E R I I P P U MA
T
!
MA
IL A A VO
I
i
IA . T
f
o
v
.
i
if
.f
a
m
3h
ik
fifi.voima.fi
TA JOURNALI
3|
1
20
t
uh
uu
ON
Tilaa!
SM
TU
i
rakkaudesta
3
4.-5.5.
K?peli
Ota kevyesti,
ilmastokin tykkää!
Kestävän elämäntavan
päätapahtuma vuodesta 2008
vaganza.fi
12.-14.7.2013 r Joensuu
www.ilosaarirock.fi
SIGUR RÓS
(ISL)
LISSIE
r S QU AR E PUSHE R
(USA)
r WITCHCRAFT
(UK)
(SWE)
r HOT CHIP
(UK)
r MOTÖRHEAD
r TARRUS RILEY
(UK)
( J AM/ USA)
r NIGH TWISH
JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND r PMMP r J. KARJALAINEN
PELICAN
ADEPT
(SWE)
(USA)
r D IS C O E NSE MB L E r B E T W E E N T HE B U RIED A ND ME
(USA)
r P Ä Ä K II r JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA r JÄTKÄJÄTKÄT
N I C OL E WIL L IS & T H E SOUL I NVE ST I G AT OR S r KARRI KOIRA & RUDOLF
PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT r RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND
ISMO ALANKO r MAR I SKA & PAHAT SU DET
Kaikki lipputyypit (25-85 euroa) myynnissä Tiketissä
KIRJA VIIKOSSA PITÄÄ TOHTORIN LOITOLLA
Emmanuel Carrère
e
LIMONOV
V
Simon Lelic
TUOMIO
Palkitun ranskalaiskirjailijan
an
n
intensiivinen dokumenttiromaani
ni
vimmaisen venäläisen poliitikon,
n,
n
keikarin ja jumalaisen barbaarin
ov
v
elämästä. Eduard Limonov
is
i
s
haluaa kokea kaiken ja on valmis
n
n.
menemään äärimmäisyyksiin.
Psykologinen trilleri asianajajasta,
joka puolustaa murhasta syytettyä
12-vuotiasta poikaa. Asianajaja
joutuu pohtimaan moraaliaan
ja kohtaamaan oikeuskäsittelyä
seuraavan yleisön raivon.
Hans Keilson
KOMEDIA
MOLLISSA
Ahmad Khalid Tawfiq
UTOPIA
Hirtehinen kertomus
pariskunnasta, joka piilottelee
toisen maailmansodan aikaan
juutalaismiestä kodissaan.
Ongelmia tulee, kun piilotettu
kuolee ja ruumiista pitää päästä
vaivihkaa eroon. Komedia
mollissa on tarina inhimillisyyden
osasta sodan ja vainon oloissa.
Ulli Lust
TÄNÄÄN ON
LOPPUELÄMÄSI
VIIMEINEN PÄIVÄ
Palkittu, tositapahtumiin
perustuva kertomus kahden
tytön liftausmatkasta
halki 80-luvun Euroopan.
Matkakertomuksesta kasvaa
eeppinen vaihtoehtokulttuurin
ja eurooppalaisen lähihistorian
kuvaus.
Egyptin lähitulevaisuuteen sijoittuva
kertomus kahtia jakautuneesta
yhteiskunnasta. Rikkaat asuvat
vartioiduilla alueilla ja köyhät
raapivat elantonsa jätteistä.
Etuoikeutetut tylsistyvät, kun kaikki
on ostettavissa rahalla. On aika
hankkia jännitystä väkivallalla.
Stephen F. Cohen
GULAGISTA
SELVINNEET
Kiinnostava tietokirja Stalinin
vainoista ja vankileirien
saaristoista selvinneiden ihmisten
kohtelusta Neuvostoliitossa ja
Venäjällä. Riippuen kulloisestakin
vallanpitäjästä uhreja on joko
arvostettu tai poljettu maahan.
w w w. l i k e . f i
SISÄLTÖ 25.3.? 28.4.2013
3 / 2013
7
AJASSA 8
8?19
19
Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti
kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnaliseen kähmintään.
8
PÄÄKIRJOITUS
Aseita
Bahrainiin
Suomi aseisti
arabikevään
yksinvaltiasta.
Suomi aseisti arabikevään yksinvaltiasta s. 8
? Ovi kiinni s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ? Opiskelijat
kadulla s. 11 ? Leikitään luilla s. 12 ? Sano kyllä
s. 13 ? Kehitysvamma & asennevamma s. 14 ?
Sananvalta, Maria Pettersson s. 14 ? Rahan voima,
Banker Wanker s. 16 ? Ha-ha-hankintalaki s. 16
? Ruokatohtori s. 17 ? Toisinajattelija, Katriina
Rosavaara s. 18 ? Euroopan kevät s. 18 ? Unkarin
demokratia kapenee s. 18
Esimerkki mesierkki
Olen juuri päässyt kauppaan ostamaan itselleni uudet kengät festareilla tuhoutuneiden tennarien tilalle, kun puhelimeni soi. Puhelu tulee tuntemattomasta
numerosta.
?Hei, olisiko sulla hetki aikaa?? naisääni kysyy. Hän kertoo
soittavansa sijoitusalan asiantuntijapalveluja tarjoavasta yhtiöstä. Olen jo aikeissa lopettaa jutustelun ja sulkea puhelimen,
kun hän kysyy: ?Kiinnostaisiko sua tulla keskustelemaan meidän asiantuntijan kanssa omistusten kustannusrakenteesta??
Totta kai haluan! Olen jo muutaman vuoden ajan kuullut
juttuja yhtiöistä, jotka auttavat asiakkaitaan muun muassa
verosuunnittelussa ja omistusjärjestelyissä. Haluan kuulla
millaista tarjonta todellisuudessa on.
Pari viikkoa myöhemmin istun sijoitusasiantuntijan kanssa
mukavassa konttorissa ja juon kahvia. Rempseä nuori herra
käy läpi erilaisia vaihtoehtoja. Päätän hieman liioitella käytössäni olevia varoja, noin sadallatuhannella eurolla, jotta saisin
tietää millaisia palveluita varakkaille ihmisille tarjotaan.
?No, otetaan tällainen esimerkki mesierkki?, asiantuntija
hassuttelee. Hän kertoo pitkät tarinat siitä, miten saisin liechtensteinilaisen pankin kautta sijoittamalla paremman tuoton
ja välttäisin osan veroista.
Kaupat jäävät syntymättä.
ON LOPPUKESÄ 2012.
TÄSSÄ
Ä LEHDESSÄ 22?3
22?37
Maria Kozulya
24
Lä
Läpinäkyvästi
äpinäkyvästi
ve
eljien puolella.
veljien
Tr
Tranparency
ranparency Suomi
pyörittää
py
yörittää hyvien
herrojen
he
errojen kahvikerhoa.
törmää väitteeseen, kuinka rikkainta kansanosaa verotetaan jo nyt liikaa. Todellisuudessa varakkaimmilla on parhaimmat mahdollisuudet välttää verojen
maksu esimerkiksi mesierkiksi palkkaamalla veroneuvontaan
erikoistunut konsultti. Varakkaille jopa tuputetaan palveluita
ja tarjouksia, joissa verosuunnittelun ja veronkierron välinen
raja on häilyvä.
Eriarvoisuus kansakuntamme hyvä- ja huonotuloisten välillä kasvaa entisestään, kun katsotaan millaisia palveluja heikoimmassa asemassa olevat saavat. Tässä lehdessä sivuilla
32?33 kerrotaan kuinka 28-vuotias Jukka pudotetaan sosiaaliturvajärjestelmän läpi. Hän tekee yhden suuren virheen: osoittaa aktiivisuuttaan ottamalla vastaan opiskelupaikan.
Jukan tarinaa seuratessa herää kysymys, missä ovat asiantuntijat, jotka kertoisivat kuinka Kelan, TE-toimistojen ja sosiaaliviranomaisten kanssa pitää luovia? Miksi Jukalle ei soiteta,
tarjota asiantuntijapalveluja ja kerrota, kuinka hän saa kaikki
lain mukaan hänelle kuuluvat etuudet.
A I N A S I L L O I N TÄ L L Ö I N
Ha
Haalarien
aalarien vangit s. 22 ? Transparency, hyvät
ve
veljet
eljet kahvilla s. 24 ? Eliitin kansalaisjärjestö s.
26
6 ? Slummiwood s. 28 ? Jukan järjetön kierre
s. 32 ? Jännä uusi Tallinna s. 34 ? Sunnuntai
an
anarkistierakon
narkistierakon jäljillä s. 36
KULTTUURI 39?53
Vallan mainio silmänkääntötemppu s. 39 ? Kulttuuritantta, Ruusu Haarla s. 40 ? Musta, maaginen valokuva s. 40 ? Kuvakuva
s. 40 ? Vakava sopii nukeille s. 41 ? Ankkalammikon kunkku s. 42 ? Melun kuningatar s. 44 ? Satulinnan synkempi puoli s. 47 ?
Raskas mieli, kevyet mullat s. 48 ? Tartu runoon s. 48 ? Muut lehdet s. 49 ? Petroolinsinistä mielitreeniä s. 50 ? Sairaan vahva s. 51 ?
Sanomalehtirunoa & jazzia s. 51 ? Katso nämä s. 52 ? Tv-liite s. 53
Samuli Saarinen
Ulla Appelsin kirjoitti
tammikuussa kolumnin. Hän peräänkuullutti kansalaisilta kiitollisuutta kaikista hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista ilmaisista asioista, joita kehitysmaissa ei ole.
Mutta miten onkaan niiden hyvinvointiyhteiskunnan halveksijoiden laita. Heidän, jotka piilottavat omistuksensa ulkomaille erilaisten yritys- ja sijoitusjärjestelyjen avulla. Pitäisikö heidän osoittaa näinä vaikeina talouden aikoina hieman
kiitollisuutta ja maksaa verot asiaan kuuluvalla tavalla? Varovaisten arvioiden mukaan Suomi menettää kansainvälisen
veronkierron vuoksi vuosittain noin 800 miljoonaa euroa. Asumistukeen budjetoitiin 602 miljoonaa euroa vuonna 2012.
I LTA - S A N O M I E N U U T I S P Ä Ä L L I K K Ö
41
44
KOLUMNIT 14, 16, 18 & 40
AKTIVISMI S. 54
Katriina
Rosavaara
Ruusu
Haarla
S.
Kannen kuva: Topi Laiti
Bankerwanker
S.
S.
S.
3
16
18
Ryhmäteatteri / Mitro Härkönen
Maria
Pettersson
14
47
jari hanska
40
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen
mituk
sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava
päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelija Vilma Vantola Avustajina tässä numerossa Eekku Aromaa, Anu Brask, Ruusu Haarla,
Henna Hietamäki, Mitro Härkönen, Marjo Jääskä, Jarmo Kervinen, Hanna Kuusela, Maria Kozulya, Pertti Laesmaa, Topi Laiti, Jecaterina Mantsinen, Niklas Mäkinen, Antti Möller, Juho
Paavola, Riina Palmqvist, Tommi Parkko, Maria Pettersson, Pilli-Liisa, Maaria Pääjärvi, Laura Rantanen, Katriina Rosavaara, Jonne Räsänen, Samuli Saarinen, Jutta Sarhimaa, Kari
Sihvonen, Börje Skruf, Tero Tähtinen, Klaus Welp, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113
Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 4/13 ilmestyy 29. huhtikuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
3 / 2013
8
Suorien yritystukien määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana yli 50 prosenttia. Yrityksille on viime vuosina
annettu liki kaikki uudet tukimuodot ja verohelpotukset, joita ne ovat keksineet pyytää.
Elina Grundström Helsingin Sanomissa 5.3.2013
TEKSTI
EEKKU AROMAA
KUVITUS
MIRKKA HIETANEN
Suomi aseisti
arabikevään
yksinvaltiasta
Bahrainin suurta aselastia ei käsitelty valtioneuvostossa lain porsaanreiän takia.
kuussa 2011 Suomi
vei yhteensä
2,6 miljoonan
euron arvosta aseita, ammuksia ja asekomponentteja Bahrainiin, selviää
tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin maaliskuussa julkaisemasta asevientiraportista.
Kuukausi myöhemmin maan
hallituksen turvallisuus- ja sotilasjoukot tukahduttivat verisesti
Bahrainin arabikevään mielenosoitukset.
Bahrain on Persianlahden länsipuolella sijaitseva hyvin pieni saarivaltio, jossa elää hieman yli miljoona asukasta.
Hallitusmuodoltaan Bahrain on
perustuslaillinen monarkia. Maan
ylin hallitsija on ollut viimeiset neljätoista vuotta kuningas Hamad
ibn Isa Al Khalifa, jonka sunnimuslimeihin kuuluvan suvun jäsenet
pitävät hallussaan myös monia
merkittäviä poliittisia ja sotilaallisia virkoja.
T
mä eivät tarvitse erillistä lupaa,
tarkkaa tietoa viennin sisällöstä
ei ole.
Yhteensä Suomesta Bahrainiin
samalla kertaa vietyjen tarvikkeiden arvo oli siis hieman yli 2,6 miljoonaa euroa. Se, että nämä kaikki
viennit ajoittuvat samaan ajankohtaan, voi SaferGlobe Finlandin mukaan viitata esimerkiksi siihen, että Bahrainin hallinto valmistautui
levottomuuksiin ja tarvitsi varusteita.
Sitä, mihin suomalaisia aseita
ja muita tarvikkeita on Bahrainissa
käytetty, ei ole ainakaan vielä selvitetty.
tiedot halliE
tuksen turvallisuus- ja sotilasjoukkojen hyökkäyksissä kuolleiRI LÄHTEIDEN
den määrästä vaihtelevat. BBC:n
mukaan helmi?maaliskuussa 2011
Bahrainissa kuoli 35 ihmistä erityisesti viranomaisten liiallisen kyynelkaasun käytön takia.
Ihmisoikeusjärjestö Human
Rights Watchin mukaan Bahrainissa sai surmansa 40 henkilöä, joista
neljä kuoli kidutukseen. Amnesty
U O M E S S A valtioneuvoston
International raportoi Bahrainin
tulee käsitellä yli miljoonan mellakkapoliisin ja sotilaiden ameuron aseviennit. Näin tehdään puneen kivääreillä mielenosoittajia.
myös vienneille, joilla on ulko- ja
Jopa Bahrainin hallituksen asetturvallisuuspoliittista merkitystä. tama toimikunta raportoi 1 300 ih2,6 miljoonan euron vienti Bahrai- misen pidätyksestä sekä 13 kuoleniin arabikevään kynnyksellä olisi masta mielenosoitusten ja muun
täyttänyt molemmat kriteerit.
liikehdinnän yhteydessä. KuolleisLainsäädännön porsaanreiän ta 12 ammuttiin.
Tammikuussa 2013 kuninkaallitakia vientilupaa ei käsitelty. 2,6
miljoonan potti jakautui useam- seen perheeseen kuuluva prinsespaan lupaan. Koska luvat jakautui- sa Noura Bint Ebrahim al-Khalifa
vat eri vuosille ja eri viranomaisille, joutui Bahrainissa oikeuteen syySuomen asevalvontaviranomaiset tettynä kahden mielenosoittajia
eivät havainneet viennin kokoa.
hoitaneen lääkärin sekä kuningasPuolustusministeriö myönsi perhettä vastustavia runoja esitelokuussa 2010 lutäneen opiskelijan
kiduttamisesta.
van 205 tarkkuusBahrain Forum
kiväärin vientiin
ights
for Human Rights
872 000 euron arR
n
a
Hum
vosta. Poliisihalliaan -järjestön raporin muk ai tin mukaan myös
h
tus taas myönsi 280
c
t
a
W
000 pistoolipatkuninkaan pojat
inissa s
a
r
h
a
B
0
ruunan vientiluNasser Bin Ham4
nsa
van vuonna 2009
mad Al-Khalifa ja
surma öä.
l
i
ja 550 000 kivääKhalid Bin Ahmed
k
n
e
h
ripatruunan luvat
Al-Khalifa syyllisvuosina 2009?2010.
tyivät kidutukseen
protestien aikaan.
Lopulta Bahrainiin
Ulkoasiainministeriön asevalvietiin Suomesta 812 000 euron
arvosta ammuksia tammikuussa vontayksikön mukaan asevalmis2011. Ammuslastin vastaanottaja tajille myönnettyjä lupia ei perutmerkittiin salaiseksi.
tu arabikevään kuohunnan vuoksi,
Luvat oli siis myönnetty jo en- mutta se pyysi kirjeitse viejiä pidätnen arabikevään mielenosoitus- täytymään käyttämästä aiemmin
ten käynnistymistä. Bahrainissa annettuja vientilupia.
Britannia perui arabikevään taoli siinä vaiheessa vangittu opposition edustajia, ja maassa oli jo pi- pahtumien aikaan asevientilupia
dempään ollut kireät välit sunni- ja alueen maihin. Myös Suomen asevalvontayksiköllä olisi ollut mah?iiamuslimien välillä.
Aseluvat olisi kuitenkin voitu dollisuus perua luvat ja keskeyttää
perua, jos niin olisi haluttu tehdä.
tammikuussa 2011 Bahrainiin matkalla oleva ase- ja ammuslasti.
A R K K U U S K I VÄ Ä R I E N ja ammusten lisäksi maahan vietiin 945 000 euron arvoinen lasti, Kirjoittaja on rauhanjärjestö Sadanjoka oli merkitty urheilu- ja met- komitean pääsihteeri. Hän kirjoitti
sästysaseiden osiksi, mutta joille jutun YK:n päämajassa New Yorkissa
ei ollut erillistä lupaa. Poliisihalli- asekauppasopimusneuvotteluissa,
tus arvelee, että kyse olisi ollut lu- joihin hän osallistui Suomen delegaapavapaista aseenosista, joita ovat tion kansalaisjärjestöedustajana. Aseesimerkiksi aseiden tukit, patruu- kauppasopimuksen on tarkoitus ranalippaat ja liipasimet. Koska nä- joittaa ongelmallisimpia asevientejä.
S
PROTESTIEN KESKIÖSSÄ. Manaman keskustassa
sijaitsevan Helmiaukion maamerkki, suuri helmipatsas purettiin protestien tukahduttamisen jälkeen maaliskuussa 2011. Aukion läpi rakennettiin
tiet ja sen nimi muutettiin Al Farooq -liittymäksi. 500 Bahrainin ?lsin kolikko, jossa oli helmipatsaan kuva, poistettiin käytöstä.
AMMI
T
AJASSA
2 / 2013
Etu-Töölöön (1,8km2) saisi yli 83 000 asukaspysäköintipaikkaa (12m2) ? jos kaikki talot
purettaisiin. Mutta olisiko niitä koskaan tarpeeksi?
Helsingin kaupungin Rakennusviraston Twiittaus 6.3.2013
Hymyile, olet tähtäimessä!
Patria rakastaa ihmisoikeuksia,
kun se ei haittaa bisnestä.
Patrian verkkosiA
vuilla kehutaan, että ?Patria
pitää yleismaailmallisina perusoiSEYHTIÖ
keuksina muun muassa ajattelun,
mielipiteen, ilmaisun, uskonnon
ja rauhanomaisen kokoontumisen vapautta?. SaferGloben raportin mukaan Patria teki vuonna
2011 sadan miljoonan euron asekaupat Saudi-Arabian kanssa 36
kranaatinheittimestä ja suuresta
määrästä ammuksia.
Aseiden toimittamista maahan, jonka ihmisoikeustilanne on
heikko, voidaan pitää erittäin arveluttavana. Esimerkiksi maaliskuussa 2011 Saudi-Arabiassa kiellettiin kaikki mielenosoitukset.
P A T R I A N viestintäjohtaja Birgitta Selonen, eikö tämä eettinen ohjeistus ole ristiriidassa
sen kanssa, että Patria on toimittanut aseita turvallisuus- ja
ihmisoikeustilanteen kannalta
arveluttaviin valtioihin, kuten
Saudi-Arabiaan ja Bahrainiin?
?Patria toimii maamme ja
EU:n lakien ja vientilupasäädösten mukaisesti ja osakkeenomis-
tajiensa valitseman hallituksen
ohjauksessa?, Selonen vastaa
sähköpostitse.
Samassa ohjeistuksessa todetaan, että ?Patria pyrkii toimimaan vain sellaisten tavarantoimittajien, alihankkijoiden,
konsulttien ja edustajien kanssa, jotka ovat valmiita työssään
noudattamaan tämän Ohjeen
periaatteita.? Miten olette varmistaneet, että näitä periaatteita noudatetaan myös Saudi-Arabiassa ja Bahrainissa?
?Patria toimii maamme ja
EU:n lakien ja vientilupasäädösten mukaisesti ja osakkeenomistajiensa valitseman hallituksen
ohjauksessa.?
vastauksesta paistaa
läpi, että niin kauan kun lakia
ei suoranaisesti rikota, voidaan
aseita kaupata minne tahansa.
Eettinen ohjeistus on nettisivuilla kiva lisä, mutta kaupankäynnissä se kelpaa lähinnä perseen
pyyhkimiseen.
P AT R I A N
Jari Hanska
VERTA HELMIAUKIOLLA
IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ
Human Rights Watch raportoi
Bahrainin protestien tukahduttamisesta helmi-maaliskuussa
2011.
?A I K A I S I N A A A M U N tun-
teina 17. helmikuuta turvallisuusjoukot hyökkäsivät Helmiaukiolla rauhallisten mielenosoittajien
kimppuun pääkaupungissa Manamassa. Monet nukkuivat.
Hyökkäyksessä kuoli neljä mielenosoittajaa, ja sadat haavoittuivat.
Helmikuun 18. turvallisuusjoukot ja Bahrainin asevoimat
ampuivat sekä kovilla että kumiluodeilla kohti rauhallisia
mielenosoittajia, jotka marssivat Helmiaukiota kohti. Mielenosoittaja Abd al-Ridha Bu Hameed sai surmansa. Aukio oli
siinä vaiheessa armeijan tankkien, aseistettujen kulkuneuvojen
ja poliisien miehittämä.
H E L M I K U U N 1 9 . viranomaiset määräsivät turvallisuus- ja
sotilasjoukot vetäytymään, ja
protestoijat valtasivat Helmiaukion uudestaan.
Neljän viikon ajan mielenosoittajat kerääntyivät aukiolle
ja muille alueille vastustaakseen
hallitusta ja maata hallitsevaa Al
Khalifan perhettä.
Kruununprinssi Salama bin
Isa Al Khalifa esiintyi kansallisessa televisiossa ja lupasi protestoijille oikeuden osoittaa
mieltään Helmiaukiolla ilman pidätysten tai hyökkäyksen uhkaa.
16. maaliskuuta, päivä sen
jälkeen, kun kuningas Hamad
julisti maahan poikkeustilan
tyyppisen ?kansallisen turvallisuustilan?, turvallisuus- ja sotilasjoukot valtasivat väkivalloin
Helmiaukion.
Samana päivänä joukot hajottivat Manaman ulkopuolella olevissa kylissä mielenosoituksia ja piirittivät Samaniyan
sairaalan, joka on maan suurin
julkinen sairaala. Potilaat ja sairaalan työntekijät eivät päässeet
sisään tai ulos sairaalasta. Ainakin kuusi ihmistä kuoli yhteenotoissa 16. maaliskuuta, mukaan
lukien kaksi poliisia.
V I R A N O M A I S E T lopettivat
poikkeustilan 1. kesäkuuta ja antoivat sen jälkeen suurimmalle
oppositioryhmälle Al Wefaqille
luvan pitää useita mielenosoituksia. Mielenosoitukset olivat
rauhallisia, mutta ?iiakylissä pidettyjen mielenosoitusten yhteydessä puhkesi usein yhteenottoja turvallisuusjoukkojen
kanssa.
Ainakin yksitoista mielenosoittajaa ja sivustakatsojaa,
mukaan lukien kaksi alle 18-vuotiasta lasta oli saanut surmansa mielenosoituksiin liittyvien
vammojen vuoksi 1. kesäkuuta
ja tämän tekstin kirjoittamisen
välillä.?
Horjahdus & kamppi
Heidi Hautala ajettiin ulos harmaan talouden
vastaisesta ministerityöryhmästä. Kuka hyötyi?
Hautalan pimeät remontit olivat
typerä virhe, jonka
seurauksena Hautala
joutui eroamaan hallituksen harmaan talouden vastaisesta ministerityöryhmästä.
Ensimmäisten joukossa Hautalan eroa oli vaatimassa työryhmässä istuva oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp), joka on
siviiliammatiltaan pankkijuristi.
Henrikssonin vaatimus ei yllätä. Hän oli rkp:n edustaja hallitusneuvotteluissa työryhmässä,
jossa puitiin harmaan talouden
vastaisia toimia.
Voima ja Fifi uutisoivat Henrikssonin tuplapelistä hallitusneuvottelujen aikaan keväällä ja
kesällä 2011, jolloin Henriksson
ja muu rkp:n edustajisto sabotoi
kokoomuksen neuvottelijoiden
kanssa kaikkia mahdollisia harmaan talouden vastaisia toimia.
Rkp veti neuvotteluissa niin
äärimmäistä linjaa, että kokoomus vaikutti sen rinnalla sosialisteilta. Julkisesti Henriksson piti
harmaata taloutta vakavana ongelmana.
H
EIDI
vastaisen
ministerityöryhmän tehtävänä on
koordinoida hallitusohjelmassa
sovittuja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä.
Matkailu-ja ravitsemusalan
sekä rakennusalan veronkierto ja
työolot ovat esillä usein. Oma lukunsa on ?nanssialan veronkierto, joka maksaa yhteiskunnalle
varovaisten arvioiden mukaan
satoja miljoonia vuodessa.
Rkp ajaa voimakkaasti ?nanssialan mahdollisimman kevyttä
sääntelyä ja mahdollisimman laajaa omistusten salausta.
Voiman tietojen mukaan Hautalan agendalla ministerityöryhmässä on ollut puuttuminen kansainväliseen verokilpailuun, jonka
yksi puoli on nimenomaan sijoitustoiminnassa pyörivän pimeän
rahan liikkeet ja veronkierto.
Vihreät ovat olleet kannassaan johdonmukaisesti finanssialan veronkiertoa vastaan,
yhdessä vasemmistoliiton ja
demareiden eettisen siiven
kanssa.
H A R M A A N TA L O U D E N
haastattelema, työryhmän työskentelyä läheltä seurannut taho kertoo, että rkp:n
ja kokoomuksen asenne ei ole
muuttunut. Moni harmaan talouden torjuntaan tähtäävä toimenpide siirrettiin kolmikannan
valmisteltavaksi, eli niistä päätetään ammattijärjestöjen ja EK:n
kanssa. ?Se on vain tapa pestä
kädet?, lähde toteaa.
VOIMAN
V E R O H A L L I N N O N harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi
hiljattain raportin, jossa selvitetään, miten talousrikostorjunta
on edistynyt. Harmaan talouden
asiantuntija Markku Hirvonen ei
ole vakuuttunut.
?Hallituskauden aikana harmaan talouden torjunnassa on ollut paljon näennäisliikettä, mutta
konkreettisia tuloksia on tullut aika vähän?, Hirvonen sanoo.
Finanssisektorin veronkierron
suitsimisessa ei ole tapahtunut
juuri mitään. Hyvä esimerkki on
uudistus, jonka ansiosta verot-
lutaan
a
h
t
y
?N
ta
uomio in,
h
a
t
a
j
ih
oh
palkkio
n
e
i
j
o
siivo
mmat
että iso ävät
jä
kuviot atta.?
am
huoma
taja voi nykyään kävellä vaikkapa
Nordeaan ja vaatia kaikki veroparatiisi Liechtensteiniin tehdyt rahansiirrot. Aiemmin tietopyynnön
piti olla yksilöity.
?Ihan hyvä, mutta siitä ei ole
mitään hyötyä, kun verohallinto
ei ole sijoittanut siihen juuri minkäänlaisia resursseja..?
Kun Ruotsissa pelkästään veroparatiisiasioihin kohdistuvia
ekee 200 henverotarkastuksia tekee
hen erikoistukilöä, Suomessa siihen
neita verotarkastajia on noin tusina.
Sen seurauksena Suomessa
on tehty veroparatiisivaltioiden
kanssa solmittuihin uusiin verosopimuksiin perustuvia tietopyyntöjä kymmenkunta, Ruotsissa viimeisimpien tietojen mukaan
160, Hirvonen kertoo.
Laki, jonka toteutumisesta ei
huolehdita, on rampa ankka.
niin kuin opettaa.
Se on varmasti jokaisen ministerityöryhmän jäsenen osalta keskeinen asia. Ainakin minulle se on
tärkeätä?, Henriksson kommentoi
Helsingin Sanomille 15. maaliskuuta ja vaati samaan hengenvetoon
Hautalan eroa.
?Minusta tuntuu, että nyt halutaan ohjata huomiota siivoojien
palkkioihin ja pikkuremontteihin,
että isommat kuviot jäävät huomaamatta?, Hirvonen arvioi.
Hautalan rötöstelyssä on kyse
muutamista satasista, Henrikssonin jarrutustyö ja rooli lainsäätäjänä maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia.
Silti Henriksson on oikeassa.
Hautalan ero ministerityöryhmästä oli eettisistä syistä välttämätön. Samasta syystä AnnaMaja Henrikssonia ei olisi pitänyt
kyseiseen työryhmään päästää
ollenkaan.
? P I TÄ Ä E L Ä Ä
Susanna Kuparinen
Anna-Maja Henriksson ei suostunut
haastatteluun. Voiman & Fi?n juttujuttu
sarja harmaasta taloudesta Fi?ssä,
löytyy hakusanalla hallintarekisteri.
9
10
LUKIJAPOSTI
3 / 2013
Jumalan kanssa voi käydä niin kuin ystävienkin kanssa käy. Seura tekee kaltaisekseen.
Kirkon tiedotuskeskuksen tiedote 21.3.2013
)palaute@voima.?
PILLI-LIISA
ICANN ei kuitenkaan wikitietojen mukaan ole osakeyhtiö, vaan
voittoa tuottamaton organisaatio. Vai onko olemassa kenties
parempaa tietoa ICANNin taustoista?
Hitto vie, tässä maassa on niin
vähän lukemisen arvoisia lehtiä.
Älkää nyt horjuttako luottamusta
laatulehteen.
Vasemmisto on
surkuhupainen
Numerossa 2/2103 oli söötissä aktivismiosastossa opiskelijan juttu
otsikolla: ?Mahdoton velka. Kriisimaissa kytee kapina velkaantumista vastaan.?
Poliittisen oikeiston ohjelmassa on aina ollut ylivelkaantumisen
välttäminen ja talouden tasapainottaminen. Nyt kun vasemmistossakin nähdään mitä tuli tehdyksi, sitä ei kehdata kutsua näillä
nimillä. Sen sijaan on keksitty termi
velka-aktivismi. Surkuhupaisaa.
Tapio A. Vihravuori
KIRJOITTAJA VASTAA:
ICANN:n nimityskomitean puheenjohtaja Yrjö Länsipuro totesi jutussa, että se on hiljalleen
muuttumassa voittoa tuottamattomaksi järjestöksi. Juridisesti se
on silti Kaliforniaan rekisteröity
osakeyhtiö. Tästä juontuvat kiistat ICANN:n statuksesta.
Jorma Mäntylä
Jarmo, Helsinki
Zoo?lit huomioon
Maapallo on lopussa
KOMMENTTI
En ole Ivana B.
ja kiitos hyvästä lehdestä :)
Täsmentäisin vuoden ensimmäisessä numerossa ollutta kiintoisaa juttua kirjallisuuden auto?ktiosta, jossa
minunkin vuoden takaista Ivana B. -romaaniani käsiteltiin. Tekstissä oli suoranaisia virheitä ja väärinymmärryksiä. Voisi toivoa, että käsiteltävänä oleva kaunokirjallinen teksti luettaisiin tarkemmin.
1. Ivana B:n keski-ikäinen naiskirjailija ei ole Anja
Snellman. Jokainen 80-ja 90-luvuilla uraani seurannut
tietää, ettei kaltaiseni kirjailija voi olla katkera julkisuuden ja mediahuomion puutteesta. Kysymyksessä on siis
?ktiivinen henkilö, oikeastaan antiteesini. Jokainen elämäntarinaani ja uraani tunteva näkee pikemminkin ironisen yhteyden Ivana B:n ja Sonja O:n välillä. Tämä on
monissa teokseni arvioissa huomattukin. Ei voi kirjoittaa kirjallisesta julkkiskultista ja median käyttäytymisestä tuntematta sitä. Jutun nuorelta kirjoittajalta on
? ehkä tietyn sukupolvioletuksen tai suoranaisen tietämättömyyden vuoksi ? jäänyt teoksen sisäinen ironia,
etten sanoisi galvaaninen räkä, näkemättä.
2. Tekstissä mainittu ?Jane Austin? on oikoluennassa tapahtunut kämmi. Hei haloo: kirjoitusvirheistä ei voi
tehdä päätelmiä kirjailijan tai kustannustoimittajan mokista.
3. Ivana B:n tarkkaan lukenut tietää, että räyhähenki
Ivana B. on kirjassa esiintyvän ratkaisukeskeisen psykoterapeutin tytär, ei siis kertojan. Tämän saa selville pienistä vinkeistä, joita on ripoteltu tekstiin pitkin matkaa.
4. Kun auto?ktion tutkimisesta on kyse, olisi ollut hyvä oivaltaa, että aivan oman ja uuden tasonsa Ivana B:n
tarinaan tuo se seikka, että teoksen kirjoittaja opiskelee erikoiskoulutuksessa ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi!
Loppukaneetiksi on syytä todeta, että auto?ktion
olettaminen on aina hiukan vaarallista. Tässäkin tapauksessa olen tietoisesti jakanut itseäni kaikkien henkilöhahmojen kesken, ja muistutan kaikkein vähiten sitä,
joka eniten houkuttaa samastamishaksahdukseen.
HEISSAN VOIMAL A ISET
Ystävällisin terveisin,
Anja Snellman
Kirjailija, journalisti & psykoterapiaopiskelija
Teette hyvää lehteä, jossa voisi tuoda yhä enemmän epäkohtia esiin esimerkiksi kasvatusasioista. Vapaan kasvatuksen ja
kaverivanhempien ansiosta on
kasvatettu yhteiskunta- ja työelämäkelvoton sukupolvi, jonka
mielestä saa tehdä mitä vain haluaa ja huvittaa. Huligaanit ja terroristit ovat olevinaan aktivisteja,
jotka parantavat maailmaa.
Kirjoitatte silloin tällöin maailman köyhien elintasoeroista ja
-kuiluista. Käsitättekö, että on sula
mahdottomuus luoda joka maailman valtiolle, kansalle ja asukkaalle samanlainen elintaso kuin täällä
meillä. Näyttää siltä, että maapallo voi olla alle puolessa vuosisadassa loppuun kulutettu ja siinä
sivussa monet muutkin ongelmat
kasaantuneet pahemmin päälle.
Nimetön
Jenkkinetistä
Jutussa Rutto vai kolera (Voima
1/2013) kilahti kelloni.
Internet-osoitehallinta on
yhdysvaltalaisen yrityksen hallinnassa, artikkelissa kerrotaan.
Sehän todella olisi vallan hurjaa.
Osoitehallinnoinnista päättävä
Ylkkäri & naiset
Hannele Huhtalan arvio (Voima 2/2013) Ylioppilaslehden
vuosisata -teoksestani oli saanut innoituksensa Ylioppilaslehden entisen päätoimittajan
Elina Grundströmin lehden satavuotisjuhlien puheesta, jossa hän arvosteli sitä, kuinka
lehden historiaa on kirjoitettu
vain miesten ehdoilla. Totesin
Grundströmille juhlissa, että
hänen puheensa oli perusteltu.
Vähäinen naistoimittajien
haastatteleminen johtui siitä,
että 80-luvun alun toimituksiin
ulottuneet haastattelut oli jo
tehty ennen kuin tulin mukaan
projektiin. Päädyin siihen, etten
tee juuri lisähaastatteluja.
Moi, tehkää juttu zoo?liasta. Aihe
on arka ja harrastajat levällään,
mutta tiedän meitä kyllä olevan.
Olemme todellinen vähemmistö
ja hyljeksitty joukko, joka on myös
kirkonkirouksessa.
vista, voisilmäisestä perunamuusista, kinkuista ? sellaisista, joita
Asterixissa ja Obelixissa syödään
? paistetusta pekonista, katkaravuista, savustetuista kaloista,
hampurilaisista, makkaroista,
täytetyistä uunitomaateista, letuista hillolla ja kermavaahdolla,
juustoista, joulutortuista, tuoreista hedelmistä ja muista haaveilemistaan herkuista. Lopulta
he tunsivat säkin jo käyvän painavaksi.
Tyytyväisinä he tulivat ruokapöytään, jossa tarjosin heille viidettä päivää pelkkää makaronia
ketsupilla, makaronia puolukoilla
tai makaronia maitoon keitettynä, jos sellaista oli tuhlattavaksi
asti. Koskaan he eivät valittaneet
ruuasta, olivat tyytyväisiä, jos jokaiselle riitti. Ja riittihän se, kun
oikein jaettiin.
Vaikka nyt nuo kurjimmat ajat
alkavat olla taakse jäänyttä elämää, en voi koskaan katsoa tuskaa tuntematta yhtäkään kokkiohjelmaa. Ja häpeän aikuisten
ihmisten käsittämätöntä tapaa
halveksua ruokaa.
Laila Lepistö, Espoo
Yksinäinen
TOIMITUS VASTAA:
Kirkonkirous on kyllä kohtuuton
rasite.
Tyhjät lautaset
Erick Cabrera, hyvä kirjoitus
(Vauvankakkaa lautasella, Voima
2/2013)!
Olen kiitollinen, kun otit nuo
häpeälliset ilmiöt esille.
Et varmaan hevin usko, mutta
meillä Suomessakin on perheitä,
jotka ovat joutuneet elämään kovin heikoin eväin. Emme varmasti
niin kurjasti kuin teidän maassanne, mutta oman maamme mittapuun mukaan. Kehnosti roskiksista evästä etsien, leipäjonoissa,
EU-makaronien perässä roikkuen.
Suuren lapsikatraamme aikuinen tytär muisteli lapsuuden talvi-iltojen leikkiä. Siinä sisarukset
kantoivat tyhjää ruokasäkkiä, johon he etsivät ruokaa. Pikku hiljaa
säkki täyttyi mehevistä kanankoi-
Lähestyin lehden vaiheita
asioiden ja ilmiöiden ehdolla,
en henkilölähtöisesti. Lehden
yksittäisiä toimittajia on nostettu esiin vain, jos he edustavat ilmiötä, ideologiaa tai
aatesuuntaa. Naisten asema
yliopistossa ja yhteiskunnassa
on yksi kirjani läpi menevistä
teemoista.
Kirjan tietolaatikoissa on
nostettu erityisesti seitsemän
toimitukseen kuulunutta henkilöä, joista kolme on naisia:
Annikki Toikka-Karvonen, Ritva-Liisa Sumu ja Taina Bertell.
Totuus toki on, että aikamoinen ?testosteronifoorumi? Ylioppilaslehti on historiansa aikana ollut, vaikka jo
Voima pakkoruotsia
vastaan
Hei! Otin Pasilan kirjastossa Voima-lehden 2. numeron mukaan.
Kotona huomasin, että lehden
sisällä oli erillinen A4, jossa oli
hyvin outo teksti otsikolla ?Suomesta pitää tehdä virallisesti yksikielinen maa?. Googlamalla löysin tekstin kokonaisuudessaan
yhdessä foorumissa nimimerkillä
Pro Patria. Tietääkö toimitus tästä mitään?
TOIMITUS VASTAA:
Monet tahot ovat huomanneet Voiman media-arvon. Lehtemme lukijamäärä houkuttaa guerillamarkkinointiin. Edellisessä numerossa
lehden liitteenä oli ainoastaan Intokustannuksen mainos. Kaikki muu
on sinne jälkikäteen lisätty.
Jari Hanska, Voiman vastaava
Päätoimittaja
vuonna 1915 toimituksessa oli
nainen, Elsa Soini. Kuitenkin
lehden 2000-luvun päätoimittajat ovat melkein kaikki olleet
naisia. Kertoisiko tämä ?mitä
ylioppilaat tänään, sitä kansa
huomenna? -ajattelun mukaisesti siitä, mihin suomalainen
journalismi olisi tulevaisuudessa menossa?
Toivottavasti. Kuten tiedetään, naisten on edelleen hankala päästä johtaviin asemiin
mediateollisuuden hyvä veli -verkostoissa. Tästä toivoisi
keskustelua.
Jukka Kortti
FIFI.VOIMA.FI
3 / 2013
11
Hae osoitteessa
www.amkhaku.fi
Herrajumala!
Argentiinalaislehti Página 12 uutisoi paavivalinnan 14.3.2012
Vilma Vantola
?Teachers
are great, and
I love that they
always have time for
students.?
- Fiona, Supply chain
management
Opiskelijat saivat torjuntavoiton
Opintotuki sidotaan ensi vuonna indeksiin.
Tuen rakenne säilyy ennallaan.
opiskelijaa
marssi 20. maaliskuuta
Helsingin keskustassa
Senaatintorilta eduskuntatalolle
osoittamaan mieltään hallituksen kaavailemia opintotukiuudistuksia vastaan. Opiskelijoiden
pelkona on, että opintotukea heikennetään tai muutetaan lainapainotteiseksi.
Voima jututti mielenosoituk-
N
OIN 5 000
FIFIN LUETUIMMAT
1. Teemu Mäki
Näkökulma: Älä kiellä
vihapuhetta.
?Kannatan äärimmäistä ilmaisuvapautta, koska tiedän
olevani erehtyvä olento?, Teemu Mäki kirjoittaa.
2. Jari Hanska
Demarit: opiskelijoille
pakkolaina
Suomen ylioppilaskuntien liitto ajautui paniikkiin ja vuoti
itse neuvotteluvalttinsa vastapuolelle.
itä tekisit isona?
Mietitkö vielä, m
sillä
Mieti rauhassa,
Seuraavana päivänä 21. maaliskuuta hallitus päätti kehysriihessään, että opintotuen rakenne
pysyy ennallaan eikä sitä muuteta lainapainotteiseksi. Opintotuki
sidotaan hallitusohjelman mukaisesti indeksiin 1. elokuuta 2014.
seen osallistuneita opiskelijoita.
Kaikki haastateltavat kertoivat
käyvänsä opintojen ohella töissä.
?Ei opiskelijoilta voi perusturvaa viedä. Se mahdollistaa opiskelemisen, vaikkei se nykyään
riitä elämiseen. Jos hallitus meinaa pidentää työuria ja lyhentää
opintoaikoja, niin ei se näin toimi?, mielenosoitukseen saapunut
opiskelija kommentoi.
Jari Hanska &
vilma vantola
ajalta 18.2.?18.3.
3. Susanna Kuparinen,
Blogi
Oikeusministerin likainen peli
Oikeusministeri Henriksson
pelaa ulos ministerityöryhmän hankalinta vastapeluria.
4. Susanna Kuparinen
& Jari Hanska
Muistio: Kokoomus
ja RKP jarruttavat
harmaan talouden
torjuntaa
Fi?lle vuodettu muistio paljastaa, että kokoomus ja RKP
jarruttivat hallitusneuvotteluissa harmaan talouden valvontaa ja ehkäisyä. Kesäkuussa 2011 julkaistu juttu nousi
luetuimpien listalle jälleen.
5. Kati Pietarinen/
Voima 2/2013
Nippuside Airlines
Keskivertopäivänä Suomesta
lentää kymmenisen lentoa,
joissa mukana on vastentahtoinen matkustaja. Jotkut
kuolevat mieluummin Euroossa kuin pal
passa
palaavat.
Tutustu huolella vaihtoehtoihin. HAMKissa opiskelet arvostetun ammattikorkeakoulututkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskeluympäristössä. Valittavanasi on lukuisia koulutusohjelmia kuudella eri alalla. Modernit työtilat,
sopivan pienet yksiköt, uusin tekniikka ja pitkistä perinteistä ammentava opetus luovat loistavat raamit opiskelulle.
Voit opiskella joko kokopäiväisesti tai työn ohessa. Haku
yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013.
 www.hamk.fi/koulutus
Meillä voit opiskella myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013.
 www.hamk.fi/ylempiamk
FUAS-yhteistyö tuo lisää valinnanvaraa
opintoihisi: voit suorittaa osan opinnoistasi
joko Lamkissa tai Laureassa. Katso lisää
www.fuas.fi/opiskelijalle.
BLOGEISSA MAALISKUUSSA
Kadri Taperson
Avoin ja vapaamielinen Viro?
Pari päivää sitten sain postilaatikkoon
pöyristyttävän kampanjakirjeen.
Annareetta Rantala
Suolia lautasella
En ole maistanut mitään parempaa kuin
friteerattua sianihoa naudankielitacossa.
Lisätietoja hakemisesta:
hakutoimisto@hamk.fi, puh. (03) 646 4501
aikuiskoulutus@hamk.fi, puh. (03) 646 4504
KULTTUURIHÄIRIÖ
3 / 2013
12
Nuorten asenteet kannabiskokeiluihin ovat lieventyneet. Nyt on pidettävä huoli, ettei kannabiskokeiluista aiheudu
yksilötasolla vaikkapa opiskelu- tai työllistymismahdollisuudet poissulkevia seuraamuksia.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tiedote 7.3.2013
H
Haamuja
s
saatana!
2012 Suom
men Turussa kuohui: Turpaan
Sa
Saatana -sivusto parodioi Turun
r
u Sanomia. TS:n päätoimittaja
j
a koki työnantajansa kunniaa
loukatun,
l
o
vaikka Suomen lain
m
mukaan yrityksellä ei ole kunL O P P U V U O D E S TA
MAAILMA & ME
koonnut Jari Hanska & Jari Tamminen
Vallatkaa rauhassa
niaa, jota voisi loukata. Poliisi
tutki ja jätti asian sikseen. Nyt
Turun Sanomain tamperelainen
kilpailija Aamulehti on saanut
oman parodiaversionsa, Haamulehden.
Haamulehden uutisissa
muun muassa Suomen Sisun
tuore puheenjohtaja, kansanedustaja Olli Immonen (ps)
eroaa SS:stä yllättävien näke-
myserojen takia: ?Minä vastustan rasismia ja kaikenlaista syrjintää. Ja niin minulle
sanottiin, että Suomen Sisukin tekee. Se luki niiden nettisivuillakin. Mutta katin kontit!
Todelliset mielipiteet on vain
hämärretty puhumalla ?kansallismielisyydestä? ja ?monikulttuurisuuden ongelmista??,
Immosen suuhun laitetaan.
Käsiteltävien aiheiden listalle ovat päässeet myös esimerkiksi homoavioliitot ja
turkistarhaus. Twistin kautta,
tietysti.
Jari Tamminen
haamulehti.?
www.turpaansaatana.net
Tämä ei ole puisto
Kaisa Salmi organisoi vankileirin Lahden keskustaan.
Philadelphian 12 mielenosoittajaa pidätettiin, kun he olivat läntänneet ahterinsa
Wells Fargo -pankin konttoriin. Mielenosoittajat halusivat kiinnittää huomion
pankin syrjiviin ja rasistisiin toimintatapoihin. Pankki on perinyt tummaihoisilta laina-asiakkailtaan korkeampia korkoja kuin yhtä varakkailta valkoihoisilta.
Maaliskuussa 2013 vetoomustuomioistuin vapautti kaikki kaksitoista syytettyä. Tuomioistuimen tuomari halusi kätellä kaikkia
syytetyistä ja kehui heitä rakastettavimmiksi koskaan tapaamistaan syytetyistä. Valamiehistö puolestaan totesi syytettyjen
kansalaistottelemattomuuden edustaneen yhteiskunnan ?suurempaa hyvää?.
Oikeudenkäyntiprosessin ollessa vielä kesken, Wells Fargo
maksoi 175 miljoonaa dollaria sovittelumaksuja niiden toimintamallien takia, joista aktivistit sitä kritisoivat.
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
M A R R A S K U U S S A 2 0 1 1 Occupy
TÄMÄ EI OLE BUSSIJONO. Lahden
keskitysleiri sijaitsi nykyisen linjaautoaseman vieressä. Kaisa Salmen teoksessa arkiset miljööt avataan historiakerrosten kautta.
www.adbusters.org
Gender-korjattu Donkey Kong
K A I K K I T I E T O K O N E - , konsoli-,
mobiili- tai elektroniikkapelejä pelanneet tietävät, että kyseessä on sukupuolittunut skene. Sankarit ovat miehiä,
ja naisten rooli on tulla pelastetuksi ?
muutamia poikkeuksia toki löytyy.
Yhdysvaltalais-isä Mike Mika liikuttui nähdessään tyttärensä pettyneen ilmeen tämän tajuttua, että Nintendon vanhassa kunnon Donkey
Kong -pelissä vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutuneen Paulinen
rooli on olla hädässä ja että se on Mario, joka huolehtii pelastamisesta ja jota pelaaja liikuttaa.
Onneksi Mika on pätevä koodaaja. Tyttärensä minäkuvasta
huolehtiva isä modasi pelin ja vaihtoi Paulinen ja Marion roolit
päittäin. Nyt kun joku modaisi koko toimialan.
bit.ly/13PiMxA
Pukki palaa kaalimaalle
E U : N K O M I S S I O L L A on ihailtava tavoite: läpinäkyvyyden lisääminen päätöksentekoprosessissaan. Aina
hommat eivät kuitenkaan mene niinku
Strömssöössä. Michel Petite nimettiin
komission eettiseen toimikuntaan, tehtävänään neuvoa komissaareja niin sanotuissa pyöröovi-ongelmissa.
Termillä tarkoitetaan edestakaisliikettä virkamiesuran ja yksityissektorin välillä, joka saattaa johtaa eturistiriitoihin ja muihin
ongelmiin.
Muodollisesti pätevän Petite?n oma ura on valitettavasti juuri sellainen, jonka kaltaisia hänen olisi tarkoitus suitsia uudessa
tehtävässään. Hän oli komission oikeudellisen yksikön päällikkö,
kunnes siirtyi tupakkateollisuuden lobbariksi palatakseen nyt takaisin Komission palvelukseen.
Kun Petite?n omat toimet lobbarina vielä koettelivat sopivuuden rajoja, voi tätä urapolkua pitää vähintään ongelmallisena.
Euroopan oikeusasiamies on vaatinut komission puheenjohtaja
Barrossolta selitystä Petite?n nimitykselle.
www.lobbycontrol.de
A H D E N Fellmanin
pellolle koottiin huhti?toukokuussa 1918
yli 20 000 vankia. He
olivat punaisten joukkojen sotilaita ja siviilejä.
Ihmisiä säilytettiin improvisoidulla vankileirillä lähes viikon
ajan. Osa kuoli nälkään, osa teloitettiin, tarkkoja lukumääriä ei
tiedä kukaan. Vielä 1970-luvulla
lahtelaisia lapsia peloteltiin sillä,
että routa nostaa luita maasta.
Hengissä selvinneet siirrettiin
lopulta läheiselle Hennalan kasarmialueelle jatkokäsittelyä varten. Tämä on pala sisällissodan
historiaa, jota Suomessa ei edelleenkään ole julkisesti perinpohjaisesti käsitelty.
Taiteilija Kaisa Salmi järjestää Lahden taidemuseon kanssa
huhtikuussa Fellmanninpuistoksi
kutistuneelle viheralueelle yhteisöllisen taideteoksen, jonka vapaaehtoiset osallistujat muodostavat symbolisen vankileirin.
Salmi määrittelee teoksen performatiiviseksi muistomerkiksi ja
pyrkii houkuttelemaan paikalle
tuhansia osallistujia.
L
1918 tapahtumat
ovat ajankohtaisia juuri nyt?
?Taisteluista ja niiden taustoista on kyllä puhuttu ? joskaan
ei välttämättä tarpeeksi ? mutta
monet yhä kieltävät taisteluiden
jälkeiset tapahtumat. Koulun historianopetuksessakin ne ohitetaan pikaisesti?, Salmi kertoo.
MIKSI VUODEN
?Monelle minuun yhteydessä
olleelle tämä on tarjonnut väylän oman historian ja identiteetin
avaamiseen.?
Tavoitteena on saada mukaan
kansalaisia kaikista yhteiskuntaluokista ja poliittisista liikkeistä.
Osallistujat ovat myös teoksen
yleisö.
Noin tunnin mittaisessa tapahtumassa lauletaan Marseljeesi uudelleen, tähän päivään
sanoitettuna. Osallistujat tekevät noin kymmenen liikkeen sar-
t
?Mone
ltävät
yhä kie jälkeiset
uiden
taistel htumat.?
tapa
jan. Jokainen saa itse päättää,
onko valkoinen, punainen vai ei
kumpikaan.
?Vanha vasemmisto on lähestynyt tätä uhriutumisen, uusi vasemmisto keskustelun kautta.
Tarkoitus on olla kaikille avoin.
Tapahtumat koskevat kaikkia.?
Ministereitä Katainen ja Stubb
on pyydetty mukaan, ja esimerkiksi Tarja Halonen, Paavo Arhinmäki ja Mikko Kuustonen ovat jo
porukassa. Tarkoitus ei ole repiä
vanhoja haavoja auki vaan tehdä
sovinto historian kanssa. Samal-
la Salmi muistuttaa asuinympäristöjemme monipolvisesta historiasta.
S A L M I O N aiemmissa teoksissaan tutkinut paikkoihin sisältyviä arvolatauksia. Hän on peittänyt kadunpätkän Helsingin
keskustassa ruohomatolla ja kukittanut Eduskuntatalon portaat
umpeen.
Vuonna 2010 Muovivyöry-teosta varten Salmi roudasi 17 000
kiloa muovijätettä Kampin kauppakeskuksen pääoven eteen viikoksi. Hän halusi muistuttaa,
millainen on krääsän elinkaaren
loppupää.
?Muovivyörystä tuli paljon positiivista palautetta, vaikka monien mielestä se ei tietenkään ollut
taidetta. Aihe oli ja on ajankohtainen. Eduskunnassa valmisteltiin
tuolloin uutta jätehuoltolakia, ja
useat teoksen katsojat tuntuivat
painiskelevan oman elämäntapansa seurausten kanssa.?
