja Rautio päätyykin jakamaan elokuvien kautta kostonhimoaan "paskamahoille", koska on liian pelokas käyttääkseen suoraa väkivaltaa. Melenderin teksti on mahtavaa ja kielikuvat virkistäviä. Jokainen lause ansaitsee paikkansa, ja teeskentely loistaa poissaolollaan. (MH)
Vuosituhannnen runo
Marguerite Yourcenarin nuoruudenteos Tulet on kirjoitettu jo 1936, mutta se suomennettiin vasta viime vuonna. Lähes vuosisadan odotus kannatti: queer-kirjallisuuden klassikkonakin tunnettu Tulet on kaunis. Vain runoilija voi kirjoittaa näin täydellistä proosaa: kieli on kuulaan väkevää, todellista, kirkasta ja visuaalista. Teos kertoo tunnettujen henkilöhahmojen kautta yhdeksän raastavaa tarinaa rakkaudesta ja himosta. Henkilöistä kahdeksan on peräisin antiikin Kreikan mytologiasta ja historiasta, yhdeksäs on Maria Magdalena. Kullakin henkilöllä on teemansa: Sapfo esimerkiksi kertoo itsemurhasta, Akhilles valheesta. Tekstien suhde seksuaalisuuteen on hämmästyttävän rehti. Sukupuolilla ja seksuaalisella suuntautumisella taas leikitellään avoimesti. Kertomusten välissä on lyhyitä mietelmätyyppisiä katkelmia kuin merkintöjä onnettomasti rakastuneen päiväkirjasta. Yourcenar sekoittaa antiikin ja oman 1930-luvun maailmansa niin, että tarinoita ei ole siirretty ajasta toiseen, vaan ajat ovat unimaisesti päällekkäisiä. Kääntäjä Jussi Lehtonen on tehnyt vaikuttavan työn: on vaikea edes ymmärtää, ettei Yourcenar kirjoittanut Tulia suomeksi. Kirja on myös kansiltaan ja taitoltaan viehättävä. (KP)
KIRJALLISUUS
3
2012
53
Cooli museo
D I O S on Konssmo ta Ojalan ja Timo Vaittisen toimittaama taiteen teossararja, jossa esitellään än nfanzinemaisella alakulttuurimenhtaliteetilla viileää ja nuorta pohjoismaista taideskeneä. Adiokset ovat Konsta Ojalan an nomakustanteita, joista kaksi ensimmäistä olivat zine-lehtiä ja ja myöhemmät numerot, kolme ja neljä, tehtiin kirjoiksi. Kirja tuntuu uu oikealta formaatilta Adioksille, e vaikka kyseessä on hyvin marginaalinen julkaisu. Adios #4 esittelee yhdentoista hyvin erilaisen taiteilijan töitä. Pääasiallisesti maalauksia ja piirustuksia sisältävä kirja on onnistuneesti editoitu. Kattava ja mielenkiintoinen esipuhe kertoo muun muassa, että vallankumous tarkoittaa vallankumouksellista tietoisuutta.
Taas niitä natseja
ja Sylvain Valléen Olipa kerran Ranskassa -sarjakuva kuvaa juutalaisten 1900-luvun alkupuoliskon Euroopassa kohtaamia tragedioita uudella tavalla. Historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin perustuvan, mutta taiteellisia vapauksia ottavan tarinan keskiössä on Joseph Joanovici, joka oli Ranskan vastarintaliikkeen sankari, maanpetturi ja rikollinen, romukauppias ja pakolainen.
A
F
kuin museon huoneita, joita selailemalla näyttelyn uudet teokset avautuvat katsojalle. Takasivuilta löytyy kuvitettu sisällysluettelo kirjassa esillä olevasta taiteesta teosten nimillä ja kuvailuilla varusteltuina. Pidin kovasti Ojalan vihreän kristallin tahmeista ja sarjakuvamaisista lyijykynäpiirroksista ja Nadine Byrnen videoteoksista kaapatuista valokuvista. Adios #4:n sisältö horjuttaa Gutenbergin galaksin hegemoniaa suoraan pimeältä puolelta.
Henri Salonen Konsta Ojala & Timo Vaittinen: Adios#4. Kustannusvuori 2012.
ABIEN NURYN
Pogromista selvinnyt pikkupoika raivaa tiensä yhteiskunnan huipulle keinoja kaihtamatta, ja kuten tunnettua, väkivalta synnyttää väkivaltaa ja kriisit epätavallisia sankareita. Romukauppias, joka rikastuu myymällä roskametallia natsimiehittäjille samalla samaisten natsien touhuja sabotoiden, ei vastaa käsitystä keskivertoyrittäjästä. Joanovici vaikuttaa myös olleen melkoinen paskiainen. Kuusiosaiseksi ilmoitetusta sarjasta on toistaiseksi ilmestynyt
Ranskassa viisi osaa. Suomessa Gummerus on päässyt sarjan toiseen osaan. Koko sarjan valmistumisen odottaminen on raastavaa.
jari tamminen Fabien Nury & Sylvain Vallé: Olipa kerran Ranskassa Suuri gangsterisota, osa 2: Herra Josephin valtakunta. Gummerus 2012. 56 s.
viesti selailijalleen on ehkäpä herätellä meitä näkemään taiteen kautta konflikteja yhteiskunnassa, ei niinkään nähdä provokatiivista taidetta. Gun's don't kill people. You do! Kirja on pelkistetysti taitettu ja klassisen kaunis. Kirjan sivut ovat
A D I O S #4 : N
Upea sarjakuvaromaani Habibi tuo lukijan eteen arabikulttuurin koko kirjon. Lumoudu! "Teos on visuaalisuuden juhlaa... Näillä kuvilla voisi täyttää gallerioita."