Salmen teokset herättävät
yleisönsä katsomaan julkista tilaa toisin. Kiinnittämään huomiota paikkojen merkityksellisyyteen ja historiaan, tutustumaan
elinympäristöönsä.
Jari Tamminen
Fellmanin pelto -suurperformanssi Lahden Fellmaninpuistossa 28.4.
Tapahtumassa kuvataan myös dokumentaarista elokuvaa.
AJASSA
3 / 2013
13
Mitä serkumpi, sitä herkumpi?
Jyväskylän yliopiston tiedotteen otsikko geneettistä
monimuotoisuutta käsittelevästä väitöstilaisuudesta 15.3.2013
Vilma Vantola
JOUKKOKOSIO.
Tahdon2013 valtasi
asematunnelin.
Sano kyllä
Suomi haluaa mahdollisuuden
sukupuolineutraaliin avioliittoon.
n.
on
kansalaisten tekemä lakialoite sukupuolineutraalista
avioliitosta. Aloitteen kampanjointi käynnistyi
19. maaliskuuta. Silloin Helsingin rautatieasemalla järjestettiin
?ashmob-tempaus, jossa ihmiset
polvistuivat kosimaan toisiaan.
T
AHDON2013
?Tavoitteemme on kerätä
250 000 nimeä koko puolivuotisen kampanjan aikana?, kertoo
Helsingin ?ashmob-tapahtumaa
johtava Ronja Salmi.
Kun 50 000 nimen raja meni rikki tiistaina päivällä, Ronja
Salmi, Elina Lisa Leino ja Hanna
Strandman riemastuivat: ?Törkeen hyvä ?ilis!?
Vastaavanlaisia ?ashmobeja
tehtiin kampanjan käynnistymispäivänä myös muualla Suomessa. Ensimmäisen vuorokauden
aikana lakialoitteen allekirjoitti
yli 100 000 ihmistä.
Vilma Vantola
www.tahdon2013.?
OM, WILL-BERT JA GÄDÄ
Jarmo Kervinen
14
AJASSA
3 / 2013
Jos Kelan puhelinpalvelussa on ruuhkaa, asiakkaan ei tarvitse jonottaa, vaan hän voi jättää Kelaan soittopyynnön.
Kelan tiedote 20.3.2013
SANANVALTA
Kirjoittaja on toimittaja, joka
tekee radio-ohjelmaa Ylen radio Puheeseen.
Vammaisia
asenteita
Psykiatrit eivät halua hoitaa
kehitysvammaisten mielenterveysongelmia.
laitoksessa. Eri asia on ihmiset,
jotka terveydentilansa takia tarvitsevat laitoshoitoa.
Puolueettomuus on rikos
lopuksi onnittelin haastateltaviani
heidän ensimmäisistä tappouhkauksistaan, jotka tulivat
ohjelman aikana nettisivuilla olevaan shoutboxiin.
Nuori toimittaja ja keski-ikäinen biologianopettaja hymähtelivät vaivaantuneina. Minäkin hymähtelin.
Miksi toimittaja ja opettaja piti tappaa?
Siksi, että he olivat tehneet vapaaehtoistyötä kriisialueella. Raportoineet ihmisoikeustilanteesta, lohduttaneet
kotinsa menettäneitä ja auttaneet maataloustöissä. Hirteen sellaiset!
Ja hirteen minä, koska kehtasin käsitellä aihetta.
Olen kirjoittanut ja puhunut ihmisoikeusrikkomuksista
ainakin kymmenessä maassa. Vain tässä yhdessä tapauksessa ? kyse oli Israelista ? minulta vaadittiin sataprosenttista puolueettomuutta.
R ADIO-OHJELMAN
uhrin kivityksestä Saudi-Arabiassa. Kukaan ei kysynyt, että entäpä Saudi-Arabian viranomaisten kanta. Heillä on varmaan hyvä syy kiduttaa ja
tappaa naisia. Eivätkä ne naisetkaan mitään pulmusia ole!
Törkeää antaa näin paljon tilaa naisen kertomukselle. Toimittaja selvästi asettuu naisen puolelle. Puolueellisuutta!
Hyi! (Vaihda ?naisen? tilalle ?palestiinalainen? ja ?SaudiArabian viranomaisen? tilalle ?Israel?.)
Kerroin Valko-Venäjällä pahoinpidellystä demokratiaaktivistista. Kukaan ei vaatinut, että tiukkaisin pahoinpidellyltä, mitä pahaa hänen sukunsa oli tehnyt. Takuulla
sieltä löytyy joku, joka haluaisi pommittaa parlamentin, ja
siksi ennaltaehkäisevä pahoinpitely on oikeutettu. (Ja jälleen: valkovenäläisen tilalle palestiinalainen.)
Puhuin Pohjois-Korean loikkarien hengenvaarallisesta
matkasta Kiinan kautta Etelä-Koreaan. Kukaan ei huutanut
puhelinvastaajaani, että olen ammattitaidoton, aivopesty
lutka, jota pohjoiskorealaiset käyvät päivittäin panemassa.
Ei mikään ihme, ettei toimittaja osaa olla puolueeton! (Tällainen kuulemma on suhteeni palestiinalaisiin.)
K IRJOITIN R A ISK AUK SEN
Maria Pettersson
Maria Kozulya
K U N A N D E R S B E H R I N G B R E I V I K esiintyi oikeudessa,
tiedotusvälineet tekivät päätöksen olla julkaisematta hänen pitkiä selostuksiaan rotupetturien ansaitsemasta kuolemasta. Breivikin näkemykset esiteltiin, mutta lyhyesti ja
kommentoiden. Puolueetonta kai olisi ollut täyttää 50 prosenttia palstatilasta Breivikin mielipiteillä. Mutta se ei olisi
ollut oikein.
Uutisessa, joka käsittelee ihmisoikeusrikkomusta, on
toki syytä valottaa molempien puolten näkemykset. Sen
sijaan pahantekijää ja uhria, sortajaa ja sorrettua, ei voi
asettaa artikkelissa samaan asemaan. Sama määrä palstamillimetrejä ei ole merkki tasapuolisuudesta, eikä taatusti oikeudesta.
Jos annan molemmille osapuolille yhtä paljon tilaa enkä
auta lukijaa ymmärtämään, että kyseessä ei ole mielipideero vaan sortotilanne, olen epärehellinen ja pönkitän sortoa.
Milloin kyseessä on niin suuri vääryys, että toimittajan
täytyy luopua puolueettomuudesta ollakseen rehellinen?
Itse käytän ihmisoikeusrikkomuksen määrittelyyn kolme
neljästä -metodia. YK, Amnesty, EU ja Suomi.
Jos kolme niistä katsoo, että sikailu ylittää ihmisoikeusloukkauksen tunnusmerkit, ollaan melko vankalla pohjalla.
Ja silloin puolueettomuus on suorastaan rikollista.
ihminen
on lain nojalla oikeutettu erityishuoltoon.
Erityishuollon tarkoitus on
taata hoito kehitysvammasta
johtuviin vaikeuksiin, ei kattaa
väestöryhmän kaikkia terveyspalveluita. Esimerkiksi julkiset
mielenterveyspalvelut kuuluvat
kaikille. Tietyissä tilanteissa erityishoidosta on tullut kuitenkin
peruste jättää kehitysvammainen ihminen julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle.
Virpi Hongiston kokemuksen
mukaan julkisten terveyspalveluiden ruuhkautuessa erityisryhmät
suljetaan ensimmäisenä hoidon
ulkopuolelle.
Hongisto on törmännyt tapauksiin, joissa kehitysvammaisia
on käännytetty psykiatrian yksiköstä. On todettu, ettei psykiatrian yksikössä osata auttaa
kehitysvammaisia, ja potilas on
siirretty kehitysvammapalveluiden asiakkaaksi.
?Mielenterveyspalveluiden
puoleen käännytään juuri sen
takia, ettei kehitysvammapalveluissa ole asiantuntemusta mielenterveysongelmista?, Heikki
Seppälä sanoo.
K E H I T YS VA M M A I N E N
sadas
suomalainen on kehitysvammainen. Arviolta 30?50 prosenttia
heistä kärsii jonkinasteisista mielenterveysongelmista.
Suuri osa kehitysvammaisten
mielenterveysongelmista johtuu
oman erilaisuuden ymmärtämisestä, kiusaamiskokemuksista,
ympäristön hyljeksinnästä ja sosiaalisten suhteiden puutteesta.
?Kokemus siitä, että tulee jollakin tavalla eristetyksi muusta
yhteiskunnasta, aiheuttaa ihmiselle huonoja kokemuksia omasta itsestään?, Kehitysvammaisten
tukiliitossa työskennellyt psykoterapeutti Virpi Hongisto kuvailee.
Alan tutkijoiden mukaan kehitysvammaisten mielenterveysongelmia ei oteta terveydenhuollossa tarpeeksi vakavasti. Kehitysvammaisten ongelmien mielletään edelleen johtuvan
suoraan itse kehitysvammasta.
Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Heikki Seppälän mukaan terveydenhuollossa ei aina
haluta nähdä, että samalla ihmisellä voi kehitysvammaisuuden
lisäksi olla muu vamma tai vaurio.
L
ÄHES JOK A
Hongisto painottaa, että kehitysvamma ei muuta tai vähennä
mielenterveyshoidon tarvetta.
on rakenteita, jotka eristävät kehitysvammaisia muusta yhteiskunnasta. Esimerkiksi laitosasuminen
TERVEYDENHUOLLOSSA
ydene
v
r
e
t
n
Julkise uuhkautuesnr
huollo isryhmät sul
sa erity simmäisenä
en
jetaan puolelle.
ulko
vähentää myönteisiä sosiaalisia
kokemuksia, mikä on omiaan lisäämään mielenterveysongelmia
ja vammauttamaan kehitysvammaisia lisää.
Vuonna 2010 valtioneuvosto
teki periaatepäätöksen laitosasumisen purkamisesta. Tavoitteena
on, että vuonna 2020 yksikään
kehitysvammainen ei enää asu
S O S I A A L I - J A terveydenhuollon
kehittämishankkeissa on tehty
alueellisia kyselyjä julkisen sairaanhoidon psykiatreille. Selvityksen mukaan 80 prosenttia
psykiatreista ei halua hoitaa kehitysvammaisia, Heikki Seppälä
kertoo.
Hänen mukaansa asenneongelma kehitysvammaisten mielenterveyshoidossa lähtee hoitohenkilökunnan koulutuksesta.
?Meillä ei lääkärikoulutuksessa sanota kahta sanaa kehitysvammaisten mielenterveysongelmista, vaikka puhutaan kuitenkin
lähes joka sadannesta suomalaisesta?, Seppälä sanoo.
Tällä hetkellä on käynnissä
kehitysvammajärjestöjen, Helsingin kaupungin ja Eteva-kuntayhtymän projekti, jossa patistellaan yliopistoja järjestämään
kehitysvammaisille suunnattuja
neuropsykiatrisia palveluita sekä
alan opetusta ja tutkimusta.
Mikään taho ei vielä tarjoa
alan koulutusta.
Jecaterina Mantsinen
SERGEI LUKJANENKO & VLADIMIR VASILJEV
YÖPARTION ODOTETTU
JATKO-OSA, TILAA NYT!
www.intokustannus.fi
16
TALOUS & RUOKA
3 / 2013
Viime vuosina laittomasta villieläinkaupasta on tullut huume- ja asekaupan veroista järjestäytynyttä
rikollisuutta. Salametsästäjät ovat entistä paremmin koulutettuja ja raskaammin aseistettuja.
WWF:n tiedote 7.3.2013
RAHAN VOIMA
City-duunari Banker Wanker operoi
suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena
ela
ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat.
Pankkisalista päivää
L O N T O O N C I T Y N pankkimaailma on ottanut viime vuosina
isosti turpaansa. Rivipankkiireilta on leikattu paljon parjatut
bonukset. Kilistelty on lähinnä työpaikan säilymisen johdosta, silloinkin halvimmilla kuohujuomilla. Cityn työpaikoista
on kadonnut kolmasosa.
Komiikkaakaan ei ole puuttunut. Pukukoodit uudistuvat,
kun pankkiirien koskemattomuutta suojataan naamioasuin.
Mellakkapäivinä pankkien HR-osastoilta saapuu erilaisia
naamioitumisohjeita terveyssandaaleista collegeasuun. Ihmissikaa saa lyödä: peruspankkiireja uhataan milloin lumipalloin, milloin palavin kebab-vartain.
Itä-Lontoon yössä joutuu kulkemaan salanimellä ja esiintymään työttömänä, koska kansan ja lehtien konsensuksen
mukaan pankkiirit ovat pahan alku ja juuri. Puku päällä saa
turpaan.
Termi ?banker wanker? on arkipäivää, eikä yksikään sketsiohjelma selviä ilman omaa lihavaa pankkiirihahmoaan.
?pahojen? pankkiirien ja epäpätevien poliitikkojen aiheuttama lasku yhteiskunnalle pitää kuitata, ei
siinä mitään.
Mutta kun humalainen taiteilija nauraa vatsa kippurassa
kiltin pankkiirin työasulleni, tummansiniselle ?huvittavalle
puvulle? ja sille että ?joku oikeasti voi enää olla pankkiiri?,
en mieti miksi masokistisesti tarjoan kierroksen toisensa jälkeen nauttiakseni tästä performanssista, vaan sitä, kuinka
onnekas olen pankkiirina.
Pankkialaa tuntemattomat odottavat minun nyt kirjoittavan huimista työsuhde-eduista, moninollaisista palkkashekeistä sekä kurkun ja sormet kostuttavista strippiklubireissuista asiakkaiden kanssa.
Ei, todellinen pankkimaailman hienous on vapaus olla
oma itsensä paljon parjatun tumman puvun alla: kukaan ei
koskaan tule kertomaan miten tulisi ajatella, tai ketä äänestää, nussia tai kumartaa.
Ei haittaa, vaikka olisi vihainen vegaani, iloinen afrikkalainen, pikkurillihomo tai vaikka änkyräsosiaalidemokraatti.
Jos tekee työnsä hyvin, sitä on täysin samanarvoinen kuin
valkoihoinen-lihaasyövä-sauliniinistönpoika-heteromieskollegakin.
Tämähän ei ole selviö vapaamielisissäkään piireissä: taiteilija Nanna Susi on astunut sudenkuoppaan kokoomus- ja
Guggenheim-sympatioidensa vuoksi, ja vihreiden Hautalaparka nielee katkeraa Talvivaara-kalkkia, vaikka yrittää vain
tehdä työnsä parhaan taitonsa mukaan ? mutta pitaa kaivoksen yhä auki.
Pankkimaailmassa Nannalla olisi yhä baarijakkara taiteilijapöydässä poliittisista näkökannoistaan huolimatta ja
Heidi Hautala kutsuttaisiin yhä himovihreiden siitakesienibileisiin.
H Y VÄ K S Y N , E T TÄ
SAMAN L AULUN
laulaminen ei kuulu pankkimaailmassa
työnkuvaan.
Sijoitusmaailman termi herding, ?laumaantuminen?, on
pankkiirin kirosana. Laumaantuminen lienee syynä osittain
myös pankkikriisiin, internet- ja uranium-kupliin ja muutamaan harakiriin. Toisten ajatusten sokea seuraaminen voi
johtaa vääriin sijoituspäätöksiin ja negatiiviseen tuottoon.
Erilaisuudella on pankkimaailmassa rahallinen arvo.
banker wanker
Lain varjolla
Hämärät konsulttihommat ovat maan tapa.
on ollut
julkisten kilpailutusten kultakautta.
Valtio ja kunnat ovat
ulkoistaneet työtään
yksityisille yrityksille ja tulleet say
m
malla niistä riippuvaisiksi.
Kilpailutuspelin säännöt ovat
p
periaatteessa selvät, mutta hank
kintalain rajoja venytetään jatk
kuvasti. Aikaa ja vaivaa säästääkseen ministeriöt turvautuvat
t
luottokonsultteihinsa ja tekevät
l
heistä korvaamattomia.
h
Yksi veijareista on ollut valt
tiovarainministeriö. Asia käy ilmi
H
Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen
u
uudesta kirjasta Konsulttidemokratia.
k
2
000-LUKU
hengen konsulttiy
yritys
laskutti vuoden 2010 aikana
valtiovarainministeriöltä 60 000
v
e
euroa. Vuotta aiemmin sama
k
konsultti oli laskuttanut 74 000
e
euroa, ja sitä edellisenä vuonna
58 000 euroa. Oikeastaan vuodes5
ta 2001 eteenpäin sama konsultti
t
oli laskuttanut joka vuosi useita
o
kymmeniä tuhansia euroja valtiok
v
varainministeriöltä.
Ensimmäisenä vuonna lasku
o
oli jopa yli 200 000 euroa. Kons
sulttiyrityksen oma liikevaihto
p
pysyi vuosina 2005?2010 61 000
ja 116 000 euron välillä. Suurin osa
j
yrityksen liikevaihdosta siis tuli
y
v
valtiovarainministeriöstä. Sopimuksia ei kilpailutettu.
m
Tällaista toimintatapaa, joss
sa samalle yritykselle annetaan
useita peräkkäisiä, määräaikaisia
u
toimeksiantoja ilman kilpailutust
ta, kutsutaan ketjuttamiseksi. Sit
tä ei pitäisi lain mukaan tapahtua,
t
mutta sitä tapahtuu.
m
ERÄS YHDEN
euroa ei riitä. Tällöin hanke voidaan jakaa useisiin
alahankkeisiin tai ketjuttaa sopimukset erillisiksi hankinnoiksi.
Kummatkin käytännöt rikkovat
hankintalakia. Silti niitä käytetään.
Esimerkiksi valtioneuvoston kanslia lähetti vuonna 2011
konsulteille tietopyynnön, jossa
kanslia kysyi, millaisia taustaselvityksiä tai -tutkimuksia konsultit
olisivat valmiita toteuttamaan ja
millä hinnalla.
Tässä liikuttiin hankintalain
harmaalla alueella: suosikkikonsulttien tarpeita ja haluja selviteltiin ennalta ennen varsinaista
hankintailmoitusta.
Edellä mainitun valtionvarainministeriön konsultin kanssa tehdyissä sopimuksissa ei määritelty
työpäivien määrää. Päivätaksa oli
2 000 euroa. Työmäärä määritelAINA 29 900
ultin
?Kons
i
lla olis o
i
o
i
k
k
l
k
pa
ata ko
k
l
a
p
t
voinu mmeneksi
y
vuosik tai kaksi
yhden tijaa.?
un
asiant
tiin laveasti niin, ettei suunnitellusta työmäärästä ainakaan pitänyt tinkiä.
Laveaa oli myös konsultin
osaaminen. Verkkosivuillaan konsultti mainitsee osaamisaloikseen muun muassa kuuntelemisen, dialogin, ?ericksonilaisen
hypnoosin? ja ?neurolingvistisen
ohjelmoinnin?.
j
Liikealakseen y
yri-
tys määrittelee koulutuksen ja
valmennuksen lisäksi muun muassa sirkustoiminnan.
perusteltiin eräässä tämän konsultin
kanssa solmitussa sopimuksessa
sillä, että konsultti ?on tukenut
ministeriön johtoa vuodesta 2001
ja omaa näin huomattavan kokemuksen ministeriön toiminnasta.
Ulkopuolisen asema antaa kuitenkin konsultille sellaisia rooleja,
joita oma henkilöstö ei saa mutta
jotka täydentävät sisäisten kehittäjien toimintaa?.
Samalla rahalla olisi voinut
palkata myös vakituiseen työsuhteeseen asiantuntijan. Oikeastaan konsultin palkkioilla olisi
voinut palkata koko vuosikymmeneksi yhden tai kaksi asiantuntijaa.
K A L L I S T A J Ä R J E S T E LY Ä
VA LT IOVA R A I N M I N I S T E R IÖ
ketjutti myös palkkaus- ja palkkiojärjestelmiä kehittäneen
konsulttiyhtiö Alexander Pay Managementin toimeksiantoja.
Suomalaisia kansallismaisemia, mökkirantoja ja saaristonäkymiä nettisivuillaan esittelevä yhtiö teki vuonna 2009 VM:n
kanssa useita sopimuksia, jotka
kaikki koskivat samaa hanketta. Hankkeen tarkoituksena oli
yhdistää eri ministeriöiden palkkausjärjestelmät.
Jokaisen yksittäisen sopimuksen arvioidut kulut olivat kohtuullisia, 20 000 ja 30 000 euron väliltä. Yhteensä ministeriö päätyi
maksamaan Alexander Pay Managementille vuoden 2009 aikana yli 140 000 euroa.
?Konsultti menee usein mielellään pienellä toimeksiannolla
sisään organisaatioon. Sen jälkeen hankitaan uusia sopimuksia?, totesi eräs konsultti haastattelussamme.
Alexander Pay Management
näytti tehneen näin. Seitsemässä
vuodessa yrityksen vuosittainen
lasku valtiovarainministeriölle kasvoi 750 eurosta yli
kahteensataantuhanteen
(219 174 e). Muutamalla satasella ovenrakoon työnnetty jalka on pysynyt siellä
j
jo useamman vuoden.
Hanna Kuusela &
Matti Ylönen
Kari Sihvonen
muiden yksit
tyisten
yritysten yhteistyötä julkisen sektorin kanssa säätelee laki
s
julkisista hankinnoista eli hankinj
talaki. Lain merkitys on kasvanut
t
sitä mukaa, kun tilaaja-tuottajas
mallin käyttö on yleistynyt.
m
Pitkän ja monipolvisen
h
hankintalain perussääntö
o
on yksinkertainen: jokain
nen hankinta ? myös kons
sultin toimeksianto ? on
kilpailutettava, jos sen hink
ta nousee yli 30 000 euron.
t
Käytännössä lakia kierr
retään usein. Tapoja on
u
useita: voidaan esimerkiks
si asettaa hankinnan arvo
a
alle 30 000 euroon tai ketj
juttaa hankintoja. Hankint
takriteerit on myös mahd
dollista laatia niin, että jo
ennalta tiedetään, kuka kile
pailutuksen voittaa. Niissä
p
voidaan myös koettaa pev
rustella, miksi hankinta on
r
pakko tehdä juuri tietyltä
p
palveluntarjoajalta.
p
?Kyllähän meillä näkyy
s
sellaisia hankintoja, että
K O N S U LT T I E N J A
sopimushinta on 29 900 euroa,
eli juuri se raja?, sanoo valtionvarainministeriön hallinto- ja kehityspäällikkönä toiminut Päivi
Nerg haastattelussamme.
Kirjoittajat ovat Voiman pitkäaikaisia avustajia. Kuusela
on Suomen Akatemian tutkijatohtori. Ylönen on tietokirjailija & toimittaja. Artikkelissa
on otteita heidän maaliskuussa julkaisemastaan kirjasta
Konsulttidemokratia. Miten
valtiosta tehdään tyhmä & tehoton. Gaudeamus 2013. 183 s.
TALOUS & RUOKA
3 / 2013
17
Lähes 2,2 miljoonaa yksityissijoittajaa sai osinkotuloina
yhteensä 4,1 miljardia euroa.
Taloussanomien uutinen 20.3.2013
Ruokatohtori
ri
OSA 2
Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin
kologin koulutuksella kotit sydänsuruihin, kadonneen
talouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit
nteisiin.
pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Vaiva:
eri tavalla
kuin aiemmin. Vaikka maa on
vielä lumessa, levottomuus on
herännyt. Olen vietellyt aivan
liian nuoren miehenkin. Seksuaaliviettiä on niin paljon, että
hinkkaan kohta puhelinpylväitä
kadulla. Mikä rauhoittaisi vietin,
ja millä saisi morkkiksen menemään ohi??
? L I N N U T L A U L A VAT
Klaus Welp
Ruokatohtorin
diagnoosi:
Resepti
K Ä R S I T K E VÄT K I I M A S TA . Se
on näillä pimeyden leveysasteilla
ihan normaali ilmiö ja laimenee
kesää kohti.
Ruoka-aineilla ja seksuaalivietillä on koettu olevan paljonkin
yhteistä. Koska et tunnu tarvitsevan lisäbuustia vaakamamboon,
suosittelen välttämään seuraavia: suklaa, mansikka, chili, inkivääri, basilika, viikuna, hunaja,
rucola, avocado, wasabi, banaani. Myös superfoodit voit suosiolla jättää kauppaan.
Antiafrodisiakkejakin on.
Maissihiutaleet on keksitty vietin
vähentämiseksi. Munkkipiireissä
himontukahdutukseen on käytetty tofua. Hapankaalin on koettu
tuottavan helpotusta kiimaan,
minttu tyynnyttää pahinta tykytystä ja kiniinin uskotaan laskevan libidoa. Tilli, lehtisalaatti,
tomaatti ja meirami ? tuo yrttien
seksintappajakunkku ? kuuluvat
myös antirakkausruoka-aineisiin.
Eikä mämmissä ainakaan ole mitään seksikästä.
Tähän reseptiin pyrin sisällyttämään mahdollisimman monia
tyynnyttäviä aineita. Jos ei muuta, saat ainakin maukasta syötävää.
Morkkiksesta taas: eikö voi
vain ajatella, että valoa kohti
mennään. Hyvähän se on, että
seksi maistuu!
Maissihiutalekuorrutetut tofupihvit
Pihvimassa:
1 paketti (n. 250 g.) maustamatonta tofua
2 rkl tomaattipyrettä
1 rkl soijakastiketta
1/2 dl kevätsipulinvartta silputtuna
1 dl tuoretta korianteria
1 dl tillisilppua
1/2 dl korppujauhoja
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
Leivitykseen:
3 dl maissihiutaleita
1 dl soijamaitoa + 3 rkl vehnäjauhoja
1/2 dl vehnäjauhoja
paistamiseen öljyä
1. Muussaa tofu haarukalla hienoksi ja tasaiseksi massaksi. Lisää
muut pihviainekset, viimeiseksi
korppujauho. Sekoita huolellisesti.
2. Anna massan seisoa jääkaapissa vartti niin, että korppujauho
turpoaa ja massa kiinteytyy hieman (se ei saa missään nimessä
olla löysää).
3. Varaa leivitykseen kolme
lautasta. Levitä yhdelle vehnäjauhoa, toiselle murskatut
maissihuitaleet ja kolmannelle
soijamaito-vehnäjauhoseos.
4. Muotoile tofumassasta neljä
kämmenpohjan kokoista pihviä.
Kasta pihvit vuorollaan ensin soijamaidossa, sitten vehnäjauhossa, taas soijamaidossa ja lopuksi
maissihiutaleissa niin, että pihvit
kuorruttuvat joka puolelta.
5. Paista pannulla reilussa öljyssä molemmin puolin. Maissipanerointi kärventyy herkästi,
joten ole öljyn lämpötilan kanssa
tarkkana.
Tomaattisalaatti
läjä lehtisalaattia
4 mehukasta tomaattia
pieni salottisipuli
1 tl kuivattua meiramia
reilusti tuoretta minttua
1/2 tl suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria
3 rkl öljyä,
1 rkl (puna)viinietikkaa
1. Pilko tomaatit kulhoon ja puristele muutamasta palasta hedelmälihat mössöksi. Raasta sipuli ja
lisää tomaattien joukkoon.
2. Ripottele päälle suolaa, mustapippuria, hieman sokeria ja
kuivattu meirami. Anna mehustua
huoneenlämmössä parikymmentä
minuuttia.
3. Tee kastike tyhjään kannelliseen lasipurkkiin. Valuta purkkiin tomaattikulhon pohjalle
kertynyt mehu ja kaada joukkoon öljy ja etikka. Lisää tarvittaessa hieman suolaa ja sokeria.
Sulje kansi, ravista voimakkaasti. Säilytä ylimääräinen kastike
jääkaapissa seuraavaa käyttöä
varten.
4. Hienonna minttu ja revi lehtisalaatti suupaloiksi. Yhdistä
salaatti ja kastike juuri ennen
ruokailua.
VOIMA SUOSITTELEE
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.4. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen
ietojen julkaisusta.
TÄRKEIMMÄT R
RUOKASIENET
3.4. kello 17
Lehmusvalkama, Karviaiskatu 7, Turku
Työväenopiston luennolla Jouni
Issakainen opastaa keskeisimpien
ruokasientemme maailmaan.
NYKY VENÄJÄN
NYKY-VENÄJÄN
TALOUSNÄKYMÄT
VAALI
VIHANNESMAATA
22.4. kello 17
Stoan luentosali, Helsinki
lsinki
Työväenopiston puutarhaluennolla
nolla horaa kukoistonomi Kirsi Tuominen paljastaa
tavan vihannesmaan saloja.
KAPITALISMIN VALTA
KA
25.4. kello 16.50
Opistotalon Helsinginnsali, Helsinki
10 kello 17.30
10.4.
Pasilan pääkirjasto,
Pa
He
Helsinki
FT Hanna-Riitta Toivanen-Kola
a
esittelee nykyisen Venäjän talousnäkymiä historian viitekehystä vasten peilattuna.
Työ
Työväenopiston
Ikuisesti ajassa -sarjas
jassa ?loso? Tuomas Nevanlinna pohtii kapitalismin
k
otetta nykyihmisestä.
18
AJASSA
3 / 2013
Britannia on lähettänyt sotilaskoneellisen rahaa talouskriisistä kärsivään Kyprokseen.
YLEn uutiset 19.3.2013
Euroopan kevät on tullut
TOISINAJATTELIJA
Katriina Rosavaara on helsinkiläinen
kuvataiteilija ja kuvakirjailija. Kynän kärjessä ovat queer, taide ja ihmisoikeudet.
Iloinen ihmeteini
saa paikan
syrjäytymiseen tarjotaan
usein työtä. Kesätyöpaikkaa etsivä nuori törmää kuitenkin jo työpaikkailmoituksia tutkiessaan käytäntöihin, jotka eivät noudata meille aikuisille tuttuja työelämän sääntöjä.
Kesätyöntekijältä vaaditaan paljon: Työnhakijan tulee
olla vähintään 16-vuotias, hyväkuntoinen, urheilullinen, ahkera, hyvä kielitaito (suomi, ruotsi, englanti) ja matematiikka sekä kaikin puolin asiakaspalveluun sopiva ystävällinen ja
sosiaalinen persoona.
Nämä ominaisuudet täyttävä nuori voi saada kesätyön marjanpoimijana.
Edellytyksenä on ulospäinsuuntautuneisuus, huumorintaju, sorminäppäryys, ajokortti välttämätön, hyvä suomen
kielen taito sekä rahan käsittelytaito. Huumorintaju ja sorminäppäryys tulevat varmasti tarpeeseen aamuyöllä
nakkikioskijonoa selvittäessä.
Sinulta asiakaspalvelijana edellytämme joustavuutta,
oma-aloitteisuutta, reippautta, positiivista ja iloista suhtautumista työhön sekä kykyä toimia itsenäisesti.
R AT K A I S U K S I N U O R T E N
onneksi on. Erityisesti kunnat tuntuvat panostavan nuoriin. Parhaillaan
on jaossa kolmekymmentä kesätyöpaikkaa 16?25-vuotiaille helsinkiläisille. Helsingin kaupunki ja Juhlaviikot
hakevat nuoria Tullaamoon taiteen tekijöiksi, eikä hakijoilta edellytetä aikaisempaa harrastustaustaa tai muuta kokemusta. Riittää kun on juuri sellainen kuin on ja
hoitaa duuninsa.
Syrjäytymistä vastaan käydään reiluudella, nuoren
oman kiinnostuksen tukemisella ja mukaan ottamisella. Meistä harva täyttäisi kaikkia mainittuja kesätyöläiseltä vaadittavia ominaisuuksia ja hyvä niin. Tavallinen
on tarpeeksi ja kaikille samat säännöt.
M
AALISKUUN
14. päivä kansalaiset kävelivät kadulle Brysselissä
osoittamaan mieltä. Mielenosoittajat 13 eri maasta vastustivat liian kireitä talouskurimenetelmiä
ja epädemokraattista päätöksentekoa. Yrityslobbausta tarkkaileva CEO-järjestö kertoo, että
poliisi yritti estää rauhanomaisen
mielenosoituksen. Siitä huolimatta Euroopan kevät on täällä, kansa nousee kaduille.
Mutta mihin suomalaisten veronmaksajien rahoja todella käytetään eurokriisissä? Ja kuka siitä
voi ymmärtää mitään?
Muutama tutuistani osaa kakistelematta luetella, mitä eroa
on esimerkiksi EVM:llä, ERVV:llä
ja ERVM:llä. Tunnen myös todella monta ihmistä, jotka päivittäisestä uutisseurannasta huolimatta kadottavat mielenkiinnon, kun
keskustelu kääntyy euroalueen
rahoitusvakauden järjestelyihin.
ohjaama Neljäs
tie -dokumenttinäytelmä kertoo
siitä, miten on tultu tilanteeseen,
jossa suomalaista hyvinvointivaltiota puretaan ja EU-kriisiä hoidetaan rahoittamalla pankkeja.
Päähenkilönä on Suomi, ja tarina
alkaa ensimmäisestä maailmansodasta.
ESA LESKISEN
Keskiössä ovat päättäjät. Heidän heikkoutensa eivät jää huomaamatta tarkoilta historioitsijoilta eikä teatterintekijöiltä.
Neljäs tie hätyyttää katsomaan
tilannetta Euroopassa. Sitä kannattaakin katsoa, sillä esimerkiksi toukokuussa yhteiseurooppalainen kansanliike järjestää
Blockupy Frankfurt 2.0 -tapahtumaa. Kohteena on silloin Euroopan keskuspankki.
Mielenosoittajien kritiikin kärjessä ovat EKP:n valtuudet ja se,
ettei sen toimia vahdi mikään riippumaton taho. EKP ajaa EVM:ää,
Euroopan vakausmekanismia, si-
Kursiivilla merkityt lauseet ovat suoria lainauksia nyt internetissä haussa olevista kesätyöpaikkailmoituksista.
Kirjoittaja on Fi?n blogaaja.
Hannele Huhtala
Esa Leskinen & Sami Keski-Vähälä:
Neljäs tie 18.5. asti Kansallisteatterissa.
NELJÄS TIE VIE TALOUSKIEMUROIHIN
Kansallisteatterin Neljäs tie -näytelmä hakee dokumenttiteatterista uusia puolia. Sen taustatyöryhmässä on mukana myös Voiman
toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, jonka Valtuusto- ja Eduskunta-dokumenttiteatteritrilogiat ovat herättäneet keskustelua ajankohtaisesta
päivänpolitiikasta.
Neljäs tie muistuttaa paljon Kuparisen ohjauksia: lyhyitä otteita eduskunnassa pidetyistä puheista kautta
historian, tyyliteltyjä henkilöhahmoja, jotka luodaan yhdellä ilmeellä, ja
yhteiskunnan kipupisteiden julmaa
osoitusta.
Lavalla on myös Kuparisen näy-
telmistä tuttu Pekka Korpis -hahmo: mies joka puhuu hitaasti ja
selkeästi. Tällä kertaa se on emumunauksia avaava Esko Seppänen
(Jukka Puotila).
Sata vuoden historiaa kattava
Neljäs tie ei kuitenkaan tähtää journalismiin samalla tavalla kuin Kuparisen ohjaukset: Neljännessä tiessä
ei eritellä, mistä lähteistä materiaali on saatu.
Teos on ravisteleva ja pessimistinen. Jonkinlainen hätähuuto, jonka tarkoitus on herättää katsoja.
Hannele Huhtala &
Kati Pietarinen
EU, rankaise Unkaria!
KODITTOMUUDESTA TULI LAITONTA.
Kuva kodittomien
naistenpäiväjuhlista Budapestista.
T O I S E N L A I S I A K I N T Y Ö N A N TA J I A
Katriina Rosavaara
tä viimeisintä hätärahastoa, joka
otetaan käyttöön tämän vuoden
aikana. Ja ERVV ja ERVM ovat EU:n
komission alaisia rahastoja, jotka
on perustettu vuonna 2010 hätärahoitukseen. Niiden yhteenlasketut takuut ovat yli 800 miljardia euroa.
Isoja summia, joiden liikkeiden ymmärtäminen on tärkeää:
ketä tai mitä rahoilla todella tuetaan.
Gabriella Csoszó
edellyttää iloista suhtautumista työhön, kun ottaa huomioon, mitä työnantajilla
on kesätyöläisilleen tarjottavana?
Valituille ilmoitetaan lähempänä työsuhteen alkamista.
Työ ajoittuu kesä?elokuulle. Töitä siis on, jos on, ja siitä
kerrotaan kun huvittaa. Päivittäinen urakkatyö ajoittuu
kello 4.00?18.00 välille ja työtä on vain poimintatarpeen mukaan 0?11 tuntia päivässä. Kesätyöajan ja -palkan määrittelee työnantajan ?ilis.
Sillä palkkaahan kesätyötäkin maksetaan? Palkkaus
muodostuu tuntipalkasta (6?/h) ja provisiosta, sekä mahdollisista bonuksista.
Eikä tässä vielä kaikki. Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden tutustua juomateollisuuden maailmaan ja kansainvälisen konsernin toimintaan. Kesätyöläisen näköalapaikka
sijaitsee pakkaajana pullottamossa.
V O I K O K E S ÄT Y Ö L Ä I S E LTÄ
Eurooppa palaa & te vain istutte siinä.
Unkarin
parlamentti hyväksyi äänin
265?11 maan perustuslakiin
14 sivun verran muutoksia, joilla
on dramaattiset seuraukset. Oppositiopuolueiden edustajista 33
jätti äänestämättä.
Nyt hyväksyttyjen muutosten
myötä useat sellaiset viime vuosien lakiuudistukset tulevat suoraan osaksi perustuslakia, jotka
Unkarin perustuslakituomioistuin
mitätöi perustuslain vastaisina.
Dramaattisin vaikutus on sillä, että uusi muutos mitätöi kaikki 1990-luvun alusta toimineen
1
1 . M A A L I S K U U TA
perustuslakituomioistuimen päätökset yli 20 viime vuoden ajalta.
Muutos vie myös perustuslakituomioistuimelta mahdollisuuden kommentoida itse perustuslain muutosta: se saa arvioida
vain säätämisen tekniikkaa.
Muutosteksti rajaa avioliiton
miehen ja naisen väliseksi suhteeksi ja toteaa, että lailla tai paikallishallituksen päätöksellä voidaan
päättää, että kadulla eläminen on
laitonta. Kansalaisjärjestöjen mukaan pelkästään Budapestissa elää
arviolta 10 000 koditonta, joita voidaan nyt alkaa sakottaa.
antaa muutoksen myötä myös mahdollisuuden
määrätä ilmaiseksi korkeakoulussa opiskelleet tekemään Unkarissa töitä valmistumisensa jälkeen.
Korkeakouluopetuksesta vastaava
valtiosihteeri tosin myöntyi ehdottamaan pari päivää perustuslakimuutoksen hyväksymisen jälkeen
sitä, että suuria opiskelijaprotesteja aiheuttanut ?maaorjuusaika?
rajataan tutkinnon suorittamiseen
kuluneiden opiskeluvuosien pituuteen, ei kaksinkertaiseksi, kuten aiemmin oli puhetta.
Muut EU-maat sekä EU:n ja
Euroopan neuvoston edustajat
ovat kritisoineet voimakkaasti
perustuslain muutosta. Poliittiset kommentaattorit sekä esimerkiksi talouslehti Financial Timesin
pääkirjoitus ovat ehdottaneet,
että Unkaria voisi rangaista demokratian ja Euroopan unionin
perusperiaatteiden rikkomisesta
äänioikeuden viemisellä EU-päätöksenteossa tai maalle myönnettävien rakennetukirahojen
jäädyttämisellä. Euroopan parlamentti käsittelee Unkarin tilannetta 17. huhtikuuta.
PERUSTUSLAKI
Frans Vuori
Kirjoittajan nimi on muutettu.
TULE MUKAAN
ELOKUVATEATTERIN
OMISTAJAKSI!
AXA on joukkorahoitettu hanke. Haluamme ostaa 1938
avatun AXA-elokuvateatterin Taka-Töölöstä ja pyörittää sitä
yhteisöllisesti. Liity yli 300:n perustajajäsenen joukkoon!
www.kinoAXA.? ja holvi.com/shop/AXA-ry
19.-21.4.2013
Bio Rex, Helsinki
ta
Animaatioita
ta
Kuubas
Lipunmyynti
3.4.2013 alkaen
animatricks.net
eI oLe vAlMiS ? tUlE jA vAiKuTa!
tekisikö mielesi sanoa päättäjille
pari painavaa asiaa?
Tule mukaan kevään suurimpaan kansalaisvaikuttamistapahtumaan
ja kerro kansanedustajille, miten maailmasta tehdään parempi.
Osallistu Painavaa asiaa -tapahtumaan 24. toukokuuta kello 9-13 ja
muistuta kansanedustajia siitä, että Suomessa tehdyt päätökset
vaikuttavat myös kehitysmaiden ihmisten elämään. Tapahtumassa
ihmiset eri puolilta Suomea tapaavat porukalla oman alueensa päättäjiä
Eduskuntatalon edustalla Helsingissä.
Jos olet kiinnostunut maailmanparantamisesta, kehitysmaista,
ilmastonmuutoksesta tai globaaleista talouskysymyksistä kuten
veronkierrosta tai yritysvastuusta, olet juuri oikea henkilö osallistumaan!
Sinun ei tarvitse olla kehityskysymysten asiantuntija ? Painavaa asiaa
-tapahtumaan voi tulla mukaan kuka tahansa.
Ota kaveri mukaan ja lähde
kevätretkelle Helsinkiin!
Kansanedustajien tapaamisen lisäksi pääset
samalla reissulla Maailma kylässä -festivaalille,
joka järjestetään 25.-26. toukokuuta Kaisaniemen
puistossa. Patikkakyydin sijaan voit ottaa junan
tai bussin: Kepa korvaa osallistujille matka- ja
majoituskuluja.
Osallistujille tarjotaan kevään aikana koulutusta
ympäri Suomea ? voit valita teemat, jotka sinua
eniten kiinnostavat!
Lue lisää ja ilmoittaudu:
www.globbarit.fi/painavaa-asiaa
Musiikkilinja
Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee
ORIVEDEN OPISTON TALVEN LINJAT
Sanataiteen
linja
Sarjakuvalinja
19.8.2013 - 16.5.2014
Journalismin
linja
Taidepainotteinen kasvatustiede
KIRJOITTAJALUKIO
Käsikirjoituskoulu
Oriveden Opiston Kirjoittajalukio
12.8.2013 - 30.5.2014
Oriveden Opisto, Koulutie 5, 35300 Orivesi | puh. 0207 511 511 | orivedenopisto@kvs.fi | www.orivedenopisto.fi
Steinerpedagogista yleissivistävää
ja ammatillista koulutusta
Yleisopinnot (myös työn ohella)
Opettajakoulutus
- luokanopettaja ja varhaiskasvattaja
- kuvataiteen aineenopettaja
Taidekoulutus
- kuvataide
- puhe-ja draamataide
KUT SU
KASVATUS- JA
TAID EAL ALLE
hakemukset 30.4 mennessä
Vä r i j a m u o t o - k u v a t a i d e k u r s s i 3 . - 7 . 6 . 2 0 1 3
w w w. s n e l l m a n - k o r k e a k o u l u . f i
TAIDEKOULU MAA
E
HA
TAIDEKOULU MAAn kolmivuotiselle
NYKYTAITEEN
PÄIVÄLINJALLE.
LISÄTIEDOT JA
ILMOITTAUTUMINEN
PÄÄSYKOKEESEEN:
Opintotukeen oikeuttavaa
opiskelua
olemme facebookissa!
SUIHKUSTA
STAGELLE
ja tanssien maailmalle
? Tanssilinja
? Musiikkiteatterilinja
? Laululinja
? Henkilö- ja
muotokuvauslinja
Linjan käytyäsi,
saat yhteishaussa
6 lisäpistettä!
Linjat alkavat
19.8.2013
Lukuvuosi 37
ov
Haku suoraan
Keski-Pohjanmaan Opistoon
30.4. mennessä.
Lisätietoja www.kpopisto.fi
044 7250 722 tai 040 8085 035
WWW.TAIDEKOULUMAA.FI
Opistontie 1, 68300 Kälviä www.kpedu.fi/kpopisto
HANKI IHMISEN AMMATTI!
Vuosi
taiteen hurmaa!
Kulttuurituottaja (AMK)
Viittomakielentulkki (AMK)
Yhteisöpedagogi (AMK)
AMK-yhteishaku 4.3.? 3.4.2013
Muista myös erikoistumisopinnot
ja avoin AMK.
Laulu- ja musiikkiteatterilinja ¦ Musiikkilinja ¦
Näyttämötaiteen linja ¦ Teatteri- ja tanssilinja
Esittävän taiteen linjamme ovat Sinulle, joka haluat hakeutua esittävän
taiteen jatko-opintoihin. Voit tulla hakemaan myös syvempää ymmärrystä ja työvälineitä omaan musiikki-, tanssi- ja teatteriharrastukseesi.
Koulutuksemme sisältävät toimintaa, tekemistä ja esitysten tuottamista
esittävän taiteen ammattilaisten kanssa.
Koulutukset alkavat elokuussa ja kestävät yhden lukuvuoden. Haku on
oppilaitoksen sähköisellä lomakkeella. I haku päättyy 31.5.2013.
Etos on Järvenpäässä, Seurakuntaopiston kampuksella toimiva esittävän
taiteen osaamiskeskus.
Lisätietoja
www.etos.?
www.seurakuntaopisto.?
opintotoimisto@seurakuntaopisto.?
Inspiroidu kesästä. kesäyliopistossa.
Ilmoittautua voit 10.4. alkaen, toukokuussa alkaville kursseille jo nyt.
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai tanssia flamencoa lapsesi kanssa? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa, ndongaa
tai turkkia? Pohtisitko uusmedian haasteita? Vai haluaisitko tutustua kelttiläisyyteen tai matkustaa kaivausleirille Viroon?
Perehtyisitkö Venäjän vähemmistökansapolitiikkaan? Kiinnostaisiko Sinua valta ja yhteiskunta vai sittenkin maaginen
ajattelu? Kesäyliopistossa on yli 600 innostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Löydä omasi.
.HVl\OLRSLVWR
RQ DYRLQ VLQXOOH
PLQXOOH PHLOOH
NDLNLOOH
Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede ? Alue- ja
kulttuurintutkimus ? Arkeologia ? Egyptologia ? Estetiikka
Farmasia ? Gerontologia ? Hallintotiede ? Historia ? Hoitotiede ? Informaatiotutkimus ? Kasvatuspsykologia ? Laskentatoimi ? Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ? Liikunta-
lääketiede ? Mediakasvatus ? Mediatiede ? Musiikki ? Nuorisotyö ja nuorisotutkimus ? Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus ? Taidehistoria ? Tanssi ja kehonhuolto ? Teatteri ja kasvatus ? Teatteritaide ? Tulevaisuudentutkimus
Työ- ja organisaatiopyskologia ? Uskontotiede
Ohjelmassa myös: Avointa ammattikorkeakouluopetusta ? Abiturienttikursseja ? Avoimia yleisötilaisuuksia
Eritasoisia kielikursseja 24 eri kielessä ? Suomea, ruotsia, englantia ja venäjää ulkomaalaisille ? Taideaineita
Tietotekniikkaa ? Täydennyskoulutusta
www.kesayliopistohki.fi
LIITY HELSINKIMISSION
Haku käynnissä NYT!
ILOISEEN FEISSARITIIMIIN!
Haemme kaikenikäisiä varainhankkijoita pääkaupunkiseudulle
kevääksi ja kesäksi 2013.
Järjestömme feissarina olet mukana auttamassa tämän
kaupungin unohdettuja ja yksinäisiä: vanhuksia, lapsiperheitä,
erityisryhmiin kuuluvia sekä kriisiapua tarvitsevia nuoria.
VALOKUVAUSLINJA!
SARJAKUVATAITEEN
LINJA!
Työssäsi saat kiinteän tuntipalkan + tuntuvat bonukset ja
työskentelet sinulle sopivina aikoina (klo 12-20 välillä).
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi
sähköpostitse: aleksi.harmokivi@helsinkimissio.?
Kysy lisätietoja, puh. 044-054 6224.
VIDEOKUVAUSLINJA!
Toimi pian!
www.muurlanopisto.fi
HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka haastaa
suomalaiset taistelemaan unohdettujen puolesta
? yksinäisyyttä vastaan.
www.helsinkimissio.?
MATKA ALKAA TÄSTÄ.
ILMIANNA
ITSESI
PALJASTA
KAVERISI
TOIMI
NOPEASTI
Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta.
Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta mahdollisuutta.
AMK-tutkinnon aikuiskoulutuksena ja ylemmän AMK-tutkinnon
voit suorittaa myös työn ohella.
Pakkaa laukut, tutustu tarjontaan ja hyppää kyytiin.
YHTEISHAKU 2013
r ZIUFJTIBLV OVPSFU
BJLVJTFU
ZMFNNÅU
LFWÅU m
r WJFSBTLJFMJOFO ZMFNQJFO FSJMMJTIBLV m
r ZIUFJTIBLV
TZLTZ m
Lisätiedot yhteishausta ja
opiskelusta Turun AMK:ssa
löydät hakusivuiltamme
matka.turkuamk.fi
ETSIMME MEDIA-ALASTA KIINNOSTUNEITA AIKUISIA.
OLETKO HAASTEISTA INNOSTUVA, TIIMITYÖTAITOINEN, IDEARIKAS
JA HYVÄ TYYPPI? HAE KOULUTUKSEEN JA OLE TULEVAISUUDEN
MEDIA-AMMATTILAINEN!
www.vimeo.com/
turkuamk
Turun AMK,
Turku University
of Applied Sciences
PRINT-WEB-PHOTO
HAKU KOULUTUKSEEN 9.6.2013 MENNESSÄ:
AUDIO-VIDEO
WWW.MEDIA-AMMATTILAINEN.FI
www.turkuamk.fi
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN
AMMATILLISET TUTKINNOT
22
3 / 2013
Helsinkiläinen Risto kertoo,
millaista on lukea oikeustieteellisen
pääsykokeisiin vankilan umpinaisissa
tarkkailuhaalareissa.
IHMISOIKEUSONGELMA.
Voiman haastattelema Risto kertoo, että joutui vankilassa haalareihin perustettoman
huume-epäilyn takia.
3 / 2013
TEKSTI
JARI HANSKA
KUVA
VILMA VANTOLA
N helmikuun loppu vuonna
2013. Voiman toimitukseen
tulee kirje
kivenheiton päässä Sörnäisissä
sijaitsevasta Helsingin vankilasta. Pitkää tuomiotaan istuva vanki, Risto, haluaa tuoda esiin kokemuksensa tarkkailuhaalareista.
Umpinaiset tarkkailuhaalarit
puetaan vangeille, joiden epäillään yrittävän salakuljettaa huumeita vankilaan vartalon sisällä.
Vanki ei pysty itse riisumaan asua
ja joutuu käymään vartijoiden
valvomana vessassa.
Aiheesta käydään parhaillaan
oikeuspoliittista vääntöä, ja olen
lukenut muutaman viikon aikana
lukuisia uutisia aiheesta.
Sovin tapaamisen Riston
kanssa. Jännittää. En ole aiemmin vieraillut vankilassa. Portilla
joudun jättämään kaikki tavarat
säilöön pukukoppia muistuttavaan vierailijoiden odotustilaan.
Seinällä olevat taulut muistuttavat, ettei käytännössä mitään saa
ottaa tapaamistilaan mukaan.
Toimittajana saan poikkeusluvan viedä mukanani kynän ja
paperia. Vartija hakee minut odotustilasta ja pyytää nähdä pressikortin. Kerron hänelle, etten
kuulu Journalistiliittoon, joten
minulla ei ole korttia. Saan vastaukseksi hyväksyvän murahduksen.
O
ovat vuonT
na 1881 käyttöön otetun vankilan kellarissa. Tilanne on kuin
A P A A M I S T I L AT
elokuvissa. Huoneen läpikulkeva
lasiseinä ja pöytärivi erottavat
minut Ristosta. Vartija kertoo,
että haastattelulle on tunti aikaa.
?Saatiin sitten tällaiset puitteet tapaamiselle?, Risto virnistää iloisesti lasiseinän takaa.
?Luulin, että olisivat järjestäneet
yksityisen huoneen, jota valvotaan vain kameralla. Tää keskustelu saattaa mennä nauhalle.?
Risto vaikuttaa innostuneelta.
Vankilassa hänellä on aikaa, joten
hän on kerännyt paljon tarkkailuhaalareista kertovia lehtileikkeitä ja tilannut tukun niihin liittyviä
asiakirjoja. Hän haluaa puolustaa
vankien oikeuksia.
vuonna 2005 is?
tumassa tuomiota Keravan
vankilassa ja pääsin ensimmäisMÄ OLIN
tä kertaa lomille. Sain lähiomaisen hautajaisia varten puolentoista vuorokauden vapaan. Kun
palasin vankilaan, niin vastassa
oli huumekoira. Nehän haistavat
huumeet ja merkitsevät mahdolliset salakuljettajat. Mua huumekoira ei merkinnyt.?
?Pääsin vaihtamaan siviilivaatteita pois, kun minulle ilmoitettiin, että joudun haalaritarkkailuun eristysselliin. Epäilivät
huumeiden salakuljetuksesta.
Ilmoitin henkilökunnalle, ettei
mulla ole huumeita. Sanoin, että tulen tekemään vahingonkorvausvaatimuksen aiheettomasta
toimenpiteestä.?
Tavallisten vankilavaatteiden
sijaan Riston piti pukeutua alushousuihin ja tarkkailuhaalareihin.
?Tuolloin haalarit olivat vielä
hauskasti guantánamon-oranssit?, Risto kertoo.
minut vie?
tiin eristysselliin eli vankilaslangilla kamerakoppiin. Siellä
S E U R A AVA K S I
oli loisteputkivalaistus päällä 24
tuntia vuorokaudessa. Kopissa
oli ohut kovamuovipatja, ei tyynä tai peittoa. Olin päättänyt
hakea oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja ostanut lomien aikana pääsykoekirjat. Sain koppiin
mukaan ainoastaan yhden niistä, Oikeudellisen riskienhallinnan
perusteita -kirjan, mutta en muistiinpanovälineitä. Kamerakoppi
oli aika inspiroiva ympäristö lukea oikeustiedettä tarkkailuhaalarit päällä.?