THE GUARDIAN
www.like.fi
54
3
2012
KIRJALLIS KIRJALLISUUS
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Kielitoimiston sanakirjaan on lisätty myös seuraavat uudet hakusanat: aah, auts, hm, hmh, hmm, höh, iik, jee, jees, jes, jess, jipii, jippii, kääk, lääh, niisk, pah, plääh, puh, pus, puuh, pöh, pöö, wau (vau-muodon rinnalle), vautsi, viuh, yäk (yök-muodon rinnalle), äh ja äsh. Leena Joki, Kielikello 1/2012
Klaus Welp
Kiitos... kiitos, whoa... Antakaas minulle F-sointu...Antakaa minulle G... Antakaa minulle E... ja sitten takaisin äffään... Siinä on kaikki soinnut, jotka tunnen, kokonaista kolme kappaletta... Puijasin kaikkia vuosikaudet... Luulette, että osaan soittaa kitaraa, mutta enpäs osaakaan... Sitä varten minulla on täällä palkattuja kavereita... (yleisöstä: "Tule eteen ja laula meille!") ... Kyllä, yritän tässä aloitella, mutta minä vasta heräsin... Elvis Presley Timo Nybergin artikkelissa, The King, 1/2012
Urheilussa on jo totuttu huipulle kiivenneiden urheilijoiden ökypalkkioihin. [...] Äijistähän tässä on lähinnä kyse. Naiset harvemmin pääsevät sellaisille osuuksille. Huippuesimerkkinä oli äskettäin Veikkaaja-lehdessä ollut ammattinyrkkeilijä Eva Wahlströmin tarina urheilu-uransa alkuajoilta. - Oli kisoja, joista miehet saivat rahapalkintoja, naiset mitalin. Yhtenä vuonna naiset saivat SM-kisoissa mitalin lisäksi sukkahousut. Nimimerkki Kapeaharteinen, Tiedonantaja 12/2012
Meidän olisi ehdottomasti ideoitava uudenlaisia matalan kynnyksen toimintamuotoja, ja ennenkaikkea oltava uskomatta mitä kaupunki sanoo. Näissä tavoitteissa olen edelleen talonvaltaajien puolella. Ymmärrän kuitenkin myös tontin omistajaa, joka ei näe sormiväreissä tai munasiltaan soitetussa punkissa pitkän linjan kehitysmahdollisuuksia. Jantso Jokelin, Turun ylioppilaslehti 5/2012
Paikalliset kutsuvat La Islaa "Leskien saareksi", La isla de las viudas, sillä kylän miehistä 70 prosenttia sairastaa munuaistautia. Yhteistä miehille on se, että he tekevät raskasta fyysistä työtä sokeriruokopelloilla. Sokeriruokopeltojen pääsato, etanoli, kuljetetaan biokaasubuumin ydinalueille Yhdysvaltoihin ja EU-maihin. [...] Suomessa ja muualla Euroopassa mentiin viime keväänä tolaltaan, kun heräsi epäily, että etanolia sisältävä E10-bensa voi pilata rakkaiden autojemme moottorit. Inka Haukka, Maailman Kuvalehti 3/2012
Ähäkutti, eivaiskaa
Suomen konservatiivinen älymystö on vallannut kotimaisen esseen.
O T I M A I N E N esseistiikka elää lihavia vuosiaan, ja sen laadukkuus alkaa olla kirjallisuusihmisten mielissä myyttisellä tasolla. Se puhuttaa enemmän ja paremmin kuin romaani. Samalla siitä on tullut uuden älymystön tyyssija. Esseebuumiksikin nimitetty virtaus on synnyttänyt paitsi viihdyttävää kirjallisuutta myös uudenlaisen älykön. Intellektuelli ja humanisti ovat vaivihkaa kivunneet uuden kotimaisen esseistiikan ykkösaiheiden joukkoon. Humanisti tarkoittaa tavallisesti ihmisen hyvyyteen uskovaa höppänää ja intellektuelli julkista puhetilaa käyttävää humanistia. Vaikka esseistit kirjoittavatkin oikeita ajatuksia oikeista ihmisistä, lausutut pyrkimykset ovat silti usein esteettisiä ja esseet kaunokirjallisuutta. Silläkin uhalla, että menen fiktion lankaan, pyrin luonnehtimaan esseistiikkamme kautta nousevaa älymystöä.
Oikaisu: Ainon numerossa 1/2012 olleesta jutusta "Aino lanseeraa oman tuoteperheen" saattoi saada käsityksen, että Aalto-yliopistolla ei ole omia mukeja. Näin ei ole, vaan Aallolla on omia mukeja. Niissä on Aallon tuttu logo, jossa on Akirjain ja jokin välimerkki. Aino, 2/2012
K
Intellektuelleja & tiedostajia
Intellektuellilla tarkoitetaan usein ihmistä, jolla on kantaaottava ja argumentoiva yhteiskunnallinen rooli. Käsite syntyi 1890-luvulla Ranskassa, kun juutalaiseen ranskalaisupseeri Alfred Dreyfusiin kohdistuneen oikeusjutun syytteet huomattiin tekaistuiksi ja kirjailija Émile Zolan johdolla hänen kohtalostaan ryhdyttiin kirjoittamaan laajasti. Dreyfusin puolustajat alkoivat nimittää itseään intellektuelleiksi. Esseisti Timo Hännikäisen mukaan älykkö on se, jota muut pitävät älykkönä. Intellektuelli lausuu mielipiteensä asiasta kuin asiasta ja toimii yleisauktoriteettina. Esimerkiksi Helsingin Sanomien HS-raati, joka vastaa kiperiin kysymyksiin sanomalehdessä viikoittain, koostuu tunnustetuista älyköistä. Intellektuellin hahmoa käsittelevässä kirjassaan Ajattelevan ihmisen vastuu (1994) Edward Said pitää
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
neja, Kaarina Hazard haastattelee kello 18 Helsingin Stoan kahvilassa.
24.4. KIRJAILIJAVIER AILU: JARKKO SIPIL Ä,
älykköä universaalina roolina, jolle ominaisia ovat pyrkimys asettua heikompien puolelle, valta-asetelmien kyseenalaistaminen ja keskustelun käynnistäminen. Riippumattomuus on Suomessakin ollut keskeinen intellektuelliksi julistamisen motiivi näin esimerkiksi Pentti Linkolan, Erno Paasilinnan ja Georg Henrik von Wrightin kohdalla. Valtaan sitoutunutta kulttuuriälymystön edustajaa ei ole haluttu pitää intellektuellina. Esimerkiksi Paasilinna antaa ymmärtää, että filosofi Ilkka Niiniluoto on eliitin seurakoira eikä siis intellektuelli ollenkaan. parodioi HS-raati-älymystöä kirjassaan Ihmisen viheliäisyydestä (2011). Hän luo fiktiivisen hahmon, "tiedostajan", jota joku voisi olkinukeksikin sanoa. Tiedostaja asettaa itsensä globaaliin todellisuuteen omaa kulttuuriaan halveksien ja vieraita ihaillen, ja hätääntyy, jos hänen sisäistämäänsä tasa-arvon ja heikompien
HÄNNIK ÄINEN
TAPAHTUMAT
11.4. NUORUUUS NY T -nuortenkirjapaneelissa keskustelemassa kirjailijat ViljaTuulia Huotarinen, Terhi Rannela & Salla Simukka, kello 12 Tampereen Hervannan elokuvateatterissa. 16.4. KUUK AUDEN K IRJAV IER A S -sarjan teema on Helsinki, huhtikuun vieras Tomi Kontio on runokokoelmien lisäksi julkaissut aikuisten romaanin & nuortenromaa-
vuorovaikutteinen kirjallinen lukumatka kirjailijan kanssa kello 18 Espoon kulttuurikeskuksen päälämpiössä.
25.4.
PIRKK AL A ISK IRJA ILIJOIDEN ILTA,
neljä kirjailijaa kertoo uutuusteoksistaan, esittelyssä kaksi romaania, yksi runoteos & yksi nuortenromaani, illan juontaa kirjailija Juha Siro, kello 18 Tampereen pääkirjasto Metson Pietilä-salissa. OULU ÁNNAN DÁNNÁN -lorukerho saamelaislapsille 14.4. & 28.4. kello 12 Kulttuuritalo Valvessa.
KIRJALLISUUS
puolesta taistelemisen moraalia loukataan. Tämä tyyppi mieltää itsensä vapaamieliseksi, mutta hukkuukin konformistisuuteensa, koska ei halua loukata ketään tai horjuttaa omaa maailmankuvaansa. Tiedostaja rakentaa Hännikäisen mukaan itselleen vastustajan, joka nykyään on "rasisti". Tällaisesta suvaitsevaisesta maahanmuuttoutopistista on kirjoittanut myös Timo Vihavainen kirjassaan Länsimaiden tuho (2009). Hännikäinen kirjaa omaan intellektuellikäsitykseensä monia riippumattoman älykön piirteitä, mutta haluaa omien sanojensa mukaan paremminkin osoittaa, että riippumaton älymystö on Suomessa tällä haavaa liberaalia ja vasemmistolaista, ja konservatiivinen, oikeistolainen älymystö on kadonnut. Samalla hän luo tätä puuttuvaa oikeistoälykön roolia. russuomalaiset ovat nojautuneet perinteiseen suomalaisuuteen. Traditio on kuitenkin uhattuna, koska tiedostajat suhtautuvat vihamielisesti omaan kotimaahansa ja kulttuuriinsa. Siksi Hännikäinen haluaa palauttaa suomalaisen kulttuurin arvon. Kuitenkin konservatiivisen älymystön herätys on kansainvälistä, aivan kuten monet muutkin ideologiat. Hännikäisen usein mainitsema Theodore Dalrymple tai vaikkapa Paul Johnson ja Roger Scruton edustavat angloamerikkalaisia konservatiivisia virtauksia, jotka painottavat traditiota ja nationalismia. Ne suhtautuvat kapitalismiin kriittisesti ja asettuvat länsimaisen kulttuurin etuvartioon suojelemaan sitä muiden kulttuurien uhalta. Hännikäinen julistaa perinteekseen koko suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin, mutta erottaa siitä kokonaisen liudan anti- tai avantgardetaiteen sekä populaarikulttuurin virtauksia ei-traditioksi. Siitäkin huolimatta, että taiteellisilla vastaliikkeillä on traditionsa ja ne kuuluvat elimellisesti koko länsimaiseen kulttuuriin. Siinä missä liberaali hylkii kulttuurinsa staattisimpia osia, konservatiivi hylkii kulttuurinsa radikaaleja, edistyksellisiä piirteitä ja riistää niiltä perinteen arvonimen. piirtää moralisoivan kuvan hegemonisesta älymystöstä. Hännikäinen on käyttänyt lähteenään konservatiiviälykkö Johnsonin teosta The Intellectuals (1988), jossa kirjoittaja lyttää koko länsimaisen älymystön perinteen sillä perusteella, että arvostetut älyköt, kuten Shelley, Marx ja Brecht, ovat olleet hankalia ihmisiä tai ainakin seksuaalisesti kieroutuneita. Vastaargumentti perinteistä älykköä kohtaan on yksinkertainen: huono ihminen on huono älykkö. Vastapuolella on siis joukko näitä hyvään uskovia, jotka turmelevat koko länsimaisen sivilisaation. Tällaisia ryhmiä ovat Melenderin mukaan tapahumanistit, Hännikäisen tiedostajat tai Ilman -teoksen (2008) feministit, aivan kuin perussuomalaisen retoriikan "mokuttajat", jotka pakottavat monikulttuurisuuteen. Olennainen osa esimerkiksi Hännikäisen humanismia vastaan
NYKYESSEISTIIKK A
3
2012
55
esittämästä kritiikistä kohdistuu positiiviseen ihmiskäsitykseen. Hänen mukaansa ihminen ei ole perustavasti hyvä, vaan ihmisessä on motivoimatonta pahuutta. Humanismi tarkoittaakin ihmiskäsitystä, jossa pahuus on vain hyvän ihmisen toimintahäiriö. Kuitenkin ihmisen pohjimmaisesta luonteesta keskusteleminen on oikeastaan humanismin sisäistä keskustelua. Hyvyyden ja pahuuden eri painotukset sisältyvät perinteeseen jo. Vastapuolen yksinkertaistaminen on tyypillinen osa nykyistä keskusteluilmapiiriä, josta esseistit ovat kuitenkin pyrkineet sanoutumaan irti.
Ähäkutti, se oli fiktiota!
Esseen kirjoittajat pahastuvat herkästi, jos heidän kaunokirjallisuutensa sekoitetaan mielipidekirjallisuuteen. Hännikäinen ja Melender ottavat kantaa tänä keväänä ilmestyvän yhteisen esseekirjansa esittelytekstissä: he eivät halua herättää keskustelua vaan ajatuksia. Arkkityyppien keskustelusta tulee herkästi arvattavaa, kuten Hännikäinen toteaa haastattelussaan Hommaforumilla: "tv:n ja radion keskusteluohjelmat ovat lähinnä vuorosanojen latelemista: Muutamasta repliikistä tunnistaa heti, että tuo keskustelija on vasemmistolainen, tuo taas oikeistolainen ja niin edelleen. Lopulta kaikki ovat tyytyväisiä, kun asiasta on keskusteltu,
Irti ihmisrakkaudesta
"Humanistille ihminen on kaiken mitta ja ihmiseksi syntyminen suurin kunnia, joka elollista olentoa voi kohdata. Humanisti luo haavekuvan itsestään, omasta hyvyydestään ja lempeydestään, ja ulottaa sen koskemaan koko ihmiskuntaa. Mikään paha ei voi olla lähtöisin ihmisestä, koska ihminen on määritelmällisesti hyvä", kirjoittaa Tommi Melender esseekirjassaan Kuka nauttii eniten (2010). Hänen esseensä ovat kuin kaunopuheinen hyökkäys tätä harhaista olentoa vastaan. Hännikäisen ja Melenderin esseiden maailmaa jäsentää hölmön arkkityyppi, joka on saanut kasvonsa suomalaiselta valveutuneelta kaupunkilaiselta, poliittisen puheen "mokuttajalta" ja "suvaitsevaistolta". Melender lisää tähän vielä "kuluttajan". Massojen arvottomuus ja ihmisen alhaisuus ovat näiden ajattelijoiden perushavaintoja. Ainoana selviytymiskeinona näyttäytyy länsimainen kulttuuriperinne, ja katse ohjautuu tiukasti taaksepäin. Melenderin esseitä värittää voimakas edistyskritiikki: "Siinä missä sankarillinen politiikka uskoo ihmisen hyvyyteen ja kehityskelpoisuuteen, konservatiivinen politiikka myöntää ihmisen raadollisuuden ja alkukantaisuuden." Melenderin mukaan tapahumanistit uskovat, että "ihmiselle kuuluu kaikki, etenkin länsimainen elintaso". Hän ammentaa ihmisyyden arvon hyvinvointivaltiota vanhemmista kulttuurikerrostumista, kuten 1800-luvun uudistusintoisesta ranskalaisromaanista. henkinen tukikohta on perinne. Hän vetoaa siihen samaan tapaan kuin peM YÖS H Ä N N I K Ä I S E N