Keväällä 2007 joukko Riihimäellä tuomiotaan istuvia vankeja
teki tutkintapyynnön tarkkailuhaalarien käytöstä. Vankien mukaan käytetyt tarkkailuhaalarit
ovat liian pieniä. Ulostamaan ei
päässyt riittävän nopeasti, jolloin tarpeet joutui tekemään haalareihin. Peseytymismahdollisuudet olivat heikot.
?Kopissa on kutsunappi, kun
haluaa käydä tekemässä tarpeensa. Vartijat reagoivat siihen
ei
maan n
a
t
s
o
l
ä
U
riittäv t
t
y
s
s
ä
pä
tarpee
,
i
t
s
a
nope ekemään
t
joutui reihin.
haala
parhaimmillaan viidestä minuutista varttiin, vähän vuorokauden ajasta riippuen. Sen jälkeen
mennään valvottuun tilaan. Kun
sä lasket, miten ihmisen elimistö toimii, niin aika monta kertaa
päivässä niitä haalarin siteitä
leikataan auki, riisutaan ja puetaan?, Risto kertoo.
?Tarpeet tehdään vartijoiden
valvonnassa tilassa, jossa on tavallisen näköinen vessanpönttö.
Siitä lähtee putki sellaiseen paskalinkoon. Se on suuren mehumaijan näköinen kattila, jossa on
läpinäkyvä kansi. Viranomainen
sitten tarkkailee siitä kannen läpi
onko mitään pakettia tullut ulosteen mukana. Kannen päällä on
sellainen joystick, jolla voi ruiskuttaa vettä ja pilkkoa kiinteän
aineksen.?
tekemä tutkintaV
pyyntö eteni vuonna 2007
Riihimäen käräjäoikeuteen, josANKIEN
sa syytteet muun muassa vankilan johtoa vastaan kaatuivat.
Samoin tapahtui Kouvolan hovioikeudessa.
Hovioikeuden vuonna 2009
tulleen päätöksen mukaan tarkkailuhaalarien käyttö ei rajoittanut vankien oikeuksia ?enempää
kuin eristämisestä välttämättä
aiheutuu, eikä haalarin käytön
voida katsoa siten loukanneen
asianomistajien ihmisarvoa?.
Osa vankien väitteistä piti paikkansa. Oikeudenkäynnin
myötä Rikosseuraamusvirasto
RISE päätti tarkentaa haalarien käyttöön liittyviä ohjeita. RISE myös ilmoitti keskeyttävänsä
haalarien käytön oikeusprosessin ajaksi. Näin ei tapahtunut. Kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastaisen CPT-komitean
suorittaman tarkastuskäynnin
aikana haalarit olivat edelleen
käytössä ainakin Helsingin vankilassa.
Kun korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, valittivat vangit
tarkkailuhaalarien käytöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). EIT pohtii asiaa parhaillaan.
päättää lait?
taa jonkun henkilön eristykseen, niin heidän pitää kutsua
K U N VA N K I L A
paikalle terveydenhoidon ammattilainen. Ei sen tarvitse olla
edes lääkäri, hoitaja riittää. Heidän pitäisi raportoida RISE:lle,
jos vankeja säilytetään lainvastaisissa olosuhteissa. Hoitaja tuli
juttelemaan mun kanssa ja kyseli
että mitenkäs kulkee. Mä vastasin, että kyllä tämä eristys tilassa, jossa valot pidetään koko ajan
päällä ja ollaan umpihaalarissa
haittaa elämistä, pääsykokeisiin
lukemista ja iho-ongelmien hoitamista. Hoitaja tyytyi harmittelemaan tilannetta.?
Risto vietti tarkkailuhaalareissa kaksi vuorokautta.
?Mun piti vääntää vain yhdet paskat. Nykyään se on mennyt entistä pidemmälle ja monet
joutuvat tekemään sen kolmesti.
Mä mietin, että onko tässä mitään järkeä. Haalarien käyttöä ei
ole säädetty laissa, joten homma
riippuu yksittäisestä virkamiehestä. Asian päättää vartiopäällikkö. Mun lomiltapaluu osui viikonlopulle, niinpä asiasta päätti
hänen sijaisensa. Tässä on annettu yhdelle virkamiehelle käsittämättömän suuri valta.?
haalareihaastattelun
H
ta on siis kova, vaikka Suo- P jälkeen saan puhelinsoiton
men kuudestatoista suljetusta Ristolta. Hän on jutellut muiden
I N K U K ÄY T TÄ Ä
vankilasta haalareita on käytetty
vain kuudessa. Muissa EU-maissa vastaavia haalareita ei oikeusasiamiehen mukaan käytetä. Kyseessä on suomalainen innovaatio, jonka keksijää edes RISE:ssa
osata nimetä.
Yksi syy haalarien käyttöön
on oikeusasiamiehen päätöksen
perusteella reurssipula. Monet
vankilat ovat yliasuttuja ja henkilökuntaa on liian vähän. RISE:n
pääjohtaja Esa Vesterbacka
myöntää tilanteen.
Voisi kuvitella, että henkilöstöresursseja ei voi korvata käyttämällä kyseenalaisia keinoja
vaan vaatimalla lisää resursseja.
?Tässä julkisen talouden tilanteessa resurssien vaatiminen
ei ole realistista?, Vesterbacka
vastaa.
Oikeusasiamies on toista
mieltä.
?Resurssien puutetta ei laillisuusvalvontakäytännössä ole
kuitenkaan pidetty riittävänä perusteena oikeuksien rajoittamiselle?, päätöksessä todetaan.
A R I PÄ I VÄ Ä
haalaritarkkailuun joutuneiden
vankien kanssa. Monet kertovat
tarkkailuaikojen olleen jopa viikon pituisia.
Rikosseuraamusviraston mukaan viime vuonna haalareita
käytettiin 48 kertaa, joista kymmenessä paljastui huumeiden
salakuljetusyritys.
Riston mukaan osumatarkkuus on pienempi. Voima pyysi
RISE:ltä tilastoja haalarien käytöstä 2000-luvun alusta lähtien.
RISE ei suostunut antamaa tietoja, sillä ne olisi pitänyt poimia käsin tietojärjestelmästä.
Entä miten päättyi Riston oma
kokemus?
?Ei musta mitään pakettia löytynyt?, Risto kertoo.
?Laitoin haalaritarkkailusta
korvausvaatimuksen Rikosseuraamusvirastolle, mutta se hylättiin.
Vankila ilmoitti, että koira oli merkinnyt mut. Koiraan on hyvä vedota, kun se ei vasikoi oikeudessa.?
Haastatellun vangin nimi
on muutettu.
? Vetoketju selkäpuolella.
? Ei taskuja. Ei kaulusta.
? Kaula-aukon reunoissa 2 + 2
silmukkaa. Näiden kautta pujotetaan nippuside, joka lukittaa
myös vetoketjun.
? Hihansuissa erillinen kuja, johon voi pujottaa nippusiteen.
? Yhtenäinen jalkateräosa, joka
ommeltu kiinni lahkeeseen. Nilkoissa silmukat nippusiteiden
pujottamista varten.
eduskunnan oikeusM
asiamiehen Petri Jääskeläisen uudenvuodenaattona 2012
YÖS
antamassa päätöksessä virkamiesvalta tulee esiin. Hän huomauttaa, ettei lainsäädäntö edes
tunne tarkkailuhaalareita, eikä
niitä voida pitää ainoastaan teknisenä apuvälineenä.
?Pidän haalarin käyttöä sellaisena perusoikeusrajoituksena, johon tulisi olla laissa annettu selkeä toimivaltuussäännös?,
päätöksessä todetaan.
Jääskeläinen vaati vankiloita
lopettamaan haalarien käytön,
kunnes Eurooopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut asiasta
ratkaisunsa. RISE joutui taipumaan oikeusasiamiehen tahtoon
ja haalarit menivät käyttökieltoon maaliskuussa.
Helsingin vankilan turvallisuuspäällikkö Ilari Ikola kertoi
27. helmikuuta Helsingin Sanomien
haastattelussa pelkäävänsä, että
huumeiden salakuljetus vankiloihin kiihtyy kiellon myötä.
Eduskunnassa haalarikiellosta nousi kova meteli. Helmikuun
lopulla kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto keräsi 105
kansanedustajan allekirjoitukset
lakialoitteelle, joka mahdollistaisi
haalarien käytön.
Oikeusministeriö ryhtyi puolestaan vauhdilla valmistelemaan uudistusta, jotta haalareiden käyttöä voitaisiin jatkaa.
TARKKAILUHAALARI
? valmistaa TITRA ry
? kukin vankila maksaa, pesee ja
huoltaa omat haalarinsa
? haalareita tilattu vuonna 2010
vankiloihin yhteensä 133 kpl
? hinta 31,75 ? (alv 0%)
?EI OLE
MEIDÄN
ASIA KYSELLÄ?
K U N R I I H I M Ä E N vankilaa
vastaan nostetut syytteet tarkkailuhaalarien käytöstä kaatuivat
hovioikeudessa vuonna 2009,
Rikosseuraamusvirasto päätti tilata yhteensä 133 uutta haalaria
yhdeksään eri vankilaan.
Haalarit tilattiin Tampereen
Invalidien Tuki (TITRY) Ry:ltä.
Yhdistyksen jäseniä ovat muun
muassa Sotainvalidien Veljesliiton
Tampereen osasto ry, Tampereen
Hengitysyhdistys ry, Tampereen
PASKALINKO
Reumayhdistys ry, Tampereen
Seudun Invalidit ry sekä Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry.
TITRY:n johtaja Reijo Saarinen
kertoo yhdistyksen olleen tietoinen, että haalarit menevät vankien
käyttöön.
?Kun asiakas tilaa, niin me
tehdään kaikkea mitä pystytään.
Se ei ole meidän asia kysellä millaiseen käyttöön nämä tuotteet
menevät?, Saarinen kommentoi.
Nykytiedon valossa TITRY ry ei
ottaisi haalaritilausta vastaan, ainakaan ennen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä.
?Silloinkin me punnittaisi tilaus hyvin tarkkaan?, Saarinen
sanoo.
23
24
3 / 2013
Transparency International on
brändätty korruption neutraalina
tarkkailijana. Suomessa järjestön
hallituksen jäsenet ovat osa eliittiä,
jota sen pitäisi vahtia.
TEKSTI
JARI HANSKA
KUVITUS
MARIA KOZULYA
Transparency
Hyvät veljet kahvilla
V
EHVILÄISEN
asuntokauppa,
Vantaan kaupunginjohdon kiinteistöbisnekset, lakihankkeet
avoimuuden vähentämiseksi yrityselämässä ja sijoitustoiminnassa, Himasen ja Kataisen läheiset
suhteet... Tältä näyttää meikäläinen julkinen keskustelu korruption ympärillä tänä päivänä.
Voisi kuvitella, että Transparencyllä eivät työt lopu Suomessa kesken. Transparency Suomi
kuvailee nettisivuillaan itseään
johtavaksi kansainväliseksi lahjonnanvastaiseksi järjestöksi.
Uutisarkistoja selaamalla kuitenkin selviää, että kantaa on
otettu varsin verkkaisesti ja voimakkaita ulostuloja maan tavan
kitkemiseksi ei ole nähty.
Viime vuonna järjestö lähetti
kolme omaa tiedotetta ja järjesti
muutaman seminaarin korruptioon liittyen.
Hyvät veljet
puikoissa
Suomessa järjestö ei ole ottanut
vetovastuuta korruptioon liittyvässä keskustelussa tai käytännön toiminnassa.
?Yhdistys ei perinteisesti ole
ottanut kantaa yksittäisiin oikeustapauksiin?, Transparencyn
nykyinen puheenjohtaja Erkki
Laukkanen toteaa.
Laukkasen päivätyö on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa, jossa hän työskentelee ekonomistina ja johtaa
harmaan talouden vastaista toimintaa. Lisäksi hän istuu eläkeyhtiö Veritaksen hallintoneuvostossa.
Juuri sidonnaisuudet työmarkkinajärjestöihin, muihin etujärjestöihin ja eläkeyhtiöihin on yksi
Akilleen-kantapää Suomen Transparencyn toiminnassa. Tällä hetkellä järjestön hallituksessa istuvat SAK:n lisäksi Elinkeinoelämän
keskusliitto EK:n ja Keskuskauppakamarin edustajat.
Yrityksiä edustavat Metso,
asianajotoimisto White & Case,
patenttitoimisto Leitzinger Oy ja
viestintätoimisto Conexio.
Lisäksi hallituksessa on edustaja Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja yritysvastuuverkostoksi itsensä määrittelevästä
Finnish Business & Societysta.
Media uskoo
Kun Transparencylla on sanottavaa, se ylittää uutiskynnyksen.
Järjestö nähdään avoimuuden
puolesta puhujana ja korruption
vastaisen taistelun soturina. Järjestön vaikutusmahdollisuudet
julkisen keskustelun ja lobbauksen kautta ovat vahvat.
Mediassa uutisoidaan varsin
kritiikittömästi muun muassa
Suomen sijoittuminen maailman
puhtoisimpaan päähän Transparencyn korruptiomittauksissa.
Hallituksen jäsenten taustaorganisaatioiden vaikutus näkyy
herkkyydessä, jolla Transparency ottaa kantaa korruptioon. Esi-
merkiksi Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen ja eläkeyhtiö
Ilmarisen asuntokauppojen tultua julki viime keväänä Helsingin
Sanomat kysyi Transparencyn silloiselta puheenjohtajalta Pentti
Mäkiseltä, mikä on hänen ja järjestön kanta tapaukseen.
Mäkinen tyytyi kommentoimaan yleisellä tasolla päätöksenteon avoimuutta ja toisti mantran, että järjestö ei ota kantaa
yksittäistapauksiin.
?Jos on aihetta epäillä lainvastaisesta toiminnasta, viranomaiset tutkivat asiaa?, Mäkinen
kommentoi Helsingin Sanomille 15.
helmikuuta 2012.
Mäkinen työskenteli samaan
aikaan johtajana EK:ssa. Finnair
puolestaan oli EK:n hallituksen
jäsen, ja EK:lla oli edustaja Ilmarisen hallituksessa.
Vain ulkomailla
korruptoidaan?
Transparencyn Suomen toimisto
perustettiin vuonna 2003 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi
valikoitui Leila Mustanoja-Syys-
meri. Nykyisin eläkkeellä oleva
yrityskonsultti Mustanoja-Syysmeri oli päättänyt 1990-luvun
puolivälissä vaihtaa alaa ja lähti
50-vuotiaana Columbian yliopistoon tutkimaan ja opiskelemaan
yritystoiminnan etiikkaa.
Transparency Internationalin
edustajat ottivat Mustanojaan
yhteyttä, kun lukuisat tahot olivat suositelleet häntä.
Transparency Suomen lähtökohdaksi muodostui Mustanoja-Syysmeren taustan vuoksi
yritysten ulkomailla kohtaama
korruptio. Suomalainen korruptio jäi taka-alalle.
?Ensimmäinen seminaari käsitteli sitä, miten tehdä bisnestä
etenkin Venäjällä ilman, että joutuu korruptoimaan?, MustanojaSyysmeri kertoo.
Etujärjestöt olivat mukana
alusta alkaen, mutta hallituksessa oli myös asiantuntijajäseniä.
?Siellä oli liike-elämän edustus eli keskuskauppakamari,
SAK:n eettisen toimikunnan johtaja, Joensuun yliopiston professori sekä työministeriön edustaja.
Mahdollisimman laaja-alainen ja
arvovaltainen porukka.?
3 / 2013
HATTUTEMPPU. Transparency
Suomen puheenjohtaja Erkki
Laukkanen ei osaa sanoa, milloin
hän ajaa Transparencyn ja milloin
SAK:n etua. Onko hattua edes
mahdollista vaihtaa lennosta? ?Ei se
ainakaan helppoa ole eikä suotavaa?,
Laukkanen myöntää.
Transparency Suomen osasto
täyttää kohta kymmenen vuotta.
Järjestön nykyinen puheenjohtaja
Erkki Laukkanen tunnistaa sidonnaisuuksiin liittyvän ongelman.
Syynä on Laukkasen mukaan
Suomessa pitkään vallinnut konsensus, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kaikilla
osa-alueilla.
Laukkasen mukaan työmarkkina- ja etujärjestöjen edustuksessa on se etu, että näin hallitusten jäsenillä on kontaktit
kaikkialle yhteiskuntaan.
Laukkanen toivoo, että hänen
toimintansa puhuu hänen riippumattomuutensa puolesta. Mutta
milloin puheenjohtaja ajaa Transparencyn ja milloin SAK:n etua?
Osaako puheenjohtaja vaihtaa
hattua?
?Ei se ainakaan helppoa ole eikä suotavaa?, Laukkanen myöntää.
Sisällä myrskyää
Osa järjestön jäsenistä vaatii
Transparencyä ottamaan tiukemmin kantaa yhteiskunnallisessa
keskustelussa. Yksi kiistan aihe
oli eläkeyhtiöiden toiminta yritysmaailmassa. Laukkasen mukaan
järjestö oli lähellä hajota.
Ainoastaan Laukkanen nautti riittävän suurta luottamusta
ja hänestä tuli järjestön puheenjohtaja. Edellinen puheenjohtaja,
EK:n Pentti Mäkinen, siirtyi hallituksen rivijäseneksi.
Eläkeyhtiöt eivät ole ainoa
asia, josta Transparency Suomen
riidanaihe. Esimerkiksi suomalaisten pörssiomistusten salaamiseen tähtäävä lainsäädäntöhanke hallintarekisteröinnin
laajentamisesta aiheutti paljon
keskustelua.
Muun muassa EK, Finanssialan keskusliitto ja Keskuskauppakamari ovat toivoneet,
että myös suomalaiset sijoittajat
voisivat salata omistuksensa hallintarekisterin taakse. Toimittajat
ja viranomaiset kavahtavat salaamista, sillä se vähentää avoimuutta ja edistää veronkiertoa.
Transparency ajaa virallisesti
läpinäkyvyyttä, mutta hallintarekisterin kohdalla hallituksen jäsenten ja Transparencyn intressit
joutuivat törmäyskurssille. Julkista kannanottoa hallintarekisteröinnistä ei ole kuulunut.
Viime vuonna Transparency
Suomi lähetti vain kolme omaa tiedotetta: kaksi korruptiotutkinnan
kehittämisestä ja avoimuudesta
sekä yhden Nova-tuomiosta.
Vaihdetaan hattuja
Kasvokkain tavatessa nykyinen
puheenjohtaja Laukkanen puhuu
avoimesti korruptiosta ja ottaa
kriittisesti kantaa muun muassa 20 000 EU:ssa toimivan lobbarin valtaan. ?Lobbarivetoinen
päätöksenteko syö helposti legitimiteetin. Suomeen pitäisi saada pakollinen lobbarirekisteri?,
Laukkanen vaatii.
Hän kritisoi myös kotimaista pyöröovi-ilmiötä. Esimerkiksi
pääministeri Kataisen lähipiiristä on lähtenyt ministeri EK:hon ja
erityisavustaja viestintätoimisto
Miltoniin lobbariksi.
?He ovat vieneet mukanaan
valtioneuvoston kanslian strategisen tietämyksen ja osallistuvat
yhteiskunnalliseen vaikuttami-
Viime ten
vähi a
a
n
n
o
vu
uneist t
t
i
o
t
p
korru hes puole
lä
maista paratiiseja.
o
oli ver
seen tällä tietämyksellä. Heillä
on veronmaksajien rahoilla ostettu neuvotteluasetelma, joka
heikentää valtion kykyä saavuttaa omat tavoitteensa?, Laukkanen sanoo.
Puhuuko nyt SAK:n edustaja vai Tranparencyn puheenjohtaja? Mistä asemasta hän antaa
lausuntonsa? Jos puheenjohtajana olisi edelleen EK:n Pentti
Mäkinen, voisi viestin sisältö olla
täysin toinen.
Laukkanen ei saanut Trans-
parencyä muodostamaan kantaa
lobbarirekisterin perustamisesta. Ei riitä, että puheenjohtajalla
on tahtoa, myös järjestön hallituksen pitää olla samaa mieltä.
Etujärjestöjen edustajien ei ole
helppo unohtaa taustaorganisaatiotaan
?Onhan tää kytkentä olemassa. Siksi pidän hirveän tärkeänä,
että jos on järjestötausta, niin ihmisellä on suhteellisuuden taju,
että tämä ei ole edunvalvontaa
vaan kansalaistoimintaa?, Laukkanen toteaa.
Hallitus torppaa
hyvät hankkeet
Laukkanen myöntää, että osa
hallituksen jäsenistä käytännössä panttaa Transparencyn kantaa vastustamalla kannanottoja.
Hän listaa lobbarien ohella useammankin tapauksen: suurten
yritysten toiminnan tarkastelu,
eläkeyhtiöiden kilpailu ja hallintarekisteröinti.
Laukkanen yritti jo vuonna
2011 saada hallintarekisteröinnin nostettua Transparencyn tilaamaan Suomen maaraporttiin,
mutta asia ei edennyt.
?Ajoin sitä, että hallintarekisteriin pitäisi ottaa kanta viranomaisjulkisuuden puolesta. Ei
sitäkään saatu aikaiseksi?, Laukkanen toteaa.
Hän ei halua nimetä, ketkä
järjestön hallituksessa hankkeita
vastustavat. Kun mainitsen EK:n
ja Keskuskauppakamarin, hän
myötäilee. ?Se voi johtua siitä,
että niiden edustajia tosiaan istuu siellä hallituksessa.?
Päämaja kuppaa
Toinen Transparencyn Suomen
toimistoa vaivaava ongelma on
rahoitus. Sitä ei juurikaan ole.
Järjestöllä ei ole vakituisia työntekijöitä tai toimistotilaa. Vuoden 2013 talousarvio on 21 100
euroa. Hallituksen toimintaa
pyöritetään muiden töiden ohella. Nettisivujen ylläpitoon ja uusimiseen ei resursseja juuri löydy.
Viestintään on talousarviossa varattu 3 000 euroa.
?Kokoukset pidetään yleensä
työajan jälkeen, toinen toistemme luona. Hyvä jos joku kahvit
tarjoaa?, Laukkanen kuvailee.
Järjestölle tulee jatkuvasti kansalaisten yhteydenottoja
erilaisista korruptiotapauksista.
Niiden selvittämiseen järjestöllä
ei ole rahkeita. Tänä vuonna ulkoministeriö rahoittaa kehitysyhteistyön kautta Transparency
Internationalin päämajaa eli Berliinin toimistoa 800 000 eurolla.
Berliinin toimistolta Transparency Suomi saa tänä vuonna
projektiavustusta 10 000 euroa,
josta puolet on varattu kansalaisten korruptioilmoituksia
vastaanottavaan ALAC-hankkeeseen. Hanke on tarkoitus
käynnistää tänä vuonna.
?Berliinin toimisto ei halua
keskustella siitä, miten he voisivat jakaa rahaa. He haluavat
kasvattaa omaa budjettiaan ja
olla maailman vahvin kansalaisjärjestö?, Laukkanen toteaa.
Hänen mukaansa resursseja
ei ole jaettu kansainvälisesti oikein. Laukkanen toivoo valtion
tulevan jossakin välissä vastaan
ja antavan järjestölle rahallista
tukea.
?Se, että me eletään projektirahoituksella, tekee meidän toiminnasta pistemäistä, epäjatkuvaa ja turhauttavaa. Epävarmuus
syö uskoa omaan toimintaan?.
Suomen hallitusohjelmasta löytyy kirjaus, että korruption
vastaista viranomaisverkostoa
pitäisi vahvistaa ja korruptiolle
alttiit alueet pitäisi kartoittaa.
Laukkasen kokemuksen mukaan
mitään konkreettista ei tällä saralla ole saatu sisäministeriössä aikaiseksi, vaikka hallitus on
jo istunut puolet neljän vuoden
kaudesta.
Indeksi huijaa
Rahoitukseen ja korruptiosta
käytävään keskusteluun liittyvät ongelmat kietoutuvat yhteen
teemaan: korruption mittaamiseen. Transparency Internationalin korruption tasoa eri maissa
mittaava Corruption Perception
Index eli CPI ei kerro läheskään
kaikkea korruptiosta.
Suomi on keikkunut listauksen puhtoisimmassa kärjessä jo
25
26
3 / 2013
pitkään. Aihetta itsetyytyväisyyteen ei pitäisi olla.
?CPI mittaa vain havaittua
korruptiota. Suomessa valtaosa
korruptiosta jää piiloon, joten
CPI:n perusteella ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä?,
Laukkanen kertoo.
Korruptiovertailussa korostuu
avoin lahjonta ja korruptio, jota
ilmenee etenkin kehitysmaissa.
Jos länsimainen yhtiö toimii kehitysmaassa ja harjoittaa siellä korruptiota, nimenomaan kehitysmaan indeksi laskee, ei yrityksen
kotimaan. Viime vuonna kahdenkymmenen vähiten korruptoituneen maan listalla puolet olivat
veroparatiiseja.
?Käsitys korruptiosta on ollut
harhainen. Uudempi määritelmä,
että korruptiossa on kyse julkisen
aseman väärinkäytöstä oman tai
taustaryhmän eduksi on paljon
osuvampi?, Laukkanen kertoo.
Myös Transparencyn perustaja Leila Mustanoja-Syysmeri
kritisoi CPI:tä. Hänen mukaansa
mittari on viitteellinen ja suuntaa-antava ja sillä on kehitysmaiden kannalta negatiivisia vaikutuksia.
?Yritykset käyttävät mittaria,
kun ne harkitsevat mihin maahan
sijoittaa. Maat, jotka pärjäävät
vertailussa heikoiten, menettävät
sen vuoksi suuria summia rahaa.?
Vaikuttaa siltä, että CPI toimii
listan kärkipäässä oleville länsimaille mahdollisuutena pönkittää omaa asemaansa ja pestä kädet korruptiosta. Kun Suomessa
rummutetaan CPI-tuloksien erinomaisuutta ja hoetaan ?Suomessa ei ole korruptiota? -mantraa,
myöskään rahaa korruption vastaiseen toimintaan ei kovin herkästi löydy.
Hajoaako järjestö?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka
Transparency International voisi
napata uskottavasti oman asemansa suomalaisessa korrup-
tionvastaisessa taistelussa?
Jäsenmäärä on pysynyt Suomen Transparencyssä pitkään
matalana. Jäseniä on noin kuusikymmentä ja hallitusta pyörittää
yhdeksän henkeä. MustanojaSyysmeren mukaan nyt voisi olla
oikea aika laajentaa jäsenpohjaa.
Yksi mahdollisuus voisi olla
riippumaton asiantuntijahallitus, joka voisi rauhassa keskittyä
avoimuuden lisäämiseen ja kotimaisen korruption torjuntaan.
Hallitusten jäsenten yhteyksistä
yrityksiin, puolueisiin ja etujärjestöihin ei tulisi taakkaa.
Ajatus saa myös nykyiseltä
puheenjohtajalta tukea.
?Suostuin puheenjohtajuuteen vain siksi, ettei järjestö olisi
kokonaan hajonnut. Ilmoitin, että tämä on ehdottomasti väliaikainen ratkaisu. Me tarvittaisiin
sellainen taho vetovastuuseen,
jolla ei ole vahvoja kytkentöjä puolueisiin eikä etujärjestöihin. Sellaisia ei ole ilmaantunut?,
Laukkanen sanoo.
MITÄ ON
KORRUPTIO?
T R A N S PA R E N C Y
Internationalin mukaan korruptio on
vastuullisen aseman väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi.
?Korruptioon liittyy kolme
tahoa: henkilö vastuullisessa
asemassa, vastuun uskoneet ihmiset sekä lahjoja?, lukee Transparency Suomen nettisivuilla.
Näin järjestö tulee heti
määritelleeksi korruption niin
kapeasti, että määritelmään
eivät mahdu hyvä veli -verkostot, joissa toiminnan motiivi on
vastavuoroinen auttaminen, ei
lahja. Myös pyöröovet hallinnon
ja yritysten välillä unohdetaan.
KESKEINEN
Transparencyn
kriitikko on kansainvälisten rahamarkkinoiden
avoimuutta
ajava Tax Justice Network (TJN),
jonka
korruptiomääritelmä
on paljon laajempi. Verkoston
johtaja John Christensen näkee
korruption toimintana, joka horjuttaa julkisia toimijoita, markkinoita ja yhteiskuntasysteemiä.
Lahjonnan lisäksi korruptioksi lasketaan sisäpiirikaupat,
markkinoiden
väärinkäyttö,
laittomat poliittiset lahjoitukset
sekä veronkierto.
TJN:n aktiivit kritisoivat
Transparencyä siitä, että keskittyminen lahjontaan vie huomiota korruption mahdollistavilta
toimijoilta, esimerkiksi ?nanssialan välittäjiltä. Kriitikoiden
mukaan järjestöä ei kiinnosta
veronkierto, likainen raha tai kysymys veroparatiiseista.
M Ä Ä R I T E L M Ä N vaikutus on
suuri. TJN:n vuonna 2011 julkaiseman Financial Secrecy Indexin
suurin pahis oli Sveitsi, samana
vuonna Transparency Internationalin oman Corruption Perception Indexin mukaan Sveitsi
oli kahdeksanneksi puhtain maa.
Kati Pietarinen
Eliitin oma
kansalaisjärjestö
Hampaattomuus ei ole vain
Suomen ongelma.
K
O R R U P T I O N VA S TA I N E N
Transparency International on siitä poikkeuksellinen kansalaisjärjestö, että yksi
sen kolmesta perusperiaatteesta
on vastakkainasettelujen välttäminen. Muut kaksi ovat yhteistyö
ja eteneminen askel kerrallaan.
Maailmanpankin Itä-Afrikan
johtajana työskennellen saksalaisen taloustieteilijän Peter Eigen
vuonna 1993 perustama järjestö
vastustaa korruptiota tekemällä
kansainvälisiä vertailuja ja tutkimuksia sekä lobbaamalla avoimuuden puolesta.
Sillä on lukuisia hankkeita eri
puolilla maailmaa, joiden päämääränä on avoimuuden lisääminen esimerkiksi tukemalla juridisesti henkilöitä, jotka tuovat julki
arkaluontoista ja tärkeää tietoa.
Järjestöllä on itsenäiset kansalliset osastot yli sadassa maassa sekä Berliinissä päämajaansa
pitävä sihteeristö. Kansallisten
osastojen toiminta tarkastetaan
kolmen vuoden välein, ja osastojen status voidaan tarkastuksissa
mitätöidä.
tutkiY
ja Ellen Gutterman, joka on
itsekin toiminut Transparency
ORK IN YLIOPISTON
Internationalin konsulttina, vertailee konferenssipaperissaan
Transparency Internationalin
toimintaa Saksassa ja Ranskassa
1990-luvulla. Silloin järjestön keskeinen hanke oli lobbaus OECD:n
kansainvälisessä bisneksessä
ulkomaalaisten viranomaisten
lahjonnan kieltävän sopimuksen
puolesta.
Guttermanin mukaan järjestön onnistuminen hankkeessa
sekä sen nousu merkittäväksi
toimijaksi perustui ennen kaikkea perustajajäsenten läheisiin
suhteisiin saksalaiseen poliittiseen ja talouseliittiin. Transparency International ei salaile verkostojensa vaikutusvaltaa vaan
ylpeilee sillä.
?Minulla on paljon henkilökohtaisia suhteita isoon bisnekseen, tunnen nämä ihmiset...
Siemensin johtaja on sukulaiseni. Mike Wiehen, kun hän astuu
huoneeseen joidenkin isojen kihojen kanssa, häntä arvostetaan,
koska hän on työskennellyt Maailmanpankin johtajana, ja hän
osaa toimia vaikutusvaltaisten
bisnesihmisten kanssa?, järjestön perustaja Peter Eigen toteaa
Guttermanin haastattelussa.
järjestö
R
hankkii muun muassa Yhdysvaltojen, Saksan sekä useiden
AHOITUKSENSA
EU-maiden hallituksilta, säätiöiltä ja suuryrityksiltä. Transparency Internationalia rahoittavat
muiden joukossa öljy-yhtiöt BP ja
Shell, kaivosyhtiöt Anglo American ja Rio Tinto, aseyhtiö EADS,
monialayritys General Electric,
konsulttiyritys Ernst & Young sekä pankki- ja vakuutusalalla toimiva HSBC.
Järjestön ainoat kriteerit sen
tukijoille ovat, että rahoituksen
antaja ei saa asettaa järjestölle
ehtoja ja että rahoitus pitää voida
julkistaa. Mahdollisten korruptiotapausten yhteydessä yrityksen
tulee osoittaa, että korruptio on
vastoin yhtiön linjaa.
tioaiheiden parissa toimivien konsultti?rmojen väkeä ja tutkijoita.
Internatiomyös PohT
nalin kansainvälisessä joh- K joismaissa. Tanskan Transtokunnassa istuu muun muas- parencyn hallituksessa on edusR A N S PA R E N C Y
sa lähes 20 vuotta eri ministeriöiden varaministerinä toiminut
kanadalainen, vuosikymmeniä
maailman suurimman laki?rman
PricewaterhouseCoopersin johtotehtävissä työskennellyt britti, euron kehittämiseen vahvasti
vaikuttanut ranskalainen ?nanssialan juristi sekä entinen perulainen valtakunnansyyttäjä.
Johtokunnan jäsenet ovat
työskennelleet tai edustaneet
Maailmanpankin, eri YK-elinten,
Afrikan unionin ja bisnesyhteisön
arency
p
s
n
a
r
i
T
ional e sa
t
a
n
r
e
en
Int
kostoj an
r
e
v
e
l
salai svaltaa va
u
vaikut ilee sillä.
ylpe
asettamissa johtokunnissa, lautakunnissa ja työryhmissä, joista monien tehtävät liittyvät korruption kitkemiseen. Jäsenillä on
yhteydet lukuisiin alueellisiin ja
kansallisiin järjestöihin, hallituksiin ja ajatushautomoihin.
Myös kansallisten Transparency-osastojen hallituksissa
istuu eliitti. Perinteinen järjestötaustainen aktivistiporukka
loistaa poissaolollaan.
Jäsenet ovat yleensä juristeja, korkea-arvoisia virkamiehiä,
suuryritysten edustajia, korrup-
UVIO ON SAMA
taja maan työnantajajärjestöstä,
investointisäätiöstä sekä kaksi
kansainvälisen konsultti?rman
edustajaa, entinen kunnanjohtaja, yksi tutkija ja tilintarkastaja.
Ruotsissa hallituksessa istuu
entinen korkeimman hallintooikeuden hallintoneuvos, valtiontalouden tarkastusvirastossa johtajana toiminut konsultti,
talousrikosviraston syyttäjä, rakennus?rma Skanskan entinen
pääjuristi, Hennes&Mauritzilla
istuva hallitusammattilainen sekä pikkupaikkakunnan koululautakunnan johtaja.
InternatioT
nalin toiminta vaikuttaa erityisen absurdilta YhdysvalloisR A N S PA R E N C Y
sa, jossa järjestöä johtaa. Alan P.
Larson.
Larson työskentelee hallitusten ja yritysten puolesta lobbaavan Covington & Burlingin
konsulttina, erityisalana kansainväliset investoinnit ja kauppa.
Aiemmin hän toimi OECD:n Yhdysvaltain-lähettiläänä vuosina
1990?1993 ja taloudellisten, bisnes- ja maatalousasioiden alivaltiosihteerinä sekä Clintonin että
Bush nuoremman hallinnossa.
Yhdysvaltalaisen korruptiota
käsittelevän nettilehden Just AntiCorruptionin mukaan vuonna 2008
Larson teki 450 000 dollarin palkkiota vastaan kuuden kuukauden
keikan Liechtensteinin valtiolle
pankkisalaisuuden edistämiseksi.
Larsonin keikkatyön sekä
Liechtensteinin että Filippiinien
valtion puolesta vahvistaa Foreign Lobbying Infulence Tracker
-nettisivusto. Sen mukaan Larson
esimerkiksi tapasi 28. joulukuuta
2008 Yhdysvaltain ulkoministeriön juridisen neuvonantajan avustajan lobatakseen Liechtensteinin puolesta verotietojen vaihtoa
koskevan sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen.
Veroasioihin ja Liechtensteiniin liittyvät tapaamiset jenkkivirkamiesten kanssa jatkuivat
vuosina 2009 ja 2010.
Miten järjestö voi tehdä uskottavaa työtä korruptiota vastaan,
jos tällainen henkilö toimii puheenjohtajana yhden isoimman
maan osastossa?
järjestön
R
konsensushenkiseen linjaan
on Transparencia Venezuela, jonAIK A S POIKKEUS
ka hallituksen jäsenet ovat maan
hallituksen tunnettuja oikeistolaisia kriitikkoja. Venezuelanosasto on tehnyt vahvoja kannanottoja ja esittänyt selkeitä
vaatimuksia hallituksen toimien
avoimuudesta.
Järjestö on kommentoinut
myös aiheita, jotka eivät liity
korruptioon tai avoimuuteen:
esimerkiksi marraskuussa 2012
Transparencia Venezuela julkaisi
maan talousarvioehdotusta kommentoivan tiedotteen otsikolla
?Venezuelalaisten turvallisuus ei
ole hallituksen prioriteetti?.
Tekstissä hallitusta kritisoidaan leikkauspolitiikan puutteesta sekä siitä, että sisäiseen
turvallisuuteen on luvassa vähemmän rahaa kuin armeijalle.
Kati Pietarinen
Yrjönkatu 34
Georgsgatan 34
D?????? ???
Aderssons
Amos Anderssonia
vastapäätä
W???????? ??????
????????? ??
??????
d????????????
ympäristö?????????????
?????????????? p. 044 031 1336
+!36)325/+!!+526)33!
KAFCA
o
m
i
s
s
i
egan
6
"=D
J=FC ./
G
M
N
9
E
D
%M
4!)
+%3¯(¯¯4
3!
4
,!4 5,/3
-554*5(
),4¯
099$¯-%
*/53
2
4!
'
).
2
#!4%
N=?9FAKKAEG
28
3 / 2013
S
i
m
m
lu
od
o
w
Mumbailainen Baburao
Ladsaheb opettaa slummin nuoria
tanssimaan ja näyttelemään.
ILMEIKÄS POMO. Bollywood-elokuvissa
tanssilla on suuri merkitys tarinankerronnassa.
Tunteita ilmaistaan tanssin lisäksi liioitelluilla
eleillä ja ilmeillä. Ladsaheb opettaa perinteisiä
Bollywood-taitoja koulussaan.
SOSIAALIFOORUMI 2013
KESKUSTELUJA | ELOKUVIA | KIRJOJA | TORIKOKOUS
VAPAA PÄÄSY | 21?22.4 HELSINKI, ARBIS, DAGMARINKATU 3 | WWW.SOSIAALIFOORUMI.FI
2 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»» SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
?MAAILMAN SOSIAALIFOORUMI on avoin kohtaamispaikka uusliberalismia, pääomien
maailmanvaltaa ja mitä tahansa imperialismin muotoa vastustavien järjestöjen ja
ihmisten kesken. Se kokoaa yhteen maailmanlaajuisen yhteiskunnan rakentamiseen
tähtääviä sosiaalisia liikkeitä, ja perustuu tiiviiseen, hedelmälliseen vuorovaikutukseen
Kari Anttila
ympäröivän maailman kanssa. Se tarjoaa
Pääsihteeri
mahdollisuuden keskinäiseen pohdintaan,
Työväen Sivistysliitto TSL ry
demokraattiseen väittelyyn, ehdotusten
muotoiluun, kokemusten vapaaseen vaihtoon ja tehokkaiden toimintamuotojen hahmottamiseen.? Näin todetaan Maailman Sosiaalifoorumin peruskirjassa vuodelta 2001, jolloin järjestettiin ensimmäinen foorumi Brasilian Porto Alegressa.
Uusliberalismi voi edelleen vuonna 2013 liian hyvin. Globaaleilla markkinoilla suuryritykset etsivät halvimman työvoiman tarjoavat ja vähiten ihmisarvoa kunnioittavat maat investoinneilleen. Vapaa kilpailu, yksityistäminen ja
verotuksen minimointi ovat näiden yritysten suosiossa. Julkista valtaa vaaditaan pitämään näppinsä erossa talouden säätelymekanismeista. Samoin työmarkkinoilla pitäisi lisätä joustoa ja vähentää ammattiyhdistysliikkeen merkitystä. Uusliberalistisessa puheessa korostuu usein sana ?vapaus?. Tämä vapaus
on laadultaan sellaista, jossa köyhyyteen kuoleminenkin nähdään yksilön
omana vapaana valintana.
Tärkeintä on voiton maksimoinnin dynamiikka. Järjestelmä kyllä korjaa
itsensä, jos sen vain annetaan niin tehdä, sanotaan. Me kaikki tiedämme, että silloin kun kapitalistinen järjestelmä korjaa itseään, on ihmisen arvo vain
välineellinen. Ihmisarvoa ei ole. Kansainvälinen kapitalismi ja uusliberalismi voivat hyvin. Ne oikein hykertelevät keskustelulle, jossa nationalistiset
äänenpainot lisääntyvät ja ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu ?erilaisen? vihaamiseksi.
Toisenlaiselle ajattelulle on
valtava tarve ja tilaus!
KOHTI
PAREMPAA
MAAILMAA
Sosiaalifoorumi on arvopohjaltaan kunnianhimoinen. Se luottaa ihmisten väliseen vuoropuheluun, pitää hyvänä erilaisia näkökulmia, ajattelee globaalisti
ja miettii toimintamuotoja, joilla maailma olisi parempi paikka elää. Sosiaalifoorumi on liikkeiden liike. Liikkeiden liike ei ole kenenkään ohjeistettavissa
vaan se rakentaa verkostoja, luo yhteyksiä, lisää ymmärrystä. Kansalaisliikkeet
saavat voimansa oikeudenmukaisemman maailman vaatimuksesta. Ei tyydytä
vain odottamaan, miten itselle käy. Jossain vaiheessa kansalaisliikkeiden voima kanavoituu poliittiseen päätöksentekoon.
Työväen Sivistysliiton lähes 100-vuotisen historian yksi keskeinen ominaisuus on ollut kansalaisoikeuksien ja demokratian vaaliminen rauhanomaisin
keinoin. Olemme ensimmäistä kertaa vastuuorganisaationa järjestämässä tätä hienoa tapahtumaa. Toivon ja tiedän, että kohtaamalla, väittelemällä, analysoimalla, rakentamalla keskinäistä vuoropuhelua ja toimimalla maailmaa voidaan muuttaa paremmaksi. Rahan valta ja ahneuden dynamiikka ei saa jyrätä
ihmisarvoa.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
LAPSIPARKKI
STADIN AIKAPANKKI järjestää lastenhoidon Suomen Sosiaalifoorumissa. Lapsiparkki
toimii ja on auki hoitajien määrän ja paikallaolon mukaan. Jos sinulla on lapsenhoitotarve johonkin tiettyyn aikaan, voit ilmoittaa siitä etukäteen lapsiparkin yhteyshenkilölle, vappu.helmisaari(at)lektio.? (muuten tule paikan päälle katsomaan, onko lapsiparkissa tilaa!). Oletko (myös) kiinnostunut hoitamaan lapsia muutaman
tunnin? Ota siinäkin tapauksessa yhteyttä Vappuun. Kaikki hoitajat saavat toveja ajan mukaan. Sinäkin voisit käyttää tienaamasi tovit aikapankissa ja saada sieltä apua, jota tarvitset!
Lue lisää Stadin Aikapankista
www.stadinaikapankki.wordpress.com
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
Teivo Teivainen
UN ENSIMMÄISTÄ
Ä Maailman sosiaalifoorumia
suunniteltiin
vuosituhannen
vaihteessa Brasiliassa, osa järjestäjistä arveli sen jäävän yksittäiseksi tapahtumaksi. Innostus
levisi kuitenkin pian maapallon
kaukaisimpiinkin kolkkiin. Alkuvuosina varsinainen pääfoorumi pysyi yleensä Brasiliassa,
mutta tänä vuonna on jo kolmas
peräkkäinen kerta kun nykyisin joka toinen vuosi järjestettävä suurtapahtuma pidetään Afrikan mantereella.
Vaikka maailmanlaajuiset
globaalissa etelässä järjestetyt
kokoontumiset ovat tärkeitä, sosiaalifoorumin leviämisen hienoin ulottuvuus löytyy tuhansista erikokoisista paikallisista,
alueellisista, kansallisista ja temaattisista foorumeista. Niiden
3
SOSIAALIFOORUMI
MUUTTAA MAAILMAA
OLEMATTA RAUTANYRKKI
moninaisuus on osoitus nykyistä
demokraattisemman maailman
tärkeydestä kansalaisaktivisteille eri puolilla maailmaa. Moninaisuus merkitsee toki helposti
myös hajanaisuutta. Kärsimättömimmät ovatkin turhautuneet siihen, että foorumeista ei
ole tullut globaalin poliittisen
puolueen tai liikkeiden yhteisliikkeen kaltaista rautanyrkkiä,
joka yhdistäisi voimia ja puhuisi
yhteisellä äänellä.
Turhautumiseen voi löytyä
hyviäkin syitä, sillä maailma on
kriisissä ja foorumeiden iskulauseissa toisteltua toisenlaista
maailmaa tarvittaisiin pian. Ilmastonmuutos ja rasistinen sodanlietsonta ovat kaikkien nähtävillä. Miksei foorumi voisi
vain päättää, että nyt me kaikki
lähdemme liikkeelle ja oikeasti
muutamme maailman yhteisen
ohjelman mukaisesti?
Sosiaalifoorumi itsessään on
ainakin alun perin suunniteltu
avoimeksi tilaksi, joka ei pyri tekemään esityksiä kaikkien osallistujiensa puolesta. Siellä pätee
antihierarkkinen periaate, jonka mukaan itse sosiaalifoorumi ei voi nostaa yksittäisiä vaatimuksia toisten edelle. Tämä
moniäänisyyden mahdollistaja
on joillekin sosiaalifoorumimetodin kaunein ominaisuus, toisille taas yksi sen tylsimmistä rajoitteista.
Kyse ei ole pelkästä puhebasaarista. Sosiaalifoorumin
osallistujat, työryhmät, paneelit, verkostot ja kansanliikkeiden
kokoukset voivat esittää vaikka
kuinka yksityiskohtaisia suunnitelmia maailman muuttamiseksi. Niitä on myös riittänyt. Vaikka
sosiaalifoorumi itsessään ei ole
puolueen tai ammattiyhdistysliikkeen kaltainen muutosvoima,
foorumien sisältä on kummunnut valtavasti erilaisia hankkeita.
Yksi esimerkki ovat kymmenen vuotta sitten järjestetyt
maailmanhistorian suurimmat
katumielenosoitukset. Sodanvastainen toimintapäivä helmikuussa 2003 syntyi paljolti sosiaalifoorumien sisältä tehdyistä
aloitteista. Silti kun asiaa käsiteltiin Maailman sosiaalifoorumin
kansainvälisen neuvoston kokouksessa hiukan aiemmin, neuvoston enemmistö ei taipunut
tekemään osan jäsenistä vaatimaa sodanvastaista julistusta.
Vaikka tunnelma kokouksessa
yltyi kiihkeäksi, enemmistö piti
kiinni periaatteesta, että foorumi kokonaisuutena ei voi antaa
yksittäisiä asioita koskevia julistuksia. Yhteisjulistuksen puute
ei kuitenkaan estänyt historiallisen suuren liikehdinnän organisoitumista.
Foorumin avointa tilaa korostavat periaatteet ovat olleet
yhtenä innoittajana myös osal-
le viime vuosina levinneitä Occupy-protesteja. Niissäkin on
kohdattu kysymyksiä siitä, miten organisoida toimintaa ilman
pyrkimystä yhteisiä tavoitteita
ajavaksi perinteiseksi liikkeeksi tai puolueeksi. Meneillään
on valtava oppimisprosessi, jossa aktivistit eri puolilta maailmaa etsivät uusia tapoja muuttaa maailmaa.
Sosiaalifoorumeista itsestään
ei varmastikaan kannata yrittää tehdä rautanyrkin kaltaisia
muutosvoimia. Sen sijaan niiden
sisällä ja liepeillä on järkevää jatkaa vuoropuhelua avoimen tilan ystävien ja tiukemmin organisoitujen poliittisten liikkeiden
välillä. Ainakin toistaiseksi molempia tarvitaan.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
OHJEITA
TULIJALLE
SUOMEN SOSIAALIFOORUMI järjestetään Arbiksella Dagmarinkatu 3, lähellä
Eduskuntataloa. Tapahtumapaikka on aivan Helsingin keskustassa. Suosittelemme paikan päälle saapumista julkisilla kulkuvälineillä. Tapahtumapaikkaa
varten ei ole varattu erityisiä pysäköintipaikkoja.
Sosiaalifoorumiin on vapaa pääsy. Osallistujien
pääsy. Osallistujien ei tarvitse ilmoittautua tapahtumaan etukäteen. Suurin osa tapahtumista järjestetään Arbiksen luokkahuoneissa, joissa on rajattu määrä istumapaikkoja. Paras tapa varmistaa oma
sisäänpääsy haluamaansa seminaariin, on saapua
on saapua ajoissa paikalle.
Arbiksella on hissi. 2.kerroksessa palvelee Café Arbis, josta voi ostaa virvokkeita ja kevyttä lounaspurtavaa. 4.kerroksessa on järjestetty lastenhoito, johon
toivotaan ennakkoilmoittautumista. Lastenhoidosta vastaa Stadin Aikapankki.
Arbiksen ala-aulassa on infopiste, joka palvelee osallistujia, seminaarijärjestäjiä
ja median edustajia käytännön kysymyksissä viikonlopun ajan.
4 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»» SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
Helsingissä naistenpäivänä 2013
Thomas Wallgren
MAAILMAN
MAAILMAN
SOSIAALIFOORUMIA
SOSIAA
ALIFOORUMIA
EI PYSÄ
PYSÄYTÄ
ÄYTÄ MIKÄÄN
UN MAAILMAN sosiaalifoorumi ? World Social Forum
(WSF) ? syntyi reilut kymmenen vuotta sitten, se oli
sensaatio. Me halusimme
kaikki olla mukana.
Nykyään moni sanoo foorumin olevan
pelkkä keskustelukerho. Foorumissa puhutaan liian paljon mutta tulokset jäävät
laihoiksi ja liian vähän tekoja.
WSF:ää on helppo moittia. Liian helppo. Eikä pessimismi auta. Maailman sosiaalifoorumista on tullut liike, jota ei kukaan enää voi pysäyttää.
Joka päivä lukemattomat ihmiset eri
puolilla maailmaa ovat toimeliaina järjestämässä jotain foorumia. Pelkästään Suomessa karkean arvioni mukaan pari tuhatta
aktivistia laittaa joka vuosi yhteensä kymmeniä tuhansia tunteja vapaaehtoistyöhön
erilaisten foorumien järjestämiseen, suunnittelemiseen ja niihin osallistumiseen:
paikallisesti, valtakunnallisesti, alueellisesti, teemoittain ja globaalilla tasolla.
Maailman sosiaalifoorumi syntyi kuten kansanliikkeet syntyvät: Aavistuksesta syntyi aloite. Ja kun monet kokivat
aloitteen tarpeelliseksi, syntyi liike. Maaliman sosiaalifoorumi tulee aikanaan
päättymään kuten kansanliikkeiden tarinat ylipäätään päättyvät: osin se muuttuu
oman sisäisen dynamiikkansa kautta joksikin muuksi, ja osin ihmiset väsyvät tai
jatkavat eteenpäin uusiin seikkailuihin.
Maailman sosiaalifoorumi ei siis ole
kenenkään yksin hallittavissa. Mutta kukin meistä kysyy silti omalta osaltaan:
Haluanko minä olla mukana juuri nyt?
Miksi? Ja millä tavalla?
Minä haluan olla mukana! Kolmesta
syystä.
Ensinnäkin siksi, että me tarvitsemme
WSF:n menetelmää. WSF:n kukoistuksen
yksi lähde on sen perustana oleva uusi
poliittinen instrumentti, joka tunnetaan
nimellä Avoin Foorumi. WSF antaa meille tilan, jossa me ? feministit, luonnonsuojelijat, kommunistit, pienviljelijät, ay-
aktiivit, kodittomat unelmoijat, sosialistit,
uustolstoilaiset ja muut ? voimme tavata kolmella ehdolla. (i) Kohtaamisemme
perustuu muutamaan yksinkertaiseen
yhteiseen arvoon ja poliittiseen periaatteeseen (solidaarisuus, väkivallattomuus,
uusliberaalin globalisaation ja yhtiövallan vastustus); (ii) Tavoitteenamme on
jakaa ajatuksia, tarinoita ja kokemuksia
ja sallia jonkin uuden syntyä; (iii) Foorumeissa emme pyri yhteisiin aloitteisiin ja (siksi) emme kilpaile vallasta. Jälkimmäinen kohta on tärkeä, vaikka sitä
usein kritisoidaankin. Sen johdosta WSF
ei tee aloitteita eikä voi muodostua kampanjaksi tai edes kampanjoiden joukoksi. Jos WSF tekisi aloitteita, puhkeaisi kilpailu siitä mitä aloitteita tehtäisiin ja WSF
kuolisi nopeasti.
Toiseksi, me tarvitsemme WSF:ää kasvualustaksi. Tässä globaalin vuorovaikutuksen maailmassa, josta löydämme itsemme joko tahtoen tai tahtomattamme,
emme voi ymmärtää politiikkaa tai roo-
liamme siinä, jollemme ymmärrä mitä
tapahtuu toisella puolella maailmaa. Eri
maiden ja mantereiden kansanliikkeiden
keskinäinen ajatuksenvaihto ja yhteinen
oppiminen on aivan liian tärkeä ja herkkä
asia, jotta sen voisi jättää mainosrahoilla
toimiville joukkotiedotusvälineille. Yhtä
riittämättömiä globaalin kansalaisyhteiskunnan kanssakäymisen välineiksi kuin
perinteinen media ovat myös monopolikapitalismin uudet lippulaivat kuten Google, Facebook ja Youtube. Sadattuhannet ihmiset, jotka kommunikoivat
keskenään kasvotusten WSF:n kautta eivät voi olla vaikuttamatta syvästi toisiinsa ja sitä kautta koko maailman poliittiseen päiväjärjestykseen.
Politiikassa merkittävimmät vaikutukset ovat hankalasti kiteytettävissä ja mitattavissa. Mutta Irakin sodan vastustus,
kaivostoiminnan ja veroparatiisien vastainen kamppailu, kamppailu ?nanssitransaktioveron puolesta ja kaikkien ihmisten oikeudesta puhtaaseen veteen,
kauppasopimusten ehdoista riippumatta
sekä osallistuva budjetointi paikallisdemokratian välineinä ovat joitain esimerkkejä monista, joiden globaalin poliittisen
merkityksen nostamisessa suuri kiitos
kuuluu WSF-liikkeelle.
Kolmanneksi maailman sosiaalifoorumi auttaa uskomaan ihanteisiimme. Kun
me liitymme siihen miljoonien ihmisten joukkoon, joiden elämässä on paikka
WSF:lle, menemme mukaan maailmaan,
jossa elää toivo, että maailman suurimmatkin unelmat voivat toteutua.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»»»
»»» »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
Tervetuloa Sosiaalifoorumin seminaariin
Globaali solidaarisuus ja naisten asema
Miten naisten asemaa voidaan parantaa globaalisti? Vieraaksi saapuu intialaisten
naisten taloudellista asemaa vahvistavan järjestön SEWA:n toiminnanjohtaja
Namrata Bali.
Aika ja paikka: la 20.4. klo 14.00-15.30, ruotsinkielinen työväenopisto Arbis,
Dagmarinkatu 2, Helsinki. Vapaa pääsy.
.
ta
lkan puoles
riittävän pa
n
I!
e
S
e
K
is
E
m
N
lä
E
JÄS
en työn ja e
ANNATUS
K
Y
T
II
Ihmisarvois
L
.
a
aailmass
Kaikkialla m
Järjestäjät:
Kiinnostaako globaali tasa-arvo ja kehitysyhteistyö?
Tilaa ilmainen Solidaarisuus-lehti tai uutiskirje osoitteesta www.solidaarisuus.?.
www.sask.fi
TAVOITTEENA
TASA-ARVOINEN
MAAILMA VUODEN
2015 JÄLKEEN
UONNA 2000 maailman
johtajat päättivät kahdeksasta tavoitteesta, jotta
maailmasta tulisi parempi paikka. YK:n vuosituhattavoitteet tulevat tiensä päähän vuonna 2015.
Tavoitteiksi asetettiin muun muassa äärimmäisen köyhyyden puolittaminen, peruskoulun takaaminen kaikille lapsille ja
äitiyskuolleisuuden vähentäminen. Vaikka muutama tavoitteista on jo toteutunut,
on selvää, ettei kaikkia tulla saavuttamaan.
Maailma ei tullut valmiiksi.
Eri tahoilla valmistaudutaan parhaillaan päättämään, millainen tulee olemaan
vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda.
YK:n organisaatiot ovat järjestäneet aiheesta maa- ja teemakohtaisia keskusteluja. YK:n pääsihteerin nimittämä korkean
tason paneeli viimeistelee oman loppuraporttinsa toukokuussa. Syyskuussa YK:n
yleiskokouksessa arvioidaan vuosituhattavoitteiden edistymistä ja keskustellaan tavoitteiden jälkeisestä agendasta. EU päättää omista kannoistaan ulkoministereiden
kokouksessa toukokuussa.
Uusien tavoitteiden halutaan olevan
kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia.
Nykyisiä tavoitteita on arvosteltu muun
muassa siitä, ettei niissä ole huomioitu kehityksen kannalta tärkeitä aiheita kuten ilmastonmuutosta, siirtolaisuutta, energiaa
tai kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteet on
koettu ?ylhäältä alas?, ns. länsimailta kehitysmaille suunnatuiksi kehitysmaiden
omia mielipiteitä kuulematta.
Kehitystä ei tapahdu ilman tasa-arvoa
nessä vuodessa. Eriarvoisuuden on todettu
vaikuttavan rikollisuuden ja ympäristöongelmien kasvuun, sosiaalisen liikkuvuuden
vähentymiseen, sukupolvien ylittävän köyhyyden periytymiseen, poliittiseen epävarmuuteen ja jopa mielenterveysongelmiin.
Yksikään valtio ei voi olettaa saavuttavansa
kestävää taloudellista ja sosiaalista kasvua,
jos merkittävä osa sen väestöstä, usein pääasiassa tytöt ja naiset, on aliravittuja, kouluttamattomia, vailla pääsyä terveyspalveluihin ja vailla niitä tietoja ja taitoja, joilla
he voisivat nostaa itsensä ja perheensä pois
köyhyydestä.
Suomi mukaan maailman tasaarvotalkoisiin
Tuleva kehitysagenda voi edistää monin eri
tavoin tasa-arvoa sukupuolten että marginaalisten ryhmien välillä. Yksi olisi esimerkiksi laatia tavoite tulonjaon tasaisuudesta
kertovasta Gini-kertoimesta. Toinen tapa
olisi mitata edistystä kaikkien tavoitteiden kohdalla tasa-arvoisuuden mittareilla kuten saavutettujen etujen jakautumisella väestöryhmittäin, tuloryhmien mukaan
ja muiden tekijöiden, kuten sukupuolen tai
etnisyyden, perusteella. Tavoitteiden universaalius tarkoittaisi sitä, että tavoite tulisi toteutua kaikkien ryhmien kohdalla. Täten myös ns. länsimaille ? Suomi mukaan
lukien ? asetettaisiin tavoitteita eikä kyse
olisi vain ns. kehitysmaille suunnatuista tavoitteista.
Tasa-arvoon keskittymällä vuoden 2015
jälkeisessä viitekehyksessä huomio kiinnittyisi seikkoihin, jotka luovat köyhyyttä
ja epätasa-arvoa, kuten vallan, vaurauden
ja etujen jakautumiseen sekä osallistumista estäviin rakenteisiin. Maailman on aika
tunnustaa, ettei millään yhteiskunnalla ole
varaa jättää ketään sen jäsenistä sivuun, mikäli kehitystä halutaan todella edistää.
Tavoitteista huolimatta eriarvoisuus on lisääntynyt monin paikoin paitsi maiden
välillä myös niiden sisällä. Tuloerot eri
väestöryhmien välillä ovat kasvussa, eliitin
valtaa kasvatetaan kansalaisyhteiskunnan
tilan kustannuksella ja sukupuolten välinen tasa-arvo on edelleen kaukainen toive useassa maailmankolkassa. Tasa-arvo
onkin nyt yksi YK:n järjestämien konsultaatioiden teemoista. Vuoden 2015 jälkeen
tasa-arvo tulee mitä todennäköisimmin
olemaan yksi tärkeimmistä aiheista, joihin
uudet tavoitteet pohjautuvat.
Tasa-arvon edistäminen globaalisti on
tärkeää monestakin syystä. Epätasa-arvoisuus on ensinnäkin vastoin useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Se on
Taina Hanhikoski
Kirjoittaja työskentelee vaikuttamistyön
myös yksi suurimmista köyhyyden vähenkoordinaattorina Kehitysyhteistyöjärjestöjen EUtämisen esteistä. Esimerkiksi lapsikuolleiyhdistyksessä Kehys ry:ssä sekä on kansainvälisen
suuden vähentyminen viidellä prosentilla
Beyond2015-verkoston Euroopan osaston
kouluttamattomien äitien keskuudessa voi ohjausryhmän jäsen. Beyond2015 pyrkii vaikuttamaan
merkitä valtion bruttokansantuotteen kasvuosituhattavoitteiden jälkeiseen kehitysagendaan
kooten yhteen yli 570 kansalaisjärjestöä 95 maasta.
vua jopa kahdeksalla prosentilla kymme-
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
5
Katri Söder
viestintäpäällikkö
TSL
KV-VIERAS
NAMRATA BALI:
tavoitteena täystyöllisyys
ja itsemääräämisoikeus naisille
TUTUSTUIN NAMRATA BALIIN PARI VUOTTA sitten hänen vetämässään työpajassa, jossa käsiteltiin reilua työelämää. Harvoin olen törmännyt yhtä karismaattiseen esiintyjään ja osallistajaan. Tässä työpajassa yleisö ei ollut vain kuulijan roolissa, vaan osa
ohjelmaa. Monissa koko päivän työpajoissa herää lounaan jälkeen halu jättäytyä loppupäiväksi pois, mutta tällä kertaa en olisi jäänyt iltapäivän osiosta mistään hinnasta
pois. Yksi syy oli Namrata Balin esiintyminen, ja toinen oli hänen uhkauksensa ennen
lounasta: ?Jos joku jättää lounaan jälkeen palaamatta tähän työpajaan, minä kannan
hänet itse takaisin.? Kuiskasin muille suomalaisille osallistujille, että minä tosiaan uskon Balin toteuttavan uhkauksensa, jos joku yrittää lintsata. Niin uskoivat muutkin.
Tuon työpajan jälkeen olen tavannut Balin useita kertoja ja keskustellut hänen
työstään Intiassa. Namrata Bali toimii Intialaisen Self Employed Women´s Association SEWA:n puheenjohtajana. SEWA on vuonna 1972 perustettu järjestö, joka toimii
monessa roolissa: SEWA on samanaikaisesti naisjärjestö, ammattiliitto ja osuuskunta
itsensä työllistäville naisille. Järjestön päämaja sijaitsee Ahmedabadissa, mutta sillä
on jäseniä ympäri Intiaa. Tällä hetkellä jäseniä on noin miljoona.
SEWAlla on kaksi päätavoitetta: naisten täystyöllisyys ja itsemääräämisoikeus.
Täystyöllisyyteen kuuluvat työ, varmat ja säännölliset tulot, ruokaturva, katto pään
päälle, terveydenhoito sekä lasten hoito. Itsemääräämisoikeuteen kuuluvat naisten
autonomia ja taloudellinen itsenäisyys sekä mahdollisuus päätöksentekoon niin yksilöinä kuin yhdessä. Miljoonat intialaisnaiset elävät yhä köyhyydessä pitkistä ja raskaista työpäivistään huolimatta. Usein naiset eivät myöskään käytä omaa nimeään
lainkaan, vaan he esiintyvät jonkun miehen tyttärenä, siskona tai vaimona. Yksi Balin esille nostama epäkohta on oikeus istua tuolilla. Järjestön työssä nähdään, että Intiassa on edelleen paljon tilanteita, joissa vain miehet istuvat tuolilla, naiset istuvat
lattialla. Tällaisesta asetelmasta on hankala käydä esimerkiksi tasa-arvoisia työehtosopimusneuvotteluja.
Näihin epäkohtiin SEWA on onnistunut tuomaan muutosta. Osuuskuntaliikkeenä
järjestö on onnistunut vähentämään naisten köyhyyttä ja siten parantamaan naisten
itsemääräämisoikeutta. Myös nimiasiassa SEWA on vaikuttanut. Monet jäsenet ovat
sekä rohkaistuneet käyttämään omaa nimeään, että oppineet kirjoittamaan sen. Bali kertoi, että naisten omanarvontunnon kasvaessa he istuvat nykyisin neuvottelutilanteissa tuolilla ja rohkaistuvat käyttämään ääntään.
Myös viestinnällisiä haasteita on onnistuttu ylittämään. Asioiden tiedottaminen
on hyvin vaikeaa, kun valtaosa jäsenistöstä ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Tiedottamista onkin hoidettu esimerkiksi näytelmien, laulujen ja radion avulla. Tällä hetkellä järjestö tiedottaa oman radio-ohjelman kautta, ja suuri osa lukutaidottomista ja aiemmin huonolla itsetunnolla varustetuista naisista osallistuu nyt itsekin radio-ohjelmien
tekemiseen.
SEWA:n jäsenet hankkivat tuottoja osuuskunnalleen muun muassa käsitöiden
avulla. He tekevät tavattoman kauniita käsitöitä, joilla on Reilun kaupan serti?kaatti.
SOSIAALIFOORUMI
HYVÄ PAIKKA KESKUSTELULLE
JA ASIALLISELLE TIEDOLLE
LÄHI-IDÄN KONFLIKTISTA
ÄHI-IDÄN kriisi on yksi aikamme keskeisimmistä
kahta ihmisryhmää koskettavasta yhteenotosta. Se
heijastuu tavalla tai toisella myös kaikkiin muihinkin
kon?ikteihin. Niinpä sen syvällinen ymmärtäminen auttaa meitä hahmottamaan monia aikamme tapahtumia, joista juuri tällä
hetkellä voisi mainita vaikkapa
arabimaissa tapahtuvat muutokset ja väkivallan aallot.
Pandin taiteilijat ja kulttuurityöntekijät, rauhanjärjestönä ja
luovan työn tekijöinä olemme
sitä mieltä, että Israelin ja palestiinalaisten välisen yhteenoton käsitteleminen yksityisesti ja julkisesti erilaisilla keinoilla
on oikea tie kohti rauhaisampaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Kon?iktin käsittelemiseen
soveltuvat niin keskustelutilaisuudet, kirjoitettu teksti kuin
eri taiteiden välineet. Suomen
sosiaalifoorumi on oivallinen
foorumi edistää asiallista tietoa.
Palestiina-foorumi
PAND taiteilijat rauhan puolesta etsii toiminnassaan koko ajan
keinovalikoiman laajentamista.
Meille taiteilijoiden edustajana
on tietenkin tärkeää saada taiteilijat ja kirjoittajat mukaan edellä
mainittuun valistustyöhön. Taiteen keinoilla tarjoiltu aineisto
tuottaa erityisen syvällisiä oivalluksia yleisössä, ja jättää siihen
myös pysyvät merkit. Tästä lähestymistavasta esimerkkinä
on PANDin hanke taiteilijaresidenssin saamiseksi palestiinalaisalueille. Mukanaolo Palestiina-foorumin verkostossa ja
toiminnassa puolestaan edustaa
toisenlaista lähestymistapaa saman kon?iktin ymmärtämisen
kasvattamiseksi.
YK:n kansainvälinen Palestiinan solidaarisuuspäivää vietetään marraskuun 29. päivänä
eri puolella maailmaa. Suomessakin ollaan solidaarisia Palestiinalle ja erilaisia tapahtumia
järjestetään kansainvälisen kampanjapäivän aikana. PAND ja
JP (Juha-Pekka) Väisänen
käsitetaiteilija, puheenjohtaja
PAND taiteilijat rauhan
puolesta ry
050 573 8598
Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistys on Helsingissä
koonnut ympärilleen kansalaisjärjestöjä, jotka ovat viime vuosina yhdessä järjestäneet erilaisia tapahtumia kansainvälisen
kampanjapäivän aikaan marraskuussa liittyen mm. Palestiinan kulttuuriin ja yhteiskunnan
nykytilaan sekä rauhaan. Perinteisesti on järjestetty erilaisia
solidaarisuustempauksia, kulkueita, kynttiläinstallaatioita ja
konsertteja.
Arabikansojen
ystävyysseuralla, Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:llä, ICADH:lla,
Suomen rauhanpuolustajilla
ja Taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND:illa on pitkät perinteet
Palestiina solidaarisuustapahtumien järjestämisessä yhdessä
Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistyksen kanssa.
Avoin kutsu Palestiina solidaarisuuteen
Valtakunnallinen Palestiinafoorumi järjestetään taas 27.?
29.11.2013. PAND kutsuu
mukaan laajasti uusia kansalais-
järjestöjä ja erilaisia organisaatioita, poliittisia järjestöjä ja koko
kansalaisyhteiskuntaa avaamaan
omasta perspektiivistä Palestiina-solidaarisuutta, auttamaan
aloitteen tekijöitä valmisteluissa
ja järjestämään omaa ohjelmaa
eri puolilla maata osaksi valtakunnallista Palestiina-solidaarisuustapahtumaa.
Mukaan Palestiina-foorumiin
pääsee järjestämällä marraskuun
lopussa oman solidaarisuustapahtuman ja tiedottamalla siitä
meille vaikka osoitteeseen pandtalo@hotmail.?. Pyrkimyksenä
on kasvattaa suomalaista solidaarisuutta Palestiinalle. Tarkoituksena on saada esille uusia
avauksia keskustelulle Palestiinan oikeudesta omaan valtioon. Pyrimme saamaan ääneen tuoreita puheenvuoroja
Lähi-idän kulttuurista, erilaisista ilmiöistä ja politiikasta. Haluamme myös kertoa palestiinalaisten yli 60 vuotta jatkuneesta
pakolaisuudesta. Pidämme tarpeellisena ideoida lisää kulttuuritapahtumia, matineoita, Palestiina-konsertteja jne.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
6 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»» SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
VESI ON
PERUSOIKEUS
-KANSANÄÄNESTYS
Päivikki Kumpulainen
?VESI ON PERUSOIKEUS? on ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite. Nimiä kerätään kaikissa 27 EU:n jäsenmaassa.
YK hyväksyi ihmisten yleisen oikeuden veteen ja vesihuoltoon jo
vuonna 2010 ja tunnusti, että puhdas vesi ja vesihuolto ovat avaintekijöitä kaikkien ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Aloitteen vaatimus onkin, että puhdas vesi ja laadukas vesihuolto tunnustetaan ihmisten perusoikeudeksi myös EU:n lainsäädännössä.
Kampanjan kolme tärkeää tavoitetta ovat: puhdas juomavesi ja
toimiva jätevesihuolto taataan kaikille Euroopassa, vesihuoltopalvelut tuotetaan pääasiassa julkisena palveluna, ja järjestämis- ja valvontavastuu säilyy julkisella vallalla, puhdas juomavesi ja toimiva
jätevesihuolto ovat maailmanlaajuisesti kaikkien saatavilla.
Euroopan julkisen alan ammattijärjestöjen federaatio EPSU käynnisti kampanjan keväällä 2012. Suomessa kampanjaa toteuttaa Suomen julkisen alan ammattijärjestöjen EU-yhdistys FIPSU yhdessä jäsenliittojensa kanssa Suomen kampanjan lähettiläitä ovat arkkipiispa
Kari Mäkinen ja uimari Hanna-Maria Seppälä. Myös erilaiset yhteisöt kuten esimerkiksi Attac ry ja Maan ystävät ry, Luontoliitto tukevat kampanjaamme.
Aloite on ajankohtainen myös siksi, että EU:n komission lakiesitys ja suunnitelmat tukevat vesihuollon yksityistämistä. Julkisen alan
ammattijärjestöt ja useat kampanjan tukijat näkevät, että ehdotettu lainsäädäntö avaa tietä yhä laajemmin veden ja vesihuollon vapauttamiselle.
Maailmalla ja Euroopassa on kuitenkin jo paljon kokemuksia siitä,
kuinka veden vapauttaminen markkinoille on nostanut veden hintaa kansalaisille ja heikentänyt veden laatua ja laadun valvontaa. Tästä syystä monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Italiassa, palautetaan vesihuoltoa takaisin kunnalliseksi toiminnaksi. Muun
muassa Saksassa komission lainsäädäntösuunnitelmista onkin noussut laaja ja kiivas yhteiskunnallinen keskustelu.
EU:n komission vaatima allekirjoitusten vähimmäismäärä Suomessa on 9750 ja koko EU:n osalta yksi miljoona. Tällä hetkellä Suomessa on koossa noin 5500 allekirjoitusta ja koko EU:ssa on jo rikottu 1,2 miljoonan raja. Komission kullekin jäsenmaalle määrittämä
vähimmäismäärä siis edellyttää Suomesta vielä lisää allekirjoituksia.
Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa www.vesionperusoikeus.?. Allekirjoituksia voi kerätä myös paperilomakkeille. Lomakkeita ja ohjeet saa lähettämällä pyynnön sähköpostiosoitteeseen
?psu@jhl.? tai FIPSUn sihteeriltä p. 050 316 7633. Mielenkiintoista
tietoa asiasta on myös sivulla www.right2water.eu
www.facebook.com/vesionperusoikeus
Allekirjoita vetoomus!
www.vesionperusoikeus.?
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
7
KONFLIKTIT
LUONNONVAROISTA
JA ASEVARUSTELUN
UUSI KIIHTYMINEN
Pertti Multanen
Lähi-idän tutkija,
kansainvälisten suhteiden
historian dosentti
UMPIKAAN
otsikossa esiin tuleva teema ?
kon?iktit tai
asevarustelu
? eivät kohta neljä vuosikymmentä siirtomaahistorian
tai myöhemmin kehitysmaatutkimuksen parissa viihtyneelle tutkijalle ole uusia. Pikemminkin niistä on muodostunut
pysyviä koko kansainvälisen
järjestelmän toimivuutta, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista kehitystä jatkuvasti uhkaavia
syöpäkasvaimia.
Kon?iktien ja asevarustelun
yhteys globaalin eriarvoisuuden syvenemisen taustalla, ilmiön joka on erityisen nopeasti
edennyt nykyisen globaalin kapitalismin ulottaessa lonkeroitaan kaukaisimpiinkin tropiikin
kyliin, on tunnettu jo vuosikymmeniä. Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin vuonna 1945
nimenomaan estämään uudet
sodat. YK:n keskeinen tavoite
oli myös imperialismin kultakaudella perustetun siirtomaajärjestelmän, kolonialismin, juuriminen maapallolta.
YK:n eri pääsihteereiden
kausilla ja aloitteesta on tuotettu sarja raportteja ja tutkimuksia sekä sotien että kilpavarustelun vahingollisuudesta. Tämä
työ alkoi YK:n perustamisesta
vuodesta 1945, mutta muuttui
määrätietoisemmaksi tutkimustoiminnaksi 1960- 1970-luvuilla. Mainittakoon vaikkapa jo
1970-luvun alussa julkaistu raportti: YK:n pääsihteerin raportti kilpavarustelun taloudellisis-
ta ja sosiaalisista seurauksista,
YK:n tutkimus ydinaseista vuodelta 1980 ja YK:n pääsihteerin
raportti Aseellisten kon?iktien
ehkäisy vuodelta 2002. Tietoa
asiasta on koottu tuhansien tutkijoiden voimin.
Globaalin kokonaistilanteen,
myös luonnonvarakon?iktien,
sotien ja aseistautumisen eri
muotojen ehkäisemisessä lienee
kuitenkin yksi YK:n yleiskokouksen vuonna 1974 hyväksymä
julistus ollut merkitykseltään yli
muiden. Tämä oli julistus Uuden
kansainvälisen taloudellisen järjestyksen aikaansaamisesta ? ns.
UKTJ -asiakirja. Jos tämä toimintaohjelma olisi toteutettu, ei
globaali eriarvoisuus olisi koskaan voinut revetä sille tasolle
millä se nyt on.
Mitalin toinen ja synkempi puoli on kuitenkin se, että ei
sen enempää UKTJ julistuksella kuin pääsihteereiden raporteillakaan ole pystytty murtamaan sen enempää globaalin
?nanssipääoman kuin suurvaltapolitiikan linnoituksia.
Viime vuosikymmenien globalisaatio on etelän köyhien
kehitysmaiden silmissä näyttäytynyt pikemminkin paluulta vanhamuotoiseen kolonialismiin ja imperialismin vanhaan
voimapolitiikkaan, jossa sota on
jälleen kohotettu ?laillisen? politiikan tekemisen välineeksi. Monessa suhteessa myös ?rauhanjärjestö? YK on pakotettu viime
vuosina kohottamaan maljoja
sodan jumalille.
Parinkymmenen vuoden
suuren järjestelmämuutoksen
ajan lupaukset siitä, että sotien
ja kon?iktien aikakausi, samoin
kuin asevarustelukierre, ovat
jäämässä ns. kylmän sodan aikakauden mukana historiaan ja
että näin vapautuvat varat voitaisiin käyttää globaalin eriarvoisuuden poistamiseen, ovat
osoittautuneet perin vääriksi.
Lähi-idän tutkijalle jo vuosina
1990 ja 1991 käyty Persianlahden sota oli selvä merkki imperialismin päättäväisyydestä pitää
luonnonvarat, tässä tapauksessa
öljyvarat, jatkossakin tiukassa
hallinnassaan.
Nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin, elämme aikaa
jolloin asevarustelun taso on jo
ylittänyt kylmän sodan pahimmatkin lukemat ja nykyinen kapitalistinen kulutusyhteiskunta voi toimia vain strategisten
luonnonvarojen entistä tiukemman hallinnan ehdoilla. Tämä
hallinta ollaan viime kädessä aina valmiita varmistamaan sodalla. Tämän ovat viime vuosien
sodat hyvin selvästi osoittaneet.
Eriarvoisuus jatkaa voittokulkuaan ja sosiaalifoorumeiden tehtävät tulevat entistä tärkeämmiksi.
RUOKAA
EI
ASEITA
Kaj Raninen
FOOD NOT BOMBS -kampanja syntyi Bostonissa USA:n
itärannikolla vuonna 1980. Seuraavien parin kymmenen
vuoden aikana se levisi maailmanlaajuiseksi kampanjaksi niin, että nykyään sen nimissä toimivia ryhmiä on kaikissa maanosissa yli 200 kaupungissa.
Food Not Bombs ei ole kansainvälinen järjestö eikä oikeastaan edes verkosto. Se on toimintamuoto, jota
sen nimissä toimivat ryhmät toteuttavat jakamalla julkisella paikalla ilmaista kasvisruokaa kaikille tarvitseville. Tapahtumilla tuodaan esille sitä, että asevarusteluun
käytetään tähtitieteellisiä summia samaan aikaan kun
lukemattomat ihmiset eivät saa alkeellisimpiakaan perustarpeitaan tyydytetyksi. Kysymys on samaan aikaan
asevarustelun kritiikistä, vapaaehtoisuuteen ja solidaarisuuteen perustuvien sosiaalisten rakenteiden luomisesta
sekä konkreettisesta auttamisesta.
Kampanja on osoittautunut tarpeelliseksi myös lisääntyvän sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden Suomessa. Suomen ensimmäiset Ruokaa ei aseita -tapahtumat järjestettiin vuonna 1998, ja sen jälkeen niitä on
pidetty yhteensä noin viidellätoista paikkakunnalla. Suomen ryhmistä säännöllisimmin on toiminut Helsingin
ryhmä, joka on järjestänyt kuukausittaisten ruoanjakojen lisäksi kansainvälisen Ruokaa ei aseita -työleirin jo
yhtenätoista kesänä. Enimmillään tapahtumissa on käynyt syömässä useita satoja ihmisiä.
Vuonna 2013 Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmä jakaa
ruokaa Kallion Karhupuistossa jokaisen kuukauden toisena lauantaina huhtikuusta alkaen. Helsingin lisäksi tapahtumia on viimeisen vuoden aikoina järjestetty ainakin Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensussa.
LAUANTAI 20.4.
KLO 12?14
JUHLASALI
KLO 14?16
KLO 16?18
PERUSTULO ? TIE ULOS TUKIVIIDAKOSTA?
MAAILMANLOPUN SEMINAARI
Sosiaaliturvabyrokratian kanssa ongelmiin joutuneet ihmiset
keskustelevat tukipäätöksiä tekevien viranomaisten kanssa siitä,
miten perustulo ratkaisisi tukiviidakon ongelmia. ? BIEN FINLAND
Vesiaktiivi Olli-Pekka Haavisto: Suolaton vesi loppuu; professori
Tere Vadén: Halpa energia loppuu; professori Mikael Fortelius:
Maailmanloput. Kommenttipuheenvuorot: Thomas Wallgren ja
Marissa Varmavuori
VÄLITYÖMARKKINAT ? SOSIAALINEN
TYÖLLISTÄMINEN MURROKSESSA
? MAAN YSTÄVÄT, VIHREÄN ELÄMÄNSUOJELUN LIITTO JA ATTAC
Mistä rahat työllistämiseen, jos vastuu siirtyy kunnille? Yli
58-vuotiaille pysyvä eläkeratkaisu? Keille pysyvä palkkatuki? Miten
puretaan kannustinloukut? Paneelissa Tarja Filatov, Outi-alanko
Kahiluoto, Antti Holopainen, Lea Karjalainen, Jouko Karjalinen ? EHYT,
TVY, SOSTE, THL
23
13
21
RAHOITUSMARKKINOIDEN SÄÄTELY JA
VEROPARATIISIT
EU:N KURISTUSPOLITIIKKA JA
SOSIAALINEN KRIISI
Rahoitusmarkkinoiden säätely ja veroparatiisien veronkierron
tukkiminen ? puhetta vai tekoja? Heikki Tainio, Matti Ylönen ja
Henry Purje ? VVT, VASEMMISTOFOORUMI
Keskustelemassa Matti Tuomala, Arja Alho ja Erkki Tuomioja
TAVALLISTEN IHMISTEN KANSANLIIKE
? VVT JA YDIN?LEHTI
KAIVOKSISTA HYVINVOINTIA VAI TUHOA?
Mika Flöjt: Itä- ja Pohjois-Suomen resurssivarantojen käytön
oikeudenmukaisuudesta; Pekka Haavisto: Köyhdytetty Uraani, Aseen
ympäristöuhat ? TEKNIIKKA ELÄMÄÄ PALVELEMAAN, NAISET RAUHAN
PUOLESTA JA URAANIASEET KIELTOON ?LIIKE
NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU:
TOTTA VAI TARUA?
CLIMATE CHANGE, RESOURCE SCARCITY AND
HUMAN SECURITY IN THE ARCTIC
CLIMATE CHANGE, RESOURCE SCARCITY AND
HUMAN SECURITY IN THE ARCTIC
Ville Lähde: Introduction t resource scarcity and it?s implications to
social justice; Veli-Pekka Tynkkynen: Interlinkages of energy
ks. s. 10 ? Kriittinen ay-verkosto, Vastavoima
and security politics in the Arctic; Tero Mustonen: Traditional
knowledge in the Arctic; Pauliina Feodoroff : Arctic resource politics
and the Sámi people ? SUOMEN YK?LIITTO
OSATYÖKYKYISET JA TYÖELÄMÄ
PALESTIINAPANEELI
? VATES, KIIPULAN SÄÄTIÖ, SOSTE
Palestiina-aiheinen paneelikeskustelu
? PAND ? TAITEILIJAT RAUHAN PUOLESTA
Hallitus käynnisti nuorten yhteiskuntatakuun neljän ministerin
voimin ja kovin odotuksin tammikuussa 2013. Mikä se on? Onko se
kaikille nuorille? Onko Suomella kanttia toteuttaa takuu?
? SOSTE, SAK, VANTAAN KAUPUNGIN PETRA HANKE
22
RUOKATUOTANNON ETIIKKA JA
RUOAN TEOLOGIAA
Ilkka Sipiläinen: Ruoan teologiasta; Kukka Ranta: Ruokatuotannon
etiikasta ? KIRKON YHTEISKUNNALLISEN TYÖN TEKIJÄT, KIRKON
HIV/AIDS SUOMESSA
Näkökulma erityisesti AIDS:n historia homoseksuaalien keskuudessa
MIKSEI ASEKAUPASTA PUHUTA ENEMPÄÄ
? DEMARINUORET, VASEMMISTONUORET JA SADANKOMITEA
? PINKKIRUUSU JA SONK
YHTEISKUNNALLINEN TYÖ, HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN
YHTEISKUNNALLINEN TYÖ
11
12
YHDENVERTAINEN SUOMI, YHDENVERTAINEN
MAAILMA?
VAMMAISTEN JA VANHUSTEN ASUMINEN
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
Toteutuuko tasa-arvo Suomessa? Kasaantuuko hyvinvointi
maailmassa? Kuuluuko marginaaliääni YK:n vuosituhattavoitteiden
jälkeen? Peter Kariuki, Pirkko Malkamäki, Tino Varjola, Rilli
Lappalainen ? KEHYS, FIDIDA, ETNO, VAMMAISFOORUMI, ROMANIFOORUMI
Väestön vanhetessa vammaisten ja vanhusten, erityisesti
vähävaraisten, asumisen ongelmat kasvavat. Palvelutaloja
tarvitaan, mutta niitä ei rakenneta. ? HELSINGIN SEUDUN TAPATURMA? JA
ILMASTONMUUTOS POLIITTISENA ONGELMANA
ASIANTUNTIJANA OMASSA ASIASSAAN
RUOKA JA VALTA
Työpajassa jatketaan ilmastonmuutoksen poliittista tarkastelua
yhteisvoimin. ? VASEMMISTONUORET, VIHREÄT NUORET JA OPISKELIJAT SEKÄ
Jokainen haluaa olla arvostettu jossakin yhteisössä ja voimaantua
vertaisten joukossa. Miten luodaan yhteisön tukea sinne, missä sitä
ei ole ennen ollut. ? SUOJAPIRTTI
Vallasta ruokajärjestelmässä, sen vaikutuksista ja toimijoista
keskustelevat kansainvälisen viljelijäjärjestön La Via Campesina
edustaja, Luomu-liiton puheenjohtaja Jukka Lassila, GMO-Vapaan
Suomen Päivi Mattila, Attacin Henri Purje, Maattomien ystävien Otto
Bruun sekä Maan ystävien Noora Ojala ? FROM GLOBAL INJUSTICE TO
MAAN YSTÄVÄT
KRIITTINEN KULTTUURIKESKUSTELU
Uusliberalismista keynesiläisyyteen. Keskustelussa pyritään
paljastamaan uusklassisen talousteorian kulttuurisuhdetta sekä
uusliberalismin kulttuuria ja kulttuurittomuutta. Samalla etsitään
vaihtoehtoja nykyiselle kehitykselle. ? MUSTARINDA ?SEURA
SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO
SUSTAINABILITY, LUOMU?LIITTO, MAATTOMIEN YSTÄVÄT JA ATTAC
33
VÄKIVALLATTOMUUS ERI USKONNOISSA
GLOBAALI SOLIDAARISUUS JA NAISTEN ASEMA
Mistä väkivallattomuudessa on kysymys? Kuinka aktiivinen
puuttuminen epkohtiin ilman väkivaltaa ilmenee henkisissä
perinteissä? Kuinka uskonnolla motivoitu väkivalta saadaan
lopetettua? ? SUOMEN KRISTILLINEN RAUHANLIIKE, KAUPUNKI YHTEISÖNÄ,
Sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksestä kehityksen edistäjänä
on päästy kansainväliseen yhteisymmärrykseen jo vuosikymmeniä
sitten. Seminaarissa keskustellaan globaalista naisten asemasta ja
miten sitä voidaan vahvistaa hehitysyhteistyön kautta. Namrata Bali
(ks s. 5). ? SOLIDAARISUUS, TSL, DEMARINAISET
RELIGIONS FOR PEACE, SUOMEN NAISVERKOSTO
35
41
EMPATIA KANSALAISVAIKUTTAMISESSA
Oppitunnin tarkoituksena on haastaa mielikuva ihmisestä ja
monista muistakin eläimistä luonnostaan vain ahneina ja oman
edun tavoittelijoina ja kannustaa osallistujia hyväksymään sisäinen
empaattinen eläimensä. Elisa Aaltola, Itä-Suomen yliopisto; Sami
Keto, Oikeutta eläimille
SOLIDAARISUUSTALOUDEN KÄYTÄNTÖJÄ JA
KARTOITUSTA
Solidaarisuustalous on käytännön vaihtoehtojen etsimistä nykyisille
kestämättömille talousjärjestelmille ? SOLIDAARISUUSTALOUSVERKOSTO,
SOLIDAARISUUSTALOUS.FI, COMMONS.FI, SIEMENPUUSÄÄTIÖ, STADIN
AIKAPANKKI, MERKUR PANKKI
42
HYVINVOINTIA LUONNOSTA ? METSÄT
KAUPUNKILAISTEN TERVEYDEN LÄHTEENÄ
? SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS
? UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
Yhteiskunnallinen yrittäjä pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia
haasteita liiketoiminnan keinoin. Voiko yhteiskunnallinen yrittäjyys
vastata globaaleihin ongelmiin? Keskustelemassa SYY ry:n pj Janne
Lemettinen
MAAHANMUUTTAJANUORET
TILASTOJEN TAKANA
Millaisia yllättäviäkin esteitä maahanmuuttajataustainen
nuori kohtaa? Toiminnallisessa työpajassa pääset eläytymään
toisenlaiseen suomalaiseen arkeen. ? SUOMEN PAKOLAISAPU, AVOIN
MAVA, R3 MAAHANMUUTTAJANUORTEN TUKI
FROM INEQUALITY TO A DEMOCRATIC AND
ECOLOGICAL ECONOMY
What would be some of the desirable reforms to open pathways and
solutions for a free society with ecological and democratic economy?
A join session with Parecon Sverige and Parecon Finland.
Anders Sandström, Antti Jauhiainen and Tuomas Salonen
EU-KRIISI JA TAUTIEN LEVIÄMINEN
KUKA PÄÄTTÄÄ RAHASTA JA TALOUDESTA?
Mitä on odotettavissa, jos sosiaalistaloudellinen kriisi ei lähiaikoina
korjaannu? Tarvitaanko erityisiä toimenpiteitä kriisin kourissa
olevien väestöjen terveyden kohentamiseksi? Heikki Vuorinen, Lena
Hulden ? DSL, LÄÄKÄRIEN SOSIAALINEN VASTUU
Antti Ronkainen, Antti Jauhiainen (Parecon), Miika Kabata (Marxseura) ja Patrizio Lainà (Talousdemokratia) keskustelemassa
Simo Suomisen (Kommunistinen Nuorisoliitto) johdolla talouden
suunnittelusta ja rahareformista
VIHREÄ TALOUS ? KEHITYSPOLIITTINEN
MUOTI-ILMIÖ VAI AITO PYRKIMYS KESTÄVÄÄN
TALOUTEEN?
OSUUSKUNTA TYÖELÄMÄSSÄ JA
YHTEISKUNNASSA
Käsitteen ja sen käytännön merkitysten kriittinen tarkastelu
kansainvälisen kehityspolitiikan kontekstissa. Onko kyse
muotitermistä vai tarkoittaako sen nopeasti lisääntynyt käyttö
käytännössä aitoa muutosta? ? KEPA, KEHITYSTUTKIMUKSEN SEURA,
Onko osuuskunta ratkaisu palkkatyön ja pakkoyrittäjuuden välissä?
Voiko osuuskunnan avulla ottaa omaa työtä haltuun?
? HELSINGIN YHTEISKUNNALLINEN OPISTO, OSUUSTOIMINTATUTKIMUKSEN
SEURA KOOPERATIIVI, OSUUSKUNTA KASVIKUNTA JA ETELÄ?SUOMEN
VASEMMISTONUORET
UNIPID JA SIEMENPUU
43
E-JÄTE EETTISESSÄ TARKASTELUSSA
Mitä on E-jäte? Mihin suomessa tuotettu e-jäte katoaa?
Miksi e-jäte on sekä ihmisoikeus- että ympäristöongelma?
Anna Härri, Risto Pohjanpalo
? EETTISEN KAUPAN PUOLESTA
USKONNOTTOMIEN LASTEN USKONNONVAPAUS PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA
EU-KRIISI JA SUOMALAISET
PERHEENÄIDIT KREIKASSA
Keskustelu lasten ihmisoikeuksista. Heta Saxell, Kaisa Robbins ?
Talouslama koettelee Kreikkaa ja Espanjaa. Suomalais-kreikkalaisia
perheitä on alkanut palata Suomeen. Miten lama koettelee
siellä ihmisiä ja millaisia turvaverkkoja siellä on? Paluumuuttajat
kertovat mitä on elämä Kreikassa. ? HELENA?VERKOSTO JA HELSINGIN
HELSINGIN VAPAA?AJATTELIJAT JA HELSINGIN HUMANISTIYHDISTYS
SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISKUNNALLINEN TYÖ
44
EKOLOGISESTI KESTÄVÄ HYVINVOINTI
? KOMNL, SPARTACUS?SÄÄTIÖ
KANSANNOUSUT JA KAPITALISMI
TOTUUSKOMISSIO EU:HUN
Seminaarissa yritämme avata mikä yhteys on viime vuosien
kansannousujen ja kapitalismin ratkaisemattoman kriisin välillä,
ja mitä näköaloja on edessämme. ? MARXILAINEN TYÖVÄENLIITTO JA
EU on kasvavassa määrin rikkonut omia lakejaan ja sopimuksiaan
niin, että se kohdistuu EU-kansalaisten enemmistöä vastaan.
Ehdotamme kansalaisvetoomusta totuuskomission perustamiseksi.
SOSIALISTILIITTO
? UUSI HISTORIA JA IHMISKUNNAN TIE ?FOORUMI
21.4. SUNNUNTAI
KLO 11?13
JUHLASALI
KLO 13?15
RAUHANKULTTUURI VS VIHAKULTTUURI
KANSALAISALOITTEET ? TODELLISTA
KANSANVALTAA VAI NÄENNÄISVAIKUTTAMISTA
Rauhanjärjestöjen keskustelutilauísuus rauhankulttuurista ja
vihakulttuurista ? RAUHANLIITTO
Tutkijat, vaikuttajat, virkamiehet, poliitikot ja kansalaisaloitteiden
edustajat keskustelevat Suomen kansalaisaloitejärjestelmän
vahvuuksista ja heikkouksista. Pitäisikö Suomessakin mahdollistaa
sitovien kansanäänestysten vaatiminen kansalaisaloitteella?
? AVOIN MINISTERIÖ, BIEN FINLAND ? SUOMEN PERUSTULOVERKOSTO
23
ÄÄRIOIKEISTON HAASTE. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
ÄÄRIOIKEISTO SUOMESSA -KIRJAN
HERÄTTÄMÄSTÄ KESKUSTELUSTA
? VASEMMISTONUORET, ATTAC, TIEDONANTAJA, INTO?KUSTANNUS
13
21
Euroopan heikentynyt talouskasvu ja globaalin ilmastokriisin
torjuminen pakottavat yhteiskunnallisiin muutoksiin, joilla
hyvinvointi turvataan. ? Uuden talouden verkostot
OLESKELULUVAN HAKEMISEN VAIKEUS &
PAPERITTOMUUS SUOMESSA
OLESKELULUVAN HAKEMISEN VAIKEUS &
PAPERITTOMUUS SUOMESSA
Paperittomat siirtolaiset esiintyvät nykyään mediassa usein, mutta
miten paperittomuus syntyy ja miten ihmisiä voisi auttaa pois
siitä? Asiantuntijapaneelissa keskustellaan paperittomuudesta ja
turvallisesta oleskeluluvan hakemisesta. ? PAPERITTOMAT ?VERKOSTO
Paperittomat siirtolaiset esiintyvät nykyään mediassa usein, mutta
miten paperittomuus syntyy ja miten ihmisiä voisi auttaa pois
siitä? Asiantuntijapaneelissa keskustellaan paperittomuudesta ja
turvallisesta oleskeluluvan hakemisesta. ? PAPERITTOMAT ?VERKOSTO
KAIVOSTEN UHKAAMAT INTIAN
ALKUPERÄISKANSAT
KAIVOSTEN UHKAAMAT INTIAN
ALKUPERÄISKANSAT
Kaivoksista suurin osa perustetaan usein alkuperäiskansojen
asuinmaille, vaikka hhyödyn saavat muut. Markus Kröger,
Ville-Veikko Hirvelä
Kaivoksista suurin osa perustetaan usein alkuperäiskansojen
asuinmaille, vaikka hhyödyn saavat muut. Markus Kröger,
Ville-Veikko Hirvelä
? SIEMENPUUSÄÄTIÖN INTIA?RYHMÄ, MAAN YSTÄVÄT, UUSI TUULI, EMMAUS
AURINKOTEHDAS, KATAJAMÄKI?YHTEISÖ
22
MITÄ KASVUN JÄLKEEN?
? SIEMENPUUSÄÄTIÖN INTIA?RYHMÄ, MAAN YSTÄVÄT, UUSI TUULI, EMMAUS
AURINKOTEHDAS, KATAJAMÄKI?YHTEISÖ
GAZAN LAPSET JA PALESTIINAN TULEVAISUUS
KEHITYS, JA RAUHANTYÖ, NAISET JA MEDIA
Gazalaislasten traumaattiset kokemukset ja niiden vaikutus
Palestiinan tulevaisuuteen; onko rauhaan mahdollisuutta?
Entä mitä nämä lapset ajattelevat kansainvälisestä yhteisöstä,
luottavatko heihinkään?
Somalimaassa koulutetaan parhaillaan radiotoimittajia maan
ensimmäiseen naisten radioon. ? NAISTOIMITTAJAT, SUOMALAISET
KANSALAISJÄRJESTÖT SHIFFA, USKONNOT ILMAN RAJOJA
? PALESTIINA?FOORUMI, SUOMEN PALESTIINALAISTEN SIIRTOKUNTAYHDISTYS
11
MITEN KANSALAISUUS TOTEUTUU
KOULU(I)SSA?
MITEN KANSALAISUUS TOTEUTUU
KOULU(I)SSA?
Seminaarin aiheena on lasten hyvinvonti ja se, miksi suomalaiset
lapset ja nuoret eivät viihdy koulussa? Miten lainsäädännössä
määritelty kansalaisuus toteutuu? Aiheen käsittely jatkuu työpajassa,
jossa toiminnallisin menetelmin työstetään aihetta eteenpäin
tavoitteena löytää uusia näkökulmia ja avauksia.
Seminaarin aiheena on lasten hyvinvonti ja se, miksi suomalaiset
lapset ja nuoret eivät viihdy koulussa? Miten lainsäädännössä
määritelty kansalaisuus toteutuu? Aiheen käsittely jatkuu työpajassa,
jossa toiminnallisin menetelmin työstetään aihetta eteenpäin
tavoitteena löytää uusia näkökulmia ja avauksia.
? LASTEN HYVINVOINTIFOORUMI, HYVA, RAUHANKASVATUSINSTITUUTTI
12
? LASTEN HYVINVOINTIFOORUMI, HYVA, RAUHANKASVATUSINSTITUUTTI
CAMPAIGNING AND ADVOCACY WORK IN A
GLOBALIZED WORLD
CAMPAIGNING AND ADVOCACY WORK IN A
GLOBALIZED WORLD
NGO-workshop focusing on the ways in which civil society can
work on interconnected global issues that have different global
manifestations.
NGO-workshop focusing on the ways in which civil society can
work on interconnected global issues that have different global
manifestations.
? SUOMEN YK?LIITTO
33
AIKAPOLITIIKAN MAHDOLLISUUDET
Aika on yhteisvaurautta, jota käytetään vaihdon välineenä
aikapankeissa. Aikavaluutta perustuu tasa-arvoon, mutta se
jakautuu kuitenkin eriarvoisesti. Mukana keskustelemassa
ajankäytön tutkija Minna Ylikännö ? STADIN AIKAPANKKI, AIKA PARANTAA
?VERKOSTO, COMMONS.FI JA SOLIDAARISUUSTALOUSVERKOSTO
? SUOMEN YK?LIITTO
?NAAPURISSA ON PIMEÄÄ!?
? RAIKASTA JA REIPASTA KESKUSTELUA
KANSALAISTOIMINNASTA
Keskustelua tämän päivän kansalaistoiminnasta, sen haasteista
ja mahdollisuuksista. Miten nostamme Suomen uuteen
yhteisöllisyyteen?
? KALLIOLAN SETLEMENTTI JA SININAUHALIITTO
35
MAAKAAPPAUKSET JA SUOMI
Globaali maakaappaus on vakiintunut käsitteenä kuvaamaan
sijoittajien laajamittaista ja nopeaa maahankintaa viime vuosina,
joka on vähentänyt pienviljelijöiden käytössä olevaa maa-alaa.
? CHANGEMAKER, MAATTOMIEN YSTÄVÄT, MAATTOMIENLIIKE.WORDPRESS.COM
41
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN
Paneelikeskustelu asiantuntijoiden voimin siitä, millaisia haasteita
maahanmuuttajilla ja erityisesti maahanmuuttajanaisilla on
työllistyä Suomessa. ? MONIKA?NAISET LIITTO
VESI ON PERUSOIKEUS
? EU:N ENSIMMÄINEN KANSALAISALOITE
ks. s. 6 ? SUOMEN JULKISEN ALAN AMMATTIJÄRJESTÖJEN EU?YHDISTYS FIPSU,
MAAN YSTÄVÄT
BOIKOTTI APARTHEIDIA VASTAAN:
TAPAUS PALESTIINA
Tilaisuudessa käsitellään Israelin/Palestiinan nykytilannetta,
boikottikampanjan tavoitteita ja sitä miten paljon kampanja on
edennyt muutamassa vuodessa. Erityisesti kiinnitetään huomiota
siihen mitä Suomessa pitäisi tehdä.
? PALESTIINA?FOORUMI, ICAHD FINLAND
42
HYVINVOINTIVALTION MURTUMISTA SEURAA
SUURI EIKÄ LUOVA TUHO
KEHY-KINO: ELÄMÄ TURVAPAIKANHAKIJANA
SUOMESSA
Millaisia yhteiskunnallisia ongelmia voi seurata teollistuneessa
hyvinvointivaltiossa, jos perusjärjestelmiä ei ylläpidetä verovaroilla?
Elokuvanäytös elämästä turvapaikanhakijana ja keskustelu
elokuvan esittämästä problematiikasta. ? HELSINGIN YLIOPISTON
? HYVA
43
ELOKUVA: VÄRLDENS SÄKRASTE
KÄRNKRAFTWERK
ks. s. 12 ? Kieli ruotsi. tekstitys englanniksi
? NAISET RAUHAN PUOLESTA, NAISET ATOMIVOIMAA VASTAAN
KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNTA
ELOKUVA: SOLIDARITY SCREENING
DOCUMENTARIES FROM ZAPATISTA
COMMUNITIES
ks s. 15. Three documentaries, language Spanish, subtitle English
? LATINALAISEN AMERIKAN KULTTUURIKEKSUS, PROMEDIOS, MAAN VOIMA
? LA FUERZA DE LA TIERRA
44
KOULUFESTARI
Toisilta oppimisen festivaali-työpaja; kuka vain opettaa kenelle
vain mitä vain; leikitään koulua.. ihan oikeasti; Opettaessaan oppii
parhaiten ja siinä syntyy lisää opettajia ja osaajia jne.
FOORUMI AVATAAN JA
PÄÄTETÄÄN YHDESSÄ:
IHMISARVOSTA ON
KYSYMYS!
SUOMEN SOSIAALIFOORUMI 2013
TEEMA ON IHMISARVOSTA ON
KYSYMYS! Teemaan virittäydytään
yhteisessä avaustilaisuudessa
lauantaina 20.4. klo 10?12
Arbiksen juhlasalissa. Avauksessa
osallistujille tarjotaan makupaloja
tulevien päivien annista, kun
monet foorumin tekijät tuovat
näkökulmia ihmisarvoon otsikolla
Ihminen, yhteisöt ja talouden
ylivalta.
Kymmenien pajojen ja
seminaarien jälkeen kohtaamme
taas Juhlasalissa sunnuntaina
klo 15?17. Yhteisessä
päätöksessä kootaan päivien
antia ja ihmisarvoa tarkastellaan
näkökulmana Sukupuoli, etnisyys
ja globaali solidaarisuus.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»
DIGNITY!
esiintyy
Dagger D
Johnny Mångård
Döödi Mofo
Katja Luhtala Band
Taiteilijoiden rauhanjärjestö PANDIN &
Suomen sosiaalifoorumin iltabileet
20.4.2013 klo 19 alkaen
Ravintola Kaisaniemessä, Kaisaniementie 6.
Show time 20:00
Liput ovelta 10 ? + narikka.
DIGNITY!
dignitykonsertti.blogspot.?
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»
»»»
10 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
Työ, elämä
ja talous
SUOMEN SOSIAALIFOORUMISSA
Jukka Haapakoski
UOMEN sosiaalifoorumin työ, elämä ja talous
-teeman alle on ryhmittynyt vaikuttava kirjo
keskustelutilaisuuksia,
jotka löyhästi ryhmittyvät
kolmeen pääteemaan. Kansainvälisen talouden rakenteita arvioidaan ihmisten, rahan,
yritysten ja ekologian näkökulmista.
Rinnalla kulkee keskustelu siitä, miten voimme kotimaassamme vahvistaa ihmisten työelämäosallisuutta?
Erillisenä tematiikkana kysytään mitä
liikehdintää voi kummuta osattomuuden kokemuksesta? Tämän näkökulman herättää ?Äärioikeiston haaste.
Johtopäätöksiä Äärioikeisto Suomessa -kirjan herättämästä keskustelusta?
-seminaari.
Onko ?vihreä talous? muoti-ilmiö,
ja mitä dilemmoja vihreään talouteen
liittyy kysyvät Siemenpuusäätiö, Kehitystutkimuksen seura ja UniPID. Kansainvälisen ruokatuotannon etiikkaa
ja teologiaa tarkastelevat Kirkon yhteiskunnallisen työn tekijät ry, Kirkon
yhteiskunnallinen työ ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ.
?Ajaako EU talouden kuristuspolitiikallaan itsensä sosiaaliseen kriisiin?
kysyy vapaus valita toisin verkosto ja
Ydin lehti? Näkökulmia tähän kysymykseen voi hakea myös ?EU-kriisi
ja suomalaiset perheenäidit Kreikassa? -seminaarista, jossa kuullaan suomalaisten perheenäitien kokemuksia Kreikan talouskriisistä ja heidän
sopeutumisestaan takaisin Suomeen.
?Rahoitusmarkkinoiden säätely ja veroparatiisit? -seminaarissa kysytään
onko nykyinen keskustelu veroparatiiseista pelkkää puhetta ilman tekoja?
Vaihtoehtoisia malleja oikeudenmukaisemmalle, ekologisemmalle ja
demokraattisemmalle talous- ja yhteiskuntamallille etsii Parecon englanninkielisessä seminaarissaan. Myös
?Solidaarisuustalouden käytäntöjä ja
kartoitusta? -työpajassa kehitetään yhteistä pohjaa solidaarisuustaloudelle ja otetaan seuraavia askeleita kohti
parempia talouksia. Talousdemokratia
ry
y kiinnittää huomiota nykyisen rahoitus- ja talousjärjestelmän kiemuroihin
ja esittää rakentavia vaihtoehtoja.
Uudenlaista yritysmallia globaalin talouden veturiksi pohditaan ?yhteiskunnallinen yrittäjyys ? uhka vai
mahdollisuus?? -paneelikeskustelussa. ?Osuuskunta työelämässä ja yhteiskunnassa? -paneelikeskustelussa kysytään vuorostaan olisiko osuuskunta
ratkaisu palkkatyön ja pakkoyrittäjyyden välissä? Voiko osuuskunnan avulla ottaa omaa työtä haltuun?
?Osatyökykyiset ja työelämä? -seminaarissa pohditaan, mitkä ovat osatyökykyisten mahdollisuudet toimia
suomalaisessa työelämässä? ?Nuorten yhteiskuntatakuu: totta vai tarua??