mutta todellisuudessa informaatio ei juuri ole vaihtunut eivätkä maailmankuvat avartuneet". Esseen lajiin kuuluu voimakas autofiktiivisyys eli tekijän minän voimakas läsnäolo tekstissä. Ajankohtaisiin aiheisiin tarttuva, yhteiskunnallista keskustelua käynnistelevä ja perustaltaan argumentoiva esseetyyppi on täysveristä mielipidekirjallisuutta. Sen ajatuksia nostattava arvo ylittää sen esteettisen arvon, joka nojautuu esseissä puhuvaan minään. Uuden esseekirjallisuuden piirissä halutaan pitäytyä postmodernin "tekijän kuoleman" vaikutuksen alla. Teksti elää tekijästään riippumatta, eikä tämän tarvitse vastata siitä. Samaan aikaan esimerkiksi romaanitaide etsii fiktiivisen eskapismin vastapainoksi uutta kosketusta todellisuuteen juuri esseen elävästä yhteydestä maailmaan. Tampereella helmikuussa 2012 pidetyssä Elävän kirjallisuuden festivaalin paneelikeskustelussa esseisti Jaana Seppänen esitti ajatuksen "kokeilevasta mielipiteestä", jonka voi heittää ilmaan ja katsoa mitä tapahtuu. Ajatus on kiinnostava, mutta niin laajalti käytössä suomalaisessa keskustelukulttuurissa, ettei siinä ole mitään erityisen taiteellista. Netti tuntee trollit kokeellisten mielipiteiden esittäjinä. on keino tuoda esseeseen potkua, nautittavuutta, samastuttavuutta ja tunnetta, mutta sen varjolla voi myös painaa omat mielipiteensä villaisella, kun kriitikot ja intomieliset keskustelijat kiinnostuvat niistä. Esimerkiksi Hännikäinen korostaa esseidensä kaunokirjallisia puolia yli niissä esitettyjen väitteiden. Väitteiden nojassa etenevän esseen tekijä siis viestittää yleisölleen: minä sanon fiktiomaailmassani mitä haluan, ja sinun on hyväksyttävä se ja ihailtava tyyliäni. Tuhmat lukijat eivät ole allekirjoittaneet tällaista lukusopimusta, ja siksi kai toisinaan kuuleekin, että Suomessa ei vielä osata lukea uutta esseetä. Ehkä meiltä vielä puuttuu sellainen esseekirja, joka opettaisi lukemaan itseään ja vapauttaisi tekijänsä valittelemasta lukijoidensa typeryyttä ja kulttuurinsa kypsymättömyyttä.
FIKTII V ISY YS
Klaus Welp
Maaria Pääjärvi Timo Hännikäisen & Tommi Melenderin yhteinen teos Liberalismin petos (WSOY) ilmestyy kustantajan ennakkotiedon mukaan huhtikuussa. Timo Hännikäinen: Ihmisen viheliäisyydestä ja muita esseitä. Savukeidas 2011. Tommi Melender: Kuka nauttii eniten. Savukeidas 2010. Timo Hännikäisen blogi Marginalia osoitteessa: http://timohannikainen.blogspot.com/ Tommi Melenderin blogi Antiaikalainen osoitteessa: http://antiaikalainen.blogspot.com/
ELÄVÄ KUVA
56
3
2012
ELÄVÄ KUVA
Politiikan ammattilaiset
Tanskalainen laatusarja Vallan linnake jatkuu.
den kolmen avainhenkilön näkökulmiin. Kansainvälisiä palkintoja ja muuta huomiota saavuttaneen sarjan toinen tuotantokausi alkoi Yle Fem -kanavalla maaliskuun lopussa. Ensimmäisen tuotantokauden aikana valta-asemansa taistellen vakiinnuttanut pääministeri yrittää nyt avata rooliaan myös kansainvälisenä vaikuttajana. Sarja käsittelee joka jaksossa yhden poliittisen probleeman ohella hallituspolitiikan pelitilanteen ja ulkoisten painostustahojen vaikutuspyrkimykset. Rinnakkaismaailmana avautuu media: sen politiikan tulkinnat, sen sisäinen ammatillinen kilpailu ja toimittajamoraaliin liittyvät kysymykset. Tämän ohella painoa laitetaan päähenkilöiden aina vain ahtaammalle alalle tukahtuvan yksityiselämän kuvaamiselle. kuvattu todellisten tosin nimien puolesta hiukan häivytettyjen tanskalaisten puolueiden välisiä asetelmia keksityn vaa'ankielipuolueen näkökulmasta. Juuri yllättävän pelintekijän näkökulma avaa hiukan optimistisemman näköalan järkevien ja itSARJASSA ON
senäisten poliittisten ratkaisujen etsimiseen. Tanskalainen monipuoluejärjestelmä muistuttaa siinä määrin suomalaista, että suurin osa asetelmista on rinnastettavissa suomalaiseen politiikan maailmaan. Sarjan kuvaaman median puo-
VAHTIKOIRA. Mediavallan tunnollinen työmyyrä Katrine Fønsmark (Birgitte Hjort Sørensen) raportoi.
n yttäjä llankä an liian Va vata iina ku leikatuilla p ksi ahtaa vulla. pu
lella Suomen mediaan ovat vieläkin suurempia. Samoin sarjassa kuvattu politiikan ja median keskinäinen vuorovaikutuspeli noudattaa yleisiä lainalaisuuksia. on siitä erikoinen poliitiikan näytelty kuvaelma, ettei se hae tehoja shakespearelaisistä sfääreistä, vaan keskittyi politiikan arkeen ja sen maanläheiseen, usein latteudessaan lamaannuttavaan valtapeliin. Silti näkökulma ei ole kyyninen, vaan kuvaa pohjimmiltaan hyvää
VA L L A N L I N N A K E
Nyborg Christensen on Tanskan parlamentissa vaikuttavan maltillisen De Moderate -oikeistopuolueen fiksu, filmaattinen ja vielä idealistinenkin puheenjohtaja. Hän on päätynyt tanskalaisten valtapuolueiden vaalikatastrofien seurauksena vasemmistoenemmistöisen hallituksen pääministeriksi. Kasper Juul on Christensenin nuori, mutta politiikan valtapeleissä jo paatunut lehdistöavus-
B
IRGITTE
taja, työlleen täysin omistautunut spin doctor, joka tuntee politiikan siirrot, pr-toiminnan ammattiniksit ja etenkin vaikutuskanavat median suuntaan. Katrine Fønsmark taas on uransa nousukiidossa oleva kunnianhimoinen ja ammattieettisesti tiedostava politiikan toimittaja.
A D A M P R I C E N , Jeppe Gjervig Gramin ja Tobias Lindholmin kirjoittama Vallan linnake (Borgen, Tanska 20102011) työstää arkisen politiikan ja median valtasuhteiden dynamiikkaa tukeutuen näi-
tavoittelevien henkilöiden pyristelyä kyynistävässä ympäristössä. Kuvaus vakuuttaa katsojan siitä, miten idealististakaan politiikkaa ei voi tehdä ilman kykyä käytännöllisiin ja kipeisiin pelisiirtoihin. Poliittisen päätöksenteon ja toimittajatyön arkea tuntevan katsojan näkökulmasta sarjan välittämä kuva valtapelistä näyttäytyy pelkistettynä. Yksin tilan puutteen takia asetelmasta on pitänyt häivyttää paljon todellisen politiikan moninapaisuudesta ja puolueiden sisäisistä ristiriidoista. Sarjassa on taitavasti rakennetut mikromiljööt. Esimerkiksi pääministerin vallankäyttäjän piinaa alleviivataan hiukan liian ahtaaksi leikatuilla puvuilla. Tarkkasilmäinen katsoja saattaa huomauttaa, että pääministerin asunto on suurimpienkin makro- ja mikrokriisien keskellä epäilyttävän siisti.
Tuomas Rantanen Vallan linnake, toinen tuotantokausi (jaksot 11-20) YLE Fem kanavalla 28.3. alkaen. Nähtävissä myös Areenassa. Ensimmäinen tuotantokausi löytyy DVD-boxina.
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
HANNELE HUHTALA, kimmo Jylhämö, Kati Pietarinen, TUOMAS RANTANEN & jari tamminen
Timo Vuorensola: Iron Sky. Ensi-ilta 4.4. Andrea Arnold: Humiseva harju. Ensi-illassa 6.4. Robert Guédiguian: Kilimanjaron lumet. Ensi-ilta 20.4. John Madden: The Best Exotic Marigold Hotel. Elokuvateattereissa nyt. David Cronenberg: A Dangerous Method. Elokuvissa 13.4.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Lystikkäät fasistit
Scifi-komedia Iron Sky piirtelee reippaasti yhtäläisyysmerkkejä Kolmannen valtakunnan ja Pax Americanan välille. Yksinkertaistavaa mutta osuvaa. Elokuvan tärkeintä antia on kuitenkin mainituille imperiumeille nauraminen, sillä siitä, mistä ei voi puhua, on väännettävä vitsiä. Natsit ovat toden totta melkoinen tabu edelleen, mutta kyllä niille kilareille saa ja pitääkin nauraa. Tuotantoyhtiö Blind Spotilla oli haasteita elokuvan rahoituksen ja jakelun kanssa osittain juuri siksi, että monien mielestä ei ole soveliasta hassutella kansallissosialistien kustannuksella. Samankaltaisia haasteita kohtasi taannoin myös ensiluokkainen saksalaiselokuva Perikato, joka kuvasi Hitlerin viime hetkiä. Perikadossa Hitler kuvattiin kuulemma liian inhimillisenä. Tässäpä news flash ihan kaikille: natsit olivat lopulta vain ja ainoastaan ihmisiä. He ansaitsevat ivan, eivät mytologisoimista. (jt)
Nuole haavani
Upeat maisemat ja yksityiskohdat, toisaalta hyvin konkreettinen kurjuuden kuvaus. Päällimmäiset mielikuvat Andrea Arnoldin Humiseva harju -filmatisoinnista liittyvät kuvakieleen. Kamera seuraa villiä nuoruutta käsivaralta. Tunnelma on niin kosketeltava kuin tanskalaisen Dogma 95 -ryhmän elokuvissa: pöly leijailee ilmassa, muta liiskaantuu hiuksiin, hengitys höyryää sisällä, koirat haisevat ja haavaa nuoleva kieli on kuolainen. Humiseva harju on Emily Brontën ainoaksi jäänyt, vuoteen 1801 sijoittuva tragedia Heathcliffiksi ristitystä ottopojasta ja tämän epätoivoisesta rakkaudesta talon tyttäreen. Alkuperäisessä tarinassa rakkauden esteenä on luokkaero, elokuvan Heathcliff on myös tummaihoinen: erot nousevat toiseen potenssiin, ja elokuvasta tulee kannanotto myös nykymaailman asenteisiin. Elokuvan jälkeen kävelen kaupungilla valmiina tuuppimaan väärintekijöitä, arvostelijoita ja kyynikoita. Andrea Arnold on tehnyt klassikosta upean, verenmakuisen ja kiihkeän tulkinnan. (HH)
Rikas, rakas, köyhä, varas
Näennäisen pieni ja kevyt elokuva Kilimanjaron lumet vilisee viittauksia. Nimi on myös Victor Hugon runo, josta tehtyä laulua elokuvassa hyräillään useaan otteeseen. Sanat viittaavat vanhuuteen, rauhaan ja kuolemaan. Nimi on sama myös Ernest Hemingwayn kirjassa. Tosin elokuvan tarinan keskiössä ovat noin 50-vuotiaat aviopuolisot, ja toisin kuin Hemingwayllä, he rakastavat toisiaan suunnattomasti, eivätkä ole lainkaan kyllästyneitä yksinkertaiseen, pikkuporvarilliseen elämäänsä. He, vanhat sosialistit, jotka viittaavat muun muassa esidemari Jean Jaurèsin ajatuksiin, eivät pidä itseään rikkaina tai erityisinä vaan pikemminkin tasa-arvoisina. Asetelma muuttuu kun heidät ryöstetään. Yhtäkkiä pienikin porvarius näyttää suunnattomalta ylemmyydeltä. Päähenkilöt herkeävät pohtimaan, kuka on vastuussa modernin ajan köyhistä ja kurjista. Elokuva on hengeltään varsin kaurismäkeläinen, pienieleinen ja tasapainoinen kudelma omantunnon kovia kolkutuksia. (HH)
Eläkeläislempeä
Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, heillä on käytössään vapaaajan lisäksi ennätyksellisen paljon rahaa. Tälle kuluttajajoukolle on hyvä kehittää ihan omia kulttuurituotteita. Tähän kultasuoneen John Maddenin ohjaama The Best Exotic Marigold Hotel yrittää ilmeisesti iskeä. Seitsemän ulkoistettua brittieläkeläistä päätyy viettämään eläkepäiviään Intian Jaipurissa sijaitsevaan, photoshopatuissa esittelykuvissa hienolta näyttäneeseen hotelliin. Intian taika on kuitenkin makuuhuoneeseen pesiytyneitä lintuja vahvempi ja rakkaus voittaa. Huonosti käy vain sille, joka ei pidä currysta. Elokuva on nätisti kuvattu. Värikästä intialaiskaupunkia ja kesäisiä auringonlaskuja kattoterassilta on kiva katsella helsinkiläistalven keskellä. Paikallisetkin on otettu mukaan draamaan. Valitettavasti kaikki tapahtuu kaavan mukaan. Käänteissä on laskelmoinnin tuntua, eikä mikään yllätä. Nasevat repliikit jäävät epäuskottaviksi, eikä kuuluisaa brittiläistä huumoria näy. (KP)