-ajankohtaisseminaarissa kuullaan
tuoreita kuulumisia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta Vantaalta. Pääkaupunkiseudun ay- ja kansalaisjärjestöjen toimintaryhmä, KRAY,
Y
?Tavallisten ihmisten kansanliike ?
ruohonjuuritason ääni työelämään?
-työpajassa etsitään lakisääteisiä keinoja tarjota kunnon työtä ja palkkaa työttömille tai silpputyöntekijöille.
Luvassa on siis suorastaan hengästyttävä kattaus ajan hermolla olevaa
keskustelua työstä ja taloudesta! Tervetuloa vaikuttamaan paremman elämän edellytysten puolesta. Tuo kaverisi mukaan!
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
TAVALLISTEN
IHMISTEN KANSANLIIKE
? RUHONJUURITASON ÄÄNI
Työelämä murroksessa, halpatyö ja
työkurjuus haastavat ay-liikkeen
Mauri Perä
KANSAINVÄLISEN VALUUTTARAHASTON ja
EU:n asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet
eurokriisin ratkaisemiseksi omaksutun kuripolitiikan olevan virhe. Euroopan keskuspankki ja
EU-komissio eivät ole kuunnelleet. Kansataloudet taantuvat, massatyöttömyys ja köyhyys
leviävät yli Euroopan. Suomessa teollisuus siirtää tuotantoa halpatyömarkkinamaihin luoden samalla paikallisia halpatyömarkkinoita.
Tätä rujoa menoa vastaan on noussut Tavallisten ihmisten kansanliike ? ruohonjuuritason ääni työelämään leikkauksia ja kuripolitiikkaa vastaan. Vaadimme työaika- ja
työsopimuslain muuttamista niin, että työntekijän oikeutta saada toimeentulonsa työllään
parannetaan. Määräaikaiset ja osa-aikatyösopimukset on säädettävä mahdollisiksi vain
työntekijän aloitteesta.
Sosiaalifoorumissa ihmiset, joilla on omakohtaista kokemusta ja tutkittua tietoa pätkä-
ja vuokratyöstä, työsuhteiden ketjuttamisesta, työn ulkoistamisesta ja alihankinnasta sekä
aliurakoinnin ketjutuksista ja työajalla keinottelusta etsivät vaihtoehtoja nykymenolle.
Pyöreänpöydän keskustelun avaa työelämätutkija Anu Suoranta ja juontaa Topi Saksala posti- ja logistiikka-alan Pasilan osastosta. Mukana lisäksi Lea Karjalainen, Työttömien
Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, Jouni Konttila, Etelä-Suomen Elintarviketyöläisten
Aluejärjestö, Ilpo Haaja, Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto, Jari Jääskeläinen, Helsingin Kirvesmiesten osasto, ay-juristi Kalevi
Hölttä ja kansalaisaktivisti Markus Heikkinen.
Järjestäjinä lisäksi Helsingin Leipomotyöntekijät, Metalli 5, Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus, Oikeutta siivoojille - liike, Demokraattinen
Sivistysliitto sekä Kriittinen ay-verkosto, KRAY.
Palvelualan ja julkisen sektorin järjestöt ilmoittavat edustajansa myöhemmin.
EUROOPAN KRIISI
UHKA TERVEYDELLE
LKT, Heikki Vuorinen
EUROOPPA ON VIIME VUOSINA kokenut
taloudellis-sosiaalisen kriisin, joka on koetellut erityisesti Euroopan Unionin eteläisiä
maita: Kreikkaa, Espanjaa, Portugalia ja Italiaa. Varsinkin nuorten työttömyys on Kreikassa ja Espanjassa kasvanut hyvin korkeaksi. Etelä-Euroopan maat, kuten Kreikka, ovat
myös olleet maita, joihin vielä huonommista oloista Välimeren etelä- ja itäpuolelta sotaa, sortoa, nälkää ja toivottomuutta pakoon lähteneet usein ensiksi päätyvät, jos
ovat siihen asti säilyneet hengissä.
Näissä maissa on kehittynyt paitsi sosiaalisesti, myös terveydellisesti suurta osaa
väestöä uhkaava tilanne. Tieteellisessä lehdistössä on viime vuosina nopeutuvaan tahtiin ilmestynyt tutkimuksia, joissa on osoitettu mielenterveysongelmien lisääntyneen
(itsemurhat, masennus), yleisen terveydentilan heikentyneen ja infektiotautien (kuten
HIV) lisääntyneen. Tässä yhteydessä on syytä pitää mielessä, että hyvin uhkaavienkin
terveysvaarojen ollessa kyseessä tieteellinen lehdistö reagoi hitaasti.
Huonoimmassa asemassa ovat ne väestöryhmät, joista tietomme ovat huonoimmat: erilaiset etniset vähemmistöt, ?laittomat? maahanmuuttajat, sosiaalisesti
syrjäytyneet ryhmät, kuten vangit, narkomaanit, alkoholistit jne. Julkaistujen tut-
kimusten valossa esimerkiksi olot kreikkalaisissa vankiloissa ovat olleet huonot ja
entisestään kurjistuneet nykyisen kriisin
oloissa.
Kysymys ei ole vain siitä, että ihmisten
taudit leviävät. Sosiaalis-taloudellisen kriisin oloissa myös tauteja levittävät hyönteiset, kuten hyttyset ja vaatetäit, leviävät.
Kysymys on myös siitä, kuinka paljon terveystilanteen heikentyminen on seurausta
heikentyneistä taloudellisista ja sosiaalisista oloista ja kuinka paljon seurausta valtioiden toteuttamista toimenpiteistä, joiden
seurauksena väestön sosiaaliset ja terveydelliset turvaverkot ovat heikentyneet tai
romahtaneet.
Mitä pitäisi tehdä? Tarvitaan ainakin
kahden tasoisia toimenpiteitä: 1) Jo tapahtuneet lähinnä Etelä-Euroopan väestön terveydelliset vauriot on korjattava ja 2) On
toteutettava toimenpiteitä ensisijaisesti
Etelä-Euroopan (Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Italian) väestön terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Tilanne
Etelä-Euroopassa vaatii sitä, että myös Suomessa on varauduttava terveydellisten uhkien ehkäisemiseen. Lisäksi on muistettava,
että Eurooppa ei toivottavasti ainakaan vielä
ole linnoitus, jonka rajat ovat suljettuja sen
ulkopuolelta tulevilta.
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
Juha Keränen
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»» 11
HYVINVOINTI
JA TASA-ARVOISUUS
ÄNÄ VUONNA Hyvinvointi ja tasaarvoisuus teemassa keskustellaan
sosiaalisen työllistämisen välityömarkkinoista. Mikä on tulevaisuus
henkilöillä, jotka
eivät syystä tai toisesta pääse avoimille työmarkkinoille?
Jos Suomi keskittyy tänä vuonna nuorten työllistämistakuuseen, mihin putoavat iäkkäät ja
muut pitkäaikaistyöttömät? Tarja Filatov pohtii näitä asioita välityömarkkinoiden selvityshenkilönä.
Tuoko palkkatukiongelmaan ratkaisun Kimmo Tiilikaisen ehdottama
300 euron turvaosa? Tämä tarkoittaisi sitä, että työtön työnhakija voisi ansaita kuukaudessa 300 euroa sen vielä
vaikuttamatta soviteltuun työttömyys-
turvaan. Samankaltaisia ratkaisuja on
jo nyt opiskelijoilla sekä vapaapalokuntalaisilla.
Sosiaalifoorumissa keskustellaan
myöskin perustulon mahdollisuudesta. Voisiko ratkaisuna olla perustulo, jolla mahdollisesti saataisiin
pesäeroa nykyisen tukiviidakon sokkeloihin?
Eurooppa kiehuu rahavetoisten
ongelmien kourissa. Yksi jos toinen
köyhempi valtio on joutunut suurin
velkoihin ja uhkaa vetää koko Euroaluetta mukanaan. Onko tämä murtamassa piskuisen Suomen hyvinvointivaltiostatusta? Ovatko verovaroilla
ylläpidettävät perusjärjestelmät luhistumassa? Miten käy koulutuksemme, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmämme tässä kierteessä? Ja miten käy
kattavan terveys- ja sosiaaliverkoston?
Pysyvätkö syrjäseudut kehityksessä
mukana vai joutuuko Suomi eriarvoiseen kokonaisjärjestelmään?
Maahanmuuttajat ovat yksi nouseva potentiaali työmarkkinoillamme.
Ovatko suomalaiset valmiita palkkaamaan maahanmuuttajia? Joutuvatko he suomalaisten syrjittäviksi
vai voidaanko heidät ottaa osaksi kokonaisuutta? Millä tavalla maahanmuuttajanuoret kokevat tilanteensa
nyky-Suomessa? Syrjäytyvätko he yhteiskunnassa vai onko ongelma ennemminkin asunnottomuudessa?
Millaisia riskejä avoimet EU-rajat
tuovat, kun valtiot eivät kykene hoitamaan perusterveydenhoitoa? Taudit voivat lähteä leviämään Euroopassa liikkuvien vähäosaisten mukana.
Maahanmuutto sinänsä ei lisää riskiä, mutta potentiaalisten työkykyisten maahanmuuttajien lomassa liikkuu myös sellaisia ihmisryhmiä, jotka
eivät välttämättä vastaa eurooppalaisia
perusterveysstandareja.
Mikä on vanhusten ja vammaisten
paikka muuttuvassa Suomessa? Onko
kaikille riittävästi palvelutaloja ja mitä muutoksia tuo 1.7. voimaan astuva
vanhuspalvelulaki?
Tuoko hektinen työrytmi työssäoleville vaikeuksia sovittaa omaa aikaansa, sillä jo nyt käydään kauppaa ajalla. Toisilla ajasta on pulaa ja toisilla
sitä tuntuu olevan liikaa. Miten aikaa
voitaisiin jakaa niin, että omaehtoista ajankäyttööään voisi varioida? Löytää vaihtoehtoja ja hyödyntää myös
ajan vaihtoon perustuvia aikapankkeja. Mikä aikapolitiikka tukisi parhaiten
hyvinvointia Suomessa?
Voisiko kansalaistoiminta tuoda
lisäarvoa ihmisten hupenevaan aikaan
ja työjaksamiseen? Mitä haasteita ja
mahdollisuuksia kansalaistoiminnalla
saataisiin tähän asiaan? Voivatko lapset hyvin, jos aikuiset ovat stressaantuneita? Missä tilassa ovat lapset ja heidän suojeluverkostot?
»
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»»»
»»»
Vastuulliset
?????
???????
???
Z????? ?????? ????
??? ???? ???? ???? ?????
?? ?????
?????????
? ????????????? ?????????????? ?? ??????
??
?????
???????
????????????? ???????? ????????
d??????? Z????? ?????? ???????????
?????????? ??????????? ???????? ???????? ?? ?????
?????
???????
???? ????????????? ??? ??????
d???
????? ???? ????
??? ??????????? ?? ????????
???? ?????????????? ???????????? ??????????? ???
??????
? ???? ???????? ??????
<???? ?????? K? ? >?????????????? ??? ????? ,??????? ? W??? ??? ??? ???? ? ????????????????????
Oikeistolaiselta talouspolitiikalta
et voi välttyä ? tutustu myös
vasemmistolaiseen!
Tilaa ilmainen Eurokriisistä
eteenpäin ? vasemmistolaista
talouspolitiikkaa -kirja tai
Vasemmistolainen talouspolitiikka
? lyhyt oppimäärä.
Siv isty ja oiva ll a!
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
Tutustu ja tilaa: ksl.fi/julkaisut. Tykkää: facebook.com/kslry
HUUHAATA
YMPÄRISTÖKATASTROFISTA?
Olli-Pekka Haavisto, Maan Ystävät
BRITTILEHTI GUARDIAN uutisoi 31.5.12
tutkijoiden löydöksestä, että arktisella
alueella CO?:n määrä on ylittänyt kriittisen rajapyykin. Uutinen levisi maailman mediassa, muttei herättänyt kiihtymystä. Suomessakaan, vaikka meidän
pitäisi ymmärtää hälyttävyys, kun kaikki tietävät, että 80?100°C:ssa saunominen on miellyttävää, mutta saunakilpailujen jopa 120°C tappaa. Samoin
sopiva kasvihuonekaasutaso tekee elämän Maa-planeetalla mahdolliseksi tasoittaessaan muuten rajusti vaihtelevia lämpötiloja, mutta liian korkea taso
korventaa elinehdot.
Viikko edellisestä Nature julkaisi professori Anthony D. Barnoskyn johdolla
22 tutkijan kansainvälisen ryhmän tekemän raportin Maan biosfäärin olotilan muutos lähestyy. Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori
Mikael Fortelius kuuluu ryhmään.
Yliopisto tiedotti asiasta. Silti meidän media sivuutti asian pikku-uutisena. Mutta Al Jazeeran koko maailmassa kuultava englanninkielinen radio
lähetti teemasta 18-minuutin katsauksen viitaten Natureen.
Uutisoinnin penseys ilmentää globaalin pohjoisen ja etelän välistä epäoikeudenmukaisuutta. Ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien
ympäristökatastro?en vaikutukset ovat
todellisuutta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, parhaillaan.
Globaali pohjoinen voi porskuttaa toistaiseksi huoletta. Vai voiko?
Tutkimus huomioi ½ miljardin vuoden aikana Maata kohdanneet elonkehän olotilanmuutokset, joista on seurannut joukkosammumisia. Termiä
käytetään, jos eliöstöstä katoaa yli 75
prosenttia. Tänään pakotetta elonkehään aiheuttavat ihmiskunnan kasvava koko ja resurssien käyttö, ympäristöjen muuttaminen, energian tuotanto
ja kulutus. Joukkosammumisen jälkeen
maailma ei ole sama kuin ennen sitä.
Fortelius totesi VESL:n seminaarissa Lahdessa 24.11.12 tutkimusten perusteella ajoituksesta: ?Se on nyt. Se on
me.? Tämän pitäisi herättää poliittisen
ja taloudellisen eliitin sekä kulutuskulttuuriin mukautuneet: Joukkosammumisen jälkeen maailma ei ole sama.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
12 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
VÄRLDENS SÄKRASTE
KÄRNKRAFTVERK?
Maj Wechselmann, 2012
Filmi on ruotsinkielinen, tekstitys englanniksi
Kesto 77 min.
RUOTSALAISEN DOKUMENTARISTIN Maj Wechselmannin ?lmi ?Världens
säkraste kärnkraftverk? (Maailman turvallisin ydinvoimala) kertoo Fukushiman
ydinonnettomuudesta yhdistäen sen Ruotsin ydinturvallisuuden ristiriitatilanteisiin.
Filmissä on materiaalia vuodelta 2012 Greenpeacen kampanjoista Forsmarkin ja
Ringhalsin ydinvoimaloita vastaan.
Maj Wechselmann kävi Fukushiman maakunnassa paikoissa, jotka Japanin
hallitus oli luokitellut asumiskelpoisiksi. Kaikki mittaukset osoittavat kuitenkin
päinvastaista. Esim. lastentarhassa lapset eivät saa mennä ulos ja oletetaan että
lyijyllä päällystetyt sisäseinät suojaavat säteilyltä. Filmissä osoitetaan myös Japanin
ydinvoimateollisuuden sytemaattisen laiminlyönnin tarvittaviin varotoimiin.
Tavoitteena on rinnastaa Japanin ja Ruotsin ydinvoimaloita. Jos kerran Japanin
ydinvoimalat ovat ?maailman turvallisemmat? ja ne räjähtävät, kuinka suuri on riski
että sama tapahtuisi Ruotsissa?
JÄRJESTÄÄ: Naiset Rauhan Puolesta ja Naiset Atomivoimaa Vastaan liikkeet
»»»»»»
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
»»» »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
Tarkista,
missä ruokasi on tehty!
SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»» 13
TAVOITTEENA
TASAARVOINEN
MAAILMA
Milla Mäkinen
Kirjoittaja on Solidaarisuuden
sukupuolten välinen
tasa-arvo -ohjelman
koordinaattori.
Scovia Nalongo, Uganda. Kuva: Siru Aura
UKUPUOLTEN välisen tasaarvon merkityksestä
kehityksen
edistäjänä
on päästy
kansainväliseen
yhteisymmärrykseen jo vuosikymmeniä sitten. Silti naisten syrjintä on jokapäiväistä ja
maailmanlaajuista. Epätasa-arvon voittaminen vaatii poliittista tahtoa, joka on kanavoitava todellisia muutoksia luoviin
käytännön tekoihin. Kestävää
inhimillistä kehitystä ei voida
saavuttaa sivuuttamalla puolet
maailman väestöstä. Epätasaarvoisessa maailmassa ihmisoikeudet eivät toteudu.
Nykymaailmassa vallitsee yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, jossa syrjäytyneet syrjäytyvät entisestään kun taas toisten
valinnanmahdollisuuksien määrä kasvaa suhteettoman suureksi. Kehityksen on kuitenkin tavoitettava tasapuolisesti kaikki
maailman ihmiset ? naiset, miehet, tytöt ja pojat.
Naisten parempi terveys ja
korkeampi koulutus heijastuvat tutkitusti perheiden hyvinvointiin. Ne luovat myös pohjan
naisten tasavertaiselle osallis-
tumiselle päätöksentekoon ja
työelämään ja sitä kautta kokonaisten yhteiskuntien tasa-arvoisemmalle kehitykselle.
Miljoonat naiset kamppailevat vailla itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Monissa maissa tytöt koetaan
ei-toivottuina lapsina, joiden
syntymä on taakka tai rangaistus
perheelle. Kon?iktien jälkeisissä
tilanteissa, ilmastonmuutoksen
uhatessa sekä ruokaturvan horjuessa naiset ovat miehiä haavoittuvaisempia. Myös maailman lukutaidottomista ihmisistä
valtaosa on naisia. Peruskoulutuksen osalta tilanne on nyt parempi, mutta työelämässä nais-
OIKEUS OSALLISTUMISEEN
PUHUTTAA SUOMEN
SOSIAALIFOORUMISSA
Milla Mäkinen, Ohjelmakoordinaattori, Solidaarisuus
SOSIAALIFOORUMISSA
A puhutaan
tänä vuonna ihmisoikeuksista
teematalon ?Ihmisoikeudet ja
demokratia? yhteydessä. Oikeus
osallistua on keskiössä teematalon keskustelutilaisuuksissa,
joissa aihetta käsitellään muun
muassa naisten, lasten ja paperittomien näkökulmasta. Myös
erilaiset osallistumisen rajoittamiseen ja vahvistamiseen liittyvät ilmentymät ja menetelmät
keskusteluttavat tapahtumissa.
Kansainvälisyyttä ihmisoikeusja demokratiakeskusteluun tuo
intialaisen naisten taloudellista asemaa vahvistavan järjestön,
SEWA:n, toiminnanjohtaja (?),
Namrata Bali.
Ihmisoikeudet on nostettu
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 65-vuotisjuhlavuotena Sosiaalifoorumin
teemojen keskiöön. ?Demokratia ja ihmisoikeudet? ? osatapahtumassa ihmisoikeuskysymyksiä
tarkastellaan niin Suomen kuin
kehitysmaidenkin näkökulmasta. Erityisesti aiheeseen pureudutaan haavoittuvien ihmisryhmien perspektiivistä.
Ihmisoikeudet ovat saaneet viime aikoina aikaisempaa enemmän sijaa myös Suomen poliittisessa keskustelussa.
Suomen Kehityspoliittinen toimintaohjelma rakentuu ihmisoikeusperustaisuuden ympärille. Ohjelmassa korostetaan sitä,
ten asema on edelleen heikompi
kuin miesten.
Kiintiöjärjestelyjen ansiosta
naisten poliittinen osallistuminen on lisääntynyt, mutta silti
vain vajaa 20 % maailman kansanedustajista ja 16 % ministereistä on naisia. Maailman kaikista johtajista kolme neljäsosaa
on edelleen miehiä.
Maailman terveysjärjestön
toteuttamaan tutkimukseen
osallistuneista naisista 15?70 %
oli kärsinyt väkivallasta jossain vaiheessa elämäänsä. Naisten vähäinen yhteiskunnallinen
osallistuminen ja heikko poliittinen edustus, perheväkivallan
vastaisen taistelun tehottomuus
ja seksuaaliterveyden olematon
priorisointi maiden poliittisissa ohjelmissa kertovat sukupuoleen perustuvan syrjinnän maailmanlaajuisesta hyväksynnästä.
Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi on tehtävä
ahkerasti töitä. Tarvitaan poliittista tahtoa ja käytännön tekoja,
jotka edistävät todellisia muutoksia. Perinteisiä sukupuolirooleja murtamalla ja avartamalla
otetaan askelia kohti maailmaa,
jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päättää omasta elämästään ja itsestään koskevista
asioista.
että kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläinen oikeus vaikuttaa
ja osallistua kehitykseen. Myös
Suomen ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman tavoitteena on,
että yksilö pystyy saavuttamaan
oikeutensa ja että julkinen valta toteuttaa kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainväliseen
oikeuteen pohjautuvat velvoitteensa. Itsemääräämisoikeuden
toteutuminen, eli ihmisten sekä
ihmisryhmien oikeuden määrätä itseensä vaikuttavissa asioissa,
on ihmisoikeusperustaisen ajattelutavan keskiössä.
Vaikka ihmisoikeuskysymysten tärkeydestä ollaankin monella tasolla kansainvälisesti
yhtä mieltä, tasavertaisen osallistumisen tiellä on kuitenkin
edelleen merkittäviä haasteita.
Tilastot kertovat, että erityisesti naisten ääntä ei edelleenkään
kuulla tasavertaisena miesten
äänen rinnalla. Vaikka puolet
maailman väestöstä on naisia,
maailman päätöksentekijöistä
heitä on alle 20 prosenttia. Naisten mahdollisuudet vaikuttaa
omaan elämäänsä ovat edelleen
tiukasti rajatut. Naisten heikko
globaali asema on ihmisoikeusloukkaus.
Oikeus osallistua päätöksentekoihin, jotka koskevat jokaisen
omaa elämää, on ihmisoikeuksien toteutumisen avain. Kestävää
inhimillistä kehitystä ei myöskään voida saavuttaa tai ylläpitää, ellei sen rakentamiseen
ja kehittämiseen oteta mukaan
kaikkia yhteiskunnan jäseniä.
Ihmisoikeuksien toteutuminen
muodostaa myös demokratian
pohjan.
14 »»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
EUROOPAN
MAATALOUSPOLITIIKKA
KÖYHDYTTÄÄ EDELLEEN
Maatalouspolitiikasta ei tällä hetkellä juurikaan puhuta suomalaisessa kehitysmaaliikkeessä. Euroopan
maatalouspolitiikka kuitenkin köyhdyttää pienviljelijöitä edelleen sekä Etelässä että Suomessa.
Lähikuukausina sinetöitävä uudistus ei poista ongelmia.
Tytti Nahi
MAATALOUS TARJOAA TOIMEENTULON noin
kahdelle miljardille pienviljelijälle. Se on
myös monen Eteläisen kansantalouden kivijalka, jalostusteollisuuden lähtökohta ja kansainvälisen kaupankäynnin perusta.
Maataloustuotantoa hiertävät ongelmat ovatkin aina olleet suomalaisen kehitysmaaliikkeen kampanjoinnin keskiössä. Viime vuosina pienviljelijöiden tarpeita
on valaistu erityisesti ilmastokampanjassa. Toinen nouseva huolenaihe ovat maakaappaukset. Oxfam arvioi suuryritysten ja
muiden sijoittajien ottaneen pienviljelijöiden käsistä viimeisen vuosikymmenen aikana jo 200 miljoonaa hehtaaria viljelykelpoista maata, eli yli kuusi kertaa Suomen
kokoisen maa-alueen. Kolmas ajankohtainen ongelma on maailmantalouden ?nansoituminen. Spekulatiivinen investoiminen
ruoka-ainejohdannaisiin on niin suosittua,
että moni asiantuntija uskoo sen lisäävän
ruuan hintaheilahteluita ja maataloustuotannon haasteita.
Ilmasto-, maaoikeus- ja ?nanssikysymyksiä vähemmän on puhuttu maatalouspoli-
tiikasta. Euroopan ja Suomen maatalouspolitiikan ongelmat eivät kuitenkaan ole
väistyneet. Tukiaiset pönkittävät Euroopan
maataloustuotantoa ja heikentävät Etelän
tuottajien suhteellista kilpailuasemaa niin
kansainvälisillä kuin kehitysmaiden omillakin markkinoilla. Suomessa nykypolitiikka puolestaan ajaa luontoa kuluttavaan tehotuotantoon, kasvattaa tilakokoja ja vähentää
työllisyttä maataloustuotannossa.
Tukiaisista laatustandardeihin
Eurooppa-neuvosto, parlamentti ja komissio
neuvottelevat parhaillaan maatalouspolitiikan uudistuksesta. Uudet säännöt on määrä
sinetöidä kesäkuussa 2013 ja ottaa käyttöön
vuonna 2015. Suomen kantoja on valmistellut liuta maa- ja metsätalousministeriön
koordinoimia työryhmiä, joihin
ainoina kansalaisjärjestöedustajina pääsivät Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF
Suomi.
Uudistus saattaa hieman parantaa maatalouspolitiikan työllisyys- ja ympäristövaiku-
tuksia Euroopassa, sillä tukilistoilta pyritään
karsimaan epäaktiiviset viljelijät kuten lentokentät ja urheiluseurat, ja ainakin 30 prosenttia suorista tuista pyritään jakamaan ?vihreitä käytäntöjä? omaksuneille viljelijöille.
Etelän pienviljelijöiden kannalta hyvä uutinen on, että EU-budjetista maksettavien
maataloustukien ja maaseudun kehittämisvarojen kokonaissumma kääntynee laskuun.
Tällä vuosituhannella 40 miljoonasta 55 miljoonaan euroon paisunut potti laskenee jälleen alle 50 miljoonan euron vuoteen 2020
mennessä. Reilu kilpailutilanne on silti kaukainen haave. Perinteisten, selkeiden tukien
rinnalla EU nimittäin tiukentaa koko ajan
laatu-, terveys- ja kasvinsuojelustandardejaan, jotka toimivat eurooppalaistuottajien
hyväksi. Tämän ovat jo huomanneet esimerkiksi brasilialaiset naudantuottajat, joista enemmistö menetti vuosina 2008-2009
tuontiserti?kaattinsa tiukentuvien laatu- ja
terveysstandardien nojalla.
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
EKOLOGISTA
DEMOKRATIAA!
Mauno Särkkä
SUOMEN SOSIAALIFOORUMIN Ympäristö ja kestävä kehitys-teema kokoaa tänäkin vuonna yhteen merkittäviä näkökulmia
ekologisesti kestävään ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Punaisena lankana halki ohjelman kulkee vaatimus ekologisesta
demokratiasta; siitä, että ihmisillä pitää olla
oikeus päättää elinympäristönsä luonnonvarojen käytöstä.
Ruoka ja valta-seminaarissa tutkitaan, mitä mahdollisuuksia meillä on siirtyä yhtiöiden hallitsemasta agribisneksestä kestävään,
paikalliseen ruoantuotantoon.
ruoantuotantoon. Maakaappaukset ja Suomi -sessiossa taas pohditaan,
kuinka voimme estää Stora Enson ja Neste Oilin kaltaisten suomalaisyritysten maanvaltaukset kehitysmaissa. Hyvinvointia luonnosta ? metsät kaupunkilaisten terveyden
lähteenä -seminaarissa sen sijaan etsitään
keinoja lähiluonnon säilyttämiseksi kansalaisten yhteisenä voimavarana.
voimavarana.
Seminaari Kaivosten
Seminaari
Kaivosten uhkaamat Intian alkuperäiskansat
t muistuttaa, että kaivoksista suurin osa perustetaan alkuperäiskansojen elinalueille. Elektroniikkajätteen matkaa
teollisuusmaista kehitysmaihin ja siihen liittyviä ongelmia taustoittaa seminaari E-jäte
eettisessä tarkastelussa.
Ilmastonmuutosta kosketellaan kahden
tapahtuman voimin, seminaarissa Climate
change, resource scarcity and human security in the Arctic sekä Ilmastonmuutos
sekä Ilmastonmuutos poliittisena ongelmana -työpajassa. Ekologisesti kestävä hyvinvointi -sessio etsii osaltaan
ulospääsyä ekologisesta kriisistä.
kriisistä.
Campaigning and advocacy work in a globalized world -työpaja
d
muistuttaa, että globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan myös globaalia kansalaisyhteiskuntaa.
Rakenteellisten muutosten rinnalla henkilökohtaisen asennoitumisen tärkeydestä
suhteessa muihin ihmisiin ja eliöihin korostaa Empatia kansalaisvaikuttamisessarostaa
työpaja.
SOSIAALIFOORUMI 20.?21.4.2013
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»» 15
KAIVOKSISTA HYVINVOINTIA VAI TUHOA?
Itä- ja Pohjois-Suomen resurssivarantojen käytön
oikeudenmukaisuudesta.
YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAPOLITIIKAN TUTKIJA MIKA FLJÖT
Pohjois-Suomen resurssivarannot ovat voimakkaan kiinnostuksen kohteena. Metsähallitus hankkii
ns. valtion virkistys- ja erämetsiä Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Samaan aikaan kansainväliset
kaivosyhtiöt ovat varanneet suurimmaksi osaksi vanhan kaivoslain turvin suurimman osan PohjoisSuomea tutkimuksilleen. Mitä resurssipolitiikka näyttää paikallisten näkökulmasta ja kuinka
oikeudenmukaisesti prosessit etenevät ? ja ketkä hyötyvät?
Köyhdytetty uraani, aseen ympäristöuhat.
KANSANEDUSTAJA PEKKA HAAVISTO
Tietoa, keskustelua ja kysymyksiä uraanin elinkaaresta, uraaniaseiden uhkasta ihmisen perimälle ja
YK:n yleiskokouksen 2012 hyväksymän ?precautionary approach? -periaatteen vaikutuksesta ihmisen
ja luonnon suojeluun. Onko varautuminen riittävä?
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
DOKUMENTTEJA
ZAPATISTAYHTEISÖISTÄ
PROMEDIOS LÄHTI LIIKKEELLE Zapatista-yhteisöjen
tarpeesta riippumattomiin tiedotusvälineisiin. Joukko
aktivisteja ja riippumattomia kuvaajia alkoi tallentaa
ilhmisoikeusrikkomuksia alkuperäiskansojen yhteisöissä
Chiapasissa. He muodostivat kollektiivin nimeltään
Chiapasin mediaprojekti, nykyisin Promedios. Näin he
keskittyivät kehittämään riippumatonta mediaa, joka
pystyisi tarjoamaan laitteita ja koulutusta. Vuosien mittaan
toiminta kasvoi ja vuonna 2004 käynnistettiin Zapatistojen
Autonomiset Kapinalliset Tiedotuskeskukset (CCRAZ).
Autonomiset yhteisöt ovat tunnustaneet tiedotuskeskukset
vahvoina pilareina Zapatistojen autonomian
rakentamisessa.
Kieli Espanja ? tekstitys englanniksi
Ciapas Media Project
The Other Communication
Zapatista Visual Notebook
Sunnuntaina klo 13?15 luokka 43
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
JÄLKIKIRJOITUS
Mikko Korhonen, Sosiaalifoorumi-lehden päätoimittaja
SALLISTUMINEN sosiaalifoorumin suunnitteluun on
ollut antoisa kokemus. Sosiaalifoorumi kokoaa yhteen merkittävän osan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Suomen sosiaalifoorumissa toteutuu avoimuus ja pyrkimys aitoon yhteistyöhön. Unelmat
paremmasta maailmasta kohtaavat, globaalit kysymykset kohtaavat paikalliset kamppailut, työväenliike kohtaa ympäristöliikkeen, vanha ja vakiintunut kohtaa uutta ja alkavaa.
Toisenlainen maailma on mahdollinen ja välttämätön. Muutos
syntyy voimaantuneista ihmisistä. On helppo tuntea itsensä ja liikkeet
voimattomiksi. Vaatii rohkeutta vaatia jotain mikä näyttää
mahdottomalta. Mutta pelkkä halu ja tahto ei riitä.
Muutos vaatii strategiaa, yhteistyötä ja sitoutumista pitkään työhön.
Sosiaalifoorumin ohjausryhmän haasteena on
rakentaa lukuisista tilaisuuksista, keskusteluista,
seminaareista ja näytöksistä kokonaisuus. Tapahtumien runsauteen nähden yksi viikonloppu on
lyhyt aika. Miten nämä tilaisuudet ja kokemukset nidotaan yhteen? Tärkeässä osassa ovat aloitus- ja lopetustapahtumat sekä
tapahtuman jälkeinen arviointi. Sosiaalifoorumin toteuttaminen on jatkuva prosessi, joka kestää koko vuoden. Kun edellinen sosiaalifoorumi on ohi, aletaan suunnitella seuraavaa. Sosiaalifoorumin yleiskokoukset ovat kaikille avoimia, ja on tärkeää
että suunnitteluun saadaan mahdollisimman paljon kokemuksia
ja visioita.
Ihmiskunta ja yhteiskunnat ovat monien kriisien kourissa. On meistä kiinni, miten me ratkaisemme globaalit ongelmat kun ne rantautuvat
meidänkin arkeemme. Voittaako individualismi ja viidakon lait vai löydämmekö vastauksemme joukkovoimassa ja yhteistyössä? Sosiaalifoorumi tarjoaa areenan yhteisöllisyydelle, josta tulevaisuutemme riippuu.
Kapitalismilla ja jatkuvaan kasvuun perustuvalla systeemillä on kriisinsä. Kansalaisyhteiskunnan kriisi on siinä, jos se ei kykene ottamaan aloitetta itselleen ja luomaan vaihtoehtoja umpikujaan ajautuneelle vanhalle järjestelmälle. Meidän täytyy ottaa se aloite.
Suut makeaksi Into-kirjoilla
26?
24?
(ovh 28?)
Partanen, Paloheimo & Waris:
SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN
(ovh 26?)
Esko Seppänen & Ilkka Taipale:
EUTANASIA
27?
24?
(ovh 29?)
Michael Axworthy:
(ovh 26?)
Brooke Allen:
IRANIN HISTORIA
SATUMAINEN SYYRIA
27?
(ovh 29?)
Juhana Pettersson:
26?
31?
(ovh 28?)
Jeremei Aipin:
SIPERIAN VERISET LUMET
(ovh 33?)
Bjarne Nitovuori:
BARRIKADIMAISTERI
? Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat
SOKERISAMURAI
Musiikkiteollisuuden ja julkisuuden
maailmassa kaikki on kaupan, mutta
joskus hyväksikäytön varaan voi
rakentaa rakkaussuhteen.
www.intokustannus.?
Hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset www.intokustannus.fi, myynti@intokustannus.fi tai puh. 040 179 5297
3 / 2013
TEKSTI
NIKLAS MÄKINEN
P
KUVAT
IENESSÄ
vaaleanpunaisessa
huoneessa on kuuma. Neliöitä on pienen suomalaisen yksiön
verran. Ikkunoita ei ole. Katossa
pyörii yksinäinen tuuletin, hellalla kiehuu teepannu. Yli kaksikymmentä ihmistä, 5-vuotiaasta pikkupojasta keski-ikäiseen naiseen
tanssii musiikin tahtiin.
Olemme Intian Mumbaissa,
keskellä yhtä Aasian suurinta
slummia Dharavia. Tämä on sunnuntaisin pyörivä Five Star Acting
Dancing Fighting Classes -koulu,
joka sijaitsee perustajansa Baburao Ladsahebin kotona.
Tanssi-, näyttely- ja taistelutaitoja Bollywood-tyyliin opettava koulu on toiminut Dharavissa noin kolmekymmentä vuotta.
Sen oppilaat ovat esiintyneet yli
viidessäkymmenessä intialaiselokuvassa, myös Oscar-palkintoja kahmineessa Slummien miljonäärissä.
?nanssikeskus MumI
bain asukkaista lähes 70 prosenttia asuu slummeissa ilman
NTIAN
kunnollisia saniteettitiloja ja tuloja.
Myös Baburao Ladsaheb syntyi 50 vuotta sitten Dharavin
slummissa kauppiaiden ja käsityöläisten vaishya-kastiin. Maalarina, lavastesuunnittelijana,
valokuvaajana, ohjaajana, näyttelijänä ja tanssijana työskennelleen Ladsahebin isä oli Britannian
siirtomaahallintoa vastustanut
vapaustaistelija, joka menehtyi
Intian itsenäistymisen jälkeen
alkoholismiin.
Isä kuoli pettyneenä valtioon,
jota varten hän uhrasi kaikkensa. Itsenäistyneen Intian hallinto jätti toteuttamatta monet
lupaukset vapaustaistelijoiden
eläkkeistä ja ilmaisesta terveydenhuollosta. Ladsahebin äiti
masentui vakavasti ja kuoli ennenaikaisesti suruihinsa.
Veli kantoi taloudellista vastuuta perheestä. Tämä mahdollisti Baburaon koulunkäynnin.
Kun hän osallistui kymmenennellä luokalla koulun päättäjäisjuhliin, hän oli ainoa, joka ei osannut
tanssia.
?Tyttö, johon olin ihastunut,
sai taivuteltua minut tanssilavalle. Lopulta hän häpesi esiintymistäni niin paljon, että päädyin vannomaan hänelle valan: opiskelen
hyväksi tanssijaksi ja esiinnyn hänen häissään, kun hän joku päivä
menee naimisiin?, Ladsaheb kertoo hymyillen.
Ladsaheb ei pettänyt lupaustaan: hän esiintyi vuosia myöhemmin ihastuksensa häissä ammattitanssijana. Päätös ryhtyä
ammattitanssijaksi oli sietämätön häpeä Ladsahebin veljelle,
joka odotti Ladsahebista perheen
ammatillisten perinteiden jatkajaa. Veljen silmissä Ladsaheb petti kastinsa.
JONNE RÄSÄNEN
lavastemaalaria kuvauspaikalle.
Hän suoriutui tehtävästään hyvin
ja sai keikkatöitä kuvauspaikoilta
lavasteiden suunnittelijana ja toteuttajana.
Ladsaheb tutustui henkilökohtaisesti ohjaajiin ja tuottajiin.
Elokuva-ala alkoi tuntua läheiseltä ja näytteleminen kiinnostaa.
?Opiskeluiden jälkeen päätin
perustaa oman tanssi- ja näyttelijäkoulun. Oma opettajani sanoi, että oppisin myös itse lisää,
kun jaan oppimani tiedon muiden kanssa. Olin silloin 24- tai
25-vuotias.?
Ladsahebin mukaan hän luopui lupaavasti alkaneesta näyttelijän- ja tanssijanurastaan koulun
perustamisen vuoksi, koska isojen elokuvaroolien tekeminen
olisi usein vaatinut pitkää poissaoloa Dharavista.
Ladsahebin
O
luona ovat vaatimattomat
verrattuna useisiin Bollywood-
E
nut valittiin. Palkaksi sain 5 000
rupiaa (noin 70 euroa), jotka annoin perheelleni, mutta osalla ostin myös vaatteita itselleni.?
Hunmuke toivoo joku päivä
olevansa yksi niistä harvoista,
jotka työllistyvät elokuva-alalle
pysyvästi.
?Vanhempani sanoivat, että
kukaan meidän suvusta ei ole ollut ikinä kuuluisa. Heillä on odotuksia minun suhteeni.?
Myös Baburao Ladhaseb on
ylpeä juuristaan ja pitää käsittämättömänä ihmisten vahvoja ennakkoluuloja slummeista.
?Slummeissa jokaisesta kodista ja jokaiselta kadulta löytyy nyrkkipajoja ja tehtaita, joissa perheet ahkeroivat. Et löydä
mistään niin ahkeraa väkeä kuin
Dharavista. Elokuvissa näytetään
vain slummien likaiset puolet.?
LOSUHTEET
kouluihin, joissa muutaman kuukauden kurssi voi maksaa dharavilaisen perheen kahden vuoden
tulojen verran. Ylemmän keskiluokan kouluissa opetus on englanninkielistä. Suurin osa Bollywood-elokuvista näytellään kuitenkin hindiksi.
Kielivalinta on Ladsahebin
mukaan sosiaalisen erottautumisen väline, koska englantia osaa
sujuvasti lähinnä koulutettu väestönosa.
Ladsahebin koulussa kurssien
hinnat ovat neuvoteltavissa perheiden maksukyvyn mukaan. Tytöt opiskelevat ilmaiseksi.
Monet intialaiset perheet eivät anna tyttäriensä opiskella
teini-iän jälkeen, ja tyttöjen opiskeluun panostamista pidetään
turhana. Heidät naitetaan usein
jo nuorella iällä mahdollisimman
n olin
o
h
o
j
,
? Tyttö nut, sai
ihastu a minut
eltu
taivut lavalle.?
tanssi
varakkaalle miehelle, millä perheet pyrkivät turvaamaan taloudellisen asemansa. Ilmaismahdollisuudella Ladsaheb yrittää
motivoida perheitä edes harkitsemaan tyttöjen koulutusta. Hän
kertoo käyttävänsä kaikki tulot
koulun ylläpitokuluihin.
Esittelyvideoita ja portfoliokuvauksia oppilaistaan Ladsahebi tekee ilmaiseksi. Elokuvanäyttelijäksi pyrkivältä vaaditaan
valokuvaportfolio, videoituja
koe-esiintymisiä, serti?kaatteja
näyttelykursseista ja ammattiliiton kortti, joiden hankkiminen on
suuri taloudellinen uhraus.
vaaleanpunaisesP
sa huoneessa lämpötila nousee. Musiikki soi kovaa.
IENESSÄ
Ladsaheb
innostui lopullisesti, kun hän
päätyi sattumalta tuuraamaan
L O K U VA - A L A S TA
kohti kattoa, välillä ne viedään
kasvojen eteen ikään kuin elefantin kärsäksi. Liike kuvastaa norsun muodon ottanutta Ganeshaa,
vaurauden ja onnen jumalaa, joka on yksi hindu-uskonnon palvotuimmista.
Muutama poika seuraa harjoituksia sivusta. Yksi heistä on
leveästi hymyilevä, 16-vuotias
Jay Anil Hunmuke. Hän on asunut koko elämänsä Dharavissa ja
opiskellut viisi vuotta Ladsahebin
koulussa.
Yksi Hunmuken unelmista toteutui pian tanssikoulussa aloittamisen jälkeen, kun hän sai
sivuroolin moninkertaisesti Oscar-palkitussa elokuvassa.
?Tuottajat tulivat kouluun kysymään oppilaita esiintymään
Slummien miljonääri -elokuvaan.
Koe-esiintymisen perusteella mi-
Tanssijoiden kädet nousevat
ROBIN HOOD
KATOSI
KUVISTA
B O L LY W O O D I N globalisoitumista tutkineen journalistiikan
professori Shakuntala Raon mukaan elokuvien roolimallit ovat
muuttuneet Bollywoodin kansainvälistyessä ja kaupallistuessa.
Työväenluokka, vihaiset nuoret
kapinalliset ja Robin Hood -hahmot ovat kadonneet tyystin, vaikka ne olivat vielä 1970- ja 80-luvulla valtavirtaa.
Slummien ja kylien Intia on
pyyhitty pois elokuvan valtavir-
KÖYHILLÄ EI
OLE VARAA
ELOKUVIIN
1 9 9 0 - L U V U N A L U S S A Intia
siirtyi uusliberalismin aikaan ja
kuluttamisesta tuli nopean kehityksen moottori. Maan ensimmäisen pääministerin Nehrun luoma
sosialismiin nojaava sekatalousmalli väistyi lopullisesti.
Myös aikaisemmin vahvasti
valtion ohjauksessa ollut elokuvateollisuus vapautui 2000-luvulle
tultaessa. Elokuvateollisuus nähtiin valtion silmissä ensimmäistä
kertaa potentiaalisena talouskasvun välineenä. Se ei enää ollut
ainoastaan
kulttuuripoliittinen
työkalu kansallisen identiteetin,
sivistyksen ja arvojen ylläpitämiselle.
Pankki- ja yrityssektori alkoivat sijoittaa elokuvien tuottamiseen ja perustivat tuotantoyhtiöitä, joista moni listautui pörssiin.
Samalla valtio kevensi viihdetuotannon korkeaa verotusta ja tarjosi multiplex-elokuvateattereiden
rakennuttamiseen huomattavia
verohelpotuksia.
2000-luvulla intialainen elokuvateollisuus tuli ensimmäistä kertaa osaksi kansainvälistä
rasta. Raon mukaan enää ei tunnu
olevan mahdollista tuottaa elokuvaa, joka menestyisi sekä kaupungeissa että maaseudulla. Yhteisiä
samaistumisen kohteita ei ole.
Sosiaalisia ongelmia todenmukaisesti käsittelevät elokuvat
loistavat Bollywoodissa poissaolollaan. Slummit leimataan rikollisuuden ja sosiaalisten ongelmien tyyssijaksi.
?Elokuvissa slummit näytetään rikollisten ja huligaanien pesäkkeinä, joissa ihmiset ovat laiskoja eivätkä tee töitä. Elokuvat
leimaavat köyhät ihmiset ja vaikuttavat katsojien mielipiteisiin?,
Baburao Ladhaseb sanoo.
kauppaa. Ulkomaisten sijoittajien
kiinnostus herätettiin sääntelyä
vähentämällä. Nykyään ulkomaista pääomaa liikkuu Bollywood-teollisuudessa elokuvien
rahoituksesta markkinointiin.
Intian
valtion
edustajat
lobbaavat yhteistyössä elokuvayritysten kanssa Bollywoodelokuvia kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.
M U LT I P L E X -teattereiden nopean yleistymisen johdosta lippuhinnat ovat nousseet alemman
keskiluokan ulottumattomiin.
?Köyhillä ei ole enää varaa
käydä elokuvissa, joten elokuvantekijät näyttävät elokuvissa niiden ihmisten kulttuuria, joilla on
rahaa?, Ladsaheb kertoo.
Bollywood-pätkien nykytähdet ovat ulkomailla shoppailevia
kuluttamisen sankareita, joille
kalliit autot ja merkkivaatteet
ovat itsestäänselvyyksiä.
He ovat kosmopoliitteja, usein
englantia puhuvia moderneja
intialaisia, joiden uskotaan vetoavan intialaisen yleisön lisäksi
myös Aasian, Britannian ja Yhdysvaltojen elokuvamarkkinoilla.
Elokuvien elämäntapa on täysin vieras suurimmalle osalle intialaisia.
29
Maailma kylässä -festivaali 25.?26.5.2013
Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki
Ohjelma julkaistaan 16.4.
www.maailmakylassa.fi
Tapahtumaa tukevat:
Helsingin kulttuurikeskus sekä
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Partnerit:
MISS BARBARA
ENSI-ILTA
IHMISKAUPPAMUSIKAALI 5.4.13
www.kokoteatteri.fi | Hämeentie 3 | liput 22 / 14 e | VIP-liput 44 /28 e
Teatteri Avoimet Ovet on muuttanut.
Uuden näyttämön avaa 15-vuotisjuhlanäytelmä.
huojuva talo
Ohjaus Heini Tola.
Esitykset 8.5. asti.
Lipunmyynti (09) 4342 510
ti?pe klo 11?14
Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ:
OHJELMISTOSSA
HUORASATU
Gustafsson & Hokkanen
ESITYKSET 27.4.2013 ASTI
PENGERKADUN NÄYTTÄMÖ:
LAVA-AMMUNTAA PALAA
Raila Leppäkoski & Ulla Tapaninen
ESITYKSET 18.4.2013 ASTI
JOHTAJA (vierailu)
Antti Holma & Akse Pettersson
ti 2.4. / to 4.4. / ti 9.4.
TULOSSA SUOMENLINNAN KESÄTEATTERIIN:
ROBIN HOODIN SYDÄN -ryövärin rakkaustarina
Farr & Kukkonen
Ensi-ilta 12.6.2013
Liput ja lisätiedot:www.ryhmateatteri.fi tai (09) 718 622 ark. 11-18
NUORTEN
VA LTA K U N N A L L I N E N
TEATTERIK ATSELMUS
.À/teatris
.hel
n uo
ri
so
ww
w.n
uorikulttuur
i.fi
The Rocky Horror Show on hulvaton show, groteski
ja raikkaasti tuhma tykitys rockmeininkiä!
Ehdottomasti aikuisille, takuulla
sopimaton ja se sisältää mautonta huumoria
sekä paljasta
pintaa.
!
Ä
S
S
I
N
N
YY
M
T
Y
N
T
U
P
LI
KAKSOISENSI-ILTA
25.-26.10.2013
24.?26.5.13
Lippumyymälä 02 262 0030 (ti?la 12?19) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 9?15)
Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) _ WHDWWHUL WXUNX ?
32
22.10.2012
alku
?Miten ala voisikaan työllistää,
jos sitä ei ole mahdollista opiskella? Tunnen ihmisiä, jotka ovat
saaneet myöntävän päätöksen
työttömyysetuudella opiskeluun
tällä samalla alalla. Vaikuttavatko minun kohdallani päätökseen
henkilökohtaiset seikat??
Työtön, elää Tampereen Hervannassa. On ollut
huhtikuusta 2012
asti TE-toimiston
järjestämässä
työelämävalmennuksessa Pispalan kumppanuus
ry:ssä.
Jukan avovaimo.
16.10.2012
19.9.2012
Jukan puhelin soi: iloisia uutisia!
?Sinut on hyväksytty opiskelemaan Pirkanmaan ammattiopistoon Pirkoon, Lempäälän toimipisteeseen, käsi- ja taideteollisuusalan hopeasepän perustutkintoon.?
24.9.2012
Jukka aloittaa koulun
ja keskeyttää työelämävalmennuksen.
Hän hakee TE-toimistosta työmarkkinatukea opiskeluun.
Jukka vetoaa sähköpostilla asian käsitelleeseenTE-toimiston virkailijaan:
?Olen ollut juomatta noin kaksi vuotta, olen lääkinnyt itseni kuntoon ja olen lopettamassa nyt lääkitystä.
Kun kävin ilmottautumassa työkkäriin ja ilmotin kouluun
pääsystä, oli ollut kiva päivä. Olin varma että työkkärissä ollaan iloisia että olen päässyt kouluun ja olen vihdoin
pääsemässä elämässä eteenpäin. Mutta vastaanotto ei
ollutkaan ihan odotettu...
Moni minun tilanteessani oleva olisi todennäköisesti
kävellyt suoraan baariin ja tuhonnut hienosti alkaneen
uuden elämän.
Jos lopettasin ton koulun, alkasin juomaan, menettäsin tyttökaverin, jumittusin kotia työttömäksi, saisin taas
kaikki ongelmat takasin, joista olen kärsinyt. Oliskohan
se sitte hyvä??
Hervannan TE-toimisto vastaa sähköpostilla Jukan selvitykseen ja ilmoittaa hylkäävänsä työmarkkinatukihakemuksen.
?Hei! Opiskeluasiasi oli ryhmän käsittelyssä 11.10.2012. Ryhmän ratkaisu: Ei puolleta. Ei työllistävä ala. Vaikka kyseessä on
peruutuspaikka, olisi pitänyt välittömästi
ottaa yhteyttä TE-toimistoon.?
?Olin iloinen uudesta
mahdollisuudesta.
Minulla on tyttökaveri, kiva kämppä, uusia
harrastuksia, kiva koulupaikka.?
?Elimme todella niukasti. Jukalla ei ollut
tuloja, ja hänen oli hankala kulkea Hervannasta Lempäälään kouluun. Päivässä meni
bussimatkoihin rahaa noin 17 euroa. Jukka
joutui olemaan pois olosuhteiden pakosta.
Hän ilmoitteli päivittäin tilanteesta kouluun ja kertoi, ettei pysty rahapulan vuoksi
käymään siellä. Koulu oli ymmärtäväinen,
ärtymys kohdistui TE-toimistoon. ?
Virkailijan automaattinen poissaolovastaus: ?Olen lomalla
17.10.?22.10.2012 Kiireellisissä
asioissa ole yhteydessä tampere.hervanta@te-toimisto.??
23.10.2012
Jukalle tulee TE-toimiston päätös postissa. ?Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on päätoiminen
opiskelija 24.9.2012 alkaen. ?
?Ikinä ei pääse keskustelemaan päätöksen tehneen
virkailijan kanssa. Kun
yrittää vaatia perusteluja
jollekin päätökselle, uusi
virkailija vetoaa siihen, ettei
tiedä asiasta.?
Pariskunta odottaa TE-toimiston
päätöstä kaksi
viikkoa.
3.10.2012
TE-toimisto vaatii Jukkaa selvittämään, miksi
hän on keskeyttänyt työelämävalmennuksen.
?Olet lopettanut työelämävalmennuksen
24.9.2012 opiskelun alkamisen vuoksi. Toimittamasi Pirkon päätöspöytäkirjan ja opiskelutodistuksen mukaan opiskelusi on alkanut
19.9.2012. Anna oma selvityksesi asiasta ja
täytä oheinen liite.?
22.10.2012
3.10.2012
Jukan selvitys TE-toimistolle:
?Minulla ei ole mitään tietoa, miksi
opiskelun alkamispäiväksi on laitettu
19.9.2012. Minun muistini mukaan tämä kyseinen päivä oli se päivä, jolloin
koulusta soitettiin minulle ja kerrottiin, että olen saannut opiskelupaikan. To 20.9.2012 oli viimeinen päivä
jolloin olin työelämävalmennuksessa. Pe 21.9.2012 oli minun muistaakseni päivä jolloin kävin tutustumassa
kouluun, ja vasta 24.9.2012 aloitin
koulun käynnin.?
Pelinappulana Jukka
?Päätökset saivat avopuolisoni
masentuneeksi ja ärtyisäksi. Laskimme, että opintotuella hän saisi
maksettua vain linja-automatkojen
kuukausikortin ja osuutensa vuokrastamme. Opintolainaa oli turha
hakea, koska Jukalla oli jo melkein
10 000 euron edestä opintovelkaa
kesken jääneistä opinnoista.?
Samaan aikaan kun työttömiä syyllistetään oleskelusta, Tampereen TE-toimisto tekee
parhaansa, että eräs Jukka ei kömpisi takaisin kunnon veronmaksajien joukkoon.
TEKSTI
JECATERINA MANTSINEN
T
AMPEREELLA
asuva Jukka
Nivakoski, 28,
haki työmarkkinatukea rahoittaakseen
opiskelunsa
Pirkanmaan ammattiopistossa. Nivakoski ajatteli, että työmarkkinatuella opiskelu toisi
päätöksen pitkään jatkuneeseen
työttömyyteen, sillä opintotuella opiskelu ei hänen kohdallaan
ole mahdollista. Luottotietojen
menettämisen vuoksi hän ei saa
opintolainaa eikä pelkkä opintotuki riitä elämiseen.
Laki työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta astui voimaan 1. tammikuuta
2010. Lain on tarkoitus parantaa
työttömän mahdollisuuksia kehittää itseään.
Tampereen työ- ja elinkeino-
KUVITUS
& TEKSTIT MIRKKA HIETANEN & SUSANNA KUPARINEN
toimisto päätti, ettei Nivakoskella ole oikeutta opiskella työttömyysetuudella, vaikka laissa
olevat edellytykset täyttyivät.
?Kaiken järjen mukaan minulle olisi pitänyt myöntää tuki, koska muita vaihtoehtoja opiskeluun
ei juuri ole?, Nivakoski sanoo.
Ei työllistävä
ala?, oli päätös, jonka Nivakoski
sai hakemukseensa. Päätöksessä sanottiin, että Nivakosken olisi pitänyt olla yhteydessä TE-toimistoon ennen opiskelupaikan
vastaanottamista.
Lain mukaan opinnoista voidaan sopia TE-toimiston kanssa
opintojen alkamisen jälkeen, jos
siihen on painava syy. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan
painava syy voi olla esimerkiksi
se, että työnhakija saa opiskelupaikan varasijalta peruutuspaik? E I P U O L L E TA .
KUVAT
kana. Aivan kuten Jukka.
Nivakoski sanoo, ettei asian
käsittely tuntunut missään vaiheessa oikeudenmukaiselta. TEtoimiston syy evätä Nivakoskelta
mahdollisuus opiskella oli se, ettei käsi- ja taideteollisuuden ala
ole työllistävä. Se, kenen tulkinta
tämä on, jäi Nivakoskelle epäselväksi.
?Tapasin ennen opiskelupaikan saamista työpajalla ihmisiä,
jotka olivat saaneet työmarkkinatuen juuri hopeasepänkoulutukseen?, Nivakoski sanoo.
K I E LT Ä V Ä N P Ä Ä T Ö K S E N jälkeen Nivakoski joutui lopettamaan opiskelun. Hän alkoi selvittää asiaa TE-toimiston kanssa,
mutta asian käsitellyt virkailija oli
lomalla. Nivakoskella ei koskaan
saanut tietää, tehtiinkö päätös
työmarkkinatuen myöntämises-
ELLA KIVINIEMI
tä opiskeluun oikein perustein.
?Tuntuu naurettavalta, että
taho, jonka pitäisi tukea työtöntä
oman asemansa parantamisessa,
tekee yritykset tahallaan hyödyttömiksi?, Nivakoski sanoo.
Nivakosken avopuoliso Terhi Aholan kokemuksen mukaan
työttömyyden ja tuilla elämisen kierteestä on vaikeaa päästä
pois. Osa-aikatöitä tai määräaikaisuuksia ei kannata nykyisellä
systeemillä ottaa vastaan, vaikka
haluaisi.
Ahola oli joulun alla töissä
Itellalla, mutta määräaikainen
työssäkäynti ei juuri hyödyttänyt
työttömän taloudellista asemaa.
Tienaaminen vaikuttaa välittömästi tukiin, joista karsitaan sen
mukaan, kuin on tienannut.
?Työtöntä rangaistaan työnteosta, kun jokainen tienattu euro
vähentää tukia. Ketä se sitten pal-
velee, että työnteko tehdään kannattamattomaksi?, Ahola kysyy.
J U K K A N I VA K O S K E L L A on diagnosoitu masennus, sosiaalisten
tilanteiden pelko ja alkoholismi.
Hän on ollut juomatta kaksi vuotta ja on parhaillaan lopettamassa
lääkitystä.
?Kaikista helpointa minun
tilanteessani olisi heittäytyä
sairaaksi ja hankkiutua sairaseläkkeelle. Haluaisin kuitenkin
normaalin elämän, ammatin ja
työn. Jaloilleen pääsy tehdään
vaan niin kovin vaikeaksi, että
välillä tekisi mieli luovuttaa?, Nivakoski sanoo.
?Me osaamme täyttää monimutkaiset kaavakkeet ja laittaa liitteet mukaan, mutta entä
ne jotka eivät siihen syystä tai
toisesta pysty tai osaa?? Ahola
miettii.
33
?Koulussa oltiin tosi ihmeissään. Ryhmänohjaajani sanoi,
että olisi halunnut minun
jatkavan, koska huomasi että
olin motivoitunut opiskeluun.
Hänen mielestään olisin saanut
toiset helposti kiinni, koska olin
oma-aloitteinen ja osasin jo valmiiksi paljon.?
loppu
Tammikuu 2013
Jukka saa viimein rahaa ajalta 4.12.2012?31.12.2012. Ennakonpidätyksen jälkeen jää käteen 501,76 euroa. Hän on edelleen työtön. Hakeekohan Jukka opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa?
12.11.2012
Jukka käy koulussa ilmoittamassa lopetuspäätöksen.
23.11.2012
?Aina vedotaan siihen,
että ?olisi pitänyt tietää?.
Eikö tuollaiset asiat, jotka ?pitäisi tietää?, pitäisi
myös kertoa jossain??
TE-toimistosta tulee kirje, jossa vaaditaan lisää selvityksiä.
?Työelämävalmennuksesi on päättynyt omasta
pyynnöstäsi 24.9.2012 opiskelun aloittamisen johdosta.
Opiskelusi kuitenkin keskeytyi, joten ole hyvä ja perustele työsuhteen päättymiseen johtaneet syyt. Esitä
kopiot työtodistuksesta päättymissyin ja mahdollisista
muista asiaan liittyvistä asiakirjoista.?
?Oletko valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä tai
-koulutusta?? TE-keskus penää Jukalta.
?Kolme kuukautta
tappelua ja rahaa tuli
huimat 25,09 euroa.?
27.12.2012
Kaksi viikkoa myöhemmin Kela ilmoittaa aloittavansa työmarkkinatuen maksamisen Jukalle.
?Teillä on oikeus työmarkkinatukeen omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on 13.11.2012?19.11.2012. Työmarkkinatuesta on otettu uusi omavastuuaika, koska oikeutenne työmarkkinatukeen on uuden kalenterivuoden aikana katkennut
yli 13 päivän ajaksi eikä omavastuuaikaa ole kuluvana kalenterivuonna aiemmin otettu. Ennakonpidätys 62,72 ?, Tampereen sosiaalivirasto 225,79 ?. Maksetaan 25,09 ?.?
Jukka ja Terhi joutuvat sosiaalitoimiston luukulle.
Sossu lainaa pariskunnalle rahaa.
27.11.2012
1.10.2012
TE-toimisto toimisto torppaa työmarkkinatuen siitä syystä, että
Jukka ei ole työnhakija. Automaattinen lausunto 31.10.2012:
?Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hänen työhakemuksensa ei ole ollut voimassa
31.10.2012 lähtien.?
Jukka laittaa työnhaun voimaan.
Jukka vastaa selvityspyyntöön:
?Mikä tässä on niin vaikia tajuta? Lopetin
työt, koska alotin opiskelun. Lopetin opiskelun, koska ette tukeneet opiskeluani ja
Kelan tuet on aivan liian pienet. Lainaa en
saa ilman luottotietoja!?
?Olimme eläneet kolme kuukautta minun työmarkkinatuellani, joka sekin keskeytettiin kuukaudeksi ja vaadittiin selvitystä, koska en
ollut ilmoittanut, että hain töitä
eräästä TE-toimiston ehdottamasta työpaikasta.
?Taas vaadittiin selvityksiä
asioista, jotka olin jo kertaalleen selvittänyt. Välillä
tiedot työkkärissä kummallisesti katoavat, vaikka niitä
on viikkotolkulla väännetty
rautalangasta.?
?Jukka päätti keskeyttää koulun
taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hän jatkoi siis työmarkkinatuen hakemista. Oletimme
tilanteen palaavan nopeasti
entiselleen, mutta byrokratia tuli
vastaan.?
?Siellä asiani oli vain
paperikasa pöydällä.
Minulle kysymys oli
siitä, onko minulla varaa syödä.?
12.12.2012
TE-keskus ilmoittaa, että Jukan päätös keskeyttää työelämävalmennus oli oikea. Koska Jukka
on lopettanut opiskelut ja on taas työtön työnhakija, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jota hän alun perin haki opintoja varten.
?Hakijalla oli pätevä syy keskeyttää työelämävalmennus Pispalan kumppanuus ry:ssä
24.9.2012 aloittamansa päätoimisen opiskelun
vuoksi. Työtön työnhakija 13.11.2012 alkaen.?
Uusi hakemus pitää jättää Kelaan. Takautuvaa rahaa ei myönnetä. Syynä on koulusta eroamisen päivämäärä 12.11.2012,
vaikka työttömyys on kestänyt
kaksi ja puoli kuukautta ja opiskelua siinä välissä pari viikkoa.
?SÄHÄN VOIT VAIKKA GOOGLETTAA?
Trippi Tampereen TE-toimistoon on painajaismainen.
Jukka Nivakoski sai kieltävän päätöksen työmarkkinatuella opiskeluun. Tampereen TE-toimiston koulutuskoordinaattori Sari Pirttiluoto,
miten on mahdollista, että samassa
tilanteessa olevat ihmiset saavat
teiltä näin erilaisia päätöksiä?
?Yksityisyyden suoja on niin tiukka, etten voi ottaa kantaa. Ihmisiä ei
voi verrata, jokaisella on meneillään
oma ainutkertainen tilanne.?
Nivakosken tilanne oli se, että
kaikki lain ehdot opiskelulle täyttyivät, hän oli ollut pitkään työttömänä ja on syrjäytymisvaarassa.
Opiskelu ei opintotuella olisi ollut
mahdollista ja tämä olisi ollut ainut
mahdollisuus saada ammatillinen
koulutus.
?Minun on kiellettyä ottaa kantaa
siihen, kuka asiaa on ollut käsittelemässä, ja asiakkaan asioita en tosiaankaan voi alkaa kommentoimaan.?
Voiko virkailijan henkilökohtainen suhtautuminen hakijaan vaikuttaa siihen, millaisen päätöksen
tämä saa?
?En ota kantaa. Virkailijan suhtautuminen ei koskaan vaikuta päätöksiin. Kaikissa tapauksissa hakijan
tausta kartoitetaan ja päätökset tehdään siltä pohjalta. En tiedä oletko
tutustunut tähän lakiin, jonka pohjalta me toimimme ja mitä kriteereitä
siellä on omaehtoiselle opiskelulle
työttömyysetuudella. Opiskelun pitää perusteellisesti parantaa hakijan
mahdollisuuksia työelämässä.?
?Voit vaikka googlettaa kyseisen
lain ja katsoa, mitä lainsäätäjä on
ajatellut tällä omaehtoisen koulutuksen tuella saavutettavan.?
Olen lukenut lain ja käynyt edellytykset hakijan kanssa läpi. Nyt on
kyse teidän tulkinnastanne. Päätös
oli ?Ei tueta. Ei työllistävä ala.? En
löytänyt laista tällaista kohtaa, miten ala voi toisen ihmisen kohdalla
olla työllistävä ja toisen ei.
Eikö ihan maalaisjärjellä ajateltuna se, että henkilöllä on ammattikoulutus, paranna hänen mahdollisuuksiaan työelämässä, paremmin
kuin se, että työttömyys jatkuu vuodesta toiseen?
?Kyllä hakijan kannattaisi itse
ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja sel-
vittää itse omia asioitaan. Ei ehkä ole
kovin hyvä juttu, että kirjoitatte asioista hakijan näkökulmasta, kun juttu on vielä kesken. Jos asian käsitellyt
virkailija ei ole pystynyt asiaa hänelle
selittämään, niin hakija voi olla yhteydessä toiseen virkailijaan tai tämän
esimieheen. Jos kirjoitat juttua asiasta niin se jää vähän yksipuoliseksi, jos
asia ei ikinä selvinnyt.?
Juttua alettiin tehdä juuri sen
vuoksi, ettei kyseinen hakija saanut
selvitystä tilanteeseen TE-toimistosta. Asia on ratkennut jo. Hakija
joutui jättämään koulun kesken
saatuaan teiltä kieltävän päätöksen
tukeen ja palaamaan työttömäksi.
?Joo joo, mutta näissä asioissa
lähtökohtana on aina se, että ha-
kijan kanssa selvitetään tilanne ja
katsotaan taustat. Riippuu hakijan
tilanteesta, saako alalle tukea. Me
katsomme, mikä ala on kenellekin
soveltuva ja mikä ratkaisu kokonaisuuden kannalta menee lakien ja ohjeistuksien mukaan oikein.?
?Voisitko sanoa tälle hakijalle,
että ottaa suoraan yhteyttä TE-toimistoon. Meillä on ollut tämä organisaatiouudistus tässä samaan aikaan
menossa. En tiedä voiko sillä olla ollut vaikutusta asiaan.?
Jecaterina Mantsinen
Kirjoittaja opiskelee journalismia
Tampereen yliopistossa.
34
3 / 2013
KATSE ETELÄÄN.
Tallinnassa pääsee
elokuviin katolle.
Tanel Murd
Kaupunkiviljely, kortteliravintolat ja kattopuutarhat. Kuulostaako
tutulta? Myös Tallinnassa ruohonjuuritason kaupunkikulttuuri herää.
TEELE PEHKIN & KADRI TAPERSONIN TALLINNA
ja kolhooseissa yhteistoiminta oli pakollista, ja siihen kehittyi oikea allergia?, kertoo kolmikymppinen kaupunkiaktiivi Telle Pehk.
Hän johtaa Linnalabor-nimistä asiantuntijaorganisaatiota,
joka tituleeraa itseään ?urbaanien innovaatioiden koekentäksi?.
Vuonna 2006 perustettu yhteisö
toimii linkkinä akateemisen maailman sekä yhteiskunnan välillä ja
edistää asukasaktiivisuutta, kestävää kaupunkisuunnittelua ja
paikkaan sidottuja ratkaisuja.
?Toisen itsenäistymisen jälkeen täällä kukoisti individualismi, kun virolaiset keskittyivät ostamaan autoja ja remontoimaan
kotejaan. Tämä vaihe on nyt ylitetty, ja ihmiset kaipaavat takaisin yhteisöllisyyteen.?
Parhaat käytännöt on otettu käyttöön, esimerkiksi vanha
talkoohenki on taas voimissaan.
Pehkin kollega Regina Viljasaar
antaa tästä osuvan esimerkin.
?Ennen vanhaan kaupunkinuorten oli pakko käydä maaseudulla viljelyhommissa joka kesä.
Suosio oli silloin vähintäänkin laimeaa, mutta nykyään tämä on jopa suosittua!?
L I I K E N N E J Ä R J E S T E LY T vihastuttavat kaupunkiaktiiveja. Vastalauseena menneille ajoille liikenne on tänä päivänä hyvin autovaltaista. Erko Valkille Tallinnan pormestari Edgar Savisaar,
?kuningas?, edustaa autosiipeä.
?Savisaar ei asu Tallinnassa
vaan 30 kilometrin päässä, ja hän
kulkee autolla töihin. Hän katsoo
kaupunkia auton ikkunasta, joten
ei hänellä ole kunnon kuvaa kaupungin tilasta?, Valk manaa.
Aktiivit eivät ole seuranneet
kehitystä tumput suorina. Jo
vuonna 2006 Valk kokosi porukan
ja valtasi pitkälti parkkipaikkana
toimineen Vapauden aukion, mikä aiheutti jonkinasteisen selkkauksen. Median kiinnostus ja julkinen huomio vaikuttivat siihen,
että aukio vapautettiin autoilta.
Vastaavasti, kun kävelijän
perspektiivi konkreettisesti aukesi Teele Pehkille esikoisen syntymän myötä, hän päätti ottaa
kantaa tilanteeseen. Pehk järjesti
lastenvaunuparaatin havainnollistaakseen, kuinka vaikea Tallinnassa on kulkea vaunujen kera.
NEUVOSTOA IK ANA
kolmikymppisille
menneisyys ei ole sellainen mörkö, etteikö siihen osattaisi suhtautua rakentavasti. Ensimmäisenä ehtivät vajaan kilometrin
päässä vanhastakaupungista sijaitsevan Uus Maailm -kaupunginosan aktiivit noin kuusi vuotta
sitten.
?En osaa sanoa, miksi kaikki
alkoi juuri sieltä. Ilmeisesti vain
oikeat ihmiset tapasivat oikeaan
aikaan. Me emme olleet tyytyväisiä kaupungin toimintaan, ja haNYKYISILLE
KÄY NÄISSÄ. Tallinnalainen kaupunkiaktiivi Teele
Pehk ja Fi?n Viron-kirjeenvaihtaja, eläinaktivisti Kadri
Taperson vinkkaavat lempipaikkansa.
lusimme tehdä alueesta viihtyisämmän?, kertoo Erko Valk.
Erittäin toimelias mutta ei niin
järjestelmällinen Valk on myös
pääosassa kaupunginosasta kertovassa dokumenttielokuvassa,
joka on nähty Docpointissa.
Yksi kaupunginosan päähanke on ollut yhteisen asukastilan
kehittäminen: Koidu-kadulla sijaitseva Kapsad (?kaalit?) on
omaleimainen asukaskirjaston,
kirjailijaresidenssin ja kahvilan
yhdistelmä. Toimintaa, kuten
tansseja ja elokuvailtoja, pyörite-
Se kannatti.
?Nykyään tallinnalaiset käyttävät hiekkarantaa paljon useammin, Kalaranna on suosittu uimapaikka?, Pehk kertoo.
T U L E V I S TA
tään lahjoitusvaroin.
Joka syyskuu järjestetään
suosittu Uus Maailm -katufestari. Sen johdosta ympäri kaupunginosaa levittäytyvien kaupunginosajuhlien suosio on kasvanut
Tallinnassa selvästi.
Valkin mukaan alku oli kivinen.
?Kaupunginosan katujen sulkeminen festivaalin ajaksi oli
aluksi erittäin vaikea toteuttaa.
Kaupungin edustajat eivät ymmärtäneet lainkaan, mistä on kysymys.?
Yhteistyö on sittemmin helpottunut, ja samalla asukasaktiivisuus on levinnyt ja tarttunut
tallinnalaisiin.
Telle Pehk kertoo, kuinka Kalaranna-alueelle kivenheiton päähän risteilylaivojen terminaalista
tehty rakennussuunnitelma sai
asukkaat takajaloilleen. Uusien
talojen rakentaminen aivan rantaviivaan herätti tallinnalaiset
järjestämään juhlat, jonka tavoitteena oli osoittaa ranta-alueen
merkitys kaikkien tallinnalaisten
yhteisenä julkisena tilana.
TA PA H T U M I S TA
Pehk mainitsee ensi lokakuussa järjestettävät kunnallisvaalit, joiden alla asukkaat aikovat
haastaa puolueiden ehdokkaita.
Kehitteillä on projekti, jossa kartoitetaan tulevaisuuden Tallinnaa
kaupunginosia pienempien naapurustoyhdistysten voimin. Linnalabor on ottanut projektinjohdon käsiinsä ja hakee rahoitusta.
?Nykyinen tilanne, jossa aktiiviset asukkaat reagoivat kaupunginvaltuuston tekemisiin ja kuluttavat
koko energiansa siihen, että heidät
otettaisiin vakavasti, ei ole kestävä
?yhteistyön? muoto. Sen takia aktiivisimmat naapurustoyhdistykset
päättivät, että nyt riittää.?
antti möller
3 / 2013
35
6. Katusekino
Väljak 4/6
?Kesäisin toimiva kattoelokuvateatteri
ja -baari. Ainutlaatuinen paikka, jossa
mahtava tunnelma!? KT
www.katusekino.ee
4. Uuden Maailman naapuruston kirjasto-kahvila Kapsad,
Marko Martinson
Koidu 84
?Hieno pieni oleskelupaikka, missä aina ystävällisiä ihmisiä.? TP
2010.uusmaailm.ee/kapsad
7. Sosiaalikeskus Ülase12.
Ülase tn 12
?Aktivistipaikka, jossa on vegaani-iltamia, elokuvia
ja koulutuksia autonomisessa hengessä.? KT
https://www.facebook.com/
ylase12?ref=ts&fref=ts
http://www.ylase12.org/
8. Eesti Kaasaegse Kunsti Muuseum
Põhja pst 35
?Vaihtoehtoista nykytaidetta vanhassa toimistotalossa. Näyttelyiden lisäksi konsertteja.? KT
www.ekkm.ee
3. englanninkielisten kirjojen kauppa Slothrop'S,
Müürivahe 19
?Kiva paikka vanhassakaupungissa, perustajat vetävät myös Ptarmiganin projektitilaa Toom-Kooli -kadulla.? TP
www.slothrops.ee
5. Kino Sõprus
Vana-Posti 8
?Vaihtoehtoelokuvia näyttävä
tunnettu elokuvateatteri.? KT
www.kinosoprus.ee
1. juomabaari TOPS Kalamajan naapurustossa,
Hille Hanso
Soo 15
?Gentri?kaation hyvä ilmiö, trendipaikka vanhassa puutalossa.? TP
www.facebook.com/pages/
TOPS/189142517800150
HUIPPUPAIKKA. Sympaattisessa Topsissa on hyllyjä ja
seurapelejä, mutta Yatzysta
puuttuvat nopat.
2. Telliskivin kortteli,
Telliskivi 60a
?Vanha tehdasalue, joka on remontoitu tyylikkäästi. Kauppakatu, kahvilat F-hoone ja Kukeke,
vintage-puoteja. Hyvä esimerkki
muille luoville kortteleille.? TP
telliskivi.eu
9. Von Krahl
Rataskaevu 10
?Tärkeä teatteri, ja samassa kompleksissa myös baari ja ravintola.? KT
vonkrahl.ee
Alan Proosa
VANHIN ITSENÄINEN. 20
vuotta pyörinyt Von Krahl
on Viron tärkein itsenäinen
teatteri. Suomenkielinen
ymmärtää esityksistä noin
puolet, Voiman teatterikerho arvioi.
36
3 / 2013
TEKSTI
TERO TÄHTINEN
KUVITUS
MARIA KOZULYA
Sunnuntai anarkistierakon
jalanjäljissä
Etelä-Kiinassa, Tiantai-vuorten juurella, sijaitsee 1 400 vuotta vanha Guoqing-temppeli,
jossa kapinallisen nuorison suojelupyhimys Han Shan kävi ilkkumassa munkeille.
S
UMUISIS-
huipuistaan
ja Yunwuteestä tunnettu Tiantai-vuoristo kohoaa
Zheijiangin maakunnassa, EteläKiinan rannikolla runsaan neljän tunnin bussimatkan päässä
Shanghaista. Vuorten juurella sijaitsee Guoqing-niminen buddhalainen luostari.
Temppelin keskusaukio on
laakea piha, josta nousevat leveät portaat suoraan päätemppelille. Sen sisässä valtava kultainen
Buddha-patsas istuu levollisen
oloisena ja hymyilee nirvanan ikiaikaista autuutta.
Temppelin edustalla on isoja
suitsuke- ja kynttilätelineitä sekä padoganmuotoinen, ontto astia, johon paikalliset heittelevät
kolikoita. Keski-ikäinen nainen
TA
sytyttää paksun suitsuketukun,
nostaa sen otsalleen ja kumartaa kolme kertaa kaikkiin neljään
ilmansuuntaan. On hiljaista ja
rauhallista.
Portaiden vieressä kohoaa
valtaisa kamferipuu. Alaoksiin
kiinnitetty laatta kertoo puun
olevan yli 400 vuotta vanha. Harmaaturkkinen orava kipittää sen
rungolla ja jää pää alaspäin seuraamaan ihmisten puuhasteluja.
Kamerat räpsähtelevät.
Kierrän päätemppelin taakse oikealta puolelta ja kiipeän
portaat ylös Guan Yinin, myötätunnon bodhisattvan, pyhäkölle.
Guan Yinin patsaalla on kymmenen päätä, joilla hän näkee kaikki kärsivät olennot, ja tuhat kättä, joilla hän rientää auttamaan
heitä. Ajatus on niin kaunis, että teen sen kunniaksi pienen kumarruksen valkohipiäisen ja kultakruunuisen patsaan edessä.
puolin Guoqingin
P
temppeli ei juuri eroa vastaavista kiinalaisista temppeleistä,
Ä ÄLLISIN
joita maan vuoristot ovat pullollaan: se sijaitsee kaupungin ulko-
in
?Senk iritset
ä! Hä
sekopä lisääntöjä
moraa evaa
kosk
ta!?
opetus
puolella vehreiden puiden täyttämällä rinteellä, ja sitä ympäröi
yksinkertainen keltainen muuri.
Lukuisat harmaakaapuiset munkit vaeltelevat sen pihamaalla
suitsukkeita polttavien maallikoiden keskellä.
Guoqing on hyvin erityinen
pyhäkkö. Siihen liittyy nimittäin
yksi Kiinan buddhalaisen histori-
an omalaatuisimmista hahmoista. Tang-dynastian aikaan (618?
907) elänyt erakko Han Shan eli
Kylmä vuori kävi täällä norkoilemassa, kärkkymässä tähteitä ja
ilkkumassa ulkokultaisina pitämilleen munkeille.
Han Shan on legendaarinen
ja anarkistinen hahmo. Hänen
myyttiään on vuosisatojen aikana kasvattanut se, ettei hänestä
tiedetä paljonkaan. Hän eleli yksikseen Kylmällä vuorella, josta
otti nimensä, mutta piipahti toisinaan Guoqingissa aiheuttamassa hämmennystä ja pahennusta.
Hänen tärkein jäämistönsä on
noin 300 runoa, jotka hän tarinan
mukaan kirjoitti puiden rungoille,
kivien ja kallioiden kylkiin, maalaistalojen ja latojen seinille ja
Guoqing-luostarin muuriin. Niistä
ne myöhemmin kerättiin talteen,
ja kokoelmasta tuli olennainen
osa maan buddhalaista kansanperinnettä.
Vaikka Kiinan kirjallinen eliitti
tuskin laskee Han Shania Kiinan
historian suurimpien lyyrikoiden
joukkoon, tavallisen kansan parissa hän on kautta aikojen ollut
suosittu hahmo. Kun amerikkalainen beat-kirjailija Jack Kerouac
omisti Dharmapummit-romaaninsa (1958) Han Shanille, hänestä
tuli myös kaukana lännessä kapinallisen ja itseään etsivän nuorison suojelupyhimys.
helottaa pilvettöA
mältä taivaalta. Istahdan
varjoon, nojaan viileään kivipylUR INKO
vääseen ja lehteilen amerikkalaisen Red Pinen käännöksiä Han
Shanin runoista. Niissä hän pääasiassa kuvaa maallisen elämän
vaivalloisuutta, pilkkaa maineen
ja mammonan perässä juoksevia pikkusieluja ja ylistää riippumattoman erakon yksinkertaista
mutta onnellista arkea:
3 / 2013
KIINA: MIKÄ-MIKÄ-MAA
S H A N G H A I D A I LY S S Ä oli viime lokakuun lopulla
omituinen uutinen. Kiinan hallitus on kieltänyt maan isoja, turistien suosiossa olevia temppeleitä listautumasta
pörssiin ja myymästä osakkeita sijoittajille. Markkinahenkisyys on siis lohikäärmeen valtakunnassa levittäytynyt
viimein myös hengellisyyden alueelle. Jutussa haastateltu
pekingiläinen kirjanpitäjä valittaa vierailleensa vähän aikaa sitten temppelissä, jossa yhdestä suitsuketikusta veloitettiin 300 yuania (noin 40 euroa).
P E T E R P A N I N keskeinen opetus on, että maailmassa,
jossa ihmiset kieltäytyvät kasvamasta aikuisiksi, totuudeksi kelpaa se, mihin enemmistö suostuu uskomaan.
Tämä on hämmentävän konkreettista nyky-Kiinassa,
jossa kapitalismi on kommunismia, ulkopolitiikka tiukasti
sisäpoliittinen kysymys, tiibetiläisten kansanmurha maan
rauhanomaista vapauttamista ja uudelleen vapautunut
uskonnonharjoitus nopeasti kasvavaa liiketoimintaa.
Toisaalta Buddha totesi jo aikoinaan, että hänen oppinsa rappeutuu viidensadan vuoden kuluessa. Dharmapyörä pyörii yhtä vääjäämättömästi kuin päivä vaihtuu
yöksi, nuorukainen kuihtuu vanhukseksi ja köyhän pankkitili yhtäkkiä repeilee liitoksistaan. Kenties yksisilmäinen
ja häikäilemätön bisneskarma on vain välttämätön askel
matkalla kohti jotakin suurempaa oivallusta.
Sitäpaitsi Buddhan mahaparinirvanasta eli kuolemasta
on kulunut jo 2 500 vuotta.
Siitä kun saavuin Kylmälle
vuorelle
monta tuhatta vuotta on jo
vierinyt
hyväksyen kohtaloni pakenin
metsään
asumaan ja elämään
vapaudessa
kukaan ei vieraile vuorilla
jotka ovat ikuisesti pilvien
peitossa
pehmeä ruoho käy patjasta
sininen taivas on täkkini
kivenmurikka on oivallinen
tyyny
Taivas ja Maa voivat järkkyä ja
kadota.
saapui KiiB
naan jo ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla, mutta sai
UDDHALAISUUS
kunnolla jalansijaa vasta 400-luvun alkupuolella. Tarinan mukaan
seuraavalla vuosisadalla Bodhidharma-niminen mystisyyden ympäröimä munkki saapui Intiasta
ja toi mukanaan kirjanoppineisuutta kaihtavan ja kurinalaista
meditaatiota korostavan tradition, joka nykyisin tunnetaan nimellä zen.
Perimätiedon mukaan itse keisari kutsui Bodhidharman luokseen ja kysyi, kuinka paljon hyvää
karmaa hän oli kerännyt rakentamalla useita luostareita ja rahoittamalla lukuisia munkkeja.
Bodhidharma vastasi, ettei pisaraakaan. Kun ällistynyt keisari
kysyi julkealta intialaiselta munkilta, mikä on Buddhan alkuperäinen opetus, tämä vastasi: ?Suuri
tyhjyys, eikä ole mitään pyhää.?
Bodhidharman sanoissa kaikuu zenille ominainen anarkistinen ja kuvia kumartamaton henki, joka Kiinaan saavuttuaan vain
vahvistui. Vuosisatojen mittaan
buddhalaisuus kietoutui maassa
yhteen taolaisuuden kanssa, joka
vastusti kungfutselaista jäykkää
yhteiskunnallista hierarkiaa ja
opetti, että tao, eli todellinen viisaus ja vapaus, löytyy vuorilta ja
metsistä, kaukana ihmisen maailman huolista ja velvoitteista.
Varhainen buddhalaisuus Intiassa, Sri Lankassa ja Thaimaassa oli vahvasti luostarikeskeinen
instituutio. Taolaisten esimerkin
innoittamina Kiinan buddhalaiset
alkoivat kuitenkin paeta organisoitua uskonharjoittamista erakkoelämään kauas kaupunkien eli
?punaisen pölyn? ulkopuolelle.
Syntyi Han Shanin kaltaisten erakoiden villi ja järjestäytymätön
veljeskunta, joka antoi itäaasialaiselle uskonnollisuudelle omaleimaisen ulottuvuutensa.
on sunnuntai, tempV
pelillä on melko hiljaista.
Leveästi hymyilevä vanhempi
AIKK A
munkki astelee luokseni ja haluaa nähdä, mitä luen. Näytän
hänelle kirjan kannen, jossa Han
Shanin nimi on kirjoitettu kiinalaisilla merkeillä. Munkki purskahtaa nauruun ja nostaa peukalon ylös.
Kysyn, voisinko nähdä luostarin keittiön. Munkki nauraa lisää
ja viittaa minua seuraamaan perässään. Hän kuljettaa minut koko temppelikompleksin toiselle
puolelle, kulkee pitkän käytävän
poikki pienelle sisäpihalle ja viittaa avoimen oven suuntaan.
Astun sisään hämärään huoneeseen. Kolme harmaahiuksista
maallikkomiestä toimittaa levollisesti askareitaan. Puiset korit
aa.
?Ei vih lle
inu
Siinä s äntö.?
lisä
moraa
ovat täynnä pilkottuja vihanneksia, seinillä riippuu metallisia
kauhoja, nurkassa on valtaisia
metallisia sammioita, joissa keitetään riisiä. Ikkunan vieressä on
pöytä, jonka päällä kiiltelee tuoreita omenoita. Päätyseinällä on
pieni alttari.
Nojaan ovikarmiin ja huokaisen syvään. Tämä on siis juuri se
keittiö, jossa Han Shan kävi norkoilemassa.
Guoqingissa asui
V
Tang-dynastian aikaan lukuisia kuuluisia ?loso?munkkeja
AIKKA
ja se oli yksi tärkeimmistä buddhalaisuuden keskuksista koko
Kiinassa, Han Shan viihtyi siellä pistäytyessään mieluummin
keittiössä työskennelleen, oppimattoman Shiden seurassa. Tämän omalaatuisen parivaljakon
edesottamuksista kerrotaan lukuisia ilkikurisia tarinoita.
Kerran Han Shan oli paimentamassa härkälaumaa ohi temppeli, jossa munkit parhaillaan
luennoivat uusille noviiseille buddhalaisista moraalisäännöistä. Han Shan nojasi luostarin porttiin ja huudahti: ?Mikä
tungos! Mitä varten kaikki tämä
höpöttäminen?? Yksi munkeista
huusi vimmaisena: ?Senkin sekopää! Häiritset moraalisääntöjä koskevaa opetusta.? Han Shan
vastasi: ?Ei vihaa. Siinä sinulle
moraalisääntö.?
Kun Han Shaniin mieltynyt
paikallinen prefekti halusi lähettää tälle vaatteita, suitsukkeita ja
muita tavaroita, tämä kieltäytyi
ja katosi vuorille. Lopulta prefekti lähetti kuriirinsa viemään tavarat Han Shanin kotiluolalle. Kun
tämä näki saattajien lähestyvän
arvokkaiden tavaroiden kanssa,
hän huusi ?Varkaita, varkaita? ja
tunki itsensä kapeaan kalliohalkeamaan, joka sulkeutui hänen
perässään.
Pilailevissa tarinoissa on kuitenkin aina vakava ja opettavainen puolensa. Zeniläisen opin
mukaan perimmäistä totuutta ei
voi ilmaista sanoilla tai käsitteillä, mutta sen voi jokainen omakohtaisesti ymmärtää ja tehdä
todeksi.
Valaistunut ihminen ei siten ilmennä todellista viisautta siteeraamalla sutria tai luettelemalla
ulkomuistista uskonnollisia opinkappaleita, vaan äkkiväärillä ja
usein epäloogisilta tuntuvilla teoillaan, jotka ilmaisevat vapaan
mielen rajoittamattomuutta ja
välittömyyttä konkreettisesti ja
suoraan.
Han Shan on kaikessa hullunkurisessa karikatyyrimäisyydessään elävä muistutus ihmisen perimmäisestä vapaudesta
ja puhtaasta olemassaolon riemusta. Koska ihmiselämä on vain
lyhyt valonvälähdys kahden suuren tuntemattoman välissä, miksi
kantaa huolta ja murhetta menneisyydestä tai tulevasta?
Jostakin vuorten rinteiltä kantautuva rehevä nauru on tärkeämpi kuin tyhjänpäiväiset oppiarvot tai maallinen omaisuus.
Tai kuten Han Shan itse erään runonsa lopussa toteaa: ?Minä en
ole Kongfuzi, minulla ei ole mitään opetettavaa.?
alkaa taittua
K
iltaan, lähden takaisin punaisen pölyn maailmaan. LuosU N I LTA P Ä I VÄ
tarin portin ulkopuolella harmaatukkainen nainen myy hedelmiä
pyörillä kulkevasta kojusta. Panen neljä mandariinia pussiin ja
kysyn, paljonko ne maksavat.
Nainen vastaa, että kaksi yuania eli noin 30 senttiä. Kaivan taskustani kaksi ryppyistä seteliä ja
vitsailen, että onpa kallista. Nainen purskahtaa nauruun, ottaa
korista yhden ylimääräisen hedelmän ja panee sen pussiini.
Kun kävelen mäkeä alas kohti bussipysäkkiä, harmaankirjava
pikkulintu sirkuttaa puunoksalla.
Kuorin yhden mandariineista ja
työnnän muutaman lohkon suuhuni. Ne maistuvat paremmalta
kuin mikään koskaan.
37
Vanhan työväenliikkeen lauluja
Virittäydy vappuun! Duo Ari
Numminen & Hannu Kella.
Uuden levyn julkaisukeikka.
La 27.4. klo 19, alk. 13/9 ?. Liput:
(09) 310 12000 ja Lippupalvelu.
Stoa, Turunlinnantie 1, stoa.?
Teatteri Venus:
A GOOD SIGN
DRÖMTID - RITUAALI
Alternative Audiovisual Event
11.¬14.4.2013, vapaa pääsy
AAVE-festivaali ylpeänä esittää monipuolisen kattauksen audiovisuaalisen
ilmaisun lajeja, elokuvaherkkuja, mediataidetta, live-esityksiä, työpajoja ja
keskustelutilaisuuksia.
Katso ohjelmisto www.aavefestival.org
Ala-Malmin tori 1, malmitalo.?
6.3.-9.6.2013
PER MANING /
VALOKUVIA JA
VIDEOTEOKSIA
1983-2012 /
6.3.-19.5.2013
VÄISKI VEMMELSÄÄRI
JA KUMPPANIT /
JOKAINEN KUVA ON OMAKUVA /
Seminaari ihmisen ja eläimen
suhteesta tieteen ja taiteen
näkökulmasta 3.4.2013
TI, TO, PE 11-18, KE 11-20, LA, SU 11-17
AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA
PUH. (09) 8165 7512 WWW.EMMA.MUSEUM
KAMPISTA BUSSIT 106 JA 110
trance-mask performance
22.3.-29.4.2013
TICKETS 22/18e
p. 611003
www.piletti.fi
www.universum.fi
KULTTUURI
3 / 2013
39
Topi Laiti
JOKAISELLA NOIDALLA ON OMA KISSA.
Teatteriohjaaja Heidi Räsänen vei Jacksonkissansa päiväkävelylle. Räsäsen ohjaamaa
taikuutta voi nähdä Helsingin Korjaamolla.
Vallan mainio silmänkääntötemppu
Rankoista aiheista tunnettu
teatteriohjaaja
Heidi Räsänen
teki kepeän romanttisen komedian. Voiko se olla
totta?
T
on
viihdettä.
Appelsiinitemppu
ja kuinka
se tehdään
-näytelmä
ei ole tyypillinen Heidi Räsäsen ohjaus:
se on hauska ja viettelevä rakkaustarina. Räsänen kun tunnetaan Leipäjonoballadista, jossa
käsiteltiin köyhyyttä, koulusurmista kertovasta Vihan Veli -näytelmästä, ja Seinäjoen teatterin
Puhdistus-versiosta. Mutta voi
Appelsiinitempussakin nähdä poliittisuutta. Se nimittäin pohtii
vallankäyttöä.
Kyse on yhdysvaltalaisesta, Rinne Grof?n kirjoittamasta
Orange Lemon Egg Canary -näytelmästä, jota ohjaaja Johanna
Freundlich teki Korjaamo-teatterille. Sitten Freundlich tulikin raskaaksi ja soitti luottokollegalleen
Räsäselle, haluaisiko tämä tehdä
Appelsiinitempun loppuun yhteistyössä.
?Totta kai?, Räsänen sanoo
vastanneensa. Ja tässä sitä ollaan, keskellä taikatemppuja ja
kihelmöivää rakkaustarinaa.
ÄMÄ
Freundlich ja Räsänen tutustuivat Helsingin Kellariteatterissa vuonna 1995. Molemmat ovat
siitä lähtien tehneet teatteria ja
haaveissa on joskus johtaa yhdessä teatteria.
Freundlichin ja Räsäsen lisäksi Appelsiinitempun kolmas tärkeä
tekijä on Tatu Tyni, joka vastaa
näytelmän illuusioista.
Tapaamme Korjaamon kahvilassa kaksi päivää ennen ensi-iltaa. Räsänen on väsynyt.
?Onneksi minulla on 20 vuoden ammattikokemus, pystyy katsomaan stressiä ulkopuoleltakin.
En valita, on kiva tulla töihin.?
R Ä S Ä S E N aiempien ohjausten
kuvillaan tarkastelevan vierasta
ja arvaamatonta elämässä. Siitä
Appelsiinitempussakin on kyse.
?Tunnistan omani puoleensavetävästä omituisuudesta, jota
usein sanon burleskiksi. Burleskilla on pirun vaikea kaiku sellaisenaan, kun en tarkoita cocktaillasin alastomia naisia vaan
aiheen ja tyylin risteytystä.?
Appelsiinitempussa risteää rakkaus ja magiikka. Yksi taustatekijä rakkaustarinan tekoon oli ehkä
sekin, että Räsänen meni kuukausi sitten naimisiin. ?Tai syrjivästi:
rekisteröin parisuhteeni.?
?Se oli aivan loistava temppu,
se että sellainen vaalea amatsonikaunotar kaataa Ilkka Kanervan, jolla on tietty symbolinen arvo?, Räsänen intoutuu. Puhumme
tietenkin Noora Karmasta, mentalistista, joka Linnan juhlien
jatkoilla esitti muutaman taikatempun, sitten hypnotisoi Ilkka
Kanervan ja kaatoi tämän sormen
heilautuksella.
?Karmaa syytettiin huijariksi. Tehtäisiinkö näin, jos tempun
olisi tehnyt mies? On vaarallista,
kun pitkä amatsoni vie vallan.?
Taikuuden maailmaan on
ajettu sisään oppipoikaperinteen
kautta. Historiassa naisten tekemät taikatemput on tuomittu
noituudeksi.
?Taikurin ammattihan on ottaa asiat valtaan. Milloin sen roolin voi ottaa joku nainen??
avaa, a
t
s
i
o
l
i
e
?Ol
n vaal
e
n
i
a
l
l
että se nikaunotar
o
amats aa Ilkka
kaat an.?
v
Kaner
viehättänyt minua jo lapsuudesta saakka. Ensimmäisiä esiintymisen kokemuksia oli kun lapsena yöllä
esitin ystävälle, kuinka muutuin
Samarin-pussin avulla ihmissudeksi ja söin palavan kynttilän?,
Räsänen nauraa. ?Kyse on siitä,
että toinen tietää, että toinen voi
huijata sinua. Kyse on mielenkiksautuksesta, se on kiinnostanut
minua jo nuoresta.?
? TA I K U U S O N
tulla huijatuksi, näytelmässä sanotaan.
Kun kädestäennustaja tarttuu käteen ja alkaa ladella näkemäänsä
tulevaisuutta, ei kättä halua vetää pois, vaikkei kerrottu miellyttäisikään.
?Kaikki rakastavat tulla puijatuiksi?, Räsänen toistaa.
Taikuus on miesten maailma,
ainakin perinteisesti.
K A I K K I H A L U A V AT
Räsänen puhuu siitä, miten
joku saadaan uskomaan pienillä
eleillä jotain yliluonnollista. Tai
luonnollista, mutta toisin kuin
asia todellisuudessa on.
?Samahan se on teatterissa.
Että katsojalle antaa mahdollisuuden hurmioitua.?
Yksi esikuva Räsäselle on Derren Brown, brittiläinen taikuri ja
mentalisti, jonka televisio-ohjelma Hallitsen mieltäsi ? Derren
Brown on nähty Suomessakin.
?Mielenhallinnan maailma on
jännä. Ohjaaminen on toki osittain johdattelua. Olen kiinnostunut roolihenkilöiden syntymisestä, ja niihin tutustuminen on
minulle eräänlaista mentalistin
työtä. Käytän työkalunani henkilöhaastattelua, jossa vastavuoroisuus henkilöhahmon ja minun
välillä on kuuntelemista.?
Työskennellessään Räsänen
käyttää hyväkseen vaistojaan,
elekielen lukemista ja sellaisia
neurolingvistisen ohjelmoinnin
perusteista ammentavia menetelmiä kuin myönteisen palautteen kautta vahvistamista, valmistautumista ja rentoutumista.
?Pidän taianomaisen tunteesta, joka työskennellessä parhaillaan voi olla. Ilmassa on salaperäisyyttä, jota ei tarvitse aina
selittää.?
I N S P I R A AT I O K S E E N Räsänen
sanoo Woody Allenin, painajaiset ja kauneuden. ?Tai kauhu ja
huumori. Ammennan aina jollain
tasolla kauhusta, siellä on paljon
arkkityyppejä ja psykologisia tiloja, jotka ovat kaikille yhteisiä.?
Räsänen selittää, että kauhun
viehätys tulee lapsuuden ajatuksista: kun ymmärsi oman kuole-
vaisuutensa ja kysymyksen siitä,
mitä on ääretön.
?Kaikilla on niitä valveillaolon
mustia hetkiä, kauhun tunteita
elämästä?, Räsänen sanoo.
? M I N U A K I I N N O S TA A , miten
päästä jonkun hajuiseen ja tuntuiseen maailmaan.?
Räsänen käsikirjoitti yhdessä tanssitaiteilija Jyrki Karttusen
kanssa teoksen Jeminan monta
elämää, joka palkittiin maaliskuussa Thalia-gaalassa vuoden
2012 teatteritekona. Siinä Karttunen yhdistää tanssia stand upiin.
Henkilöhahmoissa Karttunen käsittelee naiskuvaa pornogra?sen
kuvaston kautta. Räsänen henkilöohjasi Karttuselle eri hahmoja.
?Hyvissä hahmoissa on aina
tunnistettavia yksityiskohtia ja
omia kokemuksia.?
?Mutta en tee queeria vaan
mun maailmankuvaa, joka on kai
vähän outo. Siihen liittyy kaikki
yleisinhimilliset asiat. En mä nyt
ala mitään pelkkää drag-esitystä
tekemään, kun voi tehdä jotain,
joka ylittää sukupuolen ja iän?,
Räsänen sanoo.
?Mutta nyt mun täytyy mennä harjoituksiin, eilen oli vähän
draamaa, kun yksi näyttelijä joutui käymään sairaalassa. Näytelmässä ammutaan luoti, ja se kohtaus meni eilen vähän mönkään.
Ei mitään vakavaa.?
Hannele Huhtala
Appelsiinitemppu ja kuinka se tehdään Helsingin Korjaamolla 5.5.
asti, syksyllä 2013 lisää esityksiä
Helsingissä, Lappeenrannassa ja
Lahdessa.
40
3 / 2013
NÄYTTELYT
KULTTUURITANTTA
Ksdf
Kirjoittaja
opiskelee ohjaajaksi Teatterikorkeakoulussa. Hän vuorotelee tällä kolumnipaikalla poppari Olavi Uusivirran kanssa.
Taidekoulun kulisseissa
K U N T E AT T E R I K O R K E A K O U L U N , Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian yhdistävän Taideyliopiston perustamista valmisteltiin, en missään
vaiheessa, vaikka asia kosketti minua Teatterikorkeakoulun opiskelijana, osallistunut keskusteluun. Olin
kiireinen ja ehkä laiskakin. Takerruin lentävään lauseeseen: ?Mikään ei muutu, mutta rahaa tulee lisää.?
Eräänä perjantaina jokin silti muuttui. Pääsin koulusta viideltä. Lähdin pitkän ja hikisen päivän jälkeen
kauppaan ostamaan kaljaa. Tämän jälkeen aioin palata koululle saunomaan. Koulun sauna on yksi harvoja opiskelijaelämän mukavuuksia.
alkaa pienestä helsinkiläisestä liikehuoneistosta, joka
muuttuu galleriaksi. Nimensä se saa pariisilaisen Hippolyte Bayardin mukaan. Bayardia pidetään valokuvan
keksijänä ja ensimmäisenä valok
kuvataiteilijana.
k
Mainosgraa?kot Erja Hannula ja Jorma Hinkka kiinnostuin
vat valokuvagalleria Hippolyten
v
n
näyttelyistä. Pian Hinkka suunn
nitteli niihin julisteita. Teoksia
hankittiin avioparin kotiin.
h
Kolmen vuosikymmenen valinnat muodostavat merkittävän
l
yksityiskokoelman, joka on nyt
y
e
esillä Suomen valokuvataiteen
m
museossa. Sen kylkeen on julkaistu kokoelmaa käsittelevä Vak
l
lokuva taiteeksi -kirja.
T
ARINA
kautta voi nähdä, kuink suomalainen valokuva murka
tautui ulos taiteen marginaalista.
t
Tekijöistä tuli taiteen täysivaltaiT
s
sia vaikuttajia.
Ulottuvuutta kokoelmalle antavat kansainväliset nimet, kuten
t
Édouard Boubat, Henri CartierÉ
Bresson tai William Klein. HistoB
riallista painoarvoa on esimerr
kiksi Edith Södergranin Runoilijan
k
o
omakuvassa.
Kirjassa saa selityksensä sen
TEOSTEN
KUVA
MUSTAN TAITEEN LAPSET.
Éduard Boubat, Paris, 1952, Suomen valokuvataiteen museo,
Hannula & Hinkka -kokoelma.
kustantajan, Mustan taiteen, nimi. Alan uranuurtaja I. K. Inha
kiteytti vuonna 1908: ?Valokuva,
tuo musta taide, on merkillisin
uuden ajan keksinnöistä.?
on omalakinen
esitysmedia, kuten museonjohtaja Elina Heikka kirjassa kirjoittaa.
Sen sijaan monimuotoinen postmodernismi oli myös kirjaa hajottava, hän muistuttaa.
Mitä itse mustan arvoituksellisuuteen tulee levottoman ja kirjavan kuvamaailman ympäristössä, siitä saa vihiä t?ekkiläisen Jan
Saudekin osittain värillisillä naisen kasvoilla.
Vedostamisen ja painokuvan toistossa musta harmaan
sävyineen on ilmaisun kieltä,
joka vaatii vaivannäköä. Mustalla tavoiteltavaa syvyyttä voi
verrata avaruuteen sinitaivaan
tuolla puolen, jonka vain muuVA L O K U VA K I R J A
KUVA
edessäni jonottavat ihmiset käännytettiin pois, koska heillä ei ollut nimeä listassa. He
kaikki olivat Taideyliopiston opiskelijoita. Erästä vanhempaa opettajaa ei päästetty hakemaan edes talvitakkiaan koulun naulakosta, jonne hän oli unohtanut
sen työpäivän päätteeksi. Valehtelin olevani eräs toinen opiskelija ja pääsin sisään.
Bileisiin oli budjetoitu niin paljon rahaa, että koulun sisätorille oli rakennettu bileitä varten uusi keittiö. Siinä oli hanakin, mutta siitä ei tullut vettä. Vaikka teemana oli kotibileet, tunnelma ei ollut kodikas.
Ihmiset seisoskelivat vaivaantuneina ja levottomina
kulissikeittiössä ja söivät sipsejä. Oli vaikea uskoa että ne olivat ilmaisia, kaikki näytti niin kalliilta.
KOULUN OV ELL A
maatessani torin perällä
punaisilla samettityynyillä kattokruunun alla, luulin
näkeväni kangastuksen.
Baaritiskin viereen oli rakennettu bileitä varten
upouudesta laudasta massiivinen kulissisauna. Se
oli suurempi kuin sauna, johon en koskaan päässyt.
Joku istui yksin ylimmällä lauteella, kalja kädessään.
Paikka jossa opiskelin, jossa saattoi vapaasti syödä ja peseytyä, oli yhdessä illassa muuttunut ulkoa
palkatulla työvoimalla valvotuksi rahan kulissiksi,
jossa yksinäiset ihmiset piileskelevät tekaistulla henkilöllisyydellä. Ja minkään ei pitänyt muuttua.
tama ihminen on toistaiseksi
kokenut.
pysäyttäminen kuvaksi, jota voi tarkastella
kaikessa rauhassa yhä uudelleen,
oli hämmästyttävää Bayardin Pariisissa. Hämmästyttävää se on
edelleen valokuvauksen arkipäiväistymisestä ja teknisistä mullistuksista huolimatta.
Jorma Purasen värivedos toistuu Valokuva taiteeksi -kirjan aukeamalla niin sykähdyttävästi,
että menen katsomaan sen näyttelyyn.
TODELLISUUDEN
Börje Skruf
Hannula & Hinkka -kokoelma 21.4.
asti Suomen valokuvataiteen museossa Helsingin Kaapelitehtaalla.
Valokuva taiteeksi. Hannula &
Hinkka -kokoelma. Musta Taide,
Suomen valokuvataiteen museo
2013. 209 s.
Teoskuva: Stillkuva videoteoksesta Pupu
kulkuni esti järjestyksenvalvoja. Hän ei aikonut päästää minua rakennukseen. Tajusin että TeaKin tiloissa oli puolen tunnin
kuluttua alkamassa vastaperustetun Taideyliopiston avajaisbileet.
En ollut tajunnut ilmoittautua niihin, koska se tapahtui vastaamalla omituiseen sähköpostiin, jonka
otsikko oli ?Kotibileet?. Minä halusin vain saunaan.
Sanoin ovella bostailevalle pokelle: ?Mä oon tän koulun opiskelija.?
Poke seisoi leveässä haara-asennossa ja pudisteli
päätään. ?Mä olen menossa opiskelijoiden tiloihin.?
Poken silmät laajenivat hämmästyksestä, ikään kuin
olisin paljastanut salakapakan olemassaolon. Hän
katsoi kaveriaan kysyvästi. Kaveri pudisti päätään.
Karkasin hissille ilman lupaa.
Päästyäni saunalle, minulle kerrottiin etten pääse
sinne, koska bileiden takia opiskelijoiden tilat tyhjennetään. Mistä lähtien opiskelijat eivät saa peseytyä
omassa koulussaan! Lähdin vihaisena kotiin. Suihkutellessani kotona raivoni yltyi. Päätin lähteä bileisiin.