Freud, Gross, Spielrein & Jung
A Dangerous Method kuvaa hypnoottisen terävästi, kuinka keskusteluun perustuva sohvaterapia syntyy. Se näyttää myös, kuinka shrinkit kompastelevat omissa kompleksisissa arkisuhteissaan. Elokuva sukeltaa myös psykoanalyysin perusongelmiin. Terapian aikana pitäisi syntyä terapeuttiin tunteensiirtoon perustuva suhde, siis suhde, jonka ei pitäisi olla oikeasti suhde. Tosin Sigmund Freudin mukaan psyykkeen ongelmien taustalla on suhteet ja seksuaalisuus. Freudin oppilas Carl Gustav Jung taas ei hyväksynyt selitykseksi pelkkää seksuaalisuutta vaan etsi vaihtoehtoisia selityksiä pakkomielteisesti. Puuttuva lenkki elokuvassa on anarkistinen psykoanalyytikko Otto Gross, jonka mielestä itse seksi voi olla terapiaa, ja kaikki pidättyvyys on pelkkää neuroosia. Grossin neuvosta Jung uskaltautuu suhteeseen potilaansa Sabina Spielreinin kanssa. Kaikki ei mene putkeen, vaikka Spielreinistakin tulee terapeutti. Elokuvan lähtökohtana ovat tositapahtumat Jungin ja Spielreinin suhteessa. (KJ)
ELÄVÄ KUVA
3
2012
57
Kiltti Rouva Presidentti
Bardyn dokumentti Rouva Presidentti kertoo ennakkomateriaaliensa mukaan "epätavallisesta ammatista ja naisesta ammatin takana". Käytännössä elokuva kertoo presidentistä työssään. Varovaista askelta yksityisyyden puolelle edustavat lähinnä kuvat Tarja Halosesta kohentamassa kampaustaan ennen kokousta ja sytyttämässä omin käsin valoja sähkökatkaisijasta. Vaikka aineistoa on kuvattu puolentoista vuoden aikana, elokuvan pohjana on vain rajallisesti raakamateriaalia. Se näkyy lopputuloksessa kontrolloimattomia tilanteita ei juurikaan ole. Elokuva kiinnostaakin poliittisen näkökulmansa takia. Jo alkuun tehdään selväksi, että Halonen puolusti Setan puheenjohtajana seksuaalivähemALEKSI
mistöjä yleisen oikeudenmukaisista syistä eikä omaa asiaansa ajaakseen. Vielä painokkaammin korostetaan Halosen roolia feministinä ja globaalin oikeudenmukaisuuden asianaisena.
E L O K U V A N P Ä Ä V I E S T I on se, että Halosen edustama 1960-luvun idealismi ei ole kuollut. Henkilökuvana elokuva todistelee, ettei Halonen ole poliittisten vastustajien kuvaama pahantuulinen näpäyttelijä vaan terävä, huumorintajuinen, sydämellinen välittäjä. Rouva Presidentti on ammattitaitoisesti rakennettu poliittinen prelokuva ex-presidentistä.
Tuomas Rantanen Aleksi Bardy: Rouva Presidentti. Elokuvateattereissa nyt. Katso Fifistä Voima-TV:n Bardyhaastattelu.
VOIMAN TV-LIITE
8.4. Nelonen: Pimeyden ytimessä (Britannia, USA, 2010)
2.-6.5.2012
HAFF esittää Afrikan mielenkiintoisimmat uudet elokuvat. Festivaalin ohjelmaan mahtuu draamaa, fiktiota, dokumenttia ja komediaa. ANDORRA, BIO REX & STOA
Tuomas rantanen
Martin Campbellin varovaisesti kehuttu elokuva perustuu hänen 1980-luvulla ohjaamaansa BBC:n minisarjaan (Edge of Darkness, 1985), jossa kiteytyivät niin nerokkaan vainoharhaisella tavalla thatcheriläisen ajan ulkopoliittinen suhmurointi, sisäpoliittinen kovistelu, nouseva ympäristötietoisuus ja kysymys ihmisen eksistentiaalisesta uteliaisuudesta, että elokuvan pikaista uusimista voisi pitää erityisen suotavana.
-TV1 arkisin: Oddasat
facebook.com/HAFFhelsinki
Viime vuonna kymmenen vuotta täyttäneet saamenkieliset televisiouutiset siirtyivät FST:ltä YLEn pääkanavalle, mistä ne sattuvat helpommin valtaväestön silmiin antaakseen yhtä aikaa kansallisen ja ylikansallisen asiapenttinäkökulman monelle muka tuttuun mutta samalla yllättävän vieraaseen kulttuuriseen toiseuteen.
22.4. YLE Teema: Panssarilaiva Potemkin (Neuvostoliitto, 1925)
Sergei Eisensteinin ikiklassikon nerokkaasti luodut ja leikatut kuvat vallanpitäjien kansalle tarjoamasta kelvottomasta ruuasta, sorrosta ja militanttien marssirivien polkemista mielenosoittajista elävät liikkuvan kuvan perinnössämme oli kyse sitten ääliömäisimmän poliisisarjan simultaanileikatusta ammuskelujaksosta tai jokailtaisten uutisten mellakkakuvista.
Monta tietä audiovisuaalisen viestinnän ammattilaiseksi
MEDIATUOTANTO
>» liikkuva kuva ja ääni >» ääni- ja tapahtumatekniikka >» verkkomedia >» visuaalinen media
KALENTERI
ELOKUVAT
12.4.
ARTOVA KINO -elokuvakerhossa Agnès Vardan Vapaa kuin taivaan lintu (tekstitys englanniksi) & 26.4. Andrei Tarkovskin Stalker (kuvassa), kello 18 Helsingin Arcadan isossa salissa, www.artova.fi/ artovakino.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
ELOKUVAT
-sarjassa nähdään 2.5. Oliver Schmitzin Elämä ennen kaikkea (Life, Above All, Etelä-Afrikka & Saksa) kello 19 Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. HELSINKI OUT OF LOVE, Tanskan suurlähetystö esittää 3.4. tanskalaisen Birgitte Staermosen lyhytelokuvan kello 17 Helsingin Eurooppasalissa. NIGHT VISIONS BACK TO BASICS, Suomen suurin & vanhin kauhu-, fantasia-, scifi- &
ESPOO KUUK AUDEN LEFFA
kulttielokuviin erikoistunut tapahtuma, 12.15.4. Kino Engelissä, www.nightsvisions.info. JYVÄSKYLÄ K AMPUS K INO esittää 3.4. Asghar Farhadin Nader & Simin: Ero, 10.4. Jacques Perrinin & Jacques Cluzaudin häikäisevä valtameridokumentti Oceans, 17.4. Night Visions kauhu-, scifi- & fantasiailta, 24.4. Bernardo Bertoluccin Viimeinen tango Pariisissa, kello 19 Ylioppilastalo Ilokivessä. TURKU K INOKOPL AN KEVÄTSARJA, 8.4. Terence Malickin The Tree of Life, 15.4. Studio Ghiblin animaatio Kätkijät & 22.4. Maïwennin Polisse, kello 18 ML Media Liv Ab:ssä.