K O U L U L L E P A L AT E S S A N I
M
Musta,
m
maaginen
v
valokuva
M YÖ H E M M I N I L L A L L A ,
Ruusu Haarla
Tuomiopäivä
T Y Ö S K E N T E LY N I
perustuu
performatiiviseen ja keholliseen
videotaiteeseen, jota yhdistän
installaatioihin. Turun taidemuseon Studiossa esillä oleva näyttelyni Tuomiopäivä kuvaa yksilön
kamppailua masennuksen, häpeän, yksinäisyyden, ahdistuksen ja
tylsyyden kanssa. Pyrin teoksissani muuttamaan nämä psyykkiset
tuntemukset fyysisiksi, näkyviksi
ja konkreettisiksi.
Yhteiskunnan luomat paineet,
odotukset ja käyttäytymismallit
sekä negatiivisiksi koettujen tuntemusten tukahduttaminen roolien ja kulissien taakse, näkyvät
teoksissani yksilön turhautumisena, vieraantumisena ja eksymisenä. Tuomiopäivänä ihminen joutuu
kohtaamaan itsensä viimeisellä
hetkellä omana itsenään, riisuttuna kaikista rooleista. Teoksissani
on läsnä samanaikaisesti sekä arjen ankeus ja kaavamaisuus että
sen koomisuus.
Luomani kuvajaiset leikittelevät kauhulla, mutta toteutuksen
arkisuus tuo kokonaisuuden lähemmäksi jokapäiväistä kokemusmaailmaa. Teoskokonaisuus koostuu
kuudesta videoteoksesta ja Studiotilaa hallitsevasta installaatiosta.
Riina Palmqvist
Tuomiopäivä, 22.3.?28.4. Turun
taidemuseon Studiossa, ti?pe
11?19, la?su 11?17.
RUUMIINKULTTUURI
3 / 2013
41
Vakava sopii nukeille
on
pimeä. Pieni kohdevalo suuntautuu hahmoon
verhon takana. Tihrustelun
jälkeen hahmo pelkistyy nukeksi, joka esittää äidin sisällä liikkuvaa sikiötä.
Taustalla lapsen ääni kertoo
miten kohtu oli pakko hylätä kun
tila kävi ahtaaksi. Ääni jatkaa,
että kymmenen vuotta myöhemmin seuraavakin koti oli pakko
jättää, kun oli paettava sotaa.
Turun taideakatemian opiskelijoiden Teatteri Qo:n Kuin kala
kuivalla maalla kertoo turvapaikan hakemisesta pienen pojan
näkökulmasta.
Lapsen kokemus asetetaan
rakenteita vastaan, kun näyttämölle marssitetaan kolme tarmokasta virkanaista. Näyttelijät nostelevat tutkittavien henkilöiden
N
ÄY T TÄ M Ö
mappeja ongensiimoista ja esittävät miimisin ja musiikillisin keinoin maahanmuuttoviranomaisten vieraantunutta näkökulmaa.
Virkanaiset ohjaavat yhdessä
10-vuotiasta lasta esittävää nukkea samalla kun puuhastelevat
huolehtien sen ympärillä. Syntyy
vaikutelma, että todellista lasta
kohdellaan kuin nukkea.
den elementtien symboliikka on
harkittua.
Poliittisesta lähtökohdastaan
huolimatta esitys kokonaisuutena painottaa buddhalaista tulkintaa elämästä kärsimyksenä ja
kuolemasta vapautuksena. Tarinassa ei voiteta vihollista, vaan
lähinnä päästään piinasta.
NUKKETEATTERIN
PÄÄKAUPUNKI. Aikuisia houkutellaan Turussa nukketeatterin pariin
kunnianhimoisella sovituksella Shakespearen
Myrskystä.
erityisen
hyvin vakavien ja tunnepitoisten
aiheiden käsittelyyn. Herkkää, ei
herkistelevää.
N U K E T S O V E LT U V AT
ajankohtainen esimerkki nukke- ja esineteatterin noususta on Kansallisteatterissa
pyörivä Perhosia askelten alla.
Anne Rautiaisen ohjaama teos
perustuu ranskalaisen Jean Cagnardin tarinaan, jossa tiibetiläinen poika ja mies pakenevat miehittäjävallan sortoa vuorten yli.
Matkalla he kohtaavat jakkihärän, muita pakenevia lapsia,
kylmää ja uupumusta.
Palavien minitikkaiden, varjoteatterina kuvatun jakin ja muiTOINEN
tuomas Rantanen
Teatteri Qo:n Kala kuivalla maalla
keikkailee toukokuussa muun muassa Turussa & Imatralla. Lisätiedustelut & tilaukset teatteri.qo@
gmail.com
Perhosia askelten alla -näytelmä
Suomen Kansallisteatterissa 15.5.
asti.
NÄE MYRSKY
& RAKASTU
T U R K U L A I N E N nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhönen sai
hiukan hullun idean: tehdä nukketeatteria klassikkonäytelmästä. William Shakespearen Myrsky
voisi olla sopiva, hän pohti.
Turkulaisessa nukketeatteriskenessä oli jo vuosia pöhissyt mukavasti. Pienten ryhmien esityksiä
oli säännöllisesti, mutta yleisö ei
aina löytänyt niitä. Nyt laitettaisiin kaikki munat samaan koriin.
S Y N T Y I 50 hengen katsomolle
NUKKEJA
& IHMISIÄ.
Tiibetiläisten toisinajattelijoiden
kohtalo on kuin elämä itse: yhtä
kärsimystä.
esitettävä Myrsky, jossa lavalla
on kymmenen nukkehahmoa ja
kymmenen ihmistä. Esitys kokosi yhteen alueen nukketeatteriväkeä.
?Minulle projektin tärkein
asia on hulluus, överiys ja miele-
tön ryhmähenki. Meillä oli tarve
näyttää kyntemme?, esityksen
dramatisoinut ja ohjannut Pöyhönen kertoo.
Tarina on iätön. Se kertoo tytön kasvusta ja isän luopumisesta, kun tyttären on aika lähteä.
Kevään näytökset on myyty
loppuun, mutta tekijät yrittävät
järjestää lisänäytöksiä.
P Ö Y H Ö N E N valmistelee 2. tou-
kokuuta ensi-iltaan tulevaa Müna-nimistä lastennäytelmää. Kesällä Kustavissa saa ensi-iltansa
nukketeatterinäytelmä Volter
Kilven teoksesta Alastalon salissa,
jossa Pöyhönen esiintyy.
Pöhinä jatkuu.
Laura Rantanen
Turun Tehdas-teatterin Myrsky. 21.4. asti. Esityksen ikäräja
12 vuotta aikuisen seurassa.
22.3. ? 3.11.
2013
TURKU
Turun AMK:n Taideakatemian
kuvataiteen koulutusohjelma
WWW.VA L M I S T U VAT
2 0 1 3 .BLOGSPOT.FI
3 / 2013
42
RUUMIINKULTTUURI
Kustaan perässä
Pankkiiri Björn Wahlroos herättää kiivaita tunteita näyttämöllä & todellisuudessa.
Tapio Vanhatalo/Helsingin Kaupunginteatteri
I L L A Teaternissa
sai maaliskuussa ensi-iltansa
toimittaja
Timo Harakan ja käsikirjoittaja Antti Karumon Kungen-näytelmä, joka
kertoo Björn Wahlroosista. Esitys
sijoittuu Wahlroosin Åminnen
kartanossa vuonna 2007 järjestämiin tupaantulijaisiin ja pureutuu pankkiirin mielenmaisemaan.
Näyttämöllä Wahlroosilla on palava halu saada kansainvälistä
tunnustusta ja nousta suurmiesten joukkoon.
L
HUOMIONKIPEÄ. Lilla
Teaternin Björn Wahlroos
(Carl-Kristian Rundman)
haluaa tulla muistetuksi.
Törmäsin äskettäin väitteeseen,
että Wahlroos on jo tyydyttänyt
kunnianhimonsa. Rahaa ja valtaa hänellä on. Miksi Wahlroos
yhä haluaa puuttua yhteiskunnan asioihin?
Timo Harakka: ?Niin, mikä siinä ihmisessä hiertää ja selittää
loputtomat provokaatiot? Mikä
selittää, että hän haluaa kirjoittaa kirjan ja vielä englanniksi?
Kun häneltä syntymäpäivähaastattelussa kysytään, mitä haluaisit vielä saavuttaa, hän toteaa,
että? Miten se meni Antti??
Antti Karumo: ??Elämän tarkoitus on kuitenkin se, että elämässä on hauskaa. Elämä on
ainutlaatuinen elämys.? Hän
toistaa sitä etuoikeutetun asemaansa, korostaa sitä, että kokee olevansa etuoikeutettu. Silti
se kuulostaa vähän selitykseltä.
Se haastattelu paljastaa, että jokin mahdollisesti närästää. Jokin
toteutumaton on siellä alla.?
Wahlroosin asema Suomessa on kiinnostava. Hänellä on
lukuisten kytkösten kautta paljon valtaa, mutta ei mitään ha-
lua paikoille, joissa tulee vastuu
mukana. Hänellä on vain muutamia hallituspaikkoja.
TH: ?Siitä tulee se demokratian halveksunta, kun Wahlroosin
ei koskaan tarvitse hankkia sitä
lupaa kansalta.?
?Jos ajattelee Björnin isää
Buntta Wahlroosia, niin sillä oli
samanlainen rooli kuin Björnillä
tuossa sun analyysissa. Buntta
oli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä sellainen
napamies, jota poliitikot eivät
saaneet edes vakavan alkoholiongelman nojalla erotettua. Hän
oli kaiken demokraattisen päätöksenteon yläpuolella samalla
tavalla kuin poikansa.?
AK: ?Näytelmässä on kyse mitä-jos-leikistä. Ja tämä leikki on
sitten pelkkää provokaatiota. Eihän Wahlroosin hahmo tosissaan
halua ottaa vastuuta missään
vaiheessa.?
TH: ?Mulle valkeni vasta kun
luin Ruotsissa kirjoitettuja Wahlroos-henkilökuvia, että hän on
täysin suomenruotsalaisen eliitin tuote. Yksi siitä verkostosta ja
veljeskunnasta, joka tukee toinen
toisiaan. Ehkä hänen provokaationsa tähtäävät päinvastaiseen
imagoon, että hän näyttäisi riippumattomalta.?
toinen avainhenkilö on Wahlroosin taistolaisaikojen ystävä Leif Salmén. Ystävysten tiet erosivat opiskeluvuosien
jälkeen ja herrat ajautuivat maailmankatsomuksiltaan hyvin
etäälle toisistaan. Salmén oli pitkään muun muassa A-studion toimittajana ja hänet muistetaan
tiukkana vaalipaneelien vetäjänä.
Kungenissa Wahlroos kutsuu vanhan toverinsa mukaan tupaantulijaisiinsa.
N ÄY T E L M Ä N
VOIMA SUOSITTELEE
Voima
a valitsee suosit
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 15.4. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
HOMANEN?POUSSU?SÖDÖ?ZORIN
NÄYTTÄMÖLLÄ
17.4.?12.5.
Turku, Jo-Jo Teatteri
Kemiöläisen kuvataiteilijan Tiiti Mendelinin
akvarelleissa esiintyvät niin sirkushahmot, ballerinat kuin eroottiset enkelitkin, ja
teoksissa näkyy myös vahvasti kiinnostus
alkuperäiskansoja kohtaan. Näyttely on osa
Salon taiteilijaseuran 45-vuotisnäyttelyä.
21.4. asti
Porvoo, Taidehalli
Jyrki Poussu yhdistää teoksissaan kolmiuloitteista muotoa &
väri-ilmaisua. Kari Södön veistosten luonne on koottavuudessaan & palapelimäisyydessään
vahvasti leikkisä niin muodollisesti kuin sisällöllisestikin.
Petroskoilainen Vladimir Zorin
yhdistelee mielellään luonnonmateriaalia ihmisen luomiin
materiaaleihin, esimerkiksi kirkkaaseen muoviin. Pekka Homasen Teos-sarja sai alkunsa New
Yorkin tapahtumista 11.9.2001.
MIKSI SAARA NAUROI
13.4.?2.6.
Salon taidemuseon Veturitalli
www.jo-joteatteri.com
ASU ON VAPAA
19.4.?26.5.
Helsinki, Annatalo
Kevätnäyttelyssä Annantalon
oppilaat pohtivat pukeutumiä
sen viestejä & taiteen yhteyksiä
muotiin. Kävijät kutsutaan
myös näyttelyn työpajatilaan,
jossa voi toteuttaa omia muotiideoita, testata tyylitajua &
kokeilla catwalkilla oloa.
Jo-Jo Teatterin ensi-illassa vahvat naiset
saavat äänen: ?Kaikki te minun tarinani
tiedätte. Ei siinä ole edes mitään tarinaa.
Olette kirjanne lukeneet. Koko maailmahan tietää, miksi Saara nauroi. Onko
kukaan kysynyt minulta, miksi Saara
nauroi? Ei tietenkään.?
FAUX
11,. 14., 18. & 21.4.
Helsinki, Mediakeskus
Lume
Nykytanssiteos rakentuu tanssijoiden & keino-osien varaan. Koreogra?a & puvustus pureutuvat kysymykseen, miten virtuaalitodellisuus &
elektroniikka voivat tulevaisuudessa
toimia sosiaalisen kanssakäymisen sanattoman & kinesteettisen
elekielen rinnalla. Koreogra?a on
Alpo Aaltokosken, joka on myös yksi
kuudesta tanssijasta.
ALAN ? KAUKASIAN LUMO
kiertue 11.?21.4.
www.venajaseura.com/node/2904
Kaukasialainen tanssiryhmä Alan hurmasi suomalaiset kiertueellaan jo vuonna 2008. Ryhmän ohjelmistossa yhdistyvät
viehkeys & rajuus, vauhti ja tunnelmointi. Naisten tanssi on
lyyristä ja herkkää, olemus kuin vuorikauriilla. Miehet taas
ovat sotureita, täynnä vauhtia & voimaa.
3 / 2013
Näytelmässä Wahlroos ve- Walhroos on ihminen. Hän on jotää entisen ystävänsä Salménin ko ali-ihminen, joka pitäisi poismukaan soppaan ja väittää, että taa maailmasta. Tai sitten hän on
?hei, sä olet yksi meistä?. Onko yli-ihminen ja niin suurenmoinen,
kyse katkeruudesta, että Wahl- että sitä ei voida laittaa samalle
roos haluaa saada ystävänsä ta- tasolle kuin muita kuolevaisia.?
kaisin ankkalammikkoon?
Liittyykö ääriasetelma WahlAK: ?Täähän on tavallaan ta- roosin provokaatioihin?
AK: ?Liittyy. Eihän Wahlroos
rina ystävyydestä. Meillä oli alkuvaiheessa hypoteesi, että he ole missään dialogissa koskaan
voisivat pelastaa maailman, jos kenenkään kanssa. Hän tulee itse
he vain voisivat. Kumpikaan ei valitsemanaan ajankohtana, kertule poteroistaan vastaan vaan too jotain ja poistuu paikalta. Tälmieluummin pitää kiinni omasta lä on pakko olla jotain tekemistä
hovistaan ja omista kannattajis- hänen minäkuvansa kanssa.?
taan. Näytelmä on kuva heidän
TH: ?Se on monarkin yksinoisukupolvestaan??
keus.?
TH: ?Mikä määrä tuhlattua
Onko ?kuninkaan? rooli se,
älyä, lahjakkuutta ja sitten myö- jonka Wahlroos haluaa? Aristohemmin saavutettuja resursse- kraatti on perinteisesti resursja.?
sien vuoksi ollut se, joka pystyy
Eli Salménin idealismi yhdis- haastamaan monarkin. Sitähän
tettynä Wahlroosin resurssei- Wahlroos nyt edustaa.
hin?
TH: ?Tämä on Kustaa III:n dilemma. Hän tekisi vallankumoukTH: ?Teoriassa se toimii!?
AK: ?Senhän pitäis pelastaa sen puhdistamalla aristokratian,
joka oli kaapanmaailma! Mutta
nut kuninkaalta
näytelmä kertoo,
yksinvallan. Mutmillaisia he ovat.
ta jos haluaa tulLopputulos
on
n
o
s
o
o
pannukakku.?
la historiallisesti
r
l
?Wah omenmuistetuksi, silsu
V A I K K A suomentäysin en eliitin loin on pakko olkielisessä medila kuningas. On
salais
assa Kungen sai ruot
pakko tehdä isot
?
.
tuote
osakseen kritiikkiä,
siirrot. Pakko olla
on Lilla Teatternin
jotain enemmän.
katsomoissa riittäWahlroosilla on
nyt ensi-illasta lähArmfeltin kartatien väkeä. Kritiikki liittyi tapaan, no. Hän kuuluu kartanonomistajolla Walhroos näyttäytyy lavalla: jiin ja aatelisiin, vaikkei hänellä
harmittomana.
ole ritarihuoneella vaakunaa.?
?Yhtäkkiä pienuus käy ilmi
Mikä siinä on, että Wahlroos
globaalissa mittakaavassa. Maaherättää niin paljon tunteita?
AK: ?Haluaisin painottaa, että ilman ?nanssikeskukset eivät
Wahlroos on kiehtova henkilö, ei- ole kuulleetkaan hänestä ? niinkä draamaa olisi voinut kirjoittaa pä yksikään kaupallinen angloilman tätä asiaa. Vain sitä kautta amerikkalainen ei julkaise hänen
tekstissä pääsee hänen näkökul- kirjaansa. Kirjaa, joka on myyntimenestys vain hänen omassa
maansa. Se on ehto.?
TH: ?Jos Wahlroos on jonkin pienessä ruhtinaskunnassaan.?
sortin ikoni, meidän tehtävä on
yrittää tehdä siitä ihminen. Mitä
Jari Hanska
sen päässä liikkuu, mitkä on sen
haaveet, unelmat, pettymykset Kungen 11.5. asti Helsingin Lilla Teaja tavoitteet. Jotkut ei pysty vas- ternissa.
taanottamaan sitä ajatusta, että
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?.
HELSINKI. Vaasankatu, maaliskuu 2013.
43
-TANSSIFESTIVAALI
LAPSILLE JA NUORILLE
22.?28.4.2013
TANSSITEATTERI HURJARUUTH, Kaapelitehdas, www.hurjaruuth.fi, 09 565 7250, Lippupalvelu
LA BANDA SONORA. KOREOGRAFIA ANANDAH KONONEN. KUVA MIRKA KLEEMOLA
RUUMIINKULTTUURI
d????????? ????? ???????? ?? ???????
Tanssin Viikot
Vantaalla 16.-29.4.
D???????????? d?????? ???? ????????? ?? '????
<????????????? d?????? ?????? ????? ?? ????? D??????
d?????????????? ^????? ????? ????????? d????????? ?????
s??? Z?????????? ????? ????????? s???????
...ja paljon muuta.
YDQWDD ¿ WDQVVLQYLLNRW
MlUM 9DQWDDQ NDXSXQJLQ NXOWWXXULSDOYHOXW
3 / 2013
44
MUSIIKKI
Melun kuningatar
Sonic Youthin Kim Gordonia kiinnostaa miesten välinen bondailu.
IKUISESTI USKOTTAVA.
Kulttilaulaja Kim Gordon
metelöi uuden Body/Headbändin kanssa.
I I N Ä H Ä N nyt on.
rin kera hän metelöi viime kesänä
Kymmenet uteliaat myös Helsingissä.
silmäparit tuijottavat kun Kim Gordon, G O R D O N K E R T O O keikkailevantuo taiderockin va- sa kitaristi Bill Nacen kanssa pekavanaamainen ylipapitar, istuu- rustamansa Body/Head-duon
tuu oslolaisen baarin nojatuoliin kanssa.
drinkki kädessään.
?Body/Head on biisipohjaista
Hän näyttää koulutyttömäi- improvisointia. Meillä on kaksi
sessä kauluspaita-kellohame- sähkökitaraa, joiden päälle lauyhdistelmässä niin katu-uskot- sun vokaaleja?, hän selittää.
?Nyt minulla on myös enemtavalta, että on vaikea uskoa
hänen täyttävän huhtikuussa 60 män aikaa kuvataiteelle.?
vuotta.
Gordon on maaLegendaarilannut esimerkiksen Sonic Youth
si tuntemattomia on
s
s
i
k
-yhtyeen basistinoisebändien
c
?Ro
, en
a
t
s
laulaja suhtautuu
nimiä
valkoiselle
a
m
oi
tunnetusti mekyse v , oman pohjalle mustin,
a
kirjaimin.
diaan kylmäkisvallast isuuden valuvin
?Mietin
bänkoisesti, eikä ole
al
yleensä innokas
seksua isesta.? dipaitoja ja niiden
em
ideaa. Monella on
jaarittelemaan
ilmais
julkisesti. Nyt hän
yllään jonkin sellaivaikuttaa onneksi
sen yhtyeen paita,
olevan hyvällä tuulella ja väläyt- jota he eivät ole koskaan kuuntää silloin tällöin jopa yllättävän nelleet. Siitä syntyi ajatus siirtää
hymyn.
vaihtoehtobändien nimet kuvataiHyvä niin, sillä hänet on raa- dekontekstiin ja gallerian seinille.
hattu Norjan By:larm-festivaa- Voisiko taulu olla fanituote??
leille vain näyttämään naamaanM O N E L L E K U U L I J A L L E 1990-lusa ja puhumaan itsestään.
Toissavuonna kuulutettu Gor- vulla suureen maineeseen nousdonin ja yhtyetoveri Thurston sut Sonic Youth oli erilaista kuin
Mooren ero on merkinnyt fani- mikään, mitä he olivat aiemmin
en suruksi myös yli kaksikym- kuulleet. Kokeellinen rockyhtye
menvuotisen uran tehneen So- oli täynnä räjähtävää energiaa,
nic Youthin jäämistä telakalle. ja sen noisekitaroiden täyttämä
Gordon on keskittynyt sittemmin saundi ja osiinsa hajoavat kapyhä kokeellisempiin projekteihin paleet kuulostivat huumaavan
eri kumppanien kanssa. Ikue Mo- jännittäviltä.
S
LEVYT
Susanna Kuparinen, jari tamminen & pertti laesmaa
Kahden Miehen
Galaksi: Um Jepa
Fiasco Records
2013.
K
Kari Ikonen Trio:
B
Bright. Ozella
M
Music 2013.
Avaruusseikkailu 2013
Trio. Nyt!
Kosketinsoittaja Seppo Kantonen ja
lyömäsoittaja Joonas Riippa eivät lähde
toisilleen tuntemattomina avaruusseikkailuunsa. Kuinkahan monta kertaa
minäkin olen kuullut ja nähnyt heidän
soittavan yhdessä? Tämä on kuitenkin
heidän ensimmäinen yhteinen levynsä.
Kaksikko on kuvaillut itse musiikkiaan määritelmällä freebassjazzhoplounge (oho, toi täytyy harjoitella!).
Miehet poraavat, sahaavat, naulaavat
tinaavat ja kolvaavat musiikkinsa vetäväksi jazz-installaatioksi.
Seppo Kantosen muistamme erityisesti UMO:sta. Nyt Kanttori Kantonen urkuilee progemmin Tähtien sota
-meiningillä.
Varsinaista hikirumpalia (Marakatti) Joonas Riippaa kuullaan myös
Verneri Pohjolan Quartetissa, PLOPissa sekä Kannaste?Viinikainen?Riippa-trion riveissä.
Kantonen ja Riippa ovat myös
Mikko Innanen & Inkvisition kokoonpanossa. Ravintola Nyyrikissä Kantonen kertoi, että yksi kappale tällä
levyllä on syntynyt erään yleisössä
olleen henkilön innoittamana.
Teimme yhteisen kotimatkan kaiffarin kanssa Kurvin kulmaan, hän tosin vielä joutui vaihtamaan dösää. (PL)
Pianisti Kari Ikonen on maamme arvostetuimpia jazzmuusikoita. Hänet
tunnetaan parhaiten monikansallisesta Karikko-sekstetistään sekä
yhteistyöstä monien huippuyhtyeiden
ja -muusikoiden kanssa. Säveltäjänä
Ikonen on palkittu Julius Hemphill
Composition Award - (USA) ja Scrivere in Jazz (Italia) -sävellyskilpailuissa.
Nyt Ikonen lähtee uuden trionsa
kanssa hakemaan uutta sointia ja näkökulmaa klassiseen pianotrioon. Tällaisia trioja on ollut maailman sivu, mutta
viimeksi Bill Evansilla oli jotain uutta
tarjottavaa puolivuosisataa sitten.
Ensinnäkin trion täytyy soittaa yhteen kuin unelma. Tämä puoli on kunnossa. Basisti Ara Yaralyan ja rumpali
Markku Ounaskari ovat loistovalintoja trioon. Olen kuullut trioa kahdesti
livenä. Trio soittaa todella verevästi ja
raikkaasti!
Sävellykset ovat lähinnä Ikosen käsialaa. Mukana olevan John
Coltranen sävellyksen Ikonen kertoi
Laulumiehissä Tranen säveltäneen
juuri tälle triolle. Hyvä valinta myös
Tranelta.
Levy julkaistaan 4. huhtikuuta
Koko Jazz Clubilla. Kevään aikana
trio keikkailee paitsi Suomessa myös
muun muassa Lissabonissa, Madridissa ja Bilbaossa. (PL)
Ha
Halme Prospekt:
Pro
Prospektrum.
TU
.
TUM Records 2013.
Ig
Igor Stravisky:
Le Sacre du
pr
printemps.
Pekko Käppi:
t.
Rammat jumalat.
.
Helmi Levyt 2013.
Jazzia & runoja
J
j
Aikansa punkkari
A
kk i
Hepa Halmeen pitkä ja polveileva ura
käynnistyi toden teolla 1970?80-lukujen taitteessa Maukka Perusjätkän
bändissä. Sittemmin hän on soittanut
jos mitäkin musiikkityyliä saksofonilla,
huilulla ja muilla puhaltimilla ? uusimmalla levyllään hän on edennyt portaattoman siirtymän kautta jazziin jota
on ryyditetty runoilla (katso s. 51).
Siirtymä kiukkuisesta punkista jazziin voi tuntua omituiselta,
edustavathan ne lähinnä spektrin
vastakkaisia ääripäitä. Monipuolisuus on kuitenkin ollut Halmeen tavaramerkki kaiken aikaa. Punkkaroidessaan Maukka Perusjätkän kera,
hän työskenteli teatterissa ja oli osa
performanssiryhmää. Lisäksi hän on
kuulunut Fat Beat Soundsystemin ja
Cool Sheiksin kaltaisiin rytmivetoisiin
kokoonpanoihin. Vaikka genret ovat
vaihtuneet, laatu on ollut taattua.
Prospektumilla tyylit poukkoilevat
junnaavista bluesriffeistä ja balkantunnelmista skrätsäyksellä vahvistettuihin itämaisiin vaikutteisiin ja
rempseään saksofonituuttaukseen.
Joka suuntaan pyrkivän soitannan
ankkuroi paikoilleen Arttu Tolosen ja
Affe Forsmanin järkyttävän pätevä
rytmiryhmä. (JT)
Kansallisoopperassa esitetään maalistoukokuussa Igor Stravinskyn balettia
Kevätuhri, joka sijoittuu pakanallisen
ajan Venäjälle. Tarinan päähenkilö on
nuori nainen, joka kevätrituaalissa pakotetaan tanssimaan itsensä hengiltä.
Onko mikään muuttunut, paitsi että
nykyään teemme sen vapaaehtoisesti?
Stravinskyn sävellys on tajunnanräjäyttävän hurja, ja aikoinaan
niin mullistavan uudenlainen, että
ensi-iltayleisö Pariisissa vuonna 1913
jakautui kahtia. Musiikki ei täyttänyt
senaikaisia kriteerejä ?kauneudesta?,
ja teos aiheutti mellakan.
Stravinsky on yksi maailman musiikinhistorian taitavimpia orkestroijia, reilun puolentunnin biisi on täysin
hullu. Sen tempo ja soitinmatot vaihtelevat näennäisen mielivaltaisesti ja dynaamisesti ja se aiheuttaa kuulijassaan
vakavaa levottomuutta.
Lähimmät vertailukohdat löytyvät
nykyajasta. Vedä kokaiinia, LSD:tä ja
marihuanaa, kulauta purkki valiumia
alas punkkupullollisella ja kuuntele
tuplanopeudella Pink Floydin Dark Side
of The Moon, niin pääset lähelle Kevätuhrin tunnelmaa. Stravinsky vie kauas
ja korkealle ihan selvinpäin. Levy löytyy lähimmästä kirjastosta. (SK)
Perinnetietoinen
i
tulevaisuus
Jo Pekko Käpin Rammat jumalat -levyn
kannesta käy ilmi, että ollaan erikoisen äärellä. Miehen nimi on kirjoitettu
fontilla, joka vaikuttaa 1980-lukulaiselta neon-pop-duon ja death metal
-bändin rakkauslapselta.
Nimensä alla Käppi venyttelee
piloottilasit päässä, yläosattomana,
näyttäen yrmeältä Rob Halfordilta.
Seuraava yllätys odottaa kuulijaa
levyn pyörähtäessä soittimessa ensikertaa. Avausraita Sonja muistuttaa erehdyttävästi Tuomari Nurmion
Lasten mehuhetkeä, tosin jouhikolla
soitettuna.
Pelimanniperinne ja murisevat
soundit kohtaavat toisensa kun Käppi
tulkitsee kansanlauluja sekä uusiotuotantoa, jota sanoittamassa on ollut muun muassa Kauko Röyhkä. Slaavilainen melankolia ja ?nno-ugrilainen
historia tanhuavat perinnesoitinten ja
rockbändin tahtiin.
Käppi lainaa menneitä ja luo uutta
ilman kansallisen kulttuurin häpeilyä.
Ehkä yhtä aikaa soivat menneisyys
ja nykyisyys kuulostavat tulevaisuudelta. (JT)
MUSIIKKI
Yksi yhtyeen kantavista voimista oli Gordon, joka lausui passiivista aggressiota tihkuvia tekstejä lakonisen viileästi. Yhtyeen
noustessa yhä suositummaksi
tämä ihmeellinen vaalea nainen
hämmensi musiikkitelevision katsojia itsevarmalla olemuksellaan
ja kreisillä tyylillään.
Gordonista ei kuitenkaan pitänyt tulla rokkitähti vaan kuvataiteilija. Torontosta New Yorkiin
muuttanut taideopiskelija ehti
pyöriä kuvataide- ja performanssipiireissä vuosikausia ennen kuin
päätyi musiikin pariin.
?Ensimmäinen keikkani oli taideperformanssia varten kerätty
tyttöbändi, joka ei osannut soittaa lainkaan. Pääasiallisena pointtinamme oli hämmentää ja häiritä
yleisöä eri tavoin?, Gordon kertoo.
?Olen aina ollut kiinnostunut
vaivaannuttavista jutuista ja ihmisten välisestä interaktiosta.
Isäni on sosiologi, joten ehkä sillä
on ollut jotain vaikutusta asiaan.?
taidekoululainen tutustui Turston Mooreen ja Lee Ranaldoon. He alkoivat soittaa yhdessä ensin nimellä
Male Bonding. Myöhemmin nimeksi vaihtui Sonic Youth ja myös
yhtyetovereita tuli lisää.
Kim Gordon kertoo, että Male
Bonding -nimen takana oli hänen
kiinnostuksensa miesten väliseen
bondailuun.
?Olen onnekseni päässyt musiikin tekemisellä tutkailemaan
mystistä miesten välistä kommunikaatiota?, hän kertoo.
Kun muun muassa Nirvanan
kanssa kiertänyt Sonic Youth sai
näkyvyyttä, toimittajat alkoivat
kysellä Gordonilta, millaista on
olla nainen bändissä.
1980-LUVUN ALUSSA
3 / 2013
45
20.?28.4.2013
?Kun tuollaisia kysytään, pitäisi ensin miettiä, millaista on
olla mies bändissa ja sitten vasta
pohtia, miten naisena oleminen
mahdollisesti eroaa siitä. Toisin
sanoen pitäisi pohtia, millaisia
muotoja sukupuolisuus saa rocktähteydessä?, Gordon toteaa.
?Kun asiaa ajattelee, niin oikeastaan monet miesrokkarit näyttävät lavalla naisellisemman puolensa. Esimerkiksi Mick Jagger ja
David Bowie ovat androgyynejä
ja vahvan seksuaalisia hahmoja. Ehkä naisille tapahtuu rokissa
sama juttu: heistä tulee vahvan
seksuaalisia ja hieman maskuliinisempia?, Gordon toteaa.
?Rokissa on kyse voimasta,
vallasta, oman seksuaalisuuden
ilmaisemisesta. Se antaa mahdollisuuden sukupuoliroolien venyttämiseen.?
Virolaisen hengellisen musiikin juurilla
Heinavanker
Vironruotsalaisia tunnelmia
La 20.4. klo 13 Helsingin tuomiokirkon krypta,
La 20.4. klo 18 Suomenlinnan kirkko Liput 10 ?
Strand?Rand: SOFIA JOONS,
ROBERT JÜRJENDAL, MALL NEY
Strand?Rand kutsuu mukaan vironruotsalaisten
kansankoraalien, laulujen ja sointujen maailmaan.
Kirkkokatu 18 15 ? (sisältää väliaikatarjoilun)
Sovituksia virolaisista runolauluista, Margo Kõlarin (s.1961) sävellyksiä, sekä virolaisen luontokuvaaja Fred Jüssin maisemavalokuvia Virosta.
Albert Camus 100
Sivuääniä
Su 21.4. klo 18 Paavalinkirkko, Sammatintie 5
Vapaa pääsy
Keskustelua sivullisuudesta ja totuudesta sekä
urkuimprovisaatiokonsertti. Kirjailija Aina Bergroth, kirjailija Torsti Lehtinen ja teatteriohjaaja
Erik Söderblom. Urkutaiteilija Angsar Wallenhorst. Yhteistyössä Organum-seura ry.
Toiseuden tuolla puolen ? Monikulttuurinen Suomi vuosimallia 2013?
Ti 23.4 klo 17?19 (kahvitarjoilu klo 16.30)
Rikhardinkatu 3 Vapaa pääsy
Puhujana tutkija Anne Riippa. Järjestää
Ranskan instituutti Suomessa
Kirkko Soikoon
Musiikkitalossa
Mariinskyn mieskuoro ?
a cappella
Ke 24.4 ja to 25.4. klo 19 Musiikkitalo,
ja esitysten katsominen on Gordonille pyhä asia.
?Rokkikeikoissa on loppujen
lopuksi kyse siitä, että ihmiset
maksavat rahaa päästäkseen katsomaan, kuinka joku seisoo lavalla ja uskoo itseensä. Siitä syntyy
positiivinen transferenssi. Katsoja saa imettyä itseensä esiintyjästä itsevarmuutta ja voimaa.?
Kim Gordon on tästä malliesimerkki. Vaikka hänen nykyisistä, vaikeasti lähestyttävistä projekteistaan olisi mitä mieltä, on
vaikea kiistää sitä, että hän on
vuodattanut faneilleen itsevarmuutta ja voimaa monen keskinkertaisen tähtösen edestä.
ESIINTYMINEN
Eurooppasali, Malminkatu 16 Vapaa pääsy
Albert Camus -hengessä sukelletaan pintaa syvemmälle suomalaiseen monikulttuurisuuteen. Nyt valokeilassa ovat nuoret, toiseus ja uskonnollinen identiteetti. Keskustelijoina eri uskontokuntien jäseniä
mm, Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar, piispa Kaarlo Kalliala, ylirabbi
Simon Livson, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki ja suunnittelija Miriam Attias Helsingin kaupungin maahanmuuttoosastolta. Yhteistyökumppanina Euroopan komission Suomen edustusto ? Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto.
To 25.4. klo 17 Tuomiokirkko, Unioninkatu 29
20/15 ?
Venäläisen kirkkolaulun helmiä
Albert Camus?n tuotannon
vastaanotto Suomessa
Ke 24.4. klo 17 Rikhardinkadun kirjasto,
Konserttisali 25/20/15/7 ?
Yhteistyössä Radion sinfoniaorkesterin kanssa
Jyrki Linjama: Vanitas Kantaesitys (Ylen tilaus)
Mikko Heiniö: Sonata da Chiesa
Richard Wagner: Das Liebesmahl der Apostel
RADION SINFONIAORKESTERI, kapellimestari
ARVO VOLMER, MARIINSKY-TEATTERIN
MIESKUORO, valm. ANDREI PETRENKO,
DOMINANTE ja KAMARIKUORO
MURTOSOINTU, valm. SEPPO MURTO
J.S. Bach: Pääsiäisoratorio
La 27.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko,
Lutherinkatu 3 18/15 ?
KAJSA DAHLBÄCK, JEAN-SÉBASTIEN BEAUVAIS, NIALL CHORELL, AARNE PELKONEN,
HELSINGIN BAROKKIORKESTERI, HELSINGIN
KANTTOREIDEN KUORO, joht. AAPO HÄKKINEN
Henna Hietamäki
Liput: tuntia ennen ovelta
vimeo.com/38254631, Body/Head livekeikalla taidekeskus Belgiessa Belgian Hasseltissa helmikuussa 2012.
VOIMA SUOSITTELEE
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 15.4. asti voima@voima.?.
JUSTIMUS & NOST3
& PROTRO
kiertueella 14.6. asti
Youtube-suosioon nousseet haapavesiläiskolmikko Justimus ja kouvolalaiskaksikko Nost3 & Protro yhdistivät
voimansa huumoria & sarkasmia
miesten maailmasta pursuavassa yhteisbiisissä Miehinen Mies.
TRIO BALKAN STRINGS
24.4. kello 19
Helsinki, Kanneltalo
Maailmanmusiikkia serbialaisittain kolmella kitaralla.
Kitaristiperhe Zoran, Nikola & Zeljko Starcevic soittavat
maansa perinteistä musiikkia & fuusioivat siihen aiheita
& vaikutteita Balkanin niemimaalta, Välimeren maiden
musiikkikulttuureista & mustalaismusiikista, jazzista &
klassisesta musiikista.
4.4. Oulu, 45 Special, 5.4. Tampere, Klubi, 6.4.
Turku, Dynamo & 12.4. Helsinki, Tavastia
Uutuuslevy Tortured Soul julkaistiin Suomen lisäksi muualla
Euroopassa & sillä kuullaan myös Jimi Tenoria.
SUMMER SOUND FESTIVAL
6.?28.7., lipunmyynti alkanut
Helsinki, Messukeskus
http://www.summersound.?
Tiësto
Pohjois-Euroopan suurimmilla konemusiikkifestivaaleilla nähdään maailman valovoimaisimmat elektronisen musiikin artistit. Esiintyjistä ovat
varmistuneet Nicky Romero, Hardwell, Basto, Knife Party & Tiësto.
Mikko Ryhänen
NICOLE WILLIS &
THE SOUL INVESTIGATORS
www.kirkkosoikoon.?
24? 28/4/2013
ESPOO
José James
presents
No Beginning No End
José James, Ricky-Tick Big Band
feat. Paleface, Redrama, Tommy Lindgren
Bileet Jazzteltassa pe 26.4. klo 19:00 alkaen.
Liput toimituskuluineen alk. 30,50 ?.
CaboCubaJazz
CaboCubaJazz, Fiestecita
Kuuma lattari-ilta Jazzteltassa
La 27.4. klo 19:00 alkaen.
Liput toimituskuluineen alk. 25,50?.
Osta
liput!
lippu.fi
MARTTI SUOSALO JARKKO LAHTI NORA RAIKAMO
VALTTERI BRUUN KIURELI SAMMALLAHTI
JA VALHE
Katso ohjelma /
apriljazz.?
Järjestäjä /
Espoo Big Band ry
info@apriljazz.fi
TOTUUS
VLADIMIR VYSOTSKIN LAULUJA
SAVOY-TEATTERI, KE 1.5.2013 klo 15.00 JA LA 11.5.2013 klo 19.00
Liput alk. 26/22? puh. (09) 310 12000 (ma-pe 12-18, vain pvm) ja Lippupalvelu
KIRJALLISUUS
3 / 2013
47
Tarina siitä,
kuinka Disney
tappoi kultamunia munivan hanhensa.
1997
jonotin Don
Rosan nimikirjoitusta
sarjakuvamessuilla,
Helsingin
Vanhalla ylioppilastalolla. Sarjakuvapiirtäjä Carl Barksin perintöä
jatkanut Aku Ankka -taiteilija ei
ollut vielä saavuttanut supersuosiota, mutta jonoa silti riitti, ei
tosin kadulle saakka kuten myöhempinä vuosina.
Rosa signeerasi albumeita väsymättä. Kun jäin paikalle odottelemaan, hän ehti päivän päätteeksi piirtää Roope Ankan elämä
ja teot -albumiini Roopen kuvan,
joka täytti loppupään tyhjän sivun kokonaan.
Rosa koki aina itsensä enemmän sarjakuvafaniksi kuin sarjakuvataiteilijaksi ja osasi ottaa
yleisönsä huomioon. Harmillisesti Disney ei vastaavasti huomioinut taiteilijaa.
V
UONNA
Samuli Saarinen
ahkeroinnin jälkeen
Don Rosan ura Disneyn tallissa
on nyt ohi. Hän viettää eläkepäiviään kotona Kentuckyssa. Koti
sijaitsee keskellä Rosan perustamaa kymmenen hehtaarin luonnonpuistoa, jota hän hoitaa itse.
Hiljattain Rosa julkaisi avoimen kirjeen Disneylle ja faneilleen.
Tekstin piti alun perin olla keräilijöille suunnatun, taiteilijan
Disney-tuotannon kokoavan Don
Rosan kootut -kirjasarjan viimeisen osan epilogi. Vaikka Rosan
pohjoismainen kustantaja Egmont oli julkaisemassa tekstiä,
Disney kielsi sen viime tingassa.
Nyt teksti on luettavissa netissä.
Epilogissa Rosa kertoo, miksi
hän lopetti sarjakuvien piirtämisen. Se on surullista luettavaa.
?En halunnut kirjoittaa tätä
tekstiä, mutta se oli välttämätöntä?, Rosa kirjoittaa.
Rosa kärsi vuosia pahasta likinäköisyydestä. Vielä vakavampi
fyysinen takaisku oli vasemman
silmän verkkokalvon irtoaminen,
joka saatiin korjatuksi, mutta taiteilijan näkö heikentyi.
Tämä ei silti ollut eläköitymisen syy.
VUOSIEN
jonoissa ja
seurasin signeeraajan urakkaa,
lohdutin itseäni sillä, että Don
Rosa saa vaivoistaan kelpo korvauksen. Väärin.
Suurimpana ongelmanaan
Rosa pitää saavuttamaansa suosiota sekä fanisuhdettaan Aku
Ankkaan. Hän ramppasi vuosikymmenen ajan Euroopassa tapaamassa faneja aina kun ehti.
Toinen toistaan seuraavat promootiokiertueet eivät silti hyödyttäneet taiteilijaa.
KUN SEISOSKELIN
Satulinnan
synkempi puoli
?Ensimmäisiä seikkoja, joista
huomasin, että tämä oli ongelma,
oli se, että meille sarjakuvien kirjoittajille ja piirtäjille maksettiin
suurin piirtein sama, matala taksa sivua kohden.?
Normaalimaailmassa taiteilijan suosio näkyy myynnin kasvuna, jonka seurauksena taiteilijan
palkkapussi kasvaa. Ei Disneyllä.
Lisäksi kaikki aika, jonka Rosa käytti myynninedistämiskiertueilla, oli pois sarjakuvien tekemisestä eli työstä, josta hänelle
maksettiin.
?Disney-käytännöstä?. Yhtiö ei ole koskaan maksanut tekijänpalkkioita yhtiön
sarjakuvien tekijöille.
?Julkaisija, jolle työskentelemme, maksaa meille kiinteän
taksan per sivu. Sen jälkeen ei
ole väliä, kuinka monta kertaa
tarinasta otetaan uusi painos eri
sarjakuvalehtiin, albumisarjoihin, kovakantisiin, erikoispainoksiin jne. jne., ei mitään väliä miten
ROSA KERTOO
hyvin se myy, me emme koskaan
saa ainuttakaan senttiä luomastamme työstä?, Rosa tilittää.
Rosan tarinoiden suosion takana on ollut se, että hän on
käyttänyt taustatutkimukseen
ja toteutukseen paljon aikaa. Tämän hän teki käytännössä oman
tilinauhansa kustannuksella.
,
teeksi
n
a
n
ä
?Pyyd n palata
taida pelkkä
an
olema a päättää
Ros
fani?, tuksensa.
kirjoi
R A H A E I O L L U T Rosalle tärkein
tekijä. Perheen yritys on taannut
hänelle taloudellisen selkänojan
jo ennen työelämään siirtymistä.
Silti hän hämmästyi, kun eri
maissa alettiin julkaista hänen
nimellään albumeita ja seinäkalentereita, eikä hän edelleenkään
saanut osuutta niiden myynnistä.
Rosaa haastatelleet toimittajat olettivat taiteilijan uivan rahassa albumien myydessä ennätyksellisen hyvin. Kaikki olettivat,
että taiteilija saa tunnustuksen ja
arvonannon työstään.
?Aloin tuntea olevani maailmanluokan typerys?, hän toteaa.
Lopulta Rosa palkkasi asianajajan ja rekisteröi nimensä Euroopassa ja Etelä-Amerikassa.
Taiteilijasta oli tullut tavaramerkki, ja hän toimi sen mukaisesti.
?Disney-julkaisijoilla oli tietenkin kaikki oikeudet käyttää
sarjakuviani ? ne ovat Disneyn
omaisuutta. Mutta minun nimeni
ei ole Disneyn omaisuutta.?
Saatuaan agentiltaan arvion
sopivasta korvauksesta nimensä
käyttämisestä Rosa pyysi pohjoismaiselta kustantajaltaan Egmontilta puolta korvaussummasta. Egmont suostui järjestelyyn
välittömästi.
Muut kustantajat eivät vaivautuneet kysymään, millä hinnalla Rosa antaisi käyttää nimeään. Esimerkiksi Ranskassa ja
Italiassa julkaistavat Don Rosa
-albumit myydään ilman tekijän
nimeä kannessa.
?Noiden kustantajien asenne
ja koko järjestelmä vaikutti vähitellen lisääntyvään masennukseeni. Auttamatta tajusin, että
olin tarjonnut näille ihmisille 20
vuoden verran töitäni, joita he
pystyivät julkaisemaan uudelleen ja uudelleen seuraavan vuosisadan ajan tarjoamatta minulle senttiäkään tekijänpalkkiota.
Se oli salakavala mato, joka löysi
tiensä sieluuni. Se tappoi intoni.?
Edes rakkaus lajiin ei riittänyt.
?Pyydän anteeksi, taidan palata takaisin olemaan pelkkä fani?, Rosa päättää kirjoituksensa.
tuotantoa julkaisee
Suomessa Sanoma Magazines
? se sama kustannusyhtiö, joka
parhaillaan vaatii free-toimittajilta ja -kuvaajilta kaikki oikeudet heidän tuotoksiinsa, niiden
muokkaamiseen ja rajattomaan
edelleen myymiseen.
Nyt Sanoma Magazines on
saanut valmiiksi Don Rosan kootut -sarjan. Himoitsen yhdeksänosaista laitosta, mutta en anna
rahojani Sanomille ja Disneylle.
Rosalle antaisin.
DON ROSAN
Jari Tamminen
Don Rosa: Don Rosan kootut I?IX.
Suom. Jukka Lindfors et. al. Sanoma Magazines 2011?2012. 2 400 s.
career-end.donrosa.de
3 / 2013
48
KIRJALLISUUS
Raskas mieli,
kevyet mullat
Rahalla saa kaiken, paitsi ikuisen
en
elämän. Runoilija Aki Salmela
takertuu ajan voittamisen laihoihin
hin
mahdollisuuksiin.
Me
kaikki kuolemme.
Tälle yksinkertaiselle toteamukselle rakentuu eräs rikas länsimaisen taiteen perinne,
myöhäiskeskiajalta saakka jatkunut vanitas-perinne.
Vanitas on Raamatusta, Saarnaajan kirjasta lainattu latinankielinen sana jakeesta, jossa Saarnaaja soimaa kaiken
turhuutta auringon alla. Ja turhaa se kaikki on, koska se on katoavaista.
?Sitä ottaa mitä saa, puhelee
tämä konstruoitu erämaa, johon
pikku hiljaa alkaa tihkua sadetta
kuin vanhuksen sylkeä. Mikään ei
verso tästä maisemasta, mikään
ei tee tätä helpommaksi, sinun
tulisi ottaa nämä kivikot sellaisina kuin ne ovat, sillä ne ovat?, kirjoittaa runoilija Aki Salmela teoksessaan Vanitas.
Tässä tasapainottelee kuolemasta kirjoittaminen. Ars moriendi, kuolemisen taito, oli tärkeä
menneiden vuosisatojen elämäntapaoppaiden aihe, kuten dieetin
ja liikunnan yhdistämiseen tai
narsistien varomiseen ohjaavat
kirjat nykyään. Kuolema piti kyetä kohtaamaan mielen- ja hartaudenharjoituksilla.
Ars moriendi -kirjallisuus sisältää käskyjä, lohtua ja neuvoja mutta ennen kaikkea suggestiivisia kuvia, joissa piirtyy ajallisen rikkaus
ja runsaus ja mätänemisen uhka
luunkirkasta ikuisuutta vasten.
S
I N Ä K U O L E T.
1 5 0 0 ? 1 6 0 0 -lukujen
aktiivinen perinne hautautui,
vaikka kuoleman kasvot muuttuivat lääketieteen keksimisen,
VA I K K A
suursotien ja kliinisen 1900-luvun
00-luvun
n
myötä, eräs tosiseikka pätee: me
t vanitaskaikki kuolemme. Huhut
symboliikan katoamisesta
esta ovat
olleet ennenaikaisia.
Vanitas-perinne käyttää
yttää vaa. Kuvakiintuneita symboleita.
ä kukkataiteessa voidaan nähdä
asetelmia (kuihtuvat), hedelmiä
(kalliita ja pilaantuvia), musiikkiinstrumentteja (ei voitu
u tallentaa, eli katosi ilmaan), pääkalloja
ääkalloja
(ikuisuus ja katoavaisuus
us yhdessä) ja rikkauksia (ei saa hautaan).
Perinne on ensinnäkin hyvin
maskuliininen ja se kiinnittyy
usein maallisen runsauden aikakausiin ja yhteiskuntaluokkiin.
K A T O A V A I S U U D E N ajatuksia
viedään mieluiten miehuuden
ja vaurauden keskelle. Naisille
osoitettua memento moria (muistutusta kuolemasta) edustaa lähinnä kuva kauniista naisesta ja
muistutus kukkeuden ja seksuaalisen vetovoiman kuihtumisesta.
Poimikaa ruusunnuppusia,
neidot, niin kauan kuin voitte,
kirjoitti Robert Herrick, brittiläinen pappisrunoilija, 1600-luvulla.
Salmelan Vanitas on hyvin sidottu tähän perinteeseen. Kirjaa
selailemalla saa jo harvinaisen otteen katoavaisuudesta ja elämän
lyhyydestä kirjoittamisen erilaisista tavoista, mukaan lukien koomiset ulottuvuudet, jotka sisältyvät
jo perinteeseen itseensä.
?Kuvassa tukeva tammipöytä kannattelee valtavaa asetelmaa, joka pursuaa omistajansa
vaurautta, syntyperää ja hyvää
makua. Se on kuin vaakuna, tai
leikkisä seuranhakuilmoitus sanomalehdessä, kuin tilaajansa
oman erinomaisuuden mainos,
ja maustettu hienovaraisesti katoavaisuuden alakuloisella tunnelmalla.?
Rivit näyttävät Salmelan kirjoittavan jatkuvasti vanitas-perinteen sisällä, kääntelevän ja
katselevan sitä myös varsin armottomalla silmällä.
n
äällä o a,
t
n
a
i
si
?P
askiai ä
p
ä
i
k
s
pelk
lämäs
e
a
t
s
a
in
par
ä keve
e
t
h
ä
l
on
.?
askelin
K A T O A V A I S U U D E N luonteen
tavoittaminen sanoin tai kuvin
on kaunis ja hupsu projekti. Se
voi olla lohdullinen, voimistava,
ahdistava tai näivettävä. Tai pelkästään hölmö, vähän liikaa joutilaisuutta, rippunen kuolemanpelkoa ja kyky pumpata itsensä
kuosiin ajattelemalla elämänsä
lyhyyttä lakkaamatta. Kuolevaisuudesta muistuttaminen on aina ollut eettinen ja moralistinenkin teko.
Kristillisessä kulttuurissa se
on alleviivannut, että kaikki kauneus, nautinto ja vauraus katoaa,
mutta hurskaan taivaspaikka on
yhtä ikuinen kuin syntisen hiilipatja helvetissä.
Humanistisessa perinteessä
taas on painottunut mielenrauhan saavuttaminen ja kultaisen
keskitien oppi. Maallisesta hyvästä voi nauttia, kunhan muistaa välillä nipistää itseään. Tekojensa painon ja asenteidensa
suunnan voi valita aina tätä jämäkkää tosiseikkaa vasten: kuolet, ja ehkä jo huomenna.
?Pian täällä on pelkkiä paskiaisia, parasta elämästä on lähteä
kevein askelin.?
Vanitas huojuu melankolian, kyynisyyden ja harmonian välillä. Se on aikamoinen
kokoelma kuoleman ja katoavaisuuden lähestymisiä, jatkuvan
tietoisuuden rakentamista.
Aihe tuntuu sopivan Salmelalle loistavasti, älyllinen ja prooSALMELAN
sallinen ilmaisu on siinä leikillistä
ja täysin selkeää. Vanitas on kirja,
jonka raskaasta ja täydestä sisällöstä voisi irrottaa useita pieniä,
ohuita lauluja ilmaan katoamaan.
Menetys, sen uhka tai pelko,
kenties kuoleman järkähtämättömyyden ja keskipäivän valon
ristiriita toimivat lähtökohtana
vanitakselle.
Kuolemasta muistuttaminen
on aina toiminut eettisesti ylläpitävänä voimana, mutta myös
kauneuden makaaberina näyttämönä: ?niin kuin kuva tekee
vääryyttä maailmalle / ja on osa
sitä?.
niin, että katoavaisuuden haikeita tuntoja voi
parhaiten lausua jonkinlaisen
vaurauden keskeltä: miehuuden
ja aineellisen hyvän, jonka tajuaa, syystä tai toisesta, katoavan
hiljalleen tai äkillisesti.
M U T TA O N K A I
Maaria Pääjärvi
Kirjoittaja on kriitikko & kirjallisuudentutkija.