58
3
2012
AKTIVISMI
Pääsköön vangit vankiloistaan
Vankila on yhteiskunnan tapa kostaa pahat teot, saksalaiset ja suomalaiset aktivistit sanovat.
vankiloita vastustavassa ryhmässä mukana parisen vuotta. "Ihmisen vapauden pitäisi olla omaisuutta tärkeämpää." toimiva vankitukiaktiivi Ami on samoilla linjoilla kuin saksalaiset aktivistit: vankilat ja vankeuden uhka linkittyvät keskeisesti kontrollikoneistoon, jolla ei-toivottu aines voidaan siivota pois silmistä. "Vankilat eivät poista 'rikollisuuden' taustalla olevia syitä. Sen sijaan olisi syytä miettiä tapoja, joilla niin sanotut rikolliset saadaan kantamaan vastuu teoistaan." Suomessa on ollut jo pitkään vankitukitoimintaa ja useampia Anarkistinen Musta Risti -nimen alla kulkevia ryhmiä. Toiminta on pitkälti ollut anarkististen ja antiautoritaaristen poliittisten vankien tukemista kuten tiedottamista, mielenosoituksia, varainkeruuta ja kirjeenvaihtoa vankien kanssa. "Harvemmin Suomessa anarkisteja joutuu kiven sisään poikkeSUOMESSA
uksena sakkojen muuntorangaistukset tai totaalikieltäytyminen. Tämä saattaa osaltaan selittää sen, miksi vankiloiden vastainen toiminta ei ole ollut niin pinnalla Suomessa." Saksassa on viisi vankiloiden vastaista ryhmää. ja viihdeteollisuus antavat usein ymmärtää, että telkien takana elellään mukavaa elämää ammattiin opiskellen, gourmet-ruokaa syöden ja korttia kavereiden kanssa pelaillen. Tosiasiassa Saksassa vangit passitetaan töihin, joista palkka saattaa olla 12 euroa tunnilta. Vähävaraisilla vangeilla ei ole rahaa kahviin tai esimerkiksi tupakkaan, jos he eivät suostu tekemään tuomionsa aikana töitä. Vankityöstä hyötyvät suuret saksalaiset yritykset, kuten autovalmistaja Mercedes Benz ja kodinkoneita valmistava Mielé. "Vankilat jopa mainostavat halpaa työvoimaansa!" saksalaiT I E D O T U S VÄ L I N E E T
nen vankila-aktivisti Anna puuskahtaa. raiskaajat? Miten heidän kanssaan tulisi toimia? "Tilastojen mukaan Saksassa reilu kymmenen prosenttia on vankilassa murhan tai seksuaalirikoksen takia", Arthur muistuttaa. "Vankila ei muuta ihmisen käytöstä, vaan kyse on yhteiskunnan tavasta kostaa ihmisille heidän toisille tekemänsä pahat teot. Yhteiskunnassa on alettava käsitellä asioita muuten kuin ihmisiä vankiloihin sulkemalla." Hänen mukaansa ihmisten vankiloihin sulkeminen ei muuta mitään, sillä he kuitenkin päätyvät jossain vaiheessa takaisin kaduille. "Haluamme yhteiskunnan ilman vankiloita. Jotta vankilat voitaisiin lakkauttaa, yhteiskunnan pitää muuttua."
E N TÄ S N E
VA SEM MI STON
pitäisi olla mukana vankiloiden vastaisessa toiminnassa, koska vankilasysteemi heijastaa koko yhteiskuntaa. Vankilakritiikki on osa
kapitalismin vastaista taistelua. Moni on vankilassa pelkästään velkojen tai varastelun takia. Nämä vangit ovat jo valmiiksi vaarassa syrjäytyä ja pudota kokonaan pois yhteiskunnasta", Arthur kertoo. Hän on ollut saksalaisessa
Leila Keto
Kirjoittajan nimi on pseudonyymi.
KALENTERI
PÄÄSIÄISEN VIETTOA LUOSTARINMÄELLÄ, lapsille munanvierityskilpailut, työnäytöksiä pääsiäismunien koristelusta vahatekniikalla, kello 1016 Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa, www. turunmuseokeskus.fi.
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
7.8.4.
21.4.
ANIMOI KELTAISEN KIRAHVIN KANSSA -perhepajassa tutustutaan Keltaiseen Kirahviin, katsotaan näyttely & elokuva, askarrellaan & jutellaan välittämisestä & ilahduttamisesta, aikuisille & yli 5-vuotiaille lapsille, kello 11 Espoon Taidetalo Pikku-Aurorassa, ennakkovaraukset (09) 8168 3364.
26.27.4.
AUKI-TYÖHUONEMYYJÄISET Helsingin Vallilassa toimivat taiteilijat myyvät käsintehtyjä & paljon kierrätysmateriaaleja hyödyntäneitä muotoiluesineitä, kello 1118, lisätiedot & osoitteet www.auki.info.
16.22.4.
7.4.
RUUTIA! -lasten & nuorten tanssifestivaali Helsingin Kaapelitehtaalla, korkeatasoista eurooppalaista lastenteatteria vauvaikäisistä koululaisiin, www.hurjaruuth.fi. Kuvassa Farfalle.
HELSINKI FUNKY ELEPHANT, rytmimusiikkifestivaali laajenee nigerialaisiin elokuviin, sarjakuviin & soul-ruokaan, 11.15.4. eri tapahtumapaikoissa. SUOMEN SOSIAALIFOORUMI 2012 kysyy millaisessa yhteiskunnassa haluaisit elää & tuo yhteen kansalaisjärjestöjä, aktiiveja & muita toimijoita, 21.22.4. Helsingin Arbiksella, www.sosiaalifoorumi.fi
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 30.4. & on jakelussa toukokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.4. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
VOIMA-KALENTERIN
keläinen & Oras Tynkkynen, kello 19 Helsingin Vallilan kirjastossa.
17.4. MUSIIKIN MERKITYS TRADITIOIDEN & IT-
KESKUSTELUT & LUENNOT
10.4. ÄÄRIOIKEISTO & UUSFASISMI EUROO-
PASSA,
mistä vanhoilliset & kovat arvot tulevat, keitä muukalaisvihamielisyys palvelee, keskustelemassa dosentti Jouko Jokisalo, aktivisti Kaisu Suopanki & vt. päätoimittaja Atlas Saarikoski, kello 18 Tampereen kirjastotalo Metsossa. STUDIA GENERALIA SENIOREILLE, medikalisaatio & sairauksien markkinointi, ylilääkäri Ismo Räihä luennoi, kello 12 Turun kaupunginkirjaston Studiossa. 11.4. OMAN ELÄMÄNSÄ SANKARI: Irakin Kurdistanista Suomeen vuonna 1994 muuttanut lakimies Husein Muhammed esittäytyy, kello 18 Espoon Enstressen kirjastossa.
12.4. LIIKKEELLE, MUTTA MILLÄ ENERGIALLA?
keskustelemassa Juha Niemelä, siirtolaisuusmusiikin asiantuntija Toivo Tamminen & muusikko Mikko Luoma, kello 18 Turun Siirtolaisuusinstituutissa. 19.4. KIRJAKAHVILASSA Päivi Uljas kertoo hyvinvointivaltion läpimurrosta, pienviljelyhegemonian rapautumisen & poliittisen murroksen keskinäisistä suhteista Suomessa 1950-luvun loppuvuosina, kello 18 Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa. NATON SALAISET ARMEIJAT, Ahti Matinlassi alustaa Daniele Ganserin kirjan pohjalta, kello 19 Kemin kirjaston opintokokoushuoneessa.
SETUNNON VAHVISTAJANA,
21.4. MITÄ SUOMALAISET TEKEVÄT AFGANIS-
14.4. YHTEISLAULUA PERHEILLE, interaktiivinen laulutuokio, johon jokainen voi osallistua aikaisemmasta laulu- tai soittokokemuksesta riippumatta, kello 11 Espoon Taidetalo Pikku-Aurorassa, ennakkovaraukset (09) 8168 3364. HELSINKI BOOKIES -seminaari esittelee taiteilija- & suunnittelijalähtöisen julkaisutoiminnan käytäntöjä & painotuotteita puheenvuoroin, keskusteluin & näyttelyin, 13.15.4. Helsingin Kiasmassa. IDEOINTI TARINANKERRONNASSA -kurssi, kurssilla käytetään improvisaatiomenetelmiä teatterin, kirjallisuuden & taiteen kentältä, opettajina Johan Eichhorn & Antti Hintsa, kurssi järjestetään kahtena viikonloppukokonaisuutena 21.22.4. & 12.13.5. Sarjakuvakeskuksessa.
AFRIKKALAISTEN SUUNNITTELIJOIDEN
kello 18 Helsingin kulttuurikeskus Caisassa. 11.4. SAHARA OPETTAA -dokumentti-ilta & länsisaharalainen Polisarion Suomen-edustaja Maima Mahamud kertoo pakolaisleireillä asuvien sahrawien tilanteesta, kello 18 Helsingissä, Siltavuorenpenger 10. 13.4. ALOHA NIGHT, PIFS ry:n tanssillinen varainkeruuilta Tyynenmeren alueen kehitysprojektin hyväksi, kello 19 Helsingin kulttuurikeskus Caisassa.
MUOTINÄYTÖS,
18.4.
TOIMINTA
17.4. TERVETULOA AMNESTYYN, haluatko tietää mihin rahasi menevät? Haluatko tietää lisää Amnestysta & sen ihmisoikeustyöstä? Haluatko tietää miten juuri sinä voisit toimia omalla tavallasi Amnestyssa? Tilaisuus kello 18 Amnestyn Helsingin-toimistossa, ilmoittautumiset 13.4. mennessä maarit.pihkala@amnesty. fi, 050 357 9838.
VANHOJEN KIRJOJEN HUUTOKAUPPA,
meklarina Esko Nick, kello 17 Espoon Sellon kirjaston aulassa.
19.4. KOSKA OLEN TYTTÖ PLAN-JÄÄGAALA,
Reko Ravela alustaa keskustelua, kello 12 Kemin kirjaston käsikirjastossa.
TANISSA,
TAPAHTUMAT
4.4. JÄRJESTÖTORI: MAHDOLLISUUKSIEN TOI-
osallistumalla lipun sijoitat kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen & suojeluun, kello 18.30 Espoon Barona-arenassa.
24.4.
VAATTEIDENVAIHTOILTA PAULIGILLA,
KURSSIT & SEMINAARIT
Taitoviikkoa vietetään valtakunnallisella kengänkorkoteemalla, työpajassa kirjotaan kengänkorkopaloja & nautitaan yhdessä tekemisestä, kello 917 Paimion käsityökeskuksessa.
11.4.
KENGÄNKORKOKIRJONTAPAJA,
Kulkuneuvon & matkustustavan valinnalla on väliä, keskustelemassa Saara Jääs-
yhteisöllisessä tapahtumassa tarjolla taidenäyttely, rollaattorien tuunausta, EU-ruokakassien jakoa, soppaa tykistä, musiikkia & linnunlaulua, jumppatuokioita & esityksiä Puutorin Vessassa, voit tuoda Ekotorin pisteeseen tarpeettomat tai rikkinäiset pienet sähkö- & elektroniikkalaitteesi, kello 1114 Turun Puutorilla.
MINTAYMPÄRISTÖ SINULLE,
voit vaihtaa hyväkuntoisia vaatteitasi toisten tuomiin ihanuuksiin & nauttia pikku purtavaa Luonto-Liiton järjestämässä tapahtumassa, kello 1720 Helsingin Pauligin huvilalla, ilmoittautuminen nelliheinimo@gmail.com. 28.4. SARJISLAUANTAINA työpaja kaikenikäisille lapsille & sarjismarkkinat, kello 1216 Helsingin Sarjakuvakeskuksessa, www.sarjakuvakeskus.fi
PÄÄSIÄINEN
6.4. VIA CRUCIS RISTIN TIE, ekumeeninen pääsiäisnäytelmä alkaa Helsingin Kaisaniemen puistossa kello 21, kulkue siirtyy puistosta Unioninkatua & Yrjö-Koskisen katu pitkin Säätytalolle, tapahtumat huipentuvat ristiinnaulitsemiseen Tuomiokirkon portailla.
VAPAA TAIDEKOULU
1. VUODEN MAALA
UR VALINTAKUSLUOSSEI KALL
7.18.5.2012
ILMOITTAUTUMISET
W W W. VA PA ATA I D E K O
3 0 .4 .2 0 1 2 M E N N E S S Ä
.FI | P. 09-6866210 INFO@VAPAATAIDEKOULU
ULU.FI
TULEE!
Terkkuja uudelta vt. päätoimittajalta, että Tulva kannattaa tilata nyt! Kylkiäisenä t-paita kympillä! p Näin niitä feministikapinallisia tehdään!
-lehti
T. Atlas
TULVAN KESTOTILAUS 28 EUROA SEKÄ T-PAITA 10 EUROA! Postikulut lisäksi 3 euroa.
WWW.TULVA.FI / TULVA@TULVA.FI PUH. 09 643 158 PELKKÄ KESTOTILAUS 28 ¤ JA VUOSITILAUS 32 ¤.
U UUTUUS!
Fineliner-kärki Fineliner-kärki kaikkiin Promarker-tusseihin
K Kulku-Katin P j sta yö Kulku-Katin Pojasta myös o Promarker-tussit ja Canson-paperit. Promarker-tussit