Aki Salmela: Vanitas. Tammi 2012.
80 s.
TARTU RUNOON
Tässä sarjassa runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko avaa runoutta. Usein ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa ymmärtää runo. Runon puitteet
voivat rajoittaa mahdollisia tulkintoja. Avauksissa Parkko kiinnittää huomiota juuri näihin puitteisiin.
A,
on monia keinoja, joilla kielen
materiaalisuus tulee näkyviin.
mihin sen pystyttääkin, paine ympärillä tekee hiljalleen työtään.
Pieni puolustautuva yksikkö suojelee kykyään pidättää, uuttaa,
viivyttää.
Valoton, merkityksettömyyden reunalle jäänyt hahmo puhuu
mahdollisimman vähästä, sitoutuu vain oman rakenteensa
ylläpitoon. Kaiken muun veivät ajan myötä olosuhteet.
Elämää kirjaimena
LLI-PEKK A
Tennilän
toinen runokokoelma
Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (Poesia 2012) on kielitietoista runoutta. Jo teoksen nimi
on oireellinen: kirjoitusvirheiden
O
avulla runoissa pohditaan merkityksen rakentumista ja kielen
toimintaa. Kielitietoiselle runoudelle on tyypillistä runon materiaalin, kielen, tarkastelu. Kirjoitusvirheiden ohella kokoelmassa
P O H T I I runossaan
A-kirjaimen luonnetta. Se ?pidättää, uuttaa, viivyttää?. Voi
miettiä, ovatko nämä juuri A-kirjaimelle luonteenomaisia toimintoja, vai koskevatko ne myös muita kirjaimia.
A puhuu mahdollisimman vähän, samalla se keskittyy olemassaolonsa varmistamiseen.
Kirjainten materiaalisuus on
sitä, että näemme kirjaimet omina itsenäisinä hahmoinaan, joilla on tuttujen kielellisten merkitysten ohella myös vaikkapa
visuaalisia merkityksiä. Ei ole
mitään syytä, miksi kirjaimet tulisi aina nähdä vain työvälineinä,
TENNILÄ
joiden avulla välitetään viestejä.
A:lla voi olla muutakin sanottavaa. Meille tutut kielelliset
merkitykset eivät ole mukana itse kirjaimessa, vaan niissä kielenkäyttötavoissa, joita noudatamme käyttäessämme kieltä.
voidaan liittää
semiotiikkaan, jossa korostuu
kielen sopimuksellisuus ja sanat
muodostavat keskinäisten viittausten verkoston. Sanat kelluvat
toistensa päällä.
A on mielestäni hieman surullinen. Se on pakotettu kiinnittämään huomiota vain omaan olemassaloonsa, sillä ?kaiken muun
veivät ajan myötä olosuhteet?.
Kirjain kokee olevansa uhattuna. Ovatko muut kirjaimet uhkaaKIELIRUNOUS
via? Vai onko kirjaimen kielellinen
merkityksellistäminen sille pelottavaa? Runo ei anna selitystä sillä
mikä sitä uhkaa.
Tennilän runoille on tyypillistä
pohtivuus ja joskus jopa aforistisuus. Perinteiset runouden aiheet, kuten rakkauden ja elämän
tarkoituksen pohdinta, puuttuvat hänen runoistaan lähes kokonaan. Tennilän kokoelma on tuore Runeberg-palkinnon saaja.
Tommi Parkko
Olli-Pekka Tennilä: Yksinkeltainen
on kaksinkeltaista. Poesia 2012.
89 s.
Kirja voitti Runeberg-palkinnon
maaliskuussa 2013.
KIRJALLISUUS
3 / 2013
49
VOIMA SUOSITTELEE
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 15.4. asti voima@voima.?.
KIRJAVTORNIK-LUENTO:
IRÈNE NÉMIROVSKY
2.4. kello 18
Turku, Uudenmaankatu 1, 3. kerros
www.turunpietari-seura.com/tapahtumat.html
Venäjänjuutalainen Némirovskyn perhe lähti Kiovasta bol?evikkien
vallankumouksen alta Ranskaan. Irène-tytär kehittyi arvostetuksi
romaani- & näytelmäkirjailijaksi, joka kuoli Auschwitzissä vuonna
1942. Hänen Ranskan saksalaismiehityksen aikaan sijoittuva teoksensa Ranskalainen sarja julkaistiin vasta vuonna 2004. Yliopistolehtori Louis Clerc luennoi suomeksi.
MAALAISRUNOKILPAILU
15.5. asti www.bit.ly/maalaisrunokilpailu
Annikin Runofestivaali & Pentinkulman päivät järjestävät runokilpailun, joka hakee teemoiltaan maahan & maaseutuun liittyvää
tuoretta suomenkielistä runoutta. Kilpailu järjestetään Facebookissa, osallistua voi myös sähköpostitse. Voittaja palkitaan 500 ?
rahapalkinnolla & hänelle on luvassa esiintymiset ensi kesän Annikin
Runofestivaaleilla & Pentinkulman päivillä. Lähetä vain yksi runo
Facebook-sivulle osoitteessa www.bit.ly/maalaisrunokilpailu tai lähetä sähköpostilla maalaisrunokilpailu@gmail.com.
LAVARUNOUTTA
6.4. kello 19
Oulun Tuiran Pub
Merikulma
AVIOPARI SAMALLA ALALLA ?
YHTEISTYÖTÄ & KILPAILUA
4.4. kello 18
Helsinki, Töölön kirjaston Mika Waltari -sali
Märta & Henrik Tikkanen
Totaalikieltäytyjä, lavarunouden Suomen mestaruuden kahdesti voittanut
Jouko Saksio & sanataiteilija Sari Maanhalla lausuvat
runoja.
zimbabwessa
diktaattori
nukkuu
huonosti,
koska pelkää
linnan
kummitusta.
Työväenopiston luennolla Lea Toivola
kertoo, miten samalla alalla toimiminen
on vaikuttanut avioparin suhteeseen,
miten naiset eri aikoina ovat yhdistäneet
uran & äitiyden & mitä kaikkea rakkaus voi
olla, esimerkkeinä Elsa Enäjärvi-Haavio &
Martti Haavio, Marja-Liisa Vartio & Paavo
Haavikko sekä Märta & Henrik Tikkanen.
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Ei se oikein täytä taiteen kriteerejä, jos
viedään kilo kakkaa
Kiasmaan uskotellen
moisen olevan taiteen historian merkkiteos. Katsojat eivät
uskalla ajatella omilla aivoillaan, vaikka
keisari puvutta onkin. Tänä päivänä taiteilijoiden pitää osoittaa, etteivät osaa
mitään. Piirräpäs 1800-luvun taiteilijoiden tavoin näköinen kuva, niin johan leimataan kamalan konservatiiviksi.?
Kari Rydman, Rondo 3/2013
Ongelma vain on, että me ihmiset
olemme aina väärässä paikassa ja
meitä on aina väärä määrä. Yhtenä vuonna 20 000 asukasta on riittävä, toisena
50 000. Kun erikoissairaanhoitoa puretaan sairaanhoitopiireistä sote-alueille, 250 000 asukastakaan ei oikein riitä.
Hartolan kunnanlääkäri tunsi aikanaan
6 000 asukkaan pitäjän ihmiset ja heidän
vaivansa. Poliisi vielä paremmin.?
Arja Alho, Ydin 1/2013
Söpöys on potentiaalia ja muutosvoimaa, hetkellistä avuttomuutta,
jota korostaa mahdollisuus tulla joksikin
aivan toiseksi. Tästä syystä uneliaita ja
kellahtelevia vanhuksia ei yleensä kutsuta söpöiksi. Heitä varten on toinen sana:
herttainen.?
Kaapo Paatos, Turun Ylioppilaslehti 3/2013
Henri Alén huomauttaa, että jotakin
syömisessämme on pielessä. Valtavasta tietomäärästä huolimatta esimerkiksi diabetes yleistyy ja vaivaa yhä useammin
myös lapsia ja nuoria. Aikuisten lisäksi lapset lihovat huolestuttavasti. Näin käy vaikka meitä valistetaan ravintoympyröillä ja
ruokapyramideilla, ?joita mikään muu nisäkäs ei tarvitse syömiseen?.?
Kirsi Riipinen, Lapsen maailma 3/2013
Jos brenkkua dokaa tarpeeksi, tulee humalaan. Näin on aikojen
saatossa käynyt monille stadilaiselle,
koska humalassa olemista tarkoittavia
ilmauksia on stadin slangissa yli 350.
Määrä on huikea, jopa enemmän kuin tytöstä tai naisesta.
Vanhastaan on oltu muun muassa
bretkassa, ?änässä, fyllassa, fyyrissä,
jurrissa, kaasussa, stakassa, stidissä ja
tinassa. 1950-70-luvuilla oltiin lippa vindissä tai naula päässä. 1970- ja 80-luvun
nuoret olivat jubbessa, päreessä, seipäässä, soosissa, tiltissä tai tuubassa.
Nykynuoret puolestaan ovat perseet
olalla tai heikossa hapessa.?
Heikki Paunonen, Tsilari 1/2013
Sudet vittuun Suomesta -vastarintaliike on tehnyt onnistuneen sissi-iskun aarnikotkien pesään Pöytyällä.
(?) Kun Mörssäriä pyydettiin kuvailemaan näkemäänsä tarkemmin, hän kertoi eläimestä, jolla on kotkan pää, siivet
ja jalat etujalkoina, leijonan vartalo, takajalat ja häntä ja aasin korvat.
Toimittajan jatkokysymykseen siitä, mikä tarkalleen ottaen sai Mörssärin
tulkitsemaan näkynsä sudeksi, hän vastasi ?Susi! Jumalauta se oli susi! Mää tierän!? jonka jälkeen hän tuikkasi tuleen
sukkansa, huoneen jossa haastattelua
tehtiin ja varmuuden vuoksi loput Varsinais-Suomesta.
?Poltetun maan taktiikka! Ei jätetä
susille mitään syötävää! Mää tierän!?
hän lisäsi vielä.?
Lehti, 12.3.2013
Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta
näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi
avartava lehti. Saat näkökulmia ja
tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.
numeroa hintaan
9,90
tilaa nyt
nyt 4
vuosikerta
hintaan
29 ?
osoitteesta maailmankuvalehti.fi
Koskee vain kotimaan tilauksia.
Kampanjatunnus: VM12
voima
Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu
diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia.
Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.
3 / 2013
50
KIRJALLISUUS
Petroolinsinistä mielitreeniä
Opaskirja läsnäolon tiedostamiseen aiheuttaa aluksi hermostusta.
M
INDFUL-
ness, josta
suomeksi
käytetään
esimerkiksi nimitystä hyväksyvä tietoinen läsnäolo, on tuhansia vuosia
vanhoihin itämaisiin viisaustraditioihin pohjautuva elämänhallinnan menetelmä.
Buddhalaisen ytimensä mukaisesti tietoisen läsnäolon har-
joitukset tutkivat ihmisen taipumusta juuttua tunteiden ja
ajatusten kierteeseen ja sitä kautta tuottaa itselleen kärsimystä.
Mindfulness auttaa ihmistä havaitsemaan mielensä harhailun ja automaattiset, usein
haitalliset reaktiot erilaisiin tilanteisiin ja niiden herättämiin
ajatuksiin ja tunteisiin. Erilaisten
muodollisten ja epämuodollisten
harjoitusten avulla opetellaan
olemaan läsnä tässä hetkessä ja
havaitsemaan sellaisenaan kaikki
mitä tapahtuu, analysoimatta ja
arvostelematta, yksinkertaisesti
hyväksyen.
tehokkaaksi todistetusta menetelmästä on viime vuosina julkaistu
sangen runsaasti myös suomenkielistä kirjallisuutta. Yksi uusimmista on Sarah Silvertonin
TIETEELLISESTIKIN
opaskirja Mindfulness ? Tietoisen kirjasimilla.
läsnäolon läpimurto.
Vähitellen kirjan silppua ja
Kirjassa esitellään menetel- sälää -tyyppinen toteutustapa
män keskeisiä periaatteita ja alkaa kuitenkin tuntua tarkoiharjoituksia, kuten kehon tiedos- tuksenmukaiselta. Tällainen petamista, hengityksen havainnoin- rusopas onkin ehkä hyvä koostaa
tia, tietoista käsellaiseksi, että
velyä ja tietoista
myös satunnainen selailija saa
syömistä. Omisn
a
a
m
o
sa luvuissaan tarlangan päästä
u
h
lta
,
n
i
kastellaan lisäksi, Lopu
kiinni. Lisäksi
k
ä
t
ni sii n
ä
mitä annettavaa
lyhyet tekstipätv
ä
t
i
p
o
t
i
t
s
kät kannustavat
mindfulnessilk
että te lkoisella mietiskelevään
la on esimerkiksi
va
lukemiseen, mimasennuksen ja
dottu lle.
a
l
e
kä on hyvin linahdistuksen hois
i
sin
jassa sisällön
dossa ja miten
kanssa.
tietoisuustaitoja
Lopulta huomaan pitäväni
voi soveltaa kasvattajan tai hoitajan roolissa ja ihmissuhteissa myös siitä, että tekstit on ladotylipäänsä.
tu joko sinisellä valkoiselle pohMyös runsaat kokemuskerto- jalle tai valkoisella siniselle, vaikmukset menetelmää harjoitta- ka ratkaisu ei ehkä luettavuutta
neilta ihmisiltä laajentavat näkö- edistäkään. Kirjan hallitseva väri
onkin harmaaseen taittava tumkulmaa aiheeseen.
ma petrolinsininen, mikä jo itT E K S T I O N selkeää ja asiallista,
sessään näyttää mukavan tyynmutta muuten kokonaisuus tun- nyttävältä.
tuu aluksi suorastaan hermostuttavalta. Sivuilla vilistää värein teMarjo Jääskä
hostettuja kaavioita, pääkohdat
listaavia luetteloita, kehystyksin Sarah Silverton: Mindfulness. Tieerotettuja muodollisia harjoituk- toisen läsnäolon läpimurto. Valsia, tunnelmallisia (luonto)valo- lankumouksellinen tapa kohdata
kuvia ja suurella painettuja, tie- kiire, stressi, ahdistus ja masennus.
toiskumaisia lauseita.
Suomentanut Taija Mård. Schildts
Jopa perustekstissä konstail- & Söderströms 2013. 184 s.
laan erikokoisilla ja -näköisillä
KIRJAT
hannele Huhtala,
Huhta Kati Pietarinen, Maaria Pääjärvi & jari tamminen
Fabio Moon &
Gabriel Bá:
Daytripper.
Egmont 2012.
256 sivua.
Hannele Mikaela
Taivassalo: Nälkä.
ä.
Suom. Raija Rintamäki.
mäki.
Teos & Schildts &
Söderströms 2013.
. 241
4 s.
41
s.
Mi
Miki Liukkonen:
n:
Eli
Elisabet. Runoja.
oja.
WS
WSOY 2012. 76
6 s.
Kuolemasta, elämästä
Eroottisuus ei toteudu
Punk lässähtää
Brasilialaisveljesten Fábio Moonin ja
Gabriel Bán sarjakuva-albumi Daytripper kertoo elämästä kuoleman kautta.
Jokaisessa albumin kymmenestä luvusta päähenkilö Brás de Olivia Domingos kuolee.
Tarinoissa näytetään, miten Brásin
elämä olisi voinut kehittyä ja loppua.
Hajanaisia tarinoita lukemalla Brásin
persoona alkaa hahmottua, ja eri suuntiin vieneet valinnat vaikuttavat nekin
loogisilta. Sattuma vaikuttaa meidän
kaikkien kohtaloon enemmän kuin haluaisimme myöntää.
Välillä Brás kuolee vanhana miehenä, välillä pikkupoikana. Moninaiset kuolintavat muistuttavat elämän
rajallisuudesta. Myös omat läheltä piti
-tilanteet palautuvat mieleen: se kerta
kun kolaroin ?llarilla auton kanssa, se
kerta kun onnistuin väistämään eteeni
kiilanneen auton. Ja tietenkin mieleen
nouse ajatus niistäkin tilanteista, joita
en edes huomannut: ne, jotka olisivat
voineet sattua kohdalle, jos olisin lähtenyt aamulla liikkeelle pari minuuttia
aikaisemmin tai myöhemmin.
Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin,
Daytripper kannustaa keskittymään
elämiseen, nyt ja koko ajan. (JT)
Hannele Mikaela Taivassalon uusi
romaani Nälkä on vampyyriromaani,
joka nimensä mukaisesti lainaa Knut
Hamsunin Nälän asetelmia.
Päällepäin kertomus on romanttinen ja rytminen, vampyyriproosan
kliseisiin takertuva kirja, mutta sisältä teos on lyyrinen kunnianosoitus
jugend-Helsingille, kaupungin syrjäisille sopukoille ja vuosisadavaihteen
väkevälle uusromanttiselle proosalle.
Suomentaja on tehnyt hyvää jälkeä, samoin kirjan asusta vastaava
graa?kko.
Kirjalliset piirteet Taivassalo on
vienyt pitkälle, kielenkäyttö on ihailtavaa. Lomittuvien kertomusten ja
kerrontatapojen hienoinen vaihtelu
on mahtavaa.
Kuitenkin vampyyrihahmon käyttö jää vajaaksi. Laajentunut inhimillinen perspektiivi, tunteiden puute ja
eroottisen, tuhoavan halun psykoanalyyttinen viitepiste ovat Jorunn
Omakoston hahmossa olemassa,
mutta eivät toteudu rohkeasti, vaikka
kustantaja niin lupaa.
Lisää naurua, lisää mysteeriä!
Silti Nälkä on viihdyttävä ja erottuva
kirja, joka kannattaa lukea. (MP)
Miki Liukkonen haluaa tuoda runouteen
punkia ja räväkkyyttä, ja onhan sitä:
?kun otin tyhjistä pulloista valokuvaa /
piti käyttää maisema-asetusta?.
Enemmän on kuitenkin piiloutuvaa
totisuutta, kovakasvoista herkkyyttä ja
nauravaa vakavuutta.
Elisabet on sympaattinen, ärsyttävä
ja herkkä kirja.
Elisabetin punk vivahtaa romanttiseen goottiin. Sen suhde punkiin on kuitenkin samanlainen kuin Tim Burtonin
leffojen ? pohjalla on Disney-kelpoinen
käsitys asioiden tilasta.
Tyyliä on, nyt kuitenkin pitäisi mennä enemmän Siouxie and the Bansheesin tinkimättömyyteen tai pyrkiä The
Curen häiritsevyyteen.
Tuntuu varhaiselta sanoa mitään,
tai sitten on liian myöhäistä, koska
22-vuotias Liukkonen pitää itseään liian
vanhana runoilemaan.
Esikoinen Valkoiset runot ja tämä Elisabet vaikuttavat kahdelta esikoiselta,
pitkitetyltä lupaukselta kirjasta, jota
Liukkonen ei ole vielä kirjoittanut.
Toivottavasti hän on kirjoittamassa
sitä. (MP)
Anuliina Savolainen:
nen:
Dimanche sans.
Éditions Le Fond et
la Forme 2013. 142
2 s.
J
Juhana Pettersson:
son:
S
Sokerisamurai.
.
I
Into Kustannus 2013.
3
316 s. 22
Tutkielma
sunnuntaibluesista
Uuhaah,
teinilesboseksifantasiaa
Tiedäthän sen kuulaan tyhjyyden ja
vieraantumisen tunteen, joka ottaa
sunnuntaisin valtaansa. Apean välitilan, kun lauantain ilo on jo tiessään,
mutta tulevan viikon normaalius vielä
kaukana.
Pariisissa asuva suomalainen
kirjailija-valokuvaaja Anuliina Savolainen on tutkinut sunnuntaialakuloa
vuodesta 2010 lähtien ja järjestänyt
poikkitaiteellisia tapahtumia aiheeseen liittyen. Kaksi vuotta sunnuntaibluesin parissa!
Yhdessä kolmen valokuvaajan
kanssa toteutettu kirja Sunnuntai vailla tutkii aihetta valokuvien ja tekstin
kautta. Esineenä kirja on pieni ja kaunis, ja kuvissa on vahva pysähtyneen
poissaolon tunnelma. Tajunnanvirtatekstit kulkevat kuvien rinnalla ranskaksi, kirjan perällä on käännökset
englanniksi ja suomeksi. Ilman kuvia
niitä on turhauttava lukea.
Kirjan mukana tulee pariton neulottu ranteenlämmitin, jonka luvataan
suojaavan sunnuntaisyndroomalta,
sekä ohjeet parin neulomiseen. Esine
on sympaattinen, mutta yksin laiskan
neulojan kodissa siitä tulee turhaa
krääsää. (KP)
Ihanaa, teinikirja, naisia musiikkimaailmassa, kiinnostavaa! Näin
ajattelen kun luen ensimmäiset luvut
Juhana Petterssonin Sokerisamuraista.
Kirjan on nätisti sanottuna kuvaus,
kuinka kaksi täysin erilaista nuorta
lahjakasta tyttöä, Lumi ja Stella etsii
omaa paikkaansa yhteiskunnassa.
He lopettavat lukion kesken, kun
musamaailma vie. Bändi on täysin
muovinen tuote, mutta tytöt haluavat tehdä sitä tosissaan. Tytöt myös
pohtivat seksuaalisuuttaan.
Sitten käytännössä kirja on sarja
suihinottoja (vanhoilta, haisevilta
miehiltä), s/m-tyyppisiä lesboseksisessioita, tylsiä teinilesboseksisessioita, väkivaltaisiksi yltyviä keikkoja ja
muutamia raiskauksia.
Molempien hahmojen eksynyttä
käytöstä selittää vanhempien alkoholiongelma tai tärähtänyt maailmankuva. Silti tuntuu, etteivät hahmot
ole syviä eivätkä he kehity.
Petterssonin teksti on sujuvaa. Jos natsifantasioilla ryyditetty
16-vuotiaiden lesbotyttöjen raiskaaminen kiihottaa, kirja on epäilemättä
loistava. (HH)
KIRJALLISUUS
NAAPURIT. Kirjailija
Hannu Salama (vas.) julistaa
roistokapitalismia vastaan Hepa
Halmeen jazz-levyllä.
Sinikka Vuolan kolmas
as
runokokoelma ei uskalla
la
a
mennä rikki.
Vuolalla on
taito kirjoittaa runsaasti, leveällä ja
painavalla kynällä ja ottaa
oma tilansa. Maailman vaikein kieli on täynnä lihallista ja jämerää
kieltä.
Vuolan kolmas kokoelma on
raskaampi kuin ensimmäinen, eikä se ole yhtä hauska ja värikäs
kuin toinen, Mustaa ja punaista,
joka oli sukua Satu Waltarin fantasiaproosalle. Se oli tarpeeksi
kummallinen ollakseen ihastuttava.
Tämä kirja on heikompi kuin
kaksi edellistä. Se on kai sairastunut vahvuuteen, kuten pohjoismaisesta naisesta joskus sanotaan.
Se sulkee pois vivahteita, sen
tapa määritellä rohkeasti kääntyy
itseään vastaan, koska se ei enää
kuuntele, mitä kielellä on sanottavaa runoilijan taidon ohi.
S
kuin kuvien ja
tekstin hallinnan juoksupoika. Ja
toisinaan ne kuvat ovat oivia: ?on
vain yksi aurinko, / mutta lukematon määrä varjoja?.
Osasto ?Nekropolis? sisältää
hiljaisia säkeitä menetyksestä:
?Koskaan / et toru lasta jota ei /
ole?. Säkeet häviävät volyymien
pauhuun, ja koko kirjassa naiseuden toimiminen pakotteena typistää vauvan kuolemaan liittyviKIELI ON IK ÄÄN
51
Topi Laiti
Sairaan vahva
INIKK A
3 / 2013
en säkeiden voimaa.
Naiseuden värittämä tulokulma muuttuu konventionaaliseksi, ja koen itseni turhan ulkopuoliseksi feminiinisyydestä, jota
Maailman vaikein kieli kuvaa.
piisaa. Voima ei ole pahaksi, mutta nyt se
peittää seikan, joka on minusta
runouden tärkeimpiä piirteitä: se
on kielen taidetta, joka näyttää,
miten kieli hengittää.
Se voi sisältää selkeää puhetta, väitteitä, mielikuvia tai olla
sisältämättä, mutta kielen kyky
ohittaa hallinta ja keinot on runouden ydintä.
Tarvitaan tilaa hengittää tai
perusteltu syy olla hengittämättä. Kumpaakaan en löydä.
Huolimatta runsaasta viitteistöstä, typogra?alla leikkimisestä
? lukuisista tavoista osoittaa, että Maailman vaikein kieli hallitsee
kyllä sekä tradition että nykyrunon konstit ? kirja ei onnistu kirjoittamaan itseään perinteeseen
keskustelukumppaniksi.
Eikä sen kummemmin nykyrunouteen uutta alaa valtaavaksi
yritykseksi, joka uskaltaisi mennä
rikki.
ENERGIA A K YLL Ä
Maaria Pääjärvi
Sinikka Vuola: Maailman vaikein
kieli. Tammi 2012. 95 s.
Sanomalehtirunoa & jazzia
I R J A I L I J A Hannu Salama debytoi levyttävänä
artistina Halme Prospektin uudella Prospektrum-levyllä,
jossa Salama lukee tekstejään
jazzin päälle.
Bändin nokkamies Hepa Halme aikoi tehdä instrumentaalilevyn. Räpmuusikko Asa päätyi
lausumaan runojaan levylle vierailtuaan Halmeen järjestämällä klubilla. Asan kirjoitti ja lausui
tekstit kolmelle kappaleelle.
Tämän jälkeen Halme pyysi
naapuriaan Hannu Salamaa sanoittamaan levylle lisää tekstejä,
jotka Salama lausui nauhalle yhdellä otolla. Lopuksi Paula Vesala
kutsuttiin täydentämään Asan ja
Salaman luentaa.
?Tajusin jossain vaiheessa,
että tämä prosessi alkaa menemään omia latujaan. Se, että le-
K
vy alkaa soittamaan itseään on
tilanne, jonka soisi kaikille taiteilijoille?, Halme kertoo.
?En tilannut näitä tekstejä,
mitä nyt Asaa hieman ohjeistin.
Vastuu on sanoittajalla ja kuulijalla?, Halme toteaa.
?Kyllä minut houkuteltiin syntiin?, vieressä istuva Salama tarkentaa.
jotkut saattavat pitää rienauksena.
Tutussa V. A. Koskenniemen
sanoittamassa Finlandia-hymnissä on kaksi säettä. Prospektrumilla
Salama tarjoaa niille jatkoa kappaleella Puuttuva säkeistö. Työläiskirjailijan käsittelyssä Suomineito taipuu Brysselin ja Abraham
Lincolnin lahjusten edessä.
Nyky-Suomen lisäksi Salama
pohtii suurempiakin kuvioita. LeS A L A M A N P A N O S TA
vylle päätyi hänen runonsa 9/11,
jonka Salama kirjoitti pöytälaatikkoon heti WTC-iskujen jälkeen.
Runo on kollaasi syyskuisen päivän otsikoita ja mainostekstejä,
välähdys hetkestä.
?Runo on tyhjänpäiväisyyden
kuvaus. Roistokapitalismi on vaarallisempi inhimillisyydelle kuin
mitkään diktatuurit.?
Salama muistuttaa että kuluttajakapitalismi imaisee meidät kaikki sisäänsä. Yrittäjähenki
ja kilpailu taotaan kalloihimme jo
koulussa eikä monelle tule edes
mieleen nousta vastarintaan.
?Sitä minä haluan maisemoida, kuinka tarttuvaa se on.?
Jari Tamminen
Halme Prospect: Prospektrum.
TUM Records 2013. Arvio s. 44.
3 / 2013
52
ELÄVÄ KUVA
Helisevää herkkyyttä
Voima valitsi Berlinalesta kiinnostavimmat Suomeen tulevat elokuvat.
Rakkautta ennen aamua (1995) ja
Rakkautta ennen auringonlaskua
(2004) ovat älyllisen ihmissuhdeelokuvan merkkipaaluja. Elokuvissa Julie Delpyn ja Ethan Hawken esittämät nuoret ja boheemit
Celine ja Jesse tapaavat ja eroavat Euroopan kulttuurikaupungeissa.
Kolmas osa sijoittuu Kreikkaan kirjailijakommuuniin. Pelottavan tarkkanäköinen ja hauska
käsikirjoitus suorastaan roihahtaa liekkeihin, kunhan höttöalusta pääsee yli.
JULIETTE BINOCHE TEKI
SEN TAAS. Ranskan lahja maailmalle kruunaa elokuvan. Camille Claudel 1915
kertoo, kuinka kuvanveistäjä luo ja luopuu.
E R L I I N I N elokuvafestivaaleilla esitettiin monta isoa
maailmanensiiltaa. Osa niistä saapuu Suomeen
teattereihin, festivaaleille tai televisioon. Pistä nämä korvan taa.
B
Camille Claudel 1915
(ohj. Bruno Dumont)
Berliinin paras elokuva on äärimmäisen hallittu pohdinta naisena ja taiteilijana olosta. Camille Claudel oli ranskalainen
kuvanveistäjä, jonka oma veli sul-
ki luostariin loppuiäkseen. Luomisen ja luopumisen tematiikka
ruumiillistuu yhtä aikaa kivettyneissä ja hedelmällisen värikkäissä ympäristöissä.
Juliette Binoche on nimiroolissa upea ja uskottava. Hänen kasvoissaan helisee erityislaatuinen
herkkyys.
Promised Land
(ohj. Gus Van Sant)
Maakaasun talteenottoa poraamalla kutsutaan vesisärötykseksi (eng. fracking). Menelmässä
käytetyt kemikaalit voivat pila-
ta lähiympäristön peruuttamattomasti. Aihe on tuttu Matt Damonin esittämälle energiayhtiön
edustajalle, joka joutuu tarkastamaan arvojaan sympaattisessa
ja yllättävässä pienyhteisödraamassa.
Harvakseltaan todella hyviä
elokuvia ohjaava Gus Van Sant on
noussut oikealla jalalla sängystä.
Promised Land lupaa paranevaa
tulevaisuutta myös Amerikan indien saralla.
Before Midnight
(ohj. Richard Linklater)
The Look of Love
(Ohj. Michael Winterbottom)
Steve Cooganin hillitön Alan Partridge -hahmo perustuu todelliseen henkilöön. Paul Raymond
teki satojen miljoonien omaisuuden kiinteistökeinottelulla, mutta
kuuluisuuteen hän nousi perustamillaan tissibaareilla ja pehmopornolehdillä 1960- ja 1970-lukujen Lontoossa.
Coogan?Winterbottom-duo
on naurattanut ennenkin (24 Hour
Party People, Tristram Shandy, The
Trip). Leppoisan suurmieselokuvan ilme harppoo mahtipontisesta mustavalkoisesta kirkuviin
kukkaprintteihin.
The Act of Killing
(ohj. Joseph Oppenheimer)
Miljoonia ihmisiä tapettiin Indo-
nesiassa 1960-luvun kommunistivainoissa. Entiset tappajat kuuluvat nyky-yhteiskunnan kermaan
ja kehuskelevat avoimesti teoillaan. Oppenheimer suostutteli gangsterit tekemään elokuvaa
heistä itsestään. Tapahtumien
läpikäymisellä on arvaamattomat
seuraukset.
Epätasainen, raju ja unohtumaton dokumentti purkaa kriittisesti voittajien historiaa. Yle
näyttää elokuvan mahdollisesti
loppuvuodesta.
Side Effects
(ohj. Steven Soderberg)
Soderbergin väitetty viimeinen
ohjaustyö on vetävää käsityötä,
globaalista psyykenlääkebisneksestä ammentava psykotrilleri,
jonka poukkoileva käsikirjoitus
vetää mattoa katsojan alta.
Itsemurhaa yrittänyt Emily (Rooney Mara) päätyy tohtori
Banksin (Jude Law) vastaanotolle. Aviomiehen (Channing Tatum)
paluu vankilasta on aiheuttanut
vakavan masennuksen, vai onko?
Rytminsä ja visuaalisen tyylinsä puolesta Soderbergh on omaa
luokkaansa.
Jutta Sarhimaa
Kirjoittaja on elokuvaintoilija, joka
on tänä keväänä käynyt jo Rotterdamin & Berliinin elokuvajuhlilla.
VALKOKANGAS
juho paavola, kati pietarinen, tuomas rantanen & jari tamminen
Cristian Mungiu:
Yli vuorten.
Ensi-ilta 26.3.
Sam Raimi:
Mahtava Oz.
Elokuvateattereissa nyt.
Aleksi Salmenperä:
Alaska Highway.
Ensi-ilta 19.4.
Joachim Ranning &
Espen Sandberg: Kon-Tiki.
Ensi-ilta 19.4.
Virpi Suutari: Hilton!
Elokuvateattereissa nyt.
Vuoren varjossa
Rääsyistä rikkauksiin
Karun kiehtova matka
Viikingit Tyynellämerellä
Harmaa lumisade
Romanialaisen Cristian Mungiun läpimurtoelokuva 4 kuukautta, 3 viikkoa,
2 päivää (2007) palkittiin Cannesissa Kultaisella palmulla. Elokuvassa
tehdään laitonta aborttia. Se kertoo
sosialistisen systeemin riistosta, välistävetäjien röyhkeydestä, naisten alistamisesta ja luokkajaosta. Se kuvaa
herkän tarkasti myös alistamisen vastapainona nousevaa solidaarisuutta.
Mungiun uudessa elokuvassa
eletään jo uutta aikakautta. Siinä
nuori nainen palaa Saksan-työkeikalta
hakemaan orpokodista tuttua ystävätärtään luostarista. Yhteisen sidoksen
väliin on kuitenkin kasvanut uskonnollisen valinnan muuri.
Elokuvan voi tulkita halutessaan
puheenvuorona meikäläisiin keskusteluihin kirkon suhteesta homopareihin ja manaamiseen. Uskonyhteisön
ahdasmielisyyden ohella alistavat voimat liittyvät silti myös romahtaneisiin
turvaverkkoihin ja kyynisen leipiintyneisiin virkamiehiin.
Keskivaiheen toistoa hiukan tiivistämällä tämäkin ohjaus olisi ollut
vahvoilla Cannesissa. Käsikirjoitus ja
pääosan esittäjät kuitenkin palkittiin.
Eikä syyttä. (TR)
Ohjaajat Sam Raimi ja Peter Jackson
jakavat saman kaltaisen urakehityksen. Molemmat nousivat kulttimaineeseen äärimmäisen verisillä,
kauhun ja huumorin sekaisilla pienen
budjetin leffoilla. Raimin Evil Dead
osat 1 ja 2 sekä Jacksonin Bad Taste
ovat epäsovinnaisuudessaan ihastuttavia tekeleitä.
Sittemmin he ovat takoneet tsiljardeja tuotantoyhtiöiden kassoihin,
Jackson erityisesti Tolkien-?lmatisoinneilla ja Raimi Spider-Man-trilogialla. Vaikka puitteet ja meno ovat
muuttuneet, on riemastuttavaa huomata joidenkin maneerien pysyneen.
Raimin viimeisin leffa, Mahtava
Oz sisältää kohtauksia, joissa jo varhaisissa kauhusplättereissä hyväksi
havaitut tehokeinot, vähän vinksahtaneet kamerat ja tutut kuvakulmat
vilahtelevat. Muuan hautuumaakohtaus tuo lavastukseltaan elävästi
mieleen Army of Darknessin.
Harmillisesti korea Oz kuitenkin kumisee tyhjyyttä, yksiulotteiset
hahmot hallitsevat tapahtumia, eikä
odottamattomia käänteitä ole nähty
tarpeellisiksi. Menee kelpo ohjaaja
vähän hukkaan. (JT)
Aleksi Salmenperän uusin elokuva on
dokumentti Hesestä, joka toteuttaa
omaperäisen unelmansa. Hese on ostanut Alaskasta vanhan kuorma-auton
raadon, jonka hän päättää kunnostaa
kodikseen. Hesen on määrä ajaa auto
Alaskasta Vancouver Islandille.
Dokumentissa siirrytään nopeasti
itse asiaan alaskalaisen autokorjaamon pihalle. Hese kunnostaa
kuormuriaan kahden kanadalaisen
kumppaninsa kanssa.
Viimein kolmikko pääsee matkaan hitaalla ja kolholla menopelillään. Alaskan maisemat ovat huikeita. Sitten kanadalaiset lähtevät,
heidän kesälomansa on ohi.
Hese jatkaa yksin, kunnes auto
taas hajoaa. Hese joutuu turvautumaan paikallisten apuun. Sivuhenkilöt ovatkin kiinnostavia tuttavuuksia.
Ilman heitä matkasta ei tulisi mitään.
Alaska Highwayssä matkan hitaus ja hankaluus johtaa siihen, että
elokuva ottaa katsojan tukevasti
kyytiinsä.
Samoista syistä matkan eri tasot
pääsevät esiin. Hesen sanoin: ?Kaiken lian, melun ja tuulen keskellä se
on kaunista.? (JP)
Thor Heyerdahl oli itsepäinen biologi
ja hullunrohkea seikkailija. Heyerdahl
halusi vuonna 1947 todistaa teorian,
jonka mukaan Polynesian saaristo
asuttivat eteläamerikkalaiset, eivät
aasialaiset. Siksi hän miehistöineen
kyhäsi palsapuisen lautan ja ajelehti
sillä merivirtojen mukana liki 7 000
kilometriä.
Matkan tieteellinen todistusarvo
oli vähäinen ja hengissä selviäminen
sattuman kauppaa. Heyerdahlin kirja
ja matkalla kuvattu dokumenttielokuva olivat kuitenkin maailmanmenestyksiä.
Tästä riskiretkestä kertova elokuva on kuvallisen ilmaisun puolesta
loistelias. Se välittää uskottavan
kuvan Heyerdahlin hurmaavan karismaattisesta, mutta omalle asialleen
fanaattisesta persoonasta sekä karujen olosuhteiden koettelemasta ryhmädynamiikasta.
Tekijöiden edellinen yhteisohjaus
Max Manus (2008) oli onnistunut suurelokuva natseja vastaan taistelleesta norjalaisesta vastarintamiehestä.
Kumpikin elokuva on oiva esimerkki
siitä, että kansallissankareista voi
tehdä muutakin kuin patsaita. (TR)
Hilton! on neljän nuoren ja yhden
vähemmän nuoren tarina Itä-Helsingistä. Virpi Suutarin ohjaaman
dokumenttielokuvan päähenkilöitä
yhdistää Nuorisosäätiön ylläpitämä
vuokratalo. Kaikki ovat tietyllä tasolla
yhteiskunnan ulkopuolella.
Räntäisen metroradan tuijottelua, sohvalla makoilua ja päiväkaljoja
olisi mielellään näkemättä: tilassa
on freelancetöitä tehneelle jotain
pelottavan tuttua. Näin voi käydä, jos
ei jaksa päivästä toiseen yrittää pärjätä normaalielämässä, takaiskuista
huolimatta.
Kamera pääsee mukaan intiimeihin
tilanteisiin, luottamus kuvaajaan on
vaikuttavaa. Ulkomaailman ääniä ylitehostetaan, mikä korostaa eroa maailman ja henkilöiden elämän välillä. Vahvasti sävytetyt sekoiluotokset muun
materiaalin välissä tuntuvat turhilta.
Dokumentin henkilöt kertovat
lapsuudenmuistoja, jotka saavat hiljaiseksi. Parin kohdalla yhteiskunta
on pettänyt. Katsoja jää miettimään,
onko ulkopuolisen tai yhteiskunnan
mahdollista tukea näitä ihmisiä vielä
aikuisena jotenkin niin, että elämä
alkaisi taas tuntua joltain. (KP)
ELÄVÄ KUVA
3 / 2013
53
VOIMA SUOSITTELEE
a valitsee suositu
Voima
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 15.4. asti voima@voima.?.
TERRAFERMA
7.4. kello 18 & 21
Turku, Logomo
Kinokoplan kevätsarjan päättää italialais-ranskalainen Terraferma, jossa
pienellä sisilialaissaarella käsitellään
arjen ongelmien lisäksi paperittomien
pakolaisten auttamisen ja auttamatta
jättämisen dilemmaa.
ELOKUVATEATTERI
ORION
Eerikinkatu 15, Hki
ATOMIC CINÉ
26.?28.4.
Andorra, Helsinki
www.atomic-cine.org
Atomic Ciné haastaa löytämään ratkaisuja ympäristön & energiantuotannon kriiseihin. Monipuolisten elokuvanäytösten lisäksi tarjolla on kutkuttavia
keskustelutilaisuuksia & toiminnallisia työpajoja.
LA YUMA
3.4. kello 14 & 18
Helsinki, Stoa
Kapinallinen Yuma haluaa nyrkkeilijäksi.
Managuan köyhän kaupunginosan tyttö
haaveilee kehästä, vauhdista & paremmasta elämästä. Kun Yuma joutuu ryöstön
silminnäkijäksi, hän tutustuu Ernestoon,
hyväosaiseen opiskelijaan. Kaksi erilaista
nuorta rakastuu, ja molemmat etsivät omaa
paikkaansa maailmassa.
KOHTI ARABIKEVÄTTÄ
(/2.89,$ ? SEMINAARI LA 23.3. KLO 14
68 /$
/$ NOR
KOHTI ARABIKEVÄTTÄ -SEMINAARI
VIERAANA OHJAAJA YOUSRY NASRALLAH
AAVE ? ALTERNATIVE
AUDIOVISUAL EVENT
sekä ohjaaja MOHAMED EL ABOUDI ja
akatemiatutkija SUSANNE DAHLGREN. Vapaa pääsy
11.?14.4.
Helsinki, Malmitalo
www.aavefestival.org
Nasrallah esittelee myös elokuviensa näytökset
SCHEHERAZADE TELL ME A STORY pe 22.3. ja AFTER
THE BATTLE la 23.3. ? b_ij_[Zej mmm$aWlW$\_
Liikkuvan kuvan festivaalilla livecinemaa, kokeellisia lyhytelokuvia,
japanilaista elokuvaa, videotaidetta
& työpajoja.
Yousry Nasrallah:
3( 72
SCHEHERAZADE TELL
ME A STORY 2009
KUUKAUDEN LEFFA
13.4. kello 15
Espoon kulttuurikeskus
Kannussalissa
www.espoocine.?/2013/index
Cannesissa vuonna 2011 palkittu Polisse kuvaa hankalaa aihetta, poliisin lastensuojeluyksikön jokapäiväistä kiirastulta.
VOIMAN TV-LIITE
koonnut Tuomas Rantanen
30.3.YLE TV2: Winter?s Bone (USA, 2010)
Debra Granikin intensiivisen rujo kuvaus USA:n keskilännen kurjilla kyläkulmilla lymyilevästä sosiaalisesti sisäsiittoisesta ja moraalikoodiltaan
vinksahtaneesta väkivallan kulttuurista on myös herkän tarkasti rakennettu selviytymistarina huumeriippuvaisesta äidistään ja muuten heitteillä
olevista pikkusisaristaan huolehtivasta 17-vuotiaasta Rheestä, jonka roolissa Jennifer Lawrence osoittaa vastaansanomattomasti, että tänä vuonna myönnetylle Oscarille olisi ollut perusteita jo aiemminkin.
YLE TV2 Sunnuntaisin: The Wire (USA, 2002?2008)
Useamman katsomiskierroksen kepeästi kestävä David Simonin luoma
yhteiskunnallinen poliisisarja purkaa viiden tuotantokautensa aikana kadunkulmien huumekaupan lonkeroiden ohella rikollisuuden sosiaalipsykologiaa, poliisihallinnon sisäistä nokitusta, kunnallispolitiikan jännitteitä,
kiinteistökeinottelun raadollisuutta, ammattiyhdistysliikkeen hämäräpuolta, koulumaailmassa tiivistyvää sosiaalista ahdinkoa ja median kyynisiä käytäntöjä poikkeuksellisen tarkkanäköisen valta-analyysin, useiden
rinnakkaisten juonitasojen, yli kolmensadan roolihahmon ja puhuttelevan
draaman välineillä.
12.4. Yle Teema: McCabe ja Mrs Miller (USA, 1971)
Mestariohjaaja Robert Altmanin kuvauksellisestikin nerokas reality-western esittää villin lännen valloituksen etupiirin läpeensä ankeana väkivaltaisena hökkelikylänä, jossa Warren Beattyn ja Julie Christien sattuvasti
esittämät saluunanomistaja ja bordellinemäntä onnistuvat ilmentämään
suhteellaan myös jotain yliaikaisen herkkää ja pysäyttävää.
/$ .(
Yousry Nasrallah:
AFTER THE BATTLE
2012
Mohamed Diab:
CAIRO 678 2010
7L 3(
Mourad Ben Cheikh:
NO MORE FEAR 2011
.( 68
.(
18:55 Leila Kilani:
ON THE EDGE 2010
.( /$
17:00 Nabil Ayouch:
GOD?S HORSES 2012
72 68
19:00 Shadi Abdel Salam: 17:00 Oussama
Mohammad:
VUOSITUHANSIEN
YÖ 1969
SACRIFICES 2002
7, 3(
19:00 Mohamed Asli:
ROUGH HANDS 2011
/,387 ê ä ./8%,.257,//$ ê ä myös verkkokaupasta www.kava.fi
AKTIVISMI
3 / 2013
54
Hissi lavalle
Kuparisen dokumenttiteatterityöpaja starttaa huhtikuussa.
K U PA-
dokumenttiteatterityöpajassa
on kyse, työpajoja koordinoiva kollegani, toimituspäällikkö-teatteriohjaaja
Susanna Kuparinen?
?Olen tehnyt viimeiset viisi
vuotta journalistista dokumenttiteatteria ja pidän sitä hyvänä ja
tärkeänä mediana. Nyt olen missiolla. Haluan avata työryhmämme
tekotapoja muille.?
Mitä työpajassa tehdään?
?Huhti- ja toukokuussa on yhteensä neljä työpajakertaa. Ne
ovat kolme tuntia kestäviä avoimia harjoituksia, joihin kuka vaan
saa tulla ilmaiseksi seuraamaan,
miten työryhmämme koostaa
kohtauksia. Yleisö saa keskeyttää
kysymyksillä, heittää ideoita ja kritiikkiä.?
?Aika on rajallinen, eli on mahdotonta tehdä ihmeellisiä taidepläjäyksiä. Toivon silti, että ehdimme niin pitkälle treenaamisessa,
että yleisöllä on edes hetkittäin
hauskaa.?
Mitä syksyllä sitten tapahtuu?
?Meille on tullut meilejä toimittajilta, jotka haluaisivat myös tehdä itse. Keväällä kartoitamme kiinnostuneiden ehdotukset, syksyllä
lavennamme workshopia niin, että
käytämme myös työryhmän ulkopuolisten ideoita ja tekstejä.?
?Jaan kiinnostuneet ryhmiin,
ja kaikki pääsevät kokeilemaan,
miten journalismi taipuu lavalle.
Unelmani olisi vaikkapa kolme itsenäistä työryhmää, joissa on toimittajia ja yksi käsikirjoittaja. Työpajoista ei oteta maksua.?
?Syksyllä voisi järjestää myös
keskustelutilaisuuksia, jotka liittyvät kohtauksiin. Voisi harkita,
että loppuvuodesta kevään ja syksyn sato esitetään demojen kavalkadina.?
Miten pääsee mukaan tekemiseen?
?Huhtikuun työpajat ovat aika
RISEN
Ryhmäteatteri / Mitro Härkönen
M
I S TÄ
TODELLISUUS NÄYTTÄMÖLLE. Susanna Kuparisen Eduskuntaja
ja Valtuusto-trilogioiden repliikit on poimittu autenttisista
lähteistä. Kuparisen dokumenttiteatterityöpajassa pääsee
kokeilemaan, miten journalsimi taipuu lavalle.
tärkeitä, jos haluaa mukaan.?
?Etsimme journalismin ja teatterin ammattilaisia, sillä tekotapa on haastava. Minulla ei ole aikaa opettaa ketään ajattelemaan
tai kirjoittamaan journalistisesti.
Energia menee siihen, miten journalistiset aiheet saa toimimaan
näyttämöllä.?
?Toimittajat kaivavat asioita,
jotka ovat hurjempia, kuin mitä
kukaan pystyy keksimään. Käsikirjoittajille työskentely journalistien kanssa avaa suoran näköalan
tärkeisiin aiheisiin. Toimittajilla
taas olisi opittavaa näytelmäkirjailijoiden rohkeudesta kirjoittaa
yksityiskohtien kautta isoista aiheista.?
?Näyttelijät vaativat tarkkuutta ja pakottavat kirjoittajat
avaamaan aiheitaan. Se on äärimmäisen tärkeää. Etenkin taloustoimittajat tietävät, että munk-
kilatinaan vajoaminen tapahtuu
huomaamatta.?
Keitä kaikkia projektissa on
mukana?
?Minä olen päävastuussa koko
projektista. Myös Voiman vt. päätoimittaja, käsikirjoittaja-näyttelijä Jari Hanska kehittelee kohtausaihioita osallistujien kanssa.?
?Esitysaihioiden ohjaamisesta
vastaamme minä sekä Eduskunta-työryhmän näyttelijä Piia Peltola, joka opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa. Ohjaamme
keväällä ja syksyllä kaikki oman
työryhmän ja osallistumaan halukkaiden kirjoittajien kohtaukset.
Näyttelijät ovat Eduskunta-työryhmän näyttelijöitä.?
Millaisia aiheita työpajassa
käsitellään?
?Kohtausten pitää olla voimakkaasti kantaa ottavia ja nostaa esille aiheita, jotka sivuuttaa
helposti, kun silmät lipuvat lehden
sivuilla.?
?Olen itse edelleen kiinnostunut Christoffer Taxellista ja hänen kaltaisistaan ihmisistä. Lait
ja säännöt ovat heille myrkkyä, ja
kuitenkin heitä pidetään luottokansalaisina, koskemattomina.?
Mitä lisää teatteri tuo suhteessa lehtijournalismiin?
?Teatteri pysäyttää ajan ja vaatii huomiota. Se tuo hankalat aiheet lähelle, ja journalistisen dokumenttiteatterin velvollisuus on
tehdä monimutkaisista aiheista
ymmärrettäviä ilman, että faktoista tingitään yhtään.?
?Teatteri on loistava areena
tehdä läpileikkauksia yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä ja nostaa rinnakkain aineksia.
Esimerkiksi vuonna 2011 ohjaamassani Eduskunta I -esityksessä aihe
oli vaurauden uusjako. Ensimmäi-
nen puolisko käsitteli minimitoimeentuloturvan leikkausta, toinen osa omistusten salaamisesta
aiheutuvaa veronkiertoa. Lehtijutussa näiden aiheiden kuljettaminen rinnakkain olisi hankalaa.?
Työpajat rahoitetaan Koneen
säätiön apurahalla. Aiotteko tehdä hissiaiheisia juttuja?
?Emme aio, mutta jos joku
osallistuja haluaa käsitellä Suomen vaikutusvaltaisinta miestä,
Antti Herliniä, se on enemmän
kuin suotavaa.?
Kati Pietarinen
Huhtikuun työpajat 8.4. & 15.4.
klo 18?21.30 Helsingin Ryhmäteatterin Pengerkadun näyttämöllä.
Toukokuun työpajat 6.5. & 13.5. klo
18-21.30. Paikka varmistuu myöhemmin.
VOIMA SUOSITTELEE
Voimakalenterin
imakalenterin os
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima
ilmestyy 29.4. ja on jakelussa toukokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.4. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
LUONTO-LIITON
KEVÄTSEURANTA
30.?31.3., 13.?14.4., 27.?28.4.,
11.?12.5., 25.?26.5. & 8.?9.6.
www.kevatseuranta.?
Seurannassa tutkitaan kevään edistymistä eläin- & kasvilajien avulla, kuka tahansa luonnosta kiinnostunut voi osallistua, kevätseurannassa tarkkaillaan ensihavaintoja & lajien
runsastumista, havaintoja 31.7. mennessä palauttaneiden
kesken arvotaaan yllätyspalkinto.
SUOMEN SOSIAALIFOORUMI
20.?21.4. Helsinki, ruotsinkielinen
työväenopisto Arbis
www.sosiaalifoorumi.?
Perinteinen kansalaisjärjestöjen & aktiivien tapahtuma on
täynnä pieniä & suurempia seminaareja, paneeleja & muita tilaisuuksia, joiden aiheista löytyy jotakin jokaiselle maailmasta, yhteiskunnasta & vaikuttamisesta kiinnostuneelle.
KULTTUURISUUNNISTUS
6.4., 4.5. & 8.6.
Helsinki
cult24.?/kulttuurisuunnistus
Leikkimielinen kilpailu, jossa suoritetaan 4?6
annettua tehtävää ympäri Helsinkiä noin 3 tunnissa, tehtävät liittyvät tavalla tai toisella kulttuuriin, taiteisiin & historiaan, tehtävä voi olla
vaikka ?Ota valokuva kolmesta eläinpatsaasta?,
mukaan tarvitset nettiyhteydellä & kameralla
varustetun kännykän. Lähtö Kampin Sähkötalon edestä kello 12, saavu 15 minuuttia aiemmin.
PIHASIILIN SUOJELU & HOITO
O
12.4. kello 18
Hämeenkyrön kansalaisopisto
Siileihin perehtynyt kouluttaja Juha Mäki-Ketelä luennoi pikkujyrsijöitä & muun muassa etanoita syövän
n
puutarhanaapurimme pihasiilin suojelusta & hoidosta.
hoidost
ta.
Seuraavana päivänä rakennetaan siilien talvipesiä. LiLisätiedot 050 502 3734.
LAULUJA HARMAAN
MEREN LAIDALTA
-LUENNOT
9.4., 16.4. & 24.4.
kello 17.30
Turku, kaupunginteatterin ylälämpiö
Ympäristöteemaisen näytelmän
Lauluja harmaan meren laidalta
ympärille rakentuu kolmiosainen luentosarja, joka käsittelee
ajankohtaisia teemoja Itämeren &
yhteiskunnan näkökulmasta, 9.4.
kirjailija & aktivisti Jaana Airaksinen puhuu ilmaston muutoksista
suhteessa yhteiskuntaan, 16.4.
Saaristomeren tutkimuskeskuksen
johtaja Ilppo Vuorinen luennoi Itämerestä & 24.4. Turun ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen alustaa yleisesti ilmastonmuutoksesta.